No 9 5.10.2022 • 58. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 ISÄNPÄIVÄBRUNSSI 13.11.2022 Pöytävaraukset ja tiedustelut info@kantsunsavel.fi tai 044 739 8112 Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Spinnyn Syyssäpinät Kirpputori www.kirpputorispinny.com @kirpputorispinny Spinny MISSÄ: Kirpputori Spinny, Kaupintie 13, 00440 Helsinki (Pohjois-Haaga/Lassila) MITÄ: -20% – -50% ALE kaikista tuotteista kampanjassa mukana olevissa myyntipöydissä MILLOIN: Kampanja-aika Ti 13.9. Ma 31.10. MYYJILLE: Nyt säpinätarjous 31.10. asti: Normihintaisen pöydän vuokraajalle toinen pöytä -50%. Tarkemmat tiedot www-sivuiltamme. OSTAJILLE: Tule tekemään edullisia löytöjä Kaupintie 13, 00440 Helsinki Ark. 12-19 (myyjät ma -19.30), La 10-16, Su 12-16 Soittajantie 1, Kannelmäki 0201 750 020 evidensia.fi ma-pe 8-19.30 KO IR AN TAI KISS AN RO KOTUSKÄYN TI 49 € Rokotus on osa lemmikin perusoikeuksia. Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 8,35 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 23,00 snt/min. alk. Ruosilantie 10, Konala P. 044 986 3626 www.ravintolamisteli.fi • Kaikki perheja yritysjuhlat • Muut tapahtumat • Muistotilaisuudet Pyydä edullinen tarjous! D-asemalla on hyvä meininki Toni Soutsaari on käynyt Kannelmäen D-asemalla sen toiminnan alkamisesta lähtien ja työskennellyt siellä vapaaehtoistyöntekijänäkin. Yhteisötyöntekijä Vili Kinnunen on pyörittänyt asemaa vuodesta 2018. Asemalle tulee nyt kuusi vuotta täyteen. Erik Bärlund on poissa D-aseman vapaaehtoisten kahvilassa on tiistaisin tarjolla klo 11-13 maksutta kahvia ja syötävää. Nyt vapaaehtoiset olivat loihtineet kahvin lisäksi tarjolle kuumaa keittoa, voileipiä ja omalta palstalta kerätyistä marjoista tehtyä smoothieta. Kaarela-Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja Kannelmäen voimahahmo Erik Bärlund poistui keskuudestamme elokuun lopussa.
2 5.10.2022 VUOSI 2022 on yllättänyt. Sopeuduimmeko jo koronarajoitusten vaatimuksiin ja tottumuksiin? Palattuamme niin sanottuun ”normaaliin” maailman meno ja Suomea koskettavat asiat ovat ravistelleet. Olemme kokeneet uusia toiminnallisia avauksia yhteisöllisesti ja yksilöinä. Olemme hakeneet kansakunnassamme osallisuutta, turvallisuutta ja ystävyyttä. Vaadimme kärkkäämmin oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Tuntuu, ettei keskustelunaiheista tule loppua, vaikka pitkä ja kuuma kesä on jo taas historiaa. Eräs, itsekin elämää paljon nähnyt, sivistynyt ja lempeäkatseinen herra kertoi myöhäissyksyn pimenevässä illassa, hevostallin paljon sisällään kantaneiden lievästi löyhien hirsirakenteiden sisällä edesmenneistä vanhemmistaan. Olimme Birkenaun yhdessä lukuisista talleista puolalaisessa pikkukaupungissa nimeltä O?wi?cim. Istuin tallin lattialla. Seinähirsistä tuiversi hento tuuli, mutta minulla oli lämmittävää villaa yllä ja lisäksi tuulta pitävä takki. Kuuntelin, kun vanha mies kertoi minulle ja ryhmällemme kynttilän valossa, kuinka hänen vanhempansa ja vanhempien ystävä olivat selvinneet inhimillisen elämän suurimmista kuviteltavissa olevasta kärsimyksestä tuossa samaisessa paikassa, keskitysleirissä. Selviytymiseen, ja inhimillisen toivon ylläpitämiseen oli tarvittu noissa äärimmäisissä olosuhteissa hänen sanojensa mukaan näitä kolmea: uskoa, rakkautta ja huumoria. Oman elämäni sisältöä, omaa historiallista aikaani ei voi, eikä ole tarpeen verrata historian pimeisiin aikakausiin. Omaa arkea ja sen kamppailuja ei tarvitse arvottaa oman aikakauden synkimpiin kamppailuihin ja kärsimykseen lähellä tai kaukana. Silti keskitysleiristä selvinneen viisaus kantaa ja kannustaa pitämään kiinni joka päivä näistä kolmesta: uskosta, rakkaudesta ja huumorista. Maika Vuori Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Lääninrovasti maika.vuori@evl.fi Tallissa Yhteisellä tiellä ”Torikahvit” Ma klo 11.45-13-15 Tule kahvittelemaan, rupattelemaan ja oleskelemaan. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Yhteistyössä D-aseman kanssa. Kielikahvila Ke klo 13.00–14.45 TULE ASUKASTALOLLE harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä. Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme kulloinkin eri aihepiireihin liittyvistä asioista. Aiheina voivat olla esimerkiksi Suomen luonto, neljä vuodenaikaa, liikkuminen, suomalaiset juhlat ja perinteet tai jokin päivänpolttava asia. Kudonta-/neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 15.00–17.00 TULE TEKEMÄÄN keskeneräiset työt valmiiksi tai aloittamaan silmukoista uusi työ. Puseroita, sukkia, lapasia tai pipoja vaikkapa joulupukin konttiin. Tule mukaan toimintaan! Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Ota yhteyttä: Toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com facebook.com/asukastalopurpuri Asukastalo Purpuri tiedottaa Bök i Kårböle GLADA SKRATT klingade när kårbölebor från Hälsingland i Sverige presenterade sig inför kårbölebor från Finland. Det blev ganska många gånger som Kårböle som hemort, tidigare hemort eller födelseort nämndes tillsammans med det egna namnet. Var sin by hade även en egen Birgitta och en egen Astrid. Hela det unika mötet i Kårböle i Hälsingland baserade sig på kyrkoherde Ejnar Brundins besök till Kårböle i Finland och ungdomsföreningens hus Håkansberg år 1949. Kontakten har inte upprätthållits sedan 1949 trots goda intentioner. Vår uppskattning för den för 73 år sedan inledda kontakten ville vi visa genom att köra via Kila kyrkogård. Där vilar kyrkoherden Ejnar Brundin . Vi tände ett ljus och lade ner en blomma på hans grav. Stämningen var speciell och vi kände den varma fläkten från det förgångna. Snart skulle vi träffa en grupp kårbölebor i Sverige som vi alls inte kände och aldrig ens hade sett förut. En av våra resenärer, Christina Wackström har ändå ett minne av att hon som liten flicka var med på Håkansberg år 1949 och med på gården Abrams i Kårböle (Gruvsta) där Ejnar Brundin hade övernattat. Brukspredikanten Mattias Haglunds välvilja att återuppta kontakten och hans stora historieintresse var en bidragande orsak till att Kårböle ungdomsförening började drömma om att göra resan till Hälsingland. Mattias Haglund och undertecknad har hållit kontakt i ungefär två år. Vid månadsskiftet augustiseptember hyrde vi en minibuss och åkte iväg med en liten pionjärgrupp på denna overkliga utfärd. Avståndet från Kapellskär till Kårböle i Sveriges mitt är ca 370 km. Vi övernattade på en gammal idyllisk Helsingegård i norra Ljusdal. Den spännande dagen i Kårböle inleddes med presentationen av idel kårbölebor vid Kårböle skans. Kårböle skans är ett gammalt välvalt befästningsområde mellan älven Ljusnan och det höga Skansberget på andra sidan. Anor har skansen från medeltiden, men fick sin slutliga form genom majoren Mathias Franckes försorg på 1640-talet. Där stod brukspredikanten Mattias Haglund med sin vandringsstav och fungerade som vår guide och ledsagare. Vi hade glädjen att vandra en bit längs Helgonleden som börjar i Finsta och går ända till Nidarosdomen i Trondheim i Norge. En vandring i Heliga Birgittas fotspår. I Kårböle by presenterades den gamla kvarnen och smedjan för oss. Gunnar Olsson kände till allt om dessa byggnader och verksamheten i dem. Byaföreningen bjöd på kaffe med kårbölekaka, en god lingontårta som vi kom att få receptet till. Vi besökte den gamla kyrkogården där också den gamla kyrkan hade funnits. Väggmålningarna räddades från 1700-tals kyrkan och finns nu i Kårböle ”nya”kyrka, som fyllde 150 år 2020. Vi förundrades i kyrkan över de välbevarade målningarna. Motivet på en av målningarna är Jesus, den goda herden,som har omsorg om sina får. Vandringen fortsatte från kyrkan till Kårböle stavkapell, där Mattias ringde i klockorna. Kårböle stavkapell är uppfört så sent som år 1989 enligt gammal modell från Sankt Olavs offerkyrka från 1500-talet, som funnits på samma plats. Man gav offergåvor för att trygga sin färd på Helgonleden. Dagen avslutades med en gemensam måltid på Restaurang Pilgrimen mitt i Kårböle by. Vid kaffet fick kårböleborna se bilder från vårt Kårböle, vår ungdomsförening och vår Kårböle-utställning. Bildkavalkaden avslutades med Arvid Mörnes dikt Kårböle. Dagen därpå hade vi glädjen att delta i högmässan i Kårböle kyrka med kyrkoherden Jan Bonander och prästen Mattias Haglund. Mattias avslutade sin predikan med Kårböle-dikten, vilket nog fick ögonen att tåras. Byaföreningens representant överräckte oss en vacker ljusstake i trä som är lokalt hantverk och gjord enligt gammal modell. I denna Loos-ljusstake kan vi tända ett ljus vid våra sammankomster i Finland och minnas med tacksamhet vår fina utfärd och våra nya vänner vid Ljusnans och Kåråns strand. Vi hälsar dem alla innerligt varmt välkomna till Kårböle i Finland och önskar att tiden mellan träffarna blir kortare än 73 år. Astrid Nurmivaara Kårböleborna hälsar pä kårböleborna i Sverige Kårbölebor från Finland och Sverige samlade framför Bystugan i Kårböle. Brukspredikanten Mattias Haglund står framme till vänster och Gunnar Olsson framme till höger. ELÄMÄNI RUNO JA TARINA! Elämäni runo ja tarina! –ryhmässä käymme läpi elämämme kipukohtia ja etsimme nykyisyyteen ja tulevaisuuteen toivon näkökulmaa. Ryhmä käynnistyy tiistaina 1.11.2022 klo 14.00 – 16.00 Asukastalo Purpurilla, Purpuripolku 6, 00420 Helsinki . Kokoonnumme yhteensä viisi kertaa seuraavasti: ti 1.11., ma 5.12., ti 3.1., ti 7.2 ja 7.3. Tarvittaessa jatkamme ryhmän toimintaa huhtikuusta eteenpäin v. 2023. Tuo mukanasi kullakin tapaamiskerralla teemaan liittyvä mielirunosi tai elämäntarinasi ja kerro se meille. Sen pohjalta viritämme keskustelun. Kullakin tapaamiskerralla käymme läpi niin monta runoa tai tarinaa kuin kahdessa tunnissa ehdimme. Teemat ovat seuraavat: 1. Lapsuuden vilja-aitat ja sänkipellot 2. Nuoruus ja rakastumisen hurma 3. Työja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet 4. Mennyt on mennyttä. Sitä et voi enää muuttaa. Tämä päivä on elämäsi tärkein päivä. 5. Tulevaisuuden toivo Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 28.10. mennessä: seija.kosunen@saunalahti.fi tai 040 539 2998. Ryhmään otetaan kuusi henkilöä. Se täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä käynnistyy, jos vähintään kolme henkilöä ilmoittautuu. Myytävänä tilava läpitalon kaksio Kannelmäessä. Valoisa pohjaratkaisu, vehreät näkymät ja mainio sijainti. Soita ja sovi esittely. Seija, p. 040 567 3029
5.10.2022 3 Pääkirjoitus KUTEN viereisessä kirjoituksessa todetaan, aikamme täällä on rajallista. Bärlundin Ekin lähtö jätti ison aukon Kaarelan alueelle. Tutustuin Ekiin ensimmäisen kerran joskus 10-vuotiaana. Vuosi oli ehkä 1979. Kaikki Kaarelan alueen junnut pelasivat lätkää Karhu-Kissoissa ja Eki valmensi. Myös minä halusin lätkäpelaajaksi. Tuumasta toimeen. Isäni vei minut tapaamaan Ekiä Kannelmäen nuorisokodille. Eki kysyi, mitä kamoja minulla oli? Sanoin, että skrinnarit, staga ja hanskat. Eki kaiveli hetken varastojaan ja heitteli sitten syliini varusteita: kypärän, läjän suojia, housut, sukat ja paidan. ”Pääset näillä alkuun. Palauta sitä mukaa, kun saat omia.” Seuraavana päivänä Eki teroitti luistimeni ja toivotti tervetulleeksi harkkoihin. Ja ei muuta kuin jäälle... Kävin ensin yksin Kirkonpuiston jäällä testaamassa kamat päällä. Totesin olevani kömpelö. Noh, innostusta riitti. Aliksen jäillä jouduin toteamaan olevani entistäkin kömpelömpi. Muut kundit olivat ehtineet treenata jo pari kolme vuotta. Olin auttamattomasti myöhässä. Eki kuitenkin tsemppasi ja jaksoin treenata jonkin aikaa. Eki oli voimakastahtoinen kaveri, eikä taputellut muita pelaajia päähän, kun nämä ilkkuivat minun ja kaverini surkeille taidoille. Eki piti joukkueen tiukasti hallussaan. Antoi äänensä kuulua. Välillä jopa pelotti. Ei minusta tullut jääkiekkoilijaa. Innostus loppui, kun taidot eivät riittäneet. Kaikki kantsulaiset kundit tunsivat Ekin. Kaikki tunsivat myös Ekin luotsaaman poikakodin, poikiksen. Poikiksen kundeja pelättiin nuorena, koska he olivat arvaamattomia ja sortuivat nuorisokodin ulkopuolella rötöksiin ja rettelöihin. Tutustuin Ekiin uudemman kerran, kun etsin itselleni yliopisto-opiskelujeni ohessa kesäduunia. Veljeni opiskeli sosiaalialaa ja oli ollut Ekillä töissä. Eki ehdotti, että miksen tulisi hänelle kesäheikiksi hommiin. Siitä alkoi pari kesää kestänyt ohjaajanpestini Kannelmäen nuorisokodissa. Poikis oli mielenkiintoinen paikka. Eki luotsasi nuorisokotia suvereenisti. Häntä arvostettiin ja pelättiin samaan aikaan. Jos joku kundeista oli tehnyt jotain sopimatonta: huijannut, varastanut, rikkonut sääntöjä, käyttänyt huumeita jne., niin Eki ei äänihuuliaan säästellyt. Hän teki kaikille heti selväksi, mikä kävi ja mikä ei. Hän oli niin voimakas henkilö, että tällaisten yleensä ruokailutilassa tapahtuvien julkisten puhuttelujen aikana jopa ohjaajat tärisivät. Olen tavannut myöhemmin Ekin entisiä pelaajia ja kasvatteja. Lähes kaikkien muistoissa Eki esiintyy vahvana, kovana, mutta reiluna kaverina, jota arvosttetiin suuresti. Monet poikislaiset ovat sanoneet, ettei heistä olisi tullut mitään ilman Ekiä ja hänen tukeaan. Tulin itse Kannelmäki-Seuran hallitukseen vuonna 1998. Sittemmin Kaarela-Seuraksi muutetun asukasyhdistyksen puheenjohtajaksi tuli vuonna 2001 Bärlundin Eki. Näin jo kymmenvuotiaana alkanut yhteistyöni Ekin kanssa sai saumattoman jatkon. Yhteistyömme syveni entisestään, kun vuonna 2017 minusta tuli seuran varapuheenjohtaja. Joudun nöyrästi antamaan suuren tunnustuksen tälle miehelle, joka pyyteettömästi teki koko elämänsä töitä lasten, nuorten ja alueemme asukkaiden eteen. Kannelmäki ei olisi Kannelmäki ilman Ekiä ja hänen suurta ja voimakasta sydäntään. Syvästi kaivaten. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Merkittävä mies KAARELA-SEURAN pitkäaikainen puheenjohtaja Erik Bärlund menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen elokuun lopussa kotonaan. Vuonna 1942 syntynyt Erik ehti täyttää heinäkuussa 80 vuotta. Seuran puheenjohtajana vuodesta 2000 toiminut ja lähes 60 vuotta Kannelmäessä asunut Bärlund oli Kaarelassa hyvin tunnettu paikallisvaikuttaja ja ajoi uskollisesti alueen etuja. Hän ehti olla monessa mukana. Bärlund näki Kannelmäen kehityksen 3000 asukkaan alueesta Helsingin suurimmaksi lähiöksi, Kaarelan kaupunginosaksi. Parhaiten hänet tunnettiin jääkiekkoseura Karhukissojen valmennusja johtotehtävistä sekä työstään Kannelmäen nuorisokodin johtajana. Vuosikymmenten saatossa hän toimi lukuisissa erilaisissa luottamustehtävissä kuten Helsingin seurakunnan kirkkovaltuustossa ja Kannelmäen seurakuntaneuvostossa, aina poismenoonsa saakka. Bärlund korosti yhteistyön merkitystä kaikessa tekemisessä. Tasavallan presidentti myönsi Erik Bärlundille vuonna 2017 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Erik Bärlund syntyi Kampissa vuonna 1942. Lapsuusja nuoruusvuodet kuluivat pitkälti urheilun parissa. Urheilu oli lähellä sydäntä ja hän pelasi niin jalkapalloa kuin jääkiekkoakin. Päästyään ylioppilaaksi Ressun lukiosta hän aloitti opinnot opettajakorkeakoulussa ja valmistui 20-vuotiaana kansakoulunopettajaksi. Edessä oli varusmiespalvelus Suomenlinnan rannikkotykistössä. Armeijan jälkeen hänelle oli tarjottu töitä opettajana Säämingissä, mutta kohtalo oli päättänyt toisin. Bärlund oli jo tavannut elämänkumppaninsa ja vaimonsa Ritvan , joka työskenteli Yleisradiossa äänitarkkailijana. Heille syntyi poika Jussi . Bärlund aloitti työt Taivallahden nuorisokodin ohjaajana. Muutaman vuoden jälkeen Kannelmäessä avautui nuorisokodin johtajan paikka. Bärlund valittiin pestiin. Tuohon aikaan oli normaalikäytäntönä, että nuorisokodin johtajalla oli virka-asunto työpaikan yhteydessä. Edessä oli muutto Kannelmäkeen. Bärlund oli mukana seuraamassa Kaarelan kehitystä 60-luvulta aina tähän päivään asti. Elämäntyö nuorten parissa Bärlund toimi Kannelmäen nuorisokodin johtajana vuoteen 2002, jolloin hän jäi eläkkeelle. Yhteensä 36 vuotta nuorisokotia vetänyt Bärlund tunnettiin jämäkkänä ja johdonmukaisena johtajana. Hän on saattanut maailmalle 250 nuorta ja suurin osa heistä on pärjännyt hyvin. Bärlund uskoi yhteistyön voimaan ja antoi suuren arvon vapaaehtoistoiminnalle. Erik urautui aikanaan nuorisovalmennuksen pariin. Karhukissoissa hän oli mukana vuodesta 1970 lähtien ja toimi jääkiekkoseuran tukihenkilönä aina loppuun asti. Kaarela-seuran puheenjohtajana Erik ehti tehdä paljon alueen asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Hänen mottonsa oli: Asukkaita on kuultava, kun heidän asioitaan hoidetaan. Asioiden eteenpäin viemiseksi on tehtävä hommia. Ja kun hommaan ryhtyy, niin se tulee tehdä kunnolla, Eki sanoi. Bärlund oli joka vuosi mukana organisoimassa Kaarela-Seuran Mätäjokifestarit-tapahtumaa ja Itsenäisyyspäivän juhlia. Hän oli aktiivisesti mukana puuhaamassa alueelle Kaarelan jäähallia. Silloin kun Kaarelan suuri johtohahmo ei ollut hoitamassa luottamustoimiaan, hän suuntasi Ruovedelle, Helvetinjärvelle, jossa hänen vapaa-ajan asuntonsa sijaitsi. Bärlund viihtyi luonnon helmassa ja oma mökki järven rannalla tarjosi siihen erinomaiset puitteet. Ekin vaimo ja poika poistuivat perheestä ennen häntä, mikä jätti suuren surun ja vaikutuksen mieheen. Monet olivat ne kerrat, kun hän lähes odotti uudelleenkohtaamista. Nyt tuo toive toteutui. Perhe palasi yhteen. Ekiä jäivät kaipaamaan monet läheiset ja ystävät, veli Kalevi, lukemattomat alueemme entiset jääkiekkoilijat, nuorislaiset sekä tietysti Kaarela-Seuran jäsenet, hallitus ja Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsenet. Kevyet mullat Eki. Pidä vaimostasi ja pojastasi huolta! Teksti ja kuva Jauri Varvikko Erik Bärlund (5.7.1942 30.8.2022) in Memoriam Kaarela-Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja on poissa Su 9.10.2022 klo 10 Kannelmäen kirkko Kantaattijumalanpalvelus Musiikista vastaavat FiBO Players, Vokaaliyhtye CantoNovo ja Anne Myllylä. To 13.10.2022 klo 14 Kannelmäen kirkko –> Kanneltalo La 15.10.2022 klo 14 Kannelmäen kirkko –> Kanneltalo La 15.10.2022 klo 15.15 konsertti Kanneltalossa Raivaaja-Antti ja Kantsun musikantti Kävelykierrokset Kannelmäessä Mirjami Heikkinen, näyttelijä-lausuja FiBO Players, Irene Nurminen ja Magnus Rask / Helsingin kaupunginmuseo, oppaat Vapaa pääsy, ilmoittautumiset: liisa.paatsalo@hel.fi La 15.10.2022 klo 19 Kannelmäen kirkko Rutto, rauha ja riemujuhlat Postmodernia barokkia 1600-luvulta Trad. (Suomi/Norja/Quebec) – Verdier – Buxtehude – Pettersen – Charpentier – Lully – Praetorius – Corelli • Myriam Leblanc ja Meeri Pulakka, sopraano • Ensemble Caprice • Barokkanerne • Suomalainen barokkiorkesteri Liput 10/20/30 (valitse itse hinta) Lisätiedot: https://helsinkiearlymusicfestival.fi/ohjelma Helsinki Early Music Festival Kannelmäessä Kuva Maija Astikainen
4 5.10.2022 VENÄLÄINEN RULETTI on hilpeä seurapeli, jossa pelivuorossa oleva osallistuja ampuu kuudestilaukeavalla rullarevolverilla laukauksen päähänsä. Rullaan on laitettu yksi panos, muut panoskammiot ovat tyhjiä. Eloon jäämisen mahdollisuus on melkoinen, viisi kertaa kuudesta. No, tämä peli on ehkä jo vanhentunut ja tylsä. Suomalaiset ovat loistavina pelialan kehittäjinä keksineet paljon jännittävämmän pelin, kutsuttakoon sitä vaikkapa ”suomalaiseksi ruletiksi”. Siinä rullaan on laitettu kuusi patia, eli joka laukaisulla jysähtää. Kuten nokkela lukija arvanneekin, tarkoitan tässä ikiomaa Fortum-Uniper keissiä. Tapauksessa on otettu aivan järjettömät riskit, jotka ovat kaikki lauenneet. Kuinka näin kävikään? Ensin kaikki tuntui menevän käsittämättömän hyvin; Riskejä otettiin, osteltiin rohkeasti asioita, joita muut varoivat eivätkä uskaltaneet ostaa. Me ostimme. Saadaksemme rahaa me möimme kruununjalokivemme muille. Nyt harmittaa. Rohkea rotan syö, kuten vanha sanonta kuuluu. Joo, niin kävi. Mitä tämä kaikki tulee maksamaan? Kukaan ei vielä tiedä eikä pysty edes laskemaankaan. Ehkäpä 10-15 miljardia euroa on summa, joka saattaa kaatua päällemme. Vertailun vuoksi otan esille Suomen Neuvostoliitolle maksamat sotakorvaukset. Niitä maksoimme monta vuotta, loppusummaksi tuli nykyrahassa 4,5 miljardia euroa. Siis nyt puhutaan kaksin-kolminkertaisesta summasta. Surullisenkuuluisa seikkailu oli myös 1990luvun lopun pankkitukiseikkailu, jonka loppusumma nousi arviolta 10-15 miljardiin euroon. Summaa ei susikaan pysty tarkalleen laskemaan, koska päättäjät eivät halua ainakaan vielä paljastaa koko totuutta. Hirveää se kuitenkin oli. Pankit saivat rahansa valtiolta eli meiltä suomalaisista, jotka menetimme toimivat yrityksemme pankeille, jotka myivät haltuun otetut firman norjalaisille noin 10 % polkuhintaan. Koko lasku ajautui siis kansalaisille, kuten aina tapahtuu ja kaiketi nytkin tulee tapahtumaan. Kukapa muukaan viuluja maksaisi? Hauskaa on se, ettei ketään näistä varsinaisista visionääreistä vaadittu tilille. Nyt he ovat pääsääntöisesti eläkkeellä ja nostavat hyvää eläkettä hyvin tehdystä työstä… Minulla oli suuri ilo ja etuoikeus katsella tätä suurta pankkitukitapahtumaa melko läheltä. SKOP-pankin korkea johto menetti järkensä ja päätti alkaa maailmanvalloituksen. Hyvää rahaa holvattiin kaikkiin mahdollisiin ja etenkin mahdottomiin kohteisiin. Vakuuksia ei tarvittu. Pääasia, että kauppa kävi. Ensin pistettiin sileäksi omat rahat, sitten otettiin lainaa ulkomailta. Ei tarvitse olla ennustaja, kun tiesi, miten tässä kävi. Järkevästi asioita hoitanut entinen pääjohtaja ei voinut katsella poikien touhua vaan teki ”ali-melkkilät” eli ampui itsensä. Ei tämäkään tahtia haitannut, ravit jatkuivat entistä hurjempana. Nyt alettiin tekemään kauppoja. Maailmalta ostettiin kaikenlaista roskaa mikä ei muille kelvannut. Homeisia pilvenpiirtäjiä, uppoavia saaria hotellikylineen… lista on loputon. Vaikka näistä tapahtumista on kulunut jo useita vuosikymmeniä, niin edelleen suuri osa velalliseksi joutuneista maksaa vielä laskuja. Loputtomiin, takaajat eivät pääse heille määrätyistä veloistaan. Mitäpä näitä muistelemaan nyt, kun jo uutta pukkaa. Jotenkin luulen, ettemme tästä kuivin jaloin selviä, vaikka valtio laittaisi parhaat neuvottelijansa asialle. Muistelen, että aikoinaan ns. Sonera-keississä ostimme saksalaisilta viidellä miljardilla markalla puhdasta ilmaa, eli emme saaneet yhtään mitään. Euroiksi käännettynä sehän oli aika vähän… peanuts, small potatoes, sanoisivat jenkit. Otetaanpa tässä vielä yksi visionääri tarkasteltavaksi. Hänhän on tietenkin Putin. Luin jonkin laskelman, että tämä kuuluisa erikoistoimenpide, jolla tuhotaan Ukrainaa kiusaavat natsit, fasistit ja narkomaanit on maksanut osapuolille jo noin 700 miljardia euroa. Loppulasku tulee olemaan kova, koska toimenpidehän on vasta alussa… sitkeitä nitistettäviä ovat… Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Suomalainen ruletti Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Venäjä ei jätä rauhaan Venäjä Kirjoituksia Venäjästä ja Putinista. Readme.fi, 2022, 208 sivua. KIRJAILIJA , dokumentaristi, toimittaja Arvo Tuominen on jälleen julkaissut Venäjään, sen kehitykseen ja hallintoon liittyvän kirjan. Arvo Tuominen on tunnettu monista Venäjään liittyvistä dokumenttielokuvistaan ja tietokirjoistaan. Hän on ollut kiitettävän tuottelias töidensä osalta ja suomalaiset ovat saaneet ammentaa hänen tuotannostaan suuret määrät tietämystä liittyen niin Venäjään, Suomen sodassa menettämiin alueisiin, Suomen ja Venäjän suhteisiin ja niissä vaikuttaneisiin historiallisiin henkilöihin. Katsastelutapa on lähes poikkeuksetta humoristinen ja viihdyttävä. Viime vuosina Tuominen on keskittynyt kirjoissaan entistä suurempiin linjoihin, joita hän höystää ja tukee yksittäisillä tarinoilla ja tapahtumilla. Vuonna 2018 ilmestyi kirja Karjala: koko tarina, vuonna 2019 Vladimir Putin: koko tarina ja vuonna 2020 Suomi & Venäjä: koko tarina. On selvää, että Tuomisella tarinaa riittää, eikä tämäkään ole vielä koko tarina. Ja miten tarina voisi loppuakaan, kun Venäjä jatkaa aggressiivisesti uusien tarinoiden synnyttämistä. Nyt julkaistussa kirjassa Venäjä Kirjoituksia Venäjästä ja Putinista ollaan aktuaalien asioiden äärellä. Tuomisen sarkastinen kerrontatapa ei ole kadonnut minnekään, vaikka itse teema ei olekaan hauska, vaan monella tavoin surullinen. Kirjassa käydään läpi ajankohtaisen tilanteen syntymiseen johtaneita syitä ja taustoja. Haetaan lähtökohtia historiasta ja kulttuurisista erityispiirteistä sekä verrataan aikaisempia tapahtumia nykyisiin. Toistaako Venäjä historiallisia virheitään? Kykeneekö se uusiutumaan vai onko se tuomittu kulkemaan samaa kehää uudestaan ja uudestaan? Arvo Tuomisen huomiot ovat teräviä ja loogisia. Hän vyöryttää eri tasoilla tapahtuvia syy-seurausketjuja sivu sivulta, unohtamatta mielenkiintoisia yksityiskohtia ja kansallisia erityispiirteitä. Eri osasista muodostuu kokonaiskuva, jota ei voi kiistää. Miten tällaisen yhteiskunnallisen ja historiallisen kansainvälisen kriisin olisi voinut estää, jos kaikki sen osaset toimivat negatiivisten ennakko-odotusten mukaisesti? Tuominen antaa ymmärtää, että vaikka Venäjän tarkoitus olisikin saada pysyviä suhteita muiden kanssa aikaan, niin se itsekeskeisesti ’ryssii’ ne joka tapauksessa, koska ei osaa muuttua, ei ottaa naapureitaan riittävästi huomioon, ei asettua muiden saappaisiin, vaan jatkaa isovenäläistä sortopolitiikkaansa ja olettaa saavuttavansa poliittisia päämääriä uhkailemalla ja väkivallalla. Kirjassa käydään läpi Venäjän ja lännen suhteiden kehitystä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Käsitellään Venäjän ja Ukrainan suhteiden kriisiytymiseen ja sotaan johtaneita syitä. Haetaan paralleeleja historiasta ja aiemmista hallitsijoista. Tuominen ei jää pohtimaan heittojensa paikkansa pitävyyttä, vaan toteaa ne ja jatkaa matkaa. Kyse on tietysti lukijan viihdyttämisestä. Jos joka kohtaan olisi jääty pohdiskelemaan liian pitkäksi toviksi, olisi luettavuus kärsinyt. Sen seurauksena kirjaan on kertynyt paljon yleistyksiä ja stereotypioita, jotka jättävät Venäjää syvemmin tuntevan mietiskelemään. Onko näin vai ei ole? Kirjailija ammentaa selvästi useasta lähteestä, mikä on hyvä, koska näin kirjaan on saatu runsaasti konkreettisia olettamia, tilkkuja, joiden kautta täkki täydentyy peitoksi. Aiemmista teoksista poiketen tämä kirja on negatiivisin Tuomisen Venäjä-kirjoista. Ennen Ukrainan sotaa julkaistuissa teoksissa venäläisten edesottamuksia käsiteltiin hauskemmin, humoristisina historiallisina kommelluksina ja sattumina, jossain määrin jopa ihaillen, tosiasiat kuitenkin todeten. Näin se nyt vain meni. Nyt ollaan paljon vakavammin liikkeellä, sillä prosessi ja sota ovat kesken ja aiheuttavat tuhoa koko Euroopalle. Aiemmin Tuominen oli nähnyt Putinin panoksen maalle jossain määrin positiivisemmassa valossa. Nyt hän pudottaa maan hallitsijan takaisin muiden autoritaaristen hallitsijoiden joukkoon, joiden samat ylimieliset virheet toistuvat vuosisadasta toiseen. On selvää, että Tuominen on joutunut ottamaan huomioon vallitsevan tilanteen ja kansallisen mielipideavaruuden. Olisi vaikea vääntää vitsiä asioista, joissa kuolee suuria määriä ihmisiä päivittäin. Teos on hyvin kasattu kokonaisuus todella laajasta teemasta. Kirja ei menetä punaista lankaansa loppua kohden, vaan itse asiassa vetää Viipuriin liittyvällä tarinalla kaiken jännästi kasaan. Kirjallisesti ja rakenteellisesti Tuomisen parhaimpia teoksia, ellei paras. Jauri Varvikko Kannelmäestä kaikille kiva paikka KANNELMÄEN D-ASEMA on toiminut Klaneettitiellä lähes kuusi vuotta. Se on avoin kohtaamispaikka ja kansalaistoiminnan keskus Kannelmäen juna-aseman ja Sitratorin tuntumassa. Se on tullut monelle kannelmäkeläiselle tutuksi mieluisasta ja maksuttomasta toiminnastaan. Tilaa ylläpitää Diakonissalaitos. D-aseman toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä alueen asukkaiden, vapaaehtoisten ja palkattujen työntekijöiden kanssa. Asema työllistää tällä hetkellä kolme päätoimista yhteisötyöntekijää. Erilaista toimintaa D-asema järjestää asukkaille erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja, mm. työpajoja, toimintaryhmiä, retkiä, keilausta ja mölkyn pelaamista. Tiistaisin asemalla on klo 11-13 D-Kahvila, jota ylläpidetään vapaaehtoisvoimin. Tarjolla on niin kahvia, mehua kuin erilaista purtavaakin, esim. leipiä tai keittoa. Kahvila on kaikille avoin ja ei maksa mitään! Samana päivänä järjestetään myös kielikahvila klo 16-17. Se on suunnattu vieraskielisille ja tarkoituksena on harjoittaa suomen kielen taitoja leppoisassa ilmapiirissä keskustellen. Myös tämä kahvila on ilmainen ja avoin kaikille. Maanantaisin D-asemalla on Naisten aamupäivä klo 11-12.30. Myös tämä tilaisuus on maksuton ja sinne on kaikille vapaa pääsy. Hävikkiruokaa! D-aseman hävikkikioski jakaa hävikkiruokaa asukkaille kolme kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10-11. Hävikkiruoka saadaan alueen lähikaupoista, kuten Sitratorin Alepasta ja KMarketista sekä Kaaren Prismasta. Hävikkiruoasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua kioskilla tai puhelimitse, jolloin hävikkipussin voi noutaa seuraavalla kerralla. Noudolle sovitaan aika, jotta ei tarvitse jonottaa. Perjantaisin pidetään Soppa42-päivä, jolloin yhteisö kokkaa etänä. Tarvikkeet saa Dasemalta. Vaihtuva vapaaehtoinen päättää ruuan ja valmistaa sen D-asemalla, opettaen samalla muille osallistujille, jotka kokkaavat omassa kotikeittiössään etäyhteyden päässä. D-aseman henkilökunta auttaa teknisen toteutuksen kanssa, haastattelee ja ohjaa etänä osallistuvia. Ohjelmaa kaikille Syyskuussa D-asema on järjestänyt useita erilaisia tapahtumia. On käyty sienestysretkellä, teatteriretkellä Kanneltalossa, keilaamassa, poimimassa omenia Malminkartanossa, pidetty D-asemien yhteiset mölkkymestaruuskilpailut. Syksyyn kuuluu myös perinteiset Kannelmäen syyssiivousviikot. Tuolloin D-asemalla pidetään kirppari, jonne ihmiset voivat tuoda ennakkoon ehjiä ja puhtaita vaatteita ja tavaraa, jotka sitten jaetaan halukkaille ja niitä tarvitseville. Maanantaisin D-asema järjestää Taloyhtiöteatteria Kaarelantie 86 kerhotilassa. Teatteriohjaajana toimii vapaaehtoinen. Mölkkyä pelataan tiistaisin ja keskiviikkoisin välillä joogataan Kannelmäen nuorisotalolla. Ota yhteyttä, osallistu tai tule vapaaehtoiseksi D-aseman työntekijöille voi soittaa mistä tahansa asiasta. He juttelevat, etsivät ratkaisuja ja jakavat ajankohtaista tietoa. Asemalla on käytössä kaksi tietokonetta asukkaiden käyttöön ja työntekijät avustavat asioinnissa. D-aseman tilat ovat varattavissa asukkaiden käyttöön myös iltaisin ja viikonloppuisin. Vapaaehtoisten järjestämä D-kahvila tarjoaa maksutta kahvia ja syötävää.
5 5.10.2022 MINUSTA ON TULLUT VALITTAJA . Erityisesti kohteenani ovat olleet kukkakaupat. Lounasruoasta ja kalatiskin tuotteistakin olen valittanut. Netissä tapahtuva valitus tekee kaiken helpoksi. Ei tarvitse pelätä kasvojen menettämistä, jos kaupan tiskillä tai kassalla suureen ääneen selittäisi saaneensa edellisellä kerralla ala-arvoisen tuotteen ja myyjällä olisikin uskottava selitys. Siinä sitten häpeäisin. Joudun myöntämään ja ihmettelemään miten kohteliaasti ja sovittelevasti valituksiini on vastattu. Kun ostin samana päivänä kukkakauppaan tulleen auringonkukkakimpun ja kotiin tullessa yksi kolmesta kauniista kukasta oli täysin nuukahtanut, päätin valittaa. Saman oli tehnyt moni muukin. Yrittäjän valitus lähti Hollantiin, mistä kukat olivat tulleet. Hämmentävin selitys tuli Tuusulasta Lottamuseosta. Ensin kerrottiin että henkilökunnan kanssa oli kesällä ongelmia. Mutta tietämättämme olimme syöneet lottien ohjeilla tehtyä ruokaa. Emme ymmärtäneet miten erilaista ruoka on kun sitä ei valmisteta yltäkylläisissä olosuhteissa. Tulevan talven erilaista elämää varten hyvää harjoittelua. Mietin voinko asentaa parvekekukkiini kaamosvalot ja samaan aikaan käyn katsomassa kauden huikeita musikaaleja enkä ollenkaan ajattele sähkön kulutusta. Helsingin Kaupunginteatterin Priscilla, aavikon kuningatar täyttää ennakko-odotukset ja osin myös ylittää ne. Luvassa oli bilemusikaali. Priscillan bileet ovat äänekkäitä, värikkäitä, yllätyksellisiä ja huikeiden valojen uskomatonta leikkiä. Samuel Harjanteen ohjaama Priscilla kertoo kolmesta taiteilijasta – heistä kaksi drag queeniä ja yksi transnainen, jotka töiden puuttuessa yhdistävät voimansa ja taitonsa ja lähtevät huonokuntoisella bussilla valloittamaan Australiaa. Stephan Elliottin ja Allan Scottin käsikirjoittama musikaali perustuu 1994 ensiiltansa saaneeseen elokuvaan. Helsingin esityksestä kiitokset kuuluvat hienolle koreografialle, lavastukselle, äänija valosuunnittelulle, puvustukselle, naamioinnille, muusikoille, tanssijoille, näyttelijöille ja ennen kaikkea Clarissa Jäärnille, Lauri Mikkolalle ja Niki Rautènille . Tampereen Työväen Teatterin Momentum 1900 on Sirkku Peltolan ja Heikki Peltolan rakentama huikea tarina Suomen osallistumisesta Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900. Venäjän vallan alainen maankolkka saa hienon tilaisuuden esitellä taidettaan ja osaamistaan. Eniten musikaalista saa irti, jos edes vähän tietää ajankohdan tapahtumista ja poliittisesta tilanteesta. Mielenkiintoinen sekoitus on asetelma, missä valtaosa roolihenkilöistä Martti Suosalo kuvanveistäjä Ville Vallgrenina joukon johdattelijana on ”oikeita historian henkilöitä” ja musikaalin rakastavaiset fiktiivisiä henkilöitä. Toisilleen kipakasti naljaileva iäkäs aviopari, vuosikausia kotoa poissa pysynyt tytär, teini-ikäinen poika, kuikkien äänet ja loppukesän satoisa luonto. Kaiken yllä leijuu haikeus kesän loppumisesta ja sen ohella myös tieto oman elämän rajallisuudesta. Helsingin Kaupunginteatterin Areena-näyttämöllä tämä kaikki ja paljon muuta Ernest Thompsonin 1979 kirjoittamassa näytelmässä Kultalampi. Kultalampi on tuttu elokuvasta ja monista teatteriesityksistä. Tarinan ajattomuus ja koskettavuus eivät ole kadonneet tai menettäneet merkitystään. Kultalammen keskeisissä rooleissa loistavat Ethelinä Heidi Herala ja Normanina Juhani Laitala . Ethel kantaa huolta miehensä horjuvasta terveydestä ja yrittää suhtautua ymmärtäväisesti tämän muistihäiriöihin. Kultalammen pariskunta on jo hieman kyllästynyt liian tuttuna etenevään elämäänsä. Lopun pohdinnat kuolemasta ja sen väistämättömyydestä lohduttivat ja kannattelivat koko esitystä. Näytelmästä oli helppo pitää. Verkkaisuus jätti hyvän olon. Jos näytelmän nähtyään tai muutenkin jää miettimään miten oma vanhuus sujuu, kannattaa tulla Pitäjänmäen kirkolle keskiviikkona 5.10. klo 11. Silloin vietetään vanhustenviikon juhlaa Parempaa ikää Konalassa ja Pitäjänmäellä. Ylilääkäri, geriatri Maritta Hyvärinen kertoo mistä on hyvä vanhuus tehty. Esitelmän ja taukojumpan jälkeen on tarjolla lounas (hinta 7 euroa) ja klo 13 alkaa konsertti: Niina Lahtinen , sopraano; Jussi Vänttinen , baritoni ja Kylli Ahola , piano. Leena-Maija Tuominen Asiakas luulee olevansa oikeassa Kaarelan Omakotiyhdistys ry vuosikokous 21.11. klo 18 Kaarelantie 86 kerhohuone Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa • Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta • Kirkollisen keskustelun ja päätöksenteon on oltava avointa • Kannelmäen seurakuntakeskuksen uudisrakennus saatava pikaisesti seurakuntalaisten käyttöön • Uskoa, toivoa, rakkautta Seurakuntavaalit ennakkoäänestys 8.-12.11. ja varsinainen vaalipäivä 20.11.2022 Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen Kaarela seuran hallituksen jäsen #luottamusmiesauvinen #kantsunkundi www.petteriauvinen.fi Petteri Auvinen Apollon yläkoulun esittely ke 10.11. klo 18-19.30 Ilmoittaudu osoitteessa: apollonyhteiskoulu.fi Toivotamme huoltajat ja oppilaat lämpimästi tervetulleiksi. Esittely tapahtuu Meetin välityksellä. ke 9.11. klo 17.30-18.30 Esittely tapahtuu Meetissä tai paikan päällä (Kaarnatie 4) hierontaote.fi Pelikuja 2 KAIKISTA HOIDOISTA ! -20% Aseman toimintaan osallistuu kymmeniä vapaaehtoisia ja uudet ovat tervetulleita. Viimeisten laskujen mukaan meillä on ollut viime vuoden aikana 47 vapaaehtoista, sanoo yhteisötyöntekijä Vili Kinnunen . Toivomme, että kaikki lähtisivät rohkeasti mukaan toimintaan. Vapaaehtoiset pyörittävät mm. työpajoja ja kahvilaa, ohjaavat, tekevät kahvilaa varten ostoslistan ja tarjoilevat syötävää. Osa vapaaehtoisista näyttää olevan samoja kuin seurakunnalla. Useat vapaaehtoiset toimivat monissa paikoissa vapaaehtoisina, Vili kertoo. Sitoutunutta porukkaa Vili Kinnunen on ollut D-asemalla töissä vuodesta 2018. Vilillä on kanssatyöntekijöinään kaksi vakinaista yhteisötyöntekijää, Patrik Saari , joka aloitti tänä kesänä ja Taru Tuomola , joka on ollut mukana vuodesta 2020. Mukana tiimissä on myös harjoittelija Mohamed Hameesh. D-asema toimii kolmen vuoden hankkeina. Nykyinen hanke, joka on toinen, loppuu tämän vuoden lopussa. Työntekijöiden jatko on kiinni rahoituksen jatkumisesta. Olemme jättäneet hakemuksen STEA:lle. Seuraavan hankkeen rahoitus selviää joulukuussa, Vili sanoo. – Toivomme, että homma jatkuu. Toiveita, risuja ja ruusuja Kannelmäkeläinen Toni Soutsaari on ollut mukana D-asemalla sen toiminnan alkamisesta asti. Alkuun hän oli mukana myös vapaaehtoistyössä. D-asema on hieno juttu, mutta se on nykyisin auki liian vähän. Redut ja ohjelma ovat ok, mutta ennen sai tehdä ite, homma oli omatoimista, nyt ohjattua. Jengi on pysynyt aika samana, mutta nyt mummoja on liikaa, Toni kuittaa. Vili Kinnunen sanoo, että toimintaa on ensimmäisen kolmivuotiskauden jälkeen muutettu. Päiväkeskusmainen toiminta muuttui uuden hankkeen myötä ja koronan siivittämänä, entistä enemmän asukkaiden toimijuutta ja osallisuutta tukevammaksi. Ovet ovat auki toiminnan puitteissa ja toimintaa järjestävät niin asukkaat, vapaaehtoiset, henkilökunta kuin alueen muut toimijatkin. Kannelmäkeläinen Taina Vepsäläinen , joka oli myös alussa laittamassa toimintaa pystyyn, on samoilla linjoilla Tonin kanssa. Tää on ihan jees juttu, mutta ei mielestäni vastaa tarpeita. Tää oli alkuun matalan kynnyksen paikka, ei oo enää. Päivätoimintaa saisi olla enemmän. Olisi kiva, jos saisi tulla ja mennä vapaasti, Taina kuittaa. Vili sanoo, että D-asema on kaikille avoin tila. Painopiste ei ole tällä kolmivuotiskaudella päiväkeskustoiminnassa. Monilla on pinttynyt käsitys, että toiminta olisi tarkoitettu vain tietylle kohderyhmälle. Ymmärrämme myös, että kaikille avoin osallistujalähtöinen toiminta saattaa joistakin, erityisesti päiväkeskustoiminnassa mukana olleista, tuntua hankalammalta liittyä. Mutta otamme kaikkien asukkaiden halut ja toiveet huomioon ja pyrimme pitämään tilan mahdollisimman kynnyksettömänä kaikille. Meidän toiveemme on, että Kannelmäestä tulisi kaikille kiva paikka. Olisi hienoa, jos alueelle saataisiin myös päiväkeskusja muuta kohderyhmätoimintaa. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kannelmäen D-asema Klaneettitie 11, 00420 Helsinki Vili Kinnunen, 050 4466 164, vili.kinnunen@hdl.fi Taru Tuomola, 050 307 7150, taru.tuomola@hdl.fi Patrik Saari, 050 463 9831, patrik.saari@hdl.fi FB: Dasemakannelmaki Taina Vepsäläinen on käynyt D-asemalla jo vuosia. Patrik Saari aloitti työt asemalla kesäkuussa.
6 5.10.2022 Kaustisenpolku 3, C-rapun vieressä Puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Avoimet ovet tiistaisin klo 12-18. Muuten ajanvarauksella. • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Ensimmäinen sotajouluni VUOSI 1939 tuli mieleeni nykyisen sotaisan uutisvirran nostattamana. Kesä oli ollut lämmin ja aurinkoinen, kuten nytkin. Syksyllä Saksa oli aloittanut sodan vallaten Puolan. Tosin se ei pikkupojan mieleen silloin vielä painunut, mutta muistan, että isä kutsuttiin joihinkin sotaharjoituksiin. Liikekannallepanoharjoitukseksi sitä kaiketi silloin nimitettiin. Minulle syksy merkitsi koulunkäynnin aloittamista. Olin tosin 6 vuotiaana vielä alaikäinen. Äiti kaiketi arveli, että hänellä olisi hieman helpompaa, jos olisin edes osan päivää muualla. Hänellä oli kaksi pienempää lasta pikkuveljeni ja sisareni hoidettavanaan ja lisäksi vielä talon navetassa lehmät. Vanhemman sisareni kanssa kävelinne kolmisen kilometriä Erkylän kartanon rakennuttamaan kouluun, joka oli maamme ensimmäisiä kansakouluja. Minun aloittaessa siellä oli vain kaksi luokkahuonetta. Yhdessä luokassa olimme me 1-3 alaluokan oppilaat ja toisessa olivat 4-6 yläluokkalaiset, jossa oli vanhempi sisareni. Opetuksesta jäi ikuisesti mieleeni, kun opettaja kävi aina tunnin alussa siirtämässä kynäni oikeasta kädestäni vasempaan. Siitä asti olen katsonut kateellisina vasenkätisten kaunista käsialaa, kun en aina tahdo saada selvää omista raapusteluistani. Isä sai määräyksen rintamalle heti joulukuun alussa. Kirjeitä luettiin ja jouluksi odotimme isää kotiin. Lomalle hän tulikin. Ilmeisesti vanhempien puheissa mainittiin usein nimet Molototov ja Stalin. Ilmeisesti tämän vuoksi muistan jo oikealla kädelläni raapustaneeni kouluvihkojen sivuille ”molotohvin” ja ”talinin” tikku-ukko kuvia. Koulussa valmistautuduttiin joulujuhlaan, johon myös vanhemmat kutsuttiin. Olin poikasena hyvin ujo ja ehkä opettaja katsoi, että juuri sen vuoksi minä olen sopiva lukemaan aapiskirjassamme oleva runo Kissimirrit valokuvaamossa. Ja niinhän minä siten vuorollani polvet vapisten marssin luokan eteen ja totisena luin runon. En muista siitä enää kuin valokuvaajan sanat: ”Eihän nyt noin saa mököttää, iloa silmiin kissit” Vasta aikuisena näin Kannelmäessä olleen valokuvaamon seinällä mainosplakaatin, jossa oli kuva kolmesta kissimirristä ja tämä runo kokonaisuudessaan. Pyysin sitä itselleni, mutta valokuvaamon omistaja sanoi, että se on heidän mainosplakaattinsa eikä voi antaa sitä, mutta lupasi tiedustella olisiko niitä vielä jossain. Valokuvaamo lopetti kuitenkin toimintansa pian tämän jälkeen. Ja niin jäin vaille kissimirriplakaattia ja minulle tärkeätä runoa. Oiva Björkbacka WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Tanotorvi Facebookissa! Osallistu tai anna vaikka juttuvinkki! www.facebook.com/Tanotorvi Venäläinen tulkinta-avaruus jäi neuvostoajalle Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a NL:n hajoamisen aikaan Jäljet pelottivat neuvostojohtajia. Väkijoukko tunkeutui Itä-Saksassa Stasin arkistoihin. Arkistot avattiin. Jokainen pääsi tutustumaan siihen mitä itsestä oli kirjoitettu. Koputtelijoiden, ilmiantajien nimet kävivät ilmi Stasin asiakirjoista. Sama uhkasi tapahtua Venäjälläkin. Lubjankan sisällä KGB:n virkailijat vapisivat kun rakennuksen edustalla Dzhersinskin patsasta heilutettiin. Viime hetken pelastus tuli kun ilmoitettiin että KGB:tä supistetaan 30%:lla ja se vastaisuudessa keskittyy pelkkään teollisuusvakoiluun länsimaissa. Huh, tämä onneksi kelpasi väkijoukoille. Tosiasiassa supistaminen jäi paljon pienemmäksi kuin luvattu. KGB pilkottiin osiin ja osien summa oli jokseenkin sama kuin ennenkin. Edes palkkauksessa ei tapahtunut notkahdusta kuin lyhyeksi aikaa. Vähäinenkin KGB:n kapteeni sai saman kuin suuren teollisuuslaitoksen johtaja. Väite Putinista taksinkuljettajana on liioiteltu, vaikka saattaa olla todenmukainenkin. On kyllä varmaan ollut kova isku jos on yhdenkin matkan joutunut ajamaan. Herrat on herroja, Venäjällä varsinkin. Gorbatshovin osuus Nimenomaan KGB nosti Gorbatshovin rehellisnaamaisena maalaispoikana valokeilaan. Juri Andropov, Budapestin teurastajana tunnettu KGB:n johtaja piti Gorbatshovia suojattinaan. Gorbatshovin nousu Keskuskomiteaan on KGB:n ja Andropovin aikaansaannos. Hurmuripoika Gorbatshovin ulkomaanmatkat alkoivat myös KGB:n suosituksesta. Gorbatshov jäi jo alussa velkaa. Näinpä Gorbatshov heti vaikeuksien koittaessa määräsi ulkomaantiedustelun irrottamisen KGB:stä sekä Presidentin arkistojen suojaamisen Kremliin. Käytännöllisesti kaikkien ulottumattomissa olevan 200 000 tärkeimmän asiakirjan suojaaminen siten, ettei niihin päästä käsiksi. Järkyttävää, rikollista aineistoa Jeltsinin mukaan. Gorbatshov irrotti ensimmäisen päähallinnon siten että KGB ei saanut osumaa. Arkistot, toimintatyyli, menetelmät ja periaatteet säilyivät muuttumattomina vaikka maa vaihtui alla. Toiminta jatkui sellaisenaan Primakovin alaisuudessa, joka oli jo nuoruudestaan tiiviisti KGB:n mies. Tavoitteissa ei tapahtunut muutosta. Maan vaihtumisesta oli jopa hyötyä kun ”vapaa” Venäjä toivotettiin tervetulleeksi lännessä ymmärtämättä että asenteet ja tavoitteet olivat silti NL:n aikaiset. Suomalaisen yhteiskunnan vyöryttäminen jatkui melkein keskeytyksettä. Jeltsinin osuus Jeltsininkään osuutta ei ole syytä väheksyä. Jeltsin hyväksyi raakalaismaisen Tshetsenian ensimmäisen sodan yhtä halukkaasti kuin Gorbatshov oli halunnut jatkaa vastaavaa toimintaa Afganistanissa. Jeltsin hyväksyi KGB:n ja GRU:n organisaatiouudistukset. Jeltsinin aikana voidaan kysyä mitkä kaikki Moskovan 8000 pankista oikeastaan olivat KGB:n peitteitä ja missä mitassa oligarkkien takana lankoja liikuttivat KGB:n miehet. Osa oligarkeista on ollut KGB:n bulvaaneja, joskin asemissa joita monikin pitäisi melko mukavina. Organisaatiomuutos GRU, sotilaallinen vakoilu jatkui kuten ennenkin, samalla henkilömäärällä. KGB jaettiin FSB:hen ja SRV:hen sekä muutamiin muihin pienempiin virastoihin. Menetelmät, peilikuva Toiminta jatkui kuin peiliin katsomalla. Venäläiset pitävät itsestään selvänä että muiden tavoitteet ovat yhtä väkivaltaisia kuin omatkin tavoitteet. Ja että muutkin käyttävät samoja rikollisia menetelmiä. Pieni kauneusvirhe peilissä on miten KGB/GRU/SRV:n väkimäärä on sadoissa tuhansissa kun länsimaissa vastaavissa järjestöissä on töissä vain satoja, ja USA:ssa joitakin tuhansia. KGB, valvoo ja rankaisee Venäjän sisällä kuria pidetään samoilla periaatteilla kuin neuvostoaikanakin. Yksilö on lähes yhtä seurattu kuin neuvostoaikanakin. Poikkeamat rangaistaan. Petturuus rangaistaan kuolemalla. KGB/FSB:n kniigoissa on edelleen ihmisen koko henkilöhistoria. Tavoitteet Venäjän ekspansiivinen ulkomaanpolitiikka on jatkunut samanlaisena NL:n ajoista. KGB:n jälkeläiset, Putin ja iso osa Venäjän kansasta on katsonut olevansa sodassa lännen kanssa ja nyt se on ihan oikeassa sodassa. Itsensä toteuttava ennuste, voisi sanoa. Lähde: Oleg Gordievsky Inna Rogatchi Sokea peili, 1997 Esko Karinen HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Tervetuloa syksy! Syksyn villamatot nyt meillä. Suri-villamatto alkaen 80x200 cm 175 € Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi HUOLTO JA KATSASTUS TULE TUTKITUTTAMAAN AUTOSI, JOS • Polttoaineen kulutus on lisääntynyt • Ajettavuus on huonontunut • Suorituskyky ja teho heikentyneet KOKEILE MUOVIKORJAUSTA! VAURIOITUNEIDEN MUOVIOSIEN KORJAUS ON UUSIMISTA EDULLISEMPAA. LOPPUTULOS SAMA. 198€ RENKAIDEN VAIHTO HUOLLON YHTEYDESSÄ VELOITUKSETTA Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi Katsastustoimiston maksu veloitetaan erikseen Sis. huollon, auton ennakkotarkastuksen ja katsastusasemalla käynnin. TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M
7 5.10.2022 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tässä tulee hyvä lehti! ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 23.000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. TALOUDESSANI ASUSTAA ehta k-poppari. Mikä se sellainen on? Henkilö, joka pitää erittäin paljon eteläkorealaisesta pop-musiikista ja seuraa eri yhtyeitä, harrastaa k-pop-tanssia ja tietää Korean pop-kulttuurista sen, mitä asioihin perehtyneen k-pop-fanin tarvitsee koskaan tietää. Musiikin lisäksi häntä kiinnostaa K-draama, eli korealaiset draamasarjat. Olemme katsoneet muutamia sarjoja yhdessä, ja viihtyneet niiden parissa. Viimeisin sarja, jonka katsoimme, kertoi korealaisesta autismikirjolla olevasta asianajajasta. Sarja viihdytti, mutta herätti myös pohtimaan korealaisen ja suomalaisen kulttuurin eroja. Yhdessä sarjan jaksossa oli hääpari, mies ja nainen, joka ei lopulta mennytkään naimisiin, koska nainen rakastikin naispuolista ystäväänsä. Katseluseuranani ollut nuori henkilö ei ymmärtänyt, miksi asiasta tehtiin niin suuri juttu. Mikä uutinen ylipäänsä on naispari? Kai ihminen saa rakastaa ketä haluaa? Sanoin, että Korea on aika paljon vanhoillisempi maa kuin Suomi, kehitystä tapahtuu, mutta pikkuhiljaa. Sarjan asianajaja eli tähtihetkiään oikeussalissa. Siellä nähtiin monenlaisia dramaattisia kohtauksia. Erään kerran syyttäjä alkoi voidella tuomaria kyselemällä hänen sukujuuristaan ja selvittelemään, ovatko tuomari ja syyttäjä sukulaisia. Ja kuinka ollakaan, olivathan he, vaikkakin kaukaista. Mutta syyttäjä oli sukuketjussa ylempänä kuin tuomari, ja hän yritti käyttää tätä hyväkseen saadakseen peliaikaa oikeussalissa. Me nuoren henkilön kanssa ohjeistimme kotisohvalta kilvan tuomaria, ettei hän taipuisi sorron alla vaan toimisi oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti, rehellisesti. Ja mikä helpotus, että tuomari ei sitten lotkauttanut korvaansakaan lipeville puheille vaan perusti päätöksensä oikeudellisiin faktoihin ja tähtiasianajajan esiintuomiin puoltaviin seikkoihin. Ei Suomessa vaan tällaista ole, huokailimme huojentuneina. Toisessa jaksossa oikeussalissa todistaja hieroi peukaloa ja etusormea yhteen ja osoitti eleensä yleisössä istuvalle miehelle. Minä huusin, että näin se raha taas puhuu, todistaja on lahjottu ja fyffet lyödään käteen heti kun oikeuskäsittely on ohi! K-poppari katsoi minua merkitsevästi ja kertoi, ettei kyse ollut mistään money talks -hommasta vaan naistodistaja näytti yleisössä istuvalle miehelle korealaisen sormisydämen, sillä hehän ovat pari ja seurustelevat. Olin silmät ymmyrkäisinä siitä, että rakkautta leijui oikeussalissa ja siitä, että kuinkahan paljon minulta lopulta menee koko sarjasta ohi, kun en ymmärrä paikallista elekieltä yhtään. Ja sitten. Sarjan päähenkilö otti ja rakastui. Hän suuteli deittiään kotitalonsa edustalla treffien päätteeksi. Ja koska hän asui vielä kotona, hiippaili isäukko yläkerran parvekkeella ja kyttäili kiihtyneenä, mitä tytär oikein tekee ja kuka se mies oli. Nuori henkilö katsoi minua kysyvästi ja kysyi: ”Mitä se sille isälle kuuluu, kenen kanssa toi pussailee?” Ei kuulu yhtään, vahvistin. Ainakaan täällä urbaanissa suurkaupungissa nimeltä Helsinki. Asianajajan rakkaustarina oli mutkikas, mutta päättyi onnellisesti. Hän päätyi yhteen miehen kanssa, vaikka olikin lähellä, että näin ei olisi käynyt, koska asianajaja on autismikirjolla. Autismikirjoa käsiteltiin sarjassa häpeän kautta ja se nähtiin elämää vaikeuttavana esteenä. K-poppari ihmetteli, miksi autismikirjostakin tehtiin niin iso juttu. Mitä hävettävää siinä muka on ja miten niin onnellinen elämä olisi autismikirjon henkilölle mahdotonta saavuttaa? En minäkään ymmärrä, sanoin. Todella vanhanaikaista ajatella niin. Toista se on täällä modernissa Suomessa. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Kotisohvalta kulttuurimatkalle Koreaan Kipuja, jumeja tai kiristystä kehossa? Me olemme apunasi! •OSTEOPATIA •LASTEN OSTEOPATIA •HIERONTA •PURENTALIHASHOITO •KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS www.kehokaari.. Kaustisenpolku 5 050 567 5649 HELSINGIN KAUPUNKI järjestää yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointia edistävien järjestöjen kanssa ikäihmisille suunnatun Anna arjen liikuttaa -tapahtuman Kanneltalossa 14.10.2022. Tapahtumaan kutsutaan mukaan kaikki länsihelsinkiläiset ikäihmiset ja heidän läheisensä sekä ikäihmisten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma Itä-Helsingissä oli menestys ja se koettiin erittäin tarpeelliseksi koronapandemian varjostamien vuosien vuoksi. Tapahtumassa kaupungin eri palveluiden työntekijät ja alueen järjestöt tarjoavat ikäihmisille kootusti tietoa alueellisista vapaa-ajan mahdollisuuksista ja harrastuksista sekä keskustelua arjen liikkumisesta ja sen merkityksestä. Tiedon lisäksi tapahtumassa on tarjolla halukkaille monenlaista mielekästä tekemistä, kahvittelua ja kiireetöntä kohtaamista. Viime syksynä järjestetty tapahtuma itähelsinkiläisille ikäihmisille oli pilotti, joka keräsi paikalle yli 400 ikäihmistä kahden päivän aikana. Tämän vuoden tapahtuman aluerajaus Länsi-Helsinkiin pohjautuu vahvasti dataan – tapahtuma viedään sinne, missä tarve on suuri. Anna arjen liikuttaa -tapahtuma järjestetään tänä vuonna kahden päivän sijaan yhtenä päivänä, ja paikalle odotetaan vähintään 200 länsihelsinkiläistä senioria. Koronapandemia on rajoittanut poikkeuksellisella tavalla ikäihmisten arjen elinpiirejä ja rutiineja, sosiaalisia kontakteja sekä harrastuksiin osallistumista. Säännöllinen liikkuminen ja liikkeelle lähtö on ikääntyessä erityisen merkityksellistä toimintakyvyn säilymisen kannalta. Arjen moninaisen liikkumisen huomioiminen tukee ikääntyneiden itsenäistä elämää omassa kodissaan. Tapahtumassa liikkuminen nähdään liikuntaa laajempana asiana. Eri ihmisille mielekkään ja liikkuvan arjen luovat esimerkiksi sosiaaliset kontaktit, liikkuminen lähiympäristössä, kulttuuritoiminta tai vertaisen seura ja osalliseksi pääseminen. Sama näkemys ohjaa kaupungin liikkumisen edistämistyötä kokonaisuudessaan, toteaa Helsingin kaupungin liikkumisohjelman erityissuunnittelija Taija Savolainen . Helsingin kaupunki panostaa ikäihmisten liikkumiseen vahvasti. Ikäihmisten liikkumista mahdollistetaan tehokkaimmin huomioimalla liikkuminen kaikessa kaupungin toiminnassa: kehittämällä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita, vahvistamalla liikkumisen tukea sosiaalija terveyspalveluissa, lisäämällä ikäihmisiä kiinnostavaa kulttuurija vapaa-ajan toimintaa sekä kehittämällä ikäihmisille suunnattua viestintää ja digitaalisia palveluita. Lisätietoa osoitteessa tapahtumat.hel.fi Anna arjen liikuttaa -tapahtuma ikäihmisille Aika: perjantai 14.10.2022 klo 8.30-12.00. Paikka: Kanneltalo, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki Viime syksynä menestyksekkäästi pilotoitu ikäihmisten Anna arjen liikuttaa -tapahtuma saa jatkoa MIKSI MEILLÄ 70 vuotiailla oli aiemmin lupa matkustaa klo 9 14 välisenä aikana puoleen hintaan, eli 1,40 eurolla, myös kertalipulla? Se muutettiin, olisiko pari vuotta sitten, vain kuukausilipulla kulkeville. Vaikka sitten kulkisimme rollaattorilla tai pyörätuolilla, on oltava voimassa oleva lippu. Kuitenkin meitä nuoremmat lastenvaunuilla tai rattaiden kanssa kulkevat, meitä huomattavasti nuoremmat, hyväjalkaiset, pääsevät ilmaiseksi, ilman aikarajoitusta!? Miksi meitä ikäihmisiä sorsitaan tässäkin asiassa? Ehkä meilläkin on käyntejä vaikka lääkärissä, kokeissa, kaupassakin, olemme näköjään jo syrjäytetty liikkumaan kodin ulkopuolella! Vai teemmekö taas mielenosoituksen! Raili Lajunen Kannelmäki KOMMENTTI Eläkeläisten lippuedut takaisin Lomalla 17.-24.10. Pyydä ilmoitustilatarjous: Seija 010 3206 663 tai 045 1323 828, seija.kuoksa@eepinen.fi
8 5.10.2022 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Kantaattijumalanpalvelus su 9.10. klo 10 (huom. sanajumalanpalvelus). Musiikkia muun muassa J.S. Bachin kolmesta kantaatista. Virpi Koskinen, Katri Jussila, Anne Myllylä, FiBO Players, vokaaliyhtye CantoNovo. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Taizé-lauluin 5.10. Veisuin 12.10. Virsin 19.10. Hiljaisuudessa 26.10. Taizé-lauluin 5.10. Ilmoittautuminen Kannelmäen seurakunnan rippikouluihin Vuoden 2023 rippikouluihin ilmoittaudutaan lokakuussa 2022. Tietoa leireistä ja ohjeet ilmoittautumiseen kantsunurkka.fi-sivuilla. Ryhmä hengellisille etsijöille Tutustumisryhmä hengellisille etsijöille neljänä tiistaina ajalla 18.10.–1.11. klo 17.30– 19 Klanulla. Tutkimme ja pohdimme Jeesuksen vertauksia tai kohtaamista ihmisten kanssa sekä Raamatun tekstien että maalaustaiteen teosten kautta. Olet tervetullut sellaisena kuin olet, et tarvitse mitään ennakkotietoja. Ryhmää vetää Hanna Ruotsalainen. Sururyhmä läheisensä menettäneille Ohjattu vertaistukiryhmä. Kokoontumiset seuraavina torstaina 17.11., 24.11., 1.12., 8.12. ja 12.1.2023 klo 18–19.30 Klanulla. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 10.11.2022 mennessä Nina Rajamäki, p. 050 380 1260, nina.rajamaki@evl.fi tai Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842, heidi.metsala@evl.fi Musiikkia Kannelmäen kirkossa • Lauletaan yhdessä to 13.10. ja 27.10. klo 10.15 kanttori Anne Myllylän kanssa. • Raivaaja-Antti ja Kantsun musikantti. Helsinki Early Music -festivaalin kävelykierrokset ja konsertti to 13.10. klo 14, la 15.10. klo 14 ja la 15.10. klo 15.15 konsertti Kanneltalossa. Musiikkituokio kirkossa ja siitä kävelyretkelle, joka päättyy konserttiin Kanneltalolla. Sateen sattuessa kierros toteutetaan muokattuna. Vapaa pääsy. Ilmoittautumiset liisa. paatsalo@hel.fi • Rutto, rauha ja riemujuhlat la 15.10. klo 19. Helsinki Early Music -festivaalin päätöskonsertti. Postmodernia barokkia 1600-luvulta. Kolme vanhan musiikin orkesteria Kanadasta, Norjasta ja Suomesta. Liput 10/20/30 Ticketmasterista. • Syystunnelmia la 29.10. klo 16. Seeli Toivio, sello ja laulu, Pauliina Hyry, urut ja piano. Bachia, romantiikkaa ja suomalaisia yksinlauluja muun muassa säveltäjiltä Kuula, Kilpinen, Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Syödään ja kahvitellaan yhdessä • Keittolounas Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 12–13.30. • Soppatykillä ti 13.9. klo 12 Malminkartanonaukiolla kasvishernekeittoa. • Eläkeläisten päivähetki ke 5.10. ja 19.1.0 klo 12–13.30 Klanulla. Keittolounas. Vapaaehtoinen ruokaraha. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu , os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli , Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy | Oulunkylä 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! // To 13.10.2022 klo 14 Kannelmäen kirkko –> Kanneltalo // La 15.10.2022 klo 14 Kannelmäen kirkko –> Kanneltalo // La 15.10.2022 klo 15.15 konsertti Kanneltalossa RAIVAAJA-ANTTI JA KANTSUN MUSIKANTTI Kävelykierrokset Kannelmäessä Mirjami Heikkinen, näyttelijä-lausuja FiBO Players Irene Nurminen ja Magnus Rask / Helsingin kaupunginmuseo, oppaat Vapaa pääsy, ilmoittautumiset: liisa.paatsalo@hel.? // La 15.10.2022 klo 19 Kannelmäen kirkko RUTTO, RAUHA JA RIEMUJUHLAT Postmodernia barokkia 1600-luvulta Trad. (Suomi/Norja/Quebec) – Verdier – Buxtehude – Pettersen – Charpentier – Lully – Praetorius – Corelli Myriam Leblanc ja Meeri Pulakka, sopraano Ensemble Caprice Barokkanerne Suomalainen barokkiorkesteri Liput 10/20/30 € (valitse itse hinta) helsinkiearlymusicfestival.fi Iso kok oon pan o! 6.-1 6.10 .202 2 Tar ina ja liik utu s Anna arjen liikuttaa -tapahtuma Länsi-Helsingin ikäihmisille Kohtaamisia, mielekästä tekemistä, tietoa vapaa-ajan mahdollisuuksista ja kahvitarjoilu! Pe 14.10.2022 klo 8.30–12.00 Anna arjen liikuttaa Kanneltalo, Klaneettitie 5, Kannelmäki, Helsinki Näin pääset perille Julkiset liikenneyhteydet: P-juna (Helsingistä) I-juna (Helsinki-Vantaan suunnasta) bussit 32, 40, 52, 56 Kaarela-Seura ry:n syyskokous torstaina 3.11. klo 18.00 asukastalo Purpurissa, Purpuripolku 6 Tervetuloa!