Välittömyys vapauttaa voimavarat MIKA SUHONEN Työsuojeluvaltuutettu MIKKO AALTONEN Pääluottamusmies TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 5/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 14 Viisi eduskuntaan 24 Leikkaussaleja yhdeltä luukulta 40 Aluefoorumi pohti työttömyyttä 50 Gymmattor och tunnelprojekt 56 Adrenaliinia autoradalla 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_05_kansiarkki.indd 1 7.5.2019 9.22
TERVETULOA JUHLAKAHVILLE! HELSINKI JA UUSIMAA Teltta, Tikkuraitti 20, Vantaa VARSINAIS-SUOMI (Huom. klo 13–15.30) Radisson Blu Marina Palacen terassi, Linnankatu 32, Turku SATAKUNTA Herttuantorin piha, Isolinnankatu 24, Pori HÄME Kauppatori, Hämeenlinna PIRKANMAA Café Linkosuo, Koskikeskus, Tampere KAAKKOIS-SUOMI Leistin leipomon kahvila, Karhulantie 34, Kotka SAVO-KARJALA Hertunrannan rantatori, Rajakatu 28, Varkaus KESKI-SUOMI Kävelykatu, Jyväskylä VAASA Kauppatori, Vaasa OULU Rotuaarin aukio, Oulu LAPPI Kahvila Picnic, Kauppakeskus Rajalla, Tornio Seuraa juhlavaltuuston tapahtumia: www.teollisuusliitto.fi LIITTO TIEDOTTAA KAKKUKAHVIT ALUEILLA 4.6. klo 12–14 Industrifackets jubileumsfullmäktige i Helsingfors 4.6. För att fira ordnar vi KAFFEBJUDNINGAR samtidigt klockan 12–14 runtom i landet Metallarbetarförbundets historik för 1984–2000 publiceras i samband med jubileumsfullmäktige. www.teollisuusliitto.fi/sv/ Teollisuusliitto järjestää juhlavaltuuston 4.6. Helsingin Paasitornissa. Valtuuston kokouksen yhteydessä pidetään juhlaseminaari. Juhlan kunniaksi alueilla järjestetään kakkukahvit. Juhlavaltuuston yhteydessä julkaistaan Metallityöväen Liiton historia vuosilta 1984–2000 Tekijä_2019_05_kansiarkki.indd 2 7.5.2019 8.29
KA N N EN KU VA : H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN 5/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 VUOROVAIKUTUS ON TAITOLAJI KANSI Työpaikan vuorovaikutuksen parhaat käytännöt ovat usein muodollisen ja epämuodollisen vuorovaikutuksen yhdistelmiä. Ytimessä on työntekijöiden kuun teleminen. Ilman epämuodollista vuorovaikutusta menetettäisiin paljon yhteishengessä, Roclan Järvenpään tehtaan pääluottamusmies Petri Tapper arvioi. 24 AVAIMET KÄTEEN -PERIAATTEELLA Kolme Lahden seudun yritystä, Halton, Hermetel ja Merivaara, valmistavat yhdessä Inoroom-nimellä leikkaussaleja sairaaloihin. Leikkaussalit on suunniteltu yhdessä kirurgien ja muiden alan ammattilaisten kanssa. Haltonin tehtaalle on rakennettu leikkaussali testausja esittelykäyttöön. Salia tutkimassa luottamusmies Markku Paananen (vas.), hitsaaja Kimmo Lilja, kokoonpanija Maija Laitinen ja kehitysja myyntijohtaja Mikael Sokolnick. Tekijä_2019_05_sisus.indd 3 8.5.2019 12.01
H² 4 Tekijä 5/2019 ? HARRASTUS Viessmannin tiiminvetäjä Mika Lahtinen ajaa Minillään rallia, rallisprinttiä ja rataa V1 600-luokassa. ”Vaikka melkein jokainen penni menee, niin on se sen arvoista!” ? Viisi teollisuusliiton jäsentä pääsi eduskuntaan. Lähes puolet kansanedustajista kuuluu johonkin ammattiliittoon, mutta teollisuuden edustajat ovat silti harvassa. KEKSINTÖ Vetykäyttöisistä autoista povataan seuraavaa kuljetusratkaisua sähköautojen jälkeen. Tekniikka vaatii vielä kehitystä. ? AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 Miltä uusi eduskunta näyttää duunarin näkökulmasta? 17 VIERAILIJA Kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä 18 NÄKIJÄ Taloustieteen professori Matti Tuomala 20 VÄITTÄJÄT Ilkka Kiema vs. Janne Huovari 22 KEKSINTÖ Vedystäkö voimaa autoihin? 23 Lyhyet TYÖSSÄ 32 KÄYTÄNTÖ Autotehtaalla yhdistettiin luottamustoimet 36 TYÖYMPÄRISTÖ Maatalouden työturvallisuudessa kehittämistä 39 Lyhyet LIITOSSA 40 Aluefoorumi: Työttömyysturva uudistettava kannustavaksi 43 Kirjatyöntekijät perustivat Suomen ay-liikkeen 150 vuotta sitten 45 OIVALTAJA Koulutusjaoston puheenjohtaja Riitta Viljakainen 46 MAAILMA Puutyöläiset taistelevat oikeuksistaan 48 MAAILMA EU:ssakin vain äänestämällä voi vaikuttaa 50 Cellplasttillverkaren NMC Termonova täcker över bassänger i Österrike 49 Lyhyet 54 Brief in English 54 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Rata-autoilija Mika Lahtinen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 12.6. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TI M O VI IT A N EN / LE H TI KU VA EDUSKUNTAVAALIT 2019 ? TYÖYMPÄRISTÖ Eläkeuudistuksessa raskaita ja kuluttavia töitä tehneet saivat oman eläkelajin, työuraeläkkeen. Sen alaikäraja on 63 vuotta. Tekijä_2019_05_sisus.indd 4 8.5.2019 10.07
”Työttömyyskassojen roolia työttömien asioiden hoitamisessa voidaan kasvattaa. Olisi järkevää, että kassa hoitaisi kaikki jäsentensä työttömyystilanteeseen liittyvät tehtävät. Työttömyyskassoille voidaan siirtää TE-toimistojen nykyiset tehtävät ja Kelan maksamat työttömyysetuudet. Yhden luukun periaate toteutuu, kun työttömän asiointi, palvelut ja etuuden maksatus hoituvat kokonaisuudessaan työttömyyskassan kautta.” HANNU SILTALA Teollisuuden työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja IRENE NISKANEN Teollisuuden työttömyyskassan johtaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 5/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.5.2019 Perhanan palaveri T yöpaikoilla kuulee usein noiduttavan, kuinka aika kuluu kokouksissa istumiseen, vaikka oikeitakin töitä olisi tehtävänä. Siksi tilanne palavereissa saattaa sitten olla sen näköinen, että samalla kun osa osallistujista paneutuu esillä olevien asioiden käsittelemiseen, yrittää osa tehdä muita töitä, osa keskittyy odottamaan istunnon päättymistä ja osa uppoutuu kännykkänsä näpelöimiseen. Usein näyttää olevan myös niin, että ihmisillä on palavereissa aika vakiintuneet roolit riippumatta siitä, mitä asioita niissä käsitellään. Jo edellä kuvattujen hahmojen lisäksi kokousten tyypilliseen henkilö galleriaan kuuluvat myös hauskuuttajat, jaarittelijat, jurnuttajat, asioiden vierestä puhujat, johtopäätöksiin poukkoilijat ja hiljaiset. Jos edellä kuvatut toimintaa vinoon ohjaavat tavat tai roolit saavat palavereissa sijaa, tulee niistä yhteisesti hukkaan heitettyä aikaa. Sen ehkäisemiseksi kannattaa työpaikoilla aika ajoin toteuttaa palaveri inventaario. Toisin sanoen ottaa kalenterivuoden aikana toteutettavat kaikki kokoukset yhdellä kerralla tarkasteltavaksi. Ensimmäinen yllätys silloin todennäköisesti on listan lähes juhlalliseksi muodostuva pituus. Siinä on jo hedelmällinen lähtökohta käydä paketti kokonaisuudessaan läpi ja miettiä, mikä on kunkin palaverin tarkoitus ja tehtävä. Mitä niillä pitäisi saada aikaiseksi ja miten ne ovat käytännössä toimineet? Pariin yksinkertaiseen kysymykseen vastaaminen riittää jo arviointipohjaksi sille, ovatko kaikki palaverit tarpeellisia, pidetäänkö niitä liian usein tai harvoin, puuttuuko kokonaisuudesta jotain, pitäisikö esimerkiksi muistioita kehittää vai voidaanko jatkaa entisellä mallilla. Harkitun käytännön rakentaminen vie tilaa pois turhan kokoustamisen kritiikiltä. Pelkkä muoto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan palavereilla pitää olla myös valmisteltu sisältö. Se on palaverin vetäjän erityinen tehtävä. Jos hän kuitenkin ilmestyy paikalle muistelemaan, mitähän me viimeksi päätimme, aloittaa tilaisuuden valittelemalla, kun ei ole ehtinyt valmis tella asioita, tai turvautuu improvisointiin, on peli jo pitkälti menetetty. Turhautuminen alkaa nostaa päätään. Reitti kohti rönsyilyä on pohjustettu. Tilanteen hallinnassa pitäminen on vetäjän tehtävä, mutta keskustelua on vaikea ohjata takaisin asiaan, jos sitä ei ole. Kokouskäytäntöjen säännöllistä tarkastelua ja tuunaamista voi perus tella myös sillä, että se on keino ohjata ja koordinoida kommunikaatiota organisaation eri osastojen tai yksiköiden välillä. Kysymys on rajapinnoista, joissa toimintaa vaikeuttavat tietokatkokset usein tapahtuvat. Näiden rajapintojen seurannalle on olemassa jatkuva tarve riippumatta siitä, muuttuvatko organisaatiot nopeasti vai toteutuuko kehitys hitaammalla rytmillä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_05_sisus.indd 5 8.5.2019 10.07
6 Tekijä 5/2019 Vuorovaikutus on työelämätaito Tekijä_2019_05_sisus.indd 6 8.5.2019 10.07
? 5/2019 Tekijä 7 AJASSA Roclan tehtaalla Järvenpäässä on meneillään kahvitauko. Vuorovaikutus on työelämätaito Työpaikan vuorovaikutuksen parhaat käytännöt syntyvät usein jatkuvan kehittelyn tuloksena. Tyypillisesti ne ovat muodollisen ja epämuodollisen vuorovaikutuksen paikallisesti hyväksi havaittuja yhdistelmiä. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA JA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Tekijä_2019_05_sisus.indd 7 8.5.2019 10.07
SKF 8 Tekijä 5/2019 TAULUPALAVERI OMALLA MAAPERÄLLÄ l Tampereen yliopiston sosiaalipsyko logian professorin Johanna Ruusuvuoren mukaan työpaikalla tapahtuvan muodol lisen ja epämuodollisen vuorovaiku tuksen välille on vaikea vetää tarkkaa määritel mällistä tai käytännössä havait tavaa rajaa. Vaikka muodollinen vuoro vaikutus liittyy suoranaisesti tiettyihin työtehtäviin, voi siihen liittyä vapaampaa ajatusten vaihtoa ja ideointia. Toisaalta vaikka epämuodollinen vuorovaikutus tyypillisesti tapahtuu tauoilla ja taukotiloissa eli työn tuoksinasta erillisenä, voi se silti olla yhteydessä töiden tekemiseen. – Rajanveto muodollisen ja epämuodollisen vuorovaiku tuksen välillä tapahtuu usein niin, että vuorovaikutuksessa mukana olevat ihmiset vetävät ne rajat tilannekohtaisesti itse. Virallinen tilaisuus saatetaan aloittaa tunnustelulla, suhteen luomisella ja tehtävään suuntautumisella ja Avain työpaikan toimivuuteen Vasemmalta lukien koneistajat Ville Hytönen, Ari Hitonen, Harri Jurvanen, Mikko Suokas ja Sami Perttunen. Tekijä_2019_05_sisus.indd 8 8.5.2019 10.07
SKF 5/2019 Tekijä 9 ? AJASSA SKF Laakereistaan tunnettu SKF valmistaa teolli suuden ja liikkuvan kaluston voitelu järjestelmiä Muuramessa. Tuotannon viikkopalaveri järjestetään keskiviikkoisin. Myös tuotannon tiimi palaverit pidetään kerran viikossa tai tarpeen mukaan useamminkin. Koneistustiimin palaveripäivä on perjantai. – Joskus aikaisemmin kokoonnuimme isoon neuvottelu huoneeseen koko tuotannon väki. Se ei toiminut. Niin suuressa porukassa omia asioita ei oikein kehdata tuoda esiin, koneistuksen esimies Ismo Lehtinen arvioi. Palaverit päätettiin paloitella pienemmillä ryhmillä pidettäväksi. – Sitten saimme ajankohtaiset asiat jo hyvin käsiteltyä, mutta fläppitaulujen kanssa toimittaessa muistiinpanot jäivät hajanaisiksi. Päätimme ottaa tekniikan avuksi, ja ryhdyimme pitämään Excel pöytäkirjaa siitä, mitä on tehty, missä on onnistuttu, missä on parannettavaa ja mitä seuraavaksi tehdään. Asiat pysyvät järjestyksessä, ja niihin voidaan palata milloin tahansa, Lehtinen toteaa. – Koimme järkevämmäksi pitää taulupalaverit työ pisteellä pienimuotoisesti kuin lähteä istumaan johonkin neuvottelutilaan, jolloin se saattaisi tulla joillekin vähän epämiellyttäväksi tai tuntua oudolta paikalta puhua tuotannon arkiasioista. Hoidamme asiat luontevasti omalla maaperällä, koneistaja ja pääluottamusmies Mikko Aaltonen kertoo. – Siinä tuotannon keskellä on helppo kaikkien osallistua ja käsitellä asioita. Keskustelussa ei ole kiireen tuntua tai ongelmia. Koneet pyörivät koko ajan, mutta niitä voi vähän hiljennelläkin, jos sellaisia työvaiheita olisi menossa. SKF:n koneistuksen ”neuvotteluhuone” sijaitsee tuotanto tilassa. Tiimi istuu palaveria pitäessään koneiden ja laitteiden keskellä tuoliringissä, keskustelee, tekee huomioita, ehdotuksia ja päätöksiä. Kirjaukset näkyvät isolta taulu televisioruudulta kaikille. Siitä tulee nimitys taulupalaveri. sitten vasta ryhdytään käsittelemään varsinaista asiaa. – Lääkärin vastaanotto on hyvä esimerkki. Siinä voi ensin olla tuttavallisempi jutusteluvaihe ja sitten lääkäri kysyy potilaalta, että mitä varten tulit vastaanotolle? Se on merkki siitä, että vuorovaikutuksessa siirrytään muodolliseen osuuteen. – Työpaikan kahvihuoneen vuorovaikutuksessa sitä vastoin ryhdytään harvoin puhumaan pelkkää työasiaa. Keskustelu voi olla omaan arkielämään tai myös töihin liittyvää, mutta kuitenkin epämuodollista niin, että se ei liity varsinaisesti kenenkään työtehtävään, Ruusuvuori määrittelee. Rajanveto tapahtuu Ruusuvuoren mukaan paitsi puheella myös usein aika pienillä ja jopa lähes huomaa mattomilla vuorovaikutuksellisilla keinoilla kuten asennon muutoksilla ja eleillä. – Kysymyksessä on tärkeä työelämätaito. Havaita ja säädellä sitä, mikä on muodollista tehtävään suuntautuvaa vuorovaikutusta ja mikä on epämuodollista vuorovaiku tusta, ja mikä se oikea suhde niiden välillä kussakin tilanteessa on. – Toisin sanoen pitää pysyä asiassa silloin kun sitä tarvitaan, ja antaa tilaa kevyemmälle jutustelulle silloin kun sen aika on. On osattava erottaa se, mikä kuuluu ja mikä ei kuulu asiaan. EPÄMUODOLLISELLA VUOROVAIKUTUKSELLA RAKENNETAAN LUOTTAMUSTA Ruusuvuoren mukaan epämuodollisella vuorovaikutuk sella rakennetaan pohjaa muodollisen vuorovaikutuksen onnistumiselle. – Työpaikoilla tehdään töitä erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. Niiden toimivuus edellyttää jonkinlaisen luotta mussuhteen rakentamisen ihmisten kesken sekä ymmär rystä toisten ajattelu ja työtavoista. Se puolestaan vaatii varmasti jonkin verran epämuodollistakin vuorovaikutusta. Se on edellytys sille, että tiimi voisi toimia tehokkaasti. ? H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Koneistustiimin esimies Ismo Lehtinen ja pääluottamusmies Mikko Aaltonen Tekijä_2019_05_sisus.indd 9 8.5.2019 10.07
? SKF:llä "taulupalaverin" voi halutessaan vetää kuka tahansa tiimin jäsen. Kuvassa koneistajat Ville Hytönen ja Olli Rämänen. 10 Tekijä 5/2019 – Jos työpaikalla keskitytään vain muodolliseen vuorovaikutukseen, niin silloin siitä jää puuttumaan sosiaalisen suhteen ja luottamuksen rakentaminen. Jos ajatellaan esimerkiksi uupumisongelmia, niin voisi kuvitella, että jos työpaikalla puhutaan vain työasioista, voi käydä niin, että jotkin työntekijät ajautuvat lähelle burnoutia ennen kuin kukaan huomaa mitään. Hyvää huomenta, hyvää päivää tai mitä kuuluu? Ne ovat lyhyitä, mutta Ruusuvuoren mukaan tärkeitä lauseita työpaikalla. – Tulla tunnistetuksi ja tunnustetuksi, että sinä olet siinä. Se on yllättävän tärkeä asia. Sitä ei vaan välttämättä tule ajatelleeksi. – Siksi työpaikan ilmapiiriä parantaa se, että tervehdimme toisiamme. Se on kätevää ja helppoa. Se ei edellytä sitä, että tarvitsee jäädä pitkäksi aikaa juttelemaan niitä näitä. Se on vain sen havaitsemista, että ollaan läsnä. Se, että ihmiset oikeasti noteeraavat toisensa, tekee jo aika paljon. TAUKOTILAT TARVITAAN Ruusuvuori on työpaikkojen yhteisten taukotilojen puolesta puhuja. Taustalla on tutkimustyön lisäksi omakohtainen kokemus suutarin lapsella ei ole kenkiä -tyyppisessä asetelmassa. – Työskentelin aikaisemmin tutkijana Työterveyslaitoksella. Toimipisteessämme ei ollut yhteistä taukotilaa työntekijöille. Rupesimme kollegan kanssa kehittelemään talon isoon aulaan vastaavaa kokoontumis paikkaa. Järjestimme sinne seisomapöytiä ja muutakin rekvisiittaa. Siinä rupesi käymään porukkaa aika paljon ja siihen kehkeytyi muutakin toimintaa. Teimme esimerkiksi työkavereista otetuista tilannekuvista joulukalenterin aulan seinälle. – Se päätyi siihen, että kun yksi huone tyhjentyi, niin saimme siitä yhteisen taukotilan. Tapahtumien kulku havainnollisti, mitä mahdollisuus kokoontua yhteen voi tehdä työpaikan ilmapiirille. Viihtyvyys lisääntyi töiden siitä kärsimättä. Uskon, että sama pätee yleisemminkin. – Olemme muokanneet taulupalaverikäytännön itse. Koemme, että se on ketterin, helpoin ja vähiten kustannuksia tuottava tapa toimia, Lehtinen arvioi. – Malli on todella hyvä. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä, Aaltonen vahvistaa. KIERTÄVÄ VAPAAEHTOINEN VETOVASTUU Taulupalaverin voi halutessaan vetää kuka tahansa tiimin jäsen. – Tiimissä on neljästä viiteen kaveria, jotka ovat ottaneet vetovastuun kiertävästi haltuun. Se menee aika monesti niin, että palaverin vetäjä pitää myös aikataulusta kiinni, että ei ruveta rönsyilemään juttujen kanssa muualle. Ensimmäisenä käymme aina yhdessä läpi läheltä piti -tilanteet, joita on tapahtunut Muuramen yksikössämme ja asiakkaiden luona tehtävillä asennuksilla sekä muut työturvallisuusasiat, Aaltonen kuvailee. Taulupalaverit ovat käytössä SKF:n Muuramen tehtaan jokaisessa kuudessa tiimissä. Tiimeillä on omat pöytäkirjansa, joita muut tiimit voivat sähköisellä alustalla käydä lukemassa ja kommentoimassa. – Voimme esittää kysymyksiä tai muutosehdotuksia toisillemme. Huomiot voi kirjoittaa suoraan pöytäkirjoihin tai mennä toisen tiimin taulupalaveriin keskustelemaan asiasta. – Tiimien sisällä ja niiden välillä käytävää keskustelua voi luonnehtia muodollisen epämuodolliseksi. Teemme yhteistyötä ja kehitystyötä sisäisten asiakkaiden kanssa. Haemme järkeviä ratkaisuja. Omasta näkemyksestä ei pidetä jääräpäisesti kiinni, Aaltonen sanoo. ISOSSA JOUKOSSA ENEMMÄN OHJAUSTA Tiimien taulupalavereista siirtyy asioita koko tuotannon viikkopalaverien käsiteltäväksi. Niissä on paikalla osastojen edustus ja tehtaan johto. Avainteemoja ovat tuotannon sujuvuus, toimitusvarmuus ja mahdollisesti havaittujen epäkohtien korjaaminen niin, että vastaavat ongelmat pystytään ehkäisemään. – Asiat saadaan tuotannon viikkopalavereissa kattavan edustuksen myötä useimmiten ratkaistua. Jos jotain kysymystä ei pystytä päättämään, siirtyy se johtoryhmän käsiteltäväksi, henkilöstöpäällikkö Kaarina Luoma kertoo. Henkilökunnan tiedotustilaisuudet järjestetään kerran kuukaudessa. – Tehtaan ruokalassa pidettävissä infoissa käydään kahvikupin äärellä läpi yrityksen taloudellinen tilanne ja H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekijä_2019_05_sisus.indd 10 8.5.2019 10.08
5/2019 Tekijä 11 ? AJASSA Teollisuudessa ja erilaisissa korkeamman melutason työpaikoissa taukotiloille on Ruusuvuoren mukaan erityinen tarpeensa. – Töitä suoritetaan tiukasti tehtäviin keskittyen kuulo suojaimet päässä. Silloin on jo työkyvyn ylläpitämistä ajatellen tärkeää, että työpaikalla on taukotila, jossa työstä aiheutunutta muistia, tarkkaavaisuutta ja suorituskykyä rasittavaa kognitiivista kuormaa voi tasoitella, että pystyy taas hyvään suoritukseen. Tauoilla syntyy usein ideoita ja kehittelyjä, mutta niistä jää harvoin mitään pysyvämpää talteen. – Se, mikä tauoista kuitenkin aina jää, on se emotio naalinen palkinto, joka tulee vaihtelusta, rauhoittumisesta ja työkavereiden kanssa juttelemisesta. Se lisää viihty vyyttä ja hyvinvointia. MUODOLLINEN VUOROVAIKUTUS MUOTISSAAN Työpaikoilla ykkösasia on se, että työt tulevat tehdyksi. Toimintaa edistää kummasti, kun palavereihin valmis taudutaan kunnolla. Se koskee Ruusuvuoren mukaan erityisesti palaverien vetäjiä, että kullekin palaverille asetettu tavoite on heillä kirkkaana mielessä. – Kiusaannuttavaa voi olla vaikkapa se, että kokouksen puheenjohtaja ei osaa rajoittaa ihmisten jorinoita, ei pysty pitämään keskustelua hallinnassa tai vetämään asioita yhteen. Silloin liu’utaan helposti pois itse asiasta. Kuuntelija ajattelee siinä, että pitäisi olla tekemässä miljoonaa muutakin asiaa tällä hetkellä, ja kokous ei etene mihinkään. VASTUUTA TYÖNTEKIJÖILLE SKF:llä on siirretty tuotannon suunnittelun vastuuta työntekijöille. – Työntekijät pääsevät vaikuttamaan työn suunnitte luun. Koneistuksessa he esimerkiksi tekevät työvuorolistat ja miettivät keskinäisen työnjakonsa antamieni ohjeiden mukaan. Toiminnan pitää olla tasapuolista ja rasituksen pitää jakautua tasaisesti. Koneiden pitää pyöriä ja tuotannossa pitää olla aina riittävästi osaamista paikalla, Lehtinen linjaa. – Toimitamme suunnitelmat tiimin esimiehelle hyväk syttäväksi, ja työt hoidamme niin, että olemme annetun luottamuksen arvoisia. Tiimien itseohjautuvuus ja mahdollisuus rytmittää työtä itse ovat isoja asioita. Se on valtti työhyvinvoinnissa, kun saamme itse suunnitella ja tehdä työtä mieluisaksi, Aaltonen toteaa. SKF:n toimitusvarmuus on pysynyt jo pitkän ajan yli 99 prosentissa. Se on koko henkilökunnan läpäisevä tavoite ja ylpeydenaihe, jonka jatkuvaan saavuttamiseen kannustaa osin se, että se on yksi tulospalkkion määritte lyssä huomioon otettava tekijä. OY SKF AB SUOMI PERUSTETTU 1972 (Muuramen tehdas), osa SKF Aktiebolagia vuodesta 2006 alkaen TOIMIPISTEET Muurame, Espoo ja Oulu TUOTANTO (SKF Muurame) Teollisuuden automaattiset voitelujärjestelmät sekä raskaiden ajoneuvojen ja työstökoneiden keskusvoitelujärjestelmät; toimitti esimerkiksi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaaseen noin 3 000 voitelupistettä HENKILÖSTÖ 160, joista 100 Muuramessa, työntekijöitä 50 LIIKEVAIHTO 83,4 milj. euroa (2017) ajankohtaiset asiat. Yrityksen henkilöstö kokoontuu kerran vuodessa myös tiimipäivään. Alkuvuodesta toteutettavissa tilaisuuksissa käydään läpi asetetut tavoitteet, ja nostetaan esiin asioita, joita halutaan painottaa, kuten esimerkiksi tänä vuonna aloitetoiminta. Yhteisten osuuksien lisäksi henkilöstö sekoitetaan keskenään työryhmiin. – Työryhmissä olemme käyttäneet fasilitaattoreita eli omasta väestä koulutettuja henkilöitä, jotka pitävät huolen siitä, että työryhmä käsittelee annetut asiat aikataulun mukaisesti ja että sen kaikilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun, Luoma toteaa. PELKKÄ MUODOLLISUUS JÄYKISTÄISI ILMAPIIRIN SKF:n Muuramen tehtaalla on jo mainitun yhteisen ruokalan lisäksi kaksi yhteistä taukotilaa ja kuntosali. Sen lisäksi työnantaja järjestää henkilökunnalle yhteisiä tapahtumia ja vapaaajan toimintaa kuten esimerkiksi teatteria, jääkiekkootteluita, sählyvuoroja, keila tapahtumia, cartingia ja pikkujoulut. – On tärkeää, että ihmiset tapaavat muissakin kuin työn merkeissä. Kun tuotannosta ei liikuta työvuorojen aikana muualle, tarvitaan tilaisuuksia, joissa tuotannon ja toimiston väki voivat oppia tuntemaan toisensa. Aina se helpottaa asioiden esiin tuomista, kun tuntee ihmisiä, Luoma arvioi. – Vapaaajan tapahtumissa yhdessä oleminen on rentoa ja puheenaiheita riittää. Niitä ovat esimerkiksi itse tapahtuma ja harrastukset, jotka nousevat usein esiin. Toisaalta kun työporukalla lähdetään liikkeelle, niin eihän niistä työasioista eroon päästä, Aaltonen kertoo. – Se monenlainen tiedonvaihto koetaan hyväksi, Luoma jatkaa. – Se ehdottomasti tukee työhyvinvointia. Luulen, että se vaikuttaa myös aloitekykyisyyteen. Jos tunnelma on sellainen, että se ei ole välitön, syntyy haluttomuutta kehittää tekemistä, Lehtinen täydentää. – Jos työpaikalla keskityttäisiin vain muodolliseen vuorovaikutukseen, niin ainakin osa hyvästä ilmapiiristä menetettäisiin ja työhyvinvointi kärsisi, Aaltonen päättää. "Jos työpaikalla keskitytään vain muodolliseen vuorovaikutukseen, niin silloin siitä jää puuttumaan sosiaalisen suhteen ja luottamuksen rakentaminen." H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekijä_2019_05_sisus.indd 11 8.5.2019 10.08
