• kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt 85,- Tervetuloa! (Norm. 95,-) Avoinna arkisin klo 8–19 Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 No 9 16.10.2013 • 49 VUOSIKERTA • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY APTEQ Tarjous voimassa lokakuun ajan verenpainemittarilla KANNELMÄKI Tervetuloa! Tarkat ja luotettavat tulokset helposti
• • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Kauppakeskus Kaari avataan 17.10. Yrittäjät Aija ja Ari Toivonen Ekasalongit 40 vuotta
• KANNELMÄKI, VANHA OSTARI - VANHAISTENTIE 1 Teatteri Vantaa el GabriTule takaisin! Mihin kaikkeen ihminen on valmis rakkauden tähden? n? Entä rahan? Mika Waltarin klassikkonäytelmä Tanelii Mäkelän ohjaamana. Rooleissa Mikko Rantaniva, Sara Paavolainen, Anne Nielsen, Hanna Lekander to 10.10. klo 19, alk. 13/9 € Venäläistä kulttuuria Kanneltalossa ja Malmitalossa 21.-26.10.2013. Ohjelmassa mm. Helsingin Barokkiorkesteri Mozart Prahassa Koko perheen kiehtova musiikkimatka 1700-luvun Keski-Eurooppaan! Vapaaliput noudettavissa Kanneltalon lipunmyyntipisteestä 14.10. lähtien Pauliina Fred – huilu, Aapo Häkkinen – kapellimestari sekä Helsingin Barokkiorkesteri la 19.10. klo 15 Klaneettitie 5, Liput (09) 310 12000 ja Lippupalvelu SIIRRYMME TALVIAIKAAN MONDAY - FRIDAY OPEN 14 - 02 SATURDAY - SUNDAY OPEN 11-02 ON OUR STAGE LA 5.10 5 10 LOS REYES DEL DOBRO DOBR DDOB OB O PE 11.10 MITJA TUURALA DUO DU DU LA 12.10 BLASTER PE 18.10 BIRDFISHMEN LA 19.10 UNCLE JOHNN PE 25.10 STEVE WEBBB HREE WISHES HEE LA 26.10 THREE OBBBIE I HILL IE HIILLL DDUO PE 1.11 ROBBIE EVERY DAY Karhu III 0.5l 4€ Crowmoore 0.4l 4€ Lonkero 0.4l 4€ Stella IV 0.5l 5€ Puna-/Valko-/Roseviinit 12cl 4€ Virvoitusjuomat 0.5l 3€ Kahvi / tee 2€ HUOM. BILIS AINA ILMAINEN!
• Pääkirjoitus Kaaresta lisäpotkua K annelmäen Kauppakeskus Kaari avaa ovensa ensi torstaina 17.10. Siitä, kun Eka-market tarjosi ensimmäisen kerran palvelujaan on jo kulunut vuosikymmeniä ja väliin on mahtunut niin Maxia kuin Prismaakin. Monet ihmiset kokevat suuren tavaratalon liian suureksi. Toisin sanoen eivät jaksa lähteä tekemään ostoksia sen vuoksi, että itse toimipisteen sisällä saa talsia ’kilometritolkulla’. Samanaikaisesti, kun tämä maamme yhdeksänneksi suurin kauppakeskus tuo uuden ulottuvuuden niin Kannelmäen kuin ympäristönkin asukkaille, Helsingin kaupunki pohtii Kannelmäen tiiviimpää rakentamista. Käytännössä se tarkoittanee mm. Vanhaistentien vanhan ostoskeskuksen uudelleen muotoilua entistä toimivammaksi ostariksi. Maalaamatta piruja seinälle, muuutaman vuoden sisällä Vanhaistentiellä todennäköisesti seisoo uusi rypäs kerrostaloja, joiden kivijalassa on lähipalvelukauppoja, ravintoloita, pienmyymälöitä jne., jotka tyydyttävät paikallisia tarpeita. Kaari on tervetullut piristysruiske Kantsun lähiöelämään. Se tuo samalla tavalla lisäpotkua kuin vaikkapa Myyrmannin ostoskeskus, joka on osoittautunut useiden ihmisten henkireijäksi ankean syksyn ja pimeän talven odotuksessa. Parhaimmillaan toimiva kauppakeskus on keidas myös sellaisille ihmisille, joiden lompakossa on reikä. Puhumattakaan niistä eläkeläisistä, jotka eivät kykene seuraamaan sosiaalisesta elämästä vierottavaa uutta tekniikkaa ja netin maailmaa. Rohkaistessaan ihmisiä ulos neljän seinän sisältä, kauppakeskus voi antaa sellaisia elämyksiä ja kontakteja, jotka luovat paitsi uutta ostovoimaa, ennen kaikkea tuovat ihmiset lähemmäksi toisiaan. Osuuskauppa ja sen kyljessä olevat kymmenet liikkeet ovat haaste paikallisille k-kauppiaille. Kaarelan ja ympäristön yksityisyrittäjät voivat vastata kilpailuun ainoastaan laadulla ja palvelulla. Toimituksen tietoon on saatettu kritiikkiä niin Kantsun k-kauppojen kuin Myyrmannin k-kauppiaan palvelualttiudesta. Saimme kirjeen eläkeläiseltä, joka oli ollut todistamassa tapausta, kun Myyrmannin kävelybulevardin penkillä istunut nainen sai sairauskohtauksen. Ambulanssia odoteltaessa asiakas oli laitettava lepoasentoon lattialle, mutta paikalle sattunut kauppias oli kieltäytynyt auttamasta naista. Käsittämätöntä, mutta totta. Palveluammatissa oleva liikkeenharjoittaja ei ollut tehtäviensä tasalla. Tiedossamme ei ole millä tavalla k-ryhmittymä kouluttaa kauppiaitaan, mutta muistan, kun aikoinaan E-instituutti koulutti osuustoimintaan myymälänhoitajia. Koulutus oli jopa niin erinomaista, että monista myymälänhoitajista tuli erittäin hyviä k-kauppiaita. Edistysmielinen osuustoimintaliike sahasi näin omaa oksaansa, mutta siltikin se vaikutti myös kuluttajien hyväksi. Tanotorvi tulee ensi vuonna ilmestyneeksi 50 vuotta. Se on pitkä taival paikallislehdelle, joka on koko ajan seurannut - myös kriittisesti - ympäristöään ja toimia, jotka ovat vaikuttaneet alueen asukkaiden elämään. Toivottavaa on, että Kaaren syntysanat heijastuvat myös muihin alueen palveluihin tavalla, mikä palkitsee kuluttajia so Kannelmäen, Kaarelan ja sen ympäristön kymmeniä tuhansia ihmisiä. 16.10.2013 3 Kannelmäkeen juurtunut Ekasalongit palvellut 40 vuotta samalla tontilla R itva Aarnio perusti vuonna 1968 Kannelmäen ostoskeskukseen parturiliikkeen ja varsinainen Ekasalongit sai alkunsa vuonna 1973, kun liike siirtyi Kannelmäen ostoskeskuksesta uuteen Ekamarketiin. Tällöin laajennettiin toimintaa avaamalla kampaamo parturin viereen. Vuonna 1984 toimintaa laajennettiin Itäkeskukseen, juuri avatulle Hansasillalle, jonne Ritva avasi toisen parturiliikkeen. Vuonna 2000 tapahtui sukupolvenvaihdos, kun Ritva ja Heikki Aarnio siirtyivät eläkkeelle tytär Aija ja hänen miehensä Ari Toivonen siirtyivät vetovastuuseen. Muutos oli suuri, sillä kummallakin oli edessä alanvaihto, Aija viestintätehtävistä, Ari moottoripyörien maahantuontiyrityksen teknisistä tehtävistä. - Muutamia unettomia öitä valvottiin ja mietittiin mitä tehdä, koska molemmat viihdyimme hyvin silloisissa työtehtävissämme. Totesimme yhteistuumin kuitenkin, että tämä olisi tilaisuus, jota ei voisi jättää käyttämättä. - Vaikka helpolla emme ole päässeet ja yrittäjyys on 24/7-hommaa, emme ole valintaamme katuneet! Ala on jatkuvasti kehittyvä ja mielenkiintoinen, asiakkaat ihania ja onneksemme olemme näiden vuosien aikana onnistuneet saamaan erittäin hyviä työntekijöitä, joka onkin toiminnan tärkein perusta. Vuonna 2001 toteutui yrittäjien toive saada myös kampaamo HS:lle. Tänä päivänä Ekasalongit on viiden liikkeen kokonaisuus Helsingin alueella Alan haasteet - Nykyään monen työn ovat korvanneet koneet. Tämä on siitä harvinainen ala, että tätä työtä ei voi koneet Eija ja Ari Toivonen ovat sitä mieltä, että Kannelmäessä on hyvä yrittää. korvata. Tämä on tarkkaa käsityötä, joka usein unohdetaan. Välillä tuntuu, että arvostus käsityötä kohtaan voisi olla korkeampikin. Hinnoista saatetaan valittaa ajattelematta, mistä hinta koostuu, Aija ja Ari toteavat. - Käsityövaltainen ala vaatii työhön tekijöitä, koska ainoastaan tekevät kädet tuovat tulosta. On myös otettava huomioon, että kaksi kättä pystyy tekemään vain tietyn määränsä. Parturi-kampaamoalalle tyypillistä ovat vuokratuoli- ja sopimusyrittäjyys. Tänä päivänä alalla onkin yhä vähemmän työllistäviä yrityksiä, koska kynnys ryhtyä työnantajaksi on suuri. Yksi syy tähän on työvoimakustannusten suuruus. Lisäksi naisvaltaisena alana äitiysja vanhempainvapaista ja niitä seuraavista lasten sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset kasaantuvat tällä hetkellä hyvin usein naisten työnantajille. Ekasalongit on koko olemassaolonsa aikana toiminut työllistävänä yrityksenä ja kaikki työntekijät ovat vuosien saatossa olleet palkkatyössä. - Kieltämättä vuosien kuluessa mekin olemme sopimusyrittäjyyskonseptia miettineet, mutta mielestäni on hyvin tärkeää, että tältäkin alalta löytyy palkkatyötä, sillä eivät kaikki parturikampaajat halua yrittäjiksi. Tärkeämpää olisikin, että valtiovalta tekisi päätöksiä, joiden avulla työllistäminen kannattaisi paremmin, ja esimerkiksi äitiys- ja vanhempainvapaista aiheutuvat kustannukset jakautuisivat tasaisemmin, eivätkä jäisi ainoastaan äidin työnantajan kustannettaviksi. Toisena suurena haasteena alalla on ollut hintojen suuri korotuspaine, joka johtuu muiden kustannusten lisäksi arvonlisäveron noususta. Vuonna 2007 alkoi työvaltaisten palvelujen arvonlisäverotuksen alentamiskokeilu, johon myös hiusala kuului. Eräs kokeilun tavoitteista oli työpaikkojen lisääminen alalle. Viiden kokeiluvuoden jälkeen valtiovalta päätti että kokeilu päättyy, joten vuoden 2012 alusta arvonlisävero nostettiin alalla takaisin 9 prosentista 23 prosenttiin ja heti seuraavan vuoden alusta 24 prosenttiin. Alv:n voimakas nousu sekä Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 13.11.2013. Aineisto toimitukseen 1.11. mennessä. Ekasalongin toimitilat perustamisen aikoihin.Tämäntyyppiset kuivauskoneet olivat yleisessä käytössä 70-luvulla. yleinen taloustilanne tällä hetkellä on asettanut suuret haasteet alalle. Moni kampaamoyrittäjä on lopettanut, vaihtanut alaa tai aikaistanut eläkkeellesiirtymistä. - Moni on todennut, että tällä hetkellä parturi-kampaamoalalla on pudotuspeli käynnissä. Näin vaikeasta ajasta selviävät yritykset, joissa kustannusrakenne on kunnossa. Velvoitteet palkkakustannuksineen, veroineen ym. on pystyttävä hoitamaan ja toivottavasti jää vielä sen verran yli, että riittää voita leivän päälle.” Kannelmäessä on hyvä olla - Neljäkymmentä vuotta Kannelmäessä on pitkä aika. Eka muuttui Maxiksi, sitten Prismaksi, nyt olemme osa uutta Kauppakeskus Kaarta. Tilat ovat tuplaantuneet, tekijät vaihtuneet, mutta paikka on säilynyt samana. Olemme edellen Ekoja – meidän lisäksemme alkuasukkaista on jäljellä Alko. Kannelmäessä on hyvä yrittää. Täällä on ollut ihania, uskollisia asiakkaita monessa polvessa. Siitä kiitos kaikille asiakkaillemme! Tuntuu erittäin hyvältä kuulla, kun asiakas kertoo, että on käynyt liikkeessämme jo Ekamarketin aikana, Aija ja Ari kertovat. - Tämän ovat mahdollistaneet ne kaikki upeat työntekijät, jotka näiden vuosikymmenien aikana ovat yrityksessämme palvelleet asiakkaita. On ollut rikkaus, että työntekijöidemme ikähaitari on aina ollut suuri. Kun on kaikenikäisiä työntekijöitä, kaikki voivat oppia toisiltaan jotakin. Siinä yhdistyvät niin kokemus, into kuin oppiminenkin. Yrittäjät sanovat, että pitkät työsuhteet ovat taanneet sen, että asiakkaat ja työntekijät ovat tulleet tutuiksi toisilleen. - Hyvänä esimerkkinä tästä on kunniaparturiksemme valittu Ritva Näsälä, joka palveli asiakkaita Kannelmäessä yli 30 vuotta jääden eläkkeelle muutama vuosi sitten. Hän olisi sydämellisesti tervetullut joukkoomme takaisin koska tahansa! - Muistan kun olin pikkutyttönä vanhempieni kanssa Ekamarketin harjannostajaisissa. Silloin kaikki tuntui niin valtavalta. Tällaista ei olisi osannut kuvitellakaan - saati sitä, että pääsen aikanaan jatkamaan vanhempieni elämäntyötä tällä samalla tontilla. On myös hienoa, että nyt Ekasalongeissa on mukana jo kolmas polvi. Kaksi viimeisintä liikettämme on suunnitellut poikamme Jere ja tästä syksystä lähtien Kannelmäen liikkeessä työskentelee asiakkaita vastaanottamassa tyttäremme Riina.
• 4 16.10.2013 MAJAVAN MATKASSA Suo siellä, vetelä täällä V anhainkotien lääkemäärärahoihin on tulossa kauan toivottu lisä. Jokaiselle ukolle tullaan antamaan vuoden 2014 alusta alkaen päivittäin puoli Viagraa. Ettäkö miksi? No siksi, että aina vessassa käydessä ukkojen Reino-tossujen kärjet tuppasivat kastumaan. . . Vanhoja ukkoja, siis meitä ikääntyneitä miehiä moititaan siksi, että meillä on paha tapa jättää vessareissulta tullessa vetskari auki. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa. Olisihan paljon ikävämpää, jos vetskari sattuisi jäämään kiinni... Eipä unohdeta vanhoja mummujakaan. Muistuupa mieleeni tosijuttu suuren laman ajoilta sieltä 1990- luvun alusta. Kaikki eivät menettäneet vaan toisille kävi tosi mahtava pollero. Niin tarinamme mummullekin. Hän oli saanut Sampo- vakuutusyhtiöltä arvokkaan näköisen kirjeen. Siinä kerrottiin, että hän tulee vakuutuksenottajana saamaan tulevien yhtiöjärjestelyiden yhteydessä kaksi ilmaista osaketta. Mummu ilahtui ikihyviksi ja lähetti välittömästi Sampolle kiitoskirjeen: Kiitos ilmaisista osakkeista, ne tulevat tosi tarpeeseen. Sellainen toivomus minulla olisi, että toinen osake olisi keskustasta. Muuttaisin siihen itse. Toinen osake saa olla mistä tahansa, koska laitan sen vuokralle... Sittenpä sananlaskujen ja kansanviisauksien maailmaan. Mistä mahtaakaan tulla sanonta että ”onpa tässä kurjuutta kurjuuden päälle”? No sen sanoi aikoinaan kerjäläispoika köyhään tyttöön sekaantuessaan. . . Mistäpä saikaan nimensä kaunis laulu ”Läksin minä kesäyönä käymään”? Se sai nimensä siitä, että musikantti oli tullut juoneeksi keikallaan keskenkäynyttä kiljua. Jonkinmoista kokemusta ko. juomasta on itsellänikin kesältä 1959 tapahtumapaikkana oli Ukonniemen lava, siellä Karjalan puolessa... Ikäihmisistä kun nyt on ollut puhe, niin mistä mahtaa tulla sanonta ”suo siellä, vetelä täällä”? Se tulee vanhasta vanhojen tanssien reklaamista (mainoksesta) 1930- luvulta. Myöhemmin vasta ymmärrettiin, että sanonnassa oli enemmän piiloviisautta kuin ymmärrettiinkään... Oma hauskuutensa oli mielestäni siinäkin aikoinaan Ilkka-lehdessä olleessa ilmoituksessa, jolla lyötiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: ”Vanhaisäntä Kustaa Hakala, 96 vuotta, kuollut Laihialla kotonaan mahan näpistykseen ja rinnan korvennukseen. Myytävänä hyvä Solifer -mopedi, kyselyt Teuvo Hakala, Puhelin Laihia 56.” Hieman huumoria Kannelmäestä. Ainakin minua nauratti kovasti kun kuuntelin sivukorvalla tuohtuneen naishenkilön sadattelua vanhassa Rotkossa joskus 1990- luvun loppupuolella. ”Nyt se saatanan Reiska temppunsa teki. Eilen se oli kännipäissään pullauttanut runsaat yrjöt olohuoneen matolle. No minä tietysti suutuin ja sanoin, että nyt kyllä korjaat sotkusi ja sassiin. Lähdin itse Rotkoon ja jätin Reiskan töihin. Kun tulin takaisin, niin siivottu oli. Mutta ei tässä vielä kaikki. Seuraavana päivänä minä todella riemastuin. Arvaa millä se perkele oli kämpän ja yrjön siivonnut? Pölynimurilla...” Brittiläisten sananlaskujen maailmasta on seuraava arvoitus: Mistä tuli meilläkin tuttu sanonta ”kylläpä teki eetvarttia”? Englantilaisen perimätiedon mukaan ne olivat aikoinaan kuningatar Maryn ensimmäiset sanat hovineidolleen heti hääyön jälkeisenä aamuna.. Palataanpa vielä takaisin Suomeen. Kuka sanoi ”pannaanpa vahinko kiertämään”. No se oli kesällä 1954 Linnanmäellä käynyt yksinhuoltajaäiti, kun hän laittoi Esko-poikansa karuselliin... Että sellaisia sanontoja... Heikki Majava Etkö saanut Tanotorvea? Anna jakelupalautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 HARASOO! -teemaviikko on venäläisen kulttuurin runsaudensarvi Kanneltalossa ja Malmitalossa tempaudutaan venäläisen kulttuuriin vietäväksi 21.–26.10.2013. Harasoo! Venäläistä kulttuuria Kanneltalossa ja Malmitalossa -otsikolla kulkeva viikko tarjoilee tunnelmia menevästä ja hilpeästä sielukkaisiin sävyihin ja kutsuu mukaan kaikki kaupunkilaiset äidinkielestä riippumatta. van on ohjannut Valeri Todorovskij. Elokuvaesitykseen on vapaa pääsy. Huikea konserttikattaus Musiikki on yhteinen kieli, ja siksi teemaviikolla nähdäänkin paljon konsertteja. Vuokko Hovatta ja Kerkko Koskinen ovat paitsi pitkäaikaisia musiikillisia yhteistyökumppaneita myös venäläisrunoilija Anna Ahmatovan tuotannon suuria ihailijoita. Tiistaina 22.10. he esittävät Koskisen Ahmatovan runoihin säveltämiä lauluja suomenkielellä. Saman konsertin toisella puoliskolla esiintyy rakastettu venäläis- ja slaavilaismusiikin sanansaattaja, Taljanka-yhtye. SUOMESSA ASUU tällä hetkellä vakituisesti n. 60 000 äidinkielenään venäjää puhuvaa henkilöä. Teemaviikon tarkoitus on tarjoilla näille uusille suomalaisille kulttuuria omalla kielellä ja samalla tutustuttaa pääkaupunkiseudun asukkaat naapurimaan rikkaaseen kulttuuriperinteeseen ja taide-elämään. Venäjänkielisen ohjelman lisäksi viikon ohjelmistosta löytyy paljon myös suomenkielellä toteutettua ohjelmaa, mm. luentoja ja kirjailijavierailuja. Harasoo!-teemaviikon ohjelmassa on uusia tuulia ja tekijöitä sekä perinteisiä venäläisen kulttuurin klassikoita. Kanneltalossa viikon voi aloittaa ma 21.10. klo 18 katsomalla Stilyagi-elokuvan, jossa matkataan 1950-luvun Moskovaan, jossa pieni alakulttuuri pyristelee neuvostoestetiikan- ja ajattelun varjossa kohti modernia nuorisokulttuuria, popja rockvallankumousta ja itseilmaisua. Venäjällä lähes kulttimaineeseen nousseen elokuvan ikäsuositus on K18. Elokuva esitetään venäjäksi, englanninkielinen tekstitys. Eloku- Vuokko Hovatta ja Kerkko Koskinen esittävät Koskisen Anna Ahmatovan runoihin säveltämiä lauluja Kanneltalossa 22.10. klo 19. Helsingin Balalaikkaorkesteri saa Kanneltalon konsertissaan keskiviikkona 23.10. vieraakseen pietarilaisen Metelitsa-orkesterin, jonka erityisosaamisaluetta ovat Helsingin balaikkaorkesterin tapaan kolmikieliset balalaikat ja domrat sekä harmonikat. Loppuviikolla tutuksi tulevat OPAn iloiset veikot Pietarista soittavat ilmoille musiikin ilosanomaa. Kanneltalo pe 25.10. klo 19. mm. pietarilaisyhtyeet Otava Yo ja Opa! Torstaina 24.10. Kanneltalossa esiintyvä Otava Yo soittaa enimmäkseen venäläisiä kansanlauluja ja sävelmiä, jotka olivat suosittuja jäsentensä vanhempien ollessa nuoria. Säkkipilli, Venäjän gusli, viulut, kitara ja lyömäsoittimet ovat keskeisessä roolissa tässä Venäjän beatissä. Puhallinorksteri Opa! saattaa olla jotakuinkin hauskinta, mitä Venäjältä on Suomeen tuotu. Elämänmyönteistä meininkiä ja hurttia huumoria viljelevä ryhmä yhdistelee ainakin klezmeriä, neuvosto-popia, nostalgista kitschiä, punkia, ska’ta, rockia, soulia, big band brassia ja folkia – näin alkajaisiksi. Opa! nähdään Kanneltalossa perjantaina 25.10. klo 19. Kasakkashow kannattaa kokea ainakin kerran elämässään ja Harasoo!-viikolla sen voi tehdä Kanneltalossa lauantaina 26.10. klo 19. Tuolloin muhkeaääninen basso Nikolai Grohovski tuo joukkonsa Kanneltalon lavalle ja tarjoilee haikeita venäläisiä kasakka- ja kansanlauluja sekä räiskyvää satojen vuosien takaista perinnettä; akrobatiaa, temperamenttisia tansseja, ripaskaa ja huumoria – pukuloistoa unohtamatta. Viikko huipentuu messuihin Koko Harasoo!-viikko huipentuu Kanneltalossa pidettäviin Venäjämessuihin. Perjantaina 25.10. vietetään messujen avajaisia klo 117 alkaen ja lauantaina 26.10. messut ovat auki koko päivän. Esillä on venäläisiä käsitöitä, kuten puunukkeja, rasioita, munia, keramiikkaa, tauluja sekä ikoneita, koruja ja huiveja sekä lisäksi kirjoja, postikortteja, muistikirjoja, kalentereita sekä ruokia. Messupäivä tarjoilee myös runsaasti ilmaista sekä aikuisille että lapsille ohjelmaa koko päivän. Harasoo! Ohjelma on suunniteltu ja toteutettu yhdessä monien tahojen, ja mm. useiden Suomessa asuvien venäjänkielisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Tarkat ohjelmatiedot löytyvät Harasoo!-teemaviikon esitteestä, joka on jaossa mm. Kanneltalossa ja lähikirjastoissa. Kanneltalon nettisivuilta löytyy linkki viikon esitteen sähköiseen, selattavaan versioon. Ohjelmaa riittää tässä jutussa mainittujen tapahtumien lisäksi myös luentojen, näyttelyiden ja lastentapahtumien ystäville. TUSINA-AIVOILLE Pääosin 30-luvun slangia: 1. Giba 2. Delari 3. Bytta 4. Dögaa 5. Kleini 6. Melli 7. Gresa 8. Klide 9. Fasttaagari 10. Buffeli 11. Tsuga 12. Gisa Vastaukset sivulla 14 Kuntosali Kannel Gym 1 kk 49,Avainkortti 10,- • Opiskelijat -10% Salon Hanna KATSO KAIKKI HINNAT www.kannelgym.fi Naisten hiusten leikkaus 30;Miesten hiusten leikkaus 20;Geelikynsien laitto 55;Jalkahoito 1,5 h 45;Ripsien pidennykset 55;Aromihieronta 1 h 35;Kokovartalohieronta 1,5 h 45;- SUUTARI Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki info@kannelgym.fi • Puh. 050-541 22 88 Edulliset hinnat! Sitratori 5 Kannelmäki Puh. 0449391722 Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Puh. 09-773 2376, 040-511 4544
• 5 16.10.2013 Kalevala - Uusi Aika ensilta 15.11. www.autopesucenter.? Jari Halosen tuotanto dvd:nä SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Elokuva- ja teatteriohjaaja Jari Halosen tuotanto on julkaistu dvd:nä. Mukana ovat klassikkoelokuvat Back to teh USSR - Takaisin Ryssiin (1992), Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma (1995), Joulubileet (1996) ja Aleksis Kiven elämä (2002). Marraskuun 15. päivä tulee myös ensi-iltaan hänen Kalevala - Uusi Aika -elokuvansa. YHTEISKUNNALLISESTI kantaa ottava Halonen on uudistanut suomalaista elokuvailmaisua jo ensimmäisestä leffastaan lähtien. Aikoinaan kriitikot kilvan kehuivat Jarin tuotantoa ja itse ne kaikki katsoneena voin todeta, että ei turhaan. Nyt odotankin mielenkiinnolla Kalevalaa, sillä onhan miehen tuotannon edellisestä pitkästä leffasta jo vierähtänyt yksitoista vuotta. Vuonna 2002 valmistunutta Aleksis Kiven elämää voitaneen pitää lajissaan oman alansa pienimuotoisena klassikkona. Halonen on työstänyt KalevalaUusi Aika -elokuvaa kymmenen vuotta. Elokuvan budjetti on 250 000 euroa ja sen tv-levityksestä vas- KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! taa Yleisradio. Leffa on ensimmäinen Kalevalan suuri filmasointi sitten vuonna1982 ilmestyneen Rauta-ajan. Kalevala-tulkinnassaan Halosen elokuva on niin sanotun sivistysprojektin toinen osa. Ensimmäinen osa käsitteli Aleksis Kiveä, jota Halonen kutsuu ‘suomalaisten profeetaksi’. Kalevala lähtee ajatuksesta, että koko kirja on opetettu suomalaisille väärin. Jari sanoo, että Lönnrotin Kalevalan traditiossa ei ole mitään pyhää. Lönnrot oli ruotsalaisen kirkon palvoja, jonka peruseetos oli, että meidän esi-isiemme uskonnot ja kuvitelmat olivat täysin vääriä ja pakanallisia.Todellisuudessa Kalevala ja se aiheisto, mitä Lönnrot kävi tutkimassa, on pyhää. - Se on meidän esi-isiemme ja koko suomalais-ugrilaisen kansan pyhä tieto elämästä. Se on yhteneväinen esimerkiksi Aasian vastaavien kanssa. Esimerkiksi luomiskertomus on täysin sama. Elokuvan nimessä oleva ‘uusi aika’ viittaakin juuri pyhyyteen ja siirtymistä kohti sitä. - Lönnrotin Kalevalaa on tutkittu 150 vuotta. Se on sama jos me tutkisimme Disneyn Pocahontasta saman ajan eri puolilta. Eihän siinä ole mitään järkeä. Vanhempi polvi muistaa Halosen siitä, kun hän vuonna 1987 osallistui paljon julkisuutta saaneeseen Jumalan teatterin tapaukseen, jossa hän ja kolme muuta teatterikorkeakoulun opiskelijaa heittivät ilotulitteita ja ulosteita oululaisen teatteriyleisön päälle protestoidakseen teatteritaiteen tasoa vastaan. Kari Varvikko www.autopesucenter.fi M Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Jari Halonen on syystä hyvällä mielellä, sillä dvd:t ovat ulkona ja Kalevala-leffa odottaa ensi-iltaansa. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. Minä ja Ruben ME TARVITSEMME ESIKUVIA ja haluamme ihailla ihmisiä, jotka ovat mielestämme tehneet merkittäviä tekoja tai saaneet aikaan jotain merkittävää. Mittarit, joilla näitä asioita mitataan, ovat vähän samat kuin uutiskriteerit: tapahtuman voimakkuus, tapahtuman vaikutusten laajuus eli miten suurta ihmisjoukkoa se koskee, tapahtuman vaikutukset katsojiin, kuulijoihin ja lukijoihin. Toistakymmentä vuotta sitten tilanne nyrjähti. Esikuviksi kipusivat erilaisissa tv-kilpailuissa ja –mittelöissä kunnostautuneet. Taiteilijaksi kelpasi vähäisillä eväillä, julkkikseksi vielä pienemmillä. En olisi villeimmissä visioissakaan uskonut että television katsotuimpia ohjelmia on Tanssi tähtien kanssa. Kuvittelin että uutiset ovat aina etusijalla. Tieto oli tärkeää. Ei enää. Samaan aikaan kun koulutustaso nousee, tiedon taso laskee ja tarve viihdyttää itseään erilaisten teknisten vempainten avulla lisääntyy. En vastusta tietokonetta, en älypuhelinta, en tablettia, en sähköpostia en facebookia. Täytyy myöntää että ihan kaikkia uusia kotkotuksia en vielä hallitse, mutta vähitellen twitterit sun muut pitää ottaa haltuun. Enpä ole aikaisemmin saanut synttärionnitteluja niin paljon kuin nyt FB-aikana! Ikäihmiset viettävät päivittäin keskimäärin yli tuntia aikaa tv:n äärellä ja nykyselvitysten mukaan myös juopottelevat lähes päivittäin. Ei tästä mitään hyvää seuraa. Kotoa ei ole aina helppo lähteä, mutta näin syksyllä se on helpompaa kuin muina vuodenaikoina. Moni harrastus- ja kuntoilupiiri aloittaa syksyllä alusta. Pelkästään eläkkeensaajayhdistyksiä on kulmillamme monta. On Pitäjänmäen, Haagan ja Kannelmäen Eläkkeensaajat. Lisänä on muitakin eläkeläisyhdistyksiä. Missään ei kynnys ole korkealla. Eikä se kynnys ole korkealla muissakaan riennoissa. Kanneltalo tarjoaa syksyn mittaan paljon erilaisia kulttuurielämyksiä. Jos raaskii lähteä ihan keskikaupungille tai Kallioon, on tarjolla hyvää teatteria. Ihan ensimmäiseksi tilaisin liput Kansallisteatterin Vuosisadan rakkaustarinoihin. Seppo Parkkinen on rakentanut Märta ja Henrik Tikkasen romaaneista soljuvan tarinan, josta Kaisa Korhonen on ohjannut koskettavan näytelmän. Miksi on niin vaikea rakastaa ja mitä se rakkaus oikein? Asiasta ovat kertomassa Märtan vanhemmat ja isovanhemmat ja ennen muuta aviomies Henrik. Cécile Orblin on upea Märta ja Pirjo Luoma-aho upea isoäiti Emma, Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on tarina juutalaisen kirjailija Amos Ozin lapsuudesta. Willensaunassa Juhani Laitala kirjailija johdattaa katsojan mukaan lapsen kokemuksiin ja elämän raskaisiin tapahtumiin, joista aikuiset eivät ole vuosin saatossa puhuneet mitään. Äiti vain kuolee eikä siitä sen enempää. Helsingin Kaupunginteatterissa pienellä näyttämöllä joutuu Kipupistettä katsoessa pohtimaan mikä johdattaa nuoren miehen rikoksen tielle. Ei vankeinhoidon merkillisyydetkään jätä mieltä rauhaan. Näytelmällä on monta tekijää; PROHIUS Teija Lempinen • Puh. 045 896 6666 • Koko perheen parturi-kampaamo -palvelut (seniorit ja opiskelijat -10%) ruotsalainen Elisabeth Åsbrink kirjoitti kirjan kollegastaan Lars Norenista, joka kirjoitti näytelmän äärioikeistolaisista nuorukaisista, jotka syyllistyivät moniin murhiin. Suomalaiset Bengt Ahlfors ja Johan Bargum kirjoittivat tästä uuden näytelmän. Monimutkaista mutta lopputuloksena esitys, joka ei jätä ketään kylmäksi. Mutta kun haluaa vain nauttia teatterista eikä pohtia syntyjä syviä. Voi mennä Kaupunginteatteriin joko katsomaan Hotelli Paradisoa tai Areena-näyttämölle hämmästelemään Eila, Rampen ja suolaparran käänteitä. Ai niin, Ruben! Olen jo jonkin aikaan harrastanut vesijuoksua ja ihastunut lajiin. Sitä on helppo harrastaa uimahalleissa ja ulkouimaloissa. Juoksuvöitä on ilmaiseksi käytettävissä eivätkä harjoitusten tehoa nostavat hanskat ja kengät paljon maksa. Ja pääsymaksut ovat varsin kohtuullisia. Ruben Stillerinkin harrastaa vesijuoksua. Hän väittää että se sopii hyvin vanhemmalle ihmisille. Niin sopii! Ruben tietää tämän niin kuin monta muutakin asiaa ohjelmissaan. Leena-Maija Tuominen HELINE Heli Jauk • Puh. 046 901 6077 • Ripsien pidennykset ja geelikynnet • Manikyyri ja pedikyyri TERVETULOA! • Klaneettitie 4 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3
• 6 16.10.2013 Karaoke vei mukanaan Solistintien asukasjuhlissa ISABELLA JA METTA lauloivat karaokessa ihmisten sydämiin HekaKannelmäen Trumpettitie kolmen talotoimikunnan järjestämissä asukasjuhlissa Solistintiellä. Vielä keäisissä tunnelmissa, mutta syksyä enteilevissä juhlissa karaoken lisäksi käytiin Kannelmäkeä koskeva tietovisa, jonka voitti Irja Häkkinen. Petangea ja mölkkyä pelattiin ahkerasti, grilli oli kuumana ja kakkukahvit nautittiin mukavan tarinoinnin merkeissä.. - Kyllä täällä Kannelmäessä on kiva asua ja se on hienoa, että ihmiset ovat aktiivisia ja auttavat toinen toistansa, toteavat Taina ja Antti Ranta sekä Jukka Järveläinen. Perinteeksi muodostuneet pihajuhlat on järjestetty jo useampana vuotena ja ensi vuonna ihmiset tapaavat jälleen. Talotoimikunnan jäseniä: vas. Seppo Häkkinen puh.joht., Tuula Huuskonen, Pentti Helin, Simo Sirén, Maritta Alanen ja Maritta Kairajärvi. Taina ja Antti Ranta ovat asuneet Trumpettitien ja Solistintien risteyksessä vuodesta 1994 ja Jukka Järveläinen oik. on jo asukkaana konkari, sillä hän on viihtynyt samassa talossa jo vuodesta 1977. Tero Saarinen Companyn ja Apollon Yhteiskoulun yhteistyöprojekti 2013 ”Unelmien kudelmia hetkeen heittäytyjiltä” Malminkartanolainen Apollon Yhteiskoulu ja tanssiryhmä Tero Saarinen Company syventävät vuonna 2012 alkanutta yhteistyötään. Apollon Yhteiskoulun nuorille järjestettiin syys-lokakuun aikana nykytanssityöpajojen sarja. Projekti huipentui ohjaajien ja nuorten yhteistyössä synnyttämästä materiaalista koostuvaan demonäytökseen Aleksanterin teatterissa 7.10. TERO SAARINEN COMPANYN yhteisöllisistä hankkeista vastaava pedagogi-tanssija Maria Nurmela ja tanssija Mikko Lampinen ohjasivat syksyn aikana kymmenen nykytanssityöpajaa Apollolaisille nuorille. Ryhmä koostuu monimuotoisista kultturitaustoista tulevista yhdeksännen sekä lukion ensimmäisen luokan opiskelijoista. Työpajoissa vierailevat myös koreografi Tero Saarinen sekä säveltäjä-muusikko Jarmo Saari ja säveltäjä-rumpali Olavi Louhivuori. Viimeksi mainitut vastasivat myös Aleksanterin teatterissa 7.10. nähdyn demoesityksen elävästä musiikista. Hankkeen tavoitteena on nykytanssin keinoin kasvattaa nuorten kehon- ja itsetuntemusta, kannustaa luovuuteen ja vuorovaikutukseen, sekä tuottaa yhteisöllisiä kokemuksia ja onnistumisen tunteita. Yhtenä projektin päämääristä on myös tuoda nykytanssi ja teatterikokemus sellaisten kohderyhmien piiriin, joita se harvemmin tavoittaa, ja tarjota kaikille projektiin osallistuville – niin tekijöille kuin katsojillekin – uudenlaisia elämyksiä ja kokemuksia. Nykytanssityöpajatyöskentelyn ja esiintymiskokemuksen ohella nuoret pääsivät tutustumaan esittävän taiteen tuotantoon ja teatteritekniikkaan Tero Saarinen Companyn ja Aleksanterin teatterin toiminnan esittelyjen sekä demonäytöksen järjestelyjen kautta. Lisäksi kolme oppilaista suorittaa osan työelämään tutustumisjaksostaan Tero Saarinen Companyssa. Myös demonäytöstä katsomaan kutsutuilla - Apollon koululaisilla, esiintyjien läheisillä sekä muilla sidosryhmillä - oli mahdollisuus tutustua teatteriympäristöön ja esittävän taiteen tuotantoon näytöksen yhteydessä. Demoesityksen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa puolestaan jaettiin sekä projektiin osallistuneiden että yleisön kokemuksia. Projektin edistymistä dokumentoitiin videoimalla ja valokuvaamalla harjoituksia, jonka lisäksi nuoret itse avasivat kokemuksiaan piirtämällä ja kirjoittamalla. ”Unelmien kudelmia hetkeen heittäytyjiltä” -projektin etenemistä voi seurata osoitteissa apollotanssii.blogspot.fi ja tinyurl.com/apollodemo. Tero Saarinen Companyn ja Apollon Yhteiskoulun yhteistyö alkoi vuonna 2012 järjestetyllä pilottihankkeella. Onnistuneena koettu nykytanssityöpajatoiminta jatkuu heti marraskuussa, jolloin järjestetään seuraava, tällä kertaa erityisesti tytöille suunnattu, nelipäiväinen nykytanssityöpaja. Lisätietoja hankkeesta: Terhi Mikkonen, terhi.mikkonen@terosaarinen.com, GSM 045 121 2245 Inna Schwanck, hankkeen koordinaattori, trainee@terosaarinen.com, GSM 044 255 7269 TERO SAARINEN COMPANY Koreografi-tanssija Tero Saarisen vuonna 1996 perustaman Tero Saarinen Companyn toiminnan perimmäisenä tarkoituksena on tutkia, edistää ja välittää humaania maailmankuvaa ja inhimillisiä perusarvoja tanssin kielellä. Ryhmä on esiintynyt jo lähes 40 maassa minkä lisäksi Saarinen tekee koreografioita myös muille maailman johtaville tanssiryhmille.Tero Saarinen Companyn ydintoimintaan niinikään kuuluva kansainvälinen opetustoiminta käsittää tanssin ammattilaiskurssien lisäksi moninaisia yhteisöllisiä hankkeita.Tero Saarinen Company toimii residenssisopimuksella Aleksanterin teatterissa Helsingissä. www.terosaarinen.com APOLLON YHTEISKOULU Apollon Yhteiskoulu on vuonna 1919 perustettu, nykyisin Helsingin Malminkartanossa sijaitseva yksityisellä hallintomallilla toimiva yläkoulu ja lukio, joka toimii oman alueensa lähikouluna. Koulussa on yhteensä noin 500 oppilasta ja opiskelijaa. Apollon yläkoulussa on musiikkija kuvataidepainotteiset luokat, ja lukiossa yhtenä painotusalueena on ilmaisutaito. Apollon Yhteiskoulun arvoperusta näkyy yhteisöllisessä, suvaitsevaisessa ja toiset huomioonottavassa toimintakulttuurissa. Apollon Yhteiskoulu edustaa pienehköä, tavallista lähiökoulua, jonka toimintaympäristö on moninainen; oppilaiden ja opiskelijoiden erilaiset taustat ja kulttuurien kirjo toisaalta rikastavat, toisaalta haastavat arkista koulutyötä. Koulu kamppailee ajalle tyypillisten ja nuorten elämässä näkyvien haasteiden kanssa. Niihin eivät vanhat toimintatavat ja rakenteet enää pysty vastaamaan. Apollon Yhteiskoulu haluaakin tarjota kaikille nuorille mahdollisuuden korkeatasoiseen ja hyvinvointia lisäävään luovaan työskentelyyn. Tavoitteena on lisätä alueellista hyvinvointia, ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vahvistaa nuorten omaa identiteettiä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. www.apollonyhteiskoulu.fi
• 7 16.10.2013 Länsi-Helsingin visio 20?? HELSINGIN kaupunkisuunnitteluvirastossa laaditaan parhaillaan uutta yleiskaavaa, jonka tavoitteena on maankäytön pitkän aikavälin tavoitetilan määrittely vuoteen 2050 asti. Visiotyön pohjana on ajatus Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on laajeneva vahva pääkeskus – kantakaupunki. Lisätietoja kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavasivuilta: www. yleiskaava.fi. Yleiskaavan laatimiseen liittyy varsin laaja asukasvuorovaikutusprosessi, joka on ollut käynnissä jo viime vuoden lopulta alkaen ja sen yhteydessä on Laiturilla pidetty useita eri aiheisiin keskittyneitä infotilaisuuksia kaupunkilaisille ja eri sidosryhmien edustajille. Lisäksi Helsingin kaupunginosayhdistykset HELKA ry on pitänyt keskusteluseminaarit maaliskuussa ja syyskuussa asukasyhdistyksille. Osana HELKAN yleiskaavavaikuttamista Helsingin LÄNTISET kaupunginosayhdistykset järjestävät Kanneltalossa 30.10.2013 klo 18.00-20.00 esittely- ja keskustelutilaisuuden alueensa asukkaille ja kaupungin kehittämiseen vaikuttamaan haluaville, koskien tekeillä olevan yleiskaavan visiovaihetta. Tarkoituksena on kertoa kaupunkisuunnitteluviraston laatimasta ja lautakunnassa esillä olleesta visiosta sekä koota ideoita oman alueemme tulevista tarpeista asukasnäkökulmasta. Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry on kehottanut kaupunginosia työstämään oman tulevaisuuden visionsa asukasnäkökulmaa painottaen. Tällöin korostuvat ainakin ympäristö, palvelut, liikkumisyhteydet ja mahdolliset muutokset asuntokannassa. Eri osa-alueiden ja alueen asukkaiden lähipiirin parempien kehitysmahdollisuuksien määrittelemiseksi kaikki mielipiteet ovat merkittäviä. Tilaisuudessa kootaan asukkaiden mielipiteet oman asuinalueensa kehittämisestä ja ne saatetaan myös suunnittelijoiden tietoisuuteen. Ellet pääse tilaisuuteen, niin voit toimittaa mielipiteesi allekirjoittaneelle HELKAn LÄNTISTEN ykryhmän käyttöön. Helsingin läntiset kaupunginosayhdistykset (Haaga, Kaarela/ Kårböle, Konala, Lehtisaari, Malminkartano, Meilahti, Munkinseutu, Pajamäki, Pikku-Huopalahti, Pitäjänmäki, Ruskeasuo, Vähä-Meilahti) Heikki Leppänen Konala-Seura ry, pj HELKA ry hallitus ja yk-ryhmä, jäs heikki.a.leppanen@gmail.com PRISMA KAARI KANNELMÄKI UUDISTUI! RATKAISEVAN EDULLINEN prisma.? Prisma Kaari Kannelmäki on nyt entistäkin monipuolisempi ostospaikka. Tuoreet hedelmät ja vihannekset ovat saaneet lisätilaa myymälässä, ja leipien sekä erikoisoluiden valikoimiin on tullut useita herkullisia uutuuksia. Deli Kahvibaari tarjoaa vaihtoehtoja nopeaan syömiseen: runsaan aamiaisen, maittavan keittolounaan, uunituoreet leivonnaiset sekä ruokaisat patongit vaikka mukaan otettavaksi. Tule paikan päälle tutustumaan ja hyödynnä virkistävä juomaetu! Juoma kaupan päälle! (kahvi, tee tai limu 0,4 l) Voimassa to-su 17.-20.10. Tule vaikuttamaan Läntisen Helsingin tulevaan kehitykseen Patongit P t git 3 90 Yleiskaavavision esittely- ja keskustelutilaisuus Kanneltalossa 30.10.2013 klo 18.00 - 20.00. kpl Etu voimassa vain Prisma Kaari Kannelmäessä to-su 17.–20.10.2013. Läntiset kaupunginosayhdistykset , | , | , | , | , prisma.fi HELSINKI, VIIKKI | HELSINKI, ITÄKESKUS | VANTAA, KAUPPAKESKUS JUMBO | VANTAA, TIKKURILA | JÄRVENPÄÄ | HYVINKÄÄ PRISMA KAARI KANNELMÄKI • Kantelettarentie 1 • | KERAVA Avoinna ma–pe 8–21, la 8–18, su 12–18 BONUS JOPA 5 % MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % HOK-ELANTO.FI/PRISMA
• 8 16.10.2013 Kannelmäen Kauppakeskus Kaari avataan 17.lokakuuta Kannelmäen Kauppakeskus Kaari avataan ensi torstaina 17. lokakuuta. Kaari on Suomen yhdeksänneksi suurin kauppakeskus. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Kehä I:n ja Hämeenlinnan väylän varrella. Alle viiden kilometrin säteellä asuu noin 205 000 asukasta, ja Kannelmäki on pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen vilkas solmukohta. Kuva Sameli Kujala – ARVIOIMME, ETTÄ kauppakeskuksessa tulee asioimaan vuosittain noin 6,5 miljoonaa kävijää, toteaa HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi. Kaaren sisään mahtuisi kahdeksan täysimittaista jalkapallokenttää, liikeala on 46 500 neliömetriä ja kokonaispinta-ala 101 000 neliömetriä. Liiketarjonta palvelee monipuolisella kattauksella eri alojen yrityksiä – kukkakaupasta kuntosaliin ja apteekista autopesulaan. Jättimäisen Prisman lisäksi Kaaressa on noin 80 erikoisliikettä, uudenlainen Sokos-tavaratalo ja monipuolinen ravintolakylä. – Myymäläsijoittelun loogisuuteen ja käytännöllisyyteen on panostettu, samoja tuoteryhmiä tarjoavat liikkeet sijaitsevat lähekkäin. Kaaressa onnistuu nopea ja tehokas asiointi, mutta tänne saa tulla myös viettämään aikaa, kauppakeskusjohtaja Kaj Grahn sanoo. Ajanvietto onkin tehty erittäin helpoksi ja miellyttäväksi: Kaaressa on yhteensä 12 ravintolaa ja kahvilaa, joista yhdeksän kuuluu viehättävään ravintolakylään, jossa palvelevat muun muassa La Famiglia, Café Velo ja William K. HOK-Elannon ravintoloiden lisäksi kahvila- ja ravintolapalveluja tarjoavat Arnolds Bakery & Coffeeshop, Hanko Sushi ja Leonidas suklaakahvila. Uudistuneessa Prismassa avattu Deli täydentää kauppakeskuksen nopean syömisen palveluja. Muotitietoisille ja pukeutumisesta kiinnostuneille Kaari tarjoaa erinomaiset ostosmahdollisuudet. Sokos Kaari täydentää vahvoilla muoti- ja kosmetiikkabrändeillä vieressä sijaitsevan Prisman laajaa tarjontaa. Valikoima on helposti hahmotettavissa, ja tuotteiden sovittaminen on mukavaa. Sokoksen muodin merkkivalikoima on myös uudistunut. Sokoksen lisäksi kauppakeskuksessa on 12 pukeutumisen erikoisliikettä, muun muassa H&M, Esprit ja Lindex. Kaaressa on kuusi sisustamisen erikoisliikettä, tuttuja laatumerkkejä edustavat esimerkiksi Hemtex, Pentik ja VM-Carpet. Tarjontaa täydentää Prisman monipuolinen kodin osasto. Helsingin kaupungin suunnittelulautakunta on tehnyt päätöksen Kantelettarentien kehittämisestä. Pyöräilyasioita on kehitetty yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Tarjolla on pysäköintitilat 1 700 autolle, ja sähköautoille on varattu seitsemän paikkaa. Kuva Sameli Kujala Liiketarjonta aakkosjärjestyksessä Aktia, Aleksi 13, Alko, Anton&Nina/ MyDooris, Apteekki Isokannel, Arnolds Bakery & Coffeeshop, Bella Pelo, Bijou Brigitte, Bik Bok, The Body Shop, BR-Lelut, Brand City Outlet, Carlings, Carwash, Clas Ohlson, Cubus, Detailed Beauty Nails, Diacor, DNA Kauppa, Dressmann, Ecco Shop, Ekasalongit, Elisa Shopit, Esprit, Faunatar, Glitter, H&M, Hanko Sushi, Hemtex, Iloinen keittiö, Instrumentarium, Jack & Jones, Kaivokukka, Kannelmäen seurakunta, Kiinteistömaailma, Kultajousi, Kyläravintolat (Café Velo, La Famiglia, Chilitos, Wok Up, Hesburger, William K, Spaghetteria, Coffee House ja Jäätelöauto), Lahjatukku.fi, Leonidas suklaakahvila, Life, Lindex, LähiTapiola, Martin’s, Megasuutari, Mobila Electronics, Name it, Ninja, Nordea, Peltomäki Golf, Pelaamo, Pentik, Posti, Prisma, Puls & Träning / PT Kaari, Punnitse ja säästä, R-kioski, Seppälä, Silmäasema, Sokos, SOL Pesulapalvelut, Specsavers, Suomalainen Kirjakauppa, Tiger, Tiimari, Timanttiset Kulta-Aika, Top-Sport, Ur&Penn, Vero Moda, Vila, VM-Carpet Liikenteeseen erityistä huomiota JOUKKOLIIKENTEEN, jalankulun ja pyöräilyn suosio ovat kasvaneet pääkaupunkiseudun kunnissa. Tämä on huomioitu myös 17. lokakuuta Kannelmäessä avattavan Kauppakeskus Kaaren liikennejärjestelyissä. Parkkitilaa on 600 pyörälle, ja telineet on pyritty sijoittamaan luonteviin paikkoihin kolmeen ilmansuuntaan, sadekeleillä menopelejä suojaavat katokset. Kevyen liikenteen selvitystyö on tehty yhdessä Kävellen kauppaan, pyöräillen postiin -hankkeen kanssa. Paitsi pyöräillen, on Kaareen kätevä tulla myös julkisilla kulkuneuvoilla, sillä kauppakeskuksen edustalla ja Kantelettarentiellä pysähtyy kahdeksan bussilinjaa, ja kävelymatkan päässä pysähtyvät myös Kehä I:llä liikennöivät linjat. Kaaressa on huomioitu myös vähäpäästöiset autot, ja sähköautoille on omat lataus- pysäköintipaikat lähellä liukutasojen sisäänkäyntejä. Tällä hetkellä liikenne Kantelettarentiellä ruuhkautuu ajoittain viikonloppuisin ja juhlapyhien alla, eivätkä laajentuneen kauppakeskuksen kasvavat kävijämäärät tule helpottamaan tilannetta. Kantelettarentien kiertoliittymään Kaaren kohdalle saadaan lähitulevaisuudessa sutjakammat liikennejärjestelyt vapaasti oikealle kääntyvällä liittymällä ja kevyen liikenteen väylien linjauksilla. Myös bussipysäkkejä on tulossa lisää. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi toukokuun lopulla liikennesuunnitelman Kantelettarentien kehittämisestä. HOK-Elanto ja Helsingin kaupunki tutkivat tällä hetkellä yhdessä mahdollisuuksia toteutuksen nopeuttamisesta.
• 9 16.10.2013 -50% 7 LIVESHOW´TA. AVAJAIS- Reimatec-toppavaatteita -50% Grand Opening H&M Kaari 17.10. klo 10. Ole nopea! 50 ensimmäiselle 20€ H&Mlahjakortti! ANTON&NINA HENNES & MAURITZ 394 TARJOUSTA. Kaksi pizzaa mukaan yhteishintaan. La Famiglia. 20,- (25,80-32,80) KYLÄ RAVINTOLAT -50% Kaikki lasten Gore-Tex -talvikengät -20 % normaalihinnoista. Monster High -nukke. Sisältää hahmon ja vaatteet. 22,49 (44,99) Hauskat värilliset jatkojohdot avajaistarjouksena. Useita eri värejä. 9,99 (17,99) Royal Canin Medium ja Maxi -koiranruoat 10 kg säkeissä. Max. 2 säkkiä /talous. 30,90 (alk. 59,90) MARTIN’S BR-LELUT CLAS OHLSON FAUNATAR KANNELMÄKI, KAARI SU KAUPPAKESKUS KAARI AVATAAN TO TORSTAINA 17.10. KANNELMÄESSÄ Kaari on elämyksiä ja avajaistarjouksia tulvillaan. Kotimaisten erikoisliikkeiden ravintoloita eliitti, kuin ja kansainvälisten pienessä Kylässä, ihastuttavan uudenlainen SOKOS, Clas Ohlson, Prisma ja monta muuta ostosihmettä. Palveluitakin löytyy pankista parturiin ja lääkäreistä leikkipaikkaan. Kaari on siksi, LAURI NIMMARIKEIKALLA TÄHKÄ että sinun ja perheesi arki olisi mahdollisimman mutkaton. ROBIN LA KENGURUMEININKI -25% 49 ,99 599,- -50% Salomon Elios 2 ja Exit 2 -ulkoilukengät. Miesten ja naisten matalavartinen ja kevyt Gore-Tex® ulkoilukenkä metsään ja kaupunkiin. Pitävä Contagrip-pohja toimii maastossa ja kaupungilla. Kestävä ja vaimentava EVA-välipohja. 49,90 (125,-) -25% kaikista tuotteista 17.?20.10. Tarjoamme myös -50% ensimmäiselle 50 asiakkaalle! Ihanat Lina´s tyynyt (sis. sisätyynyn) -20%. Tarjous voimassa 17.?31.10. (19,50?29,50) TOP-SPORT Sony KDL46R473 LED TV. Full HD (1080p) LED-TV, jossa tarkkuuden tehostustekniikka, Motionflow XR 100 Hz ja suora LED-taustavalo. Tarjous voimassa 17.–27.10. niin kauan kuin tavaraa riittää. 599,- (899,-) JACK&JONES LYHTYTALO PRISMA 199,Erä paksuja Chic-nukkamattoja syksyn väreissä, 165x230 cm 199,- (590,-) Kaikki normaalihintaiset tuotteet –20 % to–su 17.–20.10.2013. Alennus ei koske lahjakortteja eikä kampaamo-, hoitola-, meikkaus- tai kynsistudiopalveluita. Ei voi yhdistää muihin etuihin. VM-CARPET SOKOS KAARI kauppakeskuskaari.fi
• 10 16.10.2013 Sevettijärvi ja Näätämöjoen alue Stressistä eroon patikoimalla Ota irtiotto rasittavasta ja meluisasta arjesta, jätä kaupunki taakse ja lähde nauttimaan luonnosta. Hiljaisuus ja patikointi laskevat stressitasoa, mikä on hyväksi niin sydämelle kuin koko keholle. Koilliskairan UKK-puisto on paratiisi Itä-Lapissa ja sopii sekä kokemattomille että kokemusta omaaville erämaavaeltajille. Ohessa opettaja Nina Erkikssonin päiväkirjamerkintöjä syyskuiselta vaellukselta. TI 24.9. Lento Rovaniemelle, josta jatkoimme vuokra-autolla Kiilopäähän. Illan otimme rauhallisesti. Rentouduimme Kiilopään savusaunassa ja vilvoittelimme puron kylmässä vedessä. Ulkona oli pimeä ja tuntui, että olin kertaheitolla tempaistu pois normaalista arkielämästä. Savusauna oli siis nappivalinta! KE 25.9. Runsaan aamiaisen jälkeen teimme viimeisen tarkistuksen rinkan sisältöön ja sitten vaan menoksi. Meitä odotti 15 km ”päiväkävely” upeissa maisemissa. Sää vaihteli voimakkaasti. Aloitimme vaelluksen auringonpaisteessa, joskin ilmassa oli jo saapuvan talven tuntua. Ei kauaakaan kun olimme keskellä raekuuroa, joka pian vaihtui lumisateeksi. Hetkittäin nousi ankara tuulen rymäkkä. Ensimmäisen pidemmän tauon pidimme nuotion äärellä. Oli korkea aika tankata energiavarastoja. Aterian valmistuessa nuotion loimussa olin kylmissäni. Kokenut vaeltajakumppanini ratkaisi kylmyysongelman laittamalla minut sahaamaan halkoja. Iltapäivällä saavuimme yöpaikkaamme Suomunruoktun (raken- nettu 1966) autiotupaan. Ihastuttava joki solisi edessämme. Opin ensimmäisen saamenkielisen sanan ’ruoktu’, joka tarkoittaa kotia. Etukäteen minua oli informoitu, ettei autiotuvassa tähän aikaan vuodesta välttämättä ole muita yöpyjiä lisäksemme ja ensireaktioni olikin järkytys. Pian saavuttuamme samaan tupaan ilmestyivät kanadalaissuomalaiset (äiti ja tytär) sekä heidän ihastuttava pikimusta koira, Rocky. Autiotupa oli pieni ja ajatus siitä, että joutuisin nukkumaan tuntemattoman väen kanssa samalla lavitsalla hieman ärsytti ja pelotti. Kun ilta hämärtyi tunnelma lämpeni ja vietimme iltaa nuotiolla viereisessä varaustuvassa yöpyvien retkeläisten kanssa. Simahdin jo ennen kymmentä, joka tyypilliselle iltaihmiselle oli uutta. Heräsin kolmelta yöllä ja tunsin kuinka ulkona myrskysi. TO 26.9. Aamuseitsemältä ampaisimme ylös. Tuvan lämmittänyt kamina oli yön aikana luonnollisesti hiipunut ja se oli sytytettävä uudestaan. Aamiaisemme koostui puurosta, jälkiuunileivästä, sulatejuustosta ja kahdesta kupillisesta kahvia. Tuvan kuntoon laittamisessa ja rinkan kasaamisessa kuluu yllättävän paljon aikaa ja pääsimme matkaan yhdeltätoista kosteassa tihkusateessa. Ilmassa oli seikkailun tuntua, sillä emmehän tienneet mitä päivä toisi tullessaan. Tämä voi kuulostaa hyvinkin lapselliselta, mutta näin se vain tapahtuu. Erämaa tempaa kokonaisvaltaisesti mukaansa. Mielikuvitus lähtee laukkaamaan ja tunnet olevasi hetki hetkeltä enemmän yhteydessä ympäröivään luontoon. Ilma oli raikas ja kävely tuntui helpolta 13 kg painavasta rinkasta huolimatta. Käveltyämme 8 km pidimme yli tunnin huilaus- ja ruokatauon. Vaatetukseni oli liian kevyt kylmänkosteaan ilmaan suhteutettuna. Palelin kunnes nuotion hehku lämmitti. Tunnelma ja fiilikset meillä molemmilla olivat hyvät. Ei väliä vaikka kuljimme tihkusateessa koko päivän. Maasto vaihteli paljon. Viimeiset kilometrit olivat loivaa nousua ja voimat alkoivat ehtyä. Myös hartiasärky yltyi. Saavuttuamme Tuiskukurun autiotupaan (rakennettu 1967) huomasin vaatteita vaihtaessani, että sukkani olivat läpimärät. Vaeltaessa en ollut sitä huomannut. Tänään kävelyä kertyi 15 km ja olo oli melko voimaton. Olimme nyt kävelleet 30 km. Olimme ainoat yöpyjät ja rentoutuminen olikin helppoa. Peseydyimme kaminan päällä lämmittämällämme vedellä. Minulla on ollut täällä jatkuva nälkä. Tuntuu, että ruokavarastoni ehtyvät liian kovaa vauhtia. Joudunkohan vielä kulkemaan loppumatkan nälässä! Oli todella hieno ja epätodellinen tunne istua kynttilän valossa ja katsoa ulos pilkkopimeään yöhön. Ajatukset olivat jo huomisessa. Makuupussiin lämpöön hypättyämme uni tuli hetkessä. PE 27.9. Heräsimme jälleen seitsemältä. Jatkoimme matkaa tyytyväisellä mielellä hyvin nukutun yön jälkeen. Edessä oli 8 km rupeama ja saavuimme Luirojärven rantamaisemassa sijaitsevaan Rajankämpän autiotupaan (rakennettu 1946). Syötyämme lähdimme kohti Sokostia, 718 m korkeaa Itä-Lapin korkeinta tunturia. Rinkat jätimme autiotupaan.Tunnelma oli tarunomainen. Sokostin huippu oli valloitettu juuri ennen hämärää. Viima oli kova ja olin hieman peloissani. Laskeutuessamme rakka tuli tutuksi. Rakassa laskeutuminen oli hieman vaivalloista, mutta siinä oli seikkailun tuntua. Alhaalla meitä odotti Jaurutuskuru, joka oli taianomainen näky. Tunturilta laskevassa joessa oli kymmenittäin pieniä vesiputouksia. Olisimme voineet nautiskella pidempään tästä paratiisimaisesta näystä, mutta pimeä oli saapumassa uhkaavasti eikä meillä ollut otsalamppuja mukana. Kävelyä Sokostille ja takaisin kertyi yhteensä 12 km, joten päivän kävelysaldo oli kokonaisuudessaan 22 km. Voimat eivät ehtyneet edes Sokostille kapuamisen aikana. Kroppa alkaa kaiketi sopeutua päivittäiseen vaellukseen. Majapaikkamme sijaitsee UKK:n kansallispuiston Saariselän erämaaosassa. Päivän päätteksi pääsimme nauttimaan saunasta, mikä tuntuikin suurelta palkinnolta Sokostin huiputtamisen jälkeen. LA 28.9. Aivan kuin tottumuksesta heräsimme seitsemän aikoihin. Aloitimme päivän vaelluksen joen ylityksellä jääkylmässä vedessä paljain jaloin. Taivalsimme Ampupää-tuntureiden välistä. Maisemat olivat jälleen uskomattoman upeat. Voimme vaan todeta, että Suomesta löytyy ”vuoristomaisemaa”, jos sitä haluaa löytää. Päivän aikana saimme myös ihailla koskimaisemaa.Ylitimme jopa yhden sillan. Ruoanhimoni yltyi koko ajan ja tämä hieman vaivasi mieltäni. Vain kokemuksen kautta voi ymmärtää, miten paljon energiaa vaelluksella kuluttaa. Kokeneempi vaeltajaseuralaiseni oli tämän osannut huomioida ja joutuikin nyt jakamaan omastaan. Illalla käristimme pullataikinaa, jota söin ahnaasti nälkäni sammuttamiseksi. Viimeinen ilta erämaassa tekee olon hieman haikeaksi. Emme ole lainkaan valmiita palaamaan kaupunkilaiselämään. SU 29.9. Heräsimme jo ennen seitsemää syvän unen jälkeen. Emme heränneet kertaakaan yön aikana. Heräsin naama turvoksissa. Mistäköhän tämä johtui? Viimeiset viisi päivää olen viettänyt säntillistä elämää ja olettaisihan sitä, että tämä näkyisi naamastakin. Onneksi turvotus lähti kaminan lämmössä. Jätimme aamupakkasessa jälkeemme Lankojärven autiotuvan. Eilen kävelyä kertyi 20 km ja tänään oli edessä saman verran kilometrejä. Ensimmäiset kuusi km olivat melko vaikeat, sillä jalat olivat kömpelöt yön jäljiltä. En olisi voinut uskoa, että tämä viimeinen päivä tuntureilla voisi vielä jakaa meille uutta nähtävää. Saimme kulkea lähes koko päivän auringonpaisteessa. Ilma oli keväinen ja maisema täydellinen, kun saavuimme taukopaikallemme Rautlammen päivätupaan. Teerit asuttivat mökin ympäristöä ja aurinko hehkutti loistettaan järven pinnalle. Oli loppurutistuksen aika. Kapusimme viimeisen tunturin laelle, josta pystyimme näkemään tunturit joiden suojissa olemme saaneet vaeltaa 92 km. Olen täysin myyty Koilliskairan reitille. Ja kyllä sydämeni olen antanut uudelle intohimolleni. Vaeltaminen hoitaa niin sielua kuin ruumistakin. Ajantaju häipyy ja paineet kaikkoavat. On vain yhteys luontoon ja hetkeen, jossa ilma ja maa elävät harmoniassa. Saavuimme Kiilopäähän, josta matkamme alkoi viisi päivää sitten, sekavin tuntein. Elo tuntureilla olisi voinut vielä jatkua. Toisaalta odotimme tulevaa iltaa Kakslauttasessa, josta olimme varanneet mukavan hirsimökkihuoneiston. Käytössämme oli sauna ja takka. Olimme myös varanneet viimeistä iltaa varten hieman punaviiniä. Meitä odotti mielenkiintoinen ravintolailta lappalaismiesten ja suomea taitamattoman thaimaalaisen ravintolahenkilökunnan kera. Minne olimmekaan saapuneet? Nina Eriksson http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_kansallispuisto Sevettijärvi on Helsingistä katsottuna kaukana, nimestä on tullut puhekielessä paikoin jopa periferian synonyymi. Maine ei kuitenkaan ole ansaittu ja kuvastaa enemmän etelän asukkaiden suppeaa tietämystä kuin paikan todellista luonnetta. SEVETTIJÄRVEN KYLÄ sai alkunsa kun alueelle asutettiin Petsamosta evakoidut koltat, yhteensä 51 perhettä vuonna 1949. Aluksi kylään ei ollut edes kunnollista tietä, mutta nykyisin Sevettijärvi sijaitsee tärkeän Norjaan menevän tien 971 varrella. Matkaa Norjan rajalle on hieman yli kolmekymmentä kilometriä ja Suomen puolella Inariin noin 130 km. Sijainnin merkityksen ymmärtää paremmin kun tietää, että Norjan puolella oleva Kirkenes eli suomalaisittain Kirkkoniemi on Ylälapin asukkaille saman tapainen päivämatkakohde kuin Tallinna on helsinkiläisille ja matkaa sinne on Sevettijärveltä vain hieman yli 80 km. Kirkkoniemen kauppavalikoima on alueen laajin, mistä kiitos Kuolan niemimaan suurimman kaupungin Murmanskin asukkaille, joiden suosittu ostospaikka Kirkkoniemi myös on. Sevettijärvellä asuu nykyisin noin 350 asukasta, valtaosin kolttia. Pääelinkeinoja ovat poronhoito ja kalastus. Kesäisin turismi ja sivuelinkeinona monille perinteiset käsityöt. Nähtävyyksistä kannattaa mainita kolttien perinnetalo ja sen ympäristössä oleva ulkomuseo, jossa esitellään kolttien vanhoja asumuksia. Kylän edessä olevalta järveltä toimii kaksi vesitasolentokonetta jotka lennättävät kesäisin kalastusturisteja tunturijärville. Lisäksi noin kymmenen kilometrin päässä tiestä virtaava Näätämöjoki on eräs Suomen parhaista lohijoista. Satunnaiselle kävijälle jää kuitenkin helposti käsitys, että aivan kaikkia turistien tuomia mahdollisuuksia Sevettijärvellä ei ehkä vielä ole osattu hyödyntää. Vaeltajille Metsähallitus on tehnyt alueelle merkittyjä vaellusreit- tejä, joista ehkä suosituin on suora vaellus pohjoiseen Pulmankijärvelle, pituus noin 66 km. Saamenpolku on ns. rengasreitti ja kulkee Sevettijärveltä Näätämöön ja takaisin, pituus noin 88 km. Näiden lisäksi on vielä 100 km pitkä Inarinpolku, joka päättyy Norjan puolelle. Kaikki reitit kulkevat vaihtelevassa ja paikoin vaativassa maastossa missä merkillepantavaa on vesistöjen ja erilaisten jokien ja purojen määrä. Me vaelsimme tänä kesänä osan tästä rengasreitistä siten, että Näätämöstä palasimme kyydillä takaisin Sevettijärvelle. Matkaa vaellukselle tuli tällä tavalla noin 56 km ja maastossa yövyimme kolme yötä. Sevettijärven ja Näätämöjoen välinen maasto oli reitin molemmissa päissä metsäistä ja varsinkin Sevetin päässä aika hankalakulkuista. Hyttysiä ei ollut, mutta kuivuneiden purojen ja soiden määrän perusteella tilanne voi olla sateisempana kesänä aivan erilainen. Jokien läheisyydestä päästyämme maisemat avartuivat ja Lapin tunturimaisema levittäytyi eteemme aivan kuin tunnetuimmillakin näköalareiteillä. Muita kulkijoita oli kuitenkin paljon vähemmän, joten siinä mielessä alue sopii hyvin rauhaa rakastavalle. Muut tapaamamme vaeltajat olivat yllättävän usein ulkomaalaisia, suomalaiset olivat selvä vähemmistö. Näätämöjoen ylittävät sillat olivat tukevarakenteisia riippusiltoja ja tehty alueen kalastajien elämää helpottamaan. Heitä tapasimmekin erityisesti reitin Näätämön päässä. Yhden joen ylitse jouduimme kahlaamaan, mutta sekin oli veden mataluuden ansiosta helppoa. Purot selvitimme hyppimällä. Sevettijärven pohjoispuolella avautuva Kaldoaivin erämaa-alue on tottuneiden vaeltajien suosima kohde, missä maasto on vaativaa mutta rauha taattu. Varsinkin merkittyjen reittien ulkopuolella kulkija harvoin törmää toiseen. Kalastusvälineiden mukaan otto vähänkään pidemmälle vaellukselle kannattaa. Nähtävyyksistä maisemien ja luonnon eläinten lisäksi pitää mainita erämaahan toisen maailmansodan aikana pakkolaskun tehnyt saksalainen kuljetuskone, jonka hylky on edelleen nähtävissä ja osaavan suunnistajan löydettävissä. Eero Castren
• 11 16.10.2013 Valokorttelin fuuga Matti Ahde Kellosta HANNA LINDYN (s. 1968) esikois- - sähkömiehestä parlamentaarikko,oopperamies urheilujohtaja,pelimies ja “käpälöitsijä” K öyhä lapsuus Oulun Kellossa antaa taustan koko Matti Ahteen elämäntoiminnalle. Lapsuusparven vanhimpana Matti joutui jo nuorena huolehtimaan pikkuveljistä ja -siskoista. Äiti yritti minkä jaksoi,isästä ei siihen ollut. Siitä taustasta Matti Ahteen tie suomalaisen yhteiskunnan suureksi vaikuttajaksi on aivan uskomatttoman hieno, kaikkine virheineenkin kunnioitettava. Tätä tietä kuvaa Matti Ahteen ja toimittaja Timo Hakkaraisen kirja “Matti Ahde-sähkömies”. Kirja on kirjoittajansa Matti Ahteen näköinen, hänen kertomuksensa. Ahteelle tyypilliseen tapaan turha itsekritiikki ei kirjaa vaivaa. Se on ehkä joskus muiden kirjoittajien tehtäviä. Tahtopoliitikko Matti Ahde tuli Oulusta sos.dem. kansanedustajaksi aika yllättäen vuoden 1970 vaaleissa. Nuori Oulun poika ei tyytynyt olemaan eduskunnassa hiljainen “takarivin taavi”, vaan nousi nopeasti silloin eduskunnan suurimman ryhmän, demarien, puheenjohtajaksi alle kolmekymppisenä. Se oli todellinen vaikuttajan paikka, Ahteesta tuli valtakunnantason poliitikko. Kirjan paras osa on poliittisen uran kuvaus, kuvaus eduskuntatyöstä, ministeriöistä, toisista poliitikoista, kamppailuista, juonitteluista. Ahde ei ollut koskaan mikään suuri poliittinen teoreetikko, vaan käytännön tahtopoliitikko. Hänellä oli ja on yhä synnynnäinen, ilmiömäinen kyky saada ihmiset puolelleen puhumalla, on sitten kyse yhdestä ihmisestä tai kolmestasadasta kuulijasta. Sitä sanotaan charmiksi,lumovoimaksi. Kun tämä lumovoima yhdistetään tahtoon viedä asioita eteenpäin, lävitse, saadaan tuloksia aikaan. Kirjassa on erinomainen kuvaus Matti Ahteen aikaansaannoksista Suomen ensimmäisenä ympäristöministerinä 1980-luvulla. Matin ministeriajan ansiolista ympäristöasioissa on komea: koskiensuojelulaki, harjujensuojeluohjelma, rikin ilmastoonpääsemisen puolittamisohjelma, soiden suojelualueet, ympäristölautakuntien perustaminen, jätteiden hyödyntäminen. Etelässä Mattia vielä ymmärrettiin, mutta Pohjois-Suomessa,”omalla kentällään”, Matti Ahde oli kirosana, vähän kaikkien puolueiden keskuudessa. Matti vastusti Kollajan allasta, Hailuodon siltaa, Oulujärven ylitystietä... Kirja kuvaa hyvin suomalaisten kiihkeyttä, tappouhkauksia tuli, suojelupoliisi asetti henkivartijat. Ympäristönsuojelu on Suomessa hengenvaarallista hommaa,ministerille ainakin. Tahdolla, viehätysvoimalla, poliittisella pelisilmällä Ahde ajoi vaikeat uudistukset lävitse ja säilytti vielä edustakuntapaikkansa, vaikka vastustajat muuta vannoivat ja yrittivät. “Sorsan pojat” Kirja ei kuvaa kovinkaan paljon Ahteen poliittisen uran kavereita, Paavo Väyrynen saa tietysti tölväisyn. Kalevi Sorsa oli SDP:n puoluesihteeri ja sitten puheenjohtaja,jonka siipien suojaan ui nuori demarikolmikko Ulf Sunqvist, Erkki Liikanen, Matti Ahde. Kolmikosta Matti Ahde, sähkömies, nousi kahta maisteria korkeammalle, eduskunnan puhemieheksi, tasavallan kakkoseksi. Siitä hommasta tuli Ahteen uran ensimmäiset, dramaattiset potkut. Sorsa palkitsi uskollisuuden siirtämällä Ahteen tökeröllä tavalla sivuun. Kuvaus potkuista on järkyttävyydessään vahva osoitus politiikan valtapyrkimyksistä, joissa ystävyys ei paljon paina. Oopperan lumoissa Matti Ahteen erikoisuus on ollut läpi elämän kestänyt, todellinen, kiinnostus oopperataiteeseen. Sitä on epäilty, pilkattukin, mutta kirja kertoo todellisesta harrastuksesta, joka vei poliitikon oopperan hallinnon johtopaikoille. Helsingissä Matti Ahteella ei ole patsasta, ei ehkä tulekaan, mutta pysyvä Ahteen saavu- Nordea tiedottaa Suoraveloitus poistuu - laskuttaja kertoo korvaavat vaihtoehdot SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Suomessa viimeistään 31.1.2014. Sen tilalla jatkavat e-lasku, suoramaksu ja muut laskutustavat, joita moni laskuttaja ja asiakas on jo siirtynyt käyttämään. Laskuttajat kertovat kirjeitse sinulle suoraveloituksen korvaavista vaihtoehdoista. Tutustu huolellisesti laskuttajan lähettämiin kirjeisiin. Osa laskuttajista muuttaa automaattisesti suoraveloituksen elaskuksi tai suoramaksuksi. Tämä muutos ei vaadi sinulta toimenpiteitä. Ne laskuttajat, jotka eivät muuta suoraveloituksia e-laskuiksi tai suoramaksuiksi, lähettävät jatkossa sinulle paperilaskun. Voit maksaa laskun edelleen verkkopankissa, laskunmaksuautomaatilla, maksupalvelussa tai konttorissa. Suoramaksu on tarkoitettu laskunmaksajalle, joka ei käytä verkkopankkia Osa laskuttajista muuttaa automaattisesti suoraveloituksen e-laskuksi tai suoramaksuksi. Tämä auto- ti pitkälle 1990-lukua. TUL oli Ahteen johdolla mukana perustamassa uutta urheilun keskusorganisaatiota, SLU:ta. TUL:n mukaanmeno merkitsi itsenäisen työläisurheilun loppua Suomessa,valtionapu supistui olennaisesti ja järjestön oma toiminta myös. Nykyisin TUL on pikemminkin haalistunut työläisurheilun perinneyhdistys.Oliko tämä Matti Ahteen tarkoitus,sitä kirja ei kerro ? “Käpälöintiä “ tus, komea sellainen, seisoo Töölönlahden rannalla: oopperatalo. Kuvausta oopperatalon synnystä, rahoituksesta, olisi voinut kirjassa valottaa enemmänkin. Monenlaisten erikoisten rahoituskiemuroiden kautta taloa päästiin rakentamaan. Siinä tarvittiin tahtopoliitikko-oopperamies Matti Ahdetta, jotta se talo Töölönlahden rantaan nousi. Meidän veronmaksajien iloksi tai harmiksi. Oopperan taiteilijatukijoiden voimin se talo olisi jäänyt rakentamatta. Urheilujohtaja Matti Ahde oli nuorena lupaava jalkapalloilija, koripalloilijakin Oulussa, mutta urheilumieheksi hän tuli suoraan johtajaksi. Hän tuli TUL:n puheenjohtajaksi 1978. Tehtävä oli eheyttää työväenurheilu. Työväenliikkeen rasitteena oli 1950-luvulta TUL:n hajotusjärjestöksi perustettu TUK, jäänne sos.dem.puolueen “leskisläiseltä” ajalta. Tässä tehtävässä tarvittiin Matti Ahteen puhujanlahjoja, vakuuttavuutta, suostuttelua. TUK saatiin lakkautettua kesään 1979 mennessä ja kaikki vahvimmat TUK:n seurat erosivat porvarillisesta SVUL:stä ja palasivat TUL:n riveihin. Tämä suostuttelu oli Matti Ahteen tärkein työ TUL:n puheenjohtajana,järjestöä hän joh- maattinen muutos ei vaadi sinulta toimenpiteitä. Suoramaksua käytettäessä laskuttaja lähettää ilmoituksen laskusta postitse ja pankki veloittaa laskun tililtä eräpäivänä. Käytännössä suoramaksu toimii lähes samoin kuin aiemmin käytetty suoraveloitus. Muutos uuteen palveluun tehdään automaattisesti ja maksaminen jatkuu samalta tililtä kuin aiemminkin. E-lasku on joustava tapa hoitaa maksut, kun käytät verkkopankkia Kun laskuttaja on muuttanut suoraveloituksen e-laskuksi, saat laskut kätevästi verkkopankkiisi. Laskut menevät automaattisesti maksuun ilman erillistä kuittausta. Verkkopankkiin saapuneeseen e-laskuun voit halutessasi muuttaa maksun eräpäivää, summaa tai maksutiliä. Jos haluat, saat saapuneesta e-las- Kalevi Sorsa antoi Ahteelle ensimäiset potkut, mutta toiset potkut herättivät vielä enemmän huomiota. Näiden potkujen jälkimaineesta Matti Ahde tulee kärsimään koko loppuelämänsä. Veikkaus Oy:n hallitus erotti toimitusjohtaja Ahteen nopeasti, yksimielisesti, heti. Luottamus toimitusjohtajaan oli mennyt. Johtajan väitettiin ahdistelleen naispuolisia työntekijöitään Veikkauksessa. Kirjassa Ahde vakuuttaa syyttömyyttään. Sehän on sallittua, lukijalle jää uskottavuuden ymmärtämisen taakka. Kirjassa kerrotaan paljon julkisuuden roolista Ahteiden elämässä, julkisuudesta puhuttaessa ei tule unohtaa rouva Ahdetta, Hilkkaa. Näyttävä pariskunta nautti suuresti julkisuudesta. Kerjäsikin sitä, kunnes alkoi tulla lunta tupaan. Ja julkisuuden kiroushan vain jatkuu,ainakin Hilkan osalta. Kalliolaisia Kallion kentällä, Brakulla, kaikui 1950-luvulla rusettiluisteluissa pimeässä illassa: ”aatosta jaloa ja alhaista mieltä, tunteiden paloa ja kylmyyyttä sieltä “. Sitä on ollut ja on elämä Kalliossa. Sitä on ollut myös Ahteiden elämä, kaikkinensa. Siksi he sopivat hyvin asumaan Kallioon. Kaikki, Matti, Hilkka ja lapset Tiina, Timo ja Jussi. Pekka Hurme kusta ilmoituksen sähköpostiisi. Lisätietoa e-laskun käyttöönotosta saat nordea.fi/e-lasku Kun suoraveloitus päättyy ja saat paperilaskun Laskuttajayritykset, jotka eivät siirrä suoraveloituksia automaattisesti e-laskuksi ja suoramaksuksi, toimittavat laskun muulla tavalla, esimerkiksi postitse paperilaskuna. Suoraveloituksesi päättyy kuitenkin viimeistään 31.1.2014. Voit edelleen maksaa paperilaskun verkkopankissa, laskunmaksuautomaatilla, maksupalvelussa tai konttorissa. Lisätietoja tulevista muutoksista saat nordea.fi/suoraveloitus, konttoreistamme tai soittamalla Nordea Asiakaspalveluun 0200 3000 (pvm/ mpm) joka päivä ympäri vuorokauden. runokirja Valokorttelin fuuga pohtii ihmisyyttä ja ihmisen osaa; rakkautta, olemisen keveyttä ja raskautta. Teoksen runot kertovat putoamisista, nousuista ja elämänuskosta pimeimpinäkin hetkinä. Tunne on vahva näkemisen ja kokemisen kuvissa. Osa teksteistä on lyhyitä kuvarunoja; siveltimenvetoja. Runoilijan omin sanoin suuri osa runoista on syntynyt nopeasti, ”pälkähtänyt päähän” ja jäänyt olemaan pienellä editoinnilla. Osa taas on syntynyt suoraan jostain ihmisestä, tilanteesta tai maisemasta. Avauksessa määritetään haasteeksi ”kasvattaa merta sanoiksi”. Nämä sanat ovat lyhyitä kuvia, joissa maistuu vahva lyyrinen näky. Tämä fuuga (lat. fugere) on äkillinen pakomatka lintujen lentoa syksyä siivissään. Todellinen tarttuu, mutta kylmän hautakiven varjon yli kiidetään kukkien hehkuessa. Matkataan ”yön lehdiltä valoon” ja lopulta ”kävellään sisään päivään keveyden ja keskeneräisyyksien kanssa”. Ihmisen keskeneräisyys ja ”surujen ja ilojen likimainen samanvertaisuus ajan tiimalasissa” nousevat keskiöön. Hetken Epifania piirtää oivalluksen ytimen: Asioiden paino/ vesi viiniä/ ilma leipää/ sellaista kirkkautta jossa saaret kelluvat – mutta pysähdytään myös ”Surun katedraalin” pyhässä särkymisessä. Silti ”Kultaisten verhojen takana palavat lamput ja sydämet rakkaudesta” Runokokoelma elää vahvasti ja moniäänisesti ajassaan ja ajattomuudessa. Ajatus on pakoton ja kieli on oivallisen vapaata. Lukuisat pikkurunot elävät itsenäisinä, hetkittäin jopa kokonaisuuden kustannuksella. Rohkeasti elävää Fuugaa voi suositella syvyyden näkeville eläville ja kaikille joiden uurnassa kytee valonsäde. KOMMENTTI Miksi kauppias ei auttanut? JOKIN AIKA SITTEN kävin ostoksilla Myyrmannin k-kaupassa ja sieltä tullessani istahdin käytävälle hetkeksi seuraamaan ohikulkijoita. Huomasin, että lähellä olevalla penkillä istui pariskunta, josta nainen vaikutti jollakin tavoin huonovointiselta. Äkkiä hän kuukahti penkille eikä reagoinnut herättelyistä huolimatta. Alkoholilla ei ollut osuutta. Paikalle soitettiin ambulanssi ja hätäkeskuksesta ilmoitettiin auton olevan paikalla muutamassa minuutissa. Soittajalle kerrottiin, että nainen olisi syytä nostaa lattialle lepoasentoon. Itse en selkävaivaisena pystynyt tekemään mitään, mutta kun paikalle sattunutta k-kauppias Salmista pyydettiin apuun, tämä vastasi tylysti: - En tule! Vaikea uskoa, että palveluammatissa oleva mies ei auta lähimmäistään. Selitys olisi paikallaan. Eläkkeensaaja TOIVO KOTTARAINEN Miksi sanotaan lesboa blondina? - Tuhlaukseksi. + Mitä eroa on blondilla ja tramboliinilla? - Sinä otat kengät pois ennen kuin käytät tramboliinia. + Mitä eroa on blondilla ja ’kakkosnelosella’? - Kakkosnelonen ei huokaile höytätessä. + Blondi miehelleen: - Ovatko jotkut ottamasi kuvat niin salaisia, että sinun täytyy mennä pimeään huoneeseen katselemaan niitä? + Tehtaalle oli asennettu voileipäautomaatti. Blondi laittoi vitosen automaattiin ja sai voileivän. Hän kokeili automaattia kerran toisensa jälkeen ja lopulta hänellä oli iso kasa voileipiä edessään. - Etkö aio lopettaa? työkaveri kummasteli vieressä. - Älä nyt ole hassu. Kun minulla käy tällainen säkä! + Mitä yhteistä on lemulla ja löyhkällä? - Molemmat ovat lokkaleita. + Uuno tapasi koulujuhlissa vanhan rehtorinsa ja sanoi: - Rehtori ei varmaan enää muista minua. - Kyllä vaan. Muistan sinut jo niiltä ajoilta, kun äitisi erotettiin koulusta sinun takiasi. + Kauppaopiston opettaja piti esitelmää myyntitaidosta: - Hyvä esimerkki loistavasta myyntitaidosta on - öhöm - sellainen tyttö. Hän saa täyden maksun ja silti tavaraa on vielä jäljellä. +
• 12 16.10.2013 Kirotun lastensuojelun tuska Lastensuojelun eettiset perusteet! Kolme sanaa lähteä liikkeelle pohtimaan. Huutomerkillä! O len nyt reilun kymmenen vuoden ajan hoitanut lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa Helsingin kaupungilla. Kahteen otteeseen yhteensä pariksi vuodeksi olen siirtynyt piipahtamaan Helsingin Sosiaalipäivystyksessä, kunnes olen tuntenut taas kutsumukseni takaisin alueelle peruslastensuojelutyöhön. Olen palannut perhesyiden vuoksi. Ja koska tunnen erityisesti lastensuojelun omakseni. Haluan tehdä työtä, jonka tunnen tärkeäksi ja jossa voin auttaa pienimpiä ja hädänalaisia. Olen ylpeä työstäni! Olkoonkin, että työ on raskasta, stressaavaa ja kuluttavaa – joskus jopa saastaista. Joskus tunne itseni saastaksi, rotaksi, joka tutkii toisten roskalaatikoita, syyllistää, arvostelee ja moralisoi muista ihmisiä, perheitä, joilla pitäisi olla oikeus omaan elämään. Millainen olisi lastensuojelun puolustuksen puheenvuoro. Olen kuin jakomielinen: samaa aikaa olen ylpeä työstäni, tunnen sen tärkeäksi – ja samalla sorrun aina ajoittain, toistuvasti halveksimaan omaa työtäni, epäuskooni vajoten. ”Kirottu lastensuojelu” on tietämykseni mukaan professori Erja Sauraman lanseeraama käsite, ainakin hänen toistuvasti käyttämänsä. Tunnen lastensuojelun kirouksen nahoissani. Miksi lasten suojelu on auttamista, suojaamista ja turvaamista, mutta yhtä aikaa myös rajoittamista, uhkailua ja pakkotoimenpiteitä. Miltä oma työni tuntuu asiakkaastani? En ihmettele, että niin monet vihaavat minua. Myös heitä on jo jono, jotka ovat uhanneet minut tappaa, joko suorin tai epäsuorin sanankääntein. Työni ei suinkaan ole miellyttää, vaan auttaa. Tavallaan tunnen työni houkuttimeksi, sisällöksikin sen, ettei se ole helppoa. En haluaisi tyytyä vähään ja mukavaan, vaan haluan haasteita. Kun minulta kysytään, jatkuvasti kysytään, miksi teen tätä työtä, vastaan aina: ”Helppo työ ja hyvä liksa.” Ei tarvitse enempää ryhtyä selittelemään. Lastensuojelun eettiset perusteet ovat mielestäni lastensuojelutyön selkäranka. Ja se selkäranka vääntyy ja taipuu eri suuntiin, eikä suoraa selkää ole olemassakaan. Etiikka on uskoakseni tämän työn tärkein työkalu – työn kaksihaarainen miekka, joka turvaa, mutta yhtä lailla myös lyö ja satuttaa lyöjäänsä. Koska ei ole mitään selvää oikeaa, jokainen työntekijä toivoakseni pyrkii toteuttamaan omaa eettistä oivallustaan asiakkaansa, lapsen parhaaksi. Kuitenkaan koskaan oikeaa ei ole, vaan usein pikemminkin vain sosiaalityöntekijän oma epäselvä, häilyvä käsitys oikeasta ratkaisusta. Lastensuojelun eettiset perusteet ovat asia, jota joka ikinen työviikko pähkäilen tavalla tai toisella, ja pääni tuntuu uskomattoman raskaalta. Enkä ole tässä ainoa. Talentian Etiikkaopas kuvaa, kuinka etiikka liitetään usein oikealta tuntuvaan. Mutta tunteet eivät kuitenkaan saa olla etiikan pohja. Eettiset ohjeet eivät myöskään saa olla liian yksityiskohtaiset, sillä kysymyksiä oikeasta ja väärästä joudutaan pohtimaan usein yllättävissä ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Samalla todetaan, ettei hyvä ammattietiikka tule koskaan toteutumaan niin, että eettisestä pohdinnasta voitaisiin luopua (Talentian Etiikkaopas 2005, 6). Toisaalta eettiset arvot eivät koskaan ole stabiileja, vaan ne ovat aina oman aikansa lapsia (Peltonen 2004). Lastensuojelutyössäkään ei ole mitään oikeaa ja oikeaa tapaa toimia. Tässä selittyy mielestäni myös lastensuojelun sosiaalityön raskaus. Samoin internetin Wikipedian (Wikipedia 2.4.2008) jo lyhyessä kuvauksessa mainitaan lastensuojelun olevan monitahoista ja monisisältöistä. Erja Sauraman esitelmä Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Lappeenrannassa 25.8.2004 vaikutti minuun, vaikka en ollut paikalla, vaan luin puheen internetistä. Saurama pitää jonkinlaisen lastensuojelun puolustuspuheenvuoron, jopa tuskanhuudon - tai vaiennuksen, joka alalla vallitsee. Hän nosti esiin myös kaksijakoisuuden. Saurama kuvasi puheessaan lastensuojelun ydinproblematiikan olevan juuri puuttumisessa vanhempien kasvatusoikeuteen. Samasta lähtökohdasta Saurama teki väitöskirjansa ”Vastoin vanhempien tahtoa” (Saurama 2003). Lastensuojelun sairaana piirteenä on juuri heikkojen ja pienempien hädänalaisten suojelu, mutta yhtä lailla ja samaa aikaa myös vanhempien kasvatusoikeuden kumoaminen ja perheen koskemattomuuden loukkaaminen (Saurama 2003). Huostaanoton keskeisyys rasittaa Kuten Saurama (2004) mainitsee, huostaanoton keskeisyys rasittaa keskustelua lastensuojelusta kaiken aikaa, vaikka huostaanotto itsessään on vain yksi työväline sosiaalityön valikoimassa. Olen tehnyt toistakymmentä varsinaista huostaanottoa, joista muutamat ovat olleet tahdonvastaisia, jopa riitaisia. Kiireellisiä sijoituksia olen tehnyt luultavasti yli sata. En ole kertaakaan huostaanottoa ajaessani miettinyt, miksi teen perheelle tämän niin kammottavan toimenpiteen. Pikemminkin sosiaalityöntekijän selvitystä laatiessani olen kauhistellut, miksi vasta nyt toimin ja haen lapsen huostaanottoa vasta nyt, kun niin paljon pahaa on ehtinyt tapahtua. Ainakin henkilökohtaisesti käyn kamppailuni aivan muualla. Jos lapsi pääsee hyvään rakastavaan perheeseen, voin olla kaiken jälkeen jopa tyytyväinen itseeni, valintoihini. Mutta lastensuojelulaitos ei mielestäni koskaan ole lapselle oikea paikka. Monelle lapselle oikeaa paikkaa ei olekaan. Kotiin lasta ei voi jättää, perhesijoitus ei ole mahdollinen joka lapsen oman oirehdinnan tai vanhempien uhan vuoksi. Lastenkodissa lapsi laitostuu, oppii lisää pahaa, menettää perheensä, ei ole kenenkään rakas. Omahoitaja ei voi korvata lapselle omaa isää tai äitiä. Kun alueen lastensuojelussa seu- raan perheen elämää ja arkea, kun lopulta en enää voi katsoa sormieni läpi lapsen pahoinvointia kotona, siirrän hänet muualle. Mutta voiko lapsi siellä sen paremmin? Pilaanko lapsen ja vanhempien elämän, ja aiheutan kunnalle valtavia kustannuksia? Pilaanko lapsen elämän, jos jätän hänet kotiinsa? Pilaan lapsen elämän joka tapauksessa. Ehkä se ei ole minun vikani, minusta aiheutuvaa. Vai voisinko tehdä jotakin toisin? Lastensuojelutyössä sijoitukset ovat pieni osa suurta eettistä sumopainia. Joka päivä omilla valinnoillaan, sanoillaan, suunnitelmillaan sosiaalityöntekijä ohjaa asiakasperheen tilannetta. Päätös, asiakkaan ohjaaminen voi usein olla asiakkaan oman tahdon vastainen ja tuntua julmalta vallankäytöltä. Viranomaisen tulisi jaksaa ja muistaa selittää, miksi jotakin täytyy tehdä. Väärinkäsitykset edustavat suurta osaa lastensuojelutyön vastenmielisyydessä, ja siitä, kuinka asiakas kokee, ettei häntä auteta vaan sen sijaan pikemminkin rajoitetaan ja tarkkaillaan. Että lastensuojelun sosiaalityöntekijä kieltää isäpuolta palaamasta perheen kotiin sen jälkeen, kun tämä on humalapäissään pahoinpidellyt lasten nähden äidin. Jälleen kerran. Äiti on jo antanut isäpuolelle anteeksi, mutta sosiaalityöntekijä vaatii isäpuolelta laitospäihdehoitoa ja näyttöjä kunnostautumisesta ennen kotiin paluuta. Äiti elää eri todellisuudessa kuin perheen elämään puuttunut viranomainen. Taustat ovat erilaisia. Tai kuten Fjodor Dostojevskin totesi, että onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, mutta onnettomat perheet kaikki onnettomia omalla tavallaan. Miten onnettoman perheen todellisuudentajun voi käsittää? Äiti on nähnyt perheväkivaltaa jo pikkutyttönä. Voivatko he, sosiaalityöntekijä ja äiti, sanojen kautta rakentaa sillan välilleen? Onko tämä edes mahdollista? Entä onko työntekijällä arjen kiireessä tähän aikaa, osaako hän puhua riittävän selkeästi, täytyykö juuri asiakkaan taipua, jotta ymmärryksestä voi tulla yhteinen? Työntekijä voi vaikuttaa verbaalisella ja nonverbaalisella viestinnällä. Myös viranomainen voi joskus olla väsynyt. Antaako hän ymmärtää olevansa välinpitämätön, jos haukottelee silloin, kun äiti itkee? Joskus sitä miettii omaa pahuuttaan Miten paljon minäkin omassa työssäni aiheutan tuskaa, vaikka minun kuuluisi poistaa sitä? Joskus miettii omaa pahuutta, vallankäytön halua. Osa auttamissuhteen vallasta pohjautuu yhteiskunnan rakenteellisesta määrityksestä normaaliin ja epänormaaliin. Tällöin auttamisessa on vaara sortua asiakkaan elämänvalintojen moralisointiin ja avun tarve tulee selitetyksi asiakkaan omista valinnoista, jolloin asiakkaan tilanne ja oma tulkinta voivat jäädä kohtaamatta. Ihmisestä välittäminen on auttamistyön perusedellytys. Tästä vaatimuksesta ei löydy kuitenkaan mainintaa palvelualojen ammattieettisissä ohjeissa, vaan puhutaan ihmisen kunnioittamisesta ja arvostamisesta. Edes asiakkaassa oleva paha ei saisi estää häntä saamasta apua. (Pohjola 2002, 44-60). - Me sosiaalityöntekijät emme siis toteuta uutta lastensuojelulakia, vaan rikomme sitä. Meille sosiaalityöntekijöille uusi laki edustaa hoitamattomia velvollisuuksia ja tekemättömiä töitä. On turha kuvitella muutosta ennen kuin resurssit on tarvetta vastaavia, sanoo sosiaalityöntekijä Toni Saarinen. Niin sanottu ”uusi lastensuojelulaki” astui voimaan 1.1.2008 (Lastensuojelulaki 417/2007). Sirpa Taskisen (Taskinen 2007, 7) mukaan lain muutostarpeiden taustalla olivat muun muassa ihmisoikeussopimukset, sekä pyrkimys tehostaa lapsen ja perheen oikeusturvaa. Laki oli sinänsä tervetullut uudistus. Jos edellinen lastensuojelulaki vuodelta 1983 oli höttöinen ja suurpiirteinen, uusi laki on yksityiskohtaisempi ja jäntevämpi. Lastensuojelulain uudistuksen tarkoituksena oli selkiyttää ja nykyaikaistaa lastensuojelulain säädöspohjaa, siirtää painopistettä enemmän varhaisempaan puuttumiseen ja tukeen, yhtenäistää käytäntöjä eri puolella maata sekä parantaa lasten ja perheiden osallisuutta ja oikeusturvaa (Taskinen 2007). Odotin itsekin tätä uuden lain mukana tulevaa tilannetta uteliaana ja positiivisesti siinä mielessä, että nyt lastensuojelutyö saa lisää tehoa, lisää täsmällisyyttä ja keinoja. Samalla pelkäsin uuden lain mukanaan tuomaa velvollisuuksien taakkaa, muistamisen ja osaamisen pakkoa, hallinto-oikeuden istuntoja ja vaadittavia asiakassuunnitelmia. Uuden lain piti tuoda se täsmällisyys, mihin jo vanha laki tähtäsi ja velvoitti, mutta joka jäi tekemättä. Melko nopeasti tuskakseni ja huojennuksekseni huomasin, ettei mikään muuttunut. Lastensuojelua tehdään samalla tohinalla kuin ennenkin. Kukaan ei kykene suunnitelmalliseen työhön silloin, kun perustyö on kriisien tukahduttamista ja pienten tulipalojen sammuttamista. Aina palaa jossakin, ja varhainen puuttuminen on etäinen kangastus taivaalla, poutapilvi, joka ei liekkejä sammuta. En usko, että siitä kasvaisi sadepilveä, joka kastelisi maan. Me sosiaalityöntekijät emme siis toteuta uutta lastensuojelulakia, vaan rikomme sitä. Meille so- siaalityöntekijöille uusi laki edustaa hoitamattomia velvollisuuksia ja tekemättömiä töitä. On turha kuvitella muutosta ennen kuin resurssit on tarvetta vastaavia. Olen pettynyt ja entistä varmempi siitä, ettei lastensuojelutyö koskaan ole ennalta ehkäisevää. – Se on korjaavaa työtä; epätoivoista tulipesäkkeiden sammuttelua. Huono omatunto Olen usein miettinyt, että ehkä se, ehkä juuri siinä piilee lastensuojelun sosiaalityön huono omatunto, että oma työ on niin kiireen täyttämää, epätäydellistä ja vajavaista. On vaikea haluta ja edistää oman työnsä läpinäkyvyyttä, näkyvyyttä yleensä, jos tuntee kiusallista epäonnistumisen tuntua ja häpeää, vajavaisuuden tuntua omassa työssään, tuskaa niistä tekemättömistä toimenpiteistä, päätöksistä ja asioista, joihin ei kiireen keskellä ole ehtinyt tarttua. Ja se, mihin on tarttunut, on jäänyt epätäydelliseksi hutaisuksi, puolinaiseksi ja kiireessä tehdyksi torsoksi. Lastensuojelua jäytää jatkuva, krooninen huono omatunto. Työkaverini sosiaalityöntekijät Sarianne Kuusisto ja Anneli Laurila kirjoittivat Helsingin Sanomiin lastensuojelun sosiaalityön nykytilaa koskevan mielipidekirjoituksen. Kuusisto ja Laurila totesivat, että sisällöllisesti laadukas lastensuojelutyö vaatii aikaa paneutua lasten ja perheiden tilanteisiin. Nykyisillä asiakasmäärillä ja tehtävärakenteilla tämä on täysin mahdotonta. Sosiaalityöntekijän lastensuojelutyö voi pysyä laadukkaana vain, jos sosiaalityöntekijöitä on riittävästi (Helsingin Sanomat 6.7.2007). Jäin pohtimaan lastensuojelun häpeää, kun aikanaan Helsingin yliopiston koulutuksessa VTT Elina Pekkarinen ehdotti, että järjestettäisiin moniammatillinen paneelikes- kustelu paikalla olevien eri ammattikuntien edustajien kesken. Tunsin kurkussani, että minäkö joutuisin edustamaan lastensuojelua. Paikalla oli mm. Inka Hetemäki Unicefista ja muita Lapsen oikeuksien asiantuntijoita, lasten oikeuksien puolestapuhujia. Ajattelin, että he lynkkaavat minut. Kirottu lastensuojelu, joka herättää niin paljon voimakkaita tunteita. Miten edes voisin puolustaa tätä epätäydellistä työtä? Jäin miettimään asiaa. Miten tämän työn järjetön kiire ja epätäydellisyyden tuntu aiheuttaa niin vahvan ja kroonisen huonon omatunnon työntekijässään? Ja mietin omaa työtäni. Voin perustella jokaisen päätökseni ja ratkaisuni, jotka työssäni arjessa teen. Kaikessa pyrin parhaaseeni ja siihen, mihin inhimillisessä mitassa pystyn. Minun pitäisi olla ylpeä tekemästäni työstä – jopa epäonnistumisistakin. Nekin voin perustella, myös niihin löytyy syynsä. Parhaani olen yrittänyt sillä osaamisella, joka minulla on. Ja vilpittömästi voin sanoa tekeväni sen, minkä pystyn, jotta olen ”kyllin hyvä” sosiaalityöntekijä. Minulla on vielä paljon opittavaa, ja haluan sen oppia. Olen mielestäni jopa aika hyvä lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Näillä ajatuksilla haluan myös puolustaa työtä, jota teen. Olen valmis läpinäkyvyyteen ja keskusteluun. Ja ehkäpä se onkin ainoa tapa saada parannusta tilanteeseen ja lisää resursseja tärkeään työhön. Toni Saarinen Alun perin kirjoitettu 4. huhtikuuta 2008 (päivitetty 20.9.2013) LÄHTEET: Peltonen, Irkka teoksessa Lastensuojelu tänään. Annamaija Puonti, Tuula Saarnio& Anne Hujala (toim.) (2004) Jyväskylä, Tammi. Pohjola, Anneli teoksessa Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön varjojen jäljillä. Laitinen, Merja & Hurtig, Johanna (toim.) (2002) Jyväskylä, PS-kustannus. Saurama, Erja ”Entä jos lastensuojelu puhuisi ja vaikuttaisi?” 2.4.2008 Saurama, Erja ”Vastoin vanhempien tahtoa” 2.4.2008 Talentin etiikkaopas 2005 Taskinen, Sirpa, Lastensuojelulaki 417/2007. Soveltamisopas. Vaajakoski, Gummerus Kirjapaino Oy Wikipedia 2.4.2008 http:// fi.wikipedia.org/wiki/Lastensuojelu
• 13 16.10.2013 Seppänen ruotii Nokiaa ja Wahlroosia Malminkartanossa Elop tuli, meni ja vei mukanaan. Mitä jäi jäljelle? Wahlroos tuli, otti ja pitää omanaan. Mikä mies on Nalle? EMU tuli, oli ja on olevinaan olemassa. Mitä sille tapahtuu? NÄIHIN PÄIVÄNPOLTTAVIIN ja Suomelle hyvin kohtalonomaisiin asioihin saadaan selvyyttä, kun exeuroparlamentaarikko Esko Seppänen, 67, avaa taustoja ja vastaa kysymyksiin Malminkartanon kump- panuustalossa torstaina 17.10 alkaen klo 18. Tilaisuuden järjestää Kaarelan Vasemmistoliitto. Seppänen, kauppatieteen kandidaatti, alunpitäen Yleisradion taloustoimittaja ja moninkertainen valtion tiedonjulkistamispalkinnon saaja, sitten kansanedustaja ja ääniharava EU-vaaleissa, on ollut pitkään ”huutava ääni korvessa” niin Suomen talous- kuin eu-politiikassakin. Hän on kirjoittanut lähes 30 lähinnä taloutta ja politiikkaa käsittelevää kirjaa. Uusin teos, Seppäsen yhdessä Ilkka Taipaleen kanssa toimittama Eutanasia puolesta & vastaan ilmestyi tämän vuoden alussa. Malminkartanon tilaisuuteen on tietysti vapaa pääsy, ja pullakahvitkin tarjotaan. PALVELEVA KUKK AKAUPPA Kannelmäen ostarilla Cardella K U K K A Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Avoinna ma-pe 9-18, la-su 9-16 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu Esko Seppänen on todellinen talouden ja politiikan tietopankki. Maailmannapa MAAILMANKUVAN kulttuurinen sidonnaisuus näkyy selkeästi kartanpiirtäjien kynänjäljessä. Jokaisella kulttuurilla on oma maailmannapansa. Muinaisille babylonialaisille se oli Baabelin torni, roomalaisilla Palatinuskukkulalla sijainnut uhripaikka — Mundus, juutalaisille Jerusalemin Jahven temppeli, kristityille Salomonin temppeli Jerusalemissa, arabeilla Mekan Kaababin pyhä kivi. Kiinalaiset kutsuivat Kiinaa ”Keskustan valtakunnaksi”. Intialaiset ajattelivat maailmannavan olevan Himalajan Kailash-vuori. Muinaissuomalaiset ja virolaiset uskoivat, että maasta taivaankanteen - Pohjantähteen - ulottuu pitkä naula, jonka kannattelee padan muotoista kupua, jossa tähdet kiertävät tämän akselin ympäri. Näin selittää Ari Turunen kirjassaan Maailman kuvat. Mitä kartat kertovat meistä ja muista?. (Into 2013. 143 sivua). Ensimmäisenä säilyneenä maailmankarttana pidetään babylonialaista savitaulua 600-luvulta eaa, mutta jonka mallin uskotaan olevan vanhempi mahdollisesti jo 2500 eaa. Sen keskiössä on Babylon ja Baabelin torni. Kaksoisvirran maan Eufrat joki halkaisee kartan, jossa näkyy Assyrian ohella nykyisten Armenian. Iranin, Venäjän ja Turkin raja-alueet. Ennen ajanlaskumme alkua laadittujen kreikkalaisen ja roomalaisen kartan keskiössä on vastaavasti Välimeren alueet. Arabialaisen Al-Idrisin maaailmankartassa (vuodelta 1154 jaa) maailman keskipiste on Mekka. Pohjola on tunnetun maailman äärilaidalla oleva barbaarien ja villien asuinalue. Keskiaikaisessa alttarikartassa (1250 jaa) maailma napana on Jerusalem. Kartta on koristeltu Raamatun legendoilla Eedenin puutarhasta ja Nooan arkista. Jerusalemin yläpuolella on taivas ja alapuolella Helvetti. Niilin eteläpuolelle Afrikkaan on kuvattu 14 eri hirviölajia ja pohjolaan kartan toiselle äärilaidalle on kuvattu ”epäsiistien ihmisten maa”. Villi-ihmiset skyytit elivät Kaukasuksella. Aleksanteri Suuri sulki nämä villi-ihmiset metalliportin taakse pois kristitystä maanpiiristä. Buddhalaisen maailmankuvan (1364 jaa) mukaan Himalajan Kailash-vuorelta virtaavat joet maailman neljään nurkkaan. Maailman keskus on Intia. Kiina on pieni maa kartan reunalla. Katalonialainen maailmankartta (1450 jaa) ulottuu idässä Kiinaan, lännessä Kanarian saarille, pohjoisessa Brittien saarille ja Siperiaan, etelässä Afrikan Guinealahdelle. Maailmankeskus on Jerusalem. Martin Waldseemüllerin maailmankartassa (vuodelta 1507 jaa) on ensimmäisen kerran piirretty Amerikka. Kolumbuksen ohella toisen amerikan löytäjän Americo Vespucci mukaan nimetty Mondus Novus Uusi maailma. Vaikka Waldseemüller korjasi myöhemmissä painoksissa virheensä tunnustaen Kolumbuksen var- sinaiseksi uuden mantereen löytäjäksi, nimi Amerikka jäi kuitenkin paikan nimenä karttoihin. Se oli myös ensimmäinen kartta, jossa kuvattiin maailman pallomaisuutta. Kiinalaisen maailmankuvan mukaan Kiinaa ympäröi neljä barbaarista kansaa pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä. Keskellä sijaitsee Kiina — Zhung Guo, Keskustan Valtakunta. Näissä kartoissa (1532 ja 1611 jaa) reuna-alueille on kuvattu ”Pitkäjalkaisten maa”, Pitkäkätisten maa”, Pienten ihmisten maa” ja Naisten maa”. Japanilaisille ei kelvannut kiinalainen kartta, he piirsivät oman maailmankarttansa intialaisen esikuvan mukaan, mutta siten että Japani oli keskellä ja lähes yhtä isona kuin Kiina. Brittiläisen imperiumin maailmankartassa vuodelta 1886 Lontoo on maailmannapana. Vasta vuonna 1884 kansainvälinen meridiaanikonferenssi päätti, että maailmankeskusmeridiaani oli Greenwichin observatorion kautta kulkeva linja. Sitä ennen esimerkiksi amerikkalaisissa kartoissa meridiaani piirrettiin Washingtonin Capitolin kukkulan ja Kongressin läpi. Amerikkalaisilla olivat omanlaisensa maailmankartat, jota myös kanadalaiset käyttivät, koska niissä mittasuhteet korostivat Yhdysvaltojen ja Kanadan alueet todellisuutta suurempina verrattuna muihin maihin. Näiden karttojen esikuvana on käytetty flaamilaisen Gerardus Mercatorin projektiota (1569 jaa). Se vääristää voimakkaasti maapallon napa-alueet. Kartassa Suomi on keskellä karttaa ylhäällä ja lähes yhtä suuri kuin Intia, vaikka Intia on 10 kertaa Suomea suurempi. Neuvostoliitollekin Mercatorin projektio sopi erinomaisesti. Neuvostoliitto oli yhtä suuri kuin koko muu maailman vuoden 1947 kartassa. Australian ja Uuden-Seelannin karttojen maailmankuva poikkeaa voimakkaasti Eurooppa-keskeisistä kartoista. Mercotorin projektista poikkeava Gall-Petersin maailmankartta vuodelta 1973 perustuu James Gallin vuonna 1855 suunnittelemalle projektiolle, jota tutkija Arno Peters täydensi piirtämällä valtioiden ja maanosien pinta-alat oikean kokoisina suhteessa toisiinsa. Mutta kun pallonmuotoisuus pakotettiin litteälle tasolle maanosien muodot vääristyivät. Ari Turunen toteaa, että on vaikea määritellä mikä on paras maailmankartta. ”Ei ole olemassa maailman keskuksia ja reuna-alueita. Kyse on aina näkökulmasta. Ja siitä minkälaisen näkökulman haluaa omaan maailmankuvaansa ottaa”. Maailman maat ja liput Edelliseen sopii hyvin jatkoksi Kimmo Kiljusen laaja tutkielma MAAILMAN MAAT, liput ja historia. Into 2013. 734 sivua. Yhdistyneiden kansakuntien — YK:n jäsenmäärä on tällä hetkellä 193 itsenäistä valtiota, kun Kansainliiton jäsenmäärä oli korkeimmillaan 58 vuonna 1935. Tämä on seurausta valtiollisista ja kansallisista muutoksista. Historian käännekohtia olivat erityisesti vuodet 1815, 1848, 1918, 1945, 1946 ja 1991. Sotien ja sisäisten muutosten jälkiseurauksena useita maita itsenäistyi. Imperialistinen siirtomaajärjestelmä romahti ja sisäisten ja kansallisten ristiriitojen seurauksena syntyi uusia itsenäisiä maita. Valtion virallisena symbolina käytetään lippua. Monet valtiot ovat historiansa aikana vaihtaneet poliittisista ja muista syistä lippuaan useitakin kertoja. Niinpä Kimmo Kiljunen on koonnut kirjaansa tiedot yhteensä 1150 valtiollisesta lipusta. Luvussa ovat mukana myös YK:hon kuulumattomia itsenäisiksi ,julistautuneitten maiden liput sekä erikseen Vatikaanivaltio ja pohjoismaiset itsehallinnolliset alueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti ja myös osin kansainvälisesti tunnustetut Kosovo, Länsi-Sahara, Palestiina, Puerto Rigo, Taiwan sekä Georgiasta irrottautuneet Abhasia ja Etelä-Ossetia. Sen sijaan osavaltioiden lippuja ei ole esitelty. Lippujen esittelyn lisäksi jokaisesta valtiosta on myös lyhyt katsaus maan historiaan ja perusluvut mm. asukasmäärästä, pinta-alasta, väestön kasvusta bruttokansantuotteesta, (BKT per capita), elinajan odote, lukutaito sekä päävientituotteet, pääkielet ja pääuskonnot. Kirjan lopussa on vielä 60 kysymyksen tietovisailupaketti, jolla voi mitata ystävien seurassa maailman maiden tuntemistasoa. Kaiken kaikkiaan kirja on erinomaisen mittava tietopaketti tämän hetken maailman valtioiden historiaan ja nykyisiin ongelmiin. Tekijä Kimmo Kiljunen on valtiotieteen tohtori ja kehitystutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on pitkäaikainen kansanedustaja ja nykyisin ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja. Oiva Björkbacka Avajaistarjous: saat 30 % alennusta ostaessasi 10 kerran hoitosarjakortin. Tarjous voimassa marraskuun loppuun. Kauneushoitola KauneusPopUp on avattu Prohiuksen yhteydessä Kannelmäessä Klaneettitie 4. Avoinna sopimuksen mukaan iltaisin ja viikonloppuisin. Tervetuloa rentoutumaan! Kosmetologi Heidi Törnqvist Puh. 045-1649638, facebook: KauneusPopUp Seurustelu- ja ruokaravintola. A-oikeudet. Puustellinpolku 8, Malminkartano, p. 507 2415 Avoinna ma-to 10-23, pe 10-02, la 12-02, su 12-23 • Lounas arkisin klo 10.30-15.00 • Keittiö avoinna joka päivä klo 22 asti. • Uutuutena myös intialainen menu! • La 19.10. Terassikauden päättäjäiset - Karaoke-ilta • Marraskuussa tulossa naamiaiset VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista.
• 14 16.10.2013 Terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Elokuvia ja näyttelyitä K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Kauppakeskus Kaari avautuu! Tervetuloa uudistuneeseen apteekkiin. Apteekin avajaistarjoukset voimassa 17.-31.10.2013. Bonusapteekkien syystarjoukset voimassa 1.10.-30.11.2013. Tutustu tarjouksiin apteekilla tai kotisivuillamme www.isokannel.fi. Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, ma-pe 9-21, la 9-18, su 12-18 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Paikallista palvelua - meillä olet hyvissä käsissä - SUOMALAISET OVAT varauksellisia, kun suositellaan henkilödokumenttielokuvaa katsottavaksi. Syynä on esim. niin elokuvateattereissa tuoreeltaan ja sittemmin tv-kanavilla markkinoitu sekä rummutettu Armi Kuusela-jumalointi, mitä vouhotusta on jatkunut siis yli 61 vuotta. Lukion ensivuoden oppilaasta muka maailmankauneimmaksi ja koko ihmiskunnan ikoniksi, yms. Todellisuudessahan Armi Kuusela voitti 1952 sääntövilpillä ja vain ennen kaikkea Suomen ollessa tuolloin mitä tiukimmin CCCP:n puristuksessa ja sitten kyseessä oli olympiakisamaan Universum-ehdokastyttö, niin asia kaikki säröt oli syytä parhaiten ”lakaista maton alle” ja rustata missisäännöt niin selkeäksi, ettei uutta sotkua syntyisi. Tämä johdatus siksi, että nyt elokuvateatterissa pyörii noin 70:nä kopiona puhdas henkilödokumenttielokuva nimellä ”SEL8NNNE”. Elokuva on niin luonteva, rehellinen, ihmisläheinen ja ennen kaikkea perhekuvaus, että täytyy onnitella ohjaajaa Jukka-Pekka Siiliä (kuvassamme,alempi) sekä tuottajaa Marko Tattia filmiesityksestä, missä katsoja melkein unohtaa istuvansa teatterissa, sillä niin aito on tunnelma. Ja kertomus tosielämästä. Peittelemättä että kaunistelematta mitään. Kiitos kuuluu myös SF Film Finlandille. (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ HOITOJA HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 dy Diana Spencer (19 v.). Puhuttiin taas kerran vuosisadan häistä, joita seurasi eri maissa yht. 750 miljoonaa tv-katselijaa! Ennen pitkää paljastui, että Charles katseli muita naisia, eikä Dianakaan jättänyt huomaamatta ympärillään parveilevia vip-miehiä. Lopulta monien vuosien julkisuuskohujen jälkeen aviopari päättää 9.12.1992 erota. Kun homma ei kuitenkaan etene, niin kuningataräiti Elisabet II pakottaa joulukuussa 1995 avioparin lailliseen eroon. Mikä toteutui 28.8.1996. Uudet valinnat ovat helpompia! Kukapa ei sitten muistaisi, että Diana kuolee liikenneonnettomuudessa varhain aamulla 31.8.1997 Pariisissa. Brittilehdet olivat jo vuosia puhuneet Dianan useista kavaljeereista ja kuolonkolarissa oli mukana egyptiläinen miljonääri Dodi al Fayed, jonka Diana oli tavannut jo 1986 poolo-ottelussa Englannissa. Nyt Dodi (42 v.) oli kutsunut Dianan luksusjahdilleen 14.7.1997 Ranskan Rivieralle pieneen kylpyläkaupunkiin St. Tropez´iin. Purrella oltiin viisi vuorokautta! Ja siellä Dianan järjestämänä lehti-ihminen sai otetuksi julkistetun suutelukuvan, mikä kuului juoneen. Mutta Dianan oikea rakkauskohde olikin kuuluisa pakistanilainen lääkäri Hasnat Khan, jonka Diana oli tavannut Lontoossa syyskuussa 1995. Pian Hasnat Khan olikin sitten esitellyt tulevan vaimonsa Dianan yläluokan perheelleen Pakistanin Lahoressa. Kun Gummerus Kustannus piti lehdistöinfon Helsingissä 26.9, niin silloin esiteltiin brittiläisen dokumentaristin ja kirjailijan KATE SNELL´n uutuuskirja ”Diana - Prinsessan viimeinen rakkaus” (sivuja 250 ja runsas kuvitus). Kaikki edellä lyhyesti kerrottuna, mitä kaikkea Snellin teos sisältää. Toki siinä on myös lyhyesti Charlesin ja Dianan nuoruustaustatkin, mutta päivätarkka kuvaus koskee Dianan elämän kahta viimeistä vuotta. Teokseen on haastateltu lukuisia myötäeläneitä. Eikä tässä kaikki. Samalla esiteltiin uutuuselokuva, mikä on tehty kirjan pohjalta. Käsikirjoitus on kuitenkin Stephen Jeffreys´n, mutta juuri e.m. kirjan pohjalta. Walesin prinsessaa esittää Naomi Watts. Miss Watts on hämmästyttävän yhdennäköinen oikean roolihenkilön kanssa! Diana-elokuvan ensi-ilta on marraskuun 8:s päivä. Filmin nimessä keskellä 8 tarkoittaa Teemu Selänteen pelaajanumeroa, mikä on ollut hauska oivallus! Sitä on täytynyt olla JP Siilillä muutoinkin ja ohjaaja onkin myöntänyt että ennakkovalmistelut olivat laajat kuin elementtitalon valmistamisessa. Kaikki tarvittavat laskelmat ja piirrokset pitää olla valmiina selvillä ennen filmauksen alkua. Ja työn edistyessä vielä työpaikalla (filmauksessa) kaikki viimeistellään ja niiden on oltava toimivia että silmää miellyttäviä. Näillä suosituksilla siis huoleti voitte tutustua Suomen kaikkien aikojen parhaaseen jääkiekkoilijaan, tämän omaisiin, pelitovereihin NHL:ää myöten sekä jopa suurkatsomoiden yleisöön. Heinäkuun 29. pnä 1981 Lontoossa St. Paulin katedraalissa vihitään 2300:n kutsuvieraan läsnä ollessa Britannian kruununperillinen, Walesin prinssi Charles (32 v.) ja la- Eikä tässä kaikki. Samalla esiteltiin uutuuselokuva, mikä on tehty kirjan pohjalta. Käsikirjoitus on kuitenkin Stephen Jeffreys´n, mutta juuri e.m. kirjan pohjalta. Walesin prinsessaa esittää Naomi Watts. Miss Watts on hämmästyttävän yhdennäköinen oikean roolihenkilön kanssa! Diana-elokuvan ensi-ilta on marraskuun 8:s päivä. Helsingin Taidemuseon syyskausi avattiin 13.9. Tennispalatsissa kahdella näyttelyllä, joilla molemmilla valtakunnallistakin kantavuutta. Nämä ovat avoinna 17.11.2013 asti. Yläkerrassa on Timo Heinon (s. 1952) kattavat tilateokset ja materiaalikollaasit ja tuloksena on moniulotteinen, merkityksiä risteilevä kokonaisuus. Missä päälinjan sanoma kuitenkin toistuu. Kattava yläsalin kattaus käsittää Timo Heinon tuotantoa vuodesta 1990 tähän päivään asti. Heino ikäänkuin törmäyttää teoksissaan esineitä ja materiaaleja yllättäviksi yhdistelmiksi. Tuntemuksina saattavat olla kumi, metalli, pöly tai sileys! Kyseessä on erilaisuuksien maailma. Mikä taas todistaa, että maailma rakentuu monimutkaisuuksista ja monitulkinnaisista elementeistä. Helsingissä voi joukkoliikenteen käyttäjä törmätä Heinon töihin, sillä niitä on metroasemilla Rastilassa että Kampissa. Näyttelyn teoksen on koonnut va. indententti Mikko Oranen, itsekin tunnustettu taiteilija. Näyttelyn tukijoita ovat olleet mm. Suomen Kulttuurirahasto ja HOKElanto. Koostekirja on myynnissä näyttelymyymälässä Kuvassamme va. taidemuseonjohtaja Erja Pusa esittelemässä ja lehdistönkin kysymyksiin vastasi Timo Heino. Kuvat: Pentti Runstén. Näyttelyssä on mukana 13 taiteilijaa ja näistä arvostetun hollantilaisen Folkert de Jongin maalauksellistenveistosten kaihomieliset sirkustaiteilijat viittaavat vakuuttavasti taidehistoriaan. Varhaisempia, modernistisiä sirkusnäkyjä edustavat Birger Carlstedtin 1930-luvulla maalaamat värikylläiset ja eksoottiset teokset. Näyttelyn kävijä kokee aidosti tulleen sirkukseen, missä vielä aidosti maskeeratut oppaat ovat läsnä. Pettyä ei voi, sillä tilat tulvivat klovnihahmoja, taikureita, jne. Etteivät vain surumieliset sävyt korostuisi? Teoksia on siis myös Alice Karalta, Sampsa Sarparannalta, Outi Heiskaselta, Pekka Jylhältä, Mikko Kuoringilta, Janne Kärkkäiseltä, Satu Rautiaiselta ja Radoslaw Gryta´ta. Kaksi erikoista videoinstallaatiota on: toinen on Marjo Levlin´ltä kooste suomalaisesta taikuriperinteen mestarista, Valkoisesta sheikistä ja toinen on Kalle Nio´n elokuvatutkimusinstallaatio Bardo. Näyttelyn yhteydessä on toimintahuone yleisölle, missä on mahdollista harjoitella omia sirkustaitoja ja muuntautua useista hahmoista vaikkapa klovniksi tai taikuriksi. Kuvamme on Harlekiini v. 1927 ja tekijä on André Lhoter Taidemuseon tietopankki yleisölle on: www.helsingintaidemuseo.fi Pekka Vanhala Kaarelaseuraa tukevat: Kaarela-Seuran yhteisö-/tukijäseniksi ovat liittyneet Kannelmäen Srk Heka-Kannelmäki Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: Alasaliin on koottu näyttely ”Sirkustarinoista”. Sirkuksen värikäs estetiikka ja voimakas vertauskuvallisuus ovat inspiroineet kuvataiteilijoita kautta aikojen. Tennispalatsiin on koottu teoksia, joissa on aistittavissa sirkuksen taianomaista tunnelmaa. Näyttelyn maalaukset, veistokset ja videoinstallaatiot välittävät koskettavia tarinoita ja teostenpäähenkilöt sisältävät enemmän merkityksiä kuin päältä päin näyttää. Kukapa ei tietäisi, että sirkuselämä on jatkuvaa muuttamista ja sirkusseurueen aineellisesti ehkä köyhä mutta vapaudessaan tavoittelemisen arvoinen elämä on mahdollistanut suurten tunteiden sekä inhimillisyyden puolien kuvaamisen. Kukkakauppa Cardella Parturi-kampaamo Hiuspaja Ravintola Villihanhi Kannel Café Pallogrilli Vastaukset tusina-aivoille 1. Poika, asu 2. Sähkösanoma 3. Pytty, tiinu, puollo 4. Haista 5. Pieni, hintelä 6. Karamelli 7. Ruho, nurmikko 8. Kellari 9. Takaa-ajaja, kiiinniottaja 10. Puskuri 11. 20 penniä 12. Kipeä, sairas
• 15 16.10.2013 KauneusPopUp tajoaa rentoutusta ja hemmottelua KOSMETOLOGI Heidi Törnqvist (31) on avannut Prohiuksen yhteyteen Kannelmäessä Klaneettitie 4.KauneusPopUp kauneushoitolan. Lassilassa asuva ja vastikään kosmetologiksi valmistunut Heidi kertoo yrityksen olevan hänen ensimmäisensä. Myös tradenomiksi valmistunut yrittäjä sanoo kiinnostuneensa kauneudenhoidsta sen jälkeen, kun huomasi muiden palveluja käyttäessään, pystyvänsä myös itse toteuttamaan itseään tällä alalla. Konttorihomissa leipätyönsä tehnyt Heidi nauttii siitä, että voi tarjota ihmisille paikan, mihin on mukava tulla ja missä on hyvä tunnelma. - Ihmiset tarvitsevat kiireisen työpäivän jälkeen rentoutusta ja hemmottelua. He tarvitsevat hetken omaa aikaa, Heidi toteaa. Kauneushoitola KauneusPopUpissa on tarjolla kauneudenhoidon vaihtoehdot: hieronta, kasvohoidot, jalkahoidot, manikyyri, ripsien pidennykset, kestovärjäykset ym. Avajaistarjouksena on kymmenen kerran hoitosarjakortilla 30 % alennus. HAAGA-KAARELAN VARHAISKASVATUSALUEEN INFOPÄIVÄ tiistaina 22.10.2013 klo 14 - 18, päiväkoti Kylätie, Kylätie 5/Steniuksentie16, 00320 Helsinki Tervetuloa! • tutustumaan varhaiskasvatusalueen palveluihin Haagassa, Kannelmäessä, Malminkartanossa, Hakuninmaalla ja Maununnevalla - päiväkotitoiminta - perhepäivähoito - leikkipuistotoiminta - kerhotoiminta Paikalla on myös alueen yksityisten ja ostopalvelupäiväkotien edustajia: • Les Galopins, suomalais-rans- kalainen päiväkoti Kannelmäessä (klo 17 - 18) • Kalinka, suomalais-venäläinen päiväkoti Maununnevalla • Inspira, Luovan toiminnan tuki ry:n päiväkoti Etelä-Haagassa • Mammolina, montessoripäiväkoti Malminkartanossa Alueella on lisäksi yksityiset päiväkodit The Little English Kindergarten Huopalahdessa ja Luova Lapsi Kannelmäessä. JUMALANPALVELUSELÄMÄÄ KANNELMÄEN KIRKOSSA: • MUKSUKIRKKO ke 23.10. klo 10. Kirkkohetki perheen pienimmillekin. Mahdollisuus ehtoolliseen. • LUOTTAMUKSEN MESSU ke 23.10. klo 19. Tunnelmallinen Taizé-laulujen messu. Saarnan tilalla n. 10 min. hiljaisuutta. • PERHEMESSU su 3.11. klo 10. Vietämme perheen sunnuntaita. Lapsikuoro Kannelkellot laulaa. Kirkkokahvit ja –mehut. • KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 29.10. klo 9.15 (huom. aika) kirkon kappelissa ehtoollinen ja sen jälkeen aamiainen (hinta 1 €) seurakuntasalissa. LAPSILLE JA PERHEILLE: • LASTENLEIRI KORPIRAUHASSA alaasteikäisille 8.–10.11. Kivaa ohjelmaa, mm. leirimummon satuhetkiä. 35 e, sisaralennus myönnetään. Ilm. alkaa 16.10. klo 18 www.mestat.fi/mestat/kannelmaki/tytot-ja-pojat. Muista henkilötunnus! • PERHEIDEN TOIMINTAILLAT maanantaisin klo 17.30–19 Jennyssä. Leffoja, kokkausta, retkiä. Tarjolla iltapalaa. Tied. lastenohjaaja Sanna Lång, p. 09 2340 3861 • TENAVATUOKIOT 2,5 v. täyttäneille lapsille Paikassa (Kauppakeskus Kaari, -1. krs) keskiviikkoisin klo 14–15 ja klo 16.30–17.30. • tule kysymään palveluista ja niihin hakemisesta • ja kerro meille ajatuksiasi varhaiskasvatuksesta! Paikalla kertomassa ja vastaamassa päiväkodin johtajia, perhepäivähoidon ohjaaja, johtavat leikkipuisto-ohjaajat ja varhaiskasvatusalueen päällikkö. Raila Tiainen-Ala-Maunus varhaiskasvatusalueen päällikkö Laulava Lavilogi kertoo Veikko Lavin elämästä - KOKO KANSAN TUNTEMA Veikko ‘Vepa’ Lavi oli 1950-luvulla kuplettilaulaja. 1970-luvulla hänestä kehkeytyi laulava sosiaalipolitiikko ja 1980-luvulla hän rupesi tekemään lauluja sodasta, mikä oli virhe. Vaikka joukossa oli muutamia hyviäkin lauluja, kuten ‘Evakon laulu’, yritys rauhanapostoliksi epäonnistui ja se oli Vepalle suuri pettymys. Kansa ei yksinkertaisesti vain ottanut vastaan näitä lauluja. ‘Lavilogi’ Matti Halmeaho tarinoi ja lauleli kirjastaan ‘Laulajan testamentti’ Uudenmaan Kirjoittajien kirjakahvilassa Työväen kirjastossa viime viikolla 9.10. Vuonna 2012 häneltä ilmestyi Art Housen kustantamana kirjan ensimmäinen osa Kun suksi ei luista. Hiljan ilmestynyt elämäkerran toinen osa kertoo Veikko Lavin taiteilijavuosista 1950-1996, kun hänestä tuli jo nimekäs taiteilija. Toivo Veikka ‘Vepa’ Lavin elämän ensipuolisko oli turvallista lapsuutta uskonnollisessa kodissa, poukkoilevaa koulunkäyntiä, urheilun intohimoa, tyttöjen hurmaamista, hummailua, putkareissuja, ‘sankaripinnarin’ sodankäyntiä, pätkätöitä, näyttelemisen, kirjoittelun ja lauluntekijän taitojen harjoittelua. Halmeaho kertoo Lavin nuoruuden olleen toiveiden ja tappioiden, herkkyyden ja hurjuuden, epävarmuuden ja uhoilun vuorottelua. Nuoren Lavin suksi ei aina luistanut, ei varsinkaan niillä elämän laduilla, joilla sen olisi pitänyt luistaa. Vepa sai boheemin, sopeutumattoman, lintsaajan ja laiskottelijan maineen. Näistä nuoruusvuosistaan hän teki myöhemmin monet laulunsa. Lavin menestys laulajana ja laulujensa levyttäjänä alkoi 1950-luvun alussa, ja ensimmäinen menstyskausi kesti muutaman vuoden. Vuonna 1952 myydyin kotimainen iskelmä oli Lavin ‘Kotkan Kerttu’. Tunnin toiminnallinen parkki lapselle, aikuiselle omaa aikaa ostoksille. Tied. Marjo Visa, p. 09 2340 3803. RYHMIÄ JA TAPAHTUMIA: • SURURYHMÄ seurakuntakeskuksen tiloissa ti 29.10., to 7.11., ma 25.11., ke 11.12. ja ti 7.1.2014 klo 18. Tied. ja ilm. pastorit Olavi Hatakka, p. 2340 3825 ja Nina Rajamäki, p. 2340 3823. • MIEHILLE SANAN JA KUNTOILUN ILLAT tiistaisin klo 18 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Keskustellaan päivän aiheista Raamatun pohjalta ja klo 19 lähdetään lenkille kävellen tai pyöräillen. Ryhmä on avoin kaikenikäisille miehille. Vetäjänä Matti Turunen. • ILTA KANNELMÄEN KIRJASTOSSA to 31.10. klo 18. Elämän ja kuoleman kuvia Saima Harmajan matkassa. Saima Harmajan 100-vuotisjuhlavuonna hänen henkilönsä ja tuotantonsa äärellä kirjastosta Maarit Levänen ja Leena Paunamo, seurakunnasta Anne Myllylä ja Aili Raitavuo. Runoja tulkitsee Riitta Tiensuu. Os. Klaneettitie 5. • SANAN JA RUKOUKSEN ILTA su 3.11. klo 17 kirkon kappelissa. Aili Raitavuo, Kari Härkönen. Seurakuntalaisen puheenvuoro ja laulua. Puolestasi rukoillaan. Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Tanotorvi Facebookissa! www.facebook.com /Tanotorvi Osallistu ja vaikuta! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. aalipoliitikkona’ ja kehittyi 1980-luvulla sodista kertovaksi ‘laulavaksi rauhanapostoliksi’. Lavi jatkoi laulujen tekemistä ja esittämistä yli 80-vuotiaaksi, aina 1990-luvulle asti. Hänestä tuli seitsemänkymppisenä romaanikirjailija, ja hän kirjoitti pitkään myös lehtipakinoita, joita kertyi uran aikana satoja. Kaikkiaan Lavilla on 350 laulua. Lavilogi Halmeahon kirja perustuu Lavin, hänen lähipiirinsä ja satojen muiden hänet tunteneiden haastatteluihin sekä laajaan dokumenttiaineistoon. Halmeaho tunsi Veikko Lavin läheisesti ja löysi Lavin lau- Lavilogi Matti Halmeaho laulaakin kuin Veikko Lavi. Pian Vepa kuitenkin lopetti kokonaan laulamisen ja vasta 15 vuoden jälkeen hän teki toisen tulemisensa, kun Pekka Gronow löysi hänet vuonna 1968 radio-ohjelmaansa ‘Rellun laulu’. Palatessaan estradeille hänellä oli tarjottavanaan suomalaisille uudenlaisiakin lauluja; ne kertoivat historiasta ja yhteiskunnan ongelmista huumoria silti unohtamatta. Lavi teki comebackinsa ‘laulavana sosli- lut jo 1960-luvulla, kävi keikoilla, soitti Lavi-kasetit puhki ja ryhtyi tutkimaan Lavin elämää yli 20 vuotta sitten. Työssään lavilogi Matti Halmeaho on onnistunut erinomaisesti ja hänen kirjansa ovat mielenkiintoista ja hienosti aikaansa peilaavaa luettavaa. Kari Varvikko PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-16 Puh. 045-2765888 Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti! Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute
• Hyvät neuvot ovat kalliit, mutta Omalta Välittäjältäsi saat ne ilmaiseksi. Kun olet vaihtamassa kotia, ota avuksesi Oma Välittäjä. Häneltä saat monia kullanarvoisia vinkkejä. Hän myös opastaa ja valvoo etujasi asuntokaupan kaikissa vaiheissa. Oman Välittäjän löydät asuntomyymälästämme tai kiinteistomaailma.?/oma Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga LHK-Invest Oy Kauppalantie 24, 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Pekka Korhonen 050 401 8778 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Suvi Vauramo 050 380 9930 Seija Lammi 044 731 6000 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Monica Sjö 044 740 4466 Sari Lindroos 044 747 0022 Simo Lehtonen 050 595 2625 Heikki Liinpää 050 593 7777 Jarmo Kettunen 050 564 3388 Konala Länsi-Helsingin Huoneistot Oy Ristikko, Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki Puh. 010 622 4555 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 €/puh + 0,059 €/min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 € + 0,169 €/min. Marika Jääskeläinen 044 731 6060 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 € + 4, % velattomasta kauppahinnasta DVLDNLUMDNXOXW 0LQLPLpalkkio 00 € +LQQDW VLVÀOWÀYÀW DOY Q www.kiinteistomaailma.fi