• No 7 9.8.2023 • 59. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 Valmistamme käsityönä Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija EHT hammasproteesien asiantuntija Kaarelassa juhlitaan Kantsun Kyläjuhlat 2.0 26.8. Maltsun Elojuhlat 27.8. kantsunsavel BURGERIVIIKOT BURGERIVIIKOT 11.8.-8.9. 11.8.-8.9. Menun löydät kotisivultamme Menun löydät kotisivultamme kantsunsavel.fi kantsunsavel.fi Kauppakeskus Kaari / 1. kerros / kantsunsavel.fi Kauppakeskus Kaari / 1. kerros / kantsunsavel.fi Koko Kannelmäki täyttyy juhlahumusta 26.8. klo 10-20, kun alueella vietetään jälleen Kantsun kyläjuhlia. Juhlat pidetään nyt toista kertaa ja entistä laajempana. Tänä vuonna on tiedossa erilaista ohjelmaa niin Sitratorilla, Kanneltalossa, Vanhaistenpuistossa kuin Kauppakeskus Kaaressa. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Juhlat jatkuvat seuraavana päivänä Malminkartanossa, perinteisillä Elojuhlilla. Kaarelan oma poika, räppäri Uniikki heittää viikon aikana kaksi keikkaa kotikulmillaan. Toisen Malminkartanossa, Apollon pihalla 19.8. ja toisen Kannelmäessä, Sitratorilla 26.8. Kumpaankin tilaisuuteen on vapaa pääsy.
• 2 9.8.2023 KAUPPAKESKUSKAARI.FI
• 9.8.2023 3 Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Kaarela-seuran puheenjohtaja Jauri Varvikko Pääkirjoitus KIRJOITIN VIIME NUMEROSSA kesäsuunnitelmistani, jotka liittyivät pääosin työntekoon, erilaisiin kesämökkiprojekteihin. Joskus projektit eivät toteudu. Tällä kertaa ne menivät totaalisen mönkään. Syy: liikenneonnettomuus. Ajelin kesäkuun puolivälissä moottoripyörällä töihin. Alle sattui juuri valmistunut asfaltti. Edellä ajanut kuorma-auto jarrutti voimakkaasti ja jouduin myös jarruttamaan. Asfaltti oli sen verran öljyistä, että etupyörä lähti alta ja törmäsin voimalla asfalttireunukseen. Ambulanssi tuli nopeasti paikalle ja minut kiidätettiin Meilahteen. Minut tietenkin kuvattiin joka suunnasta. Tulokset: ilmarinta, yhdeksän murtumaa kylkiluissa, solisluu poikki. Keuhkoon laitettiin kyljen läpi letku ilman ja nesteen poistamiseksi, solisluu leikattiin, katetri virtsarakkoon, tippa käteen... Siinä sitten makasin viikon päivät letkuissa selältäni. Paraneminen on ollut pitkä prosessi. Nyt on kulunut lähes kaksi kuukautta onnettomuudesta ja rintakehäni, solisluuni sekä leikkausarpi ovat yhä arkoja. En vieläkään pysty nukkumaan vasemmalla kyljellä. Koko tämän ajan olen syönyt särkylääkkeitä ja ollut työkyvytön ja nostokiellossa. Leikkaushaava parani alkuun hyvin ja leikkaushakaset otettiin pois kesä-heinäkuun vaihteessa. Odotin pääseväni nauttimaan kesästä, saunasta ja vedessä lillumisesta. Mitä vielä... Leikkausarpi keräsi nestettä ihon alle ja rupesi märkimään, samoin kaatumisessa saamani polvivammat ja naarmut. Mätäkuu meni niin sanotusti mätiessä. Koko kesän aikana en ole saanut mitään muuta aikaiseksi kuin pyrkinyt parantumaan. Kaikki kesäksi tekemäni suunnitelmat kaatuivat. Kävin viime maanantaina lopputarkastuksessa. Kaikki kunnossa, paranen. Nyt pyrin vahvistamaan solisluuni aluetta ja lisäämään käden rasituskykyä. Ehkä ehdin vielä syyskuussa ulkohommiin... Talven puut on ainakin pakkoa pinota... Kunnon yrittäjänä en ollut poissa töistä päivääkään. Sairastin kesälomani ja palasin töihin suunnitellusti, kuten aina ennenkin. Nyt alkaa kuntoutuminen, joka voi kestää useitakin kuukausia, sillä keuhko ei ole vielä palautunut ennalleen, ei solisluu, ei kylkiluut... Mutta kyllä tämä tästä, pikkuhiljaa. Lopuksi haluan kiittää Meilahden uuden Siltasairaalan henkilökuntaa, etenkin sairaanhoitajia. Hoito oli aivan ensiluokkaista ja asiantuntevaa, palvelu välitöntä ja huolehtivaa. Siltasairaala on huippupaikka, jonka tasosta voi olla ylpeä. Ruokakin oli maukasta ja sitä oli joka kerta riittävästi, potilaiden pienet toiveetkin huomioitiin. Jos itse onnettomuus ja siitä seuranneet kivut eivät olisi olleet niin järkyttävän kovia, niin voisin sanoa, että Siltasairaalassa oli mukava olla. Jos jossain toisessa maassa pelätään sairaalaan joutumista, niin Suomessa ei tarvitse. Täällä homma toimii. Jäin kaipaamaan saamaani huomiota ja huolenpitoa. Suurkiitos koko osasto 6:n henkilökunnalle! Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Lomalla piti tehdä töitä Seuraava numero ilmestyy 6.9.2023 Aineisto toimitukseen 31.8. mennessä. KIRJOJEN KANNELMÄKI -kävelykierrosta alettiin suunnitella keväällä 2022. Ajatus oli kiertää mukava lenkki Kannelmäessä ja etsiä sopivat sitaatit sopiviin kohtiin. Ensimmäinen kävelykierros järjestettiin Kantsun Kyläjuhlien yhteydessä viime vuoden elokuussa. Kirjaston ja työväenopiston lisäksi reittiä olivat suunnittelemassa kannelmäkeläiset kirja-aktiivit Tuija Takala ja Arja Korhonen . Nyt Kirjakävely on täällä taas! Lähde kävelykierrokselle katsomaan, miltä Kantsu näyttää kirjallisuudessa. Kierroksen jokaisella rastilla on sitaatti paikkaan liittyvästä tekstistä. Rasteilla on QR-koodit, joista saat lisätietoa teoksista. Voit lainata kierroksen kirjoja kirjastosta. Kirjojen Kannelmäki -kävely lähtee lauantaina 26.8. kello 14 Kanneltalon portailta, tervetuloa mukaan! Kävelyretki kestää noin 2 tuntia. Mielenkiintosia vieraita Kävelyvieraana on kirjailija Juha Itkonen , jota on toivottu asiakastoiveissa. Lisäksi mukana ovat kantsulaiset kirjailijat Tuomas Aitonurmi, joka julkaisi upean esseeteoksen keväällä ja Tuija Takala , joka on kirjoittanut paljon runoja ja romaaneja ja on äidinkielen ja selkokielen asiantuntija. Hän on selkoistanut klassikkoja Aleksis Kivestä alkaen ja kirjoittanut ensimmäisen ja ainoan suomenkielisen selkokielisen chic-lit-kirjan. Mukaan tulee myös dekkaristi ja lastenja nuorten kirjailija Tuija Lehtinen sekä Jani Saxell , jonka Helsinki-trilogian toinen osa Uuden ihmisen kaupunki ilmestyi juuri. Ja monta muuta... ALKUKESÄN AURINKO lämmitti säteillään, kun Kannelmäen palvelutalolla juhlistettiin 12.6. 473-vuotiasta Helsinkiä suurella joukolla ja vehreällä sisäpihalla helmeilivät harmonikan sävelet Sami Majamäen musisoidessa. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Kaarela-seuran puheenjohtaja Jauri Varvikko , joka puheessaan peilasi stadilaisuutta oman elämänsä sekä sukunsa vaiheiden ja tarinoiden kautta. Palvelutalolla jo perinteeksi muodostunut Kantsun Kundin ja Friidun valinta oli jälleen tehty ja kauniit kukkaseppeleet aseteltiin kaksikon kutreille palvelutalon johtaja Riitta Jalavan luettua valinnan perusteet. Kantsun Kundin -23 tittelin sai Kanervan Ari ”Jusu” Juslin , joka syntyperäisenä stadilaisena otti kunnian ilolla vastaan. Kantsun Friiduksi puolestaan seppelöitiin Sinikellon Raili Karhu , joka teki pitkän uran HKL:n palveluksessa raitiovaununkuljettajana. Vaikka Raili ei syntyjään Helsingistä olekaan, hän omien sanojensa mukaan stadilaistui lempityössään asiakkaiden parissa. Juhlakahvit kruunasivat iltapäivän ja raparperipiirakka jäätelön kera maistui kesälle. Perinne jatkuu taas ensi vuonna. Kantsun Kundi ja Friidu seppelöitiin Helsinki-päivänä Tule kirjakävelylle Kirjojen Kannelmäki -kävely 26.8. klo 14 – 16 Viime vuoden Kirjojen Kannelmäki -kävelyn vieraana nähtiin dekkaristi Markus Ahonen, jonka Anna pahan kiertää -kirjan pahikset olivat kantsulaisia. Kuva Jauri Varvikko
