TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 3/2024 #Pa ina vaS yy 8 Lomautusjärjestelmä uhattuna 18 Puolustus tuottaa työtä 42 Stipendi palkitsee aktiivisen 48 De strejkar för oss alla 53 Cuts to security 54 Jokainen laulaa äänellään Yhdessä Liittojen täsmälakko pysäytti tärkeät tehtaat ja tavaran liikkeen. Työntekijät vaativat hallitukselta neuvottelua. SSAB:n pääluottamusmies Timo Mällinen ja Hooli Stevedoringin luottamusmies Mikko Rantanen Raahen terästehtaan portilla 11.3. Tekijä_2024_3_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_3_kansiarkki.indd 1 12.3.2024 14.04 12.3.2024 14.04
Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? On Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokousten aika. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det är dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 Tekijä_2024_3_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_3_kansiarkki.indd 2 12.3.2024 14.04 12.3.2024 14.04
3/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 3 / 24 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 20.3.2024 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI PÄÄJUTTU Operaattori Juuso Hakala hitsaa panssariajoneuvoja Hämeenlinnan Patrialla. TYÖPAIKALLA Valaisimia kokoava ukrainalainen Maryna Boniuk on työskennellyt Sectomossa pian kaksi vuotta. Meillä on ollut niin vahva luottamusyhteiskunta, etten ole valmis sanomaan, että se on tiensä päässä. ANTTI KOUVO Yliopistonlehtori sivu 16 JU H O KU VA JA N I LA U KK A N EN 18 10 LAKKO Kahden viikon lakko pysäytti Raahen terästehtaan. VE SA RA N TA KANNESSA 28 Tekijä_2024_3_sisus.indd 3 Tekijä_2024_3_sisus.indd 3 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
4 Tekijä 3/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : VE SA RA N TA 28 TYÖPAIKALLA Sectomon valaisinten monitaitoiset tekijät 36 TYÖYMPÄRISTÖ Syöpädirektiivi täytäntöön huhtikuussa 38 TAPAHTUMA Teollisuusmiitissä painavaa asiaa ja rentoa toimintaa 40 EDUNVALVONTA Työehtosopimuksia solmitaan jo 42 STIPENDI Pauliina Alakokkare puhui opiskelukaverit liittoon 45 MAAILMA Ruotsissa työtapaturmien synkkä vuosi 54 HARRASTAJA Karaokelaulaja Kari Taivassalo 57 HISTORIA Vuonna 1956 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Kesäranta, Helsinki 08 AVAAJA Työmarkkinoiden joustavuus leikkauslistalla 10 LAKKO Työtaistelu pysäytti tehtaat ja tavarat 16 NÄKIJÄ Yliopistonlehtori Antti Kouvo 18 PÄÄJUTTU Puolustustarviketeollisuus elää nousukautta 48 #VÄGANDESKÄL Nu samarbetar FFC-förbunden under strejken 50 PERMITTERINGAR Regeringens planer hotar fungerande permitteringssystem 51 INDUSTRIFACKET Svenska sektionen har hittat sin plats i facket 53 TEMPORARY LAY-OFFS Cuts for all AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA PE TT ER I KI VI M Ä KI N IN A SU SI Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Seuraava numero ilmestyy 17.4. 46 LYHYET Tekijä_2024_3_sisus.indd 4 Tekijä_2024_3_sisus.indd 4 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
3/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Luottamuslause N euvottelu ja sopiminen ovat olleet Suomen yksi menestystekijä useiden vuosikymmenien ajan. Toimintamalli on perustunut luottamukseen ja rakentanut luottamusta. Vaikeistakin asetelmista on päästy eteenpäin tekemällä kompromisseja. Niiden saavuttaminen on ollut mahdollista siksi, että osapuolia yhdistävä nimittäjä, kansakunnan etu, on nähty toisista osapuolista haettavia voittoja saati selkävoittoja tärkeämmäksi. Tässä puntaroinnissa ja tasapainottamisessa on otettu huomioon sosiaaliset ja taloudelliset tosiasiat eli tiivistetysti ihmisten hyvinvointi ja yritysten pärjääminen. Tyylilajina on ollut kunnioitus ja asiallinen käytös muita kohtaan. Vastuullisissa asemissa olevat toimijat ovat käyttäytyneet asemansa edellyttämällä arvokkuudella. Samalla he ovat pitäneet huolta myös siitä, että kansalaisten luottamus instituutioita kohtaan ei pääse kolhiutumaan. Mikään taloudellinen asetelma tai uudistustarve ei pakota luopumaan luottamukseen perustuvasta sopimisesta. Kiire on yhtä pitämätön perustelu kuin muutkin pakkoraot, joilla vaihtoehdotonta tulevaisuuskuvaa yritetään maalata. Vaihtoehtoja on aina. Jokainen päätös on valinta, joka mahdollistaa jotain ja sulkee jotain muuta pois. Sama ajatuskulku pätee arvostavaan käytökseen. Siitä luopumista ei voi perustella olosuhteilla, paineilla tai huumorilla, vaan kyseessä on valinta, jonka seurauksena vastakkainasettelu lisääntyy ja asioiden käsitteleminen vaikeutuu. Kun uusia perustuksia suunnitellaan, on järkevää huolehtia, että ne valetaan kantavalle pohjalle. Sen takia, mitä suuremmista ratkaisuista on kysymys, sitä huolellisemmin ja laaja-alaisemmin ne pitää valmistella. Kysymys ei silloin vielä ole politiikan sisällöistä, vaan asianmukaisista menettelytavoista ja asiallisesta käytöksestä. Ne muodostavat kulmakiven, jolle luottamus voi rakentua. Ja juuri sitä Suomessa nyt tarvitaan. Luottamusta ja luottamuksen rakentajia. ? ”Suomi tarvitsee luottamusta ja luottamuksen rakentajia.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2024_3_sisus.indd 5 Tekijä_2024_3_sisus.indd 5 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
6 Tekijä 3/2024 HETKESSÄ Kuva Lehtikuva / Mikko Stig Tekijä_2024_3_sisus.indd 6 Tekijä_2024_3_sisus.indd 6 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
3/2024 Tekijä 7 AJASSA 8.3.2024 kello 16.33 Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kommentoivat päivän keskusteluja tiedotusvälineille pääministerin virka-asunnon edustalla. Pääministeri Petteri Orpo oli kutsunut työmarkkinajohtajat keskustelemaan tulehtuneesta työmarkkinatilanteesta. Sopua ei syntynyt, ja laajat lakot alkoivat seuraavana maanantaina. Kesäranta, Helsinki Tekijä_2024_3_sisus.indd 7 Tekijä_2024_3_sisus.indd 7 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
8 Tekijä 3/2024 Leikkaukset uhkaavat lomautusjärjestelmää M aan hallitus on leikkaamassa rajusti ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hallitus pienentää ansiosidonnaista päivärahaa, vaikeuttaa tuen piiriin pääsyä ja jäädyttää päivärahan indeksikorotukset. Muutokset koskevat työttömiä, lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä. Osa heikennyksistä on jo voimassa. Vuodenvaihteessa työttömyyden alun omavastuuaika pidennettiin viidestä seitsemään päivään. Täyttä päivärahaa saavat menettävät noin 150 euroa. Huhtikuussa on tulossa voimaan lapsikorotusten poisto, joka tarkoittaa lapsiperheille jopa satojen eurojen leikkausta kuukausittain. Samalla lakkautetaan päivärahan suojaosa, jonka turvin on voinut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturvan taso laskee. Syksyllä 2024 on tulossa voimaan ansiosidonnaisen päivärahan porrastus, joka tarkoittaa päivärahan leikkausta 20 prosentilla kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Kahdeksan kuukauden jälkeen leikataan vielä 5 prosenttia lisää. – Yli 60 prosentilla työttömistä on ollut toimeentulovaikeuksia aiemmallakin työttömyysturvan tasolla. Muutokset heikentävät entisestään työttömien toimeentuloa, sanoo Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor. Teollisuudessa lomautukset ovat yleisiä heikkojen suhdanteiden vallitessa, joten ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset koskettavat monia Teollisuusliiton jäseniä. – Osalle työntekijöistä on tullut yllätyksenä, että muutokset koskevat myös lomautettuja. KIITELTY JÄRJESTELMÄ Suomalainen lomautusjärjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna ainutlaatuinen. Järjestelmä luo joustoja sekä yrityksille että työntekijöille. Työsopimuslain mukaan työnantaja saa laissa säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän säännöllistä työaikaa. Työsuhde pysyy voimassa lomautuksen aikana. Yritykset ovat voineet sopeuttaa toimintaansa heikompina hetkinä, ja työntekijät ovat voineet palata omaa osaamista vastaaviin töihin lomautusjakson jälkeen. – Lomautusjärjestelmää on kiitelty molemmin puolin. Se on joustava keino reagoida äkkinäisiin talouden muutoksiin, Stoor kertoo. OSAAJAPULA SYVENEE? Lomautusjärjestelmän toimivuus joutuu koetukselle, kun hallitus leikkaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Heikomman työttömyysturvan takia työvoima saattaa jatkossa siirtyä lomautusjakson aikana pysyvästi muihin töihin. – Työnantajapuoleltakin on esitetty huolta, että työttömyysturvan heikennyksen takia osaava työvoima saattaa siirtyy muille aloille. Työn perässä muuttaminen ei ole aina helppoa, jos elämä on rakennettu vanhan työpaikan lähelle. – Itäja Pohjois-Suomessa ei välttämättä ole vaihtoehtoisia työpaikkoja. Pitääkö silloin lähteä maksetusta omakotitalosta, vaikka siitä ei paljoa saisi myymällä? Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset heikentävät työmarkkinoiden joustavuutta. Kärsijöinä ovat sekä työntekijät että yritykset. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA Tekijä_2024_3_sisus.indd 8 Tekijä_2024_3_sisus.indd 8 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
3/2024 Tekijä 9 Hallitus on kuitenkin lakkauttamassa aikuiskoulutustuen, jonka avulla työntekijät ovat tähän asti voineet kartuttaa osaamistaan. – Jos yhteiskunta luistelee vastuusta, pitäisikö työnantajien ottaa enemmän vastuuta työntekijöistä? Esimerkiksi työntekijän kouluttaminen useamman työvaiheen hallintaan hyödyttäisi sekä yritystä että työntekijää, Stoor pohtii. LOMAUTUS KESKIMÄÄRIN PARI VIIKKOA Avoin työttömyyskassa selvitti Tekijä-lehden pyynnöstä lomautusjaksojen kestoa. A-kassa poimi järjestelmistään 150 teollisuusliiton jäsenen otoksen ja tutki heidän lomautustensa pituuksia. Suuntaa antavan otoksen perusteella teollisuusliittolaisten lomautusten pituus on keskimäärin 18 päivää, jossa on mukana myös viikonloput ja pyhät. Lomautusten pituuden mediaani on 12 päivää. Mediaani määritetään laittamalla tutkittujen lomautusjaksojen pituudet suuruusjärjestykseen ja valitsemalla keskimmäinen arvo. Suhdanteista, aloista ja työpaikoista riippuen lomautusten pituus vaihtelee työajan lyhennyksistä kuukausien kokoaikaisiin lomautuksiin. ? Samaan aikaan hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia sopeutua muutoksiin. Varsinkin alle 50 työntekijän yrityksissä palkanmaksun saattaa jatkossa katketa todella nopeasti. – Aiemmin on ollut aikaa varautua muutoksiin, kun muutosneuvotteluja on käyty kahdesta kuuteen viikkoon ja lomautusilmoitusaika on ollut kaksi viikkoa, mutta Orpon hallituksen lainsäädäntömuutoksilla siirtymäaika lyhenisi jopa viikkoon, Stoor kertoo. Suhdanneherkille aloille voi jatkossa olla hankala löytää työvoimaa. Varsinkin työelämään tulevilla nuorilla on mahdollisuus äänestää jaloillaan. – Nykyiselläänkin joillekin aloille on vaikea saada osaajia. Eivät nämä leikkaukset varmasti ainakaan helpota tilannetta. KANNUSTUSTA KURJISTAMALLA Näyttää siltä, että oikeistohallitus haluaa ajaa työntekijät niin ahtaalle, että työtä täytyy ottaa vastaan hinnalla millä hyvänsä. Uhkana on työehtojen ja palkkojen heikentyminen, kun samaan aikaan Orpon-Purran hallitus on purkamassa paikallisen sopimisen ehtoja. – Kannustinloukkujen purkaminen tapahtuu kurjistamalla. Taustalla on vääristynyt ihmiskuva, jonka mukaan ihmiset haluavat jättäytyä työttömyysturvan varaan. Työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen työehtoja heikentämällä on vierasta suomalaisessa työelämässä. Perinteisesti Suomen valtteina on pidetty osaamista ja laatua. – Tutkitusti työllistymisen esteitä ovat ikä, terveydentila ja osaamisen puutteet. Kiinnitettäisiin huomiota niihin, Stoor ehdottaa. AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Työ so pim us Lomautu silmoitu s/-todis tus + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidan 50 + ALSO IN ENGLISH English translation on page 53 Tekijä_2024_3_sisus.indd 9 Tekijä_2024_3_sisus.indd 9 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
10 Tekijä 3/2024 LAKKO 11.3. SSAB, Raahe SAK:n liittojen maaliskuun lakko on iskenyt teollisuuden, viennin ja tavaraliikenteen ytimeen. Työntekijät vaativat maan hallitukselta vastaantuloa. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVA VESA RANTA K ylmä viima puhaltaa mereltä Raahessa, mutta se ei työntekijöitä haittaa. Terästehdas SSAB Europen pääportilla autoja ajaa tehtaan porteista sisään. Keltaliiviset teollisuusliittolaiset lakkovahdit kyselevät menijöiltä ajojen tarkoitusta. Aamutuimaan on alkanut SAK:n jäsenliitoista Teollisuusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sähköliiton, Merimies-Unionin, palvelualojen YHTENÄ RINTAMANA Tekijä_2024_3_sisus.indd 10 Tekijä_2024_3_sisus.indd 10 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
3/2024 Tekijä 11 Meillä on #PainavaSyy toimia! Teollisuusliitto on järjestänyt viime syksystä alkaen ulosmarsseja ja lakkoja useilla toimipaikoilla ympäri Suomea vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Tämän lehden ilmestyessä käynnissä on 11.–24.3.2024 kaksi viikkoa kestävä poliittinen lakko. Lakon piirissä on 11 keskeisessä teollisuuden toimipaikassa noin 4 000 työntekijää. Liitto järjesti tukitoimena vuorokauden mittaisen työnseisauksen 15.3., jolloin lakon piirissä oli lisäksi 76 toimipaikkaa ja noin 6 500 teollisuuden työntekijää. Helmikuussa liitto järjesti 1.–2.2. kaksipäiväisen ja 14.–16.2. kolmipäiväisen poliittisen lakon. Molempien lakkojen piirissä oli noin 750 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. SAK:n ja STTK:n järjestämä Stop nyt! -suurmielenosoitus keräsi 1.2. yli 13 000 ihmistä Helsingin Senaatintorille. Viime joulukuussa SAK:laisten liittojen yhteiseen toimintapäivään kuului 14.12.2023 noin 100 000 työntekijän lakko, jolloin Teollisuusliiton lakkojen piirissä oli noin 40 000 työntekijää. Jo aiemmin syksyllä 2023 liitto järjesti ympäri maata alueellisia tunnin mittaisia ulosmarsseja ja vuorokauden mittaisia lakkoja, joihin osallistui yli 10 000 työntekijää. Työtaistelutoimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa. #Pa ina vaS yy PAMin sekä autoja kuljetusalan liitto AKT:n kaksi viikkoa kestävä poliittinen lakko. – Hyvällä mielellä tässä ollaan. Lakko on pitänyt, eikä ylimääräisiä ole pyrkinyt tehtaalle, SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaan pääluottamusmies Timo Mällinen kertoo. Mällisen arvion mukaan lakkoon osallistuu Raahessa noin 1 300 työntekijää. Joitakin työntekijöitä on tehtaalle jätettävä töihin, sillä koksaamo, masuuni ja terässulatto on pidettävä käynnissä, jotta tuotantokoneet säilyvät ehjinä. + LUE LISÄÄ: SUOMEN SUURIN TYÖSULKU Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry ovat julistaneet Suomen historian suurimman työsulun, Teollisuusliitto sanoo. Työnantajien ohjeistus palkanmaksun keskeyttämisestä on työntekijöihin suunnattu työtaistelutoimenpide. Lain mukaan työnantajan on maksettava työntekijälle palkka seitsemältä päivältä, jos työnteko estyy työsopimuksen osapuolista riippumattomasta työnseisauksesta. www.teollisuusliitto.fi > hae: ”työsulun” Raahen SSAB:n lakkovahdit Jarkko Uusipulkamo, Ville Keränen, Antti Åman, Kimi Sarkkila, Kimmo Manninen, Sauli Hilden ja Timo Mällinen. >> Tekijä_2024_3_sisus.indd 11 Tekijä_2024_3_sisus.indd 11 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
12 Tekijä 3/2024 12 Tekijä 3/2024 LAKKO + LUE LISÄÄ Juttuja Teollisuusliiton työtaistelutoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tietoa Teollisuusliiton Painava syy -toimista: www.teollisuusliitto.fi/painavasyy Tietoa SAK:n kampanjasta ja muiden liittojen toimista: www.sak.fi/painava-syy – Kun tämä 1980-luvulla käynnistettiin, koksaamoa ei ole ikinä sen jälkeen sammutettu. Jos se sammutettaisiin, se särkyisi siihen paikkaan. SAK:n liittojen lakko on tällä kertaa selvästi aiempia lakkotoimia kohdennetumpi. Raahessa lakkoon osallistuvat myös AKT:n ahtaajat. Satamalogistiikkayritys Hooli Stevedoring Oy:n luottamusmies Mikko Rantanen sanoo, että kaikki yhtiön liittoon kuuluvat reilu kymmenen vakituista työntekijää osallistuvat lakkoon. – Hyvällä mielellä lakkoon on lähdetty, sillä kaikki tietävät, minkä puolesta tässä taistellaan, Rantanen sanoo. JOUKOSSA ON VOIMAA Lakon piirissä on noin 7 000 työntekijää SAK:n jäsenliitoista. Lakossa on erityisesti työntekijöitä yhtiöistä, joilla on iso merkitys Suomen viennille ja tuonnille. Suurista pörssiyhtiöistä lakot kohdistuvat muun muassa Outokumpuun ja SSAB:lle sekä Nesteelle. Luottamusmiesten Mällisen ja Rantasen miestä on tärkeää, että SAK:laisten liittojen yhteisrintama pitää. – Tällä on iso merkitys. Eihän kukaan yksin voi vastustaa mitään. Joukossa on voimaa, Rantanen muotoilee. – On se suuri asia, että olemme SAK:laisena perheenä vastustamassa näitä hallituksen toimia. Nämä leikkaukset koskevat kaikkia samalla lailla, Mällinen sanoo. TÄMÄ ON VASTA ALKUSOITTO Hallituksen tekemät ja ehdottamat leikkausja heikennystoimet herättävät laajaa huolta niin AKT:n kuin Teollisuusliiton jäsenkunnassa. Hooli Stevedoring Oy:n työsuojeluvaltuutettu Jukka Siniluodon mukaan muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon kiritys heikentää paljon yhtiön laajasti käyttämän tilapäisen työvoiman asemaa. Hallitus nostaa työssäoloehdon nykyisestä kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. – Meillä töitä ei ole tarjolla näille ihmisille kokoaikaisesti ja siksi tämä asia kaihertaa heidän puolestaan, Siniluoto sanoo. Siniluoto muistuttaa myös, että ongelmia aiheuttaa työttömyysturvan suojaosan poisto. Työttömillä ei ole houkutusta tulla tekemään pieniäkään tilaispäistöitä, kun suojaosa poistuu. Hallituksen toimia seuraavat huolissaan myös lakkovaihteina SSAB:n pääportilla toimivat työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Ville Keränen, luottamusmies Kimi Sarkkila, varapääluottamusmies Jarkko Uusipulkamo sekä varapääluottamusmies Sauli Hilden. – Nämä hallituksen toimethan ovat vasta alkusoittoa. Näin on annettu ymmärtää, sanoo varapääluottamusmies Uusipulkamo. Työsuojeluvaltuutettu Keränen nostaa hallituksen esityksistä esille lakkosakon ja lakko-oikeuden rajoittamisen. Hallitus esittää muun muassa, että työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrä olisi jatkossa vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. – Jos lakkosakot nousevat suunnitellusti, käytännössä se tarkoittaa, ettei ammattiosastoilla ole varaa enää lakkoilla, Keränen muistuttaa. Luottamusmies Sarkkilan mielestä ongelmallisia ovat myös hallituksen aikeet rajoittaa tukilakkoja. Varapääluottamusmies Hilden nostaa vielä esille hallituksen halut kasvattaa paikallista sopimista. – Se on täyttä myrkkyä työntekijöille, Hilden epäilee. KORTTEJA ON VIELÄ HIHASSA Ammattiliitot haluaisivat hallituksen neuvottelupöytään, jotta esityksiin saataisiin edes joitakin pehmennyksiä. Toistaiseksi hallitus ei ole taipunut. Hallituksen toimien seurauksena työmarkkinatilanne on ajautunut niin pahaan umpisolmuun, että luottamusmiehet Rantanen ja Mällinen epäilevät tilanteen nopeaa ratkaisua. – Vaikea on päästä tästä tilanteesta eteenpäin. Hallitus ei näytä haluavan tulla yhtään vastaan, Rantanen sanoo. Mällisen mielestä työntekijöillä on yhä mahdollista kiristää toimiaan. Kahden viikon lakolla jäädytetään vienti ja tuonti, mutta toimia on mahdollisuus jatkaa. – On meillä vielä keinoja. Emme ole vielä lyöneet viimeistä korttia pöytään, Mällinen sanoo. – Ei tämä ratkea kuin sillä, että istutaan neuvottelupöytään. Nythän kolmas osapuoli eli työnantajat eivät ole ottaneet mitään kantaa. Niin kauan tämä menee eteenpäin kuin sieltä tulee siunaus näille hallituksen toimille. Tekijä_2024_3_sisus.indd 12 Tekijä_2024_3_sisus.indd 12 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
3/2024 Tekijä 13 >> #Pa ina vaS yy Antti Rautio jakoi hernekeittoa 14.2.2024 Lordin aukiolla. ”Näihin työelämän lakeihin ei pitäisi mennä koskemaan”, sanoo Rovaniemen Teollisuustyöntekijöiden ammattiosasto 99:n puheenjohtaja Juha Eskola. 14.2. Lordin aukio, Rovaniemi Tyhjästä emme lakkoile Helmikuun toisessa lakkoaallossa 60 000 teollisuusliittolaista jäi kolmeksi päiväksi pois töistä. Rovaniemen lakkotapahtumassa osallistujilla oli suuri huoli tulevaisuudesta. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT JOUNI PORSANGER L ämmin hernekeitto kelpasi Rovaniemen Lordin aukiolla 14. helmikuuta Teollisuusliiton, AKT:n, JHL:n ja PAMin yhteiseen lakkotapahtumaan tulleille liittojen jäsenille ja rovaniemeläisille. 12 asteen pakkasesta ja lumituiskusta huolimatta työntekijöillä oli painava syy tulla kertomaan mielipiteensä Orpon-Purran hallituksen sosiaalija työttömyysturvan leikkauksista sekä aikeista heikentää työelämän pelisääntöjä. – Näihin työelämän lakeihin ei pitäisi mennä koskemaan. Ne ovat olleet hyvät tähänkin asti. Ei täällä tyhjästä lakkoilla, Rovaniemen Teollisuustyöntekijöiden ammattiosasto 99:n puheenjohtaja Juha Eskola painottaa. Eskolan mukaan lakot ovat pitäneet kaikilla osastoon kuuluvilla lakkopaikoilla. – Lakkoon osallistuminen on ollut hyvä. Lakkovahtien ohitse ei ole menty. TYÖTTÖMYYSTURVAN MUUTOKSET KIRPAISEVAT Eskolan työpaikalla kelkkatehdas BRP Finlandilla hallituksen toimia katsellaan hyvin huolissaan. Kelkkatehtaalla on totuttu, että vuoden ensimmäiset kuukaudet ollaan lomautettuna. – Meitä kirpaisevat nämä työttömyysturvan porrastukset. Joka vuosi olemme lomautettuna useamman kuukauden, Eskola sanoo. – Lisäksi meillä on useita pariskuntia töissä. Kun heiltä viedään vielä lapsikorotukset, ansiotulo heikkenee useita tuhansia euroja. Eskola on huolissaan tulevaisuudesta. Koska lomautukset kelkkatehtaalla ovat hyvin yleisiä, yritys ei välttämättä enää houkuttele uusia työntekijöitä. – Pahimmillaan tämä tarkoittaa, ettemme saa tänne enää työntekijöitä. Onko meillä enää kohta kelkkatehdasta täällä, Eskola kysyy. Sama huoli on ammattiosasto 99:n varapuheenjohtaja Rauli Maggalla. Hänen mielestään jo omavastuupäivien nosto viidestä seitsemään aiheuttaa ongelmia työntekijöille. Tekijä_2024_3_sisus.indd 13 Tekijä_2024_3_sisus.indd 13 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
14 Tekijä 3/2024 14 Tekijä 3/2024 LAKKO ”Hallitus näyttää esimerkkiä sanelusta ” Hangon ViskoTeepakilla kuitusuolta valmistavan tehtaan alasajo ja käynnistys olivat päivien urakka. Teollisuusliittolaiset rivit pysyivät suorina, vaikka tilanne keskusteluttaa ja lakko tuntuu rahapussissa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PATRIK LINDSTRÖM H angossa Oy ViskoTeepak Ab:llä kuitusuolta eli esimerkiksi leikkeleiden kuoria valmistavassa tehtaassa työskentelee reilu sata Teollisuusliiton jäsentä ja järjestäytymisaste on lähes sata prosenttia. Tehtaan väki osallistui molempiin helmikuun lakkoihin 1.–2.2. ja 14.–16.2. Pääluottamusmies Tapani Kärkkäinen kertoo, että maan hallituksen suunnitelmat ja niitä vastustava Painava syy -kampanja ovat keskusteluttaneet tehtaalla. – Jotkut eivät ymmärrä tätä lakkoilua ja toiset ymmärtävät todella hyvin, Kärkkäinen sanoo. Maan hallitus ei ole halunnut aidosti neuvotella, vaan on ajanut hallitusohjelman kirjauksia määrätietoisesti eteenpäin. – Ihmetyttää, että jankutetaan paikallista sopimista, mutta hallitus näyttää esimerkkiä yksin sanelusta, Kärkkäinen sanoo. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on erikoinen veto hallitukselta, sillä osaamista on perinteisesti pidetty Suomen kilpailuetuna. – Meillä monet tuotannon työntekijät ovat aikuiskoulutustuella kouluttaneet itseään korkeampipalkkaisiin töihin ja kasvattaneet ammattitaitoaan, Kärkkäinen kertoo. Hallitus perustelee työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkauksia työllisyyden parantamisella. Työpaikan tasolta katsottuna perustelu ontuu. – Jos leikkaukset tehdään, ei meidän toimipisteeseemme tule lisää työpaikkoja, Kärkkäinen sanoo. LAKKO VAATII VALMISTELUT Varapääluottamusmies Aki Teeriniemi kertoo, että tuotannon pysäyttäminen ottaa aikansa. – Jos lomauksia tulee, tämä omavastuupäivien nosto kirpaisee. Kelkkatehtaalla on enemmän lomautuskulttuuria kuin meillä Norrhydrolla. Siellä työttömyysturvan muutokset vaikuttavat erityisen rankasti, Magga sanoo. – Mutta meillä on perheitä, joista toinen vanhemmista on töissä kelkkatehtaalla ja toinen Norrhydrolla. Jos lomautuksia tulee, muutokset vaikuttavat lapsiperheisiin todella pahasti. ESITYKSET EIVÄT OLE MITENKÄÄN HYVÄKSYTTÄVISSÄ Maggan mukaan Norrhydrolla teollisuusliiton jäsenistö on lähtenyt lakkoon laajasti. Hän toki sanoo, että helmikuuhun osuneet kaksi lakkoa vievät työntekijöiltä ansioita, vaikka lakkoavustusta tulee. – Toki tämä nipistää, mutta kyllä työntekijät ymmärtävät, että mikäli nämä muutokset hyväksytään, jatkossa on tiedossa paljon kylmempää kyytiä. Maggan mielestä hallituksen esitykset johtavat sopimuskulttuurin rapautumiseen sekä aiheuttavat aidosti huolta kaksien työmarkkinoiden synnystä. – Näillä hallituksen muutoksilla viedään sopimisen mahdollisuudet ja mahdollistetaan tulevaisuudessa vielä halpatyövoima. Ei tätä voi hyväksyä. Lisäksi on vaikeaa hyväksyä ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta, sanoo Maggan kollega ja ammattiosasto 99:n hallituksen jäsen Joni Korva. – Se ei ole reilua, Korva sanoo. TAISTELLAAN HYVÄN ASIAN PUOLESTA Teollisuusliitto on järjestänyt jo useita ulosmarsseja ja lakkoja viime syksystä lähtien. Vielä maan hallitus ei ole näyttänyt merkkejä, että se olisi valmis tekemään muutoksia leikkausja heikennyssuunnitelmiinsa. Helmikuun kolmen päivän lakon jälkeen lisää toimia vielä tarvitaan, uskovat Teollisuusliiton jäsenet. – Hallituksen asenne tähän asti on ollut sellainen, että näillä toimilla tuskin vielä päästään sopimaan, Magga sanoo. – Aika näyttää, miten tässä päästään ulos. Hyvän asian puolesta kuitenkin taistellaan. Myös Korva uskoo, että lisätoimia tarvitaan. – Toivottavasti tämä riittäisi, mutta nähtäväksi jää. Loppuun asti taistellaan. Tekijä_2024_3_sisus.indd 14 Tekijä_2024_3_sisus.indd 14 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
3/2024 Tekijä 15 3/2024 Tekijä 15 – Tässä tehtaassa ei mene niin, että napista painetaan kone kiinni ja kolmen päivän päästä painetaan nappia ja työt jatkuvat, Teeriniemi sanoo. Viskoosin valmistus on lopetettava linjaston alkupäässä kolmisen päivää ennen lakkoa ja välineet on pestävä, jotta tuotannon käynnistäminen sujuu lakon jälkeen. – Koko yövuoro menee paikkojen pesussa, Teeriniemi kertoo. Lakkojärjestelyistä on viestitty WhatsAppsovelluksen kautta. Avoimiin kysymyksiin on löytynyt vastauksia sujuvasti. – Hyvin on saanut apuja ja neuvoja, Teeriniemi kertoo. Työpaikan keskusteluissa on pohdittu, miten käy tulevaisuudessa, jos hallituksen nykyiset suunnitelmat menevät läpi. – Ihmiset pelkäävät, että seuraavaksi käydään kiinni vuorolisiin ja viikonloppukorvauksiin, Teeriniemi sanoo. SOPIMINEN OLISI RATKAISU Pääluottamusmies Kärkkäinen kertoo, että työnantaja ei ole suhtautunut poliittisiin lakkoihin hyvin, vaan on väläytellyt jopa tuotannon siirtämistä muualle. Hangon lisäksi ViskoTeepakilla on tehdas Belgian Lommelissa ja Meksikon Nuevo Laredossa sekä jalostuslaitokset Alankomaiden Delfzijlissä, Tšekin Brnossa ja Yhdysvalloissa Wisconsinin osavaltion Kenoshassa. Teollisuusliittolaisten osalta lakko on pitänyt hyvin, mutta osa koneista on pysynyt käynnissä. – Toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt pyörittävät tuotantoa. Näin ollen he tekevät työntekijöiden töitä, Kärkkäinen kertoo. Taistelutahto on ollut koetuksella, sillä lakon vaikutukset eivät jakaudu tasan. Kolmessa vuorossa pyörivässä tehtaassa lakkopäiviä tulee työntekijöille vuoroittain eri määriä. Myös lakon jakautuminen työpaikoittain on puhuttanut. – Alkaa sapettaa jäseniä, kun naapurifirmassa painetaan duunia, Kärkkäinen sanoo. Lakkopäivät tuntuvat rahapussissa, sillä liiton maksama lakkoavustus ei kata kokonaan saamatta jäävää palkkaa. Monet ymmärtävät tilanteen, mutta joillakin voi olla vaikeuksia sopeuttaa menoja. – Vaikea on vakuuttaa ihmistä, joka elää kädestä suuhun. Kärkkäinen pohtii, että hyvinvointivaltiossa pitäisi kyetä neuvottelemaan. Se olisi kaikkien osapuolien kannalta paras ratkaisu. – Luulisi, että ratkaisu löytyy sopimalla. ? #Pa ina vaS yy Luottamusmies Markku Heinänen ja pääluottamusmies Tapani Kärkkäinen olivat lakkovahdissa. 14.2. ViskoTeepak, Hanko Tekijä_2024_3_sisus.indd 15 Tekijä_2024_3_sisus.indd 15 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
16 Tekijä 3/2024 16 Tekijä 3/2024 Luottamus tuo turvaa ja tehokkuutta Y hteiskuntamme perustuu luottamukseen. Tämä näkyy aivan arkisissakin tilanteissa: kaupan kassalla harva asiakas tarkistaa, onko kuitissa oikea summa tai tuliko kolikoita takaisin juuri oikea määrä. Kun auto hiljentää vauhtiaan ennen suojatietä, jalankulkija uskaltaa ylittää kadun ja uskoo, ettei autoilija äkkiä paina kaasua. Sellainen yhteiskunta, jossa luottamusta ei olisi lainkaan, näyttäisi hurjalta. – Se olisi hyvin turvatonta elämää. Aamulla ulos lähtiessä ei yhtään tietäisi, mitä tapahtuu ja hyökkääkö joku kimppuun, sanoo yliopistonlehtori Antti Kouvo Itä-Suomen yliopistosta. HUKKAA LOMPAKKOSI SUOMESSA Miten luottamusta voi mitata? Tietenkin kysymällä ihmisiltä, luottavatko he muihin ihmisiin. – Näin tehtiin ensimmäisen kerran yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Kysymyshän on hyvin epämääräinen. Mutta silti se antaa yllättävän mielekkäitä ja systemaattisia tuloksia, kertoo Kouvo. Kysymyksen toimivuudesta todistaa esimerkiksi klassinen lompakkotesti. Siinä kadulle jätetään ohikulkijoiden löydettäviksi lompakoita, joissa on kohtuullinen summa rahaa ja henkilötiedot. Sitten odotellaan, palauttavatko löytäjät lompakon vai pitävätkö rahat itsellään. NÄKIJÄ – Vastaukset siihen, voiko muihin ihmisiin luottaa, korreloivat vahvasti testin tulosten kanssa. Eli siellä, missä luottamus on vahvaa, on myös rehellisyyttä ja lompakkoja palautetaan enemmän. Suomi on aina pärjännyt ”lompakkokisoissa” erittäin hyvin. Palautusprosentti on ollut usein 80, parhaimmillaan jopa 90, kun joissain maissa yli puolet lompakoista saattaa jäädä sille tielleen. LUOTTAMUS IHMISIIN JA INSTITUUTIOIHIN KULKEE KÄSI KÄDESSÄ 2000-luvun alussa yhteiskuntatieteilijät innostuivat sosiaalisen pääoman käsitteestä. Yhteisön tasolla se viittaa siihen, miten hyvin yhteisön jäsenet pystyvät yhteistoimintaan ja luottavat toisiinsa. Luottamuksen lajit voidaan jaotella monin tavoin. – Partikulaari [henkilökohtainen, yksittäinen] luottamus on sitä, että ihminen luottaa omaan lähipiiriin ja tuttuihin. Yleistetyssä luottamuksessa on kyse siitä, uskalletaanko luottaa tuntemattomaan, selittää Kouvo. Etenkin yleistetyn luottamuksen taso kertoo kansainvälisissä vertailuissa melko hyvin myös yhteiskunnan toimivuudesta. – Jos yleistetty luottamus on vahvaa, ihmiset usein luottavat myös poliisiin, verottajaan, poliittiseen järjestelmään ja niin edelleen. Nämä asiat korreloivat esimerkiksi alhaisen korruption, talouden dynaamisuuden ja ympäristön tilan kanssa. Kouvo korostaa, että syyt ja seuraukset eivät kuitenkaan ole yksioikoisia. Tutkijoiden välilläkin on koulukuntaeroja. – On keskusteltu, että mikä on muna ja mikä kana. Jotkut katsovat, että kun ihmiset luottavat toisiinsa, yhteiskunta toimii. Toisaalta etenkin pohjoismaiset tutkijat ovat argumentoineet toisesta kulmasta: tarvitaan hyvät instituutiot, että ihmiset voivat luottaa toisiinsa. Hyvinvointivaltion ja vahvojen julkisten palvelujen on usein arveltu lisäävän yleistettyä Toisiin ihmisiin luottaminen on mittari, joka kertoo myös yhteiskunnan ja talouden toimivuudesta, tietää yliopistonlehtori Antti Kouvo. Suomessa luottamus on ollut vahvaa, mutta hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen kiista osoittaa järjestelmän sisäisen luottamuksen olevan lujilla. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Sellainen yhteiskunta, jossa luottamusta ei olisi lainkaan, näyttäisi hurjalta. Tekijä_2024_3_sisus.indd 16 Tekijä_2024_3_sisus.indd 16 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
3/2024 Tekijä 17 AJASSA 3/2024 Tekijä 17 luottamusta, koska ne yhdenmukaistavat yhteiskuntaa. Pohjoismaissa ei esimerkiksi ole näkyvää, kulttuurisesti erottuvaa alaluokkaa, joka leimautuisi köyhyytensä takia. – Tällaisten asioiden todistaminen tutkimuksen keinoilla on tosin hyvin vaikeaa. Mutta kyllähän me pohjoismaissa ollaan luottamuksen maailmanmestareita. POLITIIKAN JA TYÖMARKKINOIDEN LUOTTAMUS KOVASSA TESTISSÄ Kriiseillä on tapana horjuttaa luottamuslukuja kaikkialla. Tämä näkyi esimerkiksi talouskurimukseen ja massatyöttömyyteen ajautuneessa Kreikassa. – Luotto yhteiskunnan instituutioihin oli siellä ihan katastrofilukemissa, kuin sotatantereella. Mutta mielenkiintoista kyllä, luottamus yksilöiden välillä kasvoi vähän, Kouvo kertoo. Kreikka ei tosin ole ikinä ollut korkean luottamuksen yhteiskunta, toisin kuin Suomi. Täälläkin kriisit heikentävät luottoa muun muassa poliittisiin puolueisiin ja eduskuntaan, mutta yleensä väliaikaisesti. – Meillä luottamus on kasvanut, kun katsotaan pitkän aikavälin kehitystä. Yhdysvalloissa on päinvastoin, luottamus on toisen maailmansodan jälkeen asteittain heikentynyt. Erikoisena Kouvo pitää sitä, että huolimatta vaikeista historiallisista lähtökohdistaan Suomi on kuitenkin ”päässyt muiden pohjoismaiden peesiin”. – On syntynyt vakiintuneet instituutiot ja sopimisen kulttuuri, vaikka on ollut repiviäkin riitoja. Esimerkiksi työmarkkinakulttuuri on ollut sellainen, että on tapeltu aamuyöhön mutta silti tehty lopulta sopimuksia. Nyt luotto on vähissä. Maan hallitus puskee läpi työnantajien toiveiden mukaisia työelämähankkeita, joita koko ammattiyhdistysliike vastustaa. Kolmikantaneuvotteluihin hallitus suhtautuu nuivasti. Miten osapuolten välisen luottamuksen voisi palauttaa? Antti Kouvo ei tarjoa vastausta mutta toteaa, että helppoa se ei ole. – On tosi kovaa työtä rakentaa luottamusta uudelleen. Toisaalta historiallisesti katsottuna meillä on ollut niin vahva luottamusyhteiskunta, etten ainakaan minä ole vielä valmis sanomaan, että se on nyt tiensä päässä. ? Kyllähän me pohjoismaissa ollaan luottamuksen maailmanmestareita. ANTTI KOUVO Valtiotieteiden tohtori, sosiologian yliopistonlehtori ItäSuomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella. Hänen tutkimusaiheitaan ovat olleet institutionaalinen luottamus, sosiaalinen koheesio sekä hyvinja pahoinvointi. Heikommassa asemassa olevista Kouvo on tutkinut muun muassa leipäjonojen asiakkaita ja vankeja. Naapurisuhteisiin liittyvässä tutkimuksessaan hän on tarkastellut esimerkiksi naapurihäiriöitä, asuinalueilla syntyviä ystävyyssuhteita sekä viimeksi naapuruussuhteiden merkitystä ikäihmisille. Tekijä_2024_3_sisus.indd 17 Tekijä_2024_3_sisus.indd 17 13.3.2024 13.58 13.3.2024 13.58
18 Tekijä 3/2024 PÄÄJUTTU Hämeenlinnan Patrialla hitsausrobottia operoivan Juuso Hakalan työ sisältää ohjelmointia ja muuta tietokoneella työskentelyä. Tekijä_2024_3_sisus.indd 18 Tekijä_2024_3_sisus.indd 18 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
AJASSA Kasvua ja töitä Yli 5 000 henkeä työllistävä puolustustarviketeollisuus elää nousukauttaan. Kun jännitteet lisääntyvät, kasvaa tuotteiden kysyntä kaikkialla maailmassa. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT JUHO KUVA JA PATRIA GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 3/2024 Tekijä 19 >> Tekijä_2024_3_sisus.indd 19 Tekijä_2024_3_sisus.indd 19 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
20 Tekijä 3/2024 Työtilat ja välineet ovat Patrialla pitkälti samanlaiset kuin millä tahansa konepajalla. >> PÄÄJUTTU P atrian Hämeenlinnan tehtaalla on vilskettä. Panssaroidut miehistönkuljetusvaunut Patria 6x6:t ja Patria AMV XP:t menevät epävarmuuden aikoina hyvin kaupaksi. Parhaillaan tehtaalla valmistetaan ajoneuvoja Suomen Puolustusvoimien lisäksi Latviaan ja Slovakiaan. Kun ne valmistuvat, jonossa on hankkeita muun muassa Ruotsiin ja mahdollisesti Saksaan. KÄSITYÖ EI KATOA Mattaharmaa Patria 6x6 -ajoneuvorunko on parhaillaan pitkittäin kiinni hitsausrobotin käsittelyssä. Sen äärellä tapaamme hitsausrobotin operaattorin Juuso Hakalan. Hakala pestautui Patrialle kesällä 2023, koska halusi päästä aiemmista pajahitsaushommista tehdastyöhön. Pian alkoi koulutus hitsausrobotin käyttöön. – Saimme koneeseen parin päivän koulutuksen Pemamekilla Loimaalla. Sen lisäksi meillä on ollut täällä omaa ohjelmointikoulutusta. Pikkuhiljaa tämän alkaa oppia, Hakala kertoo. Työ Patrialla poikkeaa täysin Hakalan aiemmasta käsin tehdystä työstä. – Työ on tietokonehommaa, ohjelmointia ja robotin käyttöä. Hitsaustyönjohtaja Ismo Kinnari kertoo, että robottihitsauksen rinnalla on edelleen toinen hitsaussolu, jossa työt tehdään käsin. – Vaikka siirrämme työtä koko ajan enemmän hitsausrobotille, ei käsityö lopu koskaan. Kesään 2024 mennessä pääsemme robotilla täyteen tuotantoon, Kinnari sanoo. KASVUA LUVASSA MYÖS TULEVINA VUOSINA Ajoneuvojen kokoonpanossa on kolmisenkymmentä hitsaria, joista puolet on Patrian omaa henkilökuntaa ja puolet vuokratyöntekijöitä. Tekijä_2024_3_sisus.indd 20 Tekijä_2024_3_sisus.indd 20 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
3/2024 Tekijä 21 AJASSA >> Hitsareista neljä on koulutettu robotin käyttöön, sekä ohjelmointiin että robotin päivittäiseen operointiin. Patrian tuotteiden hyvä menekki näkyy sekä sen liiketoiminnan luvuissa että tarpeessa palkata uusia työntekijöitä. Yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuonna 19 prosenttia 733 miljoonaan euroon ja uusia tilauksia tuli 945 miljoonalla eurolla. Patrialla työskentelee 3 400 henkeä, joista noin 2 800 Suomessa. Hämeenlinnassa on yli 400 työntekijää, ja heistä tuotannossa työskentelee noin 200 henkeä. Viime vuonna Patria rekrytoi Suomessa 125 työntekijää, joista valtaosan tuotantoon. Tänä vuonna tahti ei ole aivan yhtä vauhdikas, vaikka edelleen on tarvetta hyvin monenlaisille osaajille. Tämä käy ilmi, kun katsoo yrityksen verkkosivuilla olevaa pitkää listaa auki olevista työtehtävistä. Patrian tuotanto on järjestetty niin, että sitä on helppo laajentaa. Lisätilaa voidaan hakea joko muualta Suomesta tai kumppanuusmaista. Patrian ajoneuvoja tehdään niin sanotun teknologiasiirtosopimuksen puitteissa Puolassa ja Slovakiassa. Myös Japanissa aloitettiin viime vuonna Patria AMV XP:n valmistus vastaavanlaisella sopimuksella. Tuorein yhteistyö julkistettiin helmikuun puolivälissä. Se kattaa saksalaisen talouslehden Handelsblattin mukaan jopa tuhannen 6x6-panssariajoneuvon valmistuksen pääasiassa Saksassa maan puolustusvoimille. PITKÄ MATKA NEUVOTTELUISTA TUOTANTOON Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, teki Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko kollegoineen analyysin, miten alan kysyntä tulee kehittymään. Parin vuoden jälkeen yritys on vaiheessa, jossa sodan vaikutukset alkavat näkyä uusina tilauksina. Kyselyiden määrä kaikkialta maailmasta on lisääntynyt. Niitä tulee Euroopan lisäksi aiempaa enemmän myös Kauko-Idästä, LähiIdästä ja Latinalaisesta Amerikasta. Turvallisuustilanteen muutos on vaikuttanut siihen, että toimitusaikoja halutaan lyhentää, tilauksia suurennetaan ja hankintaprosesseja tiivistetään. – Ne asiat, mitä teemme nyt tehtaalla on aloitettu jo ennen helmikuuta 2022, Rautalinko kuvaa alan pitkiä hankintasyklejä. Patrian tilauskirjat ovat tällä hetkellä melko täynnä. Osaa tuotteista ei ole mahdollista saada ennen vuotta 2026, mutta esimerkiksi teknologiasiirto-ohjelmaan liittyvien tuotteiden määriä voidaan nostaa. NATO-jäsenyys on parantanut Patrian asemia maailmalla. Vähäinenkin Suomea kohtaan tunnettu epävarmuus on Rautalingon mukaan poistunut. – Meille on avautunut ovet kahteen suureen NATO-maahan aivan uudenlaisen teknologian Lähde: PIA ry Vuonna 2022, miljoonaa euroa PUOLUSTUSSEKTORIN LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN Puolustusvoimat Vienti 814 539 Tekijä_2024_3_sisus.indd 21 Tekijä_2024_3_sisus.indd 21 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
22 Tekijä 3/2024 Patrian panssaroitujen ajoneuvojen valmistus vaatii edelleen käsityötä. >> PÄÄJUTTU vientiin, Rautalinko kertoo arvoituksellisesti kertomatta tarkemmin asiakkaista. Patrian osaaminen ei rajoitu ajoneuvoihin. Sillä on muun muassa F-15ja F-16-hävittäjälentokoneiden moottoreiden huoltoon ja modifikaatioon erikoistunut yksikkö Belgiassa. Suomessa Patria alkaa valmistaa F-35-hävittäjien eturunkoja Jämsässä, missä tuotantoinvestoinnit ovat jo käynnissä. FINN-SAVOTASSA OMMELLAAN TARVIKKEITA SOTILAILLE Työt ovat lisääntyneet Karstulassa sijaitsevan Finn-Savotan tuotannossa. Yritys toimittaa Suomen Puolustusvoimille esimerkiksi taisteluliivejä, reppuja ja telttoja. Tuotteiden kysyntä on lisääntynyt NATOjäsenyyden ja Ukrainan sodan myötä. Tuotantoon on rekrytoitu lisää porukkaa. Muun muassa ompelijoita tarvitaan jatkuvasti lisää. – Koulutamme täällä työntekijät teollisuuskoneisiin, sillä ne poikkeavat melkoisesti kotikoneista, Finn-Savotassa parikymmentä vuotta työskennellyt suunnittelija ja pääluottamusmies Niina Hintikka kertoo. Työnantajan kanssa asiat hoituvat sujuvasti. – Paljon sovimme paikallisesti asioista ja molempiin suuntiin joustetaan tarvittaessa. Se on toiminut aina tässä firmassa. Kun tilauksia on tullut niin, ettei yrityksen nykyiset tilat enää riitä, on Finn-Savotta kääntänyt katseen naapurissa tyhjillään seisovaan jäähalliin, josko siitä saisi lisätilaa. Vaikka tilauksia on tullut lisää, tehdään töitä edelleen pääasiassa yhdessä vuorossa. MILJARDIBISNESTÄ SUOMESSA Ukrainassa käytävä sota on pakottanut Euroopan maat arvioimaan, miten niiden puolustusvoimat ovat varautuneet Venäjän sotilaalliseen uhkaan. Analyysi on yllättänyt, koska monen maan useat aselajit sekä puolustusvälineteollisuus on ajettu alas. Suomessa tilanne on toinen. Meillä on vuosikymmenet tehty asioita vahvan puolustuksen eteen ja varauduttu myös perinteisen Korkean maanpuolustustahdon vuoksi Suomessa puolustusteollisuudella ei ole samanlainen ikävä maine kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Tekijä_2024_3_sisus.indd 22 Tekijä_2024_3_sisus.indd 22 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
3/2024 Tekijä 23 AJASSA >> Patria alkaa valmistaa lähivuosina F-35hävittäjien eturunkoja Jämsässä. Patria 6x6 -vaunuja on toimitettu muun muassa Ruotsin puolustusvoimille. maasodan mahdollisuuteen. Suomessa on myös ylläpidetty omaa vahvaa puolustusvälineteollisuutta. Tätä on tukenut kaikki puolustushaarat kattava Puolustusvoimien, Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustusvälineteollisuuden tiivis yhteistyö. Suomen puolustusteollisuuden liikevaihto on reilut 2 miljardia euroa vuodessa. Luku kattaa puolustus-, ilmailu-, avaruusja turvallisuussektorin. Pelkän puolustussektorin osuus oli 1,2 miljardia euroa vuonna 2022, jossa oli yli 200 miljoonan euron nousu edellisvuodesta. – Ilmailusektorista suurin osa on sotilasilmailua ja avaruustoiminnoistakin on osa puolustukseen menevää. Näillä aloilla on vahva synergia, Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko sanoo. Kun pelkkään puolustusteollisuuteen huomioidaan sen alihankinnan vaikutus, päästään alan liikevaihdossa noin 2,7 miljardiin euroon. HYVÄ MAINE, MUTTA SILTI ON PULA OSAAJISTA Yli 5 000 työntekijää työllistävällä alalla on samanlainen osaajapula kuin kaikilla teknologia-aloilla. Alalla on kuitenkin rekrytointia helpottava hyvä maine. – Korkean maanpuolustustahdon vuoksi Suomessa puolustusteollisuudella ei ole samanlainen ikävä maine kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, Karanko sanoo. Rekrytoinnilla on kiire, koska alalta on eläköitymässä runsaasti osaajia. Heillä on tietoa Puolustusvoimissa edelleen käytössä olevista järjestelmistä, joiden ylläpitoosaaminen pitäisi siirtää uusille tekijöille. Samalla tarvitaan osaajia, jotka hallitsevat uusia järjestelmiä kuten droneja, robotteja, tekoälyä ja kybersodan puolustusjärjestelmiä. – Digitaalisen osaaminen korostuu, sillä kaikki asejärjestelmät on nykyään linkitetty digitaalisesti toisiinsa. Mitä enemmän digitaalisuutta on, sitä haavoittuvaisempi se on kyberhyökkäyksille. Siksi kybersuojaamisen osaamista tarvitaan kaikkien järjestelmien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa, Karanko sanoo. Alan yrityksillä on erilaisia tapoja suojata työntekijöitään muun muassa hybridivaikuttamiselta. – Asia on ajankohtainen. Esimerkiksi yritysten nettisivuilla on aiempaa vähemmän tietoa siitä, keitä yrityksissä työskentelee. Henkilöstön turvallisuutta halutaan parantaa tälläkin tavalla, Karanko kertoo. >> NAMMOLLA TÖITÄ MONINKERTAISESTI AIEMPAAN VERRATTUNA Nammon Vihtavuoren tehtaalla kymmenen vuotta pääluottamusmiehenä työskennelleellä Janne Lahtisella on 20 vuoden kokemus ruudin ja nitrattujen öljyjen valmistuksesta. Hän näki vuosina 2012–2013 epävarmuuden ajan, kun ranskalaisyritys Eurencon aikoi lopettaa tehtaan. Hätiin tulivat Puolustusvoimat ja Huoltovarmuuskeskus. Ne katsoivat, että ammustuotannon edellyttämä ruudinja nallienvalmistus pitää pysyä Suomessa. Niinpä tehdas siirtyi suomalaisnorjalaisen Nammon omistukseen. Suomen ja Norjan puolustusvoimien lisäksi Nammo on onnistunut myymään tuotteitaan vientiin, muun muassa Yhdysvaltojen maavoimille. Parin viime vuoden aikana kysyntä on kasvanut Ukrainan sodan myötä. – Vaikutus ei näkynyt heti, sillä ruutitilaukset vaikuttavat kuukausien viiveellä. Pikkuhiljaa tilanne on muuttunut, kun Ukrainaan on toimitettu ammuksia ja maat ovat tarvinneet omiin varastoihinsa uusia, Lahtinen sanoo. N TB SC A N PI X / LE H TI KU VA Tekijä_2024_3_sisus.indd 23 Tekijä_2024_3_sisus.indd 23 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
24 Tekijä 3/2024 Pääluottamusmies Niina Hintikan mukaan Finn-Savossa on aiempaa enemmän töitä. Paikallinen sopiminen ja joustavuus ovat helpottaneet asioiden hoitoa työnantajan kanssa. >> PÄÄJUTTU Nammon tuotteiden kysyntä on kasvanut kahden viime vuoden aikana poikkeuksellisesti. – Tämän vuoden tilauskirjat ovat täynnä. Jos nyt tekee tilauksen, tykistöammuksia saa vuoden 2025 lopussa, Nammo Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki sanoo. Ammuskuorien tuotanto on Helasmäen mukaan jo viisinkertaistettu, mutta kysyntä vaatii sen, että tuotantoa pitää edelleen tuplata, ellei triplata. Kasvaneeseen kysyntään vastataan rakentamalla uusia tiloja ja tehostamalla nykyistä tekemistä. – Toimintaa tehostetaan, jotta läpimenoaikoja saadaan lyhyemmiksi. Vuoroja on lisätty. Työntekijöitä on palkattu kymmenessä vuodessa kaksikymmentä niin, että meitä on nyt täällä Vihtavuoren tuotannossa 80, Lahtinen kertoo. Nammon tuotteiden kysyntä on ollut hyvä jo ennen Suomen NATO-jäsenyyttä, koska Norjan valtio omistaa puoliksi yrityksen ja sitä kautta tuotteita on mennyt Suomen Puolustusvoimien lisäksi maailmalle. – Olemme myyneet paljon ammuksia NATOn hankintaorganisaation (NSPA, NATO Support and Procurement Agency) kautta. Myyntiä helpottaa nyt se, että Suomi on NATO-maa, Helasmäki sanoo. Vihtavuoren nitroselluloosalaitos on Nammon vahvuus, sillä vastaavia ruudin raaka-ainetta tuottavia laitoksia ei ole Euroopassa montaa. – On hienoa, että olemme voineet pitää kaikki ammustuotantoon tarvittavat laitokset Suomessa, Helasmäki sanoo. Vihtavuoren tehtaalla tehdään muun muassa ruudin raaka-ainetta, ruutia, tykistön ja kranaatinheittimen panoksia sekä sirpaleja painekäsikranaatteja. Nammon Sastamalan tehtaan päätuotteita ovat NATOyhteensopivan 155-millin tykinammuksen lisäksi kranaatinheittimien ammukset. Lapuan tehdas keskittyy puolestaan kivääripatruunoiden valmistukseen. OSAAJIA TARVITAAN KOKO AJAN LISÄÄ Tykinammuksia tehdään Sastamalassa kahdessa vuorossa ja parhaillaan valmistaudutaan kolmanteen vuoroon. Uusia tekijöitä koulutetaan ja samalla rakennetaan uusia tuotantolinjoja. – Lisäämme koko ajan tuotantoa, mutta ihan sormia napsauttamalla asiat eivät tapahdu, Helasmäki sanoo. Uusia tekijöitä on ollut helppo saada Vihtavuoren ja Lapuan tuotantoon, mutta Sastamalassa rekrytointivauhti on ollut hitaampaa. Kun tekijöitä on Suomessa tällä hetkellä noin 450, uskoo Helasmäki, että 500 työntekijän raja menee rikki vuoden loppuun mennessä. Tuotantoa lisää uusi nallitehdas, jonka myötä tarvitaan 40–50 uutta työntekijää lisää. Myös uusi nitroselluloosaja ruutitehdas ovat suunnitteilla. – Täällä riittää töitä ja porukka viihtyy. Yhteishenki on hyvä, vaihtuvuus on pieni, turvallisuudesta huolehditaan tinkimättä, työkuorma on kohtuullinen ja työntekijät tuntevat, että työtä on jatkossakin, Lahtinen sanoo. Työntekijöiden keskuudessa käydään ajoittain keskustelua omantunnon asioista, koska työssä tehdään puolustusvälineitä. – Siitä keskustellaan, että teemme puolustusruutia, emme hyökkäykseen. Tällainen arvokeskustelu on tänä päivänä tärkeää, Lahtinen sanoo. SAKOLLA ODOTTAVA TILANNE Sako sai keväällä 2023 massiivisen tilauksen, kun Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat tilasivat uudet rynnäkkökiväärinsä yritykseltä. Vuoteen 2053 ulottuvan sopimuksen vaikutuksen odotetaan olevan 70 uutta työpaikkaa. Tilaukset eivät kuitenkaan vielä näy tehtaalla, sillä Sakolla käydään parhaillaan muutosneuvotteluja. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekijä_2024_3_sisus.indd 24 Tekijä_2024_3_sisus.indd 24 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
3/2024 Tekijä 25 AJASSA – Kyllä me otamme tällaiset isot tilaukset mielellään vastaan. Aika näyttää, kuinka paljon ne tuovat lisää töitä, koneistajana pitkään toiminut pääluottamusmies Joonas Klimoff sanoo. Vuosien varrella Sakon työmäärä on kasvanut tasaisesti ja työntekijöitä on palkattu lisää. Tuotannon työntekijöitä on noin 270. Sakon toimitusjohtaja Juha Alhonoja korostaa, että yrityksen työntekijät ovat kovan luokan ammattilaisia, joilla on monenlaista erikoisosaamista. Esimerkiksi piipun valmistuksen eri vaiheiden, kuten syvän reiän porauksen, sorvauksen, hoonauksen (sisäpinnan hionnan) ja taonnan, pitää olla huippulaatua. Tuotannon koneistajat ja asesepät varmistavat yhdessä tuotekehitysyksikön kanssa sen, että Sakon tuotteet pärjäävät maailmalla. Uusia työntekijöitä Sakolle saadaan muun muassa Riihimäen ammattikoulun koneistuslinjalta. Aseseppien koulutuksessa Sako tekee tiivistä yhteistyötä Ikaalisten aseseppäkoulun kanssa. Varsinainen aseiden valmistuksen erikoisosaaminen opitaan työn ääressä. Maailman tilanne, kuten Ukrainassa käytävä sota painaa monen mieltä Sakolla. Pääluottamusmies on neuvonut asiassa työntekijöitä. – Jos raskaat sota-aiheiset uusiset alkavat tuntua raskaina, kannattaa jättää ne lukematta, etteivät ne kuormita liikaa, Klimoff sanoo. Vara valita asiakkaat Suomen puolustusteollisuuden tuotannosta menee 40–60 prosenttia vientiin. Suuri vaihtelu johtuu Patrian suuresta painoarvosta: kun yritys tekee ison kaupan, vienti nousee kymmeniä prosentteja. Puolustustarvikkeiksi EU:ssa luokiteltuja luvanvaraisia tuotteita vietiin vuonna 2022 kaikkiaan 119 miljoonalla eurolla 47 eri maahan. Ampumatarvikkeet ovat tällä hetkellä kysytyin puolustusvälineteollisuuden tuoteryhmä. Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karangon mukaan myös perinteisen sodankäynnin muut tarvikkeet kuten merimiinat, ajoneuvot ja veneet käyvät hyvin kaupaksi. Kaikkia niitä löytyy suomalaisilta valmistajilta. Kun kyselyitä tulee hyvin erilaisista maista, ollaan esimerkiksi Patriassa tarkkoja siitä, ettei keskusteluihin lähdetä kaikkien kanssa. – On maita, joista tiedämme, että ne ovat poliittisesti potentiaalisesti hyviä vientimaita. Joskus tulee vastaan rajatapauksia, joiden kohdalla mietimme tarkkaan, edistämmekö asiaa. Meillä on tässä asiassa tarkka itsesensuuri, Patrian Esa Rautalinko sanoo. Suorien tuotetoimitusten lisäksi Patria on sitoutunut pitkillä sopimuksilla jo toimitettujen tuotteiden varaosasopimuksiin. Esimerkiksi Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan Patria sai viime ja tänä vuonna luvan viedä varaosia, huoltoa ja ylläpitoa. – Suomen perinteinen tapa on kunnioittaa vanhoja sopimuksia. Uusien kyvykkyyksien vienti on sitten eri asia. Tarvittaessa näissä tilanteissa voidaan hakea ulkoja puolustusministeriön ennakkolausunnot ennen varsinaisen vientilupahakemuksen jättämistä, Rautalinko sanoo. Koska työntekijät valmistavat puolustustarvikkeita, voivat he joutua hybridivaikuttamisen kohteeksi esimerkiksi somessa. Klimoffin mukaan asiasta olisi hyvä olla ohjeet ennakolta, miten toimia, jos tällaista havaitsee. ? + LUE LISÄÄ verkkolehdestä: Aseiden kysyntä kasvussa www.tekijalehti.fi/ajassa 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 1 400 1 300 1 200 1 100 1 000 900 800 2019 2020 2021 2022 Lähde: PIA ry PUOLUSTUSSEKTORIN KEHITYS Liikevaihto, milj. euroa Henkilöstö 3 590 4 046 5 098 5 336 Tekijä_2024_3_sisus.indd 25 Tekijä_2024_3_sisus.indd 25 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
Aina rinnallasi Huolehdimme ensiapukumppaninasi, että työpaikkasi on varautunut tuotteilla ja ratkaisuilla, jotka hoitavat, suojelevat ja pelastavat elämiä. Ensiapuvälineitämme voivat käyttää kaikki, eikä niitä varten tarvita ennakkotietoja tai koulutusta. Meillä olet hyvissä käsissä. cederroth.com/fi Vietä turvallisempi työpäivä. CFA-Ad-210x297mm-Tekija-FI.indd 1 CFA-Ad-210x297mm-Tekija-FI.indd 1 2024-03-06 14:10 2024-03-06 14:10 Tekijä_2024_3_sisus.indd 26 Tekijä_2024_3_sisus.indd 26 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
Tilaa MT tutustumishintaan! Tilaa tekstiviestillä: LÄHETÄ VIESTI: TILAUS MAX4037 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Numeroon 13526 Tekstiviestin lähetys on maksuton. Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus MAX4037 Tilaa netistä: MT.FI/tekija tai oheisella QR-koodilla MT Lehti + Digi nyt vain Määräaikainen tilaus (norm. 77,00 €) 59 /10 vkoa € -23% Nimi: Osoite: Puhelin: Syntymävuosi: Sähköposti: Sähköpostiosoite tarvitaan digitilauksen käyttöönottoa varten. MAX4037 Tarjous on voimassa 31.5.2024 asti. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Maaseudun Tulevaisuus VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: M1 00003 VASTAUSLÄHETYS Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun. Kyllä kiitos! Tilaan määräaikaisen tutustumistarjouksen: MT Lehti + Digi 10 viikkoa vain 59 € (norm. 77,00 €) Tilaajana osallistun 500,00 € arvontaan joka kuukausi. ? Maaseudun Tulevaisuus on paljon enemmän kuin 3 kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti. MT Digi täydentää uutisointia verkossa. Tilaukseen sisältyy mm. TILAAJALLE -sisällöt, näköislehdet ja MT Sää -palvelu. MT.FI/metsa on nopein metsä-, metsästysja eräuutisten seuraaja verkossa. Ajakohtaislehti MT Metsä ilmestyy painettuna 10 kertaa vuodessa. MT.FI/hevoset uutisoi hevosammattilasten tuottamat hyötyartikkelit ja viihde sisällöt kätevästi yhteen koottuna. Suomalainen Maaseutu ilmestyy kuukausittain. Lehden sisältö koostuu urakoinnin, karjatalouden, peltoviljelyn ja metsätalouden artikkeleista. Kantri on rennolla otteella maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä kertova kuukausiliite. sähköpostilasku (0 €) Valittu laskutustapa paperilasku (4,90 €) Arvonnan säännöt: MT.FI/arvonta Voita 500 €! Arvont a joka kuukau si 500 EURO 500 Tekijä_2024_3_sisus.indd 27 Tekijä_2024_3_sisus.indd 27 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
TYÖPAIKALLA 28 Tekijä 3/2024 Tuotekokooja Riko Huovila työskentelee Sectomon sähköosastolla. Tekijä_2024_3_sisus.indd 28 Tekijä_2024_3_sisus.indd 28 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
3/2024 Tekijä 29 Valaisimia maailmalle käsityönä Kotimaisesta koivusta valmistetut Secto-valaisimet valmistetaan Heinolassa. Ne edustavat suomalaista designia parhaimmillaan. Sectomon työntekijöillä on takanaan monenlaista koulutusta ja kokemusta, mitä he voivat hyödyntää työssään. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVAT JANI LAUKKANEN TYÖSSÄ >> Tekijä_2024_3_sisus.indd 29 Tekijä_2024_3_sisus.indd 29 13.3.2024 13.59 13.3.2024 13.59
30 Tekijä 3/2024 S uomessa on pitkät perinteet design-valaisimien valmistuksessa. Klassikkomalleja ovat suunnitelleet muun muassa sellaiset nimet kuin Alvar Aalto, Paavo Tynell ja Yki Nummi. Materiaalina valmistuksessa on käytetty metallia ja akryylia. 2000-luvulla Suomea on viety maailmankartalle muotoon puristetusta koivusta valmistetuilla Secto-valaisimilla, jotka eroavat muotokielellään muista valaisimista. Ensimmäinen valaisin tuli myyntiin vuonna 1999, ja tänä päivänä Secto-tuoteperheeseen kuuluu lähes kolmekymmentä erilaista riippu-, pöytä-, jalkaja seinävalaisinta. Ne kaikki ovat Seppo Kohon suunnittelemia. Secto Designin lamppuja voi nähdä niin suomalaisissa kodeissa, lappilaisissa hotelleissa Puusepän töitä tekevä Pasi Luoto työskentelee useimmiten konesalissa, mutta välillä myös kasaamon puolella, mikä tuo työhön vaihtelua. TYÖPAIKALLA PERUSTETTU Vuonna 1995. Tytäryhtiö Sectomo aloitti valaisinvalmistuksen Heinolassa vuonna 2016, kun siihen asti alihankkijalla ollut tuotanto siirtyi kaupan myötä Secto Designille. KOTIPAIKKA Sectomossa Heinolassa työskentelee reilut kolmekymmentä ammattilaista muotoon puristettujen aihioiden työstämisessä. He sahaavat, hiovat ja kokoavat valaisimet. Secto Designin toimistotilat sijaitsevat Kauniaisissa. OMISTAJAT Yrityksen perustaja Tuula Jusélius ja hänen poikansa Joakim Jusélius. HENKILÖSTÖ Valaisintehtaalla Heinolassa työskentelee reilut 30 työntekijää ja toimistossa Kauniaisissa 16 toimihenkilöä. LIIKEVAIHTO Noin 11,5 milj. euroa (2023) SECTO DESIGN OY Virolaissyntyinen Kylli Nolvak (vasemmalla) on toiminut mielellään ukrainalaisten työntekijöiden kuten Maryna Boniukin perehdyttäjänä. Hän on halunnut auttaa heitä myös vapaa-aikana, kun he ovat tarvinneet tukea ja tulkkausta asioiden hoidossa. Tekijä_2024_3_sisus.indd 30 Tekijä_2024_3_sisus.indd 30 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
3/2024 Tekijä 31 kuin aasialaisissa ravintoloissa. Niitä löytää myös Suomen suurlähetystöistä maailmalla. Vuosien varrella Secto Designista on kehittynyt kansainvälinen brändi. Yli 90 prosenttia valaisimista menee vientiin. Tärkeimpiä vientimaita ovat pohjoismaat, Saksa ja Ranska. Kaikkiaan lamppuja on viety lähes 90 maahan, kaikille maailman mantereille. Ennen kuin valaisimet pakataan ja lähetetään tilaajille, varustetaan ne hologrammilla, joka todistaa niiden aitouden, sillä menestys kansainvälisillä markkinoilla on aktivoinut kosolti kopioijia. Väärennöksiin puuttuminen on Secto Designille elinehto, koska kopiot valtaisivat muuten koko markkinan. Tämä vie paljon työaikaa ja rahaa, sillä tapauksia tulee ilmi netissä ja kaupoissa viikoittain. Tähän mennessä yritys on saanut poistettua netistä noin parikymmentä tuhatta mallisuojaa loukkaavaa tuotetta ja voittanut kaikki oikeuteen edenneet tapaukset. ILLALLA OMALLE VERSTAALLE Sectomolla, Secto Designin valmistuksesta vastaavalla tytäryhtiöllä, työskentelee Heinolassa yli kolmekymmentä ammattilaista, jotka työstävät muotoon puristettuja aihioita. He sahaavat, hiovat ja kokoavat valaisimia ohuista säleistä. Aihioina käytettävät muotopuristeet tulevat alihankkijoilta, jotka hankkivat viilumateriaalin suomalaista koivua käyttävältä viilun valmistajalta. Puun täytyy olla tasalaatuista ja oksatonta eikä siinä saa olla värivirheitä. Puusepän töitä tekevä Pasi Luoto on viihtynyt sirkkelin ääressä pian kymmenen TYÖSSÄ ”Työturvallisuus on meille tosi tärkeä asia. Työskentely sirkkeleiden ja sahojen kanssa vaatii erityistä varovaisuutta. Mitään vakavampaa täällä ei ole kuitenkaan koskaan sattunut, toteaa työsuojeluvaltuutettu Tapio Kangasniemi. >> >> Tekijä_2024_3_sisus.indd 31 Tekijä_2024_3_sisus.indd 31 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
vuotta. Hän työskenteli Secto-valaisimien valmistuksessa jo silloin, kun tuotanto oli vielä Secto Designin alihankkijalla ennen sen siirtymistä Sectomolle. – Olen valmistunut alun perin kultasepäksi Lahden muotoiluinstituutista. Tein sitä työtä toistakymmentä vuotta, kunnes lähdin opiskelemaan kitaranrakennusta Ikaalisten käsija taideoppilaitokseen ja valmistuin sieltä artesaaniksi. Soittimet kiinnostivat, koska olen harrastanut koko ikäni kitaransoittoa ja soittanut bändeissä. – Kitaroiden rakentaminen oli kuitenkin sen verran työlästä, että niiden hinta nousi korkeaksi. Potentiaalisia asiakkaita oli vähän, joten halusin hakeutua muihin töihin. Sectomossa Luoto työskentelee useimmiten konesalissa, mutta välillä myös kasaamon puolella, mikä tuo työhön vaihtelua. Iltaisin hän painuu vielä usein omalle verstaalle tekemään omia juttujaan. OSAAJIA KIRJAVA JOUKKO Pasi Solaja työskentelee niin ikään puuseppänä Sectomon konesalissa. – Tehdastyö on aina tehdastyötä, mutta tehtävät hoituvat oikealla asenteella. Täällä on siistiä ja hyvät tilat työskennellä, minkä lisäksi asioista huolehditaan hyvin. Työ vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja mielenkiintoa, että sen oppii. Solaja valmistui aikoinaan markkinointimerkonomiksi ja muutti pian sen jälkeen vanhempiensa työn mukana Portugaliin. Kielen opittuaan hän kiinnostui kenkäbisneksestä, perehtyi siihen ja perusti oman yrityksen. Siinä työssä vierähti parikymmentä vuotta. – Ennen EU-aikaa kenkäbisnes sujui siellä todella hyvin, mutta sitten tehtaita alkoi mennä nurin tiheään tahtiin. Siinä vaiheessa aloin miettiä muuttoa Suomeen. Palasin sitten perheeni, portugalilaisen vaimon ja kahden tyttäremme kanssa Suomeen ja asetuimme asumaan Heinolaan, Solaja muistelee. – En halunnut jatkaa enää yrittäjänä, koska olisin joutunut ottamaan paljon velkaa jatkaakseni yrittämistä. Silloin olisin ollut Työ vaatii kärsivällisyyttä ja mielenkiintoa, että sen oppii. PASI SOLAJA Puuseppä TYÖPAIKALLA Osatyökykyiselle vakituinen työpaikka Teemu Järvinen työskentelee Sectomolla kehäverstaalla, jossa hän hioo ja viimeistelee valaisinten kehiä kolmena päivänä viikossa. Hän tuli tehtaalle erityisryhmien työja päivätoiminta Rytmin kautta, jonka työntekijät ja osatyökykyiset työnhakijat kävivät ensin tutustumassa Sectomoon ja tarjolla olevaan työhön. Haastattelujen perusteella paikkaan valittiin Järvinen, joka aloitti työssään kesällä 2021. – Olen viihtynyt täällä oikein hyvin ja minut vakinaistettiin vuodenvaihteessa. Alussa seisomatyö tuntui vähän jaloissa, mutta nyt olen jo tottunut siihen, kertoo Järvinen, joka hurauttaa työpaikalle aamuisin omalla autolla. Vapaa-aikana Järvinen rentoutuu kauniin Heinolan kävelyreiteillä ja näköalapaikoilla. – Teemu on erittäin hyvä työssään. Hän on nopea, tarkka ja aikaansaava, kiittää tehdaspäällikkö Hiltunen työntekijäänsä. 32 Tekijä 3/2024 Teemu Järvinen työskentelee kehäverstaalla, jossa hän hioo ja viimeistelee valaisinten kehiä kolmena päivänä viikossa. Tekijä_2024_3_sisus.indd 32 Tekijä_2024_3_sisus.indd 32 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
3/2024 Tekijä 33 naimisissa työni kanssa, niin ettei olisi jäänyt enää yhtään vapaa-aikaa. Aikaeron takia olisin kokenut myös raskaiksi työn vaatimat ulkomaanmatkat. Solajan mukaan Sectomolla työskentelee monen kirjava joukko erilaisia osaajia. – Siinä mielessä tämä on vähän erikoinen työpaikka, että täällä ei tuijoteta vain sitä, mikä koulutus ihmisellä on. Meille on kasaantunut vähän erikoisporukkaa. Työhönotossa ratkaisee asenne. AURINGONKUKKA EI UNOHDU Työpöydän kulmaa koristava auringonkukka ja sinikeltaiset nauhat vievät ajatukset Ukrainaan. Valaisimia kokoava Maryna Boniuk on työskennellyt Sectomossa pian kaksi vuotta. Hän pakeni sotaa Suomeen Ukrainasta maaliskuussa 2022. Työpaikka löytyi vuokratyöfirma Kilta Henkilöpalvelun kautta. – Pidän työstäni todella paljon. Haluan oppia suomen kieltä, työskennellä täällä ja perustaa perheen poikaystäväni kanssa, kertoo Boniuk, joka on opiskellut kemiaa kotimaassaan. Boniuk tuli taloon samaan aikaan toisen ukrainalaisen työntekijän kanssa. Naisia on perehdyttänyt tehtäviin oman työnsä ohella virolaissyntyinen Kylli Nolvak. – Opiskelin koulussa aikoinaan venäjää, mistä on nyt hyötyä, kun voin neuvoa Marynaa ja Svitlanaa yhteisellä kielellä. Heistä tykätään täällä tosi paljon ja he ovat hyviä ja tarkkoja työntekijöitä, kiittelee Nolvak, joka on halunnut auttaa ukrainalaisia TYÖSSÄ >> Auringonkukka muistuttaa Maryna Boniukia hänen kotimaastaan Ukrainasta. Fyysistä kuntoa voi ylläpitää talon omalla kuntosalilla. Kilpatanssia harrastanut tehdaspäällikkö Kari Hiltunen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Tapio Kangasniemi näyttävät mallia. Jaana Galliana kiinnittää pakkaamossa valaisimiin hologrammeja, jotka todistavat niiden aitouden. >> Tekijä_2024_3_sisus.indd 33 Tekijä_2024_3_sisus.indd 33 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
34 Tekijä 3/2024 myös vapaa-aikana, kun nämä ovat tarvinneet tukea ja tulkkausta asioiden hoidossa. – Kylli on ollut meille oikein hyvä perehdyttäjä ja tukihenkilö, Bonjuk toteaa ja nostaa peukalon ylös. KUKA ON REILUIN TYÖKAVERI? Sectomolla halutaan pitää yllä hyvää henkeä työpaikalla ja huolehtia työntekijöistä monin tavoin. Työntekijät valitsevat keskuudestaan joka vuosi reiluimman työkaverin, joka pääsee osallistumaan myöhemmin messumatkalle ulkomaille. – Fyysistä kuntoa voi ylläpitää talon omalla kuntosalilla. Työntekijällä on mahdollisuus käyttää myös sopimushierojan palveluja, jolloin hänen maksettavakseen jää 40 prosenttia käynnin hinnasta. Lisäksi heillä on e-passi, joka tarjoaa henkilöstöetuja kulttuurija liikuntapalveluiden käyttöön, kertoo tehdaspäällikkö Kari Hiltunen. Tuotannon kehityksestä tehtaalla vastaa Tapio Kangasniemi, joka on työskennellyt lamppujen parissa vuodesta 2014 lähtien. Hän toimii myös työpaikan työsuojeluvaltuutettuna. – Työturvallisuus on meille tosi tärkeä asia. Työskentely sirkkeleiden ja sahojen kanssa vaatii erityistä varovaisuutta. Mitään vakavampaa täällä ei ole kuitenkaan koskaan sattunut. On tullut vain pieniä naarmuja tai kompastumisia, Kangasniemi toteaa. – Kaikki työntekijät osallistuvat työturvallisuuskoulutukseen, jossa käydään läpi perusasioita työsuojelusta ja kierretään yhdessä tarkastamassa työpisteitä. Koko henkilökunta on suorittanut myös työnantajan järjestämän hätäensiapu-, trukkiturvallisuusja alkusammutuskoulutuksen. OPISKELUA TYÖN OHESSA Virpi Korpela näyttää sähköosaston turvatarkastuspisteessä, kuinka metallirunkoisille valaisimille tehdään sähköturvallisuustarkastus, johon kuuluu muun muassa läpilyöntitestaus. Sen jälkeen varmistetaan vielä, että laite toimii. – Lisäksi valaisimista tehdään pöytäkirja ja varmistetaan niiden jäljitettävyys eli sarjanumeroidaan kaikki tuotteet. Korpelalla on takanaan pitkä ja monipuolinen työkokemus teollisuuden yrityksistä Heinolan seudulla. Teollisuusliiton (silloinen Metalliliitto) jäseneksi hän liittyi 1991. Korpela on osallistunut myös Murikka-opiston järjestämille kursseille. Sectomolla hän on työskennellyt vuodesta 2017 lähtien. – Olen koulutukseltani yo-pohjainen tietotekniikan mekaanikko ja työskennellyt automaatioasentajana teollisuusyrityksissä sekä asentajana puhelinalalla. Välillä olen ollut myös työnjohtotehtävissä. Työkokemusta on kertynyt myös kaupasta ja konepajalta, Korpela kertoo. – Täällä olen opiskellut työn ohessa oppisopimuksella sähköasentajaksi, mikä kesti 2,5 vuotta. Siinä opin uutta ennen kaikkea vahvasähköstä ja LVI-anturoinnista. Korpelan mielestä on kuitenkin ihan erilaista opiskella aikuisiässä kuin suoraan lukion jälkeen. – Olen reipas kysymään, minkä muutkin ovat huomanneet! Haasteista opitaan ja niistä selvitään voittajina, nauraa Korpela. Vapaa-aikana Korpelan käsissä syntyy lasimassasta koruja, vateja ja ikkunakoristeita. Hän harrastaa myös kieliä ja on opiskellut pitkään venäjää. ? Sähköosastolla työskentelevä Virpi Korpela on opiskellut työpaikalla oppisopimuksella sähköasentajaksi. >> TYÖPAIKALLA Haasteista opitaan ja niistä selvitään voittajina. VIRPI KORPELA Sähköasentaja Tekijä_2024_3_sisus.indd 34 Tekijä_2024_3_sisus.indd 34 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
3/2024 Tekijä 35 "Täällä ei tuijoteta vain sitä, mikä koulutus ihmisellä on. Työhönotossa ratkaisee asenne.” PASI SOLAJA Puuseppä TYÖSSÄ Tekijä_2024_3_sisus.indd 35 Tekijä_2024_3_sisus.indd 35 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
36 Tekijä 3/2024 Lisääntymisterveydelle vaarallisten aineiden käsittely tiukentuu E urooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitkäaikainen hanke suojella työntekijöitä paremmin lisääntymisterveydelle vaarallisilta aineilta eteni reippaasti. Lisääntymisterveydelle vaaralliset aineet siirtyivät syöpädirektiivin piiriin, jolloin niihin kohdistuu tiukempaa säätelyä työpaikoilla. Säädökset koskevat H360 -aineita, esimerkiksi teollisuusbensiiniä, häkää ja lyijysekä elohopeayhdisteitä. Direktiivin muutokset toimeenpannaan muuttamalla ASA-lakia ja valtioneuvoston asetusta syöpävaarallisista tekijöistä työssä. Molempien nimet laajenevat samalla. – Työntekijöiden suojeleminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavilta, perimää vaurioittavilta ja lisääntymiselle vaarallisilta tekijöiltä pitää ensisijaisesti toteuttaa altistumista vähentämällä, turvallisia työmenetelmiä käyttämällä sekä rakenteellisin ja teknisin suojelutoimenpitein, Teollisuusliiton työympäristoasiantuntija Jenni Uljas kertoo. – Mikäli altistumista ei voida estää tällaisilla torjuntatoimenpiteillä, on käytettävä henkilökohtaisia suojelutoimenpiteitä, kuten henkilönsuojaimia. Jatkossa lisääntymisterveydelle vaarallinen aine on korvattava vähemmän vaarallisella aineella ja työnantajan pitää pystyä Koonnut Tiia Kyynäräinen perustelemaan viranomaiselle, miksi kyseisiä aineita ei ole korvattu vähemmän vaarallisilla. Mikäli korvaaminen ei ole mahdollista, pitää käyttää suljettua järjestelmää. Samoin lisääntymiselle vaarallisiin tekijöihin tulee tarkempia velvoitteita liittyen tarjottavaan suojavaatetukseen ja suojavälineisiin. – Työnantajalle tulee velvollisuus luetteloida myös lisääntymisterveydelle vaarallisille aineille altistuneet työntekijät ja altistumistiedot. Nämä luettelot pitää säilyttää viisi vuotta ja pyynnöstä toimittaa tiedot viranomaiselle. ASA-rekisteriin ilmoitetaan kuitenkin jatkossakin vain syöpävaarallisille aineille altistuneet työntekijät. Uljas muistuttaa, että syöpä ottaa kehittyäkseen vuosikymmeniä, jonka takia on perusteltua säilyttää altistumistietoja pitkään. Lisääntymisterveydelle vaarallisilla aineilla ei vastaavaa perustetta ole. – Toivoisimme kuitenkin, että nekin saataisiin jatkossa ASArekisteriin, jolloin altistumistietoja voitaisiin käyttää tutkimuskäyttöön. Toinen poikkeus velvoitteissa koskee minimointivelvoitetta. Riski sairastua syöpään kasvaa aina altistumisen lisääntyessä ja siksi syöpävaarallisille aineille altistuminen pitää saada niin pieneksi kuin suinkin mahdollista. Syöpävaarallisten aineiden raja-arvot kertovat tason, jota ei saa missään oloissa ylittää. Se ei kuitenkaan vähennä tarvetta minimoida altistumista. – Suurimmalla osalla lisääntymisterveydelle vaarallisia aineita ajatellaan kuitenkin olevan turvallinen taso, joten niiden kanssa riittää se, että pysytään aina rajaarvon alapuolella. Tästä poikkeuksena ovat lyijy ja muut sellaiset aineet, joille ei ole tiedossa olevaa turvallista rajaa. Lisääntymiselle vaarallisten tekijöiden sisällyttäminen syöpädirektiivin kansallisiin täytäntöönpanosäädöksiin vaikuttaa myös lisääntymisterveysasetukseen, joka tullaan korvaamaan uudella asetuksella. ? Syöpädirektiivin muutokset pannaan täytäntöön huhtikuun alusta. TYÖYMPÄRISTÖ EM IL IE U G G LA Tekijä_2024_3_sisus.indd 36 Tekijä_2024_3_sisus.indd 36 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
3/2024 Tekijä 37 TYÖSSÄ Sitovat raja-arvot nikkeliyhdisteille ja akryylinitriilille RAJA-ARVOT Syöpädirektiivin päivitysdirektiiviin perustuen ehdotetussa asetuksessa nikkeliyhdisteille ja akryylinitriilille tulisi uudet sitovat raja-arvot. Lisäksi bentseenin voimassa oleva raja-arvo kiristyisi. Bentseenin nykyinen sitova raja-arvo 1 ppm laskee raja-arvoon 0,2 ppm siirtymäajan kuluttua. Nikkeliyhdisteille tulevat sitovat rajaarvot ovat samat kuin Suomessa jo voimassa olevat HTP-ohjeraja-arvot 0,05 mg/m3 hengittyvälle pölylle ja 0,01 mg/m3 alveolijakeelle. Mikäli yritykset ovat noudattaneet HTP-arvoja, ei yrityksissä olisi tältä osin tarvetta muutoksille. Mikäli HTP-arvojen ylityksiä esiintyy, voidaan yrityksissä tarvita riskinhallintamenetelmien tehostamista. Akryylinitriilin osalta nykyinen HTP-ohjeraja-arvo 4,4 mg/m3 korvautuisi tiukemmalla sitovalla raja-arvolla 1 mg/m3. Bentseeniä esiintyy luontaisesti raakaöljyssä ja siten myös useissa raakaöljytuotteissa. Bentseeniä käytetään myös monissa kemiallisissa synteeseissä. Suomi on merkittävä nikkelin tuottaja; nikkeliä tuotetaan yli 40 000 tonnia vuodessa. Nikkeliyhdisteitä käytetään muun muassa keramiikkaja lasiteollisuudessa, petrokemian ja elintarvikekemian prosesseissa ja kemianteollisuudessa. Akryylinitriiliä käytetään pääasiassa kemianteollisuuden raaka-aineena polymeerien ja kemikaalien tuotannossa. CE-merkinnällä valmistaja, laadittuaan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, osoittaa koneen täyttävän konepäätöksen turvallisuusvaatimukset. Vain CE-merkinnällä varustettu kone voidaan myydä ja ottaa käyttöön EU-alueella. CE-merkintä ei kuitenkaan ole tae työturvallisuudesta. Työnantajan on varmistettava, että koneella työskentely on turvallista. Työnantajan pitää KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 PÄIVYSTÄJÄ Työpaikalle ollaan hankkimassa CE-merkitty kone. Varmistaako merkintä työturvallisuuden? tehdä riskien ja vaarojen selvitys ja arviointi sekä antaa työntekijöille riittävä perehdytys, opastus ja tarvittavat henkilökohtaiset suojaimet. Työympäristöseminaari 7.–8.5. Murikka-opisto Tervetuloa kokemaan ja oppimaan! Seminaarissa pureudutaan työelämän turvallisuuteen luentojen ja pajatyöskentelyn merkeissä. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä kaikille työsuojeluorganisaation jäsenille. Ilmoittaudu 22.4. mennessä. www.teollisuusliitto.fi/tyoymparistoseminaari Kerro työuupumuksesta KYSELY Työuupumuksen monipolvisista syistä tiedetään vielä varsin vähän. Tampereen yliopiston Työuupumuksen alkulähteillä -hanke tuottaa tietoa työuupumuksen syistä nykyisessä työelämässä. Tutkimuksen tuloksia käytetään työelämän kehittämisessä sekä työuupumuksen ennaltaehkäisyyn. Voit vastata kyselyyn, jos sinulla on voimassa oleva työsuhde. Vastaaminen on helppoa ja se kestää arviolta 15–20 minuuttia. Vastaaminen kyselyyn on luottamuksellista ja nimetöntä. Vastaa kyselyyn viimeistään 31.3. osoitteessa: survey. tuni.fi/lime/864864 Tekijä_2024_3_sisus.indd 37 Tekijä_2024_3_sisus.indd 37 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
38 Tekijä 3/2024 Hyvää haippia ja painavia syitä Teollisuusliiton Itä-Suomen alueen nuorten Teollisuusmiitistä on onnistuttu rakentamaan hyvä tapahtuma. Se varataan vuosi toisensa jälkeen täyteen. Tapaaminen Tahkolla on yhdistelmä vakavaa asiaa, tutustumista, kaveriaikaa ja vauhdikkaita laskuja rinteessä. U utta lunta tupruttaa taivaalta. Pohjoissavolaisen hiihtokeskuksen hotellin maisemasaliksi nimetyssä kabinetissa istuu keskittynyt ja vakavailmeinen joukko. Teollisuusliiton suurlakko on käsillä. Seminaarissa estradin on ottanut #PainavaSyykampanja ja tuore kansanedustaja Timo Suhonen, joka tuo terveisensä eduskunnan suurista saleista. Suhonen kertoo ay-taustastaan ja polusta politiikan huipulle. Väliin Suhonen pudottelee kovia toteamuksia siitä mistä lakossa on kyse ja miten siihen on päädytty. Salillinen nuoria teollisuusliittolaisia kuuntelee vakavana. – Puhutaan työelämän muutoksista, jotka oikeasti ovat pelkästään heikennyksiä. Ei ole kyse rahallisesta säästöstä tai työllisyysvaikutuksista, vaan ainoastaan ideologisesta kehityksestä, Suhonen summaa. Yleisö nyökyttelee ja käy hiljaista keskustelua vierustovereiden kanssa. Kysymysten aikana useampi innokas käsi nousee pystyyn: Mikä on sellainen asia TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT AKSELI MURAJA missä hallitus voisi tulla vastaan? Miten hallitus reagoi lakkoihin? Onko hallituksen kaatuminen lähellä? Mistä tuore kansanedustaja leikkaisi, jos voisi päättää? Kysymys yleislakosta saa Suhosenkin vakavaksi. – Mahdollisesti. Näyttää pahalta. Nyt täytyisi kuuppaan löytyä ymmärrystä tulla vastaan. #PAINAVASYY-KAMPANJA AVANNUT ASIOITA Riina Kukkonen ja Noora Kuikka ovat työkavereita Joensuusta. Kukkosen ja Kuikan työnantajalta John Deereltä on kerääntynyt ehkäpä vilkkaimmin porukkaa paikalle. – Joskus vanhemmat työntekijät toivovat, että yhdistettäisiin nuorille suunnatut ja ikärajattomat tapahtumat. Kuikka on toiminut viimeiset neljä vuotta työsuojeluasiamiehenä. Kukkonen on oman osastonsa luottamusmies. – Kollegoilta tuli paljon vihjailuja pestistä, ja olihan se kokeiltava, Kukkonen nauraa. Teollisuusliiton lakon aikana Kukkonen toimii lakkovahtina. Suhosen puheenvuoro on juuri päättynyt ja kaverukset ovat mietteliäitä. – Avasi paljon asioita. En ole kovin kiinnostunut poliittisista uutisista, mutta nyt googlailin heti kansanedustajan kertomista asioista. Muussa tilanteessa tuskin olisin toiminut näin, Kukkonen kertoo. Kuikka sanoo, että puheenvuoro lisäsi myös huolta. – Tiedostan paremmin mitä leikkaukset tulevaisuudessa tarkoittavat ja ymmärrän lakkoilun tarpeen. Kukkonen miettii, että ehkä moni ajattelee, etteivät TAPAHTUMA Toni Lyytinen osallistui Tahkon tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Miika Tirkkonen piti poliittisia päätöksiä rajuina. Tekijä_2024_3_sisus.indd 38 Tekijä_2024_3_sisus.indd 38 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
3/2024 Tekijä 39 LIITOSSA asiat koske juuri heitä. Silti muutaman vuoden päästä tilanne saattaa olla eri. – Tieto lisää tuskaa, mutta se lisää myös tietoisuutta. Kukkonen ja Kuikka ovat aktiivisia liiton nuorisotoiminnassa ja pitävät myös työpaikallaan ääntä osallistumisesta. On helpompi lähteä mukaan, kun tietää, että tapahtumassa on tuttuja. – Nuoret tulevat aina olemaan tulevaisuus. Muutos ei tule itsestään. Nuoret ovat resurssi muuttaa asioita, Kuikka pohtii. – Mitä nuorempana on perillä asioista, sen parempi. TILAA KYSYMYKSILLE Joukosta erottuvat mustat hupparit, joita koristaa Teollisuusliiton nuoret -teksti. Kuopiolaiset Terhi Konttinen ja Antti Smura kuuluvat alueelliseen nuorisojaostoon, jossa Konttinen toimii puheenjohtajana. Tahkon tapahtuman puheenaiheeksi on nostettu poliittiset aiheet, ja se on nuorten mielestä hyvä asia. Konttinen sanoo, että heikennysten merkitystä on tärkeää nostaa esiin. – Työpaikalla asioille ei ole samalla tavalla tilaa. On tärkeää, että saa keskustella rauhassa ja tulee tunne, että uskaltaa kysyä. – Mennään helposti massan mukana. Ei sisäistetä teknistä kieltä, Smura sanoo. Nuorten mukaan juuri asioiden syvempien merkitysten avaamiselle liiton tapahtumat ovat paikallaan. Nuorisojaoston toimintaa Smura kuvailee näköalapaikaksi. – Saa olla mukana kehittämässä ja vaikuttamassa siihen, miten näyttäydymme nuorille. Tahko saa nuorilta suitsutusta. – Hyvä haippi ja aktiviteetit kohdallaan, Smura sanoo. YHDESSÄOLO ON TARPEEKSI Siilinjärveläinen Miika Tirkkonen ottaa rennosti. – Tulin katselemaan, laskettelemaan ja pitämään hauskaa. Tirkkonen on osallistunut muutamiin nuorten tapahtumiin. – Hyvä, että järjestetään. Nuorisotoiminnasta vastaava järjestötoimitsija Petteri Matteinen ohjaa keskustelemaan millaista nuorten toimintaa omalla ammattiosastolla voisi olla ja onko sitä tarpeen järjestää. Ikärajatut tapahtumat koetaan keskustelussa tärkeäksi. Toiveita nousee esiin erilaisista aktiviteeteista ja hyvinvoinnista. Matteinen kannustaa jokaista, joka esittää toiveita toiminnasta olemaan itse aktiivinen. Jos nuorten tavoittaminen joskus onkin hankalaa, miksi Tahkon tapahtuma toimii niin hyvin? Matteinen pohtii, että salaisuus on toistuva tapahtuma. – Rakenne on toimiva ja hyväksi koettu. Nuoret kokevat laskettelun hyväksi kannustimeksi. Myös tiedottaminen saa kiitosta. – Kuinka moni on tullut kaverin houkuttelemana, Matteinen kysyy. Yli puolet salissa kohottaa kätensä. – Te tiedätte kyllä mistä nuoret tykkäävät. Yhdessäolo riittää. Ei tarvitse mitään kummoista miettiä, Matteinen kannustaa. ? Nuorten Teollisuusmiitti on hyvän mielen tapahtuma. Terhi Konttinen ja Tomi Penttinen nauttivat Tahkon rinteistä. Ohjelm a lisäsi Noora Kuikan (takan a) kiinnos tusta politiik kaan. Tieto lisää tuskaa, mutta se lisää myös tietoisuutta. Tekijä_2024_3_sisus.indd 39 Tekijä_2024_3_sisus.indd 39 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
40 Tekijä 3/2024 Sopimuksia syntyy T eollisuusliiton ja Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n hallitukset hyväksyivät kokouksissaan 22.2. ja 23.2. taimitarha-alan työehtosopimuksen neuvottelutuloksen. Työehtosopimuksen voimassaoloaika on 1.3.2024–28.2.2026. Työehtosopimuksen mukaisia palkkoja korotetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,7 prosenttia. Myös työkohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 3,7 prosenttia. Niille työntekijöille, jotka ovat olleet työsuhteessa samaan työnantajaan 1.9.2024 mennessä vähintään 3 kuukautta vuoden 2024 aikana, maksetaan lisäksi 150 euron suuruinen kertakorvaus 1.9.2024 jälkeisenä ensimmäisenä palkanmaksupäivänä. Työehtosopimuksen mukaiset palkat on sovittu tarkastettavaksi uudelleen 1.3.2025 alkaen. Vuoden 2025 palkan tarkistuksista sovitaan erikseen 31.1.2025 mennessä. Mikäli palkoista ei sovita 31.1.2025 mennessä taimitarha-alan voimassaolo päättyy 28.2.2025. HIRSITALOTEOLLISUUDESSA 3,95 PROSENTIN KOROTUKSET Teollisuusliiton hallinto hyväksyi 4.3. hirsitaloteollisuuden uuden työehtosopimuksen. Myös työnantajia edustava Puuteollisuus ry on hyväksynyt sopimuksen. Työehtosopimus astuu voimaan 1.3.2024 ja se on voimassa 31.5.2025 asti. Sopimus sisältää myös mahdollisuuden optiovuodesta 30.4.2025 mennessä. Sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,95 %. Aikapalkkoja, vuoro-, ilta-, yöja lauantailisiä sekä oppisopimusoppilaiden palkkoja korotetaan 3,95 % samoin 1.3.2024. Työntekijälle maksetaan lisäksi tietyin ehdoin kertaerä, jonka suuruus on 305 euroa ja se maksetaan syyskuun 2024 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. METSÄKONEALALLE NEUVOTTELUTULOS Teollisuusliitto ja Koneyrittäjät saavuttivat keskiviikkona 21.2. neuvottelutuloksen kaksivuotisesta metsäkonealan työehtosopimuksesta ajalle 1.3.2024–31.1.2026. Neuvottelutulos sisältää kumpanakin vuotena tehtävät palkantarkistukset. Neuvottelutulos etenee seuraavaksi osapuolten hallintojen hyväksyttäväksi. METSÄALAN SOPIMUSNEUVOTTELUT JATKUVAT Teollisuusliiton irtisanoman metsäalan työehtosopimuksen voimassa olo päättyi 31.1.2024. Neuvottelut työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat käynnissä. ? Työehtosopimus on tärkein jäsenetusi. Katso kaikki Teollisuusliiton neuvottelemat työehtosopimukset: www.teollisuusliitto.fi/ tyoehtosopimukset JO H A N N ES TE RV O Pääluottamusmies Anja Bobäck-Stenlund (vas.) ja Maj-Britt Koskela työskentelivät kylvökoneen kanssa Mellanån taimitarhalla Kristiinankaupungissa. EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen Teollisuusliiton 35 sopimusalan useimmista työehtosopimuksista neuvotellaan ensi syksynä, mutta osalla aloista uusia sopimuksia tehdään jo. Esimerkiksi taimitarhaalalle ja hirsitaloteollisuuteen syntyi uudet sopimukset. >> Tekijä_2024_3_sisus.indd 40 Tekijä_2024_3_sisus.indd 40 13.3.2024 14.37 13.3.2024 14.37
3/2024 Tekijä 41 LIITOSSA Vielä ehtii tehdä aloitteita TYÖEHTOSOPIMUKSET Teollisuusliiton hallitus päätti kokouksessaan 25.1.2024 pyytää ammattiosastoilta työehtosopimuksien uudistamista koskevia aloitteita vuosien 2024–2025 työehtosopimusneuvotteluihin. Työehtosopimusaloitteet tehdään liiton luottamushenkilöiden asiointipalvelussa. Esityksiä pääsevät tekemään ammattiosaston viralliset nimenkirjoittajat vahvan tunnistautumisen kautta. Asiointipalvelussa voi työehtosopimusaloitteen tehdä vain yhdelle sopimusalalle kerrallaan. Enää ei siis ole mahdollista tehdä työehtosopimusaloitetta, joka koskee kaikkia Teollisuusliiton sopimusaloja, vaan jokaiselle työehtosopimusaloitteelle pitää aina valita sopimusala, jota aloite koskee. Mekaanisessa metsäteollisuudessa yrityskohtaisia työehtosopimuksia noudattavat tekevät aloitteensa mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalle. Työehtosopimusaloitteet on tehtävä viimeistään 31.3.2024: asiointi.teollisuusliitto.fi Mihin vie EK:n tie? TYÖMARKKINAT Työnantajien toimintalogiikka on viime vuosina herättänyt ihmetystä. Keskusjärjestö EK vetäytyi sopimustoiminnasta ja vaatii lisää paikallista sopimista, mutta tahtoo silti koordinoida palkkaratkaisuja. Teollisuuden Palkansaajien helmikuussa julkaisema raportti osoittaa, että selityksiä löytyy muun muassa historiasta sekä siitä, että työnantajaleirin sisällä intressit menevät usein ristiin. Missä mennään, Eteläranta? Työnantajapuolen toiminta ja tavoitteet työmarkkinoiden murroksessa -raportin kirjoittaja FT Maiju Wuokko analysoi työnantajien ristiriitaisilta vaikuttavia tekoja ja selittää, millaisia motiiveja niiden taustalta löytyy. Wuokko muistuttaa, että jo 1980luvun tupo-Suomessa työnantajat alkoivat puhua keskitettyä työmarkkinamallia vastaan. Sopimista pitäisi hajauttaa – vähintään liittotasolle, mieluiten yritystasolle. Liittokohtaiset sopimuskierrokset kuitenkin johtivat usein lakkoihin ja tulivat kalliiksi. Siksi tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin yleensä suostuttiin. 2000-luvulle tultaessa maailma oli muuttunut: suomalaisyritykset operoivat globaaleilla markkinoilla, Edistys Analyysi 1/2024 MISSÄ MENNÄÄN, ETELÄRANTA? Työnantajapuolen toiminta ja tavoitteet työmarkkinoiden murroksessa eikä Suomi euromaana enää voinut kohentaa viennin kilpailukykyä devalvaatiolla. Niinpä työnantajat latasivat suuria toiveita työmarkkinamallin muuttamiseen. EK muutti kesken kiky-neuvottelujen marraskuussa 2015 sääntöjään siten, että järjestö ei voinut enää solmia keskitettyjä ratkaisuja. Wuokon mukaan työnantajien ”pitkään padotut hajauttamispaineet ryöpsähtivät pintaan, eikä niitä voinut enää pidätellä”. Lue lisää: www.tekijälehti.fi > hae: ”Eteläranta” SAK: Työntekijöiden oikeuksia vahvistettava Euroopassa EUROVAALIT Europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. SAK julkaisi EU-vaalitavoitteensa helmikuussa. SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. Alustatyöntekijöiden oikeuksien vahvistamisen ohella on uudistettava muun muassa etätyötä koskevia EU:n sääntöjä ja puututtava työntekijöille haitalliseen tekoälyn käyttöön. EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman rekrytointia edistäviin unionin järjestelmiin on luotava mekanismit varmistamaan, että niiden kautta työllistyvät saavat heti työntekomaan lakien ja työehtosopimusten mukaiset työehdot. Tämä estäisi epätervettä kilpailua ja palkkojen polkemista myös Suomessa. Muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen. Myös Teollisuusliitto valmistelee omia tavoitteitaan europarlamenttivaaleihin. Lue lisää: www.sak.fi > hae: ”tavoitteet 2024” Tekijä_2024_3_sisus.indd 41 Tekijä_2024_3_sisus.indd 41 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
42 Tekijä 3/2024 Hoitoalalta hitsaajaksi Pauliina Alakokkare sai useamman luokkakaverinsa liittymään Teollisuusliittoon. Palkkioksi aktiivisuudestaan hän sai liiton viidensadan euron stipendin. Teollisuusliiton opiskelevat jäsenet voivat hakea stipendiä huhtikuun loppuun saakka. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA NINA SUSI K emiläinen Pauliina Alakokkare sai kipinän metallialalle jo yhdeksännellä luokalla, kun hän oli tutustumassa työelämään ammattikoulussa ja pääsi seuraamaan sorvausta ja hitsausta. – Peruskoulun jälkeen tuntui kuitenkin luontevammalta valita naisvaltainen ala, hän sanoo. Alakokkare opiskeli terveydenhoitajaksi ja työskenteli vuosia sairaanhoitajana erikoissairaanhoidossa, kunnes väsyi sairaalamaailmaan. Kaksi vuotta sitten hän seurasi kutsumustaan ja aloitti opinnot ammattiopisto Lappian Tornion toimipisteessä. Helmikuussa Alakokkare valmistui levyseppähitsaajaksi. – Tein oikean valinnan, kun vaihdoin alaa. Tykkään hitsata tigillä. Olen hitsannut sillä jo putkiluokan rosteriputkelle ja toivon, että saisin tehdä paljon putkihitsaushommia. AKTIIVINEN JÄSEN Heti opinnot aloitettuaan Alakokkare liittyi Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi. Hän täytti hakemuslomakkeen liiton verkkosivuilla. – Olen aina kuulunut liittoon. Kun meillä on joukkovoimaa, meidän on helpompaa puolustaa oikeuksiamme. Mitä enemmän meitä on sitä, paremmin saamme äänemme kuuluviin. Alakokkare kertoi liiton jäsenyydestä ja sen eduista myös luokkakavereilleen ja sai heistäkin useamman liittymään liittoon. – Monilla oli se mielikuva, että työnantaja ei tykkää, jos työntekijä kuuluu liittoon. He kuitenkin lämpenivät ajatukselle, kun kerroin, että opiskelijajäsenyys on ilmainen. Lisäksi Alakokkare on ajanut opiskelijoiden etuja omassa oppilaitoksessaan, jakanut liiton Painava syy -viestejä sosiaalisessa mediassa ja osallistunut liiton nuorten tapahtumiin. STIPENDIRAHOILLA HUVIPUISTOON Joulukuussa Teollisuusliitto myönsi 500 euron stipendin 69 aktiiviselle opiskelevalle jäsenelleen. Alakokkare on yksi stipendin saaneista. – Kaverini muistutti minua stipendistä ja mietin, että tohdinko hakea. Yllätyin positiivisesti, että sain sen. Onhan se aina taloudellisesti eteenpäin, sillä opiskelin aikuiskoulutustuella. Joulukuusta alkaen Alakokkare on työskennellyt hitsaajana ja avustavana asentajana Akkoy Service Oy:llä Kemissä. – Työt eivät tunnut edes työltä, kun kaikki on niin uutta ja mielenkiintoista. Stipendirahat Alakokkare pisti säästöön perheen lomareissua varten. – Teollisuusliitto järjestää jäsenilleen perhepäivän huvipuisto Power Parkissa toukokuussa. Siinä on hyvä tilaisuus lähteä perheen kanssa reissuun. ? TEOLLISUUSLIITON STIPENDI Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendiä voi hakea opiskelijajäsen itse. Hän voi myös esittää sitä toiselle opiskelijajäsenelle. Lisäksi Teollisuusliiton luottamushenkilöt, ammattiosastot, liiton työntekijät ja opettajat voivat tehdä stipendiesityksiä. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Tämän kevään hakukierros päättyy 30.4. Lue lisää ja hae: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi ”Työ hitsaajana on tosi mieluista. Pääsin jo reissuhommiinkin Kemijärven voimalaitokselle”, kertoo Pauliina Alakokkare, joka valmistui helmikuussa hitsaajaksi. STIPENDI Tekijä_2024_3_sisus.indd 42 Tekijä_2024_3_sisus.indd 42 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
Viiltosuoja Lk3/B • tuntoherkkä ja kulutusta kestävä materiaali • antaa hyvän suojan rasvoja ja öljyjä vastaan • EN 420, CE CAT 2, EN 388 • koot: 6-12 SH33306T 5 90 • EN 388 • koot: 7-11 SH005407T 5 90 PU-pinnoitetut työkäsineet Racer Ecotech S3L • alumiinivarvassuoja • komposiittitekstiili naulaanastumissuoja • Green Comfort-pohjallinen • kokonaispäästöt kenkäparia kohden 12,41 kg CO2 e/pari SK52366 139,Turvajalkineet • koot: 35-48 Vaatteet • 80 % polyesteri, 20 % puuvilla Takki Graniitti • EN 20471 luokka 2 • koot: XS-5XL PAT548K/O/P PAT548K PAT549K 89,Hupparitakki Anders • vetoketjulliset sivutaskut ja rintatasku • irrotettava huppu • EN 20471 luokka 2 • koot: XS-5XL PAT557K/O/P 59,Housut Greyson • EN 20471 luokka 1 • koot: XS-5XL, D88-D116 PAT549K/O/P 69,Uutuudet Lazer Roller+ S3 • komposiittivarvassuoja • teräksinen naulaanastumissuoja • DUAL Comfort pohjallinen SK52311 199,6 paria Tekijöiden kauppa Hinnat sis. alv 24% Tarjoukset voimassa 31.3.2024 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Urakat luotu onnistumaan. Katso lähin kauppiaasi ikh.fi Tekijä_2024_3_sisus.indd 43 Tekijä_2024_3_sisus.indd 43 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
”Hyvä johtaminen avainasemassa” TUULA HYVÄRINEN Tarkastaja, Valmet Technologies Oy, Juankoski ”Irti kuormituksen kahleista -työhyvinvointikurssilla mietittiin yhdessä, miten selvitä nykyisen työelämän vaatimuksista ja ratkaisuja kuormituksen vähentämiseen. Työpaikalla pitää olla perusasiat kunnossa, työsuojelu kohdillaan, ja työpaikan kehittämisessä otetaan henkilöstön näkemykset huomioon. Hyvä johtaminen on avainasemassa. Esihenkilö on tavoitettavissa, helposti lähestyttävä, ja hänen kanssaan voi keskustella luottamuksella. Hyvät työkaverit on tärkeä osa, pystyy vaihtamaan ajatuksia. Työkaverit pitävät puoltasi, ja asioita voidaan ajaa yhdessä. Meidän työpaikalla on hyvä varhaisen tuen malli, jolla pystytään puuttumaan kuormituksenkin epäkohtiin. Jos esimerkiksi työkyky heikkenee, on malli, jolla jaksaa osatyökykyisenä. Toimin aiemmin muun muassa luottamusmiehenä ja ammattiosaston puheenjohtajana ja olen käynyt paljon liiton koulutuksissa. Liiton hyvien koulutusten tiedot ovat olleet vahvasti mukana omassa tekemisessä. Vinkkinä, että pienten ammattiosastojen kannattaa enemmän järjestää koulutuksia yhdessä. Sitä tehdään nykyään liian vähän.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Työhyvinvointikursseja alueilla! Liitto kouluttaa Työhyvinvointikurssi kaikille jäsenille alueilla Tunnen kuinka vauhti kiihtyy – stepit stressin hallintaan Näille kursseille vielä tilaa: 13.—14.4. Sisä-Suomi (Jyväskylä) 27.—28.4. Pohjanmaa (Närpiö) 18.—19.5. Pohjois-Suomi (Rovaniemi) Ammattiosastojen viikonloppu Murikassa 27.—28.4. Koulutuspaketit: • #liitossa – Tervetuloa Teollisuusliittoon ja Murikkaan • #ajassa – Ajankohtaista Teollisuusliitossa • #voihyvin – Miten minä voin? Yhdessä tekemistä Murikan kursseja huhtikuussa 3.—5.4. EWC-peruskurssi 3.—5.4. Toimivat ja terveelliset työajat 3.—5.4. Osallistu – vaikuttamista ja medialukutaitoa 8.—12.4. Työsuojelun peruskurssi, Hakaniemi 8.—10.4. Työntutkimuksen perusteet 10.—12.4. Nuorisotoiminta tutuksi 15.—19.4. Tietotekniikka 3 (täydennyskurssi) 20.—21.4. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus 22.—26.4. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 24—26.4 Styrelse ABC, Hakaniemi 29.—30.4. Työturvallisuuskorttikurssi 29.—30.4. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2024_3_sisus.indd 44 Tekijä_2024_3_sisus.indd 44 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
3/2024 Tekijä 45 MAAILMA TT / LE H TI KU VA / A N D ER S W IK LU N D Ruotsin musta joulukuu RUOTSI Kuolemaan johtaneet työtapaturmat lisääntyivät Ruotsissa viime vuonna. Työssä menetti henkensä kaikkiaan 61 ihmistä. Luku on korkein sitten vuoden 2011. Keskustelu työturvallisuudesta tuli traagisen ajankohtaiseksi, kun joulukuussa yhden viikon aikana työssään kuoli yhdeksän ihmistä. Joulukuun 11. päivänä viisi rakennustyöläistä kuoli, kun rakennushissi putosi 20 metriä maahan. Asian eduskuntakeskusteluun nostanut vasemmistopuolueen Ciczie Weidby muistutti, että yksikään hissionnettomuudessa kuollut ei ollut pääurakoitsijan palkkalistoilla. Työpaikalla toimi 119 alihankkijaa neljään tasoon ketjutettuina. Työympäristöviraston osastonjohtaja Per Nylén sanoo Dagens Arbete -lehdessä, että piittaamattomuus työturvallisuuslaeista lisääntyy, kuta alemmas yritysketjussa mennään. Onnettomuudet eivät kuitenkaan keskity joillekin aloille. Ruotsin hallitus reagoi määräämällä viranomaiset tehostamaan yllätystarkastuksia työpaikoilla. Per Nylén sanoo, että se ei vielä riitä. Nyt yrityksille ei ole seuraamuksia siitä, että ne jättävät tekemättä vaadittavan riskien arvioinnin. – Kaikissa vuosien 2018 ja 2019 kuolemantapauksissa riskien arviointi oli jätetty tekemättä. Jos ne olisi tehty, useimmat kuolemaan johtaneet vahingot olisi oletettavasti voitu välttää, Nylén sanoo. Ammattiliitot toivovat yrityksiltä järjestelmällisen työturvallisuustyön tekemistä sekä tiivistä yhteistyötä liittojen valitsemien työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Yhdysvalloissakin keskustellaan nyt aiheesta kuolemantapausten lisäännyttyä. Tuoreimmat luvut vuodelta 2022 kirjaavat 5 486 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Se tarkoittaa yhtä kuolemaa joka 96. minuutti. Suhteessa eniten kuolemantapauksia sattui maanviljelyksen, kalastuksen ja metsätyön alalla. Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon tuli 2023 Suomessa 21 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Se tekee 3,8 kuolemantapausta miljoonaa asukasta kohden. Ruotsissa vastaava luku oli 5,8 ja Yhdysvalloissa 16,1 (2022). Tilastointiperusteissa voi olla joitakin eroja. ? Koonnut Heikki Jokinen Kansainvälisyys on nyt rikos VENÄJÄ Maailman teollisuustyöläisten kattojärjestö IndustriALL on "epätoivottu" järjestö Venäjällä, päätti maan oikeusministeriö helmikuussa. Järjestö muodostaa "vaaran valtion turvallisuudelle ja perustuslailliselle järjestykselle". Epätoivottavan järjestön toimintaan osallistumisesta saa ensimmäisellä kerralla sakon, toisella vankeutta neljään vuoteen asti. Sen rahoittamisesta tai organisoinnista voidaan tuomita vankeutta kuuteen vuoteen asti. Käytännössä mikä tahansa yhteys IndustriALLiin on nyt rikos. Helmikuussa Venäjällä oli 142 epätoivottua järjestöä, säätiötä ja yritystä. Teollisuusliitto on IndustriALLin jäsen. Johtajilla 67 työläisen tulot RUOTSI Ruotsalaisen suuryrityksen toimitusjohtaja ansaitsee 67,2-kertaisesti teollisuustyöläisen keskipalkan, laski keskusjärjestö LO. Se vertasi 50 suurimman yhtiön toimitusjohtajien 2022 tuloja työläisten tuloihin. Demokraattisen eliitin tulot olivat 4,2 kertaa teollisuustyöläisten tuloja suuremmat. Ryhmään kuuluvat muun muassa poliitikot, korkeat virkamiehet, työmarkkinajärjestöjen johto ja päätoimittajat. LO on laatinut laskelman aina vuodesta 1950. Vuonna 1980 yritysjohtajien tulot olivat matalimmillaan, 9,1 kertaa teollisuustyöläisten tulot. Tuolloin demokraattinen eliitti ansaitsi 2,9-kertaisesti teollisuustyöläisiin verrattuina. LIITOSSA Rakennustyömaalla Solnassa Tukholman lähellä pidettiin 18.12.2023 minuutin hiljaisuus viikkoa aiemmin Sundbybergissä työmaalla tapahtuneen hissionnettomuuden viiden uhrin muistoksi. Tekijä_2024_3_sisus.indd 45 Tekijä_2024_3_sisus.indd 45 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
46 Tekijä 3/2024 LYHYET tekijälehti.f i LUETUIMMAT HELMIKUUSSA www.tekijälehti.fi ? Riku Aalto: Maan hallitus loukkaa työntekijöitä mafiapuheillaan – ”Jatkamme vaikuttamistyötä” ? Suurlakko piti: ”Ilman vastaantuloa lakkotoimia on yhä jatkettava” ? Suurmielenosoitus täytti Senaatintorin: ”Ottakaa hallituksessa järki käteen” ? Ruotsalainen ay-johtaja: "Suomen hallitukselta ennennäkemätön hyökkäys sopimusjärjestelmää vastaan" ? Lakkotapahtumassa Rovaniemellä: ”Ei täällä tyhjästä lakkoilla” Käännettä parempaan saa vielä odottaa SUHDANNEBAROMETRI Teollisuusliiton uusimman suhdannebarometrin mukaan tuotannon ja työllisyyden lasku päättyvät alkuvuonna. Varsinaista käännettä parempaan ei vielä kuitenkaan nähdä, vaan se antaa vielä odottaa itseään. – Barometrin tulokset vastaavat tutkimusyksikön ja tutkimuslaitosten ennusteita. Korkea korkotaso kurittaa teollisuutta monin tavoin. Valon kajastukset ovat hyvin himmeitä, mutta niitä kuitenkin on, toteaa erikoistutkija Timo Eklund. Metalliteollisuuden tuotantomäärät ovat olleet laskussa kesästä 2023 lähtien. Tästä huolimatta metalliteollisuuden kehitys oli muita teollisuuden aloja parempi vuosina 2022–2023. Pitkäaikaisen nousun myötä metalliteollisuuden tuotantomäärät olivat ennätyskorkealla, ennen kuin käänne heikompaan suuntaan nähtiin. Puutuoteteollisuudessa vaisu suhdanne on kestänyt selvästi pisimpään. Puualalla meneekin selvästi heikommin kuin metallija kemianteollisuudessa. Kemianteollisuuden suhdanne oli loppuvuonna 2023 heikko muun teollisuuden tavoin. Kuitenkin laskusuhdanne on ollut muita teollisuudenaloja lievempi. Kemianteollisuuden tuotannon ja työllisyyden kohdalla ei ole nähty merkittäviä tasomuutoksia. – Arviot toteumista seuraavat johdonmukaisesti ennusteita, kun kyse on koko teollisuudesta. Poikkeuksen tähän tuo kemianteollisuus, jossa odotukset ovat olleet usein myönteisempiä kuin toteumat, kertoo tilastotutkija Markus Raninen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ suhdannebarometri Lä hd e: Te ol lis uu sl iit to Koko teollisuus Toteuma Ennuste sa ld ol uk u TYÖLLISYYS 40 20 –20 –40 2022 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q1 Q2 Q3 Q4 2023 2024 BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Vaikka asioista oltaisiin eri mieltä, repivä ja raastava keskustelu, toiminnasta puhumattakaan saa aikaan tuhoja, joiden tekeminen on helppoa, mutta korjaaminen vaikeaa.” TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton varapuheenjohtaja ”Työurat eivät pitene, jos työntekijät sairastuvat työnsä takia tai uupuvat epävarmuuteen.” JENNI ULJAS Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija ”Sosiaalipolitiikan keinoin on voitu ylläpitää oikeudenmukaista ja kohtuullisen reilua yhteiskuntaa, jossa yhteiskuntarauhaan on voinut luottaa.” ARJA SALO Teollisuusliiton järjestötoimitsija ”Yleisen oikeustajun mukaan on tärkeää panna öykkäri kuriin.” ARTO HELENIUS Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Tekijä_2024_3_sisus.indd 46 Tekijä_2024_3_sisus.indd 46 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
3/2024 Tekijä 47 JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Huom! Jäsenmaksujen keräilytili on muuttunut. Uusi tilinumero on FI41 5541 2820 0335 13. Jos olet maksanut vanhalle tilille, ohjautuu maksu automaattisesti oikealle tilille. ? Työnantajaperintäisten rästitys on maalis–huhtikuun vaihteessa ja rästilistat postitetaan osastoille 4.4.2024 ? Verottajalle seuraavat korjausajot ajetaan 5.3.2024 ja tiedot ehtivät tällöin vielä esitäytetyille veroilmoituksille. Viimeinen korjausajo ajetaan 23.4.2024. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? Nyt on tärkeää päivittää jäsentietoja! eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Vuonna 2024 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA Kuka on Puurtaja? Lue lisää ja jätä esitys: www.teollisuusliitto.fi/ puurtaja DIPLOMI Ammattiosaston hallitus voi esittää vuosittain yhdelle jäsenelleen Puurtaja-diplomia. Puurtaja voi olla ammattiosaston puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja tai pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, joka on toiminut yhtäjaksoisesti yhdessä tai useammassa edellä mainitussa tehtävässä kymmenen vuoden ajan ja hoitaa tehtävää edelleen. Puurtaja on henkilö, joka on omalla toiminnallaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan toimintaan. Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton verkkokauppaan Soppiin. Diplomiesitykset tehdään sähköisesti. Hakuaika on vuosittain 15.3.–15.5. Puurtajien nimet julkistetaan liiton viestintäkanavissa. Diplomin myöntämisestä vastaa järjestöpalvelut. Palmer ja Tyynismaa helmikuun Kuukauden Tekijät LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan helmikuun Kuukauden Tekijöiksi lentopallon Mestaruusliigassa on valittu Pölkky Kuusamon yleispelaaja Madeline Palmer ja Akaa-Volleyn keskipelaaja Petteri Tyynismaa. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. Mobiilijäsenkortistasi löydät vapaalipun yhteen Mestaruusliigan otteluun. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ mestaruusliiga Nyt Sopissa Teollisuusliiton nuorten uutuudet! Tilaa vaikka heti: go.innoflame.fi/ goshop/teollisuusliittosoppi VAU! Tekijä_2024_3_sisus.indd 47 Tekijä_2024_3_sisus.indd 47 13.3.2024 14.00 13.3.2024 14.00
48 Tekijä 3/2024 D e politiska strejkerna pågår i två veckor fram till 24 mars och riktas mot export och import i hamnarna och godstransport i spårtrafiken. Strejkerna gäller också stora industrianläggningar. Sammanlagt runt 4 000 medlemmar i Industrifacket omfattas av strejken som gäller bland annat Nestes enheter i Borgå, Karleby, Nådendal och Kemi samt SSAB:s och Outokumpus stålproduktion i Torneå och Brahestad samt Okmetic i Vanda. Totalt omfattar strejken runt 7 000 anställda. Dessutom har Industrifacket utlyst en stödstrejk på 76 utvalda arbetsplatser i ett dygn den 15 mars. Strejken rör verksamhetsställen bland annat inom storföretagen ABB, Kone och Konecranes. Industrifackets ordförande Riku Aalto anser att regeringen verkar i sin politik förlita sig på hopp och önsketänkande i stället för förnuft och vetenskaplig kunskap då den vill skära i arbetstagarnas utkomst och rättigheter. – Regeringens lagpaket kring lokala avtal verkar bygga på ett outtalat mål att förlänga arbetstiden och skära i lönerna. Varför annars skulle regeringen och näringslivet satt hela sin auktoritet på spel i försvar av reformer för vilka man inte klarat av att räkna fram någon som helst inverkan i sysselsättningen, produktiviteten eller statsekonomin, sa Aalto under förbundens gemensamma info 6.3. FFC-förbunden har meddelat att de kan avbryta strejkerna om regeringen visar att den är beredd att mjuka upp sina försämringsförslag och göra dem mer balanserade. ARBETSGRUPP JOHANNES WARIS, ANTTI HYVÄRINEN OCH TIIA KYYNÄRÄINEN >> #V äg an de Sk äl Den 11 mars inledde FFC-förbund en ny strejkvåg inom nyckelbranscher i protest mot regeringens planer på att försämra arbetstagarna ställning. Storsläggan Industrifackets strejkvakter vid SSAB:s stålfabrik i Brahestad. Från vänster Jarkko Uusipulkamo, Ville Keränen, Antti Åman, Kimi Sarkkila, Kimmo Manninen, Sauli Hilden och Timo Mällinen. VE SA RA N TA Tekijä_2024_3_sisus.indd 48 Tekijä_2024_3_sisus.indd 48 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
3/2024 Tekijä 49 PÅ SVENSKA – Det spelar en stor roll. Ingen kan ensam stå upp emot något. Tillsammans är vi starka, säger Rantanen. Industrifackets Mällinen är inne på samma linje. – Det är en stor grej att FFC-förbunden tillsammans motsätter sig regeringens handlingar, säger Mällinen. ? – Vi har varit beredda att förhandla om stora principiella frågor som är viktiga för oss, på ett sätt som är i linje med regeringens mål. Inte ens att vi varit så här mötesgående har väckt något gensvar hos regeringen, sa FFC:s ordförande Jarkko Eloranta. STARKARE TILLSAMMANS På SSAB:s stålverk i Brahestad har strejkvakterna samlats i arla morgonstund. Strejken har inletts vid midnatt. Huvudförtroendemannen för SSAB Europe, Timo Mällinen, uppskattar att runt 1 300 anställda är i strejk på fabriksområdet. Skyddsarbete, arbetsuppgifter som måste göras för att inte själva ska ta skada eller är nödvändigt för att trygga liv och hälsa pågår fortfarande. Den här strejkvågen kännetecknas av mer samarbete mellan FFC-förbunden. I Brahestad deltar också de AKT-anslutna stuvarna vid hamnlogistikföretaget Hooli Stevedoring. Förtroendeman Mikko Rantanen säger att samtliga AKT-medlemmar deltagit i strejken. ? 13–14.4 VERKA SÅ DET PÅVERKAR – ett veckoslut på svenska, Orivesi ? 24–26.4 STYRELSE ABC, Helsingfors ? 20–24.5 Fortsättningskurs för förtroendemän del 1, Murikka ? 20–24.5 Fortsättningskurs i arbetarskydd del 1, Murikka Anmäl dig via Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri KURSER OCH EVENEMANG Tapani Kärkkäinen och Markku Heinänen firade vändagen med att vara strejkvakter på ViskoTeepak i Hangö 14.2. ”Det tjatas och tjatas om lokala avtal men regeringen visar själv exempel på hur man själv går in och vill diktera villkoren”, säger huvudförtroendeman Kärkkäinen. De runt 100 produktionsanställda på företaget strejkade i tre dagar i februari. Förbundsordföranden berättade om omfattande politiska strejker på FFC:s pressträff 6.3.2024. Från vänster Håkan Ekström från JHL, Sauli Väntti från Elektrikerna, Ismo Kokko från AKT och Industrifackets Riku Aalto. FFC:s ordförande Jarkko Eloranta står. VE SA RA N TA PE KK A EL O M A A PA TR IK LI N D ST RÖ M Tekijä_2024_3_sisus.indd 49 Tekijä_2024_3_sisus.indd 49 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
50 Tekijä 3/2024 Fungerande system ska bort Att skära i det inkomstrelaterade utkomstskyddet för arbetslösa gör arbetsmarknaden mindre flexibel. Det gynnar varken arbetsgivare eller arbetstagare. TEXT ANTTI HYVÄRINEN ILLUSTRATION EMILIE UGGLA ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS R egeringen har gått in för att skära kraftigt i det inkomstrelaterade utkomstskyddet för arbetslösa. Petteri Orpos regering vill minska på dagpenningen, göra det svårare att få det och frysa indexhöjningarna. Förändringarna påverkar dem som är arbetslösa, permitterade eller jobbar deltid. – Mer än 60 procent av de arbetslösa har haft det svårt att klara sig ekonomiskt redan tidigare. Reformerna kommer ytterligare att göra det svårare, säger Katarina Stoor, sektorchef för trävarusektorn vid Industrifacket. Industribranscher är ofta konjunkturkänsliga och det förekommer permitteringar. Därför kommer nedskärningarna i dagpenningen att påverka Industrifackets medlemmar. – För många har det kommit som en överraskning att nedskärningen i arbetslöshetsdagpenningen gäller även permitterade, säger Stoor. Det finländska systemet med permitteringar är unikt i global jämförelse. Det bidrar med en viss flexibilitet ur både företagens och de anställdas synvinkel. Enligt lagen får arbetsgivaren permittera en anställd för en viss tid eller tills vidare eller förkorta arbetstiden men anställningen upphör inte. Företagen har anpassat sin verksamhet så att man permitterat då det tillfälligt gått sämre och arbetstagarna har senare återvänt till motsvarande arbetsuppgifter. – Systemet har fått beröm från båda sidor. Permitteringar är ett flexibelt sätt att svara på snabba förändringar i ekonomin. Nu hotas systemet av regeringens nedskärningar. Då utkomstskyddet för arbetslösa försämras kan det leda till att folk i fortsättningen söker nytt jobb under permitteringen. – Arbetsgivarna har uttryck en oro för att arbetskraften kanske lämnar branschen. Samtidigt gör regeringen det svårare för arbetstagare att anpassa sig till förändringar. I företag med färre än 50 anställda kan löneutbetalningen upphöra snabbt. – Tidigare har man kunnat förbereda sig då samarbetsförhandlingarna pågick mellan två och sex veckor och permitteringsvarslet var två veckor, men regeringens lagändringar kan innebära att övergångsperioden förkortas till en vecka. I konjunkturkänsliga branscher kan det vara svårt att hitta arbetskraft. Speciellt unga arbetstagare kanske röstar med fötterna. – Redan i nuläget kan det vara svårt att hitta yrkesproffs. Det här kommer inte att göra det lättare. Det ser ut som om regeringen vill klämma åt arbetstagarna så att man tvingas ta emot jobb till vilket pris som helst. Risken om att det inverkar negativt på arbetsvillkor och löner är stor eftersom regeringen samtidigt vill rucka på reglerna för lokala avtal. Att höja sysselsättningen och produktiviteten genom att angripa anställningsvillkoren är främmande för det finländska arbetslivet. I Finland har man i stället satsa på högt kunnande och kvalitet. – Forskningsresultaten säger att de största hindren för att få jobb är ålder, hälsa och brister i kunnandet. Man skulle i stället satsa där, säger Stoor. ? PERMITTERINGAR A rb et sa vt al Permitt eringsv arsel Tekijä_2024_3_sisus.indd 50 Tekijä_2024_3_sisus.indd 50 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
3/2024 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Svenska sektionen har nytt driv ”Det står i Industrifackets stadgar att vi är ett tvåspråkigt förbund och det ska synas”, anser ordförande för Industrifackets svenska sektion. arbetarskyddsfullmäktige är betydligt färre på svenska än finska. En annan sak som sektionen jobbat med är behovet av skolinformatörer, något som påtalades av de svenskspråkiga kongressombuden på Industrifackets kongress i våras. Nu har också fyra informatörer som ska berätta om Industrifacket för yrkesstuderande vaskats fram, delvis med hjälp av sektionen. Kaars anser att informationsgången till de svenska medlemmarna har blivit snabbare under de senaste åren. Det är speciellt viktigt under avtalsförhandlingar och stridsåtgärder, tillägger han. Allt fler medlemmar har idag ett annat modersmål än finska eller svenska. – Det händer ibland att det ginas en aning och man kanske tänker att alla förstår åtminstone engelska, men så är det inte. ”Det finns på engelska” är inget svar som duger när det kommer till nationalitetsspråken svenska och finska, säger Kaars. ? TEXT JOHANNES WARIS FOTO JYRKI LUUKKONEN M ats-Johan Kaars från Närpes svingar ordförandeklubban då Industrifackets svenska sektion möts under den pågående kongressperioden. Den svenska sektionen är en av fem sektioner som har grundats vid Industrifacket för att bättre förankra medlemmarna i verksamheten. Målet är att sektionerna ska vara fältets röst och expertoch hjälporgan, delta i planeringen och förverkligande av verksamheten, fixa olika evenemang och komma med utvecklingsförslag. De övriga fyra sektionerna är ungdomssektionen, utbildningssektionen, arbetsmiljöoch jämställdhetssektionen samt kulturoch fritidssektionen. – Jag tycker svenska sektionen är välmående. Det finns ett nytt driv under den här kongressperioden, säger Kaars som är huvudförtroendeman på säng-och madrasstillverkaren Hilding Anders i Närpes. – Vi har på en unik situationen i att vi kan samarbeta med de andra sektionerna i vilka frågor som helst, eftersom alla frågor som berör också Industrifackets svenskspråkiga medlemmar, säger Kaars. Sektionsmedlemmarna är åtta till antalet och representerar olika avtalsbranscher och regioner. Så gott som hela Svenskfinland är representerat. En ålänning saknas dock bland medlemmarna, men Kaars intygar att åländska synpunkter tas gärna emot bland annat genom ombudsman Elin Sundback. Drygt 7 000 av Industrifackets medlemmar har uppgett svenska som sitt modersmål. De fackliga utbildningarna utöver kurserna för förtroendemän och SVENSKA SEKTIONEN VID INDUSTRIFACKET Mats-Johan Kaars (ordförande), Närpes Teija Löfholm, Jakobstad Karl-Johan Hjelm, Borgå Hans Gustafsson, Pargas Emma Sandås, Jakobstad Peter Sjökvist, Närpes Eveliina Koivisto, Tammerfors Andreas Toppar, Vasa Sektionsmedlemmarna Peter Sjökvist från Närpes (t.v), Mats-Johan Kaars från Närpes, Hans Gustafsson från Pargas, Karl-Johan Hjelm från Borgå och Teija Löfholm från Jakobstad deltog i årets första möte för Industrifackets svenska sektion. INDUSTRIFACKET Tekijä_2024_3_sisus.indd 51 Tekijä_2024_3_sisus.indd 51 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
52 Tekijä 3/2024 Vain työttömyyskassan jäsenenä voit saada ansiopäivärahaa. Tietoa työttömyysturvasta ja ajankohtaisista aiheista A-kassa.fi Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! A-kassa.fi | puh.020 690 455 Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. Voit arvioida pävärahasi määrän » A-kassa.fi/laskuri 1. Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi 2. Tee päivärahahakemus eAsioinnissa A-kassa.fi/eAsiointi ja lähetä hakemus 3. Seuraa hakemuksesi käsittelyä eAsioinnissa sähköalan ammattilaiseksi ota yhteyttä Koulutuspäällikkö Jari Hietanen puh. 044 7906 540, jari.hietanen@takk.fi alkavia koulutuksia • TUKES Sähköturvallisuustutkintoon valmistava koulutus • Sähköja automaatioalan perustutkinto ja ammattitutkinto Lisätiedot: takk.fi/sahko #osaajiatöihin | Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi t ekijälehti.f i Tekijä_2024_3_sisus.indd 52 Tekijä_2024_3_sisus.indd 52 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
3/2024 Tekijä 53 IN ENGLISH Cuts for all TEMPORARY LAY-OFFS The OrpoPurra Government’s drastic cuts in Finnish unemployment security endanger the existing system of temporary lay-offs. In international comparison, this system is seen as something positive and working well. The employer can lay off an employee temporarily, based on the rules stipulated in the Finnish law, either for a fixed-term period or until further notice. This can happen by reducing working hours or interrupting the work completely. Even when payment of wage or salary is stopped, the employment relationship remains in effect in other respects. For the loss in pay, an employee can get earnings-related allowance for the period of the lay-off. For Industrial Union members, this is paid by the A-kassa unemployment fund. This system is a combination of flexibility for companies in difficult times and security for employees. For workers, it also gives the possibility to return to the job of their own competence. Now, due to the right-wing government cuts in employment security, the system is being tested. With the new smaller unemployment benefits, employees might choose to move to another job during the temporary lay-off time. Even some employers have been worried that competent employees could leave. At the same time, the government makes it more difficult for employees to adapt to the changes. Before reducing the workforce, a company with at least 20 employees is obligated to hold cooperation negotiations, under Finnish law. The negotiations could take from two to six weeks and the temporary lay-offs must be announced at least two weeks in advance. This will change, too, with the new Orpo-Purra Government policy. In future, the length of time for cooperation negotiations will be halved. Also, these negotiations will only apply to much bigger companies i.e. those employing at least 50 employees. The notice period for temporary lay-offs will be cut in half, to seven days. All this leaves significantly less time for employees to be prepared and organise their life during possible lay-offs. ? + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen Em plo ym en t co nt ra ct Lay-off notice This will happen CUTS The Orpo-Purra Government is introducing deep cuts to earnings-related unemployment security. It will cut the earningsrelated unemployment allowance, make it more difficult to get it and freeze the index increases. The changes will concern the unemployed, those temporarily laid-off and part-time workers. Some of the cuts are already in place. From the beginning of this year, the waiting period for unemployment benefits has been raised from five to seven days. In April, child supplements in unemployment benefits will be abolished. The practice, whereby the unemployed can earn 300 euro a month without cuts in his/her allowance, will be terminated. In Autumn, the earnings-related unemployment benefit will be cut by 20 per cent after two months of unemployment. After eight months, it will be cut by an additional five per cent. All of these cuts will hit those temporarily laid off, too. Tekijä Magazine asked A-kassa unemployment fund to find out the average length of the Industrial Union members' temporary lay-offs. Based on an approximate sample, this is on average 18 days, including weekends. The median time is 12 days. The median is the middle value in a set of data from smallest to largest. EM IL IE UG GL A Tekijä_2024_3_sisus.indd 53 Tekijä_2024_3_sisus.indd 53 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
Karaoke vie mennessään R ytmikäs rumpukomppi raikaa kaiuttimista hankasalmelaisen omakotitalon olohuoneessa. Kun kappaleen sanat ilmestyvät tv-ruudun alalaitaan, Kari Taivassalo tarttuu mikrofoniin. Saat multa horsman, se rentun ruusu on. Sen poimin tuolta maantien ojasta , hän aloittaa yhden Irwin Goodmanin suurimmista hiteistä. Ensimmäisen kerran Taivassalo otti tuntumaa karaokeen kolmisenkymmentä vuotta sitten silloin, kun karaoke oli juuri rantautunut Suomeen. – Menin kaveriporukalla käymään pubissa Jyväskylän asemalla ja ajattelin, että voihan sitä kokeilla. Lauloin muutamia kertoja ja huomasin, että hei, tämähän on ihan kivaa hommaa. Ennen karaokeravintolaan astumistaan Taivassalo ei ollut juuri laulanut julkisesti. Hän kuului niihin, jotka olivat mieluummin hiljaa, kun muut lauloivat. Nyt hän laulaa kerran viikossa. – Olen huomannut, että jos en laula säännöllisesti, ääni menee ihan tukkoon. Laulaminen ajoittuu yleensä viikonloppuun. Siinä vierähtää 4–5 tuntia ihan helposti, Taivassalo kertoo. KOTONA VOI HARJOITELLA Nykyään Taivassalo käy enää harvakseltaan laulamassa karaokea ravintolassa. Hän availee äänijänteitään mieluummin kotona kuin kylillä. – Julkisella paikalla ei voi vetää samaa kappaletta moneen kertaan eikä pubissa pääse illan aikana välttämättä laulamaan kuin yhden biisin, Taivassalo perustelee. Alun perin hän aloitti kotona laulamisen videokaseteille tallennettujen karaokenauhojen avulla. Sittemmin VHS-kasetit vaihtuivat cd-levyihin. Niitä Taivassalolle on kertynyt kaksi–kolme sataa. Kymmenen vuotta sitten hän hankki kotiinsa karaokelaitteet. – Minulla on tallentava karaokelaite ja vahvistin, jolla saan jaettua äänen kaiuttimiin sekä pieni miksauspöytä, KARI TAIVASSALO Hankasalmi Mittalaitekalibroija, pääluottamusmies Componenta Manufacturing Oy, Jyväskylä 54 Tekijä 3/2024 HARRASTAJA HARRASTAJA Hankasalmelainen Kari Taivassalo tarttuu mikrofoniin kerran viikossa. Laulaessa kaikki huolet ja murheet jäävät taka-alalle, hän sanoo. jolla voin säätää musiikin ja lauluäänen voimakkuutta ja muokata äänen väriä. Taivassalo on tallentanut karaokelaitteensa kovalevylle tuhat kappaletta. Lisäksi hän käyttää nettipohjaista palvelua, josta voi ostaa karaokekappaleita käyttöönsä kuukausimaksulla. – Se on oikein hyvä palvelu silloin, kun haen jotain uutta laulettavaa. Sieltä voi etsiä kappaletta sen nimen tai esittäjän mukaan. Kuukausipaketti maksaa kymmenen euroa. KOTIMAISTA ISKELMÄÄ Tämä horsman kukka on kuin antajansa, rikkaruoho elon yrttitarhassa , Taivassalo laulaa ja eläytyy musiikkiin. Mieluisinta hänelle on kotimainen iskelmä. – Yölintua tuli laulettua vallankin yhteen aikaan. Tykkään Sauli Lehtosesta. Laulan myös Popedaa ja Hectorin vanhoja biisejä. Nyt olen ruvennut harjoittelemaan Vesterisen kappaleita. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI Omakotitalonsa olohuoneessa Kari Taivassalo saa laulaa karaokea kaikessa rauhassa. ”Jos minulla on hauskaa, se riittää”, hän tuumaa. >> Tekijä_2024_3_sisus.indd 54 Tekijä_2024_3_sisus.indd 54 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
3/2024 Tekijä 55 VAPAALLA + KATSO VIDEO Näin taittuu Kari Taivassalolta Rentun ruusu. www.tekijalehti.fi/vapaalla Halutessaan Taivassalo voi tallentaa vetonsa karaokelaitteensa kovalevylle ja kuunnella sitten, miten laulu kulki. – Aina askelmerkit eivät natsaa, kun menen mikin ääreen, mutta ei siitä pidä masentua. En ole ajatellutkaan, että tässä pitäisi mihinkään Tangomarkkinoille lähteä. Pääasia on, että viihdyn. Taivassalo harjoittelee laulamista sekä mikrofonin varressa että kuuntelemalla levyjä. Kaikki kappaleet eivät välttämättä sovellu omalle äänialalle, hän sanoo. – En nykyään pääse kovin korkealle. Ääni ei enää kulje kuin silloin ennen. Se rajoittaa. Jos pitää mennä korkealle, täytyy ottaa jakkara, Taivassalo veistelee. ”RENTOUTTAVAA” Karaoke sopii Taivassalon mukaan ihan kaikille siitä kiinnostuneille eikä se ole kallis harrastus. Laitteisiin pääsee kiinni varsin edullisesti, hän sanoo. – Pubeissa kaikille laulajille taputetaan, ja näin sen pitää ollakin. Vaikka laulu ei menisi ihan nappiin, sekin on jo paljon, että uskaltaa mennä lavalle ja ottaa mikin kouraan. Kotona laulaminenkin voi olla sosiaalista puuhaa. Taivassalon karaokelaitteeseen saa kytkettyä neljä mikrofonia ja hän laulaa aina silloin tällöin myös tuttaviensa kanssa. – Kerrostalossa karaoken laulaminen voi olla vähän haasteellista, jos musiikkivalinta ei satu naapurin mielestä kohdalleen. Täällä omakotitalossa voi soitattaa vähän kovempaakin. Taivassalo on tarttunut mikrofoniin muun muassa ammattiosaston lomakauden avajaisissa. Viimeksi hän lauloi julkisesti runsas vuosi sitten työpaikan pikkujouluissa. – Se on rentouttavaa. Laulaessa unohtuu kaikki muu. Siinä keskityn vain laulamiseen. Kaikki huolet ja murheet, joita ihmisellä voi olla, jäävät taka-alalle. ? Tekijä_2024_3_sisus.indd 55 Tekijä_2024_3_sisus.indd 55 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
Turva käden ulottuvilla – kolme hyvää syytä ladata TaskuTurva Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Reissukaveriksi kannattaa ladata TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, joka auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. Matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi TaskuTurva-sovelluksessa. Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista, millaisen vakuutusturvan liittosi tarjoaa juuri sinulle. Katso etusi osoitteesta turva.fi/teollisuusliitto Nyt on viimesen päälle huikee reissu tiedossa! Latasin jo TaskuTurvankin puhelimeen, kaiken varuiksi... Sattuiko tapaturma? TaskuTurva auttaa! Liittosi on vakuuttanut jäsenensä tapaturmavakuutuksella ja TaskuTurva-sovellusta näyttämällä pääset hoitoon omaa rahaa käyttämättä! Etu koskee työmarkkinoiden käytettävissä olevia jäseniä ja opiskelijajäseniä. Tutustu turva.fi/teollisuusliitto Turvaa tien päälle TaskuTurvasta löydät toimintaohjeet ja lähimmän korjaamon. 1. 2. 3. Ota reissukaveriksi TaskuTurva Liiton matkavakuutuskortti ja luotettavan lääkärin yhteystiedot mukanasi maailmalla. Lataa nyt TaskuTurva-sovellus mukaan matkaasi turva.fi/lataa Tekijä_2024_3_sisus.indd 56 Tekijä_2024_3_sisus.indd 56 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
3/2024 Tekijä 57 Suomessa elettiin maaliskuussa kolmisen viikkoa yleislakon pysäyttäminä mielenosoitusten kerätessä väkeä kaikkialla. Palkansaajat sai lakkoon rajusti nousseet elinkustannukset, joita hallitus ei kyennyt estämään. Tämän vuoksi SAK vaati STK:lta palkankorotusta tuntipalkkoihin. Tilanne ajautui yleislakkoon, joka päättyi lopulta palkkojen nostamiseen ja hetkelliseen ansiotason nousuun. Kuva Turusta. VUONNA 1956 HISTORIA Kuva N. Wiren / Työväen Arkisto Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2024_3_sisus.indd 57 Tekijä_2024_3_sisus.indd 57 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
58 Tekijä 3/2024 PULMAT Taukovisa Koska Suomessa siirryttiin laajalti 8 tunnin työpäivään? A) 1890-luvulla B) 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä C) 1910-luvulla D) 1920-luvulla Koska alettiin siirtyä 40 tunnin viikkotyöaikaan eli lauantait lakkasivat olemasta yleisiä työpäiviä? A) 1935 B) 1945 C) 1955 D) 1965 Miten iso enemmistö vaaditaan eduskunnassa perustuslain muuttamiseen? A) 2/3 B) 3/4 C) 4/5 D) 5/6 Montako kananmunaa keskivertosuomalainen syö vuodessa? (noin) A) 20 B) 50 C) 100 D) 200 Mikä on buljonki? A) lihaliemi B) sienikeitto C) kasvispiirakka D) sokerileivonnainen Maapallon keskilämpötila v. 2023 oli 14,98 ºC. Paljonko korkeampi se oli keskiarvoa v. 1991–2020? A) 0,45 ºC B) 0,72 ºC C) 0,93 ºC D) 1,17 ºC Mikä iso kissapeto ui vapaaehtoisesti ja hyvin? A) leijona B) puuma C) gepardi D) tiikeri Edesmennyt kansantaiteilija Jaakko Teppo syntyi A) Iisalmessa B) Pieksämäen maalaiskunnassa C) Joensuussa D) Varkaudessa Jaakko Tepon ehkä tunnetuin kappale oli A) Elma ja Unto B) Vilma ja Eino C) Hilma ja Onni D) Helmi ja Danny Liput liehuvat patsaan henkilön kunniaksi 9.4. Kuka hän on? A) Mikael Agricola B) J.L Runeberg C) Eino Leino D) J.V. Snellman KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: C D D D A C D A C A 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU 10 Tekijä_2024_3_sisus.indd 58 Tekijä_2024_3_sisus.indd 58 13.3.2024 14.01 13.3.2024 14.01
3/2024 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_3_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_3_kansiarkki.indd 59 12.3.2024 14.04 12.3.2024 14.04
”Paikallisen sopimisen kokonaisuus on työmarkkinoiden taksiuudistus.” Nyt on #PainavaSyy toimia! Pidetään yhdessä huolta, että hallituksen suunnitelmat eivät toteudu. Liity mukaan! Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa! www.teollisuusliitto.fi/painavasyy/ Heikkojen paikallisten sopimusten avulla palkkaasi halutaan leikata ja työaikaasi lisätä. Se ei meille käy. Tekijä_2024_3_kansiarkki.indd 60 Tekijä_2024_3_kansiarkki.indd 60 12.3.2024 14.04 12.3.2024 14.04