• D-VITAMIINIA PIMEYTEEN kÄytÄ heijastinta ! DeviSol 200 tabl. 7,5 mikrog 1190 (norm. 14.00) 10 mikrog 1445 (norm. 17.00) Tarjous on voimassa 28.2.2009 asti. Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 5660 080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00 www.etela-kaarelanapteekki.com www.omaplus.fi No 2 11.2.2009 · 45 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Hakuninmaalle saatava melueste Jaana Tommiska puhuu asukkaiden äänellä. Journalistien puheenjohtaja Arto Nieminen: Ilmaisia paikallislehtiä tarvitaan Perinteinen lihasheikkous ei lannista Simo Kilpeläistä Kaarelan aluesuunnitelma: Katujen turvallisuutta pidetään tärkeänä
• 2 Turkkien säilytys/välitys 11.2.2009 KONALASSA AUTO IHA-Autokatsastus - Se kotimainen · satoja tuhansia katsastuksia · kymmeniä tuhansia rekisteröintejä · vakuutusmyyntiä · kuntotarkastuksia MYÖS RASKAS KALUSTO Avoinna: ark 8-20, la 9-14 www.iha-autokatsastus.fi K A T S A S T U S Hankasuontie 8 Konalan S-marketin kulmalta 300 m Puh. 540 4300 Kesän helpoin -20 matonpesu palvelupesu, tuo aamulla hae illalla Autolla suoraan takaovelle. p. 563 1545, ma­pe 8-20, la 10­17 www.mattolaituri.info Höyhentäkit, -tyynyt, -makuupussit, -takit ja vaivattomin % Paulig Presidentti KAHVI ei Gold label 500 g (5,00 kg), 1 erä/talous yksittäin 3,49 pkt (6,98 kg) Tummat LUUMUT Etelä-Afrikka, 500 g (2,00 kg) TERVETULOA! Pouttu POSSUN SISÄFILEE marinoitu ja kermamarinoitu n. 700 g 5 00 2 pkt 1 kg 00 ps KONSERTIT KE 25.2. KLO 18 KANTSUN ELEKTROILLAT NRO 18: EERO JOHANNES Synteettistä funkia, tarttuvia melodioita ja villiä improvisointia! Vapaa pääsy LA 28.2. KLO 19 JARMO SAARI SOLU Jarmo Saari, kitara BITTER SWEET Max Tabell koskettimet Tomi Salesvuo, rummut Timo Tolonen, basso Julia Eklund, laulu Liput 7/5 e www.bittersweet.fi LA 14.3. KLO 17 HKO:N LÄHIÖKONSERTTI: FILHARMOONINEN VIIHDEJOUSIKKO Unohtumattomia ikivihreitä kotoa ja kaukaa kapellimestari Arthur Fuhrmannin sovituksina. Vapaa pääsy, Lähiöprojektin tarjoamia ilmaislippuja voi noutaa Kanneltalon lipunmyynnistä ma-pe klo 14-18. LOMALLA! TI 17.2. KLO 13.15-14.45 KE 18.2. KLO 13.15-14.45 TO 19.2. KLO 13.15-14.45 MAXIMANGA-TYÖPAJA Kokeile tai kehitä taitojasi japanilaisen sarjakuvan parissa. Ohjaajana Polina Morgurova. Vapaa pääsy. HIIHTO- LEFFAT MA 16.2. KLO 12 HENKIEN KÄTKEMÄ (K7, 2001) Kesto 124 min. TI 17.2. KLO 12 8 PÄIVÄÄ ENSI-ILTAAN (K7, 2008) Kesto 112 min. KE 18.2. KLO 9.30 KAKARAKINO Lyhytelokuvia lapsille. Kesto n. 30 min. Ryhmävaraukset puh. (09) 310 12000 tai lipunmyynti.kanneltalo@hel.fi Vapaa pääsy KE 18.2. KLO 12 NÄKYMÄTÖN ELINA (K3, 2002) Kesto 77 min. TO 19.2. KLO 12 VINNARE OCH FÖRLORARE (S, 2006) Kesto 82 min. PE 20.2. KLO 12 KOLLIKALLION SKIDIT (K3, 2005) Alkunäytöksenä Maauimalaelokuva (K3) ja Perintö (S). Kokonaiskesto 57 min. Atria takuumurea 5 Valio 99 kg NAUDAN PAAHT0ja SISÄPAISTI 9 5 95 SÄÄSTÄ SUPERPÄIVILLÄ TÄYSMEHUT 1 l (1,00 l) 5 tlk/talous GALLERIA Kanneltalon galleria avoinna ma-to 9-20, pe 9-18, la 10-16, su suljettu 4.-14.2. IGOR TSHUHLEB Maalauksia 3.-14.3. ÉVA LUOSTARINEN: RIPAUS RENESSANSSIA Maalauksia TULPPAANIT Suomi, 7 kpl/kimppu ykisttäin 2,95 kimmpu Tarjoukset voimassa to-la 12.-14.2. Myymälässä paljon lisää Superpäivien tarjouksia häikäisevään hintaan! Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki Puh. 020 770 5520 Palvelemme: ark. 7-21, la 7-18 1 00 tlk 00 2 kimppua Kanneltalo, Klaneettitie 5 - www.kanneltalo.fi Lipunmyynti puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu
• 11.2.2009 3 Pääkirjoitus Hakunimaalle saatava melueste MAJAVAN MATKASSA Jurvan kunnansihteeri, vainotun vahva tuki S amanaikaisesti kun Helsingin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on aluesuunnittelija Mikko Koivistoisen johdolla laatinut ansiokkaan Kaarelan aluesuunnitelman (puisto- ja katualueet) vuosille 2008-2017, Hämeenlinnan väylän varrella asuvat Hakuninmaan asukkaat joutuvat edelleen kärsimään liikenteen melusta. Vuosia sitten Kehä I:stä pohjoiseen osaa Kaarelan asukkaista helpotti meluaidan rakentaminen, mutta sadat Hakuninmaan omakotitaloissa asuvat jäivät edelleen ilman meluestettä. Suunnitelmat meluesteiden rakentamiseksi Kannelmäen ja Kaivokselan välille ovat valmiina, mutta määrärahoja projektille ei ole osoitettu. Rahoitusta ei toistaiseksi ole näkyvissä edes valtion elvytyspaketissa. Itse asiassa siinä on vain yksi melueste koko maahan eli Munkkivuoreen valtatie yhden varrelle. Uudenmaan tiepiirillä sanotaan olevan tiukka linja meluesteiden rakentamisessa muulloin kuin tienparantamishankkeiden yhteydessä. Se tarkoittanee, että meluesteitä tehdään samalla kun lisätään bussikaistoja tai suunnitellaan muita muutostöitä. Kun Tiehallinto viime toukokuussa piti Kannelmäessä tiedotustilaisuuden meluesteiden rakentamisesta, bussikaistoista ei puhuttu mitään. Niiden sijaan keskusteltiin kylläkin liittymien parantamisesta meluesteitä rakennettaessa. Kaarelan meluesteiden tekemistä ei pidä liiaksi kytkeä muuhun rakentamiseen, koska silloin on pelättävissä, että hankkeet siirtyvät aina vain eteenpäin. Tai jos kytkös tarvitaan, tehtäköön se toiste päin: melueste ensisijaisesti ja muut toiminnot ohessa. Tiehallinnon asettaman kriteerin mukaan meluntorjunta on kiireellinen, jos maantien yli 65 desibelin melutasolle altistuu parikymmentä asukasta tai 55-65 desibelin melualueella on kymmeniä asukkaita. Hakuninmaalla kysymys on kiireellisestä meluntorjunnasta, sillä asukkaiden määrä ylittää moninkertaisesti asetetut rajat. Ihmiset ovat perustellusti odottaneet lähes 20 vuotta meluesteiden rakentamista. Esteellä on suuri merkitys asukkaiden asumisviihtyvyyteen. On täysin oikeutettua vaatia, ettei Hämeenlinnan väylän ympäristössä tarvitse vuodesta toiseen olla jatkuvasti melulle alttiina. Kaarela-Seura kiinnittää asiaan vakavaa huomiota. Seura on yhteydessä päättäjiin ja kiirehtii meluesteen rakentamista Kannelmäen ja Kaivokselan välisen tien molemmille puolille. M Kari Varvikko inulle lankapuhelimella soittelevat ihmiset voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: a) täysijärkiset, b) humalaiset, c) hullut. En ota tässä huomioon satunnaisia lehtimyyjiä, gallup-tutkijoita tai mahdollisia muita tuotetuputtajia. Täysijärkisten ryhmä ei tarjoa paljoakaan pohdiskeltavaa, mitä nyt juttelevat niitä näitä ilman että jutuista mitään mieleen jäisi. Juopot ovatkin sitten asia erikseen. Hyvällä tuulella olevan, suht koht tolkussaan olevan juopon kanssa on mukava jutella. Vitsit ja sukkeluudet lentelevät, saattaapa kehujakin joskus tulla. Mikäpä sen hauskempaa. Juoppo ei tunnetusti kestä vastaväitteitä koska silloin hän saattaa suuttua ja keskustelu saa kokonaan toisen luonteen. Huonotuulisen juopon kanssa puheleminen tulee lopettaa jonkin tekosyyn varjolla saman tien. Samaa kehää kiertävän aggressiivisen ja tolkuttomasti päissään olevan kanssa ei totisesti ole hauska keskustella. Jotkut känniset muistavat tarkasti käymänsä keskustelun, josta syystä heitä ei saa millään tavoin vähätellä eikä loukata, sen he kyllä muistavat. Entäpäs sitten hullut? Hulluja on tunnetusti montaa sorttia. Humalassa oleva hullu on tosi haastava keskustelukumppani. Täytyy muistaa, ettei hullu läheskään aina ole yksinkertainen vaan usein omalla kieroutuneella tavallaan hyvinkin älykäs ja asioita ymmärtävä. Hullun kanssa ei ole syytä kinastella eikä väittää, että hän on väärässä. Pienemmän harmin tie on myönnellä jotakin siihen suuntaan että saattaapa se olla silläkin tavoin. Hullut edustavat mielestäni soittajien eliittiä, koska vääjäämättä sitä jää joka kerta hullun kanssa juteltuaan miettimään hänen erikoista ajatuksen- juoksuaan. Ehkäpä muutama esimerkki on paikallaan: Silloin tällöin minulle soittelee minulle täysin tuntematon henkilö, joka haluaa minun tietävän, että hän on läheistä sukua kaikille Euroopan kuninkaallisille. Hänen ylivertaisen taustansa takia useimmat virassa olevat kuninkaalliset kokevat hänet suureksi vaaraksi kruunulleen ja valtaistuimelleen. Suomen poliittinen johto ja Supo ovat perillä hänen sukutaustastaan eivätkä siksi halua käydä neuvotteluja uudelleenjärjestelyistä. Hän omistaa myös kaikki Suomen suuret teollisuuslaitokset ja liikeyritykset, mutta ei halua pitää asiasta suurta meteliä siksi, että häntä saatettaisiin syyttää mahdollisista kartellirikoksista. Hän kertoo kosineensa lukuisia nuoria ja nättejä prinsessoita. On vain ajan kysymys, milloin pääsemme viettämään todellisia satuhäitä oikein suuren maailman malliin. Muuan tuntemani jo kypsissä kymmenissä oleva naisihminen rikastuttaa yksitoikkoista elämääni seuraavansisältöisillä soitoilla: Häntä seurataan ja vainotaan, saattaapa jopa henkikin olla vaarassa. Järjestöt kuten KGB,CIA, Mossad sekä Secret Service kyttäävät hänen tekemisiään. Siksi hän on jatkuvasti varuillaan ulkona liikkuessaan. Hän käyttää ulkona liikkuessaan erilaisia valeasuja ja aurinkolaseja, jotta hän voisi puolestaan tarkkailla agenttien tekemisiä ilman, että agentit sitä huomaavat. Agenteilla on laite, jonka kanssa he voivat seurata, mitä hän kaupasta ostaa. Kotona ollessaan hän liikkuu kumarassa, jotteivät agentit näe missä hän milloinkin on. Agentit ovat soluttautuneet naapuritaloihin ja kyttäävät häntä ikkunoiden läpi. Asiaan on pomminvarma todiste. Eräänäkin iltana naapurin olohuoneen valoa oli sytytetty ja sammutettu lukuisia kertoja. Mikähän viesti siihenkin sisältyi? Vilkuttelulla annetaan merkkejä yli kulkeville satelliiteille. Televisiokin on mukana tarkkailussa. Kun hän katselee televisiota niin hän tietää, että myös televisio katselee häntä. Siksi hän näytteleekin pitkää nenää ja muita kansainvälisesti tunnettuja merkkejä television tarkkailijoille. Mahtaapa heitä harmittaa, kun juoni paljastui. Televisio-ohjelmissa ja mainoksissa on kätkettyjä viestejä ja ikäviä perättömiä väitteitä hänen nuoruutensa ajoilta. Postilaitoskin on saatu mukaan parjauskampanjaan. Posti oli aikoinaan julkaissut merkin, jossa hän tanssii tangoa erään maineeltaan epämääräisen miehen kanssa. Kuvan täytyy olla väärennös, koska hän ei ole kyseisen miehen kanssa koskaan tangoa tanssinut. Miksi häntä vainotaan ja kiusataan? Miksi hänelle ollaan kateellisia? Hän on ollut lukuisia kertoja yhteydessä viranomaisiin, samaa sakkia hekin ovat, väittävät hänen kuvittelevan. Olenpa itsekin ollut joskus epäilevällä kannalla hänen juttujensa suhteen ja sanonut, että pitäneeköhän tuo nyt oikein paikkaansa. Minutkin on oikein "rahalla ostettu" samaan sakkiin. Olen joskus yrittänyt varovaisesti pyytää häntä ottamaan yhteyttä terveyskeskuksen lääkäriin. Hän kieltäytyy tästä, koska häntä ei mikään vaivaa ja että hän ei ala päätään lääkkeillä sekottaa. Mistäpä sitten apu? Mieleeni muistui vanha poliisien käyttämä ohje tyhjän marisijoille: Lähettäkää valitus kirjallisena Jurvan kunnansihteerille, sieltä se apu löytyy. Täytyypä muistaa kertoa. Heikki Majava Seuraava Tanotorvi ilmestyy 11.3.2009. Aineisto toimitukseen 27.2. mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Honata 2. Skigru 3. Shiiva 4. Siitti 5. Siippasta 6. Rutski 7. Ruunankusi 8. Plummona Vastaukset sivulla 10 9. Plädäys 10. Snutaa 11. Minsa 12. Löfis
• 4 11.2.2009 PAPPIA KYYDISSÄ UKK:n syvä jälki PULKKAMÄESSÄ P ari viikkoa sitten pääsin vaarin ominaisuudessa ottamaan tuntumaa Paloheinän eli Paltsin pulkkamäestä. Fysiikan lainalaisuuksia muistellen, jätin näin ensimmäisellä kerralla mäenlaskun teknisen osion mummon ja kaksivuotiaan Manun harteille. Itse muodostin yhden hengen vastaanottokomitean rinteen vastamäkeen. Uusi valkoinen lumi oli kerännyt mäen täyteen lapsia, nuoria ja aikuisia. Kauempaa katsottuna rinne muistutti muurahaiskekoa, jota on juuri sohaistu kepillä. Lähempi tarkastelu paljasti puolestaan sen, miten kaikki laskettelijat tulivat alas tyylilajista riippumatta suunpielet hymyssä, vauhdinhurmasta haltioituneinta. Tajusin olevani keskellä suurta sielunhoidon ulkoilmatapahtumaa, jonka käytännön järjestelyistä oli vastannut hän, joka säät ja ilmat säätää. "Tavallinen elämä riittää" ­ todetaan Suomen piispojen uudessa Rakkauden lahja -kirjassa. K Jostain syystä tuo lause tuli mieleeni pulkkamäen juurella. Sakari Enrold Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI ETSIJÖIDEN EHTOOLLINEN su 22.2. klo 18 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Nina Rajamäki, musiikkina lauluja Uusia Messulauluja ­ kirjasta. NUORTEN AIKUISTEN TEEMAILTA ma 16.2. klo 18 Nurkassa. Aiheena Iloa tarjolla, ota osasi! Vapaaehtoisvastuun rakentamisesta kertomassa vapaaehtoistoiminnan diakoni J-P Vaittinen. Mukana Nina Rajamäki. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 17.2. Aamuehtoollinen Kannelmäen kirkon kappelissa klo 9 ja sen jälkeen aamiainen seurakuntasalissa, hinta 1 e. LAULETAAN YHDESSÄ ­yhteislaulutilaisuus to 26.2. klo 10 isossa seurakuntasalissa. "Laulaen ja liikuttaen", vanhoja suomalaisia laululeikkejä, Tuire Auhto, Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. VAPAAEHTOISILTA to 26.2. klo 18 isossa seurakuntasalissa Ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa ja yhteistä pohdintaa vapaaehtoistoiminnasta.Vierailijana tutkija, TM Tomi Oravasaari ja muusikko Markus Bäckman. Tervetuloa kaikki vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet! MUSIIKKIPIIRI to 26.2. klo 18.30 kirkon kerhohuoneessa Aiheena Wolfgang Amadeus Mozart, mukana Olavi Hatakka. Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9): · ILONA-ILLAT maanantaisin 12.2., 19.2., 5.3., 19.3. klo 17.30-19.30 Tule yksin, kaksin tai vaikka koko perheen voimin. Mukavaa yhdessä olemista ja tekemistä. Paikalla työntekijöitä sekä vapaaehtoisia. Kaipaatko hiljaisuutta ja aikaa rukoukselle? Jennyn hiljainen tila palvelee Ilona-iltojen yhteydessä aikuistyön tilassa. Illan päättää kaikille yhteinen iltahartaus. · TÖPPÖSTÄ JENNYYN ma 16.2. klo 17.30-19.30. Tule heiluttamaan puikkoja ja kutomaan töppösiä Jennyn kävijöille. Lankaa ja puikkoja tarvittaessa talon tarjoamina. Iltakahvit. Mukana diakoni Tiina Railo. SYYSRETKI VUOKATTIIN 6.-11.9.2009. Majoitus Vuokatinrannan leirikeskuksessa, josta käsin pitempiä ja lyhyempiä patikointeja ympäristöön. Hinta 450 e, sisältää bussimatkat Kannelmäen kirkolta Vuokatinrantaan ja takaisin, meno- ja tulomatkalla lounaan ja kahdet kahvit, vakuutukset, perillä täyshoidon. Mukana pastori Aili Raitavuo, p. (09) 2340 3821 ja diakonissa Heli Salo, p. (09) 2340 3842, joilta tarkempia tietoja ja ilmoittautumiset. KANNELMÄEN SEURAKUNTA Horisontin eskustelu UKK:n perinnöstä ei ota laantuakseen, pikemminkin päinvastoin. Kekkos-trilogiansa päätöskirjan juuri julkaissut presidentin entinen adjutantti, tohtori Esa Seppänen puhuu jopa eräänlaisesta Kekkos-retrosta, UKK:n merkityksen uudesta noususta. Esa Seppänen on tutkinut huolellisesti nimenoman presidentti Urho Kekkosen idänsuhteiden kehitystä Hrushtshevin, Brezhenevin ja Kosyginin kaudella. Nyt ilmestynyt sarjan kolmas kirja UKK:n syvä jälki. Perintö vai painolasti. Ajatus Kirjat, Gummerus 2009. 320 s. tarkastelee, kuten nimikin kertoo Kekkosen jälkeistä aikaa ja UKK:n poliittisen ja henkisen perinnön roolia nykypäivän politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Seppänen on suivaantunut niille tutkijoille kirjoittajille, jotka ovat katsoneet asiakseen Kekkosen jälkikäteisen mustamaalauksen. Toinen asia on, että vakavasti otettavaan historiatutkimukseen kuuluu myös väittely ja argumenttien ja vasta-argumenttien käyttö, mutta se edellyttää nimenomaan argumenttien lähdekriittistä tarkastelua. Tästä väittelystä kiinnostuneet voivat lukea Seppäsen kirjasta arvioita eri kirjoittajien näkemyksistä. Minua kiinnostaa enemmän Seppäsen kirjan toinen puoli, jossa hän puntaroi millaiseksi Suomen ja Venäjän suhteet ovat muodostuneet ja ovat muodostumassa nykyään Kekkosen jälkeen ja Neuvostoliiton romahdettua. Onko Kekkosen kauden kokemuksilla enää mitään osaa ja käyttöä nykytilanteessa. UKK:lla oli tapana korostaa idänsuhteiden merkitystä Suomen ulkopoliittiselle liikkumavaralle toteamalla, että mitä paremmat ovat idänsuhteemme sitä suurempi toimintavapaus meillä on lännen suunnalla. Seppänen toteaa, että kylmän sodan kaudella "Suomen kohtalot ratkottiin Helsingin-Berliinin-Moskovan kolmiossa. Uudessa maailmanjärjestyksessa asetelma muuttui Helsingin-Brysselin-Moskovan kolmioksi. Sen perustana on presidentti Kekkosen rakentama akseli Suomi>EFTA>EEC... Suomen "lännettyminen", integroituminen Länsi-Eurooppaan näkyy nyt akselilla EFTA>EEC>EU". LÄNNETTYMISINNOSSAAN Suomi on lähes unohtanut idänsuhteiden hoitamisen kahden välisenä asiana ja sitoutunut liiaksi EU: n politiikan peesaajaksi. Samalla on myös jätetty käyttämättä UKK: n aikanaan lanseeraama ennalta ehkäisevä strategia, ts. ongelmien näkeminen ja torjuminen ennakolta tai ainakin niiden kielteisen seuraamusten heikentäminen. Tämä oli- si ollut erityisen tarpeen esimerkiksi puutullikiistassa ja rekkajonojen sulattamisessa. Suomalaiset ovat ylvästelleet mielellään EU:n puitteissa erinomaisella Venäjä osaamisellaan. Käytäntö on kuitenkin toisenlainen, kuten tulokset osoittavat. Suomi on jäänyt jälkeen Venäjän kaupassa muihin EUmaihin mm. Saksaan ja Ranskaan verrattuna. Suomella ei ole enää entisenkaltaista erityisasemaa Venäjän ulkopoliittisena partnerina. Venäjä-osaamisen tasosta kertoo osaltaan sekin minkä verran valtion johtotasolla on ollut suoria kahden välisiä kontakteja Venäjän johtajiin. UKK:lla oli aikaa kahdenkeskisiin luottamuksellisiin keskusteluihin monilukuisten epävirallisten vierailujensa aikana. Nykyään tällaiset tapaamiset ovat muodollisempia ja lyhytkestoisia. Kekkonen lomaili viikkokaupalla Mustallamerellä Kosyginin isännyydessä, kalastivat yhdessä Baikalilla ja Hiittisissä, metsästivät Zavidovossa jne. "Nykyään Venäjän presidentti viettää pari päivää Suomen presidentin vieraana Kultarannassa, saunoo ja juo pullon olutta löylyjen päälle. Toisen kerran hän matkustaa suomalaisen kollegansa vieraana autossa puolitoista tuntia Lahdesta Helsinkiin, mikä on kahdenvälisessä kanssakäymisessä jo saavutus. Kyllä ovat ajat ja tavat todella muuttuneet!" Suurena esteenä kahdenvälisten suhteiden kehittämisen tiellä Seppänen näkee huolestuttavan heikon kansallisen Venäjä-osaamisen. Opetusministeriön eduskunnalle teettämän selvityksen mukaan venäjän kielen suosio kouluissa on pohjalukemissa (peruskouluissa venäjää lukee noin prosentti, lukioissa kaksi prosenttia). "Suomen Venäjä-osaamiseen suunnattu panostus on varsin vaatimaton, kun otetaan huomioon maamme asema voimistuvan Venäjän lähinaapurina, sen kasvava rooli markkina-alueena, yhteistyökumppanina ja kulttuurin suurvaltana. Tästä seuraa, että Venäjän kielen osaajien vähäinen määrä rajoittaa Venäjä-yhteistyötä ja syö sen kehittymisen edellytyksiä". Tälläinen tilanne on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mtä esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusselvityksissä painotetaan: "Suomen Venäjä-suhteiden on kuuluttava poliittisen ja taloudellisen asialistan kärkeen". Venäjä-osaamista on vahvistettava kaikilla tasoilla. Tämän vuoksi "Helsingin yliopiston aloite julkista hallintoa ja liike-elämää palvelevan Venäjä-osaamiskeskuksen perustamisesta on oikea askel oikeaan suuntaan, mutta sen onnistuminen vaatii voimakasta valtiovallan tukea ja koordinoituja toimen piteitä". Kekkos-energia tarpeen Esa Seppänen siteeraa kirjassaan Neuvostoliiton/Venäjän ja Suomen ulkomaankaupan pitkän ajan konkaria professori Juri Piskulovia, jonka muistelmat Esa Seppäsen suomentamina julkistettiin yhtäaikaa Seppäsen kirjan kanssa Tamminiemessä. (Juri Piskulov: Näin teimme idänkauppaa. Suomentaja Esa Seppänen. Ajatus Kirjat, Gummerus 2009, 287 s.) Maittemme taloussuhteiden nykytilaa Piskulov kuvaa varsin huonoksi. Venäjän kaupan osuus Suomen ulkomaankaupassa on pudonnut 25 prosentista 10 prosenttiin. Osasyynä tähän ovat paitsi muuttuneet olosuhteet, siirtyminen clearing-kaupasta suoraan markkinatalouteen ja vapaasti vaihdettaviin valuuttoihin maksuvälineinä, Neuvostoliiton romahtamista seurannut talouden yksityistäminen, jolloin valtiovalta ei enää suoraan ohjaile taloussuhteita. Mutta silti Piskulovin mielestä voitaisiin nykyoloissakin tehdä paljon enemmän kumpaakin osapuolta hyödyttävällä tavalla. Siihen tarvittaisiin kuitenkin uudenlaista Kekkos-energiaa. Avainsana on tuotannollinen yhteistyö, jota kehiteltiin Kekkosen aikana ja joka on edelleenkin tärkeä tavoite. Suomi on liiaksi vetäytynyt EU:n selän taakse ratkaisuissaan eikä käytä hyväkseen suoria suhteitaan ja kokemustaan Venäjän talouselämän vaikuttajiin. Aika on toisenlainen. Tarvitaan toisenlaisia otteita. Uudet päättäjät yritystasolla tekevät päätökset, mutta silti valtiovallan myötävaikutusta tarvitaan niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Ilman sitä nykyiset esteet mm. investointien ja taloudellisen yhteistyön alalla jarruttavat kehitystä. Yritykset eivät päätä esimerkiksi valtioitten tullipolitiikasta, infrastruktuurin rakentamisesta, investointeja ja liike-elämää sääntelevästä lainsäädännöstä jne. Piskulov ei käytä termiä verkostuminen, mutta nimenomaan siitä oli kysymys, kun suomalaiset talouselämän vaikuttajat, Kekkosen vanavedessä, loivat henkilösuhteita neuvostoliittolaisiin yhteistyökumppaneihinsa. Neuvostoliitossa puolestaan arvostettiin näiden suomalaisten talouselämän vaikuttajien henkilökohtaista panosta. Jopa siinä määrin, että Piskulov mainitsee Mikojanin sanoneen: "Jos Venäjällä olisi sellaisia johtajia, meidän ei olisi tarvinut tehdä vallankumousta". Oiva Björkbacka KIRPPUTORI Huonekaluja, astioita, levyjä, vaatteita ym. Avoinna ma - pe 9-18 la - su 10-14 Tuotto työttömien ja Horisontin asukastalotoiminnan hyväksi. Os. Vellikellontie 3 Malminkartano p. 050 404 2621 - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 27-37,-/vko P. 09-454 8560 Aino Kannelmäen kukka Avoinna ma-pe klo 9.00-17.00 la-su klo 9.00-14.00 Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Kannelmäen apteekin edessä pe.13.2. klo 09.-14.00 100 % merinovillaisia lasten haalareita ja damaskeja sekä miesten ja naisten villahousuja. Toppahousuja 25;- ja erä villakangashousuja 18;-, hameita 5;- ja 10;-. Huom! Olemme myös Kannelmäen markkinoilla su. 8.3. Tervetuloa. SUOSITTU PANDAKIRPPIS Myyrmannin P-tasolla sunnuntaisin klo 10.00-14.00. www.pandatori.fi puh. 040-0909009 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Sirpan Kotikutoma Orimattila
• 11.2.2009 5 Ilmastonmuutosta poliisitoiminnassa P äätoimittaja soitti minulle ja kysyi voisinko kirjoittaa edellisvuoden tapaan lehteenne liikenneaiheisen jutun joka höystetäisiin mukana olevalla katsauksella lehden ilmestymisalueen liikennetilanteesta. Tällä kertaa päätin ruotia aiempaa tarkemmin, mitä ohessa olevat luvut oikein pitävät sisällään. Tarkastellaanpa ensin loukkaantuneita. Kuten vuosi sitten totesin, loukkaantumiset tapahtuvat siellä missä kolaritkin. Asiat korreloivat hyvin toisiaan. Ja rattijuoppous lisää onnettomuusriskiä merkittävästi. Vuosi sitten kerroin kerroin poliisin liikennevalvonnan tavoitteista ja strategioista. Poliisi on ainoastaan yksi tärkeä toimija liikenneturvallisuustyön kokonaisuudessa. Tavoitteiden kannalta parasta lopputulosta ei saavuteta poliisin yksittäisillä toimenpiteillä, vaan sidosryhmien kanssa tehtävällä kiinteällä yhteistyöllä. Nykyiset aluepoliisit, joita pian kutsutaan lähipoliiseiksi, ovat perehtyneitä myös alueensa liikenneongelmiin. Lehden ilmestymisalueella mopojen ja moottoripyörien osuus loukkaantumisiin johtavissa kolareissa on huomattava. Kevään saapumista ei välttämättä huomaa enää lumien sulamisesta, mutta päristelevät mopopojat ovat varma signaali. Tämä on poliisilla tiedossa; kuitenkin kotien merkitys on asiassa oleellinen. Viritetty mopo ja alkoholi on Liikenneonnettomuudet, rattijuopumukset ja valvonta v. 2008 (suluissa v. 2007 luvut) Rattijuopumukset Tali Pitäjänmäki Reimarla Konala Malminkartano Hakuninmaa Kannelmäki - Maununneva Pohjois-Haaga - Lassila Etelä-Haaga Haltiala - Paloheinä 5 20 8 32 27 5 69 30 33 7 (2) (22) (11) (36) (24) (5) (50) (48) (49) (10) Törkeä liikenteen vaarantaminen 1 (0) 4 (2) 1 (1) 3 (11) 3 4) 1 (1) 6 (9) 2 (6) 7 (11) 1 (1) Liikenneonnettomuudet 4 (8) 62 (55) 39 (37) 48 (56) 32 (24) 8 (7) 99 (105) 58 (61) 154 (156) 17 (19) Valvontakerrat 9 (1) 107 (31) 47 (11) 160 (47) 80 (14) 35 (19) 304 (125) 167 (46) 214 (74) 30 (14) harmittavan monen onnettomuuden taustalta. Samoin kesäkaudella polkupyöräilijöiden ja autojen väliset kolarit ovat yleisiä. Turvallinen tilannenopeus koskee myös polkupyöräilijää ja kypäränkään käyttö ei yleensä estä henkilövahinkoja autojen kanssa kolaroitaessa. Turvavälineiden käyttö ja niiden käytön valvonnalla poliisi nimenomaan pyrkii juuri loukkaantumisten vaikutusten vähentämiseen. Peräänajot ovat yleisiä alueen sisääntuloväylillä. Talvi 2008 oli Helsingissä ennätyksellisen leuto, joten liukkaan talven puuttumisesta huolimatta sillä ei näyttäisi olleen onnettomuuksia vähentävää vaikutusta. Taustalla on usein turvallisen etäisyyden pitämättä jättäminen edellä ajavaan yhdistettynä eriasteiseen ylinopeuteen. Kännykkään puhumisen vaikutusta onnettomuuksiin voi vain arvailla, harvempi sen taitaa avoimesti myöntää vahingon jo Huom! Tilastoista puuttuvat joulukuun luvut. Rattijuopumusluku sisältää myös törkeät rattijuopumukset. Kannelmäen rattijuopumustilanne on huonontunut entisestään.Törkeät liikenteen vaarantamiset sisältävät usein takaa-ajon poliisia karkuun. tapahduttua. Tilastojen mukaan alueella tapahtuneet valvontakerrat ovat lisääntyneet selvästi vuoteen 2007 verrattuna. Ohessa esitetyt luvut eivät suoraan kerro sitä, montako poliisipartiota valvontaan on osallistunut ja kauanko valvonta on kestänyt. Useimmat ovat yksittäisten partioiden oma-aloitteisia puuttumisia epätoivottuun käyttäytymiseen, mikä on hyvä asia. Automaattinen liikuteltava kameravalvonta on kasvava valvontamuoto poliisin valvontataktiikoissa. Yleisöpalautteet ovat yksi kansalaisten keino saada tietoa ja myös vaikuttaa poliisin toimintaan. Poliisitoiminta on tehty kansalaisia palvelemaan. Liikennevalvontaa ei tehdä organisaatioita varten vaan se on tutkitusti poliisin tehokkain keino osaltaan ylläpitää liikenneturvallisuutta. Toiminnan tulisi olla vaikuttavaa, mikä onkin kimurantti juttu. Se tarkoittaa sitä, että liikennevalvonnan kohdentaminen kansalaisten toiveiden mukaan ei aina välttämättä toteudukaan. Miksi? Koska vastuullisesti toimien pyydetty valvonta joudutaan kohdentamaan sellaisille alueille, joissa sitä kaikkein kipeimmin tarvitaan. Poliisin on kuitenkin syytä kertoa kansalaiselle perustellusti, miksi kaikkien pyyntöihin ei voida vastata myöntävästi. Yhteydenotto ei ole kuitenkaan hyödytön vaan päinvastoin. Paikalliset asukkaat tuntevat alueensa parhaiten ja ennakoinnin kannalta poliisikin saa ehkä juuri sitä tietoa, joiden avulla ongelmat ovat vältettävissä. Turvallista vuotta lukijoille 2009! Ismo Juvonen komisario Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Pasilan poliisipiiri Uusi Kanneltieto-hakemisto ilmestyy piakkoin! Varaa oma paikka yrityksellesi alueen johtavasta palveluhakemistosta ja lisää asiakaskuntaasi. Puh. 0400-447507 / Tanotorvi, Kari Varvikko Turvavyö tarpeen myös kaupunkinopeuksissa Saksalaisen autoliiton ADAC:n kokeet kertovat, että hengenvaarallisia vammoja syntyy jo alhaisilla ajonopeuksilla. Alhainen kaupunkinopeus kuten 30 kilometriä tunnissa on vaarallinen, etenkin ilman turvavyötä. On arvioitu, että Suomessa turvavyöt pelastaisivat vuodessa 50 henkeä. TURVAVÖITÄ KÄYTETÄÄN Suomessa useammin maanteillä, kuin taajamissa. Liikenneturvan tarkkailuissa selvisi vuonna 2008, että maanteillä 92 % käyttää turvavöitä, kun taas taajamissa vyön kiinnitti 85 % kuljettajista. Liikenneturvan Taajama-alueilla tehdyissä tarkkailuissa on aina saatu alhaisempi käyttöprosentti. kenties vyöt jäävät kiinnittämättä, koska autoon hypätään vain lyhyeksi pyrähdykseksi tai sitten alempi vauhti luo väärän turvallisuuden tunteen. Kun tarkastellaan turvavyön käyttöä takapenkillä, myös tällöin turvavyön käytössä on parantamisen varaa. Joka kuudes matkustaa takapenkillä ilman vöitä. Takapenkillä matkustavasta tulee kolaritilanteessa kuitenkin vaarallinen itselleen ja kanssa matkustajille, kun törmäysvoima paiskaa matkustajan eteenpäin. Liikenneturva on useina vuosina jalkautunut myös Tanotorven toimituksen kotikulmille Kannelmäkeen tekemään seurantoja turvavöistä ja muusta liikennekäyttäytymisestä. Vyöttömiä kuljettajia löytyy myös täältä. kilometrin tuntivauhdissa. Kun kolariin joudutaan, etupenkillä matkustava loukkaa tyypillisesti niskan, rintakehän tai polvet. Turvavyötön takapenkkiläinen voi puolestaan loukkaantua itse ja aiheuttaa vammoja edessään istuvalle syöksyessään tämän päälleen. Näitä vammoja on vaikea ennakoida. Turvavyön käyttämättä jättäminen, ylinopeus ja alkoholi ovat liikennekuolemiin johtaneiden onnettomuuksien tyypillisiä taustoja. Viime vuonna julkaistu kaupunkialueiden onnettomuuksia tarkastellut liikennetutkimus tuottikin hurjan yksittäistuloksen: kaupunkialueella ajetut autoilijoiden kuolonkolarit olivat lähes aina jonkin riskikäyttäytymisen muodon syytä. Ainakin autossa matkustavalle liikkuminen on siis turvallista jos hän pitää turvavyöt kiinni, ei ole humalassa ja ei aja ylinopeutta. Päin seinää ADAC:n kokeissa kävi ilmi, että yli puolta turvavyöttömistä autoilijoista ja matkustajista uhkaavat vakavat vammat, jos kolari sattuu 30 KANNELMÄEN ELÄINLÄÄKÄRIT GAMLAS VETERINÄRER Soittajantie 1 www.kannelmaenelainlaakarit.com 530 6610 Ell Beatrice Cleve ELL Johanna Rissanen ELL Johanna Mäkitaipale Koirahieroja Noora Sunila Trimmaaja Keijo Saviluoto Ark.8-19 La 10-16
• 6 11.2.2009 Kaarelan aluesuunnitelmassa painotetaan katujen turvallisuutta Isoimmat ja kiireellisimmät katualueiden investointikohteet Kaarelan alueella ovat Kanneltie Kannelmäessä ja Arentitie ja Pakarituvantie Malminkartanossa. Kevyen liikenteen väylistä kiireellisimmiksi ja suurimmiksi investoinniksi on nostettu Luutnantinpolku Malminkartanossa ja Kaustisenpolku Kannelmäessä. Hakuninmaalla suurin investointi on Sisarustentien kunnostaminen ja Maununnevalla Juoksuhaudantien pahiten painuneen osuuden korjaaminen, ilmenee vastikään julkaistussa Kaarelan aluesuunnitelmasta vuosille 2008-2017. la ovat myös kaivojen ympäristöjoen vauriot. Kaivojen kannet ovat useissa kohdissa kohollaan. Tämä johtuu epätasaisesta painumisesta tai routimisesta. Kunnossapitoa suunnittelualueella vaikeuttavat kaduilla yleisesti käytetyt liimattavat betonireunatuet. Vanhoilla alueilla tonttikasvillisuuden leviäminen myös katualueelle heikentää risteysalueiden näkemiä. Monelta alueelta kadulta puuttuvat suojateiden yhteydessä olevat madalletut reunakivet tai suojatiet ja joiltakin kaduilta myös jalkakäytävät. Aluesuunnitelmassa kiinnitetään viheralueiden turvallisuuteen paltettuja suojateitä sekä katujen ja katuliittymien kavennuksia. Vanhaistentien ja Kaarelantien sekä Kaarelantien ja Kaarelanraitin liittymiin rakennetaan kiertoliittymät. Kantelettarentiehen, Kanneltiehen, Kaarelantiehen, Kalannintiehen ja Perhekunnantiehen liittyvät kadut merkitään väistämisvelvollisiksi. Toimenpiteinä uuden Kannelmäen kauppakeskuksen ruuhka-aikana aiheuttamien lisääntyvien liikenteen ongelmien vähentämiseksi kauppakeskuksen kohdalla olevaan kiertoliittymään lisätään liikennesuunnitelmassa Kantelettarentielle oikealle kääntyville kaista. Vuoden 2009 aikana Malminkar- Jaana Tommiska vaatii meluesteen rakentamista. Missä viipyvät Hakuninmaan meluesteet? Viime vuonna Hämeenlinnan väylää ajoi vuorokaudessa keskimäärin 45 412 autoa, joista raskaita ajoneuvoja oli 3 894. Käytännössä se merkitsee, että melusta Kaarelassa kärsivät eniten Hakuninmaalla, väylän varrella tai sen välittömässä läheisyydessä asuvat asukkaat. Yksi heistä on tilitoimistoyrittäjä Jaana Tommiska, joka muutti perheineen Arhipanpolulle viime kesänä. aikataulu olisi aikaisintaan vuonna 2009. Päätökseemme muuttaa Kaarelaan vaikutti suuresti tieto siitä, että tien varteen rakennetaan meluesteet. Hämeenlinnan väylällä on rakennettua melunsuojausta noin 700 metrin matkalla Kehä I:n liittymän pohjoispuolella. Kehä I:llä on melunsuojausta väylän pohjoispuolelta Mätäjoelta Kantelettarentielle sekä väylän eteläpuolella Vihdintien liittymästä Vantaankosken radalle. Hämeenlinnan väylän parantamishanke välillä Kannelmäki ­ Kaivoksela sisältää uudet meluesteet nykyisten, ennen Kaarelantien alikulkua päättyvien meluesteiden jatkoksi väylän molemmille puolille. Esteet jatkuvat suunnitellun Kehä II:n liittymään asti ja suojaavat Hakuninmaan asutusta Hämeenlinnan väylän liikennemelulta. Näin siis teoriassa, koska hanke on rakennussuunnitteluvaiheessa tai se on niin sanotusti liikenneja viestintäministeriön Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketissa 2008-2012. Tiehallinnosta todetaan, että kyseisen teemapaketin toteuttamisesta ei kuitenkaan ole tehty sitovia päätöksiä, joten hankkeen toteutusaikataulusta ei tällä hetkellä ole tarkempaa tietoa. Ympäristöasiantuntija Arto Kärkkäinen Uudenmaan tiepiiristä sanoo, että meluaidasta on tehty rakennussuunnitelma, mutta rahoitus on kuitenkin vielä auki. Tälle vuodelle projektille ei kuitenkaan ole toistaiseksi määrärahaa. Paitsi että Uudenmaan alueellisissa investoinneissa kuluvalle vuodelle ei ole varoja osoitettu Valtatie 3:n meluesteille, myöskään hallituksen elvytyspaketissa ei mainita kyseistä kohdetta. Näin ollen meluesteen toteutuminen lähiaikoina tuntuu hyvin epätodennäköiseltä. Jaana Tommiska on sitä mieltä, että nimenomaan lama-aikana valtiolta pitäisi löytyä rahoitus meluestehankkeelle. - Helsinkiläisenä veronmaksajana vaadin, että melueste on saatava rakenteille. Kanneltie odottaa kunnostamista. jon huomiota. Valaistusta ehdotetaan parannettavaksi useilla viheralueilla. Investointikohteista suurimpia ovat Malminkartanon huipun ja leikkipuisto Kannelmäen peruskorjaukset. Muita investointikohteita ovat koirapuistojen peruskorjaukset tai uudet viheralueen sisäiset reittiyhteydet. tanoin alueelta laaditaan liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka pohjana käytetään liikennesuunnittelijan ja asukkaiden yhteistä näkemystä. Julkisen liikenteen osalta mainittakoon, että uusi poikittaislinja 56 Kannelmäestä Metsäläntien kautta Kalasatamaan perustetaan suunnitelmien mukaan elokuussa 2009. Vantaan linjastosuunnitelmaluonnoksessa esitetään Hämeenlinnanväylää kulkevan seutuliikenteen huomattavaa vähentämistä ja liityntäliikenteen lisäämistä M-junan asemille Vantaalla. Muutos on suunniteltu syksylle 2010. Tämä aiheuttaisi tarvetta lisätä Helsingin sisäistä liikennettä Hämeenlinnanväylällä. Todettakoon, että katujen turvallisuus yleensä on ollut yhtenä tärkeimmistä kriteereistä aluesuunnitelmaa tehtäessä. Aluesuunnitelmaan ja kuviokohtaiseen luonnonhoidon toteuttamissuunnitelmaan voi tutusta Kannelmäen ja Malminkartanon kirjastoissa. Suunnitelma on esillä myös Rakennusviraston verkkosivuilla www.hkr.hel.fi/suunnitelmat R akennusviraston katu- ja puisto-osaston teettämässä aluesuunnitelmassa on tarkasteltu asemakaavoitettuja puisto- ja katualueita määrittäen niiden hoidon, kunnostuksen ja käytön tavoitteet puisto- ja viheralueilla kymmenvuotiskaudeksi ja katualueilla viisivuotiskaudeksi. Suunnitelma on laadittu vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, käyttäjien ja kaupungin eri virastojen edustajien kanssa. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja niiden aikataulu ovat tavoitteellisia ja niiden toteutus on sidoksissa kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Tärkeiksi todetut pienet kunnostustyöt pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti. Luonnonhoidon tavoitteiden pohjalta on laadittu tarkempi luonnonhoitosuunnitelma. Luonnonhoidon työt on aloitettu suunnitelman mukaisesti Malminkartanon alueella. Kaarelan kaduilla ja kevyen liikenteen väylillä painumat, lammikoitumiset ja halkeamat ovat yleisiä. Yleisenä ongelmana kaduil- Liikenneturvallisuutta parannetaan Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston liikennesuunnitteluhankkeista ajankohtaisia Kaarelan alueella ovat liikenneturvallisuuden parantaminen vilkkailla kokoojakaduilla, Kannelmäen kauppakeskuksen rakentamisen aiheuttamat muutokset ja Malminkartanon liikenneturvallisuussuunnitelma. Kantelettarentien, Kanneltien, Kaarelantien, Kalannintien ja Perhekunnantien liikenneturvallisuutta parannetaan rakentamalla ajonopeuksia hillitseviä hidasteita, koro- -E nnen muuttoa viime toukokuussa vierailimme Tiehallinnon Hämeenlinnan tien meluesteiden rakentamista koskevassa tiedotustilaisuudessa Kannelmäen peruskoulun yläasteella. Suunnitelmat olivat valmiit ja saimme sen käsityksen, että hankkeelle on myönnetty rahoitus ja toteutus- Hämeenlinnanväylällä kulkee vuorokaudessa keskimäärin yli 45000 autoa. Arentitie. Kannelmäen leikkipuisto.
• 8 11.2.2009 K Pitsku on se paras paikka kerhot ja riennot. Moni entinen ja nykyinenkin pitäjänmäkeläinen on koonnut muistonsa Pitäjänmäki muistelee sivuille nettiin www.valt.helsinki.fi/proojects/kmuisti/pitajanmaki. Pitäjänmäki Seuran ja Pitäjänmäen kirjaston suojeluksessa olevan hankkeen yhteistyökumppanina ja sivuston ylläpitäjänä on Helsingin yliopisto. Moni pitäjänmäkeläinen poika oli aikoinaan mailapoikana kesäisin Talin golfkentällä. Nyt kaupunki on päättänyt korottaa golfkentän vuokraa ja muuttaa pelaajien pääsyehtoja kentälle. Hyvä näin! Vastustan ehdottomasti kentän muuta käyttöä. Näin talvisaikaan on ylellistä hiihtää golfkentälle tehdyillä laduilla. Siellä on myös hyviä liukumäkiä ja aika moni lumiukkokin tervehtii hiihtäjiä. Hiihtoretkien lomassa on ennätettävä teatteriin. Suomen Kansallisteatterin Sotaturistit on niin aiheensa kuin näyttelijöidensä ansiosta näytelmä, joka pitää nähdä. Laura Ruohonen ravistelee suhdettamme sotaan. Näytelmän hitti on tietysti Seela Sella 79-vuotiaana amiraalina. Ari-Pekka Lahden kirjoittama Kaukana paha maailma on kertomus seitsemästä luokkatoverista, joilla on seitsemän veljeksen nimet ja tavatkin. Modernia, miehenä olemisen vaikeutta kuvaava ravisteleva esitys. Hauskuutta on tarjolla hyväntahtoisella tavalla Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilan Paavo 1,5. Mitä tapahtuu kun homo-liitosJÄSENTIEDOTE 1/2009 Tervetuloa jumppakaudelle 2009! · Vuoden 2008 lasten ohjaajaksi valittiin Taija Pennanen ja aikuisten ohjaajaksi Sari Rastas. Vuoden jumppaajaksi valittiin Jorma Hytönen. Kiitos kaikille äänestäneille. · Kevätkokous 24.3.09 klo 19 Tervetuloa Kannelmäen Voimistelijoiden sääntömääräiseen vuosikokoukseen seuran toimistolle (osoite alla). Kokouksessa käsitellään vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2008 sekä tilintarkastajien antama lausunto. Voimaa kesään -kurssi Kisakallion urheiluopistolla 25.­26.4.2009 Kannelmäen Voimistelijat järjestää yhdessä Kisakallion urheiluopiston kanssa Voimaa kesään -kurssin kaikille hyvinvoinnista kiinnostuneille. Viikonlopun aikana on ohjattua liikuntaa ja kuntotestejä. Mukana kurssilla Kannelmäen Voimistelijoista tuttuja ohjaajia ja jumppaajia. Tarkempi ohjelma tulee seuran internet-sivuille helmikuussa. Kurssin hinta on Kannelmäen Voimistelijat ry:n jäsenille 179 euroa ja muille 199 euroa. Hinta sisältää täysihoidon (majoitus 2 hh ja ohjelmaan merkityt ruokailut), ohjatut liikunnat ja inbody keho-analyysin, kuntosalin käytön ja lauantaiillan saunan. *Tule mukaan liikkumaan ja nauttimaan hyvässä seurassa* erran kuussa Pitäjänmäen kirjastolla ei olla hiljaa. Koolla on silloin Pitäjänmäen Muistipiiri, joka kokoaa Pitskussa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneitä kertomaan menneistä ajoista. Aiheet vaihtelevat koulunkäynnistä urheilusaavutuksiin, kaupoista elokuvateatteri Roihin, tansseista bussi- ja junakyytiin, vaatteista sota-ajan kokemuksiin. Mutta mistä kertoo olevansa kotoinen nykyisin Vantaalla asuva yli 70-vuotias, joka on muuttanut pois lapsuudenkodistaan Pitäjänmäeltä 50 vuotta sitten. Tietysti Pitskusta! Ja samalla hän kertoo, että Pitsku on paras paikka minkä hän tietää. Olen asunut Pitäjänmäellä yli 20 vuotta, pisimpään mitä missään muualla ja vielä samassa asunnossa. Edelleen tunnen olevani tamperelainen. Tampereella olen syntynyt ja elänyt vajaat 20 vuotta. Lapsuuden paikoilla ja muistoilla on melkomoinen mahti. Vaikka en minä enää haluaisi Tampereella asua, siellä on kiva käydä, mutta Pitäjänmäellä on hyvä olla jatkuvasti. Pitäjänmäen Tarmoa eivät muistipiiriläiset lakkaa kiittämästä. Se on ollut lapsia ja nuoria kokoava voima. Urheilu oli koulun ohella tärkeintä mitä pitskulaiset tiesivät. Tarmo korvasi nykyajan sa elävä pariskunta saa adoptiopojan, jonka piti olla 1,5 ja joka onkin 15. Arvojamme ja asenteitamme ravistellaan tyylillä ja ymmärtäväisesti. Juhani Laitalan ystävät saavat nauttia näyttelijän työstä yhden miehen näytelmässä Tohtori Glas Kansallisteatterin Omapohjassa. 35-vuotista näyttelijän uraansa tänä vuonna juhliva näyttelijä osaa vangita yleisönsä. Tohtori Glas on riipaiseva esitys yksinäisestä miehestä, joka eli sata vuotta sitten. Mutta onko mikään sittenkään muuttunut: ei lääkäreiden eikä muidenkaan elämässä. Kansallisoopperan lyömäsoittimien soittajat saavat tänä keväänä monta uutta ihailijaa. He ovat kavunneet orkesterin montusta oopperan ylälämpiöön. Sinne he kutsuvat lapset katsomaan Puhuvan rummun seikkailuja. Anne Jouhtinen on kirjoittanut ja ohjannut valloittavan esityksen. Nyt tiedän miten soi balafoni, berimbau, puu- ja samaanirumpu sekä puhuva rumpu. Leena-Maija Tuominen · Lasten ja aikuisten tunneilla on vielä tilaa. Seura tarjoaa jumppaa, aerobicia, tanssillisia tunteja sekä kehonhuoltotunteja, myös miehille. Tunteja on Kannelmäessä, Malminkartanossa ja Haagassa. Lasten tunneilla, vauvajumpassa ja perheliikuntatunneilla on vielä tilaa. Katso vapaat paikat nettisivuiltamme, jossa voit myös ilmoittautua mukaan tunneille. · Tuntien peruutukset: Hiihtolomaviikolla 16.­22.2.09 ei pidetä tunteja. Paitsi sport+venyttely Apollossa sekä vesijumpat, hydrobic ja kuntopiiri Pirkkolassa normaalisti. Tunnit ylioppilaskirjoitusten aikana: Länsi-H:gin lukiossa ja Apollon yhteiskoululla tunnit peruttu 9.­23.3.09. Pääsiäisenä 9.4.­13.4.09 ja vappuna 30.4.­1.5. tunnit peruttu. Kouluilla on oikeus perua tunteja kahden viikon varoitusajalla, joten seuraa tiedotuksia nettisivuillamme. Sivuiltamme löytyvät myös ohjeet tuntien korvaamiseen (aikuiset ja perheliikunta). Lasten tunteja ei voi korvata. · Koko perheen liikuntarieha sunnuntaina 22.3.09 Maksuton rieha järjestetään Trumpetin leikkipuiston urheilukentällä klo 11­13. Ota mukaasi sään mukainen varustus ja eväät! Vapaamuotoisen yhdessäolon lisäksi on ohjattuja tuokioita. Ilmoittautumiset: Kisakallion Urheiluopiston nettisivujen kautta: www.kisakallio.fi tai puhelimitse puh (019) 31511 Lisätietoja: Kannelmäen Voimistelijat, yhteystiedot alla, tai Kisakallion urheiluopisto puh (019) 31511 Rikospoliisi ei laula Monikulttuurisuuden monet kasvot Monikulttuurikriittisyys näyttää saaneen itselleen kasvot. Lehtikuvien perusteella kasvot ovat kalpeahkot, totiset ja niitä koristaa silmälasit. Kasvot kuuluvat miehelle, jonka otsan hiusraja on hieman paennut tai sitten se on korkeaotsaisuutta, joka vanhan uskomuksen mukaan on merkki viisaudesta. Koska iltapäivälehdet kirjoittelevat tästä miehestä lähes viikoittain, kävin tutustumassa miehen kotisivuihin. Mies on asunut pääkaupungissamme liki 15 vuotta, joista 8 vuotta vaimonsa kanssa eteläisessä Helsingissä Eiran kaupunginosassa. Eli voisiko miestä jo kutsua stadin tai Rööperin kundiksi, vaikka mansesta, Tampereelta on lähtöisin. Tuskin sentään. Mies on oppinut ja on oikein filosofian tohtorismies, vaikka radiossa erään ohjelman juontajat sitä epäilivätkin. Tampereella nääs vaikutti 80-luvulla eräs Carl Öhman, jonka tohtorin arvo muuttui tuhkaksi kun kävi ilmi, ettei kukaan edes jenkeissä tuntenut miehen väitöskirjaa. Olisi hakenut aikoinaan Tampere-talon johtajuuden sijasta Lions Klubilaiseksi niin olisi voinut joku aamu herätä presidenttinä. Tämä eiralainen tohtorismies on opiskellut jos jonkinlaista kieltä aina latinasta sanskritiaan ja tehnyt siinä ohessa puolentusinaa julkaisua; mm. muinaiskirkkoslaavin käsikirjan. En edes yritä ymmärtää, sillä duunarimainen sivistystasoni ei yksinkertaisesti riitä siihen. Kullakin on harrastuksensa ja työnsä. Tätä jokaisen pitää arvostaa. Tohtorismies mainitsee ylläpitävänsä netissä blogia, joka ilmiselvästi joitain kansalaisia kiinnostaa. Nyt jotkut tahot selvittelevät blogin sisällön kiihottavuutta. Tässä tapauksessa kiihotus lienee kaukana erotiikasta. Tohtorismies kertoo käsittelevänsä blogikirjoituksissaan lähinnä maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta. Olin utelias ja etsin blogille vievän linkin. Linkin kohdalla oli teksti "jos tiedät aiheen kuumentavan hermojasi, älä klikkaa". Olo oli kuin pikkupojalla paskat housussa, jota oli kielletty avaamasta joulukalenterin luukkuja etukäteen. Tuplaklikkasin linkkiä. Huomasin , että tohtorismies on ilmiselvästi kiinnostunut afrikkalaisista. Historia tuntee toisenkin tohtorismiehen, joka oli niin ikään kiinnostunut afrikkalaisista. Hän oli nimeltään David Livingstone, joka kierteli Afrikkaa 1800-luvulla lähinnä saarnaamassa. Eiralaisen tohtorismiehen kirjoituksista kävi heti selväksi, että hän on tutustunut myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuihin rikollisuudesta. Itse pidän samoja julkaisuja tyynyni alla ja wc lukemisina. Luen ne tietenkin antaumuksella ja tosissani. Koska tohtorismies osaa käyttää asiansa esiintuomisessa usein hyvin mielenkiintoisiakin esimerkkejä niin otan asiakseni ilmaista tilastoinnista omanlaisen esimerkin. Tämä lähinnä siksi, jottei kenellekään jää sellaista kuvaa, että esimerkiksi 30% Helsingissä olevista ulkomaalaisista syyllistyisi seksuaalirikoksiin, vaikka 30% seksuaalirikoksista näyttäisi olevan ulkomaalaisten tekemiä. Voisi joku alkaa pelätä kaupungilla ollessaan kun joutuisi arvuuttelemaan jo- Seuraava jäsentiedote ilmestyy Tanotorvessa 6.5.2009 Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16­18 00420 Helsinki (sisäänkäynti Trumpettitien puolelta) Puhelin (09) 458 0773 sähköposti: info@kannelmaenvoimistelijat.fi http://www.kannelmaenvoimistelijat.fi Vuokralle tarjotaan Hyvä autohallipaikka Pelimannintie 3 Vuokra 79,-/kk puh. 0503397403 ka kolmannen ulkomaalaisen miehen ajatuksia. Oletetaan että paikkakunnalla on asukkaita 100 000, joista ulkomaalaisia on 10% eli 10000. Paikkakunnalla tehdään vuodessa 400 ryöstörikosta, joista ulkomaalaiset tekevät 25% eli 100 ryöstöä. Ulkomaalaisten kaikki 100 ryöstörikosta tekee neljä 5 hengen jengiä, jotka terrorisoivat vuoronperään paikkakunnan rautatieaseman seutua. Eli 10000 ulkomaalaisen joukosta heidän ryöstörikokset tekee tämä 20 hengen porukka eli 0,2% ulkomaalaisista. Populisti saa tiiliseinänkin näyttämään suoralta, vaikka vatupassi kertoisi muurarin olleen jurrissa. Tohtorismies on siinä kyllä oikeassa ja puhuu tottakin, että hänen bloginsa ei käsittele muuta kuin lähinnä sitä maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta. Joten sieltä on turha etsiä kirjoituksia tai rakentavia mielipiteitä yhteiskunnan muista ongelmista kuten syrjäytyneistä nuorista, vanhuksien yksinäisyydestä, peruspalveluiden ongelmista tai kansalaisten eriarvoisuudesta. Tai jos löydät niin todennäköisesti syyksi ilmoitetaan maahanmuuttajat. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija Haagan Taideseuran vuosinäyttely Pohjois-Haagan Yhteiskoululla 14. ­ 22.2.2009 HAAGAN TAIDESEURA RY on yksi Helsingin aktiivisimmista taideseuroista. Tänä vuonna 43 vuotta täyttänyt seura kokosi aluksi kaikki taiteen alat yhteen, oli kirjailijoita, laulajia jne. Nykyisin seurassa on ainoastaan kuvataiteilijoita. Mukana on harrastelijoita ja ammattilaisia. Jäsenet valitsee hallitus töiden perusteella. Jäsenistö on kasvanut nopeasti ja jäsenmäärä on tällä hetkellä yli 100. Seura järjestää maalauskursseja, -retkiä ja näyttelyitä jäsenistön kiinnostuksen mukaan. Haagan Taideseuran vuosinäyttely 2009 pidetään perinteisesti Pohjois-Haagan Yhteiskoululla, Pietari Hannikaisentie 6. Bussit 40, 41, 43 ja 51 Thalian aukiolle. Näyttelyssä on noin 120 työtä 47:ltä taiteilijalta. Näyttelyn jurytti seuran hallituksesta Irma Joutsi, Anja Oasmaa, Jaana Saxelin, Raija Tuuri ja Enis Arkun. Näyttelyn avajaiset ovat lauantaina 14.2. klo 14 ­ 17. Näyttely on avoinna 14. ­ 22.2. ma ­ pe 13 ­ 19 ja la ­ su 12 ­ 17. Koko viikon ajan taidearpajaiset, taidebasaari ja buffetti. Tervetuloa! TERVETULOA MAKSUTTOMILLE LUENNOILLE ­ TALVILOMAN (16.-22.2.) MOLEMMIN PUOLIN! Sardinia ja sen salaperäinen kulttuuri Laura Lappalaisen luento to 12.2. klo 17-18.30 Kanneltalon auditoriossa Vaikuttaminen Leila Valtosen luento vuorovaikutustyyleistä enneagrammien valossa to 12.2. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa Paulo Coelho Hannele Koli-Siiterin luento pe 13.2. klo 13-14.30 Kotipirtin Ystäväntuvassa (Kauppalantie 44) Marina Lewycka:Traktorien lyhyt historia ukrainaksi Marja Hakalinin luento ma 23.2. klo 18.30-20 Kanneltalon kirjastossa Qing-dynastia (1644-1912) Juha Olavisen Kiina-aiheinen luento ti 24.2. klo 17-18.30 Kanneltalon auditoriossa Englanti matkailumaana ­ valikoituja kohteita eteläisestä Englannista Sari Pauloman luento to 26.2. klo 14-15.30 Riistavuoren palvelukeskuksessa (Isonnevantie 28) Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526
• 11.2.2009 9 Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n kevät 2009 kursseja: Purpuripolku 4:n kerhotila Paperimassa - kurssi su 08.02.-09 klo. 12.00 - 16.00 vetäjänä Marja-Liisa Poikonen Pastellimaalauksen harjoituskurssi su 22.02.-09 klo 12.00 ­ 16.00 vetäjänä Sinikka Kaustinen Paperinaruaskartelua "tehdään kukkia" su 15.03.-09 klo. 12.00 - 16.00 vetäjänä Marja-Liisa Poikonen Tussimaalauskurssi aiheena luonto, luonnonmateriaalista la 21.03.-09 klo 12.00 ­ 15.00 su 22.03.-09 klo 12.00 ­ 15.00 vetäjänä Helena Haavisto Tarvikkeita kursseille saa paikanpäältä osallistuminen ja ohjaus ilmaista Tiedustelut ja ilmoittautuminen - Sinikka Kaustinen 040-5010008 - Marja-Liisa Poikonen 040-8379725 - Helena Haavisto 050-3230804 BITTERSWEET JA JARMO SAARI SOLU rokkaavat Kanneltalossa Uudistunut groovemusiikin voimatrio Bittersweet julkaisi viime syksynä kolmannen levynsä "Gogo", jolla kuultiin piirun verran populaarimpaan suuntaan liikehtinyttä bändiä. Kokoonpanon uusia tuulia pääsee kuulemaan Kanneltalossa 28.2. klo 19. Konsertissa soittaa myös kitaramusiikin visionääri Jarmo Saari Solu. BITTERSWEET on vuonna 1997 perustettu energinen voimatrio, joka ponnahti yleisön tietoisuuteen Helsingissä toimivan Rytmihäiriöklubin kautta. Kaksi instrumentaalilevyä julkaissut maamme eturivin jazzmusiikoista koostuva bändi ­ eli Max Tabell (koskettimet), Timo Tolonen (basso) ja Tomi Salesvuo, (rummut) - pohti uusia suuntia viime kesänä ja oivalsi haluavansa mukaan oman laulajan. Suomenkielinen groovemusiikki tuntui luontevalta bändin historiaan peilaten ja miehet pääättivät tuoda Rhodesien ja Hammonden rinnalle lisää moderneja vaikutteita. Lisäksi solistiksi valikoitui säikyvää lavakarismaa omaava joensuulainen Julia Eklund. Mm. Emma Salokosken ja Emma Larssonin sekä Aija Puurtisen ohjauksella opiskellut laulajatar. Euroopan sydämessä usean vuoden viettäneen lahjakkuuden musiikkimaku ja huumorintaju kolahtivat bändiin heti. Max Tabell synnytti luontevasti liudan uusia biisejä, ja uusi levy Go-Go julkaistiin viime lokakuussa ja Sen popahtavat jazzkuviot ovat ehtineet ihastuttaa sekä vanhoja että uusia bittersweetfaneja. Levyn nimikkobiisi GoGo valittiin myös Markku Pölösen uuteen Ralliraitaelokuvaan (SF Oy), jonka ensi-ilta on helmikuussa 2009. Musiikkivideo samaisesta menopalasta upeine näyttelijävieraineen kuvattiin syyskuun alussa - sen voi käydä vilkaisemassa bändin omalla nettisivulla (www.bittersweeet. fi) sekä Pölösen uuden filmin nettisivuilla (www.ralliraita.fi). Jarmo Saari Solu lupaa olla kitarabändi, joka kuulostaa orkesterilta. Suomalaisen kitaraoinnin kärki- nimiin lukeutuva Saari loihtii sähkökitaralla taikurin ottein leveitä pensselinvetoja, sykähdyttäviä äänimaisemia ja riipaisevia tunnelmia. Lukemattomin kerroksin kudottu ja rankasti prosessoitu kitara laulaa, saarnaa, hellii ja viekoittelee. Kanneltalon helmikuisessa konsertissa Saaren taikakitara soi myös Bittersweetin menevän poprockin ryydittäjänä. Bittersweet ja Jarmo Saari Solu Kanneltalossa la 28.2. klo 19. Liput 7/5 e, varaukset puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu. Lisätiedot www.kanneltalo.fi. Kauneus- ja terveyspalveluja www.haaganlaakarikeskus.fi Haagan Lääkärikeskus 35 vuotta yleislääkäritoimintaa JALKAHOITOA ammattitaidolla, myös kotikäyntejä · PARTURIKAMPAAMO · KOSMETOLOGIPALVELUT · RAKENNEKYNNET Puh. 040-7568332 Katriina Sirviö Alexander Paile Lääket.kir.tri, vastaava lääkäri Adolf Lindforsin tie 1.A. Ei ajanvarausta. Avoinna (näyttelijäntien risteys) Puh. 562 2677 ma-pe 9-15 HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 18,- PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. Ajanvaraukset Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi Silmälääkäri lähelläsi! Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 8860 ma-pe 10-18, la 10-15 www.silmäasema.fi Kannelmäessä päivä- ja Kannelmäki Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI City Style Puh. 562 2550 parturi-kampaamo Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? Rakennekynnet 60,- Opiskelija- ja eläkeläisalennus Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11 Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281 HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) PARTURI-KAMPAAMO Sitratie 1, puh. 5666129 TERVETULOA!
• 10 11.2.2009 Muistojen aikaa viiden kotimaisen taitelijan lisäksi 10 ulkomaista vierasta, joista etäisimmät ovat Japanista ja USAsta. Näyttely on osa Helsinki Photography festival´a 2009 sekä Valokuvan vuotta 2009. Viimeinen aukiolopäivä 22.3.2009. Kaikki tiedot: www.katse.org. kuinka sankarillista on ollut Liedon naamioitujen automiesryhmien raharyöstö tai helsinkiläisten kultakauppojen virolaiskaappaukset? **** Kun todetaan vielä Tom Cruisen kantavuus koko elokuvalle, eikä henkilöissä oikein heikkoa lenkkiä löydykään, niin kokonaisasetelmassa ote lipsuu, sillä saksalaiseen sotilaskuuliaisuuteen liittyi enemmän asennossa seisomista, yms. "Terve Buddy-kohtelua" ei ollut, vaan hierarkia tunnettiin. PäämajaRastenburgin rakentaminen aloitettiin marraskuussa 1940 Org. Todt´n toimesta ja se oli bunkkereineen ja barakkeineen valmis kesäkuun alussa 1941. Alue oli niin salainen, että vasta talvella 1942 vihollinen sai vihiä sen olemassa olosta. Erään kokeneen ilotytön pumpatessa tiedon Varsovassa saksalaiselta asiakaskenraalilta. Mutta silti Wolfschanze pysyi koskemattomana, sillä se oli hyvin naamioitu, eikä edes omat turvallisuusupseerit juuri havainneet sitä 50 m. lentokorkeudessa. Alueella oli Sperrkreis 1. (sulkupiiri), minkä sisällä olivat tärkeimmät komentokeskukset, vartiosto, yms. Toinen vyöhyke oli Sperrkreise 2, mihin tulivat kiskot, erityisrautatieasema ja se on näkynyt Mannerheimotoksissa, kun tämä vieraili Saksan Päämajassa. Täältä selvisi Stauffenberg filmissä kuvatulla lailla ulos ja lentokentälle (Wilhelmsdorf, 7 km, nyk. Wilkowo). Erityisraide tuli 4 km Rastenburgista (nyk. Puolan Ketrzyn) ja suojaverkotuksen alle mahtui kolme tärkeintä esikuntajunaa. Pitoradat olivat ainakin purettu, kuten esim. 1977 myös koko yhteysrata lounaasta Rastenburgiin oli poistettu. Kun Mannerheim halusi 27.6.42 myös nähdä tuttunsa, maavoimien esik.päällikkö Halderin, niin tämän komentokeskus oli Wolfschanzen ulkopuolella, 20 min ajomatka! Metsistyneet päämajarauniot olivat kyllä havaittavissa! Hitler tuli Berliinistä Wolfschanzeen Barbarossan päivänä 22.6.1941 iltapäivällä, mutta Hitler saattoi olla "rauhallisempana" aikana poissa kuukausiakin, juuri elokuvassa kuvatusti Alppien Berghof´ssa. Missä paljolti asui sen emäntänä Eva Braun. Stauffenberg tiesi varmasti, missä Wolfschanze oli, mutta rakennukset olivat outoja sille Stauffenbergille, joka saapui 16.7.44 pikakäynnillä paikalle. Näet Hitler oli vuonna 1944 helmikuusta- heinäkuun 9. päivään Berghofissa (Obersalzberg), missä myös oli päämajallinen komentokeskus. Itä-Preussissa bunkerit olivat tuona poissaoloaikana täysin teknisesti uudistettuja sekä vahvistettuja (betonikuori 7 m). Hitler oli uudelleen poissa Wolfschanzesta 10-16.7.44. Esikuntaväki teki matkat useammalla kuljetuskoneella Obersalzbergiin, mutta palasi samalla kyydillä taas Rastenburgiin. Kun Stauffenberg pommisalkku kädessäään ihmetteli 20.7, miksei tilanneselostusta pidetty "Führerbunkkerissa", vaan ohutseinäisessä maanpäällisessä neuvottelutilassa, filmin käsikirjoittaja esittää syyksi hellepäivän, mutta ilmeisempi syy voisi olla "bunkkerin" keskeneräisyys? Jos paukku olisi ollut bunkkerissa, eloon jääneitä ei olisi ollut? **** Eihän kaikkea oikeata rekvisiittaa ole voinut elokuvalle löytyä ja katsotaanpa missä on jouduttu "tekaisemaan". Ensiksikin, Tom Cruise oli jo karkuautossaan, eikä pihalla, kun pommi räjähti klo 12.42 (Saksan aikaa). Pako onnistui lentokentälle, mutta käyttökone ei ollut JU52, vaan kevyt matkustajapaikoille muutettu pommikone. Eikä myöskään Hitler lennellyt esitetysti Junkersilla D-2600, mikä kone kylläkin oli käytössä ennen sotaa, vaan [ Immolan] Condorilla. Kun Hitler selvisi melko vähäisin vammoin, niin tämä otti jo kolme tuntia myöhemmin vastaan Mussolinin. Mutta jo klo 14.20 Hitler soitti Berliiniin Goebbelsille ja kertoi "huoneistovankina" olleelle avainmiehelleen oikean tilanteen. Aivan oikein kuvattiin, että majuri, vartiorykmentinkomentaja Otto Remer tuli Goebbelsin luo puhelun aikana ja puhelimessa Hitler antoi Remerille valtakirjat selvittää tilanne. Mutta, mikä unohtui, puhelun yhteydessä Hitler ylensi Remerin everstiksi!. Remer kuoli 85-vuotiaana vasta 1997 ja tämä jäi 1945 kenraalimajurina läntiseen sotavankeuteen. Vapautus 1946. Remer politikoi Länsi-Saksassa ja tuomittiin monta kertaa "äärioikeistolaisista kirjoituksista". Kun elokuvasta ei selviä, niin oikea aikataulu "julkisesta tiedottamisesta" on näin: Suomen ajat, klo 19.45 Saksan radio kertoi murhayrityksestä ja tieto, että Hitler on kunnossa. Uudistetaan 22.00 ja tieto, että Hitlerin puhe on tulossa myöhemmin. Se tuli klo 2.00. Kouvolassa Töröstinmäen Raija-tutkalla oli 20.7. ollut noin kuukauden ajan 10-15 saksalaisia tutkamekaanikkoa. Samoin Korian sillan itäpuolella sikäläisten Riittojen asennuksessa noin 20 kpl. Näillä oli suomalaisen komppanian tiloissa yhteiskanttiini Riittojen Lepolassa ja siellä kuultiin Tallinn-Senderin e.m. uutiset. Lottaemäntä Irma Pöysä Valkealasta salli kuunnella tulossa olevat yön uutiset ja niin "aseveljet" olivat perillä Rastenburgin tapahtumista. STT kertoi asian päiväuutisissa 21.7. Havainto: Kun pikkuhiljaa Töröstin it-miehet pääsivät selville vakavasta asiasta, niin todettiin, ettei mitään kapinaa hyväksynyt kukaan tutkan saksalaista. Uttiin olivat Immolan ja Lappeenrannan Stukat tulleet 3.7.44 alkaen, tiedot saatiin siellä kuten tutkillakin, mutta minkäänlaista hämmennystystä ei havaittu, vaan taisteluvalmius säilyi. Näin kertoivat sitten Utin lentäjämme joskus vuosia sotien jälkeen. Kutsukatsomossa Bristoilissa istui myös tuon ajan Ihantalan psttorjuja kers. Jorma Tolvanen (historian asiantuntija), joka kiinnitti huomiota filmin sakusotilaiden lepsuun käytökseen, mikä ei vastannut sitä kuvaa, mikä oli Ihantalankin alueella olleella saksal. 303. Rýnnäkkötykkiprikaatilla. Vaan kuri oli hyvä ja "apumiehet" panssareineen postuivat kotimatkalle sitten hyvässä järjestyksessä aselepotiedon (4/9.-44) jälkeen Lappenrannasta Hankoon. "Stauffenbergiläisten kapinan piti onnistua Berliinissä, eikä rintamilla", totesi Tolvanen (s.1922). "Saksalaiset olivat tulleet Baltiasta ja nämä olivat mielissään, kun saattoi liikkua selustassakin turvallisesti, sillä partisaaneista ei ollut tietoakaan", muisti Tolvanen kerrotun. VIIME LOKAKUUSSA poistui joukostamme ilman edelläkäypää varoitusta elokuvaneuvos ERE KOKKONEN. Vaikka tuolloin parhaillaan Ere johtamassa Komediateatteri Arenassa meni syksyn poliittinen revyy, niin ainakin teatterialan toimittajille Ere Kokkonen mielellään kertoi tulevasta talven 2009 ensi-illasta näin: -Vuosi sitten julkistin muistelmani ("Muisti palaa pätkittäin") ja senvalmistuttua huomasin kuin vahingossa muovaavani samasta aiheesta näytelmää. Koskettelinhan kirjassani vuosikymmenten takaisia mielenkiintoisia viihteentekoaikoja ja niihin vuosiin kuuluivat ehdottomasti Uuno Turhapuro ja Spede Pasanen. Kun olin jo ollut kertojana omassa kirjassani, niin näytelmään sopisin hyvin tapahtumien kertojana ja henkilöt tulisivat kuitenkin olemaan päähenkilöinä. Alkuperäisidea oli tuoda Vesku ja Spede näköispatsaina näyttämölle, minkä käsityksen kanssani jakoi tuottaja Anne Veijalainenkin, mutta sitten eräänä puoliunettomana yönä oivalsin, että tämä onkin väärä lähtökohta. Tarinahan pitää kertoa näyttelijöiden avulla siten, ettei näiden tarvitse näytellä jotain legendaa, vaan nämä elävät ajassa niin kuin mekin aikanamme elimme! Sehän antaa kerronnalle kuvan ikäänkuin sisältä päin. Nyt tuo yhteistyön ja toveruuden kertomus on ollut ensi-illassa nimellä "SPEDE JA KUMPPANIT. Eli tarina miehistä, jotka tunsivat Uuno Turhapuron". Taustana ovat tuon ajan puuhastelut television ja elokuvan parissa. Mutta myös päähenkilöiden vapaa-ajan riennot tulevat esille. Koetaan lehdistön kritiikkiä. Mutta kansa oppii tuntemaan koomikkonsa! Näytelmän käsikirjoitus on siis Ere Kokkosen ja ohjaus on Santeri Kinnusen. Musiikki kostuu Jaakko Salon sävellyksista ja sanoitus on Jukka Virtasen. Koreografia nyky-tv:stä tutulta, Markku Nenoselta ja ajankohtaan sopiva lavastus on Samuli Hallan. Käsittääkseni on pysytty Ere Kokkosen kaavailemassa roolijaossa, mikä on näin: Spedeä esittää ANTTI LAUKKARINEN ja Veskuna on Mikkomarkus Ahtiainen. Ere Kokkosen hahmon luo Janne Kataja, tuttu tv:n viihdeohjelmista ja "Kesäillan valssista". Ville-Veikko Salmista näyttelee Christian Sandström ja Jukka Virtasta Lauri Ketonen. Naisiakaan ei ole unohdettu ja Riitta Väisäsenä on Niina Lahtinen. Uuno Turhapuron aviovaimona on Johanna Kokko, sekä muissa naisrooleissa esintyvät Jonna Laukkanen, Titta Jokinen ja Kiti Kokkonen. Kun ryhmälippuja on ostettu varsin runsaasti, niin paikkavaraukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin: 010 821 2705 tai 010 821 2701. Viimeinen näytöspäivä on la 16.5.2009. Helsingin kaupungin Taidemuseo ja Valokuvataiteilijoiden liitto r.y. ovat näyttelyn ALETHEIA Tamminiemen Meilahden tiloihinsa teemalla "Avauksia nykyvalokuvaan". Mukana **** Eurooppalaisiin elokuvateattereihin tuli kuluvana kuukautena ensi-iltaan viime vuonna valmistunut MGM: n "Valkyrie" (alkuperäinen historiallinen nimi operaatiolle oli "Die Walküre", suomeksi "Operaatio Valkyrie", Richard Wagnerin samanniminen ooppera vuodelta 1870 = taistelun neidot). Elokuva kertoo siitä eniten onnistumista lähellä olleesta salamurhasta, mikä tapahtui Itä-Preussin Rastenburgissa, Saksan päämajassa Wolfschanzessa 20.7.1944. Ilmeisesti heiveröisetkin attentaattiyritykset mukaan lukien, niitä oli Hitlerin varalle 14 kpl! Tämä kuuluisin murhayritys vuodelta 1944 on ikuistettu monissa elokuvissa, joko elokuvan pääaiheena tai keskeisesti elokuvan juoneen liittyvänä. Noin kymmenkunta kirjaa on myös kirjoitettu viimeisimmästä salahankkeesta ja usea näistä on myös kuluneiden vuosikymmenten aikana suomennettu 1950-luvulta alkaen. Näiden teosten asiatietoja ovat Valkyyrian kahden käsikirjoittajan (Ch. McQuarrie ja Nathan Alexader) runsain mitoin käyttäneet hyväksi. Elokuvan ohjaus aiemminkin menestyneen Bryan Singer´n, joka paneutui vuosia aiheeseensa. Elokuva on pääosin filmattu Saksassa (Babelsbergin studiot) ja erityisesti Berliinissä, jopa aidoilla katu- sekä pihanäkymillä, kun monen mutkan kautta luvat saatiin kuntoon. Näyttelijöistä melkoinen osa tietenkin on Saksasta, mutta elokuva-alan brittisuosikkeja on saksalaisina korkeina upseereina, sekä amerikkalaisia ja jopa Intian tieto-taitoa on tarvittu. Elokuvan kantavin voima on heinäkuun salaliiton päähenkilö TOM CRUISE, joka näyttelee Wehrmachteversti Claus von Stauffenberg´n roolin. Voi melkein arvioida, ettei Cruisea uskottavampaa näytelmähenkilöä juuri olisi löydettävissäkään everstiksi, niin hyvin Cruise istuu rooliinsa. Kun tapahtumien taustat on katsojien puolesta selvitettävä, niin takautumissa kuvataan myös Stauffenbergin vakava haavoittuminen 7.4.1943 Tunisian rintamalla, mikä tapahtuu Afrikan sodan loppuvaiheissa, noin kuukautta ennen sen rintaman taisteluiden loppumista. Ihmeenkaupalla Stauffenberg jää silmä- ja käsivammaisena henkiin, mikä kyvykkäälle upseerille tietää lokakuussa 1943 nimittämistä "reserviarmeijan esikuntapäälliköksi" Berliiniin. Missä oloissa Stauffenberg ryhtyy kapinalliseksi sekä lippuvalan rikkojaksi. **** Kun tavallinen katsoja on nähnyt Valkyyrian, niin silloinhan tällä on oikeus huudahtaa: Olen nähnyt opetusfilmin, miten pommisalaliitto tehdään! Miten juonittelu ja petos valmistellaan. Kun filmissä yksityiskohtia valmistellaan katsojain edessä, niin suomalainen tajuaa heti, 13 PARAS TALVIPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA 21 2 pesun kortti KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3 MA-PE 8-20 LA 9-16 SU 12-16 www.autopesucenter.fi APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309 NYT PAKETTIAUTO VUOKRALLE! Todella edullisesti, 60,-/vrk Puh. 0400 729963 TUPLAKIOSKI Perhekunnantie 3 · Elintarvikkeet · Veikkaus. Ravintola Kartanon Kievari Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 09­02 Tervetuloa! LIITY SINÄKIN Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Vastaukset tusina-aivoille 1. Huomata 2. Lapsi, kakara 3.Viina 4. Paikka, istuin 5. Häipyä paikalta 6. Soutuvene 7. Pilsneri, ykkösolut 8. Kuivattu luumu 9. Lunttaus 10.Varastaa 11. Minuutti 12. Haju Pekka Vanhala
• 11.2.2009 11 RAAMATTUVYÖHYKKEELLÄ ja muualla Yhdysvalloissa noin 50 miljoonaa ihmistä uskoo lopun aikojen olevan käsillä. Toisin sanoen Jeesus tulee piakkoin. Ja mikäli kaikki menisi kuten nämä uskovaiset ajattelevat, tilanteen pitäisi kehittyä monimutkaisen kuvion mukaan, jossa Israelin tapahtumilla on keskeinen rooli. Ja mikäli Israelin otteita seuraa, näyttää tosiaankin siltä, että kaverit tekevät parastaan nopeuttaakseen tuomiopäivän tuloa. Omassa maassamme 30-luvulla Pohjois-Suomessa on ollut lahko, joka osasi ennustaa tuomiopäivän tarkan päivämäärän ja kellonajankin. Tuomiovarmuudessaan lahkolaiset jopa jakoivat tavaransa pois, ja parhaassa tapauksessa pitivät naapurien kanssa vielä kunnon lähtösutinatkin. Pientä nolostumista on saattanut esiintyä herättäessä yhdessä uuteen aamuun. Näillä tuomiopäivän ennustajilla oli ja on jäänyt raamattu huonolle lukemiselle, koskapa raa- Mistä kaikki alkoi? HELSINGIN PITÄJÄN (ja sittemmin Vantaan ja Helsingin kaupunkien) vanhimmasta historiasta on kirjoitettu monta kirjaa viime vuosikymmeninä. Yksi kiehtovimmista kirjoista, joka nimenomaan keskittyi Kaarelan ja Vantaanlaakson lähialueeseen, oli vuonna 2007 ilmestynyt kirja "Silvola-Sillböle 15002000 eli Vantaanjoen vihreä tasku". Se oli kaksikielisenä ja runsaasti kuvitettu teoksena paikallishistoriikin aatelia. Kirjoittaja Bengt Eriksson halusi kirjallaan lujittaa lähialueen asukkaiden identiteettiä, samaistumista ja kotiseudun arvostusta. Siinä hän varmaan onnistuikin, koska kehuttu kirja myytiin loppuun muutamassa kuukaudessa. Nyt on Bengt Eriksson viimeisen 1½ vuoden aikana keskittynyt alueemme varhaisimpaan, mutta tunnettuun historianvaiheeseen eli 1500-luvun tapahtumiin. Uudessa, lähiaikoina ilmestyvässä kirjassaan Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla kirjailija kertoo Mårtensbyn (nyk. Martinlaakso ja Vantaanlaakso) elämästä 1500-luvulla, jolloin talonpoikaispurjehdus ja maakauppa oli virallisesti kielletty. Kirjan päähenkilö on suurtalollinen Göran Bonde, joka asui Mårtensbyn Lillaksen tilalla Vantaanjoen rannalla. Jatkuvat sodat, merirosvoukset ja kaappaukset Suomenlahdella sekä kuningas Kustaa Vaasan kiellot asettivat melkoiset haasteet yrittäjille, jotka uskalsivat uhmata kruunua ja säiden voimia. Mutta matkat olivat laivureille kannattavia ja myös välttämättömiä paikallisen väestön kannalta, joka kärsi katovuosista ja kulkutautien sekä sotien hävityksistä Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Toisinajattelija Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Toisinajattelija Hyvää tuomiopäivää! ennenkin sijainneet missä milloinkin pallolla. Saattaa olla että huomaammekin yht´äkkiä olevamme päiväntasaajalla. Minulle sopisikin oikein hyvin, alkaakin kyllästyttää tämä talvinen pimeys ja koleus. Kannattaa ehkä varata vajaan neljän vuoden päästä rutosti aurinkoöljyä mukaan ja hankkiutua hiukan korkeammalle paikalle. Toisaalta, talviturkkia ei ehkä kannata kanittaa ennen mainittua päivämäärää. Tiedä häntä minne tässä joudutaan vai joudutaanko minnekään. Taivaallinen kärpäslätkä liiskaa meidät kyllä jos on liiskatakseen. Siihen asti pitänee vaan yrittää nauttia jokaisesta uudesta päivästä. Esko Karinen matun mukaan Jeesus tulee kun sitä vähiten osaa odottaa. Joten tällaiset tuomiopäivän ennustelut voidaan kyllä kumota ennustajien omilla argumenteilla, raamatullinen tuomiopäivä kun ei tule ennustelemalla. Mutta on toinenkin vahva käsitys tuomiopäivän tulosta. Siis maailmahan, sellaisena kuin me sen tunnemme, loppuu 21.12.2012. Tai ainakin Maya-kalenteri ja muutama muukin kalenteri loppuu siihen päivään. Toisaalta, ehkä Mayakalenterista vaan puuttuu jatko-osa. Sinällään 21.12.2012 on kyllä merkittävä päivä. Taivaankappaleet ovat silloin erikoisessa asemassa, ja voihan hyvin olla että jotakin naksahtaa raiteiltaan. Maapallohan vaappuu radallaan jo nyt muistona entisistä vetovoimista ja iskuista. Mitään akselia maapallossa ei suinkaan ole, se on pallo, jonka pyörähtelyä melko pienet ja satunnaiset ulkoiset voimat voivat muuttaa. Napaseudut ovat UUSITT U REMONTTIAVAJAISET K N N E L- P U B A Pe-Su 13-15.2. Yli 2200 uutta karaokebiisiä. Avajaisviikonloppuna KARAOKE klo 9-02.00 TARJOUKSIA! Avoinna joka päivä 9-02.00 ja tarvitsi kipeästi rikkaan Tallinnan kaupungin porvareiden myymää viljaa ja suolaa. Helsingin pitäjän talonpoikaislaivureiden käyttämistä aluksista on tähän saakka tiedetty varsin vähän, niin kuin yleensäkin Itämeren veneja laivatyypeistä 1500-luvulla. Kirjoittaja on analysoinut viikinkien ja keskiaikaisia laivahylkyjä sekä Itämeren eri alueiden myöhempiä venetyyppejä ja kuvannut Göran Bonden käyttämiä veneitä sekä talonpoikien purjehdusten ja kaupankäynnin laajuutta ja haasteita Itämeren alueella. Kertomukset upean keskiaikaisen Tallinnan elämästä ja Helsingin vanhankaupungin noususta ja tuhosta täydentävät historiallista kuvausta. Julkaisemme Tanatorven tulevissa numeroissa otteita ja kuvia kirjasta, joka kertoo pääkaupunkiseudun mielenkiintoisista alkuvaiheista ja jännittävistä meriseikkailuista Itämerellä. Samoin palaamme varsinaiseen toimituksen kirja-arvosteluun kirjan ilmestyttyä maaliskuussa. Kari Varvikko Lahjamyymälä Decor Anna Avoinna ti 13 ­ 18, to 11 ­ 17 Shaaleja, aromalyhtyjä, ryijyjä, Yankee Candle ym. Avajaistarjouksia! Kitarakuja 1B Kannelmäki p.050 358 6755 www.decoranna.fi KOTISIIVOUSPALVELUA Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %. Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. KEHYSVISA OY Luovayastamistä Keh Kehystämisen erikoisliike, laaja mallisto, asiantunteva palvelu Runonlaulajantie 70, 00420 Helsinki puh. 09-530 8800 MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-19, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 Nupro Ay 040-5307256 VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 2-4, 00420 Helsinki
• · Laadukasta jauhelihaa · Luullista lihaa · Tuoretta porsasta Lihakaupan omasta keittiöstä · Kaalikäryleitä · Lihapullia ja -piirakoita · Perunoita · Lämpötiskiltämme lounasruokaa Juhlaruokia tilauksesta