AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA STOP NYT Suurmielenosoitus täytti Senaatintorin. 60 000 teollisuusliittolaista lakossa. Milloin hallitus uskoo? TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 2/2024 #Pa ina vaS yy 8 Kuka tekee kausityöt? 26 Hallitus murentaa turvaverkkoja 32 Parasta on hyvä työystävä 50 Demonstration fyllde torget 53 Insecurity for seasonal workers 54 Fitneksestä virtaa Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 1 6.2.2024 13:58:45 6.2.2024 13:58:45
Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det börjar bli dags för fackavdelning arnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 2 6.2.2024 13:05:14 6.2.2024 13:05:14
2/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 2 / 24 PÄÄJUTTU Stop nyt! -mielenosoitus keräsi 13 000 mielenosoittajaa aurinkoiselle Senaatintorille Helsingissä 1. helmikuuta. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 14.2.2024 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Jokaisella pitäisi olla oma työystävä. SUSANNA MIEKKA Tuotantotyöntekijä 26 KATSAUS Uhkaako Suomesta tulla yövartijavaltio? Asiantuntijat vastaavat. TU O M A S IK O N EN TU U KK A RA N TA LA HARRASTAJA Fitnessurheilu edellyttää oman kehon ja mielen tuntemusta, mänttäläinen Paula Koskenheimo sanoo. JY RK I LU U KK O N EN 54 #Pa ina vaS yy 10 sivu 32 Tekijä_2024_2_sisus.indd 3 Tekijä_2024_2_sisus.indd 3 7.2.2024 13:41:04 7.2.2024 13:41:04
4 Tekijä 2/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : EM IL IE U G G LA 32 TYÖKAVERIT Teemu Karhusaari ja Susanna Miekka 34 TYÖYMPÄRISTÖ Liukkaalla ei parane kiirehtiä 36 VUOROTYÖ Työvuorojen riskit ja käytännöt huomioitava 38 TAPAHTUMA Ay-mazing veti Etelä-Suomen nuoret Himokselle 40 EDUNVALVONTA Liitto: Hallituksen esitykset perusteettomia 54 HARRASTAJA Fitnessurheilija Paula Koskenheimo 57 HISTORIA Vuonna 1923 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Rautatieasema, Seinäjoki 08 AVAAJA Kausityöntekijöiden asema ahtaammaksi 10 PÄÄJUTTU 13 000 mielenosoittajaa huusi Riikka Purraa tulemaan ikkunaan 14 LAKKO Työtaistelun kokemuksia ympäri Suomea 18 MATKALLA Lakkojunan matkassa Oulusta Helsinkiin 26 KATSAUS Onko Suomesta tulossa yövartijavaltio? 30 ILMIÖ Osakesäästötili on kärsivällisen työkalu 48 #VÄGANDESKÄL Strejkstämning i Jakobstad och Oravais 50 STOP NU! 13 000 visade sitt missnöje med regeringen 53 GOVERNMENT PROGRAM Seasonal work made less attractive AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA A N N E KA LL IO LA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti JO H A N N ES TE RV O Elisabeth Norrback Emma Sandås Seuraava numero ilmestyy 20.3. Mikko Niinisalo, Antti Mikkonen, Joona Tiilikainen, Topi Peurala ja Roope Pirttiniemi 42 JÄSENTUTKIMUS 2023 Luku 6: Työ lisääntyy, vaikka tekijä vanhenee 45 MAAILMA Argentiinassa presidentti kurittaa työntekijöitä 46 LYHYET AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Tekijä_2024_2_sisus.indd 4 Tekijä_2024_2_sisus.indd 4 7.2.2024 13:41:06 7.2.2024 13:41:06
2/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Huoli hyvinvointivaltiosta K un ammattiyhdistysliikkeen ja maan hallituksen edustajat puhuvat hyvinvointivaltion säilyttämisestä, on taustalla kaksi toisistaan poikkeavaa käsitystä siitä, miten hyvinvointivaltion pitäisi kansalaisia kohdella. Ay-liikkeen tavoitteena on kohtuullisen toimeentulon takaava sosiaaliturva tilanteissa, joissa työttömyys kohtaa, terveys reistailee tai elämisen edellytykset muista ymmärrettävistä syistä vaikeutuvat. Ajatuksena on tuen kohdentaminen elämän katkostilanteisiin siten, että uuden työn löytäminen, tervehtyminen ja ongelmien ylittäminen voivat toteutua. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa valtiontalouteen säästöjä esimerkiksi työttömyysja sosiaaliturvaa leikkaamalla. Taustalla on arvio siitä, että sosiaaliturvan taso on aikaisemmin ollut siinä määrin korkea, että se on ehkäissyt ihmisiä parantamasta heikentynyttä tilannettaan. Kun turvan tasoa madalletaan, ajaa se ihmiset toimimaan tilanteensa korjaamiseksi. Työmarkkinakysymyksissä hallituksen ja ayliikkeen näkökulmat ovat niin ikään kaukana toisistaan. Hallitus ajaa työntekijöiden järjestäytymiseen perustuvan neuvottelumallin purkamista, ja työpaikkojen yhteistoiminnan vaakakupin kääntämistä työnantajien vallan kasvattamiseksi paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tähän liittyy tavoite palkankorotusten lakisääteisen maksimin asettamisesta ja työsuhdeturvan heikentämisestä. Ay-liike vastustaa tällaista politiikkaa. Se ajaa työntekijöiden järjestäytymiseen perustuvaa neuvottelemisen ja sopimisen mallia, jossa työehtosopimuksin määritellään työsuhteen ehtojen minimitasot, joista voidaan yhteistoiminnassa sopia paikallisesti paremmin. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ajatellen hallituksen pyrkimyksenä on rajoittaa työntekijöiden poliittista lakko-oikeutta. Ay-liikkeen näkökulmasta se on perusoikeuksien rajoittamista, mikä ei ole hyväksyttävää. Kaiken taustalla näyttää olevan kaksi ihmiskäsitystä. Ensimmäisessä tunnistetaan ihmisten pyrkimys selviytyä vastaantulevista ongelmista ja halu viettää itsellistä elämää ilman yhteiskunnan tukia töitä tehden tai yrittämällä. Se nähdään ominaisuudeksi, jota kannattaa tukea ja jonka toteutumiselle kannattaa antaa mahdollisuus. Toisessa painotetaan ihmisten taipuvaisuutta päästä helpolla ja vaatia liikoja. Tämä nähdään ominaisuudeksi, jota ainakin palkansaajien ja työttömien keskuudessa pitää kaitsea. Se, että keskusteluyhteys hallituksen ja ay-liikkeen välillä ei ole avautunut, voi olla yhteydessä näkökulmien eroavuuteen. Näkökulmien eron ei kuitenkaan pitäisi olla este keskusteluja neuvotteluyhteyden avautumiselle. Jos huoli hyvinvointivaltion tulevaisuudesta on todellinen, huolta ei voi huojentaa, eikä parempaa tulevaisuutta rakentaa kuin yhteistyöllä osapuolten asema ja vastuu tunnustaen. ? ”Parempi tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Tekijä_2024_2_sisus.indd 5 Tekijä_2024_2_sisus.indd 5 7.2.2024 13:41:07 7.2.2024 13:41:07
6 Tekijä 2/2024 HETKESSÄ Kuva Jani Laukkanen 1.2.2024 kello 8.44 Kimi Sarkkila ja Kari Mehtälä matkasivat Oulusta Helsinkiin Stop nyt! -suurmielenosoitukseen. Lue lisää lakkojunan matkaajien mietteistä sivulta 18! Rautatieasema, Seinäjoki Tekijä_2024_2_sisus.indd 6 Tekijä_2024_2_sisus.indd 6 7.2.2024 13:41:10 7.2.2024 13:41:10
2/2024 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2024_2_sisus.indd 7 Tekijä_2024_2_sisus.indd 7 7.2.2024 13:41:11 7.2.2024 13:41:11
8 Tekijä 2/2024 Kausitöiden houkuttelevuus heikkenee V iime vuoden lopulla eduskunta hyväksyi merkittävän määrän työttömyysturvaa koskevia muutoksia. Joukossa oli myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon pidentäminen ja euroistaminen. Syyskuun 2. päivä tänä vuonna aletaan soveltaa ehtoa, jonka mukaan palkansaaja on oikeutettu työttömyyspäivärahaan, jos hän on työskennellyt 28 kuukauden tarkastelujakson aikana yhteensä 12 kuukautta, ja jos hän on lisäksi ansainnut työstään tuloa vähintään 930 euroa kuukaudessa vuoden 2023 tasossa. Aiemmin työssäoloehto kertyi 26 kalenteriviikossa vähintään 18 tunnin viikkotyöajalla. Työssäoloehtojen muutokset ovat ongelmallisia nuorille vain lyhyen aikaa työelämässä olleille, mutta muutokset vaikeuttavat myös kausityötä tekevien elämää. – Joidenkin kausityötä tekevien kohdalla työssäoloehtoa on hyvinkin haasteellista saavuttaa. Heidän kohdallaan päivärahaa ei ole mahdollista saada ajalle, kun oman alan töitä ei ole. Uhkakuva on, että henkilön ansioja elintaso putoavat todella matalalle, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kuvailee muutoksen seurauksia. Suomessa on tuhansia ammattilaisia, joiden päätoiminen työ ajoittuu vain tietyille kuukausille. Esimerkiksi maaja metsätaloudessa sekä viherja ympäristörakentamisalalla töitä tehdään pääsääntöisesti vain lumettomina kuukausina. Vasaman mukaan on hyvin tyypillistä, että sesonkiluonteista työtä tekevät hakeutuvat muille aloille töihin sesonkien ulkopuolella. Etenkin vain työkauden ajaksi työsopimuksen tehneet hakevat muun alan töitä. On kuitenkin heitäkin, jotka ovat periaatteessa vakituisessa työssä, mutta joutuvat lomautetuksi sesonkien ulkopuolella. Näiden henkilöiden elintasoa heikentävät työttömyysturvan omavastuupäivien nosto sekä kaavaillut ansioturvan porrastukset. – On hyvä muistaa, että esimerkiksi maaja metsätalousaloilla tehdään sesongin aikana todella pitkää päivää. Jaksamisen kannalta olisi todella hurjaa, jos henkilö jatkuvasti vaihtaisi kiivastahtisesta työstä toiseen. Eikä kaikilla paikkakunnilla ole edes työtä tarjolla. Uuden työn saaminen edellyttäisi siis paikkakunnan vaihtamista, Vasama sanoo. KAUSIALAT EIVÄT HOUKUTTELE Työttömyysturvan muutokset tarkoittavat kausityöläisille väistämättä, että heidän olisi löydettävä työkausiensa ulkopuolella muuta työtä. Vasaman mukaan muutokset työttömyysturvassa heikentävät entisestään kausityön houkuttelevuutta. – Jo nyt työnantajilla on hankaluutta löytää työvoimaa. Nämä alat eivät kovasti suomalaisia houkuttele johtuen juuri sesonkiluonteisuudesta, Kausitöitä tekeville hallituksen päätökset, esitykset ja suunnitelmat aiheuttavat päänvaivaa ja tulonmenetyksiä. Kausityöhön hakeutuu yhä vähemmän halukkaita. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA + ALSO IN ENGLISH English translation on page 53 Tekijä_2024_2_sisus.indd 8 Tekijä_2024_2_sisus.indd 8 7.2.2024 13:41:11 7.2.2024 13:41:11
2/2024 Tekijä 9 työn raskaudesta ja matalahkosta palkkatasosta, Vasama pohtii. Työehtojen ja -olojen sekä palkkauksen vuoksi jo nyt esimerkiksi maaja puutarha-aloilla ulkomaisen työvoimaan osuus on iso. Teollisuusliiton ja Maaseudun Työnantajaliiton arvion mukaan noin puolet alalla työskentelevistä työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. lähiruuasta ja ekologisuudesta. Nämä alat ovat Suomen huoltovarmuudenkin kannalta tärkeitä aloja, Vasama sanoo. – Uskon, että hallituksen toimien vuoksi alojen houkuttelevuus ei tule kasvamaan. ULKOMAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE LISÄÄ EPÄVARMUUTTA Orpon-Purran hallituksen jo tekemät päätökset sekä esittämät suunnitelmat eivät ole ongelmallisia pelkästään suomalaisille kausityötä tekeville. Vaikka hallitus on esittämässä joitakin kannatettavia toimia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön kitkemiseksi, ulkomaalaistaustaisen työntekijän epävarmuutta kasvatetaan selvästi. – Hallitus kaavailee, että työntekijän oleskeluluvalla olevan henkilön on kolmen kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä löydettävä uutta työtä. Jos näin ei tapahdu, hänen olisi poistuttava maasta, Vasama sanoo. – Kenelle tahansa työn löytäminen kolmen kuukauden sisällä on haastavaa, saati sitten ulkomaalaiselle, jolla ei ole verkostoja. Jos työsuhde loppuu väärään aikaan vuodesta, voi olla lähes mahdotonta löytää uutta työtä. Vasaman mielestä monet hallituksen esittämistä suunnitelmista voivat itse asiassa lisätä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytön riskiä. Epävarmuutta lisäävien rajoitusten säätäminen heikentää työntekijöiden mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan. ? Joidenkin kausityötä tekevien kohdalla työssäoloehtoa on hyvinkin haasteellista saavuttaa. AJASSA – Kun puhutaan kausityöntekijöistä, joillain työpaikoilla osuus on 80–90 prosenttia, joillakin jopa sata prosenttia. Suomalaiset nuoret eivät sesonkiluonteisille aloille halua hakeutua opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoja. Moni tutkinnon suorittanutkin jättää kausialan sen luonteen vuoksi. Alojen heikko houkuttelevuus heijastuu myös huoltovarmuuteen. – Monet kausiluonteiset alat ovat hyvin tärkeitä Suomelle. Puhumme ruuan tuotannosta, AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Tekijä_2024_2_sisus.indd 9 Tekijä_2024_2_sisus.indd 9 7.2.2024 13:41:11 7.2.2024 13:41:11
NYT PÄÄJUTTU riittää! Joukkovoima näkyi ja kuului Helsingissä Senaatintorilla 1.2. järjestetyssä Stop nyt! -suurmielenosoituksessa. Teollisuusliiton jäsenet ja liittojen puheenjohtajat korostivat, että Suomessa tarvitaan nyt sopimista. Samaan aikaan jopa 60 000 teollisuuden työntekijää oli lakossa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PEKKA ELOMAA, TUUKKA RANTALA JA EMILIE UGGLA Tekijä_2024_2_sisus.indd 10 Tekijä_2024_2_sisus.indd 10 7.2.2024 13:41:16 7.2.2024 13:41:16
2/2024 Tekijä 11 >> #Pa ina vaS yy Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto puhui mielenosoituskansalle. Matti Varis ja Juha Pakarinen tulivat mielenosoitukseen Pohjois-Karjalasta. Senaatintori täyttyi ammattiliittojen tunnuksista, ilmapalloista ja banderolleista. riittää! PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A TU U KK A RA N TA LA Tekijä_2024_2_sisus.indd 11 Tekijä_2024_2_sisus.indd 11 7.2.2024 13:41:20 7.2.2024 13:41:20
12 Tekijä 2/2024 Savonlinnalainen Tiia-Mari Härkänen arvioi, että tarvitaan vielä kovempia toimia hallituksen taivuttelemiseksi. Porvoolainen Karl-Johan Hjelm yllättyi iloisesti mielenosoituksen väenpaljoudesta. PÄÄJUTTU S top! Nyt! -huudot raikuivat torstaina 1.2.2024 Helsingissä Senaatintorilla, kun SAK:n ja STTK:n järjestämän suurmielenosoituksen väki kertoi mielipiteensä Orpon-Purran hallituksen suunnitelmista. Hallitus ajaa ennennäkemättömiä heikennyksiä sosiaaliturvaan ja työntekijän asemaan yhteiskunnassa. Teollisuusliittolaisia saapui mielenosoitukseen sankoin joukoin eri puolilta Suomea. Nesteen Porvoon jalostamolla työskentelevä Karl-Johan Hjelm toteaa, että toimettomaksi ei kannata jäädä. – Ei voi syyttää ketään muuta, jos ei itse tee mitään, Hjelm sanoo. 40 vuotta työelämässä ollut Hjelm on huolissaan hallituksen suunnitelmista. Muun muassa irtisanomisten helpottaminen ja lakko-oikeuden rajaaminen olisivat rajuja toimia. – Minulla ei ole enää pitkästi työelämässä, mutta heille, jotka jäävät tekemään töitä, asia on todella tärkeä, Hjelm sanoo. Senaatintori täyttyi ammattiliittojen tunnuksista, ilmapalloista, banderolleista ja päättäväisistä ihmisistä. Hjelm oli iloisesti yllättynyt väkimäärästä ja toivoo viestin menevän perille. – Ottakaa hallituksessa järki käteen ja koettakaa keskustella, että löydetään parempi ratkaisu, Hjelm sanoo. HALLITUKSEN ENSITOIMET JO TUNTUVAT – Yhteiset asiat ja hallituksen heikennykset työntekijöitä ja heikompituloisia kohtaan saivat tulemaan torille, kertoo savonlinnalainen Tiia-Mari Härkänen. Metsä Woodin Punkaharjun kertotehtaalla työskentelevä Härkänen kertoo, että hallituksen ensimmäiset toimenpiteet jo tuntuvat arjessa. Meillä on #PainavaSyy toimia! Teollisuusliitto on järjestänyt viime syksystä alkaen tunnin mittaisia ulosmarsseja ja päivän lakkoja useilla toimipaikoilla ympäri Suomea vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Liitto järjesti 1.–2.2.2024 kaksipäiväisen poliittisen lakon. Lakon piirissä oli 740 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Perjantaina 2. helmikuuta Teollisuusliitto ilmoitti uusista poliittisista lakoista, jotka kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille. Työnseisaukset ovat kestoltaan kolmipäiväisiä ja ne toteutetaan 14.–16.2. Lakkojen piirissä on noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Työtaistelutoimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa. Senaatintori, Helsinki PE KK A EL O M A A EM IL IE U G G LA Tekijä_2024_2_sisus.indd 12 Tekijä_2024_2_sisus.indd 12 7.2.2024 13:41:24 7.2.2024 13:41:24
2/2024 Tekijä 13 Stop nyt! -mielenosoitus keräsi Senaatintorille jopa 13 000 mielenosoittajaa. + LUE LISÄÄ Juttuja Teollisuusliiton työtaistelutoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tietoa Teollisuusliiton Painava syy -toimista: www.teollisuusliitto.fi/painavasyy Tietoa SAK:n kampanjasta ja muiden liittojen toimista: www.sak.fi/painava-syy #Pa ina vaS yy – Karenssipäivät vaikuttavat itseenikin tällä hetkellä, kun on lomautuksia, Härkänen kertoo. Vuoden alusta lähtien työttömäksi jäävien ja lomautettavien työntekijöiden karenssipäivien määrä nousi viidestä seitsemään. Kahden päivän päivärahan menetys tuntuu kukkarossa. Härkänen toivoo paluuta suomalaisen yhteiskunnan vahvuusalueelle, sopimiseen. – Etsittäisiin yhteistä linjaa, ei mentäisi sanelupolitiikalla. Tuntuu kurjalta, ettei kysytä vaihtoehtoja ja mitä mieltä esimerkiksi ammattiyhdistysväki on, Härkänen sanoo. YHTEISESSÄ RINTAMASSA Kontiolahdelta Pohjois-Karjalasta suurmielenosoitukseen saapuivat Medisize Oy:llä työskentelevä Matti Varis ja Thermo Fisher Scientific Oy:llä työskentelevä Juha Pakarinen. – Vastustamme työelämäheikennyksiä yhteisessä rintamassa puoluerajoista huolimatta, Varis sanoo. – Koko hallitusohjelman paketti menee työntekijöitä vastaan, Pakarinen sanoo. Hallituksen työntekijävastaiset toimet ovat saaneet työväen aktivoitumaan. Varis kertoo, että hänen työpaikallaan noin 250 allekirjoitti hallituksen suunnitelmia vastustavan vetoomuksen, ja liittoon on tullut uusia jäseniä yli 20. – Kiitos hallitukselle, että järjestäytymisaste nousee. Asia kiinnostaa ja puhututtaa, Varis sanoo. Kärjistynyt tilanne olisi avattavissa maltilla ja aidoilla neuvotteluilla. Tähän asti lakimuutosten tasapuolinen valmistelu ei ole ollut mahdollista, sillä hallitus on asettunut työnantajien puolelle. – Koko konkkaronkka aidosti sopimispöytään. Neuvotteluhalukkuutta löytyy meidän puoleltamme, Pakarinen sanoo. – Laitetaan muutokset jäihin ja keskitytään työntekoon. Ei vietettäisi aikaa toreilla ja lakoissa. Ei tämä ole mukavaa meillekään, saati työnantajille, Varis sanoo. SOPIMISTA, EI ALISTAMISTA Suurmielenosoituksen lavalle nousi iso joukko ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen puheenjohtajia kiittämään torille saapuneita ja painottamaan, että jatkoa seuraa, jos hallitus ei muuta asennettaan. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi, että oikeistohallituksen tavoitteena näyttää olevan suomalaisen sopimusyhteiskunnan rikkominen. – Hallituksen ja elinkeinoelämän tavoite on alistaa työntekijät mahdollisimman heikkoon asemaan, Aalto sanoi. Puheenjohtajat korostivat, että Suomi pärjää yhdessä kehittämällä, ei yksipuolisesti leikkaamalla. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi, että jälleen on näytetty suomalaisten lähtevän liikkeellä kertomaan mielipiteensä, kun siihen on painava syy. – Viisas hallitus ottaisi aikalisän, pistäisi lakihankkeet hyllylle ja palaisi reiluun tasavertaiseen neuvottelupöytään, Eloranta sanoi. ? PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A Tekijä_2024_2_sisus.indd 13 Tekijä_2024_2_sisus.indd 13 7.2.2024 13:41:25 7.2.2024 13:41:25
14 Tekijä 2/2024 LAKKO ”Paskat fiilikset, mutta asia on tärkeä” TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVA PATRIK LINDSTRÖM N este Oyj:n Porvoon jalostamo meni pääosin kiinni torstaina 1. helmikuuta kello 7.00. Jalostamoa alettiin ajaa ylös jälleen seuraavana lauantaina. Pääluottamusmies Sami Ryynänen arvioi kahden päivän lakon aiheuttavan noin viikon tuotantokatkoksen. Tavaraa saatiin kuitenkin ulos asiakkaille jo lauantaina, koska jalostamolla on varastoa. – Olemme Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä. Meillä meni seitsemältä lähettämön portit kiinni. Säiliöautot eivät kulje täältä asiakkaille, satama on seis, ja jalostamo on ajettu turvalliseen tilaan, Ryynänen kertoi portille tilannetta seuraamaan saapuneelle toimittajajoukolle aamun pimeydessä. MEDIA EI PÄÄSE LAKKOVAHTIEN LUOKSE Paikalla median edessä olivat vain Ryynänen ja varapääluottamusmies Toni Kauhanen. Muut lakkovahdit olivat jakautuneet uloimman sulkuvyöhykkeen sisäpuolen porteille, joille ei sivullisilla ole asiaa. Kauhanen kertoi, että hänen lakkomielialansa ei ole korkealla. Maan hallituksen toimet herättävät hänessä huolta ja tilanne on vakava. – Tämä kaamea keli kuvaa hyvin tuntemuksiani. Paskat on fiilikset, mutta tärkeän asian äärellä ollaan. Ihmetellä täytyy, että vielä 2020-luvulla pitää Suomessa vielä tällaisista asioista tapella, Kauhanen sanoi. – Hallituksen pitää ottaa askel taaksepäin ja tulla neuvottelupöytään, tai muutoin Suomesta tulee työntekijöille ihan kehitysmaa, hän jatkoi. Kauhasen mukaan Nesteen jalostamolla työnantajien edustajat ovat suhtautuneet nyt alkavaan poliittiseen lakkoon jopa ymmärtäväisesti. – Kyllä työnantajakin ymmärtää, että tämä ei kohdistu työnantajaan, vaan hallituksen toimiin. LAKKO SAI LAAJAN KANNATUKSEN Ryynäsen mukaan torstaina alkanut poliittinen lakko sai Porvoon jalostamon työntekijöiden joukossa laajan kannatuksen. – Suurin osa oli sitä mieltä, että nämä toimet olivat oikeita, ja osa oli sitä mieltä, että nämä ovat riittämättömiä. Sitten oli niitäkin, jotka kritisoivat lakkoa, mutta iso joukko on lakon takana. Ryynäsen mukaan suurin osa henkilöstöstä ymmärtää hyvin lakon syyn. Se on kuitenkin vaatinut keskustelutilaisuuksia, joissa asioita on käyty henkilöstön kanssa läpi. – Hallitus on aika ovelasti rakentanut paketin. Monen toimenpiteen vaikutus tulee vasta viiveellä. Mutta kun asiaa on työntekijöiden kanssa yhdessä käyty läpi, on heillä lamppu syttynyt. Lakkojen tavoite on Ryynäsen mukaan selvä: saada maan hallitus käymään aitoja neuvotteluja hallitusohjelman työelämäja sosiaaliturvamuutoksista ay-liikkeen kanssa. – Sanoisin, että nyt ollaan historiankirjaa kirjoittamassa. Palkansaajapuolella ei ole vaihtoehtoja. On pakotettava hallitus takaisin sopimisen tielle, Ryynänen summasi. Neste, Porvoo Nesteen pääluottamusmies Sami Ryynänen ja varapääluottamusmies Toni Kauhanen antoivat lausuntoja tiedotusvälineille Porvoon jalostamon pääportilla aamuvarhain 1.2. >> Tekijä_2024_2_sisus.indd 14 Tekijä_2024_2_sisus.indd 14 7.2.2024 13:41:29 7.2.2024 13:41:29
2/2024 Tekijä 15 >> ” Ei mitään minäminä-meininkiä ” TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ K okkolassa työnseisaus pysäytti miltei koko suurteollisuusalueen kahdeksi päiväksi. Alueella on parisen kymmentä teollisuuslaitosta. Yhteensä noin 2 400 henkilöä työskentelee alueella. Bolidenin sinkkitehtaan pääluottamusmies Markus Polso on lakkopäivinä ehtinyt Helsinkiinkin suurmielenosoitukseen. Polso edustaa noin neljää sataa työntekijää tehtaalla. Kokkolan suurteollisuusalueelta noin kuudenkymmenen aktiivin porukka hyppäsi mielenosoitusjunaan aamulla ja suuntasi Senaatintorille. – Huomasi, että porukka oli täysillä mukana. Todella hyvä yhteishenki. Oli mukava olla yhdessä samanhenkisessä porukassa, yhteisen asian puolesta, ei mitään minä-minä-minä-meininkiä, Polso sanoo. HALLITUKSEN TOIMINTA KÄSITTÄMÄTÖNTÄ Toisena lakkopäivänä 2.2. kourallinen pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja alueelta kokoontui yhdessä Teollisuusliiton Pohjanmaan aluepäällikön Erno Välimäen kanssa käymään läpi aiempia toimenpiteitä ja suuntamaan katseen seuraaviin. – Rehellisesti pitää sanoa, että harmittaa. Haluaisimme tehdä työtä rauhassa ilman työtaisteluita, mutta siihen vaaditaan hallitukselta vastaantuloa, paluuta neuvottelupöytään, Polso sanoo. Hallituksen toimintaa hän pitää ”käsittämättömänä”. – Täällähän on aina neuvoteltu ja sovittu. Miksi ei sitten tällä kertaa? Ei tällaista poteroista huutelua kaivata enää 2020-luvulla, Polso sanoo. – Meidän isovanhempamme ja vanhempamme ovat saaneet lähes tyhjästä neuvoteltua meille sunnuntaipalkat, työajanpidennykset, lomat. Perintö pitää jättää meidän lapsillemme. ”HALUAMMEKO OTTAA 50 VUOTTA TAKAPAKKIA?” Umicoren pääluottamusmies Timo Nurmi edustaa noin 120 tuotannon työntekijää. Belgialaisomisteisen yrityksen hydrometallurgisella jalostamolla järjestäytymisaste on perinteisesti ollut korkea. Vaikka työtaisteluihin on aiemminkin osallistuttu, oli tällä kertaa jokin tosin. – Minä olin suorastaan hämmästynyt aamulla portilla, kuinka hyvin jengi on aktivoitunut. Tällaista määrää vapaaehtoisia lakkovahteja ei ole ollut aikaisemmin. Viesti on mennyt perille, Nurmi sanoo. Nurmi kuitenkin valittelee, että monelle hallituksen leikkaukset ja heikennykset eivät ole vielä oikein auenneet. Heitä on sekä nuoremmissa että pitkään talossa olleissa. Nurmen mielestä jokaisen ”pitäisi sen verran historiaa tuntea”, että tietää miten nykyiset työehdot on saatu. – Nämä taistellut asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä ja nyt niitä ollaan viemässä pois. Irtisanomissuoja on tullut 1960-luvulla. Haluammeko ottaa yli viisikymmentä vuotta takapakkia? Perse penkkiin tai portille seisomaan! Työtaistelupalaveria pitämässä Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alueen päällikkö Erno Välimäki, liiton sopimusasiantuntija Petri Ahokas, Bolidenin työsuojeluvaltuutettu Marko Pelto-Arvo, Jervoisin pääluottamusmies Juha Hassel, Unicoren pääluottamusmies Timo Nurmi ja Bolidenin pääluottamusmies Markus Polso. Kokkolassa 2.2. Bolidenin pääluottamusmies Markus Polso ja työsuojeluvaltuutettu Marko Pelto-Arvo, Jervoisin pääluottamusmies Juha Hassel, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Petri Ahokas ja Unicoren pääluottamusmies Timo Nurmi lukevat juuri tullutta tiedotetta Teollisuusliiton uudesta lakosta. #Pa ina vaS yy Kokkolan suurteollisuusalue Tekijä_2024_2_sisus.indd 15 Tekijä_2024_2_sisus.indd 15 7.2.2024 13:41:30 7.2.2024 13:41:30
16 Tekijä 2/2024 Juho Mäkinen, Tero Mäkinen, Kari Siuro ja Teijo Haukijärvi olivat lakkovahdissa perjantaina 2.2. Korkeakosken sahalla. LAKKO >> ” Hallituksen täytyy kantaa oma vastuunsa ” TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA EMMI KALLIO J uupajoen Sahantiellä on perjantaiaamuna 2.2. poikkeuksellisen hiljaista. Siellä sijaitseva UPM-Kymmene -konserniin kuuluva Korkeakosken saha on toista päivää lakossa. – Lakkorintama on pitänyt hyvin. Osallistumme nyt toista kertaa hallituksen työelämäheikennyksiä vastustavaan lakkoon, kertoo pääluottamusmies, kunnossapitoasentaja Tero Mäkinen. Mäntysaha työllistää kaikkiaan 80 ihmistä. Heistä tuotannossa on lähes 70. – Se helpottaa yksilön osallistumista lakkoon, kun sen mittasuhde on tuotu vahvasti julkisuuteen. Näin laajalla lakolla on pakko olla vaikutusta, Mäkinen miettii. RIVIT TIIVISTYVÄT Tero Mäkisen lisäksi sahan portilla lakkoa vartioi varapääluottamusmies, sahatyöntekijä Teijo Haukijärvi. Kaksikko oli edellisenä päivänä paikalla Helsingin suurmielenosoituksessa. – Olin ensimmäistä kertaa mukana suurmielenosoituksessa. Siellä oli kaikin puolin hyvä tunnelma. Olen lakossa, jotta työelämän pelisäännöt eivät heikkenisi, Haukijärvi sanoo. Haukijärvi toimi pitkään Korkeakosken sahan pääluottamusmiehenä. Painava syy -kampanjan aikana Teollisuusliitto on saanut kymmenkunta uutta jäsentä sahan väestä, hän kertoo. – Hallituksen suunnitelmat ovat selvästi aktivoineet työntekijöitä liittymään ammattiliittoon. Monen kelkka on nyt kääntynyt meidän eduksi, Mäkinen lisää. Haukijärvi on huolissaan erityisesti siitä, kuinka lapsiperheet pärjäävät, jos leikkaukset toteutuvat, sillä moni hallituksen kaavailemista heikennyksistä osuu juuri heihin. – Vastustan myös ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi. Kyllä silläkin seurauksensa on, jos työntekijät rupeavat tulemaan kipeinä töihin. HINTALAPPU HUOLETTAA Tero Mäkistä mietityttävät lakon kustannukset. – En haluaa edes tietää, mitä tämä maksaa Suomelle tai työnantajalleni. Hallituksen täytyy kantaa oma vastuunsa lakon hintalapusta. Hänen veljensä, kunnossapitoasentaja Juho Mäkinen on samoilla linjoilla. – Hallitus ei voi sanoa, että me olemme yksin aiheuttaneet tämän, kun se ei suostu rakentaviin neuvotteluihin. Jos sopimalla jotain koitetaan saada aikaa, kaikkien tarvitsisi tulla vastaan. Juho Mäkinen toimii lakkovahtina puolustaakseen muun muassa lakko-oikeutta. – Se on meidän ainoa keinomme puolustautua eikä se missään nimessä kuulosta hyvältä, että sitä aiotaan rajata. Perjantaina puolilta päivin miehet saavat puhelimiinsa viestin Teollisuusliitosta. Viesti kuuluu näin: Työpaikkasi on lakossa 14.–16.2. Lakko koskee tes:n mukaisia töitä ja työntekijöitä. – Ei nyt päässyt isosti yllättämään, että tämä ei jäänyt tähän. Olemme jo henkisesti valmiita siihen, että lakot jatkuvat, Tero Mäkinen toteaa. UPMKymmene, Korkeakoski Tekijä_2024_2_sisus.indd 16 Tekijä_2024_2_sisus.indd 16 7.2.2024 13:41:31 7.2.2024 13:41:31
2/2024 Tekijä 17 #Pa ina vaS yy ”Moni työkaveri on liittynyt jäseneksi ” TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVA JARNO ARTIKA ”E duskuntavaalien alla puhuivat verojen keventämisestä ja bensanhinnan alentamisesta. Vallan muuta tuli. Nykyinen hallitus on perustettu valheelle, joensuulainen koneasentaja Antti Kuittinen toteaa lakonisesti. Helmikuun 1. päivän torstaiksi Kuittinen oli jo hyvissä ajoin varannut vuotuisen hammaslääkärikäynnin. Mielessä kävi ajan peruminen ja lähtö mukaan Helsingin mielenilmaukseen. Perumatta jäi, ei tarvitse sitten uudelle ajalle ottaa palkatonta töistä. Kuittisen työpaikka on John Deere Forestry Oy:n tehtaalla Joensuussa. Työpiste on tällä hetkellä ohjaamon varustamon kokoonpanossa. Samassa porukassa töitä paiskii neljä muuta kollegaa. – Työkaverit ovat ihan parhaita tyyppejä! Tästä porukasta on vain hyvää sanottavaa. Vähemmän hyvää sanottavaa Kuittisella on nykyisen hallituksen yksisilmäisyydestä ja ylimielisestä asenteesta. – Ei ole muistissa ihan vastaavaa hyökkäystä työntekijöitä kohtaan. Taannoin työkavereiden kanssa todettiin, että vaikka aikanaan Juha Sipilän kikyä vastustettiin, niin nyt alkaa olla jo Sipilää ikävä. KIPUKYNNYKSELLÄ Mikä hallituksen esittämistä ehdoista ja kiristyksistä on pahin, sitä Kuittinen ei erottele. Kokonaisuus mättää, ja että kaikki heikennykset on rysäytetty eteen kerralla. – Samaan aikaan ajetaan pakkolakeja ja heikennetään sosiaaliturvaa. Miten pahasti yhdelle ihmiselle voikaan sattua, kun usea heikennys osuu yhtä aikaa. Ihminen ajetaan todella ahtaalle. Kuittinen murehtii pienipalkkaisia ihmisiä ja osaaikaista työtä tekeviä, joille asumistuki on ollut välttämätön. Hänestä työn pitäisi olla sen verran kannattavaa, ettei ihmisen tarvitsi lisäksi juosta yhdelläkään luukulla. – Nyt aiotaan viedä kaikki elämisen edellytykset. Tuntuu, että haetaan äärimmäistä kipukynnystä. PILVEN HOPEAREUNUS Hallituksella ja työnantajaleirillä on peiliin katsomisen paikka, pohtii Kuittinen. Äärimmäisen tulehtuneeksi ajautunut tilanne ei ole lähtöisin työntekijäpuolelta. – Työntekijät eivät ole pyytäneet mitään lisää, vastapuoli tämän aloitti. Nyt EK ja työnantajajärjestöt huutavat, että kuinka paljon lakkoilu maksaa. Katsoisivat vaan peiliin. Kuittinen arvioi, että tilanne on niin pahasti jumissa, että pari helmikuun lakkopäivää ei vielä riitä. Ja kun seuraavaan taisteluaaltoon pitää ryhtyä, siihen ollaan myös valmiita. Mies muistelee aikaa yli 20 vuoden takaa, jolloin lähes jokainen duunari kuului liittoon. Sittemmin järjestäytymisaste hiipui, nyt suunta on toinen. – Huomattavan moni työkaveri on joko palannut liiton jäseneksi tai liittynyt uutena. On ollut sen verran tehokas kampanja tämä hallituksen aiheuttama jupakka. Jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa. ? Koti, Joensuu Antti Kuittinen vietti lakkopäivää 1.2. kotonaan Joensuussa. Hän on ”pitkän linjan poikamies”, jolle työn vastapainoksi käteen tarttuu usein kirja. Työntekijät eivät ole pyytäneet mitään lisää. >> Tekijä_2024_2_sisus.indd 17 Tekijä_2024_2_sisus.indd 17 7.2.2024 13:41:34 7.2.2024 13:41:34
MATKALLA ”Kohta duunarilla ei ole sananvaltaa enää mihinkään ” Hallituksen säästöja heikennystoimet saavat laajaa kritiikkiä Teollisuusliiton jäsenistöltä. Oulusta Senaatintorin mielenosoitukseen matkanneessa junassa puhututtivat erityisesti työelämään kohdistuvat heikennykset. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT JANI LAUKKANEN OULU–HELSINKI 1.2.2024 KLO 5.21–11.35 18 Tekijä 2/2024 Tekijä_2024_2_sisus.indd 18 Tekijä_2024_2_sisus.indd 18 7.2.2024 13:42:37 7.2.2024 13:42:37
#Pa ina vaS yy Keijo Alahuhtala, Juha-Pekka Pelkonen ja Teemu Sanaksenaho lähdössä osoittamaan mieltä Helsinkiin Senaatintorille. 2/2024 Tekijä 19 >> Tekijä_2024_2_sisus.indd 19 Tekijä_2024_2_sisus.indd 19 7.2.2024 13:42:39 7.2.2024 13:42:39
20 Tekijä 2/2024 O n varhainen torstaiaamu. Räntäsateinen Oulun rautatieasema toivottaa hyvää matkaa sadoille Teollisuusliiton jäsenille. Määränpää on Helsingin Senaatintori, missä matkalaiset osallistuvat SAK:n ja STTK:n STOP nyt! -mielenosoitukseen. Aikaisesta aamusta huolimatta laaja jäsenjoukko on lähdössä innokkaana kertomaan mielipiteensä Suomen hallituksen tekemistä sosiaalija työttömyysturvan leikkauksista sekä esittämistä työelämän heikennyksistä. – Jos tänään ei ole valmis lähtemään viemään hallitukselle sitä viestiä, että nyt riittää, niin ei SAK:n paikallisjaoston puheenjohtaja Teija Uusivirta kirjoittaa viestiä hallitukselle. >> valmiutta tule koskaan, sanoo Kraton Chemical Oy:n pääluottamusmies Marko Käpynen. Käpysen mielestä hallituksen esittämät työelämän heikennykset ovat niin rajuja, että painava viesti on hallituksen suuntaan lähetettävä. – Tässä taistellaan oikeasti isoista asioista, Käpynen sanoo. – Jos luottamusmiehen ohi saadaan sopia työehdoista, se tarkoittaa pitkässä juoksussa sitä, että mitä virkaa luottamusmiehellä on ja mitä virkaa liitoilla on. Onko meillä enää liittoja, jotka neuvottelevat meidän sopimuksistamme. Kaikki tulee tämän jälkeen neuvottelematta ja työnantajan sanelusta. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ YKSIPUOLISUUTTA Orpon-Purran hallituksen leikkausja heikennystoimia vastustava mielenosoitus Pääluottamusmies Marko Käpysen mielestä viesti hallitukselle on selvä: Nyt riittää! MATKALLA Tekijä_2024_2_sisus.indd 20 Tekijä_2024_2_sisus.indd 20 7.2.2024 14:29:37 7.2.2024 14:29:37
2/2024 Tekijä 21 #Pa ina vaS yy on osa SAK:laisten liittojen yhteistä #PainavaSyy-kampanajaa. Osana kampanjaa Teollisuusliitto järjesti kaksipäiväisiä lakkoja yli 700 toimipaikalla. Ensimmäinen ja toinen helmikuuta järjestettävän lakon piirissä oli noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Kaksipäiväiseen lakkoon osallistuivat myös Pölkky Oy:n työntekijät. Pölkky omistaa useita sahoja ja puunjalostuslaitoksia ympäri Pohjois-Suomea. Pölkyn Kuusamon toimipisteen pääluottamusmies Jussi Väätäjä sanoo, että vain joitakin työtehtäviä jäi lakon ulkopuolelle. – Onhan tämä ihan käsittämätöntä. Tämä on menossa kohti pelkkää sanelupolitiikkaa. Duunarilla ei ole kohta mitään sanavaltaa mihinkään asiaan, Väätäjä sanoo. Väätäjän mielestä hallitus kohdistaa heikennysja leikkaustoimia nyt vain työntekijöihin. Oikeudenmukaisuus puuttuu toimista kokonaan. Yksi isoimmista asioista on hallituksen halu puuttua työmarkkinoihin rajaamalla lakkooikeutta, lisäämällä paikallista sopimista ja sementoimalla vientimallin. – Miten etuja valvotaan tulevaisuudessa, kun ollaan viemässä lakko-oikeutta ja muitakin oikeuksia. Työntekijälle jää vain velvollisuuksia. Työpaikoilla alkaa olla täysi mielivalta näiden toimenpiteiden jälkeen, Väätäjä miettii. Samaa pohtii Outokumpu Chrome Kemin kaivoksen pääluottamusmies Pasi Heikkinen. Pelko on, että työnantaja haluaisi ajaa alas koko työehtosopimusjärjestelmän. Silloin Marjo Hilli-Pekkola, Maijaliisa Pollari ja Eero Uusitalo ovat valmiina osoittamaan mieltä duunareiden puolesta. >> >> + LUE LISÄÄ ja katso video Tekijän verkkolehdestä: www.tekijalehti.fi/uutiset Tekijä_2024_2_sisus.indd 21 Tekijä_2024_2_sisus.indd 21 7.2.2024 13:42:42 7.2.2024 13:42:42
22 Tekijä 2/2024 poistuisivat niin luottamusmiehet kuin työehtosopimuksetkin. – Pitää muistaa, että tes tuo meille paljon muutakin kuin palkkaa. Tämäkin pitäisi ottaa laskelmissa huomioon, Heikkinen sanoo. – Tämä alkaa tuntua kuin Amerikan mallilta, että kohta tehtaan porteilla kysytään, kuka tulee meille kymmenellä eurolla töihin. Myös Outokummun Kemin kaivoksella lakkoillaan torstaina ja perjantaina. Heikkisen mukaan lähes kaikki työntekijät ovat lakossa. TULEVAISUUTTA AJATELLEN Juna kiitää kohti etelää. Välillä pysähdytään poimimaan mielenosoitukseen osallistuvia Kokkolasta, Pietarsaaresta ja Seinäjoelta. Mielenosoitukseen on matkalla myös Tekniseri Kempeleen pääluottamusmies Maijaliisa Pollari. Painotuotteita, tiivisteitä ja eristeitä teollisuuden tarpeisiin tuottavan Tekniserin työntekijät ovat olleet hallituksen toimista ihmeissään. Lakot ja mielenilmaisut saavat Pollarin mukaan tekniseriläisten tuen. – Kyllä kaikki ymmärtävät, että tässä ei ajatella vain omaa napaa vaan tulevaisuutta ja seuraavaa työväkeä, Pollari sanoo. Hallituksen esittämistä työelämän heikennyksistä ollaan huolissaan Kempeleessäkin. Pollarin mielestä suomalainen työelämä ei ole ollut niin rikki, että sitä pitäisi hallituksen esittämillä toimilla paikata. – Ei missään nimessä. Mitä tahansa johdetaan sopimisella ja yhteistyöllä. Näen vain, että ahneudella ei ole mitään rajaa. Täytyyhän työläisenkin elää. Myös Nokia Solutions and Networksilla Oulussa työntekijät ovat olleet tyrmistyneitä hallituksen esityksistä. Pääluottamusmies Keijo Alahuhtalan mukaan pettyneitä on paljon. – Tällaista hallitusohjelmaa ei kyllä odotettu tulevaksi. Moni ihminen tuntee tulleensa petetyiksi ja se aiheuttaa harmitusta, Alahuhtala kertoo työntekijöiden tuntemuksista. Ihmetystä Nokian työntekijöissä on aiheuttanut muun muassa vuorotteluvapaan poisto. Alahuhtala sanoo, että vuorotteluvapaan käyttö on ollut heidän työpaikallaan suosittua. – Hallitus on heikentämässä niin paljon työntekijän asemaa, että tämä kokonaisuus puhututtaa työpaikalla. HUOLI TULEVASTA TYÖVÄESTÄ KASVAA Teollisuusliiton jäsenten kritiikki hallituksen esityksistä ei kohdistu ainoastaan jo nyt työssä käyvien työntekijöiden työelämän heikennyksiin. Jäsenillä on myös suuri huoli tulevista työntekijöistä. – Kyllä minua hirvittää se tilanne perheissä, että jos molemmat vanhemmat ovat työttöminä. Perheessä on lapsia ja lapsikorotukset viedään. Kuinka paljon tämä vaikuttaa lapsiin, Pölkyn pääluottamusmies Väätäjä kysyy. Hallituksen esittämillä sosiaalija työttömyysturvan leikkaustoimilla lisätään lapsiperheköyhyyttä. Lisäksi hallitus on heikentämässä myös opiskelijoiden asemaa Pääluottamusmies Pasi Heikkinen varoittaa Amerikan mallista. >> Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on varmuus siitä, että ihminen pystyy alkaa rakentaa elämäänsä. PASI HEIKKINEN Pääluottamus, Outokumpu Chrome, Kemi MATKALLA Tekijä_2024_2_sisus.indd 22 Tekijä_2024_2_sisus.indd 22 7.2.2024 13:42:43 7.2.2024 13:42:43
2/2024 Tekijä 23 muun muassa jäädyttämällä opintotuen indeksikorotukset. – Puhutaan, että Suomi on mallimaa sivistyksessä ja opetuksessa. Opiskeluajat pitenevät, kun indeksijäädytykset tulevat ja opiskelu muuttuu lainapainotteisemmaksi, Väätäjä lisää. Myös Outokumpu Chrome Kemin kaivoksen pääluottamusmies Pasi Heikkinen muistuttaa hallituksen suunnitelmista, että vuoden määräaikaisuuksia ei tarvitsi perustella. – Elämälle on vaikea rakentaa pohjaa. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on varmuus siitä, että ihminen pystyy alkaa rakentaa elämäänsä, Heikkinen sanoo. EI VIELÄ RIITÄ Yli kuuden tunnin junamatka on päättymässä. On aika pukea päällysvaatteet ja kerätä banderollit. Vaikka Senaatintori täyttyy mielenosoittajista ja laajat lakot hiljentävät taloutta, teollisuusliittolaisista moni uskoo, että lisää toimia on yhä tehtävä. – En jaksa uskoa, että tämä kahden päivän lakot vielä riittävät. Jos kemian sektorimme suurimman ja kauneimman eli Nesteen alasajo ja ylösajo kestävät useita viikkoja ja tämä ei tunnu hallituksessa, niin mikä sitten. Pahaa pelkään, että kun vuoden päästä on tes-neuvottelut, olemme todella vaikeassa tilanteessa, Kraton Chemical Oy:n pääluottamusmies Käpynen sanoo. Samaa uskoo myös Tekniserin pääluottamusmies Pollari. – Vähän pelkään, että hallituksen päätä ei käännetä mihinkään suuntaan, Pollari ennakoi. – Toivon, että neuvottelua ja yhteistyötä edistettäisiin. Nyt kymmenien vuosien aikana rakennettu sopimusyhteiskunta uhkaa hävitä yhdessä silmänräpäyksessä. ? #Pa ina vaS yy Oulusta Helsinkiin matkannut lakkojuna pysähtyi Seinäjoella ja matkustajat haukkasivat raitista ilmaa asemalaiturilla. Markus Edström ja Tobias Enlund haluavat hallitukselta todellisia neuvotteluita. Pääluottamusmies Jussi Väätäjä on huolissaan edunvalvonnasta. Yhdessä kohti Senaatintoria! Lakkojuna saapui Helsingin rautatieasemalle josta marssittiin torille. Tekijä_2024_2_sisus.indd 23 Tekijä_2024_2_sisus.indd 23 7.2.2024 13:42:45 7.2.2024 13:42:45
”Aidon paikallisen sopimisen alasajo on työmarkkinoiden taksiuudistus.” Nyt on #PainavaSyy toimia! Pidetään yhdessä huolta, että hallituksen suunnitelmat eivät toteudu. Liity mukaan! Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa! www.teollisuusliitto.fi/painavasyy/ Hallituksen ajama paikallisen sopimisen kokonaisuus ohittaa luottamusmiehet ja mahdollistaa heikot paikalliset sopimukset kautta linjan. PAJAN TRILOGIA KONE, HITSI JA 3D VUODEN ODOTETUIN SAAGA YKSINOIKEUDELLA TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUKSESSA V A PA A PÄ Ä SY Konepajateollisuuden tärkeimmät ammattimessut maaliskuussa Tampereella, osallistu! Näet alan kone-, laite ja työkalu-uutuudet. Saat uusinta tietoa yrityksen hankintojen tueksi. Rekisteröidy nyt! Tapahtuma on maksuton. KONEPAJAMESSUT.FI NORDICWELDINGEXPO.FI 3DNEWMATERIALS.FI 19.–21. MAALISKUUTA TULOSSA! 20240214 Konepaja24 Tekijä 210x297.indd 1 20240214 Konepaja24 Tekijä 210x297.indd 1 29.12.2023 12.38.03 29.12.2023 12.38.03 Tekijä_2024_2_sisus.indd 24 Tekijä_2024_2_sisus.indd 24 7.2.2024 13:42:46 7.2.2024 13:42:46
”Aidon paikallisen sopimisen alasajo on työmarkkinoiden taksiuudistus.” Nyt on #PainavaSyy toimia! Pidetään yhdessä huolta, että hallituksen suunnitelmat eivät toteudu. Liity mukaan! Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa! www.teollisuusliitto.fi/painavasyy/ Hallituksen ajama paikallisen sopimisen kokonaisuus ohittaa luottamusmiehet ja mahdollistaa heikot paikalliset sopimukset kautta linjan. PAJAN TRILOGIA KONE, HITSI JA 3D VUODEN ODOTETUIN SAAGA YKSINOIKEUDELLA TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUKSESSA V A PA A PÄ Ä SY Konepajateollisuuden tärkeimmät ammattimessut maaliskuussa Tampereella, osallistu! Näet alan kone-, laite ja työkalu-uutuudet. Saat uusinta tietoa yrityksen hankintojen tueksi. Rekisteröidy nyt! Tapahtuma on maksuton. KONEPAJAMESSUT.FI NORDICWELDINGEXPO.FI 3DNEWMATERIALS.FI 19.–21. MAALISKUUTA TULOSSA! 20240214 Konepaja24 Tekijä 210x297.indd 1 20240214 Konepaja24 Tekijä 210x297.indd 1 29.12.2023 12.38.03 29.12.2023 12.38.03 Tekijä_2024_2_sisus.indd 25 Tekijä_2024_2_sisus.indd 25 7.2.2024 13:42:46 7.2.2024 13:42:46
2/2024 Tekijä 27 AJASSA >> O ppositiopuolueet syyttivät syksyn mittaan useaan kertaan maan hallitusta hyvinvointivaltion alasajosta. Puheenvuoroissa koettiin, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ajaisi Suomeen niin sanottua minimivaltiota eli “yövartijavaltiota”. Valtio-opissa yövartijavaltiolla tarkoitetaan yleensä valtiota, joka hoitaa vain sellaiset asiat, joiden yksityistäminen on mahdotonta. Sosiaaliturvaa tai julkisesti tuotettuja peruspalveluita ei yövartijavaltiossa tunneta, vaan valtio tuottaisi kansalaisilleen käytännössä vain turvallisuuspalvelun eli puolustusvoimat, poliisin, oikeuslaitoksen ja vankilat. Vaikka Purra sanoi syksyn puheenvuoroissaan useaan otteeseen, että yövartijavaltiota ei olla ajamassa, toi hän kuitenkin eduskunnalle esille näkemyksensä “ylimitoitetun sosiaalivaltion lopusta”. Näin oli myös otsikoitu Purran eduskunnassa pitämä puhe 23. lokakuuta, joka löytyy muun muassa Purran Youtube-kanavalta. – Ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää sitä, Purra väitti eduskunnalle. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa poikkeuksellisen laajan joukon sosiaaliturvaheikennyksiä. Pääosasta päätettiin jo hallituskauden ensimmäisessä budjetissa, jonka eduskunta vahvisti joulukuussa. Onko hallitus tekemässä Suomesta yövartijavaltion? TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tuleeko Suomesta yövartijavaltio? VAIKUTUKSET KOVIA SAK on esittänyt huolensa sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista tavalliseen palkansaajaan. – Hallituksen ilmoittamat ja toteuttamat leikkaukset työntekijöiden sosiaaliturvaan, erityisesti ansiosidonnaiseen päivärahaan ja asumistukeen, ovat kovia. Yhdessä yhteistoimintalain ja irtisanomissuojan heikennysten kanssa ne tekevät merkittävän loven palkansaajien taloudelliseen turvaan muutostilanteissa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoi SAK:n uutisessa 11. tammikuuta. SAK:n laskelmien mukaan työttömyysturvan leikkaukset sekä lomautusten ja irtisanomisten nopeuttaminen tarkoittavat työntekijöille jopa kuukausipalkan suuruista menetystä. Myös Teollisuusliitto on tehnyt omat esimerkkiperhelaskelmat (Tekijä 1/2024), joiden päivittämistä tullaan jatkamaan. SAK:n kannanoton mukaan suomalaista järjestelmää viedään suuntaan, jossa hyvinvointivaltion turvaverkot pitäisi korvata henkilökohtaisella varautumisella. Tällaista voisi jo pitää selvänä askeleena kohti yövartijavaltiota. Tekijä_2024_2_sisus.indd 27 Tekijä_2024_2_sisus.indd 27 7.2.2024 13:42:50 7.2.2024 13:42:50
28 Tekijä 2/2024 YÖVARTIJAVALTIO 2.0? Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass analysoi perussuomalaisten talousja sosiaalipolitiikkaa ja sen painotuksia, kun Demokraatti -lehti haastatteli häntä aiheesta 21.11. – Perussuomalaisessa retoriikassa hyvinvointivaltio näyttäytyy apparaattina, joka jakelee holtittomasti rahaa ympärilleen työssäkäyvän väestön kustannuksella. Tällainen lonkeronsa jokaiselle elämän alueelle ulottava hyvinvointivaltio ei perussuomalaisten mukaan ole enää moraalisesti kestävä, Wass sanoi Demokraatille . Perustuslain suojan takia van Gerven ei usko, että yövartijavaltio olisi realistinen Suomessa. Vaikka van Gerven vannookin perustuslain suojavaikutuksen nimeen, viime aikoina on kuitenkin vaikuttanut myös siltä, että hallitus ei anna perustuslaille aina sitä painoarvoa, mikä sille kuuluisi. Jopa oikeuskansleri on joutunut tähän puuttumaan lausunnoissaan. Oikeuskansleri on Suomen ylin laillisuusvalvoja eduskunnan oikeusasiamiehen ohella. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kritisoi lausunnossaan 21. tammikuuta, kuinka hallitus on joissain tilanteissa ajamassa työttömiä käytännössä toimeentulotuen varaan, vaikka lähtökohtana on, että toimeentulotuki on vasta viimesijainen tukimuoto. – Ansiopäivärahan tason porrastus voi lisätä toimeentulotuen saantia erityisesti matalapalkkaisesta työstä työttömäksi jääneiden joukossa. Perustuslakivaliokunta on pitänyt huolestuttavana etuudensaajien ohjautumista viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen piiriin, Pöysti lausui. Van Gerven on silti optimistinen: – Nykyisen hallituksen tällä hetkellä kaavailemien leikkausten jälkeenkin meille jää vielä pohjoismainen hyvinvointivaltio, ehkä riisutumpi versio siitä, mutta se takaa perustoimeentulon sekä peruspalvelut, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, van Gerven jatkaa. DUUNARI OTTAA OSUMAA Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan professori Juho Saari jakaa SAK:n piirissä esitetyn huolen, että etenkin pienituloiset palkansaajat, jotka saavat myös sosiaalietuuksia, kuten asumistukea, ottavat nyt iskuja. – Leikkausten jälkeenkin sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen on yksi maailman korkeimmista. Sosiaalimenojen osuus julkisista menoista on puolestaan noin 60 prosenttia, mikä on myös vertailevasti poikkeuksellisen korkea luku. Sosiaaliset riskit on Suomessa katettu leikkausten jälkeenkin kansainvälisesti katsoen kattavalla tavalla, Saari sanoo. Saari kuitenkin huomauttaa, että Suomeen on muodostumassa ihmisryhmiä, joilla elämä menee erityisen tiukaksi. Erityisesti näitä ryhmiä on duunareiden joukossa. Pulaan on joutumassa etenkin ihmisiä, joiden toimeentulo on tähän saakka perustunut erilaisten sosiaalietuuksien kuten asumistuen, työttömyysturvan ja pienten palkkatulojen yhteensovitussääntöihin. – Suomessa on hyvin paljon pienituloisia henkilöitä, jotka ovat tähän mennessä pärjänneet puhtaasti palkkatuloillaan tai sitten sosiaaliturvan ja palkkatulojen yhdistelmällä. Nyt ihmisten menot ovat kasvaneet elinkustannusten kasvun ja inflaation myötä ja sen myötä, että olemme nostaneet Suomessa erilaisia julkisten palveluiden Wassin mukaan perussuomalainen ihanne vaikuttaa olevan “yövartijavaltio 2.0”, joka huolehtii sisäisestä turvallisuudesta ja tuottaa peruspalvelut niille, jotka ne tietyillä kriteereillä ansaitsevat. Wassin mukaan perussuomalaisten mallissa etuudet tulee ansaita ja keskeinen väylä tässä on työllistyminen. Esimerkiksi työnhakijan aktivoitumisessa vastuu on yksilöllä sen sijaan, että satsattaisiin huomattavasti nykyistä enemmän julkisiin työllistymistä edistäviin palveluihin. SUOJAAKO PERUSTUSLAKI? Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Minna van Gerven kokee, että yövartijavaltiosta puhutaan politiikassa liian usein ilman määrittelyä. – Yleisesti yövartijavaltiona nähdään valtio, jossa valtion tehtävät rajoittuvat puolustukseen ja turvallisuuteen ja muut valtion tehtävät halutaan minimoida. Suomessa, kuten muissakin pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, on kuitenkin kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joka turvaa elämänkaartamme. Meillä on perustuslakiin kirjattu välttämätön turva ja toimeentulo. On eurooppalaisestikin aika poikkeuksellista, että perustuslaissa jokaiselle taataan riittävä perustoimeentulo ja perusturva, van Gerven toteaa. Nykyisen hallituksen tällä hetkellä kaavailemien leikkausten jälkeenkin meille jää vielä pohjoismainen hyvinvointivaltio. MINNA VAN GERVEN Sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopisto KATSAUS Tekijä_2024_2_sisus.indd 28 Tekijä_2024_2_sisus.indd 28 7.2.2024 13:42:50 7.2.2024 13:42:50
2/2024 Tekijä 29 AJASSA maksuja. Tämän porukan niukkuus on merkittävästi lisääntynyt. Saari huomauttaa, että nyt tehtävät leikkaukset poistavat työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovitussäännöt. Sen lisäksi systeemistä poistuu erilaisia lapsikorotuksia. – Ryhmät, jotka ovat perinteisesti olleet kaikkein huonoimmin pärjäävien yläpuolella, mutta hyvin pärjäävien alapuolella, saavat nyt kohtuutonta osumaa. – Isossa kuvassa Suomi on edelleen hyvinvointivaltio. Leikkaukset lähinnä hidastavat sosiaalimenojen kasvua, eivät leikkaa niitä absoluuttisesti, Saari summaa. YHTEISKUNTASOPIMUS UNOHDETTU Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti uskoo köyhyyden lisääntyvän hallituksen toimien myötä. – En pidä todennäköisenä, että tulisi täydellinen muutos, joka veisi kohti yövartijavaltiota. En oikein usko, että hallitus tässä mihinkään niin dramaattiseen muutokseen lähtisi. Siinä tulee niin monet asiat vastaan, Ervasti sanoo. – Järjestelmämme on niin monelle tärkeä ja niin erilaisille ihmisryhmille ja eri asemassa oleville ihmisille. Ei tästä ihan noin vain lähdetä eroon. Sosiaaliturvajärjestelmät palvelevat etenkin keskiluokkaa. Myös työnantajat ja teollisuus hyötyvät ihan merkittävästi järjestelmästämme, hän jatkaa. Ennen eduskuntavaaleja vasemmistoja oikeistopuolueet jakoivat pääosin saman tilannekuvan valtiontalouden heikosta tilanteesta ja valtion velkaantumisesta. Tämä olisi Ervastin mukaan antanut nykyhallitukselle mahdollisuuden viedä asioita eteenpäin yhteiskuntasopimuksella. – Tämänhetkinen hallitus ei ole pyrkinyt yhteiskuntasopimukseen alkuunkaan. Se lähti liikkeelle sillä, että se ampui sekä päämäärät ja keinot omalla yksituumaisuudellaan, sanoivat muut mitä tahansa. Tässä mielessä nykyhallituksen toiminnassa on nähtävissä tiettyä ideologisuutta, Ervasti summaa. ? Ryhmät, jotka ovat perinteisesti olleet kaikkein huonoimmin pärjäävien yläpuolella, mutta hyvin pärjäävien alapuolella, saavat nyt kohtuutonta osumaa. JUHO SAARI Sosiaalija terveyspolitiikan professori Tampereen yliopisto Tekijä_2024_2_sisus.indd 29 Tekijä_2024_2_sisus.indd 29 7.2.2024 13:42:50 7.2.2024 13:42:50
30 Tekijä 2/2024 Pitkäaikaissäästäjän työkalu TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA Osakesäästötili on nimensä mukaisesti tili, jolle talletetaan rahaa. Tilejä tarjoavat pankit ja muut sijoituspalveluyritykset. Sijoittajalla voi olla vain yksi osakesäästötili. Tilillä olevat varat tilin omistaja voi sijoittaa ainoastaan listattujen yhtiöiden osakkeisiin joko Suomessa tai ulkomailla. Tilin varsinainen hyöty on sen verotehokkuudessa. Kun sijoittaja myy tilin sisällä olevia osakkeita, hänen ei tarvitse maksaa myyntivoitoistaan pääomaveroa. Myöskään saamistaan osingoista hän ei maksa veroa. Sijoittaja maksaa pääomaveroa ainoastaan silloin, kun hän nostaa tililtään rahaa. Veron määrä määräytyy nostetun rahamäärän siitä osuudesta, joka vastaa koko tilin tuottoa. Verotuskäytännön vuoksi tili hyödyttää muun muassa osakesijoittajaa, joka sijoittaa pitkäksi aikaa suomalaisiin hyvää osinkoa maksaviin osinkoyhtiöihin. ? Pääoma moninkertaiseksi Sijoittamalla saamansa osingot takaisin pörssiyhtiöihin, sijoittaja pääsee hyödyttämään tehokkaasti sijoittajan ilmaiseksi lounaaksi tituleerattua ilmiötä – korkoa korolle -ilmiötä. Se tarkoittaa sitä, että sijoitusten tuotoilla on mahdollisuus kasvaa korkoa tai tuottaa tuottoa alkuperäisen pääoman lisäksi. Näin alkuperäinen sijoitettu pääoma voi paisua monikertaiseksi pitkän ajan kuluessa. Osakesäästötilin julkaisun jälkeen moni sijoittaja pohti, kannattaisiko osakkeet myydä ja luopua arvo-osuustilistä ja siirtyä sijoittamaan tyystin vain osakesäästötilin kautta. Vastaus ei ole yksiselitteinen, sillä siihen vaikuttaa sijoittajan sijoitusstrategia. Molemmissa tilimalleissa on hyötynsä ja haittansa. Lapselle iso hyöty Myös lapselle voi avata oman osakesäästötilin. Usein tilin avaaja on lapsen huoltaja, sillä tilinavaamisessa vaaditaan huoltajien tietoja. Lisäksi lapsen huoltajat hallinnoivat tiliä siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Silloin lapsi voi itse käydä kauppaa osakkeilla. Jotkin tilipalvelua tarjoavat sallivat kaupankäynnin 15-vuotiaille, mikäli lapsen huoltajat antavat siihen suostumuksensa. Sijoittajan korkoa korolle -ilmiö tikittää lapsen eduksi. Lapsen sijoitushorisontti eli aika, jolloin tilillä olevat varat kerryttävät tuottoa, on pitkä. Esimerkiksi jos lapselle tallettaisi joka kuukausi 30 euroa ja talletukset sijoittaisi eteenpäin kuuden prosentin nimellisellä vuosituotolla, lapsen tilin arvo olisi 20 vuoden päästä yli 13 000 euroa. ILMIÖ Lä hd e: Eu ro cl ea r Fi nl an d Osakesäästötilien määrän kehitys 1.9.2021 – 1.12.2023 OSAKESÄÄSTÖTILIEN KASVU JATKUU 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 1.9 2021 2022 2023 1.12. 1.3. 1.9. 1.6. 1.6. 1.12. 1.3. 1.9 1.12. OSAKESÄÄSTÖTILI Vuoden 2020 alusta suoriin osakkeisiin sijoittava sijoittaja sai käyttöönsä uuden työkalun – osakesäästötilin. Heti kättelyssä tilistä tuli suosittu tapa sijoittaa suoraan pörssilistattuihin osakkeisiin. Vuoden 2020 lopussa tilejä oli avattu lähes 152 000. Vuoden 2023 loppuun mennessä aktiivisia osakesäästötilejä oli arvopaperikeskus Euroclear Finlandin ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä vajaat 350 000. Kesällä aloittaneen Orpon-Purran johtaman hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi parantaa kaikkien suomalaisten vaurastumisen mahdollisuuksia. Tämän tavoitteen saavuttamista hallitus halusi edesauttaa osakesäästötilin talletusrajan nostolla. Vuoden 2024 alusta osakesäästäjällä on ollut mahdollisuus tallettaa osakesäästötilille enintään 100 000 euroa aiemman 50 000 euron sijasta. Mutta mikä osakesäästötili on ja miten se hyödyttää osakesijoittajaa? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2024 Teollisuusliit on jäsenelle Olemme valmiit tekemään rakkaiden ihmisten eteen paljon ja kaikkemme. Arjen pieniä ja elämän suuria tekoja. Entä pysähdytkö koskaan miettimään, kuinka läheisesi pärjäävät, kun et enää ole täällä? Juuri nyt pysähdyit. Henkivakuutuksella pidät huolta, että menetettyäsi sinut rakkaasi ovat kuitenkin taloudellisesti turvassa. Asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perheenjäseniäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Henkivakuutus on rakkaudenosoitus läheisillesi. Sen ei tarvitse olla kallis, vaan voit valita Turvassa-henkivakuutuksen, joka on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen. Laske oma hintasi! turva.fi/henkivakuutus . . Tekijä_2024_2_sisus.indd 30 Tekijä_2024_2_sisus.indd 30 7.2.2024 13:42:51 7.2.2024 13:42:51
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2024 Teollisuusliit on jäsenelle Olemme valmiit tekemään rakkaiden ihmisten eteen paljon ja kaikkemme. Arjen pieniä ja elämän suuria tekoja. Entä pysähdytkö koskaan miettimään, kuinka läheisesi pärjäävät, kun et enää ole täällä? Juuri nyt pysähdyit. Henkivakuutuksella pidät huolta, että menetettyäsi sinut rakkaasi ovat kuitenkin taloudellisesti turvassa. Asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perheenjäseniäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Henkivakuutus on rakkaudenosoitus läheisillesi. Sen ei tarvitse olla kallis, vaan voit valita Turvassa-henkivakuutuksen, joka on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen. Laske oma hintasi! turva.fi/henkivakuutus Tekijä_2024_2_sisus.indd 31 Tekijä_2024_2_sisus.indd 31 7.2.2024 13:42:51 7.2.2024 13:42:51
TEEMU KARHUSAARI Valkeakoski Asentaja Sinituote Oy, Akaa SUSANNA MIEKKA Akaa Tuotantotyöntekijä Sinituote Oy, Akaa Kahdesta tekevästä tuli työystävät TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA JYRKI LUUKKONEN TYÖKAVERIT HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ 14.2.! Tekijä_2024_2_sisus.indd 32 Tekijä_2024_2_sisus.indd 32 7.2.2024 13:42:54 7.2.2024 13:42:54
2/2024 Tekijä 33 TYÖSSÄ Kahdesta tekevästä tuli työystävät SUSANNA: Työnantaja on joustava. Saan vapaata omiin menoihin, ja onhan meillä välillä ihan hauskaakin. TEEMU: Joka päivä kymmenen minuuttia ennen ruokataukoa suurin osa porukasta kokoontuu työnantajan tarjoamaan keppijumppaan. Se on todella tykätty. SUSANNA: Keppijumppa tekee hyvää, kun harjastuskoneella työskentely on saman toistoa, ja osalla koneista kiertoliikettä tulee pelkästään yhteen suuntaan. TEEMU: Harjastuskoneella työntekijä tekee satoja, jopa tuhansia harjoja työvuorossa. SUSANNA: Työergonomiaa täällä on kyllä kehitetty. Esimerkiksi säädettäviä pöytiä on lisätty, mutta vielä riittää kehitettävää. Monet niskakivut ovat jääneet keppijumpan ansiosta. TEEMU: Sen huomaa kyllä heti kropassa, jos jumppa jää muutamana päivänä välistä. Jotkut eivät päässeet kyykkyyn, kun jumppa kaksi vuotta sitten alkoi, mutta nyt kyykistyvät heittämällä. ”OLEMME TYÖYSTÄVIÄ” SUSANNA: Työskentely Teemun kanssa on helppoa, koska meillä molemmilla on useimmiten sama ajatus siitä, miten työt tehdään. TEEMU: Meillä on tapana rupatella työn lomassa niitä näitä muustakin kuin vain työasioista. SUSANNA: Teemu on helposti lähestyttävä. Muiden työkavereiden kanssa en lähtökohtaisesti puhu omista asioistani, mutta Teemun kanssa olemme puhuneet ihan kaikesta. Teemusta voin sanoa, että olemme työystäviä. TEEMU: Emme ole tekemisissä vapaa-ajalla. Silloin tällöin saatamme vaihtaa jonkun työhön liittyvän viestin. SUSANNA: Töissä tulee vaihdettua kuulumiset ja puhuttua muutenkin sen verran paljon, ettei vapaaajalla enää tarvitse. TEEMU: Minulla on sellainen tapa, että työkaverit ovat työkavereita, ja kaverit ovat kavereita. SUSANNA: Jokaisella pitäisi olla oma työystävä. Jos minulla on huono päivä, on ihanaa, että minulla on töissä ihminen, jolle voin puhua. ? S USANNA MIEKKA: Meistä tuli työkaverit kesällä 2020, kun Teemu tuli silloiselle VS-Harjalle. Minä olin ollut täällä silloin vajaan vuoden. Päädyin tänne äitini vanavedessä. Hän suositteli minua esimiehelleen. Valmistamme kaikenlaisia harjoja. TEEMU KARHUSAARI: Minä tulin tänne niinkin vanhanaikaisella tavalla, että luin paikallislehdestä työpaikkailmoituksen. Työskentelin aiemmin 18 vuotta pörssiyhtiössä, ja siellä oli jatkuvasti yt-neuvotteluja ja lomautuksia. Jotain muuta täytyi keksiä. SUSANNA: Muistan, kun Teemu kävi täällä haastattelussa ja pyöri hallissa tutustumiskierroksella. Mietin, että onkohan tuo tulossa tänne töihin. TEEMU: Kiinnitin heti huomiota siihen, että Susanna on ahkera ja tunnollinen työntekijä. Me olemme siinä hyvin samanlaisia, että töihin tullaan tekemään töitä. SUSANNA: Joo, joskus voisi vähän höllätäkin. Välillä huikkaamme toisillemme, että rauhoitu nyt vähän. Samalla se on sellainen peiliin katsomisen paikka. PIENI, TIIVIS PORUKKA TEEMU: Teen asennuksia, korjaan harjastuskoneita ja toimitan materiaaleja koneille. Päivän mittaan olen useita kertoja kanssakäymisissä jokaisen työkaverin kanssa. SUSANNA: Minun työni ei ole yhtä vaihtelevaa. Teen harjastuskoneilla harjoja. Kokoonpanossa kasaan rikkalapioita ja lattiaharjasettejä ja pakkaan harjoja. TEEMU: Työni suola on se, että siihen kuuluu niin monenlaista tekemistä. Tärkeintä on kuitenkin se, että minulla on töitä. Tietääkseni yritys ei ole ikinä lomauttanut ketään. SUSANNA: Parasta täällä on hyvät työkaverit. Työni on ajoittain yksitoikkoista, ja on kiva päästä vaihtamaan kuulumisia työkavereiden kanssa. TEEMU: Meitä on noin 30 työntekijää. Pienessä porukassa oppii äkkiä tuntemaan kaikki työkaverinsa. SUSANNA: Työntekijöiden vaihtuvuus on pientä. Monet ovat olleet täällä kymmeniä vuosia. Me olemme tiivis porukka. TEEMU: Pisin työura on kestänyt yli 35 vuotta, ja henkilön molemmat vanhemmatkin olivat täällä töissä. KEPPIJUMPPA PITÄÄ VETREÄNÄ TEEMU: Täällä on hyvä työyhteisö. Toiminta on laajentunut, ja tänne on tullut myös uusia työntekijöitä sen jälkeen, kun meistä tuli osa Sinituotetta. Välillä huikkaamme toisillemme, että rauhoitu nyt vähän. SARJA JATKUU Kertokaa meille hyvästä työkaveruudestanne, saatamme tehdä teistä jutun: tekija@teollisuusliitto.fi Tekijä_2024_2_sisus.indd 33 Tekijä_2024_2_sisus.indd 33 7.2.2024 13:42:55 7.2.2024 13:42:55
34 Tekijä 2/2024 Kiire ja liukas alusta ovat huono yhdistelmä S uomalaisilla työpaikoilla sattuu huomattava määrä erilaisia kaatumisia joka vuosi. Usein seurauksena on nivelten sijoiltaanmeno tai raajojen nyrjähdykset ja venähdykset. Valitettavan usein seuraus voi olla vakavampikin. Kaatumiset työajalla ovat eniten vakavia vammoja aiheuttava työtapaturman muoto työpaikoilla. – Kaatumistapaturmat ovat keskimääräistä työtapaturmaa vakavampia, Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho kertoo. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan työpaikoilla työajalla sattui lähes 22 000 kaatumistapaturmaa vuonna 2022. Sysi-Ahon mukaan todellinen kaatumisten määrä työpaikoilla on huomattavasti suurempi. TVK:n tilastoihin päätyvät vain ne, joista on aiheutunut vakuutuskorvauksia eli aiheutuneet vammat ovat vaatineet hoitoa tai loukkaantunut henkilö on joutunut olemaan töistä pois. – Kun korvattuihin tapaturmiin lasketaan mukaan kodin ja työpaikan väliset kaatumiset, tapaturmien määrä oli noin 33 000 vuonna 2022. Kaatumisia tapahtuu kaikissa ammattiryhmissä ja kaikilla aloilla, Sysi-Aho sanoo. Ulkona tapahtuvissa kaatumisissa merkittävin tekijä ovat sääolot. Tapaturmaherkin kuukausi oli vuonna 2022 maaliskuu. Mutta tilastoista näkyy, että kaatumistapaturmat lähtevät nousemaan ilmojen kylmetessä syksyllä ja kasvavat talvikuukausina. – Tapaturmien lukumäärähuippu on yleensä silloin, kun vuorokauden keskilämpötila alueellisesti on nollan tuntumassa. Silloin lumi joko sulaa tai esimerkiksi sulamisvesi jäätyy ja se muodostaa pinnoille liukkautta. VÄLTÄ KIIRETTÄ LIUKKAILLA Työajalla tapahtuvissa kaatumistapaturmien määrissä vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Määriin vaikuttavat niin sääolosuhteet kuin Koonnut Tiia Kyynäräinen työntekemisen määrä. Tapaturmia tapahtuu niin sisällä kuin ulkona. Sisällä pinnat voivat olla liukkaat esimerkiksi siivouksen tai työprosessin vuoksi. Myös jaloissa sisään kantautunut lumi voi tehdä lattioista liukkaita. Oleellista olisi kuitenkin, että liukkaisiin keleihin ja olosuhteisiin sisällä varauduttaisiin työpaikoilla ajoissa. Lumityöt, hiekotus, olosuhteisiin sopiva työvaatetus sekä sisätilojen riittävä siivous – kaikista olisi huolehdittava jo ennen kuin on liukasta. Merkittävä tekijä kaatumisten välttämisessä on myös työkuorma ja -aika, jossa työt on saatava valmiiksi. Kiire ja liukas alusta eivät koskaan sovi yhteen. – Korostaisin turhan kiireen välttämistä. Työpaikoilla olisi hyvä sopia sellaisista käytänteistä, ettei turhaa kiirettä tule. Se on helppo ja halpa keino estää kaatumisia, Sysi-Aho sanoo. – Olemme suositelleet, että lisättäisiin työpaikoilla ajallisia joustoja silloin kun on liukasta. Liukkailla keleillä on sananmukaisesti huolehdittava turvallisuudesta joka askeleella. ? Liukas alusta on työpaikkojen tapaturmaloukku. Kaatumiset aiheuttavat vuosittain eniten vakavia työtapaturmia. TYÖYMPÄRISTÖ Yht. 21 823 kpl Lä hd e: Ta pa tu rm av ak uu tu sk es ku s PALKANSAAJIEN KORVATUT TYÖAJAN KAATUMISTAPATURMAT VUONNA 2022 TOP 5 aiheuttaja, kpl Kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät ym. 11 915 2 166 2 166 1 301 796 Kiint.portaat, katot, aukot, parvekkeet ym. Muut luettelemattomat aiheuttajat Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo ym. Materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet Naiset 12 148 kpl Miehet 9 675 kpl TOP 5 sektorit, kpl Kuntasektori 5 157 1 487 1 303 1 148 1 077 Erikoistunut rakennustoiminta Maaliikenne ja putkijohtokuljetus Työllistämistoiminta Talonrakentaminen Kaatumistapaturmat ovat lähes aina keskimääräistä työtapaturmaa vakavampia. Tekijä_2024_2_sisus.indd 34 Tekijä_2024_2_sisus.indd 34 7.2.2024 13:42:55 7.2.2024 13:42:55
2/2024 Tekijä 35 Direktiivin päivitykset vihdoin valmiit Minut valittiin työsuojeluvaltuutetuksi. Miksi en ole saanut kutsua koulutukseen? Kaikille työsuojeluvaltuutetuille olisi pitänyt tulla kutsu starttikursille. Mikäli sinulle ei ole sellaista tullut, tarkista, että olette ilmoittaneet työsuojeluvalinnoista asianmukaisesti Teollisuusliittoon. Ilmoitusten perilletulo on tärkeää tiedonkulun ja muun muassa vakuutusturvan kannalta. Ilmoitukset teollisuusliittoon pitää tehdä LH-asiointipalvelun kautta. Ilmoittajan tulee olla Teollisuusliiton jäsen. Linkki palveluun löytyy liiton verkkosivujen etusivulta. Järjestelmästä lähtee sähköinen ilmoituspyyntö sekä työnantajan edustajille että valituille työsuojeluvaltuutetuille. Mikäli asia on pysähtynyt siihen, että allekirjoituksia ei ole tullut, tarkistathan järjestelmään syötetyt yhteystiedot. Lomakkeiden täyttämiseen liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiointipalvelu@teollisuusliitto.fi tai jättää soittopyynnön takaisinsoittopalveluun 0800 414 778. Työnantajan tulee lisäksi ilmoittaa valinnoista Työturvallisuuskeskuksen (TTK) ylläpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin. Molemmat ilmoitukset pitää tehdä, vaikka muutoksia ei olisi tullutkaan ja edellisten toimikausi jatkuisi. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ ASBESTI Asbestidirektiivin päivityksestä saavutettiin sopu viimein viimevuoden loppupuolella. Päivitykset pitää panna täytäntöön osaksi Suomen lainsäädäntöä kahden vuoden aikana direktiivin julkaisusta eli 22.11.2025 mennessä. STM suunnittelee perustavansa erillisen jaoston täytäntöönpanotyötä varten. Direktiivin päivitys on melkoinen kompromissi eri tahojen näkemyksistä, mikä näkyy hyvin esimerkiksi tulevassa raja-arvossa. Se laskee ensin kymmenesosaan nykyisestä eli 0,01 kuituun kuutiosentissä. Kuuden vuoden siirtymäajan aikana tulee siirtyä elektronimikroskopiamenetelmiin. Kuuden vuoden jälkeen tulee joko huomioida myös nykyistä ohuemmat kuidut, tai raja-arvo laskee vielä enemmän. Raja-arvon ja mittausmenetelmän lisäksi merkittävänä parannuksena tuli muun muassa pakollinen koulutus kaikille, jotka todennäköisesti altistuvat asbestille sekä vaatimuksia hengitysten suojainten testaamiseen. Viimeistään syksyllä 2025 on siis luvassa lisää apuja työpaikoille asbestialtistumisten selättämiseen. PÄIVYSTÄJÄ Tuuletusta ja tukea luottamushenkilöille VOIMAVARAKAHVILAT Teollisuusliitto järjestää kevään 2024 aikana kuukausittain pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille suunnattuja voimavarakahviloita. Teamsissa järjestetyissä Voimavarakahvilassa jaetaan yhdessä ajatuksia ja kokemuksia, saadaan ja annetaan tukea ja keskustellaan työpaikoilla eteen tulevista erilaisista tilanteista. Tilaisuudet ovat valtakunnallisia ja osallistujamäärä on rajattu. Osallistujan on hyvä varata paikkansa ajoissa ja myös peruuttaa se, jos ei pääse osallistumaan. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille päivää ennen tilaisuutta. Ilmoittaudu maaliskuun Voimavarakahviloihin: ? Ma 11.3. klo 10–11.30 (ilmoittaudu viimeistään 7.3.): www.lyyti.in/VoimavarakahvilaMaalis1 ? To 14.3. klo 10–11.30 (ilmoittaudu viimeistään 12.3.): www.lyyti.in/VoimavarakahvilaMaalis2 IS TO CK IS TO CK Asbestin r aja-arvo laskee kymmenesosaan nykyisestä. OSALLISTU TEAMSISSA! Tekijä_2024_2_sisus.indd 35 Tekijä_2024_2_sisus.indd 35 7.2.2024 13:42:59 7.2.2024 13:42:59
36 Tekijä 2/2024 VUOROTYÖ Huonosta suunnittelusta terveysriskejä Riskit minimoiva vuorojärjestelmä koostuu riittävistä lepoajoista, tarpeeksi harvoista yövuoroista ja inhimillisestä kokonaistyöajasta. Myös työntekijöiden yksilölliset erot pitää huomioida, kertoo tutkimusprofessori Mikko Härmä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA E uroopassa joka viides palkansaaja tekee vuorotyötä. Varsinkin huonosti suunniteltu vuoroja yötyö aiheuttavat terveysriskejä, joten aiheeseen kannattaisi paneutua joka yrityksessä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, LT Mikko Härmä kertoo, että vuorotyön vaikutuksia on tutkittu laajasti ja tietomäärä kasvaa jatkuvasti. – Tietoa on kertynyt hyvinkin paljon viimeisen 20 vuoden aikana, Härmä sanoo. Härmän vetämässä pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) käytettiin laajoja rekisteriaineistoja, joiden avulla saatiin uudenlaista tietoa vuorotyöstä. Tutkimushankkeessa havaittiin, että yötyötä sisältävä vuorotyö oli yhteydessä esimerkiksi naisten rintasyöpään. Yhteys miesten eturauhasja paksusuolen syöpään on myös mahdollinen. Lisäksi vuorotyö lisäsi riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin. Naisilla yötyö lisäsi keskenmenon riskiä raskauden aikana. – Nykypäivänä vuorotyö on merkittävä työterveysriski. 20 prosenttia tekee vuorotyötä, mikä on hyvin paljon, jos sitä verrataan monien muiden altisteiden yleisyyteen työpaikoilla. Työntekijälle työvuorojen sovittaminen muuhun elämään ja vuorotyön vaikutus palkkaan voivat olla tärkeämpiä kuin mahdolliset työstä johtuvat pitkän ajan riskit. Yhteiskunnallisesti kyse on kuitenkin merkittävästä työterveyskysymyksestä. Tekijä_2024_2_sisus.indd 36 Tekijä_2024_2_sisus.indd 36 7.2.2024 13:48:44 7.2.2024 13:48:44
2/2024 Tekijä 37 TYÖSSÄ TOISET SIETÄVÄT, TOISET EIVÄT Nykytiedon mukaan ihminen ei muovaudu helposti vuoroja yötyön vaatimuksiin. – Fysiologiasta johtuen yötyöhön ei juuri pysty sopeutumaan. Useimmille tulee sopeutumishäiriöitä aikaisten aamuvuorojen ja yövuorojen yhteydessä. Toiset ihmiset kuitenkin sietävät vuorotyön vaikutuksia paremmin kuin toiset. Esimerkiksi luonnostaan hyvin nukkuville vuorotyö on pienempi rasite kuin huonounisille. – Työturvallisuuslaissa on nostettu esille, että ennaltaehkäisyssä pitäisi ottaa huomioon yksilöllisiä eroja. Jos jollekin tulee terveyshaittoja, pitäisi yksilöllisesti vähentää yötyötä. Työntekijät myös itse vetävät johtopäätöksiä, joten yötyötä huonosti sietävät ihmiset vaihtavat usein muihin töihin. Riskit eivät kuitenkaan liity pelkästään yötyöhön. – Myös vuorotyö ilman yötyötä lisää terveysriskejä, Härmä kertoo. Vuorotyön haitallisia terveysvaikutuksia voi vähentää myös omatoimisesti. Härmä teki 40 vuotta sitten väitöskirjansa siitä, miten liikunnalla voi tukea vuorotyön tekemistä. Tasapainoinen liikunta, uni ja ravitsemus auttavat jaksamaan. YHTEISKUNTA EI TOIMI ILMAN YÖTYÖTÄ Suunniteltaessa terveellistä vuorojärjestelmää pitäisi huomioida ainakin kolme perusasiaa: yövuorojen määrä, peräkkäisten työvuorojen välinen aika sekä kokonaistyöaika. Härmä kertoo esimerkin Etelä-Koreasta, jossa yrityksessä oli pyritty järjestämään 70-tuntinen vuorokierto siten, ettei syntyisi terveyshaittoja. Tehtävä oli käytännössä mahdoton, koska ihminen ei jaksa määräänsä enempää. – Käytännössä ainut mahdollisuus oli latoa koko viikko täyteen 12 tunnin työvuoroja. Yötyön haittavaikutukset ovat erilaisia eri aloilla. Esimerkiksi hoiva-alalla yöt pyritään tekemään minimivahvuudella, mutta teollisen tuotannon pitää usein pyöriä tasaisesti läpi vuorokauden. Teollisuudessa yövuorojen osuus on siten suurempi. – Tämä on yksi syy, miksi yötyön haitat ovat suurempia teollisuudessa. Vaikka vuoroja yötyö ovat selvästi terveysriskejä, maailma on rakennettu erilaisten vuorotöiden varaan. – Yötyön poistaminen muuttaisi tuotannon niin kalliiksi, että pitäisi panna pillit pussiin tehtaissa, Härmä toteaa. VÄSYNYT TEKEE VIRHEITÄ Pitkäaikaisen terveysriskin lisäksi vuorotyön vaikutukset voivat olla välittömiä. – Tapaturmaan voi riittää yksi kohtuuttoman pitkä työvuoro vaikkapa huonosti nukutun yön jälkeen. Huono työvuorosuunnittelu näkyy työtapaturmien lisäksi myös toiminnan rahallisessa tuloksessa. – Väsyneenä ihminen tekee virheitä. Työn sujuvuus ja lopulta myös tuottavuus voivat heiketä. Vuonna 2020 Suomessa tuli voimaan uusi työaikalaki. Härmä pohtii, että uusi laki toi sekä hyviä että huonoja muutoksia. – Työaikalain uudistus teki jossain määrin helpommaksi yötyön teettämisen, mikä on hieman huolestuttava asia. Toisaalta laissa pyrittiin lisäämään joustoja sekä yritysten että yksilöiden tarpeisiin. SOPIMALLA PAREMPAA TERVEYTTÄ Pitkät 12 tunnin työvuorot ovat olleet viime vuosina keskustelun aiheena. – Teollisuuden osalta Työterveyslaitos on tutkinut paljon 12 tunnin vuoroja. Merkittäviä terveyshaittoja suhteessa vanhoihin 8 tunnin vuorokiertoihin ei juurikaan havaittu. Pitkiäkin työvuoroja sisältävissä vuorojärjestelmissä pätevät samat lainalaisuudet kuin muissakin järjestelmissä. Harvat peräkkäiset yövuorot ja riittävät lepoajat parantavat palautumista pitkävuorolaisillakin. Silläkin on merkityksensä, että työntekijät otetaan mukaan päättämään työvuorojärjestelmistä. – Hyvillä vaikutusmahdollisuuksilla työaikoihin voidaan vähentää terveysriskejä pitkällä tähtäimellä, kunhan pysytään kohtuullisissa työajoissa. ? Myös vuorotyö ilman yötyötä lisää terveysriskejä. SUOSITUKSIA YÖTYÖN SUUNNITTELUUN Peräkkäisten yövuorojen lukumäärä tulisi olla vähäinen, mieluiten korkeintaan 3 yötä peräkkäin. Lyhyitä, alle 11 tunnin vuorovälejä tulisi välttää. Nopeat vuorokierrot (esim. 2–3 peräkkäistä yövuoroa) ovat suositeltavampia kuin hitaat vuorokierrot, joissa on enemmän peräkkäisiä yövuoroja. Raskaana olevilla naisilla ei tulisi olla enempää kuin yksi yövuoro viikossa. Työntekijät tulee ottaa mukaan työvuorojen suunnitteluun. Lähde: WOW-hanke + LUE LISÄÄ Vuorotyöstä Työterveyslaitoksen verkkosivuilta: www.ttl.fi/vuorotyo Tekijä_2024_2_sisus.indd 37 Tekijä_2024_2_sisus.indd 37 7.2.2024 13:48:44 7.2.2024 13:48:44
38 Tekijä 2/2024 TAPAHTUMA Painavaa asiaa ja kevyttä ohjelmaa Etelä-Suomen toiminta-alueen nuorten tapahtuma Ay-mazing Himoksella tarjosi tietoa ja hauskanpitoa. Koulutusosiossa pureskeltiin yhdessä hallituksen kaavailemia leikkauksia ja heikennyksiä. Painava asia ravisteltiin harteilta rinteissä ja Willi Länsi -huvikeskuksessa. L umilauta odottelee Jämsän Himoksella kokouskeskus Koulun eteisessä, kun Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alueen Ay-mazing -viikonloppuun saapuneet jäsenet istuvat kuuntelemassa aluetoimitsija Toni Vehmolan luentoa. Teemana on hallituksen suunnittelemien leikkauksen vaikutukset erityisesti nuoremman teollisuusväen työhön ja arkeen. – Pureksimme viikonlopun mittaan yhdessä, mitä suunnitellut leikkaukset ja heikennykset tulevat käytännössä tarkoittamaan. Tuntuu, että nyt nuorten yllä leijuu musta pilvi. On tärkeää, että väki ymmärtää, mitä on tapahtumassa, Vehmola kertoo. VAKITYÖT VAAKALAUDALLA On selvää, että suurin osa leikkauksista kohdistuu erityisesti matalapalkka-aloihin ja kärsijöinä ovat myös muun muassa lapsiperheet. Eli juurikin nuorempi väki, joka on vasta pääsemässä työuraansa kiinni. Esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, työttömyysturvan lapsikorotusten poisto sekä työttömyysturvan omavastuuajan pidennys kurittavat suoraan nuorten ammattilaisten lompakkoa, ja nuorilla työntekijöillä palkkapussi saattaa olla vielä melko ohut muutenkin. Oma iso huolenaiheensa on tulossa oleva määräaikaisuuksien ketjuttamismahdollisuus, sillä pelkona on, että vakituinen työpaikka jää monille yhä kaukaisemmaksi haaveeksi. Sillä taas voi olla monia kerrannaisvaikutuksia nuoren työntekijän arkeen, sillä se voi torpata esimerkiksi asuntolainan saamisen ja saada suhtautumaan perheen perustamiseen entistä varovaisemmin. – Pääseeköhän tuleva sukupolvi vakitöihin enää ollenkaan, pohtii 31-vuotias riihimäkeläinen Topi Peurala. Hän on työskennellyt Kumera Drives Oy:ssä CNC-koneistajana jo pian kaksitoista vuotta ja päätti osallistua Himoksen TEKSTI MARIA MARKUS KUVAT ANNE KALLIOLA tapahtumaan kaverinsa innostamana. Peuralaa mietityttää sekin, ajetaanko maatamme nyt tosissaan ulos niin sanotusta pohjoismaisesta mallista. Koulutuksessa käytiin läpi vertailua eri Pohjoismaiden kesken mitä tulee vaikkapa työttömyysturvan korvausasteeseen ja omavastuupäiviin sekä työntekijöiden lakko-oikeuteen. – Eihän se hyvältä meidän osalta näytä, hän toteaa ja kertoo olleensa täysillä mukana helmikuun alun lakoissa ja osallistuneensa Stop nyt! -mielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla. TARVITAAN AKTIIVISTA TIEDOTUSTA Teollisuusmaalari Oona Hirvonen, 27, ei päässyt mielenosoitukseen paikan päälle eikä hänen työpaikkansa VSJ Steel Oy:ssä ollut mukana lakossa, sillä työntekijöitä yrityksessä on vain reilut kymmenen. Hän kertoo olleensa kuitenkin sekä lakoissa että mielenosoituksessa ”hengessä mukana” ja seuranneensa tilannetta muun muassa WhatsApp-ryhmien kautta. Hirvonen valittiin puolitoista vuotta sitten työpaikkansa pääluottamusmieheksi ja varatyösuojeluvaltuutetuksi, ja on sen jälkeen käynyt tiiviisti Teollisuusliiton järjestämissä koulutuksissa ja tapahtumissa. – Nyt olen tajunnut, että nuorille jäsenille pitäisi tiedottaa liiton toiminnasta paljon aktiivisemmin. Ennen kuin aloitin pääluottamusmiehenä, en tiennyt liiton toiminnasta juuri mitään. Olisi tärkeää, että työpaikoilla tieto leviäisi paremmin ja esimerkiksi juuri pääluottamusmies jakaisi sitä ahkerammin. Hän kuuluu myös liiton alueelliseen nuorisojaostoon ja oli mukana suunnittelemassa Himos-viikonloppua. – Valitsimme paikan yhdessä järjestäjätiimin kanssa, ja itselleni Himos on kiva valinta, sillä en ole ennen käynyt täällä laskettelemassa. PAINAVAA ASIAA KEVYELLÄ OTTEELLA 22-vuotias forssalainen Kaapo Karvonen, joka rakentaa työkseen laivojen sviittejä Turun Tekijä_2024_2_sisus.indd 38 Tekijä_2024_2_sisus.indd 38 7.2.2024 13:48:45 7.2.2024 13:48:45
2/2024 Tekijä 39 telakalla, kuuluu niin ikään alueelliseen nuorisojaostoon ja Himoksen viikonlopun järjestäjiin. Hän on sitä mieltä, että jos nuoria halutaan tavoittaa paremmin ja houkutella mukaan liiton toimintaan, on tärkeää järjestää myös ”kevyempää” ohjelmaa. – Monia varmasti kiinnostaa Himos ja sen aktiviteetit, ja he tulivat paikalle ihan senkin takia, hän sanoo. – Ja samalla saadaan tiedotettua tärkeistä asioista. Nuoret kuuntelevat nuoria. Hän aikoo itse suunnata varsinaisen koulutusosion jälkeen rinteeseen – ensimmäistä kertaa elämässään. Jännitys ei kuitenkaan näy hänen kasvoiltaan, sillä hän vakavoituu puhumaan päivän teemasta. – Eniten minua huolettaa nyt se, että poliittisia lakkoja aiotaan rajoittaa ja laittomaksi määriteltyyn lakkoon osallistujalle voidaan määrätä parin sadan euron sakko. Viedään viimeinenkin keino vaikuttaa. MEDIASTA EI SAA KAIKKEA TIETOA Ensimmäisen koulutuspäivän lähestyessä loppuaan ja ajatusten suuntautuessa jo iltarientoihin lappeenrantalainen K-autolla työskentelevä automekaanikko Riku Karhunen, 27, jää vielä hetkeksi pohtimaan tulevaisuutta, eritoten nuorten kannalta. Hän kertoo aloittaneensa oman työuransa niin sanotulla nollasopimuksella, ja tulleensa mukaan Teollisuusliiton toimintaan silloisen nollatuntisopimuskampanjan yhteydessä. – Lopulta itse sain vakituisen työn, mutta aika pitkän kaavan mukaan. Minulla taisi olla kaikkiaan kaksitoista määräaikaista nollatuntisopimusta ennen työsopimuksen vakinaistamista, hän muistelee. Hän kertoo huomanneensa, että koulutuspäivän aikana monet näyttivät aika yllättyneiltä kuullessaan kaikista muutoksista, joita on tulossa, ja kuinka ne työelämää heikentävät. – Toivon, että nuoret osallistuisivat aktiivisesti liiton toimintaan, sillä mediasta kaikkea tarpeellista tietoa ei saa. ? LIITOSSA Koulutusviikonloppuun osallistui reilut kaksikymmentä osallistujaa. Mukaan mahtui myös kuusi ensikertalaista. Tuomas Klemola, Oona Hirvonen, Kaapo Karvonen ja Riku Muhonen lähtivät koulutusosion jälkeen rinteisiin. Tekijä_2024_2_sisus.indd 39 Tekijä_2024_2_sisus.indd 39 7.2.2024 13:48:46 7.2.2024 13:48:46
40 Tekijä 2/2024 Hallituksen perusteet hukassa T eollisuusliitto jätti tammikuun lopussa lausunnon hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta. Lausunnon mukaan Teollisuusliitto vastustaa ansiopäivärahan määrän alentamista. Teollisuusliitto pitää lisäksi esityksen ajankohtaa huonona. Liitto katsoo, että ansiopäivärahan porrastaminen rankaisee työttömiä, jotka eivät aktiivisesta työnhausta huolimatta kykene työllistymään. Esitys on ongelmallinen erityisesti tilanteissa, joissa yleinen työllisyystilanne heikkenee ja avoimien työpaikkojen määrä vähenee. Liitto korostaa, että esitetty ansiopäivärahan porrastus tulee rikkomaan lomautusjärjestelmän nykyisessä muodossaan, kun lomautettujen työntekijöiden ansiopäiväraha leikkautuu porrastusten mukaan. Liitto katsoo, että toteutuessaan esitykset heikentävät lomautusjärjestelmän olemassaolon perusteita. Lausunnossaan liitto ei kannata esitystä siitä, ettei palkkatukityö enää jatkossa kerrytä työssäoloehtoa. Esitys vaikeuttaa vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia päästä ansiopäivärahalle ja näin olleen heikentää vaikeasti työllistyvien toimeentuloa entisestään. Työllistämisvelvoitteen poistamista liitto ei myöskään kannata. Työllistämisvelvoitteen poistaminen hankaloittaa vaikeasti työllistyvien pääsyä takaisin ansiopäivärahalle ja näin ollen heikentää vaikeasti työllistyvien toimeentuloa. Toisaalta liitto pitää hyvänä, että palkkatukityö huomioidaan jatkossakin työvoimapoliittisena seuraamuksena asetetun työssäolovelvoitteen täyttämisessä. Liiton mukaan esitetyt muutokset tulevat heikentämään sekä työttömien että lomautettujen toimeentuloa, ja näin ollen esitykset tulevat heikentämään kotitalouksien ostovoimaa. Erityisesti ikääntyneiden ja vaikeasti työllistyvien osalta vaikutukset tulevat olemaan negatiivisia. ESITYS HEIKENTÄISI OSAAMISTA JA TYÖSSÄJAKSAMISTA Teollisuusliitto jätti tammikuun alussa lausunnon hallituksen esitykseen eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Lausunnon mukaan Teollisuusliitto vastustaa näitä esityksiä. Esitys heikentää merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, hankaloittaa osaamistason nostoa ja alanvaihtoa sekä vaikuttaa negatiivisesti työssä jaksamiseen. Liiton lausunnon mukaan esitys on myös ristiriidassa hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kanssa. Esityksen vaikutusarviot ovat puutteellisia, liitto toteaa. Työllisyysvaikutuksia arvioitaessa ei esimerkiksi ole huomioitu sijaisjärjestelyjä eikä tuen vaikutusta työssäjaksamiseen. Ammattitutkintostipendi on koulutusjärjestelmän ainoa selkeästi työntekijäammateissa toimiville suunnattu tukimuoto, jolla palkitaan ammatillisen tutkinnon suorittajia. Näin se myös osaltaan parantaa jatkuvan oppimisen etuuksien kohdentumisongelmia, liitto näkee. Vuorotteluvapaan lakkauttaminen voi heikentää erityisesti ikääntyneiden työssäjaksamista ja vaikeuttaa työurien pidentämistä. Kuten aikuiskoulutustuen lakkauttamisen osalta, myös vuorotteluvapaan lakkauttaminen vaikeuttaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä, kun vuorotteluvapaansijaisiksi ei enää palkata työttömiä työnhakijoita. ? Lue nämä lausunnot kokonaisuudessaan sekä muita Teollisuusliiton lausuntoja: www.teollisuusliitto.fi/ yhteiskuntavaikuttaminen EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen LAUSUNTO Teollisuusliitto vastustaa maan hallituksen esityksiä työttömyysturvalain muuttamisesta sekä aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Tekijä_2024_2_sisus.indd 40 Tekijä_2024_2_sisus.indd 40 7.2.2024 13:48:46 7.2.2024 13:48:46
2/2024 Tekijä 41 #Pa ina vaS yy LIITOSSA Tuhannet vaativat perumaan työelämäheikennykset VETOOMUS Yli 27 000 teollisuuden työntekijää on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan Petteri Orpon hallitusta perääntymään työelämäheikennyksistä. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto luovutti vetoomuksen 16.1. työministeri Arto Satoselle hallituksen järjestämän työmarkkinaseminaarin yhteydessä työja elinkeinoministeriössä. Teollisuusliiton luottamushenkilöt keräsivät vetoomukseen nimiä työpaikoilla sekä sähköisesti marras–joulukuussa 2023. Vetoomuksen allekirjoittajat ovat myös antaneet lupansa nimensä julkistamiseen, kun vetoomus luovutetaan kansanedustajille. – Kiitän vetoomuksen allekirjoittajia aktiivisuudesta työntekijöiden oikeuksien edistämiseksi. Yli 27 000 allekirjoitusta näin lyhyessä ajassa osoittaa teollisuuden työntekijöiden laajan vastustuksen työelämäheikennyksiä kohtaan, Aalto sanoo. Lue vetoomus: www.teollisuusliitto.fi > hae ”vetoomus” Järjestäytyneen rikollisuuden työmarkkinat Suomeen? Suojaa myös rotaatioiskujen aiheuttamilta aivovammoilta. Tuntuu hyvältä ja suojaa paremmin! Rotaatioeli pyörimisisku aiheuttaa enemmän aivovammoja kuin pistemäinen kolahdus kypärään. KASK testaa kaikki kypäränsä rotaatioiskuja mittaavalla WG11-testillä. Lisätiedot ja jälleenmyyjät: kask.vandernet.com tekijä83x121.indd 2 tekijä83x121.indd 2 19.12.2023 8.43.46 19.12.2023 8.43.46 MIELIPIDE Onko Petteri Orpon hallitus luomassa järjestäytyneen rikollisuuden markkinat Suomeen? Hallitusohjelman ”uudistuksilla”, joilla ollaan lisäämässä paikallista sopimista (sanelua), heikennetään luottamushenkilön ja työntekijöiden asemaa rajusti. Hallitusohjelman muutoksilla hallitus pyrkii heikentämään työja työttömyysturvalainsäädäntöä erittäin merkittävästi. Vaikutusten arvioinnit ovat jäämässä toissijaiseksi ideologisten arvojen tiellä. Viranomaisten tarkastusten perusteella metsäalalla on paljon parannettavaa etenkin tilattuja työntekijöitä käyttävien yritysten keskuudessa. Alalla on tapauksia, joissa on puuttunut työterveyshuolto, esiintynyt alipalkkausta (pienimmillään alle 3 euroa tunnissa sisältäen sahakorvauksen, jolla ei kuoleta edes sahan käytöstä aiheutuneita kuluja). Hallituksen esityksissä lähetetyn työvoiman hyväksikäytöstä poistuvat kaikki esteet. Orpon hallitus on myös leikannut aluehallintoviranomaisen määrärahoja ja näin mahdollistaa etenkin metsäalalle harmaan työn ja työntekijöiden hyväksikäytön. Nyt hallitus on lainsäädännöllä lisäämässä paikallista sopimista, jolla työehdoista voidaan ”sopia” paikallisesti jopa työehtosopimusten ja lainsäädännön alle. Jatkossa työnantaja voisi myös valita työpaikalle luottamusvaltuutetun, jolla ohitetaan työntekijöiden valitsema luottamushenkilö. Työehtoja voisi jatkossa sopia työntekijäkohtaisesti ilman lain ja työehtosopimusten tuomaa turvaa. Näissä lakimuutoksissa on suuri riski, että järjestäytynyt rikollisuus alkaa tuomaan Suomeen halpatyövoimaa mitättömillä työehdoilla. Orpon hallituksen on muistettava, että hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettava siten, että kaikilla työtä tekevillä on mahdollisuus tulla toimeen omalla palkallaan, ja yhteiskunta saa tarvittavat verotulot yhteiskunnan ylläpitämiseen. TOMMI NEVALAINEN Pääluottamusmies Punkaharju Tekijä_2024_2_sisus.indd 41 Tekijä_2024_2_sisus.indd 41 7.2.2024 13:48:46 7.2.2024 13:48:46
42 Tekijä 2/2024 TEKSTI ANU-HANNA ANTTILA KUVA SAMI PERTTILÄ GRAFIIKKA SOLE LÄTTI, SAMI MYLLYNIEMI JA EMILIE UGGLA T eollisuusliiton jäsentutkimuksia on tehty nyt kahdesti: vuosina 2020 ja 2023. Ne on kohdistettu kaikille työelämän käytössä oleville jäsenille. Nyt toisen jäsentutkimuksen jälkeen on mahdollista tehdä ajallista vertailua. Näin ollen on mahdollista saada perusduunareiden työnteosta sekä laajemmin työelämään liittyvistä muutoksista vertailutietoa. Teollisuusliiton jäsentutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä Teollisuusliiton jäseniä koskeviksi. Tutkimus on myös ollut toistettavissa, silla vuosien 2020 ja 2023 tutkimusten kyselylomakkeet ovat lähes samat. Mikä sitten on teollisuusliittolaisten työnteossa ja työelämässä muuttunut kolmessa vuodessa? Ja minkälaista muutos on ollut? Entä mikä on pysynyt ennallaan? – Vuosien 2020 ja 2023 jäsentutkimuksiin osallistuneiden profiilit vastaavat hyvin liiton jäsenistöä. Esimerkiksi vastaajien koulutustaso, ikäja sukupuolijakauma ovat varsin samanlaiset, toteaa erikoistutkija Sami Myllyniemi. TYÖVIIKKO VENÄHTI SELVÄSTI Vuonna 2023 tyypillinen työviikko on puolelle perusduunareista 35–40-tuntinen. Lähes yhtä moni sanoo tavallisen työviikkonsa olevan yli 40-tuntinen. Yli 40-tuntista viikkoa tekevien osuus on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Muutos on merkittävä ja samansuuntainen miehillä ja naisilla sekä kaikissa ikäryhmissä. Kahdeksalla prosentilla jäsenistä työviikko venyy yli 45 tunnin. – Työpäivien päälle pakolliset kotityötkin jäävät aika usein väsymyksen vuoksi tekemättä, vapaallakaan ei palaudu, kertoo keski-ikäinen kemianalan naistyöntekijä. – Työ lisääntyy koko ajan, vaikka tekijä vanhenee, toteaa yli 55-vuotias metallimies. JÄSENTUTKIMUS 2023 Työ lisääntyy, vaikka tekijä vanhenee Operaattori Ismo Rytkönen lajittelee sähköja elektroniikkaromua Kuusakoski Oy:n palvelupisteellä Heinolassa. Tekijä_2024_2_sisus.indd 42 Tekijä_2024_2_sisus.indd 42 7.2.2024 13:48:49 7.2.2024 13:48:49
2/2024 Tekijä 43 LIITOSSA JÄSENTUTKIMUS 2023: PERUSDUUNARI MUIDEN JOUKOSSA Perusduunari muiden joukossa -jäsentutkimuksen tulokset ovat ilmestyneet luku kerrallaan. Tässä kerrotaan lyhyesti kuudennesta Työt lisääntyy, vaikka tekijä vanhenee -luvusta. Tässä viimeisessä luvussa vertaillaan vuosien 2020 ja 2023 jäsentutkimusten tuloksia. Jäsentutkimuksessa luodaan yleiskuva teollisuusliittolaisten tilanteista työelämässä. Yleiskuvaa muodostettaessa ei unohdeta yksittäistä jäsentä, vaan perusduunarin ääni kuuluu läpi tutkimusraportin. Tammi–helmikuussa 2023 toteutettuun jäsentutkimukseen osallistui 22 000 teollisuusliittolaista. Jäsentutkimus 2023 -tutkimusraportti on luettavissa liiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi/jasentutkimus-2023 6 Kolmessa vuodessa yli 40-tuntista työviikkoa tekevien osuus on kasvanut 23 prosenttiyksikköä. Työviikon venyminen viittaa viikonloppuja ylitöiden teettämisen yleistymiseen työpaikoilla. Ylitöiden teettämisen syyt liittyvät teollisuustuotannon volyymin kasvattamiseen ja siihen, että työtä tehdään liian vähäisellä henkilöstöllä. Halukkuutta ylitöiden tekoon myös löytyy. Etenkin miehet tekevät mielellään ylitöitä. Keski-ikäiset metallimiehet toteavat: ”Ylitöitä. Palkankorotus auttaa kyllä” ja ”Yllättävää kyllä ylityöt piristävät, kun tietää tilipäivänä ylimääräistä tuloa.” TYÖSUHTEISSA EI MUUTOSTA Vuosien 2020–2023 aikana ovat muutokset teollisuusliittolaisten työmarkkina-asemassa ja työsuhteiden luonteessa olleet erittäin pieniä. Vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa työskentelevien osuudet ovat kasvaneet muutamalla prosentilla. Suurin muutos on tapahtunut työttömien määrässä. Vuonna 2020 jäsenistä oli työttömänä joka kymmenes. Kolme vuotta myöhemmin osuus oli selvästi pienempi (6,9 %). Lomautettuna olevien osuus oli molempina ajankohtina vähäinen (2,2 %). Nämä luvut kertovat yleisempääkin tarinaa työllisyystilanteen paranemisesta viime vuosien aikana. Jäsenten työsuhteiden määrässä ei ole havaittavissa erityisiä muutoksia. Tilanne vaikuttaa melkoisen vakaalta. Työsuhteiden määrä kuitenkin korreloi vahvasti perusduunarin iän kanssa: mitä nuorempi työntekijä, sitä useampi työsuhde – ja mitä vanhempi työntekijä, sitä harvempi työsuhde. Työelämässä olevat eivät ole keskimäärin aivan yhtä pitkään olleet työsuhteessa yhteen työnantajaan. Vuonna 2023 puolella vastanneista nykyinen työsuhde oli alkanut vuosien 2015–2020 aikana. Neljäsosalla työsuhde oli melkoisen tuore eli solmittu vuosina 2020– 2023. Yhdessä ja samassa työsuhteessa työskennelleiden osuus on pysynyt samalla tasolla kolmen vuoden aikana. Tulokset kertovat myös, että jos jäsenellä on ollut useampia työsuhteita vuoden 2020 jälkeen, hän on myös muuttanut muita useammin työn perässä tai hänellä on työasunto työpaikkakunnalla. Muuttaminen työn perässä on kuitenkin kolmessa vuodessa vähentynyt. Työpaikan vaihtoa harkitsee selvästi useampi. – Yleisimmät syyt työpaikan vaihtamiseen ovat samat kuin kolme vuotta sitten: parempi palkka, mielekkäämpi työ ja kehno johtaminen, toteaa Myllyniemi. Työmatkan pituus oli työpaikan vaihtamisaikeiden syynä viidesosalle vuonna 2023. Tätä vaihtoehtoa ei ensimmäisessä vuoden 2020 jäsentutkimuksen lomakkeessa ollut. ? TYÖVIIKON PITUUS TUNTEINA ERI IKÄRYHMISSÄ 2020 JA 2023 Kaikki 2023 2020 Yli 40 tuntia 35–40 tuntia 21–34 tuntia 0-20 tuntia Alle 36 v. 2023 2020 36–55 v. 2023 2020 Yli 55 v. 2023 2020 % 20 40 60 80 100 46 23 55 30 47 23 34 14 43 50 66 73 50 73 59 79 3 1 1 1 1 1 4 2 2 2 2 3 5 5 4 Tekijä_2024_2_sisus.indd 43 Tekijä_2024_2_sisus.indd 43 7.2.2024 13:48:49 7.2.2024 13:48:49
44 Tekijä 2/2024 ”Sain varmuutta asioiden hoitoon” JANI MALINEN Taloudenhoitaja, opintosihteeri ja jäsenhuoltaja, Teollisuusliiton Orimattilan ao. 323 ”Jäsenhuollon kurssi oli mielenkiintoinen, tuli paljon uutta tietoa. Esimerkiksi jäsenrekisterin käyttö näyttää yksinkertaiselta, mutta ”konepellin alla” on paljon toimintoja – opittiin mistä mitäkin löytyy. Kurssin jälkeen osaan paremmin hakea tietoa ammattiosaston kokouksiin, vaikkapa opiskelijoiden, työssäkäyvien ja eläkeläisten määrät. Jäsenhuoltajan tehtävä on tukea jäseniä. Kurssilta sain varmuutta asioiden hoitoon. Ei tarvitse yhtä herkästi soittaa liittoon, kun osaa etsiä asiat itse. Jäsenhuoltajan, taloudenhoitajan ja opintosihteerin tehtävät myös tukevat toinen toisiaan. Minulla on opiskelukuume, haluan aina oppia uutta. Olen käynyt kymmeniä liiton kursseja. Nyt on työpaikalla lomautuksia, niin työnantajakin sanoi, että on hyvä aika kouluttautua. Parasta liiton koulutuksissa on opiskelijoiden verkostoituminen. Murikassa ja aluekoulutuksissa tapaa vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Koulutus kannattaa aina! Esimerkiksi kokoustekniikka: työpaikan ja ammattiosaston lisäksi siitä on hyötyä vaikkapa taloyhtiön kokouksessa.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Ammattiosastojen toimijoille tehtävänmukaista koulutusta Liitto kouluttaa Murikan kursseja maaliskuussa 26.2.—1.3. Ammattiosaston johtaminen 4.—8.3. Työsuojelun jatkokurssi 11.—15.3. Työsuojelun jatkokurssi, Hakaniemi 11.—13.3. Jäsenhuollon kurssi 11.—15.3. Järjestäjä 2 18—22.3 Grundkurs i arbetarskydd, Hakaniemi 25.—27.3. Riskien arviointi – Työsuojelun täydennyskurssi 25.—27.3. Kassavirtaa ja kannattavuutta – yritystaloutta pelaten Koulutusta uusille työsuojeluvaltuutetuille Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssit ovat alueilla käynnissä 23.3. Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi verkossa Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu 202402_Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset.indd 1 202402_Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset.indd 1 6.2.2024 16.23.25 6.2.2024 16.23.25 Tekijä_2024_2_sisus.indd 44 Tekijä_2024_2_sisus.indd 44 7.2.2024 13:48:50 7.2.2024 13:48:50
2/2024 Tekijä 45 MAAILMA LU IS RO BA YO /A FP /L EH TI KU VA Oikeistopresidentti romuttaa työlakeja ARGENTIINA Laitaoikeistolainen presidentti Javier Milei julkisti joulukuussa lakipaketin, jonka hän aikoo ajaa läpi. Suuri linja on sama kuin hänen aateveljillään maailman eri kolkissa. Kaikki yksityistetään, mikä irti lähtee. Julkista sääntelyä ja hallintoa kutistetaan, yritysten valtaa lisätään. Taustansa Milei varmisti erottamalla 22 kenraalia ja vaihtamalla kaikkien aselajien johdon. Tammikuussa Milei toimitti edustajahuoneelle ja senaatille 664 pykälän lakiesityksen. Se muuttaisi kerralla yli 300 eri lakia. Jos jompikumpi tai molemmat parlamentin kamareista hyväksyy maaliskuussa esitykset, ne tulevat voimaan. Kuten Orpon-Purran hallituksella, Mileilläkin työelämän ehtoihin tehtävät rajut heikennykset ovat politiikan ydintä. Milein lakiesitys muun muassa sallisi lyhytaikaiset työsopimukset, pidentäisi koeaikaa kolmesta kahdeksaan kuukauteen sekä laillistaisi 12 tunnin työpäivät. Äitiyslomaa muutettaisiin ja irtisanomiskorvausta leikattaisiin. Lakkooikeutta rajoitettaisiin kymmenillä aloilla hotelleista vientiteollisuuteen ja kaivoksiin. Yrityksiä ei enää rankaistaisi esimerkiksi väärien tietojen kirjaamisesta työntekijöistä. Lakkovahdit ja työpaikalla protestoivat saisi erottaa. Argentiinan työtuomioistuin ja vetoomustuomioistuin käsittelivät tammikuussa ammatillisen keskusjärjestö CGT:n kanteen. Ne kaatoivat työlakien muutokset perustuslain vastaisina. El Pais -lehden mukaan oikeus totesi, että lakien toteuttamiselle pikavauhtia ei ole perustetta. Tuomari Alejandro Sudera korosti, että on epäselvää, miten lakimuutokset parantaisivat työllisyyttä. Ammattiliitot vastustavat Milein esityksiä. Ne ovat jo järjestäneet isoja mielenosoituksia ja tammikuussa seurasi päivän yleislakko. Oikeistohallitus vastasi lähettämällä mielenosoituksiin kansalliskaartin ja perään liitoille ison laskun kaartin kuluista. Laajan vastustuksen vuoksi hallitus perääntyi esityksestään tehdä yli kolmen hengen julkiset kokoukset luvanvaraisiksi. Mielensä osoittaminen sen sijaan maksaa jatkossakin, hallitus vakuuttaa. ? Koonnut Heikki Jokinen Orjatyötä tekstiilitehtaissa MAURITIUS Joukko vaatemerkkejä kuten PVH ja Barbour maksavat korvauksia Mauritiuksen tekstiilityöläisille. Syynä on hankintaketjuja seuraavan Transparentemjärjestön raportti. PVH omistaa vaatemerkit Calvin Klein ja Tommy Hilfiger. Transparentem seurasi kaksi vuotta neljän Mauritiuksen tekstiilitehtaan oloja. Se haastatteli 83 bangladeshilaista työläistä. Työolot muistuttivat Kansainvälisen työjärjestö ILO:n määritelmää nykyajan orjuudesta. Huonon kohtelun ja ala-arvoisen majoituksen lisäksi moni joutui maksamaan työpaikastaan. Muotiyritykset teettivät omat tarkastuksensa, ja lupasivat korvata Real Garment -tehtaan työläisille 464 235 euroa. Teslalla ylityö on liikesalaisuus RUOTSI Tesla-autotehtaan taisto työehtosopimuksia vastaan saa uusia muotoja. Yhtiö väitti, että kukaan ei ole lakossa Teslan korjaamolla. Erään lakkolaisen vaimo kirjoitti X-palveluun, että hänen miehensä on lakossa. Vaimon mukaan mies oli tehnyt ylitöitä, mutta ei ollut saanut siitä korvausta. Pian miehen esimies soitti hänelle ja siirsi puhelun yhtiön henkilöstöjohtajalle. Tämä kertoi, että mies oli luovuttanut liikesalaisuuksia. Johtaja viittasi Teslan mekaanikoiltaankin vaatimaan työsopimukseen, joka on 40–70-sivuinen juristien englanniksi kirjoittama vihko. IF Metall teki selväksi Teslalle, että Ruotsin perustuslaki takaa sananvapauden. Mutta eniten mietitytti, miten yhtiö tiesi viestistä. Heillä täytyy olla jokin seurantajärjestelmä, liitossa arveltiin. LIITOSSA Mielenosoittajat vastustivat "Milein junttaa" eli presidentti Javier Milein hallinnon toimia Buenos Airesissa 10. tammikuuta 2024. ”Sain varmuutta asioiden hoitoon” JANI MALINEN Taloudenhoitaja, opintosihteeri ja jäsenhuoltaja, Teollisuusliiton Orimattilan ao. 323 ”Jäsenhuollon kurssi oli mielenkiintoinen, tuli paljon uutta tietoa. Esimerkiksi jäsenrekisterin käyttö näyttää yksinkertaiselta, mutta ”konepellin alla” on paljon toimintoja – opittiin mistä mitäkin löytyy. Kurssin jälkeen osaan paremmin hakea tietoa ammattiosaston kokouksiin, vaikkapa opiskelijoiden, työssäkäyvien ja eläkeläisten määrät. Jäsenhuoltajan tehtävä on tukea jäseniä. Kurssilta sain varmuutta asioiden hoitoon. Ei tarvitse yhtä herkästi soittaa liittoon, kun osaa etsiä asiat itse. Jäsenhuoltajan, taloudenhoitajan ja opintosihteerin tehtävät myös tukevat toinen toisiaan. Minulla on opiskelukuume, haluan aina oppia uutta. Olen käynyt kymmeniä liiton kursseja. Nyt on työpaikalla lomautuksia, niin työnantajakin sanoi, että on hyvä aika kouluttautua. Parasta liiton koulutuksissa on opiskelijoiden verkostoituminen. Murikassa ja aluekoulutuksissa tapaa vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Koulutus kannattaa aina! Esimerkiksi kokoustekniikka: työpaikan ja ammattiosaston lisäksi siitä on hyötyä vaikkapa taloyhtiön kokouksessa.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Ammattiosastojen toimijoille tehtävänmukaista koulutusta Liitto kouluttaa Murikan kursseja maaliskuussa 26.2.—1.3. Ammattiosaston johtaminen 4.—8.3. Työsuojelun jatkokurssi 11.—15.3. Työsuojelun jatkokurssi, Hakaniemi 11.—13.3. Jäsenhuollon kurssi 11.—15.3. Järjestäjä 2 18—22.3 Grundkurs i arbetarskydd, Hakaniemi 25.—27.3. Riskien arviointi – Työsuojelun täydennyskurssi 25.—27.3. Kassavirtaa ja kannattavuutta – yritystaloutta pelaten Koulutusta uusille työsuojeluvaltuutetuille Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssit ovat alueilla käynnissä 23.3. Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi verkossa Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu 202402_Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset.indd 1 202402_Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset.indd 1 6.2.2024 16.23.25 6.2.2024 16.23.25 Tekijä_2024_2_sisus.indd 45 Tekijä_2024_2_sisus.indd 45 7.2.2024 13:48:50 7.2.2024 13:48:50
46 Tekijä 2/2024 LYHYET IS TO CK Turvaamistoimien käyttö ei kuulu työmarkkinaasioihin. LUETUIMMAT TAMMIKUUSSA www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2023 maksetuista jäsenmaksuista lähtee tieto verottajalle 30.1.2024. Ensimmäinen korjausajo ajetaan 5.3.2024 ja tiedot ehtivät tällöin vielä esitäytetyille veroilmoituksille. Viimeinen korjausajo ajetaan 23.4.2024. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2024 on postitettu itsemaksaville jäsenille vuodenvaihteessa. Huom! Jäsenmaksujen keräilytili on muuttunut. Uusi tilinumero on FI41 5541 2820 0335 13. ? Nyt on tärkeää päivittää jäsentietoja! eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. ? Vuonna 2024 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti. Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin. www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi ? Hallituksen säästötoimet osuvat työttömiin ja sairaisiin ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? HARRASTAJA: Tuore leipä vei mennessään ? Merkittäviä työtaistelutoimia luvassa Porvoossa ja Kokkolassa – ”Nyt on annettava samalla mitalla takaisin” ? TYÖYMPÄRISTÖ: Viimataulukosta vinkkejä pakkasella pukeutumiseen Keitele Group tuomittiin vahingonkorvauksiin OIKEUSPÄÄTÖS Vuonna 2021 Keitele Group ei suostunut solmimaan Teollisuusliiton kanssa työehtosopimusta, ja AKT tuki neuvotteluita saarrolla. Keitele haki ja sai käräjäoikeudelta turvaamistoimen ja miljoonan euron uhkasakon. Nyt uuden oikeuspäätöksen mukaan yritys tuomittiin perusteettomasta turvaamistoimesta vahingonkorvauksiin AKT:lle. Tapaus sai alkunsa, kun AKT Teollisuusliiton pyynnöstä saartoi normaalin työehtosopimusneuvottelun yhteydessä Keiteleen tuotteet satamiin. Tavoite oli vauhdittaa sopimusneuvotteluja. Keitele haki käräjäoikeudesta joulukuussa 2021 turvaamistoimipyyntöä. Turvaamistoimi määrättiin ilman AKT:n kuulemista. Turvaamistoimella ja uhkasakolla pyrittiin lopettamaan laillinen saarto. Helsingin käräjäoikeus peruutti turvaamistoimen kuultuaan AKT:n vaatimukset, joilla osoitettiin turvaamistoimen perusteet totuudenvastaisiksi. AKT nosti Keitelettä vastaan vahingonkorvauskanteen, ja vuoden 2023 marraskuussa Helsingin käräjäoikeuden yksipuolisella tuomiolla vahvistettiin, että Keitele Group haki ja sai perusteettoman turvaamistoimen. Käräjäoikeuden päätös sai lainvoiman, kun Keitele ei hakenut takaisinsaantia. – Tuomio tuntuu hyvältä, koska nyt vihdoin vahvistetaan kanta, jota AKT on toistanut alusta lähtien. Turvaamistoimien käyttö ei kuulu työmarkkinaasioihin ja on tosiasiassa työtaistelutoimi työnantajien taholta, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Lue lisää: www.akt.fi > hae: ”Keitele” Tekijä_2024_2_sisus.indd 46 Tekijä_2024_2_sisus.indd 46 7.2.2024 13:48:51 7.2.2024 13:48:51
2/2024 Tekijä 47 AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA Naisten seminaari Murikka-opisto 20.—21.4. Seminaarin teema on Hyvinvointi ja minä. Ohjelmassa Teollisuusliiton ajankohtaisten asioiden lisäksi mielenhallintaa, Voimauttava valokuva -työpajat ja oman hyvinvoinnin pohtimista viihdettä unohtamatta. Tervetuloa! Ilmoittaudu 4.3.–4.4. www.teollisuusliitto.fi/naisten-seminaari-2 Manu Kerola sai tukea valokuvanäyttelyyn Kuka on Puurtaja? APURAHAT Kokkolalainen Teollisuusliiton jäsen Manu Kerola on yksi SAK:n Kulttuurirahaston vuoden 2024 apurahan saajista. Viime kesänä Kerola kiersi Suomea ja kuvasi Mika Kaurismäen Rosso-elokuvan kuvauspaikkoja. Monet niistä sijaitsevat Pohjanmaalla. Kerola tunnustaa olevansa Kaurismäen veljesten elokuvien fani. Myös road moviet kiinnostavat ja sellainen on vuonna 1985 valmistunut Rossokin. Kerola haki apurahaa valokuvanäyttelyyn, jossa on kuvia Rosso-elokuvan kuvauspaikoista nyt ja silloin, kun elokuvaa tehtiin. – Monia kuvauspaikkoja ei ollut enää olemassa tai ne olivat uhkaavasti katoamassa. Nyt olikin mielestäni monella tapaa viimeinen hetki dokumentoida tätä katoavaa Suomea, Kerola tuumii. SAK:n Kulttuurirahaston apurahoja voivat hakea SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet sekä työryhmät. Rahasto jakoi tänä vuonna apurahoja yhteensä 14 100 euroa 18 hakijalle. SAK:n Kulttuurirahasto kuuluu Kansan Sivistysrahaston (KSR) säätiöön. Kulttuurirahaston lisäksi liittojen jäsenillä on mahdollisuus hakea apurahoja omien liittojensa kulttuurija opintorahastoista. Haku tapahtuu aina elokuussa. Katso apurahojen saajat KSR:n verkkosivuilta: www.sivistysrahasto.fi/apuraha DIPLOMI Ammattiosaston hallitus voi esittää vuosittain yhdelle jäsenelleen Puurtaja-diplomia. Puurtaja voi olla ammattiosaston puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja tai pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, joka on toiminut yhtäjaksoisesti yhdessä M A N U KE RO LA tai useammassa edellä mainitussa tehtävässä kymmenen vuoden ajan ja hoitaa tehtävää edelleen. Puurtaja on henkilö, joka on omalla toiminnallaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan toimintaan. Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton verkkokauppaan Soppiin. Diplomiesitykset tehdään sähköisesti. Hakuaika on vuosittain 15.3.–15.5. Puurtajien nimet julkistetaan liiton viestintäkanavissa. Diplomin myöntämisestä vastaa järjestöpalvelut. Lue lisää ja jätä esitys: www.teollisuusliitto.fi/ puurtaja Manu Kerolan kuvaama Kokkolan Rantakatu oli yksi Rosso-elokuvan kuvauspaikoista. Tekijä_2024_2_sisus.indd 47 Tekijä_2024_2_sisus.indd 47 7.2.2024 13:48:52 7.2.2024 13:48:52
Berättar om hur folk känner D e politiska strejkerna i protest mot regeringens planer på försämringar i arbetstagarnas ställning och nedskärningar i den sociala tryggheten fortsatte med omfattande strejker 31.1–2.2. Den här gången handlar det om FFCoch STTKförbundens gemensamma aktionsdagar. Sammanlagt 740 arbetsplatser och runt 60 000 medlemmar omfattades av Industrifackets strejk 1–2.2. Om man räknar ihop samtliga fackförbunds stridsåtgärder rörde det sig om runt 300 000 arbetstagare. På slipmaterialtillverkaren Mirkas fabrik i Oravais har Industrifackets och tjänstemannafacket Pro:s gemensamma strejkvakt ställt upp efter klockan fem på morgonen. – Det jobbar runt 180 personer i produktion på fabriken och det är bara en handfull som inte hör till facket, berättar huvudförtroendeman Markus Hotta. Han är förutom huvudförtroendeman också medlem Industrifackets styrelse sedan kongressen i våras. – Jag är väldigt stolt över det här gänget. Det verkar som om man här på fabriken förstår vad regeringens planer innebär, säger Hotta. Hotta nämner också att Industrifackets övertidsförbud hållit på fabriken trots att det efter permitteringar ifjol kanske funnits en del som gärna jobbat övertid för att lappa ekonomin. Under hösten och vintern har det gjorts en hel del inlägg i media i där fackens protester mot regeringens arbetsmarknadspolitik och nedskärningar presenteras som att det handlar om att folk som är besvikna på valresultatet och nu tjurar på grund av den oönskade regeringsbasen. – Att så många är färdiga att gå ut i strejk berättar ganska mycket om hur folk känner med tanke på att stödet för regeringspartierna, och särskilt SFP, varit så starkt här, säger Hotta. I Vörå kommun, där Oravais ligger, var stödet för regeringspartierna SFP, sannfinländarna, Kristdemokraterna och samlingspartiet i riksdagsvalet 2023 nästan 90 procent. Men räcker det till med en strejk på två dagar för att locka regeringen till förhandlingsbordet? – Man kan alltid hoppas, men som det ser ut just nu tvivlar jag på att de här två dagarna räcker till för att få regeringen på andra tankar, säger Hotta. I Österbotten lade Industrifackets medlemmar ner jobbet på flera fabriker i protest mot regeringens planer på försämringar av arbetslivet. ”Jag är väldigt stolt över det här gänget”, säger huvudförtroendeman Markus Hotta på Mirka i Oravais. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO #V äg an de Sk äl 48 Tekijä 2/2024 Strejkvakterna Ingemar Rådland, Jani Uuranmäki, Joona Hauhia, Markus Hotta och Daniel Åman vid Mirka i Oravais. Emma Sandås och Elisabeth Norrback på Mirka i Jakobstad skulle värma sig en stund och återvända till strejkvakten vid skiftesbytet. Till höger regionombudsman Ilkka Nordström. Mirka, Oravais STREJK Tekijä_2024_2_sisus.indd 48 Tekijä_2024_2_sisus.indd 48 7.2.2024 13:48:52 7.2.2024 13:48:52
2/2024 Tekijä 49 PÅ SVENSKA Prevex tillverkar vattenlås på enheterna i Nykarleby och Jakobstad. Bland annat tillverkas samtliga vattenlås i den svenska möbeljätten Ikeas kök i Österbotten. Huvudförtroendeman Matti Minnilä är rätt nöjd med hur strejkmorgonen fortlöpt. Av de runt 60 anställda i produktion är det 15 som kommit på jobb, räknar han. – Vi har fått eget folk ut och det är det viktigaste. Här stöder nog människorna strejken, men det har varit kanske lite svårare att få folk att aktivera sig och till exempel delta i strejkvakten. Vi fick en som inte hör till facket att skriva in sig, så på det sättet kan man kalla det en framgång, säger Minnilä. Strejkvakten är utrustad med Industrifackets infoblad om regeringens planer på finska, svenska, engelska och vietnamesiska. – Det som oroar är att arbetsgivaren i fortsättningen skulle kunna säga upp en så där bara. Det blir otryggt, säger Le Kha. Här vill man ändå poängtera att strejken inte är riktad mot arbetsgivaren. Den första strejkmorgonen börjar lida mot sitt slut. Huvudförtroendeman Minnilä ska ännu ge sig av och kolla läget på fabriken i Nykarleby. Regeringen har fortfarande inte meddelat om att förhandlingar om försämringspaketet kan väntas. ? – Strejkrätten är det enda vapnet vi har till förfogande så vi får börja trappa upp det hela om inte det börjar hända någonting, säger arbetarskyddsfullmäktige Daniel Åman. KÄMPA PÅ! På Mirkas fabrik i Jakobstad börjar dagens första pass vid strejkvakten vara över för huvudförtroendeman Emma Sandås och Elisabeth Norrback. Till vardags jobbar Norrback med att montera slipmaskiner och Sandås som teamledare på logistikavdelningen. – Ingen av dem som vi företräder har kommit på jobb idag, säger Sandås. Hon tror att snacket om regeringsprogrammet har gått på arbetsplatsen och de flesta arbetarna på Mirka är åtminstone på det stora hela på det klara gällande regeringens planer. – Jag blir jätteglad när en person som jag kanske inte tänkt att själv är så insatt kommer fram och frågar vad det och det kommer att innebära. Då märker man att det förts diskussioner om de här frågorna på jobbet. Det blåser kallt i Jakobstad och i nyheterna varnas det för dåligt före. – Det var inte svårt att samla ihop tillräckligt med frivilliga till strejkvakten. Det är ju också som en kul grej att göra tillsammans, säger Norrback, som jobbat i sju år på Mirka. En äldre man går förbi strejkvakten, kanske under sin morgonpromenad. – Tsemppiä, kämpa på, lyder hans hälsning. EN NY MEDLEM På andra sidan stan ligger Prevex fabrik, där personalen också deltar i den politiska strejken. Emma Sandås och Elisabeth Norrback på Mirka i Jakobstad skulle värma sig en stund och återvända till strejkvakten vid skiftesbytet. Till höger regionombudsman Ilkka Nordström. Rita Ekola, Matti Minnilä och Le Kha vid Prevex lyssnar på radionyheterna där det rapporteras om strejkerna på andra fabriker i Österbotten. Mirka, Jakobstad Industrifacket varslade 2.2 om omfattande politiska strejker inom flera industribranscher. Arbetsnedläggelserna kommer att pågå i tre dagar och kommer att genomföras 14–16.2. Omkring 60 000 anställda omfattas av strejken. Prevex, Jakobstad Tekijä_2024_2_sisus.indd 49 Tekijä_2024_2_sisus.indd 49 7.2.2024 13:48:53 7.2.2024 13:48:53
50 Tekijä 2/2024 #V äg an de Sk äl TEXT JOHANNES WARIS, JONNY SMEDS OCH ANTTI HYVÄRINEN FOTO PEKKA ELOMAA, TUUKKA RANTALA OCH JONNY SMEDS M issnöjet med regeringens löntagarfientliga politik var stort när runt 13 000 personer hade samlats till demonstration på Senatstorget i Helsingfors torsdagen den 1 februari. Bland demonstranterna fanns ett stort antal medlemmar i Industrifacket från hela landet som tog sig till Helsingfors centrum för att protestera mot nedskärningarna. Karl-Johan Hjelm från Borgå jobbar som operatör på Nestes raffinaderi i Sköldvik. Han anser att nu inte är läge för att passivt se på när regeringen vill köra igenom en omfattande försämring av arbetslivet ur arbetstagarnas synvinkel. – Man kan inte börja skylla ifrån sig om man själv inte tar tag och gör något åt saken, säger Hjelm. Han har varit i arbetslivet i 40 år och känner en djup oro över regeringens planer på att bland annat gå åt strejkrätten och luckra upp anställningsskyddet. – Jag har inte så långt kvar i arbetslivet, men för dem som blir kvar är det en väldigt viktig fråga. Senatstorget fylldes vid middagstider av fackförbundens flaggor och ballonger, banderoller och beslutsamma människor. – Jag önskar att regeringen tar sitt förnuft till fånga och börjar förhandla så att vi hittar en bättre lösning på det här, säger Hjelm. FÖRSTA SJUKDAGEN INGEN LITEN SAK På torget hörs kritik mot regeringens planer på att göra det möjligt med tidsbundna anställningar i ett år utan särskild motivering, liksom planerna på att ändra lagstiftningen så att arbetsgivaren inte behöver betala lön för den första sjukdagen. Att den första sjukdagen fortfarande är avlönad i många kollektivavtal spelar ingen större roll. Till förhandlingarna på arbetsmarknaden hör att inga förmåner kommer gratis – och därför kommer arbetsgivarsidan troligtvis att begära något i utbyte för att den första sjukdagen ska förbli avlönad också i fortsättningen. Det anser Sari Yliaho som är huvudförtroendeman på Amada Automation Europe i Pedersöre. – Det kan låta som en liten sak, men det är det inte. Jag tycker inte att man ska lagstifta om att den första sjukdagen är oavlönad. En annan sak är begränsningen av strejkrätten – vad är nästa steg i så fall? Huvudförtroendemännen Sari Yliaho och Mikaela Skriko hade kommit från Pedersöre för att demonstrera. Stordemonstration fyllde torget >> JO N N Y SM ED S Tekijä_2024_2_sisus.indd 50 Tekijä_2024_2_sisus.indd 50 7.2.2024 13:48:54 7.2.2024 13:48:54
2/2024 Tekijä 51 Yliaho berättar att nio personer från fackavdelningen Pedersöre Metall 228 har kommit till Helsingfors för att delta i demonstrationen. En av dem är Mikaela Skriko som är huvudförtroendeman på släptillverkaren Ekeri. Både Amada och Ekeri hör till de arbetsplatser där personalen deltar i den politiska strejken. Det här är redan den andra politiska strejken på Amada och Ekeri den här vintern, och Skriko säger att arbetstagarna nu hoppas att regeringen ska avstå från de planerade försämringarna. – Överlag har folk på arbetsplatsen förstått och hållit med om orsakerna till strejken och till att vi är här i dag, säger Skriko till Löntagaren . Stop nudemonstrationen är för många av deltagarna den första egentliga demonstrationen de deltagit i. En av dem är Markus Polso, huvudförtroendeman på Bolidens zinkfabrik i Karleby. – Det är trevligt att vara med i ett gäng av likasinnade och demonstrera för en gemensam sak. Inget jag-jag-jag-stuk, säger Polso. Ett sextiotal personer från fabrikerna på storindustriområdet i Karleby tog sig till Helsingfors för att demonstrera. – Jag kommer definitivt att vara med nästa gång också, säger Polso. ? 24.2 STARTKURS för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige, Vasa ? 18–22.3 GRUNDKURS i arbetarskydd, Helsingfors ? 13–14.4 VERKA SÅ DET PÅVERKAR – ett veckoslut på svenska, Orivesi ? 24–26.4 STYRELSE ABC, Helsingfors Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri Kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. KURSER PÅ SVENSKA Demonstrationen som ordnades av fackcentralerna FFC och STTK gick under namnet Stop nu. Under demonstrationen steg flera förbundsordförande upp på scen och tackade deltagarna och föra fram att fortsättning följer om inte regeringen ändrar sin attityd mot arbetstagarna. Industrifackets ordförande Riku Aalto konstaterade att högerregeringen verkar ha som mål att krossa det finländska avtalssamhället. – Regeringen och näringslivet verkar vilja se till att arbetstagarna hamnar i en så svag förhandlingsposition som möjligt, sa Aalto. ? ”Jag önskar att regeringen tar sitt förnuft till fånga och börjar förhandla så att vi hittar en bättre lösning på det här”, säger Karl-Johan Hjelm från Borgå. Senatstorget fylldes av fackföreningarnas flaggor, ballonger och banderoller. Industrifackts ordförande Riku Aalto talar inför demonstrationsdeltagarna i Helsingfors 1.2. JO N N Y SM ED S PE KK A EL O M A A TU U KK A RA N TA LA PE KK A EL O M A A Tekijä_2024_2_sisus.indd 51 Tekijä_2024_2_sisus.indd 51 7.2.2024 13:48:57 7.2.2024 13:48:57
52 Tekijä 2/2024 Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa Så här söker du dagpenning Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Tekijä_2024_2_sisus.indd 52 Tekijä_2024_2_sisus.indd 52 7.2.2024 13:48:57 7.2.2024 13:48:57
2/2024 Tekijä 53 IN ENGLISH Seasonal work made less attractive GOVERNMENT PROGRAM Unemployment security will undergo several changes this year. Unfortunately, not for the better, as the Orpo-Purra right-wing Government is determined to cut benefits and tighten conditions for receiving these. One of the harshest changes doubles the time in work needed to get earnings-related unemployment allowance. For now, one needs to have 26 weeks (about six months) employment during the 28 months preceding unemployment. From September this year, this employment condition will be extended from 6 to 12 months during these same 28 months. This means it will be much harder to be eligible for earnings-related unemployment benefits, just like the government parties intend it to be. At the same time, the employment condition will be linked to euros earned. From September, one must earn in each of these 12 months needed at least 930 euro a month. Until now, the rule is that one must work at least 18 hours in each of the 26 weeks needed. The changes in the work requirement can make life more difficult for those in seasonal work. For them, it will be more difficult to get earnings-related unemployment allowance for the time when there is no work available in their own branch. In Finland, there is a big number of people doing seasonal work. For instance, in agriculture, forestry, horticulture and landscaping branches, work is done mainly in the snow-free months of the year. Though people in seasonal work seek other work outside their usual working months, this work is not always available. And when it exists, it is in many cases somewhere else than in the area where one lives. The result would be a modern nomadic life, moving several times a year. Another plan of the right-wing government is that those living in Finland with a residence permit, must, in case of unemployment, find a new job within three months or leave the country. This would make life for many foreign people in Finland difficult in general, and in particular for those in seasonal work. ? + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa Så här söker du dagpenning Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Insecurity for foreign employees IMPORTANT WORK The changes in unemployment security means that seasonal workers must find other work outside their employment periods. Moreover, these changes make seasonal work even more unattractive. – Even now the employers have problems finding employees. These branches do not attract too many Finns due to the seasonal nature of the work, generally heavy work and quite low pay, says Riikka Vasama, the Bargaining Specialist at the Industrial Union in her interview in Finnish for this magazine (page 8). For example, in the agriculture and horticulture sector the share of foreign employees is high. The Industrial Union and the Federation of Agricultural Employers estimate that half of the people working in these branches have a foreign background. – When speaking about seasonal workers, in some workplaces the share is 80–90 per cent, and in some cases even a 100 per cent. Many of the seasonal branches are very important for Finland. – We do speak about producing food, local food and ecology. These branches are important for Finland even for the security of supply, Vasama stresses. – I believe that due to these government actions the attractiveness of these branches will not be growing. EM IL IE U G G LA Tekijä_2024_2_sisus.indd 53 Tekijä_2024_2_sisus.indd 53 7.2.2024 13:48:57 7.2.2024 13:48:57
54 Tekijä 2/2024 HARRASTAJA HARRASTAJA F itnessurheilua harrastava Paula Koskenheimo poseeraa peilille mänttäläisellä kuntosalilla. Raa’an punttitreenin ohella poseerausharjoittelu on iso osa lajia. – Olen kävellyt 25 vuotta konepajassa turvakengissä, ja niillä ei voi askeltaa nätisti ja naisellisesti, ja täällä sitten pitäisi kävellä korkokengissä prinsessatyylillä. Se on aavistuksen haasteellista. Koskenheimon päivä käynnistyy viiden kilometrin kävelylenkillä. Neljänä päivänä viikossa hän käy salilla ennen kuin lähtee töihin. Fitnessurheilussa on useita eri lajeja. Koskenheimo kilpailee wellness fitneksessä , jossa tavoitteena on urheilullinen, esteettisesti miellyttävä ja tasapainoinen keho. – Koska minulla on lähtökohtaisesti leveät hartiat, treenaan jalkoja 2–3 kertaa viikossa. Lopun aikaa teen olkapäitä, selkää, rintaa ja keskivartaloa. JOKKIKSESTA FITNESSKISOIHIN Koskenheimo kilpaili ensimmäisen kerran fitnessurheilussa vuonna 2018. Kilpailuja edelsi puolitoista vuotta kestänyt valmistautuminen. – Se oli ihan vahinko. Minulla ei ollut mitään hinkua fitnessurheiluun. Olen aina ollut vähän yllytyshullu. Aikaisempi kilpaurheilutaustani on moottoriurheilun puolelta. Ennen fitnessuraansa Koskenheimo ajoi yli kymmenen vuotta jokamiesluokkaa. Kuntosalilla hän alkoi käydä viitisentoista vuotta sitten. – Se oli sellaista aikaa, kun Jutta Gustafsberg keksi superdieetit, ja aloin kolmen lapsen jälkeen muokkaamaan kroppaa siihen kuntoon, mitä se oli aiemmin ollut, Koskenheimo kertoo. Hän oli käynyt Gustafsbergin ja Jari Mentulan personal trainer -koulutuksen ja treenannut vuosia heidän salillaan, kunnes Mentula vuonna 2016 ehdotti Koskenheimolle fitnesskisoja. – Se oli ihan hyvä idea, koska olen yhä sillä tiellä ja hänen valmennuksessaan. Tapaamme suunnilleen kerta viikkoon. Hän on minulle myös henkinen tuki, jolle voin aina laittaa viestiä. PUOLI KILOA KANAA PÄIVÄSSÄ Monipuolinen liikunta ei yksin riitä. Sen lisäksi Koskenheimo noudattaa tarkkaa ruokavaliota. Se on kaiken a ja o, hän sanoo. – Lihas ei kasva, jos ei syö, ja aivotkin tarvitsevat energiaa. Paljon liikuntaa harrastavat tekevät monesti sen virheen, että he eivät syö tarpeeksi tai syövät todella yksipuolisesti. Koskenheimo nauttii vuorokaudessa puoli kiloa kanaa ja lähes 600 grammaa kasviksia. Hän syö myös riisiä ja valkuaista. Kasvisten lisäksi hän saa kuituja marjoista, ja rasvat tulevat öljyistä ja pähkinöistä. Fitnessurheilussa voivat kilpailla kaikki ikään ja kokoon katsomatta. Koskenheimo suosittelee lajia kaikille, jotka ovat sinut itsensä ja kroppansa kanssa. – Oman kehoon täytyy pystyä suhtautumaan positiivisesti kisakauden eri vaiheissa. Harrastajan on oltava valmis siihen kritiikkiin, minkä peili antaa omille silmille. Laji vaatii myös aikaa ja rahaa, sillä kilpaileminen on kallista. Kilpailulisenssin, kisamaksujen ja matkakulujen päälle tulevat vielä esiintymisasut, meikit, kampaukset ja suihkurusketus. – Kisabikinit tehdään käsityönä mittojen mukaan. Ne maksavat liki tuhat euroa. Kilpailemisen lisäksi kuluja kertyy salimaksuista ja valmennuksesta. TÄHTÄIMESSÄ EM-KISAT Parhaillaan Koskenheimo valmistautuu huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna Vantaalla kisattaviin SM-kisoihin. – Tällä hetkellä en mahdu kisabikineihini. Painosta lähtee vielä 4–5 kiloa pois ennen kisoja. Koskenheimo on voittanut useita SM-mitaleja. Vuonna 2022 hän sijoittui MM-kilpailuissa EteläKoreassa viidenneksi yli 35-vuotiaiden sarjassa. Koskenheimolla on ollut kolme kertaa edustuspaikka EM-kisoihin, mutta hän on jättänyt kilpailut väliin taloudellisista syistä. – Tänä vuonna olisi tarkoitus lähteä, jos edustuspaikka tulee. Suomen aloitteesta EM-kisoihin tulee ensimmäistä kertaa yli 50-vuotiaiden sarja. Olisi kiva kilpailla oman ikäisten kanssa. Fitnessurheilun EM-kilpailut järjestetään toukokuussa Espanjassa. – Kisaaminen ei niinkään ole se juttu, vaan koko tämä touhu. Tästä tulee fyysisesti ja psyykkisesti vaan niin hyvä olo. Lajin plussia on sekin, että sitä voi harrastaa missä vain. – Olen salituristi. Kiertelen mielelläni uusilla saleilla ympäri Suomea. Minulla on aina salikassi autossa mukana. ? Tekijä_2024_2_sisus.indd 54 Tekijä_2024_2_sisus.indd 54 7.2.2024 13:49:01 7.2.2024 13:49:01
PAULA KOSKENHEIMO Mänttä-Vilppula Koneistaja Javasko Oy 2/2024 Tekijä 55 VAPAALLA Yllytyshullu innostui fitneksestä Fitnessurheilun moninkertainen SM-mitalisti Paula Koskenheimo nauttii lajista, joka tuo hänelle fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA JYRKI LUUKKONEN Tekijä_2024_2_sisus.indd 55 Tekijä_2024_2_sisus.indd 55 7.2.2024 13:49:02 7.2.2024 13:49:02
56 Tekijä 2/2024 56 Tekijä 2/2024 Hae Teollisuusliiton jäsenhintaisia kesäja syyslomia Teollisuusliiton viikko-osakkeet viikoille 23–52/2024 ovat jäsenten haettavissa 9.2.2024 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saariselällä, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Hae lomaa viimeistään 7.3.2024. Jäsenhintaiset lomat arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 12.3.2024. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen (ensisijaisesti sähköpostitse). Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat varattaviksi 18.3.2024 klo 10. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu ensin sivulle yhteisellä käyttäjätunnuksella teollisuusliitto ja salasanalla teollisuusloma. Hakemusta varten tulee lisäksi rekisteröityä tai kirjautua omalla jäsennumerollasi. Lisätietoja löydät sivuilta. Holiday Club Yrityspalvelu: • puh. 0300 870 903 arkisin kello 9–15 (0,60 euroa/min korkeintaan 3 euroa + pvm/mpm, myös jonotus on maksullista), • yrityspalvelu@holidayclub.fi JÄSENETU www.teollisuusliitto.fi/paiva-powerparkissa Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen alue Me olemme liitto – Perhepäivä huvipuisto PowerParkissa Lue lisää ja ilmoittaudu viimeistään 22.4. | Läs mer och anmäl dig senast 22.4. | Read more and register by 22 nd April at the latest. 25.5. Härmä, Kauhava Ku va : Po w e rP a rk Tekijä_2024_2_sisus.indd 56 Tekijä_2024_2_sisus.indd 56 7.2.2024 13:49:03 7.2.2024 13:49:03
2/2024 Tekijä 57 N ai st en tu lle ss a ty öm ar kk in oi lle pe ri nt ei ne n su ku pu ol te n vä lin en ty ön ja ko oh ja si al uk si va hv as ti na is ia ti et yn la is iin tö ih in . Er ila is is ta se ka ty ök si ka ts ot ta vi st a tö is tä ta va no m ai si a na is te n am m at te ja ol iv at es im er ki ks i si iv oo ja n, py yk kä ri n ta i sa un ot ta ja n ty öt . Ku va n na is et ty ös ke nt el iv ät O su us lii ke El an no n pe su la it ok se ss a H el si ng is sä . Ty ö pe su la ss a ol i fy ys is tä ja ra sk as ta . V U O N N A 19 23 HISTORIA Kuva Eric Sundström / Työväenmuseo Werstas Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2024_2_sisus.indd 57 Tekijä_2024_2_sisus.indd 57 7.2.2024 13:49:08 7.2.2024 13:49:08
58 Tekijä 2/2024 PULMAT Taukovisa KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: D C A A D A C D B D. Tun net aan myö s loh ikä ärm ehe del män ä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU 10 Kokopäivärahan edellytyksenä on, että työmatka kestää yli A) 6 tuntia B) 7 tuntia C) 8 tuntia D) 10 tuntia Kokopäivärahan taso vuonna 2024 on A) 44 € B) 48 € C) 51 € D) 55 € Ammattiliitto SPAL edustaa A) palomiehiä B) pastoreita C) sotilaspoliiseja D) kylpylöiden henkilökuntaa Ursula von der Leyen on A) EU-komission pj B) Naton pääsihteeri C) YK:n pääsihteeri D) Kansainvälisen Olympiakomitean pj Montako Ruotsin kruunua oli yksi euro 1.1.2024? A) 8,06 B) 9,62 C) 10,39 D) 11,10 Mikä näistä järvistä on pinta-alaltaan suurin? A) Päijänne B) Inarinjärvi C) Oulujärvi D) Pielinen Aurinkokuntamme etäisin planeetta Auringosta on A) Uranus B) Pluto C) Neptunus D) Saturnus Mikä seuraavista ei ole shakkitermi? A) haarukka B) patti C) oppositio D) hallitus Mikä laji sai juuri halleissa pelattavan Talvisuper-sarjan? A) jalkapallo B) pesäpallo C) amerikkalainen jalkapallo D) golf Tämä kaktushedelmiin kuuluva herkku on A) guava B) mango C) litsi D) pitaija Tekijä_2024_2_sisus.indd 58 Tekijä_2024_2_sisus.indd 58 7.2.2024 13:49:10 7.2.2024 13:49:10
2/2024 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det börjar bli dags för fackavdelning arnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 59 6.2.2024 13:05:40 6.2.2024 13:05:40