• 2 8.9.2010 Tervetuloa uudistuneeseen K-Market Iso-Kappaan! Palvelutiskiltä GRILLATTU BROILERIN KOIPIREISI Sinuhe KAURALESESÄMPYLÄ 5 kpl/350 g Opi uimaan helpommin Kuntouinti Mix Kuntouinti Mix -tunnilla harjoitteluun haetaan selkeää rytmiä ja lisätään monipuolisuutta yhdistelemällä eri uintitekniikoita. Tiistaisin klo 20.00-21.00, 14.9 - 26.10 Perjantaisin klo 6.30-7.30, 10.9-29.10 Teemauinti Avoin teematunti, jossa parannetaan vapaa, rinta-, selkä- tai perhosuintitekniikkaasi erilaisin harjoituksin ja välinein. Tunnit on suunniteltu tavallisille kuntouintitason uimareille, erityisosaamista ei vaadita. Torstaisin klo 19.30-20.30 9.9 . rintauinti, 23.9. vapaauinti, 7.10. vapaauinti, 28.10. selkäuinti Hinnat (sis. uintikerran): 1 krt 25 , 5 krt 115 ja hio uintitekniikkaasi paremmaksi Jani Sievisen opastuksella! 0 99 kpl 1 29 (3,69/kg) pussi Janilta tai muilta uimaopettajilta saat myös yksilöllistä uintitekniikkaopetusta taidot ja kunto huomioiden. Tiedustelut kursseista ja tunneista: Kirsi Alanen, 09 3484 8811 Ilmoittautuminen paikan päällä tai www.urheiluhallit.fi > aikataulut > kurssit Tarjoamme pullakahvit perjantaina 10.9. klo 10-18 Tarjoukset voimassa ke 8.9 - la 11.9. www.urheiluhallit.fi Palvelemme ark. 7-21, la 8-18, su 12-18 Puh 477 8740 Vanhaistentie 3 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN
• 8.9.2010 3 Pääkirjoitus MAJAVAN MATKASSA Eläkeläinen osta lippu Järvenpäähän Huuliharppukostaja sosta Helsinkiin, hän ei saa kertalipusta alennusta vaan joutuu maksamaan täydet 4 euroa. Tämä käytäntö jatkunee vielä ainakin vuoteen 2014, jolloin tilanne on toivottavasti toinen. Länsi-vantaalaisen eläkeläisen kannattaakin ostaa lippu Järvenpäähän, mutta jäädä pois junasta Helsingissä. Silloin lipun hinta on 2,90;-, koska Järvenpää ei ole osa YTV:n toimialuetta ja matkasta saa eläkeläisalennuksen. M onessa eri yhteydessä on keskusteltu seutulipun kertamaksun hinnasta ja sen korottamiseksi on ollut paineita. Julkisen liikenteen käyttäjät eivät kuitenkaan haluaisi nostaa lipun hintaa ja nykyistäkin 4 euroa pidetään liian kalliina. Jo vuosien ajan nykyjärjestelmää on, verrattuna kunnan sisäisiin matkoihin, arvosteltu lyhyiden kuntarajan ylittävien matkojen kalleudesta. Esimerkiksi Vantaan ja Helsingin välillä kulkevat ovat kokeneet vääryytenä sen, että siirtyessään vaikkapa Myyrmäestä Malminkartanoon ja päinvastoin he joutuvat pulittamaan täyden hinnan. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus hyväksyi viime maaliskuussa taksaja lippujärjestelmän 2014 periaatteet. Perusratkaisuksi syntyi malli, jossa kaikkien päälippulajien eli kausi-, arvo ja kertalippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin. Näin HSL luopui vaihtoehdosta, jossa arvolipun hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. Tavoitteena on luoda asiakkaan kannalta oikeudenmukainen ja selkeä järjestelmä, jota voidaan laajentaa vaiheittain lähi- ja kehyskuntiin. Vyöhykkeet voivat perustua esimerkiksi nykyiseen tapaan kuntarajoihin tai kaarimaisiin vyöhykkeisiin, jotka muodostavat yhtenäisen maksualueen. Uloin vyöhyke voi olla jopa 100 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Tänä päivänä nykyjärjestelmästä kärsii eniten kertalipun ostava eläkeläinen. Kun hän lähtee junalla vaikkapa Martinlaak- K Karhun kaadossa Pernajassa ammuttiin karhu, kun se pyrki jahtaajiensa kimppuun. Näin on tehty kymmeniä kertoja ennenkin ja varmasti tehdään vastedeskin. On aivan oikeutettua kysyä, miksi karhua ei nukutettu ja siirretty aarnimetsään pois ihmisten ilmoilta? Tapettiinko eläin taljan, lihan vai siitinluun vuoksi? Kerrotaan, että Pernajassa kaksi miestä tallusteli tietä pitkin, kun nuorempi sanoi: - Sanopa vanhempana miehenä mitä mä tekisin, jos tulis karhu vastaan? - No tuijottaisit sitä silmiin, niin se lähtis karkuun. - Mut jos se ei lähtiskään? - No sit ottaisit sontaa ja heittäisit sitä sen silmille. - Onks sontaa? - On sitä siinä vaiheessa. urtut senkuin syvenevät puhemies Sauli Niinistön otsalla. Mies on ilmiselvästi leipääntynyt jatkuvaan taisteluun eduskunnan tunareiden ja pässinpäiden kanssa. Kyllä siinä hommassa suivaantuisi kuka hyvänsä selväjärkinen ihminen. Mahtaneeko miestä enää kiinnostaa mitä ilmeisimmin tarjolla oleva presidentin virka? En oikein usko. Sama mörköytyminen vaivasi ja vaivaa myös Paavo Lipposta, toista ylivertaista presidentin mitat täyttävää miestä. Hoitakoot perkeleet hommansa... Muut tällä hetkellä gallupeissa heiluvat ehdokkaat eivät ole mielestäni kelvollisia maan isän tehtäviin. Saavutukset potkupallossa tai triathlonissa ovat sittenkin kevyttä kamaa. Tarkastellaanpa kiihkottomasti maamme historiaa. Kun on ollut kyse kriisiajoista ja maamme pelastamisesta, vanhat miehet ovat astuneet esiin ja pelastaneet kansamme tuholta. Ei ollut kunnioitettu marsalkkamme enää mikään pojankoltiainen kun häntä taas tarvittiin syksyllä 1939. Hän oli ehtinyt olla poissa valtakunnan johdosta jo parin vuosikymmenen ajan. Oli ollut aikaa levätä. Vanha mies ei hömppää tyhjän perässä, hän ei lähettele tekstareita eroottisille tanssijattarille tai pitopalvelun emännille. Ei, hän nukkuu yönsä rauhassa ja on aamulla pirteä ja toimintakykyinen. Hänellä on elämänkokemusta ja sen tuomaa elämänviisautta. Niitä avuja ei nuoremmilla kerta kaikkiaan voi olla. Hippa-heikit eivät ole luotettavia eivätkä he suhtaudu vakavas- ti tehtäviinsä koska miettivät ainoastaan menestymistään seuraavissa vaaleissa ja toimivat sen mukaisesti. Ikaalisissa syntyi 11.7.1936 tomera poikavauva joka sai nimekseen Sulo Eerikki Aittoniemi. Hänestä kehittyi mies kansan mieleen. Hesarin kuukausiliite esitteli taannoin jutun siitä, mitä Sutille tänään kuuluu. Hyvää näkyy kuuluvan. Oli ilo nähdä, kuinka terve ja hyvinvoiva mies istui harmaan Fergusonin kuskipukilla. Jumaliste, mitä tässä uusia naamoja haikaillaan, kutsutaan Suti hommiin. Eiköhän ole jo riittävästi levännyt. Perustelen ajatustani sillä, että maamme on päässyt pahasti sovjetisoitumaan viime vuosien aikana, olemme menettäneet itsekunnioituksemme ja henkisen selkärankamme. Ei ole syytä ihannoida kaikenlaisia ääri-ilmiöitä. Suomessahan me olemme. Nykyisiin vouhotuksiin Sutilla oli jo kansanedustaja-aikoinaan terve näkemys. Hän suhtautui suurella huvittuneisuudella Ilmarin ja Jalmarin touhuihin. Uskon, ettei hän koskaan suostuisi allekirjoittamaan mitään "sukupuolineutraalia" avioliittolakia. Suti kunnioittaa rehellistä työtä ja sen tekijöitä. Mikään monikulttuurisuuden nimissä tapahtuva luikurointi tai lusmuilu ei saisi armoa Sutin silmissä. Huuliharpistina Suti hallitsee suomalaisten arvostaman kulttuurin. Rosvojen juhlat loppuvat. Suti pisti aikoinaan rosvot kuriin jopa oman poliisivirkansa kustannuksella ns. Noppa-jutussa. Tärkeintä on se, että Suti tulisi johtamaan meidät hallitusti ulos EU:sta, joka on osoittautunut pettymykseksi. Suomalaisten sietokyky ylittyi viimeis- tään silloin, kun pässimäiset EUvirkamiehet puuttuivat kalakukon paistoon ja markkinointiin. Vastaavia typeriä direktiivejä on tuhansia ja ne haittaavat suuresti tervettä toimintaa ja kaupankäyntiä. Huomattavaa on myös, että EU- maat pelaavat useammilla säännöillä. Pohjoiset maat noudattavat määräyksiä niiden typeryydestä huolimatta, etelän banaanivaltiot tekevät mitä lystäävät ilman rangaistusta Niillä kun on sellainen kulttuuri. Rahaliitto tulee hajoamaan niin ikään etelän järjestämiin yllätyksiin ja suoranaiseen valehteluun talousasioissa. Pelastukoon ken voi. Ettei kaikki nyt menisi aivan vanhojen miesten kehumiseksi, niin kyllä tervettä potentiaalia naistenkin puolelta löytyy. Ex-syyttäjä, varatuomari Ritva Santavuori on suosikkini tulevan hallituksen oikeusministeriksi. Santavuori kävi pitkän ja uuvuttavan taistelun oikeuslaitoksen mädännäisyyttä vastaan. Rohkeudellaan hän osoitti, että yksikin henkilö voi saada aikaan muutoksia parempaan suuntaan. Ns.demokraattiset lakimiehet ovat siirtymässä vähitellen eläkkeelle joten toivoa oikeudenmukaisemmasta oikeuslaitoksesta on luvassa. Oikeusministerriiys korvaisi Santavuorelle sen, että hänet potkittiin YLE:n stallareiden toimesta pois Jälkiviisaat-ohjelmasta siksi, että hän tuli kutsuneeksi Barack Obaman Keniassa asuvaa isoäitiä gorillan näköiseksi. Syytä suuttumikseen onkin, tosin gorillan olisi pitänyt suuttua vähättelevästä vertauksesta. Heikki Majava Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 6.10.2010. Aineisto toimitukseen 24.9. mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Kandee 2. Kantraa 3. Kanttui 4. Kanttuvei 5. Laitti 6. Kolaa 7. Leesattava 8. Mande Vastaukset sivulla 15 9. Närkkis 10. Nyytti 11. Frelssaaja 12. Bösa Miten korjaat naisen rannekellon? - Ei tarvitse, hellassahan on kello. + Mikä on pahempi kuin sovinistisika? - Nainen joka ei tee niin kuin käsketään. + Mitä voit sanoa kädettömälle ja jalattomalle blondille? - Onpa hyvät tissit. + Miksi miehet kuolevat ennen vaimojaan? - He haluavat. + Mikä on sähköinsinöörin paratiisi? - Kaksoisvirranmaa. + - Kun olimme vastanaineita, kutsuit minua tuon tuostakin päivänsäteeksesi. Nyt vain laukkaat yhtenään kapakassa. - Katsos kun eläminen auringossa tekee kovin janoiseksi. TOIVO KOTTARAINEN + Aviomies tuli kotiin vähän odotettua aikaisemmin ja vaimo makasi sängyssä vieraan miehen kanssa. - Mitä kummaa te kaksi oikein puuhaatte! aviomies huusi kurkku suorana. - Siinä näet, huokasi nainen vieressään makaavalle miehelle. Sanoinhan että hän on vähän yksinkertainen. + - Olehan varovainen vaimoseni, sanoi riidasta hiukan ärsyyntynyt mies vaimolleen, sinunkin paikkaasi on jo kyselty. - Vai niin, sanoi vaimo, sinunkin paikkaasi on jo vähän kokeiltu. + Ensin Jumala loi maan ja lepäsi. Sitten Jumala loi miehen ja lepäsi. Sitten Jumala loi naisen. Sen jälkeen ei ole levännyt Jumala eikä mies. + Matti ja Teppo ajelivat keikalla Stadin puolessa. Mattia alkoi matkalla janottaa ja he poikkesivat lentoterminaalille hakemaan Matille vähän limsaa.Teppo odotti kuusi tuntia autossa, kun puhelu tuli Afrikasta. Matti: - Matti täällä hei! Teppo: - Mitä perr... Matti: - No gun mä vaan gysysin silt myyjält, et - An Gola!
• 4 Satukirjailija Wilson Kirwa hauskutti lapsia kirjastossa Taiteiden yössä. 8.9.2010 Kanneltalon uusittu konserttisali vastasi huutoonsa Taiteiden yössä - Hienosti meni, tuumasi Kanneltalon johtaja Antti Manninen sen jälkeen kun Taiteiden yön ensikonsertti vastikään remontista kuoriutuneessa konserttisalissa oli ohitse. Samaa mieltä oli myös salintäysi yleisö, joka antoi raikuvat aplodit ranskalaisia tunnelmia loistavasti välittäneelle näyttelijä-laulajalauluntekijä Irina Björklundille ja hänen Vintage Espresso ­yhtyeelleen. KANNELTALON REMONTTI on vihdoinkin ohitse ja vaikka periaatteessa jo vuonna 1999 alkanutta projektia ja viime vaiheessa yli puoli vuotta kestänyttä saneerausta jouduttiinkin rahoituksen vuoksi supistamaan, on lopputulos erinomainen. Konserttisalin esiintymislava on uusittu kiinteäksi ja joustavaksi. Katsomoa on korotettu, niin että salin joka nurkkauksesta on näyttämölle esteetön näköala. Vaikka salissa on itse asiassa muutama paikka vähemmän kuin ennen remonttia, pelkästään jo parin väliseinän poistaminen yläkatsomosta on antanut tilaan lisäavaruutta. Björklundin konsertti antoi tunteen myös siitä, että sali on akustisestikin entistä parempi. Konserttisalin lisäksi uuteen uskoon on laitettu kirjasto, jonka valaistusta on uusittu ja ilmastointia parannettu. Kanneltalon asukaspysäköinti on saanut Kitarakujan puolella lisää paikkoja. Manninen sanoo, että tuleva, varsinkin ensi kevään, ohjelmisto muotoutuu uuden tilan ehdoilla. Onhan konserttisali nyt entistä houkuttelevampi vuokraamisen kohde. Niiden kuukausien aikana, kun konserttisali oli remontissa, järjestettiin talon Voilan kulttuurikahvilassa torstaisin erilaisia tapahtumia. Maksuttomat kahvilanäytökset keräsivät runsaasti kävijöitä. - Pyrimme luomaan ihmisille olohuonemaisuutta ja lämminhenkistä yhdessä oloa. Kahvilaesitykset ovat osoittaneet, että ne ovat erinomainen kokonaisuus; yleisö ja esiintyjät ovat lähellä toisiaan. Ne kertovat siitä, että homma toimii. Syksyn ohjelmistossa Kanneltalossa nähdään mm. erilaisia hienoja taidenäyttelyjä. Esillä on flamencoa ja erilaisia tansseja, helposti lähestyttävää rytmimusiikkia kansalliselta huipulta; on Edu Kettusta, Verneri Pohjolaa, Kaija Kärkistä ja Ile Kalliota. Äänentoistoa kokeillaan Kamari 21:n From Russia with Love-kon- sertissa 23.11. ja marraskuun 25. päivä nähdään paikalla Suomen ainoa marssiorkesteri Bad Ass Brass Band ­ marssiorkesteri helvetistä. Operaatio Pulssi Nuorisolle suunnattu projekti Operaatio Pulssi lisää syksyn mittaan sykettä. Sen tavoitteena on parantaa nuorten harrastusmahdollisuuksia ja lisätä kohtauspaikkoja Mal- minkartanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan alueella. - Pulssissa kartoitetaan mielekästä tekemistä. Nuoret itse voivat kertoa mitä haluavat tehdä. Siinä vältetään viraston mukaista paperipakkopullaa, Manninen toteaa. Mukana Pulssissa ovat Helsingin kulttuurikeskus, Nuorisoasiainkeskus, Työväenopisto, Kaupunginkirjasto ja Lähiöprojekti. Ajankohtaiset tiedot Pulssin ko- tisivuilla www.operaatiopulssi.net ja Operaatio Pulssi -Facebook-ryhmässä. Kerro meille: info@operaatiopulssi.net, puh. 040 336 1361 Esitetil. 24h 174371 Tsto:6812120 ark.9-19 HELSINGIN TANSSIOPISTO 42 toimivuosi www. helsingintanssiopisto.fi taiteen perusopetusta KANNELMÄKI Tanssileikki 3-4 v. ma 16.30 Esibaletti 5-6 v. ma17.15 Baletti jat. 12-14 v. ma 18.00 Baletti jat. 13-16 v. ma 19.15 LASSILA Tanssileikki 3-4 v. ti 17.00 Baletti 7-9 v. ti 17.45 Mod. tans. 9-11 v. jat. ti 18.45 Tanssileikki 4-5 v. la 10.15 Esibaletti 4-5 v. la 10.15 Showt. 9-12 v. jat. la 11.00 Baletti 13-16 v. jat. la 12.15 Mod. tans. 12-15 v. j. la 13.30 Baletti 12-14 v. jat. la 14.45 Antti Manninen. Pentti Rasinkangas yhtyeineen viihdytti lapsia Voilan kahvilassa. MUNKKINIEMI YLEISRADION PÄÄJOHTAJAN iskulauseena oli "Suomen kansaa on sivistettävä". Tämän teeman mukaisesti saatiin sodan jälkeen kuulla paljon oopperaa radiosta ja vähemmän rillumareitä. Työmiehen tunti antoi tärkeää informaatiota juuri töistä kotiin päässeille ihmisille. Rillumarei, humppa ja puujalkavitsit Kankkulan kaivolla olisivat ollut mieluisampia. Niinpä tämä sivistävä johtaja sai lähteä. Onneksi jollakinlailla kansanvalta kumminkin silloin toimi, edes tässä asiassa. Nykyaikana on toisin. Mätäkuun juttuna saimme kuulla, että tiedotusvälineet olivat tehneet "herrasmiessopimuksen" EUhun liittymisen aattona, sellaisen että lehdet eivät julkaise mitään EUn vastaista. No, ensinnäkin pitää sanoa, että herrasmiehet eivät tee sellaisia sopimuksia. Tällainen sopimus on rikos. Rikos sananvapautta vastaan. Rikoksen uhrina on kansa, joka pidetään pimennossa ja jota viedään kuin Toisinajattelija Toisinajattelija EU:n puolesta, sananvapautta vastaan Rimanalituksena voi pitää sitä lohkaisua, että tällaisesta tuhmuudesta huolimatta kansalaiset äänestivät oikein. Miten se olisi ollut mahdollista? Mistä se oikea tieto olisi tullut? Jos kansalainen painaa niska limassa töitä, niin lehteä lukiessaan tällä ei voi olla täysin varmistimet päällä, täytyyhän lehden uutisaineistoon voida luottaa. Tätä voidaan verrata tupakkateollisuuden selittelyihin tupakan mainonnasta: Ette kai uskonut meidän juttuihin? Terveysvalistushan kun kertoi kumminkin faktat. Tupakkatiedotus oli 70-luvulla agressiivista ja yritti kieltää ja mollata kaikin tavoin tupakan haittoja. Nyt tupakkaoikeudenkäynnissä todettiin, että mitäs uskoitte, viranomaisilta olisi saanut oikeat tiedot. Tupakkatehtaiden tiedotuksen ja EU-tiedotuksen välillä on yksi ero. Tupakan suhteen sentään oli olemassa viranomaisten kanta. Sen sijaan "herrasmiessopimus" (anteeksi herrasmiehet), oli salaliitto johon osallistuivat kaikki valtalehdet. Ei ollut saatavissa parempaa tietoa, ainakaan valtakunnan rajojen sisällä. Suomalaisen yhteiskunnan käytännöt ovat pelottavia. Harva tietänee sitäkään, että valitukset ympäristöministeriön päätöksistä ovat silmänlumetta. Korkein hallinto-oikeus ei suinkaan tutki valituksia sen pohjalta miten järkeviä päätökset ovat olleet, vaan sen pohjalta, ovatko päätökset olleet muodollisesti lainmukaisia, eli kuuluneet ympäristöviranomaisten päätäntävaltaan. Elämme hyvin näennäisessä demokratiassa. pässiä narussa. Rikoksen tekijöinä ovat valtalehdet, teräviin kärki neljännestä valtiomahdista, siitä jonka olisi määrä valvoa muita valtiomahteja, lainsäädäntövaltaa, toimeenpanovaltaa ja tuomiovaltaa. Hella Wuolijoen entinen iskulause pitäisikin nyt muuttaa muotoon "Suomen kansa on pidettävä tyhmänä". Eihän tulisi kuuloonkaan, että kansa saisi kuulla, miten epätoivoisen heikosti toimiva ja korruptoitunut EU on. Vedetään vaan savuverhoa asian ylle ja teeskennellään että "päästiin" EU:hun. Suomessa ilkutaan ruotsalaista käytäntöä, missä asioista keskustellaan ennen päätöksiä. Riikinruotsalaisten päivälehtien debatti on korkeatasoista, joten ei kannattaisi ilkkua. Siitä olisi paljonkin opittavaa. Meidän muka tehokkaassa järjestelmässä päätökset tehdään sikarinsavuisissa kabineteissa, eikä kansan tarvitse vaivata päätään. Lehteen on täällä präntättynä se, miten asioista pitää ajatella. Jazzt. 11-13 v. jat. ma 15.45 Luova tanssi 5-7 v. ma 17.30 Mod. tanssi 7-9 v. ma 18.30 Baletti 9-11 v. jat. 3 ke 16.45 Baletti 8-10 v. jat. 2 ke 18.00 Tanssileikki 4-5 v. to 17.00 Baletti 8-10 v. jat.1 to 17.45 Tanssileikki 3-4 v. pe 16.45 Esibaletti 4-5 v. pe 17.30 Luova tanssi 5-7 v. pe 18.15 LINTUVAARA Mod. tans. 12-16 v. j. pe 16.30 Tanssileikki 4-5 v. pe 17.45 Luova tanssi 5-6 v. pe 18.30 Mod. tans. 10-12 v. j. pe 19.15 PIKKU-HUOPALAHTI Tanssileikki 3-4 v. ti 16.15 Tanssileikki 4-5 v. ti 17.00 Luova tanssi 6-8 v. ti 17.45 Moderni tanssi 7-9 v. ti 18.45 PITÄJÄNMÄKI Mod. tans.10-12 v. j. ti 15.45 Tanssileikki 3-4 v. ti 17.00 Luova tanssi 6-8 v. ti 17.45 Mod. tanssi 7-9 v. ti 18.45 MUUT TOIMIPAIKAT Esko Karinen Espoo, Kauniainen, Hki keskusta ja lähiöt TILAA ESITE !
• 8.9.2010 5 Virkistävän voimistava vesijuoksu V esijuoksua käytettiin aiemmin erityisesti alaraajojen kuntoutusmuotona tai kilpajuoksijoiden oheisharjoituksena, mutta 2000-luvulla siitä on tullut koko kansan hittilaji. Monet uimahallit ovat joutuneet kovan kysynnän vuoksi varaamaan tietyt radat vesijuoksijoille. Suosio tuntuu edelleen kasvavan ja taistelu vesitilasta kiihtyvän. Onneksi kesällä järvi auttaa, jolloin vesijuoksua voi harrastaa järvihölkkänä. Tai meressä merihölkkänä, joko Suomessa tai etelän lomamatkalla. Oikea tekniikka takaa nautinnon Vesijuoksu pähkinänkuoressa Vesijuoksu tehokas kunnon kohottaja ja jalkojen ja pakaroiden kiinteyttäjä. Vesijuoksu on sananmukaisesti hölkkää syvässä vedessä. Se muistuttaa pikajuoksua kuivalla maalla. Apuna käytetään kelluttavaa, vyötärölle sidottavaa vesivyötä. Vesijuoksuvyön saa lainaksi yleensä uimahalleista, mutta jos ei, sellaisen voi hankkia myös itse. Niitä löytyy tavaratalojen urheiluosastolta tai netistä, esim. www.essenuoto.fi. Hyvään vesijuoksutekniikkaan kannattaa panostaa, koska tällöin teho ja liikkumisen miellyttävyys lisääntyvät. · Asennon tulisi olla ryhdikäs ja melko pysty, joskin pieni 15­20 asteen etukeno. Jos eteen kallistusta on liikaa (uinti muistuttaa koiraa), tulee hidastaa vauhtia ja korjata juoksuasento pystymäksi. · Katseen tulee olla suunnattuna suoraan eteenpäin kiintopisteeseen noin puoli metriä veden pinnan yläpuolelle · Juoksuliikkeiden tulisi olla rytmikkäät, jossa jalat ojennetaan joka potkulla taakse, myös nilkka ojentuu lopussa. Vajaa jalkapotku korjaantuu, kun muistaa nostaa reiden ylös asti. · Kädet, kyynärpäät ovat noin 90 asteen kulmassa, rytmittävät hölkkää vartalon sivuilla ja tasapainottavat juoksua. Kädet kauhovat vettä taaksepäin sormet yhdessä. Tu- lee pyrkiä välttämään käsien sivuttaisliikettä. · Juoksurytmi on kokonaisuudessaan napakka ja selkeä, jossa vastakkainen käsi ja jalka ovat samaan aikaan edessä. Tyypillisenä virheenä on turha hosuminen eli sen saa korjattua kun keskittyy rauhallisena rullaavaan rytmiin · Tehoa saa muutettua vaihtamalla juoksutempoa. Mitä nopeampi tempo, sitä tehokkaampi on harjoitus. Hyvä treenivinkki on intervalliharjoitus, jossa hitaampi ja nopeampi tempo vaihtelevat. Vesijuoksuetiketti Uimahallissa tulee noudattaa yleistä etikettiä eli vesijuoksussa kierto tapahtuu suunnan mukaan. Lisäksi vesijuoksu tulee suorittaa peräkkäin (ainakin ruuhka-aikana), jottei juoksu häiritse ohi meneviä uimareita tai muita vesijuoksijoita. Eija Holmala Kenelle sopii? Vesijuoksu on hyvin nivelystävällinen laji, koska vesi tukee vartaloa ja veden noste helpottaa lihastyötä. Se tarjoaa erinomaisen liikkumistavan vedessä niille, joille perinteinen uinti syystä tai toisesta ei sovi. Vesijuoksu soveltuu hyvin nivelkivuista kärsiville, niska- ja selkäkipuja poteville, ylipainoisille ja ikääntyneille. Tai jos rasitusvamma iskee ja muu liikunta on pannassa. Se sopii myös vesipelkoiselle, koska päätä ei tarvitse laittaa veteen. Sopivan vyön valinta Vesivyön tulee olla oikeanlainen, koska huonosti istuva vyö vaikuttaa juoksuasentoon ja sitä kautta -tekniikkaan. Vesijuoksuvyön valinnassa on neljä tärkeää asiaa: turvallisuus, kestävyys, istuvuus ja nostevaikutus. Oikein valittu vyö pitää hyvin pinnalla ja vartalo pysyy pystyasennossa. Vyön oikea paikka on vyötäröllä, ei kainaloissa. Se ei saa olla liian kelluttava ja sen muoto tulee olla vartalolle sopiva, jolloin vettä ei pääse selän ja vyön väliin. Näin vesijuoksuvyö ei lähde nousemaan ja juoksu sujuu. Vyön pitää tuntua myös miellyttävältä. Liian kova tai löysä ei ole hyvä. Kiinnitä vesivyö oikein Kiinnitä vesivyö vyötärölle, kapeimpaan kohtaan, vyön avulla. Kellukkeen takana on oleva logo tai teksti tulee taakse ja merkki oikeinpäin. Napsauta lukko kunnolla kiinni. Vesivyö tulee olla tiukalla, mutta se ei saa puristaa liikaa. Liian löysällä oleva vesivyö nousee kainaloihin. Jaanax on Katsun oman tytön kampaamo KANNELMÄESSÄ IKÄNSÄ asunut kampaaja Jaana Kylmälä on avannut Jaanax ­parturi-kampaamon Klaneettitie 12:ssa Kannelmäessä. Samoissa tiloissa toimii myös Tiina Lindbladin kauneushoitola. - Miksi Jaanan perässä on x? - Nimen Jaanax keksivät Pelimannintien iltapäiväkerholaiset. X symboloi saksia. Se oli hieno oivallus. Jaanan kanssa parturi-kampaajana työskentelee myös parturi-kampaaja Laura Karppinen. Jaana ja Laura sanovat panostavansa koulutukseen ja muotiin. Käytännössä se tarkoittaa, että vaikka muotia seurataankin ja joskus ollaan jopa edellä, asiakkaan oma tyyli on tärkeä. - Sitä pyrimme noudattamaan. Olemme lähteneet liikkeelle rennolla fiiliksellä, mutta palvelua painottaen. Meillä ei tehdä mitään liukuhihnatöitä. Tiina puolestaan on kosmetologi, joka on ollut hoitoalalla viimeiset kuusi vuotta. Hänellä oli parin vuoden ajan hoitola samassa kiinteistössä jo Jaanaxia edeltäneessä yrityksessä. - Teen lähes kaikkia kauneudenhoitolan töitä; kasvo- ja jalkahoitoja, hierontaa, ripsien pidennyksiä, rakennekynsiä jne. Kahvipannu on kuumana 16.9. klo 16.00-19.00. Silloin kolmen naisen tiimi pitää Jaanaxin avajaiset. - Tervetuloa kahville. Rosvotkin kävivät jokin aika sitten kylässä Jaanaxissa. Murtomiehet veivät yhden kannettavan tietokoneen ja sotkivat muuten vain paikat. - Tiimihenki on kuitenkin korkealla, iloiset kauneuden ammattilaiset hymyilevät. ­ Ja eiköhän ne rosvotkin joudu jossain vaiheessa jahnikkaan. Vas. Laura Karppinen, Tiina Lindblad ja Jaana Kylmälä.
• 8.9.2010 7 "Elimistö rapistuu, jos ei sitä käytä" Pohditko, miten voisit saada iloa ja virtaa arkeesi? Kannelmäen Voimistelijat haastatteli jäseniään ja pyysi heitä paljastamaan, mitä he oikein liikunnasta saavat ja mikä auttaa ylittämään lähtemisen kynnyksen silloinkin, kun laiskottaa. Olitpa sitten aloittelija tai hyväkuntoinen, lähde heidän kannustamana kokeilemaan jotakin uutta liikuntamuotoa. Saatat yllättyä vaikutuksista positiivisesti! Sari Väisänen, 28 v. Käy aikuisten tanssitunneilla, mm. DanceLadies-tunnilla sekä lattaribicissä. Arjen hyötyliikunta hoituu kahden koiran kanssa. Lisäksi hän kävelee ja pyöräilee. Mitä liikunta sinulle merkitsee? Valitsen liikuntani sen mukaan mikä minusta on hauskaa, kiinnostavaa tai hyödyllistä. Päädyin tanssitunneille kymmenisen vuotta sitten, koska olen aina halunnut oppia tanssimaan. Tanssiessa tulee kaiken uuden oppimisen ohella liikuttua todella monipuolisesti ja lähes huomaamatta. Se on hauskaa ja yhteisöllistä, mikä on nykyään lähes perusvaatimukseni kaiken liikuntani suhteen. Minusta tanssiminen on mahtavaa aivojumppaa, joka näkyy ulospäin vartalon liikkeinä. On myös todella palkitsevaa kun huomaa että joku liike, joka ensimmäisellä tunnilla on tuntunut aivan mahdottomalta, alkaakin hauskan mutta kovan harjoittelun tuloksena lopulta sujua, Mikä saa sinut lähtemään tanssitunnille silloinkin, kun laiskottaa ja kotioven kynnys on korkea? Välillä tekisi mieli jäädä katsomaan tv:stä Tanssii tähtien kanssa, sen sijaan että raahautuisi tunnille itse, mutta silloin ajattelen, miten väsymys aina vain häviää tunnille saavuttaessa ja kun näkee muut osallistujat. Jälkeenpäin on kiva muistella tuntia ja opeteltuja asioita. Mitä vaikeampaa lähteminen on ollut, sitä parempi voittajafiilis on aina jälkeenpäin. Tanssiminen virkistää sekä kehoa että mieltä! Kenet haastat mukaan kokeilemaan tanssitunteja? Ikään ja sukupuoleen katsomatta kaikki, jotka haluavat kohentaa ryhtiänsä ja lisätä kehonsa hallintaan tai jotka haluavat oppia suhtautumaan itseensä hiukan vähemmän vakavasti. Tanssitunnit ovat hyviä erityisesti, jos haluaa oppia uusia taitoja ja kuntosalit tai juoksulenkit tympäisevät ajatuksen tasollakin. Pirkka Verno, kohta 60 v. Käy taiji-tunneilla ja harrastaa lisäksi "mäkikävelyä" eli kipuaa Malminkartanon mäkeä ylösalas noin tunnin päivässä. Lisäksi hän pyöräilee töihin, kun ilmat sallivat. Mitä liikunta sinulle merkitsee? Liikunnan merkitys kasvaa, mitä enemmän ikää karttuu. Liikunta ei edistä pelkästään fyysistä kuntoa vaan mielikin piristyy. Taijia kehutaan useissa kirjoissa, joissa käsitellään ikääntymisen haasteita. Olen huomannut jo vuoden harrastamisen jälkeen, että taiji ja minä tulemme hyvin juttuun keskenämme. Toivon, että suhteemme kestää pitkään. Mikä saa sinut lähtemään taiji-tunnille silloinkin, kun laiskottaa ja kotioven kynnys on korkea? Taijia ei luultavasti koskaan opi hallitsemaan niin hyvin, etteikö siinä olisi petraamisen varaa. En mitenkään haluaisi olla poissa yhdeltäkään tunnilta. Aloittaessani taijin, asetin päämääräkseni oppia sen ennen vanhuuseläkkeelle jäämistäni. Saas nähdä, miten käy. Kenet haastat mukaan kokeilemaan taijia? En haasta, mutta sen voin luvata, että kannattaa kokeilla taijia. Se sopii kaikille. jumpassa. Lisäksi kulkee työmatkat pyöräillen. Mitä liikunta sinulle merkitsee? Liikunta merkitsee hyvää oloa, hikeä, rajojen kokeilua, musiikin mukana irrottelua ja jumppakavereiden tapaamista. Liikunta on erinomainen keino työssä jaksamiseen. Mikä saa sinut lähtemään jumppaan silloinkin, kun laiskottaa ja kotioven kynnys on korkea? Vaikka väsyttää, kannattaa lähteä, koska aina jumpan jälkeen on hyvä olo. Työ- ja muut huolet unohtuu tunnin aikana. Erityisen riemukas, välillä riehakaskin tunnelma on perjantain Body Stepissä, jossa on sekä naisia että miehiä. Ja ohjaaja on huippuhyvä! Viime syksynä uskalsin lähteä DanceLadies -tunnille, vaikka en ole ennen tanssitunnilla käynyt. Jalat ovat usein solmussa ja kaikki muut paljon parempia, mutta ei se haittaa. Ohjaaja jaksaa aina olla iloinen ja kannustava. Kenet haastat kokeilemaan liikuntaa? Haastaisin kaikki kokeilemaan työmatkapyöräilyä. Se on todella mukava tapa kulkea töihin, varsinkin näin kauniina kesänä. Vielä ennättää polkemaan kuulaassa syyssäässä. Liikunnan suositukset Omaa terveyttään voi edistää lisäämällä fyysistä aktiivisuutta arkeensa. UKK-instituutin laatimien suositusten mukaan 18­64-vuotiaiden tulisi kohentaa kestävyyskuntoa minimissään reippaasti liikkumalla 2,5 tuntia viikossa tai edellistä tehokkaammin eli rasittavasti liikkumalla tunnin ja viisitoista minuuttia viikossa. Lisäksi tulisi kehittää lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Mitä enemmän fyysistä aktiivisuutta sen enemmän myönteisiä terveysvaikutuksia. Hyvä tavoite onkin liikkua reippaasti 2,5 tuntia viikossa ja rasittavasti reilu tunti viikossa lihaskuntoharjoitusten lisäksi. Lähde UKK-instituutti Terveyttä edistävän liikunnan muistilista: · Liiku ja käytä kehoasi usein ja säännöllisesti, mieluiten joka päivä. · Jos et ole aiemmin liikkunut, aloita maltillisesti. Ota suositusten mukainen liikkumismäärä pitkän tähtäimen tavoitteeksi ja pilko se pienemmiksi välitavoitteiksi. Pysyvien elämäntapamuutosten tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Kaikkea ei tarvitse saavuttaa kerralla. · Valitse itselle sopivia ja mieluisia fyysisen aktiivisuuden muotoja. · Tee liikkumisesta mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa. Valitse alussa liikkumisen tapoja, joissa tarvitaan vähän tai ei lainkaan erityistaitoja, välineitä ja varusteita, siirtymisiä. Tällöin lähtemisen kynnys on mahdollisimman matala. · Lisää oman kehon käyttöä arjessa: portaat kävellen, työmatkat polkien vaikkapa joka toinen päivä, lapsen vieminen harrastuksiin pyörällä tai kävellen, venyttelyä televisiota katsellessa. · Liiku yhdessä muiden kanssa, ystävän kanssa tai ryhmässä, jos yksin aktivoituminen on hankalaa. · Tee liikkumisesta miellyttävä kokemus. Marke Kaukonen, 50 ja risat Käy body- ja Body Step -tunneilla, hikijumpassa ja DanceLadiestunnilla. Kesällä hän käy puisto- Marja-Leena Rautio, 59 v. Käy niska-selkäjumpassa ja JokaNaisen jumpassa sekä satunnaisesti muillakin tunneilla. Pyöräilee kaikki välimatkat. Mitä liikunta sinulle merkitsee? Hyvää oloa, itsestään huolehtimista, mielenterveyttä. Mikä saa sinut lähtemään liikkumaan silloinkin, kun laiskottaa ja kotioven kynnys on korkea? Tieto siitä, että liikunnan jälkeen on niin hyvä olo ja että elimistö rapistuu, jos sitä ei käytä. Halu pysyä terveenä. Liikunnan jälkeen nukkuu paremmin. Keskiviikon Niska-selkätunnille on kiva mennä, koska tuntee jo porukan ja siellä on rento meininki. Tietää, että harmittaa ja soimaa itseään, jos jää vain kotiin makaamaan. Kenet haastat kokeilemaan liikuntaa? Haastan Arja Siltasen lähtemään kanssani hiihtäen Pitkäkosken majalle kahville ensi talvena, jos on lunta. Näin tulisi hiihdettyä itsekin edes kerran talvessa. KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT RY järjestää syyskaudella 2010 liikuntaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Lapsille ja nuorille on tarjolla perheliikuntaa, jumppakoulua, telinejumppaa, tanssillista voimistelua ja tanssitunteja. Aikuisten tuntivalikoimissa on tunteja niin aloittelijoille kuin konkareillekin: jumppaa, aerobiccia, kehonhuoltoa, kehon ja mielen huomioivia tunteja ja tanssitunteja. Tervetuloa mukaan! Ilmoittautumiset jumppiin: www.kannelmaenvoimistelijat.fi Lisätiedot: Toimisto: Klaneettitie 16­18 B, 00420 Helsinki, sähköposti: info@ kannelmaenvoimistelijat.fi, puh. (09) 458 0773 Puheenjohtaja: Kati Kauravaara, sähköposti: kati.kauravaara@welho.com, puh. 050 5836802 - Liikunta merkitsee hyvää oloa, hikeä, rajojen kokeilua, musiikin mukana irrottelua ja jumppakavereiden tapaamista, sanoo Marke Kaukonen Kati Kauravaara ja Katri Liikonen
• 8.9.2010 9 - Yhteiskunnallinen eriarvoisuus näkyy päivittäin, Nalle sanoo. nellä oikein huonosti. On ollut dokujakin, joita on pitänyt siirtää hissin edestä, että pääsee eteenpäin. - Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on joka päivä silmien edessä. Kaikkia kohdellaan kuitenkin samalla tavalla eikä heidän asioistaan jutella ympäriinsä. Nalle sanoo Kantsussa olevan niitäkin, jotka komentelevat ja möykkäävät postiljoonille. -Tule tänne! saattaa joku komentaa. Toinen huutaa: - Älä tuo mulle laskuja! - Yleensä olen hiljaa, mutta joskus vastaan huumorimielessä takaisin: - Kukahan on tehnyt nää laskut? Seuraavaksi taitaa tulla perintämies! - Entäpä postinjakajan tulevaisuus? - Duunia kiristetään koko ajan. Jengiäkin on vähennetty. Ennen posti oli kunnia-asia. Sitä se ei enää ole. Homma on mennyt bisnekseksi. Kyllä mä silti luotan siihen, että Kantsun posti säilyy. Nalle (61) on syntyperäinen Stadin kundi Pengikseltä (Penkereenkatu Sörkassa). Nykyisin hän asuu Pukinmäessä, mutta viettää vaimonsa, lastensa ja lastenlasten kanssa viisi kuukautta mökillä Pakilan siirtolapuutarhassa. Petangen lisäksi harrastuksiin kuuluukin puutarhanhoito. Kari Varvikko Myllypurosta oppilaita väliaikaisesti Kannelmäkeen NOIN 200 MYLLYPURON ala-asteen 3.-5. luokkalaista on koulun homeongelmien vuoksi siirtymässä väliaikaisesti Kannelmäen peruskoulun väistötiloihin eli parakkeihin Runonlaulajantielle lokakuun puolivälissä. Oppilaat kuljetetaan paikalle busseilla ja takseilla. Samalla kun homeongelmat pakottavat koululaiset evakkoon, Myllypuron ala-asteella alkaa peruskorjaus, jonka pitäisi valmistua ensi vuoden tammikuussa. Kannelmäen peruskoulun rehtori Sirkka Kovanen kertoo, että oppilaat toki mahtuvat väistötiloihin, mutta oman koulun kannalta hän kantaa huolta evakkoajan pituudesta. - Meillä on tammikuussa alkamassa Kanneltien koulurakennuksen remontti ja jos Myllypuron kou- lulaiset eivät pääse tuolloin takaisin kouluunsa, oma remonttimme viivästyy. Eli aikataulu hiukan huolettaa vaikka mitään paniikkia ei olekaan. Myllypuron ala-asteella epäilyksiä sisäilmaongelmista on ollut jo pitkään ja koulussa on tehty myös tutkimuksia, joilla on pohjustettu peruskorjausta. Kesän aikana sisäilmaongelmaa yritettiiun ratkaista tiivistämistöillä siten, että korvausilma olisi varmasti puhdasta. Lopputulos ei kuitenkaan tyydyttänyt, joten elokuun alussa tilakeskuksen, ympäristökeskuksen, terveysviraston ja opetusviraston edustajat päätyivät siihen, että tänä lukuvuonna turvaudutaan erityisjärjestelyihin. Museotavaraa: Jorma Pilkevaaralla oli Bill Bradleyn verryttelutakki. joista vain osa on sijoitettu vitriineihin. Tarkoitus on, että jatkossa materiaali ryhmitetään eri vitriineihin vuosikymmenittäin. Energia-areenalla voi tutustua Karhun valmistamaan kuluneeseen nahkapalloon, jolla oli tarkoitus pelata Helsingin vuoden 1952 olympiakisojen koripallo-ottelut. - Loppujen lopuksi pallolla vain harjoiteltiin olympialaisissa. Itse ottelut pelattiin Yhdysvalloissa valmistetulla pallolla, Santtu kertoo. Vitriinissä museossa on myös vuoden 2000 USA:n presidenttiehdokkaan ja maan koripallojoukkueessa Tokion olympialaisissa vuonna 1964 kultamitalin Yhdysvaltain joukkueessa voittaneen Bill Bradleyn verryttelytakki. Sen oli entinen tähtipelaaja Jorma Pilkevaara vaihtanut Bradleyn kanssa Suomi-paitaan. Pelipallon ja verryttelytakin ohella näytteillä on mm. palkintopystejä, pelipaitoja, käsiohjelmia. Osa koripallomuseon esineistä on lainassa Urheilumuseosta ja materiaalia on saatu myös lahjoituksina entisiltä pelaajilta ja tavallisilta ihmisiltä. Jos haluat lahjoittaa museolle tavaraa, niin osoite on Rajatorpantie 2, 01600 Vantaa. Kari Varvikko Frank Sinatra i Ella Fitzgerald i Oscar Peterson The Stars Music The Stars of Music Tribute to Eino Grön i Johanna Iivanainen i Marian Petrescu Musiikin kulta-ajalta on tähän päivään asti jäänyt elämään klassikkokappaleita, joita ensimmäistä kertaa samassa konsertissa tulkitsevat suomalaiset eturivin esiintyjät Eino Grön, Johanna Iivanainen ja Marian Petrescu. Tämä kunnianosoitus herättää suuria tunteita varmasti niin esiintyjissä kuin katsojissakin. Illan juontaa Aarno Cronvall. SAVOY-TEATTERI 6.10. klo 19.00 Liput 25 / 20 Lippupalvelusta ja Savoy-teatterista VIP-paketti 38 sisältäen myös väliaikatarjoilun: Lasillinen talon kuohuviiniä (12 cl) ja Kolme talon cocktailpalaa: Vuohenjuustoa & tomaattia - Katkarapuja & parmesanjuustoa - Serranonkinkkua & artisokkaa Risto Kalan Tokyo -64 harjoituskassi: Parta Pekka Jutilainen piirsi lentävän Kalan laukun tyhjälle osalle olympialaisten avajaisia odotellessa.
• 8.9.2010 11 - Kyllä se on hienoa, että saimme vanhat hissit modernisoiduksi ja hissittömiin porraskäytäviin hissit. Kaikkiaan uusia hissejä tuli seitsemän ja neljä vanhaa korvattiin kokonaan uusilla. Hissit auttavat siinä, ettei tarvitse tutustua Töölön luu- ja latvapalveluihin, virnistää Pelimannintie 24:n asukas Arto Virtanen. Vas. Arto ja Aino Virtanen, Aira Wärilä ovat tyytyväisiä uusiin hisseihin. Pelimannintie 24:ssa uusittiin 11 hissiä nut ja hissiin on helppo nousta esimerkiksi kauppakassien, lastenvaunujen ja rollaattorin kanssa. Uudet hissit on varustettu puheyhteydellä, joka mahdollistaa hätätilanteissa ympärivuorokautisen yhteyden KONEen Asiakaspalvelukeskukseen. Pelimannintielle asennettiin seitsemän jälkiasennushissiä rakennuksen ulkopuolisiin hissitorneihin. KONE Hissit Oy:n asiantuntijoiden lisäksi Pelimannintien suunnittelusta ja rakennustöistä on vastannut Consti Yhtiöihin kuuluvat Raitayhtiöt. P elimannintie 113:n huoneiston asukkaiden ei todellakaan tarvitse hakea apua Töölön ensiavusta mikäli se on hisseistä kiinni. Ovathan hissit KONE Hissit Oy:n tuotantoa. Ihmiset juhlivat uusia hissejä As Oy Salpa-Kanteleen pihamaalla syyskuun ensimmäisenä päivänä ja tarjolla oli niin kahvia, makkaraa kuin muitakin herkkuja. Asukkaat Aira Wärilä ja Aino ja Arto Virtanen toteavat, että taloyhtiössä oli jo kauan puhuttu vanhojen hissien peruskorjausmahdollisuuksista. Pian ihmiset kuitenkin havaitsivat ettei se ole ihan halpaa kunnos- taa vanhoja hissejä. Kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tuli tukemaan hommaa 50 prosentilla ja Helsingin kaupunkikin osallistui tahollaan 10 prosentilla, päätettiin, että saman tien rakennetaan hissit ihan viimeisen päälle. - Niissä taloissa, joissa ei ollut hissiä, monien vanhusten oli vaikea liikkua. Toisaalta vanhoissa hisseissä hissikori saattoi jäädä 10-15 cm ulostulokäytävän ylä- tai alapuolelle ja se aiheutti vaikeuksia. Hissien kokonaishinnaksi tuli yli 1,5 miljoonaa euroa, joka teki asukasta kohden, jyvityksestä riippuen 3000-4000 euroa. Taloyhtiössä asuu paljon iäkkäitä henkilöitä, joiden kohdalla hissi mahdollistaa omassa kodissa asumisen pidempään. Neljässä rapussa vanhojen hissien tilalle asennettiin uudet asuintalohissit. Vastapainottoman hissiteknologian ansiosta vanhoihin hissikuiluihin saatiin asennetuksi entistä suuremmat hissikorit. Hissien kapasiteetti nousi neljän hengen hisseistä kuuden hengen hisseihin. Vanhojen hissien turvallisuus- ja esteettömyyspuutteet näkyvät asukkaiden arjessa. Tyypillisimpiä puutteita ovat: oveton hissikori, jolloin seinä liikkuu hissin liikkuessa; auto- maattiovien puute, huono pysähtymistarkkuus ja kaksisuuntaisen hälytysyhteyden puuttuminen. Turvallisuuden ja esteettömyyden lisäksi hissin uudistamisella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja ennakoitavuutta kunnossapitokustannuksissa ja sähkönkulutuksessa. Hissin peruskorjauksen myötä myös taloyhtiön asunto-osakkeiden arvo nousee. Hissien peruskorjaus- ja jälkiasennushankkeen myötä uudet kerrostason ja hissikorin automaattiovet lisäävät turvallisuutta ja parantavat esteettömyyttä, sillä vanhojen hissien kiilautumisvaara on popistu- U Luontoa lähempänä kuin arvaatkaan Pääkaupunkiseudulla säästettyjä metsälaikkuja, lehtoja, kallioita, soita ja rantamaisemia on monina pieninä ja isompina palasina eri puolilla. Luontopolkuja ja retkeilyreittejä on kymmenittäin, muutamasta sadasta metristä kilometrien mittaan. seimmiten vain ihmiset kulkevat niitä samoja, tuttuja reittejä. Tietysti tuttu on turvallista, mutta ei muista mahdollisuuksista välttämättä edes tiedä. Tietoa on tarjolla netissä kaupunkien sivuilla, esitteitä ja muutakin materiaalia on laadittu ­ kukin kaupunki omistaan. Näiden lisäksi tulevat vielä kaupunginosayhdistysten omat reitit, joista kaupunkien omilta nettisivuilta on turha etsiä tietoa. Helsingillä ja Espoolla on erikoisuutena koko joukko ulkoilusaaria. Osaan niistä pääsee kesällä säännöllisillä venekuljetuksilla, osaan on veneiltävä tai melottava. Helsingissä kuljetukset ovat yleensä saarikohtaisia, Espoossa yhteysaluksilla on useamman saaren kautta kiertävät reitit. Pääkaupunkiseudulla on jäljellä enää pikkuruisia lehtolaikkuja, sillä muhevamultaiset maat on ensimmäisinä otettu viljelykäyttöön vuosisatojen saatossa. Espoossa muun muassa Fiskarsinmäki ja jotkin osat Keskuspuistoa säilövät lehtojen lajistoa. Vantaalla on useita luonnonsuojelualueita, joissa on myös lehtoja. Varsinkin länsilaidalla on laajoja, monimuotoisia alueita. Ja tietenkin Tammiston luonnonsuojelualue nimikkopuineen ja pähkinäpensaineen, sekä Helsingin kanssa yhteinen Pitkäkosken alue Vantaanjoen partaalla. Helsingin hienoin lehto löytyy idästä, Mustavuoren ympäriltä. Siellä on lähituntumassa myös historiallisesti arvokkaita maalinnoituksen rakenteita, lintujen suosima Porvarinlahti lintutorneineen, kasvillisuu- deltaan ja maisemiltaan kiinnostava Vuosaaren täyttömäki sekä Kasabergetin upea kallioalue. Kuinka moni tämän lehden on kuljeskellut pääkaupunkiseudun muilla komeilla kallioilla: Hallainvuorella Myllypuron ja Viikin peltojen välissä, sen jatkeena olevilla Kivikon ulkoilupuiston mailla, Laajasalon kallioilla? Tai Vantaan Kalkkikalliolla tai Herrmanskärin kallioilla, molemmat Kehä III:n tuntumassa? Entäpä Espoossa Hanikan luontopolun näköalapaikoilla tai Kalajärvenkallioiden uudella luonnonsuojelualueella? Myös Kauniaisten Kasaberget on komea kalliokko. Moni-ikäinen metsä taimineen ja järeine puuyksilöineen on paljon mielenkiintoisempi kuin tasaikäinen puupelto. Kilpikaarnaisia petäjiä ja paksurunkoisia kuusia kyllä löytyy pääkaupunkiseudun metsistä. Vuosaaren Uutela, Kallvikin harjun luontopolku ja Haltialan aarnipolku ovat hyviä esimerkkejä Helsingistä. Espoon Keskuspuistosta kannattaa erityisesti mainita itäisessä osassa sijaitseva Ritvan perintömetsä. Vantaalla paljonkin sellaisia paikkoja, mutta esimerkiksi käy vaikkapa Hakunilan ulkoilupuiston alue. Sitä paitsi Sipoonkorpi ja Nuuksio ovat luonnonystävän onnenmaita. Sipoonkorvessa on vain kolme merkittyä polkua (Kalkkiruukin luontopolku, Helgträskiltä Fiskträskille ja Byabäckenin luontopolku), joten metsissä liikkujan on osattava suunnistaa. Nuuksion järviylängön eri puolilla on Helsingin ulkoilualueita merkittyine reitteineen ja Nuuksion kansallispuisto polkuineen. Jokseenkin luonnontilaista luon- toa on kuitenkin niin vähän, että soisi kaupunkisuunnittelun perustana olevan luonnon säilyttämisen ja asutuksen sopeuttamisen perin tärkeisiin viherkeitaisiin. Niillä ei ole lainkaan vähäinen merkitys asukkaiden hyvinvointiin. Raija Hentman Pääkaupunkiseudun retkeilyopas, Raija Hentman, Tammi 2010, 264 sivua Kirjaan on koottu Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Nuuksion järviylängön sekä Sipoon ja Sipoonkorven retkeilymahdollisuudet. Kirja keskittyy patikkakohteisiin, mutta myös pyöräilymahdollisuuksia, melontakohteita ja latuverkostoja tuodaan esiin. Pelkästään luontopolkuja ja muita merkittyjä reittejä on vajaa 60 sekä lintutorneja ja -piiloja löytyy parisenkymmentä. Nuotiopaikkoja ja keittokatoksia on enimmäkseen ulkoilusaarilla ja Nuuksiossa, mutta toki ihan asutuksen lomassakin, kuten Vuosaaren Uutelassa. Laavujakin on lähemmäs kymmenen. Retkeilymahdollisuudet vatkin paremmat pääkaupunkiseudulla kuin monella talousmetsien ympäröimillä asutuskeskuksilla muualla Suomessa.
• 12 Vapaaehtoistyöstä uutta sisältöä elämään! Ystävä - ja vapaaehtoistyön peruskurssi 8.9.2010 Kauneusja terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 ZUMBA® TUNTEJA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA! Tunne rytmi! Nauti musiikista! Treenaa ilolla ja ole oma itsesi! www.zumbaland.fi Kurssilla pohditaan yhdessä mm. · muistisairaan vanhuksen lämminhenkistä kohtaamista, · kohtaamisen haasteita, · vapaaehtoisena toimimisen monia mahdollisuuksia ja · SPR:n ystävätoimintaa. Kurssi on maksuton ja jokainen osallistuja saa todistuksen. www.zumbabailaa.fi feel ok FYSIOTERAPIA / TYÖNOHJAUS / JOOGA LEMPEÄÄ HATHAJOOGAA tiistaisin klo 17.15 - 18.45 alkaen . .2010 Kuntoutussäätiöllä, Pakarituvantie 4-5, Malminkartano Kurssi kestää kolme iltaa klo 17.00-20.30 ja kurssipaikkoina ovat: 27.9. Syystien palvelutalo, Hopeatie 14, Pohjois-Haaga 28.9. Kannelmäen palvelutalo, Urkupillintie 4 C, Kannelmäki 29.9. Syystien palvelutalo, Hopeatie 14, Pohjois-Haaga Lisätietoja ja ilmoittautumiset 22.9. mennessä (vapaita paikkoja voi tiedustella myöhemminkin) vapaaehtoistyön koordinaattori Kaisu ylikoski puh. 09 310 46940 tai kaisu. ylikoski@hel.fi Kurssin järjestäjinä toimivat SPR ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. www.zumbabailaa.fi Tied. Merja Rosenholm, fysioterapeutti, joogaohjaaja p. 050 917 5999 / merja.rosenholm@welho.com KE KLO 19.00 SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN LIIKUNTASALI TO KLO 19.00 POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN SALI TI KLO 18.00-19.00 POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN SALI LIPUT: 5x =45, 10x =75, kertalippu 10 Ohjaa Eeva-Liisa Bonet puh: 044-0200 365 SYYSKAUSI ALKAA Apteekin Mittauspäivä 16.9.2010. Varaa aika apteekista! HYVÄN OLON 8,90 maailmasta AI AJ AV Magnesiumvalmiste lihaksiston vahvistukseksi, esim. suonenvetoihin. 100 tabl. Apteekki Isokannel (norm. 10,45) Tarjous voimassa 30.9. asti. HYVÄN OLON MAAILMA S E T 1 6 .9 . K L O 1 6 -1 9 HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-16 puh. 4778010 PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 18,- ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. · Kahvitarjoilu · Arpajaiset Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita Kannelmäessä päivä- ja Kampaamo/parturi Jaana 044 059 9355 Laura 045 319 2662 Kauneushoitola Tiina 040 170 1772 Avoinna sopimuksen mukaan KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ RIEMULOMAA JA RITARIHYVEITÄ TYÖVÄENOPISTON LUENNOILLA JA KURSSEILLA.TERVETULOA MUKAAN! Suvun muistoja tallentamaan Liisa Lauerman luento suvun tarinoiden uusista kertomistavoista to 9.9. klo 18-19.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Riemuloma Rivieralla -elokuvan esittely ma 13.9. klo 17-17.45 Kanneltalon auditoriossa. Asiantuntijana FT Harri Kilpi. Alustuksen jälkeen elokuva esitetään klo 18 alkaen konserttisalissa.Vapaa pääsy. Metallimusiikin historiaa ja lajeja Reima Kellokosken luentosarja alkaa ma 13.9. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Ilmoittautuminen syksyn kursseille jatkuu ­ kysy vapaita paikkoja! Muun muassa seuraavilla kuvataide- ja kielikursseilla on tilaa: Performanssitaiteen lähteillä (105844) pe 3.9.-8.10. klo 17-20.15 Kanneltalon auditoriossa. Opettajana Ulla Tarvainen. Kurssimaksu 30 euroa. Piirustus ja maalaus (105105) ma 6.9.-29.11. klo 17.30-20.45 Pitäjänmäen peruskoulussa (Viinenkuja 6). Opettajana Mika Vesalahti. Kurssimaksu 58 euroa. Öljyvärimaalaus 1 (104931) Perustietoa öljyvärimaalauksesta to 9.9.-2.12. klo 19-21.30 Kanneltalon kuvataideluokassa. Opettajana Esa Hämäläinen. Kurssimaksu 45 euroa. Ritarihyveet (aikuinen-lapsi ­kurssi) Työpajassa käsitellään ritarihyveitä piirtämällä, maalaamalla ja juttelemalla. Kanneltalon nuorisotila to 9.9.-18.11. klo 17.30-20. Opettajana Juha Saari. Kurssimaksu 40 euroa. Englanti ­ jatka ja aktivoi A ti 7.9.-30.11. klo 17.20-18.50 Pitäjänmäen peruskoulussa (Viinenkuja 6). Kurssimaksu 30 euroa. Englannin kuuntelu- ja puhekurssi A ke 8.9.-1.12. klo 17.30-19 Pitäjänmäen peruskoulussa (Viinenkuja 6). Kurssimaksu 30 euroa. Leevi ry. www.leeviry.net Hellikoti ­ läheisyyttä ­ yksityisyyttä Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone. Yhteisiä tiloja ovat oleskelutilat, keittiö ja saunatilat. Hellikodissa on myös vierashuone, joka on tarkoitettu tilapäiskäyttöön esim. omaishoitajan loman ajaksi. Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen. HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88520.
• 8.9.2010 13 PAPPIA KYYDISSÄ Oppia ikä kaikki... Riparibileet K oulujen jälleen aloittaessa uuden lukuvuoden minäkin innostuin täydentämään koulutietojani. Olen kateellisena seurannut algebraa hallitsevien sujuvaa kirjainten käyttöä matemaattisten tehtävien ratkaisuissa. Lehdissä julkaistujen tämänkaltaisten tehtävien ratkaisuyritykset olen aina jättänyt suosiolla väliin, vaikka muutoin ratkonkin mielelläni erilaisia visailutehtäviä. Hebreaa mikä hebreaa! Suomen koulujärjestelmä on saanut kehuja maailmalla erinomaisuudestaan. Silti kerrotaan, että matematiikka ei nykykoululaisia erityisemmin kiinnosta. Gummerus julkaisi Anneli Kannon, Antti Kannon ja Markku Soinnun kirjan Tehtävä maassa. (248 sivua) Kirjan tavoitteena on lisätä koululaisten kiinnostusta matematiikkaan väittämällä, että matematiikka kuuluu jokapåiväiseen elämäämme ja että sitä voi ymmärtää tavallisella järjellä ilman erityislahjakkuutta. Päätin tarkistaa miten väite tepsii minun kohdallani. Kirjan tekijät keksivät tarinan siitä, miten Matematia-planeetan tiedeneuvosto päätti lähettää Suomeen pari nuorta kisälliä kohentamaan tilannetta. Koska kyseessä ovat nuoret kisällit ja tehtävänä on vaikuttaa suomalaisten koululaisten matematiikan harrastukseen kuvioissa on tietenkin nuorten asenteet, rakkaus-. kateus- ym. suhteet sekä urheilu. Urheilun avulla päästäänkin matematiikan makuun, kun kuulantyötäjä-tyttöä neuvotaan miten kuulan lentorataan vaikutetaan matemaattisin päätelmin työntövoima, lähtönopeus ja kulma huomioon ottaen. Samoin miten kolmella eurolla saadaan paras hyöty- tai nautintosuhde karkkeja valittaessa. Jopa lentopallopelin taktiikkaa muutetaan, kun lasketaan miten saavutetaan parempi lopputulos, kun ns. tappolyönneillä ei anneta vastustajalle lahjaksi virhepisteitä vaan pelataan tasaisemmin ja varovaisemmin, jolloin vastustajan on hankittava itse omat pisteensä. Vastaavanlaisia matemaattisia laskuesimerkkejä on useita. Huomasin, että ymmärsin selitykset, kun ne ilmaistiin selvillä numeroilla, geometrisenä sarjana ½ +1/2 x 1/2x1/2 x1/2 +1/2x1/2...eli2/3, jolla voitetaan palloista noin 67%, mikä on enemmän kuin tappolyöntien 60%. Mutta kun sama asia toistettiin algebran avulla muodossa a/(1-q) eli 1/(1/10) = 10/9, jolla todistettiin että jänis saa kilpikonnan kiinni, niin se meni jälleen yli hilseen. Kaikesta huolimatta kirja oli mielenkiintoinen lukukokemus ja painuihin siinä jotakin algebran yhtälöiden terminologiastakin nuppiin. Jätän silti tämänkaltaiset visailutehtävät vastakin niille, jotka ovat nuorempina koulussa oppineet algebran ja matematiikan muiden taidelajien terminologian. Ravintolassa pyydetään lasku viroksi ­ Palun arvet! Reiluna maksajana pyydä kaikki samaan laskuun ­ Köik samale arvele, palun! Kun käy hyvä tuuri niin viroksi sanotaan Önn naeratab ­ eli onni hymyilee. Heitetään kruunua ja klaavaa - viroksi Visata kulli ja kirja. Suomeksi sanomme yhdessä on parempi, mutta virolainen sanoo Seltsis segasem ­ eli seurassa sekavampi. Valtiovalta on viroksi riigipirukas ­ eli valtionpiirakas. Tarkoittaneeko se sitten samaa kuin suomalaisittain sanottaessa, että valtion leipä on kapea mutta pitkä. Kielimatka sohvalla istuenkin on hauskaa ja opettavaista. Taskukokoisen kirjan 172 sivulle on koottu esimerkkejä elämän eri tilanteista. R ippikoulusta vastaavana pappina sain vuosien varrella monenlaisia puheluita liittyen nuorison ja erityisesti rippikoululaisten huonoon käyttäytymiseen. Kerran erään leirikeskuksen naapuritontilla asuvat ikäneidot ottivat jo maaliskuussa yhteyttä varmistaakseen vain sen, että olinko minä varmasti se henkilö, jolle voivat valittaa tulevana kesänä Kannelmäen seurakunnan rippikoululaisten häiriköinnistä. Kesä meni, eikä soittoa kuulunut. Suurin osa yhteydenotoista oli kuitenkin aiheellisia, sillä ne liittyivät nuorten kesäisiin kokoontumisiin Mätäojan viereisellä nurmialueella. Näissä "riparibileissä", jotka eivät liittyneet millään tavoin rippikoulun kokonaissuunnitelmaan, tapahtui yhtä ja toista ja liian usein juuri sitä jälkimmäistä. Koska seurakunnan tavoite on tukea nuorten päihteettömyyttä ja savuttomuutta, päätimme jo vuosia sitten järjestää kesän rippikoululaisille yhdet viralliset riparibi- leet; kaupungin parhaat ja selvimmät. Tämän kesän bileet järjestettiin Kannelmäen kirkolla elokuun viimeisellä viikolla. Menossa mukana olivat yli sata nuorta ja suuri joukko seurakunnan työntekijöitä. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Antiikin fantasioita Fantasiakirjallisuus on noussut pinnalla osittain varmaankin J. K. Rowlingin Harry Potterkirjojen ansiosta, mutta myös aiempien fantasiakirjailijoiden teokset ovat saaneet huomiota niiden pohjalta tehtyjen TV-filmien ansiosta - mainittakoon vain J. R. R. Tolkienin Sormusten herra. Antiikin mytologiat varsinkin Kreikan sankariajan fantasiat eivät ainakaan mielikuvituksen rikkaudessa jää jälkeen näistä myöhemmistä fantasioista. Käsiini osui kesällä Arto Kivimäen Antiikin taruja lapsille. Sankarien aika. Teos, 228 sivua. Tarujen mukaan sankarit elivät vedenpaisumuksen ja Troijan sodan välisenä aikana. Tarut muodostavat todella kiehtovan mielikuvitusleikin, jossa jumalat ja ihmiset ovat keskinäisessä kanssakäymisessä. Jumalat sekaantuvat ihmisten elämään tavan takaa. Tekevät lapsia ihmisten kanssa, suojelevat suojattejaan toisten jumalien kostoaikeilta ja kostavat kokiessaan tulleensa loukatuksi ihmisten toimesta. Homeruksen Ilias ja Odysseia ovat jotenkin muistissa koulun historiatunneilta sekä luonnollisesti TV-filmeistä. Mutta huomasin, että Arto Kivimäen nykykieleen luettavaksi muokkaama kooste antiikin taruista antaa paljon monipuolisemman kuvan antiikin ajan ihmisten mielikuvamaailmasta. Kirjassa on lisäksi luettelo ja luonnehdinta kirjassa esiintyvistä jumalista, ihmisistä, hirviöistä ja muista otuksista sekä jumalien sukutaulut ja kartta tärkeimmistä tapahtumapaikoista. MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. 12.9. Messu "Jumalan kämmenellä", Nina Rajamäki, Markus Ek, Sirkku Rintamäki, diakoniatyöntekijöitä. Kirkkokahveilla keittoa ja sämpylää. Pappi ja diakonissa tavattavissa sielunhoitokeskustelua varten n. klo 11.15­12.30. KARTANOMESSU su 19.9. klo 12, Malminkartanon seurakuntakodilla, (Vellikellonpolku 8), Markus Ek, Kari Härkönen. Kirkkokahvit. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 14.9. klo 9, Aili Raitavuo, Tuula Kojo-Gregoriadis, Kari Härkönen. Kirkon kappelissa ehtoollinen, jonka jälkeen aamiainen (1 e) seurakuntasalissa. Pysäkin jälkeen IKILIIKKUJAT-sauvakävelyryhmä kirkolta. SEURAKUNTAVAALIT 14.­15.11.2010 ­ asetu ehdokkaaksi 15.9. mennessä Tietoa vaaleista ja Kannelmäen seurakunnan valitsijayhdistyksistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ vaalit tai kirkkoherranvirasto, p. (09) 2340 3800. VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa, 22.9.Tuomashenkinen viikkomessu, Markus Ek, Nina Rajamäki, Kari Härkönen. "HYVYYDEN VOIMAA" ­KUOROKONSERTTI su 19.9. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot ja kamarikuoro Vox Canora, Espoon Leppävaaran seurakunnan lapsi- ja aikuiskuorot.Vapaa pääsy. TYTÖILLE JA POJILLE: Kerhotoiminta käynnistyy 6.9. Kerhoajat, -paikat ja -ohjelma nettisivuillamme. Ohjelmassa kokkailua, sählyä, tanssia, askartelua, roolipelejä, pesäpalloa ja paljon muuta mukavaa. Syysleiri 8.­10.10. alaasteikäisille Korpirauhan leirikeskuksessa. Mukaan otetaan 50 leiriläistä. Hinta 35 e, sisaralennus myönnetään. Ilm.alkaa ke 8.9. klo 16 netissä, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Jos sinulla ei ole nettiä, voit ilm. puhelimitse Valtteri Jauhiaiselle, p. (09) 2340 3852, ke 8.9. klo 16­18. Avoimet ovet Nurkassa ke klo 14­16 ja Jennyssä (16.9. alk.) to klo 14­16. Tervetuloa mukaan! Pesiskerho tiistaisin klo 18­19.15 kirkkopuiston leikkikentällä (7.9. alk.. Tervetuloa myös vanhemmat pelaamaan pihapesistä. Ohjaajina Mikko Iivonen ja Lauri Koski. Sateella ei kerhoa. Tanssikerho 1.­4.-luokkalaisille tytöille (6.9. alk.) Nurkassa ma klo 16.15­17.15 ja Malminkartanon seurakuntakodilla ke klo 16.15­17.15. Ohj. Nina Romka. Hinta 20 e. Tied. ja ilm. Kaija Aalto. Infoa toiminnastamme nuorisotyönohjaajilta, Kaija Aalto, p. (09) 2340 3854, Pekka Haanpää, p. (09) 2340 3851,Valtteri Jauhiainen, p.(09) 2340 3852. TOIMINTAPIIRIT:Työtupa (7.9. alk.) parillisilla viikoilla tiistaisin klo 15­19 kurssihuoneessa kaikille avoin käsityö-, askartelu- ja seurusteluhuone. "Kello viiden tee ja kahvi". Emäntänä Ulla Hyttinen. Pelimannin raamattupiiri (14.9. alk.) ti klo 18.30 kirkolla pienessä seurakuntasalissa. Raamattupiiri (15.9. alk.) ke klo 10 kirkolla kerhohuoneessa. Malminkartanon raamattupiiri (16.9. alk.) to klo 18.30 Malminkartanon seurakuntakodilla. Lähetyspiiri (14.9. alk.) parittomilla viikoilla tiistaisin klo 18.30 kerhohuoneessa. KRITO-RYHMÄ "Lupa tuntea" 23.9.­2.12. torstaisin klo 18­20 Jennyssä (Beckerintie 9). Ohjaajina Tiina Railo ja Aili Raitavuo. Materiaalina Paula Tähtisen ja Mirja Sinkkosen kirja Lupa tuntea. Ilm. 17.9. menn. Tiina Railolle, p. (09) 2340 3853. Ryhmään tulevat haastatellaan. Ite tehty taide Lopuksi vielä muutama sana kodin sisustustaiteen tekemisestä. Gummerus julkaisi Suvi Höglundin ja Anni Remeksen Tee itse sisustustaulut, 96 sivua. Kirjan idea on, että jokainen käsistään näppärä ja hieman mielikuvitusta ja makua omaava ihminen voisi kaunistaa kotiaan itse tekemillään sisustustauluilla. Niiden materiaaliksi kelpaa omat piirustukset ja maalaukset, valokuvat, kankaat, tapetit, kuivatut kasvit, erilaiset puuvänkyrät jne. Kirjan 18 esimerkkitaulua auttanee panemaan aivonystyrät liikkeelle keksimään niin aiheita kuin materiaaleja ja työstämistapoja. Tuloksena on nimenomaan omaan tilaan sopivammalta näyttävä kodin koriste ja tekijälle jäävä hienoinen tyydytyksen ja ylpeydenkin aihe ­ tämä on ihan omin käsin tehty. Viime aikoina tällainen "itetaide" on noussut ansaitusti arvoonsa. Julkisuudessa on ollut jo useitakin alan harrastajien näyttelyjä. Oiva Björkbacka Omal käel reisimine tarkoittaa omatoimimatkailua viron kielellä. Virossa matkaavien avuksi Gummerus julkaisi Ulvi Wirenin suomi-viro fraasisanakirjan. Fraasisanakirja on samalla hauska tutustumismatka kahden sukulaiskansan kulttuuriin, kielten yhtäläisyyksiin ja eroavuuteen. Tutut sanat ja ilmaisut kun saattavatkin ilmaista aivan eri asiaa toisella kielellä. Muutamat perusfraasit auttavat alkuun tutustuttaessa: Terve! Mitä kuuluu ­ Tervitus! Kuidas läheb? Kiitos hyvää! Entä sinulle? ­ Tänan küsimast, hästi! Aga sinul? Hei hei, oli kiva tavata ­ Nägemisend, oli tore kohtuda. Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 29-39,-/vko P. 09-454 8560 Aino Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
• 14 8.9.2010 Satoa on kuinka, tarkka liikemies nousi muutamassa vuodessa "tuhansien rettelöiden patruunaksi", sillä patruuna todelle polkaisi asiasta kuin asiasta riidan niin kilpailijoiden, virkavallan ja jopa talonpoikien kanssa! Lisäksi yksityiselämä täyttyi draamasta ja tragediasta. Nykykielellä osa Serlachiuksen lapsista oli huumeveikkoja ja kokivat ennen aikaisenkuoleman. Toisaalta, kuten Keskisarja perehdyttää, Serlachius oli kaunosielu ja idealisti. Tämä oli luonnonsuojelun uranuurtaja, suomikiihkoinen kielipoliitikko, kultakauden taide-elämämme kannustaja, muun muassa Akseli Gallen-Kallelan tärkein mesenaatti. Mikä näkyy Mäntän museotoiminnassa. G.A. Serlachius kuului siihen 1800-luvun loppupuolen teollisuusmiehiin, jotka aistivat kansainvälisen kehityksen ja nostivat suurvallan alistamasta kehitysmaasta itsenäisen teollisuusmaan. Mikä oli tärkeä askel itsenäisen Suomen syntyyn 1917. Keskisarjan teos on siis sukuhistorian lisäksi samalla arvokas kirja Suomen historiasta! NANNA on turkulaisen TUULI HYPÉNIN (s.1984) ensimmäinen sarjakuvaluomus. Se saavutti Sarjis 2009-kilpailuissa neljännen sijan. Eläimistä erityisesti kissoista pitävä Hypén on erinomainen piirtäjä ja taidokas värienkäyttäjä. Nanna on 64- sivuinen, nelivärituote. Lisätiedot kaikesta www.sarjakuva.com kautuvat sylikirjoista opetusjakoina vuosiin: 3-6, 7- 13 ja vanhemmille opasteeksi tarkoitettu "Auta lasta oppimaan". Laaja valikoima käy parhaiten nettisivuilta selville: www.tammi. fi/oppimateriaalit. Kuvamme on 3-6 v:lle tarkoitettu "Opin äänet" ja toinen on aikuissarjasta A&O "Alakoulun englantia vanhemmille". ampula V Pop ti 14.9. klo 19 Kanneltalon kahvilassa Tapio Liinoja, kertoja Esa Pulliainen, kitara Vapaa pääsy hti Kohorisonttia Ensi-ilta ma 27.9. klo 19 to 30.9. klo 19 la 2.10. klo 14 Vakavasti hauska ja hauskasti vakava klovneriateatteriesitys jaksamisesta. Ikäsuositus K13 Liput 10/8 MIKKELIN BALETTIVIIKOSTA kannattaa kertoa hyvissä ajoin, jos vaikka jollakin olisi muutoin matka Etelä-Savoon. Ja toinen syy on, että tuo Svacor Ballet on jo saavuttanut melkoista arvostusta baletin ystävien joukossa. Tapahtuma on totutusti syyskuussa (23-26.9.2010) ja tänäkin vuonna vierailee Mikkelissä Mihailovski-teatteri ja orkesteri Pietarista. Esitys on omassa luokassaan, sillä kyse on baletista "Le Corsaire ­ Merirosvo", jonka ensiesitys on nyt suomessa, mutta Merirosvo perustuu Lordi Byronin osittain omakohtaiseen runoon vuodelta 1814. Vaikka kaikki alkuperäisainekset on mukana, niin Farukh Ruzimatov teki aiheesta omanversionsa, mikä nyt nähdään. Huomattavin ero siinä, että alkuperäisen kesto 4 tuntia, mutta nyt kesto vain 2 tuntia, joskin se täynnä dynaamissuutta sekä vauhdikkuutta. Ryhmäkohtaukset ovat näyttäviä, mutta ei solistiosuuksien (Medora!) vähättelyllä. Tarina liikkuu Kyproksen saarelta Turkin orjamarkkinoille ja lopulta Opasha Seidin haaremiin. Kun baletin miesroolien tanssit ovat vaativia, niin senpä vuoksi ne ovat balettikilpailuiden suosiassa. Merirosvo on to, pe ja su. Viimevuotinen Cipollino la, Gala Nova la, su. Lisätiedot: www.savcorballet.com Suomen Kansallisooppera esitteli 4.8. täyskauden ohjelmansa, mihin palaamme aina ajankohtaisuuden myötä. Mutta erityistä mielenkiintoa herätti nyt kotikäyttöön tarkoitettu DVD-tallenne, mikä oli oopperamme merkkiteos, lippulaiva "Punainenviiva". Julkaisusta vastaa alan suurtuottaja Ondine levy-yhtiö. Aulis Sallisen Punainenviiva tallennettiin 2008 ja se on saatavilla myös englanniksi (THE RED LINE). Pääosan Topi on Jorma Hynninen, puoliso Riika on Päivi Nisula, Puntarpää Aki Alamikkola ja Simana Arpihppaini on Hannu Forsberg. Esityksen on johtanut Mikko Franck ja video ­ ohjauksen kuvakulmat Aarno Cronvall. Kesto on 115 min. ja muut esittelyt lisäksi 44 min. Tämä DVD tulee menestymään ulkomailla. Syyskausi käynnistyi Tshaikovskin "Jevgeni Oneginin´lla", mitä seuraa Aida. Marraskuussa on ensi-iltana E.W. Korngoldin "Die tote Stadt ­ Kuollut kaupunki", minkä johtaa Mikko Franck ja ohjaa Tanskan Kuninkaallisen oopperan taiteellinen johtaja Kasper Holten. Turun yliopiston poliittisen historian dosentti, fil. tri Mikko Uola on osoittanut pätevyytensä useissa tietoteoksissa ja juuri ilmestynyt Uolan "Vallankumouksellisia, vakoili- joita ja aseveljiä. Myyttejä ja tosiasioita Lapin historiasta 1910-luvulta 1940-luvulle" (Minerva Kustannus Oy) on samaa huippuluokkaa. Pohjoisimman Suomen historia on täynnä tunnettuja kiehtovia tarinoita, myyttejä ja huhuja kapinoinnista vakoiluun asti. Ylivoimaisesti koko kansakunnan kannalta puhutuin on jakso on sotavuodet 1939-45. Vaihtuivathan Suomen ystävät ja viholliset useamman kerran! Puhtaiden sotatapahtumien ulkopuolelta tulevat perin juurin kuvatuiksi v. 1922 neuvosto-ohjattu "Läskikapina, kesän 1930 Rovaniemen tuhopoltto, Petsamon suuri vakoilujuttu, minkä selvittämisessä oli mukana sisäministeri U. Kekkonen, mikä oli siihen mennessä laajin Suomessa koskaan paljastettu vakoilutapaus. Kirjassa tavataan useita valtakunnankin asioihin vaikuttaneita henkilöitä, kuten upseeripuolelta Willamo, Wallenius ja poliitikoista maaherra Hillilä. Epähistoriat Uola oikaisee ja siinä onkin teoksen vahvuus. Se perustuu laajoihin asiakirjalähteisiin, yksityisarkistoihin, haastatteluihin ja ennen kaikkea lähdekritiikin harjoittamiseen. Kirjan sivumäärä on kunnioitettava (lähes 600) ja valokuvat ovat oiva täydennys. Huolella tehtyä tietokirjaa on miellyttävää lukea, joskin niitä ilmestyy harvoin. Nyt on hyvänä poikkeuksena Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentin (fil. tri) Teemu Keskisarjan (1971) laatima elämäkertateos "Vihreän kullan kirous - G.A. Serlachiuksen elämä ja afäärit" (Kustannusosakeyhtiö Siltala). Vuorineuvos Serlachius (1830 1901) on erottamaton osa suomalaista Suomen taloushistoriaa jonka aikaansaannokset ovat vieläkin jokapäiväistä elämää. Nuori Serlachius tuli 1868 suurten nälkävuosienaikaan 1868 Keuruun salomaille ja rantautui Mäntänkosken törmälle. Tähän päätti G.A. perustaa puuhiomon, mikä toteutui ja tämän vauhdikkaan tarinan Keskisarja on siis työstänyt luettavaksi. Teollisuustoiminnan tulokset suuntautuivat välittömästi suunnitelmien mukaisesti ulkomaille, mihin osa-apuna oli Suomenrautateiden tuleva kehittyminen, esim. Riihimäki - Pietari 1870. Keskisarja vakuuttaa, että Serlachiuksen liiketoimet onnistuivat, mutta kirjoittaja rehellisesti kuvaa i-Iso Taina Mäk Sopivasti jalkapallon MM-tunnelmissa Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa on avattu monipuolinen näyttely "PEEKAPOO ­ Uusi Etelä-Afrikka". Näyttely on avoinna tammikuun puoliväliin asti ja teostietoja löytyy: www.helsingintaidemuseo.fi Circus Helsinki: Acento la 18.9. klo 14 Nuoret ja lahjakkaat tarjoilevat sirkustemppujen ikiaikaista taikaa Koko perheelle Liput 4 Klassikkosa rja Riemuloma Rivieralla Klassikkoelokuva-luento ma 13.9. klo 17-17.45 FT Harri Kilven alustaa illan elokuvasta. Järj. Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston läntinen alueopisto Vapaa pääsy (Les vacances de M. Hulot) ma 13.9. klo 18 ohjaus Jacques Tati. Pääosassa Jacques Tat Nathalie Pascaud, Micheline Rolla Vapaa pääsy K3 Lauantaina elokuun 28 pnä 2010 paljastettiin Kouvolasta 7 km. pohjoiseen Jokelanjoen ja Mikkelin val- a Johannho Ju ke 29.9. klo 19 Tango nuevolla maustettu sävelkeitos uuden kansanmusiikin ystäville. Johanna Juhola - haitarit, accordina, Tuomas Norvio - live elektroniikka, Milla Viljamaa - harmooni, piano, laulu, Sara Puljula - kontrabasso, laulu Liput 10/8 la Re aktori La Noche de Guitarra Argentina Juba Tuomolan (s. 1965) klassikkoaseman saavuttanut VIIVI ja WAGNER-sarjakuva on jo toistakymmentä vuotta yrittänyt sopeuttaa Wagner-sikaa yhteiskuntakelpoiseksi. Sika ei kuitenkaan kurssittamisesta tokene, vaan tarvitsee ohjenuoransa pitelijäksi edelleenkin lujatahtoisen Viivin. Tuomolan Viivi ja Wagner on Suomen luetuin sanomalehtisarjakuva, joka useimpina päivinä viikossa tavoittaa yli miljoona lukijaa. Sarjasta koottuja kirjojakun on myyty noin miljoona kappaletta. Tammi kustannukselta on tullut lastentarhanopettajien ja opettajien tekemä uusi pedagoginen sarja nimellä "Koti ja koulu". Tekijöinä on 24 opetusalan ammattilaista 9 kuvittajaa. Kyseessä on lapsille tarkoitettu voimakkaasti visuaalinen kirjakooste, mikä auttaa lasta motivoitumaan oppimiseen, sillä Pirjo Suvilehto osoittaa, miten vauvan oppiminen alkaa jo sylissä!. Sarjassa on jo nyt parikymmentä helpposelkoista kirjaa, mitä siis jatatien viereen kahden saksalaisen Stuka-lentäjän muistopatsas, jotka saivat surmansa 15.7.1944 klo 9.00. Ju-87 Stukat olivat juuri tuolloin Utin kentällä ja niiden laivueet olivat lähteneet klo 7.30 hyvässä säässä pommittamaan Vuosalmella edelleen läpimurtoa yrittävää neuvostoarmeijaa. Pommitus onnistui ja se helpotti ev.lt. Adolf Ehrnroothin yhtymän puolustusta. Mutta pian lähdön jälkeen Utissa nousi niin sanottu sankka pintasumu, mikä muun muassa esti kentän näkyvyyden. Koneille annettiin käsky etsiä muita kenttiä, yhdeltä Stukalta loppui bensiini ja se syöksyi Jokelan metsikköön. Sille paikalle pystytetään muistomerkki, varsin aiheellisesti. Gustavo Nasuti & Kitaraduo Janne Lehtinen ja Pentti Hildén ke 22.9. klo 19 Argentiinalainen kitaramusiikkia; tangoa kansanmusiikkia, karnevaali- ja rituaalimusiikkia yhdistellen. Liput 7/5 Klaneettitie 5, Helsinki www.kanneltalo.fi VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Pekka Vanhala Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki
• 8.9.2010 15 Rikospoliisi ei laula VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Oli kesä, oli mopo L auloi aikoinaan Sleepy sleepers. Ilmat menivät jo, mutta mopot jäivät. Siellä päin Kannelmäkeä, jossa tuli nuoruus vietettyä, mopojen omistajia oli kourallinen. Kyllä meidänkin pihoilla jotkut mopojaan rassailivat siihen malliin, että oli suorastaan ihme, ettei mitään vakavampaa tapahtunut. Huhujen mukaan eräskin sälli rakensi mopostaan toista sataa kulkeneen ohjuksen, josta oli alkuperäistä osaa pelkästään äänikello. Lopulta tätä ohjusta taluteltiin takaisin parkkiruutuun kun moottorin metalliosat suoraan sanottuna sulivat runkoon kiinni. Kaarelan seudulla mopoista aiheutuneista ongelmista on keskusteltu jo pidemmän aikaa. Myös vuosi sitten pormestarimme jär- jestämässä asukasillassa, jossa sekä asukkaat, että Kaarelan alueen lähipoliisi Sanna Punta ottivat mopoilusta koituneet ongelmat esille. Poliisille kun tulee jatkuvasti ilmoituksia kaahailevista ja laittomilla reiteillä liikkuvista mopoilijoista, jotka vaarantavat oman ja muiden tienkäyttäjien turvallisuuden. Niin kuin tapana on, ongelmien ratkaiseminen jätetään pitkälti poliisin tehtäväksi. Laki kun velvoittaa poliisia ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta tarvittavin toimenpitein. Valitettavan vähäiset ovat poliisillakin keinot mopo-ongelmien edessä kun rajalliset resurssit pitää kohdentaa moneen muuhunkin poliisitoimintaan. Helpotusta tuskin lisää sekään, että valtiontalouden tehostaminen vähentää poliisien lukumäärää entisestään. Ja tästä tuskin tarvitsee valtiovaltaa kiitellä. Mitä siis on tehtävissä? Liikennejärjestelyilläkään asiaa ei ratkaista. Betoniporsaita on turha kannella jokaisen reitin varrelle katukuvaa rumentamaan, väärillä reiteillä kaahailevat mopoilijat kun löytävät kyllä vaihtoehtoiset laittomat väylät. Ongelmahan ei ratkea siirtämällä ongelmaa paikasta toiseen. Olisiko siis aika taas vedota mopoilevien nuorten vanhempiin. Kotona voisi vaikka taas muistutella mopoilevia nuoria ajokäyttäytymisestä, liikennesäännöistä ja liikennerikkomusten vaikutuksista. Kukaan tuskin haluaa kohdentaa viikkorahojaan tai kesätyöstä kerääntyneitä säästöjään sakkojen maksuun. Tai vielä vähemmän kannella poliisien kirjoittamia sakkokuponkeja vanhemmilleen. Tai mikäli näin haluaa tehdä ja sekään ei muuta ajokäyttäytymistä, voisi vaikka muistuttaa, että toistuvista rikkomuksista poliisi voi antaa myös ajokieltoa. Se taas viivästyttää ajokortin saamista. Ja vaikka poliisilla pelottelu ei onnistuisikaan, nuoriin voi vedota ihan vaan toisten tienkäyttäjien turvallisuuden ja asumisviihtyvyydenkin takia. Tämä vetoomus ei liene kohtuuton. Vaikutukset sen sijaan voivat olla parhaimmassa tapauksessa palkitsevat, meille kaikille. Joten turvallista syksyä Tanotorven lukijoille. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi KARHU - KISSAT KIEKKOKOULU lisätiedot ja ilmoittautuminen: a alka 3. 01 10.2 0! VNTV - vantaan netti-tv Halsuantien Sorbetin asiakkaat Tavataan Ravintola Unelmassa, Kannelmäen ostarilla, perjantaina 17.9.2010 kello 20 alkaen. Muistellaan menneitä, hyviä aikoja "olohuoneessa". www.wandawebtv.com www.kanneltieto.fi VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com Mäntsälän lähileipomo · Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309 Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 Vastaukset tusina-aivoille 1. Kannattaa, hyödyttää 2. Kieliä, kannella 3. Nurin 4. Nurinmeno, kaatuminen 5. Tuli 6. Kuolla, meluta 7. Koululäksy 8. Raha 9. Hermostunut 10. Isku, lyönti 11. Pelastaja 12. Pyssy
• TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Valmistamme ruoka-annoksia ja lounasta arkisin Karaoke pe ja la klo 19.00, su klo 15.00 Perjantaisin elävää musiikkia tai karaoke klo 20.00 Karaoke lauantaisin klo 20.00 Tietovisa keskiviikkoisin klo 19.00 Bingo maanantaisin klo 20.00 Biljardi ja darts koska vain haluat Super Bingo alkaa tiistaina 14.9. 2010 Bingoa pelataan joka tiistai ja torstai klo 19.00 ja 20.00 aina torstaihin 9.12. 2010 asti. Ole mukana pelaamassa ja keräämässä itsellesi huippupisteet. La 18.12. klo 15.00 pelattavaan Super Super Bingoon pääsee hienoista palkinnoista pelaamaan vain 15 eniten bingoihin osallistunutta. Olet askeleen lähempänä mahtavaa pääpalkintoa! Osallistu ja voita! Viikonloppu-buffet joka lauantai ja sunnuntai alkaen 17.9. klo 13.00-15.00. Buffet 9,90;-, lapset alle 12v. puoleen hintaan. Avoinna: ma-to 9 - 24 pe-la 9 - 02 su 9 - 23 Myyrin Krouvi, Uomatie 11, Myyrmäki Puh. 507 4477 www.ravintolat.net Tervetuloa käymään myymälässämme! kinen Mikko Riik ällikkö rahoituspä5910 050 426 Kun ostat tai myyt, pankkipalvelut Mikolta! Sampo Pankki Kannelmäki Prisma-keskus, 2. krs Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Kiinteistömaailma Kannelmäki Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Oy LKV Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Liisa Töyrylä 050 591 8888 Markku Johansson 0500 405 511 Rainer Lindström 050 380 9930 Laura Pulli 050 593 8888 Anneli Pesonen 050 369 4488 Matti Hannila 050 401 8778 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva Anna Keisa-Saharla Pekka Kemppinen 050 401 8112 041 507 6551 044 507 6553 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Tuija Nylander 050 554 9977 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Virve Rannela 050 412 9392 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Kaarina Kohonen 050 306 8055 Tauno Mustisto 050 564 3388 Minna Johansson 050 595 2625 Heidi Lumme 050 300 0295 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi