No 9 11.10.2017 • 53. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi norm. 19,35€ 0,10€ tbl LOKAKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Devisol 20mikrog 200 tabl. 16 00 Ta rj ou s vo im as sa 31 .1 0. as ti. 0,08€ tbl Ravintola Britannia sulkee ovensa Sten Suviolle laatta Kannelmäkeen Suomalais-venäläisessä koulussa uusia tuulia Suunnistus on koko perheen harrastus. Kannelmäessa ja Malminkartanossa järjestetyt sprinttisuunnistuksen SM-kisat keräsivät niin kuntosuunnistajat kuin kilpasuunnistajat yhteen. Valokuva Raino Lampinen Onnistunut SMsprinttisuunnistus Kaarelassa
11.10.2017 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 4.11.2017. Aineisto toimitukseen 23.10. mennessä. TULEVAISUUDESSA TYÖPAIKAT VÄHENEVÄT ja olemme pakotettuja tekemään entistä enemmän töitä yrittäjän ominaisuudessa. Yrittäminen voi tarkoittaa niin ison kuin pienen yrityksen vetämistä. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä se tarkoittaa kuitenkin vain oman itsensä työllistämistä, tilannetta, jossa pienyrittäjä tekee sopimuksen työnantajansa kanssa vaikkapa toiminimen kautta ja sopimus koskee vain omaa työpanosta. Yrittäminen voi olla vapauttavaa, mutta myös vastuullista ja haasteellista. On luultavaa, että yksi työ ei elätä, jolloin yrittäjä joutuu solmimaan sopimuksia useiden työllistäjien ja yhteistyötahojen kanssa. Se ei myöskään välttämättä takaa pysyvää tai korkeaa toimeentuloa, mutta useampi asiakas takaa varmemman tulon. Ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin. Suuryritykset ja valtio pyrkivät vähentämään vastuitaan ja velvollisuuksiaan tuloerojen jatkaessa kasvuaan. Julkisen sektorin menot ja työntekijästä maksettavat sosiaallikulut ovat sen verran suuret, että sinusta pyritään eroon, ellet nyt sitten satu olemaan se avaintyöntekijä. Mitä tapahtuu, kun siirryt työntekijästä yrittäjäksi, itsesi työllistäjäksi? Ensimmäinen asia on vastuun lisääntyminen ja asiakkaiden löytäminen. Palkka syntyy vain työsi tai osaamisesi kautta. Vastaat itse hinnoittelusta, verotilityksistä, eläkeja vakuutusmaksuista ym. Hyvä kirjanpitäjä on kullanarvoinen asia, sillä sellainen osaa sinua myös varoittaa ajoissa sudenkuopista. Vastaat myös terveyshuollostasi. Saikulla oleminen tarkoittaa samaa kuin töiden jättäminen tekemättä ja tulojen loppuminen. Hyvin harva asiakas katsoo sitä pitkään, koska voi aina tilata työn joltain toiselta. Varaudu siis huolehtimaan työterveydenhuollostasi ja ota sairastumisen varalta vakuutus. Maksat myös jokaisen lääkärikäynnin itse, ellet sitten istu terveyskeskuksen jonossa sairastamassa. Moni työntekijä ei tajua työterveydenhuollon merkitystä, ennen kuin sen menettää. Maksat itse myös oman eläkkeesi työtulosi mukaan. Jos et maksa, et eläkettä myöskään saa ja teet töitä vielä silloin, kun muut ovat eläkkeellä. Sairaseläke ei ole vaihtoehto, ellet sitten ole maksanut reilua ja vapaaehtoista sairaseläkevakuutusta. Et voi myöskään palata noin vain työntekijämarkkinoille tai ruveta työttömäksi. Yrittäjän karenssi on pitkä ja riippuvainen maksamastasi työtulosta. Jos olet ennen yrittämisen lopettamista maksanut itsellesi surkeaa työtuloa (eläkevakuutusta), saat myös sellaisen työttömyyskorvauksen ja sosiaaliturvan. Vastapainona kaikelle olet suhteellisen vapaa valitsemaan työn ja vapaaajan välillä. Jos töitä riittää, voit suhteuttaa työpanoksesi tulojesi ja menojesi mukaan vastaamaan toiveitasi ja halujasi. Sinä päätät. Raivaustuho Mätäjoella Mätäjoella on epähuomiossa kaadettu arvometsää. Tämä oli ties kuinka mones kerta, kun joku viranomainen tai sen toimeksiantaja häärää Mätäjoella ilman selvää käsitystä alueen arvokohteista. Kaupungin eri instanssit ja heidän alihankkijansa toteuttavat omia projektejaan ilman selvää koordinaatiota ja käskytysketjua, mikä johtaa sitten vahinkoihin, joita ei jälkikäteen voida enää korjata. Vuosien aikana tuhojen taustalla on ollut milloin kaupungin sähköyhtiö, rakentamispalvelu, puisto-osasto, liikuntavirasto tai joku heidän yksityisistä alihankkijoistaan. Olisi erittäin tärkeätä, että jos kaupunkiympäristön toimiala ja maisemasuunnitteluyksikkö toteavat jotkin alueet suojeltaviksi ja arvokkaiksi, että niistä myös tiedotettaisiin muihin toimialaoihin ja että nämä myös ottaisivat annetut määräykset ja hoitosuunnitelmat tietoisesti ohjeisiinsa. Ei voi olla, että yksi käsi tekee alueella jotain, mistä toinen käsi ei tiedä. Viimeisen parin vuoden aikanakin informaatiokatkoksia tai väärinymmärryksiä on ollut useita ja Mätäjoen jokialuetta ja monimuotoisuutta on tuhottu niin sähkölinjojen alaisia pensaikkoja säälimättömästi katkomalla kuin vettä samentavilla ojituksillakin. Toinen asia on asukkaiden infoaminen. Tulee turhaa hälinää, kun tulevista toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta ei tiedoiteta riittävän laajasti ja ajoissa. Tai voi olla, että kaupunki informoi omissa instansseissaan, joita edes omat toimijat eivät lue. Ennen vanhaa Tanotorvi ja Kaarela-Seura kelpasivat kaupungille informaatiokanavaksi ja päätoimittajan oli helppo antaa hätääntyneille asukkaille lisäinfoa, kun viereistä metsää on aamusella alettu kaataa. Nykyisin taitaa informaatio kulkea vain jossain siellä netissä... Jauri Varvikko päätoimittaja jauri.varvikko@eepinen.fi Yrittämällä eteenpäin Suomalais-venäläinen koulu on uuden opetussuunnitelman pilottikohde Kaarelankujalla kokeillaan opetusalan uusimpia tuulia Muutos on aina myös mahdollisuus, muistuttaa vanha kansanviisaus. Kaarelankujalla Kannelmäessä toimivan Suomalais-venäläisen koulun esiopetus ja alaluokat muuttivat tänä syksynä uusiin väistötiloihin. Samalla siellä pilotoidaan uuden opetussuunnitelman mukaista koulutyötä nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Tuloksia seuraavat kiinnostuneina niin opettajat, lasten vanhemmat kuin opetushallinto. ”VÄLITUNTI! FUDISKERHO! Jälkkärinä jäätelöä! Pehmopulpetit!” Siinä muutama raikuva kommentti, kun suomalais-venäläisen koulun ekaluokkalaisia pyytää listamaan uutuuttaan hohtavan opinahjonsa parhaita puolia. Vaikka kyse on väistötiloista ja muutaman vuoden kestävästä väliaikaisratkaisusta, rakennetaan Kaarelankujalla koko Suomalais-venäläisen koulun tulevaisuutta. Uudet ja joustavat tilaratkaisut näet mahdollistavat entistä paremmin myös uuden opetussuunnitelman mukaiset opiskeluja työskentelytavat. ”Tämä on tavallaan ikkuna koko kouluopetuksen tulevaisuuteen. Esimerkiksi ryhmäja tiimityöskentely sujuu tällaisissa helposti muunneltavissa tiloissa aivan toisella tavoin kuin perinteisissä luokkahuoneissa”, rehtori Tuula Väisänen painottaa. Väistötiloihin on rehtorin mukaan luotu kokonaan uusi kouluja opiskelukonsepti, jonka parhaiksi havaitut käytännöt ja ratkaisut viedään aikanaan myös uuteen kouluun. Tulevaisuuden oppimisympäristö Satunnainen kävijä voikin Kaarelankujalla hieraista silmiään. Esimerkiksi pulpettirivistöt on monessa kohtaa korvattu värikkäillä palleilla ja pehmikkeillä, jotka kulkevat kätevästi paikasta toiseen joko alla olevien pyörien avulla tai oppilaan kainalossa. Myös luokkahuoneiden väliseiniä saadaan vaivattomasti sivuun. ”Tarvittaessa tunti voidaan pitää vaikka lattialla istuskellen. Oppilaista se on vain mukavaa vaihtelua”, luokanopettaja Maarit Kaunisto naurahtaa. ”Ja tottakai uudet, värikkäät ja kompaktit tilat ovat motivoiva työympäristö myös meille opettajille. Nyt pääsemme toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa siihen huomattavasti paremmin sopivissa tiloissa”, hän lisää. Esikoulun opettaja Lotta Simola on niinikään tyytyväinen. ”Eskarilaisille nämä uudet tilat tarjoavat selvästi pehmeämmän laskun koulumaailmaan”, hän kiittelee. Kehuja tulee myös koulun tupareissa syyskuussa käväisseeltä Laura Jokiselta , jolle Kaarelankujan kortteli tuli tutuksi jo omina kouluvuosina 1980-luvulta. Hänestä on arvokasta ja tärkeää, että koko opintaipaleensa eskarista ylioppilaaksi voi edelleen suorittaa yhdessä ja samassa osoitteessa. ”Lisäksi opetus on täällä huipputasoa ja koulun yhteisöllisyys ihan ylivertaista”, hän kiittelee. Mallia myös muualle Suomeen Kaarelankujan uutta oppimisympäristöä alettiin suunnitella jo 2013, kun tieto vanhan koulun kohtalosta tuli julki. KVA-Arkkitehdit Oy:n sisustusarkkitehti Julianna Nevari kiitteleekin projektia todella mielenkiintoiseksi, sillä liikkeelle lähdettiin puhtaalta pöydältä. ”Nyt olemme tässä testipenkkinä tulevat kolme vuotta. Käytännössä olemme tätä suunnitellessamme suunnitelleet myös tuota tulevaa uutta koulua”, hän muistuttaa. Kaarelankujan uudet tuulet on noteerattu myös Opetushallituksessa. Yliarkkitehti Reino Tapanisen mukaan koulun pilottia seurataan kiinnostuneina ja siitä kertyneitä kokemuksia viedään laajemminkin opetuskenttään. ”Samalla tulee tietysti miettineeksi, ovatko tällaiset joustavat ja muunneltavat koulutilat muutenkin tulevaisuutta. Seinien ja neliöiden sijaan tärkeintä on sittenkin opetuksen taso ja sisältö”, Tapaninen toteaa. Samoilla linjoilla on rakennuttajainsinööri Jyrki Puska Senaattikiinteistöistä. ”Muuntojoustavuus ja tehokkuus ovat olleet jo pitkään trendi toimitiloissa. Samalla tavoin koulukiinteistö voi joustaa käyttäjämäärien ja tarpeiden mukaan”, hän pohtii. Teksti Timo Sormunen Kuvat Meeri Utti • Perustettu 1955 • Toimi aluksi Neitsytpolulla Eirassa, muutti Kaarelaan 1964 • Esiopetus, peruskoulu ja lukio samassa paikassa • Koulussa on 700 oppilasta • Valtaosa oppilaista on suomenkielisiä, koulussa on myös venäjänkielisiä ja kaksikielisiä oppilaita • Oppilaat pääasiassa pääkaupunkiseudun kunnista, mutta myös muualta Suomesta SVK
4 11.10.2017 E n ole koskaan pyrkinyt jutuissani mihinkään vaikeasti määriteltävään eksaktiin totuuteen. Tuskin sellaista on edes olemassa. Kirjoitan pelkästään siitä, miten asiat itse koen. Pitäisikö olla huolissaan, kysellään TV:ssä. Kyllä on syytä. Vanhaan hyvään aikaan, siis 1960-1980 -luvuilla hommansa sössinyt isokin päällikkö joutui joskus vastaamaan tekosistaan. Muistan eräänkin huippujohtajan, joka sai jättää virkansa ja hulppean työhuoneensa. Palkanmaksu säilyi. Hänelle raivattiin uudeksi työhuoneeksi ikkunaton siivouskomero. Hänen uusi tehtävänsä oli kirjoittaa firman historiikki. Määräaikaa ei asetettu, ukko sai toimia oman aikataulunsa mukaisesti. Kuten voidaan arvata, historiikki ei koskaan valmistunut. Kaveri romahti henkisesti, hän joko hirtti tai ampui itsensä, ei sillä väliä. Kyseessä oli häpeärangaistus, jota valitettavasti ei enää tunneta. Mielestäni kyllä pitäisi. Nyt saa virkamies tai poliitikko tehdä vahinkoa yhteiskunnalle rankaisematta. Otetaan muutama esimerkki. Kansalaistemme peruspalvelu, posti, toimi iät ja ajat hyvin. Sitten tuli sankareita, joille oli pakkomielle muuttaa miljoonilla euroilla nimi Itellaksi ja halvaannuttaa hyvin toiminut yritys. Osaava henkilökunta laitettiin ajelemaan ihmisten nurmikoita, eräs tuntemani postilainen ennusteli että kohta heidät määrätään tyhjentämään ihmisten paskakaivoja. Toimivat tarpeelliset postit lopetettiin. Asiakkaat ajettiin ahtaalle, palvelut lopetettiin. Kenenkään päätä ei ole vaadittu vadille. Puikoissa olevat nuoret juipit puhuvat uusista tuulista, kustannussäästöistä ja digitalisoinnista... kansa puhuu palvelun romahtamisesta ja asioiden vaikeuttamisesta... Valtion Rautatiet on ajautunut samojen älypäiden käsiin kuten paikallisliikennekin. Täysin kyvyttömät poliittiset pellet hoitavat virkoja, joista heillä ei ole harmaintakaan haisua. Maksuhaluiset asiakkaat eivät saa matkalippujaan, sakotus ja ulosheitto kyllä toimii. Missä piileksivät nämä ihmisten kiusaajat? Todennäköisesti tekemässä uusia hullutuksia. Olen aina ihaillut Kiinan oikeusjärjestelmää. Olen nähnyt dokumentteja, joissa autojen lavoilla istuu yhdenmukaisesti puettuja synkkiä miehiä kädet selän taakse sidottuina. Mihin he ovatkaan menossa? No torille tietysti. Kiinalaisten suuri kansanhuvi on mennä katselemaan kun kansan pettureita ja rikollisia rangaistaan julkisesti. Heidät eliminoidaan siten, etteivät he enää ole kansan kiusana. Tiedän, että Suomen rikoslaki ei enää anna hirttää tai ampua ketään. Siksi ehdotankin, että mainittu kuorma-autoajelutus tehdään, nämä onnettomat tunarit viedään torille kansan nähtäviksi. Katson myös, että ns. vihapuheita voitaisiin ainakin tässä tapauksessa soveltaa. Jotta kansa tietäisi, mistä näitä tunareita syytetään, niin jokaisella kyytiläisellä on kaulassa suuri lappu, jossa kerrotaan vaikkapa että: Minä n.n. möin kaivosvarat ulkolaisille ilmaiseksi, minä n.n. möin suomalaisten terveydenhoidon ulkolaisille pilkkahintaan, minä n.n. tuhosin Malmin lentokentän toiminnan... Aiheita ei tarvitse kauaakaan miettiä. Suomalaisille aiheutettiin miljardivahingot takavuosien pankkiromahdusten töpeksinnässä, jossa kymmeniä tuhansia terveitä yrityksiä tuhottiin ja annettiin uhrien omaisuus norjalaisille, ostettiin kansalaisten rahoilla roskaa ulkomailta. Eipä tule heti mieleen, että suomalaiset olisivat sitten Kekkosen päivien tehneet hyviä kauppoja ulkomailla. Suomalainen on poikkeuksetta se, jota vedätetään. Summat ovat niin mielettömiä ja uhkaavat hyvinvointiamme, että kauppoihin tulee puuttua jonkinlaisena maanpetoksena. Rangaistuksilla pitää olla esimerkin voima, näin käy jos näin teette. Tyhmyys tai taitamattomuus ei saa olla vapauttava syy. Korvausvastuu koko omaisuudella on vähintä, mihin näiden sössijöiden tulee joutua. Petolliselle liikemiehelle voidaan määrätä liiketoimintakielto, niin tulee myös voida tehdä kun virkamiestä tai poliitikkoa rangaistaan. Helsingissä on pieni valonpilkahdus havaittavissa, kun Jan Vapaavuoresta tuli kaupunginjohtaja. Sellaista ei ole ollutkaan sitten Raimo Ilaskiven, joka ei hänkään ollut mikään vellihousu. Pyyntö Vapaavuorelle: Palauta kolikkoautomaatit keskustan pysäköintimittareihin. Mittarit on vaihdettu laitteisiin, joita en tiedä kenenkään osaavan käyttää, pitäisi kuulemmä puhelimella maksaa. Ovat kuulemma helpottamassa pysäköintiä. Tämä on juuri sitä kansalaisen kiusaamista ja aliarviointia. Laita Jan asiat kuntoon ja istuta syylliset lavalle... tulen ilolla katselemaan. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Torilla tavataan KALEVALASSA MAINITTUJA muinaisjumalia on kuvattu melko harvoin maalauksissa ja patsaissa. Eila Karhu on maalannut taivaan ja säiden valtiaan Ukon salamakirveen kera, toisessa kädessään viljalyhde. Tapion ympärillä on suurriistaa, ja hänen vaimonsa Mielikki on parhaissa vaatteissaan pienemmän riistan kera ruskan valossa. Tapion tyttäret Sinipiika, Tuulikki ja Tellervo huolehtivat metsän eläimistä ja koristavat metsää. Ahti ja hänen vaimonsa Vellamo näyttävät kalasaaliita. Ainolla on saamelaispuku Kalevalan mukaan Joukahainen oli ”laiha poika lappalainen”. Sen logiikan mukaan Aino-sisarkin olisi ollut saamelainen. Joukahainen haastoi Väinämöisen kilpalaulantaan, mikä saattoi olla vertauskuva halusta suojella saamelaisten aluetta suomalaisten pohjoiseen tunkeutumista vastaan. Eila Karhun maalauksessa surullinen Aino on saamelaispuvussa – tähän asti häntä on yleensä kuvattu Suomi-neidon vaatteissa. Näissä Eila Karhun akryylija öljymaaluksissa on vaikutteita symboliikasta ja art deco –tyylistä kultauksineen. Näyttelystä on jätetty pois Pohjola-aiheet ja muitakin Kalevala-töitä tilojen rajoitusten vuokSyksy tuo Kanneltaloon Tšehovia TŠEHOVIN NÄYTELMÄT ovat teatterin ikiklassikoja, sydän, josta teatterintekijät sukupolvi toisensa jälkeen löytävät uutta ammennettavaa. Kanneltalossa nähdään syksyn edetessä kaksi Tšehov-tulkintaa: Cris af Enhielmin ohjaama Love & Disaster pohjautuu Lokkija Kirsikkapuisto –näytelmiin ja Jari Juutisen ohjaus Vanja-eno tuo Kanneltaloon taitavan venäläisryhmän. Chekhov Machine on näyttämötaiteiden, musiikin ja muiden taiteenalojen edustajista koostunut ryhmä, joka luo audiovisuaalisia kokonaisuuksia Anton Tšehovin ja Samuel Becketin näytelmien pohjalta. Ryhmän uusin teos, Love & Disaster, pyyhkii pois teatterin raja-aitoja ja törmäyttää kokeilukulttuurin hengessä tanssin, kuvataiteen ja musiikin. Cris af Enehielmin ohjaama ja koreografioima teos saa ensi-iltansa Kanneltalossa ke 18.10.2017. Tämän syksyn tuotanto on seitsemäs sarjassaan ja saa innoituksensa Rakkaudesta ja Riivauksesta Tšehovin näytelmissä. Esitys yhdistää teatterin, performanssin sekä tanssin, musiikin ja kuvataiteen. Minä olen se, joka on hulluna Tšehoviin! Chekhov Machinen perustaja ja dynamo, ohjaaja, koreografi ja kuvataiteilija Cris af Enehielm tunnustaa, häpeämättä, ja avaa ensi-iltansa saavan teoksen lähtökohtia: Tšehovin näytelmissä löytyy ikuisia aiheita ihmisen eksistentiaalisesta tuskasta, ulkopuolisuudesta, kyvyttömyydestä tehdä muutoksia, jättää menneisyys ja käsitellä menettämisen tuskaa sekä löytää merkitys elämälleen maailmassa, joka jatkuvasti rakentuu uudelleen. Osa Love & Disaster -teoksen repliikeistä on peräisin Lokki-näytelmästä, ja jotain on tarttunut mukaan myös Kirsikkapuistosta, joka ohjaajalle edustaa erään aikakauden hajoamista. Esityksen logiikka toimii unen tavalla: kuvat rakentuvat ja hajoavat. Kaikissa Tšehovin näytelmissään ihmiset rakastavat onnettomasti ja elävät unelmissaan paremmasta tulevaisuudesta tai kaipaavat menneisyyteen, joka tuntui täyttyvän jostain paremmasta kuin mitä nykyhetki tarjoaa. He kaikki ovat tyytymättömiä nykyhetkeensä, mutta samanaikaisesti myös hulluina johonkin; taiteeseen, puutarhaansa, taloonsa, muistoihinsa. Jokaisessa Tšehovin näytelmästä tuho on jo fakta näytelmän alkaessa; henkilöhahmot ovat menettämänsä otteensa historiastaan ja traditioistaan. Saamme seurata, miten he koettavat paeta vastuuta todellisuudesta eri tavoin. He kärsivät, mutta tavallaan nauttivat kärsimyksestään. Chekhov Machinen Love and Disaster nähdään Kanneltalossa ke 18.10. klo 19 (ensi-ilta), to 19.10. klo 19, pe 20.10. klo 19, la 21.10. klo 19. Esitys on monikielinen. Kansainvälisen teatteriryhmän Vanja-eno on kuuma Heti marraskuun alussa nähdään sadsongskomplex:fi ja Novgorodin Draamateatterin versio Vanja-enosta, joka puhaltaa klassikkonäytelmän uuteen hehkuun. Jari Juutisen kansainvälinen ohjaus on pyörteinen ja kiihkeä versio Tšehovin klassikosta, jonka venäläisnäyttelijät tulkitsevat vangitsevalla taidolla ja intohimolla. Tietoisuus metsien ja niiden mukana maailman lähestyvästä kuolemasta on jo siirtynyt näytelmän henkilöihin. Rakkaus tarjoaa viimeisen oljenkorren, niinpä siihen tartutaan hukkuvan epätoivolla. Menestyksekkäästi maailmaa kiertävän sadsongskomplex:fi-teatteriryhmän ja venäläisen Novgorodin Draamateatterin hedelmällisenä yhteistyönä syntynyt esitys on jo toista vuotta teatterinsa pääohjelmistossa. Tämän kiitetyn esityksen kansainvälinen kulku on komeaa – ennen Helsinkiin saapumistaan esitys on vieraillut arvostetuilla Brestin Belaya Vezhaja Melikhovon Tsehovteatterifestivaaleilla. Olen vaikuttunut siitä, millä detaljitasolla Tšehov kuvaa henkilöitään. Pinnan alla kirjailijalla kuitenkin kytee suuret teemat ihmisen persoonasta maapallon tilaan. Tšehovin näytelmien sarkasmi on nautinnollista. Vanja-enon ihmiset ovat viiltävän älykkäitä ja kiehuvan kuumia, Jari Juutinen lupaa. Vanja-eno ke 1.11. ja to 2.11. klo 19. Liput molempiin esityksin maksavat 15/12 €, varaukset 09 310 12000 sekä lippu.fi. Lisätiedot kanneltalo.fi. Vanja-eno nähdään venäjänkielisenä versiona, suomeksi tekstitettynä. Enää puuttuu tee! Kuva: Sergei Gridnov Chekhov Machinen esitykset kääntävät Tšehovin tekstit ylösalaisin. Kuva Paola Guzman Figueroa Kalevalan myyttisiä hahmoja Eila Karhun maalauksissa Kannelmäen kirjastossa 28.10. asti Kalevalan jumalille kasvot ja uusi näkemys Ainosta.
5 11.10.2017 Kaarelan asukkaita Tällä palstalla esittellään alueemme asukkaiden kotieläimiä. Jos haluat, että lemmikkisi pääsee mukaan, niin laita esittely ja kuva sähköpostitse: tanotorvi@eepinen.fi OLEN EMMA ja sekarotuinen narttu. Toinen vanhemmistani on kuulemma ollut pystykorva ja toinen jokin terrieri, ehkä vehnäterrieri. Välillä minussa on aivan lapinkoiran näköä, jolloin tulee mieleen, että lieneeköhän minussa myös lapinkoiran perimää. Tuotan omistajilleni ja muille lähelle tuleville usein suurta iloa. Vaikka murheet muuten painaisivat, niin minun kanssa lenkille lähtiessä ne yleensä kaikkoavat. Haluan kulkea ensimmäisenä. Lenkillä olen iloinen. Häntä on kippurassa ja korvat ovat valppaasti pystyssä. Suu on innostuksesta auki ja kielikin saattaa vilahtaa. Töpöttelen, kuin pieni iloinen lapsi. Takapuoli liikkuu sivulta toiselle, kuten neidille sopiikin. Useimmat vastaantulevat alkavat hymyillä ja ihastella minua. Eilen illalla tuntematon nainen kysyi: “Mikäs pikku nalle tämä on?” Ulkomaalaiset voivat ilmaista saman hyväntahtoisen ihailun: “What a lovely dog.” Olen hyvin sosiaalinen . Rakastan ihmisiä. Viihdyn junamatkoilla, kun monet ihmiset tulevat minua ihastelemaan ja rapsuttamaan. Vastaan ystävällisyyteen koettamalla puolestaan nuolla sitä hyväilevää ihmistä. Jos viet kasvot silloin minun lähelle, niin saatan antaa sinulle suukon. Ihmisrakkauteni on sikäli yllättävää, että vietin suuren osan nuoruusvuosistani Pohjois-Karjalassa, pientilalla, jossa suhteellisen harvoin näki muita koiria ja ihmisiä. Oli kesäinen sunnuntai-ilta, kun ensimmäisen kerran tulin junalla Helsinkiin. Päärautatieasemalla oli valtavasti ihmisiä. Olin todella iloinen, enkä pelännyt yhtään. Puikkelehdin ihmisten välissä eteenpäin häntä heiluen, korvat pystyssä ja suu innostuksesta auki. Olen myös koirapuistossa yleensä kaikkien kaveri. Nuuhkin jokaisen ja sen mittapuun mukaan parhaimpien koirien kanssa juoksen lujaa sekä painin. Maalla osoitan haukkumalla, että tämä on minun reviirini. Kaupunkiin tullessani ensi kertaa vuonna 2010 minulle tehtiin heti selväksi, että kaupungissa ei sisällä haukuta. Olen sen oppinutkin lähes täydellisesti. Maalla haukun kaikkia ulkoa tulevia outoja ääniä. Kannelmäessä opin hyvin nopeasti, että rapussa kulkevia ihmisiä, eikä aamulehden ja muun postin kolahdusta saa haukkua. Vain ovikellon ääni on sellainen, että silloin en voi vastustaa haukkua. Tulen mielelläni autoon ja olen hyvin kärsivällinen pitkilläkin automatkoilla. Pelkään ukkosta. Auto tuo minulle silloinkin turvaa. Pyrin joko autoon tai sängyn alle piiloon. Hyvällä säällä haluan pitkille lenkeille. Kun minun annetaan valita reitti, niin silloin olen iloisemmillaan. Olen hyvin utelias, tutkijakoira. Omistajani on oppinut monia uusia katuja ja pihoja seuratessaan minun perässä. Viimeaikojen rakkaimpiin paikkoihini kuuluu Trumpettitien vieressä oleva puistikko. Siellä olen havainnut sekä jäniksiä että kaneja ja olen koettanut lähteä niitä ajamaan. Toissapäivänä jänis liikkui noin 15 metrin päähän minusta. Kun aloin edetä sitä kohti, niin se jälleen meni 15 metrin päähän. Jos ne pysyisivät paikallaan, niin tulisin luultavasti vain nuuhkimaan niitä, kuten minun on nähty tekevän häkissä oleville kaneille, lampaille ja poroille. Nuorempana pyrin juoksemaan oravien perässä. Tämä tapa on hieman vanhemmiten heikentynyt. Jänikset saavat nykyään minut enemmän innostumaan takaaajosta, joskin turvallisesti kaupungin sääntöjen mukaan talutushihnassa. Kuva Jauri Varvikko Maalaukset ovat isoja, suurimmat noin metrin korkeita. Vas. Ukko, Tapio, Aino ja Ahti. Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! si. ”Kalevalan Pohjola ja Joulumaa”näyttely oli samoissa tiloissa joulukuussa 2015. Niistä osa on Eila Karhun nettisivuilla http://eilakarhu. weebly.com/ Suomalaiset ihailevat antiikin jumalia mutta vaikenevat omistaan ”pakanallisina” Kun olin varhaisteini, kysyin opettajalta, miksi oppikirjoissa ei ollut kuvia Kalevalan jumalista, ja niiden nimet mainittiin vain ohimennen. ”Mutta eihän niiden kuvia voi laittaa, sillä ne olivat pakanallisia”, opettaja sanoi. Olin nähnyt koulukirjoissa paljon kuvia ja tarinoita Egyptin, Kreikan ja Rooman jumalista ja muistakin, jopa alastonkuvina. Mietin, että olivathan etelän antiikin jumalatkin kristittyjen näkökulmasta pakanallisia, mutta ne kyllä kelpasivat koulukirjoihin. Miksi pitää ihailla muiden menneitä kulttuureja mutta vaieta omastamme? Meidän muinaiset jumalamme olivat rauhanomaisia, luonnonläheisiä ja käytännön elinkeinoja tukevia. He eivät vaatineet hienoja temppeleitä, eivät sotineet eivätkä harrastaneet syrjähyppyjä, Eila Karhu sanoo. Vaikka niihin ei enää uskota, ne ovat osa suomalaista identiteettiä. Kalevalassa muun väen joukossa oli Sammon ryöstäjiä, tappajia ja petkuttajia, vaikka tarinat sinällään ovat kiehtovia. -Ukko tuli suosituksi, kun suomalaiset alkoivat viljellä maata, ja siihen tarvittiin sopivasti aurinkoa ja sadetta. Kevätkylvöjen aikaan juhlittiin Ukon Vakkaa oluen ja ilonpidon kera, ja samalla uhrattiin vakallinen ruokaa Ukko ylijumalalle, jotta tämä antaisi suotuisat säät ja hyvän sadon. Ruotsalaiset valtiaat kielsivät nämä juhlat, mutta niistä on useita mainintoja mm. vanhoissa käräjien papereissa vuosisatojen varrella. Samuli Paulaharju kirjoitti vielä 1910 Kurkijoella juhlituista Ukon vakoista. Muinaisuskonnot ovat jättäneet jälkiään kulttuuriin meilläkin. Jumalien nimiä annetaan lapsille yhä: Tapio, Ahti, Ukko, Mielikki, Tuulikki, Tellervo, samoin monia muita Kalevalassa mainittuja nimiä myös yritysten nimissä. Kielessämme on myös sanontoja, kuten ”Ahti suo antejaan”, ”Ukko on pahalla päällä”, kun salamoi, metsä on ”Tapiolan vainiota” jne. Kannelmäen kirjasto, monitoimitila, Klaneettitie 5, Helsinki; ma 12 15, ke 9-20 (viikolla 41 9-12 ja 16.30-20), pe 10-13.30 ja 15.30-18, la 10-16, muulloin sop.mukaan, kirjaston puh. 09 31085042 Yhteystiedot: Eila Karhu ekarhu9@gmail.com http://eilakarhu.weebly.com/ puh. 040 568 0225 Kannelmäen palvelutalossa tapahtuu: Ke 18.10. klo 14-15 Diakoniatyöntekijän vastaanotto Mahdollisuus keskustella elämän pulmista, kriiseistä ja sielunhoidollisista asioista ja kysyä neuvoa omaan elämäntilanteeseen, Vanhaistentie 15. To 19.10. klo 14-15 Tietoisku: ”Muistisairauksien ennalta ehkäisy”, kertomassa Alzheimer yhdistyksen muistineuvoja Jari Jokiluhta, Urkupillintie 4. Ma 23.10. klo 13 Senior-shopin syysja talvimalliston muotinäytös, Urkupillintie 4. KESKIVIIKKOISIN MUSATUOKIO VAIHTELEVIN TEEMOIN KLO 13-14.00 (KANNELKODISSA, VANHAISTENTIE 15). OMPELULANIT TULEVAT TAAS! Perjantaina 17.11. klo 18-24 Kanneltalon aulassa järjestettävissä Ompelulaneissa Värkkäämön ompelukoneet ja saumurit ovat tekijöiden käytössä koko illan kuudesta alkaen aina puoleen yöhön saakka. Koneiden ja laitteiden lisäksi tarjoamme langat ja ompeluapua, sekä kahvia ja pientä makeaa työskentelyn lomassa. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Järjestäjät: Värkkäämö, Kanneltalo, Kannelmäen kirjasto & Operaatio Pulssi! Lisätiedot sähköpostitse: varkkaamo@hel.fi” Fiksaa, paikkaa, pienennä, suurenna!
6 11.10.2017 HELSINGIN SUUNNISTAJIEN sprinttisuunnistuksen suomenmestaruuskilpailut 17.9.2017 sujuivat hienosti. Väkeä oli yli 2500 henkeä, yleisö ja toimitsijat mukaan luettuina. Kaikilla rasteillamme niitä oli noin 250 oli rastivahti, joka valvonnan aikana ehti jutella monien asukkaiden kanssa. Tässä muutamia asukkaiden ajatuksia: • mukavaa kun täällä Kannelmäessä tapahtuu jotain ”suurta”. • kurkkasi parvekkeelta ja kysyi tarkempaa aikataulua, jotta voi seurata kisaajia. Jotkut asukkaat kyselivät neuvoa parhaista katselupaikoista. • rastivahtina eläkeläispariskunnan keittiön ikkunan alla. Pappa istahti retkituoliin rastin lähelle ja kannusti kilpailijoita. Venla Harju, Topi Raitanen ja Olli Ojanaho tunnistettiin, mutta kohokohta oli kun Merja Rantanen leimasi ”heidän rastillaan”! • ainakin kahdesta perheestä kävivät kuntosuunnistuksessa, olivat innostuneita. • suurin osa tapaamistani asukkaista oli maahanmuuttajia. Kaikki suhtautuivat asiaan myönteisesti. • ei pitänyt siitä että pihalla juoksee paljon väkeä. Lohdutin että tilanne on pian ohi. Muut asukkaat myötämielisiä ja uteliaitakin. • valokuvasi rastia ja sanoi laittavansa Facebookiin viestiä että ”näin Kannelmäessä”. • katseli kanssani hetken, kun juoksijat ravasivat kapean talojen välisen kujan kautta, ja mietti, että hän taitaa jättää matonpesun huomiselle, koska pyykkituvalle hän kulkisi juuri sen kujan kautta. Haluamme kiittää Kannelmäen ja Malminkartanon asukkaita ystävällisestä ja innostuneesta suhtautumisesta suunnistustapahtumaamme. Me järjestäjät olimme ylpeitä tällaisesta yleisöstä. Helsingin Suunnistajat Kari Sane PIHKANISKAT on vantaalainen suunnistusseura, mutta en tarkoita otsikolla vain kyseisen seuran edustajia, vaan suunnistajia yleisesti. Kävi nimittäin niin, että syyskuun 17. päivä suunnistuksen SMsprintti 2017 järjestettiin Kannelmäen ja Malminkartanon maisemissa. Tapahtuma oli sikälikin historiallinen, että ensimmäistä kertaa suunnistuksen SM-kisat pidettiin Helsingissä. Kantsu ja Maltsu saivat siis kunnian toimia kisa-alueena ekoille suunnistusskaboille Stadissa ikinä. Tiettävästi 150 taloyhtiötä ja muuta kiinteistöä olivat antaneet luvat alueittensa käyttöön. Eipä siis ollut yllätys, kun sunnuntaiaamuna huomasin, että meidän taloyhtiön pihassa oli rasteja. Aika vekkuli homma, eipä ole koskaan aikaisemmin päässyt seuraamaan mitään SM-skaboja näin lähellä himaa. Kaikkiaan 1856 suunnistajaa oli ilmoittautunut mukaan. Siihen jengiin mahtui kaikenikäistä kilpailijaa, jotka juoksentelivat ympäristössä kartta handussa. Lajia en juurikaan tunne, mutta kenttäkuulutuksesta poimin muutaman tutulta kuulostavan nimen, kuten esimerkiksi Venla Harju ja Jani Lakanen . En kaikkien maalintuloa seuPihkaniskat pihassa Helsingin Suunnistajat kiittää Kannelmäen ja Malminkartanon asukkaita Sprinttisuunnistuksen sähäkkyyttä Kannelmäen pihoilla ja kujilla. Valokuva Raino Lampinen. Kilpailuun valmistautuvat 1850 suunnistajaa odottavat lähtövuoroaan Runon koululla. Valokuva Kari Sane. rannut, mutta ainakin Jämsän Retki-Veikkojen ysikymppinen(!) Sole Nieminen jäi mieleen. Kuuluttajan mukaan vanha rouva on tähtäämässä ensi kevään MM-kisoihin Tanskaan! Mahtavaa! Vanhaksi rouvaksi kai uskaltaa kutsua, kun allekirjoittanutkin on ikänsä puolesta vaan pikkukundi Sole Niemisen rinnalla. Sää suosi kilpailijoita, järjestäjiä kuin myös meitä katsojia. Aurinko paistoi hienosti ja tunnelma oli Aliksen kisakeskuksessa leppoisa, vaikka ihan kybällä siellä maaliin tultiinkin. Näin asukkaana voin todeta, että kiva kun kävitte ja tervetuloa uudelleen! Tapio Issakainen HAAGAN TAIDESEURA RY on perustettu Pohjois-Haagassa vuonna 1966 kaiken lähtiessä liikkeelle ”Haagan viikon” ajaksi suunnitellusta näyttelystä. Sittemmin toiminta on laajentunut ja vakiintunut yhdeksi Helsingin aktiivisimmista taideseuroista. Nykyisin siihen kuuluu noin sata ammattitai harrastajakuvataiteilijaa kuten mm. taidemaalareita, akvarellisteja, graafikoita, kuvanveistäjiä ja valokuvaajia, useat monitaitoisia taiteen saralla. Harrastatko vai oletko ammattilainen Taiteilijan työ on usein paljolti itsenäistä ja vähän yksinäistäkin puurtamista omien projektien parissa. Taideseurassa on kaikenikäisiä ja monenlaisia kuvataiteen tekijöitä eri aloilta. Jäseniä on ympäri pääkaupunkiseutua ja vähän kauempaakin. Tule sinäkin mukaan porukkaamme. Kaikenikäiset ovat lämpimästi tervetulleita. Erityisesti kaipaamme toimintaan mukaan nuoria aikuisia taiteilijoita ja taiteen harrastajia raikkaine ideoineen. Kiinnostuitko jäsenyydestä? Jäsenenä saat teoksiasi mukaan seuran järjestämiin näyttelyihin ja voit mm. osallistua taidekursseille, piirustusiltoihin ja retkille sekä saada alennuksia taidetarvikkeista ja kehystysHaagan Taideseura ry Yli 50 vuotta taidetta lähiössä töistä sopimuksen seuran kanssa tehneistä liikkeistä. Olemme kerran tai pari vuodessa pitäneet myös taidebasaaria, jossa voi myydä itse tehtyjä tuotteita.Osallistumme muutenkin erilaisiin tapahtumiin toimijoina. Varsinaiset jäsenet valitsee seuran hallitus kokouksissaan hakemuksen ja teosnäytteiden perusteella. Katso lisätietoja osoitteessa www.haagantaideseura.com ja ota rohkeasti yhteyttä. Toivotamme mielellämme uudet jäsenet tervetulleiksi. Kannatusjäsenyys Tuletko seuramme ystäväksi? Ystävyydelläsi tuet seuramme taloudellista toimintaa jäsenmaksun kautta ja voit tulla mukaan lähes kaikkeen muuhun toimintaan paitsi osallistua näyttelyihin. Olet tervetullut myös käytännön toimiin vaikkapa seuran järjestämissä tapahtumissa, joista tiedotamme sinulle meilillä. Katso lisätietoja osoitteesta www.haagantaideseura.com. Näyttelytoiminta Taideseuran järjestämissä näyttelyissä jäsenet tuovat teoksiaan yleisön nähtäväksi ja ostettavaksi. Vuosinäyttelyn lisäksi on vaihtelevasti muita pienempiä näyttelyitä kuten esim. kesänäyttelyt. Myös seuran jäsenet järjestävät aktiivisesti ja itsenäisesti omia, pienempiä näyttelyitään pääkaupunkiseudun lisäksi eri puolilla maata. Haagan Taideseuralla on vakituiset näyttelytilavuorot PohjoisHaagan kirjastossa ja Kanneltalossa seuran jäsenten käyttöön. Kansainvälisenä näyttelyvaihtona on toteutettu näyttely Espanjan Mijasissa ja keväällä 2015 suunnattiin teosten kera Varsovaan. Syksyllä 2016 varsovalaiset keraamikot olivat vierainamme Kaapelitehtaan vuosinäyttelyssä. Esimerkkejä Haagan Taideseuran järjestämistä näyttelyistä vv 2013-2017 • EXPO ARTE, Haagan Taideseuran ja Andalusian International Artists -seuran vaihtonäyttely 23.11.20127.1.2013, Centro Cultural de Mijas, Espanja • Keväinen rapsodia, vuosinäyttely 2014, Kanneltalon galleria, Helsinki • Kesänäyttelyt 2014 Lopen Sajaniemessä ja kahdessa galleriassa Porvoossa. • Taiteiden yön taidekahvila ja näyttely elokuussa 2014, Pohjois-Haaga, Helsinki • Ryhmänäyttely syyskuussa 2014, Galleria Artika, Helsinki • Nordic Faces, ryhmänäyttely 28.3.18.4.2015 Centro fo Promotion of Culture in Warsaw • Kesänäyttelyt 2015; kesäkuussa Järvenpään taidetalolla sekä heinäkuussa Lopen Sajaniemessä • Vuosinäyttely Kaapelitehtaan Puristamossa, syyskuussa 2015 • Seuran 50-vuotisjuhlanäyttely Kaapelitehtaan Puristamossa, 2016 • Taiteiden yön taidekahvila ja näyttely elokuussa, Pohjois-Haaga, Helsinki, 2017 Jäsenten taiteellisen työskentelyn kehittäminen Taideseuralla on oma työtila Hatara Aino Acktén tiellä Pohjois-Haagassa. Siellä pidämme kokouksia, teemme vapaamuotoista taidetta ja pidämme kursseja. Säännöllisesti kerran viikossa piirretään elävää mallia. Joka toinen viikko kokoontuu akvarellimaalausryhmä. Hataran tiloissa voi myös pitää pieniä näyttelyitä. Taideretket kuuluvat ohjelmaan. Kritiikki-iltoihin taideseuran jäsenet voivat tuoda töitään ammattilaisen arvioitavaksi. Lisäksi osallistumme aktiivisesti alueen erilaisiin tapahtumiin. Lisätietoja ja yhteystiedot: http://www.haagantaideseura.com Haagan Taideseura ry:n vuosinäyttely Galleria Ars Longassa 8.-22.10.2017 VESI, ILMA, MAA RAKAS SUOMENI Linnanherrankuja 4, 00950 Hki, www.arslonga.fi Av.: ti-pe klo 10-17, la-su klo 12-15
7 11.10.2017 Stadinkundi ”oloneuvos” Kari Varvikko Kannelmäki oli minulle monen kymmenen vuoden ajan rakas paikka. Sain kasvattaa täällä lapseni ja vaikuttaa monella tavalla niin ympäristön kuin asukkaidenkin parhaaksi. Se oli hienoa aikaa ja montaakaan päivää en vaihtaisi pois, sanoo Kaarela-seuran kunniajäsen, toimittaja Kari Varvikko. KARI ON SYDÄNJUURIAAN myöten stadinkundi. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän pyöriskeli Hermannin Vallilan seuduilla, jossa isä, kotiseutuneuvoksen arvonimen ansaitusti saanut, Klaus (Klasu) Varvikko ohjasi vilkkaan pojan rakastamaan ja ymmärtämään kotiseudun ihmisiä ja maisemia. Stadinkundi Kari puolestaan laajensi paikkakuntatuntemustaan koko kaupungin alueella, mutta erityinen suhde hänellä muodostui aikuisiän asuinpaikkaan Kannelmäki/Kaarelaan. Täällä hän jatkoi tavallaan isänsä jalanjäljissä aktiivista toimintaa asuinalueen kehittämisessä. Näkyvimpinä esimerkkeinä on 30 vuotta kestänyt toiminta Tanotorvilehden päätoimittajana ja Kannelmäki/Kaarela Seuran varapuheenjohtajana. Mätäjokifestareita mies veti myös 20 vuotta. Tässä suurena apuna oli kodinperintönä erinomaiset suhteet esiintyvien taiteilijoiden saamisessa festareiden vetonauloiksi. Toimittajatyön ohella hän ideoi ja käsikirjoitti kaksi lyhytelokuvaa (TV:ssäkin esitettyä) Mätäzon — Stadin Amazon (1993) ja Mätäjokiblues (2003). Kannelmäki seuran puitteissa hän osaltaan oli ajamassa Kanneltalon saamista kaupunginosamme kulttuurikeskukseksi ja oli mukana vaikuttamassa, jotta terveyskeskus säilyi Kannelmäessä. Pitkälle Kaarela-Seuran ansiota on myös jäähalli, jonka rakennustyöt alkoivat kesällä. Ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstään Kaarelan alueen hyväksi Kari Varvikko kutsuttiin KaarelaSeuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi 6.12.2016. ”Oloneuvos” titteli Karilla on syytä varustaa lainausmerkkeillä. Eläkeläisenäkään häntä ei voi mieltää keinutuolissaan maailmanmenoa tarkkailevana vanhuksena. Vanhempiensa kuoltua hän siirtyi vuonna 2016 takaisin Hermanniin lapsuuskotiinsa Vellamonkadulle, josta ei toki ollut kokonaan irronnut Kannelmäki -kaudellakaan. Kari toimittaa edelleen myös Hermanni-Vallila lehteä, kuten on tehnyt jo 50 vuotta. Tanotorven päätoimittajana ja Kaarela-seuran hallituksessa jatkaa Karin työtä poika Jauri . Paluu Hermanniin merkitsi Karin osalta myös isänsä aloittaman työn jatkamista niin Hermannissa kuin Vallilassakin. Lokakuun kolmas päivä julkistettiin Karin uutuusteos Puutalojen Hermanni, joka on ensimmäinen Hermannin kaupunginosaa käsittelevä historiikki, kuvaja tietoteos. Viime vuonna ilmestyi Karin toimittama Hermanni-Vallila Seuran 50-vuotisjuhlakirja On vanha jengi koolla taas — Julisteet kertovat. Juhlakirjan toimittaminen vaati melkoista salapoliisityötäkin, jotta saatiin kokoon mahtava määrä valokuvia ja julisteita, jotka ovat nyt tallessa myös Helsingin kaupungin museossa. Muiden töidensä ohella Kari kirjoitti omat muistelmansa KääpiöiMyymme ja ostamme laadukasta 1950–2000 -lukujen pohjoismaista designia. MUIJA SECOND HAND SHOP Avoinna MA–PE 10–17, LA 11–15 Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh 041 548 8438 www.muija.fi MaalaisMYYRMÄEN MARKKINAT Perin teise t koko perheen Myyrmäen tori ympäristöineen Monenlaista mukavaa nähtävää ja hankittavaa koko perheelle. Tervetuloa mukaan leppoisaan tunnelmaan! LA 21.10. klo 9-17 www.markkina.net/vantaa Yhteistyössä: HERMANNIN KAUPUNGINOSAN vanhaa historiaa on tarkastellut toimittaja/kotiseutumies ja Herulinkundi Kari Varvikko mielenkiitoa herättävässä kirjassaan Puutalojen Hermanni (Kustannus Laaksonen). Heti alkuun Kari kertoo laajalti tunnetun sanonnan ”Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan” historian. Sanonta on peräisin ajoilta, jolloin Hermannin esikaupungin naisväki tapasi kokoontua ”kaupunginkraanoilla”, yhteisille vedenottopaikoille, vettä hakemaan, riitelemään ja juoruamaan. Varsinaisesti Hermannin nuorisoseuran puuhamiehenä toimi alkuaikoina maisteri Aleksanteri Salava . Seura perustettiin 1898. Sen perustaminen liittyi suomalaisen alakansakoulun syntyyn. Hermannin kansankodiksi nimitetyn rakennuksen isäntänä toimi nuorisoseura. Sieltä saivat toimitilansa koulun lisäksi mm. nuorisoseura, Hermannin Työväenyhdistys sekä voimisteluja urheiluseura Kullervo. Nykyään Hermannin alue oli vielä 1800-luvun lopulla maaseutua. Kaupungin omistaman Vallilan ja Arabian alueen välissä oli 400 hehtaarin suuruinen Kumpulan säteritila. Kartanon silloinen omistaja Hjalmar von Bonsdorff tarjosi aluetta kaupungin ostettavaksi. Kaupungin herrat pitivät pyydettyä hintaa liian korkeana eivätkä muutenkaan halunneet ottaa vastuulleen sisäänmuuttajien proletariaattialuetta. Niinpä von Bonsdorff ilmoittikin, että oli myynyt kartanon vapaaherra Herman StandertskjöldNordenstamille . Standerstkjöld aloitti aktiivisen tonttimaiden vuokraamisen ja kymmenessä vuodessa asuintontteja oli vuokrattu 139 kappaletta ja asukasluku oli noussut 4000. Uudet asuinalueet nimettiin omistajansa mukaan Hermanni (Hermanstad) ja vapaaherrattaren etunimen mukaan Toukola (Majstad). Standertskjöld myi alueen Helsingin kaupungille kaksi kertaa kalliimmalla hinnalla, kuin mitä Säterin tilasta oli pyydetty kymmenen vuotta aikaisemmin. Alueelle oli muuttanut väkeä pääosin ruotsalaiselta Pohjanmaalta. Rakentaminen oli vapaamuotoista ja maaseudulta muuttaneet toivat mukanaan sikoja ja muita kotieläimiä. Vesihuolto oli omavaraista eikä viemäreitä ollut, joten hygieniaolot muodostuivat kauhistuttaviksi. Kaupungin terveydenhoidon tarkastajien vaatimuksesta kaupunki teetti putket kahteen vesikraanaan vuonna 1894. Viemäröintiä viivytettiin säästösyistä ja se saatiin aikaiseksi vasta vuosisadan vaihteen jälkeen. Kraanavahti jakoi aluksi vettä kaksi kertaa päivässä hintaan penni per 20 litraa. Ja kuten alussa mainitsin kraanoilla käynnit toimivat myös seudun uutisvälityskeskuksina. Hermanni säilyi pitkään varsin sekamuotoisena pienten puutalojen rykelmänä ja ahtaasti asuttuina. Viisihenkisellä perheelläkin saattoi olla hellakakluunihuoneen asunnossaan lähes aina vähintään yksi kortteerimies yöpyjänä, joka maksoi osaltaan asumiskustannuksia. Alueen nimi vahvistettiin Hermanniksi Helsingin maistraatissa 1909. Alustava asemakaava laadittiin 1924, kaupunginosan asemakaava vahvistettiin kuitenkin vasta 1940. Hermannin nuorisoseura toimi alueen monipuolisen kulttuuritoiminnan alullepanijana. Järjestettiin iltamia, näytelmäkerho teki vierailuja mm. Porvooseen ja Riihimäelle. Eri yhdistyksillä oli käsinkirjoitettuja jäsenlehtiä, tehtiin retkiä ympäristöön.Yhdistysten ompelukerhot valmistivat vaatteita vähävaraisimmille asukkaille. Nuorisoseuran puuhamiehen Salavan muutettua alueelta Oulunkylään seuran toiminta lamaantui ja se lopetti toimintansa keväällä 1907. Raittiusyhdistykset, urheiluseurat ja työväenyhdistys jatkoivat työväen elinolojen parantamiseen tähtäävää aatteellista toimintaa ja huvitilaisuuksien järjestämistä. Näidenkin puuhamiesten väsähtäessä tai kuollessa yhdistystoiminta Hermannissa lopahti 1910. Vasta Hermanni-Vallila Seura pystyi täyttämään maisteri Salavan jättämän aukon toiminnan herättäjänä vuosikymmeniä myöhemmin 1960-luvun lopulla. Kansankoti purettiin 1970. Omalaatuisensa puutalojen muodostama alue soveltui hyvin myös monien elokuvien filmauspaikaksi. Ensimmäinen mykkäelokuva Teuvo Puron ohjaama Ollin oppivuodet filmattiin Hermannin maisemissa 1920 ja myöhemmin mm. Matti Kassilan ohjaaman Varsovan Laulu filmin kohtauksia kuvattiin myös Hermannin pihoilla. Edellä oleva on tiivistelmä Karin kirjoittamasta Hermannihistoriikistä, joka johdattelee lukijan sisälle puutalokuvien kertomaan seudun rakennusten ja niissä eläneiden asukkaiden vaiheisiin. Vanhojen kuvien ohella on useita kuvia samoilta paikoilta niiden nykyisessä asussaan. Ja lopuksi stadinkundi Karin tyylinäyte stadin slangilla: ”Herulin gartsat oli rundeista stenuista bygattuja. Oli siellä snadeja skutsejakin, joissa brassattiin röövaria ja fastaagaria. Keväisin bongattiin ploteissa, joihin joskus plutattiinkin ja tultiin himaan märissä dongareissa tai bögissä, stövelit täynnä vodaa.” ”Iso Topon mielestä simmis oli gimis pleisi; vanha punainen puubygga. Sen oli hyyrannut stadilta yksi sveesi Jakobsonni. Sisäänpääsy bungas kai tsygufiman, fimtsikan – ei kuitenkaan huggee. Kun ei ollut fyrkkaa eikä fribareita, piti yrrätä pommilla sisään, usein datsin kautta tai simmaamalla rantsun ympäri kledjut pään päällä.” Oiva Björkbacka Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan tä ja jättiläisiä (2014) ja jatko-osan Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä (2015). Varhaisempi työ on lyhytelokuva nyrkkeilijä Gunnar Bärlundin patsashankkeesta Paavalinkirkon puistoon GeeBee — patsas Valkan kundille. (1992). On luonnollista, että stadinkundi on myös Stadin Slangi ry:n hallituksessa (vara.puh.joht) ja seuran Tsilari-lehden päätoimittaja. Toimittajatyöstään hän on saanut myös palkintoja niin Helsingin kuin valtakunnankin tasolla. Tätä juttua varten haastattelin Karia Kaaren kahvilassa. Istunto venähti parituntiseksi, kun tämän tästä viereemme pysähtyi kauppareissulla olevia tuttuja kannelmäkeläisiä morjestamaan ja kyselemään kuulumisia. Kari tunnetaan Kannelmäessä, kuten varmasti myös Hermannissa ja muuallakin. Toimittajan työssään hän on ehtinyt moneen asiaan tarttua ja moniin ihmisiin tutustua. Eikä kiinnostus ole hiipunut vuosien vieriessä, vaikka askel onkin lyhentynyt. Ja jatkoa seuraa: tekeillä on jo kuvaja tietoteos Puu-Vallilasta. Oiva Björkbacka Vas. Kaija ja Kari Varvikko. Kuva Mauri Wiik Kari Varvikon uusin kirja Puutalojen Hermanni julkaistiin 3.10. Vallilan kirjastossa. Kari kertoi julkistamistilaisuudessa kirjan teosta ja sen mielenkiintoisesta sisällöstä. Kuva Jauri Varvikko
8 11.10.2017 Kannelmäen ja Kaarelan asuinkiinteistöjen arvo kohonnut Kaaren rakentamisen myötä Suomen ensimmäisen nyrkkeilyn olympiakultaa Berliinissä 1936 voittaneen Sten Suvion muistolaatta paljastettiin Kanneltie 10:ssä Kannelmäessä lauantaina 16.9. Stepa asui talossa vuosina 1960-1981. SAMASSA RAPUSSA lapsena asuneen Heikki Orasmaan ja nuoruudessaan niin ikään Kannelmäessä vaikuttaneen ja Stepan myös tunteneen Kari Varvikon aloitteesta Kaarela-Seura ry päätti teettää laatan yhdelle Suomen kovimmista bokraajista. Paikalla laatan paljastustilaisuudessa oli mm. SM -nyrkkeilijä ja ammattilaisenakin vuosia matsannut Harri Piitulainen . Harrin isän Yrjö Piitulaisen , joka myös oli boksaaaja, The Ring -lehti nimesi vuonna 1945 Euroopan kuudenneksi parhaaksi välisarjan ammattilaisnyrkkeilijäksi. Sten Suvio oli Yrjön hyvä kaveri ja Harri Piitulaisen kummisetä. Stepa oli sylikummini ja läheinen perheemme ystävä. Hänestä on pelkästään hyviä muistoja ja arvostin jo lapsena hänen saavutuksiaan. Kun kuulin, että Kannelmäessä, jossa hän asui parisenkymmentä vuotta, paljastetaan hänestä seinälaatta, halusin ehdottomasti tulla paikalle, Harri sanoo. Heikki kertoo, että pieninä taloyhtiön kundit treenasivat bokrausta talon päädyssä olevassa autotallissa. Stepa oli usein mukana ohjaamassa ja muutenkin osallistui meidän pikkupoikien touhuihin. Uskon kaikkien muistavan hänen panoksensa tärkeäksi, olihan mies olympiakultaa finstannut nyrkkeilijä. Suvion veljentytär, tanssinopettaja, taiteilija Aira Samulin lähetti tervehdyksen paljastustilaisuuteen ja pahoitteli, että ei päässyt paikalle. Aira, joka antoi sedälleen suuren arvon, oli iloinen Stepan muistamisesta ja totesi hänen olleen paitsi upean urheilijan myös hienon ihmisen. Kari muistelee, että tavatessani Stepaa 1970-luvun alkuvuosina hän otti usein esille sen, että haluaisi perustaa Kantsuun nuorille oman nyrkkeilyyn keskittyvän treenisalin. Stepan sairastuttua ajatus jäi ikävä kyllä toteutumatta. Muistan hyvin myös Aira Samulinin, kun näin hänen usein taluttavan jo vaikeasti kulkevaa setäänsä. Viipurin Nyrkkeilijöiden kasvatti Sten Suvio voitti SM-kultaa vuosina 1933-36, SM-hopeaa 1929-30, Hän oli mukana viidessä maaottelussa ja voitti kaikki. Ammattilaiseksi Stepa siirtyi lähes heti olympilaisten jälkeen eli marraskuussa 1936. Ammattilaisena hän otteli 46 ottelua, joista voitti 34. Lopetettuaan nyrkkeilyuransa Suvio toimi Ruotsin valtakunnanvalmentajana 1949-57 ja Turkin nyrkkeilyliiton valmentajana kolme vuotta. Urheilukomppanian nyrkkeilyn valmentaja hän oli vuonna 1970. Sten Suvio nimettíin vuonna 2005 Suomen nyrkkeilyn Hall of Famen jäseneksi. Sten Suvion laatta paljastettiin Kannelmäessä VUODESTA 1953 TOIMINUT Huoneistokeskus Oy on varmasti kaikkien suomalaisten tuntema kiinteistönvälitysyhtiö. Etelä-Haagassa, Kauppalantie 42:ssa, sijaitseva toimisto on sisustettu tutuin oranssin värein. Siellä alueen asukkaita palvelee kahdeksan kiinteistönvälittäjää, jotka ovat kaikki pitkän linjan ammattilaisia ja jokaisella heillä on LKV-tutkinto suoritettuna. Henkilökohtaisen kiinteistönvälityskokemuksen lisäksi LKV, eli laillistettu kiinteistönvälittäjä, tuntee kiinteistöja osakekauppojen perusasiat, kiinteistövälitysalan käytännöt ja toimintatavat sekä lainsäädännön. Olemme tavallaan yrittäjiä yhtiön sisällä, vaikka toimimmekin kaikki Huoneistokeskus Oy:n palveluksessa. Hankimme ja palvelemme asiakkaita henkilökohtaisesti. Huoneistokeskus Oy:ssä toteutettavan yhteismyynti-mallin ansiosta asiakkaalla on käytössä kaikkien välittäjien ammattitaito ja kontaktit. Yksi välittäjä on jokaisesta kohteesta vastuussa, mutta kaikki voivat myydä. Tämä tekee asunnonvälityksestä joustavaa ja nopeuttaa myyntiä. Sillä, että kiinteistönvälittäjä tuntee asuntojensa välitysalueen, on merkitystä. Meillä kaikilla on vankka alueen asiantuntemus, Raija sanoo. Raijalla on vahvat juuret alueella. Hän on syntynyt Pohjois-Haagassa ja asuu nykyään Etelä-Haagassa. Asuntokauppa käy vilkkaana Raija Nordblad, joka on välittänyt alueella asuntoja jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo, että hyväkuntoiset kerrostaloasunnot houkuttelevat ostajia ja kysyntä on lisääntynyt. Näen, että Kannelmäki on nouseva alue, joka on kauppakeskus Kaaren myötä tullut ihmisten tietoisuuteen, sanoo Raija. Kannelmäkeen on myös erittäin hyvät kulkuyhteydet. Monissa alueella sijaitsevissa taloyhtiössä on jo tehty putkiremontit ja tämä tietysti osaltaan on vilkastuttanut asuntojen myyntiä alueella. Kannelmäen ja Haagan alueella on paljon pieniä asuntoja ja niistä on jatkuva kysyntä. Yksiöiden ja kaksioiden kohdalla kysyntä ylittää tarjonnan, Raija toteaa. Länsi-Helsingissä sijaitsevien asuntojen välillä on hintaeroja. Esimerkiksi Etelä-Haagassa asuntojen hinnat ovat nousseet eniten. Vaikka asunnon hinta määräytyy pitkälti sijainnin mukaan, niin moni muu tekijä vaikuttaa arvioinnissa. Myös pienillä yksityiskohdilla voi olla merkitystä. Ammattitaitoinen välittäjä paneutuu kohteeseen, ottaa mm. selvää niin taloyhtiöstä, tontista, alueen palveluista kuin kouluistakin aina julkisten liikennevälineiden kulkuyhteyksiin asti. Kiinteistönvälitys perustuu luottamukseen Minulle tärkeintä asunnonvälityksessä on, että lopputulos on kaikkia osapuolia tyydyttävä. Nykyiset ostajat voivat olla myös tulevaisuuden asiakkaita. Erityisen mielissäni olen, kun asiakas soittaa ja palaa vielä vuosien jälkeen, Raija kuvaa. Kiinteistönvälitys on aina yksilöityä palvelua, jossa toimitaan asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tässä luottamuksen syntyminen on perusedellytys. Kyllähän tässä myyjänkin ”vikaa” täytyy olla, sillä tätä työtä tehdään pitkälti omalla persoonalla, sanoo Raija iloisesti ja kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä asunnon myyntiin ja ostoon liittyvissä asioissa. Raija lupaa, että Haagan Huoneistokeskuksen välittäjät palvelevat mielellään Tanotorven lukijoita asunnonvälitykseen liittyvissä kysymyksissä. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Huoneistokeskuksen Länsi-Helsingin toimistossa työskentelevän kiinteistönvälittäjä Raija Nordbladin mukaan asuntokauppa on viime aikoina selvästi vilkastunut. Helsinkiin on rakennettu paljon uudisalueita. Tästä esimerkkinä on Kuninkaantammeen noussut uusi asuinalue, jonka asunnot käyvät hyvin kaupaksi. Vas. Kaarela-Seuran pj Erik Bärlund, Heikki Orasmaa, Kari Varvikko ja Harri Piitulainen. Kiinteistönvälittäjät Sari Kiviharju ja Ilkka-Pekka Mäkelä takaavat turvalliset ja onnistuneet asuntokaupat. Kiinteistönvälittäjä Raija Nordblad kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä asuntoasioissa.
9 11.10.2017 Legendaarinen ravintola Britannia sulkee ovensa HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut SYYSTARJOUS: Valkaisu vastaanotolla 295€ Zoom-valkaisu 390€ (voimassa lokakuun loppuun asti) Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Kannelmäen palvelukeskukseen luontoaiheinen lahjoitus PALVELUKESKUKSESSA 21.9. järjestetyissä taidenäyttelyn avajaisissa näki virallisen päivänvalon seitsemän eri luontoaiheista valokuvien sarjaa. Valokuvat saivat lisää syvyyttä valokuvaajan itsensä valaistessa niiden taustoja ja kuvausolosuhteita. Samalla hän kertoi myös omakohtaisesta suhteestaan luontoon. Olemme kuvanneet ”palasia” sieltä täältä saarta ja ikuistaneet saaristomerta esimerkiksi myrskyn aikaan. Muita valokuvien aiheita ovat haahka, majakka, juhannus, rantakäärme, tylli sekä M/S Torsholmin hylky vedenalaisina kuvina. Valokuvaamalla luonnon puolesta Luontokuvausta 34-vuotias Heinonen on harrastanut jo useita vuosia. Luonnossa hän kertoo liikkuneensa koko ikänsä. Vuosien varrella Tuomas on dokumentoinut Suomen luontoa eri vuodenaikoina kuvaamalla. Saaristomerellä, katuvalojen saavuttamattomissa, näyttäytyy tähtitaivas kirkkaassa loistossaan. Ja hetket ennen ja jälkeen auringonnousun ja -laskun ovat kuvaajalle otollisinta aikaa, sanoo Heinonen, jolle saaristomeri on yksi mieluisimmista kuvauskohteista. Kuvauskohteina ovat niin maiUrkupillintie 4:ssa sijaitseva Kannelmäen palvelukeskus on saanut upean lahjoituksen. Espoolainen freelancer-valokuvaaja Tuomas Heinonen on luovuttanut palvelukeskukselle Palasia Utöstä -nimisen näyttelykokonaisuuden. Osa kuvista on valokuvaaja Krista Ylisen ottamia. Nyt näitä luontoaiheisia valokuvia voi käydä ihastelemassa palvelukeskuksen ruokalassa ja tutustumassa samalla keskuksen toimintaan. semat kuin eläimet, kuten linnut ja käärmeet. Hän kuvaa myös veden alla kirkkaissa pintavesissä viileän veden aikaan. Kuvauskohteena luonto tarjoaa onnistumisia, mutta myös vaativia tilanteita. Esimerkiksi ahtojään aikaan on tullut hypittyä jäälautalta toiselle, kertoo Heinonen talvisesta kuvausretkestä saaristomerellä. Eläinten kunnioittaminen tärkeää Tuntuu että yhä useampi ihmisistä vieraantuu luonnosta ja tätä kehitystä on surullista katsoa, sanoo Tuomas, joka on Suomenojan Luonto ry:n perustajajäsen. Suomenojan luontoa hän on kuvannut keväästä 2011 alkaen. Alueen rakennuspaineen lisääntyessä paine luontoa kohtaan kasvaa ja se vaikuttaa väistämättä alueen luontoarvoihin. Eläinten elinympäristöjä pitäisi kunnioittaa, Tuomas painottaa. Heinonen kuvaa pääosin luontoa, mutta sen rinnalla hän tekee muitakin kuvauskeikkoja, kuten hääkuvauksia, tilauksesta. Tuomas Heinonen on tunnettu ja palkittu luontokuvaaja. Heinonen on mm. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäsen ja Suomen Ammattiluontokuvaajat ry:n hallituksen jäsen. Lisää Tuomas Heinosesta www. tuomasheinonen.com Avajaisissa oli esittelyssä myös keramiikkataiteilija Johanna Rytkölän ”Unelma-työpajan” yhteisötaideteos. Kannelmäen palvelukeskuksen taidenäyttely on avoinna kaikille. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Haahka, juhannus ja tylli -teemat. Myrsky-teema. Valokuvaaja Tuomas Heinonen kertoi kuviensa taustoista. Avajaisissa oli paikalla iso joukko kuulijoita. Palvelukeskuksen keittiö oli järjestänyt avajaisiin herkullisen tarjoilun kuplivine juomineen. OSTARIN RAKENNUSTYÖT etenevät ja ensimmäisen vaiheen rakennukset nousevat vauhdilla. Rungon elementtiasennus on seinien, pilareiden, palkkien ja ontelolaattojen osalta käynnissä ja rungon betonielementtien saumavaluja suoritetaan jatkuvasti. Seuraaavan vaiheen osalta rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2018, mikä tarkoittaa Vanhaistentie 1:n muiden osien purkua. Vanhaistentie 3:n yritykset jatkavat toimintaansa normaalisti. Britannia lopettaa hetkeksi Legendaarinen, vuodesta 1973 Kannelmäen keskipisteenä toiminut ravintola Britannia sulkee ovensa lauantaina 14.10. oltuaan auki lähes poikkeuksetta 44 vuotta. Ravintola on ollut suljettuna aiemmin niin remontin kuin tulipalonkin vuoksi. Ravintola Britannia aukeaa uusittuna ja paranneltuna versiona aivan uusissa tiloissa melkein samalla kohdalla syksyllä 2018. Eli voitte huokaista helpotuksesta. Viimeinen mahdollisuus Ehditte vielä käydä fiilistelemässä vanhoja hyviä aikoja ja hetkiä, kun Britannian viimeiset päivät vanhoissa tiloissa käynnistyvät. Luvassa tarjouksia ruuan sekä juoman osalta. Viimeisen viikonlopun bileet nostalgisissa merkeissä pe ja la 04 asti. Perjantain bileistä huolehtii Dj, joka soittaa hitit vuodesta -73 tähän päivään. Perjantaina myös Viimeiset Kanta-asiakas Bileet klo 18-21. Lauantain ja viimeisen illan livesettinä Atomirotta!!! Britannian henkilökunta kiittää, kuittaa ja palaa! Kuva Harri Laakkonen
10 11.10.2017 Kuntosali Kannel Gym www.kannelgym.fi Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Bök i Kårböle JAG HAR GÅTT den ”vanliga” vägen in i vuxenlivet via akademiska studier och fast anställning under 13 år och hade ingen tanke på att jag skulle fortsätta min karriär som företagare. Visst hade jag ”rätt” utbildning för det, jag hade en examen i marknadsföring och ekonomi, men som undersökningar visat: företagare görs inte vid universiteten, utan ofta är det människor, som brinner för något speciellt eller som har företagandet i blodet hemifrån. Människor som har en yrkesexamen blir ofta företagare, eftersom det är en form som behövs till att erbjuda sin yrkeskunskap. Många funktioner i samhället skulle saknas ifall det inte finns hugade företagare, som tar risker och satsar på verksamheter, som i många fall kan erbjuda både osäkra och stressande tider i livet. Vi har sett i Kårböle hur småföretagare startar verksamheter och försvinner, ofta som restauranger eller andra näringsidkare i t.ex. matbutiker. Jag försöker i mån av möjlighet understöda dem genom att köpa deras tjänster, som företagare känner jag att det är viktigt, eftersom jag vet vad det innebär att starta och satsa på företagsverksamhet. Kvaliteten på varor och tjänster är ett grundläggande krav för att vara framgångsrik. Det måste finnas ett genuint intresse av att tjäna sina kunder väl. Kunderna är de som inbringar resultat och i bästa fall rekommenderar vidare till andra. Den bästa marknadsföringen är en nöjd kund, som är villig att berätta vidare. I dagens some-värld finns det otaliga möjligheter att sprida information, och det har möjliggjort företagande via nätet. Internet har öppnat dörrarna till företagande globalt. Dagens osäkra arbetsvärld och föränderliga tider gör att allt fler kanske måste våga se möjligheterna som företagare. Det kräver mod och en vilja att konstant omvärdera sin verksamhet, lära sig av sina misstag och våga tänka större och lyssna oavbrutet till kunderna och deras behov. Vad är din unika kompetens, som du kan erbjuda? Vad är ditt specifika kunnande, som ger kunden något utöver det vanliga? Vad är din marknad? Vem är du här för att tjäna? Hur kan du leva ditt livs syfte som företagare? Eller drivs du av att göra pengar och bli rik? Det finns många typer av företagare. Allt ifrån de som drivs av att förändra och utveckla nytt, till de som upprätthåller vardagliga tjänster, och tillverkar produkter, som vi utan att tänka på behöver varje dag. Som konsumenter har vi makt att påverka via våra val. Kollar vi hur ansvarsfulla leverantörer företagen använder? Bryr vi oss om hur kakaobönorna blivit plockade när vi äter choklad? Jag blev nyligen bjuden på holländskproducerad choklad, som uttryckligen produceras för att arbeta emot barnslavarbete på kakaoplantagerna. De barn som arbetar där har ingen aning om hur slutprodukten smakar, som vi konsumerar här i vintermörkret, när sötsuget sätter in. Vad har företagandet lärt mig? Jag erbjuder coachingtjänster till individer, företagare och ledare, som vill utveckla sin kreativitet, emotionella intelligens och förmåga att leda förnyelse i det egna arbetet. Detta betyder att jag hela tiden utvecklar mitt sätt att arbeta, så att jag har en bred kunskapsgrund att stå på och att jag vågar vara säregen och kreativ själv. Mod, förmåga att kommunicera vad det är jag erbjuder, och acceptera mina begränsningar. Jag måste inte kunna allt själv, utan jag behöver andra som kompletterar mitt kunnande. Ödmjukhet hjälper när utmaningarna kommer och framför allt uthållighet, när det blåser kallt. Glädjen över att få arbeta med det som känns meningsfullt övervinner allt. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Livet som företagare Raivausvahinko Mätäjoella MIKAEL (10 v.) Hakuninmaalta on innostunut Spinnereiden rakentelija. Kevään ja kesän aikana Spinnereitä on valmistunut erilaisista materiaaleista (puusta, muovista ja pahvistakin) lukuisia kappaleita ja tuotekehittely on edelleen käynnissä. Kaupasta ostettujakin malleja kotoa löytyy ja niistä otetaan mallia ja ideoita. Omatekoisissa Spinnereissä kiehtovaa on luoda aivan uuden näköinen tuote joka vielä tosin Mikaelin mielestä kaipaa pientä hiomista paremman pyörimisnopeuden saavuttamiseksi. Spinnerin tekemiseen tarvittavia sähköisiä työkoneita Mikael ei ole vielä saanut omatoimisesti käyttää, mutta onneksi isä on ollut apuna. Tässä harrastuksessa oppii hyvin monenlaisia kädentaitoja. Spinnereiden rakentelua KANTSUN OLOHUONEELLA vietettiin tunnelmallista iltaa la 30.9. Mukava joukko paikalle saapuneita nautti hyvinvointihoidoista, lautapeleistä, käsitöistä, runoista ja elävästä musiikista sekä pop-up-saunasta grillimakkaroineen. Kannelmäkeläinen Tuija Takala on julkaissut kaksi runokirjaa, joista kuultiin otteita. Hän herätteli keskustelua siitä, mikseivät runot enää ole jokaisen julkisen tapahtuman osa, kuten ennen vanhaan. Mietittiin myös, mikä on selkokieli ja mihin sitä tarvitaan. Laura Mboup viehätti kuulijoita musiikillaan, kuten omalla, tilanteeseen sopivan kuumalla kappaleellaan ”Saunassa”. Osallistujille maksuttoman tilaisuuden järjestivät Kannelmäki-liike ja Kantsun Olohuone osana Helsingin kaupungin Lähiöfest-tapahtumaa. Tilaisuutta sponsoroivat Kmarket Iso-Kappa ja Alepa, Vanhaistentie 1, sekä Pohjola Rakennus Uusimaa Oy. Yö Kantsun Olohuoneella viihdytti ja saunotti Olkkariyötunnelmaa. Esiintymässä muusikko ja teatteriohjaaja Laura Mboup. Sauna houkutteli kävijöitä koko illan. SYYSKUUN VIIMEISENÄ lauantaina saattoi Mätäjoen varrella taas nähdä nelisenkymmentä henkeä sankojen, lapioiden ja kottikärryjen kanssa talkoilemassa joen taimenten hyväksi. Talkookohteita oli edellisten vuosien tapaan kaksi, toinen alajuoksulla Pitäjänmäessä ja toinen yläjuoksulla Kaarelassa. Talkoot järjestivät Helsingin Perhokalastajat ry. ja Virtavesien hoitoyhdistyksen Kaarelanjoki-hanke. Kaarelan kolmannet purotalkoot eivät tosin tänä vuonna osuneet aivan nykyisen Kaarelan rajojen sisäpuolelle, sillä vuorossa oli juuri ja juuri Konalan puolella Vihdintien varressa virtaava Konalanoja. Tähän Mätäjoen latvapuroon on Virtavesien hoitoyhdistys istuttanut useana vuonna taimenen poikasia, joten kutusoraikkojen rakentaminen on nyt ajankohtaista luontaisen lisääntymisen käynnistämiseksi. Vaikka Vihdintien ja teollisuusalueen välissä virtaava puro saattaa kuulostaa eksoottiselta taimenen elinalueena, ovat kalat tiettävästi selvinneet siellä verrattain hyvin. Jotakin puron luonteesta kertovat myös siellä viime talvena tehdyt koskikarahavainnot. Ensi vuonna Mätäjoen talkoot järjestetään taas jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan syyskuun syyskuun viimeisenä lauantaina. Yksin talkoita ei ole järjestetty vaan materiaalit talkoisiin on nyt jo neljän vuoden ajan maksanut Teknos ja apua talkoisiin on saatu mm. Helsingin kaupungilta, Ely-keskukselta, SKES ry:ltä, Vaelluskala ry:ltä sekä paikallisilta asukasyhdistyksiltä ja -liikkeiltä. Kunhan Kaarela-seuran jo vuonna 2013 esittämä kalatie joskus toteutuu ohi Strömbergin putouksien, on meillä hieno ja vapaa taimenvirta Kaarelasta aina merelle asti. Teksti: Mikael A. Manninen Kaarelanjoki-hanke Mätäjoella talkoiltiin taas taimenelle kutusoraikkoja Jaakko Tahkokallio kaataa soraa tulevaan taimenen kutupaikkaan Konalanojalla. Vieressä katselee Kårböle Gille ry:n Mikael Sjövall ja taustalla näkyy Metropolia Ammattikorkeakoulun Mätäjoki-tutkimusta tekevä opiskelijaryhmä. Kuva: Henrik Kettunen/Vaelluskala ry. MÄTÄJOKI JA SEN RANNAT ovat Kannelkylän kohdalta osittain suojeltuja, sillä alueella kasvaa arvometsää, mm. istutettuja vuorijalavia ja raitoja, joissa pesii harvinaisiakin lintuja eläinlajeja. Puusto suojaa Mätäjoen monimuotoisuutta ja joella pesiikin keväisin niin satakielet, tikat, luhtakerttunen, mustapääkerttu ja liejukana. Nyt radan viereisestä vuorijalavametsiköstä kaadettiin syyskuun puolella epähuomiossa noin 25-30 runkoa, jotka eivät olleet kaikki kaadon tarpeessa. Helsingin kaupunki oli antanut työn YIT:lle toimeksiantona, liittyen Kiira-myrskyn jälkien korjaamiseen, mutta alihankkija oli kaatanut puita huolimattomasti ja ilman kunnon ohjeistusta. Kaupungin metsävastaava Vesa Keskikallio sanoo, että tämä ei ollut tarkoitus ja että vahingosta otetaan opiksi. Tarkoitus oli ottaa pois vain kevyen liikenteen väylälle kaatuneita tai siellä olevia huonokuntoisia puita. Vahinko kuitenkin ehti jo tapahtua, mikä osaltaan heikentää Mätäjoen monimuotoisuutta. Toivotaan, että raivaustuhot korjautuvat pian luonnollista tietä. Teksti ja kuva Jauri Varvikko
11 11.10.2017 KA N NE L P UB Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi OLEMME SAANEET äskettäin vielä tarkempia arvoja ja lukuja prosessista kun hiilidioksidi, ja sen pitoisuuden kasvu tulee aikaansaamaan vertaansa vailla olevaa tuhoa ja sukupuuttoa luonnossa. Metsät kuolevat kun ne eivät ennätä siirtyä sopivammalle seudulle ilmaston lämmetessä. Pupu tukahtuu liian lämpimään turkkiinsa. Ja tämä tieto saadaan huikealla matemaattisella analyysillä. Hieman aikaisemmin tuli uutinen, että kasvien proteiinisisällöt ja hivenainepitoisuudet laskevat hiilidioksidin takia. Ja sitä ennen olemme saaneet tietää, että meret happamoituvat tärviölle hiilidioksidin takia. Näistä aineksista todennäköisesti Al Gore tekee uuden elokuvan ja Docventures löytää jonkin muun elokuvallisen esityksen aiheesta. Näemme kuolevia eläimiä ja haalistuvia koralliriuttoja, vaikka nämä ilmiöt eivät liity millään tavalla vähäiseen hiilidioksidin pitoisuuteen, jota on puolisen promillea ilmasta. Ilmasto lämpenee, tai ainakin muuttuu ja pääasiaa, eli sitä että lämpeneminen johtuisi hiilidioksidista, ei ole edelleenkään todistettu. Tällaisesta vanhan kansan ihmisestä alkaa vaikuttaa aivankuin olisimme uuden tieteellisen maailmankatsomuksen kynnyksellä. Edellinenhän selitti kaiken pahan maailmassa aiheutuvan kapitalistisesta tuotantojärjestelmästä. Mm. ympäristön pilaantuminen voitiin todeta aiheutuvan kapitalistin ahneudesta. Sosialistisissa maissa ei ollut ympäristöongelmia, kun ei ollut kapitalismia aiheuttamassa niitä. Ja jos mennään hieman takaisinpäin, niin tiedemiehet mittailivat kallonmuotoja ja olivat löytävinään eugeniikan avulla syitä maailman epäkohtiin. Muun muassa Hitler kiitteli erityisesti amerikkalaista eugeniikan, rotutieteen tutkimusta siitä, miten se on tukenut hänen ajatteluaan. Suomalainenkaan tiedemaailma ei ole ollut näistä vaikutuksista vapaa. On hyväksytty tieteellisiä opinnäytteitä, joita on tehty tieteellisen maailmankatsomuksen tutkimusotteella. Ei ole haitannut, että viime kädessä tieteellinen maailmankatsomus perustuu kehäpäätelmään. Professori Nevanlinna, Helsingin yliopiston rehtori ja maineikkain filosofimme, Georg Henrik von Wright ovat hyväksyneet Hitlerin näkemyksiä. Tämä käy ilmi mm. von Wrightin muistelmista. Tämä osoittaa, ettei tiedemaailma, tai edes luonnontieteet ole irti yhteiskunnallisista virtauksista. Eli, olisiko aihetta suhtautua pienellä epäluulolla tuohon hiilidioksidin turmiollisuuteen. Kyse on kuitenkin kasveille välttämättömästä kaasusta. Ilman sitä eivät kasvit kasvaisi ja hapestakin tulisi pulaa. Näyttäisi siltä, että luonnollinen hiilidoksidi, ainakin 3/4 osaa tästä kaasusta ilmakehässä, olisi hyväksyttävää, mutta juuri tuo ihmisen päästämä olisi vaarallista. Edes tuo neljännes, lisääntynyt hiilidioksidi ei ole kokonaan ihmisestä johtuvaa, sillä lämpeneminen nopeuttaa hajoamista ja lahoamista, ja silloin väistämättä osa lisääntyneestäkin hiilidioksidista on luonnosta peräisin. Ihmisen osuus on siis korkeintaan pieni osa lisäyksestä, promillen kymmenyksestä, eli 100 ppm:ästä, eli miljoonasosasta. Olisivatko näin laajat uhkakuvat mahdollisia, kysyn. Kun hiilidioksidi on vesiliukoinen kaasu, osa ilmastossa olevasta hiilidioksidista tulee sateiden mukana alas. Joko maannokseksi tai meriin. Kasvit käyttävät sitä halukkaasti, ja osa hiilestä poistuu kierrosta sedimentteihin. Kun näin on, on ilmaston hiilidioksidipitoisuus ollut pitkään hitaasti laskeva. Nyt ihminen on muinaismetsiä, eli öljyä ja kivihiiltä polttamalla tuonut takaisin kiertoon hiiltä, joka on ollut pitkään poissa kierrosta. Voiko se olla niin tuhottoman vaarallista, tai edes ylimalkaan vaarallista? Vielä, jos ajattelee, että kaupallisissa kasvihuoneissa lisätään hiilidioksidia kasvun parantamiseksi ja kaksikymmenkertainen pitoisuus ulkoilmaan verrattuna on tavanomainen, on hiukan vaikea kuvitella jo lievästi kasvaneen pitoisuuden olevan kasveille haitaksi. Ja vaikka viljakasvien proteiinipitoisuudet ovat laskeneet, se on erityisesti kasvinjalostuksen tulosta, kun on pyritty viljavuuden parantamiseen. Proteiinipitoiset lajikkeet voivat myös menestyä korkeammassa hiilidioksidipitoisuudessa, siihen ei ole esteitä. Merien osalta on tilanne se, että merien rantamilla on runsaasti kalkkia ja liitua merieläinten tarpeisiin. On olemassa korallihietikkoja, liitukallioita ym., joissa on suuri reservi happamuutta neutraloivia emäksisiä rakennusaineita merten nilviäisille. Korallihiekka on viime kädessä jauhautunutta nilviäisten kuorta. Lisäksi merissä itsessäänkin on emäksinen reservi, merivesi on emäksistä. Kun sedimenttejä tutkitaan, mitään suurta ongelmaa nilviäisten kuorissa ei ole ollut silloinkaan kun hiilidioksitasot ovat olleet nykyistä korkeammat. Valheellinen tutkimus saadaan aikaan kun lasketaan meriveden varautuneet ionit ja todetaan että ne eivät pitkään riitä hiilidioksidin neutralointiin. Ja vaietaan siitä, että niitä ioneja syntyy koko ajan lisää, loputtoman paljon, sillä pelkästään merien massa on yli 100 000-kertainen ilmaston massaan verraten. Ja liidun ja kalkin määrä maapallolla aivan eri kertaluokassa kuin hiilen määrä. Johtopäätös Ainoa selittävä tekijä tällaisiin tutkimuksiin ja johtopäätöksiin on se, että mitä älykkäämpi ihminen on, sitä parempi hän on perustelemaan ja keksimään. avalliselle talleroiselle nämä taivaita tavoittelevat tutkimukset eivät tulisi edes mieleen. Kun ilmastotutkimuksessa on erittäin toivottavaa, että löydettäisiin hiilidioksidin haitallisuutta tukevia tuloksia, niitä haittoja alkaakin löytyä. Eli kävisikö tähän Orwellin aikanaan lausuma miete: On asioita, joita ainoastaan intelligentit ovat riittävän hulluja uskoakseen. Esko Karinen Hiilidioksidin demonisointi Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi • Pohjola Rakennus • Specsavers Kannelmäki Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Ravintola Pallogrilli -10 % • Kahvila Herkku, Kannelmäen ostari Kahvi ja pulla hintaan 2,50 • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% • Kannelmäen kahvila, Kannelmäen ostari 10 % • Specsavers Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari Nivelrikko ja sen hoito •Ortopedi Esko Kaartinen • ti 24.10. klo 17–19:30 Kanneltalon auditorio, Klaneettitie 5 Järj. Suomen Nivelyhdistyksen Helsingin osasto ja Helsingin työväenopisto. AVOIN YLEISÖLUENTO UNELMOITKO UUDESTA KEITTIÖSTÄ ? Me suunnittelemme ja toteutamme sen VARAA SUUNNITTELUAIKASI capris.fi UUSI UPEA NÄYTTELY – UUSI OSOITE! Mannerheimintie 106, 00250 Helsinki Puh 020 749 7490 / capris@capris.fi capris.fi / sagne.fi Meiltä myös ranskalaiset tunnelmalliset Sagne keittiöt M L L : N T O I M I N T A A N K A A R E L A S S A T U L E M U K A A N Avoin SYYSKOKOUS kaikille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille tiistaina 24.10. klo 18.00 Leikkipuisto Kannelmäessä, Kanneltie 1 a. Tarvitsemme hallitukseemme lisää jäseniä, että voimme järjestää kerhoja ja tapahtumia jatkossakin lasten ja perheiden iloksi. Kahvitarjoilu. Lapset ovat tervetulleita mukaan! Kirpputori Spinny Syyshulinat jatkuvat! Myyntipöydät nyt tarjouksessa Alk 9,99 EUR/vko + provisio Syksy on vilkasta aikaa kirpputorilla. Tienaa ylimääräistä ja tule myyjäksi meille. Pääset turhasta tavarasta eroon! Huippusijainti aivan Kehä I lähellä Olemme Pohjois-Haagassa lähellä juna-asemaa. Kehä I on aivan lähellä ja useiden bussien pysäkki oven edessä. Pohjois-haagan juna-asema 100 m. Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki Avoinna ark 10-19, La 10-16, Su 11-15 www.kirpputorispinny.com PUUSTELLINTIE 4. (09) 539 938 Uusi, helppokäyttöinen Internet-ajanvaraus www.malminkartanonhammas.f i Milloin kävit viimeksi hammaslääkärillä? Tutut, osaavat hammaslääkärit ? vain nimemme muuttui! Ystä väll i stä ja pa ik al lis ta pa lve lua !
Juurilla Johanna Iivanainen ma 16.10. klo 18 vapaa pääsy Chekhov Machine Love and Disaster ke 18.10. klo 19 (ensi-ilta) 19.–21.10. klo 19 liput 15/12 € FiBO Players Made in Finland ti 24.10. klo 19 liput 15/12 € Suomi 100 vuotta ennen itsenäistymistä. Silmänkääntäjät ma 31.10. klo 18, vapaa pääsy Mystikko Alexander XIII ja taikurijonglööri Janne Mustonen. Tunteiden ja elämysten lokakuu Anton Tšehov Vanja-eno ke 1.11. klo 19 (Suomen ensi-ilta) to 2.11. klo 19 liput 15/12 € Esityskieli venäjä, tekstitys suomeksi. Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, edunvalvonta-valtakirjat, testamentit, perukirjat, ositukset, perinnönjaot jne. hok-elannonlakipalvelu.fi Lakipäivät 9.–13.10.2017: kaikkien palveluidemme palkkioista –15 % HOK-Elannon Lakipalvelut Omistajan olohuoneessa Kauppakeskus Kaaressa. Tervetuloa! OMISTAJAN OLOHUONE Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perukirjat, ositukset, perinnönjaot jne. hok-elannonlakipalvelu.fi puh. 010 766 6513 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) 13.10. asti kaikkien lakipalveluidemme palkkioista –15 % Omistajan Olohuone, Kauppakeskus Kaari. Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki. Olohuone avoinna ma-pe 10-18, la 9-17 omistajanolohuone.fi KAUPPAKESKUS KAARI • KANTELETTARENTIE 1, 00420 HELSINKI • HANKKIJA.FI NYT ON KISSAMAISET TARJOUKSET! KISSAN/ KOIRAN IGLU EINSTEIN 24,90 € NORM. 32,90 € SANICAT KISSANHIEKKA OSTA 2 SAMAA SÄKKIÄ SAAT 15% ALENNUSTA ESIM. SANICAT CLUMPING 10 L 10 €/2 kpl 0,50 €/L NORM. 5,90 €/KPL SANICAT ULTRA 15 L 21,90 €/2 KPL 0,73 €/L NORM. 12,90 €/KPL