12 Tekijä 5/2019 YHTEISHENGEN JA ILMAPIIRIN LUOMINEN SEKÄ TOIMIVAT PALAVERIKÄYTÄNNÖT PE KK A EL O M A A Aika on Ruusuvuoren mukaan työpaikolla yleensä kallista. Siksi on tärkeää, että palavereista syntyy päätöksiä, toimintalinjauksia ja tuloksia. – Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että yllättävän usein käy niin, että päätöksiä ei sanota ääneen muistioon kirjaamista varten. Sitten voi käydä niin, että jälkikäteen ei olla samaa mieltä siitä, mitä on sovittu tai mitä muistiossa lukee. – Yksi keino tämän välttämiseksi on heijastaa muistio seinälle jo kirjoitusvaiheessa. Se antaa mahdollisuuden osallistua ja kommentoida. Sitten tiedetään mitä on sovittu, ja muistiokin on oikeastaan saman tien tarkastettu. TYÖNTEKIJÖITÄ KANNATTAA KUUNNELLA Kun Ruusuvuorta pyytää tiivistämään ne tekijät, jotka edistävät työpaikan vuorovaikutuksen onnistumista, on vastauksen ydin työntekijöiden kuunteleminen. – Kuunnellaan työntekijöiden tarpeita ja toiveita. Annetaan heidän itse ehdottaa. – Pidetään kehittämisiltapäiviä tai työkonferenssi menetelmällä tilaisuuksia, joissa työntekijät pääsevät itse paikantamaan keinoja. Mitkä ovat meidän ongelmat ja miten niitä ratkaistaisiin, mitä halutaan ja mikä olisi hyvä. Se oikeastaan on se juttu, minkä rinnalla jonkinlaisen keskinäisen luottamuksen pitää vallita, että työtehtävät voidaan suorittaa hyvin. Työntekijöiden tasapuolisen kuuntelemisen myönteinen seuraus on myös siinä, että se ehkäisee vuorovaikutuksen ongelmien syntymistä. Kuuntelemisella tehdään varsinaisten asiasisältöjen rinnalla työtä myös sen puolesta, että ei pääsisi syntymään tilanteita, joissa joku ei tulisi huomatuksi, tai että joku tulisi suljetuksi vuorovaikutuksen ulkopuolelle. – Me kaikki tarvitsemme ympäristön sosiaalista tukea ja vertaistukea, ja edellisen rinnalla niitä lepohetkiä yhteisissä taukotiloissa työpäivän tai vuoron aikana tapahtuvaa palautumista varten. Ne ovat tärkeitä tekijöitä työssä jaksamisen kannalta. l ROCLA Tekijä_2019_05_sisus.indd 12 8.5.2019 10.08
5/2019 Tekijä 13 AJASSA YHTEISHENGEN JA ILMAPIIRIN LUOMINEN SEKÄ TOIMIVAT PALAVERIKÄYTÄNNÖT ROCLA Trukkeja Järvenpäässä valmistavan Roclan tehtaalla toimii yhdeksän tuotanto-osastoa. Ne pitävät tuotantopalavereja viikoittain tai jopa päivittäin. Palaverit järjestetään tuotantotiloissa tai taukopaikoilla. – Viikkopalavereissa käydään vapaata, mutta työasioihin pureutuvaa keskustelua tuotannon vallitsevasta tilanteesta. Käymme asiat ja läpi ja katsomme, mitä niille pystytään tekemään. Kaikista palavereista ei välttämättä tehdä muistioita, mutta akuutit asiat kirjataan aina ylös. Niitä ovat esimerkiksi materiaalitarpeet ja vaaratilanteet, hitsaamossa työskentelevä pääluottamusmies Petri Tapper kertoo. – Automaatiotrukkien valmistuksen työnjohtaja pitää kaikissa tuotantopalavereissa juoksevaa Excelkirjausta. Se on tarpeen siksi, että työt ovat projektiluonteisia ja yksi projekti saattaa kestää esimerkiksi vuoden. Siinä ajassa suunnitelmiin tulee muutoksia ja aikataulut elävät. Asiat kuitenkin ovat tallessa alusta alkaen ja niihin voidaan palata, automaatioasentaja ja työhuonetoimikunnan puheenjohtaja Jyri Nieminen sanoo. – Varaston näkökulmasta osastojen säännölliset palaverit helpottavat toimintaa. Kun tiedämme hyvissä ajoin, mitä osia milläkin osastolla tarvitaan, pystymme toimittamaan ne niin, että tuotanto voi pyöriä jatkuvasti. Tarvittaessa pystymme reagoimaan myös nopeasti, trukinkuljettaja ja logistiikkaosaston luottamusmies Suvi Tuominen toteaa. Palaverikäytäntöjä on muokattu myös vuorotyötä ja toisistaan erillisiä työtehtäviä ajatellen. – Hitsaamossa pidetään vuorojen kesken tunnin limitys. Sen ajan olemme yhtä aikaa paikalla. Ehdimme katsoa missä mennään, mitä on tehty ja mitä seuraavaksi tehdään, Tapper sanoo. TIETO NIILLE, JOTKA SEN TARVITSEVAT – Toisaalta kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea, vaan asiat käydään läpi niiden työntekijöiden kanssa, joita ne suoranaisesti koskevat. Se antaa mahdolli suuden pitää palaverit pienemmissä ryhmissä. Toimintamalli on hyvä. Isoissa ryhmissä keskustelu karkaa herkemmin varsinaisesta aiheesta ja osalla voi jäädä jotain kuulematta, Tapper arvioi. Tuotantopalaverien rinnalla on useita muita säännöllisiä palavereja kuten työsuojelutoimikunnan kokoukset kerran kuukaudessa, tiedottava yhteistoimintakokous ja henkilöstöpalvelujen työsuojelu kokous kaksi kertaa vuodessa sekä tasa-arvotoimikunnan palaveri kerran vuodessa. Toimitusjohtaja tapaa henkilöstö ryhmien edustajat muutaman kerran vuodessa ja pitää säännöllisesti yhteisiä avoimen keskustelun kahvihetkiä henkilökunnan kanssa. Luottamushenkilöt ja tuotannon johto kokoontuvat palaveriin kerran kahdessa viikossa. – Palaverikäytäntömme on kokonaisuutena toimiva. Ei ole noussut esille, että olisi jotain erityistä, mikä vaatisi huomiota. Kyllä me aika ketteriä olemme. Pystymme viemään asioita nopeastikin eteenpäin, henkilöstöpäällikkö Leena Järvinen tiivistää. KERHOTOIMINTA KOKOAA VÄKEÄ YHTEEN Epämuodollisen vuorovaikutuksen alueella Roclan erityispiirre on työpaikoille tyypillisten yhteisten tilaisuuksien lisäksi vilkas ympärivuotinen kerhotoiminta. Kerhoja on tällä hetkellä kymmenkunta. Niissä kaikissa on puheenjohtaja ja rahastonhoitaja. Ne tekevät vuosittain toimintasuunnitelmat ja -kertomukset. Osa rahoituksesta tulee työnantajalta ja osa työntekijöiltä kerhojen jäsenmaksuina. – Työnantaja budjetoi kerhoihin vuosittain rahaa osana tyky-toimintaa. Ajatuksena on rakentaa mahdollisuuksia siihen, että ihmiset voivat tavata toisiaan talon sisältä laajemmin, että voimme oppia ymmärtämään paremmin toisiamme ja eri osastojen tekemisiä. Toiminnan rahoittamisen motiivina on se, että siten voimme tukea ja lisätä yleistä viihtyvyyttä, työkykyä ja työhyvinvointia, Järvinen perustelee. – Kerhot järjestävät runsaasti monenmoista toimintaa. Esimerkiksi ampuminen, kalastus, sulkapallo, sähly, kiipeily, jalkapallo, hiihto, keilaus ja kulttuuri. Ne ovat hauskoja yhteisiä juttuja, Tapper sanoo. Roclalla on henkilökunnan ruokalan lisäksi useita taukotiloja. – Ilman epämuodollista vuorovaikutusta menettäisimme paljon yhteishengessä ja ilmapiirissä, Tuominen arvioi. Tapper, Nieminen ja Järvinen ilmoittavat olevansa samaa mieltä. TYÖKAARI KANTAA EDELLEEN Rocla osallistui Työkaari kantaa ja sitä edeltä neeseen Hyvä työ – pidempi työura -työhyvinvointi hankkeisiin. Järvisen mukaan ne olivat yritykselle hyödyksi. – Ne antoivat ymmärrystä hoitaa henkilöstöpolitiikkaa yrityksessä. Vaikka kyse on olemassa olevista tutuistakin asioista, niin hankkeiden kautta tullut eri näkökulma oli tarpeellinen. – Viimeisimmän hankkeen hyödyksi koin erityisesti sen, että kokosimme työhyvinvointiin liittyvät toimintamallimme yhteen. Teimme ehyen rakenteen siihen, miten nämä asiat meillä toimivat ja miten niitä hoidetaan niin, että työnteko sujuu eri elämänvaiheissa mahdollisimman hyvin jokaisella yksilöllä, Järvinen tiivistää. ROCLA OY PERUSTETTU 1942, osa Mitsubishi Logisnextiä KOTIPAIKKA Järvenpää TUOTANTO Sähköiset varastoja vastapainotrukit, automaattitrukkijärjestelmät sekä niiden huoltoja ylläpitopalvelut HENKILÖSTÖ 480, joista työntekijöitä noin 215 LIIKEVAIHTO 124,1 milj. euroa (2018) TIETO NIILLE, JOTKA SEN TARVITSEVAT PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A Tekijä_2019_05_sisus.indd 13 8.5.2019 10.08
TI M O VI IT A N EN / LE H TI KU VA 14 Tekijä 5/2019 EDUSKUNTAVAALIT 2019 Noin puolet kansanedustajista kuuluu ammattiliittoon Teollisuusliiton jäseniä valittiin eduskuntaan viisi, julkisen sektorin liittojen jäseniä viitisenkymmentä. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP J ulkisen sektorin ongelmia ymmärretään tulevassa eduskunnassa hyvin, ainakin jos vastavalittujen kansanedustajien taustoja vertaa. Lääkäreitä, opettajia, sairaanhoitajia ja muita kunta-alan ammattilaisia meni läpi kymmenittäin. ”Opettajien puolue” on vahvasti edustettuna eduskunnassa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ laskee, että valituista kansanedustajista 30 edustaa kasvatusja opetusalaa. Heistä 23 on opettajia ja 7 tutkijoita. Valtaosa näistä valittiin keskustan (6 henkilöä) ja kokoomuksen (5) listoilta. Hallituspohja voi OAJ:n puolesta olla mikä vain, sillä opettajia riittää suurissa puolueissa. Vihreisiin, sosialidemokraatteihin ja perussuomalaisiin kuuluu kuhunkin kolme opettajatai tutkijataustaista kansanedustajaa. ÄÄNIKUNINGATAR JHL:LÄINEN SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenistä kaikkiaan 21 henkilöä valittiin eduskuntaan. Eniten JHL:n tiedossa olevia jäseniä on SDP:n ryhmässä (14), seuraavaksi eniten vasemmistoliiton ryhmässä (5), heidän joukossaan on vaalien äänikuningatar Li Andersson. Myös kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa ja yksi keskustan edustaja, Antti Kaikkonen, kuuluvat JHL:ään. Terveydenja sairaanhoitoalaa edustava Tehy sai eduskuntaan ennätysmäärän jäseniään, peräti 10. Heistä neljä kuuluu SDP:hen, ja loput edustavat perussuomalaisia (3), vihreitä (1), kokoomusta (1) ja keskustaa (1). Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kertoo, ettei yksikään ehdolla ollut liiton jäsen tullut valituksi. Lähija perushoitajia edustava SuPer ei ole kertonut, menivätkö ehdolla olleet jäsenet läpi. Lääkäriliitto ei ole liioin tiedottanut eduskuntaan valituista lääkäreistä, mutta eduskuntaan valittiin muun muassa HUS:n entinen toimitusjohtaja Aki Lindén (sd). Palvelualojen ammattiliiton jäsenistä eduskuntaan nousee viisi henkilöä, joista kolme kuuluu vasemmistoliittoon ja kaksi SDP:hen. Heistä uutena valittiin SDP:n Savo-Karjalan toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen. Rautatiealan unioni sai ainakin yhden puolestapuhujan, sillä eduskuntaan palasi tauon jälkeen Raimo Piirainen (sd). Autoja kuljetusajan työntekijäliiton AKT:n vaaleissa ehdolla olleista jäsenistä valituksi tuli Antti Lindtman (sd.). Hän sai Uudenmaan vaalipiirin toiseksi suurimman äänimäärän. TEOLLISUUDESTA VÄHÄN EDUSTAJIA Kaikkiaan viisi valituista kansanedustajista kuuluu Teollisuusliittoon. Edustajista kolme on uusia: Imatran terästehtaan pääluottamusmies Niina Malm (sd), kokoonpanija Jukka Mäkynen (ps) ja ammattiosaston tiedottaja Johannes Yrttiaho (vas). Paikkansa uudistivat Jukka Gustafsson (sd) ja Jari Myllykoski (vas). Paperiliitosta ja Elintarviketyöläisten liitosta ei yksikään ehdolla ollut jäsen päässyt eduskuntaan. Eduskuntaan pääsi kuitenkin entinen paperiprosessinhoitaja ja entinen Paperiliiton työehtosihteeri, nykyinen puutarhuri Juho Kautto (vas). Rakennusliittoon kuuluva Matti Semi (vas) valittiin uudelleen eduskuntaan. STTK:lainen Ammattiliitto Pro kertoo, että heidän jäsenistään kaksi valittiin eduskuntaan, joista tunnetuin on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hänet mainitaan myös akavalaisen Lakimiesliiton läpimenneiden listalla. Lisäksi osa ehdokkaista ei ole kertonut ammattiliiton jäsenyydestään. EDUSTAJAPAIKKA EI HELTIÄ RAHALLA Suomessa ei vielä raha määrää, ketkä nousevat eduskuntaan, muistuttaa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä. – Jopa 60 000 euron vaalibudjetilla voi jäädä rannalle, ja kansanedustajan paikka voi hellitä vain muutaman sadan euron satsauksella. Keskimäärin eduskuntaan on päässyt Jokisipilän mukaan 30 000–40 000 euron kampanjalla. Vaikka summa on hänestä suuri, Suomessa ei kuitenkaan voi vielä ostaa itselleen edustajanpaikkaa, Yhdysvaltain tyyliin. – Tätä on kuitenkin syytä seurata. Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada tuollaista vaalikassaa kokoon, mikä alkaa rajoittaa ehdokastarjontaa. Tekijä_2019_05_sisus.indd 14 8.5.2019 10.08
(Liike Nyt 1 paikka, Ahvenanmaa 1 paikka) 5/2019 Tekijä 15 AJASSA DUUNARITYÖSTÄ HARVA LÄPI l Perinteisistä duunari ammateista ja palkansaajan asemasta valittuja ovat lastaaja Niina Malm (sd), liikuntapaikkahoitaja Marko Asell (sd), lähihoitajat Sanna Antikainen (ps) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas), kirvesmies Jukka Mäkynen (ps), myyjä Katja Hänninen (vas), puutarhuri Juho Kautto (vas), rakennusmies Matti Semi (vas), suurtalouskokki Katja Taimela (sd), sähkövoimatekniikan mekaanikko Rami Lehto (ps), veturinkuljettaja evp. Raimo Piirainen (sd) ja turvallisuusvalvoja Olli Immonen (ps). MISSÄ EDUSKUNTARYHMÄSSÄ SUHTEESSA ENITEN... JHL:LÄISIÄ: SDP l JHL:n jäseniä 14. Eniten myös Tehyn jäseniä, 4. l LIsäksi 5 toimittajaa tai viestinnän ammattilaista ja 4 opettajaa tai opettajan koulutuksen saanutta. l Ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto 25 edustajalla. YRITTÄJIÄ: PERUSSUOMALAISET l Yrittäjiä 17. l Eniten myös vain peruskoulun tai sen osan tai toisen asteen koulutuksen suorittaneita. Ammattitutkinnon tehneistä useimmat ovat toimineet yrittäjinä. VALTIOJA KAUPPATIETEILIJÖITÄ: KOKOOMUS l Valtiotieteiden maistereitä 8 ja kauppatieteiden maistereita 4. l Perinteisesti mielletty yrittäjien, pappien ja poliisien puolueeksi. Kuitenkin vain 6 yrittäjää, 3 poliisia eikä yhtäkään pappia. OPETTAJIA: KESKUSTA l Opettajia tai opettajataustaisia 6. l Kaikilla edustajilla vähintään alempi korkeakoulututkinto. l Eniten myös maanviljelijöitä, maatalousyrittäjiä ja metsäalan ammattilaisia. TUTKIJOITA: VIHREÄT l Tutkijoita 4. l Eniten myös opiskelijoita, 4. l Muilla edustajista on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. SAK:LAISIA: VASEMMISTOLIITTO l Ammattiliittojen jäsenyyksien perusteella SAK:laisin. 11 edustajaa kuuluu SAK:n ammattiliittoihin, eniten JHL:ään. l Suhteellisen tasaisesti työntekijä-, toimihenkilöja akateemisissa ammateissa työskenteleviä. MAATALOUSYRITTÄJIÄ: RKP l 4 maatalousyrittäjää. Joka kolmas ryhmän jäsen saa elantonsa maataloudesta. LÄÄKÄREITÄ: KRISTILLISDEMOKRAATIT l Kaikilla paitsi yhdellä korkeakoulu tutkinto. Suhteellisesti eniten lääkäreitä, 2. Vain yksi pappi. LÄHTEET: Eduskunta, edustajien omat verkkosivut, Ylen vaalikone, ammattiliittojen verkkosivut ja uutiskirjeet, Wikipedia, sanomalehtien verkkosivut Toisaalta paljon haukuttu sosiaalinen media antaa tilaa ehdokkaille. Taitava somen käyttäjä pystyy tekemään hyvän kampanjan pienin kustannuksin. VAALITEEMAT JA PUOLUEET VAIKUTTAVAT Korkeakoulutettujen osuus eduskunnassa on suurempi kuin väestössä keskimäärin. – Eduskunta ei voi vastata kansaa pienoiskoossa. Vaalien teemat ja puolueet vaikuttavat siihen, minkälaisia ehdokkaita eduskuntaan nousee, Jokisipilä sanoo. Kansalaiset äänestävät helposti itseään koulutetumpaa henkilöä. – Yleensä eduskuntaan nousee vähän paremmin toimeentulevia ja paremmin koulutettuja kuin väestö keskimäärin. Myös ikä vaikuttaa. Vaikka eduskunta nuortui, edustajien keski-ikä on 45 vuotta. IDEOLOGISESTI RADIKAALEJA EROJA Eduskunnan kokoonpano antaa mahdollisuuksia monenlaisiin liittoutumiin. Jokisipilä ennakoi, että perussuomalaisten radikaalit kannat muutamassa keskeisessä kysymyksessä ajavat puolueen oppositioon. Perusuomalaisista tulee hänen mukaansa samantapainen voima kuin ruotsidemokraateista Ruotsissa. Se saa muut puolueet hakeutumaan keskenään yhteistyöhön. – Mielipide-erojen takia perussuomalaisiin halutaan pitää välimatkaa. Ruotsissa ruotsidemokraattien eristäminen menee vielä pidemmälle. VASTAKKAINASETTELU OLLUT PAHEMPAA Jokisipilä ei pidä nykyisen eduskunnan ideologisia eroja historiallisesti erikoisina. – Jos ajattelee sotien välistä aikaa eduskunnassa, niin vasemmisto–oikeisto-jako oli paljon merkittävämpi. Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat näkyvästi. Niihin vastakkainasettelun aikoihin on vielä matkaa, hän sanoo. – Koska eduskunnan toimintakyky ei antanut muuhun mahdollisuuksia, oli paljon vähemmistöhallituksia. Silloin ei ollut kyse normaalista parlamentaarisesta toiminnasta. Eripura jatkui aina vuoden 1937 Cajanderin hallitukseen, jolloin ensimmäisen kerran yhteistyötä pystyttiin tekemään yli raja-aitojen. Eduskuntaan valituista 200:sta kansanedustajista 49 on Vapaiden valtakunnan tukijoita. Jokaisesta vaalipiiristä tuli valituksi kampanjaa tukevia edustajia. www.vapaidenvaltakunta.fi ? Puolueen paikkamäärä 40 39 38 31 20 16 9 5 Tekijä_2019_05_sisus.indd 15 8.5.2019 10.08
16 Tekijä 5/2019 VIISIKKO EDUSKUNTAAN Eduskuntaan nousi kolme uutta liiton jäsentä: Niina Malm (sd), Johannes Yrttiaho (vas) ja Jukka Mäkynen (ps). Seuraavalle kaudelle jatkavat Jukka Gustafsson (sd) sekä Jari Myllykoski (vas). Työttömien aktiivimallin purkaminen on uusien kansanedustajien tavoitelistan kärjessä kun kysymyksenä on, mitä työelämän asioita pitäisi kirjata tulevaan hallitusohjelmaan. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA ENERGIAN HINTA PIDETTÄVÄ KOHTUULLISENA l Niina Malm toivoo hallituksen syntyvän SDP:n johdolla. – Siellä saisi olla vasemmisto mukana ja myös vihreät, heillä oli esiinmarssi vaaleissa vahva, tosin teollisuuden näkökulmasta siinä on tietysti omat jännitysmomenttinsa. Perussuomalaisilla on myös vahva kannatus, ja silloin pitäisi myös kantaa vastuuta. Heidän kanssaan sitten voisi tulla vastaan ihmisarvoihin liittyviä kysymyksiä, Malm miettii. Hallitusohjelmaan kirjattavista työelämäkysymyksiä Malm listaa useamman. – Aktiivimallin kumoaminen on varmaan se ensimmäinen. Paikallista sopimista kun on vaadittu, niin yt-laki pitäisi käydä läpi. Olisi mukavaa, jos työnantajapuoli opiskelisi asiansa, siis mistä voi sopia ja mistä ei. Joustavaan työelämään pitää siirtyä, mutta niin että se on kaksipuolista, että työntekijä saa siitä jotain myös, eikä vain niin, että työnantaja saa ilmaisia tunteja. – Tärkeä asia on myös energian hinnan turvaaminen niin, että teollisuus saadaan pidettyä Suomessa jatkossakin, Malm jatkaa. NIINA MALM KAAKKOIS-SUOMI Toimi Ovakon Imatran Terästehtaan pääluottamusmiehenä IRTISANOMISSUOJA VAHVEMMAKSI l Johannes Yrttiaho ei lähtisi kokoamaan hallitusta ainakaan kokoomuksen kanssa. – Vasemmiston näkökulmasta tuntuu, että kokoomuksen kanssa on mahdotonta tehdä yhteistyötä, koska se puolue on kaikessa niin työnantajan linjoilla. Hänen mieleisessään hallitusohjelmassa olisi muun muassa työntekijän irtisanomissuojan vahvistaminen. – Kilpailijamailla irtisanomissuoja on paljon parempi kuin meillä. Työttömien aktiivimalli täytyy purkaa. Näin Turun telakkateollisuuden näkökulmasta sanon, että ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö on saatava kuriin. Alipalkkauksen kriminalisointi ja veronumeron käyttöönotto on myös toteutettava, eli otetaan rakennusalalta mallia. Tähän liittyy tietysti kysymys työvoiman tarveharkinnasta. Nythän on ollut puhetta, että siitä pitäisi luopua, mutta minun mielestäni sitä saisi ehkä kiristää, Yrttiaho linjaa. JOHANNES YRTTIAHO VARSINAIS-SUOMI Toimi Turun Teollisuustyöväen ammattiosaston tiedottajana AKTIIVIMALLI TÄYSI SUSI l Jukka Mäkysen toiveena on, että oma puolue perussuomalaiset olisi hallituksessa mukana. – Mutta jotenkin pahoin pelkään, että lopulta perussuomalaiset sitten ei kuitenkaan hallituksessa ole. Näkisin ehkä näin, että kokoomuksen ja keskustan kautta voisi lähteä se todellinen hallituspohja. Tulevan hallituksen työelämälinjauksista hän nostaa esille aktiivimallin lakkauttamisen. – Nyt on nähty, että aktiivimalli on ollut täysi susi. Se on aiheuttanut juuri päinvastaisia reaktioita, mitä sillä ajettiin takaa ja vain pahentanut työttömien tilannetta. JUKKA MÄKYNEN VAASA Työskenteli kokoonpanijana Leimec Oy:ssä Tekijän mennessä painoon uuden hallituksen kokoonpanosta ei ollut vielä tietoa. Tekijä_2019_05_sisus.indd 16 8.5.2019 10.08
5/2019 Tekijä 17 AJASSA VIERAILIJA Duunari, äänestä eurovaaleissa! E duskuntavaalien pölyn vasta laskeutuessa tänä keväänä käydään myös Euroopan parlamentin vaalit. Aiemmin äänestysaktiivisuus eurovaaleissa on ollut selvästi matalampi kuin eduskuntavaaleissa. Duunarin ei kuitenkaan kannata jättää EU-tason vaikuttamista muiden asiaksi. Työsuojelu on yksi isoimmista ja konkreettisimmista asioista, mitä EU työelämän suhteen säätelee. Viime vuosina on menty eteenpäin esimerkiksi syöpävaarallisten aineiden rajoittamisessa. Nyt kaikissa EU-valtioissa on yhtäläiset ja entistä tiukemmat raja-arvot muun muassa työpaikkojen diesel-päästöille ja kovapuupölylle. On suomalaisten työntekijöiden turva, että EU:sta tulee esimerkiksi työaikadirektiivi, lähetettyjen työntekijöiden direktiivi tai työehtodirektiivi. Näin on siinäkin tapauksessa, että Suomen lainsäädäntö on vielä direktiivejä kireämpää. EU-lainsäädäntö toimii puskurina, joka turvaa myös suomalaisten työläisten asemaa. Sen ansiosta Suomen työlainsäädäntö ei ole kiinni vain siitä, millainen hallitus Suomessa milloinkin on. EU:n motiivi säätää esimerkiksi työsuojelusta tai työehdoista on tullut ensi sijassa toimivien sisämarkkinoiden tavoittelusta. Yrityksillä on oltava riittävän samanlainen toimintaympäristö eri valtioissa, jotta niiden välinen kilpailu olisi mahdollisimman reilua. Samalla sosiaali sen dumppauksen estäminen on tietenkin myös työntekijöiden etu. Viime aikoina EU on jopa yllättänyt sopimalla asioista, joiden ei olisi joitain vuosia sitten ajateltu kuuluvan EU:lle. On esimerkiksi saavutettu yhteisymmärrys vanhempainvapaiden vähimmäispituuksista, mikä parantaa työntekijöiden asemaa monissa EU-maissa. EU:ssa etenkin parlamentti on se, joka kuulee eurooppalaista ay-liikettä. Siksi parlamentti onkin usein ay-liikkeen näkö kulmasta tärkein ja vahvin vaikuttamiskanava eurooppalaiseen lainsäädäntöön. Työtä on viime vuosien valoisammasta kehityksestä huolimatta edelleen runsaasti jäljellä. Usein EU-lainsäädäntö etenee pala palalta. Ensin tehdään päänavaus jonkin periaatteellisesti tärkeän asian suhteen, mutta säätelyä ei saada suoraan tyydyttävälle tasolle. Asiaa pidetään esillä keskusteluissa ja sitä lobataan, kunnes direktiiviä tarkastellaan uudelleen. Silloin on mahdollisuus saada aikaiseksi entistä parempaa lainsäädäntöä. Siksi äänestäjien kannattaakin nähdä hieman vaivaa löytääkseen EU-vaalien ehdokkaista sellainen, joka haluaa europarlamenttiin aidosti toimimaan työntekijöiden aseman parantamisen puolesta. Hyvä meppi on sitoutunut ja intohimoinen vaikuttaja. Tärkeää on myös se, että malttaa keskittyä joihinkin asioihin, eikä yritä mestaroida kaikkea. Fokusoimisen kautta saa osaamista ja asiantuntemusta, jota arvostetaan yli ryhmärajojen. Vankan asiaosaamisen lisäksi europarlamentissa korostuu yhteistyökyky. Asiaansa ei saa eteenpäin, ellei osaa neuvotella erimaalaisten ja eri puolueiden meppien sekä komission ja jäsenmaiden edustajien kanssa. Suomi voi olla pieni EU-maa, mutta viisaasti valittu meppi voi olla merkittävä eurooppalainen vallankäyttäjä. Nyt kannattaa äänestää niin, että suomalaista ääntä europarlamentissa käytetään duunarien hyväksi. PEKKA RISTELÄ Kirjoittaja on SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö. AJASSA EUROVAALIT 2019 Vaalipäivä 26.5. Ennakkoäänestys 15.–21.5. ”Viisaasti valittu meppi voi olla merkittävä vallankäyttäjä.” Tekijä_2019_05_sisus.indd 17 8.5.2019 10.09
18 Tekijä 5/2019 NÄKIJÄ Vyönkiristysten tie on kuljettu loppuun M atti Tuomala sanoo, että seuraavan hallituksen pitäisi panostaa hyvinvointi palveluihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja tutkimukseen, jotta tämän vuosi kymmenen aikana toteutettujen julkisten menojen sarja leikkausten luomaa hyvinvointi ja osaamisvajetta pystyttäisiin kuromaan umpeen. – Samalla hallituksen tulisi kasvattaa julkisia investointeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuomalan mielestä näitä kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ei ole varaa lykätä hamaan tulevaisuuteen, vaan niihin panostaminen pitäisi nostaa hallitus politiikan kärkitavoitteiksi. HYVINVOINTIVALTIO KUNTOON REILULLA VEROUUDISTUKSELLA – Nykyinen verojärjestelmä suosii rikkaita. Kaikki varal lisuuteen, perittyyn varallisuuteen ja siitä koituvaan tuloon eli pääomaan kohdistuva verotus on mennyt alas päin aina 1990luvun alusta lähtien, Tuomala toteaa. Hänen mukaansa pääoman ja varallisuuden verot tamista täytyy kiristää, mikäli pohjoismaiselle mallille tyypillisten korkeatasoisten julkisten palvelujen ja hyvän sosiaaliturvan rahoitus halutaan turvata lisäämättä palkansaajien verotusta. – Ansiotulot ja pääomatulot pitäisi panna samalle viivalle, jotta ansiotulojen ja pääomatulojen erilaisen kohtelun aiheuttamasta tulojenmuuntoongelmasta päästäisiin eroon. Tuomalan mukaan Suomen verojärjestelmä ei ainoas taan kasvata tuloeroja, vaan vääristää myös pääoman kohdentumista esimerkiksi luomalla listaamattomille yrityksille kannustimet sijoittaa arvopapereihin ja kiinteistöihin verotuksen minimoimiseksi. – Verojärjestelmämme on osaltaan vaikuttanut siihen, että Euroopan keskuspankin, EKP:n, rahapoliittisen elvytyksen kautta Suomen talouteen virrannut raha on mennyt pikemminkin kiinteistöihin, arvopapereihin ja osakkeisiin kuin tuotannollisiin investointeihin. Samalla se on kasvattanut kaupunkimaan, kiinteistöjen ja osakkeiden arvoa, joita omistaa pääasiallisesti varakkaampi väki. Tuomalan mukaan se, että verojärjestelmä suosii sijoittamista rahoitusvarallisuuteen ja kiinteistöihin tuotannollisten investointien kustannuksella heikentää ratkaisevasti suomalaisten hyvinvoinnin kasvun edellytyksiä. – Jos tuotannollinen pääoma ei kasva, niin työn tekijöiden tuottavuuden on myös vaikea nousta ja sen johdosta reaalipalkatkaan eivät voi juuri nousta. Tuomalan mukaan nykyisen pääoma ja varal lisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi Alkaneen vaalikauden aikana julkisia investointeja tulisi kasvattaa reippaasti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen turvaamiseksi, Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala sanoo. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVAT JYRKI LUUKKONEN ”Ansiotulot ja pääomatulot pitäisi panna samalle viivalle.” Tekijä_2019_05_sisus.indd 18 8.5.2019 10.09
5/2019 Tekijä 19 AJASSA yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, kasvattaisi tuottavuutta ja parantaisi tuotannolliseen toimintaan investoimisen kannustimia. ILMASTOINVESTOINNIT KÄYNTIIN HETI EDULLISELLA VELKARAHALLA Kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitoutuneet tiukkoihin päästöjen vähennystavoitteisiin ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi. – Päättäjät pelkäävät ehkä sanoa ääneen, että ilmaston muutosta tehokkaasti hillitsevien toimien käynnistämiseksi valtion olisi otettava lisää velkaa. Tuomalan mielestä julkisen velan kasvattaminen olisi tässä yhteydessä oivallinen keino, koska se keventäisi nykypolvelle koituvaa verotaakkaa. – Tulevat sukupolvet hyötyisivät ilmastonmuutosta hillitsevistä investoinneista eniten. Siksi olisi oikeudenmukaista, että he osallistuisivat tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavien investointien kustannuksiin. Tuomala korostaa, että suurinvestoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on aloitettava välittömästi, muuten voi olla myöhäistä. Hänestä ilmastoinvestointien käynnistäminen velkarahalla olisi tulevien sukupolvien etujen mukainen ratkaisu. SILMÄNKÄÄNTÖTEMPPU – Sipilän porukka ja sen taustajoukot ovat sepittäneet tarinan, jonka mukaan Suomi nousi kuilun reunalta hallituksen talouspolitiikan ansiosta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tuomala muistuttaa, että porvarihallituksen toteuttamat neljän miljardin euron julkisten menojen leikkaukset heikensivät kotimaista kysyntää, mikä puolestaan hidasti talouden toipumista. Hänen mukaansa myöskään työ ehtoja heikentäneellä kilpailukykysopimuksella (kiky) ei ole ollut osaa Suomen talouden kääntymisessä kasvuun. – Bruttokansantuotteen nousu ja vientimarkkinoiden veto alkoi jo ennen kikyn voimaantuloa. Investoinnit kääntyivät kasvuun vuonna 2015, ja 2016 oli selvä huippukohta, Tuomala sanoo. – Nimenomaan rakentaminen kasvoi. Julkisilla infrahakkeilla on ollut suuri merkitys. – Kiky-sopimuksen voimassaolon aikana investoinnit ovat vähentyneet. Ennusteetkin viittaavat siihen, että yksityiset tuotannolliset investoinnit ovat hiipumassa. Tuomalan mukaan vientikysynnän piristyminen veti Suomen talouden vuonna 2016 reippaaseen kasvuun, mutta kansainvälisen talouden suhdannehuippu on jo takanapäin. TAANTUMAA PUKKAA Maailmantalouden kasvunäkymät ovat viime kuukausien aikana heikentyneet dramaattisesti. Euroopan keskuspankin ennusteen mukaan euroalueen talouskasvu hidastuu tänä vuonna merkittävästi. EKP päättikin jatkaa poikkeustoimia rahapoliittisen elvytyksen tehostamiseksi. – Taloustunnelmat ovat synkistyneet. EKP:n toimet kertovat epätoivosta, joka johtuu siitä, ettei talouden piristämiseksi ole käytössä muita keinoja kuin rahapoliittinen elvytys. Tuomalan mukaan rahapoliittista elvytystä tehokkaampi finanssipoliittinen elvytys on euroalueella poistettu talouspolitiikan työkalupakista ideologisin perustein. – Suomi on peesannut Saksan vaatimaa tuhoisaksi osoittautunutta talouskuripolitiikkaa. Mielestäni seuraavaan hallituksen tulisi toimia aktiivisesti EU-maiden tasolla koordinoidun finanssipolitiikan käynnistämisen puolesta hidastuneen kasvun vauhdittamiseksi. Tuomalan mukaan hallituksen tulisi varautua myös pitämään talous kasvussa julkisten investointien käynnistämisellä, joista ilmastonmuutosta torjuvat hankkeet ovat tärkeä kohde. – Näin voitaisiin välttyä vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin jälkeen tehtyjen virheiden toistamiselta. Tuolloin Suomessa VM:n virkamiesjohto toivoi finanssikriisin pikaista ohimenoa. Sen sijaan että vientikysynnän romahtaessa olisi ollut valmiina heti käynnistettäviä julkisia investointiprojekteja. Tuomala muistuttaa, että Suomen kansantuote nousi vuoden 2008 tasolle vasta viime kesänä. Hänen mukaansa talouden ennätyspitkään taantumaan vaikutti merkittävästi se, että Suomessa keskellä eurokriisiä kiristettiin finanssipolitiikkaa. – VM:n virkamiesjohto näyttää taas uudelleen tuputtavan seuraavalle hallitukselle julkisten menojen leikkauksia talouden vientikysynnän hiipuessa. Aiemmista virheistä olisi aika oppia. l ”Vientimarkkinoiden veto alkoi jo ennen kikyä.” ”Nykyinen verojärjestelmä suosii rikkaita.” MATTI TUOMALA Taloustieteen professori Tampereen yliopistossa. Toimii Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston WIP-konsortion (Work, Inequality, Public policy ) johtajana. Erikoistunut julkiseen talouteen, verotukseen sekä taloudelliseen eriarvoisuuteen. Selvittänyt tuloerojen kehitystä 1990-luvulta lähtien yhdessä tutkijakumppaneidensa kanssa. Julkaissut laajasti optimaalisen verotuksen teoriasta. Viimeistelee parhaillaan kirjaa Markkinat, valtio ja eriarvoisuus (Vastapaino). Tekijä_2019_05_sisus.indd 19 8.5.2019 10.09
20 Tekijä 5/2019 VÄITTÄJÄT Millä luodaan kilpailukykyä? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO MILLÄ TOLALLA SUOMALAISYRITYSTEN KILPAILUKYKY ON? JANNE HUOVARI: Kohtuullisen hyvässä kunnossa. Vienti vetää paremmin tai ainakin yhtä hyvin kuin kilpailijamailla. Myös palkkakehitys on ollut matalampaa, ja yrityksissä on saatu tuotteita kuntoon. Ongelma on, että Nokian korkean jalostus arvon tuotteiden tilalle ei edelleenkään ole tullut takaisin yhtä isoa palikkaa. ILKKA KIEMA: Kustannuskilpailukyky on hyvällä tolalla johtuen maltillisista palkkaratkaisuista. Yksikkötyökustannusten merkityksestä kilpailukyvylle puhutaan usein löysästi kertomatta, että vertailtavat luvut ovat indeksilukuja. Usein vertailuun otetaan finanssikriisiä edeltävä, Nokian parhaiden vuosien aika, jolloin kilpailukyky oli poikkeuksellisen hyvä, eikä pidemmän tähtäimen keskimääräistä tasoa. MILLÄ KILPAILUKYKYÄ LUODAAN LISÄÄ? HUOVARI: Korkean jalostusarvon tuotteista se lähtee, mutta siihen on aika vähän nopeavaikutteisia keinoja. Ennemmin kilpailukykyä luodaan sillä, että meillä on koulutus ja työmarkkinat kunnossa, ihmiset liikkuvat tuottaviin työpaikkoihin, ja että uudet yritykset pääsevät haastamaan vanhoja toimijoita. Tuotteiden hintaan liittyy työn hinta kaikkine kustannuksineen, ja palkan täytyy olla tietysti mahdollisimman korkea siihen nähden, millä hinnalla tuote menee kaupaksi – näin saadaan kotitalouksille tuloja ja hyvinvointia. Mutta jos palkka on liian korkea, tulee työttömyyttä ja hyvinvointi vähenee. KIEMA: Uusien yritysten on päästävä haastamaan jo markkinoilla olevia, eikä ole itsestään selvää, että palkkojen joustava määräytyminen työpaikolla aina edistää sitä. Joustavuus voi auttaa uutta yritystä, mutta sillä voi olla käänteinenkin vaikutus, jos jo markkinoilla oleva yritys saa epäreilua kilpailuetua halvemmasta työstä. MILLAISIA MUITA ESTEITÄ HAASTAMISEN TIELLÄ ON? HUOVARI: Yksi on ainakin yritystuet, jotka on suunnattu markkinoilla oleville, isoillekin yrityksille. Myös uuden talouden puolella suuret kansainväliset yritykset, kuten Google tai Facebook, saavat liian hallitsevan aseman. KIEMA: Uudessa taloudessa suuryritysten asemaa voidaan heikentää immateriaalioikeuksia koskevaa lainsäädäntöä uudistamalla. HUOVARI: Ja lisätä ihmisten oikeuksia omaan dataan. Tämä on tärkeä asia globaalissa taloudessa. MIKÄ ON VALTION ROOLI KILPAILUKYVYN LUOMISESSA? KIEMA: Hallituksen rooli on pitkän tähtäimen toimenpiteissä. Koulutukseen on satsattava, varsinkin keskiasteelle, josta on nyt leikattu. Uhkakuva on, että tuotamme syrjäytyneitä nuoria aikuisia, jos heitä ei ajeta tekemään jotain järkevää – sen sijaan vaaditaan kohtuutonta omatoimisuutta niiltä, jotka ovat asiallisesti ottaen vielä teinejä. Toinen asia on yliopistojen määrärahojen kohdentaminen. Näin pienessä maassa ei voi olla kovin monta akateemisesti korkea tasoista yliopistoa. Jos resurssit ovat rajalliset, pitää harkita tutkimus yliopistojen karsimista ja satsaamista kansain välisillä mittareilla menestyviin korkeakouluihin. HUOVARI: Meillä on hyvä olla koko maassa yliopistollista peruskoulutusta, jotta opiskelijoita saadaan hakeutumaan koulutukseen ympäri maata. Tutkimusta voi olla syytä keskittää. Osaajien saamiseksi ulkomaisen työvoiman ILKKA KIEMA ENNUSTEPÄÄLLIKKÖ PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tekijä_2019_05_sisus.indd 20 8.5.2019 10.09
5/2019 Tekijä 21 tarveharkintaa voisi lieventää tai poistaa, koska meillä on työvoimapulaa. KIEMA: Yrityksen näkökulmasta tarveharkinnan poistamisen hyvinvointivaikutus näyttää positiiviselle, mutta yritys ei voittoa maksimoidessaan huomioi kaikkia ulkois vaikutuksia. Jos Suomessa jo oleva työntekijä jää siksi työttömäksi, se aiheuttaa inhimillisen tragedian sekä myös kustannuksia valtiolle. HUOVARI: Suurempana riskinä minä näen, että jos yritys ei saa tekijöitä, investointeja ja laajentamisia voi jäädä toteutumatta. Evidenssi siitä, että ulkomainen työvoima syrjäyttäisi kotimaista, on heikko. Päin vastoin, ulkomainen työvoimavirta lisää myös kotimaista työllisyyttä. LOIKO KILPAILUKYKYSOPIMUS MEILLE KILPAILUKYKYÄ? KIEMA: Siinä oli myönteisiäkin vaikutuksia. Mutta mittaaminen on vaikeaa ja usein hyödyt esitetään liioitellusti. Tilastot tarkentuvat viiveellä, ja vuoden 2016 alussa oli jo käynnissä nousukausi – sitä kukaan ei vaan vielä tiennyt, kun yö myöhällä veivattiin sopimuksia. Arviot kikyn osuudesta 100 000 uuden työpaikan luomisessa ovat epäluotettavia. HUOVARI: Hintakilpailukyvyn parantamisella oli osansa, mutta jo sitä ennen oli tehty matalia palkkaratkaisuja. Olisi ollut hyvä, ettei tätä ikävää sopeutumisprosessia olisi tarvinnut käydä läpi, koska se vaikutti negatiivisesti kotimaiseen kysyntään ja kotitalouksien tuloihin. MILLAINEN VAIKUTUS ILMASTOTOIMILLA ON KILPAILUKYKYYN? KIEMA: Kummallisella huolettomuudella ihmiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen. Suomi on maa, joka on menestynyt korkealla teknologialla, ja ilmastonmuutos jos mikä on asia, jossa uudessa tilanteessa kysytään luovuutta ja uusia teknologisia ratkaisuja. Näen ilmastonmuutoksen siksi myös mahdollisuutena enkä vain uhkana. HUOVARI: Näen välttämättömyytenä toimia, koska muuten kustannukset ovat aika suuret. Eri toimista aiheutuu toki kustannuksia, mutta niihin voidaan vaikuttaa sillä, miten fiksusti asioita tehdään. Suomella on mahdollisuuksia teknologian saralla, ja usein kannattaa reagoida mieluummin hyvissä ajoin kuin viime tingassa. Se saattaa tulla halvemmaksi. JANNE HUOVARI ENNUSTEPÄÄLLIKKÖ PELLERVON TALOUSTUTKIMUS KILPAILUKYKY Kilpailukyvyllä tarkoitetaan yleensä yrityksen, toimialan tai kansantalouden kykyä selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Reaalisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan talouden pitkän tähtäimen menestykseen vaikuttavia seikkoja, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi yhteiskunnan infrastruktuuri ja julkisen sektorin tehokkuus. Kustannuskilpailukykyyn taas vaikuttavat mm. yksikkötyökustannukset ja työn tuottavuus. Yrityksen kannalta kilpailukyky syntyy siitä, että tuotteille on kysyntää ja hinta on sellainen, että ne menevät kaupaksi. LÄHTEET: Wikipedia, Ilkka Kiema, Janne Huovari Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka kilpailukyvyn rakennelma kestää: www.tekijälehti.fi AJASSA VIDEO Tekijä_2019_05_sisus.indd 21 8.5.2019 10.09
l ? Harvemmat tankkaukset, kestävämpi akku ja periaat teessa ikuisesti riittävä polttoaine. Nämä luetaan vetykäyt töisen polttokennomoottoriauton eduiksi, kun sitä verra taan sähköautoon. Vetykäyttöisistä autoista on povattu seuraavaa kuljetusratkaisua sähköautojen jälkeen. Valmistajat toivovat, että vetyvetoiset liikenne juhdat otettaisiin käyttöön huomattavasti aiemmin. Tilastot osoittavat muuta. Toyota myi viime vuonna vain 1 700 vetykäyt töistä Miraiautoa, selvästi edellisvuotta vähemmän. Kaiken kaikkiaan vetyau tojen myynti on jäänyt yhteen prosent tiin sähköautojen myynnistä. Polttokennojen sähköhyötysuhde on viisi kertaa parempi kuin perinteisten akkujen. Tosin matalissa lämpötiloissa polttokennojen hyötysuhde on pienempi kuin korkeissa lämpötiloissa. Valmistuksessa olevissa vetyautoissa hyö dyn netään tarjolla olevien tekniikoiden parhaat puolet. Ajokissa on kaksi säiliötä tiivistetylle vedylle, akku ja polttokennomoottori. Prosessissa syntyvä sähkö käyte tään moottorissa ja lämpö auton sisätiloissa. Ylimääräinen sähkö kerätään akkuun. Joissakin vetyautoissa on tehok kuuden lisäämiseksi myös polttomoottori. Aiemmin polttokennoja on käytetty muun muassa suurten kiinteistöjen perusvoiman tuotannossa, mutta 2010luvulla jo laivojen apuvoimana. Vaikka nimi antaa muuta ymmärtää, niin kyse ei ole palamisesta, vaan kemi allisesta reaktiosta. Tekniikan kehittyessä polttokennoja voidaan ottaa käyttöön entistä pienemmissä moottoreissa. Yhdistämällä vety ja polttokennotekniikka saadaan hyvin toimintavarma ja hyötysuhteeltaan hyvä moottori. Polttokenno toimii VTT:n mukaan säässä kuin säässä ja tuottaa sähköä niin kauan kuin se saa polttoainetta. Hyundain Nexo kulkee valmistajan mukaan yhdellä tankkauksella 660 kilometriä. Kehittäjät uskovat, että vedyn edut huomataan ilmastonmuutoksen takia. Vetyä (H2) on luonnossa runsaasti, ja sitä syntyy teollisuuden sivutuotteena. Lisäksi vetyautosta syntyvät päästöt ovat vesihöyryä (H2O). Kriitikoiden mielestä vedyn tuottaminen pitää saada ympäristöystävälliseksi ennen kuin vetyautoista on sähköautojen korvaajiksi. Maakaasu vedyn lähteenä ei heille käy. Vielä pitää ratkaista, kuinka vety erotetaan tehok kaimmin vedestä ja miten vedyn jakeluverkosto raken netaan. Liikenteessä liikkujille olisi ensiarvoista, että vetyautoon saataisiin kulkuääni. Vetyauton kulku on tarvittaessa nopeaa, mutta ääni on hiljainen. 22 Tekijä 5/2019 KEKSINTÖ Vedyllä liikenteeseen TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP ELEKTROLYYSILLÄ ENERGIAA Polttokennotekniikka perustuu elektro lyysiin, eli vedyn ja ilmasta saatavan hapen yhdistymisreaktioon. Elektro lyysissä syntyy sähköä ja lämpöä. Ilmiön nopeuttajaksi tarvitaan katalyytti. Niistä tehokkain on platina. Koska platina on harvinainen metalli ja kallista, sen korvaajaksi on etsitty nano teknologian turvin eri vaihto ehtoja. Yksi mahdollisuus on ohentaa platinaa nanotekniikalla riittävästi. Platinan korvaajaksi on pohdittu muun muassa palladiumia. Polttokennoissa voidaan käyttää vedyn sijaan myös maakaasua, metanolia tai biokaasua. Ne kaikki sisältävät vetyä. JAKELUONGELMA RATKAISTAVA Vetyautojen tankkauspisteitä on maa ilmalla vähän, kattavimmin Tanskassa ja Saksassa. Suomen kahden tankkaus aseman toiminta on lopetettu. Periaatteessa tankkauspisteitä tarvitaan vähän, sillä vetyauto kulkee yhdellä tankkauksella paljon pidemmälle kuin bensiini tai diesel käyttöinen auto, sähköautosta puhumattakaan. Lisäksi tankkaus on nopeaa. Valmistajasta riippuen tankkaus vie vain 3–5 minuuttia. Vedyn saaminen jakelupisteisiin on osoittautunut hankalaksi. Yhtenä vaihtoehtona on kuljettaa vetykaasu putkia pitkin tankkausasemalle, jossa se nesteytetään ja jaetaan. Kaasua voidaan kuljettaa myös säiliöautoilla jakelupisteisiin. Lisäksi harkinnassa on nesteytetyn vedyn kuljettaminen jakelupisteisiin. Vielä ei ole ratkaistu, mikä olisi huokein ja tehokkain jakelutapa. HAJUTONTA JA TULENARKAA Vety on väritöntä, hajutonta, mautonta ja tulenarkaa. Se on ilmaa kevyempää kaasua. Tosin suurina määrinä vety näyttää vaaleansiniseltä. Tunnetuin vedyn käyttäjä on Aurinko, joka muuttaa vedyn fuusio reaktiossa heliumiksi. Maapallolla vety on kymmenenneksi yleisin alkuaine. Vetykaasua vapautuu tulivuorenpurkauksissa ja öljynporauk sissa. Kaikissa orgaanissa aineissa yhtenä ainesosana on vety. Teollisesti vetyä valmistetaan maailmassa noin 300 miljardia kuutiota vuosittain. Lisäksi vetyä vapautuu sivu tuotteena aurinko ja tuulivoimaloissa sekä monissa teollisuuden prosesseissa. H² Tekijä_2019_05_sisus.indd 22 8.5.2019 10.09
5/2019 Tekijä 23 AJASSA ASUNTOJEN RAKENTAMINEN UHKAA VÄHENTYÄ 24 % Rakennuslupia joulu–helmikuussa lähes neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin. www.tilastokeskus.fi/til/ras/ LUETUIMMAT HUHTIKUU www.tekijälehti.fi ? Lieksassa Reino-tossujen valmistaja kompuroi ? BLOGI Riku Aalto: Lättysyöttö työntekijän lapaan! ? Aktiivimallista tuli työttömyysturvan leikkuri ? KUVAREPORTAASI Novitalla kehrätään elämyksiä ? Palkkojen nousu jatkuu Euroopassa FINLAYSON VIE REINOT POIS SUOMESTA LIEKSA Kerroimme (4/2019) Lieksan teollisuuden noususta, jota varjosti uutinen Ainoja Reino-tossujen valmistajan PK Kappin ajautumisesta konkurssiin. Heti lehden ilmestymisen jälkeen 18.4. kodintekstiilivalmistaja Finlayson ilmoitti tiedotteessa ostaneensa Ainojen ja Reinojen tavaramerkin: ”Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka täyttää tiukat kriteerit laadun, kustannusten ja vastuullisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tossujen valmistus ei valitettavasti voi jatkua Suomessa.” Helsingissä vappumarssille kokoonnuttiin Hakaniemen torilla. Kulkueen kärjessä marssi Suomen vanhimman ammattiosaston, juuri 150 vuotta täyttäneen Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen eli Teollisuusliiton ao. 408:n jäseniä. Lippua kantoi yhdistyksen puheenjohtaja Jonne Hänninen, banderollia entiset puheenjohtajat Reijo Koskinen ja Emmi Mäkinen. Lue lisää osaston historiasta sivulta 43. KI TI H A IL A AY-LIIKE HALUAA POLITIIKAN MUUTOSTA ”SAK:lainen ammattiyhdistysliike haluaa politiikan muutosta ja työntekijöiden äänen kuuluviin. Työnsä aloittavan hallituksen ja eduskunnan on uudelleen rakennettava suomalaista luottamusyhteiskuntaa, vastakkainasettelun ja sanelun sijaan. (…) Työnantajapuolen puheenvuorojen mukaan ei vieläkään ole hyvä aika nostaa palkkoja saati luopua pula-aikojen kiky-tunneista, joita ei läheskään kaikissa työpaikoissa ole otettu edes käyttöön. Asetelma tietää vaikeaa neuvottelusyksyä, jolloin työtaistelutkaan eivät ole poissuljettuja.” HELI PUURA Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja, Kitee YHTEISKUNTASOPIMUS TYÖLLISYYDEN KASVUSTA ”Seuraavien vuosien aikana on tehtävä uusi yhteiskunnallinen sopimus: panostetaan työllisyyden kasvuun ja laadukkaaseen työelämään, mutta ei ajeta suomalaisia vastakkain toistensa kanssa. Palkansaajien, elinkeinoelämän ja maan tulevan hallituksen on löydettävä aidosti yhteinen sävel talouden ja työllisyyden hoitamiseen. Sen me kaikki ansaitsemme. (…) Ratkaisu kestävämmän politiikan taakse löytyy koulutukseen panostamisesta, tutkimuksen ja tuotekehityspanosten lisäämisestä sekä teollisuuden jalostusarvon systemaattisesta kasvattamisesta.” JARI NILOSAARI Teollisuusliiton 3. varapuheenjohtaja, Rauma Vappupuheet kokonaisuudessaan liiton verkkosivuilla, Uutiset 1.5. www.teollisuusliitto.fi BIOTUOTETEHDAS KEMIIN, RAUMALLE SAHA? HANKE Metsä Group ilmoitti huhtikuun lopussa aloittavansa hankesuunnittelun biotuotetehtaan rakentamiseksi Kemiin sekä mäntysahan rakentamiseksi Raumalle. BIOTUOTETEHDAS Investointi 1,5 mrd euroa l Puunkäyttö Suomesta noin 7,6 milj. m 3 /vuosi l Tuotanto havuja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita 1,5 milj. tn/vuosi l Työllistämisvaikutus suoraan noin 250 ja välillisesti noin 2 500 henkilöä. SAHA Investointi 200 milj.euroa l Puunkäyttö Suomesta noin 1,5 milj. m 3 /vuosi l Tuotanto noin 750 000 m 3 /vuosi l Työllistämisvaikutus noin 100 ja välillisesti noin 500 henkilöä. Investointipäätöksiin vaikuttavat vielä muun muassa puunhankinnan varmistaminen, ympäristövaikutusten arviointimenettely sekä ympäristölupien hakeminen. Lopullinen investointipäätös on määrä tehdä aikaisintaan kesällä 2020. Lähteet: www.metsagroup.com, www.yle.fi TAKAISKU LIIKKUVILLE TYÖNTEKIJÖILLE SOSIAALITURVA EU-jäsenmaat hylkäsivät sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen uudistamisen vastoin ennakko-odotuksia. Uudistus olisi selkiyttänyt liikkuvien työntekijöiden asemaa. Uudistamisesta oli saavutettu EU:n puheenjohtajamaan Romanian johdolla alustava sopu Euroopan parlamentin, EU-komission ja jäsenmaiden kesken. Se kuitenkin kaatui suurlähettiläskokouksessa, kun Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Belgia, Luxembourg, Tsekki ja Itävalta vastustivat uudistusta. Puola, Unkari ja Malta pidättäytyivät äänestämästä. Näin ollen esitys ei saanut tuekseen riittävää enemmistöä. Pohjoiset jäsenvaltiot kokivat, että uudistus olisi uhannut niiden verrattain anteliaita sosiaaliturvajärjestelmiä, mikäli esimerkiksi Itä-Euroopan maiden työntekijät olisivat saaneet oikeuden sosiaaliturvaan niissä valtioissa, joissa työskentelevät. Lue lisää: www.tekijälehti.fi/takaisku-liikkuville-tyontekijoille LYHYET Tekijä_2019_05_sisus.indd 23 8.5.2019 12.01
24 Tekijä 5/2019 Valaistuksen, kuvien ja musiikin avulla luodaan potilaan toiveiden mukaisia tunnelmia leikkaussaliin saapumisen, operaation ja nukutuksesta heräämisen ajaksi. Tekijä_2019_05_sisus.indd 24 8.5.2019 10.09
5/2019 Tekijä 25 TYÖSSÄ ? Vain potilas puuttuu Kolme päijäthämäläistä yritystä valmistaa yhteistyössä leikkaussaleja ja toimittaa ne valmiiksi asennettuina asiakkaille. Inoroom-liiketoimintamalli on osoittautunut menestykseksi ja työllistää Haltonin, Hermetelin ja Merivaaran ammattilaisia Lahden seudulla. TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT PEKKA ELOMAA HUIPPULUOKAN TEKNOLOGIAA LEIKKAUSSALIIN l Haltonin Kausalan tehtaalle sijoitettu Inoroom-yhteistyötä esittelevä leikkausali edustaa palkittua modernia huipputeknologiaa. Saliin on rakennettu rinnakkaisia ilmanjakoja valaisujärjestelmiä asiakkaiden valintaa helpottamaan. l Halton on kehittänyt vaativaan leikkaussaliympäristöön uuden ilmanjakotavan, joka varmistaa hygienian, säädettävän lämpötilan ja pienemmän energiankulutuksen. l Merivaaran yhteistyössä Haltonin kanssa kehittämä leikkausvalaisin on älykäs ratkaisu, jonka aerodynaaminen muotoilu aiheuttaa ylhäältä tulevaan ilmavirtaan vain vähän häiriöitä. Hygienia parantuu, kun haava-alueen yläpuolelle ei muodostu pienhiukkasia keräävää ilmapyörrettä. l Suurilla kosketusnäytöillä varustettu Merivaaran ohjausja AV-järjestelmä antaa henkilökunnalle mahdollisuuden itse säätää saliolosuhteita. l Salin puhdastilarakenteiset säteilysuojatut seinäja kattorakenteet, ovet, ikkunat ja lattia ovat Hermetelin käsialaa. Tekijä_2019_05_sisus.indd 25 8.5.2019 10.09
26 Tekijä 5/2019 T utkimuskäyttöön rakennettu 60 neliön leikkaussali Haltonin tutkimuskeskuksessa on vaikuttava ja todenmukainen. Oikeastaan vain potilas puuttuu. Esitellessään tilaa Inoroom-liiketoiminnan kehitysja myyntijohtaja Mikael Sokolnicki kertoo, että leikkaussali on suunniteltu yhdessä alan ammattilaisten kanssa. – Leikkausalissa on tehty kymmeniä simuloituja leikkauksia eri sairaaloiden leikkaustiimien kanssa, selittää Sokolnicki. Kosketusnäytön hipaisulla tunnelma salissa vaihtuu kuin taikaiskusta. Valaistuksen muuttuessa äänentoistojärjestelmä tuo korviin linnunlaulua tai musiikkia. Potilaan rauhoittamisen tai henkilökunnan työolosuhteiden eteen on sali ohjausjärjestelmän kautta tehty paljon. Kausalan tehtaalla sijaitseva leikkaussali on herättänyt kiinnostusta. Se houkuttelee paikalle HALTON GROUP OY PERUSTETTU 1969 KOTIPAIKKA Helsinki OMISTAJA Halttusen perhe TUOTANTO Sisäilmastoratkaisut HENKILÖSTÖ Konsernissa noin 1 550, joista Suomessa 450 ja tuotannossa 250 LIIKEVAIHTO 218 milj. euroa (2018) HERMETEL OY PERUSTETTU 1987 KOTIPAIKKA Orimattila OMISTAJA Kari Laakso, Juha Ritala ja Pentti Pirhonen TUOTANTO Kylmä-, pakasteja puhdastilat HENKILÖSTÖ Noin 35, joista työntekijöitä noin 15 + Levykaari Oy 10 LIIKEVAIHTO 11,7 milj. euroa (2017) MERIVAARA OY PERUSTETTU 1901 nimellä Helsingin Uusi Rautasänkytehdas, Polsa & Sjöstedt KOTIPAIKKA Lahti OMISTAJA Pääomasijoittaja Intera Partners ja yrityksen johto TUOTANTO Sairaalakalusteet HENKILÖSTÖ Noin 100, joista työntekijöitä vajaa 50 LIIKEVAIHTO 25,5 milj. euroa (2017) Markku Paananen Tekijä_2019_05_sisus.indd 26 8.5.2019 10.10
5/2019 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? asiakkaita aina ulkomailta saakka. Leikkaussali on myös näyteikkuna kunkin Inoroom-yhteistyöhön osallistuvan yrityksen toisiaan täydentävään erikoisosaamiseen. – Nämä tilaukset ovat lisänneet työtä kaikkialla tuotannossa, särmääjänä Haltonilla työskentelevä A-tehtaan osaston luottamusmies Markku Paananen kehuu. Ilmanvaihtoratkaisuja tarjoavan Haltonin lisäksi tuotekehitykselliseen yhteenliittymään kuuluvat Hermetel Oy Orimattilasta ja Merivaara Oy Lahdesta. Hermetel hallitsee puhdastilojen valmistuksen. Merivaara toimittaa leikkaussalijärjestelmän ja sairaalakalusteet. Liiketoimintamalli on osoittautunut menestykseksi. Neljän vuoden aikana Inoroom on toimittanut eri puolille Suomea parikymmentä leikkaussalia. Viime kesän lopulla solmittiin tähänastisen yhteistyön mittavin kauppasopimus, kun Kotkaan rakennettavaan uuteen Kymenlaakson keskussairaalaan tilattiin kaikki 14 leikkaussalia. – Olemme keskittyneet kotimaan myyntiin, mutta tänä vuonna haemme kasvua myös vientimarkkinoilta. Erityisesti meitä kiinnostaa Skandinavia, minne on vuosikymmenien aikana rakennettu paljon keskussairaaloita, jotka alkavat olla uusimisiässä, Sokolnicki maalailee. HITSAUSOSASTO KAHTEEN VUOROON Kymenlaakson keskussairaalan sopimuksen arvo on viisi miljoonaa euroa. Niin Kotkan sopimus kuin aiemmatkin leikkaussalitilaukset ovat työllistäneet väkeä kaikissa kolmessa yhteistyöyrityksessä. Haltonilla työn lisääntyminen on näkynyt eniten hitsausosastolla, missä työntekijöiden oli siirryttävä kahteen vuoroon. – Leikkaussalituotteiden parissa työskentelee tuotannossa keskimäärin viisi henkilöä. Rahalla ? Kehitysja myyntijohtaja Mikael Sokolnicki esittelee kolmen yrityksen yhteistyön näyteikkunana toimivaa leikkaussalia Markku Paanaselle, Kimmo Liljalle ja Maija Laitiselle. Tekijä_2019_05_sisus.indd 27 8.5.2019 10.10
28 Tekijä 5/2019 28 Tekijä 5/2019 mitaten nämä tilaukset vastaavat ehkä viittä prosenttia liikevaihdosta, tuotantopäällikkö Kari Virkki toteaa. Haltonin Kausalan tuotantolaitos jakaantuu kahteen tehtaaseen, joita fyysisesti yhdistää toisiinsa lähettämö. A-tehtaalla valmistuu pienempiä komponentteja varastoon, mutta tilausohjautuvia tuotteitakin tehdään. Siellä hitsataan, kootaan ja maalataan myös Inoroom-tuotteet, isokokoiset ilmanjakolaitteet. S-tehtaan tuotanto on täysin tilausohjautuvaa. Tiloissa valmistetaan esimerkiksi jäähdytyspalkkeja. Tänne on sijoitettu kumpaakin tehdasta palveleva koneosasto. Levyntyöstökoneet reijittävät peltejä ja tekevät suoria kappaleita, mitkä viedään joko taivutuskoneille tai särmäyspuristimille työstettäviksi. – Sairaalatuotteiden aihiot ovat haastavia, mutta niitä on mukava särmällä taivutella. Ne ovat alumiinisia ja siksi niin köykäisiä, Paananen kertoo. Hermetel jakaantui vuodenvaihteessa kahteen eri yritykseen, kun metallituoteryhmä päätettiin yhtiöittää omaksi yhtiökseen, Levykaari Oy:ksi. Kumpikin yhtiö valmistaa Inoroom-tuotteita, Hermetel ovia ja muita rakennuselementtejä, Levykaari listoja ja muita metallituotteita. – Meillä leikkausalituotteet merkitsevät tänä vuonna kahden kuukauden työpanosta tuotannossa, arvioi Hermetelin pääluottamusmies Ville Ruhanen. Työ ei ole vaatinut erikoisjärjestelyjä. Hermetelillä on tuotannossa nykyisin 15 vakituista työntekijää, kun Levykaaren puolella heitä on 10. Vuokratyövoimaa käytetään koko ajan tarpeen mukaan. Merivaaralla Inoroom-tuotteet ovat vakiotuotteita, joita myydään maailmanlaajuisesti. Niiden merkitys liiketoiminnalle on merkittävä kysynnän kasvaessa jatkuvasti. Merivaaran pääkonttori, tuotekehitys ja valmistus sijaitsevat Lahdessa. Yhtiö työllistää noin 100 henkilöä, joista vajaat puolet on tuotannon työntekijöitä. Tytäryhtiöt sijaitsevat Ruotsissa ja Norjassa. SAIRAALATUOTTEILTA VAADITAAN LAATUA Sairaalaympäristöön valmistettavilta tuotteilta vaaditaan korkeata laatua. Vaatimukset kohdistuvat niin käytettävyyteen kuin turvallisuuteen. Haltonin tuotantojohtaja Niina Keskinen mainitsee hygieniaan ja siivottavuuteen liittyvien kysymysten olevan tärkeitä. – Hitsauksen jälkeisessä hionnassa on varmistuttava siitä, että asiakkaan odottamaan laatuun päästään. On tehtävä oikeita materiaalivalintoja ja käytettävä maalauksessa tiettyjä maaleja, Keskinen kuvailee laatuvaatimuksia. Inoroom-tilaukset ovat haastavia tiukkojen toimitusaikojen vuoksi. Ne toimitetaan avaimet käteen -periaatteella. Ilmanjakolaitteiden pitkäaikaiseen varastointiin ei ole tehtaalla tilaa. Asiakas haluaa vastaanottaa tuotteet vasta leikkaussalin asennusvaiheessa. Näin toimitukset ja asennukset tapahtuvat hyvin tiiviissä aikataulussa. Kokoonpanossa työskentelevä Maija Laitinen, joka on palvellut talossa peräti 38 vuotta, on tuskastunut tuotantotilojen epäkäytännöllisyyteen. Leikkaussalituotteita työstetään useammalla osastolla. Kun kappaleita kokoonpannaan kahdessa vaiheessa, niitä kuljetetaan pitkiä matkoja ahtaissa tiloissa työpisteestä toiseen. – Ne pöntöt ovat niin isoja, etteivät ne mahdu mihinkään. Läpimenoa pitäisi sujuvoittaa, kertoo Laitinen, joka toimii myös työnopastajana. Viime kesästä lähtien hitsaajana työskennellyt Kimmo Lilja toimi aiemmin tuotekokoojana. Kun hitsaamoon etsittiin uutta työntekijää talon sisältä, ammattikoulutuksen hankkineena Lilja hakeutui tehtävään. Alumiinin TIG-hitsaus vaatii erityistä ammattitaitoa. – Siinä joudutaan käyttämään kumpaakin kättä. Toisella syötetään lisäainetta ja toisella pidetään poltinta. Elektrodi ei saa osua hitsattavaan kappaleeseen, Lilja selittää. Lilja nauttii haasteista. Hän on päässyt kehittämään työmenetelmää yhdessä suunnittelijan kanssa. Hitsaamisen aikana on tuotetta kääntelemällä huolehdittava siitä, ettei kappale muuta muotoaan liikaa. Tähän ongelmaan Lilja keksi ratkaisun. – Hitsauspöytään ruuvaamillani puristimilla venytin tuotetta vastakkaiseen suuntaan. Hitsauksen jälkeen odotin kappaleen jäähtyvän ja irrotin puristimet. Tuote palautui oikeisiin mittoihin. ? ”Sairaalatuotteiden korkeiden laatuvaatimusten takia on koko ajan panostettava koulutukseen”, tuotantojohtaja Niina Keskinen sanoo. Tekijä_2019_05_sisus.indd 28 8.5.2019 10.10
5/2019 Tekijä 29 ? ? ”Pöntöt vievät tilaa ja niitä on hankalaa kuljettaa”, moittii Maija Laitinen ahtaita tuotantotiloja Timo Laitiselle (selin). ? Kimmo Liljan mielestä alumiinin käsittelyyn soveltuva tig-hitsaus vaatii erityistä ammattitaitoa. ”Sitä voi verrata kynäruiskulla maalaa miseen.” TYÖSSÄ Tuotteiden läpimenoaikaa on onnistuttu lyhentämään myös korvaamalla joitakin kiinnittämiseen käytettyjä hitsausvaiheita niittaamisella. Alumiinihitsaukseen sisältyy vaaratekijöitä. Pitkäaikainen altistuminen metallista irtoaville ”hitsaushuuruille” voi aiheuttaa keskushermostovaurioita. – Hitsaamossa ei ole tällä hetkellä riittävää omaa ilmanvaihtoa, joten käytän raitisilmamaskia ja siirrettävää imuria, Lilja sanoo. Haltonilla on tartuttu näihin ongelmiin. Tehtaan investointisuunnitelmaan sisältyy tuotantotilojen uusi layout. Sillä pyritään järkevöittämään tuotteiden läpimenoa ja ratkaistaan lisääntyneen volyymin aiheuttama tilantarve. Tärkeä osa muutosta tulevat olemaan uudet hitsaamotilat, minne rakennetaan myös työturvallisuuden takaava ilmanvaihto. Tekijä_2019_05_sisus.indd 29 8.5.2019 10.10
30 Tekijä 5/2019 MONITAITOISUUS JA TYÖNKIERTO KOROSTUVAT Halton korostaa työnantajana monitaitoisuutta ja työnkiertoa talon sisällä. Kimmo Liljan siirtyminen kokoonpanosta hitsaukseen on hyvä esimerkki siitä. A-tehtaan osaston luottamusmiehen Markku Paanasen mielestä kuvio toimii, mutta työntekijöiden innokkuutta osaamisensa monipuolistamiseen lisäisi, mikäli monitaitoisuudesta myös palkittaisiin. – Työtehtävien sisältö ja vaatimukset muuttuvat koko ajan samalla, kun automaatio lisääntyy ja laitteet ovat yhä enemmän tietokonepohjaisia, Paananen muistuttaa. Haltonilla ryhdytään kevään aikana päivittämään töiden vaativuusryhmittelyä. Teollisuusliitto tarjoaa koulutusta taloon perustetulle TVR-työryhmälle, johon kuuluu tuotannon ja toimihenkilöiden edustajia. Työn vaativuuden mittaamiseen vaikuttavien asioiden lisäksi pyritään vanhentuneet ”näytetyöt” saamaan ajan tasalle. Paananen toivoo mahdollisuutta palata myös tulospalkkiojärjestelmään, joka on ollut ”jäädytettynä” jo kymmenkunta vuotta. Henkilökunnalle maksetut tulospalkkiot olivat aikaisemmin kannustavia, mutta kun niiden perusteita muutettiin, ne hiipuivat. Luottamusmies kyseenalaisti muutokset, jolloin järjestelmästä päätettiin luopua. – Halton on hyvä työnantaja. Se pitää muistaa. Työterveydenhuolto toimii hienosti. Terveydenhoitaja on aina paikalla ja lääkärin vastaanotto on kerran viikossa. Pääluottamusmies Keijo Ala-Krekola on Paanasen kanssa samaa mieltä. Haltonin arvostuksesta ja työntekijöiden sitoutumisesta kertovat työntekijöiden pitkät työurat. Liukuva työaika TUOTTEIDEN SIJAAN JÄRJESTELMÄRATKAISUJA "Liukuva työaika työaikapankkeineen tuo joustavuutta. Työnantaja tukee myös työntekijöiden vapaa-ajan toimintaa. " KEIJO ALA-KREKOLA Pääluottamusmies työaikapankkeineen tuo joustavuutta. Työnantaja tukee myös työntekijöiden vapaa-ajan toimintaa. Kausalassa toimii useita kerhoja harrastusten ympärillä, joista mainittakoon ammunta, keilailu, laskettelu ja valokuvaus. Kimmo Lilja kokoaa parhaillaan biljardikerhoa. – Olen itse ajatellut perustaa olutkerhon. Se voisi muun muassa tutustua maassamme toimiviin lukuisiin pienpanimoihin, myhäilee 31 vuotta talossa palvellut Paananen. l l Suomalainen Halton Group on sisäilmastoratkaisujen toimittaja vaativiin erikoisympäristöihin. Asiakkaat tarvitsevat ratkaisuja terveydenhuoltoon ja laboratorioihin, ammattikeittiöihin ja ravintoloihin sekä laivoihin ja energiantuotantoympäristöihin. l Haltonilla on tuotantoyksiköitä kymmenessä ja tutkimusja tuotekehitystyön tiloja kahdeksassa maassa. Suomessa tehtaita on Kausalassa ja Lahdessa. Lisenssivalmistusta yhtiöllä on neljässä maassa. Halton-konsernin palveluksessa työskentelee yli 1 550 ihmistä yli 30 maassa. l Halton jakaantuu kolmeen itsenäiseen liiketoiminta-alueeseen. Suurin niistä on Foodservice , jonka painopiste on Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Health -liiketoiminta, jota myös Haltonin Kausalan tehdas edustaa, löytää asiakkaansa etupäässä Euroopasta. Marine -liiketoiminta on hyvin kansainvälistä ja sen sydän on Lahdessa. l Haltonin toiminta on aina perustunut asiakkaan tarpeista lähtevään tuotekehitykseen. Strategiaa kehitetään yhä enemmän tuotteista järjestelmäratkaisuihin päin. Huomio ei kohdistu pelkästään ilmanvaihtoon vaan myös ympäristöön ja ihmisen hyvinvointiin. Kun kumppanuuksia tällä alueella haetaan, kiinnostavia haasteita löytyy työympäristön valaistuksesta ja akustiikasta. l Inoroom-liiketoimintamallissa Halton Group edustaa kolmen yrityksen ryhmää juridisesti ja solmii sen puolesta sopimuksia. ISO UUTUUS. PIENIIN HAAVOIHIN. Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti työpaikoille, joissa pienet haavat ovat arkipäivää. Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri siellä, missä laastareita tarvitaan. Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri Soft laastari Haavapyyhkeet Kangaslaastari Muovilaastari Iso Kangaslaastari Tutustu tuotteeseen www.cederroth.com/? Uutuus Tekijä_2019_05_sisus.indd 30 8.5.2019 10.10
ISO UUTUUS. PIENIIN HAAVOIHIN. Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti työpaikoille, joissa pienet haavat ovat arkipäivää. Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri siellä, missä laastareita tarvitaan. Cederroth Haavanhoitoautomaatissa on kaikki mitä tarvitset pienten haavojen hoitoon! Sopii erityisesti Runsas valikoima erilaisia laastareita varmistaa, että niitä on pidempään saatavilla käden ulottuvilla juuri Soft laastari Haavapyyhkeet Kangaslaastari Muovilaastari Iso Kangaslaastari Tutustu tuotteeseen www.cederroth.com/? Uutuus Tekijä_2019_05_sisus.indd 31 8.5.2019 10.10
32 Tekijä 5/2019 Läsnä joka osastolla Uudenkaupungin autotehtaalla toimii pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lisäksi yhdistetty luottamusja työsuojeluasiamies tuotannon jokaisella osastolla. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ L uottamusja työsuojeluasiamiehen yhdistetty tehtävä on autotehtaan tuotanto-osastoista päätoiminen hitsaamossa, maalaamossa, kokoonpanossa ja logistiikassa. Kunnossapidossa se on puolipäivätoiminen muita osastoja pienemmän työntekijämäärän perusteella. – Systeemi otettiin käyttöön työntekijäpuolen esityksen seurauksena alkuvuodesta 2018. Sysäyksenä sille oli se, että jos luottamusja työsuojeluasiamiehet valittaisiin työntekijöiden määrän ja monivuorojärjestelmän perusteella työehtosopimuksen mukaisesti, olisi heitä vähintään 50. Siitä muodostuisi pelkästään palaverikäytäntöjä ajatellen vaikeasti hallittavissa oleva kokonaisuus, kunnossapito-osaston luottamushenkilö ja Uudenkaupungin Autoja Metallityöväen ammattiosasto 268:n puheen johtaja Jouni Varjonen taustoittaa. – Henkilöstön kokonaismäärä on noin 4 100, joista noin 3 800 on suoraan tehtaan palveluksessa. Yhdessä vuorossa työskentelee noin 1 000 ihmistä. Tessin mukaan toimittaessa hankaluudeksi muodostuisi myös, että eri vuoroissa toimivat osa-aikaiset luottamushenkilöt kohtaisivat toisensa vain harvoin, jos ollenkaan, pääluottamusmies Miia Kelsey perustelee. – Nyt meillä on seitsemän ihmistä hoitamassa luottamusja työsuojelutehtäviä täysipainoisesti. Kaikki tekevät päivävuoroa. Olemme tuotannossa läsnä ja työntekijöiden tavoitettavissa, työsuojelu valtuutettu Janne Maikola toteaa. – Eikä se ole niin tarkkaa, miten tehtäviä painottaa. Pystymme toimimaan tilanteiden mukaan. Jokin päivä voi mennä kokonaan työsuojeluasioiden parissa ja toisena hoidetaan enemmän luottamusmiehen tontille kuuluvia asioita. VALMET AUTOMATION OY PERUSTETTU 1968 KOTIPAIKKA Uusikaupunki TUOTANTO Vuonna 2018 valmistui 110 000 henkilöautoa, tuotannossa Mercedes-Benzin Aja GLC-mallit HENKILÖSTÖ Noin 4 100, joista työntekijöitä 3400 LIIKEVAIHTO 663 milj. euroa (2018) KÄYTÄNTÖ Miia Kelsey (vas.), Jouni Varjonen, Jaakko Niemelä, Janne Maikola, Heli Sjöblom-Lämsä, Kai Vilmunen ja Janne Siitonen Tekijä_2019_05_sisus.indd 32 8.5.2019 10.10
5/2019 Tekijä 33 TYÖSSÄ ? Ne kulkevat käsi kädessä, logistiikan luot tamushenkilö Janne Siitonen kuvailee. Henkilöstö vaihtuu autotehtaassa vilkkaasti. Uusia työntekijöitä tulee osastoille viikoittain ja tiiviimmillään päivittäin. Heille järjestetään perehdyttämistilaisuudet, joissa pääluottamusmies pitää työnantajan lisäksi oman osuutensa. – Esittelyt pidetään suomeksi ja englanniksi. Kerron siitä, miten luottamustehtävät on organisoitu, miten niitä hoidetaan ja miksi kannattaa kuulua liittoon. Kun uudet tulijat ovat saaneet tiukan asiasetin työnantajalta ja minulta, siirtyvät he osastojen luottamushenkilöiden huomaan, jotka jatkavat perehdyttämistä ja käyvät varsinkin työturvallisuusasiat läpi, Kelsey selvittää. – Turvallisuuskoulutus on perusteellinen. Käymme läpi kaiken sen, mitä pitää ottaa huomioon ihan siitä alkaen, kun parkkialueelta lähdetään liikkumaan kohti tuotantoa, korihitsaamon luottamushenkilö Heli Sjöblom-Lämsä havainnollistaa. Osastojen luottamushenkilöille on nimetty varahenkilöt. He tarttuvat tehtävään, jos varsinainen luottamushenkilö on estynyt sitä hoitamasta. Näin oli jutunteon aikaan maalaamossa. Kun luottamushenkilö Satu Heijari oli Murikkaopistossa kehittämässä osaamistaan, hoiti Jaakko Niemelä osaston luottamushenkilön tehtävää täyspäiväisesti ja täysimääräisesti. – Kierrän kaikkien uusien työntekijöiden luona. Kun selvitän työsuojeluasiat ja kerron luottamustoimista, on siinä samalla mahdollisuus tehdä jäsenhankintaa ja osoittaa, että ihan kaikesta voi tulla keskustelemaan. Kun kuuntelee, pystyy olemaan neuvotteluhenkinen ja tekee yhteistyötä, niin sillä päästään pitkälle, Niemelä aprikoi. Viestinnän välineet ovat kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus, puhelin, sähköposti ja tuotannon tiloihin sijoitetut postilaatikot, joihin työntekijät voivat jättää viestejä luottamushenkilöille. – Tehtaassa on liki 80 eri kansallisuutta ja laaja kirjo äidinkieliä edustettuna. Olisi hyvä, kun me luottamushenkilöt saisimme englannin kielen opetusta. Työturvallisuus esimerkiksi on sellainen aihealue, että siinä pitää osata ammattisanasto, Kelsey painottaa. – Juuri näin. Ihmiset hallitsevat äidinkielen rinnalla tyypillisesti joko huonon tai olemattoman englannin. Aukkoja jää ja väärinymmärrysten riski on olemassa. Siksi osastolla toimiessa on välillä tullut mieleen, että tulkki olisi tarpeen. Tehdaskieli on eri asia kuin small talk , Siitonen jatkaa. VAIHTUVUUS HALLINTAAN PEREHDYTTÄMISTILAISUUKSILLA MONTA VAIHTOEHTOA VIESTIEN PERILLE SAAMISEKSI Uudenkaupungin autotehtaalla uusia työntekijöitä tulee osastoille jopa päivittäin, joten perehdyttäminen on tehtaalla jatkuvaa toimintaa. ? Tekijä_2019_05_sisus.indd 33 8.5.2019 10.10
34 Tekijä 5/2019 – Osastot ovat siinä suhteessa erilaisia. Kunnossapidossa kaikki työntekijät ovat suomenkielisiä. Kielimuuria ei ole, Varjonen vertailee. – Kuitenkin kun miettii, kuinka paljon meillä on eri uskontojakin harjoittavia ihmisiä eri maista, niin olen tosi yllättynyt siitä, kuinka hyvä yhteishenki meillä vallitsee, kokoonpanon luottamushenkilö Kai Vilmunen kommentoi. – Kulttuurin rikastumiseen tottuminen ei välttämättä ole ollut aivan yksinkertaista, mutta tilanteeseen on sopeuduttu. Uudet ihmiset on otettu hyvin vastaan. Ehkä me suomalaiset emme niin juntteja olekaan, Kelsey letkauttaa. Autotehtaan luottamusseitsikon mukaan uudella järjestelmällä on saavutettu edistysaskeleita. – Työskentelymme on tiivistynyt. Meidän on helpompi pitää yhtä keskenämme ja pääsemme paljon sujuvammin yhdessä tapaamisiin työn-antajan kanssa, Kelsey aloittaa. – Pidämme keskenämme viikoittain palavereja, joista tiedotamme työntekijöille. Heiltä on tullut runsaasti palautetta, että hienoa, nyt me pysymme kartalla, Vilmunen jatkaa. – Asennekin on parantunut. Kun ennen sanoi, että pitäisi lähteä hoitamaan pari luottamusasiaa, niin työnjohdon suhtautuminen saattoi olla nihkeää. Ehkä ei päässytkään, kun kyselivät, että mitäs sinä sinne olet lähdössä? Ettei vaan laiskottelemaan oltaisi menossa, Niemelä valottaa vanhaa käytäntöä. – Silloin oltiin työasemilla ja linjoilla kiinni. Ei siitä lähdetty sormia napsauttamalla pois ja jätetty asemaa, Varjonen vahvistaa. – Osastojen luottamusja työsuojeluasiamiesten piti tuolloin hoitaa kaikki asiat työn ohessa, eikä se toiminut kunnolla. Nyt heillä on oikeasti aikaa toimia ja vaikuttaa, Maikola kuvailee. – Se on tarpeen, sillä isossa tehtaassa sattuu ja tapahtuu. Tilanteisiin reagointi on nopeutunut, Siitonen mainitsee. – Kun aikaa on käytössä, pystyy keskittymään ja hakemaan tietoa, ja viemään vastauksen henkilökohtaisesti. Sillä on isossa tehtaassa erityinen merkitys, Sjöblom-Lämsä arvioi. Luottamushenkilöt tekevät yhteistyötä työnjohdon eli tuotantopäälliköiden ja HSE-insinöörien kanssa (HSE = Health, Safety and Environment , suomeksi terveys, turvallisuus ja työympäristö). – Ennen tehtaassa oli yksi HSEinsinööri, mutta nyt joka osastolle on palkattu oma HSE-insinöörinsä. He perehtyvät alueeseensa, mutta eivät lähde hyppimään toisille osastoille. Se on järkevää, koska osastot ovat erilaisia. Esimerkiksi kokoonpanon työntekijät pysyvät töitä tehdessään 5–7 metrin matkalla, mutta logistiikan työntekijät liikkuvat trukilla ympäri tehdasta, Siitonen vertailee. – On hyvä, että HSE-organisaatio on saatu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, Niemelä komppaa. Uusi systeemi on otettu osastoilla käyttöön osin eri lähtökohdista. – Kokoonpanossa edetään vielä rakenteluvaiheessa. Siellä ei ole aikaisemmin ollut vakituista luottamushenkilöä kokonaista kautta. Olen saanut tuoda itseäni esiin, että työntekijät oppivat siihen, että heilläkin on luottamustehtävän hoitaja osastollansa. Hyvässä hengessä tämä on lähtenyt menemään työntekijöiden ja esimiesten kanssa, Vilmunen tuumii. – Yhteydet osastojen välillä ovat tärkeitä. Jos ongelmia tulee, ne eivät välttämättä rajaudu vain tiettyyn osastoon, vaan kytkeytyvät toisiinsa. Tämä on jatkuvaa asioiden hoitamista ja toiminnan parantamista. Jos olemme kaikki tyytyväisiä, loppuu kehitys siihen, Sjöblom-Lämsä toteaa. l LUOTTAMUSHENKILÖILLÄ TARPEEKSI AIKAA TOIMIA ONGELMAT HALTUUN JATKUVALLA PARANTAMISELLA TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYS PAREMMIN ESIIN l Tulevaa kehitystä ajatellen luottamushenkilöiden seitsikko toivoo ennen muuta, että työnantaja ottaisi työntekijöiden mielipiteet nykyistä enemmän huomioon. – Voisivat vaikka kuulustella meitä siitä, miten asiat ovat, ja sitten toteuttaa sen, mitä ehdotamme, Siitonen esittää. – Ovat kyllä sanoneet, että henkilöstöä ruvetaan kuulemaan aikaisempaa enemmän, mutta edelleen pitää kysyä, milloin se tapahtuu. Henkilöstö kuitenkin on se joukko, joka tätä tehdasta pyörittää, Maikola muistuttaa. – Työntekijöiden mielipiteen vaikuttavuuden pitää parantua, Kelsey linjaa. – Järjestäytyminen on siinä suhteessa tärkeä asia. Vaikka se vihreä kirja on kooltaan pieni, se pitää sisällään isoja asioita. Jos työehtosopimus lakkaa olemasta, työehtomme ja työhyvinvointimme heikentyvät huomattavasti, Sjöblom-Lämsä muistuttaa. Tekijä_2019_05_sisus.indd 34 8.5.2019 10.10
HELSINKI JA UUSIMAA 020 774 1304 020 774 1305 VARSINAIS-SUOMI 020 774 1323 SATAKUNTA 020 774 1343 HÄME 020 774 1362 PIRKANMAA 020 774 1372 KAAKKOIS-SUOMI 020 774 1392 SAVO-KARJALA 020 774 1402 KESKI-SUOMI 020 774 1412 VAASA 020 774 1422 OULU 020 774 1433 LAPPI 020 774 1441 5/2019 Tekijä 35 TYÖSSÄ Omavastuu tapahtumaan on 10 euroa/aikuiset ja 5 euroa/4–14-vuotiaat lapset, alle 4-vuotiaat veloituksetta. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 5.8. Lue lisää: www.teollisuusliitto.?/kssk-perhepaiva Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala-alueen Riemukas perhepäivä 31.8. Holiday Club Saimaalla H o lid a y C lu b SOITA LIITTOON KESKUSTOIMISTO Vaihde 020 774 001 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 JÄSENPALVELU 020 690 446 Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Jäsenpalvelu suljettu torstaisin Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 2/19 NYT LEHTIPISTEISSÄ TAKILAN VIEHEKUVIOT porrastaen pystyyn ja vaakaan Saaliin salaisuus OIKEISSA AJOLINJOISSA H Ajolinjoissa saaliin salaisuus H Vipeltääkö vieheesi pyytävää vauhtia H Takilan viehekuviot porrastamalla H Pohjoisen Ruotsin hienot kalavedet: Arjeplog H Kuusamon Uistin teki ison Räsäsen H Uistelutreffit uusilla säännöillä kieli poskessa H Lohta uistellaan Puolankin merialueilla H Lohijoella isosti apua oppaan neuvoista H Inarin Juutuanjoki koukuttaa H Lohimiehen Juttu: raivokas jarrun pärinä H Kesän uistelukisat ym. Tekijä_2019_05_sisus.indd 35 8.5.2019 10.10
36 Tekijä 5/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ Tunne oikeutesi ja kanna vastuusi Maataloudessa ja viheraloilla sattuu vuosittain satoja työtapaturmia. Raskaat nostot sekä työskentely eläinten ja suurten koneiden kanssa aiheuttavat riskejä ja altistavat monenlaisille havereille. Melu altistaa kuulovaurioille ja käytettävät kemikaalit sekä työympäristön pölyt, bakteerit ja homeet voivat käydä terveyden päälle. U sein maatalousja viheralan työpaikat ovat pieniä ja kuten pienille työpaikoille tyypillistä on, niillä on harvoin valittuna luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Silloin myöskään työturvallisuuden kehittämistä ei useinkaan tehdä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä. Kun työntekijöillä ei ole omia edustajiaan varmistamassa, että työpaikalla noudatetaan työturvallisuuslakeja sekä työehtosopimuksen työsuojelusäädöksiä, korostuu työntekijöiden oma turvallisuustietoisuus ja vastuu. Työntekijä, joka ei tunne oikeuksiaan tai ei tiedä miten niistä voisi pitää kiinni, on tavallistakin helpommin työnantajan vietävissä. Työnantajalla on päävastuu siitä, että työ on terveellistä ja turvallista työntekijälle. Konkreettisesti se näkyy muun muassa velvollisuutena perehdyttää työntekijä työn turvalliseen suorittamiseen ja tarjota työntekijälle tarvittavat suojavälineet. Lisäksi työntekijälle on aina otettava työtapaturmavakuutus sekä järjestettävä työterveyshuolto. TYÖTERVEYSHUOLTO APUNA TYÖN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Lakisääteisen, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ytimessä on työn aiheuttamien terveyshaittojen arvioiminen työpaikalla tehtävillä työpaikkakäynneillä sekä työntekijöiden terveystarkastuksilla. Työterveyshuollon ammattilaisten tehtävä on auttaa työnantajaa parantamaan työolosuhteita, jotta työ ja työolot eivät vaarantaisi työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Silloinkin, kun työnantaja on järjestänyt vain lakisääteisen työterveyshuollon, työntekijällä on oikeus kääntyä työterveyshuollon puoleen, jos työ aiheuttaa terveysvaivoja. Työnantaja voi tarjota työterveyshuollon yhteydessä muutakin sairaanhoitoa, jolloin työntekijällä on oikeus käydä työterveyslääkärillä muidenkin kuin työperäisten sairauksien ja vammojen tiimoilta. Työntekijän kannattaakin selvittää, missä laajuudessa terveyspalveluita on työterveyshuollon kautta saatavilla. SAILA RUUTH NOUDATA OHJEITA JA KERRO VAAROISTA l ? Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia turvallisuusohjeita ja tehdä työt huolellisesti ja riskejä ottamatta. Työntekijän on käytettävä työnantajan määräämiä suojavälineitä kuten kuuloja hengityssuojaimia sekä suojavaatteita. Koneiden ja laitteiden turvalaitteita ja -järjestelmiä on aina käytettävä. l ? Työntekijöiden on kerrottava havaitsemistaan riskeistä ja vaaratilanteista työnantajalle. Esimerkiksi koneissa ja työvälineissä olevista vioista ja puutteista on ilmoitettava viipymättä, jotta puutteet ehditään korjata ennen kuin tapaturma sattuu. ILMOITA AINA TYÖTAPATURMASTA l ? Tärkeintä on työtapaturmien ennaltaehkäisy työtapoja, -välineitä ja -olosuhteita parantamalla, mutta jokaisen työntekijän on myös hyvä tietää, miten tapaturman sattuessa toimitaan. l ? Työtapaturma uhrille on annettava ensiapua, ja vakavan vamman sattuessa on soitettava hätäkeskukseen. Tapaturmasta on aina ilmoitettava työnantajalle, jotta työnantaja voi tehdä ilmoituksen tapaturmavakuutusyhtiöön. Työnantajalla on hyvä olla tiedossa työntekijöiden lähiomaisten yhteystiedot siltä varalta, että loukkaantunut ei pysty itse olemaan yhteydessä omaisiinsa. l ? On tärkeää, ettei lievemmänkään tapaturman jälkeen jäädä töihin sinnittelemään, vaan vammoja mennään aina näyttämään lääkärille. Korvausten saamisessa voi tulla myöhemmin vaikeuksia, jos vammat osoittautuvat ensinäyttämää pahemmiksi, mutta lääkäriin on menty vasta pitkän ajan kuluttua tapaturmasta. ????? ?????????? ??????? ?? ???????????? ?????????? ?????? ??? ? ???????? ?????????, ??????????? ? ????? ???????? ?????????. ????? ?????? ?????? ???????? ???????????? ?????????? ??????? ?? ??????, ?? ??????? ????????? ????? ??????? ?????, ??? ???????????, ???? ?????????? ?????????? ??????. ???????? ??? ?????????? ?? ??????? ????? ? ????????-???????: : www.tekijälehti.fi. Tämä juttu on venäjäksi verkkolehdessä: www.tekijälehti.fi Tekijä_2019_05_sisus.indd 36 8.5.2019 10.10
38 Tekijä 5/2019 if.fi/teollisuusliitto Vakuutuspalvelua joka päivä TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Nyt voit tutustua liittosi sinulle ottamiin vakuutuksiin osoitteessa if.fi/omatsivut, vuorokauden ympäri. Siellä teet helposti ja hetkessä myös korvaushakemuksen, johon saat päätöksen useimmiten heti. Henkilökohtaista palvelua saat joka ikinen päivä Teollisuusliiton jäsenten omasta palvelunumerosta 010 19 19 95 (ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16). Lue lisää kaikista eduistasi: UUTTA! Tekijä_2019_05_sisus.indd 38 8.5.2019 10.11
l Palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen Kesäduunari-info opastaa maksutta nuoria muun muassa työsopimuksen tekemisessä sekä palkkaan ja työvuoroihin liittyvissä asioissa. Viime vuonna yhteydenotoissa nousi esiin oikeus saada kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos työsuhde on yli kuukauden pituinen. l Tänä vuonna kesätyöntekijöitä neuvoo oikeustieteen ylioppilas Liisa Lehtonen. Hän toivoo yhteydenottoa heti, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää. l Perehtymällä huolellisesti työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin jo ennakkoon voi ehkäistä asioiden muuttumista ongelmiksi: ”Kesäduunari-infoon voi soittaa jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista, jos jokin siinä mietityttää. Kirjallinen työsopimus on hyvä käydä rauhassa läpi ennen allekirjoittamista." 5/2019 Tekijä 39 KESÄDUUNARIN MUISTILISTA NUORET Kesätyöt alkamassa? Huolehdi, että työsuhteesi ehdot ovat kunnossa. Jos tarvitset apua, kysy neuvoa kokeneemmilta työkavereiltasi, luottamusmieheltä tai ammattiliitosta. ? Tee kirjallinen työsopimus ? Kysy neuvoa ja pyydä perehdytystä ? Tutustu työehtosopimukseen ? Neuvottele vähimmäistuntimäärä, jos työnantaja tarjoaa nollatuntisopimusta ? Tarkista palkkasi ja pyydä palkkaselvitys ? Säilytä työvuorolistat ? Huolehdi, että saat lomakorvaukset ? Pyydä työtodistus ? Tutustu pääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun ? Liity ammattiliittoon! TYÖSSÄ LYHYET kesaduunari.fi facebook.com/ kesaduunari twitter.com/ kesaduunari if.fi/teollisuusliitto Vakuutuspalvelua joka päivä TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Nyt voit tutustua liittosi sinulle ottamiin vakuutuksiin osoitteessa if.fi/omatsivut, vuorokauden ympäri. Siellä teet helposti ja hetkessä myös korvaushakemuksen, johon saat päätöksen useimmiten heti. Henkilökohtaista palvelua saat joka ikinen päivä Teollisuusliiton jäsenten omasta palvelunumerosta 010 19 19 95 (ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16). Lue lisää kaikista eduistasi: UUTTA! 4/2018 4/2019 12366 ansiopäivärahan saajaa KOKONAAN JA OSITTAIN TYÖTTÖMÄT LOMAUTETUT TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA HUHTIKUU 20 000 15 000 10 000 5 000 Ansiopäivärahaa sai huhtikuussa 2 087 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. LUOTTAMUKSESTA KIINNI TUTKIMUS Erot paikallisessa sopimisessa ovat suuria yritysten välillä. Pellervon Taloustutkimus PTT ja Työterveyslaitos tutkivat 22 erikokoista yritystä, joilla on kokemusta Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimukseen kuuluvasta paikallisesta sopimisesta. Keskeinen tulos on, että sopimiseen vaikuttavat voimakkaasti monet yritykseen ja sen henkilöiden välisiin suhteisiin liittyvät tekijät. ”Neuvotteluosapuolten välinen luottamus on paitsi paikallisen sopimisen edellytys myös yksi sopimisen lisäämisen suurista haasteista. Luottamusta ei voida tuoda yrityksiin ulkoa, vaan se on rakennettava itse. Tästä syystä yrityksissä käydään paikallisen sopimisen neuvotteluja hyvin erilaisista lähtökohdista.” KIRSI TIMONEN Työterveyslaitoksen tutkija ”Raamit löytyvät lainsäädännöstä ja työehtosopimusten minimiturvasta, mutta muuten työpaikoilla on vapaat kädet asioista neuvotella ja sopia. Ei riitä pelkästään se, että osapuolet tuntevat työehtosopimuksen, ja työntekijöiden edustaja tuntee työntekijöiden ja yrityksen edustaja yrityksen asiat. Tiedonvälitys osapuolten välillä aivan olennaisessa roolissa, että syntyy yhteistä tahtoa tehdä paikallisia ratkaisuja.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja Lue lisää: www.tekijälehti.fi/paikallinen-sopiminen ANSIOT JÄÄVÄT PIENIKSI ALUSTATYÖSSÄ RAPORTTI Ruokalähettien ja muiden alustatyössä olevien mahdollisuudet valita työaikansa ovat rajatut, jos työtä pitää tehdä koko ajan toimeentulon saamiseksi. Vapaaksi mainos tetusta työstä tulee pakko, sillä työntekijä joutuu tahtomattaan yrittäjän asemaan. Työsuhdeturvan laajentaminen alustatyöntekijöihin lisäisi heidän turvaansa ja kohottaisi tuloja, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori Maija Mattila. Jos alustatyöhön saataisiin työsuhdeturva, työntekijät saisivat riittävän palkan, lomaoikeuden ja palkkaan sidotut sosiaalietuudet. Mattila selvitti Kalevi Sorsa -säätiölle alusta talouden ja alustavälitteisen työn ilmiöitä ja ongelmia. Raportti julkaistiin huhtikuun lopussa. Suomessa yli 28 000 henkilöä saa elantonsa alustatyöstä tai alustavälitteistä työtä. Lisäksi noin 90 000 henkilön ansioista puolet tulee alustoista. Lue lisää: www.tekijälehti.fi/alustatyossa-ansiot-jaavat-pieniksi BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Mitä hyötyä työn teettämisestä yrittäjätyönä on työn teettäjälle tai 'kumppaniyrittäjälle'? Paljonkin. He joko kaihtavat työntekijöitä palkkaavaksi työnantajayrittäjäksi ryhtymistä tai haluavat jakaa yrittäjäriskiään toisille. Kun ei toimi työnantajana, välttää maksamasta työvoimasta koituvat eläkeja muut kulut. Samalla vastuu niiden hoitamisesta ja yrittäjäriskistä siirretään sille, joka yrittäjyyteen tarttuu.” ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö ”On huolehdittava siitä, että ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden. Palkkojen polkeminen, harmaa talous ja kaksien työmarkkinoiden syntyminen on kitkettävä kuin rikkaruohot. Kun asiat saadaan kuntoon, voidaan miettiä uusia keinoja työvoiman saannin helpottamiseksi kolmansista maista.” VILLE KOPRA Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö MAKSUTTA DIGITAITOJA PORUKALLE KOULUTUS TSL järjestää Opetushallituksen tuella koulutusta digitaitojen perusteista. Kokoa 10–14 hengen ryhmä, esimerkiksi ammattiosastostasi, ota yhteyttä TSL:ään ja tilaa ilmainen koulutus. Koulutuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi ammattiosaston viestintää, verkkokokouksiin osallistumista, kännykkäkuvien hyödyntämistä tai vaikkapa toimintasuunnitelman muokkaamista yhdessä. Koulutuksen avulla voidaan myös hakea apua työssä käytettävien laitteiden ja ohjelmistojenm käyttöön. Lisätietoja ja tilaukset: Maarit Palén, maarit.palen@tsl.fi, puh. 040 742 9275. PA TR IK LI N D ST RÖ M Tekijä_2019_05_sisus.indd 39 8.5.2019 10.11
Työttömyysturva kannustavaksi Jorma Saarimäen, Paula Toivosen ja Tuomo Leinosen mielestä työttömyysturva on uudistettava oikeasti kannustavaksi. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT TIINA ANTTILA V aasan ja Keski-Suomen toimintaalueen aluefoorumissa pureuduttiin työttömyysturvan koukeroihin. Nykyinen malli todettiin varsin voimakkain äänenpainoin sanktioiden uhalla toteutetuksi byrokraattiseksi ihmisten juoksuttamiseksi. – Järjestelmä on tehty liian monimutkaiseksi. Kyllä tuollaisella nomenklatuuraviidakolla viimeistään saadaan ihmisten päät pyörälle. Ymmärrän hyvin, jos työttömät ovat kokeneet tulleensa työttömyydestään syyllistetyiksi, joutuneensa tiskiltä toiselle juoksutetuiksi ja kyykytetyiksi, Kirjapaino Karissa Jyväskylässä työskentelevä ja työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna toimiva Paula Toivonen pohtii. – Kaikenlaista huonoa palautetta olen nyt käytössä olevasta mallista kuullut. Aktiivisuudesta on valtakunnan ylätasolla puhuttu, mutta komentelua, sanktioilla pelottelua ja yksipuolista määräilyä on työttömien keskuudessa koettu. Toisaalta kasvokkain tapahtuva palvelun tarjonta on Etelä-Pohjanmaalla vähentynyt, kun työvoimatoimistot on keskitetty Seinäjoelle ja Alajärvelle. Sähköinen asiointi voi olla joillekin ihmisille uusi ja hankala tilanne, Alavus Ikkunoiden pääluottamusmies Jorma Saarimäki arvioi. 40 Tekijä 5/2019 VAASA–KESKI-SUOMI ALUEFOORUMI, ÄHTÄRI 6.4. ? Aluefoorumiin Ähtärin Hotelli Mesikämmenessä osallistui yli 50 työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöä Keski-Suomen ja Vaasan alueilta. Tekijä_2019_05_sisus.indd 40 8.5.2019 10.11
– Aktiivimalli kakkonen saatiin ammattiyhdistysliikkeen voimin torpattua ja hyvä niin. Toivottavasti saadaan tämä ykkönenkin poistettua. – Se on ihan ensimmäinen tavoite, että siirrytään oikeasti kannustavaan malliin. Työttömille pitää maksaa aktiivisuudesta 4,65 prosenttia kuukaudessa lisää, eikä toimia niin kuin nyt, että tuo sama prosenttimäärä leikataan, mikäli työtön työnhakija ei onnistu byrokraattisia aktiivisuusehtoja täyttämään, paperikoneita Jyväskylässä valmistavan Valmet Technologiesin pääluottamusmies Tuomo Leinonen linjaa. TYÖTTÖMIEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Leinosen havaintojen mukaan työllisyyden edistämisessä on menty osin hakoteille. Sen sijaan, että työllistämiseen tarkoitettu tukirahoitus johtaisi ihmisten työllistymiseen, voi se todellisuudessa toimia jopa työllistämisen järjestelmällisenä esteenä. – Olen kuullut työllistämiskokeiluista, joissa ihmiset pistetään yhdeksän euron päiväpalkalla töihin. Ensimmäinen ongelma on, että se vääristää kilpailua, ja toinen ongelma on, että selvitysten mukaan vain pari prosenttia kokeiluihin osallistuneista palkataan töihin. Syy siihen on se, että yritykset ottavat ennemmin uuden halvan kokeilijan kuin palkkaavat sen edellisen kokeilijan työehtosopimuksen mukaisella liksalla suoraan omaan työntekijävahvuuteensa. – Oma lukunsa sitten on se, että kokeilijoilla teetetään täyttä työtä. Eivät ne mitään kokeiluja todellisuudessa ole, vaan huonommassa työmarkkinaasemassa olevien ihmisten hyväksi käyttämistä, Leinonen puuskahtaa. Myös työttömille tarjolla olevassa koulutuksessa on Leinosen mukaan ollut puutteensa. – Olen kuullut, että työttömien koulutus saattaa käytännössä olla sellaista, että maanantaina on joku tunti koulutusta, minkä perään sanotaan, että voitte lähteä kotiin. Samalla kehotetaan, että käykää keskiviikkona messuilla, niin se kuittaa yhden koulutuspäivän. No, työllistäähän tuollainen koulutuksen pitäjää, mutta auttaako se muuten mihinkään? – Onneksi tähän on nyt saatu muutosta parempaan suuntaan, kun esimerkiksi tulityökurssi ja työturval lisuuskorttikoulutus sekä osa ammattiliittojen järjes tämästä koulutuksesta lasketaan mukaan, että niillä voi aktiivisuusehtoa täyttää, Leinonen toteaa. – Se on askel eteenpäin, että ammattiliitot voivat järjestää koulutusta, mikä hyväksytään aktiivisuuden osoittamiseksi. Kun sitä vaan osattaisiin nyt reilusti käyttää hyödyksi. Meidänkin työpaikalla jotkut työntekijät vielä jokin aika sitten kuvittelivat, että Murikka-opisto on tarkoitettu vain luottamushenkilöille, mutta siellähän on paljon kaikille jäsenille tarkoitettuja kursseja kuten tietotekniikkakoulutusta. – On tärkeää saada ihmisiä Murikkaan oppimaan ja osallistumaan. Koulutus on asiantuntevaa, opiskelijat huomioon ottavaa ja hyödyllistä. Itse paikkakin on remontin jälkeen hieno, Saarimäki kannustaa. Jyväskylän Kirjatyöntekijöiden Yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Toivonen nostaa esiin myös työnantajan vastuun irtisanomistaan työntekijöistä. – Minusta työnantajankin velvollisuus on jollakin tavalla tukea ihmistä, jolle sen lopputilin antaa. Ei se ole pelkästään, että kiitos ja näkemiin, tämä oli tässä, vaan siinä pitää auttaa ihmisiä uuden työn saamisessa tai sitä kohti etenemisessä. – Toisaalta työnantajat voisivat hiljaisina aikoina esimerkiksi lisätä työntekijöiden koulutusta ja käyttää lomautuksia sen sijaan, että heti otetaan irtisanomiset käyttöön. Se on yksi keino vastata ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden ongelmaan. l ALUEFOORUMIT JÄRJESTETÄÄN JOKA VUOSI l Teollisuusliiton Vaasan ja Keski-Suomen aluefoorumissa käsiteltiin työttömyysturvan lisäksi eduskuntavaaleja ja paneuduttiin siihen, mitä tulorekisteri tarkoittaa ammattiosaston toiminnan kannalta. Ohjelmaan sisältyivät myös ammattiosastojen kehityskeskustelut ja katsaus alueen kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan. Tilaisuuden vetäjinä ja asiantuntijoina toimivat aluepäällikkö Jukka Seppälä, järjestämistoimitsija Ilkka Terimaa, Murikka-opiston opettaja Heli Hokkanen ja Teollisuuden työttömyyskassan etuuspäällikkö Kaisa Tikka. Aluefoorumit järjestetään Teollisuusliiton kaikilla toiminta-alueilla pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tilaisuuksissa käsitellään ajankohtaisia asioita, ideoidaan ammattiosastojen toimintaa, jaetaan kokemuksia ja verkostoidutaan. 5/2019 Tekijä 41 LIITOSSA Jorma Saarimäki, Paula Toivonen ja Tuomo Leinonen toivovat, että työnantajat ryhtyisivät pitämään nykyistä enemmän kiinni omasta henkilökunnastaan. Se on koulutukseen yhdistettynä keino huolehtia osaavan työvoiman riittävyydestä myös tulevaisuudessa. ? Teollisuuden työttömyyskassan etuuspäällikkö Kaisa Tikka kertoi aluefoorumin osallistujille työttömyysturvan muutoksista. ? Tekijä_2019_05_sisus.indd 41 8.5.2019 10.11
Murikanranta Oy Kuterintie 226, 34260 Terälahti Varaukset ja tiedustelut: myynti@murikanranta.fi, p. 020 774 1500 • murikanranta.fi Tieliikenteen valtakunnallinen automuseo Mobilia on täynnä kiehtovaa nähtävää ja tekemistä koko perheelle. Vieraile mm. Rallimuseossa tai Rahtaritliikennepuistossa. 50-vuotta täyttävä Särkänniemi on yksi Suomen suosituimmista kesäkohteista, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset. Juhlavuoden kunniaksi kesä 2019 on täynnä yllätyksiä. Pyynikin kesäteatteri tarjoilee takuuvarmaa viihdettä. Tarjolla on koko perheen Tatun ja Patun Suomi ja kotimainen komediauutuus Nuotin vierestä. Museop aketti Huvipak etti Teatterip aketti JÄSE NETU ! 81 € / 2 hengen paketti 149 € 137 € / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti (yli 120 cm) Lue lisää ja tee varaus: murikan ranta.fi/ jasenetu Paketit voimass a 17.6.–11 .8. Tatun ja Patun Suomi 4.7.–5.8. Nuotin vierestä 97 € 189 € / 4 hengen perhepaketti Paketti sisältää: majoitus vastaremontoidussa Teollisuusliiton omistamassa Kokous hotelli Murikan rannassa Teiskossa • 2 hengen Standardhuone (neljän hengen perheille majoitus yhdistettävässä perhehuoneessa) • runsas aamiainen • spa-osasto aamulla ja illalla • pysäköinti • liput tai rannekkeet valitsemasi kesähotellipaketin mukaan Varaa kesäkivaa koko perheelle Tampereelta! Murikanrannan kesähotelli paketit 2019 ovat nyt myynnissä Teollisuusliiton jäsenille alennettuun hintaan. Voit valita myös pelkän hotelliloman jäsenetuhintaan! Tee varaus: murikanranta.fi varauskoodilla LIITTO2019. Kesäloma syntyy yhteisistä hetkistä Tekijä_2019_05_sisus.indd 42 8.5.2019 10.12
Murikanranta Oy Kuterintie 226, 34260 Terälahti Varaukset ja tiedustelut: myynti@murikanranta.fi, p. 020 774 1500 • murikanranta.fi Tieliikenteen valtakunnallinen automuseo Mobilia on täynnä kiehtovaa nähtävää ja tekemistä koko perheelle. Vieraile mm. Rallimuseossa tai Rahtaritliikennepuistossa. 50-vuotta täyttävä Särkänniemi on yksi Suomen suosituimmista kesäkohteista, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset. Juhlavuoden kunniaksi kesä 2019 on täynnä yllätyksiä. Pyynikin kesäteatteri tarjoilee takuuvarmaa viihdettä. Tarjolla on koko perheen Tatun ja Patun Suomi ja kotimainen komediauutuus Nuotin vierestä. Museop aketti Huvipak etti Teatterip aketti JÄSE NETU ! 81 € / 2 hengen paketti 149 € 137 € / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti (yli 120 cm) Lue lisää ja tee varaus: murikan ranta.fi/ jasenetu Paketit voimass a 17.6.–11 .8. Tatun ja Patun Suomi 4.7.–5.8. Nuotin vierestä 97 € 189 € / 4 hengen perhepaketti Paketti sisältää: majoitus vastaremontoidussa Teollisuusliiton omistamassa Kokous hotelli Murikan rannassa Teiskossa • 2 hengen Standardhuone (neljän hengen perheille majoitus yhdistettävässä perhehuoneessa) • runsas aamiainen • spa-osasto aamulla ja illalla • pysäköinti • liput tai rannekkeet valitsemasi kesähotellipaketin mukaan Varaa kesäkivaa koko perheelle Tampereelta! Murikanrannan kesähotelli paketit 2019 ovat nyt myynnissä Teollisuusliiton jäsenille alennettuun hintaan. Voit valita myös pelkän hotelliloman jäsenetuhintaan! Tee varaus: murikanranta.fi varauskoodilla LIITTO2019. Kesäloma syntyy yhteisistä hetkistä KIRJAN TALO TUKIKOHTANA JO 85 VUOTTA Yhdistyksen jäsenmäärän ja toiminnan kasvaessa 1920-luvun alussa syntyi haave omien toimitilojen saamiseksi, ja yhdistys osti tontin Helsingin Kruununhaasta. Ponnisteltiin nykyrahassa noin 1,3 miljoonan euron rahoituksen saamiseksi, ja kun lainaa ei onnistuttu saamaan riittävästi, monet jäsenet menivät jopa hen kilökohtaiseen takaukseen rahoituksen saamiseksi. Jäsenmäärä oli tuolloin vain 1 300, sisältäen eläkeläiset ja vapaajäsenet. Oman toimitalon rakentaminen alkoi Otto Vuorion rakennusliikkeen voimin kesällä 1934, ja jo seuraavan helmikuun alussa talo oli valmis. Talossa oli tilat yhdistyksen ja liiton toimistoille, kokoustiloja, ravintola ja asuntoja omalle jäsenistölle. Maineikas Kirjan talo onkin 85 vuoden ajan ollut kirjatyöntekijöille järjestötoiminnan tukikohta keskellä Helsinkiä. Tunnustuksena kirjapainoteollisuudelle ja sen työntekijöille Helsingin kaupunki muutti Kirjan viereisen kadun vuonna 1946 Kirjatyöntekijänkaduksi ja viereisen puistikon Kirjanpuistikoksi vuonna 1994. AIKANSA SUURIN AMMATTIOSASTO Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen. Suurimmillaan se oli 11 000 vuonna 1970, jolloin se oli Suomen suurin ammattiosasto. Suuren yhdistyksen toiminta oli vireää. Pääluottamusmies tai yhdyshenkilö oli 180 työpaikalla. Yhdistyksen piirissä toimi parhaimmillaan 14 ammattikerhoa omien ammattiensa asiantuntijoina ja yhteishengen vahvistajana. Yhdistys tuki niiden toimintaa ja ne valitsivat toimihenkilönsä itsenäisesti. Lisäksi toimivat muun muassa miesja naiskuoro, eläkeläiskerhot, vapaajäsenkerho, luottamus henkilökerho, työsuojelukerho ja nuorisojaosto. Urheilussa omassa jalkapallosarjassa pelasi jopa 25 joukkuetta, ja yhdistyksen joukkue voitti ammatti yhdistysten koko maan turnauksen. Muita lajeja olivat muun muassa onginta, keilailu, shakki, yleisurheilu, hiihto ja suunnistus. Yhdistyksen henkilökuntaa oli tuolloin kymmenen. Kirjalla ovat toimineet myös sosialidemokraattien ja kommunistien tai kansandemokraattien itsenäiset puolueyhdistykset. TEKNIIKAN KEHITTYMINEN MUUTTANUT TYÖTÄ 1960-luvulla alkoi kirjapainoalalla tekninen vallankumous. Kohopainaminen alkoi muuttua offsetpainamiseksi tuotantotekniikan sekä erityisesti tietotekniikan yleistyessä. Monet perinteiset työtehtävät kävivät tarpeettomiksi. Uudelleenkoulutuksesta tuli yhdistyksessä ja sen ammattikerhoissa yhä tärkeämpi puheenaihe. 1990-luvulla työttömyys nousi asioista selkeäksi ykköshuoleksi. Tällä hetkellä Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksellä eli Teollisuusliiton ammattiosasto 408:lla on noin 3 200 jäsentä. JUHANI LAHTINEN Eläkkeellä oleva entinen latoja ja toimitsija 5/2019 Tekijä 43 Kaikki alkoi kirjatyöntekijöistä Teollisuusliiton ja samalla Suomen vanhin ammattiosasto Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys täytti 150 vuotta. Osaston perustaminen käynnisti ammattiyhdistystoiminnan Suomessa. H uhtikuun 25. päivänä 1869 helsinkiläiset taiturit , kuten siihen aikaan latojia kutsuttiin, kokoontuivat perustamaan Typografiska Läseföreningin eli Kirjatyöntekijäin Lukuyhdistyksen. Tarkoitukseksi kirjattiin raittiit elämäntavat, ammatti kysymykset sekä yhdessä oleminen. Yhdistyksessä käydyt keskustelut johtivat vuonna 1872 ”nöyrään kirjalliseen pyyntöön” urakkapalkkojen korottamiseksi. Kun kirjapainoisäntien vastaus oli kielteinen, 45 taituria aloitti lakon, joka päättyi neljän päivän päästä isäntien suostuessa palkkojen korotukseen. Ensimmäinen avoin työtaistelu maassamme oli käyty. Yhdistyksen nimi muutettiin 1885 Helsingin Kirjaltajain Yhdistykseksi ja se pureutui yhä voimakkaammin työelämän kysymyksiin. Niinpä yhdistys järjesti vuonna 1890 maamme ensimmäisen vapputilaisuuden. Kirjatyöntekijät anoivat työpaikoiltaan iltapäivää vapaaksi ja seilasivat laivalla Korkeasaareen, missä pidettiin voimakkaita puheita etenkin työajan lyhentämisen puolesta. ENSIMMÄINEN TYÖEHTOSOPIMUS 119 VUOTTA SITTEN Vuonna 1894 järjestettiin yhdistyksen aloitteesta kokous, jossa perustettiin maamme ensimmäinen ammatti liitto Suomen Kirjaltajaliitto. Viranomaisten epäluuloista johtuen varsinainen toiminta pääsi alkamaan vasta vuonna 1897. Liiton nimi muutettiin sittemmin Suomen Kirjatyöntekijäin Liitoksi, jona se toimi aina vuoteen 1997, jolloin se muutti nimensä Viestintäalan ammattiliitoksi. Muutos jatkui vuonna 2010 Viestintäalan ammattiliiton yhdistyessä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitoksi ja vuoden 2018 alusta nykyiseen Teollisuusliittoon. 1900-luvun vaihteessa yhdistyksellä oli vahva asema liitossa, koska sen jäsenistöstä suurin osa oli helsinkiläisiä. Sinnikkäiden neuvottelujen ja lakon uhalla saatiin solmituksi vuonna 1900 Suomen ensimmäinen koko maata koskeva työehtosopimus, jolla sovittiin muun muassa latojien ja painajien työpäivän pituudesta ja palkkauksesta. Sovittiin myös, että ”ulosoppinut naiskirjaltaja, sekä latoja että painaja, nauttii samoja etuja kuin miehinenkin”. Vuosisadan ensimmäisinä vuosina työntekijöiden vaatimukset voimistuivat, kun taas työnantajille tuotti vaikeuksia siirtyä sanelusta sopimiseen. Vuonna 1911 kirjapainoalalla ajauduttiin katkeraan neljä kuukauden lakkoon, joka päättyi tappioon, mutta joka kirjattiin kuitenkin näyttönä työntekijöiden voimasta. Lakon osittaisena seurauksena loputkin kirjatyöntekijäryhmät yhdistivät erillään olevan ammattiyhdistystoimintansa. Sen jälkeen koko kirjapainoalan lakkoon ajauduttiin vuosina 1949, 1956 ja 1967. Vuoden 1918 tapahtumiin yhdistys ei virallisesti osallistunut ammattijärjestönä, mutta auttoi vaikeuksiin joutuneita. Vuosi kansalaissodan jälkeen yhdistys alkoi järjestää ammattikursseja, joista kehittyi alalle ammattikoulutusyhteistyö työnantajien kanssa. LIITOSSA Juhlavuosi pitää sisällään monia tapahtumia jäsenille. www.hky001.fi Tekijä_2019_05_sisus.indd 43 8.5.2019 10.12
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Työelämän tietopakki LIITTO KOULUTTAA Uutta tietoa luottamushenkilöille! 44 Tekijä 5/2019 Kurssilla perehdytään uuteen työaikalakiin ja vuosilomalain muutoksiin sekä tehdään aiheeseen liittyviä harjoituksia. Kurssi on suunnattu luottamusmiehille, työsuojeluhenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille. 14.–15.9. Arbetslivets verktygsback Holiday Club Caribia, Åbo Anmälningar senast 29.8 14.–15.9. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Vantaa Ilmoittautuminen 29.8. mennessä VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Scandic Pori 21.–22.9. HÄME–PIRKANMAA Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Ilmoittautuminen 5.9. mennessä KAAKKOIS-SUOMI– SAVO-KARJALA Scandic Joensuu TAI Sokos Hotel Seurahuone, Savonlinna 28.–29.9. VAASA–KESKI-SUOMI Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä Ilmoittautuminen 12.9. mennessä OULU–LAPPI Sokos Hotel Arina, Oulu Ilmoittaudu sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumakalenteri TAI koulutusyksikköön koulutus@teolllisuusliitto.fi TAI puh. 020 774 1042 / Päivi Mäensivu-Lunnas. VIELÄ TILAA ALKUSYKSYN MURIKAN KURSSEILLA Edunvalvontakoulutus 26.–30.8. Luottamusmiesten jatkokurssi 1. osa H (2. osa 7.–11.10. H) 9.–13.9. Luottamusmiesten peruskurssi 16.–20.9. Paikallinen sopiminen Työsuojelukoulutus 16.–20.9. Työsuojelun peruskurssi H 19–23.8. Työsuojelun jatkokurssi 1. osa (2. osa 16.–20.9.) 2.–3.9. Nostoapuvälinekurssi 23.–25.9. Riskien arviointi – työsuojelun täydennyskurssi H = Kurssi Murikan koulutustilassa Helsingin Hakaniemessä Tarkista omalle alallesi neuvotellut kurssit liiton opinto-oppaan keskiaukeamalta tai verkkosivuilta www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu. Sieltä löydät myös tulostettavan kurssihakemuksen. Ilmoittaudu mahdollisimman pian! Tekijä_2019_05_sisus.indd 44 8.5.2019 10.12
”Kynnys kurssille lähtöön matalammaksi” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA MIRA TENHUNEN – Koulutuksen järjestäjän pitäisi tehdä parhaansa sen eteen, että yksittäisen jäsenen kynnys lähteä opiskelemaan olisi mahdollisimman matalalla, sanoo Riitta Viljakainen. Koneenhoitajana Ahlstrom-Munksjön tehtaalla työskentelevä Viljakainen valittiin Teollisuusliiton koulutusjaoston puheenjohtajaksi, kun aiemmin tehtävää hoitanut Jussi Salo vaihtoi alaa. Ensimmäinen koulutusjaoston kokous uuden puheenjohtajan aikana pidettiin liiton toimistolla Helsingissä. Jaosto mietti koulutustoiminnan kehittämistä ja tavoitteita eri näkökulmista. – Se matala kynnys oli yksi keskeinen asia. Ja miten saataisiin läpi sitä viestiä, että Murikkaan on joka jäsenellä oikeus mennä. Ja että ne aktiiviset kurssille menijät ottaisivat mukaan uusia. Aina on myös syytä miettiä, onko liiton koulutus tarjonta riittävästi ajan hermolla. – Työmailla kohdataan koko ajan uusia haasteita, kun maailma muuttuu, sanoo Viljakainen ja nostaa esimerkiksi monikieliset työpaikat. – Kielimuuri tulee usein vastaan siinä, miten luottamushenkilöt saavat kerrottua asioita työn tekijöille. Tässä koulutus voi olla apuna. Vaikka humalajuominen on vähentynyt ja perjantaipullot poistuneet suomalaisesta työpaikkakulttuurista, tilalle on valitettavasti tullut uudenlaisia päihdeongelmia. – Huumeiden käyttö on lisääntynyt ilmiö. Se alkaa näkyä myös työpaikoilla tuoden monenlaisia ongelmia työyhteisöön. Tämä olisi hyvä huomioida työsuojeluvaltuutettujen koulutuksessa uusin silmin, miettii Viljakainen. Syksymmällä koulutusjaosto aikoo paneutua vielä tarkemmin Murikan markkinointiin. Lisäksi Viljakainen rohkaisee ammattiosastoja järjestämään paikallisia koulutuksia. – Liiton kurssituet ovat hyvät ja koulutuksia voi pitkälti räätälöidä. Lisäksi voi vaikka lähteä viikonloppuna bussiretkelle tutustumaan Murikkaan ja pitää koulutusta siellä, tulee paikka ja Näsijärven maisemat tutuksi ja saa hyvät puitteet kurssille. Murikkaan on jokaisella jäsenellä oikeus mennä, ja aktiivisten kursseilla menijöiden kannattaa houkutella mukaan uusia kävijöitä, muistuttaa Teollisuusliiton koulutusjaoston uusi puheenjohtaja Riitta Viljakainen. ? 5/2019 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA LIITTO KOULUTTAA RIITTA VILJAKAINEN Koneenhoitaja Työsuojeluvaltuutettu Ahlstrom-Munksjö Oy Opintosihteeri Mikkelin Teva ao. 551 Tekijä_2019_05_sisus.indd 45 8.5.2019 10.12
TH A IM A A KII N A LA O S BA N G LA DE SH MYANMAR (ent. Burma) 46 Tekijä 5/2019 Valoa parkettitehtaalla Myanmarilaisen parkettitehtaan työehdot muuttuivat radikaalisti, kun työntekijät perustivat liiton. Seuraavaksi Kyu Kyu Khaing ja Ko Win Aye aikovat vaatia paremmat hengityssuojat. TEKSTI SINI SAARITSA/SASK KUVAT JANNE HULKKONEN S äkkipimeän maantien varressa ison katoksen alla loisteputket hohkaavat kylmää valoa. Ihmisiä istuskelee pöytien ympärillä syömässä ja juttelemassa, skootterit päris televät ohi ja varjoista kuuluu koirien haukuntaa. Meidät istutetaan reunimmaisen pitkän pöydän puoliväliin, vastapäätä keskiikäistä naista, jolla on kirkkaan keltainen tpaita ja ystävällinen mutta vakava katse. Hänen vieressään istuva farkkutakkinen mies on selvästi vanhempi kuin muut seurueessa. Ollaan Mandalayn esikaupunkialueella Myan marissa. Nainen, Kyu Kyu Khaing, 37, ja mies, Ko Win Aye, 46, ovat aviopari. He tapasivat yhdeksän vuotta sitten, kun Kyu Kyu Khaing oli muuttanut maaseudulta Mandalayhin ja saanut tuttavan avulla töitä Shining Star parketti tehtaasta, jossa Ko Win Aye jo työskenteli. Tehdas häämöttää pimeydessä aivan pikkuravintolan takana. Noin puolet paikalle saapuneista on Shining Starin työntekijöitä, muut työskentelevät toisessa tehtaassa. Kyu Kyu Khaingilla ja Ko Win Ayella ei ole lapsia, mutta siinä ujoina ja levottomina kiehnäävien, keske nään supattelevien ja naureskelevien nuorten ympä röiminä he ovat kuin äiti ja isä. Heihin luotetaan ja heitä kuunnellaan, koska he ovat tehtaan paikallisen ammattiliiton johto hahmoja. Ja liitto on kiistatta muuttanut tämän joukon elämää. Kolme vuotta sitten Shining Starissa paiskittiin töitä 16 tuntia päivässä, nyt päivittäinen työaika on enää reilut kahdeksan tuntia. Samalla kun työaika lyheni, palkat jopa hieman nousivat. Ennen työntekijöillä ei ollut yhtään vapaapäivää viikossa. Nyt sunnuntait ovat vapaita. Ko Win Aye puhuu saavutuksesta vaatimattomaan sävyyn. – Meidän entiset työaikamme olivat lainvastaisia. ”EN PELKÄÄ, KOSKA EN TEE MITÄÄN VÄÄRÄÄ” Kyu Kyu Khaingin mukaan tavoitteen saavutta miseksi Shining Starissa ei järjestetty mielenosoituksia. – Myanmarissa mieltä osoittavalla työtekijällä ei ole mitään suojaa. Meille ainoa tapa oli kerätä työn tekijöiden allekirjoituksia, ja sitten liitto vie vetoo muksemme eteenpäin ministeriöön asti. Urakka vei vuoden, mutta vuonna 2015 omistaja joutui taipumaan. – Aluksi omistaja halusi murtaa liiton. Niitä syrjit tiin, jotka olivat liiton jäseniä, ja muille annettiin etuja, Ko Win Aye sanoo. Hän oli mukana perustamassa paikallista liittoa Shining Stariin vuonna 2009. Tehtaan omistajan silmissä hän ja hänen vaimonsa eivät ole hyvän tekijöitä, vaan tyytymättömyyden lietsojia. – Kun aloimme vaatia asioita, omistaja kielsi minulta ensin työkoneiden käytön, Ko Win Aye muistelee. – Hän yritti estää minua tekemästä töitä, jotta olisi sitten voinut erottaa minut. Lopulta menin sanomaan, että sinun on annettava minun tehdä jotain, ja asia ratkesi neuvottelemalla. MAAILMA Tekijä_2019_05_sisus.indd 46 8.5.2019 10.12
Ko Win Ayen silmät tuikkivat ystävällisinä. Hänen vaimonsa vilkaisee miestään. – Minä en pelkää, koska en tee mitään väärää, Kyu Kyu Khaing sanoo vakavana. Liittoon kuuluminen on koulinut häntä. Hän muistaa, että sairasteli lapsena paljon ja oli hyvin ujo. – En ole enää. LYHENTYNYT TYÖPÄIVÄ LISÄÄ VAPAA-AIKAA Kello käy kahdeksaa, ja osa tytöistä alkaa tehdä lähtöä. Moni asuu aivan lähellä, joko asuntolassa tehtaan yhteydessä tai läheisellä asuinalueella harvaseinäisissä, pienissä huoneissa. Neljä tyttöä kertovat maksavansa yhteisestä huoneestaan yhteensä 160 000 kyatia, eli vajaat 100 euroa. Kun jokainen tyttö saa palkkaa 144 000 kyatia, jäljelle jäävän on riitettävä ruokaan ja kotiin lähetettäväksi. Tytöt sanovat lyövänsä ruokarahat yhteen ja syövänsä yhdessä. Niin he selviävät halvimmalla. – Lähetän rahaa perheelle muutaman kuukauden välein, 100 000 kyatia kerrallaan, Yin Yin Tun kertoo. Aamuherätykset ovat aikaisia, mutta nykyään kuusipäiväisen työviikon aikana on iltaisin myös vapaa-aikaa. Tytöt vilkuilevat taas toisiaan ja hymyilevät. Heillä on nyt aikaa katsoa televisiota ja roikkua Facebookissa. He nukkuvat enemmän. – Olen opetellut ompelemaan vaatteita. Itselle ja perheelle, pöydän toisessa päässä istuva Kay Thi Hlaing vastaa. Hänellä on kotona parikui nen tyttövauva. Muutaman kuukauden äitiysloma lähenee loppuaan, mutta sen jälkeenkin hän näkee lastaan enemmän kuin moni tehtaassa töitä tekevä äiti. TYÖNANTAJA PAINOSTAA, PERIKSI EI ANNETA Kyu Kyu Khaingin kädet lepäävät pöydällä, vieressä Ko Win Ayen ahavoituneet kourat. Miehen toisen peukalon päässä on tumma, kohollaan oleva arpi. Se on muisto muutaman viikon takaa. Työkoneiden käyttö ei ole turvallista, kun käytössä on vain ohuet suojahansikkaat. Pöydän ääressä istuvat kertovat myös hiukka sista tehtaan hengitysilmassa. Naisten työnä on usein kantaa puutavaraa koneille, joita miehet käyttävät. Ko Win Aye vetää kasvoilleen kangaspalasta tehdyn hengityssuojan. Heillä kaikilla on käytössä vain sellaiset. – Yritämme seuraavaksi saada kunnon suojia, ja tätä varten keräämme taas allekirjoituksia. Kun työntekijät tavoittelivat lyhyempää työaikaa ja parempaa palkkaa, liiton jäsenmäärä oli vähän enemmän kuin nyt. Ko Win Ayen mukaan omistaja irtisanoi liittoon kuuluvia ihmisiä, ja osa erosi itse, koska se aiheutti hankaluuksia työpaikalla. – Yleisin tehtaanomistajien suosima tapa irtisanoa on väittää, että työntekijä on varastanut jotain. Haastatteluhetkellä Shining Starin 150 työn tekijästä enää 31 on järjestäytynyt liittoon. Skootterin selkään pakkautuu taas kolme nuorta, ja ravintolapöydässä istuvat enää Kyu Kyu Khaing ja hänen miehensä lisäksi pari muuta. Vaimon keltaisen paidan rinnuksessa on CTUM:n logo. Työntekijät käyttävät kahdesti kuussa töissä CTUM:n paitaa. Sillä he osoittavat yhtenäisyyttä. Kyu Kyu Khaing kantaa paitaansa suoranaisella hartaudella. Vaikka Myanmarin yhteiskunta tarpoo vielä lain ja oikeudenmukaisuuden suhteen hankalassa maastossa, hän tuntee itsensä vahvaksi. – Omistaja tietää, että me ymmärrämme nyt, mitä laki sanoo. Hän ei voi yrittää mitä tahansa. l 5/2019 Tekijä 47 TEOLLISUUSLIITTO MUKANA LIITOSSA l Teollisuusliitto tukee kolmen suomalaisliiton kanssa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin Myanmarin hanketta, jolla tavoitellaan ihmisarvoisia työoloja puu-, metsäja rakennusaloille. Rakennusalan ammattiliitto BWFM:n toimintaa kehitetään kouluttamalla liiton aktiiveja ja tukemalla toimintaa rahallisesti. l Myanmarissa ammattiliitot ovat nuoria, sillä vuoteen 2010 asti sotilasdiktatuurina johdetussa maassa liitot olivat laittomia. Työntekijöiden oikeus perustaa ammattiliitto taattiin lailla vasta vuonna 2012. l Liittoon kuuluminen on yhä harvinaista. Ammattiliittojen keskusjärjestö CTUM:n liitoissa on jäseniä yhteensä reilut 65 000. Se on vähän maassa, jossa pelkästään rakentamisen ja puunjalostusteollisuuden on arvioitu työllistävän pari miljoonaa ihmistä. l Hankkeen aikana ammattiliittojen vaikutusvalta on kasvanut merkittävästi. Ay-liike oli mukana neuvotteluissa, joissa päätettiin esimerkiksi minimipalkan nosta misesta. l Helmikuussa liitot marssivat ulos työlakien muutoksia valmistelevista neuvotteluista. Liittojen mukaan pari vuotta jatkuneet keskustelut olivat jumissa. Valmistellut uudistukset eivät näyttäneet olevan johtamassa työntekijöiden kannalta parannuksiin, vaan liittojen toiminta olisi saattanut muuttua jopa entistä vaikeammaksi. Ko Win Aye esittelee kangaspalasta tehtyä hengityssuojaa. Nykyisen kuusipäiväisen työviikon aikana on iltaisin vapaa-aikaa. Kolme vuotta sitten parkettitehtaalla tehtiin töitä 16 tuntia päivässä, nyt enää reilut 8 tuntia. ? Tekijä_2019_05_sisus.indd 47 8.5.2019 10.26
W W W .L O .S E 48 Tekijä 5/2019 MAAILMA EU-vaalit ovat palkansaajille tärkeät EUROOPAN PARLAMENTTI Suomen edustajat EU-parlamenttiin valitaan vaaleissa toukokuun 26. päivänä. Palkansaajien kannalta ei ole yhdentekevää, keitä parlamentissa istuu. Työelämän kysymykset olivat vahvasti kautensa päättäneen europarlamentin asialistalla, ja niin ovat seuraavankin. Euroopan tason säädöksillä ei välttämättä ole suoraa vaikutusta Suomeen, jossa työelämän lakien turva on usein parempi. Mutta ei aina: esimerkiksi EU-parlamentin kannattama työolodirektiivi antaisi nolla sopimuksilla työskenteleville osin paremman aseman kuin Juha Sipilän hallituksen läpi ajama kohta Suomen laissa. EU-direktiivi tosin muuttui hiukan jäsenmaiden käsittelyssä. Luonnollisesti koko EU:n työelämäsäädösten kohentaminen hyödyttää suomalaistakin palkansaajaa. Yhteinen työolojen pohjataso koko unionissa ehkäisee alipalkkauksen ja surkeiden työolojen käyttöä kilpailuvalttina suomalaista työtä vastaan. Vielä tänä vuonna aloittaa toimintansa uusi Euroopan työviranomainen. Sinne on tulossa 140 virkamiestä valvomaan muun muassa kansainvälisiä työehtorikkomuksia. Ay-liikkeen kansainväliset järjestöt asettivat omat tavoitteensa EU-vaaleihin. Maailman teollisuuden ammattiliittojen IndustriAll:in eurooppalainen järjestö on niistä yksi. Vaalitavoitteiden joukosta nousevat esiin muun muassa kokoaikaisten jatkuvien työpaikkojen luominen, työehtosopimusjärjestelmän tukeminen, alipalkoilla ATG-KÄSINETEHDAS EROTTI AY-AKTIIVIT SRI LANKA Työnantajan taipumattomuus johti sitkeään lakkoon työkäsineitä valmistavassa ATG-tehtaassa Colombossa. Viime syyskuussa tehtaan ammattiosasto laittoi ilmoitustaululle tiedotteita verenluovutuskampanjasta, jonka liitto järjesti yhdessä terveysministerin kanssa. Tehtaan johto antoi tästä julkeudesta varoituksen 30:lle työntekijälle ja ryhtyi kuritoimiin seitsemää ay-aktiivia kohtaan. Johto syrji eri tavoin ay-aktiiveja ja lopulta erotti viisi ammattiosaston vetäjää tammikuussa. Yli 500 työntekijää vaatii lakolla erotettujen palauttamista työhön. Lakko on jatkunut yli kaksi kuukautta, sillä tehtaan johto ei taivu. Työntekijät nostivat esiin myös seksuaalisen häirinnän, johon ei ole puututtu. Tapaus on herättänyt laajaa huomiota maailmalla. Tanskassa 3F-liiton kolme paikallisyhdistystä keräsi lakkolaisille tukea, jolla he saivat ruokaa 20 päiväksi. Sri Lankalla valmistettuja ATG-työkäsineitä myydään Suomessakin. FYFFES MENETTI SERTIFIKAATTINSA HONDURAS Maailman suurimpiin hedelmäyrityksiin lukeutuva Fyffes menetti Ethical Trade Initiativen (ETI) jäsenyyden maaliskuussa. Syy on työntekijöiden järjestäytymisoikeuden loukkaus Hondurasissa. Ammattiliiton jäseniä ei otettu töihin uudelle satokaudelle, ja järjestäytymistä hankaloitettiin eri keinoin. Yhtiötä oltiin jo erottamassa ETI:stä tammikuussa, mutta se lupasi lopettaa syrjinnän. Näin ei tapahtunut vaan vanha meno jatkui. Britannian kehitysyhteistyövaroista rahoitettu ETI on toiminut 21 vuotta ja erottanut jäsenen vain kerran aiemmin. kilpailun lopettaminen sekä työnsä menettäneiden turvan parantaminen. Jokaisen työntekijän on saatava työ sopimus, työaikajoustoille tulee saada raja, nollasopimusten väärinkäytön on loputtava ja kaikkiin työn muotoihin on liityttävä sosiaalinen suoja, teollisuuden liitot vaativat. Lisäksi ne edellyttävät työpaikkademokratian kehittämistä, teollisuuden toimintaedellytysten turvaamista sekä EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista. Ruotsissa SAK:n sisarjärjestö LO:n liitot kampanjoivat oman, sosialidemokraattien listalla olevan ehdokkaan puolesta. Hän on Johan Danielsson, joka työskentelee LO:n EU-asioista vastaavana. Danielssonin kampanja nostaa työ paikoilla esiin liittojen tavoitteita. Hän on toisena puolueen listalla ja mahdollisuus tulla valituksi on hyvä. Mikäli näin käy, hän lupaa keskittyä työelämän asioihin. Kansalaisen kannattaa muistaa EU-vaaleissakin vanha totuus: vain äänestämällä voi vaikuttaa. Sillä EU vaikuttaa kansalaiseen, paljon. HEIKKI JOKINEN ? "Ruotsissa ruotsalaiset työehdot", kampanjoi eurovaaleissa Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n EU-vastaava ja sosialidemokraatti Johan Danielsson. EUROVAALIT 2019 Vaalipäivä 26.5. Ennakkoäänestys 15.–21.5. Tekijä_2019_05_sisus.indd 48 8.5.2019 12.04
5/2019 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA ASIAKASPALVELUA KIITETÄÄN, AKTIIVIMALLI HARMITTAA JÄSENKYSELY Teollisuuden työttömyyskassan jäsenet ovat tyytyväisiä oman kassansa asiakaspalveluun. He kiittävät etenkin sähköisen asioinnin ja hakemusten lähettämisen sujuvuutta. Myös aluetoimistojen tarjoama palvelu saa kehuja. Aktiivimallin tuomat hankaluudet sen sijaan harmittavat kassan jäseniä. Teollisuuden työttömyyskassan jäsenkysely osoittaa, että jäsenet arvostavat etuuksien käsittelyn ja maksamisen luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Noin puolet vastaajista antoi kassalle suositteluarvosanaksi yhdeksän tai kymmenen. Avovastauksissa työttömyyskassan jäsenet purkivat tuntojaan aktiivimallin vaikutuksista. Heidän mielestään uudistus on mutkistanut työttömän asioiden hoitoa. ”Aktiivimalli on eittämättä lisännyt etuuskäsittelyn tehtäviä. Olen tyytyväinen siitä, että jäsenemme eivät kohdista lakimuutoksesta johtuvaa tyytymättömyyttään kassaan. Haluamme luonnollisesti joka tilanteessa palvella jäseniämme mahdollisimman hyvin.” IRENE NISKANEN Teollisuuden työttömyyskassan kassanjohtaja HALUATKO TEOLLISUUSLIITON ALUETOIMITSIJAKSI TAMPEREELLE? l Vastaat osaltasi alueen järjestö toiminnasta ja työsuhde asioista sekä niiden parantamisesta. l Olet aktiivisesti mukana paikallisorgani saation ja aluetoiminnan kehittämisessä ja osallistut alueen toiminnan suunnitteluun. l Avustat ja tuet jäseniä ja luottamus henkilöitä muun muassa työsuhdeasioissa ja neuvottelutilanteissa. l Pääset kehittämään järjestämistoimintaa alueella. NIMITYKSIÄ Kalle Forsman on nimitetty kumiteollisuuden sopimusasiantuntijaksi kemian sektoriin. Hän työskenteli aiemmin Nokian Renkailla prosessinhoitajana ja varapääluottamusmiehenä. Samuli Hiilesniemi on nimitetty lakimieheksi liiton oikeudelliseen yksikköön. Hän tuli tehtäväänsä Helsingin yliopistosta, jossa hän on tohtorikoulutettavana. Tuomas Suihkonen on nimitetty järjestötoimitsijaksi järjestöyksikköön. Hän tuli tehtäväänsä Helsingin yliopistosta, jossa hän opiskelee poliittisen historian maisteriopintoja. Piia Yli-Heikkuri on nimitetty aluetoimitsijaksi Vaasan aluetoimistoon. Yli-Heikkuri työskenteli aiemmin toimitsijana PAM-liitossa. HAE VIIMEISTÄÄN 22. TOUKOKUUTA www.teollisuusliitto.fi/ aluetoimitsijatampereelle LAPWALL-SAARTO PÄÄTTYI SYRJINTÄ Teollisuusliitto on perunut kaikki saartotoimensa Lapwall Oy:n Pyhännällä sijaitsevaa toimipistettä kohtaan. Saartotoimet päättyivät 26.4., koska osapuolet pääsivät Teollisuusliittoa tyydyttävään sovintoon kiistanalaisista asioistaan. Liitto asetti Lapwallin hakusaartoon maaliskuussa. Syynä olivat liiton havaitsemat epäkohdat yhtiön toiminnassa. VARSINAIS-SUOMEN ALUETOIMISTON MUUTTO l Toimisto muuttaa Humalistonkadulta osoitteeseen Linnankatu 50, 2. krs, 20100 Turku. Puhelinnumerot eivät muutu. l Aluetoimisto kiinni ja lankanumerot pois käytöstä 20.5.–9.6. Linnankadulla ovet avautuvat maanantaina 10.6. l Katso henkilökunnan matka puhelinnumerot: www.teollisuusliitto.fi/varsinais-suomen-aluetoimisto l Työttömyysasioissa ota yhteyttä Teollisuuden työttömyyskassaan puh. 020 690 455 ma–pe klo 8.30–15. 25. AY-GOLFIN SM 2.–3.8. Peuramaa Golf, Kirkkonummi Kilpailu avoin kaikille ammattiliittojen jäsenille. Omat sarjat miehille, naisille ja joukkueille. Mahdollisesti ammattiliittokohtaisia kilpailuja. Järjestäjä Suomen Työväen Urheiluliitto TUL. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ay-golf VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta l Luottamusmies, muistathan pyytää kesätyöntekijän jäseneksi. Liittymisen voi tehdä heti sähköisesti www.teollisuusliitto.fi/liity-jaseneksi l Jäsenet, joilla ei ole jäsenmaksua masksettuna tai jäsenmaksuvapautta ajalla 1.7.–31.12.2018 tulevat saamaan kuulemiskirjeen viikolla 21. l Muista ilmoittaa jäsenmaksusta vapaat ajat jäsenpalveluun tai käy tallentamassa ne itse sähköisessä eAsioinnissa. Jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhat MUISTA JÄSENEDUT Uudistunut, helppokäyttöisempi liiton jäsenetusivu! www.teollisuusliitto.fi/jasenedut SAK:n edut liittojen jäsenille www.sak.fi/ammattiliitot/ jasenedut Tekijä_2019_05_sisus.indd 49 8.5.2019 10.13
50 Tekijä 5/2019 ”I praktiken säljer vi luft” OS-medaljerna i gymnastik avgörs på underlag som tillverkats i Ingå. Nya tunnelprojekt ger också arbetstagarna vid NMC Termonova tillit till framtiden. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM O lympiska spelen i Rio 2016, London 2012, Peking 2008 och Aten 2004... Cellplasttillverkaren från Ingå spelar en inte alls oviktig biroll i elitidrottens finrum. Då en av idrottshistoriens mest framgångsrika gymnaster, Simone Biles, kammade hem fyra guld och en brons i Brasilien, var det kanske inte många som hade ögonen på det gula underlaget – men en och annan anställd på västnyländska NMC Termonova var väldigt bekanta med innehållet i underlaget. Idrottsunderlag är en exakt vetenskap. – Det handlar om densiteten i materialet. Det finns olika krav på hårdheten som krävs till exempel mellan judo och brottning, då man i ena grenen tävlar barfota och i den andra har man tossor på fötterna, säger VD Peter Hammarberg. Att gymnasterna ser ut att hoppa så högt som det gör har alltså inte enbart med deras hårda träning och goda fysik. – Underlaget ger omkring 15–20 procent extra höjd på hoppen. Långt från Ingå förhandlar världens fem största tillverkare med Internationella Olympiska Kommittén om vem som får leverera underlagen till OS i Tokyo, som inleds om drygt två år. Förutom gymnastikmattor är också materialet i de måltavlor som används i topptävlingar inom bågskytte tillverkade här. Den så kallade sporthelheten står ändå för bara en fjärdedel av företagets produktion. De övriga områden för cellplasttillverkaren finns för det mesta inom värmeisolering. I bergiga Norge byggs det en hel del trafiktunnlar genom fjäll och det är en marknad NMC Termonova slagit sig in på. Tekijä_2019_05_sisus.indd 50 8.5.2019 10.13
5/2019 Tekijä 51 ARBETSLIVET En stor del av företagets produkter går på export, men det finns också en inhemsk efterfråga. Skalan för var man hittar produkterna är bred. Det handlar om allt från stora byggprojekt till skaften i populära inhemska vinterskor för barn. – Det som gynnar oss här i Ingå är att det inom det belgiska familjeföretaget som äger oss, inte finns en annan fabrik som kan göra det vi gör här, säger Hammarberg. NMC-koncernen äger 17 produktionsenheter runtom i Europa – bland annat i Belgien, Nederländerna och Tyskland. Huvudstadsregionens nästan rent av ökända långkörare inom infrastruktur, Västmetron, har också fört med sig jobb på NMC Termonova, liksom också stora satsningar på värmeupptagning från vattenbassänger i Österrike dit Termonova levererat bassängtäcken med den blygsamma storleken på tio hektar. Då konkurrenterna finns för det mesta i utlandet, med så gott som samma råvarukostnader, har man i Ingå satsat vid sidan av bulkvara på mer på skräddarsydda produkter för kunderna runtom i Europa. I regel har de anställda jobbat länge på företaget och arbetskarriärerna långa. Huvudförtroendeman Jyri Puttonen är själv trots allt rätt så ny i huset och hör samtidigt till det unga gardet inom produktionen. Lojobon började jobba på NMC Termonova genom en rekryteringsfirma för ett par år sedan. JOBBA I UGNEN Produktionen på fabriken i Ingå sker i två avdelningar, på ena sidan tillverkas själva råvaran Jyri Puttonen är nyvald huvudförtroendeman. Han fick nog av att jobba med datorer och sökte sig till ett jobb där man får jobba med händerna. ? Ralf Heinström och Staffan Nyman har jobbat länge sida vid sida på ”ugnsidan”. ? och enkla så kallade bulkprodukter. Man känner genast att det blir riktigt varmt och skönt att traska in på ugnsidan. I praktiken handlar det om att blåsa varm luft och tillsätta vissa kemikalier. Materialet färdas genom ugnen i varierande temperaturer och jäser och blir så gott som 30 gånger större, 3 ggr på höjden, bredden och längden. – I praktiken kan man alltså säga att vi säljer luft, säger Hammarberg. Processen är väldigt känslig för värmeväxlingar. Det kan hända att en dörr som står öppen någonstans påverkar processen till den grad att materialet måste förkastas. – Förra sommaren var väldigt varm och då märkte man nog av det på jobbet, säger Puttonen. Omkring hälften av de runt 1 500 produkter som för tillfället tillverkas här står klara att skeppas ut till kundföretagen vid det här skedet. Resten går vidare till vidare förädling på andra sidan väggen. Staffan Nyman har arbetarskyddet i ryggmärgen med sina 15 år som arbetarskyddsfullmäktige. Han beskriver sig också som något och något av en allt-i-allo på fabriksgolvet. – Vi har jobbat för att få luftkvaliteten bättre och det har den blivit. Det blir också färre skärsår nuförtiden, säger Nyman. Skärskadorna är den vanligaste typen av arbetsrelaterade olyckor här, då man med hjälp av mattknivar manuellt skär av material som kommer från ugnen. Göteborgsbördige Mabel Olsson håller som bäst med att övervaka den andra maskinen på ungsidan. – Nu kör vi en väldigt lång körning, det tar över femtio timmar. Att sköta inställningarna är det som tar mest tid, säger hon. – Jobbet är ganska monotont, så det är viktigt med bra humor på jobbet, att vi kan skämta tillsammans, säger Olsson, som är en av tre kvinnor som jobbar inom produktionen. Då NMC Termonovas verksamhet står på två ben, basgrejerna som har en rätt stadig åtgång och större projekt i stil med tunnelbyggen, har behovet av arbetskraft också varierat. Nyligen har man återgått från treskift till oavbrutet arbete i fem skift med anledning av ett större tunnelprojekt i hemlandet. – Alla som har velat komma tillbaka har fått det, men visst finns det förstås alltid såna som fått andra jobb, säger vice huvudförtroendeman Ralf Heinström. MER LAGERUTRYMME ÖNSKAS I regel sker tillverkningen av de längre förädlade produkterna ”med hjälp av värme, inte lim”, som det heter här. På andra sidan väggen, där förädling sker, finns bland annat flamlaminerings maskinen och den stora laminerings maskinen som går kort och gått under namnet Jumbo. Här är det också aningen svalare. NMC TERMONOVA HEMORT Ingå GRUNDAT 1977, nuvarande ägaren NMC köpte upp 2006 PRODUKTION Produkter i polystyren eller cellplast VERKSAMHETSOMRÅDE Hela världen, export till Norden och Centraleuropa PERSONAL 61 OMSÄTTNING 18,5 miljoner (2018) "Det kan hända att en dörr som står öppen någonstans påverkar processen till den grad att materialet måste kastas bort." Tekijä_2019_05_sisus.indd 51 8.5.2019 10.13
52 Tekijä 5/2019 Mika Suomalainen har varit 30 år i huset. – Jag fick här nyligen en prenika. Inte skulle man väl vara här så länge om man vantrivdes, säger Suomalainen. Suomalainen jobbar i par med Johan Westerlund som har sin andra dag på jobbet efter att ha återvänt efter att ha varit permitterad i några månader. – Vi får hoppas att det kommer fler beställningar, säger han för att sedan återgå till arbetet. Ett så kallat lean -tänk som blivit allt vanligare inom industrin är svårt att genomföra här i de nuvarande fabriksutrymmena, där företaget hållit till i snart 40 år. – Det skulle kunna finnas mer lagerutrymme. För tillfället är det två dagar produktion, och sen är huset fullt. Ibland kan de färdiga produkterna stå i vägen, säger Suomalainen. Han berömmer ändå att det i större utsträckning under den senaste tiden har blivit vanligare att testa på nya arbetsuppgifter. Suomalainen har bekantat sig med flamlaminering. – Det skulle vara bra om allt fler prövade på olika grejer här, säger Suomalainen som tillbringade 1990-talet ”på ugnsidan” för att sedan flytta över till förädlingssidan till att bland annat jobba med ”Jumbon”. Jumbogänget består för tillfället av Seppo Blom och Ossi Pakkala. De kör samtidigt också kvalitetskontroll. Om mattan som spottas ut har repor eller orenheter plockar de bort dem. Både Blom och Pakkala står med ett ben på en pall och lutar med det andra mot maskinen. – Jag har aldrig lyckats trilla ner härifrån, säger Blom, medan han hejar över en cellplastmatta i högen av godkända mattor – den 48:e av sitt slag. HUVUDFÖRTROENDMAN VID FLAMLAMINERAREN Då huvudförtroendeman Puttonen inte sköter sitt förtroendemannauppdrag håller han för det mesta till vid flamlamineringsmaskinen. –Det här är ett jobb som man oftast inte har så skyndsamt med, så jag kommer åt att sköta förtroendeuppdraget lite vid sidan om, och sen tar jag tid för uppdraget vid behov. Vi är trots allt inte en så stor arbetsplats att det skulle gå en hel dag i veckan till det. Så gott som alla anställda inom produktionen är medlemmar i Industrifacket. – Jag har fortfarande mycket att lära mig. Inte har jag tidigare precis öppnat lagböcker, säger Puttonen och uppmanar också andra yngre anställda att söka sig till förtroende poster på jobbet. l Mera information och svar på vanliga frågor: www .kesaduunari.fi/ svenska SOMMARJOBBARENS CHECKLISTA Du kan undvika de flesta problemen i arbetslivet när du känner till dina rättigheter och skyldigheter. Du får hjälp av ditt fackförbund eller förtroendemannen på arbetsplatsen om du får problem. Tveka inte att ta kontakt! Tänk åtminstone på följande: ? Gör alltid upp ett skriftligt arbetsavtal. ? Du har rätt att få handledning när du börjar på ett nytt jobb. Bakom Sommarjobbar-info finns löntagarnas centralorganisationer FFC, STTK och Akava. ? Sök fram det kollektivavtal som gäller på din egen arbetsplats. ? Förhandla dig till ett minimiantal timmar, om arbetsgivaren vill ge dig ett nolltimmarsavtal. ? Du måste få ett lönekvitto alltid när du får lön. ? Om du jobbar enligt ett arbetsschema ska du spara kopior av listorna. ? När du slutar på ditt jobb ska du se till att du får rätt semesterersättning. ? När du slutar på ditt jobb ska du be om ett arbetsintyg. ? Bekanta dig med förtroendemannen och arbetarskyddsfullmäktige på din arbetsplats. ? Bli medlem i ett fackförbund. Mika Suomalainen fick nyligen 30 år fullt på jobbet. ”Det är bra att man får pröva på nya grejer här. Jag har nyligen lärt mig flamlaminerings maskinen.” ? Tekijä_2019_05_sisus.indd 52 8.5.2019 10.13
5/2019 Tekijä 53 I TIDEN Fem medlemmar i Industrifacket invalda Industrifackets medlemmar klarade sig rätt så bra i riksdagsvalet och fem av dem valdes till riksdagsledamöter. D e invalda är socialdemokraterna Niina Malm och Jukka Gustafsson, vänsterförbundets Jari Myllykoski och Johannes Yrttiaho samt sann finländaren Jukka Mäkynen. Tre av riksdagsledamöterna valdes in för första gången: Niina Malm (sdp), Johannes Yrttiaho (vänst) och Jukka Mäkynen (sannf). Malm är huvudförtroendeman på Ovakos stålfabrik i Imatra. Åbobon Johannes Yrttiaho är informatör för Industrifackets fackavdelning nr. 49, medan sann fin ländaren Jukka Mäkynen från Vasa har arbetat på metall företaget Leimec. Slopandet av den så kallade aktiveringsmodellen är det tre nya riksdagsledamöterna överens om att ska toppa listan över reformer som ska genomföras under valperioden. KOM IHÅG ATT RÖSTA I EU-VALET! VALDAG 26.5, FÖRHANDSRÖSTNING 15–21.5 JOHANNES YRTTIAHO Vi behöver ett starkare uppsägningsskydd. Skyddet är starkare i våra konkurrentländer. Dessutom måste vi få bukt med användningen av billig utländsk arbetskraft. Vi kan ta modell av byggnadsbranschen och införa obligatoriskt skattenummer samt göra det olagligt att betala för låga löner. JUKKA MÄKYNEN Vi har sett att aktiveringsmodellen är misslyckad. Den har bara försvårat situationen för de arbetslösa. RIKSDAGSVALET 2019 Bakom Sommarjobbar-info finns löntagarnas centralorganisationer FFC, STTK och Akava. l Viktor Kock (sdp), styrelsemedlem i Jakobstads metall arbetarfackavdelning 10, samlade drygt 1 800 röster i Vasa valkrets, vilket inte räckte till inval, men en andra suppleantplats. l Daniel Hannus (sdp), huvudförtroendeman på kyldisktillverkaren Viesmann i Borgå, samlade 856 röster i Nylands valkrets. NIINA MALM Att skrota aktiveringsmodellen är det första målet. Nu kräver man mer och mer lokalt avtalande, så det finns skäl att se över lagen om samarbete inom företag. Det vore bra om arbetsgivarna läste på lite så att de vet vad man kan avtala om. Det finns ett behov att ett mer flexibelt arbetsliv, men det måste gå så att också arbets tagaren får något ut av det, inte endast gratisjobb för arbetsgivaren. På Tekijäs webb kan du läsa om vad som står på spel för arbetstagare i EU-valet. "Fackets uppgift är att stå upp för ett gott arbetsliv i hela Europa. Genom Europeiska unionen kan vi uppnå det målet. Kom med och hjälp oss att få förtroendet att slå rot i hela Europa. För att det ska lyckas måste vi samarbeta." (FFC) www.tekijälehti.fi/svenska M A RT TI KA IN U LA IN EN / LE H TI KU VA Tekijä_2019_05_sisus.indd 53 8.5.2019 10.14
54 Tekijä 5/2019 BRIEF IN ENGLISH FIVE MEMBERS OF THE INDUSTRIAL UNION ELECTED TO PARLIAMENT The members of the Industrial Union newly elected to Parliament in the general elections of April are Niina Malm from the Social Democratic Party, Johannes Yrttiaho from the Left Alliance and Jukka Mäkynen from the Finns Party. Re-elected members of the Industrial Union are Jukka Gustafsson (Social Democrats) and Jari Myllykoski (Left Alliance). l Niina Malm, elected in South-East Finland, was the chief shop steward of the Imatra steelworks. What are the employment issues she wants to include in the government programme? “Repealing the activity model is issue number one. With local agreements being requested, the Act on Co-operation within Undertakings should be reviewed. As we transition to a more flexible working life, workers must also get something out of it, instead of the employer alone getting free hours of work,” says Malm. l Johannes Yrttiaho, elected in Southwest Finland, worked as the publicist for the Turku Industrial Workers' branch 49. He wants the government programme to strengthen the protection of employees' protection against dismissal, among other things. “Our competitor countries have much better protection against dismissal than we do. The activity model for the unemployed must be revoked. From the point of view of the Turku shipbuilding industry, I can say that the exploitation of cheap foreign labour must be brought under control. Other important steps include the criminalisation of underpayment and the introduction of tax codes,” says Yrttiaho. l Jukka Mäkynen, elected in the electoral district of Vaasa, is an assembler and has worked at Leimec Oy. He also mentions repealing the activity model as one of the top working-life priorities for the future government. "It has become clear that the activity model is a complete dud. It has caused the exact opposite reactions to the intended ones and has only exacerbated the situation the unemployed find themselves in,” says Mäkynen. The task of the trade union movement is to defend a good working life throughout Europe. The European Union is an excellent channel for influence. The objectives of the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK) for European reforms: l EU-level legislation must address the drawbacks of zero-hour contracts and short-term work. l We need legislation on corporate responsibility to ensure that companies assume responsibility for the human rights implications of their activities. l A European minimum must be passed on corporation taxes to ensure that countries do not compete for companies with tax reductions that undermine public finances. l The trade agreements negotiated by the EU must record that ongoing breaches of fundamental rights lead to the loss of trade interests. DON’T FORGET TO VOTE! ELECTIONS TO THE EUROPEAN PARLIAMENT ON SUNDAY 26 MAY ADVANCE VOTING 15–21 MAY Unohda kömpelö lasilautanen. Uusi Sharp R360S Flat Bed Tutustu uutuuteen! Helppo pitää puhtaana! Tekijä_2019_05_sisus.indd 54 8.5.2019 10.14
5/2019 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i e-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 5/2019 Tekijä 55 eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2019_05_sisus.indd 55 8.5.2019 10.14
56 Tekijä 5/2019 ”Katsotaan kenen kantti kestää” ”Adrenaliinitaso nousee, kun pääsee lähtöviivalle. Se on rata-autoilussa palkitsevinta”, sanoo Mika Lahtinen. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JUHA METSO M ika Lahtinen ajaa kesäisin Suomen mestaruudesta V1600-luokassa. Hänen allaan on Mini One vuosimallia 2005. Se on lähes siviiliauto, mutta ei täysin. – Niihin autoihin saa vaihtaa alustan ja moottoriohjaimen. Siinä ovat turvakaaret sekä alusta, joka sopii radalle. Moottoria ei saa virittää millään tavalla. Ne ovat melko vakioautoja. Virittelykiellon pyrkimyksenä on saada kisa tasapuoliseksi. – Tarkoitus on, että raha ei ratkaise kilpailua, vaan kuljettajan ajotaito. Lähtöviivalla on useita eri automerkkejä, joissa on 1,6-litrainen moottori. Moottorijärjestö AKK valvoo, että kilpa-autot ovat sääntöjen mukaisia. – Autojen tehot lasketaan kilowatteina ja autoille asetetaan minimipaino. Jos paino jää alle sen, autoon asetetaan lisäpainoja. Sillä tavalla saadaan eri automerkit ja mallit tasaväkisiksi. Auto punnitaan kuskin kanssa. Lahtisen ensimmäinen startti SM-sarjassa on tänä vuonna toukokuussa. Alkaa miehen neljäs kausi. Motiivikseen hän kertoo kovan kilpailuvietin. – Yleensä tulee enemmän pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Mutta samalla voitonnälkä kasvaa. AUTO KUNNOSTETTU KOLARIN JÄLJILTÄ Tähän mennessä Lahtisen ura on sujunut vaihtelevasti. – Ensimmäinen kausi meni harjoitellessa. Toinen oli parhaimpani. Pärnussa ajettiin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuja SM-sarjan rinnakkaisluokkana. Siellä olin yhdessä osakilpailussa kolmas. Se on paras saavutus. Olin yhdeksäs silloin koko SM-sarjassa. 56 Tekijä 5/2019 – Viime vuonna olin kahdestoista. Oli todella paljon tekniikkamurheita. Yhdessä osakilpailussa oli kolari kisakumppanin kanssa ja siinä meni koko kisaviikonloppu. Saatiin auto viivalle viimeiseen kisaan, mutta se ei ollut täydessä kunnossa. Kausi oli iso pettymys. Alkavaan kauteen autoa on kunnostettu. – Kovasti on tehty hommia talven aikana ja saatu auto kuntoon. Kaikkea on paikkailtu, mitä on ilmennyt talven aikana ja mitä kolarin jäljiltä jäi. Lahtinen sanoo tähtäävänsä jokaisessa kisassa kolmen parhaan joukkoon. – Kun on kilpailuhenkinen, se on aina tavoitteena. Mitään muuta ei voi olla. KISASSA SATTUU JA TAPAHTUU Pärnun kisa vahvisti Lahtisen uskoa siihen, että onnistuessa on mahdollisuus palkintopallille. – Siinä meni kaikki nappiin. Lähdin kahdeksannesta ruudusta ja olin kolmas maalissa. Semmoinen palkitsee ja antaa motivaatiota. Se oli tasainen kisa. Sellaisia ne tässä luokassa ovat, koska autot ovat tasaväkisiä. On mielenkiintoista, että vaikka olisit viidennellä tai kymmenennellä sijalla, niin kaikista sijoista kilpaillaan kovaa. – Välillä tulee yhteenajoja ja törmäyksiä, mutta ne kuuluvat lajiin, niin kuin moottoriurheiluun ylipäätään. Kilpailussa aina sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. HARRASTAJA Tekijä_2019_05_sisus.indd 56 8.5.2019 10.14
5/2019 Tekijä 57 VAPAALLA OHITUS VAATII PELISILMÄÄ Ohittaminen kisassa on suhteellisen vaikeaa. – Yleensä se lähtee kilpakumppanin virheestä, josta avautuu paikka ajaa ohi. Tai ohitus onnistuu pitkän suoran päässä jarrutuksessa. – Välillä pääsee toiseen autoon kiinni ja sitten luottaa, että kun jarruttaa pikkasen myöhemmin kuin kaveri, niin voi livahtaa sisäkautta ohi. Ulkokauttakin voi yrittää. Välillä se on semmoista, että katsotaan, kenen kantti kestää, kun mutkaan tullaan. Pelisilmää tarvitaan. Tiukassa kamppailussa on riskejä. Jarrut saattavat mennä kriittisellä hetkellä lukkoon. – Varsinkin, jos on märkä keli, siinä on riski, että jarrutus menee pitkäksi tai toinen ajaa suoraan toisen päälle. Jos jarrut menevät lukkoon, silloin menettää aika helposti auton hallinnan. – Kaikkea voi tapahtua. Onnettomuus ei välttämättä johdu itsestä. En minä ajaessa tarkemmin riskejä mieti. Kilpailutilanteessa ne on pakko sulkea mielestä pois. En ajattele niitä, mutta on hyvä, että ne tietää. YKSIN EI PÄRJÄÄ Lahtisen ura alkoi onnekkaasti. – Autourheilussa mukana oleva yritys tarjoutui ostamaan auton kanssani puoliksi, kun olin kaverini kanssa vaihtamassa renkaita rata-autoille. Tartuin mahdollisuuteen. Kyseessä on tuttavani, joka omistaa suhteellisen ison autoalan yrityksen. Kuljettaja ei yksin pärjää. – Moottoriurheilu on semmoinen, että siinä tarvitaan tiimin tukea ja yhteistyökumppaneita. Minulla on kaveri, joka on ollut huoltomiehenä lähes jokaisessa kilpailussa. Perheeltä olen saanut paljon tukea. On myös muita sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. ON SE SEN ARVOISTA Tavoitteissaan Lahtinen pitää jalat maassa. – Olisi kiva päästä kokeilemaan muita luokkia. Mutta se rajoittuu aika paljon tähän. Jos mennään luokka ylemmäksi, budjetti kaksinkertaistuu. Tässäkin se on 10 000–12 000 euroa vuodessa. Raha asettaa raamit. – Siitä on pelkästään menoja, jos ei joku tukija maksa niin paljon, että jää ylimääräistä. Mutta pitää melkein olla maailman huippu, että saisi palkkaa. Harrastustaan Lahtinen ei kadu. – Kilpailuvietti on kova. Vaikka melkein jokainen penni menee, niin on se sen arvoista! l ? "Aika vähän teen itse. Auto on sen yrityksen pajalla, joka omistaa siitä puolet. Olen saanut heiltä paljon apua. En ole itse ollut mikään kova ruuvaaja. Tekemisen kautta on tullut jotain oppia", pohtii Mika Lahtinen. MIKA LAHTINEN Tiiminvetäjä Viessmann Oy Porvoo Tekijä_2019_05_sisus.indd 57 8.5.2019 10.14
58 Tekijä 5/2019 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www.tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???????????? ???????????????????????? ???????????? ???????????????????????? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Paljonko Suomi vähensi YK:n mukaan hiilidioksidipäästöjään 1990–2016? 2. Kuka suomalainen jääkiekkoilija tunnettiin lempinimellä Iso Musta ? 3. Missä romaanissa esiintyy Iso vaalee ? 4. Missä maassa on Euroopan syvin kaivos? 5. Mikä on grynderi ? 6. Missä laulussa mainitaan topattu mutterivene? 7. Mikä on maankuoren yleisin alkuaine? 8. Missä maassa alkoholi piilotetaan kaupoissa näkyvistä kesäkuussa 2019? 9. Mistä kansantalouden sektorista käytetään EU:ssa nimitystä LULUCF? 10. Kuka oli Suomen pitkäaikaisin presidentti? VA ST A U KS ET : 1. 44 ,5 % . 2. Ve liPe kk a Ke to la . 3. Ve ijo M er en Jä äk ie kk oi lij an ke sä ss ä. 4. Su om es sa Py hä jä rv el lä (1 44 7 m et ri ä sy vä ). 5. A su nt oj en ra ke nn ut ta ja ja m yy jä . 6. Tu om ar i N ur m io n la ul us sa Va lo yö ss ä. 7. H ap pi . 8. Vi ro ss a. 9. M aa ja m et sä ta lo ut ta . 10 . U rh o Ke kk on en . Tekijä_2019_05_sisus.indd 58 8.5.2019 10.14
5/2019 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_05_kansiarkki.indd 59 7.5.2019 8.29