Hierovat Hyppyset Hieroja/urheiluhieroja P Pekka kk Ai Airikka ikk Puh. 0440-894342 Sitratie 5, 00420 Hki www.hierovathyppyset.fi pekka.airikka@gmail.com No 2 12.2.2014 • 50 VUOSIKERTA Helmikuun tarjous Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt Iso purkki monivitamiinia koko perheelle! Multivita Plus 250 tabl. KANNELMÄKI (norm. 24,06) Tervetuloa! Avoinna kloklo 8-19 Avoinnaarkisin arkisin 8–19 Puh. 0020 | Soittajantie 1 1 Puh.020 (09)175 530 6610 | Soittajantie Tervetuloa! • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Malminkartanon kappeli valmis 2090 Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00 • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Saara Cantellin leffat ihastuttavat Rattijuoppojen määrä vähentynyt Kaarelassa Piispa Irja Askola siunasi Malminkartanon kappelin 24.1. Tanotorvi 50 vuotta!
2 12.2.2014 TOIVO KOTTARAINEN Pikku-Kalle ryntäsi kiihtyneenä isänsä luo: - Isä, isä, hän huusi – kutsu äkkiä ambulanssi! Äidiltä luiskahti molemmat keuhkot ulos puserosta, kun hän kumartui. + Mitä blondi kysyi, kun sai tietää olevansa raskaana? - Onko se minun? + Vanhapiika meni lihakauppaan ja pyysi pitkän pötkön salamimakkaraa. - Viipaloidaanko se? Avulias myyjä tiedusteli. - Höh, näytänkö minä muka joltakin säästöpossulta? + Jos nainen on miehen mielestä syötävän näköinen, tarkoittaako se, että nainen näyttää suuhun pantavalta? + Mitä elefantti sanoi alastomalle miehelle? - Pystytkö sinä hengittämään tuon kautta? + Millainen on jääkiekon erikoistaktiikka ’ruotsalainen hyökkäys’? - Pitkä pystyyn ja sisään. + Miksi ruotsalainen blondi ei käytä minihametta? - Munat jäätyvät. + Vihtorilla oli vaikeuksia seksis- KESKUSTELLESSANI ihmisten sä ja hän kuuli että ranskanleipä auttaa erektiovaivoihin. Hän meni ruokakauppaan ja pyysi kymmenellä eurolla ranskanleipää. Myyjätär, joka tiesi, että Vihtori asuu yksin, kauhisteli moista määrää ja epäili että se kuivuu. - Sehän mene aivan kivikovaksi, hän huomautti. - Saisinko sitten vielä toisellakin kympillä, ilahtui Vihtori. + Lapin mies oli tansseissa. tanssipartneri innostui kuullessaan, että mies on Lapista. Oli kuullut, että Lapissa kaikki on suurta. Kysyi, että pitääkö paikkaansa ja halusi välttämättä tutustua aiheeseen myös empiirisesti. Touhun alettua tyttö kiitteli, että kyllä tuntuu suurta olevan. Hetken kuluttua mies tiedusteli: - Mistä päin Lappia neiti olikaan kotoisin? TANOTORVI 50 VUOTTA Kirjoituskilpailu lukijoille Tanotorven täyttäessä tänä vuonna 50 vuotta, julistamme samalla kirjoituskilpailun lehtemme lukijoille aiheista: 1. Kaarela - Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva ja Malminkartano – asua ja olla 2. Mätäjoki – keidas kivierämaassa 3. Kannelmäki ennen ja tänään 4. Minkälaisen haluaisit Kaarelan olevan vuonna 2050? 5. Tarvitaanko kuntien välisiä raja-aitoja? Kirjoituksen pituus max noin 4 liuskaa 1,5 välikkeellä eli noin 10 000 merkkiä. Kirjoitukset toimitetaan Tanotorven toimitukseen viimeistään heinäkuun lopulla 2014. Tanotorvi, Klaneettitie 11. 00420 Helsinki. tanotorvi@eepinen.fi tai kari.varvikko@eepinen.fi Tiedustelut Kari Varvikko, puh. 0400-447 507. Voittajan kirjoitus julkaistaan Tanotorvessa elo- tai syyskuussa 2014. Kirjapalkintoja ym. TUSINA-AIVOILLE 1. Krydda 2. Knugu 3. Karsas 4. Himmee Lapset vai Guggenheim 5. Himmetä 6. Himabladeknega 7. Hiltonin grilli 8. Fröbä Vastaukset sivulla 7 9. Foglu 10. Dzambö 11. Dilkkaa 12. Bukaa kanssa lastensairaalan yhteiskunnallisen rahoituksen vaikeudesta ja verratessani sitä jatkuvaan Guggenheim –museon saamaan julkisuuteen, sain kuulla olevani populisti yhdistäessäni nämä kaksi asiaa samalle viivalle. Minä kun en näe järkeä siinä, että vauras valtiomme ei kykene ilman kansalaiskeräystä saamaan aikaan välttämätöntä ja tarpeellista lastensairaalaa, mutta kyllä on valmis luovuttamaan erään valtakuntamme arvokkaimmista tonteista ulkomaalaiselle bisnesmuseolle, ja mahdollisesti vielä osallistumaan sen rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin. Jos olisin poliitikko, voitaisiin minua epäillä jopa populistiksi, mutta kun en ole. Minusta kyse on yhteiskuntamoraalista ja omien kansalaisten eettisesti oikeasta kohtelusta. Lisäksi ihan taloudellisista syistä on syytä luopua guggenheimilais –hankkeista, niinhän on tehty jo useissa meitä varakkaammissakin maissa. Olemmeko me täällä niin tyhmiä, että otamme taloudellisen riskin ulkomaalaismuseon hyväksi, kun muut eivät sitä ole valmiit tekemään? Asiasta kirjoitti ansiokkaan lyhyen kommenttinsa Robert Henriksoon Hesarissa 24.1.2014 todetessaan, että olisi halvinta luopua koko Guggenheim –hankkeesta. Sitäpaitsi meillä on Helsingissä lukemattomia oikein hyviä omiakin museoita, joiden ylläpidosta meidän tulee kantaa huolta. Eivätkä ulkomaalaiset tänne tule amerikkalaisia museoita katsomaan, kyllä he haluavat mieluummin nähdä täällä jotain suomalaista. Ja jos taas me haluamme nähdä oikein kansainvälistä huippua edustavia museoita, ei ole pitkä matka Eremitaasiin Pietariin Uusi lastensairaala 2017 Kaarela-Seura mukana varainhankinnassa Töölön kaupunginosayhdistys on haastanut kaikki Helkan kaupunginosayhdistykset keräämään 1.1.31.5. 2014 välisenä aikana yhdistyksensä toimialueelta asukkailta ja yhteisöiltä rahaa lahjoitettavaksi Uuden Lastensairaalan Säätiölle. Omalta osaltaan Kaarela-Seura ry on päättänyt osallistua keräykseen 200 eurolla. tai vaikkapa Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Tai Tukholman museoihin. Niin että tuskinpa tänne mitään turistiryntäystä syntyisi yhden Guggenheimin takia. Sen sijaan meidän ei tule luopua lapsien tarvitseman sairaalahankkeen toteuttamisesta. Jos Guggenheimille esitettyä tonttia pitää käyttää johonkin mielekkääseen, tarpeelliseen ja järkevään, miksei sitä sitten annettaisi vaikkapa lastensairaalalle! Pienet potilaat ilahtuisivat, ja varmaankin toipuisivatkin paremmin, saadessaan katsella vilkasta satamamaisemaa ja laskea veneitä sekä laivoja. Tämä nyt vain ajatuksena arvokkaan tontin arvonsa mukaisesta käytöstä. Poliitikkojen puheessa voi usein kuulla lauseen ”lapsissa ja nuorissa on maamme tulevaisuus”. Olen ihan samaa mieltä, mutta eivät pelkät vaalipuheet riitä, pitää myös to- Samalla Kaarela-Seura esittää, että Kaarelan asukkaat ja yhteisöt lahjoittasivat sopivaksi katsomansa summan Uuden Lastensairaalan Säätiölle. Lahjoitus tapahtuu Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistyksen pankkitilille, tilinro: OKO FI93 55412820 019967, BIC:OKOYFIHH, nimellä: Helsingin kaupunginosat ry Helkan teuttaa ja olla sanojensa takana. Äänestäjänä ja veronmaksajana kehotan kansalaisia tarkkaan seuraamaan poliitikkojemme ja virkamiestemme sekä luottamushenkilöittemme kannanottoja tässäkin asiassa. Ovathat vaalit taas tulossa! Tässä lehdessä kerrotaan, miten jokainen voi tukea omalla pienelläkin panoksellaan modernin lastensairaalan aikaansaamista tänne kotikaupunkiimme. Niin aion itsekin henkilökohtaisesti tehdä, ja niin tekee myös Kaarela –Seura ry. varojensa mahdollistamissa puitteissa. Erik Bärlund Kaarela –Seura ry. JÄSENKAUPUNKIYHDISTYKSET/Kaarela-Seura ry – lahjoittajan nimi tilisiirron viestikenttään. Uusi Lastensairaala 2017 koskevan varainkeruuhankkeen airueina toimivat presidentti Martti Ahtisaari, tukisäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana Anne Berner. Toveri K – maailman ensi-ilta KAUPUNGINTEATTERISSA OLI 23. tammikuuta odotettu tapaus — venäläisen näytelmäkirjailija Edvard Radzinskin näytelmän Toveri K:n elämä ja kuolema maailmanensi-ilta. Radzinski on hyvin suosittu ja tunnettu näytelmäkirjailijana, mutta viime aikoina erityisesti tvssä esittämistään historian henkilöiden elämäkertaluennoistaan. Täällä esitetyn näytelmän merkittävyyttä lisää näytelmän venäläis-ukrainalainen ohjaaja Roman Viktjuk, jota mainostetaan venäläisen teatterin uudistajana. Venäläisiä ovat lisäksi koreografi Vladimir Anosov ja lavastaja Vladimir Boer. Ja kun vielä mainitsee suomalaisen teatterin kaksi huippunimeä Asko Sarkola (Otto Wille Kuusinen) ja Esko Roine (Stalin), niin katsojat saattoivat odottaa mielenkiintoista teatteri-iltaa. Mutta kuten Radzinski totesi ensi-illan edellä haastattelussaan: näytelmässä on aina kolme tekijää — käsikirjoittaja, ohjaaja ja katsoja, joista kukin tulkitsee esityksen omalla tavallaan. Viime kädessä katsoja muodostaa ratkaisevan oman tulkintansa näkemästään. Katsojien tulkintoja näytelmän jälkeen voisi kuvata lyhyesti sanoilla: hämmentävä, historiaa on tulkittu kovin vapaasti, liikaa ääntä ja huutoa, lavastuksesta – miten kuntoiluvälineet liittyvät ajankohtaan. Jotkut näyttivät saaneen tarpeekseen jo ennen loppua poistumalla salista. Yleinen arvio lienee, että yli kaksituntinen esitys ilman väliaikaa oli monille rasittava kokemus. Itse menin teatteriin niin sanoakseni avoimin mielin. TV kautta tunsin suurta sympatiaa käsikirjoittajaa kohtaa. Olen katsonut useita hänen esityksiään ja pitänyt niistä, eläviä, huumorin sävyttämiä hyvin asiantuntevia. Niinpä palautin mieleeni Radzinskin sanat - näytelmällä on kolme tekijää. Teatterisovellus ei ole suinkaan historiallisen henkilön O.W.Kuusisen dramatisoitu elämäkerta, vaan tekijöidensä Radzinskin ja Viktjukin näkemys Neuvostoliito/Venäjän, Stalinin kauden ja nykyisten ristiriitojen kimpusta, johon Viktjuk kertoi lisänneessä vertailut Ukrainan nykytilanteeseen, jossa hän oli näkevinään tiettyjä yhteisiä piirteitä Suomen kohtaloihin. Tiettävästi ohjaaja oli lyhentänyt alku- peräistä käsikirjoitusta tuntuvasti (tosin käsikirjoittajan luvalla). Myönnän, että odotin enemmän Otto Wille Kuusisen historiallisen roolin ja merkityksen esiintuomista. Onhan hän toki tehnyt erittäin mittavan elämäntyön laukaalaisen kyläräätälin pojasta filosofian kandidaatiksi, kansanedustajaksi 1908-, Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi (1911-13), Työmieslehden toimittajaksi ja Suomen kansanvaltuuskunnan (Punaisen Suomen hallituksen) kansanvaltuutetuksi (valistusministeri). Kuusisen käsialaa oli pääosin myös Punaisen Suomen perustuslakiehdotus ja Suomen ja Neuvosto-Venäjän ensimmäinen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus maaliskuussa 1918. Sisällissodan päätyttyä punaisten tappioon Kuusinen yhdessä tuhansien muiden kanssa pakeni Viipurista Neuvosto-Venäjällä. Työväen vallankumouksen opetuksia itsekriittisesti tarkastellut Kuusinen päätyi ehdottamaan uuden puolueen Suomen kommunistisen puolueen perustamista elokuussa 1918. Hän oli mukana myös Leninin aloitteesta koollekutsutussa kansainvälisen työväenliikkeen uuden internationalen –Kominterin perustamisessa. Ja Lenin kehotuksesta laati sille perussääntöluonnoksen. Tästä alkoi Kuusisen ura Kominternin johtoelimissä. Samalla hän osallistui tiiviisti myös SKP:n asioihin aina kuolemaansa saakka. Kun Suomen ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut ajautuivat umpikujaan syksyllä 1939, niin Stalin muutti toimintalinjaansa Suomen suhteen ja varustautui hyökkäykseen Suomeen. Tähän liittyi ilmeiseksi tilannearviovirheeksi katsottava Terijoen hallituksen muodostaminen Kuusisen johdolla. Itse talvisodan tapahtumiin ei Terijoen hallitus osallistunut muutoin kuin joitakin propagandajulkaisuja tuottamalla. Välirauha maaliskuussa 1940 saatiin aikaan, kun Stalin hylkäsi oman luomuksensa Kuusisen Terijoen hallituksen vähin äänin. Jonkinlaisena kasvojen säilyttämistoimenpiteenä voitaneen pitää sitä, että Stalin nosti Neuvosto-Karjalan aseman autonomisesta tasavallasta Liittotasavallaksi, jonka johtoon määrättiin Kuu- sinen. Vasta Stalin kuoleman jälkeen Hruštšov kutsui Kuusisen takaisin Moskovaan ja NKP:n puhemiehistön (politbyroon) jäseneksi. Hänestä tuli Hruštšoville vaikutusvaltainen avustaja ideologian ja marxilaisen teorian tuntijana. Tosin jo Stalinkin oli käyttänyt hyväkseen Kuusisen teoreettisia kykyjä. Toveri K näytelmässä nämä Kuusisen henkilöhistorian vaiheet ovat vain hyvin viittauksenomaisesti mukana. Näytelmässä korostuu mielestäni liiaksi Kuusisen toisen vaimon Aino Sarolan rooli. Sillä ilmeisesti halutaan korostaa, ettei Kuusinen tehnyt mitään omien puoluetovereiden eikä edes perheensä jäsenten pelastamiseksi joutumasta vainon kohteeksi, vankileirien saaristoon tai suoraan teloitettavaksi. Tässä on kuitenkin muistettava ajankohta, eivät Molotov, Kalinin, Mikojan ja monet muut NKP:n ja neuvostovaltion johtotehtävissä olleet pukahtaneetkaan, kun heidän omaisiaan vangittiin ja teloitettiinkin. Noihin aikoihin alkoivat myös Saksassa Hitlerin juutalais- ja kommunistivainot. Suomenkin kohdalta on mainittava, että entiset punakaartilaiset ja heidän omaisensa olivat hyvin vaitonaisia. Teloitettujen punaisten haudoillakin käytiin salaa. Vasta jatkosodan jälkeen on Suomen valtio ja kirkko muuttaneet suhtautumistaan vuoden 1918 kansalaissodan punaisen puolen uhreihin. Kuusisesta on kirjoitettu paljon, Suomen televisiossa esitettiin vuonna 2007 ansiokas dokumentti Kuusisesta Mies varjossa, jossa kuvattiin häntä enemmän taustavaikuttajaksi kuin varsinaisesti politiikan eturiviin pyrkineeksi päättäjäksi. Mutta hänen varsinainen poliittinen elämäkertansa Neuvostoliiton ajalta puuttuu edelleenkin. Oiva Björkbacka
Syntymäpäiviä 70 vuotta Kari Varvikko Päätorvi T anotorven pitkäaikainen päätoimittaja, päätorvi Kari Varvikko täyttää 70 vuotta 5.3. 2014. Ensimmäisen kerran Kari oli oman toimensa ohella lehden päätoimittajana jo vuosina 1973-74. Toinen kerta koitti vuoden 1989 lopulla ja sitä on jatkunut tähän päivään eli pian neljännesvuosisata. Samalla kun Kari juhlii, myös Tanotorvella on juhlavuosi, sillä lehti tulee tänä vuonna ilmestyneeksi 50 vuotta. Karin toimittajaura on kestänyt 48 vuotta. Hän aloitti yliopisto-opiskelujen ohessa lehtimiehen työn Suomen Sosialidemokraatissa vuonna 1966, jatkoi Iltaset-lehdessä vuosina 197475 ja Me-lehdessä 1975-1982. 12.2.2014 Malminkartanon kappeli on valmis Piispa Irja Askola siunasi Malminkartanon kappelin käyttöön Kannelmäen seurakunnan piispantarkastuksen yhteydessä 24.1.2014. MALMINKARTANON KAPPELI on alun perin ollut Helsingin yliopistoon kuuluvan opetus- ja koetilan tilanhoitajan virkatalo. Talon on suunnitellut professori Jussi Paatela, ja se valmistui vuonna 1943. Taloon muutti ensimmäisenä agronomi, sittemmin professori Martti Sipilä perheineen. Yliopiston muutet- Kappeli oli kutsuvieraita täynnä. Vapaana toimittajana, kustantajana ja yrittäjänä hän on työskennellyt vuodesta 1982 eli 32 vuotta. ”Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta lehtimiehenä” Karille myönnettiin opetusministeriön ylimääräinen lehtimieseläke vuonna 2009. via pidemmälle. Ainoa näkyvä muistutus toteutumattomasta kirkosta on Malminkartanontien ja Puustellinrinteen kulmassa sijaitsevan kerrostalon vino kulma, jonka piti olla linjassa kadun toiselle puolelle tulevan kirkon sisääntulopihan portin kanssa. Kari on käsikirjoittanut ja toimittanut mm. lyhyelokuvat Mätäzon Stadin Amazon (TV-I vuonna 1993) ja Mätäjokiblues (Helsingin kaupunki 2003) sekä GB-patsas Valkan Kundille (1993). Vuosina 1969 ja 1979 hän toimitti myös useita kuluttajien etuja ajavia TV-ohjelmia. Hyvää kannatti odottaa Kari työskentelee edelleen paitsi freelancerina, Tanotorven lisäksi Hermanni-Vallila – ja Kulttuurilehti Eliaksen päätoimittajana. Mies on myös Käpylä-lehden taustajoukoissa. Helsingin vuoden yrittäjäksi hänet valittiin 1996 ja Kaarelan vuoden yrittäjäksi 2012. Kirkkoherra Sakari Enrold. Karin sydäntä lähellä on aina ollut kotiseututyö. Sotilasarvoltaan hän on luutnantti. Luottamustehtäviä hänellä on mm.: Hermanni-Vallila Seura ry, hallitus, vara.puh.joht.ja jäsen 1969 Jussilan Sukuseura ry, hallitus, sihteeri ja jäsen 1967 Kannelmäki/Kaarela Seura ry, hallitus ja vara.puh.joht 1991 Mätäjokifestarit, promoottori 1997 Uudenmaan Kirjoittajat ry, vara.puh.joht 2006 Stadin Slangi ry, hallitus 2014 Karin värikkäät muistelmat, työnimeltään Verhon takaa: Kääpiöitä ja jättiläisiä ovat plakkarissa ja ne julkaistaan vuoden 2014 aikana. Rakastamansa Tanotorven vaiheisiin toimittaja palaa myöhemmin lehden juhlanumerossa. Piispa Irja Askola. tua toimintansa Viikkiin 1970-luvulla, siirtyi rakennus Helsingin kaupungin omistukseen. Helsingin kaupunki tarjosi tätä Puustelli-nimistä kiinteistöä seurakunnalle vuokralle vuonna 1980. Koska seurakunta tarvitsi Malminkartanon kasvavaan lähiöön toimitiloja, solmittiin vuokrasopimus ja talo peruskorjattiin sellaiseksi, että siellä oli mahdollista järjestää monipuolista toimintaa. Tupaantuliaiset pidettiin uusituissa tiloissa 9.1.1982. Talo oli alusta alkaen kovassa käytössä. Siellä kokoontuivat päiväkerho, varhaisnuorten ja nuorten kerhot. Jumalanpalvelusta vietettiin sunnun- taisin ja usein lauantaina talossa järjestettiin kastejuhlia. Muusta toiminnasta mainittakoon pyhäkoulu, vanhustenpiiri, diakoninen ”kädet-ryhmä”, Martat sekä opiskelijoille suunnatut ”Tule tupaan” -illat. Vuosien varrella on talossa järjestetty myös iltarippikouluja, nuorten leirejä ja hiljaisuuden päiviä. Toiminta talossa sai traagisen lopun, kun uudenvuoden päivänä 1989 oikosulusta alkanut tulipalo tuhosi yläkerran täydellisesti, ja sammutusvesi vahingoitti muuta rakennusta merkittävästi. Talo peruskorjattiin jälleen, ullakolle rakennettiin asianmukaiset palosulut ja seurakunnal- linen toiminta käynnistyi uudestaan vuoden 1990 puolella. Suunnitelmissa kirkko Kun Malminkartanon nykyisen asuinalueen suunnittelu käynnistyi, ryhdyttiin seurakunnan puolella tekemään selvityksiä omien tilojen rakentamisesta alueelle. 1980-luvulta tähän päivään mennessä on Malminkartanoon rakennettavasta kirkosta tai kappelista järjestetty kolme eri arkkitehtikilpailua. Erinäisten sattumusten ja suhdanteiden vuoksi ei yksikään näistä kilpailun voittaneista ehdotuksista ole edennyt L2-lupaku- Helsingin piispa Irja Askola suoritti piispantarkastuksen Kannelmäessä HELSINGIN PIISPAN Irja Askolan piispantarkas- Seuraava Tanotorvi ilmestyy 12.3.2014. Aineisto toimitukseen 28.2. mennessä. 3 tus pidettiin Kannelmäen seurakunnassa 23.-24.1., 26.1. 2014. Askola tutustui mm. Pelimannin päiväkotiin, Kanneltaloon, Kauppakeskus Kaareen, Apollon yhteiskouluun, Toivontupaan, Horisonttiin ja Malminkartanon kappelin tiloihin. Piispa siunasi kappelin runsaan kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Piipa Irja Askolan vierailu päättyi sunnuntaimessuun Kannelmäen kirkossa, jossa hän piti saarnan kirkkoherra Sakari Enroldin toimiessa liturgina. Kolme vuosikymmentä Malminkartanon seurakuntakodin väliaikaisissa tiloissa kypsytti Kannelmäen seurakunnan päättäjät etsimään Malminkartanon pitkittyneeseen tilakysymykseen lopullista ja kestävää ratkaisua. Seurakuntakoti oli vuosien aikana muodostunut rakkaaksi paikaksi, jossa oli hyvä toimia ja kodikas tunnelma. Voisiko tämä talo sittenkin toimia myös tulevina vuosina seurakunnan käytössä? Asia päätettiin selvittää. Lukuisten neuvottelujen ja hallinnollisten päätösten jälkeen Helsingin seurakuntayhtymä osti kiinteistön käyttöönsä Helsingin kaupungilta vuonna 2013. Taloon tehtiin ensimmäistä kertaa perustuksista harjaan ulottuva peruskorjaus arkkitehti Heikki Pietiläisen suunnitelmien mukaisesti. Huonetilojen järjestystä muutettiin ja talon keskiosaan rakennettiin kappelisali, jossa on istuimet 64 hengelle. Talon yleisilme on sekä ulkopuolelta että sisältä vanhaa kunnioittava, ja esimerkiksi alkuperäiset ikkunapuitteet on kunnostettu käsityönä nykyisten määräysten mukaisiksi. Nyt kappeli on valmis. Lopputulos on onnistunut, ja seurakunta toivottaa asukkaat tervetulleiksi tutustumaan tiloihin 10.2. alkavalla viikolla erillisen ohjelman mukaisesti. Ensimmäiset jumalanpalvelukset (messut) pidetään su 16.2. ja su 2.3. klo 18.
5 12.2.2014 Jo reilusti yli 100 000 katsojaa SUUTARI Ainoat oikeat on kiva elokuva K un haagalaisen Saara Cantellin ohjaama 'Ainoat oikeat' tuli elokuvateattereihin viime joulukuussa, monet kriitikot rynttäsivät sen jo lehdistönäytöksessä. Pahimmmat arvostelut esittivät Demarin toimittaja Rane Aurimo ja HS:n Veli-Pekka Lehtonen. - Miltä kritiikki tuntui? Kyllähän se oli täystyrmäys. Itse asiassa Aurimon kirjoitus oli pohjanoteeraus, sillä mies ei viitsinyt katsoa leffaa edes loppuun. Toimittaja näki lähinnä sen, että citysinkku kälättää filmin sponsoriravintolassa ystäviensä kanssa ja rakastuu kahteen mieheen, joista toinen on pääministeri ja toinen ministerin autonkuljettaja. Aurimo kertoi kävelleensä näytöksestä ulos tunnin rääkkäyksen jälkeen. Hänen mielestään taukoamaton katsojan aliarviointi vei terän naisten komedialta. Aurimo selvästikin yliarvioi kykynsä. Häntä ilmeisesti masensi se, että ei pystynyt naisten kanssa samalle aaltopituudelle. Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 Salon Hanna Edulliset hinnat! Naisten hiusten leikkaus 30;Miesten hiusten leikkaus 20;Hiusten pidennykset 100 kpl 350;Hiusten permanentti, alkaen 70;Geelikynsien laitto 55;Jalkahoito 1,5 h 45;Ripsien pidennykset 55;Volyymiripset 75;Kestopigmentointi. TARJOUS: kulmat 100;Aromihieronta 1 h 35;Kokovartalohieronta 1,5 h 45;- Saara Cantell istumassa apulaisohjaaja Jolle Onnismaan vieressä. Kuva Jouni Piipponen. Sitratori 5 Kannelmäki Puh. 0449391722 www.autopesucenter.? Ylh. Hanna ja Ismo. SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? - Kritiikki oli täystyrmäys, sanoo Saara Cantell. Jos kritiikkiä pidetään mielipidekirjoituksena eikä asiantuntijuus sinänsä ole tärkeätä, olennaista on, että kriitikko perustelee mielipiteensä. Demarin tapauksessa mielipide kävi selväksi, mutta muuten toimittaja ei hallinnut hommaansa. Veli-Pekka Lehtonen puolestaan kirjoitti, että ” Kotimainen elokuvavuosi päättyy pannukakkuun. Ainoat oikeat on romanttinen komedia, jossa oikeastaan mikään ei toimi.” Niin Demarin kuin Hesarinkin kritiikissä lyö nyt helmikuun alussa silmille se, että Ainoat oikeat on ylittänyt 100 000 katsojan rajan ja se on enemmän kuin Cantellin aikaisemmissa elokuvissa yhteensä. Kun lisäksi ohjaajalta tuli vastikään myös ulos vuoden paras avaus Onneli ja Anneli, jonka katsojamäärä sekin hipoo pian 100 000, voidaan naista onnitella hienoista suorituksista. Vanha väittämä, että kriitikot arvostelevat toisilleen tai vain suppealle leffoja ammatikseen seuraavalle porukalle, vaikuttaa tätä taustaa vasten hyvinkin todennäköiseltä. Tietysti suuri yleisö voi olla väärässä – mitä taiteellisuuteen tulee – mutta siitä sitä ei voine moittia, että se rakastaa Ainoita ja oikeita. Hauskaa ja nirppanokkia Elokuvassa keskeisenä hahmona on Antti Reinin esittämä Suomen pääministeri Ismo (jopa hieman Niinistön näköä), johon päähenkilö, AnnaMaija Tuokon näyttelemä kuntouttaja Hanna rakastuu. Sitä ennen Hanna on ehtinyt menettää sydämensä myös toiselle miehelle, Ilkka Villin esittämälle Markukselle, jonka kanssa suhde on katkennut onnettomiin yhteensattumiin. Muissa osissa nähdään mm. Sampo Sarkola, Inka Kallén ja Jenni Kokander. Kun itse kävin katsomassa leffan, en ollut vielä lukenut lainkaan kritiikkejä, ja todella hämmästyin ao toimittajien käsityksistä. Pidin näkemästäni; oivalsin niin sarkastisuuden, tietyt ylilyönnit, huumorin, säveltäjä Sid Hillen kliffan jazzahtavan musiikin, ihan kivat näyttelijäsuoritukset ja yleensä käsikir- joittaja Outi Keskevaarin ja ohjaajan tuumailut. Nirppanokkia riittää. Hauskaa olla pitää. Ja rakkautta. Jos tätä et tajua – etsitkö syyllistä ? Cantellin mielestä kritiikin pääasiallisen kohteen tulisi olla katsojat, joille hyvän kritiikin mahdollisuus on avata laajempia ja syvempiä tapoja katsoa elokuvaa. - Tekijän kannalta olennaista on, että kritiikissä elokuvan kaikki osaalueet arvostellaan, ei vain tarinan kerrontaa. Kriitikon tulisi osoittaa asiantuntijuutensa ennen kaikkea tuntemalla elokuvaa laaja-alaisesti, muutoin arvostelu jää esittelyn asteelle. Cantell sanoo, että romanttisia komedioita pidetään usein pinnallisina. Katsojan kanssa on kuitenkin sopimus, että elokuvateatterista ei joudu kävelemään ulos masentuneena. Valitettavaa on, että näin kävi kuitenkin Demarin kriitikolle. - Onhan se ikävää, jos kokee elokuvan muuna kuin mitä se on. Olisi mukavaa, jos kriitikot katsoisivat elokuvan lajityyppiin suhtauttaen; että he lähtisivät katsomaan sitä leffaa, minkä tekijät ovat tehneet – eikä jotain muuta. Monet elokuvat tyypitetään heppoisesti eikä edes vaivauduta katsomaan elokuvaan sisälle. Cantell on sitä mieltä, että parhaat romanttiset komediat ovat usein ennakkoluulottomia sukupuoliroolien ja naiskuvan suhteen. Jotkut 'kotiäidit' ja 'pehmoisät' ovat kauhistelleet naisten joissain kohdin käyttämää suorasukaista kieltä eli sitä, että ruma sana sanotaan niinkuin se on. Myös lemmiskely tuntuu haavoittaneen joitakin tunnevammaisia. - Seksi ei ole jotain johon naiset pakotetaan vastoin tahtoaan. Ystävyys puolestaan on elämän tärkein voimavara. Cantell kertoo, että hänellä otti monta vuotta ennenkuin leffat rupesivat menemään lävitse. Välillä tuli lyödyksi päätä seinään. Nyt hän arvostaa sitä, että on päässyt tekemään elokuvia, joista pitää. - Tämä on ihana ammatti. Ammattitaitoisia ihmisiä on mieletön määrä ja leffoja on tekemässä hieno porukka. Cantellilla on vireillä myös uusi elokuva, joka kertoo Ahvenanmaan noitavainoista 1600-luvulla. Tuolloin 16 naista tuomittiin liitosta paholaisen kanssa ja seitsemän heistä mestattiin. Käsikirjoitusta Cantell on kirjoittanut yhdessä Leena Virtasen kanssa. Elokuvaan haetaan Pohjoismaista rahoitusta 3,5 miljoonaa euroa. Tuottajana on Periferia Productions/Markku Flink. Saara Cantellin elokuva Kohtaamisia (2010) menestyi useilla elokuvajuhlilla. Cantell ja elokuvan kuvaaja Marita Hällfors saivat siitä elokuvataiteen valtionpalkinnon. Kari Varvikko KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! www.autopesucenter.fi M Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3
6 12.2.2014 Terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Bonusapteekkien talvitarjoukset voimassa! NNouda tarjousluettelo apteekista tai katso tarjoukset netistä isokannel.fi. Bonusapteekkien Apteekki Isokannel TALVITARJOUK KSET HYVÄN OLON MAAILMA Tuotteet uott uotteet otteet tteet tarjou tarjoush tarjoushi oushi us intaan ntaa jja lis ntaan n lisäksi isäksi säksi ksii Bonus onus. nus Voimassa 1.2.-31. 1..2. 1.2.-31 2 -31. -31 3.2 3.2014 2 14 2014 4 Kauppakeskus Kaari, ma-pe 9-21, la 9-18, su 12-18 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Oma käyttäytyminen ratkaisevaa POLIISIN TIETOON tulleita liikenneonnettomuuksia Konalan, Malminkartanon, Kannelmäen, Kaarelan, Maununnevaa ja Hakuninmaan alueella oli vuonna 2013 yhteensä 162. Niissä loukkaantui 23 henkilöä ja kuoli yksi henkilö. Polkupyöräonnettomuuksia oli kaksi. Liikennerikoksista mainittakoon törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset, joita oli 24. Rattijuopumuksia puolestaan oli 79. Tilasto on paljolti aiempien vuosien kaltainen. Ainoastaan törkeät liikenteenvaarantamiset ovat edellisvuotista määrää suuremmat. Mitään varsinaista selitystä tuolle asialle ei ole tiedossani. Koko Helsinkiä ajatellen lukuja vertaillessa voi todeta, että onnettomuudet ovat olleet edelleen laskusuunnassa vertailtaessa vuosia 2012 ja 2013 (3759/3311). Polkupyöräilijöiden onnettomuudet ovat pysyneet ennallaan, mutta jalankulkijoiden onnettomuudet laskivat hieman (106/90). Epäiltyjen rattijuopumusten suunta on myös ollut edelleen laskeva. On todellakin toivot- tavaa, että tuo suunta säilyy jatkossakin. Rattijuopot aiheuttavat edelleen ison osan onnettomuuksista, myös kuolemaan johtaneista. Helsingin liikenneturvallisuuteen vaikuttaa muun muassa pyöräteiden lisääntyminen ja erityisesti niiden paremmasta kunnosta huolehtiminen, nopeusrajoitusten laskeminen sekä pyöräilykypärän käytön lisääntyminen. Tosin viimeksi mainitun suhteen on vielä paljon tehtävää. Se on mahdollista vähin kustannuksin, hyvän pyöräilykypärän saa melko edullisesti. Pyöräilykypärän käytössä olemme kuitenkin koko maan vertailussa hyvällä mallilla. Kypärää käyttää noin 60 prosenttia pyöräilevistä työmatkailijoista. Tilastoja katsellessa pitää huomioida, että suuri osa pienistä peltikolareista, samoin kuin yksittäisistä polkupyöräilijöille sattuneista onnettomuuksista, ei koskaan tule tietoon. Jokaisen on hyvä muistaa, että Tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan poliisille vakavaan loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista (TieliikenneL 59 §). Poliisin liikenteenvalvonnalla on varmasti oma merkityksensä liikenneturvallisuuteen. Helsingin poliisi pyrkii liikenteenvalvontaa suunnitellessaan huomioimaan niin yleisöpalautteet, onnettomuusanalyysit kuin partioiden omat kokemukset. Kiinteitä kameravalvontapaikkoja tuli vuonna 2013 lisää Mechelininkadulle ja Lasipalatsin kohdalle Mannerheimintielle. Entiset paikat Kaivokadulla ja Mäkelänkadun alussa ovat luonnollisesti edelleen toiminnassa. Lisäksi valvonnassa käytetään niin sanottuja kameravalvonta-autoja. Niillä voidaan suorittaa valvontaa paikoissa, joihin ei muutoin voida mennä esimerkiksi tiheän liikenteen tai huonojen pysäyttämispaikkojen vuoksi. Poliisi ei luonnollisestikaan halua aiheuttaa valvonnallaan lisävaaroja eikä häiritä liikaa liikenteen sujumista. Toki poliisi valvoo edelleen myös perinteisellä tavalla näkyvästi ja näkymättömästi. kyy muun muassa kiinteiden kameravalvontapaikkojen rakentamisessa. Lisäksi poliisilla on hyvä mahdollisuus osallistua erilaisiin liikenneturvallisuutta parantaviin työryhmiin niin kaupungin kuin muidenkin liikenneturvallisuustyötä tekevien organisaatioiden kanssa. Liikenneturvallisuus koostuu laajasta kokonaisuudesta aina kaavoituksesta väylien rakentamiseen sekä asioiden tiedottamisesta valvontaan. Hyvä yhteistyö Helsingin kaupungin ja poliisilaitoksen välillä nä- Pekka Höök Helsingin poliisilaitos - meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 LINJA 237 (ent. Jouko 37) on pi- KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 HOITOJA dentänyt reittiään Prkkolaan ja Leppävaaraan. Linja kulkee reitillä Leppävaara – Konala – Hakuninmaa – Pirkkolan urheilupuisto. Reittejä ajetaan pikkubusseilla, jotka voivat liikennesääntöjen puitteissa pysähtyä muuallakin kuin merkityillä pysäkeillä. Uusien linjojen aikataulut ovat pääosin samat kuin vastaavien Jouko-linjojen aikataulut. Ratkaisevinta on kuitenkin, miten me kaikki liikenteessä tavalla tai toisella liikkuvat huolehdimme omasta turvallisuudestamme ja miten me käyttäydymme muita tiellä liikkuvia kohtaan. Vielä kun käytämme turvallisuutemme parantamiseksi suunniteltuja varusteita, niin olemme tehneet parhaamme liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kafé Norra virkistää kotileivonnaisilla Linja 237 on pidentänyt reittejään Paikallista palvelua • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Katsaus liikenneturvallisuuteen: KANNELMÄESTÄ KOTOISIN oleva Carita Rehnström on pitänyt Pohjois-Haagassa Thalian aukiolla, Aino Acktén tiellä sijaitsevaa viihtyisää pikkukahvila Norraa viime toukokuusta lähtien. - Meille ovat ihmiset vauvasta vaariin tervetul- leita. Syötävä on pientä, yksinkertaista ja hyvää, sanoo yhdessä tyttärensä Ninan kanssa kahvilaa pitävä Carita. - Leivomme kaikki makeat leivät paikan päällä ja lisäksi tarjoamme myös lounaskeittoja, piirakoita ym. Valmistamme tilauksesta niinikään voileipäkakkuja, piirakoita ja kaikkea muuta maittavaa. Tervetuloa vain niin kaikki kantsulaiset kuin muutkin entiset ja uudet asiakkaat. Café Norra on avoinna ma-pe klo 06-16.00 ja la 09-15.00. Kun vanhukset ja lapset kättä lyö... HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 ® Palvelutalon oleskelutilat olivat täynnä. Taikuri Jouko hauskuutti lapsia ja myös vanhuksia. LAPSET JA VANHUKSET löivät kät- Ohjaustiimiin kuuluivat ohjaaja Riitta Jalonen, lastenhoitaja Ritva Uosukainen, fysioterapeutti Riitta Grönlund, toimintaterapeutti Anne Willman ja harrasteohjaaja Raija Männistö. Lisäksi tilaisuudessa esiintyivät tä Kannelmäen Palvelutalossa tammikuussa, jolloin siellä esitettiin Palvelutalon ja Päiväkoti Vanhaisten yhteistyössä tekemä hieno dokumenttielokuva laitosten yhteistyöstä sekä vanhusten ja lasten yhteisistä hetkistä niin laitoksissa kuin ympäristössäkin. Palveltalon oleskelutilat olivat täpösen täynnä, kun Palvelutalon johtaja Heidi Sipiläinen ja Päiväkoti Vanhaisten vetäjä Riitta Uosukainen lausuivat avaussanat ja kohottivat maljan elokuvan tekijöille. mm. trio Raita Karpo, Eeva Salonen ja Timo Saloniemi. Laulua esitti lisäksi myös Elsa Vähätupa säestäjänä Anu Lähdekorpi.Taikuri Jouko hauskuutti kaikista pienempiä, mutta myös muut vieraat pitivät sanavalmiista taiturista.
7 12.2.2014 Toisinajattelija Toisinajattelija OLAVI PAAVOLAISEN KIRJA vuodelta 1937 tuli joskus nuoruudessa luettua. Matka unelmakohteeseen ja vieläpä parhaalla mahdollisella tavalla, meritse. Oman versioni koin purjeveneessä. AL:n valkokylkiset, suomalaiset pitkän matkan laivat ovatkin jo historiaa. Onneksi Olavin kuvailema toisilleen tuntemattomien erimaalaisten seiloreiden yhteishenki ja auttavaisuus sentään elää samanlaisena kuin kirjassa, nyt vapaa-ajan purjehtijoiden parissa. Hitaampi vene aikaansaa sen, että jotkut luontokokemukset merellä ovat tarkempia. Lintuja näkeekin koko valtameren alalla, vaikka vain harvoja. Olavi väittää ettei niitä olisi keskisellä alueella. Sinijalkainen suula lenteli etupurjeen luomassa suotuisassa ilmavirtauksessa pari vuorokautta aivan keskisellä Atlantilla, puhumattakaan nyt myrskypääskyistä, joita on kaikkialla. Olavi kertoo ettei tiede ole onnistunut selvittämään miten lentokala lentää. Uskoisin ettei siinä ole ongelmaa. Jos sillä on siivet ja pyrstö vipattaa villisti lentoonlähdössä niin eiköhän niillä jonkin matkaa pääse. Luonnonilmiönä tyven vyöhyke on todella kiinnostava. Läkähdyttävän kuuma ukkosineen ja rankkasateineen. Molemmin puolin sitä pasaati puhaltaa ihan mukavasti,mutta tyvenelle ei riitä kuin pieniä pyörteitä, joista osa onkin alkuna pyörremyrskyille. ITCZ on virallinen nimi, inter-tropical convergence zone. Tyven vyöhyke ei suinkaan yleensä ole päiväntasaajalla, vaan siellä missä aurinko on suoraan pään yläpuolella, kääntöpiirien välissä. Purjehtijalle tyven vyöhyke merkitsee haastetta, sen leveys voi vaihdella suuresti. Tapahtumaköyhää merielämää rikkovat vahtivuorot. Näiden aikana, öisin, on hyvä tilaisuus tarkastella tähtitaivasta. Etelän risti muodostuu neljästä tähdestä melko kaukana toisistaan ja vieläpä risti vinossa aivan kuten Olavi mainitsee. Mie- lestäni sen huomattavin ominaisuus on kuitenkin mustaakin mustempi pimeys sen taustalla. Tämä hiilisäkiksikin kutsuttu alue sijaitsee vieläpä linnunradalla, jota aiheellisesti kutsutaan muilla kielillä talvikaduksi (vintergata) tai maitotieksi (via lactea). Vaalea raita muuttuu Etelän ristin takana mustaksi. Tämä johtunee mustista aukoista, jotka imevät siellä olevien tähtien valon. Mielestäni Etelän ristin tähtikuvio on mustuudessaan ja yksinkertaisuudessaan vaikuttava. Cabo Frio muodostaa jonkinlaisen kääntöpisteen, jossa meriveden lämpötila putoaa useita asteita vuorokauden aikana. Uutta Olavin aikaan verrattuna ovat kymmenet öljynporauslautat, joista osa näkyy Copacabanalle saakka. Kauempana merellä on vielä porauslaivoja. Cabo Frion kohdalla on laivojen kanssa melkein ruuhkaa, kun monelta suunnalta tulevien alusten reitti risteää täällä. Rio de Janeiro on muuttunut Olavin ajoista. 60-luvulla toteutettu valtava maantäyttö tekee kapeasta nauhamaisesta kaupungista keskiosaltaan hiukan leveämmän. Levennys hyödyttää asukkaita sekä moottoritien että ulkoilualueen muodossa. Voi tosin sanoa, että nämä käyttötarkoitukset ovat hiukan ristiriidassa keskenään. Brasilian taudit ovat omaa luokkaansa. Kreisejä naisia ja kreisejä sairauksia, sanoi eräs lääkärismies Kanarialla. Tarkastelin joskus luetteloa, ja ensimmäiset kymmenen tappavaa tautia alkavat yleensä flunssan kaltaisilla oireilla. Mutta nämä kaikkein kreiseimmät taudit ovat tietenkin viidakoissa. Riossa vallitsevista Olavi piti syfilistä aivan yleisenä, kertoen omalaatuisia ja paikkansapitämättömiä väitteitä siitä. Sattumalta näen televisiossa tietoiskun aiheesta, joten tauti ei liene vielä kokonaan voitettu. Uutta on dengue-kuume, joka tyypillisesti vaivaa Rioa juuri parhaimman turistisesongin aikaan. Sitten on vie- Lähtö ja loitsu 2.0 lä tämä kaikkialla Brasiliassa vaivaava mahdollisuus saada yllättävä taskujen kevennys ja mahdollisesti vino nenä tai otsalommo samassa yhteydessä. Favelat, slummit ovat mustien asuttamat (Olavin mukaan) ja rakennettu rinteille. Näin kaukana keskustasta valtavan alueen jota parhaillaan rakennettiin korvaamaan favelaa. Leveät kadut, ilmeisesti paloturvallisuuden takia, mahdollistavat tulevaisuudessa ehkä poliisienkin liikkumisen. Vanhoissa faveloissa poliisi on ollut harvoin nähty vieras. Rakennusperinne kyllä oli sitä faveloista tuttua. On erikoista miten taloja tehdään aivan huiskimalla, ilman vatupassia ja luotilankaa. Kymmenisen vuotta sitten turistien riesana olivat katuryöstöjä tekevät villit lapsijoukot. Poliisit ovat kuullun mukaan hoitaneet tämän ongelman (miten, sen voi jokainen itse arvata), joten niistä ei ole enää riesaa. Vahvakin mies oli pulassa jos nelisenkymmentä lasta hyökkäsi kimppuun ja vei tavarat taskuista. Kadulla nukkuvia on Riossakin, mutta ei siinä mitassa kuin Recifessä tai Salvador de Bahiassa. Siellä monien ainoa omaisuus näytti olevan risat housut ja pahvinpala jonka päällä nukkua jossain syvennyksessä. Vaikka ns. hammaslankabikinejä Riossa rannoilla näkeekin, paljaita rintoja on turha yrittää bongata. Soveliaisuussäännöt kun ovat erilaiset. Samaten viranomaiset virastoissa yksinkertaisesti kieltäytyvät palvelemasta asiakkaita, joilla on T-paita tai shortsit tai edes sandaalit. Pitkät housut, nahkakengät vaikka ulkona olisi 40 astetta. Joten se villi ja välitön meno ei ole aivan yksiselitteistä. Metro on siisti ja turvallinen, ja sillä pääsee nopeasti paikasta toiseen. Paikallinen erikoisuus on keinotekoinen (artificiel) metro: Bussi, joka ajaa tulevaa metrolinjaa pitkin. Joidenkin linjojen valmistuminen on kymmeniä vuosia myöhässä. Kannelmäen kirkon alttariseinä ei ole mosaiikki vaan lasimaalaus Lisääntyvät öljytulot antavat vauhtia kaupungin rakentamiseen ja ehkä pienentävät suuria elintasoeroja. Yhteiskunnan jännitteissä lienee lisäksi vielä sitä vanhaa katkeruutta mitä transatlanttinen orjuus (vanhoille kääkille termi kai pitää suomentaa sanalla neekeriorjuus) on luonut. Brasiliaan vietiin nyt kuitenkin eniten orjia ja vielä hyvin myöhään, muiden jo lopetettua. Merkkejä orja-ajasta näkee monin paikoin jos vain osaa katsoa. Bahialla turisteja kuljettavat alukset ovat kopioita Baltimore-klippereistä, orjaaluksista. Orja-aluksen kun piti olla nopea, ettei ”kananpoika-lasti” ehtinyt pilaantua matkalla. Salvadorin keskusaukio on edelleen pelourinho-niminen, eli ruoskinta-aukio. Jonkinmoinen esi-sarasvuolainen motivointikeskus toisin sanoen. Olavi Paavolaisen aikaan elettiin tulevan sodan uhan alla. Nytkin on joitain ennusmerkkejä sopuisan yhteiselon päättymisestä. Portugalilainen tullimies kysyi, miksi suomalaiset vihaavat portugalilaisia. Paikallisessa seiska-lehdessä oli ollut tästä kertova artikkeli. Kippari harmitteli vielä sitä, että kaiken kukkuraksi Soinin haastattelu oli julkaistu paikallisessa aamulehdessä. Olin samaa mieltä, ettei tällainen käy, sillä vasta sitten päästään todelliseen euvostojärjestelmään, kun saadaan tiedottaminenkin keskusvallan hallintaan ja direktiivien säätelemäksi. Muuten, globalisaation edetessä, voihan olla, ettei Brasilia kehitykään samanlaisemmaksi kuin Eurooppa, vaan eurooppalainen katutodellisuus lähentyykin brasilialaista. Esko Karinen Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 KANNELMÄEN KIRKKO valmistui vuonna 1968. Alttariseinän lasimaalauksesta julistettiin kilpailu, jonka voitti taiteilija Hilkka Toivola ehdotuksellaan ”Te olette viinipuun oksa”. Kun lasimaalaus suurennettiin koko ikkunaseinän kattavaksi, tuli nimeksi ”Minä olen elämänpuu, ja te olette sen oksat”. Taideteos vihittiin kirkossa vuonna 1970. Lasimaalaus on tehty aidolla, ikivanhalla, perinteisellä lyijysaumatekniikalla, kuten Chartres’n katedraalissa, Pariisin Notre Damessa, Kölnin tuomiokirkossa ja monessa, monessa muussa kohteessa. Lasimaalausta on kuultu nimitettävän lasimosaiikiksi. Lasimosaiikki on kuitenkin muinainen lattianpäällystystekniikka, jossa paksut lasinpalat muurattiin yhteen sementillä. Sitä käytettiin Bysantin arkkitehtuurissa 1100-1400 –luvuilla. Seinämosaiikit, esimerkiksi Ravennassa, tehdään pienistä kera- Maikki Hirvonen ex kuvataiteen lehtori Ekyn Zorro VASTAUKSET TUSINA-AIVOILLE Mauste Piippu Suuri, kova kauhea Pimee pullo Seota Kotiseutuopin kirja EVERY DAY OPEN 09 - 02 RUOKA KA + OLUT MEILTÄ MYÖS RUOK PUBIRUOKAA! 10 € ILMAINENBILIS KANNELMÄKI, VANHA OSTARI - VANHAISTENTIE 1 PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti! miikkapalasista, jotka kiinnitetään seinään muurilaastia muistuttavalla massalla. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl 1. 2. 3. 4. 5. 6. to 13.2. – la 15.2. 7. Sädehoitoklinikka 8. Tupakka 9. Lintu 10. Nainen 11. Jakaa 12. Tanssia Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute