Ammattiosastojen yhteisillä mökeillä voi käydä, lomailla ja talkoilla. Korona ei kurita Punkaharjun ao. 744:n laituritalkoissa Heikki Jaatinen, Janne Jokinen, Janne Jaatinen, Aki Rinkinen ja Markku Silvennoinen. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 18 Velallako talous kasvuun? 24 Istutus on metsän alku 34 Jäsentutkimus: Keitä me olemme? 42 Kristida konster i finanspolitiken 48 Golf koukuttaa duunarinkin 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 7/2020 Tekija?_2020_7_etukansi.indd 1 Tekija?_2020_7_etukansi.indd 1 25.6.2020 15.01 25.6.2020 15.01
LIITTO TIEDOTTAA AMMATTIOSASTOJEN TOIMINTA ? ? Teollisuusliitto velvoittaa siirtämään pitämättömät kevätkokoukset sekä jäsentilaisuudet ja koulutukset aikaan, jolloin viranomaiset ovat poistaneet kokoontumisrajoitukset. ?? Päätöksen taustalla on eduskunnan 21.4. hyväksymä väliaikaislaki, joka antaa yhdistyksille mahdollisuuden poiketa säännöistä ja yhdistyslaista ja pitää yhdistyksen kokous 30.9.2020 mennessä. Katso ammattiosastosi ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta LIITON TOIMINTA ?? Aluetoimistot avataan elokuussa rajoitetusti. Henkilökohtainen jäsenpalvelu toimistoissa toteutetaan elokuusta alkaen ajanvarauksella. ??? Oman asiointiajan voi varata puhelimitse tai sähköpostilla suoraan aluetoimitsijalta tai toimistosihteeriltä: www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot ??? Paperiset työttömyyskorvaushakemukset pyydetään jättämään aluetoimiston postilaatikkoon. KOULUTUSTOIMINTA ?? Teollisuusliiton kurssit jatkuvat 10.8. alkaen. Koulutuksissa huomioidaan koronan aiheuttamat rajoitukset. ?? Syksyn alueellisille viikonloppukursseille ilmoittaudutaan uuden kurssijärjestelmän kautta: teollisuusliitto.etapahtuma.fi ?? Voit opiskella myös maksutta verkossa liiton urapalvelussa: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto TILANNE MUUTTUU PÄIVITTÄIN, SEURAA LIITON JA TYÖTTÖMYYSKASSAN SIVUJA! www.teollisuusliitto.fi, www.teollisuuskassa.fi, www.tekijälehti.fi. Muista myös Teollisuusliiton sosiaalisen median kanavat: Facebook, Twitter ja Instagram. ALUETOIMISTOT ON SULJETTU 6.–26.7. TEOLLISUUSLIITON TOIMINTA PALAUTUU KORONARAJOITUKSIN TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 MA–PE KLO 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 MA–TI, PE KLO 8.30–15 KE 8.30–18 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPALVELU 020 690 455 MA–KE, PE KLO 8.30–15 POIKKEUKSET PÄIVYSTYSAIKOIHIN 29.6.–7.8. JÄSENPALVELU MA–PE KLO 8.30–12 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA MA–PE KLO 8.30–12 2 Tekijä 7/2020 Tekija?_2020_7.indd 2 Tekija?_2020_7.indd 2 25.6.2020 11.47 25.6.2020 11.47
KA N N EN KU VA : M A RK KU TI SS A RI N EN ? 7/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 ONNEKSI KESÄÄ EI OLE PERUTTU KANSI Monet ammattiosastojen kesätapahtumat on peruttu koronan takia, mutta luontoa, vettä tai saunaa ei ole peruttu. Osaston oma kesänviettopaikka on tänä kesänä jäsenetu, josta ei haluta luopua. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ H A RR I N U RM IN EN 24 TÄSTÄ KASVAA UUSI METSÄ Kesällä metsurin ammattiin tuo vaihtelua uuden metsän istutus. Päivässä istuttaja sujauttaa maahan jopa 1 500 tainta. 18 ELVYTYSTÄ, EI LEIKKAUKSIA Selvitystyöryhmän ehdotukset talouden nostamiseksi koronakriisin notkosta keräävät sekä kiitosta että kritiikkiä. Tarkoitus on ensin hoitaa kriisi ja sitten elvyttää velkarahalla. TU O M A S IK O N EN Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsuri Heikki Hakkarainen sujauttaa taimipaakun maahanlyötyyn istutusputkeen. Päivi Laaksonen vastasi muonituksesta Turun Kirjatyöntekijäin ao. 456:n mökillä talkoopäivänä toukokuussa. Tekija?_2020_7.indd 3 Tekija?_2020_7.indd 3 25.6.2020 11.48 25.6.2020 11.48
4 Tekijä 7/2020 Seuraava numero ilmestyy 19.8. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. AJASSA 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 15 ILMIÖ Yhteisomistamisella haetaan laatua 16 NÄKIJÄ PT:n johtaja Elina Pylkkänen 22 PÖRSSIKATSAUS Miten koronakevät vaikutti teollisuusyritysten omistajiin? 42 Det måste inte göra ont LIITOSSA 34 JÄSENTUTKIMUS 2020 Tutkimustulosten ensimmäiset osat julkaistu 37 TOIMIJA Ammattiosaston sihteeri Väinö Achrén 39 KIRJA Metallin mies Valdemar Liljeström TYÖSSÄ 32 TYÖYMPÄRISTÖ Jokaisella oikeus lomaan, luonto auttaa palautumaan 40 MAAILMA Ammattiliitoille kysyntää koronakriisissä 44 Medlemsundersökning: Mer än bara en siffra i statistiken 41 Lyhyet 46 Brief in English 47 Työttömyyskassa / A-kassan ? JÄSENTUTKIMUS Teollisuusliiton ensimmäisen jäsentutkimuksen tulokset kertovat, keitä teollisuusliittolaiset ovat ja mitä he ajattelevat. Linja-autoa korjaamassa asentaja Karl Huldin. HARRASTAJA Golf sopii kaikenikäisille. Se on hyvä pariskuntien ja perheiden laji, sanoo 15 vuotta golfia harrastanut Ari Liukkonen Muuramesta. TOIMIJA ”Koronatilanteessa pistää silmään Loimaan kassa, miten sen käsittelyajat ovat pitkiä. Meidänkin ammattiosastoomme on siirtynyt sieltä uusia jäseniä. Nyt ammattiliiton merkitys korostuu, ja hyvä niin”, sanoo Salon ao. 57:n sihteeri Väinö Achrén. VAPAALLA 48 HARRASTAJA Golfinpelaaja Ari Liukkonen 50 Pulmat 51 Sarjakuva ? ? SA M I PE RT TI LÄ VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekija?_2020_7_sivu 4 uusiksi.indd 2 Tekija?_2020_7_sivu 4 uusiksi.indd 2 25.6.2020 13.52 25.6.2020 13.52
7/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 15.7.2020 Uusi noste yhteisöllisyydelle M uuan tuttu tokaisi aikanaan eläkkeelle jäädessään päättäväisesti: ”En tee enää mitään yhteistä. Olen nauttinut osallisuudesta kyllikseni.” Lupasi vain. Vaikka työyhteisö jäi taakse, aktiviteetit jatkuivat osin uusissa ja osin työuran aikana rakentuneissa verkostoissa. Myöhemmin hän myhäili tokaisulleen, että se nyt liittyi siihen elämänkulun vaiheeseen, kun piti ottaa askel eteenpäin jossain määrin itseään niskasta kuljettaen. ”Vaan ei sitä itse itsensä virikkeenä kykene kovin pitkään olemaan”, kuului päivitetty arvio. Samanlaisia kommentteja on tullut toistuvasti kuluneen koronakevään ja kesän aikana vastaan. Kun mahdollisuudet tavata ystäviä ja työkavereita niukentuivat asetettujen rajoitusten ja tartunnan välttämisen takia, ruvettiin kasvokkaista vuorovaikutusta kaipaamaan. Kysymys lienee siitä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan sosiaalisesti juurtuneita ja orientoituneita. Vaikka yhteydet pelaavat sähköisesti useimmiten kelvollisesti, hukkuu välineeseen merkittävä osa merkitykselliseksi kokemastamme inhimillisestä tiedosta, kuten ihmisten olemus, ilmeet ja eleet sekä tunne välittömästä vuorovaikutuksesta. Toisaalta joidenkin kasvokkain ketterästi hoidettavien asioiden käsittely pilkkoutuu sähköisillä välineillä yksityiskohtien jonoksi ja loppumattoman tuntuisiksi viestiketjuiksi. Toisin sanoen niin hienoja ilmiöitä kuin sähköisten välineiden nopeasti tapahtunut haltuunotto ja laajentunut käyttö ovatkin, tulevat hyödynnettävyyden rajat silläkin saralla vastaan. Vastaisuudessa on järkevää, että lähija etäyhteyksien käyttämisen hyvät puolet toteutetaan toisiaan täydentävinä rinnakkain. Esimerkiksi sähköisten välineiden mahdollistama osallistuminen maantieteellisistä etäisyyksistä riippumatta on vahvuus, samoin kuin mahdollisuus koota ihmisiä nopeasti ajankohtaisten kysymysten äärelle. Kokemus johonkin kuulumisesta, huomioon otetuksi tulemisesta, henkilökohtaisen vaikutuksen tekemisestä ja yhteisymmärryksen saavuttamisesta puolestaan perustuu sosiaaliseen läheisyyteen. Maailmanlaajuinen koronakriisi on kaikessa ikävyydessään ohjannut ihmiset laajemminkin miettimään yhteisöllisyyden merkitystä. Omat voimavarat tuntuvat kriisin edessä auttamatta vähäisiltä, mutta yhdessä muiden kanssa pärjääminen tuntuu jo mahdolliselta. Yhteisöllisyydelle osoitettu arvostus on vahvistunut. Yhdessä selviytyminen on ajatus, jonka varassa tulevaisuutta tarkastellaan ja johon nojaten kriisi aiotaan voittaa. Se on ajatteluja toimintamalli, jota tarvitaan myös kriisin jälkeen. Laaja-alaiset ongelmat, joita meillä Suomessa ja maailmassa riittää, voivat ratketa vain laajapohjaisella yhteistyöllä. Taloudellisilla tukipaketeilla on osansa kriisien taltuttamisessa, mutta niiden, samoin kuin eteenpäin tähtäävien poliittisten ratkaisujen vielä tärkeämpiä rakennusaineksia ovat nyt nähdyt ja koetut yhteisvastuullisuuden ja luottamuksen sosiaaliset virtaukset. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Kesätyöntekijöiden kanssa toimittaessa on muistettava, että heidän tietonsa ja taitonsa eivät ole samanlaisia kuin pidempään työssä olleilla. Nuoren työntekijän lähtötaso työhön tai työympäristön tuntemiseen pitää alkajaisiksi selvittää. Olennaisia kysymyksiä ovat, onko nyt käsillä oleva työtehtävä hänelle uusi, mitä kokemuksia hänellä työelämästä on? Mitä turvallisuus tarkoittaa? Samalla on tarpeen käydä keskustelua työterveydestä ja sen säilyttämisen tärkeydestä.” VESA KOTAVIITA Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Tekija?_2020_7.indd 5 Tekija?_2020_7.indd 5 25.6.2020 11.48 25.6.2020 11.48
6 Tekijä 7/2020 Ammattiosaston koronoitu kesä Reissu lahden yli: peruttu. Ammattiosastojen kannattaisi pitää kiinni rantaloistaan, maata ei valmisteta enää missään, tuumaa Päivi Laaksonen. Tarjoilussa auttamassa Hanna Lundelin (oik.) Mutta luontoa, vettä tai saunaa ei ole peruttu. Korona-aikoinakin ammattiosaston oma kesänviettopaikka on parasta mitä on. Käynti kesäteatterissa: peruttu. Perheretki huvipuistoon: peruttu. ”Tällainen paikka ei menetä arvoaan.” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ (TURKU), MARKKU TISSARINEN (PUNKAHARJU) JA VESA RANTA (OULU) Tekija?_2020_7.indd 6 Tekija?_2020_7.indd 6 25.6.2020 15.07 25.6.2020 15.07
? 7/2020 Tekijä 7 AJASSA Ammattiosaston koronoitu kesä TURUN KIRJATYÖNTEKIJÄIN AO. 456:N RANTALA Tekija?_2020_7.indd 7 Tekija?_2020_7.indd 7 25.6.2020 11.49 25.6.2020 11.49
8 Tekijä 7/2020 Kaikkien oma mökki R antala on turkulaisen apteekkari Sorman viime vuosisadan alussa rakennuttama, herraskaisen koristeellinen huvila Pitkänsalmen rannalla. Sorma oli määrännyt, että perikunta ei saisi hänen kuolemansa jälkeen myydä Rantalaa pehtoorinmökkeineen ja hedelmätarhoineen muille kuin yleishyödyllisille yhdistyksille. Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys, nykyinen Teollisuusliiton ammattiosasto 456, uskalsi ottaa lainaa ja osti 4,5-hehtaarin suuruisen kesäparatiisin vuonna 1952. Rantalassa on nyt päärakennuksen, saunojen ja muiden yhteisten tilojen ohella 16 lautarakenteista mökkiä, joita ammattiosaston jäsenet saavat vuokrata. Rantala ei tuota ammattiosastolle varoja, mutta ei se niitä juuri viekään. – Tämä on minulle tärkeä paikka, sanoo Teollisuusliiton aktiiveihin kuuluva Päivi Laaksonen. Hän on yksi heistä, jotka pitävät Rantalan Rantalana. Laaksonen ehti olla 36 vuotta Turun Sanomien konsernin erilaisissa tehtävissä ennen kuin jäi työttömäksi vuonna 2015. Sen jälkeen on seurannut määräaikaisia pestejä eri työttömyyskassoissa. – Rantala on yksi syy siihen, että olen halunnut pysyä Teollisuusliitossa. Meidän yhdistyksessämme on paljon alaa vaihtaneita ja itse maksavia jäseniä, kun koko ala on mennyt syöksyvauhtia alaspäin, Laaksonen kertoo. RANTALA ON ”KYLÄ” – Olin juuri jäänyt yksinhuoltajaksi kahden lapsen kanssa, kun kävin Rantalassa ensimmäistä kertaa vuonna 1988. Poika oli silloin kolmivuotias, tyttö seitsemän. – Oli sellaista kyläkasvatusmeininkiä. Lapset tiesivät, että rantaan ei saanut yksin mennä. Katsottiin lasten perään. Lapsillakin oli aina seuraa, oli omat kaverit. – Joillekuille on maailmanloppu, ettei ole sisävessaa, Laaksonen naurahtaa, mutta alleviivaa saman tien, ettei yksikään mökki ole vielä jäänyt vaille uutta vuokralaista, kun entinen on jostain syystä lähtenyt. Kenenkään ei ole pakko tulla yhdessä iltaa istumaan grillikatokselle, mutta Rantalassa syntyy ystävyyksiä. – Ja lapsille tekee todella hyvää nähdä, että kaikkien kanssa on tultava toimeen ja että kaikki kantavat vastuuta yhteisistä tiloista. Lapset oppivat hyvin nopeasti, että täällä ei karkkipapereita heitellä. Vierailijat sanovatkin aina, että meillä on täällä hirveän siistiä. Rantalassa pidetään yhdeksät talkoot jokaisena sesonkina, ja kauden avajaiset pidetään yleensä toukokuussa. Talkoilla paikat siivotaan, putsataan, kunnostetaan, korjataan, maalataan, tyhjennetään puuceet, hakataan puut… Asioita helpottaa se, että väessä on paljon käden taitojen osaajia, eikä ulkopuolisia ole juurikaan tarvittu kuin ehkä sähkötöihin. ”Kaikki tekevät oman osuutensa. Vierailijat sanovat aina, että meillä on hirveän siistiä. Tulin tänne ensimmäistä kertaa, kun poika oli kolmivuotias. Nyt lapsenlapset pyörivät jaloissa”, sanoo Päivi Laaksonen. Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen Rantala kerää koronakesänäkin teollisuusliittolaiset nauttimaan luonnosta, merestä ja yhdessä olemisesta. Kalamiehet Ilari Jussi (vas.) ja Oskari Erkkilä. Tekija?_2020_7.indd 8 Tekija?_2020_7.indd 8 25.6.2020 11.49 25.6.2020 11.49
7/2020 Tekijä 9 – Tämä ole pakkotahtista, eikä kenenkään ole pakko osallistua kaikkiin talkoisiin, Laaksonen toteaa. Talkoisiin on osallistunut keskimäärin 28 henkeä, kertoo talkoiden ”pääkokkina” häärivä Laaksonen esimerkinomaisesti vuoden 2018 tilastosta. – Onhan se iso sakki syöttää ja tiskitkin on käsin tiskattava. Mutta eihän siellä yksin tarvitse touhuta, apua saa aina. TUOKO KORONA JOTAIN HYVÄÄKIN? – Osittain ihmiset ovat vain helpottuneita. On pakko olla rauhassa ja omissa oloissa, vaan olla, Laaksonen tuumaa. Korona saisi Laaksosesta vaikuttaa myös ay-liikkeeseen. – Onko joka kokoukseen pakko matkustaa. Voisiko osan niistä pitää myös virtuaalisina? Rantalaan saavat mökkien vuokraajat koronakesänäkin tulla. Toukokuun lopussa uskaltauduttiin pitämään jo ensimmäiset epäviralliset talkootkin turvatoimin. Ruoka esimerkiksi annosteltiin ja syötiin ulkotiloissa kuten tämän jutun kuvista näkyy. Laaksonen arvostaa sitä, että meitä edeltäneet ay-sukupolvet ovat suurella vaivalla luoneet näitä rantaloita ympäri Suomen. Tähän turkulaisten lomaparatiisiin on tehty esimerkiksi tie ihan lapiolla kaivamalla. Laaksonen toivoo kesäpaikkojen pysyvän edelleen ammattiosastojen käsissä. Eurot silmissä pyörien tehty myyntipäätös ei välttämättä ole oikea. Mitäs sitten, vaikka rahaa hetkellisesti tulisikin? – Eikä maata valmisteta enää missään lisää. Tällainen paikka ei menetä arvoaan. ? AJASSA Koronan takia toukokuisissa, epävirallisissa talkoissa syötiin ulkona, turvavälit pitäen. Talkoissa mukana (vasemmalta lukien) Kalle Laaksonen, Jarmo Laitinen, Päivi Laaksonen ja Hanna Lundelin. Talkoopäivän aikataulu menee yleensä niin, että työt aloitetaan kello 10, kello 12 on kahvit ja puuroa ja kello 15 pääruoka, kertoo muonituksesta vastaava Päivi Laaksonen. Myös puuhuolto hoidetaan talkoilla, puusouvissa tällä kertaa Pentti Salonen. ”Paljon on osaavaa väkeä.” Tekija?_2020_7.indd 9 Tekija?_2020_7.indd 9 25.6.2020 11.49 25.6.2020 11.49
10 Tekijä 7/2020 ”Täällä on jo valmista” ”Ei täällä mitään tarvitse muuttaa.” Metsä Woodin Punkaharjun tehtaan sahuri Heikki Jaatinen on ammattiosastonsa uusi majavastaava. Pajupirtissä on hänestä kaikki hyvin näin. ”T alkoissa käy melkein aina sama porukka, hyvä porukka”, Jaatinen toteaa toukokuun laituritalkoista. Punkaharjun Puutyöntekijöiden ao. 744:n Pajupirtti sijaitsee nimensä mukaisesti Pajuniemessä Saimaan kuuluisalla Pihlajavedellä. Rantaa on parisataa metriä. Jaatinen kertoo käyneensä viimeiset neljä–viisi vuotta kaikkien jäsenten varattavissa olevalla mökillä aiempaa ahkerammin. Kun ammattiosaston väki tuli Jaatiselle vieläkin tutummaksi viime talven lakkokahvilassa ja kirpeän pakkasen hyytäminä vahtivuoron aamuina, Jaatisesta leivottiin uusi majavastaava tehtävästä tämän vuoden lopussa väistyvän Markku Silventoisen seuraajaksi. – Aina minä lähden talkoisiin, en kehtoo kieltäytyä, kaverit tai kuka vain pyytää, Jaatinen tunnustaa ”rikosrekisteristään” yhteisten asioiden ja vastuun kantajana. Tehtaan ja kunnan VPK:n jäsen, päivystyksiäkin hoitava, on myös kahden rivitaloyhtiön kantavia voimia. Moottoripyöräilyn ohessa Jaatisen harrastuksiin kuuluvat VPK:n kavereiden kanssa kesäisin jalkapallo ja talvisin salibandy. – Kun on viikot töissä ja on koko ajan muutakin härdelliä, siellä saapi rentoutua, on puhtaat vedet, on luonto, on rauhallista. Siellä on hyvä olla. PAJUPIRTTI, YHDESSÄ RAKENNETTU – Vuonna 1975 tätä on ruvettu rakentamaan. Grillikatos on tehty 1985, ulkoja sisäremontti 1996, kattoremontti 2007, varastorakennus 2016, ja viime kesänä tehtiin umpikaivot jätevesille, kertoo Silventoinen, joka jättää näin 70-vuotispäivien alla majavastaavan tehtävät 15 vuoden pestin jälkeen. Rakentaminen ja nikkarointi ovat Silventoisesti ”hyvästi” sujuneet, kun ainakin toistaiseksi tehtaalta on saatu puita ja paneeleita. Taitoa löytyy omasta takaa. – Aika paljon on osaavaa väkeä. Firmassa on sähkömiehiä ja vaikka mitä. Ammattiosaston jäsenille mökin varaaminen on ilmaista. Majavastaava pitää kirjaa ja antaa avaimet. Varausvuoroja on viikolla aina kolme; ma–to, to–la ja la–ma. Suosituimpia ovat tietenkin loma-ajat ja viikot niiden kahta puolta. Talkoissa käy melkein aina sama porukka, hyvä porukka, tuumaa uusi majavastaava Heikki Jaatinen (henkilökuva yllä). PUNKAHARJUN PUUTYÖNTEKIJÖIDEN AO. 744:N PAJUPIRTTI Tekija?_2020_7.indd 10 Tekija?_2020_7.indd 10 25.6.2020 11.50 25.6.2020 11.50
7/2020 Tekijä 11 Silventoisen arvion mukaan ehkä viidennes ammattiosaston jäsenistä varaa ja käy mökillä. Osasto saattaa pitää mökillä kokouksiaan, samoin on pidetty vuoropalavereita. Koronakesänäkin Pajupirtti on varattavissa, kertoo tehtaan pääluottamusmies Janne Naukkarinen. Jäsenille halutaan tarjota paikka, jossa käydä ja lomailla, kun matkailun suhteen kesä on poikkeuksellinen. – Ohjeistamme käyttäjät siivoamaan mentäessä ja lähtiessä. Ammattiosasto hoitaa paikalle siivousvälineitä tehostettua siivousta varten, Naukkarinen kertoo. ”TÄTÄ EI TEHDÄ RAHASTA” – Joskus on talkoissa ollut 20 henkeä, jos lapset luetaan mukaan. Välillä tehdään talkoissa enemmän, toisinaan ei tehdä paljon mittään. Joskus syksyllä olen ollut yhden miehen talkoissa. Mutta ei tämä rasita, ei tätä rahasta tehdä, Silventoinen toteaa. Pajupirtin historian hienoimpiin hetkiin kuuluu Silventoisen mielestä osaston 50-vuotisjuhla vuonna 2014. – Puruveden muikkua paistettiin, oli salaatit, oli kahvit ja kakut. Oli haitarinsoittaja. Naapuriosastoistakin käytiin tervehtimässä. Väkeä oli vähintään 70 henkeä. – Talkoot lopetetaan aina kahviin ja ruokaan. Tuolla grillikatoksella paistetaan makkaraa ja pohditaan maailman menot. Ei ole kiire minnekään. AJASSA ? MITÄ ON YHTEISÖLLISYYS? ”Yhteisöllisyys on ihmisen perustavanlaatuinen tarve. Me emme vaan pärjää ilman toisia”, sanoo tutkija Lotta Junnilainen. Mutta miksi julkisuus hyväksyy vain keskiluokkaisen kuvitelman yhteisöllisyydestä? Ja kenen ääni saa kertoa koronasta? Helsingin yliopiston sosiologi Lotta Junnilainen on tutkinut väitöskirjassaan Lähiökylä sitä, miten ennakkoluuloisesti ja samalla eriarvoisuutta tuottavasti vuokratalovaltaisten lähiöiden asukkaita kohdellaan Suomessa. Tutkimus perkaa myös sitä, miten yhteisöllisyys ilmenee asukkaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Naapuriapu kyllä kukoistaa lähiöissä. Mutta ulkopuolisten voi olla vaikea nähdä sitä, sillä he ovat usein omien ennakkoluulojensa vankeja. Tutkijatkaan eivät ehkä osaa kysyä, annatko autottomalle naapurillesi usein kyytejä ruokakauppaan? He saattavat kysyä, vietkö poikasi koulukavereita koskaan jääkiekkoharkkoihin? Vastaus on viime mainittuun ei, sillä vain harvalla on varaa kalliisiin harrastuksiin. Sitten tutkija tulkitsee, että vuokralaislähiössä ei ole naapuriapua eikä yhteisöllisyyttä. Junnilainen toteaa, että yhteisöllisyyteen maalaiskylän tapaan ei ole paluuta. Mutta nykyisin yhteisöllisyys pesiytyy julkiseen keskusteluun kaiken pelastavana taikavoimana. – Yhteisöllisyys löytyy poliitikkojen puheista ja suunnitelmista, kaikista hankkeista ja projekteista. Mutta harvoin pysähdytään miettimään, mitä se on? Yhteisöllisyyksiä voi Junnilaisen mielestä olla monenlaisia ja monella eri tasolla. Halukkuus maksaa veroja on eräänlaista yhteiskunnan tason yhteisöllisyyttä. Ytimessä on aina kuitenkin se, että erilaiset ihmiset pystyvät toimimaan yhdessä pidempiä tai lyhyempiä aikoja, pysyvissä tai väliaikaisissa vuorovaikutuksissa toisiinsa. Laiturin lisäksi talviteloilta Saimaan aalloille laskettiin myös mökin soutuvene. Lotta Junnilainen, VTT, sosiologi ”Ei ole kiire minnekään.” Tekija?_2020_7.indd 11 Tekija?_2020_7.indd 11 25.6.2020 11.50 25.6.2020 11.50
12 Tekijä 7/2020 ”Nätin matkan päässä” mökkiä taas kerran kuntoon laittamassa. Piia Kauppinen siivosi sisällä ja perkasi astiaston kuntoa ja hankintatarpeita, Kauppinen ja Penttilä kävivät vesakkotaistoa raivaussahoineen. Itikoista Penttilä vielä rauhoittelee: – Pääseehän niitä karkuun grillikotaan, makkaraa paistamaan. Ja onhan hyttyskarkotteet keksitty. JÄSENETU, JOSTA EI LUOVUTA – Paljon on ihmisiä, joilla ei ole omaa mökkiä. Tämä on jäsenetu, joka halutaan tarjota osaston jäsenille ympäri vuoden, Penttilä toteaa ja kehuu Kipinäksi tuttavallisesti kutsutun mökin marjastusja ulkoilumahdollisuuksia. Käytännössä lähinnä hallituksen jäsenet sopivat keskenään, milloin mökille mennään talkoita pitämään. – On niitä uusiakin kasvoja tullut, kun on pidetty esimerkiksi puutalkoot, Penttilä kertoo. Näin koronakesänä vuoroihin on laitettu viiden vuorokauden välit, kun ulkopuolista siivousta ei ole. Korona kurittaa muutenkin osaston koko kesätoimintaa. Jokakesäinen, 300–400 henkeäkin vetänyt näytös Meriteatteri Möljässä on esimerkiksi jouduttu perumaan. Mutta onhan se mökki, Penttilä toteaa. – On se sellainen hengähdyspaikka. Vaikka ei se nyt aivan metsän keskellä olekaan, on siellä oma rauha. ”Vajaa tunti Oulusta, se on nätin matkan päässä. Pusikkoa raivattiin siitä pihasta. Jospa vähän auttaisi niihin itikoihin, joita piisaa”, kertoo oululaisen ammattiosaston puheenjohtaja Marko Penttilä kesäkuisista talkoista osaston mökillä. H yönteisrealistinen kertomus ei vähennä Iijoen törmällä, Kipinän kylässä sijaitsevan Oulun kaapelityöväen ao. 72:n Leporanta-yhteismökin arvoa. Tai helppoutta osaston yli 1 600 jäsenelle. Nettisivuilla kerrotaan, että vain näitä tulija tarvitsee: ”Lakanat, pyyhkeet, tulitikut, wc-paperi ja henkilökohtaiset tavarasi. Kalastuslupia Kipinästä Rantalan talo (arvokalaa).” Penttilä käy itse mökillä perheenjäsentensä kanssa ainakin 3–4 kertaa kesässä, nykyisin porukassa on usein mukana neljä 3–12-vuotiasta lastenlasta. – Parvi on lapsille ihan paras, Penttilä naurahtaa ja kertoo, että ison tupakeittiön ja kahden makuuhuoneen ohella mökissä on huima 50 neliön parvi ja tilaa kaikkiaan 15 yöpyjälle. Kesäkuun alussa Penttilä oli osaston aktiivin Ari Kauppisen ja tämän perheen kanssa talkoilla ”On se sellainen hengähdyspaikka.” Talkoopäivänä työn touhussa Leporannan sisätiloissa Artturi, Piia ja Ronja Kauppinen. Tekija?_2020_7.indd 12 Tekija?_2020_7.indd 12 25.6.2020 11.51 25.6.2020 11.51
7/2020 Tekijä 13 AJASSA ”Yhteisöllisyysprojekteissa” on usein kyse vallasta. Junnilaisen väitöskirja on täynnä esimerkkejä siitä, miten vuokratalojen asukkaille ei anneta valtaa päättää omista asioistaan tai muuttaa lähiötä omien tarpeidensa mukaan, ja sitten se tulkitaan asukkaiden omaksi viaksi, haluttomuudeksi toimia yhteisten asioiden eteen. Valtarakenteiden murtamisen sijasta syyllistetään ja mollataan asukkaita. – Olen käyttänyt joskus esimerkkinä sitä, kun 1960–70-luvulla rakennetussa lähiössä päätettiin pistää kaupungin toimesta talkoot pystyyn. Ulkopuoliset siis päättivät, että nyt asukkaat parantavat omaa elinympäristöön maalaamalla ostarin lähellä olevan betoniseinän värikkääksi. Asukkaat kutsuttiin soppatykin voimalla talkoisiin. Vain muutama tuli paikalle. – Ulkopuoliset tulkitsivat, että lähiön asukkaat eivät piittaa alueestaan. Mutta jos keskiluokkaisella alueella kukaan ei viitsisi tulla soppatykin voimalla maalaamaan – niin, kukapa viitsisi? – tulkinta olisi aivan toinen. Sanottaisiin, että asukkaillahan on niin paljon kiireitä ja harrastuksia, on töitä, joista on elvyttävä. Keskiluokka ei itse toteuta sitä ideaalia yhteisöllisyyttä, jota se vaatii muilta, Junnilainen toteaa. KENEN ÄÄNI KERTOO KORONASTA? Keskiluokkaisilla on varaa ”tukea paikallisia yrittäjiä” ja tilailla noutoruokaa, ja siitä julkisuudessa kirjoitetaan. Vanhat vääristymät toistuvat koko koronajulkisuudessa. – Olihan se uutisointi alussa ihan hervotonta. Kuplissaan kotoilevat toimittajat kertoivat, miten he nyt tekevät ruokaa italialaiseen soffrito -pohjaan ja miten nyt on aikaa leipoa. Mutta jos kansalaisille asetetaan moraalinen velvollisuus pysyä sisällä, paljon ratkaisee se, kuinka monen neliömetrin päällä istuu, Junnilainen huomauttaa. – Poliitikot puhuvat työttömistä aivan kuin he olisivat jokin erillinen ihmisryhmä. Samalla lailla muille kuin hyväosaisille kansalaisille ei anneta ääntä koronakertomuksissa. Mutta jos ihmisten omat kokemukset sivuutetaan kokonaan tai aina joku ulkopuolinen puhuu heidän puolestaan, se synnyttää stereotypioita, ennakkoluuloja ja todellisuudesta irrallaan olevia mielikuvia. Tämä stigmatisoi ja leimaa ihmisiä. Tutkija kuvaa, miten nyt tiedotusvälineissä julkaistaan juttuja perheistä, jotka ovat ”suorastaan vaaraksi itselleen”. Tutkijan sanat voisi tulkita niin, että on paljon helpompi kauhistella ja moralisoida vähävaraisia perheitä kuin järkyttää valtarakenteita ja tasoittaa tuloeroja niin paljon, että kaikilla perheillä olisi varaa siihen etäopetuksen vaatimaan tietokoneeseen. Korona voisi Junnilaisen mukaan tuoda mukanaan joitain muutoksia kesänviettoon. – Nuorille sukupolville ei vuokralla asuminen ole ylipäänsä enää mikään erotteleva tekijä, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on niin paljon yksityisiä vuokra-asuntoja. Nyt on koronan takia vaikea lennähdellä mihinkään. Ehkäpä kotimaan matkailu, yhteismökit ja mökkien vuokraus yleistyvät? ? Itikkataistossa eli puskia mökin pihasta raivaamassa Marko Penttilä (ylemmässä kuvassa) ja Ari Kauppinen. OULUN KAAPELITYÖVÄEN AO. 72:N LEPORANTA Tekija?_2020_7.indd 13 Tekija?_2020_7.indd 13 25.6.2020 11.51 25.6.2020 11.51
14 Tekijä 7/2020 ILMIÖ Yhteisomistuksella saa haluamaansa OSALLISUUSTALOUS Asiakas voi ryhtyä pubin omistajaksi pienellä summalla ja pienellä osuudella. Työntekijät voivat ostaa yrityksen itselleen, kun omistaja haluaa siirtyä eläkkeelle eikä muuta jatkajaa ole. Kun omistajina ovat asiakkaat ja/tai työntekijät, puhutaan yhteisöllisestä omistamisesta tai osallisuustaloudesta. Ideana on, että tavaran tai palvelun tekijät ja/tai käyttäjät omistavat koko yrityksen tai merkittävän osuuden siitä. Sen lisäksi he ovat myös luomassa yrityksen brändiä sekä huolehtimassa osaltaan myynnistä ja tuotteiden laadusta. Palaute tulee suoraan ja nopeasti, joten laadunvalvonta toimii ja tuotekehitys voi olla ripeää. Kun työntekijät omistavat yrityksen, päätöksenteko on demokraattista ja kilpailu tehdään yleensä laadulla, ei hinnoilla eikä isoilla riskinotoilla. Näin on muun muassa monissa rakennusja it-alan konsulttiyrityksissä. Varsin usein omistajuudella halutaan sitoa työntekijät yritykseen. Kyse voi olla mittavistakin osuuksista. Toisinaan kyse on työpaikkojen säilyttämisestä, kun työntekijät jatkavat olemassa olevan yrityksen toimintaa. Kun huonekalukauppa Sotkaa oltiin myymässä Ekan yrityssaneerauksen yhteydessä 1993, työntekijöiden tarjous päihitti kilpailevien huonekalujättien tarjouksen ja toiminta jatkui. Vuonna 1999 yritys myytiin pääomarahastolle. Asiakkaiden omistamissa tai osaomistamissa yrityksissä huolehditaan, että asiakas saa yhdessä sovittuja palveluja tai tuotteita järkevään hintaan. Osuuskunta Vastapaino syntyi opiskelijoiden ja tutkijoiden halusta saada kohtuuhintaisia käännöksiä ja kotimaisia julkaisuja aiheista, joista muut kustantajat eivät olleet kiinnostuneet. Yhteisöllinen omistaminen ei ole mikään uusi asia. Maataloudessa jaettiin isot koneinvestoinnit usean omistajan tai jopa koko kylän kesken. Nyttemmin varsinkin suurissa kaupungeissa oman auton sijaan käytetään yhteisomisteisia autoja. Yhteisomistus on osoittautunut toimivaksi, kun on haluttu rakennuttaa esimerkiksi omien toiveiden mukainen senioritalo. Ongelmana yhteisöllisessä omistamisessa on toisinaan vastuunkantajan puuttuminen, mikä johtaa riitoihin, omaisuuden laiminlyöntiin tai jopa kavalluksiin. Tämä vältetään huolehtimalla demokraattisesta päätöksenteosta ja valvonnasta. Koska kaikkea ei tarvitse omistaa yksin ja tavaran määrää halutaan vähentää, yhteisöllinen omistajuus on tehnyt uuden tulemisen arjen valinnoissa. Oman veneen sijaan hankitaan kimppavene, auton sijaan otetaan jäsenyys autoklubista ja paikallisen pubin tukemiseksi ostetaan se tarjottu viidenkympin osake. TYÖNTEKIJÖIDEN OMISTAJUUS PIILOSSA Tarkkoja tai edes summittaisia lukuja yhteisomisteisista yrityksistä ei ole. Yleensä työntekijät ovat merkittävinä omistajina pörssin ulkopuolisissa yrityksissä. Rakennusja kiinteistöalalla toimivan Granlund-konsernin kaikki 200 omistajaa työskentelevät yrityksessä. Enemmistöomistajaa ei ole. Kaikkiaan yritys työllisti viime vuonna yli 900 asiantuntijaa. Työosuuskuntienkin mittaaminen on osoittautunut liian vaikeaksi tehtäväksi. Osuustoimintakeskus Pellervon teettämässä tutkimuksessa (2016) pieniä työja yrittäjyysosuuskuntia oli 2 200. JOKA KOLMAS YHTEISOMISTAJANA Kaikkiaan 163 miljoonaa eurooppalaista on jonkin osuuskunnan jäsen. Se tarkoittaa, että joka kolmas EU:n alueella asuva on mukana yhteisomistuksessa. Osuuskunnat työllistävät kaikkiaan 5,4 miljoonaa ihmistä. Eniten osuuskuntia on maataloudessa. Hollannissa osuuskuntien osuus alan markkinoista on 83 prosenttia, Suomessa 79 ja Italiassa 55 prosenttia. Toiseksi eniten osuuskuntia on metsäsektorilla, Ruotsissa 60 prosenttia alan markkinoista. Merkittäviä markkinaosuuksia osuuskunnilla on maasta riippuen myös pankkisektorilla, kaupassa sekä lääkeja terveydenhuollossa. TEKSTI BIRGITTA SUORSA /UP UUDET REKISTERÖIDYT OSUUSKUNNAT 250 200 150 100 50 2015 2016 2017 2018 2019 Lä hd e: Pa te nt tija re ki st er ih al lit us Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekija?_2020_7.indd 14 Tekija?_2020_7.indd 14 25.6.2020 11.52 25.6.2020 11.52
7/2020 Tekijä 15 Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekija?_2020_7.indd 15 Tekija?_2020_7.indd 15 25.6.2020 11.52 25.6.2020 11.52
16 Tekijä 7/2020 NÄKIJÄ Valoa koronatunnelin päässä K orona on kurittanut Suomea koko kevään. Kauppa kärsii, matkailu kärsii, teollisuus kärsii. Kymmeniätuhansia ihmisiä on irtisanottu ja lähitulevaisuus on sumun peitossa. Korona on siirtänyt toimistotyöläiset etämoodiin, ja myös Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n käytävillä on tyhjää. Tyhjää on ollut myös kalenterissa. – Normaalisti käymme kertomassa järjestöille työllisyyden ja talouden näkymistä. Ne ovat nyt jääneet, mutta kirjoitushommia on ollut enemmän, kertoo PT:n johtaja Elina Pylkkänen. Laitos – ja sen johtaja – halusi kuitenkin pitää kiinni tietyistä rutiineista. – Ennusteryhmällä oli haluttomuutta julkaista jokakeväistä ennustettamme, koska kriisi oli niin poikkeuksellinen. Sanoin kuitenkin, ettemme voi väistää vastuuta, kun muut tutkimuslaitokset heittivät pyyhkeen kehään – meidän on tehtävä sitä, mitä meiltä tässä tilanteessa odotetaan. Meillä täytyy olla aina joku skenaario taloudesta. Niin hurjaa aikaa kuin elämmekin, pandemia on myös kiinnostava ajanjakso, jossa moni inhimillinen ja yhteiskunnallinen asia heittää häränpyllyä. Poikkeuksellinen aika on herkullista tutkijoille. – Ei tällaista tilaisuutta varmaankaan tule toiste. Toivottavasti, Pylkkänen hymähtää. TYÖLLISYYSTAVOITE KARKAAMASSA Koronakriisi löi ilmat pihalle myös hallitusohjelman tavoitteista, ja ne ovat ainakin julkisuudessa jääneet taka-alalle. Monien mielessä tavoiteltu työllisyysaste, 75 prosenttia vuoteen 2023 mennessä, on jo mahdoton saavuttaa. Elina Pylkkänen ei kuitenkaan pidä sitä aivan toivottomana. – Tiukoille se menee. Patoutunutta kulutuskysyntää on nyt paljon, joten jos epidemia jäisi yhteen aaltoon, siihen olisi ehkä vielä jotain mahdollisuuksia. Hän kuitenkin muistuttaa, että PT ei uskonut alunperinkään ylioptimistiseen 75 prosentin tavoitteeseen. – Arviomme mukaan olisi mahdollista kuitenkin palata noin 73 prosentin lukemaan, joka oli saavutettu ennen kriisiä. Hallitusohjelmassa on pitkä lista asioita, joiden varaan työllisyysasteen nosto perustuu: ikääntyneiden työllisyyden parantaminen, työvoimapalveluihin satsaaminen, toisen asteen koulutuksen pakollisuus, sotu-uudistukset… Näistä asioista ei voi luopua, vaikka maan agenda olisikin vielä pelkkää pandemiapaniikkia. Suomen hallitus lähti tavoittelemaan 75 prosentin työllisyysastetta. Tavoite on karkaamassa, mutta ei välttämättä lohduttoman kauas, uskoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen Elina Pylkkänen. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT KITI HAILA ”Meillä täytyy olla aina joku skenaario taloudesta.” TYÖLLISYYSASTE Tilastokeskuksen laskemaan työllisyysasteeseen lasketaan mukaan myös epätyypilliset ja hyvinkin lyhyet työsuhteet, vuokratyö ja erilaiset alustatalouden työt. Haastattelututkimuksessa kysytään, onko ihminen viimeisimmän viikon aikana tehnyt töitä vähintään kaksi tuntia. Eli vaikka työn määrä voi olla hyvinkin pieni, se lasketaan työllisyysasteeseen. Tekija?_2020_7.indd 16 Tekija?_2020_7.indd 16 25.6.2020 11.52 25.6.2020 11.52
7/2020 Tekijä 17 AJASSA – Nämä ovat aivan keskeisiä uudistuksia, joita ei saa missään nimessä jättää tekemättä. Se vasta tuleekin kalliiksi, jos parhaassa työiässä olevista tulee työelämän pudokkaita. TUKEA YRITYKSILLE TÄSMÄLLISEMMIN Jotta työllisyystavoitteita voidaan onnistuneesti jahdata, keskeisimpiin toimenpiteisiin kuuluvat Pylkkäsen mukaan myös julkisen vallan tukipaketit. Niistä on karsittava turha byrokratia ja niiden on osuttava tarkasti kriisistä eniten kärsiville sektoreille. – Mallia voisi katsoa rohkeammin muista Pohjoismaista. Esimerkiksi Tanskassa tehtiin kymmenien miljardien panostus pakettiin, jossa yrityksille maksetaan 75 prosenttia palkkakuluista. Se olisi yksi tapa pitää yritykset hengissä kriisin yli ja estää työttömyyttä. Satsaus kannattaisi, koska työttömyyden kulut lankeaisivat kuitenkin yhteiskunnan maksettavaksi. Koronakriisin alussa yritystukia jaettiin kiireellä niin kunnista, Ely-keskuksista kuin Business Finlandista. Osumatarkkuus oli kauniisti sanottuna varsin vaihtelevaa. – Oli kiire näyttää, että täältä pesee, hallitus on päätöksentekokykyinen eikä nyt niuhoteta kuten aiemmissa kriiseissä, Pylkkänen sanoo. Mandaatti tuille saatiin niin oppositiosta, EU:sta kuin globaalisti, joten selusta oli turvattu. – Mutta kyllähän se oli alussa sekasortoista roiskintaa. Jälkikäteen on tietysti helppo sanoa, mutta esimerkiksi Business Finland oli väärä ja turhan byrokraattinen kanava jakamaan tukia. VALTTEINA LAATU JA OSAAMINEN Työllisyys on ainakin toistaiseksi kuopassa, ja pohjaa ei ole vielä edes ehkä nähty. Kesäkuussa Suomessa oli lähes 140 000 koronakriisin takia kokoaikaisesti lomautettua, joista Teollisuusliiton jäseniä noin 26 000. Pahimpien aikojen povataan kuitenkin iskevän teollisuuteen vasta kesän jälkeen. Pylkkänen rauhoittelee. – Aika suuri osa teollisuuden tuotteista menee vientiin ja niiden kysyntä ei enää toivottavasti laske, koska keskeiset vientimaamme elvyttävät myös kaikista eniten. Suomi myy sitä paitsi korkeaa laatua, joka tulee painottumaan, kun mietitään tavaratuotannon ekologista kestävyyttä. Pylkkäsen toimistossa eletään siis suhteellisen toiveikkaissa tunnelmissa. Hän sanoo nähneensä synkempiäkin aikoja. – Esimerkiksi eurokriisin aikana oltiin hajottamassa historiallista maiden välistä herkkää koalitiota, ja siihen liittyivät yksittäisten maiden välistävedot. Se huojutti meitä enemmän kuin tämä yhteinen pandemia. Pylkkänen uskoo, että tiettyihin asioihin panostamalla voimme tulla kriisistä ulos vahvempana. Yksi on digitalisaation hyödyntäminen, jossa olemme jo nyt hyviä. – Toista on jo kriisin aikana harjoiteltu, eli public-private partnership . Siinä julkinen ja yksityinen puoli lyöttäytyvät yhteen, koska molemmilla on sama tavoite, kuten selviäminen kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin. Pylkkänen näkee myös mahdollisuuksia ilmastopolitiikassa, joka on hallituksen asialistalla korkealla. – Nyt ihmiset ehkä tajuavat paremmin, että ilmastonmuutos tuottaa pahimmillaan vieläkin suuremman globaalin hätäännyksen kuin pandemia. DUUNARIN VOIMIN NOUSUUN Suomalaisen yhteiskunnan kyky rajat ylittävään yhteistyöhön on kliseistä kulunein, mutta Pylkkänen nostaa senkin esille. Tällaisissa tilanteissa työntekijöiden ja työnantajien tavoitteet ovat yhteneväiset. – Keskeisin kilpailukykytekijämme globaalissa markkinassa on työntekijöidemme osaaminen ja vastuullisuus. Suomalainen duunari on työntekijöiden eliittiä, hän sanoo. – Mutta palkansaaja on palkansaaja vain silloin, kun yrittäjä hänet työllistää. Tämä on yhteispeliä, ja omassa roolissani toivon vähentäväni menneisyyden jyrkkiä vastakkainasetteluja. Elina Pylkkäsen mukaan työnantajille koronakriisin aikana annettu mahdollisuus lomauttaa työntekijöitä lyhemmällä ilmoitusajalla oli toimenpide, josta hyötyivät lopulta kaikki. Työmarkkinaosapuolet löysivät yhteisen sävelen, ja vaikka joku pelkääkin, että pieni myönnytys työnantajille veisi pikkusormen lisäksi koko käden, se on turha pelko. – Tämän hetken hätä on yhteinen. Uskon, että tämä kriisi enemmän yhdistää kuin eriyttää. ? ”Uskon, että tämä kriisi enemmän yhdistää kuin eriyttää.” ELINA PYLKKÄNEN Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. Työskennellyt aikaisemmin mm. finanssineuvoksena valtiovarainministeriössä, yksikön johtajana Stakesissa ja ekonomistina Ruotsin valtiovarainministeriössä. Tekija?_2020_7.indd 17 Tekija?_2020_7.indd 17 25.6.2020 11.52 25.6.2020 11.52
7/2020 Tekijä 19 ? AJASSA ”O len samaa mieltä Vihriälän työryhmän kanssa siitä, että ensin hoidetaan kriisi ja sen jälkeen elvytetään velkarahalla. Akuutin kriisin aikana yritysten kiinteät kustannukset, kuten vuokrat, tulisi korvata valtion tuilla, etteivät yritykset menisi konkurssiin, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen toteaa. Hänen mielestään raportin arvio, että julkisen talouden 10 miljardin kestävyysvajetta pitäisi ryhtyä kuromaan umpeen vuodesta 2023 lähtien, olisi kannattanut jättää tekemättä. – Taloustilanne ehtii elää sitä ennen mahdollisesti paljonkin. Tämän takia on liian aikaista arvioida julkisen talouden tilaa ja pidemmän aikavälin sopeutustoimien tarvetta. POLITIIKKASUOSITUKSIA MUTUTUNTUMALLA Vihriälän työryhmän raportissa väitetään, että tuloveroja ei voi korottaa, koska se heikentäisi talouden toimeliaisuutta. Siksi julkisen talouden kestävyysvajetta pitäisi ryhtyä kuromaan julkisia menoja leikkaamalla, rakenteellisilla uudistuksilla sekä kulutusja ympäristöveroja nostamalla. Kososen mukaan raportin politiikkasuosituksissa ei ole huomioitu empiirisen taloustieteen tutkimustuloksia verokorotusten vaikutuksista talouskasvuun eikä muutenkaan syvällisesti analysoitu tilannetta. – Taloustieteellinen tutkimus ei puolla näkemystä, jonka mukaan tuloverotuksen kiristämisellä olisi suuri negatiivinen vaikutus työllisyyteen, eikä tutkimus tue näkemystä, jonka mukaan tuloverojen kiristäminen olisi haitallista. Tuloverotus on vain yksi valtion talouspolitiikan instrumentti muiden joukossa. Kosonen arvostelee raporttia myös siitä, että sen politiikkasuositusten vaikutuksia tulonjakoon ei ole otettu huomioon lainkaan. – Jos julkista taloutta halutaan sopeuttaa sosiaaliturvaa leikkaamalla, muita kuin tuloveroja korottamalla tai “rakenteellisilla uudistuksilla”, jotka yleensä tarkoittavat työttömyysturvan heikennyksiä, suosivat uudistukset isompituloisia, Kosonen arvioi. Hänen mukaansa raportin tarjoamat lääkkeet kasvattaisivat tuloeroja. – Kulutusverot kohdistuvat suhteellisesti enemmän pienituloisiin kuten myös tukien leikkaukset. Sen sijaan valtion tuloveron kiristys kohdistuisi enemmän suurituloisiin. Raportin suositukset kuulostavat enemmän poliittisilta kuin tutkimukseen perustuvilta. Vihriälän taloustyöryhmän mielestä nykyisen tasoisia hyvinvointipalveluita ja sosiaaliturvaa ei ole mahdollista rahoittaa. Pitääkö se paikkansa? – Hyvinvointivaltiota voidaan pitää yllä, vaikka se vaatisi verojen kiristyksiä, jos niin halutaan. Maailma ei siihen lopu, jos tuloverojen tasoa vedetään pari pykälää takaisin ylöspäin. Jos tuloveroja ja kulutusveroja nostettaisiin laajapohjaisesti niin, aika pienillä verojen kiristyksillä saataisiin miljardeja valtion kassaan, tutkimusjohtaja Kosonen vastaa. Talouteen vauhtia velkarahalla Työelämäprofessori Vesa Vihriälän vetämän ”talousviisaiden” työryhmän ehdotukset Suomen talouden nostamiseksi koronakriisin aiheuttamasta montusta kestävään kasvuun saavat osakseen sekä kiitosta että ankaraa kritiikkiä. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2020_7.indd 19 Tekija?_2020_7.indd 19 25.6.2020 11.53 25.6.2020 11.53
20 Tekijä 7/2020 Kriisiajan talouspolitiikan viritykset lisen sopimisen varaan rakentuva malli on työllisyyskehityksen kannalta huono. VYÖNKIRISTYKSILLÄ PELOTTELU SYÖ KASVUN EVÄITÄ Vihriälän työryhmä arvioi, että velkaelvytyksen jälkeen Suomen julkinen talous pitää palauttaa vakaalle pohjalle menojen leikkaamisesta, verojen korotuksista ja työehtojen heikentämisestä koostuvan kipupaketin avulla. Raportin mukaan sen toimeenpanemisen aikataulusta pitäisi pystyä sopimaan jo syksyllä. Kaukoranta on eri mieltä. – Kriisin keskellä ei kannata tehdä hätäpäissään pitkälle meneviä rakenteellisia ratkaisuja, vaan suuret uudistukset tulee valmistella aina huolella. Kaukoranta uskoo, että jo pelkkä keskustelu edessä olevista vyönkiristystoimista vaikuttaisi lamauttavasti kulutukseen ja investointeihin, mikä puolestaan heikentäisi kaavailtujen elvytysruiskeiden tehoa. KENEN LAULUJA TALOUSTYÖRYHMÄN RAPORTISSA LAULETAAN – Vihriälän työryhmän raportti painottaa, että nyt ei ole menoleikkausten aika, ja että kriisin jälkeen kasvu pitää käynnistää finanssipoliittisella elvytyksellä. Toivon, että poliitikot toimivat näiden ohjeiden mukaisesti, julkistalouden professori Matti Tuomala sanoo. Hänen mielestään raportin pitkän aikavälin politiikkasuositukset rakentuvat kuitenkin jo ajat sitten paikkansa pitämättömiksi osoitetuille väitteille muun muassa julkisen sektorin oman tuotannon tehottomuudesta. – Raportin uusliberalismin makuiset linjaukset eivät toki tulleet yllätyksenä. Ovathan sekä Vihriälä että Sixten Korkman markkinauskovaista sanomaa levittävän Elinkeinoelämän valtuuskunnan entisiä toimitusjohtajia, ja myös Bengt Holmström on julistautunut oikeistolaiseksi. Tuomalan mielestä sitä voi silti pitää erikoisena, että neljää enemmän tai vähemmän oikeistolaista ekonomistia on pyydetty valmistelemaan kasvustrategia vihervasemmistoenemmistöiselle hallitukselle. VÄHEMMÄN VIISAITA NEUVOJA Vihriälän työryhmän raportin mukaan talouteen pitää ensin panna vauhtia julkisia menoja lisäämällä, mutta heti kun talous on saatu kasvuun, Suomen talous on nyt syöksykierteessä. Millä keinoin tästä taantumasta pitäisi pyrkiä ulos? – Talouden kasvuun kääntämiseen tarvitaan miljardien eurojen suuruinen elvytyspaketti. Meidän mielestämme sen pääpainon tulisi olla julkisissa investoinneissa. Perinteisten infrahankkeiden lisäksi nyt olisi perusteltua panostaa myös ilmastonmuutoksen hillintään sekä koulutukseen ja tutkimukseen. Julkisen velan kasvua ei ole syytä tässä vaiheessa pelätä, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta linjaa. Hänen mielestään velkarahaa ei kannata silti tuhlata yleisiin tuloverojen alennuksiin, koska osa rahoista menee kuitenkin säästämiseen. – Tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi tapa tukea ostovoimaa olisi parantaa määräajaksi työttömyysturvaa. Kaukoranta painottaa, että varsinaisen laajamittaisen finanssipoliittisen elvytyksen aika ei ole vielä nyt. – Hyvinvointipalvelujen merkitys korostuu kriisin keskellä. Poikkeusolot kasvattavat terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannuksia. Siksi yritysten pystyssä pitämiseksi päätettyjen tukien lisäksi valtion tulisi vahvistaa kuntien rahoitusta, jotta tärkeät palvelut ja työpaikat voitaisiin turvata. TYÖMARKKINOIDEN RAKENTEET HYVÄSSÄ JAMASSA Vihriälän työryhmän raportti patistaa työmarkkinajärjestöjä uudistamaan työehdoista sopimisen käytänteitä ja purkamaan työmarkkinoiden säätelyä. Sen mielestä Suomen työmarkkinoiden jäykät rakenteet jarruttavat talouden ja työllisyyden kasvua. Kaukoranta muistaa kuulleensa samat marinat työmarkkinoiden suurista ongelmista ja joustojen tarpeesta monta kertaa aikaisemminkin. Hänen mukaansa työnantajajärjestöjen väitteet radikaalien työmarkkinauudistusten välttämättömyydestä perustuvat kuitenkin enemmän mielipiteisiin kuin tutkittuun tietoon. – Muutama vuosi sitten julkaistun OECD:n raportin mukaan paras työllisyys ja alhaisin työttömyys saavutetaan sellaisissa työmarkkinajärjestelmissä, joissa työehdoista sopiminen on keskitettyä tai koordinoitua. Kaukorannan mukaan tutkimustiedon valossa näyttää vahvasti siltä, että vahvoihin työehtosopimuksiin ja koordinaatioon rakentuva työmarkkinamalli on paras, kun taas laajan paikalTekija?_2020_7.indd 20 Tekija?_2020_7.indd 20 25.6.2020 11.53 25.6.2020 11.53
7/2020 Tekijä 21 AJASSA menoja pitää ryhtyä leikkaamaan tai veroja korottamaan. Tuomalan mielestä raportin tuputtamalle leikkausten tielle lähtemiselle ei ole mitään tarvetta, jos elvytys toimii niin kuin on tarkoitus. – Kun talous on saatu kohtuulliseen kasvuun, niin se helpottaa nykyistasoisten hyvinvointipalvelujen ja sosiaalietuisuuksien ylläpitoa ja luo edellytyksiä niiden parantamiseen. Tuomalan mielestä on tarpeetonta lyödä lukkoon sopeutustoimien keinovalikoimaa ja mittaluokkaa vuosiksi eteenpäin. – Kukaan ei pysty ennustamaan talouden kehitystä vuosien päähän. Sen takia tällaisten tavoitteiden asettaminen on vahingollista talouden kehitykselle. Sopeutustoimista ennalta sopiminen rajoittaisi tarpeettomasti talouspolitiikan mahdollisuuksia tukea työllisyyden kasvua kulloisenkin suhdannetilanteen edellyttämin keinoin. VELKAA NYKYISTEN JA TULEVIEN SUKUPOLVIEN PARHAAKSI Valtion velka kasvaa kriisin aikana miljarditolkulla kuukaudessa, ja keskustelu siitä, keiden maksettavaksi velkavuori lopulta jää, käy kuumana. – Vihriälän työryhmän raportissa toistetaan väärinkäsitystä, jonka mukaan nyt elävät ihmiset ottaisivat lainaa pelkästään lastemme kustannuksella. Tuomala muistuttaa, että tosiasiassa suurinta osaa nyt otettavista veloista tulevat maksamaan jo elossa olevat ihmiset. Hänen mukaansa velan kasvua ei ole syytä kauhistella niin kauan kuin rahat käytetään talouden kehitystä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tukeviin julkisiin investointeihin. – Valtio saa lainaa olemattomalla korolla, ja tällä hetkellä edes euroalueen jäykät alijäämäsäännöt eivät ole esteenä järkevän talouspolitiikan harjoittamiselle. Tuomalan mielestä velkaelvytyksessä suurimmat panostukset tulisi panna nykyisten ja tulevien sukupolvien elämänlaatua parantaviin kohteisiin, kuten koulutukseen, tutkimukseen, hyvinvointipalveluihin ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. ? Tekija?_2020_7.indd 21 Tekija?_2020_7.indd 21 25.6.2020 11.53 25.6.2020 11.53
22 Tekijä 7/2020 PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Neljäs osa ilmestyy kesällä 2021. Koko juttusarja on luettavissa Tekijän verkkolehdessä www.tekijälehti.fi 3 LE H TI KU VA /E M M I KO RH O N EN Koronatoimet hankaloittavat myös pörssiyhtiöiden arkea Nokia, Outokumpu, Stora Enso ja Konecranes pitivät yhtiökokouksensa tavanomaista myöhempänä ajankohtana poikkeus järjestelyin. Metso ja Valmet eivät tätä tekstiä kirjoitettaessa olleet vielä pitäneet yhtiökokoustaan. Eduskunta sääti 30. huhtikuuta lain yhtiökokousten järjestämisen helpottamiseksi (290/2020). Se antaa osakeyhtiölle 30.9.2019–31.3.2020 päättyneen tilikauden jälkeen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen järjestämiselle lisäaikaa syyskuun 2020 loppuun saakka. Laki sallii yhtiökokouksen järjestämisen siten, että osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiö kokouksessa vain valitsemansa asiamiehen välityksellä ja siten, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain postin, S uomalaisten pörssiyhtiöiden kevät 2020 on ollut tavanomaisesta poikkeava. Globaalit koronarajoitustoimet ovat heikentäneet niiden toimintaedellytyksiä. Monissa pörssiyhtiöissä käytiin kevään kuluessa koronasta johtuvat yt-neuvottelut. Useissa jouduttiin turvautumaan lomautuksiin. Pörssiyhtiöiden yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen sekä laajan omistuspohjan vuoksi niiden toimet vaikuttavat moniin ihmisiin. Koronarajoitustoimet viivästyttivät yhtiökokousten järjestämistä. Seurattavista yhtiöistä Kone, Wärtsilä ja Sanoma ehtivät pitämään omat yhtiökokouksensa tavanomaisin järjestelyin. UPM-Kymmene, Nokian Renkaat, Neste, Caverion, Koronakevät on pörssiyhtiöissä vaikuttanut yhtiökokousten järjestämiseen, osingonjaon toteutukseen ja osakekurssien kehitykseen. Tekija?_2020_7.indd 22 Tekija?_2020_7.indd 22 25.6.2020 11.53 25.6.2020 11.53
7/2020 Tekijä 23 AJASSA AJASSA AJASSA ? Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. ? Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena. ? Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla. ? Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus. SEURANTA 1 200 1 000 800 600 400 200 M ilj . eu ro a Nokia Kone Wärtsilä Stora Enso Neste UPM Kymmene Nokian Renkaat Valmet Konecranes Metso Osingonjako 2016–2019 Caverion Sanoma Outokumpu Seuratuista 13 yhtiöstä 11 on jakamassa tilikaudelta 2019 saman verran tai enemmän osinkoa kuin vuotta aiemmin. Kuviossa tilikauden 2019 osingot tarkoittavat yhtiökokousten päätösten ja valtuutusten mukaisia enimmäisosinkoja. Valmetin ja Metson osalta tilikauden 2019 osinko on yhtiön hallituksen esitys osingonjaoksi. ? Yli puolet seurattavista pörssiyhtiöistä on kasvattanut vuoden 2019 aikana liikevaihtoaan verrattuna edelliseen vuoteen. Vajaa puolet on lisännyt henkilöstönsä määrää vuoden 2019 aikana. Aivan kaikkien toiminta ei ole ollut kannattavaa, sillä Outokummun nettotulos on jäänyt miinukselle. Viidellä kuudesta tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta oli vuoden 2019 lopussa yhtä suuri tai suurempi kuin vuotta aiemmin. KONSERNI LIIKEVAIHTO TILAUSKANTA NETTOTULOS HENKILÖSTÖ 2019, MILJ. EUROA 31.12.2019, MILJ. EUROA 2019, % 31.12.2019 ? Nokia 23 344 +3 % .. +5,3 94 720 -6 % ? Outokumpu* 6 403 -7 % .. -1,2 10 390 -0 % ? Kone 9 982 +10 % 8 051 +1 % +9,8 59 820 +4 % ? Wärtsilä 5 170 +0 % 5 878 -7 % +5,7 18 790 -2 % ? Metso* 3 635 +14 % 1 688 +0 % +8,7 15 820 +20 % ? Valmet* 3 547 +6 % 3 333 +17 % +5,7 13 590 +8 % ? Konecranes 3 327 +5 % 1 824 +6 % +4,9 16 190 +0 % ? Caverion 2 133 -4 % 1 670 +11 % +1,1 16 270 +8 % ? Neste* 15 840 +6 % .. +9,9 5 470 +1 % ? Nokian Renkaat 1 596 +0 % .. +15,7 4 730 +0 % ? UPM Kymmene 10 238 -2 % .. +10,4 18 740 -1 % ? Stora Enso* 10 055 -4 % .. +6,0 25 140 -4 % ? Sanoma 913 +2 % .. +8,9 3 560 -20 % *merkittävä valtio-omistus ? Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteen laskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. OSINGONJAKO JOPA KASVANUT Koronakevät ei tunnu vähentävän osinkojen määrää. Seurattavista 13 pörssiyhtiöstä lähes jokaisessa osingonjako näyttää koronasta huolimatta toteutuvan jopa viime vuotta suurempana. Kuitenkin koettu epävarmuuden lisääntyminen näkyy yhtiöiden osinkojärjestelyissä. Vain osassa yhtiöistä yhtiökokous päätti tavanomaiseen tapaan suoraan osingonjaosta (Kone, Wärtsilä, Sanoma, UPM-Kymmene ja Nokia). Muutamissa yhtiöissä yhtiökokous päätti suoraan osasta osingonjakoa valtuuttaen samalla yhtiön hallituksen päättämään enintään tietyn suuruisen lisäosingon jakamisesta (Neste, Nokian Renkaat, Stora Enso ja Konecranes). Joissakin yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään koko osingonjaosta enintään tietyn suuruisena (Caverion ja Outokumpu). PUDOTUS, UUSI NOUSU – JA PIENI NOTKAHDUS Sijoittajien tulevaisuudenuskon horjuminen aiheutti notkahduksen pörssikursseihin. Se on havaittavissa Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden pörssiarvon muutoksista kootussa OMXHPIindeksistä. Pudotus alkoi helmikuun 2020 puolen välin paikkeilla ja jatkui maaliskuun 2020 loppupuolelle. Sen jälkeen indeksi on ollut nousussa. Kesäkuun 2020 alussa se oli jo palautunut joulukuun 2019 alun tasolle. Sitten tuli taas pieni notkahdus. MIKA KÄRKKÄINEN LÄHTEET Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia LÄHTEET Yhtiöiden pörssitiedotteet Tekija?_2020_7.indd 23 Tekija?_2020_7.indd 23 25.6.2020 11.53 25.6.2020 11.53
7/2020 Tekijä 25 TYÖSSÄ ? Kotimaista istuttajaa kannattaa käyttää Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen istutustyömailla ei tullut puutetta työntekijöistä. Omat metsurit ja tarjolla olevat kausityöntekijät riittivät. Vain niukkuus puuntaimista vaikeutti urakkaa. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT HARRI NURMINEN ? ”Vuodesta 1984 lähtien olen ollut metsuri. Yhden kuukauden koko työuran aikana olen ollut lomautettuna”, Heikki Hakkarainen kertoo. Tekija?_2020_7.indd 25 Tekija?_2020_7.indd 25 25.6.2020 11.54 25.6.2020 11.54
26 Tekijä 7/2020 M etsänhoitoyhdistys KantaHämeen metsuri Heikki Hakkarainen istuttaa tiistaina 2. kesäkuuta koivuntaimia Hattulan Kittanojalla viime talvena kaadetulla kymmenen hehtaarin aukealla. Istutusaukealta kannot on raivattu pois. Sää on hiostava, lähes helteinen. Metsuri iskee istutusputken maahan ja painaa sen syvälle. Kun hän polkaisee putken juuressa olevaa osaa, metalliset leuat maan sisällä aukeavat. Istuttaja pudottaa taimipotin putken läpi maahan ja nostaa putken pois. Hän tiivistää taimen ympäriltä maan jalalla. Jotta istutus onnistuisi, maata potin päälle pitää Hakkaraisen mukaan jäädä kolmesta viiteen senttiä. Istutuskausi Hakkaraisella alkoi vapun tienoilla ja juhannukseen mennessä se oli ohi. – Meillä istutusperiodi on ollut neljästä kuuteen viikkoon keväällä. Joskus on ollut syysistutuksiakin. Mutta silloin riski istutuksen epäonnistumisesta on suurempi. Pitää olla lämmin syksy, jotta taimet ehtivät juurtua, hän kertoo. NOIN 1 600 TAINTA PÄIVÄSSÄ Hakkaraisen mukaan työntekijän päivittäinen istutusmäärä vaihtelee monista tekijöistä johtuen. – Erään arvion mukaan istuttaja panee päivässä maahan keskimäärin 1 600 taimea. Määrä riippuu paljon siitä, millainen on maaperä, mikä on taimien kantomatka sekä minkä kokoista taimi on, eli paljonko niitä saa mahtumaan vakkaan. Hakkarainen tekee istutustyötä Hämeenlinnan ympäristössä pääpaikkanaan Renko. Yksityismetsänomistajien istutuskohteet ovat useimmiten muutaman hehtaarin suuruisia, ja taimien kantomatka monesti pitkä. Istutuksen sujuvuuteen vaikuttaa maaperän laatu. Tekija?_2020_7.indd 26 Tekija?_2020_7.indd 26 25.6.2020 11.54 25.6.2020 11.54
7/2020 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? – Kanta-Hämeessä on paljon savimaata. Siihen on maan kovuuden takia hieman hankala istuttaa. Sateella savi muuttuu veteläksi, ja putket tahtovat mennä tukkoon. Raskaiden taimilaatikoiden raahaaminen usein epätasaisessa maastossa on Hakkaraisen mukaan aikaa vievää ja työlästä puuhaa. – Siinä turha ja ylimääräinen kävely on saatava pois, että työ on tuottavaa. Suotta ei kannata kävellä. Pitää tarkkaan suunnitella, miten laatikoita sijoittaa. FYSIIKAN PITÄÄ OLLA KOVA Puiden istutus on Hakkaraisen mukaan työ, joka sopii myös nuorisolle. – Mutta fyysisen kunnon pitää olla hyvä. Se on liikkumista epätasaisessa maastossa koko ajan. Vähän aikaa varmasti vaatii tottuminen. Se on niin erilainen lihaksisto, mitä ihminen istuttaessaan käyttää. Ei se ihan heti rupea sujumaan. Menee muutama päivä. – Istutettaessa on taimivakka olkapäähän kiinnitettynä lonkan päällä. Keskikokoisia paakkuja siihen mahtuu 90–100. Istutusputkia on eri kokoisille taimille erilaisia. Mitä suurempi potti, sitä suuremman putken se vaatii. Mitä suurempi putki, sen painavampi. Se painaa 2,5 kilosta kolmeen kiloon. – Kädet ja olkapäät joutuvat istutettaessa koville. Kun 1 600 kertaa päivässä lyö putken maahan, se on viikossa aikamoinen määrä. Ote putkesta on hieman epäergonominen. Sitä joutuu puristamaan aika kovaa. Siitä monelle tulee tenniskyynärpää. MAKEA JA MAUKAS KOIVUN TAIMI Kanta-Hämeessä ylivoimaisesti yleisin istutuspuu on Hakkaraisen mukaan kuusi. Koivu on toiseksi METSÄNHOITOYHDISTYS KANTA-HÄME RY PERUSTETTU 1999 KOTIPAIKKA Hämeenlinna TOIMINTA Metsätalouden ja metsäluonnon hoidon palveluja JÄSENIÄ 5 000 HENKILÖSTÖ 36, joista työntekijöitä 12 ja toimihenkilöitä 24 BUDJETTI 6,75 milj. euroa (2019, ilman jäsenmaksuja) Kymmenen hehtaarin aukea ja lähes helle. Heikki Hakkarainen istutustyömaalla Hattulan Kittanojalla. Tekija?_2020_7.indd 27 Tekija?_2020_7.indd 27 25.6.2020 11.55 25.6.2020 11.55
28 Tekijä 7/2020 suosituin ja vasta kolmantena mänty, koska männikölle sopivia kangasmaita on vähän. – Jonkin verran istutetaan visakoivuakin ja muita erikoispuita. Kuusta istutetaan kahden metrin ja sitä hieman isokokoisempaa koivun taimea 2,5 metrin välein. Kuusen taimia hehtaarille istutetaan noin 1 800 ja männyn taimia 2 000. Koivun taimien riesana ovat hirvieläimet. – Kaikkiin paikkoihin ei koivua voi laittaa. Jos on paljon hirviä, ne syövät taimiston. Istutustaimi kelpaa hirvelle paljon paremmin kuin luonnontaimi, koska se on pehmeämpää, makeampaa ja maukkaampaa. Se on hirvieläinten herkkua. Hakkaraisen mukaan kasvultaan heikko hieskoivu nousee luontaisesti hakkuuaukeille ensimmäisenä ja pyrkii valtaamaan hakkuuaukiot. – Jos maan pinta rikotaan, siihen kasvaa hyvin helposti hieskoivua. Luontainen rauduskoivu kasvaisi suuremmaksi, ja siitä saa tukkia paljon paremmin, mutta luontaisesti kasvatettuna se jää aina hieskoivun varjoon. Kun hakkuuaukeille jätetään säästöpuuksi taloudellisesti vähempiarvoisia hieskoivuja, voidaan ”Käsi ja olkapäät joutuvat koville, kun 1 600 kertaa päivässä lyö putken maahan.” sillä Hakkaraisen mukaan tehdä metsän kasvulle karhunpalvelus. – Alussa hieskoivu kasvaa reippaasti, mutta siihen ei tule niin paljon pituutta ja kokoa kuin rauduskoivuun. ? Turhia askelia ei kannata ottaa. Pitää tarkoin miettiä, mihin taimilaatikoita sijoittaa. Tekija?_2020_7.indd 28 Tekija?_2020_7.indd 28 25.6.2020 11.56 25.6.2020 11.56
7/2020 Tekijä 29 ? TYÖSSÄ ”Koen metsäalan tulevaisuuden valoisana.” VILMA VUORENPÄÄ Opiskelija ”ISTUTUS ON METSÄN ALKU” TÄRKEÄÄ TYÖTÄ – On turha pelätä, että meiltä metsät katoavat. Vaikka metsää kaadetaan, koko ajan tilalle istutetaan paljon puita. Istutus on uuden metsän alku. Se on tärkeää työtä! Näin miettii metsätalousinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulussa Evolla opiskeleva Vilma Vuorenpää, 22. Vuorenpäällä on ollut läheinen suhde metsään pikkutytöstä lähtien. Hänen isänsä Hannu Vuorenpää on metsuri, ja monet muutkin sukulaiset ovat työskennelleet metsäalalla. Viime kesänä hän harjoitteli metsänistutusta. Kuluneella istutuskaudella oli vuorossa toimihenkilöharjoittelu. Hän huolehti Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksessä taimihuollosta ja teki myös istutustyömaiden tarkastuksia. Vuorenpään mukaan nykyisin on vaihtoehtoisia tapoja hoitaa metsää. – Tällä hetkellä aukkohakkuulle on vaihtoehtona eri ikäisen metsän kasvatus, perinteisen aukkohakkuun vaihtuminen uudistushakkuuksi. Itse olen kuitenkin perinteisen ja oikea-aikaisen metsänhoidon kannalla. Istutetaan ja hoidetaan taimikot. Sillä lailla metsä toimii mielestäni hyvin. Vuorenpään mukaan metsänhoidon koulutus on nykyisin monipuolista. – Vaihtoehtoisia metsänkasvatustapoja opetetaan suhteellisen objektiivisesti, ja niistä saa itse muodostaa mielipiteen. – Luontoasioita käydään läpi, ja niistä myös tieto lisääntyy. Nykyään pidetään tarkasti huolta, että hakkuun jälkeen metsään jää säästöpuita, lahopuita ja kaiken näköistä muuta. Sillä edistetään metsän monimuotoisuutta. Vuorenpään mielestä sekametsän kasvatus on hyvä idea. – Sellainen metsä, jossa on vain samaa puuta, on yksipuolinen kaiken muun eliöstön kannalta. Sellainen on toimiva, jossa on sekä lehtimetsää että havupuuta. Hän pitää metsän istutusta tärkeänä osana metsän kasvatusta. – Olen käsittänyt, että se on metsureillekin mielekästä touhua. Se tuo työnkuvaan vaihtelua, kun koko vuotta ei tarvitse raivata. Vuorenpää arvioi metsäalan koneistuvan lisää ja osan metsureista suuntautuvan uusien työmahdollisuuksien perässä jatko-opintoihin. Mutta myös käytännön metsureita tarvitaan, ja heitä koulutetaan. – Itse koen metsäalan tulevaisuuden valoisana. Metsä kasvaa koko ajan, ja työtä näyttäisi olevan tulevaisuudessa hyvin tarjolla. Koronakevään takiakaan ei ollut huolta työpaikasta! Tekija?_2020_7.indd 29 Tekija?_2020_7.indd 29 25.6.2020 11.57 25.6.2020 11.57
30 Tekijä 7/2020 Metsäesimies Paula Pusula ”ISTUTTAJAPULAA EI TULLUT” METSURILLE TAIMESTA NOIN 10 SENTTIÄ Metsurit työskentelevät istutustyömailla urakalla. – Meillä on työehtosopimuksen mukainen urakkapalkka. Se on vedetty aika kireäksi. Siinä saa töitä tehdä. Taksa koostuu monesta eri asiasta. On maaperäluokkaa, maastoluokkaa, varmaan kymmenkunta eri kohtaa, joista muodostuu istutustaksa. Joka kohdasta saa sentin osia. Me itse taksoitamme istutusalueen. Noin 8,5 ja 11 sentin välillä on taksa vaihdellut, luottamusmiehenä metsänhoitoyhdistyksessä toimiva Hakkarainen kertoo. Pienet alat istutetaan yksin ja isommat kaverin kanssa. Kokeneet metsurit opastavat harjoittelijoita. – Paljon nuoria ei kuitenkaan ole laitettu vanhempien metsurien seuraan, koska opastamiseen käytetty aika syö työtulosta. AMMATTIMETSURI TURVAA LAADUN Suomessa istutetaan vuosittain noin 150 miljoonaa puuntainta, viime vuonna peräti 170 miljoonaa. Hakkarainen laskee omaksi istutusmääräkseen keväisin keskimäärin noin 40 000–50 000 tainta. Istutus ei ole yhtäjaksoista, vaan istutuspäivien välissä hän tekee yleisintä perustyötään taimikon harvennusta. Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeellä on kymmenkunta omaa metsuria. Sitä mukaa, kun suomalaiset metsurit ovat harvenneet, heidät on korvannut ulkomainen työvoima. Tilanne Suomessa on oman työvoiman suhteen parempi kuin Ruotsissa. – Ruotsi on pulassa, koska se teettää lähes kaiken ulkomaisella työvoimalla, jota koronakeväänä oli vaikea saada. Siellä piti istuttaa 300–400 miljoonaa tainta. Jos tänä keväänä jäi suuri osa istuttamatta, ensi keväänä taakka on vielä isompi. Hakkaraisen mukaan Suomea uhkaa sama tilanne. – Metsureiden keski-ikä rupeaa olemaan KantaHämeen yhdistyksellä 55–56 vuotta. Jo 20 vuotta on puhuttu, että metsurit rupeavat häviämään metsistä, kun asialle ei ole tehty mitään. Suomalainen metsuri on Hakkaraisen mukaan kylämetsuri, jonka metsänomistajat tuntevat ja joka tekee laadukasta työtä. – Kanta-Hämeen istutusalat ovat pieniä. Sen verran isänmaallisia meillä kannattaisi olla, että istutukset teetetään kotimaisilla metsureilla, jos heitä on saatavissa. Sekin raha jäisi Suomeen, Hakkarainen pohtii. ? TYÖVOIMA Metsäesimies Paula Pusula valvoi istutuksia Kanta-Hämeessä Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon alueilla. Hänen mukaansa työvoima riitti istutusalueella, mutta orastava taimipula aiheutti jännitystä siitä, pitääkö osa istutuksista siirtää syksyyn tai peräti ensi kevääseen. – Työvoimasta ei ollut pulaa – pikemminkin päinvastoin. Korona ei meillä oikeastaan vaikuttanut työtilanteeseen mitenkään. Lauha talvi vaikutti sillä tavoin, että muokkaukset tehtiin etupainotteisesti. Heti vapun jälkeen päästiin istuttamaan. Aluksi oli kylmää, ja kun taimet tulivat jäisinä, ne eivät aivan hetkessä sulaneet. Mutta itse istutus sujui hyvin. Työvoimana Pusulan istutusalueella oli neljä omaa metsuria sekä yksi harjoittelija ja kolme kausityöntekijää. Lisäksi käytössä oli kaksi virolaisesta työvoimasta koostuvaa koko yhdistyksen alueella liikkuvaa ryhmää, johon kumpaankin kuului nelisen työntekijää. – Virosta ei ensin pitänyt päästä ketään. Mutta MTK:n kyselyn jälkeen he saivat kuitenkin luvan tuoda miehet Suomen puolelle. Yksi porukka oli koko ajan Suomessa. He eivät edes lähteneet rajan toiselle puolelle, kun koronahässäkkä alkoi. Taimet istutustyömaille tulivat pääosin Nurmijärven ja Vierumäen taimitarhoilta. Alussa taimia riitti, mutta istutusten kääntyessä loppusuoralle alkoi ilmetä niukkuutta. – Taimia saimme loppujen lopuksi riittävästi, mutta hieman jouduimme joustamaan taimityypeistä. Esimerkiksi kaksivuotiaan kuusen tilalle jouduimme ottamaan puolitoistavuotiasta kuusta. ”Suomessa istutetaan vuosittain noin 150 miljoonaa puuntainta.” Tekija?_2020_7.indd 30 Tekija?_2020_7.indd 30 25.6.2020 11.57 25.6.2020 11.57
7/2020 Tekijä 31 ”Jo 20 vuotta on puhuttu, että metsurit rupeavat häviämään metsistä.” HEIKKI HAKKARAINEN Metsuri TYÖSSÄ Tekija?_2020_7.indd 31 Tekija?_2020_7.indd 31 25.6.2020 11.57 25.6.2020 11.57
32 Tekijä 7/2020 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Elpymiseen on oikeus, luonnollisesti T yöympäristöasiantuntijat, psykologit ja työterveyshuollon palkolliset ovat kirjoittaneet monenlaisia ohjeistuksia elpymistä tukevaan lomailuun. Niiden ytimessä on yleensä aika samantapaisia asioita. Pidä lomaa vähintään 2–3 viikkoa yhteen menoon. Tee lista asioista, jotka sinun on hoidettava lomalta palattuasi. Ja unohda se loman ajaksi. Sulje työsähköposti ja -kännykkä, ja jos mahdollista, älä vilkuile niitä edes salaa loman aikana. Aivotkin tarvitsevat rentoutuksensa. Älä suorita lomaasi. Tosin pieni matka vaikka heti loman alussa – mieluiten kotimaassa näinä koronaja ilmastonmuutoksen aikoina – voi olla hyvä keino irrottautumiseen työstä. Matkaakaan varten ei kannata tehdä minuuttiaikataulua, kuten ei millekään muullekaan asialle lomalla. Lomalla pitää tehdä niin erilaisia asioita työhön nähden kuin vain voi. Ja sellaisia, joista itse pitää. Vaikkapa kerrankin nähdä ystäviä ihan ajan kanssa. Alkoholijuomien liiallinen käyttö ja tissuttelu olisi tervettä unohtaa. Alkoholittomissa juomissa on valikoimaa. Jos lomalla tulee työasioihin liittyvä valtaisa oivallus mieleen, kannattaa se kirjoittaa muistiin. Ja sitten unohtaa, aivan samalla lailla kuin se töihin jätetty toinenkin lista. Lomalta kannattaisi palata puolivälissä viikkoa. Näin palaaminen työhön ei stressaisi liikaa. Ja ympäri vuoden, myös lomalla, kannattaa nukkua riittävästi. Mikään ei voita unta mielen puhtaanapitolaitoksena. Kunnon unet selvittelevät vaikeita asioita, virkistävät, elvyttävät, ratkovat ongelmia ja pitävät yllä luovuutta. LUONTO PITÄÄ STRESSIN LOITOLLA Yhä enemmän kertyy tutkimustietoa siitä, että luonto elvyttää sekä ihmisen kehon että mielen. Jo lyhyen ulkoilun luonnossa tiedetään laskevan sydämen sykettä ja verenpainetta. Luonto vahvistaa vastustuskykyä. Luonnossa liikkuminen lievittää stressiä ja parantaa mielialaa kunnon kohentamisen ohella. Yksi aivan tuoreimmista alan tutkimuksista on Tytti Pasasen tohtorinväitöskirja Tampereen yliopistoon. Kokeellisesti toteutettu tutkimus osoitti, että luontoympäristöjen läheisyys voi vähentää stressiä ja kannustaa liikkumaan. Nämä tekijät puolestaan ovat yhteydessä pidempiaikaiseen hyvinvointiin. Mitä suurempi oli tarve vähentää stressiä, sitä suurempana oli koettu elpyminen ja hyvinvointi luonnossa oleskelun jälkeen, kun taas toive olla yksin oli yhteydessä matalampaan elpymiseen ja hyvinvointiin. Kävely on tutkimuksen mukaan puolestaan aivan riittävän tarkka ohjelma sille, että luontoliikunta saa stressin hellittämään. Neljän–kuuden kilometrin kävely luonnossa lisäsi elpymistä ja positiivista mielialaa yhtä lailla riippumatta siitä, tekivätkö osallistujat elpymistai muita psykologisia harjoitteita kävelyn aikana vai eivät. Kokonaisuudessaan Pasasen tutkimuksen tulokset täydentävät ja tukevat näyttöä siitä, että hyvin monenlaiset luontoaltistukset kohottavat mielialaa, lisäävät elpymistä ja pitävät yllä niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttä. Lähiluontoa ei kannattaisi hävittää, etenkään kaupungeissa. SUVI SAJANIEMI Jokaisella on oikeus määräaikaisiin palkallisiin lomiin, sanotaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 24. artiklassa. Siihen on pätkätyöläisten Suomessa vielä matkaa. Ohjeistuksia rentouttavaan lomaan kirjoitetaan kosolti. Vaan löytyykö luonnosta se kaikkein paras elpymisen paikka? SAIRASTUMINEN EI SAA ESTÄÄ LOMAILUA Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta. Jos työntekijälle ei työkyvyttömyydestä johtuen kerry vähintään neljää viikkoa vuosilomaa, sitä täydennetään lisävapaapäivillä, joista on säädetty vuosilomalain 7 a §:ssä. Lisävapaapäivät eivät ole varsinaista vuosilomaa, mutta käyttäytyvät monelta osin samalla tavalla. Vuosilomalakiin tehtiin loman turvaava muutos viime vuonna, jotta Suomessakin noudatettaisiin EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. KI TI H A IL A Tekija?_2020_7.indd 32 Tekija?_2020_7.indd 32 25.6.2020 11.57 25.6.2020 11.57
7/2020 Tekijä 33 TYÖSSÄ Työympäristöuutiset julkaistaan uutiskirjeenä 4–6 kertaa vuodessa. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Minulle sattui tapaturma lomalla. Mitä liiton vapaa-ajan vakuutus korvaa? Teollisuusliiton jäsenille on If:ssä liittovakuutus, johon kuuluu vapaa-ajan matkustajavakuutus sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Matkustajavakuutus on voimassa Teollisuusliiton jäsenille kotija ulkomaanmatkoilla, ja se korvaa kuluja, jos esimerkiksi loukkaannut tai sairastut lomamatkalla. Vapaajäsenillä, työkyvyttömyyseläkeläisillä ja kannatusjäsenillä vakuutus on voimassa ainoastaan ulkomaanmatkoilla. Matkustajavakuutukseen sisältyvät matkalla mukana olevat omat, alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Vakuutettu pääsee ulkomailla Ifin sopimuslääkäreille ja -sairaaloihin hoitoon veloituksetta liiton jäsenkortilla. Tapaturmavakuutuksesta korvataan vapaa-aikana sattuneita tapaturmia, jos niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen. Teollisuusliiton jäsenten tapaturmavakuutus sisältää myös turvaa pysyvän vammautumisen ja tapaturmaisen kuoleman varalta. Vapaajäsenten, työkyvyttömyyseläkeläisten ja kannatusjäsenten tapaturmavakuutus ei kata tapaturmien hoitokuluja eikä tapaturmaista kuolemaa. Teollisuusliiton jäsenet voivat soittaa suoraan omaan palvelunumeroon 010 19 19 95 tai ottaa yhteyttä If:n Omat sivut -verkkopalvelun välityksellä: if.fi/omatsivut ? PUKUHUONEET LIIKKUMISTA PALVELEMAAN TYÖMATKALIIKUNTA Kunnon pukuja pesutilat työpaikoilla ovat keskeinen edellytys sille, että työmatka taitetaan pyörällä, jalan tai juosten. Rakennustieto on nyt julkaissut uuden ohjekortin RT 103140 Henkilöstötilat , jota käytetään henkilöstötilojen suunnittelussa ja valvonnassa. Ohjeistus auttaa arvioimaan nykyisten henkilöstötilojen toimivuutta ja kehittämistarpeita sekä suunnittelemaan uusia ratkaisuja. Pyöräily ja muut liikunnalliset kulkutavat edistävät työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentävät työmatkaliikenteen ympäristöhaittoja. Päivitetty ohjekortti sisältää tarkemmat ohjeet naisten, miesten ja sukupuolineutraalien pesutilojen sekä kalusteiden ja kuivausratkaisujen mitoitukseen henkilöstön lukumäärän, työpaikan sijainnin ja työn likaavuuden perusteella. Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Pentti Hartikainen oli SAK:n SUUNTIMIA TYÖSUOJELUUN UUTISIA TYÖYMPÄRISTÖSTÄ edustajana mukana päivittämässä korttia. Hän kertoo, että kortista tullaan järjestämään koulutuskiertue, josta tiedot täsmentyvät myöhemmin. Aiheeseen liittyvä seminaari on koronan takia lykätty pidettäväksi 25.9.2020. Seminaariin jo ilmoittautuneille tulee uusi kutsu. Kortin yleishyödyllinen esite on ladattavissa vapaasti Pyöräliiton sivuilta: www.pyoraliitto.fi/wordpress/tyomatkaliikuntaa-edistavat-henkilostotilat.pdf roita klikkaamalla. Kartta ohjaa näin katsomaan myös lukuisia työsuojeluaiheisia videoita, muun muassa humoristisella otteella toteutettuja Napo-animaatioita. Karttaa on tarkoitus päivittää säännöllisesti, jotta se pysyisi aina ajan tasalla. Linkki karttaan tulee olemaan myös liiton työympäristöyksikön verkkosivuilla. www.murikka-opisto.fi ? hae: käsitekartta ITSEOPISKELU Murikka-opiston verkkosivuilta löytyy nyt oiva apuväline omaehtoiseen opiskeluun, Työsuojelun käsitekartta . Karttaa voit käyttää eri tavoin. Sieltä voi etsiä tietoa joko tietystä aiheesta tai sitten käydä kaikki kokonaisuudet läpi. Sisällöt aukeavat kuvakkeita tai numeTIEDOTUS Teollisuusliiton työympäristöyksikkö aloitti työympäristöuutisten julkaisemisen kuluvan vuoden alusta. Olimme saaneet työsuojelun luottamustehtävissä toimivilta jäseniltä paljon kyselyjä, olisiko liiton uutiskirjeen kaltaista tiedottamista mahdollista lisätä juuri heille kohdennettuna. Työympäristöyksikössä keskeinen tehtävämme on työsuojelutoimijoiden avustaminen heidän arjessaan. Jaamme tietoa, helpotamme tiedon ja tuen löytymistä ja luomme tukiverkostoja. Työympäristöuutiset luotiin tähän tarpeeseen ja kysyntään, sillä säännöllinen tiedottaminen ajankohtaisista asioista on yksinkertaista ja tehokasta toimintaa. Uutiskirje lähetetään sähköpostitse rekisterissämme oleville työsuojeluvaltuutetuille, varavaltuutetuille ja asiamiehille. Uutiset julkaistaan myös Teollisuusliiton verkkosivuilla. Työympäristöuutisia ei lähetetä kirjeitse. SARI KOLA Mikäli haluat päästä Työympäristöuutisten postituslistalle, lähetä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, työympäristöyksikön assistentille Mari Kostamolle osoitteeseen mari.kostamo@teollisuusliitto.fi . H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekija?_2020_7.indd 33 Tekija?_2020_7.indd 33 25.6.2020 11.58 25.6.2020 11.58
Enemmän kuin numero tilastoissa H elmi–maaliskuussa 2020 sähköisenä toteutettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 500 jäsentä. Kysely kohdennettiin työmarkkinoiden käytettävissä oleville 18–65-vuotiaille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa liitolle. Kaikkiaan osallistumiskutsu lähti noin 85 000 jäsenelle. Jäsenkyselyn tulokset raportoidaan kahdeksassa osassa, jotka julkaistaan kuukausittain. Teollisuusliiton ensimmäisen jäsentutkimuksen tulokset kertovat, keitä teollisuusliittolaiset ovat ja mitä he ajattelevat. Helmi–maaliskuussa 2020 toteutetun jäsenkyselyn tulosten lisäksi jäsentutkimus kertoo valokuvien, videoiden, tilastojen ja taulukoiden avulla, mitä eri aloilla työskenteleville teollisuusliittolaisille kuuluu eri puolella maata. TEKSTI TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKKÖ KUVA SAMI PERTTILÄ Ensimmäinen luku ilmestyi kesäkuun alussa ja toinen kesäkuun lopussa. Viimeinen ilmestyy joulukuussa 2020. Tuloksissa tuodaan esiin jäsenten toiveet, tilanteet ja tarpeet. Niiden avulla parannetaan myös liiton toimintaa ja palveluita. Jäsentutkimushankkeen on toteuttanut liiton tutkimusyksikkö. Kyselyn lisäksi jäsentutkimushanke hyödyntää jäsenrekisteritietoa ja tutkimustietoa monipuolisesti. MISTÄ KYSYTTIIN, SIITÄ KERROTAAN Jäsenkyselyssä oli viisi osaaluetta, joissa kysyttiin joko jäsenen omaa kokemusta tai näkemystä asiaan. Enin osa kysymyksistä käsitteli työntekoa, sillä työelämän kehittäminen on ammattiliiton yksi keskeisimmistä tehtävistä. Työtilannetta, työuria ja työn mielekkyyttä käsitellään tutkimusraportin toisessa luvussa. Samalla kerättiin arvokasta tietoa työmarkkinoiden rakenteellisesta 34 Tekijä 7/2020 JÄSENTUTKIMUS 2020 Koneistaja Mika Pyyhtiä valmistaa tuulivoimaloiden vaihteistoja Moventaksen tehtaalla Jyväskylässä. 81,2 Lähde: Teollisuusliitto, jäsentutkimus 2020 SUKUPUOLI JA IKÄ KESKIMÄÄRIN Miehet, 45,2 v. Naiset, 45,8 v. n = 13 500 TYÖMARKKINA-ASEMA Työssä Työttömänä Opiskelee Työstä vapaalla (työsuhde) Lomautettuna Jokin muu 81,2 10,2 2,8 2,3 2,2 1,4 % 74,6 25,4 % 1 Tekija?_2020_7.indd 34 Tekija?_2020_7.indd 34 25.6.2020 11.58 25.6.2020 11.58
muutoksesta, etenkin työsuhteiden luonteesta ja kestosta. Osa kysymyksistä koskitoimeentuloa ja työssä jaksamista, ja tuhansien vastaajien antama arvio pärjäämisestä antaa ajantasaisen kokonaiskuvan. Näitä aihepiirejä tarkastellaan kesän jälkeen tutkimusraportin neljännessä luvussa. Tarkempaa analyysia varten tarvittiin tiettyjä taustatietoja, jotka koskivat etenkin koulutusta ja perhetilannetta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet juuri niiden vaikuttavan työllistymiseen iän, sukupuolen ja asuinpaikan ohella. Kotipaikan vaikutusta työntekoon ja vapaa-ajan tekemisiin käsitellään eri alueita koskevassa tutkimusraportin viidennessä luvussa. Samaten tiedusteltiin halukkuutta muuttaa työn perässä ja tietoja toisella paikkakunnalla työskentelystä. Tällaista työliikkuvuutta käsitellään raportin kuudennessa luvussa. Nämä molemmat ilmestyvät syksyllä. Liiton toiminnan kehittäminen on määrittänyt kysyttäviä asioita. Sen vuoksi kyselyllä on kerätty muutakin kuin työelämätietoa. Kysymykset ovat käsitelleet jäsenistön toimintaa, elämäntilanteita, asenteita, ajatuksia ja toiveita. Koska on kiinnostava tietää, mitä jäsenet tekevät vapaa-ajallaan, kysyttiin harrastuksista ja perhetilanteesta erikseen. Näistä asioista kerrotaan kesälomakaudella ilmestyvässä tutkimusraportin kolmannessa luvussa. Vapaa-ajan harrastusten kartoitus auttaa liiton tapahtumien ja jäsenetujen suunnittelua. Koska Teollisuusliitto on ammatillinen järjestö, ovat sen juuret ja nykytoiminta vahvasti kiinni kansalaisyhteiskunnassa. Osa kysymyksistä koski digitalisaatiota ja työnteon muutosta, joista raportoidaan seitsemännessä luvussa. Kyselyllä tiedusteltiin myös yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Tällä tarkoitettiin etenkin vapaaehtoistyötä, järjestötoimintaa ja äänestämistä sekä muuta innostusta hoitaa yhteisiä asioita. Yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamiseen liittyviin asioihin paneudutaan tutkimusraportin viimeisessä luvussa, joka ilmestyy joulukuussa. TYYPILLINEN JÄSEN HARRASTAA LIIKUNTAA JA SAUNOO Jäsenrekisterin perusteella voidaan hahmotella tyypilliset teollisuusliittolaiset erilaisten taustamuuttujien avulla. Kaikkein tyypillisimmät TEOLLISUUSLIITON TYYPILLISET JÄSENET 18–65-vuotiaat 18–35-vuotiaat Mies Nainen Tyypillinen miesjäsen on 45vuotias ja todennäköisimmin nimeltään Jari, Juha, Kari tai Mika. Tyypillisesti hän on metallityöläinen Jari Pirkanmaalta tai sahatyöntekijä Mika KaakkoisSuomesta. Hän on parisuhteessa, ja kotona on yksi lapsi. Yleensä hänellä ei ole lemmikkejä, mutta muita harrastuksia riittää. Niistä ylivoimaisesti mieluisimpia ovat liikunta ja saunominen. Tyypillinen nuori miesjäsen on nimeltään todennäköisimmin Jani, Joni, Mikko, Niko tai Ville. Tyypillisesti hän on varsinaissuomalainen metallityöntekijä Ville tai korjaamotyöntekijä Niko Uudeltamaalta. Hän on noin 29-vuotias ja asuu yksin. Harrastuksia ovat etenkin autot ja moottoripyörät sekä tietokoneja konsolipelit – ja tietenkin saunominen. Tyypillinen naisjäsen on 46-vuotias ja todennäköisimmin nimeltään Anne, Minna, Päivi, Sari tai Tarja. Tyypillisesti hän on mediaja painoalalla työskentelevä Sari Uudeltamaalta tai metalliteollisuudessa työskentelevä Päivi Oulun seudulta. Hän elää parisuhteessa, mutta kotona ei asu lapsia. Lemmikkejä sen sijaan on. Harrastukset ovat monipuolisia, yleisimmin hän harrastaa liikuntaa ja saunomista, matkailua, sisustusta ja ruuanlaittoa. Tyypillinen nuori naisjäsen työskentelee metalliteollisuudessa ja on todennäköisimmin nimeltään joko Henna, Jenna, Jenni, Noora tai Laura. Tyypillisesti hän on Jenni Savo-Karjalasta tai Laura Varsinais-Suomesta. Hän on 29-vuotias ja elää parisuhteessa. Lapsia ei ole. Harrastuksiin kuuluvat etenkin lemmikit, matkailu, mökkeily, käsityöt, sisustus, ruuanlaitto ja saunominen. jäsenet ovat metalliteollisuudessa työskentelevät Jari ja Sari, jotka ovat iältään 45–50-vuotiaita. Tämä johtuu siitä, että metallialojen työntekijöitä on liiton jäsenistä suurin osa. Kuitenkin suurliiton jäsenistö tekee työtä 35 sopimusalalla, 33 toimialalla sekä kymmenillä teollisuudenaloilla, palvelualoilla ja perustuotannossa. Ammattinimikkeitä on satoja. Analyysi osoittaa, että liiton miehet ja naiset ovat syntyneet tavallisimmin 1970-luvun puolivälin tienoolla, ja nuoret jäsenet 1980luvun alussa. Harrastusten osalta miesja naisjäsenet ovat liikkuvaa ja saunovaa väkeä ikäryhmästä riippumatta. Naisjäsenillä on miehiä todennäköisemmin jokin lemmikkieläin. ? 7/2020 Tekijä 35 LIITOSSA 81,2 Lähde: Teollisuusliitto, jäsentutkimus 2020 SUKUPUOLI JA IKÄ KESKIMÄÄRIN Miehet, 45,2 v. Naiset, 45,8 v. n = 13 500 TYÖMARKKINA-ASEMA Työssä Työttömänä Opiskelee Työstä vapaalla (työsuhde) Lomautettuna Jokin muu 81,2 10,2 2,8 2,3 2,2 1,4 % 74,6 25,4 % Lue lisää jäsentutkimuksen tuloksista: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus Tekija?_2020_7.indd 35 Tekija?_2020_7.indd 35 25.6.2020 11.58 25.6.2020 11.58
KYLMÄLAUKKUREPUT, SUKAT, REPUT KESÄN KIVOIMMAT JUTUT PUODISTA Osta omasi osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi JA PALJON MUUTA! Tekija?_2020_7.indd 36 Tekija?_2020_7.indd 36 25.6.2020 11.58 25.6.2020 11.58
”Ammattiliiton merkitys korostuu” VÄINÖ ACHRÉN ”Olen Orionin lääketehtaalla Salossa pakkaaja-asentajaoperaattori. Työpäivät ovat vaihtelevia ja pidän työstäni. Orionilla pakataan tabletteja läpipainopakkauksiin ja tölkkipakkauksiin. Alkuvuorosta voidaan pakata, sitten pestään ja asennetaan laitteet seuraavalle tuotteelle. Pistin Orionille hakemuksen, kun vuonna 2013 Salon tehtaalle haettiin työntekijöitä. Ensin oltiin Turun tehtaalla opettelemassa, ja kun Salon tehdas saatiin avattua, siirryttiin tänne. Ei tosiaan päästy uutta tehdasta korkkaamaan, lääketehdas sijaitsee vanhan Nokian tiloissa, mutta sisätilat oli rakennettu uudestaan. Jo Turussa oltiin pääluottamusmiehen puheilla, silloin en vielä liittynyt liittoon. Porukka kehui silloisia TEAMin kesäpäiviä, joissa oli kiva fiilis. Harmitti, kun en ollut itse siellä. Vasta syksymmällä kaikenlaiset tapahtumat saivat minut liittymään. Olen eksynyt ammattiyhdistyspuolella nuorisotouhuihin, mistä ”syytän” ammattiosaston puheenjohtajaa Anniina Pekkiä. Koulutukset Murikassa ovat olleet mielenkiintoisia ja niissä on ohjelmaa iltaisinkin. Salo on yhtymäkohta, suurin osa lääketehtaan henkilöstöstä tuli sinne Espoosta, osa Turusta. Oli kuitenkin luonnollista, että ammattiosastomme oli Helsingin Lääketyöntekijät ja Saloon perustettiin työhuonetoimikunta. Olin osaston sihteerinä kaksi vuotta. Toimin myös työhuonetoimikunnan puheenjohtajana. Viime vuonna me kaikki Helsingin lääketyöntekijöihin kuuluneet Salon työntekijät siirryimme Salon ammattiosasto 57:aan. Pekki kosiskeltiin sinne puheenjohtajaksi ja minut valittiin sihteeriksi. Kun siirryttiin omalle alueelle, saatiin myös uusia jäseniä Teollisuusliittoon, koska paikallisesti on helpompi järjestää tapahtumia ja koulutuksia. Viime vaaleissa minut valittiin varatyösuojeluvaltuutetuksi. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu hoitaa hommat hyvin, työsuojeluasioihin puututaan, jos on jotain retuperällä. Täällä myös tehtaanjohtaja käy välillä katsomassa tilannetta. On mukavaa, kun johtoporras rantautuu tuotantoon. Asiat työsuojelumielessä ovat työpaikalla hyvin. Hygienia tehtaassa on muutenkin hyvä, nyt on koronan takia vielä tehostettu ohjeistuksia. Korona näkyy niin, että nuorille suunniteltu Maailma kylässä -festivaalireissu ja osaston kevätkokous, koulutus ja Tallinnan-reissu on peruutettu. Koronatilanteessa pistää silmään Loimaan kassa, sehän ei ole liitto! Nyt ihmetellään, miten sen käsittelyajat ovat noin pitkiä. Tästä syystä meidänkin ammattiosastoomme on nyt liittynyt muutama Loimaan kassan jäsen. Nyt ammattiliiton merkitys korostuu, ja hyvä niin.” ? TEKSTI SINI SILVÀN KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ 7/2020 Tekijä 37 LIITOSSA TOIMIJA VÄINÖ ACHRÉN Sihteeri, Salon alueen Teollisuustyöntekijäin ao. 57 Pakkaaja-asentajaoperaattori, varatyösuojeluvaltuutettu Orion Oyj, Salo KYLMÄLAUKKUREPUT, SUKAT, REPUT KESÄN KIVOIMMAT JUTUT PUODISTA Osta omasi osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi JA PALJON MUUTA! Tekija?_2020_7.indd 37 Tekija?_2020_7.indd 37 25.6.2020 11.58 25.6.2020 11.58
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Murikan kurssit jatkuvat 10.8. LIITTO KOULUTTAA Työsuojelun peruskurssi 10.–18.8. (Huom. kaksi kurssia!) Työsuojelun peruskurssi 17.–21.8. Työsuojelun jatkokurssi 17.–21.8. ja 5.–9.10. Luottamusmiesten peruskurssi 17.–21.8. Luottamusmiesten jatkokurssi 17.–21.8. Tietotekniikan jatkokurssi 24.–28.8. Murikka avaa taas ovensa! Kuukauden kurssilta virtaa työelämään! Koulutus koukuttaa! Murikan kurssit jatkuvat taas 10.8. alkaen. Keväältä peruttuja työsuojelun ja luottamusmiesten kursseja on siirretty alkusyksyyn. Koulutustoiminta käynnistyy aluksi rajoitetusti ja terveyden ehdoilla. Osallistujamäärää kursseilla on laskettu 16 henkeen, niin luokkatiloihin saadaan riittävää väljyyttä. Majoitus on kaikille yhden hengen huoneissa. Kaikki Murikan tulevat kurssit löydät osoitteesta www.murikka-opisto.fi/koulutuskalenteri Syksyn ensimmäisiä kursseja ovat: KUUKAUDEN KURSSI – OSALLISTUJAN AREENAT Osallistujan areenat on luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja järjestötyön aktiivien yhteistä täydennyskoulutusta. Se koostuu neljästä teemaviikosta, joista rakentuu jokaiselle yksilöllinen kokonaisuus. Opiskelu perustuu itsenäisiin oppimistehtäviin ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Seuraava kuukauden kurssi Murikassa alkaa 5.10. Ilmoittaudu mukaan. Lisätietoja löydät Murikan nettisivuilta www.murikka-opisto.fi/1kkos VALTAKUNNALLISET VIIKONLOPPUKURSSIT Valtakunnallisten viikonloppukurssien ilmoittautuminen on muuttunut. Kaikkiin kursseihin pääset ilmoittautumaan osoitteessa teollisuusliitto. etapahtuma.fi kirjautumalla sisään omalla sukunimelläsi, syntymäajalla ja jäsennumerolla. Koulutuskalenterista voit valita "Valtakunnallinen viikonloppukoulutus", jolloin kalenteri näyttää kaikki kurssit ja voit valita oman alueesi tilaisuuden. Opistokursseille sähköinen ilmoittautuminen avataan myöhemmin syksyllä. Tekija?_2020_7.indd 38 Tekija?_2020_7.indd 38 25.6.2020 11.58 25.6.2020 11.58
7/2020 Tekijä 39 KIRJA LIITOSSA METALLIN MIES HYVINVOINTIVALTION JUURILLA ELÄMÄKERTA Itsekin ay-liikkeen palveluksessa uran tehneen pojan kirjoittama elämäkerta on lukemisen arvoinen, sillä vankkaan lähdeaineistoon perustuva kirja on elävästi kirjoitettu, ja sen 500 sivua käsittävät kriittistä, analyyttistä ja popularisoitua historiantutkimusta. Elämänkertateos täydentää tasokasta sarjaa aiemmin samasta periodista julkaistuista tutkimuksista (Suomen Metallityöväen Liitto , Johan Koivisto osat 1 ja 3; Karl Gustaf Kunnas osa 2). Elämäkerran tärkeä anti on sen tarjoama kokonaiskuva suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä: hyvinvointivaltio rakennettiin ihmisten työllä. Metallityöväen Liiton puheenjohtajana SAK:n keskeisiin päättäjiin lukeutunutta Valdemar ”Vallu” Liljeströmiä pidetään kolmikantaisen työmarkkinamallin isänä. Liljeströmin ja hänen aikalaistensa tavoitteena oli vankka, sopimiseen perustuva yhteistoiminta osapuolten kesken. Sillä haettiin kansantalouteen ja työväestön toimeentuloon ennus tettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Vuonna 1960 alkanut keskitettyjen sopimusten kausi jatkui yli puoli vuosisataa, kunnes nykyinen työnantajaleiri päätti lopettaa sen sääntömuutoksellaan. Liljeström työskenteli neljännesvuosisadan (1936–1960) Suomen Metallityöväen Liiton palveluksessa. Liiton johtoon Liljeström kuului vuodesta 1942 kuolemaansa saakka, ensin sihteerinä ja vuodesta 1947 puheenjohtajana. Tuona aikana paalutettiin hyvinvointivaltion perustus. Liljeström ja aikalaisensa eivät nähneet yhteiskuntaa vain erillisinä lohkoina, vaan kokonaisuutena, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja jossa yritysten ja hyväosaisten tuli kantaa suhteellinen osuutensa kustannuksista. Liljeström vaikutti myös kolmesti ministerinä (1948–49 sekä 1957 ja 1958) ja viisi vuotta kansanedustajana (1955–60). Elämäkerran mukaan kenties merkittävin Liljeströmin sosiaalisektoriin jättämistä kädenjäljistä on 24.5.1960 hyväksytty työttömyyskassalaki (”Lex Liljeström”), joka syntyi hänen eduskunnassa tekemänsä lakialoitteen pohjalta. Liittojohtajana hän kuului usean vuoden ajan Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan Sotevan eli vuosina 1945–1953 toimineen valtion viraston hallintoon. Sotakorvausten tultua maksetuiksi teollisuuden oli löydettävä ”puujalan” rinnalle kasvaneen metalliteollisuuden tuotteille korvaavaa vientiä. Uusi toteutunut hanke oli Otanmäen kaivostoiminnan hiipumiseen liittynyt monivuotinen työ Rautaruukin perustamiseksi – ja yleensä suomalaisen rautaja terästeollisuuden jalostusasteen kohottamiseksi. ”Puujalan” suhteellinen painoarvo väheni ”metallijalan” vahvistuessa. Suomen ei ollut mitään järkeä viedä sen paremmin rautaa tai tukkipuuta muiden maiden jalostettavaksi. Aika ajoin voimasuhdemuutos oli ohimenevästi havaittavissa myös Metalliliiton ja Paperiliiton keskinäisissä suhteissa. 1950-luvulla Länsi-Euroopassa purettiin varovasti kaupan esteitä. Liljeströmin vaikutuksesta idänkauppaa uhanneet järjestelyt kyettiin hoitamaan Finn-Eftana, jolloin Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupassa toteutettiin samat vapaakauppaja tullijärjestelyt kuin Suomen ja Eftan kesken. Liljeströmin toiminta Ulkomaankaupan neuvottelukunnan jäsenenä sai kiitosta, ja johti Liljeströmin ja presidentti Urho Kekkosen kaveruussuhteeseen. Liljeström oli sosialisti, joka vaikutti ensisijaisesti ammattiyhdistysliikkeessä ja toissijaisesti sosialidemokraattisessa puolueessa. SDP:ssä Liljeström lukeutui metallija puoluemies Emil Skogin johtamiin skogilaisiin, jotka tukivat pääministeri K. A. Fagerholmia SDP:n puheenjohtajaksi vuonna 1957, häviten äänin 95–94. Elämäkerrassa Markku Liljeström liudentaa isänsä skogilaisuutta ja korostaa tämän pyrkineen aikaansaamaan sovinnon riitelevien osapuolten välille niin ay-liikkeessä kuin SDP:ssäkin. Sovinnontekijät jäivät eräällä tavalla ulkojäseniksi, Fagerholm SDP:hen ja Liljeström perustettuun Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattiseen liittoon (TPSL). Liljeströmin poliittinen ura päättyi Reino Kuuskosken virkamieshallitukseen 1958, Fagerholmin ura seuraavan, yöpakkashallituksen pääministeriyteen. Kirja laventaa piintynyttä käsitystä sosiali demokraattien riidasta: ilman asiasyitä sovinto ei olisi vaatinut 10–15 vuotta. Mutta tuossa vaiheessa Liljeström ei enää ollut mukana. Hän kuoli sydänkohtaukseen marraskuussa 1960 ollessaan työmatkalla Genevessä Kansainvälisen Metallityöväen Liiton (IMF) kokouksessa. PENTTI PELTONIEMI MARKKU LILJESTRÖM Metallin mies. Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960. Työväen historian ja tutkimuksen perinteen seura 2019. 500 sivua. ”Ja minä en nyt kertakaikkiaan alistu kaikenlaisten käskyjen ja juonittelun alaiseksi.” Markku Liljeströmin isästään kirjoittama kirja Metallin mies – Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960 on erittäin ajankohtainen. Siinä esiintyvät teemat ovat tänäkin vuonna näkyneet hämmästyttävän samankaltaisina eri alojen neuvottelukierroksilla. Tekija?_2020_7_sivu 39 uusiksi korjattu.indd 1 Tekija?_2020_7_sivu 39 uusiksi korjattu.indd 1 25.6.2020 15.21 25.6.2020 15.21
40 Tekijä 7/2020 TT / LE H TI KU VA /J O N A S EK ST RÖ M ER MAAILMA Koronakriisi vahvistaa ammattiliittoja JÄRJESTÄYTYMINEN Koronakriisi on saanut ammattiliitot kasvamaan monessa maassa. Epävarmoina aikoina kaivataan tukea, ja sen tarjoaminen on liittojen perusasia. Ruotsissa ammattiliitot saivat 58 000 uutta jäsentä maalisja huhtikuussa. Puualoja ja painoja edustava GS-liitto keräsi maaliskuussa 464 uutta jäsentä. Vuoden 2019 maaliskuussa vastaava luku oli 269. Teollisuuden IF Metall kasvoi pelkästään huhtikuun kahtena ensimmäisenä päivänä 1 350 jäsenellä, kun koko tammikuussa uusia jäseniä tuli 1 308. Liittojen työttömyyskassoihin liittyi koronakevään aikana 175 000 uutta jäsentä. Ammattiliitot menettivät 245 000 jäsentä Ruotsissa vuosina 2007 ja 2008. Syy oli pääministeri Reinfeldtin porvarihallituksen, joka ensi töikseen nosti kassojen jäsenmaksua, lyhensi työttömyyskorvauksen kestoa sekä leikkasi rajusti kassojen ja liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta. Vaikka maksut palautettiin seitsemän vuotta myöhemmin liki aiemmalle tasolle, jäi järjestäytyminen paljon matalammaksi. Nyt suunta saattaa kääntyä. Porvarihallituksen ideoimat maksukorotukset onnistuivat pudottamaan järjestäytymistä erityisesti työläisammateissa. Ennen muutoksia, vuonna 2006 SAK:ta vastaavan keskusjärjestö LO:n järjestäytymisaste oli 77 prosenttia. Viime vuonna se oli vain 60 prosenttia, toimihenkilöillä yhä 72 prosenttia. Britanniassa hiljakseen kutistuneet ammattiliitot ovat kasvaneet nyt kolme VOITOT OVAT YKSITYISIÄ, TAPPIOT SOSIALISOIDAAN RUOTSI Volvon hallitus esittää, että yhtiö ei jaa tänä vuonna osinkoja. Yhtiö aikoi jakaa viime vuoden 3,45 miljardin euron voitosta osinkoina 2,5 miljardia. Kaikkiaan 20 000 yhtiön työntekijää oli lomautettuina Ruotsissa, ja Volvo oli saamassa sadan miljoonan euron tuen valtion kassasta. Tuesta vastaava Kasvuvirasto ilmoitti, että rahoja ei makseta yhtiöille, jotka jakavat osinkoja. IF Metall -liittoa Volvon hallituksessa edustava Mikael Sällström sanoo Dagens Arbete -lehdessä omistajien tehneen viisaan päätöksen. Hän vastusti osingonjakoa. Näinä aikoina yhtiön vahva kassa tuntuu hyvältä, Sällström sanoo. SKF oli sekin vaarassa menettää valtion tuen lomautuksiinsa osingonjaon vuoksi. Se perui lomautukset, mutta antoi sen sijaan 300 irtisanomisvaroitusta. Assa Abloy saattaa joutua maksamaan takaisin saamansa tuen. Yhtiö lomautti 1 250 työntekijäänsä Ruotsissa, otti valtiolta tuen ja maksoi 210 miljoonaa euroa osinkoja. Toimiva liikeidea: voitot ovat yksityisiä, tappiot sosialisoidaan. TYÖAIKA LYHENEE TEKSTIILIHUOLLOSSA SAKSA IG Metal -liiton tekstiilipalvelualan työehtosopimus lyhentää työajan asteittain 37 tuntiin viikossa. Palkat nousevat reilun kahden vuoden sopimuksella vähintään 4,5 prosenttia, alemmissa palkkaluokissa ja idän osavaltioissa enemmän. Kaikki saavat kuitenkin vähintään sadan euron korotuksen, idässä 120 euron. Jouluja lomarahat nousevat nekin. Altersteilzeit -raha nousee. Sen avulla varttuneet työntekijät voivat lyhentää työaikaansa. vuotta peräkkäin, yhteensä yli 200 000 ihmisellä. Ahkerimmin mukaan ovat tulleet naiset ja julkisella sektorilla työskentelevät. Koronakriisin myötä kasvu on kiihtynyt. Julkisen alan Unison-liitto sai 65 000 uutta jäsentä vuodenvaihteen jälkeen. Siitä nettolisäys on 16 000. Selvä piikki näkyi pääministeri Boris Johnsonin kehotettua 10. toukokuuta ihmisiä palaamaan työpaikoilleen. Moni britti oli huolissaan: onko töihin turvallista mennä? Liittoon liityttiin, koska sen asiantuntemukseen työympäristöasioissa uskotaan. Kenties jopa enemmän kuin Boris Johnsonin. Britannian keskusjärjestö TUC:n liity liittoon -verkkosivuilla käytiin toukokuussa 500 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin toukokuussa. Korona-aika nosti esiin jo osin kadonneen yhteisyyden tunteen: me olemme yhtä ja yhdessä selviämme. Se on vastapainoa pirstoutuneessa työelämässä lisääntyneelle uskomukselle, että jokainen meistä kamppailee yksin. Me-kokemuksen myötä ihmiset oivaltavat laajemmin, että työelämässäkin etujen puolustaminen käy yhdessä paremmin. Ja liittyvät ammattiliittoon. HEIKKI JOKINEN ? Korona-epävarmuus saa ihmiset hakemaan turvaa ammattiliitoista. Esimerkiksi Ruotsin IF Metall sai pelkästään huhtikuun kahtena ensimmäisenä päivänä enemmän uusia jäseniä kuin koko tammikuussa. Kuvassa IF Metallin puheenjohtaja Marie Nilsson lehdistötilaisuudessa kesäkuun alussa. Tekija?_2020_7.indd 40 Tekija?_2020_7.indd 40 25.6.2020 11.59 25.6.2020 11.59
7/2020 Tekijä 41 LYHYET LIITOSSA ALUETOIMISTOISSA SIIRRYTÄÄN AJANVARAUSJÄRJESTELMÄÄN JÄSENPALVELU Liiton jäsenten kasvokkain käytävä jäsenpalvelu Teollisuusliiton aluetoimistoissa on ollut tauolla koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Aluetoimistojen ovet avataan elokuun alusta rajoitetusti. Jäsenten henkilökohtainen neuvonta toteutetaan ajanvarauksella. Ajanvarausjärjestelmään siirtymisellä liitto haluaa suojella jäseniä ja liiton henkilöstöä koronavirustartunnoilta. Järjestelmän avulla pystytään paremmin vähentämään yhtäaikaista asiointia aluetoimistoissa. Toimistoille hankitaan myös asianmukaisia suojavarusteita. Työttömyysturva-asioiden neuvonta ei toistaiseksi tule ajanvarausjärjestelmän piiriin. Paperiset työttömyyskorvaushakemukset pyydetään jättämään aluetoimiston postilaatikkoon. ”Ajanvarausjärjestelmällä parannamme myös jäsenpalveluamme. Järjestelmän ansiosta voimme varmistaa, että juuri oikeat asiantuntijat ovat paikan päällä neuvomassa jäseniä.” MERJA RINNE Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö Oman asiointiajan voi varata puhelimitse tai sähköpostilla suoraan aluetoimitsijalta tai toimistosihteeriltä: www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot ? Jäsenpalvelu siirtyy kesäaikaan (29.6.–7.8.). Puhelinpäivystys ma–pe klo 8.30–12. ? Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Kannatusjäsenten jäsenmaksu muuttui %-perusteiseksi ja on 1 % sopimusaloilla tehdystä työstä saadusta ennakon pidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Kannatusjäsenet ovat liiton jäseniä, eikä heillä ole työttömyyskassan jäsenyyttä. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Huolehdi että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – se nopeuttaa etuuksien maksatuksia! ? Jäsenyysyksikkö toivottaa aurinkoista ja rentouttavaa kesää! JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LUETUIMMAT KESÄKUU www.tekijälehti.fi ? Granoa painostetaan lakolla työehtosopimukseen – ”Kyse on oikeudesta, ei vain euroista” ? TYÖYMPÄRISTÖ: Muista juoda! Kuuman kesän vaivoihin on omat konstinsa ? ”Paikallinen erä ihan jees, mutta siitä sopiminen kaipaisi viilausta” ? Tupakointi vaarantaa koko maapallon terveyden ? KORONAKRIISI: Miten vaikutukset näkyivät toukokuussa? KURSSIT JATKUVAT ELOKUUSSA KOULUTUS Teollisuusliiton kurssit jatkuvat jälleen 10.8. alkaen. Koulutuksissa huomioidaan koronan aiheuttamat rajoitukset, esimerkiksi turvavälit. Osa koronatilanteen vuoksi perutuista kursseista on siirretty syksyyn. Syksyn alueellisille viikonloppukursseille ilmoittaudutaan uuden kurssijärjestelmän kautta. Järjestelmään kirjaudutaan sukunimellä, syntymäajalla ja jäsennumerolla. Kirjautumisen jälkeen valitaan ensin Koulutuskalenteri ja sen jälkeen Toteutustapa -valikosta Viikonloppukurssit . Järjestelmä tarjoaa kaikkia avoinna olevia kursseja, joista tulee valita oman alueen koulutus. Lue lisää: www.murikka-opisto.fi, teollisuusliitto.etapahtuma.fi FUTUREFIT JATKUU MYÖS SYKSYLLÄ KOULUTUS Digitaitohanke FutureFit jatkuu syyskaudella. Ohjelman koulutuksia on kevätkaudella jouduttu perumaan koronapandemian takia. Pidetyistä koulutuksista on tullut hyvää palautetta, joten jatko on enemmän kuin paikallaan, kertovat hankkeen hankepäälliköt Janne Laulumaa ja Kim Katainen. FutureFit-ohjelma kouluttaa työntekijöille tulevaisuuden digitaalisia taitoja. Koulutussisältöinä ovat älylaitteet ja sovellukset, pilvipalvelut, viestintä työpaikalla, tietoturva ja yksityisyys, koneoppiminen ja tekoäly sekä jatkuva oppiminen. Ohjelman rahoittajana on Google.org. Teollisuusliitto on yksi koulutusyhteistyön ammattiliittokumppaneista. Lue lisää: www.tsl.fi > Hae: futurefit Joukko porilaisen puimurivalmistajan Sampo-Rosenlewin työntekijöitä osallistui FutureFit-koulutukseen 2.–4. kesäkuuta. Työntekijät olivat innokkaita tutustumaan tulevaisuuden ratkaisuihin, kertoo hankepäällikkö Janne Laulumaa (kuvassa vasemmalla). GRANO-KIISTASSA RATKAISU TYÖEHTOSOPIMUS Teollisuusliiton ja Grano Oy:n välisessä kiistassa päästiin ratkaisuun mediaja painoalan työehtosopimuksen noudattamisesta. Työehtosopimusta sovelletaan Granossa 1.1.2021 alkaen. Ratkaisussa sovittiin myös siirtymäajalla 26.6.–31.12.2020 noudatettavista työehdoista sekä työrauhavelvoitteesta. Osana sopimusta työnantaja tunnustaa työehtosopimuksen mukaiset luottamusmiehet. Ratkaisun myötä Teollisuusliiton julistama ylityökielto päättyi sekä ilmoitettu lakko ajalle 29.6.–12.7. peruttiin. ”Teollisuusliitto on tyytyväinen saavutettuun ratkaisuun mediaja painoalan työehtosopimuksen noudattamisesta Grano Oy:ssä. Työntekijöiden yhtenäinen tahto sekä neuvotteluissa löydetty yhteinen näkemys antavat vahvan perustan luoda hyvät ja toimivat neuvottelusuhteet Granossa.” MARKO ROSQVIST Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja JÄSENMAKSU MYÖS SIVUTOIMISESTA TYÖSTÄ Teollisuusliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu tulee maksaa kaikesta verotettavasta palkkatulosta. Lue lisää sivulta 46! Tekija?_2020_7_sivu 41 uusi.indd 1 Tekija?_2020_7_sivu 41 uusi.indd 1 26.6.2020 11.53 26.6.2020 11.53
42 Tekijä 7/2020 Det måste inte göra ont ”J ag är av samma åsikt som Vihriäläs arbetsgrupp om att vi först ska sköta krisen och stimulera ekonomin med lånemedel. Under den pågående akuta krisen är det uttryckligen fasta kostnader som t. ex hyror som ska ersättas med statliga medel, säger Tuomas Kosonen på Löntagarnas forskningsinstitut. Han anser ändå att en del av rapporten, där man slår fast att hållbarhetsgapet på 10 miljarder euro ska aktivt börja minskas år 2023, borde ha lämnats i idélådan. – Det ekonomiska läget hinner förändras mycket före det. Därför är det alldeles för tidigt att bedöma vilket spelrum det finns i den offentliga ekonomin på längre sikt. NEDSKÄRNINGSAR GYNNAR BARA HÖGINKOMSTTAGARE Vihriäläs arbetsgrupp hävdar att inkomstskatten inte kan höjas eftersom det skulle tära på företagsamheten i landet. Därför är det offentlig service man i stället går åt med saxen genom att skära i offentliga tjänster, införa så kallade strukturella reformer och höja konsumtionsoch miljöskatterna. Kosonen anser att arbetsgruppen inte i sina rekommendationer har beaktat forskningsrön inom den empiriska forskningen kring påverkningarna av skattehöjningar eller annars heller analyserat situationen på djupet. – Forskningen stöder inte synen om att en stramare inkomstbeskattning skulle ha en negativ inverkan på sysselsättningen. Inkomstskatten är bara ett instrument bland andra i statens finanspolitiska verktygsback. Kosonen riktar kritik mot att det inte hur förslagen skulle inverka på inkomstfördelningen i landet. – Om man vill balansera ekonomin genom att skära i sociala tryggheten, genom andra skattehöjningar än inkomstskatten eller införa ”strukturreformer” som i praktiken oftast betyder försämrat arbetslöshetsskydd, så gynnar det främst höginkomsttagare, säger Kosonen. Enligt honom erbjuder rapporten lösningar som ökar inkomstklyftorna i samhället. – Beskattningen av konsumtion riktas förhållandevis mer till låginkomsttagare, liksom också sänkta stöd. Däremot skulle en höjd inkomstskatt riktas mer mot höginkomsttagarna. Det låter som om rekommendationerna i rapporter bygger mer på politik än forskning. Enligt Vihriäläs arbetsgrupp finns det inte förutsättningar för att finansiera en välfärdsstat av nuvarande modell. Men stämmer det? – Man kan upprätthålla välfärdssamhället, om man så vill. trots att man höjer inkomstskatten lite. Världen går inte under om inkomstskatten höjs lite. Och skulle man få flera miljarder till den gemensamma kassan, säger forskningsdirektör Kosonen. Den av arbetslivsprofessor Vesa Vihriälä ledda arbetsgruppens förslag för hur Finland ska komma på fötter igen efter coronakrisen får både tack och svidande kritik. TEXT MARKKU VUORIO ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS ILLUSTRATION TUOMAS IKONEN Tekija?_2020_7.indd 42 Tekija?_2020_7.indd 42 25.6.2020 11.59 25.6.2020 11.59
7/2020 Tekijä 43 I TIDEN Kristida konster i finanspolitiken Finlands ekonomi har störtdykt och vi befinner oss officiellt i recession. Hur ska vi nu ta oss upp på benen igen? – För att vända skutan och få ekonomin att växa behövs det ett stimulanspaket på flera miljarder. Vi anser att fokus måste ligga på investeringar i infrastrukturen. Dessutom är det motiverat att satsa på åtgärder som motarbetar klimatförändringen och satsa på utbildning och forskning. I det här skedet ska man inte vara rädd för att statsskulden växer, säger fackcentralen FFC:s chefsekonom Ilkka Kaukoranta. Kaukoranta anser att lånet inte ska slösas på allmänna skattelättnader. – Ett mer effektivt och rättvist sätt att förbättra köpkraften skulle vara att tillfälligt förbättra arbetslöshetsskyddet, säger Kaukoranta. – Välfärdstjänsternas roll blir viktig mitt under en pågående kris. Trycket på hälsovården och barnskyddet ökar. Därför måste staten också förutom stöd vars mål är att hindra att företag går under också se till att kommunerna har tillräckligt med finansiering för att de ska klara av att trygga servicen och jobben. ARBETSMAKRNADEN I SKICK Vihriälägruppens rapport uppmanar arbetsmarknadsorganisationerna att förnya sätten hur man avtalar om arbetsvillkor och minska regleringen av arbetsmarknaden. Kontentan är att strukturerna på den finländska arbetsmarknaden bromsar upp tillväxten och sysselsättningen. Kaukoranta säger att han hört samma klagovisa om problem på arbetsmarknaden och behovet av flexibla lösningar flera gånger tidigare. Han anser ändå att arbetsgivarnas krav bygger mer på åsikter än vetenskaplig forskning. – En några år gammal rapport från OECD visar att den högsta sysselsättningen och lägsta arbetslösheten förekom på sådana arbetsmarknader där man kollektivt och koordinerade avtal om arbetsvillkoren. Kaukoranta anser att redan en pågående diskussion om kommande nedskärningar i offentligheten skulle påverka negativt på medborgarnas konsumtion och investeringar, vilket i sint tur skulle ta udden av stimulansåtgärderna. – Mitt under en pågående kris ska man inte i hasten göra stora strukturella lösningar utan de ska alltid förberedas ordentligt. LÅN FÖR BARNENS VÄL – Jag hoppas verkligen att politikerna följer arbetsgruppens råd om att inte nu gå in för nedskärningar utan i stället satsar på finanspolitisk stimulans, säger Matti Tuomaala, professor i nationalekonomi vid Tammerfors universitet. Han anser ändå att rekommendationerna i rapporten beträffande politiken i landet på lång sikt bygger på redan omkullkastade teorier om bland annat den offentliga sektorns svagheter som tjänsteproducent. Statsskulden har vuxit med flera miljarder under coronakrisen och debatten går het om vem som sist och slutligen ska stå för notan. – I rapporten från Vihriäläs arbetsgrupp upprepas missuppfattningen om att nu levande människor tar lån på våra barns bekostnad, säger Tuomala. Han påminner om att det i verkligheten är nu levande människor som betalar tillbaka lejonparten av lånen. Enligt Tuomala ska man inte förfasa sig över att skulderna växer så länge som pengarna används till offentliga investeringar som gynnar ekonomin – framför allt investeringar i utbildning, forskning, välfärdstjänster och åtgärder för att motarbeta klimatkrisen. – Staten får i praktiken räntefria lån och för tillfället utgör inte ens eurozonens strikta regeler om budgetunderskott ett hinder för att driva en förnuftig finanspolitik. ? Tekija?_2020_7.indd 43 Tekija?_2020_7.indd 43 25.6.2020 11.59 25.6.2020 11.59
44 Tekijä 7/2020 Montör Karl Huldin reparerar en buss på Volvo Truck Center i Vanda. Mer än bara en siffra i statistiken – Medlemsundersökning 2020 Den typiska medlemmen i Industrifacket är en man som jobbar i teknologibranschen och gillar att motionera och bada bastu. 74,6 81,2 25,4 Källa: Industrifacket, Medlemsundersökning 2020 KÖN OCH MEDIANÅLDERN Män, 45,2 år Kvinnor, 45,8 år n = 13 500 % STÄLLNING PÅ ARBETSMARKNADEN Arbetar Arbetslös Studerar Ledighet (anställd) Permitterad Annat 81,2 10,2 2,8 2,3 2,2 1,4 % SA M I PE RT TI LÄ Tekija?_2020_7.indd 44 Tekija?_2020_7.indd 44 25.6.2020 11.59 25.6.2020 11.59
7/2020 Tekijä 45 FACKET Medlemsundersökningen genomfördes elektroniskt i februari–mars 2020 och fler än 13 500 medlemmar i åldern 18–65 år svarade på den. Montör Karl Huldin reparerar en buss på Volvo Truck Center i Vanda. RÄTT TILL SEMESTER TROTS SJUKDOM MEDLEMSAVGIFT SKA BETALAS FÖR BISYSSLA REGIONKONTOREN ÖVERGÅR TILL ETT TIDSBOKNINGSSYSTEM Den personliga medlemstjänsten för förbundets medlemmar på Industrifackets 11 regionkontor har under våren hållit paus för att hejda coronaspridningen. Regionkontoren öppnar sina dörrar, med vissa begränsningar igen från början av augusti. Medlemmarnas personliga rådgivning och ärenden som skörs ansikte mot ansikte, genomförs från början av augusti med tidsbokning. Genom att övergå till tidsbokningssystemet vill facket skydda sin personal från coronavirussmitta. Med hjälp av tidsbokningssystemet kan man allt bättre minska på att många personer samtidigt sköter sina ärenden på regionkontoret. – Med tidsbokningssystemet förbättrar vi också vår medlemstjänst. Tack vare systemet kan vi säkerställa att just de rätta experterna är på plats och ger medlemmarna rådgivning, berättar Merja Rinne, chef för regionverksamheten vid Industrifacket. Förbundet förbereder sig också på att kontoren ska lämplig skyddsutrustning till kontoren. BOKA TID PER TELEFON ELLER E-POST Från och med augusti kan du boka en personlig besökstid åt dig själv per telefon eller e-post direkt av de anställda på regionkontoren. Rådgivning i utkomststödsärenden kommer inte för tillfället att ingå i tidsbokningssystemet. På grund av den ökade mängden ansökningar satsar personalen i Industrins arbetslöshetskassa på handläggning av ansökningar. Medlemmar som är arbetslösa kan fortfarande ta med de fortsatta ansökningarna om arbetslöshetsdagpenning till regionkontoret, men vi ber att ansökningarna lämnas i regionkontorets postlåda. Om du behöver rådgivning i utkomststödsärenden kan du direkt kontakta arbetslöshetskassans telefontjänst 020 690 455 (tjänsten är öppen mån. – ons. och fre. kl. 8.30 – 15.00). I fjol ändrades semesterlagen så att löntagarna tjänar in semester också när de är sjuka eller deltar i medicinsk rehabilitering. Arbetstagarna har rätt till extra lediga dagar som kompletterar semestern om man inte har tjänat in minst 24 semesterdagar på grund av frånvaro som beror på sjukdom eller medicinsk rehabilitering står det i semesterlagens paragraf 7. För de extra lediga dagarna betalas samma lön som för semestern. Skillnaden är ändå att arbetstagarna inte tjänar in ny semester under de extra lediga dagarna. Det är EU-lagstiftningen som förutsätter att arbetstagarna ska ha rätt till fyra veckors avlönad semester. Medlemsavgifterna för Industrifacket och Industriarbetarnas arbetslöshetskassa betalas för hela den skattade inkomsten. Det gäller även för biinkomst som tjänas in genom arbete som utförs vid sidan huvudsysslan. Brister i betalning av medlemsavgifterna gör utbetalningen av dagpenning långsammare eller kan till och med förhindra det. Läs mer på: www.teollisuuskassa.fi/sv 74,6 81,2 25,4 Källa: Industrifacket, Medlemsundersökning 2020 KÖN OCH MEDIANÅLDERN Män, 45,2 år Kvinnor, 45,8 år n = 13 500 % STÄLLNING PÅ ARBETSMARKNADEN Arbetar Arbetslös Studerar Ledighet (anställd) Permitterad Annat 81,2 10,2 2,8 2,3 2,2 1,4 % MÄN Den typiska medlemmen är 45 år gammal. Han lever i ett parförhållande och har ett barn som bor hemma. Han har inga husdjur, men desto fler hobbyer. Populärast är motion i olika former samt att bada bastu. De yngre männen i Industrifacket heter Jani, Joni, Mikko eller Ville. Typexemplet är metallarbetaren Ville från Egentliga Finland eller montör Niko i Nyland. Han är 29 år gammal och bor ensam. Till hans hobbyer hör bilar och motorcyklar samt datoroch konsolspel – och naturligtvis att bada bastu. KVINNOR Hon är 46 år gammal och heter Anne, Minna, Päivi, Sari eller Tarja. Hon jobbar i medieoch tryckeribranschen i Nyland eller i metallindustrin i Uleåborgstrakten. Hon lever i ett parförhållande. Hon har flera hobbyer. Hon tränar och badar bastu, reser, inreder hemmet och gillar matlagning. Typexemplet för vår unga kvinnliga medlem är Henna, Jenna, Jenni Noora eller Laura från Egentliga Finland, Savolax eller Karelen. Hon har inga barn. Till hennes hobbyer hör djur, resor, stugliv, handarbete, matlagning… och att bada bastu. Resultaten från medlemsundersökningen presenteras på Industrifackets webbsidor: www.teollisuusliitto.fi/jasentutkimus INDUSTRIFACKETS KURSER BÖRJAR IGEN! Industrifackets kurser och utbildningar återupptas igen efter den 10 augusti. Anvisningarna gällande coronaviruset beaktas under kurserna. Välkommen! ? Våga fråga! 22.8 –23.8, Regatta Spa Hotel, Hangö ? Grundkurs i arbetarskydd (flyttad från våren) 5.10 – 9.10, Helsingfors KOM PÅ KURS! Tekija?_2020_7.indd 45 Tekija?_2020_7.indd 45 25.6.2020 15.09 25.6.2020 15.09
46 Tekijä 7/2020 What do the Union members do, think and want? BRIEF IN ENGLISH 46 Tekijä 7/2020 Jäsenmaksu tulee maksaa myös sivutoimisesta työstä AJANKOHTAISTA It is absolutely vital for a trade union to know who the members are, and what they want, and expect. The union is made up of members and exists for its members. Even though the roots of the Industrial Union go back to the year 1869 when the first association for book printers in Helsinki was established, the Industrial Union of today began its work at the beginning of 2018. Now the 2.5 years old union wants to find out what the members are thinking and doing and what they expect from the Union. A major survey from among the Union members was carried out in February and March 2020. Every member who is active in the labour market and has given his or her e-mail address to the Union, received a questionnaire. The number of questionnaires sent out was 85,000 and the number of replies was 13,500. This makes up quite a representative percentage of replies, 15.9 per cent. In general, those who replied, fairly well represent union members according to profession, place of residence and age. Women were, by and large, more keen to reply than men. The amount of information received is huge and it will take time to analyse it. For this reason the union will publish the results in seven parts, from June until November. As the union is working for its members in many areas, the questions in the survey touched many themes. A large part of the questions concerned work, as developing working life is the core issue for any trade union. One goal of the survey is to find out how the union should develop into being what members wish for and expect of it. Some questions concerned members’ actions, attitudes, thoughts and hopes. Questions about hobbies and leisure time activities are included when planning union events and membership benefits. The first part, called A different approach to the member, focuses on what the survey is for and who the members are. The second part called After all, everything is fine, focuses on working life experiences. Both were published in June. 200 REPLIED IN ENGLISH The questionnaire was sent out in three languages. Those, who did not have Finnish or Swedish as their language in the Union files, got it in English. A total of 2.4 per cent of the questionnaires sent out were in English. And very few of the people who got these actually have English as a mother tongue, they speak a wide variety of languages. In spite of this, 1.5 per cent of those who replied did so in English. This makes up some 200 people. So, how does the average member of the union look like then? A typical female member is 46 years old, either Sari from Uusimaa and working in the media and printing branch or Päivi from Oulu region, working in the metal industry. She is in a relationship, no kids at home. She also has many interests, like exercise, to have a sauna, travels, interior decor and cooking. A typical male member is 45 years old, like metal worker Jari from Pirkanmaa or sawmill worker Mika from south-east Finland. He is in a relationship with one child at home. He has several hobbies, but the most interesting ones are exercise and – no surprise, this is Finland – to have a sauna. HEIKKI JOKINEN n Teollisuusliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu tulee maksaa kaikesta verotettavasta palkkatulosta, myös esimerkiksi päätoimen ohessa tehdystä sivutoimisesta työstä. Jäsenmaksun määrä on 1,35 prosenttia vuonna 2020. Puutteet jäsenmaksuissa hidastavat ansiopäivärahan maksamista tai voivat jopa estää maksamisen kokonaan. n Teollisuusliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu tulee maksaa kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta ansiotulosta sekä siihen rinnastettavasta tulosta. n Jäsenmaksut tulee siis maksaa, jos teet esimerkiksi toista työtä päätoimisen työsi ohessa, olet töissä osa-aikaisesti tai teet satunnaisesti keikkatöitä. Jos työnantajasi maksaa palkan sairaustai äitiysloman ajalta, jäsenmaksut pitää maksaa myös tästä palkasta. Nämä palkkatulot otetaan mukaan ansiopäivärahan palkanmäärittelyyn, jos jäät lomautetuksi tai työttömäksi. n Jäsenmaksun määrä vuonna 2020 on 1,35 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta ansiotulosta. Jäsenyyden säilyttäminen edellyttää, että jäsenmaksut ovat kunnossa koko jäsenyytesi ajalta. n Jos olet jäänyt lomautetuksi tai työttömäksi, huolehdithan, että jäsenyytesi on kunnossa lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti. Ansiopäivärahan käsittelyä hidastaa se, jos jäsenmaksuissa on puutteita. Jos jäsenmaksuja ei hoideta lainkaan kuntoon, päivärahaa ei voida maksaa. n Lomautuksen tai työttömyyden ajalta jäsenmaksua ei tarvitse maksaa, kunhan muistat pitää työnhakusi voimassa TE-toimistossa. Lomautuksen tai työttömyyden aikana tehtyjen töiden perusteella maksetuista palkkatuloista tulee kuitenkin maksaa jäsenmaksu. Lisätietoa jäsenmaksuista löydät Teollisuusliiton verkkosivuilta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi sekä kassan sivuilta www.teollisuuskassa.fi. Liiton jäsenmaksu on 1,35 % vuonna 2020. Tekija?_2020_7.indd 46 Tekija?_2020_7.indd 46 25.6.2020 12.04 25.6.2020 12.04
7/2020 Tekijä 47 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Suljettu SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhett. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors PERSONLIG KUNDSERVICE Stängt INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 7/2020 Tekijä 47 Huom! Ajalla 29.6.–7.8. puhelinpalvelu auki ma–pe 8.30–12 Obs! Mellan 29.6 –7.8 telefonservice öppen mån–fre 8.30–12 Tekija?_2020_7.indd 47 Tekija?_2020_7.indd 47 25.6.2020 12.04 25.6.2020 12.04
48 Tekijä 7/2020 Koukuttava golf Golf vei muuramelaisen Ari Liukkosen mukanaan 15 vuotta sitten. Hän nauttii onnistumisista kentällä, mutta niitäkin tärkeämpää hänelle on lajin sosiaalinen puoli. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN ARI LIUKKONEN Koneenkäyttäjä, pääluottamusmies Kirjapaino Kari Ky Muurame HARRASTAJA HARRASTAJA Tekija?_2020_7.indd 48 Tekija?_2020_7.indd 48 25.6.2020 12.04 25.6.2020 12.04
7/2020 Tekijä 49 VAPAALLA A urinko paistaa täydeltä terältä, kun päästä varpaisiin oranssiin pukeutunut Ari Liukkonen lastaa mailoja täynnä olevan bäginsä golfkärryihinsä Muuramessa. – Töissä käytän mustia housuja ja sinistä paitaa. Saan niistä siellä jo niin tarpeekseni, että vapaa-ajalla haluan olla muissa väreissä, Liukkonen sanoo. Liukkonen on harrastanut golfia 15 vuotta. Kaikki alkoi vuonna 2005, kun vaimo houkutteli hänet green card -kurssille. Ilman sitä golfkentälle ei ole asiaa. – Veikkaan, että hän on katunut ideaansa. Innostukseni meni överiksi. Toukokuusta lokakuun puoliväliin viihdyn vähän liian paljon kentällä, ja kotityöt jäävät tekemättä. Liukkosta koukuttavat golfissa onnistumiset, mutta niitäkin tärkeämpää on lajin sosiaalinen puoli. – Tutustun erilaisiin ihmisiin, kun pelaan neljä ja puoli tuntia vieraiden ihmisten kanssa. Pelaajissa on lääkäreitä, pankinjohtajia, duunareita ja nykyään myös paljon perheitä. Liukkosen vaimokin golfaa, mutta ei yhtä aktiivisesti kuin miehensä. – Sellaisen kompromissin olemme tehneet, että kun lähdemme ulkomaille, meillä ei ole koskaan golfmailoja mukana. PLUSSATUNNEILLA KENTÄLLE Liukkonen asettaa golfpallon pienen tikun eli tiin päälle tiiauspaikalla. Toisessa kädessään hänellä on draiveri. Se on maila, joka on tarkoitettu avauslyönteihin. – Ensimmäisellä lyönnillä pitäisi päästä noin 220 metriä, Liukkonen sanoo. Hän heilauttaa mailaa ja kuuluu terävä poksaus, kun maila osuu palloon. Pallo lentää vauhdilla ja katoaa näkyvistä väylällä olevan kumpareen taakse. – Sehän osui ihan keskelle väylää. Seuraava mailani on puuvitonen. Sillä lyön noin 180 metriä. Kolmella lyönnillä pitäisi päästä 450 metriä viheriölle. Viheriö on reikää ympäröivä alue, jonka nurmi on leikattu kaikkein lyhyimmäksi. Liukkonen lähtee kärryineen kävelemään pallon perään. Hän asuu Muuramen golfkentälle vievän tien varressa ja on tuttu näky 18-reikäisellä kotikentällään. – Tämä on haastava kenttä, koska korkeuserot ovat suuret ja vesiesteitä on runsaasti. Joskus vastatuuli on niin kova, että pallo ei lennä minnekään. Mieluiten Liukkonen golfaa aamuisin. – Tykkään siitä, että päivä alkaa aikaisin. Aamulla kierrokset ovat nopeita, koska pelaajia on vähän. Kun lähden kentälle 8–9:n välillä, ehdin lounaaksi takaisin. Työnantajakin ymmärtää Liukkosen harrastuksen päälle. – Teen talvella plussatunteja ja voin käyttää niitä yhteisellä sopimuksella kesäaikaan. Kesäisin teen sitten lyhyttä päivää, jotta pääsen pelaamaan. Se on suuri etu. ”EI ELITISTINEN LAJI” Avauslyönti onnistui odotettua paremmin. Pallo lensi 240 metriä. Liukkonen tarttuu puuvitosen sijaan rautaneloseen. – Lyön sillä kymmenen metriä lyhyemmälle, hän perustelee mailavalintaansa. Liukkosesta golf ei ole elitistinen laji. – Meillä Muuramessa pelioikeudet ovat kohtuuhintaiset. Osakkeenomistajavastike maksaa 450 euroa vuodessa. Suomessa kalleimmat ovat lähellä kahtatuhatta. Vastikkeella golffari on oikeutettu pelaamaan kotikentällään koko kauden. Liukkosella on parhaimmillaan ollut sata lähtöä vuodessa. – Kaikki eivät ole olleet täysiä kierroksia, mutta jos lasketaan, että lähdölle tulee hintaa 4,5 euroa, niin ei tämä kallis harrastus ole, Liukkonen sanoo ja lyö toistamiseen. Hänen tavoitteenaan on lyödä pallo noin 80 metrin päähän viheriöstä. – Nyt saattoi olla kierrettä sen verran, ettei tuota palloa välttämättä löydy. Se saattaa olla vesiesteessä, Liukkonen tuumaa. MONIMUTKAISET SÄÄNNÖT Pallo on kuin onkin väylällä. Liukkonen tunnistaa omansa kolmiosta ja viivasta, jotka hän piirtänyt siihen tussilla. Kolmas lyönti lähtee 82 metrin päästä viheriöstä. – Pallo on vedessä. Minulle tuli yksi rankku, Liukkonen toteaa, hylkää pallon ja jatkaa peliä uudella pallolla. Rankku eli rangaistuslyönti nostaa Liukkosen lyöntimäärän neljään. Viidennen lyönnin jälkeen pallo on viheriön laidalla. – Työlainsäädäntö on simppeli verrattuna golfin sääntöihin, Liukkonen sanoo ja näyttää golfin sääntökirjaa, jossa on 240 sivua. Golffari aloittaa harrastuksen tasoituksella 54. Tasoitus on vertailuluku, joka kuvaa pelaajan taitoja. Kun taidot kehittyvät, tasoitus laskee. Liukkosen tasoitus on 10,2. Kuudennella lyönnillä pallo on viheriöllä. Seitsemännellä Liukkonen tähtää reikään. Se on ylämäessä. Pallo menee ohi, ja Liukkonen nappaa sen taskuunsa. – En pelannut kierrosta loppuun, koska tulos oli kaikkea muuta kuin mitä halusin. Silloin on suositeltavaa kierroksen nopeuttamiseksi laittaa pallo taskuun, hän sanoo iloisesti. Liukkoselle on tärkeää, että hymy ei kentällä hyydy. – Ei tänne murjottamaan kannata tulla. Onneksi kentillä ei enää nykyisin näe mailojen paiskojia. Golfetikettiin ei kuulu ääneen kiroaminen. Pelattuaan täyden kierroksen Liukkonen on kävellyt kentällä yhdeksän kilometriä. Golf tarjoaa hänestä täydellistä vastapainoa työlle. – Töissä on koko ajan kiire. Täällä ei ole kiire minnekään, Liukkonen sanoo. ? Tii ja greenihaarukka kuuluvat pelaajan varusteisiin. Tiin päältä pelaaja lyö pallon avauslyönnissä. Greenihaarukalla hän korjaa pallon viheriöön jättämän alastulojäljen. Tekija?_2020_7.indd 49 Tekija?_2020_7.indd 49 25.6.2020 12.04 25.6.2020 12.04
50 Tekijä 7/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Montako miljoonaa on biljoona ? 2. Mikä Black Sabbathin laulu kertoo vainoharhaisuudesta? 3. Onko hevosen kaulan ja selän yhtymäkohta nimeltään säkä vai tuuri ? 4. Mikä on riffi? 5. Millä nimellä Suomessa kutsutaan vuosia 1865–1868? 6. Kuka on kirjoittanut Nyljetyt ajatukset ? 7. Mikä on Kristian Pullin kesäkuussa Espoossa hyppäämä pituushypyn Suomen ennätys? 8. Missä maakunnassa sijaitsee Yyteri? 9. Missä yhtyessä A. Aimo soitti haitaria ja lauloi? 10. Mikä on hipsteri ? VA ST A U KS ET : 1. M ilj oo na . 2. Pa ra no id . 3. Sä kä . 4. Ly hy eh kö , to is tu va sä ve lta i so in tu ku vi o. 5. Su ur ik si nä lk äv uo si ks i. 6. Ju ha H ur m e. 7. 82 7 se nt tiä . 8. Sa ta ku nn as sa . 9. A . A im o (A nd er ss on ) ol i m uk an a D al la pe -o rk es te ris sa . 10 . Ke sk ilu ok ka in en nu or i ai ku in en , jo ka on ki in no st un ut va lta vi rr as ta po ik ke av as ta m uo di st a ja ku ltt uu ris ta . 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekija?_2020_7.indd 50 Tekija?_2020_7.indd 50 25.6.2020 12.05 25.6.2020 12.05
7/2020 Tekijä 51 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2020_7.indd 51 Tekija?_2020_7.indd 51 25.6.2020 12.05 25.6.2020 12.05
Palvelun toteuttaa Duunitori. Löydät nyt Teollisuusliiton sopimusalojen avoimet työpaikat samasta paikasta tyotori.teollisuusliitto.fi Teollisuusliiton uusi Työtori on avattu! Tekija?_2020_7.indd 52 Tekija?_2020_7.indd 52 25.6.2020 12.05 25.6.2020 12.05