• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 43 vuosikerta Sisältö on sivulla 16 / Mediakortti 01-01-202531-12-2025 on sivulla 17. Numero 4 28.01.2025 43 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Vain Teollisuuden Näytelehti tavoittaa, Teollisuuden Näytelehden lukijat. Kuvaa oheinen QR-koodi puhelimeen ja Teollisuuden Näytelehti kulkee aina mukana. Numero 5/2025 / aineisto 31.01.2025 imestyminen 04.02.2025
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 4 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vihdoin valoa tunnelin päässä – rehtoreiden työuupumus taittunut ja työn imu palaamassa TNLehti Rehtoreiden työhyvinvointia mittaava rehtoribarometri osoittaa rehtoreiden jaksamisen kääntyneen useiden raskaiden vuosien jälkeen nousuun. Vuonna 2019 aloitettu vuosittainen rehtoribarometri piirsi karua kuvaa rehtoreiden kokonaiskuormituksesta aina vuoteen 2024 asti, jolloin käänne parempaan tapahtui. ”Koronakriisin varjo on todella pitkä”, sanoo tutkimuksesta vastaava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta. Rehtoribarometri on suomalaisille rehtoreille keväisin suunnattu työhyvinvointitutkimus. Aineisto muodostuu rehtoreille tehtävästä verkkokyselystä, jossa kysytään rehtoreilta heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista, työja henkilökohtaisen elämän vaatimuksista ja voimavaroista, stressin lähteistä, koulutustoiveista sekä työn ja vapaa-ajan muokkaamisesta. Rehtorit tekevät myös sykevaihteluita, stressiä, unta, liikkumista ja palautumista rekisteröiviä Firstbeat-mittauksia osana tutkimusta. Näin piirtyy kattava kokonaiskuva rehtoreiden kokonaiskuormituksesta ja sitä, miten työstressi heijastuu vapaa-aikaan ja uneen. Rehtoribarometrit aloitettiin Suomen Rehtorit ry:n aloitteesta juuri ennen pandemiaa, joten ne tarjoavat tarkan kuvan pandemian ja sitä seuranneiden tapahtumien vaikutuksista koulutuksen johtajien jaksamiseen. Rehtoreiden uupumus lisääntyi dramaattisesti vuodesta 2019 aina vuoteen 2023. – Rehtoreiden työhyvinvoinnin romahtaminen oli koronan kiihdyttämä. Tilanteen heikkeneminen vielä pitkään epidemian jälkeen saa miettimään myös muita työhyvinvointiin ja työn imuun vaikuttavia seikkoja. Vaikka käänne parempaan on nyt lopultakin tapahtunut, olemme vielä kaukana tilanteesta ennen pandemian alkua, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen. Aineistosta nousi kolme ryhmää, ”pärjäävät” (46%), ”innostuneet” (29%) ja ”uupuneet” (25%). Pandemian seurauksena “innostuneiden” eli työn imua kokevien määrä väheni ja “uupuneiden” määrä lisääntyi. Työn imu lähti uudestaan kasvuun vasta vuosina 2023-2024. – Voi sanoa, että viimeiset 5–6 vuotta kuluttivat koko voimavarojen varannon, ja toipuminen on hidasta. Nyt rehtoreiden kokemus oman työn merkityksellisyydestä ja vaikutusmahdollisuuksista on kuitenkin lähtenyt palautumaan. Myös heidän kokemuksensa työn yhteiskunnallisesta arvostuksesta on noussut, tutkimusta johtava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta toteaa. Rehtoreilta edellytetään uudenlaisia johtamistaitoja Kaikkein keskeisimmät stressin lähteet rehtorien työssä olivat vuonna 2024 työn määrä ja kiire. Sen jälkeen tulivat opettajien jaksaminen ja resurssipula. Rehtorit kaipaavat lisää johtamiskoulutusta muun muassa kouluyhteisön hyvinvoinnin johtamiseen, kriisijohtajuuteen ja sosioemotionaalisiin taitoihin. – Rehtorin työ on oma opettajuudesta eroava ammatti, johon tarvitaan tehtävien vaativuuden edellyttämä peruskoulutus ja riittävästi uran aikaista täydennyskoulutusta. Oppilaitosjohtamisen kehittäminen on jo toista kertaa peräkkäin yksi maamme hallitusohjelman tavoitteista. Meillä on tähän jo hyvät OKM:n laatimat suunnitelmat olemassa, nyt on korkea aika näiden toimeenpanoon, Ikonen toteaa. Ennätymäärä rehtoreita osallistui tutkimukseen Uusimmassa rehtoribarometrissa on useita valonpilkahduksia, sillä esimerkiksi väkivallan uhka sekä rehtoreiden kokema kiusaaminen ja muu henkinen väkivalta ovat taittuneet laskuun. Rehtoreiden kokema väkivalta on kuitenkin kaiken kaikkiaan vähäistä. Rehtoribarometriin vastasi vuonna 2024 ennätysmäärä rehtoreita, lähes 800. Heistä noin 150:lle tehtiin myös fysiologisia Firstbeat-mittauksia, ja he ovat saaneet omat palautteensa niistä. Fysiologisista mittauksista saadaan aineistoa, jota kyselyillä ei voida tavoittaa, kertoo professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta. – Rehtoreille tehdyistä Firstbeat-mittauksista on havaittu, että työssä päivän mittaan koettu stressi on vähäisempää, kun vapaa-aika on itselle mielekkääksi räätälöityä, Huotilainen sanoo. 25-4-2-1-2 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Korkeakoulutuksen visiotyön vapautettava ammattikorkeakoulujen potentiaali käyttöön Suomen kestävä kasvu ja kilpailukyky edellyttävät uutta osaamista ja uusia ratkaisuja Opetusja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön. Työn tavoitteena on päivittää vuonna 2017 hyväksytty Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä ja korkeakouluille annettuja uusia tavoitteita. Visiotyö on ammattikorkeakoulujen näkemyksen mukaan tarpeellista, sillä maamme haastava tilanne vaatii korkeakoulutuksen ripeää uudistumista. Visiotyöltä ammattikorkeakoulut toivovat erityisesti uskottavaa suunnitelmaa, miten kansalliset tavoitteet koulutustason nostamiseksi toteutetaan, millaista roolia korkeakouluilta toivotaan koulutusperäisen maahanmuuton edistäjinä ja miten ammattikorkeakoulujen halutaan edistävän kansallista tutkimusja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta, sanoo Arenen puheenjohtaja Riitta Konkola. Ammattikorkeakoulut kantavat heikosti resursoituna suurimman vastuun koulutustason nostosta Arenen tavoitteissa visiotyölle korostuvat ammattikorkeakoulujen kunnianhimoiset tavoitteet Suomen hyvinvoinnille ja kestävälle kilpailukyvylle. Kansalliset tavoitteet korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseksi edellyttävät yli hallituskausien menevää sitoutumista tavoitteen rahoittamiseen. Ammattikorkeakoulujen joustava ja työelämäläheinen pedagogiikka edistävät korkeakoulutuksen saavutettavuutta niin alueellisesti kuin eri-ikäisille, ja erilaisissa elämätilanteissa oleville opiskelijoille. Ammattikorkeakouluille on vaivihkaa siirretty päävastuu koulutustason nostosta, sillä niissä aloittaa vuosittain lähes kaksi kolmasosaa kaikista uusista korkeakouluopiskelijoista. Tästä huolimatta niiden perusrahoitus on puolet yliopistojen rahoitusta pienempi. Epäsuhta vaan kasvaa, kun vuosille 2025– 2028 ammattikorkeakoulujen tutkintotavoite on kolmanneksen suurempi kuin niiden keskimäärin 2020–2022 vuosittain suoritettujen tutkintojen määrä. Koulutustason nostotarpeet, ennakointitiedot uusien työpaikkojen osaamistarpeista, Suomen eri alueiden kehittämisen tarpeen, yritysten TKI-työn puutteet – viittaavat kaikki ammattikorkeakoulujen vahvistamisen tarpeeseen. Jotta ne voivat antaa potentiaalinsa Suomen hyväksi, on visiotyössä hallitusohjelman tavoin sitouduttava korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen kahden pilarin mallin mukaisesti. Suomella ei ole varaa hukuttaa ammattikorkeakoulujen ainutlaatuista tehokkuutta, vaikuttavuutta ja profiilia nimellisen tehokkuuden nimissä. Päinvastoin nyt on vapautettava siellä oleva käyttämätön potentiaali. Ammattikorkeakoulut tarjoavat soveltavaan tutkimukseen vaikuttavuutta Suomi on jäänyt jälkeen niin koulutustasossa kuin korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä tärkeimpiä länsimaisia verrokkimaitaan. Visiotyön tilannekuvassa ja tavoitteissa on otettava huomioon tämän vaikutukset Suomen tulevaisuudelle osaamisyhteiskuntana. Visiotyössä on katsottava korkeakoulupolitiikan eurooppalaista kehitystä ja otettava mallia muista duaalimallia toteuttavista maista. Monissa Länsi-Euroopan maissa ammattikorkeakoulujen asemaa on vahvistettu viime vuosina antamalla niille täysivaltainen asema korkeakouluina ja tukemalla niiden TKI-kyvykkyyksien vahvistumista uusilla rahoitusinstrumenteilla. Uuden kansallisen T&K-rahoituksen tavoitteena on ennen kaikkea parantaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja lisätä yksityistä T&K-rahoitusta. Suurin osa tehdystä tutkimuksesta on jo nyt määritelmällisesti soveltavaa. Soveltavuuden luonteen rinnalla vaikuttavuudelle olennaisempaa ovat kuitenkin tutkimustyön perimmäiset ajurit ja tavoitteet. Juuri ammattikorkeakoulujen DNA:ssa on yritysja käyttäjälähtöinen soveltava tutkimusja kehittämistyö. Siellä tutkimuksessa ja kehittämistyössä laaja-alainen vaikuttavuus, käytettävyys ja yhteiskehittäminen ovat kaikessa läsnä. 25-4-2-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 4 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote LUTille ja LABille myönnetyt uudet koulutusvastuut tärkeitä Hämeen elinkeinoelämälle TNLehti Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala (Kuva: HNRI Oy) Hämeen kauppakamari on erittäin tyytyväinen valtioneuvoston sekä opetusja kulttuuriministeriön myöntämiin uusiin koulutusvastuisiin LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle. ”Iloitsemme alueemme yliopistolle ja ammattikorkeakoululle myönnetyistä uusista koulutusvastuista. Puolsimme niitä yhteistyössä alueen muiden elinvoimatoimijoiden kanssa ja vahva yhteistyö alueemme yrityksillekin tärkeiden tulevaisuuden osaajien varmistamiseksi tuotti halutun lopputuloksen”, iloitsee Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala. Valtioneuvosto sekä opetusja kulttuuriministeriö tiedottivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusista koulutusvastuista eilen torstaina. LUT-yliopistolle myönnettiin rakennusja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuu ja LAB-ammattikorkeakoululle myönnettiin laboratorioanalyytikon koulutusvastuu. Hämeen kauppakamari puolsi vahvasti molempien koulutusvastuiden saamista ja käynnistämistä Lahden kampuksella. Koulutukset ovat tärkeitä kauppakamarialueen yrityksille ja vastaavat työelämän tulevaisuuden tarpeita. LUT-yliopiston vahvuuksiin perustuvaa rakennusja yhdyskuntatekniikan koulutusta tarvitaan erityisesti suomalaisten yritysten ja yhteisöjen osaamisen sekä kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Koulutus vahvistaa innovaatiotoiminnan edellytyksiä elinkeinoelämässä monilla eri aloilla. Lisäksi se luo pohjan kestävän suomalaisen kilpailuedun rakentamisessa koko Suomessa. Laboratorioanalyytikot pitävät yllä teknisiä laboratoriolaitteistoja, suorittavat testauksia ja mittauksia sekä kehittävät uusia testejä. Laboratorioanalyytikot sijoittuvat teollisuuteen (teknologia-, kemian-, elintarvike-, metsäteollisuus) ja tutkimuslaitoksiin. Koulutus vahvistaa yritysten innovaatiotoiminnan edellytyksiä monilla eri aloilla. 25-4-3-1-2 Uusi kotimainen innovaatio kaivosten ympäristöja prosessivesien valvontaan Geotutkimustalo Geovisor on tuonut markkinoille uuden HydroVisor -palvelun prosessija ympäristövesien reaaliaikaiseen monitorointiin. Geotutkimustalo Geovisor on tuonut saataville uuden HydroVisor -palvelun prosessija ympäristövesien reaaliaikaiseen monitorointiin. Palvelu helpottaa mitattuun tietoon perustuvaa kaivosvesiä koskevaa päätöksentekoa sekä soveltuvien jatkotoimenpiteiden valintaa. Tuotetun tiedon perusteella voidaan tunnistaa pienetkin muutokset vesissä sekä arvioida niiden merkittävyyttä. Reaaliaikaisen luotettavan tiedon avulla on mahdollista parantaa kai vosten vesienhallintaa taloudellisesti ja tehokkaasti vähentäen samalla haitallisia vaikutuksia vesiympäristöön. Palvelu tukee kestävän ja vastuullisen kaivostoiminnan kehittämistä Suomessa. ”Geovisor on kehittänyt yhdessä kotimaisen Liqumin kanssa kaivosteollisuuden vesienseurantaa ja näytteenottoa siten, että reaaliaikaista tietoa tuottavan teknologian avulla voidaan havaita muutoksia ympäristön tilassa välittömästi. Tämä on sekä kaivostoiminnan, että kaikkien osallisten etu”, kuvaa Geovisorin toimitusjohtaja Pekka Kantia. ”Uuden palvelun tavoitteena on, että mikään muutos kaivosja ympäristövesien laadussa ei jää huomaamatta. Tavoitteenamme on edistää toimijoiden vesienhallintaa sekä parantaa vesivastuullisuutta”, Kantia korostaa. Kyseessä on Liqumin kehittämä sähkökemiallinen mittausteknologia, langaton tiedon siirto sekä tekoälyllä vahvistettu pilvipalvelu yhdistettynä Geovisorin ympäristöteknologiseen sekä hydrologiseen osaamiseen. Yhteistyönä syntyneellä palvelulla, HydroVisorilla, tavoitellaan ensisijaisesti toimijoiden ympäristöturvallisuuden parantamista. ”Yhteisesti asetetut omavaraisuusja ympäristötavoitteet vaativat Euroopalta ja Suomelta kaivostoiminnan lisäämistä ja jatkokehittämistä. Vastuullinen raaka-aineiden ja kriittisten mineraalien tuotanto on ollut kehitystyön keskiössä. Geovisorin HydroVisor -palvelu on jatkossa varmistamassa, että kaivosten vesienhallinta toteutuu luotettavasti ja kestävällä tavalla”, Kantia toteaa. Geovisor on kumppani kestävän kaivostoiminnan ja georakentamisen koko elinkaarelle. Toimintamme antaa tietoa päätöksenteon tueksi kehittyneisiin menetelmiin ja asiantuntevaan analyysiin perustuvaa tietoa, jonka avulla voi kehittää toiminnan kestävyyttä, kannattavuutta ja turvallisuutta. 25-4-3-1-2 Geotutkimustalo Geovisor on tuonut saataville uuden HydroVisor -palvelun prosessija ympäristövesien reaaliaikaiseen monitorointiin.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 4 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Infinity Grow Oy Basel III -uudistus vs. laskenut korkotaso Miltä yrityslainamarkkinat näyttävät vuonna 2025? TNLehti Suomen yrityslainamarkkinoilla on tapahtunut viimeisen vuoden aikana poikkeuksellisen paljon muutoksia, joista osa on ollut erityisen positiivisia ja osa puolestaan äärimmäisen negatiivisia. Lainakorkojen lasku ja hallinnollisen taakan kevenemiseen voivat parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, mutta riittääkö se paikkaamaan Basel III -uudistusta? Lainakorkojen lasku ja keventynyt toimintaympäristö tukevat investointeja Yrityslainojen keskikorot ovat laskeneet viimeisen vuoden aikana huomattavasti. Marraskuussa 2024, keskimääräinen yrityslaina oli nostettavissa hieman alle 5 % keskikoron, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 6,29 %. Suomen pankin mukaan, korkotason lasku heijastaa 12 kk euriborin alenemista, joka on pudonnut syksyn 2023 huipusta (4,2 %) alle 2,5 prosenttiin. Alhaisemmat korot tukevat yritysten investointihaluja ja antavat lisäpotkua liiketoiminnan kehittämiseen. Positiivisena muutoksena voisi mainita myös lokakuussa 2024 voimaan tulleet kirjanpitolain muutokset, jotka keventävät erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa. Kokoluokkien raja-arvoja nostamalla, entistä useampi yritys voi nyt hyödyntää kevyempiä raportointivaatimuksia. Tämä mahdollistaa yrittäjien keskittymisen liiketoiminnan ydinalueisiin ilman ylimääräistä byrokratiaa. Lisäksi marraskuussa 2024 hallitus esitti muutoksia yhteistoimintalakiin, jotka suuntautuvat erityisesti pienten yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen. Muutokset lyhentävät muutosneuvotteluiden kestoa ja nostavat lain soveltamiskynnystä, jolloin yritykset voivat reagoida nopeammin toimintaympäristönsä muutoksiin. Basel III -uudistus ja sen tuomat tiukat vakavaraisuusvaatimukset pankeille Vuoden 2025 aikana voimaan astuvat Basel III -uudistukset tuovat puolestaan potentiaalisesti todella synkän varjon. Vaatimukset asettavat huomattavasti tiukemmat vakavaraisuusvaatimukset pankeille ja on odotettavissa, että tämä vaikuttaa merkittävästi yritysrahoituksen saatavuuteen. Uusien sääntöjen tarkoituksena on vahvistaa pankkien kykyä kestää taloudellisia kriisejä, mutta samalla ne saattavat lisätä pankkien varovaisuutta lainanannossa. Erityisesti pienyritykset ja korkeamman riskin toimialat voivat joutua kohtaamaan tiukempia lainaehtoja tai korkeampia marginaaleja. Vuonna 2025 yritysten onkin entistä tärkeämpää parantaa omaa taloudellista läpinäkyvyyttään ja vakavaraisuuttaan varmistaakseen rahoituksen saamisen kilpailukykyisin ehdoin. Lisäksi vaihtoehtoiset rahoitusmuodot, kuten joukkorahoitus ja factoring, voivat nousta tärkeiksi täydentäviksi rahoituslähteiksi Basel III:n vaikutusten myötä. 25-4-4-1-2 Ensimmäinen vaihe Ovako Imatran karkeavalssaamon 15 miljoonan euron investoinnista valmis Imatran tehtaan karkeavalssaamolle on asennettu uusi dimensiomittauslaite, joka lisää tuotantotehokkuutta, auttaa parantamaan teräksen laatua entisestään sekä vähentää fyysistä työkuormaa. Uusi mittauslaite on osa karkeavalssaamon uudistavaa suurinvestointia. Mittauslaite on asennettu karkeavalssaamon profiililinjalle ja laitteen on toimittanut saksalainen LAP Laser GmbH. Laite on varustettu neljällä lasermoduulilla ja suurnopeuskameralla, jotka kuvaavat laitteen läpi kulkevaa terästankoa ja laskevat älykkäiden laskentakaavojen avulla tankojen valmismitat tarkasti ja reaaliaikaisesti. Tarve uudelle mittauslaitteelle syntyi, koska karkeavalssaamon profiilimittojen osuus koko tehtaan tuotannosta on kasvanut ja se loi tarpeen lisätä tuotantoprosessin tehokkuutta. ”Tuotannon tehostuminen perustuu automaatioasteen lisääntymiseen. Mittauslaitteen ansiosta karkeavalssaamon tuotantokapasiteetti kasvaa laskelmiemme mukaan noin 6000 tonnia vuodessa”, kertoo mittauslaiteprojektin projektipäällikkö Otto Kankaanpää. Dimensiomittauslaite parantaa merkittävästi myös pintavikojen havainnointia. Pintavikojen analysointi perustuu laserkeilaukseen ja suurnopeuskuvaukseen. ”Tämä teknologinen hyppäys parantaa materiaalinseurantaa, ennestään hyvää laatua sekä suorituskyvyn mittausta tehtaallamme merkittävästi. Jatkossa saamme jokaisesta terästangosta dataa miljoonien mittauspisteiden verran ja tiedämme tarkalleen esimerkiksi sen, mistä kohdasta sulatusta pintavikaiset tangot ovat peräisin”, Kankaanpää kuvailee. Dimensiomittauslaite otettiin tuotantokäyttöön hieman ennen joulua. Investoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut mukana laajaa joukko eri alojen ammattilaisia Ovakolta. Uusi teknologia tarjoaa oppimismahdollisuuksia esimerkiksi data-analytiikan saralla. ”Valtaosa tuotannostamme kulkee nyt mittalaitteen läpi. Viimeistelemme vielä muutamia yksityiskohtia yhteistyössä toimittajan kanssa ja seuraavaksi perehdymme laitteen sekä sen tuottaman tiedon mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen osana prosessejamme. Operaattorit ovat tässä tärkeässä roolissa ja heiltä on tullut positiivista palautetta”, Kankaanpää kiittelee. 25-4-4-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 4 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Näin kultakoruja menee kiertoon, kertoo uusi tutkimus TNLehti Noin 20 prosenttia suomalaisista on myynyt kultaa verkossa tai kasvotusten, kertoo Suomen Kultareservi Oy:n teettämä tutkimus. Kullanmyyntipalveluiden suosio on kasvanut kullan hinnannousun ansiosta. Suomen Kultareservi Oy:n toimitusjohtaja Sebastian Rasimus kertoo, että kullan hinta on noussut satoja prosentteja viimeisen 20 vuoden aikana. -Kukaan ei osaa ennustaa tulevaa, mutta juuri nyt on hyvä aika myydä. Tutkimuksen toteutti Iro Research joulukuussa. Tuhat suomalaista -tutkimuksessa kerättiin tietoa 1000 suomalaiselta kullanmyyntipalveluiden käytöstä. Kullan hinnannousu on puhuttanut viime aikoina ja se onkin saanut vilskettä kullanmyyntipalveluiden kysyntään. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat: Viidennes suomalaisista eli 20% on käyttänyt palvelua. Naisista kultaa on myynyt 24%, miehistä vain 10%. Palvelu kiinnostaa enemmän iäkkäämpiä: 65-74-vuotiailla prosenttiluku on 25, kun taas 2534-vuotiailla vain 11. Tyypillinen asiakas on iäkkäämpi nainen. Pääkaupunkiseudulla käyttäjiä on vain 8%, mutta kunta-alueilla heitä löytyy 22%. Syyt palvelun käyttämiseen ovat: tärkein on kierrätys. Sen kannalla ovat erityisesti naiset 42%. Miehillä vastaava luku on vain 28%. Kullan hinnannousua myöntää käyttävänsä hyväkseen naisista vain 16%, kun miehistä peräti 29% kertoo sen olevan tärkein syy. Palveluntarjoajan valinnassa ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiaksi nousee luotettavuus 61% ja sen jälkeen yrityksen tunnettuus 26%. Kysymykset ja tulokset Oletko koskaan myynyt kultaa kullanmyyntipalveluiden kautta ja mikäli olet, teitkö kaupat kasvotusten vai verkossa/postitse? Kerran verkossa/postitse 9%, Kerran kasvotusten 8%. Useita kertoja verkossa/postitse 1%. Useita kertoja kasvotusten 2%. En ole koskaan myynyt kultaa kullanmyyntipalveluiden kautta 79%. Tärkein syy kullanmyyntipalvelun käyttämiseen? Kiertotalous ja kierrätys 37%. Rahan tarve 25%. Käyttää kullan korkeaa myyntihintaa edukseen 16%. Kokeilunhalu 11%. Jokin muu 10%. Tärkeimmät kullanmyyntipalvelun valintakriteerit? Palvelun luotettavuus 61%. Yrityksen tunnettuus 26%. Yrityksen arvostelut 12%. Mainonta/mainokset 12%. Kotisivut 4%. Kultareservin toimitusjohtaja: Nyt on hyvä aika myydä Suomen Kultareservi Oy:n toimitusjohtaja Sebastian Rasimus pitää tutkimuksen tuloksia odotettuina. -Luotettavuus on kaikkein tärkeintä meidänkin toiminnassamme. Olemme välillä itsekin yllättyneitä, kuinka isot eri toimijoiden tarjoamat hintaerot kullan hinnassa ovat. Alalla on todellakin monenmoista toimijaa. Kultareservi on ollut viisi vuotta peräjälkeen ykköstilalla Google-arvioissa. Ykkössija on myös Truspilot-sivustolla. -Olemme tuoneet alalle ennennäkemättömän läpinäkyvyyden, johon kukaan muu toimija ei ole yltänyt. Sivuiltamme löydät myös reaaliaikaisen kullan hintalaskurin, jonka avulla voit tarkistaa kuinka paljon ansaitsisit kullastasi, mikäli vastaanottaisimme kullanmyyntilähetyksen kyseisenä hetkenä. Kullan maailmanmarkkinahinta on juuri nyt ennätyslukemissa: lähes 84 euroa grammalta. Kullan hinta on noussut viimeisen 20 vuoden aikana lähes 700 prosenttia. -Kukaan ei tiedä mihin suuntaan hinta lähtee menemään, mutta se on varmaa, että jos kullan myy nyt, siitä saa erittäin hyvän hinnan, Rasimus sanoo. ”Tuli avioero, myin sormuksen” Suomalaiset kertoivat palvelun käyttämisen syistä muun muassa näin: -Exältä saadut korut oli jo aikakin laittaa rahaksi. -Laatikon pohjalla lojuneiden korujen hyödyntäminen. -Muutin rahaksi perityn kultaisen rannekorun, joka oli aivan liian iso ja hankala käyttää. -Pääsin eroon rikkinäisistä koruista ja sain niistä silti niiden arvon verran rahaa. -Pääsin eroon vihkisormuksista avioeron jälkeen. -Tuli avioero ja myin sormuksen. Noin 20 prosenttia suomalaisista on myynyt kultaa verkossa tai kasvotusten, kertoo Suomen Kultareservi Oy:n teettämä tutkimus. Kullanmyyntipalveluiden suosio on kasvanut kullan hinnannousun ansiosta. Suomen Kultareservi Oy:n toimitusjohtaja Sebastian Rasimus kertoo, että kullan hinta on noussut satoja prosentteja viimeisen 20 vuoden aikana. -Kukaan ei osaa ennustaa tulevaa, mutta juuri nyt on hyvä aika myydä. Tutkimuksen toteutti Iro Research joulukuussa. Tuhat suomalaista -tutkimuksessa kerättiin tietoa 1000 suomalaiselta kullanmyyntipalveluiden käytöstä. Kullan hinnannousu on puhuttanut viime aikoina ja se onkin saanut vilskettä kullanmyyntipalveluiden kysyntään. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat: Viidennes suomalaisista eli 20% on käyttänyt palvelua. Naisista kultaa on myynyt 24%, miehistä vain 10%. Palvelu kiinnostaa enemmän iäkkäämpiä: 65-74-vuotiailla prosenttiluku on 25, kun taas 2534-vuotiailla vain 11. Tyypillinen asiakas on iäkkäämpi nainen. Pääkaupunkiseudulla käyttäjiä on vain 8%, mutta kunta-alueilla heitä löytyy 22%. Syyt palvelun käyttämiseen ovat: tärkein on kierrätys. Sen kannalla ovat erityisesti naiset 42%. Miehillä vastaava luku on vain 28%. Kullan hinnannousua myöntää käyttävänsä hyväkseen naisista vain 16%, kun miehistä peräti 29% kertoo sen olevan tärkein syy. Palveluntarjoajan valinnassa ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiaksi nousee luotettavuus 61% ja sen jälkeen yrityksen tunnettuus 26%. 25-4-5-1-2 Kuvateksti: Suomen Kultareservi Oy:n toimitusjohtaja Sebastian Rasimus kertoo, että kullan hinta on noussut satoja prosentteja viimeisen 20 vuoden aikana. -Kukaan ei osaa ennustaa tulevaa, mutta juuri nyt on hyvä aika myydä. Kuluttajat vievät nyt korujaan kierrätykseen entistä ahkerammin
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 4 / 2025 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 Viime vuonna oli pistelakkojen syksy, tuleeko nyt lakkoilu talvi tai jopa lakkoilua koko kevät? Näin tämä menee: Hinnat nousivat elintarvikkeiden osalta noin 30%, myös muut hinnat nousivat, mutta maltillisemin. Nyt työntekijöiden ostovoima on heikentynyt ja se on lakkoilun syy. Viime keväinen idea vientialan palkkamallista ei oikein tänään enää toimi, sillä kyseessä oli täydellinen harhautus yritys. Lakot laajenevat vielä nykyisestä, sillä vientiala ei voi sulattaa mitään kymmenin prosentteihin nousevaa palkankorotusta. Kun sitten palkankorotuksista on sovittu, niin tulee yt neuvottelut, jossa yritykset uudelleen järjestävät tuotantoa niin että tuote on kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla. Se tietää nokialaisen saappaan kuvaa monen työntekijän takapuoleen, eli suoraan sanottuna potkuja. Työttömien määrä lisääntyy. Kun pääministeri Orpo puhui asiasta hän toivoi maltillista palkkapolitiikkaa, jotta ulkomaan kauppa ei kärsi. En ole varma mutta hänellä taisi olla kädet selän takana ja sormet ristissä ja saattoi hänen korvatkin hieman häälyä, sillä kaikki tiedämme, että mitä enemmän palkansaajat saavat rahaa sitä enemmän valtion verokassaan ropoja kilahtaa. Todellinen toive Orpo:lla on, että nyt oikein komeat korotukset jotta Suomen valtio kykenee lyhentämään ulkomaista velkaa. Entä kauppa joka on julkisuudessa nimetty syylliseksi hintojen korotukseen. Se vain taitaa olla niin, että kun kaupan sisäänostohinta noudatetaan ei sitä tuotetta voi pitkään tappioksi myydä. Kuitenkin aina kun hinnat ovat kohonneet noin poskettoman paljon eli 30% verran, niin viiden vuoden aikavälillä heikentynyt ostovoima, joka näkyy myös kaupan kassoilla hiljentymisen muodossa. Myös kaupan taholla joudutaan käyttämään sitä nokialaista saapasta potkujen osalle. Kansalaisilla on se käsitys, että nuo korotukset toivat joillekin kaupan osille rutkasti rahaa kassaan. No en pysty tuota väitettä täysin vääräksi osoittaa. Kyllä tässä tulee välttämättä mieleen tuolloin pääministerinä olleen Mauno Koiviston esitys ja hallituksen siunaus siten, että kahteen vuoteen ei hintoja saanut nostaa. Kuten olen aiemmin jo kirjoittanut, Suomen kansa oli niin tyytyväinen tuohon päätökseen, että valitsi Koiviston presidentiksi. Pystyykö nykyinen pääministeri Orpo samaan? Käsitykseni mukaan hän ei edes yritä sellaista koska hänen ongelmana on jatkuvasti lisääntyvä ulkomaanvelka. Nykyinen velka, jos se maksettaisiin kymmenessä vuodessa edellyttäisi noin 35% korotusta yli 100 tuhatta euroa vuositasolla tienaavien osalta ja pienempien palkkaluokkien osalta noin 1000-2000 euron korotusta kuukauden palkkaan. 'Suomineito on siis reippaasti ylivelkaantunut. Kun vertaamme Suomea Norjaan, niin miksi siellä maksetaan moninkertaisesti ostovoimaisempaa palkkaa kuin Suomessa. Siellä luonnonvarat jaetaan näin kokokansalle. Suomessa pääministerin tehtävä on pitää köyhät kyykyssä ja siinä pääministeri Orpo on onnistunut oikein hyvin. Tietenkin me olemme näistä asioista eri mieltä, mutta yhtä mieltä voimme olla kuitenkin siitä, että tämän tapahtuma ketjun jälkeen euron ostoarvo on jälleen alentunut. Pahinta tuossa yhteisvaluutassa on se, että euron ostovoiman heikennykseen osallistuu jokainen jäsenmaa joka käyttää euroa. Ehkä euron romahdus tapahtuu jo seuraavan viiden vuoden aikana, mene ja tiedä, mutta yhteisvalutalla on ollut sellainen tapa, että sen arvo romahtaa. Toivomme kaikki kuitenkin, että niin ei tapahdu eurolle.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 4 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tilasto kotimaisista patenttihakemuksista 2024: Savossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kasvua TNLehti Patenttija rekisterihallitus (PRH) otti viime vuonna vastaan Suomesta 1 770 patenttihakemusta, joka on 102 hakemusta enemmän kuin edellisvuonna. Hakemusten määrät kasvoivat merkittävästi Savossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kasvua on hieman Etelä-Savossa, Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa Hakemusmäärä pysyi ennallaan Pirkanmaalla. Ahvenanmaalta ei tullut yhtään hakemusta. Patenttihakemusten määrät laskivat muissa maakunnissa. Tilastot maakunnittain Tilastossa maakunta määräytyy hakemuksessa ensimmäisenä nimetyn hakijan ilmoittaman kotipaikan tai osoitteen mukaan. Hakemusten määrät kasvoivat edellisvuodesta Etelä-Savo 17 (15). Kanta-Häme 21 (16). Keski-Pohjanmaa 10 (9). Keski-Suomi 59 (50). Pohjois-Karjala 15 (13), Pohjois-Savo 59 (39). Päijät-Häme 38 (33). Satakunta 19 (12). Uusimaa 1 250 (1 172). Varsinais-Suomi 71 (57). Hakemusten määrät laskivat edellisvuodesta. EteläKarjala 17 (18). Etelä-Pohjanmaa 9 (13). Kainuu 3 (6). Kymenlaakso 4 (8). Lappi 11 (12). Pohjanmaa 18 (20). Pohjois-Pohjanmaa 60 (86). Hakemusten määrät ennallaan Ahvenanmaa 0. Pirkanmaa 89. Tilasto 10 vuoden ajalta PRH:een tehdyistä patenttihakemuksista maakunnittain on Prh.fi-sivulla. Tilastot patenteista PRH julkaisee seuraavat tilastot: PRH:een tehdyt kansalliset patenttihakemukset kuukausittain PRH:een tehdyt kansalliset patenttihakemukset maakunnittain Suomessa myönnetyt patentit Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit, suurimmat kotimaiset yrityshakijat, kotimaisten ja ulkomaisten hakijoiden määrät. Tietoa patenteista Patentti on yksinoikeus käyttää keksintöä. Keksinnön käytöllä tarkoitetaan ammattimaista hyödyntämistä, kuten tuotteen valmistusta, myyntiä, käyttöä ja maahantuontia. Suomessa patenttia haetaan PRH:lta. Kansallisten eli vain Suomessa voimassa olevien patenttien lisäksi PRH käsittelee myös kansainvälisiä patenttihakemuksia. 25-4-7-1-2 Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian 44 ammatillista opiskelijaa kilpailee Taitaja 2025 semifinaaleissa Luksian Taitajatiimi 2025 kokoontui ensitapaamiseen Lohjan kampukselle. Ammattitaidon SM-kilpailu Taitajassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat oman alansa suomenmestaruuksista. Tammikuun lopussa ympäri Suomea käydään eri lajien semifinaalit, joista parhaat jatkavat toukokuussa Turussa järjestettävään finaalikilpailuun. Kisaajia on niin Lohjan kuin Nummelan kampuksilta. Kisaajien joukosta löytyy ensikertalaisia mutta myös jo mukana olleita kisaajia. Tilaisuudessa vaihdettiin kuulumisia, saatiin kisahupparit ja nautittiin kakkukahvit. Samalla käytiin läpi kisajärjestelyt. Kaikki tilaisuudessa puhuneet tähdensivät sitä, että kisaajat tulevat saamaan valtavasti kokemusta. Taitajakilpailun kehittyminen on ollut muutaman viime vuoden aikana erittäin positiivinen Luksian osalta. Tästä iso kiitos Luksian henkilökunnalle, joka on ollut mukana toiminnassa ja kehittänyt sitä omalla osaamisellaan. – On hienoa nähdä, miten paljon olemme saaneet kilpailijoita mukaan vuodeksi 2025. Kisaan osallistuminen tuo varmasti kisaajilleen ikimuistoisia hetkiä. Itse kisaan on tärkeää ottaa mukaan hyvä asenne ja ilolla tekeminen, kommentoi Luksian rehtori Markku Loiskekoski. – Tehkää parhaanne, se riittää. Omasta suorituksesta kannattaa ottaa ilo ja oppi irti. Tämä on tilaisuus mitata omaa osaamista, totesi Luksian Skills lajipäällikkö Vesa Kupila. Vesa on ollut mukana monissa semifinaaleissa sekä finaaleissa vuosien varrella. Paikalle tuli myös vuoden 2024 nuorten ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkillsissä kuudennen sijan sekä Medallion of Excellence tunnustuksen saanut, Luksiassa opintonsa suorittanut Mirva Alasjärvi. – Sijoita kilpailuun myös omaa aikaasi, treenaa ja tähtää korkealle, oli Mirvan viesti. Kilpailussa tarvitaan myös kilpailuhuoltajia. Kilpailuhuoltaja toimii kilpailijan huoltajana kilpailun aikana. Yhden kilpailuhuoltajan vastuulla voi olla useampia kilpailijoita. 25-4-7-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 4 / 2025 TNLehti ASSA ABLOY ostaa saksalaisen Uhlmann &; Zacher GmbH:n ASSA ABLOY on ostanut Uhlmann &; Zacher GmbH:n ("Uhlmann &; Zacher"), joka on saksalainen kulunvalvontakahvojen ja -nuppien sekä vastaavien ohjelmistojen toimittaja. "Olen erittäin iloinen voidessani toivottaa Uhlmann & cherin tervetulleeksi ASSA ABLOYlle. Tämä yritysosto toteuttaa strategiaamme lisätä täydentäviä tuotteita ja ratkaisuja ydinliiketoimintaamme", sanoo ASSA ABLOYn toimitusjohtaja Nico Delvaux. "Olemme innoissamme voidessamme toivottaa Uhlmann &Zacherin tervetulleeksi ASSA ABLOYlle. Yli 30 vuoden kokemuksella ja vahvalla maineella elektronisten lukitusjärjestelmien innovaatioista se on täydellinen lisä portfolioomme. Yritysosto vahvistaa kykyämme palvella asiakkaitamme Saksassa ja kansainvälisesti. Yhdessä odotamme innolla entistä suurempaa arvoa asiakkaillemme", sanoo Neil Vann, ASSA ABLOYn varatoimitusjohtaja ja EMEIA-divisioonan johtaja. Uhlmann & Zacher on perustettu vuonna 1990 ja sillä on noin 110 työntekijää. Pääkonttori ja tehdas sijaitsevat Waldbüttelbrunnissa, Baijerissa, Saksassa. Vuoden 2024 liikevaihto oli noin 21 miljoonaa euroa (noin 240 MSEK) hyvällä liikevoittomarginaalilla. Yritysosto kasvattaa osakekohtaista tulosta alusta alkaen. Tietoa ASSA ABLOYsta ASSA ABLOY -konserni on kulunvalvontaratkaisujen globaali johtaja. Konserni toimii maailmanlaajuisesti 61 000 työntekijän voimin ja sen liikevaihto on 141 miljardia Ruotsin kruunua. Konsernilla on johtava asema muun muassa tehokkaissa oviavauksissa, luotetuissa identiteeteissä ja sisäänkäyntiautomaatiossa. ASSA ABLOYn innovaatiot mahdollistavat turvallisen, varman ja kätevän pääsyn fyysisiin ja digitaalisiin paikkoihin. Joka päivä autamme miljardeja ihmisiä kokemaan avoimemman maailman. 25-4-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa K-Rauta Somero palkittiin vuoden 2024 K-Rautana K-Rauta-ketjussa palkitaan vuosittain parhaiten menestyneitä kauppoja. Vuoden 2024 K-Raudaksi valittiin K-Rauta Somero. Kauppias Sami Koivisto pitää menestyksen salaisuutena osaavaa henkilökuntaa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Valinta vuoden K-Raudaksi yllätti K-Rauta Someron kauppiaan Sami Koiviston iloisesti. ”Tämä tuli mukavana yllätyksenä. En osannut odottaa tätä tunnustusta, vaikka toki tiesin, että monella osa-alueella olemme onnistuneet hyvin. Tätä palkintoa tullaan juhlistamaan asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa”, hän lupaa. Koivisto pitää henkilökunnan merkitystä olennaisena palkinnon saamisessa. ”Meillä on äärimmäisen hyvä henkilökunta ja hyvä ilmapiiri. Kiitos henkilökunnalle hyvästä työstä. Kiitos kuuluu myös kaikille asiakkaillemme ja muille sidosryhmille”, hän sanoo. K-Rauta Somero saikin Vuoden paras -tunnustuksen lisäksi Paras henkilöstökokemus -palkinnon, jonka perusteina olivat kesätyöntekijäkyselyyn ja henkilöstötutkimukseen liittyvät tulokset. K-Rauta Someron kauppias vannoo jatkuvan kehittämisen nimiin. ”Tämä on pitkäjänteistä tekemistä ja ratkaisevaa on, että tehdään oikeita asioita. Viime vuosien aikana kauppamme on saanut muun muassa K-Rauta-ketjun tunnustukset myynnin kehittämisestä ja asiakastyytyväisyydestä.” Valmius nopeisiin käännöksiin on Koiviston mukaan yksi menestystekijöistä. ”Kauppamme tarjoaa perinteiset rautakauppatuotteet, mutta otamme mielellämme vastaan myös toiveita uusista tuotteista. Olen kokeilunhaluinen kaveri”, hän sanoo. Someron K-Raudalla on pitkät perinteet ja henkilökunnalla vuosikymmenten kokemus rautakaupasta. K-Rauta Somero työllistää 11 henkilöä. Kauppa palvelee niin kuluttajia kuin yritysasiakkaita. ”Nyt kysytään esimerkiksi sisustamiseen liittyviä tuotteita ja lattiamateriaaleja. Myös rakentamiseen liittyviä tuotteita menee niin omakotitaloihin kuin maatalousrakentamiseen. Kaupassamme on myös poikkeuksellisen laaja sähkötyövälinetarjonta.” Palkittu K-Rauta keskittyy jatkossakin palvelun ja tuotevalikoiman kehittämiseen asiakastarpeiden mukaisesti. ”Tervetuloa nykyiset ja uudet asiakkaat tutustumaan ja kertomaan toiveenne valikoimista ja miten voisimme palvella yhä paremmin”, Koivisto sanoo. Koivisto aloitti K-Rauta Someron kauppiaana joulukuussa 2021. Sitä ennen hän toimi K-Rauta Someron myymäläpäällikkönä. Vuoden 2024 K-Rauta -tunnustus julkistettiin 22. tammikuuta 2025. Valintaperusteina olivat asiakastyytyväisyys, henkilöstötyytyväisyys, tuotevalikoiman kehittäminen ja myynnin mittarit. 25-4-8-1-2 LVI-tukkumyynti jäi vuonna 2024 miinuksen puolelle Vuoden 2024 viimeinen kvartaali oli LVI-tukkumyynnissä lähellä edellisvuoden vastaavaa jaksoa ollen prosentin miinuksella. Kumulatiivisesti vuosi 2024 jäi pakkaselle n. 7 %. Viime vuoden ensimmäisen kvartaalin jyrkän pudotuksen jälkeen moni uskoi käänteen parempaan koittavan loppuvuodesta. Jonkinlainen käänne nähtiinkin, kun lasku tasaantui ja kaksi viimeistä kvartaalia olivat jo edellisvuoden vastaavien jaksojen tasalla. Lasku siis taittui, mutta nousua ei vielä nähty. Asuntojen uudisrakentaminen ei lähtenyt myönteisistä signaaleista huolimatta uuteen kasvuun ja käytettyjen asuntojen hintataso aleni useilla alueilla tuoden lisää varovaisuutta uudisrakentamiseen. Muu rakentaminen veti paremmin ja yrityskohtaisia eroja talotekniikan yritysten välillä syntyi riippuen kunkin fokusalueesta. "Jos maailmanpolitiikan tuulet eivät tuo ikäviä yllätyksiä, lähtenee rakentaminen – ja myös talotekniikka – tänä vuonna varovaiseen kasvuun muun talouden mukana", toteaa Taltekan toimitusjohtaja Ilkka Salo.Rakennusteollisuus RT povaa tälle vuodelle kasvua kaikkiin rakentamisen sektoreihin. Tosin varsin maltillisilla luvuilla, etenkin kun huomioidaan, että vertailuvuosi oli huono. Uudisrakentamisessa on aina viivettä, ennen kuin on talotekniikan vuoro. Korjausrakentaminen taas vauhdittaa alaamme nopeammin. Asuntokauppojen vilkastuminen toisi myös korjaamiseen vauhtia ja tällä saralla on muutenkin patoutunutta tarvetta käynnistää hankkeita.Joka tapauksessa pohjat on nyt kaikessa rakentamisessa ilmeisesti nähty ja suunta on loivasti ylöspäin. 25-4-8-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 4 / 2025 TNLehti Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Kutsu osallistua seitsemänteen kansainväliseen Felix Schoeller Photo Award -valokuvapalkintoon ja Saksan valokuvataiteen rauhanpalkintoon. Maineikas kansainvälinen Felix Schoeller Photo Award -valokuvapalkinto järjestetään seitsemännen kerran vuonna 2025. Ammattivalokuvaajia pyydetään lähettämään työnsä kahdessa kategoriassa "Kestävä kehitys" ja "Nuoret lahjakkuudet" 5. huhtikuuta 2025 mennessä. Vain valokuvaajaksi kouluttautuneet voivat osallistua nuorten valokuvaajien parhaiden töiden palkintoon. Samaan aikaan järjestetään "Saksan valokuvauksen rauhanpalkinnon" ehdotuspyyntö, johon voivat osallistua vain ammattivalokuvaajat. Rauhanpalkinto käynnistettiin vuonna 2019 Osnabrückin kaupungin ja paperintuottaja Felix Schoellerin yhteishankkeena. Vuodesta 1895 lähtien yritystä on pidetty edelläkävijänä valokuvauksen erikoispapereiden tuotannossa. Erinomainen valokuvaus kansainvälisessä keskiössä. Kansainvälinen F Felix Schoeller Photo Award -palkinnon elix Schoeller Photo Award lanseerattiin vuonna 2013, ja se on saavuttanut erinomaisen maineen maailmanlaajuisessa ammattivalokuvayhteisössä tähän mennessä seitsemässä painoksessa. Ammattimaiset ja tulevat teokset yli 100 maasta todistavat palkinnon saamasta suuresta huomiosta ammattivalokuvaajien keskuudessa. Samalla ehdotusten erinomainen laatu todistaa valokuvauksen yhteisistä globaaleista pyrkimyksistä. Felix Schoeller Photo Award -kilpailuun voi lähettää töitä kahdessa kategoriassa "Kestävä kehitys" ja "Nuori lahjakkuus". Molemmissa kilpailukategorioissa jaetaan 5 000 euron palkintorahat. Nuori valokuvaaja -palkinto on tarkoitettu valokuvaajille, jotka opiskelevat, ovat ammatillisessa koulutuksessa tai valokuva-avustajina. Nuoret kyvyt voivat ilmaista itseään luovasti täällä, koska temaattisia rajoituksia ei ole. Kiinnostuneet valokuvaajat voivat lähettää töitään 5. huhtikuuta 2025 asti. Valokuvaus edistää vaihtoa rauhan aiheesta Saksan valokuvataiteen rauhanpalkinto myönnetään teoksille, jotka käsittelevät "rauhaa" valokuvallisesti ja käsitteellisesti. Termin "rauha" määritelmä on määriteltävä yksiselitteisesti laajasti: kansojen ja maiden välisestä rauhasta rauhanomaiseen rinnakkaiseloon kaupungissa ja maaseudulla, perheessä tai ryhmissä, yksittäisten ihmisten sisäisen rauhan kuvalliseen esittämiseen. Saksan valokuvataiteen rauhanpalkinnon voittaja voi odottaa 10 000 euron palkintorahaa. Michael Dannenmann luovuttaa tuomariston puheenjohtajuuden Simone Kleinille Michael Dannenmann, Felix Schoeller Photo Award -palkinnon perustajajäsen ja tuomariston puheenjohtaja alusta alkaen, omistaa enemmän aikaa omille valokuvausprojekteilleen, mutta jatkaa palkinnon kanssa neuvonantajana. Tuomariston uusi puheenjohtaja on Simone Klein, joka on ollut tuomariston jäsen jo kolme kertaa. Klein on tällä hetkellä taiteellinen neuvonantaja sekä riippumaton ja julkisesti nimitetty ja valantehnyt valokuvauksen asiantuntija Kölnissä. Hän opiskeli taidehistoriaa, romaanisia kieliä ja saksan opintoja Bonnissa ja Pariisin Sorbonnessa. Palveltuaan Sotheby's Europen valokuvausosaston johtajana Pariisissa, Lontoossa ja New Yorkissa järjestetyissä huutokaupoissa hän siirtyi viimeksi Pariisin Magnum Photos -toimiston painomyyntiosaston kansainväliseksi johtajaksi. Tuomaristoon kuuluvat myös Zürichin taidehistorioitsija ja kuraattori Cathérine Hug, Osnabrückin museonvartion johtaja Nils-Arne Kässens sekä taidelehti ART:n visuaalinen johtaja Hannah Schuh. Saksan valokuvataiteen rauhanpalkinnon tuomaristoon kuuluu Osnabrückin yliopiston kansainvälisten suhteiden sekä rauhanja konfliktintutkimuksen professori Ulrich Schneckener. Voittajat julkistetaan ja palkitaan juhlallisessa palkintojenjakotilaisuudessa 25. syyskuuta 2025. Palkitut valokuvat ja ehdokkaiden työt ovat esillä laajassa näyttelyssä Osnabrückin museossa. Kaikki tiedot, mukaan lukien lataukset osoitteessa https://www.felix-schoeller-photoaward.com/ Tietoja Felix Schoellerista Felix Schoeller valjastaa paperin voiman. Erikoispapereita valmistava yritys antaa asiakkailleen ja kumppaneilleen mahdollisuuden kehittää ratkaisuja, jotka hyödyttävät ihmisiä ja planeettaa. Vuonna 1895 perustettu perheyritys tarjoaa todistettuja paperiratkaisuja valokuvaja digitaalisista painopapereista huonekaluja puuteollisuuden koristepapereihin, irrokepapereihin lääkinnällisiin laitteisiin ja teollisiin sovelluksiin, sublimaatiopapereita muotiin, urheiluvaatteisiin ja asumiseen sekä joustavia paperikomposiitteja pakkauksiin. Hyväksi havaittujen paperiratkaisujen lisäksi Felix Schoeller edistää paperin käyttöä uusissa sovelluksissa ja korvaa rajalliset resurssit paperilla uusiutuvana raaka-aineena. Uskollisena visiolleen tehdä elämästä parempaa paperin avulla, yritys noudattaa keskeistä brändilupausta PAPER MADE FOR LIFE. Vuodesta 2018 lähtien Hans-Christoph Gallenkamp on ollut viides sukupolvi, joka on johtanut Osnabrückissä sijaitsevaa perheyritystä. felixschoeller.com 25-4-9-1-2 Finnfund sijoittaa Khan Bankiin, jolla on tärkeä rooli Mongolian vihreässä rahoituksessa ja pienyrittäjien tukemisessa Eurooppalaiset kehitysrahoittajat tekevät hollantilaisen FMO:n johdolla 200 miljoonan Yhdysvaltain dollarin sijoituksen mongolialaiseen Khan Bankiin. Suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfund on mukana 15 miljoonan sijoituksella. Muut rahoittajat ovat BlueOrchard, the ILX Funds, Nations Trust Bank, Invest in Visions ja Atlantic Forfaiting. 30 % rahoituspaketista kanavoidaan ympäristöystävällisiin ja kestävän kehityksen mukaisiin hankkeisiin, kuten uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. 70 % on korvamerkitty naisten ja nuorten tukemiseen, maatalousalan pienyrityksiin ja sertifioituihin yrityksiin vastuullisen kashmirtuotannon alalla. Khan Bank on Mongolian suurin kaupallinen pankki, joka tunnetaan asiakaskeskeisyydestään ja asemastaan vastuullisen rahoituksen johtavana toimijana. Pankin palvelut tavoittavat 82 % Mongolian väestöstä ja sillä on digitaalisten kanavien lisäksi 547 toimipistettä eri puolilla maata. Khan Bankin strateginen fokus on digitalisaatiossa, syrjäseudun pk-yritysten tukemisessa ja vastuullisuudessa. Mongolian sijainti tekee maasta haavoittuvan ilmastonmuutoksen edetessä. Maatalous on riippuvainen sateesta ja Maailmanpankkiryhmän mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa maan elinkeinoihin keskimääräistä enemmän. Khan Bank on ollut vihreän rahoituksen edelläkävijä. Pankki julkaisi Mongolian ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjalainan (Green Bond) vuonna 2023 ja maan ensimmäisen sosiaalisen joukkovelkakirjalainan (Social Bond) vuonna 2024. Khan Bankin tavoite on kohdistaa 10 % salkustaan vihreisiin lainoihin ja 15 % tasa-arvoa edistäviin lainoihin vuoteen 2026 mennessä. Finnfundin sijoitusosuudesta yli 30% kohdistetaan naisten omistamiin tai johtamiin yrityksiin, ja Finnfundin sijoitus täyttää tasa-arvosijoituksen 2X-kriteerit. “Olemme iloisia voidessamme olla mukana tässä mittavassa rahoituspaketissa”, sanoi Finnfundin rahoituspäällikkö Kyaw Latt. ”Tämä pitkäaikainen rahoitus tukee Khan Bankin sitoutumista vihreään rahoitukseen, vauhdittaa taloudellista osallisuutta ja auttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten haasteiden kohtaamisessa. Sijoitus on hyvin linjassa Finnfundin painopisteiden kanssa, sillä se keskittyy naisten voimaannuttamiseen, ilmastotoimiin ja pk-yritysten kasvun mahdollistamiseen.” 25-4-9-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 4 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tampereen Messut Tampereen kansainvälinen vetytapahtuma ylitti kaikki odotukset TNLehti Ensimmäistä kertaa järjestetty Hydrogen Summit & Expo keräsi vedyn koko arvoketjun toimijat menestyksekkäästi yhteen Tampereen Messuja Urheilukeskukseen. Onnistunut tapahtuma saa toivotusti jatkoa vuonna 2026. Kaksipäiväinen tapahtuma piti sisällään puheenvuoroja, paneelikeskusteluja sekä suuria uutisia. Yli 1500 kansainvälistä vierasta, yli 70 puhujaa ja yli 40 näytteilleasettajaa tekivät yhdessä tapahtumasta onnistuneen. Samaan aikaan järjestettyjen Verkosto-messujen myötä Tampereen Messuja urheilukeskukseen kokoontui yhteensä yli 8500 energia-, tietoverkkoja vetyalan osaajaa. ”Hydrogen Summit & Expo on hyvä esimerkki siitä, miten arvokasta on saada alan toimijat kokoontumaan samaan paikkaan. Erityisen hienoa oli, että kahden merkittävän vetyhankkeen julkistukset tehtiin tässä ensimmäistä kertaa järjestetyssä tapahtumassa. Lisäksi tapahtumassa allekirjoitettiin merkittävä Memorandum of Understanding (MoU) yhteistyöstä Ruotsin, Viron, Latvian, Puolan ja Ukrainan kansallisten vetytoimijoiden välillä. Vetykehityksen vieminen eteenpäin on kaikkien yhteinen ponnistus, ja tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna”, hehkuttaa Tampereen Messujen liiketoimintajohtaja Mirkka Salmela. Suunnitteilla oleva jätti-investointi julkistettiin Tapahtumassa julkistettiin todellinen ilouutinen koko Tampereen talousalueelle, kun norjalainen energiayhtiö Freija AS ilmoitti suunnitelmistaan rakentaa Euroopan suurimpiin lukeutuva polttoaineen tuotantolaitos Nokialle. Laitos tuo toteutuessaan alueelle merkittäviä investointeja ja luo työpaikkoja. Hankkeesta on jätetty ympäristölupahakemus ja Freija on aloittanut suunnitteluvaiheen insinööritutkimukset. ”Tampereen seutu on ihanteellinen, sillä täältä löytyy skaalautumismahdollisuuksia, ja tarjolla on biogeenistä hiilidioksidia, uusiutuvaa energiaa sekä vahvoja paikallisia kumppaneita. Lisäksi se on lähellä vientisatamia ja kansallisia kaasuverkkoja”, Freijan toimitusjohtaja Kristian Hauglum kehui. Vetytehdas myös Tarastenjärvelle Tapahtuman pääkumppani Ren-Gas ja Tampereen Energia allekirjoittivat Hydrogen Summit & Expossa sopimuksen Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen hiilidioksidin johtamisesta Ren-Gasin Tarastenjärvelle rakennettavaan?e-metaanin tuotantolaitokseen.?Lisäksi tehtiin sopimus siitä, että e-metaanin tuotannossa syntyvä hukkalämpö siirretään Tampereen Energian kaukolämpöverkkoon. ”Hankkeen tavoitteena on rakentaa tuotantolaitos, joka tuottaa uusiutuvaa synteettistä metaania, vetyä ja hukkalämmöstä tuotettua kaukolämpöä. Laitos toimii osana puhtaiden P2X-kaasupolttoaineiden tuotantoja jakeluketjua raskaalle liikenteelle”, kertoo Ren-Gas Oy:n toimitusjohtaja Saara Kujala. Hydrogen Summit & Expo kutsuu yhteen vetyekosysteemin johtavat yritykset, vaikuttajat ja klusterit. Tapahtuma tullaan järjestämään seuraavan kerran 14.-15.1.2026. Pohjoismaiden merkittävimmän vetyalan tapahtuman tavoitteena on edistää vetytalouden toteutumista, ja siten edesauttaa mahdollisuuksia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä luoda suhteellista kilpailuetua. Hankkeen toteutus alkaa keväällä 2025. 25-4-10-1-2 Kuvassa oikealta Simo Säynevirta, Björn Aronsson, Aivars Starikovs, Ain Laidoja, Tomasz Pelc ja Eugene Rossikov.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 4 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suomalainen Rocsole auttaa vähentämään öljyntuotannon ympäristövaikutuksia – yhteistyö laajenee pohjoisamerikkalaisen EnerCorpin kanssa TNLehti Eri teollisuuden aloille kohdistuu painetta ympäristökuorman pienentämiseen. Öljyja kaasualalla moni yhtiö hyödyntää suomalaisen Rocsolen nesteprosessien mittausteknologiaa, jolla voi ehkäistä tuotannosta syntyviä päästöjä. Yksi niistä on pintahiekan käsittelylaitteiden ja -palvelujen tarjoaja EnerCorp, joka on juuri tehnyt merkittävän lisäoston ja modernisoi järjestelmiään Rocsolen teknologian avulla. Rocsolella on parhaillaan meneillään 5 miljoonan euron osakeanti kasvusijoituspalvelu Springvestin kanssa. Kuvateksti: Rocsole on tehnyt viime vuosina suuria korjausliikkeitä liiketoimintaansa ja keskittynyt sen perustan kunnostamiseen. Työ on jo kantanut hedelmää: asiakkaiden kysyntä on varmistettu, ja teknologialle on saatu hyväksyntä asiakkailta. Myös alkuperäislaitevalmistajat, kuten EnerCorp, ovat integroineet yhtiön teknologiaa järjestelmiinsä. Seuraavana suunnitelmissa on voimakas skaalaus, kertoo toimitusjohtaja Pekka Kaunisto. Teollisuus on yksi suurimmista saastuttajista ja hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Esimerkiksi monet öljyja kaasuntuottajat ovat viime vuosina havahtuneet teknologian mahdollisuuksiin ympäristörasituksen keventämisessä: dataa tehokkaammin hyödyntämällä voidaan estää tarpeettomat tuotannon pysäytykset. Vaikutus voi olla valtava. Nykyään pelkästään Pohjois-Amerikassa öljynjalostamoilla on yhteensä yli 2 000 odottamatonta pysäytystä vuodessa. Yksikin suunnittelematon, vaikkapa laiterikosta aiheutuva seisahdus ei vain maksa jopa miljoonia, vaan se voi myös aiheuttaa yhtä paljon päästöjä kuin tuotannosta normaalisti aiheutuu vuosissa. Pahimmillaan laiterikosta seuraa vakava ympäristövahinko, jossa luontoon päätyy kemikaaleja. Teollisuuden automatisointi on globaali trendi, jonka edelläkävijöihin kuuluu suomalainen Rocsole. Rocsole kehittää ja toimittaa eri teollisuuden aloille soveltuvaa teknologiaa nesteprosessien ja hiekan mittaukseen. Sen asiakkaisiin kuuluu monia maailman johtavia öljyja kaasuteollisuuden tuottajia sekä alkuperäislaitevalmistajia (OEM), kuten EnerCorp, joka on juuri ostanut Rocsolelta lisää tekniikkaa integroitavaksi laitteisiinsa. EnerCorp on Yhdysvaltojen johtavia pintahiekan käsittelylaitteiden ja -palvelujen tarjoajia. Se palvelee maailman suurimpia öljyntuottajia, kuten ConocoPhillips, ExxonMobil ja British Petroleum. EnerCorpin teknologiajohtaja Brent Coombe kertoo, että Rocsolen teknologialla on yhtiölle keskeinen rooli automatisoitujen tuotantojärjestelmien parantamisessa. “Se on olennainen osa matkaamme kohti tehokkaampia prosesseja, turvallisempia toimintoja ja puhtaampaa tuotantoa”, Coombe sanoo. Rocsolen toimitusjohtaja Pekka Kaunisto kertoo, että teknologiayhtiön tavoitteena on ollut haastaa perinteiset radioaktiiviset mittausratkaisut, joiden nopeus ja tarkkuus eivät välttämättä riitä nykypäivän yhtiöiden tarpeisiin. Rocsole on ainoana yrityksenä pystynyt tuomaan alalle lääketieteestäkin tutun tomografiakuvantamisen, joka on datankeruun nopeudessa ja tarkkuudessa ylivoimainen. “Öljyteollisuudessa uuden teknologian validointi voi kestää jopa 10 vuotta. Rocsole on pystynyt siihen alle neljässä vuodessa, ja arvioisinkin, että meillä on 5–6 vuoden etumatka kilpailijoihin”, Kaunisto sanoo. Rocsolen asiakkaita ovat öljyja kaasuteollisuuden tuottajista esimerkiksi ExxonMobil, Petrobras ja ConocoPhillips, sekä alkuperäislaitevalmistajista EnerCorpin ohella esimerkiksi Halliburton. Teollisuus tarvitsee luotettavaa dataa Teollisuudessa kerätään valtavasti dataa, ja tuotannon eri vaiheista otetaan mittauksia. Ongelmana on kuitenkin se, että se ei ole välttämättä luotettavaa tai data saadaan käyttöön liian hitaasti, ehkä vasta silloin kun vahinko on jo tapahtunut. Monet perinteiset mittauslaitteet eivät välttämättä toimi luotettavasti vaikeissa olosuhteissa, kuten äärilämpötiloissa. Toisaalta mittalaitteiden sensoreiden tukkeutuminen tai kerrostumat voivat vääristää tuloksia. Lisäksi näytteiden ottaminen ja analysointi laboratorioissa vie aikaa. Mittalaitteet eivät myöskään välttämättä kommunikoi saumattomasti toistensa tai prosessinohjausjärjestelmien kanssa. Tällaisissa tilanteissa laitteiden huolto ja ylläpito on herkästi tehotonta. Rocsolen teknologia ratkaisee kaiken tämän. Rocsolen päätuotteet ovat nestepinnanmittaus, kuten emulsioiden rajapintojen mittaus, sekä sakkaumamittaus. Yhtiön käsityksen mukaan kenelläkään kilpailijalla ei ole yhtä nopeaa näytteenottoaikaa tai kykyä havaita emulsiokerroksia yhtä hyvin. Teknologian ytimessä on sauvasensori, jonka elektrodeihin ajetaan jännitettä. Sauvasensoriin ajettava jännite muodostaa sähkökentän, joka läpäisee likakerroksen. Mittauslaitteisto toimii siis myös likaantuneena, mihin kilpailijoiden perinteiset laitteet eivät Rocsolen arvion mukaan pysty. EnerCorpin Coomben mukaan Rocsolen teknologia tarjoaa hyvän näkyvyyden paineastioihin sekä tarjoaa tarkkoja, reaaliaikaisia näkemyksiä parempaa ohjausta ja päätöksentekoa varten. “Sen avulla voimme tehokkaasti nähdä paineastian seinien läpi ja saamme selkeän käsityksen sisäisistä olosuhteista. Anturin ulostulo antaa luotettavaa ohjauspalautetta automaatiojärjestelmillemme.” Rocsole on kehittänyt myös ohjelmiston, jolla säiliöistä ja separaattoreista kerätty data pystytään integroimaan asiakkaan ohjausjärjestelmiin. Tulevaisuudessa ohjelmisto on tarkoitus kaupallistaa Data as a Service -palvelumallilla, jolloin asiakkaat voivat hyödyntää jatkuvaa datavirtaa esimerkiksi huollon ennakointiin. Rocsole on laskenut yhdessä Shellin ja Repsolin kanssa, että dataa hyödyntämällä voi säästää jopa neljä miljoonaa dollaria vuodessa separaattoria kohden. “Seuraavat vuodet painotus on vielä laitemyynnissä. Sen jälkeen datamyynti korostuu, kun DaaS-palvelua on saatu kehitettyä eteenpäin”, Kaunisto kertoo. Jatkuu--------------------------------------------------------------------Kuvateksti: Rocsolen tavoitteena on ollut haastaa perinteiset radioaktiiviset mittausratkaisut, joiden nopeus ja tarkkuus eivät välttämättä riitä nykypäivän yhtiöiden tarpeisiin. Yhtiön teknologian ytimessä on sauvasensori, jonka elektrodeihin ajetaan jännitettä. Mittauslaitteisto toimii myös likaantuneena sekä ääriolosuhteissa, mihin kilpailijoiden laitteet eivät yhtiön käsityksen mukaan pysty. Vain Teollisuuden Näytelehti tavoittaa, Teollisuuden Näytelehden lukijat. Kuvaa oheinen QRkoodi puhelimeen ja Teollisuuden Näytelehti kulkee aina mukana.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 4 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote TNLehti Rocsolen teknologia auttaa välttämään kalliit ja suuripäästöiset tuotannon pysäytykset. Nykyään pelkästään Pohjois-Amerikassa öljynjalostamoilla on yhteensä yli 2 000 odottamatonta pysäytystä vuodessa. Yksikin suunnittelematon seisahdus ei vain maksa jopa miljoonia, vaan se voi myös aiheuttaa yhtä paljon päästöjä kuin tuotannosta normaalisti aiheutuu vuosissa. Yhtiön nykyinen tuotesukupolvi sopii öljyteollisuudelle kustannusrakenteen näkökulmasta parhaiten. Seuraava tuotesukupolvi avaa yhtiölle lisää uusia teollisuudenaloja. Näköpiirissä laajentuminen uusille teollisuuden aloille Pekka Kauniston mukaan Rocsole on parhaillaan jyrkän kasvun kynnyksellä. Vuonna 2012 perustettu yhtiö on tehnyt viime vuosina suuria korjausliikkeitä liiketoimintaansa ja keskittynyt liiketoiminnan perustan kunnostamiseen. Tuotevalikoimaa on fokusoitu ja teknologiariskit minimoitu. Työ on jo kantanut hedelmää: asiakkaiden kysyntä on varmistettu ja teknologialle saatu hyväksyntä asiakkailta, ja EnerCorpin ohella monet suuret alkuperäislaitevalmistajat, kuten Halliburton, ovat integroineet yhtiön teknologiaa järjestelmiinsä.Seuraavien kahden vuoden aikana tavoite on skaalata myyntiä nykyisellä tuotesukupolvella. Samaan aikaan voidaan kehittää seuraava tuotesukupolvi, joka mahdollistaa entistä laajemman markkinan haltuunoton. “Käyttäjiltä saatu palaute ja lisätilaukset ovat yhtiölle tärkein palaute, ja kehityssuunnitelmat on luotu asiakkaiden kanssa. Tästä on hyvä jatkaa”, Kaunisto sanoo. Seuraavan sukupolven tuotteiden kustannusrakenne mahdollistaa sen, että Rocsole pystyy laajentumaan myös aivan uusille teollisuuden aloille. Niihin lukeutuvat esimerkiksi puolijohdeteollisuus, kemianteollisuus, ruokateollisuus, joiden ympäristövaikutukset ovat niin ikään suuret. Esimerkiksi puolijohteiden valmistus vaatii valtavasti vettä ilman tuotanto-ongelmiakin, ja prosessissa käytetään vaarallisia kemikaaleja, kuten rikkihappoa ja vetyfluoridia, joiden seuranta on kriittistä. “Kaikkineen markkina on 27 miljardia. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat”, Kaunisto toteaa. Rocsolen visiona on kasvaa teollisuuden tunnistetuimmaksi ja arvokkaimmaksi teknologiayritykseksi nesteprosessien mittauksessa. Yhtiölle kasvusijoituspalvelu Springvestin kautta järjestettävä osakeanti on kaiken kaikkiaan 5 miljoonan euron suuruinen. 25-4-12-1-2 Vaski Group Oy laajentaa toimintaansa ostamalla Ursviken Technology AB:n Vaski Group Oy Seinäjoelta tekee toisen yritysoston ostamalla Ursviken Technology AB:n, ruotsalaisen särmäyspuristimiin ja giljotiinileikkureihin erikoistuneen valmistajan. Keväällä 2024 Vaski Group osti ohutlevyalan automaattisiin valmistusjärjestelmiin keskittyvän Pivatic Oyn. Yrityskauppa yhdistää kolme alansa johtajaa, joilla on yhteinen näkemys innovaatioista ja huippuosaamisesta. Fuusion jälkeen yritysten yhteinen liikevaihto on n. 50 miljoonaa euroa, ja Vaski Groupin alla tulee työskentelemaan yli 200 henkilöä. Ursvikenin metallinmuokkausteknologian liittäminen sen tuotevalikoimaan mahdollistaa Vaski Groupille jatkuvan modernin valmistusteollisuuden tarpeisiin vastaamisen. Ursviken Technology AB:n toiminta Skellefteåssa, Ruotsissa, sekä Vaski Group Oyn ja Pivatic Oyn toimipisteet Seinäjoella ja Hyvinkäällä, Suomessa, muodostavat vahvan verkoston, joka hyödyntää Pohjoismaiden teollisuuden vahvuuksia. Vaski Groupin omistaja Michael Mansour kertoo: "Olemme tyytyväisiä voidessamme toivottaa Ursvikenin tervetulleeksi osaksi Vaski Groupia. Tämä yritysosto on merkittävä askel eteenpäin missiossamme edistää teollisuuden innovaatioita ja tukea kestävää kasvua niin Pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin. Yhdessä avaamme uusia mahdollisuuksia ja tarjoamme asiakkaillemme entistäkin parempia ratkaisuja." Nicklas Jakobsson, Ursviken Technology AB:n toimitusjohtaja, lisää: "Tämä yritysosto on merkittävä virstanpylväs Ursvikenille. Yhteiset arvomme ja toisiaan täydentävät vahvuutemme mahdollistavat uusien tavoitteiden saavuttamisen ja poikkeuksellisten ratkaisujen tarjoamisen asiakkaillemme ympäri maailman." Ennen yritysostoja Vaski Groupin liikevaihdosta vajaa viidesosa kohdistettiin tutkimusja kehitystoimintaan. Tämä toimintamalli tulee jatkumaan myös Ursvikenin kehittämisessä, osoittaen Vaskin sitoutumisen teknologian edistämiseen.Vaski, Pivatic ja Ursviken ovat vakiinnuttaneet asemansa kansainvälisinä yrityksinä ja yli 90% tuotteista viedään ulkomaille. Pivatic, Vaski ja Ursviken juhlistavat tänä vuonna 50-vuotis-, 10-vuotisja 140-vuotisjuhliaan. 25-4-12-1-2 Kuvassa vasemmalta oikealleMalin Arnrud, Michael Mansour, Nicklas Jakobsson.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 4 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Schneider Electricin uusi tutkimus: Miten tekoäly voi vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä, kaukolämmön käyttöä ja energiankulutusta TNLehti Schneider Electricin uusi raportti osoittaa, että tekoälyllä on suuri potentiaali vähentää rakennusten ilmastovaikutuksia optimoimalla lämmitys-, jäähdytysja ilmanvaihtojärjestelmiä. Tutkimus osoittaa, miten tekoäly voi auttaa vähentämään energiankulutusta, vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja tehostamaan kaukolämmön kulutusta. Vuosina 2019–2023 yhteistyössä SISABin kanssa toteutetussa tutkimushankkeessa tutkittiin tekoälykäyttöisten LVI-järjestelmien käyttöä 87 koulutusrakennuksessa Tukholmassa. Tutkimus osoitti positiivisia tuloksia energiankäytön optimoinnissa ja kiinteistöjen päästöjen vähentämisessä tekoälyn avulla. Tuloksella on merkitystä etenkin EU:n energiatehokkuusdirektiivissä asetettujen tavoitteiden kannalta. Direktiivin mukaan koko unionin rakennuskannan on oltava päästöttömiä vuoteen 2050 mennessä ja kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä. Selkeä johtopäätös on, että tekoälykäyttöiset järjestelmät voivat tuoda merkittäviä energiansäästöjä. Neljän hankevuoden aikana rakennusten kaukolämmön kulutus laski 3,1 prosenttia vastaten 2 388 MWh ja sähkön kulutus peräti 8,9 prosenttia vastaten 3 527 MWh. Suhteellinen energiansäästö kiinteistöä kohden oli lämmityksessä keskimäärin 2,8 prosenttia ja sähkön osalta 8,7 prosenttia. "Se, että tekoälyn avulla voidaan tehdä rakennuksista energiatehokkaampia, mikä muodostaa merkittävän osan maailman energiankulutuksesta, on läpimurto kestävässä kiinteistönhallinnassa. Toivomme, että hankkeen tulokset voivat inspiroida lisää tutkimuksia, joissa on mukana myös erilaisia rakennustyyppejä, maantieteellisiä alueita ja taloudellisia näkökulmia. Se on tärkeä osa tämän teknologian potentiaalin maksimointia ja kaupunkiemme kestävän kehityksen parantamista", sanoo Schneider Electric Swedenin digitaalisen energian johtaja Charly Lupart. Tutkimushankkeen aikana kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä vähennettiin 250 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, ja luvun odotetaan kasvavan ympäristöissä, joissa lämmitysja jäähdytystarve on suurempi. Vertaileva analyysi osoittaa esimerkiksi, että tekoälykäyttöisillä LVIratkaisuilla voidaan säästää hiilidioksidia Bostonissa 600 prosenttia enemmän kuin Tukholmassa. Tämä korostaa näiden ratkaisujen mukauttamisen tärkeyttä paikallisiin ympäristötekijöihin ja energialähteiden yhdistelmiin, joissa kiinteistöillä, jotka käyttävät enemmän fossiilisia energialähteitä, on suuri parantamisen varaa. "Tutkimuksen tulokset ovat erittäin tärkeitä tulevaisuuden kestävämmän kiinteistötoiminnan kannalta. Tekoälyn tuottaman uuden tietämyksen ja teknologian hyödyntäminen voi tuottaa merkittäviä ympäristöhyötyjä ja taloudellisia hyötyjä. Vertailu Bostoniin osoittaa vielä suurempia mahdollisuuksia vähentää ilmastovaikutuksia, ja odotamme innolla, miten tekoälypohjaiset järjestelmät voivat asettaa uuden standardin energiatehokkuudelle ja kestävyydelle kiinteistöalalla", päättää Charly Lupart. Schneider Electric Schneiderin tarkoituksena on tehdä vaikutus antamalla kaikille mahdollisuus hyödyntää energiaamme ja resurssejamme parhaalla mahdollisella tavalla ja siten yhdistää edistystä ja kestävyyttä kaikille. Olemme teollisuusteknologian globaali johtajia ja tuomme maailman johtavia sähköistämisen, automaation ja digitalisaation asiantuntemusta älykkäille teollisuudenaloille, vankkaan infrastruktuuriin, tulevaisuuden kestäviin datakeskuksiin, älykkäisiin rakennuksiin ja intuitiivisiin koteihin. Syvään toimialatuntemukseemme ankkuroituna tarjoamme integroituja, kokonaisvaltaisia ratkaisuja tekoälyä hyödyntävään teolliseen esineiden internetiin sekä yhdistettyjä tuotteita, automaatiota, ohjelmistoja ja palveluita, jotka tarjoavat digitaalisia kaksosia asiakkaidemme kannattavan kasvun mahdollistamiseksi. Vaalimme monimuotoisuutta ja osallisuutta kaikessa, mitä teemme, ja meitä ohjaa merkityksellinen tarkoituksemme kestävästä tulevaisuudesta kaikille. 25-4-13-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 4 / 2025 TNLehti Verohallinto keräsi vuonna 2024 yhteensä 81,7 miljardia euroa yhteiskunnalle – verotuloja kertyi niukasti enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena Vuonna 2024 Verohallinto keräsi veroja yhteensä 81,7 miljardia euroa, mikä on sata miljoonaa euroa (+0,1 %) enemmän kuin vuonna 2023. Yleisen arvonlisäverokannan nosto syyskuussa näyttää jossain määrin vaikuttaneen kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Vuonna 2024 eniten verotuloja kertyi edellisvuosien tapaan henkilöiden tuloverosta, arvonlisäverosta ja yhteisöjen tuloverosta. Myös suurimpien verolajien kehityssuunnat noudattelivat vuonna 2024 hyvin samankaltaista uraa kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 henkilöasiakkaiden tuloverokertymä nousi 1,1 miljardia euroa (+3,0 %) ja vuonna 2023 1,0 miljardia (+2,7 %). Arvonlisäverokertymä kasvoi vuonna 2024 0,1 miljardia (+0,7 %), samoin kuin vuonna 2023 0,1 miljardia (+0,4 %). Yhteisöverokertymä laski viime vuonna 0,6 miljardia (-7,9 %) ja vuonna 2023 hieman enemmän 0,8 miljardia (-9,4 %). Pinotussa pylväsgraafissa verojen kokonaisnettokertymä on laskenut kalenterivuonna 2020 edellisvuodesta 1,2 miljardilla eurolla 69,2 miljardiin euroon. Kalenterivuodesta 2021 alkaen verojen nettokertymä on kasvanut joka vuosi. Kasvu on ollut yhteensä 12,5 miljardia euroa vuosien 2020 ja 2024 välillä.Palkoista, eläkkeistä ja etuuksista kertyi lähes 36 miljardia euroa Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2024 yhteensä reilut 38 miljardia euroa. Euromääräisesti eniten henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista tehtävistä ennakonpidätyksistä, yhteensä 35,8 miljardia euroa. Se on 4,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kasvoivat edellisvuodesta noin 3,6 prosenttia. Palkkatuloa saaneiden määrä väheni vuonna 2024, joten verokertymän kasvun taustalla olivat palkankorotukset ja eläkkeisiin tehdyt indeksikorotukset, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen. Henkilöasiakkaiden verokertymästä prosentuaalisesti eniten kasvoivat puun myynnistä saatujen tulojen ennakonpidätykset, joiden määrä kasvoi edellisvuodesta 9,9 prosenttia. Euromääräisesti ennakonpidätyksiä puun myyntituloista kertyi 455 miljoonaa euroa. Henkilöasiakkaiden saamista osingoista ennakonpidätyksiä kertyi vuonna 2024 yhteensä lähes 1,1 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,9 prosenttia. Palkkikaaviossa henkilöasiakkaiden tuloverokertymä vuosien 2023–2024 aikana. Vuonna 2023 kertymä oli 36,9 miljardia euroa ja vuonna 2024 38,0 miljardia euroa. Kasvu johtuu pitkälti ennakonpidätysten määrän kasvamisesta.Arvonlisäveron kertymässä pieni piikki ennen yleisen alvkannan nousua Arvonlisäveroa kertyi vuonna 2024 yhteensä 21,4 miljardia, joka oli 142 miljoonaa (+0,7 %) enemmän kuin vuonna 2023. Matti Luokkanen kertoo, että arvonlisäverokertymässä oli pieni piikki elokuun 2024 verokaudella eli juuri ennen yleisen arvonlisäverokannan nousua. Vastaavasti syysja lokakuun verokausien yhteenlaskettu arvonlisäverokertymä on kutakuinkin yhtä suuri kuin vuotta aiemmin, vaikka yleinen arvonlisäverokanta oli korkeampi. Näyttää siltä, että yleisen arvonlisäverokannan nousu sai osan kuluttajista aikaistamaan ostoskäyttäytymistään. Yksittäisissä kuukausissa voi kuitenkin olla paljon satunnaisvaihtelua, Luokkanen toteaa. Yleisesti verovelvollisilta kerätty korkotulojen lähdevero kuusinkertaistui vuodesta 2023 Yleisesti verovelvollisilta kertyi korkotulojen lähdeveroa yhteensä 305 miljoonaa, joka oli peräti 259 miljoonaa euroa (+567,2 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Nousun taustalla on talletuskorkojen korkotason nousu. Henkilöasiakkaat maksavat korkotulon lähdeveroa pankkitalletusten ja tiettyjen joukkovelkakirjalainojen korkotuloista. Korkotulon lähdevero on 30 prosenttia koron määrästä. 25-4-14-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Palkoista, eläkkeistä ja etuuksista kertyi lähes 36 miljardia euroa
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 4 / 2025 TNLehti VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä tunnistamaan mahdollisuutensa puolustusteollisuuden markkinoilla VTT käynnistää maksuttoman kaksikäyttöteknologian valmennusohjelman, joka auttaa suomalaisia yrityksiä löytämään tapoja soveltaa teknologiaa, tuotteita ja osaamista puolustusalan tarpeisiin. Kaikenkokoisille ja eri puolilla Suomea toimiville siviilialojen yrityksille suunnattu ohjelma tarjoaa suoraa palautetta puolustusalan asiantuntijoilta sekä asiantuntijaohjausta ja verkostoitumista. Monille suomalaisille yrityksille puolustusalan markkinat ovat suuri, mutta toistaiseksi kokonaan hyödyntämätön mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa. Kiinnostusta on, mutta jarruna on vaikeus tunnistaa oman osaamisen soveltuvuus puolustusalan tarpeisiin. Auttaakseen VTT on päättänyt järjestää maksuttoman kaksikäyttöteknologian valmennusohjelman yhdessä runsaan kahdenkymmenen eri puolilla Suomea toimivan kumppanin kanssa. Hakuaika maaliskuussa alkavaan Dual Use Discovery -ohjelmaan päättyy 16. helmikuuta. Kuusi viikkoa kestävässä ohjelmassa yritykset saavat suoraa palautetta puolustusalan ammattilaisilta sekä asiantuntijaohjausta ja verkostoitumismahdollisuuksia. ”Tervetulleita ovat kaikki yritykset ympäri maata, jotka ovat halukkaita selvittämään, miten tuotteita ja teknologiaa voisi kehittää ja myydä puolustusteollisuuden markkinoille. Suomella on kokoaan paljon enemmän annettavaa ja mahdollisuuksia kaksikäyttöteknologiassa jopa koko Euroopan puolustuksen mittakaavassa”, sanoo VTT:n hautomoja kiihdyttämötoiminnan vetäjä Rasmus Basilier. Hänen mukaansa tavallisissa siviilipuolen yrityksissä on paljon arvokasta kaksikäyttöteknologiaksi soveltuvaa osaamista. Esimerkiksi maatalouskone voi sopivasti muunneltuna soveltua miinanraivaukseen tai optiikan tuote voi auttaa rintamalla havaitsemaan vaarallisten kaasujen hiukkasia. ”Monet yritykset pohtivat omia mahdollisuuksiaan ja ideoitaan. Nyt annamme ainutlaatuisen tilaisuuden selvittää niitä konkreettisesti. Rajana kaksikäyttöteknologiassa on usein vain mielikuvitus ja oikeiden näkökulmien oivaltaminen. Jo valmennusohjelman varhaisessa vaiheessa yritykset pääsevät kahdenkeskisiin keskusteluihin puolustusalan asiantuntijan kanssa, mikä auttaa näkemään oman potentiaalin”, Basilier kertoo. Valmennus vauhdittaa pääsyä Naton DIANA-ohjelmaan ja EU:n EUDIS-ohjelmaan Valmennusohjelmaan osallistumalla yritykset vahvistavat omia valmiuksiaan hakeutua syvällisiin kehitysohjelmiin, kuten Naton DIANA-yrityskiihdyttämöön ja EU:n EUDIS-ohjelmaan. DIANA-ohjelmiin on tähän mennessä päässyt mukaan neljä suomalaista yritystä. Suomi on nyt osa DIANA verkostoa ja VTT vetää ensi vuonna käynnistyvää DIANA-yrityskiihdyttämöä yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Haku seuraavaan kiihdyttämöohjelmaan aukeaa kesällä. VTT:n uusi maksuton valmennusohjelma toteutetaan pääosin verkossa. Se on avoin kaiken kokoisille eri alojen yrityksille, jotka eivät toimi puolustusalan markkinoilla. Ohjelma huipentuu huhtikuun lopussa puolustusalan kaksipäiväiseen hackathon-tapahtumaan. EteläSuomessa järjestettävään tapahtumaan on erillinen haku. VTT:n yhteistyökumppanit kaksoiskäyttöteknologian ohjelmassa: AaltoES; Business Joensuu, ICT Hub Joensuu ja Borderland; Business Vantaa; Enter Espoo; FiBan; HAMK; Jyväskylän, Kuopion, Porvoon, Rovaniemen ja Tornion kaupungit; Maria01; MUOVA; Oulun yliopisto; Patteri Entrepreneurship Society; Riihimäki DEFINE; Startup Factory Vaasa; Suomen Startup-yhteisö; Team Finland; TESI; Tribe Tampere ja RedBrick; Vaasan yliopisto. 25-4-15-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Tutkimuslaitokset ehdottavat kokonaisturvallisuuteen keskittyvää T&K-rahoitusta Suomen kokonaisturvallisuusmalli perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvien uhkien ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Valtion tutkimuslaitoksilla on merkittävä, laissa säädetty rooli kokonaisturvallisuuden ylläpidossa ja resilienssin vahvistamisessa. Tutkimuslaitokset esittävät hallitukselle tammikuussa hyväksyttyä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa tukevaa uutta T&K-ohjelmaa, joka vastaa kasvaneisiin uhkiin tuottamalla teknologiavalmiuksia, vaikutusarvioita sekä tietopohjaa strategiseen ennakointiin ja varautumiseen. Tutkimuslaitosten T&K-ohjelman tavoitteena on tuottaa ratkaisuja ja tutkimustietoa kolmesta tutkimusteemasta: Uudistuva puolustuskyky ja vahvistuva taloudellinen turvallisuus, Resilientti ihminen ja ympäristö sekä Vahvistuva huoltovarmuus. ”Tässä ohjelmassa integroimme yhteistyöhön tutkimuslaitosten eri tieteenaloja, hallinnon sektoreita sekä elinkeinoelämää kokonaisturvallisuudelle välttämättömän toiminnan tehostamiseksi. T&K-toiminnalla on tärkeää kehittää Suomen kokonaisturvallisuutta nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä”, Tulanetin puheenjohtajana toimiva VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara sanoo. Ohjelma vastaa hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallituskaudella kiinnitetään erityistä huomiota valmiuden, varautumisen ja hallinnon resilienssin kysymyksiin. Ohjelman kokonaisrahoitus olisi noin 35 miljoonaa euroa ja se jakautuisi vuosille 2026–2027. Kohdentamalla rahoitus ohjelmamuotoisesti tutkimuslaitoksille mahdollistetaan eri hallinonaloilla tuotettavan tiedon ja tekniikoiden sekä näihin pohjautuvan vahvan T&K-toiminnan hyödyntäminen kriisinhallinnassa. Ohjelman tuottamat yhteistyömallit luovat pohjan resilienssin ja kokonaisturvallisuuden kehittämiselle, joka on pitkäjänteistä, poikkihallinnollista ja välittömästi yhteiskuntaa palvelevaa. Tulanet on yhdentoista valtion tutkimuslaitoksen yhteenliittymä. Tutkimuslaitosten lainsäädäntöön perustuvia kokonaisturvallisuuteen liittyviä tehtäviä ovat muun muassa: • tutkimus ja päätöksentekoa tukeva asiantunti jatoiminta • havainnointi, seuranta ja tiedontuotanto tilannekuvien tarpeisiin • palvelujen saatavuuden varmistaminen • uhkien ennakointi ja muutoksiin varautuminen • toiminta uhkien realisoituessa ja kriiseistä palautumisessa. Tulanetiin kuuluvat: Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus (Luke), Maanmittauslaitos (MML), Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus Syke, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VATT), Ulkopoliittinen instituutti (UPI) 25-4-15-1-2 Visma-yhtiö ZeBon toimittaa Tanskan valtion uuden ratkaisun kulujen hallintaan ja matkalaskuihin Tanskan talousja rahoitushallintovirasto on valinnut ZeBonin SaaS-ratkaisun, zExpensen, valtion uudeksi ratkaisuksi kulujen hallintaan ja matkalaskuihin. Ratkaisu otetaan käyttöön yli 150 valtion laitoksessa, ja se palvelee yli 100 000 käyttäjää. "Olemme erittäin ylpeitä siitä, että Tanskan talousja rahoitushallintovirasto on valinnut ZeBonin valtion laitosten toimittajaksi. Monivuotisella kokemuksellamme kulujen hallinnasta ja asiakaskunnallamme, johon kuuluu jo sekä julkisia että yksityisiä asiakkaita, olemme valmiita toimittamaan skaalautuvan ja käyttäjäystävällisen ratkaisun. Odotamme innolla, että voimme tukea valtion kulujen hallinnan tarvetta zExpense -ratkaisullamme", sanoo ZeBonin toimitusjohtaja Jesper Bonne. ZeBonin valinta toimittajaksi perustuu Tanskan talousja rahoitusviraston toiveeseen yhteisestä digitaalisesta, käyttäjäystävällisestä ja turvallisesta ratkaisusta valtion laitoksille matkakulujen ja kulujen hallintaan liittyen. ZeBon on tanskalainen ohjelmistoyritys, joka on auttanut yrityksiä digitalisoimaan kuluhallintaansa vuodesta 2009. Useimpiin taloushallinnon järjestelmiin integroitavan zExpense -ratkaisun avulla ZeBon virtaviivaistaa kulujen hallinnan, toimittajalaskujen hyväksymisen sekä aikaja poissaolorekisteröinnin prosesseja yli 580 000 käyttäjälle yli 1 800 asiakkaalle 67 maassa. ZeBon on palkittu kahdella Børsen-gasellilla ja nimetty vuoden menestyneeksi yritykseksi. ZeBonista tuli osa Vismaa maaliskuussa 2024. 25-4-15-1-2
• Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 4 / 2025 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Vihdoin valoa tunnelin päässä – rehtoreiden työuupumus taittunut ... 2 Korkeakoulutuksen visiotyön vapautettava ammattikorkeakoulujen… 2 LUTille ja LABille myönnetyt uudet koulutusvastuut tärkeitä Hämeen elinkeinoelämälle 3 Uusi kotimainen innovaatio kaivosten ympäristöja prosessivesien … 3 Basel III -uudistus vs. laskenut korkotaso Miltä yrityslainamarkkinat näyttävät vuonna 2025? 4 Ensimmäinen vaihe Ovako Imatran karkea valssaamo ... 4 Näin kultakoruja menee kiertoon, kertoo uusi tutkimus 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Tilasto kotimaisista patenttihakemuksista 2024 7 Luksian 44 ammatillista opiskelijaa kilpailee Taitaja 2025 semifinaaleissa 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Tampereen kansainvälinen vetytapahtuma ylitti kaikki odotukset 10 Suomalainen Rocsole auttaa vähentämään öljyntuotannon ... 11-12 Vaski Group Oy laajentaa toimintaansa ostamalla... 12 Miten tekoäly voi vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 14-15 Sisältö numero 4/ 2025 16 Mediakortti 01.01.2025 31.12.2025 17 Norjalainen energiayhtiö Freija AS suunnittelee Euroopan suurimpiin lukeutuvan polttoaineen tuotantolaitoksen rakentamista... 18 Paluu paalupaikalle – Scanian historiallisen vakuuttava paluu raskaiden kuorma-autojen markkinajohtajaksi vuonna 2024 19 Takakansi 20 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 4 / 2025 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 4 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 21.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 28.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 40-41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 4 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Business Tampere Norjalainen energiayhtiö Freija AS suunnittelee Euroopan suurimpiin lukeutuvan polttoaineen tuotantolaitoksen rakentamista Nokialle TNLehti Norjalainen energiayhtiö suunnittelee suurta tuotantolaitosta Nokialle Pirkanmaalle. Yhtiö haluaa vastata Suomessa EU-direktiivien mukanaan tuomaan vahvaan e-metaanin kysyntään. Laitos tuo toteutuessaan alueelle merkittäviä investointeja ja luo työpaikkoja. Samalla se mahdollistaa huomattavia hiilidioksidipäästövähennyksiä Euroopan liikenteessä. Freija tuottaa emetaania puhtaasta vedystä ja biogeenisestä hiilidioksidista kustannustehokkaalla modulaarisella ja patentoidulla ratkaisulla, johon on integroitu elektrolyysilaitos. Hankkeesta on jätetty ympäristölupahakemus (YVA), ja Freija on aloittanut suunnitteluvaiheen insinööritutkimukset. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vaiheessa, joista jokainen vastaa yhtä laitosta. Lopullinen tuotantokapasiteetti on 58 000 tonnia uusiutuvaa e-metaania. Tuotanto ensimmäisessä vaiheessa rakennettavassa laitoksessa voisi alkaa vuonna 2029. ”Suomen tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä on kunnianhimoinen, ja se tarjoaa vihreälle teollisuudelle tukevat ja ennakoitavat toimintaedellytykset, fossiilivapaata energiaa sekä erittäin hyvin koulutettua työvoimaa. Tampereen seutu on ihanteellinen, sillä täältä löytyy skaalautumismahdollisuuksia, ja tarjolla on biogeenistä hiilidioksidia, uusiutuvaa energiaa sekä vahvoja paikallisia kumppaneita. Lisäksi se on lähellä vientisatamia ja kansallisia kaasuverkkoja”, sanoo Freijan toimitusjohtaja Kristian Hauglum. ”Eurooppalainen raskas liikenne ja varustamot kasvattavat e-metaanin kysyntää pyrkiessään vähentämään päästöjä ja noudattamaan EU:n säädöksiä. Freija on jo allekirjoittanut useita yhteistyösopimuksia, jotka kattavat 60 % ensimmäisen tehtaan kapasiteetista. Neuvottelut ovat käynnissä samalaisesta määrästä lisää. Tämä tukee pitkän aikavälin arvonluontia kaikille sidosryhmille, lisää Hauglum. Puhtaat polttoaineet ovat hiilineutraaleja vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille kuorma-autoliikenteessä ja laivojen polttoaineena. E-metaani on uusiutuva RFNBO-sertifioitu polttoaine, joka voi korvata fossiilisen kaasun nykyisellä teknologialla ja infrastruktuurilla. E-metaanin siirroissa voidaan käyttää maakaasuverkkoa. Tällä hetkellä liikenne aiheuttaa 16 % maailman CO2-päästöistä. Freijan yhden tehtaan tuottama e-metaani mahdollistaa 200 000 tonnin vuosittaisen hiilidioksidipäästöjen vähenemisen fossiilisia polttoaineita korvaamalla. Valittu e-metaanilaitoksen sijoituspaikka Nokialla ECO3-yritysalueella on laajuudeltaan 15 hehtaaria ja lisäksi hankkeelle on laajentumismahdollisuus. Sähköverkon kehitystyö on käynnissä yhteistyössä paikallisten sähköverkkoyhtiöiden kanssa. Toteutuessaan laitos tuotaisi myös lämpöä, joka voidaan käyttää Tampereen alueen kaukolämpöverkossa. ”Tehokas tehdassuunnittelumme tarjoaa mittakaavaetuja ja joustavat toiminnot. Alhaisemmat kustannukset ovat mahdollisia hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita, joita syntyy lisääntyneestä vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannosta,” sanoo Freijan perustajajäsen ja operatiivinen johtaja Reidar Strande, ja jatkaa: ”Kokenut tiimimme on omistautunut hankkeelle, ja sillä on laajaa kokemusta toimialalta sekä taustallaan onnistumisia kaasuinfrastruktuurin rakentamisesta ja operoinnista. Paikallisten kumppaniemme kanssa etenemme kohti ensimmäisen tehtaan investointipäätöstä vuonna 2026.” Investointi olisi Tampereen kaupunkiseudulle merkittävä "Tämä investointi olisi toteutuessaan merkittävä virstanpylväs. On hienoa, että olemme luoneet edellytykset ja infrastruktuurin tällaisia hankkeita varten, houkutellaksemme niitä Tampereen seudulle. Alueellinen elinkeinoyhteistyö on erityisen tärkeää, ja tämä onnistuminen on siitä loistava esimerkki. Toivotamme uudet teknologiat lämpimästi tervetulleiksi yhteisöömme ja olemme äärimmäisen ylpeitä voidessamme tukea hanketta, joka yhdistää innovaation, kestävyyden ja talouskasvun", sanoo Tampereen kaupungin pormestari Kalervo Kummola. "On hienoa, että Nokian kaupunki voi tarjota teollisuuden suurhankkeille, kuten Freijan hankkeelle sijoittumispaikan. Hankkeen toteutettavuus edellyttää merkittävän määrän selvityksiä, kuten ympäristövaikutuksien arvioinnin. Tulevaisuuteen katsovat vihreän siirtymän investoinnit, ovat merkittäviä koko Tampereen seudulle", sanoo Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen. ”Tämä investointisuunnitelma on osoitus Suomen kilpailukykyisestä vetyteollisuudesta. Suomella on EU:n kilpailukykyisin hiilidioksidivapaan sähkön tarjonta yhdistettynä biogeenisen hiilidioksidin saatavuuteen. Yhdessä olemassa olevan infrastruktuurin uudelleenkäytön ja lämmön talteenoton kanssa tämä mahdollistaa vahvan liiketoimintamallin uusiutuvien polttoaineiden tuotannolle tukien teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kestävästi. Tämä hanke vauhdittaa talouskasvua, luo työpaikkoja ja innovaatioita sekä edistää hyvinvointia vuosiksi eteenpäin”, sanoo Markku Kivistö, cleantech-toimialan johtaja Invest in Finlandista, joka on osa Business Finlandia. Uusiutuvan energian investointihankkeita Tampereen kaupunkiseudulla hoitaa liiketoiminnan kehitysjohtaja Marita Jaatinen Business Tampereesta. ”Ilman vetytaloutta ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa esimerkiksi teräksen ja lannoitteiden tuotannossa, lentoliikenteessä ja laivakuljetuksissa”, sanoo Jaatinen. Tietoa Freijasta Freija AS on pohjoismainen e-metaanihankkeiden kehittäjä, joka vastaa raskaan liikenteen vahvaan kysyntään EU-direktiivien myötä. E-metaani on RFNBO-yhteensopiva fossiilisen LNG:n korvaaja, joka voi hyödyntää olemassa olevaa teknologiaa ja infrastruktuuria, kuten maakaasuverkkoa. Freijan Suomen hankkeiden mahdollinen kokonaiskapasiteetti on 500 MW. YVAja kaavoitustyöt ovat käynnissä. Tietoa Vanir Green Industriesista (VGI) VGI on pohjoismainen kestävien ja kannattavien yritysten rakentamiseen ja skaalaamiseen energiantuotannon muuttamisen nopeuttamiseksi keskittyvä konserni. VGI toimii aktiivisena innovaatioiden edistäjänä ja perustamiensa yritysten potentiaalin hyödyntäjänä. Freijan lisäksi sen nykyiseen portfolioon kuuluvat Blastr (vihreän teräksen arvoketju), Removr (hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin ratkaisut) sekä Njordr (maanpäällisen tuulija aurinkovoiman projektit Pohjoismaissa). VGI:n perusti Tore Ivar Slettemoen. Slettemoen on sarjayrittäjä ja NYSE-listatun Freyr Batteriesin perustaja. Business Tampere on Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö, jonka tehtävä on edistää investointeja sekä luoda paras ympäristö yritystoiminnalle. Yhtiön toimintaa ohjaa Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia. Rakennetaan uutta Tampereen seutua. Yhdessä. 25-4-18-1-2 Työttömien Keskusjärjestön hallituksen kannanotto Nyt on pakko kääntää työllisyyspolitiikan kurssia Valtion työllisyysmäärärahat on täysin sidottu joillakin työllisyysalueilla koko vuodelle jo tammikuussa. Työja elinkeinoministeriön uusien tilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on vuositasolla jyrkässä 17,3 % kasvussa. Joulukuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 109 600. Olemme erittäin huolissamme tilanteesta. Nyt on pakko kääntää työllisyyspolitiikan kurssia ja tarjota riittävä ja oikea tuki työttömille. Hallituksen sosiaaliturvan säästötoimet eivät näytä purevan työttömyyteen. Päinvastoin järkyttävä tilanne on tilastojen valossa eskaloitumassa yhä pahemmaksi. Jalkautuvassa kenttätyössä näemme säästötoimien johtaneen siihen, että osa työttömistä näkee nälkää. Kaikki toivovat työllistyvänsä, vaikka monilla on terveyteen liittyviä vakavia haasteita. Suuri osa työttömistä on vailla työnhakuvelvoitetta Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan selkeä paradigman muutos. Sosiaaliturvan leikkaukset eivät auta työllisyyden edistämisessä. Todella iso joukko työttömistä on tilanteessa, jossa heiltä ei ole oikeutta edes odottaa työnhakua. TEtoimiston tilastojen mukaan noin 40 % työttömistä ei ole hakuvelvoitetta lainkaan ja vain 34 % on velvoitettu täyteen 4 työpaikan työnhakuvelvoitteeseen (mm. Yle 21.1.2025). Terveydelliset perusteet, siirtymät palveluiden välillä sekä kotoutumiseen liittyvät poikkeukset ovat pääosin syynä hakuvelvoitteen poistamiseen. Työttömien työkykyyn ja terveyteen on panostettava enemmän On selvää, että työttömien työkykyyn ja terveyteen ei ole panostettu riittävästi. Lisäksi todella suuri joukko työttömistä on väärällä etuudella. Työkyvyttömyyseläke olisi usealle työttömälle parempi ratkaisu. ”Meillä ei ole työvoimapula, vaan työkykypula. Hyvinvointialueiden leikkaukset tulee välttää ja tukea työttömien terveyttä, kuntoutusta tai eläkeselvittelyitä”, toteaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski jatkaa: ”Tilastoharha on johtanut virheelliseen ja ihmisille vahingolliseen työllisyyspolitiikkaan. Osatyökykyisten työllistymistä pitää tukea palauttamalla työttömyysturvan suojaosa. Valtion tulee kehittää palkkatukea ja lisätä sen rahoitusta. Kuntien tulee vahvistaa omia työllisyystoimiaan.” 25-4-18-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 4 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Paluu paalupaikalle – Scanian historiallisen vakuuttava paluu raskaiden kuorma-autojen markkinajohtajaksi vuonna 2024 TNLehti Scania saavutti raskaiden kuorma-autojen markkinajohtajuuden Suomessa vuonna 2024, halliten lähes 43 % markkinaosuudesta. Scanian polttoainetaloudellisuus ja alhaisempi hiilijalanjälki ovat peruskivet, joilla historiallisen suuri markkinaosuus on rakennettu. Scanian uudet kaasuja sähkökuorma-autot ovat saaneet positiivista palautetta. Scania panostaa kasvuun ja asiakaskokemuksen parantamiseen uudistamalla palveluitaan ja panostamalla strategiseen kumppanuuteen yhä enemmän. Scanian osuus rekisteröidyistä yli 18 tonnin ajoneuvoista oli lähes 43%. ”Tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä on lähihistorian kovin markkinaosuus Scanialle Suomessa”, kuvailee Scania Suomen myyntijohtaja Frej Svartsjö tuoreita lukuja. Vuoden 2024 rekisteritilastot kertovat selkeää kieltään siitä, että Suomen kuljetusalan ammattilaiset luottavat Scaniaan. ”Globaalin markkinatilanteen parin vuoden takaiset toimitushaasteet on taklattu Södertäljessä, ja luotto tulevaan on vahva”. Scania Suomen toimitusjohtaja Henna Wickström uskoo, että markkinajohtajuuden keskiössä on ollut asiakkaiden vahva side Scaniaan: ”Asiakkaamme ovat halunneet rakentaa tulevaisuuden liiketoimintaansa meidän kanssamme, ja olemme pystyneet olemaan sen luottamuksen arvoinen”. Svartsjön mukaan Scanian polttoainetaloudellisuus on lisännyt kuljetusyritysten kiinnostusta Scaniaa kohtaan: ”Tämän ansiosta olemme saaneet myös aivan uusia asiakkuuksia. Jos vain olisi mahdollista, haluaisin tavata jokaisen asiakkaamme vielä kasvotusten ja kiittää henkilökohtaisesti, koko organisaatiomme puolesta”. Yhteisenä tavoitteena päästöjen vähentäminen ja koko kuljetusalan pienempi hiilijalanjälki Kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat sekä käyttövoimavalinta, oikein mitoitettu kalusto, kuljettajien taloudellinen ajotapa sekä optimoitu huolto. Viimeisen puolen vuoden aikana kaasu-autojen osuus kokonaismyynnistä kasvoi noin viiteentoista prosenttiin. Kaukoliikenneautojen osuus erottuu selvästi, ja se johtuu Scanian uusimmasta 460 -hevosvoimaisesta kaasumoottorista. Myös Scanian uusien sähkökuorma-autojen ominaisuudet ovat keränneet erittäin positiivista palautetta asiakkailta. Scanian kehittämät kuljettajille suunnatut digisovellukset kannustavat pelillistämisen kautta aiempaa taloudellisempaan ajoon. Kuljetusliikkeille alhainen hiilijalanjälki on ehdoton kilpailuvaltti. ”Asiakkaiden prioriteeteissa polttoainetalous on yhä kriittisempi tekijä hankintapäätöksiä tehtäessä. Scanian voimalinjat ovat asiakkaiden suosikkeja, sillä ne ovat tunnetusti polttoainetaloudellisia. Lisäksi meidän tavoitteenamme on olla asiakkaamme kokonaisvaltainen kumppani kokonaistaloudellisuuden ja pienimmän mahdollisen hiilijalanjäljen saavuttamiseksi”, kertoo Svartsjö. Scanian toiminta vahvistuu entisestään Toimitusjohtaja Henna Wickströmin mukaan markkinajohtajuuteen on hyvää jatkumoa näkyvissä, sillä kasvuun panostetaan uudistamalla verkostoa: ”Pääkaupunkiseudun Scania-keskus ja maahantuonnin palvelut aloittivat vuodenvaihteessa Vantaan Tuupakkassa uusissa tiloissa. Tällä muutoksella pystymme palvelemaan asiakkaitamme yhä paremmin ja sillä uskomme olevan positiivisia vaikutuksia asiakaskokemukseen”. Scania-karavaani valloittaa Suomen keväällä 2025 Perinteinen Scania-karavaani on ammattilaisten odotettu tapahtuma eri puolilla Suomea. Kuluvan vuoden keväällä asiakkaiden arvostama Scania-kiertue valloittaa koko Suomen etelästä pohjoiseen 26 eri paikkakunnalla: ”Kutsummekin kaikki Scanioista kiinnostuneet keväällä starttaavalle kiertueelle koeajamaan uusimpia Scanioita. Sen verran voin paljastaa, että luvassa on sähkökaasuja dieselScanioita moneen makuun. Kerromme myös laajasta palveluvalikoimastamme ja nyt jos koskaan on tärkeää rakentaa luotettava Scaniakumppanuus kohti puhtaampaa tulevaisuutta”, vinkkaa Svartsjö lopuksi. 25-4-19-1-2 Kuvateksti: Scania saavutti raskaiden kuorma-autojen markkinajohtajuuden Suomessa vuonna 2024, halliten lähes 43 % markkinaosuudesta.
• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 43vuosikerta Numero 4 28.01.2025 43 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Sarjatiedote on yhdistelmä tiedotteesta ja ilmoituksesta. Tarjous: S-3-vs-2025-TN Voimassa 31-01-2025 Sarjatiedotteiden määrä on 3 kpl . Julkaisu aika on 12 kk. Sarjatiedotteessa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 135 mm Aineisto tulee toimittaa osoitteeseen: tuotanto@tn-lehti.fi Hinta yhteensä on 1050 euroa, hintaan sisältyy ALV 25,5% Tilaus tulee lähettää osoitteella: markkinointi@tn-lehti.fi Tarjous: S-3-ks-2025-TN Voimassa 31-01-2025 Sarjatiedotteiden määrä on 3 kpl . Julkaisu aika on joko 12 kk. Sarjatiedotteessa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 270 mm Aineisto tulee toimittaa osoitteeseen: tuotanto@tn-lehti.fi Hinta yhteensä on 2100 euroa, hintaan sisältyy ALV 25,5% Tilaus tulee lähettää osoitteella: markkinointi@tn-lehti.fi