1/2017 HELMIKUU | VOIMA.FI KATI OUTINEN KENEN JOUKOISSA SEISOT? SAAMI 100 • ELÄINLAKI POLIITTISEN VALOKUVAN FESTIVAALI 2017 PVF
Nyt Jokaiselle-sarja saa odotetun neljännen tuotteensa, helppojen arkiruokien kuninkaan PASTA BOLOGNESEN. Verraton yhdistelmä maukasta makaronia ja sointuvaa soosia! Jauhelihan korvaavat proteiininlähteinä GMO-vapaa soija ja luomuhärkäpapu – vaikket maistaessasi heti uskoisikaan. Jokaiselle-valmisruuat löydät hyvinvarustetuista K-citymarketeista, K-supermarketeista ja K-marketeista sekä Prismoista, S-marketeista ja Alepoista kautta maan. Kysy kauppiaaltasi tai katso lähin kauppasi www.jokaiselle.fi HYVÄN VEGAANIRUOAN HELPPOAKIN HELPOMPI RESEPTI 1. Avaa pakkaus 2. Lämmitä 3. Nauti hyvällä omallatunnolla www.jokaiselle.fi Jokaiselle valmisruuat sopivat ensimmäisenä Suomessa nimensä mukaisesti ihan jokaiselle, myös vegaanille. Niissä on valmiina niin vastuullisuus kuin vastustamaton kotiruuan maku: kaikki Jokaiselle-ruuat valmistuvat tarkkana käsityönä Keravalla keittiömestarimme Jarin reseptin mukaan. UUTUUS ! KATHARSIS FILMS ESITTÄÄ JOUNI HILTUSEN ELOKUVAN MATKA MERELLE KUVAUS JOUNI HILTUNEN LISÄKUVAUKSET TIMO PELTONEN VILLE HILTUNEN KUVAUS VENÄJÄN SAARILLA AGITECO STUDIO LTD. LEIKKAUS JOUNI HILTUNEN ANNE LAKANEN ÄÄNITYS JA TUOTANTOASSISTENTTI VILLE HILTUNEN ÄÄNISUUNNITTELU JANNE JANKERI MUSIIKKI SIMO HELKALA MARKKU KOPISTO MUSIIKIN SOVITUS JA MIKSAUS ROBI DE GODZINSKY VEDENALAISKUVAUS TEEMU LIAKKA OLLI MUSTONEN PEKKA TUURI OHJAUS, KÄSIKIRJOITUS JA TUOTANTO JOUNI HILTUNEN
Nyt Jokaiselle-sarja saa odotetun neljännen tuotteensa, helppojen arkiruokien kuninkaan PASTA BOLOGNESEN. Verraton yhdistelmä maukasta makaronia ja sointuvaa soosia! Jauhelihan korvaavat proteiininlähteinä GMO-vapaa soija ja luomuhärkäpapu – vaikket maistaessasi heti uskoisikaan. Jokaiselle-valmisruuat löydät hyvinvarustetuista K-citymarketeista, K-supermarketeista ja K-marketeista sekä Prismoista, S-marketeista ja Alepoista kautta maan. Kysy kauppiaaltasi tai katso lähin kauppasi www.jokaiselle.fi HYVÄN VEGAANIRUOAN HELPPOAKIN HELPOMPI RESEPTI 1. Avaa pakkaus 2. Lämmitä 3. Nauti hyvällä omallatunnolla www.jokaiselle.fi Jokaiselle valmisruuat sopivat ensimmäisenä Suomessa nimensä mukaisesti ihan jokaiselle, myös vegaanille. Niissä on valmiina niin vastuullisuus kuin vastustamaton kotiruuan maku: kaikki Jokaiselle-ruuat valmistuvat tarkkana käsityönä Keravalla keittiömestarimme Jarin reseptin mukaan. UUTUUS ! KATHARSIS FILMS ESITTÄÄ JOUNI HILTUSEN ELOKUVAN MATKA MERELLE KUVAUS JOUNI HILTUNEN LISÄKUVAUKSET TIMO PELTONEN VILLE HILTUNEN KUVAUS VENÄJÄN SAARILLA AGITECO STUDIO LTD. LEIKKAUS JOUNI HILTUNEN ANNE LAKANEN ÄÄNITYS JA TUOTANTOASSISTENTTI VILLE HILTUNEN ÄÄNISUUNNITTELU JANNE JANKERI MUSIIKKI SIMO HELKALA MARKKU KOPISTO MUSIIKIN SOVITUS JA MIKSAUS ROBI DE GODZINSKY VEDENALAISKUVAUS TEEMU LIAKKA OLLI MUSTONEN PEKKA TUURI OHJAUS, KÄSIKIRJOITUS JA TUOTANTO JOUNI HILTUNEN
ILMOITUS Kirjaverstas on uusi kulttuuritila Teurastamolla: kirjakauppa, kirjallisuus-, kuvitusja sarjakuvatapahtumia sekä kursseja. Kirjaverstasta pyörittävät Sarjakuvakeskus, Kuvittajat ry, Toukka Lastenkirjakioski ja Nide Kirjakauppa. Työpajankatu 2 R4 (Kellohallia vastapäätä), Helsinki. Auki ti–pe 12–17 sekä la 12–16. Tykkää meistä:. facebook.com/kirjaverstas. KIRJAVERSTAS Club Mate blandiksena! RÄHINÄVIINAN vastakohta? Testaa onko näin! S-, Kja M-kaupoissa ja aikaansa seuraavissa klubeissa ja ravintoloissa CLUB MATE Gerald L. Posnerin ja John Waren elämäkerta Josef Mengelestä on rankka kuvaus yhdestä holokaustin pahimmista rikollisista. Auschwitzin kuoleman enkeli pakoili sodan jälkeen EteläAmerikassa, ja häntä etsittiin kiivaasti koko hänen loppuelämänsä. Mengele kuoli hukkumalla vuonna 1978 Sao Paulossa. Hänen rikoksensa eivät kuitenkaan unohdu koskaan. www.minervakustannus.fi JOSEF MENGELE Tarkastelussa kiistellyn vuosikymmenen marxilainen estetiikka. Koskettavia ja kutkuttavia muistoja, analyysiä aikakauden taideteoksista ja teorioista, elämäkerrallinen artikkeli Eino S. Revosta ja paljon muuta! Irtonumerot 9,60 euroa Akateemisesta Kirjakaupasta (Helsingin keskusta), Gaudeamus Kirja & Kahvista tai kotiinkannettuna Kulttuurivihkojen verkkokaupasta. Digilehdet verkkokaupasta vain 4,90 euroa. www.kulttuurivihkot.fi KULTTUURIVIHKOT ESITTÄÄ: TEEMANUMERO 70-LUVUSTA! Tunnettu slovenialainen filosofi tarjoaa katsonnan nykymaailman tilanteeseen. Pakolaisvirta ja terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisen päätöksenteon seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu. Slavoj Žižek: Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt 109 sivua, kirjakaupat kautta maan, www.intokustannus.fi SLAVOJ ŽIŽEK: UUSI LUOKKATAISTELU Tiina Airaksisen, Elina Sinkkosen ja Minna Valjakan teos Enemmän kuin puoli taivasta – kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa on viime vuoden Kanavapalkinnon voittaja. ”Enemmän kuin puoli taivasta on poikkeuksellisen monipuolinen, asiantunteva ja hyvin kirjoitettu kirja, joka tuo suomalaisille lukijoille paljon uutta tietoa tärkeästä aiheesta” – Tuomo Lappalainen, Kanavapalkintoraadin puheenjohtaja Kustantajan verkkokaupassa 25 euroa (svh. 36,50 €), sis. toimituskulut, koodi KIINA. Tarjous voimassa 31.03.2017 asti. www.arthouse.fi ENEMMÄN KUIN PUOLI TAIVASTA KUOLEMAN TAPPANEET – PUNK ROCKIA PIENKUSTANTEILTA 1977–1983 Helmikuussa Svart Records julkaisee pitkäsoitollisen suomalaisen punkin ensimmäisen aallon salaisia aseita. Kokoelma-albumin 14 laulua ovat teini-ikäisten bändien itse äänittämiä ja kustantamia kiihkeitä punk rock -repäisyjä vuosilta 1977–1983. Laulut ovat aiemmin uudelleenjulkaisemattomia. LP-levyä täydentää 52-sivuinen liitevihko, joka esittelee yhtyeiden tarinat. www.svartrecords.com www.facebook.com/svartrecords TURVALLISUUSPOLITIIKAN TASKUKIRJA 2016 – VIHOLLISKUVIEN PALUU Raimo Pesosen kirja kertoo ja kommentoi kriittisesti viime aikojen suomalaista turvallisuuspolitiikasta käytyä julkista keskustelua. Ovatko poliitikot menneet sivuraiteille turvallisuuspolitiikan määrittelijöinä? Haetaanko meilläkin kansallista yhtenäisyyttä jälleen viholliskuvia luomalla? Teos haastaa lukijan pohtimaan kriittisesti yksipuolisia tulkintoja Pohjolan turvallisuustilanteesta ja Suomen vaihtoehdoista. www.rauhapuolustajat.org/kauppa Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n HELMIKUUN MERKKITUOTTEET
Ei-niin-hyvinvointivaltio 12 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 1 / 2017 • 7 PÄÄKIRJOITUS Kirjaverstas on uusi kulttuuritila Teurastamolla: kirjakauppa, kirjallisuus-, kuvitusja sarjakuvatapahtumia sekä kursseja. Kirjaverstasta pyörittävät Sarjakuvakeskus, Kuvittajat ry, Toukka Lastenkirjakioski ja Nide Kirjakauppa. Työpajankatu 2 R4 (Kellohallia vastapäätä), Helsinki. Auki ti–pe 12–17 sekä la 12–16. Tykkää meistä:. facebook.com/kirjaverstas. KIRJAVERSTAS Club Mate blandiksena! RÄHINÄVIINAN vastakohta? Testaa onko näin! S-, Kja M-kaupoissa ja aikaansa seuraavissa klubeissa ja ravintoloissa CLUB MATE Gerald L. Posnerin ja John Waren elämäkerta Josef Mengelestä on rankka kuvaus yhdestä holokaustin pahimmista rikollisista. Auschwitzin kuoleman enkeli pakoili sodan jälkeen EteläAmerikassa, ja häntä etsittiin kiivaasti koko hänen loppuelämänsä. Mengele kuoli hukkumalla vuonna 1978 Sao Paulossa. Hänen rikoksensa eivät kuitenkaan unohdu koskaan. www.minervakustannus.fi JOSEF MENGELE Tarkastelussa kiistellyn vuosikymmenen marxilainen estetiikka. Koskettavia ja kutkuttavia muistoja, analyysiä aikakauden taideteoksista ja teorioista, elämäkerrallinen artikkeli Eino S. Revosta ja paljon muuta! Irtonumerot 9,60 euroa Akateemisesta Kirjakaupasta (Helsingin keskusta), Gaudeamus Kirja & Kahvista tai kotiinkannettuna Kulttuurivihkojen verkkokaupasta. Digilehdet verkkokaupasta vain 4,90 euroa. www.kulttuurivihkot.fi KULTTUURIVIHKOT ESITTÄÄ: TEEMANUMERO 70-LUVUSTA! Tunnettu slovenialainen filosofi tarjoaa katsonnan nykymaailman tilanteeseen. Pakolaisvirta ja terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisen päätöksenteon seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu. Slavoj Žižek: Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt 109 sivua, kirjakaupat kautta maan, www.intokustannus.fi SLAVOJ ŽIŽEK: UUSI LUOKKATAISTELU Tiina Airaksisen, Elina Sinkkosen ja Minna Valjakan teos Enemmän kuin puoli taivasta – kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa on viime vuoden Kanavapalkinnon voittaja. ”Enemmän kuin puoli taivasta on poikkeuksellisen monipuolinen, asiantunteva ja hyvin kirjoitettu kirja, joka tuo suomalaisille lukijoille paljon uutta tietoa tärkeästä aiheesta” – Tuomo Lappalainen, Kanavapalkintoraadin puheenjohtaja Kustantajan verkkokaupassa 25 euroa (svh. 36,50 €), sis. toimituskulut, koodi KIINA. Tarjous voimassa 31.03.2017 asti. www.arthouse.fi ENEMMÄN KUIN PUOLI TAIVASTA KUOLEMAN TAPPANEET – PUNK ROCKIA PIENKUSTANTEILTA 1977–1983 Helmikuussa Svart Records julkaisee pitkäsoitollisen suomalaisen punkin ensimmäisen aallon salaisia aseita. Kokoelma-albumin 14 laulua ovat teini-ikäisten bändien itse äänittämiä ja kustantamia kiihkeitä punk rock -repäisyjä vuosilta 1977–1983. Laulut ovat aiemmin uudelleenjulkaisemattomia. LP-levyä täydentää 52-sivuinen liitevihko, joka esittelee yhtyeiden tarinat. www.svartrecords.com www.facebook.com/svartrecords TURVALLISUUSPOLITIIKAN TASKUKIRJA 2016 – VIHOLLISKUVIEN PALUU Raimo Pesosen kirja kertoo ja kommentoi kriittisesti viime aikojen suomalaista turvallisuuspolitiikasta käytyä julkista keskustelua. Ovatko poliitikot menneet sivuraiteille turvallisuuspolitiikan määrittelijöinä? Haetaanko meilläkin kansallista yhtenäisyyttä jälleen viholliskuvia luomalla? Teos haastaa lukijan pohtimaan kriittisesti yksipuolisia tulkintoja Pohjolan turvallisuustilanteesta ja Suomen vaihtoehdoista. www.rauhapuolustajat.org/kauppa VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Veera Järvenpää 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Elina Hiironniemi, Ria Paljärvi, Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Jussi Ahokas, Suvi Auvinen, Janica Brander, Scott Caris, Angela Djurfelter, Ellen Eljaala, Timo Kalevi Forss, Joris van Gennip, Juha Herkman, Jenni Holma, Maarja Kaabel, Silja Kanerva, Leona Kotilainen, Marko Laihinen, Apila Pepita Miettinen, Mike Pohjola, Lauri Punamäki, Pontus Purokuru, Sanna Raita-aho, Heli Yli-Räisänen, Henna Räsänen, Syksy Räsänen, Reetta Toivanen, & Miia Vistilä | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4057 | TILAUKSET Tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | Voima – Propagandaa ja kiroitusvirheitä. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Kun lasken toivoni republikaanien järjen varaan MATKUSTIN KESÄLLÄ 2014 Detroitiin, jonka keskustaa täyttävät hylätyt pilvenpiirtäjät. Panimoravintolan vessassa juttelin noin 30-vuotiaan naisen kanssa. Puhe kääntyi nopeasti Yhdysvaltoihin. ”Mitä te ajattelette meistä Euroopassa?” No, meidän kuvamme maasta liittyy pitkälti Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan. Leppoisasti alkanut jutustelu loppui lyheen: politiikka ei ole yhdysvaltalaisille aihe, josta uskaltaisi lähteä käymään lyhyttäkään keskustelua ventovieraan turistin kanssa. DONALD TRUMPIN VALINTA presidentiksi on muuttanut paitsi Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa myös mielikuvaa koko maasta. Presidentti kirjoitti ensi istumaltaan asetuksen, joka koskee maahanmuuton rajoittamista ja pakolaispolitiikkaa. Oikeusministerin virkaa toimittanut Sally Yates kritisoi asetusta ja totesi, ettei ole vakuuttunut sen laillisuudesta. Seuraavana päivänä Trump antoi potkut Yatesille, jolla on takanaan 27 vuoden ura oikeusministeriössä. Ennen lähtöään Yates oli siis ehtinyt palvella niin demokraattikuin republikaanihallintojakin. Maineeltaan hän on tinkimätön virkamies. MIKSI SUOMALAISTEN pitäisi olla kiinnostuneita Yhdysvaltojen sisäpoliittisista kiemuroista? Kun Trump viittaa kintaalla kansainvälisille sopimuksille ja sulkee ovet pakolaisilta heidän kansallisuutensa perusteella, hän murentaa kansainvälisen yhteisön laillisuutta. Yhdysvalloissa perustuslaki on muutakin kuin kirjain – se on sopimus valtiosta. Kun presidentti allekirjoittaa perustuslain kanssa ristiriitaisia asetuksia ja siivoaa toimiaan kritisoivat tahot pois hallinnosta, kuljetaan polkua, joka voi johtaa käytännössä mihin tahansa. Demokraatit taistelevat alaja ylähuoneen vähemmistössä Trumpia vastaan. Toivonsa voi laittaa ainoastaan rebuplikaanien kunnioitukseen perustuslakia kohtaan. Republikaanien Richard Nixon on ainoa presidentti Yhdysvaltojen historiassa, joka on eronnut kesken kautensa. Nixonin entinen poliittinen neuvonantaja John Dean on jo ennustanut myös Trumpin tien päätyvän katastrofiin, mutta lausuntoaan hän ei sen enempää selittänyt. Ehkä kuitenkin merkittävin Trumpin kriitikko on republikaanien vuoden 2008 presidenttiehdokas John McCain, jonka spekuloidaan johtavan maltillista oppositiota puo lueensa sisällä. McCain on arvostellut maahanmuutto asetusta ja kutsunut tuontiveron asettamista Meksikolle järjettömäksi. LUULENPA , että nyt kukaan ei enää tulisi kysymään detroitilaisessa vessassa, mitä Yhdysvalloista ajatellaan Euroopassa. VEERA JÄRVENPÄÄ 1 Normihomovoimaa! s. 33–34 s.?13 Vastama inos 6.2.–5.3.2017 Pelkoa Turkissa LATUA PERKELE! Gambian vaalit Näkyväksi neulottu 41 26 30 Äiti nimeltä Kimmo 36 Matka merelle 52 54 56 Ekholm Julma Henri Liite: Poliittisen valokuvan festivaali 11
8 • 1 / 2017 MAAILMANLOPUN ETEINEN Tarua toinen puoli VUOSI SITTEN joukko Suomen johtavia päätoimittajia te ki ”valemediaa” vastaan ja ”luotettavan median puolesta” kannanoton, jossa he juhlallisesti sitoutuivat ”oikeisiin tie toihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin”. On tärkeää tuomita vihaa parkuvat rasistioikeiston ää nitorvet ja perata niiden valheet, joita kuullaan eduskunnassa asti. Mutta samalla kan nanotto maalasi valtavirtatiedotusvälineistä tarunhoh toisen kuvan, jonka mukaan ne pohjaavat uutisointinsa faktoihin, eivät johda harhaan ja korjaavat virheensä. Valtavirtatoimittajien uutisoinnin kuitenkin määrittävät vallanpitäjien yleisesti hyväksytyt näkemykset ja muiden journalistien kirjoitukset; totuus ja merkitys ovat sivuseik koja. KESKUSTELU ”VALEUUTISISTA” kiihtyi Donald Trumpin voitettua presidentinvaalit, kun Hillary Clintonin tappio ta yritettiin Yhdysvalloissa pistää ”valeuutisten” piikkiin. On oireellista, että termin merkitys on jätetty epäselväk si ja sen alle on kasattu kaikenlaista, keksityistä uutisis ta kapitalismia arvosteleviin blogeihin ja Venäjän valtio mediaan. Sanojen ”valeuutiset” ja ”valemedia” epämääräisyys ei ole sattumaa. Niille voisi antaa selkeän määritelmän, mutta se ei pätisi kaikkeen, mihin sitä halutaan käyttää, tai vaihtoehtoisesti kattaisi asioita, joita sen piiriin ei ha luta. Tilanne on sama kuin ”terrorismin” kanssa: termiä ei määritellä, koska se ei ole analyysin työkalu vaan val lankäytön väline. Niinpä Yhdysvaltojen demokraattipuolueen lietsomia salaliittoteorioita Putinista Trumpin nukkemestarina ei ole leimattu ”valeuutisiksi”. Trumpin muslimivihalla ja militarismilla ryyditetyn kotikutoisen kauhukapitalis min esittäminen vieraan vallan juonena myös käteväs ti irrottaa sen Yhdysvaltojen politiikan historiallisesta jatkumosta. TÄMÄN SISÄPOLIITTISEN KAMPPAILUN myötä Putinista on piirretty karikatyyri arkkivihollisena, joka manipuloi maailmaa nerokkuudella, joka hakee vertaistaan super sankarisarjakuvista. Tämä vastaa köyhtyvän gangsteri valtion pomon todellisuutta suunnilleen yhtä hyvin kuin venäläiset tarinat Putinista tiikerin taltuttajana ja kurki auran esilentäjänä. Suomessa ollaan Yhdysvaltojen vaikutuspiirissä ja Pu tinlegendat ovat langenneet hedelmälliseen maaperään. Yksi esimerkki oli Helsingin Sanomien perätön juttu, jon ka mukaan Venäjä oli hakkeroinut Vermontin osavaltion sähköverkon. Juttu ei perustunut luotettaviin lähteisiin, ja sen alun perin julkaissut Washington Post perui sen kes keisen osan. Suomessa väitteet kuitenkin menivät kau paksi, koska ne sopivat ”merkitykselliseen” poliittiseen tarinaan, jonka perusteista ”oikeassa tiedossa” ei ole niin väliksi. SYKSY RÄSÄNEN Eläimellä ei ole itseisarvoa, eikä eläintä tarvitse pitää tuntevana yksilönä, jos Suomen lakia on uskominen. Lakia yritetään muuttaa, mutta tie ei ole helppo. Kuka suojelisi ?eläimiä? Ve er a Jä rv en pä ä ”E LÄINLAKI on vaa rassa mennä päin helvettiä”, toteaa Veikka Lahtinen. ”Vaikkei eläimillä ole omaa edustusta, niin päätöksiä eläinten asioista ei voi tehdä riippumatta normaalista par lamentaarisesta vastuusta tai vastuusta äänestäjille. Nyt tar vitaan laajaa julkista painetta, jotta kansanedustajat tajuavat tämän.” Suomessa on meneillään eläinsuojelulain uudistus. La kiuudistusten tie on usein pit kä ja kivinen, eikä eläinlaki ole tässä poikkeus. Veikka Lahtinen on eläin ten oikeuksia edistävän järjestön Animalian kam panjavastaava Lainsuojaton kampanjassa. Kampanja pyr kii vaikuttamaan eläinlain sisältöön ja edustamaan sitä äänetöntä tahoa, jonka asioi hin laki erityisesti vaikuttaa: tuotantoeläimiä. Eläinlain säätäminen on pitkittynyt poliittinen proses si, ja laki uusitaan harvoin: nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Kahdessakym menessä vuodessa käsitys eläimistä on muuttunut ja tut kimustieto esimerkiksi eläin ten kognitiivisista kyvyistä on lisääntynyt. ”Ihmisten asenteet ovat muuttuneet nopeasti suhtees sa eläinten oloihin. Nykyään 90 prosenttia ihmisistä sanoo, että tuotantoeläimiä pitäisi suojella Suomessa paremmin. Nykyinen laki ei kuitenkaan suojele riittävällä tavalla mui ta eläinlajeja kuin ihmisiä”, to teaa Lahtinen. ”Kampanjamme keskittyy tuotantoeläimiin, koska nii hin kohdistuu Suomessa suu rinta väkivaltaa laajimmassa mittakaavassa. Argumentaa tiomme pohjalla on antispe sismi ja kehittynyt tutkimus tieto siitä, millaisia eläimiä on keskuudessamme.” Spesismi tarkoittaa olento jen arvon tai oikeuksien mää rittelemistä sen perusteella, mihin lajiin ne kuuluvat. Lah tinen haluaisi koko tästä mää rittelystä eroon. ”On spesististä säätää eläin laki erikseen. Se on toiseutta mista, ikään kuin kaikkia la jeja ei tarvitsisi suojella yhtä lailla.” LAINVALMISTELUPROSESSISSA yksi paljon puhuttanut aihe on eläinten itseisarvon kirjaa minen lakiin. Kuulostaa yksin kertaiselta, mutta sitä se ei ole. Muunlajisten eläinten hyväksi käyttöön pitkälti perustuvassa yhteiskunnassa on radikaalia vaatia oikeuksia tahoille, joi den systemaattisesta käytöstä moni hyötyy taloudellisesti. ”Eläintuotannolla on laajas ti verkostoitunut ja poliittisesti vaikutusvaltainen lobbausko neisto”, Lahtinen sanoo. ”Ani malia toimii eläinlakivalmis telun ohjausryhmässä. Kun siellä on puhuttu vaatimuk sista, että tuotantoeläimillä pitäisi olla jatkuva pääsy juo maveden äärelle ja eläinten itseisarvo tulisi tunnustaa, niin Maitovaltuuskunnan pu heenjohtaja sanoo, että nämä on täysin kohtuuttomia vaati muksia. Tuottajajärjestöt kat sovat, että eläinten olojen pa rantaminen on ongelma.” Kohtuuttomista vaatimuk sista Animaliaa syyttää myös Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto eli MTK. ”Jotkut meitä kritisoivat sanovat, ettemme tajua, mitä vaadimme, koska emme ole tuottajia. Se kuulostaa älyttö mältä väitteeltä. Tuskin ku kaan menisi väittämään, että ainoa, joka voi ymmärtää van gin tarpeita, on vanginvartija”, Lahtinen toteaa. Keskustavetoisen hallituk sen aikana eläinlain uudista minen eläinten eduksi tuntuu suunnilleen yhtä todennäköi seltä kuin se, että persuhalli tus kirjaisi rasismin rikosla kiin. Myös Animalia on saanut huomata tämän. ”On ihan mahdollista, että laista tulee niin huono, ettei Animalia voi tukea sitä”, Lah tinen sanoo. ”Kaikki esitykset eivät varmasti tule menemään läpi, mutta jos mikään isoista vaatimuksista ei mene läpi, me vaadimme lain palautta mista valmisteluun.” Suomalaiset tuottajat ja muut eläintuotannon edus tajat toistelevat usein sitä, et tä Suomessa tuotantoeläinten olot ovat paremmat kuin mis sään muualla maailmassa. Se ei ole totta. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat jo kieltäneet uu sien parsinavettojen rakenta misen. Parsinavetassa lehmät ovat suuren osan vuodesta päästään paikoille kytkettynä. ”Muissa maissa on pa rempia eläinlakeja kuin Suo messa, ja nyt esittämämme vaatimukset ovat mal ”TUSKIN KUKAAN MENISI VÄITTÄMÄÄN, ETTÄ AINOA, JOKA VOI YMMÄRTÄÄ VANGIN TARPEITA, ON VANGINVARTIJA.” TEKSTI SUVI AUVINEN KUVA ANNIKA PITKÄNEN
1 / 2017 • 9 Kuka suojelisi ?eläimiä? Lainsuojatonk ampanjan vaatimukset uuteen eläinlakiin: 1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä, ja turkistarhaus on lakkautettava kokonaan. 2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarven alkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla. 3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia. 4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta. 5. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi. 6. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä. tillisia. Animalia on eläinoike usjärjestö, mutta nyt on läh detty siitä, mitä vaatimuksia on mahdollista saada läpi. Me emme vaadi niin hyvää lakia kuin mikä olisi tarpeen vaan lakia, joka on strategisen ana lyysin pohjalta mahdollista saavuttaa. Nekin vaatimukset tuntuvat törmäävän seinään”, Lahtinen sanoo. VOIKO ELÄIMIÄ sitten auttaa riittävästi lakiteitse? Lahti nen ei panisi kaikkea toivoa lakimuutoksiin. ”Ei mitään asiaa voi ajaa riittävästi parlamentaarisia reittejä. Se on yksi keskeinen hallinnollinen rakenne, mut ta mitään meidän vaatimuk sistamme ei olisi mahdollista ajaa, ellei meillä olisi vahvaa ulkoparlamentaarista eläinoi keusliikettä. Se, että eläinoi keusliikkeessä muut tuottavat esimerkiksi kuvamateriaalia tuotantoeläintiloilta, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ih miset ajattelevat asioista. Kun on olemassa jokin vallan käyttöjärjestelmä, niin sitäkin kautta kannattaa yrittää pa rantaa eläinten oloja. Mutta ei minulla ole mitään illuusiota siitä, miten paljon eduskunta määrittää, mitä maailmassa tapahtuu.” On mahdollista, että Ani malia on käyttänyt vuosia eläinlain valmisteluun, mutta ei saa vaatimuksiaan läpi. Uu si eläinlaki ei välttämättä uu dista merkittävästi suomalais ten tuotantoeläinten oloja. Jos Animalia ei saa edes minimi vaatimuksiaan läpi lakiin, on ko aika lyödä hanskat tiskiin? ”Animalia tekee paljon muutakin kuin lobbaa la kia. Me teemme katukam panjointia, tuemme eläin suojelukeskus Tuulispäätä ja kampanjoimme useiden eri eläinteemojen ympärillä. Si tähän se duuni muutenkin on, että usein tulee turpaan.” Lahtinen näkee eläinlain muuttamisen kuitenkin tär keänä virstanpylväänä. ”Jos lakiin onnistuu saamaan tiettyjä minime jä, joihin kaikkien täytyy si toutua, niin niistä ei tarvitsisi enää vääntää. Kaikki suurim mat yhteiskunnalliset muu tokset muhivat kuitenkin käy tännöissä: siinä miten ihmiset elävät, miten ihmiset puhuvat keskenään, mitä he syövät, mi ten he toimivat. Niitä muutok sia on vaikea nähdä. Jokaisen pitäisi etsiä itselleen sopivim pia tapoja toimia, ne kaikki palvelevat samaa tarkoitusta. Politiikkaa ei tehdä vain yh dellä tavalla.” Eläinlakiprosessi on jatkunut useita vuosia. Lainsuojaton-kampanja alkoi elokuussa 2016. Lakiesitys eläinlaista tulee kevään 2017 aikana. Jos aikataulu pitää, uudesta eläinlaista äänestetään eduskunnassa syksyllä 2017.
10 • 1 / 2017
1 / 2017 • 11 Yliopistoväki on Turkissa ahtaalla. Tutkimuksen tekoa haittaavat pelko rikossyytteistä ja rahoitusongelmat. Jopa lännestä tulevan rahoituksen saaminen on vaikeutunut. TEKSTI SANNA RAITA-AHO KUVA JORIS VAN GENNIP Turkin tiedemaailma sulkee suunsa pelon takia I STANBULILAISEN Koçin yli opiston pihaalue on pramea korkeine rakennuksineen. Korkealla kukkulalla sijaitse vasta yliopistosta avautuu hui kea näköala kaupunkiin. Turkin parhaimpiin kuuluva yli opisto sijaitsee noin tunnin matkan päässä Istanbulin ydinkeskustasta. Kampusalueelle pääsee sisään vasta tiukan turvatarkastuksen jälkeen. Yli opisto on suljettu muusta kaupungista porttien taakse. Yliopistossa työskentelee myös rikoslain apulaisprofessori Murat Önok. Hän on erikoistunut korrup tion vastaiseen työhön ja ihmisoikeus lakiin. Aiheet eivät ole helppoja Tur kissa, jonka sananvapaustilanne on ollut tapetilla viime vuosina. Vaienta misyritykset ovat kohdistuneet myös tiedemaailmaan. Paineet ulottuvat myös Koçin yli opiston porttien sisälle. Apulaisprofes sori Önok sanoo, että akateemisen tut kimuksen teko ei ole Turkissa helppoa. Ensinnäkin, rahoituksen saaminen on vaikeutunut. ”Suurin osa rahoituksesta tulee län nestä. Olemme huomanneet, että esi merkiksi EUmaiden suurlähetystöt, jotka tapasivat rahoittaa meitä, näyt tävät olevan peloissaan. Ne näyttävät suuntaavan rahoitusta pois aiheista, jotka eivät ole hallituksen toiveiden mukaisia”. VALTAPUOLUE AKP on avannut Turk kiin myös useita uusia yliopistoja ja perus kouluja, mistä sitä on kiitelty. Kriitikkojen mukaan niissä ope tetaan kuitenkin lähinnä puolueelle myönteisiä asioita. ”Ne ovat enemmänkin ajatushauto moita”, sanoo nykyisin lännessä elävä, nimettömänä pysyttelevä turkkilais professori. Sananvapaustilanne on heikenty nyt. Osa tutkijoista on vaiennut tutki musaiheistaan pelon takia. Toisen turkkilaisen ylipiston tutkija sanoo, että ei kommentoi enää interne tiin ja sananvapauteen liittyviä tutki muksiaan julkisuudessa. ”Suoraan sanottuna minua pelottaa.” Julkisuudessa puhumisen hinta voi olla kallis. Viime vuonna joukko yli opistotutkijoita kirjoitti rauhanvetoo muksen kurdialueiden sotatoimien lopettamisen puolesta. Monet heistä saivat syytteet terrorismin tukemises ta ja joutuivat häirinnän kohteeksi. AKATEEMIKKOJEN TILANNE on tiu kentunut entisestään heinäkuun soti lasvallankaappausyrityksen jälkeen. Kaappausyrityksestä syytetään mus limisaarnaaja Fethullah Gülenin lii kettä. Gülenliike on presidentti Recep Tayyip Erdoganin entinen liittolainen ja nykyinen ykkösvihollinen. Liikkeen jäsenet on pyritty vallankaappausyri tyksen jälkeen puhdistamaan Turkin hallinnosta. Pidätettyjen ja erotettujen joukos sa on ollut myös useita akateemikkoja, joiden yhteyksiä vallankaappausyri tykseen ei ole voitu todistaa. Önokin mukaan onkin ongelma, et tä yliopistotyöntekijöihin voidaan hel posti soveltaa tiukkoja toimenpiteitä. ”Yliopiston työntekijöiden tulkitaan lain mukaan olevan valtion virkamie hiä. Silloin heidän rooliaan voidaan rajoittaa tiukemman lainsäädännön kautta.” Vallankaappausyritys oli traumaat tinen tapahtuma erityisesti valtapuo lueelle ja sen kannattajille, jotka ovat pelänneet valtakautensa ajan, että armeija voisi yrittää syrjäyttää kon servatiivisen, uskontoon nojaavan hallinnon. Näin on Turkissa käynyt aiemmin. ”Se ei oikeuta mitään, mutta voi aut taa ymmärtämään, miksi vastatoimet ovat olleet niin rajuja” L ÄNSIMAISSA Turkin demokratia ongelmat liitetään usein konservatii visen valtapuolue AKP:n aikakauteen. Önokin mukaan asia ei ole näin yksin kertainen. Demokratiaongelmat ulot tuvat vuosikymmenten taakse. Koulutusta on jo kauan yritetty val jastaa valtion tarpeisiin. Tämä johtuu siitä, että valtio ei ole koskaan kunnol la välittänyt kansalaisille demokratia käsitystä. Pikemminkin asiat on sanel tu kansalaisille aina ylhäältä päin. ”Hallitukset muuttuvat, mutta asen teet eivät. Poliittiset puolueet uskovat, että on vain yksi ainoa tapa katsoa maailmaa, ja sitä välitetään kansalai sille koulujärjestelmän kautta” Tämä välittyy myös oikeusjärjestel mään. Tuomarit katsovat asioita val tion näkökulmasta. ”Hallituksen katsotaan olevan sama asia kuin valtio. Esimerkiksi korrup tiosta kertominen voi aiheuttaa ongel mia poliitikolle, mutta aiheuttaako se todella ongelmia valtiolle, on eri kysy mys. Itse asiassahan korruptiosta ker tominen on palvelus kansalaisille.” Monet tutkijat ja toimittajat ovat joutuneet Turkissa keskelle oikeuspro sessia ja saaneet jopa vankilatuomioita arvosteltuaan yhteiskunnan epäkohtia tai poliitikkojen toimintaa. Önokin mielestä muutoksen tulisi kin lähteä jo peruskoulusta. ”Jos opetan oppilailleni – tulevil le tuomareille – pari tuntia viikossa ihmis oikeuslakeja, ei muutosta tule.” Rikoslain apulaisprofessori Murat Önokin tutkimutsala on valitettavan ajankohtainen: ihmisoikeuslaki.
12 • 1 / 2017 To im itu ks ell ist a ain eis to a Hankalia kysymyksiä hyvinvointivaltiosta Suomi täyttää sata vuotta, ja juhlapuhujat ryömivät valtion helmoissa kieli ruskeana. Kannattaisiko harkita hetki? TEKSTI LAURI PUNAMÄKI JA PONTUS PUROKURU KUVA ANNIKA PITKÄNEN ”J OS PUOLUE tai polii tikko irtisanoutuisi Suomessa avoimesti hyvinvointivaltiosta, se olisi lähes poliitti nen itsemurha”, kir joittaa Tommi Uschanov kirjassaan Miksi Suomi on Suomi. Pelkoa irtisanoutumisesta ei ole. Päinvastoin: loppusyksystä Face bookissa ja mediassa levisi #EnOlisi Tässäkampanja, jonka idea oli osoittaa rakkautta valtiota kohtaan kertomalla tuesta, jota yhteiskunta tarjoaa. Suomi 100 juhlavuoden ohjelmistoon kuulu van kampanjan mukaan kukaan meis tä ei olisi ”tässä” ilman hyvinvointi valtiota. Kampanja on oire laajemmasta ajat telutavasta, jossa valtio nähdään huo lenpidon ja hyvinvoinnin alkulähteenä. Näkemys on kiinnostava, jos palaute taan mieleen, että yhteiskuntatieteis sä vakiintuneen määritelmän mukaan valtio on alueellista hallinnan monopo lia ylläpitävä väkivalta koneisto. Kun valtion pohjana on ihmisten pakottaminen oikeusjärjestykseen po liisilla ja armeijalla, miten valtio voi ol la hyvinvoinnin lähde? Jos #EnOlisiTässäkampanjan kor vaisi hieman tarkemmin ajatellulla kampanjalla, siinä voisi kiittää valtion sijaan esimerkiksi hoivatyötä ilmai seksi tai huonolla palkalla tekeviä nai sia. Sankareiksi tulisi ”valtiomiesten” sijaan nostaa ne työläiset ja työttö mät, jotka kamppailivat myöhemmin hyvinvointivaltion muodostaneista uudistuksista osoittamalla mieltään, järjestäytymällä ja lakkoilemalla. Työväenliike ajoi korkeampia palk koja ja sosiaaliturvaa, samalla kun valtiollinen poliisi hakkasi heitä pam puilla. Vuoden 1956 yleislakon ai kaan työläisten puuhia kuvailtiinkin medias sa ”valtion vastaisiksi”. LAKKOILEMALLA , marssimalla ja ää nestämällä on saavutettu työläisille, työttömille, sairaille ja monille vähem mistöille tärkeitä tulonsiirtoja ja pal veluita. Kehityksen hintana on kuiten kin ollut sitoutuminen projektiin, jota voi laajemmassa mittakaavassa pitää tuhoisana. Koko olemassaolonsa ajan Hyvin vointivaltio on ollut rasistinen linna ke. Se vartioi rajojaan tiukasti ja ja lostaa väestöään terveydellisten ja moraalisten normien mukaan. Projek tin on mahdollistanut ajatus kansalli sesta yhteisöstä: ”Koska olemme kaik ki suomalaisia, meidän pitää huolehtia toisistamme.” Hyvinvointivaltion tarina kertoo yhteisvastuusta ja solidaarisuudes ta. Sen tarinan välttämätön perusta oli yhtenäinen ja rajattu kansakunta: yhteinen suomalaisuus yhdisti moraa liseen vastuuseen naapurista ja antoi solidaarisuudelle syyn, vaikka pie nenkin. Samalla hyvinvointivaltion tarinan perusta oli ulossulkeva natio nalismi. Eikä tilanne ole muuttunut: vaihtoehtoisia tarinoita ei ole. Hyvinvointivaltion taustalla ole van nationalismin elinvoiman näkee rasistisista nettikeskusteluista. Niissä toistuu ajatus, jota hyvinvointivaltion kannattajat eivät yleensä kehtaa sanoa ääneen: ”Emme vihaa ulkomaalaisia, mutta meidän pitää keskittyä huoleh timaan suomalaisista. Siksi emme voi ottaa tänne pakolaisia.” Koko hyvinvointivaltion projek ti hajoaa, jos ei suostu kannattamaan väkivaltaisella rajapolitiikalla aidattua yhteisöä. Yhteisön jäseniksi hyväksytyt saavat (tietyin ehdoin) sosiaaliturvaa ja muita oikeuksia. Ulossuljetut eivät saa. Niin yksinkertainen on hyvinvoin tivaltion pohja. Vasemmisto ei koskaan kyennyt yh teensovittamaan hyvinvointi valtion nationalistista projektia ja työväen liikkeen rajat ylittävää internationa lismia. Solidaarisuuden piiriksi tuli kansakunta, ei kansainvälinen prole tariaatti. Valtio ja nationalismi voitti vat, työväenliike hävisi. Vasemmisto ei voi vieläkään luopua nationalismista, koska se on sekä hy vinvointivaltion tarinan että sen rahoi tuksen perusta. ONKO HYVINVOINTIVALTIO yhdistet tävissä yhteiskuntaan, joka ei ole rasis tinen? Tämä ei ole ainoa kysymys, jon ka pitäisi tuntua häiritsevältä kaikista hyvinvoinnin puolustajista. Valtion yhteiskuntarauha ja rahoi tus on sidottu talouskasvuun, joka kuu mentaa ilmakehää, hävittää eliölajeja ja pilaa ympäristöä muutenkin. Voiko hyvinvointivaltiota olla ilman jatku van talouskasvun aiheuttamaa tuhoa? Hyvinvointivaltion vauraus perus tuu myös siihen, että työkykyiset elä vät tehokkaiden palkkatyömarkkinoi den ehdoilla. Järjestelmän ehtona on, että työkykyiset vapautetaan (tai pa kotetaan irti) niistä, jotka ovat vähem män työkykyisiä ja tarvitsevat paljon huolenpitoa. Seurauksena palkkatyöläiset ovat työpäivänsä ajan demokratian ulko puolella työnantajiensa komennetta vana, kun taas hoivaa tarvitsevat ih miset jäävät usein yksin tai laitoksiin. Kun katsoo, miten laitokset kont rolloivat esimerkiksi vankeja, kou lulaisia, vanhuksia, säilöön otettuja siirtolaisia, työttömiä ja päihdekun toutujia, tulee mieleen kysyä, eikö po liittinen mielikuvituksemme riitä tä män enempään.
To im itu ks ell ist a ain eis to a
14 • 1 / 2017 14 • 1 / 2017 TEKSTI KAISU TERVONEN KUVAT ELINA HIIRONNIEMI K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA KU N N AN O LO H U O N E • KA N SA KU N N AN O LO H U O N E • PISPALAN KIRJASTO OSOITE: TAHMELANKA TU 14, TAMPERE KIRJAN HINTA: POISTOMYYN NISSÄ ALKAEN 2 € KIRJA: KRISTIINA HARJULA: UNELMA PISPALASTA (1992/2015) Kirjahyllyjen keskellä Pispalan kirjastosta kuoriutui avoin kansalaistalo. P ISPAL AN KIRJASTON seinällä lepattaa kirjo ja Windowsoppaasta Raamattuun. Kirjat kir jaimellisesti lepattavat, sillä niitä kohti asetettu tuuletin saa sivut heilumaan. Kyseessä on Eikä yksikään pelastunut installaa tio, joka on rakennettu poistokirjoista kirjaston gallerianurkkaukseen. Poistokirjoja kirjastolla on riit tänytkin. Kun uusi hallitus otti yksi tyisen kirjastoyhdistyksen toiminnan hoitaakseen syyskuun lopulla, tilaan kuuluva autotalli oli lattiasta kattoon täynnä lajittelemattomia kirjoja. Sit temmin niitä on luetteloitu, lisätty ko koelmiin, lähetetty palvelutaloihin, laitettu poistomyyntiin – ja käytetty taiteen raakaaineena. ”Ei niitä kirjarovioitakaan missään tapauksessa haluta pitää, vaikka aina se kirjan pois heittäminen tuntuu hir vittävän väärältä”, sanoo kirjastoyh distyksen hallituksen puheenjohtaja Jesse Karhu. Karhun lisäksi haastatteluun ovat ehtineet kirjastossa työskentelevä Tero Huhtinen ja yksi installaation teki jöistä, kirjaston näyttelyvastaava Päivi Viinikainen, joka on myös 18henki sen hallituksen jäsen. ”Tehtiin aika laajaalainen hallitus, kaikista Pispalan aktiivisista yhdis tyksistä tuli tavallaan edustajisto sii hen. Nyt hallituksen kokouksen kaut ta lähteekin kaikille muille toimijoille helposti ja suoraan tietoa. Se on myös mahdollistanut sen, että ollaan saatu tämä yhdistysten ja toimijoiden yhtei seksi taloksi”, Karhu kertoo. Hallituksessa ovat edustettuina tien toisella puolella sijaitseva Pis palan nykytaiteen keskus Hirvitalo, Rajaportin sauna, Pispalan musiikki yhdistys, Tahmelan Kkauppa, Kur pitsatalo, perinnerakennusyhdistys Piiru, Pispalan vapaat taiteilijat, Vas tavirran taustalla toimiva Tahdonvoi maosuuskunta ja Maailmantango festivaali. ”Ja tietenkin on muita kansalaisak tiiveja, jotka ei varsinaisesti edusta yh distyksiä mutta jotka järjestävät myös tapahtumia”, Viinikainen lisää. Hallituksen kokoukset ovat avoimia kaikille muillekin halukkaille. AVOIMUUS ONKIN kirjaston keskei siä periaatteita. Tilaisuudet pyritään pitämään maksuttomina, ja niitä saa vat järjestää kaikki halukkaat. Yhdis tykset pitävät talossa kokouksiaan, minkä lisäksi siellä järjestetään kirjai lijatapaamisia, luentoja ja lukupiirejä. Viikoittaisessa Lauantaikerhossa vuo rottelevat Ääneenlukupiiri, erilaiset luennot ja VHSklubi, jonka ”taiteel liset linjaukset perustuvat vapaisiin päähänpistoihin”. Yhteistyö muiden yhdistysten kans sa näkyy myös tapahtumissa. Helmi kuun lopussa järjestetään Hirvitalon kanssa yhteinen vegaanibrunssi. ”Hirvitalossa ei ole mitään yhte näistä tilaa, se on yleistapahtumille vähän hankala, kun keikkaakin mah tuu kuuntelemaan kerralla vain 15 ih mistä. Tämä kirjastotalo tarjoaa hyvän tapahtumapaikan sellaiselle”, Viinikai nen toteaa. ”Hirvitalossa taas on tosi hyvä pi ha. Nämä talot täydentävät hyvin toi siaan”, Karhu jatkaa. Kirjastotalossa on käynyt esiin tymässä muun muassa musikantti Jukka Nousiainen, joka on nauhoit tanut esiintymisensä, tehnyt siitä ka setin, myynyt sitä ja lahjoittanut varat kirjastotalolle. ”Heti kun on jotain tapahtumaa, musiikkiiltaa, runoiltaa tai vastaavaa, niin ihmisiä on sata illassa, helposti”, Karhu kertoo. Normaalisti sata kävijää tulee täy teen viikossa. ”Kävijöiden ikäskaala on kahdeksasta kuukaudesta 80 vuoteen. Saattaa olla nuorempaakin – ja van hempaa. Sanotaan sittenkin se nollas ta sataan”, Huhtinen naurahtaa. SUOMESSA ON kourallinen yksityisiä kirjastoja. Osa toimii kaupunginkirjas tojen jatkeina, osa koulujen yhteydes sä. Vuonna 1997 perustettu Pispalan kirjasto erottuu Tampereen kaupun ginkirjastosta tarjonnallaan. Talon kokoelmiin kuuluu erityisesti Pispala aiheista ja Tampereen työväenkirjalli suutta sekä anarkistisen kirjallisuuden Tyrnikokoelma, jota on koottu vuodes ta 2006. Yhdistyksen jäsenyys maksaa viisi euroa vuodessa. Lainaaja saa oman numeronsa, eikä varsinaisia kirjasto kortteja koodeineen ole. ”Meillä luetaan kirjoja, ei koodeja”, kuten Huhtinen toteaa. Uudelle teknologialle on kuitenkin tarvetta. Tällä hetkellä kirjastotalolla on kaksi tietokonetta, printteri, skan neri ja kopiokone. Kaikki ovat melkoi sen vanhoja ja lahjoituksina saatuja. Pispalan kirjastoyhdistys keräsi tammikuussa Mesenaattikampanjalla noin 2 400 euroa. ”Varainkeruuta varmasti jatketaan eri muodoissa, mutta on hyvä saada jo
1 / 2017 • 15 PISPALAN KIRJASTO OSOITE: TAHMELANKA TU 14, TAMPERE KIRJAN HINTA: POISTOMYYN NISSÄ ALKAEN 2 € KIRJA: KRISTIINA HARJULA: UNELMA PISPALASTA (1992/2015) Ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi ku semmoinen potti, että voi edes vähän alkaa suunnittelemaan, mitkä hankinnat hyödyttäisivät mahdollisimman monia mui takin yhdistyksiä”, Viinikainen toteaa. ”Syksystä eteenpäin mei dän talous on ollut kädestä suuhun touhua: aina alkukuusta on mietitty, miten saadaan ensi kuun vuokra, pu helin ja nettilaskut maksettua. Kau pungin avustus ei riitä kattamaan kaikkia käyttökuluja. Kaupunki onkin käyttöohjeissaan linjannut, että mak simissaan 80 prosenttia toiminnan tu loista voi tulla kaupungin avustukses ta”, Karhu kertoo. SUOMI TÄYTTÄ Ä tänä vuonna 100 vuotta, Pispala 80 ja Pispalan kirjas to 20. Karhu toteaa lyhyesti, ettei val tion juhlakelkkaan ole haluttu lähteä mukaan. Lyhytsanainen toteamus ja anarkistinen kirjakokoelma siivittävät miettimään, onko kirjastolla ideologi nen tausta. ”Ei ole. Mei dän toimintasuunnitelmaan on kirjoitettu tälle vuodelle se, mitä uusi kirjastolakikin sanoo, että kir jaston tehtävänä on demokratian, si vistyksen ja kulttuurin vaaliminen ja ylläpitäminen. Sillä mennään. Muita meidän arvoja ovat avoimuus ja tasa arvoisuus”, Karhu summaa. Toistaiseksi arvot näyttävät toteu tuneen. Kävijämäärätkin ovat syksys tä kasvaneet. ”Ja toissapäivänä kun katsoin pa lautelaatikkoa, niin siellä oli paperi lennokki”, Huhtinen sanoo. ”Ilmeisesti on tehty jotain oikein”, Karhu vastaa. Tero Huhtinen, Päivi Viinikainen, Jesse Karhu ja seinän täydeltä kirjallisuutta.
16 • 1 / 2017 AKTIVISMI POLIITTISEN VALOKUVAN FESTIVAALI 2.2.–29.4., Valokuvataiteen museo, Helsinki Tämänkertaisen festivaalin teemana on ruoka. Kuvat puhuvat yhtä lailla ruoantuotannon ekologisista, yhteiskunnallista kuin poliittisistakin vaikutuksista. pvf.fi PELASTA PIMPPI 8.2. klo 17–19, Apollo, Helsinki Naisten ympärileikkausta vastustavassa kampanjatapahtumassa ovat puhumassa muun muassa kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin ohjelmajohtaja Anette Gothóni, silpomista dokumentoinut valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. PUNKKIA RAUHIKSELLA 11.2. klo 19, Rauhanasema, Helsinki Aseistakieltäytyjäliiton tukitapahtuman liput maksavat viisi euroa. Sillä hinnalla kuulee neljää bändiä, muun muassa Pakkosyöttöä ja Last Daysia. HYVÄNTEKEVÄISYYSKÄSITYÖT 20.2. klo 16.30–18, Tiedekulma, Helsinki Kaikille avoimessa käsityötapahtumassa neulotaan sukkia – tai opetellaan sitä. Villasukkatoiminta tähtää sukkaparin lahjoittamiseen kaikille Suomessa tänä vuonna syntyville vauvoille. ELOKUVA SPAGHETTIPÄIVÄ 4.2. klo 12–00, WHS Teatteri Union, Helsinki Lauantaipäivässä vuorottelevat spaghettiwesternit ja spagettilautaset. Valkokangastarjoilu päättyy klo 22 alkavaan, Enzo G. Castellarin lännenelokuvaan 7 Winchester per un massacro. www.facebook.com/events/564965393689347 KAVIN TAMPEREEN SARJA 6.2., 13.2., 20.2. ja 27.2., Kino K-13 Niagara, Tampere, Kansallisen audiovisuaalisen arkiston esityssarjassa nähdään helmikuussa klassikkoja Philip Kaufmanista Douglas Sirkiin ja Marilyn Monroesta Tamara Dobsoniin. www.elokuvakeskus.fi/niagara/niagara.htm MY WINNIPEG 10.2. klo 18, WHS Teatteri Union, Helsinki Kanadalainen surrealisti Guy Maddin on kuvannut 2007 valmistunutta elokuvaansa ”dokufantasiaksi”. Elokuvan aiheena on Maddinin kotikaupunki Winnipeg. www.facebook.com/events/1787908794568251/ LYHYESTI KERRAN KUUSSA 12.2. klo 15–17 Helmikuussa lyhärikoosteen teemana on rakkaus. Maksuttomassa iltapäivämatineassa esitetään muun muassa Jenni Kangasniemen Lasten juhlat ja PV Lehtisen Sirkka. www.facebook.com/events/237627703358510 VOIMA SUOSITTELEE ARKTISEN UPEETA 14.–19.2., Jyväskylä Järjestyksessä 18. pohjoismaisen elokuvan festivaalin avaa Aki Kaurismäen elokuva Toivon tuolla puolen, mutta ohjelmistoon mahtuu myös saamelaista räppiä ja grönlantilaista progea. www.arktisenupeeta.net KINO LOKAKUU 14.–19.2., Andorra, Helsinki Jo kymmenennen kerran järjestettävä venäläisen elokuvan festivaali käsittelee tänä vuonna muun muassa Venäjää naisohjaajien silmin. Festivaalilla esitetäänkin Vera Storozhevan, Natalia Kudrjashovan, Jelena Demidovan ja Oksana Bytshkovan elokuvia. www.kinolokakuu.com NT LIVE: SAINT JOAN 20.2. klo 18, Plevna, Tampere Brittiläisen National Theatren versio Bernard Shawn näytelmästä nähdään tuoreeltaan Tampereella. Nelituntisen esityksen nimiosaa näyttelee Gemma Arterton. KIRJALLISUUS RUNO VIE 9.2. klo 18–19.30, Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki Helsingin kaupunginkirjaston ja runoyhdistys Nihil Interitin yhteisessä nykyrunouden lukupiirissä käsitellään kevään ensimmäisenä julkaisuna Pirkko Soinisen kirjaa Avataan siiven alta. Keskustelua vetävät Veera Antsalo ja Tuija Lassila. www.facebook.com/events/1302292653167753 Å-FEST 11.–12.2., Porvoo Satavuotiasta Suomea omalla tavallaan juhlivan sarjakuvafestivaalin teemana ovat rajat. Tapahtuma on kaksikielinen ja maksuton, ja sen vieraisiin kuuluu muun muassa hiljattain Puupäähattu-palkittu Tiitu Takalo. 2016.a-fest.fi/fi/etusivu VARJOKLASSIKOT 18.2. klo 17–18.30, Opistotalon Viipurinsali, Helsinki Nuoren Voiman Liiton ja kansalaisopiston järjestämässä luentosarjassa esitellään kaanonin ulkopuolelle unohdettuja kirjoja. Ensimmäisellä luennolla Maria Säkö kertoo Jean Rhysin romaanista Siintää Sargassomeri ja Raija Siekkisen teoksesta Kalliisti ostetut päivät. VIRGINIA WOOLF JA AIKA 21.2. klo 18–19, Kirjakahvila, Turku Eurooppalaisen kirjallisen modernismin kärkihahmoa käsittelevässä lukupiirissä on helmikuussa käsittelyssä teos Orlando. MUSIIKKI MUSICA NOVA 1.–12.2., Helsinki Joka toinen vuosi järjestettävä nykymusiikkifestivaali saa päävieraikseen muun muassa hollantilaisen Michel van der Aan ja Tyondai Braxtonin, joka on säveltänyt musiikkia esimerkiksi Kronos Quartetille mutta joka tunnetaan myös intiimeistä sooloteoksistaan. musicanova.fi JANNE WESTERLUND 24.2. klo 18, Temppeliaukion kirkko, Helsinki Soolouransa lisäksi muun muassa bändeistä Sweetheart, Circle ja Plain Ride tunnettu hahmo julkaisee kolmannen soololevynsä ja juhlistaa sitä konsertilla arvokkaassa ympäristössä. www.facebook.com/events/379999102372807/ JUURILLA 6.2. klo 18, Kanneltalo, Helsinki Juki Välipakan ja The Rooty Toot Toot Bandin klubi erikoistuu juurimusiikkkiin bluesista bluegrassiin. Helmikuussa vieraana on saksofonisti, huuliharpisti ja musiikin monitoimipersoona Harri Saksala. PRINCESS NOKIA 8.2., Tavastia, Helsinki Yhdysvaltalainen räppärin ja tuottajan duo saapuu Suomeen jo toistamiseen. Illan avaavat amerikkalaistuottaja Lsdxoxo sekä kotimaiset Sofa, AK ja Anna Palmu. www.princessnokia.org REAL TEARS 15.–19.2., Helsinki, Tampere, Joensuu, Kuopio, Turku Ruotsalaisyhtye tekee debyyttikeikkansa Suomessa. Kuvailujen mukaan kokoonpano on kuin ”Undertones vauhtiviivojen jälkeen”. Hyvä. www.facebook.com/events/675244619317102/ RASHAD BECKER 23.2., G Livelab, Helsinki Berliiniläinen tuottaja tuo kaoottisen ja kollaasimaisen äänimaisemansa helsinkiläisten hämmästeltäväksi. Illan avaa kokeellinen kokoonpano Airaksinen / Tanner / Pekkola. FROM DEVIL’S CRADLE 25.2., Elmun baari, Helsinki Klubilla juhlitaan Tero Ikäheimosen viime vuonna ilmestynyttä, kotimaisesta black metallista kertovaa kirjaa Pirunkehto, joka saa pian englanninkielisen version. Lavalla riehuvat muun muassa pitkältä keikkatauolta palaavat Urn ja Warloghe. www.facebook.com/events/1788077944763687/ OMAR SOULEYMAN 2.3., Tavastia, Helsinki Syyrialainen dabke-guru saapuu jälleen Helsinkiin tanssittamaan kansaa folkin ja elektron sekaisella menollaan. soundcloud.com/omar-souleyman RUOKA JA TALOUS YHTEISKUNNAN TALOUSASIAT TUTUIKSI 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 18.15–19.45, Opistotalon Helsinginsali, Helsinki Talouteen porautuvassa luentosarjassa käsitellään taloudellista kasvua ja suhdannevaihteluita (2.2.), talouspolitiikkaa ja kansainvälistä taloutta (9.2.) ja tulevaisuudennäkymät Suomen taloudessa (16.2.). Luennoitsijana toimii Minna Lehtinen. MITEN SUOMI SYNTYI? 13.2. klo 17–18.30, Opistotalon Viipurinsali, Helsinki Tammikuusta maaliskuuhun kestävä luentosarja perehdyttää helmikuussa muun muassa Työväen nousuun ja kansakunnan syntyyn Tapio Bergholmin johdolla. TAIDE JA TEATTERI KULTAKAUSI Helmi–maaliskuussa, Kajaani, Kemi ja Oulu Yhteistyössä useamman kaupunginteatterin kanssa toteutettu komedia kertoo Suomibrändin väsäämisestä. Brändityöryhmä hakee inspiraatiota kansalliseen projektiinsa ruotsinlaivalta. KAARLO STAUFFER 3.–26.2., Titanik, Turku Titanikin kevään toisessa näyttelyssä töitään esittelee maalaustaiteen saralla kunnostautunut Kaarlo Stauffer. www.titanik.fi PUNAINEN HELMI 8.–11.2., Tanssiteatteri Hurjaruuth, Helsinki Viidennen kerran järjestettävä, kansainvälinen naisklovnifestivaali esittää muun muassa sooloteokset Taina Mäki-Isolta ja Hanna Terävältä sekä yhteisteoksen ranskalaiselta Colette Gomettelta (Hélène Gustin) ja itävaltalaiselta Anna de Liriumilta (Tanja Simma). Festivaalilla vierailee myös venäläisryhmä Clown Trio Klavy. www.hurjaruuth.fi/naisklovnifestivaalipunainen-helmi PAINIA & PORNOA 11.2. saakka, Tukkateatteri, Tampere Liisa Mustosen käsikirjoittaman ja Sanni Lehdon ohjaaman näytelmän alaotsikko kuuluu Näytelmä parisuhteen absurdiudesta. LOOPIT 4.2.–6.4., Hällä-näyttämö, Tampere Tanssiteatteri MD juhlii 20-vuotista taivaltaan Tero Saarisen koreografialla. Esitys on tutkielma yleisön ja esiintyjän suhteesta ja myös itse esitystilasta, mikä tarkoittaa erikoisia näyttämöratkaisuja ja tavallista pienempää, 50 hengen yleisökapasiteettia. www.tanssiteatterimd.fi SIVUASKEL 6.–12.2., Helsinki Nykytanssifestivaaleilla nähdään kuuden eri taiteellisen työryhmän esitykset, joista jokainen pakenee nopeaa yksinkertaistamista. Sen sijaan esitykset vaativat pysähtymään ja punnitsemaa. www.zodiak.fi/sivuaskel PVF 2.2.–29.4. Arktisen upeeta 14.–19.2. Punainen helmi 8.–11.2. Ti m Fr an co Su sa nn a Ko sk im aa
1 / 2017 • 17 VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Runous edellä Elävän kirjallisuuden festivaali syntyi vaihtoehdoksi kaupallisuudelle. JOUKKO TAMPERELAISOPISKELIJOITA kyllästyi kirjallisuustapahtumien henki lökeskeisyyteen ja kaupallisuuteen. He halusivat tehdä jotain, johon kaikki voisi vat osallistua ja jossa käsiteltäisiin asioita laajemmin. He halusivat vaihtoehdon ruuhkaisille ja markkinakeskeisille messutapahtumille. Ensimmäiset Elävän kirjallisuuden festivaalit järjestettiin vuonna 2009. Kun kävijämäärä ylittyi tuhannella, todettiin, että tämänkaltaiselle tapahtumalle on kysyntää. Tapahtuman teemat ovat vaihdelleet vuosien aikana kriittisyydestä ja kritiikis tä satuihin ja myytteihin, rajoista luontoon ja luomiseen. Elävän kirjallisuuden festivaalit järjestetään aina talkoolaisten voimin, ja niitä hallinnoi voittoa tavoit telematon Elävän kirjallisuuden yhdistys, joka perustettiin vähän ensimmäisten festivaalien jälkeen. OPISKELIJAT LOIVAT omat kirjallisuusfestivaalinsa täydentämään Tampereen kulttuuritarjontaa ja kirjamessuviikonloppua. Vastakkainasettelulta on kuitenkin vaikea välttyä. Perinteisillä kirjamessuilla Suomen suosituimmat kirjailijat pää sevät mainostamaan uutuusteoksiaan ja kävijät täyttämään kassinsa joululahja kirjoilla. Elävän kirjallisuuden painopiste on muualla. Ennen kaikkea tapahtuma on jokaiselle avoin. Tänä vuonna Elävän kirjallisuuden festivaali järjestetään yhdeksännen kerran. Festivaalien teemana on ”Sivulla”. Teema on monitulkintainen, mutta ainakin lu vassa on pohdintaa sivullisuudesta yhteiskunnassa, kulttuurisesta omimisesta, syrjäytymisestä ja siitä, kenen äänet oikein pääsevät kuuluviin kirjallisuudessa ja ketkä jäävät sivuun. Tämänkin vuoden ohjelmistoon kuuluu musiikkia, performansseja, työpajoja ja erilaisia haastatteluja ja paneelikeskusteluja. Runous on mukana vahvemmin kuin ennen, ja sitä nähdään eri muodoissa, niin spoken wordina kuin improvi saation keinoin esitettynä. Esiintyjiin kuuluvat muun muassa ”pienen ihmisen” Legioonateatteri ja sana taiteilijat Harri Hertell ja Dxxxa D. Sami Liuhdon taudinkuva kokoonpano esittää Liuhdon vinosti hauskoja tekstejä Mikael Öhmanin säveltämän musiikin säestämänä. Ja kun ilta pimenee, Tiiliskiviklubilla on luvassa vaihtoehtofestarikansan jatkot. ELLEN ELJAALA Elävän kirjallisuuden festivaali 18.2.2017 Työväenmuseo Werstas, Tampere Loopit 4.2.–6.4. Musica Nova 1.–12.2. Su sa nn a Ko sk im aa Sarjakuvia maahan muutosta! Mitä sä täällä teet? 23€. Ajankohtainen sarjakuvakirja maahanmuuttajista ja heidän tarinoistaan. Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Kaikki hinnat sisältävät postimaksut. Tilaukset: kauppa.voima.fi tai soittamalla: 044 238 5109 Häiriköt, Kulttuurihäirinnän aakkoset 20€ 23€ Muista myös aiemmin ilmestyneet suositut: Louserit Vuittuun ja muita Voiman vastamainoksia 15€
Toteuta unelmasi OPISKELE AMMATTIIN kulttuuriala tekniikan ja liikenteen ala MEDIAPALVELUJEN TOTEUTTAJA • Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala: Radioja TV-tuotanto Äänituotanto Teatterija esitystekniikka 3D-tuotanto Peliala • Julkaisutuotannon osaamisala: Valokuvaus ja graafinen suunnittelu TANSSIJA ARTESAANI lavasterakennus KUVA-ARTESAANI maalaus Lue lisää www.pkky.fi/amoo Yhteishaku 21.2.-14.3. Erillishaku 21.2.-31.3. KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE www.snellman-korkeakoulu.fi Avoimet ovet 10.-11.2.2017 Hakemukset 30.4. mennessä Ajatt elun rohkeutt a, sielun syvävenytt elyä, tekemisen iloa ja tukevia eväitä elämään. Steinerpedagogisia yleissivistäviä ja tutkintoon johtavia kasvatusja taideopintoja merellisessä ympäristössä Helsingin Jollaksessa. KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE Luova ja elävä koulutusti e Ajatella, se on mahdollista! Tanssitaide Teatteri ja Draama Liikuntaseikkailu Valokuvauksen perusteet+ Vintage-valokuvaus Vietä elämäsi vuosi kansanopistossa 28.8.2017 – 31.5.2018 Kysyttävää? p. 040 8085 035 info.kansanopisto£@kpedu.fi kpedu.fi/kansanopisto tietoa, luovuutta ja kokemuksia kansanopistolinjoilta! TULE TEKEMÄÄN TIEDETTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ! Tarjoamme humanistista kulttuurialan perusja jatkotutkintokoulutusta. Koulutusohjelmamme oppiaineet ovat Suomessa ainutlaatuisia ja monitieteellisiä. Painotamme tieteellisyyden lisäksi käytännönläheisyyttä ja tiedon soveltamista. Jatkotutkinto on mahdollista suorittaa myös työn ohessa. KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA • Maisemantutkimus • Kulttuuriperinnön tutkimus • Digitaalinen kulttuuri Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma (Porin yliopistokeskus) Kiinnostaako maisemantu tkimus, digikulttuuri tai kulttuuriperi ntö? Opiskele filosofian maisteriksi Porissa! • Yhteisvalinta 17.3.–9.4.2015 • Erillisvalinta korkeakoulu tutkinnon suorittaneille 12.1.–2.3.2015 Ei pääsykokeita! www.utu.fi/ktmt
Keskellä ruuhkaa juoksee nainen ensi ilta 7.2.2017 Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5 00130 Helsinki aulakustannus.fi @aulakustannus Aula & Co
20 • 1 / 2017 Kirj oitt aja on eko no m isti ja rah ata lou de n tutk ija. Great Moderation sittenkin GREAT MODERATION ON KÄSITE , jolla on kuvattu kehit tyneiden maiden taloudellista taivalta 1980luvun puoli välistä eteenpäin. Leimallista tälle aikakaudelle on ollut suurten makrotaloudellisten heilahtelujen puuttuminen. Käsite liitetään usein Yhdysvaltojen keskuspankin edel liseen puheenjohtajaan Ben Bernankeen, joka vuon na 2004 pitämässään puheessa esitti oikeanlaisen raha politiikan olleen keskeinen tekijä vakauden aikakauden taustalla. Ajatus keskuspankkien kaikkivoipaisuudesta taloudel listen heilahtelujen hillitsijänä sai kovan kolauksen vuon na 2009, kun finanssikriisin aallot pyyhkivät yli globaalin talouden. Kävi ilmeiseksi, että tyynen pinnan alla oli kup linut jo pitkään: rahoitusmarkkinoiden velka ja varalli suusrakenteet olivat kehittyneet pisteeseen, josta ei ollut enää markkinaehtoista ulospääsyä. Lopulta mikään ei voinut estää reaalitalouden su kellusta, joka johtui rahoituskanavien tukkeutumisesta, luottolamasta ja sitä seuranneesta investointilamasta. Keskuspankit eivät kuitenkaan jääneet kriisin edessä toimettomiksi, vaan ne alkoivat etsiä uudenlaisia kei noja rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden vakautta miseksi. KUN VUODEN 2009 JÄLKEEN finanssipoliittiseen elvy tykseen alettiin jälleen suhtautua epäluuloisesti, raha politiikalle syntyi uusi näytön paikka. Negatiiviset korot, valtavat arvopapereiden ostoohjelmat ja keskuspankkii rien roh keat lupaukset ”hoitaa homma” nousivat keskus pankkien uusiksi aseiksi talouden vakauttamisessa ja kas vun maanittelussa. Vaikka lähtötilanne oli erittäin haastava, keskuspank kien kamppailua voidaan nyt pitää tuloksekkaana. Kehit tyneissä talouksissa on saavutettu tila, jossa talous kasvaa kituliaasti, työttömyys vähenee hitaasti ja jossa rahoitus markkinoiden kehitys näyttää vakaalta. KÄYTÄNNÖSSÄ TILANNE on saavutettu siten, että kes kuspankit ovat pumpanneet markkinoille niin paljon lik viditeettiä, että edes vakavat poliittiset kriisit eivät ole saaneet merkittäviä heilahteluja aikaan rahoitusmark kinoilla. Kun elvyttävää finanssipolitiikkaa ei ole harjoi tettu, reaalitaloudessa ei ole syntynyt ylikuumentumista. Jos niin uhkaisi käydä, keskuspankit voisivat kiristää rahapolitiikkaansa ja lisätä sitä kautta rahoitusmarkki noiden epävarmuutta, mikä puolestaan hillitsisi yksityi siä reaalitaloudellisia investointeja. Uudet kriisit taas rat kaistaisiin likviditeettiä lisäämällä. Finanssikriisi on opettanut keskuspankeille uusia temppuja, joilla ne pystyvät nyt aidosti vakauttamaan ta louden ja torjumaan rahoituskriisit. Keskuspankkien tuo ma Great Moderation on sittenkin täällä. JUSSI AHOKAS HAVAINTOJA RAHATALOUDESTA TEKSTI JANICA BRANDER KUVA NINNI KAIRISALO Tankkaa puhtia proteiinista Proteiini on kasvuainetta lihaksille. Listasimme vinkit, jotka auttavat lisäämään ruokaan helposti kasviproteiinia. A TERIASSA pitäisi olla aina proteiinia. Pro teiinin puute voi ajaa naposteluun ja ma keal la herkutteluun – jos joku sellaista haluaa väittää – koska kylläisyyden tunne katoaa nopeasti ja verensokeri laskee. Proteiinia kannattaa lisätä tasai sesti jokaiseen ateriaan, jotta et joudu syömään kerralla valtavaa papuka saa. Kun nautit proteiinia pitkin päi vää, vatsasi ei kurni eikä vireystasosi notkahtele. Näiden vinkkien avulla ruoasta pi täisi saada tarpeeksi proteiinia lihasten ravinnonsaannin turvaamiseksi. 1. LEVITÄ LEIVÄLLE PAPUTAHNAA Rasvoissa ja vegaanisissa juustoissa on niukas ti proteiinia. Leivälle kannattaakin levit tää paksu kerros kik herneistä tehtyä hum musta. Kun viimeistelet leivän soijasuikaleilla tai puolitetuilla falafelpyöry köillä, se vastaa pientä ateriaa. Muistakin keitetyistä herneistä, pavuista ja linsseistä sekä liotetuista pähkinöistä voi tehdä proteiinipitois ta levitettä. Soseuta palkokasvit tai pähkinät tehosekoittimessa ja lorauta joukkoon öljyä. Mausta tahna yrteillä, sitruunalla, chilillä tai valkosipulilla. Voit tehdä myös valmiista maapäh kinä tai mantelivoista täyttävämpää ja terveellisempää. Soseuta kaupan pähkinävoin joukkoon keitettyjä kik herneitä tai vaaleita papuja. Mausta levite makusi mukaan, tai lisää maus tamatonta voita smoothieen. 2. KORVAA VEHNÄLEIPÄ SIEMENNÄKKÄRILLÄ Kiinnitä päällysteiden lisäksi huomio ta leivän laatuun. Valitse vaalean veh näleivän sijaan kuitu ja proteiinipi toista leipää, joka on täyttävämpää ja hellii vatsaa. Kaupoista löytyy proteiinipitoi sia leipiä, joihin on lisätty pähkinöi tä, siemeniä ja hernejauho ja. Lisää myös leipätaikinaan siemeniä tai pähkinöitä. Siemen näkkilei pään lisätään usein kanan munaa, jo ten vegaanin kannattaa tarkis taa kaupan leivän valmistusaineet. 3. SEKOITA SMOOTHIEEN PÄHKINÖITÄ Juotava smoothie on help po tapa nauttia proteiinia lähes huomaamatta. Smoothieen voi soseuttaa esimer kiksi pistaasi tai cashewpähkinöitä. Pehmeät pähkinät sekoittuvat pirte löön helposti ja ovat proteiinipomme ja. 100 grammassa pistaaseja on yli 24 grammaa proteiinia, cashewpähki nöissä 20 grammaa. Smoothieen voi soseuttaa myös maustamatonta pehmeää tofua. Markkinoilla on myös kasvipohjai sia proteiinijauheita, jotka on tehty soijasta, herneestä tai hampusta. Li sää jauhetta palautusjuomaan, jon ka nautit liikunnan jälkeen. Myös ju gurtti, puuro ja mehukeitto kannattaa
Tankkaa puhtia proteiinista Proteiini on kasvuainetta lihaksille. Listasimme vinkit, jotka auttavat lisäämään ruokaan helposti kasviproteiinia. höystää pähkinöillä, siemenillä tai proteiinijauheella. 4. SAKEUTA SOSEKEITOT PALKOKASVEILLA Saat sosekeitoista täyttävämpiä, kun käytät liemen sakeuttajana palkokas veja kerman tai kookosmaidon sijaan. Valkoiset pavut ja kikherneet so pivat värinsä puolesta vaaleisiin kas vissosekeittoihin. Ne tekevät liemestä ihanan paksua, ja rasvan määrä pysyy kurissa, koska et tarvitse kermaa. Keitä kasvikset ja pavut kypsiksi, ja soseuta keitto sauvasekoittimella tai te hosekoittimessa. Lisää keiton pinnalle pähkinä tai soijarouhetta, ja saat an noksesta vielä proteiinipitoisemman. Ruskeat pavut ja punaiset linssit ei vät sekoitu vaaleisiin keittoihin yhtä kauniisti. Ne sopivat kuitenkin mai niosti tomaatti ja paprikakeittojen ja punaisten kastikkeiden sakeuttajiksi. Soseuta salsakastikkeen joukkoon punaisia linssejä, ja nauti maissilastut tai tortillat paahdetun härkiksen tai nyhtökauran kera. Näin herkku muut tuu terveellisemmäksi, ja saat samalla tuhdin proteiiniannoksen. 5. LISÄÄ RIISIIN LINSSEJÄ Saat lisukeriisistä proteiinipitoisem paa, kun lisäät sen joukkoon linssejä. Punaiset linssit tekevät riisistä myös kauniin väristä. Voit keittää riisin ja linssit yhtä ai kaa suolavedessä. Kaupoista löytyy myös valmiita riisilinssisekoituksia. Kikhernepasta sitruunakastikkeessa (6 annosta) Ruskeat eli belugalinssit ovat herkullinen lisuke sellaisenaan, sillä linssin rakenne on mukavan napak ka. Keitä linssit puolikypsiksi, ja kuul lota niitä tämän jälkeen sipulin ja ras van kera pannulla. Saat herkullisen linssirisoton, jossa on yli 24 grammaa proteiinia 100 grammassa. Testaa myös kvinoaa, joka on rii siä proteiinipitoisempi lisuke. 100 grammassa kvinoaa on 5,7 grammaa proteiinia, riisissä vain 3,2 grammaa. Kvinoasta syntyy todella täyttävä lisu ke, kun sekoitat sen joukkoon keitetty jä linssejä tai pähkinärouhetta. Linssit ja kvinoa ovat hyviä vaihto ehtoja riisille myös ravinteikkuutensa vuoksi. Niissä on runsaasti esimerkiksi kalsiumia, magnesiumia ja kaliumia. 6. KOKEILE HERNEJA LINSSIPASTAA Tavallisessa viljapastassa ei ole pro teiinia. Aterioilla kannattaakin suo sia palkokasveista tehtyjä proteiini pastoja. 100 grammassa kikhernepastaa on 18,6 grammaa proteiinia. Vielä pa rempi vaihtoehto on linssipasta, jossa proteiinia on peräti 25 grammaa. Lins sipastan koostumus on myös miellyttä vän irtonainen, eikä suutuntuma juu rikaan eroa tavallisesta pastasta. Palkokasvipastat ovat myös kuitu pitoisempia kuin viljapastat. Ne voivat sopia niillekin, joille vehnä aiheuttaa turvotusta ja verensokerin heilahtelua. Lähteet: Fineli, Ruohonjuuri, Vegaaniliitto Kirjoittaja on tamperelainen toimittaja ja ruokabloggaaja, joka vihaa nälkää ja liian pieniä annoksia. Kastike: 50 grammaa suolaista margariinia 4 valkosipulinkynttä 2 tölkkiä eli 300?400 grammaa kypsiä kikherneitä 1 rasia tai ruukku tuoretta pinaattia puolikkaan sitruunan mehu 1 ruokalusikallinen sokeria suolaa mustapippuria Pasta: 500 grammaa nauhapastaa iso kattilallinen vettä suolaa Pinnalle: raastettua sitruunankuorta ja/tai lehtipersiljaa 1. Esivalmistele ainekset. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Huuhtele ja valuta pinaatti ja kikherneet. 2. Sulata pannulla margariini. Kuullota valkosipulinkynsiä pieni hetki keskilämmöllä. Älä anna sipulin tummua. 3. Lisää seuraavaksi joukkoon pinaatti. Kun lehdet ovat kutistuneet noin puoleen, kaada pannulle kikherneet. Paahda pari minuuttia, ja nosta pannu pois liedeltä. Mausta seos sitruunamehulla, sokerilla, suolalla ja pippurilla. Kastike saa olla suolainen ja voimakas, sillä pasta imee makuja. 4. Keitä kattilallinen suolaista vettä. Keitä pasta al denteksi ja siivilöi. Sekoita kikhernekastike pastaan. 5. Koristele annos sitruunankuorella ja persiljalla. Nauti heti. 10 proteiinipommia kasvisaterioille Monet kasviperäiset tuotteet ovat yhtä proteiinipitoisia kuin liha ja ohittavatkin sen tässä suhteessa. Näissä raakaaineissa on runsaasti proteiinia 100 grammassa. Soijarouhe 49,2 grammaa Soijasuikaleet 48,6 grammaa Nyhtökaura 31,2 grammaa Maapähkinä 25,6 grammaa Linssipasta 25 grammaa Vihreät ja ruskeat linssit 24,4 grammaa Manteli 24,1 grammaa Pistaasipähkinä 21,4 grammaa Cashewpähkinä 20 grammaa Kikhernepasta 18,6 grammaa
22 • 1 / 2017
1 / 2017 • 23 TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA VELDA PARKKINEN Hyvän tekemisen puolesta Näyttelijä Kati Outisen matka näytelmäkerhosta suolle. ”E I TAITEELLA ole mitään tehtävää. Luen juuri Valistuksen vuonna 1962 julkaisemaa Las ten runotarta, jossa runous on valjastettu kasvatustehtävän asialle. Se on ahdistavaa. Tai teen olemus on, että kahdesta yleisön edustajasta toinen voi kokea sen puhuttelevana ja toinen ei, ja he ovat molemmat oikeassa”, linjaa Kati Outinen kahvipöydän ääressä ja hei luttelee sanojensa vakuudeksi laastaroitua etusormeaan. Taiteen tekemisessä pitää silti olla eetosta ja itsekunnioi tusta. Tämä käy hyvin ilmi Ou tisen pitkästä urasta. Hänen tapauksessaan tie taiteilijaksi näyttää myös käy neen luontevasti. Kouluaika na Outinen harrasti teatterin ohella balettia, kävi tanssi teatteri Raatikon tanssitun neilla, askarteli savipajaker hossa sekä soitti nokkahuilua ja kitaraa. Tärkein oli kuitenkin Ou lunkylän yhteiskoulun äidin kielenopettaja Ilmo Nukari sen vetämä näytelmäkerho. Sen toimintaan Outinen osal listui aktiivisesti 11vuotiaasta abivuoteen asti. ”Kiitollisena olen huoman nut, että koko urani aikana ei ole tullut eteen mitään, mitä emme olisi käsitelleet jo näy telmäkerhossa.” OUTISEN ammatillinen läpi murto oli toinen päärooli Ta pio Suomisen ohjaamassa elo kuvassa Täältä tullaan elämä! (1980). Aikansa sukupolvielo kuvassa käsitellään lähiönuor ten oireilua hukassa olevien vanhempien, enimmäkseen vanhanaikaisten opettajien ja pahantahtoisten viranomais ten kanssa. Outinen esittää elokuvassa Lissua, tarkkailu luokan ainoaa tyttöä. Yle Teema näytti eloku van viime joulukuussa. Se on kestänyt aikaa yllättävänkin hyvin. Outisestakin on sel västi mukava muistella sen tekemistä. ”Onhan sen rytmi toinen kuin nykyään, ja oikeiden opettajien näytteleminen on vähän jäykkää. Mutta kaikki siinä kerrottu on jossain muo dossa tapahtunut oikeastikin. Siinä mielessä se on vilpitön, ja sellainenhan ei vanhene koskaan.” Sukupolvi ja sukupuoliase telman kannal ta jännitteinen rooli tuotti pal jon sekä fani että vihapostia. ”Se määrit teli myös sen, mitä haluan tai teilijana tehdä. En ajattele, että töissä pitää ol la aina joku yh teiskunnallinen aspekti, vaan enemmän niin, että haluan hakeutua kohti sellaisia ihmi siä ja vuorovaikutusta, joiden kautta voi oppia ja joille itsellä on annettavaa.” Juuri tässä suhteessa yhteis työ Aki Kaurismäen ja tämän ympärille muodostuneen teki jäjoukon kanssa on ollut erityi sen palkitsevaa. Ennen ensimmäistä yhteistä elokuva Outinen ehti kuitenkin käydä Teatterikorkea koulun, olla kiinnityksellä Komteatte rissa ja perustaa perheen. VARJOJA PARATIISISSA (1986) on Kaurismäen Työläistrilo gian ensimmäinen osa. Siinä Outinen esittää kaupan kassal la työskentelevää Ilonaa, joka kohtaa roskakuski Nikanderin (Matti Pellonpää). Romantti sen suhteen kehittymistä on harvoin kuvattu yhtä pidätty vin tunneilmaisuin. ’”Se oli elokuva, missä Akin bändi löysi toisensa: siihen tu li mukaan porukka, joista mo net ovat olleet mukana aina sen jälkeenkin. Minun kan naltani tärkeää oli, että alus ta asti luottamus Akin kanssa oli molemmin puolista. Nyky äänkin kun Aki ehdottaa jotain, inspiroidun jat kamaan siitä suoraan. Juuri siitä lähtee sau maton yhteis työ.” Tulitikku tehtaan tytössä (1990) Outinen esittää nimihen kilö Iris Ruk kaa. Niin kodissa, töissä kuin epäonnisessa parisuhteessa kin riistetyn tehdastyöläisen nöyryys kestää pitkään, mut ta lopulta hänen kostonsa on kauhea. ”Se tosiaan oli sem moinen pelkistetty, less is mo re tyylinen juttu”, naurahtaa Outinen. Hän muistelee myös elo kuvan Kauas pilvet karkaavat (1996) tekemisen erikoisia olo suhteita. Sen pääosaan ajatel tu Matti Pellonpää kuoli ennen kuvausten alkamista. Aikatau lujen ja monen muunkin asian mentyä sekaisin elokuva jou duttiin kuvaamaan lähinnä öisin. ”Peltsistä tuli ensimmäinen, joka lähti bändistä autuaamil le metsästysmaille. Elokuvas ta tuli siksi yhteinen surutyö”, huokaa Outinen, joka eloku vassa esittää vaikeuksiin jou tuvan ruokaravintola Dubrov nikin hovimestaria. KAURISMÄEN KYYDISSÄ Outi nen tuli myös palkituksi Can nesissa vuoden 2002 parhaa na naisnäyttelijänä. Sen hän sai elokuvan Mies vailla men neisyyttä (2002) Irmana, joka jakaa Pelastusarmeijassa sop paa ja löytää yhteisen sävelen muistinsa menettäneen mie hen (Markku Peltola) kanssa. ”Akin leffoissa ihmiset yleensäkin auttavat toisinaan, mutta Irman hyvän tekemises sä uutta oli nimenomaan aat teellisen järjestötoiminnan nä kökulma”, tulkitsee Outinen. 2010luvun yhteisiä eloku via ovat Le Havre (2011) ja tuo re Toivon tuolla puolen. ”Vasta Le Havrea Cannesis sa katsoessani ymmärsin, mi ten poliittinen se on. Onhan jo työläistrilogiassa kyse ma talapalkkaalan ammateissa olevien ihmisten itsekunnioi tuksesta ja heidän työmah dollisuuksistaan, mutta nyt näkökulma oli globaalimpi ja entistä enemmän ajan hermol la. Vaikka ollaan kasvettu ko ko ajan yhdessä samaan suun taan, hämmästyin, miten tässä kohtaa Aki oli mennyt vielä yhden askeleen eteenpäin.” ”KIITOLLISENA OLEN HUOMAN NUT, ETTÄ KOKO URANI AIKANA EI OLE TULLUT ETEEN MITÄÄN, MITÄ EMME OLI SI KÄSITELLEET JO NÄYTELMÄ KERHOSSA.”
26 • 1 / 2017 Miten diktaattori syrjäytetään? Valta vaihtui Gambiassa, kun 22 vuotta maata hallinnut diktaattori Yahya Jammeh taipui demokratian edessä. TEKSTI JA KUVAT SILJA KANERVA ”F REEDOM, freedom, free dom!” väkijouk ko huu taa Gambian presidentinlin nan edustalla. Uskaliaimmat kansalaiset ovat rohkaistuneet kadulle vaatimaan entistä pre sidenttiä Yahya Jammehia poistumaan maasta. Yahya Jammeh hallitsi pientä LänsiAfrikan maa ta 22 vuotta diktaattorimai sin ottein. Hänen kyseenalai siin ansioihinsa kuuluu muun muassa toimittajien katoami nen, toisinajattelijoiden van gitseminen, homoseksuaalien uhkaaminen kuolemantuo miolla ja irtautuminen kan sainvälisestä rikostuomio istuimesta. Ainakin 45 000 ihmistä pa keni pääkaupunki Banjulis ta maaseudulle tai Senegaliin sukulaisten luo. Huolena oli, että Jammeh ei suostuisi läh temään määräaikana 18. tam mikuuta keskiyöllä ja syntyisi sotilaallinen yhteydenotto. Verenvuodatukselta ja väki vallalta kuitenkin säästyttiin. Diplomatia ja sovittelu voitti tällä erää. Mistä se johtui? JOULUKUUN 1. päivä vaikut ti tavanomaiselta vaalipäiväl tä Gambiassa, kunnes vaali tulos julkistettiin: opposition edustaja Adama Barrow oli voittanut. Häkeltynyt Jammeh onnitteli vaalien voittajaa ja kaikkien ihmetykseksi ilmoitti astuvansa sivuun. Hän sai pu heluita Kofi Annanilta, Libe rian presidentti Ellen Johnson Sirleafilta ja muilta vaikutus valtaisilta ihmisiltä – kaikki suosittelivat luopumaan val lasta. Viikon pähkäiltyään Jam meh kuitenkin vaati uusia vaa leja ja väitti, että edelliset oli vat olleet epärehelliset. Kenties hämmästyttävintä on se, ettei Jammeh etukäteen yrittänyt vaikuttaa vaalitulok seen kuten diktaattorivaltiois sa on tapana. Jammeh ei to dennäköisesti pitänyt häviötä mahdollisena. Kansalaisten mukaan hän käy jonkinlaisilla ennustajilla, jotka eivät ilmei sesti olleet väläyttäneetkään tappion mahdollisuutta. Barrow’n voitto tuli monel le gambialaisellekin yllätykse nä, sillä Barrow lähti mukaan presidenttikisaan vasta kol me kuukautta ennen vaaleja. Muut oppositiopuolueet aset tuivat lopulta hänen taakseen. GAMBIAN tilanteen osapuo leksi tuli talousliitto ECOWAS (Economic Community Of West African States), jossa ak tiivisimpina toimijoina olivat Senegal, Liberia ja Nigeria. Vaikka ECOWAS on talousliit to, kuuluu sen mandaattiin ”alueellisen vakauden turvaa minen”. ECOWAS keräsi 7 000 kansallisten armeijoiden so tilasta, jotka saapuivat Gam biaan turvaamaan vallanvaih doksen. Sotilaat ovat edelleen maassa. Valtaanalyysin näkökul masta voisi sanoa, että Gambia on pieni ja merkityksetön maa, jota on johtanut merkityksetön presidentti, joka on asettunut vastahankaan muiden maiden presidenttien kanssa. Vahvem milla mailla oli nyt erinomai nen mahdollisuus kasvattaa valtaa Gambiassa. Nigeria oli aloitteellinen ta pauksessa, koska se pyrkii kas vattamaan alueellista valtaan sa LänsiAfrikassa. Samaan pyrkii Ghana. Gambia, jolla on jokaises sa suunnassa rajanaapurina Senegal, pelasi itse isoa roo lia konfliktin ratkaisussa. Se negalin on sanottu aiemmin pillastuneen Jammehille, kos ka hän tuki EteläSenegalissa Casamancessa olevia sepa ratistisia sissiryhmittymiä. Casamance alueella asuu Jammehille uskollisia ihmi siä, jotka kuuluvat hänen Jo laheimoonsa. Lähialueiden maiden on sanottu ärsyynty Gambia kuuluu Afrikan köyhimpiin maihin. YK:n mukaan kolmasosa maan väestöstä joutuu tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla päivässä. Maan pääelinkeinot ovat kalastus ja turismi. Erityisesti savustettua kalaa viedään naapurimaihin. Gambiassa sijaitsee Kunta Kintehin saari, joka oli keskeinen orjakaupan keskus. Maan virallinen kieli on englanti, muita yleisesti puhuttuja kieliä ovat mandinka, wolof ja fula. Noin 90 prosenttia gambialaisista on muslimeja. Adama Barrow ajaa ympäri maan suurinta kaupunkia Serrekundaa tervehtimässä riemukkaita kansalaisia.
1 / 2017 • 27 #Gambia has decided Gambia Has Decided -kansalaisliike syntyi joulukuun vaalien jälkeen. Liike pyrki kampanjoinnillaan nostattamaan gambialaisten vaatimusta, että Jammehin on lähdettävä. Liike järjesti vapaaehtoisia Adama Barrow’n turvallisuusvartioita, jakoi Gambia Has Decided -t-paitoja ja levitti julisteita. Useat diasporassa asuvat gambialaiset ovat tukeneet liikettä. Tästä syystä Jammeh katkaisi WhatsApp-pikaviestipalvelun ja Facebookin toiminnan maassa. Gambian salainen palvelu pidätti t-paitoja jakaneita liikkeen jäseniä sekä sulki radioasemia. Nyt liike on omaksunut uuden sloganin #NewGambia. Bubacarr eli Bab on 28-vuotias opiskelija ja kotoisin Brikamasta, joka on Gambian kolmanneksi suurin kaupunki. Kun Bab oli lukion kolmannella luokalla, hän järjesti kahden koulukaverinsa kanssa lehdistönvapautta käsittelevän tapahtuman. He pitivät koululla puheen ja kirjoittivat aiheesta nettiin. Saman päivän iltana tummiin pukeutuneet miehet hakivat Babin kotoaan ja veivät hänet putkaan. Myös hänen kaksi ystäväänsä vangittiin. Muutaman päivän kuluttua he kuitenkin pääsivät vapaaksi, kun lukiolaiskaverit uhkasivat järjestää mielen osoituksen. Bab haki opiskelemaan yhteiskuntaoppia yliopistoon. Hän ei päässyt sisään, vaikka hänellä oli korkeimmat arvosanat. Siitä Bab tulkitsi, että hän olisi koko loppuelämänsä hallituksen mustalla listalla. neen myös siitä, että Jammeh on sallinut arvopuiden sala kaupan kulkevan maansa lä vitse. Senegal vastaanotti valitun presidentti Adama Barrow’n turvaan ennen Jammehin kauden määräpäivää. Barrow myös vannoi presidentin va lansa Senegalissa, Gambian suurlähetystössä. Voisi olettaa, että Barrow on jatkossa uskol linen Senegalin tahdolle. JAMMEHIN epäillään tyhjen täneen valtion kassan ja häi pyneen Päiväntasaajan Gui neaan. Käteisvaroja katosi yli 500 miljoonaa dalasia eli noin 10 miljoonaa euroa. Päivänta saajan Guinea ei ole kansain välisen rikostuomioistuimen jäsen, mikä heikentää mahdol lisuuksia saada Jammeh oikeu den eteen. ECOWASin ja muun kansainvälisen yhteisön paine Jammehin hallinnon oikeudel liseen käsittelyyn on kuitenkin suuri. Pahimmillaan Jammeh ei joudu syytteeseen. Toivotta vampaa olisi, että hyvän hal linnon periaate on osa Afrikan ryhtiliikettä, ja myös ECOWAS tekee tässä yhä saumatonta yhteistyötä. Barrow puhui kampanjan sa aikana ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, riippumat tomasta mediasta ja talouden uudistamisesta – mutta ko vin konkreettisia toimenpi teitä hän ei esittänyt köyhälle maalleen. Barrow lupasi myös vapauttaa kaikki poliittiset vangit, perua sortavat lait ja saattaa Gambian takaisin kan sainväliseen rikostuomioistui meen. Jammehia on syytetty tri balismista eli oman etnisen vähemmistönsä suosimisesta, ja hänen on väitetty jakaneen heille etuoikeuksia. Tribalis mi tai heimokuntaisuuden ko rostaminen on vihastuttanut gambialaiset, sillä monet gam bialaiset ovat ristiin naimisissa eri heimojen edustajien kans sa eivätkä pidä heimojakoa keskeisenä. Jammeh loukkasi viime ai koina useasti maan suurinta etnistä ryhmää, mandinkoja, joita on arviolta 42 prosenttia maan väestöstä. Hän muun muassa sanoi, että mandinka ei ikinä voisi olla maan presi dentti. Barrow on mandinka. Gambialaiset tuntuvat ra kastavan Barrow’ta ja näkevät hänessä toivon. Barrow’sta ei kuitenkaan tiedetä vielä kovin paljoa: hän on asunut nuoruu dessaan Britanniassa, toimi nut liikemiehenä, ja hänellä on kaksi vaimoa. Varmaa on, että hänen valtakautensa on jo ra joitettu kolmevuotiseksi. Juttua varten on haastateltu Risto Marjomaata, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtoria, ja Sabrina Mahtania, Länsi-Afrikan tutkijaa Amnesty Internationalista. Arviolta 45?000 ihmistä lähti Senegaliin pakoon mahdollisia levottomuuksia.
28 • 1 / 2017 TEKSTI REETTA TOIVANEN KUVAT SUOHPANTERROR Sápmi Saami 100 Suomen tasavallan juhliessa paikkaansa itsenäisten valtioiden joukossa saamelaiset etsivät yhä omaa paikkaansa. E NSIMMÄINEN saamelaisten kokous jär jestettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Sen kutsui koolle saamelainen Brurs kankennaisyhdistys, ja paikalla oli pohjois ja ete läsaamelaisia Ruotsista ja Norjasta. Naisjärjestön tunne tuin aktiivi oli Elsa Lau la (1877–1931). Avajais puheessaan hän totesi: ”Emme ole koskaan ym märtäneet toimia yh dessä yhtenä kansana. Tänään yritämme ensi kertaa sitoa [– –] saa melaiset toisiinsa.” Myöhemmin tämä päivä valikoitui saa melaisten kansallis päiväksi. Tänä vuon na tulee siis täyteen sata vuotta saame laista yhteispohjois maista yhteistyötä ja poliittista aktivis mia. SAAMELAISTEN kansallistunteen herääminen lin kittyi ajan ylei seen henkeen kaikkialla Eu roopassa. Tuol loin tärkeinä ajankohtaisina päämäärinä pi dettiin saame laisten kou lutuksellisen tilanteen pa rantamista ja maahan liitty vien oikeuskysymysten pikais ta ratkaisemista. Sata vuotta myöhemmin samat asiat ovat edelleen ajankohtaisia. Suomen saamelaiset alkoi vat järjestäytyä vasta myö hemmin. Suomalaisista aka teemisista miehistä koostuva Lapin sivistysseura perustet tiin vuonna 1932. Seuran tar koitus oli auttaa ”lappalaisia” perustamaan itselleen jär jestöjä. Myös Suomessa fen nomaaninen liike tarvitsi toi sia, joita vasten peilata omaa identiteettiä, ja niin saamelai sia ”autettiin” suomalaisiksi muun muassa kirkon ja kou lutuksen avulla. Koska Lapin sivistysseu ran pääkiinnostus oli saamen kielien säilyttämisessä, se al koi julkaista saamenkielistä Sabmelašlehteä sekä toimit taa saamenkielisiä aapisia ja erilaisia saamelaista kertovia julkaisuja. Nämä ”saamenys tävät” (lapinystävät) edistivät saamelaisten asioita kehittä mällä saamelaisten elinoloja, saamen kielten tilannetta ja elinkeinoja. Vasta toisen maailman sodan jälkeisessä evakos sa vuonna 1945 Alavieskas sa syntyi saamelaisten oma järjestö, lyhytikäinen Samii Litto. Lapin sivistysseuran ja Samii Litton yhteistyö sai vuonna 1949 aikaan Saame laisasiain komitean, jossa alettiin pohjustaa saamen kie lilakia (astui voimaan vuonna 1991), saamelaisvaltuuskun taa (1973) ja saamelaisten kieli ja kulttuuri autonomiaa vaalivaa Saamelaiskäräjiä (1995). Vuodesta 1953 toiminut, ruohonjuuritasolta alkunsa saanut Pohjoismainen saame laisneuvosto – Kuolan alueen saamelaisten tultua mukaan nimeksi muutettiin Saamelais neuvosto – lujitti Suomen saa melaisten tietoa muiden mai den saamelaisten tilanteesta. Suomessa Saamen lippu sai vi rallisen liputuspäivän vuonna 2004. SA AMEL AISTEN oikeuksien eteneminen Suomessa on esi tetty kansainvälisenä menetys tarinana, jolla Suomen edusta jat ovat mielellään ylpeilleet maailmalla. Kaikki eivät kui tenkaan jaa tätä näkemystä. On varmasti totta, että aka teemisten valistuneiden suo malaisten apu oli saamelaisten yhdistymisen alkuvaiheessa tarpeen. Suomen lapinkylät ovat perinteisesti toimineet hiukan alueesta riippuen tois tensa kanssa yhteistyössä, mutta kielistä, kulttuureista ja elinkeinois ta riippuen myös erillisi nä yksikköinä. Sukuyhteisön merkitys luon taiselinkeinojen harjoittajille on ollut henkiinjää misen edellytys. Yhteisen suvut ylittävän saame laisen hengen nos tatukseen Suomes sa tarvittiin niin suomalaista kuin naapurimaiden saa melaisten tukea. Yksi tärkeim mistä kimmokkeis ta saamelaisia yh distävän politiikan synnylle oli Suomen valtion voimakas assimilaatiopolitiikka Suomen valtion tahol ta. Varsinkin koululai tos riisti lapsilta kielen yrittäessään aut taa saa melaisia saavuttamaan samat mahdollisuudet kuin muut kansalaiset. Saamelaisliike oli vas taus assimi laatioon. Kun saamelaisliike voimistui, voimistui joi denkin saamelaissuku jen asema, mutta samal la myös pienentyi se alue, jolla saamelaiset saivat kutsua itseään alkuperäis kansaksi. Poronhoitoalue ulottuu Suomessa lähes Kuusamoon asti, mutta saa melaisten kotiseutualue ra jattiin kulkemaan Kittilän pohjoispuolelle. Myös ajatus siitä, kuka saamen ”sukuun” kuuluu, kaventui lyhyessä ajassa. Suo men puolella oli vuosina 1949– 1951 laadittu ehdotus, jonka mukaan ”saamelaisena pide tään henkilöä, jonka vanhem pien tai toisen heistä kotikieli on ollut saame ja joka itsekin puhuu tätä kieltä ainakin tyy dyttävästi, ellei ole lapsi tai kuuro”. Pohjoismainen saame laisneuvosto laajensi määritel män toisessa konferenssissa vuonna 1956 koululaitoksen aiheuttaman rajun kieliassi milaation korjaamiseksi niin, että otettiin huomioon, jos yk sikin isovanhemmista oli pu hunut saamea. Suomen saamelaisasioiden komitea muutti vuonna 1973 ”kotikieli”määritelmän kui tenkin ”ensimmäisenä puhu tuksi kieleksi”. Tämän taus talla oli Lapin sivistysseuran kiinnostus nimenomaan kie liin ja sen rajallisella alueel la (ja kapasiteetilla) teetättä mä tutkimus saamen kielien Sata kolonialismin vuotta ”Paskat bileet”, sanoo Suohpante rror.
1 / 2017 • 29 KULTTUURIHÄIRIKÖT Puolan malli VIIME VUODEN marras–joulukuussa kohistiin pää ministeri Juha Sipilän suhteesta Yleisradioon. Oli käynyt ilmi, että Yleisradio oli suitsinut toimittajiaan kaivosyhtiö Terrafameen liittyvässä uutisoinnissa, koska maan poliit tisen johdon taholta oli koettu painetta. Monien silmissä Yleisradio menetti luottamustaan riip pumattomana uutismediana. Huomion kiinnittäminen Yleisradioon on ymmärret tävää. Yksittäisten mediakamppailujen sijaan suurempi huoli pitäisi kuitenkin kohdistaa demokratian tilaan ja Yleisradion asemaan siinä. Johtavat ministerit ”laittavat Suomea kuntoon” ja ”pelastavat hyvinvointiyhteiskuntaa” ennen muuta bisnestä edistämällä. Kansan syvien rivien asialla olevat perussuomalaiset näpertelevät lepakoiden, taksien ja autoverojen kanssa, kun hallitus panee kansal lista infrastruktuuria pala palalta lihoiksi. Yläfemmoja heitellään. Päättäjillä on kova kiire. Vaalikausi on lyhyt. Mallia haetaan milloin Virosta, milloin Ruotsista ja milloin Sak sasta. Bisneselämän toimintatapoihin tottuneet poliitikot eivät halua vatuloida, ja kansalaisten oikeuksia sekä tasa vertaisuutta turvaava perustuslaki näyttää heidän silmis sään turhalta hidasteelta. Kritiikkiä ei haluta kuunnella. TOIMIVA DEMOKRATIA on nuori ja hauras. Sitä täytyy jatkuvasti puolustaa, vahvistaa ja vaalia. Demokratian kivi jalaksi ei riitä, että päättäjät saavat mandaatin toimia oman päänsä mukaisesti. Toimiva demokratia perustuu tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteille. Se pyrkii ottamaan mukaan kaikki jäsenensä – myös vä hemmistöt – ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan ja oikeusvaltion ideaa. Tällä hetkellä kansalaisyhteiskunnan perusteet ovat monissa Euroopan maissa uhattuina, kun oikeistopopulis tiset liikkeet ovat päässeet valtaan. Autoritääriset hallin not uhkaavat valtaapitäviä kritisoivaa mediaa ja kansa laisten perusoikeuksia turvaavaa perustuslakia. Unkarin pääministeri myi yleisradioyhtiön kaverilleen. Puolassa valtaa pitävä Laki ja oikeus puolue yrittää rajoittaa me dian ja kilpailijoidensa mielenilmauksia. KOHUTUN INTIA AN kohdistuneen vienninedistämis matkansa jälkeen pääministeri Sipilä oli hieromassa yrityskontakteja Puolassa. Ulkoministeri Timo Soini on puolestaan tukenut avoimesti Puolan hallitusta. Jokin ai ka sitten Soini kertoi Suomen jakavan saman arvopohjan Turkin kanssa – Turkin, joka on autoritäärinen ja poliitti sesti islamilainen. Mikäli Suomi haluaa säilyttää maineensa toimivana demokratiana ja sananvapauden mallimaana, vahvaa ja itsenäistä Yleisradiota tarvitaan nyt enemmän kuin vuo siin. Nykyisestä Puolasta ei ole demokratian esikuvaksi. JUHA HERKMAN Juha Herkman työskentelee akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa. Hänen nykyinen tutkimushankkeensa selvittää populismin ja median suhteita Pohjoismaissa. Herkman on julkaissut kirjan Politiikka ja mediajulkisuus (Vastapaino 2011). Voiman vastamainos purkaa tällä kertaa pääministeri Sipilän ja Yleisradion kompleksista suhdetta sivulla 13. puhujista. Niin monikielisis sä yhteisöissä kuin Suomen saamelaiset esimerkiksi Ina rissa elivät, ei isoäidin ensim mäinen puhuttu kieli ollut lapsenlapsille enää tiedossa. Samaten saamelaisten kotiseu tualueen ulkopuolella asuvat, itseään nykyäänkin lappalai siksi kutsuvat henkilöt (joiden äidinkielet kuten keminsaame oli jo 1900alussa kulttuuri sen kolonisaation avulla ka dotettu) jäivät täysin vaille huomiota. Tämä saamelaisten määrän ”katoaminen” on ollut myös yksi oiva keino lisätä valtion valtaa saamelaisasioissa. SUOMI ALKOI Pohjoismaisen neuvoston hengessä 1950lu vulla vaatia, että saamen kan sojen pitää puhua vallalle yh dellä äänellä. Näin syntynyt saamelaisvaltuuskunta (myö hemmin saamelaiskäräjät) oli vastaus yhtenäisyyden vaa timuksiin. Suomen perustus lakiin kirjattiin saamelaisille kieli ja kulttuuriautonomia, joka tarkoittaa itsemääräämis oikeutta näissä asioissa. Kuten Yhdistyneiden kan sakuntien ihmisoikeuskomi tea on linjannut, luontaiselin keinot ovat keskeinen osa kulttuuria. Saamelaiskäräjien taloudellinen resursointi on kuitenkin ollut alusta alkaen riittämätön korjatakseen tu hot, joita kulttuurinen koloni saatio ja valtioiden rajojen pystyttäminen keskelle saa melaisten asutusalueita on ai heuttanut. Saamelaisten oikeuksien kehitys Suomessa on saanut vaikutteita saamelaisten ”aut tajien” ajattelusta. Siihen on liittynyt paljon hyvätahtois ta huolta, joka on kuitenkin osoittautunut haitalliseksi saa melaisten oman politiikan ke hittämiselle: Kun saamelaiset nähtiin luonnonlapsina, joilla ei ollut kummempaa suhdet ta maahan ja veteen, voitiin perustella maiden siirtämi nen valtion maiksi. Kun ko rostettiin aitoa kulttuuria ja haluttiin sitä säilyttää, vietiin mahdollisuus kulttuurin oma valtaiseen kehitykseen. Kun yritettiin pelastaa saamen kie let, jätettiin huomiotta ne syyt, joiden takia monet olivat kie lensä menettäneet. Tämä kaik ki heijastuu tänään siihen, että saamelais alueella ja sen ulkopuolella asuu ihmisiä, joiden mahdollisuus osallistua yhteisiin vaatimuk siin esimerkiksi maaoikeuk sista, ovat rajatut. Se heijastuu myös siihen, että saamelaisten välillä tai saamelaisyhteisön sisällä on vakavia jännitteitä. Kaikki tämä taas mahdollis taa myös sen, että kun vuonna 2017 juhlimme satavuotiasta Suomea ja saamelaisten sata vuotista poliittista järjestäy tymistä, saamelaisen kulttuu rin tärkeimmät kysymykset l iittyen maa ja vesioikeuksiin ovat edelleen ratkaisematta ja saamenkielten puhujien mää rä on huolestuttavasti vähene mässä. Kirjoittaja on Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja sekä dosentti Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien tutkimuksen Erik Castrén -instituutissa. E I HUVITA JUHLIA . Suomen tasaval lan sata vuotta on merkinny t saa melaisille sataa kolonialism in vuot ta. Sadan vuoden aikana Suomi on kolonisoin ut, assimiloin ut, hyväksikä yttänyt ja määritelly t saamelais ten maan, elämän, identiteeti n, historian ja kielen. On kulunut myös sata vuotta ensim mäisestä yhteispoh joismaise sta saame laiskokouk sesta Norjan Trondheim issa. Yksi kautta aikain merkittäv immistä saamelai sista onkin Elsa Laula, yksi Trondheim in kokouksen järjestäjis tä. Hänen rohkeuten sa ansioista saamen kansa yhdistyi. Vuonna 1904 Elsa Laula kirjoitti Inför lif eller död pamfetin , jossa vaati Ruotsin val tion virkamieh iä puuttuma an saamelais ten vaikeaan tilanteese en. Valitettav asti yri tämme edelleen korjata monia Laulan esiin nostamia epäkohtia . Viimeisen sadan vuo den aikana olemme rakentane et saamelais ta yhteiskun taa ja demokrati aa hänen jalan jäljissään. Saamen täyttäessä sata vuotta on aiheel lista pohtia, mitä vuosisada n aikana on ta pahtunut, ja kohdistaa katse myös tulevaan sataan vuoteen. Ensimmäi sen saamelais ko kouksen yksi keskeisim mistä käsittelyss ä ol leista asioista oli itsemäärä minen, joka vii meisen sadan vuoden aikana on ollut meille tärkein poliittinen taistelu. Seuraavat sata vuotta olkoon siis puheis ta tekoihin ja itsemäärä ämisen toteuttam is ta käytönnös sä. Sápmi sámiide – Saamen maa saamelais ille! SUOHPANT ERROR Saamelainen aktivisti-taite ilijaryhmä Suohpanterror nostaa epäkohtia julkiseen keskusteluun propagandaja mainoskuvas toa hyödyntävän taiteensa avulla. Suohpanterro rin Decolonizing Minds -näyttely Helsingin Saariaho Järvenpää -galleriassa 2.3.–2.4. sekä ryhmän teoksia osana Vallattomatnäyttelyä Vantaan taidemuseo Artsissa 16.3.2017– 14.1.2018. Sata kolonialismin vuotta ”Paskat bileet”, sanoo Suohpante rror.
MINNA HAVERI NÄKYVÄKSI NEULOTTU Kaija Papu & Nina Mantsinen Olek Liisa Hietanen Liisa Hietanen
GALLERIA Kesällä 2016 Keravan juna-aseman vieressä kyhjöttävä puutalo jäi virkatun hunnun alle. New Yorkiin kotiutunut puolalaissyntyinen taiteilija Olek peitti Galleria Allin talon kokonaisuudessaan vaaleanpunaisin virkkuutöin. Apuna Olekilla olivat muun muassa paikalliset asukkaat. Sittemmin tuo pinkki huntu on talon päältä poistunut, mutta Our Pink House -teos elää yhä osana Keravan taidemuseo Näkyväksi neulottu -näyttelyä. Näkyväksi neulottu täyttää museon kolme kerrosta muun muassa neuleilla, virkkuutöillä, ryijyillä ja kirjotulla kankaalla. Siinä missä käsityöt on perinteisesti nähty enemmän dekoratiivisena itseilmaisuna eikä niinkään taiteena, esittää näyttely käsityöt juurikin taiteena. Tämä tehdään hyvin perustellusti ja perusteellisesti. Minna Haverin kuratoimassa näyttelyssä Nina Mantsisen graffitiryijyt komeilevat Kaija Papun virkatun poliisiauton vieressä. Molemmissa teoksissa materiaali ja muotokieli ovat jyrkässä ristiriidassa: kovan maskuliininen hälytysajoneuvo on kuorrutettu pehmeäksi, ja nopeasti kylmälle pinnalle syntyvä graffiti on muuttunut pitkäkestoisen prosessin päätteeksi pörheäksi seinävaatteeksi. Näyttelyn punaisena lankana voikin pitää ristiriitaa ja yllätyksellisyyttä. Odottamattomat yhdistelmät seuraavat toisiaan huone toisensa jälkeen. Näyttelyn teokset kommentoivat leipäjonoja, identiteettiä ja muodostavat hyperbolisia muotoja matematiikan hahmottamisen tueksi. Ne avaavat kulutuskulttuurin estetiikkaa ja kuvaavat kotinsa sodalle menettäneiden suhdetta kotiin rakentamalla ensin representaation asunnosta ja sitten räjäyttämällä sen ( vi deolla). Keravalla käsityöt eivät ole hyssyttelyä, ne huutavat viestinsä. JARI TAMMINEN Näkyväksi neulottu Keravan taide museossa 5.3. asti Minna Haverin kirja Pehmeä taide on arvosteltu sivulla 53. Pörröiset graffitit ja mahdottomat muodot KU VA T EL IN A H IIR O N N IE M I Liisa Hietanen Jenni Haili Liisa Hietanen Noora Schroderus
HUMMUS Maista hummuksen monet maut! Jokilaakson Juuston ILO Hummukset ovat loistava vaihtoehto kasvisruokailijalle sekä esimerkiksi Lähi-idän ruokakulttuurin ystäville. Tuotevalikoimaan kuuluu myös luomutuotteita. kolesteroliton • gluteeniton • maidoton • sisältää Omega 3 -rasvahappoja sisältää hidasliukoisia hiilihydraatteja • alhainen GI-indeksi 6 erilaista makua! silva.fi ILO Hummus Original nyt myös 350 g pakkauksessa!
1 / 2017 • 33 Sateenkaaren sisällä • – normihomolehti 1 / 2017 • 33 S ATEENKA ARILIPUN eri värit kuvaavat HLBTQ yhteisön moninaisuutta. Lipun suunnitteli san franciscolainen taiteilija Gilbert Baker queeryh teisön pyynnöstä. Ensimmäisen kerran se liehui Prideparaatissa 1978. Tarina kertoo, että Baker inspiroitui Judy Garlandin laulamasta ”Over the Rainbow” kappaleesta. Ensimmäisiin homoikoneihin kuulunut Garland kuo li vain kaksi päivää Stonewallin mella koiden jälkeen kesäkuussa 1969. Stonewallin mellakat saivat alkun sa, kun poliisi teki New Yorkissa rat sian queerväen suosimaan Stonewall Inn ravintolaan, ja väki nousi polii sia vastaan. Tapahtumat käynnistivät queeroikeuksien liikkeen. Mellakoi den alkamisen muistopäivänä 28. ke säkuuta 1970 marssittiin New Yorkissa ja Los Angelesissa ensimmäisen kerran Pridehengessä. Pride pidetään mones sa kaupungissa vieläkin kesäkuun lo pun tienoilla. Alkuperäisessä lipussa oli kahdek san raitaa nykyisen kuuden asemas ta. Ylimmäinen väri oli vaaleanpunai nen, ja vihreän ja punaisen välissä oli turkoosi raita. Vaaleanpunainen kui tenkin aiheutti ongelmia painoteknii kan ja kankaiden saatavuuden kan nalta, joten se jätettiin lipusta pois. Myöhemmin myös turkoosi jäi pois, jotta raitoja olisi parillinen määrä. Samalla sinisen raidan sävyä muutet tiin. Kukin kahdeksasta väristä symboloi jotakin: pinkki seksuaalisuutta, punai nen elämää, oranssi parantavaa voi maa, keltainen auringonvaloa, vihreä luontoa, turkoosi taidetta, sininen har moniaa ja violetti yhteishenkeä. BISEKSUA ALILIPUN SUUNNITTELI Michael Page vuonna 1998. Se halut tiin tuoda koko queeryhteisöä edus tavan sateenkaarilipun rinnalle lisää mään tietoisuutta biseksuaalisuudesta niin yhteiskunnassa yleensä kuin myös HLBTQyhteisön sisällä. Page kertoi valinneensa lipun värit jo olemassa olevasta biseksuaalisuu den symbolista, ”biangelista”. Vaalean punainen väri kuvaa hänen mukaansa homoseksuaalisuutta, sininen hetero seksuaalisuutta ja violetti biseksuaali suutta. PIDÄTKÖ LATEKSISTA, NAAMAKARVOITUKSESTA TAI NAHASTA? OLETKO INTERSUKUPUOLINEN TAI BISEKSUAALI? EDUSTAMALLESI VÄHEMMISTÖLLE ON OMA LIPPU. Alkuperäinen sateenkaarilippu Nykyinen sateenkaarilippu Biseksuaalilippu Be nso n Ku a / W ikim ed ia C om m on s
34 • 1 / 2017 34 • – normihomolehti 1 / 2017 Pagen mukaan violetin värin pikse lit sekoittuvat huomaamattomasti se kä punaiseen että siniseen, aivan ku ten oikeassa maailmassa biseksuaalit sekoittuvat huomaamattomasti sekä homo että heteroväestöön. NAHKAKULTTUURILIPPU on nahkaan pukeutuvien, nahkafetisistien ja BDSM kulttuurin lippu, jonka suunnitteli To ny DeBlase. Se esiteltiin ensimmäisen kerran Mister International Leather ta pahtumassa Chicagossa 1989. DeBlase ei ottanut kantaa suunnittelemansa li pun symboliikkaan. Hänen mukaansa värit ja symboli ovat vapaasti jokaisen katsojan itsensä tulkittavissa. Nahkakulttuurilippu KARHULIPUN HALUTTIIN niin ikään li säävän tietoisuutta karhukulttuurista HLBTQyhteisön sisällä. Craig Byrnes suunnitteli lipun vuonna 1995. Byrnesin psykologian opintoihin kuului suunnitella projekti, joka käsit teli 80luvun alusta räjähdysmäisesti kasvanutta karhukulttuuria. Byrnes oli alakulttuurin jäsen itsekin. Hän keksi projektikseen suunnitella lipun, joka kuvaisi karhukulttuurissa arvostettuja sekundaarisia seksuaalisuuden merk kejä kuten parran ja muun ihokarvoi tuksen kasvua. Lipun värit edustavat karhueläin ten eri värejä ympäri maailmaa tai yh tä hyvin ihmisihojen ja karvojen väri kirjoa. Lateksilippu LATEKSILIPUN suunnittelivat Peter Tolos ja Scott Moats 1994. Se on ku mi ja lateksifetisistiyhteisön symboli. Lipun musta väri symboloi nykyään kumifetisistien tuntemaa kiihkoa mus taa, kiiltävää kumia kohtaan. Punai nen väri kuvaa verevää intohimoa ja keltainen halua leikkiin ja fantasioiden toteuttamiseen. Raitojen muodostama mutka kuvaa kinkyasennetta. Translippu TRANSLIPPUJA on monia erilaisia. Vaaleansinivaaleanpunavalkoraidal lisen lipun suunnitteli amerikkalainen Monica Helms vuonna 1999. Lipun väreistä Helms on kerto nut, että vaaleansininen symboloi poikavauvoiksi määriteltyjä ja vaa leanpunainen tyttövauvoiksi määri teltyjä. Valkoinen keskellä symboloi intersukupuolisia, muutosprosessia olevia, tunnistamattomia sukupuolia ja sukupuolineutraaleja. Helmsin suunnittelemasta lipus ta on useita variaatioita, joista yh den ajankohtaisimmista suunnitteli Raquel Willis. Sitä käytettiin ensim mäisen kerran vuonna 2015. Se on muuten samanlainen kuin Helmsin suunnittelema lippu, mutta keskim mäisen valkoisen raidan korvaa musta raita, joka nostaa esiin erityisesti mus tien transsukupuolisten kohtaamaa väki valtaa ja kuolemaa. Intersukupuolilippu INTERSUKUPUOLILIPUN suunnitte lijaksi julistettiin australialainen in tersukupuolisten järjestö Organisa tion Inter sex International Australia. Vuonna 2013 julkistettuun lippuun ei haluttu sukupuolittavia värejä kuten vaaleanpunainen ja vaaleansininen. Järjestön lausuman mukaan keltainen ja violetti ovat ”hermafrodiittivärejä”. Aseksuaalilippu ASEKSUA ALILIPPU nähtiin ensim mäisen kerran vuonna 2010, vuosi sen jälkeen, kun aseksuaalien järjes tö The Asexual Visibility and Educati on Network (AVEN) oli marssinut en simmäisen kerran San Francisco Pride tapahtumassa. Lipun suunnitteluun osallistettiin mahdollisimman monia aseksuaaliyhteisöjä. Panseksuaalilippu PANSEKSUAALILIPPU on näkynyt laa jasti eri yhteyksissä 2010luvulta läh tien. Se luotiin lisäämään panseksuaa lisuuden näkyvyyttä ja tunnustamista. Erityisesti sen haluttiin muistuttavan, että panseksuaalisuus on erillinen bi seksuaalisuudesta. Lipun vaaleanpunainen kuvaa nais identifikaatiota biologisesta sukupuo lesta huolimatta ja sininen miesiden tifikaatiota. Keltainen keskellä kuvaa eibinäärisyyttä; se sisältää termit ku ten androgyyni, agender, bigender ja genderfluid. HELI YLI-RÄISÄNEN Biangelit Karhulippu TILAA VOIMA! Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Tilaukset www.kauppa.voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109 www.voima.fi 39€ Voima-l ehden vuosiker ta, 10 nroa vuodess a kotiin kannett una
TILAA VOIMA! Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Tilaukset www.kauppa.voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109 www.voima.fi 39€ Voima-l ehden vuosiker ta, 10 nroa vuodess a kotiin kannett una
36 • 1 / 2017 ”M ULLA on hyvin pitkä kaap piu tu mis historia. Kyse ei ole pel kästään suku puoliidentiteetistä vaan myös sek suaaliidentiteetistä. Mulla oli niin älyttömän rikkinäinen lapsuus ja nuo ruus, että en ollut siinä kunnossa, että mulla olisi ollut mahdollisuutta kuun nella itseäni. Vasta siinä kohtaa, kun olin 25, mulla alkoi olla sellainen elä mäntilanne, että voin pysähtyä mietti mään, että okei, mun ei oo hyvä olla. Lapsena mua kiusattiin tosi paljon. En ollut sosiaalisesti hirveän smooth. Mulla on aina ollut vähän omanlaiset kiinnostuksen kohteet, ja olen pienestä asti kapinoinut perusrooleja vastaan, että millaisia tyttöjen tai poikien pitäisi olla. Se oli monen mielestä tosi ärsyttä vää ja outoa. Mua on aina tökkinyt se, että täytyy omaksua tietyt kiinnostuksen kohteet ja sosiaaliset normit. Olen saanut hy vin vahvasti sukupuolitetun kasvatuk sen, ja minulle on pienestä tehty sel väksi, mikä on naisen ’tehtävä’ tässä maailmassa. Mutta olen pienestä asti ajatellut, että mä voin tehdä, mitä mua huvittaa. Mulla on aspergerin oireyhtymä, mikä saattaa vaikuttaa siihen, että mulla on ollut aina vähän omanlaisen sa habitus. Olen alaasteelta asti käy nyt jossain terapiassa, mutta se diag nosoitiin vasta aikuisena. Siinähän voi olla oireena sukupuo liidentiteetin ongelmat. Mutta mä oon miettinyt, että miks mun pitäis miettiä sitä. Jos lähtisin jaottelemaan, mitkä osat mun ajattelusta johtuu aspergerin oireyhtymästä ja mitkä ei, niin lähtisin pilkkomaan mun persoonaa. TYKKÄSIN AINA PIIRTÄ Ä . Sanoin jo lapsena, että musta tulee isona taitei lija ja äiti. No en mä mikään taiteilija ole, mutta olen mä ainakin äiti. Se on nimitys, johon olen kasvanut ja kiinty nyt. Sain mun esikoisen 18vuotiaana. Muutin silloin pois äidin luota omaan asuntoon ehkä kilsan päähän. Lapsen isä ei ollut kuvioissa hirveen pitkään mukana, se oli väkivaltainen huume rikollinen, skinhead ja muuta. Lähdin turvaasunnon kautta, kun lapsi oli varmaan kolme kuukautta. Jälkiviisaana voisin sanoa, etten missään nimessä ollut henkisesti sii nä kunnossa, että ideaali perhetilan ne olisi ollut mahdollista. Mutta mä en olisi hengissä ilman sitä lasta. Olin huonossa kunnossa, mulla oli hirveen pahat syömishäiriöt ja olin tosi itsetu hoinen. Olisin mitä todennäköisimmin tappanut itseni lähiaikoina, jos en olisi saanut lasta. Ehkä siinä oli se, että kun itseään kohtaan ei ollut mitään välittä mistä, niin tarvitsi jotain mistä huoleh tia, että huolehtisi itsestään. TEKSTI KAISU TERVONEN KUVA JENNI HOLMA Ulos kaapista ja laatikoista Kimmo, 30, on muunsukupuolinen kolmen lapsen äiti.
1 / 2017 • 37 Myöhemmin mä löysin uuden ih misen. Mentiin naimisiin ja kaikkea. Mä elin hirveen monta vuotta siinä perhekuplassani. Mulla ei ollut min käänlaista yhteyttä queerpiireihin, olin aivan yksin ajatusteni kanssa, ei kä mulla ollut mitään, mihin heijastaa niitä. Mun pienempien lasten isä on ihan sairaan hyvä tyyppi. Hän oli älyttömän suurena tukena kaikessa tässä, mikä on ihan käsittämätöntä, kun miettii, että se on mennyt mun kanssa naimi siin ja hankkinut lapsia ja sitten onkin, että ’okei, vaimo myönsi, ettei tykkää cismiehistä oikeastaan yhtään’. Mua pelotti se, että mitä jos mä olen väärässä. Mitä jos olen oikeasti vaan helvetin epävakaa, enkä vaan ole on nellinen ikinä missään, ja sitten mä ri kon mun perheen sen takia. Onneksi se pelko oli turha. OLEN ANTANUT LAPSILLENI erittäin tietoista kasvatusta. Muunsukupuoli suusjuttu ei ole ollut ongelma lapsille, koska mä en tee siitä mitään numeroa niille. Ja koska ne kutsuu mua äitiksi. Mun nuorimmat on eskarilainen ja ekaluokkalainen. Mä olen kertonut niille mun sukupuoliidentiteetistä, mutta silleen lempeesti, ikätason mu kaan, ja annan heidän käsitellä asiaa omalla painollaan. Nuorimmaiselle tuli huomattavasti suurempi kriisi siitä, kun mä leikkasin mun hiukset. Se oli kamalaa ja taval laan ihan söpöä. Olin yhdessä kohtaa kalju, niin se ei suostunut tulemaan mun syliin. Mun oli pakko kasvattaa hiukset takaisin. Raskainta se on varmaan vanhim malle lapselle. Se on superaktivistilap si, se on supertietoinen kaikesta. Mut ta siinä on semmoinen tietoisuuden ja erilaisuuden taakka. Kun hän on sen ikäinen, että käy koulua, niin varmaan miettii, mitä luokkakaverit ajattelee, kun toi sanoo äitiä Kimmoksi. Hänellä on täysi oikeus päättää itse, kenelle hän kertoo ja kuinka paljon – vai kertooko. En ole painostanut häntä ikinä sen suhteen. Ne pienimmät ainakin tällä hetkel lä identifioi itsensä synnynnäiseen su kupuoleen, mutta vanhin on, ettei hän ihan tiedä. Häntä ei saa tytötellä, ja hänen mielestä mun binder on kiva. Hänkin haluis binderin. Sitä lähtee väkisin miettimään, että en kai mä tunge sille liikaa tätä juttua. Tietysti häntä pitää kuun nella, mutta mihin vetäisi sen rajan. Että antaisi lapselle ti laa muodostaa oma suku puoliidentiteettinsä, eikä tavallaan tee siitä itsensä löytämisestä mitään niin fantastista, että lapset kin on, että ’minäkin kun löydän tässä itseni, niin munkin elämästä tulee fantastista’. Jollain tavalla sitä jou tuu miettimään jokaista identiteettiliikettä aika monen asian kautta ja monta kertaa. Kun ei se ole yksin mun asia. Se on asia, jonka mun lap set kohtaa omassa arjes saan ja johon vaikuttaa yhteiskunnan ennakko luulot. MUN ELÄMÄSSÄ on hir vittävästi sellaisia ihmi siä, jotka ei mua kiinnosta mutta jotka kuuluu mun elämään, vaikkapa lasten opettajat ja osa heidän ka verien vanhemmista. Kun on kolme lasta, me pu hutaan ihan hirvittävän suuresta määrästä ihmi siä. Se, että kävisin jokai sen kanssa läpi sen, että ’Ai Kimmo? Miksi Kimmo?, se olisi liian raskasta. Se vanhemmuuspiiri on vähän niin kuin työpiiri. Mun täytyy asioida nii den kanssa, koska mun täytyy hoitaa niiden kanssa asioita niin kuin ’sun lapsi heitti mun lasta lapiolla päähän’. En jaksa vetää siihen henkilökohtaista elämää mukaan. Hirveen hyvä testi on se, että ker ron seurustelevani naisen kanssa. Jos siinä kohtaa ihminen menee hiljaisek si, niin oon, että okei, that’s it. Face bookissa olen karsinut kaverilistaa, poistanut aika paljon lapsen luokka kavereiden vanhempia, joista tiedän, että ne ei välttämättä osaa suhtautua tähän. Olen tehnyt sen suojellakseni varsinkin vanhinta lasta. Siinä tulee kaikkia käytännön on gelmia. Vaikka kun puhelin soi, mi ten mä vastaan? No, mä vastaan mun suku nimellä. Yksi mun lapsista on omaishoidet tava, niin hoitohenkilökunta on tosi vahvasti mukana, ne käy meillä koto na. Olin silleen, että kunpa ne kutsuis mua Kimmoksi. Ne on silleen ’ääää’. Ja sitte ne vielä toteaa, että ’no meille sä olet – –’ . Ja nyt viimeks, ’no meille sä olet nainen’. Mä en jaksa käydä tuota läpi niissä sadassa tilanteessa, jotka mulla on. SAIN MS-TAUTI-DIAGNOOSIN kolme tai neljä vuotta sitten. Se on kyllä ihan perseestä. Se tuntuu ihan helvetin epä reilulta. Yksi pysyvä asia mun elämässä, mi tä oon aina voinut tehdä, on ollut piir täminen. Mulla on ollut nyt aika pal jon vapinaa. Jos ei keksitä ihmeellisiä hoito muotoja, niin varmaan jossain kohtaa tulen tarvitsemaan kävelytu kea tai pyörätuolia. Todennäköisesti en pysty lopun elämääni piirtämään niin kuin olin ajatellut. Mulla ei oo mitään dysforiaa. Mun suhde mun rintoihin on vähän silleen, että siinä ne on niin kuin jotkut var paat ja polvet. Ne vaan on, mä oon imettänyt niillä lapsia. Se on se funk tio, mikä niillä on ollu. Bindattuna ne tuntuu mun mieles tä kivemmalta, mulla on parempi olo itsestäni. Mutta ei ne mua ahdista. Ne on vähän ärsyttävästi vaan olemassa. Mä tein itse binderin. Siinä on kis soja ja se on söpö. MÄ HIRVEEN HELPOSTI sorrun siihen, että mulla on tosi feikki olo, kun on näitä uskottavia queerihmisiä, jotka on tienneet jo 16vuotiaasta asti, mi tä on muunsukupuolisuus, ja tehneet näitä asioita. Ja mä tuun siihen, että ’moi, oon Kimmo, ollut jo puoltoista vuotta’. Ehkä suurin haaste on, että it se hyväksyy sen, miten kauan on men nyt oppia tuntemaan itsensä ennen kuin pystyy täydellä varmuudella sei somaan sen takana. Ei siitä ole varmaan kuin puol toista vuotta, kun identifioi duin… vaikka sitten muunsu kupuoliseksi. Mun koko fiilis on se, että tarviiks mun olla mi tään, onko sillä mitään vitun vä liä. Se on mun sukupuoli, ’onko sillä mitään vitun väliä’. Koska nyt on hyvä, ensimmäistä kertaa mun elämässä. Oon kriiseillyt minäkuvani kanssa lapsesta asti, käynyt syö mishäiriöt läpi ja inhonnut pei likuvaani ja viillellyt naamani, sellaista syvää itseinhoa. Nyt tuntuu ensimmäistä kertaa sil tä, että näin on hyvä olla, täs tä mä tykkään. On kiva kat toa peiliin ja nähdä jotain, mistä pitää. Se, miksi mä nimitän sitä, niin en mä tiedä. En mä nainen oo. Mua ärsyttää, jos mua kutsutaan naiseksi. Mä en halua mitään uutta laatikkoa, kun olen tässä ihanassa avoimessa tilassani, joka on mukava ja va paa ja tämmönen mää rittelemätön.”
saavat Sinut entistäkin ehommaksi! Ruohonjuuren parhaat tuotteet Nyt parhaat tarjoushintaan! Tältä sivulta saat Ruohonjuuren parhaaksi äänestettyjä tuotteita kupongeilla oivallisin tarjoushinnoin. Hyödynnä tarjoukset oitis se kannattaa! Ruohonjuuren koko henkilökunta valitsi vuoden parhaimmat tuotteet. Ylivertaisimpien etsintä oli haastavaa, koska hyllymme suorastaan notkuvat toinen toistaan ylväämpien ja hyvää tekevämpien tuotteiden painosta. Valinnoissa painotettiin erityisesti laatua sekä tuotteiden käyttäjäystävällisyyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Jokaisella on omat parhaansa Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 18,(norm . 22,45 €) € Säästösi 20 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Suursu osikki! Paras tuote: Ihonhoito 20 % Tarjous koskee kaikkia normaalihintaisia tuotteita mutta ei lahjakortteja. Osta kaksi samaa tuotetta, saat molemmista alennusta Kun on itse jonkun hyväksi havainnut, voi sellaista ilolla suositella muillekin. Koska jokaisella ihmisellä on omat parhaansa, päätimme antaa Sinun valita. Ole hyvä! Nyt saat siis Ruohonjuuresta parhaiksi kokemasi tuotteet kupongillamme tarjoushintaan, kun ostat niitä kaksin kappalein. Toimivaksi todettua on mukava ostaa lahjaksi ja myös hankkia itselle varastoon. Sillä loistotuotteilla on aina käyttöä. 5,95 23,80 €) /kg (30,€) (norm . 7,50 €) Säästösi 21 % Gran Palomar 250 g Suodatinkahvi, tumma paahto Paras tuote: Kahvit Parasta päiväkahviseuraa ikinä! Aromikkuutensa ja Reiluutensakin puolesta ylivertainen Gran Palomar-luomukahvi on vankkumattomalla ammattitaidolla valmistettu erikoisvalikoimasta parhaita Arabica-kahvipapuja, jotka on viljelty Andien vuoriston korkeilla rinteillä, Amatsonian alueen sademetsissä. Tässä kahvissa todella maistaa laadun. Myös Perussa ja Ranskassa myönnetyt kansainväliset tunnustuspalkinnot ovat osoituksena Gran Palomarin erinomaisesta laadusta. Maista oitis! O-Live 13,260,€/l (329,€) (norm . 16,45 €) € Säästösi 21 % Khadi Amla-hiusöljy , 50 ml Paras tuote: Hiustuotteet Ylellisen tuntuinen Amla-hiusöljy tekee hiuksista ilmavat, tuuheat ja kiiltävät. Se ennaltaehkäisee hiusten ohenemista ja antaa hiuksille uutta elinvoimaa. Huippusuosittu Amla-hiusöljy tuo tehokuurina elinvoimaa nuupahtaneellekin tukalle. Suuren suosion saavuttanut hiusöljy ravitsee hiuksesi ja hiuspohjasi uuteen uskoon. Kokeile oitis tykästyt taatusti! Rikasta ravintosi helposti ja herkullisesti. Life Drink on fiksu valinta siinä on “kaikki”! Paras tuote: Ravintolisät 25,110,€ /kg (158,€) (norm . 35,90 €) € Säästösi 31 % Life Drink -juoma-aines Terranova 227 g Life Drink-juoma-aines on kokonaisvaltaisesti hyvää tekevä ja täyteläisen herkullisen makuinen voimajuoma-aines, joka sopii mainiosti myös aloittelijoille. Life Drink sisältää myös maitohappobakteereja, probiootteja sekä ruuansulatusentsyymejä, joten se edistää hyvinvointia varsin monipuolisesti. Helppo ja herkullinen valinta ruokavaliota rikastuttamaan testaa ja totea terhakoittava teho! luomu Joko olet testannut otsonoitua öljyä? Otsonoitu oliiviöljy on noussut suureen suosioon finnien ja muiden ihohaasteiden taltuttajana. Joko tunnet sen tehon? Otsonoitu oliiviöljy on antimikrobinen ja se tappaa sieniä, bakteereita ja viruksia. Lisäksi ihon hapensaanti tehostuu jolloin ihokudos uusiutuu nopeammin. Testaa ja totea teho omalla ihollasi! www.ruohonjuuri.fi Espoolaiset saavat fiksummat vegelounaansa Sellon ja Ison Omenan Ruohonjuurista. Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Nauti fiksumpi vegelounas! Ruohonjuuren deli: Ruoka-annokset Ravitsevia, herkullisia ja mieltä & kieltä kiehtovia makuyhdistelmiä täynnä. Kaikki annoksemme ovat vegaanisia ja gluteenittomia viettelyksiä. Maista heti! Asiakkaamme suosittelee:”Lounasongelmani ratkesivat, kun sain kuulla Ruohonjuuren deliherkuista. Täyttävissä ja todella maukkaissa salaateissa laadukkaat luomuainekset todella maistaa! Ruohonjuuren deliherkuista ei tule ähky olo vatsa kiittää ja mieli iloitsee” Elli Ruohonjuuren delipisteen löydät Tampereelta, Helsingissä Kampin ja Citycenterin myymälöistämme. Ruoka-annokset Ruohonjuuren deli (Omppu, TRE, Sello, Kamppi ja Citycenter) 8,90 (norm . 9,90 €) € Luomu aineks ista! Käsintehdyt deliherkut löydät Kampin, Tampereen, Ison Omenan Citycenterin ja Sellon myymälöistä! Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 3,50 17,50 €/kg (19,95 €) (norm . 3,99 €) € Säästösi 13 % Luomu ! Fiksua ruokaa kaikille: kikhernepastat ovat terveellinen, herkullinen ja helppo valinta! Maukas luomupasta on valmistettu pelkistä kikherneistä. Se on mineraalija kuitupitoinen, matalan GI:n omaava ja vähärasvainen, proteiinirikas, gluteeniton ja laktoositon. Anna tämän innovatiivisen pastan laittaa makuhermosi helisemään! Monta mahtavaa makua testaa heti! Palmusto Kikhernepastat , 200 g Paras tuote: Ruoka Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Otsonoitu oliiviöljy, normaali , 80 ml Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Espoolaiset saavat fiksummat vegelounaansa Sellon ja Ison Omenan Ruohonjuurista. Ruohonjuuren delipisteen löydät Tampereelta, Helsingissä Kampin ja Citycenterin myymälöistämme. tuovat iloa ja elinvoimaa elämääsi! Ruohonjuuren parhaat tuotteet Nyt parhaat tarjoushintaan! Tältä sivulta saat Ruohonjuuren parhaaksi äänestettyjä tuotteita kupongeilla oivallisin tarjoushinnoin. Hyödynnä tarjoukset oitis se kannattaa! Ruohonjuuren koko henkilökunta valitsi vuoden parhaimmat tuotteet. Ylivertaisimpien etsintä oli haastavaa, koska hyllymme suorastaan notkuvat toinen toistaan ylväämpien ja hyvää tekevämpien tuotteiden painosta. Valinnoissa painotettiin erityisesti laatua sekä tuotteiden käyttäjäystävällisyyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, Helsinki Keskusta: Citycenter, 00100 Helsinki Espoo: Kauppakeskus Sello, Espoo Espoo: Kauppakeskus Iso Omena, Espoo Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, Helsinki 3,99 (norm . 4,99€) € Säästösi 27 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Luomu . Raakasuklaat Aivotoimintaakin buustaava, mahdottoman maukas Pana-raakasuklaa on rakkausruokaa herkullisimmillaan. Maista ja innostu itsekin! Pana Chocholate Pana-sarjan raakasuklaat ovat koostumukseltaan pehmeän konvehtimaisia, ylellisiä nautintoja, joissa ravintoaineetkin ovat visusti kohdillaan. Ne ovat huippulaadukas, elämyksellinen ja fiksu valinta makeanhimon taltuttamiseen. Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, Helsinki Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! -20% Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Luonno nkosm etiikka a. Boho-värikosmetiikka Boho on fiksu valinta luonnollisen kauneutesi tueksi. Kokeile oitis tykästyt taatusti! normaalihintaiset tuotteet Boho Green on huikean hintalaatu-suhteen omaava, luonnonkosmetiikkalaatuinen värikosmetiikkasarja, jossa eettisyys, ekologisuus ja kuluttajaystävällinen hinta yhdistyvät ennenkuulumattomalla tavalla. Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, Helsinki 29,(norm . 37,€) € Säästösi 20 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Luomu . Hampaidenvalkaisuaine Ihanan valkoiset hampaat saat nyt luonnollisesti, ihan ilman kemikaaleja. Testaa ja hämmästy tehosta! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Warpaint, 50 ml Warpaint mullisti hammasasiat luonnonmukaisesti valkaisevalla tehollaan! Ruohonjuuren asiakkaidenkin ylistämä laatutuote vaalentaa tummentumia hellävaraisesti ja vahvistaa samalla hampaita ja ikeniä. 1,99 (norm . 2,80 €) € Säästösi 29 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Suursu osikki! Paras tuote: Juomat Puhdistamon kookosvesi on maultaan ylivertainen, viettelevän virkistävä valinta ja toden totta kulauteltavien aatelia. Maista ja innostu itsekin, käden käänteessä! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Kookosvesi on nerokas nesteyttäjä, joka saa Sinut pystymään parhaimpaasi. Sammuta nyt janosi tehokkaasti, terveellisellä ja herkullisella tavalla! Paras tuote: Makeat herkut 19,76,-/k g (99,80 ) (norm . 24,95) Säästösi 25 % Puhdistamo, 250 g MSM+Ruusunmarja Paras tuote: Superfood Puhdistamon MSM + ruusunmarja on sisältää todella toimivan ja nerokkaan kimaran niveltenkin kuntoa edistäviä aineksia. Huippulaadukas ja helppokäyttöinen tuote on suuressa suosiossa etenkin kuntoilijoiden keskuudessa. Nyt liikettä niveliin! Tässäpä siis aivan erityisesti niveltesi hyväksi Opti MSM+ Ruusunmarja-jauhe, jossa päätähtenä on tottakai tutkitusti tehokas OptiMSM, jonka toimivuutta C-vitamiinirikas ruusunmarja tehostaa. Kookosvesi Puhdistamo, 310 ml (norm aahinn oista pois) Säästösi 20 % Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Paras tuote: Värikosmetiikka Paras tuote: Non food, muut 3,99 (norm . 5,45 €) € Säästösi 27 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Luomu . Kurkumatee , Turmeric Gold Kurkumatee on hienostunut teesekoitus terveysvaikutuksiltaan kuuluisaa kurkumaa, sitrushedelmiä ja vihreää teetä. Kupillinen Turmeric Gold-teetä sisältää saman verran antioksidantteja kuin 2 dl mustikoita. Pukka, 20 pss Pukkan Turmeric gold -kurkumatee on sisäinen sankarisi. Se taistelee uutterasti terveytesi tukena pistäen tehokkaasti pöpötkin pinteesen. Paras tuote: Teet Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Käsintehdyt deliherkut löydät Kampin, Sellon, Citycenterin ja Ison Omenan myymälöistä! Käsintehdyt deliherkut löydät Kampin,Tampereen, Citycenterin, Sellon ja Ison Omenan myymälöistä! Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Ruohonjuuren deli: Smoothiet Luomuaineksista loihditut smoothiet ovat raikas ja ravitseva välipala tai ihanan kevyt ja virvoittava lounas. Monta mahtavaa makua, testaa ja ihastu! Asiakkaamme suosittelee: ”Ruohonjuuren smoothiet virkistävät sekä kehoa että mieltä. Ne ovat kätevä välipala, jonka ravitsevuuden voi melkein aistia!” Kaikki smoothiet Ruohonjuuren deli (Kamppi, Citycenter, Iso Omena ja Sello) Juo itsesi entistä ehommaksi! 3,99 Luomu laatua ! (norm . 4,50-5 .50) € Koukussa makeaan?
saavat Sinut entistäkin ehommaksi! Ruohonjuuren parhaat tuotteet Nyt parhaat tarjoushintaan! Tältä sivulta saat Ruohonjuuren parhaaksi äänestettyjä tuotteita kupongeilla oivallisin tarjoushinnoin. Hyödynnä tarjoukset oitis se kannattaa! Ruohonjuuren koko henkilökunta valitsi vuoden parhaimmat tuotteet. Ylivertaisimpien etsintä oli haastavaa, koska hyllymme suorastaan notkuvat toinen toistaan ylväämpien ja hyvää tekevämpien tuotteiden painosta. Valinnoissa painotettiin erityisesti laatua sekä tuotteiden käyttäjäystävällisyyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Jokaisella on omat parhaansa Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 18,(norm . 22,45 €) € Säästösi 20 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Suursu osikki! Paras tuote: Ihonhoito 20 % Tarjous koskee kaikkia normaalihintaisia tuotteita mutta ei lahjakortteja. Osta kaksi samaa tuotetta, saat molemmista alennusta Kun on itse jonkun hyväksi havainnut, voi sellaista ilolla suositella muillekin. Koska jokaisella ihmisellä on omat parhaansa, päätimme antaa Sinun valita. Ole hyvä! Nyt saat siis Ruohonjuuresta parhaiksi kokemasi tuotteet kupongillamme tarjoushintaan, kun ostat niitä kaksin kappalein. Toimivaksi todettua on mukava ostaa lahjaksi ja myös hankkia itselle varastoon. Sillä loistotuotteilla on aina käyttöä. 5,95 23,80 €) /kg (30,€) (norm . 7,50 €) Säästösi 21 % Gran Palomar 250 g Suodatinkahvi, tumma paahto Paras tuote: Kahvit Parasta päiväkahviseuraa ikinä! Aromikkuutensa ja Reiluutensakin puolesta ylivertainen Gran Palomar-luomukahvi on vankkumattomalla ammattitaidolla valmistettu erikoisvalikoimasta parhaita Arabica-kahvipapuja, jotka on viljelty Andien vuoriston korkeilla rinteillä, Amatsonian alueen sademetsissä. Tässä kahvissa todella maistaa laadun. Myös Perussa ja Ranskassa myönnetyt kansainväliset tunnustuspalkinnot ovat osoituksena Gran Palomarin erinomaisesta laadusta. Maista oitis! O-Live 13,260,€/l (329,€) (norm . 16,45 €) € Säästösi 21 % Khadi Amla-hiusöljy , 50 ml Paras tuote: Hiustuotteet Ylellisen tuntuinen Amla-hiusöljy tekee hiuksista ilmavat, tuuheat ja kiiltävät. Se ennaltaehkäisee hiusten ohenemista ja antaa hiuksille uutta elinvoimaa. Huippusuosittu Amla-hiusöljy tuo tehokuurina elinvoimaa nuupahtaneellekin tukalle. Suuren suosion saavuttanut hiusöljy ravitsee hiuksesi ja hiuspohjasi uuteen uskoon. Kokeile oitis tykästyt taatusti! Rikasta ravintosi helposti ja herkullisesti. Life Drink on fiksu valinta siinä on “kaikki”! Paras tuote: Ravintolisät 25,110,€ /kg (158,€) (norm . 35,90 €) € Säästösi 31 % Life Drink -juoma-aines Terranova 227 g Life Drink-juoma-aines on kokonaisvaltaisesti hyvää tekevä ja täyteläisen herkullisen makuinen voimajuoma-aines, joka sopii mainiosti myös aloittelijoille. Life Drink sisältää myös maitohappobakteereja, probiootteja sekä ruuansulatusentsyymejä, joten se edistää hyvinvointia varsin monipuolisesti. Helppo ja herkullinen valinta ruokavaliota rikastuttamaan testaa ja totea terhakoittava teho! luomu Joko olet testannut otsonoitua öljyä? Otsonoitu oliiviöljy on noussut suureen suosioon finnien ja muiden ihohaasteiden taltuttajana. Joko tunnet sen tehon? Otsonoitu oliiviöljy on antimikrobinen ja se tappaa sieniä, bakteereita ja viruksia. Lisäksi ihon hapensaanti tehostuu jolloin ihokudos uusiutuu nopeammin. Testaa ja totea teho omalla ihollasi! www.ruohonjuuri.fi Espoolaiset saavat fiksummat vegelounaansa Sellon ja Ison Omenan Ruohonjuurista. Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Nauti fiksumpi vegelounas! Ruohonjuuren deli: Ruoka-annokset Ravitsevia, herkullisia ja mieltä & kieltä kiehtovia makuyhdistelmiä täynnä. Kaikki annoksemme ovat vegaanisia ja gluteenittomia viettelyksiä. Maista heti! Asiakkaamme suosittelee:”Lounasongelmani ratkesivat, kun sain kuulla Ruohonjuuren deliherkuista. Täyttävissä ja todella maukkaissa salaateissa laadukkaat luomuainekset todella maistaa! Ruohonjuuren deliherkuista ei tule ähky olo vatsa kiittää ja mieli iloitsee” Elli Ruohonjuuren delipisteen löydät Tampereelta, Helsingissä Kampin ja Citycenterin myymälöistämme. Ruoka-annokset Ruohonjuuren deli (Omppu, TRE, Sello, Kamppi ja Citycenter) 8,90 (norm . 9,90 €) € Luomu aineks ista! Käsintehdyt deliherkut löydät Kampin, Tampereen, Ison Omenan Citycenterin ja Sellon myymälöistä! Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 3,50 17,50 €/kg (19,95 €) (norm . 3,99 €) € Säästösi 13 % Luomu ! Fiksua ruokaa kaikille: kikhernepastat ovat terveellinen, herkullinen ja helppo valinta! Maukas luomupasta on valmistettu pelkistä kikherneistä. Se on mineraalija kuitupitoinen, matalan GI:n omaava ja vähärasvainen, proteiinirikas, gluteeniton ja laktoositon. Anna tämän innovatiivisen pastan laittaa makuhermosi helisemään! Monta mahtavaa makua testaa heti! Palmusto Kikhernepastat , 200 g Paras tuote: Ruoka Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Otsonoitu oliiviöljy, normaali , 80 ml Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki www.ruohonjuuri.fi Espoolaiset saavat fiksummat vegelounaansa Sellon ja Ison Omenan Ruohonjuurista. Ruohonjuuren delipisteen löydät Tampereelta, Helsingissä Kampin ja Citycenterin myymälöistämme. tuovat iloa ja elinvoimaa elämääsi! Ruohonjuuren parhaat tuotteet Nyt parhaat tarjoushintaan! Tältä sivulta saat Ruohonjuuren parhaaksi äänestettyjä tuotteita kupongeilla oivallisin tarjoushinnoin. Hyödynnä tarjoukset oitis se kannattaa! Ruohonjuuren koko henkilökunta valitsi vuoden parhaimmat tuotteet. Ylivertaisimpien etsintä oli haastavaa, koska hyllymme suorastaan notkuvat toinen toistaan ylväämpien ja hyvää tekevämpien tuotteiden painosta. Valinnoissa painotettiin erityisesti laatua sekä tuotteiden käyttäjäystävällisyyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, Helsinki Keskusta: Citycenter, 00100 Helsinki Espoo: Kauppakeskus Sello, Espoo Espoo: Kauppakeskus Iso Omena, Espoo Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, Helsinki 3,99 (norm . 4,99€) € Säästösi 27 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Luomu . Raakasuklaat Aivotoimintaakin buustaava, mahdottoman maukas Pana-raakasuklaa on rakkausruokaa herkullisimmillaan. Maista ja innostu itsekin! Pana Chocholate Pana-sarjan raakasuklaat ovat koostumukseltaan pehmeän konvehtimaisia, ylellisiä nautintoja, joissa ravintoaineetkin ovat visusti kohdillaan. Ne ovat huippulaadukas, elämyksellinen ja fiksu valinta makeanhimon taltuttamiseen. Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, Helsinki Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! -20% Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Luonno nkosm etiikka a. Boho-värikosmetiikka Boho on fiksu valinta luonnollisen kauneutesi tueksi. Kokeile oitis tykästyt taatusti! normaalihintaiset tuotteet Boho Green on huikean hintalaatu-suhteen omaava, luonnonkosmetiikkalaatuinen värikosmetiikkasarja, jossa eettisyys, ekologisuus ja kuluttajaystävällinen hinta yhdistyvät ennenkuulumattomalla tavalla. Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, Helsinki 29,(norm . 37,€) € Säästösi 20 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Luomu . Hampaidenvalkaisuaine Ihanan valkoiset hampaat saat nyt luonnollisesti, ihan ilman kemikaaleja. Testaa ja hämmästy tehosta! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Warpaint, 50 ml Warpaint mullisti hammasasiat luonnonmukaisesti valkaisevalla tehollaan! Ruohonjuuren asiakkaidenkin ylistämä laatutuote vaalentaa tummentumia hellävaraisesti ja vahvistaa samalla hampaita ja ikeniä. 1,99 (norm . 2,80 €) € Säästösi 29 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Suursu osikki! Paras tuote: Juomat Puhdistamon kookosvesi on maultaan ylivertainen, viettelevän virkistävä valinta ja toden totta kulauteltavien aatelia. Maista ja innostu itsekin, käden käänteessä! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Kookosvesi on nerokas nesteyttäjä, joka saa Sinut pystymään parhaimpaasi. Sammuta nyt janosi tehokkaasti, terveellisellä ja herkullisella tavalla! Paras tuote: Makeat herkut 19,76,-/k g (99,80 ) (norm . 24,95) Säästösi 25 % Puhdistamo, 250 g MSM+Ruusunmarja Paras tuote: Superfood Puhdistamon MSM + ruusunmarja on sisältää todella toimivan ja nerokkaan kimaran niveltenkin kuntoa edistäviä aineksia. Huippulaadukas ja helppokäyttöinen tuote on suuressa suosiossa etenkin kuntoilijoiden keskuudessa. Nyt liikettä niveliin! Tässäpä siis aivan erityisesti niveltesi hyväksi Opti MSM+ Ruusunmarja-jauhe, jossa päätähtenä on tottakai tutkitusti tehokas OptiMSM, jonka toimivuutta C-vitamiinirikas ruusunmarja tehostaa. Kookosvesi Puhdistamo, 310 ml (norm aahinn oista pois) Säästösi 20 % Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Paras tuote: Värikosmetiikka Paras tuote: Non food, muut 3,99 (norm . 5,45 €) € Säästösi 27 % Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Luomu . Kurkumatee , Turmeric Gold Kurkumatee on hienostunut teesekoitus terveysvaikutuksiltaan kuuluisaa kurkumaa, sitrushedelmiä ja vihreää teetä. Kupillinen Turmeric Gold-teetä sisältää saman verran antioksidantteja kuin 2 dl mustikoita. Pukka, 20 pss Pukkan Turmeric gold -kurkumatee on sisäinen sankarisi. Se taistelee uutterasti terveytesi tukena pistäen tehokkaasti pöpötkin pinteesen. Paras tuote: Teet Ruohonjuuri palvelee Sinua nyt myös Sellossa ja Isossa Omenassa! Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5, 00530 Helsinki Tampere, Turku, Raisio (Mylly), Oulu Itäkeskus: Itiksen kauppakeskus, 00930 Helsinki Espoo: Kauppakeskukset Iso Omena ja Sello Kamppi: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki Keskusta: City-käytävä, 00100 Helsinki Käsintehdyt deliherkut löydät Kampin, Sellon, Citycenterin ja Ison Omenan myymälöistä! Käsintehdyt deliherkut löydät Kampin,Tampereen, Citycenterin, Sellon ja Ison Omenan myymälöistä! Tällä kupongilla 2.-28.2.2017 Ruohonjuuren deli: Smoothiet Luomuaineksista loihditut smoothiet ovat raikas ja ravitseva välipala tai ihanan kevyt ja virvoittava lounas. Monta mahtavaa makua, testaa ja ihastu! Asiakkaamme suosittelee: ”Ruohonjuuren smoothiet virkistävät sekä kehoa että mieltä. Ne ovat kätevä välipala, jonka ravitsevuuden voi melkein aistia!” Kaikki smoothiet Ruohonjuuren deli (Kamppi, Citycenter, Iso Omena ja Sello) Juo itsesi entistä ehommaksi! 3,99 Luomu laatua ! (norm . 4,50-5 .50) € Koukussa makeaan?
Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio Aamiainen, lounas, salaatit, tea tim, a-oikeudet Viides linja 14, karhupuiston laidalla avoinna ma–pe 7.30–22 la 10–22 su 10–20 9 10 4 5 6 3 8 7 1 10 5 Oma maa Bergga Heluna Shop Ekolo Silvoplee Kombo Street Gastro Vihreä Holvi Vegekauppa 2 Soi Soi vegaanista luomulounasta arkisin klo 11-15 tervetuloa! kaarlenkatu 15 Vaasankatu 15 b, ma–pe 12–20 ja la 12–18. vegekauppa.fi Helsingin ainoa vegaaninen ruokakauppa. 2 3 8 4 9 1 6 7
Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio Aamiainen, lounas, salaatit, tea tim, a-oikeudet Viides linja 14, karhupuiston laidalla avoinna ma–pe 7.30–22 la 10–22 su 10–20 9 10 4 5 6 3 8 7 1 10 5 Oma maa Bergga Heluna Shop Ekolo Silvoplee Kombo Street Gastro Vihreä Holvi Vegekauppa 2 Soi Soi vegaanista luomulounasta arkisin klo 11-15 tervetuloa! kaarlenkatu 15 Vaasankatu 15 b, ma–pe 12–20 ja la 12–18. vegekauppa.fi Helsingin ainoa vegaaninen ruokakauppa. 2 3 8 4 9 1 6 7 KULTTUURI Antakaa latua! TEKSTI IIDA SIMES KUVAT ELINA HIIRONNIEMI JA IIDA SIMES Maastohiihto on vaarassa muuttua yhä harvempien elämykseksi. K ESKELL Ä pääkaupunkiseudun keidasta, Keskuspuistossa, sijaitsee salainen nautinnonhaluisten ikänestoreiden ja lapsiperheiden tukikohta, jonne teinit eivät löydä juuri koskaan. Maunulan Maja, Helsingin Latu -järjestön luotsaama pieni punainen mökki, näyttää lastenkirjan kuvitukselta. Tammikuisena viikonloppuna pirtin pitkien pöytien ääressä istuu kahvia ja kuumaa mehua ryystäviä punakoita ulkoilijoita. Vierailijat ovat kovakuntoista väkeä, sillä suurin osa kävijoistä saapuu paikalle metsäpolkuja pitkin – se on helppo päätellä siitä, ettei parkkipaikalla koskaan ole paljon autoja, ei edes saunailtoina. Rauhaisaa tunnelmaa ei pidä aliarvioida. Kantikset ovat tottuneet myös taistelemaan: Muutama vuosi sitten kaupungin viranomaiset kielsivät munkkien paiston majassa, koska jokin rasvanpoistohormi oli heidän mukaan arveluttavassa kunnossa. Asiakkaat intoutuivat voimakkaisiin protesteihin, ja viranomaiset taipuivat luvittamaan oman keittiön munkkitehtailun. Vaan yksi Helsingin Ladun lintukodolta vuoden alkupuolella puuttuu: latu. Sitä varten on jatkettava matkaa kilometrikaupalla puiston pohjoisosaan. PALOHEINÄN ulkoilumaja ei ole maja laisinkaan, vaan se muistuttaa nykyaikaista kurssikeskusta. Tänne ei kuitenkaan tulla hiljentymään, ja nyt ovat teinitkin paikalla. Paloheinässä revitellään slalomia ja pulkkaillaan vanhalla kunnon jätemäellä. 600 metrin ladulla pääsee sivakoimaan marras–joulukuusta joskus jopa vappuun asti. Tekoladulla on ahdasta, jos muualla ei ole lunta. Ilmatieteen laitos mittaa lumipeitettä vuosittain. Tilastot paljastavat, että muutaman viime vuosikymmenen aikana Helsingissä lyhyimmät lumiset hetket koettiin vuosina 2007 ja 2008, jolloin pysyvä lumipeite kesti vain yhdeksän päivää. Lounais-Suomessakin pitkät, lumiset talvet ovat harvinaisia. Tosin etelästäkään ei tarvitsisi matkustaa Lapin hiihtokeskuksiin asti, vaan Ilmatieteen laitoksen karttojen mukaan jo Tampereella alkaa olla huomattavasti lumisempia talvia. Vaikuttaako talvien lumettomuus vaikuttaa varmasti hiihtokulttuuriin. Soitan hiihtointoilijoille. Toimittaja ja tietokirjailija Axa Sorjanen harrastaa hiihtoa kuin puoliammattilainen. Latukilometrejä kertyy talvisin tuhansia. Sorjasen meriitteihin kuuluu myös Kansainvälisen hiihtokoulun perustaminen ulkomaalaistaustaisille lapsille. Hiihtokoulun esite kertoo hiihtämisen tuovan iloa elämään: ”Monen muualta tulleen lapsen matka Suomeen on ollut pitkä ja täynnä järkyttäviä kokemuksia. He eivät osaa kieltämme, ja tapamme ovat heille vieraita. Erityisen vaikea on pitkä, kylmä ja pimeä talvi. Mutta jokainen lapsi voi oppia nauttimaan talvesta. Lapset, jotka eivät ole hymyilleet pitkään aikaan, alkavat nauraa.” Sorjanen kertoo koululaisille lunta riittäneen etelässäkin: ”Muutama talvi on ollut vähäluminen, mutta kolme aikaisempaa talvea oli erittäin lumisia. Mutta huomaan, että pysyvä lumi tulee vuosi vuodelta myöhemmin.” Ensimmäinen hiihtolomakausi on kahdeksannella viikolla. Pitäisikö hiihto lomia siirtää myöhemmäksi? ”Pitäisi”, vastaa Sorjanen ykskantaan. Tosin lomakalenterin muutoksille voi Sorjasen mukaan olla bisnesluokan vastustajia. Lapin hiihtokeskukset eivät ehkä halua hiihtolomalaisia lopputalven lumille, vaan etelän hiihtolomaviikolla hiihdetään pohjoisessa vielä pimeässä. ”Kun aurinko alkaa paistaa, hiihtokeskukset täyttyvät joka tapauksessa turisteista.” Paloheinässä hiihdetään koko talven.
42 • 1 / 2017 KULTTUURI KANSANURHEILUN LEGENDA Lauri ”Tahko” Pihkala (1888–1981) oli perustamassa Suomen Latu -järjestöä vuonna 1938. Suomalaisten koululaisten hiihtoloma oli hänen ideansa. Pihkala halusi maastohiihtokulttuurin kaikkien ulottuville. Suomen Ladun viestintäpäällikkö Panu Könönen on huolissaan hiihtokulttuurin muuttumisesta elitistisemmäksi: ”Mietin usein ovatko hiihtoladut koko kansan saavutettavissa. Että tarvitseeko harrastukseen auton?” Könönen sanoo huomaavansa jo Paloheinän parkkipaikalla, että aika kalliin näköisillä mobiileilla on saavuttu paikalle. Suomen Latu haluaa markkinoida maastohiihtoa koululaisille. Siksi koulut saavat lainata välineitä pikkurahalla. ”Suksisetit voivat olla kalliita, päälle parin sadan euron. Kuitenkin välineiden pitää olla hyvät ja sopivat, jotta hiihto olisi nautinnollista. Koska aikoinaan kouluissa joutui hiihtämään millä vaan määrättiin, moni oppi inhoamaan hiihtoa.” Nykyajan koululaisia ei enää piinata ”hikilaudoilla”, kuten menneiden aikojen koululaiset muistavat. Vaan eivät koulut enää hanki uusiakaan välineitä. ”Hiihto ei enää kuulu opetussuunnitelmaan”, valittaa Könönen. ”Se ei enää ole kansalaistaito.” Paloheinässä hiihtäjiä tungeksii ainakin tekoladuilla, mutta kun lunta saadaan, väkimäärä on valtava. ”Paloheinä on maailman vilkkain maastohiihtokeskus”, sanoo Axa Sorjanen hirtehisesti. ”Vilkkaana keväisenä viikonloppuna kävijöitä voi olla 40 000.” Se on paljon. Tungoksestako kumpuaa ’laturaivo´, josta lehdet ovat raportoineet? ”Laturaivo on median nostattama juttu, samoin kuin ’marjaraivo’ tai ’ostoskalikkaraivo’. Jos satojen hiihtäjien joukossa on kolme, jotka suuttuvat, se ei ole vielä raivoa”, Sorjanen toppuuttelee. SUOMEN LATU on laajentanut lajivalikoimaansa, ja suuri syy tähän on ruuhka-Suomen talvien lyheneminen. Ulkoilukulttuuria edistävä järjestö on joutunut osoittamaan huomattavaa kekseliäisyyttä. Vuonna 1988 Suomen Latu oli kutsunut ulkoilijoita hiihtämään Maunulan Majalta Olympiastadionille – juhlan kunniaksi, koska määränpäässä paljastettiin Tahko Pihkalan patsas! Juuri ennen tilaisuutta lumet sulivat. Suomen Latu antoi Maunulan Majalle saapuneille hiihtosauvat, ja lehtikuvaajat ikuistivat tämän oudon, suksettoman lykkimisen. Uusi urheilumuoto nimettiin vasta myöhemmin ”sauvakävelyksi”. Edullisena ja tehokkaana se levisi suurten joukkojen huviksi. Ulkomaillekin. ”Etsimme aktiivisesti uusia lajeja”, kertoo viestintäpäällikkö Könönen. Nyt järjestön listoilla on retkeilyn ja kävelyn lisäksi myös frisbeegolfia, jota voi harrastaa lumikengilläkin, ja kyberajan uutuutta, geokätkeilyä. Kesällä suosikkilajeihin kuuluu myös melonta. Jotta hiihtokulttuuri pysyisi voimissaan, täytyy myös ehkäistä luonnonmullistuksia. Niinpä ulkoilujärjestöt ja ekosähköfirmat ovat ponkaisseet pystyyn ”Pelastetaan talvet” -kampanjan (myös nimellä POW – Protect Our Winters). Ilmastonmuutosta ehkäisemällä lunta voisi riittää Etelä-Suomeenkin. Jos ruuhka-Suomeen saadaan lumisia talvia, todellinen energian ekoteko on olla matkustamatta kauas ja nauttia luonnosta lähellä kotikontuja. Tänä vuonna Muumien hiihtokoulu täyttää 60 vuotta. Hiihtokoulun synttäritalvena 1957 Tove Jansson lahjoitti Suomen Ladulle hiihtävän muumipeikon kuvan lasten koulutuksen tunnukseksi. Lauantaina 4.2. Suomen Latu pyytää kaikkia suomalaisia hiihtämään ”edes vartin”. Laduille odotetaan yli satatuhatta hiihtäjää, ja tapahtuma on järjestön mukaan ”maailman suurin hiihtokoulu”. Hiihtoretkeilyyn tarvitaan pitkien matkojen latuverkostoja, mutta maastohiihtokulttuuri ei ole täysin latujen pituudesta kiinni. Aikuiset ekstremistit voivat nostaa tehoja lyhyemmilläkin matkoilla, ja niksejä voi hakea lajin historiasta. Jos ei innostu mestarihiihtäjä Mika Myllylän legendaarisesta treenistä suonsilmässä sauvojen kanssa, voi hakea vinkkejä hiihtokulttuurin isältä: Tahko Pihkalalla oli tapana parannella huonoa ryhtiään hiihtämällä selässä reppu täynnä tiiliskiviä. Lisätietoja hiihtokulttuurista ja maastohiihdosta: suomenlatu.fi Pelastetaan talvet -kampanja: pelastetaantalvet.fi Maunulan maja.
X Dance festival ti 28.2. klo 15-20. Liput: 8€ Inklusiivisen tanssin iltapäivä. pe-la 10.-11.3. klo 18 (esitykset), klo 19 (työpajat) Häpeilemätön tanssiteatteriesitys naisen sukupuoleen ja kehoon liittyvistä tabuista. Vapaa pääsy. Shave Shame No No ti 7.3. klo 19. Liput: 10/5€ Dokumentaarinen näytelmä naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Voices of “F” caisa.fi Mikonkatu 17 C | Kaisaniemi caisakulttuuri MAD HOUSE HELSINKI
44 • 1 / 2017 Aallon harjalta toiselle Matka nollatoleranssista katutaidebuumiin on pitkä, mutta se on tehty Suomessa nopeasti. Kaksi dokumenttielokuvaa valottaa tapahtunutta. TEKSTI JARI TAMMINEN KULTTUURIHÄIRINTÄ G RAFFITIKULTTUUR I perustuu paljolti tietojen pitämiseen pienissä piireissä. Luvattomia tekemisiä ei kannata levitellä isolle porukalle. Valokuva-arkistoja on säilytetty kellarikomeroissa ja ties missä, jotta ne eivät päätyisi vahingossa todistusaineistoksi oikeuskäsittelyihin. Siltikin graffiti on kuvataiteen alalajeista todennäköisesti parhaiten dokumentoitu: kuvamateriaalia piisaa koko alakulttuurin syntyhetkistä alkaen. Tämä salailun ja dokumentaation kulttuuri sopii hyvin kuvaamaan myös kahden kotimaisen graffitidokumenttielokuvan syntyprosesseja. Helmikuussa DocPointissa sai ensi-iltansa Aleksi Pohjavirran Uudet Diktaattorit, ja maaliskuussa Tampereen elokuvajuhlilla ensi-iltansa saa ”Jay Kowskin” Suomi radalla. Elokuvat valmistuivat lähes samanaikaisesti, mutta dokkarien tekijät kuulivat toistensa projekteista vasta muutamaa kuukautta ennen ensiiltoja. Molempia leffoja tehtiin vuosia ilman, että niistä huudeltiin suurelle yleisölle. Molemmat dokumenttielokuvat myös ammentavat aikalaiskommentaattorien puheille tukea arkistomateriaalista, eli pöytälaatikoista ja kellarikopeista löytyneistä vanhoista valokuvista. UUDET DIKTAATTORIT keskittyy Helsingin graffitikulttuuriin, ja Suomi radalla puolestaan luo katsauksen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin tapahtumiin. Mutta miksi graffitista pitää tehdä dokumenttielokuva, jopa kaksi? ”Kun aloimme tätä tekemään, ei Suomessa oltu tehty yhtään dokumenttielokuvaa graffitikulttuurista. Aika oli kypsä tuoda tämä kulttuuri julkisuuteen, koska asenteet ovat muuttuneet”, Jay Kowski selittää. ”Nykyään graffiti on melko paljon esillä julkisuudessa, mutta todellisuudessa usein kyse on katutaiteesta, muraaleista tai seinämaalauksista, mikä vääristää ajatusta siitä, mitä itse kirjainpohjainen graffiti on.” ”Graffitikulttuurissa dokumentaatio on tärkeä alusta alkaen, sillä duunit jäävät elämään vain kuviin. Maalaukset ylimaalataan tai putsataan ennemmin tai myöhemmin.” SUOMALAISESTA ALAN HISTORIASTA on julkaistu muutamia kirjoja, jotka tuovat hyvän lisän dokumentaatioon. Myös dokkarien tekijöiden taustalta löytyy vuosikymmenten historia aiheen parissa, ja pitkä historia näkyy myös haastateltavien joukossa – kameran eteen on saatu erittäin hyvä valikoima tekijöitä eri vuosikymmeniltä. Haastateltavista osa esiintyy omilla nimillään ja kasvoillaan ja osa naamioituneena, eikä ketään sen kummemmin esitellä. Katsoja, joka ei tekijöitä entuudestaan tunne, joutuu luottamaan tekijöiden pelisilmään. ”Olen itsekin maalannut 90-luvulla. Mun sukupolven kasvuaikaan graffiti oli Stadissa iso juttu, ja monet seurasivat, mitä radanvarsilla tapahtui”, Diktaattorien ohjaaja Pohjavirta kertoo. Mutta sitten tuli Stop töhryille -projekti ja nollatoleranssi. ”Vartijat ilmestyivät kuvioihin, ja draaman määrä lisääntyi huomattavasti. Olen 15-vuotiaasta asti halunnut tehdä elokuvan ja juurikin graffitiaiheisen. Aloin tekemään leffaa tosissaan vähän sen jälkeen, kun nollatoleranssi äänestettiin nurin.” Samalla, kun virkavallan ja vartijoiden sekä maalarien yhteenotot ovat rauhoittuneet ja luvalliset maalauspaikat ovat muuttaneet asetelmaa julkisessa tilassa, graffiti ja muu katutaide on löytänyt tiensä myös museoihin ja gallerioihin. Tätä taidemaailmaa Suomi radalla -dokkarissa edustavat galleristi Umut Kiukas (Make Your Mark) ja museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila (HAM). Molemmat hakevat omilla tahoillaan uusia rajapintoja perinteisen taidekentän ja kaututaideskenen välille. VAIKKA LAIT OVAT kautta maan samat, on katutaiteen vastustuksen jyrkkyys vaihdellut suuresti eri puolilla Suomea. Koko maalle yhteistä on kuitenkin se, että 2010-luvulla ilmapiiri RIP. Kulosaaren muuri on yhä edelleen mielissä ja sydämissä. Kuva Suomi radalla -dokumentista.
1 / 2017 • 45 Yhteiskunnan muuttuneita asenteita katutaidetta kohtaan symboloi se, että taideinstituutiot ovat ottaneet sen osaksi toimintaansa. Vuonna 2012 Porin taidemuseo järjesti katutaideteemaisen suurnäyttelyn, ja vuonna 2016 Vantaan taidemuseo Artsi linjasi katutaiteen yhdeksi toimintansa tukijalaksi. Sinkka-taidemuseossa Keravalla aukeaa tämän vuoden elokuussa pelkästään graffitiin keskittyvä taidenäyttely, ja Helsingin taidemuseo HAM valmistelee teemaan liittyvää suurnäyttelyä vuodelle 2018. Helsingissä kaupungin eri virastot valmistelevat yhteistä strategiaa siitä, kuinka katutaiteen toivotaan näkyvän kaupungin katukuvassa ja kuinka tätä näkyvyyttä voitaisiin edistää. ”Taidemuseon johtokunta käsittelee helmi-maaliskuussa linjauksia katutaiteen osalta. Tässä vaiheessa voi sanoa, että HAM suhtautuu myönteisesti katutaiteen erilaisiin ilmentymiin ja haluaa edistää yhteisötaidetta ja väliaikaisten julkisten taideteosten ja -projektien toteuttamista Helsingissä tulevaisuudessa vielä voimakkaammin”, HAMin johtaja Maija Tanninen-Mattila linjaa. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Supafly-projekti on viime vuosina organisoinut useammankin luvallisen maalausprojektin, mutta se tärkein on vielä hoitamatta. Voima-lehti ja Häiriköt-päämaja ehdottavat ehkäpä parhaan tavan avata peli: Helsingin Kulosaaren melumuuriin tulisi maalata uudet graffitit heti säiden salliessa, ilman tarpeettomia viivyttelyjä. Tekniset ongelmat ovat voitettavissa. Tanninen-Mattila suhtautuu avaukseen positiivisesti. ”Sillä olisi valtavasti symboliarvoa.” Itäväylän melumuuriin Kulosaaren kohdalle vuonna 1991 maalatut luvalliset graffitit olivat ensimmäisen graffitibuumin merkittävin symboli. Helsingin kaupungin valittua nollatoleranssilinjan ja käynnistettyä Stop töhryille -hankkeen vuonna 1998, kaupungin virkamiehet määräsivät muurin maalattavaksi valkoiseksi. Likaisen harmaa muuri on Stop töhryille -hankkeen monumentti, jossa näkyy edelleen vanhojen teosten ääriviivoja. Se on elävä muistomerkki politiikasta, jonka ei toivota palaavan. Kulosaaren muurin maalaaminen olisi symbolisesti merkittävintä, mitä kaupunki ja graffitiskene voisivat tehdä putsatakseen vanhat luurangot kaapeista. Ensi kesänä olisi hyvä hetki vihdoinkin korjata tuo mätäpaise Itäväylän varrelta. JARI TAMMINEN Global Tamam Voices Ismaila Sane Funk Afro Band Konsertit ovat klubi-iltoja, joissa on A-oikeudet. Liput: lippu.fi & vuotalo.fi la 6.5. klo 19, 10/8 € Pitkän linjan jazzmuusikot esittävät afrotyylillä lanteita liikuttavaa musiikkia! pe 3.3. klo 19, 10/8 € la 1.4. klo 19, 10/8 € on muuttunut merkittävästi hyväksyvämmäksi. Tämä uusi hyväksynnän tila on tietenkin omalla tavallaan ristiriidassa graffitikulttuuriin usein liittyvän kapinoinnin ja sääntöjen vastaisen toiminnan kanssa. Kumpikaan dokumentaristeista ei kuitenkaan näe tätä ongelmana. He eivät usko vaaraan siitä, että yhteiskunta syleilisi graffitin kuoliaaksi. ”Maalareita motivoi monet eri asiat, ja esimerkiksi mediahuomio tai taiteilijan ura eivät monia kiinnosta. Usein tärkeämpää on toteuttaa itseään omista lähtökohdista. Ehkä kaupallisemmin menestyneet tekijät toimivat eri lähtökohdista, eli myydäkseen taidetta – heidät on syleilty kuoliaaksi jo syntyessä”, Pohjavirta ynnää ja jatkaa: ”Skene on ollut aina jakautunut, koska graffitia voi tehdä niin monella tapaa. Toisia kiinnostaa taide ja media, toiset taas haluavat pysytellä maan alla ja toimia omaehtoisesti. Kumpikin tapa on varmasti palkitseva, mutta ei näiden eri ryhmien välillä ole koskaan vallinnut mikään lämmin tunnelma.” Jay Kowski on pitkälti samoilla linjoilla. ”Laiton graffiti elää niin vahvasti, että sitä ei syleilemällä tapeta. PorukTapaus Kulosaari: maalia muuriin! ka saattaa eriytyä esimerkiksi laillinen–laiton-akselilla, mutta eivät he välttämättä koe, että toisen tekeminen on toiselta pois.” Jay Kowskin mukaan graffiti on tällä hetkellä ilmiönä suurimmillaan, mitä se on Suomessa koskaan ollut. ”Tulevaisuuden visioita voisi olla kaksi. Ensimmäinen olisi se, että jossain vaiheessa palataan nollatoleranssin kaltaiseen tilanteeseen – joka tuskin toteutuisi niin rajuna kuitenkaan. Toisena visiona voisi olla se, että graffiti vakiinnuttaa paikkansa taidekentällä, kuten on tapahtunut jo monissa maissa.” Museoiden päädyttyä mukaan yhtälöön on melko turvallista olettaa, että paluuta ainakaan synkimpiin vuosiin ei ole. Graffiti on raivannut itselleen paikan yhteiskunnassa. Aleksi Pohjavirta: Uudet Diktaattorit – Stadilaisen graffitin arkeologia 1984–2010. Seuraavat näytökset Helsingin Andorrassa 22.2. Jay Kowski: Suomi radalla. Ensi-ilta Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuussa.
Luurangot päivänvalossa Ranskassa Sarjakuvataide katsoo menneisyyteen nykyajan ihmistä puhutellen. Festivaaleilla järjestetään näyttelyitä, esitellään ja myydään uutta ja vanhaa, keskustellaan ja keskustellaan loputtomasti ja niin, että festaritilojen sulkeuduttua juttua jatketaan illallisilla ja öisillä kujilla. Sarjakuva on alati uudistuva ja rajoja rikkova taidemuoto, joka löytää jatkuvasti uusia ilmaisukanavia. Se on jo netissä, blogeissa, Instassa ja Snapchatissä. Uudet tekijät taiteilevat kantaa-ottavia manifestejä ihmisoikeuk sista, feminismistä, muunsukupuolisuudesta, ilmastonmuutoksen ehkäisystä, mistä vaan päivänpolttavasta kysymyksestä. Siitä huolimatta tänä vuonna Angoulêmessä retroiltiin ihan urakalla. Esimerkiksi legendaarista Asterixin käsikirjoittajaa René Goscinnyä (1926–1977) muistettiin rautatieaseman eteen pystytetyllä valtavalla obeliskilla. (Miksei hiidenkivellä?) Siihen on kaiverrettu repliikkejä Asterix ja Ahmed Ahne -kirjoista: Haluan kalifiksi kalifin paikalle! Kautta Teutateksen! SINÄ ET LAULA! Taideteos jää paikalle, kunnes taivas putoaa niskaamme. RAVISTELEVAMPA A NOSTALGIA A on yhä uusien ja uusien sukupolvien innostuminen toisesta maailmansodasta sarjakuvan kautta, varsinkin kun lajityyppiin kuuluvat myös kansanmurhia, vainoja ja vastarintaliikettä käsittelevät teokset. Angoulême ei piilottele omia luurankojaan kaapissa vaan nostaa lian päivänvaloon. Omaakin historiaa on tehty sarjakuvaksi. Isoissa ja pienissä kirjapuodeissa oli keskeisesti esillä Les Années Noires – Angoulême 1940– 1944 (Mustat vuodet) -albumi, jonka on kustantanut Le Troisieme Homme eli Kolmas mies (oletettavasti Carol Reedin ohjaaman, sota-ajan raunioissa pesivää rappiota kuvaavan elokuvan mukaan). Kirjan kaikki viisi tarinaa on käsikirjoittanut Éric Wantiez. Piirrostyylit vaihtelevat erilaisista tussitekniikoista akvarelleihin, mutta jokainen on mustavalkoinen. Ja tarinat ovat tosia, ikävä kyllä. Ensimmäisessä, Fawzin piirtämässä novellissa joukko romaneja asutetaan 1940-luvulla Angoulêmen reunamilla sijaitsevalle kokoamisleirille, paikkaan jossa aikaisemmin majaili espanjalaisia vapaustaistelijoita. Heistä puolestaan kertoo Alexeïn ja Oburien kuvittama, tyrmistyttävä tarina ”Le convoi des 927” eli ”927:n kuljetus”. Viimeiseen asti vapautumiseensa uskoneet espanjan sisällissodan 927 pakolaista – miestä, naista ja lasta – kuljetettiin itään. Mutta päämäärä ei ollutkaan uusi kommunistinen maailma, vaan monien miesten elämä loppui Mauthausenin ja naisten Ravensbrückin keskitysleireillä. Näistä 927:stä palasi takaisin 73. Pari tarinaa kertoo vastarintaliikkeen sankareista, jotka kuolivat miehittäjien teloittamina (kuvitus Thierry Leprévost ja Julien Maffre). Viimeisenä on Nathalie Ferlutin kuvittama kertomus Angoulêmen juutalaisvainoista. Kirja ei lopu siihen. Viimeisillä sivuilla on faktoja ja kuvia novelleissa esiintyneistä henkilöistä, heille pystytetyistä muistomerkeistä ja tapahtumapaikoista. IRENA 1/3 on mitä tyrmäävin uusi tuttavuus. (Käsikirjoitus Trefouël ja Morvan, piirrokset Evrard ja väritys Pezzali.) Voisiko tämä olla jopa lapsille tarkoitettu albumi hieman naiivin tuntuisen tyylinsä takia? Tai ehkä tyyli on rakennettu lievittämään muuten tuskaisaa lukukokemusta. Irena kertoo Irena Sendlerowasta (1910–2008), puolalaisesta hyväntekeväisyysjärjestön aktiivista, joka pelasti tuhansia lapsia Varsovan ghetosta. Se alkaa keväästä 1941. Sendlerowaa pyydetään tapaamaan ghetossa nuorta, kuoleman kielissä kärsivää naista. Tämä pyytää hyväntekijää huolehtimaan pojastaan. Pian äiti kuolee, ja Sendlerowa etsii poikaa ghetosta, turhaan. Ghettoa vartioiva obersturmführer ampuu lapsen, ja Sendlerowalle jää äidin roolin sijaan ruumiin hautaaminen. Välillä tarinassa leikataan vuoteen 1943, jolloin Sendlerowa makaa Gestapon vankilassa sidottuna kidutusV UODEN 1974 tammikuusta lähtien koko maailman sarjakuvakeskukseksi on muodostunut pieni kaupunki keskellä Ranskaa. Angoulême, jota suomalaiset kävijät myös Ankkalinnaksi kutsuvat, sijaitsee korkealla kukkulalla, josta se hallitsee Charenten vehreitä laaksoja. Sen historiallinen linnamainen keskusta pikkukauppoineen ja kahviloineen muistuttaa Suomenlinnan ja Porvoon valtavaa rakkauslasta. Festivaalien aikaan pikkuruisessa kaupungissa hengaa käsittämättömät 200 000 kävijää. 46 • 1 / 2017 KULTTUURI
1 / 2017 • 47 KUVATAIDE Luurangot päivänvalossa Ranskassa Ke 15.2. klo 18.30 VALMISTUJAISET To 23.2. klo 18.30 24 VIIKKOA La 25.2. klo 13.00 VAIANA 2D La 25.2. klo 15.15 TOIVON TUOLLA PUOLEN La 25.2. klo 17.15 T2 TRAINSPOTTING Ke 1.3. klo 18.30 SILENCE To 9.2. klo 18.30 KAIKKI MITÄ RAKASTIMME La 11.2. klo 13 ja 17 ONNELI, ANNELI JA SALAPERÄINEN MUUKALAINEN La 11.2. klo 15.00 JACKIE Ke 15.2. klo 14.30 SATAYKSIVUOTIAS, JOKA JÄTTI LASKUN MAKSAMATTA JA KATOSI Ke 9.3. klo 18.30 THE FOUNDER La 11.3. klo 13.00 LEGO BATMAN ELOKUVA 3D La 11.3. Klo 15.00 MARCUS & MARTINUS: YHDESSÄ UNELMIIN Ke 15.3. klo 18.30 PATERSON To 16.3. klo 14.30 NERUDA To 23.3. klo 18.30 MOONLIGHT Liput: Lauantaisarjan klo 13, la 11.2. klo 17 ja la 11.3. klo 15 näytöksiin alkaen 6 € Lippupiste, 6 € ovelta, muut elokuvat ja 3D-elokuvat alkaen 7 € Lippupiste, 7 € ovelta. Lipunmyynti aukeaa 1 h ennen päivän ensimmäistä näytöstä. Yhteystiedot: kannusali@espoo.fi, p. 043 8259 307 (esitysten yhteydessä), p. 050 5356 119 (arkisin klo 9–16) Kannusillankatu 4, Espoon keskus www.kannukino.fi MOONLIGHT To 23.3. klo 18.30 Kannukino OHJELMISTO 9.2.–23.3.2017 Tukea maahan muuttaneiden miesten työllistymiseen ja kotoutumiseen MIES! Ryhdy vapaaehtoiseksi! 044 751 1338 • vieraasta.veljeksi@miessakit.fi pöytään. Kesken mielipuolisen julman kohtelun hänen ajatuksensa palaavat omaan lapsuuteen ja isään. ”Olen niin ylpeä sinusta”, tämä kuiskaa tyttärelleen unessa, jota sankaritar näkee kidutuksen takia tajuntansa menettäneenä. Irena-sarjan seuraava osa ilmestyy tänä keväänä. EDELLÄ MAINITTUJA ei ole suomennettu, mutta muutamia samoja teemoja käsittelleitä on. Olipa kerran Ranskassa -sarja (Fabien Nury ja Sylvain Vallée) palkittiin Angoulèmessa parhaana albumisarjana vuonna 2011. Se kertoo sodasta hyötyneen vilunkipelurin edesottamuksista, ja sen suomalainen kustantaja on Gummerus. Vuonna 2009 Angoulêmessä parhaan albumin palkinnon voitti Émile Bravon Piko, nuoren sankarin päiväkirja (Piko ja Fantasia -sarja oli alunperin Franquinin), jossa taistellaan Brysselissä natsimiehittäjiä vastaan. Sen kustansi Suomessa Egmont. Sodissa on monenlaisia sankareita, mutta yksikään näiden tarinoiden sankareista ei kuulu sodan johtajiin, saati joukkomurhia tehtaileviin päälliköihin. Teoksista tajuaa, miten armottomasti ja julmasti sota kohtelee viattomia. Näitä lukiessa voi miettiä sankariteoista vaikeinta: miten voi pysyä inhimillisenä silloin, kun ympärillä oleva maailma romahtaa kaikkialta tulvivan väkivallan, vihan ja tuskan seurauksena. IIDA SIMES Voiman numerossa 2/2017 ilmestyy Sendlerowasta kertovan Irenan lapset -kirjan (Like) arvostelu. Pariisin Mémorial de la Shoah -museossa eli Holokaustimuseossa on juutalaisvainoihin liittyvä sarjakuvanäyttely 30.10. saakka. memorialdelashoah.org.
48 • 1 / 2017 KULTTUURI Vankilatuomio ei vaientanut venäläisaktivisti Aleksei Gaskarovia. TEKSTI JA KUVAT LEONA KOTILAINEN Tiivistetty Suomen historia TÄSSÄ PIENI TIIVISTYS Suomen historiasta. Tämän luettuasi sinun ei tarvitse enää lukea iltapäivälehtien itsenäisyysliitteitä tai teattereiden ohjelmistoja. 1917. Viides joulukuuta ei ollut olemassa mitään Suomea, paitsi Runeberg ja Väinämöinen. Kaikki itsenäisyyttä edeltäneet suomalaiset olivatkin runoilijoita, joita Neuvostoliitto ja Stalin koko ajan kiusasivat. Sitten yhtäkkiä nämä runoilijat keksivät, että ollaanpa Suomi. Mannerheim kruunattiin Suomen presidentiksi. 1918. Ei tapahtunut mitään. Mannerheim varsinkaan ei ollut mailla halmeilla, mutta pelasti Suomen Stalinilta. 1919–1938. Suomalaiset vainosivat ja muiluttelivat toisiaan sen jälkeen, kun vuonna 1918 ei tapahtunut mitään. 1939–1940. Nämä kuukaudet olivat Suomen historian kulta-aikaa. Vähän kuin massa saa avaruuden kaareutumaan, niin talvisota saa Suomen historian kaareutumaan. Kaikki sitä ennen ja sen jälkeen on aivan mitätöntä. Talvisodan mukaan on nimetty kokonainen vuodenaika. Talvisodassa Stalin ja Neuvostoliitto, jotka olivat Suomen vihollisia jo Kalevalassa, hyökkäsivät Suomeen. Presidentti-kuningas-marsalkka Mannerheimin johdolla suomalaiset kuitenkin voittivat Neuvostoliiton. Kun suomalaiset olivat jakautuneet vuoden 1918 traumaattisessa tapahtumatyhjiössä, runoilijakansa yhdistyi nyt jälleen täydellisesti. Ketään ei vainottu yhtään eikä varsinkaan ollut mitään poliittisia vankeja. 1941–1944. Toiseksi tärkein tapahtuma heti talvisodan jälkeen. Neuvostoliitto pakotti viattoman Suomen hyökkäämään kimppuunsa ja sattumalta natsi-Saksa teki aivan saman asian. Hitler ei käynyt kertaakaan presidenttiylipappi Mannerheimin syntymäpäivillä. Jakautunut ja traumatisoitunut runoilijakansa oli muuttunut lupsakoiksi rivimiehiksi, jotka makailivat männynkatveessa heinä suussa ja juttelivat ahvenoista. 1952. SUOMI MUUTTUI kehitysmaasta menestyväksi länsimaaksi. Miss Universum toi Coca-Colan Helsingin olympialaisiin. Tämän jälkeen oikeastaan Suomen historia loppuikin ja nykyaika alkoi. 1956–1995. Suomen toiseksi Mannerheimiksi valittiin Urho Kekkonen, joka suojeli Suomea Stalinilta ja Neuvostoliitolta, mikä onnistui parhaiten saunomalla neuvostojohtajien kanssa kännissä. Ilman Kekkosta Suomi olisi ollut osa Neuvostoliittoa ja Stalin olisi pakottanut lapset katsomaan itäeurooppalaisia nukkeanimaatioita televisiosta. 1990–1993. Viimeisenä konnankoukkunaan Stalin hajotti Neuvostoliiton niin, että Suomeen tuli lama! Siitä ei kuitenkaan jäänyt mitään pysyviä yhteiskunnallisia ongelmia, koska pari vuotta myöhemmin kaikilla oli Nokian kännykät. 1995. Suomi liittyi Euroopan unioniin, mutta sillä ei ole mitään tekemistä itsenäisyyden kanssa. Ei mitään. Ei vaan ole. 2017 Suomen itsenäisyys ja presidentti-pääministeri Mannerheim viettävät satavuotispäiväänsä! Hyvää Mannerheim-vuotta kaikille! MIKE POHJOLA PELINJOHTAJA Ku va : Ve ld a Pa rk kin en Kirj oitt aja on kirja ilija , pe lisu un nitt elija ja yrit täjä . A LEKSEI GASK AROV ei näytä iloiselta. Se on ymmärrettävää, onhan hän istunut vuosia vankilassa näkemättä juurikaan läheisiään ja pystymättä käymään poliittisissa tai muissakaan tapahtumissa. Olemme Pakkasukko Putinia vastaan -tapahtumassa, joka esittelee venäläisiä ruohonjuuritason poliittisia projekteja. Gaskarov on tullut Helsinkiin kertoakseen vankilatuomiostaan ja siihen johtaneesta poliittisesta toiminnastaan. Gaskarov sai tuomion mellakoinnista ja poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta toukokuussa 2012 järjestetyssä, Vladimir Putinin vastaisessa protestissa Bolotnaja-aukiolla. Hän kieltää syytökset ja sanoo, ettei tehnyt mitään sellaista, jota voisi kutsua mellakoinniksi, mutta tarttui poliisiin näiden yrittäessä ottaa mielenosoittajia kiinni. ”Ihmiset yrittivät suojella toisiaan. Poliisi tekee paljon pahempia asioita.” Mellakkapoliisi pahoinpiteli Gaskarovia mielenosoituksessa. ”Poliisi halusi näyttää, ettei sillä ole väliä, kuka olet, jos teet jotain sitä vastaan.” Gaskarov on kritisoinut avoimesti Putinin hallintoa, vastustanut natseja ja osallistunut kamppailuun Himkin metsän puolesta, sen hakkuita ja viranomaisia vastaan. ”Minut vangittiin ihmisten pelottelemiseksi. Meille halutaan osoittaa, että valtion ja hallinnon asettamien rajojen ulkopuolelle ei ole menemistä.” Kuusisataa ihmistä pidätettiin Bolotnaja-aukiolla, ja satoja mielenosoittajia loukkaantui. Miltei vuosi Bolotnajan tapahtumien jälkeen Gaskarov pidätettiin huhtikuussa 2013. Oltuaan yli vuoden tutkintavankeudessa hänet tuomittiin elokuussa 2014 vankeusrangaistukseen, jota hän istui yhteensä 42 kuukautta. ER Ä ÄSSÄ HA ASTATTELUSSA Gaskarov kertoi hankkineensa vankitovereidensa kanssa videoprojektorin ja Ikea-tuolit elokuvien katselua varten. Gaskarov hymähtää viettäneensä paljon aikaa katsellen leffoja mutta tehneensä muutakin: hän muun muassa opetti vangeille taloustieteitä. Samalla alettiin puhua myös politiikasta. Venäläiset televisio-ohjelmat vaihtuivat muihin kanaviin, Ukrainan tilanteesta
1 / 2017 • 49 Putinkriitikon paluu keskusteltiin muuhun kuin venäläispropagandaan nojaten. Mies ei ole vapauduttuaan unohtanut vankeja. Hän on yhteydessä joihinkin sellikavereihinsa ja yrittää parhaillaan järjestää poliittisen teatteriesityksen vankilaan, missä istui tuomionsa. Kuulostaa varsin leppoisalta verrattuna kauhukuviin kylmistä ja kosteista vankityrmistä, joissa näpistelijät ja huumeriippuvaiset viruvat. Ei Gaskarovinkaan vankeus ja sitä seurannut aika tietenkään ruusuista ole ollut. Hän oli vuosia erossa läheisistään, poliittinen toiminta oli mahdotonta, eikä Putin-kriitikko ole saanut vapauduttuaan työtä. Nyt hän on keskittynyt asioidensa järjestämiseen ja terveydestään huolehtimiseen. Gaskarovin vaimo, haastattelussakin läsnä oleva Anna, oli miehensä tukena vankeustuomion ajan. Anna kertoo, miten ihmiset aktivoituivat vankien tukemisessa Bolotnaja-tapauksen takia: he kirjoittivat aiheesta, keräsivät rahaa ja järjestivät kirjeidenkirjoitustapahtumia. Myös Anna sai tukea, mutta kaikille sitä ei tarjolla ole. Hän on vihainen siitä, että vankila erottaa läheiset toisistaan. Nyt pariskunta on jälleen yhdessä, mutta kaikkien suhteet eivät kestä vankeustuomiota. TUNNETTUNA aktivistina ja antifasistina Gaskarov sai paitsi taloudellista myös muunlaista tukea. Hän kertoo saaneensa postikortteja Suomesta. Mies hymyilee ensimmäistä kertaa haastattelun aikana. ”Tutustuin minua tukeneisiin ihmisiin ja sain paljon kontakteja, kun ihmiset eri puolilta maailmaa kirjoittivat minulle.” Hiljattain hän tapasi Moskovassa vierailleen brittiläisen ekonomistin Guy Standingin, jonka opiskelijat olivat lähettäneet professorinsa teoksen Gaskaroville. ”Puhuimme taloudesta. Myös Thomas Piketty kirjoitti minulle ja lähetti kirjansa nimikirjoituksella.” Gaskarov saapui Helsinkiin Ruotsista. Siellä hän kävi tapaamassa tuttaviaan, jotka ovat saaneet maasta poliittisen turvapaikan Bolotnaja-aukion tapahtumien jälkimainingeissa. Vaikka venäläisiä anarkisteja ja antifasisteja asuu Euroopassa paljon, Gaskarov ei halua pois Venäjältä. ”Tuntemani ihmiset, jotka ovat lähteneet Venäjältä, ajavat taksia tai kaivavat maata jossakin.” Gaskarov kertoo haluavansa osallistua maan kehittämiseen ja uskoo mahdollisuuksiensa vaikuttamiseen ja siinä menestymiseen olevan paremmat Venäjällä kuin muualla. ”Puhelintani kuunnellaan, sosiaalista mediaani ja sähköpostejani voidaan helposti seurata”, tietää Gaskarov. ”Jos olisi varmaa, että minut vangittaisiin uudestaan, lähtisin pois, mutta haluan jäädä ja olla mukana rakentamassa parempaa Venäjää.” Riskit uudelleen vangituksi tulemisesta ovat suuret, ja jatkuva varovaisuus hankaloittaa elämää. Gaskarovia ei kuitenkaan ole onnistuttu vaientamaan. aulakustannus.fi @aulakustannus Aula & Co
50 • 1 / 2017 Vieraat kuin kotonaan Kansainväliset Figure a Sea, Rikhard III ja Greetings from Zoongary, Zooropa katsovat ihmistä yhtä aikaa läheltä ja hiukan kauempaa. KULTTUURI V ITIVALKOISELLA näyttämöllä liikehtii viitisentoista tanssijaa Laurie Andersonin tunnistettavan äänimaailman keskellä. Vaatetuksen perusteella kolmeen ryhmään luokiteltavissa olevat hahmot ovat itsenäisiä, mutta jossain vaikeasti ymmärrettävässä suhteessa toisiinsa. Tätä hypnoottista ihmisporeilua seuratessa mieli alkaa etsiä näyttämön liikkeistä säännönmukaisuuksia ja logiikkaa, mutta tehtävä on tuomittu epäonnistumaan. Kyse on maineikkaan ruotsalaisen tanssiryhmä Cullberg-baletin tammikuisesta, Zodiakin tuottamasta vierailusta Kansallisteatterin päänäyttämöllä. Tunnin kestävän Figure a Sea -esityksen maestra on postmodernin tanssin uudistajana jo 1960-luvun alusta vaikuttanut Deborah Hay. Esityksen nimi antaa vihjeen teoksen ideasta. Tanssijoiden liike on kuin vedellä täytetyssä lasipullossa leijuvien hiukkasten vaellusta: selvästi jostain johtuvaa ja tarkoituksellista mutta samalla arvoituksellista. Esityksen aiheena oleva meri ei kuitenkaan ole rajallinen pullo vaan metafora maailmasta, jonka olemusta emme kokonaisuudessaan koskaan voi tavoittaa. Siinä meressä elämme itse hiukkasina. Hayn kaunis teos käsittelee ikuisinta kysymystä – maailmassa olemisen ymmärtämistä – yhtä aikaa ihmisyksilöiden, satunnaisten ryhmäytymisten ja koko eliökunnan tasolla. Abstraktista muodostaan huolimatta teos välittää sanomansa kirkkaasti. Intensiteetin voima tekee siitä vaikuttavan. RUUSUJEN SODAN (1455–1485) aikaan sijoittuva Rikhard III on yksi William Shakespearen kuuluisimmista näytelmistä. Siinä sukulaisensa verisesti valtaistuimelta syrjäyttävä rampa kuningas kärvistelee vainoharhoissaan ja sieluntuskissaan. London Academy of Music and Dramatic Art -koulussa opiskellut ohjaajanäyttelijä Jussi Nikkilä on sovittanut näytelmän tekstija näyttelijävetoisena Kansallisteatterin Willensaunaan. Pienen tilan ja matalan näyttämön tarjoama intiimi yhteys yleisöön antaa klassisen puhtaalle draamalle lisävoimaa. Kristo Salminen täyttää vaativan keskushenkilön saappaat ja raamit vakuuttavasti, vaikka esityksen alussa Rikhardin sisäisesti ristiriitaisen hahmon säikeet eivät asetu aivan yhtä tiukasti kohdalleen kuin loppupuolella. Finaalin näyttämökuva on veret pysäyttävä: Rikhard ulvoo kuuluisan repliikkinsä hevosesta ja valtakunnasta samalla, kun surmattujen henget ympäröivät hänen piinattua mieltään kuin ilmatorjunnan valonheittimet. Erityisen rohkea ratkaisu oli kutsua brittinäyttelijä Alistair Toovey vierailemaan kolmen tammikuisen esityksen ajaksi Rikhardin kaltoin kohteleman Lady Annan rooliin. Intensiivisellä alkukielellä ja sisäisteKÄSITÄ MERI . Ihmishiukkasten liikkeessä mikään ei ole täysin tarkoituksellista tai kokonaan sattumanvaraista. Ur ba n Jö ré n PERHE ON PAHIN. Game of Thrones on paljon velkaa Rikhard III:n (Kristo Salminen) veriselle valtaistuinpelille. Kuvassa taustalla erottuvan Mila Laineen lavalla esittämä musiikki on niin vaikuttavaa, että se paikoin uhkaa viedä huomion pois näyttelijöistä. Tu om as M ann ine n
ESITYSTAIDE 1 / 2017 • 51 KINO LOKAKUU HELSINKI 14.–19.2.2017 www.kinolokakuu.com X VENÄLÄISEN ELOKUVAN FESTIVAALI to 16.2. klo 13, liput 10 € la 18.2. klo 19 & su 19.2. klo 15, liput 15 / 12 € Dokumenttiteatteriesitys tutkii sukupuolten moneutta. Otteita maskuliinisuuden sanakirjasta Rewriting Masculinity Paleface ti 28.2. klo 19 liput 15/12 € ja Huolestuneet kansalaiset Transformations tyllä Shakespeare-otteellaan Tooney pystyi pienessä sivuroolissa keikauttamaan koko näyttämöllisen tasapainon suuntaansa. Esityksen vahva perusrunko kesti kuitenkin hyvin tällaisenkin puhurin. ROMANIAN UNKARILAISEN , Helsingissä työskentelevän David Kozman johdolla toteutettu Greetings from Zoongary, Zooropa käsittelee Unkarin nuivan pakolaispolitiikan näkökulmasta Euroopan uusia kansainvaelluksia ja niihin liittyvää vierauden uhkaa. Suvilahdessa toimivan Mad House Helsingin kevätkauteen kuuluva monikansallinen esitys yhdistelee dokumenttiteatteria, installaatioita ja yhteisöteatteria. Siinä yleisö ohjataan verhoilla jaetusta tilasta toiseen. Näistä ensimmäinen on pimeä ja väljä, ja sinne mennään pelastusliivit yllä. MUSIIKKIA ZOOROPASTA . Yleisön gulassipiknikkia säestävät Romulus Chiciuc, Senni Eskelinen, Ágnes Kaszás & László Süle. Teatteri Telakan viimevuotinen Digi hattupeli alkoi sillä, että ahtaaseen tilaan sullottu yleisö laitettiin kuuntelemaan ahdistavaa tarinaa rekkakonttiin tiivisti piiloutuneiden pakolaisten matkahelvetistä. Sen klaustrofobiseen kauhuun verrattuna nyt koettava symbolinen siirtymä Välimeren yli tuntuu valjulta. Toisessa huoneessa yleisöä odottaa rajavyöhyke piikkilanka-aitoineen. Seuraavissa tiloissa eteen tulevat ensin pikakurssi turistiunkarin opetusta, sitten turistien, siirtolaisten ja pakolaisten välinen tietokilpailu ja myöhemmin tukku dokumentoituja tarinoita esimerkiksi viranomaisväkivallasta, terveydenhuollon epätasa-arvosta ja äärioikeistolaisesta Jobbik-puolueesta. Vaellus päättyy yhteiseen leirikokoontumiseen, jossa yleisölle tarjotaan gulassin ja snapsien ohella musiikin eri tyylilajeja yhdistävä konsertti. Oikeamielisestä eetoksesta ja kekseliäistä ideoista huolimatta kokonaisuus jää artistisessa mielessä puolitiehen. Esitys onnistuu kuitenkin vilpittömyytensä kautta osoittamaan paikallistetun vääryyden ohella myös jotain oleellista siitä muurista, jota eri puolilla maailmaa tänään rakennetaan idealisoidun tuttuuden ja pelottavaksi koetun vierauden välin. Cullberg-baletti & Deborah Hay: Figure a Sea Kansainvälinen kiertue päättyi 23.1. Amsterdamiin www.zodiak.fi William Shakespeare & Jussi Nikkilä: Rikhard III Willensaunassa 12.5. asti David Kozma: Greetings from Zoongary, Zooropa www.madhousehelsinki.fi Saa ra Au tere
52 • 1 / 2017 KULTTUURI Graafista kirjallisuutta TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA ELINA HIIRONNIEMI R AKKAUS NIINKU -kirjan vaaleanpunainen olemus huutaa ristiriitaa Alvar Aallon funktionaalista estetiikkaa edustavassa kahvilassa. Kansien visuaalisen hälyn keskellä fontitkin ovat liki lukukelvottomia. Teoksen kirjoittanut Johannes Ekholm on aiemmin toimittanut kirjan graafisesta suunnittelusta, mutta ulkoasusta vastaavat nyt muut. ”GRMMXI-kollektiivi haluaa rikkoa esteettistä järjestystä ja tutkia ’tahallista rumuutta’ ja ’heikkoa esittämistä’. Antamani briiffi tiimille oli, että ulkoasun pitäisi olla ’tyttömäinen’ ja sellainen, ettei se voisi olla Jörn Donnerin kirjan kansi”, selittää Ekholm. Kannet vastaavat kirjan sisältöä. Tarjolla on erilaisilla typografioilla ladottuja dialogeja. Osassa niistä kirjan kolmekymppinen päähenkilö Joona haastaa isäänsä oidipaaliseen väittelyyn, ja osassa hän litteroi keskustelujaan entisen tyttöystävän, baarikavereiden tai netissä kohtaamansa SAD91RL-nimimerkin kanssa. Näennäisen hajanaista aineistoa sitoo yhteen ajatus siitä, että Joona tekee keskusteluista kirjaa. Samalla lukijalle syntyy dialektinen oletus, että juuri tätä kirjailijatonta kirjaa hän parhaillaan lukee. ”Siinä taustalla on David Shieldsin Reality Hungerista ja 90-luvun postmodernisteilta lainattu ajatus siitä, että kaikki on jo olemassa, mutta se pitää vain järjestellä uudella tavalla”, selittää Ekholm. Graafinen suunnittelu. Käytännöt, tekniikat ja strategiat (Tsto, 2013) oli erilaisesta haastattelumateriaalista ja muusta aineistosta tehty kooste, jonka piti olla tietokirja, mutta Ekholmin mukaan ”siitä tulikin kai jonkinlainen taideteos ja sen voi lukea myös romaanina”. ”Nyt taas ei ollut ajatuksena puhkoa yhden alan mätäpaiseita, vaan ajattelin enemmän hämätä ja ärsyttää lukijaa ajatuksella, että kaiken pitäisi olla totta, vaikka mikään ei oikeasti ole totta eikä kukaan henkilö todellinen.” EKHOLMILLE esitysmuodon rikkominen on tuttua myös teatterin puolelta. Hän kirjoitti yhdessä Akse Pettersonin kanssa Kaspar Hauserin. Sen fragmentaarisissa kohtauksissa tämän ajan arvosumun keskelle joutuneet nuoret oireilevat sivullisuuttaan. Ekholmin kirjoittamassa ja Anni Kleinin ohjaamassa WunderKinderissä työelämän vieraannuttava vaikutus on edennyt niin pitkälle, että naamareilla varustettujen henkilöiden ontot repliikit soitettiin äänitteeltä. Sara Mellerin isäsuhdetta käsittelelevässä, psykedeelisen monitaiteellisessa näytelmässä Father Fucker Ekholm toimi dramaturgina. ”Graafikkotausta on osoittautunut tällaisissa teatteritöissä hyödylliseksi, onhan siinäkin ideana sovittaa erilaisia elementtejä jollain tavalla toisiinsa”, Ekholm hymähtää. ”Kaspar Hauserin alaotsikossa mainittu y-sukupolvi oli muuten tuottajan markkinointi-idea. Itse koen, että koko käsite väittää ärsyttävästi, että esimerkiksi asuntopulasta ja työttömyydestä seuraava elämäntyyli olisi erityisen tietoisen valinnan seurausta.” Ekholmia pyydettiin esityksen takia puhumaan talouselämän eliitille järjestetyssä seminaarissa. ”Olin tehnyt sinne satiirisen tekstin, jossa halusin tehdä pilkkaa yrittäjäsankaruuden narratiivista. Jännitin kuitenkin puhetta, ja kädet alkoivat alkoivat täristä niin, että oli pakko tukea niitä pöytään. Esitys tuli samalla rikkoneeksi muodoltaan sitä, mitä tällaisilta TED Talks -alustuksilta odotetaan. Tavallaan siis epäonnistuin onnistuneesti.” RAKKAUS NIINKU -kirjan Joona saa kenkää kaupallisesta ilmaisjakelulehdestä eettisen kepposen takia. Ekholm kertoo myös henkilökohtaisesta turhautumisesta työelämään. ”Mainosala on olemassa vain siksi, että jotkut hyötyvät siitä taloudellisesti. Aika monta vuotta yritin keksiä miten sen sisällä voisi toimia jotenkin ’progressiivisesti’, mutta se oli pään hakkaamista seinään”, hän huokaa. ”Huomasin voivani työssä pahoin, join liikaa ja halusin analyyttiseen psykoterapiaan. Samalla koin kasvavaa tiedostamista ilmastomuutoksesta, työelämän tilanteesta ja uusliberalistisesta leikkauspolitiikasta.” Joona harjoittaa kirjassa myös kuluttavaa itsetutkistelua siitä, voiko hän oman kirjansa metodilla välttää samat patriarkaalisen vallankäytön sudenkuopat kuin mihin hänen isänsä omissa minäkeskeisissä muistelmissaan sortui. ”Noora Dadun tuoreessa Fail-näytelmässä on kulttuurisen minuuden riistoon terävä näkökulma: teatterilavalla on mahdotonta kieltää kokonaan omaa positiotaan ja sitä, mitä vallankäyttöä toisten esittämiseen liittyy. Samalla tavalla millään kirjallisella eleellä ei pysty astumaan oman sosiaalisen todellisuutensa ulkopuolelle. Valtarakenteita voi silti tehdä näkyväksi ja niihin liittyviin ongelmiin voi puuttua käytännössä”, huomauttaa Ekholm. ”En tietenkään voi seistä sellaisen väitteen takana, että kaikkien miesten pitäisi vaieta iäksi, jos samalla vaadin päästä itse sanomaan sen. Mutta samalla tässäkin haastattelussa väkisinkin uusinnan osaltani sitä, että valokeilassa on jälleen valkoinen mies, joka haalii resursseja ja medianäkyvyyttä.” Tähän sopii varmaan erityisen huonosti Voimassa tuoreeltaan keksitty idea, että ottaisimme sinulta lyhyen kommentin videolle, joka pyörisi sitten tämän haastattelun nettiversion kuvituksena? ”Joo, se ei oikein ole mun juttu.” Johannes Ekholm: Rakkaus niinku, Otava, 2016, 414 sivua Johannes Ekholmin esikoisromaani ei ole esikoinen, eikä sen kertoja halua olla kertoja.
KIRJALLISUUS KIRJAT RUNOILIJA Palstalla kohdataan tavalla ja toisella ajankohtainen runoilija. H aa sta tte lu: M ar ko La ihi ne n, kir jai lija /to im itt aja Ku va : M ar ko La itin en Runokirjasi Multa (Poesia 2016) pääaiheena on muistisairaus, miksi? Muisti ja kieli liittyvät keskeisesti toisiinsa, ne ovat maailmanymmärtämisen välineitä. Kun läheinen sairastuu muistisairauteen, suhde muuttuu, sillä kielen kadottua katoavat myös yhteiset kokemukset. Kirjassani käsittelen samalla kulttuurisen muistimme sairautta: emme enää muista, että olemme osa orgaanista kiertoa, sykliä. Mikä muistisairaudessa on surullisinta? Yhteisten kohtauspaikkojen murentuminen ja jakamisen mahdottomuus. Kulttuurisen muistin tasolla taas merkitykset katoavat, jos menetämme suhteen historiaan ja ympäröivään luontoon. Silloin olemme hukassa. Mistä aineksista runomultasi kerrostuu? Kokemuksellisista ja toisaalta filosofisista kerroksista – yksityinen ja jaettu todellisuus ovat siinä läsnä. Ja lisäksi keskiössä on rytmi, kielen ruumiillinen puoli. Runojeni mullassa on halu sitoutua konkretiaan ja juurruttaa läsnäoloa. Runosi tarkastelevat eri suunnista elämän kiertokulkua. Kerro siitä kolme lohdullista ja tärkeää asiaa? Suhteellisuus, olemme kaikki samaa kiertoa. Mullan ja kasvun konkretia. Ja kolmanneksi se, että olemme aina tuntemattoman äärellä – on tärkeää olla ajatuksina ja kehollisesti läsnä, olla täällä. Ajallisuus kehossamme. Kirjassasi on koskettavaa kuvaa kuolemasta. Millaisena kuolema näyttäytyy tämän ajan ihmisille? Se kiinnostaa ihmisiä, kuten on aina kiinnostanut. Mutta nykyään haluamme siirtää sitä, elämme historiatajutonta aikaa vailla suhdetta maahan. Merkityksiä haalitaan kuluttamisen kautta eikä ymmärretä olemisen orgaanista perustaa, tyyli on ”kaikki mulle heti”. Kulttuurinen muistisairaus ajattelee talouskärjen ja kasvun kautta. Nykyaika pelaa ärsykkeillä ja on hengästyttävä. Tulisi nähdä laajempi kulttuurinen kehä. Pitäisi jaksaa syventyä. Tämän takia minua kiinnostaa ajatus kestävästä kielestä. Millaista multaa toivoisit, että sinusta syntyisi, jäisi? Kuohkeaa. Ravinteikasta. Olet myös kuvataiteilija. Kulkevatko runot ja kuvat yhtä matkaa? Välillä, ei aina, ja olen pyrkinyt tietoisesti ne myös erottamaan. Kuvan tekemisessä on oma kielensä. Multa-kokoelman kansikuva on grafiikan vedokseni, se esittää maan poikkileikkausta, horisontaalista läpivalaisua maaperästä. Runoilijan oma kysymys ja vastaus siihen? Miksi multa, muistin maaperä on niin tärkeä? Vaikka muistot muuntuvat, ne myös suuntaavat sitä, minne olemme menossa. Tarvitsemme itseämme isompaa ajallisuutta, tarvitsemme juuriin meneviä miksikysymyksiä. Muutamat valitut sanat kevyesti, pieniä kukkasia, ripottelen meitä kertomukseksi, muistan kuinka sinä siellä silloin kun tämä on historia, jonka minä todistan saksin lisää pistokkaita, vaikka valo karkaa jo kuolinpaitasi läpi Tiina Lehikoinen Poikkileikkaus maasta Laurent Binet HHhH. HEYDRICHIN SALAMURHAN JÄLJILLÄ Suom. Taina Helkamo Gummerus 2015, 344 s. Reinhard Heydrich (1904–1942) oli SS:n ja Gestapon johtaja Heinrich Himmlerin (1900–1945) lähin luottomies, juutalaiskysymyksen ”lopullisen ratkaisun” keskeinen arkkitehti ja natsi-Saksan keskusturvallisuusyksikön päällikkö. Toimiessaan Böömin ja Määrin protektoraatin käskynhaltijana häntä kutsuttiin Prahan teurastajaksi. Heydrich kuoli Prahassa tehdyn aseja pommi-iskun jälkiseurauksiin. Iskun suunnittelivat ja toteutettivat Englannista käsin operoineet tšekkiläiset ja slovakialaiset vastarintaaktiivistit. Natsit kostivat murhan siviileihin kohdistetulla väkivaltaaallolla, jossa tuhottiin myös asiaan täysin liittymätön Lidicen kaivoskylä asukkaineen. Ilmianto vei syyllisten jäljille, ja jahti päättyi tunteja kestäneeseen piiritykseen ja verilöylyyn prahalaisessa kirkossa. Laurent Binet käy Heydrichin salamurhaan liittyvät tapahtumat läpi yhdistelemällä tietokirjallista kerrontaa ja autofiktiota. Oman elämänsä käänteiden ja kirjan aiheen äärellä koetun pakkomielteisen pinnistelyn kuvailu tuntuu alkuun (ja totta puhuen myöhemminkin) hieman narsistiselta. Silti ratkaisulla on kiistaton ansionsa: samalla kun kirjasta rakentuu draamallisesti koukuttavaa kaunokirjallisuutta, Binet onnistuu vangitsemaan teokseensa myös historian kertomiseen aina liittyvän tulkinnallisuuden ja valintojen tason. TUOMAS RANTANEN Helena Telkänranta ELÄIN JA IHMINEN – Mikä meitä yhdistää? SKS 2016, 181 s. Eläin on empaattinen, eläin pelkää ja eläin ennakoi. Eläin ja ihminen -tietokirja lähentää ihmistä ja muunlajisia eläimiä tyrmäämällä käsitykset vähäisen ymmärryksen omaavista selkärankaisista ja ymmärrystä vailla olevista selkärangattomista. Samalla kirja tyrmää käsityksen ihmisestä ylivoimaisena oliona ajattelun tai tunteiden saralla. Kuten kirjailija itse toteaa: ”Empatia yli lajirajojen ei aina ole itsestään selvää ihmisellekään.” Teos onkin ajankohtainen paitsi ihmisen yleisemmässä mullistuksessa olevan eläinsuhteen myös uuden eläinsuojelulain takia. Tieteilijä, tietokirjailija ja tiedetoimittaja Helena Telkänranta argumentoi tutkimuksiin nojaten mutta selkeällä kielellä myös tuotantoeläinten ymmärryksen ja tunteiden olemassa olon puolesta. Hän on aiemminkin kirjoittanut kirjoja eläimistä, erityisesti juuri lemmikkija tuotantoeläimistä. Aihe on suvereenisti ja sujuvasti hallussa. Vaikka eläinasian poliittinen ulottuvuus ei kiinnostaisikaan, on kirja niin täynnä ällistyttäviä faktoja, että Avaran luonnon dokumentitkin näyttävät harrastelijoiden näpertelyltä. Ryhävalailla on erilaisia laulukulttuureja, surikaattiemo (myös nelisormimangustina tunnettu) valikoi poikasilleen näiden kehitysasteeseen sopivia harjoitusvastustajia ja vihermarakateilla on viisi eri hälytysääntä, joista jokainen liittyy eri petoon. KAISU TERVONEN Michel Houellebecq ALISTUMINEN Suom. Lotta Toivanen WSOY 2015, 267 s. Michel Houellebecqin Alistumisen julkaisupäivänä terroristit hyökkäsivät Pariisissa Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen. Sattumasta teki irvokkaan se, että tässä lähitulevaisuuteen sijoittuvassa teoksessa Ranska on siirtymässä islamistiseen hallintoon. Houllebecqilla on maine jatkuvien kulttuuriskandaalien lähteenä. Häntä on syytetty naisvihasta, etnisistä ennakkoluuloista ja oikeistopopulismin tukemisesta. Hänen henkilönsä ovat yleensä itsekeskeisiä elostelijoita, joiden elämää värittää vieraantunut tunteettomuus ja eksistentiaalinen tyhjyys. Heidät voi kuitenkin tulkita yhtä hyvin nurjan ympäristönsä uhreina kuin samaistumisen kohteina. Alistumisessa kunnianhimoton kirjallisuudentutkija François harrastaa epätyydyttäviä suhteita opiskelijaneitojen kanssa ja jumittaa J. K. Huysmansin tuotannossa esillä olevan krisitillisen heräämisen kuvauksessa. Teos ei kokonaisuutena ole uskontokielteinen tai edes erityisen islamkriittinen. Sen satiirinen kärki on suunnattu opportunismia ja tekopyhyyttä kohtaan. Kirjassa kuvattu palatsivallankaappaus tapahtuukin miehisen valtaja kulttuurieliitin innostuessa hyödyntämään islamin patriarkaalisia piirteitä omaksi edukseen. Kiinnostavasta ajankohtaisuudestaan ja nautittavasta kirjallisesta tyylistään huolimatta Alistuminen jää aikalaisanalyysinä torsoksi verrattuna edeltävään Maasto ja kartta -teokseen (2010). TUOMAS RANTANEN Minna Haveri PEHMEÄ TAIDE Maaseudun sivistysliitto 2016. 118 s. Korkeataiteen, poptaiteen ja ITE-taiteen sekä käsitöiden väliset rajat ovat parhaimmillaankin veteen piirrettyjä, mutta samalla usein yllättävän ehdottomia (ja tarpeettomia). Taiteen tohtori Minna Haverin Pehmeä taide kokoaa samojen kansien väliin suomalaisen kotimaisen käsityötaiteen nykytekijöitä. Tyylien ja tekniikoiden kirjo on melkoinen, kun Haveri esittelee kirjonnan, virkkauksen, neulomisen, tuftauksen ja nypläyksen saloja. Taiteilijoiden yhdistävänä tekijänä on perinteisten käsityötekniikoiden ilmaisullisten rajojen koettelu. Monin tavoin kiinnostavan teoksen kenties merkittävin anti on perinteisten käsityöksi miellettyjen tekniikoiden esittäminen puhtaasti taiteen kontekstissa. Kirjan johdannossa nousee esiin myös käsityöja taidekenttien sukupuolittuminen – käsityöt nähdään naisten näpertelynä siinä, missä taide on miesten hallitsemaa ylevyyttä. Sukupuolittuminen on täyttä totta, vaikka käsitöiden rajaaminen taidekentän ulkopuolelle on ongelmallista. Haverin Keravan taidemuseoon kuratoimasta Näkyväksi neulottu -näyttelystä lisää keskiaukeamalla. JARI TAMMINEN
Piikki mu$abisneksen lihassa Radioiden soittolistat ovat oopiumia kansalle. Julma Henri haluaisi listoille myös spägää. KULTTUURI 54 • 1 / 2017 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA ELINA HIIRONNIEMI S OITTOLISTAT ovat vallanneet radioaallot. Kaikki eivät pidä kehityksestä tai siitä, kuinka listat täytetään. ”Jos katsot läpi kaupallisten radiokanavien soittolistat, niin ei siellä ole pienlevy-yhtiöiden artisteja. Sun täytyy päästä sisään monopolijärjestelmään.” Räppäri Julma Henri ei ole urallaan pyrkinyt miellyttämään suurta yleisöä, mutta silti oma paikka ja yleisö on löytynyt. Vaikka elo soittolistojen ulkopuolella on hyvää, ovat niiden edustamat ongelmat mielessä. ”Soittolistat määrittävät sen, mitä ihmiset kuulevat, ja mitä enemmän jotain toistetaan, sitä suositumpi siitä tulee ja sitä enemmän sitä soitetaan.” Häntäänsä syövä käärme ei ole kaikkien näkemys optimitilanteesta, eikä Henri olekaan yksin näkemystensä kanssa. Kovin monet muusikot eivät kuitenkaan halua asiasta valittaa ääneen, koska se olisi omiin muroihin kusemista. Hankalan maine voi saada portit lopullisesti säppiin. ”Koin hirveän vapauttavana, kun huomasin, miten systeemi toimii. Radiosoiton kannalta ei ole merkitystä, vaikka levyt olisivat kuinka suosittuja – isompi merkitys on sillä, kuka sen biisin sinne radioon kiikuttaa. Pystyin siirtämään itseni pois siitä maailmasta, ja siksi voin huoletta laittaa paskan tuulettimeen.” ”Sosiaalisen median puolella UGosasto on jo iso tekijä, ja biisit saa levitettyä netissä ilman ison levy-yhtiön tukeakin. Oikeastaan ainoastaan radio on se saavuttamaton paikka.” UUDELLA BIISILLÄ ÄN ”Väärät profeetat” Julma Henri dissaa Cheekiä ja Elastista, jotka keikkailevat keväällä Profeetat-kaksikkona. Siinä missä Cheek ja Elastinen ovat saarnanneet menestysoppia, Henri on käsitellyt yhteiskunnan epäkohtia ja puhutellut huono-osaisia. ”Ne tyypit julistavat olevansa parhaimpia ja siksi siinä asemassa, missä ovat. Ne ovat vain jäävuoren huippu. Näkemättä jää se pinnan alla oleva osa, joka kannattelee heitä. He ovat siellä huipulla koska radiokanavat nostavat heidät sinne.” Tässä kohdassa on hyvä huomata, että uhoaminen ja keuliminen ovat olleet osa rap-musiikkia lajin syntyajoista saakka. Disauttelu ei ole poikkeavaa, ja oikeastaan Henrin kritiikin kärki kohdistuu musiikkimediaan laajemmin. Kyse ei ole pelkästään myynnistä ja mammonasta. Julma Henri muistuttaa, että suppeat soittolistat kaventavat kulttuuria. Levymyynnin ja suoratoistopalvelujen perusteella ei voi sanoa, että kansa haluaisi ainoastaan sitä tiukasti rajattua ja valmiiksi pureskeltua materiaalia. Esimerkiksi Monsp Records on julkaissut useammankin listaykköseksi päätyneen räppilevyn, joita ei ole näkynyt soittolistoilla. Henrin mielestä kaupalliset kanavat saavat tehdä mitä haluavat, mutta kuuntelijoiden helppo miellyttäminen ei kuitenkaan kuulu Yleisradion tehtäviin. ”Niinhän se kaupallisella puolella menee – levy-yhtiön edustajat toimittavat biisit, jotka menevät suoraan soittolistalle ilman erillistä harkintaa. Henriä haastatellut YleX:n toimittaja tykkäsi radiossa, että Ylellä soitetaan paljon muutakin musiikkia ja uusia artisteja, mutta ei Ylenkään A-soittolistalle ole pienlevy-yhtiöiden artisteja hirveästi nostettu.” Kritiikkiin vastannut YleX:n toimittaja myös lähetti Henrille todisteeksi kanavan monipuolisuudesta soittolistan – jolla oli pääasiassa isojen levyyhtiöiden artisteja. Henri kuitenkin toivoo, että radio säilyisi jatkossa relevanttina kanavana. Kansa ei kaipaa pelkkää tuudittavaa oopiumia. ”Kyllä mä luulen, että osa kuuntelijoista haluaa myös sitä spägää [kokaiini, toim. huom.]”, Henri viittaa Spägä-sinkkuunsa, joka on soinut eri nettipalveluiden kautta verrattoman ahkerasti – ei kuitenkaan radiossa. ”Mikäli haluamme, että näinkin pienessä maassa säilyy omaa kulttuuria, niin näitä pitäisi miettiä. Yle toimii verorahoilla: näen sen kanavien tehtävät erilaisina kuin yksityisten kanavien. Ylen tulisi esitellä musiikkikenttää laaja-alaisesti, ja tällä hetkellä se ei mielestäni sitä tee.” MUUSIKOIDEN LIITON päätös ostaa Radio Helsinki syksyllä on kiinnostava avaus. Soittolistojen puutteella aina ylpeillyt radiokanava ajaa linjallaan monien liiton jäsenten etua, ja sen säilyminen radioaalloilla on yksi harvoista valonpilkahduksista alalla. Oi aikoja, kun ammattiyhdistys pelastaa kaupallisen radion. MUSIIKKI JA MEDIA, MONOPOLIN VALLASSA. JA SÄ OOT VAAN SEN FAKIN FRAMILLE NOSTETTU APINA. JULMA HENRI: ”VÄÄRÄT PROFEETAT”
LITKU KLEMETTI Juna Kainuuseen Luova Records 2017 Suomalaisen rockin nousevan tähden Sanna ”Litku” Klemetin sooloalbumi Juna Kainuuseen vakuuttaa tuoreudellaan. Vuonna 1987 syntyneen Litkun musiikillinen lähtökohta on hieman yllättäen 1970-luvun iskelmässä, josta hän on muokannut oman äkkiväärän humoristisen versionsa. Vaikka levy on tuotannoltaan tietoisen lo-fi ja biisit pariminuuttisia, ei Klemetti säveltäjänä tyydy tylsiin tusinaratkaisuihin. Melodiat ovat kekseliäitä ja sointukierrot oivaltavia. Kaikesta kuulee, ettei Litku räpellä taitojensa ylärajoilla, vaan hänen laulunsa ja balalaikan soittonsa kuulostavat umpimusikaalisen helpolta. Laulajana Litkussa on vickyrostimaista ilmaisuvoimaa. Tuplattu laulu leikittelee 70-luvun iskelmäkliseillä ja vahvalla vibratolla. Litku on kuitenkin enemmän kuin Taiskan kiroileva 2000-luvun inkarnaatio. Lapsuusmuistoista ja parisuhteesta kertovissa laulussa on koskettavuutta ja syvyyttä. Litkulla on kyky kouraista kuulijaansa syvältä. Levyn helmi on nimiviisu ”Juna Kainuuseen”. Se on neljä ja puoliminuuttinen iso biisi, jonka kaihon ja huumorin sävyttämän tekstin Litku laulaa suvereenisti. ”Juna Kainuuseen” on myös sävellyksenä hieno. Se on vähintäänkin yhtä hyvä ellei vähän parempikin kuin samaa genreä edustava Kate Bushin läpimurtohitti ”Wuthering Heights”. TIMO KALEVI FORSS RUN THE JEWELS Run the Jewels 3 RED Essential 2017 Run the Jewels jatkaa hengästyttävää julkaisutahtia, ja hengästyttävää on julkaistu materiaalikin. Killer Miken ja EL-P:n muodostama, vuonna 2013 perustettu kokoonpano julkaisi juuri kolmannen albuminsa (neljännen, mikäli kissasoundeilla varustettu Meow the Jewels -remix-albumi lasketaan). Niukka mutta hyvin rullaava soundi ei ole helppo yhdistelmä, mutta tällä levyllä homma toimii huikaisevan hyvin. Jo ensimmäisellä levyllä kohahduttanut kaksikko on saanut hiottua settinsä, ja nyt meno on jo silkkaa timanttia. Hiphop-skenessä ikääntyminen ja ajankohtaisena säilyminen ei ole erityisen helppoa. Kuka tietää, mitä esimerkiksi Eminem tekee nykyään? Ketä kiinnostaa? Nelikymppiset Killer Mike ja EL-P kuitenkin kuulostavat freeseiltä, relevanteilta ja vihaisilta. Vihaisuuteen on paljon syitä. Killer Mike oli Bernie Sandersin äänekäs tukija, eikä vaalien lopputulema ole mieluinen. Muutenkin tyytymättömyys politiikkaan ja yhteiskunnan kehityssuuntiin on laajaa. Muusikon uran lisäksi Killer Mike kertoo aina unelmoineensa vanhan liiton parturiliikkeen pyörittämisestä. Siksipä hän perusti sellaisen – ”Jos vaikka musiikki ei tuottaisikaan enää.” Run the Jewelsin nykykunnosta päätellen tälle selustan turvaamiselle ei ole pakottavaa tarvetta. Sen sijaan tarvetta löytyy sille yhteisön vahvistamiselle, jota Miken parturiketjun puitteissa harjoitetaan. JARI TAMMINEN MUSIIKKI LEVYT ITÄ-HOLLOLA INSTALLAATIO Elävien aalloilla Sound of Finland 2016 Robert Ensio Niemistön soolomeno sekä hänen bändinsä Itä-Hollola Installaatio kuuluvat samaan ilahduttavaan suomenkielisen rokin nousuun kuin vaikkapa Litku Klemetti, Jukka Nousiainen, Hulda Huima, Joni Ekman ja Lokit. Jokainen mainituista lyö kuitenkin omat vaikutteensa pöytään. Itä-Hollola Installaatiolla näihin vaikutteisiin kuuluu ainakin 90-luvun alternative, joka suodattuu läpi kotimaisen taiderock-ilmaisun. Toisaalta musiikissa kuuluu myös ison Amerikan rockin kaikuja, jotka saavat villasukanlämpöisen käsittelyn. Avausbiisi ”Tyttöystävän” sanoitukset tilittävät arkista ikävää, joka kuitenkin yhtäkkisen kitaravallin ansiosta nousee syvien tunteiden myllerrykseksi. Seuraavassa kappaleessa ”Kaislikko” kitara lainaa jo raskaammilta genreiltä. Niemistön (kitara ja laulu), Saara Kolehmaisen (basso ja laulu) ja Tommi Kolsin (rummut) muodostaman Itä-Hollola Installaation musiikki onnistuu ärsyttämään ja yllättämään. ”Loputon yö” -kappale esimerkiksi on hämmentävä suomirock-pastissi. Mutta oudoissa ja hämärissä mutkissa piilee myös kokoonpanon kiistämätön viehätys. Levy on pakko kuunnella toiseen kertaan, kolmanteenkin. Se, mikä ensi kuulemalta ärsytti, saattaa kolmannella kuuntelukerralla vaatia jo mukana laulamista. KAISU TERVONEN La La Land SOUNDTRACK Universal La La Landin säveltäjä Justin Hurwitz teki ihmeen, johon ei ole kyennyt yhdenkään musikaalin säveltäjä vuosikausiin, Disneyn piirrettyjen kaartia lukuunottamatta: Hurwitz on säveltänyt niin tarttuvia melodioita, että yleisö hyräilee elokuvateatterista poistuessaan. Kun tehdään tanssimusiikkia, jota jopa stepataan, melodian tarttuvuus ja näennäinen yksinkertaisuus ovat tärkeitä hyveitä. (Leffan arvio on netissä Voiman Kulttuuriseinällä.) Hurwitzin ja ohjaaja Damien Chazellen edellinen yhteistyö oli Whiplash. Siinä soivat vielä huomattavasti La La Landiä kunnian himoisemmat jazzbiisit. La La Landin ”Herman’s Habit” -biisi on paljon velkaa edelliselle leffalle. Whiplash niitti mainetta ja palkintoja, ja eiköhän heppoisempi La La Landkin pokaaleja keräile. Aika lailla häiritsee Emma Stonen vuotavan hengästynyt laulusoundi. Ei Ryan Goslingkaan kovin taitava ole, mutta oli elokuvassa onneksi muuten söpö. Soundtrackillä ei sitten söpöys enää riitäkään. Olisi luullut, että talenttien maasta löytyisi sound trackille paremmat laulajat tai jopa paremmin laulavat näyttelijät. Justin Hurwitz itse pelastaa paljon, jopa niin paljon, että tähdet nousevat kolmesta neljään. Pianismi on taitavaa, ja voi kiitos "Planetarium"-biisin puhaltajille! IIDA SIMES Impulsion – Mika Kallio ja Satu Rinnetmäki su 26.2. Martti Vesala Soundpost Quintet su 26.3. klo 17 | liput 6,50 € ke 8.2. klo 19 | liput 12 € Omintakeista urbaania jazzia Euroopasta. ti 4.4. klo 19 | liput 18 € Sympaattinen Hanck rokkaa saksofonilla ja laulaa väkevästi bluesia kera Tomi Leino Trion. to 9.3. klo 19 | liput 7,50 € Tunteellista ja intohimoista arabialaista musiikkia mm. folkja flamenco-rytmein. ti 21.3. klo 19 | liput 21,50 € Useita esiintyjiä mm. Adele Sauros Quartet ja saksofonisti Koryun Asatryan. pe 31.3. klo 19 | liput 13,50 € Ilonpitoa ja maanläheistä meininkiä – hilpeää hillbillyä ja haikeaa bluesia. ke 5.4. klo 19 | liput 13/7 € Elokuvallisia soundeja, hiottuja sovituksia sekä taidokkaita improvisaatioita. sunnuntaisin! Jazzia Khayma I Ishtar Sointi Jazz Orchestra: Syntymä to 2.3. klo 19 | liput 13,50 € Fadolaulun virtuoosinen tulkki Kirsi Poutanen ja pianossa tyylilajitaituri Esa Helasvuo. Fadonkorjuu Katso koko tarjonta! malmitalo.fi Port Arthur Bluegrass Band Terry Hanck Greasy Soul Rockin’ Blues! to 6.4.–su 9.4. | vapaa pääsy Elokuvia, videotaidetta ja live-esityksiä! AAVE Festival Alternative AudioVisual Event Suomen Saksofoniseura Kevätkonsertti Lipunmyynti p. 09 310 12000 ja Lippu.fi Ala-Malmin tori 1 | Malmitalo
56 • 1 / 2017 KULTTUURI ELÄVÄ KUVA Enemmän kuin kauniita kuvia Dokumentaristi Jouni Hiltunen teki elokuvamuotoisen vastapalveluksen Suomenlahdelle. S AKEASSA vihreässä vedessä lilluu joukko hyytelömäisiä meduusoja epämääräisten hiutaleiden keskellä. Pohjalla, ruohikkomaisessa kasvillisuudessa makaa tyhjä lonkerotölkki. Tämä on kuvaa Suomenlahden pohjalta. Viime vuosikymmenten ajan merialue on toiminut Suomen, Venäjän ja Viron maatalousja öljyteollisuuden jätelaarina. Sinne on kipattu niin paljon typpeä ja fosforia sisältävää jätettä, että meri on rehevöitynyt ja arvioitu maailman saastuneimmaksi merialueeksi. Olosuhteisiin sopeutuvat meduusat porskuttavat eteenpäin, mutta monen muun lajin säilyminen ja hyvinvointi on vaakalaudalla. Jouni Hiltunen muistaa ajan, jolloin Suomenlahden pintaa eivät poikkeuksetta koristaneet sinilevälautat ja satunnaiset pintaan nousseet roskat. Hän vietti suuren osan lapsuuden kesistään meren äärellä ja päätti nyt viedä oman poikansa matkalle tutkimaan merta, joka ei ole enää entisellään. Syntyi elokuva Matka merelle. HILTUNEN on ohjannut elokuvia pitkään. Hänen aikaisempia dokumenttejaan ovat muun muassa Blatnoi mir, BAM sekä Matka merelle -elokuvaa edeltänyt, vuonna 2011 ilmestynyt Tuntematon Selkämeri. Hiltunen kertoo kiinnostuneensa luontokuvaamisesta jo nuorena. ”Lukion jälkeen oli noin kolmen vuoden jakso, jolloin otin vain luontokuvia. Hurahdin siihen ihan täysin. Ajoin viikonloput pitsoja ja viikot otin luontokuvia.” Myöhemmin Hiltunen pääsi opiskelemaan videokuvaajaksi ja valokuvaaminen jäi. Ajatus luontokuvauksesta jäi kuitenkin kytemään. ”Ajattelin, että jos joskus haluan lyödä lukkoon sen, mitä mä teen isona, niin se on nimenomaan luontokuvaaminen.” IDEA SUOMENLAHDESTA kertovasta elokuvasta syntyi pian edellisen teoksen valmistuttua, kun Hiltunen sai kuulla Suomenlahti-teemavuodesta. Suomen ympäristökeskuksessa innostuttiin ideasta, ja ensin asiat etenivätkin nopeasti. ”Siltä istumalta otin kameran ja lähdin kuvaamaan”, Hiltunen muistelee. Suomenlahti-vuodelle 2014 elokuva ei ehtinyt, sillä rahoituksen saamiseen meni kolme vuotta. Kuvamateriaalia oli lopulta koossa noin kolmesataa tuntia. Matka merelle on luontodokumentti, mutta se pitää sisällään paljon muutakin kuin vain kuvaa merestä, rannikosta ja niiden eläimistöstä. Elokuvassa esitellään muun muassa Venäjällä sijaitseva hyljehoitola, jonka työntekijät pitävät huolta pelastetuista kuuteista. Niitä hoidetaan ja ruokitaan, kunnes eläimet ovat terveitä ja voivat palata takaisin luontoon. Katsoja pääsee myös seuraamaan merentutkimusalusta, jonka miehistö tekee työtä selvittääkseen Suomenlahden tilaa. Yksi elokuvassa esiintyvistä henkilöistä on loikkaaja, öljylautalla työskennellyt mies, joka huomasi olevansa ”väärällä puolella” koneistoa. Hän siirtyi Greenpeacen laivan miehistöön. Matka merelle onkin paitsi tarina merestä, myös niistä ihmisistä, jotka tekevät työtä sen hyväksi. Hiltuselle oli selvää jo varhaisessa vaiheessa, että elokuvasta ei tule pelkkää luonnon kauneuden ihmettelemistä. ”Luontokuvaaminen jää helposti ulko kohtaiseksi, siinä pelataan kauneudella ja musiikilla, mutta kuinka pitkälle se kantaa?” VAIKKA ELOKUVASSA esitellyt henkilöt tuovat teokseen sisältöä ja dramaturgista mielenkiintoa, Matka merelle loistaa ennen kaikkea kuvillaan luonnosta, niin mereltä kuin maaltakin. Meduusojen hypnoottista, sykkivää liikettä voisi katsella vaikka kuinka kauan, ja meren pinnan erilaiset linnut muistuttavat siitä monimuotoisuudesta, jota olemme tappamassa. On tavattoman rauhoittavaa katsella käärmeiden kiemurtelevan toisiinsa limittyneinä, villisikojen ja hirvien taivaltavan metsissä ja kurkiparven liitävän taivaanrajalla meren yllä. Yhtäkkiä on helppo ymmärtää esimerkiksi niitä elokuvassa esiintyviä lintubongareita, jotka odottavat kesää päästäkseen tarkkailemaan lintuja. Tämä on meidän luontoamme, erottamaton osa meitä ja ekosysteemiä ympärillämme, eikä meillä ole varaa menettää sitä. Jouni Hiltusella ei ole valmista vastausta siihen, miksi tuhoamme kaiken. Hän uskoo kuitenkin, että luonnon välinpitämätön kohtelu liittyy vieraantumiseen ja siihen, miten kaupunkiyhteiskuntamme toimii. ”Yhteiskunta pyörii sen mukaan, että meidän pitää tuottaa. Lihakarjan kasvatus on suurimpia meren rehevöittäjiä, ja suomalaisethan tykkää lihasta.” Ylenpalttisen tuotannon jätteet on viskattava jonnekin, ja ”kaikki päätyy lopulta takaisin mereen”. LUONTOSUHTEEMME muuttumiseen ei Hiltusen mukaan tarvitaan ihmekeinoja. ”Tärkeintä on varmaan se, että pysyy semmoinen vähän vanhanaikanen kontakti luontoon, oli se sitten meri tai metsä”, hän pohtii. ”Jos se katkeaa, lähdetään helposti siihen suuntaan, että luonnolla on vain materiaalinen arvo, jota voi hyödyntää.” Matka merelle on osa Suomi 100 -ohjelmistoa. Kun Hiltuselta kysyy, miltä hän luulee Suomenlahden näyttävän seuraavan sadan vuoden päästä, hän on pitkään hiljaa. ”Vähän pelkään että se on huonommassa kunnossa. Väestö lisääntyy ja öljynkuljetus lisääntyy niin kauan kuin sitä öljyä on, ja sadassa vuodessa ehtii tapahtua useampikin öljyonnettomuus.” Pessimistiseksi itseään kuvaileva Hiltunen ei ole menettänyt toivoaan. Hän ei myöskään menetä yöuniaan Suomenlahden takia. ”Turha sitä on ottaa henkilökohtaiseksi taakaksi, ei se auta.” Hän muistuttaa, että on myös paljon ihmisiä, jotka tekevät työtä Suomenlahden puolesta. Niitä, joista Matka merellekin kertoo. Jouni Hiltunen on tyytyväinen, että on saanut elokuvan kautta antaa oman panoksensa. ”Kyllä mä toivoisin, että siitä jää jonkinlainen muistikuva. Eihän ne faktat jää mieleen, mutta jos jonkunlainen tunnetila herää, niin se on jo positiivinen asia.” Samalla elokuva toimii myös eräänlaisena vastapalveluksena Suomenlahdelle. ”Olen käyttänyt merta viitisenkymmentä vuotta. Ehkä tämä on vähän niin kuin pieni hyvitys siitä.” ELLEN ELJAALA Elokuvateattereissa 3.3.
1 / 2017 • 57 ELÄVÄ KUVA Elisabet & Winston The Crown on draamallisesti yhteiskunnallisten televisiosarjojen aatelia P ETER MORGANIN Netflixille luoma The Crown -tv-sarja (2016) piirtää näkyviin perinteisen monarkian ja nykyaikaisen parlamentarismin välisen jännitteen. Elisabet II:n hallitsijakauden alkuun, vuoteen 1952 sijoittuva tuotanto jatkaa myös Tom Hooperin Kuninkaan puheen (2010) arkirealistisella tiellä kuvatessaan, miten vähän kadehdittava on kuninkaallisten elämä institutionaalisten vaatimusten ja julkisuuden valokeilan kohteena. Sarjan taustalla vaikuttaa myös Morganin ja ohjaaja Stephen Frearsin aiemman yhteistyön kautta toteutunut The Queen (2002). Siinä Helen Mirrenin esittämä ikääntynyt Elisabet ei kultaisesta häkistään käsin pysty ymmärtämään, miten prinsessa Dianan kova kohtalo koettiin hovin ulkopuolella. The Crown taas osoittaa, miten tämä tapahtumasarja on samalla jatkumolla prinsessa Margaretin ja hävittäjälentäjä Peter Townsendin traagisen pakkoeron ja sitä edeltäneen narsistisen Edvard VIII:n skandaalimaisen vallasta luopumisen kanssa. CLAIRE FOYN Golden Globe -palkittu tulkinta nuorena Elisabetina voi tuntua alkuun pinnalliselta, mutta ohut ei suinkaan ole näyttelijätyö vaan persoona, jota halutaan kuvata. Omat rajansa ymmärtävän Elisabetin vastapainoksi sarjassa nousee Winston Churchillin monitasoinen persoona. John Lithgowin huikea roolisuoritus vie koko tuotantokauden draamalliseen lakipisteeseensä, kun uransa lopulla sinnittelevä pääministeri joutuu liian tarkkanäköisen muotokuvamaalarin kautta kohtaamaan oman heikkoutensa. MUUT VIIME VUOSIEN laadukkaat Churchill-versioinnit avartavat kokonaiskuvaa entisestään. Richard Loncrainen The Gathering Stormissa (2002) Albert Finneyn juonikas Churchill yrittää herättää englantilaiset edessä olevaan sotaan. Kuninkaan puheessa Timothy Spallin empaattinen Churchill alleviivaa monarkian arvovallan puolustamisen tärkeyttä Elisabetin isän, Yrjö VI:n, lyhyen valtakauden alussa. Thaddeus O’Sullivanin Into the Stormissa (2009) Brendan Gleesonin äkkipikainen Churchill joutuu nielemään voitetun sodan jälkeisen vaalitappion. Viimein Charles Sturridgen Churchillin salaisuudessa (2016) käsitellään The Crownia tarkemmin hovilta ja kansalta salattua Churchillin (Michael Gambon) terveyden romahtamista vuonna 1953. Ensimmäisen kautensa osalta 130 miljoonaa dollaria maksaneen The Crownin tuottajien onni on, että Elisabet II:n pitkästä valtakaudesta on tähän mennessä käsitelty vasta noin kuusi prosenttia. TUOMAS RANTANEN The Crown (2016), nähtävillä Netflixissä Stephen Frears: The Queen (2002), nähtävillä Netflixissä Tom Hooper: Kuninkaan puhe (2010), nähtävillä Netflixissä Richard Loncraine: The Gathering Storm (2002), nähtävillä HBO:lla Thaddeus O’Sullivan: Into the Storm (2009), nähtävillä HBO Nordicilla Charles Sturridge: Churchillin salaisuus (2016), nähtävillä Yle Areenassa
58 • 1 / 2017 ELÄVÄ KUVA ELOKUVAT Barry Jenkins MOONLIGHT Ensi-ilta 10.2. Jo alkuminuuteilta huomaa, että Moonlight on elokuva, jossa ilmaisumuodollakin on merkitystä. Kamera lähtee rennon huumediileri Juanin mukana tarkastuskäynnille katurenkien työmaalle, ja kiertää siellä täydet 360 astetta arkisen asiakashässäkän osapuolten ympäri. Barry Jenkinsin syystäkin kehuttu ja palkittu elokuva jakaantuu kolmeen näkökulmiltaan toisistaan eroavaan osaan. Näistä ensimmäisessä kuvataan Juanin isällistä suhdetta yksinhuoltajaäitinsä huumeiden käytön takia oireilevaan pikkupoika Chironiin ( Alex Hibbert). Pohjimmiltaan sydämellistä Juania esittää House of Cards -sarjassa sympaattista lobbaria esittänyt Mahershala Ali. Toisessa osassa teiniahdistuneen Chironin ( Ashton Sanders) kärvistely jatkuu pahenevan kotitilanteen ja koulukiusaamisen kurimuksessa. Kolmannessa osassa ympyrä sulkeutuu paljastaen aikuistuneen Chironin ( Trevante Rhodes) sisäisen sirpaleisuuden ohella yhdysvaltalaisen luokkayhteiskunnan karman lain. Moonlightin maailma tuo mieleen televisiosarja Wiren riipaisevan neljännen tuotantokauden, joka paneutuu koululaitoksen ja huumeiden katukaupan keskinäiseen limitykseen. Nyt tosin mukana ei ole hitustakaan Wiren satiiria, vaan arkirealismi kytkeytyy lähinnä surumieliseen runollisuuteen. Lohdullisuutta se tarjoaa vain teelusikallisen verran. Se on pieni mutta tärkeä lusikallinen. TUOMAS RANTANEN KOONNUT TUOMAS RANTANEN 10.2. AVA: Boys Don’t Cry (USA 1999) & 24.2. Yle Teema: Brokeback Mountain (USA 2005) Kimberly Peircen maineikkaassa indie-elokuvassa Hilary Swank esittää naisen kehoon syntynyttä miestä, joka ajautuu brutaalin traagiseen kierteeseen white trash -luokkaisen perheyhteisön väkivaltaisen tietämättömyyden keskellä. Yhtä vahvasti klassikoksi tunnistettavassa Ang Leen 1960–1980-lukujen Wyomingin ja Texasin lakeuksille sijoittuvassa westernissä kaksi miehekästä cowboyta löytävät keskinäisen rakkauden, mutta eivät ympäröivien odotusten keskellä pysty ratkaisemaan, miten voisivat elää sen kanssa. 14.2. Yle TV1: Adolf Eichmannin oikeudenkäynti (Britannia 2015) & 23.2. TV5: EDtv (USA 1999) Paul Andrew Williamsin ohjaaman draaman alkuperäinen nimi, The Eichmann Show, kuvaa käännöstä paremmin, mistä elokuvassa on kyse: vuonna 1961 Argentiinasta Israeliin tuomittavaksi kaapatun tunnetun natsirikollisen oikeudenkäyntiä puretaan siitä tehdyn televisioinnin ja sen synnyttämän globaalin mediaspektaakkelin näkökulmasta. Ron Howardin profeetallisen mediakriittisessä komediassa taas videovuokraamon pahaa-aavistamaton jamppa juuttuu pirullisen tositelevisioformaatin syövereihin. 18.2. FOX: Poikani Kevin (Britannia/USA 2011) & 19.2. Nelonen: Kova kuin kivi (USA 2010) Tilda Swintonin roolisuorituksellaan hallitsemassa ja Lynne Ramsayn ohjaamassa elokuvassa kaikkensa yrittävä äiti joutuu kohtaamaan vanhempana äärimmäisen syyllisyyspainajaisen psyykkisesti kaltevalle pinnalle syntyneen poikansa yhä syvemmälle tragediaan vievän kehityksen myötä. Coenin veljesten näppärän koskettavassa westernissä puolestaan virkaheitto sheriffi löytää itsestään isällisiä piirteitä ryhtyessään 14-vuotiaan pikkuvanhan tytön palkkaamaksi kostonenkeliksi. 21.2. Frii: The Dept (USA 2011) & 26.2. Yle Teema: Kolmas mies (Britannia 1949) John Maddenin ohjaamassa vakoilutrillerissä aina vaikuttavan Helen Mirrenin esittämä entinen Israelin tiedustelupalvelun agentti ei pääse irti 1960-luvun Berliinissä pieleen menneestä natsirikollisen shanghaijausoperaatiosta. Graham Greenen tekstiin perustuvassa Carol Reedin film noir -agenttiklassikossa Joseph Cotten, Alida Valli ja Orson Welles ryömivät vasta alkamassa olevan kylmän sodan juoksuhautoihin natsien ajan jäljiltä raunioituneessa Wienissä. 25.2. Yle Teema: Amy (Britannia 2015) & 25.2. Kutonen: Blues Brothers 2000 (USA 1998) Asif Kapadian pysäyttävä dokumentti Amy Winehousesta (1983–2011) kokoaa kaiken muun ohella jopa yksityisiä kännykkävideoita hyödyntävistä sirpaleista ehjän henkilökuvan traumaattisen isäsuhteen, epäonnisten seurustelukumppaneiden, syömishäiriöiden ja päihdeongelmien sekä jatkuvan mediapaniikin keskellä kuilun reunalta horjahtaneesta laulajatähdestä. John Landisin Blues Brothers -kulttielokuvan (1980) vähemmän kulttimaineisessa jatko-osassa tehdään kunniaa osin samalle musiikinlajille ja elokuvien välisenä aikana taivaalliseen soittokuntaan siirtyneille bändin jäsenille John Belushille, John Candylle ja Cab Callowaylle. Dome Karukoski TOM OF FINLAND Ensi-ilta 24.2. Touko Laaksonen (1920–1991) oli suomalainen mainosgraafikko, joka nousi maailmanmaineeseen nimimerkkinsä Tom of Finland suojissa tekemillään homoeroottisilla piirustuksillaan. Dome Karukosken ohjaamassa elokuvassa Laaksosen henkilökuva peilautuu sodan jälkeisen Suomen homofobiseen ilmapiiriin. Sen tärkeitä kiinnepisteitä ovat traumaattinen rintamakokemus ja läheinen suhde sisareen ( Jessica Grabowsky). Pääosaa esittävän Pekka Strengin vahvasta roolisuorituksesta välittyy uskottavasti sekä taiteilijapersoonan karisma että ulkopuolisuuden tunne, jota kamppailu ympäristön torjuvia ennakkoasenteita vastaan aina tuottaa. Huolellisesti tehdyt ulkokuvat ja etenkin Yhdysvaltojen läpilyönnin aikaista Los Angelesin homokulttuuria kuvaavat jaksot toimivat paremmin kuin 1950-luvun helsinkiläisten homopiirien kuvaus. Draamallinen niukkuus taas jättää sivuhenkilöt ja traagisemmatkin elämänkäänteet tunnetasolla hiukan etäisiksi. Elokuva on kokonaisuutena erityisen hyvin satavuotisen Suomen juhlintaan sopiva teos. Tämä tarina ansaitsee tulla kerrotuksi esimerkkinä Suomen historiassa liian pitkään sivuutetuista näkökulmista. Elokuva lunastaa tässä mielessä odotukset ja ansaitsee myös kansainvälisen levityksen. TUOMAS RANTANEN Aki Kaurismäki TOIVON TUOLLA PUOLEN Ensi-ilta 3.2. Jos jotkut kolkat ovat toivon tuolla puolen, niitä lienevät sodan moukaroima Syyria ja kumiveneille vaarallinen Välimeri. Khaled ( Sherwan Haji) on saavuttanut sen, josta Calamari Unionin Frankit haaveilivat: päässyt monen rajan takaa Eiraan. Khaledilla ei ole ketään, jonka luo palata, kun perheen toinenkin eloonjäänyt eli sisko on paennut Eurooppaan. Samaan aikaan toivon tällä puolella menneiden aikojen kauppamatkustaja Wikström ( Sakari Kuosmanen) panee elämänsä uuteen uskoon ryhtymällä ravintoloitsijaksi. Khaledin ja Wikströmin polut tietenkin risteävät. Pikkuhiljaa Khaled joutuu huomaamaan, ettei Suomessakaan ole valtavasti toivoa. Replikointi on kaurismäkeläisen kiteytettyä ja yksinkertaista, lyhykäisyydessään hauskaa. Lavastus on tutun värikästä ja tyylikästä, valaisussa vahvat valon ja varjon vaihtelut. Aki Kaurismäki on elokuvan tiedotteessa sanonut elokuvan olevan “ns. tendenssielokuva, joka yrittää häikäilemättömästi vaikuttaa katsojiensa mielipiteisiin ja pyrkii manipuloimaan heidän tunteitaan”. Siitä johtunee sangen epätasainen kerronta. Jos ajattelee Toivon tuolla puolen olevan vähemmän taideteos ja enemmän poliittinen manifesti ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta, tulkinta nousee uusiin sfääreihin. Elokuvan sanoma on selkeä ja vahva. Kaurismäki on omistanut teoksen Peter von Baghille, joten se näyttäytyy myös jatkona tämän viimeiselle työlle, Sosialismille. IIDA SIMES Pablo Larraín NERUDA Ensi-ilta 17.2. Ricardo Eliécer Neftalí Reyes Basoalto yrittää paeta Chilestä. Rajavartijat eivät halua päästää läpi “henkilöä, jolla on kaksi nimeä”. Pakenijalla on papereissaan toinenkin nimi, jonka tuntevat kaikki chileläiset ja monet ulkomaalaisetkin: Pablo Neruda. Tämä kommunistisenaattori on uudelle presidentille paljon vaarallisempi kuin pelkkä poliitikko: hän on runoilija, loitsumies ja kansan villitsijä. Neruda palaa kotiin, mutta vain aloittaakseen suuren pakomatkan. Pablo Larraínin elokuva kertoo suuresta elämännälkäisestä taiteilijasta. Kirjaimellisesti suuresta: pääosan Luis Gnecco lihotti itseään rooliin parikymmentä kiloa. Gael García Bernal esittää Nerudaa jahtaavaa poliisia, joka on kuin runoilijan vastine jossain toisessa todellisuudessa. Nerudan pakomatka ja poliisin takaa-ajo muuttuvat yhteiseksi, hetkittäin surrealistiseksi retkeksi. (Larraínilta on suomalaisessa ohjelmistossa toinenkin elokuva, Jackie.) Tärkeä hahmo tarinassa on lempeä, mutta riemastuttavan itsekeskeinen vaimo Delia del Carril. Mercedes Morán näyttelee hienosti yläluokkaista naista, jonka vilpitön kiintymys Suureen Taiteilijaan on hellyttävää. IIDA SIMES Tom of Finland 24.2. Toivon tuolla puolen 3.2. Moonlight 10.2. Voiman TV-tärpit Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. CityCenterin Asematunnelissa on avattu jättimäinen 600-neliöinen kirjakauppa. Katso koko valikoima osoitteesta: rosebud.fi/citycenter Nämä ja yli 11 000 muuta uutuuskirjaa, pokkaria ja DVD:tä! Tietoa ja kaunoa, uusia ja ajattomia klassikoita. Tim o Aar nia la: Ku olem anla iva
Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. CityCenterin Asematunnelissa on avattu jättimäinen 600-neliöinen kirjakauppa. Katso koko valikoima osoitteesta: rosebud.fi/citycenter Nämä ja yli 11 000 muuta uutuuskirjaa, pokkaria ja DVD:tä! Tietoa ja kaunoa, uusia ja ajattomia klassikoita. Tim o Aar nia la: Ku olem anla iva
Kuntavaalit 9.4.2017 Yhdessä Suojelemme ympäristöämme päätös on sinun Vihreät De Gröna