• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Uutuusmaku! MUSTA AURINKO SALMIAKIN makuinen D-vitamiinivalmiste 30 mikrog norm.hinta 9,98 - tarjous voimassa 16.10. asti 8,- 60 tabl. No 9 6.10.2010 · 46 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Länsi-Helsingin yrittäjien varapuheenjohtaja Risto Moll: Yrittäjä on oman aikansa herra Kannelmäen kirjaston uusi johtaja Solveig Stormbom haluaa kokeilemisen iloa
• 2 6.10.2010 myös sukupuolten tasa-arvoa lisäävä vaikutus. 1980-luvun alkuvuosina kansaneläkelakia uudistettiin useampaankin kertaan. Tässä tiimellyksessä sain puhelun mieshenkilöltä, joka sätti tuoreen lakimuutoksen pieniin läjiin. Soittajaa sapetti se, että hänen vaimonsa alkoi saada ensimmäisen kerran elämässään omaa rahaa. Hyvä ikääntyminen ystävien ja harrastusten avulla ILOINEN PUHEENSORINA kantautuu syyskuisena tiistaipäivänä Pitäjänmäen kirkon ala-aulaan asti. Toisen kerroksen seurakuntasalissa on alkamassa Pitäjänmäen Eläkkeensaajien jäsentapaaminen. Paikka on vaihtunut Konalan kirkolta suurelle kirkolle ­ on tilaa ja avaruutta suuremmallekin joukolle. Yhdistyksen toiminta on viime vuosina monipuolistunut. Retkien, teatterin ja matkojen lisäksi on tarjolla askartelukerho, muistikerho, senioritansseja, jumppaa, vesivoimistelua, kuntosaliharjoituksia ja lukupiiri. Jäsenmäärä on moninkertaistunut sitä myöten kun toimintaa on tullut lisää. Syksyn ensimmäisessä jäsentapaamisessa oli vieraana sukututkimuksen opettaja Teuvo Ikonen, joka on monille kuulijoille tuttu entisenä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n toiminnanjohtajana. Ikonen kertoi miten vanhan elämä on muuttunut Suomessa vuosisatojen kuluessa. kuolinsyyt alettiin merkitä kirkonkirjoihin 1700-luvun puolivälin jälkeen, kertoi Teuvo Ikonen. - Ei ole lainkaan tavatonta, että tämän päivän mittapuun mukaan keski-ikäisenä kuolleen henkilön kuolinsyyksi on merkitty vanhuus. 1700-luvun puolivälissä suomalaisten keskimääräinen elinikä oli noin 25 vuotta. Vuonna 1775 vain noin 7 prosenttia maan väestöstä oli 60 vuotta täyttäneitä. Seuraavalla vuosisadalla keskimääräinen elinikä nousi noin 30 vuoteen, mutta vielä vuonna 1910 se oli vain noin 45 vuotta. Mielessä täytyy kuitenkin pitää suuri lapsikuolleisuus sekä sodat, nälkävuodet ja kulkutaudit. -Kuolinsyyn määritti pappi yhdessä omaisten kanssa. Jos henkilö oli valittanut rintaan pistämistä, niin kuolinsyyksi saattoi tulla "stygn" eli "pistos". Tällainen diagnostisointi oli todennäköisesti monessa tapauksessa oire eikä välttämättä todellinen kuolinsyy. Kuolleiden ja haudattujen luetteloista ja seurakuntien tileistä voi päätellä vainajan sosiaalisen ja taloudellisen aseman, sillä maallinen eriarvoisuus näkyi myös viimeisellä matkalla. Köyhälle ei ollut varaa kustantaa kellojensoittoa, paarivaatteita eikä virsiä. Heidän kohdallaan on usein merkintä ilmaisesta hautauksesta ja hautapaikkakin oli usein niin kutsuttu köyhäinmulta. Vanhempia oli kunnioitettava - "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä" ei ollut fraasi vaan ehdoton elämän ja käyttäytymisen ohje. Sen rikkomisesta seurasi ankara rangaistus. Vuoden 1734 valtakunnan laki määräsi isän tai äidin murhanneelle lapselle kuolemantuomion. Miespuolinen mestattiin ja naispuolinen poltettiin. Jos lapsi oli lyönyt isäänsä tai äitiänsä, niin hänet tuomittiin olosuhteista riippuen kuolemaan tai kärsimään 40 paria raippoja (30 paria piiskaa), kolme iskua parilta tai kuukaudeksi vankilaan vedellä ja leivällä. Mikäli lapsi herjasi isäänsä tai äitiänsä, niin seurauksena oli 23 paria (18 paria piiskaa) raippoja tai 20 päivää vankeutta vedellä ja leivällä. Lisäksi tekoon syyllistyneen lapsen oli esitettävä julkinen anteeksipyyntö, kertoi Teuvo Ikonen. -Parhaillaan on käynnissä sotaveteraanikeräys. Mitenkähän autettiin niitä suomalaisia sotilaita, jotka olivat aikanaan rakentamassa tai puolustamassa Ruotsin suurvaltaasemaa? Suomeen alettiin pystyttää 1680-luvulla ruotujakolaitosta, jossa yleensä 2-4 taloa varusti sotamiehen ja tarjosi hänelle ja häneen perheelleen asuttavaksi sotilastorpan ja pienen maatilkun. Noin kymmenesosa suomalaisista oli tavalla tai toi- Itsenäisyys ei ole itsekkyyttä -Tänä päivänä lapsille ei ole enää lakiin perustuvaa velvoitetta huolehtia vanhemmistaan. Parantunut eläketurva antaa valtaosalle ikäihmisistä mahdollisuuden itsenäiseen elämään omassa kodissaan. Olin 10 vuotta Euroopan suurimman eläkeläisjärjestön hallituksessa, jossa keskusteltiin mm. eri maiden sosiaaliturvan malleista. Eräiden Välimeren maiden edustajien oli aivan mahdotonta ymmärtää meidän pohjoismaiden ikäihmisten itsenäistä elämänmuotoa. - Itsenäisyys ei kuitenkaan saa tarkoittaa itsekkyyttä. On tärkeää, että me ukit ja mummit pidämme tiivistä yhteyttä lapsiimme ja lastenlapsiimme muutenkin kuin babysittereinä ja urheiluharjoituksiin roudaajina. - Hyvän ikääntymisen edellytyksiä ovat kohtuullinen toimeentulo ja terveys, sovelias asunto, ystäviä ja tuttavia, vähintään yksi harrastus sekä yksilöllisesti omaksuttu elämänkatsomus, muistutti Teuvo Ikonen. Pitäjänmäen Eläkkeensaajat parillisen viikon tiistaina klo 12 Pitäjänmäen kirkolla. Lisätietoja Oili Ketola puh. 044 7727 291 tai www.elakkeensaajat.fi Keskimäärin elettiin 25 vuotta -Eläkeläinen, eläkkeensaaja, ikäihminen tai vanhus ovat historiallisessa tarkastelussa hyvin nuoria käsitteitä. Sukututkimuksessa vanhemmat ihmiset on tunnistettava muilla perusteilla. Ihmisten kuolinikä ja sella siihen yhteydessä. Kun sotilas ikääntyi, hänen pestinsä päättyi ja sen seurauksena monesti meni myös sotilastorppa. Joissakin tapauksissa hän sai jäädä siihen asumaan ja saada jopa pientä eläkettä, arvelee Teuvo Ikonen. - Vuonna 1809 solmitussa Haminan rauhassa Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta ja vuotta myöhemmin ruotujakolaitos jäädytettiin. Upseerit ja aliupseerit saivat pitää virkatalonsa ja palkkaetunsa, mutta monen ikääntyneen ja vammautuneen ruotusotilaan edessä oli liittyminen vailla vakinaista asuntoa olevan maaseudun tilattoman väestön kasvavaan joukkoon. Henkikirjassa saattoi viimeinen merkintä olla: "Raihnainen ja käy kerjuulla". Elettiin syytingillä -Syytinki oli maaseudulla perinteinen tapa taata maatilan säilyminen suvun hallussa. Samalla järjestyi van- han isännän ja emännän toimeentulo. Suurperheidylli ei kuitenkaan ollut rikkumaton. Sitä kuvaa pohjalainen sananlasku: "Syytinkiläinen elää kiusallaankin". Perinteisesti paras vanhuudenturva oli omissa lapsissa. Tähän ei kuitenkaan kaikilla ollut mahdollisuutta. Niinpä kirkonkirjoista löytyy sellaisia nimikkeitä kuin "kirkonköyhät", "ruotuköyhät" ja "kylänloppuiset". Ikääntyminen ja köyhyys kulkivat käsi kädessä. - Kansaneläkelaki säädettiin vuonna 1937 ja yksityisen sektorin työeläkelaki vuonna 1962 ­ ei siis ajallisesti kovinkaan montaa sukupolvea sitten. Näillä laeilla sekä muilla sosiaali- ja terveyspoliittisilla ratkaisuilla on ollut valtava vaikutus meidän eläkkeensaajien elämään siitäkin huolimatta, että osa uudistuksista on tullut voimaan pitkällä viipeellä ja osassa on taloudellisen laman vuosina otettu takapakkia. Eläkelainsäädännöllä on ollut SATO SenioriKoti Arvostatko turvallista asumista ja erilaisten palveluiden helppoa saatavuutta? Haaveiletko myös uutuuttaan hohtavasta kodista, ikäistesi juttuseurasta ja yhdessäolon hetkistä? Tämä kaikki on mahdollista Kyläkirkontien SATO SenioriKodeissa. Pitäjänmäki Palveluohjaus Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Puhelin (09) 7750 5980 palveluohjaus@hoiva.fi, www.hoiva.fi Esittely ja vuokraus SATO Vuokraus ja myynti Puhelin 0201 34 4301 Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki sato.fi
• 6.10.2010 3 Pääkirjoitus MAJAVAN MATKASSA Vauhtia rattaisiin Kannelmäen ostari 800 lihavaa onkimatoa siin tehostaa. Harva yrittäjä lähtee isoihin investointeihin, jos on pelättävissä, että toiminta lakkaa kymmenen vuoden kuluttua. Elinkaaren jatkaminen onkin tärkeätä. Helsingin kaupungin suunnittelupuolelta vakuutetaan, että Kannelmäen ostaria ei olla listimässä kymmenenkään vuoden päästä. Sen sijaan kaupunki odottaa osakkaiden kannanottoja ja esityksiä kauppakeskuksen kehittämiseksi. Ostoskeskuksen yhtiön sisällä on kartoitettu asioita, jotta toimintaa saataisi jatketuksi pitkälle tulevaisuuteen. Näyttää vain siltä, että keinot ja ideat ovat vähissä. Vuosien funtsaamisen jälkeen yhtiössä on nyt vihdoin tekeillä ostarin kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaa työllistetään syksyn aikana, mutta koska se on valmis, jää nähtäväksi ­ ehkä ensi vuonna ehkä ei. Kannelmäen ostari nuokkuu jonkinlaisessa kaljakuppiloiden uuvuttamassa satavuotisessa pöhnässä. Lähipalveluiden säilyttäminen ja parantaminen on tärkeätä. Uskon Kannelmäen ostoskeskuksen ja asukkaiden yhteistyöhön vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Se edellyttää kuitenkin myös yrittäjien omaa aktiivisuutta; halua tarjota edullisia palveluja ja tuotteita. Vauhtia rattaisiin! K annelmäessä kuten muissakin lähiöissä ja esikaupunkialueilla ihmisten keskinäinen seurustelu ja kanssakäyminen keskittyy ostareihin tai keskuksiin, joissa ylipäätänsä on jotain toimintaa. Nyt monet kauppapisteet taistelevat olemassaolostaan. Jo vuosia on kirjoitettu Helsingin ostoskeskusten kuolinkamppailusta ja tapettujen joukossa ovat olleet Herttoniemi, Myllypuro, Pukinmäki ja Lehtisaari. Vuoroaan odottavat Maunula, Lauttasaari ja Laajasalo. Miten käy Kannelmäen? Helsingin kaupunki ja Kannelmäen Ostoskeskus ry käynnistivät vuosi pari sitten neuvottelut Kannelmäen ostoskeskuksen tulevaisuudesta. Startin jälkeen niitä on käyty kovin harvakseen, jos lainkaan. Viime vuonna 50 vuotta täyttäneellä ostarilla on maanvuokrasopimus, joka on voimassa vuoteen 2020. Helsinki miettii alueen kaavoitusta ja maankäyttöä. Kannelmäen Ostoskeskus ry:n taloustilanteen väitetään puolestaan olevan sellainen, että se elää kädestä suuhun. Ostarille pitäisi mahdollisimman pian tehdä niin viemäröinti- kuin vesiputkienkin saneeraus. Sen rasitteena ovat lisäksi korkeat hoitokulut, kallis tontin vuokra, vanhan rakennuksen tehottomuus, ilkivalta ja yleensäkin ikääntymisen aiheuttamat korjaukset. Vuoteen 2020 yltävä sopimus on liian lyhytaikainen, jotta ostarin elinvoimaa voitai- T Kari Varvikko TOIVO KOTTARAINEN Naisen lemmikkieläimet ovat: Minkki vaatekaapissa, jaguaari autotallissa, tiikeri makuuhuoneessa ja aasi, joka maksaa kaiken tämän. + - Mistä tiedät, että neiti on kassaneiti? - Hän näyttää ihan kuitilta. - Isä, sanoi poika tullessaan koulusta kotiin. ­ Muistatko, kun eilen kysyin, että paljonko on miljoonaa ruplaa euroissa? - Joo. Mitä sitten? - No, se vitun vähän ei ollut oikea vastaus. + Lähetti toi tavaroita rouva Virtaselle, mutta tämä oli kylvyssä eikä voinut avata ovea. Mies pimputti vimmatusti ovikelloa ja lopulta nainen kömpi alastomana vilkaisemaan ovisilmästä, kenestä on kysymys. Kuullessaan sisältä askeleita lähetti kumartui katsomaan postiluukusta ja huusi: - Hei pörröpää! Onko äitis kotona? + - Mikä on suomalaismiesten yleisin lemmikkieläin? - Nestehukka. + Kaksi vanhusta istui keinussa vanhainkodin pihamaalla. - Kuulehan Jaska, olen nyt 85, mutta tunnen itseni alle kolmekymppiseksi. Miltä sinusta tuntuu? - Minä tunnen itseni vastasyntyneeksi. - Niinkö? Vastasyntyneeksi? - Niin. Ei tukkaa, ei hampaita ja laskin juuri housuihini. + - Avartava kokemus, sanoi van- ämän päivän suomalainen ei usko, kuinka puolisen vuosisataa sitten kunnioitettiin ja arvostettiin erilaisia auktoriteetteja. Heitä pidettiin ehdottoman taitavina ja erehtymättöminä. Tilanne on nykyisin koko lailla toinen ja hyvä niin. Kansanedustaja, jota aikoinaan jopa valtiopäivämieheksi kutsuttiin, oli vaikuttava ilmestys. Hän oli vanha tai ainakin vanhan oloinen, pönäkkä, tummiin pukeutunut vakavailmeinen mies. Paksu olemus loi katsojassa turvallisuuden tunteen. Joku poikkeavan hoikka ja vikkelä Kekkonen koettiin jotenkin epäluotettavaksi. Jos joku nainen oli päässyt mukaan livahtamaan, niin hän oli ulkomuodoltaan perin karun ja arkisen oloinen. Ainakaan mitkään suvunjatkoasiat eivät häntä katsellessa tulleet ensiksi mieleen. Niinpä tuolloin vitsinä kerrottiinkin, että jos joku naisedustaja alkaa herättää miehessä syntisiä ajatuksia, niin ukko on pikaisen kotiloman tarpeessa. Silloin ei Storyvillessä iltoja vietetty eikä ulkomailla reissailtu joten patoutuneen tarpeen hyvin ymmärsi. Vanhan ajan lääkärit olivat niin ikään paksuja, huonotuulisia ja töykeästi käyttäytyviä. Luulen, että juuri tämä olemuksesta johtuva parantava vaikutus oli suurempi kuin nykyisten liiankin kansanomaisiksi heittäytyvien mukavien miesten. Voiko noin rempseään, tavallisen oliseen heppuliin edes luottaa? Lääkkeenkin tulee maistua pahalle jotta siihen voisi luottaa. Poliisiin luotettiin kuten nykyisinkin. Heitä myös pelättiin, koska kynnys käyttää lakritsia eli kumipuun oksaa oli matalampi. Tuomarit elelivät omissa maailmoissaan eivätkä he erehtyneet koskaan. Umpidementoitunut vanha tätini uskoo vieläkin, että oikeudessa tuomittu on oikeasti syyllinen ja vastaavasti vapautettu on viaton. Oikeus ei tee virheitä. Myös pappeihin uskottiin sokeasti. Heillä kuviteltiin olevan joi- tain suoria yhteyksiä yläkertaan ja näin ollen salattua tietoa siitä, minne kukin joutuu tuonpuoleisessa elämässä. Itse olen kuitenkin saanut tuntemiltani papeilta kovin epämääräisiä vastauksia kun olen heiltä asiaa kysynyt. Ainoastaan hihhuli-lahkolaiset kertovat suoraan, että he pääsevät taivaaseen, muut joutuvat helvettiin. Jäsenyys ratkaisee. Mahtavathan sitten yllättyä, hah-hah-haa. Insinöörejä ja arkkitehteja arvostettiin ennen muinoin. He tekivät kunnon töitä jotka kestivät käytössä. Nyt he pistävät kaiken vanhan matalaksi ja rakentavat kelvottomia, rumia ja tasakattoisia taloja jotka alkavat homehtua heti valmistuttuaan. Tätäkö heille opetettiin? Ennenvanhaan rehellinen kirvesmies laittoi pytingin pystyyn klubiaskin kanteen tekemänsä luonnoksen mukaan. Johan oli talossa lysti asustella. Ei haitannut home eikä perhe potenut allergiaa. Insinöörin tekemä silta kesti iän kaiken. Venäläiset ylpeilivät neuvostoaikana keksijäntaidoillaan. Varsinkin tunnettu insinööri Popov oli keksinyt kaiken sähkölampusta avaruusrakettiin. Kateellisten ja ilkeämielisten jenkkien mukaan Popov oli oikeasti keksinyt ainoastaan "takapuolenpöristimen", jossa siinäkin todettiin kaksi puutetta: Se ei pörissyt eikä se mahtunut takapuoleen. Ja sittenpä maisterit. Heihin luulin koko ihmissuvun viisauden keskittyneen. Muistan kun menin 1960-luvun alussa Wihurille töihin, niin siellä oli ihan oikea maisteri. Hän edellytti, että häntä kutsuttiin puhuteltaessa maisteriksi. Muutoin en hänen jutuistaan mitään ymmärtänyt. Lieneekö ollut oikein sellainen viisaustieteiden maisteri? Huomautan kuitenkin, ettei pelkkä maisterius ihmistä välttämättä tyhmäksi tee, tunnen muutaman erittäin älykkään ja laaja-alaisen maisterin. Pankinjohtajista en puhu mitään. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, heitä kunnioitettiin joskus kauan sitten. Palaanpa vielä niihin vanhan ajan töksäytteleviin lääkäreihin. Imatran lähellä sijaitsi aikoinaan kaksi merkittävää sairaalaa. Rauhan hullujenhuone ja Tiuruniemen yleissairaala. Kummatkin ovat vielä jäljellä noin rakennustensa puolesta. Tiuruniemessä toimii pakolaiskeskus. Kun viime kesänä ajelin siellä päin, niin näin pihalla pyöriskelevän monen sortin murjaania ja hottentottia. Rauhaan rakennetaan suurta kansainvälistä lomakeskusta. Se on hyvä ajatus koska maisemat ovat mahtavat. Veden laatukin on kuulemma parantunut kun Kaukas ja Pulp laitettiin ojennukseen. Tiuruniemessä työskenteli vanhaan hyvään aikaan ylilääkärinä Mattila- niminen aivan julmettu kalamies. Mikäs oli kalastellessa kun kaiken sortin kalaa Saimaasta nousi kunhan pyydyksen veteen laittoi. No, kerrankin Mattila istui virkapöytänsä ääressä kirjoitellen jotakin ilmeisen tärkeää. Hänen eteensä ilmestyi iso miehenkorsto joka jäi toljottamaan Mattilaa lippalakkiaan käsissään pyöritellen. - Mitä asiaa, kukas te olette, murahti Mattila katsettaan nostamatta. -Niin minä vaan tulen sieltä hullujenhuoneelta. - Mitä asiaa? -no kunse Heiskanen lähetti minut tänne kun minulla on niitä matoja... -Jaaha, jaaha. Mattila kutsui hoitajan paikalle ja määräsi, että viekää tämä potilas ykköseen ja suoritetaan madotus. Illalla, kun hoidokkia oli Rauhassa jo kovin odoteltu takaisin niin selvisi, että Rauhan lääkärikollega Heiskanen, kova kalamies hänkin, oli lähettänyt Mattilalle miehen mukana puulaatikossa 800 onkilieroa. Lierot oli kerätty Rauhan puutarhasta maanmuokkaustöiden yhteydessä. Puutarhatöiden terapeuttinen merkitys mielenterveyden kohentajana hoitotyössä on tunnetusti merkittävä. Heikki Majava hapiika kun neitsyytensä menetti. + 7 pientä kääpiötä meni kirjastoon kysymään kirjastonhoitajalta löytyykö Suomesta 50 cm pitkää nunnakääpiötä. - Ei löydy, oli vastaus. - No entäpä Euroopasta? - Ei löydy. - Löytyykö edes koko maailmasta 50 cm pitkää nunnakääpiötä? kääpiöt tivasivat. - Ei löydy, oli vastaus. 6 kääpiötä rämähti nauramaan. Woi wittu! Jörö on pannut pingviiniä! Seuraava Tanotorvi ilmestyy 3.11.2010. Aineisto toimitukseen 22.10. mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Fliba 2. Kaplataksi 3. Kelaa 4. Kelkkis 5. Komaang 6. Kägää 7. Lyysa 8. Nurkkapainit Vastaukset sivulla 11 9. Pöökeli 10. Rintrustninki 11. Rindisbroidi 12. Skuitsuta
• 6.10.2010 7 Yrittäjä voi aina itse tehdä omat virheensä Kiinteistöneuvos Risto Moll ajaa yrittäjien asiaa. - Yrittäjä voi aina itse tehdä omat virheensä, mutta toivottavasti hän myös oppii niistä. Tärkeätä on, että hän on oman aikansa herra ja saa palkan tekemästään työstä. Yrittäjän on vastattava jokaisesta teostaan ja sanastaan; se maksaa euroja, sanoo Länsi-Helsingin yrittäjien varapuheenjohtaja, kiinteistöneuvos Risto Moll M oll on sitä mieltä, että yrittäjän täytyy tänä päivänä tietää paljon asioita ja laittaa ne oi- keisiin suhteisiin eikä ilman hyviä verkostoja pärjää. Helppo ja edullinen verkosto on yrittäjäjärjestö, - Yksinomaan Länsi-Helsingis- sä on yli 800 saman verkoston eli Länsi-Helsingin yrittäjien jäsentä. Heidän avullaan onnistun kaikissa monipuolisissa yrittämiseen liittyvissä asioissa. Moll on toiminut kiinteistöalalla vuodesta 1972. Varsinaisen oman itsenäisen yrittäjätoiminnan hän aloitti Munkkiniemessä Riihitie 8:ssa maitokaupan kylmähuoneessa vuonna 1976. - Tuolloin kiinteistöjen myyminen perustui enemmän henkilökohtaiseen osaamiseen ja hyviin sekä luottamuksellisiin asiakassuhteisiin. Tieto levisi suusta suuhun menetelmällä asiakkaalta toiselle. Nykyisin on kysymys enemmän tietokonepe- listä, jossa henki ja sielu puuttuu. Moll kertoo, että ostajilla ja myyjillä on itsellään netin kautta niin paljon tietoa, että välittäjän tehtävä on sillanrakentajan ja asiantuntijan tehtävä. Silloin kun asiakas ostaa toinen toiseltaan, ostaja on kuin lainsuojaton. Vielä toistakymmentä vuotta sitten Helsingissä oli vain yksi yrittäjäyhdistys, mutta 10 vuotta sitten perustettiin aluejärjestö ja sen alaiseksi kuusi erillistä paikallisyhdistystä. Ensi vuoden alusta suurempia paikallisyhdistyksiä jaetaan osiin ja yhdistyksiä on sen jälkeen yhdeksän. Sen uskotaan tuovan yrittäjille enemmän paikallista lähei- syyttä. Vuoden vaihteessa Itä-Helsingin yrittäjiin liittyvät myös Helsingin laajennuksen mukanaan tuomat yrittäjät. Länsi-Helsingin yrittäjät ry, joka aikaisemmin toimi Helsingin yrittäjien alueyhdistyksenä, perustettiin vuonna 1999. Yhdistys näkee tärkeäksi yrittäjien sosiaaliturvan parantamisen ja sen, että yrittäjän yrittäjäpalkka olisi kannustava. - Jotta nuoret uskaltaisivat lähteä yrittäjiksi myös yrittäjän sukupolvenvaihdoksen on oltava riittävän veroystävällinen, Moll sanoo. - Länsi-Helsingin yrittäjien vahvuutena on yhtenäisyys ja se, että yrittäjät tuntevat hyvin toisensa ja osaavat käyttää toistensa palveluja. Yrittäjistä kuuluu Länsi-Helsingin yrittäjiin vain 18 % , joten yrittäjien aktivoiminen olisi tarpeellista. Moll toteaa, että helppo tapa tulla mukaan yrittäjätoimintaan on osallistua esimerkiksi ravintola Helsingin Munkissa (ent. Koneen talo) järjestettäviin idealounastapahtumiin. Lounaan yhteydessä voi liittyä Helsingin yrittäjiin ja samalla verkostoitua muiden paikallisten yrittäjien kanssa. Tiedot löytyvät LänsiHelsingin yrittäjien nettisivustoilta. Kari Varvikko ANASTACIA MOUNA Keijo Purmonen kuvasi "...koko nainen täynnä ihmeellistä voimaa.." merikotkan Ilomantsissa ANASTACIA MOUNA on 32-vuotias helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä, joka yhdistelee musiikissaan eri tyylilajeja ja tunnelmia mielikuvituksellisesti. Itse hän kuvailee musiikkiaan "progressiiviseksi popiksi", jossa on vaikutteita mm. folkista ja jazzista. Sanoitukset ovat tärkeässä osassa Anastacia Mounan sävellyksissä, niissä on sellaista tunnetta ja syvyyttä, että usein ne saavat itse laulajankin kyyneliin tai nauruun. Anastacia Mounaa on kehuttu lahjakkaaksi ja karismaattiseksi esiintyjäksi, luonnolliseksi ja aidoksi. Hän on mutkaton mutta syvällinen, humoristinen mutta koskettava. Anastacia Mouna valmistelee parhaillaan jatko-osaa vuonna 2008 ensi-iltaansa saaneelle Maaginen Nainen - musiikkinäytelmälle. Humoristinen "Materiaalinen Nainen" saa ensi-iltansa joulukuussa 2010. Hän säveltää myös lyhytelokuvamusiikkia ja järjestää ääni-iltoja, joissa ennen konserttia yleisö osallistuu "äänimatkalle" kongin ja muiden instrurmenttien avulla. Anastacia Mouna konsertoi erilaisissa yleisötapahtumissa ja klubeilla.. Mouna on Vantaajoen musiikki- Merikotka liitelee Ilomantsissa. Merikotkan siipien kärkiväli saattaa olla jopa 250 cm. MYYRMÄESSÄ ASUVA, kultaseppä Keijo Purmonen kuvasi merikotkan loppukesästä Ilomantsissa. Purmonen joka tunnetaan myös imitaattorina, ja Mätisfestareiden juontajana, on harrastanut lintukuvausta jo 40 vuotta. Merikotkan kuvaamista lennossa Ilomatsissa hän pitää harvinaisena, sillä yleensä lintu on hyvin arka ja sitä ei juuri sisämaassa näy. Suomen rannikolla pesii noin 200 paria ja Lapissa 20. lukion kasvatteja, hän on opiskellut myöhemmin myös Sibelius-Akatemiassa biisintekoa. Hän soittaa koskettimia sekä kitaraa. Anastacia Mouna on laulanut monissa eri yhtyeissä ja työskennellyt eri muusikoiden kanssa. Esiintymispaikkoina ovat olleet niin kirkot, häävastaanotot, gaalat, festivaalit, klubi-illat, konserttisalit, pubit, koulut - jopa kyläkaupassakin häntä on kuultu kaupan omistajan erityispyynnöstä! KOKONAINEN TÄYNNÄ IHMEELLISTÄ VOIMAA Anastacia Mouna & Ystävät Ma 11.10.2009 klo 19 Kanneltalo, Klaneettitie 5 (Kannelmäen asema), Helsinki kesto n.1,5 h, liput 10/8 e Kanneltalon lipunmyynti klo 1218: puh. (09) 310 12000 (pvm) tai Lippupalvelu (lippupalvelu.fi) Haapana Mätäjoella festareiden aikaan.
• 6.10.2010 9 PAPPIA KYYDISSÄ Metsästäjän sydän Raija Oranen Metsästäjän sydän. Teos. 426 sivua Sirpa Kähkönen, Vihan ja rakkauden likekit. Otava. 285 sivua Historialliset hahmot kiinnostavat lukijoita. Osoittaa tiettyä rohkeutta kirjailijalta, joka tarttuu kansallisesti tunnettuihin kultti- tai sankarihahmoihin, jotka ovat lähes aikalaisiamme tai ainakin lähimenneisyyteen kuuluvia, ja joiden elämäntarinat ovat lukijoillekin enemmän tai vähemmän tunnettuja. Siinä saattaa joutua kiihkeän arvostelun kohteeksi. Näinhän kävi Katariina Lillqvistille ja Hannu Salamalle Mannerheim animaation "Uralin perhonen" tekijöille. Mannerheim-kuva, joka oli ilmeisesti Tampereen punaisille mieluinen sai aikaan vihaisia purkauksia Mannerheim-fanien taholta. Raija Oranen keksi liittää kaksi aikalaista yhteen romaaninsa sankareiksi: tsaarin kenraali ja Suomen sotamarsalkka Gustaf Mannerheimin ja Suomen aikansa rikkaimman miehen Hjalmar Linderin. Miehet toki olivat ystävyksiä nuoruuden ajoilta lähtien ja jopa sukulaisiakin. Mannerheimin Sofia-sisko avioitui Hjalmarin kanssa, joskaan liitto kahden niin erilaisen ihmisen välillä ei kestänyt kauaa. Mannerheimilla puolestaan oli Orasen kertoman mukaan lyhyt romanssi Hjalmarin nuoremman siskon Kittyn kanssa Norjassa metsästysretken aikana. Metsästysretki oli Hjalmarin idea. Molemmat sankarit olivat joutuneet Suomessa valtapiirien kanssa eri linjoille kansalaisodan jälkeisessä poliittisessa pelissä. Mannerheim ei hyväksynyt vallalle noussut saksalaissuuntausta ja saksalaisen prinssin valintaa Suomen kuninkaaksi. Linder puolestaan suututti valkoisen porvariston arvostellessaan julkisesti punaisten vankien oloja Suomenlinnan vankileirillä, johon hän kävi henkilökohtaisesti tutustumassa. Ystävykset, juhlittu valkoisen armeijan luoja ja ylipäällikkö Mannerheim ja valkoisen armeijan huomattavana rahoittajana pidetty Linder suorastaan pakotettiin lähtemään maanpakoon. Mannerheimin osalta se päättyi kuitenkin kutsuun tulla takaisin auttamaan kuningasseikkailussa ryvettyneet poliitikot kansainvälisestä umpikujasta ja itsenäisen maan valtioelämän rakentamisessa valtionhoitajana. Raskaimman työn tehtyään hänet kuitenkin syrjäytettiin ensimmäisissä presidentinvaaleissa. Kunnes taas uuden sodan kynnyksellä kokenutta kenraalia kaivattiin jälleen armeijan johtoon ja lopulta, Rytin erottua, presidentiksi ja johtamaan saksalaisten poisajoa Lapista. Linderin osalta maanpakolaisuus jatkui ja päättyi lopulta traagisesti etelä-Ranskassa Marseillessa menetettyään valtavan omaisuutensa. Raija Oranen on saanut tarinan elämänmakuiseksi. Kirjailija on pyrkinyt ilmeisesti mahdollisimman objektiivisen ja tasapuolisen kuvan antamiseen sankareistaan. Hän välttää kärjistyksiä ja esimerkiksi ilmaisuja "valkoinen lahtarikenraali", jota nimitystä punaisten puolella käytettiin yleisesti. Linderin lehtijutulle hän antaa ikäänkuin Mannerheimin hyväksynnän. Romaani on tietenkin kirjailijan tulkinta historiallisista tapahtumista ja sankareista, eikä siksi ole tarvetta etsiä jokaiselle ilmaisulle arkistojen kätköistä kirjallisia todistuksia. Kummankin sankarin henkilökuvasta käy riittävän selvästi ilmi myös näiden ristiriitainen luonnekuva. Voidaan kiistellä miten radikaali ja moderni kapitalisti Hjalmar Linder todellisuudessa oli. On tietenkin historiallinen totuus, että hän toteutti tehtaillaan lienee ensimmäisenä Suomessa 8-tuntisen työpäivän jo ennen sosialidemokraattien Forssan kokouksen vaatimusta, mutta samaa hän ei suostunut soveltamaan maatyöläisten osalta Kytäjän ja Mustion kartanoissaan. Hän paransi työläisten asunto-oloja ja taisi maksaa keskitasoa parempaa palkkaakin. Mutta samalla hän oli myös varsin itsetietoinen liikemies. Jouduttuaan syrjään valtiollisista tehtävistä Mannerheim antoi huomattavan panoksen hyväntekeväisyysjärjestöjen mm. Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminalle. Mannerheim oli käytökseltään ja olemukseltaan aatelismies ja konservatiivi, mutta myös realisti politiikassa. Alussa mainitsemaani Mannerheim-animaatioon viitaten Oranen torjuu jyrkästi väitteet Mannerheimin homoudesta ja korostaa, että hän oli charmantti naisten ihailija ja että hänen ympärillään pyöri useitakin hehkeitä ihailijattaria. Yhdistän P Rintamalinjan toisella puolen Sisällissodan jälkeen punaisten kohtalo oli todella vaikea Tammisaaren, Lahden Hennalan Suomenlinnan ja muilla vankileireille. Leireillä arvioidaan olleen 75.000 vankia, joista kuoli noin 12.000 nälkään, tauteihin tai teloitettuina. Joten Hjalmar Linderin vetoomukseen olojen parantamisesta oli todella perusteita. Tilanne muodostui lopulta niin kestämättömäksi, että 20-luvun alkupuolella hallitus päätti yleisestä armahduksesta niiden osalta, joita ei syytetty varsinaisista rikoksista. Silti tuhansia jäi edelleen suorittamaan tuomiotaan. Vankilaolot ehkä aluksi hieman paranivat poliittisten vankien osalta. Mutta kuria tiukennettiin jälleen Lapuan liikkeen painostuksesta hyväksyttyjen kommunistilakien tullessa voimaan 30-luvun alussa. VarsinkinTammisaaren pakkotyölaitos muodostui sinne joutuneille kommunisteille tai sellaiseksi epäiltyjen kohdalta erittäin raskaaksi kokemukseksi. Tämä historia on kuitenkin jäänyt suuren yleisön keskuudessa vähemmälle huomiolle yleensä muistetaan vain välittömästi sisällissodan jälkeen toimineet vankileirit. Kuopiolainen historiantutkija Sirpa Kähkönen on tehnyt valtavan työn eri arkistoissa keräten kokoon aineiston poliittisten vankien kohtaloista erityisesti Tammisaaren pakkotyölaitoksessa 30-luvulla. Siellä oli ollut myös hänen äidinisänsä Lauri Tuomainen kärsimässä yli seitsemän vuoden tuomiotaan. Laurin terveys murtui vankilavuosien raskaissa oloissa, johon kuului ylimääräiset kovennetut vesi-leipä ja kova vuode rangaistukset, joita kiivasluonteinen mies sai usein sanailustaan vartijoille. Vangeilta evättiin oikeus kirjeenvaihtoon tai pakettien vastaanottamiseen omaisiltaan. Samoin lehtien lukeminen ja kirjaston käyttökielto kuuluivat tavanomaisiin rangaistusmuotoihin. Alkuaikoina käytettiin vielä myös yleisesti raipparangaistusta. Vankien syömälakon murtamiseksi turvauduttiin pakkosyöttöön, joka johti neljän vangin kuolemaan, kun letkulla maitoa syötettäessä osa valui keuhkoihin. Kirjan sivuilla vilahtelee useita tunnettuja vasemmistolaisia ja heidän kuvauksiaan vankilaoloista. Suuren työn vankien auttamiseksi teki Mary Pekkalan (kansanedustaja Eino Pekkalan englantilainen vaimo) perustama Vankien apu järjestö, joka keräsi varoja ja järjesti omaisille kuljetuksia Tammisaareen tapaamaan vangittuina olevia omaisiaan. Vankien apu pyrki järjestämään myös oikeusapua poliittisille vangeille ja teki valituksia valtion ao. elimille vankien kohtelusta. Ajan henkeä kuvastaa myös erilainen suhtautuminen poliittisin perustein vangittuihin Lapuan liikkeen jäseniin tai oikeistolaiseen ns. Mäntsälän kapinan osanottajiin, jotka selvisivät pääosin ilman syytteitä. Joitakin muilutuksiin mm. entisen presidentin ja rouva K. J. Ståhlbergin ja eräiden kansanedustajien kyydityksiin osallistuneita sentään pidätettiin. Mutta hekin selvisivät ehdollisilla tuomioilla ja sakoilla. Laki ja tuomiot eivät olleet suinkaan samoja kaikille. Kaiken kaikkiaan lukemisen arvoisia kirjoja . alasin koulutuksesta, jonka aiheena oli toimistoviestintäratkaisu. Käytännössä kysymys oli siitä, että opin käyttämään puhelinta ja hyödyntämään siihen kätkeytyviä "mahdollisuuksia". Suhtaudun omasta mielestäni myönteisesti nykyajan teknologiaan. En kaipaa aikaa, jolloin Kannelmäen papistolla oli käytössään yksi yhteinen kirjoituskone ja monisteet tehtiin vahaksille. Puhelinasioissa on mielestäni kuitenkin edetty vähintäänkin ylinopeudella. Ennen pöytäpuhelin oli paikallaan vuosikymmenestä toi- seen. Nykyisin matkapuhelinlaitteen elinkaari päättyy noin kahden vuoden jälkeen. Ennen puheluihin vastattiin ja tarvittaessa jätettiin lapulle soittopyyntö. Nykyisin puheluihin ei vastata varsinkaan silloin, jos vastaanottaja huomaa, että puhelu tulee 09-alkavasta numerosta. Tuntemattomaan numeroon vastaaminen on jo aivan erityinen riski. Odotamme helposti, että voimme hoitaa asiamme reaaliajassa, mutta itse olemme käytettävissä silloin, kun meille sopii. Tätä sovittamatonta ristiriitaa miettiessäni mieleeni tuli Jumalan puhelinnumero, jonka opin joskus nuoruudessani. (Ps 50:15) Talletin kyseisen kohdan kännykkääni ja soitan pikavalinnalla kyseiseen numeroon viimeistään silloin, kun puhelinasiat alkavat jälleen kaihertaa. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Ilta kirjastossa ke 27.10. klo 18, Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5. Mitä kirjat ja Kirja kertovat kuolemasta? Pientä puhetta ja yhteislaulua. Kirjastonhoitaja Leena Paunamo, kanttori Anne Myllylä ja rovasti Aili Raitavuo. MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. 10.10. Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki. 17.10. Aili Raitavuo, Anne Myllylä. Ei kirkkokahveja. KARTANOMESSU su 17.10. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, (Vellikellonpolku 8), Kaisa Hirvonen, Kari Härkönen. Kirkkokahvit. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 12.10. klo 9, Nina Rajamäki, Heli Salo, Kari Härkönen. Kirkon kappelissa ehtoollinen, jonka jälkeen aamiainen (1 e) seurakuntasalissa. Viittomakielinen raamattupiiri ti 12.10. klo 15 kirkolla pienessä seurakuntasalissa, vieraana diakoni Päivi Rask Lahdesta. VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa. 13.10. Sakari Enrold, Kari Härkönen. 20.10.Tuomashenkinen viikkomessu, Nina Rajamäki, Kaisa Hirvonen, Kari Härkönen. Urkujen juhlaa! Kannelmäen kirkon urut 40 vuotta ­konsertti su 17.10. klo 18 Kannelmäen kirkossa, urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi, Tanja Karjalainen, baritonitorvi, Musica Sacra ­kuoro, joht. Rauno Myllylä.Vapaa pääsy. Infotilaisuus 2010­2011 rippikouluista ti 12.10. klo 18 kirkossa. Rippikouluun ilmoittautuminen internetin kautta alkaa tilaisuuden jälkeen ja jatkuu ke 27.10. saakka. Seurakunta rukoilee -ilta su 24.10. klo 17­ 18.30 kirkossa. "Pyri sopuun, rakenna rauhaa", juontajana Nina Rajamäki, musiikki Kari Härkönen. Draamaryhmä ILO esittää näytelmän Kutsu: Esitykset isossa seurakuntasalissa su 31.10. klo 18, ti 2.11. klo 19 ja to 4.11. klo 19. Käsikirjoitus Sini Saavalainen, ohjaus Jouni Uhlgren, musiikki Kari Härkönen ja Sirkku Rintamäki, tuotanto: J-P Vaittinen, Iloa tarjolla Ota osasi ­projekti. Näytelmän kesto n. 45 min. Teatterikahvila avoinna tunti ennen ja jälkeen esitysten.Voit varata paikkasi virastosta, p. (09) 2340 3800, ma-pe klo 9­14 tai jukka-pekka.vaittinen@evl.fi. Paikan lunastaminen ja vapaaehtoinen lippumaksu 5 e ennen esitystä ovelta. Syysretki Espooseen ti 2.11. Lähtö Kannelmäen kirkolta klo 11, kohteina Emma, nykytaiteen museo (kahvit), Espoonlahden kirkko, Kaisankoti (ruokailu ja kahvit) ja Leppävaaran kirkko (kynttiläkonsertti), paluu takaisin n. klo 20.30. Retken hinta 50 e. Mukana kanttori Anne Myllylä ja rovasti Aili Raitavuo. Ilm. 15.10. menn. kirkkoherranvirastoon, p. (09) 2340 3800. Tied. myös Aili Raitavuo, p. (09) 2340 3821. SEURAKUNTAVAALIT 14.­15.11. ­ Kannelmäen seurakuntalaiset valitsevat 4 edustajaa Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä 14 jäsentä Kannelmäen seurakuntaneuvostoon vuosiksi 2011­ 2014. Ennakkoäänestys järjestetään 1.­ 5.11.2010. Ehdokkaisiin voi tutustua vaalikoneessa 25.10. alkaen osoitteessa seurakuntavaalit.fi/vaalikone Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 29-39,-/vko P. 09-454 8560 Aino Oiva Björkbacka Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
• 6.10.2010 11 Rikospoliisi ei laula Ivan Tykki: Tarantellaa! Sivuja 276 Ovh. 22,90 euroa BoD Suomi 2010 kokonaisuudessaan. Perusteluista puuttui enää vain epäilys siitä, että liekö vanha pappa itse hieman rimpautellut viihdelinjojen villasukkaa virkkaaville leideille, vaikkei puntissa enää tuntoa ollutkaan. Onneksi inhimillisyyttä löytyi hieman yllättäen vakuutusyhtiön suunnalta, vaikka olisi heilläkin ollut pykälät puolellaan. Olihan tämä eläkeläispariskunnan ensimmäinen korvaushakemus 60-vuotisen asiakassuhteen aikana, joten vakuutusyhtiökin on edelleen saamapuolella. Kun jättilaskun loppusumman maksoivat lähisukulaiset, sai tapauskin hieman onnellisemman lopun, vaikka suru lapsenlapsen kuolemasta vielä jatkuukin. Tositarinassa on varmasti opetusta kerrakseen, mutta se tuli jälleen todistettua, että artisti maksaa aina. Kepeä kulttuurimatka Venetsian karnevaaleihin muuttuu jännittäväksi, kun jokainen valvomaan lähtenyt opettaja tai vanhempien edustaja Aune paljastavat itsestään omituisia piirteitä, vaarallisia suhteita ja outoja hankkeita. Kulttuurit kohtaavat. Komisario Claudia Zanetti saa riesakseen koululaisryhmän Suomesta, kun samaan aikaan junista Veronan ja Venetsian väliltä löytyy tapettuja ihmisiä. Onko kyseessä sarjamurhaaja? Mitä murhaaja kertoo elämästään? Liittyvätkö murhat mafiaan? Miten murhaaja pysäytetään ennen kuin uhreja tulee lisää? Suomalaiset opettajat ja Aune tyttärensä Susannen kanssa näyttävät sotkevan tilannetta ja aiheuttavat poliiseille entistä enemmän päänvaivaa. Ivan Tykki julkaisi kirjansa Ripaskaa! v. 2008. Se aiheutti myrskyn vesilasissa, mutta sai paljon kiinnostuneita lukijoita. Inhimillisyys ei kuulu kvartaalitalouteen V aikka pykälät ja sopimustekstin pienimmätkin fontit olivat vahvasti erään aikoinaan miljardeja euroja Saksan stratosfääriin hävittäneen puhelinoperaattorin puolella, en malta olla tuomatta esille hyvin tuntemani eläkeläispariskunnan tarinaa. Tämä yli 80-kymppinen eläkeläispariskunta oli nimittäin jälleen kerran omatoimisesti ja hyväsydämellisyyttään auttanut päihdehelvetissä vuosia elänyttä lapsenlastaan, hankkimalla tälle ties jo monennenko puhelimen ja puhelinliittymän edellisten tilalle. Papalla ei aina muisti pelannut, mutta kantoi vaimonsa kanssa huolta siitä, että sairaaseen lapsenlapseen saa tarvittaessa puhelinyhteyden. Tällainen järjestely oli toiminut vuosia ja lapsenlapsen käytössä olleilla puhelinliittymillä ei oltu tehty ikinä minkäänlaisia väärinkäytöksiä. Kohtuulliset puhelinlaskut oli maksettu aina ajallaan. Luonnollisesti kaikki puhelinoperaattorin kanssa tehdyt sopimukset olivat iäkkään papan nimissä, lapsenlapsen allekirjoitus kun oli päihteiden täyttämän elämän jäljiltä tyhjän arvan arvoinen. Liittymäsopimuksia allekirjoitettaessa soitonestoista tai saldorajoista ei pidetty esitelmää, vaikka syytä olisi ollut. Sattuipa sitten niin, että vuosien päihdekoktailit olivat tehneet kropassa tehtävänsä ja sairaus vei lapsenlapsen Pietarin portille. Rakkaan lapsenlapsen kuolema vei vanhalta eläkeläispariskunnalta kuvainnollisesti matto alta. Niin kuin usein omaisen kuolemantapauksen takia tuppaa käymään, papankin voimat hiipuivat ja osa käytännön asioiden hoitamisista unohtui , vaikka sukulaiset apuna ja tukena olivatkin. Kolmen viikon kuluttua postiluukusta putosi puhelinoperaattorin logolla koristeltu kirjekuori, joka ei pitänyt sisällään esitettä avainasiakkuuseduista. Nitropurkkia avattiin tärisevin käsin kun ilmeni, että lapsenlapsen käytössä olleilla puhelinliittymillä oli soitettu tuhansien eurojen edestä maksullisille viihdelinjoille. Puheli- nerittelyssä ilmeni, että soitot oli tehty lapsenlapsen kuoleman jälkeen. Luonnollisesti asia saatettiin operaattorin ja poliisin tietoon, koska oli ilmeistä, että joku niljake oli saanut lapsenlapsen käytössä olleet puhelinliittymät haltuunsa ja tehnyt niillä itselleen tilin, tai sitten ihan vaan hetkellisen hyvänolon tunteen. Kuten isoissa miljardibisnestä tekevissä yrityksissä usein tapana on, vaikeat tapaukset viedään lakiasiainosastolle ihmeteltäväksi. Juristeilla kun tuo omatuntokin on kuulemma hieman erilaisempi ja heiltä päätöksenteko luonnistuu tavallaan itsestään anonyymisti ilman minkäänlaista kontaktia asiakkaaseen. Paskaduunit annetaan asiakaspalvelijalle, jonka äänestä saattaa jopa erottaa inhimillisyyden ja ymmärryksen häivähdyksen, mutta jonka vuorosanat on laadittu viimeistä sanaa myöten lakiasiainostolla. Juristiportaalta tuli juuri niin sopimusehtoihin perustuva päätös kuin odottaa saattoikin. Tuhansien eurojen lasku on maksettava VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi FC POHU:n uudet tyttö- ja poikajoukkueet FC POHU:n uusi poikajoukkue 2004/2005 syntyneille FC POHU:n uusi tyttöjoukkue 2003/2004 syntyneille Lisätietoja: Marko Lamberg Puh. 050 594 2285 marko.lamberg@fcpohu.fi Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Vastaukset tusina-aivoille 1. Paperilappu 2.Vanginkuljetusauto 3.Ymmärtää, oivaltaa 4. Kelkkamäki 5. Lähdetään! (huudahdus) Tulkaa mukaan! 6.Ymmärtää, oivaltaa 7.Valo 8. Kotitanssit 9. Tyhmä 10. Uhkeat rinnat 11. Aseveli 12. Pelata VNTV - vantaan netti-tv www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
• JÄSENTIEDOTE 4/2010 TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Valmistamme ruoka-annoksia ja lounasta arkisin Tervetuloa syyskauden tunneille! Ilmoittautumiset www.kannelmaenvoimistelijat.fi Aikuisten tunnit, joilla on vielä tilaa: Kaikilla isosalitunneillamme on tilaa (listaus verkkosivuillamme). Tilaa on lisäksi seuraavilla tunneilla: BodyStep ke klo 18:00­19:00, Tanssistudio Dance ladies su klo 19:30­20:45, Tanssistudio Hikijumppa ma klo 19:00­20:00, Puukoulu Ikinuoret pe klo 16:30­17:30, Tanssistudio JokaMiehen jumppa to klo 20:00­21:00, Tanssistudio JokaNaisen jumppa ti klo 19:00­20:00, Puukoulu Keppijumppa to klo 19:00­20:00, Tanssistudio Lattaribic ma klo 20:00­21:00, Puukoulu Taiji to klo 19:30­20:30, Kannelmäen alakoulu Tanssillinen voimistelu yli 18 v (jatkoryhmä) Perjantaisin elävää musiikkia tai karaoke klo 20.00 Karaoke lauantaisin klo 20.00 Tietovisa keskiviikkoisin klo 19.00 Bingo maanantaisin klo 20.00 Biljardi ja darts koska vain haluat Tarjouskampanja isosalitunneille Tarjoamme marras-joulukuussa mahdollisuuden käydä yhdellä lisäviikkotunnilla hintaan 15 . Myös perheliikuntaan osallistuvat vanhemmat voivat nyt poikkeuksellisesti hyödyntää lisätuntitarjouksen. Tarjous koskee myös uusia jäseniä, joiden tulee ottaa perustunti alle, ennen kuin voivat ottaa lisäsalitunnin. Tarjous ei koske erityishintaisia tunteja. Ilmoittautumiset jäsentieto-ohjelman kautta 1.11. alkaen. Sääntömääräinen syyskokous ma 22.11. klo 18:00 seuran toimistolla. Kokouksessa käsitellään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2011 sekä valitaan hallitukseen jäsenet erovuoroisten tilalle. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Ilmoittaudu kokoukseen 15.11. mennessä (yhteystiedot alla). Ilmoittautuneet saavat kokousaineiston ennakkoon tutustuttavaksi. Osallistujien kesken arvotaan yksi hierontalahjakortti. Seuramme joulunäytös on la 4.12. klo 17:00 Kanneltalolla. Näytöksen teemana on "Mitä toivoisin jouluksi?". Liput tulevat myyntiin Lippupalveluun (puh. 09­3101 2000) 15.11. Lippujen hinnat 8 (aikuiset) ja 4 (alle 18 v). Vuoden ohjaajien ja jumppaajien valinnat Seuramme valitsee vuoden lopussa vuoden ohjaajat ja jumppaajat sekä lasten että aikuisten ryhmistä. Voit ehdottaa vuoden jumppaajaksi itseäsi tai ystävääsi tai jotakuta muuta jumppaajaa. Vaikuta valintoihin lähettämällä ehdotuksesi perusteluineen seuran toimistolle 15.11. mennessä. Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16­18 B 00420 Helsinki (09) 458 0773 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi Seuraava tiedote ilmestyy Tanotorvessa 3.12. Lasten ja nuorten tunnit, joilla on vielä tilaa: Dance fusion 11­12v to klo 17:00­18:00, Tanssistudio Dance fusion 13­15v to klo 18:00­19:00, Tanssistudio Dance fusion 13­15v su klo 17:30­18:30, Tanssistudio Dance fusion 16­18v su klo 18:30­19:30, Tanssistudio Dance junior 9­10 v ti klo 17:00-18:00, Puukoulu Jumppakoulu 4­6 v. ke klo 17:00­17:45, Pelimanni Jumppakoulu 4­6 v. la klo 11:15­12:00, Kannelm. alakoulu Tanssill. voimist. 11­12 v., tytöt ma klo 17:00­18:00, Purpuri Tanssill. voimist. 13­15 v., tytöt ma klo 18:00­19:00, Purpuri Tanssin ja voim. tekn. yli 13 v. ke klo 18:00­19:00, Puukoulu Vauvajumppa 3kk­1v (lapset) to klo 16:30­17:15 Syyskauden tuntien peruutukset Kaikki paitsi vesijumppatunnit on peruttu: - Syysloma 14.­17.10. - Pyhäinpäivä 5.­6.11. - Itsenäisyyspäivä 5.­6.12. Apollon yhteiskoulun kuntopiiri on peruttu 20.9. ja 29.9. (yo-kirjoitukset). Valitettavasti joskus yksittäisiä tunteja joudutaan perumaan ylitsepääsemättömän esteen vuoksi jopa saman päivän aikana. Jäsenten ehdotuksesta olemme hankkineet kuntopiirikortit niille kouluille, joissa on vahtimestari. Viime hetkellä peruutetulle tunnille tulleilla jumppaajilla on nyt mahdollisuus halutessaan jumpata omatoimisesti seuran välineistöstä löytyvien kuntopiirikorttien mukaan. Anna palautetta! Palaute tarjoamistamme jumppatunneista on tärkeää. Palaute toimitetaan eteenpäin ohjaajillemme, tarvittaessa nimettömänä. Autattehan meitä tarjoamaan teille sopivia jumppatunteja! Palautelomake: www.kannelmaenvoimistelijat.fi Tue toimintaamme - osta Lumilyhtyarpa Keräämme tänä syksynä seuralle varoja myymällä Lumilyhtyarpoja. Arpoja myydään seuran toimistolla sekä tunneilla loka-joulukuussa. Arvan hinta on 5 . Voittoluetteloon voi tutustua osoitteessa www.lumilyhty.fi. So You Think You Want to Dance 23.10. Järjestämme lauantaina 23.10. maksuttoman "So you think you want to dance" -tapahtuman 13­18vuotiaille nuorille. Tapahtumassa esitellään seuramme tuntitarjontaa toiminta-alueemme nuorille. Lisätietoa verkkosivuillamme. Ilmoittautumiset pe 8.10. mennessä: info@kannelmaenvoimistelijat.fi Avoinna: ma-to 9 - 24 pe-la 9 - 02 su 9 - 23 Tervetuloa käymään myymälässämme! 1. 2. 3. kinen Mikko Riik ällikkö rahoituspä5910 050 426 Kun ostat tai myyt, pankkipalvelut Mikolta! Sampo Pankki Kannelmäki Prisma-keskus, 2. krs Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Kiinteistömaailma Kannelmäki Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Oy LKV Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Liisa Töyrylä 050 591 8888 Markku Johansson 0500 405 511 Rainer Lindström 050 380 9930 Laura Pulli 050 593 8888 Anneli Pesonen 050 369 4488 Matti Hannila 050 401 8778 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva Anna Keisa-Saharla Pekka Kemppinen 050 401 8112 041 507 6551 044 507 6553 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Tuija Nylander 050 554 9977 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Virve Rannela 050 412 9392 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Kaarina Kohonen 050 306 8055 Tauno Mustisto 050 564 3388 Minna Johansson 050 595 2625 Heidi Lumme 050 300 0295 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi