AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Ingressi kanteen aruodios vendandame estotat iostiam audistrum et puamus velissi tem explabo rumet. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 5/2023 8 Muista perehdytys! 26 Harmaan talouden kitkijät 38 Valtuusto arvioi kauttaan 48 Kongressdags! 53 The Congress is coming 54 Kissojen pelastaja Satu Heijari Uudenkaupungin autotehtaalta oli liittokokousvaalien ääniharava. Suunta liitolle Teollisuusliiton liittokokousedustajat kertovat, mistä on tärkeää keskustella Tampereen kokouksessa. Tekija?_2023_05_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2023_05_kansiarkki.indd 1 9.5.2023 14.44 9.5.2023 14.44
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Aluekeskukset suljettuina 26.6.–29.7. 31.8. asti ma–pe klo 8.30–12.00. 1.–31.7. avoinna ma–to klo 8.30–15 Tekija?_2023_05_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2023_05_kansiarkki.indd 2 9.5.2023 14.45 9.5.2023 14.45
5/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 5 / 23 TYÖMAA Metsä Fibren Kemin sellutehtaan rakennustyömaalla kaikki on suurta – myös ongelmat. Harmaan talouden ja työsuojeluongelmien torjuminen on kuitenkin luottamushenkilöiden ja työnantajan yhteinen tavoite. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 17.5.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI HARRASTAJA Ronja Grönholm rakastaa eläimiä. Emme tiedä, miten sähköä riittää ensi talveksi. On fiksua selvittää pienydinvoimalan sijoittamista tänne. TOMMI SAUVOLAINEN Tornion terästehtaan pääluottamusmies 10 PÄÄJUTTU Satu Heijari haluaa edistää liittokokouksessa työssäjaksamista. PA TR IK LI N D ST RÖ M VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ N IN A SU SI 26 54 KANNESSA Tekija?_2023_05_sisus.indd 3 Tekija?_2023_05_sisus.indd 3 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
4 Tekijä 5/2023 SISÄLTÖ 26 TYÖMAA Harmaa talous haasteena Kemin jättityömaalla 34 TYÖYMPÄRISTÖ Jakajien jaksaminen koetuksella 36 MUUTOS Autotehtaan vähennykset vievät työt tuhannelta 38 VALTUUSTO Kevätkokous päätti valtuustokauden 40 TAPAHTUMA Oulun ajankohtaispäivässä valoisat tunnelmat 43 MAAILMA Valko-Venäjällä ay-liike ahdingossa 54 HARRASTAJA Kissapelastaja Ronja Grönholm 56 HISTORIA Vuonna 1975 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Vappujuhla, Oulu 08 AVAAJA Perehdytys on mahdollisuus myös jäsenhankinnalle 10 PÄÄJUTTU Mitkä ovat liittokokouksen tärkeimmät teemat? 18 NÄKIJÄ Tutkijatohtori Katri Aaltonen 20 KATSAUS Pienydinvoimaloissako tulevaisuuden energia? 24 KÄSITE Mikä ihmeen metaversumi? 48 INDUSTRIFACKETS KONGRESS Nu bestäms Industrifackets linje för följande år 50 FULLMÄKTIGE Förbundet tryggade arbetsvillkoren 51 STIPENDIUM Ingen klocka är för liten för urmakaren Venni von Weissenberg 53 UNION CONGRESS Many topics to discuss in the Congress AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA PA TR IK LI N D ST RÖ M KA N N EN KU VA : VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti TU O M A S IK O N EN Seuraava numero ilmestyy 14.6. 44 MUISTOKIRJOITUS Antti Helenius 1942–2023 46 LYHYET Tekija?_2023_05_sisus.indd 4 Tekija?_2023_05_sisus.indd 4 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
5/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Ammatillista koulutusta pitää vahvistaa A mmatillisen koulutuksen resurssien lisääminen on tehokas tapa vastata yrityksiä vaivaavaan työvoima pulaan ja osaamisvajeeseen. Pitkäjänteinen ja laadukas amma tillinen koulutus on kuin laittaisi rahaa kansa kunnan osaamispankkiin. Se alkaa tuottaa korkoa pääomalle heti, kun uudet osaajat pääsevät töihin. Tehokkuuden tavoittelussa ei kuitenkaan pidä sortua lyhytnäköisiin ratkaisuihin, kuten julkisuudessa esiin nostettuun ammatillisen koulutuksen lyhen tämiseen kolmevuotisesta kaksivuotiseksi. Toimenpide oletettavasti nopeuttaisi am matillisesti koulutettavien ikäluokkien siirtymistä työ elämään. Kyseenalaista on, minkä verran työn tarjonta pidemmällä aikavälillä lisään tyisi niin, että sillä vastattai siin yritysten työvoima ja osaamistarpeisiin. Voi olla, että tavoiteltu piristysruiske jäisi laihaksi. Haittavaikutukset tulisivat kuitenkin olemaan merkittäviä ja pitkäaikaisia. Ensimmäinen ongelma on se, että työuralla pärjäämisessä tarvitaan taitoa oppia uusia asioita, mutta päteviä opiskelutaitoja ei parin vuoden pikakoulutuksella saavuteta. Ilman opiskelutaitoja olevat ihmiset ovat heikossa asemassa, jos mielivät kehittyä ammatillisesti tai hakea uutta työtä. Erityisen heikossa asemassa he ovat, jos joutuvat työttömänä työnhakuun. Yritykset kaipaavat puolestaan ammatillisesti peruskoulutettujen työntekijöiden lisäksi myös erityisosaajia. Niiden keinot henkilöstökoulutuk sessa ja etenkin erityisosaajien kouluttamisessa ovat kuitenkin vähäiset, jos työntekijöillä ei ole tarvittavia oppimistaitoja. Toinen ongelma aiheutuisi siitä, että elämässä pärjäämisessä ja yhteiskuntaan osallistumisessa tarvitaan yleissivistystä. Tarvitsemme tietoa ja taitoa, minkä varassa voimme asettaa asioita ja tapahtumia mittasuhteisiinsa. Tarvitsemme osaamista, johon nojaten voimme suunnitella, toteuttaa ja arvioida arkisia valintojamme. Yksi osa tätä kokonaisuutta on kaikkien tarvitsema medialukutaito. Kaksivuotisella ammatilli sella koulutuksella ei näihin tarpeisiin vastattaisi siksi, että lyhentäminen tapahtuisi nimenomaan yleissivistävän opetuksen karsimisella. Kolmanneksi typistetty ammatillinen koulutus tarkoittaisi jatkokoulutus mahdollisuuksien olennaista heikentymistä tai jopa menettämistä. Ajatus ikäluokkien jakamisesta jo nuorena niihin, joilla on mahdollisuus yleissivistä vään koulutukseen ja jatkoopintoihin ja niihin, joilla tätä mahdollisuutta ei ole, on karmea. Se tarkoittaisi uuden jakolinjan vetämistä yhteiskuntaamme. Pitkäjänteinen ammatilliseen koulutukseen panostaminen on erinomaista koulutus, elin keino ja yhteiskuntapolitiikkaa. Tasaarvo on myös mahdollisuuksien tasaarvoa. Siitä täytyy pitää nuorten ja aikuisten koulutuksessa kiinni. ? ”Työuralla pärjäämisessä tarvitaan taitoa oppia uusia asioita.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekija?_2023_05_sisus.indd 5 Tekija?_2023_05_sisus.indd 5 10.5.2023 14.32 10.5.2023 14.32
6 Tekijä 5/2023 HETKESSÄ Kuva Antti J. Leinonen 1.5.2023 kello 13.09 SAK:n vappujuhla, Rotuaari, Oulu Tekija?_2023_05_sisus.indd 6 Tekija?_2023_05_sisus.indd 6 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
5/2023 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_2023_05_sisus.indd 7 Tekija?_2023_05_sisus.indd 7 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
8 Tekijä 5/2023 Luottamusmies, saat tarjota jäsenyyttä! ”M inä ajattelen niin, että luottamusmiehen oleellisimpiin tehtäviin kuuluu ammattiliiton jäsenyyden tarjoaminen, sanoo Teollisuusliiton kaivosalan sopimusasiantuntija Terho Ihalainen. Ihalainen iloitsee siitä, että nyt siihen tarjoutuu erinomainen tilaisuus työehtosopimukseen eli tessiin kirjatun perehdyttämispykälän ansiosta. Kaivostoimitsija itse oli kirjoittamassa pykälää, jolla Teollisuusliiton luottamushenkilöillä on oikeus esittäytyä kaikille uusille työntekijöille osana näiden perehdyttämistä työpaikkaan. Tällöin voi aina tarjota myös liiton jäsenyyttä. ”Uuden työntekijän perehdyttämiseen sisällytetään myös työpaikan pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun esittely. Jos työpaikalla on käytössä erillinen perehdyttämisohjelma, annetaan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus esitellä työpaikan yhteistoimintajärjestelmiä ja muita heille kuuluvia tehtäviä vastuidensa mukaisesti.” Tuo perehdyttämispykälä saatiin malmikaivosten sopimukseen vuonna 2020, ja seuraavalla teknologiateollisuuden neuvottelukierroksella se kirjattiin sanatarkasti samana myös teknon sopimukseen. KÄYTÄNNÖN VAIKEUS SANELI – Kaivosalan luottamusmiehiltä alkoi tulla viestiä, että kaivospiirit alkavat olla tavattoman laajoja. Tämän takia voi mennä kohtuuttoman pitkään ennen kuin uuden työntekijän tapaa, Ihalainen kertoo syistä, joiden takia hän alkoi ideoida ja nikkaroida uutta tes-pykälää. Vaikeuskerrointa lisäävät myös kaivosten moninaiset vuorojärjestelmät. Kaivoksissa tehdään yleisesti 12 tunnin vuoroja ja vapaavuorot voidaan asua kaukana työpaikalta. – Järjestäytyminen ammattiliittoon on noussut kaivoksilla valtavasti perehdyttämispykälän ansiosta. Kaivosten pääluottamusmiehet sanovat, että he pystyvät nyt kertomaan paikallisista sopimuksista ja esittelemään sekä liiton että paikallisen ammattiosaston toimintaa. Ja jotkut sanovat, että heidän ”perehdyttämispakettinsa” päällimmäisenä paperina on Teollisuusliiton jäsenyyslomake. Ihalainen huomauttaa, että jäsenyydestä kieltäytymisen ehdoton ykkössyy on se, että uusi työntekijä on jo jonkin toisen ammattiliiton jäsen. Perehdytyksessä pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat tarjota omaa työtä esitellessään myös Teollisuusliiton jäsenyyttä. Tämän takaavat kaivosalan ja teknologiateollisuuden sopimukset. TEKSTI SUVI SAJANIEMI JA ANNA ANDERSSON AVAAJA Tekija?_2023_05_sisus.indd 8 Tekija?_2023_05_sisus.indd 8 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
5/2023 Tekijä 9 Myös kesätyöntekijät saadaan liittymään Teollisuusliittoon. Ihalainen muistuttaa, että isoissa kaivoksissa tämä voi merkitä satoja potentiaalisia jäseniä. Mutta urakoitsijoiden työntekijöiden järjestäytymisestä ei ole juurikaan tietoa eikä heihin ole käytännössä helppoa saada yhteyksiä. PYKÄLÄ MUKAAN KOULUTUKSIIN – Kun uuden työehtosopimuksen ratkaisusta uutisoidaan, usein jäsenistö kiinnittää huomion vain palkankorotuksiin. Katsotaan: ”Mitä minä saan?” Tekstikysymykset saatetaan ohittaa, vaikka niillä voi olla isokin merkitys, Ihalainen pahoittelee. Kaivostoimitsija toivookin, että nyt tämä tuoreehko perehdyttämispykälä saadaan näyttävästi esiin esimerkiksi tes-koulutuksiin ja muihin kurssimateriaaleihin. Perehdyttäminen on todella kullanarvoinen tilaisuus tehdä järjestämistyötä. – Nyt kaikilla näiden sopimusalojen luottamusmiehillä on aito mahdollisuus tarjota liiton jäsenyyttä, Ihalainen alleviivaa. ? Perehdyttäminen työhön, mitä se on? Perehdytystä tarvitsee sekä uusi että vanha työntekijä, jos hän siirtyy uusiin tehtäviin. Perehdytyksessä työntekijälle tehdään tutuksi työkaverit, työpaikka, työpaikan tavat ja työhön liittyvät odotukset. Työnopastus pitää sisällään kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työhön. Siihen kuuluvat tarkat tiedot työn tekemisestä, siihen liittyvästä osaamisesta ja muista tärkeistä seikoista. Perehdyttäminen koskee myös työpaikalla uusiin tehtäviin siirtyvää ammattilaista. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijät. Käytännön järjestelyt työpaikalla hoitaa yleensä lähin esihenkilö. Perehdytystehtäviä voi delegoida koulutetulle työnopastajalle, mutta vastuu säilyy aina linjajohdolla ja esihenkilöllä. Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla on valmiita materiaaleja, joita voi hyödyntää perehdytyksessä. Erityisen oiva väline on Perehdyttämisen viisi askelta -muistilista, jopa talossa jo pitkään olleelle perehdyttäjälle. Näin perehdyttäjä muistaa kertoa nekin asiat, joita hän itse saattaa pitää itsestäänselvyyksinä. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Perehdyttäminen – kullanarvoinen tilaisuus tehdä järjestämistyötä. AJASSA Lue lisää: www.ttk.fi > hae: ”perehdyttäminen ja työnopastus” Lue perusteellinen juttu perehdyttämisestä: www.tekijälehti.fi > hae: "perehdyttäminen" Tekija?_2023_05_sisus.indd 9 Tekija?_2023_05_sisus.indd 9 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
10 Tekijä 5/2023 Rakennamme yhteistä tulevaisuutta Tekijän haastattelemat Teollisuusliiton liittokokousedustajat eri aloilta ja eri puolilta Suomea kertovat, mitä odottavat liittokokoukselta ja mistä asioista kokouksessa pitää keskustella. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT JOUNI PORSANGER, MARKKU TISSARINEN JA VESA-MATTI VÄÄRÄ PÄÄJUTTU + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–49 + ALSO IN ENGLISH English translation on page 53 Tekija?_2023_05_sisus.indd 10 Tekija?_2023_05_sisus.indd 10 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
5/2023 Tekijä 11 AJASSA >> Rakennamme yhteistä tulevaisuutta Jari Makkonen oli liittokokousvaaleissa puutuotesektorin vaalipiirien suurin ääniharava. Hän lähtee ensimmäiseen liittokokoukseensa vaikuttamaan ja oppimaan uutta. Tekija?_2023_05_sisus.indd 11 Tekija?_2023_05_sisus.indd 11 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
PÄÄJUTTU Teollisuusliiton ensimmäisissä liittokokousvaaleissa valittiin 442 edustajaa Tampereen liittokokoukseen. Valmet Automotive Oyj:n Uudenkaupungin autotehtaan maalaamo-osaston luottamusmies Satu Heijari oli vaalin ääniharava 327 äänellä. – En olisi ikinä voinut odottaa, että saan eniten ääniä. Olen äärimmäisen yllättynyt ja kiitollinen luottamuksesta, Heijari kertoo. Tampereella 22.–24. toukokuuta järjestettävässä liittokokouksessa on mukana monta ensikertalaista. Aiemmin Heijari on ollut Metalliliiton liittokokousedustajana. – On tosi hienoa, että uusia jäseniä tuli valituksi ympäri Suomea. Naisiakin tuli hyvin valituksi, Heijari sanoo. Autotehtaan arjesta katsottuna työmarkkinoilta löytyy konkreettisia parannuskohteita, joista on hyvä keskustella myös liittokokouksessa. – Haluaisin selkeämmät säännöt siihen, ettei työnantaja pystyisi yksipuolisesti muuttamaan työtuntijärjestelmää. Se mietityttää jäsenistöä työpaikalla, Heijari kertoo. Työn ja perheen yhteensovittaminen pitäisi olla nykyistä helpompaa, ja työssä jaksaminen on kaikkinensa tärkeä teema. Heijari haluaa keskustella liittokokouksessa myös palkkatasa-arvosta. VAIKUTTAMISTA YHTEISKUNNAN ERI ALUEILLA Liittokokous päättää strategiasta, joka linjaa Teollisuusliiton toiminnan vuosille 2023–2028. Strategiaesitykseen on kirjattu muun muassa yleissitovien työehtosopimusten vahvistaminen ja luottamusmiesten aseman parantaminen. – Yleissitova työehtosopimus mahdollistaa paikallisen sopimisen todella laajasti. Työnantajapuolikin pitäisi saada ymmärtämään, että yleissitovuus on edelleen tärkeää, Heijari sanoo. Teollisuusliiton yhteiskuntavaikuttamistyö on muun muassa sitä, että liitto pyrkii saamaan työntekijöille tärkeitä asioita maan hallituksen ohjelmaan. – Toivon, että edelleen pystytään vaikuttamaan asioihin, vaikka todennäköisesti tulee kokoomusvetoinen oikeistohallitus, Heijari sanoo. Ammattiliitto on yhtä vahva kuin sen jäsenkunta. Heijari pohtii, että tiedon lisääminen työmarkkinoista ja työehdoista on keskeinen keino hankkia lisää jäseniä. – Kun ei ole tietoa, osa kuvittelee kaiken tulevan laista, Heijari sanoo. TOMMI SAUVOLAINEN Kemi Teknologiateollisuus Teollisuuden Vaikuttajat Rakennetaan yhteinen liitto 12 Tekijä 5/2023 ”Toivon, että liittokokouksessa keskustellaan aktiivisesti strategiasta ja siitä, millaiseksi liitto muodostuu tulevaisuudessa. Pyritään rakentamaan yhteinen liitto. Teknologiasektori pystyy tehokkaasti valvomaan jäsenten etuja, mutta meillä on omastakin takaa matalapalkka-aloja. Pitää olla solidaarinen ja muistaa pienempien alojen työntekijät. Lakko-oikeus ja luottamusmiehen asema ovat perusasioita, joita puolustetaan viimeiseen asti. Ne ovat perusta koko toiminnalle. Jos ne murenevat, murenee pikkuhiljaa koko ay-liike. Liittokokouksessa on paljon ensikertalaisia. Toivottavasti heillä syttyy kipinä jäädä edunvalvonnan pariin tavoittelemaan parempaa työelämää.” SATU HEIJARI Laitila Teknologiateollisuus Yhteistyön Tekijät Tasa-arvoa ja työssä jaksamista VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ Tekija?_2023_05_sisus.indd 12 Tekija?_2023_05_sisus.indd 12 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
>> Yhtenäinen porukka ja leveät hartiat – Kyllä se antaa tukea, että tietää henkilöstön olevan takana työpaikalla, sanoo Jari Leskisenoja, joka toimii pääluottamusmiehenä Sodankylässä sijaitsevalla Boliden Kevitsa Mining Oy:n kaivoksella. Leskisenoja oli Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliiton valtakunnallinen ääniharava 267 äänellään. Hän arvioi, että tuloksen takana on ahkera jalkatyö kaivoksella ja työntekijöiden kanssa keskusteleminen. Työnantajapuolella on ollut halukkuutta yhdistää kaivosalan työehtosopimus teknologiateollisuuden sopimukseen. Tämä on yksi teema, josta on hyvä keskustella liittokokouksessa, sillä alalla on omat erityispiirteensä. – On tärkeää, että kaivosalalla säilyy oma työehtosopimus ja että sitä kehitetään entistä sopivammaksi tälle alalle, Leskisenoja sanoo. Liittokokousvaaleissa kaivosalan vaalipiirin äänestysprosentti nousi jaetulle kärkipaikalle. – Meillä on aktiivista porukkaa ja kova järjestäytymisaste. Siinäkin mielessä on tärkeää, että ala otetaan huomioon, Leskisenoja sanoo. AY-LIIKKEEN ROOLI KESKUSTELUIHIN Leskisenoja toivoo, että liittokokouksessa keskustellaan liiton tulevaisuudesta ja ay-liikkeen roolista yleensä. – Nykyajan työelämä menee yhä tiukemmaksi. Toivon, että Teollisuusliiton leveät hartiat näkyvät, kun ajetaan jäsenistön etuja, Leskisenoja sanoo. Hartioita tarvitaan muun muassa palkoista neuvoteltaessa. – Siinä on petrattavaa. On saatava neuvoteltua ansiotaso sellaiseksi, ettei ostovoima laske. Siinä on TUIJA PIRCKLÉN Vantaa Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Yhteistyön Tekijät Selkeät linjat liittokokouksesta ”Liittokokouksen tärkein tehtävä on antaa pääsuuntaviivat siihen, mihin suuntaan liiton halutaan menevän. Isojen linjojen tulee olla selkeät. Meidän viestintäalan toimihenkilöiden työ muuttui suuresti koronan myötä. Nykyään alalla tehdään paljon hybridityötä, jossa on itse huolehdittava työn ja vapaa-ajan tasapainosta ja hyvistä työskentelyolosuhteista. Paikallisia sopimuksia on alallamme tehty jo pitkään. Vaikka se on tuttua, sopimisen kulttuuri on muuttunut ja sen johdosta molemmilla puolilla neuvottelupöytää tulee opetella uusia neuvottelutapoja. Alamme työehtosopimus ei ole yleissitova, mutta kun katsoo kokonaisuutta, yleissitovuudesta tulee pitää kiinni.” 5/2023 Tekijä 13 JARI LESKISENOJA Savukoski Kaivosala Teollisuuden Vaikuttajat tavoitetta, Leskisenoja sanoo. Työnantajapuoli puhuu paljon paikallisen sopimisen lisäämisestä. Leskisenoja katsoo, että asia kulkee käsi kädessä luottamusmiesten aseman vahvistamisen kanssa. – Luottamusmiehet ovat kovassa paineessa varsinkin, jos on paikallista sopimista. Pitää olla turva takana, että uskaltaa neuvotella, Leskisenoja sanoo. Yhteiskuntavaikuttamisen Leskisenoja näkee tärkeänä liiton toimintamuotona. Yhtenäisellä liitolla on parhaat mahdollisuudet kääntää asioita jäsentensä eduksi. – Liiton sisällä on politikointia ja se näkyy välillä haitallisestikin. Toivon, että tulevaisuudessa olemme yhtenäistä porukkaa, Leskisenoja sanoo. JO U N I PO RS A N G ER Tekija?_2023_05_sisus.indd 13 Tekija?_2023_05_sisus.indd 13 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
14 Tekijä 5/2023 PÄÄJUTTU Puualan palkkaus kilpailukykyiseksi ”Palkka-asiaa olisi hyvä käsitellä liittokokouksessa, sillä puusepillä on pienet palkat. Saataisiin tehtyä alasta kilpailukykyisempi verrattuna metalliin ja kemiaan. Olisi myös hyvä, jos saataisiin luottamusmiehen asema kirjatuksi lakiin kuten työsuojeluvaltuutetun asema jo on. Liiton yhteiskuntavaikuttaminen on tärkeää työtä. Onhan se hyvä, että joku puhuu työläistenkin näkemyksistä. Epäilen, että tulevalla hallituskaudella on luvassa kylmää kyytiä työntekijöille. Liiton pitää olla tiukkana. Työntekijöitä pitäisi saada lisää liittymään Teollisuusliittoon ja muihin liittoihin. Luottamushenkilöt ovat työpaikoilla arvokkaassa roolissa puhumassa porukkaa liittymään.” Ammattilaisten työlle arvostusta ”Metsäala on isossa murroksessa. Me metsurit olemme katoava luonnonvara, jos ammattilaisten työlle ei anneta arvoa. Käsittelemme tuhansia hehtaareja metsää, mutta tuotto tulee vasta 80 vuoden kuluttua, joten työtä ei arvosteta. Tällä alalla myös ulkomaalaisia työntekijöitä voidaan käyttää hyväksi, eli ei makseta mitä kuuluu. Se on iso asia, joka pitäisi saada kuntoon. Myös työehtosopimusten yleissitovuutta pitää puolustaa. Liiton yhteiskuntavaikuttaminen on tärkeää. Esimerkiksi ministeriön ehdotus ammattikoulutuksen muuttamisesta kaksivuotiseksi on pöyristyttävä. Siinä rajattaisiin opiskelijoiden mahdollisuuksia jatko-opiskeluun.” Aktivointityötä pitää jatkaa ”Meillä peltija teollisuuseristysalla äänestysprosentti oli hyvin alhainen. Liittokokousvaalien kokonaisäänestysprosentti oli aika hyvä, mutta olisin iloisempi, jos oltaisiin lähempänä eduskuntavaalien lukuja. Liittokokousvaaleissa puhutaan kuitenkin suoraan duunareita koskettavista asioista. Aktiivisuutta pitää entisestään lisätä, että ymmärretään liiton olevan tukemassa duunareita. Väen aktivointi vaatii hyvinkin paljon ruohonjuuritason työtä. Luottamusmiehen suojaan ei pidä puuttua. Suoja täytyy olla, kun joutuu käsittelemään hyvinkin vaikeita asioita. Myös työehtosopimusten yleissitovuus pitää säilyttää, muuten voi avautua hyvinkin villit markkinat.” Yhteiskuntavaikuttamista vahvemmaksi ”Autoalalla ei ole oltu vastaavassa tilanteessa 30 vuoteen. Autojen sähköistyminen ja töiden vaativuuden kasvu luovat alalle normaalia enemmän palkankorotuspaineita. Yhteiskunnallisesti liiton pitää pystyä vaikuttamaan enemmän. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa VarsinaisSuomen demarilistalla ei ollut yhtään teollisuusliittolaista ehdokasta. Meidän pitäisi panostaa huomattavasti enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Olen huolestunut järjestäytymisasteesta: siinä on iso työnsarka. Järjestäytymiseenkin voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta. Kun vaikutetaan kaikkien työoloihin, sitä kautta tulee tutuksi myös meidän asiamme.” JARI BERG Lapua Puusepänteollisuus Teollisuuden Vaikuttajat SATU SAARELAINEN Rautavaara Metsäala Teollisuuden Vaikuttajat TIMO LÖPPÖNEN Lappeenranta Peltija teollisuuseristysala Yhteistyön Tekijät JANNE NIEMINEN Turku Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta Yhteistyön Tekijät Tekija?_2023_05_sisus.indd 14 Tekija?_2023_05_sisus.indd 14 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
5/2023 Tekijä 15 >> Liiton jäsenenä jäät voitolle JARI MAKKONEN Punkaharju Mekaaninen metsäteollisuus Yhteistyön Tekijät – Moni sanoi, että on tärkeää saada tältä tontilta joku läpi viemään asioita eteenpäin, kertoo Metsä Woodin Punkaharjun vaneritehtaan pääluottamusmies Jari Makkonen. Pitkään osaston luottamusmiehenä ollut ja vuoden alussa pääluottamusmiehenä aloittanut Makkonen oli liittokokousvaaleissa puutuotesektorin ääniharava 164 äänellä. – Äänimäärä yllätti täysin. Asiamiehet ja muut puolestapuhujat tekivät hyvää työtä, Makkonen sanoo. Hän arvioi, että Punkaharjun vanerija kertopuutehtaalla äänestysprosentti oli 60–70. Aktiivisuuden takana ovat toimiva ammattiosasto ja heti työsuhteen alkaessa annettu perehdytys. Uudet tekijät käyvät pääluottamusmiehen puheilla ja saavat tietopaketin liiton jäsenyydestä. – Kun liityt liittoon ja käytät etuja, jäät voitolle, Makkonen tiivistää. Ensimmäiseen liittokokoukseensa Makkonen lähtee avoimin mielin tuomaan esiin oman työpaikan ja alan ääntä. – Ammattiosastojen esitykset kiinnostavat todella paljon, Makkonen kertoo. MUUTOS NÄYTTI VAHVUUDEN Mekaanisessa metsäteollisuudessa koettiin viime vuonna iso muutos. Alalla siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, kun työnantajia edustava Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimustoiminnan. Muutostilanteessa Teollisuusliiton vahvuudet tulivat esiin. Suuren neuvottelu-urakan jälkeen lähes kaikki Teollisuusliiton jäsenet on saatu työehtosopimusten piiriin. – Kun mennään yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, työnantaja yrittää heikentää ehtoja. Pidän erittäin tärkeänä, että liitto sopii tessit, Makkonen sanoo. Mekaanisessa metsäteollisuudessa sovittiin palkankorotuksista ennen hintojen lähtöä laukalle, joten ostovoima on ollut alan työntekijöillä koetuksella. – Seuraavissa neuvotteluissa on meidän vuoromme pyytää enemmän, Makkonen sanoo. Liittokokous asettaa seuraavan viisivuotiskauden strategiassa toiminnan linjat ja tavoitteet. Makkonen arvioi, että liiton toiminta on monin tavoin oikeilla raiteilla. Luottamushenkilöiden tukeminen on yksi tärkeä liiton tehtävä, joka tukee myös jäsenhankintaa. – Onneksi on liitto. Voin soittaa tutulle sopimusasiantuntijalle ja kysyä miten asia on, Makkonen sanoo. LIITTOKOKOUS Teollisuusliiton korkein päättävä elin, joka pidetään viiden vuoden välein. Seuraava liittokokous järjestetään Tamperetalossa 22.–24.5.2023. Liittokokousvaaleissa 10.–31.3.2023 valittiin 442 edustajaa liittokokoukseen. Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät -vaaliliitto sai 64,2 prosenttia äänistä, mikä toi ja 289 edustajaa. Vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliitto sai 35,7 prosenttia äänistä ja 153 edustajaa. Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 0,1 prosenttia äänistä. Teollisuusliiton säännöissä on listattu varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat: ? Käsitellään selonteko edellisen liittokokouskauden toiminnasta ? Käsitellään ammattiosastojen ja hallituksen tekemät esitykset ? Päätetään tulevan liittokokouskauden keskeiset linjaukset ? Valitaan valtuuston puheenjohtajisto sekä muut valtuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet ? Valitaan hallituksen puheenjohtajisto sekä muut varsinaiset jäsenet ja hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet ? Valitaan tilintarkastajat M A RK KU TI SS A RI N EN Tekija?_2023_05_sisus.indd 15 Tekija?_2023_05_sisus.indd 15 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
16 Tekijä 5/2023 PÄÄJUTTU Kestävää kehitystä ja ihmisarvoja ”Jäsen on liiton kaiken toiminnan keskiössä, ja niin sen pitää olla jatkossakin. Kemian aloilla odotamme, että Teollisuusliitto merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana edistää kestävän kehityksen hankkeita. Kiertotalous ja uusiutuvan energian hankkeet ovat toiminnan keskiössä. Tulevan hallituskauden aikana on erityisen tärkeää, että saadaan säilytettyä työehtosopimusten yleissitovuus. On myös selvää, että luottamusmiesten asemaa pitää pystyä vahvistamaan. Teollisuusliiton pitää vastata nuorten odotuksiin ja olla puolustamassa ihmisoikeuksia ja ay-liikkeen perusarvoja. Solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus ovat hyvinvointivaltion perusta.” Joustoja molempiin suuntiin ”Työhyvinvointiasioita pitää huomioida. Alalla järjestelmät ovat tulleet mutkikkaammiksi ja paineet ovat lisääntyneet. Työntekijän myös pitää olla entistä liikkuvampi osastojen välillä. Joustoja pitäisi olla toiseenkin suuntaan, kun esimerkiksi tarvitsee aikaa perheelle tai muihin tärkeisiin menoihin. Jäsenet haluavat palkalliset pekkaset takaisin. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat ensimmäisinä kiinni asioissa. En pitäisi huonona, jos molemmissa tehtävissä pitäisi osata tietyt laajuudet ja puhuttaisiin ihan tutkinnoista. Liiton yhteiskuntavaikuttaminen on tärkeää, jotta saadaan oikeanhenkisiä päättäjiä ja linkkejä päätöksentekoon. Toivon mukaan se estää kiky-höyrähdyksiä.” Me olemme porukassa liitto ”Kokous alkaa olla lähellä, joten uteliaisuus on tunnelmia kuvaava sana. Lähetimme muutaman ammattiosaston esityksen menemään. Kokouksessa rakennetaan myös mediaja painoalan näkyvyyttä suhteessa muihin aloihin. Lähtökohta on, että työmarkkinoiden perusasiat säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Ne ovat arvoja, joita lähden tukemaan liittokokouksessa. Meille duunareille on jatkossakin merkittävä asia, että liitto näkyy ja kuuluu. Järjestäytymisaste voisi aina olla parempikin. On työpaikkoja, joissa on vahva osastotoiminta ja järjestäytyminen, mutta osa työntekijöistä ei ole asioista tietoinen. On tärkeää kertoa, että me olemme porukassa se liitto.” Kaikki alat otettava huomioon ”Liittofuusion aikaan oli pelkona, että seuraavien vaalien jälkeen on vain entisiä metallityyppejä johtamassa. Ikävä sanoa, mutta vähän liikaa ollaan menossa siihen suuntaan. Täytyy itse pitää esillä, että aloja on monia, vaikka kaikki eivät olisi yhteiskunnallisesti niin merkittäviä päänavaajia. Oma liitto on meille jakajille tärkeä juttu. Ammattiosastossa tehtiin aloitteita esimerkiksi yötyöstä, osapäivätyöstä ja työssä jaksamisesta. Teollisuusliitossakin on ihmisiä, jotka eivät tule toimeen yhdellä palkalla. Teollisuusliitto on järjestönä ja yhteiskuntavaikuttajana vahva. Liiton julkiset lausunnot ovat viime aikoina parantuneet.” EINARI GRÖNBERG Loviisa Öljy-, maakaasuja petrokemian teollisuus Yhteistyön Tekijät EVELIINA KOIVISTO Tampere Jakelu Teollisuuden Vaikuttajat JANI KÄHKÖNEN Joensuu Muovituoteja kemiantuoteteollisuus Yhteistyön Tekijät AAPO PALANDER Jyväskylä Mediaja painoalan työntekijät Yhteistyön Tekijät Tule mukaan liittokokouksen LIVESTUDIOON 22.–24.5. Teollisuusliitto välittää Tampereella pidettävän liittokokouksen verkossa. Tule mukaan seuraamaan päätöksentekoa ja kokoustunnelmia! Striimauksen lisäksi haastatteluja ja paljon muuta mielenkiintoista studioohjelmaa. Pääosassa ovat kokousedustajat, mutta ääneen pääsevät myös muu kokousväki ja yllätysvieraat. Lähetysaikataulu ja -linkki julkaistaan liittokokousaamuna Teollisuusliiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi Kokous alkaa näyttävillä avajaisilla kello 10. Tekija?_2023_05_sisus.indd 16 Tekija?_2023_05_sisus.indd 16 10.5.2023 13.52 10.5.2023 13.52
Tule mukaan liittokokouksen LIVESTUDIOON 22.–24.5. Teollisuusliitto välittää Tampereella pidettävän liittokokouksen verkossa. Tule mukaan seuraamaan päätöksentekoa ja kokoustunnelmia! Striimauksen lisäksi haastatteluja ja paljon muuta mielenkiintoista studioohjelmaa. Pääosassa ovat kokousedustajat, mutta ääneen pääsevät myös muu kokousväki ja yllätysvieraat. Lähetysaikataulu ja -linkki julkaistaan liittokokousaamuna Teollisuusliiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi Kokous alkaa näyttävillä avajaisilla kello 10. Tekija?_2023_05_sisus.indd 17 Tekija?_2023_05_sisus.indd 17 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
18 Tekijä 5/2023 Leikkauspolitiikan seuraukset kasautuvat V altion menoista säästäminen voi helposti johtaa siihen, että leikkauspolitiikan seuraukset kasautuvat valmiiksi heikossa asemassa olevien vaivoiksi. Väestöryhmien tilanteen eriarvoistuminen näkyy Turun yliopiston tutkijatohtorin Katri Aaltosen tekemässä tutkimuksessa, jossa selvitettiinsuomalaisten niukkuuskokemuksia. Vertaisarvioitu tutkimus kertoo, että Sipilän hallituksen leikkauspolitiikan aikana vuosina 2015–2019 kokemukset aineellisesti puutteesta lisääntyivät ja väestöryhmien väliset erot kasvoivat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyaineistojen perusteella tehty tutkimus osoittaa, että rahanpuutteesta johtuva ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkiminen lisääntyi selvästi työttömillä ja työkyvyttömillä vuodesta 2015 vuoteen 2018. Yksittäiset tukien heikennykset tai maksujen korotukset voivat tuntua mitättömiltä, mutta yhteisvaikutus voi johtaa siihen, että ihminen jättää terveyspalvelut käyttämättä ja lääkkeet ostamatta. TOTEUTUVATKO SOSIAALISET OIKEUDET? Tutkimustulosten mukaan esimerkiksi vuonna 2018 työttömillä naisilla oli 53 prosentin todennäköisyys joutua tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Miehillä vastaava todennäköisyys oli 42 prosenttia. NÄKIJÄ – On yllättävää, että niukkuuskokemukset ovat noinkin yleisiä. Herättää kysymyksiä, miten sosiaaliset oikeudet toteutuvat näissä ryhmissä, Aaltonen sanoo. Vuonna 2018 kokoaikaisesti työssäkäyvillä naisilla aineellisen puutteen kokemuksen todennäköisyys oli 20 prosenttia ja miehillä 12 prosenttia. Erot väestöryhmien välillä kasvoivat säästöpolitiikan aikana. Myös työkyvyttömien sekä osa-aikaisesti töissä tai eläkkeellä olevien tilanne heikkeni leikkauspolitiikan vuosina. Aaltosen mukaan naisten ja miesten eroja voi selittää muun muassa se, että naiset käyttävät enemmän sosiaalija terveyspalveluja. Niukkuuden kokemus syntyy suhteessa tavoiteltuihin asioihin. – Jos ei koe tarvetta hoitoon, ei voi kärsiä hoidon puutetta, Aaltonen sanoo. PERUSTURVAN SUUNTA KÄÄNTYNYT Tutkimus ei todista niukkuuskokemusten yhteyttä hallituksen tekemiin leikkauksiin, mutta ajallinen yhteys on vahva, ja muu tutkimus kertoo leikkausten vaikutuksista toimeentuloon. – Tämä tutkimus tuo yhden palasen koko palapeliin, Aaltonen sanoo. THL:n julkaisema Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019 kertoo, että lakimuutokset heikensivät työttömien perusturvan tasoa. Samaan aikaan toimeentulotuen merkitys työttömien perusturvan paikkaajana kasvoi huomattavasti. – Syy-yhteyksistä kannattaa vetää johtopäätöksiä, jos myös pitkittäistutkimusten tulokset osoittavat samaan suuntaan, Aaltonen sanoo. Neljän vuoden välein tehtävä perusturvan riittävyyden arviointiraportti vuosilta 2019–2023 kertoo, että Marinin hallituksen aikana perusturva on kasvanut suhteessa yleiseen hintaja ansiotasoon. Hallitus on toteuttanut etuuksien indeksitarkistukset ja korotti perusturvan tasoa vuonna 2020. Sipilän hallituksen tekemien leikkausten aikana työttömät ja työkyvyttömät joutuivat tinkimään entistä enemmän ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä, kertoo tutkijatohtori Katri Aaltosen tekemä tutkimus. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA PEKKA ELOMAA Erot väestöryhmien välillä kasvoivat säästöpolitiikan aikana. Tekija?_2023_05_sisus.indd 18 Tekija?_2023_05_sisus.indd 18 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 19 AJASSA THL:n raportissa kuitenkin todetaan, ettei perusturva vielä tarjoa yhteiskunnalliseen osallisuuteen tarvittavaa vähimmäiskulutustasoa. Terveydenhuollossa niukkuuden kokemus johtuu usein myös muusta kuin rahasta. – Aiemman tutkimuksen perusteella saatavuuden ongelmana ovat jonotusajat, eivätkä niinkään kustannukset, Aaltonen kertoo. Julkisen terveydenhuollon palveluissa jonot ovat huomattavasti suurempi ongelma kuin työterveyshuollossa. Tämäkin luo eriarvoisuutta väestöryhmien välille. Niukkuuden kokemusten seuraaminen on näillä näkymin mahdollista myös jatkossa, sillä THL:n laajat väestökyselyt jatkuvat. LEIKKAAMINEN ON POLIITTINEN VALINTA Turun yliopiston tutkimuksen mukaan Sipilän hallituksen aikana lääkkeistä tinkiminen yleistyi selvästi. Esimerkiksi vuoden 2016 alussa otettiin käyttöön korvattavien lääkkeiden 50 euron alkuomavastuu. Myös muita omavastuita korotettiin. Aaltonen kertoo, että tutkimuksessa on aiemmin osoitettu diabeteslääkkeiden omavastuun korottamisen johtaneen toimeentulotuen käytön yleistymiseen kyseisten lääkkeiden ostoissa. Omavastuun kautta säästäminen voi siis huonontaa heikossa asemassa olevien taloutta ja terveyttä. – Omavastuun korotus ei kohdistu helposti siten, että se lisäisi lääkkeiden käytön järkevyyttä. Lääkkeiden saatavuus on tärkeää varmistaa myös työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville, Aaltonen sanoo. Perusturvasta leikkaaminen on pohjimmiltaan poliittinen valinta. – Mikä on yhteisön ja mikä yksilön vastuu? Ne ovat poliittisia kysymyksiä, Aaltonen sanoo. Jos säästötoimiin päädytään, myös leikkaamisen tyylillä on merkitystä. – Kun tehdään eri toimenpiteitä, on hyvä tarkistaa, etteivät ne kasaudu samoihin ryhmiin, Aaltonen sanoo. ? Mikä on yhteisön ja mikä yksilön vastuu? Ne ovat poliittiisia kysymyksiä. KATRI AALTONEN Tutkijatohtori Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisessä tutkimuskeskus ja lippulaiva INVEST:issä, jonka tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi, ennakoivampi ja taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli Suomelle. Farmasian tohtori Aaltonen on tutkinut muun muassa lääkkeiden ja terveydenhuollon saatavuutta, politiikkamuutosten vaikutuksia sekä väestön mielipiteitä. + LUE LISÄÄ Muistatko, mistä kaikesta Sipilän hallitus leikkasi? www.tekijalehti.fi/ajassa Tekija?_2023_05_sisus.indd 19 Tekija?_2023_05_sisus.indd 19 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 21 AJASSA >> O utokumpu on ilmoittanut sitoutuneensa tieteeseen perustuvaan 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen. Vähähiilisen energian osuuden ylläpitäminen ja kasvattaminen on yhtiölle tärkeää. Tornion terästehdas on Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja ja iso päästöjen lähde. Outokummun ferrochrome-liiketoiminta-alueen johtaja Martti Sassin mukaan Torniossa käytetään vuositasolla sähköä 3,3 terawattituntia. – Osa sähköstä hankitaan pitkäaikaisten hankintasopimusten kautta, osa markkinoilta. Koko konsernin puitteissa hankitusta sähköstä 86 prosenttia on vähähiilistä. Outokummun hiilijalanjälki on ruostumattoman teräksen valmistajien joukossa selkeästi matalin. – Torniossa se on yhtiömme keskimääräistä hiilijalanjälkeä matalampi, noin 1,4 tonnia hiilidioksidia per tuotettu terästonni, Sassi tarkentaa. Energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla tarvitaan tuuli-, aurinkoja vesivoiman lisäksi vakaata Energiayhtiö Fortum ja teräsvalmistaja Outokumpu allekirjoittivat keväällä aiesopimuksen tutkiakseen Outokummun terästuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämistä pienydinvoiman avulla. Pienydinvoimalan mahdolliseksi sijoituspaikaksi on ennakoitu Tornion terästehtaan lähialuetta. TEKSTI MARKKU TASALA KUVITUS TUOMAS IKONEN Pelastavatko pienydinvoimalat suomalaisen terästeollisuuden? ja päästötöntä energiaa. Sassi korostaa energian hinnan olevan sekä teräsettä ferrokromituotannossa hyvin merkittävässä roolissa. – Suomeen rakennetaan paljon sääolosuhteista riippuvaista tuulivoimaa. Se on meille vaikea yhtälö. Kykymme joustaa tuotannossa on hyvin rajallinen. Outokumpu etsii pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia ja kustannustehokkaita energiaratkaisuja. Siksi yhtiön katse on kääntynyt ydinvoimaan. SMR-reaktorin (Small Modular Reactors) käyttäminen energialähteenä on kiinnostava vaihtoehto. SÄHKÖN KORKEA HINTA JARRUTTI TUOTANTOA Tornion terästehtaan pääluottamusmies Tommi Sauvolainen kertoo henkilöstön pitävän tärkeänä, että tuotantoa viedään kohti vähempipäästöistä terästä ja ferrokromia. Se turvaa työpaikkoja. – Emme tiedä, miten sähköä riittää ensi talveksi. On fiksua selvittää pienydinvoimalan sijoittamista tänne. Luotamme siihen, että turvallisin teknologia siihen löydetään. Tekija?_2023_05_sisus.indd 21 Tekija?_2023_05_sisus.indd 21 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
22 Tekijä 5/2023 Terästehtaalla havaittiin viime vuonna konkreettisesti, kuinka haavoittuva voi tuotannon riippuvaisuus energiasta olla. Teollisuus oli ajautunut Euroopassa vaikeuksiin kaasutoimitusten katkettua Venäjältä. Ukrainan sota oli nostanut sähkön hintaa rajusti. Torniossa lykättiin syksyllä yhden ferrokromiuunin käynnistämistä huoltotauon jälkeen sähkön korkean hinnan vuoksi. Outokumpu aloitti lykkäyksen takia muutosneuvottelut. Niiden piirissä oli koko ferrokromiliiketoiminnan henkilöstö. Sauvolainen kertoo, ettei ketään lomautettu. Tehtaalta kyettiin löytämään lomautusuhan alla olleille muita työtehtäviä. – Uuni ajettiin ylös odotettua nopeammin helmikuussa. Tuotanto palautui ennalleen sähkön hinnan tasaannuttua ja teräksen kysynnän piristyessä. – Meille on elinehto sellainen perusenergia, jota saadaan tasaisesti koko ajan ja kohtuuhintaan, Sauvolainen tähdentää. PIENREAKTORILLA VOI TEHDÄ MYÖS VETYÄ LUT-yliopiston ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen pitää Outokummun ja Fortumin selvityshanketta erinomaisena päänavauksena ja toimintamallina muillekin teollisuusyrityksille. – Teollisuuden energiatarpeet ovat pienempää kokoluokkaa. Muutama sata megawattia tyypillisesti, sähköä tai lämpöä. SSAB:n terästehdas Raahessa on maamme suurin yksittäinen päästölähde. Syntikuormaan vaikuttaa hiilen polttamiseen masuunissa perustuva teräksen pelkistämismenetelmä. – Ydinreaktoreilla voi olla kolme käyttötarkoitusta. Tehdä sähköä, tehdä lämpöä tai saada aikaan liikettä, kiteyttää Hyvärinen. Pienreaktoreiksi kutsutaan sähköteholtaan alle 300 megawatin ydinvoimalaitoksia. Loviisan voimalaitoksen molemmat reaktorit ovat teholtaan yli 500 megawattia. Pienimmät kaupalliselta pohjalta kehitettävät ydinvoimalat ovat olleet lämpöteholtaan noin 15 megawattia. Reaktoreita löytyy paljon kokoluokassa 100–200 megawattia. Pienydinvoimaloiden kehittämiselle ovat antaneet vauhtia pahoin viivästyneet ja kustannusylityksistä kärsineet isot voimalaitoshankkeet kuten Olkiluoto 3 Suomessa ja Flamanville Ranskassa. – Pienemmät reaktorit ovat yksinkertaisemmin varusteltuja. Isoihin voimalaitoksiin verrattuna radioaktiivisten aineiden määrä on pieni. Sammutetun reaktorin jäähdyttäminen on helpompi järjestää. – Jos ydinreaktori pysähtyy rikkoutumisen takia, radioaktiiviset aineet pysyvät reaktoritilassa. Pienydinvoimaloita ei tehdä uniikkikappaleina vaan sarjavalmistuksena. Laitokset kootaan tehdasvalmisteisista moduuleista. Sarjatuotanto alentaa kustannuksia ja mahdollistaa oppimisen virheistä. – Pienydinvoimala on paljon helpompi liittää valtakunnan verkkoon kuin tuulivoimala tai iso ydinvoimala. Häiriö ei heilauta verkkoa. YDINENERGIALAIN UUDISTUS TARPEEN Fortumin aiesopimus Outokummun kanssa on osa Fortumin marraskuussa käynnistämää selvitystä uuden ydinvoiman tulevaisuuden selvityksistä. Fortum tutkii kaupallisia, teknologisia, yhteiskunnallisia, poliittisia ja lainsäädännöllisiä edellytyksiä sekä pienydinvoimalle että suurille reaktoreille Suomessa ja Ruotsissa. Fortumin pienten modulaaristen reaktoreiden tutkimusja kehitysprojektin vetäjä, teknologiapäällikkö Antti Rantakaulio kertoo, että SMR-reaktoreita on tutkittu maailmalla 10–15 vuotta. Pisimmällä projektit ovat tällä hetkellä Kiinassa, Venäjällä sekä länsimaista Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ranskassa ja Englannissa. Euroopassakin on käynnistynyt selvityshankkeita. TEM:ssä valmistellaan ydinenergialain kokonaisuudistusta, jossa huomioidaan myös pienydinvoimalat. Samaan aikaan myös STUK uudistaa ohjeistustaan, mitä Rantakaulio pitää jopa lakia tärkeämpänä uudistuksena. – Ohjeissa tullaan puuttumaan yksityiskohtaisesti muun muassa ydinvoimalaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen ja käytön valvontaan, Rantakaulio selittää. Sääntelyssä pitää ottaa huomioon teknologinen kehitys ja energiajärjestelmän muutokset. Voivatko pienydinvoimalat jopa pelastaa suomalaisen terästeollisuuden? – Ehkä. Jos niitä päästään tekemään tarpeeksi nopeasti ja mikäli niihin saadaan mukaan järkevän hintaista vedyn tuotantoa. – Pienreaktoreissa tuotettujen korkeiden lämpötilojen vuoksi vedyn valmistus on mahdollista. Raahessa vetypelkistykseen siirtymistä on jarruttanut juuri vedyn tekemisen kallis hinta. Mutta mitä me tarkoitamme, kun puhumme SMR-reaktoreista ja pienydinvoimaloista? Meille on elinehto sellainen perusenergia, jota saadaan tasaisesti koko ajan ja kohtuuhintaan. KATSAUS Tekija?_2023_05_sisus.indd 22 Tekija?_2023_05_sisus.indd 22 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 23 AJASSA Huomioitava on myös uudet käyttömahdollisuudet kuten vedyn valmistus, kaukolämpö ja lähisijoittaminen. Suomalainen elinkeinoelämä näkee alan lupaavana. Business Finlandin rahoittamassa, vuonna 2020 käynnistyneessä EcoSMR-hankkeessa koottiin suomalaisia toimijoita kehittämään liiketoimintaa pienreaktoreihin liittyvien mahdollisuuksien ympärille. Hankkeessa oli yhdeksän yrityskumppania. YDINKAUKOLÄMPÖ TARJOAA TEOLLISIA MAHDOLLISUUKSIA Ydinkaukolämmön alueella olisi suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle vahvimmin luotavissa kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. – Kaukolämmön dekarbonisoinnissa pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä riittää maailmanlaajuisesti tehtävää, Rantakaulio toteaa. Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund muistuttaa, ettei Suomessa toistaiseksi ole ydinteknologian tuotannossa perinteitä. Mutta konepajateollisuudesta ja sähkölaitteiden valmistuksesta historiaa löytyy. – Kaukolämmön parissa toimii jo nyt osaavia yrityksiä. Siinä teknologian osassa, missä ydinvoima yhdistetään kaukolämpöön, suomalaisilla on eniten mahdollisuuksia. VTT kehittää tällä hetkellä kaukolämmöntuotantoon tarkoitettua modulaarista LDR-50 -pienreaktoria (Low Temperature District Heating Reactor) . Kyseessä on isoista voimalaitoksista tuttuun kevytvesitekniikkaan perustuva lämmitysreaktori. Se toimii kuumimmillaan noin 120 asteen lämpötilassa. – Reaktorista ja siihen liittyvästä välipiiristä voisi teoriassa tulla sataprosenttisesti kotimainen lämmitysratkaisu. Se olisi mainio vientituote kaikkiin maihin, joissa jo on kaukolämpöverkkoja olemassa, LUT-yliopiston Hyvärinen uskoo. Pienreaktorit sopivat pienen kokonsa ja vähäisemmän turvallisuusriskinsä vuoksi hyvin kaukolämmön tuotantoon. Suomessa vain Helsingissä siihen tarvittaisiin 1 000–2 000 megawatin reaktoria, muissa kaupungeissa reaktorin yksikkökoko olisi 15–30 megawattia. LUT-yliopistossa Lappeenrannassa on kehitteillä MMR-laitoshanke (Micro-Modular Reactor) yhteistyössä Ultra Safe Corporationin kanssa. Amerikkalaisvalmistajalta ostetaan heliumjäähdytteinen reaktori polttoaineineen. Hyvärisen mukaan reaktorilla pyritään 15–30 megawatin lämpötehoon. Se tullaan liittämään kaupungin kaukolämpöverkkoon. – Reaktorin välipiiri ja energianmuunto sekä liityntä kaukolämpöja sähköverkkoihin voitaisiin hankkia kotimaasta. LUT-reaktori tuottaa sähköä ja lämpöä, mutta myös vetyä taloudellisella hyötysuhteella. Korkeimmillaan tuotettu lämpötila on 650 astetta, minkä takia sitä voi käyttää monissa kemian jalostusprosesseissa. Kaakkois-Suomessa ollaan edelläkävijöitä. Näitä pienydinvoimaloita valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä ensiksi Kanadaan ja Yhdysvaltoihin, mutta seuraava rakentuukin todennäköisesti juuri Lappeenrantaan.jota ? Tekija?_2023_05_sisus.indd 23 Tekija?_2023_05_sisus.indd 23 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
24 Tekijä 5/2023 KÄSITE Siirtyykö työ metaversumiin? Talouspuheeseen tulee ajoittain muotisanoja, joista osa tulee jäädäkseen ja osa katoaa historiaan. Viime vuosina yksi tällainen on ollut ”metaversumi”. Sana koostuu kahdesta osasta ”meta” ja ”versumi”. ”Meta” on alun perin lähtöisin kreikan kielestä, jossa sanan merkitys on ”takana, jälkeen, kanssa”. Termin toinen osa ”versumi” on napattu sanasta universumi, maailmankaikkeus. Metaversumi voidaan siten nähdä eräänlaisena siirtymänä kahden ”maailmankaikkeuden”, eli reaalitodellisuuden ja internetpohjaisen virtuaalitodellisuuden, välillä. Metaversumiin liittyy käsite ”lisätty todellisuus”. Esimerkiksi asennustyötä tekevällä työntekijällä saattaisi olla silmillään läpinäkyvät lasit, joiden sisäpintaan tietokone heijastaisi asennustyötä helpottavia mittaustuloksia tai animoituja asennusohjeita. Työnteosta voitaisiin silloin tehdä tietokonepelin kaltaista. Suomessa muun muassa VTT on selvittänyt teollista metaversumia. VTT:n hankkeeseen osallistui yhteensä 11 yritystä, joiden joukossa oli muun muassa Kone, Finavia ja YIT. Käytännön esimerkki teollisesta metaversumista liittyy työntekijöiden kouluttamiseen. Vaativia hitsauskohteita voisi harjoitella etukäteen hitsaamalla virtuaalitodellisuudessa tai simulaattoreilla. Lähes mitä tahansa käytännön taitoa voi kouluttaa ja harjoitella virtuaalitodellisuutta ja simulaattoreita hyödyntämällä. Virtuaalilasit ja kolmiulotteinen tietokonemallinnus tekevät simulaattorikoulutuksesta myös kustannustehokasta. Vaikka metaversumin käsite on ollut nosteessa, on se nyt joutunut vastatuuleen. Maailmalla puhutaan jo metaversumikuplan puhkeamisesta. Yksi tapa selvittää, onko jokin ilmiö nosteessa vai laskussa, on tutkia sanan käyttöä internetin hakukoneissa. Menetelmä on melko pitävä ja ennustaa hyvin teknologian ja markkinoiden suuntaukset. Metaversumille tämä metodi ei ennusta kovin valoisaa tulevaisuutta. Nousevia ja laskevia hakusanoja tutkivan Google Trends -työkalun mukaan englanninkielisellä hakusanalla ”metaverse” on maailmalla etsitty tietoa koko ajan vähemmän. Hakusanan suosio on enää neljännes vuoden takaisesta, ja käyrä on edelleen laskusuunnassa. Useat tietoteknologiayhtiöt ovat viime vuodesta lähtien ilmoittaneet karsivansa metaversumiin kytkeytyviä kehityshankkeitaan. Metaversumin perään on visioinut etenkin Facebookin perustaja Mark Zuckerberg, joka muutti toissa vuonna yrityksensä nimeksi Meta. Sittemmin Zuckerbergin metaversumivisiot ovat osoittautuneet ylioptimistisiksi, ja yhtiö on ilmoittanut massiivisista, yli 10 000 työntekijän irtisanomisista. Myös Metan kanssa metaversumiyhteistyön solminut ohjelmistoyhtiö Microsoft on leikannut merkittävästi laajennetun todellisuuden toimintojaan. Summaten voidaan sanoa, että työ ei ainakaan toistaiseksi ole laajamittaisesti siirtymässä metaversumiin. Sen sijaan liiallinen usko metaversumiin uhkaa viedä työt kymmeniltä tuhansilta sen kehittäjiltä. Voi hyvin olla niinkin, että virtuaalitodellisuuksien ja lisättyjen todellisuuksien sijaan ihmiset elävät mieluiten tässä todellisuudessa ja tässä maailmassa. Tieteisfiktiosta tuli todellisuutta TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVA ISTOCK Ensimmäisen kerran englanninkielisessä tieteisfiktiossa termiä ”metaverse” eli suomeksi ”metaversumi” käytti Neal Stephensson kirjassaan Snow Crash vuonna 1992. Kirjassa oli viittauksia virtuaalimaailmaan, jossa todellisten ihmisten sijaan asuivat ihmisten ”avatarit”. Avatar tarkoittaa eräänlaista pelihahmoa, joka edustaa reaalimaailmassa olevaa käyttäjää internetin virtuaalimaailmassa. Tähän mennessä kenties suurin ”metaversumitapahtuma” on ollut rap-artisti Travis Scottin esiintyminen Fortnite-tietokonepelissä elokuussa 2020. Tapahtumassa eli ”Fortniteeventissä” Travis Scottin avatar esiintyi virtuaaliyleisölle tietokonepelin sisällä. Noin 30 miljoonaa Fortnite-pelaajaa osallistui konserttiin omien avattariensa muodossa ja vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tapahtumaa voidaan pitää jopa yhtenä musiikkija viihdehistorian rajapyykkinä. Viihdemaailmassa metaversumi on siten jo täyttä todellisuutta. Tästä on kuitenkin vielä matkaa siihen, että metaversumia hyödynnettäisiin täysimittaisesti myös muualla kuin musiikkija peliteollisuudessa. Tekija?_2023_05_sisus.indd 24 Tekija?_2023_05_sisus.indd 24 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 27 Miten harmaa valaistaan? ”On ollut yllätys niin minulle kuin yhtiölle, kuinka paljon ongelmia on. Mutta harmaan talouden torjuminen on luottamusmiesten ja työnantajan yhteinen projekti ja yhteinen tavoite”, toteaa Kemin sellutehtaan rakennustyömaan yhteyshenkilö ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Mika Vuoti. TYÖSSÄ >> TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT NINA SUSI Tekija?_2023_05_sisus.indd 27 Tekija?_2023_05_sisus.indd 27 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
28 Tekijä 5/2023 K aikki tällä Metsä Fibren eli MF:n sellutehtaan työmaalla on jättiläismäistä. Tehdasalueen pinta-ala on 70 hehtaaria. Nykyisen asennusvaiheen ja koekäytön aikaan rakentajia on ollut työmaalla yhtäaikaisessa huipussaan yli 4 000. Kaikkiaan yksittäisiä rakentajia tulee olemaan työmaalla 15 000 edustaen 61:tä eri kansallisuutta. Alihankintaketjujen eri lenkkien 1 900 yrityksestä 1 400 on ollut suomalaisia. Tehdas korvaa yhtiön vanhan sellutehtaan Kemissä. MF kutsuu uutta laitostaan biotuotetehtaaksi, mutta hakatut puut jalostetaan 95-prosenttisesti selluksi. Valmistuessaan suunnitelman mukaan syksyllä 2023 tehdas Mika Vuoti toivoo Teollisuusliitolta lisäpanostusta ulkomaalaisten työntekijöiden tukemiseen, suomalaisetkin hyötyisivät. >> tulee ahmimaan sisuksiinsa joka päivä 9 junallista ja 180 rekallista puuta. Tehtaalle tulee 250 vakinaista työpaikkaa. PITKÄ TORJUNTAPROSESSI Projektipäällikkö Jari-Pekka Johansson kutsuu harmaan talouden torjuntaa ”pitkäksi prosessiksi”. – Jo hankintasopimuksia tehdessämme vaatimuksena on, että yritys noudattaa työmaalla työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Niitä käydään läpi. Porttia lähestyttäessä seula tiivistyy. Otamme yhteyksiä ja pyydämme dokumentaatiot. Jos paperit eivät ole kunnossa, tänne ei pääse, Johansson sanoo. Henkilöstöpäällikkö Miko Kemiläinen täsmentää, että yhdeksän yritystä ei ole TYÖMAA Tekija?_2023_05_sisus.indd 28 Tekija?_2023_05_sisus.indd 28 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 29 pohjalta voimme edetä, projektipäällikkö sanoo. MF:n Äänekosken vastaavanlaisen tehtaan taannoiselta työmaalta kantautui paljon tietoja etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä. Johansson oli siellä Valmetin työntekijänä, eikä osaa ottaa kantaa sen työmaan käytäntöihin. – En ollut siellä samanlaisessa roolissa kuin täällä, mutta sen voin yleispätevästi sanoa, että Kemin työmaalla on aivan alusta asti panostettu merkittävästi harmaan talouden torjuntaan. Sekä työnantajaettä työntekijäliittojen edustajia käy täällä paikan päällä. Ja tämä on iso muutos, että Mika Vuoti on Metsä Fibren palkkalistoilla. Mika ja Miko (Kemiläinen) muodostavat tällaisen tehokkaan taisteluparin, Johansson kuvailee. TYÖSSÄ Jättityömaan 70 hehtaarilla tulee työskentelemään kaikkiaan 15 000 ihmistä 61:stä eri maasta. >> >> puutteiden takia päässyt lainkaan työmaalle ja että 13 yritystä on poistettu rikkomusten takia. Johansson muistuttaa, että yrityksiä myös autetaan korjaamaan toimintaansa. Yritys voi jatkaa työmaalla, jos se saattaa asiansa kuntoon. Yleisradio on kertonut verkkosivuillaan (27.2.2023) Hutní Montáže a.s. -nimisen yrityksen kolmesta intialaisesta työntekijästä, jotka siirtyivät Barona-vuokrayrityksen palvelukseen palkkaepäselvyyksien takia. Intialaiset erikoishitsaajat ehtivät kuitenkin tehdä kuukausia töitä selvitysprosessin aikana. – Epäilys yrityksen vääränlaisesta toiminnasta on tuotu esiin, ja sen tuloksena asia on lähtenyt viranomaisprosessiin. Sieltä tulee sitten neutraali näkemys ja selkeä tieto, jonka Jo hankintasopimuksia tehdessämme vaatimuksena on, että yritys noudattaa työmaalla työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Tekija?_2023_05_sisus.indd 29 Tekija?_2023_05_sisus.indd 29 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
30 Tekijä 5/2023 MUTKATONTA YHTEISTYÖTÄ Tuo edellä mainittu työpari istuu projektipäällikön ohella parakkitalon neukkarissa Tekijän haastateltavana. Vuoti oli SSAB Raahen tehtaalla luottamustoimissa kaikkiaan 20 vuotta, joista 14 pääluottamusmiehenä. Vitsailusta ja rennosta tunnelmasta voi päätellä, että työntekijöiden olojen kaitseminen todellakin on yhteinen projekti. – Me istumme vastapäätä toisiamme parakkikopeissa. Ei meidän tarvitse erikseen palavereita järjestää. Siitä huudellaan käytävän yli, kertoo Kemiläinen sutjakkaasta yhteistyöstään Vuotin kanssa. Henkilöstöpäällikkö kertoo, että yhteistyö sujuu myös viranomaisten kanssa. Työmaalla käy työsuojelutarkastajien ohella ulkomaalaistarkastajia. Henkilöstöpäälliköllä ei ole huomauttamista, kun Vuoti luettelee esimerkiksi pistokokeilla löydettyjä, tyypillisiä rikkomuksia: teetetään ylipitkiä työpäiviä, naamioidaan selvä tuntityö urakkatyöksi, työvuorolistoja ei pidetä tai ne ovat täysin epämääräiset, jätetään ylityöja sunnuntaikorvaukset maksamatta eikä työajan tasaamisvapaita korvata. – Erään ison asennustyöfirman kanssa tuli erimielisyyksiä. Heillä näytti olevan palveluksessaan poikkeuksellisen paljon toiminimiyrittäjiä, Kemiläinen kertoo. Ja Vuoti jatkaa: – Sen tarkastuksen jälkeen ei työmaalle ole enää otettu toiminimiyrittäjiä. Kevytyrittäjiä ei työmaalle ole otettu koskaan. Ulkomaalaisten ja suomalaisten yritysten ”rikkomustaajuudesta” miehillä on sama käsitys. Tiedon puute ei voi olla palkkaepäselvyyksien tai muiden laiminlyöntien perussyy, sillä yrityksen suomalaisuus ei ole mikään tae asioiden laillisesta tolasta. Urakoitten ketjuttaminen ei välttämättä johda vääryyksiin, mutta Vuotin mukaan se kyllä nostaa niiden todennäköisyyttä. TURVALLISUUTEEN SATSATAAN Työolojen vahtimisen täysvartioon kuuluu itseoikeutettuna jäsenenä myös työsuojeluvaltuutettu Ilpo Hiltula, Rakennusliiton entinen toimitsija. – Teemme työsuojelukierroksia joka päivä eri alueilla. Tulityöt ja säiliötyöt luvitetaan. Jos on niin hankala paikka, että nostokorista on poistuttava, siihen on oltava suunnitelma ja lupa. Kaikissa yrityksissä on pidettävä joka viikko omien työntekijöiden kanssa turvavartti. Jos ei pidetä, siihen puututaan. Hiltula sanoo, että eri maiden työmaakulttuurien erilaisuuden näkee. Suomalaiset työntekijät ovat tottuneet tarkkoihin työsuojelumääräyksiin. Jossain muualla on toisin. – Jos joissain kulttuureissa työnjohtaja sanoo, että kiipeäpä tuonne kiikkumaan, niin työntekijähän kiipeää. Tämä on jatkuvaa puuttumista ja neuvomista, Hiltula kuvaa jokapäiväistä tinkiään työsuojeluvaltuutettuna. Työsuojelumääräyksiä rikkoneelta työntekijältä ja hänen työnjohtajaltaan otetaan kulkulupa väliaikaisesti pois. Lievemmissä tapauksissa takaisin työmaalle pääsee perehdytyksen kautta, törkeimmissä ei enää ollenkaan. Kaikki tapaturmat tutkitaan, samoin läheltä piti -tilanteet. Hiltula korostaa sitäkin, että työmaalla on iso, kuuden hengen työturvallisuustiimi ja että turvallisuuteen panostetaan. Kekseliäisyydellekin on sijansa. – Me mietimme turvatiimissä, mitä me voisimme tehdä kahvattomille rälläköille. Tuli käsitapaturmia. Noh, aina kun kierroksella Työmaalla on haluttu satsata myös työsuojeluun. >> TYÖMAA Tekija?_2023_05_sisus.indd 30 Tekija?_2023_05_sisus.indd 30 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 31 TYÖSSÄ Ilpo Hiltula kertoo, että työsuojelumääräysten törkeistä rikkomuksista voi kulkulupa lähteä lopullisesti pois. >> Suomalaiset työntekijät ovat tottuneet tarkkoihin työsuojelumääräyksiin. Jossain muualla on toisin. >> TURVAKULTTUURISTA HUOLIMATTA KAKSI KUOLLUT Kemin sellutehtaan koko rakennusajan tapaturmataajuus on ollut Hiltusen mukaan 6,6 jokaista tehtyä miljoonaa työtuntia kohden. Se on rakennustyömaaksi hyvin alhainen, vaikka valtuutettu kertoo, että joissain yksittäisissä tapauksissa sairausloman sijaan työntekijälle on annettu korvaavaa työtä. Sillä saadaan yrityksen tapaturmataajuutta keinotekoisesti alemmaksi. Kaikesta turvakulttuurista huolimatta Kemin sellutehtaan työmaalla on kuollut kaksi ulkomaalaista työntekijää, toinen kesäkuussa 2022, toinen helmikuussa 2023. Ensimmäinen kuolemantapaus sattui soodakattilan asennustyössä. Työryhmä käytti soodakattilan elementin nostossa väärää työtapaa ja työntekijä jäi raskaan teräspalkin alle. Julkisten lähteiden mukaan toisen onnettomuuden uhri nähtiin sellainen, otettiin pois ja vietiin portille vartijan koppiin eikä takaisin saanut, ennen kuin vartijalle tuotiin kahva. Hiltula naurahtaa, että ovelimmat yrittivät kyllä periä työkaluaan takaisin minkä tahansa satunnaisen kahvan kanssa, mutta eipä auttanut; rälläkkänsä sai takaisin vain sopivaa kahvaa vastaan. Tekija?_2023_05_sisus.indd 31 Tekija?_2023_05_sisus.indd 31 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
32 Tekijä 5/2023 kuoli hengitettyään hitsauksessa käytettyä argonkaasua. Ensimmäisessä onnettomuudessa kuollut työntekijä oli jo aiemmin palkkaepäselvyyksistä tutun tsekkiläisyrityksen palveluksessa. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastuskertomus toteaa tapauksesta näin: ” Hutní Montáže a.s. vastasi soodakattilan elementtien asennustyöstä. Työnantaja ei ollut varmistanut sitä, että elementtien asennus tapahtuu hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti ja turvallisesti. Hutní Montáže a.s:n ja Valmet Technologies Oy:n (joka sopimusteknisesti vastaa soodakattilan asennussuunnittelusta) esittämissä suunnitelmissa oli ristiriitaa elementtien uudelleen ripustuksen kiinnityspisteistä (…) Tukikehän palkkien kiinnikkeitä ei ollut hitsattu suunnitelmissa esitetyllä tavalla (…) Soodakattilan rakenteiden hitsaustöistä ei ollut työnantajalla, eikä päätoteuttajalla valvontajärjestelmää tai muuta järjestelmällistä tapaa seurata työn laatua muutoin kuin silmämääräisesti.” MF:lle kyseinen tsekkiyritys olisi voinut olla tuttu työsuojelutarkastuksista jo Äänekosken työmaalta. Siellä tehdyn työsuojelutarkastuksen raportti vuodelta 2017 kertoo nimittäin sen, että yritys oli jättänyt ylityökorvauksia maksamatta: ”Saatujen kulunvalvontatietojen mukaan lähetetyt työntekijät ovat tehneet päivittäisiä ja viikoittaisia ylityötunteja, joista heille ei ole maksettu korotettua palkkaa eikä asiakirjoista ilmene, että ylityökorvaus olisi annettu palkallisena vapaana työaikalain ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti.” Rintama harmaan talouden torjumiseksi on yhtenäinen, vakuuttavat Jari-Pekka Johansson (vas.), Mika Vuoti, Miko Kemiläinen ja Ilpo Hiltula. >> TYÖMAA Tekija?_2023_05_sisus.indd 32 Tekija?_2023_05_sisus.indd 32 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 33 TYÖSSÄ ”KEMIN SÄÄNNÖT” KOKO SUOMEEN! Yhteyshenkilö Vuoti haluaa painottaa, että ”shokkimaisen” suuresta laiminlyöntien määrästä huolimatta Kemissä koeponnistettua harmaan talouden torjunnan toimintamallia pitäisi jalostaa edelleen ja levittää koko Suomeen. – Miksi täällä on Kemin säännöt? Eihän Äänekoskellakaan tarvinnut noudattaa työlainsäädäntöä tai työehtosopimuksia. Vuoti kertoo, että jotkut yritykset ovat todellakin kummastelleet ääneen sitä, että tällä työmaalla noudatetaan sääntöjä ja lakeja. Vuoti kuvaa, että hänen itsensä kaltaiset työntekijöiden edustajat ovat yhteisessä rintamassa ja positiivisessa yhteistyön hengessä työnantajan edustajien kanssa ponnistelleet reilujen työehtojen toteuttamiseksi työmaalla. Ja Äänekoskelta MF oppi ainakin sen, että yhteyshenkilö pitää palkata suoraan yhtiön palkkalistoille. – Minulla ei ole mitään estettä saada yhtiön sisäistä informaatiota ja on ihan eri asia esitellä itsensä esimerkiksi alihankkijoille Metsä Fibren työntekijänä, Vuoti kertoo tyytyväisenä. Teknologiateollisuuden työehtosopimusta Vuoti moittii ankarasti siitä, että se ”suorastaan houkuttelee väärinkäytöksiin”. Ulkolaiset yritykset ovat nimittäin kyseisen tessin luomassa katveessa aina sitä mieltä, että on paikallisesti sovittu työajantasaamisvapaitten pitämisestä urakan jälkeen kotimaassa. Vuoti näyttää olevan melkoisen varma, että sellaiset vapaat jäävät kyllä pitämättä ja korvaukset saamatta. Yhteyshenkilö esittää ankaraa kritiikkiä myös lainlaatijoita ja viranomaisia kohtaan. Nykyisellään härskistäkään alipalkkauksesta ei käytännössä rangaista mitenkään. Kiinni jäänyt työnantaja joutuu vain maksamaan ne rahat, jotka hänen olisi alun alkaenkin pitänyt maksaa. Vuotin mielestä työlupia jakavilla viranomaisilla ei ole puolestaan mitään realistista käsitystä siitä, mitä ammattilaisille pitää tessin mukaan maksaa. Taulukosta vilkaistu alin palkka ei aina ole töiden vaativuutta vastaava palkka, Vuoti korostaa. Teollisuusliittoa Vuoti kehottaa satsaamaan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän ulkomaalaisiin työntekijöihin. – Pitäisi tunnustaa, että meidän liittomme sopimusaloilla on valtava määrä ulkomaalaisia työntekijöitä. Meidän pitäisi kertoa heille aktiivisemmin, mikä on palkkataso Suomessa ja valvoa paremmin heidän etujaan. Suomalaisetkin työntekijät hyötyisivät tästä. Työnantajapuoli pitäisi saada mukaan yhteiseen projektiin, Vuoti vaatii. ? Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan rakennusprojektissa on urakoitsijan HutnÍ MontáŽe a.s. toiminnassa epäselvyyksiä, jotka liittyvät yhtiön henkilöstön palkanmaksuun rakennusurakan aikana. Tästä syystä Metsä Fibre on purkanut yhteistyösopimuksen HutnÍ MontáŽen kanssa. METSÄ FIBREN LEHDISTÖTIEDOTE 27.4. Tekija?_2023_05_sisus.indd 33 Tekija?_2023_05_sisus.indd 33 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
34 Tekijä 5/2023 Jakajien jaksaminen koetuksella N iina Isomäki osallistui huhtikuun lopulla jakajien täydennyskurssille Murikassa. Omaan valtuutetun lääniin kuuluvat Satakunta, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi, ja päätoimisena valtuutettuna hän edustaa 1 080 varhaisjakelijaa. Isomäki on myös Satakunnan pääluottamusmies. Muutoksiin lukeutuu työnantajan muuttuminen Postipalvelut Oy:ksi. – Olemme olleet nyt kolme vuotta Postin palveluksessa. Olemme siirtyneet postin autoihin. Piirejä on uudistettu, mutta samalla ne on mitoitettu uudestaan ja työtahti on kiristynyt, Isomäki sanoo. Ohjeistukset eivät ole aina pysyneet piirimuutosten mukana, ja Isomäki aikoo kurssin jälkeen paneutua taas kerran työohjeiden tarkentamiseen ja yötyön riskien arviointiin. Työohjeissa pitää määritellä ”ikuisuuskysymyksiin” kuuluvat ohjeet jakeluautojen renkaiden ja kunnon tarkistuksista. Valtuutettu yllyttää kaikkia Teollisuusliiton jäseniä hyödyntämään liiton jäsenetuja. Isomäki kehuu, että esimerkiksi Tammisaaren Ängesholmissa hänen koko perheensä vietti uskomattoman vähällä rahalla eli 120 eurolla lomaa maanantaista perjantaihin. – Kaunis paikka, hieno mökki, vene käytössä ja lupa kalastaa. Niina Isomäki yllyttää teollisuusliittolaisia hyödyntämään jäsenetuna tarjottuja, erittäin edullisesti vuokrattavia lomapaikkoja. Koonnut Suvi Sajaniemi Näitä liiton paikkoja on ympäri maan. Niiden käyttäminen auttaa jaksamaan, Isomäki alleviivaa. TOIMEENTULO HUOLETTAA Seitsenpäiväisiä lehtiä on muutettu kuusipäiväisiksi, ja muutenkin painettujen lehtien jakaminen vähenee. Miten huolehtia lehdenjakajien toimeentulosta? – Lehdet aiemmin kiinni. Tätä kautta jakajat ehtisivät tehdä isompia työkokonaisuuksia ja ansiotaso nousisi. Tämä vaatisi piirien uudistamista, mutta jos jakajalla olisi esimerkiksi 1 tunti lisää töitä yössä, siitä tulisi meidän kahdeksan päivän työviikkorytmissämme jo keskimäärin 23 tuntia lisää kuukaudessa. Se näkyisi tilipussissa. Tämä on lehdenjakaja Teppo Puolakan resepti mediakentän muutoksiin jakajien näkökulmasta. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy:n turkulainen pääluottamusmies huomauttaa vielä, että ei niitä viime hetken urheilutuloksia kannattaisi toimituksessa enää nykyaikana odottaa. LAATU – HYVÄ TAVOITE Myös Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Martti Paavilainen pitää niin lehtien lukijoiden kuin jakajien kannalta painoaikataulun rukkaamista hyvänä tavoitteena. Suomen noin 3 500 lehdenjakajasta runsas 1 000 on järjestäytynyt Teollisuusliittoon. Kun potentiaaliset jäsenet, joista reippaasti yli puolet on taustaltaan ulkomaalaisia, löytyvät yksinäisistä lehdenjättöpisteistä yösydämen tunteina, ei jäsenhankinta ole helppoa. – Se vaatii vahvaa jalkatyötä. Ei pidä väheksyä perinteistä tapaa: Pyydä jäseneksi ja anna lappu lapaan. Tai näytä kännykältä, miten liittyä sähköisesti, Paavilainen sanoo. ? ”Jakajien tämän hetken suurin huolenaihe on jaksaminen. On tullut muutosta muutoksen perään”, sanoo Niina Isomäki, Postipalvelut Oy:n työsuojeluvaltuutettu Porista. TYÖYMPÄRISTÖ JY RK I LU U KK O N EN >> Tekija?_2023_05_sisus.indd 34 Tekija?_2023_05_sisus.indd 34 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 35 Animaatiosta apuja autoalalle Eräillä irtisanotuilla oikeus työterveyshuoltoon Lakimuutos suojaa ikääntyviä Kuulin työnantajan maksavan joillekin punkkirokotuksen. Saanko minäkin? Työturvallisuuslain mukaan työnantajan pitää tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä huomioiden työ, työolosuhteet ja muu työympäristö. Lain mukaan työnantajan on myös riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haittaja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Myös rokotteet voivat kuulua suojaaviin toimiin. Työntekijällä voi olla syytä saada niin sanottu punkkirokote eli rokote puutiaisaivokuumetta vastaan (TBE-rokote). THL kehottaa miettimään TBE-rokotteen tarpeellisuutta esimerkiksi metsätyöntekijöille. Rokotukset järjestää terveyskeskus, jos ne kuuluvat rokotusohjelmaan esimerkiksi asuinpaikan vuoksi. Työnantajan pitää kuitenkin kustantaa työntekijöilleen ne rokotukset, joilla työntekijää suojataan työstä johtuvilta vaaroilta. Kela korvaa työnantajalle rokotukset, jotka työterveyshuolto arvioi tarpeellisiksi työperäisen altistuksen tai työmatkaan liittyvän riskin takia. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ OIKEUDET Jos työntekijä irtisanotaan taloudellisin tai tuotannollisin perustein, työnantajalla on velvollisuus järjestää hänelle työterveyshuolto 6 kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä. Velvollisuus koskee työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää. Työntekijän työsuhteen on pitänyt kestää vähintään 5 vuotta. Työnantajan on annettava työterveyshuollolle ajantasaiset tiedot henkilöistä, jotka kuuluvat palvelun piiriin. TT K. FI OPASVIDEOT Käsitapaturmat ovat yleisin tapaturma autoaloilla, eikä niiden torjuntaan ole juurikaan olemassa materiaaleja. Työturvallisuuskeskuksen hankkeessa on nyt luotu parin minuutin neuvokas videoanimaatio Ehkäise käsitapaturmia työssä. Animaatio on jatko-osa tänä vuonna julkaistulle silmätapaturma-animaatiolle. Video on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Katso animaatio: www.ttk.fi > hae: ”käsitapaturmia” TYÖKYKY Kesäkuun 1. päivänä voimaan astuvien työturvallisuuslain muutosten tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista. Työnantajan on otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi seikaksi lisätään ikääntyminen. Muutos korostaa ikääntymiseen liittyvien vaaraja haittatekijöiden tunnistamista. Lue lisää: www.valtioneuvosto.fi > hae: ”työturvallisuusvelvoitteita” PÄIVYSTÄJÄ § Lisätietoja: www.kela.fi > hae: ”työsuhteen jälkeen” Työterveyshuolto pitää järjestää samanlaisena kuin työsuhteessa olevalle. Tekija?_2023_05_sisus.indd 35 Tekija?_2023_05_sisus.indd 35 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
36 Tekijä 5/2023 MUUTOS 1 000 TYÖNTEKIJÄN VÄHENNYKSET ? Valmet Automotive sai 20.3. päätökseen 16.1.2023 alkaneet muutosneuvottelut, jotka koskivat koko Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstöä. ? Muutosneuvottelujen lopputuloksena vähennystarve oli noin tuhat työntekijää, joista noin puolet toteutettiin toistaiseksi voimassa olevina lomautuksina ja loput irtisanomisina. ? Vähennykset tulivat voimaan huhti–toukokuun vaihteessa. ? Muutosneuvottelut käynnistettiin autotehtaan laskeneen tilauskannan vuoksi. Uuteen nousuun? Uudenkaupungin autotehtaan muutosneuvottelut päättyivät satojen ihmisten irtisanomisiin ja lomautuksiin. Työnantajan tarjoamilla tukipäivillä työntekijöiden tunnelmat olivat sekä haikeat että toiveikkaat. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ V appua edeltävänä perjantaina työväenjuhlatunnelma tuntuu melko kaukaiselta Valmet Automotive Oy:n autotehtaalla Uudessakaupungissa. Työnantaja on reilu viikko aiemmin antanut tiedon, ketkä irtisanotaan, ketkä lomautetaan ja ketkä saavat jäädä. Työpaikalla on juuri alkamassa lomautettujen ja irtisanottujen työntekijöiden tukipäivät. Noin 450 irtisanottiin ja noin 500 lomautettiin. Irtisanomiset astuivat voimaan välittömästi ilman työssäolovelvoitetta. Työntekijät joutuivat siten jättämään kulkukortit ja haalarit naulaan saman tien. Lomautetut jatkavat vielä töissä, ja lomautusten alkamisajankohdat vaihtelevat. Työt jatkuvat noin tuhannen ihmisen voimin. Heistä noin 600 on työntekijäja noin 450 toimihenkilötehtävissä. – Ei tässä voi muuta sanoa kuin että ikävä tilanne tämä on, mutta minkäs teet. Tässä vaikuttaa tämä inflaatio ja talouskriisi, mutta myös autoalan kriisi. Ihmiset eivät oikein nyt tiedä, kannattaako ostaa sähköauto, hybridiauto vai mikä. Ennemmin odotellaan, eikä osteta mitään autoa, pääluottamusmies Jouni Varjonen sanoo. Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton. Suomessa työllisyystilanne on toistaiseksi kohtuullisen hyvä. – Työt eivät ole mihinkään tehtaalla loppumassa, mutta ne vähenevät radikaalisti. Meillä on autoalan alihankkijana erittäin hyvä maine Euroopassa. Valitettavasti maailman markkinatilanne on huono. Muutokset ovat olleet nopeita, työsuojeluvaltuutettu Jouni Wallin sanoo. VAROVAISEN POSITIIVINEN TUNNELMA Työnantaja on järjestänyt irtisanotuille ja lomautetuille suunnatut tukipäivät. Niitä järjestetään molemmin puolin vappuviikonloppua. Autotehtaan vierailukeskuksessa on vappuviikonloppua edeltävänä perjantaina iso joukko rekrytointifirmojen ja oppilaitosten esittelypisteitä. Paikalla on myös TE-toimiston, ammattiliittojen, työttömyyskassan ja muutosturvakoulutusta irtisanottaville tarjoavan Saranen-yhtiön edustus. Nopea kyselykierros rekryfirmojen edustajien kanssa luo melko positiivisen vaikutelman. He tuntuvat olevan aidosti kiinnostuneita Valmet Automotiven lomautetuista ja irtisanotuista ihmisistä. Työtä on tarjolla muun muassa Patrian Hämeenlinnan tehtaalla, jossa valmistetaan panssariajoneuvoja puolustusvoimille meille ja maailmalle. Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöitä houkutellaan myös muuttamaan Pohjois-Ruotsiin työskentelemään akkutehtaalle. ”OLIHAN SE SHOKKI” Tukipäiville osallistuneiden autotehtaan irtisanottujen ja lomautettujen työntekijöiden yleistunnelma on kahtalainen. Osa on selvästi edelleen järkyttynyt, eikä tulevaisuuden suunnitelmat ole vielä hahmottuneet. Osalla katse on jo suunnattuna eteenpäin. – Olen ollut yli 35 vuotta täällä töissä. Pääosin olen ollut kokoonpanossa. Muutosneuvottelujen jälkeen sain irtisanomisilmoituksen. Viimeinen työpäiväni täällä oli 20. huhtikuuta. Uutinen oli järkyttävä. Aiemmin olen ollut kyllä lomautettuna, ja sitten olen päässyt takaisin töihin, Asta Heikura kertoo. Hän on ollut järjestettyyn tukipäivään tyytyväinen, vaikka jatkosuunnitelmat ovat vielä hämärän peitossa. – Minulla ei ole vielä mitään ajatuksia jatkosta. Tämä tilaisuus on ollut kyllä erittäin hyvä. Olen tehnyt työttömyyteen liittyviä viranomaisilmoituksia, ja paljon on ollut uutta asiaa. Tämä tilaisuus on täyttänyt odotukset, Heikura toteaa. Tilaisuudessa on paljon maahanmuuttajataustaisia irtisanottuja ja lomautettuja. Yksi heistä on Nasra Noah, joka Tekija?_2023_05_36-37 uusiksi.indd 36 Tekija?_2023_05_36-37 uusiksi.indd 36 10.5.2023 15.18 10.5.2023 15.18
5/2023 Tekijä 37 TYÖSSÄ käy innokkaasti keskusteluja Patrian Hämeenlinnan tehtaalle työntekijöitä hakevan rekrytointifirman edustajien kanssa. – Sain lomautusilmoituksen muutosneuvottelujen jälkeen. Mitäänhän en sille voi, että maailmantalous on tällainen. Tämä tilaisuus on ollut tosi hyvä. Minun suunnitelmanani on etsiä uutta työtä tai opiskella. Harkitsen lähihoitajan opintoja. Autotehtaalla olen ollut operaattori. Olen ollut täällä töissä nyt viisi vuotta, Noah kertoo. Opiskelut siintävät myös Antti Risusen mielessä. Hän on pohjakoulutukseltaan elektroniikka-asentaja DUUNIVALMENNUKSESTA APUA TYÖELÄMÄN MUUTOKSIIN Teollisuusliiton jäsenille suunnatusta Duunivalmennuksesta saat tukea työnhakuun, työllistymiseen ja työuran suunnitteluun. Henkilökohtainen valmentajasi auttaa vaikkapa uuden työpaikan hakemisessa tai opiskeluvaihtoehtojen pohtimisessa. Itseopiskelumateriaalit ovat käytettävissäsi verkossa kellon ympäri. Voit siis opiskella juuri silloin kuin itsellesi parhaiten sopii. Tukenasi on myös chat-palvelu. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ duunivalmennus Yli 35 vuoden työuran Uudenkaupungin autotehtaalla tehneelle Asta Heikuralle irtisanomisilmoitus oli järkytys. Tehtaalla järjestetty tukipäivä sai häneltä kiitosta. Teollisuusliiton toimintaa esitteli aluetoimitsija Janne Vainio. Pääluottamusmies Jouni Varjonen on pettynyt irtisanomisiin, mutta tyytyväinen, että työnantaja tarjoaa tukea ja muutosturvakoulutusta. Lomautetuksi joutunut, Sudanista Suomeen 2000-luvun alussa tullut Nasra Noah kävi tukipäivillä paljon keskusteluja rekrytointifirmojen edustajien kanssa. ja työskennellyt autotehtaalla eri tehtävissä jo yli 11 vuotta. – Kävin tuossa Sarasen työllistymisvalmennuksesta kuuntelemassa. Siitä jäi ihan hyvä fiilis. Olen aiemmin ollutkin yhdessä työllistymisvalmennuksessa, eli tiedän suurin piirtein, mikä siinä on kuviona. Yhtä työpaikkaa olen jo hakenut. Jos se ei tärppää, niin olen miettinyt, että pitäisikö lähteä koulun penkille. Olen ajatellut, että hakisin opiskelemaan insinööriksi tai sähköasentajaksi, Risunen sanoo. ? Tekija?_2023_05_36-37 uusiksi.indd 37 Tekija?_2023_05_36-37 uusiksi.indd 37 10.5.2023 15.19 10.5.2023 15.19
38 Tekijä 5/2023 Työehdot turvattiin kaikille sopimusaloille Teollisuusliiton vuoden 2022 suurin edunvalvonnan ponnistus oli työehtojen turvaaminen myös mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöille. M ekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla siirryttiin vuoden 2022 alussa yrityskohtaiseen sopimiseen. Tämän taustalla oli työnantajia edustaneen Metsäteollisuus ry:n päätös lopettaa yleissitovista työehtosopimuksista neuvotteleminen. Teollisuusliitto otti tilanteen haltuun sellaisena kuin se vastaan tuli. Vuoden loppuun mennessä 97 prosenttia mekaanisen metsäteollisuuden jäsenistä oli yrityskohtaisten työehtosopimusten piirissä. Saavutettuja sopimuksia voidaan luonnehtia laadukkaiksi. Näin ollen voidaan arvioida, että valtakunnallisista työehtosopimuksista TEKSTI PETTERI RAITO KUVA TUUKKA RANTALA irtautuminen ei muodostunut väyläksi, jolla työnantajapuoli voi heikentää työehtoja. Teollisuusliitto pyrkii edelleen neuvottelemaan mekaaniseen metsäteollisuuteen uusia, yleissitovia työehtosopimuksia. Niistä ensimmäinen on neuvoteltu hirsitaloteollisuuteen. Mekaanisen metsäteollisuuden neuvotteluja tuettiin koko organisaation voimin. Operaatio puun myötä sopimusalan järjestäytymisaste nousi yli 10 prosentilla. Työpaikoille valittiin 75 uutta luottamusmiestä. Työpaikkojen luottamushenkilöiden ja jäsenten osallistuminen ja sitoutuminen olivat tulosten aikaansaamisessa merkittävässä roolissa. Toimintavuosi 2022 osoitti, että työehtosopimusneuvottelut ovat muuttuneet jatkuvaksi toiminnaksi. Vuoden alussa solmittiin uudet työehtosopimukset teknologiateollisuuteen, kemianteollisuuteen ja puutuotesektorin sopimusaloille mekaanista metsäteollisuutta lukuun ottamatta. Neuvottelut olivat haastavat. Teknologiateollisuudessa neuvoteltiin uuden työnantajajärjestön kanssa. VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Teollisuusliiton valtuusto vahvisti vuoden 2022 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen kevätkokouksessaan Helsingin Paasitornissa 26.4.2023. Tekija?_2023_05_sisus.indd 38 Tekija?_2023_05_sisus.indd 38 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 39 LIITOSSA Yksi-plus-yksivuotiset sopimukset irtisanottiin jo syksyllä. Siitä käynnistyneet neuvottelut jatkuivat vuoden 2023 puolelle. Näin ollen esimerkiksi kiihtynyt inflaatio ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seuraukset vaikuttivat siihen asetelmaan, missä neuvotteluja käytiin. turvallisen keskusteluympäristön, jossa luottamusmiehet voivat saada tukea toisiltaan. Toimintavuoden aikana viestittiin aikaisempaa enemmän luottamushenkilöille uusista paikallisen sopimisen työkaluista ja materiaaleista. Luottamusmiehet ottavat matalalla kynnyksellä yhteyttä liiton sopimusasiantuntijoihin. Vuoden aikana lisättiin aluekeskusten työntekijöiden jalkautumista työpaikoille. Käyntejä kohdennettiin alle 50 henkilön työpaikkoihin. Työsuojeluun liittyvien työpaikkakäyntien määrä palautui lähes koronaa edeltäneelle tasolle. Työehtosopimusten, omien työehtojen puolustamisen ja jäseneksi liittymisen merkitystä korostanut Tee elämäsi soppari -mainoskampanja saavutti aikaisempaa laajemman yleisön ja tavoitti esimerkiksi radion kautta nuoret ikäryhmät tehokkaasti. Liittoon sähköisesti liittyneiden jäsenten määrä kasvoi. Some-ryhmien sekä muiden viestintäkanavien käyttöä jatkettiin ja lisättiin. Vuoden aikana toteutettiin 12 jäsenkyselyä. Viisi niistä tehtiin liiton jäsenpaneelille, jonka osallistujamäärä kasvoi edellisvuosiin verrattuna. Me olemme liitto -hankkeella lisättiin liiton näkyvyyttä työpaikoilla ja tehostettiin jäsenhankintaa. Teollisuusliiton ja yhteistyökumppaneiden Hermeshankkeessa julkaistiin kännykkäsovellus, joka jakaa tietoa työehtosopimusten sisällöistä ja työelämän säännöistä. Tavoitteena on ehkäistä erityisesti ulkomaisen työvoiman ja maahanmuuttajien työperäistä hyväksikäyttöä. TILINPÄÄTÖS JA AMMATTIOSASTOJEN ESITYKSET Kevätkokouksessaan 26.4. Teollisuusliiton valtuusto vahvisti vuoden 2022 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. Teollisuusliiton tilinpäätös 2022 osoittaa -33,8 miljoonan euron alijäämän. Alijäämä selittyy sijoitustoiminnan merkittävillä arvonalennusja myyntitappiokirjauksilla. Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan jälkeinen kulujäämä oli -24,7 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 677 356 245 euroa. Seitsemän ammattiosastoa teki valtuustolle yhteensä 12 esitystä. Valtuuston vastaukset toimitetaan suoraan esitykset tehneille ammattiosastoille. ? JATKUVAA KEHITTÄMISTYÖTÄ Järjestöllisesti liitto vahvistui työehtosopimusneuvottelujen aikaisilla työpaikkakampanjoilla ja ammattiosastojen toiminnan kehittämisellä. Toimiva osasto -pilottikoulutus saavutti tavoitteensa. Koulutusta jatketaan saatujen kokemusten pohjalta. Toiminnan pulssi -tilaisuuksiin osallistui 115 jäsentä. Liiton toiminta-alueilla järjestetyt työpajat liiton strategian kehittämisestä onnistuivat hyvin. Ay-klinikat ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Toimintavuonna käynnissä oli myös kolme Järjestävä ammattiosasto -hanketta. Yhteiskuntavaikuttamisessa yksi kärkiteemoista oli sen varmistaminen, että ammattiliitot neuvottelevat työntekijöiden vähimmäistyöehdot. Yleissitovat työehtosopimukset puolestaan ovat neuvottelutoiminnan tärkein väline, joten niiden asemaa pitää vahvistaa. Yleissitovuuden määrittely pitäisi tulevaisuudessa tehdä enemmän työntekijöiden järjestäytymisen mukaisesti. Liitto julkaisi eduskuntavaalitavoitteet ja valmisteli äänestysaktiivisuuskampanjan eduskuntaja liittokokousvaaleja varten. Työelämän oikeuksia edistettiin myös kansainvälisesti. Kansainvälinen työjärjestö ILO määritteli työsuojelun työelämän perusoikeudeksi. Murikka-opistossa palattiin koulutustoiminnan laajuudessa ja osallistujamäärissä koronaa edeltävälle tasolle. Ammattiosastojen koulutus ja alueellisten kurssien osallistujamäärät eivät vielä saavuttaneet aikaisempaa tasoa. Murikan kursseilla avautunutta mahdollisuutta kerryttää opintopisteitä käytettiin aktiivisesti. Opintosuorituksia kirjattiin yli 1 000. Ensimmäistä kertaa vieraskielisille jäsenille suunnattu The Rules of Working Life in English -kurssi sai hyvän vastaanoton. LISÄÄ VUOROVAIKUTUSTA Luottamushenkilöille avattiin loppuvuodesta uusi sähköinen asiointipalvelu. Sen käyttöä tullaan laajentamaan. Vuoden aikana aloitettiin myös luottamushenkilöiden voimavarakahviloiden pitäminen. Ne tarjoavat Toimintavuosi 2022 osoitti, että työehtosopimusneuvottelut ovat muuttuneet jatkuvaksi toiminnaksi. + LUE LISÄÄ Valtuuston yleiskeskustelu: Poliittisen asetelman kääntyminen haastaa edunvalvontaa www.tekijalehti.fi/liitossa Valtuustohaastattelu: Haasteita riittää jatkossakin, mutta kriisit ovat myös mahdollisuus kehittää toimintaa Tekija?_2023_05_sisus.indd 39 Tekija?_2023_05_sisus.indd 39 10.5.2023 15.12 10.5.2023 15.12
40 Tekijä 5/2023 TAPAHTUMA Vaihteeksi valoisaa Monella teollisuuden alalla on syytä luottaa tulevaan. Se näkyy myös työpaikoilla ja työntekijöiden arjessa, Pohjois-Suomen luottamushenkilöiden ajankohtaispäivän osallistujat kokevat. N älkämaan laulu on sotkamolaisille tuttu, mutta sen ajankohtaisuuden kanssa on vähän niin ja näin. Kuntaan nousee uutta päiväkotia ja koulua, ja työttömiä on kainuulaisittain vähän. Kehityksen takana on matkailueurojen lisäksi Terrafamen kaivos, jonka useimmat suomalaiset tuntevat paremmin vanhalla nimellä. Talvivaarassa akkukemikaaleja jalostavan Terrafamen pääluottamusmies Eija Jumisko kertoo, että työntekijöiden tunnelmat ovat positiiviset ja luottavaiset, ja ihmiset uskaltavat elää, rakentaa ja tehdä hankintoja. Uusia yt-neuvotteluja ei ole näköpiirissä, ja yhtiö on alkanut tehdä voittoa. Akkukemikaalien kysyntä näyttää vain kiihtyvän, kun autoilu muuttuu vauhdilla sähköiseksi. – Kaikki se luo positiivista fiilistä, Jumisko sanoo. Kevään tes-neuvotteluistakin jäi ihan hyvä maku, Jumisko kertoo. Työntekijät olivat pääosin tyytyväisiä tes-korotuksiin ja kahteen 400 euron kertaerään. HERKUT JAKOON Prosessin toimiminen on näkynyt työntekijöiden palkkanauhassa jo aiemmin tuotantopalkkioina, mutta nyt katseet ovat kääntyneet voittojen jakamiseen. Jumisko toivoo, että “jäätävästä tuloksesta” riittäisi jatkossa jaettavaa myös työntekijöille tuotantoketjun joka kohtaan, kiviauton ratista akkukemikaalitehtaan linjan päähän. Terrafame teki viime vuonna 93 miljoonan euron tuloksen, ja yhtiön liikevoittoprosentti oli erinomainen 26. Yhtiön palkkalistoilla on yli 700 työntekijää, ja kaivoksen alueella työskentelee alihankkijat mukaan lukien noin 1 500 ihmistä. TEKSTI ANTTI GOMAN KUVAT VESA RANTA PULA OSAAJISTA Bioliuotus toimii, ja vanhat ongelmat vaikuttavat olevan pelkkä paha muisto. Eija Jumisko on silti huolissaan. Nyt huoli ei liity vedenpaisumukseen ja vuotaviin altaisiin vaan siihen, saadaanko tehtaalle osaavaa työvoimaa. Prosessinhoitajista ei ole vielä huutava pula, mutta siihen suuntaan ollaan Jumiskon mielestä menossa. Syksyn aikana tarvitaan kymmeniä uusia työntekijöitä uraanilaitokselle. Työnantajan asenne on suunnilleen se, että tulijoita on ovella jonossa, mutta Jumisko on toista mieltä. Kainuussa ei ole mistä ottaa. Uusia osaajia on saatu aikuiskoulutuksen kautta ja Oulusta paperitehtaan lakkauttamisen seurauksena, mutta kainuulaisia nuoria koulutus ei tunnu kiinnostavan. Ei, vaikka koulutuspaikka on Kajaanissa ja iso, suhteellisen hyvin maksava työllistäjä naapurissa. – Kainuun ammattiopiston prosessinhoitajakoulutukseen oli tänä keväänä kaksi hakijaa, joista toinen on minun poikani, Jumisko kertoo. Jumiskon mielestä prosessinhoitajakoulutusta pitäisi markkinoida nuorille enemmän, ja viestiä pitäisi kohdistaa etenkin tytöille. – Nuoret saattavat ajatella, että tämä on liian raskasta työtä, mutta se ei ole koko totuus. Epäsuosio ei johdu ainakaan huonosta palkasta tai työoloista. Prosessinhoitajan keskipalkka on Terrafamella selvästi yli 40 000 euroa vuodessa. Jumisko kehuu myös työvuorojärjestelyä, joka koostuu kahdesta 12 tunnin päivästä, kahdesta 12 tunnin yöstä ja kuudesta vapaasta. HYVÄÄ KUULUU, KENKÄÄ MENEE Myös turvajalkinebisneksessä on näyttää valoisalta. Sievin Jalkineen Oulaisten tehtaan työsuojeluvaltuutettu Teija Salow kertoo, että “työpaikka on hyvissä kantimissa, ja kenkää menee”. Työntekijöitä otetaan koko ajan Tekija?_2023_05_sisus.indd 40 Tekija?_2023_05_sisus.indd 40 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 41 LIITOSSA lisää, ja molemmille tehtaille on tullut työntekijöitä myös ulkomailta. Sievin Jalkineella on Oulaisissa toistasataa työntekijää ja Sievissä yli 300. Kenkätehtaalla töitä tehdään enimmäkseen päivävuorossa, ja keskipalkka on noin 33 000 euroa vuodessa. Urakka vaikuttaa paljon siihen, kuinka isoiksi ansiot nousevat. Salow sanoo, etteivät palkat ole parhaasta päästä, mutta töitä riittää ja työpaikka on suhteellisen varma ja turvallinen. Hintojen nousu on kuitenkin tuntunut työntekijöiden arjessa. Palkankorotukset eivät ole pysyneet polttoaineiden, sähkön ja ruoan hinnan perässä, ja ennusteiden mukaan ruoan kallistuminen jatkuu edelleen kovana. Teija Salow sanoo, että elämän kallistuminen koskettaa etenkin perheitä, joissa on yksi vanhempi. Salow sanoo, että moni oli tyytyväinen liittokierroksen kertaeriin, jotka olivat heidän alallaan 321 euroa. MUIDEN TAPAAMINEN TÄRKEÄÄ Salowin mielestä koulutuksissa käyminen on tärkeää, ja niistä saa aina jotain kotiin viemistä. Muilta luottamushenkilöiltä kuulee asioita heidän firmoistaan, ja se antaa perspektiiviä myös siihen, mitä hyvää ja toisaalta parannettavaa omalla työpaikalla olisi. Tällä kertaa koulutuksen parasta antia oli alustus Suomen talousnäkymistä. Valtion velkaantumisella pelottelu ei kuulostanut niin dramaattiselta, kun sitä verrattiin tulevaisuuden näkymiin. Vihreä siirtymä tekee Suomesta houkuttelevan investointikohteen, ja lomautukset ovat vähenemässä vuoden loppua kohti. Globaalissa taloudessa on huolenaiheiden lisäksi hyviä merkkejä. – Näyttää siltä, että ainakin teollisuus kannattaa tulevaisuudessa, ja maailmalla olisi markkinoita. Toivottavasti suomalaisia tuotteita arvostetaan jatkossakin myös ulkomailla. ? Teija Salow käy mielellään liiton koulutuksissa oppimassa uutta ja tapaamassa muita luottamushenkilöitä. Hän on työsuojeluvaltuutettuna Sievin Jalkineen Oulaisten tehtaalla. Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund kertoi talousennusteista ajankohtaispäivän noin 70 osallistujalle. Terrafamen pääluottamusmies Eija Jumisko toivoo, että työntekijät saavat osansa yhtiön kovasta tuloksesta. Näyttää siltä, että ainakin teollisuus kannattaa tulevaisuudessa, ja maailmalla olisi markkinoita. Tekija?_2023_05_sisus.indd 41 Tekija?_2023_05_sisus.indd 41 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
”Samat koulutusmahdollisuudet kaikille” MIKA MONONEN Liiton koulutusjaoston jäsen, luottamusmies, työsuojeluasiamies, UPM Plywood, Savonlinna ”Liiton koulutusjaoston jäsenyys on ollut hyvä kokemus. Olen saanut olla mukana vaikuttamassa liiton koulutustoimintaan. Meillä on ollut hyvä jaosto ja liiton henkilökunnasta toimiva taustatuki. Jaostossa olemme käsitelleet liiton koulutuskalenteria ja monia muitakin koulutukseen liittyviä asioita. Hannu Siltala ja Kari Hyytiä ovat mukana monenlaisissa koulutuselimissä, ja sieltä on tullut tietoa missä mennään. Olemme keskustelleet, kuinka aktivoida ammattiosastoja koulutukseen. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo on haastavaa, kun koulutusoikeus on määritelty eri tavoin eri työehtosopimuksissa. Joillakin aloilla on helpompaa kuin toisilla, vaikka tarve on sama. Mutta se ei ole meidän neuvottelijoista kiinni, vaan työnantajat haluavat vähentää ja lyhentää koulutuksia. Seuraaville koulutusjaostolaisille sanoisin, että tuokaa rohkeasti esiin oman alan ja alueen terveisiä siitä, miten liiton koulutusta pitäisi kehittää. Aloitin koulutukset Kiljavan opistolla ja siirryin liittofuusion myötä Murikkaan. Kiljavallakin oli hyvä, mutta Murikka on vielä parempi. Toisaalta hyvä että Helsingissäkin on koulutusta, sillä monilla pitkämatkalaisilla on julkisilla huonot yhteydet Murikkaan.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Koulutustarjontaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan jäsenten tarpeita Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Liitto kouluttaa: Murikan kursseille kouluttautumaan Teollisuusliitto järjestää luottamushenkilöille, ammattiosastoaktiiveille ja kaikille jäsenille monipuolisesti koulutuksia pedagogisella ammattitaidolla. Laadukkaan opetuksen lisäksi Murikassa on tilaisuus viettää vapaa-aikaa ja harrastaa upeassa järvimiljöössä. Opintopisteitä Murikan kursseista Joistakin Murikan kursseista on mahdollisuus saada opintopisteitä. Pisteitä voi hyödyntää työtai opiskelupaikan hakemisessa. Viikonloppukurssit alueilla Järjestämme lisäksi valtakunnallisia viikonloppukoulutuksia seitsemällä toiminta-alueellamme lähellä jäseniä. Alueellisia kursseja on tarjolla luottamushenkilöille, aktiiveille ja kaikille jäsenille. Tekija?_2023_05_sisus.indd 42 Tekija?_2023_05_sisus.indd 42 10.5.2023 13.53 10.5.2023 13.53
5/2023 Tekijä 43 LIITOSSA MAAILMA LE H TI KU VA Ay-toiminta ei ole rikos VALKO-VENÄJÄ Viime vuoden huhtikuussa Valko-Venäjän valtiollinen turvallisuuspalvelu KGB pidätti lähes kaikki itsenäisten ammattiliittojen johtajat. Joukossa olivat keskusjärjestö BKDP:n puheenjohtaja Aljaksandr Yarashuk ja varapuheenjohtaja Siarhei Antusevich. Samalla poliisi suoritti laajat etsinnät BKDP:n jäsenliittojen toimistoihin ja pidätti niidenkin johtoa. Kaikkiaan BKDP arvioi lähes 50 aktiivinsa joutuneen pidätetyiksi. Vangittuina heistä on yhä yli 30. Useille pidätetyistä on jaettu vuosien vankeustuomioita. Maaliskuussa 2023 korkein oikeus vahvisti osan tuomioista: Yarashuk 4 vuotta, Antusevich 2 ja keskusjärjestön kirjanpitäjä Irina But-Husaim 1,5 vuotta. Oikeistodiktatuuri pitää riippumatonta journalismia rikoksena, kuten ay-toimintaakin. Maaliskuussa 2023 Euroopan Journalistiliitto EFJ laski, että maan vankiloissa virui 35 journalistia. Heille on langetettu järkyttävän pitkiä vankeustuomioita. Journalistien ammattiliiton entinen varapuheenjohtaja Andrei Aliaksandrau tuomittiin maanpetoksesta 14 vuodeksi. Saman pituisia tai hiukan lyhempiä tuomioita on jaettu useille journalisteille. Maan tilannetta seuraava ihmisoikeuskeskus Viasna laski, että huhtikuun lopulla Valko-Venäjällä oli 1 496 poliittista vankia. Viasnan aktiiveille on annettu 7–10 vuoden tuomioita poliittisten vankien auttamisesta ja heistä kertomisesta. Syytteenä on usein ollut "järjestäytyneen rikollisryhmän harjoittama salakuljetus". Vaino ulottuu tavallisiin ammattiliiton jäseniin asti. Työpaikoilla on uhattu jäseniä erottamisilla, pakotettu siirtymään hallituksen "ammattiliittoon" ja annettu hallinnollisia rangaistuksia. Mielenosoituksiin osallistuneita ei palkata. Perheenjäseniäkin rankaistaan. Ay-aktiivi Viktar Stukaun vaimo Sviatlana Stukava sai 15 päivän tuomion. Perusteena oli hänen Facebook-tililtään väitetysti löytynyt hallituksen kieltämän järjestön seuraaminen. Maailman ay-liike kampanjoi vahvasti Valko-Venäjän poliittisten vankien vapauttamisen puolesta. Ammattiyhdistystoiminta ei ole rikos, kampanja muistuttaa. ? Koonnut Heikki Jokinen Avulias panostaja syytteeseen RUOTSI Panostaja Richard Bredin joutui pulaan auttaessaan ystäväänsä, kertoo Dagens Arbete . Lapsuudenystävä kertoi löytäneensä mökkinsä vuokralaisen jäljiltä räjähdysaineita. Bredinillä on räjäyttäjän pätevyys, ja hän suostui hakemaan dynamiitin poliisille. Sitä oli 80 kiloa. Bredin kauhistui määrää, vei varoen dynamiitin yrityksensä räjähdevarastoon ja pyysi poliisia hakemaan. Poliisi haki, ja myöhemmin Bredininkin. Mökin vuokraajan yhteydet rikollisryhmiin veivät hänet epäiltyjen penkille. Poliisi valisti, että tuomio voi olla kaksi vuotta vankeutta. Käräjäoikeus vapautti Bredinin, joka ehti kärsiä epäilyistä. Rikolliset käyttävät työmailta varastettua dynamiittia räjähdyksissä asuinalueilla. Poliisi käynnisti varkauksista erityisoperaatio Rimfrostin. Laaja sopimus toi 5,2 prosenttia NORJA Keskusjärjestö LO:n huhtikuinen sopimus vuodelle 2023 tuo inflaation ylittävät palkankorotukset. Inflaatioksi odotetaan 5 prosenttia, ja sopimuksen kustannusvaikutus on 5,2 prosenttia. Yleiskorotus on 65 senttiä tunnilta. Matalapalkkaerä on 26–36 senttiä tunnilta, ja sen saa, jos sopimuspalkka on alle 90 prosenttia teollisuuden keskipalkasta, viime vuonna 44 775 euroa vuodessa. LO:n puheenjohtaja Peggy Hessen Følsvik pitää sopimusta historiallisen hyvänä. Se nosti hiukan yleiskorotuksen osuutta ja leikkasi työpaikalla jaettavaa erää. Työnantajien NHO:n Ole Erik Almlid sanoo, että heillä on 33 000 yritystä jäseninä. Ne halusivat palkoista neuvoteltavan keskitetysti. Valko-Venäjän riippumattoman ay-keskusjärjestön BKDP:n puheenjohtaja Aljaksandr Yarashuk (vas.) pidätettiin huhtikuussa. Yarashuk ja järjestön kansainvälisten asioiden sihteeri Oleg Podolinski kuvattuna vierailullaan Helsingissä marraskuussa 2006. ”Samat koulutusmahdollisuudet kaikille” MIKA MONONEN Liiton koulutusjaoston jäsen, luottamusmies, työsuojeluasiamies, UPM Plywood, Savonlinna ”Liiton koulutusjaoston jäsenyys on ollut hyvä kokemus. Olen saanut olla mukana vaikuttamassa liiton koulutustoimintaan. Meillä on ollut hyvä jaosto ja liiton henkilökunnasta toimiva taustatuki. Jaostossa olemme käsitelleet liiton koulutuskalenteria ja monia muitakin koulutukseen liittyviä asioita. Hannu Siltala ja Kari Hyytiä ovat mukana monenlaisissa koulutuselimissä, ja sieltä on tullut tietoa missä mennään. Olemme keskustelleet, kuinka aktivoida ammattiosastoja koulutukseen. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo on haastavaa, kun koulutusoikeus on määritelty eri tavoin eri työehtosopimuksissa. Joillakin aloilla on helpompaa kuin toisilla, vaikka tarve on sama. Mutta se ei ole meidän neuvottelijoista kiinni, vaan työnantajat haluavat vähentää ja lyhentää koulutuksia. Seuraaville koulutusjaostolaisille sanoisin, että tuokaa rohkeasti esiin oman alan ja alueen terveisiä siitä, miten liiton koulutusta pitäisi kehittää. Aloitin koulutukset Kiljavan opistolla ja siirryin liittofuusion myötä Murikkaan. Kiljavallakin oli hyvä, mutta Murikka on vielä parempi. Toisaalta hyvä että Helsingissäkin on koulutusta, sillä monilla pitkämatkalaisilla on julkisilla huonot yhteydet Murikkaan.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Koulutustarjontaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan jäsenten tarpeita Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Liitto kouluttaa: Murikan kursseille kouluttautumaan Teollisuusliitto järjestää luottamushenkilöille, ammattiosastoaktiiveille ja kaikille jäsenille monipuolisesti koulutuksia pedagogisella ammattitaidolla. Laadukkaan opetuksen lisäksi Murikassa on tilaisuus viettää vapaa-aikaa ja harrastaa upeassa järvimiljöössä. Opintopisteitä Murikan kursseista Joistakin Murikan kursseista on mahdollisuus saada opintopisteitä. Pisteitä voi hyödyntää työtai opiskelupaikan hakemisessa. Viikonloppukurssit alueilla Järjestämme lisäksi valtakunnallisia viikonloppukoulutuksia seitsemällä toiminta-alueellamme lähellä jäseniä. Alueellisia kursseja on tarjolla luottamushenkilöille, aktiiveille ja kaikille jäsenille. Tekija?_2023_05_sisus.indd 43 Tekija?_2023_05_sisus.indd 43 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
44 Tekijä 5/2023 KAS KAS, kehutut kaskomme “Liittokaskon kautta hinaus ja sijaisautojärjestelyt toimi erittäin hyvin ja nopeasti yhteydenottoni jälkeen. Sain tosi hyvää palvelua. Kiitos siitä!” Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Meiltä saat sopivan kaskon joka lähtöön sekä aitoa vastinetta rahallesi. Siitä kertovat lukuisat myönteiset asiakaspalautteet. Hanki kehuttu kaskomme nyt keväthintaan, lataa puhelimeesi TaskuTurva-sovellus ja olemme turvanasi joka kilometrillä. Kevään kunniaksi kaskovakuutus –25 %. Etu koskee ksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton kaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 4.4.–31.5.2023. Edun saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % alennuksen, joka jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeenkin. Nyt -25 % vuodeksi Ammatti liiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan alennuks en! Turvan asiakaspalautekysely 2023 * * O le m m e va rm ist an ee t pa la ut te id en ait ou de n lä he ttä m ällä pa la ut ek ys ely n va in Tu rv as sa as io in eil le . Kurvaa Turvaan osoitteessa turva.fi/auto Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Ja elämä jatkuu. Ammattiliitot antavat turvaa työelämään, me A-kassassa työttömyyden varalta. t ekijälehti.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA! MUISTOKIRJOITUS Vahva autoalan ay-vaikuttaja Antti Helenius 1942–2023 Autoja Konekaupan Toimihenkilöliiton ATH:n entinen puheenjohtaja Antti Helenius kuoli 80-vuotiaana 1.4.2023 kotonaan Riihimäellä vaikean sairauden murtamana. Helenius syntyi Raumalla, ja kuten moni raumalainen nuori mies, hänkin lähti merille rahtilaivaan töihin ja katselemaan maailmaa. Myöhemmin Helenius päätyi autoalalle automyyjäksi ja siitä ATH:n palvelukseen järjestösihteeriksi ja myöhemmin ATH:n puheenjohtajaksi, jota työtä hän hoiti eläköitymiseensä saakka vuoteen 2002. ATH eli myöhemmin AKU ry fuusioitui Teollisuusliiton edeltäjään Metalliliittoon vuonna 2003. Me entiset ATH:laiset, sekä jäsenet että liiton työntekijät, muistamme Heleniuksen vankkumattomana aypersoonana ja tiukkana työehtoneuvottelijana. Helenius osasi myös yhteistyötaidot, kun neuvotteluissa työnantajien Autoalan Keskusliiton kanssa ATH, Metalliliitto ja Teknisten liitto yhdessä edistivät autoalan tärkeitä, yhteisiä tavoitteita maaliin. Ennen eläköitymistä Heleniukselle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvonimi. Helenius vaikutti Kuluttajasuojalautakunnassa useita vuosia autoalan asiantuntijana. Hän toimi myös kotikaupunkinsa Riihimäen kunnallisissa luottamustehtävissä ja paikallisessa sosialidemokraattisessa puolueosastossa sekä Vanhusneuvoston varapuheenjohtajana. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Helenius kuului Helsingin Wanhoihin Tovereihin. Hän oli usein nähty kuulija luennoilla osallistuen myös WT:n järjestämiin matkoihin vaimonsa Sirkan kanssa. Heleniuksen vapaa-ajan harrastuksiin kuuluivat karavaanarielämä vaimon kanssa sekä lukuisat matkat Eurooppaan ja etelän lämpöön. Toinen hänelle rakas harrastus oli kalastus kalakavereiden kanssa. Kesäpaikassa Rihtniemessä oli kesäkoti kivenheiton päässä merestä ja sieltä lähdettiin kampeloita ja ahvenia pyydystämään, ja niitähän saatiin ja savustettiin ja paistettiin. Myöhemmin kesäkoti oli Merikarvialla meren rannalla asuntovaunussa ja sielläkin oli kalastus vahvasti mukana. Kesällä ongittiin ja talvella pilkittiin norsseja. Antti Heleniusta jäivät kaipaamaan vaimonsa Sirkan ja poikiensa Arton ja Kallen lisäksi sisarukset, sukulaiset ja ystävät. ANITA SPRING Pitkäaikainen työtoveri ja ystävä VEIKKO POKKA ATH:n pitkäaikainen aktiivi ja ystävä Tekija?_2023_05_sisus.indd 44 Tekija?_2023_05_sisus.indd 44 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
KAS KAS, kehutut kaskomme “Liittokaskon kautta hinaus ja sijaisautojärjestelyt toimi erittäin hyvin ja nopeasti yhteydenottoni jälkeen. Sain tosi hyvää palvelua. Kiitos siitä!” Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Meiltä saat sopivan kaskon joka lähtöön sekä aitoa vastinetta rahallesi. Siitä kertovat lukuisat myönteiset asiakaspalautteet. Hanki kehuttu kaskomme nyt keväthintaan, lataa puhelimeesi TaskuTurva-sovellus ja olemme turvanasi joka kilometrillä. Kevään kunniaksi kaskovakuutus –25 %. Etu koskee ksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton kaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 4.4.–31.5.2023. Edun saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % alennuksen, joka jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeenkin. Nyt -25 % vuodeksi Ammatti liiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan alennuks en! Turvan asiakaspalautekysely 2023 * * O le m m e va rm ist an ee t pa la ut te id en ait ou de n lä he ttä m ällä pa la ut ek ys ely n va in Tu rv as sa as io in eil le . Kurvaa Turvaan osoitteessa turva.fi/auto Tekija?_2023_05_sisus.indd 45 Tekija?_2023_05_sisus.indd 45 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
46 Tekijä 5/2023 LYHYET PA U LI VE N TO JÄSENPALVELU Teollisuusliiton palvelunumerot ja toimistot ovat kiinni helatorstain jälkeisenä perjantaina 19.5. Liittokokouksen aikana 22.–24.5. Teollisuusliiton työsuhdeneuvonta numerossa 020 690 447 sekä työympäristöja sosiaaliturva-asioiden neuvonta numerossa 020 690 449 palvelevat normaalisti. Jäsenpalvelu numerossa 020 690 446 sekä työnantajien jäsenmaksuselvitysnumero 020 774 1190 ovat poikkeuksellisesti suljettuina maanantaina 22.5. Numerot palvelevat normaalisti jälleen 23.–24.5. Aluekeskusten toimistot ovat kiinni liittokokouksen ajan 22.–24.5. www.teollisuusliitto.fi/ yhteystiedot LIITTOKOKOUSVAALIARVONTA Teollisuusliiton ”Dream Team” jääkiekon MM-kisojen 23.5. Tampereella pelattavaan Suomi–Tanska-otteluun on valittu. Joukkueen muodostavat Jonny Ahlfors Karjaalta, Tuomo Heikkinen Lahdesta, Sixten Krook Forsbystä, Mika Närhi Vesangalta, Petri Somppi Isokylästä ja Kalle Vanhapelto Sodankylästä. Heistä jokainen saa tuoda otteluun tunnelman täydentämiseksi myös seuralaisen. Jääkiekon MM-kisojen VIP-pakettien arvontaan osallistuivat kaikki Teollisuusliiton liittokokousvaaleissa äänestäneet liiton jäsenet. Kiitos kaikille äänestäneille! Liiton palvelut 19.5. ja 22.–24.5. Voittajat jääkiekon MM-kisoihin "Kesätyöntekijän kannattaa perehtyä huolellisesti omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa", sanoo kesäduunarineuvoja Vee Tirinen. Kesäduunari-info auttaa taas KESÄTYÖT SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info avattiin toukokuun alussa ja se palvelee 31. elokuuta asti. Jo 18 kesänä toiminut maksuton palvelu neuvoo kesätyöntekijöitä työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, WhatsAppissa ja nettilomakkeen kautta. Palveluun voi ottaa yhteyttä, vaikka ei olisi ammattiliiton jäsen. Tämän vuoden kesäduunarineuvoja Vee Tirinen kannustaa kesätyöntekijöitä olemaan yhteydessä neuvontaan, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää. Tirinen on oikeustieteiden opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Hän on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Tirinen kehottaa kesätyöntekijöitä tekemään työsopimuksen kirjallisena ja käymään sen huolellisesti läpi ennen allekirjoittamista. Työsopimuksessa kirjataan tärkeät työsuhteen ehdot, kuten työtunnit, työaika, työsuhteen kesto, palkka ja noudatettava työehtosopimus. Allekirjoitettu sopimus sitoo kumpaankin osapuolta. – Kesäduunari-infosta voi kysyä neuvoja jo ennen allekirjoittamista, jos jokin työsopimuksen kohta tuntuu epäselvältä. Neuvoja voi kysyä myös palkkaan, työvuoroihin ja koeaikaan liittyvistä aiheista. Kysymykset käsitellään aina luottamuksellisesti, eikä avun pyytämistä tarvitse arastella, Tirinen painottaa. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Ennen yhteydenottoa voi tutustua usein kysyttyjen kysymysten vastauksiin ja kesäduunarin muistilistaan. KESÄDUUNARI-INFO ma–pe klo 9–15 Puhelut 0800 179 279 WhatsApp 040 747 1571 www.kesaduunari.fi LUETUIMMAT HUHTIKUUSSA www.tekijälehti.fi ? Liittokokousvaali vahvisti Teollisuusliittoa – 53 000 jäsentä äänesti ? Perusporvarillista – vai sittenkin sinipunaa hallitukseen? ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Jäsenten ääni kuului Teollisuusliiton ensimmäisissä liittokokousvaaleissa ? Valtuuston yleiskeskustelu: Poliittisen asetelman kääntyminen haastaa edunvalvontaa Tekija?_2023_05_sisus.indd 46 Tekija?_2023_05_sisus.indd 46 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
5/2023 Tekijä 47 LIITOSSA MOBIILIJÄSENKORTTI Ilmoittaudu 31.5.2023 mennessä mukaan arvontaan Teollisuusliiton mobiilikortissa ja voit voittaa tyylikkään ja käytännöllisen kylmärepun. Liitto arpoo yhteensä 25 reppua. Osallistu näin: Avaa mobiilikortti puhelimessasi ja siirry vasemman yläkulman valikkoon. Valitse Arvonta ja ilmoittaudu mukaan ohjeita noudattamalla. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lataa mobiilijäsenkortti: www.teollisuusliitto.fi/mobiilijasenkortti Voita kylmäreppu JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Kuulemiskirjeet työnantajaperinnässä oleville jäsenille, joiden jäsenmaksutiedoissa on katkoa ajalla 1.7.–31.12.2022, postitetaan viikolla 25. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi eläkepäätöksestä tai työeläkekortista kopio, jossa ilmoitat myös eläkkeen alkamispäivämäärän. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhakorvaukset Osallistu näyttelyyn ja sukkahaasteeseen KULTTUURI Onko kovalevylläsi videoteoksia tai valokuvia, jotka haluaisit saada näytille? Syksyllä siihen on tilaisuus, kun liitto järjestää digitaalisen videoja valokuvanäyttelyn, joka on esillä Murikka-opistolla 14.10.2023– 28.2.2024. Näyttely on osa Teollisuusliiton kulttuurija vapaa-aikajaoston toimintaa. Katso osallistumisohjeet ja toimita työt viimeistään 8.9.: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”osallistu näyttelyyn” Osallistu myös Teollisuusliiton sukkahaasteeseen ja neulo sukat omista langoistasi! Lähetä sukat liittoon elokuun loppuun mennessä. Sukat kuvataan ja kuvat lisätään mukaan digitaaliseen näyttelyyn. Sukat lahjoitetaan Helsingin Asunnottomien yön tapahtumaan syyskuussa 2023. Osoite lähetystä varten: Teollisuusliitto, Arja Salo, PL 107, 00531 Helsinki IS TO CK Ikaalinen Spa & Resortin kesäkampanja JÄSENEDUT Teollisuusliiton jäsenenä saat Ikaalinen Spa & Resortin majoituksista 50 % alennusta päivän hinnasta 1.5.–30.6.2023. Saat kaikki majoitusvaihtoehdot 50 % alennuksella Ikaalinen Spa & Resort -verkkokaupasta, kun käytät varatessasi alennuskoodia. Löydät koodin Teollisuusliiton mobiilijäsenkortin päävalikosta. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: “Ikaalinen kampanja” Kylmäaho ja Allik Kuukauden Tekijöiksi LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan kauden viimeisiksi eli huhtikuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu mestarijoukkueiden pelaajat, Pölkky Kuusamon Katja Kylmäaho ja VaLePa Sastamala Tampereen Karli Allik. Teollisuusliitto palkitsi kuukausittain lentopallon Mestaruusliigan miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän. Kauden aikana palkittiin seitsemän miesja naispelaajaa. Teollisuusliiton ja Mestaruusliigan yhteistyö jatkuu myös ensi kaudella. Tekija?_2023_05_sisus.indd 47 Tekija?_2023_05_sisus.indd 47 10.5.2023 15.12 10.5.2023 15.12
48 Tekijä 5/2023 Framtidsbyggarna samlas Alla branscher ska höras ”Då tre förbund gick samman och Industrifacket bildades fanns det en oro om att det bara skulle finnas tidigare metallare i ledningen. Tyvärr börjar vi vara på väg åt det hållet. Vi måste själva föra fram att det finns flera branscher i förbundet trots att alla kanske inte är sådana stora samhälleliga aktörer som öppnar spelet på arbetsmarknaden. Det är viktigt för oss utdelare att vi har ett fackförbund. I vår fackavdelning har vi gjort kongressmotioner bland annat gällande nattarbete, deltidsarbete och hur man ska se till att människor ska orka i arbetet. Det är också viktigt att komma ihåg att det finns människor inom Industrifacket som inte längre kan leva på en lön. Industrifacket är ett starkt förbund och en stark samhällsaktör. Jag tycker att förbundets utspel i offentligheten blivit bättre under senaste tiden.” Hållbar utveckling och mänskliga rättigheter ”Medlemmen ligger i centrum för all verksamhet i förbundet och så ska det vara även i fortsättningen. I kemibranscherna väntar vi att Industrifacket ska som en samhällelig påverkare arbeta för olika projekt som främjar hållbar utveckling. Fokus måste ligga på cirkulär ekonomi och förnybar energi. Det är väldigt viktigt att vi försvarar de allmänbindande kollektivavtalen under följande regeringsperiod. Samtidigt är det klart att vi måste trygga förtroendemännens ställning. Industrifacket måste svara på ungdomarnas förväntningar och försvara mänskliga rättigheter och fackföreningsrörelsens grundläggande värderingar. Solidaritet och rättvisa utgör grunden för välfärdsstaten.” Tekijä frågade kongressombud i olika avtalsbranscher om deras tankar om läget i förbundet inför kongressen i Tammerfors 22–24 maj där Industrifackets linjer för följande femårsperiod ritas upp. TEXT JOHANNES WARIS OCH ANTTI HYVÄRINEN KONGRESS 2023 Du kan följa med Industrifackets kongress genom en direktsändning på nätet. Genom livesändningarna och videoinslagen kan du följa med vad som händer på mötet, få bakgrunden till händelserna och ta del av de olika evenemangen i Tammerfors. Du hittar länken till sändningen på Industrifackets webbsida www.teollisuusliitto.fi EVELIINA KOIVISTO Tammerfors Utdelning Industrins påverkare EINARI GRÖNBERG Lovisa Olje-, naturgas och petrokemisk industri Industrins samarbetare FÖLJ MED KONGRESSEN PÅ NÄTET Tekija?_2023_05_sisus.indd 48 Tekija?_2023_05_sisus.indd 48 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
5/2023 Tekijä 49 PÅ SVENSKA Framtidsbyggarna samlas ”Vår fackavdelning har lagt in en motion om en ändring av reglerna. Den gäller kravet på personliga ersättare i avdelningens styrelse. Idag kan det vara väldigt svårt att hitta frivilliga i mindre avdelningar. Facket har kanske inte precis lockat folk här i Österbotten men nu ser det ljusare ut än det gjort på flera år. Vi måste jobba för att öka intresset. Facket måste vara mer synligt också här på svenskt håll. Svenska sektionen är en viktig grej som funkar rätt bra men det är klart att det alltid finns något att förbättra. Målet är förstås få att vara med och påverka, därför ställer man ju upp i val. Det är roligt att vi är två förtroendemän från samma firma som deltar i kongressen.” ”Kongressen blir säkert spännande och intressant tillställning. Det är första gången för mig och det ska bli intressant att träffa medlemmar från hela Finland och nätverka med dem. Vi åker till Tammerfors redan på lördagen 20.5 för annars skulle det bli en för tidig väckning på söndagen. För att facket ska vara starkt och kunna locka också yngre medlemmar behövs mer information och evenemang som intresserar. Under min tid har det kommit fler yngre styrelsemedlemmar så visst finns det ett intresse. Vi får nu vänta och se hur det blir med följande regering. Man får hoppas på att de också för fram arbetarnas sak och inte endast företagens synsätt, som det nu låter.” Högsta valdeltagandet i Karleby Industrifacket har tagit fram siffrorna över valdeltagandet i de olika fackavdelningarna. Valdeltagandet i förbundets kongressval var högst i avdelningen 594 OMG Kemia rf i Karleby där 82,3 procent av medlemmarna röstade. Flera svenskoch tvåspråkiga fackavdelningar visar ett valdeltagande på långt över 43,2 som det totala valdeltagandet landade på. Jeppo, Oravais kemiarbetare (64,5 %), Nykarleby Allmänna Fackavdelning (61,7 %), Pedersöre metallarbetarfackavdelning (60,8 %) och Raseborgs industriarbetare (54,8 %) hör till de avdelningar där mer än hälften av medlemmarna röstade. I valet lades 53 082 godkända röster. Avtal gav 5,2 procent i Norge Norska fackcentralen LO lyckades i april ro i hamn ett avtal som innebär omfattande lönehöjningar. Resultatet stod klart efter en strejk som varade i fyra dagar. Sammanlagt var 23 000 medlemmar i LO-anslutna fackförbund och 1 500 tjänstemän uttagna i strejken efter att facken och arbetsgivarna inte lyckades komma överens om ett nytt avtal. Avtalet ger arbetstagarna 5,2 procent i ett ramavtal plus ett allmänt tillägg på 7,50 kronor (0,64 euro) i timmen och för lågavlönade innebär avtalet ytterligare tillägg på minst 2 eller 3 norska kronor beroende på bransch. I praktiken betyder det att de lägsta timlönerna höjs med en euro. Det innebär en reallöneökning då inflationen beräknas landa på 4,9 procent i landet i år. MARKUS HOTTA Vörå Plastoch kemisk produktindustri Industrins samarbetare MIKAELA SKRIKO Pedersöre Teknologiindustri och teknisk service och underhåll, Vasa valkrets Industrins samarbetare Målet är att vara med och påverka Det finns ett intresse SVENSKSPRÅKIGA KURSER OCH EVENEMANG 10.6 Kvinnokraft i Lojo Mer information och anmälningar: www.lyyti.in/NaisvoimaaLohjalla2023 12.8 Kvinnokraft i Jakobstad Mer information och anmälningar: www.lyyti.in/NaisvoimaaPietarsaari2023 21–25.8 Fortsättningskurs för förtroendemän del 1 i Helsingfors 21–25.8 Fortsättningskurs i arbetarskydd del 1 i Helsingfors Mer information på: www.teollisuusliitto.fi/svenska-kurser Tekija?_2023_05_sisus.indd 49 Tekija?_2023_05_sisus.indd 49 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
50 Tekijä 5/2023 Förbundet tryggade arbetsvillkoren TEXT JOHANNES WARIS OCH PETTERI RAITO FOTO TUUKKA RANTALA I ndustrifackets fullmäktige samlades 26.4 i Helsingfors till kongressperiodens sista möte. Avslutningen på perioden sammanföll med efterspelet efter riksdagsvalet. Ordförande Riku Aalto skickade genom sitt öppningstal sina hälsningar till regeringsförhandlarna och sannolika statsministern, samlingspartisten Petteri Orpo och Sannfinländarna som gått till val med en oklar linje när det kommer till arbetslivsfrågor. – Vi litar på att Sannfinländarna håller de löften som de gett facket. Oberoende hur regeringen ser ut kommer Industrifacket att vara redo för samarbete. Vi vill också påverka regeringsprogrammet. Vi har ett viktigt önskemål vi vill framföra åt Orpo. Industrifacket vill att de frågor som gäller arbetslivet och arbetsmarknaden behandlas, bereds och fattas beslut om i trepartssamarbete, sa Aalto. UTMANINGARNAS ÅR Industrifackets största gramgång år 2022 var att förbundet klarade av att trygga anställningsvillkoren även för medlemmarna som jobbar inom INDUSTRIFACKETS FULLMÄKTIGE den mekaniska skogsindustrin. Inom branschen gick man över till avtal på företagsnivå under år 2022 då arbetsgivarna Skogsindustrin rf. vägrade förhandla om riksomfattande avtal. Industrifacket antog utmaningen. I slutet av året jobbade 97 procent av medlemmarna på företag som hade ingått ett företagsspecifikt avtal med Industrifacket. Således kan man lugnt säga att Skogsindustrins drag inte skapade en genväg till att arbetsgivaren kan ensidigt försämra arbetsvillkoren. Industrifacket försöker fortsättningsvis förhandla om allmänbindande kollektivavtal i skogsbranschen och har delvis även lyckats med det. Kollektivavtalet för timmerhusindustrin är ett gott exempel på det. ”DET HAR INTE VARIT EN LÄTT TID” Fullmäktigemedlem Ann-Louice Ormiskangas har blandade känslor inför fullmäktigeperiodens sista möte. – Det känns lite vemodigt för att vara ärlig. Vi började för fem år sedan som en sammanslagning av tre förbund och då var det ofta så att folk som steg upp sade att de kom från till exempel Metall, men nu känns det som om vi svetsats samman och blivit ett förbund, säger Ormiskangas. Den första kongressperioden har sammanfallit med kriser av vilka ett påtvingat konkurrenskraftsavtal kanske hörde till de mindre. En global coronapandemi, ett fullskaligt krig i Europa, inflationen som skenat i väg samt en energikris, för att inte glömma stora förändringar på arbetsmarknaden. – Det har inte varit någon lätt tid och det har säkert gjort sitt i att vi blivit ett. Förutom fullmäktigemedlem har hon också varit aktiv i utbildningssektionen vid förbundet. Ormiskangas styr mot Tammerfors och Industrifackets kongress i egenskap av kongressombud. Hon är själv väldigt glad och rent av aningen överraskad över det stöd hon fått. Hon samlade 87 röster i valkretsen plastproduktindustri och kemisk produktindustri. Dessutom gläder det henne att kvinnor som ställt upp för första gången samlat bra med röster. – Jag hoppas naturligtvis att de unga damer som blivit invalda ska få chansen att visa vad de går för, konstaterar Ormiskangas. ? En märkbart rörd fullmäktigeordförande Jarmo Markkanen tackade fullmäktigekollegerna för de gångna åren. Industrifackets förbundskongress samlas i Tammerfors 22–24.5 och väljer under mötet ett nytt fullmäktige för förbundet. + LÄS MER om fullmäktigemötet på www.tekijalehti.fi/sv >> Tekija?_2023_05_sisus.indd 50 Tekija?_2023_05_sisus.indd 50 10.5.2023 15.12 10.5.2023 15.12
5/2023 Tekijä 51 PÅ SVENSKA STIPENDIUM Blicken på klockan Urmakarstuderande Venni von Weissenberg vill jobba med händerna. Industrifackets stipendium gjorde det möjligt att ge kursarbetet ”det där lilla extra”. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM ”M an kan göra ritningar om man vill, men jag brukar visualisera i eget huvud, berättar Venni von Weissenberg, som är inne på slutrakan med sitt slutarbete vid Urmakarskolan i Esbo, en kursklocka, ett klassiskt fickur. Tanken på att bli urmakare föddes under ett besök till Studia-mässan för något år sedan. – Jag var förvånad över att det fortfarande var möjligt att studera till urmakare i Finland och tyckte det lät intressant. Det blev ett mellanår efter gymnasiet under vilket känslan växte sig allt starkare och sedan bestämde hen sig för att söka in. Den privata Urmakarskolans framtid har varit hotad i flera omgångar men fortsättningsvis utexamineras årligen runt 15 urmakare och lika många mikromekaniker från skolan. I stora drag kan man säga att de blivande urmakarna i sina studier börjar från det större och går mot det mindre. – Första året är det mest väggklockor, på tvåan blir det mer fickur och på trean armbandsur, berättar von Weissenberg. SILVERSMIDE INTRESSERAR Venni von Weissenberg är uppvuxen i Tammerfors och har gått i skola på svenska fram till flytten till huvudstadsregionen och urmakarstudierna. Till en början kändes det aningen ovant att studierna gick på finska, men nu kommer klocktermerna på finska som rinnande vatten. Hen fick Industrifackets stipendium hösten 2022. Stipendiet på 500 euro gick i sin helhet till materialkostnaderna för tillverkningen av en yrkesring. Ringen med timglastema blev till under en av guldsmedskurserna. – Jag ville göra delar av rosenguld så den blev lite dyrare. Pengarna gick alltså inte till spillo. Efter examen väntar aningen grövre och mindre petnoga jobb på Esbo stads parkavdelning över sommaren, vilket passar krukväxtvännen mer än väl. – Jag har på fritiden gått flera kurser i silversmide och skulle gärna fortsätta med att studera det i framtiden. ? ”Det är supercoolt att jobba med något som har funnits så länge och som fortfarande är viktigt”, säger urmakarstuderande Venni von Weissenberg. MÄSTARE 2023 Alexander Häggman och Jeremia Nylund från Optima i Jakobstad jagade framgång i FM i yrkesskicklighet, Mästare2023, i Esbo 8–11.5. Hur gick det för finsnickarna? Kolla på www.tekijalehti.fi/svenska INDUSTRIFACKETS STIPENDIUM Industrifacket stöder studerandemedlemmar årligen med stipendier på högst 500 euro. Ansökningsomgångar ordnas två gånger per år. Stipendiet kan beviljas till studerande på andra stadiet som tar yrkesexamen eller som inlett fortsatta studier. Följande ansökningsomgång för Industrifackets stipendium äger rum hösten 2023. Venni von Weissenbergs slutarbete är ett klassiskt fickur. Kedjan har hen också tillverkat själv, graveringen stod en kurskamrat för. Tekija?_2023_05_sisus.indd 51 Tekija?_2023_05_sisus.indd 51 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
52 Tekijä 5/2023 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2023_05_sisus.indd 52 Tekija?_2023_05_sisus.indd 52 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
5/2023 Tekijä 53 IN ENGLISH Many topics to discuss in the Congress The Union Congress May 22–24 is the place to discuss and decide on the union policy and action plan. All 442 delegates were elected by union members' votes. One of the national vote-pullers is Jari Leskisenoja, 267 votes. He works as the shop steward at the Boliden Kevitsa Mining mine in Sodankylä, Lapland. With 55,9 per cent voting, miners shared top position in the voter turnout. – We have active people and a high organising level. Not least because of that, it is important that the branch be taken into account, Leskisenoja says in an interview, in Finnish, for this magazine. Employers have been wanting to combine the mining branch collective agreement with the technology industry one. This is one topic to discuss at the Union Congress. – It is important that the mining branch collective agreement remains, to be developed to better fit the branch, Leskisenoja says. Employers also talk a lot about increasing company level agreements. Leskisenoja sees this to go hand in hand with strengthening the position of the shop stewards. – Shop stewards are under heavy pressure, especially when there are company level agreements. In order to dare negotiate, they must have good protection. The Congress delegate Jari Makkonen works at the Metsä Wood plywood factory in Punkaharju, where he is the shop steward. He estimates that voter turnout in his factory reached 60–70 per cent, thanks to an active union local branch. Also, all new employees get to meet shop stewards and get the union information package. – When you join the union, you are on the winning side, Makkonen says. Last year, the employers ended national collective agreements in the mechanical forestry industry. Now the union must deal with every company separately. – When making company level deals, the employer tries to weaken the terms of work. I see it as extremely important that the union makes these collective agreements, Makkonen stresses. Jari Makkonen Satu Heijari Jari Leskisenoja Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen Vote-puller from the car factory Topping the poll with 327 votes, Satu Heijari was the national vote-puller in the union elections. – I could never have imagined getting more votes than anyone else. I am extremely surprised and grateful for the trust, she says in an interview, in Finnish, for this magazine. Heijari works at the Valmet Automotive car factory painting department, where she is the departmental shop steward. Daily work at the car factory gives rise to many ideas for concrete improvements that could be discussed also during the Union Congress. One topic that draws discussion on the factory floor is the schedule of working hours (työtuntijärjestelmä). According to the technology industry collective agreement, the schedule is drawn up in advance to specify the placement of regular daily and weekly working time over which working time averages to the regular amount. Heijari says she would like to have more clear rules on how to use it. Organising is important and Heijari believes that raising awareness is a way to recruit more members. – When there is no knowledge, some believe that everything is stipulated in the law. M A RK KU TI SS A RI N EN VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ JO U N I PO RS A N G ER Tekija?_2023_05_sisus.indd 53 Tekija?_2023_05_sisus.indd 53 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
RONJA GRÖNHOLM Tuotannon työntekijä Prysmian Group Finland Oy Karjaa Eläimet eivät juonittele HARRASTAJA HARRASTAJA + LUE LISÄÄ Pidempi versio Tekijän verkkolehdessä: www.tekijalehti.fi/vapaalla TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PATRIK LINDSTRÖM Tekija?_2023_05_sisus.indd 54 Tekija?_2023_05_sisus.indd 54 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
”E i kellään voi olla oravaa eteisessä, lokkia autotallissa ja siiliä puuliiterissä. Mutta meillä kyllä voi! Ronja Grönholmin eläinavara sydän sulkee suosioonsa kaikki lajit. Karjaalla omakotitalossa asuva Grönholm on paikallisen EKSY-eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. Hän ottaa hoidettavakseen ja takaisin luontoon palauttavaksi orvoiksi jääneitä tai vahingoittuneita villieläimiä. Mutta kaikkein, kaikkein läheisimpiä hänelle ovat kissat. – Kissa on itsenäinen ja itsepäinen. Ihminen joutuu tekemään töitä voittaakseen kissan luottamuksen, Grönholm sanoo. Jo lapsena Grönholmilla oli lemmikkinä norjalainen metsäkissa, jota hän kuvaa kaikkien aikojen verrattomimmaksi ystäväkseen. – Ihan kaikkia löytöeläimiä en saanut raahata kotiin. Vanhemmat vähän jarruttelivat. Aikuisena Grönholm sai lopulta toteuttaa todellista kutsumustaan. – Kun muutin mieheni kanssa yhteen tähän taloon kohta 13 vuotta sitten, silloinhan tämä minun hulluuteni lähti ihan lapasesta. VAKINAISIA JA VÄLIAIKAISIA PERHEENJÄSENIÄ Nelli-koira, ”pentutehtaan entinen työntekijä”, kääpiöluppa-satiiniangorakani Simon ja kääpiöluppa Stina. Tässä ovat talon vakinaiset asukkaat, mutta niihin kuuluvat tietenkin vielä nämä: – Wilhelm, Roxy, Gibson, Pikachu, Chloe, Hampus, Taffy ja Pablo, luettelee Grönholm kahdeksan oman kissansa nimet. Noiden hyvinvoivien, rauhallisten, kiiltäväkarvaisten ja keskenään aivan, aivan eri kuosisten kissojen sekaan, alas yläkerran portaita, uskaltaa melkein hiipiä mustavalkoinen kissa. Tämä yhdeksäs karvatassu kurkkaa portaiden pienojen välistä arasti emäntää ja kahta vierasta. Se on toinen tällä haavaa hoidossa olevista ”populaatiokissoista”. – Ennätys on 32. Kissapelastajien kielellä populaatio tarkoittaa kissalaumaa, joka on päässyt vapaasti lisääntymään. Grönholm ottaa näitä – usein villiintyneitä ja sairaita – kissoja hoidettavakseen, kunnes EKSY löytää niille kodin. Kissoista pitää häätää loiset, ne pitää leikata ja rokottaa, tarpeen mukaan hoitaa myös hampaat. – Käärmeenkäsittelyhanskat. Näistä ei pysty puremaan läpi, Grönholm esittelee. Nimittäin jos onni käy, osa kissapopulaatiosta löytyy sisätiloista ja ne saadaan kiinni sieltä. Mutta aran ja pelästyneen kissan käsittely ei onnistu ilman tuollaisia pitkävartisia erikoiskäsineitä. IKÄÄ EHKÄ KUUSI VIIKKOA... Kesken kissakeskustelun kello alkaa hiipiä kohti puoltapäivää. Vierailijat ovat onnekkaita, on oravahetken aika! – Tämä poikanen on ehkä kuuden viikon ikäinen, Grönholm kertoo, avaa eteisen pöydälle lasketun oravahäkin kattoräppänän ja poimii tottuneesti pesän virkaa toimittavan pyyheliinan sisältä pienen tupsukorvan. – Tämä on sen verran iso, että syötän tätä vain neljän tunnin välein, Grönholm toteaa ja huomauttaa, että niitä pienempiä, peukalonkokoisia on syötettävä kahden tunnin välein. Vuosien varrella hoidossa on ollut myös rusakoita ja lajitelma pikkulintuja. Siilit sen sijaan luovutetaan mieluusti paikalliseen löytöeläintaloon, sillä ne haisevat, Grönholm valistaa. VIE PALJON, ANTAA VIELÄ ENEMMÄN – Tämä antaa minulle energiaa. Vaikka laitan tähän todella paljon aikaa ja resursseja, kaikenlaisia resursseja, saan silti enemmän takaisin, Grönholm sanoo. Satsauksista ei löydy vain loppumaton määrä loukutusja hoivatunteja. Vaikka EKSY tarjoaa löytöeläinten perusmuonan ja kissanhiekat, Grönholm maksaa esimerkiksi kaikki polttoainekulunsa itse. Vuorotyötä tekevä, 8ja 10-vuotiaiden lasten äiti on luopunut Teollisuusliiton luottamustehtävistä. Grönholm vakuuttaa, ettei ole ”kokonaan sulkenut ovia” liiton tehtäville tulevaisuudessa, mutta juuri nyt kissapelastajan aika ei vain mitenkään niihin riitä. – Minun on helpompi olla eläinten kanssa, Grönholm sanoo, vaikka vierailijoiden mielestä tuo ihmislajin edustajienkin kanssa oleilu tuntuu sujuvan varsin mallikkaalla ja huumorin ryydittämällä tavalla. Eläimet eivät ahnehdi omaa määräänsä enempää luonnon resursseja toisin kuin ihminen, joka hamuaa aina vain lisää, enemmän ja suurempaa, Grönholm kuvaa. – Ja eläimet tuovat minusta esiin paremman version itsestäni. ? 5/2023 Tekijä 55 VAPAALLA ”Eläimet ovat rehellisiä. Ihmisten kanssa pitää tasapainotella paljon enemmän”, sanoo armoitettu kissapelastaja ja kaikkien eläinten ystävä Ronja Grönholm. Ronja Grönholm syöttää arviolta kuuden viikon ikäistä oravanpoikasta neljän tunnin välein. Tekija?_2023_05_sisus.indd 55 Tekija?_2023_05_sisus.indd 55 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
56 Tekijä 5/2023 HISTORIA Kuva Ari Johansson / Työväenmuseo Werstas Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VUONNA 1975 Tamperelainen Sarvis oli 1970-luvun alussa Suomen suurin muovitehdas, joka tunnettiin värikkäistä kulutustavaroistaan. Teollisuuden ja kaupan tarvitsemat kuljetuslaatikot sekä lokerot muodostivat 1960-luvulla kasvavan tuoteryhmän. Laatu varmistettiin kuormitusja rasituskokein. Kuvassa Sarviksen puristaja Anja Enegren pakkaa säilytyslokeroita. Tekija?_2023_05_sisus.indd 56 Tekija?_2023_05_sisus.indd 56 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
58 Tekijä 5/2023 PULMAT Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Taukovisa Montako teollisuusliittolaista veneenrakennusteollisuus työllistää? A) Noin 50 B) 500 C) 5 000 D) 50 000 Mikä näistä työnantajaliitoista ei neuvottele työehtosopimuksista? A) Kemianteollisuus ry B) Puusepänteollisuus ry C) Teknologiateollisuus ry D) Teknologiateollisuuden työnantajat ry Kuka on Suomen EU-komissaari? A) Olli Rehn B) Jutta Urpilainen C) Alexander Stubb D) Jyrki Katainen Mikä on hänen vastuualueensa? A) EU:n kv. kumppanuudet B) Koulutuspolitiikka C) Ilmastonmuutosasiat ja vihreä siirtymä D) Maatalouspolitiikka Kullan kemiallinen merkki on A) Au B) Ou C) Ai D) Oi Minkä alkuaineen merkki on Cu? A) Hapen B) Vedyn C) Raudan D) Kuparin Mikä erikoinen esine on Mosambikin lipussa? A) Kahvipannu B) Jalkapallo C) Saha D) Rynnäkkökivääri Vuonna 2022 maailman myydyin automalli oli A) Tesla Model Y B) Volkswagen Golf C) Toyota Corolla D) Honda CR-V Wilma Murron urheilulaji on A) Seiväshyppy B) Uinti C) Paini D) Suunnistus Nimeä kuvan vesieläin A) Merileguaani B) Vaskitsa C) Ihmegekko D) Aksolotli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: B C B A A D C C A D. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK Tekija?_2023_05_sisus.indd 58 Tekija?_2023_05_sisus.indd 58 10.5.2023 13.54 10.5.2023 13.54
5/2023 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Aluekeskukset suljettuina 26.6.–29.7. 31.8. asti ma–pe klo 8.30–12.00. 1.–31.7. avoinna ma–to klo 8.30–15 Tekija?_2023_05_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2023_05_kansiarkki.indd 59 9.5.2023 14.45 9.5.2023 14.45
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja sievi.com Runner Roller TR+ S3 Koot 35–48 Runner Rollerin metalliton rakenne koostuu komposiittivarvassuojasta, joka eristää hyvin lämpöä ja kylmyyttä sekä joustavasta tekstiilinaulasuojasta. Pohjan erinomainen pito ja kulutuskestävyys on varmistettu Sievi TractionPro®-kitkapohjalla, jonka alaspäin levenevä, nykyaikaisesti muotoiltu pohjarakenne lisää käyttömukavuutta ja iskunvaimennusta erityisesti jalan tukialueille. CTC Uutuus! Tekija?_2023_05_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2023_05_kansiarkki.indd 60 9.5.2023 14.45 9.5.2023 14.45