Teollisuuden Näytelehti 33/2024

Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta Numero 33 08.10.2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti 01.08.2024 31.12.2024 on sivulla 16 Mediakortti 01-01-2025 -31-12-2025 on sivulla 17
Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 33 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote TTS Työtehoseura on valinnut vuoden 2024 oppisopimuskumppanin ja -opiskelijan TNLehti TTS Työtehoseura on valinnut vuoden 2024 oppisopimuskumppanin ja oppisopimusopiskelijan. Valinnoissa korostetaan oppisopimuskumppanin koulutusmyönteisyyttä, pitkäjänteistä henkilöstön kehittämistä sekä sitoutumista opiskelijoiden osaamisen kasvattamiseen ja ohjaamiseen työpaikalla. Vuoden oppisopimusopiskelijan valinnassa keskeisinä kriteereinä ovat aktiivisuus, motivaatio ja sitoutuminen oman osaamisensa sekä yrityksensä kilpailukyvyn kehittämiseen. Vuoden 2024 oppisopimuskumppani: Nobina Finland South Oy TTS on valinnut Nobina Finland South Oy, Roihupellon toimipisteen Helsingissä, vuoden 2024 oppisopimuskumppaniksi. Nobina on pitkäjänteisesti kehittänyt henkilöstönsä osaamista oppisopimuskoulutuksella ja osoittanut esimerkillistä sitoutumista opiskelijoiden tukemiseen. "Nobina Finland South Oy on ollut luotettava ja sitoutunut yhteistyökumppani, joka ymmärtää erinomaisesti oppisopimusopiskelijoiden tarpeet. Heidän kykynsä suunnitella ja toteuttaa näyttöjä tehokkaasti on tehnyt yhteistyöstämme sujuvaa," kertoo Maarit Tenkula, koulutusjohtaja, Työtehoseura. TTS Työtehoseura on valinnut vuoden 2024 oppisopimuskumppanin ja -opiskelijan Vuoden oppisopimusopiskelijaksi on valittu Liisa Koskinen, joka suorittaa oppisopimustaan Nobina Finland West Oy, Klovin varikolla Espoossa. Koskinen on osoittanut erinomaista oppimiskykyä, oma-aloitteisuutta ja nopeaa edistymistä opinnoissaan. Hänen esimerkillinen työpanoksensa ja aktiivinen asenteensa ovat saaneet laajasti tunnustusta niin asiakkailta kuin työpaikalta. "Liisa Koskinen on loistava esimerkki siitä, miten oppisopimuskoulutus voi kehittää niin opiskelijan kuin yrityksen kilpailukykyä. Hänen sitoutumisensa ja halunsa oppia ovat vaikuttaneet positiivisesti hänen työyhteisöönsä ja yrityksensä menestykseen," kuvailee Hannele Pulkkinen, tutkintovastaava, Työtehoseura. Oppisopimusviikko nostaa esiin ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia Oppisopimusviikko järjestetään vuosittain valtakunnallisesti, ja sen tarkoituksena on tuoda esiin ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuksen monipuolisia mahdollisuuksia. Viikon yhteydessä TTS Työtehoseura valitsee vuoden oppisopimuskumppanin ja oppisopimusopiskelijan, jotka toimivat esimerkkeinä onnistuneesta yhteistyöstä ja ammatillisesta kehittymisestä. Työtehoseura ry on valtakunnallinen koulutusja tutkimusorganisaatio, joka kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Toimintamme tavoitteena on parantaa asiakkaidemme työn ja tuotannon tehokkuutta, taloudellisuutta ja työturvallisuutta. 24-33-2-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 33 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Ovako Imatra on Nuori Yrittäjyys ry:n Yrityskylän uusi kumppani Kaakkois-Suomessa TNLehti Nuori Yrittäjyys (JA) Suomen Yrityskylän lukio on suomelainen, pelillistetty oppimiskokonaisuus 9 hengelleTh luokkalaiset, jotka antavat positiivisia kokemuksia työelämästä, taloudesta, yrittäjyydestä ja yhteiskunnasta. Seuraavien kolmen vuoden aikana 9Th Kaakkoissuomalaisilla tiehöylillä on mahdollisuus toimia Ovako Imatran johtoryhmässä ja tehdä liiketoimintapäätöksiä kansainvälisillä markkinoilla. Pelin aikana opiskelijat johtavat yritystä simuloidun liiketoimintavuoden läpi. He myyvät ja markkinoivat Imatran tehtaalla kehitettyä M-terästä eri teollisuudenalojen asiakkaille, pääasiassa Euroopassa. Pelin kautta nuoret harjoittelevat johtamistaitoja, päätöksentekoa ja strategista ajattelua realistisessa yritysmaailman simulaatiossa. "Olemme iloisia voidessamme olla mukana kehittämässä tulevaisuuden osaajien osaamista. Kestävä kehitys on keskeinen osa Ovakon toimintaa, ja Yrityskylä-konsepti tarjoaa nuorille ainutlaatuisen alustan ymmärtää kestävän teollisuuden merkitys yhteiskunnalle", sanoo henkilöstöjohtaja Helena Kumpulainen Ovako Imatralta. Yrityskylä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua erilaisiin yrityksiin ja toimialoihin sekä saada tietoa erilaisista työtehtävistä. Osana Yrityskylä-oppimiskokonaisuutta opiskelijat tutustuvat kehittyvään työelämään ja vastuulliseen liiketoimintaan. Oppimiskokemuksen tarina vie opiskelijat työnhakijoista yrityksen työntekijöihin ja lopulta yrityksen johtoon. Varsinaisessa pelissä oppilaat jaetaan viiden hengen joukkueisiin, ja ryhmät kilpailevat toisiaan vastaan. Ovakon pelissä opiskelijat ottavat huomioon muun muassa teräksen tuotantokustannukset, hinnoittelun ja yrityksen maineeseen vaikuttavat tekijät. Lisäksi he kohtaavat odottamattomia tapahtumia ja tekevät investointeja yritykseen. Yrityskylä perustuu suomalaiseen opetussuunnitelmaan ja on osoittautunut toimivaksi: noin 90 % kaikista 9Th Sen toimintaan osallistuu vuosittain luokkalaisia Suomessa 13 maakunnassa. Lappeenrannassa sijaitseva Yrityskylä KaakkoisSuomi tavoittaa lähes kaikki yläkoululaiset Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Ovakon peliä pelaavat erityisesti opiskelijat Etelä-Karjalan alueelta – Imatran tehtaan kotiseudulta. "Yrityskylän kautta yhteistyökumppanimme, kuten Ovako, voivat paikallisesti tavoittaa kokonaisia ikäryhmiä ja luoda positiivisen mielikuvan toiminnastaan tuleville työnhakijoille ja työntekijöille. Yhteistyökumppaneidemme tuella voimme tarjota lapsille ja nuorille laaja-alaisia talous-, työelämäja yrittäjyysvalmiuksia taustasta tai lähtökohdista riippumatta", kommentoi Kaakkois-Suomen Yrityskylän kumppanuuspäällikkö Johanna Peltovuori. 24-33-3-1-2 Varsinaisessa pelissä oppilaat jaetaan viiden hengen joukkueisiin, ja ryhmät kilpailevat toisiaan vastaan. Ovakon pelissä opiskelijat ottavat huomioon muun muassa teräksen tuotantokustannukset, hinnoittelun ja yrityksen maineeseen vaikuttavat tekijät. Lisäksi he kohtaavat odottamattomia tapahtumia ja tekevät investointeja yritykseen.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 33 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Pemamek Iberia juhlii uusien tilojen onnistuneita avajaisia Zaragozassa TNLehti Pemamek, hitsausautomaation globaali johtaja, on ylpeä voidessaan ilmoittaa uusien toimitilojensa onnistuneesta avaamisesta Zaragozassa, mikä on merkittävä virstanpylväs yrityksen jatkuvassa laajentumisessa Espanjan ja Portugalin markkinoille. 1. lokakuuta 2024 järjestettyyn tilaisuuteen osallistui Aragonian hallituksen, Zaragozan kaupungin, Suomen Espanjan-suurlähettilään sekä alan keskeisten ammattilaisten edustajia. Pemamekin globaalin jalanjäljen laajentaminen Pemamek Iberia S.L. on Pemamek Oy:n ja aragonialaisen Arasol Industrialin (Aragonesa De Soldadura S.L.) yhteisyritys. Uusi Zaragozan tehdas parantaa yhtiön kykyä tarjota myyntija palvelutukea asiakkailleen koko Iberian niemimaalla. Laitoksella on myös kriittinen rooli muiden espanjankielisten markkinoiden, kuten Latinalaisen Amerikan maiden, palvelemisessa. "Olemme erittäin ylpeitä voidessamme avata Pemamek Iberian uudet toimitilat täällä Zaragozassa", sanoo Pemamek Oy:n toimitusjohtaja Juha Mäkitalo. "Tämä korostaa sitoutumistamme innovaatioiden edistämiseen Espanjan ja Portugalin mutta myös maailmanlaajuisen valmistusteollisuuden aloilla. Tavoitteenamme on toimittaa edistyksellisiä ratkaisuja, jotka paitsi lisäävät tuottavuutta myös edistävät raskaan teollisuuden kestävää kehitystä." Innovaation ja yhteistyön juhlaa Avajaisiin osallistui 85 ammattilaista eri teollisuudenaloilta. Illan kohokohtia olivat live-robottihitsausesittelyt Pemamekin huipputeknisellä automaatioteknologialla sekä puheet Pemamekin avainasiakkailta Espanjassa, mukaan lukien Borja de la Rica Haizea Wind Groupista ja César Mateo Oró Astilleros Gondanista. Kansalliset ja paikalliset virkamiehet, mukaan lukien Suomen Espanjan-suurlähettiläs Sari Rautio sekä Aragonian hallituksen edustajat Javier Martínez ja Zaragozan kaupunki Carlos Gimeno, korostivat puheissaan Pemamekin läsnäolon strategista merkitystä alueella. "Pemamekin investointi Aragoniaan korostaa alueen houkuttelevuutta teollisten innovaatioiden ja teknologisen kehityksen keskuksena", sanoi Aragonian hallituksen talouspolitiikan pääjohtaja Javier Martínez. "Olemme tyytyväisiä heidän panokseensa Aragonian teolliseen ekosysteemiin ja odotamme innolla heidän positiivista vaikutustaan paikalliseen talouteen." Zaragozan uusien toimitilojen myötä Pemamek Iberialla on hyvät mahdollisuudet laajentaa rooliaan Espanjan ja Portugalin teollisuusympäristössä. Yritys on sitoutunut edistämään vahvoja kumppanuuksia, tarjoamaan huippuluokan hitsausautomaatioratkaisuja ja tarjoamaan paikallista tukea ja palvelua espanjalaisten valmistajien tarpeisiin. "Olemme innoissamme voidessamme jatkaa pitkäaikaisten suhteiden rakentamista asiakkaidemme kanssa koko Iberian niemimaalla", lisää Peter Senz, Pemamek Iberian myyntijohtaja. "Näiden uusien laitosten avulla voimme palvella asiakkaitamme paremmin ja edistää Espanjan ja Portugalin raskaan teollisuuden tulevaisuutta." 24-33-4-1-2 Kuvateksti: Suurin osa tapahtuman puhujista kokoontui ryhmäkuvaan. Vasemmalta: Juha Mäkitalo (toimitusjohtaja, Pemamek Oy), Roberto Dominguez (toimitusjohtaja, Arasol Industrial), Peter Senz (myyntijohtaja, Pemamek Iberia), Javier Martínez (talouspolitiikan pääjohtaja, Aragonian hallitus), Carlos Gimeno (Carlos Gimeno, Zaragozan kaupunginvaltuuston talous-, digitalisaatioja avoimuusvaltuutettu), Borja de la Rica (toimitusjohtaja, Haizea Bilbao), Emilia Vuorela (Global Head of Marketing, Pemamek Oy), Adrían Buenaventura (SinPalabras Creativos).Valokuvaaja: SinPalabras
Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 33 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kuvia Pemamek Iberia tilojen avajaisista Zaragozassa TNLehti Suomen Espanjan-suurlähettiläs Sari Rautio pitämässä puhetta avajaistilaisuudessa. Pemamek Iberian tilojen virallinen vihkiäisseremonia. Vasemmalta: Roberto Dominguez (toimitusjohtaja, Arasol Industrial), Juha Mäkitalo (toimitusjohtaja, Pemamek Oy), Peter Senz (myyntijohtaja, Pemamek Iberia). Kuvateksti: PEMA Robottihitsausasema Pemamek Iberian näyttelytilassa. Avajaisiin osallistui 85 ammattilaista eri teollisuudenaloilta. Illan kohokohtia olivat live-robottihitsausesittelyt Pemamekin huipputeknisellä automaatioteknologialla sekä puheet Pemamekin avainasiakkailta Espanjassa Kuva: Pemamek Iberian näyttelytila, jossa on taustalla, robottihitsausasema, joka tuotti tuoteja hitsausmakroesittelyt. Zaragozan uusien toimitilojen myötä Pemamek Iberialla on hyvät mahdollisuudet laajentaa rooliaan Espanjan ja Portugalin teollisuusympäristössä. Yritys on sitoutunut edistämään vahvoja kumppanuuksia, tarjoamaan huippuluokan hitsausautomaatioratkaisuja ja tarjoamaan paikallista tukea ja palvelua valmistajien tarpeisiin.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 33 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 TNLehti Lainasin osittain seuraavien henkilöiden mielipiteitä, koska olen myös huolissani suomen kielen tulevaisuudesta, joka oli lehdistö tiedotteen muotoon laadittu. Professori Tiina Onikki-Rantajääskö (suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja) Professori Lari Kotilainen (suomen kielen lautakunnan jäsen) "Suomen kielen lautakunta huolissaan koventuneista kieliasenteista. Lautakunta muistuttaa kieliyhteisön tuen tärkeydestä. Suomen kielen lautakunta esittää tuoreessa kannanotossaan huolensa suomalaisten kieliasenteiden koventumisesta. Etenkin palvelualalla muuta kieltä kuin suomea puhuvat työntekijät saattavat saada osakseen avoimen vihamielistä tai muuten asenteellista kohtelua. Lisäksi suomen kielen taidolle saatetaan asettaa kovat vaatimukset eikä eri kielten käyttöä välttämättä nähdä arvokkaana. Lautakunta muistuttaa, että kielten oppimisessa auttavat kannustus ja kieliyhteisön tuki. Oppimista ei helpota epäkohtelias tai ulossulkeva käytös. Kielenoppija kaipaa kunnollisia harjoitusmahdollisuuksia, joita voivat tarjota vain suomen kieltä jo osaavat. Niin kotoutumiskoulutukseen, suomen kielen opettamiseen toisena kielenä kuin työpaikoilla järjestettävään kielitukeen tarvitaan riittävät resurssit ja oppijoiden tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Suomenkielisen palvelun saatavuus on palveluntarjoajien vastuulla, ja siitä huolehtimiseen on monenlaisia ratkaisuja. Lautakunta korostaa, että suomenkielisen palvelun syyllistävä vaatiminen yksittäiseltä asiakaspalvelijalta ei ratkaise ongelmia. Pikemminkin syyllistäminen on omiaan syventämään yhteiskunnan jakautumista. Suomen kielen lautakunnan kannanotto: Suomen kielen oppimiseen tarvitaan kannustusta ja tukea" Lainaus päättyi. Suomessa on jo paljon yrityksiäjoissa työskentely tapahtuu englannin kielellä. Toisin sanoen ei edes työpaikalla kuule suomen kieltä. Ranskassa yritettiin tuota tapaa ottaa englannin kieli työ kieleksi, mutta siellä tuli lainsäädäntö apuun, joka määräsi ranskan kielen pakolliseksi typö paikoilla. Suosittelisin sitä myös Suomessa käytettäväksi. Hassuinta on se että me teemme täällä työtä kielellä joka ei kuulu edes Euroopan unionin alueen kieliryhmiin. Tosin kauppakieli on kansainvälisessä kaupassa usein englannin kieli. Suomi on pieni maa ja suomen kieli on vähemmistö kieli Euroopassa, joten sitä tulee vaalia, myös Euroopan unionin.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 33 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Neste vahvistaa kemiallisen kierrätyksen logistiikkainfrastruktuuria Euroopassa yhteistyössä Alankomaiden Tepsan kanssa TNLehti Neste tehostaa kemiallista kierrätystään tekemällä yhteistyötä Tepsa Netherlandsin kanssa nesteytetyn jätemuovin varastoinnissa ja käsittelyssä Rotterdamissa, Alankomaissa. Tämä kumppanuus, joka keskittyy kehittyneiden aggregointisäiliöiden käyttöönottoon, korostaa yrityksen sitoutumista nesteytetyn jätemuovin käsittelykapasiteetin laajentamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Onnistuneiden teollisen mittakaavan käsittelyajojen jälkeen Neste siirtyy käyttämään suurempia määriä nesteytettyä jätemuovia raaka-aineena Porvoon jalostamollaan Suomessa ja jalostamaan siitä Neste REn™, korkealaatuisen kierrätetyn drop-in-raaka-aineen uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen. Aggregointisäiliöt sijoitetaan Rotterdamin satamaan toimitusketjujen optimoimiseksi ja logistiikan virtaviivaistamiseksi. Nesteen varmistaessa nesteytetyn jätemuovin toimitukset eri toimittajien kautta eri puolilla Eurooppaa tämä keskeinen ja merkittävä logistiikkakeskus tarjoaa saumattomat yhteydet mantereen laajaan infrastruktuuriin. Huippuluokan säiliöratkaisu ja sitä ympäröivä infrastruktuuri varmistavat nesteytetyn jätemuovin turvallisen ja luotettavan varastoinnin. Säiliöiden valmistelu ja asennus on suunniteltu huolellisesti, mikä osoittaa molempien yritysten sitoutumisen turvallisuuteen ja huippuosaamiseen. Säiliöiden odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2025 toisella puoliskolla, mikä vastaa Porvoossa käynnissä olevien nesteytetyn jätemuovin kapasiteetin parannuslaitosten rakentamisen aikataulua. "Rotterdamin uudet säiliöt, jotka mahdollistavat tehokkaan logistiikan, ovat ratkaisevan tärkeitä toimitusketjumme optimoinnissa ja kunnianhimoisten tavoitteidemme saavuttamisessa nesteytetyn jätemuovin käsittelyssä. Laajennamme jatkuvasti nesteytetyn jätemuovin toimittajaverkostoamme, ja uusi varasto lisää merkittävästi joustavuuttamme. Tämä tasoittaa tietä kestävämmälle ja kiertotalouteen perustuvalle muovitaloudelle, ja olemme innoissamme yhteistyön tuomista mahdollisuuksista", sanoo Andreas Teir, Nesteen kemiallisen kierrätyksen johtaja. "Tämä uusi yhteistyö on merkittävä edistysaskel pitkäaikaisessa sitoutumisessamme kestävään kehitykseen ja energiamurrokseen. Vuoden 2025 toisella puoliskolla aloitamme nesteytetyn jätemuovin varastoinnin, monipuolistamme tuotevalikoimaamme ja vahvistamme johtajuuttamme kestävämpien, vähähiilisten tuotteiden varastoinnissa. Tämä kumppanuus tukee strategiaamme laajentaa palvelutarjontaamme ja tukea Nestettä kohti kestävämpää kiertotaloutta", sanoo Tepsan toimitusjohtaja Bruno Hayem. Neste edistää muovijätteen kemiallista kierrätystä ja pyrkii käsittelemään yli miljoona tonnia muovijätettä vuodessa. Jotta voimme käsitellä suurempia määriä nesteytettyä jäterehua, rakennamme jalostuskapasiteettia 150 000 tonnille nesteytettyä jätemuovia vuodessa. Käytämme raaka-aineita, kuten nesteytettyä jätemuovia tai nesteytettyjä käytöstä poistettuja kumirenkaita, ja jalostamme niistä korkealaatuisia drop-in-raaka-aineita uusien muovien valmistukseen. Neste lyhyesti Neste (NESTE, Nasdaq Helsinki) käyttää tiedettä ja innovatiivista teknologiaa muuntaakseen jätteet ja muut resurssit uusiutuviksi polttoaineiksi ja kiertotalouden raaka-aineiksi. Yhtiö luo ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi. Maailman johtavana uusiutuvan lentopolttoaineen ja uusiutuvan dieselin tuottajana sekä edelläkävijänä uusiutuvien ja kiertotalouteen perustuvien raaka-aineratkaisujen kehittämisessä polymeereille ja kemikaaleille yhtiö pyrkii auttamaan asiakkaitaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 miljoonalla tonnilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Yhtiön tavoitteena on tehdä Porvoon öljynjalostamosta Euroopassa Euroopan vastuullisin jalostamo. Neste on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraalin tuotannon vuoteen 2035 mennessä ja vähentää myytyjen tuotteiden hiili-intensiteettiä 50 % vuoteen 2040 mennessä. Neste on myös asettanut korkeat vaatimukset luonnon monimuotoisuudelle, ihmisoikeuksille ja toimitusketjulle. Yritys on jatkuvasti ollut mukana CDP:n ja DJSI:n maailman vastuullisimpien yritysten listoilla. Vuonna 2023 Nesteen liikevaihto oli 22,9 miljardia euroa. Lue lisää: neste.com Tepsa lyhyesti Tepsa on riippumaton johtaja teollisten nestemäisten irtotuotteiden ja kaasujen, kuten kemikaalien, lannoitteiden, biopolttoaineiden ja talouden kannalta olennaisten polttoaineiden, varastoinnissa. Maantieteellinen kattavuutemme kattaa Länsi-Euroopan Amsterdam-Rotterdam-Antwerpen-alueelta läntisen Välimeren alueelle. Meillä on yhteensä 4 miljoonan kuutiometrin varastointikapasiteetti 15 terminaalissa, jotka sijaitsevat strategisesti lähellä keskeisiä kuljetusja infrastruktuurikeskuksia Ranskassa, ARA-alueella ja Espanjassa. Strategisen maantieteellisen sijaintimme ja jatkuvien laajentumistemme ansiosta olemme keskeinen lenkki energiaketjussa ja merkittävä toimitusvarmuuteen osallistuva ketju asiakkaillemme. Kaikissa toimipisteissämme on kapasiteettia tarjota sitä, mitä asiakasyritykset odottavat varastoterminaalilta: olemme sitoutuneet tarjoamaan joustavia, luotettavia ja multimodaalisia ratkaisuja asiakkaillemme, yhdistämään teollisuuden yhteiskuntaan ja noudattamaan korkeita turvallisuusja laatustandardeja kaikissa toiminnoissamme. Rotterdamin satamassa sijaitseva Alankomaiden Tepsa-terminaalimme on erinomainen petrokemikaalien, erikoiskemikaalien, biopolttoaineiden ja kierrätystuotteiden varastoinnissa ja jälleenlaivauksessa. Ympäristövastuun edelläkävijänä Tepsa Netherlands on ollut "nollatuotepäästöterminaali" vuodesta 2008, selvästi aikaansa edellä. Sitoutumisemme innovaatioihin takaa minimaaliset kemialliset höyrypäästöt ja on linjassa korkeimpien ympäristöstandardien kanssa täyttäen asiakkaidemme muuttuvat tarpeet asettaen samalla etusijalle kestävän kehityksen. 24-33-7-1-2 Kuva: Alankomaiden Tepsan terminaali Rotterdamissa. Lähde: Tepsa Netherlands
Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 33 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Sähkötekniikan myynti kasvussa kolmannella vuosineljänneksellä TNLehti Sähköteknisten tuotteiden tukkumyynnin arvo kasvoi heinä-syyskuussa 0,4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen, kertoo Sähköteknisen Kaupan Liiton (STK) tuore tilasto. Kolmas vuosineljännes oli viiden laskevan vuosineljänneksen jälkeen ensimmäinen, joka näytti kasvua. Kun vertaillaan kaikkien aikojen kolmansia vuosineljänneksiä toisiinsa, oli tämänvuotinen euroissa mitattuna toiseksi suurin. Tilastosta on pääteltävissä, että myynnin kasvu perustuu erityisesti uusiutuvan energiaan kuten aurinkosähköön liittyviin tuotteisiin sekä kaapeleihin. Myynti kasvoi lämmittimissäkin, joihin tilastossa sisältyvät myös ilmaja maalämpöpumput, kertoo STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen. Kumulatiivinen tukkumyynnin arvo vuoden alusta syyskuun loppuun oli 910 miljoonaa euroa, mikä on 7,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kolme ensimmäistä vuosineljännestä. Takautuva 12 kuukauden myynti osoitti syyskuun lopussa 10,2 prosentin laskua verrattuna vastaavaan jaksoon vuotta aiemmin. Molemmat kumulatiiviset tunnusluvut kuitenkin jo paranivat alkuvuonna koetuista pohjalukemista. Merkittävämmän positiivisen käänteen sähkötekniikan myyntiluvuissa saisi aikaan uudisrakentamisen viriäminen jo käynnissä olevan infrarakentamisen ja energiatehokkuuden parantamistöiden lisäksi. Toimialamme odottaa valtiovallalta käytännön tekoja tärkeän asuntoja rakentamisalan hyväksi, Muhonen sanoo. Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK) edustaa sähköteknisten tuotteiden valmistajia, maahantuojia ja tukkuliikkeitä. Liitto edistää alan kehitystä ja vaikuttavuutta sekä tuottaa toimialalle digitaalisia palveluja, kuten 600 000 sähköteknisen tuotteen vakioidut tuotetiedot sisältävä Sähkönumerot.fi. 23-33-8-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 33 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Peabilla jo kuudes kosteudenhallinnan teemaviikko TNLehti Suomen olosuhteissa laadukkaalla kosteudenhallinnalla on suuri vaikutus rakennusten terveellisyyteen, turvallisuuteen ja elinkaaren pituuteen. Peab on tehnyt systemaattista työtä kosteudenhallinnan huomioon ottamisessa rakennusprojektien kaikissa vaiheissa useiden vuosien ajan. Nyt Peabilla vietetään vuosittaista kosteudenhallinnan teemaviikkoa jo kuudennen kerran. Kunnon rakentajien jokaiseen päivään kaikilla työmailla kuuluu työvaiheiden, materiaalien ja rakenteiden käsittely niin, että kosteus ei aiheuta vaurioita. Kuusi vuotta sitten rakennusyhtiö Peab päätti lähteä kehittämään kosteudenhallintaa kokonaisvaltaisesti. ”Meille kosteudenhallinta on yksi kunnon rakentamisen kulmakivistä. Teimme kuusi vuotta sitten laajan tutkimuksen rakentamisen maineesta Suo messa, ja silloin kosteusongelmat nousivat eniten suomalaisia huolestuttavaksi asiaksi nykyrakentamisessa. Silloin päätimme lähteä systemaattisesti kehittämään kosteudenhallintaa omassa toiminnassamme ja haastoimme koko alan mukaan kosteudenhallintakoulutuksen kehittämiseen. Olemme luoneet monia uusia toimintamalleja ja pidämme asiaa jatkuvasti esillä sisäisesti. Meillä kaikilla peabilaisilla rakentajilla – minä mukaan lukien – on kosteudenhallintapätevyys”, Peab Oy:n toimitusjohtaja Mika Katajisto kertoo. Alkuvuodesta 2024 Peab sai ensimmäisenä Suomessa Rakentamisen Laatu RALA ry:n kehittämän kosteudenhallintasertifikaatin. Se kertoo, että otamme kosteudenhallinnan systemaattisesti huomioon toiminnassamme ja rakennusprojektiemme kaikissa vaiheissa suunnittelusta lähtien. Noudatamme Kuivaketju10-toimintamallia kaikilla omaperusteisilla työmaillamme. Lisäksi koko henkilöstömme on suorittanut eKosteus-koulutuksen vuodesta 2020 lähtien. Suunnitteilla olevissa omissa uudisasuntokohteissamme riippumaton valtakunnallinen kumppaniyritys valvoo kosteudenhallinnan prosessia sekä rakentamisen laatua alusta loppuun. Suomen kansallisvarallisuudesta 75 prosenttia muodostuu rakennetusta ympäristöstä. Kaupungistumisen myötä rakentaminen tiivistyy ja on aiempaa korkeampaa, mikä osaltaan lisää sään vaikutuksia rakennuksiin. ”Suomalaiset ansaitsevat terveet ja turvalliset rakennukset, joiden elinkaari ei pääty ennenaikaisesti ainakaan kosteusongelmiin. Huolellinen suunnittelu ja laadukas rakentaminen ovat todella vaikuttavia ympäristötekoja, joilla on iso yhteiskunnallinen merkitys”, Mika Katajisto toteaa. Peab on Pohjoismainen yhteiskuntarakentaja, jolla on 14 000 työntekijää ja 5,1 miljardin euron liikevaihto. Paikallisen läsnäolon ja omien resurssiemme avulla kehitämme ja rakennamme arkea. Pääkonttori sijaitsee Förslövissä, Skånessa. 24-33-9-1-2 AFRY valittu SSAB:n fossiilivapaan teräsprojektin pääsuunnittelukumppaniksi Ruotsiin SSAB, globaali erikoisteräsyhtiö, on myöntänyt AFRY:lle pääsuunnittelukumppanisopimuksen fossiilivapaan teräksen minitehdasprojektiinsa Luulajassa, Ruotsissa. AFRYn toimeksiantoon kuuluu perusja detaljisuunnittelu. Palvelut tuotetaan vuosina 2024-2026. SSAB:llä on meneillään mittava projekti siirtymiseksi fossiilivapaaseen teräksen tuotantoon. SSAB suunnittelee korvaavansa nykyisen masuunien tuotantolinjan uudella, huippumodernilla valokaariuuneja hyödyntävällä minimyllykonseptilla. Minitehdas tuottaa 2,5 miljoonaa tonnia fossiilivapaata terästä vuodessa. Valmistuttuaan SSAB poistaa käytöstä nykyisen Luulajan masuunipohjaisen tuotantolaitoksen, mikä vähentää Ruotsin vuotuisia CO2-päästöjä 7 % Oxelösundin tehtaan muuntamisesta saatavan 3 %:n vähennyksen lisäksi. AFRYn toimeksianto liittyy sulatusja kuumavalssauskompleksiin, ja se sisältää koko monialaisen perusja detaljisuunnittelun. Sulatusja kuumavalssauskompleksi sisältää valokaariuunit, sekundäärimetallurgian, ohutlaattojen valun ja kuumavalssauksen sekä tarvittavat infrastruktuurija apupalvelut. AFRYn tilauksen arvoa ei julkisteta. "Olemme ylpeitä voidessamme jatkaa vahvaa kumppanuuttamme SSAB:n kanssa tässä tärkeässä vihreän siirtymän projektissa, jonka tavoitteena on terästuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. AFRYn paikallisen ja globaalin asiantuntemuksen ainutlaatuinen yhdistelmä sekä syvällinen SSAB:n projektituntemuksemme takaavat AFRYn laadukkaan ja tehokkaan projektitoimituksen", sanoo AFRYn prosessiteollisuuden johtaja Nicholas Oksanen. Uuden tuotantolinjan on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2028 lopulla. Haluatko tietää lisää? Teräs on maailman tärkein insinöörija rakennusmateriaali, jolla on ratkaiseva rooli monilla elämämme osa-alueilla autoista ja rakennuksista jääkaappeihin, pesukoneisiin, teollisuuslaitteisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin. Tällä hetkellä teräksen tuotanto aiheuttaa yli 7 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä tekee hiilestä irtautumisesta terästeollisuuden maailmanlaajuisen prioriteetin. Yli 60 vuoden kokemuksella AFRYllä on laaja osaaminen suurista teollisuuden investointiprojekteista ja vahva osaaminen metallurgisista prosesseista. AFRY on rankattu viiden suurimman kansainvälisen konepajayrityksen joukkoon globaalissa prosessija terästeollisuudessa (Engineering News Record, ENR). AFRY tarjoaa suunnittelu-, digija neuvontapalveluita nopeuttaakseen siirtymistä kohti kestävää yhteiskuntaa. Meillä on 19 000 omistautunutta teollisuus-, energiaja infrastruktuurialan asiantuntijaa, jotka luovat vaikutusta tuleville sukupolville. AFRY:llä on pohjoismaiset juuret maailmanlaajuisesti, liikevaihto 27 BSEK. 24-33-9-1-2 Alkuvuodesta 2024 Peab sai ensimmäisenä Suomessa Rakentamisen Laatu RALA ry:n kehittämän kosteudenhallintasertifikaatin. Kuva: Tomi Parkkonen. Minitehdas tuottaa 2,5 miljoonaa tonnia fossiilivapaata terästä vuodessa. Valmistuttuaan SSAB poistaa käytöstä nykyisen Luulajan masuunipohjaisen tuotantolaitoksen, mikä vähentää Ruotsin vuotuisia CO2-päästöjä 7 % Oxelösundin tehtaan muuntamisesta saatavan 3 %:n vähennyksen lisäksi.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 33 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Hajanainen tietoturvasääntely ei suojaa tehokkaasti organisaatioiden luottamuksellisia tietoja TNLehti Tietoturvallisuuden merkitys on kasvanut järjestelmäriippuvaisessa verkkoyhteiskunnassa. Tästä huolimatta organisaatioita velvoittavia tietoturvavaatimuksia on hajanaisesti eri säädöksissä. Lisäksi Suomessa ei ole kansallista, kaikkia organisaatioita velvoittavaa yleistä tietoturvalakia, käy ilmi Jenna Anderssonin väitöstutkimuksesta. Jenna Andesson Jenna Andersson väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 11. lokakuuta 2024. Kuva: Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi CC-BY Kybertoimintaympäristöömme kohdistuu uhkia, joilla on merkittäviä vaikutuksia organisaatioiden toimintaan, yhteiskunnan toimivuuteen ja yksilöiden oikeuksiin. Kyberrikollisuus on vallannut alaa perinteisen rikollisuuden muodoilta, ja globalisaation myötä verkon uhat eivät rajaudu ainoastaan valtion rajojen sisäpuolelle. – Verkottuneessa, järjestelmäriippuvaisessa yhteiskunnassa tietoturvan ei tule olla vain kriittisten toimialojen ja julkisen sektorin vastuulla. Tietoturvassa ketjun heikoin leikki vaarantaa myös muiden toimijoiden tietoturvaa. Siksi tietoturvan vähimmäistason toteuttaminen tulisi varmistaa kaikissa organisaatioissa. Tyypillisesti tietoturvaa koskevalla sääntelyllä on positiivisia vaikutuksia tietoturvan parantamisen osalta, toteaa Vaasan yliopistossa 11. lokakuuta väittelevä Jenna Andersson. Nykyinen tietoturvan sääntelyjärjestelmä kaipaa selkeyttämistä Kansallisessa lainsäädännössä ei ole kaikkia organisaatioita velvoittavaa, yleistä tietoturvalakia. Sen sijaan tietoturvaa koskevia säännöksiä on lukuisia, ne ovat hajaantuneet eri säädöksiin, eivätkä ne välttämättä velvoita kaikkia organisaatioita. Esimerkiksi NIS 2 -direktiivin toimeenpaneva, sisällöltään kattava kyberturvallisuuslaki koskee suoraan vain kriittisten toimialojen keskeisiä ja tärkeitä toimijoita. EU:n tietosuoja-asetuksen tietoturvavaatimukset parantavat kotimaista sääntelytilannetta, sillä henkilötietojen suojaamista koskevat vaatimukset ulottuvat kaikkiin organisaatioihin koosta ja tärkeydestä riippumatta. Tutkimuksen yksi tehtävä on ollut koota kansallisessa lainsäädännössä organisaatioita velvoittavat tietoturvavaatimukset yhteen ja vertailla niitä hyviin tietoturvakäytänteisiin. Näin tutkimusta voi hyödyntää myös käytännön työssä. Nykyinen hajanainen sääntely vaikeuttaa muun muassa lainsäädännön tietoturvavaatimuksien tavoitettavuutta ja ymmärrettävyyttä. – Tietoturvallisuusnormit eivät ole ainoastaan juristien tulkittavaksi. Lakitekstien tulee olla ymmärrettäviä jokaiselle, muistuttaa Andersson. Anderssonin mukaan tietoturvaa koskevien säädöksien määrä on koko ajan kasvanut, mikä vaatii organisaatioilta suurta säännöstuntemusta. Sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole niin hyvä tietoturvataso tai tietoturva ei ole yrityksen ’’ydintekemistä’’, voi olla vaikea hahmottaa kokonaiskuva nykylainsäädännön tietoturvavaatimuksista. Tietoturvallisuuden yleislailla voitaisiin tavoitella nykyisen tietoturvan sääntelyjärjestelmän selkeyttämistä sekä päällekkäisen ja hajanaisen sääntelyn vähentämistä. Perusoikeuksien on toteuduttava organisaatioiden toiminnassa ja palveluissa – Digitalisaation myötä eri toiminnot ovat siirtyneet tietoverkkoihin, mikä korostaa sitä, että yksilöiden perusoikeuksia tulee suojata myös siellä. Meillä on perusoikeutena turvattu henkilötietojen suoja, mutta yhtä lailla jokaisella tulisi olla oikeus kyberturvallisuuteen, sanoo Andersson. Nykyisessä digitalisoituneessa yhteiskunnassa tulee Anderssonin mukaan olla sellainen tietoturvalainsäädäntö, joka suojaa tehokkaasti kaikkien organisaatioiden luottamuksellisia tietoja ja jatkuvuutta sekä yksilöiden henkilötietoja ja muita oikeuksia. Tutkimuksessa on käytetty lainopillista tutkimusmenetelmää, jonka myötä tutkimuksessa on koottu yhteen ja systematisoitu voimassa olevaa kansallista tietoturvalainsäädäntöä sekä vertailtu lainsäädännön organisaatioita velvoittavia tietoturvasäännöksiä hyviin tietoturvakäytänteisiin. Hyvän tietoturvan sääntelyjärjestelmän elementtejä tutkimuksessa ovat: teknologianeutraalisuus, proaktiivisuus, hyvien käytänteiden huomioiminen, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus, tavoitettavuus ja ymmärrettävyys, johdonmukaisuus ja yhtenäisyys sekä yksilöiden ja perusoikeuksien huomioiminen. Näitä on käytetty lainsäädäntöä tarkasteltaessa normikeskeisinä kriteereinä vastattaessa tutkimuskysymyksiin: onko nykyinen organisaatioiden tietoturvan sääntelyjärjestelmä hyvä ja onko Suomessa tarpeen kansallinen tietoturvalaki? Väitöstilaisuus: KTM Jenna Anderssonin väitöstutkimus ”Organisaation hyvä tietoturvan sääntelyjärjestelmä” tarkastetaan perjantaina 11.10.2024 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 943080) Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritusprofessori Ahti Saarenpää (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Vesa Annola. Väitöskirja: Andersson, Jenna (2024) Organisaation hyvä tietoturvan sääntelyjärjestelmä. Acta Wasaensia 536. Väitöskirja. Vaasan yliopisto Jenna Andersson on valmistunut lakiekonomiksi (KTM) Vaasan yliopistosta 2014 pääaineenaan ICT-juridiikka. Opintoja hän on myös suorittanut Kanadassa Trentin yliopistossa muun muassa työturvallisuuden osalta. Tällä hetkellä Andersson toimii tietosuojaja tietoturva-asiantuntijan tehtävissä Valtion tietoja viestintätekniikkakeskuksella. Aiemmin työurallaan Andersson on toiminut tietoturvapäällikkönä Tampereen korkeakouluyhteisössä sekä tietoturva-asiantuntijatehtävissä KPMG Oy Ab:llä. 24-33-10-1-2 Jenna Andersson väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 11. lokakuuta 2024. Kuva: Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi CC-BY
Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 33 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Nokian Renkaat sijoittui EcoVadisin vastuullisuusarvioinnissa parhaan 1 prosentin joukkoon toisena vuonna peräkkäin TNLehti Nokian Renkaille on myönnetty toista vuotta peräkkäin platinamitali EcoVadis-yritysvastuuarvioinnissa. Luokitus tarkoittaa, että yritys on parhaan prosentin joukossa EcoVadisin arvioimista yrityksistä viimeisen 12 kuukauden aikana. Nokian Renkaat sai arvioinnissa 84 pistettä, mikä on 5 pistettä enemmän kuin viime vuonna. Nokian Renkaiden parhaiten suoriutuneet arviointialueet olivat Ympäristö ja Vastuullinen hankinta, jotka molemmat saivat arvosanan 90/100. "Pyrimme edistämään vastuullisuutta paitsi Nokian Renkaiden omassa toiminnassa, myös toimitusketjussamme, mikä näkyy Vastuulliset hankinnat -alueen parantuneina pisteinä. Toimittajilta vaaditaan sitoutumista eettiseen liiketoimintaan ja vastuullisuuteen sekä ympäristöettä yhteiskuntavastuullisuutta toimitusketjussa, mikä puolestaan luo arvoa ympäristölle ja yhteisöille ja lopulta myös asiakkaillemme", sanoo Nokian Renkaiden laatuja vastuullisuusjohtaja Teppo Huovila. EcoVadis on yksi maailman suurimmista ja luotetuimmista yritysten vastuullisuusluokitusten tarjoajista, joka on arvioinut yli 130 000 yritystä maailmanlaajuisesti. Yritysten kestävän kehityksen suorituskyvyn arviointi perustuu useisiin kriteereihin neljällä ydinalueella: ympäristö, työja ihmisoikeudet, etiikka ja kestävät hankinnat. Luokitus kertoo Nokian Renkaiden sitoutumisesta vastuullisuuteen. EcoVadiksen myöntämän platinamitalin lisäksi Nokian Renkaat on saavuttanut muun muassa useita sijoituksia Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseissä ja neljä peräkkäistä A-pistettä CDP:n ilmastonmuutosraportissa. Nokian Renkaiden tarkoitus on tehdä maailmasta turvallisempi keksimällä renkaat ja niiden valmistustavat yhä uudelleen turvallisemmaksi paikaksi ajaa, työskennellä ja asua nyt ja tuleville sukupolville. Pohjoisen perintömme innoittamana kehitämme ja valmistamme ensiluokkaisia renkaita henkilöautoihin, kuorma-autoihin ja raskaisiin työkoneisiin kestävän kehityksen ollessa kaiken toimintamme ytimessä. Vianor-ketjumme tarjoaa rengasja autopalveluita. Meillä on noin 3 400 työntekijää ja liikevaihtomme 1,2 miljardia euroa vuonna 2023, ja yhdessä johdamme matkaa kohti älykkäämpää ajamista ihmisille ja yrityksille. 24-33-11-1-2 Suomalaista teknologiaa ulkoavaruuteen – tavoitteena suojella Maata asteroidien törmäyksiltä VTT:n kehittämä hyperspektrikamera ASPECT on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Hera-avaruuslennolla testaamassa mahdollisesti vaarallisten asteroidien taipumistekniikkaa. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto vastaavat datan käsittelystä, laitetestauksesta ja mission tieteellisestä suunnittelusta. Kuva Space on suunnitellut hyperspektrikameran tietojenkäsittelyyksikön sekä elämää ylläpitävät laitteet molemmille CubeSatsille. "Hera-missio tarjoaa arvokasta tietoa sekä planeettojen puolustuksen että asteroidilouhinnan seuraaviin kehitysvaiheisiin", sanoo johtava tutkija Antti Näsilä VTT:ltä. VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Kuva Space osallistuvat Heraavaruuslentoon, jonka laukaisi SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketti Cape Canaveralin avaruusasemalta Floridasta 7. lokakuuta 2024. Tehtävän tarkoituksena on tutkia Didymos-kaksoisasteroidia, johon NASAn DART-luotain törmäsi syyskuussa 2022. Didymos-kaksoisasteroidi koostuu vuoren kokoisesta Didymos-pääkappaleesta (halkaisijaltaan noin 780 m) ja Dimorphosin toissijaisesta kappaleesta (halkaisijaltaan noin 150 m), suunnilleen Gizan suuren pyramidin kokoisesta, joka kiertää pääasteroidia kuin kuu. DART-luotain törmäsi pienempään Dimorphos-asteroidiin. Nyt Hera-luotain tutkii törmäyksen vaikutuksia. "Aivan kuten sodassa, planeetan puolustukselle on äärimmäisen tärkeää tuntea vihollisensa", sanoo Tomas Kohout, ASPEKT-hyperspektrikameraprojektin tieteellinen päätutkija. "Ennen kuin voimme luotettavasti suojella maapalloa uhkaavilta asteroideilta, meidän on ymmärrettävä, miten asteroidit reagoivat törmäykseen ja kuinka tehokkaasti niiden kiertoradat muuttuvat. Siksi haluamme tutkia asteroidin muotoa ja koostumusta, muutoksia sen kiertoradalla vastauksena avaruusaluksen törmäykseen ja törmäyksen aiheuttaman sinkoutuvan materiaalin määrää." Hera-lento koostuu Hera-pääsatelliitista ja kahdesta pienemmästä, noin kenkälaatikon kokoisesta luotaimesta, jotka matkustavat aluksella. Kun pääsatelliitti saavuttaa määränpäänsä, se vapauttaa koettimet. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pienet, suhteellisen edulliset koettimet lähetetään kiertämään toista taivaankappaletta. Toisessa luotaimessa on mukana myös suomalaista hyperspektrikamerateknologiaa. ASPEKT-hyperspektrikamera paljastaa asteroidin mineraalien tarkan koostumuksen VTT:n kehittämän hyperspektrikameran ASPECTin avulla tutkitaan ja analysoidaan Dimorphos-asteroidin mineraalikoostumusta. DART-avaruusaluksen törmäyskraatteri on paljastanut asteroidin sisäkerrokset, joita voidaan nyt tutkia. Hyperspektrikamera paljastaa asteroidin tarkan mineraalikoostumuksen ja mahdollistaa maanalaisten kerrosten heijastavien ominaisuuksien vertaamisen asteroidin pinnan ominaisuuksiin. "Voimme verrata, miten miljoonien vuosien altistuminen avaruuselementeille, kuten säteilylle tai pölyhiukkasten törmäyksille, vaikuttaa asteroidien pintarakenteeseen. Kun opimme lisää tällaisen avaruussään vaikutuksista, pystymme myös havaitsemaan tarkemmin esimerkiksi kaivostoimintaan potentiaalisimmat asteroidit ilman kalliita koekaivauksia", sanoo VTT:n Näsilä. Laitteiden pitää olla toiminnassa muutama viikko – matka kestää kaksi vuotta Helsingin yliopisto on vastannut hankkeen tieteellisestä suunnittelusta ja hyperspektrikameroiden ominaisuuksien testaamisesta laboratorio-olosuhteissa meteoriittien avulla. Aalto-yliopisto vastaa osaltaan datan käsittelystä, tieteellisestä toiminnan suunnittelusta ja niihin liittyvästä algoritmikehityksestä, joten olemme valmiita saamaan avaindatan heti, kun luotain saapuu Didymosasteroidille. "Avaruudessa laitteistoa ei voi enää korjata, ja käyttöaika määränpäässä on vain muutama viikko. Siksi huolellinen testaus ja tiedonkeruun suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta laitteisto täyttää tieteelliset vaatimukset ja saamme kaiken tarvittavan datan asteroidista oikeassa muodossa", sanoo Tomas Kohout, joka jakaa aikansa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston välillä. Tulevaisuudessa hyperspektrikameroita voidaan käyttää myös miehitetyissä avaruusoperaatioissa tunnistamaan taivaankappaleiden pinnalla olevia vesimuodostelmia. 24-33-11-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 33 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Tutkimus, yritykset ja opiskelijat kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 10.10.2024 Jyväskylän yliopiston perinteinen Yrityspäivä järjestetään Jyväskylässä, Kongressikeskus Paviljongissa 10.10.2024. Yrityspäivä 2024 kokoaa yhteen tutkijat, yritykset, sidosryhmät ja opiskelijat verkostoitumaan ja etsimään mahdollisuuksia yhteistyölle. Tapahtuma avaa yrityksille tilaisuuden tutustua JYU:n kärkitutkimukseen eri aloilla, tutkijat voivat esitellä tutkimustaan ja soveltavaa osaamistaan laajemmalle yleisölle sekä opiskelijat pääsevät tutustumaan työnantajiin ja tutkimusaiheisiin. Mukana ovat Jyväskylän yliopiston tiedekunnista matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, liikuntatieteellinen tiedekunta, humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta. Päivä sisältää perinteisen messualueen lisäksi teemoiteltuja puhesessioita sekä lyhyitä hissipuheita, joilla yritykset ja tutkijat voivat esittäytyä yleisölle. Päivässä on kolme pääteemaa: Tuotekehitys-, innovaatioja työelämäyhteistyö; kestävyys, vastuullisuus ja turvallisuus sekä hyvinvointi. Päivän teemoihin liittyvät keynote-puheenvuorot pitävät hiihtovalmentaja, tutkimusja kehitysjohtaja Olli Ohtonen aiheesta Tiedolla johtaminen huippu-urheilussa – erilaiset menetelmät ja niiden soveltaminen sekä ympäristövaikuttaja, yrittäjä Saara Kankaanrinta otsikolla Biodiversity, climate and Baltic Sea. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda uutta virtaa yhteistyöhön kohtauttamalla yritysten ja sidosryhmien edustajat tutkijoiden kanssa. Tätä edesauttaa teemoitellut rinnakkaissessiot, joissa keräännytään yhteisen mielenkiintoisen aihealueen ympärille kuulemaan puheita niin tutkijoilta kuin yritysja sidosryhmäedustajilta, kertoo matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yrityspalvelupäällikkö Anni Taponen. Päivään on ilmoittautunut yhteensä 320 henkilöä yrityksistä, sidosryhmistä sekä yliopiston tutkijoista ja henkilökunnasta. Mukana on 53 eri yritystä tai sidosryhmätoimijaa, mm. Metsä Group, Harvia, Polar, Keski-Suomen Hyvinvointialue. Opiskelijat pääsevät tänä vuonna vaivattomasti osallistumaan tapahtumaan ilman ennakkoilmoittautumista ja opiskelijoita odotetaankin runsain joukoin. Yritykset kilpailevat nykyään yhä kovemmin parhaista osaajista ja Yrityspäivässä työnantajilla on mahdollisuus etsiä potentiaalisia työntekijöitä sekä rakentaa optimaalista työnantajakuvaa. Päivä on myös oiva tilaisuus opiskelijoiden kuulla ja oppia muissa tiedekunnissa tapahtuvasta tutkimuksesta esimerkiksi hissipuheiden muodossa, Taponen kuvailee. 24-33-12-1-2 Heikki Mäenpää A-Insinöörien projektinjohtopalvelujen johtajaksi DI Heikki Mäenpää on nimitetty A-Insinöörien projektinjohtopalveluista (PJP) vastaavaksi yksikönjohtajaksi. Vaativissa toimitilaja teollisuusrakentamisen projektinjohtotehtävissä meritoitunut Mäenpää siirtyy uusiin saappaisiin rakennuttajapäällikön tehtävästä. DI Heikki Mäenpää aloittaa A-Insinöörien projektinjohtoja rakentaminen -yksikön uutena yksikönjohtaja 7.10.2024 alkaen. Rakennuttamisen toimialayhtiöön kuuluva yksikkö vastaa kokonaisvaltaisten projektinjohtopalvelujen (PJP) kehittämisestä ja tuottamisesta kiinteistöja teollisuusrakennuttajille. Mäenpää on toiminut urallaan projektijohtajana vaativissa toimitilaja teollisuushankkeissa ja hänellä on vankka kokemus myös erilaisista toteutusvaiheen sisältävistä projektipalveluista ja -toimituksista. Ennen 2021 alkanutta työuraansa AInsinööreissä hän on toiminut mm. rakennuttamisen aluepäällikkönä Swecossa. – Markkinoilla on koko ajan enemmän kysyntää kokonaispalveluille ja -toimituksille, joissa osataan johtaa myös toteutusta. Projektinjohtopalvelumme vastaa tähän kysyntään yhdistämällä konsultin ja urakoitsijan parhaat puolet. Heikistä saamme erittäin kyvykkään, uutta sukupolvea edustavan ja laaja-alaisesti asiakkaiden tarpeita ymmärtävän johtajan projektinjohtopalveluillemme. Tavoitteenamme on vahvistaa PJP-palvelumme roolia etenkin toimitilaja teollisuussektorilla, toimialajohtaja Anu Kuoppamäki toteaa. Projektinjohto ja rakentaminen -yksikön ammattitaito täydentää A-Insinöörien monialaista hankekehittämisen, rakennuttamisen ja suunnittelupalvelujen ketjua. – Ohjaamme hankkeet alusta loppuun ja otamme kokonaisvaltaisen vastuun hankkeen onnistumisesta tilaajan tavoitteiden mukaisesti. Olemme integroineet palvelussamme tehokkaasti kustannusohjauksen, suunnittelun johtamisen, hankinnat sekä työmaatoteutuksen tahtiaikataulua hyödyntäen. Keskiössä ovat arvon tuotto asiakkaalle ja avoin yhteistoiminta. Projektinjohtopalvelu soveltuu hyvin myös hankkeisiin, joita on vaikea saada muilla keinoilla toteutumaan, Heikki Mäenpää toteaa. 24-33-12-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 33 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Näin suomalainen säästää ja sijoittaa – joka kolmannella alle tonnin pesämuna Suomalainen säästää ja sijoittaa kuukaudessa keskimäärin 170 euroa. Samaan aikaan joka kolmas suomalainen ei laita kuukaudessa euroakaan syrjään. Suosituin tapa säästää ja sijoittaa on siirtää automaattisesti tietty summa säästötilille tai esimerkiksi rahastoon. Näin toimii joka toinen (50 %) vastaajista, jotka säästävät tai sijoittavat. Joka neljäs (26 %) laittaa rahaa säästöihin tai sijoituksiin muutamia kertoja vuodessa. Danske Bank suosittelee säästämään ja sijoittamaan nettotuloista noin kymmenen prosenttia. Suomalaiselle mediaanipalkkaiselle se tarkoittaa noin 250 euroa kuukaudessa. ”Säästäminen ja sijoittaminen kannattaa budjetoida samalla tavalla kuin muutkin kulut. Moni laittaa säästöön ja sijoituksiin heti palkan tultua tilille eikä aprikoi kuun lopussa, liikenisikö tässä kuussa jotain säästöönkin. Hyvän tavan voi automatisoida, jolloin myös kiusaus kuluttaa rahat muihin menoihin pienenee”, sanoo Ville Orava, Danske Bankin lainaja sijoituspalveluista vastaava johtaja. Keskimäärin suomalaisen talletuksiin ja sijoituksiin on karttunut 30 500 euroa. Kolmasosalla summa on alle tuhat euroa. Viidennes vastaajista ei osannut tai halunnut sanoa. ”Oman talouden puskurin olisi hyvä olla neljän kuukauden menoja vastaava summa. Mediaanipalkkaiselle tämä tarkoittaisi noin 8 500 euroa. Jos tilillä on alle tonni, on selvää, että pienemmätkin poikkeukset arjessa pakottavat turvautumaan kulutusluottoon tai luottokorttivelkaan”, sanoo Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto. Korontarkistuspäivä tuo helpotusta monen asuntovelkaisen talouteen Moni suomalainen asuntovelallinen on jo huomannut tai huomaa lähikuukausina koronlaskun merkityksen maksuerässään. Vuodessa 12 kuukauden euribor on laskenut noin 1,4 prosenttiyksikköä. Erityisesti viime vuosina lainan ottaneilla asuntovelallisilla korkojen lasku vapauttaakin nyt rahaa säästöihin ja sijoituksiin. Asuntolainan kuukausierä voi pienentyä korontarkistuspäivänä jopa satasella tai useammalla, koska yleinen korkotaso on laskenut. ”Moni asuntovelallinen on nyt sopeuttanut kulutuksensa korkeampaan korkotasoon. Kun asuntolainan maksuerä pienenee, kannattaa pohtia, olisiko nyt hyvä aika aloittaa säästäminen ja sijoittaminen omassa taloudessa”, sanoo Ville Orava. Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselytutkimus Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella. Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin. Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.4-19.4.2024. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95%:n luottamustasolla). 24-33-13-1-2 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat vihreän siirtymän hankkeet Etelä-Suomen aluehallintovirasto priorisoi vihreän siirtymän hankkeet ympäristölupakäsittelyissä. Käynnissä oleviin hankkeisiin kuuluu muun muassa katodiaktiivitehdas Kotkassa vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitos Naantalissa sekä vihreän vedyn ja synteettisen metaanin valmistus Lahdessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto panostaa vihreän siirtymän hankkeisiin nopeuttamalla ja sujuvoittamalla näiden hankkeiden ympäristölupakäsittelyä. Vihreä siirtymää toteuttavat hankkeet voivat saada etusijan ympäristölupakäsittelyssä, mikä nopeuttaa ja sujuvoittaa prosessia hankkeelle. Etusija on annettu jo 17 hankkeelle, joista yhdeksälle on myönnetty ympäristölupa. Kaikki lupahakemukset on käsitelty tavoiteajassa ja käsittelyajan mediaani on ollut 7,1 kuukautta. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat vihreän siirtymän etusijahankkeet: Lignode one -kovahiililaitoksen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa sekä vedenotto, siihen liittyvät rakenteet ja valmistelulupa, Kotka Vihreän vedyn ja synteettisen metaanin valmistuksen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Lahti Vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksen ympäristölupa ja jäähdytysveden ottaminen merestä, Naantali Lämmön kausivaraston rakentaminen Hyvinkään pohjavesialueelle, pohjaveden ottaminen ja valmistelulupa, Hyvinkää Lämmön kausivaraston rakentamisen aikaista melua koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Vantaa Aurinkovoimalan rakentaminen Kokemäen Risteelle Säpilän pohjavesialueelle, Kokemäki Katodiaktiivimateriaalitehtaan (CAM) ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kotka Aittaluodon voimalaitoksen toiminnan muuttaminen, Pori Mussalon biokaasulaitoksen toiminnan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupa, Kotka 24-33-13.1.2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 33 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Plugit Finland Oy Plugit valmistautuu kasvuloikkaan ja vahvistaa johtoryhmäänsä Johan Mild nimitetty toimitusjohtajaksi 1.11.2024 alkaen Sähköisten ajoneuvojen latausratkaisutoimittaja Plugit Finland Oy on nimittänyt toimitusjohtajaksi Johan Mildin. Mild on aiemmin toiminut Remeo Oy:n toimitusjohtajana. Talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä aloitti elokuussa Riikka Ylikoski. Myöhemmin tänä vuonna julkistetaan myös teknologiajohtaja. Plugitin perustaja ja toimitusjohtajana vuodesta 2012 toiminut Tommi Saarela siirtää toimitusjohtajan tehtävät Johan Mildille. Hän jatkaa työtään merkittävänä omistajana yrityksen hallituksesta käsin. Jatkossakin Saarela on vahvasti tukemassa operatiivista toimintaa ja pääsee nyt keskittymään liiketoiminnan rakentamiseen, verkostoitumiseen ja sähköistymisen ilosanoman eteenpäin viemiseen. Tavoite on selkeä: sähköistää pohjoismaiset yritykset, jotka tarvitsevat sähköisen kaluston latausratkaisuja sekä rakentaa datalla ohjattu, älykäs julkinen latausverkosto ammattiliikenteelle. ”On suuri kunnia päästä edistämään Plugitin kasvutarinaa ja viedä sitä eteenpäin yhdessä Tommin kanssa”, sanoo Johan Mild. ”Tuon Plugitiin osaamistani datalla johtamisesta, mikä tuo toimintaan systemaattisuutta ja suunnitelmallisuutta. Plugitilla on mahtava joukko eri alojen osaajia, ja on tärkeää muistaa, että töitä tehdään aina tiiminä.” Kasvua maantieteellisellä laajentumisella Talousjohtajana elokuussa aloittanut Riikka Ylikoski siirtyi Plugitiin Betolarista. Hänellä on kokemusta kansainvälisestä teollisuudesta ja kasvuyrityksistä, mikä tukee Plugitin kasvutavoitteita. ”Riikan osaaminen ja kokemus ovat meille erittäin tärkeä palapelin osa, kun kiihdytämme investointeja palveluliiketoimintaan ja niitä tukeviin teknologia-alustoihin osana kasvutarinaamme”, Tommi Saarela sanoo. Plugit toimii tällä hetkellä Suomessa, mutta yhtiön tähtäimessä ovat pohjoismaat, erityisesti Ruotsi, sekä Baltian ja osin Puolan markkinat. Ruotsissa liiketoiminta on jo käynnistynyt ja maaorganisaatiota vahvistetaan parhaillaan. Hallittu laajentuminen lähimarkkinoille on yksi yhtiön strategian toteuttamisen kulmakivistä. Vuoden 2022 alusta lähtien Plugitin enemmistöomistajana on ollut globaali infrastruktuurisijoittaja DIF Capital Partners. DIF investoi yhtiöön noin 100 miljoonaa euroa kasvattaakseen sähköisen liikkumisen markkinaa Pohjoismaissa ja Baltiassa, millä on merkittävä myönteinen vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. 24-33-14-1-2 Saab sai lisää liikkuvan ilmapuolustuksen tilausta Liettualta Saab on saanut Liettuasta lisätilauksen MSHORAD-ratkaisusta (Mobile ShortRange Air Defence). Tilauksen arvo on 1,2 miljardia Ruotsin kruunua ja toimitukset ajoittuvat vuosille 20262029. Saab julkisti ensimmäisen MSHORAD-tilauksen Liettuasta heinäkuussa 2024. Lisätilauksen myötä Liettuan asevoimien toinen patteri saa Saabin liikkuvan ilmapuolustuskyvyn. "Olemme ylpeitä voidessamme jatkaa Liettuan asevoimien lyhyen kantaman ilmapuolustuskyvyn tukemista. MSHORAD on erittäin mobiili ratkaisu, jonka avulla käyttäjä voi nopeasti ja tehokkaasti tunnistaa ja torjua ilmauhkia", sanoo Saabin Dynamics-liiketoimintaalueen johtaja Görgen Johansson. "MSHORAD-järjestelmän (Mobile Short-Range Air Defense System) hankinta parantaa Liettuan armeijan kykyä torjua mahdollisia vihollisen ilmahyökkäyksiä. Tämän järjestelmän etuna on sen liikkuvuus, mikä tekee siitä erittäin tarpeellisen järjestelmän Liettualle", sanoi Liettuan puolustusministeri Laurynas Kas?i?nas. Tilaus sisältää liikkuvat ampumayksiköt, liikkuvat tutkayksiköt sekä johtamisja ohjausjärjestelmän. Saab integroi MSHORADin yhdysvaltalaisen Oshkoshin valmistamiin JLTV-ajoneuvoihin ennen toimitusta asiakkaalle. MSHORAD on Saabin liikkuva ilmapuolustusratkaisu. Järjestelmä koostuu Giraffe 1X -tutkaan perustuvasta liikkuvasta tutkayksiköstä ja RBS 70 NG:hen perustuvasta liikkuvasta ampumayksiköstä, jotka kaikki on yhdistetty GBAD C2:een, joka on Saabin maapuolustuksen johtamisjärjestelmä. Saab on johtava puolustusja turvallisuusalan yritys, jolla on kestävä tehtävä auttaa kansakuntia pitämään kansansa ja yhteiskuntansa turvassa. 22 000 lahjakkaan työntekijänsä voimaannuttamana Saab venyttää jatkuvasti teknologian rajoja luodakseen turvallisemman ja kestävämmän maailman. Saab suunnittelee, valmistaa ja ylläpitää kehittyneitä ilmailu-, ase-, johtamis-, sensorija vedenalaisia järjestelmiä. Saabin pääkonttori sijaitsee Ruotsissa. Sillä on merkittäviä operaatioita eri puolilla maailmaa ja se on osa useiden maiden sisäistä puolustuskykyä. 24-33-24-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 33 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Laura Remes on nimitetty Metsä Boardin liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi DI Laura Remes on nimitetty Metsä Board Oyj:n liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Remes siirtyy Metsä Boardiin UPM:ltä, jossa hän on työskennellyt erilaisissa liiketoiminnan kehitysja johtotehtävissä. Hän aloittaa tehtävässään myöhemmin täsmennettävänä ajankohtana, ja tulee raportoimaan toimitusjohtaja Mika Joukiolle. Metsä Boardin kehityksestä vastaavan Markku Leskelän vastuualue sisältää jatkossa tuotekehityksen ja vastuullisuuden, kun Remes aloittaa uudessa tehtävässään. Metsä Boardin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Mika Joukio, talousjohtaja Henri Sederholm, tuotekehitysja vastuullisuusjohtaja Markku Leskelä, myyntija toimitusketjujohtaja Jussi Noponen, tuotantoja teknologiajohtaja Harri Pihlajaniemi, liiketoiminnan kehitysjohtaja Laura Remes (myöhemmin täsmennettävästä ajankohdasta alkaen) sekä henkilöstöjohtaja Camilla Wikström. 24-33-15-1-2 Detection Technology laajentaa toimintaansa Intiassa Röntgenilmaisimien ratkaisutoimittaja Detection Technology on laajentanut toimintaansa perustamalla palveluja tuotantoyksikön Suur-Delhin alueelle Intiaan. Tämän tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta tarjoamalla paikallista palvelua, lyhyemmät vasteja toimitusajat ja kustannustehokkaita ratkaisuja, samalla säilyttäen yhtiön korkeat laatuvaatimukset. "Olemme innoissamme voidessamme laajentaa toimintaamme Intian kasvaville markkinoille ja palvella asiakkaitamme paikallisesti sillä omistautumisella ja laatutasolla, joista meidät tunnetaan maailmalla. Intia on tekemässä merkittäviä infrastruktuuri-investointeja terveydenhuoltoon, liikenteeseen ja valmistavaan teollisuuteen, ja haluamme olla siellä mukana edistämässä näitä hankkeita. Röntgenkuvantamisen luottokumppanina tarjoamme kattavan valikoiman modulaarisia ilmaisinratkaisuja yhden pysähdyksen taktiikalla. Pian näitä on saatavilla myös Intiassa valmistettuna," sanoo Detection Technologyn toimitusjohtaja Hannu Martola. "Niin kutsuttujen "Made in India" -tuotteiden toimitukset on tarkoitus aloittaa vuoden 2025 alussa. Alkuvaiheessa keskitymme turvallisuussovelluksiin optimoitujen röntgenilmaisinratkaisuiden loppukokoonpanoon ja -testaukseen. Suunnitelmissamme on laajentaa nopealla tahdilla toimintaamme myös TFT (thin-film transistor, ohutkalvotransistori) -tasopaneeli-ilmaisimien kokoonpanoon, jotta voimme vastata paikallisesti moninaisiin teollisuuden ja lääketieteen kuvantamistarpeisiin", toteaa Detection Technologyn johtaja Arve Lukander. "Uusi tuotantoyksikkömme varustetaan viimeisimmällä teknologialla, ja siellä työskentelee asiantuntijoita, jotka ovat sitoutuneet alan korkeisiin laatuvaatimuksiin. Tulemme tarjoamaan myös tuotedemonstraatioita auttaaksemme asiakkaitamme löytämään sopivimmat ilmaisinratkaisut heidän kuvantamistarpeisiinsa", lisää Lukander. Uusi palveluja tuotantoyksikkö sijaitsee tunnetussa teollisuuskeskittymässä Cyberwalk Tech Parkissa, IMT Manesar Gurgaonissa, Delhin NCR-alueella. Sieltä on erinomaiset yhteydet eri puolille Intiaa ja kansainvälisesti. Detection Technologyn täysin omistama tytäryhtiö Intiassa on rekisteröity nimellä DT Detection Technology India Private Ltd. 24-33-15-1-2 Stora Enso valmistautuu myymään osan metsäomaisuudestaan Ruotsissa Stora Enso valmistautuu myymään noin 12 prosenttia 1,4 miljoonan hehtaarin metsäomaisuudestaan Ruotsissa. Stora Enso on siksi aloittanut toimenpiteet uuden juridisen rakenteen käyttöönottamiseksi Ruotsin metsäomaisuudelleen mahdollisen myynnin helpottamiseksi. Mahdollinen kauppa edellyttäisi ehtojen sopimista sijoittajien kanssa, mukaan lukien pitkäaikainen puunhankintaja metsänhoitosopimus. Myynti vähentäisi velkaa ja vahvistaisi Stora Enson tasetta entisestään, mikä vahvistaisi yhtiön metsäomistusten taloudellista arvoa. Stora Enso on osa globaalia biotaloutta johtava uusiutuvien tuotteiden toimittaja pakkauksissa, biomateriaaleissa ja puurakentamisessa sekä yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Stora Ensolla on noin 20 000 työntekijää, ja liikevaihtomme vuonna 2023 oli 9,4 miljardia euroa. 24-33-15-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 33 / 2024 den Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.08.2024 – 31.12.2024 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2024: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 04.01.2024 / 09.01.2024 Numero 2 11.01.2024 / 16.01.2024 Numero 3 18.01.2024 / 23.01.2024 Numero 4 25.01.2024 / 30.01.2024 Helmikuu Numero 5 01.02.2024 / 06.02.2024 Numero 6 08.02.2024 / 13.02.2024 Numero 7 15.02.2024 / 20.02.2024 Numero 8 22.02.2024 / 27.02.2024 Maaliskuu Numero 9 01.03.2024 / 05.03.2024 Numero 10 07.03.2024 / 12.03.2024 Numero 11 14.03.2024 / 19.03.2024 Numero 12-13 21.03.2024 / 26.03.2024 Huhtikuu Numero 14 04.04.2024 / 09.04.2024 Numero 15 11.04..2024 / 16.04.2024 Numero 16 18..04.2024 / 23.04.2024 Numero 17 25.04.2024 / 30.04.2024 Toukokuu Numero 18-19 03.05.2024 / 07.05.2024 Numero 20 16.05.2024 / 23.05.2024 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2024 / 11.06.2024 Kesäloma. Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2024 / 06.08.2024 Numero 24-25 08.08.2024 / 13.08.2024 Numero 26 15.08.2024 / 20.08.2024 Numero 27 22.08.2024 / 27.08.2024 Syyskuu Numero 28 05.09.2024 / 10.09.2024 Numero 29 12.09.2024 / 17.09.2024 Numero 30-31 19.09.2024 / 24.09.2024 Numero 32 26.09.2024 / 01.10.2024 Lokakuu Numero 33 03.10.2024 / 08.10.2024 Numero 34-35 10.10.2024 / 15.10.2024 Numero 36 17.10.2024 / 22.10.2024 Numero 37-38 25.10.2024 / 29.10.2024 Marraskuu Numero 39 07.11.2024 / 12.11.2024 Numero 41 14.11.2024 / 19.11.2024 Numero 42 21.11.2024 / 26.11.2024 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2024 / 10.12.2024
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 33 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 23.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 30.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 33 / 2024 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 TTS Työtehoseura on valinnut vuoden 2024 oppisopimuskumppanin ja -opiskelijan 2 Ovako Imatra on Nuori Yrittäjyys ry:n Yrityskylän uusi kumppani Kaakkois-Suomessa 3 Pemamek Iberia juhlii uusien tilojen onnistuneita avajaisia Zaragozassa 4-5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Neste vahvistaa kemiallisen kierrätyksen logistiikkainfrastruktuuria Euroopassa yhteistyössä Alankomaiden Tepsan kanssa 7 Sähkötekniikan myynti kasvussa kolmannella vuosineljänneksellä 8 Peabilla jo kuudes kosteudenhallinnan teemaviikko 9 AFRY valittu SSAB:n fossiilivapaan teräsprojektin pääsuunnittelukumppaniksi Ruotsiin 9 Nokian Renkaat sijoittui EcoVadisin vastuullisuusarvioinnissa parhaan 1 prosentin joukkoon toisena vuonna peräkkäin 11 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 12-15 Mediakortti 01.08.2024 31.12.2024 16 Mediakortti 01.01.2025 31.12.2024 17 Sisältö numero 33 / 2024 18 F-35-hävittäjien infran rakennustyöt Rovaniemen tukikohdassa etenevät hyvää vauhtia 19 Takakansi 20 Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 33 / 2024 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 33 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote F-35-hävittäjien infran rakennustyöt Rovaniemen tukikohdassa etenevät hyvää vauhtia TNLehti Lapin lennoston infrastruktuurin rakennusja muutostyöt ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa, ja lennostossa valmistaudutaan ensimmäisten Suomen F-35-hävittäjien vastaanottoon loppuvuodesta 2026. Merkittävä virstanpylväs rakennustöissä saavutettiin 2. lokakuuta, kun rakennushankkeessa vietettiin perinteisiä pohjantervajaisia. Ilmavoimat kehittää tukikohtiaan kokonaisuuksina, ja yksi keskeinen syy rakennusja muutostöille on F-35-monitoimihävittäjän käyttöönotto. Ilmavoimien tukikohtien tulee täyttää monikansallisen F-35-ohjelman turvallisuusvaatimukset sekä kansalliset operatiiviset tarpeet. Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Lapin lennostolle F-35-hävittäjiä varten muun muassa suoja-, huolto-, koulutusja varastotiloja sekä lentokenttäraken teita. Tukikohdan rakennusja muutostyöt alkoivat lennostossa syyskuussa 2023, ja rakentamisen arvioidaan kestävän vuoteen 2027 saakka. F-35-infrastruktuurin rakentamisessa noudatetaan F-35:n valmistaja Lockheed Martinin ja Yhdysvaltain hallinnon määräyksiä tukikohtarakenteiden turvallisuudesta. Rakentamissuunnitelmia on tarkasteltu säännöllisesti osapuolten kesken ja Yhdysvaltain hallinto varmistaa suunnitelmien Design Review -tarkastuksissa, että rakennukset ja rakenteet vastaavat heidän ja valmistajan vaatimuksia. Tähänastiset tarkastukset on läpäisty menestyksekkäästi. ”Meillä on ollut ja on tukikohdan rakennusja muutostöissä verrattain tiukka aikataulu, mikä vaatii joustavaa yhteistyötä Ilmavoimien ja Puolustuskiinteistöjen kesken. Tilojen ja rakenteiden valmistuminen suunnitellussa aikataulussa on meille keskeistä, jotta pääsemme aloittamaan F-35:n simulaattorija lentokoulutuksen ja edelleen operoinnin siten kuin olemme suunnitelleet. Olen tyytyväinen siihen, että tähän mennessä rakentaminen on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti,” kertoo Lapin lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Petteri Puusa. ”F-35-rakentaminen on merkittävin hankekokonaisuutemme ja voimme hyödyntää siinä täysmittaisesti ydinosaamistamme maanpuolustuksen vaativasta erityisrakentamisesta ja sen suunnittelusta,” Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta sanoo. Myös yrityksillä on tärkeä rooli Suomen puolustusrakentamisessa. Puolustuskiinteistöt toimii hankkeissa rakennuttajana, ja varsinaisen rakentamisen tekevät paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset rakennusliikkeet. Kiinteistöjä ja infrastruktuuria rakennetaan F-35-hävittäjiä varten tämän vuosikymmenen aikana kaikissa Ilmavoimien tukikohdissa. 24-33-19-1-2 Vallox hakee kasvua toimitilojen ilmanvaihdosta Loimaalla toimiva Vallox Oy hakee kasvua toimitilojen ilmanvaihtoratkaisuista. ”Olemme määrätietoisesti laajentaneet tuotevalikoimaamme asuntoilmanvaihdon tuotteista isompien tilojen ilmanvaihtoon”, kertoo toimitusjohtaja Jukka-Pekka Korja. ”Toimme ensimmäiset Vallox Pureo -ilmankäsittelykoneet markkinoille kolmisen vuotta sitten ja jo tuolloin suunnitelmana oli kasvattaa malliston konevalikoimaa.” Vallox tuo nyt Pureo-ilmankäsittelykone mallistosta peräti 11 uutta konetta ja esittelee ne FinnBuild 2024 -messuilla 8.-10.10. Valikoima sisältää sekä sivuettä pystylähtöisiä koneita joko levylämmönvaihtimella tai pyörivällä lämmönvaihtimella. ”Uusien mallien ansiosta meiltä löytyy jatkossa erittäin varteenotettava vaihtoehto niin kerrostalojen keskitettyyn ilmanvaihtoon kuin lukuisiin erilaisiin toimitiloihinkin”, valottaa Korja. Korja kertoo, että asuntoilmanvaihdon toimittajana hyvin tunnettu ja arvostettu Vallox toi vuonna 2021 markkinoille neljä ensimmäistä kompaktikonettaan, uudisti viime syksynä huippuimurimallistonsa ja tänä syksynä vuorossa oli ensin sisaryrityksen puhallinvalikoiman maahantuonnin aloitus, ja nyt ilmankäsittelykonevalikoiman moninkertaistaminen. ”Olemme tänä vuonna myös rekrytoineet muutamia uusia henkilöitä toimitilailmanvaihdon myyntiin, mikä näinä rakennusalan vaikeina aikoina viestii siitä, kuinka vakavissamme olemme tämän kanssa”, hän jatkaa ja lisää vielä: ”Roottorikoneet eli pyörivällä lämmönvaihtimella varustetut koneet ovat aivan uutta Valloxin valikoimassa. Tahtotilamme on tarjota asiakkaillemme kattava valikoima ilmanliikuttamiseen tarvittavia ratkaisuja niin tuotteiden kuin muun muassa mitoitusohjelmienkin muodossa.” 24-33-19-1-2 Ryhmäkuva: Juhlallisuuksiin osallistui myös Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Lisäksi kuvassa ovat vasemmalta alkaen F-35-hankejohtaja eversti evp. Henrik Elo, Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta, Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen ja Lapin lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Petteri Puusa. Kuva: Anne Torvinen, Ilmavoimat. Kaikissa koneissa on tehokas lämmöntalteenotto ja ne on suunniteltu Suomen oloihin sopiviksi eli niiden äänija kylmäeristysominaisuudet ovat huippuluokkaa. Molemmin puolin huollettaviin koneisiin on vakiovarustelun lisäksi saatavilla monipuolinen lisävarustevalikoima kohteen tarpeiden mukaan. Vallox Oy on Loimaalla sijaitseva ilmanvaihtotuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen keskittynyt yritys, joka toimii nyt myös Helios-puhaltimien maahantuojana. Vallox on ollut jo yli 50 vuotta sisäilmateknologian kehitystyön suunnannäyttäjä, joka on viime vuosina investoinut vahvasti tuotekehitykseensä ja tuotantoonsa. Laadukkaat ja energiatehokkaat Vallox-ilmanvaihtotuotteet on suunniteltu nykypäivän tarpeet huomioiden. Ne mahdollistavat hyvinvointia lisäävän terveellisen sisäilmaston ja pitävät myös kiinteistöjen rakenteet kunnossa. Vallox-tuotteet tunnistaa yksinkertaisen tyylikkäästä muotoilusta, helppokäyttöisyydestä ja hiljaisuudesta. Yrityksen ilmanvaihtokoneilla ja liesikuvuilla on Avainlippu-merkki, joka kertoo niiden korkeasta kotimaisuusasteesta. Valloxin liikevaihto oli vuonna 2023 n. 38 miljoonaa euroa, josta vähän alle puolet tulee viennistä.
Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Numero 33... 2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Onko yhtiöllänne tarvetta usein ilmestyviin tiedotteisiin? Olemme kehittäneet Teille sopivan tiedotteiden julkaisu ohjelman: Julkaisu aika on joko 6 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 135 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 6 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 36 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 36 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6k k yhteensä on 10000 euroa, hintaan sisältyy ALV Julkaisu aika on 6 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 270 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 6 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 36 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 36 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6 kk yhteensä on 20000 euroa, hintaan sisältyy ALV. Julkaisu aika on 12 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 135 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 12 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 72 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 72 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6k k yhteensä on 20000 euroa, hintaan sisältyy ALV Julkaisu aika on joko 12 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 270 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 12 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 72 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 72 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6 kk yhteensä on 40000 euroa, hintaan sisältyy ALV. Rajoitukset: Merkintä: Sarjatiedote Tiedotteissa ei julkaista hintoja, paitsi jos tiedotteesta maksetaan ilmoitushinta. -Aineiston tulee olla toimituksen / tuotannon käytettävissä aineistopäivänä kello 14.00 Suomen aikaa. Sopimus tulee olla maksettu kokonaan ennen tiedotteiden julkaisun aloittamista. Tiedotteet julkaistaan Lehtiluukussa ja on maailmanlaajuisesti luettavissa Internetin välityksellä ja joissakin tapauksissa lehti on luettavissa myös usealla eri kielellä. Julkaisu tapahtuu mediakortin mukaisesti. Jouko Nieminen päätoimittajalta TN-Lehti Oy / Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 Salo s-posti: jouko.nieminen@kolumbus.fi