TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 8/2022 8 Järjestäminen on aktivointia 20 ”Meidän oli toimittava” 30 Jäsenistä huolehditaan 42 Avtal på Åland 48 Yhdessä kuntoon 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten JÄRJESTÖTOIMINTA Teema: WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 1 Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 1 9.8.2022 11.09 9.8.2022 11.09
Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alue Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 Teollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alue Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 Teollisuusliiton Sisä-Suomen toiminta-alue Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alue Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alue Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alue Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 Teollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alue Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 Teollisuusliiton Sisä-Suomen toiminta-alue Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alue Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alue Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu auki ke klo 17 saakka, to suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi LIITTO TIEDOTTAA TO IM IN TA -A LU EE T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 2 Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 2 9.8.2022 10.54 9.8.2022 10.54
8/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ RO BE RT JA N SS O N JO H A N N A KO KK O LA KA N N EN KU VA : EM IL IE U G G LA LIITTOKOKOUS LINJAA VIISIVUOTISKAUDEN Teollisuusliiton ylin päättävä elin kokoontuu ensi toukokuussa. Liittokokousedustajat valitaan vaaleilla maaliskuussa. MUUTOS TEHDÄÄN YHDESSÄ KANSI Thermo Fisher Scientificilla Joensuussa järjestämiskampanja aktivoi työntekijät pitämään puolensa. Kampanja tuotti lisää jäseniä, luottamushenkilöitä ja yhteishenkeä, pääluottamusmies Juha Pakarinen, osaston luottamusmies Reija Hirvonen ja varapääluottamusmies Tuure Keränen kertovat. ”TULI TUNNE, ETTÄ MEIDÄN ON TOIMITTAVA” Yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvotteleminen sai ahvenanmaalaisen Ålands Skogsindustrierin työntekijät yhdistymään. Aikaisemmin yrityksessä työskenteli yksi Teollisuusliiton jäsen. Nyt heitä on yli parikymmentä. 20 8 ? Tämä on ollut hyvä ja varma työpaikka ja on varmasti sitä myös tulevaisuudessa, Ålands Skogsindustrierilla kymmeniä vuosia työskennellyt Dan-Erik Dahl toteaa. 14 Tekija?_2022_8_sisus.indd 3 Tekija?_2022_8_sisus.indd 3 10.8.2022 13.43 10.8.2022 13.43
4 Tekijä 8/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 14 .9 . 20 Yrityskohtainen työehtosopimus ajoi järjestäytymään 26 Uusmaalaisilla ammattiosastoilla yhteinen järjestäjä 28 Ay-klinikoilta ajankohtaista tietoa ammattiosastoille 30 Näin ammattiosasto huolehtii jäsenistä 32 Liitto toimii siellä missä jäsenet ovat 34 Strategia asettaa yhteiset tavoitteet 36 Opiskelijoille tietoa liiton merkityksestä 48 HARRASTAJA Harjavallan kuntoporukan Aki Juuruskorpi 50 Pulmat 51 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Uusilla keinoilla puhtia ammattiosastojen toimintaan 08 KANSI Järjestämiskampanja muutti tehtaan tunnelman Thermo Fisherillä 14 LIITTOKOKOUS 2023 Opi perusasiat liittokokouksesta ja liittokokousvaaleista 18 NÄKIJÄ Puurtaja-diplomin saanut Sanna Kuivasniemi ? HARRASTAJA Aki Juuruskorpi ja 48 muuta Harjavallan metallityöväen ammattiosaston jäsentä osallistuvat osaston järjestämään Kesäkuntoon 2023 -kampanjaan. Tavoitteena on löytää itselle mielekäs tapa liikkua. Kesäkuussa lajikokeilussa oli frisbeegolf. ? NÄKIJÄ ”Kun meille tulee uusia työntekijöitä, menen aina esittelemään itseni ja kerron heille ammattiosaston tekemisistä”, sanoo Puurtaja-diplomin saanut Kangasalan Arteknon pääluottamusmies Sanna Kuivasniemi. 48 18 40 MAAILMA Eri maissa eri tavat järjestäytyä 41 Lyhyet 42 ARBETSLIVET Rusning till facket på Ålands Skogsindustrier 45 I TIDEN Nio månader till Industrifackets kongress 46 BRIEF IN ENGLISH Use your democratic rights in the union elections 47 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA JY RK I LU U KK O N EN JU SS I PA RT A N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2022_8_sisus.indd 4 Tekija?_2022_8_sisus.indd 4 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
8/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.8.2022 Vakaudelle on jälleen kysyntää H yvät asiat rakennetaan tehokkaimmin yhdessä ja hukataan herkimmin hajautuneena. Tämä kaksijakoisuus on määrittänyt ammattiyhdistysliikkeen toimintaa koko sen olemassaolon ajan. Järjestäytyneet työntekijät ajavat etujansa yhdistämällä voimansa. Työnantajat puolestaan edistävät omia intressejään. Yhtenä mahdollisena keinona heillä on työkalupakissaan työntekijöiden edunvalvonnan ja neuvotteluvoiman purkaminen tai jopa suoranainen hajottaminen niin, että työnantajaan kohdistuvaa painetta ei työntekijöiden puolelta enää pystyttäisi tuottamaan. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että työmarkkinoiden iso kuva on muodostunut ja edelleen muodostuu molempia osapuolia hyödyttävästä sopimisesta ja sopimusten noudattamisesta. Se on tuottanut työntekijöille hyvinvointia, yrityksille menestystä ja yhteiskuntaan vakautta. Edellä kuvatun mukaisia asetelmia ja niistä seuranneita tapahtumaketjuja on viimeisen vuoden aikana koettu työmarkkinoilla runsaasti. Teollisuusliiton sopimusaloista esimerkkinä käy mekaaninen metsäteollisuus. Yrityskohtainen työehtosopimuksista neuvotteleminen johti suurimmaksi osaksi sopimuksiin ilman ongelmia, mutta osassa yrityksiä tilanne kärjistyi. Mihin vastakkainasettelut sitten ovat johtaneet? Toistaiseksi näyttää siltä, että Teollisuusliiton neuvottelemiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, ennemmin tai myöhemmin. Yrityskohtainen sopiminen on palauttanut Teollisuusliiton toiminnan samankaltaiseen tilanteeseen, mikä vallitsi 1960ja 1970-luvuilla ammattiyhdistysliikkeen voimakkaan kasvun vuosina. Järjestämistyötä ja jäsenhankintaa tehtiin systemaattisesti yritys kerrallaan. Työntekijöiltä kysyttiin, mitä ongelmia olet työpaikallasi tai työsuhteessasi kohdannut ja mitä asioita haluat parantaa? Jos ongelmia tai parantamisen varaa havaittiin, asioita ruvettiin edistämään yhdessä liittoon järjestäytymällä. Tämä on pelkistys, mutta samat lähtökohdat vaikuttavat edunvalvonnassa edelleen. Pyörää ei ole keksitty uudelleen. Sen käyttämiselle on syntynyt uusi tarve. Työmarkkinoiden osin ohdakkeinen tilanne on ollut Teollisuusliitolle opin ahjo. Melko lyhyessä ajassa saavutetut toiminnalliset tulokset ovat olleet hyviä. Työntekijöiden järjestäytymisaste on mekaanisessa metsäteollisuudessa noussut 15 prosenttiyksiköllä. Sopimusalalla työskentelevistä liiton jäsenistä yli 95 prosenttia on työehtosopimusten piirissä. Liiton jäsenmäärän vähentyminen on taittunut. Käänne kasvuun on mahdollinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiat olisivat nyt kaikkinensa kauniisti järjestyksessä. Mutta se tarkoittaa, että Teollisuusliitto on yhdessä aktiivisten jäsentensä kanssa osoittanut toimintakykynsä ja kehittänyt valmiuksiaan. Samalla liitto on uudessa ja muuttuvassa tilanteessa pystynyt kartoittamaan, missä kehittymisen tarpeet ja mahdollisuudet ovat. Vakauden rakentamiselle on aina tarve, ja kriisien keskellä erityinen tarve. Työmarkkinat on suomalaisittain omissa käsissä oleva foorumi, jossa vakautta voidaan tuottaa. Se mahdollisuus kannattaa nyt käyttää työntekijöitä, yrityksiä ja yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Teollisuusliiton aluetoiminnan uudistuksen keskeisenä ajatuksena on tuoda liitto lähemmäs työpaikkoja ja ammattiosastoja, ei jumittua seitsemän aluekeskuksemme seinien vangiksi. Enemmän työpaikkakäyntejä, lisää luottamusmiestapaamisia, yhä aktiivisempaa yhteydenpitoa ammattiosastojemme toimijoiden kanssa.” ERNO VÄLIMÄKI Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alueen aluepäällikkö Tekija?_2022_8_sisus.indd 5 Tekija?_2022_8_sisus.indd 5 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
Kehitysyhteistyön Suomen malli T eollisuusliiton järjestökoneistoa trimmataan timmimpään kuosiin ja uusia jäseniä houkutellaan mukaan ay-toimintaan. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on itse työkalut ensin teroitettava, eli moduulit nikkaroitava lopulliseen muotoonsa. – Moduuleja testataan ensin pienemmällä porukalla, kertoo liiton vastaava järjestöasiantuntija Pekka Juusola. Liitto on valinnut viisi ammattiosastoa, joiden kanssa yhdessä pilotoidaan sitä, miten ammattiosastojen toimintaan saadaan vilkkaampaa sykettä. Aiheina ovat: ammattiosaston sidosryhmät, jäsenhankinta ja järjestäminen, toiminnan suunnittelu, vaikuttaminen ammattiosastossa, vapaaehtoisen johtaminen ja osaston vastaavien rooli. Työ on jatkoa kokoontumisille, joita on pidetty Ammattiosaston kuntokartoitus , Toiminnan pulssi tai Apulantaa ammattiosastolle tapaisten nimikkeiden alla. Korona katkaisi pahasti näiden osastojen sykettä kiihdyttävien häppeninkien pitämisen, mutta nyt on niissäkin päästy uudestaan vauhtiin. – Tapahtumista on saatu erittäin hyvää palautetta, Juusola iloitsee. LÄHELLE JÄSENTÄ Teollisuusliiton jäsenkato on saatu pysäytettyä. Nurinkurista kyllä, työnantajapuolen hajota ja hallitse -taktiikka näyttää tiivistäneen työntekijäpuolen rivejä. Esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa Metsäteollisuus ry:n vastahanka valtakunnallista työehtosopimusta kohtaan on tuonut Teollisuusliittoon rutkasti lisää jäseniä. – Työpaikoilla toimitaan, kun työnantajapuolen toiminta alkaa sattua omaan varpaaseen. Mutta tällainen tie ei ole kestävä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa työnantajapuoli näytti toisinaan tietävän sopimisesta hyvin vähän. Se vain odotti, että ne sopimuspaperit ilmaantuvat jostakin, Juusola toteaa. – Tällainen yrityskohtainen sopiminen vie lopulta kaaokseen, järjestövastaava varoittaa. Juusola muistuttaa myös siitä, että ammattiosasto ei voi solmia edes yrityskohtaista työehtosopimusta. Allekirjoittajana voi olla vain Teollisuusliitto. Juusola kuvaa, että ammattiosastoissa tarvitaan kuitenkin uudenlaista toimintaa. Ammattiliiton perinteinen edunvalvonta tai järjestäytyminen eivät näytä kiinnostavan työntekijöitä, mutta ammattiosaston keskeinen rooli on ja pysyy. – Ammattiosasto on kaikkein lähimpänä potentiaalista jäsentä, Juusola alleviivaa. Kun ammattiosaston toiminta näyttää houkuttelevalta, saadaan muitakin kuin jäseniä mukaan tapahtumiin. Ja siitä he sitten liittyvät jäseniksi, ja toivon mukaan joistakuista kehkeytyy aikaa myöten myös osaston aktiivisia toimijoita. JÄRJESTÖLLINEN TILA? – Olen kuvannut, että Teollisuusliitossa on nykyisin kolmenlaisia ammattiosastoja. – On niitä, joilla on riittävä jäsenmäärä ja taloudelliset resurssit toimintaan ja palvelujen Olisitteko kiinnostuneita jämäköittämään ja jäsentämään toimintaanne uudella tavalla? Ammattiosastoille tarjotaan moduuleiksi kutsuttuja työkaluja toiminnan kehittämiseen yhteistyössä liiton kanssa. TEKSTI SUVI SAJANIEMI GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 8 AVAAJA 6 Tekijä 8/2022 Tekija?_2022_8_sisus.indd 6 Tekija?_2022_8_sisus.indd 6 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
tarjoamiseen jäsenille. On niitä, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa sääntömääräisiin kokouksiin ja järjestävät esimerkiksi pilkkikilpailut. Ja sitten on niitä, joilla on kova työ saada kasaan sääntöjenmukainen hallitus tai saada nimi muutettua Teollisuusliiton ammattiosastoksi. Juusola alleviivaa, että liittofuusion jälkeiset raja-aidat ovat täysin kaatuneet. Enää ei ole kolmen vanhan liiton ihmisiä – nyt on vain teollisuusliittolaisia. Todisteeksi Juusola tarjoaa naurahtaen omaa kokemustaan. Vuonna 2018 hänelle soittivat vain entiset puuliittolaiset. Nyt hänelle soittavat teollisuusliittolaiset, taustaliitosta riippumatta. Teollisuusliitossa aloitti kaikkiaan 715 ammattiosastoa. Yhdistymisten ja purkautumisten jälkeen liitossa on nyt vajaa 500 ammattiosastoa. Juusola pohtii, että tuon kolmannen ryhmän ammattiosastojen kannattaisi ehkä miettiä sulautumista johonkin toiseen, aktiivisempaan osastoon. Jäsenten kannalta jokin kokousmatka saattaisi vähän pidentyä, mutta muuten uuden osaston jäsenyys toisi heille todennäköisesti pelkkiä plussia. – Jotain on tehty ammattiosastossa väärin, jos osasto ei ole saanut liitosta jäsenmaksupalautusta eikä toimihenkilöitä ole saatu valittua, Juusola miettii. KUMMINSA SE ON PILOTILLAKIN! – Kaikille ammattiosastoille on jo nakitettu oma ”kummitoimitsija” aluetoimistosta, ja ammattiosaston kanssa on pari vuotta sitten käyty kehityskeskustelu, Juusola kertoo. Samaa kummitoimintaa jatketaan nyt myös moduulien pilotoinnissa. Ensimmäinen fyysinen kokoontuminen kokeiluosastoilla on syksymmällä, järjestövastaava kaavailee. – Lähetämme pilottiin osallistuville osastoille eräänlaisen välitehtävän, jotta saamme selville osaston nykyisen tilan. Kehityskeskustelut olivat nimittäin hyvin eritasoisia. Joissakin oli mukana vain yksi henkilö, toisissa oli koolla isompi porukka. Moduuleja pilotoimaan haetaan Juusolan mukaan nyt noita ”kakkostason” ammattiosastoja. Tuleva syksyinen ”läsnäkokous” on hänestä erinomaisen tärkeä nimenomaan niin, että paikalla on vähintään viisi ammattiosaston toimijaa. – Kun ollaan yhteisessä tilassa ja kaikki ovat paikalla, voi syntyä innostusta. Silloin ihmiset myös sitoutuvat toimintaan ja antavat aitoja lupauksia siitä, että näin me toimimme, Juusola alleviivaa aiempien kehittämistoimien kokemuksia. Pilotti on todellakin pilotti, Juusola korostaa. Moduuleja kehitetään kokeiluvaiheessa koko ajan paremmiksi. Kehittyikö pilottiosaston toiminta aidosti? Siihenkin luodaan pilottivaiheessa mittareita. Ja kaiken keskiössä on yhteistyö liiton ja ammattiosastojen välillä. – Pilotin jälkeistä elämää on sitten mahdollisesti se, että kokoamme kaikki kokeiluosastot yhteen ja käymme läpi kokemukset. Vuoropuhelun jälkeen ja kokemusten pohjalta lähdemme sitten tarjoamaan moduuleja kaikille halukkaille osastoille. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 8/2022 Tekijä 7 AJASSA ESIMERKKI AMMATTIOSASTON VUOSIKELLOSTA Ammattiosaston perustoiminta Liittovaltuuston syyskokous Yhteiset tapahtumat ja koulutukset Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu tulevalle vuodelle Ammattiosaston kevätkokous Liittovaltuuston kevätkokous Hallitus valmistelee kevätkokouksen Yhteiset tapahtumat ja koulutukset Syyskauden yhteenveto hallituksessa Ammattiosaston syyskokous Järjestäytymiskokous Kevätkauden yhteenveto hallituksessa AMMATTIOSASTON TOIMINTAVUOSI ALKAA KESÄTAUKO Toiminnan suunnittelu Lä hd e: Te ol lis uu sl iit to Tekija?_2022_8_sisus.indd 7 Tekija?_2022_8_sisus.indd 7 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
J ärjestäminen on ihmisten herättelyä kiinnostumaan omista tärkeistä asioista, kuten työehdoista. – Tavoitteena on, että ihmiset aktivoituisivat ja olisivat enemmän osallisia, sanoo järjestämiskoordinaattori Kaisa Niskanen Teollisuusliiton järjestämisyksiköstä. Järjestämisen ydin ovat kahdenkeskiset keskustelut, joissa herätellään puolustamaan omia työehtoja ja pohtimaan ammattiliiton merkitystä sekä pyydetään liiton jäseneksi. – Järjestämistyössä tavataan työntekijöitä ja kysytään, millaisia asioita he haluaisivat muuttaa omassa työssään, Niskanen kertoo. Yhteisvoimin työntekijät pystyvät tekemään muutoksen omalla työpaikalla, ja samalla koko liitto on vahvempi ajamaan työntekijöiden etuja. – Liiton merkitys aukeaa ihan eri tavalla, kun itse osallistuu työehtojen parantamiseen. Järjestämistyön tavoitteena on, että työpaikalle syntyy kulttuuri, jossa työehtoja kehitetään yhdessä, ja esimerkiksi jäsenhankinta ei ole vain pääluottamusmiehen harteilla. Järjestämistyössä yksi tärkeä tavoite on, että työpaikalta löydetään uusia johtohahmoja valittujen luottamushenkilöiden avuksi. Kun edunvalvonta ja jäsenhankinta ovat yhteistä työtä, toiminnan jatkuvuus ei ole yksittäisistä ihmisistä kiinni. Järjestämistyö on työntekijöiden aktivointia, liitto-organisaation vahvistamista ja jäsenhankintaa. Järjestämiskampanjan ydintä ovat kahdenkeskiset keskustelut ja konkreettiset korjattavat asiat. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT JOHANNA KOKKOLA Yhteisvoimaa kasvat tamassa Joensuussa Thermo Fisher Scientific Oy:ssä pidetty järjestämiskampanja aktivoi työntekijät pitämään puolensa, kertovat pääluottamusmies Juha Pakarinen, osaston luottamusmies Reija Hirvonen ja varapääluottamusmies Tuure Keränen. 8/2022 Tekijä 9 AJASSA ? Tekija?_2022_8_sisus.indd 9 Tekija?_2022_8_sisus.indd 9 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
10 Tekijä 8/2022 AKTIIVISUUS ON VOIMAVARA Teollisuusliiton järjestämistoiminnan juuret ovat Metallityöväen Liiton vuoden 2012 päätöksessä aloittaa järjestämistyö. Suomessa vastaavaa ei ollut tehty pitkiin aikoihin, joten toimintaa on nyt rakennettu ulkomaisten yhteyksien avulla. Niskanen kertoo, että paljon on edetty yrityksen ja erehdyksen kautta. Teollisuusliitossa järjestämistoiminta on vakiintunut omaksi yksikökseen. – Meistä on tullut tuotekehittely-yksikkö, jossa kokeillaan ennakkoluuttomasti kaikenlaista, Niskanen kertoo. Järjestämistyön merkitys on näkynyt viime aikoina erityisesti mekaanisessa metsäteollisuudessa, jossa siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin sen jälkeen, kun työnantajapuolta edustanut Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimusten tekemisen. Järjestämiskampanjan ja työehtosopimuskierroksen aikana mekaanisessa metsäteollisuudessa järjestäytymisaste on noussut noin 15 prosenttiyksikköä, ja alalla työskentelevistä liiton jäsenistä yli 95 prosenttia on työehtosopimusten piirissä. – Neuvottelijat ovat nähneet, mikä voimavara on, että työpaikan ihmiset aktivoituvat. Se on ollut iso oppi meille kaikille, Niskanen kertoo. JÄRJESTETTÄVÄÄ RIITTÄÄ Edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että työpaikan henkilöstöstä iso osa on aktiivinen ja luottamushenkilöitä on riittävästi. Näkyvissä on myös merkkejä tilanteen heikentymisestä. – Luottamuspaikoilla olevien ihmisten määrä on vähentynyt, vaikka paikkojen määrä ei ole vähentynyt, Niskanen kertoo. Tämä johtuu siitä, että entistä useammat luottamushenkilöt ovat työpaikoilla ristiin toistensa varajäseniä. Esimerkiksi pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saattavat olla toistensa varahenkilöitä. Tulevina vuosina eläkkeelle jäävien jäsenten osuus on kasvussa, mikä on yksi haaste järjestämistyölle niin liitossa kuin ammattiosastoissa. Niskanen kertoo, että joissain ammattiosastoissa on herätty järjestämistyöhön sen jälkeen, kun jäsentilastoista on katsottu tarkemmin työssäkäyvien ja eläkkeellä olevien jäsenten osuudet. Järjestävä ammattiosasto -hankkeen avulla liitto tukee osastoja palkkaamaan järjestäjiä. Niskanen kertoo, että nykyiset kolme ammattiosastojärjestäjää saavat toivottavasti tänä vuonna uusia kollegoja, kun toiminta on jälleen aktivoitumassa koronapandemian helpottaessa. PORUKKA YHTEISTEN ASIOIDEN TAAKSE Järjestämiskampanjat voivat olla työpaikka-, alueja sopimusalakohtaisia tai valtakunnallisia. Niskanen kertoo, että mittakaavat vaihtelevat, mutta perusasiat ovat samoja. – Ihmisten väliset keskustelut ovat kaikkein tärkeimpiä, Niskanen sanoo. Kampanjoiden keskiössä ovat asiat, joihin haetaan parannusta. Valtakunnallisella kampanjalla voidaan hakea yhteiskunnallista muutosta, ja yrityksen tasolla kyse voi olla konkreettisesta työolosuhteiden korjaamisesta. Liiton jäsenyys tarjoaa monenlaisia etuja, mutta järjestämistoiminnassa ne eivät ole ytimessä. – Jäsenyyttä ei perustella eduilla, vaan työehtojen parantamisella, osallisuudella ja yhteisellä tekemisellä, Niskanen kertoo. Onnistuneen järjestämiskampanjan jälkeen työpaikan järjestäytymisaste on noussut selvästi ja luottamushenkilöorganisaatio on laajentunut. Järjestäytyneellä työpaikalla luottamushenkilöiden ei tarvitse arvailla edustamansa henkilöstön näkemyksiä, sillä tietoa tulee sujuvasti esimerkiksi osastojen luottamusmiehiltä. – Kuinka erilainen on fiilis, kun pääluottamusmies tietää, että porukka on takana, Niskanen sanoo. Järjestämistyössä on paljon samaa kuin ammattiyhdistysliikkeen alkuajoissa: ihmiset piti puhua mukaan yhteiseen toimintaan, jotta muutos olisi mahdollinen. – Järjestäminen on paluuta juurille, Niskanen toteaa. Sitoutuminen Kartoitus Sitouttamistilaisuus Edunvalvontakysely Työpaikkatiedote JTK:n perustaminen, suunnittelusessio Vetoomus Delegaatio ja neuvotteluiden aloitus Tukitoimet tarpeen mukaan Neuvotteluratkaisu ja työpaikkatiedote Jälkipuintitapaaminen ja 6 kk suunnitelma JÄRJESTÄMISKAMPANJA 1. 2. 3.–4. 5. 6. 7.–8. 9. 10.–12. Lä hd e. Te ol lis uu sl iit to Eteneminen viikoittain Työnantaja Järjestämistoimikunta Tekija?_2022_8_sisus.indd 10 Tekija?_2022_8_sisus.indd 10 10.8.2022 13.44 10.8.2022 13.44
8/2022 Tekijä 11 ? AJASSA Henki muuttui tehtaalla Järjestämiskampanja aktivoi Thermo Fisher Scientificin työntekijät Joensuussa. Järjestäytymisaste nousi kohisten ja luottamustoimiin saatiin lisää tekijöitä. Kesällä 2020 järjestämistoimitsija Timo Suhonen Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alueelta kartoitti työpaikkoja, joissa voisi olla järjestämiskampanjan paikka. Joensuussa toimiva Thermo Fisher Scientific Oy herätti huomion, sillä isolla työpaikalla oli pelkästään pääluottamusmies ja järjestäytymisaste oli hieman yli 50 prosenttia. Yritys tekee pipettien ja pipettikärkien ruiskuvalua, kokoonpanoa sekä huoltoa ja valmistaa mikrokuoppaja näyteannoslevyjä. Tuotannossa on noin 420 työntekijää. Suhonen tapasi pääluottamusmies Juha Pakarisen, joka näytti vihreää valoa järjestämiskampanjalle. Pakarinen oli palaamassa töihin kuuden kuukauden vuorotteluvapaalta, jonka aikana järjestäytymisaste oli päässyt notkahtamaan. Koronapandemia oli kiihdyttänyt tuotteiden menekkiä, ja yritykseen oli palkattu vuorotteluvapaan aikana paljon uutta työvoimaa. Työpaikan kartoituksen jälkeen Suhonen kävi kahdenkeskiset keskustelut 30 työntekijän kanssa. – Halusin kuulla työntekijöitä, mitä mieltä he ovat työpaikan tilasta, Suhonen kertoo. Järjestämiskampanjan ydinryhmään, eli järjestämistoimikuntaan, tuli noin kymmenen henkeä. AITO ASIA KAMPANJAN YTIMESSÄ Seuraavaksi vuorossa oli edunvalvontakysely, jossa kartoitettiin konkreettisia asioita, joihin työpaikalla haluttiin parannuksia. – Kun aktiivit alkoivat kiertää työpaikkaa kyselyn kanssa, samassa yhteydessä kysyttiin, liitytkö liittoon, Suhonen kertoo. Yli 70 prosenttia työntekijöistä vastasi kyselyyn, ja uusia jäseniä tuli kymmeniä. Konkreettiseksi korjattavaksi asiaksi nousi yrityksen määräämä maskipakko, josta ei maksettu olosuhdelisää. Maskipakko ei Thermo Fisher Scientificillä liity koronaan, vaan linjaus oli tehty ennen pandemiaa. – Jotta kampanja lähtee liikkeelle, vaatii se aidon asian, joka on laajasti koettu ja syvästi Yhteistyö työnantajan kanssa on lisääntynyt järjestämiskampanjan jälkeen, arvioivat Juha Pakarinen, Reija Hirvonen ja Tuure Keränen. Tekija?_2022_8_sisus.indd 11 Tekija?_2022_8_sisus.indd 11 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
12 Tekijä 8/2022 Tieto kulkee tiimityönä JÄRJESTÄMISSANASTOA DELEGAATIO Työntekijäporukka, joka vie neuvottelupyynnön tai vetoomuksen työnantajalle. EDUNVALVONTAKYSELY Järjestämistyön työkalu, jonka avulla selvitetään ja testataan työntekijöiden yhteistä edunvalvontakysymystä. HIEKOITTAJA Henkilö, joka hidastaa tai vaikeuttaa järjestämiskampanjan etenemistä työpaikalla. JOHTOHAHMO Henkilö, joka saa työpaikalla työntekijät liikkeelle ja jota monet työntekijät kuuntelevat. JÄRJESTÄMISKESKUSTELU ELI YKS-YKKÖNEN Henkilökohtainen keskustelu, jonka tavoitteena on saada työntekijä sitoutumaan johonkin tehtävään tai liittymään jäseneksi. JOUKO Järjestämistyössä käytettävä liiton ohjelma, johon tallennetaan kaikki kampanjassa tapahtuva toiminta. KAMPANJA (SISÄINEN) Järjestämiskampanja on sisäinen silloin, kun työpaikalla on jo liittoorganisaation luottamushenkilöitä, mutta he tarvitsevat tukea. KAMPANJA (ULKOINEN) Järjestämiskampanja on ulkoinen silloin, kun työpaikalla ei ole olemassa olevaa liitto-organisaatiota. KARTOITUS Selvitetään ammattiosaston, alueen tai työpaikan järjestöllinen tila ja työntekijämäärä. Nämä vaikuttavat oleellisesti siihen, minkälainen järjestämiskampanja tehdään. KOLLEKTIIVINEN TOIMI Työpaikan tai työyhteisön porukka osoittaa yhdessä tukensa yhteiselle edunvalvonta-asialle tai neuvottelijoille. PYYHKÄISY Kierretään työpaikkoja ja kysytään työntekijöiden kuulumisia sekä pyydetään liittymään jäseneksi. Pyyhkäisyt ovat suunniteltuja, mutta niistä ei ole etukäteen ilmoitettu yritysten työntekijöille tai omistajille. ROKOTUS Työntekijöiden valmistamista työnantajan mahdollisiin vastatoimenpiteisiin. tunnettu, Suhonen kertoo. Kyselyn pohjalta laadittiin tiedote, jonka aktiiviporukka kierrätti tehtaalla. Tälläkin kierroksella uusia jäseniä ilmoittautui kymmeniä. – Tavoitteena oli 50 uutta jäsentä. Alkutaipaleella jo huomasin, että tavoite täyttyy helpostikin, Suhonen kertoo. ULOSMARSSI KÄVI LÄHELLÄ Kyselyn perusteella oli selvää, että työntekijät näkivät olevansa oikeutettuja maskien käyttöön liittyvään olosuhdelisään. Pääluottamusmies Pakarinen kävi asiasta keskustelut työnantajan kanssa, mutta vastakaikua ei löytynyt. Työnantajan näkemys oli, että asiasta oli jo aiemmin sovittu. – Työnantajaltakaan ei löytynyt pöytäkirjaa. Oltiin sitä mieltä, että jos ei ole pöytäkirjaa, niin – Ette uskokaan, miten paljon minua jeesaa, kun olette mukana, pääluottamusmies Juha Pakarinen sanoo varapääluottamusmies Tuure Keräselle ja osaston luottamusmies Reija Hirvoselle. Keränen ja Hirvonen aktivoituivat luottamustehtäviin Thermo Fisher Scientificin järjestämiskampanjan aikana. – Saatiin liiton toimintaa näkyväksi. Se on monelle merkittävä juttu, että liiton tuki on takana, Keränen sanoo. Vuodesta 2017 tehtaalla työskennellyt Keränen kertoo, että päätös varapääluottamusmieheksi pyrkimisestä syntyi Pakarisen aloitteesta. – Mietin, olenko minä oikeasti kykenevä tehtävään. Lopulta uskoin, kun Juha sanoi, että kyllä sinä siihen pystyt, Keränen kertoo. Noin kymmenen vuotta tehtaalla työskennellyt Hirvonen kertoo, että oli aiemmin vannoutunut YTK:lainen. Halu muuttaa asioita parempaan suuntaan sai liittymään liiton jäseneksi ja ryhtymään luottamustehtävään, eikä päätös ole kaduttanut. – Aluksi työnantaja ei halunnut myöntää, että olisin osaston luottona. Nyt se on alettu hyväksyä, Hirvonen kertoo. Palkitsevinta luottamustehtävissä on olla tekemässä muutosta parempaan päin. – Työkaverit voivat hyvin ja jaksavat, se Tekija?_2022_8_sisus.indd 12 Tekija?_2022_8_sisus.indd 12 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
8/2022 Tekijä 13 AJASSA asiasta ei ole sovittu, Pakarinen kertoo. Seuraavaksi järjestämiskampanjan työkalupakista otettiin vetoomus. 80 prosenttia työntekijöistä allekirjoitti vetoomuksen, jossa edellytettiin olosuhdelisän maksamista. – Saatiin luotua ymmärrys, että työntekijöillä on oikeus vaatia parannuksia, Suhonen kertoo. Vetoomus ei muuttanut työnantajan näkemystä, joten järjestämistoimikunta päätti ulosmarssista, jos asiaa ei saada ratkaistua tiettyyn päivään mennessä. Ammattiosasto ilmoitti tukevansa ulosmarssiin osallistuvia lakkotuella. Ulosmarssi kuitenkin peruuntui viime hetkillä, sillä työnantaja löysi maskien käytöstä vuosia aiemmin tehdyn sopimuksen. Olosuhdelisää ei saatu, mutta ratkaisu ei johtanut liitosta eroamisiin. – Porukka näki, että aktivoitumalla, liittymällä liittoon ja yhdessä toimimalla voi vaikuttaa, Suhonen sanoo. HYVÄN KEHÄ PYÖRIMÄÄN Kampanjan aikana saatiin 123 uutta jäsentä ja järjestäytymisaste nousi noin 75 prosenttiin. Työntekijöiden aktivoitumisen ansiosta tehtaalla on nykyään pääluottamusmiehen lisäksi varapääluottamusmies ja kaksi osaston luottamusmiestä. – Tuli positiivinen fiilis, ja hyvän kehä alkoi pyöriä, Suhonen sanoo. Noin neljä kuukautta kestänyt kampanja jätti pysyvän jäljen Thermo Fisher Scientificin toimintakulttuuriin. Työpaikalla on ymmärretty, että aktivoitumalla voi vaikuttaa. – Ihan oikeasti hämmästelin sitä pitkän aikaa, että katohan perhana, henki muuttui tehtaalla, Pakarinen kertoo. ? on ykkösasia. Sen takia lähdin hommaan, Hirvonen kertoo. YHTEISTYÖ SYVENEE Aiemmin työnantaja teki päätöksiä keskustelematta työntekijöiden edustajien kanssa, mutta nykyään ajatuksia vaihdetaan entistä enemmän. – Nyt tehdään yllättävänkin paljonyhteistyötä. Olisiko muuttunut kampanjan myötä, että halutaan tietää puolin ja toisin ajatuksia, Pakarinen kertoo. Nykyään tieto kulkee tehtaalla entistä vilkkaammin. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtäessä henkilöstö on harvoin yhteisesti koolla. Tästäkin syystä on tärkeää, että osastoilla ja vuoroissa on luottamushenkilöitä. – Ollaan Reijan kanssa ristiin vuoroissa, niin jommankumman saa kiinni. Kohot ovat vedessä, niin saadaan kuulla asioista nopeammin, Keränen sanoo. – Hyvä, että on naisiakin luottamustehtävissä, kun kaikki eivät uskalla lähestyä miehiä. Hyvää palautetta olen saanut tuotannosta, Hirvonen kertoo. Kun asioihin päästää kiinni tuoreeltaan, huhut ja väärinkäsitykset vähenevät. – Asia pysyy asiana, ja kuulopuheet jäävät pois, Hirvonen sanoo. ENERGIAA KAMPANJASTA Yhteistoiminnan syveneminen on vielä alussa, eikä toimintakulttuuri muutu hetkessä. Työnantajan edustajia on monta ja heissä on ollut vaihtuvuutta, joten tilanteet vaihtelevat henkilöittäinkin. – Iso vene ei käänny nopeasti, Pakarinen kuvailee. Jatkossa olisi hyvä saada työntekijöiden edustus myös yrityksen johtoryhmään. – Siellähän ne töllöntyöt yleensä päätetään. Ehtisi jo siellä keskustella, ennen kuin asia lähtee laukalle, Pakarinen sanoo. Luottamusmiestiimi on suunnitellut, että syksyllä 2022 käydään jälleen läpi ei-jäseniä. Kampanjan jälkeen järjestäminen on helpompaa, kun yhteinen henki on syttynyt. – Toivoisin, että jokaisessa työpaikassa olisi kerran järjestämiskampanja. Se antaa niin paljon energiaa työpaikalle, Pakarinen sanoo. ”Toivoisin, että jokaisessa työpaikassa olisi kerran järjestämiskampanja.” Pääluottamusmies Juha Pakarinen Tekija?_2022_8_sisus.indd 13 Tekija?_2022_8_sisus.indd 13 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
14 Tekijä 8/2022 Liittokokous tulee, ole valmis! LIITTOKOKOUS 2023 Teollisuusliiton ylin päättävä elin on joka viides vuosi kokoontuva liittokokous. Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokoukseen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. MIKÄ LIITTOKOKOUS? ? Teollisuusliiton korkein päättävä elin ? Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa ? Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin ? Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi ? Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen LIITTOKOKOUSVAALIT ? Varsinaiset jäsenet perustavat valitsijayhdistyksen, jolla on yksi ehdokas. Vähintään 10 allekirjoittajaa (ehdokas + 9), joiden kaikkien tulee olla samasta vaalipiiristä. Ehdokkaan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä. ? Valitsijayhdistykset voivat perustaa vaaliliiton, jolla on vaalipiirissä ehdokkaita. Liiton hallinnossa tällä hetkellä toimivat ryhmät (vaaliliitot) ovat sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät ja vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat. ? Kaikki ehdokkaat ovat joko vaaliliittojen ehdokkaita tai vaaliliittojen ulkopuolisten valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita. ? Ammattiosaston työmarkkinoiden käytettävissä olevat varsinaiset jäsenet äänestävät vaalipiirinsä ehdokkaita 10.–31.3.2023 joko sähköisellä äänestyksellä tai postiäänestyksellä. TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT 19.8. Liiton hallitus päätti vaalien ajankohdat 31.12. Jäsenmäärän perusteella määräytyi edustajamäärä 31.10. mennessä liittyneet jäsenet ovat vaalikelpoisia ja voivat toimia valitsijayhdistysten allekirjoittajina 20.11. mennessä ilmoitus liittokokouksesta ammattiosastoille 10.12. mennessä liittyneet jäsenet ovat äänioikeutettuja 2021 2022 Tekija?_2022_8_sisus.indd 14 Tekija?_2022_8_sisus.indd 14 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
8/2022 Tekijä 15 442 Liittokokouksen 2023 edustajamäärä 31.12.2021 jäsenmäärän perusteella. "Vaalipiiristä valitaan yksi (1) edustaja kutakin alkavaa 300 jäsentä kohti. Kunkin vaalipiirin jäsenmäärät lasketaan liittokokousta edeltävää vuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan työmarkkinoiden käytettävissä olevista varsinaisista jäsenistä." Liiton sääntöjen 5 §:n kohta 2 21.1. mennessä on toimitettava liittokokousaloitteet kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. kello 12–16 valitsijayhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 10.–31.3. sähköinen vaali ja postiäänestys 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere-talossa 2023 VAALIKELPOISUUS Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. Työmarkkinoiden käytettävissä olevalla tarkoitetaan: ? 15–68-vuotias palkansaaja ja työtön työnhakija ? yrittäjäjäsen ? osittaisella eläkkeellä oleva ? jäsenmaksusta sääntöjen mukaan vapautettuja varsinaisia jäseniä, mikäli jokin edellä olevista kohdista täyttyy AJASSA ? VALITSIJAYHDISTYSTEN PERUSTAMINEN Valitsijayhdistyksen voivat perustaa vähintään 10 jäsentä, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vähintään kolmelta kuukaudelta ennen ehdokaslistojen sisäänjättöä. Valitsijayhdistys valitsee keskuudestaan ehdokkaan. Valitsijayhdistyksen perustajien pitää kuulua samaan vaalipiiriin. Jäsen saa liittyä ainoastaan yhteen valitsijayhdistykseen. Valitsijayhdistyksellä voi olla vain yksi vaalikelpoinen ehdokas. Ehdokkaaksi asetetun on kirjallisesti annettava suostumuksensa ehdokkuudelleen. Valitsijayhdistyksen on keskuudestaan valittava itselleen asiamies ja vara-asiamies. VAALILIITTOJEN PERUSTAMINEN JA EHDOKASMÄÄRÄT Vaaliliiton ehdokasmäärä voi olla enintään kaksi kertaa niin suuri kuin vaalipiirin edustajamäärä lisättynä yhdellä ehdokkaalla per vaalipiirin jokaista alkavaa 1 000 jäsentä kohden. Vaaliliiton ehdokkaat asetetaan vaalipiireittäin aakkosjärjestykseen ehdokaslistojen yhdistelmään. Tekija?_2022_8_sisus.indd 15 Tekija?_2022_8_sisus.indd 15 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
8/2022 Tekijä 17 AJASSA Äänestäminen tapahtuu käyttäen joko sähköistä äänestämistä tai postiäänestystä. Äänioikeutettu saa käyttää vain yhtä äänestystapaa. Mikäli äänioikeutettu on epähuomiossa käyttänyt sekä sähköistäettä postiäänestystä, katsotaan sähköinen ääni ensisijaiseksi. SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS Äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää sähköisen äänestyksen kautta 10.3.2023 kello 09.00 – 31.3.2023 kello 12.00. POSTIÄÄNESTYS Äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää postiäänestyksen kautta 10.3.– 31.3.2023. Äänestyslipun palautuskuoren on oltava liiton keskusvaalilautakunnan osoittamassa osoitteessa äänestyksen päättymispäivänä viimeistään kello 12.00. Tämän jälkeen tulleet palautuskuoret hylätään. AMMATTIOSASTOJEN ÄÄNESTYSTILAISUUDET Ammattiosaston hallitus päättää, järjestääkö ammattiosasto äänestysaktiivisuustilaisuuksia, joissa on mahdollisuus sähköiseen äänestykseen. Mikäli ammattiosasto päättää järjestää äänestystilaisuuksia, se luetteloi hyvissä ajoin ennen vaalitoimikuntien perustamista ammattiosaston toimialueen työpaikat, sekä perustaa ammattiosaston keskusvaalitoimikunnan ja luettelointiin perustuvan tarpeellisen määrän työpaikkakohtaisia ja kiertäviä vaalitoimikuntia. Ammattiosaston keskusvaalitoimikunta voi toimia myös ainoana vaalitoimikuntana. Mikäli paikkakunnalla tai työpaikalla toimii useampi ammattiosasto, ne voivat perustaa yhteisiä vaalitoimikuntia. Ammattiosaston hallituksen on ilmoitettava liiton toimistoon äänestystilaisuudet ja niissä toimivien vaalitoimikuntien tiedot. Ammattiosaston keskusvaalitoimikunnan on yhdessä muiden ammattiosaston vaalitoimikuntien kanssa kokoonnuttava laatimaan liiton keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukainen äänestyspaikkarekisteri ja yksityiskohtainen suunnitelma sähköisen vaalin toimeenpanosta. Ammattiosaston vaalitoimikuntien on yhdessä sovitulla tavalla ilmoitettava tehokkaasti äänestystilaisuuksista ja -ajankohdista siten, kuin liiton keskusvaalilautakunta on edellyttänyt. Ammattiosaston äänestystilaisuudet on järjestettävä siten, että mahdollisimman monella on mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan. Äänestyspaikalla ei saa olla mitään muuta vaaleihin liittyvää aineistoa kuin liiton keskusvaalilautakunnan päättämä vaalimateriaali. Äänestäminen tapahtuu vaalisuojuksessa. Vaalitoimikunnan on varmistettava, että äänestäjä voi ehdottomasti säilyttää vaalisalaisuuden. ÄÄNIOIKEUTETUT Äänioikeutettuja ovat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vähintään kolmelta kuukaudelta ennen ensimmäistä äänestyspäivää, ja jotka voivat esittää tästä pyydettäessä todisteen tai jotka on merkitty äänioikeutettujen luetteloon. Äänioikeutettuja eivät ole kokonaan vanhuuseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ammattiosaston jäsenet. Kaikille äänioikeutetuille jäsenille lähetetään liiton jäsenrekisterin tietojen perusteella todiste äänioikeudesta äänestystä varten. AMMATTIOSASTON VASTUU JÄSENTENSÄ ÄÄNIOIKEUDESTA ? Ammattiosaston vastuulla on tarkastaa jäsentensä antamat henkilötiedot ja jäsenyys liiton lähettämästä, sen hetken tietojen mukaisesta äänioikeutettujen luettelosta. Ammattiosaston on korjattava virheelliset tiedot liiton jäsenrekisteriin liiton keskusvaalilautakunnan määrittelemällä tavalla. JÄSENEN VASTUU ÄÄNIOIKEUDESTAAN ? Varmistaakseen vaalimateriaalin saamisen jäsenen on itse tarkistettava jäsenyysja osoitetietonsa liiton eAsioinnissa, ammattiosastosta, aluekeskuksesta tai keskustoimiston jäsenyysyksiköstä erityisesti siinä tapauksessa, että epäilee osoitetietoansa puutteelliseksi tai virheelliseksi. ÄÄNESTYS 10.–31.3.2023 Tekija?_2022_8_sisus.indd 17 Tekija?_2022_8_sisus.indd 17 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
18 Tekijä 8/2022 NÄKIJÄ "Sanna on vuosien pitkäjänteisellä työllä johtanut ja kannustanut osastomme jäseniä tunteja katsomatta. Sanna on osastomme sydän ja moottori.” Näin Arteknon Muovityöntekijöiden ammattiosaston hallitus perusteli, miksi Sanna Kuivasniemi on ansainnut Teollisuusliiton Puurtaja-diplomin. Sydän ja moottori D iplomihakemuksen kirjoittanut ammattiosaston puheenjohtaja Pasi Kinnunen katsoi, että myös Kangasalan Arteknon korkea järjestäytymisaste, yli 90 prosenttia, on pitkälti pääluottamusmies Sanna Kuivasniemen ansiota. – Kun meille tulee uusia työntekijöitä, menen aina esittelemään itseni. Sitten kierrän heidän kanssaan tehdasta ja kerron heille ammattiosaston tekemisistä, kertoo Kuivasniemi. Arteknon Muovityöntekijät ao. 508 on työpaikkaosasto, johon kuuluu reilut 70 jäsentä. Näistä vajaat 50 on työntekijöitä ja loput eläkeläisiä. Koneenhoitajana työskentelevä Kuivasniemi ei tuputa ammattiosaston ja Teollisuusliiton jäsenyyttä. – En ahdistele asian kanssa. Jos joku ei liity, niin sitten ei liity. Mutta toisaalta en auta YTK:n jäseniä asioimaan työkkärin tai työttömyyskassan kanssa. Onkin osoittautunut merkittäväksi asiaksi, että liiton jäsenet saavat luottamushenkilöiltä opastusta ”paperihommissa” ja netin syövereissä. Varsinkin ensikertalaiselle esimerkiksi päivärahahakemuksen täyttäminen ei ole aivan yksinkertainen toimenpide. On selvitettävä, mitä tietoja pitää toimittaa, saako edellisestä työttömyyskassasta kaikki tarpeelliset dokumentit ja niin edelleen. Näissä asioissa kokemus antaa varmuutta. – Kyllä se on ollut iso myyntivaltti, että tällaista apua on tarjolla, sanoo Kuivasniemi. – Siinä tarvitsee paljon luottamusta, kun tulee toiselta ihmiseltä pyytämään neuvoa, ja sitten pankkitunnuksilla mennään työkkärin sivuille ja syötetään sinne kaikki omat tiedot peruskoulusta alkaen. Ja jos yhden kohdan täyttää väärin, voi olla, että päiväraha jää siitä syystä saamatta. VIESTINTÄALUSTANA ILMOITUSTAULUT Artekno on vuonna 1953 perustettu suomalainen perheyritys, joka valmistaa muovituotteita muun muassa lääketeollisuudelle. Tehtaita on kaksi, Kangasalla ja Luopioisissa Pälkäneellä. Työntekijöitä on alle sata, mutta tuotevalikoima on laaja: siihen kuuluu esimerkiksi elintarvikepakkauksia, kylmäja kuumapakkauksia sekä koneissa käytettäviä teknisiä muoviosia. Artekno tekee myös huonekaluja, Luopioisten tehtaassa sellaistakin suomalaisen muotoilun klassikkoa kuin pallotuolia. Kun työpaikka on pieni, viestintä hoituu parhaiten perinteisillä keinoilla. Ammattiosaston ajankohtaiset asiat jokainen voi Kangasalan tehtaassa käydä lukemassa kahdelta ilmoitustaululta. – Facebook-ryhmäkin meillä on, mutta se on aika hiljainen, ilmoitustaulu on ensisijainen kanava. WhatsApp-ryhmän kautta osaston hallituksen kokouskin saadaan pystyyn hyvin äkkiä ja päätökset kerrotaan taululla, selvittää Kuivasniemi. Viestit kulkevat molempiin suuntiin, ja viisihenkinen hallitus saa osaston jäseniltä palautetta, jonka pohjalta toimintaa suunnitellaan. – Kasvokkain kun tavataan, niin siinä on helppo kysyä, mitä te haluaisitte, että me järkätään. Yleensäkin me yritetään olla lähellä jäsentä ja huolehtia siitä, että tieto kulkee ja toimintaan on helppo osallistua. RUOKATUNNILLE PITSAT AMMATTIOSASTON PIIKKIIN Ammattiosaston järjestämiin tapahtumiin on kuulunut esimerkiksi carting-ajoa ja saunailtoja. Osastolla oli aiemmin myös vakivuoro paikallisella kuntosalilla. – Kerran viikossa oli tunnin vuoro, ja puheenjohtaja oli siellä ohjaajana. Siellä kävi säännöllisesti 5–7 osallistujaa, mikä on meidän kokoiselle osastolle ihan hyvin, sanoo Kuivasniemi. Taannoin vakuutusyhtiö Turvan edustaja kävi Kangasalla kertomassa, mitä vakuutuksia Teollisuusliiton jäsenyyteen sisältyy. – Moni oli matkaja tapaturmavakuutuksesta iloisesti yllättynyt. Ai jaa, onko minulla tällaisetkin olemassa? Rennomman tekemisen ja vakavamman sisällön lisäksi on syytä huolehtia perustarpeista – kylläinen jäsen on tyytyväisempi kuin nälkäinen. Pikkujouluissa 2020 tilattiin työpaikalle noutoruoat. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JYRKI LUUKKONEN ”Kasvokkain kun tavataan, niin siinä on helppo kysyä, mitä te haluaisitte, että me järkätään.” Tekija?_2022_8_sisus.indd 18 Tekija?_2022_8_sisus.indd 18 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
8/2022 Tekijä 19 AJASSA – Silloin oli koronaa ollut jo melkein vuoden päivät ja kaikki jutut peruttu, niin oli kiva tehdä jotain yhteistä ja erilaista. Ruoka oli vielä hirmu hyvää. Kuluvan kesän luova kokeilu on ammattiosaston tarjoama ”kesäpitsa”. – Idea keksittiin hallituksen kokouksessa toukokuussa. Työpaikalla kiersi lista, johon jäsenet saivat kirjoittaa oman tilauksensa. Ei siitä jäänyt monta nimeä puuttumaan. Pitsat toimitettiin ruokatunnille. Osaston oman toiminnan lisäksi jäseniä rohkaistaan osallistumaan liiton tapahtumiin, kuten Murikka-opiston koulutuksiin. Etenkin muksukurssit ja Next Step -kurssi ovat saaneet Arteknon väeltä hyvää palautetta. Kuivasniemi on itsekin ahkera Murikan-kävijä. – Murikasta saa vertaistukea. Siellä on kiva nähdä muita luottiksia, sitten osaa suhteuttaa omaa työpaikan tilannetta siihen, miten muilla menee. Ja ainahan kursseilta jää tietoa takaraivoon. ”KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN TEKEMÄÄN ASIOITA” Pääluottamusmiehen käytössä on Arteknon kokoisessa firmassa viikoittain kahdeksan luottamusmiestuntia. Mutta kuten Puurtaja-diplomin hakemusperusteluissa mainittiin: Sanna Kuivasniemi tekee työtä osaston jäsenten hyväksi ”tunteja katsomatta”. Tarvittaessa hän hoitaakin asioita ja auttaa jäseniä myös omalla ajallaan. – Tutummat soittavat minulle kotiinkin, ja se on ihan ok. Puurtaja itse korostaa kuitenkin tiimityötä, joka ammattiosaston hallituksessa toimii mainiosti. Apua voi pyytää ja sitä myös saa. – On tosi tärkeää, että ketään ei jätetä yksin tekemään asioita eikä kukaan ole yksinään vastuussa kaikesta. Työnteon ja luottamustehtävien ulkopuolisessa elämässä Kuivasniemen kalenteri täyttyy muun muassa mummailusta, eli parivuotiaan lapsenlapsen kanssa vietetystä ajasta, sekä yleisestä ”ulkopuuhailusta”. – Perunoita ja porkkanoita kasvattelen. Vuoden verran on ollut koira, sen kanssa lenkkeillessä aika menee kivasti. Ja käsitöitä teen, minkä ehdin, kutimet ovat hyvin usein kädessä. Kyllähän minä sellainen touhuilija olen vähän kaikessa. ? SANNA KUIVASNIEMI Koneenhoitaja Artekno Oy:ssä, pääluottamusmies (2009–). Arteknon Muovityöntekijöiden ao. 508:n varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja ja jäsenhuoltaja. Sai Teollisuusliiton Puurtaja-diplomin 1.6.2022. PUURTAJA-DIPLOMI ? Diplomilla osoitetaan arvostusta mittavasta urasta luottamustehtävässä. Puurtaja-termi viittaa ahkeraan, usein huomaamattomankin työn tekijään. ? Puurtaja on omilla teoillaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan. ? Ammattiosaston hallitus voi esittää Puurtajadiplomia vuosittain yhdelle jäsenelleen. ? Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton verkkokauppaan Soppiin. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/puurtaja ”On merkittävä asia, että liiton jäsenet saavat luottamushenkilöiltä apua ’paperihommissa’ ja netin syövereissä.” Tekija?_2022_8_sisus.indd 19 Tekija?_2022_8_sisus.indd 19 10.8.2022 13.45 10.8.2022 13.45
8/2022 Tekijä 21 ? Ensin oli yksi jäsen, nyt yli kaksikymmentä TYÖSSÄ ? Pidän todella tärkeänä, että saimme sopimuksen aikaan, viitisen vuotta trukkikuljettajana Ålands Skogsindustrierilla työskennellyt Conny Laaksonen sanoo. Kun Ålands Skogsindustrierilla piti aloittaa neuvottelut yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta, yrityksessä oli tasan yksi liiton jäsen. ”Löimme viisaat päämme yhteen ja päätimme tehdä asialle jotain. Ja onnistuimmekin oikein hyvin”, kertoo pääluottamusmies Robert Koskinen. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT ROBERT JANSSON Tekija?_2022_8_sisus.indd 21 Tekija?_2022_8_sisus.indd 21 10.8.2022 13.46 10.8.2022 13.46
22 Tekijä 8/2022 A hvenanmaan itsehallinto täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja maakunnan asukkaille on tarjottu kakkukahvit juhlan kunniaksi. Ahvenanmaalaisen mekaanisen metsäteollisuuden yrityksen Ålands Skogsindustrierin henkilöstön taukotiloissa on muitakin syitä juhlaan. Loppukeväästä yritys teki yrityskohtaisen työehtosopimuksen Teollisuusliiton kanssa. Kaikki sai alkunsa syksyllä 2020, kun Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimuksista neuvottelemisen ja ilmoitti, että työehdot määriteltäisiin tulevaisuudessa yrityksissä. – Tuli heti sellainen tunne, että meidän on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä. Meitä oli siinä aika monta kaveria, jotka olimme samaa mieltä, sanoo pääluottamusmies Robert Koskinen. Ålands Skogsindustrierillä on kuuden vuoden takaisen yritysfuusion jälkeen tuotantoa kahdessa laitoksessa. Tuotannossa työskentelee yhteensä noin ÅLANDS SKOGSINDUSTRIER AB PERUSTETTU 1972 KOTIPAIKKA Godby ja Önningeby, Ahvenanmaa TUOTANTO Puuta ja puutuotteita selluloosaja bioteollisuudelle HENKILÖSTÖ Noin 45 LIIKEVAIHTO 17,2 miljoonaa euroa (2021) ? Työsuojeluvaltuutettu Kjell Silfvernagelin mielestä työsuojelussa on otettu aimo harppaus eteenpäin viimeisen parin vuoden aikana. “Työnantajakin vaikuttaa olevan aidosti kiinnostunut työturvallisuuskysymyksistä. Tällä hetkellä työn alla on nopeusrajoitukset tehdasalueelle”, Silfvernagel sanoo. Tekija?_2022_8_sisus.indd 22 Tekija?_2022_8_sisus.indd 22 10.8.2022 13.46 10.8.2022 13.46
8/2022 Tekijä 23 TYÖSSÄ ? 45 henkilöä. Tämän lisäksi yritys työllistää useita alihankkijoita, lähinnä metsureita ja kuljettajia. Yritys ostaa raaka-ainetta paikallisilta metsänomistajilta ja tuottaa rakennuspuutavaraa paikallisiin tarpeisiin ja massapuuta sellutehtaille. Yhteistyö ruotsalaisen Billerud Korsnäsin kanssa on jatkunut vuosikymmeniä. KUUNTELEMALLA PÄÄSEE PITKÄLLE Mekaanisen metsäteollisuuden sopimustilanteen mennessä uusiksi oli Ålands Skogsindustrierilla tasan yksi Teollisuusliitoon järjestäytynyt työntekijä. Tällä hetkellä jäseniä on reilusti yli parikymmentä. – Metsäteollisuuden ilmoituksen jälkeen alkoi johdon puolelta kuulua sellaista, että työehdot tulevaisuudessa olisivat ”suurin piirtein samanlaiset kuin aikaisemminkin”. Kyselin, että mitä tämä ”suurin piirtein” tarkalleen ottaen tarkoittaa. Otin asian esiin työkavereiden kanssa kahvipöydässä, ja siitä se sitten lähti. Koskisen mukaan tärkeintä on muistaa kysyä ja kuunnella, kun ryhtyy juttelemaan liittoon kuulumattoman työntekijän kanssa, jolla usein saattaa olla melko ohuet tiedot ammattiliitoista. – Mitä sinä ajattelet tästä? Mikä on sinulle tärkeää? Näin päästään alkuun. Jotkut luulevat ehkä, että liittoon kuuluminen tarkoittaa pelkkää lakkoilua, mutta eihän se niin ole. Parhaimmassa tapauksessa kyse on win-win -tilanteesta. Vertaan yleensä liiton jäsenyyttä autovakuutukseen, Koskinen sanoo. LIITTOKONKARI HOITAA BIOKATTILAA Vaikka järjestäytymisaste on Ahvenanmaalla pitkään ollut matala, on monella ahvenanmaalaisella kuitenkin kokemusta Ruotsissa työskentelemisestä. Länsinaapurissa onkin ay-liikkeellä kunniakas historia ja järjestäytymisaste teollisuusaloilla on perinteisesti ollut korkea. Jäsenyys kuuluu asiaan, kertoo 40 vuotta muun muassa metsäjätti Stora ? Tuli heti sellainen tunne, että meidän on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä, pääluottamusmies Robert Koskinen ajatteli, kun kuuli Metsäteollisuus ry:n päätöksestä olla neuvottelematta valtakunnallisista työehtosopimuksista. Tekija?_2022_8_sisus.indd 23 Tekija?_2022_8_sisus.indd 23 10.8.2022 13.46 10.8.2022 13.46
24 Tekijä 8/2022 Ensolla Ruotsissa työskennellyt Peter Grundström. Hänen kokemuksistaan oli hyötyä järjestäytymistyössä, pääluottamusmies kertoo. Ålands Skogsindustrier on paitsi metsäteollisuusyritys myös paikallinen energiayhtiö. Grundström työskentelee yrityksen viimeisimmän suurinvestoinnin, viime vuonna käyttöön otetun biokattilan käyttömestarina. Jo rakennusvaiheessa aktiivisesti mukana olleen Grundströmin vastuulla on, että kattilassa on koko ajan tarpeeksi polttoainetta. Ålands Skogsindustrier tuottaa kattilassa lämpöä omiin tarpeisiin ja verkon kautta Maarianhaminan jälkeen Ahvenanmaan toiseksi suurimmalle taajama-alueelle Finströmin kuntaan. Polttoaine koostuu kuoresta, hakkuutähteistä ja sahatavaraksi kelpaamattomasta puusta. Grundström ajaa pihalla erikoiskauhalla varustettua kuormuria ja hienontaa hakkuujätteen, minkä jälkeen se sekoitetaan sahanpuruun ennen kuin biokattilan polttoaine työnnetään katon alle. Sieltä matka jatkuu automaattisen syöttöjärjestelmän kautta kattilaan poltettavaksi. – Kesäisin poltamme vain materiaalia, jota löytyy pihalta. Siitä saa vähemmän tehoja irti, mutta toisaalta se on ilmaista eikä jätettä tarvitse lähteä kuskaamaan minnekään. Vuositasolla siinä säästyy aika paljon rahaa, Grundström kertoo. Lapset ja lapsenlapset saivat houkuteltua Grundströmin Ahvenanmaalle ja Skogsindustrierin palvelukseen. Ruotsalainen on viihtynyt saarilla hyvin. Työtahti on inhimillinen ja töitä saa tehdä itsenäisemmin. – Ahvenanmaa muistuttaa hyvällä tavalla monessa suhteessa 1980-luvun Ruotsia. Nykyään siellä on teollisuudessa hirveästi kaikenlaista työntekijöiden vahtimista. Firmojen johtoon on tuotu muilta aloilta porukkaa. Toimarina voi olla joku, joka suunnilleen ei tunnista puulastua, kun sellaisen näkee. Työntekijät saavat sitten kouluttaa pomoja koko ajan, Grundström sanoo. Pihan toisella puolella työpajalla työskentelee Per Melin, joka aloitti työt firmassa 23 vuotta sitten. Väliin mahtuu muutamia vuosia taksiyrittäjänä, mutta terveysongelmat saivat Melinin palaamaan sahalle seisomatyöhön. Teollisuusliiton jäsen on tyytyväinen saavutetusta sopimuksesta ja siitä, että monet nuoremmatkin työntekijät ovat liittyneet liittoon. – Se, että me työntekijät yhdessä oikeasti vaadimme työehtosopimusta, on varmasti toiminut jonkinlaisena herätyskellona johtoportaassa, Melin toteaa. MYRSKYT, TAUDIT, SOTA JA HYÖNTEISET Ensimmäisen koronakevään kotiremonttibuumin aikana ”asiakkaat seisoivat jonossa ja ostivat heti kaiken, kun tavaraa saatiin kuivaamosta ulos”, Koskinen kertoo. Tämä olikin tervetullutta, koska koko vuosi 2019 oli metsissä painettu hommia hiki hatussa Alfridan takia. Mantereella paremmin Aapeli-myrskynä tunnettu monen päivän hirmumyräkkä aiheutti huomattavat tuhot Ahvenanmaalla uutenavuotena 2019. Raivaustyöt jatkuivat puolitoista vuotta, ja monin paikoin tuhoutunut puu kelpasi vain selluksi. Tällä hetkellä tummina pilvinä taivaalla näyttäytyvät Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nouseva inflaatio. Valtavien maailmanlaajuisten poliittisten kehityskulkujen rinnalla huolta aiheuttaa myös pieni eläinkunnan edustaja. Suurmyrskyn jäljiltä on kaarnakuoriaisesta tullut varsinainen murheenkryyni. Kaarnakuoriainen syö mielellään tuoretta puuta, rakentaa tunneleita runkoon ja pidemmän päälle tuhoaa puun. – Rehellisesti sanoen tämä saattaa näkyä tilauspuolella tulevina vuosina. Aiheesta puhutaan melko vähän, ja se ei yleensä tarkoita hyvää, kun Ahvenanmaalla jostakin vaietaan. Tätäkin ajatellen on hyvä, että meillä on nyt liitto turvaamassa selustamme, Koskinen sanoo. POIS ME JA NE -AJATTELUSTA Ålands Skogsindustrieriella on toinen tuotantolaitos parinkymmenen kilometrin päässä Önningebyssä. Pienemmän yksikön tulevaisuus on ollut vaakalaudalla pariinkin otteeseen. Sahalla ja höyläämössä työskentelee tällä hetkellä seitsemän tuotantotyöntekijää. Ålands Skogsindustrierin myynti yksityisasiakkaille on myös keskitetty sinne. Varaluottamusmies Robin Wikström on työn touhussa höyläämöllä. – Pyrimme eroon me ja ne -ajattelusta, mutta kieltämättä sitä esiintyy vielä jonkin verran, vaikka olemme olleet samaa firmaa jo kuusi vuotta. Työnantajan puolelta olisi tiedottamisessa hieman parannettavaa. Yhteys (pääluottamusmies) Robertin ja minun välilläni toimii kuitenkin hyvin, Wikström sanoo. Luottamusmiehet haluavat osoittaa kiitoksensa kaikille, jotka ovat heitä auttaneet koko sopimusprosessin aikana. – Kiitokset kaikesta avusta Teollisuusliiton Magnus Salmelalle, Petteri Männistölle ja Eero Juhoselle, Pron Tero Puutiolle ja myös SAK:n ja liittojen yhdyshenkilölle Ahvenanmaalla, Elin Sundbackille. ? ? ”Se, että me työntekijät yhdessä oikeasti vaadimme työehtosopimusta, on varmasti toiminut jonkinlaisena herätyskellona johtoportaassa”, Per Melin sanoo. Tekija?_2022_8_sisus.indd 24 Tekija?_2022_8_sisus.indd 24 10.8.2022 13.47 10.8.2022 13.47
8/2022 Tekijä 25 ”Ahvenanmaa muistuttaa monessa suhteessa hyvällä tavalla 1980-luvun Ruotsia.” PETER GRUNDSTRÖM Käyttömestari TYÖSSÄ Tekija?_2022_8_sisus.indd 25 Tekija?_2022_8_sisus.indd 25 10.8.2022 13.47 10.8.2022 13.47
26 Tekijä 8/2022 Näin helposti asiat eivät tietenkään aina suju. Jos työntekijä ei ole ammattiliiton jäsen, syynä on monesti kuitenkin se, että kukaan ei ole esittänyt hänelle liittymistä. Mäkisellä on tapana tavata työpaikan pääluottamusmies ja aloittaa järjestelmällinen työntekijöiden kartoitus. – Henkilö kerrallaan käydään läpi niitä, jotka eivät ole jäseniä. Aloitetaan tutuimmista, joiden kanssa on paras keskusteluyhteys. Aina on myös muutamia, joille on pyhä periaate olla kuulumatta liittoon. – Heidät jätetään rauhaan. Ei kannata hakata päätä seinään änkyröitten kanssa. PÄTKÄTYÖLÄINEN AMMATTIOSASTOJEN PALVELUKSESSA Mäkisen työnantajina on neljä ammattiosastoa: Hyvinkään Teollisuustyöntekijät ao. 58, Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77, Tuusulan TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA KITI HAILA Uusia jäseniä hankkimassa – onnistumiset antavat energiaa Jarmo Mäkinen työskentelee Järjestävä ammattiosasto -hankkeen järjestäjänä Uudellamaalla. Hän auttaa ammattiosastoja vahvistamaan edunvalvontaa työpaikoilla sekä hankkimaan uusia jäseniä yhdessä luottamusmiesten kanssa. ”K averi kysyi, mitä hyötyä jäsenyydestä on. Pääluottamusmies kertoi työehtosopimuksesta, jäseneduista ja ammattiosaston toiminnasta ja kaveri sanoi, että ok, hän liittyy. Kukaan ei ollut ikinä käynyt sitä keskustelua hänen kanssaan, kertoo Jarmo Mäkinen tapauksen eräältä työpaikalta. ”Luottamusmiehillekin on usein tosi palkitsevaa, kun joku uusi jäsen liittyy”, järjestäjä Jarmo Mäkinen kertoo. JÄRJESTÄVÄ AMMATTIOSASTO Tekija?_2022_8_sisus.indd 26 Tekija?_2022_8_sisus.indd 26 10.8.2022 13.47 10.8.2022 13.47
8/2022 Tekijä 27 Metallityöväen ao. 338 sekä uusimpana Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ao. 84. Ammattiosastot maksavat järjestäjän palkan, mutta Teollisuusliitto tarjoaa niille taloudellista porkkanaa. Yhteinen ponnistus kulkee nimellä Järjestävä ammattiosasto -hanke. – Jos jäsenmäärässä on kasvua vähintään 50, liitto maksaa 20 prosenttia palkkakuluista, selittää Mäkinen. Helppoa tavoitteen saavuttaminen ei ole. Uusia jäseniä on Mäkisen toimiaikana liittynyt häntä työllistäviin ammattiosastoihin noin 40, ja kun laskuihin otetaan mukaan päättyneet jäsenyydet, saldo on noin 20 henkeä plussan puolella. Järjestäjien hankekausi on vuoden mittainen. Venttiiliyhdistelmiä Vantaalla valmistavassa Neles Oyj:ssa työskennellyt Mäkinen teki ison päätöksen, kun hän irtisanoutui voidakseen työskennellä järjestäjänä. – Pitihän sitä monta kertaa miettiä, onko tämä fiksua. Pätkätyön vastapainona on, että järjestäjä pääsee kokemaan myös onnistumisen elämyksiä. – Luottamusmiehillekin on usein tosi palkitsevaa, kun uusi jäsen liittyy. Kun he kertovat näitä uutisia minulle, innostuksen kuulee ja tuntee. Siitä saa itsekin energiaa, kuvailee Mäkinen. JÄRJESTÄMINEN ON MYÖS EDUNVALVONTAA Esimerkkejä yrityksistä, joissa järjestäminen on tuonut hyviä tuloksia, ovat Darekon Klaukkalassa ja Pivatic Hyvinkäällä. Pivaticissa Teollisuusliiton jäseniä on nyt 92 prosenttia työntekijöistä. – Siellä oli tilanne hyvä ennenkin, mutta saatiin vielä muutama jäsen lisää, sanoo Mäkinen. Vaikeuskerrointa lisää se, että kaikissa työpaikoissa ei ole luottamushenkilöitä, joihin järjestäjä voisi ottaa yhteyttä. Työnantajatkin saattavat suhtautua nihkeästi ”liiton agitaattoriin”. – Koronarajoituksetkin ovat olleet esteenä, tai osa työnantajista on käyttänyt niitä ehkä tekosyynä. Mutta tarvittaessa sovin pääluoton kanssa tapaamisen vaikka huoltoasemalle. Kun työtä jaksaa tehdä, se poikii välillä yllättäviäkin menestyksiä. – Meillä on usein ihmisistä käsityksiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Yhdestä työntekijästä pääluottamusmies oli varma, että hän ei liity vanhempiensa asenteiden takia. Mutta jonkin ajan päästä sain pääluottamusmieheltä viestin, että nyt se työntekijä kuitenkin liittyi. Mäkinen korostaa, että järjestäminen ei ole pelkästään uusien jäsenten hankintaa. Tarkoitus on tukea luottamushenkilöitä edunvalvonnassa laajemminkin. – Asiat kulkevat käsi kädessä. Mitä enemmän jäseniä, sitä paremmin esimerkiksi päästään käymään paikallisia neuvotteluja. ? ”Mitä enemmän jäseniä, sitä paremmin päästään käymään paikallisia neuvotteluja.” KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA SELAA SISÄLTÖJÄ JUTTUSARJOITTAIN JA AIHEPIIREITTÄIN JAA JUTUT HELPOSTI KAVEREILLE SOSIAALISEEN MEDIAAN LUE PAPERILEHTIEN SÄHKÖISET NÄKÖISVERSIOT t ekijälehti.f i TEKIJÄN VERKKOLEHTI KULKEE MUKANASI! Tekija?_2022_8_sisus.indd 27 Tekija?_2022_8_sisus.indd 27 10.8.2022 13.47 10.8.2022 13.47
28 Tekijä 8/2022 28 Tekijä 8/2022 Ay-klinikat tarjoavat ajankohtaista tietoa Verkon yli Teamsissa järjestettävät ay-klinikat tarjoavat ammattiosastoille ajankohtaista ja täsmällistä tietoa esimerkiksi verotuksesta, vuosikokousasioista ja oppilaitostiedottamisesta. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA T eollisuusliiton toimistoyksikössä mietittiin jo ennen koronapandemian alkua verkossa toteuttavaa tiedottamista ammattiosastoille. Pohdinnat tulivat tarpeeseen, sillä pandemian alettua kysyntä verkon yli tapahtuvalle ajankohtaisten asioiden käsittelemiselle ammattiosastoissa kasvoi. – Tartuimme hetkeen ja järjestimme alkajaisiksi toimistoporukalla harjoitusklinikoita Teamsissa. Ensin tumpeloimme ja sitten opimme käyttämään välinettä, järjestötoimitsija Arja Salo myhäilee. Ay-klinikoiden toimintamalliksi valittiin yhden asian käsitteleminen tunnin mittaisessa Teams-istunnossa. Tietyn aihepiirin klinikoita puolestaan päätettiin järjestää arkipäivisin aamuja iltapäivästä, jotta mahdollisimman moni voisi niihin osallistua. – Klinikka alkaa osallistujien määrästä riippuen nimenhuudolla tai nopealla esittelykierroksella. Sitä seuraa noin puolen tunnin tiivis Powerpoint-esitys. – Osallistujat kirjoittavat esityksen aikana kysymyksensä ja kommenttinsa muistiin, ja esittävät ne noin puolen tunnin keskusteluosuuden aikana. – Keskustelut ovat osoittautuneet klinikoiden parhaaksi anniksi. Kun kysymyksiä, kokemuksia ja tietoa jaetaan ja pohditaan osallistujien näkökulmasta, tullaan yhdessä viisaammaksi. KUHINAA VERKOSSA Ensimmäinen ay-klinikoilla käsitelty aihe oli digitaalinen Suomi.fi -palvelu. – Ammattiosastoissa oli epätietoisuutta siitä, miten Suomi.fi -palvelua pystyy siihen tehtyjen muutosten jälkeen käyttämään. Pidimme aiheesta neljä klinikkaa. Niihin osallistui noin 200 toimihenkilöä 102 ammattiosastosta. Olimme todella iloisia. Vihdoinkin meillä oli väline, jolla tavoitimme samanaikaisesti suuren joukon ihmisiä eri puolilta Suomea. Vuosien 2020 ja 2021 aikana järjestettiin kaikkiaan 18 ay-klinikkaa, joihin osallistui runsaslukuinen joukko puheenjohtajia, sihteereitä ja ammattiosastojen muita toimihenkilöitä. Käsiteltyjä aihepiirejä olivat edellä mainitun lisäksi yhdistyslain muutos, verotus, digitaalinen palkka.fi -palvelu, vuosikokousasiat, sääntömuutokset ja oppilaitostiedottaminen. – Tiedon jaon, ammattiosastojen toiminnan ja uudistumisen tukemisen lisäksi olemme tehneet itsemme aikaisempaa näkyvämmäksi. Ay-klinikat ovat poikineet hyvän vuorovaikutuksen. AIHEET OSASTOJEN TOIVEIDEN MUKAAN Ay-klinikat ovat Salon mukaan tulleet jäädäkseen, vaikka niiden tarve on pandemian laannuttua vähentynyt. – Ay-klinikat ovat erinomainen nopean toiminnan ja ammattiosastojen ohjeistamisen työkalu, mutta myös käypä tapa kerrata ammattiosastojen toiminnassa jatkuvasti tarvittavia asioita. – Ajatuksemme on pitää tutut aihepiirit matkassa mukana ja etsiä ammattiosastojen toiveita kuunnellen uusia teemoja. Ehdotuksia on jo tullut esimerkiksi liittokokousja syyskokousklinikoista, Salo sanoo. ? ? Ay-klinikoiden parhaaksi anniksi ovat osoittautuneet yhteiset keskustelut, Arja Salo kertoo. TIEDOTTAMINEN Tekija?_2022_8_sisus.indd 28 Tekija?_2022_8_sisus.indd 28 10.8.2022 13.48 10.8.2022 13.48
TYÖSSÄ A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa on työttömyysturvan asiantuntija. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. Kattavimmat edut ja vankimman turvan saat, kun olet sekä ammattiliiton että kassan jäsen. Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 Tekija?_2022_8_sisus.indd 29 Tekija?_2022_8_sisus.indd 29 10.8.2022 13.48 10.8.2022 13.48
Huolenpitoa jäsenistä A mmattiosastoissa tehdään monipuolista työtä jäsenten hyväksi. Monet käytännön kysymykset ratkeavat ja huolenaiheet hälvenevät ottamalla yhteyttä omaan osastoon. Sisko Välikorpi valittiin vuoden 2021 syyskokouksessa Suurpohjan Teollisuustyöväen ao. 334:n sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi. Lähes 20 vuoden työuran Teollisuusliitossa tehnyt Välikorpi palasi ammattiosaston tehtäviin jäätyään eläkkeelle. Pesti on tuttu, sillä ennen liiton työrupeamaa hän oli ammattiosastonsa taloudenhoitajana 27 vuotta. Janina Mäkinen on työskennellyt reilun kaksi vuotta Salon Teollisuustyöntekijät ao. 57:n toimistonhoitajana. – Huolehdin myös osastomme taloudesta ja koulutusten järjestämisestä. Lisäksi teen järjestämistyötä ja tuen työpaikkojen luottamushenkilöitä, Mäkinen kertoo. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN Molempien tehtävänkuvat ovat laajoja, sillä monet esimerkiksi kokouksiin ja tapahtumiin liittyvät käytännön järjestelyt ovat heidän pöydillään. Yhteistyön merkitys on suuri sekä vapaaehtoispohjalta toimivassa ammattiosastossa että työntekijän palkanneissa osastoissa. – Toivon kovasti, että jengi ottaa toiminnasta koppia yhteisvastuullisesti, Välikorpi sanoo. JÄSENYYDET HUOLLOSSA Jäsenyyksien ylläpito on keskeinen osa ammattiosaston toimintaa. Liitosta lähetetään kaksi kertaa vuodessa rästilistat, joista selviää työnantajaperinnässä olevat ammattiosaston jäsenet, joilla on jäsenmaksuissa puutteita kuuden edellisen kuukauden ajalta. Tiedossa oleviin jäsenyysongelmiin on syytä puuttua jo tätä ennen. – Helpompi on hoitaa asia jo ennen kuin menee rästilistalle, Mäkinen kertoo. – Jos jää useamman kuukauden maksut rästiin, ei enää löydykään rahaa ja annetaan jäsenyyden katketa, Välikorpi lisää. Ammattiosastot tekevät jäsenhuoltoa, joka on jäsenyyksien ylläpitoa, järjestämistä ja neuvontaa. Yhteistyö on valttia myös jäsenistä huolehtimisessa. 30 Tekijä 8/2022 JÄSENHUOLTO Janina Mäkinen ja Sisko Välikorpi tapasivat kollegoita Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivillä Murikka-opistossa. Tekija?_2022_8_sisus.indd 30 Tekija?_2022_8_sisus.indd 30 10.8.2022 13.48 10.8.2022 13.48
Ammattiosaston hallitus voi keskuudestaan valita ammattiosastoon yhden tai useamman jäsenhuoltajan, jotka hoitavat jäsenasioita yhdessä taloudenhoitajan kanssa. Jäsenhuoltajan tehtäviin kuuluu muun muassa jäsenhankinta ja neuvonnan antaminen. Muutamissa Teollisuusliiton ammattiosastoissa on palkattua henkilöstöä hoitamassa jäsenhuoltoa. Jäsenhuoltajan tulisi olla ammattiosaston eHallinta-käyttäjä, jolloin hän voi katsoa muun muassa osaston jäsenten perustietoja, tallentaa jäsenmaksuvapautusaikoja ja tulostaa maksuviitteitä. OMAT TIEDOT AJAN TASALLE Teollisuusliiton verkkosivulta www.teollisuusliitto.fi/ jasenyys/easiointi pääsee eAsiointiin, jossa jäsen voi käydä tarkistamassa ja päivittämässä omat tietonsa. Ammattiosastojen ja liiton toiminnan kannalta on tärkeää, että jäsenten tiedot ovat järjestelmässä oikein. – Jokaisen jäsenen pitäisi käydä joskus edes uteliaisuudesta kurkkaamassa miten omat tiedot eAsioinnissa näkyvät. Erityisesti omien yhteystietojen päivittäminen on tärkeää toimivan viestinnän takaamiseksi, Välikorpi sanoo. Monet osastot pyrkivätkin opastamaan jäseniä sähköiseen asiointiin. – Meillä uudet jäsenet saavat kassin, jossa on myös ohjeita eAsioinnin käyttöön, Mäkinen kertoo. Sähköisiä työkaluja on käytössä myös pääluottamusmiehillä, jotka pääsevät näkemään oman työpaikkansa tietoja. – Pääluottamusmiehet voisivat hyödyntää enemmän eHallintaa, Mäkinen sanoo. Välikorpi ja Mäkinen pitävät eHallintaa kaikkiaan tarpeellisena järjestelmänä, jota on mahdollista kehittää entistä monipuolisemmaksi työkaluksi. APU ON SOITON PÄÄSSÄ Toukokuussa Mäkinen ja Välikorpi tapasivat kollegoita Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivillä Murikka-opistossa. – Täällä kuulee, miten muualla hoidetaan juttuja ja on kiva tavata porukkaa, Mäkinen sanoo. Vertaistuki on tärkeää jäsenhuoltajillekin. Uudessa pestissä aloittaessa voi olla yksin, mutta apua ja tukea on tarjolla. – Liittoon kun soittaa, niin saa apua. Ei ole tullut sellaista tunnetta, että miksi soitin, Mäkinen kertoo kokemastaan. – Älä jää yksin miettimään, vaan soita, Välikorpi kannustaa osastojen toimijoita. JÄSENYYSYKSIKKÖ TUKEE Jäsenyysvastaava Kirsi Jääskeläinen Teollisuusliiton jäsenyysyksiköstä kertoo, että jäsenhuolto on nyt erityisen tärkeää, sillä toukokuun 2023 liittokokous lähestyy. Kun jäsenyydet ja jäsentiedot ovat ajan tasalla, vaalijärjestelytkin sujuvat sulavasti. – Tavoitteena on, että jäsenyydet ovat mahdollisimman hyvin kunnossa. Meidän tehtävämme on tukea ammattiosastoja jäsenhuollossa, Jääskeläinen kertoo. Liiton jäsenyysyksikkö tukee ammattiosastoja muun muassa järjestämällä koulutuksia ja antamalla neuvontaa. Yksikkö pitää yllä ja kehittää jäsenrekisteriä sekä tuottaa erilaisia tilastoja toiminnan tueksi. Liiton ja ammattiosastojen yhteistyöllä jäsenyyksien ylläpito voidaan hoitaa menestyksekkäästi. Nykyisellään ei pitäisi olla mahdollista, että jäsenyys päättyisi vahingossa. – Jäsentä muistutetaan esimerkiksi maksamattomista jäsenmaksuista aika monta kertaa, Jääskeläinen sanoo. ? NOPEUS ON TÄRKEÄÄ JÄSENPELASTAMISESSA Jäsenpelastaminen on Teollisuusliiton toimintamuoto, jossa otetaan yhteyttä itse jäsenmaksunsa maksaviin jäseniin, joilla on maksuja rästissä. Tavoitteena on puuttua jäsenmaksujen häiriötilanteisiin nopeasti, jolloin rästiin jääneet maksut ovat vielä pieniä. Jäsenmaksumuistutus on kerran kuukaudessa lähtevä tekstiviesti itsemaksaville jäsenille, joiden jäsenmaksu ei ole kirjautunut eräpäivään mennessä. Tekstiviestin vastausvaihtoehdot ovat maksuviitteiden tilaaminen, soittopyynnön jättäminen ja palkkatulon puuttumisesta ilmoittaminen. Kerran kuukaudessa lähtee tekstiviesti myös itsemaksaville jäsenille, jotka ovat liittyneet hiljattain, mutta eivät ole maksaneet yhtään jäsenmaksuerää. Joensuulainen Jarkko Sallinen sai pääsiäisen jälkeen tekstiviestin liittyen maaliskuun jäsenmaksuihin. Hän vastasi viestiin pyytäen yhteydenottoa. – Soitto tuli liitosta nopeasti, Sallinen kertoo. Metallialalla joensuulaisessa koneistuspajassa työskentelevä Sallinen kertoo, että jäsenmaksumuistutuksen syy selvisi nopeasti. – Olin käyttänyt maksaessa edellisen kuukauden viitenumeroa. Asia hoitui kerralla puhelimessa, ja maksetut jäsenmaksut saatiin kirjattua oikealle kuukaudelle. – Järjestelmä on erittäin toimiva, Sallinen arvioi maksumuistutuksia. Jäsenpelastaminen aloitettiin pilottina syksyllä 2020. Vuoden 2021 aikana viesti lähti yli 21 000 jäsenelle, joista noin puolet pelastettiin. Pelastetuksi lasketaan jäsenet, joihin saadaan yhteys. 8/2022 Tekijä 31 LIITOSSA Tekija?_2022_8_sisus.indd 31 Tekija?_2022_8_sisus.indd 31 10.8.2022 13.48 10.8.2022 13.48
Aluetoiminta jäseniä varten TEKSTI JA KUVITUS TEOLLISUUSLIITON VIESTINTÄYKSIKKÖ Teollisuusliiton alueorganisaatio uudistui tämän vuoden alusta. Aluetoiminnan kehittämisellä halutaan palvella jäseniä entistä paremmin ja tehokkaammin. AMMATTILAISET VALMIINA PALVELEMAAN Aluetoiminnan kehittämisen tavoitteena on liiton toiminnan tehostaminen sekä edunvalvonnan ja jäsenpalvelujen parantaminen. – Toiminta-alueilla työskentelee useita ammattilaisia, jotka ovat luottamushenkilöiden käytettävissä, kun apua tai tukea kaivataan. Tarjoamme tukea ammattiosastojen toimintaan ja esimerkiksi jäsentietojärjestelmän käyttöön. Osallistumme myös mielellämme ammattiosastojen kokouksiin ja tilaisuuksiin, Rinne vinkkaa. Teollisuusliiton toiminnan uudistuksella ei ole vaikutusta työpaikkojen sijaintiin, joten liiton toiminta on edelleen vahvasti siellä, missä jäsenet ovat. – Liitto ei ole toimisto Helsingin Hakaniemessä, vaan liitto on kaikki sen jäsenet työpaikoilla, Rinne muistuttaa. ALUETOIMINTA KUOPIO TAMPERE HELSINKI / HELSINGFORS TURKU / ÅBO LAHTI VAASA / VASA OULU T eollisuusliitossa on tämän vuoden alusta alkaen seitsemän aluekeskusta. Alueorganisaatio on maakuntapohjainen. – Jokaiselle toiminta-alueelle on perustettu yksi aluekeskus, mutta aluetoiminnalla tuotettavia jäsenpalveluja on saatavilla läpi Suomen. Koko uudistuksen sydän ja sielu on parempi yhteistyö ja jäsenlähtöisyys, Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö Merja Rinne kertoo. Teollisuusliiton strategian mukaan aluetoimistoverkostoa kehitetään vastaamaan jäsenistön ja toimipaikkojen sijoittumista ja tarpeita. – Jokaisella toiminta-alueella on reilusti yli 1 000 työpaikkaa, joissa noudatetaan Teollisuusliiton työehtosopimuksia. Osassa työpaikkoja on hyvät järjestäytymisasteet ja toimivat luottamusmiesorganisaatiot, mutta liian monella työpaikalla nämä asiat ovat enemmän tai vähemmän retuperällä, Rinne sanoo. ”Toiminta-alueilla työskentelee useita ammattilaisia, jotka ovat luottamushenkilöiden käytettävissä, kun apua tai tukea kaivataan.” – Vaikka Teollisuusliiton jäsenmäärä on saatu viime vuosina kasvamaan, luottamushenkilöiden määrät työpaikoilla ovat vähenemään päin. Juurisyihin on päätetty alueilla pureutua lisäämällä yhteydenottoja työntekijöihin sekä käymällä enemmän työpaikoilla. Tavoitteena on löytää työpaikoille luottamusmiehet ja ohjata heidät Teollisuusliiton tarjoamaan koulutukseen. 32 Tekijä 8/2022 Tekija?_2022_8_sisus.indd 32 Tekija?_2022_8_sisus.indd 32 10.8.2022 13.48 10.8.2022 13.48
? TOIMINTA-ALUEET UUSIMAA ? Jäseniä 18 122 ? Työpaikkoja 1 813 ? Ammattiosastoja 62 ? Aluekeskus Helsinki ? Aluepäällikkö Jari Kallio ? Aluetoimitsijat Ville Kari, Ari Kolehmainen, Jyri Vankka ? Järjestämistoimitsija Petteri Männistö ? Sihteeri Satu Tahvanainen ETELÄ-SUOMI ? Jäseniä 16 715 ? Työpaikkoja 1 574 ? Ammattiosastoja 62 ? Aluekeskus Lahti ? Aluepäällikkö Micke Porkka ? Aluetoimitsijat Tapio Anttila, Sauli Järvinen, Tanja Mettovaara, Heikki Seila, Mikko Virolainen ? Järjestämistoimitsija Jukka Kostiainen ? Sihteeri Elina Lindholm SISÄ-SUOMI ? Jäseniä 22 124 ? Työpaikkoja 1 875 ? Ammattiosastoja 83 ? Aluekeskus Tampere ? Aluepäällikkö Jan Laine ? Aluetoimitsijat Pasi Ahtiainen, Kirsi Hyvönen, Antti T. Salonen, Ilkka Terimaa, Jani Väisänen ? Järjestämistoimitsija Jussi-Pekka Ahonen ? Sihteerit Eliisa Haimakka, Ira Lod-Villberg Tilastot 4/2022, jäsenmäärät työmarkkinoiden käytettävissä olevia jäseniä LOUNAIS-SUOMI POHJANMAA ITÄ-SUOMI POHJOIS-SUOMI ? Jäseniä 23 770 ? Työpaikkoja 1 884 ? Ammattiosastoja 79 ? Aluekeskus Turku ? Aluepäällikkö Jouni Nurmela ? Aluetoimitsijat Matti Numminen, Jorma Rand, Osmo Rantanen, Arttu Uhlgrén, Janne Vainio ? Järjestämistoimitsija Antti Maijala ? Sihteerit Kati Kauppila, Eveliina Korpela Katso aluekeskusten yhteystiedot sivulta 2! Liiton kaikki yhteystiedot: www.teollisuusliitto.fi/ yhteystiedot ? Jäseniä 13 579 ? Työpaikkoja 1 164 ? Ammattiosastoja 57 ? Aluekeskus Vaasa ? Aluepäällikkö Erno Välimäki ? Aluetoimitsijat Ilkka Nordström, Ronny Norrgård, Piia Yli-Heikkuri ? Järjestämistoimitsija Vesa Autio ? Jäsenyysneuvoja Marika Marsch ? Sihteeri Johanna Kippola ? Jäseniä 16 805 ? Työpaikkoja 1 414 ? Ammattiosastoja 75 ? Aluekeskus Kuopio ? Aluepäällikkö Jukka Seppälä ? Aluetoimitsijat Mika Kolehmainen, Jouni Larmi, Jussi Rantanen ? Järjestämistoimitsija Timo Suhonen ? Sihteeri Tiina Sorvoja ? Jäseniä 16 842 ? Työpaikkoja 1 396 ? Ammattiosastoja 68 ? Aluekeskus Oulu ? Aluepäällikkö Hanna-Kaisa Hämäläinen ? Aluetoimitsijat Asko Alasalmi, Jari Mehtälä, Sami Nyman, Martti Rauhala ? Järjestämistoimitsija Ville Rantala ? Sihteerit Päivi Kojonen-Salo, Pia Kursukangas 8/2022 Tekijä 33 LIITOSSA Tekija?_2022_8_sisus.indd 33 Tekija?_2022_8_sisus.indd 33 10.8.2022 13.48 10.8.2022 13.48
34 Tekijä 8/2022 Yhteiset tavoitteet tuleville vuosille STRATEGIA Teollisuusliiton vuosien 2023–2028 strategiasta päättää liittokokous ensi keväänä. Marraskuussa ammattiosastoille järjestetään koulutuksia, joiden jälkeen osastoilta toivotaan aloitteita strategian sisällöiksi. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA KITI HAILA – Tulevaisuusseminaarissa luotiin skenaarioita keskusteluasiakirjaa varten, Törmänen kertoo. Keskusteluasiakirja on pohja, jolta ammattiosastot voivat käydä läpi strategian eri osa-alueita. Osastoille toimitettavassa asiakirjassa kerrotaan strategisia suuntaviivoja ja esitetään kysymyksiä. Keskusteluasiakirjan sisällöt on valmisteltu strategisten kulmakivien mukaisissa työryhmissä. Asiakirja hyväksyttiin liiton valtuuston kevätkokouksessa 2022. Marraskuussa ammattiosastoille järjestetään uuden strategian valmistelusta kertovat tilaisuudet liiton kaikilla toiminta-alueilla ympäri maata. Koulutuksiin kutsutaan edustajat kaikista osastoista. Jokaisella toiminta-alueella järjestetään paikan päällä pidettävä tilaisuus sekä videokokous etäyhteyksillä. – Koulutustilaisuuksien jälkeen ammattiosastot pääsevät jättämään strategisia liittokokousaloitteita, Törmänen kertoo. Aloitteet on jätettävä 21.1.2023 mennessä. Aloitteiden pohjalta kirjoitetaan strategiaesitys, joka annetaan toukokuussa 2023 kokoontuvan liittokokouksen käsittelyyn. – Ammattiosastojen kädenjälki näkyy esityksessä, Törmänen kertoo. Teollisuusliiton henkilökunta käsittelee strategiatyötä marraskuun henkilöstöpäivillä. – On tärkeää, että henkilökunta sisäistää strategian, jotta puhutaan asioista yhteisellä äänellä, Törmänen sanoo. JOKAINEN VOI VAIKUTTAA Teollisuusliiton jäsenet pääsevät osallistumaan strategian valmisteluun omien ammattiosastojensa kautta. – Toivotaan, että näitä asioita käsitellään ammattiosastojen kokouksissa. On mielenkiintoista nähdä, nouseeko esiin jotain, mitä ei ole vielä huomattu, Törmänen sanoo. Strategiatyöhön pääsee mukaan myös asettumalla ehdolle liittokokousvaaleissa tai liittymällä ehdokkaan tukiryhmään sekä äänestämällä. – Vähintä mitä voi tehdä, on äänestää liittokokousvaalissa, Törmänen sanoo. Liittokokouksessa on kulmakivien mukaisesti neljä strategista valiokuntaa. Liittokokous päättää strategiasta, joka viedään käytäntöön mahdollisimman nopeasti. Strategian tavoitteet ohjaavat koko liiton toimintaa, mutta myös valmisteluvaihe on tärkeä. Yhdessä luotuihin tavoitteisiin on mielekästä sitoutua. – Prosessi on yhtä tärkeä kuin päämäärä, Törmänen sanoo. ? ”S trategiatyö on yhteisten pitkän aikavälin tavoitteiden luomista, sanoo kehitysasiantuntija Kirsi Törmänen Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä. Liiton nykyinen, vuosille 2018–2023 tehty strategia rakennettiin liittofuusion osana. Vuonna 2021 strategiaa jäsennettiin uudelleen nostamalla esiin neljä kulmakiveä, joiden perustalta myös seuraavaa vuosien 2023–2028 strategiaa rakennetaan. Kulmakivet ovat työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat. Työmarkkinatoiminnassa on kyse oikeudenmukaisen ja hyvän työelämän turvaamisesta ja kehittämisestä. Järjestöllinen vahvuus tarkoittaa yhdessä tekemistä sekä läsnäoloa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Yhteiskuntavaikuttamisessa kyse on muun muassa keskustelujen avaamisesta ja työelämän uudistamisesta. Mahdollistajista puhuttaessa tarkoitetaan aktiivisuutta, osaamista, yhteistyökykyä ja vakavaraisuutta. Toiminta perustuu ammattiyhdistysliikkeen perinteisiin arvoihin: jäsenlähtöisyyteen, solidaarisuuteen, tasaarvoon ja heikompien puolustamiseen. Nämä arvot ovat lähtökohtana myös uuden strategian kirjoittamisessa. AMMATTIOSASTOJEN KÄDENJÄLKI NÄKYVIIN Uuden strategian valmistelu alkoi virallisesti helmikuussa 2022, jolloin pohdittiin mahdollisia tulevaisuudenkuvia. Strategiatyön etenemisestä vastaa liiton kehittämisyksikkö, käytännössä asiantuntijat Veli-Pekka Heino ja Kirsi Törmänen. Kansainvälisen yksikön assistentti Sari Kettunen toimii assistenttina myös strategiatyössä. Tekija?_2022_8_sisus.indd 34 Tekija?_2022_8_sisus.indd 34 10.8.2022 13.49 10.8.2022 13.49
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Perusja täydennyskoulutuksia luottamushenkilöille Kiinnostavia kursseja kaikille jäsenille Murikasta oppia ammattiosastojen aktiiveille ja järjestötoimijoille Koulutusta ammattiosastojen aktiiveille ja järjestötoimijoille Teollisuusliitolla on tarjolla koulutusta muun muassa ammattiosastojen puheenjohtajille, sihteereille, taloudenhoitajille, jäsenhuoltajille ja koulutusvastaaville. Kursseja on lisäksi esimerkiksi kokoustekniikasta, yhteiskuntavaikuttamisesta, järjestämisestä ja naissekä nuorisotoiminnasta. Tule mukaan oppimaan ja vaikuttamaan asioihin! Murikan kursseja syyskuussa ? 5.—9.9. Työsuojelun peruskurssi ? 12.—16.9. Järjestäjä 1 ? 14.—16.9. Kemialliset tekijät työpaikalla – työsuojelun täydennyskurssi ? 14.—16.9. Osana yhteiskuntaa ? 19.—23.9. Luottamusmiesten peruskurssi ? 19.—23.9. Työsuojelun peruskurssi ? 19.—23.9. Paikallinen sopiminen ? 19.—23.9. Koulutustoiminnan kurssi ? 26.—28.9. Yritystalous – Kassavirtaa ja kannattavuutta – yritystaloutta pelaten ? 26.—30.9. Tietotekniikan täydennyskurssi ? 26.—30.9. Luottamusmiesten jatkokurssi ? 30.9.—2.10. Naiset toimijoina Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2022_8_sisus.indd 35 Tekija?_2022_8_sisus.indd 35 10.8.2022 13.49 10.8.2022 13.49
36 Tekijä 8/2022 Kun opiskelijat saavat tietoa Teollisuusliitosta, työelämästä ja opiskelijajäsenyydestä etuineen, alkaa jäsenyyskin kiinnostaa, kertovat oppilaitostiedottajat. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT PAULA MYÖHÄNEN, VESA RANTA JA KITI HAILA O ppilaitostiedottaminen on mukavaa ja tärkeää hommaa, sanoo Teollisuusliiton aktiivi ja oppilaitostiedottaja Aatu Kilpinen. – Nuorilla ei ole mitään tietoa siitä, mitä liitto tekee. Heille on hyvä kertoa, että on joku taho pitämässä meidän puolia, jos asiat mättävät työelämässä, Kilpinen sanoo. Mikkelissä asuvasta Kilpisestä tuli oppilaitostiedottaja viime syksynä. – Teollisuusliiton järjestötoimitsija Tuomas Suihkonen kysyi, että haluaisinko lähteä oppilaitostiedottajaksi ja vastasin, että totta kai, Kilpinen kertoo. Hän on tehnyt oppilaitostiedotusta Etelä-Savon ammattiopisto Esedussa, josta hän valmistui toukokuussa automaalariksi. – Vedimme Tuomaksen kanssa ensin kahdestaan kaksi oppilaitostiedotusta tekstiilija muotialalle. Sen jälkeen pidin yksin tiedotuksen autoalalle. Kolmen vartin tietoisku autoalan opiskelijoille tuotti myös tulosta, Kilpinen kertoo tyytyväisenä. – Opiskelijoita oli 29 ja heistä parikymmentä liittyi liittoon. Mukana oli myös muutamia aikuisopiskelijoita, mutta heitä ei tahdo saada liiton jäseniksi, vaikka maksettaisi. Opiskelijajäsenyys on tullut Kilpiselle tutuksi, sillä hän liittyi Teollisuusliittoon heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan juuri oppilaitostiedottamisen kautta. – Liiton jäsenyys on opiskelijoille ilmainen ja heillä on lähes kaikki samat edut kuin varsinaisilla jäsenillä, Kilpinen kertoo. Hän on kertonut opiskelijoille muun muassa vakuutuseduista, tankkausalennuksesta ja liiton OPPILAITOSTIEDOTTAMINEN ”Ainahan se on vaikeaa mennä puhumaan vieraille ihmisille, mutta kun ottaa rennosti, niin hyvin se menee”, sanoo mikkeliläinen Aatu Kilpinen. Nuorille tietoa siitä, mitä liitto tekee Tekija?_2022_8_sisus.indd 36 Tekija?_2022_8_sisus.indd 36 10.8.2022 13.49 10.8.2022 13.49
8/2022 Tekijä 37 LIITOSSA järjestämistä maksuttomista nuorten tapahtumista. – Oppilaitostiedottajana pääsen harjoittamaan sosiaalisia taitojani ja verkostoitumaan. Kontaktit ovat tärkeitä etenkin tässä vaiheessa elämää, Kilpinen sanoo. SATA TILAISUUTTA LUKUVUODESSA Teollisuusliiton oppilaitostiedottajat kertovat liitosta, työelämän pelisäännöistä ja opiskelijajäsenyydestä oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Tilaisuuksia järjestetään noin sata joka lukuvuosi, kertoo Teollisuusliiton järjestötoimitsija Petteri Matteinen. – Pyrimme oppilaitostiedottamisessa siihen, että infoissa nuoret puhuvat nuorille. Oppilaitostiedottaminen sopii kaikille, jotka vain uskaltavat mennä luokan eteen. Tavallisesti kuulijakunta koostuu 20–40:stä ensimmäisen vuoden opiskelijasta. Kylmiltään oppilaitostiedotuksia ei toki tarvitse lähteä tekemään, vaan liitosta saa apua ja tukea, kertoo järjestötoimitsija Tuomas Suihkonen. – Meillä on oppilaitostiedottajille valmis diaesitys. Käymme sen läpi uusien tiedottajien kanssa ja vedämme ensimmäiset tiedotukset yhdessä siten, että uusi tiedottaja seuraa. Lisäksi Murikassa järjestetään aina elokuussa kurssi oppilaitostiedottamisesta, Suihkonen kertoo. Tänä vuonna se on 19.–20. elokuuta. – Suurin syy liittoon kuulumattomuudelle on, ettei kukaan ole pyytänyt mukaan, ja toinen on se, ettei nuorilla ole tietoa liitosta ja sen toiminnasta. Oppilaitostiedottamisen ideana on, että nuori aktiivi tekee tiedotuksia omalla kotipaikkakunnallaan tai lähiympäristössä. – Lähes joka alueella on joku nuori liiton jäsen, joka tekee oppilaitostiedottamista, mutta uusille ? Nuoret ovat vastaanottavaisempia kuin aikuiset, ja siksi oppilaitostiedottaminen on tärkeää, sanoo Sami Saarenpää Raahesta. ”Pyrimme oppilaitostiedottamisessa siihen, että infoissa nuoret puhuvat nuorille.” Tekija?_2022_8_sisus.indd 37 Tekija?_2022_8_sisus.indd 37 10.8.2022 13.49 10.8.2022 13.49
38 Tekijä 8/2022 oppilaitostiedottajille on aina tilaa, Suihkonen sanoo. Oppitunnin mittaisen tilaisuuden päätteeksi oppilaitostiedottaja jakaa opiskelijoille Teollisuusliiton liittymislomakkeet. – Keskimäärin 50–60 prosenttia opiskelijoista liittyy Teollisuusliittoon oppilaitostiedotuksen päätteeksi, Matteinen kertoo. Oppilaitostiedottaminen on tärkeää myös siksi, että liitto tarvitsee tuhansia uusia opiskelijajäseniä, jotta saadaan satoja varsinaisia jäseniä. – Nuoret on saatava mukaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta he sitoutuvat liiton toimintaan tulevaisuudessakin, Matteinen sanoo. opiskelijajäsen, mutta ei äkännyt liittyä varsinaiseksi jäseneksi valmistuttuaan. – Olin ehtinyt olla vuoden työelämässä ennen kuin luottamusmies tuli kysyneeksi, olenko liitossa. Silloin kuulin ensimmäisen kerran ansiosidonnaisesta päivärahasta. Saarenpää laskee pitäneensä kahden vuoden aikana yhteensä kymmenkunta tietoiskua opiskelijoille Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa, Piippolassa, Raahessa ja Ylivieskassa. – Yhtenä päivänä ehdin hyvin käydä kahdessa oppilaitoksessa, Saarenpää sanoo. Liitto korvaa oppilaitostiedottajien matkakulut ja maksaa ansionmenetyskorvausta tai palkkiota sen mukaan, opiskelevatko he vai ovatko he palkkatyössä. – Kysyn tilaisuuden alussa aina opiskelijoilta, moniko on kuullut Teollisuusliitosta. Ei sieltä montaa kättä nouse, Saarenpää sanoo. Vaikka kaikki eivät tilaisuuden päätteeksi välttämättä liitykään liittoon, ei oppi ojaan kaada, Saarenpää tuumaa, sillä oppilaitostiedottaminen saattaa tuottaa tulosta vuosienkin päästä. – Meillekin tuli keväällä nuori kaveri töihin ja hän kysyi heti ensimmäisenä työpäivänään, että miten sinne liittoon liitytään. SSAB:lla asentajana työskentelevä Saarenpää jatkaa oppilaitostiedottajana myös tänä syksynä. Ensimmäiset tiedotukset on jo sovittu syyskuulle, hän kertoo. ? Liitto tarvitsee tuhansia uusia opiskelijajäseniä, jotta saadaan satoja varsinaisia jäseniä, Tuomas Suihkonen ja Petteri Matteinen kertovat. ”Oppilaitostiedottaminen sopii kaikille, jotka vain uskaltavat mennä luokan eteen.” PÄIVÄSSÄ KAKSI TIEDOTUSTA Raahelainen Sami Saarenpää alkoi oppilaitostiedottajaksi kaksi vuotta sitten, koska hän haluaa jakaa työelämätietoutta opiskelijoille. – Oppilaitostiedottamisesta olisi ollut hyötyä minullekin opiskeluaikana, mutta en muista, että sitä olisi silloin tarjottu meidän luokalle. Saarenpää valmistui vuonna 2006 autonasentajaksi Raahen ammattioppilaitoksesta. Hän oli Tekija?_2022_8_sisus.indd 38 Tekija?_2022_8_sisus.indd 38 10.8.2022 13.49 10.8.2022 13.49
LIITOSSA Tiesitkö, että yli miljoona suomalaista nauttii matkasta Turvassa? ”Matkustaminen on mulle uutta musaa, maisemia ja makuja. Uusia kokemuksia päivä toisensa jälkeen. Reissusta nauttii eniten, kun tietää olevansa Turvassa.” Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. Se auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Reissukaveriksi kannattaa ottaa TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, jossa matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi. TaskuTurvasta löydät myös luotettavan lääkärin yhteystiedot maailmalla. Lisäksi ulkomailla apunasi on 24 h matkahätäpalvelu. Aloita reissuvalmistelut jo tänään! Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista, mitkä ovat juuri sinun jäsenetusi osoitteesta turva.fi/teollisuusliitto Lataa nyt uudistunut TaskuTurvasovellus! Tekija?_2022_8_sisus.indd 39 Tekija?_2022_8_sisus.indd 39 10.8.2022 13.50 10.8.2022 13.50
40 Tekijä 8/2022 LE H TI KU VA / BE LG A MAAILMA Järjestäytymisen kirjava maailma LIITOT Ammatillisen järjestäytymisen tavat vaihtelevat todella paljon maasta toiseen. Niihin vaikuttavat lait ja perinteet. Pohjoismaissa tyypillisiä ovat korkea järjestäytymisaste, vahva läsnäolo työpaikoilla sekä työttömyyskassojen yhteys liittoihin. Keskusjärjestöt ovat itsenäisiä ja kattavia, eivätkä ne jakaudu poliittisten syiden vuoksi. Näin ei ole kaikkialla. Esimerkiksi Intiassa kamppailee 11 keskusjärjestöä, joista useilla on eri poliittinen tausta hindunationalismista eri kommunistipuolueisiin. Malli on tuttu Euroopastakin: esimerkiksi Belgiassa on 1,6 miljoonan jäsenen kristillisten ammattiliittojen keskusjärjestö ACV-CSC. Se sai alkunsa vuonna 1886 perustetusta Puuvillatyöläisten antisosialistisesta liitosta. Ranskassa ammattiliitoilla on valtaa, mutta liitot ovat heikkoja ja pieniä. Syynä ovat lakisääteiset, yrityksissä työntekijöitä edustavat sosiaalija talouskomiteat. Ne valitaan joka neljäs vuosi, ja liittojen voima riippuu vaalituloksista. Maan viisi keskusjärjestöä kilpailevat äänistä, ja menestyvät pääsevät sopimaan työehdoista. Vuonna 2018 sosiaalija talouskomiteoiden vaaleissa äänesti 5,4 miljoonaa työntekijää, ja seuraavat vaalit ovat joulukuussa. Järjestelmä perustuu yksityiskohtaiseen lainsäädäntöön. Saksan yritysneuvostot eivät ole niin sidottuja liittoihin kuin Ranskassa, mutta niidenkin vaaleissa liitot ovat vahvasti mukana. Neuvostoilla on UKRAINA POISTAMASSA TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUKSIA UKRAINA Työntekijöiden oikeuksia yritetään murskata Ukrainassa sodan varjolla. Syksyllä 2021 rajun vastustuksen vuoksi pysäytetty laki 5371 on taas esillä parlamentissa. Presidentti Volodymyr Zelenskyin puolueen ajama muutos lopettaisi työehtosopimukset alle 251 työntekijän yrityksistä. Tilalle tulisivat henkilökohtaiset työsopimukset, joissa sovitaan työsuhteen ehdoista. Kansainvälinen työjärjestö ILO analysoi ehdotuksen: se siirtää merkittävän osan maan työntekijöistä työlainsäädännön ulkopuolelle. Esitys antaa työntekijän luopua henkilökohtaisessa neuvottelussa "luovuttamattomista ja ei neuvoteltavissa olevista työelämän oikeuksista, jotka on suojeltu Ukrainan perustuslaissa sekä sen ratifioimissa kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisissa työlaeissa". Samalla laki toisi työnantajalle oikeudet irtisanoa työntekijöitä ilman perusteita, ILO sanoo. Tämä loukkaa kansainvälisiä työelämän sääntöjä ollen myös ristiriidassa eurooppalaisen lain ja käytännön kanssa. TEOLLISUUDEN LIITOT YHTEEN? RUOTSI IF Metall -liiton puheenjohtaja Marie Nilsson visioi vuosia sitten liittonsa ja Unionen-toimihenkilöjärjestön yhdistymistä. Yksi työpaikka, yksi sopimus, hän perusteli. Keväällä Nilsson kysyi Arbetsvärldenin haastattelussa, olisiko teollisuuden ammattiliitoilla syytä liittyä yhteen. IF Metall tekee jo paljon yhteistyötä puuja graafisen alan liiton GS:n, paperiliitto Pappersin ja elintarviketeollisuuden Livsin kanssa. Yhdistymisestä olisi etua teollisuuden työpaikoilla ja se vahvistaisi liittojen asemaa, Nilsson pohtii. laajoja oikeuksia, ja ne korvaavat osin luottamusmiesjärjestelmän. Britanniassa monet liitot ovat perinteisesti osa työväenpuoluetta, ja ne käyttävät äänivaltaa puoluekokouksessa. Tämä sidos on kuitenkin vähitellen hiipumassa. Ruotsissa ammattiliitot liittivät vuoteen 1991 asti jäsenensä usein automaattisesti sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Lait rajoittavat järjestäytymistä monessa maassa. Yhdysvalloissa liiton on ensin kerättävä kannatuskortit työntekijöiden enemmistöltä ja sen jälkeen vielä saatava enemmistö vaaleissa. Usein työnantaja pyrkii estämään sen. Kolumbiassa on murhattu satoja aktiiveja, Palestiinassa Israelin miehityshallinto voi evätä työlupia ay-toiminnan vuoksi ja Iranissa aktiiveja vangitaan ja ruoskitaan. Suomalaisen sopimusjärjestelmän vahvuus on sen riippumattomuus poliitikoista. Maissa, joissa työelämästä päätetään laeilla, työntekijöiden oikeudet ja edut voivat hävitä heti vaalipäivän jälkeen. Kattava järjestäytyminen, aktiiviset jäsenet, monia palveluja ja koulutusta tarjoavat liitot sekä tehokkaat pääluottamusmiehet ovat pohjoismaisen mallin globaalit valttikortit. HEIKKI JOKINEN ? Belgian eri keskusjärjestöjen, sosialistisen ABVV-FGTB:n, kristillisen ACV-CSC:n ja liberaalin ACLVB-CGSLB:n ammattiliitot osoittivat mieltään Brysselissä tämän vuoden kesäkuussa ostovoiman puolesta ja vaatien muutoksia maan palkkalakeihin. Tekija?_2022_8_sisus.indd 40 Tekija?_2022_8_sisus.indd 40 10.8.2022 13.50 10.8.2022 13.50
ANSIOPÄIVÄRAHAN TYÖSSÄOLOEHTOON MUUTOS TYÖTTÖMYYSTURVA Ansiopäivärahan työssäoloehto ei kerry 1.8.2022 alkaen enää alle 18-vuotiailla. Lisäksi ansiopäivärahaa voidaan maksaa elokuusta alkaen vain 18-vuotiaille ja vanhemmille, paitsi jos työssäoloehto on täyttynyt ja päivärahaa on jo maksettu ennen 1.8.2022. Ansiopäivärahaoikeus edellyttää noin kuuden kuukauden työskentelyä (eli 26 viikon työssäoloehdon täyttymistä) sellaisessa työssä, josta maksetaan työttömyysvakuutusmaksu. Alle 18-vuotiaana ja ennen 1.8.2022 kerrytetyt työssäoloehdon täyttävät viikot kuitenkin säilyvät 28 kuukauden ajan. Ne voidaan ottaa huomioon myöhemmin, kun jäsen täyttää 18 vuotta ja tekee töitä jälleen työssäoloehtoa kerryttäen. Lue lisää: www.a-kassa.fi NAISET TOIMIJOINA -KURSSI MURIKKA-OPISTO 30.9.–2.10. KOULUTUS Kurssilla pohditaan naisten näkökulmasta, miten yhteiskunta ja työelämä ovat kehittyneet. Mietitään myös, miten kehitys näkyy tämän päivän naisten arjessa ja miten siihen voi vaikuttaa. Kurssi kuuluu järjestötuen piiriin. ? Harjoitellaan ja ideoidaan vaikuttamisen tapoja ja haetaan yhdessä tekemisen muotoja. ? Mietitään, miten saadaan naiset mukaan toimintaan ja innostumaan naisille tärkeiden työelämäasioiden edistämisestä. Ilmoittautuminen: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Lisätietoja: murikka.kurssit@teollisuusliitto.fi KÄVELE NAISELLE AMMATTI 4.9. KAMPANJA Kävele Naiselle Ammatti on iloinen valtakunnallinen tapahtumapäivä, jossa liikutaan ja kerätään lahjoituksia naisten ammatilliseen koulutukseen Afrikassa ja Aasiassa. Teollisuusliitto on mukana 4.9. tapahtumassa – seuraa kanaviamme! VALOKUVAT JA VIDEOT ESIIN NÄYTTELY Onko kovalevylläsi videoteoksia tai valokuvia, jotka haluaisit saada näytille? Syksyllä siihen on tilaisuus, kun liitto järjestää digitaalisen videoja valokuvanäyttelyn, joka on esillä Murikka-opistolla 15.10.2022–28.2.2023. Näyttely on osa Teollisuusliiton kulttuurija vapaa-aikajaoston toimintaa. Työt tulee toimittaa viimeistään 9.9. Lue osallistumisohjeet: www.teollisuusliitto.fi/ osallistu-teollisuusliiton-digitaaliseen HAE SASKIN LÄHETTILÄSKOULUTUKSEEN KANSAINVÄLISYYS SASKin lähettiläskoulutus järjestetään Helsingissä 7.–9.10.2022. Haku koulutukseen on auki 11.9. asti. Valinnoista ilmoitetaan kaikille hakijoille 15.9.2022 mennessä. Koulutus on suunnattu työelämän ihmisoikeuksista kiinnostuneille henkilöille. Koulutuksen tavoite on lisätä tietoutta SASKin ja sen kumppaneiden työstä maailmalla, globaaleista työelämäkysymyksistä sekä tavoista vaikuttaa työntekijöiden oloihin. Aiempaa osaamista tai tietoutta aiheesta ei tarvita. Tässä koulutuksessa lisäteemana on siirtotyöntekijöiden oikeudet jalkapallon MM-kisatyömailla Qatarissa. Lue lisää ja hae: www.sask.fi ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15 ,ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenpalvelut toivottaa hyvää alkavaa syksyä! JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Sievi Elementin johdon käytös vaikuttaa jääräpäiseltä ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Toppenår för finländska båtexporten – personalen på Baltic Yachts byggde en stor del av denä ? Uutta kaveria ei jätetä ? Sateellakin Särkässä on hauskaa – liitto sai kiitosta, hintojen nousu huolenaiheena LUETUIMMAT KESÄ–HEINÄKUU www.tekijälehti.fi Sievin Jalkine Oy:n pääluottamusmies Pentti Iso-Aho (vasemmalla), Sievi Element Oy:n varaluottamusmies Juha Mustonen ja Sievi Elementin työntekijä Timo Tervonen keskustelivat Sievillä järjestetyssä tukitilaisuudessa. JO H A N N ES TE RV O HAE KSR:N APURAHAA APURAHAT Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö, ja rahaston alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. Lue lisää: www.sivistysrahasto.fi/apuraha 8/2022 Tekijä 41 LYHYET LIITOSSA Tekija?_2022_8_sisus.indd 41 Tekija?_2022_8_sisus.indd 41 10.8.2022 13.50 10.8.2022 13.50
42 Tekijä 8/2022 Facket växer i åländska skogen ”Vi slog våra kloka huvuden ihop och gjorde något åt saken. Och det blev helt okej”, säger huvudförtroendeman Robert Koskinen. ? Niklas Nilsson, Niklas Leandersson, Sebastian Eriksson, Adam Mattson och Alf Kagg jobbar vid anläggningen i Önningeby. ”Det känns lugnare på jobbet efter att vi gick med i facket och fick ett avtal.” D et åländska självstyret fyller 100 år och ålänningarna bjuds på tårta. Det finns också andra orsaker att fira i kafferummet på Ålands Skogsindustrier. Ålands Skogsindustrier och Industrifacket har ingått ett företagsspecifikt kollektivavtal. Det hela fick sin början då arbetsgivarorganisationen Skogsindustrin rf. lämnade avtalsförhandlingarna, enligt egen utsago för gott, och anställningsvillkoren i den mekaniska skogsindustrin skulle svarvas ihop på företagsnivå. – Det kändes som att det var dags att göra något åt saken, innan det är för sent. Vi var ganska många som tänkte lika, säger huvudförtroendeman Robert Koskinen. Ålands Skogsindustrier har efter en företagssammanslagning för sex år sedan verksamhet på två ställen på Åland, i Godby och i Önningeby. Sammanlagt jobbar runt 45 personer på företaget. Dessutom sysselsätter företaget ett ungefär lika stort antal underleverantörer, främst skogsentreprenörer och förare. Bolaget köper av lokala skogsägare och producerar byggvirke för ålänningarnas behov och därtill flis för cellulosaindustrins behov. Från den egna hamnen lastas för cellulosaoch pappersindustrins behov. Samarbetet med Billerud Korsnäs i Sverige går tillbaka flera årtionden. TEXT JOHANNES WARIS FOTO ROBERT JANSSON Tekija?_2022_8_sisus.indd 42 Tekija?_2022_8_sisus.indd 42 10.8.2022 13.50 10.8.2022 13.50
8/2022 Tekijä 43 ARBETSLIVET ? Peter Grundström håller i trådarna på biopannan. SÅ KOMMER MAN I GÅNG Det är ingen hemlighet att facket inte varit särskilt starkt inom flera branscher på Åland. I det läget det blev klart att det inte skulle bli ett nytt kollektivavtal för hela branschen hade Industrifacket endast en (1) medlem på Ålands Skogsindustrier. Idag är antalet fler än 20. – Från ledningens håll hette det då att ”i runda slängar kommer avtalet att se ut som tidigare”. Då frågade jag vad det egentligen betyder. Jag tog det upp med arbetskompisarna vid kaffebordet. Sedan tog vi tag i det och gick vidare, säger Koskinen. Han anser att när man sitter ned med någon som inte är insatt i facket är det viktigt att lyssna. – Vad har du för funderingar? Vad är viktigt för dig? Så kommer man i gång. En del tror kanske att om man går med i facket så innebär det strejk hela tiden, men så är det ju inte. I bästa fall handlar det om en ”win-win”-situation. Jag brukar jämföra facket med att ha en bilförsäkring, säger Koskinen. FACKET POP VID PANNAN Trots att organiseringsgraden varit låg på Åland har flera anställda erfarenheter av att jobba i Sverige, där det finns en mer utbredd facklig kultur och det ”hör till” inom industrin att man går med i facket. Det gäller för Peter Grundström som jobbat i 40 år bland annat för skogsjätten Stora Enso i Sverige. Ålands Skogsindustrier är förutom ett bolag i trävaruindustrin också ett lokalt energibolag. Grundström är drivmästare för storsatsningen på Ålands Skogsindustrier, biopannan som togs i bruk i fjol. Han ser till att det finns bränsle till pannan, som i övrigt styrs automatiskt genom ett styrsystem. Ålands Skogsindustrier producerar värme vid biopannan för eget behov och levererar också värme till Finströms kommun genom fjärrvärmenätet. För Grundström handlar det ändå om en liten panna i jämförelse med den han jobbade med i Sverige. ÅLANDS SKOGSINDUSTRIER AB GRUNDAT 1972 HEMORT Godby och Önningeby på Åland PRODUKTION Virke och material för cellulosaoch bioindustrin PERSONAL Omkring 45 OMSÄTTNING 17,2 miljoner (2021) Samarbetet mellan förtroendemännen fungerar bra trots att de jobbar på olika anläggningar, intygar huvudförtroendeman Robert Koskinen och vice förtroendeman Robin Wikström. ”Jag brukar jämföra facket med att ha en bilförsäkring.” ROBERT KOSKINEN Huvudförtroendeman ? Tekija?_2022_8_sisus.indd 43 Tekija?_2022_8_sisus.indd 43 10.8.2022 13.50 10.8.2022 13.50
44 Tekijä 8/2022 Åland strax efter nyår och fällde en rekordmängd skog. Stormen rev träden sönder på ett sätt att det endast dög som massaved. Rensningsarbete pågick i ett och ett halvt år. Rysslands anfallskrig mot Ukraina och den skenande inflationen skapar också mörka moln. Ett annat hot är betydligt mindre och hittas i djurvärlden. Den fem millimeter långa barkborren har blivit ett problem på Åland efter storstormen. Barkborren går på färskt träd, suger upp näringen, bygger gångar och förstör hela träd. – Det kan påverka orderingången under kommande åren, om jag ska vara ärlig. Det pratas lite om det och när det inte pratas om något på Åland så är det inte bra. Med tanke på det känns det också att vi nu har en viss trygghet då vi har facket bakom ryggen. INGET VI-OCH-DOM-TÄNK Ålands Skogsindustriers andra anläggning ligger i Önningeby. På sågen och hyvleriet jobbar idag sju personer. Bland annat virkesförsäljningen för privatkunder är koncentrerad hit. Enheten har varit hotad i minst en omgång sedan sammanslagningen men ännu jobbar här för fullt. Vice förtroendeman Robin Wikström håller för det mesta till i hyvleriet. – Vi försöker komma bort från vi-och-domtänket mellan anläggningarna, men visst finns det kvar av det trots att vi varit samma bolag i sex år. Det skulle finnas lite att förbättra på i kommunikationen från arbetsgivaren. Robert och jag har en bra kontakt, så det hjälper, säger Wikström. Huvudförtroendemannen Robert Koskinen vill avslutningsvis uttrycka ett tack till dem som hjälpt till i processen som ledde fram till avtalet. – Jag vill tacka avtalsexperterna Magnus Salmela, Petteri Männistö och Eero Juhonen på Industrifacket, Tero Puutio på fackförbundet Pro och naturligtvis fackliga ombudet Elin Sundback för all hjälp under processen. ? Med en frontlastare som har specialutrustad skopa finfördelas virkesresterna och blandas med sågspån innan Grundström eller någon annan av de fyra jourande anställda vid biopannan skuffar det under taket. Därifrån går varan vidare till ett automatiskt inmatningssystem. Bränslet är rester som bark, hyggesrester och sådant virke som inte duger till försäljning. – Sommartid eldar vi bara sådant som vi hittar här på gården. Det är mindre effekt i det, med det är gratis och vi slipper att köra det härifrån. Det blir en hel del pengar på ett år, berättar Grundström. Det var barn och barnbarn som lockade svensken till fredens öar och jobbet på Ålands Skogsindustrier. – Jag tänker att det här är på många sätt är som Sverige på 1980-talet. På ett bra sätt. Hemma i Sverige för man in så mycket okunnigt folk i ledningen från Ericsson eller något annat teknologibolag. Det kan vara en vd som inte vet hur en flisbit ser ut. Sedan måste produktionsanställda lära upp dem, det blir jobbigt, säger Grundström. I verkstaden jobbar Per Melin som började på företaget för 23 år sedan. Där i mellan var han taxiföretagare i ett antal år innan hälsoproblem satte stopp. Melin är medlem i Industrifacket och nöjd över att man lyckats med att ro i land ett avtal och att så många gått med i facket. – Jag tror det att vi i personalen faktiskt krävde att få ett avtal har fungerat som något av väckarklocka för ledningen också, säger Melin. STORMAR, EPIDEMIER, KRIG OCH INSEKTER Under coronavårens renoveringsboom stod kunderna i kö och ”köpte upp allt så snabbt det kom ur torken”, berättar Koskinen. Det var välkommet eftersom man jobbat för högtryck egentligen hela 2019 på grund av Alfrida, ett namn som nämns titt som tätt när man pratar med folk på Åland. Rekordstormen slog hårt mot ”Det att vi i personalen faktiskt krävde att få ett avtal har fungerat som något av väckarklocka för ledningen, tror jag”, säger Per Melin. Tekija?_2022_8_sisus.indd 44 Tekija?_2022_8_sisus.indd 44 10.8.2022 13.51 10.8.2022 13.51
8/2022 Tekijä 45 KURSER PÅ SVENSKA ? 10.9 Kvinnokraft i Hangö ? 10–11.9 Arbetslivets verktygsback i Vasa Fortsättningskurs för förtroendemän ? del 1: 10–14.10 i Helsingfors ? del 2: 21–25.11 i Murikka Mer information och anmälningar: www.teollisuuliitto.fi/svenska-kurser Är du redo för Industrifackets kongress? FÖRBUNDSKONGRESSEN 2023 Industrifackets högsta beslutsfattande organ är förbundskongressen som sammanträder vart femte år. Följande kongress går av stapeln 22–24.5.2023 i Tammerfors. Medlemmarna väljer 442 kongressdelegater i kongressvalet 10–31.3.2023. VAD ÄR INDUSTRIFACKETS KONGRESS? ? Det högsta beslutsfattande organet inom Industrifacket ? Ordinarie förbundskongress ordnas vart femte år ? Besluter om i vilken riktning Industrifacket ska gå under kongressperioden ? Väljer fullmäktige och styrelse för förbundet ? Vid kongressvalet tillämpas proportionellt valsätt i valkretsvisa val 442 Delgatantalet på kongressen 2023 bestäms enligt medlemsantalet 31.12.2021. Från varje valkrets utses ett (1) ombud per varje påbörjat 300-tal medlemmar. Medlemsantalet i varje valkrets beräknas enligt antalet ordinarie medlemmar som står till arbetsmarknadens förfogande den sista dagen av kalenderåret som föregår året före förbundskongressen. Industrifackets stadgar 5 § I TIDEN KONGRESSVALET ? Medlemmar grundar en valmansförening och ställer fram en kandidat. Minst tio stödunderskrifter behövs (kandidaten + 9), av vilka samtliga ska vara från samma valkrets. Kandidaten bör vara en medlem som står till arbetsmarknadens förfogande. ? Valmansföreningarna kan grunda ett valförbund som ställer fram kandidater i valkretsen. De grupper som för tillfället verkar i förbundets beslutande organ är Socialdemokraternas och obundnas Industrins Samarbetare och Vänsterförbundets och obundnas Industrins Påverkare. ? Samtliga kandidater är uppställda av valförbunden eller av en utomstående valmansförening. ? De personer som är medlemmar i en av Industrifackets fackavdelningar och står till arbetsmarknadens förfo gande får lägga sin röst på en kandidat i sin egen valkrets 10–31.3.2023 antingen elektroniskt på webben eller per post. VIKTIGA DATUM ? 31.10.2022 sista datum för att gå med i facket för att få ställa upp i valet och stöda en kandidat i en valmansförening ? 10.12.2022 sista datum för att gå med i facket för att ha rösträtt i kongressvalet ? 21.1.2023 ska kongressmotionerna senast levereras skriftligen till Industrifackets styrelse ? 31.1.2023 kl. 16 tidsfristen för att grunda en valmansförening löper ut ? 10–31.3.2023 elektronisk röstning och poströstning pågår ? 21.5.2023 gruppmöten ? 22–24.5.2023 Förbundskongress i Tammerfors-huset VEM FÅR STÄLLA UPP OCH RÖSTA I VALET? I kongressvalet är det de medlemmar i Industrifackets fackavdelningar som har rösträtt och är valbara (det vill säga får ställa upp som kandidat). Medlemmen måste finnas till arbetsmarknadens förfogande. Det vill säga: ? 15–68-årig löntagare eller arbetslös arbetssökande ? företagarmedlem ? deltidspensionerad medlem Röstberättigade kan lägga sin röst antingen elektroniskt eller per post. ELEKTRONISK RÖSTNING 10.3.2023 kl. 09.00 – 31.3.2023 kl. 12.00. POSTRÖSTER Röstberättigade kan lägga sin röst per post 10.3– 31.3.2023. Röstsedeln ska vara framme på adressen som förbundets centralvalnämnd meddelat om senast klockan 12.00. RÖSTNING 10–31.3.2023 Tekija?_2022_8_sisus.indd 45 Tekija?_2022_8_sisus.indd 45 10.8.2022 14.44 10.8.2022 14.44
46 Tekijä 8/2022 Use your democratic rights in the union elections BRIEF IN ENGLISH The Industrial Union is a democratic union. This means that power comes from the members and members are the ones who elect delegates to the union Congress, the highest decision-making body of the union. The Congress meets every fifth year, and the next one will be held in Tampere 22–24 May 2023. It decides union strategy and deals with all the motions made by the local branches and the union Board. Other tasks of the Congress are to elect the union Council, that leads the union between the congresses, union President, Vice Presidents and other members of the union Board. The size of the Council depends on the number of members. Just now, the Council has 83 members. In a big union, several electoral districts are needed to run the elections. Those who are working under collective agreements covering the technology industry or technical service and maintenance, are so many that they will vote in 13 regional electoral districts. These are the same as electoral districts in the parliamentary elections. All other union members vote in some of the 21 national level electoral districts, depending on their collective agreement. For instance, if you are working in the rubber industry, you vote in the electoral district of the rubber industry. Who can vote? All union members who are available for working life, according to the union statutes. This includes all working or unemployed members aged 15–68 years old, entrepreneur members and those on a part-time pension. Those receiving old age pension or disability pension do not have the right to vote, which is logical in a trade union focusing on working life issues. You also have the right to become a candidate for the elections. A minimum of ten members with the right to vote can join and set up their own candidate. These groups can join together to form an electoral alliance. At the moment, there are two electoral alliances, Yhteistyön Tekijät – formed by the Social Democrats and those who are politically independent – and Teollisuuden Vaikuttajat – formed by the Left Alliance and those who are politically independent. For every 300 members one Congress delegate is elected. This means that the total number of Congress delegates in Tampere is 442. Voting is possible either electronically or by mail. Both take place 10–31 March 2023. The right to become a candidate is reserved for those, who are paid-up members by 31 October 2022. Those joining latest by 10 December 2022 will have the right to vote. So, what is to be done? Discuss at your workplace who would or might be good candidates, or even become one yourself. And in any case, vote. If you don't, you will regret not doing so for five long years. HEIKKI JOKINEN Perhetapahtuma Sirkus Finlandiassa 1.10. Uudenmaan alueen jäsenille ja heidän perheilleen Lippujen myynti alkaa 24.8. kello 9. Paikkoja rajoitetusti. Lue lisää ja osta lippu: www.teollisuusliitto.fi/sirkuspaivatapahtuma-jasenille-perheineen-uusimaa K U V A : S IR K U S FI N LA N D IA Tekija?_2022_8_sisus.indd 46 Tekija?_2022_8_sisus.indd 46 10.8.2022 13.59 10.8.2022 13.59
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2022_8_sisus.indd 47 Tekija?_2022_8_sisus.indd 47 10.8.2022 14.00 10.8.2022 14.00
48 Tekijä 8/2022 Lähes 50 Harjavallan metallityöväen ammattiosaston jäsentä aloitti keväällä vuoden kestävän kuntokampanjan. Aki Juuruskorpi etsii mielekästä lajia rospuuttokaudelle. Harjavalta liikkuu Lisäksi terveyspulmat rajoittavat osaltaan Juuruskorven lajivalintoja. – Kilometrit ovat syöneet kroppaa. Minulla on ongelmia tukija liikuntaelinten kanssa. En saa hyppiä enkä pysty juoksemaan, ja siksi liikunta on vähän jäänyt. Oman ammattiosastonsa kuntokampanjassa Juuruskorpi arvostaa erityisesti yhdessä tekemistä. – Porukassa on aina helpompaa aloittaa uusi laji. Kun olet saanut alkusysäyksen ja saat rytmistä kiinni, ei olekaan enää niin väliä, vaikka kaveri ei aina pääsisikään mukaan. SYYSKUUSSA PYÖRÄILEMÄÄN Kesäkuntoon 2023 -kampanja ei tähtää osallistujien painonpudotukseen. – Jos se tulee bonuksena, niin sehän on hyvä. Tarkoitus on saada ne ammattiosaston jäsenet, jotka menevät töistä kotiin ja sohvan selkään, tekemään pieniä muutoksia arjessa, Juuruskorpi sanoo. AKI JUURUSKORPI Näytteenvalmistaja Ulvila Boliden Harjavalta Oy, Harjavalta H iittenharjun 18-väyläinen frisbeegolfrata odottaa Aki Juuruskorpea ja yli kolmeakymmentä muuta ammattiosasto 127:n jäsentä Harjavallassa. – Minähän kiinnostun aina kaikesta. Olen vähän yllytyshullu, ja jos joku jotain järjestää, lähden lähes poikkeuksetta mukaan, Juuruskorpi sanoo. Harjavallan metallityöväen ammattiosasto on saanut väkensä kirjaimellisesti liikkeelle. 49 jäsentä osallistuu osaston järjestämään Kesäkuntoon 2023 -kampanjaan. Juhannusta edeltävällä viikolla he ottivat tuntumaa frisbeegolfiin. – Hiittenharju on yksi Suomen vaikeimmista frisbeegolfkentistä. Jos luulee osaavansa heittää frisbeetä, niin täällä tulee totuus äkkiä esiin. Vuoden kestävä kuntokampanja starttasi vapun alla kehonkoostumusmittauksella ja luennolla. – Luento oli erittäin hyvä. Minulle jäi mieleen, että pienillä muutoksilla saa paljon aikaan, kun lisää vähän liikuntaa ja katsoo, mitä syö. Kaikesta ei tarvitse luopua. Esimerkiksi saunaoluiden määrän voi puolittaa ja kahvin voi opetella juomaan ilman sokeria, Juuruskorpi vinkkaa. – Jos juo päivässä kymmenen kuppia kahvia ja laittaa joka kuppiin kaksi palaa sokeria, se tekee päivässä 20 palaa sokeria. Se on hirveä määrä energiaa. PORUKALLA ALKUUN Ketjut kolisevat, kun Juuruskorpi heittää vaaleanpunaisen kiekon koriin. Hänelle frisbeegolf on tuttu laji, mutta radalla on mukana ensikertalaisiakin. – Tämä on hieno ulkoilumuoto. Aloituspaketti on edullinen, ja melkein joka kylässä on jonkinnäköinen rata. Ja mikä parasta, nuoret ovat innostuneet frisbeegolfista. Juuruskorpi on aikanaan harrastanut monipuolisesti liikuntaa uinnista budolajeihin ja trap-ammuntaan. Nykyään säännöllinen liikunta rajoittuu lähinnä golfin pelaamiseen. – Rakastan vettä yli kaiken. Se on minun elementtini. Uiminen on hienoa mökillä, mutta kaakeleiden välissä se ei ole yhtä kivaa. Uimahallissa käyminen ei enää kiinnosta. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA JUSSI PARTANEN HARRASTAJA Tekija?_2022_8_sisus.indd 48 Tekija?_2022_8_sisus.indd 48 10.8.2022 14.41 10.8.2022 14.41
8/2022 Tekijä 49 Kotisohva houkuttelee häntäkin iltojen pimetessä. – Silloin tulee helposti jäätyä kotiin. Säiden puolesta täällä länsirannikolla on lokakuulta maaliskuulle aika surkeaa aikaa, kun on koko ajan pimeää ja märkää. Juuruskorpi toivoo löytävänsä kuntokampanjan avulla mieleisen liikuntaharrastuksen juuri rospuuttokaudelle, kun golfkentät ovat kiinni. – Pyöräily voisi olla yksi vaihtoehto, koska se ei rasita lonkkia. Jousiammunta kiinnostaisi myös, jos paikat kestävät. Syyskuussa kuntokampanjalaiset hyppäävät pyörän selkään. – Menemme ajamaan sähköläskipyörillä Yyteriin. Se reissu voi aiheuttaa uusia tuntemuksia ja rahanmenoa, Juuruskorpi ennakoi. Lokakuussa lajikokeiluissa on vuorossa patikointi ja joulukuussa tarjolla on joogaa tai vesijumppaa. Keväällä luvassa on ainakin lumikenkävaellus ennen kampanjan päätöstä. MITTAUS MOTIVOI Juuruskorpi sanoo tienneensä ennen kehonkoostumusmittaustakin, että painoa on kertynyt liikaa ja kunto rapistunut. Mittaustulosten näkeminen teki silti hyvää. – Kun nenäsi eteen tuodaan paperi, josta näet, missä omat arvosi ovat ja missä niiden pitäisi olla, niin kyllä se motivoi liikkumaan. Kun Juuruskorpi huhtikuussa saa eteensä seuraavat mittaustulokset, hän toivoo olevansa paremmassa kunnossa kuin kampanjan alkaessa. – Ettipäi vaik´ metri kerrallaan. Se on minun mottoni. Kunhan tulokset eivät ole menneet huonompaan suuntaan. Niille osallistujille, jotka parantavat kampanjan aikana lähtötasoaan, on luvassa tuotepalkintoja. Hiittenharjun frisbeegolfkentällä ainakin hiki virtasi. – Kiekkoa heittäessä tulee huomaamatta liikuttua todella paljon. Vaikka kierros ei ole kuin neljä kilometriä, takki oli aika tyhjä, kun pääsin maaliin, Juuruskorpi kertoo. ? VAPAALLA Liikunta auttaa jaksamaan arjessa, sanoo ammattiosaston kuntokampanjaan osallistuva Aki Juuruskorpi. Taustalla Teemu Numminen, Marko Tamminen ja Marko Raitaluoma. Tekija?_2022_8_sisus.indd 49 Tekija?_2022_8_sisus.indd 49 10.8.2022 14.00 10.8.2022 14.00
50 Tekijä 8/2022 PULMAT Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla Tekija?_2022_8_sisus.indd 50 Tekija?_2022_8_sisus.indd 50 10.8.2022 14.01 10.8.2022 14.01
8/2022 Tekijä 51 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 51 Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 51 9.8.2022 10.54 9.8.2022 10.54
Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys työelämässä. TES takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi Oili Vilo-Pohja, sukkaneuloja ”Olen kokenut liittoon kuulumisen tärkeäksi enkä voisi edes kuvitella muuta vaihtoehtoa. Liiton merkitys on korostunut etenkin niissä tilanteissa, jolloin olen ollut työttömänä tai lomautettuna. Luottamushenkilöltä ja liitosta olen saanut aina apua.” Mitä useampi työpaikalla kuuluu liittoon, sitä vahvempia olemme. Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 52 Tekija?_2022_8 kansiarkki.indd 52 9.8.2022 11.18 9.8.2022 11.18