LUCA GUADAGNINO CALL ME BY YOUR NAME JUKKA KÄRKKÄINEN, J.P. PASSI TOKASIKAJUTTU RUBEN ÖSTLUND THE SQUARE YORGOS LANTHIMOS THE KILLING OF A SACRED DEER WILLIAM OLDROYD LADY MACBETH AI WEIWEI HUMAN FLOW NÄE ENSIMMÄISENÄ ELOKUVAT JOISTA KOHTA KOHISTAAN
LUCA GUADAGNINO CALL ME BY YOUR NAME JUKKA KÄRKKÄINEN, J.P. PASSI TOKASIKAJUTTU RUBEN ÖSTLUND THE SQUARE YORGOS LANTHIMOS THE KILLING OF A SACRED DEER WILLIAM OLDROYD LADY MACBETH AI WEIWEI HUMAN FLOW NÄE ENSIMMÄISENÄ ELOKUVAT JOISTA KOHTA KOHISTAAN
Nahkanaama Stoa ke 30.8. klo 19 (ensi-ilta), pe 1.9. & la 2.9. klo 19, su 3.9. klo 15 15/12 € Mustaakin mustempaa huumoria sisältävä yhden miehen sirkusorkesteri. Lapsilta kielletty esitys on englanninkielinen. Teatteri Skarabee Femina Box Kanneltalo pe 8.9. klo 19 (ensi-ilta), la 9.9., la 16.9., ti 19.9. ja ke 20.9. klo 19 15/12 € Femina Boxin naiset ovat sidoksissa mystiseen laatikkoon, joka johdattaa näkymättömien kysymysten äärelle. Naura ihmisen koomisuudelle ja monimuotoisuudelle! Yövaras Lämminhenkinen elokuva Helsingin lähiöistä Caisa ke 13.9. klo 19 € Somalimies Farahin auto katoilee salaperäisesti öisin. Tapahtumat saavat odottamattoman käänteen, kun Farah viimein kohtaa autovarkaan. Q&A elokuvan jälkeen. NOMADS Stoa ti 19.9. – la 23.9. 10/8 € Interkulttuurinen esittävän taiteen festivaali. Ohjelma: www.interkult.fi Hasse Walli Power Trio & Sydänyön rytmi Malmitalo pe 22.9. klo 19 19,50 € Voimaannuttavaa bluesia! Kitaristi Hasse Wallin voimatrio soi Hendrixin viitoittamalla tiellä. Ari Hoenig Quartet Malmitalo pe 29.9. klo 19 15/12 € Jazzrumpalin maaginen ote saa visuaaliset kuvat soimaan mielessä vieden kohtalokkaista tunnelmista kevyisiin. Slammed stone Liike ja ääni NYT-hetkessä Caisa ke 4.10. & 5.10. klo 19 € Vera Lapitskaya ja Natalia Kochelenko pohtivat tanssija ääniteoksessaan pysähtymistä, kuuntelemista ja hetkessä elämistä. Miten olla hukkumatta hetken lukemattomiin mahdollisuuksiin? Armas -festivaali Laura Sippola INTERMEZZO Vuotalo pe 6.10. klo 19 15/12 € Näkemyksellisiä tulkintoja ja tarkkanäköisiä arjen kuvauksia, jotka hiipivät ihon alle. Chekhov Machine Love and Disaster Kanneltalo ke 18.10. klo 19 (ensi-ilta), to 19.10., pe 20.10. ja la 21.10. klo 19 15/12 € Monitaiteellisen ryhmän kokeellinen esitys saa innoituksensa Rakkaudesta ja Riivauksesta Anton Tšehovin näytelmissä. Esityskieli englanti. Ohjaus Cris af Enehielm Etnosoi! Joanna Slowinska Archipelago Vuotalo pe 10.11. klo 19 15/12/10 € Maailmanlaajuisesti rakastettu Slowinska on yksi vaikuttavimmista etnisen ja kansanmusiikin äänistä. Liput 09 310 12000 ja Femina Box N ah ka na am a Yö va ra s C he kh ov M ac hi ne M et aC LO W N S -ta pa ht um an es ity ks es tä En tä jo s… ? Es ity s S to as sa 7.1 0. K uv a: K ata riin a Ju m pp an en . H as se W alli S la m m ed st on e Jo an na Slo w in sk a A ri H oe ni g Laura Sippola
Nahkanaama Stoa ke 30.8. klo 19 (ensi-ilta), pe 1.9. & la 2.9. klo 19, su 3.9. klo 15 15/12 € Mustaakin mustempaa huumoria sisältävä yhden miehen sirkusorkesteri. Lapsilta kielletty esitys on englanninkielinen. Teatteri Skarabee Femina Box Kanneltalo pe 8.9. klo 19 (ensi-ilta), la 9.9., la 16.9., ti 19.9. ja ke 20.9. klo 19 15/12 € Femina Boxin naiset ovat sidoksissa mystiseen laatikkoon, joka johdattaa näkymättömien kysymysten äärelle. Naura ihmisen koomisuudelle ja monimuotoisuudelle! Yövaras Lämminhenkinen elokuva Helsingin lähiöistä Caisa ke 13.9. klo 19 € Somalimies Farahin auto katoilee salaperäisesti öisin. Tapahtumat saavat odottamattoman käänteen, kun Farah viimein kohtaa autovarkaan. Q&A elokuvan jälkeen. NOMADS Stoa ti 19.9. – la 23.9. 10/8 € Interkulttuurinen esittävän taiteen festivaali. Ohjelma: www.interkult.fi Hasse Walli Power Trio & Sydänyön rytmi Malmitalo pe 22.9. klo 19 19,50 € Voimaannuttavaa bluesia! Kitaristi Hasse Wallin voimatrio soi Hendrixin viitoittamalla tiellä. Ari Hoenig Quartet Malmitalo pe 29.9. klo 19 15/12 € Jazzrumpalin maaginen ote saa visuaaliset kuvat soimaan mielessä vieden kohtalokkaista tunnelmista kevyisiin. Slammed stone Liike ja ääni NYT-hetkessä Caisa ke 4.10. & 5.10. klo 19 € Vera Lapitskaya ja Natalia Kochelenko pohtivat tanssija ääniteoksessaan pysähtymistä, kuuntelemista ja hetkessä elämistä. Miten olla hukkumatta hetken lukemattomiin mahdollisuuksiin? Armas -festivaali Laura Sippola INTERMEZZO Vuotalo pe 6.10. klo 19 15/12 € Näkemyksellisiä tulkintoja ja tarkkanäköisiä arjen kuvauksia, jotka hiipivät ihon alle. Chekhov Machine Love and Disaster Kanneltalo ke 18.10. klo 19 (ensi-ilta), to 19.10., pe 20.10. ja la 21.10. klo 19 15/12 € Monitaiteellisen ryhmän kokeellinen esitys saa innoituksensa Rakkaudesta ja Riivauksesta Anton Tšehovin näytelmissä. Esityskieli englanti. Ohjaus Cris af Enehielm Etnosoi! Joanna Slowinska Archipelago Vuotalo pe 10.11. klo 19 15/12/10 € Maailmanlaajuisesti rakastettu Slowinska on yksi vaikuttavimmista etnisen ja kansanmusiikin äänistä. Liput 09 310 12000 ja Femina Box N ah ka na am a Yö va ra s C he kh ov M ac hi ne M et aC LO W N S -ta pa ht um an es ity ks es tä En tä jo s… ? Es ity s S to as sa 7.1 0. K uv a: K ata riin a Ju m pp an en . H as se W alli S la m m ed st on e Jo an na Slo w in sk a A ri H oe ni g Laura Sippola
SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET JULIAN ROSEFELDT: MANIFESTO 19.8.–15.10.2017 Julian Rosefeldtin kehuttu ja kohuttu filmi-installaatio kierrättää kekseliäästi taiteiljamanifestien tekstejä. Cate Blanchett tekee huikean työn 13 eri roolissa! Yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa. 12 € / 8 € / Museokortti Helsingin Taidehalli Nervanderinkatu 3 00100 Helsinki www.taidehalli.fi Husun matka Somalian sotatantereelta Suomen kan salaiseksi on selviytymistarina vailla vertaa. Yksin lapsipakolaisena Somaliasta Ke nian kautta Suomeen. Puolessa vuodessa suomen kieli hal lintaan ja peruskouluun. Laivasiivoojasta konsultiksi, poikamiehestä perheenisäksi, vihaisesta nuoresta miehestä poliittiseksi vaikuttajaksi ja suosituksi radiopersoonaksi, koulukiusatusta toisten auttajaksi. Kirjakaupoista ja Minervan verkkokaupasta www.minervakustannus.fi Tilaa uutiskirje Minervan nettisivuilta, saat tietoa kirjauutuuksista. HUSU Keskustelunavauksia satavuotista itsenäisyyttään juhlivalle Suomelle: demokratian tilasta eriarvoistumiseen, kaupungistumises ta energiapolitiikkaan, monikulttuurisuudesta maan kansainvälisiin viiteryhmiin. Julkaisu on tilattavissa ajatuspajoista Agenda, e2, Kalevi Sorsa -säätiö, Suomen Perusta, Toivo, Vasemmistofoorumi ja Visio sekä ladattavissa niiden nettisivuilta. www.sorsafoundation.fi SEITSEMÄN NÄKYMÄÄ SUOMELLE – AJATUSPAJOJEN TULEVAISUUSVISIOITA Miksi ihminen haluaa ikuistaa palan taidehistoriaa ihoonsa? Tatuoidut henkilöt kuvailevat kirjassa suhdettaan alkuperäisteokseen ja ihossaan olevaan taideteoksen toisintoon. Mediataiteilija Harri Larjosto on kuvannut ja haastatellut teosta varten sata tatuoitua henkilöä sekä kahdeksan tatuointitaiteilijaa. 179 sivua, hinta kustantajan nettikaupassa 39 euroa www.maahenki.fi HARRI LARJOSTO: KUVA IHOLLANI – TATUOIDUT TAIDETEOKSET Gallen-Kallelan Museon valokuvanäyttelyssä tunnetut taideteokset ovat muuttuneet tatuoinneiksi. Mediataiteilija Harri Larjosto valokuvasi ja haastatteli sata henkilöä, joilla on taideteoksesta tehty tatuointi. ”Ihmisillä on yllättävän vakavia perusteita sille, miksi kantaa jotain kuvaa, taidetta ihollaan, läpi elämän.” Näyttelyyn liittyy Maahengen kustantama kirja Kuva ihollani. Gallen-Kallelan Museo 10.9.2017–14.1.2018 www.gallen-kallela.fi TATUOIDUT TAIDETEOKSET MATTI VUENTO: MYRKKYJEN MAAILMA. NUOLIMYRKYSTÄ SARIINIIN Myrkkyjen tunteminen on ollut vuosituhansien ajan poppamiesten, lääkäreiden ja alkemistien salatietoa. Uutuusteos paljastaa niin syanidin, arsenikin, botuliinin kuin tuntemattomampienkin myrkkyjen salaisuudet ja kertoo, miten ne toimivat, millä tavoin niitä on hyödynnetty metsästyksessä, sodankäynnissä ja salamurhissa ja minkä otusten kanssa ihmisen ei kannata tehdä lähempää tuttavuutta. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi Pelagon pyöräilyvaatteet on suunniteltu arkeen ja retkeilyyn. Valmistusmateriaalina on käytetty mm. eettistä merinovillaa, joka hengittää ja kuivuu nopeasti. Merino tuntuu kosteanakin lämpimänä iholla. Tuotteissa on huomioitu pyöräilyyn soveltuvat yksityiskohdat, kuten pitkät hihat ja paidan helma. Merinokauluspaidassa voi kauluksen nostaa tuulensuojaksi. Tuotteista on erikseen miesten ja naisten leikkaukset. Tutustu koko valikoimaan Pelagon nettisivuilla www.pelago.fi tai yrityksen myymälässä Helsingissä, osoitteessa Kalevankatu 32. www.pelagobicycles.com PELAGO-PYÖRÄILYVAATTEET Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT ILMOITUS Ka nsi: Hä irik ötpää m aja
SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET JULIAN ROSEFELDT: MANIFESTO 19.8.–15.10.2017 Julian Rosefeldtin kehuttu ja kohuttu filmi-installaatio kierrättää kekseliäästi taiteiljamanifestien tekstejä. Cate Blanchett tekee huikean työn 13 eri roolissa! Yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa. 12 € / 8 € / Museokortti Helsingin Taidehalli Nervanderinkatu 3 00100 Helsinki www.taidehalli.fi Husun matka Somalian sotatantereelta Suomen kan salaiseksi on selviytymistarina vailla vertaa. Yksin lapsipakolaisena Somaliasta Ke nian kautta Suomeen. Puolessa vuodessa suomen kieli hal lintaan ja peruskouluun. Laivasiivoojasta konsultiksi, poikamiehestä perheenisäksi, vihaisesta nuoresta miehestä poliittiseksi vaikuttajaksi ja suosituksi radiopersoonaksi, koulukiusatusta toisten auttajaksi. Kirjakaupoista ja Minervan verkkokaupasta www.minervakustannus.fi Tilaa uutiskirje Minervan nettisivuilta, saat tietoa kirjauutuuksista. HUSU Keskustelunavauksia satavuotista itsenäisyyttään juhlivalle Suomelle: demokratian tilasta eriarvoistumiseen, kaupungistumises ta energiapolitiikkaan, monikulttuurisuudesta maan kansainvälisiin viiteryhmiin. Julkaisu on tilattavissa ajatuspajoista Agenda, e2, Kalevi Sorsa -säätiö, Suomen Perusta, Toivo, Vasemmistofoorumi ja Visio sekä ladattavissa niiden nettisivuilta. www.sorsafoundation.fi SEITSEMÄN NÄKYMÄÄ SUOMELLE – AJATUSPAJOJEN TULEVAISUUSVISIOITA Miksi ihminen haluaa ikuistaa palan taidehistoriaa ihoonsa? Tatuoidut henkilöt kuvailevat kirjassa suhdettaan alkuperäisteokseen ja ihossaan olevaan taideteoksen toisintoon. Mediataiteilija Harri Larjosto on kuvannut ja haastatellut teosta varten sata tatuoitua henkilöä sekä kahdeksan tatuointitaiteilijaa. 179 sivua, hinta kustantajan nettikaupassa 39 euroa www.maahenki.fi HARRI LARJOSTO: KUVA IHOLLANI – TATUOIDUT TAIDETEOKSET Gallen-Kallelan Museon valokuvanäyttelyssä tunnetut taideteokset ovat muuttuneet tatuoinneiksi. Mediataiteilija Harri Larjosto valokuvasi ja haastatteli sata henkilöä, joilla on taideteoksesta tehty tatuointi. ”Ihmisillä on yllättävän vakavia perusteita sille, miksi kantaa jotain kuvaa, taidetta ihollaan, läpi elämän.” Näyttelyyn liittyy Maahengen kustantama kirja Kuva ihollani. Gallen-Kallelan Museo 10.9.2017–14.1.2018 www.gallen-kallela.fi TATUOIDUT TAIDETEOKSET MATTI VUENTO: MYRKKYJEN MAAILMA. NUOLIMYRKYSTÄ SARIINIIN Myrkkyjen tunteminen on ollut vuosituhansien ajan poppamiesten, lääkäreiden ja alkemistien salatietoa. Uutuusteos paljastaa niin syanidin, arsenikin, botuliinin kuin tuntemattomampienkin myrkkyjen salaisuudet ja kertoo, miten ne toimivat, millä tavoin niitä on hyödynnetty metsästyksessä, sodankäynnissä ja salamurhissa ja minkä otusten kanssa ihmisen ei kannata tehdä lähempää tuttavuutta. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi Pelagon pyöräilyvaatteet on suunniteltu arkeen ja retkeilyyn. Valmistusmateriaalina on käytetty mm. eettistä merinovillaa, joka hengittää ja kuivuu nopeasti. Merino tuntuu kosteanakin lämpimänä iholla. Tuotteissa on huomioitu pyöräilyyn soveltuvat yksityiskohdat, kuten pitkät hihat ja paidan helma. Merinokauluspaidassa voi kauluksen nostaa tuulensuojaksi. Tuotteista on erikseen miesten ja naisten leikkaukset. Tutustu koko valikoimaan Pelagon nettisivuilla www.pelago.fi tai yrityksen myymälässä Helsingissä, osoitteessa Kalevankatu 32. www.pelagobicycles.com PELAGO-PYÖRÄILYVAATTEET Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT PÄÄKIRJOITUS 7 / 2017 • 7 VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jari Tamminen 050 331 4357 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Suvi Auvinen, Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUSTANNUS PÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Jan Ahlstedt, Anette Alén-Savikko, Eeva Berglund, Henna Huttu, Aslak Holmberg, Eeva Kemppainen, Antti Kurko, Nallem, Linda Nyholm, Annika Pitkänen, Jukka Rintamäki, Marianne Sandelin & Heli Yli-Räisänen | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4057 | TILAUKSET Tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | Vallankumouksellista kapinaa. Ka nsi: Hä irik ötpää m aja Halvalla menee, mutta menköön? EDUSKUNTATALOA VASTAPÄÄTÄ sijaitseva Musiikkitalo sai uuden visuaalisen elementin kylkeensä – parinsadan neliömetrin kokoisen jätti-screenin. Näyttö puskee talon oman tiedotuksen ohella Clear Channelin edelleen myymiä mainoksia, ja juuri mainoksiahan me tarvitsemme lisää julkiseen tilaan. En sano, että kaikki mainokset pitäisi kieltää – mainokset ovat osa ihmisten välistä kommunikointia. Tämäkin lehti on pullollaan mainoksia. En edes ole varma, mitä me kieltäisimme, jos kieltäisimme mainokset. Mainoksiin ei kuitenkaan kannata suhtautua välinpitämättömästi, ja niistä pitää käydä keskustelua. Musiikkitalon edustajien mukaan jättinäyttö tarvitaan omaan käyttöön ja se saadaan maksetuksi mainossopimuksella. Okei. Näytön maksaminen mainostuloilla voi tuntua järkevältä, mutta samalla on jäänyt miettimättä, mitä oikeas taan myytiin. Musiikkitalon rakentaminen maksoi yli 180 miljoonaa euroa, ja vuosittain sen pyörittämiseen uppoaa miljoona jos toinenkin. Talossa toimivat muun muassa Helsingin kaupunginorkesteri, SibeliusAkatemia sekä Radion sinfoniaorkesteri, minkä lisäksi yhteiskunta rahoittaa monia talossa esitettyjä produktioita. Nyt tuo yhteisillä rahoilla rakennettu kulttuurimonumentti on alennettu mainosalustaksi. Clear Channelin ja Musiikkitalon välisen mainostiladiilin suuruutta ei paljasteta liikesalaisuuteen vedoten. Mainostilasta saatavat rahat ovat kuitenkin pennejä taloon kaadetun rahavuoren rinnalla. Kannattiko brändi myydä? MAINOKSIA ON HYVÄ KATSOA kriittisellä silmällä. Tämä on huomattu myös opetusja kulttuuriministeriössä, joka on ottanut mainosparodiat – eli vastamainokset – osaksi peruskoulun ja lukion opetusohjelmia. Jatkossa oppilaille opetetaan medialuku taitoa vastamainosten avulla. Koska aihe on monille opettajillekin vieras, järjestää Biologian ja maantiedon opettajien liitto tänä syksynä aiheeseen liittyviä koulutuksia opettajille. Taho järjestää myös kaikille avoimen vastamainoskilpailun. Molemmat ovat osa Global Meal -hanketta (s. 24–25), jonka toteuttamiseen itsekin osallistun. Samalla kun koululaiset pääsevät ihmettelemään vastamainoksia, on vastamainosten juridinen asema epäselvä. Suomen laki ei tunne parodiaa osana tekijänoikeuslakia, ja asiantuntijoiden mielestä aiheeseen liittyvät tuomiot ovat olleet arvaamattomia. Esitänkin, että Suomen tekijän oikeuslakiin tulisi lisätä EU-direktiivien mukainen parodia poikkeus (s. 8–9). KUTEN SAATOITTE kannestakin päätellä on Voimalehden vastamainoksista ja Häiriköt – kulttuurihäirinnän aakkoset -kirjasta ponnistanut Häiriköt-päämaja kaapannut tämän lehden. Ensi kuussa on luvassa uusia yllätyksiä. JARI TAMMINEN 7 H MARKET Sivu PARODIALAKI 8-9 KAPINA TENOLLA 10 VASTAMAINOS 11 OLOHUONE SILLAN ALLA 14-15 ERIKOISTARJOUKSIA 16-17 KAPINAPAPPI 20-22 VASTAMAINOKSET KOULUIHIN 24-25 DEMOKRATIA ON EPÄONNISTUNUT 26-27 DEMOKRATIAN UUDISTAJAT 32-33 SOTILAAT KADUILLA 34-35 PINKKIÄ RAHAA & HOMOHYPETYSTÄ 37-39 ROMANIT TÖIHIN 40-41 RÄJÄYTETTY KOTI 50–51 ANU’S SPA 52 PROPAGANDAA 56 YHTEENSÄ SIVUJA 64 KÄTEINEN EUR 0,00 Jakelussa lehtitelineissä kautta maan 4.9.–1.10.2017. Myös internetin tietoverkoissa osoitteissa www.voima.fi sekä www.häiriköt.fi. Lisäksi sosiaalisen median Facebooksekä Twitter-palveluissa ************************************* Kiitos kännistä ja tervetuloa uudestaan! ************************************* KALLIO – SÖRNÄINEN HÄMEENTIE 48, 00500 HELSINKI PUHELIN 044-238 5109
8 • 7 / 2017 Parodialaki PARODIA ELÄÄ. ELÄKÖÖN. HILJATTAIN suomalaistaiteilija Miina Äkkijyrkän ja norjalaistaiteilija Bjarne Melgaardin välillä puitiin tekijän oikeuskiistaa, johon liittyi ensin mainitun taiteilijan lehmähahmojen käyttäminen jälkimmäisen taiteessa. Muutamia vuosia sitten tuomioistuimessa puolestaan puitiin Pelastakaa Pedofiilit -sivuston tekijänoikeudellista asemaa. Tapauksia yhdistää vetoaminen parodiaan. Suomen tekijänoikeuslaki turvaa tekijän yksinoikeutta teokseensa eri tarkoitusperiä palvelevin rajoituksin, eikä lakiin sisälly nimenomaista säännöstä parodiasta. Oikeuskirjallisuudessa ja tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa parodiaa hahmotetaan vapaan muuttamisen kautta, jolloin parodioidun teoksen tekijän yksinoikeus ei ulotu parodiaan asti. Parodikko on luonut uuden itsenäisen teoksen. Tällainen lainsäädännön mahdollistama parodian jäsennystapa ei kuitenkaan ole kaikilta osin kestävä. Parodia on lähtökohtaisesti epäitsenäistä. Se nojaa imitaatioon, mutta on aina toinen. Taustalla on parodioidulle teokselle vieras tarkoitus. Parodia on monikerroksinen tyylilaji. Se ei typisty epäkaupalliseen ilmaisuun, kritiikkiin tai komiikkaan. Se mahdollistaa muutoksen. Ivassaan se voi samanaikaisesti ihailla. Hyökätessään se voi samalla valjastaa kohteensa myönteisiin tarkoituksiin. Parodia luo uusia merkityksiä, toistaa ja uudelleenkirjoittaa: se kartuttaa ja kommentoi kaanonia. Käsittelyssä ja ivattavina voivat olla monenlaiset kulttuuriset instituutiot ja ikonit. Olisi ongelmallista, mikäli parodialle tulisi saada siinä hyödynnetyn teoksen tekijän lupa. EU-OIKEUDESSA parodia jäsentyy tekijänoikeuden rajoituksena. Euroopan unionin tuomioistuin täsmensi parodiapoikkeusta Deckmyn-tapauksessa. Belgialaisen äärioikeistopuolueen edustaja, Johan Deckmyn, jakoi materiaalia, jossa versioitiin tunnettua sarjakuvaa. Tuomioistuimen mukaan parodialle ei ole muita edellytyksiä kuin että se viittaa ”olemassa olevaan teokseen” poiketen siitä ”havaittavissa olevalla tavalla”, ja että se on ”huumorin tai pilailun ilmentymä”. Suomalaiseen tekijänoikeuslakiin lisättynä parodiapoikkeus ei poistaisi määrittelyongelmia – ei lehmien eikä pedofiilien tilanteessa – mutta se antaisi tilaa parodian monille ilmenemismuodoille, tunnustaisi parodian epäitsenäisyyden ja noudattelisi EU-oikeudellista jäsennystapaa. ANETTE ALÉN-SAVIKKO Anette Alén-Savikko: Vakavasti otettava (va)iva – tekijänoikeudellisia huomioita parodiasta, Viestintäoikeuden vuosikirja 2015 (Forum Iuris 2016) Alén-Savikko on mukana Helsingin yliopiston poikkitieteellisessä tutkimusprojektissa Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus. P ARODIA on ikiaikainen tapa kritisoida olemassa olevia instituutioita ja valtarakenteita. Se on tapa keskustella valtaapitävien kanssa valtaapitävien omalla kielellä”, teknologiaoikeuteen erikoistunut lakimies ja Turre Legal -lakiasiaintoimiston osakas Herkko Hietanen avaa. Hietasen mukaan parodia on tärkeä osa nykyistä viestintäkulttuuria. Viestintäkulttuuri käy parhaillaan läpi suurta murrosta. Sen myötä yksittäisen kansalaisen mahdollisuudet saavuttaa suuret yleisöt esimerkiksi sosiaalisen median kautta ovat moninkertaistuneet. Viestintäkulttuuri on myös muuttunut entistä visuaalisemmaksi. Yritykset keskittyvät kommunikoimaan kansalaisille mainoskuvin. Mainoksiin liittyvät myös vastamainokset. Suomalainen lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne parodian käsitettä, ja vastamainosten kaltaiseen parodiaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia. ”Olemme edustaneet useita aktivisteja ja taiteilijoita, jotka ovat käyttäneet paro diaa viestintäkeinona. Samalla olemme huomanneet, että parodiaa koskevaa lainsäädäntöä ja siihen liittyvää oikeuskirjallisuutta ja -käytäntöä olisi syytää kehittää. Nykyään tuomioistuimilta tulee hyvin vaihtelevia päätöksiä.” Parodiatapausten määrä on kasvanut viime vuosina. ”On koko ajan teknisesti helpompaa luoda uutta vanhan päälle. Nykyään kuka tahansa meistä pystyy tekemään kuvallisia parodioita, ja moni käyttää parodiaa myös oikeutuksena tekijänoikeuden väärinkäytölle”, Hietanen linjaa. LAISSA olisi Hietasen mukaan tärkeää kyetä määrittelemään taiteenja sananvapauden ra” jat ja niiden suhde tekijälle annettavaan suojaan. Nykyisellään EU:n tekijänoikeuksia käsittelevät direktiivit mahdollistaisivat parodian määrittelyn lainsäädännössä kansallisin parodiapoikkeuksin. Poikkeuksia onkin otettu käyttöön useassa EU-maassa. ”Meillä alkaa olla kasassa aiheeseen liittyviä päätöksiä hovioikeudesta ja tekijänoikeusneuvostosta. Päätöksissä on analysoitu, kuinka Suomen laki suhtautuu parodiaan, ja päätökset perustuvat osin maan hallituksen pohdiskeluihin jopa 50 vuoden takaa. Koko tekijänoikeuskenttä on muuttunut tässä välissä.” Hietasen mukaan aiemmin pidettiin keskeisenä, että parodia on riittävän itsenäinen teos. ”Mutta nykyäänhän parodia on usein hyvin lähellä alkuperäistä parodian kohdetta ja saattaa jopa lainata elementtejä siitä.” ”Luulen, että monille lakimiehille ja tuomioistuimillekin on epäselvää, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Jos lähestymme parodiaa vanhan tekijänoikeusajattelun kautta, emme pääse kovinkaan hyvään lopputulokseen. Tämä vaarantaa kansalaisten oikeusturvan.” EUROOPAN unionissa valmistellaan parhaillaan digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvää direktiiviä, ja tähän liittyen tekijänoikeuslakiin on Suomessakin tulossa lähiaikoina korjauksia. Hietasen mielestä tämä olisi oikea kohta tarkastaa tekijänoikeuslakia myös parodian osalta. Opetusja kulttuuriministeriö on perinteisesti vastannut tekijänoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä. Ministeriön kulttuurija taidepolitiikan osaston hallitusneuvos Anna Parodialaki SUOMEN LAKI EI TUNNE PARODIA. Parodialaki 1. 2.
7 / 2017 • 9 Parodialaki Vuopala ei pidä ajatusta lain tarkastamisesta paro dian osalta täysin pähkähulluna ajatuksena. ”Nykyään oikeutta parodian tekemiseen on arvioitu teoksen vapaata muuntelua ja siteerausta koskevien säännösten perusteella sekä oikeuskäytännön kautta. Olisi tiettyjä etuja, mikäli parodia määriteltäisiin laissa yksiselitteisesti. Vaikka saman asian saa säädetyä useamman säännöksen kautta, olisi asian määritteleminen yhdessä nimenomaisesti selkeämpää. Tämä olisi kaikkien etu, ja kansalaisten oikeusvarmuus on aina tärkeä ottaa huomioon.” Opetusja kulttuuriministeriö tuki viime vuonna Turre Legalin hanketta, jossa yhtiön juristit kasasivat nettiin mahdollisimman laajan tietopaketin parodiaan ja tekijänoikeuksiin liittyen. Herkko Hietanen uskoo kyseessä olevan kattavin tietopaketti aiheesta Suomessa. PARIN VIIME vuoden aikana Suomessa on nähty muutamia parodiatapauksia, joiden laillisuudesta on väännetty julkisuudessa. Huhtikuun Image-lehden kannessa ollut kuva yhdisti Muumija Tom of Finland -kuvastot, mistä Muumien oikeuksia hallitsevan Moomin Charactersin edustajat närkästyivät. Sapelien kalistelun jälkeen tapaus sovittiin poissa julkisuudesta. ”Minun mielestä Muumiteokset menivät ihan selvästi parodian piiriin. Ne eivät kopioineet alkuperäistä teosta ja kommentoivat Muumeihin – ja Tove Janssoniinkin – liittyviä kysymyksiä”, Hietanen toteaa. Justimus-yhtye puolestaan jakoi levyjensä kylkiäisinä Wunderbaum-hajukuusilta näköisyyden lainanneita Wunderboy-hajukuusia. Vaikka tavoitteena oli selvästi parodioida hajukuusi-tuotetta ja siihen liittyvää kulttuuria, katsoi oikeus kyseessä olleen elinkeinotoiminnan. Hajukuusilla mainostettiin äänilevyjä, ja niitä myytiin erikseen Motonet-myymälöissä. Yhtye sai sakkotuomion tavaramerkkioikeuden loukkaamisesta vuonna 2016. Päätös on selvä, mutta sen pohjalta ei voi arvioida oikeuden suhtautumista parodiaan. ”Vaikka Justimuksen puolustus vetosi parodiaan, ei oikeus ottanut tuomiossa sitä huomioon. Luulen, että kysymys oli liian vaikea ratkaistava tuomioistuimellekin”, Hietanen sanoo. Myös Voimaa on syytetty vastamainosten takia esimerkiksi sopimattomasta liiketoiminnasta, vaikka mainosparodioilla ei ole myyty mitään – saati kilpailtu parodioitavan tuotteen kanssa. Parodialaki Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muunnetun teoksen, jonka tarkoitus on saattaa alkuperäinen teos, teoksesta ilmenevä tekijän aate tai yhteiskunnallinen näkemys arvostelun kohteeksi. Parodian kohteena olevaa teosta saa valmistaa kappaleita ja sen saa saattaa yleisön saataville siinä laajuudessa kuin se on tarpeen parodiatarkoituksen saavuttamiseksi. Parodiateoksen tekijänoikeus ei riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen. Herkko Hietasen ehdotus tekijänoikeuslakiin lisättäväksi parodiapykäläksi. SUOMEN LAKI EI TUNNE PARODIA. Parodialaki PARODIA 22A § TEKSTI JARI TAMMINEN EIHÄN SEN NÄIN PITÄNYT MENNÄ. 1. Vuonna 2007 Raisio Oyj lähestyi taiteilija Jani Leinosta uhkailevalla kirjeellä. Raisio väitti Leinosen Elovena-paketteihin maalaamien teosten rikkovan yhtiö tavaramerkkiä. Leinonen kehysti kirjeen ja ripusti sen näytille seuraavassa näyttelyssä, eikä uhkailuista kuulunut sittemmin. 2. Vuonna 2008 Oy Volvo Ab lähestyi Voima Kustannusta asianajotoimisto Hannes Snellmanin välityksellä. Yhtiön mielestä Volve-vastamainos esitti halventavia, hyvän tavan vastaisia ja paikkansapitämättömiä tietoja yrityksestä ja käytti yhtiön tavaramerkkiä haitallisella tavalla. Volvon tavaramerkkiä ei vastamainoksessa ollut käytetty, eikä esitetyt väitteen olleet valheellisia. Vaikka viestiin sisältyi uhka oikeustoimista, ei niille ollut juridista perustetta eikä Volvo edennytkään uhkaamallaan tavalla. 3. Vuonna 2011 Neste Oil Oyj suuttui Greenpeacen Neste Spoil -parodiasivustosta. Greenpeacen sijaan öljy-yhtiö uhkaili ruotsalaisyhtiötä, jonka serverillä sivusto sijaitsi. Palvelinhotelli Loopia sulki sivuston. YK:n alainen teollisja tekijänoikeuksia suojaava järjestö WIPO käsitteli tapausta Neste Oilin pyynnöstä ja Neste Spoil -parodiasivusto katsottiin täysin soveliaaksi ei-kaupalliseksi kritiikiksi. 2. 3. Edes mainosalan ammattilaiset tai oikeusoppineet eivät välttämättä ymmärrä parodiassa teoksen merkityksen ja funktion muuttuvan täysin, vaikka muoto säilyisikin likellä alkuperäistä kritiikin kohdetta. Selkeä laki olisi kaikkien hyöty, myös parodian kohteiden. Turre Legalin tietopaketti parodiasta: parodia.turre.com
10 • 7 / 2017 Kapina Tenolla E LLOS DEATNU” (”Eläköön Teno”) huusi 700 ihmistä tänä kesänä 500 asukkaan utsjokelaiskylässä. Kansanliike oli syntynyt. Ellos Deatnu -ryhmä perustettiin edistämään saamelaisten itsemääräämisoikeutta, erityisesti Tenon kalastuksen suhteen. Saamelaisten perinteisiin lohenpyyntitapoihin kohdistetut ja tänä kesänä voimaan tulleet kalastusrajoitukset uhkaavat Tenon jokilaakson saamelaisten elämäntapaa, hyvinvointia ja alueen taloutta. Lisäksi ne ovat Norjan ja Suomen perustuslakien sekä kansainvälisen oikeuden vastaisia. Lohi on syy siihen, miksi Tenon jokilaakso on alkujaan asutettu. Lohenkalastus on alueen saamelaiskulttuurin kulmakivi ja lohi sen tärkein luonnonvara. Saamelaisten perinteiset, luonnon antimien käyttöön pohjautuvat elinkeinot ovat kielen ja kulttuurin kantajia. Lohestukseen liittyvän perimätiedon pelätään katoavan, kun uudet rajoitukset estävät seuraavia sukupolvia oppimasta pyyntiin tarvittavia tietoja. TURISTIKALASTUS on ainoa kalastusmuoto, joka on viime vuosisadan puolivälin jälkeen lisääntynyt Tenolla. Suurin osa saamelaisista perinnekalastajista on viime vuosikymmenien aikana lopettanut pyynnin vanhennuttuaan, eikä nuoria ole juurikaan tullut tilalle. Silti kovimmat kalastusrajoitukset iskevät juuri perinnepyyntiin. Erityisesti ne iskevät nuoriin, jotka opiskelun takia joutuvat muuttamaan pois kotiseudulta – uusien sääntöjen mukaan he menettävät tällöin oikeuden osallistua perinnepyyntiin. Lapset eivät saa auttaa vanhempiaan lohestuksessa, jos aikovat kouluttautua. Vastalauseena uusien kalastussääntöjen tuomalle uhalle Ellos Deatnu leiriytyi tänä kesänä Teno joen ?earretsuoluun (Tiirasaari) ja julisti alueelle niin kutsutun moratorion eli lain täytäntöönpanon lykkäyksen. Moratorio mitätöi uudet Tenon kalastussäännöt saarta ympäröivällä vesialueella. Ellos Deatnun toimille ei ole valtiovallan siunausta. Kansanliike päätyi kansalaistottelemattomuuteen, sillä perinteiset poliittiset vaikuttamiskeinot ovat osoittautuneet hedelmättömiksi. Moratorio on voimassa, kunnes neuvotellaan säännöt, joilla on paikallisten hyväksyntä. Moratorioalueella pyyntiä ohjaavat saamelaisten oikeuskäsitykset ja pyyntitavat. Virkistyskalastusluvat, joita ei ole paikallisesti hyväksytty, eivät ole voimassa alueella. TÄMÄ VOI kuulostaa hurjalta, mutta Ellos Deatnu vetoaa toimissaan kansainväliseen oikeuteen. Sen mukaan kaikilla kansoilla – myös saamelaisilla – on itsemääräämisoikeus ja oikeus hallita omia luonnonvarojaan. Lukuisille Norjan ja Suomen ministereille lähetetyissä kirjeessä on todettu, etteivät valtiot ole kyenneet toimittamaan oikeudellista selvitystä siitä, kuinka Tenojoen omistusja hallintaoikeudet ovat siirtyneet saamelaisilta ja saamelaiskyliltä eli siidoilta valtion haltuun. Oikeudellisen selvityksen puuttuessa valtioiden valta Tenon pyynnissä perustuu hallintokäytännölle, ei juridiselle pohjalle. Tämä on epäkohta, johon tarvitaan muutos. KALASTUSTA Tenon vesistössä rajoitettiin lohensuojeluun vedoten. Lohikantojen hyvinvointi on alueelle ensiarvoisen tärkeää, mutta rajoitukset ovat kohtuuttomia. Vaikka osa Tenon vesistön lukuisista lohikannoista voi huonosti, ei tutkimustuloksista löydy perusteita tämän mittakaavan rajoituksille. Esimerkiksi Tenon sivujoen Utsjoen pyyntiä on rajoitettu samalla