No 4 14.4.2021 • 57. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Ilahduta ja hemmottele äitiä suositulla ÄITIENPÄIVÄLAHJALLA ? Nyt saat TARJOUSHINTAAN äidin jalat kesäkuntoon! 60min hoidot vain 59€ (norm. 67€) Lahjakortit kätevästi myös verkosta: www.haaganjalkaterapia.fi Tarjous voimassa 9.5.21 asti. Tinatie 5, 00440 Hki | p. 045 220 9888 KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE Pihkatie 6, 00410 Hki | 045 7872 5490 Avoinna Ma-Pe 7-22, La 8-22, Su 9-22 MALMINKARTANO Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Uudet kauppiaamme Antti & Krista Mielonen MUISTA MYÖS VERKKOKAUPPAMME OSOITTEESSA WWW.K-RUOKA.FI Tilaukset myös puhelimella 045 78725491 arkisin klo 13-14 • Reilumman työelämän puolesta • Kannelmäen terveysasema säilytettävä • Lapsistamme ja vanhuksistamme pidettävä parempaa huolta • Keskuspuiston ystävä • Heikomman puolella • Edullisempaa asumista kaikille • Yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta Äänestä kuntavaaleissa alueelta oma ehdokas kaupunginvaltuustoon Petteri Auvinen ALUEEN OMA EHDOKAS! www.petteriauvinen.fi | Helsinki • Yo-merkonomi • palveluneuvoja ja luottamusmies • Kaarelan SDP puheenjohtaja • Kaarela-Seuran hallituksen jäsen • Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen • ammattiliitto Pron edustajiston jäsen Taloyhtiöklubi Kannelmäkeen Taloyhtiöklubin toiminta on tarkoitettu kaikille alueen asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenille yhtiön kokoon katsomatta, sanoo hankkeen projektipäällikkö Kimmo Karvinen. Taide hakeutuu lähiöihin Aidot vappumunkit ja simat Kaaren Sesonkipuodista. Ilmainen kotiinkuljetus yli 45 euron ostoksiin nettikaupastamme! PS. Munkkirinkilämme on myös vegaaninen :) Kauppakeskus Kaari, 1. krs. www.sesonkipuoti.fi
2 14.4.2021 OI MAAILMA . Odottelen aikaa, jolloin voin rauhassa mennä ravintolaan nauttimaan hyvästä ruoasta ja seurasta. Perheen kanssa. Ystävien kanssa. Nauraa ja kiihkoilla innostavista asioista. Syödä jonkun toisen laittamaa, ihanan makuista ruokaa lämpimänä. Valju totuus on, että poikkeuksellisen etävuoden aikana minusta ei tullut monitaitoista kotikokkia, joka keksii mitä mielikuvituksellisempia ruokia maailman eri kolkista. Ei, minä olen kokannut perinteisiä arkisia keitoksia. Siis kokannut silloin kun elämäni valo ei kokkaa. Aika usein meillä tehdään jauhelihaa eri muodoissa, perunoita, pastaa, vihanneksia. Säännöllisen epäsäännöllisesti yritämme harhauttaa vihanneksia vastustavaa jälkikasvua kokkaamalla yllätyssörsseleitä. Talon pikkuväki on kuitenkin varustettu sekä hyvillä hoksottimilla että epäilevällä luonteella, joten yllätykset eivät yllätä. He saivat jo aikaa sitten selville, että yllätykset ovat jonkinlaisia pataruokia tai kastikkeita, joissa on käytetty härkistä tai nyhtökauraa tai muuta sangen epäilyttävää täytettä. Poikkeusajan harmautta lievittääksemme haemme silloin tällöin noutoruokaa tai tilaamme kotiin sitä. Noutoruoka on hyvää, mutta eihän se samalta maistu kuin ravintolassa. Siinä sitä istutaan keittiön pöydän ääressä sushilajitelman ääressä ja käydään kimppuun. Siis ruoan. Ikkunasta ei näy urbaani Helsinki, ristiin rastiin vaeltava ihmispaljous eikä tunnu kaupungin sykkeeltä. Ulkona on lunta, rusakko ja ehkä lintuja. Kovaääninen perhekeskustelu ei kuulosta samalta kuin ravintolassa kuuluva taustaäänien sekamelska, joka muodostuu neutraalin oloisesta hissimusiikista ja ihmisten rupatteluista. Parhaimmillaan toki meidänkin ruokapöydässämme ehditään kertoa tarina, jos toinenkin, jopa neljä tarinaa yhtä aikaa, mutta ei se tunnu mitenkään erityisen hienolta. Taustamusiikkia ei ruokaillessa soiteta, sillä ei päästä yksimielisyyteen siitä, mitä sen pitäisi olla. Mitään vienoa, rauhallista ruokailuhetkeä vahvistavaa musiikkia se ei kuitenkaan olisi. Itse en pysty sushia nielemään, jos samaan aikaan raikaa raskas metallimusiikki tai nopea punk-rock, sillä kiirettä pitää tukkaa heilutellessa ja ilmarumpuja takoessa. Yhdellä perheenjäsenellä lentää sushit tapettiin, kun on pysyttävä suosikkiräppärin taimissa. Yksi unohtaa syödä, kun korealainen poplaulu iskee tajuntaan ja täytyy kuunnella tarkasti biisiä. Ja sitten on se eräs perheenjäsen, joka istuu tyynenä syömässä. Jos raskas hevimusiikki pauhaa, hän nyökyttelee hillitysti muutaman kerran ja jatkaa ateriointia. Yleisen mielenrauhan vuoksi säästämme musiikin muihin hetkiin ja keskitymme turinointiin ja tankkaamiseen. Ihan turhaan haaveilen eksoottisten ruokien pariin. Kun perheellä on perusasiat kunnossa, kaikki on hyvin. Jos lapset päättäisivät peruselintarvikkeet millä pärjätään, niin näillä: Nutella-levitettä höystettynä paahtoleivän paloilla (Nutellaa 350 grammaa ja kaksi paahtoleipäviipaletta), kaakao (2 desilitraa maitoa ja 11 teelusikallista kaakaojauhetta) sekä Tom Yum katkarapunuudelit (viisi kertaa päivässä) ja ehkä pizza Margarita. Vaikka en huikeisiin kokkaussuorituksiin olekaan vuoden aikana yltänyt, niin jokin muuttui vuodessa. On nimittäin leivottu! Yhdessä lasten kanssa ja itsekseen. Leipää, pullaa, täytekakkua, mutakakkua, lusikkaleipiä, voileipäkakkua, mokkapaloja, muffinsseja. Siinä missä aiemmin keittiön laatikoista löytyi takuuvarmasti muffinssivuokia ja strösselipurkki, nykyään joutuu tarkistamaan asian ennen leivontahetkeä, menekki on ollut niin kovaa. Onhan se näinkin, että onni on tässä hetkessä, juuri nyt. Ja onkin, mutta ei kai ole yllätys, että halajan jo pois kotoa?! Kaipaan sellaista yllätyksellistä ravintolahetkeä. Kun on oltu perheen kanssa ytimessä elokuvissa ja sen jälkeen pistäydytään tutussa pizzeriassa. Jossa työvuorossa on se suosikkitarjoilija, joka erityisen hyvin huomioi pikkuväen ja vitsailee heidän kanssaan kiireettä. Ja tunnelma on niin leikkisän huoleton, että kotimatkalla junassa kaikkia vain naurattaa. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Saisiko olla jauhelihaa? Bök i Kårböle KANSKE DU HAR HÖRT om Smith&Polvinens monstruösa trafikplanering på 1960-talet i äkta amerikansk stil. Planerna var så chockerande och destruktiva för Helsingfors centrum att de lyckligtvis hejdades från att förverkligas. De vackra havsområdena kring Gräsviken och Högbergsgatan samt järnvägsstationens kvarter skulle ha inbakats under motorvägar och deras avtagsramper. Helsingfors huvudtrafikleder var tänkta att ledas genom centrum och ut från centrum i alla riktningar som motorvägar. Spindelnätets tvärtrådar i form av ringvägar ingick i planerna. Kårböle skulle” utvecklas” till genomfart för Ring II genom Centralparken ända fram till Österleden. Agr. och forstdr.professorn Martti Sipilä arbetade bl.a. som verkställande direktör på Arbetseffektivitetscentralen på Malmgård och bodde på Malmgård i huset som senare ombyggdes till kyrka. Sipilä lät bygga åt sig och sin familj en vacker villa på 1950-talet vid Brandvägen i närheten av Kårböle FBK-huset. Tillvaron överskuggades av planerna för Ring II över hans hus och gård. Tillsammans med Martti Sipilä, brigadgeneralen Timo Sahi, ingenjören Veikko Laakko och några andra grannar uppkom ett starkt engagemang för att motarbeta Ring II. Ett flertal möten ägde rum och skrivelser skickades till Helsingfors. I själva verket fattade stadsstyrelsen och fullmäktige i Helsingfors 1981 beslutet att Ring II bör avlägsnas från planerna. Även SAD, samarbetsdelegationen för huvudstadsregionen, rekommenderade detta. Trots Helsingfors högsta kommunala beslutsorgans vilja fortsatte planeringen av Ring II. Ett publiktillfälle ordnades av Nylands miljövårdsdistrikt rf på Ständerhuset i Helsingfors 1983. Inför tillfället fotograferades kulturlandskapen i Kårböle, Abrams och Husbacka åkrarna och den lummiga Brandvägen, vägen som troligen ända från medeltiden har lett från Gammelby ( Gamlas) ända till Helsinge kyrkoby. Minns att trafikplanerarna från staten och kommunerna satt uppradade i en panel och bedyrade behovet av motorvägen. Helsingfors stad representerades av trafikplaneringschefen Heikki Salmivaara, Esbo av kollegan Jouko Kivinen och även generalplanechefen Jussi Kautto från Vanda och direktören Erkki Nevala från statens Vägoch vattendistrikt medverkade. Trots allt motstånd förverkligades inledningen för Ring II i Esbo mellan Västerleden från Mattby till Gamla Åbovägen år 2000. Den förtvivlade kampen för att rädda kulturlandskapet med de böljande åkrarna i Hemtans var förgäves. Nalle Valtiala från Grankulla skrev i Hbl 6.4.1989 om skräckbilden av Esbo genomkorsat av motorvägar och efterlyste ett heltäckande kollektivt trafiknät. Inser vi i tid nödvändigheten av sådant nytänkande kan vi spara en halv miljard mark och gå fria från Ring II, avslutade han insändaren. Planeringen av Ring II österut fortsatte dock. Otaliga publiktillfällen ordnades och otaliga besvär skrevs. Plötsligt 8.11.2018 kunde vi läsa i Helsingin Sanomat att Ring II avlägsnas ur planerna pga kostnaderna. Om Martti Sipilä idag skulle vara med oss, han som arbetade i Arbetseffektivitetscentralen där man löste frågor kring onödigt arbete, skulle han nog ryta till över allt onödigt planeringsarbete som har gjorts i drygt 50 år kring Ring II. Professor Sipilä som enligt Luthers exempel ansåg att det alltid lönar sig att plantera ett träd gjorde det också. Sipilä planterade sin sembratall för drygt 40 år sedan och den har hunnit växa sig stor. Trots att Ring II avlägsnades ur planerna planeras fortfarande en gata i samma reserveringsområde och därtillhörande planskilda korsning till Tavastehusleden och till Kungseken. Den planerade nya gatan genom Sipiläs vildvuxna äppelträdgård och över sembratallen hade nog också idag fått honom att stiga på barrikaderna. Men också nu kan bristen på pengar kan vara den bästa vännen, ty invånarnas åsikter har föga eller ingen betydelse. Astrid Nurmivaara Professor Martti Sipiläs tall Asukastila Kaarelaan OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Kaarela-Seuralle 3000 euron pienavustus Helsingin kaupungin viestintäjohtaja on myöntänyt Kaarela-Seura ry:lle asukasosallisuuden pienavustusta 3000 euroa asukastalotoiminnan käynnistämiseen tarvittaviin hankintoihin. Päätöksen perustelut Helsingin kaupunginhallitus päätti 25.6.2018 (§ 460), että kaupunginkanslian viestintäjohtaja päättää asukasosallisuuden pienavustusten myöntämisestä, jos haettu avustus on enintään 3 000 euroa. Pienavustuksen myöntämisessä on tarkoituksenmukaista pyrkiä päätöksenteon nopeuteen ja ketteryyteen, sekä mahdollistaa matalan kynnyksen reagointi kaupunkiyhteisöstä nouseviin tarpeisiin. Pienavustusta voidaan myöntää asukasosallisuuden kriteerit täyttäviin ja yleisja toiminta-avustuslajien mukaisiin alkaviin hankkeisiin ja toimintaan tai kertaluonteisiin lyhyen aikavälin projekteihin. Asukasosallisuuden yleisavustuksia kohdennetaan muiden kuin kaupungin ylläpitämien asukastilojen ylläpitämiseen ja toiminnan koordinointiin. Asukasosallisuuden toiminta-avustuksia kohdennetaan alueellisten yhteistyöja vaikuttamisrakenteiden koordinointiin ja kehittämiseen, yhteisöllisesti ja osallistavin menetelmin tuotetun alueellisen tiedonkulun parantamiseen sekä alueellista osallistumista ja vaikuttamista parantavien menetelmien ja mallien kehittämiseen ja kokeiluun. Lisäksi asukasosallisuuden avustuskriteereiden mukaan avustettavan toiminnan tavoitteena tulee olla asukkaiden osallistumisja vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden sekä alueen viihtyisyyden parantaminen. Avustettavan toiminnan tulee edistää asukkaiden ja kaupungin välistä yhteistyötä, asukkaiden osallisuutta suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä tarjota asukkaille vaikuttamismahdollisuuksia oman lähiympäristönsäelävöittämiseksi ja viihtyisyyden parantamiseksi. Huhtikuusta 2021 alkaen Kaarela-Seura ry ylläpitää alueen asukkaille ja yhdistyksille suunnattua asukastalotoimintaa Kannelmäessä. Haettu 3 000 euron asukasosallisuuden pienavustus kohdentuu muiden kuin kaupungin ylläpitämien asukaskäytössä olevien tilojen toimintaan. Avustus on tarkoitus käyttää irtaimiston ja tietotekniikan hankintaan. Hankinnoilla edistetään asukastalotoiminnan käynnistämistä, joka tukee alueellisten yhteistyöja vaikuttamisrakenteiden kehittämistä sekä lisää asukkaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa oman alueensa asioihin. Lisäksi asukastalotoiminta tarjoaa asukkaille mahdollisuuden lähiympäristönsä elävöittämiseksi ja viihtyisyyden parantamiseksi. Hakemus täyttää asukasosallisuuden avustuskriteerit. Professor Martti Sipiläs tall invid Letalavägen och stadsgränsen. Kannelmäen ja koko Kaarelan yhteinen asukastila avataan toukokuun alussa. Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Hki. Koronarajoituksista johtuen emme vielä tiedä, miten ovet ovat avoinna. Avajaisista ja aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin. Seuraa tiedotusta osoitteessa www.kaarela.fi ja www.tanotorvi.fi sekä facebook kaarelaseura ja tanotorvi Kaarela-Seura ry. etsii yhteistyökumppaneita mukaan toimintaan. • Tarvitseeko yhdistyksenne kokoustilaa tai pysyvän toimistohuoneen? • Onko teillä alueemme asukashyvinvointia edistävä yleishyödyllinen hanke, joka tarvitsee esittelytilaa? • Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä? Asukastilan perustaminen ja ylläpito vaativat panostuksia, joten kaikki apu on tarpeen. • Etsimme sponsoreita alueemme yrityksistä. Ota yhteyttä Kaarela-Seuraan: Jauri Varvikko, varapj., 040 512 5105, jauri.varvikko@eepinen.fi Katja Nykopp, tiedottaja, 040 486 3883, katja.nykopp@gmail.com Tule mukaan toimintaan!
14.4.2021 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 12.5.2021 Aineisto toimitukseen 30.4. mennessä. PÄÄSIÄISEN NUMERON teemana on perinteisesti ollut ruoka ja juoma. Olemme yleensä esitelleet alueemme eri ravintoloita ja niiden tarjontaa. Nyt korona tekee siitä mahdotonta, koska suuri osa alueemme ravintoloista on koronamääräyksistä johtuen joko kokonaan kiinni tai sitten ne tarjoilevat vain noutoja toimitusruokaa. Esittelimme viime vuonna tähän samaan aikaan alueemme noutoja tilausruokapaikkoja. Lista on pysynyt lähes samana. Muutoksena viime vuoden tilausruokiin voi mainita sen, että kotiruokalounas on selvästi yleistynyt a’la carten rinnalla. Viime vuonna ruokaa tilattiin ja kuljetettiin koteihin monin eri tavoin. Nyt Woltin ja Foodoran ruoankuljetusyhtiöt ja niiden mobiilisovellukset ovat ottaneet markkinat hallintaansa. Ruoankuljetusyhtiöt välittävät myös kauppojen ja itse valmistettavia ateriakokonaisuuksia myyvien liikkeiden ruokakasseja. Ruoka voi tulla kotiisi monella eri tavalla. Voit itse soittaa ja hakea, pyytää liikettä toimittamaan tai käyttää tilausja välityspalvelua. Jos suositte valmisruokaa ja valmiiksi suunniteltuja menuja, suosittelen käyttämään lähikauppojen ja lähiravintoloiden palveluja. He tarvitsevat eniten tukeanne. Olen huono ostamaan mitään valmista. Pidän ruoanlaitosta ja suosin perinteisiä raaka-aineita. Sekoitan helposti eri alueiden keittiöitä ja maustemaailmoja. En tunne huonoa omatuntoa, jos sekoitan italialaiseen ruokaan intialaisia mausteita. Kurkuma, jeera ja inkivääri sopivat mainiosti Välimeren yrttien ja kanelin rinnalle. Pizzan sijaan saatan leipoa georgialaisen hatsapurin tai paistaa tikka masalan rinnalle suomalaisen kaalilaatikon. Suomalaisen jauhelihapihvin maustan helposti kreikkalaisittain tai arabialaisittain ja syön sen suolakurkkujen, punajuurien ja itse tehdyn hummuksen tai tsatsikin kera. Korona-aika on laajentanut ainakin minun tajuntaani ruoan suhteen. Olen tajunnut, että vain muutamaa perusraaka-ainetta sekoittamalla saa lukemattoman reseptikirjon. Pidin ennen ruokalajit tiukasti omissa lokeroissaan. Nyt ne sekoittuvat iloisesti keskenään, eikä ruoanlaitto maksa yhtään sen enempää kuin ennenkään. Parhaimmat ruoat ovat itse asiassa hyvin yksinkertaisia. Ne koostuvat lihasta tai kalasta, jogurtista tai kermasta, juustosta, peruskasviksista, kuten tomaatista, sipulista, paprikasta, kurkusta, punajuurista ja kaalista sekä mausteista. En arkisin välitä perunasta ja pyrin välttelemään vehnäjauhoja. Joskus teen lisukkeeksi riisiä, mutta harvemmin. Kauppojen liian suuret valikoimat saavat minut hermostumaan. En ymmärrä, miksi olutta pitää olla kymmeniä eri merkkejä tai miksi punaviinit pitäisi tuntea kuin oman kirjahyllyn kirjat. Salaatti on salaattia ja tuontihedelmät jätän muille. Poimin itselleni niitä tuotteita, joita on syöty ja valmistettu satoja, jollei jopa tuhansia vuosia. En kaipaa jalostettuja raakaelintarvikkeita. Lähden mukaan muotiruokiin vain raaka-aineiden helpon saatavuuden ja hinnan kautta. Vältän kalliita puolivalmiita tai valmiita erikoistuotteita ja poimin kaupasta mukaani kilohinnaltaan sopivimmat. Juustoja voisi minun puolestani olla kaupassa vähemmänkin. En pistä juustotarjotinta vastaan, mutta niiden kanssa hifistely kuuluu samaan sarjaan oluen ja punaviinien kanssa. Ruokailun merkitys on viime vuosina muuttunut. Siitä on tullut entistä enemmän elintasoa osoittava tekijä. Historiassa vain hallitsijoilla oli mahdollista järjestää useiden ruokalajien bakkanaaleja. Tavallinen kansa pystyi tarjoamaan useista ruokalajeista koostuvia illanistujaisia pari kertaa vuodessa. Tästä syystä niitä osattiin myös arvostaa ja itse tapahtumalle annettiin suuri sosiaalinen arvo. Nyt suuri valikoima tarkoittaa lähinnä sitä, että jokainen voi syödä mitä haluaa ja dippailla eri vaihtoehtoja. Ruoka on rikkaus, jota ei nykyään osata arvostaa. Kun valikoima on liian suuri, ei oikein mikään kelpaa tai ruokiin kyllästytään nopeasti. Tämä koskee ruoan lisäksi kaikkia muitakin markkinoilla olevia tuotteita. Olemme muuttuneet vaativiksi kuluttajiksi. Siksi tuottajat ja kaupat työntävät markkinoille entistä enemmän erilaisia tuotteita. Vaativuudella on tietysti hintansa, mikä tarkoittaa sitä, että tuotteet osataan hinnoitella sen mukaan. Joskus kannattaa pysähtyä miettimään, mitä oma viikon menu pitää sisällään. Mitä siis minä söin pääsiäisenä? Naapuritilan isännän kanssa teurastamaani lammasta, jonka marinoin punaviinissä, valkosipulissa ja yrteissä ja valkosipuliperunoita, samalla tavalla hankittua karitsan ulkofileetä ja kaalilaatikkoa, takassa loimutettua lohta hiillosperunoilla, juustofondueta valkoviinissä ja salaattia. Fondueta varten ostamani Pirkan Le Gruyere AOP lähes pilasi kalleudellaan iloni. Olisi pitänyt ostaa cheddaria... Noh, kerrankos sitä... Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Ruokailun merkitys Kannelmäkeen on perustettu Taloyhtiöklubi tiivistämään taloyhtiöiden välistä yhteistyötä. Tähän taloyhtiöiden hallitusten epäviralliseen yhteistyöfoorumiin on kutsuttu mukaan edustajat alueen kaikista asuntoosakeyhtiöistä. TALOYHTIÖKLUBI -toiminta Kannelmäessä on osa Helsingin kaupungin pilottihanketta, jota rahoittaa ympäristöministeriö. Kärkiteemana on energiatehokkuuden edistäminen, minkä lisäksi toiminta tähtää monipuolisesti kiinteistöjen ja alueen kehittämiseen. Kannelmäen Taloyhtiöklubin ensimmäiseen etäkokoukseen osallistui yhteensä 28 henkilöä noin 20 taloyhtiöstä. Lyhyt varoitusaika huomioiden osallistujamäärä oli lupaava, sillä paikalla oli edustettuna kolmannes alueen taloyhtiöistä. Kun Taloyhtiöklubi käynnistyy uudella alueella, ensimmäiseen kokoukseen ei koskaan ehditä saamaan mukaan kaikkia taloyhtiöitä. Hallitusten tavoittelussa menee aikaa, mutta mukaan ehtii hyvin myös myöhemmin. Klubin etäkokoukset tallennetaan ja näin myöhemmin mukaan tulevat hallitukset pääsevät katsomaan myös aikaisemmat kokoukset, kertoo Taloyhtiöklubi-hankkeen projektipäällikkö Kimmo Karvinen . Kannelmäen Taloyhtiöklubin ensimmäisessä kokouksessa oli edustettuna hyvin eri kokoisia taloyhtiöitä: 240 huoneistoa käsittävästä kerrostaloyhtiöstä kuuden asunnon paritaloyhtiöön. Taloyhtiöklubin toiminta on tarkoitettu kaikille alueen asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenille yhtiön kokoon katsomatta, toteaa Kimmo Karvinen. Eri kokoisia taloyhtiötä kiinnostaa luonnollisesti hieman erilaiset asiat, mutta silti perushaasteet hallitustyössä ovat yhteisiä, Karvinen jatkaa. Ensimmäisessä kokouksessa käytetyt puheenvuorot osoittivat, että taloyhtiöiden naapurustoyhteistyölle on selvä tilaus. ”Tämä on huikea projekti, jota on kaivattu.” ”On hienoa, että kaikki naapuriyhtiöt ovat paikalla”, osallistujat esimerkiksi totesivat. Taloyhtiöitä kiinnostavista teemoista nousivat esille muiden muassa maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntäminen energialähteenä, sähköautojen latausmahdollisuudet sekä hyvän energiatehokkuuden tunnusluvut ja mittarit. Myös isompien korjaushankkeiden yhteishankinnat ja isännöinnin kilpailutus herättivät keskustelua ja mielenkiintoa. Kannelmäen Taloyhtiöklubin ensimmäisessä kokouksessa pitivät lyhyet tervehdyspuheenvuorot Helsingin kaupungin Energiarenessanssineuvontatiimin vetäjä Aleksi Heikkilä ja Kiinteistöliitto Uusimaan toimitusjohtaja Mika Heikkilä . Pidän tärkeänä, että Taloyhtiöklubi tekee aktiivista yhteistyötä kaikkien alueen muiden toimijoiden kesken. Odotankin innolla yhteistyötä Kaarela-Seuran kanssa. Kaarela-Kannelmäki-alueen kaupunginosayhdistyksenä se on avaintekijä alueen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä, Karvinen toteaa. Teksti Juha Salmi Kuva Jauri Varvikko Mikäli taloyhtiönne ei vielä ole mukana Kannelmäen Taloyhtiöklubin toiminnassa, ottakaa yhteyttä projektipäällikkö Kimmo Karviseen, niin saatte kutsun seuraavaan klubin etäkokoukseen ti 27.4. Kimmon yhteystiedot, samoin kuin lisätietoja Taloyhtiöklubin toiminnasta, löytyvät hankkeen nettisivuilta osoitteesta: www.taloyhtioklubi-hanke.fi. Kannelmäen Taloyhtiöklubin toiminta käynnistyi innostuneesti Virpi Koskinen on Kannelmäen seurakunnan uusi kirkkoherra Taloyhtiöklubi yhdistää naapuruston taloyhtiöiden voimat Taloyhtiöklubi-toiminnan perusidea on yksinkertainen: kootaan yhteen naapuruston taloyhtiöiden hallitukset, perustetaan yhteistyöfoorumi ja ryhdytään tekemään ohjattua, tavoitteellista ja aktiivista yhteistyötä kiinteistöjen ja alueen kehittämiseksi. Toiminta on monipuolista kehittämistä Taloyhtiöklubeissa edistetään laajasti erilaisia teemoja, jotka liittyvät kiinteistöjen ja alueen kehittämiseen: • Energiatehokkuuden parantaminen ja energiaremonttien edistäminen. • Lisä-/täydennysrakentamisen mahdollisuuksien ja halukkuuden selvittäminen. • Hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen naapuritalojen kanssa. • Kokemusten vertailu kiinteistöjen käyttämistä palveluista ja yhteiset palveluhankinnat. • Useamman kiinteistön yhteiset korjaushankkeet volyymietujen hyödyntämiseksi. • Taloyhtiöiden ja kaupungin välisen vuoropuhelun aktivointi ja tiivistäminen. • Useamman kiinteistön yhteiset korjaushankkeet. • Alueen taloyhtiöiden vaikutusvallan kasvattaminen. www.taloyhtioklubi-hanke.fi Mikä Taloyhtiöklubi? Taloyhtiöklubi-idea syntyi Helsingissä Lauttasaaressa, vuoden vaihteessa 2018-2019. Tuolloin Kimmo Karvinen (nyt Taloyhtiöklubi-hankkeen projektipäällikkö) toimi alueella yhden taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja ryhtyi selvittämään kontakteja naapuritalojen hallituksiin yhteistyön käynnistämiseksi. Tarve liittyi hänen oman taloyhtiön hallituksessa käsiteltävänä olleisiin isompiin teemoihin (mm. maalämpö ja lisärakentaminen), joista haluttiin vaihtaa ajatuksia naapureiden kanssa. KANNELMÄEN seurakuntaneuvosto valitsi maanantai-iltana 16.3. seurakunnan pitkäaikaisen papin Virpi Koskisen uudeksi kirkkoherraksi. Koskinen sai 11 ääntä ja toisena ehdokkaana ollut Nina Rajamäki neljä ääntä. Nykyinen kirkkoherra Sakari Enrold siirtyy eläkkeelle 1.9. Maika Vuoresta Pitäjänmäen kirkkoherra Pitäjänmäellä pidettiin kirkkoherranvaalit jo aiemmin helmikuussa. Pitäjänmäen seurakunnan uusi kirkkoherra on saman seurakunnan vt. kirkkoherra Maika Vuori. Kirkkoherra valittiin suoralla kansanvaalilla. Äänestysoikeutta käytti 690 seurakuntalaista ja äänestysprosentti oli 9,37. Äänet jakautuivat seuraavasti: Tuomas Hynynen 139 Hilkka Niemistö 238 Maika Vuori 313 Tanotorvi onnittelee! Kannelmäen seurakunnan uusi kirkkoherra Virpi Koskinen. Pitäjänmäen seurakunnan uusi kirkkoherra Maika Vuori.
4 14.4.2021 OSUVA ILMAISU tulee Kalle Päätalon kirjoista. Kallen isän hummeeti alkoi aika ajoin sassaroida eli hän tuli hulluksi. Tällöin edessä oli reissu Oulun ”piirille” eli hullujenhuoneelle. Elämme aikaa, jolloin aivan liian monen henkinen kestokyky joutuu turhankin tiukille. Elettiin tällaisia aikoja aiemminkin. Esimerkkini on vuodelta 1962. Tuolloin veteraaninäyttelijä Urho Somersalmi sekosi. Pitkän uran Kansallisteatterissa ja suomalaisessa elokuvassa tehnyt Somersalmi jäi viimeinkin eläkkeelle. Työnantaja järjesti vanhalle mestarille komeat läksiäiset. Hänelle ojennettiin läksiäislahjaksi kirves. ”Tällä Sinä Urho kesällä saunapuita pilkat. Muistele silloin vanhoja työtovereitasi.” Suuri yleisö muistaa Somersalmen ainakin elokuvasta Väinämöinen. Iso synkännäköinen miehenrohjo, naama oli aina kuin graniittiin veistetty. Kapakassa hän istua jurotti tuolillaan. Ei ollut todellakaan mikään remupetteri tai pöydän vitsiniekka. Ei hän liioin kadullakaan naapureiden kanssa ilmoista puhunut, hyvä kun edes tervehti. Tyypillinen suomalainen mies, sanoisi joku. Hänen vaimonsa Aili oli myös tunnettu ja rakastettu Kansallisteatterin näyttelijä. Hän oli toista maata. Aina iloinen kuin peipponen, hyvä, sydämellinen ihminen. Vastakohdat täydentävät toisiaan, sanoisi joku kyökkipsykologi. Näinköhän pitää paikkaansa, epäilen vahvasti. No, tässä tapauksessa tapahtui kuitenkin jotakin kauheaa. Tuore eläkeläisemme löi kotiin tultuaan lahjakirveellä sohvassa makaavaa lehteä lukevaa vaimoaan päähän. Tuskin tämä edes ehti tajuta, että kuka sammutti valot. Mitään kamppailun jälkiä ei ollut. Ilmeisesti vasta nyt eläkeläismies tajusi, että mitä oli tullut tehtyä. Oli ainoastaan yksi asia, mitä seuraavaksi piti tehdä. Suikkari, noin ammattikielellä ilmaisten. Itseään ei lujahermoinenkaan mies pysty kirveellä lopettamaan. Siispä hän päätti hirttää itsensä. Ei ollut helppoa sekään. Mutta missä ja miten? Muistatte varmaan, että aikoinaan WC:n vesisäiliö oli aivan katonrajassa. Säiliöstä sojotti vipu, vivusta roikkui metalliketju, jonka päässä oli keraaminen pulikka. Niinpä sankarimme nousi pytylle, kietoi ketjun kaulaansa ja hyppäsi. Arvasitte varmaan, että eihän se isoa miehenrohjoa kestänyt. Aivan saatanallisella kolinalla taitelija putosi lattialle. Aikansa mietittyään hän keksi paremman ratkaisun. Hän solmi kaksi vyötä peräkkäin, kiinnitti toisen pään vesisäiliöstä sojottavaan vaakaputkeen ja toisen pään kaulaansa Uusi yritys, nousu pytyn päälle ja uusi hyppy. Jo piti. Temppelikatu 17 naapurit hälyttivät poliisit paikalle. Tähän oli syytä, koska jotain epätavallista oli tapahtunut. Normaalisti kämpässä oli hiirenhiljaista. Pariskunta ei riidellyt koskaan. Raha-asiat olivat kunnossa. Alkoholia ei käytetty. Siis miksi, miksi, miksi?? Työtoverit miettivät kysymystä kauan. Viimein arveltiin, että taiteilijalla oli jäänyt jokin rooli päälle. Pariskunta oli yhdessä näytellyt joitakin Shakespearen näytelmiä, joiden loppu oli tunnetusti surkea. Muistipa joku työtoveri kuulleensa, että mies epäili vaimon juonittelevan häntä vastaan. Hän kuvitteli, että amerikkalaiset elokuvamogulit olisivat halunneet häntä elokuviinsa, mutta vaimo olisi ollut vastaan. Hei, siis, yli seitsemänkymppinen ukko joihinkin sankarirooleihin? Vaiko peräti Tarzaniksi?? Pariskunnan murhenäytelmä on tullut usein mieleeni, kun käyn Hietaniemen hautausmaalla. Joku toinen kulkija saattaisi ehkä ajatella, että onpas kumma, samana päivänä ovat kuolleet... Jos meni liian synkäksi, niin kerron vielä keventävän jutun 1950-luvulta. Paikkakunta oli Laihia. Sielläkin oli tapahtunut kauheita. Hakalan reipas 11-vuotias Kalle-poika oli surmannut myöskin kirveellä sängyssä nukkuneet vanhempansa. Järkyttynyt nimismies kyseli Kallelta teon motiivia. Olivatko välinne huonot? Ei, välit olivat mitä parhaat. Mutta miksi sitten?? No syy oli ihan selvä. Kalle-poika oli lukenut lehdestä, että paikkakunnalle tulee seuraavana viikonloppuna Suomen Tivoli. Sinne Kalle halusi mennä. Tivolin ilmoituksessa luki, että sisäänpääsymaksu on 10 markkaa, orvot pääsevät ilmaiseksi... Että näin Pohjanmaalla. Tarkkailkaa kuitenkin naapureitanne, varsinkin sellaisia synkännäköisiä omissa oloissaan jurottavia tyyppejä… Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Kun hummeeti rupesi sassaroimaan Jo ennen koronaa taide ja kulttuuri alkoivat siirtyä kohti lähiöitä. Se saattaa tarkoittaa tasa-arvon lisääntymistä ylipäänsä. JOS ASIANTUNTIJAT , perinteinen raha ja sijoittajat pysyvät etätöissä, keskusta-alueet kuihtuvat. Gourmetravintolatkin hakeutuvat jo muualle kuten Henri Alén Leppävaaraan. Somen myötä ite-taide saa myös se koko ajan uusia muotoja. Enää ei välttämättä tarvitse vuosikausien koulutusta, jotta saa äänensä kuuluville. Helsingin väestöllinen keskipiste on Kannelmäki. Porukkaa riittää jo valmiiksi, ja 1960-70-luvulla rakennetut asunnot on havaittu etätyöhön paremmin sopiviksi kuin uudet unelmat. Kaikilla ei koskaan ole varaa edes keskustayksiöön ja talviasuttavaan mökkiin Lapissa tai Saimaalla; väljyys alkaa houkuttaa. Kannelmäki sai ensimmäisen vaihtoehtogallerian, kun Sic muutti Purpuripolulle Jätkäsaaren makasiineilta. Jo 2012 Kannelmäki-liike toteutti Oona Tikkaojan Unelma-teoksen siirron Kalliosta Sitratorille. Tosin osallistuvan budjetoinnin myötä suuren ja värikkään teoksen tilalle toivotaan nyt urbaania puutarhaa, ja nettisivuilla veistokselle toivotetaan hyvää matkaa seuraavan kohteeseen. Puolustajiakin on. Huippugallerioita kenties saa vielä odotella. Näyttelyitä ajan myötä tulee kuitenkin lisää varmaan ainakin Kaarela-seuran uuteen asukastilaan Purpuripolulle numeroon 6. Malminkartanoa rakennettaessa visioitiin kylää, jossa yrittäjät asuvat yläkerroksissa ja katutasolla toimii myymälöitä. Nyt sen sortin käsityöläisiä on ilmaantunut ainakin Kehruuaukiolle. Ravintola Willihanhi suosii taiteita. Suunta suurista yksiköistä kohti vartin kaupunkia kenties tulee todeksi: kaikki palvelut kävelyetäisyydellä. Viljelypalstojen kysyntä kertoo sekin, että Kaarelassa elää paikallinen ja omavarainen kulttuuri jo vanhastaan. Kehärataa pääsee vartissa keskustaan, ja myös lentokentälle, jos nyt sinne tulee vielä joskus asiaa. Kannelmäessä muraalit keräävät tykkäyksiä. Malminkartanon junatunneliin ensimmäiset maalaukset ilmestyivät jo kevätyönä 1981. Sittemmin asemanseutu on toiminut graffititeoksena ihan luvan kanssa. Myyrmäessä Vantaan puolella rajaa katutaide on päässyt taidemuseoon. Omia tarinoita kerätään Kansallisteatterin Kaarella-hankkeissa asukkaiden omista tarinoista muotoutuu poikkeusajan esityksiä, joita voi kokea vaikka kävelyteosten muodossa tai lukea päiväkirjoja. Aluealtisti Laura Kajander kiertää ilahduttamassa sellaisia, jotka eivät osaa viulukonsertteja kaivata, ainakaan klassisia. Malminkartanosta maailmalle on lähtenyt kolme räppäriä: Elastinen, Pyhimys ja Uniikki . Täyttömäki ”Jättis” nousi uutisiin kesällä 2017, kun kuntoportaat maalattiin sateenkaaren värein. Taidekehä-hankkeen teos tosin peitottiin öiseen aikaan ensin valkoisella ja sitten vielä mustalla, kun ensimmäisellä kerralla ei saatu kaikkia 426 rappusta hoidettua alas asti. Maaleja tuskin enää näkyy, vaikka reunat maalattiin uusiksi Fibonaccin lukujen innoittamana. Tieteen arvovalta ei estänyt ajan ja sään vaikutusta. Jättistä vuodesta 2000 koristaneet Finlandia-talon jätemarmoriurat ovat nekin melkein jo hautautuneet rinteeseen, Hanna Vainion Tuulet ja suunnat -teoksen tuulipussit poistettiin juuri. Pylväät jäivät. Kenties kun käyriä laattoja Töölönlahdella uusitaan jälleen, taide saa nostetta. Tällä erää mäellä voi kuunnella Jälkiä-teosta, jossa maisemaa kuvaileva naisääni saa aikaan melkein aivo-orgasmeja. Askelten sointia säestää avaruusromutyyppinen musiikki. Teoksella on sisaria Suomenlinnassa, Kruunuvuorenrannassa ja Tapulikaupungissa. Nettiosoitteesta jalkiamalminkartano.fi sitä tietysti voi kuunnella vaikka kotona. Edellinen huipulle sijoitettu Chrysalis ei avautunut kännykällä, mutta sille toi arvovaltaa samanlainen laatta Espalla Runebergin patsaan luona. Taide hakeutuu lähiöihin ja saa uusia ääniä Unelma siirrettiin Kalliosta 2012. Sitratorin krouvista lähti viime kesänä Tsuumin esitys kohti Tapiolaa. Laidunmaat-teokseen kuuluu Malminkartanonaukion veistos, rappukäytävien seiniin kiinnitetyt perhoset ja Puustellinaukion lehmä. Ennen Erottajan Uskoa, toivoa ja rakkautta Hanna Vihriälän veistos oli Helsingin uusin julkinen veistos.
5 14.4.2021 Leivän ja paremman elämän etsintää Allan Sihvola Stalinin taivaan alle Lapsena Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan 243 s., OKkirja OLEN LUKENUT useita kertomuksia suomalaisten siirtolaisten elämästä rapakon takana Amerikassa ja Kanadassa, samoin suomalaisten elämän vaiheista Neuvosto-Venäjällä ja paluusta Suomeen. Pääsiäispyhien alla sain luettavakseni Allan Sihvolan erinomaisen elävästi kirjoitetut muistelmat. Kirjan kiinnostavuutta lisäsi erityisesti, että tekijä, 1920 USA:ssa syntynyt Allan Sihvola, ehti käydä jo amerikkalaista kouluakin seitsemän vuotta ennen perheen lähtöä Neuvostoliittoon 1933. Englannin kielen lisäksi hän ennätti opetella soittamaan trumpettia ja oppi lukemaan nuotteja, joista taidoista hänellä myöhemmin oli paljon hyötyä. Anton -isä työskenteli teräspeltitehtaassa ”peltimyllyssä”, jossa ammattimies ansaitsi kohtuullisen hyvää palkkaa. Perheeseen ostettiin ensimmäinen autokin jo 1927. Mutta sitten talouslama 1929-30 muutti tilanteen. Oltuaan useita kuukausia työttömänä Anton Sihvola päätti lähteä perheineen muiden mukana Neuvosto-Karjalaan. ”Karjalan kuume” Matkan alku viivästyi ja vasta 1933 laiva lähti New Yorkista kohti Leningradia, jonne saavuttiin 17 päivää kestäneen merimatkan jälkeen 27. toukokuuta. Sieltä junalla Petroskoihin, josta ohjattiin edelleen ammattitaidosta riippuen työkohteisiin. ”Peltimylläreille” ei Karjalassa kuitenkaan ollut kysyntää, joten Anton perheineen lähetettiin 18 kilometrin päässä Petroskoista sijaitsevalle Vilgan metsätyökeskuksen metsäkämpälle. Vasta syksyllä 1935 Sihvolat saivat Kontupohjasta soveltuvamman työpaikan ja väliaikaisen asuintilan amerikansuomalaisen tuttavan keittiöstä. Samassa talossa toimi myös ”Insnapin” kauppa (silloinen Berjoska), josta ulkomaan valuutalla tai koruilla ja vaatevaihdolla sai ruokaa, joita muissa venäläisissä kaupoissa ei ollut. Allankin pääsi siirtymään Kontupohjan kouluun Petroskoin koulun asuntolasta. Musiikkiharrastusta hän pääsi jatkamaan Kontupohjan paperitehtaan klubin orkesterin oppilasryhmään, jossa lähes kaikki olivat suomalaisia koulukavereita. Tehtaan klupin orkesteriin soittajiksi pääsivät vain tehtaalla työssä olevat. Näin Allankin joutui opettelemaan myös erilaisia ammattitöitä, joita tehdastyössä tarvittiin. Ilmapiirin muutos Vuoden 1936 aikana jo alkoi tuntua ilmapiirin muutos. Neuvosto-Karjalassa alettiin venäläisten taholta suhtautua kielteisemmin suomalaisiin, joita Edvard Gyllingin aikana oli talouden ja hallinnon sekä kulttuurielämän johtotehtävissä. Eri alojen suomalaisten johtajien tilalle alettiin nimittää venäläisiä. Gylling itse ja puoluejohtajana toiminut Kustaa Rovio oli erotettu jo 1935. Suomalaispassinsa säilyttäneitä alettiin painostaa ottamaan Neuvostopassi. Näin myös Allanin isä Anton Sihvola taipui anomaan Neuvostoliiton kansalaisuutta ja passin vaihtoa. Samalla Allanin nimi vaihdettiin isän passiin. Äiti Heidi säilytti Suomen passinsa ja saattoi sen turvin vielä vuonna 1937 lähteä Suomeen, mutta Anton ja Allan joutuivat jäämään Karjalaan. Kouluissa lopetettiin suomenkielinen opetus. Suomenkielinen julkaisutoiminta samoin loppui. Vuosien 1937-38 monia amerikansuomalaisia pidätettiin ja monia myös teloitettiin ”kansan vihollisina”. Anton Sihvola pelastui lähtemällä metsäkämpille töihin, josta häntä ei enää haettu eikä kyselty perään. Talvisota ja välirauha Allanin muistelmissa talvisota jää vähäiselle maininnalle. Hän oli pakkastalvena sähköaseman korkeajänniteputkien asennustöissä. Talvisodan alettua suomalaisia alettiin ottaa jälleen armeijaan. Suomalaisia ei oltu vuoden1936 jälkeen otettu vakituiseen palveluun. Nytkään armeijaan kutsutuista nuorista vain harvat osallistuivat varsinaisiin rintamajoukkoihin. Allanin kertoman mukaan suomalaispojat koottiin niin sanottuun ”Kansan Armeijaan”, joka oli sijoitettu kauemmaksi rintamalinjojen taakse. Hän ei mainitse lainkaan Otto Wille Kuusisen johtamaa Terijoen hallitusta, jonka alaisuuteen tämä Kansan Armeija kuului ja joka odotti riemumarssia Helsinkiin opetellen suomalaisia lauluja ja harjoitteli kunniamarsseja. Välirauhan vuosi kului päivät töissä ja illat joko tansseissa soittaen tai soittoharjoituksissa. Sota Sunnuntaina 22. kesäkuuta 1941 urheilukentän kovaääniset keskeyttivät yllättäen orkesterin avajaissoiton ja kovaäänisistä alkoi kuulua Molotovin puhe, jossa ilmoitettiin Saksan hyökänneen Neuvostoliittoon ja pommittaneen Kieviä. Asepalveluun kutsutut lähtivät aikaisin aamulla 24. kesäkuuta Kontupohjasta junalla Petroskoihin ja sieltä edelleen Leningradiin, jossa siirto etelään lähtevään junaan. Moskovan rata-alueella joukko joutui seuraamaan, kun Moskovaa pommitettiin. Moskovasta matka jatkui, mutta ei rintamalle vaan itään Udmurtian tasavaltaan Kamajoen varrella olevaan kaupunkiin. Perillä selvisi, että tämä 714. erillinen rakennuspataljoona oli koottu pelkästään vähemmistökansallisuuksiin kuuluvista. Suurin osa oli inkerinsuomalaisia ja muutama suomalainen seassa. Toiset olivat venäjänsaksalaisia, eestiläisiä, latvialaisia, liettualaisia ja puolalaisia. Pataljoonan komentajina oli juutalaisia sekä neljä venäläistä, joista 3 insinööriä ja yksi vakinaisessa palveluksessa oleva upseeri. Pakkotyöleirille Tammikuussa 1943 erillispataljoonan viimeiset suomalaiset kuljettiin itään Tseljabinskin kaupunkiin ja sieltä marssien pakkotyöleirin alueelle. Vuosien 1942-1946 välisenä aikana alueelle rakennettiin useita teollisuuslaitoksia ja 10 000 ihmisen kaupunginosa. ”Työarmeijalaisten” lisäksi rivityömiehinä oli rikosvankeja ja sotavankeja. Työarmeijalaisista suurin osa noin 70 % oli venäjänsaksalaisia, loput suomalaisia sekä muutamia unkarilaisia, romanialaisia ym. Työn teko oli hankalaa puutteellisilla työvälineillä. Soittokunnassa olo helpotti jonkin verran Allanin elämää. Raskaan talven 1943 aikana leirin 5000 miehestä kuoli keskimäärin yhdeksän henkeä vuorokaudessa. Talvella ei kyetty kaivamaan hautoja vaan ruumiit työnnettiin lumen alle. Keväällä räjäytettiin pitkät yhteishaudat, joihin ruumiit ladottiin kuin puupinot. Rauha Vuoden 1944 välirauha Suomen kanssa vaikutti siten, että suomalaisiin alettiin pakkotyöleireillä suhtautua eri lailla kuin saksalaisiin, vaikka poispääsystä ei ollut puhettakaan. Toukokuun yhdeksäntenä 1945 Tseljabinskin keskustassa juhlittiin sodan päättymistä. Leirialueelta koottiin kaikki soittajat yli sata henkeä käsittävään soittokuntaan, joka marssi kulkueen kärjessä. Vasta kesäkuussa 1946 leirillä olleille annettiin käteen virallinen todistus, että ao. henkilö oli ollut NKVD:n rakennuksille mobilisoituneena. Paperissa ollut maininta, että matkustaa kotiin oli pyyhitty yli ja käsin kirjoitettu maininta, että oli jäänyt samalle rakennustyömaalle töihin. Useita häipyi leiriltä tämä paperi taskussaan. Syyskuussa kaupungille ilmestyi Karjalan hallituksen valtuutettu, joka lupasi järjestää kotimatkan. 10 hengen porukka pääsikin tavaravaunussa seitsemän päivää kestäneelle kotimatkalle Petroskoihin. Taas Karjalassa Karjalassa oli jälleen löydettävä sopiva työpaikka ja sen kautta pääsy laitoksen soittokuntaan. Kontupohjasta sellaista ei löytynyt, mutta tuttavan kautta järjestyi työpaikka Petroskoin rautateiden vaunuvarikolta ja sitä kautta myös soittokuntaan. Se takasi lisäansioita. Raskas ruumiillinen työ ja orkesterissa soittaminen eivät olleet hyvä yhdistelmä. Avuksi tuli jälleen hyvä ystävä Petroskoin television johtaja Kalle Ranta , joka palkkasi Allanin TV:n äänittäjäksi. TV:n palveluksessa Allan jatkoikin eläkkeelle siirtymiseen saakka. Hän tutustui myös suomalaisiin tv-toimittajiin, joita kävi tapaamassa häntä myös Petroskoin TV:ssä Suomeen Allan Sihvola tuli käymään ensi kerran 1968 ja sen jälkeen useita kertoja, kunnes jäätyään eläkkeelle siirtyi 1996 paluumuuttajana Suomeen. Allan Sihvola kuoli 2.2.2009. Oiva Björkbacka Taide hakeutuu lähiöihin ja saa uusia ääniä Veistokset veivät yöunet Aina ei mene putkeen. Hanna Vihriälän Laidunmaat-kokonaisuus vie Malminkartanonaukiolta porraskäytävien seinien pikkuruisten pronssiperhosten saattelemana kirjaston edustan lehmäveistoksen luo. Aukion Menneisyyden varjo -osan eteen ilmaantui kesällä 2019 muovinen Mäntymetsä à la Pia Sirén . Se kuului projektiin Liikkuva julkisen taiteen laboratorio, jossa mukana olivat Tapulikaupunki ja Vuosaari. Ainakin Malminkartanossa aidot puut viehättivät Sculpture Expanded -taidetta enemmän. Samassa projektissa taiteilijapari Andy Bestin ja Merja Puustisen Strange Garden -oliot pitivät niin kovaa meteliä, että ne piti poistaa. Muoviputkiin puhallettiin ilmaa yötä päivää ja yöunet häiriintyivät. Alueen nettisivuilla epäiltiin, että kun teokset kommentoivat tehoviljelyä ja geenimanipulointia, Alepan katolle niitä ei päästetty. (Syynä olivat tekniset vaikeudet.) Saman parin Hiljaisuuden jalanjäljet -teos (Lasipalatsin ja Forumin välisellä aukiolla) olisi varmaan ollut suositumpi. Kun muovisesta metsästä päästiin, mummoporukka istutti perennoja Vihriälän veistoksen edustalle – taiteilijan ja kaupunginpuutarhurin luvalla. Tavoite on saada aikaan perhosbaari, ja kyllä aukiolla jo muutama pörriäinen viime kesänä vieraili (baarien miesten ja naisten lisäksi). Syrjäytymistä ehkäistään Kanneltalo tarjosi ennen koronaa teatteria, tanssia ja musiikkiesityksiä, nyt taide on hakeutunut ulos. Sitratorin krouvista viime kesänä liikkeelle lähtenyt Tsuumin Suo, quacamole ja Jussi käsitteli maahanmuuttoa ja toi esille myös öyhöttäjiksi leimattujen ahdistusta ja pelkoja. Zodiacin Aidatut unelmat kierteli Kaarelan maisemissa kaksi kesää. Se osallisti paikallisia asukkaita ja Kannelkuoron lapset teoksen luojiksi. Muualta tulevia usein pelottaa kulkea asemaseuduilla. Kannelmäki ja Malminkartano sekä Malmi ja Mellunmäki kuuluvat syrjäytymistä ehkäisevään projektiin, johon kaupunki sai rahaa myös Aralta. Aluksi kunnostetaan rappeutuneita rakenteita, kiveyksiä ja valoja. Istutuksia on luvassa, ei tosin ensivaan vasta seuraavana kesänä. Malminkartanon mummoporukka on kitkenyt vuorimäntyjä ja tuivioita esille radanvarresta, vaikka toki nokkoset, pujot ja ohdakkeet houkuttelisivat perhosia nekin. Talkoilla on pantu maahan kukkasipuleita. Niihin kaupungilla on varaa, jos joku muu hoitaa työt – kuten Kallion Karhupuistossa. Ympäristötaide kukoisti Malminkartanon ala-asteen ja Apollon yhteiskoulun välisellä pellolla 2019. Kasvukausi-teos opetti tieteellistä asiaa kädet mullassa. Projekti ulotti juurensa Kalevankadulla vielä silloin toimineeseen Galleria Katariinaan. Kaiken kaikkiaan uudenlaisia kohtaamisia näkyy nyt sekä ilmassa että maassa. Ottaako kulttuurinen muutos tulta ja millä tavalla, se selviää tulevaisuudessa. Teksti ja kuvat Arja Andersson Taidepeltoa kiertävä aita oli vielä kunnossa lokakuussa 2020. Nyttemmin se on rikottu. Strange Fruit -teokset metelöivät niin, etteivät kirjastoa vastapäätä asuvat saanet nukutuksi. Muraaleja on toteuttanut myös Jussi TwoSeven.
6 14.4.2021 Pääsiäissaaren tuho: Käykö maapallolle samoin? Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a USEIN ESITETÄÄN maapallon tilanne samanlaisena kuin Pääsiäissaaren kohtalo. Ihminen pilaa kaiken ahneudellaan. Myös sodat ja konfliktit selittyvät ihmiskunnan synnynnäisellä kelvottomuudella. Loistava esimerkki tuhosta on ollut Pääsiäissaaret ja on suosittua vetää yhtäläisyysmerkit siten että maapallon väestön kohtalo tulee olemaan yhtä synkkä kuin Pääsiäissaarella. Asutushistoria; vanha versio Noin sata henkilöä on rantautunut saarelle noin vuonna 300 900. Sen jälkeen puusto on hävinnyt, on ollut sotia, iso asujaimisto, noin 15 000, on pienentynyt murto-osaansa, on esiintynyt vihollisuuksia aina kannibalismiin saakka. Puusto on hävitetty ja saarten elinkelpoisuus on turmeltunut. Ihmislajia on vaivannut hulluus, ovat pilanneet luonnon rakentamalla mielenvikaisen suuren määrän kivipäitä, moaita, resurssinsa kivipäiden rakentamiseen tuhlaten. Puut on kaadettu kun on tarvittu tukkeja, joiden varassa kivipäitä on siirretty. Vanha teoria on perustunut siihen mitä löytöretkeilijä Routledgelle on vuonna 1914 kerrottu pitkäkorvista ja sisällissodista. Asutushistoria; uusi versio Asutus on tapahtunut vasta noin vuonna 1100. Ihmisten mukana on tullut rotta (rattus exulans, polynesian rotta), joka on lisääntynyt ja syönyt puiden siemenet sitä mukaa kuin niitä on putoillut. Puut ovat kokeneet hiljaisen vähenemisen. Puiden väheneminen on vapauttanut maata maanviljelykselle, eikä saarella ole ollut pulaa ruoasta koko aikana. Samoja tukkeja on voitu käyttää kivipäiden siirtoon. Metsän hävittämisessa ei olisi ollut mitään mieltä. Puita on käytetty myös kanoottien rakenteluun ja mahlan takia. Tosiasiassa kivipäitä on tehty vain pari vuodessa ja lähinnä sen tähden kun väellä on ollut rajattomasti vapaata aikaa eikä oikeastaan juuri muutakaan tekemistä. Teoriat liikaväestöstä ja sodista ovat yksiselitteisesti virheellisiä. Väestö on hitaasti kasvanut noin sadasta löytämisen aikaiseen noin kahteen tuhanteen ilman romahduksia. Talonpohjat ovat luonnollisia jäänteitä eikä kaikki talot ole olleet koskaan yhtä aikaa käytössä. Saaren mata´at, teroitetut kivet ovat enemmänkin keittiöveitsiä kuin sota-aseita. (Osa väärästä mielleyhtymästä voi selittyä sillä että mata on tappaa espanjaksi). Vanhoissa luissa ei ole todettu merkkejä väkivallasta. Puiden häviäminen ei ole johtanut merkittävään eroosioon. Väestötuho toteutui tuotujen sairauksien muodossa ja lopullinen niitti oli kun saarelaiset rahdattiin pakkotyöhön salpietarikaivoksille. Kivipäiden rappio Kivipäiden rakentamiskulttuuri on loppunut ensimmäisten laivojen tuloon. Kivipääkulttuurin on korvannut laivakultti, rahtikultti, missä laivat ovat tulleet palvomisen kohteiksi. Ne ovat tuoneet kansalle mielenkiintoisia esineitä. Kivipäiden sijasta saarelaiset alkoivat rakentaa veneiden muotoisia kivikasoja. Tyynen meren alueella tunnetaan toisaallakin cargo-kultti, jossa kansa odottaa että lentokoneet pudottavat taivaalta avustuslähetyksiä. Pääsiäissaaren kultti olisi sukua tälle. Kun kivipäät eivät ole enää kiinnostaneet, niiden on annettu rappeutua, kaatuilla eikä niitä ole pidetty enää kunnossa. Vuonna 1914 ne ovat olleet kokonaan rappiolla. Jo Cookin käynnin aikaan ne olivat hoidotta ja osa niistä oli kaatuneina. Uuden teorian synty Uusi teoria on esitetty Rutger Bregmanin uutuuskirjassa Hyvän historia. Korjattu teoria perustuu siihen mitä saaren ensimmäisenä löytänyt Jaakob Roggeveen oikeasti kirjoitti kohtaamisestaan. Saarelaiset olivat iloisia ja hyvässä kunnossa, suorastaan terveyden perikuvia kun heidät ensi kertaa kohdattiin. Roggeveenin kirjoituksia alkoi tutkia Jan Boersema , ympäristöbiologi. Selitys virheelliselle päätelmälle: ideologia Osaselitys on muistitiedolla, muistitieto ei ole kovin luotettavaa. Mitä itse tietäisimme 1700-luvusta nykyään ilman kirjoitettuja lähteitä? (Taistelu pitkäkorvien kanssa on arveltu sijoittuneen vuoteen 1680). Ainoa pysyvä muistijälki meille on jäänyt Ison vihan tapahtumista Pohjanmaalla joka selittää edelleenkin alueen russofobiaa. Tärkein selittävä tekijä virheelliselle päättelylle on ideologia. Hyväksymme helposti sen, että Ihmistä pidetään pahana olentona ja hyväksytään todisteet ihmisen ahneudesta ja kelvottomuudesta. Varsinkin vihreään ajatteluun taipuvaisiin tämän kaltainen todistelu uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Todellinen uhka luonnolle Tänään maapalloa uhkaa ihmistoiminta ennenkaikkea ilmastotoimien muodossa. Suurin uhka luonnolle on uusiutuvan energian tuottaminen. Se tapahtuu metsiä ja viidakkoja hävittämällä palmuöljyja sokeriruokoviljelmien tieltä. Toinen suuri uhka luonnolle on merikotkasilppurit eli tuulivoimalat sekä akkuteknologian esiinmarssi. On paradoksi että aikamme suurin luontotuho tulee aiheutumaan hyvistä aikomuksista. Esko Karinen Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI | P. 020 712 0500 info@automuovikem.fi, www.automuovi.fi RENKAANVAIHTO 25,Tutustumistarjous SÄILYTYS 49,• ensimmäinen vaihto • pesu • mahdolliset kalibroinnit • säilytys Säilytyspaketin normaalihinta 79,Renkaanvaihto ja säilytys Sujuvan vaihdon varmistamiseksi varaa aika puh. 050 2275 tai 020 712 0500 OMASTADI ON Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia ja yksi väylä vaikuttaa kaupungin palveluihin ja asuinympäristöön. Nyt käynnissä olevalla toisella kierroksella Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. OmaStadissa ideoista kehitetään yhdessä ehdotuksia, joista kaupunkilaiset äänestävät tulevana syksynä. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Lähes kaikki 44 OmaStadin ensimmäisellä kierroksella äänestetyt ehdotukset ovat jo toteutettu tai ne toteutuvat kuluvan vuoden aikana. Miten onkaan edennyt sitten tämä toinen OmaStadi-kierros? Viime lokakuussa ideointivaiheessa kaupunkilaiset jättivät lähes 1 500 ideaa. Määrällisesti eniten ideoita annettiin teemoista liikunta ja ulkoilu, puistot ja luonto sekä rakennettu ympäristö. Tämä ei varmastikaan ole yllätys, kulunut vuosi on ollut hyvin erityinen ja vallitseva tilanne on saanut asukkaat kiinnittämään entistä enemmän siihen mitä parannettavaa kodin ulkopuolella olevassa ympäristössä onkaan. Ideoiden arvioinnin jälkeen OmaStadissa käynnistyi tammikuussa koko kevään kestävä yhteiskehittäminen. Mikä kumma yhteiskehittäminen? Yhteiskehittämisessä hyväksytyistä ideoista tehdään OmaStadin kriteerit täyttäviä ehdotuksia ja nimenomaan yhdessä. Kaupunki järjesti tammi-helmikuun vaihteessa kahdeksan alueellista verkkotyöpajaa, joiden tavoitteena oli tuoda ideat ja kaupunkilaiset yhteen. Iltaisin järjestettyihin alueellisiin verkkotyöpajoihin osallistui yli 300 kaupunkilaista ja tilaisuudet olivat huikeita, samantyyppisten ideoiden tekijät löysivät niissä toisensa ja yhdistivät ideansa yhdeksi ehdotukseksi. Yhteiskehittämisen aikana kaupunkilaiset ovat tehneet ideoista yli 500 ehdotusta, joiden kehittämiseen osallistuvat maalis-huhtikuussa myös kaupungin toimialojen asiantuntijat kommentoimalla ehdotuksia. Kommentoinnin tavoitteena on viimeistellä ehdotukset kaupunkilaisten kanssa, jotta niille on ennen äänestystä mahdollista laskea kustannusarviot. Läntisen suurpiirin alueelta johon muun muassa Ruskeasuo, Meilahti, Munkkiniemi, Munkkivuori, Pikku Huopalahti, Kuusisaari, Lehtisaari sekä Haagan seutu, Pitäjänmäki lähialueineen sekä Kaarelan seutu kuuluvat – ehdotuksia on tällä hetkellä saatu 61 kappaletta. Rahaa läntiseen suurpiiriin on käytettävissä yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Oli hienoa huomata, että mukana oli useampi nuorten ideoihin perustuva ehdotus ja että keskustelua on syntynyt ehdotusten innoittamina. Lukumääräisesti eniten on tehty ehdotuksia, jotka koskevat Kaarelan aluetta mm. Mätäjoen puistoalueen kunnostukseen liittyen. Läntisellä suurpiirillä OmaStadin toisella kierroksella on havaittavissa selkeää aktivoitumista kaikilla alueilla. Erityisen mukava on huomata se, että asukkaat ovat tehneet lokakuussa sivustolle jätettyjen ideoiden pohjalta ehdotuksia, jotka koskevat koko läntistä aluetta Nyt kannattaa tutustua alueen ehdotuksiin ja kommentoida niitä verkkoalustalla. Halutessaan voi myös pyytää ehdotuksen tekijältä muokkausoikeuksia ehdotukseen. Osa OmaStadiin tehdyistä ehdotuksista ovat sisällöltään sellaisia, että ne valmistuvat kustannusarvioon sivustolla käydyn keskustelun myötä. Jotkut ehdotukset puolestaan ovat laajuudeltaan niin moninaisia, että niiden valmistumiseksi tarvitaan lisää keskustelua ja suunnittelua. Tätä vuoropuhelua varten kaupunki järjestää huhtikuussa teemaraksa-verkkotyöpajat, joissa toimialojen asiantuntijat ja asukkaat yhteiskehittävät ehdotukset valmiiksi. Teemaraksoista viestitään omastadisivuston kautta, ja kaupunki kommentoi ehdotuksiin, mikäli työpajaan kannattaa osallistua. OmaStadissa tehtyihin ehdotusiin voi tutustua omastadi.hel.fi –sivustolla. Ehdotusten lisäksi verkkosivuilta löytyvät kaikki ideat sekä paljon lisätietoa OmaStadin tulevista vaiheista. Sivustolla kuka vain voi tutustua, kommentoida ja peukuttaa mieleisiä ehdotuksia. Kesän aikana valmistuvat kaupungin toimialojen tekemät ehdotusten kustannusarvioinnit ja syksyllä ehdotuksista äänestetään. Jokainen äänestysvuonna 12-vuotta täyttävä helsinkiläinen saa äänestää valitsemansa suurpiirin ehdotuksista ja koko Helsingin yhteisistä ehdotuksista mieleisimpiään. Kaupunki toteuttaa äänestyksessä valitut ehdotukset. Edellisellä OmaStadi-kierroksella äänestyksessä menestyivät hyvin sellaiset suunnitelmat (silloisessa äänestyksessä käytetty nimi ehdotukselle), jotka puhuttelivat asukkaita laajasti. Toteutukseen äänestettiin seuraavat hankkeet: Urbaanit nuotiopaikat, Ulkokuntoiluvälineitä Pikku Huopalahden puistoon, Turvallinen koulureitti, Kaupungin parhaat paikat: löydä, ihastu ja vinkkaa kaverille! ja Valpurinpuisto aktiivinen ja yhteisöllinen keidas Meilahdessa. Silja Lindblad läntisen suurpiirin stadiluotsi OmaStadilla, Helsingin osallistuvalla budjetoinnilla voimme yhdessä vaikuttaa kaupunkiin HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Sisusta kesäolohuoneesi rentoon oleiluun uutuus! Rahi ovh. 99 € Nature-matto alkaen 59 €/m2+kanttaus Katso sisustustuotteiden hinnat verkkosivuiltamme. viimeistele tyyli tyynyillä ja makrame-verholla! alk. 29 € Urbaanit nuotiopaikat. Ulkoliikuntapaikat.
7 14.4.2021 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA KUN 1990-LUVUN alkuvuosina sinnittelimme taloudellisen laman kourissa, julkaisi Marttaliitto Penninvenyttäjän keittokirjan. Jos halusi laittaa tavallista ja edullista, mutta kuitenkin maukasta ruokaa, löysi keittokirjasta ohjeet. Valtaosa ohjeista oli niitä ruokia mitä olimme tottuneet syömään 1960ja 1970-luvuilla. Oli ohjeet lihamurekkeelle, tillilihalle, maksapihveille, jauheliha-punajuurivuoalle, sianlihakastikkeelle, veriohukkaille ja siskonmakkarakeitolle. Jälkiruokien ehdoton suosikki oli marjakiisseli, sen hieman modernimpi versio oli sitruunakiisseli. Keittokirjasta löytyi ohjeet, jos halusi tehdä Ahvenenmaan pannukakkua, suklaakiisseliä, luumuvanukasta, uuniomenoita. Leivonnaisten – sekä suolaisten että makeiden – ohjeita oli runsaasti. Oma osastonsa oli ruoille ja leivonnaisille, jotka voitiin tehdä tähteistä. Oli pappilan hätävara, köyhät ritarit, savusilakkalaatikko, pyttipannut, porkkaohukaiset. Valtaosa ruokaohjeita oli niitä, joiden mukaan olin kotitaloustunnilla 1950-luvun lopulla opetellut ja oppinut laittamaan ruokaa. Siis ihan tavallista kotiruokaa. Jos nyt korona-aikana tehtäisiin keittokirja korona-kokkaajille niitä varmaan syntyisi monia. Yhden niistä voisi mainiosti koota ja julkaista Marttaliitto. Se olisi meille tavallisille ruoanlaittajilla. Tämän ajan ruokatrendeistä osaisi kertoa Ruoka-Glorian julkaisu. Omaat ohjeet olisi tehtävä erilaisille kasvisruokavalioiden noudattajille ja eri maiden eksoottisille aterioille. Arvostan suuresti lapsiperheitä, joissa vanhemmat ovat etätöissä ja vanhimmat lapset etäkoulussa. Aterioita on aamiaisen ja iltapalan lisäksi oltava pöydässä kaksi kertaa. Keväällä toimin etätyöläisen muonittajana, hänelle riitti vain yksi tekemäni ateria päivässä. Ja sekin kelpasi, että samaa ruokaa syötiin kahtena päivänä perättäin. Lounastauolle oli useimpina päivinä aikaa puolisen tuntia. Kuluttajat ovat yllättäneet kauppiaat. Kun etätyö yleistyi olettivat ruokakauppiaat, että einesten ja valmisruokien myynti lisääntyisi. Mutta kävikin toisin. Ruokaja leivonta-aineiden menekki kasvoi. Ruoanlaittamisesta tuli suosittu ajanviete. Minäkin leivoin pataleivän toisensa jälkeen. Välillä piti pitää taukoa, jotta ehti pakasteesta syömään kaikki leivät pois. Yksinasuvalle oikeaoppinen syöminen on haastavaa, oli koronaa tai ei. On aika turhauttavaa laittaa ruokaa yhdelle. Aikaisemmin meitä oli kaksi syömässä ja silloin oli hauskaa kattaa kauniisti ja syödä lämpimät ateriat pari kertaa päivässä. Pidin myös ns. ruokavieraista. Olimme vuosia sitten häissä, joissa nuoripari oli toivonut häälahjaksi ruoanlaittovälineitä. Morsiamen isä kertoi, että nuoret harrastavat ruoanlaittoa. Siihen asti olin luullut että ruokaa laitetaan, koska jotain on syötävä. Ruoanlaitosta ja leipomisesta onkin vuosien myötä tullut trendikäs harrastus. Jos joskus erehdyin valittamaan miehelleni, että tätä ruoanlaittamista saa tehdä kyllästymiseen saakka, hän ystävällisesti huomautti, että sinähän harrastat ruoanlaittoa ja leipomista. Etkö vain? Yritän harrastaa edelleen joka päivä. Meitä yksin asuvia on Suomessa satoja tuhansia. Koskahan kauppa keksii, että meitä varten pitäisi tehdä pienempiä pakkauksia. Mieluummin myös sellaisia, joiden hintaa ei koroteta sitä varten, että pakkauksessa on varttikilo jauhelihaa eikä 400 grammaa. Korona-aikana olen myös oppinut uusia ja hyödyllisiä asioita. Olen tilannut ruokaa kaupasta kotiinkuljetuksesta, samoin ruokaa ravintolasta. Suoramyyntipiste, josta voin ostaa kananmunia ja marjoja on kotini lähellä. Olen myös kokeillut Ruokaboksi-palvelua. Heiltä tulee raaka-aineet kolmeen eri ateriaan. Tilattavissa on pieni ja iso annos. Ohjeiden mukaan on hauska valmistaa uusia ruokia. Ulkona syöminen ei ole kuulunut ihan jokapäiväiseen elämääni, joten ravintoloiden sulkeminen ei harmita. Kahviloita kaipaan ja myös kahvilaseuraa. Kyllä nekin vielä saamme takaisin. Leena-Maija Tuominen Tavallinen kotiruoka sopii korona-aikaan Malminkartanon kuntoportaiden perusparannus alkoi viime viikolla. Uudet portaat ovat nykyisiä leveämmät ja turvallisemmat. MALMINKARTANONHUIPUN kuntoportaiden perusparannus on alkanut. Kaupungin tavoitteena on, että uusitut portaat valmistuvat heinäkuussa 2021. Malminkartanon täyttömäen nykyiset portaat puretaan ja uudet portaat rakennetaan lähes samalle paikalle. Uusista kuntoportaista tulee leveämmät ja turvallisemmat kuin nykyiset portaat. Ensimmäisellä osuudella portaista tulee neljä metriä leveät, muilla osuuksilla leveys on 2,5 metriä. Levähdyspaikat pysyvät nykyisillä paikoillaan. Nykyiset portaat on rakennettu maaston mukaan eli porrasaskelmien korkeus ja syvyys vaihtelevat pitkin matkaa. Uusissa portaissa etenemä on 16 senttimetriä ylös ja 40 senttimetriä eteen lähes kaikilla osuuksilla, kertoo projektipäällikkö Touko Leppänen . Kuntoportaat myös valaistaan. Valaistus upotetaan portaiden käsijohteeseen niin, että valo osoittaa alaspäin. Huipulla liikkujaa jo vähän hengästyttää. Korkeusero alimman ja ylimmän portaan välillä on 60 metriä. Portaissa on 426 askelmaa. Portaiden viereen tulee sähköinen kävijälaskuri. Alun perin Malminkaranonhuipun kuntoportaat oli tarkoitus korjata jo viime vuonna, mutta rakentamisen aloittamista siirrettiin urakasta tehdyn valituksen käsittelyn vuoksi. Malminkartano on niin sanottu kaupunkiuudistusalue, jonka täydennysrakentamiseen ja uudistamiseen kaupunki tähtää lähivuosina. Malminkartanonhuipun kuntoportaiden kunnostukseen on saatu rahoitusta ympäristöministeriön Lähiöohjelman kautta. Malminkartanon kuntoportaat uudistetaan PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50 €/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 Ulsterien pesu -15 % Pirauta Piialle, juorua Johannalle… Terveiset Kannelmäen palvelukeskuksesta! Me ohjaajat Piia ja Johanna odotamme soittoasi! Vaikka palvelukeskus on vielä suljettu, me olemme paikalla suunnittelemassa poikkeusajan toimintaa sekä toimintoja tulevan ja toivottavasti mahdollisimman pian tapahtuvan avaamisen varalle. Haluamme kuulla miten sinulla menee, mitä sinulla on mielellä ja minkälaisia toiveita ja tarpeita sinulla on. Rimpauta meille arkisin klo 12-13 välillä! Puh: 09 3102 3179 joka arkipäivä. (Soitto normaalin operaattorisi veloittaman matkapuhelun hinnalla) Kannelmäen palvelukeskus Urkupillintie 4 C
8 14.4.2021 ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 490 muuta inspiroivaa verkkokurssia Kylmiä kalaruokia kesään .................................................. H212147 Kasvissyöjän kurkistus kevääseen .................................... H211990 Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi ..................................... H212915 Virkatut kesäkassit ........................................................... H211410 Kesätyynyjä pihalle ja parvekkeelle ................................... H210114 Makramee-solmujen salat ................................................. H213942 Visualistin työkalu Krita ..................................................... H213645 Digikuvat talteen ja järjestykseen ..................................... H211238 Helppoa some-ajan editointia Adobe Rushilla ................. H212475 Elokuvaja mediasävellyksen perusteet ........................... H213322 Maisemamaalauksen verkkokurssi ................................... H212719 Luova tanssi – matka voimauttavaan itseilmaisuun ja hyvinvointiin ...... H213656 Rohkeutta ilmaisuun improvisaatiosta ............................. H212870 Yoga for beginners ............................................................. H213556 Espanjan keskustelu ja kertaus ........................................ H213736 Ranskan alkeet verkossa ................................................... H213459 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. JUMALANPALVELUKSET FACEBOOKISSA Jumalanpalvelukset vietetään koronarajoitusten vuoksi etäyhteyksin ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa ja välitetään suorina lähetyksinä Facebook-sivullamme. VIRPI KOSKINEN ON KANNELMÄEN SEURAKUNNAN UUSI KIRKKOHERRA Seurakuntaneuvosto toimitti vaalin 15.3. Äänet jakautuivat Virpi Koskinen 11, Nina Rajamäki 4. Kirkkoherra Sakari Enrold siirtyy eläkkeelle 1.9.2021. AIKUISTEN PIIRIT, LASTEN KERHOT, NUORTEN TOIMINTA TAUOLLA • Lasten ja perheiden infot Facebookissa: Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. • Kouluikäisten ja nuorten ajankohtaiset tiedot löytyvät @kantsunurkka Instagram-tilillä. YHTEISVASTUU 2021 – Eniten vanhuudessa yllättää köyhyys Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639 Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: • MobilePay 47535 • Nettilahjoitus: Yhteisvastuu.fi/kannelmäki • Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakuntamme viitenumero 308171. APUA JA TUKEA • Kirkon keskusteluapu päivystää numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi • Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostitse. • Lähimmät ruokajakelut löydät osoitteesta ruoka-apu.fi SEURAA SOMESSA: • Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, • Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka KIRKKOHERRANVIRASTO palvelee puhelimitse ja sähköpostitse p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmäki SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 20, la 10 18 Puh. 09-773 2376 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi