• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Tuote-esittely Etelä-Kaarelan apteekissa tiistaina 8.11. klo 10-12.30 ja klo 14-17 esittelyssä Ceridal ja Physiogel -ihonhoitotuotteet Tervetuloa! No 10 2.11.2011 · 47 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Kari Ormo ­ Suomen uinnin guru Apollo-orkesteri viihdytti juhlayleisöä. Kaarela-Seura juhli hienosti Eino Grönin joulukonsertti Kannelmäen kirkossa 28.11.
• Nyt meiltä täysin uudistunut Yaris! Uusi Yaris on virtaviivainen, ketterä ja vakaa. Sisätilat ovat avarat ja muunneltavat ja kuljettajan ergonomiaa on parannettu entisestään. Neljä varustetasoa. Toyota Touch & Go -järjestelmä on vakiovarusteena Linea Sol, Comfort- ja Style-varustetasoissa. Tervetuloa koeajolle! TOYOTA TOUCH & GO TOYOTA ESPOO Riihitontuntie 10­12, 02200 Espoo, p. 010 851 8500, ark. 9­18, la 10­15 TOYOTA KAIVOKSELA Vanha Kaarelantie 31, 01610 Vantaa, p. 010 851 8300, ark. 9­18, la 10­15 Kannel Gym Avoinna: Ma-To 9--24 Pe-La 9--02 Su 9--23 KUNTOSALI Kannel-Krouvi tarjoaa leppoisaa tunnelmaa Lounas arkisin klo 11.00-13.30. Muulloin ruoka-annoksia tai pientä purtavaa listalta. Uusi ja rento kuntosali kaikille! Ei pakkojäsenyyttä. Uudet laitteet. Avoinna avainkortilla joka päivä klo 06.00-23.00. Toimisto avoinna ark. klo 15.00-20.00, la klo 10.00-14.00 Esimerkkejä hinnastosta: · Avainkortti 10;- · 10 käyntiä 60;· 1 kk 49;- · 3 kk 129;· Opiskelijat ­ 10 % · Kysy myös edullisia aamupäiväaikoja! Meillä käy myös Smartum-maksuvälineet. Tulossa olevat live-esiintyjät: 04.11. TÖRRÖ & PETHMAN Maanantaisin BINGO klo 20.00 Keskiviikkoisin TIETOVISA klo 19.00 Lauantaisin juonnettu KARAOKE alkaen klo 20.00 Tiedot ylimääräisistä KARAOKE-illoista ja muista syksyn tapahtumista päivitetään nettisivuillemme. OSALLISTU WIIN VIIKKOKILPAILUUN KUNTOSALI Kannel Gym Pelimannintie 13, 00420 Helsinki · Puh. 050-541 22 88 www.kannelgym.fi · Löytyy myös Facebookista! Sitratori, Kannelmäki www.kannel-krouvi.fi
• Pääkirjoitus Kiusaako koulu? 2.11.2011 Helsingin taideyhdistyksen näyttelyn avajaiset Kannelkodissa 3 Paula Bedda ja Inkeri Kotilainen, 6.7.2011 Eino Leinon, runon ja suven päivänä. usmallina toimimisesta oli minulle ensimmäinen, eikä juuri jännittänyt". Tästä päivästä näyttelyssä on yksi seinä täynnä nopeita croquisja tussitöitä. Näyttelyn avajaisiin saapuneet Martta Tujulainen ja Aune Verho kertoivat, että heidän mielestään kuvat olivat ihania. Martta löysi oitis mielityökseen maalauksen kesäisestä myllystä. Myös avajaisten ohjelma oli heidän mielestään mukavaa. Taiteilija Liisa Juote kertoo Kannelkodin olevan entuudestaan tuttu paikka. "Tulin tavattoman mielelläni tuomaan tänne töitäni ja oli kivaa, että meidät otettiin ilolla vastaan. Paikka on siitä tuttu, että äitini on ollut täällä hoidossa. Itselleni maalaus on ollut henkireikä jäädessäni omaishoitajaksi ja myöhemmin minulla on ollut mahdollisuus tehdä maalausharrastuksen parissa enemmänkin. Mielestäni tämä on hieno tilaisuus." Näyttely on esillä Kannelkodissa 2.10.-28.11.2011. M ikä koulua ja vanhempia vaivaa? Kun mopo karkaa lasten käsistä, vanhemmilta ja vieläpä koulultakin, on aika tehdä nopeita johtopäätöksiä. Eräässä koulussa 10-vuotiaat pojat saivat päähänpiston ja laativat vapaa-ajallaan rivouksia sisältävän haukkumakirjeen samalla luokalla olevalle tytölle. Vanhemmat löysivät kirjeen kuitenkin postiluukusta ennen tyttöä. Mitä sitten tapahtuikaan? Tytön vanhempien vaatimuksesta pojat erotettiin luokaltaan ja samalla jo esikoulusta tutusta lapsijoukosta. Toinen poika siirrettiin rinnakkaisluokalle ja toinen erityisluokalle. Toimenpide, johon koulun rehtori ryhtyi, ei ollut missään suhteessa itse tekoon. Asia olisi pitänyt hoitaa vanhempien kesken. Tytön vanhemmat eivät kuitenkaan olleet sovittelun haluisia vaan tekivät rikostutkintapyynnön poliisille, josta asia siirrettiin sosiaaliviranomaisille. Poikien koulumenestyksessä ei ole mitään vikaa; päinvastoin he ovat hyviä oppilaita. Rehtorin tekemä shokkiratkaisu oli sellainen kuin kyseessä olisi ollut ympäristölleen vaarallisista rikollisista. Opettajan mielivaltaisella päätöksellä saattaa pahimmassa tapauksessa olla ikäviä vaikutteita poikien tulevaisuuteen. Voin vain ihmetellä, kuinka on mahdollista, että yksi kirje, jota tyttö ei ole edes nähnyt, ja hysteeriset vanhemmat saavat koko koulun pois tolaltaan ja rehtorin tekemään yliampuvia toimintoja luokan opettajan, kouluterveydenhoitajan oppilashuoltoryhmän säestyksellä? Kuraattoria tai psykologia ei koulussa ole. Poikien vanhemmilta ei tätä kirjoitettaessa ole kysytty mitään. Rehtori ei liioin ole nähnyt tarvetta tavata poikia henkilökohtaisesti. Asiantuntijoiden mielestä yleisen käytännön mukaan luokalta siirtäminen on ongelmatilanteessa vasta viimeinen vaihtoehto sen jälkeen, kun kaikki muu voitava on tehty. Lapsista on yritetty väkisin leipoa jotain sellaista mitä he eivät ole. Suhteellisuudentaju on kadonnut pahemman kerran. Toisessa koulussa murrosikää lähestyvä poika tuijotti ilmeisestikin liian pitkään luokallaan olevaa tyttöä. Neitokainen meni ja kertoi tuijottavasta pojasta vanhemmilleen. Mitä äiti teki? Rikosilmoituksen! No, poliisi ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Ehkä poika oli vain rakastunut. On aivan selvää, että lasten rumaan käytökseen pitää puuttua, mutta rajansa kaikessa. Vaikuttaa siltä, että joistakin vanhemmista on kuitenkin tullut ylisuojelevia.Vika on vanhempien korvien välissä ei niinkään lasten. Kenen syy on se, kun 12-vuotiaat kullanmurut haistattavat sinulle vittua asemalaiturilla? S unnuntaina 2.10.2011 Helsingin seniorisäätiön Kannelkodin toimipisteessä vietettiin neljän taiteilijan, Aulikki Schreyn, Kristiina Mäntyvirran, Liisa Juotteen ja Inkeri Kotilaisen yhteisnäyttelyn avajaisia. Samalla näyttely avasi valtakunnallisen Vanhustenviikon, jonka teemana on "Vapaaehtoistyö voimana". Yhteistyö Helsingin taideyhdistyksen kanssa on alkanut loppuvuodesta 2010 säätiön vapaaehtoistyön koordinaattorin, Kirsti Holmbergin, toimesta. Aulikki toteaa, että Kirstin ajatus siitä, että vanhukset tarvitsevat taide-elämyksiä; niin musiikin, tanssin kuin kuvataiteen kautta, on hieno. "Puhutaan vanhusten hyvästä hoidosta, mutta sillä ei useinkaan tarkoiteta mielen hoitoa. Taiteen ei aina tarvitse olla kaunista katsojan mielestä, vaan tärkeää on se, että herätetään aisteja. Tämä on mahdollisuus myös hoitajille kommentoida töitä yhdessä asukkaiden kanssa." Kristiina Koskivirta taas muistelee viimekesäistä 6.7. Eino Leinon, runon ja suven päivää, jolloin kol- me taiteilijaa saapui maalaamaan ja piirtämään asukkaita Kannelkodin puutarhoihin: "Oli ihana, upea kesäpäivä, ja saimme maalata rauhassa. Olo oli kuin pienessä paratiisissa. Saimme tavata myös uusia ihmisiä, jotka olivat hyviä malleja." Mallina toiminut asukas Paula Bedda kertoo, että:" kokemus maala- Kuvassa vasemmalta Inkeri Koskivirta, Aulikki Schrey, Martta Tujulainen ja Aune Verho. Rakkaudesta suomalaisiin naisiin LASSILASSA TEMPAISTIIN hyvän asian puolesta - lauantaina 15.10.- rintasyövän ehkäisemiseksi. FitStudio, yksityinen liikuntastudio Kuparitiellä, järjesti liikuntatapahtuman, jossa kerättiin varoja rintasyövän tutkimukseen. "Pinkin päivän" tuotto meni kokonaisuudessaan Roosa nauha keräykseen. Studion ohjaajat antoivat työpanoksensa keräyksen puolesta. Kahden ja puolen tunnin ajan FitStudiolla jumpattiin ja tanssittiin pientä korvausta vastaan. Ohjelmassa oli tanssia, zumbaa, Pinkki pilates ­tunti ja kuntotanssia sekä Pinkki Body ­tunti. Lopuksi nähtiin itämaisen tanssin esitys elävään musiikkiin. Liikuntalajeista esimerkiksi pilates sopii erinomaisesti rintasyöpää sairastavan harjoittelumuodoksi. Roosan nauhan päivää vietetään 14.10. ja lokakuu on kansainvälisesti rintasyövästä tiedottamisen ja asiaan liittyvälle hyväntekeväisyydelle omistettu kuukausi. Valitettavasti suomalaisista naisista joka kahdeksannen ennustetaan sairastuvan elinaikanaan rintasyöpään. Lähes jokaisen tuttavapiirissä on siis joku, joka on käynyt läpi raskaita syöpähoitoja. Rintasyöpiä on kuitenkin monen tyyppisiä ja nykyään rintasyövän ennuste on monessa tapauksessa suhteellisen hyvä ­ kiitos jatkuvasti kehittyvien hoitojen ja etenevän tutkimuksen. Lisää tietoa, tukea ja tutkimusta kuitenkin tarvitaan. Moni nainen kokee rintasyöpään joskus liittyvän rinnan poiston hyvinkin henkilökohtaisena ja naiseuteen vahvasti liittyvänä asiana. Puuttuva rinta saattaa herättää jopa voimakasta häpeää. FitStudio on pieni paikallinen Sali, jossa ei ole jäsenmaksuja, vaan treenaamaan voi tulla vaikka kertamaksulla koska tahansa. Pinkki päivän tapahtuma on tarkoitus järjestää tästä lähtien vuosittain ja järjestäjät pitivät tapahtumaa onnistuneena. Syyslomista huolimatta kävijöitä oli päivän aikana tasaisesti ja keräykseen tuli mukavasti tuottoa. Asiakkaat kommentoivat tapahtumaa positiivisesti: "Mahtava fiilis! Tuntuu hyvältä auttaa ja samalla saa hyvän olon ­ niin fyysisesti, kuin psyykkisesti ­ mikä onkaan ihanampaa, kuin auttaa liikkumalla." Tuuli Järvi itämaisen tanssin asussa Pinkkinä päivänä FitStudiolla. Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan 2. kappalaiseksi KANNELMÄEN seurakuntaneuvosto valitsi kokouksessaan 18.10.2011 seurakunnan avoimena olleeseen toisen kappalaisen virkaan pastori Virpi Koskisen. Virpi muutti 1980-luvun puolivälissä opiskeluaikoina Malminkartanoon asumaan ja tuli mukaan silloiseen seurakunnan opiskelijatyöhön. Sittemmin hän on toiminut mm. seurakunnan diakonia-, nuoriso- ja rippikoulupappina. Virpillä ja puolisollaan Pasilla on kolme teini-ikäistä lasta. Perheen yhteisenä harrastuksena on matkustaminen. Kappalaisen virkaanasettaminen Kannelmäen tapahtuu näillä näkymin 22. tammikuuta 2012 messun yhteydessä. Zumbaa Sonjan ohjauksessa. Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 30.11.2011. Aineisto toimitukseen 18.11. mennessä. Tuuli Järvi Maarit Koskinen
• 2.11.2011 5 in Kanneltalossa Joulumieli syntyy tekemällä Muista Pyhäinpäivä 5.11. Muistolyhty - paloaika 20 h Kaarela-Seuran kullatulla ansiomerkillä palkitut vas. Rauni Aaltonen, Pentti Simojoki, Eila Puhakka, Heikki Tuurala, Antti Manninen, Timo Hyvönen, Kari Varvikko ja Taisto Saaresaho. Kuvasta puuttuvat Sakari Enrold ja Erik Bärlund. 5 kpl 2,49 (norm. 2,95/5 kpl) Tarjous voimassa 2.11.-24.12, tai niin kauan kuin tuotetta riittää. TERVETULOA KANNELMÄEN OSTOSKESKUKSEN TIIMARIIN! Osoite: Vanhaistentie 1, Helsinki Mia Vasaran tanssiryhmä. Kannelmäen Kahvila onnittelee 50v. Kaarela-Seuraa Kannelmäen ostari, Vanhaistentie 1, Puh. 09-566 6291 RATKAISEVAN prisma.fi EDULLINEN HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Prisma Kannelmäki onnittelee 50 vuotta asukkaiden hyväksi toiminutta Kaarela-seuraa! PRISMA KANNELMÄKI ark. 8­21, la 8­18, su 12­18 Kantelettarentie 1, Helsinki
• 6 2.11.2011 MAJAVAN MATKASSA Hoidatko omaistasi -iltapäivä LÄNTINEN OMAISHOIDON toimintakeskus järjestää 21.12.2011 klo 12-15.00 osoitteessa Hopeatie 16 A(KERROSTALON ALAKERTA) HOIDATKO OMAISTASI -ILTAPÄIVÄN. Iltapäivän aikana on mahdollisuus tutustua toimintakeskukseen sekä samalla on mahdollisuus keskustella omaishoidon tuesta ja siihen liittyvistä palveluista. Paikalla on Läntisen alueen omaishoidon tuen sosiaaliohjaajat. Kahvitarjoilu. Moni toimii omaishoitajana tietämättään, tai ajattelee, että omaishoidon tuki ei kuulu hänelle. Kannattaa tulla keskustelemaan paikan päälle ja kuulla lisää omaishoidon tuesta ja siihen liittyvistä palveluista. Omaishoidon toimintakeskus on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimintaa ja se on tarkoitettu kaikille omaishoitoperheille. Omaishoidon toimintakeskuksessa on tarjolla asiantuntijapalveluita, palveluohjausta, virkistystoimintaa sekä erilaista ryhmätoimintaa. Läntisessä omaishoidon toimintakeskuksessa on mm. seuraavanlaista ohjelmaa: Sauvakävely/tuolijumppaa, miesomaishoitaja ryhmä, omaishoitajien vertaistukiryhmä, keskiviikko ­kahvila, Senioripysäkkiryhmä ja retkiryhmä. Järjestämme myös juhlia ja info-tilaisuuksia. Kaikki omaishoitajat ovat tervetulleita mukaan omaishoidon toimintakeskuksen toimintaan. Kannelmäen kirkko esillä tv:n FST:ssä KANNELMÄEN KIRKKO on esillä FST:n ohjelmassa Boktid perjantaina 18.11. klo 20.00 sekä uusinnassa sunnuntaina 20.11. klo 16.45. Ohjelman teema on hengellisyys ja vieraana psykiatri, kirjailija Claes Andersson. http://svenska.yle.fi/boktid Löydetty polkupyörä LOKAKUUN ALUSSA löydetty Kannelmäessä nuorison 24-vaihteinen Carraro -merkkinen polkupyörä. Osoite: Runonlaulajantie 69. Omistaja voi tiedustella pyörää marraskuun puolivälin jälkeen puh. 0400-432145 tai jättää henkilötietonsa Tanotorven toimitukseen. Kyllä kansa tietää ONKO MITÄÄN tekopyhempää käsitettä kuin "vihapuhe"? Sitä tunnutaan käytettävän halpamaisena lyömäaseena vähän joka mutkassa. Aiemmin rehteinä pitämäni poliitikotkin ovat vaalitappion aiheuttamassa katkeruudessaan ruvenneet viljelemään termiä aina, kun voittajat suunsa avaavat. Voi kuinka köyhää. Kun Jussi Halla-aho ehdotti leikillisesti, että armeija voisi panna kuntoon ne Kreikan asiat, niin mikä valtava älämölö siitä nousikaan. Asia käännettiin aivan päälaelleen. Eihän tarkoitus suinkaan ollut, että armeija olisi pannut kansan kuriin vaan petolliset poliitikot, jotka ovat koko kriisin aiheuttaneet. On petetty, huijattu ja valehdeltu häikäilemättömästi ja nyt kansa kärsii. Kaksi sukua, Papandreout ja Karamanlisit ovat vuoron perään hallinneet Kreikkaa. Ei homma uusilla vaaleilla etene. Huijarit siellä pitää asettaa vastuuseen tekemisistään ja sen pystyy tekemään ainoastaan armeija, joka on puolueeton ja oikeudenmukainen, sitoutumaton taho. Laajentaisin Halla-ahon hyvää ajatusta tekemällä saman tempun myös Italiassa ja Espanjassa, myös Ranska tulisi laittaa tiukkaan syyniin. Jotain mätiä rottia sieltäkin löytyy. Se, millaisia toimenpiteitä sotaoikeus käyttää, siihen en puutu. On kunkin maan perinteistä kiinni, ammutaanko vai hirtetäänkö roistot. Eivät ne kiinni otettavat tähän lopu. Kierot kansainväliset pankkien johtohenkilöt tulee myös pidättää. He ovat lainanneet tavallisten kansalaisten säästöt konkurssikypsille valtioille ja vetäneet luonnollisesti omat kymmenyksensä välistä. NATO voisi ylikansallisena toimijana hoitaa homman. Roikaleet tulee viedä Haagiin jossa he pysyvätkin loppuikänsä pois pahojaan tekemästä. Kaikkien edellämainittujen henkilöiden ja heidän sukunsa omaisuudet tulee luonnollisesti palauttaa sinne, mistä ne on varastettu. Veikkaanpa, ettei mitään tukipaketteja tarvitsisi tuolloin maksaa. Ei kai Suomen pidä näihin talkoisiin osallistua kuten nyt niin innokkaasti yritetään todistella. Miksi minä niin innokkaasti tässä armeijan puuttumista asioihin puolustelen? No siksi, että sotilaat ovat ammattitaitoisia, rehellisiä ihmisiä. Heidät on valittu tehtäviinsä henkilökohtaisten, hyvien ominaisuuksien pohjalta. Heidän ei tarvitse valituttaa itseään määräajoin virkoihinsa eikä heidän tarvitse tehdä mitään hämäriä lehmänkauppoja. Heitä ohjaa ainoastaan yksi asia: Isänmaan etu. Armeijan tulee voida toimia oman järkensä ja vakaumuksensa pohjalta. Heillä tulee olla oma lakinsa jota he noudattavat. Kunkin maan oma laki on poliitikkojen kirjoittamaa monimutkaista munkkilatinaa, jonka tarkoitus ei ole olla samaa kuin käsite oikeus. Ajatellaanpa nyt vaikka tapausta jossa maan presidentti tulee hulluksi kesken virkakautensa, näinhän kävi taannoin USAssa. George W. Bush oli valittaessa kylläkin tunnetusti idiootti ja häntä pidettiin siksi sopivana sätkynukkena. WTC:n tapahtumien jälkeen hänen kallonsisäinen kemiansa järkkyi kuitenkin pahan kerran. Kenraalien olisi tuolloin pitänyt ottaa ukko kiinni ja pistää häkkiin, niin olisi moni typeryys jäänyt tekemättä. Ei silti, on näitä Bush- Kaarela Seuran vuosikokous Kanneltalon kahvilassa 23.11. klo 19.00 KAARELA-SEURAN vuosikokous pidetään Kanneltalon kahvilassa keskiviikkona 23.11. klo 19.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Isänpäivän myyjäiset la 12.11. Kaarelan kerhohuoneella Kaarelantie 86 on isänpäivämyyjäiset lauantaina 12.11. klo 10-14. Bufetti, leivonnaisia, käsitöitä, kirpputori, arpoja. Tervetuloa! Kannelmäen Eläkkeensaajat ry eja aivan riittävästi siellä ja täällä... En malta olla saarnaamatta omista pankeistamme. Ehdotan, että vanha hyvä Postipankki aloittaisi jälleen toimintansa niinsanottuna eläkeläisten ja nettiä yleensäkin vieroksuvien pankkina, tarvetta olisi koska palveluja vaan karsitaan ja asiansa hoitamaan tottuneet eivät enää saa palveluja edes rahallakaan. Uusi Postipankki voisi ottaa jälleen käyttöön vanhat kunnon säästökirjat liimattavine merkkeineen, niistä mummo näkisi heti taloudellisen tilansa. On muistettava, että eläkeläiset tallettavat varansa 0,15 prosentin korolla eli häviävät nelisen prosenttia rahoistaan inflaation myötä. Pitäisi heitä (meitä) vähän paremmin kohdella. Eiväthän nämä ulkolaiset nykypankitkaan ole eläkeläisiä kokonaan unohtaneet: Tanssitaiteilija Åke Blomqvistillehan annettiin taannoin oikein mahtavia sijoitusvinkkejä. Blunkka laittoi elinikäiset säästönsä lämpimästi suositeltuun Mermaid- rahastoon ja menetti hommassa oikeudenkäyntikuluineen pari miljoonaa euroa. Oikeus luonnollisesti vapautti pankin vastuusta koska "sijoituksiin liittyy aina omat riskinsä ... emme voineet tietää..." Bullshit. Tulevan uuden Postipankin johtoon tulee sijoittaa talousasioista jotakin tietävä kenraali, hallituksen tulee koostua vaikkapa eversteistä ja majureista. Tällä varmistetaan se, että peli tulee olemaan rehellistä eikä säästövaroja kälmätä ulkomaille. Vielä niitten persujen jutuista: Terveinä ja turmeltumattomina ihmisinä he puhuvat selkokieltä ja sanovat sen, mitä ajattelevat. Mielestäni niin pitääkin tehdä. Kun Hakkarainen kuvaili muualta tulleiden uskovaisten merkillisiä tapoja pyllistelyineen ja vollotuksineen niin lisäisin, että kyllä sitä kummastelemista meidän omissakin lahkolaisissammekin on. Televisiosta näin, kun eräänkin hihhulilahkon porukka piti seurojaan. Raitistunut entinen missi laukkasi ympäri telttaa silmät nurinpäin päässä ja höpötti jotain mennessään. Seurakunta huusi, lauloi ja nauroi. Välillä kaaduttiin ja parannettiin sairaita, herätettiinpä kuolleita henkiin. Kyllä olisi ulkomaan ukkokin ihmetellyt silmät pystyssä että onko kyseessä jokin hullujenhuoneen kokous vai mitä ihmettä ne siellä touhuavat... Myöhemmin luin lehdestä, että lahkon vetäjä oli tullut tuikanneeksi saman seurakunnan miespuolista jäsentä ja oli siitä kovasti pahoillaan. On ne herroilla konstit... Jarmo Nieminen kertoo kuulumisia LÄNSI-HELSINGIN kansallissenioreitten kokouksessa torstaina 17. 11.2011 klo 13.00 alkaen kuulemme kuulumisia kaupunkimme asioista kaupunginvaltuutetun evl. Jarmo Niemisen esittämänä. Kokous on tavanmukaisesti Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa, Turkismiehenkuja 4 Tilaisuudessa on mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavista asioista ja antaa vinkkejä ja toivomuksia seutukuntamme kehittämisestä. Syyskokouksemme pidetään kokouksen yhteydessä . Kahvitarjoilu ja arpajaiset kuuluvat päivän ohjelmaan Muitelu- ja kirjallisuuskerho jatkavat sovitusti Kotikallion tiloissa. Tervetuloa mukaan aktiiviseen toimintaamme! Kimmo Chydenius TOIVO KOTTARAINEN Kuka on tyhmempi kuin tyhmin tamperelainen? - Viisas turkulainen. + Mies meni kauppaan ja osti viisi tomaattia. Löi ne sitten liukuhihnalle. - 50 euroa, sanoi myyjä. - Mitä! sanoi asiakas. - 50 euroa! - 50 euroa viidestä tomaatista? - Kyllä, 50 euroa, sanoi myyjä. Asiakas tulistui: - Työnnä perseesees ne tomaatit! - En voi, siellä on jo sadan euron kurkku. + Kuinka tamperelainen kiekkomies kysyy kohteliaasti naiselta, että pitäisikö yhdynnässä käyttää kondomia? - Laitanks mää erkkaa lapaan? + Mitä tulee, kun yhdistetään blondi ja basisti? - Turkulainen roudari + Automatkalla olevalle miehelle tulee pakottava tarve päästä vessaan, joten hän pysähtyy ja juokse läheisen baarin vessan ensimmäiseen vapaana olevaan koppiin. Miehen yllätykseksi viereisestä kopista kuuluu: - Terve, miten hurisee? Tottumattomana sosiaaliseen kanssakäymiseen julkisessa käymälässä mies vastaa hämmentyneenä: - Äh, hyvinhän tässä. Viereisestä kopista: - No, mitäs puuhailet? - No, paskaa tässä väännän, niin kuin varmaan sinäkin, mies vastaa hämmentyneenä. Viereisestä kopista kuuluu erittäin ärtynyt ääni: - Kuule soittelen sulle myöhemmin, joku idiootti viereisestä kopista vastailee kaikkiin kysymyksiini. + Mitä eroa on suomalaisella ja ruotsalaisella sotilaalla? - Suomalaiset ovat peräänantamattomia. + Nuori, kuvankaunis nainen rannalla katseli minua, taputti vatsaa- Eino Grönin joulukonsertissa Kannelmäen kirkossa 28.11. virittäydyt joulun tunnelmaan EINO GRÖNIN tämän vuotinen joulukonserttikiertue toteutetaan lähes 20 paikkakunnan kirkoissa eri puolilla Suomea yhdessä paikkakunnilla toimivien yhdistysten, järjestöjen tai yritysten kanssa. Nämä aktiiviset tahot haluavat omalta osaltaan olla mukana luomassa hyvää joulumieltä ja tunnelmallista musiikkielämystä kiireisen joulunalusajan keskelle. Kaarela-Seura ry järjestää maanantaina 28.11. klo 19 Kannelmäen kirkkoon tulevan konsertin. Upeaäänistä Eino Gröniä säestää kokeneista studiomuusikoista koottu soitinyhtye. Yleisön toivomuksesta konsertissa esitetään kaikille tuttuja, perinteisiä joululauluja, kuten Varpunen ja Sylvian joululaulu. Ohjelmistossa on myös uudempia, monille jo tutuksikin tulleita lauluja. Tunnelmallinen joulukonsertti on erinomainen tapa muistaa läheisiä, ystäviä, yhteistyökumppaneita, henkilökuntaa, antamalla erilainen lahja. Konsertti on reilun tunnin pituinen. Konserttiohjelmien ennakkomyynti: Lippupalvelun toimipisteet Heikki Majava Tiedustelut: Kari Varvikko puh. 0400 447507, kari.varvikko@eepinen.fi Varaa ohjelmasi hyvissä ajoin ja tule nauttimaan upeasta joulumusiikista ja virittäytymään joulunajan tunnelmaan. ni ja tokaisi: - On oikein siksbäkki, onko Karlsbergia vai Karjalaa? Vastasin yliolkaisesti: - Siinähän on hana alla. Maista! + Sähköposti arabiopiskelijalta: Rakas isä. Helsinki on hieno kaupunki. Viihdyn tosi hyvin. Häpeän hiukan sitä, että ajan yliopistolle joka aamu aidolla Kulta-Ferrari 559GTB:lläni, kun kaikki professorini ja monet luokkakavereistani kulkevat junalla. Poikasi Nasser. - Rakas poikani. 20 miljoonaa USA:n dollaria on nyt laitettu tilillesi. Ole ystävällinen äläkä nolaa perhettämme enää enempää. Mene ja osta myös sinä itsellesi juna. Terveisin isäsi. + Turkulainen hääyö: - An ny! - En mää! - An ny! - En mää! - An ny! - No pan hiven. + Merimies meni Helsingissä kapakkaan ja seurasi niukasti pukeutuneen tarjoilijattaren työskentelyä. Lopulta hän ei malttanut olla kysymättä: - Anteeksi, mutta neiti puhuu aika erikoista murretta. Oletteko ehkä ktoisin Raumalta? - En ole tarjoilija vastasi. ­ Mutta jossakinhan mun täytyy säilyttää vaihtorahoja. + Jumalattoman lihava merikapteeni touhusi ilotalossa ja kysyy ilotytöltä: - Onkos sulla koskaan ollut täällä näin suurta kansilastia? - On kyllä, mutta ei ole ennen ollut näin vähän tavaraa ruumassa.
• 10 2.11.2011 Kaarelan jäähallin kaavaluonnos esillä Kaarelan jäähallihankkeen kaavaluonnos oli esillä Kanneltalossa 5.10. Tilaisuuteen osallistujat kokivat tapahtuman mielenkiintoisena ja kaupungin edustajat luonnehtivat sitä miellyttäväksi ja positiiviseksi. Useat ihmiset kävivät kertomassa henkilökohtaisia mielipiteitä ja kysymässä tarkennuksia hankkeen suunnitelmista. Urheilijat vasemmalata oikealla: kultamitalisti Juho Kostianen (FIN) sekä pronssimitalistit Javad Fereydooni (IR) ja Dean Sarcevic (CRO) Juho Kostiaiselle kultaa taekwondon Serbian avoimissa VIIKONVAIHTEESSA käytiin Belgradissa Serbian avoin taekwondoturnaus, joka kuuluu Euroopan taekwondonliiton A-luokan, eli korkeimman tason kilpailuihin. Suomea kisoissa edustivat Tapiolan Taekwondo Hwangin Jenna Partanen tyttöjen alle 59 kg:n sarjassa, sekä Taekwondourheilijat 2011:n Juho Kostiainen miesten alle 74 kg:n ja Teemu Heino miesten yli 87 kg:n sarjassa. Partanen voitti ensimmäisessä ottelussaan kreikkalaisen vastaustansa 12 pisteen erolla kolmannessa erässä. Toisessa ottelussa Jennan vastus oli astetta kovempi, ja Jenna hävisi kovasta loppukiristä huo-limatta sarjan voittaneelle kroatian Ena Coricille pistein 8-9. Jennan sijoitus oli 5.-8. Sunnuntaina miesten raskaassa sarjassa Teemu Heino voitti ensimmäisessä ottelussa Serbian Marko Grbicin varmoin ottein pistein 6-0. Toisessa ottelussa vastaan asettui kaksinkertainen olympiamitalisti Ranskan Pascal Gentil. Ottelu oli erittäin tiukka, mutta lopulta Heino joutui taipumaan Ranskalaiselle pistein 1-2. Taekwondourheilijoiden Juho Kostiainen esitti varmoja otteita koko päivän ajan. Ensimmäisessä ottelussa kaatui Kreikan Giorgos Roditis pistein 15-4. Toisessa ottelussa varmat otteet jatkuivat ja Serbian Milos Golubovic oli vastaanottavana osapuolena luvuin 12-0. Kolmannessa ottelussa oli Kreikan Odysseas Aslanidisin vuoro taipua Kostiaiselle selvin luvuin 13-5. Semifinaalissa vastaan asettui Kroatian Dean Sarcevic, jonka aamupäivän hyvät otteet eivät auttaneet Kostiaisen kaatamisessa, vaan suomalainen eteni loppuotteluun lukemin 13-1. Kostiaisen finaalivastustajaksi raivasi tiensä Valkovenäjän Vitali Kolas. Valkovenäläinen pääsi ottelun alussa kolmen pisteen johtoon pääosumalla. Alun nukahduksen jälkeen Kostiaisen ottelu pysyi kuitenkin hyvin kasassa ja toisen erän jälkeen tilanne oli jo kääntynyt suomalaisen eduksi. Kolmannessa erässä Juho jatkoi varmaa suoritustaan ja kultamitali irtosi lukemin 8-4. Helsingin Konalassa Taekwondonurheilijoiden salilla harjoitteleva Kostiainen oli erittäin tyytyväinen suorituksiinsa. "Tämä oli erittäin hyvä kisa ja toi paljon itseluottamusta matkalla kohti kauden päätavoitetta, tammikuussa Venäjän Kazanissa käytäviä olympiakarsintoja.". Kostiaisen lisäksi myös samassa seurassa treenaava Heino tavoittelee paikkaa Lontoon Olympialaisiin tammikuun karsinnoissa. Kuvia ja tunnelmia Serbian kisoista voit käydä katsomassa taekwondourheilijoiden nettisivuilta www. tu11.fi. Seuraava mahdollisuus nähdä pojat ja maamme muut taekwondohuiput tositoimissa on taekwondon SM-kilpailut 5. ja 6. marraskuuta. Finaalit otellaan sunnuntaina 6. päivä Vantaan Energia Areenalla Olympiakamppailutapahtumassa (www.olympiakamppailu.fi). Lisätietoja: Sampo Pajulampi 040 568 3470 info@taekwondourheilijat.fi Uusi kaavaluonnos. Raider Gern Mies omalla maallaan -konserttinsa aattona: "Nyt uskallan olla oma itseni" LAULAJA RAIDER nauttii työstään Maununnevan asukkaat tenttasivat jäähallihankkeesta Helsingin valtuuston varapuheenjohtaja Harry Bogomoloffia kaavaluonnostilaisuudessa Kanneltalossa. ja elämästään täysin siemauksin. Uusi projekti "Mies omalla maallaan" saa kantaesityksensä Kulttuurikeskus Caisassa marraskuun puolessa välissä. "Mä luulin, eksynyt oon maailmaan / tai löydä uutta en / viimein sen löysin / ja nyt olen tyytyväinen!" Näin laulaa Raider Gern uuden Mies omalla maallaan ­produktionsa nimimelodiassa. Uskomatonta, mutta totta: Raider on laulanut työkseen pian toistakymmentä vuotta. Vauhti ei kuitenkaan ole tippaakaan hiipunut, vaan mies sanoo oppivansa joka päivä jotakin uutta. - Tämä on hieno ammatti, jossa ei koskaan tulla valmiiksi. Parhaillaan Raider valmistelee Passion ­orkesterinsa kanssa projektia, joka saa kantaesityksensä Helsingin sydämessä, Kulttuurikeskus Caisan hämyisissä valoissa. - Minulla on ollut ilo työskennellä upeiden muusikoiden kanssa. Hän kiittää erityisesti kapellimestariaan Arto Huhtasta, joka myös pitkälle vastaa konsertin laulujen K aavamuutos koskee Maununnevalla sijaitsevaa puistoaluetta, jota rajaavat Hämeenlinnanväylä, Kanneltie, Kaarelan raitti ja Kaarelantie. Asemakaavan muutoksessa puistoalueen keskiosa muutetaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, johon voidaan rakentaa kaksikenttäinen harjoitusjäähalli aputiloineen. Ajoyhteys ja pysäköinti järjestetään hallin pohjoispuolelle. Pohjois- ja eteläosa säilyvät virkistysalueena ja linnoituslaitteet muinaismuistoalueena. Korttelialueen keskelle jäävä tykkitie tulee dokumentoida Museoviraston ohjeiden mukaisesti ennen rakentamista. Virkistysalueiden puusto tulee säilyttää. Alueen koillis- ja kaakkoisnurkista muutetaan pieni osa katualueeksi. Alueen länsipuolella, liikennealueella kulkeva kevyen liikenteen väylä siirretään virkistysalueelle Hämeenlinnanväylän rampin parantamissuunnitelman mukaisesti. Muutosalueen pinta-ala on 3,4 ha. Hämeenlinnanväylän rampin viereisen metsän keskiosa muuttuu, kun sinne rakennetaan halli, pysäköintipaikka ja uusi kevyen liikenteen väylä. Kaavan toteutuessa jääkiekkoharrastuksen toimintaedellytykset paranevat. Kaavamuutoksen mukainen toiminto lisää alueen liikennemääriä noin 300 ajoneuvolla vuorokaudessa. Liikenne uudelle jäähallille tulee pääasiassa Hämeenlinnanväylän ja Kanneltien ja Kaarelan raitin kiertoliittymän kautta. Kaarelantielle laaditussa liiken- neturvallisuussuunnitelmassa esitetään kiertoliittymän rakentamista Kaarelantien ja Kaarelan raitin liittymään sekä korotettuja suojateitä ja liittymiä hillitsemään Kaarelantien ajonopeuksia. Hidasteet vähentävät Kaarelantien käyttöä ajoreittinä tulevalle jäähallille. Kaarelan raitin länsireunalle esitetään rakennettavaksi jalkakäytävä. Kaavamuutoksen tavoitteena oli aluksi kolmikenttäisen jäähallin rakentaminen. Linnoitelaitteiden ja Hämeenlinnanväylän rampin liikennesuunnitelmien tarkennukset osoittivat, että alueelle mahtuu vain luonnoksessa esitetty kaksikenttäinen jäähallli. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 49 mielipidettä ja kannanottoa. sovituksista. - Vaikka olen vuosia tehnyt erilaisia show- ja konserttiprojekteja sekä viihdyttänyt tanssikansaa, nyt minulla on hieno tilaisuus esittää jotakin todella omaa ja ainutlaatuista. Toivon, että saan nähdä yleisön joukossa paljon eri-ikäisiä ihmisiä, Raider toteaa. "Tasapaino syntyy elämällä" Raider kertoo, että jokaisen ihmisen on jossakin vaiheessa katsottava taakseen ja nähtävä, miten pitkälle hän on kulkenut. - Kun kaksi vuotta sitten tein uusia kotisivujani ja ryhdyin kartoittamaan urani eri vaiheita, itsekin hämmästyin sitä, kuinka paljon erilaisia asioita näihin vuosiin on mahtunut. Milloin Raider on nähty juontajan roolissa, milloin hän on esiintynyt Tartu mikkiin ­ohjelman vieraana tai kuuluisan Bumtsibumin solistikaartissa - puhumattakaan niistä kymmenistä ulkomaanmatkoista, joita hän laulaen on tehnyt. - Ajan myötä sitä uskaltaa olla rohkeasti olla oma itsensä. Tasapaino syntyy elämänkokemuksen myötä, Raider sanoo. Raider ja Passion: Mies omalla maallaan ­konsertti Kulttuurikeskus Caisassa keskiviikkona 16.11.2011 klo 19.00 (Kaisaniemenkatu 17C, Helsinki). Liput ennakkoon raiderjapassion@suomi24.fi tai ovelta tuntia ennen konserttia. Liput 7 euroa. Tilaisuus televisioidaan. Raiderin kotisivut löytyvät osoitteesta www.raidergern.com
• 2.11.2011 11 Mustalaisen uni kirkossa Ajaton Romanikerjäläinen ­ Linda-Maria Roine, yksi taitavista sooloesittäjistä. sanat "Euroopan unioni" ja kerjäläisyysongelma. Esitys kysyy: Ketkä ristiinnaulitaan tänään? Drom-teatterin esitys on sanoiltaan, laulultaan ja tunnelmaltaan väkevä. Esiintyjät lauloivat kauniisti ja puhuttelevasti. Hienoina tulkkeina jäivät mieleen Maria Magdaleenaa esittäneen Aino Sederholmin ilmava tanssi ja Kaifaan esittäjän, Drom-veteraani Vladimir Klimenko sekä Kerjäläisen, Linda-Maria Roineen laulu. Temppeliaukion kirkon akustiikka on vaativa. Koska esityksessä juostiin seiniltä toisille paljon, etenkin Juudaksen repliikit paikoin hukkuivat. Ensi-illassa palaute kirkon penkiltä tuli heti puoliajalla tekijöille. Näytelmä oli esillä viikon Töölön ja Temppeliaukion kirkossa. Esitys uusitaan ensi pääsiäisenä. Risto Kolanen Kuvat: Esa Toppila Asunnonostoaikeet säilyneet myönteisinä talouden turbulenssissa Asunnon ostaja hyötyy matalista lainakoroista Asuntolainojen korkokehitys %, 7/2003 alkaen kaikki rahalaitokset, aiemmin vain pankit 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 14 13 12 11 10 9 Asuntolainakannan korko 8 7 6 5 4 M ikä on vähemmistöjen identiteetti maailmassa, jossa raha on korvannut raamatun tienviittana? Miten voi monikulttuurisuus Euroopassa? Laulusta "Mustalaisen uni" kuulemme sanat: "Eilen tanssin sielustani kuin nuori morsian, / tänään on mieli hapanta kuin viini, / pimeään yöhön ovat karavaanit kadonneet". Moderni, valmistuessaan kiivasta keskustelua herättänyt Temppeliaukion kirkko oli areena lauantai-iltana, kun kirjailija Veijo Baltzarin vuosina 1992­94 eri puolilla Itä-Suomea ohjaama kristikansan pääsiäisteemaa tähän päivään mukailema musiikkinäytelmä "Jumala on suuri" sai uuden Helsingin ensi-illan. Jo vuonna 1976 perustettu Drom ry on luovan mustalaiskulttuurin edistämistä tekevä yhteisö, jolla on oma musiikkiyhtye ja erilaisia teatterituotantoja. "Jumala on suuri" ­ musiikkinäytelmä on yhteistuotantoa, jossa nuorien taide- ja luovuuskiinnostusta pidetään yllä. Nähty esitys on osa kulttuurien välistä kokemuspohjaista pedagogiikkaa, jonka kehittämisessä Opetusministeriö ja Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK ovat mukana. Töölön seurakunta ja kaupungin monikulttuurisuustyötä tekevä Caisa tukevat esitystä, joka päivittää pääsiäisen kärsimyssanoman nykyaikaan. Repliikeissä toistuvat myös Uusien asuntolainojen keskikorko 3 2 1 0 Source: Reuters EcoWin A Musiikkinäytelmän esittäjien yhteiskuva tallentaa joukon seinän vierustalla. Pekka Haaviston ja Paavo Lipposen ensikeskustelu Ennen ensi-iltaa 8.10. kirkossa käytiin rauhallinen, sivistynyt, kahden siihen asti nimetyn presidenttiehdokkaan keskustelu Veijo Baltzarin tiukkojen kysymysten johdatuksella. Pekka Haavisto ja Paavo Lipponen olivat jo olleet "Romanit ja holokausti" ­seminaarin puheenjohtajina huhtikuulla 2010. Paavo Lipponen korosti, että etnisten vähemmistöjen sosiaalista asemaa on pystytty parantamaan, mutta asenteet ovat yhä ongelmallisen kovia ja elämme tämän päivän Euroopassa ja Suomessa ääriilmiöiden keskellä. ­ Euroopan unionin korkein johto, esim. uusi presidentti Rompoy, voisi tulla esille ja ottaa kantaa ääri-ilmiöihin. Sellaiset eurooppalaiset puheenvuorot puuttuvat. Pekka Haavisto näki, että Euroopassa pitää kantaa romanien asemasta yhteistä vastuuta. Katse on nyt vapaan liikkumisoikeuden johdosta Romaniaan ja Bulgariaan, mutta suuria ongelmia on Balkanin maissa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja erityisesti Kosovo-kylien romanien joukossa. Monikulttuurisuudella eri malleja Lipponen sanoi, että Euroopassa ja muissa länsimaissa ei ole vain yhtä monikulttuurisuuden mallia. Amerikkalainen tapa on assimilaatio, monien vähemmistöjen sulautuminen, josta syntyy suvaitsevaisuuden sietokykyä. Saksassa turkkilainen vähemmistö ghettoutui jo hyvin varhain työn perässä siirtolaisuuden aikana. Britannian malli synnyttää levottomuuksia, hän viittasi elokuun mellakoihin. Suomessa pitää löytyä Kirkko oli ensimmäisen presidenttiehdokaskeskustelun paikka. Pekka Haavisto ja Paavo Lipponen olivat rauhallisia Veijo Baltzarin terävien kysymysten edessä. tilaa erilaisille kulttuuriperinteille. Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Haavisto nosti esiin kouluongelmat. Liian moni romanilapsi määritellään ADHD-häiriötapaukseksi koulussa, kun opettajat eivät tunne romanitaustaan kuuluvia tapoja ja elinolosuhteita. Lipponen heitti kommentin Tukholman Rinkebyn lähiöstä, jossa hän vieraili jo 1980-luvulla kansanedustajana. Rinkeby on tunnettu monista vähemmistöistään. ­ Suomalaisessa koulussa oli hienostoalueelta muuttanut rehtori, joka ei tullut koululaisten kanssa toimeen. He ryhtyivät lakkoon, Lipponen allekirjoitti Haaviston sanoman esimerkillään. Risto Kolanen suntolainojen korkoihin ei ole odotettavissa nousua, vaikka talouden turbulenssi jatkuu voimakkaana. Sampo Pankin Kannelmäen konttorin pankinjohtaja Markku Kotilainen mukaan asuntokaupoille voi lähteä luottavaisena, kun oman talouden riskit on kartoitettu huolella. Sampo Pankin Kannelmäen konttorin pankinjohtaja Markku Kotilainen näkee epävakaassa taloustilanteessa asuntovelallisen kannalta myönteistä piirteitä. Muun muassa kesällä alkanut euriborkorkojen nousu on pysähtynyt, ja esimerkiksi 12 kuukauden euribor on nyt 2,1 %. - Odotamme euriborien jopa laskevan nykyiseltä tasoltaan, ja asettuvan hieman alle kahteen prosenttiin ensi vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntovelallisten lainanhoitomenot säilyvät jatkossakin kohtuullisina. Uusissa lainoissa pankkien marginaalit pyrkivät hieman nousemaan jälleenrahoituskustannusten kallistumisen myötä, mutta kokonaiskorot säilyvät alle kolmessa prosentissa, sanoo Kotilainen. Kotilaisen mukaan asuntokaupoille voi lähteä luottavaisena, jos esimerkiksi perhesyiden takia oman kodin vaihdolle on tarvetta. - Suomen kotitalouksien asunnonostoaikeet ovat säilyneet ennallaan tuoreimmissakin mittauksissa. Kannelmäen ja Haagan alueella ei ole nähtävissä hintakuplaa eikä myöskään enää ylikorkeita hintapyyntöjä. Vaikka asuntomarkkina voi kokonaisuudessaan hiukan hiljentyä, asuntokauppaa tullaan edelleen käymään kotitalouksien elämäntilanteen muutoksista johtuen, toteaa Kotilainen. listisesti omaa maksukykyä ja tulevaisuuden riskitekijöitä. Kun asuntolaina ja muut rahoitustarpeet on mitoitettu järkevästi suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, myös yllättävät menot pystytään hoitamaan, sanoo Kotilainen. Riskeihin voi myös varautua. Kotilaisen mukaan esimerkiksi säännöllisesti säästämällä voi rakentaa itselleen hätäpuskurin yllättävien tilanteiden varalle. - Säästämisen lisäksi tarjolla on useita muita vaihtoehtoja riskeiltä suojautumiseen. Esimerkiksi Lainaturvan avulla voi varautua mahdolliseen työkyvyttömyyteen ja korkosuojauksella nouseviin korkoihin. Talous polkee paikallaan Syksyn mittaan huolet Euroopan velkaongelmista ovat lisääntyneet ja odotukset Suomen talouskasvusta ovat laimentuneet. Kotilaisen mukaan Kannelmäen alueella ei kuitenkaan ole syytä synkistellä. - Esimerkiksi uuden kauppakeskuksen laajentaminen tuo mukanaan positiivisia vaikutuksia. Työpaikkojen määrä lisääntyy ja tämä taas osaltaan piristää asuntokauppaa sekä vahvistaa alueemme menestys tekijöitä, toteaa Kotilainen. Koko Suomen mittakaavassa Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila odottaa talouskasvun kuitenkin pysähtyvän. - On todennäköistä, että Suomen talous polkee paikoillaan jonkin aikaa ja työttömyys säilyy suunnilleen ennallaan. Koko ensi vuoden bruttokansantuotteen ennustamme kasvavan vain prosentin. Inflaatio painuu kuluvan vuoden runsaasta kolmesta prosentista ensi vuonna noin 2,5 prosenttiin. Samalla palkansaajien ansiotaso kohoaa kolmisen prosenttia ja eläkkeitä korotetaan tammikuussa yli kolmella prosentilla. Lisätietoja: Pankinjohtaja Markku Kotilainen, Sampo Pankin Kannelmäen konttori, puh. 010 564 563 Johtava neuvonantaja Lauri Uotila, puh. 010 546 7714 Varaudu riskeihin Kotilainen muistuttaa kuitenkin, että talouden epävarmuudesta aiheutuvat riskit työllisyys- ja tulotilanteeseen kannattaa kartoittaa kokonaisvaltaisesti pankin asiantuntijan avustuksella. - Omalle taloudelle kannattaa tehdä stressitesti, jossa punnitaan rea-
• 2.11.2011 13 Häviääkö itäraja? SUOMEA PIDETÄÄN YLEISESTI idän ja lännen rajamaastoon kuuluvana maana, jolla on maantieteelliset, historialliset ja kulttuurisiteet kumpaankin suuntaan. Ruotsin vallan aika, joka kesti yli kuusisataa vuotta loi uskonnolliset ja kulttuurisiteet, ,jotka vaikuttavat edelleenkin kansamme elämään. Toisaalta irtaantuminen Ruotsin alaisuudesta ja autonomiavaihe suuriruhtinaskuntana Venäjän yhteydessä nosti "Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon" Venäjän keisarin Aleksanteri I sanontaa käyttääkseni. Suomen kielen asema ja kansallinen itsetuntoa kasvoivat tsaarin myötävaikutuksella. Siihen oli omat historialliset syynsä. Tsaari halusi kohottaa suomen kielen asemaa syrjäyttääkseen ruotsinkielisen valtaryhmittymän ylivallan. Kansallisella tasolla ei silti tapahtunut samanlaista lähentymistä uuteen emämaahan Venäjään, mikä oli ollut vallitsevana Ruotsin vallan aikana. Suomalaisia ja venäläisiä erotti ennen muuta uskonto ja osittain myös muut kulttuuriperinteet. Näin sitä huolimatta, että venäläinen kirjallisuus, taide, musiikki kohosivat korkealle kansainväliselle tasolle. Se vaikutti omalla esimerkillään myös suomalaiseen kulttuuriin. Silti hämmästyttää suomalaisten nurjamielinen suhtautuminen venäjän kielen opiskeluun. Valtion stipendin turvin Venäjälle opiskelemaan menneisiin suhtauduttiin lähes kuin maanpettureihin. Ilmari Kianto ja muut Moskovan maisterit saivat pilkkanimen "viidensadan ruplan apostolit" Yli sata vuotta kestäneen autonomian kauden ja sen jälkeen itsenäisen Suomen yhteydet itään Venäjään (Neuvostoliittoon ja jälleen Venäjään) painoivat näihin suhteisiin tietenkin oman leimansa. On arvioitu, että Ruotsin vallan jatkuminen olisi muuttanut Suomen alueen kiinteäksi ja epäitsenäiseksi Ruotsin maakunnaksi, jossa valtakieleksi olisi tullut ruotsi. Suomen kulttuuriyhteydet olivat painottuneet koko ajan enemmän Ruotsiin ja kauemmaksi länteen. Sieltä haettiin oppia. Luterilaisuuteen kääntynyt Ruotsi oli esimerkkinä, kun suomalaiset lähtivät opintielle Saksan, Prahan ja muihin yliopistoihin. Sieltä myös Mikael Agrigola toi luterilaisuuden aatteet Suomeen. Kaksi vuosisataa Venäjän ja Suomen keskinäistä yhteydenpitoa ja historiaa herättää luonnollisen kysymyksen, mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että naapurit kaikesta huolimatta säilyivät läpi vuosikymmenien niinkin etäisinä ja vieraina toisilleen, ikään kuin niiden välillä olisi ollut jokin näkymätön Kiinan muuri. Tätä pyrkii selvittämään Helsingin yliopiston venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen uudessa kirjassaan "Itäraja häviää, Venäjän ja Suomen kaksi vuosisataa. Otava 2011. 303 sivua) Vihavaisen tarkastelukulman avainsana on kollektiivinen, kansallinen muisti. Hän lähtee etsimään kansallisen itsetunnon ja toisia kansoja kohtaan tunnetun sympatian tai antipatian juuria kansallisesta kollektiivisesta muistista. Sitä hän tarkastelee ei akateemisen historiatutkimuksen menetelmien vaan kulttuurihistorian, kirjallisuuden ja poliittisten mielikuvien ja omakohtaisten kokemusten ja tuntojen kautta. Lännestä katsottuna itä on ollut kautta vuosisatojen tietynlainen uhka ja samalla eksoottisen pelottavakin omalaatuisuutensa vuoksi. Idän ja lännen raja on ollut historiallisesti epämääräinen ja muuttuva käsite. Milloin rajana on pidetty Ural vuoristoa, joka erottaa Euroopan Aasiasta. Pietari suuri pyrki lähentämään Venäjän nimenomaan läntiseen kulttuuripiiriin. Pietari Suuren ajoista lähtien Venäjällä ovat ottaneet yhteen zapadnikit, länsisuuntauksen kannattajat ja slavofiilit, Venäjän kansallista erikoislaatua korostaneet. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen idän ja lännen rajana on alettu pitää entisten Itä-Euroopan maiden itärajaa. Tätä historiallista itä-länsi jakoa seurataan kirjassa myös kulttuurin ja erityisesti kirjallisuuden kautta. Puskin on tietenkin Venäjän tunnustettu symboli jolla on suuri kansainvälinen painoarvo. Siihen ei Suomen Runeberg tietenkään yllä, vaikka kansallisesti hänet on nostettu kansankunnan kaapin päälle. Venäläisen kirjallisuuden vaikutus tuntui etenkin autonomian aikana ja sen jälkeenkin erityisesti sivistyneistön piirissä. Meillä oli myös omat tolstoilaisemme. Venäjän lokakuun vallankumous muutti syvästi tilannetta kansojemme välillä. Jos aikaisemmin Suomessa suhtauduttiin venäläisyyteen ja jopa venäjän kieleenkin vähintäänkin pidättyvästi, niin lokakuun vallankumouksen jälkeen meillä oikeiston piirissä ryssäviha ja luokkaviha sulautuivat pitkälti yhteen. Vasemmiston nähtiin vain juonittelevan Suomen liittämiseksi Neuvostoliittoon. Siinä eivät painaneet mitään vasemmiston osoittama isänmaallisuus. Paradoksina todettakoon, että oikeiston haaveilema Suursuomi oli kirjattu ns. Terijoen hallituksen ja Neuvostoliiton väliseen sopimukseen alueliitoksina ilman aseita. Tosin se olisi edellyttänyt neuvostoarmeijan tai kuten sen ajan propagandassa sanottiin Suomen Kansanarmeijan marssimista Helsinkiin. No historia tekee omat tepposensa. Vihavainen ei anna juuri arvoa nykyisille "Karjalan palauttajille". Tässä historian tilanteessa ne vain vaikeuttavat kansojemme suhteiden rauhanomaista kehittämistä ja maittemme välisen "Kiinan muurin" kaatamista. "Normaali suvereenien valtioiden välinen raja tietenkin säilyy, mutta sellaisen me tarvitsemme joka suuntaan... Historiassa raja on ollut ennen muuta suojamme ulkoista uhkaa vastaan. Vain toissijaisesti se on ollut este rikastuttavalle kanssakäymiselle, vaikka sillä on ollut myös tämä merkitys... Toivokaamme, ettei lisääntynyt yhteydenpito ja rajan häviäminen tässä tapauksessa huononna, vaan päinvastoin parantaa maidemme ja kansojemme suhteita". Tähän tekisi mieli lisätä henkilökohtaisena toiveenani, että Suomen ja Venäjän raja muuttuisi vähitellen yhtä avoimeksi kuin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin raja Tornion ja Muonion jokien välillä, joiden yli on ollut liikettä kumpaankin suuntaan ja vuosikymmenien ajan siellä on harrastettu "poikkinaintia" naapurien kesken. PAPPIA KYYDISSÄ Evakkosukat T yöpöydälläni on pienet vaaleanpunaiset villasukat. Ne on neulottu kastelahjaksi Sofialle, jonka olen tuntenut läheisesti pian kahden kuukauden ajan. Sukkien tekijä on Ulla, seurakuntamme Työtuvan kerhoemäntä ja sielu. Erityistä näissä sukissa on niihin liittyvä tarina ja siunaus. Ne on valmistettu saman mallin mukaan, joka syntyi evakkojunassa vuonna 1940. Tuossa junassa vanha käsityönopettaja näki vastapäätään pienen vauvan ilman tossuja. Matkan keskeytyessä pommitusten takia, purki opettaja käsin neulotusta villatakistaan lankaa sen verran, että sai neulottua siitä pienet sukat vauvan jalkoihin. Nämä alkuperäiset sukat ovat edelleen hyvässä tallessa. Tuo spontaani rakkauden teko lähimmäisen hyväksi vaikuttaa edelleen. Monilla paikkakunnilla ympäri Suomen näitä sukkia valmistetaan samassa hengessä uusille vauvoille, jotka eivät ole ottaneet vielä ensimmäistäkään askelta elämänsä matkalla. Ullan haave on, että kaikki Kannelmäen seurakunnassa vuonna 2012 kastettavat vauvat voisivat saada lahjaksi tällaiset sukat. Mikäli Sinulla on kiinnostusta ryhtyä "sukka-kummiksi", voit ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Omissa käsissäni puikot eivät tosin pysy, mutta lupaan opastaa Sinut oikeiden henkilöiden "pakeille". Sakari Enrold VIHILLE 11.11.11. ainutlaatuisesti ja helposti. Kannelmäen kirkossa vihkimiset klo 11-23 puolen tunnin välein, yhteisvihkimiset klo 11 ja klo 23. Ajanvaraus samana päivänä klo 10-14 välillä p. 2340 3800 tai kirkkoherranvirastossa klo 10-22. Paikassa Prisma Kannelmäessä vihkimiset saapumisjärjestyksessä klo 11-21. Drive-in! Todistus avioliiton esteiden tutkinnasta mukaan. Infoa p. 2340 3800. MESSU sunnuntaisin klo 10, VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmä- ADVENTTI-ILLAN KONSERTTI "Veni en kirkossa Oiva Björkbacka PYHÄINPÄIVÄNÄ la 5.11. MESSU klo 10 ja VAINAJIEN MUISTOILTA klo 18 kir- Emmanuel" su 27.11. klo 18 kirkossa. Katja Mäkiö ja Sirkku Rintamäki, laulu ja urut, Pia Vilermo, huilu ja Marja Turu, kantele. Vapaa pääsy. VÄHÄVARAISTEN JOULURETKI to 15.12. Siuntion Korpirauhaan. Lähtö klo 9, paluu klo 17. Ensisijaisesti Kannelmäen alueella asuville. Retki ei sovi liikuntarajoitteisille. Hinta 10 e. Ilm. 15.11.-5.12. diakoniatyöntekijöille. JOULULAHJATOIVEPUU-tempaus vä- kossa. Muistoillassa luetaan vuoden aikana kuolleiden Kannelmäen seurakunnan jäsenten nimet, ja jokaiselle sytytetään oma kynttilä kirkon alttarikaiteelle. JUMALANPALVELUS su 6.11. klo 10 ra- dioidaan (YLERadio1) Kannelmäen kirkosta. Ei kirkkokahveja. KARTANOMESSU su 13.11. ja 27.11. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, Vellikellonpolku 8. SURURYHMÄ kirkolla to 10.11. alk. Tied. ja ilm. pastori Riitta Järvinen, p. 09 2340 3826. SANAN JA RUKOUKSEN ILTA su 20.11. PROHIUS Uusi parturi-kampaamo PROHIUS Teija Lempinen on avattu Kannelmäessä. Tervetuloa niin entiset kuin uudetkin asiakkaat! Joulukuussa mukana myös rakennekynsien tekijä ja ripsien pidentäjä. klo 17 kappelissa. "Opeta minulle tie, jota kulkea", Nina Rajamäki. KANTELEENSOITTAJAT Luoteis-Helsingin musiikkiopistosta konsertoivat ti 22.11. klo 18 kappelissa. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. ADVENTTIMYYJÄISET la 26.11. klo 11­ hävaraisten lapsiperheiden tukemiseksi. Seurakunnan diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt seurakunnan alueella asuvien vähävaraisten perheiden lasten lahjatoiveita. Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai useampi pieni lahjatoive. Toiveet on noudettavissa joulupuusta Kannelmäen kirkosta ensimmäisenä adventtina su 27.11. klo 10 messun yhteydessä. Lahjojen tulee olla uusia tai itse tehtyjä (max 50 ). Tied. johtava diakoniatyöntekijä Tuula KojoGregoriadis, p. 09 2340 3841. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki 13 kirkolla. Tanotorvi myös Facebookissa! Klaneettitie 4 Puh. 045 896 6666.
• 2.11.2011 15 Rikospoliisi ei laula VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 Demokratian valikoiva kuulo K aupunginvaltuusto päätti taannoin tämän valtuustokauden 2009-2012 strategiaohjelmassaan etsiä keinoja demokratian lisäämiselle. Tätä haasteellista tehtävää varten kaupunginhallitus asetti kaupunginvaltuutetuista koostuneen Demokratiaryhmän kokoamaan yhteen demokratiahankkeita ja siten vahvistamaan kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia. Ajatus on ollut kieltämättä hyvää tarkoittava, onhan kansan keskuudesta aika ajoin kuulunut ihmetystä päättäjien kuulunymmärtämisessä kun asukkaiden ääni ei tahdo kuulua päätöksiä tehtäessä. Demokratiaryhmä piti 20.10 kaupungintalolla avoimen kokouksen, jonne kaupungin asukkailla oli vapaa mahdollisuus tulla kes- kustelemaan demokratianäkemyksistään Liekö pelko katoavasta demokratiasta olevan sittenkin liioiteltua kun paikalle oli ilmaantunut vain reilut 20 ihmistä, joista suurin osa vaikutti olevan jonkin sortin asukasaktiiveja jo entuudestaan. Kokousta pystyi kyllä seuraamaan internetissä ja esittämään sielläkin mielipiteensä. Käydyssä keskustelussa päällimmäisenä jäi mieleen kansalaisten halu osallistua konkreettisemmin päätöksentekoon muutenkin kuin äänestämällä neljän vuoden välein edustajia kaupunginvaltuustoon. Kansanäänestyksien perään kyseltiin varsinkin silloin kun guggenheimeja aletaan suunnittelemaan kaupunkiin verovaroin samaan aikaan kun kouluja ja terveysasemia viedään yhä kauem- maksi sieltä missä niiden käyttäjät asuvat. Meistä jokainen suhtautuu demokratiaan omalla tavallaan. Joku luottaa nykyiseen edustukselliseen demokratiamalliin kuin vuoreen, jollekin taas olisi yksi sama vaikka kaupungin virkamieskoneisto pyörittäisi koko palettia parhaalla katsomallaan tavalla ilman ainuttakaan jaloissa pyörivää poliitikkoa. Joku taas toivoisi kaupunginosiin perustettavan ns. kaupunginosavaltuustoja, joilla olisi myös taloudellista valtaa päättää oman kaupunginosan hankkeista, peruspalveluista ja kaavoituksesta. Oli tulevaisuudessa päätöksenteon malli mikä tahansa, itse päättäminen ei välttämättä tule sen helpommaksi. Vai miten näkisitte Kanneltalon auditorion täynnä Kaarelan seudun aktiiveja huutamassa kilpaa siitä, minne se Kaarelaan kaavailtu jäähalli pitäisi itse asiassa pystyttää, tai kummalla puolella mätäjokea terveysaseman pitäisi sijaita, tai missä määrin Kaarelan historiallista ja idyllistä asuntoaluetta tulisi suojella, ja minne kenties olisi toivottavaa rakentaa uutta, mutta vain jotain historiallisen modernia. Niinpä. Aina joidenkin ääni jää kuulematta. Tomi Sevander varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj poliisi - rikostutkija KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki VNTV - vantaan netti-tv www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com TEEN KANNELMÄESSÄ HYVÄLAATUISIA GEELIKYNSIÄ kuuden vuoden kokemuksella Minulta saa myös ASIOINTIPALVELUA www.tlmonitoimi.fi MANIKYYRI- ja JALKAHOITOJA ANNAN MYÖS RAKENNEKYNSIKOULUTUSTA LIISI JÄRVEMETS Kaustisenpolku 1 E, 00420 Helsinki Puh: 045-1200321 www.rakennekynnethelsinki.fi Uusille asiakkaille -20% ensimmäisestä käynnistä tällä ilmoituksella LJ BEAUTY NETTIVARAAJAN ETU: KATSO NETISTÄ EDULLINEN AIKA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASEMILTAMME alk. (ha, pa) ei sisällä päästömittauksia. KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN 35 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 www.k1katsastajat.fi Liity Kaarela-Seuraan Kaarela-Seura ry on toiminut jo 50 vuotta kaupunginosamme parhaaksi. Liittyä voit maksamalla jäsenmaksun 10 euroa seuran pankkitilille, Nordea 100430-204303 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Maksaessasi ilmoita henkilötietosi ja osoitteesi, jotta jäsenkorttisi löytää perille. Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 Vastaukset tusina-aivoille 1. Metallirautaromu 2. Pelätä 3. Uutiset 4. Isä 5. Tupakka 6.Varastaa 7. Avaimenreikä 8. Sormeilla, kopeloida 9. Rauta, sorkkarauta 10. Uusi 11. Oksentaa 12.Vahva
• Kanneltalo Asunnonvaihtoaikeita? Tinkiminen on eilistä, tarjoaminen tätä päivää. Kiinteistömaailman TarjouskauppaTM on näyttänyt suunnan asuntokaupan entistä avoimemmalle tulevaisuudelle. Jo joka neljäs myyjämme valitsee Tarjouskaupan, jossa tarjoukset tehdään alhaisemmasta lähtöhinnasta ylöspäin. Tarjoukset ovat netissä kaikkien nähtävillä, ostajille jää aikaa pohtia omaa tarjoustaan ja myyjä saa parhaan markkinahinnan. Avointa ja reilua, eikö totta? Kiinteistömaailma Kannelmäki Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Tuija Nylander Heidi Lumme Virve Rannela Tommi Näsiaho Mervi Hämäläinen Rainer Lindström Pekka Kemppinen Tuija Maire Alenius 554 9977 Nylander Heidi Lumme Rainer Lindström Virve Tommi Näsiaho Mervi Pekka 050 050 300 050 380 050 412 9392 Rannela 507 6553 Kemppinen 0295 050 468 2808 050 361 5959 Hämäläinen 9930 044 050 554 9977 050 366 9136 050 300 0295 050 380 9930 050 412 9392 050 468 2808 050 361 5959 044 507 6553 Johan Fock 050 409 5700 Pekka Korhonen 050 401 8778 Tauno Mustisto Heikki Liinpää Anneli Pesonen Keijo Kouva Tuomas Hinkkuri Markku Johansson Päivi Forsberg Päivi Riihimäki 050 564 050 593 050 Tauno Mustisto 7777 Heikki Liinpää 8112 Keijo Kouva Anneli 050 401 040 2755 0500 405 511 Johansson565Tuomas Hinkkuri369 4488 Pesonen591 7777 Riihimäki 050 514 3012 050 Markku Päivi Forsberg 3388 Päivi 050 564 3388 050 593 7777 050 369 4488 050 401 8112 040 565 2755 0500 405 511 050 514 3012 050 591 7777 Susanna Arnall 050 595 2625 Petra Kuuri-Riutta 050 306 8055 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi