TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 01/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 18 Amisuudistus kaipaa korjausta 28 Tuulilaseja tarkkuudella 36 Taidonnäyte: Pelastautumispuku 50 Ekeri satsar på egen produktion 56 Käsitöiden tuhattaituri 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten MITÄ TEHDÄ MUOVILLE Tekijä_2019_01_kansiarkki.indd 1 7.1.2019 15.55
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu on torstaisin suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? eAsiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K E S K U S TO IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 Tekijä_2019_01_kansiarkki.indd 2 7.1.2019 15.55
KANNEN KELTAISET RAKEET OVAT MUOVIN VALMISTUKSESSA KÄYTETTYÄ VÄRIPIGMENTTIÄ. 1/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 28 PUHTAUS ON PUOLI TUULILASIA Pilkingtonin Laitilan tehtaalla tuulilasin valmistus on tarkkaa ja puhdasta työtä. Työntekijöiden valttina ovat vuosi kymmenten aikana kertynyt osaaminen ja pienten sarjojen käsityöläisyys. ? Marjut Koskinen siirtää tuulilasia Pilkingtonin Laitilan tehtaalla. 20 AMMATTIKOULUTUKSEN UUDISTUS TAKELTELEE Ammatillisen koulutuksen uudistus on tavoitteiltaan hyvä, mutta tavoitteeseen on matkaa. Opiskelijoita ei saa jättää yksin. 6 MUOVISTA TULI AIKAMME KYSYMYS KANSI Muovi on halpaa, kevyttä ja helposti muokattavaa. Siksi sitä käytetään kaikkialla, ja siksi siitä on muodostunut myös iso jäteongelma. Tekijä otti selvää muovista ja kävi kysymässä, mitä muovista ajattelevat sitä työstävät liiton jäsenet. Tekijä_2019_01_sisus.indd 3 8.1.2019 15.01
4 Tekijä 1/2019 ? HARRASTAJA Memmu Tammiluoma innostui käsitöistä jo lapsena. Aikuisena tuhattaiturilta luontuu moni kuviosukista villashaalien kautta paperilintuihin. ? TAIDONNÄYTE Voiko ”henkivakuutukseksi” kutsutussa pelastautumispuvussa viettää tunnin jäähileisessä vedessä? Tarja Lehtinen testasi. ? TYÖYMPÄRISTÖ Kaipaatko jo eläkkeelle? Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voivat hakea 61 vuotta täyttäneet. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 NÄKIJÄ Lääketieteen tohtori Helena Miranda 17 VIERAILIJA Sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz 22 VÄITTÄJÄT Jari Sirviö vs. Panu Kunttu 24 KEKSINTÖ Miten varastoida uusiutuvaa energiaa? 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TAIDONNÄYTE Pelastautumispuku 40 TYÖYMPÄRISTÖ Pitäisikö työehtosopimuksessa olla pakkasraja? 50 Släpvagnstillverkaren nyanställer och bygger ut LIITOSSA 42 Komennustyön ehdot kannattaa sopia etukäteen 45 TOIMIJA Pääluottamusmies Sami Heikkinen 47 OIVALTAJA Pääluottamusmies Ville Kivimäki 48 MAAILMA Argentiinan Fordin kaappauksista tuomioita 49 Lyhyet 54 Työttömyyskassa VAPAALLA 56 HARRASTAJA Käsityöharrastaja Memmu Tammiluoma 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 13.2. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Emmi Mäkinen emmi.makinen @teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Jäsenetu joka kannattaa hyödyntää s. 44 Tekijä_2019_01_sisus.indd 4 9.1.2019 8.53
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija MIRJA SUHONEN ”Murikka-opistolla järjestetään tänäkin vuonna kursseja luottamusmiehelle tärkeistä asioista. Etenkin luottamusmiehen peruskurssit jatkokursseineen, yhteensä kolme viikkoa, on hyvä käydä. Joillain työpaikoilla suhtaudutaan skeptisesti opiskelun tarpeeseen, mutta entäpä jos yrityksen taseeseen kirjattaisiin sekä ammatilliset että yhteistoiminnan edistämiseen liittyvät opinnot yhtiön pääomaksi. Ymmärrettäisiinkö tällä tavoin paremmin, mikä merkitys on osaavalla luottamusmiehellä?” 1/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.1.2019 Kestävä kehitys on osiensa summa PETTERI RAITO Päätoimittaja S uomi on pieni osa kansainvälistä kokonaisuutta, mutta kestävästä kehityksestä puhuttaessa sillä ei ole varaa vetäytyä suhteellisen pienuuden suojiin ja väittää, että sen toimenpiteillä ei ole merkitystä. Kyllä on. Ennen muuta itsemme kannalta elämän laatua ajatellen, mutta myös laajemmin tarkasteltuna. Vastuunkantajan roolin ottaminen sisältää merkittäviä rajat ylittävän kanssakäymisen mahdollisuuksia esimerkiksi talouden, politiikan, kulttuurin, tieteen ja koulutuksen saroilla. Kestävän kehityksen kova ydin on ympäristökysymyksissä. Ilman puhdasta ilmaa ja vettä me emme selviydy. Se on ohittamaton tosiasia, mutta se ei ole kestävän kehityksen kokonaiskuva. Ympäristönäkökohtien rinnalla on huomioon otettava myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Niiden myötä kysymyksessä on kokonaisuus, jonka ohjaaminen ja hallinta vaativat viisautta eri näkökohtien yhteensovittamisessa. Tärkeä tavoite on kyetä viemään muutokset läpi ilman ahdinkoa aiheuttavia murrosvaiheita. Työmarkkinoiden kannalta nykyistä kestävämmän kehityksen uralle siirtymisen ihannetapaus on se, että muutos ei aiheuta uutta työttömyyttä, vaan luo uutta työtä. Realismia silloinkin on, että uusien tuotantoteknologioiden käyttöön ottaminen ja kehittyminen aiheuttavat ammattitaitovaatimusten muutoksia ja sen myötä liikettä työmarkkinoille. Koulutuksen merkitys korostuu entisestään. Ja tekemistä riittää. Esimerkiksi käynnissä olevan ammatillisen opetuksen uudistuksen pitäisi pystyä vastaamaan myös edellä kuvattuun tarpeeseen, mutta juuri nyt vaikuttaa siltä, että asetettuja tavoitteita ei välttämättä saavuteta. Ongelma näyttää piilevän siinä, että muutosta ohjaa riittävien resurssien osoittamisen sijaan liian lyhyelle aikajänteelle viritetty tehokkuuden tavoittelu. Osana kokonaisuutta on tärkeä kuunnella myös, mitä yrityksillä on sanottavanaan. Kestävä kehitys ei nimittäin voi toteutua ilman yritysten panosta. Ne ovat tuotannollisen toiminnan ja sen kehittämisen toteuttajina avainasemassa, mutta muutokseen motivoituminen ja siihen ryhtyminen puolestaan edellyttää liiketoiminnallisesti järkevän näköalan. Tämän seikan esiin nostaminen ei tarkoita menneisyyteen juuttumista, vaan sen lähtökohdan tunnustamista, että yritysten ensisijainen ajuri on taloudellinen. Ne tavoittelevat voittoa ja kilpailevat keskenään sen saavuttamiseksi. Silti eri näkökohdat voivat priorisoitua ja yhdistyä mielekkäällä tavalla. Toisaalta poliittisella ohjauksella voidaan suunnata kilpailua, asettaa sille ja yritysten toiminnalle rajoja, mutta myös tavoitteita esimerkiksi osoittamalla tukea ja kannusteita tutkimusja tuotekehitystoiminnalle. Keskustelu kestävästä kehityksestä on altis mielikuville. Siksi sen pohjaksi tarvitaan oikeaa tietoa ja avointa dialogia eri näkökohtien ja kokonaisuuden arvioimiseksi. Se palvelee samalla myös kuluttajia, joiden tekemillä valinnoilla on viime kädessä suuri merkitys sen kannalta, mitkä tuotteet ja palvelut voivat markkinoilla tulevaisuudessa menestyä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipide kirjoituksia. tekija@ teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Emmi Mäkinen emmi.makinen @teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_01_sisus.indd 5 9.1.2019 8.43
6 Tekijä 1/2019 Kyse on muovista Muovi pyörittää suomalaista kulutusyhteiskuntaa ja työllistää 12 000 ihmistä. Muovi taipuu helpolla miksi tuotteeksi vain, mutta ei kierrätettäväksi. Muovi hajoaa mikromuoviksi, joka palaa lautasillemme ravintoketjua myöten. Mikä on muovin tulevaisuus? Amerplastilla muovista tehdään melkein joka kauppareissulla mukaan lähteviä kasseja, Medisizella ihmishenkiä pelastavia insuliinikyniä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JOHANNA KOKKOLA JA JYRKI LUUKKONEN Sana tulee muovattavuudesta, joka perustuu raaka-aineen kemialliseen rakenteeseen. Suomessa muovia käytetään eniten pakkauksiin ja muihin kertakäyttötuotteisiin (40 %), rakentamiseen (20 %) ja teknisiin tuotteisiin (15 %). Maailmassa syntyi vuodesta 1950 vuoteen 2015 6 300 milj. tonnia muovijätettä. Siitä arviolta 9 % kierrätettiin, 12 % poltettiin ja 79 % päätyi kaatopaikoille tai luontoon. MUOVI KÄYTTÖ JÄTE Tekijä_2019_01_sisus.indd 6 9.1.2019 9.37
? AJASSA Kyse on muovista Muovi pyörittää suomalaista kulutusyhteiskuntaa ja työllistää 12 000 ihmistä. Muovi taipuu helpolla miksi tuotteeksi vain, mutta ei kierrätettäväksi. Muovi hajoaa mikromuoviksi, joka palaa lautasillemme ravintoketjua myöten. Mikä on muovin tulevaisuus? Amerplastilla muovista tehdään melkein joka kauppareissulla mukaan lähteviä kasseja, Medisizella ihmishenkiä pelastavia insuliinikyniä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JOHANNA KOKKOLA JA JYRKI LUUKKONEN ”M uovi on määritelmällisesti poly meerejä plus lisäaineita, toteaa Muoviteollisuus ry:n toimitus johtaja Vesa Kärhä. Kärhä kertoo, että Suomessa muovia valmistaa kaksi petrokemian alalla toimivaa yritystä. Niiden tuottamia muovimateriaaleja, arkikielessä ryynejä tai granulaatteja, työstää 530 eri firmaa. Muoviteollisuuden edustaja uskoo, että hyvinvointiteknologian muovituotteet ovat kasvava ala, samoin turvallisuu teen liittyvät valmisteet. Kärhä jatkaa, että perinteisesti Suomi on ollut hyvä ”kartongin päällystämisessä muovilla”. Tällä hän viittaa maitotölkkien kaltaisiin nestekartonkipakkauksiin. ”Muovin ja puun liitto” sopii Kärhän mukaan joihinkin erityistuotteisiin. Hän sanoo myös, että joissain optisissa tuotteissa Suomella on erityistä osaamista. KIERRÄTYKSEN ONGELMAT TIEDOSSA Muovi tehdään edelleen ehdottomalta valtaosaltaan fossiilisista polttoaineista. Muovia ei enää viedä Suomessa kaatopaikoille, mutta pääsääntöisesti se ei mene kierrätykseen. Kärhä sanoo, että muoviteollisuuden pitää ottaa kierrätys ”positiivisena haasteena”. Hän painottaa, että muovimateriaaleja pitää kehittää edelleen ja kierrätystä tehostaa. Kärhän mukaan Suomessa kiertää jo 30 prosenttia muovista. EU:n asettamiin tavoitteisiin on kuitenkin matkaa; 50 prosentin kierrätysaste vuonna 2025 ja 55 prosentin vuonna 2030. Muovi pilkkoutuu luontoon päästyään mikromuoviksi. Mikromuoveja löytyy nyt sekä Itämerestä että järvistä. Suomessa on arvioitu, että 40 prosenttia mikromuovista syntyisi kumipyörä liikenteen renkaiden ja tiemerkintöjen kulumisesta. Maailmalla arviot ovat olleet huomattavasti pienempiäkin. Merkittävä mikromuovin lähde ovat myös polyesterin kaltaiset, keino kuiduista valmistetut vaatteet. Mikromuovin tahallisen lisäämisen kosmetiikkaan esimerkiksi Ruotsi on kieltänyt, Suomi ei. – Meidän ratkaisumme kumipyöräliikenteen mikromuoviongelmaan on hulevesien parempi puhdistaminen, Kärhä sanoo. 1/2019 Tekijä 7 MIKROMUOVI Luonnossa muovi pilkkoutuu alle 5 millimetrin kokoisiksi hippusiksi, joiden suurimmat lähteet ovat kumipyöräliikenne ja keinokuituvaatteet. Tekijä_2019_01_sisus.indd 7 9.1.2019 9.43
8 Tekijä 1/2019 Suomessa lainsäädäntö ei estä mikromuovisen lietteen levittämistä ympäristöön. Kärhä huomaut taa, että Rovaniemellä puhdistamo lietettä jo poltetaan. – On siis olemassa käsittelytapa, jos niin tarpeelliseksi katsotaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa mikromuovia on löytynyt juomavesistä, ja aivan äskettäin mikromuovia on löytynyt koehenkilöiden ulosteista, mukana myös suomalainen henkilö. ONKO BIO BIOA? Muovin korvaaminen muilla, uusiutuvilla raaka-aineilla ei Kärhän mielestä ole välttämättä järkevää. Kärhä muistuttaa, että bio-etuliitteen ymppääminen tuotteeseen ei aina tarkoita biohajoavaa. Biopohjaisia, tyypillisesti maissista tai sokeriruo´sta tehtyjä muoveja on sekä biohajoamattomia että biohajoavia. – Mopo voi lähteä markkinoijilta käsistä. Tässä on uutuuden viehätystä, ja bio saa julkisuutta. Yritykset haluavat irtisanoutua muovista, Kärhä toteaa. Jäteongelma kietoutuu roskaamiseen, eivätkä suomalaiset ole tässä Euroopan mallioppilaita. Rantaroskien kansainvälisissä keruututkimuksissa suomalaiset roskasivat Itämeren rantoja selvästi enemmän kuin ruotsalaiset, virolaiset tai latvialaiset. Viranomaisetkin ovat joutuneet tarttumaan harhauttavaan markkinointiin, äskettäin ”biohajoavien” melamiiniastioiden tapauksessa. Tuotteita oli markkinoitu maatuvina bambuastioina, vaikka niiden materiaaleissa oli muovia. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat vieneet valtaisia määriä likaista, siis vaikeasti kierrätettävää, muovijätettään Kiinaan, mutta maa Suurin osa Suomen muovikasseista tehdään Amerplastin Tampereen tehtaalla. Vasemmalta pääluottamusmies Janne Kuusimäki, ammattiosaston puheenjohtaja Matti Poutiainen ja työsuojeluvaltuutettu Jarmo Wallenius. JY RK I LU U KK O N EN BIO Biopohjaisista aineista tehty muovi ei ole välttämättä biohajoavaa. AMERPLAST Tekijä_2019_01_sisus.indd 8 8.1.2019 15.01
1/2019 Tekijä 9 AJASSA on nyt kieltänyt tuonnin. Niin sanotuissa kehitysmaissa jätteistä huolehtiminen on ylipäänsä puutteellista. – Kehitysmaiden jäteongelmiin meidän ratkaisumme on parempi jätehuolto. Tämä on Suomelle myös vientimahdollisuus, Kärhä sanoo. TUOTTAJAVASTUU KIERRÄTTÄÄ – Suomessa kierrätetään pakkausmuoveja. Niitä koskee tuottajavastuu, ja se kattaa myös kierrä tyksen. Sekajätteestä voidaan kerätä muoveja talteen, mutta useimmiten sekajäte hyödynnetään energiaksi, toteaa Suomen Ympäristökeskuksen eli SYKE:n erikoistutkija Sari Kauppi. EU tavoittelee nyt lainsäädännössään olutmukien ja mehupillien kaltaisten kertakäyttöisten muovituotteiden kieltämistä. – Näiden käyttöä kannattaakin rajoittaa, Kauppi toteaa. Samaten Kauppi näkee täysin tarpeettomaksi mikromuovien lisäämisen kosmetiikkatuotteisiin, vaikka ne eivät olekaan mikromuovien suurin päästölähde luontoon. Muiden muoviongelman parissa painivien tutkijoiden tavoin Kauppi painottaa sitä, että kaikkea tarpeetonta kulutusta on vähennettävä. Tämän ohella pitäisi ostaa vain kestävää ja mieluiten korjattavissa ja kierrätettävissä olevaa tavaraa. Kauppi iloitsee siitä, että kuluttajien käyttämien pakkausmuovien kierrätystä hoitavia Rinki -keräyspisteitä ollaan lisäämässä. Myös taloyhtiökohtainen keräys laajenee. Haja-asutusalueilta ei yksittäisistä taloista välttämättä kannata hakea muovia erikseen. Taajamissakin on katsottava, että hakureissulla olevien kuormaautojen reitit ovat säästävät eikä turhia kilometrejä eli hiilidioksidi päästöjä synny. ? ”VAIKEAA OLISI ILMAN MUOVIA” – Ihmisen itsensä aiheuttama ongelma. Ei se aineen vika ole. Hyvin vaikea olisi enää elää ilman muovia. Niin hyvin on ihmiset muoviin totutettu, sanoo Amerplastin kalvon valmistaja Jarno Jouttijärvi. Suurin osa Suomen muovikasseista tehdään Amerplastin Tampereen tehtaalla, jonka sydämessä kalvokoneet paahtavat sisuksistaan läpinäkyvää, ohutta muovikalvoa. Amerplast tuottaa kuluttajapakkauksia elintarvike-, hygienia-ja juomateollisuudelle sekä vähittäiskaupalle. Ruokakauppojen ”henkselikassit” valmistetaan kierrätysmuovista, elintarvikemuovit on hygieniasyistä valmistettava uudesta muovista. – Kokonaiskulutusta pitäisi pienentää, eikä kiistellä materiaaleista. Kassin hiilijalanjälki riippuu siitä, montako kertaa sitä käytetään, Amerplastin markkinointija viestintäpäällikkö Laura Alisalo sanoo ilmastonmuutoksen aiheuttavista päästöistä ja mikromuoviongelmasta. Kemian ammattiosasto 498:n puheenjohtaja Matti Poutiainen nostaa esiin sen, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät samanlaista elämää kuin suomalaiset shoppailuineen ja nettiostoksineen. – Taidamme tällä hetkellä kuluttaa 4,5 maapallon verran luonnonvaroja. Alisalo muistuttaa, että tutkimusten mukaan kaikkein pienin hiilijalanjälki on kierrätetystä muovista tehdyillä kauppa kasseilla. Vertailussa olivat mukana myös paperija puuvillakassi sekä biohajoavasta ja neitseellisestä muovi materiaalista tehdyt kassit. Poutiainen kertoo 30 vuoden tehdaskokemuksellaan siitä, miten rajusti kassien materiaalisyöppöys on saatu laskemaan. – Kassit ovat yhtä kestäviä, mutta puolet ohuempia. Lavallinen kasseja painoi ennen 700–800 kiloa, nyt sama määrä kasseja painaa lavalla 350 kiloa. Kaikki Amerplastin ruokapakkaukset ja kassit ovat kierrätettävissä. Tehdas valmistaa nyt myös Essi-kierrätyskassia, jonka materiaalien taataan olevan yli 90-prosenttisesti kierrätysmuovia, josta puolet on peräisin kuluttajilta erilliskerätystä muovipakkausjätteestä ja puolet teollisuudesta. JY RK I LU U KK O N EN Muoviongelma ei ratkea vain kierrättämällä. Kulutusta pitää vähentää, jotta muovijätettä ei enää synny nykyisiä määriä. KULUTUS Lue lisää: www.tekijälehti.fi Tekijä_2019_01_sisus.indd 9 8.1.2019 15.01
10 Tekijä 1/2019 HUOLTA LISÄAINEISTA Jos muitakin kuin pakkausmuoveja kierrätettäi siiin, Kauppia huolettaisivat erityisesti vanhojen muovituotteiden mahdolliset haitalliset aineet, varsinkin Euroopan ulkopuolelta tulevissa tai vanhoissa materiaaleissa. Niissä voi olla esimerkiksi bromattuja palonesto aineita tai hormoni toimintaa häiritsevää bisfenoliA:ta. – Miten saisimme haitalliset aineet hallintaan kierrätyksessä? Kauppi miettii. Erikoistutkija painottaa, että yksi ratkaisu on analytiikan kehittäminen aineiden ja niiden pitoisuuksien mittaamiseen. Hän aprikoi myös sitä, että pyrolyysi (kaasuttaminen) tai muovien kemiallinen liuotus, jotta raakaaineet saataisiin puhtaampina uudelleenkäyttöön, voisi olla yksi tie muovijätteen kierrättämiseen. TUOTTAJALLE VASTUU ELINKAARESTA Jäteongelman ratkaisun ytimessä on Kaupin mielestä myös digitalisoidun elinkaari ajattelun istuttaminen kaikkeen valmistukseen. Tuotteen ostaja tietäisi, mistä aineksista tuote on valmistettu, ja valmistaja tietäisi, että hän joutuu ottamaan tuotteen takaisin ja kierrättämään tai uudelleen käyttämään sen. Biopohjaisuus ja biohajoavuus menevät usein sekaisin. Siksi biohajoaviksi mainitut materiaalit saavat Kaupin empimään nimityksen aitoutta. – Biohajoavuudelle on olemassa standardi, mutta se tarkoittaa biohajoavuutta kompos tointi laitoksessa tietyissä olosuhteissa. Standardin mukainen tuote ei välttämättä hajoa koti kompostissa tai luonnossa. Lisää tutkimusta asiasta tarvitaan. Asettaja Viivi Tukiainen valvoo koneita, jotka valmistavat Medisizen tehtaalla muovista insuliinikyniä diabeetikoille. JO H A N N A KO KK O LA Tuotteen valmistajan on kannettava vastuu tuotteestaan koko sen elinkaaren ajan. ELINKAARI PHILLIPS-MEDISIZE Tekijä_2019_01_sisus.indd 10 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 11 AJASSA LISÄARVOA ETSIMÄSSÄ – Haluammeko me edelleen olla sellutasavalta? Vai haluammeko me olla arvoketjun rakentajia? VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin on ollut eturintamassa kehittämässä puukuitujen käytön uusia tekniikoita, jotka voivat ratkaista muovista johtuvia ongelmia. – Muovi on hiilidioksidipäästöiltään kohtuullinen. Muovi on ensisijaisesti jäteongelma, Harlin kuvaa. Suomessa kasvaa reilusti ja runsaasti uusiutuvaa, kierrätettävää ja biohajoavaa raaka-ainetta: puuta. – Minä yritän löytää lisäarvoisia tuotteita, joita voi tehdä bioraaka-aineista. Arvo tuplaksi, eli tehdään arvokkaampia tuotteita metsistä, jotka eivät meiltä lopu kesken. – Isoin kasvuala on kertakäyttöiset pakkaukset, joissa kuitupakkaukset lähestyvät ominaisuuksiltaan muovia. Toinen kasvuala on tekstiili. Keinokuituiset tekstiilit luetaan mikromuovin lähteiksi. – Selluloosapohjainen tekstiili on puusta tehty tuote, joka on kaksi tai kolme kertaa arvokkaampaa kuin kartonki tai sellu. Kun lähdimme tekemään kehitystyötä, mikromuoviongelmaa ei vielä ollut edes horisontissa. Mutta nyt kun 60–70 prosenttia tekstiileistä alkaa olla polyesteriä, olemmekin samalla ratkaisemassa mikromuovi ongelmaa, Harlin toteaa. Harlin on ollut kehittämässä puusta selluloosa karbamaattia, josta pystytään kehräämään lankaa jo olemassa olevissa viskoositehtaissa. – Puolet kiinalaisesta tehtaasta on siirtynyt tänne. Ja kiinalaisesta tehtaasta voidaan poistaa vaarallisimmat vaiheet kokonaan, rikkihiilen ja ksantaanin valmistus, Harlin kuvaa niin taloudellisia kuin ympäristöhyötyjäkin. ? ”MISTÄ MUUSTA KUIN MUOVISTA?” – Ominaisuuksiltaan muovi on lähes ainoa materiaali, josta näitä tuotteita pystyy valmistamaan, uskoo Phillips-Medisizen asettaja Viivi Tukiainen. Kontiolahdella tehdään ihmishenkiä pelastavia insuliinikyniä vientiin. Pitkälti automatisoidut ja vieri viereen sijoitetut koneet putkauttavat tuuteistaan valmiita komponentteja diabeetikkojen insuliinikyniä varten. Eri osat valetaan muovista. Valukoneisiin muotteja asettava ja tuotantoa valvova Tukiainen on tietoinen muovista käydystä keskustelusta. Suurin ongelma hänestä on meriin joutuva muovijäte, mutta sekin olisi ratkaistavissa oikealla lajittelulla ja oikealla hävittämisellä. Tukiainen opiskelee nyt oppisopimuksella muovitekniikan ammatti tutkintoa. Tukiainen uskoo koko tehtaan tulevaisuuteen – ja omaansa, siksi hän on lähtenyt jatkamaan muovialan opintoja. Tehdas toimii pelkästään alihankkijana lääkefirmoille, ja tilaajat määrittelevät aina tarkkaan tuotteen vaatimukset. Henkilöstöja viestintäasiantuntija Mari Vänskä-Ruotsalainen toteaa, että EU-määräykset tiukentuivat vuonna 2016. Insuliinikynien komponenteissa on hyvin erilaisia muoveja. Ne tehdään kaikki neitseellisestä muoviraaka-aineesta lääketeollisuuden vaatimusten mukaisesti. Mutta muoveissa voi olla mitä moninaisimpia lisätai seosaineita, Vänskä-Ruotsalainen toteaa. – Se, mikä tekee koko muovialalla kierrättämisestä haasteen, on yrityssalaisuuksien suoja. Muovituote on hyvin harvoin vain yhtä materiaalia, vaikka PC:tä. Muut aineet eivät välttämättä näy pakkauksessa. Ja tämä tekee uudelleenkäytöstä vaikeaa. Pääluottamusmies, muottihuoltaja Jani Kähkönen komppaa PR-henkilön mietteitä. Kähkönen vielä lisää, että ainakaan häntä ei kiinnosta sellainen ratkaisu, että käytön jälkeen erilaisia muoveja sisältäviä jätteitä vietäisiin niin sanottuihin kehitysmaihin käsin lajiteltaviksi. Kähkönen aprikoi, voitaisiinko muovien käyttöä vähentää pikemmin sitä kautta, että kertakäyttötuotteista siirryttäisiin monikäyttöisiin muovituotteisiin? Työsuojeluvaltuutettu ja EHS-kouluttaja Teppo Suikkari kertoo, että tehtaan prosessissa on suljettu veden kierto, eikä muoveja pääse vettä vaihdettaessakaan jätevesiin tai ilmaan. Kaikki hukkamuovi menee joko kierrätykseen tai energiajakeeksi. Työkaluvalmistaja Jorma ”Zimi” Hirvonen on yksi niistä tehtaalaisista, jotka ovat muovin ongelmakohdista lukeneet ja tykönänsä miettineet. – Onhan se muovi kakspiippuinen juttu tässä vaiheessa. Ongelma muovi on, jos se luontoon jääpi. Mutta me teemme kuitenkin näitä terveydenalan hommia. Näillä meidän tuotteillamme pelastetaan ihmishenkiä. JO H A N N A KO KK O LA Lue lisää: www.tekijälehti.fi KORVAAVAT RATKAISUT Suomessa kasvaa uusiutuvaa, kierrätettävää ja biohajoavaa raakaainetta: puuta. Tekijä_2019_01_sisus.indd 11 8.1.2019 15.02
12 Tekijä 1/2019 YHTEISKUNNALTA TAVOITTEET, YRITYKSILTÄ BISNES – Kyllä, yhteiskunnan on asetettava tavoitteet, mutta yhteiskunta on huono sanelemaan suoraan keinot, Harlin mietiskelee. Nyt ei ole esimerkiksi mitään pakotetta tehdä kestäviä tai korjattavia kodinkoneita. Sama pätee vaatteisiin. – Kaikkein kauhein on kestokulutushyödyke, joka on tehty huonosti. On kaameaa, jos T-paita kestää vain 2–3 pesua. Onhan se hulluutta, jos saan postilaatikkoon uuden T-paidan joka aamu, Harlin toteaa. Harlin kuvaa, että teknisessä osaamisessa Suomi ”ei ole heikoilla”. Vaatekuitujen lisäksi Suomessa osattaisiin kyllä tehdä kosteuspyyhkeet, siteet ja muut hygieniatuotteet biohajoa vasta kuitumateriaalista, samoin tekniset suodattimet, jotka ovat nyt kaikki keinokuitua. – Mutta miten ne tuotteistetaan? Ei meidän pitäisi pohtia, mistä me saamme sen valtavan ison tehtaan, vaan sitä, mistä me saamme ne arvoketjut ja kuluttajapinnan, Harlin sanoo melkeinpä tuohtuneena. Lisäarvoltaan korkeampi tuote tuo aina myös enemmän työpaikkoja kuin bulkkituote, professori muistuttaa. Tutkimusprofessori vannoo ”ekosuunnittelun” nimiin. Hän perää myös tarkkaa mittaristoa tuotteen elinkaaren kaikkien ympäristövaikutusten arviointiin. Tuotteen pelkkä hiilijalanjälki ei esimerkiksi paljasta mikromuovipäästöjä. – Meidän on puhuttava tuotteen koko elinkaaresta. Meidän on siirryttävä materiaalista palveluun. Se, joka vuokraa tuotteen, tietää tuotteen materiaalit, osaa purkaa ja korjata sen. Tuotteen vuokraaja tietää jo, mitä tuotteelle tehdään, kun se tulee takaisin, Harlin kaavailee. Koko ihmiskuntaa ja sen eloonjäämismahdollisuuksia ajatellen Harlin pohtii, lieneekö koko ruokaketju kertakäyttöisine muovipakkauksineen rukattava uuteen uskoon. – Ei riitä, että muovi muutetaan toiseksi raaka-aineeksi. Lähiruoan ja kausituotteiden merkitys kasvaa, kasvisruokaa lisätään. Tämä on täysin sopusoinnussa ison tavoitteen eli elinympäristön kestävyyden parantamisen kanssa. MIKROMUOVIA JÄRVIVEDESSÄ – Isompia hiukkasia jäi haaviin eniten Kuopion satamasta, minne hulevedet ohjautuvat ja on satamaliikennettä. Pieniä hiukkasia löytyi eniten lumenkaatopaikan läheltä. Pääsääntöisesti urbaanien alueiden lähellä mikromuovipitoisuus nousee. Tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, mitä jäi tutkijoiden kehittelemiin erikoishaaveihin, kun Kallaveden vettä tutkittiin. Jo aiemmin oli paljastunut, että Itämerestä löytyy mikromuovia ja että pieneliöt syövät muovihippusia luullen niitä ravinnokseen. – Makean veden tutkimustuloksiin on suhtauduttava vakavasti, sillä me saamme järvistä juomavettä, Hartikainen toteaa. Mikromuovien terveysvaikutuksista ihmisiin ei ole tietoa. Hartikainen kuitenkin muistuttaa, että ftalaattien ja palonestoaineiden kaltaisia haitallisia aineita löytyy luonnon kiertokulusta ”jo liikaakin”. Englantilaisyliopiston tutkimuk sessa puolestaan havaittiin, että lähes 90 prosenttia ) € Viime lokakuussa julkaistiin viranomaisten, asian tuntijoiden, yritysmaailman ja muutaman kansalaisjärjestön yhteistyöllä synnytetty suunnitelma, josta vielä puuttuu konkreettinen aikataulutus. www.luke.fi > hae ”muovitiekartta” LÄ H D E: YM PÄ RI ST Ö M IN IS TE RI Ö Bulkkitehtaan sijasta tuote kannattaa jalostaa mahdollisimman pitkälle, niin tuotantoketjun jokainen lenkki kasvattaa lisäarvoa. ARVOKETJU MUOVITIEKARTTA SUOMELLE Tekijä_2019_01_sisus.indd 12 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 13 AJASSA maan teini-ikäisistä kantoi kehossaan jäämiä hormonihäirikkö bisfenoli A:sta. Näitä kemikaaleja lisätään tyypillisesti muoveihin. Hartikainen itse on tutkinut aiemmin kierrätysmuovin haitallisten aineiden pitoisuuksia. – Kierrätysmuovin mukana voi kulkeutua paitsi kemiaa myös mikrobeja. Olemme havainneet, että likaiseksi jääneessä elintarvikemuovissa toksiinejakin (myrkyllisiä aineita) tuottavat mikrobit voivat viihtyä, Hartikainen kertoo. – Muovin kerääminen, kuljettaminen, varastoiminen, murskaaminen ja peseminen lisääntyvät koko ajan. Kierrättäminen voi tuottaa mikromuovia suuriakin määriä. Niin analyysitekniikkaa kuin niiden tekniikoiden käyttöäkin pitäisi Hartikaisen mielestä tuntuvasti lisätä. Nyt ei esimerkiksi ole lakia, joka velvoittaisi jätelaitoksia seuraamaan lietteiden mikromuovimääriä. – Puhdistamolietteet lääkeainejäämineen, muoveineen ja raskasmetalleineen ovat nyt ongelma, Hartikainen toteaa. ARKEMME – MUOVIA – Kun leipäsi tippuu lattialle ja nostat sen ylös, saat leivän mukana ylös mikromuovia. Kotimme tekstiilit, huonekalumme, astiamme, vaatteemme, elektroniset laitteemme, kenkiemme pohjat, automme ja lastemme leikkikalut ovat suureksi osaksi muovisia. Jokaisen kotona oleva pöly on pitkälti muovia, Hartikainen toteaa. Tavallisen suomalaisen järven rantakaislikotja pusikot saattavat näyttää puhtailta, mutta etsivä löytää sieltä kyllä muovia. Hartikainen kertoo vieneensä erään alakoulun työpajaan kariketta Savilahden rannasta Kallavedeltä. – Koululaiset noukkivat pinseteillä muovinpaloja 10 litran karikesangosta. Kun pinsetti nosti 250. muovinkappaleen, eivät lapset enää jaksaneet laskea. – Lopulta kaikki muovit rikkoutuvat ja jauhautuvat, joka ikinen muovinkappale toimii mikromuovin lähteenä. Maailma on täynnä kuluneita muovinosia ja niissä on erilaisia aineita. Teollisuus vääntää sitten terveysviranomaisten kanssa kättä, ja poliitikot ja lainsäätäjät tekevät kompromisseja. – Teollisuus tuottaa vielä nanoluokan partikkeleita väriaineisiin ja tuhansiin muihin tarkoituksiin. Tämä on kierrätyksen ja mikromuovipäästöjen kannalta huono asia, sillä niistä vapautuvien nanomuovien käyttäytymistä ei tunneta. – Tämä on nyt sitten lisä ravintoketjukeskusteluun. Onhan siellä ketjussa tulossa meihin monia muitakin myrkkyjä ja aineita, mutta kukaan ei osaa vielä sanoa, mitä ne kaikki lopulta vaikuttavat. Kaikki on kyllä tutkittavissa, jos vain halutaan, myös kierrätysmuovin kemialliset ja mikrobivaarat, Hartikainen tähdentää tutkimukseen satsaamisen tarvetta. – Pitää tuottaa jätteitä, jotta pitää järjestää jätehuolto. Muovin käytön ”järkeistäminen” – se on Hartikaiselle avain muovin tuomien ongelmien ratkaisuun. Kaiken kulutuksen vähentäminen ja tavaroiden suunnitteleminen niin, että ne ovat kestäviä ja kierrätettäviä eli Harlininkin mainitsema ”ekosuunnittelu” kelpaa myös Hartikaiselle. Muovitiekartassa idean asteella esitelty muovivero käy sekin Hartikaiselle. – Muovi on liian halpaa, ja halpana liian helposti pois heitettävää. Puusta jalostettujen tuotteiden kehittäminen muovia korvaamaan miellyttää Hartikaista. Se työllistäisi ja toisi tuloja. – Selluloosa on nyt aliarvostettu raaka-aine. Eikö sitä voisi myydä muuksi kuin vessapaperiksi kiinalaisille? Hartikainen muistuttaa, että uusien tuotteiden kehittelyssä olisi tärkeää pitää puu puuna ja muovi muovina. Tutkija toteaa, että puu-muovikomposiittien kierrättäminen tai jätteistäminen vasta hankalaa onkin. l MITÄ JOKAINEN VOI TEHDÄ ? Jokainen suomalainen voi vähentää muovista johtuvia ongelmia omilla valinnoillaan. ? Vähennä kulutusta. ? Osta mahdollisimman vähän vaatteita, pese niitä mahdollisimman harvoin, ja kuluta vaatteet loppuun. ? Vähennä autoilua, sillä autonrenkaista ja tiemerkinnöistä syntyy suuri osa mikromuoveista. Suosi kävelyä, polkupyöräilyä ja julkista liikennettä, varsinkin raideliikennettä. ? Älä osta mikromuoveja sisältävää kosmetiikkaa tai maaleja. ? Kierrätä ja hävitä muoviroskat jätehuoltolaitoksen ohjeiden mukaisesti. ? Vältä kertakäyttömuoviin pakattua ruokaa ja suosi hallien ja torien irtomyyntiä oman korin tai vastaavan kanssa. Etsi ja mene mukaan ruokapiiriin tai suorahankintaryhmään. Vinkit antoi Suomen Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen. Tiekartta esittää muoviveron käyttöönoton selvittämistä muovin tuottamien ongelmien yhdeksi ratkaisuksi. MUOVIVERO Tekijä_2019_01_sisus.indd 13 8.1.2019 15.02
14 Tekijä 1/2019 VÄITTÄJÄT Mikä on oikea tapa hoitaa metsiä? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO KAIKKIEN PITÄISI SAADA METSÄSTÄ OSANSA: TEOLLISUUDEN, LUONNONSUOJELUN, VIRKISTYSKÄYTÖN JA ILMASTONSUOJELUN. RIITTÄÄKÖ METSÄSTÄ KAIKILLE? JARI SIRVIÖ: On riittänyt ja tulee riittämään. Kyse on painotuksista ja arvovalinnoista, myös omistajilla ja yhteiskunnalla on omia tavoitteitaan. PANU KUNTTU: Olennaista on keskittyä määrän sijaan laatuun. Puun jalostusarvoa tulisi nostaa, että saadaan taloudellista hyötyä, mutta ei lyödä korville muita tavoitteita. Meillä on akuutti ilmastoja biodiversiteettikriisi, jossa metsällä on tärkeä rooli. Hakkuumäärät ovat nousseet, ja hiilinielut tulevat pienenemään. On ymmärrettävä, että metsällä ja luonnolla on itseisarvo. Ne tuottavat aineetonta hyötyä, jolle on vaikea laskea taloudellista arvoa. MITÄ TARKOITTAA KESTÄVÄ METSÄTALOUS? KUNTTU: Sitä, että ihmisen toiminnalla ei aiheuteta uhanalaisuutta metsistä riippuvaisille lajeille. Se ei nyt toteudu, melkein 2 000 eläin-, kasvitai sienilajia on punaisella listalla. Suojeltua metsää on aivan liian vähän, ja avo hakkuissa ja ojituksissa lajien elinympäristöjä hävitetään. SIRVIÖ: Maataloudella on ollut tässä osansa, kun suoja turvemaita on raivattu viljelymaiksi. Suomen sisällä on myös isoja alueellisia eroja suojelumäärissä. Kestävässä metsä taloudessa huolehditaan uudistamisesta ja moni muotoisuuden säilymisestä. Metsätalousmaasta suojeltuja alueita on 4,5 miljoonaa hehtaaria, 17,2 prosenttia. Suomi on sitoutunut YK:n bio diversiteettisopimukseen, jonka mukaan tulisi suojella vähintään 17 prosenttia. KUNTTU: Vaikka toimenpiteitä on tehty, Suomessa ei täytetä sopimuksen kirjauksia suojelualueiden määrästä ja yhtenäisyydestä. 30 vuodessa on ollut enemmän puhetta kuin tekoja. SAADAANKO METSISTÄ RIITTÄVÄSTI LAADUKASTA PUUTA KAIKKIIN TARPEISIIN? SIRVIÖ: Laatu riippuu käyttötarpeesta. Esimerkiksi puurakentaminen alkaa olla tuotteena jalostettu niin pitkälle, että kaikki on jo tehty. Uudistuvista luonnonvaroista valmistetut tuotteet ovat aina parempia kuin uudistumattomista tehdyt. KUNTTU: Puurakentaminen on fiksua puunkäyttöä, puu säilyy hiilivarastona vuosia. Mutta isossa kuvassa aineellista kulutusta pitää vähentää, sillä puu ei riitä kaikkeen käyttöön eikä korvaamaan kaikkia fossiilisia raaka-aineita. ONKO PUUN POLTTO ENERGIAKSI JÄRKEVÄÄ? SIRVIÖ: On se ainakin järkevämpää kuin kivihiilen polttaminen. KUNTTU: Vain pieninä määrinä, ylimenovaiheen energiantuotantomuotona. Missään nimessä runkopuuta tai kantoja ei saisi käyttää, eikä polton määrää saa kasvattaa, koska se ei ole päästötöntä. MITKÄ OVAT JATKUVAN METSÄNKASVATUKSEN JA AVOHAKKUIDEN HYÖDYT? KUNTTU: Jatkuvalla kasvatuksella saadaan multihyötyjä: puuta teollisuudelle, virkistysarvot ja monimuotoisuus säilyvät, metsät pysyvät hiilinieluina, hoitokustannukset pienenevät ja tukkipuusta maksetaan moninkertaista hintaa kuitupuuhun nähden. Turvemailla jatkuva kasvatus on vesiensuojeluteko, koska ravinnekuormat vähenevät. PANU KUNTTU JOHTAVA METSÄASIANTUNTIJA WWF Tekijä_2019_01_sisus.indd 14 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 15 AJASSA AJASSA SIRVIÖ: Avohakkuukaan ei ole paha, kun se tehdään oikein ja huolehditaan vesien suojelusta. Jatkuvaa kasvatusta kannattaa tehdä siellä, mihin se sopii, ja eri malleja on voitava käyttää metsäomistajan arvojen mukaisesti. KUNTTU: Ongelma on, että metsänomistajat eivät saa riittävää jatkuvan kasvatuksen neuvontaa, koska useimpien metsä organisaatioiden bisneslogiikka on hiottu viljelymetsätaloudelle. SIRVIÖ: Digitalisaation avulla voidaan nykyään mallintaa pitkän aikavälin vaihtoehtoja, talouden tai monimuotoisuuden ja maisema-arvojen kannalta. MIKÄ ON METSIEN MERKITYS TYÖLLISTÄJÄNÄ? KUNTTU: Ne työllistävät jo nyt hyvin, muutenkin kuin metsä talouteen, ja luontomatkailu on pohjoisessa merkittävä työllistäjä. Koko Suomessa ala luo 38 000 henkilötyövuotta ja 1,3 miljardia euroa tuloja. Nyt pitää miettiä tulevaisuuden elinkeinoja, metsätalous ei saisi sulkea muita pois. SIRVIÖ: Metsätalous ja siihen sisältyvä teollinen tuotanto ovat erittäin merkittävä työllistäjä, ja vihreällä biotaloudella voidaan rakentaa tulevaisuutta. Luontomatkailu on tärkeää ja siihen voidaan panostaa lisää. KUNTTU: Koko metsäsektorin työllistämä väkimäärä on kuitenkin pienentynyt. On pöyristyttävää, että puun jalostusaste ei ole noussut ja tehdään vaan sitä perinteistä sellua, vaikka biotalousbuumi on kuumimmillaan. SIRVIÖ: Pitää muistaa kuitenkin, mitä kaikkia innovaatioita sellun sivuvirtoina tulee esimerkiksi Äänekosken uudelta biotuotetehtaalta. MIKÄ ON OMA SUHTEESI METSÄÄN? KUNTTU: Olen retkeilijä ja tutkija. Minua kiehtovat metsän monimuotoisuus, lajirikkaus ja luonnonmetsän dynamiikka, joita haluan olla turvaamassa. SIRVIÖ: Olen veikkohuovismaisesti monikäyttömetsän ystävä. Metsästän, kalastan, marjastan ja sienestän. Kunnioitan metsää, ymmärrän sen monimuotoisuuden sekä taloudelliset arvot. JARI SIRVIÖ SOPIMUSASIANTUNTIJA TEOLLISUUSLIITTO AVOHAKKUU VAI JATKUVA KASVATUS Avohakkuussa tai päätehakkuussa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto alueelle jätettäviä säästöpuita lukuun ottamatta. PEFC-metsäsertifioinnissa edellytetään, että jokaiselle hakatulle hehtaarille jätetään kaatamatta 5–10 säästöpuuta, joita ei saa viedä koskaan pois metsästä. Avohakkuun jälkeen alue istutetaan tai kylvetään uudeksi taimikoksi. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita. Niitä hakataan osa kerrallaan, ja metsä säilyy aina peitteisenä ja puusto monen ikäisenä. Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka metsänhoidon rakennelma kestää: www.tekijälehti.fi VIDEO Tekijä_2019_01_sisus.indd 15 8.1.2019 15.02
16 Tekijä 1/2019 NÄKIJÄ Ymmärrys kivun syistä auttaa hoidon suunnittelua K äsitys kivusta, sen syistä ja kokemukseksi muodostumisesta on muuttunut. Aikaisempi mekaaninen ajattelu, jossa kivun nähtiin olevan suorassa suhteessa kudosvaurioon ja sen taustalla olevaan tukija liikuntaelinten vammaan tai vaivaan, on alkanut väistyä laaja-alaisen kipukäsityksen tieltä. – Kipu on sataprosenttisesti aivojen tuottama kokemus. Siihen vaikuttavat psyykkiset, sosiaaliset, henkiset, emotionaaliset, geneettiset ja biologiset tekijät. Kudoksella tai tietyllä vammalla on roolinsa, mutta se selittää vain osan kokonaisilmiöstä nimeltä kipu ja siitä, miten ihminen käyttäytyy kivun kanssa, Helena Miranda sanoo. – Jos esimerkiksi selkä venähtää laatikkoa nostettaessa, niin hermopäätteet aktivoituvat ja lähettävät viestin selkäytimeen ja aivoihin. Se ei vielä ole kipua, vaan vasta raakadataa, jolle aivot antavat merkityksen. Onko tämä vaaratonta, huolestuttavaa vai vaarallista kipua? Merkityksenantoon vaikuttaa esimerkiksi se, onko aikaisemmin koettu kipua, mitä siitä on opittu ja miten sitä on hoidettu. Toisaalta merkityksenantoon vaikuttaa, kuinka paljon kipua aiheuttanut tapahtuma tai tilanne herättää erilaisia tunteita. – Työelämän näkökulmasta tarkasteltuna olennaista on, ajatellaanko kivun olevan työkyvyn kannalta tuhoisaa vai ei. Johtopäätöksiin on helppo hyppiä, mutta ilman laajaa tarkastelua tulkinnat voivat mennä pieleen. Pelkästään uhka mahdollisesta vauriosta saattaa aktivoida kipujärjestelmän tuottamaan ihmisessä kipu kokemuksen. Toisaalta on kiinnostavaa, kuinka paljon ihmisillä on oireettomia repeämiä tai vaurioita kudoksissa, Miranda sanoo. YKSILÖLLINEN KIPU JA HOITO Kipu on yksilöllinen kokemus. Sen seurauksena kaikille sopivia kategorisia kivun hoitamisen malleja ei Mirandan mukaan ole olemassa. – Jos meillä on tuhannen työntekijän tehdas, niin todennäköisesti 60–70 prosenttia väestä on kokenut kipua edellisen kuukauden aikana. – Sieltä voi löytyä joukko, jolla on kohtuuttoman paljon fyysistä kuormitusta, niin että se heijastuu kipuihin. Samalla sieltä löytyy varmasti joukko, jolla muut kuin työhön liittyvät fyysiset asiat ovat pahentamassa kipuja. Voi olla elämänkuormitusta, unetto muutta, stressiä, masennusta tai pelkoajattelun sävyttämää voimakasta reagointia kipuihin. – Tällä tavalla muodostuvaa ongelmaa ei korjata tarjoamalla kaikille työntekijöille samoja ergonomisia ratkaisuja tai vakiokestoisia sairauslomia, vaan tunnistamalla eri ryhmät ja räätälöimällä tuki ja hoito niiden erityispiirteiden mukaisesti. Kipu on monen osatekijän summa. Siksi sen hoitokin on rakennettava kokonaisuus huomioon ottaen, ei vain yksittäisiin oireisiin keskittyen, lääketieteen tohtori Helena Miranda sanoo. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA ”Kipu on sataprosenttisesti aivojen tuottama kokemus.” Tekijä_2019_01_sisus.indd 16 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 17 AJASSA AKTIIVISUUS EDISTÄÄ PARANTUMISTA Mekaanisen kipukäsityksen mukaisessa hoitomallissa ihmiset tyypillisesti passitetaan sairauslomalle siksi, että työnteon oletetaan automaattisesti pahentavan kivun taustalla olevaa todettua tai oletettua vauriota. Töihin palataan vasta kun kipuja ei enää ole. Mirandan mukaan tämä hoitolinja on edelleen laajasti käytössä, vaikka tutkimus ja kokemus ovat jo antaneet vakuut tavaa näyttöä siitä, että aktiivisuus ja toiminnallisuus ovat parantumista ajatellen passiivisuutta parempi valinta. – Esimerkiksi selkäkivuissa vain alle viidessä prosentissa tapauksista löytyy jokin lääketieteellinen syy tai todennettu vakavampi sairaus. Kysymys on yli 95 prosenttisesti epäspesifistä oireilusta, jonka tarkkaa syytä ei välttämättä saada selville, ja jonka kanssa voi jatkaa ihan normaalia elämistä ja olemista kivun sallimissa rajoissa. – Ihmiset toipuvat nopeasti. Otetaan särkylääkettä pari kolme päivää ja levätään, jos siltä tuntuu, ja jatketaan liikkumista. Useimmiten tällä reseptillä pärjää sen sijaan, että mentäisiin välittömästi työ terveys huoltoon sen ajatuksen kanssa, että selkä on varmaan vaurioitunut, tarvitaan sairauslomaa ja vähintään magneettikuvat. – Pääsääntö on se, että työ on kipuoireiselle kuntout tavaa. Se ei ole riski, vaan päinvastoin tukee parantu mista ja sen rinnalla esimerkiksi pystyvyyden tunnetta. SAIRAUSPOISSAOLOJA VOIDAAN VÄHENTÄÄ Hoitolinjan valinnalla on Mirandan mukaan merkittäviä yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. – Kun Helsingin kaupungilla ryhdyttiin toimimaan työterveyshuollossa laajaalaisen kipukäsityksen pohjalta, saavutettiin kahdessa vuodessa 20 000 työkykyistä päivää lisää pelkästään selkä, olkapää ja kyynärpääkivuista johtuvien sairauspoissaolojen vähentymisen seurauksena. Esimerkiksi olkapään kiertäjäkalvosimen leikkaus voidaan monissa tapauksissa korvata fysioterapialla. – Toisaalta on havaittu, että selkäkipujen takia vuoden yhtäjaksoisesti poissa olleista työntekijöistä vain 10 prosenttia pystyy enää palaamaan töihin. Asioiden ei pitäisi antaa ajautua siihen pisteeseen asti. Pitkittynyt kipu ei tarkoita sitä, että työkyky olisi kokonaan mennyt, mutta pitkä poissaolo on itsessään töihin palaamista vaikeuttava tekijä. Miranda suosittaa muutoksia työelämää ohjaaviin säädöksiin, jotta sairauspoissaoloja voitaisiin vähentää ja työuria pidentää. Esimerkit hän poimii Ruotsista ja Hollannista. – Meillä Suomessa on edelleen vallalla on–offajattelu eli ihminen on joko työkykyinen tai työkyvytön. Sen sijaan työpaikoille tarvitaan nykyistä enemmän joustoa ottaen huomioon työntekijän vallitseva terveydentila ja työkyky. Tarvitaan jatkumo, jossa ihmiset voivat olla 25, 50 tai 75prosenttisesti työkykyisiä kuten Ruotsissa, jossa on mahdollista toimia esimerkiksi siten, että alemman työkyvyn mukaisia töitä voi tehdä vaikka kahden viikon jakson kerrallaan. – Tutkimusten mukaan työtä ja työjärjestelyjä voidaan mukauttaa kipuoireilevan työntekijän tukemi seksi, kunhan esimiehille annetaan riittävästi työkaluja, ja työntekijätkin valmennetaan ottamaan huomioon kipuoireileva työkaveri. – Hollannin lainsäädännössä työnantaja velvoitetaan tukemaan työntekijän töihin paluuta ja maksamaan palkkaa kahden vuoden työkyvyttömyysajalta. Sen rinnalla työntekijä sitoutetaan osoittamaan aktiivisia toimenpiteitä töihin paluun edistämiseksi. Työterveyshuolto toimii konsulttina. Tämä on edistänyt töihin paluuta ja työurien jatkumista. TYÖYMPÄRISTÖ LÄHTÖKOHTANA Vaikka Miranda ruotii kivun käsitettä ja hoitomene telmiä ennakkoluulottomasti, ei kysymys ole kivun vähättelemisestä tai vastuun siirtämisestä yksilöille. – Työympäristöjen pitää olla mahdollisimman terveellisiä ja turvallisia. Se on ensisijaista ja siinä pitää katsoa kaikki osaalueet. Fyysisen työympä ristön rinnalla myös työpaikan vuorovaikutus, ilmapiiri ja ihmisten henkinen hyvinvointi kuuluvat kokonaisuuteen. – Kun työpaikalla on hyvä fiilis, asioista voidaan keskustella luottamuksellisesti, siellä nauretaan, kerro taan ja kuullaan hyviä juttuja. Silloin ihmiset pärjäävät paremmin kipujen kanssa ja sairauslomia on vähemmän. Sitä vastoin syyllistävä ja syrjivä ilmapiiri ja kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta voimistavat kipukokemusta ja nostavat kynnystä palata töihin. – Ratkaisu ja voimavaralähtöinen keskustelu kivusta ja sen kanssa pärjäämisestä kannattaa jalkauttaa työpaikoille, Miranda sanoo. l ”Työpaikoille tarvitaan nykyistä enemmän työkykyjoustoa.” ”Aktiivisuus ja toiminnallisuus ovat parantumista ajatellen paras valinta.” HELENA MIRANDA on lääketieteen tohtori ja työterveyden dosentti, joka johti Työterveys Helsingin Kipu ja työkyky -kehittämishanketta 2015–2016. Lääkäriliitto myönsi hankkeelle laatupalkinnon tuloksellisen toiminnan kehittämisestä työterveyshuollossa. Suomen Kipu ry:n nimeämä vuoden auttaja 2018. Kirjoittanut kirjan Ota kipu haltuun (Otava 2016): www.otakipuhaltuun.fi Tekijä_2019_01_sisus.indd 17 8.1.2019 15.02
eAsiointi E-tjänsten Hoida jäsenyysja jäsenmaksuasioitasi Hoida etuusasioitasi Sköt dina medlemskapsoch medlemsavgiftsärenden Sköt dina förmånsärenden www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi www.teollisuuskassa.fi ? eAsiointi www.teollisuusliitto.fi/sv ? E-tjänsten www.teollisuuskassa.fi/sv ? E-tjänsten Tekijä_2019_01_sisus.indd 18 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 19 S yntyvyys on laskenut kahdeksatta vuotta peräkkäin. Jos tilanne jatkuu samana, Tilastokeskuksen mukaan väestönkasvu kääntyy laskuun jo vuonna 2035. Miksi yhä useampi suomalainen ei halua saada lapsia? Väestöliitto selvitti vuonna 2017 nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Suurimmiksi syiksi erottuivat kokemukset siitä, että elämän tulisi olla valmis ennen lasten saamista sekä epävarmuus omasta työmarkkina-asemasta ja toimeentulosta lapsen saamisen jälkeen. Moni myös koki, että elämässä on muita mielenkiintoisempia asioita kuin lapset. Perhepolitiikka on noussut jokapäiväiseen keskusteluun erityisesti alhaisen syntyvyyden takia. Hyvä niin. Perhepolitiikalla on mahdollista vaikuttaa muun muassa perheiden taloustilanteeseen perhe vapaiden aikana, vapaiden käytön tasaisempaan jakautumiseen vanhempien kesken ja kannustamaan isiä, että he käyttävät enemmän vapaitaan. Perhevapaajärjestelmän muuttaminen ei yksinään riitä, vaan myös työelämää ja työpaikkojen asenteita on muutettava. Työelämä on edelleen valitettavan lapsikielteinen. Kannustetaanko sinun työpaikallasi perhevapaiden pitämiseen? Onko työpaikallasi luotu erilaisia hyviä käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiselle? Uskallan väittää, että edelleen suurimmassa osassa työpaikkoja näin ei ole, varsinkaan jos kyse on miesvaltaisista aloista tai työpaikoista, joissa perhevapaakäytännöt eivät ole arkipäivää. Naisvaltaisilla aloilla perhevapaajärjestelyt ovat tuttuja, mutta lapsentekoiässä olevat naiset saavat siitä huolimatta useammin määräaikaisia kuin vakituisia työsuhteita. Haaveet lapsista hautautuvat siis taloudellisten huolien ja työn alle. Jotta työntekijät aidosti kokisivat, että perheellis tyminen ja perhevapaiden pitäminen ei tarkoita potkuja, määräaikaisen työsuhteen jatkamattomuutta tai urakehityksen tyssäämistä, tarvitaan muutoksia myös työpaikoilla. Työnantaja voi pienillä toimilla lisätä työntekijän kokemuksia perhemyönteisyydestä. Tulevaa vanhempaa kannattaa aina onnitella perheenlisäyksestä. Perhemyönteinen työnantaja jatkaisi vielä varmistamalla, että tuleva vanhempi tietää oikeutensa perhevapaiden pitämisessä. Entä miltä kuulostaa, jos työpaikkasi huomioisi työvuorosuunnittelussa esimerkiksi lapsen päiväkotiin viemisen tai sieltä hakemisen? Mitä, jos sinun olisi mahdollista lyhentää työaikaasi tietyksi ajaksi helpottaaksesi arkista rumbaa lasten harrastusten, oman vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisessa? Jo nyt muutama työnantaja on ymmärtänyt perheystävällisten käytäntöjen tukevan työntekijän työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista. Perheystävälliset käytännöt lisäävät myös työpaikan monimuotoisuutta ja tasa-arvoa. Hyvät perheystävälliset käytännöt riippuvat työn luonteesta, työ paikasta ja työntekijöistä. Oma työpaikkani edistää perheystävällisyyttä esimerkiksi kannustamalla perhevapaiden pitämiseen, mahdollistamalla joustavat työajat ja etätyön sekä onnittelemalla tulevia vanhempia koko toimiston voimin. Meillä lapset toivotetaan myös tervetulleiksi toimistolle ilahduttamaan ja tutustumaan tapaamme tehdä työtä. Toimisiko joku näistä hyväksi koetuista käytännöistä sinun työ paikallasi vai keksitkö muita ideoita omalle työpaikallesi kokeiltavaksi? AJASSA VIERAILIJA Kannustetaanko teillä perhevapaille? ”Myös työelämää ja työpaikkojen asenteita on muutettava.” TUULI GLANTZ Kirjoittaja on SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija, joka vastaa perhe-etuuksiin, sairausvakuutukseen ja hyvinvointipalveluihin liittyvästä valmistelusta. eAsiointi E-tjänsten Hoida jäsenyysja jäsenmaksuasioitasi Hoida etuusasioitasi Sköt dina medlemskapsoch medlemsavgiftsärenden Sköt dina förmånsärenden www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi www.teollisuuskassa.fi ? eAsiointi www.teollisuusliitto.fi/sv ? E-tjänsten www.teollisuuskassa.fi/sv ? E-tjänsten Tekijä_2019_01_sisus.indd 19 8.1.2019 15.02
20 Tekijä 1/2019 Tekijä_2019_01_sisus.indd 20 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 21 AJASSA ? T eollisuusliitto totesi lokakuussa antamassaan lausunnossa, että viime vuonna voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus on perustavoitteiltaan kannatettava ja hyvä. Parhaimmillaan se lisää ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä, vähentää turhia keskeytyksiä ja edistää työllisyyttä. Työpaikkojen luottamushenkilöille tehtyjen kyselyjen tulokset viittaavat siihen, että tavoitteeseen on matkaa. Uudistuksen työpaikoilla toteutumista selvitti äskettäin SAK luottamusmiespaneelissaan ja Teollisuusliitto aluefoorumeissaan. Selvitysten tulokset ovat samansuuntaiset: Uudistus tunnetaan työpaikoilla huonosti. Työpaikkaohjaajien asemassa ja motivoinnissa on haasteita. Työssäoppijoiden määrä ei ole kasvussa, vaan pikemminkin laskussa, vaikka uudistuksen tavoitteet edellyttäisivät päinvastaista suuntaa. KESKEINEN SUDENKUOPPA Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Hannu Siltalan mukaan uudistuksen toteutuksessa on puutteita, jopa sudenkuoppia. Työpaikoilla tapahtuvassa opetuksessa keskiössä ovat opiskelijoille nimetyt työpaikkaohjaajat, joiden asema on suurimmaksi osaksi järjestämättä. Ohjausta työpaikalla tekevät ammattilaiset työnsä ohella usein vailla riittävää koulutusta. Ohjauksen tuomasta lisätyöstä heille maksetaan harvoin. – Lainlaatijan jättämä tietoinen sudenkuoppa piilee siinä, että työnantajat eivät saa koulutuskorvausta koulutussopimusoppilaista. Tästä seuraa, että he eivät ole valmiita maksamaan työpaikkaohjaajille vaativasta ohjaustyöstä lisäkorvauksia. Muutenkaan työehto sopimuksissa ei ole suuremmin kirjauksia työpaikkaohjaajien ajankäytöstä tai vapautuksesta heidän varsinaisesta työstään, Siltala pohtii. Jotta työelämässä tapahtuvassa koulutuksessa oleellinen työpaikkaohjaus saataisiin kuntoon, tulevassa hallitusohjelmassa pitäisi hänen mielestään varata rahaa koulutuskorvauksiin, työpaikkaohjaajien aseman selkeyttämiseen ja heidän koulutusohjelmiinsa. Ilman tähän keskeiseen seikkaan puuttumista uudistuksesta on työ paikoilla vaikea saada toimivaa. TYÖSSÄ OPPIMINEN EI OLE LISÄÄNTYNYT Uudistuksen suuri tavoite on siirtää opetuksen painopistettä aitoon ympäristöön työpaikoilla tapahtuvaksi. SAK:n vuoden 2018 luottamushenkilöpaneelin tulos kertoo, että uudistus työpaikoilla on vielä lähtötelineissä uudistuksen oltua voimassa vuoden ajan. Työssäoppijoiden määrä ei SAK:n koulutusja työvoimapoliittisen asiantuntijan Kirsi Rasinahon mukaan ole lisääntynyt, kun sitä vertaa vanhan lain voimassaoloaikana keväällä 2017 tehdyn paneelin tuloksiin. – Silloin liki puolessa eli 48 prosentissa paneeliin osallistuneiden työpaikoista oli työssäoppijoita. Viime syksynä heitä oli noin 40 prosentissa vastaajien työ paikoista. Vuonna 2017 asiaa tiedusteltiin hieman eri kysymyksellä, joten luku ei ole suoraan ver tailukelpoinen. Opiskelijoiden määrä työpaikoilla ei kuitenkaan ole lisääntynyt oletetulla tavalla. Vastaajista 64 prosentin mielestä uudistus ei ollut vaikuttanut heidän työpaikallaan työssäoppijoiden määrään mitenkään. Yhdeksän prosentin mukaan se oli vaikuttanut lisäävästi, viiden prosentin mukaan vähentävästi ja 22 prosenttia ei osannut sanoa. ”Ammatillinen opetus elää välivaihetta. Siihen on pakko tehdä korjauksia, jotta se lähtee menemään uomilleen”, sanoo Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Hannu Siltala. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVITUS TUOMAS IKONEN Uudistus, joka on saatava uomilleen Tekijä_2019_01_sisus.indd 21 8.1.2019 15.02
22 Tekijä 1/2019 Ohjaajan asema vaatii korjausta SAK:n luottamushenkilöpaneelissa tekemä kysely antoi samansuuntaisen tuloksen: 21 prosenttia työpaikoista oli sellaisia, joissa korvattiin ohjauksesta. Enemmistö eli 55 prosenttia mainitsi, että ohjauksesta ei makseta, ja 24,5 prosenttia ei ollut tietoinen työpaikallaan vallitsevasta käytännöstä. Koulutuspäällikkö Siltalan mukaan tapaukset, joissa teollisuusliittolaisille maksetaan korvauksia perustuvat todennäköisesti paikallisiin sopimuksiin, sillä käytännöstä ei vielä ole kirjausta liiton työehtosopimuksissa. Sellainen pitäisi hänen mielestään sopimuksiin kipeästi saada. OPISKELIJOILLA EI SAISI KORVATA TYÖVOIMAA Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä jokaiselle opiskelijalle on tehtävä henkilökohtainen opintojen kehittämissuunnitelma (HOKS). Tämä prosessi ei Rasinahon mukaan näytä vielä olevan työpaikoilla tunnettu. – Yleisimmin työssäoppimisesta tehdään koulutussopimus tai oppisopimus. Uudistuksen myötä koulutussopimuksen ja oppisopimuksen joustava yhdistäminen on mahdollista. Tämä ei kuitenkaan kyselyn perusteella ole yleistä. Vanhan lain aikaan työssäoppijoita käytettiin korvaamaan puuttuvaa vakituista henkilöstöä. SAK:n luottamushenkilöpaneelin kysely vahvistaa sen, että tämä opiskelussa ja työssä epätoivottu käytäntö jatkuu. Valtavirtaa se ei kuitenkaan ole. – Vuonna 2017 62 prosenttia ilmoitti, että opiskelijoita ei käytetä korvaamaan vakituista työvoimaa. Nyt ei-linjalla oli enää 58 prosenttia. Myös niiden vastausten määrä, joissa joskus tai säännöllisesti työssäoppijoita on käytetty korvaavana työvoimana, oli uusimmassa kyselyssä lisääntynyt. UUDISTUS TUNNETAAN VIELÄ HUONOSTI Ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena on henkilöstön tiedonsaanti työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan sellaisten työpaikkojen määrä, joissa harjoittelusta sovitaan yhdessä työntekijöiden kanssa, on kuitenkin jonkin verran vähentynyt vuoden 2017 kyselyyn verrattuna. Vastaavasti sellaisten, joissa yhteistyötä ei esiinny, on lisääntynyt. Käytännössä on Rasinahon mielestä parannettavaa. – Kuitenkin noin 60 prosenttia työpaikoista tiedottaa henkilöstöä aina tai vähintään joskus työssäoppijoiden tulosta työpaikalle ja näiden tehtävistä. SAK:n Kirsi Rasinahon mukaan uudistuksen tavoite, opetuksen siirtyminen oppilaitosten seinien ulkopuolelle, ei toistaiseksi näytä toteutuneen. – Siksi on toivottavaa, että oppilaitokset kykenevät järjestämään opetuksen oppilaitosten omissa oppimisympäristöissä. Hän epäilee kuitenkin sen vaihtoehdon realistisuutta. – Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet massiiviset säästöt ovat heikentäneet oppilaitosten toimintaedellytyksiä. Vaarana on, että oppilaat jäävät vaille tarvitsemansa opetusta ja ohjausta. Oppilaitosten resurssit ovatkin yksi ehdoton korjauksen paikka. SAK:lainen ammattiyhdistysliike, johon Teollisuusliitto kuuluu, on rummuttanut työ paikkaohjaajien aseman, ajankäytön ja korvauksen huomioimista osana uudistusta. Rasinahon mukaan kyselyn valossa parannusta ei ole juuri tapahtunut edelliseen kevään 2017 kyselyyn nähden. – Työpaikkaohjaaja on selvityksen mukaan nimetty vain alle puolessa työpaikoista. Vain vajaassa 30 prosentissa on tehty työpaikkaohjauksesta erillinen suunnitelma. Sellaisten työpaikkojen määrä, jossa suunnitelmaa ei tehdä, on itse asiassa lisääntynyt vuoteen 2017 verrattuna. Työpaikkaohjaajien tarvitsema koulutus ei paneelin mukaan ole lisääntynyt, eivätkä korvaukset ole kasvaneet. – Kuormittavuuden kokemus ohjaajilla on keskimäärin jonkin verran vähentynyt, mutta erittäin suuri kuormittavuus on hienoisesti noussut. Kehityssuunta ei ole hyvä. OHJAUSTYÖSTÄ PITÄISI MAKSAA Jos työpaikalla on koulutussopimusopiskelijoita, on heillä lain mukaan oltava työpaikkaohjaajat. Teollisuusliiton aluefoorumeissa vain joka viides kyselyyn vastannut ilmoitti, että heidän työ paikallaan oli nimetty ohjaajia. Korvausta ohjauksesta saivat vastausten mukaan harvat. Vain 16 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän työpaikallaan työpaikkaohjauksesta maksetaan. Peräti 58 prosentissa työpaikoista ohjausta suoritettiin ilman korvausta. Vastaajista 26 prosenttia ei tuntenut työpaikkansa korvauskäytäntöä. Tekijä_2019_01_sisus.indd 22 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 23 AJASSA Sitä, miten vähän uudistuksesta työpaikoilla keskustellaan, kuvaa Teollisuusliiton aluefoorumien kyselyssä saatu tulos. Kysymykseen, onko työpaikallasi käsitelty ammatillisen koulutuksen uudistuksen lainsäädäntöön liittyviä asioita, vain seitsemän prosenttia vastasi myöntävästi. Siltalan mielestä tulos on erittäin huolestuttava, sillä lainsäädäntö astui voimaan jo vuoden 2018 alussa, ja työpaikoilla tulisi olla laajasti valmiudet toimia uuden lainsäädännön mukaisesti. Yrittäjien jäsentensä keskuudessa tekemä gallup antaa viitteen siitä, että myös työnantajien enemmistö tuntee uudistusta heikosti. Yrittäjistä vain 39 prosenttia tiesi, että on tapahtunut ammatillisen koulutuksen uudistus. LÄHIOPETUS KAIPAA RESURSSEJA Koulutuspäällikkö Siltala nostaa esiin kritiikin kohteeksi nousseen lähiopetuksen merkityksen. Sen alasajo on johtanut tilanteeseen, jossa osa opiskelijoista uhkaa joutua tuuliajolle, koska opiskelusta on resurssipulan vuoksi tullut katkonaista. Väliin jää hyppytunteja ja kokonaisia hyppypäiviä, jotka opiskelijoiden tulisi täyttää omaehtoisella työskentelyllä. Siltalan mukaan valtaosalla, ehkä 70 prosentilla opiskelijoista, se onnistuu. Kuitenkin vasta peruskoulusta tulleessa nuoremmassa joukossa on paljon niitä, jotka eivät siihen kykene. Myös heidän opiskelunsa ja motivaationsa tulisi turvata. – Nykyinen systeemi ei ota huomioon sitä, että tuon ikäiset tarvitsevat vielä ryhmäytymistä, yhdessä tekemistä ja selkeää ohjausta. Lähiopetuksen nykyiset resurssit eivät Siltalan mukaan tarjoa riittävästi tukea opiskelulle. – Ennen supistuksia ja uudistuksia oli kunnon lukujärjestykset ja yhteistä tekemistä oppilaille. Päivät ja viikot oli suunniteltu. Kun on lähdetty supistusja uudistustyöhön, opettajakunta on vähentynyt 1 600 henkilöllä. Heitä ei ole riittävästi. Siltala muistuttaa, että kyseessä on pitkän ajan ongelma. Resurssipula vallitsi jo ennen uudistusta. – Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu yli 200 miljoonaa euroa. Leikkausta tapahtui jo edellisen hallituksen aikana. Nyt näyttää olevan vahvaa yhteistä tahtoa, että asialle pitäisi tehdä jotakin. Siltalan mielestä ammattiopetuksen pitäisi saattaa lähiopetuksessa lukio-opetuksen kanssa samalle viivalle. – Lukioissa annetaan jokaista opintopistettä kohden 14,5 tuntia ohjausta. Ammattikoululaisten puolella laissa ei ole määritelty henkilökohtaiseen opetukseen vastaavaa kriteeriä. l Tekijä_2019_01_sisus.indd 23 8.1.2019 15.02
l Aurinkoenergia yleistyy yhtä kiivaasti kuin sen hinnat laskevat. Esimerkiksi kansainvälisen energia järjestö IEA:n mukaan suurten, teollisen kokoluokan aurinkoenergia järjestelmien hinta on laskenut 70 prosenttia vuodesta 2010. Yleistymisen myötä on herännyt huoli, miten aurinko sähköllä voidaan kattaa sähköntarve myös pilvi sinä päivinä. Aaltoyliopiston energian varastoinnin apulaisprofessori Annukka SantasaloAarnio pitää huolta aiheellisena, mutta näkökulmaa täysin vääränä. – Ainakaan alkuun yksi energia lähde ei korvaa täysin vanhoja energia lähteitä. Syynä on, että energiaa on hyvin kallista varastoida. Siksi esimerkiksi tehtaiden katoille asennettujen aurinko paneelien tuottama energia käytetään vain silloin, kun aurinko paistaa. Asiantuntijoiden mielestä ei ole järkeä pyrkiä vielä tässä vaiheessa energiajärjestelmään, joka toimii pelkästään uusiutuvilla energioilla. – Jos päästään 90–95 prosenttiin, se on jo hyvä, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkö tekniikan professori Jarmo Partanen. Partanen kertoo esimerkiksi Wärtsilän kehittäneen teollisuusasiakkailleen energiaratkaisuja, jotka koostuvat uusiutuvista energialähteistä, akuista ja dieselgeneraatto reista. Näissä ratkaisuissa diesel on viimeinen energialähde. Aurinkoenergiaa varastoidaan erityisesti pienimuo toisessa tuotannossa. Mökeillä vuorokausivaihtelusta johtuvaa energiavajetta voidaan tasoittaa esimerkiksi akuilla ja lämmittämällä vesi varaajaa aurinkoisina päivinä. Suureen varastointiin akut ovat autta mattomasti liian kallis ratkaisu. Siksi aurinkoenergiaa varastoidaan isossa mittakaavassa tyypillisesti pump paamalla sitä vesivoimalaitoksen yläpuolella olevaan vesialtaaseen. Tätä tapaa käytetään erityisesti vaih televien korkeuserojen maissa kuten Sveitsissä. Energia otetaan käyttöön, kun vesi juoksu tetaan voimalan kautta. Toinen tapa hyödyntää vettä energian varas toinnissa on varata lämpöä isoon määrään vettä. – Varastointitavan pitää olla helppo ja halpa. Vesivarastot täyttävät nämä ehdot, SantasaloAarnio sanoo. Kaikkialla vesi ei välttämättä ole paras tapa varastoin tiin, sillä se vie paljon tilaa. Siksi varastointiratkaisujen kehitys jatkuu kiivaana. 24 Tekijä 1/2019 KEKSINTÖ Yksi energialähde ei jatkossa riitä TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP SÄHKÖAUTOT VARASTOIKSI Tasaisen sähkönsaannin varmistaminen kuluttajille on entistä haastavampaa uusiutuvien energioiden yleistyessä. Tavallisesti kulutuspiikit on hoidettu säätövoimalla, joka on tuotettu esimerkiksi hiilellä tai kaasulla. Sähköautojen yleistyessä voidaan autojen akkuja käyttää energia varastoina. Tosin sähköautojen omis tajien pitää antaa tähän suostumus, ja automaattinen säätö vaatii vielä järjestelmien kehittämistä. Kaupallinen toiminta on jo aloitettu. Esimerkiksi Fortumilla on Spring konsepti, jossa Fortum tuottaa säätö voimaa ohjaamalla kotitalouksien lämminvesivaraajien toimintaa. EKSOOTTISIAKIN EHDOTUKSIA Energian varastointiin on kehitteillä monenlaisia ratkaisuja. Suomalainen Teraloop kehittää ratkaisua, jossa auringon tai tuulen energia varastoitaisiin liikeenergiaksi. Suuren munkkirinkilän muotoisessa putkessa kulkisi 250 kiloa painava kappale, joka leijuisi magneettien varassa. Sveitsissä puolestaan on koe käytössä järjestelmä, jossa energia käytetään tiilien nostamiseen. Kun tiilenkappaleet pudotetaan, saadaan energia taas käyttöön. Erilaisissa koelaitoksissa testataan, miten suolaan voisi varastoida suuria määriä aurinkoenergialla saatua lämpöä. Suomessakin toimii alan startupyritys. SYNTEETTISET POLTTOAINEET Synteettiset eli keinotekoisesti ilman raakaöljyä valmistetut polttoaineet voivat tarjota jo tulevina vuosina helpotusta energian varastointi ongelmaan. Professori Jarmo Partanen sanoo, että synteettiset polttoaineet ovat lähitulevaisuudessa kaupallisesti kannattavia. Jo nyt hiilidioksidista ja vedystä voidaan Partasen mukaan valmistaa kannattavasti polttoaineita sellaisten tuotantolaitosten yhteydessä, jotka tuottavat sivutuotteena vetyä ja hiilidioksidia. Ideana on, että prosessi ottaa käyttö voimansa auringosta tai tuulesta. Näin saadaan uusiutuvalla energialla tuotettua polttoainetta. Tekijä_2019_01_sisus.indd 24 8.1.2019 15.02
Tilaa Puodista itsellesi tai ammattiosastollesi Teollisuusliiton paidat, pipot, mukit, kynät ja muut tuotteet. Tuotteisiin on mahdollista saada myös oma painatus, kuten ammattiosaston logo. Osta verkossa: puoti.teollisuusliitto.fi TERVETULOA PUOTIIN – meiltä löydät lempituotteesi Tekijä_2019_01_sisus.indd 25 8.1.2019 15.02
if.fi/teollisuusliitto Vakuutuspalvelua joka päivä TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Nyt voit tutustua liittosi sinulle ottamiin vakuutuksiin osoitteessa if.fi/omatsivut, vuorokauden ympäri. Siellä teet helposti ja hetkessä myös korvaushakemuksen, johon saat päätöksen useimmiten heti. Henkilökohtaista palvelua saat joka ikinen päivä Teollisuusliiton jäsenten omasta palvelunumerosta 010 19 19 95 (ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16). Lue lisää kaikista eduistasi: UUTTA! Tekijä_2019_01_sisus.indd 26 8.1.2019 15.02
if.fi/teollisuusliitto Vakuutuspalvelua joka päivä TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Nyt voit tutustua liittosi sinulle ottamiin vakuutuksiin osoitteessa if.fi/omatsivut, vuorokauden ympäri. Siellä teet helposti ja hetkessä myös korvaushakemuksen, johon saat päätöksen useimmiten heti. Henkilökohtaista palvelua saat joka ikinen päivä Teollisuusliiton jäsenten omasta palvelunumerosta 010 19 19 95 (ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16). Lue lisää kaikista eduistasi: UUTTA! VAPAUTTAVA PÄÄTÖS AUTONOSTINJUTUSSA Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut Tekijä -lehdelle vapauttavan päätöksen artikkelista, jossa kerrottiin erään autonostimen aiheuttamasta vaaratilanteesta (Tekijä 2/2018 Työympäristö-palsta). Kyseisen nostimen maahantuoja oli tehnyt kantelun JSN:lle. Tekijän artikkelissa käsiteltiin kriittisesti sitä, että autonostin oli yhä tapahtumahetkellä käytössä, vaikka se oli jo aiemmin asetettu sosiaalija terveysministeriönministeriön päätöksellä luovutuskieltoon ja kantelijaa oli velvoitettu tiedottamaan asiasta. JSN katsoo, että Tekijä ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITON JÄSEN, OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAAN? Ehdokasasettelu julkaistaan liiton verkkosivuilla. Lähetä 14.3. mennessä verkkolomakkeella (www.teollisuusliitto.fi/eduskuntavaalit) seuraavat: TYÖTTÖMÄT TUNNETKO LIIKKUVUUSAVUSTUKSEN? Jos työtön työnhakija saa töitä kauempaa kotoa, hän voi saada peruspäivärahan suuruista liikkuvuusavustusta. Työsuhteen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta, ja avustusta maksetaan 1–2 kuukauden ajan työsuhteen kestosta riippuen. Täyspäiväisessä työssä päivittäisen työmatka-ajan tulee ylittää kolme tuntia, osa-aikatyössä kaksi tuntia. Avustukseen voidaan maksaa lapsi korotusta. Korotuksen voi saada myös erityisen pitkän eli yli 200 kilometrin työmatkan perusteella. Lue lisää: www.teollisuuskassa.fi > hae ”liikkuvuusavustus” TYÖTTÖMÄNÄ OPISKELU HELPOTTUI Vuoden alusta lähtien vähintään 25-vuotias työtön työnhakija voi opiskella omaehtoisesti ja omalla ilmoituksella enintään kuusi kuukautta. Työnhakija saa opiskelun ajalta työttömyysturvaa. Opintojen on annettava ammatillisia valmiuksia tai tuettava yritystoimintaa. Muutoksella on vaikutusta myös aktiivimallin ehtoihin: työnhakijan omaehtoisia opintoja pidetään jatkossa tietyin edellytyksin aktiivimallissa tarkoitettuna aktiivisuutena. DIGIKOULUTUS TARPEEN DIGITALISAATIO Teollisuuden Palkansaajat TP julkaisi joulukuussa tutkimusraportin Koulutuksen digiloikka – Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä . Toiminnanjohtajan Matti Hirvolan mukaan tekoäly ja robotiikka ovat politiikan ydinsanastoa 2010-luvun loppupuolella. Hän kuitenkin pelkää, että elinikäisestä oppimisesta tulee kilpailuyhteiskunnan pelikenttä, jossa menestyvät vain muutokseen sopeutuvat selviytyjät. ”Suomalaisessa keskustelussa työmarkkinanäkökulma korostuu, kun pohditaan koulutusjärjestelmän mukautumista teknologiseen kehitykseen. Teknologia muuttaa työtä ja työelämää nopeammin kuin koskaan ennen .” www.tpry.fi l nimi, ammatti, asuinpaikka, ammattiosastosi nimi ja numero, vaalipiiri, puolue ja kotisivuosoite l valokuva (kasvokuva jpg-tiedostona) Tekijä -lehti ei julkaise ehdokkaiden vaalimainoksia. 1/2019 Tekijä 27 LYHYET AJASSA LUETUIMMAT JOULUKUU www.tekijälehti.fi ? Täällä huolletaan merimiinoja ? Aktiivimalli sai tylyn tuomion ? Isku sai Veikkaukselta jättitilauksen ? Här monteras sjöminor ? BLOGI Heli Puura: Lisää naisia AKTIIVIMALLISTA PITÄÄ TEHDÄ KANNUSTAVA MIELIPIDE Vuoden voimassa ollut työttömien aktiivimalli on leikannut työttömyystukea 40 prosentilta työttömiä. Epäinhimillisen mallin leikkauksen kohteiksi ovat joutuneet eniten lähellä eläkeikää olevat iäkkäimmät työnhakijat. Uhkakuvat ovat toteutuneet. Aktiivimalli on leikkausmalli, missä työtön on itse syyllinen työttömyysturvan leikkaukseen. Työttömyystuen leikkaus ei ole aktiivimallissa kuitenkaan pahinta työttömän näkökulmasta, vaan leima laiskuudesta, epäonnistumisesta yhteiskunnan jäsenenä. Heikossa asemassa olevaa ihmistä ei kannusteta tai tueta, vaan lannistetaan entistä enemmän. Vuosikymmenien työuran päättyminen työttömyyteen on yksilön näkökulmasta jo sellainen syyllisyyden taakka, ettei valtion tulisi enää omilla toimillaan lannistaa työtöntä. Hallituksen näkemys työttömyyden syistä perustuu vanhen tuneisiin asenteisiin, missä kaikki työttömät pystyisivät tarttumaan työhön kuin työhön. Käytännössä näin ei ole, vaikka työtön itse näin näkisi. Rahoitusalan erityisasiantuntijaa ei oteta töihin kaupan kassalle kovin herkästi, koska hänen ajatellaan olevan liian pätevä työhön tai lähtevän kuitenkin nopeasti koulutustaan vastaavaan työhön. Aktiivimallissa työttömyyskorvauksen leikkaus tulisi lopettaa. Työttömiltä tulee vaatia aktiivisuutta, mutta tasa-arvoisesti ja antamalla siihen mahdollisuuksia. Aktiivisuutta tulee vaatia kannustavasti, luoda ilmapiiri, missä ahdingossa olevat työnhakijat saavat hymyn kasvoille. Positiivinen ihminen on aktiivisempi kuin laiskaksi leimattu. Aktiivisuudesta tulisi saada lisäkorvausta työttömyyskorvaukseen. Työllisyyden hoitoon tarvitaan muutosta, kuten onnistuneessa Pirkanmaan työllisyyskokeilussa tehtiin. Mallin tavoitteena oli etenkin laskea pitkäaikaistyöttömien sekä nuorten työttömyyttä, näissä tavoitteissa onnistuttiin yli odotusten. Onnistumisen syinä pidettiin työttömien aitoa kohtaamista kasvotusten ja jokaisen työnhakijan yksilöllisen polun löytämistä työmarkkinoille. Tämän onnistuneen työllisyyskokeilun maan hallitus lopetti vuoden lopussa. Aktiivimallin vuoden voimassaolon aikana ei ole löydetty syitä sen ylläpitämiseen nykymallissa. Toukokuun hallitusneuvotteluissa puolueet ottavat kantaa aktiivimallin jatkoon, jonka valmisteluun toivon heidän ottavan myös työmarkkinaosapuolet mukaan. Mitä laajemmat hartiat otamme työllisyyden hoidossa, sitä paremmat tulokset saamme aikaan. ARI WIGELIUS, Tampere Lähetä mielipidekirjoitus: tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä-lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki Hevosalan epäkohdista kertova artikkeli Sairaana töissä seitsemän euron palkalla oli verkkolehden luetuin vuonna 2018. Kerro mistä Tekijän tulisi tehdä juttua vuonna 2019? tekija@teollisuusliitto.fi Tekijä_2019_01_sisus.indd 27 8.1.2019 15.02
28 Tekijä 1/2019 Sanna Stenroos Tekijä_2019_01_sisus.indd 28 9.1.2019 9.07
1/2019 Tekijä 29 ? Puhdasta käsityötä Tuulilasin valmistus on tarkkaa työtä. Vuosikymmenten varrella kertynyt osaaminen ja pienten sarjojen käsityöläisyys takaavat Pilkington Automotive Laitilan tehtaan työt. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ TYÖSSÄ LAMINOINTI Marjut Koskinen (vas.) ja Sanna Stenroos siirtävät tarkoin suljetussa puhdastilassa vakain ottein liki kuuden neliön suuruista tuulilasia. Imukupeilla varustettu robottivarsi auttaa sataviisikymmentäkiloisen lasin liikuttelussa. Laminointivaiheessa muotoonsa taivutetut lasit irrotetaan ensin toisistaan. Lasien välissä on hyvin hienojakoista pölyä, joka on ulomman ja sisemmän lasin välissä lasin taivutusvaiheen aikana. Koskinen ja Stenroos harjaavat kumpikin omalta puoleltaan ensin ulomman lasin sisäpinnan ja sitten sisemmän lasin ulkopinnan hyvin hienolla lattiaharjaa muistuttavalla työvälineellä. Liikkeet ovat harjaantuneita ja varmoja. Tässä työssä tarkkuus on tärkeämpää kuin nopeus. Kun pöly on putsattu, ulomman lasin sisäpinnalle asetetaan pvb-muovikalvo (polyvinyylibutyraali) eli laminaatti. Sitten sisempi lasi lasketaan kalvon päälle. Tekijä_2019_01_sisus.indd 29 8.1.2019 15.02
30 Tekijä 1/2019 L aminaatti puristuu lasien väliin auto klaavinimisessä paineastiassa, jossa on 10 barin paine ja 130 asteen lämpötila. Ennen autoklaavikäsittelyä lasi on samea, lähes läpinäkymätön. Kuumuus ja paine muuttavat pvbkalvon kirkkaaksi. Raakalasin paksuudet vaihtelevat 2,1 ja 4,0 millimetrin välillä, ja pvbkalvo on 0,76 milliä paksu. Valmiiden tuulilasien paksuudet ovat 4,96 millistä ja 8,76 milliin. Raakalasi tulee kahdelta saksalaisvalmistajalta. Lasia on useita eri värejä, mutta muuten se on teknisesti samanlaista. Hämmästyttävintä on, että suurin osa Laitilan tehtaan tuuli lasituotannosta tehdään ainakin osittain käsin. Tuotantoprosessista vain lasin leikkuu ja silkkipainatus ovat pääosin automati soituja. Lasien taivutus, laminointi, autoklaaviin valmistelu, autoklaavin käyttö sekä viimeistely, laadunvarmistus ja pakkaus ovat käsityötä. PILKINGTON AUTOMOTIVE FINLAND OY HENKILÖSTÖ 270 Laitilassa ja 250 Tampereella, joista tuotannossa 453 LIIKEVAIHTO 114 miljoonaa euroa (2017) TUOTANTO Laitilassa 145 000 laminoitua tuulilasia vuodessa linjaja matkailuautoihin sekä työkoneisiin kuten puimureihin, traktoreihin ja harvestereihin. Yli 90 % vientiin, pääasiassa Eurooppaan ja Turkkiin. Erikoisuutena museoautojen tuulilasit. Tekijä_2019_01_sisus.indd 30 8.1.2019 15.02
1/2019 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? KUUMASSA UUNISSA LASI TAIPUU Lasityöntekijä Lauri Rantala taivuttaa uunin ääressä suurta tuulilasia, joka hetkeä myöhemmin siirtyy laminointiin. Uuni on reilun metrin korkeudella maasta, ja sen alapuolella roikkuu vaijereiden päässä kilon painoisia rautapaloja. Painoilla ohjataan uunin sisällä olevan muotin aisoja, jotka painavat lasia oikeaan muotoon. Lasin taivutus on jatkuvaa ohjailua koko sen ajan, kun lasi on uunissa. Kauanko yhden lasin taivuttaminen 600–650asteisessa uunissa kestää? – Puolesta tunnista viiteenkymmeneen minuuttiin menee tällaisessa vaativammassa lasissa. Helpoimpiin kuluu kolmesta viiteentoista minuuttiin, Rantala sanoo. Rantalalla on apunaan pitkiä rautatankoja. Hän työntää sellaisen uunin seinässä olevan reiän läpi, painaa tangon päällä lasia ja taivuttaa lasin haluttuun muotoon. Jokainen tuulilasi on yksilöllinen käsityön tulos, vaikka ne tehdään tarkasti samojen mittojen mukaan. Kun Rantala tuli kuusi vuotta sitten töihin, hänellä oli työparinaan talossa kolme kuukautta ollut tekijä. Yhdessä he kehittivät tekemistä ja ideoivat uusia toimintatapoja. – Jokaisella lasintaivuttajalla on oma tyylinsä tehdä erityyppisiä laseja. Vuosien varrella hioutuu kantapään kautta itselle sopivin tekotyyli. Tätä työtä ei opeteta missään koulussa, eikä kovin nopeasti opita. UNIIKKILASEJA KLASSIKKOAUTOIHIN Pilkington tuottaa Laitilassa laminoituja tuulilaseja pääasiassa linja-autoihin ja työkoneisiin kuten suuriin traktoreihin, puimureihin ja maansiirtokoneisiin. Tehtaan erikoisuus on yli 25 vuotta vanhoihin museoautoihin tehtävät tuulilasit. Lauri Rantala Tekijä_2019_01_sisus.indd 31 8.1.2019 15.02
32 Tekijä 1/2019 Niiden osuus on vajaa kymmenesosa tehtaan noin 150 000 tuulilasin vuosituotannosta. Tuotantotilojen käytävien varrella näkee lasimuotteja, joiden koodit kuten ASM, THI, AUD tai POR kertovat, että laseja tehdään erikoisautoihin kuten Aston Martin, Triumph ja Porsche. Tehdassalin perällä on viileä varastohalli, jonka oransseilla hyllyillä on satoja päällisin puolin samannäköisiä rauta kehikoita. Ne kaikki ovat klassikkoautojen tuuli l asien muotteja. Muotteja on hyllyillä noin 1 400. Tuulilasien parissa 21 vuotta työskennellyt työkaluvaraston hoitaja Tuure Urhonen seisoo hyllyjen välissä sininen mappi kädessään. – Klassikkoautojen muottien siirto Englannista meille pari vuotta sitten on työllistänyt minua kovasti, Urhonen sanoo. Vanhimmat autot, joihin laseja tehdään, ovat 1950-luvulta. Monet autot, joihin laseja tehdään, ovat todellisia harvinaisuuksia. – On autoja, joita on maailmassa vain muutamia kymmeniä, ja on myös täysin itse tehtyjä autoja, joiden tuulilasien muotit löytyvät vain meiltä. Urhosella on käytännön ongelma. – Hyllyt loppuvat kesken. Koko ajan tulee uusia muotteja, ja Englannin laatikoitakin on vielä pari–kolmekymmentä purkamatta. RUUVI KIRISTYY Pääluottamusmies Ilkka Suvannolla on takanaan jo 30 vuotta lasivalmistuksen parissa. Hän on nähnyt yrityksen ja toimialan monet mutkat ja hallitsee käytännössä useimmat tehtaan työvaiheet. ? Pääluottamusmies Ilkka Suvannon mukaan Laitilan tehtaalla menee hyvin. ”Muutamaan vuoteen ei ole ollut lomautuksia eikä yt-neuvotteluja. Koko ajan haemme uusia työntekijöitä.” – Paljon on tapahtunut. Kun aloitin pääluot tamus miehenä vuonna 2008, oli vielä kuusi tehdasta ja nyt on kaksi. Ylöjärvi, Lahti ja Forssa lopetettiin ja Nivala myytiin. Vuonna 1974 alun perin Norlamexin nimellä perustetulla tehtaalla menee tällä hetkellä hyvin. – Muutamaan vuoteen ei ole ollut lomautuksia eikä yt-neuvotteluja. Koko ajan haemme uusia työntekijöitä. Vaikka tuotanto kasvaa ja taloudellisesti menee hyvin, mikään ei tunnu riittävän. – Koko ajan vaaditaan lisää. Euroopan konttorissa seurataan mittareita ja tavoitteita kiristetään. Koneiden käyttöastetta halutaan paremmaksi ja ihmisistä enemmän irti, vaikka jo nyt tehdään kolmea vuoroa. Pehmeitä arvoja mainostetaan, mutta tehtaan tasolla niillä ei ole mitään merkitystä, Suvanto harmittelee. – Täällä ei juuri huomioida, että ihmisille tulee ikää, eikä kaikki voi toimia samalla teholla koko ajan. Onneksi muutamia osasairaseläkkeitä on saatu voimaan ja pari ihmistä on päässyt osittaiselle varhaiseläkkeelle. Ne edistävät joustavaa eläkkeelle siirtymistä. Suvannon pulmatilanteiden ratkomista helpottaa se, että hänellä on työparinaan Tampereen tehtaan luottamusmies, jonka kanssa Suvanto asioi päivittäin. – Yhdessä kun pähkitään ongelmia, tulee aina parempia päätöksiä. Työsuojelun osalta Laitilan tehdas on esimerkillinen. Ruokalan valotaulusta vierailijakin voi lukea, että Tekijän vierailuhetkellä tapaturmattomia päiviä Tekijä_2019_01_sisus.indd 32 9.1.2019 9.46
1/2019 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ "On autoja, joiden tuulilasien muotit löytyvät vain meiltä. Hyllyt loppuvat kesken, laatikoitakin on vielä purkamatta." Työkaluvaraston hoitaja Tuure Urhonen Tekijä_2019_01_sisus.indd 33 8.1.2019 15.02
34 Tekijä 1/2019 – Kokeneet ihmiset ja heidän ammattitaitonsa pitävät tämän firman pystyssä. He muistavat asiat pitkältä ajalta, tuntevat tuotteet ja sen, mitä asiakkaat ovat vaatineet. Miksi nuorten kannattaisi tulla töihin? – Palkka on hyvin kilpailukykyinen, eikä työ ole tylsää tehdastyötä, Huppunen sanoo. l on ollut 418. Turvallisuus on jokaisen työn tekijän selkäytimessä. – Lasi on arvaamaton materiaali. Kun sitä kunnioittaa, ollaan turvallisuudessa jo pitkällä. 30 vuotta lasin parissa antaa Suvannolle perspektiiviä kertoa, mikä on muuttunut tehtaan seinien sisällä eniten. – Turvallisuusajattelu on muuttunut täysin. Aikanaan tultiin sandaaleissa, verkkareissa ja näppylähanskat käsissä. Ei ollut minkäänlaisia suojia, jotka tänä päivänä ovat itsestään selviä. HYVÄ PALKKA JA KIVAT TYÖKAVERIT Senioritehtävässä toimiva Paula Huppunen työskentelee Doris-linjalla, jossa lasit viimeis tellään liukuhinnalla. – Teemme tällä liukuhihnalla töitä niin, että jokaisella on yksi työvaihe. Aiemmin tätä tehtiin niin, että työntekijä haki lasin, ja viimeisteli sen itse alusta loppuun. Huppunen toimii senioritehtävässä, koska hallitsee monet työtehtävät ja on tottunut ratkaisemaan ongelmatilanteita. – Siirryn paikkaamaan aina sinne, missä tarvitaan. Joka päivä tulee poikkeustilanteita, jolloin pitää päättää, miten toimitaan. Vuosien varrella olen oppinut sen, miten ongelmia ratkotaan ja minne mistäkin asiasta pitää ilmoittaa. Tämä ei todellakaan ole mitään bulkkituotantoa, Huppunen sanoo. Hyvä ilmapiiri ja hyvät työkaverit pitävät Pilkingtonilla pari vuosikymmentä työtä tehneen Huppusen töissä. Vaikka muitakin töitä olisi tarjolla, ei työpaikan vaihto ole tullut mieleen. Paula Huppunen TUULILASIVALMISTUS KESKITTYI PARIIN TEHTAASEEN l Lasia on valmistettu Suomessa vuodesta 1681, jolloin Gustav Johan Jung perusti lasitehtaan Uuteenkaupunkiin, 20 kilometrin päähän Laitilasta. Vain neljä vuotta toimineessa tehtaassa valmistettiin pulloja, kristalli esineitä ja ikkunalasia. Autolasivalmistus on keskittynyt Suomessa muutamaan suurempaan tehtaaseen: Pilkington Automotive Finlandin Tampereen ja Laitilan tehtaille ja Finn Lamexille Laitilaan sekä pienempiin kuten Kuttilan Autolasiin. Pilkingtonin tehtaista Tampere on erikoistunut karkaistuun lasiin ja Laitila laminoituihin laseihin. Pilkington tuli Suomeen vuonna 1975 ostamalla lasiyritys Laminon ja 1970luvun aikana joukon pienempiä lasialan yrityksiä. Lahden Lasitehtaan pääomistajaksi se nousi vuonna 1988. Vuonna 2002 ostoslistalla oli Nivalassa toiminut Keskipohjan Lasi ja vuonna 2008 aloitettiin ikkunalasi tuotanto Forssassa. Tämän jälkeen tuotantoa on ajettu alas: Lahden Lasitehdas suljettiin kesällä 2012, Forssan tehtaan toiminta päättyi joulukuussa 2012, Nivalan eristys lasitehdas myytiin elokuussa 2014 Best Glass Oy:lle ja samana vuonna suljettiin Ylöjärven tehdas. Pilkington Automotive Finland liittyi vuonna 2006 osaksi japanilaista NSGkonsernia, jonka palveluksessa on 27 000 työntekijää. Tekijä_2019_01_sisus.indd 34 8.1.2019 15.03
1/2019 Tekijä 35 ? Kuvatext TYÖSSÄ [KUVATEKSTEJÄ:] Lauri Rantala varmistaa, että tuulilasi taipuu yli 600-asteisessa uunissa haluttuun muotoon. Jokainen työpäivä on erilainen ja ratkottavia ongelmia tulee usein vastaan. Se tekee Paula Huppusen mukaan työstä mielenkiintoisen. Tekijä_2019_01_sisus.indd 35 8.1.2019 15.03
36 Tekijä 1/2019 TAIDONÄYTE Pelastautumispuku, Ursuit Oy Lehtistä ei palele Tarja Lehtinen vietti tunnin kelluen Littoistenjärven hyisessä vedessä. ”Fiilis oli mahtava. Ei mulla kylmä ollut tosiaankaan. Vain sormet vähän kohmettuivat.” Olosuhteet perjantaina 7. joulukuuta olivat ihanteelliset pelastautumispuvun testaamineen. Järvellä kävi voimakas tuuli ja hyytävä viima. Veden pinnalla oli jäähilettä. Lämpöasteita vedessä oli kaksi ja ilmassa saman verran. AWS-pelastautumispuku on suomalaisen työn taidonnäyte, jota on kuvattu vesillä liikkujan henkivakuutukseksi. Itse asiassa se on vakuutusta tehokkaampi. Henkivakuutus ei pelasta henkeä, mutta puku suojelee hukkumiselta ja menehtymiseltä hypotermiaan. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ Tekijä_2019_01_sisus.indd 36 8.1.2019 15.03
1/2019 Tekijä 37 Ursuitin pääluottamusmies Tarja Lehtinen testasi puvun, jonka valmistamisessa hän on ollut mukana. ”Vesitiiviin puvun sisälle jää ilmaa, jota kaula-aukosta on mahdollista päästää pois. Puku nostaa ihmisen pintaan. Veteen on helppo mennä, mutta sieltä ei ole aivan yhtä helppo tulla ylös, kun puku kääntää sinut automaattisesti selälleen. Uiminen on hankalaa, mutta selällään pystyy kellumaan tosi hyvin.” Kuvauksissa Lehtistä ei paleltanut. ”Ihan hyvä, mutta kädet neopreenihansikkaissa kohmettuivat. Muuten siellä oli lämmin. Vedessä tarkenee, kun on tietynlaiset aluspuvut. Talvella ei voi pelkällä t-paidalla lähteä, mutta kesä on eri asia.” Kuivataskun kautta vesi ei pääse puvun sisään, jos muistaa pitää vetoketjun kiinni. Hansikkaat on tehty neopreenista, joka päästää hieman kosteutta läpi. Rannemansetti estää veden pääsyn puvun sisälle. Vetoketju on teipattu vesitiiviiksi sisäpuolelta. TYÖSSÄ ? Tekijä_2019_01_sisus.indd 37 8.1.2019 15.03
38 Tekijä 1/2019 ? URSUIT OY KOTIPAIKKA Turku PERUSTETTU 1964, vuonna 2016 siirtyi osaksi belgialaista SIOEN-konsernia TUOTANTO Sukellusja pelastuskuivapukuja. Noin 80 prosenttia vientiin. HENKILÖKUNTA Noin 70 LIIKEVAIHTO Noin 10,2 milj. euroa (2017 ) N Ä IN SE N TE IM M E Ursuitin pelastautumispukuja käyttävät vesillä liikkujat, niin harrastajat kuin ammattikalastajat, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli ja poliisi. Puvut tehdään vesitiiviistä kankaasta käsityönä Turun tehtaalla. Tekijän toimitus kävi tutustumassa, miten AWS-pelastautumispuku valmistuu vaihe vaiheelta. MARJA HALLIKAINEN päivittää pukujen kaavat. ”Pukuja tehdään sekä peruspukuina että mittatilauksena. Päivitän tietokonetyönä malleja ja parannan niitä. On tärkeää, että puku on toimiva ja turvallinen.” MARITA JÄRVINEN tekee puvun leikkuuasetelman. ”Siirtelen tietokoneen ruudulla puvun kaavan palasia ja teen niistä leikkuuasetelman. Tallennan asetelman ja lähetän sen leikkuukoneelle. Työssä tarvitaan tietokoneen käyttötaitoa ja kaavojen tuntemusta. Pitää huomioida langansuunta ja hallita palasten järkevä sijoittelu. Tarvitaan näkemystä, jotta kankaan hukkaprosentti jää mahdollisimman pieneksi. Esimerkiksi parhaillaan ruudussa olevassa asetelmassa yli 80 prosenttia on käytetty hyödyksi. Se on aika hyvä luku. Materiaalia ei pidä tuhlata turhaan. Vaatetusalan koulutus on asetelman teossa hyödyksi.” SAARA KANTONEN käyttää leikkuukonetta. ”Laitan kankaan leikkuupöydälle ja panen koneen käyntiin. Leikkuri osaa leikata asetelman mukaiset puvun kappaleet. Automaattileikkurin käyttö on helpompaa kuin miltä se näyttää. Ei tarvitse kuin kohdistaa kone niin, että leikkuu osuu kankaaseen, jolloin kaikki kappaleet tulevat kokonaisina. Olen ollut talossa yhdeksän kuukautta ja tehnyt tätä työtä neljä kuukautta. Kävin vaatetusalan koulutuksen. Tiesin etukäteen Ursuitista työpaikkana, koska firma oli tuttu isän sukellusharrastuksesta.” NINA STÅHLBERG ompelee puvun. ”Yksi ompelija ompelee koko puvun, prässää kiinni siihen kiinni tarvittavat merkit ja prässää vahvikkeet. Ompelussa käytetään siksakkia ja paksuja lankoja. Tämä on normaalia ompelutyötä vaativampaa. Ylimääräisiä pistoja ei saa tulla mihinkään. Jos kangas jää kaksin kerroin, pala joudutaan uusimaan, koska siihen jää neulan jäljet, jotka vuotavat. Kun kuivapukua tehdään, nuppineuloja ei voi käyttää. Tämä on monipuolista työtä. Ompelija saa tehdä puvun alusta loppuun asti itse. Malleja on yli 200 erilaista. On haasteellista oppia ompelemaan ne kaikki vuosien saatossa. Olen 33 vuotta ommellut ja toimin myös ompelutiimin vetäjänä.” 1 2 3 4 Tekijä_2019_01_sisus.indd 38 9.1.2019 9.49
1/2019 Tekijä 39 TYÖSSÄ TARJA LEHTINEN teippaa kuivataskun vetoketjun. ”Teippaan vetoketjun niin, että siitä tulee vettä pitävä. Työ tehdään teippikoneella, jossa on kuuma suutin. Se aiheuttaa palovamman, jos siihen koskee. Teippaus on yhtä tarkkaa työtä kuin ompelu. Virheelliset palat palautetaan.” MAGNUS TÖRNQVIST kiinnittää komponentit ja lisää pukuun myös olkaimet ja mahdolliset saappaat. ”Hihaja kaulamansetit esiliimataan ja laitetaan komponenttikoneella pukuun kiinni. Niiden saumat tiivistetään polyuretaaniliimalla. Mansettien kiinnittäminen ei aloittelijalta yleensä ensimmäisellä kerralla onnistu. Vaatii noin vuoden harjoittelun, että sen osaa tehdä kunnolla. Itse olen tehnyt kuusi vuotta ja vieläkin tulee tilanteita, että aina ei suju yhtä hyvin. Jos mansettia kiinnittäessä kaulusta venyttää liian paljon, tulee ryppyjä. Yleensä sitä on kuitenkin pakko hieman venyttää. Komponenttikoneella ajetaan kaksi kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella mansetti saadaan paikoilleen ja toisella kierroksella se saadaan pysymään. Jokaisella kaulusten laittajalla on oma tyylinsä. 90 prosentin varmuudella voi sanoa, kuka meistä on tekijä. Työn tunnistaa kädenjäljestä.” MIKAEL HOVI testaa puvun. ”Tarkistan, että puku on tiivis eikä vuoda saumoista. Se tapahtuu niin, että puvun sisälle puhalletaan paineistettua ilmaa ja puvun pinta valellaan saippuavedellä. Jos saippuavesi kuplii, niin puvussa on vuoto.” MUHAMAD MUHAMAD eli ”Muhis” testaa visuaalisesti. ”Olen tehnyt tätä työtä nelisen vuotta. Tarkistan, että puvussa kaikki on oikein, ja puku on sen mukainen, minkä asiakas on tilannut. Pakkaan puvun kassiin ja lisään mukaan aputarvikkeet: käsineet, irtohupun, pipon, käyttöohjeet ja vetoketjuvahan. Puku on valmis lähetettäväksi asiakkaalle.” 5 6 8 7 Pelastautumispuvun valmistamiseen menee arviolta kaksi viikkoa. Tekijä_2019_01_sisus.indd 39 8.1.2019 15.03
TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI 40 Tekijä 1/2019 Rajankäyntiä pakkasesta Pitäisikö Teollisuusliiton neuvottelemissa työehtosopimuksissa olla selkeä raja pakkaselle, minkä jälkeen ulkona ei tarvitsisi työskennellä? T eollisuusliiton jäsenet työsken televät hyvin erilaisissa olo suhteissa. Kesäisin halleissa tai työkoneiden hyteissä lämpötila voi nousta pahim millaan yli 50 asteen. Talvisin lämpötila voi laskea ulkona alle 40 pakkasasteen. Pitäisikö Teollisuusliiton neuvottelemissa työehto sopimuksissa olla selkeä raja, jonka jälkeen ei tarvitse työskennellä ulkona? Nyt varsinaisia rajoja ei sopimuksista löydy. Metsä ja metsäkonealalla sekä peltija teollisuuseristysalalla katsotaan työskentely olosuhteet paikallisesti, minkä jälkeen sovitaan työnteon rajoituksista. Mikäli olosuhteet estävät työskentelyn, ovat työntekijät oikeu tettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Jos muilla aloilla työskentely estyy esi merkiksi pakkasen takia, maksaa työnantaja palkan työtuntijärjestelmän mukaisesti. Miksi emme ole vaatineet selkeää pakkas rajaa sopimuksiin? Lähtökohta on työntekijän terveyden suojaaminen kaikissa olosuhteissa. Arvioitaessa lämpötilan aiheuttamaa vaaraa työtekijälle pitää huomioida lämpötila, ilman kosteus ja tuuli. Näiden yhteisvaikutuksesta saadaan vasta todellinen vaikutus ihmiseen. Tämän vuoksi työehtosopimuksiin ei voi asettaa yhtä ainoata rajaa. Ensimmäiseksi suojautumisessa on aina lähdettävä teknisistä ratkaisuista. Tällainen voi olla esimerkiksi lämpöteltta, kun raskasta kalustoa tai muita koneita korjataan tien päällä tai muualla ulkona. Toinen esimerkki on lämpö koppi teleyhteyksiä korjattaessa. Teollisuushalleihin syntyy vetoa, kun isoja ovia aukaistaan. Yksinkertaisia ratkaisuja vedon vähentämiseen ovat ilmaverhojen asentaminen ja tuulikaapin rakentaminen. Kylmässä työskentelystä on aina tehtävä vaarojen selvitys ja arviointi. Tämän jälkeen poistetaan vaaraa teknisin ratkaisuin. Vasta viimeisenä keinona ovat henkilökohtaiset suojaimet. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida mahdollisten terveystarkastusten tarve henki löille, jotka altistuvat kylmälle. JUHA SUTINEN LÄ H D E: Ty öt er ve ys la it os LÄ H D E: Ty öt er ve ys la it os PAKKASEN PUREVUUS Ilman lämpötila, C? Tu ul en no pe us , m /s NÄIN KÄDEN TOIMINTAKYKY MUUTTUU IHON LÄMPÖTILAN MUKAAN optimaalinen toiminta tarkkuus ja kestävyys heikkenevät näppäryys heikkenee kipuja (koko käden jäähtyessä) kipuja (pienen ihoalueen jäähtyessä) hermot eivät johda tietoa ja tuntemukset katoavat -5 -10 -15 -20 -25 -30 2 -3 -8 -14 -20 -26 -32 -38 4 -4 -11 -17 -23 -29 -35 -41 6 -6 -12 -18 -25 -31 -37 -44 8 -7 -13 -19 -26 -32 -39 -46 10 -7 -14 -20 -27 -34 -40 -47 12 -8 -14 -21 -28 -35 -41 -48 14 -8 -15 -22 -29 -35 -42 -49 A N N IK A RA U H A LA Tekijä_2019_01_sisus.indd 40 8.1.2019 15.03
ELÄKETURVA Vuodesta 2017 lähtien 61 vuotta täyttäneet ovat voineet hakea osittaista varhennettua vanhuuseläkettä (OVE). Eläkkeestä voi ottaa varhennettuna maksuun 25 tai 50 prosenttia. Uusi OVE on korvannut entisen osa-aika eläkkeen, johon liittyivät tiukat ansaintaja työaikarajoitukset. OVE:ssa ei vastaavia rajoituksia ole. Ikävien yllätysten välttämiseksi OVE:a ei kuitenkaan kannata ottaa maksuun harkitsemattomasti. Kertyneen eläkkeen määrä, varhentamisen aiheuttama leikkaus eläkkeen määrään sekä eläkkeen vaikutus verotukseen on viisasta selvittää huolella. HUOMIOI VÄHENNYS! Eläkettä ei voi varhentaa ilmaiseksi. Maksuun otettua eläkettä leikataan 0,4 % jokaista varhennettua kuukautta kohden. Jos henkilö joka täytti vuonna 2018 61 vuotta (vuonna 1958 syntynyt, jonka alin eläkeikä vuonna 2018 on 64 vuotta), ottaa 1 200 euron suuruisesta eläkkeestään maksuun 25 % (300 euroa), eläkettä leikataan kolmen vuoden eli 36 kuukauden ajalta yhteensä 14,4 %. Näin ollen 300 euron varhennetusta eläkkeestä maksuun tulee 256,80 euroa. Varhennusvähennyksen vaikutus on pysyvä. Se ei kumoudu siinäkään vaiheessa, kun työntekijä jää täydelle vanhuuseläkkeelle. On harkittava tarkkaan, kestääkö eläkeaikainen talous varhennusvähennyksen, sillä OVE:n voi peruuttaa vain kahden kuukauden ajan sen nostamisesta. Varhennettua eläkettä voi kasvattaa 25 prosentista 50 prosenttiin, mutta 50 prosentin varhennettua ei voi myöhemmin pienentää 25 prosenttiin. SAILA RUUTH ENTÄ TYÖAJANLYHENNYS? Varhennetun eläkkeen rinnalla voi jatkaa täys päiväistä työskentelyä, työaikaa voi lyhentää tai työskentelyn voi lopettaa kokonaan. OVE:a voi nostaa myös työttömyyspäivärahan rinnalla. Kevyin tapa lyhentää työaikaa on sopia työn antajan kanssa esimerkiksi siitä, että pitää silloin tällöin ja työtilanteen salliessa palkattomia vapaapäiviä. Näin työsuhteelle ei tarvitse tehdä mitään OVE:n takia. Työnantajan on yritettävä antaa mahdollisuus myös vakituiseen osaaikaisuuteen. Silloin kannattaa tehdä kirjallinen sopimus työaikamuodosta, palkasta ja varhennetun vaikutuksista työajanlyhennys korvausten ja vapaiden kaltaisiin työsuhteen muihin ehtoihin. TARKISTA TYÖELÄKEOTTEESI Eläkevakuutusyhtiöt lähettävät työeläkeotteen joka kolmas vuosi. Otteeseen on listattu työansiot edellisen vuoden loppuun asti ja kertynyt työeläke. Jos otteesta puuttuu työsuhteita tai jos palkka tiedoissa on virheitä, kannattaa heti tehdä selvityspyyntö työeläke yhtiölle. Työeläkeyhtiöt eivät näet selvitä kuutta vuotta vanhempia tietoja. Vanhempia työsuhdetietoja saa korjautettua vain, jos itsellä on näyttö sekä työsuhteen olemassa olosta (työtodistus) että ansioista (palkkalaskelmat). Työeläkeotteen voi tarkistaa myös verkossa: www.tyoelake.fi 1/2019 Tekijä 41 TYÖSSÄ TYÖSSÄ VIISAASTI VARHENNETULLE OTSIKKO_KAPEA_13_VERS_ ORANSSI KOROSTUS Kainalo_ei sis Kainalo. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 A N N IK A RA U H A LA Kannattaako lähteä heti työterveys lääkäriin tai terveyskeskukseen, jos työpaikalla tai työmatkalla sattuu työtapaturma? Matti liukastui iltavuoroon tullessaan työmaan pihalla, runsas kaksi vuotta sitten. Työvuoron aikana niskat alkoivat kipeytyä, ei muuta. Kuukauden kuluttua kivut ja muut oireet äityivät, ja Matti meni työterveys lääkäriin. Tapaturmailmoituksesta huolimatta Matilla väitettiin olevan vanha vamma ja iän tuomaa rapautumaa. Matti joutui syöksykierteeseen, jossa liukastumisesta johtunut terveyden raju heikkeneminen jatkui, mutta sitä ei hyväksytty työtapa turmaksi. Liitonkaan lakiavulla vakuutus yhtiöstä tehdyt valitukset eri instansseihin eivät menestyneet. Matti on irtisanottu, ja hän on ilman kunnon tuloja. Mattiin sovelletaan vielä aktiivimallin leikkuria. Hänellähän on hylätty tapaturmaeläkehakemus, ja työvoimaviranomainen katsoo Matin olevan työmarkkinoiden käytettävissä; tosin ilman työkykyä, sillä onhan hänellä sairauslomatodistus lääkäriltä. Kaikki tämä olisi ehkä vältetty kokonaan, jos Matti olisi lähtenyt heti lääkäriin silloin iltavuorosta, kaksi vuotta sitten. ? Tekijä_2019_01_sisus.indd 41 8.1.2019 15.03
Sovi komennustyön ehdot etukäteen K omennustöiden tyypillisimmät ongelmat aiheutuvat työehtojen puutteellisesta sopimisesta. Esimerkiksi siten, että etukäteen ei sovita juuri muusta kuin peruspalkasta ja siitä, miten autoa käytetään ja majoitus järjestetään. – Komennustöissä vastaan tulleita ongelmia ovat esimerkiksi olleet, että vuorokautisesta ja viikoittaisesta säännöllisestä työajasta tai pyhäja vapaapäivistä ei ole sovittu. Myös siitä on aiheutunut ongelmia, että on etukäteen sovittu kokonaisurakka, mikä sisältää palkan, päivärahat ja työn keston. Siinä menee helposti puurot ja vellit sekaisin. Ei esimerkiksi ole määritelty, miten ylityöt maksetaan tai milloin niitä alkaa syntyä. – Toisaalta voi olla niin, että ennen komennusta ei ole mietitty, kuinka menetellään matkaja lepoaikojen kanssa tai jos työntekijä sairastuu tai tapahtuu työt apaturma. Niiden rinnalla myös mahdollisista lomamatkoista on syytä sopia etukäteen, Teollisuusliiton teknologiateollisuuden sopimusasiantuntija Jari Mäkinen luettelee. KOMENNUSVAI VUOKRATYÖNTEKIJÄ? Viime aikoina epäselvyyksiä on Mäkisen mukaan esiintynyt sen suhteen, onko työnantajan työntekijälle osoittama muualla kuin varsinaisessa työpaikassa tehtävä työ komennustyötä vai toimiiko työntekijä vuokratyöntekijän statuksella. Mäkisen ohje rajan vetämistä varten on selvä. – Kun työnantaja lähettää työntekijän varsinaiselta työpaikaltaan muualle töihin niin, että työntekijä toimii kyseisen työnantajan työnjohdossa, saa siltä palkkansa ja käyttää omia työvälineitä, on kysymyksessä komennustyö. Jos työkohteessa on oma työnjohtonsa, jonka alaisuudessa työntekijä työskentelee ja siellä käytetään kohteesta annettavia työvälineitä, mennään vuokratyön puolelle. Työntekijän kannalta kouriintuntuvin ero on siinä, että komennustyöstä maksetaan verottomat päivärahat, mutta vuokratyöstä niitä ei voi verotussäännösten mukaisesti maksaa. – Työehtosopimus määrittää sen, mitä maksetaan, mutta verottaja päättää, mikä on Komennustöihin on helppo lähteä ja niiltä palata, kun työehdot on sovittu etukäteen kirjallisesti. veronalaista tuloa. Siksi tämäkin asia kannattaa selvittää jo ennen komennukselle lähtöä, ettei jälkikäteen tule ikäviä yllätyksiä vastaan, Mäkinen tiivistää. PÄIVÄRAHA EI OLE PALKKAA Päivärahoista puhuttaessa Mäkinen tähdentää, että kysymys on kulukorvauksesta, ei palkasta. – Päiväraha on elinkustannusten korvaus siitä, kun ollaan komennuskohteessa. Palkka menee normaaliin elämiseen. Niitä ei pidä sekoittaa keskenään, eikä ajatella, että päivärahat olisivat palkan korvike. Niin se ei ole. Päivärahoista ei makseta sosiaalimaksuja eivätkä ne kerrytä eläkettä. Päiväraha maksetaan vain silloin, kun työntekijä on työkohteessa. Jos kohteesta lähdetään esimerkiksi viikonlopuksi kotiin ja sinne palataan viikonlopun jälkeen, ei päivärahaa viikonvaihteelta makseta. – Jos viikonvaihde kuitenkin oleskellaan työkohteessa, niin päiväraha maksetaan. Siinä riittää, että työntekijä on työnantajan käytettävissä. Työnteko ei ole päivärahan maksamisen ehto. Tärkeä seikka päivärahoja ja korvauksia määriteltäessä on varsinainen työpaikka. – Työehtosopimuksen mukaan olemassa on vain yksi varsinainen työpaikka. Se on kiintopiste, jonka perusteella laskelmat tehdään. Jossain sen verstaan siis pitää olla. Parakki ei käy. Tilapäistä toista työpaikkaa ei tunneta. TARKKANA KULUKORVAUSTEN KANSSA Teollisuusliitolle on tullut vastaan tapauksia, joissa työnantajat ovat yrittäneet kikkailla kulukorvausten kanssa kustannuksia säästääkseen. Esimerkiksi niin, että työntekijä on ensin määrätty menemään aamuseitsemäksi työkohteeseen, kuljettamaan tarvikkeet mukanaan ja ottamaan työkaveri kyytiin. Sen jälkeen on korvauksista yritetty luistaa sillä perusteella, että matka varsinaiselta työpaikalta työkohteeseen on lyhyempi kuin kotoa, josta työmatka ja matkavuorokausi kuitenkin alkavat. – Korvaukset pitää maksaa pidemmän reitin mukaan, kun lähdetään kotoa. Jos ei makseta, niin sitten mennään seitsemäksi varsinaiselle 42 Tekijä 1/2019 KOMENNUSTÖISTÄ on Teollisuusliiton sopimusaloilla sovittu teknologiateollisuuden, huollon ja kunnossapidon sekä peltija teollisuuseristysalan työehtosopimuksissa. Tekijä_2019_01_sisus.indd 42 8.1.2019 15.03
työpaikalle ja matkustetaan komennuskohteeseen työajalla. – Jos työnantaja ei maksa kilometrikorvauksia, ja työkohteeseen pitää mennä julkisella kulku neuvolla, niin tavaroita ei silloin tarvitse kuljettaa. Työnantajalle voi sanoa, että lähetä tavarat kontilla. Toisaalta ketään ei voi pakottaa ottamaan kyytiläisiä korvauksetta. – Tässä suhteessa on hyvä myös muistaa, että matkaaika muuttuu työajaksi, jos työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä kuskaamaan tavaraa tai toisia työntekijöitä. Työkohteessa voi eteen tulla tilanteita, joissa määrätyn työn toteuttaminen edellyttää erinäisten hankintojen tekemistä. Kustannukset ovat työn antajan vastuulla. – Helpointa on, että työnantaja antaa työnteki jälle luottokortin, jolloin tämän ei tarvitse käyttää omaa rahaa firman ostoksiin. Olipa käytössä luotto kortti tai käteinen, on kuitit syytä pitää tallessa. ONGELMIIN PUUTUTAAN HETI Kun asiat on selvitetty ja paperilla sovittu, on työkohteeseen mukava lähteä. Toimintamalli on hyödyllinen erityisesti ulkomaita ajatellen, mutta yhtä lailla tarpeellinen kotimaassa. – Aina kannattaa katsoa, mihin paperiin nimensä laittaa ja kenelle työsopimuksen alle kirjoittaa. Sellaistakin on sattunut, että sopimus on tehty Suomessa, mutta huomaamatta on jäänyt, että työnantaja onkin ulkomailla toimiva yritys. Liiton toimivaltuudet päättyvät Suomen rajaan. Toinen ongelmien selvittämistä ja korjaamista edistävä tapa on puuttua havaittuihin epäkohtiin välittömästi ja ottaa ne työnantajan kanssa esiin. Tyypillinen esimerkki on majoitus. – Työntekijällä pitää olla omaa tilaa kymmenen neliömetriä ja viikon komennuksen jälkeen ainakin sen kokoinen yhden hengen huone käytössään. Edellisen lisäksi kaikkien majoittujien käytössä pitää olla yhteinen tila ja majapaikassa normaali kalustus. Mikäli niin ei ole, on asioihin helpointa vaikuttaa, kun tilanne on päällä ja kaikkien nähtä villä. Jälkikäteen olosuhteita on hankala kuvailla tai puutteita osoittaa. PETTERI RAITO 1/2019 Tekijä 43 LIITOSSA Työtoverit olivat parakissa tauolla kolmikon saapuessa. Nuori vaalea, isokokoinen mies tuli heti tervehtimään tulijoita. Kaikki tunsivat toisensa jo varsin pitkältä ajalta. MOI! Marko-niminen nuorimies sanoi heti tervehdyksen jälkeen: Mitä te tänne tulitte meidän urakkaa pilaamaan? Tulijat vilkuilivat toisiaan, mutta eivät sanoneet mitään. Hieman iäkkäämpi mies, Timo, sanoi ääntään korottaen Uoleville: Eikös ollut puhe, että me hoidetaan tää työmaa neljällä miehellä? Sovittiinhan me, että pidennetään päivää ja aletaan työskennellä myös sunnuntaisin. Uolevi tuijotteli kenkiään ja oli vaivautuneen näköinen. Niin, kyllähän te siitä puhuitte, mutta työnjohtaja halusi Jukan ja Olavin tänne. Konttorilla pelkäävät, että muuten ei pysytä aikataulussa. Timo äyskäisi: Tässä firmassa ei näköjään voi luottaa mihinkään! Onpas vastaanotto! Kiitos teille pojat ystävällisestä tervetulotoivotuksesta. Sanoi Jukka. On pojilla puheet! Jatkoi Olavi. Karun vastaanoton jälkeen tulijat havaitsivat muitakin asioita. Viereisten parakkien suunnalta kuului laulua. Siellä on kollegoilla juhlat. Synttärit ovat jatkuneet jo kaksi päivää. Reaktorien asennus vaan viivästyy. Putkitöihin ei pääse vielä pitkään aikaan. Kertoi eräs totisen näköinen suomalainen. Timo tiuskaisi: Mistä sitä kaikille töitä keksitään?! Työtoverit olivat parakissa tauolla kolmikon saapuessa. Nuori vaalea, isokokoinen mies tuli heti tervehtimään tulijoita. Kaikki tunsivat toisensa jo varsin pitkältä ajalta. MOI! Marko-niminen nuorimies sanoi heti tervehdyksen jälkeen: Mitä te tänne tulitte meidän urakkaa pilaamaan? Tulijat vilkuilivat toisiaan, mutta eivät sanoneet mitään. Hieman iäkkäämpi mies, Timo, sanoi ääntään korottaen Uoleville: Eikös ollut puhe, että me hoidetaan tää työmaa neljällä miehellä? Sovittiinhan me, että pidennetään päivää ja aletaan työskennellä myös sunnuntaisin. Uolevi tuijotteli kenkiään ja oli vaivautuneen näköinen. Niin, kyllähän te siitä puhuitte, mutta työnjohtaja halusi Jukan ja Olavin tänne. Konttorilla pelkäävät, että muuten ei pysytä aikataulussa. Timo äyskäisi: Tässä firmassa ei näköjään voi luottaa mihinkään! Onpas vastaanotto! Kiitos teille pojat ystävällisestä tervetulotoivotuksesta. Sanoi Jukka. On pojilla puheet! Jatkoi Olavi. Karun vastaanoton jälkeen tulijat havaitsivat muitakin asioita. Viereisten parakkien suunnalta kuului laulua. Siellä on kollegoilla juhlat. Synttärit ovat jatkuneet jo kaksi päivää. Reaktorien asennus vaan viivästyy. Putkitöihin ei pääse vielä pitkään aikaan. Kertoi eräs totisen näköinen suomalainen. Timo tiuskaisi: Mistä sitä kaikille töitä keksitään?! Teräsmiehet maailmalla -kilpailun eli komennusmiehille ja heidän läheisilleen suunnatun kirjoituskilpailun sadosta on syntynyt Kari A. Sihvosen kuvittama sarjakuvakirja. Kirjoituskilpailun voittajat palkittiin vuonna 2016. Kilvan järjestivät Metallityöväen Liitto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja yrittäjä Jari Vesanen. Komennusmiehet: Teräsmiehet maailmalla – tositarinoita työelämästä Kuvittanut Kari A. Sihvonen. Arktinen Banaani 2018. Tekijä_2019_01_sisus.indd 43 8.1.2019 15.03
44 Tekijä 1/2019 LIITTO KOULUTTAA Yli puolet liiton koulutuksesta on suunnattu luottamusmiehille ja työsuojelutehtävissä toimiville sekä ammattiosastojen aktiiveille. Osa näistä kursseista on sovittu työnantajan tuen piiriin, jolloin työnantaja maksaa kurssin ajalta palkan ja opistolle ateriakorvauksen. Tietoa sopimusalakohtaisista koulutusoikeuksista ja sovituista kursseista on osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/ koulutussopimukset. Voit tarkistaa kurssit myös koulutusoppaasta tai liiton koulutusyksiköstä. Murikka on jäsenten oma opisto, joka sijaitsee Tampereen Teiskossa. Opetusja majoitustilat ovat erinomaiset. Murikassa on paljon erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Osa kursseista järjestetään sivutoimipisteessä Helsingin Hakaniemessä, jossa on sama opetus ja täysihoito hotellimajoituksineen. Murikan kurssihakemus on osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/nain-haet-kurssille Teollisuusliitolla on koulutusta myös alueilla. Vuonna 2019 järjestetään viisi eri aiheista viikonloppukurssia, joiden sisältö on sama kaikilla alueilla. Tarjonnassa on kursseja mm. edunvalvonnan ajankohtaisista asioista, ammattiosastojen alueellisesta verkostoitumisesta sekä työhyvinvoinnista. Oman alueen kursseille ilmoittautuminen on osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat tai sähköpostitse koulutus@teollisuusliitto.fi Teollisuusliitto tukee taloudellisesti ammattiosastoja kurssien järjestämisessä. Osastot valitsevat yhdistystoimintaan tai työelämään liittyvät aiheet jäsenten tarpeiden mukaan. Kurssit järjestetään omalla paikkakunnalla, toiminta-alueella tai liiton nimeämissä koulutuspaikoissa. Kouluttajina toimivat liiton toimitsijat. LISÄTIETOA saat koulutusoppaasta tai liiton kotisivuilta www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Voit myös ottaa yhteyttä koulutusyksikköön, koulutus@teollisuusliitto.fi tai puhelimitse 020 774 001 (vaihde). Teollisuusliitto tarjoaa jäsenilleen monipuoliset koulutusmahdollisuudet. Kurssitarjonnassa on laaja valikoima työelämäja yhdistystaitoja tukevaa koulutusta, myös kielija digikursseja sekä hyvinvointikursseja. Liiton koulutus on maksutonta ja suunnattu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Liitto korvaa opiskelijoiden kurssimaksun, johon sisältyy opetus, täysihoito majoituksineen. Matkakulut korvataan liiton matkustusohjeen mukaisesti. Työttömänä voi osallistua työelämäja yhdistystaitokursseille. Tarkista kuitenkin oikeutesi työttömyysetuuteen TE-toimistosta. Työelämäja yhdistystaitoja tukevaan koulutukseen voit saada kurssitukea, jolloin ansionmenetystä korvataan verottomalla kurssipäivärahalla 39,98 euroa/kurssipäivä ja stipendillä 36 euroa/kurssipäivä. Jäsenetu joka kannattaa hyödyntää Murikka on oma opistosi Koulutusta sinulle Kursseja lähellä sinua Tukea luottamustehtäviin Koulutusta ammattiosastoille Tekijä_2019_01_sisus.indd 44 8.1.2019 15.03
”Kuuntele, mitä porukka haluaa” SAMI HEIKKINEN ”Meconet tekee jousia, meistoja syvävetotuotteita sekä protovalmistusta. Täällä Vantaalla tehdään puristintuotteita, protoja, muotojousia ja työkaluvalmistusta. Toimipisteitä on myös Pihtiputaalla, Äänekoskella, Tallinnassa, Pietarissa ja Tukholmassa. Olen ollut talossa 21 vuotta. Valmistuin sähköasentajaksi, mutta 1990-luvun lamassa sähköfirmat eivät ottaneet töihin ilman työkokemusta. Tulin tänne hakemaan sitä, ja sillä tiellä ollaan. Luottamustehtäviin lähdin varatyösuojeluvaltuutetuksi. Kun edellinen pääluottamusmies siirtyi toisiin tehtäviin, ja muita halukkaita ei ollut, lähdin siihen. Nyt käynnistyi viides kaksivuotiskausi, ja mielenkiintoista on ollut. Aiemmin oli monia yt-neuvotteluita, mikä oli raskasta, nyt menee onneksi paremmin. Työnantaja on aika reilu, ja aina ollaan sopimukseen päästy. Parasta on, kun pystyy auttamaan porukkaa ja voi vaikuttaa työoloihin. Ensin tehtävä tuntui helpolta. Sitten uskaltauduin koulutukseen Murikka-opistolle, missä huomasin, että onhan tässä vielä opittavaa. Olen sittemmin käynyt luottamus miehen ja työsuojelun kursseista melkein kaikki. Haluan kehittää palkkojen tasa vertaisuutta. Meillä ei ole käytössä työehtosopi muksen paraketta eli palkkarakennetta, vaan palkat menevät sen mukaan, miten kukin on saanut sovittua. Samoissa hommissa on euron–puolentoista eroja tuntipalkassa, mitä olen työntekijöiltä kuullut. Viimeksi pari vuotta sitten paraketta yritettiin neuvotella, oli työryhmä ja liitoista kävivät kouluttamassa, mutta työnantaja ei lähtenyt siihen mukaan. Viime aikoina olen yrittänyt rakentaa vuokratyölle pelisääntöjä. Aina kun tarvitaan työntekijöitä, otetaan ensin vuokralle. Ovat yhdeksän kuukautta tehden samoja hommia kuin omatkin, sitten joko otetaan talon kirjoille tai pistetään pois, seuraava sisään, ja taas aloitetaan kouluttaminen alusta. Se syö omaakin porukkaa. Haluaisin, ettei vuokratyöllä korvattaisi omaa väkeä, vaan sitä käytettäisiin oikeasti vain ruuhkahuipuissa. Olin aluksi Teollisuusliitto-fuusiota vastaan, mutta hyvä kun kasvettiin isommaksi. Viime vuonna tuntui, että liitolle kasvoi munat takaisin. Täällä oltiin ylityökiellossa innolla mukana, ja porukalle oli pettymys, kun ei päästy mukaan syksyn lakkoon. Sipilän hallituksen aikana liittoon kuulumattomia on ollut helpompi puhua jäseniksi. Uusille luottamusmiehille sanoisin, että kuuntele työpaikan porukkaa. Käy paikalliset sopimukset läpi heidän kanssaan. Käy koulutuksissa, opi miten tessiä ja lakia luetaan, ja samalla saat uusia ystäviä ja kontakteja ympäri Suomen. Lähde rohkeasti mukaan ammattiosaston toimintaan. Pidä huoli siviilielämästä, koska nämä hommat vievät helposti niin paljon aikaa, että joku päivä kotioven lukot on vaihdettu, jos ei muista perhettään.” SAMI HEIKKINEN Pääluottamusmies Meconet Oy Vantaa TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA PEKKA ELOMAA 1/2019 Tekijä 45 LIITOSSA Teollisuusliitto tarjoaa jäsenilleen monipuoliset koulutusmahdollisuudet. Kurssitarjonnassa on laaja valikoima työelämäja yhdistystaitoja tukevaa koulutusta, myös kielija digikursseja sekä hyvinvointikursseja. Liiton koulutus on maksutonta ja suunnattu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Liitto korvaa opiskelijoiden kurssimaksun, johon sisältyy opetus, täysihoito majoituksineen. Matkakulut korvataan liiton matkustusohjeen mukaisesti. Työttömänä voi osallistua työelämäja yhdistystaitokursseille. Tarkista kuitenkin oikeutesi työttömyysetuuteen TE-toimistosta. Työelämäja yhdistystaitoja tukevaan koulutukseen voit saada kurssitukea, jolloin ansionmenetystä korvataan verottomalla kurssipäivärahalla 39,98 euroa/kurssipäivä ja stipendillä 36 euroa/kurssipäivä. TOIMIJA Tekijä_2019_01_sisus.indd 45 8.1.2019 15.03
Kurssit on tarkoitettu alle 36-vuotiaille liiton jäsenille. Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. KEVÄÄN KURSSEJA NUORILLE LIITTO KOULUTTAA 2.–3.2. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel, Vantaa ilmoittautuminen 17.1. mennessä VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Hotel Aquarius, Uusikaupunki 9.–10.2. HÄME–PIRKANMAA Scandic Koskipuisto, Tampere ilmoittautuminen 24.1. mennessä KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA Hotelli Himos, Jämsä 16.–17.2. VAASA–KESKI-SUOMI Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä ilmoittautuminen 31.1. mennessä OULU–LAPPI Scandic, Oulu Lähde tapaamaan muita nuoria ja vaikuta! Teollisuus meeting -nuorten kurssi Kurssilla pohditaan ja käydään keskusteluja, miten vaikutetaan työpaikoilla, ammattiosastoissa ja yhteiskunnassa ja miten saadaan aikaan muutosta. Lisäksi toteutetaan yhdessä yhteiskunnallisia kampanjatoimia. Nuorisotoiminta tutuksi Kurssi antaa avaimet aktiiviseen toimintaan ammattiosastossa tai osaston nuorisojaostossa. Kurssilla tutustutaan Teollisuusliittoon ja mietitään yhdessä, miten nuoret voivat vaikuttaa liiton asioihin. Pohditaan myös, miten nuoret voisivat vaikuttaa oman työpaikkansa asioihin ja työehtoihinsa. Kurssi sisältää käytännön harjoituksia esiintymistaidoista tapahtumien järjestämiseen. 6.–8.5. Murikka-opisto, Tampere 46 Tekijä 1/2019 ILMOITTAUDU sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumakalenteri tai koulutusyksikköön koulutus@teolllisuusliitto.fi tai Päivi Mäensivu-Lunnas puh. 020 774 1042. HAKUOHJEET JA KURSSIHAKEMUS osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2019_01_sisus.indd 46 8.1.2019 15.03
”Genevekoulu näytti ison kuvan” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT PETRI BLOMQVIST – Silmiä avaava reissu. Pääsee näkemään isomman kuvan siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Ville Kivimäki vietti touko–kesäkuussa kolme viikkoa Genevessä tutustumassa maailman työjärjestön ILO:n toimintaan sekä siihen, miten työehtoja säännellään maailmanlaajuisesti. Hän oli opiskelijana pohjoismaiden yhteisesti järjestämässä Genevekoulussa. Ajatus osallistumisesta syntyi kevättalvella melko nopeasti tuttujen teollisuusliittolaisten innostamana. – Aika nopealla aikataululla tein päätöksen. Työnantajakin oli ymmärtäväinen hanketta kohtaan, joten kalenterista järjestyi tarvittava aika. – Ammattiosasto tuki reissua, mikä helpotti huomattavasti, Kivimäki kiittelee. – Toivottavasti muiltakin osastoilta löytyy tukea, ettei kellään jäisi taloudesta kiinni. Huhtikuussa pidettiin Ruotsissa neljän päivän valmistava jakso. Geneveen matkasi lopulta eri pohjoismaista 28 opiskelijaa, joista neljä oli suomalaisia, Kivimäki ainoana teollisuusliittolaisena. – Se pohjoismainen porukka oli samanja hyvähenkinen. Itse pärjäsin joukossa hyvin englanniksi. ILO:n konferenssissa tuli selväksi, että Pohjoismaiden maine maailmalla on erittäin vahva. – Pohjoismaitahan pidetään muualla maa ilmassa käytännössä paratiisina. Meillä onkin vastuu näyttää, että hyvinvointiyhteiskunnat toimivat, meitä seurataan yllättävän tarkasti. Hyvät järjestäytymisasteet, kollektiivinen neuvottelujärjestelmä ja kattavat tessit, sille pohjallehan hyvinvointi perustuu, Kivimäki sanoo. Myös ILO järjestönä toimii kolmikantaperiaatteen mukaisesti. – Mielenkiintoista oli kuunnella, mitä näkemyksiä oli eri maiden työnantajilla, työntekijöillä ja hallituksilla. Hauskana esimerkkinä Kivimäki mainitsee työnantajaleirin ranskalaisen edustajan kehuvan puheenvuoron siitä, kuinka Suomessa on erittäin joustavat työmarkkinat. Yllätyksenä tuli, kuinka laaja-alaisesti ILO vaikuttaa maailmalla. – Prosessit kestävät useita vuosia. Mutta kun on koko maapallo edustettuna, niin ei se kovin nopeaa voi ollakaan. Yksi komitea, jota Kivimäki seurasi, käsitteli naisiin työelämässä kohdistuvaa häirintää ja väkivaltaa. – Komiteassa oltiin yksimielisiä, että aiheesta pitää tehdä yleissopimus. Sisällöstä ei päästy sopuun, mutta siitä jatketaan seuraavassa yleiskokouksessa. Kivimäki onkin hyvin tyytyväinen, että lähti Genevekouluun, ja haluaa kannustaa muitakin tarttumaan mahdollisuuteen. – Siellä pääsee isosti pois Suomen kuplasta. Kynnys lähtöön voi tuntua korkealta, mutta asiat on järjestetty hyvin, eli siellä saa apua ja vastauksia kysymyksiin. Pohjoismainen Genevekoulu on tarkoitettu ammatti liittojen aktiiveille. Koulun pääjakso järjestetään YK:n työjärjestön ILO:n vuosittain kesäkuussa pidettävän työkokouksen yhteydessä. Koulu tarjoaa mahdollisuuden opiskella pohjoismaisten kollegoiden kanssa työelämän kansainvälistymistä. Haku tämän vuoden Genevekouluun päättyy 31.1. www.tsl.fi/oppimaan/ kurssikalenteri/ genevekoulugeneveskolan ”Kynnys lähteä Geneve kouluun voi tuntua korkealta, mutta asiat on järjestetty hyvin, eli siellä saa apua ja vastauksia kysymyksiin”, Ville Kivimäki sanoo. 1/2019 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA KEVÄÄN KURSSEJA NUORILLE LIITTO KOULUTTAA 2.–3.2. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel, Vantaa ilmoittautuminen 17.1. mennessä VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Hotel Aquarius, Uusikaupunki 9.–10.2. HÄME–PIRKANMAA Scandic Koskipuisto, Tampere ilmoittautuminen 24.1. mennessä KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA Hotelli Himos, Jämsä 16.–17.2. VAASA–KESKI-SUOMI Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä ilmoittautuminen 31.1. mennessä OULU–LAPPI Scandic, Oulu VILLE KIVIMÄKI Pääluottamusmies Valtra Oy Suolahden Traktoritehtaan työntekijäin ao. 141 Tekijä_2019_01_sisus.indd 47 8.1.2019 15.04
LE H TI KU VA / A FP PH O TO / EI TA N A BR A M O VI CH 48 Tekijä 1/2019 MAAILMA Fordin johtajia vankilaan kidnappauksista ARGENTIINA Kaksi Ford Motor -yhtiön johtajaa tuomittiin joulukuussa vankeuteen Argentiinassa ay-aktiivien kaappaamisesta ja kidutuksesta. Rikokset tapahtuivat sotilasdiktatuurin aikana vuonna 1976. Ainakin 24 työntekijää siepattiin työtovereiden silmien edessä pääkaupunki Buenos Airesin lähellä sijaitsevasta Fordin 5 000 työläisen General Pacheco -tehtaasta. Tuomitut johtajat valitsivat työntekijät sotilaille, jotka veivät nämä kidutuskeskuksiinsa. Yli 30 000 ihmistä kidnapattiin, kidutettiin ja tapettiin diktatuurin vuosien 1976–1983 ”likaisessa sodassa”. Uhreiksi joutui laaja joukko ihmisiä, erityisesti vasemmistolaisia, opiskelijoita, journalisteja sekä ammattiyhdistysaktiiveja. Yhtiön johtaja Pedro Müller tuomittiin vankeuteen kymmeneksi vuodeksi ja turvallisuusjohtaja Héctor Sibilla sai 12 vuoden tuomion. Argentiinassa on viime vuosina tuomittu noin tuhat sotilasta likaisen sodan aikaisista julmuuksista, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun ulkomaisen yhtiön johtajat olivat tuomiolla. Yhtiö ei ollut syytettynä. – Tämä osoittaa todeksi, että Argentiinan työväenliike oli diktatuurin pääasiallinen kohde ja yhtiöt olivat sen rikoskumppaneita, sanoo uhrien asianajaja Tomas Ojea Quintana Buenos Aires Timesille . – Seuraava kohde on itse yhtiö. Arvioimme, mitä on tehtävä, jotta yhtiötä pidetään vastuullisena. Sen on selitettävä toimintansa. HYVÄSTI HIILIKAIVOKSET SAKSA Joulukuun 21. päivänä 2018 suljettiin Saksan viimeinen hiilikaivos, vuodesta 1863 toiminut Bergwerk Prosper-Haniel Bottropissa Ruhrin alueella. Huippuvuonna 1956 Länsi-Saksan hiilikaivoksissa työskenteli yli 600 000 ihmistä. Hiilen ja teräksen kasvattamalla Ruhrin alueella kaivosten sulkeminen on iso muutos. Kivihiilen jäähyväistilaisuudet keräsivätkin alueella yli 10 000 ihmistä. Pääosa kaivosten laitteista myytiin Turkkiin ja Kiinaan. Kaivosteollisuuden ammattiliitto IG BCE on aktiivisesti mukana kehittämässä uusia elinkeinoja ja huolehtimassa työnsä menettäneistä. Puheenjohtaja Michael Vassiliadis kuuluu maan hallituksen rakennemuutosryhmään. Kaivosmiehen poika Vassiliadis iloitsee muutoksenkin keskellä siitä, että valtion, yritysten ja ammattiliittojen yhteistyöllä kukaan ei putoa tyhjään kokonaisen teollisuudenalan hävitessä. Liitto järjesti työntekijöille kattavasti tilaisuuksia, joissa kerrottiin muutokseen vaikutuksista ja vastattiin kysymyksiin. METSIEN SERTIFIOINTI TIUKKENEE METSÄTEOLLISUUS Kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä PEFC lisää vaatimustensa joukkoon vähimmäispalkan maksamisen, tasa-arvoisen työllistämisen, syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon. Päätös tehtiin yleiskokouksessa Genevessä. Laajennuksen takana oli myös rakennusja puutyöläisten maailmanjärjestö BWI. Jo aikaisemmin PEFC edellytti sertifioinnilta kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan keskeisen työelämän yleissopimuksen noudattamista. Ne koskevat muun muassa järjestäytymisoikeutta sekä pakkoja lapsityön kieltoa. Ojea kertoi oikeudessa, että työntekijät kaapattiin suoraan liukuhihnan äärestä. – Kivääreillä osoittelevat sotilaat veivät heidät ja marssittivat muiden työntekijöiden edessä, jotta he näkisivät, mitä heidän ammattiosastonsa edustajille tapahtui. Tämä loi tehtaalle terrorin ilmapiirin, joka ehkäisi kaikki palkkaan tai työoloihin liittyvät valitukset. Fordin johtajat valitsivat terrorin uhrit ja toimittivat sotilaille heidän osoitteensa sekä kuvalliset henkilötietonsa. Johtajat järjestivät sotilaille myös laittoman pidätysja kuulustelutilan tehtaalle, The Guardian -lehti kertoo. Siepatut työntekijät erotettiin välittömästi sähkeellä, jossa väitettiin, että he eivät tulleet työpaikalle. Joskus tämä tapahtui jo silloin, kun heitä kidutettiin tehtaalla, todistajat kertoivat oikeudessa. El Pais -lehden mukaan todistajat kertoivat oikeudessa, että Müller ja Sibilla valitsivat kaapattavat 24 tehtaan sadan ay-aktiivin joukosta. Heidän mukaansa Sibilla oli läsnä kidutuksessa auttaen sotilaita kysymysten esittämisessä. HEIKKI JOKINEN ? ”Muistamista, totuutta ja oikeutta – sitä me olemme vaatineet”, Pedro Troiani, yksi Fordin General Pacheco -tehtaalla vuonna 1976 kaapatuista ja kidutetuista työntekijöistä sanoi joulukuussa uutistoimisto AP:lle. Tekijä_2019_01_sisus.indd 48 8.1.2019 15.04
1/2019 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA Silja Europa Helsinki–Tallinna 7.–8.9. Myynti alkaa ke 20.3. klo 10 JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA TEOLLISUUSLIITTON JÄSEN KALENTERIN voi vielä tilata liiton verkkosivuilta eAsioinnista. Valitse kohdasta Jäsenedut > Kalenteri ja rastita valinta ruutuun Tilaan . Voit myös lähettää sähköpostia, jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai soittaa puh. 020 690 446. Tilaus on myös voimassa tulevina vuosina! VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta NIMITYS Kansainväliseksi asiantuntijaksi Teollisuusliiton kansainväliseen yksikköön on nimitetty Mikko Hakkarainen, 47. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. puutuotesektorin kv-asiat, Baltian järjestämishanke, eurooppalaiset yritysneuvostot ja Venäjän lähialueyhteistyö. Hakkarainen on ollut kuusi vuotta työvapaalla Metalliliitosta ja Teollisuusliitosta työskennellen Ruotsissa Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät IN:ssä yrityspolitiikan, työympäristön, Baltian järjestämishankkeen ja nuorisoasioiden koordinaattorina. Sitä ennen hän toimi Metalliliitossa järjestöasioiden suunnitte lijana. TURVETUOTANTOALALLE SOPIMUS l Yleiskorotus 1,6 % 1.2.2019 ja 1,9 % 1.4.2020. l Iltaja yövuorolisät nousevat 3,5 % 1.2.2019. l Omalla ilmoituksella voi sairastaa kaksi päivää. JÄSENMAKSU l Vuonna 2019 jäsenmaksu on 1,45 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. l Vuonna 2018 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tiedot suoraan verottajalle 20.2.2019 ja niistä ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Korjausajot tehdään toukoja elokuussa. l Itsemaksavilla jäsenillä on mahdollisuus maksaa jäsenmaksunsa e-laskuna. Jäsen voi tilata sen menemällä omaan verkkopankkiinsa ja valitsemalla laskuttajaksi Teollisuusliitto RY . l Muista ilmoittaa jäsenmaksusta vapaat ajat jäsenpalveluun tai käy tallentamassa ne itse sähköisessä eAsioinnissa. Jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. l Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2019 on postitettu jäsenille 4.1. Viitelistat lähetetään kaikille itsemaksaville jäsenille, vaikka olisitkin työttömänä tai vapautettuna jäsenmaksuista esimerkiksi opiskelun, sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Viitelistan voit ottaa käyttöön, kun menet töihin, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksua suoraan palkasta. AMMATTIOSASTOT Jäsenmaksuosuuden edellytykset kuntoon Maksatuksen edellytykset: ? Osastolla pitää olla sen omalla päätöksenteolla hyväksytyt ammattiosaston mallisäännöt, jotka se on rekisteröinyt Patenttija rekisterihallitukseen. ? Osastolla pitää olla sääntöjen mukaisesti valittu hallitus. ? Osaston pitää toimittaa toimihenkilöilmoitukset liittoon 28.2.2019 mennessä. Liiton ilmeen mukainen logo Tilaa logo osastollesi: mira.tenhunen@teollisuusliitto.fi tai puh. 044 338 2126. Liiton ilmeen mukainen lippu tai pöytäviiri Tilaa tuotteet Helsingin lipputehtaalta, jossa on tarvittava aineisto valmiina. Lisätietoja: www.teollisuusliitto.fi/ liput-ja-standaarit Tähän asemoidaan osaston virallinen nimi JÄSENRISTEILY TULEE TAAS! l Ohjelmassa on jokaiselle jotakin: painavaa asiaa tapahtumatorilla, puheenjohtajia tavattavissa, nuorten etkot, diskossa Matti Airaksinen, karaoken mestaruuskisa, viihdettä Gebardin ja tähtiesiintyjän voimin sekä hyvää seuraa ja maukasta ruokaa. Kaikki varaukset hoitaa matkatoimisto Matkapojat. l Hinta alkaen 48 euroa/hlö, sisältää koko ohjelman, hyttipaikan, buffet-ruokailun ja aamiaisen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily Tule jututtamaan Teollisuusliiton väkeä! Tiistaina 22.1. Rekry, työelämä & koulutus -tapahtuma (os. D314) Jyväskylän Paviljonki Keskiviikkona 23.1. DuuniExpo -messut (SAK:n os. A8) Lahden messukeskus Saat osastolta yllätyslahjan! LA U RI RO TK O Tekijä_2019_01_sisus.indd 49 8.1.2019 15.04
50 Tekijä 1/2019 ”Arbetsgivaren lyssnar på våra förbättringsförslag” Släpvagnstillverkaren Ekeri i Pedersöre nyanställer och bygger ut. Arbetstagarna trivs på företaget och huvudförtroendemannen Patrik Bagarnäs konstaterar att dialogen mellan arbetstagare och ledning fungerar. TEXT JONNY SMEDS / LÖNTAGAREN FOTO JOHANNES TERVO P roduktionen på Ekeris fabrik i Kållby i Pedersöre går på högtryck och personalen på fabriken arbetar i tvåskift. Både huvudförtroendemannen Patrik Bagarnäs och vd:n Matti Laurila berättar att företaget rekryterar så mycket personal man bara kan, men det är svårt att få tillräckligt med arbetskraft i Pedersöre där arbetslösheten är under tre procent. – Vi söker bland annat svetsare och montörer. Vi har inget löpande band så därför är det bra om man är montör eller elmontör i grunden, säger Bagarnäs. Men både han och vd:n Laurila betonar att man också är intresserade av personer med annan yrkesbakgrund. Ekeri utbildar personalen enligt behov. – Vi försöker ta kål på myten om att det här är ett tungt och smutsigt jobb, och att kvinnor inte kan jobba här, säger Laurila. Och mycket riktigt – det är rent, prydligt och ljust i den stora monteringshallen. – Arbetsgivaren lyssnar på våra förbättringsförslag och det sker hela tiden en process där saker utvecklas till det bättre. Till exempel fick vi ny belysning i somras, berättar huvud för troendemannen Patrik Bagarnäs som repre senterar Industrifackets medlemmar på fabriken. Tekijä_2019_01_sisus.indd 50 8.1.2019 15.04
1/2019 Tekijä 51 ARBETSLIVET MER TILLVERKNING I EGEN REGI Ekeri tillverkar lastbilskåp, släpvagnar och trailers. Företagets specialitet är släp där hela sidan går att öppna. Det gör det snabbare att lasta och lossa gods, och gör att lastutrymmet kan utnyttjas bättre. I dagsläget har Ekeri ungefär 210 anställda. Sverige är den största marknaden, därefter kommer Finland och Norge. Ungefär 80 procent av produktionen går på export. Försäljningen kraschade i samband med finanskrisen för tio år sedan, men sedan dess har det stadigt gått uppåt. Vd:n Matti Laurila berättar att företaget satsar på en behärskad tillväxt där omsättningen ska öka med fem till sju procent varje år. – Vårt stora mål är att tillverka 900 enheter år 2022. I fjol tillverkade vi 710 enheter och i år är målet 742. Samtidigt står Ekeri i beråd att ta i bruk en nybyggd hall på fabriksområdet i Kållby. Men nybygget hänger inte samman med tillväxten, utan det handlar om att insourca tillverkningen av golv, väggar och tak. Hittills har den tillverkningen skett på underleverans i Kauhajoki på nästan 200 kilometers avstånd, och elementen har levererats till Kållby med specialtransport. – Det handlar om att förbättra våra processer och få ner tiden från order till leverans. Sidodörrarna tillverkar vi redan själva enligt samma metod, så kunskapen finns i huset, konstaterar Laurila. ETT PLUS ATT ARBETET ÄR MÅNGSIDIGT Tillverkningen av en släpvagn börjar i svetshallen där ramen monteras ihop. Vanligtvis är det två arbetstagare som arbetar med en ram, och de följer med när ramen flyttas på luftkuddar genom hallen, från ett moment till ett annat. När vi besöker fabriken står Tomas Ström vid det sista arbetsmomentet. – Jag håller på att rikta ramen. Det ska vara en viss båge på den, berättar Ström. Han har jobbat på Ekeri i ungefär 30 år. Under den tiden har företaget hunnit genomgå många uppoch nedgångar – men mest har det gått uppåt. Personalstyrkan har nämligen mångfaldigats under hans tid på företaget. – Jag vill minnas att vi var 28 arbetstagare på fabriksgolvet när jag började, säger Ström. Han berättar att han trivs med arbetet och att Ekeri är en bra arbetsgivare. Från svetshallen går släpvagnsramen vidare till blästring och målning, och sedan kommer ramen in i den stora monteringshallen där bland annat Mikaela Skriko tar över. – På den här stationen drar vi el till ramen och vi monterar bland annat hjul och olika fästen för verktygslådor, berättar hon samtidigt som hon visar upp den enhet som hon och hennes arbetskamrat Vesa Lehto just har blivit klara med. ”Företaget rekryterar så mycket personal man bara kan, men det är svårt att få tillräckligt med arbetskraft i Pedersöre där arbetslösheten är under tre procent.” "Det är lättare att vara förtroendeman när det går bra. Dialogen med ledningen fungerar jättebra. Man kan gå och tala med dem om vad som helst," säger huvudförtroendemannen Patrik Bagarnäs. ? Mikaela Skriko och Vesa Lehto studerar ritningarna till följande enhet. ? Ville Silander håller på att montera dörrar på ett släpvagn där hela sidan går att öppna. ? Tekijä_2019_01_sisus.indd 51 8.1.2019 15.04
önskemål, och det är en sak som ger variation i arbetet. Simon Punsar konstaterar ändå att det går rätt snabbt att lära sig arbetet. – Ganska långt är det standardiserat. Vi har ett visst sortiment och det börjar gå på rutin, säger Punsar som har jobbat ett drygt år på slut monteringen och sammanlagt sju år på Ekeri. LÄTTARE ATT VARA FÖRTROENDEMAN NÄR DET GÅR BRA När Patrik Bagarnäs inte sköter uppdraget som huvudförtroendeman, så jobbar han med slutgranskning. När arbetet med en släpvagn är klart är det alltså han som tar över. – Jag går igenom en checklista och kollar att allt finns med och ser bra ut, så att vi kan leverera enheten till kunden. Också Bagarnäs lyfter fram arbets kamraterna som det bästa med jobbet. – Jag har svårt att föreställa mig att man kunde ha bättre arbetskamrater än så här. Han konstaterar att han har en förstående arbetsledare, så han kan sköta sitt förtroende uppdrag då när det dyker upp något som måste göras. Bagarnäs har jobbat på Ekeri i drygt 24 år. I ungefär tio år har han varit huvudförtroende man och före det var han vice huvudförtro ende man ungefär lika länge. – Det är lättare att vara förtroendeman när det går bra. Dialogen med ledningen fungerar jättebra. Man kan gå och tala med dem om vad som helst. Är det något problem på golvet så säger jag precis som det är, konstaterar han. Lokalt har man bland annat avtalat om en arbetstidsbank som enligt Bagarnäs fungerar bra. Och en del av utjämningsdagarna, alltså de så kallade pekkasdagarna, har man ersatt med förkortad arbetstid varje fredag. Det innebär att både morgon och kvällsskiftet förkortats med två timmar. – Det är roligare att sluta klockan sex än klockan tio på fredag kväll. Det är också bra med tanke på motivationen. l 52 Tekijä 1/2019 KOM PÅ KURS! 11–15.3. Grundkurs i arbetarskydd, JHL-institutet, Helsingfors Tvärfacklig kurs ”Vår röst är gemensam!” 16–17.3. Scandic Plaza, Åbo (för dig som bor i Södra Finland eller på Åland) 30–31.3. Scandic Vasa (för dig som bor i Österbotten) Kurserna är avgiftsfria för deltagarna. Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/sv/svenska-kurser Nu väntar de på att enheten ska flyttas vidare till nästa station, samtidigt som de går igenom ritningarna för den ram som de ska ta itu med härnäst. – Det bästa med jobbet är arbetskamraterna, konstaterar Skriko. ”HÄR VILL JAG JOBBA SÅ LÄNGE JAG BARA FÅR” När underredet till släpvagnen är klart, är följande steg att montera golv, väggar, tak och dörrar. – Vi har inga mellanlager, utan enheten går direkt vidare till följande arbetsmo ment, berättar Patrik Bagarnäs. Ville Silander håller på att montera dörrar på ett släp. Han berättar att han har jobbat på Ekeri i drygt ett år. – Här finns hela tiden något att göra. I början var det mycket nytt att ta till sig, men nu börjar jag lära mig, berättar Silander. Han jobbade tidigare som lantbruks avbytare, men började på Ekeri efter tips från en kompis som redan jobbade där. Det var ett beslut som han inte har behövt ångra. – Här vill jag jobba så länge jag bara får, konstaterar han. Arbetet på Ekeri sker i tvåskift, där morgon skiftet arbetar från sex till två och kvällsskiftet arbetar från två till tio. – Morgonskiftet är bäst för då har man hela kvällen ledig, säger Silander. Att vakna tidigt är inte ett problem för honom. När Silander och hans arbetskamrater har monterat dörrarna åker släpvagnen iväg till måleriet. Sedan kommer den till slutmonteringen där bland annat Simon Punsar arbetar. Punsar är elmontör och ”lite alltiallo”, som han säger själv. Som elmontör hör det till hans uppgifter att bland annat installera kylaggregat och olika slags belysning – bland annat lampbalkar baktill, positionsljus på sidan och arbetsljus. Just den här dagen har han ändå inte gjort elarbeten, utan han har monterat stänkskydd, förvaringslådor och andra grejer på ett underrede. Alla släpvagnar anpassas enligt kundens Simon Punsar jobbar på slutmonteringen, tillsammans med bland annat Mikael Backlund (i bakgrunden). ? VIKARIAT Redaktören Johannes Waris har inlett jobbet som Industrifackets svenskspråkiga redaktör vid årsskiftet. Han vikarierar Johan Lund som är studieledig fram till oktober 2020. Waris har tidigare jobbat bland annat för Metalls tidning Ahjo , med kommunikationsuppdrag på FFC och som nyhetsredaktör på Svenska Yle. Artikeln har tidigare publicerats i Löntagarens nyhetsbrev. BESTÄLL NYHETSBREVET på adressen www.lontagaren.fi/ nyhetsbrev så får du de senaste nyheterna om facket och arbetslivet i din e-post varannan vecka. Tekijä_2019_01_sisus.indd 52 8.1.2019 15.04
1/2019 Tekijä 53 KOM PÅ KURS! 11–15.3. Grundkurs i arbetarskydd, JHL-institutet, Helsingfors Tvärfacklig kurs ”Vår röst är gemensam!” 16–17.3. Scandic Plaza, Åbo (för dig som bor i Södra Finland eller på Åland) 30–31.3. Scandic Vasa (för dig som bor i Österbotten) Kurserna är avgiftsfria för deltagarna. Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/sv/svenska-kurser KÄ LL A : A RB ET SH Ä LS O IN ST IT U TE T K Ä LL A : A R B ET SH Ä LS O IN ST IT U TE T AVKYLNINGSFAKTOR Lufttemperatur, C? V in dh as ti gh et , m /s SÅ HÄR PÅVERKAR KÖLDEN DIN HAND optimal verksamhet noggrannheten och uthålligheten försämras fingerfärdigheten försämras smärtor (hela handen fryser) smärtor (ett litet hudområde fryser) nerverna leder inte impulser och förnimmelserna försvinner Köldgränsdragning Bör de kollektivavtal som förhandlas fram av Industrifacket ha en tydlig köldgräns, efter vilken arbete inte behöver utföras utomhus? I ndustrifackets medlemmar arbetar under mycket olika förhållanden. På sommaren kan temperaturen i hallar eller arbets maskinshytter i värsta fall stiga till över 50 grader. På vintern kan temperaturen utomhus falla till under 40 grader. Bör de kollektivavtal som förhandlas fram av Industrifacket ha en tydlig gräns, efter vilken arbete inte behöver utföras utomhus? Nu finns inga egentliga gränser i avtalen. Inom skogs och skogsmaskinssektorn samt plåt och industriisoleringsbranschen undersöker man arbetsmiljön lokalt, varefter man avtalar om begränsningar i arbetet. Om omständigheterna förhindrar arbete har de anställda rätt till inkomstrelaterat utkomstskydd för arbetslösa. Om arbetet inom andra branscher förhindras, till exempel på grund av kyla, betalar arbets givaren lön enligt arbetstidsschemat. Varför har inte vi krävt en tydlig köldgräns i avtalen? Utgångspunkten är att skydda arbets tagarens hälsa under alla omständigheter. Vid bedömning av vilka risker temperaturen medför för arbetstagaren måste temperatur, luftfuktighet och vind beaktas. Först när dessa samverkande faktorer beaktas får man fram den verkliga inverkan på en människa. Det är därför som kollektivavtalen inte kan fastställa en enda gräns. För det första måste det alltid finnas tekniska lösningar. Dessa kan till exempel vara ett termiskt tält, när tung utrustning eller andra maskiner repareras på vägen eller någon annanstans utomhus. Ett annat exempel är en termisk monter vid reparation av telekommunikationsanslutningar. I industrihallar uppstår drag när stora dörrar öppnas. Enkla lösningar för att minska draget är att installera luftridåer och att bygga ett vindfång. Vid arbete i kyla ska riskerna alltid utredas och bedömas. Risken elimineras sedan genom tekniska lösningar. Personlig skyddsutrustning ska användas endast som en sista utväg. Företagshälsovården ska bedöma behovet av eventuella hälsokontroller för personer som utsätts för kyla. JUHA SUTINEN ARBETSLIVET -5 -10 -15 -20 -25 -30 2 -3 -8 -14 -20 -26 -32 -38 4 -4 -11 -17 -23 -29 -35 -41 6 -6 -12 -18 -25 -31 -37 -44 8 -7 -13 -19 -26 -32 -39 -46 10 -7 -14 -20 -27 -34 -40 -47 12 -8 -14 -21 -28 -35 -41 -48 14 -8 -15 -22 -29 -35 -42 -49 A N N IK A RA U H A LA Tekijä_2019_01_sisus.indd 53 8.1.2019 15.04
54 Tekijä 1/2019 UNEMPLOYMENT FUND OF FINNISH INDUSTRIAL WORKERS Tiesitkö, että voit lähettää päivärahahakemukset ja liitteet kätevästi verkossa omien verkkopankkitunnuksien avulla. Tällöin ne ovat nopeammin käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. eAsiointiin kirjaudutaan työttömyyskassan tai liiton kotisivujen kautta tai osoitteessa https://teollisuusliitto.yap.fi. Sähköisesti toimitettua hakemusta pääset myös tarkastelemaan jälkikäteen eAsioinnissa . n? Jatkohakemuksilla palvelu ehdottaa sinulle seuraavaa hakemusjaksoa. Jos työttömyytesi jatkuu ilman muutoksia, hakemuksen lähettäminen työttömyystai lomautusajalta onnistuu nopeasti myös pikahakemuksena. n? Liitteitä voit lähettää joko hakemuksen täyttämisen yhteydessä tai erikseen. Palvelu myös ehdottaa tarvitsemiamme liitteitä hakemuksella ilmoittamiesi tietojen perusteella. TIEDOT TULEVASTA MAKSUSTA KÄTEVÄSTI PUHELIMEESI n? Maksuilmoitus on mahdollista saada valintasi mukaan joko tekstiviesti-ilmoituksena tai postitse. Tekstiviestillä saat kätevästi puhelimeesi tiedon maksupäivästä ja tilillesi maksettavasta summasta. Maksuilmoitukset ovat aina myös nähtävissä eAsioinnissa . PYSY AJAN TASALLA n? Tilannetiedoissa voit seurata ansiopäivärahan enimmäisajan, korotus osan ja aktiivisuuden tarkastelu jakson kulumista. Lisäksi voit tarkastella miltä ajalta olet hakenut päivärahaa. Myös saamasi päätökset tallentuvat eAsiointiin . n? Jäsenyys -kohdassa voit hoitaa jäsenyysja jäsenmaksuasioitasi, kuten päivittää yhteys tietojasi, laskea jäsenmaksulaskurissa maksun määrän tai ilmoittaa jäsenmaksuvapautusaikoja. APUA KÄYTTÄMISEEN Tarvitsetko apua eAsioinnin käyttämiseen? Tarkemman ohjeen ja videon palvelun käyttämisestä löydät kotisivuiltamme www.teollisuuskassa.fi > Tietoa etuuksista > Ansiopäiväraha > Miten haen päivärahaa? Halutessasi voit myös soittaa palvelunumeroomme 020 690 455 (ma–pe klo 8.30–15). Palvelunumeromme auttaa myös mahdollisissa eAsioinnin ongelmatilanteissa. 54 Tekijä 1/2019 HOW TO APPLY FOR EARNINGS-RELATED ALLOWANCE n Register with the TE Office no later than the first day of unemployment or lay-off. n Make sure that you have paid your membership fees until the beginning of unemployment. n Send the first or follow-up application for the earnings-related allowance and attachments via eService . eService requires online banking credentials. Electronically submitted application is immediately at our disposal. n Log in to eService from our web page. Application forms in paper are also available for download at our web page. n First application can be submitted after two full calendar weeks. Application can be sent to us after the application period has ended. n Fill in follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday or for a calendar month. n Up-to-date information of processing status of applications can be found from unemployment fund’s web page > Entire processing status . ENCLOSE WITH THE FIRST APPLICATION ?? Pay certificate from your employer for at least 26 weeks preceding your unemployment or lay-off. ? Notice of dismissal when employment relationship of an indefinite duration has been terminated. ? Notice of temporary lay-off, if you have been temporarily laid off. ENCLOSE WITH THE FIRST OR FOLLOW-UP APPLICATION (ON DEMAND) ?? Copy of the decision of a social benefit granted to you. Information on benefits received from Kela need not to be sent. ? Revised tax card, if you wish to change your tax percentage. You can also send it via Tax Administration’s MyTax e-service. ? Salary information, if you have worked part-time or casually full-time during the application period. ? Employment contract, if you have started a part-time job. ? Tax decision, if you have earned income from agriculture or other entrepreneurship. WEB PAGE teollisuuskassa.fi/en ; eService and contact PHONE SERVICE 020 690 455 mon– fri 8.30 am –3 pm POSTAL ADRESS P.B. 116, 00531 Helsinki STREET ADDRESS Hakaniemenranta 1 PERSONAL CUSTOMER SERVICE Regional offices of Industrial Union UNEMPLOYMENT FUND OF FINNISH INDUSTRIAL WORKERS www.teollisuusliitto .fi ? eAsiointi www.teollisuuskassa .fi ? eAsiointi Voit kirjautua eAsiointiin verkkopankkitunnuksillasi verkkosivujemme kautta. Jäsenyysyksikkö www.teollisuusliitt o.fi/jasenyys Jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvät asiat Jäsenpalvelu 020 690 446 ma–ke sekä pe kello 8.30-15 jasenpalvelu@teo llisuusliitto.fi Työnantajien jäsenmaksutilityks et ja -selvitykset Palvelunumero 020 774 1190 ma–ke sekä pe kello 8.30-15 tyonantajatilitykse t@teollisuusliitto.fi www.teollisuuskas sa.fi Palvelunumero 020 690 455 ma–pe kello 8.30-15 eAsiointi Paperisen päivärahahakemuksen toimittaneet saavat kirjeitse esitteen. eService is always open when you prefer More information on fund’s web page! Tekijä_2019_01_sisus.indd 54 8.1.2019 15.04
1/2019 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i e-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor UNEMPLOYMENT FUND OF FINNISH INDUSTRIAL WORKERS INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA Tiesitkö, että voit lähettää päivärahahakemukset ja liitteet kätevästi verkossa omien verkkopankkitunnuksien avulla. Tällöin ne ovat nopeammin käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. eAsiointiin kirjaudutaan työttömyyskassan tai liiton kotisivujen kautta tai osoitteessa https://teollisuusliitto.yap.fi. Sähköisesti toimitettua hakemusta pääset myös tarkastelemaan jälkikäteen eAsioinnissa . 1/2019 Tekijä 55 eAsiointi on avoinna aina silloin kuin haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2019_01_sisus.indd 55 8.1.2019 15.04
56 Tekijä 1/2019 Taitaja tuhannen kuvion 56 Tekijä 1/2019 M emmu Tammiluoma on saanut selkeästi elää kunnon vanhanajan lapsuuden. Ulkona viiletettiin pihaleikeissä tai sitten päästiin mukaan vanhempien puuhiin heinäpeltoa myöten. Kummankin puolen mummot opettivat kädentaitoja, mutta neulomisen opetti äidin äiti. – Kotona tehtiin aina kaikki itse, ja vaari on tehnyt puusta kaikkea mahdollista kaappikelloista alkaen. – Ensimmäiseksi neuloin lovikka lapaset lahjaksi veljille, Tammiluoma kertoo. Lovikat ovat paksulla rannek keella varustetut kirjaillut lapaset. Sitten Tammiluoma intoutui neulo maan huiveja, villapaitoja ja pipoja. Kantapään teon saloihin neuloja pääsi tosin uppoutumaan vasta aikuisena – viitisen vuotta sitten – kun mummot eivät enää voineet villasukittaa sukua. LÄHTI LAPASESTA, MENI HIFISTELYKSI – Onnittelukortit ovat menneet ihan hifistelyksi, Tammiluoma tunnustaa nauraen. – En halua edes tietää, paljonko minulta on mennyt erilaisiin lait teisiin. Kaikki, jotka enemmän askarte levat, käyttävät nykyisin leimasin laitteita. Ei kukaan enää leikkaa kuvioita pelkäs tään saksilla, tämä nopeuttaa niin paljon esimerkiksi joulu korttien tekoa. Tammiluoma valmistaa onnittelukortteja vaikka millä muillakin tekniikoilla. Kolmiulotteiset koho kuvio kortit kasataan esimerkiksi pienten tarratyynyjen avulla siten, että ylempänä oleva kuva on aina vähän pienempi kuin alempana oleva. Veikeimpiä taidonnäytteitä ovat ehkä erilaisten juhlahetkien onnittelukortit. Tammiluoma näyttää kuvia 50vuotisjuhlakorteista miehille. Niistä yksi on kuin tikatuilla saumoilla vahvistettu musta nahkasalkku. – Tikit piirsin valkoisella kynällä vapaalla kädellä. Salkussa oli paljon näpertämistä muutenkin, kun piirtelin, leikkelin ja yhdistelin paloja, Tammiluoma kertoo. Korttituotannon ohella Tammiluoma neuloo, huovuttaa, virkkaa, kutoo kangaspuilla, tekee kynsi lakkakoruja, mosaiikkitöitä, paperitöitä, helmitöitä, muovaa esineitä Fimo ja betonimassasta ja ompelee. Jos valmiit työt eivät mene omaan käyttöön, menevät ne lahjoiksi tai hyväntekeväisyyteen. MITEN TÄMÄN OSAA? – Kun vaan teet, teet ja teet, niin opit. Yhtä ainutta työtä en ole jättänyt kesken. Ja ikinä en jätä virhettä. Muistan sen väärän silmukan, jota kukaan muu ei ikinä huomaisi, puran ja korjaan, Tammiluoma toteaa. Niin helmitöitten kuin mosaiikki töiden alkeet, kuten monen muunkin käsityölajin, Tammiluoma on oppinut muutaman tunnin tai yhden viikon lopun kestävillä kursseilla. – Ennen kaikkea menen kursseille oppimaan uutta. Mieluiten teen käsi työni yksikseni, kuuntelen musiikkia tai katselen samalla telkkaria. Ideoita ja oppeja Tammiluoma saa erilaisista käsityö harrastajien Facebookryhmistä, Pinterestin kuvista, käsityölehdistä ja alan messuilla käynneistä. HUOLI TULEVAISUUDESTA – Minä näen punaista siinä vaiheessa, kun istutaan ruoka pöydässä ja pienelle lapselle laitetaan tabletti eteen. Lasten pitäisi antaa olla lapsia, tyrkyttämättä heille tekniikkaa joka paikassa ja kaiken aikaa. Tammiluoma on huolissaan siitä, miten vähän lapset saavat nykyisin tehdä itse ja oivaltaa. Pihaleikkien ja perheen yhteisen ajan syövät erilaiset elektroniset vimpaimet ja härvelit. Tammiluoman omat lapset, nyt 15 ja 16vuotiaat tytöt, osaavat sekä laittaa ruokaa että tehdä käsitöitä. He myös pyykkäävät ja siivoavat. Kädentaitojen perin teeseen kietoutuu vastuun kantaminen muista ihmi sistä. Tammiluoma on mökkikuntansa Hirvensalmen Sotaveteraanit ry:n kantavia voimia, mistä vapaa ehtoistatyöstä hän on saanut myös kunniamerkin. – Tytöt ovat mukana. He kuulevat, mitä se (sotaaika) on ollut ja oppivat arvostamaan veteraaneja. l Tyttö pyörii keinutuolissa sukkaa kutovan mummonsa ympärillä. ”Kiinnostaisko opetella?” Tyttö vastaa kyllä. Niitä peruja Memmu Tammiluomasta tuli käsitöiden tuhattaituri kuviosukista villashaalien kautta paperilintuihin. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA Paperilintu on tehty vanhan kirjan sivuista. Taittelun taito löytyi käsityöyhdistyksen muutaman tunnin kurssilta. HARRASTAJA Tekijä_2019_01_sisus.indd 56 8.1.2019 15.04
1/2019 Tekijä 57 VAPAALLA MEMMU TAMMILUOMA Painaja Gemalto Oy Vantaa ”En koskaan lähde käsitöissä helpoimmasta päästä.” Tammiluoman jo lapsena neulomat ensimmäiset tumputkin olivat kauniit lovikkalapaset. Tekijä_2019_01_sisus.indd 57 8.1.2019 15.04
58 Tekijä 1/2019 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? selvä! ulkoasu ISO Wiskari arvonimi viehko -kievari LUSIKOITAVA TAURO RADIOSSA TEHOSOITOSSA BRITTIJOKI -1. HARMILLINEN KIELLETTY SAARINEN KAIVAJA VUORIPAINOMITTA TIETOSÄÄDETTÄVIÄ OPITTUJA PYYDYKSIÄ VEDEN HALTIJA VILLE KASVAVAT SAVANNILLA -RUOKA VAIKUTTAA PALESTIINASSA VAARANTAA VILJALLE SATAA VÄHÄISESTI -PUURO JUSSI KARI MARSSISSA ILMAKEHÄSSÄ VIRHE JÄÄVÄT ILMAN ARKISTOON SOTKETTU GOLFISSA JAPANISSA KENGISSÄ VÄLIAJAT ERITTÄIN LIIKKUVAT YLÖS ALAS TOSI VIISAITA KOKOUKSISSA ESILLÄ SOTILASKOMEDIA MOOTTORITIEN VIERESSÄ OSAVALTIO VASTENMIELINEN AATELINEN EVARII;A MA;I TIEDOTUSTA SÄVELTÄJÄ NINO VEKSELEITÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???????????? ???????????????????????? ???????????? ???????????????????????? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Mitä yhteistä on Metsolla ja Oodilla? 2. Kuka teki sanat Sibeliuksen Finlandiaan? 3. Missä sijaitsee ylämummo? 4. Mikä kunta rakentaa strategiansa rohkeuden ja rakkauden perustalle? 5. Mikä on termi, jolla feministit kuvaavat miehistä kovuutta ja väkivallan ihannointia? 6. Mikä puolue sai eniten paikkoja itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa (1919)? 7. Minkä ammatin harjoittaja on Linda Liukas? 8. Mistä Kalevalan mukaan maailma syntyi? 9. Mikä on Anna Maria Rahikaisen taiteilijanimi? 10. Mitä tarkoittaa dongarit ? VA ST A U KS ET : 1. O va t ki rj as to ja (T am pe re ja H el si nk i). 2. Ve ik ko A nt er o Ko sk en ni em i. 3. M aa lin va se m m as sa yl äk ul m as sa . 4. Tu us ni em i. 5. To ks in en m as ku lii ni su us . 6. SD P, 80 pa ik ka a. 7. La st en ki rj ai lij a ja oh je lm oi ja . 8. So tk an m un is ta . 9. M ar is ka . 10 . Fa rm ar ih ou su ja . Tekijä_2019_01_sisus.indd 58 8.1.2019 15.04
TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? eAsiointi VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO 1/2019 Tekijä 59 Tekijä_2019_01_kansiarkki.indd 59 8.1.2019 10.56
24.1.2019 Jyväskylä 30.1.2019 Espoo 1.3.2019 Mikkeli 6.3.2019 Lahti 7.3.2019 Turku 8.5.2019 Oulu LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN KOULUTUS RASTOR.FI Työteknikon koulutusohjelma on suunnattu erityisesti tekniikan eri ammattialoilla työnjohto-, esimiesja asiantuntijatehtävissä työskenteleville tai näihin tehtäviin siirtyville. Esimieshommissa tarvitaan pelisilmää. Oikeat työkalut työnjohtajille Työteknikon koulutusohjelmasta: Tekijä_2019_01_kansiarkki.indd 60 7.1.2019 15.55