No 3 10.3.2021 • 57. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi Sitratori 3, 00420 Helsinki | Puh. 045 354 7474 Fysioterapia Hieronta Manipulaatio www.fysiosakura.fi • Reilumman työelämän puolesta • Yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta • Heikomman puolella • Edullisempaa asumista kaikille • Kannelmäen terveysasema säilytettävä • Keskuspuiston ystävä • Lapsistamme ja vanhuksistamme täytyy pitää parempaa huolta • Päätetään yhdessä alueemme asioista Äänestä kuntavaaleissa alueelta oma ehdokas kaupunginvaltuustoon Petteri Auvinen www.petteriauvinen.fi | Helsinki ALUEEN OMA EHDOKAS! #kantsunkundi #luottamusmiesauvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies, Kaarelan SDP puheenjohtaja, Kaarela-Seuran hallituksen jäsen, Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen, ammattiliitto Pron edustajiston jäsen sekä Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja, STTK Ato Uusimaan jäsen Kirsti Kallansalo Kaarelan uusi stadiluotsi Kenestä kirkkoherra Kenestä kirkkoherra Kannelmäkeen? Kannelmäkeen?
2 10.3.2021 PARHAUTTA KANNELMÄESSÄ on aina ollut mielestäni se, että täällä on sopivassa suhteessa vilskettä ja vienoa rauhaa. Peltoa ja palveluita. Luontoa ja laulunaiheita. Kauppoja, kulttuuria ja kuutamoöitä. Poikkeusaikoina kaikki on muuttunut. Nyt parasta on se, että on väljästi tilaa olla ja elellä. Harvakseen näkyviä naapureita voi moikkailla ikkunasta tai turvavälin päästä. Kävelyllä olisi parasta, että vastaan ei tulisi ketään, ettei joudu kiusalliseen ohitustilanteeseen. Ikkunasta voi kytätä, näkyisikö metsäkauriita, rusakoita, edes talitintti. Kauppaan mennään harvakseltaan täsmäostosten kanssa. Syyllisyyttä aiheuttaa kauppakeskuksen käytävillä suoritettu epämääräinen kuljeskelu. Mahdollisimman rivakasti ravataan ruokakaupan halki, ei jäädä arpomaan tomaattien kuntoa, äkkiä vain seuraavan kohteen luokse ja lopulta kassalle, huh ja ulos. Ja siinäpä se sitten olikin se päivän seikkailu! Ja uusi aamu valkenee taas, valo lisääntyy, mutta mieliala on vähän matalalla edelleen. Onko se pysyvää? Ei se ole, tämä on ohimenevä vaihe. Veljet ja siskot, pysykäämme lujina ja selviytykäämme voittajina läpi näiden outojen aikojen! Kaipaan suuresti kakkosolohuoneeseeni, nimittäin Kanneltaloon. Kirjastoon kuljeskelemaan kiireettä, vaeltelemaan hyllyjen väliin ja tekemään yleissilmäystä kirjavalikoimasta. Kanneltalon aulaan järjestämään MLL Kannelmäen porukoiden kanssa lastenvaatekirppistä. Kantamaan pöytiä, vahvistamaan pöytävarauksia, pitämään ovia auki myyjille, jotka tuovat taloon vaaterekkejä, kenkäkokoelmaa, vauvanvaatteita. Katselemaan tilannetta, kun kirppis avautuu: myyjät asettuvat asemiinsa ja ostajat saapuvat. Kuuntelemaan sitä pöhinää, mikä syntyy siitä kaikesta ihmismäärästä, aikuisista ja hihkuvista pikkulapsista. Siivoamaan pöytiä ja tuoleja paikoilleen tilaisuuden päätyttyä. Heittämään yläfemmat yhdistyskamujen kanssa onnistuneen tapahtuman euforisissa tunnelmissa. Kanneltalon saliin istumaan. Odottamaan, että kaikki tulijat ovat sisällä. Kunnes salin valot sammuvat ja esiintymislavan valot syttyvät ja esitys alkaa. Olkoon se tanssia, teatteria tai musiikkia, kaikki käy! Siitä on melkein vuosi, kun olin viimeksi Kanneltalossa keikalla. Kalevauva. fi oli esiintymässä. Tuo netin keskustelupalstoilta laulujensa tekstit ottava yhtye soitti ja viihdytti yleisöään parhaalla mahdollisella tavalla. Nauroin tuona iltana niin, että jalat olivat keikan jälkeen vetelää spagettia ja mietin tosissani, pääsenkö Kanneltalosta omin jaloin kotiin vai onko syytä tilata taksi. Pääsin. Tuntuu jotenkin epätodelliselta muistolta, että olen vuosi sitten nauranut tunnin verran holtittomasti niin, että melkein tipuin tuolilta. Miten hauskaa on ihmisellä voinutkin olla! Ilman huolta huomisesta. Huomautan, että en ole niin takakireä ihminen, että nauraisin yleensä vain kerran vuodessa. On minulla tietenkin ollut hauskaa myös sen keikan jälkeen. Olen nauranutkin vedet silmissä monta kertaa. Mutta naurun jälkeen on tietoisuuteen hiipinyt taas surumielinen arki ja tietoisuus maailman tilasta. Valo lisääntyy, elämä jatkaa kulkuaan ja maailma aukenee taas. Silloin ryntään estoitta Kanneltaloon ja hankin lipun johonkin ihanaan elämykseen! Nautiskelen väliajalla remontoidussa kahvilassa kahvit ja baakelssit ja kerta kaikkiaan viihdyn! Moikkailen ja turisen tuttujeni kanssa kotoisasti, ihan niin kuin olohuoneen jatkeessa pitääkin. Kanneltalon lisäksi minulla on toinenkin kohde. Kävelen jonakin kauniina päivänä Mätäjoen vartta Leikkipuisto Trumpettiin. Enää en jää kauas aidan taakse ihailemaan sitä hienoa uutta, keltaista rakennusta, joka puistoon saatiin yhteisellä kannelmäkeläisellä sisulla. Ei, avaan portin ja menen puistoon sisälle ja astun sisään keltaiseen keitaaseen katsomaan, millainen siitä pikkuväen parhaaksi ajatellusta rakennuksesta tulikaan. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Kaivattuja kotoisia kohteita Bök i Kårböle DÅ VI NU HAR KLARAT av nästan ett års coronaisolering, gäller det att hitta på nya aktiviteter i stället för att fastna i soffan framför TV:n. En intressant möjlighet är att gräva sig in i släktens historia. Det finns program som hjälper med att söka data och att rita upp ditt släktträd. Så kan du hitta kontakter till dina släktingar som kan ha ritat upp sina egna släktträd. Programmet hjälper med att knyta de olika träden ihop. Jag började med att skriva in min farfars familj, om den har jag en släktutredning från Pojo, som går tillbaka till 1700-talet. Det hela blev intressant eftersom farfar Karl Oskar som trettonåring skickades från sitt hem i Pojo, till sin faster Ulrika Askolin som bodde i St Petersburg. Hennes man hade en pianofabrik. Karl Oskar skulle lära sig att bygga pianon. Jag hittade honom i den svenska Katarinaförsamlingen vars gamla kyrka ligger nära Nevski Prospekt. Församlingen räknar sin historia från 1632, då Gustav Adolf beslöt att grunda staden Nyen invid Nevans biflod Ochta. Fastän staden senare blev överbyggd av Peter den stores Petersburg, levde församlingen kvar och ur den bröt man senare ut en finskspråkig församling Sankta Maria år 1745. Karl Oskar blev konfirmerad i Katarina kyrkan 1890. Hans bror August kom också dit för att gå i urmakarlära. Nyligen kontaktade mig en obekant person och undrade om jag kände till familjen Bryggare. Det var min farmor Maria Bryggares familj i St Petersburg. Jag hade en del data som jag skickade till henne. Snart återkom hon och berättade att hon hade ritat in släktträdet på datasystemet. Då frågade jag henne varför hon var intresserad av släkten. Det visade sig att denna Satu var min småkusin! Hennes morfar Henrik var min farmors bror från St Petersburg! Genom att kombinera våra släktträd hade vi fort en bred bild av släkterna Bryggare från Sääminki, Rehnström från Pojo och från min mammas sida Ljungkvist från Ekenäs. Det nya för mig var att hitta släkten Bryggares urhem på Aholax gård i Sääminki, invid Nyslott. Aholax var adelssläktens Pistolekors hemgård. Där har släkten Bryggare arbetat sedan 1700-talet. Släkten Skott blev adlad då Göran Olofsson Skott lyckades rädda kung Gustaf II Adolf med sin skyttekunskap. Drottning Kristina adlade släkten år 1645. Släkten Pistolekors spred sig även i de baltiska länderna. Flera av släktens män var befälhavare på Olofsborg. Henrik Pettersson Bryggare föddes på Aholax 1843 och gjorde sin värnplikt vid Viborgs skarpskyttebataljon 1865. Sen träffade han Anna Hildunen från Rautu. Snart blev det vigsel i Sakkola kyrka c100 km norrom St Petersburg. I kyrkoboken är inskrivet ”Companichefens skriftliga bifall”, det behövdes på den tiden. Sen bar det iväg för den unga familjen år 1871 till St Petersburg där det fanns en stor mängd finnar i olika yrkesgrupper. Till familjen föddes två barn, Henrik Henriksson år 1874 och Maria Lovisa 1881. Maria fick ett fint jobb hos en tysk furste, Prinz Albert von SachsenAltenburg, vid tsarens hov, som sömmerska. Sen träffades Karl Oskar och Maria Lovisa. Hur det gick till vet vi inte. Speciellt är att farfar talade svenska och farmor finska, så den stora frågan är vad de talade tillsammans. Det berättas att de senare i familjen använde ryska som ett hemligt språk, då barnen inte skulle förstå vad som sades. Helt naturligt om farfar friade till farmor på ryska! Notisen i Maria församlings kyrkobok från Karl Oskars och Marias vigsel den 25.6.1906 är skriven på ryska, men till all lycka med namnen även med latinska bokstäver. Där ser man att farfar har fått namnet Karl Oskar Laurinpoika Rehnström. Hans far hette ju Lars men för prästen blev patronymikonet Laurinpoika. Nu kan jag gräva i det stora släktträdet ända bak till 1700-talet. Ibland hittar jag överraskningar, som att min kringflackande morbror Ossian hade varit gift en gång i Finland, som jag inte visste om. Dessutom finns det ett rykte om att han skaffat två barn med en dam i Sverige, men dem känner jag inte till. Kanske en framtida DNA test kunde ge svar på det. Men samtidigt utsätter man nog sig för flera överraskningar. Den på kartan närmaste släktingen är min numera döda morbror Birger som bodde på andra sidan om Näverlursvägen. Peter Rehnström amatörgenealog Släktforskning i coronatider Kannelmäen Purpuripolulle avataan toukokuun alussa asukastila. Kaarela-Seura ry. etsii yhteistyökumppaneita mukaan toimintaan. • Tarvitseeko yhdistyksenne kokoustilaa tai pysyvän toimistohuoneen? • Onko teillä alueemme asukashyvinvointia edistävä yleishyödyllinen hanke, joka tarvitsee esittelytilaa? • Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä? Asukastilan perustaminen ja ylläpito vaativat panostuksia, joten kaikki apu on tarpeen. • Etsimme sponsoreita alueemme yrityksistä. Otamme vastaan käytettyjä toimistokalusteita, pöytiä, tuoleja, toimistotarvikkeita ja elektroniikkaa. Ota yhteyttä Kaarela-Seuraan: Jauri Varvikko, varapj., 040 512 5105, jauri.varvikko@eepinen.fi Katja Nykopp, tiedottaja, 040 486 3883, katja.nykopp@gmail.com Asukastila Kaarelaan Tule mukaan toimintaan! OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Asukkaiden ääni valtuustoon! -yhteislista Lähiluonnon, lähipalvelujen, lähidemokratian ja tasa-arvon puolesta. YRJÖ HAKANEN Valtuutettu 2005–2017, toimittaja, Pirkkola www.yrjohakanen.fi Koulupsykologi ja kunnanvaltuutettu Anna Vuorjoki Anna Vuorjoki www.annavuorjoki.fi Ehdokkaan tukiryhmän maksama ilmoitus Mielenterveyspalvelut kuntoon KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE
10.3.2021 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 7.4.2021 Aineisto toimitukseen 26.3. mennessä. OLEN HYVIN KIINNOSTUNUT maailmankaikkeuden syklisyydestä. En nyt muista, olenko siitä aiemmin Tanotorvessa kirjoittanut, mutta lähtökohta on se, että maailmankaikkeus koostuu eri sykleissä tapahtuvista muutoksista. Alkuräjähdys on siis sysännyt liikkeelle jättimäisen syklin, jossa synnymme, elämme, kuolemme ja taas synnymme. Yhden ison syklin sisään mahtuu laskematon määrä erikokoisia pienempiä ja lyhyempiä syklejä, jotka sahaavat tai värähtelevät ajassa. Alkuräjähdyksen aiheuttaman syklisyyden voi havaita niin säteilyssä kuin liikkeessä ja havainnoimme niitä myös maapallolla. Isoja syklejä kutsutaan kausiksi, vaiheiksi tai ajoiksi, pienempiä syklejä kierron muutoksiksi tai vaihteluiksi. Pienimpiä syklejä kutsutaan aalloiksi ja signaaleiksi. Näitä mitataan aallonpituuksina, jotka syntyvät aallon etenemisnopeudesta suhteessa taajuuteen, tapahtumien määrään tietyssä ajassa. Valo ja äänet kulkevat aaltoina, samoin kuin kännykän tai vaikkapa mikrossa ruokaa pommittava sähkömagneettinen säteily. Syklien kulku määräytyy luonnon perusvuorovaikutusten kautta. Kaikki fysikaaliset ilmiöt, galaksien törmäilystä ihmisten tai atomien törmäilyyn, voidaan selittää perusvuorovaikutusten avulla. Tästä syklisyydestä seuraa meille ihmisille lukematon määrä muutoksia, jotka vaikuttavat koko olemassaoloomme. Elämme jääkauden jälkeistä lämmintä sykliä, joka on nostanut meidät kukoistukseen. Auringossa ja ilmastossa tapahtuvat sykliset muutokset vaikuttavat elinolosuhteisiimme. Veden kierron ja vuodenaikojen vaihtelut muokkaavat ruoanhankintakykyämme ja talouskasvuamme. En ole luonnontieteilijä, mutta voin varmuudella sanoa, että nykyinen koronaepidemia on näiden syklien aikaansaannosta. Aivan samoin kuin ihmisen räjähdysmäinen leviäminen pallon joka kolkkaan. Influenssakausi on yhtä syklinen kuin vaikkapa maailmankausi. Niitä mitataan vain eri ajanjaksoissa ja niillä on eri mittakaavan liikkeelle laittavat voimat. Kaikki tapahtuu kuitenkin samoista syistä. Meille syy-seuraussuhteet ovat hämäriä, koska tapahtumat ovat epälineaarisia. Ihminen on niin etääntynyt luonnosta ja teknistynyt, ettei se näe syklisyyttä ja systeemin keskinäistä vuorovaikutusta kokonaisuutena. Se kuitenkin ymmärtää, että välillä taloudessa menee huonommin, välillä paremmin. Ruoan hinta nousee ja laskee. Työpaikkoja tulee ja menee. Elinolosuhteet muuttuvat vuosikymmenien kuluessa. Tällä hetkellä elämme hektistä aikaa, jossa talouden muutoksia, syklien sahaamista, mitataan neljännesvuosijaksoissa, pörssikursseja seurataan päivittäin. Tällä kaikella on vahva vaikutus elämäämme. Toiset vähättelevät koronaa, toiset kärsivät siitä tai sen patoamisen aiheuttamista toimenpiteistä suunnattomasti. Kyse on perspektiivistä ja siitä, onko nykyisellä epidemialla suoraa vaikutusta elintasoomme ja terveyteemme, ja minkä ajan kuluessa. Luemme päivittäin uutisia ja päättäjien ulostuloja ajattelematta asiaa sen syvemmin. Suhtaudumme asiaan tunteella. Jätämme epäsuorat vaikutukset usein huomioimatta. Tilastotietoja ja talouden mittareita lukemalla voi seurata niin tämän tilanteen kuin pidempiaikaistenkin tendenssien kehitystä. Niin sairastuneiden kuin kuolleiden määrää tänään ja viime vuonna, työllisten tai konkurssien määrää suhteessa aiempaan, bruttokansantuotteen kasvua viimeisellä vuosineljänneksellä, osakekurssien liikehdintää, matkailijoiden yöpymisiä hotelleissa, ostettuja asuntoja, vuokrattuja kesämökkejä, kulutusluottamusta, lentoliikenteen kehittymistä jne. Olen taipuvainen uskomaan, ettei ihminen hallitse nykyistä 10 000 vuoden sykliä, vaan on sen vapaamatkustaja siinä kuin koronaviruskin. Ihminen kykenee vaikuttamaan pääasiassa oman elinkaarensa mittaisiin sykleihin, mutta teoillamme on myös jälkijättöisiä seurauksia, jotka vaikuttavat maapallon elinolosuhteisiin pitkien aikojen päähän. Korona voitetaan, mutta se jättää talouteen, ihmisiin ja ihmisten välisiin suhteisiin arpia. Koronan aiheuttama muutos kuolleisuuteen tai talouteen ei tule pitkällä aikavälillä näkymään kuin pienenä anomaliana, poikkeamana, joka tasoittuu, kun sykliä katsotaan pidemmässä mittakaavassa. Tämä johtuu vuorovaikutuksesta ja sen aiheuttamista luonnollisista takaisinkytkennöistä. Ymmärrän hyvin, jos epidemian vaikutukset koskettavat henkilökohtaisesti, mutta niiltä ei pysty välttymään kukaan. Kaikki on tietysti suhteellista. Ennustan, että parin vuoden päästä taivastelemme jälleen ilmastonja rakennemuutoksen aiheuttamia tuhoja ja tulevaisuudenuhkia, kykenemättä vaikuttamaan prosesseihin yhtään sen enempää kuin nytkään. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Kiertäen mennään, yhteen tullaan LOKAKUUSSA JÄRJESTETYN ideointivaiheen myötä saatiin läntiseen suurpiiriin liittyviä ideoita asukkailta yhteensä 148 kpl, joista 121 täytti OmaStadin kriteerit ja pääsi jatkoon yhteiskehittämisvaiheeseen. Asukkaiden ideat käsittivät mm. liikuntapaikkoja, ulkoilureittejä, viihtyisyyttä ja puistoalueita. Lisäksi yhteisöllisyyttä ja asukastiloja koskevia ideoita saatiin jälleen useampia. Alkuvuoden 2021 aikana yhteiskehittämisvaiheessa järjestettiin alueelliset verkkotapaamiset, joihin ideoita jättäneet asukkaat kutsuttiin keskustelemaan alueelle tulleista ideoista ja niiden jatkokehittämisestä porukoissa. Läntisen alueen alueraksalle osallistui noin 60 asukasta eri puolilta suurpiiriä. Määräaikaan, eli helmikuun loppuun mennessä ideoista avattiin asukkaiden toimesta ehdotuksia, läntiselle alueelle ehdotuksia avattiin 64 kpl. Ehdotuksia avattiin eniten liittyen ulkoliikuntapaikkoihin ja niiden kohentamiseen, skeittipaikkoihin sekä esim. asukastilojen toimintaan ja perustamiseen. Läntinen suurpiiri Kirsti Kallansalo on Kaarelan uusi stadiluotsi Kaikissa Helsingin suurpiireissä toimii stadiluotsi, joka auttaa asukkaita löytämään oikeat vaikuttamiskanavat Helsingissä. Helsingin stadiluotsitoiminta alkoi vuonna 2018. Idea stadiluotsitoimintatavasta on lähtöisin kaupunkilaisilta itseltään. Jokaiselle seitsemälle stadiluotsille on nimetty kaupunginosat, joissa hän vauhdittaa kaupunkilaisten aloitteita sekä auttaa alueen verkostoja löytämään toisensa. STADILUOTSIN TYÖNÄ on rakentaa siltoja kaupunkilaisten ja kaupungin hallinnon välille sekä auttaa ihmisiä osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Stadiluotseilta saa tietoa, ohjausta ja neuvontaa osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksista. Stadiluotsit kehittävät ja toimeenpanevat osallistuvaa budjetointia yhteistyössä kaupungin toimialojen kanssa sekä huolehtivat osallistuvan budjetoinnin yhdenvertaisesta toteutumisesta alueillaan. Tällä hetkellä on meneillään osbun, eli OmaStadin toinen kierros, joka toteutetaan vuosina 2020-2022, jolloin kaupunkilaiset pääsevät jälleen ideoimaan, suunnittelemaan ja päättämään mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Stadiluotsit tukevat asukkaita kaikissa prosessin vaiheissa. Kaarelan ja pohjoisen suurpiirin stadiluotsina on toiminut marraskuusta lähtien Kirsti Kallansalo , joka korvasi aiemman stadiluotsimme Ella Tanskasen . Läntisen suurpiiriin stadiluotsina jatkaa yhä Silja Lindblad , joka vastaa mm. Haagan, Konalan ja Pitäjänmäen alueista sekä kaupungin ruotsinkielisten asukkaiden luotsaamisesta. Kuka Kirsti? Kirsti 52-vuotias ja syntynyt Espoossa. Nykyisin hän asuu Vantaan Vaaralassa avomiehensä ja kolmen kissansa kanssa. Urheilee, harrastaa liikuntaa sekä kissoja. Kirsti on koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Itse asiassa viittä vaille valmis AMK yhteisöpedagogi. Hän on tehnyt uransa Vantaan ja Helsingin kaupungeilla nuorisoja vapaaajanohjaajana. Olen toiminut nuorten kanssa eri tehtävissä; 10. luokan nuorisoohjaajana, Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotaloilla ohjaajana ja nuorten ennaltaehkäisevässä päihdetyössä sekä Mellunkylän aluetyömallin kehittämisprojektissa. Olen ollut seitsemän vuotta aluetyöntekijänä Jakomäessä, jossa minulla on yhä vakanssi, Kirsti kertoo. Kirsti on virallisesti Kaarelan aiemman stadiluotsin Ella Tanskasen työlomasijainen. Ella siirtyi nuorten osallistuvan budjetoinnin RuutiBudjettiin, joka on Helsingin nuorisopalveluiden malli OmaStadille. RuutiBudjettiin osallistuu vuosittain yli 10 000 nuorta. Joka toinen vuosi nuorilla on Ruutibudjetin lisäksi mahdollisuus osallistua Helsingin kaupungin osallistuvaan budjetointiin OmaStadiin. BuddySchool Kirsti tuli stadiluotsiksi maahanmuuttajanuorille suunnatusta Buddyschool -hankkeesta. Mun Stadi nuorisopalvelujen alla toimivan maahanmuuttajanuorten Helsingin Buddyschool-hankkeessa vanhemmat oppilaat opettivat vertaisopetuksen menetelmin nuorempia oppilaita. Tavoitteena oli tunnistaa nuorten kyvykkyyksiä ja vahvuuksia, luoda onnistumisen kokemuksia sekä parantaa opiskelumotivaatiota ja -tuloksia. Vuorovaikutus syntyi yhteisen tekemisen kautta ja pienen purtavan kera. Kirsi koordinoi koulujen kanssa tapahtuvaa yhteistyötä yhdessä opettajien ja sidosryhmien kanssa. Hanke oli viisivuotinen ja päättyi viime vuonna. Kaarela hanskassa Viimeiset pari kuukautta ovat menneet verkostoitumisessa, alueemme toimijoita tapaillessa ja yhteistyökuvioita rakennellessa. Kirsi tekee tiivistä yhteistyötä alueen toimijoidem, asukkaiden ja läntisen suurpiirin stadiluotsin Silja Lindbladin ja LänsiHelsingin palvelualueen yhdyskuntatyöntekijä Tuija Salovaaran kanssa. Korona-aika vaikuttaa tietysti työhön, kun ryhmiä ei voi tavata kasvokkain. Teams-verkostot ovat oleellisessa asemassa. OmaStadi Stadiluotsin tehtävänä on koordinoida osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-hankkeita ja niiden toteutukseen liittyviä OmaStadi-alueraksoja. OmaStadi-hankkeiden alueraksoja on pidetty koko alkuvuosi. Lännen alueraksa pidettiin helmikuun lopussa. Prosessi on nyt sulkeutunut, eli uusi ehdotuksia ei oteta enää vastaan. Seuraavaksi siirrytään viilaamaan olemassa olevia ehdotuksia. voi siis täsmentää ja muokata vielä 30.4. saakka alustalla OmaStadi.hel.fi. Teemaraksat ovat myöhemmin keväällä. Niissä on mahdollisuus keskustella ehdotuksen yksityiskohdista, kustannuksista sekä mahdollisesta paikasta yhdessä kaupungin asiantuntijan kanssa. Sitten pidetään ehdotusten esittäjien kanssa erilliset teemaraksat, joiden perusteella tehdään kustannuskehikko, Kirsti kertoo. Kaikki mukaan! Mukaan päässeet ehdotukset pääsevät syksyllä äänestykseen. Läntiselle suurpiirille on budjetoitu 1 228 890 euroa määrärahaa, joka on aluekohtaisesti kaikkien yli 12-vuotiailla helsinkiläisten käytettävissä. Eniten ääniä saaneet hankkeet ehdotukset toteutetaan. Suosittelen asukkaita käymään katsomassa ehdotuksia ja kommentoimaan niitä. Kaupungin asiantuntijat ovat valmiita asukkaiden kanssa käytävään vuoropuheluun, Kirsti summaa. Ei muuta kuin syksyllä kaikki sankoin joukoin äänestämään! Jos syntyy Kaarelan osalta kysymyksiä, niin Kirstiin voi olla yhteydessä: Kirsti Kallansalo, kirsti.kallansalo@hel.fi Haagan, Konalan ja Pitäjänmäen hankkeiden osalta voi olla yhteydessä Siljaan: Silja Lindblad, silja.lindblad@hel.fi Teksti ja kuva Jauri Varvikko Käykää katsomassa ehdotuksia ja kommentoikaa niitä, stadiluotsi Kirsti Kallansalo sanoo.
4 10.3.2021 VIRPI KOSKINEN virpikoskinen.fi virpi.koskinen@evl.fi Mihin tuo tie vie? Tätä mietin lapsena katsellessani isoäidin kotona K. Otson maalausta. Taulussa kotipihasta aukesi kinttupolku, jonka varrella koivut kasvoivat virpineen. Olen lähtöisin Savonlinnasta. Isäni työ vei perheemme 7 vuodeksi Lappeenrantaan. Ylioppilasvuotena 1985 muutin Helsinkiin opiskelemaan teologiaa. Sain opiskelijaasunnon Malminkartanosta. Perustin myöhemmin kodin Kannelmäen puolelle. Jyvässeudulla asuimme 10 vuotta ja vuosia Espoossa. Vuodesta 2005 työt ovat sitouttaneet minut vahvasti Kaarelaan. Puolisooni tutustuin isosena riparilla. Sanoimme tahdon pääsiäisenä 1993. Lapsemme, tyttäret ja poika, ovat jo aikuisia. Yhteisellä tiellä jatkamme hymyssä suin. 1. Seurakunnassamme käsitellään jatkuvasti haastavia kysymyksiä terveydestä, taloudesta, elämän kulminaatiopisteistä ja kriiseistä, työstä ja työttömyydestä, kulttuurieroista ja sovusta. Sanoitamme uskonnollista kokemusta, oppia lähimmäisenrakkaudesta ja empaattisuudesta. Opetamme kunnioittamaan pyhää, ympäristöä, totuutta, rehellisyyttä, toisen ainutlaatuisuutta ja omaa. Kirkon turvallinen ääni kuuluu haasteiden keskellä, jos sen sallimme. Nuorten uskontosuhde arvoineen on muuttunut edellisiin sukupolviin verrattuna. Perinteiden ja kirkon yhteisvastuullisen sanoman ymmärrys on ohentunut. Lasten ja nuorten arvokasvatus haastaa: Turvallista tulevaisuutta rakennetaan sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Digiloikka on muuttanut työskentelyämme. Tarvitsemme seurantaa, miten saavutettavuutta kehitetään viestinnässä ja seurakuntaelämässä. Kaarelan seudulla asuu vahvasti alueeseen ja kirkkoon juurtuneita seurakuntalaisia. Alueelle rakennetaan paljon uusia asuntoja. Seurakunnan tavoite on toivottaa Kaarelan asukkaat tervetulleeksi kotiseurakuntaansa Kannelmäkeen. 2. Visioni itsenäiselle Kannelmäen seurakunnalle on: Yhdessä kirkon rakentajina. Tavoitteeni on, että jokainen Kaarelan asukas voisi kymmenen vuoden päästä olla ylpeä kauniista kirkostaan ja kotiseurakunnastaan. Toivon, että seurakuntakeskus uudistetaan pian. Kun tulin ensimmäistä kertaa vuonna 1968 rakennettuun Kannelmäen kirkkoon, ihmettelin rakennuksen muotoa ja maalaamattomia betoniseiniä. Ajattelin, että tämä rakennus on vielä keskeneräinen. Seurakunta jäsenineen on myös koko ajan matkalla toivoa ja vakautta täynnä, keskeneräisenä. Jokaisen sukupolven on kannettava vastuuta omalla vahtivuorollaan. Kirkko ja seurakunta koostuvat jäsenistään. Seurakuntamme toimintaresurssi riippuu jäsenmäärästä. Kannelmäen kirkkoon sisään tuleva näkee K. Otson puolison Hilkka Toivolan eri kokoisista ja värisistä lasipaloista kootun taideteoksen Elämän puu. Sitä voi tutkia ihmetellen. Taide, visuaalinen kauneus saa puhutella ja inspiroida. Seurakunnassammekin on paljon luovuutta ja kehityshalua: Kasvatusja diakoniatyössä, kirkollisissa toimituksissa ja julistustyössä, viestinnässä ja kirkkoherranviraston toiminnassa, tilojen käytössä ja jalkautumisissa. Kirkkoherran on johdettava ennakoiden seurakunnan operatiivista työtä. Kirkkoherra toimii keskustelun avaajana, päätösten toimeenpanijana ja valvojana. Omalla elämänkokemuksella, tiedoilla ja taidoilla rakentaisin kiinnostavaa ja kodikasta seurakuntaa. 3. Tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymykset ovat oikeudenmukaisuuskysymyksiä ja siksi niin tärkeitä. Tasa-arvokysymyksillä viitataan usein sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Kirkon johdossa naisten osuus kasvaa koko ajan. Yhdenvertaisuuskysymyksillä haetaan ihmisille samanarvoisuutta. Ominaisuutemme, ikämme, taustamme, kielemme, vakaumuksemme, terveydentilamme, seksuaalinen suuntautumisemme, mielipiteemme ja muut lukemattomat seikat tekevät meistä ainutlaatuisia persoonia. Erilaisuutemme on totta. Jokainen luotu on ihme. Narsistinen rakkaus hyväksyy vain kaltaisensa. Moninaisuuteen osallisuus kehittää aitoa rakkautta. Jos osallisuuden kokemuksen tiellä on asenteellisia tai kommunikoinnin esteitä, kirkkoherran tehtävä on puuttua niihin. Uskottavan Kristuksen kirkon on oltava kaikille avoin. Yhdenvertaisuus on kirkon ydinsanomaa. Kirkko saa olla aidosti syrjintävapaata aluetta. Helsingin hiippakunnan aktiivinen rooli näiden kysymysten käsittelyssä auttaa kirkkoherraa edistämään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteita. 4. Rakastuin jumalanpalveluksiin koululaisena. Savonlinnan tuomiokirkon puhuttelevat maalaukset, musiikin ja julistuksen hoiva kutsuivat minut toistuvasti messuun. Hengellisenä johtajana ammentaisin edelleen kipinää kirkkovuoden puhuttelusta. Hoivaisin Kristuksen omia kannustavasti. Niin kuin Pietari ruokkisin ja kaitsisin laumaa ja tukisin kanssapaimenia. Olen toiminut jo mentorina monille opiskelijoille ja työtovereille vuosien saatossa. Hengellisen johtajan esikuvana pidän myös Mariaa, Jeesuksen äitiä. Mitä hän teki Kaanan häissä? Maria näki ongelman, viinin vähyyden, luotti lapsensa kykyyn auttajana, totesi tälle tilanteen, ei ärsyyntynyt vastarinnasta vaan edisti tapahtumien myönteistä kulkua itsestään meteliä pitämättä. Maria oli tilanteen tasalla ja hän toimi jopa ihmeen etevänä mahdollistajana. Maria oli Äiti ja Johtaja isoilla kirjaimilla. 5. Työn ja luottamustehtävien kautta olen hyvin verkostoitunut koulutoimen ja eri toimijoiden kanssa Kaarelassa. Seurakunnassamme on jaettu työntekijöiden kesken tehtävät, kuka toimii yhdyshenkilönä missäkin verkostossa. Työntekijöiden vaihtuessa ja työtehtävien muutoksissa päivittäisin kirkkoherrana verkostovastuut. Aktiiviset seurakuntalaiset voivat tehdä aloitteita verkostoyhteistyöstä. Seurakuntamme uudet yhteistyöprojektit käsitellään kirkkoherran johdolla. Kehitämme toimintaa ajan vaateiden mukaisesti. Koronaaikana olemme varjelleet terveysturvallisuutta kohtaamisissa. Digitaalisten keskustelujen määrä on kasvanut. Kirkkoherrana kutsuisin verkostojen osapuolia yhteisen pöydän äärelle linjaamaan paikallista yhteistyötä. Kirkkoherran vastuulla on, että seurakunnan ydintehtävät ja vuorovaikutus verkostoissa hoidetaan laadukkaasti. Pidetään yhteyttä yllä. Kenestä kirkkoherra Kannelmäkeen? ME KAIKKI eläinten ystävät tiedämme, että koirat ovat kilttejä ja tosi mukavia. Sanalla sanoen, ihmisen parhaita ystäviä. Koirien edesottamuksia käsiteltiin Jaroslav Hasekin kirjassa Kunnon sotamies Svejk. Se on myös kertomus miliisin urkkijan ja ilmiantajan touhuista. Ilmiantajan nimi oli Brettschneider. Tietoja saadakseen ja huhuja kuunnellakseen Brettschneider joutui istumaan Prahan kapakoissa illat pitkät. Juopoksihan siitä ihminen voi tulla. Brettschneiderillä oli katalan työnsä vastapainoksi herkkä luonne, hän piti koirista. Hän vei kotiinsa löytämänsä kulkukoirat, taisipa ostaa halvalla jokusen sekarotuisen koiran. Koira on laumaeläin, joka viihtyy mainiosti ihmisten ja muiden koirien parissa, tutustumiseen riittää nuuhkaisu. Tiedämme, että ihminen on jalostanut koiran sudesta. Tiedämme myös, ettei kannettu vesi kauaa kaivossa pysy. Toiseenkin suuntaan voidaan mennä, kun tiukalle joudutaan. No, kerrankin Brettschneider oli ollut kännäämässä monta päivää. Koirat oli jätetty kotiin ilman ruokaa. Tämä riitti näille ihmisen parhaille ystäville. Kotiin horjuva sankarimme sai tosi lämpimän vastaanoton. Koska tuohon aikaan 1920-luvulla ei ollut tallentavia valvontakameroita, meidän pitää arvioida tapahtumat nähdyn lopputuloksen pohjalta. Brettschneider ei ollut käynyt miliisilaitoksella moneen päivään tuomassa raporttejaan tai nostamassa ilmiantopalkkioita. Niinpä häntä mentiin hakemaan kotoa, onkohan mies sairastunut? Etsivien kokema näky oli uskomaton. Koirat loikoilivat kylläisinä ja tyytyväisinä kuka missäkin. Niin oletettua urkkijaamme ei löytynyt. Löytyipähän kuitenkin kasa luita ja ennen kaikkia koiran jätöksiä yltympäri kämppää. Ei jäänyt Brettschneideristä paljoakaan pataan pantavaa, kuten patologit keissistä leikillisesti murjaisivat. Kun tätä surkeutta sitten porukalla ihmeteltiin ja rikkakihvelillä luita, rättejä ja jätöksiä laatikkoon laitettiin, niin paikalle kutsuttu pappi totesikin huolestuneena, että veli Brettschneiderilla on vielä suuri ongelma edessään. Kuinka näistä aineksista pystytään sitten ylösnousemuksen päivänä uusi Brettschneider luomaan... Koirat karkasivat kukin omalle taholleen. He eivät jääneet tapahtunutta sen suuremmin mietiskelemään. Lukekaapa vaikka Veikko Huovisen mainio kirja Kylän koirat. Siinä opitte tuntemaan koirien sielunelämää. En nyt viitsi tässä muita ruokahalujuttuja kertoa, toteanpahan vaan, että kyllä se ihminenkin tiukassa paikassa osaa… Tuli tässä jokunen ilta sitten katseltua AlfaTV:ltä Sanna Ukkolan live ohjelmaa, jossa haastateltavana oli Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. En tiennyt Ritva Viljasesta juurikaan mitään. Sanna Ukkolan tiesin paremmin, rohkea ja sanavalmis toimittaja. Haastattelussa minua lämmitti se, kuinka rehellisesti Viljanen puhui ja suhtautui siihen tuskaan ja ahdistukseen, jota valtaapitävät ovat ihmisille aiheuttaneet järjettömiltä tuntuvine määräyksineen. Tosi sadistista menoa. Vanhukset lukittiin laitoksiin ja koteihinsa, ketään ei saanut tavata. Suositukset ymmärrettiin käskyiksi, koska tiedotus oli ammattitaidotonta ja sekavaa. Voi vaan kuvitella, kuinka moni vanhus menehtyi tai meni järjiltään. Näitä lukuja emme näe missään emmekä tule koskaan näkemään. Vielä vähemmän tietoja on siitä, kuinka moni lapsi tai nuori on vammautunut henkisesti näiden toimenpiteiden seurauksena. Kuinka moni on syrjäytynyt lopullisesti, sitä emme tiedä. Lapset on pakotettu ”etäopiskelemaan”. Eihän siitä mitään tule, jos koti ei tarjoa edellytyksiä siihen. Päättäjillä ei ole halua ymmärtää, millaisissa ihmispesissä suuri osa porukkaa asuu. Nyt ei ole kyse pelkästään aineellisesta köyhyydestä. Ihmisten pitää saada tavata toisiaan. Jos ei tätä mahdollisuutta ole eikä saa harrastaa, tiedetään mitä sitten tapahtuu. Sananlaskussakin todetaan, että toimettomat kädet ovat paholaisen palveluksessa. Päätöstä ihmisten passivoinnista ei saa antaa pelkästään terveysviranomaisille. He ovat ammattilaisia omalla alueellaan, eivät missään nimessä ammattilaisia kaikessa. Suurtuotantomaataloudessa lehmät on kytketty ympärivuotisesti ketjulla navetan seinään ilman mahdollisuutta ulkoilla. Mahtanevatko olla onnellisia? Kaikki pandemiat ovat aina tulleet ja myös menneet, niin nytkin tapahtuu. Pakkoeristyksen ja toimettomuuden aiheuttamat tuhot saattavat olla monenkin yksilön kohdalla lopulliset. Älkää siis ihmetelkö, jos ihmiset alkavat käyttäytyä omituisesti... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Koira, ihmisen paras ystävä Kannelmäen seurakuntaan ollaan valitsemassa uutta kirkkoherraa. Virkaa hakevat Virpi Koskinen ja Nina Rajamäki. Seurakuntaneuvosto toimittaa välillisen vaalin kokouksessaan 15.3. Kysyimme ehdokkailta heidän taustoistaan ja esitimme kysymyksiä, joihin ehdokkaat vastasivat. 1. Mitkä ovat mielestäsi kirkon ja seurakunnan haasteet tällä hetkellä erityisesti seurakuntamme alueella? 2. Mikä on visiosi Kannelmäen seurakunnalle 10 vuoden tähtäimellä? Miten sinne päästään ja mitä se vaatii kirkkoherralta? 3. Millaisiin tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymyksiin kirkon täytyy nykypäivänä vastata ja miksi? Miten kirkkoherrana toimit? 4. Kerro, millainen seurakunnan hengellinen johtaja olisit? 5. Millä tavoin ylläpitäisit ja tarvittaessa vahvistaisit yhteistyötä alueen eri verkostojen kanssa esim. koulut ja järjestöt?
5 10.3.2021 NINA RAJAMÄKI nina.rajamaki@evl.fi Olen helsinkiläinen 48-vuotias pappi, ja olen työskennellyt Kannelmäen seurakunnassa vuodesta 2007 lähtien. Tällä hetkellä olen virkavapaalla seurakunnasta ja työskentelen notaarin sijaisena Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa. Nykyinen työni on hallintotyötä, jossa juristin koulutuksestani on hyötyä. Olen myös puoliso ja minulla on teini-ikäiset lapset. Stadilainen mielenmaisema on rakas, sillä äidin puolen suvussa on useamman polven helsinkiläisiä. Minä olen kuitenkin syntynyt ja kasvanut nuoruuteni Vantaalla, mutta koko aikuisikäni olen asunut Helsingissä. Olen tullut kirkkoon töihin vasta aikuisiällä peruskristitystä kodista, jossa käytiin lähinnä joulukirkossa. Kävin rippikoulun, mutta en ollut isosena. Koen siis, että minulla on jonkinlainen kosketuspinta ihmisiin, jotka etsivät yhteyttä kirkkoon. Itsekin olen sen löytänyt, mutta se ei ollut ihan helppoa. Toivoisin, että osaisin samaistua yhteyttä etsiviin ja tehdä kohtaamisen helpoksi juuri tätä taustaa vasten. 1. Seurakunnan ja kirkon haasteita tässä ajassa on monia. Ajattelen, että seurakunnan todellisuus liittyy vahvasti ihmisten todellisuuteen. Tuloerojen kasvu ja kamppailu riittävän toimeentulon saamiseksi on todellisuutta, jota diakoniatyössä päivittäin kohdataan. Näiden asioiden poistamiseksi on seurakunnankin tehtävä työtä. Yksi monista haasteista liittyy samalla siihen, kuinka kirkko ja seurakunta voisivat olla entistä vahvemmin osana ihmisten arkea ja rakentaa näin alueen yhteisöllisyyttä. Tätä toki tehdään jo vahvasti, mutta vielä on tekemistä, koska osa ihmisistä äänestää jaloillaan ja eroaa kirkosta. Jos ihmiset eivät koe kirkon sanomaa tai toimintaa omakseen, he helpommin jättävät kirkon ja seurakunnan. Kirkosta eroamiseen liittyy myös kysymys siitä, siirtyvätkö kristilliset perinteet seuraavalle sukupolvelle vai onko kyse enemmän siitä, että kirkko koetaan instituutiona sellaiseksi, että siihen ei haluta kuulua. Uskon, että ihmiset edelleen pohtivat elämän suuria kysymyksiä ja ajassa on paljon hengellistä kaipuuta. Tästä kertovat mm. meditaation ja retriittien suosio. Seurakunnassa osataan järjestää kuolemaan liittyen sururyhmiä, mutta voisiko olla mahdollisuus kokoontua yhdessä jakamaan myös elämää sekä siihen liittyviä kysymyksiä. Parhaimmillaan näin voi syntyä kohtaamista ja aitoa vuoropuhelua. Tämä voi tapahtua myös yhdessä tekemisen kautta. Tässä ajassa on paljon yksinäisyyttä ja uskon, että yhteisöllisyydelle on tilaa. Tämä voi tapahtua kasvokkain, mutta yhtä lailla on tärkeä kehittää mahdollisuuksia kohtaamiseen digitaalisin välinein. Osa ihmisistä ei pääse liikkumaan hyvin tai osa haluaa kohdata muutoin kuin kasvokkain. Myös kirkossa käytetty kieli voi joskus vieraannuttaa enemmän kuin luoda yhteyttä. 2. Haluaisin olla rakentamassa seurakuntaa, joka toimii alueella ihmisten tarpeista käsin niin, että seurakunta on siellä olevien jäsentensä näköinen. Samalla on tärkeä, että seurakuntalaiset voivat kokea ”omistajuutta” seurakuntaan ja sen toimintaan. Voimme rakentaa vain yhdessä. Juuri sinua tarvitaan! Toivon, että seurakunta olisi 10 vuoden kuluttua tärkeä ja aktiivinen toimija yhdessä muiden alueella asuvien ihmisten sekä yhteisöjen, järjestöjen ja uskontojen kanssa. Tähän päästään mielestäni avoimuudella, kuuntelemisella sekä tietoisella työllä, jossa ”omistajuudessa” tehdään tietoisesti tilaa seurakuntalaisille. Seurakunnassa ei siis vain suunnitella toimintaa seurakuntalaisille, vaan myös eletään ja jaetaan elämää yhdessä. Samalla yhdessä mietitään toiveita seurakunnan toiminnalle sekä tarpeita ja toteutetaan niitä sitten myös yhdessä. Seurakuntalaisilla on valtava määrä erilaista osaamista. Toki on tärkeä sekin, että kirkkoon ja seurakuntaan saa tulla vain olemaan ja hengähtämään. Olemme hengellinen yhteisö, joka saa voimansa uskosta Jumalaan ja haluaa toimia lähimmäisen hyväksi. 3. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat asiat ovat tärkeitä, koska ne liittyvät vahvasti siihen, että olemme kaikki Jumalan luomia ainutlaatuisia ihmisiä. Pidän tärkeänä, että samaa sukupuolta olevat parit voivat kokea olonsa tervetulleiksi ja voisivat saada vihkimisen kirkossa. Myös juristin koulutuksen kautta minulle nämä asiat ovat itsestään selviä ja haluan edistää aktiivisesti tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta seurakunnassamme sekä kirkossa. Pidän tärkeänä, että ihan jokainen voi kokea olonsa lämpimästi tervetulleeksi seurakunnassamme. Samalla tämä tarkoittaa avoimuutta ja halua ymmärtää elämän moninaisuutta. Yhdenvertaisuuskysymykset ovat laajoja ja koskevat monia elämän osaalueita. Kyse on ihmisten samanarvoisuudesta riippumatta mm. iästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, terveydentilasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. 4. Seurakunnan hengellisenä johtajana pitäisin tärkeänä avoimuutta, avarakatseisuutta ja vuoropuhelun edistämistä. Haluan puhua hengellisyydestä ymmärrettävästi. Arvostan sitä, että luterilaisessa kirkossa on katto korkealla ja seinät leveällä. Tämän kääntöpuolena on kuitenkin se, että kirkkoon on mahduttava myös monin eri tavoin ajattelevat. Oleellista onkin se, miten vuoropuhelua käydään ja rakennetaan yhdessä ymmärrystä. Haluan oman työni kautta kertoa Jumalasta, joka rakastaa sekä on elämässä läsnä ja kantaa, kun on vaikeaa. Ajattelen myös, että hengellisenä johtajana ei ole koskaan valmis vaan saa jatkuvasti kehittyä. Kehitys tapahtuu juuri sitä kautta, että antautuu avoimelle vuorovaikutukselle. 5. Arvostan alueella tehtävää yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Seurakunta on mukana monessa alueen yhteisessä tapahtumassa ja pitää yhteyksiä yllä eri tahoihin ja toimijoihin. Tämä luottamus on rakentunut pitkäjänteisen työn kautta ja arvostan sitä. Yhteistyö on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää. Samoin on tärkeä huomioida, että maailma muuttuu ja yhteistyössäkin on kuunneltava herkällä korvalla kumppaneiden toiveita ja ajatuksia. Näin yhteistyö voi säilyä ja löytää myös uusia toteutustapoja sitä, mitä kulloinkin tarvitaan. Tärkeintä on suhtautua yhteydenottoihin avoimin mielin sekä tehdä myös itse ennakkoluulottomasti yhteistyöehdotuksia uusista avauksista muille toimijoille. Yhteistyö on voimaa! Kenestä kirkkoherra Kannelmäkeen? Koronavirus, kunnallisvaalit ja demokratia HALLITUKSEN JA eduskunnan ratkaistavana on päätökset toimenpiteistä koronaepidemian vastatoimista ja myös kunnallisvaalien järjestämisen vaatimista toimenpiteistä terveysturvallisuuden ja äänestysoikeuden täysimääräisestä varmistamisesta. Äänestäjien keskuudessa on suhteellisen paljon vaalien ajankohdan siirron ymmärtäjiä. Hallitus vakuuttaa, että ratkaisut tehdään terveys edellä ajatuksen mukaisesti. Siihen tähtää myös ns. sulkutilapäätös, jonka mukaan 8-28 maaliskuuta toteutetaan kolme viikkoa kestävä kireämpi ihmisten joukkokokoontumisia rajoittavat suositukset, ravintoloiden, harrastustilojen osalta ja myös yksityisten kokoontumisten rajoittaminen 6 henkilöön. Tämän toimenpiteen tavoitteena on katkaista covint-19 muunnosten aiheuttama tartuntatapausten lisääntymisvauhti ja kiihtyminen kolmanteen vaiheeseen. Päätös kunnallisvaalien siirrosta on kuitenkin tehtävä jo ennen kuin kolmen viikon sulkutilan kokemuksista ja tuloksista on varmuutta. Hallitus vakuuttaa, että nyt jo tehdään kaikki mahdollinen vaalien turvallisuuden takaamiseksi, äänestyspaikkojen osalta ja myös kotiäänestyksen mahdollistamiseksi sekä vaalitoimitsijoiden osalta myös rokotusten järjestämiseksi. Hallitus esittää tähän1,3 miljoonaa euroa lisärahaa. Vaalien siirtoa on vastustettu demokratiaan vetoamalla. Todellisuudessa vaalien siirto huhtikuulta esim. syys-lokakuuhun ei sellaisenaan mitenkään vaikuta demokratian tilaan. Kunnallisdemokratia toimii täyspainoisesti, vaikka nykyiset valtuutetut jatkaisivat muutaman kuukauden. Vaalien jälkeen uusien valtuutettujen olisi jopa helpompaa aloittaa, kun nyt valmisteluvaiheessa oleva soteuudistus saataisiin lopultakin eduskunnassa ratkaistua ja siten kuntien vastuu selkeämmin määriteltyä. Syksyyn mennessä on todennäköisesti valtaosa väestöstä rokotettu ja epidemia pääosin voitettu. Se merkitsee myös paluuta normaaleihin kokouskäytäntöihin ja myös vaalivalmistelujen osalta ehdokkaiden henkilökohtaisia tapaamisia äänestäjien kanssa. Tämä on erittäin merkittävä asia varsinkin nuorten ehdokkaiden kannalta, joita ei vielä tunneta ja joilla ei ole varoja kallisiin lehtimainoksiin. Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet, etteivät hyväksy missään tapauksessa vaalien siirtoa. He jopa esittävät, että jos vaaleja lykätään, niin kunnallisvaaliehdokkaille on korvattava esim. vaalimainokset, joita nämä ovat laittaneet lehtiin. Persujen vaalikiire johtuu nykyisen koronatilanteen mahdollistaneesta puolueen kärkinimien ilmaisesta mainostuksesta esim. eduskunnan kyselytuntien yhteydessä, jossa he ovat saaneet käyttää lähes puolet TV ajasta. He eivät ole joutuneet myöskään valtalehdistössä vastailemaan konkreettisesti kunnalliseen päätöksen tekoon liittyviin kysymyksiin vaan ovat voineet jatkaa perusteemaansa ”haittamaahanmuuton” vastustamista ja EU:n elvytysvarojen lipumisesta etelän huonon taloudenpidon seurausten paikkailuun. Kokoomusta gallupsuosion laskukäyrä pelottaa ja on jo aiheuttanut puolueen sisäisten linjaerimielisyyksien lisääntymistä. Kaiken kukkuraksi Helsingin vaaliasetelmat vaikeutuivat Jan Vapaavuoren ilmoitettua ettei aio jatkaa pormestarina ja jo uudeksi nimeksi valitun Kirsi Pihan ilmoitettua, ettei olekaan enää käytettävissä kunnallisvaalieikä siten myöskään pormestariehdokkaana. Näillä näkyvin kokoomus on menettämässä pääkaupungissa kunnallisen johtoasemansa. Erityisesti kokoomus on halunnut mainostaa kunnallisvaaleja henkilöeli pormestarivaalina. Demokratian kannalta on olennaista muistuttaa, että kunnallisvaaleissa valitaan kuntien kunnallisvaltuutetut, jotka valtuustossa valitsevat kunnan johtajan tai pormestarin niissä kaupungeissa, joissa sellainen virka on olemassa. Suomessa ei ole montaa kuntaa, joissa yhdellä puolueella olisi yksinkertainen enemmistö valtuustossa ja siten ilman toisten tukea voisivat valita kunnanjohtajan. Pelkkä suurimman ryhmän asema ei siihen riitä. Näin demokratia toimii valtuustoissa samoin kuin eduskunnassakin, jossa pääministeri on hallituspuolueiden yhteisesti hyväksymä henkilö. Pääministeriksi ja kunnanjohtajaksi voidaan kuitenkin valita myös eduskunnan ja valtuuston ulkopuolelta henkilö. Sen sijaan nykyinen pormestarikäytäntö edellyttää valtuuston jäsenyyden saavuttamista kunnallisvaaleissa. Erityisesti kokoomus on halunnut korostaa pormestarin asemaa ja siksi panostaa nimenomaan henkilövaaliin. Demokratian kannalta on kuitenkin tärkeämpää, että kunnanvaltuustoihin valitaan asukkaiden laajaa luottamusta nauttivia edustajia, joilla on riittävä asiantuntemus nimenomaan oman kuntansa asioista, ja jotka ovat kykeneviä yhteistoimintaan muiden ryhmien kanssa yhteisten asioiden päättämisestä kuntalaisten eduksi. Oiva Björkbacka Hannu Tuominen Malminkartano Opettaja, tietokirjailija, lintuharrastaja Sote-lautakunnan varajäsen, HUS:n valtuutettu Kuntavaaliehdokas M ak sa ja : H an nu Tu om in en www.hannutuominen.fi TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 5375019 www.aforte.fi kehys@aforte.fi Avoinna Ti 12 17, Ke Pe 10 17, La 10 14 Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti.
6 10.3.2021 Kun yhteiskuntasopimus rakoilee tai raukeaa Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a YHTEISKUNTASOPIMUKSEN raukeamisesta on todisteita romahtaneista valtioista. Se ei ole kaunista katseltavaa. Somalia, Afganistan, Venezuela ja Argentiina ovat maita joissa yhteiskuntasopimus on rauennut, ainakin osittain. Yhteiskuntasopimus Neuvostoliitossa oli pitkään se, että työtätekevät olivat tekevinään töitä ja siitä oltiin maksavinaan palkkaa. Näin tehtiin kymmeniä vuosia. Ei ehkä ihan paras sopimus mutta ilmeisesti menetteli. Mikäli pääsi hyvälle kaukalolle (tätä nimitystä todella käytettiin), ei palkalla niin väliä ollutkaan. Työpaikan kautta järjestyi kaikki maasta taivaaseen, kumisaappaista paratiisilomaan Jaltalla. Neuvostoliiton yhteiskuntasopimus päättyi yhtä hyvin valtion finanssien pettämiseen kuin siihen ettei saanut enää juopotella rauhassa, kun Gorba alkoi säädellä juomista ja vodkan saantia. Merkkejä yhteiskuntasopimuksen rapautumisesta Venäjällä Päinvastoin kuin muualla, käyttämättömiä yrittämisen mahdollisuuksia olisi paljonkin Venäjällä. Institutionaalisista syistä johtuen ei kuitenkaan kannata yrittää (korruptio, yritysvaltaukset, mielivalta, oikeudettomuus). Pystyvä nuoriso tähtää ulkomaille, ja osa virkamiehiksi. Merkkejä muutoksesta USAssa, äänestäminen Melkoinen joukko äänestäjistä on sitä mieltä että oma konna ei päässyt korkeimmalle pallille, vaan vieras konna ja hänen taustajoukkonsa. Lyhyesti sanoen suo, washingtonilainen virkamiehistö voitti. Bidenia voi pitää keulakuvana joka ei välttämättä ole ihan kartalla siitä, mitä häntä usutetaan tekemään. USA on iso maa ja ei voida ajatellakaan että kaikki menisi oman mielen mukaan. Eikä se rehellisyyskään ole aina niin tärkeällä sijalla. Äänestysalueita on muotoiltu villisti ja äänestäminen ja äänestäjäksi rekisteröityminen on ollut hankalaa ja hidasta, mikä on verottanut köyhien äänestäjien osallistumista. Nyt asetelma on toisin päin. Ei ole kuulemma löytynyt todisteita vaalivilpistä. Ei kai niitä onnistuneessa vilpissä pidä ollakaan. Tosiasiaksi kuitenkin jää että äänestyskoneet ovat musta laatikko, joiden antama tulos riippuu siitä millainen softa koneeseen on asennettu. Samoja äänestyskoneita käytetään diktatuureissa osoittamaan äänestystulos. Postiäänestäminen lisäsi väärinkäytösten mahdollisuutta. Vaikka onkin tieteellisesti todistettu että vaalit menivät oikein, epäilykset heräsivät. Hakusanalla äänestyshuijaus löytyy 300 miljoonaa sivua USA:ssa joten aihe ei ole tuntematon. USA:n vaalit saavat helposti saman maineen kuin Venäjällä. Luottamusta on vaikeaa palauttaa. Jatkossa on mentävä aivan pohjia myöten, uusittava epäluotettavat äänestyskoneet yms., mikäli uskottavuus halutaan palauttaa. Kyseessä on sentään jopa 70 miljoonaa epäilijää. Pitkän aikavälin kehitys USA:ssa USA:ssa ei 50-luvun jälkeen ole palkkataso parantunut. Jonkinlaisena selityksenä voisi pitää globalisaatiota ja viime vuosikymmeninä varsinkin teollisuuden siirtymää Aasiaan. Miksi Kiinalle on annettu (Biden neuvottelijana) niin edulliset ehdot? Rahan kylväminen, myös EU:ssa Yhteiskuntasopimuksen peruspilareita on se, että tuloilla on yhteys ahkeruuteen ja siihen että tekee oikeita asioita. Ahkeruus ei yksin riitä, mutta se on hyväksi avuksi. Nyt rahan luominen uhkaa jättää ahkerat osattomiksi. Kannattaako raataa, jos raadannan tuloksena on arvoton tukko rahaa, jollaisen joku toinen on saanut ylhäältä päin rahasateena? Pelkästään omassa yhteiskunnassamme koronatukien jakaminen on ollut hirvittävän huolestuttavaa. Olisiko hyödyllisempää hankkiutua hyviin väleihin poliitikkojen kanssa mieluummin kuin raataa sorvin ääressä? Elinkeinoelämän tuet pitäisi kohdistaa elinkeinoelämän yleisiin edellytyksiin eikä tarveharkintaisina yksittäisinä tukina, joiden saannin edellytyksenä on hyvä tarinointikyky ja suhteet päättäjiin. Kun tuet eivät EU-maidenkaan kesken jakaudu tasan, tuottaa se epätasapainoa EU:n sisällä maiden kesken. Yksi saa kasvuunsa buustia, toinen maksaa sen. Rahaa painetaan ja jaetaan sekä EU:ssa että USA:ssa kuin ei koskaan ennen. Tällä voi olla isoja seurauksia. Ja arvaamattomia. EU:n erityisongelmat EU muistuttaa Neuvostoliittoa muutoinkin kuin komissaarien osalta. Olen jo pitkään ajatellut ottaa puheeksi ukaasit, joita on annettu EU:n taholta. Niitä ovat roamingmaksujen yhtenäistäminen ja pankkisiirtojen tekeminen samanhintaisiksi EU:n alueella. Mielestäni tällaisia määräyksiä ei olisi voitu antaa itsenäisessä Suomessa. Kukin yritys päättää hinnoistaan itse (pienin poikkeuksin). Ylhäältä annettu määräys jossa eriarvoiset suoritukset määrätään samanhintaisiksi, kuulostaa neukkulalta. Kenties jatkossa tuotteen hinta voidaan kaivertaa muottiin jo tehtaalla, kuten neukkulassa tehtiin. Nyt uutena on pankkien osinkojen maksamisen katto. Tässä on huolestuttavaa, kun pankit eivät ole samanlaisia. Ei zombiepankkien pidäkään jakaa osinkoja. Mutta mitä se kuuluu siihen että terveet pankit jakavat kuten haluavat. Halutaan tietoisesti niputtaa pankit yhteen nippuun. Ei näin, vaan kelvottomat pankit pitäisi ajaa alas eikä asettaa toiminnan esteitä kelvollisille pankeille. Pankkien jakokelpoinen raha pitäisi olla pankkien määräysvallassa. Tämän tien päässä on se, että omalta tililtä saa nostaa vain sen verran kuin valtio sallii. Syykin on kerrottava. (Tällaiset rajoitukset eivät ole tuntemattomia maailmalla). Koronarajoitukset Ihmisten, erityisesti vanhusten itsemääräämisoikeutta on rajoitettu huolestuttavasti. Viime kädessä kukin ratkaisee itse, millaisia riskejä ottaa. Vähintään olisi pitänyt olla mahdollista ottaa vanhus pois laitoksesta sulun ajaksi, mahdollisuudella palauttaa vanhus sulun päätyttyä vanhainkotiin. Nyt vanhukset on suljettu laitoksiin, vaikka hoitohenkilökunta on voinut itse tuoda viruksen laitokseen. Kyseessä on ajattelemattomuudesta johtuva itsemääräämisoikeuden loukkaus, jonka vakavuutta nuoret päättäjät eivät käsitä. Liikkumisrajoitukset Mielenkiinnolla seuraan mitä tästäkin tulee. Uskoisin että liikkuminen mahdollistuu ehkä rokotteen saaneille. Ei ole pakkoa ottaa rokotusta, mutta jos haluat liikkua, rokotus on otettava. Vain rokotustodistuksen esittämällä vieraaseen maahan tai vieraalle paikkakunnalle on mahdollista mennä. Tämä olisi huolestuttavaa. Maamme menee vasemmistolaisfasistiseen suuntaan takaoven kautta. Elinkeinovapaus Elinkeinon harjoittamisen vapaus kapenee kaiken aikaa. Huomattavan säätelyn kohteeksi joutuu ala kuin ala. On mielenkiintoista, miten myymälät voidaan sulkea hallinnollisella päätöksellä koronan vuoksi. Mielestäni kyseessä on elinkeinon harjoittamisvapauden loukkaus. Mitähän siitäkin vielä kehittyy. Hong Kong Hong Kongissa on yhteiskuntasopimukseen kuulunut ajatus, että Hong Kongissa ajatuksenvapaus ei olisi yhtä rajoitettua kuin Kiinassa. Tähänkin näyttää tulevan muutos. Nähtäväksi jää miten honkkarit suhtautuvat ajatuksen vapauden ja sananvapauden rajoituksiin. Kenties yhteiskunnan sortokoneisto on siellä jo niin kehittynyttä ettei hengitystilaa vieraille ajatuksille enää jää. Esko Karinen HONKASUOLLA alkaa uuden katuyhteyden rakentaminen Honkasuontien ja Rajatorpantien välille. Honkasuontiestä tulee valmistuessaan uusi liittymä Vantaan Rajatorpantieltä Helsingin Honkasuolle. Työt alkoivat helmikuun alussa Honkasuontien ja Perhosenkierron kunnallistekniikan töillä. Katu on valmis joulukuuhun 2021 mennessä. Uusi katu palvelee Honkasuon asuinaluetta, jonne tulee asuntoja noin kahdelle tuhannelle asukkaalle 2020-luvun puoleenväliin mennessä. Honkasuontien rakentaminen ei vaikuta paljoakaan alueen asukkaiden tai siellä liikkuvien arkeen. Rakentaminen ei vaikuta kävelytai pyöräliikenteeseen. Rajatorpantiellä voi olla ajoittaisia liikennejärjestelyjä, jotka koskevat autoliikennettä ja julkista liikennettä. Lisäksi Rajatorpantien asfaltointiin liittyen voi olla yötöitä loppuvuodesta 2021. Honkasuontien rakentaminen alkaa VIISI JA PUOLI VUOTTA sitten avattu S-market Konala on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Jokainen myymäläkaluste on siirretty uuteen paikkaan ja myyntipinta-alaa on avattu yli 500 neliömetriä aiemman noin 1500 neliön lisäksi. Oikeastaan voi sanoa, että myymälä rakennettiin kokonaan uusiksi ja paikoilleen jäivät vain ulko-ovet. Tämä kaikki tehtiin myymälän ollessa auki, joten iso kiitos asiakkaille kärsivällisyydestä, marketpäällikkö Pekka Koponen kiittelee. Lisätilaa myymälä sai, kun Alko siirtyi entisiin Delin tiloihin heti sisäänkäynnin vasemmalle puolelle ja Musti ja Mirri lähti kiinteistöstä. Smarket Konalan rakennus on melko uusi, joten se täytti jo ennen remonttia kaikki nykyiset ympäristövaatimukset. Kylmäkalusteetkin ovat meillä aina olleet ympäristöystävällisiä hiilidioksidilaitteita, eli niitä ei tarvinnut vaihtaa. Valaistus uusittiin energiatehokkaiksi ledeiksi. Ruokatoria on laajennettu ja sen valikoimaa suurennettu, ja salaattibaari on aiempaa suurempi. Tuotevalikoima kasvoi 1700 tuotteella, muun muassa dumplingeilla ja tapas-lautasilla. Uusina palveluina meillä on nyt Fazerin jauholeipomo sekä Itsudemon sushipiste, Koponen kertoo. Henkilökuntaa uudistetussa Smarket Konalassa on 32. Myymälässä toimii myös verkkokauppa, jonka valikoimaa pääsee selaamaan ja tilaamaan osoitteessa foodie.fi. S-market Konala Hankasuontie 2, 00390 Helsinki Avoinna ma-la 7-23, su 9-23 Honkasuontien rakentamista helmikuussa 2021. Kuva: Helsingin kaupunki/Anna Nyyssönen S-market Konalan laajennus valmistui ME TEEMME SINULLE KOTISI MITTAISIA MATTOJA HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI KAIKKIEN KAUPUNKI Sosiaalija terveystoimen apulaispormestari, VTM Rakennetaan Helsinkiä, joka pitää huolta jokaisesta. Lähiluonto, vahvat peruspalvelut, mielen hyvinvointi, koti kaikille. sannavesikansa.fi Ilm oi tu ks en m a ks a a eh d ok a s it se . APULAISPORMESTARI PIRKKOLASTA Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI | P. 020 712 0500 info@automuovikem.fi, www.automuovi.fi RENKAANVAIHTO 25,Tutustumistarjous SÄILYTYS 49,• ensimmäinen vaihto • pesu • mahdolliset kalibroinnit • säilytys Säilytyspaketin normaalihinta 79,Renkaanvaihto ja säilytys Sujuvan vaihdon varmistamiseksi varaa aika puh. 050 2275 tai 020 712 0500
7 10.3.2021 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute LEHDISSÄ OLI sivun kokoisia mainoksia, jossa vähän vanhan näköinen pariskunta kujertaa keskenään ja tekstissä kerrotaan, ettei heillä ole kotiintuloaikoja. Minulla ei sellaisia ole ollut vuosikymmeniin. Pikemminkin minulla on kotoa lähtökielto. Viime keväänä luulin kavereitteni kanssa, että meillä ei ollut lupa poistua kotona kuin kävelemään tai lääkärille, sinnekin vain tarkan seulonnan jälkeen eli tosisairaana. Se minkä me tulkitsimme kielloksi osoittautuikin myöhemmin suositukseksi. Sama mikä hankkeen nimi oli, me tottelimme. Enää ei suositella yli 70-vuotiaitten liikkumisen rajoittamista vaan puhutaan riskiryhmäläisistä, joita ei turhan päiten pitäisi tavata eli heidän pitäisi olla omissa oloissaan. Nyt HSL Helsingin seudun liikenne houkuttelee 70 vuotta täyttäneitä liikekannalle. Pitäisi ostaa 30 päivän kortti, jolla saisi matkata busseissa ja junissa niin paljon ”kuin sielu sietää”. Mitä enemmän matkustat sitä edullisemmaksi liikkuminen tulee. Mutta samaan aikaan kehotetaan välttämään julkisia kulkuvälineitä, vaikka matkalla olisi tottelevaisesti maski kasvoilla. Eikä oikeastaan ole paikkojakaan minne mennä. Kiinni ovat teatterit, museot, elokuvateatterit, ravintolat, baarit, uimahallit, kuntosalit, seniorikeskukset. Jos tyytyy ruokien ostamiseen lähikaupasta, apteekki on kohtalaisen kävelymatkan päässä eikä nettikaupoista ostettujen pakettien noutopaikat ole kovin kaukana, pärjää ilman HSL:n palveluja ja lippuja. Useimmilla kirjastokin on kävelymatkan päässä. Näyttävien mainosten alle on kätketty se, että meiltä yli 70-vuotiailta otettiin pois vasta vähän aikaa tarjolla ollut etu matkustaa klo 9 -14 välillä puolella hinnalla HSL:n kulkuvälineillä. Tilalle tarjotaan 30 päivän lippua. Vaikka elämänmeno olisi normaalia, harva ikäihminen matkaa niin paljon että hän tarvitsee 30 päivän lipun. Sillä edullisella puolella hinnalla ehti käydä hyvin asioilla, niin ettei tarvinnut maksaa kuin yhden matkan, koska 80 minuutissa ehti hoitaa monta asiaa. HSL:n lipputulot ovat romahtaneet, kun väki tekee etätöitä ja muutenkin pysyy kotinurkilla. Ikäihmisten kuukausilipullako tappiot aiotaan korvata? Useamman kuukauden jälkeen kävin Helsingin keskustassa välttämättömiä asioita hoitamassa. Junassa oli aamuja keskipäivällä väljää ja maskiväki oli liikkeellä. Helsingin keskustan kaduilla väkeä aavemaisen vähän. Toisenlaista on kotikulmilla. Ei tarvitse mennä kuin Selloon. Joidenkin etujen antaminen ikäihmisille on vaikeaa. Edelleenkään helsinkiläiset eivät pääse liikuntapaikkoihin samoilla ehdoilla kuin espoolaiset ja vantaalaiset. Nyt poikkeusoloissa ei pääse pääkaupunkiseudulla kuntoilemaan kunnan ylläpitämiin paikkoihin kukaan. Sitten kun korona-aika on hallinnassa, saa espoolainen 68+ rannekkeella käydä uimahallissa ilmaiseksi, mukaan pääsee uintikaverikin ilmaiseksi. Vesijumppaa, kuntosaliharjoittelua ja monenlaista liikuntaa on tarjolla eri puolilla kaupunkia – ilmaiseksi. Vantaalla vastaava ikäraja on 70 vuotta. Helsingissä kuntoilemaan ja liikkumaan pääsee lasten lippujen hinnalla. Korona-aikana pääkaupunkiseudun johtotroikka on tottunut päättämään koko seudun asioista yhteisvoimin. Kun tilanne rauhoittuu voitaisiinko ajatella että monet kaupunkilaisia koskevat edut voitaisiin tarjota samoilla ehdoilla. Ei liene ylivoimaista. Iso kiitos Konala-Seuralle, joka käden käänteessä vuoden vaihteessa muutti pilatesja keppijumppatunnit etätunneiksi. Osallistua saa ilmaiseksi jokainen seuran jäsen. Avarakatseisesti jäseneksi hyväksytään naapurissa tai kauempanakin asuva. Jäsenmaksu on vain kympin. Yhteydet pelaavat hyvin. Leena-Maija Tuominen Ei lähtöeikä tuloaikaa Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Päihdepaikat kuntoon Kodittomille asuntoja Yksinäisistä huolehdittava Liikuntaa kaikille JUKKA JÄRVINEN VOIMAA VALTUUSTOON HEIKOMMAN HYVÄKSI • Isä • kaupunginvaltuutettu • HOK-Elannon edustajiston jäsen • ex-ammattinyrkkeilijä • ASIAA • KOVAA • REILUSTI Helsinki jukkajarvinen.net
8 10.3.2021 TOMI SEVANDER www.facebook.com/tsevande vanhempi rikoskonstaapeli / pääluottamusmies, kaupunginhallituksen jäsen ja 2. varapuheenjohtaja • tietoon nojaten, ei mielikuvia rakentelemalla • rakentavalla yhteistyöllä • rehellisesti vastuullisesti Haagan työväenyhdistys VALMIS VALTUUSTOON TURVALLISUUTTA JA VIIHTYISYYTTÄ EDISTÄEN JUMALANPALVELUKSET FACEBOOKISSA Jumalanpalvelukset vietetään koronarajoitusten vuoksi ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa ja välitetään suorina lähetyksinä Facebook-sivullamme. Etänä jumalanpalvelukseen pääsee osallistumaan myös Facebookiin kirjautumatta. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme. UUSI KIRKKOHERRA VALITAAN MAALISKUUSSA Seurakuntaneuvosto toimittaa kirkkoherran välillisen vaalin 15.3. Vaalin tulos julkaistaan nettisivuillamme viimeistään 16.3. Virkaa ovat hakeneet Virpi Koskinen ja Nina Rajamäki. PÄÄSIÄINEN Hiljaisella viikolla ja pääsiäisenä hartauksia ja jumalanpalveluksia Facebookissa ja pääsiäisasetelmia kirkon ikkunoissa. Tarkemmat tiedot nettisivuilla. Poikkeusoloissakin kuuluu enkelin viesti: ”Älä pelkää. Kristus on noussut kuolleista!” YHTEISVASTUU 2021 – Eniten vanhuudessa yllättää köyhyys Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639 Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: • MobilePay 47535 • Nettilahjoitus: Yhteisvastuu.fi/kannelmäki • Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakuntamme viitenumero 308171. APUA JA TUKEA • Kirkon keskusteluapu päivystää numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi • Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostitse. • Lähimmät ruokajakelut löydät osoitteesta ruoka-apu.fi SEURAA SOMESSA: • Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, • Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka KIRKKOHERRANVIRASTO palvelee puhelimitse ja sähköpostitse p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmäki Tempur Brand Store Kaari Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Puhelin 041 317 1335 AVOINNA ma-la 12-18, su 11-18 (ajanvarauksella myös klo 10-12 ja 18-20). Tempur Brand Store KUUKAUDEN TARJOUS TEMPUR-parivuoteen* ostajalle VM Carpet -lahjakortti KAUPAN PÄÄLLE Tempur Kaaressa maksuton nukkumisergonomian kartoitus. Ajan voi varata joko soittamalla, tai sleepcenter.fi Like no other Tempur North Continental sängystä 1000€ alennus. Viita-ahon mattotehtaan matot valmistetaan maailman parhaista materiaaleista, joten ne kestävät hyvin aikaa ja kulutusta. Saatavilla on luonnonkuiduista, kuten villasta, puuvillasta, paperinarusta ja sisalista valmistettuja mattoja. Myös erikoiskokoja. Valitse matto olkkariin tai makkariin! Lahjakortin arvo 930€ *Koskee normaalihintaisia parivuoteita. Tarjouksia ei voi yhdistää. Unija Selkäliitto suosittelevat vain aitoa Tempuria eikä halpajäljitelmiä.