• 4 9.8.2023 MYÖNNETÄÄN , myönnetään. Elämä on jatkuvaa opettelua, oppimista yrityksen ja erehdyksen kautta. Lopputuloksesta ei voi kuitenkaan olla ihan varma. Jotkut eivät opi koskaan. No niin, asiaan. Minulla oli aikoinani perin kiusallinen tapa. Hankkiuduin istumaan pyytämättä kuuluisuuksien pöytään. No, asiasta alkaa olla jo kovinkin pitkä aika, eikä niitä sellaisia kuuluisuuksia enää olekaan, että kävisi mielessä uusia moiset teot. Tosikuuluisuudet ovat jo poistuneet, delanneet jengistä veks kuten Hande Nurmio sanoisi. Nykyisiä sankareita en enää tunne tai edes tiedä. Toinen ikävä tapani oli soitella ihmisille öisin. Olen päässyt tästäkin tavasta eroon, koska näin setämiehenä mieluummin nukun yöni. Enää ei tarvitse liimata puhelimeen dymotarraa jossa luki: ”Älä saatana soita öisin”. Kolmas kiusallinen tapani oli mennä torven kanssa keikkumaan, vaikka sitten minne. Aina pyytämättä. No, nyt kun muistelen, niin ainakin yksi tapa on jäänyt, yritän kyllä päästä siitäkin eroon. Minulla on kiusallinen tarve esiintyä eräänlaisena yleisasiantuntijana, siis tietää kaikki ja vieläpä muita paremmin. Vaan kun en tiedä. Erityisen kamalaa on se, että alan esittää jopa alansa asiantuntijoille mielipiteitäni siitä, miten heidän tulisi asiat tehdä. Kamalaa, kadun ja pahoittelen tapahtuneita. Jaa, no on ehkä yksi asia, josta olen päässyt eroon. En lupaile enää lähteä reissuun, kun joku sellaista esittää. Milloin vain ja minne vain. Olen joutunut perumaan lähtemiseni niin monta kertaa häpeän puna naamallani. Olenpa tainnut joskus jopa maksaa jonkin toteutumattoman reissun. Palataanpa takaisin siihen kuuluisuuksien pöytään. Istuskelin kaverini Aatos M:n kanssa vanhan Sorbetin pöydässä jutellen niitä näitä. Aatos oli tuttuni jo nuoruuden ajoilta. Hän oli Impilahden evakko ja oli menettänyt kummankin vanhempansa sodassa. Hänellä oli kuitenkin onni päästä sotaorvoille perustettuun Pestalozzi -kylään Sveitsiin, josta hän palasi Suomeen teini-ikäisenä. Sveitsissä hän oli oppinut hyvän saksan kielen taidon ja maailmanmiehen käytöstavat. Ulkonäöltään hän muistutti erehdyttävästi kirjallisuusproffa Panu Rajalaa. Rajala oli tuolloin tunnettu kaveri ennen kaikkea siksi, että hän oli avioitunut laulajatar Katri-Helenan kanssa. Koska Sorbetissa oli aika täyttä, pöytäämme ilmestyi rehdin kansanmiehen oloinen kaveri, joka kyseli, että saako hän istua. No totta kai, istupas siihen. Keskustelun virittämiseksi kysyin kaverilta leikilläni, että tunteeko hän tämän kaverin… Ei tuntenut. Mitä, etkös sinä Panu Rajalaa tunne? Kaveri jähmettyi Aatosta tuijottaen. Joo, nyt tunnen. Saanko tarjota professorille paukun? No totta kai sai. Keskustelu pääsi hyvään vauhtiin, niinpä täytyi laittaa mielikuvitus liikkeelle. Keskustelu ei katkennut hetkeksikään, uutta tietoa tuli solkenaan Tuskinpa oli Katri Helena kaikkea allekirjoittanut. Kaveri vannotti meitä, että älkää häipykö, hän käy Maxi-Marketissa nostamassa lisää rahaa. Kun hän oli rahanhakureissulla niin mietimme, että pitäisikö asia oikaista. Ei hemmetissä, se vasta noloa olisi. Niinpä jatkoimme edelleen samoista aiheista. Uskonkin, että teimme oikein. Tälläkin hetkellä hän varmaankin muistelee, että tulipa istuttua professorin pöydässä viisaita juttelemassa. Tämäkin teko on vanhentunut jo vuosikymmeniä sitten. Katri-Helenakin erosi aikoinaan oikeasta Panusta ja löysi sittemmin uuden onnen. Voiko tästäkään sinänsä pienestä asiasta mitään oppia. Mielestäni jo se on hyvä asia, että jollekin ihmiselle tulee hyvä mieli. Ainahan hieman leikkiä voi laskea ja niin suorastaan pitääkin. Tämä maailma on muutoin turhan ikävä paikka. Jaa, eräs poikkeus tietenkin on, oikeudessa on puhuttava totta, mikäli on todistajana ja puhuu valan teon jälkeen. Siinäkin tilanteessa kaikkea ei tarvitse muistaa. Eri syistä aiheutunut dementia kun on nykyisin suorastaan kansansairaus. Eikös se ollut aikoinaan sellainenkin viisaus olemassa kuin ”totuudenpuhuja ei löydä yösijaa”. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Kuuluisuuksien pöydässä KANNELMÄEN SITRATORILLA toimiva Heela Lääkäriasema täyttää 3 vuotta. Juhlan kunniaksi lääkäriasema laajentaa myös kotihoidon palveluihin. Lisäetuna Heela Kotihoidon asiakkaille tarjotaan vuosittain ilmainen yleistai erikoislääkärin vastaanottokäynti lääkäriasemalla. Heelan Kotihoidon palvelujen perusidea on mahdollistaa kokonaisvaltaisesti asiakkaiden sujuva arki pidempään kotona. Kotihoidon kokonaisuus muodostuu kotipalveluista, kotisairaanhoidosta sekä tukipalveluista. Tiimiä vetää palvelupäällikkö Martina Lohiranto, jolla on apuna sairaanhoitajia, lähihoitajia sekä lääkäri tukikohta sijaitsee Sitratori 3:ssa. Perusmuotoinen kotihoito koostuu arjen avusta, kuten asiakkaiden lääkkeiden antamisesta, hygieniasta sekä ruokailusta. Lisäksi kotisairaanhoidossa tarjontaan kuuluvat sairaanhoitajan erilaiset toimenpiteet. Jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja. Pääsemme yhdessä parhaiten alkuun kartoituskäynnillä, jonka yhteydessä löydämme tilanteeseen soveltuvan ratkaisun. Käynti on täysin ilmainen eikä sitouta palveluidemme ostamiseen. Heela Kotihoito on aluehallintoviraston hyväksymä ja valvoma palveluntuottaja. Palveluitamme voi ostaa myös palvelusetelillä, tai asiakkaaksi voi ohjautua ostopalvelun kautta, palvelupäällikkö Martina Lohiranto kertoo. Laajentuminen kotihoidon palveluihin oli luonnollinen askel meille. Tulevaisuudessa kotona asutaan yhä pidempään ja tarve laadukkaalle sekä ammattimaiselle kotihoidolle lisääntyy. Yhdistämme lääkäriaseman palvelut hyödyntämään myös kotihoidon asiakkaita tarjoamalla vuosittain ilmaisen lääkärin vastaanottokäynnin jokaiselle kotihoidon asiakkaalle. Käynnin aiheena voi olla esimerkiksi terveystarkastus, kroonisen sairauden kontrolli tai akuutti vaiva”, Lohiranto jatkaa. Heela Lääkäriasemalla on myös tehty remonttia kesän aikana. Vastaanottohuoneiden määrää on lisätty kasvavan potilasmäärän tarpeita vastaavaksi. Myös vastaanoton sijaintia on muutettu, jolloin asiointi onnistuu jouhevammin. Kaikkien palveluidemme kysynnän kasvaessa olemme etsimässä myös tiloja uudelle lääkäriasemalle pääkaupunkiseudulta, operatiivinen johtaja Tommi Törmälä lisää. Kannelmäen lääkäriasema Sitratori 3, 2. krs, 00420 Helsinki Palvelupäällikkö Martina Lohiranto p. 050 350 5500 Ajanvaraus ja neuvonta p. 09 4245 4590 Ajanvarauspuhelin avoinna arkisin klo 8.00 – 18:00 Heela Lääkäriasema täyttää 3 vuotta ja laajentaa kotihoidon palveluihin Kuvassa oikealla kotihoidon palvelupäällikkö Martina Lohiranto ja vasemmalla HR koordinaattori Miila Vesio. VIIME VUOSIEN ikävät tapahtumat ovat kuormittaneet meitä ja syöneet jaksamistamme. Taiteen tekeminen ja katsominen tuottaa iloa. Taiteen avulla voimme myös kanavoida erilaisia tunteita. Yksin tai yhdessä. Tule tankkaamaan. ilo – joy – glädje – freude – alegría – joie – rõõm – radost – lykke – fryd – gioia – öröm – vreugde Kaikille avoimet avajaiset to 10.8. klo 17.30. Turkkilaista musiikkia klo 18, esiintyy Cetin Sahin. Näyttely on avoinna ma-to klo 9-20, la klo 10-16, su suljettu. Huom! Näyttely on suljettu la 12.8. Vapaa pääsy. Traditio Kyläjuhlille? Näyttelyn kokoajana toimii taiteilija Helena Tahvanainen . Kantsun Kyläjuhlien ensimmäinen taidenäyttely pidettiin viime vuoden elokuussa, jolloin myös Helena oli mukana. Tänä vuonna näyttelyssä nähdään Helenan ja yhdentoista muun taiteilijan töitä. Jokaiselta taiteilijalta tulee muutama työ näyttelyyn. Avajaispäivänä ja kyläjuhlapäivänä on luvassa myös Mari Sydänmaanlakan (MEAS) performanssi: Pastissi Marina Abramovic’lle ”The Artist is a Present”. Kova työ takana Näyttelyn taiteilijoiden ja töiden hankkiminen aloitettiin helmikuussa. Näyttelyn aiheidea tuli Helenalta. ILO-JOY -logo on Hannelen käsialaa. Työtaakka huipentuu maanantaina 7.8., kun taiteilijat tuovat työt Kanneltaloon ja ne saadaan sommiteltua ja ripustettua paikalle. Helena toivoo mahdollisimman suurta kävijäjoukkoa. Meille tekijöille tämän näyttelyn aikaansaaminen on tuottanut myös tuskaa, mutta toivottavasti se tuottaa kävijöille pelkkää iloa, Helena nauraa. Iloa ja onnistumisia Kanneltalon Galleriassa HELENA ON KOULUTUKSELTAAN ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti. Hänellä on oma toimipiste Kannelmäessä Purpuripolun asukastalolla. Kuvataideterapiaa tehdään matalalla ja nopealla kynnyksellä, ei tarvita lääkärin lähetettä tai maalaustaitoja. Taideterapiaistunnossa asiakas luo kuvan alitajunnan kautta. Meitä vaivaavat monesti sellaiset asiat, jotka eivät ole tietoisuudessamme. Käsillä luodun kuvan kautta voi tulla esiin jotain sellaista tiedostamatonta, mitä päästään sitten käsittelemään. Kuva voi helpottaa vaikeiden asioiden sanoittamista ja sanallistamista, Helena sanoo. Kuvataideterapiaan hakeutuvilla ei tarvitse olla vakavia ongelmia tai akuuttia kriisiä. Monet kaipaavat muutostarvetta, heilKanneltalon Galleriassa nähdään 11.8.-1.9. ILO JOY Kantsun kyläjuhlien näyttely Kuvataideterapiaa
• 5 9.8.2023 www.tanotorvi.fi JOKA TOISESSA helsinkiläisessä asunnossa asuu yksi henkilö. Yhteensä Helsingissä on 170 000 yksin asuvaa eli joka neljäs kaupunkilainen asuu yksin. Tilastojen tutkijaa ei hämmennä tieto, että eniten yksinasuvia on yli 65-vuotiaissa. Aikaisemmin suurin osa yli 65-vuotiaista oli naisia, mutta kun miehet elävät entistä vanhemmiksi on naisten suhteellinen osuus pienentynyt. Kymmeniä vuosia sitten hämmästelin vanhoja naisia, jotka asuivat yksin suurissa asunnoissa. Ajattelin että he ovat niin rikkaita, etteivät tohdi muuttaa pienempään asuntoon. Kuulin tarinan näkövammaisesta mummusta, jonka asuntoon asennettiin naruja, joista kiinni pitäen hän kykeni kulkemaan 150 neliön suuruisessa asunnossaan. Nyt ymmärrän että moni näistä isojen asuntojen asukkaista on leskiä, jotka jatkavat asumista entisessä kodissaan puolison kuoltua. Lain mukaan leski saa asua siinä asunnossa, missä hän asui puolisonsa kanssa ennen tämän kuolemaa. Jos hän myy asunnon, kuuluu puolet myyntihinnasta vainajan perillisille. Testamentilla tietysti voi asian hoitaa muullakin tavalla. Onhan heitäkin, jotka jo etukäteen järjestelevät asiat niin ettei verottaja pääse lähettämään heille laskuja suurista perintöveroista. Meidän vanhojen lisäksi yksinasuvia on paljon opiskelijoissa ja heitä työssäkäyvissäkin. Eiväthän kaikki löydä eivätkä edes halua löytää elämänkumppania, jonka kanssa jakaisi asunnon. Moni tuntemani maahanmuuttaja ihmettelee miksi minä asun yksin, miksi tyttärentyttäreni asuu yksin ja minun asuntooni mahtuisi niin tyttärentyttäreni kuin hänen vanhempansa ja sisarensa. Meidän käsityksemme mukaan ei mahdu. Kerrostaloissa rakennettiin vielä 1980-luvullakin sauna, pesutupa, kuivaushuone ja kokoushuone. Sitten me halusimme oman saunan ja oman pesukoneen. Oli vain helpotus, ettei asuintalossa ollut yhteisiä tiloja, eihän niitä kukaan pitäisi kunnossa. Sitten ei ole mitään paikkaa missä voisi pitää lukupiiriä, neuloa yhdessä, pelata lautapelejä, ratkaista taloyhtiön shakkimestaruus, järjestää juhlia. Monissa kaupunginosissa on kaavoittaja asukkaiden puolesta päättänyt, ettei yhteisiä tiloja tarvita. Rakentaja ei hyvän hyvyyttään yhteisiä tiloja rakenna. Nyt mainostetaankin kalliita asuntoja yhteisellä kuntosalilla, kirjastohuoneella ja kokoushuoneella. Paras poikkeus tästä – jonka tunnen – on Viikki. Siellä on kerrostaloissa monta yhteistä saunaa, pesutuvat ja kerhohuoneet. Sen lisäksi kaupunginosassa on monta asukastaloa. Niissä järjestetään monenlaista toimintaa ja niitä voi myös vuokrata isoihinkin juhliin ja tilaisuuksiin. Lasten ei tarvitse lähteä pitkien matkojen päähän harrastamaan, kun kotikulmilla on tekemistä. Näiden yhteisten tilojen lisäksi, kaipaan myös yhteisruokailua. Vielä ennen korona-aikaa osallistuin yhteisöruokailuun Pitäjänmäen kirkolla. Seurakuntayhtymä oli palkannut kokin, joka vuoropäivinä vapaaehtoisten kanssa valmisti ruokaa eri kirkoilla. Ruokaa valmistettiin paljon myös ns. hävikkiruoasta. Pitskussa hanke loppui, mutta muutamat seurakunnat ovat sitä jatkaneet. Leena-Maija Tuominen Yhteisiä tiloja ja yhdessä ruokailua NYT ON LUVASSA PALJON! Malminkartanon perinteiset Elojuhlat pidetään kuun viimeisenä sunnuntaina 27.8. Tänä kesänä rävähtää jo aiemmin. Jopa kylän oma räppäri Uniikki tulee keikalle, kun tehdään kunniaa Maltsun räppäreille ja graffiteille. Toki juhlistetaan myös aukioremonttien valmistumista. Piazzat saavat uusia istutuksia, kalusteita ja valoa. Aluksi 16. elokuuta voi innostua Malminkartanonaukiolla Zuumin improvisoiduista iltamista klo 18. Illallista taivaan alla (klo 19–21) tahdittaa Jaakko Laitinen ja Väärä raha . Taiteiden yönä 17. elokuuta aukiolle on lupautunut Risto, eikä ainoana. Pidetään kangaskassityöpajaa Maltsu elää. Seuraavaksi lauantaiksi 19.8. Apollon pihalle valmistellaan mittavaa graffitija räppitapahtumaa iltapäivästä ilta-kymmeneen. Uniikin lisäksi tarjolla ovat ainakin Kakku ja Ex Tuuttiz . Rakennus on määrätty purettavaksi, mutta valitettavasti uudelle koululle ei ole annettu takeita. Mitä tehdä? Mitä kuuluu metsälle Luonnon päivää vietetään lauantaina 26. elokuuta. Suomen ladun kampanja Nuku yö ulkona veti jo viime kesänä telttailijoita vauvasta vaariin Kartanonmetsään. Nyt toivotaan että myös valtuusto ymmärtää säilyttää metsän. Tuoreimmat uutiset kerrotaan Piianpuistossa sunnuntaina 27. elokuuta heti kohta, kun juhlat klo 11 avaa tunnettu poliitikko. Tarjolla on myös Stadin juhlaorkesteri ja paikallinen trio, ohjelmaa ja taiteen tekoa myös lapsille. Pirjo Kuhan balettikoulu uusii viime kesän metsäteemaisen tanssiesityksen. Kanneltalo kustantaa sirkusta à la Race Company . Kirpputori on tänä vuonna maksullinen, sen hoitavat Weivarit . Omalla viltillä voi myydä juhla-alueen ulkopuolella. Paikalliset yleishyödylliset toimijat saavat pöydän kustannuksitta, yrittäjiltä peritään kymppi. Ainakin Pikomalan retkeilijöiden lettuja ja asukasyhdistyksen grillimakkaraa saa ostaa ja tietysti osallistua keppijumppaan. Arja Andersson Maltsu elää ja juhlii koko elokuun Pirjo Kuhan balettikoulun metsäteemainen esitys kannustaa työtä Kartanonmetsän puolesta. Apollon purkukoulusta on tullut uusin graffititaiteen areena. Malminkartano on tunnettu myös räppäreistä, joita nähdään ja kuullaan 19.8. Apollon pihalla. lä saattaa olla unelma, jota tavoitella ja johon he kaipaavat apua ja tukea. Monella on saattanut jäädä esim. koulusta kammo jotain suorittamista tai luomisasiaa kohtaan; taideterapia voi lääkitä ja avata näitäkin esteitä, Helena kertoo. Ratkaisukeskeistä terapiaa Taideterapiaistunto aloitetaan keskustelulla ja ratkaisukeskeisyys lähtee asiakkaan tarpeesta. Mahdollinen ongelma muutetaan ylitettäväksi haasteeksi, jota kohti lähdetään etenemään. Asiakas löytää voimavaroja omien askelien ottamiseksi ja tavoitteisiin pääsemiseksi. Oleellista on määrittää tavoitteet, jolloin alitajunta aktivoituu toimimaan haluttuun suuntaan. Taiteelliset lahjat eivät oleellisia Alkukeskustelun jälkeen asiakas tekee kuvan ongelmasta. Se voi sisältää vaikka tikku-ukkoja tai abstraktia, spontaania ’suttua’, joka merkitsee asiakkaalle jotain. Kuvaa lähdetään tarkastelemaan yhdessä. Sitä ei arvioida taiteellisin kriteerein. Yhdellä tapaamisella tehdään yksi tai kaksi työtä. Esim. ongelma ja miltä näyttää, kun ongelma on poistunut. Ihannetilannetta tarkastelemalla autetaan asiakasta löytämään keinoja siihen pääsemiseksi. Autetaan häntä myös löytämään omia voimavaroja. ”Mahdottomassa” tilanteessa, jota ei voi muuttaa, keskitytään siihen, mikä auttaa kestämään vaikeuden, Helena sanoo. Tapaamisia on keskimäärin 5–10, mutta voi olla enemmänkin, riippuen asiakkaan tarpeesta ja halusta. Tapaamisten tarkoituksena on etsiä luovan kuvataiteen keinoin elämään positiivisia ja iloisia näkökulmia ja onnistumisia negatiivisten asioiden sijaan. Teksti ja kuva Jauri Varvikko TerapiArt Helena Helena Tahvanainen ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti, ratkaisukeskeinen terapeutti terapiarthelena@gmail.com, terapiart.fi Helena Tahvanainen on sekä taiteilija että kuvataideterapautti. Helenan töitä on esillä Kannelmätalon Galleriassa RATKAISUKESKEINEN KUVATAIDETERAPIA Ratkaisukeskeinen kuvataideterapia yhdistää luovan ilmaisun ratkaisukeskeisiin työmenetelmiin, jossa lähtökohtana on kuvataideterapia ja sen terapeuttinen prosessi, taide, taiteellinen ilmaisu, taiteelliset menetelmät ja tekniikat sekä ratkaisukeskeinen lähestymistapa, terapian viitekehys ja psykoterapeuttiset menetelmät. Työskentelyssä voidaan käyttää lähtökohtana hyvin erilaisia ilmaisumuotoja ja lähestymistapoja, mutta pääpaino on kuvallisessa työskentelyssä. Eri taidemuotoja voidaan näin ollen käyttää luovasti ja tapauskohtaisesti kuvallisen ilmaisun tukemisessa.
• 6 9.8.2023 KANTSUN KYLÄJUHLAT Sitratorilla, vanhaistenpuistossa ja kauppakeskus Kaaressa LA 26.8.2023 klo 10 20 Ne ovat täällä taas, entistä kovempana, kypsempänä ja päivitettynä. Kantsun Kyläjuhlat 2.0, olkaa hyvät! Kannelmäen Kyläjuhlat pidetään nyt toista kertaa. Juhlat saivat viime vuoden elokuussa hyvän vastaanoton, joten alueen asukkaista koostuva kyläjuhlatyöryhmä päätti yhdessä alueemme toimijoiden kanssa pistää juhlat uudestaan pystyyn, entistä laajempana. Tiedossa on koko kaupunginosan kattava festivaali. Katso ohjelma-aikataulu takasivulta. KANNELMÄEN KYLÄJUHLISSA on luvassa musiikkia, taidetta, tanssia, teatteria, työpajoja, puistokirppis sekä erilaista sivuohjelmaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Kaikki tapahtumat ovat ilmaisia, jotta osallistumiskynnys on saatu mahdollisimman matalaksi. Ohjelmaa on pyritty jaottelemaan niin, että kaikki voivat hakea oman mielenkiintonsa mukaisen ohjelman päivän ajalta ja siirtyä paikasta toiseen seuraamaan eri tapahtumia. Pääpaikkana Sitratori Kuten viime vuonna, juhlan päätapahtumapaikkana toimii Sitratori ja Kanneltalo. Kanneltalo ja Helsingin kaupunki tuovat torille lavan ja tekniikan sekä antavat tilat sisällä tapahtuvalle oheisohjelmalle. Sitratorin lavaohjelma ajoittuu puolesta päivästä aina iltakahdeksaan, jonka jälkeen pidetään jatkot KannelKrouvissa. Sitratorin lavan pääesiintyjä on tänä vuonna Kaarelan oma poika Uniikki aka Dan Tolppanen . Uniikin keikan on Kyläjuhlille sponsoroinut Kauppakeskus Kaari. Kanneltalon kahvilan Stagella on esillä vaihtoehtoista ohjelmaa, jota on pyritty ajoittamaan torilla tapahtuvien esiintyjävaihtojen väliin. Kanneltalossa on lisäksi erilaista ohjelmaa lapsille, kuten MLL:n Kannelmäen paikallisyhdistyksen tatuointipaja ja kirjaston järjestämiä satutunteja. Kello 12.15 Stagella nähdään kirjailijavieraana dekkarikirjailija Tero Somppi . Kello 14 Kanneltalon portailta starttaa Kirjojen Kannelmäki -kävelykierros. Nuorisotalo järjestää nuorille työpajoja ja Sitratorilta löytyy myös D-aseman hoitama kukkapaja. Kanneltalon Galleriassa on nähtävillä ILO-JOY taidenäyttely. Vanhaistenpuiston aamupäivä Vanhaistenpuistossa (Kirkonpuisto) järjestetään viime vuoden malliin puistokirppis, joka levittyy puiston nurmialueille. Kirppis on asukkaille ilmainen ja halukkaat voivat ottaa omat viltit tai pöydän mukaan. Kirppis aukeaa kello kymmeneltä ja jatkuu aina kello kahteen asti. Aamupäivällä, klo 10-12, Vanhaistenpuistossa on ohjelmaa lapsille. Puistossa on MLL:n Kannelmäen yhdistyksen kahvio, metrilakua ja hevoskärryajelua, Kannelmäen voimistelijoiden pitämä temppurata sekä partiolaisten ohjelmaa. Kannelmäen seurakunta tarjoaa ilmaista lounasta. Paikalla myös kirjastoauto. Mukana on myös erilaisia hankkeita, kuten Pidä itsestäsi huolta äiti, Moniääninen Helsinki ja Voimanaisia. Perheillä on mahdollisuus pelata krokettia ja pitää piknik. Kauppakeskus Kaaressa tapahtuu Kauppakeskus Kaari toimii Kannelmäen Kyläjuhlien pääsponsorina ja on järjestänyt tavarataloon oheisohjelmaa. Kaarena toisesta kerroksesta löytyy Tunnetun luontovalokuvaaja Konsta Punkan valokuvanäyttely. Päivällä on Kannelmäen nuorisotalon taidepaja lapsille ja nuorille. Kello 11 ja 12 on tarjolla ohjelmaa senioreille. Kauppakeskuksessa on useita cheerleader esittelyjä ja esityksiä. Kello 11.30 ja 12.30 cheerleader seura HAC esittelee toimintaansa. Konalassa toimiva HAC Elite on Suomen kautta aikojen menestynein naisten cheerjoukkue sekä hallitseva Suomen (2022) ja Euroopan mestari. Kello 13.30 ja 14.30 cheerleader seura Golden Spirit esittelee seuratoimintaansa, jolloin on myös cheeresitys. Kaari tarjoaa kaikille halukkaille herkullista hattaraa klo 12–16. Iltapäivällä tasatunnein trubaduuri Sonja Pajunoja viihdyttää esityksellään. Kannelmäessä asuva näyttelijä ja laulaja tunnetaan mm. lukuisista musikaalirooleista kuten Arielina Pieni Merenneito. Päivän ohjelmaa vauhdittaa juontaja Marianna Bruno. Teksti Jauri Varvikko KAUPPAKESKUSKAARI.FI Menossa mukana: Kanneltalo, MLL Kannelmäki, Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen voimistelijat, D-asema, Tanotorvi-lehti, Kaarela-Seura, Kannel-Krouvi, Moniääninen Helsinki, Voimanaisia, Pidä huolta itsestäsi äiti, Partiolippukunta Susiveikot, Kauppakeskus Kaari, Nuorisoasiainkeskus, Helsingin kaupunki RADIOACTIVE PINEAPPLE Vuonna 2014 perustettu bändi yhdistelee tarttuviin kertseihinsä tummempia lyyrisiä sävyjä. Kokoonpano on vaihdellut vuosien varrella paljon, mutta duona äänitetyn ensi-EP:n Horses Wearing Horses (2018) ja triona toteutetun pitkäsoiton YES! (2022) jälkeen lineuppi on vakiintunut nelihenkiseksi. Kesäkuussa 2023 ilmestyneen Insane-EP:n myötä bändi jatkaa maailmanvalloitustaan aiempaa kovemman motivaation ja tekemisen palon saattelemana. Tervetuloa kuuntelemaan!!! https://www.facebook.com/Radioactivepineapple https://www.instagram.com/radioactivepineappleofficial MONKEY EARTH Monkey Earth on 2021 perustettu kvartetti vertaansa vailla. Bluesia korville sielukkaasti ja pienellä twistillä. ATK 100% kantsulainen esiintyjäduo. Automaattinen tunteidenkäsittely (ATK) on kaksihenkinen rap-runoutta, notkeita liikkeitä ja viivytteleviä välispiikkejä yhdistelevä yhtye, joka käsittelee sanoituksissaan tunteita oman virheellisen käyttöliittymänsä kautta. ATK:n löytää spotifysta, youtubesta sekä instasta. PÄISTIKKA Päistikan musiikissa käsitellään paljon luontoa, ystävyyden voimaa, mielikuvitusmaailmaa, seikkailuja sekä ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä. Musiikillisia vaikutteita yhtye on ammentanut eri vuosikymmenten rock-, pop-, folk-, sekä disko -maailmoista. Musiikillisen ilonpidon lisäksi Päistikka panostaa myös esiintymishetkiin, ja tuo lavalle aina sopivasti interaktiivisuutta sekä tarinallisuutta. Ehdoton juttu lapsille. https://paistikka.fi/ Sitratorin esiintyjäkavalkadi:
• 7 9.8.2023 KANTSUN KYLÄJUHLAT Sitratorilla, vanhaistenpuistossa ja kauppakeskus Kaaressa LA 26.8.2023 klo 10 20 2.0 Kun Kusti polkee, niin posti kulkee MUISTUI MIELEENI tämä vanha poikasena kuulemani hokema. Se muistutti ajasta, jolloin posti kulki ja kannettiin ajallaan joka torppaan maaseudullakin. Myöhemmin muutettuani kaupunkiin havaitsin, että täällä posti kannettiin jopa parikin kertaa vuorokaudessa postiluukuihin ja yritysten konttoreihin. Lisäksi tuli aamuvarhaisella päivän lehti. Mainosjakelut hoidettiin erillisissä jakeluissa. Muutokset alkoivat pääosin Sipilän hallituksen aikana. Syynä pidettiin tiedonvälityksen digitalisointia. Laskutus alkoi yhä suuremmassa määrin siirtyä sähköpostin kautta hoidetuksi. Sen vaikutus ulottui myös välittömästi pankkien toimintaan. Henkilökohtainen pankissa asiointi väheni, kun raha-asiat hoituivat tietokoneiden avulla kotoa tai konttoreista. Seurauksena oli, että pankit alkoivat vähentää asiakaspalvelua hoitavaa toimihenkilökuntaa. Ja myös postissa alettiin vähentää henkilökuntaa, kun postipankki lopetti toimintansa ja pankki siirtyi Danske pankin omistukseen. Tätä kehitysvaihetta kuvasti entisen taistolaisen ja sittemmin pankkialalle siirtyneen Björn (Nalle) Wahlroosin lentäväksi sloganiksi muodostunut ilmaisu, ettei köyhiä tarvitakaan kantamaan hiekkaa pankkien parkkilattioille. Samaan aikaan alettiin puhua koko valtion omistaman postin yksityistämisestä. Sitäkin perusteltiin posti toiminnan muuttumisella ja perinteisen postin jakelun vähentymiselle. Totta oli tietenkin, että kirjeja korttilähetykset vähenivät digitalisaation seurauksena. Toisaalta pakettiliikenne laajeni postipyynnin lisääntymisen kautta. Tarvittiin organisaation muutoksia. Postin henkilökunnan työllistämistä yritettiin aluksi pitää yllä keksimällä postin työntekijöille uudenlaisia tehtäviä erilaisten avustustoimien kautta. Mutta tämäkään konsti ei tilannetta muuttanut. Seurauksena oli, että asukkaita aikanaan hyvin palvelleet postitoimistot suljettiin pankkikonttoreiden tapaan. Varsinkin maaseudulla se koettiin todella vaikeana muutoksena. Ei ollut enää tuttua ja luotettavaa postitai pankkivirkailijaa neuvomassa ja auttamassa henkilökohtaisissa laskujen maksuym. asioissa. Vaikeuksiin joutuivat varsinkin yksin asuvat vanhukset ja muutkin perheet, joilla ei ollut omia tietokoneita eikä taitoakaan niiden käyttämiseen. Lisäksi samaan aikaan maaseudulla väheni myös kunnalliset lääkäripalvelut. Samat ongelmat tulivat esiin myös kaupungeissa, joskin ehkä hieman myöhemmin. Olen itse kokenut tämän täällä Kannelmäen Etelä-Kaarelan alueella. Ensin täältäkin katosi muiden pankkien konttorit, jäljellä on enää Kauppakeskus Kaaressa yhä toimiva S-pankin konttori, jossa asiakkaat joutuvat nykyään jonottamaan tuntikausia vuoroaan odotellessa. Kaaressa toiminut ja asiakkaitaan hyvin palvellut postikonttori lopetettiin. Sen toiminnot jaettiin kahden k-kaupan yhteydessä toimiviin palvelupisteisiin, joista kuitenkin vain toisessa hoidetaan myös pakettien lähettäminen ja osa muita varsinaisia postille kuuluneita toimintoja. Kannelmäen Etelä-Kaarelan alueella varsinainen postin jakelu on yksityistetty. En tiedä mikä firma sitä nykyään hoitaa. Postia jaetaan nykyään vain pari kertaa viikossa, mistä aiheutuu ongelmia ja lisäkustannuksia esim. laskujen maksamisen myöhästymisen johdosta. Lisäksi postia eksyy luvattoman usein vääriin laatikoihin, eikä kaikki ohjaudu edes myöhästyneinäkään perille. Olen omakohtaisesti kokenutkin tämänkin, kun omaan laatikkooni on eksynyt naapurinkadun osoitteen mukaisia kirjeitä. Ne minä olen toiminut oikeaan osoitteeseen, joitakin kauempana olevia osoitteita olen palauttanut postiin takaisin ja pyytänyt toimittamaan perille. Edellisen hallituksen aikana olen vedonnut myös eduskuntaan, että se ryhtyisi tosissaan korjaamaan edellä mainittuja epäkohtia. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Nykyisen eduskunnan ja hallituksen aikana en edes kuvittele, että sieltä taholta tulisi korjausta tilanteeseen. Päinvastoin nykyisen hallituksen ohjelma tähtää yksityistämisen lisäämiseen kaikkialla missä siihen katsotaan olevan edellytyksiä. Se koskee useita yhteiskunnallisesti keskeisiä aloja ja toimintoja, jotka perustuslain mukaan kuuluisivat yhteiskunnan valvoman julkisen palvelun piiriin. Näitä ovat paitsi edellä kuvaamani postilaitos, myös terveydenhoito, sosiaalipalvelut, lasten ja vanhusten hoito, koulutus, ammatillinen ja korkeakoulutus mukaan lukien. Myös työelämää koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä nykyinen hallitus pyrkii muuttamaan työnantajajärjestöjen toivomaan suuntaan ja vähentämään ammattiliittojen ja työntekijäin oikeuksia ja mahdollisuuksia parantaa olosuhteita. Oiva Björkbacka ROSITA LUU Rosita Luu on monipuolinen artisti, jonka albumeilla on kuultu kaikuja niin glam rockista, popista, elektronisesta musiikista, soulista, jazzista kuin kantristakin. Monipuolisuus ja uteliaisuus lauluntekijänä onkin yksi artistin tavaramerkeistä sanoituksien lisäksi. Lyriikoiden pohjavire on ihmisyyttä, erheitä ja isoja tunteita syvästi ymmärtävä, eikä Rosita Luun maailmassa mikään ole mustavalkoista tai pyhää. Rosita Luu on saanut kiitosta ja suitsutusta etenkin kappaleidensa sanoituksista. Ennakkoluulottomasti omassa sulatusuunissaan eri genrejä sulatteleva musiikillinen ilmaisu on maagista ja kiehtovaa. Rosita Luu nimen takaa löytyy sooloprojektina yhtyeen aloittanut Merita Berg sekä parhaillaan viisihenkiseksi kasvava eheä yhtye. Vuonna 2021 Samettisuu -albumi oli ehdolla Emma-gaalassa Kriitikoiden valinta ja Vuoden yleisöäänestys kategorioissa. Samettisuu -albumi listattiin julkaisuvuonnaan mm. Soundin Vuoden kotimainen albumi -listan sijalle kolme. Samana vuonna Rosita Luu valittiin YleX:n tulevaisuuden tähtiä ennustavaan Läpimurto-listaukseen. Artisti on julkaissut kolme albumia, joista tuorein Maaginen elävä ilmestyi helmikuussa 2022. https://www.facebook.com/rositaluu2018/ Rositan löytää spotifysta, youtubesta sekä instasta. GUIRIKAN FOLI Guirikan Foli orkesteri on energinen, intensiivinen ja rytmikäs setti länsiafrikkalaista perkussiota, tanssia, kora-melodioita ja hyvää fiilistä! Esiintyjät: Alya Yattara, Cheick Cissokho, Aleksi Aalto ja Lilli Rannikko UNIIKKI Uniikkia ei tarvitse esitellä. Uniikki yksi suomiräp-kentän legendaarisimmista artisteista. Nuoruudessaan Kantsussa aikaa paljon viettänyt maltsulainen on valovoimainen rap-tähti jonka livekeikat eivät jätä ketään kylmäksi! https://www.facebook.com/ uniikki/ PITKÄVIRTA Pitkävirta on viisihenkinen post-suomirock-yhtye. Kaikuisilla kitaroilla ja syntetisaattoreilla maalattuun äänimaisemaan pudotetut runot piirtävät ääriviivoja hahmoille, joita yhdistää loputon kaipaus jonnekin – tai jostakin pois. Rumpujen ja basson muuraamat perustukset onnistuvat kuitenkin pitämään maiseman kiinni todellisuudessa, vaikka eivät kaavaa rikkovaa progressiivista nyrjähtelyä pelkääkään. Yhtye on keikkaillut ja julkaissut materiaalia aiemmin nimellä Mystelma. Yhtyeen jäsenet elivät nuoruutensa Malminkartanossa ja Kannelmäessä, ja ovat soittaneet yhdessä noista ajoista asti. KANNELTALON STAGE: JOUSIKVARTETTI Viulistit Jennika Pohjola (Mus.ped. AMK) ja Johanna Metsälä (Mus.ped. AMK) sekä sellisti Martti Laivuori (MuM) ovat soittaneet yhdessä yli neljän vuoden ajan. Viimeisimpänä porukkaan on liittynyt alttoviulisti Kerttu Tiebout (Mus.ped. AMK). He kaikki ovat kokeneita kamarimuusikkoja sekä soitonopettajia. Muusikoina heitä yhdistää kiinnostus monipuoliseen kamarimusisointiin, jatkuvaan kehittymiseen sekä tietysti rakkaus musiikkiin. Tähän konserttiin he halusivat valmistaa Barberin jousikvarteton, Op.11, joka on tunnettu varsinkin riipaisevan kauniista toisesta osastaan. JONNI JOUTAVA Jonni Joutava on lapsiyleisölle suunnattu esittävän taiteen teos, jossa yhdistyy musiikki, sanataide ja nukketeatteri. Tarinassa seikkailee ekaluokkalainen Vinha, joka ei erään koulupäivän päätteeksi keksi mitään tekemistä. Tylsyys näyttäytyy Vinhalle pelottavana, kunnes apuun saapuu Jonni Joutava, joutilaisuuden ja tylsyyden ammattilainen. Yhdessä kaksikko päättää tutkia tylsyyttä ja sen uumenista nousevia mahdollisuuksia. STAND UPP: NITU KAUR Naanleivän tuoksuinen, huumorilla höystetty perheenäiti Intiasta, täynnä energiaa ja bollywoodin twistejä. Kun ne sekoittaa vielä lapsiperheen arkeen niin siitä tulee nauruhermoja kutkuttava pläjäys.
• 8 9.8.2023 Tee syksyn paras päätös ja ilmoittaudu mukaan! helsingintanssiopisto.fi Tunteja mm. Kannelmäessä, Malminkartanossa, Kauniaisissa, Munkkiniemessä ja Huopalahdessa Suuri lajivalikoima kaikenikäisille Koulutetut ammattiopettajat 55. toimintavuosi alkaa 14.8. Katso koko tuntivalikoima ja ilmoittaudu mukaan: OLIN KYMMENENVUOTIAS , kun äitini ilmoitti suuren uutisen. Muuttaisimme EteläKaarelaan, jota myöhemmin alettiin kutsua kirkon valmistumisen myötä Kannelmäeksi. Perheemme oli saanut kaupungin asunnon vuoden 1967 alusta Kanneltie 8:n taloista, sen A-rapusta. Nyt meillä olisi kaksi huonetta ja keittiö, 53 neliötä kaikkine mukavuuksineen. Siihen aikaan ei oltu niin tarkkoja asumisväljyydestä. Perheessämme oli vanhemmat ja meitä lapsia viisi, jossain vaiheessa vielä koirakin, niin kuin monessa muussakin kodissa. Hyvin mahduttiin. Muistan eräässä perheessä olleen kahdeksan henkilöä, jotka asuivat siihen aikaan myös kaksiossa. Perheiden koko oli suuri, ja lapsia sekä elämän ääniä riitti pihan leikkeihin. Samassa taloyhtiössä oli myös poikis eli poikakoti. Se oli koti pojille, joista vanhemmat eivät jostain syystä kyenneet huolehtimaan. Poikakodin pitkäaikaisena johtajana oli vuosi sitten edesmennyt alueemme voimahahmo Erik Bärlund , joka henkilökuntansa kanssa välitti poikakodin nuorille turvaa, sääntöjä ja välittämistä. Meidän monien tuntema Eki oli monelle nuorelle turvallinen isähahmo, joka piti ohjaajien kanssa nuorista pojista hyvää huolta. Poikakoti oli monille nuorille kuin perhe, turvallinen yhteisö. Kanneltie 8:ssa riitti niin kuin alussa mainitsin kyllä vilskettä ja lasten ääniä. Kellon tullessa 17 kuului ikkunoista usein aika kova käsky, kun äidit huusivat avatusta ikkunasta lapsiaan syömään, tämä oli tarkoitettu usein pojille. Tytöt taisivat kyllä hyvin noudattaa perheen ruoka-aikoja. Jos kutsuttu ei ollut kuulevinaan, kaverit kyllä muistuttivat: ”Sut huudettiin syömään!” Näin äidit huolehtivat jälkikasvunsa ruoka-ajoista, kun ei vielä ollut kännyköitä. Monessa äidissä olisi kantavan äänen johdosta ollut vääpeliainesta. Kun vielä tässä hieman muistelen menneitä vuosia, muistan joidenkin perheiden olleen yksinhuoltajaperheitä. Isä oli ehkä kuollut tai vanhemmat eronneet. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut sen suurempaa ihmettelyä, hyviä kavereita löytyi, kaikki asukkaat olivat tärkeä osa Kanneltie 8 asukasyhteisöä, vaikka perhemalli olisi ollut erilainen, tähän yhteisöön kuuluivat myös poikakodin pojat. Meidän jokaisen taustalla on perhe. Perheestämme saamme tärkeät kokemukset: elämäneväämme. Perheen tehtävä on ennen kaikkea välittää läheisistään. Jokaisella perheenjäsenellä on perheessä hyvä ja turvallista olla. Perheessä kunnioitetaan toisia ja jokaisesta pidetään hyvää huolta, jokainen perheenjäsen on tärkeä, ainutlaatuinen ja rakas! Nämä edellä kirjoitetut ajatukset perheestä ovat läsnä myös seurakunnassa. Seurakuntaa on sanottu Jumalan perheeksi. Kenelle Jumala on isä, sille seurakunta on perhe. Tässä seurakuntaperheessä sinulla ja minulla on tilaa, saat olla rakastettu, sinä olet arvokas ihan sellaisenaan. Olitpa perheetön tai jos perhemallisi on erilainen, sinulla on paikka kotiseurakunnassasi. Seurakunnassa saamme olla Hyvän Jumalan hoidossa, kokea hyväksyntää, olla arvokkaita ja rakkaita, ilman vaatimuksia. Tätä saamme olla omalta osaltamme välittämässä toinen toisillemme niin perheissämme kuin kohtaamillemme lähimmäisillemme siellä missä satumme asumaan. Seurakuntaperheessä meillä jokaiselle on tilaa! Pekka Haanpää Kannelmäen seurakunnan kesäpappi Seurakuntaperheessä meille on tilaa Yhteisellä tiellä Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Asukastalo on avoinna tervetuloa! Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin 6.9. alkaen klo 18. Pohjolan Minerva su 20.08. klo 18 kirkossa. Kirsti Apajalahti, barokkiviulu, Anthony Marini, barokkiviulu, Pieta Mattila, barokkisello ja Päivi Vesalainen, cembalo. Ruotsin kuningatar Kristiinan (1626–1689) tukemien ja palkkaamien säveltäjien Corelli, Stradella ja Cesti teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Palstakahvit pe 25.8. klo 13–14.30. Piipahda kahvikupposelle seurakunnan palstalle, os. Kartanonhaan palsta-alueen palsta nro 49. Training for Al Massira group leaders in August Al Massira -ryhmänohjaajien koulutus elokuussa Al Massira is a biblical teaching emerging from a Middle Eastern perspective. On the premises of the Kannelmäki parish on Klanu, at Klaneettitie 6–8 A, 4th floor, training for Al Massira group leaders is organized on Tuesdays, 22.8. and 29.8. and Thursdays, 24.8. and 31.8. from 17:00 to 20:30. The training is conducted partly in English and partly in Finnish. There are a limited number of places available for the training program. The participation fee for each participant is 95 euros. The participant attending the training commits to leading the Al Massira group as a volunteer. For inquiries and registration, please contact tua.sandell@evl.fi. The deadline for registration is Sunday 20.8. Information required for registration: your name, your own parish, email address and phone number. Al Massira on Lähi-Idän perspektiivistä nousevaa raamattuopetusta. Al Massira -ryhmänohjaajien koulutus Klanulla tiistaisin 22.8., 29.8. ja torstaisin 24.8., 31.8. klo 17–20.30. Opetuskielet englanti ja suomi. Paikkoja on rajoitettu määrä. Hinta 95 euroa. Koulutukseen osallistuja sitoutuu Al Massira -ryhmän ohjaamiseen vapaaehtoistyönä. Tiedustelut ja Ilmoittautuminen tua.sandell@evl.fi viimeistään su 20.8. Ilmoittautumisessa tarvittavat tiedot: nimesi, kotiseurakuntasi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Lasten ja perheiden kerhot ja aikuisten piirit starttaavat kesätauon jälkeen syyskuussa. Tervetuloa mukaan! Tarkemmat tiedot nettisivuillamme. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parilliset viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot, alk. 31.8.) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa!
• 9 9.8.2023 LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa. Malminkartanoon pari vuotta sitten avatussa Päiväkummun muistiosaamiskeskuksessa vietettiin alkukesästä Suvivirren päivää. Juhlapuheen koulun merkityksestä piti kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar. Razmyar kutsuttiin erään asukkaan toiveesta. Tämä asukas eli kuvassa näkyvä Markku on toiminut aikanaan Nasiman opettajana Käpylän peruskoulussa. Näistä vuosista kuultiin muistoja Nasiman puheessa jonka jälkeen koko 30 henkinen joukko yhtyi Suvivirteen hoivamuusikko Jyrki Myllylän säestämänä. Bök i Kårböle VID EN SAMMANKOMST I våras reciterade professor Bo Lönnqvist dikten Kårböle av Arvid Mörne . Den har jag skrivit om tidigare här i Tanotorvi. Du gamla by, mången sky osv. Efter sammankomsten skickade Bo Lönnqvist mig texten till Lappskott, en berättelse om seder, trollkonster och moraliska frågeställningar med en slutvinjett. Berättelsen ingår i Runa, Minnesblad från Nordiska muséet 1888, utgiftet af Artur Hazelius , Stockholm. Den är upptecknad i Kårböle och undertecknad av språkforskaren professor Axel Olof Freudenthal (18361911). År 1860 företog Freudentahl en rundresa tillsammans med en vän till de svenska socknarna för att samla ovanliga växter, teckna ner folkseder och granska fornlämningar. Kanske Lappskott är upptecknad då. Men hur gammal berättelsen sist och slutligen är och vem som var berättaren får vi aldrig veta. En liknande berättelse har upptecknats i Lovisa om en sjöman i dylik knipa. Här får du läsa hela berättelsen: Lappskott. Det var en gång en pojke härifrån som gaf sig ut att vandra, och han gick länge och kom ända upp till Lappland. Där gav han sig i tjänst hos en lappman och var lång tid hos honom. Lappen hade en vacker dotter och till henne fattade gossen kärlek och hon till honom, och de skulle gifta sig med hvar andra. Han kom då hit ner efter sina papper, för att det skulle lysas för dem. Men medan han nu uppehöll sig här i hemtrakterna, så fattade han tycke för en annan flicka och ville icke mera fara dit upp till Lappland, där han lofvat vara tillbaka på en utsatt dag. Af lapparne hade han lärt sig deras noitankonster (trollkonster), och när så den dagen kom, så stjälper han om kull ett stort kar och har en annan att ligga där under och se i ett vattenfat, och då såg han allt, hvad de gjorde uppe i Lappland. Själf tog han sin bössa och spände hanen. Den, som låg och skådade i vattenfatet, såg nog alt, hvad de gjorde där uppe, och sade: ” Dom har så brådt ti sopa o´laga backan reiner. Nu kommer ein o´lägger granris framför trappan o´kastar hackadt granris på farstugolvet. Dom komber ut på trappan nu alla o´tittar så ner åt vägin. Så nu komber ein gubbe ut me ein bysso o´skuter”. Som han det sade, så sköt gossen med det samma. ”Se så nu stalp gubben i kull”, sa han, som låg och tittade i vattufatet. Men då hade han skjutit lappbrudens fader, som tänkt ge honom lappskott, för att han icke kom till baka, fast än han lofvat. Ja, nog kunde den pojken lite mera än andra. Man kan ju lösgöra sig från besvärliga situationer på olika sätt och den sista meningen innehåller till och med en viss beundran för hur han klarade sig ur knipan. Diskussioner om moral och handlingar och sätt att uttrycka sig har fått mycket utrymme i tidningarnas spalter i sommar. Men kanske ändå inte tillräckligt mycket. Det är alltid välkommet att sakligt diskutera värderingar och moraliska frågor. I dagens värld är risken för osaklighet uppenbar då nätets diskussionsforum ger därtill möjlighet. Berättelsen Lappskott har många dimensioner som kunde diskuteras. Föräldrarnas och i detta fall faderns inblandning i barnens relationer hör inte till vanligheterna i vårt moderna samhälle. Trollkonster, spådom och science fiction fascinerar fortfarande oss människor. Sommarens sirkusbesök med barnbarnet, där trollkonstnären trollade fram duvor, papegojor och fågelburar ur tomma intet ger fortfarande lyft över det omöjligas konst. Astrid Nurmivaara Lapsskott upptecknat i Kårböle by, Helsinge socken Kaarelan Omakotiyhdistys ry Lasten tapahtuma 19.8. klo 12-14 Juoksuhaudanpolun leikkipuistossa. Tervetuloa! TANORISTIKKO • ALEPA MALMINKARTANO • ALEPA SITRATORI • ASUKASTALO PURPURI • GALLERIA AFORTE • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN PALVELUTALO • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, MAUNUNNEVA • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • KIRJASTOT (Malmink., P-Haaga) • MALMINKARTANON T-ASEMA • MUIJA SECOND HAND SHOP • PALVELUTALO LEEVI • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA • S -MARKET KAIVOKSELA • S -MARKET KONALA TANOTORVEN jakelupisteitä:
• 10 9.8.2023 Atlantin yli soutajan reittivaihtoehtoja Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a HYVINHÄN SE ON MENNYT tähän asti Atlantin yli soutajalla, Jari Saariolla . Voittaja jo nykyisen valossa. Ei pidä ollenkaan verrata tätä Atlantin ylitykseen etelämpänä. Pohjois-Atlantti on kova paikka. Ikävämpää on tulossa. Vaikka alkumatkan aikana on sää suosinut, on samaan aikaan Englannin länsipuolella koettu myrskyjä. Ja niitä päin kokka osoittaa. Alkaa olla jo hiukan myöhäinen ajankohtakin. Kevät on vähämyrskyisin vuodenaika. Olisi hyödyllistä mikäli soutaja voisi levon aikana sitoa itsensä jotenkin. Nukkujan yli pingotettua verkkoa käyttää mm. Sven Yrvind , ruotsalainen pienveneilijä valtamerillä. Sellainen estää nukkujan poukkoilun veneen kaatuessa ja mennessä ympäri. Suojan puolen rannikko on vaarallinen Veneilijän pitäisi kaikin keinoin välttää suojan puolen rannikkoa. Kivinen rannikko on kuin lohikäärmeen hampaat. Mutta niitäpä päin veneen kokka väkisinkin osoittaa. Vaihtoehtoiset reitit Jari Saario on valinnut yrittämisen Skotlannin pohjoispuolelta. Tässä on vaikeutena rannikon läheisyys, voimakkaat vuorovesivirrat ja tuuli. Jos soutaja soutaa kahden solmun vauhdilla ja virta vie kapeikossa yhdeksän solmun vauhdilla, ollaan vaikeuksissa. Ei ole käytännöllistä ajatella että jo ohitettu kohta ohitetaan väärään suuntaan ja sitten taas yritetään uudestaan. Sen estää pelkästään jo se, että kun tuuli käy vasten merivirtaa, merenkäynti käy niin vaikeaksi ettei isotkaan alukset siinä oikein pärjää. Sanoisin että melko mahdottoman reitin on Jari Saario valinnut. Täydet pisteet mikäli tässä mahdottomassa tehtävässä onnistuu. Loch Ness Jo 1800-luvun alkupuolella todettiin että Skotlannin pohjoiskärjen ohittaminen silloisilla höyrylaivoilla oli niin vaikea tehtävä että päätettiin rakentaa Kaledonian kanava. Se yhdistää Skotlannin länsipuolen vedet itäpuolisiin. Kanava sopii vain melko pienille aluksille mutta soutuvenehän on pieni. Kanava on helppokulkuinen, vain muutama sulku molemmissa päissä ja keskellä kuulu Loch Nessin järvi. Johon kapeudestaan ja alle sadan kilometrin pituudestaan huolimatta mahtuisi helposti kaikkien Suomen järvien vedet. Loch Ness on nimittäin syvä, hyvin syvä. Kanavareitin varrella olevassa pubissa voisi ottaa muutaman kaljan syvyyspommilla. Syvyyspommi on viskimoukku pudotettuna kaljan sekaan. Rentouttaa varmasti soutamisesta kipeytyneitä lihaksia. Reitin ongelmana on miten päästä kanavan suulle. Myös kanavan suuta repii voimakkaat vuorovedet joiden hallitseminen on vaikeaa/ mahdotonta. Soutuvene on helposti hiukan kuin pallo flipperissä kanavan suuta ympäröivässä saaristossa. Tämä on silti turvallisempi vaihtoehto kuin Skotlannin pohjoiskärjen ohitus. Paikalliselle kalastajalle voisi hiukan heiluttaa köyden päätä, ei suorituksen arvoa vähentäisi pieni hinausmatka. Kolmas vaihtoehto Olisin hiukan sen kannalla että kannattaisi yrittää pysähdystä Azoreilla ja jatkaa sieltä Portugalin rannikon suuntaan. Tuulet ovat ns. Azorien korkeapaineen alueella aluksi heikkoja ja sen jälkeen, itäänpäin mennessä valliitsevat tuulet ovat pohjoisesta tai koillisesta. Se ei ole ideaalia mutta on silti mielestäni parempi vaihtoehto. Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. Skotlantia ympäröivät vedet ovat vaarallisia, sen joutui toteamaan jo Voittamaton armada. Alukset yrittivät kiertää Skotlannin heikoin tuloksin. Tuulten satunnaisuudesta johtuen hyvällä onnella soutaja voisi rantautua jo La Corunassa, Biskajan lahden rannan lounaisimmassa ulokkeessa. Hiukan heikommalla tuurilla soutaja liukuisi pitkällekin rannikon suuntaisesti aina Portugalin etelärannikolle asti. Pahin vaihtoehto olisi tietenkin joutuminen suojan puolen rannikon saaliiksi. Turhaan ei La Corunan eteläpuolista rannikkoa nimitetä Costa la Muerteksi. Kuoleman rannikko-nimensä se on saanut lukuisista purjelaiva-aikakauden hylyistään. Nykyisin sillä rannikolla on lukuisia suuritehoisia majakoita. Mutta eipä nekään auta jos myrsky työntää aluksen maihin. Toisaalta onhan nykyisin meripelastus tehokasta lähellä rannikoita. Edelläesitetty ehkä antaa hiukan kuvaa miten huimapäistä on yrittää ylittää Pohjois-Atlantti soutaen. Toivotan parasta onnea soutajalle. Esko Karinen • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi • AUTOHUOLLOT • VARAOSAT ONKO TARVETTA AUTON HUOLLOLLE? Ei hätää. Palvelemme koko kesän. Nopeasti ja ammattitaidolla. Heti vapaita aikoja. Soita 020 712 0500 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi NÄYTTELIJÄ EILA ROINE on suomalaisille tuttu, monen sukupolven ajalta. Joku muistaa TV:stä ”Heikin ja Kaijan” tai ”Rintamäkeläiset”, osa Pikku Kakkosen ystävällisen lapsille kertovan mummun. Teatterin ystävät, kävijät muistavat Eila Roineen Tampereen Työväen Teatterin näyttämöltä vuosikymmenten ajalta mitä moninaisimmista rooleista, aina luotettavan osaavaa näyttämötyötä tehden, oli rooli pieni tai suuri. Nyt 91-vuotiaana Eila Roine kertoo elämästään, elämän näyttämöllä Antti Heikkisen elämäkertateoksessa ”Eila Roine” (Otava, 600 s.). Kirja on mahtava 600-sivuinen katsaus Eila Roineen näyttelijäuraan. Pääosassa on Tampereen Työväen Teatteri, sen näytelmät esitykset, henkilöt, johtajat, näytelmäkappaleet. Kirja käy läpi Eila Roineen näyttelijäuran tarkasti näyttelijän itsensä kertomana. Minkälaisia näytelmiä, minkälaisia rooleja, minkälaisia näyttelijäkollegoja? Kirjan henkilöluettelo, teatterin suurta historiaa tuo esille yli 700 teatterin parissa Eila Roineen aikana työskennellyttä. Joukossa vanhoja legendoja teatterista ja filmeistä, myös uuden polven tekijöitä. Ohjaajien kirjo ulottuu Eila Roineen ”opettajasta” Eino Salmelaisesta ”hänen hirmuisuuteensa” Jouko Turkkaan . Roine kertoo elävästi, miten Turkka sai hänestä irti ”vanhoilla päivillä” vielä aivan uusia piirteitä, kykyjä ja ominaisuuksia. Roineet Turusta Kirja kertoo myös paljon Roineen teatterisuvusta. Ilman Roineitahan ei suomalaisesta eikä varsinkaan tamperelaisesta teatterista voida puhua tai kirjoittaa. Lukijaa saattaa hämmästyttää, että leimallisesti tamperelaiset Roineet olivat alun perin turkulaisia, Sylvi ja Eero Roine olivat näyttelijöitä jo Turussa, heidän tuloaan Tampereelle ei otettu mitenkään riemumielellä vastaan. Sylvi-äiti jätti näyttämöt, sai neljä lasta, joista Eila on vanhin. Miten ollakaan lapsista Liisa ja Esko päätyivät myös teatteriin. Eero Roineesta tuli Elna Hellmanin kanssa nopeasti Tampereen ja koko Suomenkin suuria suosikkeja. Roineiden aviopuolisot, lapsetkin päätyivät teatteriin ja heidän lapsensa. Teatteri on ”sukuvika” Roineilla! Eila kuvaa avoimesti aviopuolisonsa, näyttelijä-ohjaaja Vili Auvisen ansiokasta teatteriuraa, joka päättyi liian nuorena sairauteen, alkoholismiin. Auvinen muistetaan ensi kertaa Laineen Tuntemattoman rehvakkaana Asumaniemenä, mutta kirja valottaa Auvisen ansiokasta ohjaajauraa erityisesti Dario Fon näytelmien taitajana. Eila Roine on muisteluissaan hyvin kiltti. Kirja keskittyy lähes pelkästään Tampereen Työväen Teatteriin. Suuria ”teatterisotia” kirja ei tuo esille, taistolaisuus vilahtelee ajankuvana 1970-luvulla, mutta mikään laaja teatteritaiteen esittely Eila Roine-kirja ei ole. Kirja pysyy hyvin päähenkilössään, Eila Roineessa. Teatterikriitikoista kirja nostaa esille Aamulehden vanhoillisen Olavi Veistäjän , turhankin paljon. Tampereella oli niihin aikoihin laadukkaampikin teatterin ja kulttuurin tuntija Mauri Sirnö , hän ei ole kirjaan päässyt, vahinko sinänsä. Antti Heikkisen kirja ”Eila Roine” on järkälemäisen upea teos upeasta näyttelijästä, joka koko elämänsä on rakastanut teatteria, pääsyä näyttämölle, rooleista riippumatta. Rakastamaansa työtä hän on saanut tehdä vuosikymmenet. Meidän teatterin ystävien iloksi ja onneksi. Pekka Hurme Eila Roine teatteria koko elämä PESULA kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50€/m 2 • TÖÖLÖNTULLIN Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla NOUTOPALVELU Vesipestävät untuvatakit Tilaa nouto: p. 09 2418 770 vain 10 € LÄHTÖ LIIKKUVAAN SYKSYYN! Tervetuloa käynnistämään liikunnallinen syksy Kavo-salilla osoitteessa Kaarelantie 12! • Lasten tapahtuma tiistaina 22.8. 16:30—18:45 Mm. temppurata ja tanssitunti • Aikuisten tapahtuma keskiviikkona 23.8. 9:30-10:30 ja 17:30-19:45. Mm. Zumba, kehonhuolto • Vauvojen ja taaperoiden tapahtuma keskiviikkona 27.9. 9:30-12:00 Lisätietoja ja tarkempi ohjelma osoitteesta www.kannelmaenvoimistelijat.fi/ lahto-liikkuvaan-syksyyn/ Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
• 11 9.8.2023 Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 18 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Pyydä ilmoitustilatarjous: Seija 010 3206 663 tai 045 1323 828, seija.kuoksa@eepinen.fi JA HYVÄ HERRASVÄKI , tervetuloa tositeeveen pariin! Tällä kertaa seuraamme kesäklassikkoa nimeltä Virtasten vänkä kesä. Tämän nopeatempoisen ohjelman kantaäitinä voidaan pitää suosittua Avara luonto -ohjelmaa. Tällä kertaa seurataan ihmisnisäkkäiden elämää. Mutta nyt, ota mukava asento kotisohvalla ja asetu tarkkailuasemiin! Tilannekatsaus: Virtasen perheellä on kesäloma. Nelihenkinen perhe viettää neljä viikkoa yhdessä, melko lähekkäin omassa kodissaan. Tämä jännittävä ja osin vaativakin ajanjakso paljastaa kustakin perheenjäsenestä uusia puolia. Nyt pääsemme jännittämään, miten käy talouden nuorisolaisten: pystyvätkö he irtautumaan pelikonsolin ja älypuhelinten pauloista? Jos pystyvät, kauanko siihen menee ja mitä sitten tapahtuu? Vastaus: laitteista irtautumiseen menee noin viikko. Sen jälkeen alkaa jonkin aikaa kestävä yhteinen leikki Lego-palikoilla. Se ei kestä kovin kauaa. Sen sijaan ajantaju menee huoneessa kaikuvasta korviaraastavasta, sangen epävireisestä nokkahuilun soitosta. Tämän elämänmakuisen metakan keskellä havaitaan, miten muut perheenjäsenet, jotka inhoavat nokkahuilun ääntä, pitävät korviaan, huutavat äänekkäästi ja ilmeilevät vihaisesti. Onko se se? Kyllä! Se se on! Hyvät katsojat, tässä näitte juuri kollektiivisen raivokohtauksen, joka loppuu heti kun nokkahuilun ääni hiljenee. Nuorisolaiset hajaantuvat eri huoneisiin, ovien äänekkään ja näyttävän sulkemisen saattelemana. Kenties siellä nuoret mielet nyt askartelevat maailmankaikkeuden mysteerien parissa. Ikävä kyllä oven läpi ei näe, miten nuoren ihmisen mielessä pyörivät ajatukset jalostuvat ihmiskuntaa palveleviksi viisauksiksi. Siirrytään tarkkailemaan perheen niin sanottuja aikuisia. Miten on, pystyvätkö he irtautumaan älypuhelimiltaan ja käyttäytymään kypsästi, vastuullisesti ja hoitamaan heille kuuluvat aikuisten velvollisuudet? Aijaijai, perheenäidillä on nyt selvästi mukava asento sohvalla, jossa hän rötköttää rennon huolettomasti ja tuijottaa lähes lasittunein silmin puhelintaan. Irtoaako luuri kädestä? Siirtyykö äiti tekemään hyödyllisiä kotiaskareita hymyssä suin? No niin, lupaavaa liikettä, käsi todella irtoaa puhelimesta ja puhelin laitetaan pöydälle. Onko nyt vihdoin aika ryhtyä vessanpesuun? Äiti kohottautuu istuma-asentoon huteran varmasti. Nouseeko ylös? Nousee, nousee, NOUSEE ja askeltaa kohti ves…kirjahyllyä! Mitä ihmettä? Miksei mikrokuituliina ja pesuaine houkuttele, eikö sen siivousvimman pitäisi olla jotenkin vaistonvaraista toimintaa naisihmisellä? Tämän yksilö ei, kumma kyllä, osoita minkään sortin kiinnostusta mikrokuituliinaa kohtaan. Ei, sillä hänen mielenkiintonsa on vanginnut uusi salapoliisiromaani. Käsi kahmaisee kirjan mukaansa ja kohta nainen onkin taas sohvalla sykkyrässä, tällä kertaa lukemassa. Entäpä perheenisä sitten, onko hän liimautunut kiinni puhelimeensa? Näyttää siltä, että on. Siellä hän selvästi tutkii sosiaalista mediaa keskittyneen näköisenä. Jaahas, pitääkö tässä television katsojien nyt katsoa ohjelmaa, jossa mies istuu sohvalla hiplailemassa puhelinta?! Huh, ei onneksi tarvitse. Mies laittaa puhelimen taskuunsa ja suuntaa toiseen huoneeseen, omaan harrastehuoneeseensa. Hän tarttuu kitaraansa, sivelee hieman sen kaulaa, virittää kitaran ja alkaa soittaa, pitkä tukka hulmuten musiikin tahdissa. Soittaja laittaa huoneen oven kiinni ja sulkeutuu omaan soittokammioonsa itsekseen. Virtasten taloon on nyt laskeutunut seesteinen rauha, jossa kukin perheenjäsen puuhailee omiaan. Koska ohjelma-aika on rajallinen, tiivistämme Virtasten yhden lomapäivän kulun seuraavanlaisesti: vuoroin pieniä seesteisiä hetkiä, vuoroin tunteita herättäviä tilanteita. Naurua, itkua sekä yleistä ihmettelyä mitä ja häh! Iltaa kohden meno hetken kiihtyy, kunnes raukeus valtaa koko perheen ja lopulta Virtaset käyvät yöpuulle. Pitkien yöunien jälkeen uusi lomapäivä odottaa alkamistaan. Hyvät katsojat, kiitos seurasta ja tervetuloa taas huomenna seuraamaan Virtasen perheen kesälomatunnelmia. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Virtasten vänkä kesä kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Tässä tulee hyvä lehti! Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Kaustisenpolku 3, C-rapun vieressä Puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Taiteideniltana 17.8. avoimet ovet. Taidetta, käsitöitä ja arvontaa. • Döner • Chicken Döner • Falafel • Salaatit • Dipit • juomat P. 0400 167 663 www.mezedeli.fi Sitratori, Kannelmäki
• 12 9.8.2023 KANTSUN KYLÄJUHLAT Sitratorilla ja vanhaistenpuistossa LA 26.8.2023 klo 10 20 Tapahtumassa mukana: Kanneltalo, MLL Kannelmäki, Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen voimistelijat, D-asema, Tanotorvi-lehti, Kaarela-Seura, Kannel-Krouvi, Moniääninen Helsinki, Voimanaisia, Pidä huolta itsestäsi äiti, Partiolippukunta Susiveikot, Kauppakeskus Kaari, Nuorisoasiainkeskus, Helsingin kaupunki OHJELMASSA: Muutokset mahdollisia Lisätietoja, mm. bändiesittelyt www.facebook.com/Kantsunkylajuhlat KAUPPAKESKUSKAARI.FI 2.0 SITRATORIN LAVA 12.00 Avauspuhe Ia Pellinen 12.10 Radioactice Pineapple 13.00 Monkey earth 13.50 ATK 15.00 Päistikka lastenorkesteri 16.10 Rosita Luu 17.00 Nuorisotalon bändit 18.00 Guirikan Foli 18.40 Uniikki 19.30 Pitkävirta KANNEL-KROUVI 20.30 Delfoi Road KANNELTALON KAHVILAN STAGE 12.15 Kirjailijavieraana Tero Somppi 13.30 Jousikvartetti 14.30 Jonninjoutava teatterishow 15.50 Stand Up, Nitu Kaur • MLL:n tatuointipaja lapsille klo 14 Kanneltalossa • Kirjaston satutunnit 2 x 30min klo 13 ja 14 lukutilassa • Kirjojen Kannelmäkikävelykierros klo14-16 lähtö Kanneltalon portailta, mm. Juha Itkonen • Nutan työpajat • D-aseman kukkapaja VANHAISTENPUISTO (Kirkonpuisto) 10-14 Puistokirppis (oma viltti tai pöytä mukaan) 10-12 • MLL kahvio ja metrilakua, hevoskärryajelua • Kavon temppurata • Partiolaiset • Kannelmäen seurakunnan ruokatarjoilu • Kirjastoauto • Pidä huolta itsestäsi äiti, Moniääninen Helsinki ja Voimanaisia -hankkeet: krokettia perheille ja piknik KANNELTALON GALLERIA ILO-JOY Taidenäyttely 11.8.-1.9. KAUPPAKESKUS KAARI, 2 krs. 7-20 Luontokuvaaja Konsta Punkan valokuvanäyttely 11-15 Kannelmäen nuorisotalon taidepaja lapsille ja nuorille 11 ja 12 Senioreille ohjelmaa 12–16 Herkullista hattaraa jaossa 13–15 Tasatunnein trubaduuri Sonja Pajunoja • Cheerleader seura HAC esittäytyy ja esiintyy klo 11.30 ja 12.30 • Cheerleader seura Golden Spirit esittäytyy ja esiintyy klo 13.30 ja 14.30 • Juontaa Marianna Bruno