Raatajat rajantakaiset Suomalaisilla maatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia työntekijöitä. Mitä tehdä? TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 4/2021 6 Liitto neuvottelee sopimukset 28 Antureiden ammattilaiset 42 Teknossa sopiminen uhattuna 50 Stödpersonen är en vän 56 Valoa ja varjoa kankaalla 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekija?_04_2021 kansiarkki.indd 1 Tekija?_04_2021 kansiarkki.indd 1 6.4.2021 13.58 6.4.2021 13.58
Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä. Samaa vaatii niiden säilyttäminen. Palkankorotukset Minimipalkat Iltaja yövuorolisät Palkkarakenne Arkipyhäkorvaukset Lomaraha Oikeus sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Työajan tasaamisvapaa kalenterivuosittain ansiotasoa alentamatta Vuokratyövoiman käytön pelisäännöt Palkka äitiyslomalta ja isyysvapaalta Työsuojeluja sosiaaliset määräykset TYÖEHTOSOPIMUS LAINSÄÄDÄNTÖ Tekija?_04_2021 kansiarkki.indd 2 Tekija?_04_2021 kansiarkki.indd 2 6.4.2021 13.58 6.4.2021 13.58
4/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ M U RA TA KA N N EN KU VA : VI LL E TI ET ÄV Ä IN EN ELVYTYKSELLÄ PANDEMIAN NOTKAHDUKSESTA YLI Marinin hallituksen ohjelma on antanut luvan poiketa talousarvion menokehyksistä ja vauhdittanut talouskasvua lisäämällä julkisia menoja. TUNTEMATON MAATALOUSTYÖLÄINEN VAIHTELUA ANTURIEN VALMISTUKSESSA Murata Electronics suunnittelee ja valmistaa liikettä mittaavia antureita, jotka muun muassa auttavat parantamaan autojen ajoturvallisuutta. Tuotantotyön mielekkyyttä on parannettu tehtävien kierrolla sekä uraja opiskelumahdollisuuksilla. 8 ? Työntekijä siirtää piikiekkoja prosessivaiheesta toiseen Muratan elementtivalmistuksessa. Takana kuljetetaan kemikaaleja. 28 KANSI Suomalaisille maatiloille ja viljelyksille saapuu vuosittain töihin tuhansia työntekijöitä EU:n ulkopuolisista maista elannon ja paremman tulevaisuuden toivossa. Liian usein he joutuvat kuitenkin tylysti hyväksikäytetyiksi. Teollisuusliitto etsii muun ay-liikkeen kanssa keinoja tilanteen parantamiseksi. 20 TU O M A S IK O N EN Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 3 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 3 7.4.2021 14.48 7.4.2021 14.48
4 Tekijä 4/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 12 .5 . 28 Anturit pitävät autot tiellä ja sydämet sykkimässä 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työn kehittäminen on parasta jaksamisen edistämistä 38 KORONAKRIISI Mitä Teollisuusliiton sektoreille kuuluu pandemiavuoden jälkeen? 41 Lyhyet 42 Teknologiasektori uuden neuvotteluasetelman edessä 44 OIKEUS Työsopimuksen perusteeton päättäminen 45 TOIMIJA Työttömyyskassan asiamies Jarmo Liimatainen 56 HARRASTAJA Taidemaalari Mika Rajalampi 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 TYÖEHTOSOPIMUKSET Liitto neuvottelee työehdot jatkossakin 08 KANSI Ulkomaalaiset maataloustyöntekijät ahdingossa 16 NÄKIJÄ Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen 18 VIERAILIJA Apulaisprofessori Arja Sääkslahti 20 Talouspolitiikassa valmius uuteen nousuun 24 ILMIÖ Miten palkansaajan verotus muodostuu? 27 Lyhyet ? HARRASTAJA Etenkin talvimaisemat houkuttelevat Mika Rajalammen maalaustelineen ääreen. Öljyvärimaalaus sopii hänestä kaikille, jotka haluavat haastaa itseään. En vaan voi olla maalaamatta, sanoo lapsesta asti maisemia maalannut Rajalampi. ? STÖDPERSON Sedan i fjol har Tommy Holmblad och Love träffats ungefär varannan vecka och hittat på något roligt tillsammans. Det råder en stor brist på frivilliga stödpersoner för barn och unga med funktionsnedsättning. 56 50 47 OIVALTAJA Työsuojeluasiamies Henri Åkerlund 48 MAAILMA Kazakstanin ay-liike 49 Lyhyet 50 I TIDEN Skriande brist på frivilliga stödpersoner 52 I TIDEN Teknologiindustrin skrotar finska modellen 54 BRIEF IN ENGLISH Union defends migrant workers´ rights 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA JY RK I LU U KK O N EN JO H A N N ES TE RV O Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 4 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 4 7.4.2021 14.49 7.4.2021 14.49
4/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.4.2021 Mahdollisuus vaikuttaa lisää työn mielekkyyttä K un työntekijä voi vaikuttaa työhönsä, tuntuvat monet asiat työpaikalla olevan kohdallaan. Työntekijä viihtyy työssään, jaksaa hyvin ja sairastaa vähemmän. Edellä kuvattu yhteys on löydetty useissa tutkimuksissa erityyppisistä ja eri tavoin rasittavista töistä. SAK:n työolobarometri 2020 vahvistaa havaintoa. Mitä enemmän työntekijällä on mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä, sitä mielekkäämmäksi hän työnsä arvioi. Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömät työntekijät sitä vastoin ovat taipuvaisia kokemaan työnsä mielekkyyden vähäisemmäksi ja arvioimaan työnsä kehittyneen huonompaan suuntaan. Vaikutusmahdollisuuksiin tyytymättömät myös kokevat muita useammin, että työ on jatkuvaa kiireessä pakertamista. Vaikutusmahdollisuuksilla, eli päätäntävallalla omaan työhön, on havaittu yhteys myös psykosomaattisiin oireisiin ja toimintakykyyn. Uniongelmat sekä keskittymisen ja muistamisen vaikeudet ovat yleisempiä niiden joukossa, jotka ovat tyytymättömiä työhön vaikuttamisen mahdollisuuksiinsa kuin niiden joukossa, jotka ovat tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa päättää työhönsä liittyvistä asioista. Työhön vaikuttaminen kytkeytyy konkreettiseen toimintaan työpaikoilla, siihen miten työ järjestellään. Kysymys on esimerkiksi töiden tekemisen järjestyksestä, työmenetelmistä, työnjaosta, työtahdista ja siitä, mitä omiin työtehtäviin sisältyy. SAK:n työolobarometrissa havaittiin, että vuorotyöntekijät, jotka arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan työvuoroihinsa erittäin paljon, kokivat työnsä jopa vähemmän kuormittavaksi kuin eri työaikamuodoissa työskentelevät kaikki vastaajat keskimäärin. Tulos on merkille pantava siksi, että vuorotyö on rasittavampaa kuin päivätyö. Havainto pätee myös toiseen suuntaan. Mitä vähemmän työntekijä voi vaikuttaa työvuoroihinsa, sitä kuormittavammaksi hän työnsä kokee. Suomessa ollaan kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla, mutta parantamisen varaa on. SAK:n barometrissa havaittu 30 prosentiksi kasvanut joukko, joka on työhönsä vaikuttamisen mahdollisuuksiin erittäin tyytyväinen, kuvaa hienoa kehitystä suomalaisessa työelämässä. Myönteisen kehityksen jatkuminen pitää turvata yhteistoiminnassa työnantajien ja työntekijöiden kesken. Toisaalta työtä riittää sen ongelman purkamisessa, että edelleen joka kymmenes SAK:lainen työntekijä on työhönsä vaikuttamisen mahdollisuuksiin tyytymätön. Vaikutusmahdollisuuksiin nojaava hallinnan tunne omassa työssä on seikka, johon kannattaa kiinnittää työpaikoilla erityistä huomiota. Työn mielekkyyden kokemukseen ja mielekkääksi rakentumiseen vaikuttavat useat muutkin tekijät. Hyvinvointia ja tyytyväisyyttä tukee esimerkiksi se, että työntekijä pitää työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena, kokee luottamusta, voi hyödyntää osaamistaan, voi kehittyä ammatillisesti ja sen myötä edetä elämässään. Intressi työelämän jatkuvaan parantamiseen ja ongelmakohtien karsimiseen on jaettu ja yhteinen. Edellä kuvatut tekijät ovat olennaisia paitsi työhyvinvoinnin kannalta myös suorassa yhteydessä työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Niiden myötä kysymys on myös laajemman hyvinvoinnin tuottamisesta ja hyvinvointivaltion ylläpitämisestä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 5 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 5 7.4.2021 14.49 7.4.2021 14.49
Riku Aalto: Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehdot T yönantajajärjestö Teknologiateollisuus ry ilmoitti 25.3. jakavansa toimintansa kahteen yhdistykseen. Jatkossa vastuu valtakunnallisista työehtosopimuksista on uudella Teknologiateollisuuden työnantajat ry:llä, jolla on kolme yritystä perustajajäseninä. Vanha Teknologiateollisuus ry keskittyy muun muassa tukemaan uuteen yhdistykseen kuulumattomia yrityksiä yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Järjestöllä on noin 1 600 jäsenyritystä. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto otti Teknologiateollisuuden ilmoituksen vastaan surullisella mielellä. Ilmoitus tarkoittaa käytännössä yleissitovuuden poistumista teknologiateollisuudesta, jos uuteen yhdistykseen ei tule kattavaa edustusta alan yrityksistä. – Alan työehdot tulevat heikkenemään. Työehtosopimus on tarjonnut suojan myös niille alan työntekijöille, joilla ei ole riittävästi omaa neuvotteluvoimaa, Aalto sanoo. Aalto tulkitsee, että Teknologiateollisuuden ilmoituksessa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta kuin Metsäteollisuus ry:n viime lokakuisessa ilmoituksessa lopettaa työehtosopimusten solmiminen. – Asia on vain kääritty erilaiseen pakettiin, Aalto sanoo. SOPIMISEN EDELLYTYKSET HEIKKENEVÄT Teollisuusliiton hallitus käsitteli Teknologiateollisuuden ilmoitusta 26.3. Kokouksen jälkeen julkaistussa tiedotteessa liitto toteaa, että Teknologiateollisuuden ratkaisu heikentää paikallisen sopimisen edellytyksiä ja lisää epävarmuutta työmarkkinoille. ”Teollisuusliitto kiittää Teknologiateollisuutta vuosikymmeniä kestäneestä hyvästä ja vastuullisesta yhteistyöstä. Teollisuusliitto pitää valitettavana, ettei Teknologiateollisuus arvosta liittojen työehtosopimusten eteen tekemää työtä riittävästi jatkaakseen tätä yhteistyötä myös tulevaisuudessa”, tiedotteessa todetaan. – Teknologiateollisuuden kanssa emme aloita neuvotteluita, sillä järjestö itse on todennut, ettei se enää sopimuksia neuvottele, Aalto kertoo. Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen yleissitova työehtosopimus päättyy 30.11.2021. Työnantajapuolen uuden yhdistyksen on määrä aloittaa toimintansa elokuussa, joten neuvotteluille jää lyhyt aika sopimuksen ollessa vielä voimassa. – Syyskuussa pystytään arvioimaan, onko uusi työnantajayhdistys varteenotettava neuvottelukumppani, Aalto sanoo. LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ LAINSÄÄDÄNTÖÖN Valtakunnallisen työehtosopimuksen päättyessä myös kaikki kyseisen sopimuksen piirissä tehdyt paikalliset sopimukset raukeavat. Näillä näkymin kaikki sopimusasiat, kuten luottamusmiesjärjestelmä, tulevat syksyllä neuvottelupöytään. – Tilanne on toinen, jos uusi yhdistys on kattava. Tulkintamme kuitenkin on se, että kaikki asiat joudutaan neuvottelemaan uudelleen, Aalto toteaa. Teollisuusliitto linjasi tiedotteessaan, että paikallista sopimista ei voi edistää, jollei luottamusmiesten asemaa turvata lainsäädännöllä. – Valitettavasti työnantajien toiminta on rapauttanut luottamusta niin paljon, että Teknologiateollisuus ry ilmoitti perustavansa uuden yhdistyksen neuvottelemaan valtakunnallisista työehtosopimuksista. Tämä jätti monta avointa kysymystä liittyen muun muassa yleissitovuuteen ja luottamusmiesten asemaan. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA KITI HAILA 6 Tekijä 4/2021 TYÖEHTOSOPIMUKSET Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 6 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 6 7.4.2021 14.49 7.4.2021 14.49
työehtosopimusten yleissitovuuden ollessa selvästi uhattuna on mielestämme välttämätöntä turvata järjestäytyneiden työntekijöiden asema lainsäädännöllä, Aalto toteaa. LIITTO NEUVOTTELEE SOPIMUKSET JATKOSSAKIN Teollisuusliittolaisille puheenjohtajan viesti on selkeä. – Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä sopimukset valtakunnallisesti tai työpaikkakohtaisesti, Aalto sanoo. Teollisuusliiton jäsenistä noin 71 400 työskentelee teknologiateollisuuden sopimusalalla. Jäsenet työskentelevät erilaisissa ammateissa metallituoteteollisuudessa, elektroniikkaja sähköteollisuudessa, metallien jalostuksessa sekä koneja kulkuneuvoteollisuudessa. Ammattinimikkeitä on useita satoja. KOHTI RAUHATTOMAMPIA TYÖMARKKINOITA Teknologiateollisuus perustelee ratkaisuaan paikallisen sopimisen lisäämisellä ja sitä kautta yritysten vientikilpailukyvyn parantamisella. – Nykyinen työehtosopimus olisi mahdollistanut sen hyvän, mitä Teknologiateollisuus lupaa, Aalto toteaa. Puheenjohtaja arvioi, että Teknologiateollisuuden ilmoittama malli voi toimia kilpailukykyä vastaan. – Työmarkkinat tulevat olemaan tästä eteenpäin paljon rauhattomampia. Sopimuksilla on pystytty takaamaan vakaus ja ennustettavuus, Aalto sanoo. Yleissitovan työehtosopimuksen päättyminen teknologiateollisuudessa tarkoittaa myös suomalaisen vientivetoisen palkkamallin loppumista. – Jos sopimukset tehdään yrityskohtaisesti, eivät ne anna merkkiä muille aloille. Se ajattelu menee romukoppaan, Aalto toteaa. Aalto muistuttaa, että työehtosopimusjärjestelmä on osa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös työeläkejärjestelmä ja ansiosidonnainen työttömyysturva. Aika näyttää, millaisia keskusteluja kokonaisuudesta täytyy käydä. – Kun yhtä kulmaa heilutetaan, heiluu koko korttitalo, Aalto sanoo. ? Kun yhtä kulmaa heilutetaan, heiluu koko korttitalo. ”Syyskuussa pystytään arvioimaan, onko uusi työnantajayhdistys varteenotettava neuvottelukumppani”, Riku Aalto sanoo. 4/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 7 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 7 7.4.2021 14.49 7.4.2021 14.49
”Mieluummin kuolen” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS VILLE TIETÄVÄINEN 8 Tekijä 4/2021 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 8 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 8 7.4.2021 14.49 7.4.2021 14.49
Suomalainen maatalousyrittäjä oli siinä vaiheessa nöyryyttänyt Jaroslavin vaimoa jo kaksi vuotta. ”Mieluummin kuolen, kuin menen siihen työpaikkaan enää koskaan takaisin”, vaimo sanoi. Mutta Jaroslavin oli pakko mennä. Työlupa oli katkolla. 4/2021 Tekijä 9 AJASSA ? Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 9 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 9 7.4.2021 14.49 7.4.2021 14.49
MITÄ TAPAHTUU TODELLA? Sadat tuhannet suomalaiset lähtivät aikoinaan ensin Amerikkaan ja sitten Ruotsiin siksi, että kotimaassa ei ollut enää elantoa eikä tulevaisuutta. Suomeen saapuu nyt aivan samoista syistä työntekijöitä EU:n ulkopuolisista maista. Viimeisimmän virallisen tilaston mukaan vuodelta 2018 työn perusteella sai oleskeluvan vajaat 7 000 henkilöä, heistä noin 2 000 ukrainalaisia. Vastaanotto Suomessa on tyly, mutta Teollisuusliitto etsii muun ay-liikkeen kanssa keinoja tilanteen parantamiseksi. 10 Tekijä 4/2021 ”J aroslav” ei esiinny tässä omalla nimellään. Pelko Suomeen jäämisen epäämisestä on jälleen todellinen, sillä hakemus pysyvästä oleskeluluvasta ryömii hidasta byrokraattista kulkuaan jossain Migrin eli maahanmuuttoviraston uumenissa. PALKATTA PUKUHUONEESSA Jaroslav ja hänen vaimonsa saivat työpaikan suomalaiselta vihannestilalta sen ainoina ukrainalaisina työntekijöinä. Kohtelu oli nöyryyttävää. – Työpäivä alkoi viideltä tai puoli kuudelta. Hyvin usein vaimolleni sanottiin: Sinä jäät pukuhuoneeseen. Töitä löytyy sinulle, ehkä, sitten joskus myöhemmin vaikka vartiksi tai puoleksi tunniksi. Siellä pukuhuoneessa vaimoni istui, ilman töitä ja ilman palkkaa, vaikka meillä oli määräaikainen työsopimus. Sen mukaan meillä olisi pitänyt olla 8 tuntia töitä päivässä, 40 tuntia viikossa. – Kun kysyimme, voisiko hän lähteä kotiin, vastaus oli aina ei. Kun kysyimme miksi, vastaus oli ”Because” (”Siksi”). Vaimo sai keskenmenon huonon kohtelun jatkuessa. Kun vaimon ei useinkaan annettu tehdä töitä, Jaroslavin asiat olivat aivan päinvastaisella tolalla. – Tuskin koskaan sain tehdä töitä työparina. Kevyellä työpisteellä työskenteli kaksi suomalaista työntekijää, minä yksin raskaalla työpisteellä. Jaroslav ja hänen vaimonsa pitivät tärkeänä suomen kielen oppimista. He löysivät itse kansalaisopiston kurssin ja sovittiin, että he saavat lähteä kahtena päivänä viikossa normityöajan puitteissa suomen kielen kurssilleen. Mutta työnantaja teetti ylitöitä sopimusta rikkoen juuri noina arkipäivinä. Kieliopinnot tyssäsivät siihen. TUNNIT JA LISÄT KATOSIVAT – Emme koskaan saaneet ylitöistä niistä kuuluvia lisiä. Ja tunteja vain hävisi. Jos minulla oli tehtynä 300 tuntia ylitöitä, maksu tuli vain 240–250:stä. Kerran meillä kummallakin oli 200 tuntia maksamattomia palkkoja vaimon kanssa, mutta meistä kumpikin sai rahat vain 160 tunnista. Tuolloinen venäjää osaava työkaveri tulkkasi, kun Jaroslav kysyi maksamattomista palkoistaan. Vihannesviljelijäpariskunnan rouva ryhtyi vain sättimään Jaroslavia ja hänen vaimoaan. – Mitä te oikein valitatte? Tässä lähellä on töissä muita ukrainalaisia, jotka asuvat kehnossa parakissa ja joilla on paljon huonommat olot. Ei teillä ole varaa valittaa. Kahden vuoden jälkeen Jaroslavin vaimo lähti työpaikasta, sillä työnantajan harjoittama henkinen piina kävi kestämättömäksi. – Vaimoni sanoi: ”Mieluummin kuolen, kuin menen enää koskaan siihen työpaikkaan.” Jaroslavin oli jäätävä, sillä vasta neljän vuoden jälkeen EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö voi edes teoreettisesti saada pysyvän oleskeluluvan ja siirtyä tekemään töitä mille alalle tahansa. SUOMI – VAIN KUVITELMA OIKEUSVALTIOSTA – Suomalaiset maatalousyrittäjät tietävät erittäin hyvin, että ukrainalaisilla ei ole varaa kertoa omaa mielipidettään tai tuoda ongelmia esiin, Jaroslav toteaa. Teollisuusliiton jäseneksi nyttemmin liittynyt Jaroslav on hyvin perehtynyt alan työehtosopimukseen ja auttaa maanmiehiään. Jaroslav arvioi, että 90 prosentilla ukrainalaisista maataloustyöntekijöistä on Suomessa ongelmia. Työja oleskelulupa ei ole enää sidottu yhteen työnantajaan vaan toimialaan. Työn loppuessa loppuu kuitenkin myös oleskelulupa, ja silloin edessä voi olla ajolähtö Suomesta, sillä uutta työpaikkaa ei välttämättä heti löydy. Tämä pitää ukrainalaiset nöyrinä. Jaroslav uskoo, että maatalousalan työnantajat eivät halua maksaa yli 9 euron tuntipalkkoja. Silloin oikeutensa tietäviä suomalaisia hakeutuisi alalle, eikä TE-toimisto enää katsoisi alalla vallitsevan työvoimapulaa. Silloin uutterien, mutta riistettävien työntekijöiden virta EU:n ulkopuolisista maista tyrehtyisi. PIILOTETTU TODELLISUUS Jaroslav hämmästelee sitä, miten suuressa suomalaisessa päivälehdessä tehtiin työntekijöiden oikeuksia järjestelmällisesti polkevasta mansikanviljelijästä suoranainen sankari. – Todellisuudessa isäntä oli uhkaillut työntekijöitä. Jos joku sanoo yhdenkään poikkipuolisen sanan toimittajalle työnantajaa vastaan, on työntekijän lähdettävä heti takaisin Ukrainaan. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 10 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 10 7.4.2021 14.50 7.4.2021 14.50
4/2021 Tekijä 11 ? AJASSA Viljelijäpariskunta mietti viikon vastaustaan, joka oli ei. Ymmärsin, että en pysty vaikuttamaan mihinkään epäkohtiin siinä työpaikassa. Vaikka minulla olisi ollut vain puoli vuotta aikaa pysyvän oleskeluluvan saamiseen, otin lopputilin, sillä olin henkisesti aivan näännyksissä. Puolen vuoden kevytyrittäjyyskokemusten perusteella Jaroslav pystyisi tällä haavaa ansaitsemaan elantonsa yrittäjänä, mutta ne lupahakemukset makaavat edelleen Migrissä. Hän ei saa tehdä töitä, vaikka töitä ja haluja olisi. – Jos meitä olisi kohdeltu vaimoni kanssa hyvin ja sopimusten mukaan, olisimme varmaan vieläkin siellä tilalla töissä, Jaroslav toteaa. ”Emme koskaan saaneet ylitöistä niistä kuuluvia lisiä. Ja tunteja vain hävisi.” Toimittajalle esiteltiin se asuntola, johon valikoitiin vain isännän mieleistä näytelmää näyttelemään suostuvat ukrainalaiset. Ala-arvoiset asuntolat jäivät näyttämättä ja niihin siirrettiin kaikki ne, joiden yhtään epäiltiin kertovan totuuden työoloista. Työehtosopimuksen rikkominen on kyseisellä tilalla tunnetusti sääntö. – Työpäivät ovat pitkiä, mutta mitään ylityökorvauksia ei makseta. Jaroslav alleviivaa, että suomalaisviljelijöiden joukosta löytyvät myös ne, jotka hoitavat velvollisuutensa. Jaroslav kertoo tyytyväisestä maannaisestaan pienellä, muutaman kymmenen ukrainalaisen kausityöläisen mansikkatilalla. Viljelijä maksoi palkat ja lisät työehtosopimuksen mukaisesti, ja poimija tienasi kuukaudessa saman kuin edellä kuvatulla ”erinomaisen” viljelijän tilalla kahdessa–kolmessa kuukaudessa. Viljelijä toi kahvitkin pellolle asti. Majoitus oli mukava. Ukrainalaisia ei uhkailtu eikä haukuttu. Suomessa on siis täysin mahdollista hoitaa tuottavaa mansikkatilaa työehtosopimuksia ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. AMMATTILIITTO PAIKAN PÄÄLLE – Isoille tiloille, joilla on paljon kausityöläisiä, pitäisi tehdä tietoiskuja koko kauden ajan, eli maaliskuusta lokakuun loppuun. Ei ole väliä, ovatko tietoiskut ukrainaksi vai venäjäksi. Työntekijöille on kerrottava suomalaisesta työehtosopimusjärjestelmästä. Kotimaan kokemusten kautta tes-järjestelmä ei voi avautua ukrainalaisille, Jaroslav sanoo. – Minä uskon, että myös kausityöläiset liittyisivät ammattiliittoon, jos heille kerrottaisiin, että liitto voi auttaa maksamattomien palkkojen ja lisien saamisessa. Työnantajatkin ryhtyisivät muuttamaan tapojaan, kun he näkisivät, että työehtosopimuksen rikkomisesta tulee seuraamuksia. TYÖNANTAJA EI NEUVOTELLUT Työluvalla Suomessa oleskelevilta vaaditaan tietyt vähimmäisansiot Suomessa, jotta myös perhe saisi tulla tai jäädä Suomeen. – Pyysin palkankorotusta, koska laskin, etteivät minun ansioni yllä tähän. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 11 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 11 7.4.2021 14.50 7.4.2021 14.50
Painostusta ja nälkäpalkkaa ? Ukrainalainen opiskelija Oleksandra Radchenko kertoo kokemuksistaan marjanpoimijana. Koronakeväänä 2020 matkustusrajoitukset uhkaavat ukrainalaisten maahanpääsyä. Julkisuudessa isäntä suosittelee alaa suomalaisillekin. Hänen mukaansa mansikanpoimija voi päästä 10 euron tuntipalkkaan, mitä hän ei pidä huonona. Isäntä toivoo, että maataloudesta muodostuisi ihmisille nyt parempi kuva. Poimijoita tulee myös Ukrainasta, mutta kympin tuntipalkka jää suurimmalle osalle poimijoista vain haaveeksi ja mielikuva suomalaisesta maataloudesta karuksi. ASUNTOLAN SULKU VIE POIMIJAKSI Ukrainalainen Oleksandra Radchenko, 21, aloittaa tilalla mansikanpoimijana toukokuussa 2020. Hän on saapunut maaliskuussa Odessasta Suomeen opiskellakseen kevään ajan suomen kieltä, mutta koronapandemia sulkee oppilaitoksen asuntolan. – Minulle ehdotettiin mansikanpoimintaa, jotta saisin vuokrattua asunnon. Työsopimus solmitaan reiluksi kolmeksi kuukaudeksi. Tilalta järjestyy asunto 40 euron kuukausivuokralla. – Tosin se ei ole asunto, vaan väliseinätön varastohalli, sanoo Radchenko. Hallissa on vieri vieressä kerrossänkyjä, niiden lomassa ruokapöytä ja yhdellä seinustalla liesi ja lavuaari. Kunnan rakennustarkastajan mukaan hallille on myönnetty asumiskäyttölupa ilman asukasmäärän ylärajaa. Asukkaita on 20–30. – Pahinta ovat hirveä kuumuus ja kärpäset, joiden takia on vaikea nukkua, sanoo Radchenko. Rakennustarkastajan mielestä varasto käy hyvin lyhytaikaiseen asumiseen. Ilmanvaihtoa ei hänen mukaansa ole erikseen tutkittu. – Tuskin se mikään hotellihuoneen tasoinen on, hän kuittaa. YHTEINEN KIELI PUUTTUU Ukrainalaiset osaavat äidinkielensä lisäksi usein venäjää, mutta eivät suomea tai englantia. Tilalla venäjää osaa vain pitkäaikainen ja kovaotteinen vironvenäläinen naistyönjohtaja, brigadir . – Jokainen Ukrainasta tuleva maksaa hänelle 150 euron välityspalkkion, sillä he saavat työpaikan vain brigadirin kautta. Brigadir tekee mitä haluaa, Radchenko luonnehtii. Radchenko säästyy maksulta, sillä hän on hankkinut työpaikan Suomesta käsin. Isäntä sanoo Tekijälle , että brigadir ja työntekijät ovat hänelle kiistäneet välityspalkkioiden maksamisen. – Mutta ne suojelevat toisiaan jollain tavalla. Se on aika viidakko saada selville, että miten homma oikeasti on, isäntä tunnustaa. PAINOSTUSTA JA KIROILUA Ensimmäisenä päivänä tottumaton Oleksandra väsyy kuumalla pellolla yhdeksän tunnin työnteon ja vain yhden tauon jälkeen. – Brigadir lupaa, että voin mennä pitkäkseni, mutta aloittaa painostuksen: ”Jos et kerran jaksa Karu totuus hyvämaineisesta mansikkatilasta: Ukrainalainen Oleksandra Radchenko sai 1,5 kuukauden työnteosta käteen vain 924 euroa. Kuvioon kuului myös pimeitä välityspalkkioita ja asunto varastohallissa. Suomalaista suurta marjaja vihannestilaa ylistetään alan lehdessä maalaisunelmaksi. Isäntä esiintyy maaseutuyrittäjien nohevana mannekiinina eri medioissa. TEKSTI OUTI SALOVAARA KUVA HARRI NURMINEN 12 Tekijä 4/2021 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 12 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 12 7.4.2021 15.15 7.4.2021 15.15
4/2021 Tekijä 13 AJASSA tehdä pidempään töitä, miksi edes olet täällä? Jos ei miellytä, lähtekää kotiin.” Myös isäntä on paha suustaan. ”Minulla on tuolla sata suomalaista työntekijää odottamassa! Painukaa helvettiin, jos ei kiinnosta! No fucking bullshit anymore ”, hän mesoaa salaa nauhoitetulla videolla ukrainalaisille. – Pahinta on psykologinen painostus. Monet kuitenkin epäröivät irtisanoutumista, koska ovat maksaneet matkakulut Suomeen ja vielä brigadirille 150 euroa, sanoo Radchenko. Isäntä rikkoo monin tavoin työehtosopimusta. Hän esimerkiksi vaihtaa tuntipalkalla tehtävän kitkemisen urakkatyöksi. – Kun menemme sovitusti hakemaan palkkalaskelmaa, hän alkaa huutaa. Ettekö näe, että minulla on muuta tekemistä! Sen jälkeen kukaan ei enää uskalla puhua asiakirjoista mitään. Radchenko lopettaa työt 1,5 kuukauden jälkeen. Isäntä maksaa hänelle henkilökohtaisesti käteisellä 924 euroa. – Yksi ukrainalainen pariskunta sai yhteensä 500 euroa kirjekuoressa kahden viikon työstä. He olivat tehneet työtä 11 tuntia päivässä käytännössä ilman vapaapäiviä. TARKASTUKSET VAHVISTAVAT LAITTOMUUDET Aluehallintoviraston tarkastuksissa tilalta löytyy puutteita ja lainvastaisuuksia. Työaikakirjanpitoa ei ole. Ongelmia on myös esimerkiksi työvuoroluetteloissa, työterveyshuollossa ja tapaturmavakuutuksissa. Useita vuosia marjatilaa pyörittänyt isäntä tunnustaa Tekijälle muun muassa tuntikirjanpidon puutteet. Hän selittää ongelmia nuoruudellaan, kokemattomuudellaan ja työn vaikeudella. Oleksandra arvioi, että kaikki epäkohdat eivät ole edes paljastuneet, koska tarkastajilla ei ole yhteistä kieltä ukrainalaisten kanssa. Isäntä katsoo, että minimipalkkasäännöistä tai ylityökorvauksista pitäisi saada poiketa: hitaille poimijoille tai esimerkiksi sateella pitäisi saada maksaa pienempää palkkaa, ja aurinkoisella ilmalla ylitöitä pitäisi voida teettää ilman ylityökorvauksia. – Ei niihin ole varaa, isäntä sanoo. PALKKASAATAVAT MAKSUUN LIITON AVULLA Yhtenä harvoista ukrainalaisista Radchenko liittyy Teollisuusliittoon ystävän kehotuksesta. Liiton avustuksella Radchenko on saanut maaliskuun 2021 alkupuolella isännältä kaikki palkkasaatavansa. – Jos ei olisi liittoa, en tiedä kuka asioitamme hoitaisi. Sana on kiertänyt, ja ukrainalaisten Facebookryhmissä on varoiteltu menemästä nuoren isännän tilalle töihin. Radchenkolla itsellään on nyt mieluisa opiskelupaikka Suomessa, ja hän haluaa kertoa kokemuksistaan auttaakseen muita. – En halua isännän kohtelevan väärin enää yhtään työntekijää. Suomen lähiruoan takaajat ? He takaavat, että Suomessa tuotetaan lähiruokaa. Julkisuudessa vellovan keskustelun ja todellisuuden välinen ero on irvokas. Kunpa nämä sosiaaliturvan väärinkäytöstä meuhkaavat suomalaiset edes kerran kuuntelisivat ulkomaalaisia työntekijöitä, Riikka Vasama toivoo. Venäjää osaava Riikka Vasama on Teollisuusliiton sopimusasiantuntija, jonka vastuulla ovat maaseutuelinkeinot, turkistuotantoala, puutarha-ala ja viherja ympäristörakentamisala. – ”Maksim” lähtee aamulla kuudelta navettaan tilan ainoana palkattuna työntekijänä. Ja illalla uudestaan. Maksim venyy ja joustaa. Joidenkin alojen yritysten toiminta pysähtyisi ilman näitä naisja miespuolisia Maksimeita, Vasama alleviivaa. “Maksim” on yleinen nimi Ukrainassa, ja edustaa tässä useita Vasaman kohtaamia ulkomaalaisten maataloustyöntekijöiden tapauksia. – He takaavat, että Suomessa tuotetaan lähiruokaa. Kun näillä aloilla aloitetaan työehtosopimusneuvottelut, joka ikinen kerta voivotellaan työvoimapulaa. Sopimustenkin mukaiset palkat ovat hyvin pienet. Vasamasta on järkyttävää, että niitäkin pitää vielä polkea. – Maksimilla on hirveä tunne, kun hän vuosien jälkeen saa tietää, että kaikki ylityöt, lisät, pekkaset ja lomarahat on jätetty maksamatta, sopimusasiantuntija kuvailee. Maksim on tehnyt todella pitkiä päiviä, hänhän on useimmiten nuori ja eteenpäin pyrkivä. Töitä hän on tänne tullut tekemään etsiessään parempaa elämää. Mutta kun Maksim alkaa sopeutua Suomeen, hänen tietämyksensä kasvaa ja hän ehkä liittyy liittoon, alkavat vaikeudet. – Maksim ei ole koskaan saanut ainuttakaan huomautusta töistä, ja jos muita työntekijöitä on tilalla, hän on pidetty työkaveri. Mutta kummallisesti Maksim joutuu nyt vaikeuksiin. Työnantaja ärhentelee. On rasismia ja ennakkoluuloisuutta, on nimittelyä ja epäasiallista kohtelua. Kirosanat Maksim oli oppinut jo aivan ensimmäisinä suomalaisina sanoinaan. Jos pysyvää oleskelulupaa ei ole, Maksim yrittää epätoivon vimmalla löytää uuden työpaikan. Jos sitä ei löydy, voidaan hänet karkottaa. Työnantajalle ei tule mitään rangaistusta. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 13 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 13 7.4.2021 14.50 7.4.2021 14.50
4/2021 Tekijä 15 AJASSA maksa työehtosopimuksen mukaista palkkaa – eikä aiokaan maksaa. Vasamasta ehdotus rekrytointikiellosta vilpillisille yrittäjille on erinomainen. Tiedon sopimusrikkomuksista pitäisi myös kulkea jouhevasti kaikkien tarkastusja lupaviranomaisten välillä akselilla AVI, TE-toimisto, Migri ja ulkoministeriö. Vasama sanoo ymmärtävänsä hyvin, että yksinäinen tila maaseudulla ei pysty järjestämään suomen kielen lähiopetusta. – Mutta peräänkuuluttaisin verkkopohjaista pakettia, jossa olisi suomen kielen opetuksen lisäksi kulttuurikoulutusta, työelämän perustietoja ja jos mahdollista, kahdensuuntaisia keskustelutunteja. Vasama kertoo, että tällä haavaa hän vastaa jatkuvasti puheluihin, joissa ulkomaalainen työntekijä kysyy: ”Miten minä opin suomea?” Asiantuntija kehottaa jokaista kysyjää kaikkein ensimmäiseksi ottamaan TE-toimistoon yhteyttä selvittääkseen sen, saako hän jäädä Suomeen opintojen ajaksi ja miten hän turvaa toimeentulonsa. Vasama toivoo maaseutuelinkeinoilta työehtosopimusten noudattamista, jo maineen takia. – Viime kesä avasi eräänlaisen Pandoran lippaan, sieltä alkoi pursua esiin kaikenlaisia ongelmia. Olen kuullut monien sanovan, että he eivät halua enää ostaa suomalaisia mansikoita. Alan maine on vaarassa. On yrittäjienkin etu, että ihmisoikeuksista pidetään huolta. EU:N TUNNETTAVA VASTUUNSA – Jopa toisista EU-maista tulevien työntekijöiden palkkoja ja oikeuksia poljetaan. Tämä syö koko EU:n oikeutusta ja uskottavuutta. Erikoistutkija Rolle Alho on tuore Teollisuusliiton toimitsija, joka on aiemmalla tutkijanurallaan keskittynyt nimenomaan maahanmuuton ja työmarkkinoiden kysymyksiin EU-maissa. – EU:n tehtävänä olisi taata työvoiman rajat ylittävä liikkuvuus sosiaalisesti kestävällä tavalla. Näin ei tapahdu. Työnantaja voi tehdä lyhyessä ajassa paljon voittoa dumppaamalla palkkoja. Tämä voi syrjäyttää paikallisia työntekijöitä ja vaikuttaa negatiivisesti koko alan työehtoihin. Alho perää myös julkisen sektorin tilaajavastuuta Suomessa. – Painottaisin, että valtiolla ja kunnilla on velvollisuus tarkistaa, millä ehdoilla alihankintaketjujen työntekijät työskentelevät. Ei ole kestävä tapa, että esimerkiksi siivousta ostetaan riistäjiltä siksi, että he ovat antaneet edullisimman tarjouksen. Alho muistuttaa vielä, että ”kotoutuminen”on aina kaksisuuntainen prosessi. Mitä ystävällisemmin ja osallistavammin maahanmuuttajat kohdataan ja mitä fiksummin heidät nähdään yksilöinä, ei jonain massana, sitä nopeammin he oppivat suomen tai ruotsin – ja kotoutuvat Suomeen. ? MITÄ ON TEHTÄVISSÄ? Ammattiyhdistysliikkeen asiantuntijat vaativat lakimuutoksia, lisää suojaa työntekijöille ja oikeudenmukaisuutta siihen, keitä lain rikkomisista rangaistaan. Hallitus esitti viime vuoden lopulla ulkomaalaislain muuttamista niin, että hyväksikäytöstä kiinni jäänyt työnantaja saisi määräajaksi rekrytointikiellon. Uhriksi joutunut työntekijä saisi tilapäisen oleskeluluvan uuden työn hakemista varten, ilman työalarajoitusta. – Vilpilliset yritykset hyötyvät hyväksikäytöstä. Harmaan talouden kuriin saattaminen ja tilaajavastuun ulottaminen alihankintaketjuun edistyvät hitaasti ja tahmeasti, sillä parannukset eivät ole kaikkien intressissä, maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä SAK:sta toteaa. Alipalkkausta Kyntäjä kuvaa ”todella tuottoisaksi bisnekseksi”, mistä kiinni jäämisen riski on pieni. Norjassa alihankintaketjussa saa olla vain kaksi lenkkiä, sillä nimenomaan ketjujen pituus ja sirpaleisuus edesauttavat hyväksikäyttöä. Kyntäjä korostaa, että hyväksikäytetyn työntekijän palkkasaatavat pitää turvata hänelle mahdollisimman nopeasti ja vähin kustannuksin. Nyt tämä on käytännössä mahdotonta palkkaturvan kautta. Palkkaturvan määräaikoja olisi pidennettävä ja maksimisaatavien summa kaksinkertaistettava. Jollei palkkasaatavia makseta työntekijälle edes palkkaturvan kautta, Valtionkonttorin on korvattava hänelle kyseinen summa. SAK vaatii myös todellisten elinkustannusten ja yksilöllisten tilanteiden huomioimista perheen yhdistämisessä. – Nykyisten tulorajojen kohtuullisuus on selvitettävä varsinkin silloin, jos työntekijä pystyy elättämään itsensä ja perheensä, on kokoaikaisessa työssä ja hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kyntäjä pohtii, pitäisikö oleskelupien hakemiskäytäntöön lisätä vaatimus siitä, että työnantajan on annettava työntekijälle tiedot työsuhteen tärkeimmistä ehdoista tämän omalla äidinkielellä. Muutkin ammattiliitot voisivat ottaa Kyntäjän mielestä oppia Rakennusliitosta, jonka palkkalistoilla on venäjää ja viroa äidinkielenään puhuvat toimitsijat. – Työehdot ja lakipykälät ovat jo omalla äidinkielellä erittäin vaikeasti ymmärrettäviä asioita. Olisi kaikkien etu, jos maahanmuuttajia pystyttäisiin neuvomaan heidän omalla äidinkielellään. VÄLITTÄJILLE KURI Pitäisi löytää keino lopettaa välistä rahaa vetävien ”työnvälittäjien” toiminta. Välitys on laitonta ja tarpeetonta, sillä työntekijä itse maksaa oman työlupansa, Riikka Vasama toteaa. – Ja viranomaisten yhteistyötä on tiivistettävä. Vasama kertoo, että eräs työnantaja oli jopa itse todennut AVI:n työsuojelutarkastajalle, ettei hän LUE MYÖS: www.tekijälehti.fi Lue Tekijän verkkolehdestä kolmannen ukrainalaisen, ”Natalian”, tarina. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 15 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 15 7.4.2021 14.51 7.4.2021 14.51
16 Tekijä 4/2021 NÄKIJÄ lisäksi myös petrokemian tuotteiden, kuten muovin, tuotannossa, Ollikainen kiteyttää. Ensimmäisenä fossiilisista energianlähteistä lopetetaan kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannossa. Sen käyttö on määrä lopettaa viimeistään vuoden 2029 aikana. Suurimmat kivihiiltä käyttäneet voimalaitokset ovat pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen sulkee Hanasaaren voimalaitoksen viimeistään vuonna 2024. Turve on ollut merkittävä kaukolämmön energialähde joissakin suuremmissa kunnissa, kuten Oulussa ja Kuopiossa. – Turpeen energiakäyttö on kuitenkin vähenemässä Suomessa nopeasti jo lähivuosina, ja se pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Siihen vaikutetaan verotuksella ja EU:n päästökaupalla, Ollikainen sanoo. – Myös teollisuudessa ollaan nyt kääntymässä poispäin fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi metsäteollisuudessa vanhat kattilat ovat nyt tulossa käyttöikänsä päähän. Yritysten suunnitelmissa on siirtyä turpeen käytöstä hyödyntämään sivuvirroista kertyvää biomassaa. Se tarkoittaa puunkuorta, haketta ja sahanpurua. UUSIUTUVAA SÄHKÖÄ Kun hiilidioksidipäästöjä halutaan rajoittaa, monet ratkaisut, kuten teolliset lämpöpumput, tarvitsevat sähköä. Silloin tarvitaan hiilivapaata sähköä. Tällaista sähköä tuottavat ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet, kuten vesivoima, tuulivoima ja aurinkovoima. – Tällä hetkellä hiilivapaan sähkön osuus on Suomessa 85 prosenttia ja muissa Pohjoismaissa vielä sitäkin korkeampi, tietää Ollikainen. Vuonna 2020 Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 9,4 megatonnia. Laskua edellisvuoteen oli 24 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana päästöt ovat laskeneet 40 prosenttia. – Sähkön tuotantokustannukset ovat samalla laskeneet viime vuosina todella paljon, varsinkin jos verrataan kivihiileen perustuvaan sähköntuotantoon. Edullinen sähkö kasvattaa myös yritysten kilpailukykyä. Muutos tulee nopeasti S uomen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen pitää tätä tavoitetta täysin realistisena. – Muutos on tapahtumassa paljon nopeammin kuin tajuammekaan. Suomi on päättänyt ilmastopolitiikan järkevistä peruslinjoista, kuten hiilineutraaliustavoitteesta. Ihmiset ja yritykset voivat luottaa, että valtio toimii tämän mukaan. Julkisen vallan tehtävänä on tarjota puitteet ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämiseen, Ollikainen toteaa. Esimerkiksi Ollikainen nostaa sähköautot. Jos niiden määrää halutaan lisätä nopeammin, on valtion tuettava nykyistä enemmän yksityistä kuluttajaa sähköauton hankinnassa. Samoin on panostettava enemmän sähköautojen latausasemaverkon laajentamiseen. Myös sähköautojen akkujen kapasiteettia pitää kehittää. – Suomessa on vanha autokanta, joka pitäisi saada uudistettua päästöttömillä ajoneuvoilla. Olisi hyvä, että markkinoille saataisiin jossain vaiheessa myös käytettyjä sähköautoja, jolloin niiden käyttö yleistyisi. Jos valtion hankintatuki uudelle sähköautolle saataisiin nostettua siirtymäkauden aikana 4 000–6 000 euroon, se voisi ratkaisevasti jouduttaa sähköautojen kauppaa. Sähköautoihin siirtymisen arvioidaan pienentävän liikenteen hiilidioksidipäästöjä Suomessa 15–20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. ENSIN POIS KIVIHIILESTÄ Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista fossiilisista energianlähteistä luopuminen tarkoittaa luopumista öljystä, kivihiilestä, maakaasusta ja turpeesta. – Kivihiilestä ja turpeesta luopuminen on kaikkein helpointa. Maakaasu taas on fossiilisista polttoaineista kaikkein vähiten saastuttavin, mutta siitäkin on päästävä eroon. Öljy on sitten isompi pähkinä purtavaksi. Sitä käytetään liikennepolttonesteiden Ilmastonmuutos ja sen hillitseminen eri keinoin on aihe, joka on esillä nykyään päivittäin mediassa. Erityisesti puhuttavat fossiiliset energianlähteet ja niistä luopuminen. Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan siirtymä on iso haaste, mutta muutos pois fossiilisista tapahtuu nopeammin kuin osaamme ymmärtää. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA PEKKA ELOMAA ”Suomalaisen hiilijalanjälki on lähes seitsemän kertaa suurempi kuin länsinaapurilla.” Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 16 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 16 7.4.2021 14.51 7.4.2021 14.51
4/2021 Tekijä 17 AJASSA INNOVAATIOITA TULOSSA Edullinen energiapohja mahdollistaa Ollikaisen mukaan suuren määrän innovaatioita. Hankkeista mielenkiintoisimpia on ruotsalaisen SSAB-konsernin siirtyminen fossiilivapaan teräksen valmistukseen. Terästeollisuus on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä. Sen osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on noin 7 prosenttia. SSAB on Pohjoismaiden suurin raakateräksen tuottaja, joka toimii maailmanlaajuisesti lähes viidessäkymmenessä maassa. Nyt se haluaa olla edelläkävijä HYBRITyhteishankkeessa, jossa teräksenvalmistuksessa perinteisesti käytetty koksi korvataan fossiilivapaalla sähköllä ja vedyllä. Teräksen vetypelkistys vaatii tosin paljon sähköä ja vahvaa sähköverkkoa. Raahen terästehdas, joka siirtyi SSAB:n omistukseen vuonna 2014, tuottaa tällä hetkellä 7,5 prosenttia kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä. Siellä siirtymisen uuteen tuotantomenetelmään on arvioitu tapahtuvan vuosina 2030–2040. – Vetyinnovaatioita tehdään myös Suomessa. Meillä pitäisi kuitenkin panostaa nykyistä paljon enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Se on pitkän aikavälin kasvun tärkein edellytys. Suomessa on kuitenkin vähennetty tutkimusrahoitusta huomattavasti viimeisen viidentoista vuoden aikana, Ollikainen huomauttaa. MYÖNTEISIÄ UUTISIA Vaikka Suomella on tavoitteet korkealla ja se on menossa oikeaan suuntaan, näkee Ollikainen kuitenkin Britannian mallimaana ilmastoasioissa. Kakkosena tulevat Pohjoismaat, joita seuraavat Hollanti, Saksa ja Ranska. – Britannia päätti jo vuosia sitten, että se lähtee joka tapauksessa tekemään muutosta, ovat muut siinä mukana tai ei. Ohjelmalle on siellä vahva kansan tuki ja laaja puoluekannatus, Ollikainen selvittää. – Myös Norja ja Ruotsi ovat Suomea pitemmällä. Ruotsi on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään jo pitemmän aikaa. Siellä on enemmän metsänieluja, sähköntuotannossa käytetään paljon vesivoimaa ja liikenteen päästöt ovat myös paljon pienemmät, Ollikainen luettelee. Ilmastopaneelin omien tutkimusten mukaan suomalaisen hiilijalanjälki hiilinielut huomioiden on lähes seitsemän kertaa suurempi kuin länsinaapurilla, sillä suomalaisen hiilijalanjälki on 6,8 tonnia ja ruotsalaisen yksi tonni. Norjassa on päätetty, että polttomoottoriautojen myynti kielletään kokonaan vuoteen 2025 mennessä, ja Ruotsissa ja Tanskassa vuoteen 2030 mennessä. – Ilmastotavoitteiden saavuttaminen lyhyellä tähtäimellä on Pohjoismaille myös kilpailuetu, ei pelkkää altruismia, pyyteetöntä toimintaa, Ollikainen toteaa. Yhdysvallat ja Kanada ovat asettaneet tavoitteeksi olevansa hiilineutraaleja vuonna 2050 ja Kiina 2060. – Globaalin tilanteen kannalta meillä on nyt monia hyviä uutisia. Yhdysvallat palaa takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Kiina, joka on maailman suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, otti helmikuun alussa käyttöön kansallisen päästökauppajärjestelmän. Erittäin tärkeää on myös Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden tarkistaminen. ? MARKKU OLLIKAINEN Helsingin yliopiston ympäristöekonomian emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja, joka on toiminut vuodesta 2014 lähtien Ilmastopaneelin puheenjohtajana. Ilmastopaneelin tehtävänä on tuottaa riippumatonta, tieteellistä ja tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi sekä vastata kansalaisten tiedontarpeisiin. Ollikainen on tutkinut muun muassa EU:n päästökauppaa, bioenergiaa sekä sitä, millaisella politiikalla ja ohjauskeinoilla voidaan parhaiten edistää cleantech-alaa. ”Öljy on sitten isompi pähkinä purtavaksi.” “Edullinen hiilivapaa energiapohja mahdollistaa suuren määrän innovaatioita.” Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 17 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 17 7.4.2021 14.51 7.4.2021 14.51
18 Tekijä 4/2021 VIERAILIJA Miten itsestään selvästä tuli suuri huolenaihe? ARJA SÄÄKSLAHTI Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori ja lasten liikuntakasvatuksen dosentti. L apset liikkuvat ja leikkivät, iloisina mekastavat ja pelaavat pihalla. Vanhemmat tuskin tietävät missä lapset milloinkin ovat. Näin elettiin vuosikymmeniä. Lasten kaverit olivat ulkona. Pelaaminen, omien taitojen testaaminen sekä toisinaan uskaliaatkin seikkailut pitivät päivittäisen liikkumisen määrän runsaana, kehittivät motorisia taitoja monipuolisesti samalla kun lihakset, luusto, hengitysja verenkiertoelimistö vahvistuivat. Lasten liikkuva elämäntapa tuki kasvua ja kehitystä huomaamatta. Sitten, vuonna 2002 kansainvälisessä lääkärilehdessä julkaistiin kirjoitus, jonka otsikko pysäytti: Ylipainoisten lasten määrän kasvu on uuden milleniumin suurin haaste! Tutkijat alkoivat selvittää syitä. Tulokset osoittivat, että lasten ja erityisesti nuorten arkiliikkuminen oli vähentynyt, pelaamisesta ja kavereiden tapaamisesta oli tullut digitaalista ja aikuisten määrittelemät aikataulut johtivat harrastusten aikatauluttamiseen. Nykyhetkestä tiedämme, että vaikka lapsemme osallistuvat liikuntaja urheiluseurojen toimintaan enemmän ja aloittavat sen aikaisemmin kuin koskaan, he myös jäävät harrastuksista pois kiihtyvällä tahdilla 11. ikävuoden jälkeen. Lisäksi tiedämme, että kasvun ja kehityksen tarvitseman päivittäisen liikkumisen kokonaismäärä täyttyy vain noin kolmanneksella. Peruskoulun 5. ja 8.-luokkalaisille tehtävät fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset osoittavat neljän viimeisen vuoden ajalta selkeää laskusuuntausta. Jaksamisesta ja liikkumistaidoista kertovan 20 metrin viivajuoksun tulokset sekä kehon luonnollista anatomista liikkuvuutta osoittavat tulokset heikkenevät. Tällaiset fyysisen toimintakyvyn muutokset kertovat edelleen siitä, että nykyiset arkiliikkumisen määrät eivät riitä edes ylläpitämään lasten toimintakykyä. Runsas istuminen päivittäin jäykistää. Yhdessä lisääntyvän painon kanssa nämä tekijät aiheuttavat sen, että aikanaan työelämään tulee siirtymään yhä enemmän nuoria aikuisia, joiden fyysinen toimintakyky ei riitä vastaamaan kaikkien töiden fyysisiin vaatimuksiin. Koneet voivat korvata joitakin puutteita, mutta eivät kaikkea. Todellinen kestävän kehityksen teko onkin huolehtia lasten ja nuorten kasvuympäristöstä siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus saavuttaa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tarpeellinen määrä päivittäistä liikkumista. WHO (2020) suosittelee jokaiselle lapselle ja nuorelle reipasta ja rasittavaa liikkumista keskimäärin 60 minuuttia päivässä. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa reipasvauhtista kävelyä, pyöräilyä ja esimerkiksi pallopelejä. Lisäksi tulee käyttää monipuolisesti erilaisia liikuntataitoja, vahvistaa lihaksia ja turvata vahvat luut tärähdyksiä ja suunnanmuutoksia sisältävillä liikuntamuodoilla. Liikkumisen sisällyttäminen jokaisen päivän rutiineihin on helpoin tapa turvata terveyttä ja hyvinvointia myös tuleviin vuosiin. ”Liikkumisen sisällyttäminen rutiineihin on helpoin tapa turvata terveyttä.” Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 18 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 18 7.4.2021 14.51 7.4.2021 14.51
4/2021 Tekijä 21 ? AJASSA ”E nnen kuin koronakriisiä oli edes olemassa, pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa osattiin ennakoida ja varautua mahdollisiin talouskriiseihin”, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo. Hänen mielestään hallituksen ohjelma ansaitsee tunnustuksen siitä, että se antoi ensimmäistä kertaa Suomessa luvan poiketa talousarvion menokehyksistä ja siten mahdollisuuden vauhdittaa talouskasvua julkisia menoja lisäämällä. Pylkkänen muistuttaa, että hallitusohjelman yhden miljardin elvytysvara ei olisi riittänyt alkuunkaan koronakriisin yrityksille aiheuttamien tappioiden korvaamiseen. Hänen mukaansa tämän johdosta Suomessa, kuten useimmissa muissa maissa, talouden äkkipysähdykseen on vastattu ennennäkemättömän voimakkailla valtion tukitoimilla. – Suomi on ollut rahaliiton talouskurisääntöjä pilkuntarkasti noudattava mallioppilas. Koronakriisin alkaessa EU:n taholta annettiin kuitenkin siimaa julkisten menojen lisäämiseen, kun tiukoista alijäämäsäännöistä päätettiin luopua tilapäisesti. Pylkkäsen mukaan yli 10 miljardin kohdennetut elvytystoimet ovat toimineet niin kuin oli tarkoitus, ja Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt pandemiasta paremmin kuin talousviisaat uskalsivat toivoa. – Elvytystoimia voi silti aina kritisoida. Löytyy esimerkkejä huonon osumatarkkuuden elvytystoimista ja riittämättömistä avustuksista. Päätösperäiset toimet ovat aina vaikeita ja erityisen vaikeita näin nopealla aikataululla tehtyinä, Pylkkänen toteaa. Hänen mukaansa yleiset tuet, kuten palkansaajien työeläkevakuutusmaksun alennus, on hyvä toimi, koska se on kaikille työnantajille helpotus ja ylläpitää kautta linjan työllisyyttä. – Siihen ei voi olla tyytyväinen, että Suomessa harjoitettu koronatukien jakopolitiikka on kohdellut epäoikeudenmukaisesti monia yrityksiä ja erityisesti palvelualojen työntekijöitä. Pylkkäsen mukaan palkkatukijärjestelmä olisi ollut oikeudenmukaisempi, mutta myös paljon kalliimpi tapa auttaa palkansaajia ja yrityksiä selviytymään pandemian yli. ONKO TALOUSOPTIMISMILLE KATETTA? – Ennusteiden mukaan Suomen talous voi tänä vuonna kasvaa noin kolmella prosentilla vientikysynnän kasvun ja kotitalouksien patoutuneen kulutuskysynnän vetämänä. Marinin hallitus on varautunut elpymiseen siten, että valtion budjetin menokehyksestä on päätetty pitää tiukasti kiinni heti tästä vuodesta alkaen, Pylkkänen arvio talousnäkymiä. Pandemia on edelleen päällä, ja koronarajoitusten purkamisen aikataulusta ei vielä tiedetä. Kannattaako talouspolitiikan virityksiä lyödä lukkoon näin epävarmassa tilanteessa? – Budjettikehyksiin sitoutumisen voi tulkita signaaliksi markkinoille. Sen tarkoituksena on viestiä, että Suomen hallitus on sitoutunut pitämään huolta julkisen talouden tasapainosta myös tulevaisuudessa. Pylkkäsen mielestä se ei kuitenkaan tarkoita, ettei budjettikehyksistä olisi mahdollista poiketa, jos talouden näkymät synkistyvät. Lähtölaskenta uuteen nousuun Suomen talous saattaa kääntyä pian hulppeaan kasvuun, jos rajoitustoimista on mahdollista luopua. Kasvun edellytykset voidaan kuitenkin tuhota julkisia menoja leikkaamalla. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 21 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 21 7.4.2021 14.51 7.4.2021 14.51
22 Tekijä 4/2021 Rahat tai henki vai molemmat? palkansaajille kuin kokoaikaiset lomautukset pelkän työttömyysvakuutuksen varassa. JÄITÄ HATTUUN – Jos vienti alkaa vetää, niin orastavaa kasvua ei kannata tappaa ryhtymällä sopeuttamaan julkista taloutta. Vielä ei tiedetä, mitä paluu normaaliin tarkoittaa, STTK:n Lainà sanoo. Lainà korostaa, että nyt tarvitaan malttia reagoida tarkoituksenmukaisesti suhdannetilanteen edellyttämillä keinoilla ja välttää ajautumista aikaisemmissa kriiseissä tuhoisaksi osoittautuneelle julkisten menojen leikkausten tielle. Hänen mielestään väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta luovat paineita julkisten menojen lisäämiseen. ”TYÖPAIKKAVAKUUTUKSELLE” OLISI TARVE – Suomen talous on tähän mennessä selviytynyt koronakriisistä melko pienillä vauriolla, mutta taantuman aiheuttamat tappiot ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti niin yritysten kuin palkansaajien kesken, kansantaloustieteen professori Matti Tuomala arvioi. Hänen mukaansa joidenkin toimialojen yritykset ovat jopa hyötyneet kriisistä, ja etätöihin ”komennetut” palkansaajatkin ovat säilyttäneet tulotasonsa, mutta palvelualojen yritykset ja niiden työntekijät ovat joutuneet taloudellisesti ahtaalle. Tuomalan mukaan koronakriisin aiheuttamien tappioiden epätasaista jakautumista olisi voitu lieventää, jos Suomi olisi kopioinut Tanskan koronatukimallin. – Tanska otti ensimmäisenä maana käyttöön tukitoimet, joilla valtio korvaa koronapandemian rajoitustoimista kärsivien yritysten palkkakuluista 90 prosenttia ja suuren osan kiinteistä kuluista. Tällaista tukimallia voi pitää kriisiajan työpaikkavakuutuksena. Tuomalan mielestä palkkatukimalli olisi ollut hallinnollisesti yksinkertainen ja tukien jakautumisen kannalta tehokas ja oikeudenmukainen sekä yrityksille että työntekijöille. – Koska palkkasumma ei tukitoimien ansiosta olisi vähentynyt merkittävästi, verotuloissa ei olisi tapahtunut merkittävää laskua, jolloin tarve tukea kuntia olisi jäänyt pienemmäksi. Palkkatukimallilla olisi vältetty myös nopeiden irtisanomisten aiheuttama työttömyyskassojen ruuhkautuminen. Tuomalan mukaan Tanskan malli olisi turvannut kaikkien irtisanotuiksi ja lomautetuiksi joutuneiden työntekijöiden talouden paremmin kuin Suomessa käyttöönotetut tukitoimet. Malli – Pandemian alussa ja sen jälkeenkin julkisessa keskustelussa on usein väitetty, että talous kehittyisi rivakammin, jos tartuntojen leviämistä ei yritettäisi ehkäistä rajoitustoimin. Väite siitä, että talouden kehityksen turvaamisen ja ihmishenkien pelastamisen välillä olisi ristiriita perustuu väärinkäsityksiin, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà linjaa. Hänen mukaansa Suomen talous on pärjännyt toistaiseksi kaikkia muita EU-maita paremmin pitkälti juuri siksi, että tartuntaluvut ovat jääneet aika mataliksi ja sen ansiosta yhtä tiukkoihin rajoitustoimiin kuin monissa muissa maissa ei ole ollut tarvetta. Lainà painottaa, että toinen keskeinen syy siihen, miksi Suomen kansantalouden tuotanto on supistunut odotettua vähemmän, on se, että hallitus on ymmärtänyt elvyttää reippaasti maksamalla valtion tukia yrityksille, palkansaajille ja kunnille. VERONMAKSAJIEN SUBVENTOIMIA ENNÄTYSVOITTOJA Monissa muissa maissa yrityksiä ja työpaikkoja on pyritty turvaamaan valtion maksamilla palkkatuilla. Suomessa valtion tuet on suunnattu pääasiassa yrityksille ja työttömyyden kasvua on pyritty torjumaan lomautusjärjestelmän avulla. – Meillä lomautusjärjestelmä oli jo valmiina. Sitä vain täydennettiin lyhentämällä lomautusajoista sopimista. Sen lisäksi työmarkkinajärjestöjen kesken sovittiin työeläkemaksujen alentamisesta miljardilla eurolla. Lainà painottaa, että talouden pelastamiseksi käyttöön otettuun malliin jäi kuitenkin paljon valuvikoja. Hänen mielestään oli vikatikki, ettei tukia saavilta yrityksiltä kielletty osinkojen maksua. – Valtion tuet menevät koko yrityskenttään, vaikka läheskään kaikki yritykset eivät ole hätää kärsimässä. Monet erittäin hyvin menestyneet yritykset ovat saaneet valtiolta tukea ja takoneet kriisin keskellä muhkeampia voittoja kuin vuosikymmeneen. Lainà korostaa, että tukien olisi pitänyt olla enemmän vastikkeellisia. Hänen mukaansa vastikkeettomille tuille löytyy tietysti aina ottajia, mutta hyvin kannattavien yritysten ylimääräisiä voittoja on järjetöntä maksaa valtion kassasta. – STTK peräänkuulutti valtion tukemaa työajan lyhentämistä lomautusjärjestelmän rinnalle. Työajan puolittamien lomautusten sijasta olisi ollut palkansaajien etujen mukainen ratkaisu. Lainà painottaa, että puolen työajan palkka yhdistettynä ansiosidonnaisen työttömyysrahaan olisi aiheuttanut selvästi pienemmät tappiot Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 22 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 22 7.4.2021 14.51 7.4.2021 14.51
4/2021 Tekijä 23 AJASSA olisi taannut kaikille pahiten kriisistä kärsineille palvelualojen pienipalkkaisille työntekijöille lähes palkkatulojen tasoisen toimeentulon riippumatta siitä, kuuluvatko he työttömyyskassaan vai eivät. TULEVAISUUTEEN JULKISTEN INVESTOINTIEN VETÄMÄNÄ Tuomala muistuttaa, että tähän mennessä Suomen taloutta on pidetty pystyssä kohdennetulla finanssipolitiikalla. Hänen mukaansa kokonaiskysyntää kasvattavan elvytyksen aika tulee vasta kun kriisi on ohi ja talouden rajoitustoimista voidaan luopua. – Kriisin jälkeen taloutta voitaisiin ensin vauhdittaa pienituloisille kohdistetuilla verojen alennuksilla, mutta elvytyspolitiikan ja pidemmän tähtäimen politiikan johtotähtenä pitäisi olla julkisen sektorin koulutus-, tutkimusja kehitysmenojen lisääminen. Tuomalan mielestä uusi teknologia pitäisi valjastaa palvelemaan paremmin tavallisten ihmisten tarpeita. – Matalat palkat ja vähän työntekijöitä on ollut Amazonin ja muiden suurten teknologiayritysten menestyksen kaava. Niiden toiminta perustuu siihen, että työntekijöitä korvataan algoritmeilla ja keinoälyllä. Tällainen liiketoimintamalli sorsii aina työntekijöitä. Tuomalan mukaan on vaikea nähdä, miksi yritykset itse ryhtyisivät muuttamaan tätä omistajien näkökulmasta hyvin toimivaa konseptia. – Jotta tulevaisuus muuttuisi ratkaisevasti paremmaksi, pitäisi valtion ottaa keskeinen rooli innovaatiopolitiikassa. Se loisi edellytykset sellaisille teknologisille muutoksille, jotka synnyttäisivät ekologisesti kestäviä ja hyvin palkattuja työpaikkoja. ? ”Matalat palkat ja vähän työntekijöitä on ollut Amazonin ja muiden suurten teknologiayritysten menestyksen kaava.” Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 23 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 23 7.4.2021 14.51 7.4.2021 14.51
24 Tekijä 4/2021 VEROJEN JAKAUTUMINEN ERI TULOLUOKISSA VUONNA 2016 ILMIÖ Tuloveroista suurin osa kunnille Aikoinaan Irwin Goodman lauloi, että valtio ei osaa kuin verottaa. Todellisuudessa suurin osa suomalaisista maksaa palkkatuloistaan veroja lähinnä kunnille. Tämä johtuu siitä, että KUNNAT PERIVÄT KAIKISTA ANSIOTULOISTA TASAVERON, KUN TAAS VALTION VEROTUS ON PROGRESSIIVISTA. Toisin sanoen valtio verottaa kovapalkkaisempia enemmän kuin pienituloisia. Vaikka kunnallisvero on tasavero, käytännössä sekin on hieman progressiivinen erilaisten verotuksessa hyväksyttävien vähennysten takia. Verohallinto tekee automaattisesti vuosituloihin PERUSVÄHENNYKSEN, mikä laskee kunnallisverotettavaa tuloa. Lisäksi vähennystä voi saada esimerkiksi matkakuluista. Viime vuonna keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (19,97) kunnallisveroa alettiin maksaa noin 15 625 euron vuosipalkasta, kertoo Veronmaksajain Keskusliitto. Tänä vuonna VALTIO JÄTTÄÄ VEROTTAMATTA, jos ansiotulot jäävät alle 18 600 euron. Periaatteessa on mahdollista, että henkilö ei maksa lainkaan tuloveroja. Käytännössä näin käy harvoin, koska monet Kelan tuet, kuten vuorottelukorvaus tai kuntoutusraha, ovat veronalaista tuloa. On tärkeää huomata, että VEROJA EI LASKETA BRUTTOTULOISTA, vaan vasta vähennysten jälkeen lasketuista tuloista. Perusvähennyksen takia ne verotettavat tulot, joista kunnallisvero ja ansiotulovero valtiolle lasketaan, eroavat toisistaan. Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut esimerkkitapauksen, jossa kuvitteellinen henkilö maksoi 40 000 euron bruttotuloista kunnallisveroa 6 580 euroa ja valtiolle tuloveroa 2 077 euroa. Esimerkissä kunnallisvero oli 20 prosenttia. Kun lasketaan kunnallisveron osuus bruttotuloista, saadaan lukemaksi 16,5 prosenttia ja valtiolle maksettavan veron osuudeksi 5,2 prosenttia. Näin lasketut prosenttiosuudet ovat kiinnostavampia, kun mietitään, mikä on KANSALAISEN VEROASTE. Siihen lasketaan mukaan myös pakolliset vakuutusmaksut, pääomavero, hyödykeverot sekä muut verot ja maksut. Yksittäisen kansalaisen voi olla vaikea laskea omaa veroastettaan eli verojen osuutta bruttotuloista, koska hänen pitäisi kerätä tietoa kaikista maksamistaan ARVONLISÄVEROISTA. Tilastojen perusteella keskituloisten veroaste on keskimäärin 32–45 prosenttia. Veroastetta käytetään usein, kun vertaillaan eri maiden välistä verotusta. Tähän lukemaan lasketaan julkisten tahojen keräämien pakollisten verojen ja VEROLUONTEISTEN MAKSUJEN suhde bruttokansantuotteeseen. Siinä vertailussa Suomi on usein kärkipäässä noin 42 prosentin veroasteella. SUURITULOISIMPIEN VEROASTE LASKI Progressiivisen verotuksen ideana on, että ne maksavat enemmän, joilla on siihen mahdollisuus. Talous&Yhteiskunta -lehdessä viime vuoden lopulla julkaistu tutkimus paljasti, että Suomen verotus ei kokonaisuudessaan ole täysin progressiivista. Erikoistutkija Marja Riihelän ja emeritusprofessori Matti Tuomalan tutkimuksessa oli tarkasteltu keskimääräistä veroastetta tuloluokkien mukaan. Koko väestö oli jaettu kymmeneen osaan (desiiliin), jossa jokaisessa oli yhtä paljon ihmisiä. Tutkimuksen mukaan kaikista rikkaimmilla kokonaisveroaste kääntyi laskuun. Tämä johtui pääasiassa suuremmista pääomatuloista, joita verotetaan tasaprosentilla. Lisäksi kovatuloisin kymmenes jaettiin tarkemmin, mikä paljasti, että kaikista kovatuloisimpiin kuului 0,01 prosenttia väestöstä. VEROVERTAILU EI KERRO TOIMEENTULOEROISTA Eri tuloluokkien veroasteiden tarkastelu ei ole välttämättä paras tapa vertailla, ketkä hyötyvät tai kärsivät verotuksesta. Pienituloiset esimerkiksi asuvat usein vuokralla, jolloin heidän asuinkustannuksensa nousevat jatkuvasti. Asuntovelalliset taas hyötyvät alhaisesta korkotasosta ja joissain tapauksissa myös asunnon arvonnoususta. Pienituloisimmat myös joutuvat käyttämään suuremman osan tuloistaan ruokaan ja päivittäisiin tavaroihin, minkä takia heidän maksamansa hyödykeverojen määrä on suhteellisesti korkea. Usein eri tuloluokkien suhteellista asemaa vertaillaan kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mukaan. TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Keskimääräinen veroaste, % Desiilit Korkein kymmenys, prosentti ja promillle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. P9 0– 99 P9 9– 99 ,9 P9 9,9 –9 9,9 9 P9 9,9 9– 10 60 50 40 30 20 10 Hyödykeverot Kunnallisvero Ansiotulovero valtiolle Pääomatulovero Vakuutusmaksut Muut Lä hd e: M ar ja Ri ih el ä Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 24 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 24 7.4.2021 14.52 7.4.2021 14.52
4/2021 Tekijä 25 Verkkokauppamme on aina auki! PAINATUSPALVELU MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! RITTER PAT178H/M-S/3XL 17 17 90 90 Paita • harmaa: 90% puuvilla, 10% viskoosi • musta: 100% puuvilla • värit: harmaa ja musta • koot: S-3XL H M SH263/K/O 14 14 90 90 Joustava vyö • pituus 120 cm • värit: musta, fl. keltainen ja fl. oranssi M K O PAT179M-XS/3XL 79 79,,-BARIITTI Stretch-housut • 92% nailon, 8% elastaani 235 g/m² • neljään suuntaan joustavaa, kevyttä ja kestävää stretch-kangasta • lahkeita mahdollisuus pidentää 3 cm • väri: musta • koot: XS-3XL M HAGENDORF PAT115M-XS/5XL 22 22 90 90 Pikeepaita • 90 % polyesteri, 10 % elastaani 190 g/m² • väri: musta • koot: XS-5XL M PAT154A-XS/3XL-D96/D108 59 59,,-FUKSIITTI Joustavat riippu taskuhousut • 70 % puuvilla, 27 % polyesteri, 3 % elastaani 220 g/m² • polvisuojataskut, kaksi eri sijoituskorkeutta • lahkeita mahdollista pidentää 6 cm • väri: musta • koot: XS-3XL, D96-D108 M SieviAir R3 Roller S3 • SieviAir®-pohjaratkaisu • koot: 35-48 Turvajalkineet • Boa®-kiristysmekanismi • öljyn ja useiden kemikaalien kesto (pohja) • alumiinivarvassuoja ja teräksinen naulaanastumissuoja • SieviAir®-pohjaratkaisu SK52375-35/48 169 169,,-SieviAir R4 Roller S1P • jalkineen päällismateriaali on toistuvaa pesua hyvin kestävää ja nopeasti kuivuvaa mikrokuitua • Sievi DUAL Comfort -pohjallinen • koot: 35-48 SK52385-35/48 169 169,,-Tarjoukset voimassa 31.5.2021 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 25 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 25 7.4.2021 14.52 7.4.2021 14.52
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Maalaa kirkkain värein ja rohkein vedoin – turvaa elämääsi henkivakuutuksella Elämä on elämyksiä ja kokemuksia varten. Elä itsesi näköistä elämää ja huomaa syy hymyyn. Kun sinulle rakkaat ihmiset on vakuutettu, niin ei tarvitse murehtia menneisyyttä tai tulevaisuutta, sillä elämä on tässä ja nyt. Teollisuusliiton jäsenenä saat nyt 30 % alennuksen 1.1.–31.7.2021 ostettuun Henkikultatai Parikultavakuutukseen ensimmäiseksi vuodeksi. Henkikulta ja Parikulta ovat ammattiliittoon kuuluville Turvan asiakkaille yksinoikeudella tarjottavia kuolemanvaravakuutuksia, jotka myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Ensimmäisen vuoden jälkeenkään ei hinta päätä huimaa, vaan se on räätälöity ammattiliiton jäsenille edulliseksi. Hyödynnä etusi ja soita 01019 5110 tai jätä tarjouspyyntö osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua henkivakuutusta. –30 % Teollisuusliiton jäsenenä saat Henkikultatai Parikulta-vakuutuksen ensimmäiseksi vuodeksi. Maalaa sinä seuraavaksi vaikka Tyrannosaurus rex, niin minä maalaan äidille kukkia. 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 30.3.2021 7.27.38 30.3.2021 7.27.38 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 26 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 26 7.4.2021 14.52 7.4.2021 14.52
? Riku Aalto: Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehtosopimukset teknologiateollisuudessa ? Riku Aalto: Kojamo on yksi sijoituskohteistamme ? Kameravalvonnasta sovittava yhteistoiminnassa – Toimitsija: Kaikki muut keinot käytettävä ensin ? BLOGI: Turja Lehtonen: Mistä kunnissa päätetään? ? Isoveli valvoo työntekijää – ”Kun ei tiedetä, missä menee sallitun raja, siihen ei puututa” LUETUIMMAT MAALISKUU www.tekijälehti.fi Teknologiateollisuuden ilmoitus tekee työmarkkinoista rauhattomammat, Riku Aalto sanoo. KI TI H A IL A LYHYET AJASSA 4/2021 Tekijä 27 SAK:n #virtuaalivappu 2021 www.sak.fi/vappu HYVÄÄ VAPPUA! VIRTUAALIVAPPU Vappua juhlitaan jälleen virtuaalisesti. Tervetuloa mukaan SAK:n #virtuaalivappu -lähetykseen lauantaina 1. toukokuuta kello 13.30–14.00: www.sak.fi/vappu LÄHDE EHDOLLE – LIITTO TUKEE EHDOKKAITA KUNTAVAALIT Kevään kuntavaalit siirtyivät huhtikuulta kesäkuulle ja samalla myös ehdokasasetteluaikaa jatkettiin 4.5. saakka. Monissa kunnissa puolueiden ehdokaslistoilla on edelleen tilaa. Teollisuusliitto kannustaa jäseniään asettumaan ehdolle. Liitto tukee kuntavaaleissa ehdolla olevia ammattiosastojen jäseniä kahdellasadalla eurolla. Vaalitukea maksetaan toteutuneista kuluista kuitteja vastaan. Kaikki kulut haetaan yhdellä kerralla yhdellä lomakkeella, ei siis osissa. Vaalitukeen oikeuttavia kuluja ovat esimerkiksi painatukseen, mainoksiin, kyniin tai kahvituksiin liittyvät kulut. Alkoholitarjoiluja ei hyväksytä vaalikuluiksi. Täytetty lomake kuittiliitteineen palautetaan kunkin ehdokkaan oman alueen aluetoimistoon. Vaalitukihakemusten ja tositteiden viimeinen toimituspäivä on 31.8.2021. Teollisuusliitto julkaisee verkkosivuillaan kaikkien niiden teollisuusliittolaisten kuntavaaliehdokkaiden ehdokastiedot, jotka ovat ne liittoon ilmoittaneet. Tiedot voi ilmoittaa liiton verkkosivuilla perjantaista 14.5. alkaen. Lue lisää ja lataa lomake: www.teollisuusliitto.fi/lahde-ehdolle-kuntavaaleihin ILMOITTAUDU SAK:N EHDOKASGALLERIAAN SAK haluaa auttaa jäsenliittojensa kuntavaaliehdokkaita näkymään paremmin. Kuntavaaliehdokas, ilmoittaudu SAK:n ehdokasgalleriaan! Ehdokasgalleriassa voi avaamisen jälkeen hakea ehdokkaita kunnan lisäksi liiton ja puolueen perusteella. Lue lisää ja ilmoita tietosi: www.sak.fi/kuntavaalit TYÖTTÖMYYSTURVAN POIKKEUKSET JATKUVAT KESÄKUUN LOPPUUN KORONAKRIISI Koronatilanteesta johtuen työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan kesäkuun 2021 loppuun saakka. Työttömyysetuuden suojaosan korotus 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa jatkuu siten 30.6. saakka. Suojaosa tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka työnhakija voi ansaita ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyysetuuteensa. Myös liikkuvuusavustusta koskeva määräaikainen helpotus jatkuu kesäkuun loppuun saakka. Avustusta voi saada työttömyysturvaan oikeutettu henkilö, joka ottaa vastaan kaukana asuinpaikastaan sijaitsevan työn tai joka muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia. Koronaepidemian aikana avustuksen edellytyksenä on kokopäivätyönkin osalta yli kaksi tuntia kestävä päivittäinen työmatka aiemman kolmen tunnin sijaan. Työttömyysturvan maksamista koskevia helpotuksia jatketaan niin ikään kesäkuun loppuun asti. Työttömyyskassa tai Kela voi maksaa hakijalle osan työttömyysetuudesta enintään kuuden kuukauden ajan ennakkona, ennen kuin se tekee päätöksen. Aiemmin ennakkona on voitu maksaa tukea kahdelta kuukaudelta. Työttömyysetuutta pitää kuitenkin edelleen hakea jokaiselle jaksolle. Lue lisää: www.sak.fi SANOTTUA Teknologiateollisuuden ilmoituksesta lopettaa työehtosopimustoiminta: ”Tässä haetaan nyt sopimusjärjestelmän murentamista. Juuri alakohtaiset valtakunnalliset työehtosopimukset muodostavat työmarkkinoiden sopimisen perustan. Ne luovat vakautta ja ennustettavuutta palkansaajille ja yrityksille.” JARKKO ELORANTA SAK:n puheenjohtaja ”Erikoista tässä on, että juuri teknologiateollisuuden työehtosopimus sisältää poikkeuksellisen paljon paikallisesti sovittavia asioita. Alan työpaikoilla paikallisia sopimuksia on tehty paljon ja vuosikymmenten ajan.” HELI PUURA SAK:n työehdot-osaston johtaja “Viimeistään nyt on aika käynnistää perusteellinen keskustelu siitä, miten työlainsäädäntöä vahvistetaan tulevaisuudessa. (...) Vaadimme, että laki [ammattiliittojen ryhmäkanneoikeudesta] säädetään tämän vuoden aikana.” JORMA MALINEN Ammattiliitto Pron puheenjohtaja ”Juuri kun olisi tarve saada luotua vientiteollisuuteen hallittu exit koronasta, niin työnantajapuoli varmistaa näillä toimillaan, että se ei synny yhteistyöllä – eikä järjellä.” PETRI VANHALA Paperiliiton puheenjohtaja Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 27 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 27 7.4.2021 14.52 7.4.2021 14.52
4/2021 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Elintärkeitä antureita Murata valmistaa Vantaalla antureita, joita käytetään esimerkiksi autoissa ja sydämentahdistimissa. Työntekijät arvostavat vaihtelevia tehtäviä sekä mahdollisuutta opiskella ja edetä uralla. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ANNIKA RAUHALA JA MURATA ? Aluevastaava Sanna Nieto Pinzon pukee suojavarusteita, jotka tarvitaan Muratan tuotannon puhdastiloissa. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 29 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 29 7.4.2021 14.53 7.4.2021 14.53
30 Tekijä 4/2021 M urata Electronics Oy suunnittelee, kehittää ja valmistaa Suomessa patentoituun teknologiaan perustuvia antureita, joilla mitataan muun muassa kiihtyvyyttä, kallistusta, tärinää ja painetta. – Antureita on käytännössä kaikkialla, missä on liikettä, toteaa pääluottamusmies Jarkko Leppänen. – Ja jos ei vielä ole, on se potentiaalinen käyttökohde, lisää työsuojeluvaltuutettu Niko Kuusisto. Anturien synnyttämän tiedon pohjalta erilaiset laitteet ja järjestelmät voivat säädellä toimintaansa. Muratan antureita käytetään esimerkiksi henkilöautoissa, rekoissa, leikkuupuimureissa, metsätyökoneissa, matkustajalentokoneissa, silloissa, tunneleissa, sairaalasängyissä ja sydämentahdistimissa. Yhtiö on maailman johtava autoteollisuuden kiihtyvyysja kaltevuusantureiden valmistaja. Antureiden avulla auto esimerkiksi korjaa kuljettajan ajovirheitä ja helpottaa mäkilähtöä. ? Pääluottamusmies Jarkko Leppänen kertoo, että sekä Muratalla että ammattiosastossa on menossa sukupolvenvaihdos. MURATA ELECTRONICS OY PERUSTETTU 1991 nimellä VTI Technologies. Osa Murata-konsernia vuodesta 2012. KOTIPAIKKA Vantaa TUOTANTO Anturit, joita käytetään autoteollisuudessa, terveysteknologiassa ja teollisuuden sovelluksissa. HENKILÖSTÖ 1 100, josta tuotannossa lähes 800. LIIKEVAIHTO yli 169 milj. euroa (3/2020 päättyneellä tilikaudella) Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 30 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 30 7.4.2021 14.53 7.4.2021 14.53
4/2021 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? Vantaalla Martinlaakson teollisuusalueella toimiva Murata on myös johtava sydämentahdistimien liikeantureiden toimittaja. Terveydenhuollossa esimerkiksi sänkyyn asennetut anturit voivat tunnistaa, onko potilas paikalla. – Käyttökohteet ovat niin vaativia, että meillä valmistettujen tuotteiden pitää olla erittäin laadukkaita ja toimintavarmoja, Leppänen toteaa. TYÖNTEKIJÄT ERI TAUSTOISTA Muratalla on henkilöstöä noin 1 100, joista noin 70 prosenttia työskentelee tuotannossa. Työntekijöiden keski-ikä on vähän yli 30 vuotta. Ikähaitari on 18-vuotiaista eläköityviin. – Työ ei vaadi tiettyä ammattikoulutusta. Meiltä löytyy alanvaihtajia ja koulusta suoraan tulevia, Kuusisto sanoo. Taantumavuosien 2008 ja 2009 jälkeen yhtiön tuotanto kasvoi nopealla tahdilla. Kuusisto aloitti Muratan tuotannossa operaattorin töissä heti armeijan jälkeen vuonna 2011. – Tulin pahimmassa sumassa. Omalla linjalla oli viisi ihmistä ja kokenein oli puoli vuotta ollut talossa, Kuusisto muistelee. Perehdytyksessä oli kiivaan kasvun aikaan puutteita, joten työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta. – Kouluttaminen piti opetella uudestaan, Kuusisto kertoo. Sittemmin kouluttamiseen on panostettu enemmän ja työntekijöiden vaihtuvuus on vähentynyt. Vaihtuvuutta on pyritty hillitsemään myös lisäämällä työtehtävien kiertoa ja talon sisäisiä etenemismahdollisuuksia. Muratalle on myös avattu opintopolku, jossa työnantaja tukee työn ohessa suoritettavaa ammattija ammattikorkeakoulutusta. – Opintopolku on omiaan parantamaan uramahdollisuuksia, Leppänen toteaa. ? Muratan tuotanto tapahtuu puhdastiloissa, joissa pienetkin epäpuhtaudet olisivat ongelma. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 31 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 31 7.4.2021 14.53 7.4.2021 14.53
32 Tekijä 4/2021 32 Tekijä 4/2021 TUOTANTO PUHDASTILOISSA Muratan tuotannossa tehdään töitä puhdastiloissa, suojavarusteet päällä. Mikrometrien kokoluokassa liikkuvien tuotteiden rinnalla hius on valtava roska. – Pölyhiukkanenkin on ongelma, Kuusisto toteaa. Puhdastiloissa työskentely jakaa mielipiteitä työntekijöiden joukossa, mutta lähtökohtaisesti puhtaissa tiloissa työskentely on vetovoimatekijä rekrytoinnissa. Anturielementtien valmistuksen lähtökohtana ovat parin kämmenen kokoiset ohuet piikiekot. Kiekkoja käsitellään lukuisissa erilaisissa työvaiheissa, joissa koneet prosessoivat kiekkoja kemikaalien ja kaasujen avulla. Kun halutut mikrometriset muodot on saavutettu, kiekot yhdistetään. Kootusta kiekosta rajataan yksittäiset anturielementit, minkä jälkeen elementit kulkevat jälleen lukuisien työvaiheiden läpi. Seuraavaksi anturielementit koteloidaan ja yhdistetään älymikropiireihin. Tämän jälkeen anturit viimeistellään ja testataan. Lopuksi valmiit anturit pakataan ja lähetetään maailmalle lentokoneen kyydissä. Valmis anturi voi olla sormenpään kokoinen ja sen sisällä voi olla yksi tai useampia anturielementtejä. Elementtien sisällä on puolestaan millimetrin tuhannesosissa mitattavia rakenteita, kuten jousia. Tuotantoprosessi piikiekosta valmiiksi anturiksi voi kestää esimerkiksi kuukauden ja sisältää sata työvaihetta omine koneineen. TEHTÄVIEN KIERTO TUO MIELEKKYYTTÄ Max Blomqvist on työskennellyt Muratan tuotannossa operaattorina vuodesta 2019. Työhön kuuluu muun muassa tuotteiden siirtämistä koneiden käsiteltäväksi, prosessin tarkkailua ja laadunvarmistusta. Tehtävät kiertävät päivittäin, jolloin yhtenä päivänä esimerkiksi siirretään tuotteita pinsettien avulla. – Seuraavana päivänä sormet ovat hellänä, mutta katseletkin silloin mikroskoopin läpi, Blomqvist antaa esimerkin. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa myyntineuvottelijana, timanttiporaajana ja sähkömiehenä. Muratalla Blomqvist laskee työn hyvien ja huonojen puolien menevän suurin piirtein tasan. – Aiemmissa työpaikoissa on ollut enemmän ketutusta kuin onnistumisen riemua, Blomqvist vertailee. Blomqvist toimii Länsi-Vantaan Metallityöväen ammattiosasto 255:n puheenjohtajana. Työolojen parantamishalu veti mukaan toimintaan. – Olen huomannut, että asioihin voi vaikuttaa, jos on mukana ay-toiminnassa, Blomqvist sanoo. HYVÄ NEUVOTTELUYHTEYS Työehtosopimuksen tulkinta ja paikallinen sopiminen ovat sujuneet Muratalla hyvin, arvioi pääluottamusmies Leppänen. – Meillä on kohtuullisen hyvä neuvotteluyhteys. Mikäli havaitaan poikkeamia, ne korjataan, hän kertoo. Leppänen korostaa, että toimiva edunvalvonta on yleensä yhdessä tekemistä, ei kaupankäyntiä. Järjestäytymisaste on takavuosina vaihdellut työpaikalla. Tällä hetkellä järjestäytyneitä on noin 35 prosenttia työntekijöistä. Työntekijöiden vaihtuvuuden vähentyessä myös järjestäytyminen on ollut kasvamaan päin. Pääluottamusmiehen mukaan sekä työpaikalla että ammattiosastossa on ollut menossa sukupolvenvaihdos. Vuonna 2018 Muratalla aloittanut Leppänen on työskennellyt aiemmin muun muassa paperitehtaalla, kirjapainossa sekä rakennusalalla. Aiemmallakin työurallaan luottamustehtävissä toiminut Leppänen valittiin pääluottamusmieheksi tämän vuoden alusta alkaen. Muratalla hän on toiminut myös työsuojeluasiamiehenä ja työsuojeluvaravaltuutettuna. – Joka päivä on ollut opettavainen ja joka päivä ollut kiva tulla töihin, Leppänen sanoo. KEMIKAALIEN JA ASENTOJEN KANSSA TARKKANA Muratalla työstettävät tuotteet ovat mittakaavaltaan pieniä, mutta monet työsuojelulliset seikat ovat samoja kuin perinteisemmässä teollisuudessa. – Suurimmat työllistäjät työsuojelun kehittämisen kannalta ovat kemikaalit sekä ergonomiset työskentelyasennot, työsuojeluvaltuutettu Kuusisto toteaa. Hän on toiminut aiemmin myös luottamusmiehenä. – Yhteistyö on sujunut hyvin työnantajan kanssa. Ollaan kohtuullisen avoimia kehitystyölle, Kuusisto kertoo. ? Anturielementit valmistetaan piikiekoista, jollaista työntekijä käsittelee tässä pinseteillä. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 32 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 32 7.4.2021 14.53 7.4.2021 14.53
4/2021 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ Sanna Nieto Pinzon siirtyi vuonna 2018 Muratalle aluevastaavaksi kymmenen vuoden ravintola-alalla työskentelyn jälkeen. Nyt hän suorittaa töiden ohessa tietoliikennetekniikan ammattiopintoja. ”Sähköalan opinnot tukevat nykyistä työtehtävääni monipuolisesti.” Operaattori Max Blomqvist toimii ammattiosaston puheenjohtajana. Korona-aikana osaston toimintaa on pyritty virkistämään etäyhteyksien avulla. Hän pohtii, että työsuojelussa palkitsevinta on, kun saadaan ennalta estettyä tapaturma tai konflikti. Ihmisten välisissä suhteissa ja käytöksessä olevien ongelmien selvittely puolestaan on tehtävän kuormittava puoli. Kuusisto sanoo, että työyhteisö on ollut tärkein seikka, mikä on pitänyt saman työnantajan leivissä. Myös tehtävän vaihtelevuus on plussaa. – Kymmenen vuotta olen ollut täällä töissä ja edelleen opin uutta, Kuusisto sanoo. Koronapandemia näkyi viime vuonna Muratan tuotteiden kysynnän laskuna. Lomautuksia on ollut, mutta osa ilmoitetuista lomautuksista jätettiin toteuttamatta vuoden lopulla virkistyneen kysynnän ansiosta. Koronatartunnoilta on Muratalla pääosin säästytty. Yksittäinen tapaus on tullut tietoon, mutta virus ei päässyt leviämään laajemmin henkilöstöön. – Maskipakko tuli loppusyksystä ja suositus monta kuukautta aiemmin, Kuusisto kertoo. OPINTOPOLKU TYÖN OHESSA Sanna Nieto Pinzon on työskennellyt Muratalla aluevastaavana vuodesta 2018. – Työpäivän tehtäviin kuuluu seurata oman tiimin toimintaa sekä tuotteiden läpikulkua linjastolla, tarttua ongelmatilanteisiin ja kehittää toimintaa, Nieto Pinzon kertoo. Aluevastaavana hän toimii esimiehen oikeana kätenä sekä operaattoreiden tukena päivittäisessä työssä. Myös tiedonvälitys on osa työnkuvaa. – Suoritan satunnaisesti prosessia työntekijöiden kanssa, mutta pääosin työni on päätetyöskentelyä. KEHITYSTYÖSTÄ MASSATUOTANTOON Japanilaiseen Murata-konserniin kuuluvan Murata Electronicsin historia alkaa vuodesta 1991, jolloin mittalaiteyritys Vaisala Oyj:stä irrotettiin tuotekehitysyksikkö VTI Technologies -yhtiöksi. Alkuun toiminta oli pääosin autoalan anturien tuotekehitystä, mutta sittemmin skaala on laajentunut. 2000-luvun puolella toiminta laajeni anturien massatuotantoon vuonna 1998 valmistuneen tehtaan ansiosta. Tuotanto on kasvanut myös vuosina 2005 ja 2019 valmistuneiden tehdaslaajennusten myötä. Nykyisin Murata valmistaa Vantaan tehtaalla yli 75 miljoonaa anturielementtiä vuodessa. Japanilainen elektroniikkakomponenttien valmistaja Murata Manufacturing osti yrityksen vuonna 2012, jolloin nimi muuttui Murata Electronics Oy:ksi. Murata-konsernilla on maailmanlaajuisesti henkilöstöä 74 000 ja liikevaihto oli 12,4 miljardia euroa vuonna 2019. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 33 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 33 7.4.2021 14.53 7.4.2021 14.53
34 Tekijä 4/2021 Ennen Muratalle tuloa hän työskenteli kymmenen vuotta ravintola-alalla muun muassa vuoropäällikkönä. Nykypestistä Nieto Pinzon sai vinkin Muratalla töissä olleelta ystävältään. Alanvaihto ei ole kaduttanut, sillä työtehtävät ovat vastuullisia ja sosiaalisia. Myös työyhteisö miellyttää. Hän tarttui Muratan tarjoamaan opintopolkuun vuoden 2019 lopulla. Työn ohessa suoritetut tietoliikennetekniikan ammattiopinnot valmistuvat näillä näkymin kuluvan vuoden aikana. – Sähköalan opinnot tukevat nykyistä työtehtävääni monipuolisesti, Nieto Pinzon sanoo. Työn ja opiskelun yhdistäminen on sujunut kevyesti. Opiskelun kannustimena on urakehityksen mahdollisuuden lisäksi Muratan tarjoama rahallinen palkkio valmistuville. Nieto Pinzon kertoo, että pidemmän ajan suunnitelmissa ovat ammattikorkeakouluopinnot. TYÖPORUKKA TUKEE TOISIAAN Kenneth Kourula työskentelee Muratalla huolto-operaattorina. Työtehtäviin kuuluu muun muassa kaasupesurien puhdistukset, huollot, mittaukset ja kalibroinnit. – Teen myös kehitystyötä kaasupesureiden puolelle. Vahingossa olen ominut sitä itselle, Kourula naurahtaa. Hän on työskennellyt Muratalla vuodesta 2011 lähtien, eli Kourula lukeutuu Muratan kokeneeseen kaartiin. Myös hän sai vinkin avoimista töistä Muratan leivissä olleelta ystävältä. Huolto-operaattorin pitää tuntea satoja laitteita, joten tietojen ja taitojen karttuminen ei tapahdu hetkessä. Ennen nykyistä tehtävää hän työskenteli operaattorina, kouluttajana ja ohjausvastaavana. – On mahdollisuuksia edetä uralla. Se on pitänyt mielenkiinnon yllä tosi hyvin, Kourula sanoo ja kertoo, että seuraavaksi suunnitelmissa on saada teknikon titteli. Työssä viihtymisestä pisteitä saavat myös kollegat. – Osataan auttaa ja tukea toisiamme, Kourula sanoo. LAATUA TÄRKEISIIN TUOTTEISIIN Mira Junttila työskentelee Muratalla kouluttajana. Tehtävän ytimessä ovat työntekijöiden osaamisen ylläpito sekä laadun varmistaminen. Osaamista pidetään yllä auditoinneilla, joihin kuuluu sähköinen tentti sekä katsaus työpisteelle, jossa operaattori näyttää miten tekee työn ja kouluttaja kysyy tarkentavia kysymyksiä. – Tekee itselleen palveluksen, kun puuttuu ongelmakohtiin. Ei tarvitse palata niihin virheen muodossa, Junttila toteaa. Laatua varmistetaan muun muassa työpisteitä parantamalla sekä ohjeita kehittämällä ja sanamuotoja selkeyttämällä. – Pienellä asialla voidaan vaikuttaa monen ihmisen työhön, Junttila sanoo. Merkonomikoulutuksen suorittanut Junttila on työskennellyt aiemmin kaupassa ja pankissa. – Asiakaspalvelutaustasta on hyötyä täälläkin. Hän aloitti Muratalla 2016 operaattorina kiekkovalmistuksessa. Vuoroperehdyttäjän tehtävien kautta hän siirtyi päätoimiseksi kouluttajaksi ja on viihtynyt hyvin. – Työ pitää mielen virittyneenä. Yksikään päivä ei ole ollut samanlainen, Junttila sanoo. ? AUTONOMINEN AJAMINEN KEIHÄÄNKÄRKENÄ – Pitkän tähtäimen visio on, että mahdollistetaan turvallinen autonominen ajaminen, kertoo Murata Electronicsin toimitusjohtaja Tomy Runne. Autonominen ajaminen tarkoittaa teknologian avulla itsekseen liikkuvia ja ympäristöön reagoivia ajoneuvoja. Autonomiset ajoneuvot tarvitsevat tarkkoja liikkeeseen liittyviä mittaustietoja, joita Muratan anturit tuottavat. Hän arvioi, että autonomiset ajoneuvot tulevat kuluttajien käyttöön kymmenen vuoden kuluessa. Kehitystyö on siis kiivaassa vaiheessa, ja uutta tutkimustietoa saadaan jatkuvasti. – Meillä on tärkeä rooli jälleen kerran, kun uusia applikaatioita ollaan kehittämässä, Runne kertoo yhteistyöstä asiakkaiden kanssa. Hän muistuttaa, että Murata tekee kehitystyötä jatkuvasti myös terveysteknologioissa ja teollisuuden sovelluksissa. Samalla tavoitteena on säilyttää kärkipaikka autojen anturiteknologioissa. – Autonominen ajaminen on keihäänkärki, Runne toteaa. ? Kouluttaja Mira Junttilan mukaan työn mielekkyyttä lisää tieto siitä, että anturit auttavat parantamaan ihmisten turvallisuutta ja terveyttä. ? Huolto-operaattori Kenneth Kourula on pyrkinyt antamaan panoksensa edunvalvontaan ja työsuojeluun, vaikka ei olekaan toiminut virallisissa luottamustehtävissä. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 34 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 34 7.4.2021 14.53 7.4.2021 14.53
4/2021 Tekijä 35 ”Kymmenen vuotta olen ollut täällä töissä ja edelleen opin uutta.” NIKO KUUSISTO Työsuojeluvaltuutettu TYÖSSÄ Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 35 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 35 7.4.2021 14.54 7.4.2021 14.54
36 Tekijä 4/2021 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Pitääkö vain jatkaa, vai aidosti jaksaa? Eläkeputken poistuessa työssä jaksamisen keinot ovat entistä tärkeämpiä. Uusin tutkimus kertoo, että työoloilla on ratkaiseva merkitys. Työn muokkaus on tehokkaampaa kuin työntekijän muokkaus terveyspropagandalla. Pöly, yötyö ja melu ovat tyypillisiä työpaikan altisteita ja rasitteita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti työssä jaksamiseen. E rot elintavoissa eivät ratkaise terveyden epäoikeudenmukaista jakautumista matalasti ja korkeasti koulutettujen välillä, vaikka niin usein väitetään. ”Työväestön terveyserojen kaventamisessa näyttäisi olevan tärkeämpää se, että keskitytään työolojen parantamiseen, ei kampanjointiin terveellisistä elintavoista.” Näin kertoo tuore pohjoismainen tutkimus. Muutaman vuoden takainen Helsingin yliopiston tutkimus puolestaan toteaa: ”Sosiaaliryhmän ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yhteys välittyi suurelta osin fyysisten työolosuhteiden kautta.” OLETUKSIA JA ENNAKKOLUULOJA Miksiköhän yli 55-vuotiaan työntekijän kuvaus on muuttunut myönteisestä ”kokeneesta” hivenen huolestuneeksi ”ikääntyneeksi”? SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi toteaa, että usein iän tuomien muutosten merkitystä ja varsinkin niiden tuomia kustannuksia työnantajalle halutaan liioitella. – Kyllä, iän myötä voi kehossa tapahtua tiettyjä muutoksia. Tulee ikänäköä, tarvitaan ehkä parempaa valaistusta tai yötyöhön sopeutuminen vaikeutuu. Todellisuudessa sairauspoissaoloja ei ole sen enempää kuin nuoremmilla. Ja erittäin huolestuttavaa nuorilla on mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden lisääntyminen. Nykykulttuurimme ihannoi nuoruuden nopeutta ja fyysistä suorituskykyä, perusteetta. – Kaikkein tehokkain ja tuottavin on monimuotoinen työyhteisö. Seniorit ovat usein lojaaleja ja motivoituneita työntekijöitä. Varsinkin duunariammateissa näkee usein, miten pitkän kokemuksensa ansiosta ikääntynyt työntekijä oivaltaa, kuinka työ tehdään oikein, ei nopeasti ja väärin. Lopputulos on parempi. Työläjärvi muistuttaa vielä siitä, että työkyvyttömyyden kohdatessa vain isot yritykset joutuvat kantamaan taloudellista vastuuta eläkkeelle joutuneesta viimeisenä työnantajana. OIKEUKSIA JA OIKEITA TOIMIA – Vapaaehtoinen osa-aikaisuus, ergonomia kuntoon ja työn kuormitus sopivaksi, vaikutusmahdollisuus työvuoroihin, eli esimerkiksi mahdollisuus luopua yövuoroista, riittävä aika elpymiseen ja palautumiseen ja kuuntelu ja arvostus niin esimieheltä kuin muulta työyhteisöltä. Tuossa on Työläjärven mielestä nippu oivia toimia, joilla seniori saadaan jaksamaan, jos niin vain halutaan. – Väitän, että useimmilla työpaikoilla olisi mahdollisuus luoda joustoja. Yleensä ihminen on oman työnsä paras asiantuntija, ja kun työyhteisölle annetaan mahdollisuus ideointiin, kyllä niitä ideoita myös syntyy, Työläjärvi alleviivaa. Asiantuntijalääkäri muistuttaa, että työnantajajärjestöjen kanssa käydään kyllä jatkuvasti keskustelua, usein myös yhteisiä säveliä löytäen. Mutta sitä Työläjärvi kavahtaa, että työehtosopimusten kivijalka lyötäisiin mureniksi. – Näen luopumisen työehtosopimuksista valtaisana riskinä myös työssä jaksamisen näkökulmasta. Käytännössä se johtaisi työnantajan saneluun eriarvoistaen työntekijöiden aseman. Kuka tavallinen työntekijä pystyisi neuvottelemaan itselleen sairausajan palkan tai oikeuden kuntoutukseen, Työläjärvi kysyy. – Työehtosopimuksen ansiosta luottamusmiehen neuvotteluasema on tasa-arvoisempi työnantajaan nähden. Vapaaehtoisessa, ei lakisääteisessä, työterveyshuollossa kävisi niin, että avainhenkilöille ja johtajille olisi tarjolla vaikka minkälaisia hoitoja ja palveluita, perusduunarille ei mitään. ”Jos varttuneelle työntekijälle annetaan erikoisoikeuksia, näyttäytyy hän työnantajalle kalliina ja ongelmallisena työntekijänä.” VESA RANTAHALVARI Johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK IS TO CK Lue koko haastattelu: www.tekijälehti.fi Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 36 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 36 7.4.2021 14.54 7.4.2021 14.54
4/2021 Tekijä 37 TYÖSSÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Hain työkyvyttömyyseläkettä eläkeyhtiöstä, mutta sain päätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta. Miksi? Kun työkyvyttömyyseläkeratkaisua tehdään, pitää aina ensisijaisesti arvioida, voidaanko työkykyyn vaikuttaa ammatillisella kuntoutuksella. Mikäli vakuutuslääkäri on arvioinut, että sinun tapauksessasi voidaan, saat päätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta, vaikka et olisi itse sitä hakenutkaan. Kuntoutuspäätökseen vaikuttavat terveydentilan lisäksi myös aiempi koulutus ja työhistoria. Ennakkopäätös kuntoutuksesta tarkoittaa, että sinulla on 9 kuukautta aikaa työstää kuntoutussuunnitelmaa, mihin saat apua päätöksen tehneeltä eläkeyhtiöltä. Ammatillisen kuntouksen vaihtoehto on myös taloudellisesti parempi kuin työkyvyttömyyseläke. PUUPÖLY TIUKEMPAAN KURIIN OPAS HENKILÖSTÖTILOJEN SUUNNITTELUUN ALTISTUMINEN Työturvallisuuskeskus eli TTK on julkaissut uudistetun oppaan puupölystä, sillä pölyn terveysriskeistä on tullut uutta tietoa ja altistumista koskevaa lainsäädäntöä on sitä myöten tiukennettu. Suurin altistuva työntekijäryhmä on rakennuspuutyöntekijät, mutta heistä vain pieni osa altistuu merkittäville puupölypitoisuuksille. Seuraavaksi suurimpia puupölylle altistuvia työntekijäryhmiä ovat huonekaluja sisustuspuusepät sekä puutavaratyöntekijät. Siivoojien arvioidaan altistuvan suhteellisesti suurimmille puupölypitoisuuksille. EU-direktiivin nojalla kovapuupölyn eli lehtipuupölyn uusi sitova raja-arvo tuli voimaan vuoden 2020 alusta. Raja-arvoksi on asetettu 2 mg/m³, mutta siirtymäaika jatkuu 17.1.2023 saakka, ja raja-arvona on tällöin 3 mg/m³. Altistumisen ylittäessä raja-arvon on työnantajan viipymättä ryhdyttävä korjaaviin toimiin altistumisen vähentämiseksi. Lataa opas: www.ttk.fi > hae: Puupölyn hallinta SOVELTAMISOHJEET Työturvallisuuskeskuksen Henkilöstötilat -opas on päivitetty ja käännetty myös ruotsiksi. Oppaassa avataan henkilöstötilasäädösten soveltamista työpaikoilla. Oppaassa on nyt huomioitu työmatkaliikunnan tarpeet henkilöstötilojen toteutuksessa. Siinä neuvotaan myös, miten suunnitella pukeutumisja peseytymistilat sukupuolineutraalisti. Oppaasta nämä muutokset löytyvät tilojen mitoitusohjeista. Päivityksen taustalla on uusittu henkilöstötilojen suunnitteluohje RT 103140 (Rakennustieto 2020). Opas on tarkoitettu kaikille toimialoille ja niin esihenkilöiden kuin työsuojeluhenkilöstön ja työntekijöidenkin käyttöön. Lataa opas: www.ttk.fi > hae: Henkilöstötilat PUUPÖLYN AIHEUTTAMAT AMMATTITAUDIT Todetut tapaukset (kpl) vuosina 2008–2016 Nuha Astma Allerginen alveoliitti (homepölykeuhko) Toksinen oireyhtymä (ODTS) Ihottuma –Allerginen kosketusihottuma –Ärsykekosketusihottuma Nenäontelon tai nenän sivuontelon syöpä 7 21 4 2 18 5 13 6 Lä hd e: Ty öt ur va lli su us ke sk us IS TO CK VERKKOTAPAAMINEN Osallistu Teollisuusliiton työympäristöyksikön Turvallisesti työpaikalla -kahvihetkeen, joka on avoin kaikille työturvallisuudesta kiinnostuneille. Tuokiossa käsitellään ajankohtaisia asioita, käydään läpi työntekijöitä puhuttavia aiheita ja verkostoidutaan työsuojeluhenkilöstön kesken. Kahvihetki pidetään joka kuun viimeisenä torstaina kello 9 Teamsilla, ja se kestää enintään kolmen vartin verran. Seuraava kahvihetki pidetään torstaina 29.4. kello 9. Miksipä et lähtisi kahville, turvallisesti? Liity mukaan: www.teollisuusliitto.fi/ tyoymparisto-ja-tyosuojelu TURVAKAHVEILLE, MIKSIPÄ EI? Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 37 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 37 7.4.2021 14.54 7.4.2021 14.54
38 Tekijä 4/2021 KORO NA TEKST I ANTT I HYVÄ RINEN , ASKO -MAT TI KOSK ELAIN EN, PETTE RI RAITO JA SUVI SAJAN IEMI Teollisuudessa selvitty pelättyä paremmin Koronakriisin aikaa on eletty jo yli vuosi. Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat, miten kriisi on vaikuttanut eri sopimusaloilla. ”MAAILMA EI PYSÄHTYNYT” JYRKI VIRTANEN, Teknologia – Talouden rattaat pyörivät. Työntekijätehtävissä olevat käyvät tavanomaisesti töissä. Ei maailma pysähtynyt, vaikka koronan keskellä eletäänkin. Ja jotain on tehty oikeinkin. Ajatellaan nyt vaikka sitä, että Uudenkaupungin autotehdas palkkaa taas 1 000 uutta työntekijää, Jyrki Virtanen kuvailee. Virtanen sanoo, että vuosi sitten tehdyt ennusteet lomautuksista ja irtisanomisista osoittautuivat pääosin oikeiksi. Mutta loppusyksyllä tapahtui käänne. – Sektorin työtilanne on nyt yllättävänkin hyvä. Yrityksistä kuuluu sellaisia uutisia, että tilauksia on erittäinkin runsaasti. Virtanen painottaa, että hyvä tilanne ei tietenkään kata kaikkia yrityksiä. Mutta sektorilla ovat koronasta hyötyneet erityisesti ne yritykset, jotka valmistavat tuotteita kotimarkkinoille ja koteihin. – Koteja laitetaan kuntoon. Tehdään remonttia, kun ei matkusteta, Virtanen toteaa ja nostaa esimerkiksi mökkikaupoista ja kodinkorjausbuumista hyötyneen, kiukaita myyvän Harvian. Teknologiasektorille saapuvat koronakysymykset käsittelevät nyt ennen kaikkea sitä, miten saadaan selvyys karanteeniohjeisiin ja miten sovelletaan maskinkäyttömääräyksiä. Vuosi sitten liittojen välillä sovittiin mahdollisuudesta käydä lomautusneuvotteluja nopeutetulla aikataululla. Virtasen mielestä tuolloin työpaikoilla käytiin joskus neuvotteluja ”varastoon”, vaikka varsinaista perustetta ei lomautuksille ollutkaan. Väliaikaiset muutokset nopeutetuista neuvotteluista olivat voimassa vuoden 2020 loppuun. Nyt tarvetta poikkeusmenettelylle ei enää ole. ”HYVIN SELVITTY SUHTEESSA ENNUSTEISIIN” JYRKI ALAPARTANEN, Puutuote Puutuotesektori on selviytynyt koronakriisistä kohtuullisen hyvin, kertoo Jyrki Alapartanen. Pandemia ei ole iskenyt Suomen talouteen niin kovalla voimalla kuin moneen muuhun Euroopan maahan tai maailmanlaajuisestikin. – Tästä on selvitty yllättävänkin hyvin suhteessa ennusteisiin ja pelkoihin. Jos jostakin pitää olla tässä kriisissä tyytyväinen, niin työllisyydestä, se on pysynyt kohtuullisen hyvänä, Alapartanen sanoo. – Mitään isoa konkurssiaaltoa ei ole tullut tai ole näkyvillä. Tietysti niissä yrityksissä, jotka ovat selvinneet tämän vuoden huonosti, saattaa olla vaikeuksia jatkossakin. Teknologiasektorin tapaan myös puutuotesektorin puusepänteollisuuden sopimusalalla työllisyyttä on kannatellut kotimainen rakentaminen ja remontointi. Kun pandemia on pakottanut suomalaiset kotioloihin, katse on kääntynyt kotinurkkien kunnostukseen: keittiökalusteet, ikkunat ja ovet myyvät hyvin. Mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla yritykset ovat purkaneet vuodenvaihteen lomautuksia ja tilauskannat vahvistuvat edelleen. Sahojen tuotantoa vauhdittavat kuluneen talven suotuisat kelit, minkä ansiosta metsistä on saatu kerättyä hyvin raaka-ainetta. Yhdysvaltojen talouden elpyminen ja rakennusbuumi ovat luoneet puun kysyntää Suomeen asti, varsinkin kun Kanadan metsäpalot ovat vähentäneet puun saatavuutta naapurimaasta. – Näyttää siltä, että toimialan kilpailukyky on ihan kohdallaan, Alapartanen summaa. – Uskoisin, että kesään mennään täysillä, ja työllisyys kohentuu edelleen. Tulevaisuus riippuu osittain siitä, miten taloutta elvytetään EU:ssa ja maailmalla. Aina kun kansakunnilla menee hyvin, se näkyy herkästi meidän sektorilla. Puutuotealan yritysten koronaturvallisuudessa on onnistuttu Alapartasen mukaan hyvin. – Yritykset ovat ottaneet tämän tosissaan, ja työntekijät tehtaissa ovat ymmärtäneet varotoimien tärkeyden. Vain yksittäisissä tapauksissa yritykset ovat joutuneet hetkeksi ajamaan toimintaa alas koronaryppäiden vuoksi. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 38 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 38 7.4.2021 14.55 7.4.2021 14.55
4/2021 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ ”PUOLET YRITYKSISTÄ ARVIOI LIIKEVAIHDON LASKEVAN” TONI LAIHO, Kemia Koronapandemia jakoi kemianteollisuuden yritykset jo alkuvaiheissaan kolmeen ryhmään; menestyjiin, toimintaa jotakuinkin ennallaan jatkaviin ja vaikeuksia kohdanneisiin. Toni Laihon mukaan jaottelu on vuoden jatkuneen koronajakson jälkeen ennallaan. – Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi tilanteensa tällä hetkellä hyväksi tai normaaliksi. Kolmasosa arvioi tilanteensa huonoksi. – Yleiskuvaa voidaan muodostaa myös siitä näkökulmasta, että noin puolet yrityksistä arvioi liikevaihtonsa laskevan. Sitten on joukko yrityksiä, jotka arvioivat liikevaihtonsa pysyvän ennallaan ja pienempi joukko yrityksiä, joilla tilauskannat ja tuotannon määrätkin ovat kasvussa, Laiho tiivistää. Koronapandemia on aiheuttanut yrityksissä runsaasti erilaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Laihon mukaan yhteistoiminta on sujunut pääsääntöisesti hyvin. – Yrityksissä on tehty fiksuja ratkaisuja esimerkiksi työntekijöiden vuoroja kulkujärjestelmissä. Myös lomautuksia on osattu käyttää asiallisesti. Olemme pitäneet jatkuvasti yhteyttä työnantajia edustavaan Kemianteollisuuteen ja antaneet esimerkiksi yhteisiä suosituksia, joista voi mainita maskien käyttämisen työpaikoilla. – Kun kokonaisuutta tarkastelee, niin onhan siellä joitain ylilyöntejäkin, mutta ei tavallista enempää. Niitä tapahtuu puolin ja toisin normaaliaikoinakin. Laiho nostaa rokotekattavuuden ja rokotusten aikataulun keskeiseksi tekijäksi yritysten pärjäämisessä tästä eteenpäin. – Mitä vikkelämmin työntekijät pystytään rokottamaan koronaa vastaan, sitä nopeammin yritykset voivat siirtyä kohti normaalia toimintaa. Yritysten arvion mukaan kuluvan vuoden loppu olisi rokotekattavuuden saavuttamisen kannalta selvästi huonompi vaihtoehto kuin ensi heinäkuu. – Ei tästä yritysten ja työllisyyden kannalta katsottuna kuitenkaan pelkillä rokotuksilla selviydytä. Pandemia on voitettu vasta, kun sen kielteiset globaalit vaikutukset yrityksille ovat päättyneet. Uusille yritystuille on tarve olemassa, Laiho toteaa. ”MAHDOLLISTA SELVITÄ ILMAN PYSYVIÄ VAURIOITA” MARKO ROSQVIST, Erityisalat Teollisuusliiton erityisalojen sektorilla on 16 sopimusalaa, joita koronapandemia on kohdellut hyvinkin eri tavoin. – Ehkä kaikkein kovimmin korona löi mediaja painoalaa, arvioi Marko Rosqvist. Koronavuoden aikana muun muassa messumateriaaleja ei ole ollut painettavaksi ja sanomalehdet ovat ohentuneet. Myös tekstiilihuoltoalalla on ollut vaikeaa, sillä hotellija laivapyykin tulo on tyrehtynyt. Vain sairaalapyykkiä pesevät yksiköt ovat toimineet normaalisti. – Korona aiheutti lomautusaallon, joka jatkuu edelleen, Rosqvist kertoo tekstiilihuoltoalasta. Tekstiilija muotialalla korona alussa kasvatti kasvomaskien ja suojavaatteiden kysyntää, mikä piristi alaa. Sittemmin ulkomainen tuotanto on kiihtynyt ja kotimaisten tuotteiden kysyntä hiipunut. Myöskään julkiset huoltovarmuushankinnat eivät ole tukeneet tältä osin kotimaista tekstiilija muotialaa. – Mielestäni se on häpeällistä, Rosqvist toteaa. Taimitarha-alalla sekä viherja ympäristörakentamisalalla koronan vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Metsäalalla metsurien työt ovat jatkuneet pääosin entiseen tapaan, mutta metsäkonealalla korona notkautti teollisuuspuun korjuutahtia jopa kolmanneksen. Jakelussa pienpakettien kasvanut määrä on korvannut muun jaettavan vähenemistä. Tulevaisuuteen katsottaessa rokotusten nopea eteneminen on kaikkien toiveena. – Jos saadaan pikaisessa aikataulussa korona aisoihin, näkisin, ettei mitään erityisiä pysyviä vaurioita ole syntynyt, Rosqvist arvioi. Korona ei ole laajasti levinnyt erityisalojen sektorin työpaikoilla. Yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja monet työt tehdään ulkona tai väljissä tiloissa. Myös asiakaskontaktit ovat monilla aloilla vähäisiä. Sektorin työpaikkojen merkittävin koronarypäs koettiin loppuvuonna Partaharjun puutarhalla Pieksämäellä, jossa noin puolella 200 työntekijästä todettiin tartunta. Rosqvistin mukaan yhteistoimintaneuvotteluja on käyty työpaikoilla rakentavassa hengessä. Hyvästä työvoimasta on haluttu pitää kiinni vaikeinakin aikoina. – Lähtökohtaisesti on pyritty selviämään lomautuksilla, Rosqvist sanoo. Hänen mukaansa poikkeusaikana molempia osapuolia hyödyttävä tai tyydyttävä paikallinen sopiminen on ollut vähäistä. Yrityksissä on tehty joitain käytäntöihin ja etätyöhön liittyviä paikallisia sopimuksia. Joitain ylilyöntejä on tapahtunut, mutta pääosin on toimittu asiallisesti. IRTISANOTTAVIEN JA LOMAUTETTUJEN MÄÄRÄT 1.1.–15.3.2021 Sektori Irtisanottavat määräaika toistaiseksi yhteensä Lomautetut Teknologiasektori Kemiansektori Puutuotesektori Erityisalojen sektori Ei tietoa sektorista Yhteensä 632 81 45 27 785 2 070 513 1 049 145 – 2 655 461 37 – 4 725 513 1 510 182 170 7 100 Lä hd e: Te ol lis uu de n ty öt tö m yy sk as sa 20 21 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 39 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 39 7.4.2021 14.55 7.4.2021 14.55
”OLISI TOIVOTTU TOISENLAISTA TULOSTA” KARHULAN VALIMO KONKURSSIIN VALIMOTEOLLISUUS Kotkassa toimiva Karhulan Valimo hakeutui konkurssiin maaliskuun puolivälissä. Karhulan Valimo osti valimotoiminnot Sulzer Pumpsilta vuonna 2016 sen jälkeen, kun Sulzer ilmoitti lopettavansa valimotoiminnan Kotkassa. Karhulan Valimo on valmistanut teräsvaluja prosessiteollisuuteen, erikoisrautavaluja, koneenosia sekä osia kiskokalustoon. Viime aikoina yritys on työllistänyt noin 70 henkilöä. Tekijän ensimmäinen työpaikkareportaasi tammikuussa 2018 kertoi Karhulan Valimosta. Lue juttu: www.tekijalehti.fi/kuilun-partaalta-kukoistukseen Uutisen lähde: www.yle.fi M IIN A M ER IS A LO PE KK A EL O M A A YT-NEUVOTTELUT UPM Timber on yt-neuvottelujen jälkeen päättänyt vähentää 43 henkilöä. Kaukaan sahalla vähennys on noin 20 henkeä, josta 15 on tuotannon työntekijöitä ja loput toimihenkilöitä. Tuotannossa vähennyksestä noin puolet on määräaikaisuuksien päättymisiä. Kaukaan sahan pääluottamusmies Jarno Merisalo sanoo, että työntekijöiden vähentäminen ja tuotannon kiriminen sopivat huonosti yhteen. – Olisi toivottu toisenlaista tulosta, mutta sillä on mentävä, mitä työnantaja päättää, Merisalo toteaa. Merisalo harmittelee vähennysten mallia, sillä Kaukaan sahalla vähennykset olisi ollut mahdollista hoitaa myös eläköitymisten kautta. Vähennystarve pieneni neuvottelujen aikana, alussa vähennystarve oli korkeintaan 60 henkeä. UPM Timber kertoo sulkevansa Kaukaan pientukkilinjan, optimoivansa Korkeakosken sahan toimintaa, uudistavansa kaikkien neljän sahansa johtamismallin sekä virtaviivaistavansa toimitusketjuaan. Lue lisää: www.tekijälehti.fi Valimotyöntekijä Jouko Närhi työskenteli Karhulan Valimolla lokakuussa 2017. KYLLÄ MUISTI PELAA! MUISTITIETOKERUU Teollisuusliiton ja Työväen Arkiston toteuttama Yhteen hitsattu porukka -muistitietokeruu on tulossa päätökseensä. Hankkeen saldona on 130 haastattelua ja reilut 50 työelämäkertaa. Hankkeessa on saatu kerättyä erittäin korkeatasoisia työelämäkertoja ja haastatteluja, kertovat tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila Teollisuusliitosta ja erikoistutkija Pete Pesonen Työväen Arkistosta. Työelämäkerralliseen kirjoituskilpailuun raati valitsee parhaimmiston palkittavaksi, ja tulokset julkistetaan vappuaattona 30.4. Tuolloin myös kerrotaan, mitkä ammattiosastot palkitaan aktiivisesta osallistumisesta muistitietokeruuseen. Lue lisää: www.tehdasperinne.fi SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/korona VIELÄ ON KESÄTÖITÄ JÄLJELLÄ! TYÖTORI Kaikki Teollisuusliiton alojen avoimet työpaikat löydät yhdellä haulla Työtorista! Rajaa haku esimerkiksi kesätyöja harjoittelupaikkoihin tai etsi töitä omalta paikkakunnaltasi. Tallenna hakusi perusteella työpaikkavahti niin kuulet heti uusista työpaikoista. Lue lisää: tyotori.teollisuusliitto.fi TUTKIMISEEN JA KEHITTÄMISEEN 9 MILJOONAA TYÖELÄMÄ Vuonna 2020 Työsuojelurahasto vastaanotti yhteensä 315 hakemusta ja rahoitti 134 hanketta noin 6,3 miljoonalla eurolla. Rahasto myönsi tutkimusja kehittämishankkeisiin yhteensä noin 5,7 miljoonaa euroa, viestintähankkeisiin 47 000 euroa ja henkilökohtaisiin stipendeihin 564 000 euroa. Työturvallisuuskeskuksen toiminnan tuki oli 2,7 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen rahoitus 177 000 euroa myönnettiin Työterveyslaitoksen tutkimushankkeelle Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä . Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa työkyvystä huolehtimisen hyviä käytäntöjä sekä työntekijöille että organisaatioille. Lue lisää: www.tsr.fi 4/2021 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 41 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 41 7.4.2021 14.55 7.4.2021 14.55
”Näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet” T eollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen katsoo, että liiton kolme ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet opettavaisia. – Koko ajan opitaan toisiltamme ja pikkuhiljaa Teollisuusliiton teknologiasektori ajaa jäsenten etuja neljällä sopimusalalla. Sektorin johtaja Jyrki Virtanen kertoo, että Teknologiateollisuus ry:n irtiotto työehtosopimustoiminnasta loi monta avonaista kysymystä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN hitsaudutaan yhtenäiseksi joukkueeksi, Virtanen sanoo. Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton fuusiosta vuonna 2018 syntyneessä Teollisuusliitossa on laaja katselukulma kotimaan teollisuuteen. – Jokaisen näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet, Virtanen pohtii. Teollisuusliitossa edunvalvontaja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat teknologiasektori, kemian sektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori. NELJÄ SOPIMUSTA, KOLME NEUVOTTELUKUMPPANIA Teknologiasektorin neljä sopimusalaa ovat malmikaivokset, peltija teollisuuseristysala, puolustusministeriön työpaikat sekä teknologiateollisuus. – Meillä toiminta jatkui Metalliliiton pohjalta, Virtanen kertoo. 42 Tekijä 4/2021 TEKNOLOGIASEKTORI JO HA NN ES TE RV O TIM O LIN DH OL M PE KK A EL OM AA VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä PE KK A ELO M AA JO HA NN ES TE RV O Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 42 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 42 7.4.2021 14.55 7.4.2021 14.55
4/2021 Tekijä 43 LIITOSSA Teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelee noin 71 400 Teollisuusliiton jäsentä. Työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Malmikaivosten sopimusalalla työehtosopimus on solmittu myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Teollisuusliiton jäsenistä noin 1 600 työskentelee sopimusalalla. Peltija teollisuuseristysalalla työehtosopimus on tehty Metalliteollisuuden harjoittajain liiton – MTHL:n Työnantajat ry:n kanssa. Sopimusalalla työskentelee reilu 1 200 Teollisuusliiton jäsentä. Puolustusministeriön työpaikkojen sopimusalalla työskentelee noin kymmenen Teollisuusliiton jäsentä. Alalla noudatetaan Teollisuusliiton ja puolustusministeriön välistä työehtosopimusta ja sen osana valtion yleisiä työehtoja. Tulevien neuvottelujen teemojen Virtanen uskoo pysyvän pääosin totutun kaltaisina. Vuosi vuodelta työnantajapuoli on tuonut pöytään kovempia kysymyksiä, jotka liittyvät perusarvoihin. – Keskeisenä kysymyksenä on luottamusmiesjärjestelmä. Sitä työnantaja on koettanut murentaa joka kierroksella, Virtanen kertoo. RAUHATON NEUVOTTELUKIERROS Paikallisen sopimisen lisääminen on Teknologiateollisuuden keskeinen perustelu irtiotolleen. – Paikallinen sopiminen on ollut mahdollista, eikä se muutu jatkossakaan, Virtanen toteaa. Hän tulkitsee, että paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa eri asioita eri osapuolille. – Työnantajapuolen tavoitetila on saada avattua paikallista sopimista siten, että ohitettaisiin liiton edustaja mahdollisimman monessa paikassa, Virtanen sanoo. Yleissitovat työehtosopimukset ovat perinteisesti luoneet sopimusaloille vakautta ja ennustettavuutta. Syksyllä alkavissa neuvotteluissa tämä ei ole enää oletus. – Siltä se tässä vaiheessa näyttää, että syksy on rauhaton. Katsotaan nyt, millä mallilla saadaan vietyä neuvottelut läpi, Virtanen sanoo. Teknologiasektorilla tehdään suunnitelmat sekä yleissitovan sopimuksen neuvotteluun että tilanteeseen, jossa yleissitovuutta ei ole, Virtanen kertoo AJANKOHTA YLLÄTTI, SUUNTA EI Teknologiateollisuuden irtiotto ei ollut yllätys Virtaselle, sillä työnantajajärjestössä on ajettu paikallisuutta pitkään. Aikataulu kuitenkin muotoutui yllättävän nopeaksi. Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Teollisuusliiton kanssa solmitut metsäteollisuuden työehtosopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa ja helmikuun 2022 lopussa. – Vielä ei ole kokemusta, miten metsäteollisuuden malli toimii, Virtanen pohtii. Teknologiateollisuus teki oman irtiottonsa ilman keskusteluja Teollisuusliiton kanssa. – Olisin kuvitellut, että päätös olisi tullut vasta sitten, jos neuvotteluissa ei saada kipeitä asioita ratkaistua, Virtanen sanoo. ? ? Teknologiateollisuus 71 420 ? Malmikaivokset 1 576 ? Peltija teollisuuseristysala 1 247 ? Puoliustusministeriön työpaikat 9 Yhteensä 74 252 TEKNOLOGIASEKTORI Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020 ”Tulee pitkät neuvottelut, kun käydään sopimukset pykälä pykälältä läpi.” TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA MONI ASIA AUKI Teknologiasektorin toimintaympäristö on ollut viime vuosina vakaa. Tähän tuli muutos 25. maaliskuuta, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelun ja siirtävänsä valtakunnalliset neuvottelut uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry -yhdistykseen. – Neuvottelukulttuuri oli pysynyt ennallaan ilmoitukseen saakka, Virtanen sanoo. Tällä hetkellä ilmassa on monta avonaista kysymystä. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa. – Tuntuu siltä, että aika paljon on auki kysymyksiä työantajapuolellakin, Virtanen toteaa. Tulevan valtakunnallisen neuvottelukumppanin jäsenyritysten määrä ja sitä kautta sopimuksen yleissitovuus on kysymyksistä keskeinen. Elokuussa varsinaisen toimintansa aloittavassa uudessa työantajayhdistyksessä oli perustettaessa kolme jäsenyritystä. – Ennen syksyä ei tiedetä, millaisen porukan kanssa neuvotellaan, Virtanen sanoo. Jos syksyllä päädytään laajasti yrityskohtaisiin neuvotteluihin, vaativat neuvottelut runsaasti resursseja kaikilta osapuolilta. – Arvioni on, että tulee pitkät neuvottelut, kun käydään pykälä pykälältä läpi, Virtanen sanoo. Perinteisesti neuvotteluissa on voitu luottaa aiemmissa neuvotteluissa tehtyihin tulkintoihin. – Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli, Virtanen toteaa. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 43 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 43 7.4.2021 14.55 7.4.2021 14.55
44 Tekijä 4/2021 Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteeri 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Linnankatu 50, 2. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu auki ke klo 17 saakka, to suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@ Y H TE YS TI ED O T ALUETOIMISTOT KESKUSTOIMISTO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistoihin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1393 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 Työsopimuksen perusteeton päättäminen TAPAUSSELOSTUS Jäsen työskenteli yhtiössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa noin 20 vuotta. Hän aloitti laserpolttajana, kunnes vuonna 2002 hänen työsopimuksensa muutettiin etumiehen, eli osittain työnjohtotehtäviä hoitavan henkilön, työsopimukseksi. Suurin osa sopimuksen etumiestehtävistä oli suunniteltu toteutettavaksi yhteistyössä varatoimitusjohtajan kanssa. Jäsen teki laserpolton ohella etumiessopimuksen mukaista työtä vuoteen 2010 asti, jolloin yhtiö lakkautti varatoimitusjohtajan tehtävän. Vuoden 2010 jälkeen jäsenen työtehtävät muodostuivat käytännössä laserpolttajan tehtävistä. Yhtiö ei kuitenkaan muuttanut jäsenen työsopimusta eikä palkkaa. Tammikuussa 2017 yhtiö irtisanoi jäsenen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Jäsenelle oli tätä ennen tarjottu uutta työsopimusta laserpolttajana, mutta jäsen kieltäytyi siitä pienemmän palkan takia. Jäsenen mielestä työsopimus oli päätetty perusteetta, ja työnantaja oli tosiasiassa pyrkinyt alentamaan jäsenen palkkaa. Hän vaati yhtiötä korvaamaan hänelle 18 kuukauden palkan viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus hylkäsi jäsenen korvausvaatimuksen, mutta jäsen valitti tuomiosta, ja tapaus siirtyi hovioikeuteen. RATKAISU Hovioikeus katsoi, että jäsenen työsopimuksen keskeiseksi työtehtäväksi oli tosiasiassa vakiintunut laserpolttajan tehtävät, joita tälle tarjottiin irtisanomisen vaihtoehtona. Yhtiö ei näyttänyt, että jäsenelle tarjolla oleva työ olisi vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöllä ei ollut perustetta päättää jäsenen työsopimusta, ja näin ollen hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion. Yhtiö joutui korvaamaan jäsenelle 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän viivästyskorkoineen. Lisäksi yhtiö velvoitettiin suorittamaan jäsenen oikeudenkäyntikulut, jotka olivat käräjäoikeudessa 15 000 ja hovioikeudessa 9 000 euroa. Liitto ajoi jäsenensä asian maksutta. SIIRI RUIKKA OIKEUS § Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 44 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 44 7.4.2021 14.56 7.4.2021 14.56
”Moneltako päivältä on maksettu? JARMO LIIMATAINEN ”Olen viimeiset vuodet ollut vuoron vanhin eli kymppi. Vähän sellainen ´sulake´ , jolta työkaverit huutelevat apua välillä. Valtran traktoritehtaan voimansiirtotehtaan kokoonpanossa työntekijöitä on vähän vaille sata. Olen kokoonpano-osaston luottamusmies. Koko talossa on 500–600 työntekijää. Luottamusmiehen tehtävä on vähän luontainen perimä, piti mennä tilalle, kun vanhempia jäi pois. Työttömyyskassan asiamieheksi olen tullut luottamusmiehen roolin kautta. Luottamusmiestunnit on määrätty, mutta luottamustoimia hoidetaan oikeasti jonkin verran joka päivä. Kiitos siitä työnantajalle, joka ymmärtää, että näitä asioita pitää hoitaa. Eri osastojen luottamusmiesten ja pääluottamusmiehen kesken tietoa vaihdetaan ja tasataan. Kun on tullut lomautuksia, käydään työttömyyskassan asiamiehinä läpi porukan päivärahajuttuja ja lomautusilmoituksia. Nyt korona on teetättänyt lomautuksia. Ei niinkään meillä, mutta jos alihankkijoilta ei saada osia, se pysäyttää tuotantoa täällä. Jäseneksi liittymisistä ja lomautuskäytännöistä on tehty selkeitä ohjeita taukopaikoille ja työntekijöille, että mitä ja miten pitää tehdä. Painotan, että jokainen oikeasti ilmoittautuisi työja elinkeinotoimistoon, viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Lomautusilmoituksen saa työnantajalta fyysisesti paperina käteen, mutta se ei kaikille mene perille, että hakemus työttömyyskassaan pitää tehdä oikeasti itse. On skannereita tai voi vaikka kännykällä ottaa kuvan ja laittaa sähköpostin liitteenä eteenpäin. Asiamiehenä selvitellään päivärahojen hakemista. Inhimillisiä virheitä tulee niin maksajan kuin maksun pyytäjän puolella. Työttömyyskassan asiamiehet ovat iso verkosto, luottamusmiehet on valjastettu tähän aika hyvin. Kun kaverille tulee työttömyyspäivärahapäätös, kysyn ihan suoraan, oletko katsonut, moneltako päivältä on maksettu ja mitä on maksettu. Voi olla, että on puuttunut monta päivää. Täytyy pitää heidän puoliaan. Tulee siitä kiitoskin joskus. Hyvältä tuntuu itsestäkin, kun on saanut toista autettua. Tällä hetkellä on koronaa lukuun ottamatta hieno tilanne, on tilauksia ja tekemistä. Traktorit ovat hienoja tuotteita nykypäivänä. Olen pyrkinyt työasiat jättämään portille. Kotona koirat ovat sellaisia kavereita, joilta saa hymyn aina. Niitten kanssa kun lähtee lenkille, asiat nollaantuvat.” TEKSTI SINI SILVÀN KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 4/2021 Tekijä 45 LIITOSSA TOIMIJA JARMO LIIMATAINEN Työttömyyskassan asiamies Osaston luottamusmies Valtra Oy Ab, Suolahti Suolahden Traktoritehtaan työntekijäin ao. 141 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 45 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 45 7.4.2021 14.56 7.4.2021 14.56
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Murikka avautuu 31.5. Opiskele verkossa työsuojeluasioita Murikka-opisto avautuu 31.5. Murikka-opisto avataan 31.5.2021 ja toimintaa pyritään jatkamaan normaalisti, elleivät tautitilanne tai viranomaismääräykset muuta edellytä. Muksukurssit järjestetään tänä vuonna koronan takia tavallisina kursseina, ilman lapsia. Ilmoittaudu mukaan! Working in Finland -webinaari 20.4. Kaikille jäsenille avoin webinaarisarja käynnistyy 1. Working in Finland 20.4. kello 18–19 Englanninkielinen webinaari on suunnattu Suomessa työskenteleville työntekijöille, jotka haluavat tietää lisää suomalaisesta työelämästä. Millaisia kulttuurieroja työssä voi tulla vastaan? Millaiset työehdot ja -olot Suomessa on? Webinaari on hyödyllinen myös luottamushenkilöille, joiden työpaikoilla työskentelee muualta tulleita. 2. Duunivalmennuksesta tukea työllistymiseen 18.5. kello 18–19 Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/uudet-duunivalmennuswebinaarit Working in Finland -webinaari 20.4. Järjestämme opetusta verkossa ? 15.4., 22.4. tai 28.4. klo 12–16 Ensiaskeleet luottamusmiehenä ? 16.4., 23.4. tai 29.4. klo 8.30–12.30 Jatkoaskeleet luottamusmiehenä ? 16.4. tai 6.5. klo 9–12 Työsuojelun ensiaskeleet ? 24.4. tai 8.5. klo 10–16 Työsuojelun verkkostartti ? 28.4. tai 19.5. klo 9–12 Työsuojelun jatkoaskeleet Katso kaikki kurssit: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 46 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 46 7.4.2021 14.56 7.4.2021 14.56
”Työntekijällä on oikeus pidättäytyä vaarallisesta työstä” Henri Åkerlund on toiminut reilun vuoden työsuojeluasiamiehenä, mutta peruskurssille hän ei ole koronarajoitusten takia vielä päässyt. Åkerlund osallistui maaliskuussa kolmetuntiseen Työsuojelun ensiaskeleet -verkkokoulutukseen, jonka Teollisuusliitto järjesti ensiavuksi uusille työsuojelutoimijoille. – Seurasimme verkkoluentoa yhdessä pääluottamusmiehen kanssa työpaikalla Teamsin välityksellä. Työsuojeluvaltuutettu osallistui webinaariin kotoaan, Åkerlund kertoo. Työsuojelun webinaari oli Åkerlundin toinen kokemus verkkokoulutuksista. Ensimmäinen etäkoulutus käsitteli telineturvallisuutta. – Opettajat olivat mukavia ja osasivat puhua mielenkiintoisesti. Myös me kurssilaiset saimme osallistua puheenvuoroin ja kysymyksin. Verkkokurssilaiset kävivät läpi muun muassa työturvallisuuslakia eri osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia turvallisesta työympäristöstä. – Myös työntekijöillä on velvollisuus huolehtia omasta ja työtoverien turvallisuudesta, noudattaa ohjeita ja varovaisuutta, käyttää suojaimia ja apuvälineitä sekä ilmoittaa vioista ja puutteista. Työntekijällä on myös oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä voi aiheutua vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle. Vaikka verkko-opetuksessa ja -kokouksissa on paljon hyvää, kuten se, ettei tarvitse lähteä matkustamaan parin tunnin palaveriin toiselle puolelle Suomea, Åkerlund liputtaa lähiopetuksen puolesta ja odottaa laajaa ja yksityiskohtaista työsuojelun peruskurssia Murikassa. Paperija selluteollisuuden laitteita valmistavalla konepajalla on Åkerlundin mukaan paljon ennakkoon suunnittelua vaativia riskitilanteita. Isoja ja painavia koneita siirrellessä on oltava tarkkana ja nostoapuvälineiden pitää olla kunnossa. Kulmahiomakone eli rälläkkä on myös työkalu, jonka kanssa on oltava varovainen. – Työsuojeluporukan Teams-kokouksissa on tullut esiin, että eri osastoilla on erilaisia riskitekijöitä. Näissä töissä pitää olla tosi skarppina ja miettiä työvaiheet ennen tekemistä. Vaarojen arviointi -lomakkeen täyttäminen päivittäin ennen työn aloittamista on hyvä systeemi. Työsuojeluvaltuutettu ja -asiamiehet auttavat työntekijöitä erilaisissa tilanteissa, joita voivat olla esimerkiksi kiusaamiseen puuttuminen tai vaarallisen työn keskeyttäminen. – Tällaisia tilanteita en ole työsuojeluasiamiehenä ollessani kohdannut, mutta varsinkin kiusaamisen tai häirinnän selvittely voi olla hankalaa. Toinen voi kokea kiusaamisena sen, mitä toinen pitää huumorina. TYÖSUOJELUN ENSIASKELEET TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA MARKKU TISSARINEN 4/2021 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA ? Näinä aikoina työpaikan työsuojelukokousten yksi keskeinen aihe on koronavirukselta suojautuminen, kertoo Henri Åkerlund. HENRI ÅKERLUND Levyseppähitsaaja, työsuojeluasiamies Andritz Savonlinna Works Oy Savonlinnan Metallityöväen ao. 17 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 47 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 47 7.4.2021 14.56 7.4.2021 14.56
48 Tekijä 4/2021 LE H TI KU VA / VA SI LY SH A PO SH N IK O V MAAILMA Öljyä, korruptiota ja sortoa KAZAKSTAN Vuosi toisensa jälkeen Kazakstan löytyy ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n vuosiraporteista maailman kymmenen työntekijöille huonoimman maan joukosta. Maan johto on vainonnut pitkään riippumattomia ammattiliittoja. Liittoja on kielletty, niiden johtajia vangittu ja lakkoja murskattu kovin ottein. Joulukuussa 2011 poliisi tulitti lakkoilevien öljytyöläisten mielenosoitusta Zhanaozenin kaupungissa. Poliisit eivät ampuneet ilmaan eivätkä jalkoihin vaan tappaakseen, kertoivat silminnäkijät. Virallisten tietojen mukaan 16 ihmistä kuoli ja toistasataa haavoittui. Lukuja pidetään yleisesti väärinä. Toisten tietojen mukaan 64 ihmistä kuoli ja yli 400 haavoittui. Tapahtumat herättivät niin laajaa huomiota, että maan johdon oli muutettava tapojaan. Avoin väkivalta väheni, ja ayaktiiveille alettiin jakaa tuomioita oikeudessa. Ne olivat kuitenkin mielivaltaisia. Vuodesta 2014 työlainsäädäntö asetti liitot ja niiden johtajat rikosvastuuseen jokaisen yksittäisen jäsenen toiminnasta. Näin lakoista saatiin laittomia, ja useita ay-johtajia lähetettiin vankilaan. Tunnetuimpia heistä on öljyja energiateollisuuden työläisten liiton puheenjohtaja Erlan Baltabai. Hänet tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen. Laajan kansainvälisen solidaarisuuskampanjan vuoksi Baltabai armahdettiin 2019, mutta lähetettiin uudelleen viideksi kuukaudeksi vankilaan. KOLMESSA VIIKOSSA 61 000 TYÖSUHDETTA ESPANJA Lähes 61 000 laitonta määräaikaisuutta muutettiin vakituisiksi työsuhteiksi vain 18 päivässä, kun Espanjan työvoimaviranomaiset aloittivat tehostetut toimet helmikuun lopussa. He lähettivät kirjeen 59 000 yritykseen, joiden oletettiin solmineen 123 000 laitonta määräaikaista työsuhdetta, kertoo sanomalehti El Pais . Tietonsa viranomaiset hankkivat vertaamalla eri rekisteritietoja, kuten työttömyyskorvauksia ja sosiaaliturvamaksuja. Vastaavat tehostetut iskut tehtiin vuosina 2018 ja 2019, jolloin kitkettiin yhteensä 142 000 laitonta määräaikaisuutta. Tehostetun toiminnan takana on Pedro Sánchezin vasemmistohallitus. Se panosti heti nimittämisensä jälkeen laittomuuksien vähentämiseen työelämässä ja takasi viranomaiselle resursseja valvontaan. POMOILLE 62 SAHATYÖLÄISEN PALKKA RUOTSI Keskusjärjestö LO selvitti Ruotsin hallinnon, politiikan, median ja elinkeinoelämän johdon tulot vuonna 2019. Helmikuussa julkaistu Makteliten-raportti kertoo, että 50 suurimman yrityksen toimitusjohtajat tienasivat keskimäärin 62 kertaa enemmän kuin sahatyöläiset. Verrattuna kaikkiin teollisuustyöläisiin yritysten toimitusjohtajien tulot olivat 60,2 kertaa isommat. Ero on kasvanut huimasti: vuonna 2010 johtajat ansaitsivat 45,9 kertaa teollisuustyöläisiä enemmän ja vuonna 1990 vain 16,5 kertaa enemmän. LO selvitti myös työmarkkinaeliitin palkat. Isojen ammattiliittojen johdon tulot olivat 3,4 kertaa teollisuustyöläisen tulojen verran. Keskeisten työnantajajärjestöjen johtajille taas maksettiin 8,8 kertaa enemmän. Vuonna 2010 luvut olivat ammattiliitoissa 4,0 ja työnantajajärjestöissä huikeat 16,0. Nyt Baltabai on vapaana, mutta ei saa osallistua liiton toimintaan. Muitakin ay-johtajia sai vankeustuomioita tai kotiarestia, ja ammattiliittojen keskusliitto lakkautettiin. Kansainvälisen paineen vuoksi maa kohensi ammattiliittoja koskevia lakejaan viime vuonna. Vaikutus näyttää olevan vähäinen: helmikuussa öljytyöläisten liittoja lähdettiin lakkauttamaan. Syytteen takana olivat öljy-yhtiöt. Liittojen, muun vapaan kansalaistoiminnan ja journalistien laaja vaino kytkeytyykin tiiviisti öljyteollisuuteen. Öljy pyörittää maan taloutta ja vientiä. Maata vuodesta 1991 hallinneen, vuonna 2019 presidentin tehtävät jättäneen Nursultan Nazarbajevin lähipiirillä ja suvulla on mittavat intressit öljyteollisuudessa. Korruptio on massiivista. Kiinalaiset yhtiöt investoivat nyt kasvavasti Kazakstaniin. Ne ovat usein valtionyhtiöitä ja suhtautuvat kielteisesti ay-toimintaan. Maan nousu pois maailman kymmenen työntekijälle huonoimman maan joukosta ei ole helppoa. HEIKKI JOKINEN ? Mellakkapoliisi partioi Zhanaozenin kaupungissa Kazakstanissa joulukuussa 2011. Muutamaa päivää aiemmin ainakin 16 ihmistä kuoli poliisin avattua tulen kohti lakkoilevien öljytyöläisten mielenosoitusta. Tapaus sai laajasti huomiota, mutta 10 vuotta myöhemmin Kazakstanin ay-liikkeen ahdinko jatkuu edelleen. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 48 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 48 7.4.2021 14.56 7.4.2021 14.56
TEKSTIVIESTIKYSELY KÄYTTÖÖN JÄSENPALVELU Teollisuusliitto ja Teollisuuden työttömyyskassa parantavat jäsenpalveluaan tekstiviestikyselyllä palvelun onnistumisesta. Saatat saada työsuhdeneuvonnan, työympäristöja sosiaaliturva-asioiden neuvonnan, jäsenpalvelujen tai työttömyyskassan palvelunumeroon soitettuasi tekstiviestin, jossa sinua pyydetään vastaamaan lyhyeen kyselyyn palvelun sujumisesta. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kyselyyn vastaaminen vie muutaman minuutin. ILMOITTAUDU KASSAN ASIAMIEHEKSI TYÖTTÖMYYSKASSA Jos toimit Teollisuusliiton luottamustehtävässä, sinun on ilmoittauduttava Teollisuuden työttömyyskassan asiamieheksi, jotta voit hoitaa myös työttömyysturvaan ja muun muassa jäsenyyteen liittyviä asioita. Ilmoittautuminen työttömyyskassan asiamieheksi on aiemmin hoidettu Teollisuusliitosta, mutta tietosuojasyistä ja kassan palveluiden paremman tarjonnan takaamiseksi ilmoittautuminen tulee nykyään tehdä sähköisesti suoraan kassaan. TYÖTTÖMYYSKASSAN ASIAMIEHEN TEHTÄVIÄ OVAT: ? liittymislomakkeen/perintäsopimuksen vastaanottaminen ? jäsenyyshakemuksen saapumispäivän kirjaaminen ? jäsenten neuvominen liittymislomakkeen/perintäsopimuksen täyttämisessä ? jäsenten avustaminen jäsenyyttä koskevissa asioissa (jäsenyyden alkaminen, päättyminen ja jäsenmaksu) ? jäsenten neuvominen ammattiosastoa vaihtaessa tai liitosta erotessa ? jäsenten avustaminen työttömyyskassan maksamia etuuksia koskevissa asioissa ? jäsenyyteen ja työttömyyskassan maksamiin etuuksiin liittyvien ohjeiden toimittaminen osaston käyttöön Lue lisää: www.teollisuuskassa.fi > hae: “asiamieheksi” JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA Teollisuusliiton stipendi A R VO 500 euroa Jaetaan 2 kertaa vuodessa Stipendin myöntää Kenelle stipendi myönnetään? Ammattiin valmistuva tai opintojaan jatkava opiskelija Kevään hakukierros 1.3.–2.5.2021 www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi II KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat HUOMIO MOTORISTIT! MOOTTORIPYÖRÄILY Metal Riders Finland on Teollisuusliiton jäsenten ja henkilökunnan oma moottoripyöräkerho. Vuonna 1998 perustetussa kerhossa on yli 80 jäsentä eri puolilta maata. Kerholla on kaksi kokoontumisajoa ajokaudessa, toukoja elokuussa. Seuraavat tapahtumat järjestetään toukokuussa Lahden Messilässä ja elokuussa Imatran Kylpylässä. Moottoripyöräilyä harrastava tai siitä kiinnostunut jäsen, liity joukkoomme! Lue lisää: www.metalriders.fi 4/2021 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe klo 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero on 020 690 446. ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33% ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Vuonna 2020 maksetuista jäsenmaksuista muodostetut tiedostot lähetettiin verottajalle 28.1.2021. Ensimmäinen korjausajo on tehty 12.3.2021, johon tulleet jäsenmaksukorjaukset ehtivät vielä jäsenen esitäytettyyn veroilmoitukseen. Viimeinen korjausajo ajetaan 28.4.2021. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle, muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Työnantajaperinnässä olevien jäsenten jäsenmaksutarkkailu aloitetaan 29.3.2021 ja maksuntarkkailu – eli rästilistat – lähetetään ammattiosastojen puheenjohtajille viikolla 14. ? Itsemaksavien jäsenten jäsenmaksutarkkailuun liittyvät kuulemiskirjeet ajalta 1.10.–31.12.2021 postitetaan viikolla 16. Jos saat tällaisen kirjeen älä jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan hoida jäsenyytesi kuntoon. Jos asiassa on epäselvyyttä – soita jäsenpalveluun puh. 020 690 446. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 49 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 49 7.4.2021 14.56 7.4.2021 14.56
50 Tekijä 4/2021 Tommy Holmblad är stödperson och vän Det bästa är när man ser glädjen i den andras ansikte, säger Tommy Holmblad, som är frivillig stödperson till två pojkar med funktionsnedsättning. ? Det handlar helt enkelt om att vara en kompis, säger Tommy Holmblad. Promenad med hunden Bamse är en av Loves favoritprogrampunkter. I dag är ingen vanlig dag för det är Loves 13-årsdag. Hurra! Programmet för eftermiddagen har spikats på förhand av Love. Så brukar det vara då Love kommer på besök, berättar Tommy Holmblad. Han är sedan ifjol frivillig stödperson för Love. – Först ska vi gå på promenad med hunden Bamse, sen ska vi vara fem minuter i gymmet, sen ska vi äta rådjursburgare och sen ska vi se på film, helst Mr. Bean, säger Holmblad. Det är alltså bra att Holmblad som är en ivrig jägare har vilt i frysen. Holmblad bor i Kvevlax i Korsholm och jobbar som svetsare och huvudförtroendeman på metallföretaget Profiweld i Korsnäs. Profiweld, som anställer drygt 30 personer i nuläget, utför underleverantörsarbeten för större företag i nejden, med storföretaget Wärtsilä i spetsen. Det globala pandemiläget har märkts av i orderstocken. Det har inneburit att personalen i regel kört fyradagarsvecka med en permitteringsdag per vecka, då det helt enkelt funnits mindre jobb. Med lite mer fritid på handen hade Holmblad, som jobbat med barn med funktionsnedsättning i yngre år, chansen att nappa på det här med frivilligarbete. Fast Tommy poängterar att det för honom inte handlar om arbete. – Jag hade många gånger tänkt att det skulle vara kul att vara stödperson, men man får inte tummen ur, så att säga. Det var först när mamman till en av pojkarna frågade om jag kunde tänka mig att vara stödperson som jag svarade ja. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 50 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 50 7.4.2021 14.56 7.4.2021 14.56
4/2021 Tekijä 51 ? Det bästa med det att vara stödperson är se glädjen hos andra, säger Tommy Holmblad. Den här gången finns också dans på schemat, till tonerna av 90-talshitten Boombastik i Mr. Bean-version. Mamman hade kallat Tommys familj för den ”mest Down-vänliga i Kvevlax”, ett omdöme han uppskattar högt. I praktiken betyder det att vara stödperson att Tommy och pojkarna träffas en gång i veckan eller varannan vecka några timmar åt gången. Förutom Love är Holmblad också stödperson och vän till Benjamin, 13 år. – Vi bor ju på landet så det blir ofta att köra traktor och pick-up, träna lite på gymmet och att sköta hönsen och fåren eller sen har man filmkväll. Pojkarna har ju lite olika intressen, så man får justera programmet en aning. ”INTE GÖR MAN DET HÄR FÖR PENGARNA” Stödpersoner beviljas i regel ett litet arvode för sin insats och det är kommunen som står för det. Det rör sig om runt 10 euro per timme. Dessutom ersätter kommunen som beviljat stödpersonbeslut kostnader för till exempel kafébesök eller biobiljetter. För Holmblad ledde det hela ändå till en del ekonomiska trubbel då han som deltidspermitterad skulle få jämkad dagpenning från arbetslöshetskassan. – Kassan ville ha arbetsavtal och lönekvitton från kommunen. Men inte finns det ju några timlistor och avtal då det handlar om frivilligarbete. – Det tog sju veckor att reda ut det hela, men pengarna kom till sist. Det är ju verkligen inte för pengarna man gör det här utan för glädjen att få hjälpa och vara en vän, säger Holmblad. Hos Holmblads löste man det hela så att det officiellt är Tommys fru Nina som är stödperson till Love. Hon jobbar också som assistent på skolan där Love går. Love och Tommy har ätit födelsedagsburgare och hunnit med både dans och spårat varg med Bamse. Det börjar vara dags för fotografen att ta sig hemåt, anser födelsedagsbarnet. – Pojkarna har det roligt och föräldrarna får samtidigt lite avlastning. Fast jag tror jag är för snäll egentligen. Pojkarna har nog lindat mig runt fingret, skrattar Holmblad. Planerna för nästa gång träff är redan på det klara. Då är det korvgrillning på jaktstugan som gäller. ? STORT BEHOV AV FRIVILLIGA STÖDPERSONER – Det finns en lång kö av människor som väntar på att få en vän, säger Emilie Möllerström, som är koordinator för stödpersonverksamheten i huvudstadsregionen för Samarbetsförbundet kring funktionshinder SAMS. Möllerström, liksom organisationsfältet i stort, talar om vänverksamhet och vänner. Det är viktigt att skilja på personlig assistent och stödpersoner. Personliga assistenter hjälper till i vardagen med till exempel matlagning eller butiksoch läkarbesök medan stödpersonen i första hand ska vara en vän som man gör kompisgrejer med. – Vi brukar säga att man ska vara förberedd att binda sig till minst sex månader, men jag vet om vänner som träffats regelbundet i mer än åtta år, säger Möllerström. Genom SAMS finns det runt 100 vänpar i huvudstadsregionen och i Österbotten. Trenden har varit långsamt uppåtgående under de senaste 20 åren. För några år sedan gick SAMS ut med att det speciellt var brist på manliga stödpersoner. Coronapandemin har också gjort det svårare för vänner att träffas fysiskt då många vänner hör till riskgrupper. I stället har man uppmuntrat till att träffas med över nätet. – De digitala kompisträffarna har fungerat bra så här långt, säger Möllerström. SAMS VÄNVERKSAMHET SAMS är en paraplyorganisation för FDUV, Psykosociala förbundet, Svenska hörselförbundet, Förbundet Finlandssvenska synskadade och FMA Funktionsrätt med ansvar. VAD ÄR ETT VÄNUPPDRAG? Som frivillig stödperson är man en vän och en hjälpande hand när det behövs. Ett vänuppdrag bygger på att man ger ca 4–10 timmar/ månad av sin tid och gör något roligt tillsammans med den man träffar. Det handlar om vardagliga fritidsaktiviteter, vad man hittar på beror på vad man kommer överens om och vilka gemensamma intressen man har. Ett vänuppdrag skall vara ömsesidigt och bygger på medmänsklighet. www.samsnet.fi I TIDEN Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 51 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 51 7.4.2021 14.57 7.4.2021 14.57
Riku Aalto: Industrifacket förhandlar om medlemmarnas arbetsvillkor även i fortsättningen Teknologiindustrins beslut om att grunda ett nytt förbund för att förhandla om kollektivavtal kommer i praktiken att skrota de allmänbindande kollektivavtalen, anser ordförande Riku Aalto. TEXT ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS A rbetsgivarorganisationen Teknologiindustrin rf. kom 25.3 ut med nyheten om att förbundet delar upp sin verksamhet i två separata föreningar. I fortsättningen är det arbetsgivarorganisationen Teknologiateollisuuden työnantajat som förhandlar om rikstäckande kollektivavtal. Inledningsvis består föreningen av tre medlemsföretag. Teknologiindustrin rf. kommer enligt utsago att koncentrera sig på att stöda företag som inte är medlemmar i den nya arbetsgivarföreningen med de företagsvisa avtalsförhandlingarna. Aalto tog emot Teknologiindustrins utspel med tungt hjärta eftersom det i praktiken innebär att de allmänbindande kollektivavtalen förpassas till historien inom teknologiindustrin. – Anställningsvillkoren i branschen kommer att försämras. De allmänbindande kollektivavtalen har erbjudit ett skydd också för dem som jobbar i branschen men inte har förhandlingskraft bakom sig, säger Aalto. Kollektivavtalet mellan Industrifacket och Teknologiindustrin löper ut 30.11.2021. Aalto tror att Teknologiindustrins drag sist och slutligen handlar om samma sak som Skogsindustrins beslut från i höstas om att inte längre förhandla om kollektivavtal. – Man har bara slagit in det samma i ett annat paket, säger Aalto. – Industrifacket förhandlar även i fortsättningen om medlemmarnas arbetsvillkor – på riksnivå eller på arbetsplatserna, säger Aalto. Industrifackets klara mål är att införa förtroendemannasystemet i de nya rikstäckande och företagsvisa avtalen. Runt 71 400 av medlemmarna i Industrifacket jobbar inom avtalsbranschen. Det handlar om ett brett fält med flera hundra yrkestitlar inom allt från elektronikindustri till förädling av malm. VI GÅR MOT EN OROLIGARE ARBETSMARKNAD Teknologiindustrin motiverar sitt beslut med att man vill öka möjligheterna till lokala avtal och genom det öka konkurrenskraften för exportföretagen. – Det som nu utlovas skulle vara helt möjligt inom ramen för det nuvarande kollektivavtalet, konstaterar Aalto. Industrifackets ordförandes bedömning är att Teknologiindustrins modell egentligen kan försvaga konkurrenskraften. Samtidigt skakar man om grunderna i det finländska socialförsäkringssystemet. – Det kommer att bli oroligare på arbetsmarknaden. Genom avtal har vi klarat av att garantera stabilitet och förutsägbarhet på arbetsmarknaden. Ett slut för de allmänbindande kollektivavtalen i teknologiindustrin innebär också ett slut för den så kallade finländska exportdrivna modellen för avtalen, där man i övriga branscher väntat på att exportindustrin lägger fram modellen för till exempel lönehöjningar. – Om avtalen gäller på företagsnivå så skapar det inte någon modell för övriga branscher. Då flyger det tankesättet i skräpkorgen, konstaterar Aalto. Aalto påminner om att kollektivavtalen utgjort en del av en helhet som också innefattar arbetspensionssystemet och arbetslöshetsskyddet. Tiden får utvisa hurdana diskussioner som kommer att föras om den helheten. – När man skakar på ett hörn, så skakar samtidigt hela korthuset, konstaterar Aalto. ? 52 Tekijä 4/2021 KOLLEKTIVAVTAL KI TI H A IL A ”När man skakar på ett hörn, skakar samtidigt hela korthuset.” C Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 52 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 52 7.4.2021 15.41 7.4.2021 15.41
4/2021 Tekijä 53 Industrin har klarat sig bättre än väntat Vi har nu levt ett år med coronakrisen. Sektorcheferna vid Industrifacket berättar om hur pandemiåret påverkat avtalsbranscherna. ARBETSLIVET TEXT ANTTI HYVÄRINEN, ASKO-MATTI KOSKELAINEN, PETTERI RAITO OCH SUVI SAJANIEMI ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS ”VÄRLDEN STANNADE INTE” JYRKI VIRTANEN , Teknologisektorn – De som arbetar i arbetaryrken har gått till jobbet precis som vanligt. Världen stannade inte upp trots att vi lever mitt i pandemin. Och något har vi gjort rätt. Vi kan tänka till exempel på att bilfabriken i Nystad vill anställa 1 000 arbetare. Virtanen säger att de prognoser som gjordes höll på det stora hela, men mot slutet av hösten vände det. – Sysselsättningsläget i sektorn är överraskande bra för tillfället. Vi hör nyheter om att företag har fått in väldigt mycket beställningar. Vinnarna inom teknologisektorn har speciellt varit de företag som tillverkar produkter för den inhemska marknaden och framför allt produkter som brukas i hemmen. För ett år sedan kom förbunden överens om möjligheten att genomföra permitteringsförhandlingar med en snabbare tidtabell. Virtanen anser att man då ”sparpermitterade”, även om det på flera håll inte fanns någon verklig grund för att ta till permitteringar. Det tillfälliga undantaget som gäller samarbetsförhandlingar löpte ut vid årsskiftet. För tillfället finns det inte ett behov för sådant. ”VARTANNAT FÖRETAG TROR OMSÄTTNINGEN KOMMER MINSKA” TONI LAIHO , Kemisektorn Coronapandemin delade redan i ett tidigt skede företagen inom kemisektorn i tre grupper. De som varit framgångsrika, de som fortsatt i stort sett som förr och dem som stött på motgångar. – Två av tre företag anser att läget är bra eller åtminstone på en normal nivå. En tredjedel säger att läget är dåligt. – En helhetsbild kan man också rita ur den synvinkeln att man på omkring hälften av företagen tror att omsättningen kommer att minska. Sedan finns det för etag där omsättningen är oförändrad och för en mindre grupp av företagen har orderingången och produktionen ökat. – Sett ur företagens och sysselsättningens perspektiv är coronan inte avklarad med vaccinen. Pandemin är segrad först när de negativa effekterna på företagen på en global nivå är över. Det finns fortsättningsvis ett behov av stöd till företagen. ”VI HAR KLARAT OSS VÄL JÄMFÖRT MED PROGNOSERNA” JYRKI ALAPARTANEN , Trävarusekorn Trävarusektorn har klarat sig rätt så bra under coronakrisen. Pandemin har inte slagit mot den finska ekonomin lika hårt som den slagit mot flera andra europeiska länder. – Vi har klarat oss överraskande väl jämfört med prognoserna och med tanke på de rädslor som fanns. Om vi ska vara nöjda över något så är det att sysselsättningen har hållits på en rätt så bra nivå. – Det har inte kommit någon enorm konkursvåg och inte heller har vi sådana i sikte. Snickeribranschen har burits upp av byggande och renovering i hemlandet. Då pandemin tvingat finländarna att hålla sig hemma har intresset för att lite fräscha upp i hemknutarna vuxit. Inom den mekaniska skogsindustrin har företag dragit tillbaka permitteringarna från årsskiftet och orderstocken ser bättre ut hela tiden. – Jag tror vi kör på för fullt i sommar och sysselsättningen växer. Framtiden hänger mycket på hur man stimulerar ekonomin i Europa och ute i världen. Då när det går bra, så märker man snabbt av det i vår sektor. ”VI KAN KLARA OSS UTAN PERMANENTA SKADOR” MARKO ROSQVIST , Specialbranscherna – Det är nog kanske medieoch tryckeribranschen som tog mest stryk. Under det senaste året har det inte tryckts upp så mycket infomaterial för mässor och andra evenemang. Textilvårdsbranschen har också haft det tungt eftersom hotellen och kryssningsfartygen haft ett betydligt mindre behov av byktvätt. – Coronan orsakade en våg av permitteringar och den pågår fortfarande. Textiloch modebranschen gynnades i början av pandemin på grund av att efterfrågan på näsoch munskydd och annan skyddsutrustning ökade snabbt. Senare har ändå efterfrågan på inhemska produkter minskat då den utländska produktionen kommit i gång på allvar och tagit över. I plantskolebranschen och miljöbyggnadsbranschen har pandemin inte märkbart inverkat på läget. För skogshuggarna har arbetet fortsatt så gott som förr men inom skogsmaskinbranschen innebar pandemin att takten på avverkning av industrivirke minskade med en tredjedel. – Om vi i snabb takt får bukt med pandemin så ser jag inte att det skulle bli några permanenta skador i branscherna. CORON A Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 53 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 53 7.4.2021 14.57 7.4.2021 14.57
54 Tekijä 4/2021 Industrial Union defends migrant workers´ rights in agriculture BRIEF IN ENGLISH In theory, foreign nationals enjoy all the same rights in working life as their Finnish colleagues. In practice, this is unfortunately not always the case. The most common problems are connected to seasonal work in agriculture and tourism. The Seasonal Workers Act defines what constitutes seasonal work and nine months is the maximum time for contracts. A direct employment contract between the seasonal worker and the employer in Finland is needed. There is a special residence permit for seasonal work for those coming from outside the European Union and EEA countries. Seasonal workers are often in a vulnerable position. Invariably they depend on one single branch of work, their stay is only of a short duration, the two national languages of Finland sound pretty strange and the national legislation is not familiar. They are usually not members of the union either. The Industrial Union also extends to agricultural work. All too often the union gets to learn of unpleasant cases whereby workers in agriculture are treated badly and cheated out of pay or working hours. Seasonal workers are not the only vulnerable ones. There have been several cases where other foreign nationals in agricultural work have been mistreated contrary to the agreements and legislation. How to act when there are problems at the workplace? First, you should discuss the matter with the employer. If this does not help, and there is a union shop steward, talk to him or her. Then you can investigate the problem together with the employer. If this does not resolve the issue, you or the shop steward can contact the Industrial Union regional office. They can also offer service in English, if necessary. The union can then proceed with the issue by contacting the employer, employers’ union or even go to the court. At the end of last year, the Finnish Government proposed a legislative amendment to make it possible to ban employers who have been mistreating foreign workers from further recruitment. And the victim would then get a residence permit to search for a new job in any branch. This legislation is a major victory for us, says Eve Kyntäjä, Advisor for Migration Policy at The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK. Unions have been fighting for years for such legislation. This issue of Tekijä includes a major article about the problems migrant workers face. The conclusion of the one of those interviewed, an Ukrainian agricultural worker, is clear: – Know your rights. And join the Union. HEIKKI JOKINEN 54 Tekijä 4/2021 Industrial Union defends migrant workers´ rights in agriculture BRIEF IN ENGLISH In theory, foreign nationals enjoy all the same rights in working life as their Finnish colleagues. In practice, this is unfortunately not always the case. The most common problems are connected to seasonal work in agriculture and tourism. The Seasonal Workers Act defines what constitutes seasonal work and nine months is the maximum time for contracts. A direct employment contract between the seasonal worker and the employer in Finland is needed. There is a special residence permit for seasonal work for those coming from outside the European Union and EEA countries. Seasonal workers are often in a vulnerable position. Invariably they depend on one single branch of work, their stay is only of a short duration, the two national languages of Finland sound pretty strange and the national legislation is not familiar. They are usually not members of the union either. The Industrial Union also extends to agricultural work. All too often the union gets to learn of unpleasant cases whereby workers in agriculture are treated badly and cheated out of pay or working hours. Seasonal workers are not the only vulnerable ones. There have been several cases where other foreign nationals in agricultural work have been mistreated contrary to the agreements and legislation. How to act when there are problems at the workplace? First, you should discuss the matter with the employer. If this does not help, and there is a union shop steward, talk to him or her. Then you can investigate the problem together with the employer. If this does not resolve the issue, you or the shop steward can contact the Industrial Union regional office. They can also offer service in English, if necessary. The union can then proceed with the issue by contacting the employer, employers’ union or even go to the court. At the end of last year, the Finnish Government proposed a legislative amendment to make it possible to ban employers who have been mistreating foreign workers from further recruitment. And the victim would then get a residence permit to search for a new job in any branch. This legislation is a major victory for us, says Eve Kyntäjä, Advisor for Migration Policy at The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK. Unions have been fighting for years for such legislation. This issue of Tekijä includes a major article about the problems migrant workers face. The conclusion of the one of those interviewed, an Ukrainian agricultural worker, is clear: – Know your rights. And join the Union. HEIKKI JOKINEN Core World AB Pasi Kujala pasi@coreworld.? +358 45 8836 036 Viking Solutions Oy Antti Inkinen antti.inkinen@vikingsolutions.net +358 10 2127 620 Orimattila 010 212 7620 www.vikingsolutions.net • www.thermo-logic.fi Thermo Logic Finland yhdessä Viking Solutionsin kanssa tarjoaa markkinoille ainutlaatuisen ruiskutettavan polyuretaanieristeen sekä suljetulla että avoimella solulla. Ruiskutettavan eristeen etuna hyvien lämpöarvojen lisäksi on asennusnopeus, saumattomuus ja mahdollisuus eristää kaiken muotoisia pintoja ja materiaaleja. Polyuretaani on homehtumaton, painumaton ja ekologinen valinta. Me. Eristämme. Kaiken. Suljetun solun polyuretaani on täysin vesija kaasutiivis; ei huolta mikrobeista tai Radonista. Tuote estää kosteuden nousun maaperästä, tekee niin sanotun kapillaarikatkon. Kaasutiiviin uretaanin erinomaiset lämpöarvot mahdollistavat ohuen eristepaksuuden käytön: 5 cm eristekerros vastaa n. 30 cm kerrosta lasivillaa. Hengittävä M1-sertifioitu polyuretaanieriste soveltuu esimerkiksi yläpohjan ja seinien eristämiseen puhallusvillan sijaan. Oikea valinta sisäilmarakentamiseen! Myös hengittävän uretaanin lämpöarvot ovat villaan verraten ylivoimaiset, 15 cm uretaanikerros vastaa 45 cm puhallusvillaa. Suoritamme lämpökamerakuvauksia rakennusten ilmavuotojen ja eristystarpeen selvittämiseksi. VI LL E TI ET ÄV Ä IN EN Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 54 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 54 7.4.2021 14.57 7.4.2021 14.57
4/2021 Tekijä 55 4/2021 Tekijä 55 Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 55 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 55 7.4.2021 14.57 7.4.2021 14.57
56 Tekijä 4/2021 Maisemia kankaalle Öljyvärimaalaus vei Mika Rajalammen mennessään jo alakouluikäisenä. Häntä viehättää erityisesti maisemamaalaus. Siinä häntä puhuttelevat valot, varjot ja harmaan eri sävyt. MIKA RAJALAMPI Hitsaaja Oriveden Ohutlevytekniikka Oy Ruovesi TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN HARRASTAJA Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 56 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 56 7.4.2021 14.58 7.4.2021 14.58
4/2021 Tekijä 57 VAPAALLA V aalean omakotitalon ovenpielessä on paletinmuotoinen kyltti. Siinä lukee Ateljee Mika Rajalampi . Sisällä talossa harrastajamaalari asettuu telineensä eteen. – Tämä on hauskaa puuhaa, sanoo kolmisenkymmentä vuotta öljyvärimaalausta harrastanut ruoveteläinen Mika Rajalampi. Maalaustelineessä hänen edessään on keskeneräinen työ. Se on näkymä talviselle Helvetinjärvelle. – Kun alan maalata, suljen kaiken muun ulkopuolelle. Minusta tulee erakko, ja aika menettää merkityksensä. Telineen vieressä on matala, pyörillä kulkeva apupöytä. Sitä peittää lasilevy, joka toimii palettina. Rajalampi puristaa paletille värejä tuubeista. – Värejä ei tarvitse olla valtavasti. Muutamalla perusvärillä pärjää pitkälle. Käytän sitruunankeltaista, kadmiuminkeltaista, paria punaista ja paljon sinisen eri sävyjä. Paletilla on aina valkoista, mutta mustaa Rajalampi tarvitsee harvoin. – Värit ovat yhdenlaisia työkaluja. Niitä oppii ajan kanssa käyttämään. Jos ostan jonkin uuden sävyn, vie aikansa, että olen sen kanssa sinut. “MAALAAN FIILIKSEN MUKAAN” Rajalammen taulut perustuvat usein hänen ottamiinsa luontokuviin. Toisinaan maalaus syntyy sanomalehtikuvasta tai jonkun kirjan kuvituksesta. – En jäljittele valokuvaa, vaan otan siitä idean. En voi maalata esimerkiksi puun jokaista oksaa, vaan luon puusta eräänlaisen illuusion, jota katsojan silmä täydentää. Kotona sijaitsevan ateljeensa lisäksi Rajalampi maalaa luonnossa, myös talvella. Hän saattaa pakata paletin ja värit autoon jo pikkutunneilla. – Ei se kelloa katso. Maalaan ihan fiiliksen mukaan, miten milloinkin. Välillä minulla ei ole aikaa tai fiilistä, mutta silloinkin työstän keskeneräisiä tauluja mielessäni. Rajalampi ikuistaa kankaalle usein kotikuntansa Ruoveden maisemia Pirkanmaalla, mutta vuosien varrella maalattavaa on löytynyt myös Aulangolta, Hailuodosta, Kolilta ja Lapista. – Minua kiehtoo maalaamisessa se, että näen edessäni maiseman kolmiulotteisena ja yritän siirtää sen kaksiulotteiselle pinnalle. Se on haaste, johon haluan vastata. TALVIMAISEMAT SUOSIKKEJA Rajalampi oli jo lapsena innokas piirtäjä. Maalaamisesta hän kiinnostui alakouluiässä vieraillessaan tuttavaperheen luona. – Katselin, kun perheen isä maalasi ja ajattelin, että tuota minäkin voisin kokeilla. Hän huomasi kiinnostukseni ja antoi minulle värejä ja pensseleitä, Rajalampi muistelee. Yläasteella Rajalampi kävi kuviskerhossa ja osallistui lukion kuvaamataidon tunneille. Erään kerran opettaja jakoi luokalle pinon kortteja ja käski kopioida niistä yhden. – Pläräsin kortteja, kunnes käteni pysähtyivät erään talvimaiseman kohdalle. Se oli minusta todella hieno. Kuvassa oli kaikki kohdallaan, Rajalampi kertoo. Myöhemmin hänelle selvisi, että kyseessä oli Akseli Gallen-Kallelan teos Talvimaisema . Lumisia maisemia hän maalaa yhä mielellään. – Vihreä, kesäinen maisema on helppo pilata. Se menee äkkiä tukkoon. Talvimaisemissa minua kiehtovat valot ja varjot sekä harmaan eri sävyt. ITSEOPPINUT HARRASTAJAMAALARI Rajalampi tarttuu pensseliin. Hän sekoittaa värejä paletissaan ja alkaa sitten maalata oksien aihioita hyvin tummalla sinisellä. – Ensin kuva on sumea. Sitten lähden tarkentamaan sitä. Maalaan yksityiskohtia, oksa sinne, toinen tänne, ja lisään valoja ja varjoja, Rajalampi kertoo. Kun hän aloittaa uuden työn, hän ei piirrä luonnosta, vaan hahmottelee aiheensa kankaalle nopein siveltimenvedoin tärpätillä ohennetulla värillä. – Näen taulun jo valmiina. Tiedän, mihin pyrin. Taulu ei saa olla vain kuva, vaan siinä pitää olla tunnelma. Sen pitää puhutella katsojaa. Itseoppinut Rajalampi on kulkenut omien sanojensa mukaan kivisen tien. – En ole käynyt taidekouluja, mutta olen lainannut kirjastosta paljon taidekirjoja ja tutustunut niiden avulla kultakauden mestareiden töihin. Nykyään jo pystyn saamaan kankaalle sitä, mitä haluan. VALOT JA VARJOT ELÄVIKSI Ateljeen seinät ovat täynnä Rajalammen tauluja. Lattianrajassa seiniin nojaa kymmeniä keskeneräisiä maalauksia. Osa on odottanut valmistumistaan yli 20 vuotta. – Kun alan maalata, silmäilen vanhoja tauluja. Jos en näe niiden joukossa mitään varteenotettavaa, saatan aloittaa uuden työn ja tehdä sen valmiiksi parissa illassa. Väreihin, pensseleihin ja kehyksiin saa halutessaan uppoamaan euroja, mutta öljyvärimaalaus ei ole kallis harrastus, Rajalampi sanoo. Maalauspohjiin kannattaa hänestä kuitenkin satsata. – Surkealle pohjalle ei kannata maalata, koska työstä saattaa tulla hyvä. Rajalampi on osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin ja pitänyt myös omia näyttelyitä. Hän myös myy taulujaan ja tekee tilaustöitä. Maalatessaan Rajalammen tavoitteena on saada valot ja varjot mahdollisimman eläväksi, jotta katsoja voisi suorastaan sukeltaa tauluun. – Viimeiseen pensselinvetoon asti työ on kesken. Sitten kun totean, että tauluun ei ole enää mitään lisättävää, se on valmis. ? ? ”Lähellä värit ovat tummia ja kauempana vaaleampia. Siitä syntyy syvyysvaikutelma”, kertoo maisemia harrastuksekseen maalava Mika Rajalampi. Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 57 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 57 7.4.2021 14.58 7.4.2021 14.58
58 Tekijä 4/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 58 Tekija?_04_2021_sisus_ok.indd 58 7.4.2021 14.58 7.4.2021 14.58
4/2021 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_04_2021 kansiarkki.indd 59 Tekija?_04_2021 kansiarkki.indd 59 6.4.2021 13.58 6.4.2021 13.58