Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta Numero 42 26.11.2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti 01.08.2024 31.12.2024 on sivulla 16 Mediakortti 01-01-2025 -31-12-2025 on sivulla 17
Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Pirkanmaan ELY-keskus: Halpakaupat houkuttelevat – muista vastuullisuus ulkomailta tilatessa TNLehti Ulkomainen verkkokauppa on kuusinkertaistunut viime vuodesta Suomessa, kertovat Tullin tilastot. Kiinasta tulee lähetyksistä jo lähes 90 prosenttia. Verkkokaupoista kuitenkin vain pieni osa on hoitanut jätehuollon tuottajavastuun. Kokosimme ohjeita, miten kuluttaja voi tilata vastuullisesti. Black Fridayn ja joulusesongin kynnyksellä kuluttajien verkko-ostokset perinteisesti kiihtyvät. Nykyään ostoksia tehdään yhä useammin ulkomaisista halpaverkkokaupoista. Tullin tilastot kertovat EU:n ulkopuolisen verkkokaupan lähetysmäärien kuusinkertaistuneen viime vuodesta. Tänä vuonna Suomeen on tullut jo yli 25 miljoonaa lähetyserää ulkomailta marraskuuhun mennessä, kun koko viime vuoden määrä oli 4 miljoonaa erää. Eniten tilauksia tehdään Kiinasta, josta saapuu peräti 87 prosenttia alle 150 euron arvoisista ulkomaisista tilauksista. Sama trendi on nähtävissä EU:n laajuisesti. Kiinalaiset verkkojätit ovat kasvattaneet valtavan nopeasti jalansijaansa EU:n alueella. Samalla moni niistä jättää kuitenkin tärkeitä lakisääteisiä velvollisuuksia hoitamatta, kertoo etäkauppaa valvova ylitarkastaja Tiina Vermaete Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Joulun lähestyessä perinteisesti suosittuja tuotteita ovat elektroniikka, lelut ja muut lahjoiksi sopivat tavarat. Kaupankäynnin keskittyessä kiinalaisiin verkkokauppoihin ja -alustoihin herää huoli tuotteiden kestävyydestä ja tuoteturvallisuudesta, mutta myös jätehuoltomaksujen laiminlyönnistä. Kuka maksaa jätehuollon? Tuottajavastuu on yritysten lakisääteinen velvollisuus, joka varmistaa, että tuotteiden jätehuolto hoidetaan asianmukaisesti, kun tuotteet poistuvat käytöstä. Näin materiaalit saadaan talteen ja kuluttajat voivat kierrättää maksutta. Velvoite koskee suomalaisten tuottajien lisäksi myös ulkomaisia etämyyjiä, joista kuitenkin vasta pieni osa hoitaa velvollisuutensa. Kuluttajien on hyvä tiedostaa, että ulkomaiset verkkokauppiaat, jotka eivät hoida tuottajavastuutaan, sälyttävät lakisääteisen velvollisuutensa muiden harteille. Jonkun on maksettava ulkomailta tilattujen tuotteiden jätehuolto. Ulkomaisten verkkokauppojen valvonta on todella haasteellista ja teemmekin tiivistä yhteistyötä muiden EU-maiden viranomaisten kanssa etsiessämme keinoja saattaa nämä toimijat vastuuseen. Yhtä lailla tärkeää on kuitenkin, että myös kuluttajina teemme kaikki vastuullisia valintoja, painottaa Vermaete. Vinkkejä vastuullisiin valintoihin Verkkokauppaostosten tekeminen on helppoa, mutta miten valita vastuullisemmin? Näillä ohjeilla kuluttaja voi tehdä kestävämpiä ja ympäristöystävällisiä ostoksia. Jokainen pieni teko merkitsee: Osta vain tarpeeseen: On hyvä miettiä, mitä oikeasti tarvitsee ja minkälaisia toimijoita haluaa tukea. Tämä vähentää turhaa kulutusta ja jätettä. Panosta laatuun määrän sijaan: Osta harvemmin ja panosta kestäviin, laadukkaisiin tuotteisiin, jotka kestävät käyttöä pitkään. Laadukkaat tuotteet vähentävät ympäristöä kuormittavaa kertakäyttökulutusta. Tilaa vastuullisilta kauppiailta: Tarkasta ennen tilausta, onko myyjä hoitanut lakisääteiset velvollisuutensa. Jätehuoltokompassi.fi-palvelu auttaa selvittämään, onko yritys hoitanut tuottajavastuunsa Suomessa. Korjaa, tuunaa ja käytä uudelleen: Kirpputoreilta löytyy monesti uudenveroisia tuotteita tai mukavaa tuunailuprojektia. Samalla säästyy rahaa ja luonnonvaroja. Valitse ympäristöystävällisiä tuotteita: Etsi tuotteita, joilla on ympäristömerkkejä, kuten Joutsen-merkki, EU-ympäristömerkki tai Reilu kauppa -merkki. FAKTA: Mitä on tuottajavastuu? Tuottajavastuu on lakisääteinen velvollisuus. Tiettyjen tuotteiden valmistajat, maahantuojat ja etämyyjät sekä pakkaajat vastaavat tuotteidensa jätehuollosta, kun tuotteet poistuvat käytöstä. Tuottajavastuu koskee seuraavia tuotteita: pakkaukset, sähköja elektroniikkalaitteet, akut ja paristot, ajoneuvot, SUP-tuotteet, muoviset kalastusvälineet, renkaat sekä paperi ja paperituotteet. Tuottajavastuun ansiosta kuluttajat voivat kierrättää maksutta ja kierrättäminen on helppoa. Tietoja julkaisijasta ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpanoja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. 24-42-2-1-2 Sisäpiiritieto: Bittium Oyj:n tytäryhtiö Bittium Wireless Oy ja Puolustusvoimat solmivat kumppanuussopimuksen Bittium Oyj:n tytäryhtiö Bittium Wireless Oy ja Puolustusvoimat ovat solmineet kumppanuussopimuksen vuosille 2025–2036. Sopimuksella hankittavat Kumppanuuden Palvelut kohdistuvat Puolustusvoimien käytössä olevien Bittiumin valmistamien johtamisjärjestelmien elinkaaren aikaiseen rakentamiseen ja ylläpitoon. Näitä ovat muun muassa taktiset tiedonsiirtojärjestelmät ja niihin liittyvät tuotteet (Bittium Tactical Wireless IP Network™, Bittium Tough SDR™, Bittium Tough VoIP™) sekä niiden ylläpito ja jatkokehitys. Kumppanuussopimus antaa raamit Bittiumin tuotteiden, ohjelmistojen ja palvelujen ostamiseen. Hankinnat suunnitellaan yhdessä Puolustusvoimien kanssa kullekin vuodelle ja Puolustusvoimat tulee tekemään erilliset hankintatilaukset tuotteista ja palveluista useassa erässä kumppanuussopimuksessa sovitun mukaisesti. Kumppanuussopimuksen rahallinen arvo riippuu Puolustusvoimien eri hankkeiden varustelutarpeista ja rahoituksesta sekä sovittavista ylläpitoja kehittämispalveluista kullekin vuodelle. Sopimuksen tavoitteena on, että kumppanuus muodostuu kokonaismaanpuolustuksen kiinteäksi osaksi ja sillä varmistetaan sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittisen kansallisen osaamisen ja teknologioiden saatavuus kotimaassa. Sopimuksen allekirjoittivat Tampereella maanantaina 25.11.2024 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja prikaatikenraali Tero Ylitalo ja Järjestelmäkeskuksen johtaja eversti Jari Virolainen sekä Bittium Oyj:n toimitusjohtaja Johan Westermarck sekä Defense & Security -liiketoimintasegmentin johtaja Tommi Kangas. ”Kumppanuussopimus on tulos kymmeniä vuosia kestäneestä yhteistyöstä ja antaa raamit yhteistyölle pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Olemme erittäin ylpeitä luottamuksesta tuotteitamme ja ratkaisujamme kohtaan. Nyt allekirjoitetulla sopimuksella luodaan mekanismit normaalija poikkeusolojen yhteiseen suunnitteluun, joiden avulla Bittium pystyy pitkäjänteisesti suunnittelemaan ja tuottamaan tuotteiden valmistamiseen, huoltoon, korjaukseen, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä toimintojaan Puolustusvoimille”, sanoo Bittiumin toimitusjohtaja Johan Westermarck. Kumppanuussopimus korvaa Bittiumin ja Puolustusvoimien 12.12.2018 allekirjoittaman hankintasopimuksen ja sen lisähankintavarauksen koskien Bittium Tough SDR™ -sotilasja ajoneuvoradioiden hankintaa. 14.11.2023 allekirjoitettu Bittiumin ja Puolustusvoimien välinen puitesopimus koskien Bittium Tactical Wireless IP Network™ (TAC WIN) -ohjelmistoradiojärjestelmän tuotteiden ja Bittium Tough Comnode™ -kommunikaatiolaitteiden ja niihin liittyvien lisävarusteiden hankintaa, liitetään osaksi kumppanuussopimusta. Bittium tiedotti puolustusministeri Antti Häkkäsen valtuuttaneen Puolustusvoimat allekirjoittamaan kumppanuussopimuksen Bittium Wireless Oy:n kanssa 5.4.2024. Bittium on erikoistunut luotettavien ja turvallisten viestintäja liitettävyysratkaisujen kehittämiseen käyttäen uusimpia teknologioita ja yli 35 vuoden aikana kertynyttä syvällistä radioteknologian osaamistaan. Asiakkailleen Bittium tarjoaa innovatiivisia tuotteita ja palveluita, tuotealustoihinsa perustuvia ratkaisuja ja tuotekehityspalveluita sekä korkealaatuisia tietoturvaratkaisuja mobiililaitteisiin ja kannettaviin tietokoneisiin. 24-42--2-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vaasalainen tekniikan koulutus täyttää 175 vuotta TNLehti Vaasan ammattikorkeakoulun toiminta pohjautuu 175 vuoden mittaiseen tekniikan alan opetuksen perintöön. Pitkät perinteet omaava teknillinen opetus on ajan saatossa kehittynyt alueen yritysten tarpeisiin vastaavaksi moderniksi korkeakoulutukseksi. VAMKin taustalla on 175 vuotta uranuurtavaa työtä tekniikan alan opetuksen parissa ja nykyäänkin VAMK on merkittävä Pohjanmaalaisen teknisen osaamisen kehittäjä. Kasper Dalkarl/ VAMK Tekniikan koulutuksella on pitkät perinteet Vaasassa. Teknillinen opetus aloitettiin jo vuonna 1849, kun kaupunkiin perustettiin Teknillinen reaalikoulu, yksi Suomen ensimmäisistä. Tulevina vuosikymmeninä Teknillinen reaalikoulu muuttui Teollisuuskouluksi, joka vastasi paremmin teknillisen opetuksen kehitystarpeisiin. Opetus muuttui aiempaa teoreettisemmaksi ja ohjelmaan lisättiin työnjohdon koulutus organisaatiotehtävien parantamiseksi. Työkokemuksen merkitys korostui, ja aikuisopiskelusta tuli tärkeä osa toimintaa – teemoja, jotka ovat edelleen keskeisiä ammattikorkeakoulujen opetuksessa. ”Tekniikan yksiköstä valmistuu vuosittain reilut 200 insinööriä, ja he työllistyvät hyvin mm. vientiteollisuuden yrityksiin. Olemme tekniikan osaamisen tärkein kumppani alueella, olemme olleet sitä jo 175 vuotta! Työelämälähtöisyys on opintosuunnitelmien keskiössä. Näin varmistamme erinomaisen osaamisen opiskelijoillemme, jotta he saavat opintojen aikana mahdollisimman hyvät taustatiedot alueen teollisuuden ja yritysten tarpeista”, sanoo tekniikan yksikön johtaja, vararehtori Ville Isoherranen. Kansainvälisyys osana perintöä ja tulevaa kehitystä Kansainvälistymisen juuret ulottuvat vaasalaisessa tekniikan koulutuksessa kauas historiaan. Jo vuonna 1900 Vaasan Teollisuuskoulu sai maailmanmainetta, kun sen oppilaiden piirustustyöt palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä. 1990-luvulla Vaasan Teknillisessä oppilaitoksessa aloitettiin ensimmäisenä Suomessa Bachelor-tutkintoon johtava englanninkielinen sähkötekniikan koulutusohjelma ”Degree Programme in Electrical and Electronic Engineering”. Nykyään VAMKissa on lähes 700 kansainvälistä opiskelijaa suorittamassa ammattikorkeakoulutai ylempää AMK-tutkintoa. Erityisesti englanninkielinen Energy Technology -tutkinto-ohjelma on suosittu kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa ja siihen jätettiin syksyn yhteishaussa lähes 100 hakemusta yhtä aloituspaikkaa kohden. ”Tekniikan insinöörikoulutuksemme on kansainvälisesti vetovoimaista ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa tasaisesti. Tiivis vuoropuhelu ja kumppanuus alueen yritysten kanssa tarjoaa mahdollisuudet yrityksille rekrytoida kansainvälisiä osaajia, sekä tekniikan AMKettä YAMK-opiskelijoiden joukosta. Haluan kiittää tekniikan yksikön henkilöstöä siitä työstä, jota he tekevät joka päivä insinöörikoulutuksessa. Perinteet kannustavat meitä edelleen kehittämään toimintaamme”, toteaa Isoherranen. Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuu kansainvälisiä ja asiantuntevia insinöörejä, tradenomeja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja. Työelämälähtöiset opintomme ja elinvoimainen Vaasan seutu varmistavat erinomaiset työllistymisen mahdollisuudet. Opiskelijoita on noin 4 000 ja henkilöstöä 200. VAMK painottaa koulutuksessaan energiatehokasta tekniikkaa, vientiteollisuuden liiketoimintaosaamista ja moderneja sosiaalija terveyspalveluja. Teemme tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen sekä seudun energiateknologian keskittymän kanssa, joka on Pohjoismaiden merkittävin. 24-42-3-1-2 VAMK on 175 vuotta uranuurtavaa työtä tekniikan alan opetuksen parissa ja nykyäänkin, VAMK on merkittävä Pohjanmaalaisen teknisen osaamisen kehittäjä. VAMKilaisia seisomassa Technobothnian opetusja tutkimuslaboratoriossa robottikoiran kanssa. Kuva Kasper Dalkarl / VAMK
Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Droonit voivat mullistaa kaupunkiturvallisuuden ja hätätilanteisiin reagoinnin TNLehti VTT:n ja New Yorkin yliopiston teknillisen korkeakoulun Tandonin (NYU Tandon) yhteinen AERIAL-tutkimushanke rikkoo drooniteknologian rajoja parantaakseen kaupunkien turvallisuutta ja hätätilanteisiin reagointia. Uudenlainen kanavamittausjärjestemä mahdollistaa reaaliaikaisen, korkean tiedonsiirtonopeuden viestinnän kehittämisen droonien ja maarobottien välillä. Näin voidaan auttaa ensihoitoa, pelastuslaitosta ja poliisia säästämään ihmishenkiä. Joulukuussa päättyvä kolmivuotinen AERIAL-tutkimushanke keskittyy miehittämättömien ilma-alusten ja maayksiköiden, kuten autojen ja robottien, väliseen langattomaan tiedonsiirtoon millimetriaaltotaajuuksilla. Hankkeen tärkein saavutus on millimetriaalloilla toimivan kanavamittausjärjestelmän pystyttäminen ja hyödyntäminen miehittämättömissä ilma-aluksissa. Lisäksi hankkeessa on kehitetty tärkeitä kanavamalleja, jotka toimivat kaikkien langattomien järjestelmien suunnittelun perustana. “Drooniviestinnän kehityksessä on ratkaistava useita teknisiä haasteita esimerkiksi signaalin etenemiseen ja järjestelmän tilavuuteen liittyen”, sanoo NYU Tandonin sähköja tietotekniikan professori Sundeep Rangan, joka on myös NYU WIRELESS -tutkimuskeskuksen apulaisjohtaja. “Tutkimalla radiosignaalien käyttäytymistä kaupunkiympäristössä voimme kehittää droonien ja hälytysajoneuvojen välistä viestintää. Drooni voisi esimerkiksi lentää ambulanssin edellä, analysoida liikennettä reaaliaikaisesti ja tarjota arvokasta tietoa hälytysajoneuvojen uudelleenreitittämiseksi ja ruuhkien välttämiseksi. Hätätilanteessa jopa 1–10 minuutin viivästys voi osoittautua kriittiseksi”, kertoo VTT:n erikoistutkija Vasilii Semkin. Tutkijoiden mukaan droonit ja robotiikka voivat merkittävästi parantaa hätätilannejärjestelmiä myös muilla tavoin. Drooneilla voitaisiin luoda ilmasta käsin nopeasti tilannekuva tulipalosta tai luonnonkatastrofista, mikä auttaa ensiapua ja pelastuslaitosta tekemään nopeampia, tarkempaan tietoon perustuvia päätöksiä. “Droonit voivat myös seurata tilannetta kaduilla, havaita onnettomuuksia ja lähettää tarvittaessa apua. Tämä uraauurtava projekti luo pohjaa langattomille 3D-järjestelmille ja älykaupunkien kehittämiselle”, sanoo NYU Tandonin professori Marco Mezzavilla. VTT toi tähän yhteisprojektiin maailmanluokan droonitutkimusosaamista niin laitteistokuin järjestelmäkehityksen osa-alueilla. VTT:n tehtäviin kuului drooniin liitetyn laitteiston suunnittelu ja kehitys. NYU Tandon puolestaan keskittyi kehittämään ohjelmistoa droonipohjaiseen mittausjärjestelmään sekä simulaatioihin ja tarkkojen kanavamallien luomiseen empiirisen datan perusteella. Hanke on yksi esimerkki VTT:n laajasta drooniteknologian osaamisesta, joka ulottuu materiaaleista, akuista ja sensoreista ilmatilan hallintaan ja kyberturvallisuustutkimukseen. Tulokset luovat teknisen perustan kansainvälisille standardeille ja kaupallisille sovelluksille Yllä mainitut käyttökohteet ovat mahdollisia projektissa kehitettyjen räätälöidyn ohjelmiston ja kanavamittausjärjestelmän ansiosta. Kun viestintä miehittämättömien ilma-alusten ja maanpäällisten ajoneuvojen välillä toimii, tekoäly pystyy parantamaan merkittävästi kaupunkiturvallisuuden seurantaa lisäämällä droonien autonomiaa ja tehokkuutta monimutkaisissa ympäristöissä. “Saavutuksemme on erityisen merkittävä, kun huomioidaan lentävien laitteiden koko-, painoja sähkönsaannin rajoitukset. Olemme kehittäneet ainutlaatuisen mittausjärjestelmän, joka toimii millimetriaaltotaajuuksilla ja joka voidaan liittää miehittämättömään ilmaalukseen. Mittava tiedonkeruu mahdollistaa sellaisten kommunikaatiomallien kehittämisen, joista voi tulla kansainvälisiä standardeja”, Semkin sanoo. Vaikka hanke päättyy joulukuussa 2024, tarvitaan vielä laajoja simulaatioita ja jatkokehitystä ennen kuin tulokset voidaan ottaa laajasti käyttöön kaupallisissa sovelluksissa. “Tutkimuksemme on luonut perustan tuleville innovaatioille, mutta meidän on kerättävä lisää dataa ja hienosäädettävä malleja ennen kuin järjestelmä voidaan ottaa kaupalliseen käyttöön. Laajamittainen käyttöönotto edellyttää myös kansainvälisiä standardeja ja sääntelyä”, Semkin lisää. AERIAL-hankkeen rahoituksesta vastaavat yhdessä Suomen Akatemia ja Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö. Käytännön sovellusten lisäksi hanke kartuttaa kansainvälistä tietokantaa ja laajentaa ymmärrystämme langattomien verkkojen ominaisuuksista ja fyysisestä maailmasta. Avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti tutkimustulokset ovat laajasti saavutettavissa, minkä ansiosta eri tahot voivat hyödyntää tuloksia innovaatioja kehitystyössään. 24-42-4-1-2 “Droonit voivat myös seurata tilannetta kaduilla, havaita onnettomuuksia ja lähettää tarvittaessa apua. Tämä uraauurtava projekti luo pohjaa langattomille 3D-järjestelmille ja älykaupunkien kehittämiselle”, sanoo NYU Tandonin professori Marco Mezzavilla. Valokuvaaja: Vasilii Semkin
Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipio TNLehti Teknologiateollisuuden hallituksen vuoden 2025 puheenjohtajaksi on valittu Ville Voipio. Hän kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen hyvinvointiyhteiskunnan parantamisen talouskasvun sekä kahden megatrendin, vihreän murroksen ja digitalisaatioloikan, avulla. Ville Voipio aloittaa Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajana 1.1.2025. Voipio on Vaisalan hallituksen puheenjohtaja, hallitusammattilainen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori ja Climate Leadership Coalitionin (CLC) hallituksen jäsen. Voipio edustaa Vaisalan neljättä omistajasukupolvea. Vaisala Oyj on 1936 perustettu maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Teknologiateollisuus ry rakentaa teknologiayrityksille edellytyksiä menestyä ja luoda kestävästi arvoa. Toimintamme tarkoitus on kilpistetty lauseeseen ”Me luomme kestävän tulevaisuuden ratkaisut”. Hallituksen puheenjohtajana Voipio kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen hyvinvointiyhteiskunnan parantamisen. Se taas onnistuu talouskasvun sekä kahden megatrendin, vihreän murroksen ja digitalisaatioloikan, avulla. – Ilmastonmuutos ja digitalisaatio tapahtuvat meistä riippumatta samaan aikaan, ja meidän pitää pystyä vastaamaan kumpaankin. Olennaista on kuinka osaamme hyödyntää uusia digityökaluja ja kuinka nopeasti pystymme tekemään vihreän ja energiasiirtymän, jotta bisneksemme on validia vielä tulevaisuuden maailmassa, Voipio sanoo. Hän uskoo, että digitaalisen ja vihreän teknologian loikka eli niin sanottu tuplasiirtymä on Suomelle ainutlaatuinen kasvun mahdollisuus ja että Suomi voi olla globaalin kestävyyden rakentamisen huippumaa. – Meillä on tähän kaikki avaimet. Suomessa on vahva teknologiateollisuus ja paljon osaavaa prosessiteollisuutta, vahva koulutuspohja, paljon uusiutuvaa energiaa, erittäin paljon osaamista. Kysymys on vain siitä, onko meillä rohkeutta, halua ja päättäväisyyttä lähteä kulkemaan oikeaa polkua, hän vakuuttaa. Voipio pitää tutkimus-, kehitysja innovaatiopanostusten (TKI) kasvattamista tuplasiirtymän edistämiseksi sekä valtiovallan että yritysten lähivuosien tärkeimpänä tehtävänä. Varapuheenjohtajiksi Leena-Mari Lähteenmaa ja Vesa Nurminen Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin CGI Suomen toimitusjohtaja Leena-Mari Lähteenmaa sekä Finnsonic Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Nurminen. Puheenjohtajiston lisäksi hallituksen työvaliokuntaan valittiin 1.1.2025 alkaen toimitusjohtaja Jussi Ohlsson (Stera Technologies Oy), maajohtaja Tommi Uitto (Nokia Oyj), varatoimitusjohtaja Tapani Pulli (Meyer Turku), toimitusjohtaja Håkan Agnevall (Wärtsilä Oyj), toimitusjohtaja Maija Jokela (Ramboll Finland Oy) sekä toimitusjohtaja Kati ter Horst (Outokumpu Oyj?). 24-42-5-1-2 Kuvateksti: 1.1.2025 aloittava Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio. * Liisa Takala Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry on elinkeinoja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikkaja sähköteollisuus, koneja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 65 prosentista tutkimusja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 330 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 TNLehti Kun Ukrainan sotaa oli käyty 1000 päivää, niin puoli miljoonaa lasta oli syntynyt väkivallan ja pelon keskelle. Samaan aikaan kaikkialla maailmassa kehitetään yhä voimakkaampia ja tehokkaampia aseita, ihmisten tappamista varten, mutta miksi? Pelastakaa Lapset ry on tehnyt asiasta merkittävän yhteenvedon. No ei sillä vielä sotia loppumaan saa, mutta on hyvin vaikuttava ja samalla panee ihmiset ajattelemaan sodan todellista merkitystä. Otin osa lainauksen Pelastakaa Lapset ry:n tiedotteesta, jotta ne jotka Suomessa sotaa ihannoivat saavat hieman ajateltavaa. Osalainaus alkaa: "Täysimittaisen sodan puhkeamisen jälkeen Ukrainassa on syntynyt puoli miljoonaa lasta. Näiden lasten koko elämää on varjostanut väkivalta, pommitukset ja pelko. Lapsen oikeuksien päivän alla julkaistu Pelastakaa Lasten selvitys osoittaa, että Ukrainassa on syntynyt puoli miljoonaa lasta vuoden 2022 helmikuun jälkeen. Lapsilta on evätty oikeus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Taistelualueilla lapset ovat jatkuvassa vaarassa saada surmansa tai vammautua. Sekä vanhempiin, että lapsiin kohdistuu merkittävää henkistä rasitusta. Pelko omasta ja läheisten turvallisuudesta uhkaa heidän henkistä hyvinvointiaan. Tällä voi olla vakavia seurauksia lasten kehitykseen sekä terveyteen myös pitkällä tähtäimellä. Sodan keskelle syntyvät lapset eivät välttämättä saa tarvittavaa ja riittävää terveydenhoitoa. Viimeisten 1000 päivän aikana on raportoitu yli 2000 terveydenhuoltoon kohdistunutta hyökkäystä. Heinäkuussa maan suurimpaan lastensairaalaan kohdistuneessa iskussa kuoli tai haavoittui yli 140 ihmistä, mukaan lukien lapsia. Terveydenhuollon kyky tarjota asianmukaista hoitoa äideille ja pienille lapsille on heikentynyt myös energiahuoltoon kohdistuneiden iskujen myötä. Uhka korostuu talven myötä. Synnyttäneet äidit ja heidän lapsensa joutuvat selviytymään ilman lämmitystä tai sähköä, samalla kun ulkolämpötilat voivat pudota jopa 20 pakkasasteeseen. Konflikteja seuraavan ACLED-tutkimuslaitoksen tiedot osoittavat, että 24.2.2022 jälkeen Ukrainassa siviileihin on kohdistettu yli 1000 hyökkäystä. Monet kylät ja kaupungit ovat raunioituneet. Pelkästään lokakuussa Kiovaan iskettiin 20 kertaa. Humanitaarinen tilanne Ukrainassa on viime aikoina heikentynyt kiihtyneiden hyökkäysten myötä. – Synnytykseni oli haastava. Laskettuna aikana 24.3. [2022] ilmahälytys kesti koko päivän. Olin niin huolissani, etten mennyt sairaalaan vaan jäin kotiin. Pysyin sisällä koko päivän. Seuraavana päivänä varhain aamulla vaara oli ohi, jolloin hakeuduin sairaalaan, kertoo kolmannen tyttärensä synnyttänyt Yuliia*. – Lähellä kotiani yhteen paikkaan osui yli kymmenen ohjusta. Kotitalomme ei ole hyvässä kunnossa. Yksi ohjuksista osui vain 10–15 metrin päähän kotitalomme sisäänkäynnistä. Seinä suojeli meitä sirpaleilta, toteaa Yuliia*. – Tuhat päivää kestäneen sodan aikana lapsia on tapettu ja vammautettu. Heiltä on evätty heidän koko lapsuutensa. He ovat menettäneet rakkaimpiaan ja ystäviään. He joutuvat pakenemaan kodeistaan yön pimeydessä ja ovat viettäneet lukemattomia tunteja suojautuneena käytävillä, kellareissa ja metroasemilla. Tätä on mahdotonta hyväksyä. Maailman on tehtävä enemmän, ja tälle jatkuvalle väkivallalle on saatava loppu, sanoo Pelastakaa Lasten Ukrainan maajohtaja Sonia Khush. – Huomenna vietetään lapsen oikeuksien päivää. Silloin on tarkoitus juhlistaa lapsia ja heidän oikeuksiaan turvallisuuteen, ravintoon, terveydenhoitoon ja koulutukseen. Tästä huolimatta lapsen oikeuksia loukataan jatkuvasti Ukrainassa ja muualla maailmassa. – Ukrainassa lapset tarvitsevat kansainvälisen yhteisön tukea enemmän kuin koskaan. Muun maailman on lisättävä toimiaan ja humanitaariselle avulle on turvattava riittävä rahoitus. On sitouduttava tukemaan tämän sukupolven toipumista pitkällä tähtäimellä. Konfliktin osapuolten pitää lopettaa hirvittävät siviileihin kohdistuvat hyökkäykset sekä lapsiin kohdistuvat vakavat loukkaukset, toteaa Khush." Lainaus päättyi. Olen sanaton. Yleensä tiedän mitä pitää tehdä, mutta nyt ovat sanat vähissä ja niin taitaa olla myös ne mahdollisuudet joilla Ukrainalaisia voidaan auttaa heidän kotimaassaan. Kun sitten aletaan puhua rauhan mahdollisuudesta tai siitä miten rauha on mahdollisuus saada, niin siihen minulla on paljonkin ideoita, mutta pelkät ideat eivät riitä kun valta niiden toteuttamiseen puuttuu.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Savilahti Kuopio Tunnettu vientiyritys varmistaa osaajien saatavuutta Kuopion Savilahdessa – high-tech-insinööreille jatkuva tarve TNLehti Suomalainen kasvuja vientiyritys, kestävien maanalaisten kaivosja tunnelointiratkaisujen erikoisosaaja Normet, hakee Kuopion Savilahdesta helpotusta osaavan työvoiman saatavuuteen ja sitouttamiseen. Yritys pyrkii turvaamaan teknologiajohtajan asemaansa globaaleilla markkinoilla muun muassa tiiviillä yritysja oppilaitosyhteistyöllä. Osaajapula hidastaa kasvuyrityksiä Suomessa Osaavan työvoiman puute on yksi suomalaisia kasvuyrityksiä eniten rajoittavista tekijöistä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kasvuyrittäjyyskyselyn mukaan noin kolmasosa suomalaisista kasvuyrityksistä kohtaa merkittäviä haasteita osaajien löytämisessä. Yli 30 maassa toimiva ja lähes 2000 työntekijää työllistävä Normet on yksi näistä yrityksistä. Normet tunnetaan kaivosalalla betoniruiskutuksen, räjähdysaineiden käsittelyn, maaja kallionvahvistuksen sekä logistiikkaratkaisujen asiantuntijana. Yrityksen liiketoiminta on globaalisti hyvin kannattavaa. Vuonna 2023 Normet Groupin liikevaihto oli 484 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 99 prosenttia. – Me olemme aidosti globaali suomalainen yritys. Toimimme käytännössä kaikkialla maailmassa. Isoin markkinamme on Australia, joka on yli kymmenkertainen verrattuna kotimaan markkinaan, Normetin Eurooppa, Euraasia ja Afrikka liiketoiminta-alueista vastaava johtaja Ville Haatainen kertoo. – Haasteemme on, että loistavat high-tech-insinöörit ovat jo pitkään olleet kiven alla. Samoin ohjelmistoalan osaajia tarvitsemme enemmän kuin heitä on tarjolla. Olemme teknologiajohtaja omissa segmenteissämme. Kilpailukyvyn säilyttäminen sekä uusien läpimurtoteknologioiden valjastaminen toimialalle edellyttää näiden asiantuntijoiden saatavuutta ja pysyvyyttä, Haatainen toteaa. Kuopion Savilahdesta ratkaisuja työvoiman saatavuuteen ja hyvinvointiin Normet on panostanut läsnäoloon Kuopion Savilahden oppilaitosja yrityskeskittymässä perustamalla sinne toimipisteen ja tiivistämällä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja helpottaa osaajien rekrytointia. Savilahti on Haataisen mukaan Normetille erityisen tärkeä, koska se sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa, tunnin ajomatkan päässä Iisalmen tehtaasta, joka on yhtiön tuotekehityksen ja tuotannon pääpaikka. – Toimiston avaaminen Kuopion Savilahteen oli meille strateginen liike, jolla pyrimme houkuttelemaan uusia ja sitouttamaan nykyisiä osaajia Suomessa. Olemme satsanneet viime vuosina työviihtyvyyteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin tavoitteellinen kehittäminen on otettu osaksi yhtiön toimintaa globaaleja henkilöstöhallinnon ohjelmia myöten, Haatainen kertoo. – Normetilla oli paljon kuopiolaisia työntekijöitä, jotka pendelöivät jatkuvasti Iisalmeen tai tekivät etätöitä kotoaan käsin. Avaamalla toimiston Savilahteen Novapoliksen yrityskampukselle halusimme luoda paremmat työolosuhteet Kuopiossa asuville, Haatainen jatkaa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa vahvistaa osaajapolkua Osaajien saatavuushaasteen ratkaisemiseksi Normetilla on monenlaisia yhteistyökuvioita Savilahden oppilaitosten ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Haatainen kertoo Normetin tehneen vuosia töitä Kuopion alueen kauppakamarin ja muiden paikallisten yritysten kanssa diplomi-insinöörikoulutuksen saamiseksi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle. – Suomalaisten oppilaitosten insinöörit ja diplomi-insinöörit ovat korkeatasoisia ja vastaavat hyvin globaalien kasvuyritysten osaajatarpeisiin. He ovat juurikin näitä loistavia high-tech-insinöörejä, joita me tarvitsemme. DI-koulutuksen saaminen Kuopioon oli iso voitto alueen kaikille teknologia-alan toimijoille, Haatainen sanoo. Normet rakentaa alueen oppilaitosten kanssa selkeää osaajapolkua, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitteluihin ja kesätöihin ja siitä edelleen urakehitykseen Normetilla. – Suora urapolku koulusta meille vakituisiin töihin on totta ja mahdollinen monen tälläkin hetkellä Savilahdessa opiskelevan kohdalla. Olemme voimakkaasti kasvava teollinen yritys, joka on tullut Savilahteen hyvien työntekijöiden perässä. Meillä on tarjota urapolkuja sekä tuotantotyöhön että vaativiin kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin tähtääville, Haatainen toteaa. Koodikoulu-investoinnilla tukea ohjelmistokehittäjien saatavuuteen Normet osallistuu Savilahdessa myös Koodikoulu-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kasvattaa ohjelmisto-osaajien määrää alueella ja kehittää heidän ohjelmointitaitojaan yritysten tarpeita vastaaviksi. – Lähdimme Ponssen, Istekin, Osuma henkilöstöpalveluiden ja muutaman muun yrityksen kanssa perustajajäseniksi Koodikoulu Sisuun. Haluamme yhteisesti varmistaa softaosaajien alueelle saamista. KPY Novapoliksen Silja Huhtiniemi ja Anssi Lehikoinen olivat koodikoulun perustamisessa vahvoja ajureita, jotka saivat meidät yritykset näkemään hankkeeseen investoinnin hyödyt. Yritysvetoinen ohjelmistokehittäjien koulu Koodikoulu Sisu tarjoaa sekä opiskelijoille että ammattilaisille mahdollisuuden kehittää ohjelmointitaitoja, jotka ovat arvokkaita digitalisoituvalle elinkeinoelämälle. – Koodikoulu on erinomainen esimerkki siitä, miten yritysten ja julkisten toimijoiden uudenlaisella yhteistyöllä voidaan luoda elinkeinoelämän tarvitsemaa osaamista ja varmistaa tulevaisuuden työvoiman saatavuutta, Haatainen toteaa. Kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden kaivosteollisuuteen Haatainen arvelee, että Kuopion Savilahden alueen merkitys Normetille kasvaa tulevina vuosina. Yritys rakentaa tulevaisuuden kaivosteollisuuden ratkaisuja, jotka tukevat toimialan kestävää kehitystä, ja odottaa löytävänsä kumppaneita työhön. – Sloganimme “Defining the Future Underground” kertoo, että olemme valinneet tehdä bisnestä kestävästi. Normet on investoinut merkittävästi vähäpäästöisten sähköisten kaivosajoneuvojen kehittämiseen ja teknologiaan, joka mahdollistaa kestävän ja turvallisen työskentelyn maanalaisissa olosuhteissa. Me olemme toimittaneet akkukäyttöisiä kaivosajoneuvoja maailmalle jo kuutisenkymmentä. Se teknologia on meillä nykypäivää, ei vain lupaus paperilla, Haatainen painottaa. – Savilahdesta on löydetty osaajia uusien ajoneuvojen suunnitteluun, mutta olemme ylipäätänsä erittäin kiinnostuneita juttelemaan yhteistyöstä kaikkien kanssa, jotka voivat auttaa meitä tavoitteessamme. Haluamme saada hiilidioksidipäästöt alas kaivosja tunnelirakentamisessa, Haatainen sanoo. Haatainen muistuttaa vielä, että Normet ei ole ainoa kaivostoiminta-alan toimija Savilahdessa ja toteaa, että alueen monipuolista yritysverkostoa voisi hyödyntää enemmänkin. – Olemme väläytelleet Mining Cluster -ajattelua. Savilahden kampuksella on jo alan toimijoita, kuten Agnico-Eagle, Geologian tutkimuskeskus GTK, suunnittelutoimisto Envineer, LKAB sekä Boliden. – Yhdistämällä voimavaramme toimialan tulevaisuuden hyväksi voisimme saada tarvittavaa lisänäkyvyyttä alan strategisen tärkeyden osalta muun muassa vihreässä siirtymässä ja tulevaisuuden osaajien rekrytoimisessa. EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös tulee lähivuosina nostamaan alan strategista tärkeyttä Suomessa entisestään, Haatainen kertoo. Savilahti on kasvun, kehityksen, kokeilujen ja inspiroivan elämän alue kauniin Kallaveden rannalla, keskellä Kuopion kaupunkia. Savilahti on ihmisten ja ideoiden koti – uniikki kaupunginosa, jonka supervoima on yhteisöllisyys. 24-42-7-1-2 Me olemme aidosti globaali suomalainen yritys. Toimimme käytännössä kaikkialla maailmassa. Isoin markkinamme on Australia, joka on yli kymmenkertainen verrattuna kotimaan markkinaan, Normetin Eurooppa, Euraasia ja Afrikka liiketoiminta-alueista vastaava johtaja Ville Haatainen kertoo. Kuvaaja Kuopion alueen kauppakamari Akseli Muraja.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 42 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote SKF:lle 430 miljoonan euron rahoitus kestävän kehityksen teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen TNLehti SKF on saanut Euroopan investointipankilta (EIP) 430 miljoonan euron rahoituksen, jonka juoksuaika on enintään kymmenen vuotta. Rahoituksella tuetaan SKF:n tutkimusja kehitystoimintaa (T&K), jotta voidaan keskittyä entistä enemmän nopeasti kasvaviin segmentteihin ja nopeuttaa mahdollistavien teknologioiden suunnittelua ja kehittämistä erityisesti vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä varten. "Strategiamme tavoitteena on tuottaa merkittävää asiakasarvoa kohdemarkkinoilla jatkuvan innovaation, tehokkuuden lisäämisen ja ketteryyden avulla. EIP:n pitkäaikaisen rahoituksen turvin jatkamme investointeja älykkäiden ja kestävien ratkaisujen luomiseen, jotka tukevat siirtymistä kestävämpään maailmaan", SKF:n toimitusjohtaja Rickard Gustafson sanoo. Euroopan unionin (EU) ilmastopankkina EIP:n rahoitus tukee Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, EU:n suunnitelmaa saavuttaa nettonollataso vuoteen 2050 mennessä. Tämä rahoitus on tärkeä osa SKF:n yleistä rahoitusstrategiaa, ja se auttaa täydentämään ja monipuolistamaan konsernin rahoituslähteitä. "Tämä laina korostaa sitoutumistamme tukea innovaatioita vihreämmän tulevaisuuden puolesta. SKF on ollut teknologisen kehityksen edistäjä jo yli vuosisadan ajan, ja se tekee edistyksellistä tutkimusta laakerija tiivisteteknologioissa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä uusiutuvalle energialle ja sähköiselle liikkuvuudelle ja jotka ovat linjassa yhteisen visiomme kanssa kestävästä Euroopasta", sanoo EIP:n varapääjohtaja Thomas Östros. Innovaatio ja teknologian kehittäminen ovat SKF:n ytimessä. Tähän sisältyy sellaisten teknologioiden suunnittelu, kehittäminen ja kaupallistaminen, jotka tukevat konsernin strategiaa kannattavan kasvun edistämiseksi. Vuonna 2023 SKF käytti 3,3 miljardia Ruotsin kruunua tutkimukseen ja kehitykseen, mikä johti vahvaan tuoteja palveluputkeen, joka toi merkittävää asiakasarvoa ja edisti kannattavaa kasvua. "EIP:n rahoitus tehostaa käynnissä olevia tutkimusja kehityshankkeitamme keskeisillä teknologian aloilla, kuten vihreässä teräksessä ja rotaatiossa, liitettävyydessä, öljyn regeneroinnissa ja laserpinnoituksessa. Teknologian ja innovaatioiden avulla teemme tuotteistamme luotettavampia, kestävämpiä ja tehokkaampia ja tarjoamme edelleen ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita minimoimaan kitkaa ja energiahukkaa toiminnoissaan ja edistämään tarvittavaa kestävän kehityksen muutosta", sanoo SKF:n teknologiajohtaja ja teknologiakehityksestä vastaava johtaja Annika Ölme. 24-42-8-1-2 Huippunopea induktiivinen mittaus Etäisyysmittalaite IO-Link-liitännällä tarkkaa mittausta ja syvällistä analyysiä varten Etäisyysmittalaite IO-Link-liitännällä tarkkaa mittausta ja syvällistä analyysiä varten Pepperl+Fuchs, yksi alan johtavista toimittajista, tuo markkinoille induktiiviset etäisyysmittalaitteet IO-Link-liitännällä. Laitteet soveltuvat Teollisuus 4.0 -sovelluksiin, ja ne tarjoavat erittäin tarkkojen mittausominaisuuksien lisäksi myös kattavat tiedot kunnonvalvontaa ja ennakoivaa kunnossapitoa varten. Anturit pystyvät havaitsemaan objektit jopa 3 metrin sekuntinopeudella ja ne tarjoavat tarkat mittaustiedot 5 prosentin toistotarkkuudella. Niiden mittausalue on enintään 30 mm. Anturit määrittävät vaimennuselementin nopeuden ja kiihtyvyyden. Kaksi toisistaan riippumatonta kytkentäikkunaa ja niille määritetyt raja-arvot voidaan parametroida erikseen. Säädettävät suodattimet mahdollistavat mittausnopeuden ja -tarkkuuden säätämisen. Korkea kytkentätaajuus (jopa 1300 Hz) mahdollistaa hyvin lyhyet läpimenoajat ja lisää tuottavuutta. IO-Link-liitännän kautta lähetetään myös sellaisia lisätietoja kuten lämpötila, käyttöaika sekä laskureiden arvot. Nopeuden ja kiihtyvyyden seuranta sekä näiden muuttujien historialliset arvot mahdollistavat osaprosessien yksityiskohtaisen analyysin, esimerkkeinä venttiilien avautuminen/sulkeutuminen sekä vaimennuselementtien kiihtyvyys/hidastus. Tämä koneen tilan seuranta helpottaa ennakoivaa kunnossapitoa ja ehkäisee suunnittelemattomia seisokkeja. Klassisiin sovelluksiin on saatavana myös laitteita analogisilla lähdöillä. Tietoja Pepperl+Fuchsista Pepperl+Fuchsilla on maailmanlaajuisesti 6600 työntekijää ja yrityksen kirjattu myynti vuonna 2021 oli 790 miljoonaa euroa. Ryhmä on yksi johtavia yrityksiä teollisessa anturiteknologiassa ja räjähdyssuojauksessa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Saksan Mannheimissa ja se edustaa yrityksen teknisen asiantuntemuksen ydintä, jossa suunnittelijat ja asiantuntijat tutkivat ja kehittävät uusimpia teknologioita ja tuotteita. Pepperl+Fuchs perustettiin vuonna 1945 ja se oli aluksi pieni perheyritys, nyt se toimii kaikissa maanosissa. 24-42-8-1-2 Kuvateksti: Induktiiviset mittalaiteet mahdollistavat venttiilin asentotiedon takaisinkytkennän
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 42 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Ammattikorkeakouluja pääomitettava TNLehti Akava esitti tänään korkeakoulujen pääomittamista kahdella miljardilla eurolla osana kasvutoimia. Tradenomit tukee esitystä ja edellyttää, että pääomittamisen on tapahduttava tasavertaisesti korkeakoulusektorin sisällä. Pääomittaminen ei myöskään saa korvata korkeakoulujen perusrahoitusta. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat kipeästi mahdollisuuden pääomittamiseen, kun korkeakoulujen rahoitusta on leikattu merkittävästi viime vuosina, sanoo puheenjohtaja Jaakko Hyvönen. Mutta pääomittamisen on oltava tasavertaista ja ehdotettu kaksi miljardia on jaettava tasan korkeakoulusektorin välillä eli miljardi euroa ammattikorkeakouluille. Yliopistoja on pääomitettu merkittävästi jo aiemmin ja sillä sektorilla on pidempi kokemus pääomittamisesta, mikä on huomioitava tässä asetelmassa, huomauttaa Hyvönen. Yliopistot ovat myös hankkineet omistusta ammattikorkeakouluista ja ovat merkittäviä vallankäyttäjä monessa ammattikorkeakoulussa. On selvitettävä, mikä malli parhaiten palvelee ammattikorkeakouluja pääomituksen toteuttamisessa. Yksi vaihtoehto on ammattikorkeakoulujen yhteinen säätiö, jota ammattikorkeakoulut hallinnoisivat. Se puolestaan kohdentaisi sääntöjensä mukaisesti taloudellisen tuen vain ja ainoastaan ammattikorkeakouluille, edunvalvontajohtaja ja Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula sanoo. Tällä turvattaisiin myös se, ettei pääomituksen hyödyt valu esimerkiksi ammattikorkeakoulun omistavan yliopiston taskuun, Rantamaula huomauttaa. Vaikka pääomittaminen toisi mahdollisuuden lisätuloille, se olisi uusi rahoitusmuoto perusrahoituksen rinnalla, ei sitä korvaava toimi. Jatkossakin tärkeintä on varmistaa korkeakoulutuksen perusrahoituksen määrä tulevaisuudessa huomioiden korkeakoulujen jatkuvasti laajenevan toimenkuvan, Rantamaula summaa. Olemme tulevaisuuteen katsova, maailman parhaan työelämän ja osaamisen puolesta vaikuttava yhteisö, jonka voima tulee tradenomien monipuolisesta osaamisesta. Olemme sitä, mitä jäsenemme erilaisissa uratilanteissa tarvitsevat: opintojen ja työelämän virkistäjä, mentori, manageri ja tarvittaessa puolustajakin. Toimimme ja viestimme käytännönläheisesti, kunnianhimoisesti ja pilke silmäkulmassa. Niin kuin tradenomit yleensäkin. Muiden korkeakoulutettujen tavoin olemme järjestäytyneet Akavaan ja meitä on lähes 33 000 yhteisössämme. 24-42-9-1-2 Itä-Suomen yliopiston promootio juhlitaan Kuopiossa 5.–7.6.2025 Promovoitavaksi kutsutaan 440 yliopistosta tohtorin tutkinnon suorittanutta, kunniatohtorit julkistetaan alkuvuodesta. Itä-Suomen yliopiston perinteikäs promootiojuhlatilaisuus järjestetään seuraavan kerran Kuopiossa 5.–7. kesäkuuta 2025. Juhlaan on kutsuttu promovoitavaksi noin 440 yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittanutta. Kuopion promootioon voivat osallistua ItäSuomen yliopiston terveystieteiden, luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta 28.2.2025 mennessä valmistuneet tohtorit. Tohtoripromootio on akateemisen maailman arvokkain ja näyttävin juhla, jonka tarkoituksena on vihkiä väitelleet tohtorit täysivaltaisiksi tiedeyhteisön jäseniksi. Promootioissa vihitään myös kunniatohtoriksi eri tieteenaloilla tai yhteiskunnallisissa tehtävissä ansioituneita henkilöitä. Kunniatohtorit julkistetaan alkuvuodesta 2025. Kolmipäiväisiin promootiojuhlallisuuksiin kuuluu varsinaisen tohtoripromootion lisäksi muun muassa juhlakulkue Kuopion kaupungin keskustassa, promootiopäivälliset ja -tanssiaiset kutsuvieraille sekä promootioristeily Kallavedellä. Kuopion promootion juhlamenojen ohjaajana toimii professori VesaPekka Lehto, ja juhlamenoja avustaa yliairuena yliopistonlehtori Maria Lankinen. Järjestelyistä vastaa promootiotoimikunta, jonka puheenjohtaja on professori Marjut Roponen. – Promootio on ennen kaikkea yliopiston kunnianosoitus nuorille tohtoreille ja heidän arvokkaalle työlleen. Samalla se vahvistaa akateemisia perinteitä sekä tarjoaa upeat puitteet, joissa voimme juhlistaa tiedeyhteisöämme ja sen saavutuksia, iloitsee Roponen. Promootion järjestelyissä on mukana myös tohtoritoimikunta, jota johtaa tutkijatohtori Henriikka Hakomäki. Tohtoritoimikunnan tehtäviin kuuluu muun muassa priimusja ultimustohtorien valinta. Lisäksi juhlallisuuksien toteutukseen osallistuvat opiskelija-airuet, jotka aloittavat työnsä alkuvuodesta. Promootion pitkä ja elävä perinne Promootiojuhlallisuuksilla on pitkä perinne yliopistojen historiassa. Keskiajalla syntynyt eurooppalainen promootioperinne kulkeutui Suomeen Ruotsin kautta. Suomen ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1643 Turun Akatemiassa. Promootioperinne sisältää runsaasti symboliikkaa, ja juhlallisessa seremoniassa tohtorin tutkinnon suorittaneet saavat oikeuden käyttää akateemisen arvon merkkejä. Näistä oppiarvojen tunnuksista muodostui Suomessa 1800-luvulla merkittäviä oppiin ja opiskeluun liittyviä symboleja. Itä-Suomen yliopistossa tohtorinarvon merkit ovat tohtorinhattu embleemeineen sekä diplomi koteloineen. – Vaikka promootioilla on pitkä perinne ja historia, järjestelyissä on mukana aina uusi promootiotoimikunta, joka luo tilaisuudesta itsensä ja aikansa näköisen. Pyrimme tuomaan mukaan uusia elämyksiä ja kokemuksia, joista jää ainutkertaisia muistoja kaikille osallistujille, sanoo promootiokoordinaattori Elisa Sulkinoja. Edellisen kerran Itä-Suomen yliopiston promootiota vietettiin Joensuussa kesäkuussa 2024. Kuopiossa promootio on järjestetty viimeksi vuonna 2022. 24-42
Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Presidentti Stubb jakoi ensimmäistä kertaa kansainvälistymispalkinnon: Palkinnon saajina Unikie, Konecranes, ABB ja Forest Joensuu TNLehti Tasavallan presidentti on myöntänyt vuosittaisen kansainvälistymispalkinnon kolmelle yritykselle ja yhdelle yhteisölle. Vuoden 2024 tulokasyrityksenä palkittiin älykkäitä tuotantoratkaisuja kehittävä Unikie Oy, kasvuyrityksenä materiaalinkäsittelyalan ratkaisuja tuottava Konecranes Oyj ja pitkäaikaisena investoijana teknologiayritys ABB Oy. Vuoden yhteisöpalkinto annettiin metsäalankeskittymälle Forest Joensuulle. Maapallo ja teksti "Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto 2024" Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena suomalaisille, kansainvälisesti menestyville yrityksille tai yhteisöille. Huomiota kiinnitetään erityisesti kilpailukykyyn, liiketoiminnan kansainvälisyyteen ja kannattavuuteen. Lisäksi arvioinnissa painotetaan toiminnan vastuullisuutta, vaikutuksia suomalaiseen osaamiseen ja työllisyyteen sekä investointeihin Suomeen ja Suomen innovaatioympäristön tunnetuksi tekemiseen. Ehdotuksia ehdokkaiksi antoivat elinkeinoelämän eri asiantuntijat, toimijat ja järjestöt. Lopullisen ehdotuksen palkittavista tasavallan presidentille tekivät Team Finland -verkoston toimijat, Business Finland, ELY-keskukset, Finnvera ja ulkoministeriö. Unikie rakentaa älykkäitä ratkaisuja Tulokasyrityksenä palkittu Unikie Oy on tamperelainen, vuonna 2015 perustettu ohjelmistoyritys, joka työllistää lähes 600 henkilöä, joista 450 Suomessa. Unikien ohjelmistoratkaisut tuovat älykkyyttä koneisiin, ajoneuvoihin ja teollisiin ratkaisuihin. Unikien ohjelmistokehityspalvelut ja autonomisen ajamisen ratkaisut luovat yhtiön asiakkaille kilpailuetua ja mahdollistavat heidän kehittymisensä digitaalisiksi johtajiksi omilla toimialoillaan. Unikie on laajentunut nopeasti kansainvälisesti ja se tekee yhteistyötä suurten teknologiayritysten kanssa ympäri maailmaa. ”Unikie on perustamisestaan lähtien rohkeasti tähdännyt kansainväliseksi huippuyritykseksi maailmanluokan ohjelmisto-osaajien ja teknologiainnovaatioiden avulla. Kansainväliset asiakkuudet ovatkin kirittäneet kasvuamme, ja jo yli 50 prosenttia liikevaihdostamme tulee viennistä”, kommentoi Unikien toimitusjohtaja Juha Ala-Laurila. Konecranes rakentaa materiaalinkäsittelyn seuraavaa sukupolvea Kasvuyhtiönä palkittu Konecranes Oyj on kasvanut merkittäväksi toimijaksi materiaalinkäsittelyalalla. Yritys on tunnettu erityisesti nostolaitteistaan ja kunnossapitopalveluistaan. Vuonna 2023 yhtiön liikevaihto oli noin 4 miljardia euroa, ja sillä on toimintaa yli 50 maassa. Konecranes työllistää Suomessa yli 2 000 ja maailmanlaajuisesti yli 16 500 henkilöä. ”Palkinto osuu yksiin 30-vuotisjuhlamme kanssa itsenäisenä yrityksenä. Menestyksemme perustuu kansainvälistymiseen ja läheisiin asiakassuhteisiin, mikä on elintärkeää kestävien ratkaisujemme ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen vuoksi. Monimuotoisuus ja yhteisöjen tukeminen ovat avainasemassa maailmanlaajuisessa toiminnassamme”, toteaa Konecranesin toimitusjohtaja Anders Svensson. ABB tuo vaikuttavia investointeja suomalaiseen teollisuuteen Pitkäaikaisen kansainvälisen investoijan palkinto myönnettiin ABB Oy:lle. ABB Oy on osa maailmanlaajuista ABB-konsernia, joka on sähköistämisen ja automaation teknologiajohtaja. Suomessa ABB työllistää tällä hetkellä noin 5 500 henkilöä ja toimii noin 20 paikkakunnalla. Yhtiö on Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia ja on yksi suurimmista teollisuuden työnantajista. Suomessa ABB on investoinut viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittain keskimäärin yli 55 miljoonaa euroa tuotantokapasiteettiin. ”ABB on kansainvälistynyt auttamalla asiakkaitaan eri teollisuudenaloilla menestymään globaalisti. Menestyksemme ytimessä ovat osaava henkilöstömme ja merkittävät TKI-panostukset huipputeknologiaan. Suomessa olemme rakentaneet monia kansainvälisiä menestystarinoita”, toteaa ABB Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen. Forest Joensuu yhdistää metsäalan toimijat Joensuuhun ja Pohjois-Karjalaan Yhteisöpalkinnon saanut Forest Joensuu kehittää metsäalaa vauhdittaen planeettaa korjaavien ratkaisujen syntymistä, jotka ovat avainasemassa hillitsemässä ja torjumassa metsäpaloja, luontokatoa ja ilmastonmuutosta. Keskittymästä löytyy yritystoimintaa metsäja puutuoteteollisuudesta koneja laitevalmistukseen, teknologiayrityksiä sekä tutkimusta ja koulutusta. Keskittymässä toimii yhteensä 600 yritystä, joissa työskentelee yhteensä noin 6 000 henkilöä. Keskittymän yhteenlaskettu liikevaihto oli 2 miljardia euroa. ”Euroopan metsäpääkaupungissa kehitettyjä metsän ja fotoniikan ratkaisuja viedään Amerikkoihin ja Aasiaan asti ja kymmenet kansainväliset delegaatiot ovat ihastelleet Forest Joensuun yhteishenkeä. Palkinto kuuluukin kaikille konekuskeista tohtoreihin”, toteaa Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä. Team Finland -verkosto edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkosto tukee julkisrahoitteisilla palveluillaan yrityksiä kansainvälistymisessä, houkuttelee Suomeen investointeja ja rakentaa Suomi-kuvaa maailmalla. 24-42-10-1-2 Kuvateksti: Yhteiskuva tilaisuudesta, jossa Presidentti Stubb jakoi ensimmäistä kertaa kansainvälistymispalkinnon. Vuoden 2024 tulokasyrityksenä palkittiin älykkäitä tuotantoratkaisuja kehittävä Unikie Oy, kasvuyrityksenä materiaalinkäsittelyalan ratkaisuja tuottava Konecranes Oyj ja pitkäaikaisena investoijana teknologiayritys ABB Oy. Vuoden yhteisöpalkinto annettiin metsäalankeskittymälle Forest Joensuulle.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Teknos ehdottaa vaihtoehtona TiO2-polkumyyntitullien asteittaista käyttöönottoa TNLehti Suomalainen perheyritys Teknos ehdottaa titaanidioksidin (TiO2) polkumyyntitullien vaiheittaista käyttöönottoa tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi. Näin varmistetaan, että EU:n maaliteollisuus pysyy kilpailukykyisenä ja pystyy paremmin kattamaan toiseksi suurimpaan raaka-aineeseensa liittyvät lisäkustannukset. Teknos pyytää EU:n komissiota ja jäsenvaltioiden viranomaisia harkitsemaan tätä lähestymistapaa, joka rajoittaisi EU:n keskeiselle teollisuudenalalle mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja. Teknos on toimittanut kaksi lausuntoa vastauksena Euroopan komission ilmoituksiin, jotka koskevat Kiinasta peräisin olevan titaanidioksidin (TiO2) polkumyyntitulleja. Olemme korostaneet merkittävää haittaa, jota odotamme näiden tullien aiheuttavan EU:n maalija pinnoiteteollisuudelle taloudellisen kilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta. Jotta TiO2: ta olisi riittävästi saatavilla Euroopan markkinoilla, tarvitsemme ulkoista tarjontaa normaaleissa taloudellisissa tilanteissa; tämä on 10 prosenttia EU:n maaleissa käytettävän TiO2:n kulutuksesta, jota Kiina tällä hetkellä toimittaa. Osana maailmanlaajuista vapaakauppaa maiden välisiä tulleja olisi harkittava huolellisesti ja niitä olisi käytettävä vain oikeudenmukaisen kaupan varmistamiseen. Teknos ennustaa, että pitkällä aikavälillä polkumyyntitullien käyttöönoton ansiosta kysyntä vähenee vastaamaan nykyistä kapasiteettia sen sijaan, että kapasiteetti kasvaisi vastaamaan nykyistä kysyntää. Teknos uskoo, että jos kaikkia nykyisen ehdotuksen osia sovelletaan välittömästi täysimääräisesti, se johtaa todennäköisesti EU:n yritysten kilpailukyvyn heikkenemiseen, koska EU:n tuotannosta riippuvaiset pinnoitusyritykset väistämättä maksavat hinnankorotukset. Tämä EU:hun sijoittautuneiden yritysten kilpailuhaitta johtaa lopulta konkursseihin ja pakottaa investoimaan tuotantokapasiteettiin EU:n ulkopuolella. Liiketoiminnan luonteen vuoksi ehdotettujen tullien ajoitus ja asteittainen käyttöönotto mahdollistaisivat koko arvoketjun sopeutumisen muutoksiin ja estäisivät EU:n valmistajia joutumasta epäedulliseen asemaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Tämä tilanne vaihtelee asiakasryhmittäin: Rakennusliikkeille tai jakelijoiden kautta tee-se-itse-alalle myytäville kauppaja rakennusmaaleille vaaditaan tyypillisesti kiinteä hinnoittelu kullekin vuodenajalle. Sopimusneuvottelut käydään tyypillisesti 4-6 kuukautta ennen kauden alkua tuotteiden saatavuuden varmistamiseksi. Teollisuuspinnoitteiden osalta markkinaolosuhteiden muutoksia voidaan tarkastella neljännesvuosittain, joten siellä kuluvan vuosineljänneksen läpimenoaika + 3 kuukautta on riittävä. Arvoketjun kilpailukyvyn säilyttämiseksi, jos kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää tuotemukautuksia, nämä muutokset on toteutettava huolellisesti neuvottelemalla, ottamalla useita iteraatioita, koska arvoketju on pitkä, ja pitkäaikaisia asiakasprojekteja, joilla on pitkät kehitysja kokeiluajat. Tämä edellyttäisi, että muutokset olisivat asteittaisia ja jakautuisivat ajallisesti. TiO2 on toiseksi merkittävin raaka-aine maalien ja pinnoitteiden valmistuksessa. Siirtyminen Kiinasta peräisin olevasta TiO2: sta muihin kuin kiinalaisiin vaihtoehtoihin vaatii aikaa ja resursseja tuotteiden laadun, suorituskyvyn ja toimitusketjun vakauden varmistamiseksi. Maalija pinnoiteteollisuus toimii tiukkojen tuotestandardien mukaisesti, mikä edellyttää perusteellisia testausja kvalifiointiprosesseja. Teknos arvioi, että toimittajan vaihtamiseen kuluisi vähintään 18 kuukautta riippuen tutkimusja kehitystyöhön tarvittavasta ajasta sekä pätevöinnin ja sertifioinnin läpimenoajoista asiakkaiden kanssa. Teknos ymmärtää tarpeen soveltaa jonkinasteista tullia, koska komissio on tehnyt päätelmiä kiinalaisten TiO2-toimittajien polkumyyntiä koskevasta tutkimuksesta. Jotta voimme varmistaa reilun kaupan jatkumisen, varmistaa, että arvoketju tekee tarvittavat investoinnit kapasiteetin lisäämiseksi ja että koko arvoketju ymmärtää markkinaolosuhteiden muutokset, meidän on tehtävä yhteistyötä poliittisten päättäjien kanssa säilyttääksemme taloudellisesti terveen EU:n maaliteollisuuden, joka toimii tasapuolisten toimintaedellytysten ympäristössä tulevan vuosikymmenen ajan, ja tukeaksemme kestäviä teollisuuden käytäntöjä. 24-42-11-1-2 Kuvateksti: Teknos on johtava maalien ja pinnoitteiden toimittaja, jolla on maailmanlaajuinen läsnäolo ja Ecovadis-kultamitali 2024. Yhtiön missio on tarjota kestäviä ratkaisuja lähellä asiakkaita. Suomalainen perheyritys toimii tällä hetkellä yli 20 maassa, joista 7:llä on tuotantolaitoksia. Teknos on eturintamassa kehittämässä edistyksellisiä pinnoitteita, jotka pidentävät koneiden, rakennusten, voimalaitosten ja kaupunkirakenteiden käyttöikää ja tekevät maailmasta kestävämmän ja turvallisemman, esittelee Paula Salastie, toimitusjohtaja, Teknos Group
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 42 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Verohallinto Vuoden 2025 verokortit tulevat ensimmäisille asiakkaille OmaVeroon 23.11.2024 alkaen – ne ovat voimassa jo 1.1.2025 Kaikkien verokortit tulevat OmaVeroon 13.12. mennessä. Verohallinto on aloittanut vuoden 2025 verokorttien muodostamisen. Ensimmäiset verokortit ovat saatavilla OmaVerossa, 23. marraskuuta, ja kaikki verokortit tulevat OmaVeroon viimeistään joulukuun 13. päivä. Ne asiakkaat, jotka eivät käytä Suomi.fi-viestejä, saavat verokorttinsa myöhemmin myös postitse. Mikä muuttuu vuonna 2025? Vuoden 2025 verokortit astuvat voimaan 1. tammikuuta. Aikaisemmin verokortit ovat tulleet voimaan helmikuun alussa. Myös verokortin tuloraja on nyt määritelty 12 kuukaudelle, kun aikaisemmin tuloraja oli määritelty 11 kuukaudelle. Nyt tehty muutos helpottaa tulorajan seuraamista. – Olemme saaneet paljon toiveita verokortin voimaantulon aikaistamisesta, ja uskomme, että tämä parannus on asiakkaille mieluinen, kertoo menettelypäällikkö Päivi Ylitalo Verohallinnosta. – Tulorajan riittävyyttä on nyt helpompi seurata, kun veroprosentti kattaa koko kalenterivuoden. Muutos tulee voimaan automaattisesti. Toimi näin, kun saat uuden verokortin Tarkista tuloraja. Tuloraja on laskettu koko vuodelle 2025 (1.1.–31.12.), ja se sisältää esimerkiksi lomarahat. Tiedot perustuvat vuoden 2023 verotukseen tai vuoden 2024 muutosverokorttiin. Jos arvioit tulojesi olevan ensi vuonna suuremmat tai pienemmät kuin verokortille on merkitty, tilaa uusi verokortti. Voit tehdä sen heti, kun vuoden 2025 verokorttisi on OmaVerossa. Voit myös muuttaa verokorttiasi tarpeen mukaan koko vuoden ajan. Varmista, saako työnantaja tai muu maksaja verokorttisi suoraan Verohallinnolta. Ellei, toimita verokorttisi tulojen maksajalle. Suurin osa työnantajista saa verokortin suoraan Verohallinnolta. Työnantajan vastuulla on ilmoittaa, miten omalla työpaikalla toimitaan. Kelaan ja eläkeyhtiöille verokortit siirtyvät automaattisesti. Poikkeuksena ovat uusien eläkeläisten verokortit: useimmissa eläkeyhtiöissä tuoreen eläkeläisen täytyy itse toimittaa verokortti eläkkeen maksajalle. Verohallinto kerää verot ja turvaa siten yhteiskunnan toiminnan. Vuonna 2023 keräsimme yli 81 miljardia euroa verotuloja. Turvaamme verojen kertymisen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä valvomalla verojen kertymistä uskottavasti. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme toimimaan omatoimisesti ja oikein. 24-42-12-1-2 Li Andersson: “Mitä siellä Suomessa oikein tapahtuu?” – Orpon hallituksen valinta murtaa pohjoismaista työmarmallin murtuminen herättää kysymyksiä Euroopassa. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson käsitteli SAK:n edustajistolle pitämässä puheessaan muun muassa suomalaiseen työelämään kohdistuvia heikennyksiä suhteessa talouden haasteisiin sekä eurooppalaisen politiikan mahdollisuuksia keskellä monenlaisten kriisien aikaa. Andersson toi puheessaan esille, miten pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakenteet ja eurooppalainen sosiaalinen malli ovat kilpailukykyä vahvistavia tekijöitä, mutta Suomen oikeistohallitus on työntekijöiden asemaa heikentämällä ja ostovoimaan kohdistuvilla leikkauksilla syömässä talouskasvun edellytyksiä. Pohjoismaisessa vertailussa on todettu, että meistä on tulossa työntekijöiden suojelussa heikoin lenkki, jos kaikki hallituksen heikennykset toteutetaan. Draghin raportissa korostetaan esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien sekä osaamisen merkitystä talouskasvulle ja kilpailukyvylle, mutta täällä oikeisto yrittää kaivaa kasvua pohjamudista, Andersson sanoo. Andersson käsitteli puheessaan myös eurooppalaisen politiikan mahdollisuuksia työntekijöiden aseman parantamisen kannalta niin aiempien saavutusten kuin tulevaisuuden suuntaviivojen osalta. Monet viime vuosien työelämäparannuksista ovat peräisin EU:sta esimerkiksi minimipalkkaja alustatalousdirektiivien kautta. Mahdollisuuksia on, jos poliittista tahtoa vain löytyy. Tällä kaudella toivon parannuksia esimerkiksi tekoälyn käyttöön työpaikoilla sekä etätyön sääntelyyn. Lisäksi julkisissa hankinnoissa pitäisi huomioida paremmin työntekijöiden asema osana sosiaalisten kriteereiden painottamista, Andersson sanoo. Andersson esitti puheessa myös huolensa EU:n päätöksenteon toimivuudesta ja unionin poliittisesta suunnasta oikeiston tehdessä syvenevää yhteistyötä laitaoikeiston kanssa. Aikamme polttavat kysymykset ilmastoja ympäristökriisin torjunnasta ja esimerkiksi köyhyyden vähentämisestä ovat ajautumassa EU:ssa sivuraiteelle kilpailukyvyn ja puolustuksen ylikorostamisen tieltä. EPP on osoittanut valmiuden tehdä yhteistyötä maahanmuuttoja oikeusvaltiovastaisen laitaoikeiston kanssa, Andersson sanoo. 24-42-12-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 42 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Suomen meriteollisuus vahvistaa edelläkävijyyttä älykkäiden ja ympäristöystävällisten meriteknisten tuotteiden kehittäjänä Meriteollisuus ry on julkaissut päivitetyn strategisen tutkimusagendan, joka kuvaa alan tutkimusja kehitystarpeet vuosille 2025–2035. Agenda julkaistiin Meriteollisuus ry:n syysseminaarissa 21.11.2024. Visiona on, että vuoteen 2035 mennessä Suomen meriteollisuus on maailman johtava älykkäiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen toimittaja merenkulun ja muun merellisen liiketoiminnan tarpeisiin. Suomessa toimii menestyvä ja kansainvälinen meriteollisuusverkosto, joka hyödyntää korkeaa teknologiaa tuottaessaan vihreän siirtymän ja merenkulun automaation mahdollistavia ratkaisuja. Tutkimusagenda jakautuu kolmeen pääteemaan, joilla on omat visionsa: 1. Älykäs meriteollisuus – Suomalainen meriteollisuus on edelläkävijä älykkäissä laivoissa ja niihin liittyvissä ratkaisuissa. Ala tuottaa optimoituja ja kyberturvallisia tuotteita sekä mahdollistaa laivojen korkean automaatioja lopulta autonomiatason. Tekoälyn mahdollisuudet on hyödynnetty mm. laivan suunnittelun, operoinnin ja tuotannon tehostamisessa. 2. Kestävä meriteollisuus – Ala tukee vihreän siirtymän toteuttamista kehittämällä vähäpäästöisiä ja päästöttömiä laivoja hyödyntäen kaikki tarpeelliset teknologiat tavoitteen saavuttamiseksi. Kehityksessä huomioidaan uusien energiamuotojen turvallisuusnäkökulmat. Merenkulun haitat ympäristölle minimoidaan. 3. Tehokas ja kilpailukykyinen meriteollisuus – Suomen meriteollisuus tunnetaan maailman innovatiivisimmista risteilyaluksistaan, autolautoistaan, jäänmurtajistaan sekä erikoisaluksista myös ankariin olosuhteisiin. Suomi on johtava arktisen ja meriteknologian tutkimus-, innovaatioja koulutusmaa. Alan osaaminen tukee Suomen huoltovarmuutta. Meriteollisuus osallistuu innovatiivisten merituuliratkaisujen ja muiden uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämiseen vaativiin olosuhteisiin. Kehittämisessä panostetaan lisäksi suunnittelun ja tuotannon tehostamiseen ja automatisointiin sekä verkostomaisen toiminnan jatkokehittämiseen. Osana työtä muodostettiin toimenpide-ehdotukset, jotka edistävät agendan tavoitteita. Näitä ovat muun muassa innovaatiorahoituksen ja -yhteistyön jatkuvuus kansallisesti ja EU-tasolla, demonstraatiohankkeiden rahoituksen mahdollistaminen, tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen, erityispanostus vihreän siirtymän ratkaisujen kehittämiseen sekä meriteknisen ydinosaaminen säilyttäminen sekä jatkuva vahvistaminen. Myös ICE Pact tuo alan arktiselle osaamiselle uusia TKIja yhteistyömahdollisuuksia. Tutkimusagenda on laadittu yhteistyössä alan yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Teemat on kerätty kyselyn ja työpajatyön avulla vuoden 2024 aikana. Toteuttajana on toiminut Mervi Pitkänen Merem Oy:stä Meriteollisuus ry:n toimeksiannosta. Työn koordinointiin on osallistunut yhdistyksen tutkimustoimikunta. Strateginen tutkimusagenda 2025–2035 Meriteollisuus ry:n internetsivuilla Lisätietoja: Elina Andersson Toimitusjohtaja, Meriteollisuus ry 24-42-13-1-2 Krupsin jouluehdotukset: muotoilua, suorituskykyä ja aitoa makua jokaisessa kupissa Tänä jouluna Krups esittelee valikoiman kahvinkeittimiä, jotka lupaavat muuttaa kahvin ystävien aamut ja taukohetket. Krupsilla on malleja, jotka täyttävät kaikki tarpeet ja maut, automaattisista konevaihtoehdoista todellisille kahvin ystäville ja käsittelykoneisiin niille, jotka suosivat baristarituaalia, Krupsilla on ihanteellinen valikoima tarjota tämä juhlakausi. Espresson valmistusprosessin jokaisen vaiheen optimoivan Quattroforce-teknologian ansiosta automaattinen Sensationkahvinkeitin on ihanteellinen niille, jotka haluavat korkealaatuista kahvia, jossa on kaikki vastajauhetun kahvin maku ja aromi. Kompakti muotoilu, joka sopii hyvin kaikentyyppisiin työtasoihin, intuitiivinen paneeli ja 5 automaattista ohjelmaa, joiden avulla voit valita suosikkikahvijuomasi yhdellä sormen kosketuksella, Sensation on ihanteellinen valinta kaikille, jotka haluavat baristakokemuksen kohtuulliseen hintaan. Lisäksi Sensation tuo uutuuden kahvin ystäville, jotka rakastavat vuorotellen erityyppisten kahvien kulutusta koko päivän: Filter Coffee -toiminnon ansiosta infuusio ja uuttaminen ovat hitaampia, herättääkseen kaikki aromit ja kofeiini, jotka tekevät kahvista erittäin kodikkaan ja miellyttävän juoman hetkestä riippuen. Kuten kaikilla Krups-malleilla, Sensationilla on myös se etu, että sinun ei tarvitse huolehtia järjestelmän puhdistamisesta täysin automaattisen järjestelmän ansiosta, joka varoittaa kuluttajaa aloittamaan puhdistuksen yksinkertaisella sormen kosketuksella ja asettamaan tabletin syväpuhdistukseen 3 kertaa vuodessa. 24-42-13-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 42 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Jenni Karsio jatkaa Talentian puheenjohtajana Helsingissä 23.11.-24.11.2024 kokoontuva Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian liittovaltuusto valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi Jenni Karsion. Tamperelainen Jenni Karsio on laillistettu sosiaalityöntekijä ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on johtanut Talentiaa viimeiset neljä vuotta suurten mullistusten keskellä koronan koetellessa ja läpi hyvinvointialueille siirtymisen. Karsion aikana Talentia on ollut mukana myös historian suurimmissa työtaistelutoimissa, joiden myötä saatiin 20 vuotta tavoiteltu palkkaohjelma kuntaja hyvinvointialoille. – Nyt meillä on edessä mahdollisesti haastavimmat ajat Talentian historiassa.?Tällä hetkellä Suomessa ollaan tekemässä valtavaa paradigman muutosta ja hyvinvointivaltion alasajoa. Sen strategia pitää sisällään, ei vain vähäosaisten ihmisten tilanteen merkittävää heikentämistä, vaan myös näitä ihmisiä auttavien ammattikuntien alasajoa. Samaan aikaan kansalaisyhteiskunta pyritään vaientamaan tekemällä järjestötoiminnasta toimintakyvyttömämpää, Jenni Karsio sanoo. Tulevalla nelivuotiskaudella Karsio tulee luotsaamaan liiton ja ammattikunnan läpi merkittävien lainsäädäntöuudistusten, kun sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilölain kokonaisuudistus työstetään ja sosiaalihuoltoja lastensuojelulaki uudistetaan. Myös neuvottelukeväästä povataan erittäin vaikeaa. – Maan hallitus on tähän mennessä tehnyt 24 työntekijän asemaa merkittävällä tavalla heikentävää lakimuutosta.?Seuraavaksi joulukuussa on edessä vientivetoisen työmarkkinamallin säätäminen lakiin, mikä vie naisvaltaiselta sosiaalialalta mahdollisuuden nousta palkkakuopasta. Palkkaerot alkavat entisestään kasvaa. Samaan aikaan suunnitellaan merkittäviä muutoksia suojelutyöhön, jotka rajaavat alamme työtaistelumahdollisuuksia. – Talentiassa emme tyydy vallitseviin olosuhteisiin vaan teemme töitä paremman sosiaalialan ja yhteiskunnan eteen. Ihmisarvo, yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat arvopohjani, joiden perustalta rakennan sosiaalialan korkeakoulutettujen edunvalvontaa ja parempaa yhteiskuntaa. Yksilöllistyvässä maailmassa ammattiliitto on yksi niitä harvoja kollektiivisia toimijoita, joiden olemassaolon tarkoitus perustuu yhdessä tekemiselle ja yhteisten asioiden ja etujen ajamiselle, Karsio tiivistää. Kokouksessa valittiin lisäksi Talentian liittovaltuuston johtajisto. Valtuuston puheenjohtajaksi liittokokous valitsi Riina Karjalaisen ja valtuuston varapuheenjohtajaksi Terhi Tahvanaisen. Akavalainen 26 000 jäsenen Talentia edustaa laillistettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, joita ovat yliopistotutkinnon suorittaneet sosiaalityöntekijät sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit, geronomit ja kuntoutuksen ohjaajat. 24-42-14-1-2 Rudus vahvistaa kierrätysliiketoimintaansa Turun seudulla Ruduksen kivipohjaisten rakennusmateriaalien kierrätystoiminta täydentyy uudella toimipisteellä Raisiossa. Rudus Oy on sopinut Kivikolmio Oy:n Raision Palovuoressa toimivan kierrätystoimipisteen ostamisesta 22.11.2024 allekirjoitetulla sopimuksella. Kierrätystoimipiste siirtyy Ruduksen hallintaan välittömästi. Toimipisteen tuotantolaitteisto siirtyy kaupan myötä Rudus Oy:n omistukseen. Tuotantolaitteistoon kuuluu siirrettävä murskain sekä seulontayksikkö. Taustaa Ruduksesta: Rudus on näkyvästi mukana siellä missä rakennetaan: taloja, teitä, siltoja, pihoja... Toimintamme ytimen muodostavat betoni, betonituotteet, erilaiset kiviainekset, murskausurakointi ja kierrätys. Panostamme rakentamisen laatuun ja kannamme vastuun myös ympäristöstä. Palvelemme Suomen ja Baltian asiakkaitamme noin 900 ammattilaisen voimin. Kuulumme kansainväliseen CRH-rakennusmateriaalikonserniin, joka työllistää 78?500 henkilöä yhteensä 29 maassa Rudus, 'A CRH Company'?. Anomali asettaa uudet standardit kyberturvallisuuden nopeudelle, tehokkuudelle ja automaatiolle Anomali, tekoälypohjaisen tietoturvaja IT-toiminta-alustan tarjoaja, ilmoittaa Turbo Searchin ja Copilot Asset Analyzerin lanseerauksesta. Kaksi uutta ominaisuutta nopeuttavat ja tehostavat tietoturvapoikkeamien käsittelyä. Turbo Search on uusi hakutekniikka, joka tarjoaa 1 000-kertaisen nopeuden parannuksen aiempiin järjestelmiin verrattuna ja asettaa uusia standardeja. Petatavuja dataa voidaan etsiä ja vastaukset löytyvät sekunneissa. Tämä nopeus mahdollistaa huomattavasti nopeamman uhkien havaitsemisen ja siten nopean päätöksenteon. Copilot Asset Analyzer optimoi SecOpsin tehokkuuden korvaamalla monimutkaisten SOAR-pelikirjojen tarpeen ja mahdollistamalla sisäisten omaisuuserien "sisältä ulos" -analyysin. SOC-tiimit voivat siten vastata sisäisten järjestelmien vuorovaikutukseen ulkoisten uhkien kanssa ja käsitellä jopa miljardeja tapahtumia muutamassa sekunnissa. Näiden uusien ominaisuuksien avulla Anomali asettaa uuden vertailuarvon kyberturvallisuuden nopeudelle, skaalautuvuudelle ja tehokkuudelle. Organisaatiot voivat paitsi toteuttaa SecOpsin nopeammin, myös kustannustehokkaammin. Turbo Search ja Copilot Asset Analyzer ovat nyt kaikkien Anomaliasiakkaiden käytettävissä. Kaksi uutta ominaisuutta on integroitu Anomalin tekoälypohjaiseen tietoturvaja IT-toiminta-alustaan, mikä tarjoaa organisaatioille tehokkaan ja kustannustehokkaan ratkaisun SecOpsin optimointiin. Lisätietoja uusista ominaisuuksista on Anomali-Website osoitteessa24-42-14-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 42 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Selvitys: Naisyrittäjät tarvitsevat lisää osaamista ja verkostoja pääoman keräämiseen Naisyrittäjät kohtaavat merkittäviä haasteita pääomasijoitusten hankkimisessa, sillä naisten perustamat startupit saavat vain pienen osan kokonaisinvestoinneista, osoittaa PwC:n tuore, globaali selvitys. Sukupuolten välisen rahoituskuilun kaventaminen vaatii ponnisteluja koko yhteiskunnalta. PwC:n selvityksellä kartoitettiin, kuinka naisyrittäjät voivat parantaa mahdollisuuksiaan kerätä pääomaa. Selvitystä varten haastateltiin 58 naissijoittajaa 26 eri maasta, mukaan lukien Suomesta. Vastanneista valtaosa oli pääomasijoittajia (Venture Capital, 62 %, ja Private Equity, 13 %), minkä lisäksi selvitykseen osallistui enkelisijoittajia (16 %), yritysten pääomasijoittajia (CVC, 5 %), perheiden sijoitusyhtiöitä (Family Office, 2 %) sekä yksityisiä velkasijoittajia (2 %). ”Naisten perustamat yritykset saavat edelleen globaalisti vain pienen siivun jaossa olevasta rahoituspotista. Jos naisyrittäjät eivät onnistu rahoituksen keräämisessä, huomattava osa kaikista yrityksistä jää vaille kasvuja kehittymismahdollisuuksia. Sukupuolten välisten ennakkoluulojen torjuminen ei ole ainoastaan naisten tehtävä, vaan koko yhteiskunnan vastuulla”, kansainvälisille markkinoille suuntaavien kasvuyritysten kanssa työskentelevä partneri Maija Ant-Wuorinen PwC Suomelta toteaa. Pohjoismaihin ensimmäisenä naisena pääomasijoitusrahaston perustanut ja Suomen ensimmäisen kasvurahaston perustaja Julianna Borsos kokee, että Suomessa ja Pohjoismaissa hyviä sijoituskohteita tarkastellaan niin VCkuin PE-kentällä puhtaasti kaupallisin ehdoin ja tiimien substanssin perusteella. "Toki naisyrittäjiä on todella vähän niillä aloilla, joihin sijoitustoimintaa ja -kiinnostusta tyypillisesti ohjautuu, minkä vuoksi naisyrittäjyyttä olisi hyvä edistää eri tavoin’’, Borsos jatkaa. Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Anne Horttanainen puolestaan nostaa esille, että tutkimusten mukaan monimuotoiset sijoitustiimit sijoittavat todennäköisemmin naisperustajien startupeihin ja yrityksiin, joissa on naistoimitusjohtaja. ”Onkin tärkeää edistää myös sijoittajatiimien monimuotoisuutta, ja tätä työtä tehdään Suomen pääomasijoitusalalla aktiivisesti”, Horttanainen sanoo. Selvitykseen vastanneet naissijoittajat nostivat esiin, että osa naisyrittäjistä ei esimerkiksi tunne alan yleisiä termejä, sijoitusmaailman toimintatapoja tai sitä, millaista sijoitusta heidän ylipäänsä tulisi hakea. Tässä naisyrittäjät myös antavat haastatelluiden mukaan turhaan tasoitusta miesyrittäjille. Lisäksi haastatellut toivat esille, että naisyrittäjät pyytävät usein vähemmän rahoitusta kuin miehet, aliarvioivat liiketoimintasuunnitelmansa ja keskittyvät tulevaisuuden sijasta siihen, missä yritys on tällä hetkellä. ”Etenkin ensimmäistä kertaa rahoitusta hakevien yrittäjien on tärkeää varmistaa, että rahoituksen saaminen ei jää kiinni omasta tiedonpuutteesta. Yrityksen tunnusluvut ja tulevaisuus on myös pystyttävä perustelemaan”, Ant-Wuorinen kommentoi. Naissijoittajien mukaan rahaston koon ja toimialafokuksen lisäksi naisyrittäjien kannattaa tarkastella sitä, onko rahasto jo sijoittanut naisvetoisiin yrityksiin. Tämän ohella sijoittajat korostivat verkostoitumisen tärkeyttä. ”Henkilökemian merkitystä ei kannata väheksyä. Sijoittajan ja yrittäjän ammatillinen suhde on pitkä ja yhteydenpito voi olla varsin tiivistä, joten yhteisen tahtotilan löytyminen on myös ensisijaisen tärkeää”, Ant-Wuorinen sanoo ja jatkaa: “Naisyrittäjille pääoman kerääminen on edelleen globaalilla tasolla haastavaa, mutta se on nyt saavutettavissa helpommin kuin koskaan ennen. Monet rahastot asettavat monimuotoisuustavoitteita ja etsivät aktiivisesti naisjohtoisia yrityksiä salkkuihinsa.” 24-42-15-1-2 COP29: Tulokset laihoja, rahoitus sentään eteni Odotukset Bakun ilmastokokoukselle eivät olleet korkealla ja lopputulema jäikin laihaksi. Ilmastorahoituslupaus kolminkertaistettiin nykyisestä, mutta uusista ilmastonmuutoksen hillinnän kirjauksista ei kyetty sopimaan. Kokouksessa suurimman huomion vei riitely rahasta. Kehittyvät maat painottavat länsimaiden vastuuta ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, ja edellyttävät rahoitusta paitsi ilmastonmuutoksen hillintätoimiin, myös siitä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Kehittyneet maat puolestaan alleviivaavat hillintätoimien tärkeyttä. Nyt sovittu rahoituksen taso on selkeä tasonkorotus aiempaan. On tervetullutta, että varakkaampien kehittyvien maiden, kuten Kiinan, osallistuminen rahoitukseen jatkossa mainitaan nyt ainakin vapaaehtoisena. Tämä on myös Kiinan etu, sillä ilmastorahoitus kehittyville maille edistää Kiinan teknologiavientiä niihin, huomauttaa Energiateollisuus ry:n ekonomisti ja ilmastoasiantuntija Petteri Haveri. Rahoituksen lisäämistä ja ilmastotoimien vauhdittamista tulevaisuudesta edesauttaa myös edistys Pariisin sopimuksen artikla 6:n pelisäännöistä. Artikla käsittelee maiden mahdollisuutta täyttää omia ilmastositoumuksiaan toisissa maissa toteuttavilla päästövähennyksillä. Varsinaisista päästösitoumuksista tai fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta Bakussa ei edetty. Tämä oli pettymys, joskin odotettuakin, ja huomio kääntyy jo nyt seuraavaan, Brasilian Belemissä ensi syksynä pidettävään COP30-kokoukseen. Belemin kokouksessa käsittelyssä ovat maiden päivitetyt ilmastositoumukset ja niiden riittävyys Pariisin sopimuksen tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Tarve vähentää päästöjä ei häviä, vaikkei jokaista COP-kokousta voisi pitää kaikkein onnistuneimpana. Mikä tänään jätetään tekemättä, on huomenna joka tapauksessa edessä. Siirtyminen fossiilisista polttoaineista sähköön ja investoinnit teollisuuden vähähiilistämiseen ovat Suomen kilpailuetu nyt ja jatkossa.”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. 24-42-15-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 42 / 2024 den Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.08.2024 – 31.12.2024 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2024: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 04.01.2024 / 09.01.2024 Numero 2 11.01.2024 / 16.01.2024 Numero 3 18.01.2024 / 23.01.2024 Numero 4 25.01.2024 / 30.01.2024 Helmikuu Numero 5 01.02.2024 / 06.02.2024 Numero 6 08.02.2024 / 13.02.2024 Numero 7 15.02.2024 / 20.02.2024 Numero 8 22.02.2024 / 27.02.2024 Maaliskuu Numero 9 01.03.2024 / 05.03.2024 Numero 10 07.03.2024 / 12.03.2024 Numero 11 14.03.2024 / 19.03.2024 Numero 12-13 21.03.2024 / 26.03.2024 Huhtikuu Numero 14 04.04.2024 / 09.04.2024 Numero 15 11.04..2024 / 16.04.2024 Numero 16 18..04.2024 / 23.04.2024 Numero 17 25.04.2024 / 30.04.2024 Toukokuu Numero 18-19 03.05.2024 / 07.05.2024 Numero 20 16.05.2024 / 23.05.2024 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2024 / 11.06.2024 Kesäloma. Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2024 / 06.08.2024 Numero 24-25 08.08.2024 / 13.08.2024 Numero 26 15.08.2024 / 20.08.2024 Numero 27 22.08.2024 / 27.08.2024 Syyskuu Numero 28 05.09.2024 / 10.09.2024 Numero 29 12.09.2024 / 17.09.2024 Numero 30-31 19.09.2024 / 24.09.2024 Numero 32 26.09.2024 / 01.10.2024 Lokakuu Numero 33 03.10.2024 / 08.10.2024 Numero 34-35 10.10.2024 / 15.10.2024 Numero 36 17.10.2024 / 22.10.2024 Numero 37-38 25.10.2024 / 29.10.2024 Marraskuu Numero 39 07.11.2024 / 12.11.2024 Numero 40-41 14.11.2024 / 19.11.2024 Numero 42 21.11.2024 / 26.11.2024 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2024 / 10.12.2024
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 23.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 30.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 40-41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 42/ 2024 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Halpakaupat houkuttelevat – muista vastuullisuus ulkomailta tilatessa 2 Sisäpiiritieto: Bittium Oyj:n tytäryhtiö Bittium Wireless Oy ja Puolustusvoimat 2 solmivat kumppanuussopimuksen Vaasalainen tekniikan koulutus täyttää 175 vuotta 3 Droonit voivat mullistaa kaupunkiturvallisuuden ja hätätilanteisiin reagoinnin 4 Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipio 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Tunnettu vientiyritys varmistaa osaajien saatavuutta Kuopion Savilahdessa – high-tech-insinööreille jatkuva tarve 7 SKF:lle 430 miljoonan euron rahoitus kestävän kehityksen teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen 8 Etäisyysmittalaite IO-Link -liitännällä tarkkaa mittausta ja syvällistä analyysiä varten 8 Ammattikorkeakouluja pääomitettava 9 Itä-Suomen yliopiston promootio juhlitaan Kuopiossa 5.–7.6.2025 9 Presidentti Stubb jakoi ensimmäistä kertaa kansainvälistymispalkinnon: Palkinnon saajina Unikie, Konecranes, ABB ja Forest Joensuu 10 Teknos ehdottaa vaihtoehtona TiO2-polkumyyntitullien asteittaista käyttöönottoa 11 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 12-15 Mediakortti 01.08.2024 31.12.2024 16 Mediakortti 01.01.2025 31.12.2024 17 Sisältö numero 42/ 2024 18 Yhteistyö parantaa PR Newswiren, CisionOnen, Brandwatchin ja Streemin tarjontaa. 19 Takakansi 20 Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 42 / 2024 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 42 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Yhteistyö parantaa PR Newswiren, CisionOnen, Brandwatchin ja Streemin tarjontaa. TNLehti Cision, maailman johtava viestintäohjelmistojen toimittaja, ilmoitti tänään yhteistyöstä Google Cloudin kanssa laajentaakseen tekoälypohjaisten viestintäratkaisujensa ominaisuuksia. Tämän pyrkimyksen avulla Cision hyödyntää Google Cloudin generatiivisia tekoälyteknologioita parantaakseen PR Newswiren, CisionOnen, Brandwatchin ja Streemin tarjontaa ja tarjotakseen vertaansa vailla olevia innovaatioita asiakkailleen. Tämä uutinen seuraa PR Newswiren äskettäin ilmoittamaa PR Newswiren tekoälypohjaisen ratkaisuvalikoiman lanseerausta, joka on rakennettu Geminin kanssa Vertex AI: lle. Se auttaa yrityksiä luomaan ja jakamaan sisältöä nopeammin ja tehokkaammin, mikä vähentää dramaattisesti asiakkaisiin kuluvaa aikaa. Yhteistyön ansiosta Cision pystyy toimittamaan tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja entistä nopeammin kaikkiin liiketoimintayksiköihin. Yhdistämällä Cisionin dataja viestintäosaamisen Vertex AI -alustaan ja Gemini-malleihin Google Cloudissa Cision voi tarjota entistä kehittyneempiä ominaisuuksia ja dataa, joiden avulla johtajat voivat tehdä dataan perustuvia päätöksiä, optimoida strategioita ja nopeuttaa liiketoiminnan tuloksia. Yhteistyön tärkeimpiä etuja ovat: Käytännöllisiä, dataan perustuvia oivalluksia: Cisionin asiakkailla on nyt pääsy entistä tehokkaampiin tekoälypohjaisiin oivalluksiin ja analytiikkaan, joiden avulla he voivat kehittää dataan perustuvia strategioita, jotka antavat heille merkittävän kilpailuedun. Parempi tuottavuus: Cisionin asiakkaat hyötyvät kehittyneistä tekoälyominaisuuksista, joiden avulla he voivat luoda virtaviivaisia työnkulkuja ja toimia merkityksellisten tietojen perusteella nopeammin ja tarkemmin. Tulevaisuuden kestävät strategiat: Yhteistyön avulla kaikkien Cision-ratkaisujen asiakkaat voivat hyödyntää alan johtavia tekoälyteknologioita markkinoinnin ja viestinnän tulevaisuuden muokkaamisessa. "Hyödyntämällä Google Cloudin tekoälyä emme ainoastaan rakenna tehokkaampia tuotteita asiakkaillemme, vaan asetamme myös uuden standardin dataan perustuvien oivallusten ja viestinnän tulevaisuudelle, mikä määrittelee alan uudelleen", sanoo Cisionin väliaikainen toimitusjohtaja Prasant Gondipalli. "Yhteistyömme Cisionin kanssa on tärkeä hetki markkinoinnin ja viestinnän alalla, sillä sen avulla organisaatiot voivat hyödyntää tekoälyä innovaatioiden ja tehokkuuden edistämisessä", sanoo Carrie Tharp, Google Cloudin VP Solutions &; Industries. "Näiden parannusten avulla Cision ei ainoastaan laajenna tuotteitaan, vaan auttaa myös muuttamaan tapaa, jolla organisaatiot tekevät oivalluksiin perustuvia päätöksiä." Käyttämällä Google Cloudin tekoälyteknologiaa kaikissa Cisionin liiketoiminnoissa Cision jatkaa innovointia ja vahvistaa edelleen asemaansa tekoälypohjaisen viestinnän johtajana. Vuonna 2025 julkaistaan lisää merkittäviä lanseerauksia brändeissään, joten Cision on edelleen sitoutunut näyttämään tietä dataan perustuviin näkemyksiin perustuvissa innovaatioissa. Tietoja Cisionista Cision on maailman johtava kuluttajaja mediatietoratkaisujen, sosiaalisen median ja viestintäratkaisujen toimittaja. Tarjoamme suhdetoiminnan, yritysviestinnän, markkinoinnin ja sosiaalisen median asiantuntijoille ratkaisuja, joita he tarvitsevat selviytyäkseen nykypäivän datavetoisessa maailmassa. Syvällinen toimialaosaamisemme, eksklusiiviset datakumppanuutemme ja palkitut tuotteemme, kuten CisionOne, Brandwatch ja PR Newswire, auttavat yli 75 000 yritystä ja organisaatiota – mukaan lukien 84 prosenttia Fortune 500 -yrityksistä – tavoittamaan, ymmärtämään ja hyötymään avainyleisöistä. tulla ymmärretyksi. Sopii myös teollisuuden tiedotteiden levitykseen. 24-42-19-1-2 Kuvateksti: Cision muuttaa tekoälypohjaista viestintää yhteistyössä Google Cloudin kanssa
Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Numero 42 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Sarjatiedote on yhdistelmä tiedotteesta ja ilmoituksesta. Tarjous: S-18-2025-TN Sarjatiedotteiden määrä on 18 kpl . Julkaisu aika on joko 12 kk. Sarjatiedotteessa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 135 mm (kokoja voi yhdistää, 2 kpl yhdistetty koko: Leveys 185 mm korkeus 270 mm). Julkaisu määrä on 1 -2 kpl / julkaistava numero. Aineistovaatimus on valmis pdf. Aineisto tulee toimittaa osoitteeseen: tuotanto@tn-lehti.fi Hinta yhteensä on 5400 euroa Tilaus tulee lähettää osoitteella: markkinointi@tn-lehti.fi Tarjous: S-9-2025-TN Sarjatiedotteiden määrä on 9 kpl . Julkaisu aika on joko 12 kk. Sarjatiedotteessa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 135 mm (kokoja voi yhdistää, 2 kpl yhdistetty koko: Leveys 185 mm korkeus 270 mm). Julkaisu määrä on 1 -2 kpl / julkaistava numero. Aineistovaatimus on valmis pdf. Aineisto tulee toimittaa osoitteeseen: tuotanto@tn-lehti.fi Hinta yhteensä on 2700 euroa Tilaus tulee lähettää osoitteella: markkinointi@tn-lehti.fi