lailla kuin Tenonkin, vaikka Utsjoen lohikannan on todettu voivan erityisen hyvin. Rajoitukset näyttäytyvät kiusantekona ja valtioiden harjoittaman kolonialismin jatkumona. Vastalauseena ihmisoikeuksia rikkoviksi kuvatuille säännöille useat paikalliset saamelaiset ovat kesän mittaan tietoisesti rikkoneet lakia ja ilmoittaneet itsensä poliisille. Aikomuksena on päästä puimaan epäkohtia oikeudessa. ELLOS DEATNU pakkaa laavunsa ?earretsuolusta pyyntikauden päättyessä ja jatkaa työskentelyään talven mittaan. Tarvittaessa laavut nousevat ?earretsuoluun jälleen ensi kesänä. Heinäkuussa järjestetty tukiSAAMELAINEN KANSANLIIKE KAPINOI KALASTUSOIKEU KSIEN OHELLA PALJON SUUREMMISTA ASIOISTA. Kapina Tenolla konsertti keräsi yli 700 ihmistä Utsjoelle. Se oli tiettävästi suurin tapahtuma, joka paikka kunnalla on koskaan järjestetty. Tänä kesänä perustettiin toinenkin moratorioalue Dalvadaksen liepeille Korkeasaareen, ja ensi kesälle on lisää suunnitteilla. Nykytilanne on täysin mahdoton: saamelaisista tehdään lainsuojattomia vain siksi, että he harjoittavat omaa kulttuuriaan ja elinkeinoaan. Hallintaoikeuksia Tenon vesistön pyyntiin tullaan mitä luultavimmin puimaan pitkissä oikeusprosesseissa valtioita vastaan. Toivottavasti Tenon tapauksen kautta saamelaisten itsemääräämisoikeuden jatkuvat laiminlyönnit saataisiin loppumaan. Kirjoittaja on toiminut Ellos Deatnu -liikkeen yhteyshenkilönä. Uudet säännöt kieltävät häntä osallistumasta perinnekalastukseen 84-vuotiaan isänsä kanssa. Holmberg on saamelaiskäräjien jäsen ja sen kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, pohjoismaisen Saamelaisneuvoston varapresidentti ja opiskelee alkuperäiskansatutkimuksen maisteriksi Tromssan yliopistossa. ” TENON SOPIMUS nähdään osana valtion laajempaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden laiminlyövää linjaa. Metsähallituslaista poistettiin viime tingassa saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Kalastuslakiuudistus puolestaan kielsi saamelaisten kautta aikojen harjoittaman pyynnin niin kutsutuilla valtion vesialueilla, eivätkä lapset voi luvallisesti opetella kalastusta kotirannassaan, koska siellä kalastavat turistit. Saamelaiskäräjälakiuudistuksen ja ILO-169-sopimuksen oli tarkoitus vahvistaa saamelaisten asemaa. Ne kuitenkin kaatuivat siihen, että saamelaisten ei voitu antaa määritellä ketkä ovat saamelaisia ja suomalaisilla koettiin olevan parempi asiantuntemus tähän. Näiden lisäksi suhteita hiertää saamelaisten näkymättömyys koululaitoksessa, sote-ongelmat ja poronhoidon haasteet, jäämeren ratahanke sekä Saamelaiskäräjien krooninen resurssipula. Saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä nakerretaan joka suunnalta ja saamelaisten itsemääräämisoikeus on typistetty lausuntojen antamiseksi. TEKSTI ASLAK HOLMBERG KUVAT?? HUON O DIILI To im itu ks ell ist a ain eis to a
7 / 2017 • 11 To im itu ks ell ist a ain eis to a
12 • 7 / 2017 Kirj oitt aja on eko no m isti ja rah ata lou de n tutk ija. YRITYSMAAILMA TARVITSEE KRITIIKKIÄ YRITYKSIIN KOHDISTUVASTA sosiaalisesta paineesta puhutaan paljon. Milloin on somekohua Uberin ympärillä, milloin kansa hikeentyy Delta Airlinesin matkustajien kaltoinkohtelusta. Usein kansalaisten reaktiot jäävät substanssin tasolla melko löysäksi laajasta huomiosta huolimatta. No, nuo mokathan ovat loppujen lopuksi mittakaavaltaan melko vaatimattomia, ehkä ei sovi odottaakaan somekohua enempää. Sama kaava kuitenkin tuppaa toistumaan suuremmankin kokoluokan tapauksissa. Kotimaisista tapauksista mieleen nousee viime vuosina erinäisistä natsikytköksistä narahtanut tavarataloketju J. Kärkkäinen. Finlayson lopetti yhteistyön yrityksen kanssa, mutta siihen reaktiot oikeastaan jäivät. Finlaysonin toimitusjohtaja Kurttila kertoi maaliskuussa Grafian järjestämässä ”Jutellaan vastuullisuudesta” -tilaisuudessa olleensa vakuuttunut, että muut kotimaiset firmat seuraisivat hänen boikottipäätöstään. Yksikään ei seurannut. Kärkkäisen liikevaihto jatkaa nousuaan. eikä boikotteja ole näkynyt. Ketju muun muassa julkaisee rasistisia artikkeleita sisältävää KauppaSuomi-ilmaisjakelulehteä ja luovutti Magneettimedia-lehtensä kansallissosialistisen Pohjoismaisen Vastarinta -liikkeen jäsenille Kansainvälisestä esimerkistä käy Volkswagen, joka heti massiivisen päästöjen vääristelyskandaalin jälkeen nousi maailman suurimmaksi autonvalmistajaksi. Skandaalin merkitys myyntiin oli vaisu. MISTÄ HALUTTOMUUS rangaista johtuu? Kuluttajatutkimuksen puolelta tiedetään, etteivät eettiset tekijät paina kovin paljon ihmisten ostopäätöksissä, etenkään monimutkaisissa ostoksissa, kuten auton hankinnassa. On myös mahdollista, että monet näistä skandaaleista ovat niin yleisiä tai toimialoilleen tyypillisiä, ettei niistä yksinkertaisesti synny stigmaa, joka mobilisoisi ihmiset. Ihmisten huomiosta myös kilpailevat monenlaiset asiat, joten välillä suurtakin pahennusta herättäneet tapahtumat ajautuvat merkittävämpien tapausten varjoon. Näin kävi, kun VW:n skandaalia seurasi pakolaiskriisi. Yritysskandaaleilla on taipumus unohtua kansan kollektiivisesta muistista melkoisen nopeasti. Onko yrityksiin kohdistuvasta sosiaalisesta paineesta sitten mitään hyötyä? Joissakin tapauksissa firmoissa tehdään paineen alla ainakin symbolisia muutoksia. Painetta voi myös koittaa suunnata tahoihin, joiden toiminnalla on vaikutusta yrityksen toimintaan. Varmimmin pitkäaikaisia konkreettisia tuloksia saadaan lainsäädännön avulla – painetta tulee siis kohdistaa myös lainsäätäjiä kohtaan. JUKKA RINTAMÄKI Kirjoittaja väitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa vastuuttoman yritystoiminnan muistamisesta ja jatkaa teeman tutkimista Marie Curie -stipendiaattina Lontoon Cass Business Schoolissa. TUTKIJALIITOSTA ONNELL ISTEN ELÄINTEN LIHAA K ymmenen Uutiset. Voin hinnannoususta kertovassa insertissä kuvataan lehmiä, ja kertojaääni kuvailee, kuinka ”lehmät ottavat rennosti keskellä päivää” ja kuinka ”joku käväisee lypsyrobotilla”. Kuvissa vilahtaa navetassa seisoskeleva perhe pieni vauva sylissään. Maaseutujen ahdinkoa kuvaillaan, ja maitotuotannon omavaraisuudesta luopumista pidetään suurena uhkakuvana kaikkien haastateltujen mielestä. Punainen lato, vihreää nurmikkoa ja arkkityyppinen isäntä jutustelemassa lippis takaraivolla. Insertin jälkeen haastattelussa on MTK:n maitoasiamies, joka alleviivaa suomalaisen maidontuotannon tärkeyttä ja etuja. Maitotuotantoa hän päätyy perustelemaan myös ympäristöpointein: ”On erittäin tärkeää se, että meillä viljellään nurmia. Ja koska nautakarja käyttää nurmirehua hyväkseen, niin se tarkoittaa sitä, että meillä on nurmelle käyttöä ja pellot ovat nurmituotannossa. Se on ympäristön kannalta tärkeä asia ja vähentää merkittävästi ravinnepäätöjä ja huuhtoumia, mitä tulee vesistöön.” Teksti Suvi Auvinen Kuva Häiriköt Päämaja Leppoisat lehmät ja onnelliset kanat antavat elämänsä hymyillen, jos eläintuotannon markkinointia on uskominen. Lopputuote pitä erkaannuttaa eläimestä. Vaikkei vegebuumi vielä näy Suomessa lihankulutuksen vähenemisenä, on eläinteollisuudessa selvästi havahduttu siihen, että markkinoinnissa tarvitaan yhä järeämpiä aseita. Kymmenen Uutiset on erinomainen alusta markkinoinnille: etenkin kun MTK:n maitoasiamies unohti mainita, että YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n laskelmien mukaan globaalisti kaikista kasvihuonepäätöistä 14,5 prosenttia tulee karjasta. Tästä osuudesta valtava osa, 65 prosenttia, tulee naudoista ja maitokarjasta. Totuus tai prosentit eivät uutispätkässä tule esiin, sillä toimittajat eivät kysy yhtään tarkentavaa kysymystä. Kaikki markkinointi pohjaa mielikuviin, ja mitä enemmän eläinoikeustoimijat pääsevät näitä mielikuvia horjuttamaan dokumentaarisilla kuvillaan suomalaisesta eläintuotannosta, sitä voimakkaampia keinoja tuottajat ja eläinteollisuus tarvitsevat saadakseen eläimet lautasille jatkossakin. Millaisia keinoja eläinteollisuus sitten käyttää markkinoinnissa tällä hetkellä Suomessa? TARJOUKSET
7 / 2017 • 13 ONNELL ISTEN ELÄINTEN LIHAA H MARKET Leppoisat lehmät ja onnelliset kanat antavat elämänsä hymyillen, jos eläintuotannon markkinointia on uskominen. Lopputuote pitä erkaannuttaa eläimestä. Markkinoinni ssa tarvitaan yhä järeämpiä aseita 1 00 Harhautus Kanasta on tullut broileri, lehmästä nauta, kaupan kylmäaltaat ovat täynnä kotletteja. Lähtökohtaisesti ihmiset eivät halua syödä muita eläimiä, siksi eläin pitää häivyttää mahdollisimman kauas lopputuotteesta. Emotionaalisesti kaukana oleva eläin ei ansaitse samanlaista empatiaa ja hellyyttä kuin pääsiäisen söpöt tiput ja karitsat tai Viikin laitumelle näytösluontoisesti keväällä kirmaamaan päästettävät lehmät. Mitä vähemmän lopputuote muistuttaa elävästä, tuntevasta, ajattelevasta yksilöstä, sitä helpompi sitä on myydä. Tämän vuoksi myös kasviksia sotketaan eläintuotteisiin yhtä enemmän. Popo, eli porkkana-possu-jauheliha ja Vikkara, eli ”lihakasvismakkara” ovat esimerkkejä tuotteista, jotka ovat eläinperäisiä mutta yrittävät ratsastaa vegeruoan suosiolla samalla, kun piilottavat eläimen lopputuotteesta. 2 00 Huumori ja toiseuttaminen Harhautuksen vaihtoehtona on tuoda eläin esiin humoristisessa valossa. Kana tarjoilemassa kanankoipia ja McDonaldsin possu irvailemassa ”syökää kanaa”-sloganin kanssa esittelevät meille kyllä eläimet, joita syömme, mutta kehottavat nauramaan niille. Eläimet toiseutetaan kautta linjan kaikessa eläintuotteiden markkinoinnissa, mutta humoristinen mainonta alleviivaa tätä: ne ovat vähän kuin me, mutta eivät niin paljon, että niiden elämästä tulisi välittää. Naurunalaiseksi tekeminen on ollut kautta historian erittäin tehokas alistamisen muoto, eikä eläinteollisuus tee poikkeusta tässä. 3 00 Valehtelu Suoranaiset valheet, kuten MTK:n väittämät maidontuotannon ympäristöystävällisyydestä, ovat tehokkaita, mutta niissä piilee vaara jäädä kiinni. Kahden Suomen suurimpiin kuuluvan lihatalon, Atrian ja HKScanin Lihasta-mainoskampanja on kiertänyt alakouluissa jakamassa lihansyönnistä ja -tuotannosta kertovaa materiaalia. Viestintätoimisto Tekirin toteuttamassa kampanjassa 3–6-luokkalaisille on jaettu materiaalia, jossa todetaan muun muassa ”liha on parhaita proteiininlähteitä” sekä ”lihasta saadaan terveydelle edullista rasvaa”. Animalia julkaisi debunkkauksen materiaalin ”faktoille” pian sen ilmestyttyä. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt materiaalin jakelua lapsille. Valehtelu kannattaa, vaikka siitä jäisi kiinni, jos markkinointibudjetti on kyllin iso. 4 00 Positiiviset mielikuvat Rennosti ottavat ja lypsyautomaatilla käväisevät lehmät ovat samaa mielikuvamarkkinointia kuin maitotölkin kyljessä vihreällä niityllä vasikan kanssa käyskentelevä hieho. Eläintuotannon ehkä suurin ongelma on se, että ihmiset pitävät eläimistä eivätkä lähtökohtaisesti tahdo näille pahaa. Kun markkinoinilla luodaan mielikuva siitä, että lehmät viettävät rentoa elämää omilla ehdoillaan, ei tule miettineeksi, millainen eläinten jatkuva tuhoaminen on esimerkiksi maidontuotannon taustalla. Onnellisten kanojen munat kertovat samaa tarinaa: tuotantoeläimet ovat kuin Douglas Adamsin Maailmanlopun ravintolan esittelemä erikoiseläin, jonka elämän suurin ilo ja täyttymys on tulla syödyksi. Eläintuottajien mantraa toistaa myös Lihasta-kampanja: ”suomalaisessa lihantuotannossa eläinten hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää”. Maalaisjärjellä ajatellen eläinten hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeää olisi elämä, joka ei liity mitenkään lihantuotantoon. Lihasta-kampanjan takana olevan Tekirin mainosfraasi on: ”Uskomme brutaaliin totuudellisuuteen.” Eläinteollisuuden pitää kuitenkin tehdä kaikkensa piilottaakseen eläintuotannon brutaali totuus. Jos lihapaketteihin alkaisi ilmestyä kuvia lihan todellisesta tuotantoprosessista samoin kuin tupakka-askeissa on kuvia tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista, olisi se loppu eläintuotannolle tässä mittakaavassa. TARJOUKSET
14 • 7 / 2017 14 • 7 / 2017 K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA KU N N AN O LO H U O N E • KA N SA KU N N AN O LO H U O N E • SKEITTIPUIST O HÄMEENTIEN SILLAN ALLA OSOITE: HÄMEENTIE 105 KOHDALLA SILLAN ALLA, HELSINKI JUOMAT: AURINGON LÄMMITTÄMÄ BISSE, OPM MUSIIKKI: JONKUN GHETTOBLAST ER, HÄMEENTIEN AUTOJEN HUMINA, EHKÄ MYÖS VARASTETTU VÄHÄISTEN ÄÄNTEN KASETTI Väkeä sillan alla Askeettinen skeittiparkki kiinnostaa myös kaupallisia toimijoita. B ASSONJYTKE heiluttaa ikkunalaseja Helsingin Kumpulassa ja Hermannissa. Kaupunkilaiset, jotka haluaisivat asua Nurmijärven melutasossa ratikkaverkoston varrella, löytävät varmasti valituksen aihetta. Elokuun illassa on meneillään Liveblast-räppifestivaali, joka on levittäytynyt epätilaan kantakaupungin kupeessa. Käytettävyyden ja kaupunkisuunnittelun kannalta olisi ihanteellista nimetä yleisessä käytössä oleva paikka yksinkertaisemmalla nimellä kuin ”skeittipuisto Hämeentien sillan alla”. Käyttäjien keskuudessa paikka tunnetaan virallisemman nimihirviön lisäksi myös Hermannin skeittipuistona. Vuonna 2008 Helsingin nuorisoasiankeskuksen perustama puisto on Helsingin ainoa katettu ulkoilmaskeittipuisto – katettu sikäli, että se sijaitsee lähinnä motariramppiin rinnastettavan sillan alla. Tästä syystä se on urheimpien lajin harrastajien ympärivuotisessa käytössä. JO 21 VUOTTA SKEITANNUT Hannu Karppinen on käynyt Hermannin skeittipuistossa useiden vuosien ajan. ”Nuoruudenvuosilta muistan, kuinka vanhempieni autoon on murtauduttu siellä kaks kertaa. Se oli ilmainen paikka, jonne oli helppo jättää auto. Toisella kertaa autosta vietiin Vähäisten Äänten kasetti, siis pelkkä kasetti, kotelot jäi ja skeittilauta. Se harmitti, mutta varkaalla oli kyllä hyvä maku. Onhan se vähän sketchy edelleen se parkkipaikka.” Vaikka Hermannin skeittipuisto sijaitsee keskeisellä paikalla vilkkaiden asuinalueiden keskellä, se on eristyksissä muista lähialueista. Vilkkaasti liikennöity Hämeentie kulkee puiston päällä, ja liikenne meluaa aina. Se ei kuitenkaan haittaa, päinvastoin. Usein skeittipuistoista valitetaan niiden tuoman melun takia, Hermannissa tätä ongelmaa ei ole. Skeittipuisto on todella askeettinen. Paikalla ei ole opastetauluja. Pylväitä kiertävät graffitit ovat kotikutoisia ja kalpenevat suurten graffa-aitojen tason rinnalla. Kaupunki on vetänyt paikalle asflattipohjan ja rakentanut muutamia skeittiobstaakkeleita. Karppinen on tyytyväinen paikan askeesiin. ”Mun mielestä skeittiparkki sopii sinne tosi hyvin. Siinä on sitä jenkkiskeittiparkin fiilistä, mitä on leffoista nähnyt.” Karppisen mukaan paikalla on melkein aina jengiä. ”Parhaimmillaan siellä on varmaan parikyt skeittaajaa. Se on kaikille avoin paikka, ja olen aina tuntenut oloni tervetulleeksi.” Puistossa on järjestetty ainakin Helsingin tyttörullalautailijoiden Game of TRL -kymmenvuotiskisat. Viime vuosina paikka on alkanut kiinnostaa myös muita kuin skeittaajia. ”Skeittipuistossa on ollut ainakin Pyöräpajan Pajafestejä, punkkia ja räppikeikkoja, mutta ne on olleet ilmaisia ja vapaita kaikille. Nyt on alkanut tulla myös maksullisia tapahtumia, joissa alue aidataan ja suljetaan muulta käytöltä. Tavallaan on outoa, et miks ne skeittaukseen liittymättömät tapahtumat on skeittipaikan puolella, miksei ne voi tyhjentää viereistä parkkipaikkaa. Et näytteleekö se skeittipaikka miljöönä jotain osuutta niissä tapahtumissa?” LIVEBLAST räppifestarin lisäksi paikalla on järjestetty ainakin kaupallista Under the Bridge -festaria. UTB palaa paikalle myös syyskuussa 2017. Meno oli kunnollista Liveblastissa.
7 / 2017 • 15 TEKSTI JA KUVAT SUVI AUVINEN SKEITTIPUIST O HÄMEENTIEN SILLAN ALLA OSOITE: HÄMEENTIE 105 KOHDALLA SILLAN ALLA, HELSINKI JUOMAT: AURINGON LÄMMITTÄMÄ BISSE, OPM MUSIIKKI: JONKUN GHETTOBLAST ER, HÄMEENTIEN AUTOJEN HUMINA, EHKÄ MYÖS VARASTETTU VÄHÄISTEN ÄÄNTEN KASETTI Väkeä sillan alla MIKSI SKEITTAUKSEEN LIITTYMÄTTÖMÄT TAPAHTUMAT ON SKEITTIPUISTOSSA? Urbaanille kaupunkikulttuurille ei ole ainutkertaista, että alakulttuurin hallussa ollut avoin tila muutetaan kaupalliseksi sen saavuttaessa tietyn katuuskottavuuden tai haluttavuuden tason. Asuinalueiden lisäksi myös muut tilat kaupungissa voivat gentrifioitua. ”Monista ilmiöistä voidaan puhua eri maantieteellisillä skaaloilla. Aina hallinnollinen alue – esimerkiksi kaupunki tai kaupunginosa selvine rajoineen – ei ole asukkaalle relevantein. Ja käsitteiden problematisointi ja uudelleen määrittely on aina tervetullutta!”, toteaa kaupunkitutkija Päivi Rannila. Muiden kuin asuinalueiden gentrifikaatiosta eli keskiluokkaistumisesta on hyvä esimerkki siirtolapuutarhojen kehitys. Työväenluokan tarpeesta alkanut toiminta on nykyään eriytetty kauas nykytyöväenluokan ulottumattomiin kohonneen hintatason vuoksi keskiluokan innostuttua siirtolapuutarhoista. Gentrifikoitumassa on mahdollisesti myös – sopivasti siirtolapuutarhan vieressä sijaitseva – Hermannin skeittipuisto. Vielä paikalla voi kuitenkin käydä fiilistelemässä OG-meininkiä: kulunutta betonia, rullien ääntä asfaltilla ja aloittelevien peinttaajien tägejä. Ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi
16 • 7 / 2017 AKTIVISMI SIPILÖINTI SEIS! 2.9. klo 13–17 Rautatientori, Helsinki Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan -liike kutsuu kaikki jälleen marssimaan hallituksen linjaa vastaan. Mielenosoitus järjestäytyy blokeiksi, joista omansa saavat muun muassa työ ja työttömyys, feminismi, eläkeläiset ja rasismin vastaisuus. www.facebook.com/ events/1895153930705303 HELSINKI ZINE FEST 2.–3.9. Oranssi, Helsinki Zine fest korvaa aiempina vuosina järjestetyn Pienlehtitaivaan ja kokoaa yhteen pienlehtiharrastajat: niin tekijät kuin lukijat. Omia pienlehtiään ovat myymässä muun muassa Mustikka, Tiitu Takalo ja Erittäin Salainen Tissimerenneitoseura. sarjakuvafestivaalit.fi/helsinki-zine-fest HUUDA HUOVUTTAMALLA 16.–17.9. Jyväskylä Maksullisessa työpajassa tehdään kantaaottavaa käsityötaidetta. Materiaaleina käytetään niin villaa, metallia kuin paperia. www.ksl.fi/huuda-huovuttamallakasityoaktivismityopaja TAMPERE QUEER FESTIVAL 29.9.–1.10. Tampere Sukupuoli tai sen puute, uskonto tai sen puute eivätkä toimintakyky tai sen puute määritä, kuka voi osallistua tapahtumaan, joka koostuu niin työpajoista, keikoista kuin iltapirskeistä. tamperequeerfestival.wordpress.com EI NATSEJA GÖTEBORGIIN 30.9. Göteborg Pohjoismainen vastarintaliike – natsit siis – suunnittelee marssia Göteborgiin syyskuun lopussa. Göterborgilaiset kutsuvat natsivastaiset, antifasistiset voimat kokoon protestiin marssia vastaan. ELOKUVA DONNA HARAWAY: STORY TELLING FOR EARTHLY SURVIVAL 12.9. Klubi, Tampere Doc Lounge, feministinen ajatushautomo Hattu ja Sukupuolentutkimus – Genusforskning -lehti esittävät dokumenttielokuvan, joka avaa feministiajattelija Donna Harawayn näkemyksiä ja elämää. Elokuvan jälkeen seuraa keskustelu. www.facebook.com/ events/143738046222986 SÖRKAN ELOKUVAVIIKKO 25.–29.9. Kino Tulio, Helsinki KAVI esittäää viiden päivän aikana ilmaisnäytöksen 15 pitkästä elokuvasta, joista valmistumisajankohdan mukaisessa kronologiassa ensimmäinen on 1934 valmistunut Siltalan pehtoori ja viimeinen 1982 valmistunut Ulvova mylläri. VOIMA SUOSITTELEE Rahaa perkele! Uudenlainen taide tarvitsee uudenlaista rahoitusta. MARTTA TUOMAALAN performatiivinen ja osallistava mediataideteos FinnCycling-Soumi-Perkele! on herättänyt ihastusta ja ihmetystä. Teoksessa katsojaosallistuja polkee kuntopyörällä taiteilijan itsensä esiintyessä videolla hiki rääkin tsemppaavana ohjaajana. Teos yhdistää politiikkaa, mustaa huumoria ja yhteiskunnallista räppiä kuntopyöräilyyn. Teoksen teemat nojaavat Juha Sipilän kipparoiman keskusta-puolueen Suomi kuntoon -vaalikampanjaan ja samannimiseen lauluun, joka muistetaan erityisesti Paula Lehtomäen villin riehakkaasti Tallinkin Baltic Queenilla vetämästä tulkinnasta. ”Kävin aikoinaan itse ryhmäliikuntatunneilla polkemassa pyörää raivooni. Huomasin, että se tyhjän poljenta alkoi muistuttaa yhä enemmän Suomen hallituksen toimintaa”, taiteilija Tuomaala kertoo polkiessaan oravanpyörää esityksen esittelyvideolla. VIIMEKSI TEOS NÄHTIIN Kontula Electronic -festivaaleilla ja sitä ennen Myymälä2-galleriassa. Nyt taiteilija haluaisi esittää teosta laajemminkin esimerkiksi festivaaleilla, mutta rahaa tarvitaan. Koska installaatioon kuuluvassa videoteoksessa käytetään tekijänoikeuden alaista musiikkia, täytyy videosta maksaa kertaluontoista tallennuslupamaksua 3 876 euroa. Yksi sekunti esitysoikeutta Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa maksaa 1,5 euroa, ja teoksessa on musiikkia reilu 43 minuuttia. Vajaalla neljällä tonnilla saisi siis tuotettua mainituilla alueilla esitettävissä olevan videon. Siinä, missä esimerkiksi elokuvien ja mainosten kanssa on mahdollista tehdä erillinen sopimus muusikon kanssa, ei tämä järjestely onnistu mediataide teoksen kohdalla. MESENAATTI-RAHOITUSPALVELUSSA käynnistyi elokuussa kampanja, jossa kerätään rahaa tallennuslupamaksujen kattamiseen ja muihin kuluihin. Kampanjaan osallistuneet saavat vastikkeeksi muun muassa lippuja esityksiin. Tuomaala haluaa heittää rahoituskampanjalla ilmaan myös kysymyksiä siitä, mitä taiteen tuottaminen maksaa taiteilijalle ja miten ei-kaupalliseksi määriteltävissä oleva taide tulisi hinnoitella. JARI TAMMINEN FinnCycling-Soumi-Perkele!-Mesenaatti-kampanja 21.9. asti osoitteessa: mesenaatti.me/campaign/?id=546#single/view FinnCycling-Soumi-Perkele!-esitykset Turun Tehdas-teatterissa 10.–15. lokakuuta KOREAN MOVIE FESTIVAL 27.–29.9. Kino K-13, Helsinki Korealaisen elokuvan festivaalilla esitetään kolme elokuvaa: Factory Complex (2014), The Beauty Inside (2015) ja How To Steal a Dog (2014). LÖYTÖRETKEILIJÄT 27.9. klo 17 Orion, Helsinki AVEK juhlii kolmekymppisiään muun muassa kokeellisen elokuvan näytöksellä. Paikalla on myös tekijävieraita, jotka näytöksen jälkeen keskustelevat kokeellisen elokuvan ja muun taiteen kosketuspinnasta. www.facebook.com/events/219491461914254 GEORGE A. ROMERO IN MEMORIAM 30.9. WHS Teatteri Union, Helsinki Kauhun mestaria muistellaan kolmen elokuvan kautta. Kello 16 esitetään Two Evil Eyes (1990), kello 19 Martin (1978) ja kello 21 Crazies (1973). KIRJALLISUUS SARJAKUVAFESTIVAALIT 2.–3.9. Kattilahalli, Helsinki Tapahtuman teemana on eteläamerikkalainen sarjakuva, jota paikalla edustavat muun muassa Jose Muñoz (Argentiina), Berliac (Argentiina) ja Amanda Baeza (Chile-Portugali). Festivaalin ilmeen luonut taiteilija on Hanneriikka Moisseinen. sarjakuvafestivaalit.fi FUTURE FORMAT 8.–11.9. Maa-tila, Helsinki Näyttely ja julkaisukokonaisuus pohtii digin ja printin suhdetta lukukokemukseen ja lukijan odotuksiin. Näyttelytilassa on viisi teosta, joista kukin käsittelee lukemisen kokemusta ja julkaisu alustan merkitystä. www.instagram.com/futureformatexhibition SHAKESPEARE-LUKUPIIRI 13.9. Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki Jo vuonna 2014 aloittanut lukupiiri on käynyt tunnollisesti läpi Shakespearen näytelmiä. Syyskuussa vuorossa on Julius Caesar. Lukupiiri on ilmainen, mutta ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä. www.facebook.com/events/152246508663399 MONOLOGIKLUBI 13.–19.9. Lavaklubi, Helsinki Seitsemän päivän ajan Helsingissä pääsee kokemaan monologitaiteen valioita. Teosten joukossa on muun muassa Mirkka Rekolan innoittama Mirkka ja halvaantuneen näyttelijän tilitys Näillä mennään. www.lavaklubi.fi KIRJASTO KUPLII – PERTTI JARLA 14.9. Metso, Tampere Tapahtumasarjassa sarjakuvataiteen läänintaiteilija Ville Pirinen jututtaa muita sarjakuvataiteilijoita. Syksyn avaa Pertti Jarlan visiitti, mutta myös yleisöä kehotetaan mukaan niin keskustelemaan kuin piirtämään. www.facebook.com/events/282913192188764 DEKKARIFESTIVAALI 16.9. klo 12–22 Ravintola Pörssi, Helsinki Maksamalla 15 euroa pääsylipusta, pääsee kuulemaan muun muassa Arne Dahlin, Leena Lehtolaisen, Pauliina Suden ja Mikko Porvalin ajatuksia. www.facebook.com/events/1152880211483222 JANNE NEVALA: KIRJA JA KITARA 9.–21.9. Muun muassa Haapavesi, Liminka, Ylivieska, Rovaniemi ja Oulu Kolmannen romaaninsa, Kylän halki virtaa joki, julkaissut kirjailija kiertää Pohjanmaata, Kainuuta ja Lapin eteläreunaa. Mukana on paitsi uusi kirja myös kitara. www.facebook.com/Rokkimopo MUSIIKKI KOLMANNEN ASTEEN KLUBI 15.9. Elmun baari, Helsinki Ensimmäistä kertaa järjestettävällä klubilla musisoivat keskenään erilaiset mutta yhtä erinomaiset Rainbowlicker ja Pekko Käppi. GHOST WORLD & PLASTIC TONES 15.9. 45 Special, Oulu Kouvolasta lähtöisin oleva alternative-joukkio ja Helsingin powerpop-poppoo kohtaavat Oulussa. Molemmat ovat julkaisseet tänä vuonna esikoisälppynsä, jälkimmäisen tapauksessa miniälppynsä. www.facebook.com/events/111738782836198 LAST FIX OF THE DYING UNDERGROUND 15.–16.9. Vastavirta, Tampere Mitä hitaampaa ja raskaampaa, sen parempaa. Tampereen Vastavirralla kuullaan kahden päivän ajan bläkkistä, doomia ja death metalia. Esiintyjien joukkoon kuuluvat muun muassa Tombstoned, Rippikoulu ja Caskets Open. www.facebook.com/events/258882181281084 MAAILMANTANGON PÄÄTÖSKLUBI 17.9. Telakka, Tampere Kolmipäiväinen festivaali loppuu päätösklubille. Lavalle nousevat Harmony Twisters, LaitinenKuusijärvi Experience ja Vastavirta-orkesteri. www.maailmantango.net GOLD 27.9. Kuudes linja, Helsinki Hollantilainen metallin ja postpunkin risteyksessä toimiva Gold saapuu ensimmäistä kertaa Suomeen. Lauteet lämmittää kotimainen kokoonpano Mansion. www.thebandgold.com 7QUEERTUNE – LHBTIQ CHOIR FESTIVAL 30.9. Helsingin konservatorio Gaykuoro Out’n Loud ja lesbokuoro Kaupungin naiset järjestävät yhdessä kuorotapahtuman, jossa yhden päivän aikana kuullaan kolmea pohjoismaista sateenkaarikuoroa. www.facebook.com/events/915120581924998 RUOKA SÄILÖNTÄ JA SYKSYN SATO 6.9. Lapinlahdenkatu 3, Helsinki Marttojen järjestämällä kurssilla opetellaan perussäilöntätaitoja, kuten hillon ja mehun keittämistä, etikkasäilöntää ja kuivaamista. Kurssilla tehdään myös yhdessä ruokaa sesongin raaka-aineista. www.martat.fi RUOKAHÄVIKKIFESTARIT 16.9. klo 11–17 Teurastamo, Helsinki Hävikkiruoka saa kunnianpalautuksen festivaalilla, jossa Kellohalliin katetaan usean ruokalajin hävikki-menu ja jossa ruokailijat voivat myös tutustua hävikkiä vähentäviin keksintöihin ja sovelluksiin. www.facebook.com/events/1919705568291859 MIKÄ VIINI? -FESTIVAALI 20.–21.9. Vanha ylioppilastalo, Helsinki 15-vuotiaaksi ehtinyt tapahtuma haluaa edistää viinikulttuuria Suomessa. Sisäänpääsy on ilmainen, ja viinejä voi maistella neljän senttilitran satseissa alkaen euron hintaan. www.facebook.com/events/217911091943338 TAIDE JA TEATTERI TOURISTES TRISTES 1.–17.9. Titanik, Turku Helsingissä työskentelevien Ocèane Bruelin ja Dylan Ray Arnoldin ensimmäinen yhteinen yksityisnäyttely koostuu teoksista, joista muodostuu kenttämuistiinpanoja vaelluksesta Sveitsin Alpeilla. Luvassa on tieteen ja teknologian perkaamista, romanttista runollisuutta, kehollisuutta, kuvallisuutta ja veistoksia. www.titanik.fi ANTI – CONTEMPORARY ART FESTIVAL 19.–24.9. Kuopio Vuosittaisella festivaalilla taiteilijat ottavat haltuun julkisia tiloja toreista metsiin ja liikehuoneistoista koteihin. Tämän vuoden teemana on vesi ja taiteilijoiden joukossa muun muassa Terike Haapoja ja britit French & Mottershead. antifestival.com TANSSIN AIKA 21.–25.9. Jyväskylä Työpajoja, näytöksiä ja jatkoja – niistä on tanssitaiteen festivaali tehty. Ohjelmistoon kuuluu muun muassa ranskalais-saksalaisen Samik Akikan koreografioima teos, joka kanavoi saksalaisen tanssiteatterin henkeä mutta jonka esittää helsinkiläinen katutanssiryhmä Cleva Crew. tanssinaika.tanssinkeskus.fi PIXELACHE-FESTIVAALI 22.–24.9. Suvilahti, Helsinki Vuodesta 2002 järjestetty festivaali keskittyy tänä vuonna ”paikalliseen ja hajautettuun hallintoon”. Ohjelman keskiössä on kaikille avoin yleiskokous ”What economy for Helsinki?”, joka kokoontuu jokaisena festivaalipäivänä klo 18. www.pixelache.ac ANTI 19.–24.9. Sarjakuvafestivaalit 2.–3.9. Dekkarifestivaali 16.9. Ve ikk o So m erp uro N inn i Lu ht as aa ri Kolmannen asteen klubi 15.9.
7 / 2017 • 17 VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Rahaa perkele! Uudenlainen taide tarvitsee uudenlaista rahoitusta. MARTTA TUOMAALAN performatiivinen ja osallistava mediataideteos FinnCycling-Soumi-Perkele! on herättänyt ihastusta ja ihmetystä. Teoksessa katsojaosallistuja polkee kuntopyörällä taiteilijan itsensä esiintyessä videolla hiki rääkin tsemppaavana ohjaajana. Teos yhdistää politiikkaa, mustaa huumoria ja yhteiskunnallista räppiä kuntopyöräilyyn. Teoksen teemat nojaavat Juha Sipilän kipparoiman keskusta-puolueen Suomi kuntoon -vaalikampanjaan ja samannimiseen lauluun, joka muistetaan erityisesti Paula Lehtomäen villin riehakkaasti Tallinkin Baltic Queenilla vetämästä tulkinnasta. ”Kävin aikoinaan itse ryhmäliikuntatunneilla polkemassa pyörää raivooni. Huomasin, että se tyhjän poljenta alkoi muistuttaa yhä enemmän Suomen hallituksen toimintaa”, taiteilija Tuomaala kertoo polkiessaan oravanpyörää esityksen esittelyvideolla. VIIMEKSI TEOS NÄHTIIN Kontula Electronic -festivaaleilla ja sitä ennen Myymälä2-galleriassa. Nyt taiteilija haluaisi esittää teosta laajemminkin esimerkiksi festivaaleilla, mutta rahaa tarvitaan. Koska installaatioon kuuluvassa videoteoksessa käytetään tekijänoikeuden alaista musiikkia, täytyy videosta maksaa kertaluontoista tallennuslupamaksua 3 876 euroa. Yksi sekunti esitysoikeutta Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa maksaa 1,5 euroa, ja teoksessa on musiikkia reilu 43 minuuttia. Vajaalla neljällä tonnilla saisi siis tuotettua mainituilla alueilla esitettävissä olevan videon. Siinä, missä esimerkiksi elokuvien ja mainosten kanssa on mahdollista tehdä erillinen sopimus muusikon kanssa, ei tämä järjestely onnistu mediataide teoksen kohdalla. MESENAATTI-RAHOITUSPALVELUSSA käynnistyi elokuussa kampanja, jossa kerätään rahaa tallennuslupamaksujen kattamiseen ja muihin kuluihin. Kampanjaan osallistuneet saavat vastikkeeksi muun muassa lippuja esityksiin. Tuomaala haluaa heittää rahoituskampanjalla ilmaan myös kysymyksiä siitä, mitä taiteen tuottaminen maksaa taiteilijalle ja miten ei-kaupalliseksi määriteltävissä oleva taide tulisi hinnoitella. JARI TAMMINEN FinnCycling-Soumi-Perkele!-Mesenaatti-kampanja 21.9. asti osoitteessa: mesenaatti.me/campaign/?id=546#single/view FinnCycling-Soumi-Perkele!-esitykset Turun Tehdas-teatterissa 10.–15. lokakuuta RUOKA SÄILÖNTÄ JA SYKSYN SATO 6.9. Lapinlahdenkatu 3, Helsinki Marttojen järjestämällä kurssilla opetellaan perussäilöntätaitoja, kuten hillon ja mehun keittämistä, etikkasäilöntää ja kuivaamista. Kurssilla tehdään myös yhdessä ruokaa sesongin raaka-aineista. www.martat.fi RUOKAHÄVIKKIFESTARIT 16.9. klo 11–17 Teurastamo, Helsinki Hävikkiruoka saa kunnianpalautuksen festivaalilla, jossa Kellohalliin katetaan usean ruokalajin hävikki-menu ja jossa ruokailijat voivat myös tutustua hävikkiä vähentäviin keksintöihin ja sovelluksiin. www.facebook.com/events/1919705568291859 MIKÄ VIINI? -FESTIVAALI 20.–21.9. Vanha ylioppilastalo, Helsinki 15-vuotiaaksi ehtinyt tapahtuma haluaa edistää viinikulttuuria Suomessa. Sisäänpääsy on ilmainen, ja viinejä voi maistella neljän senttilitran satseissa alkaen euron hintaan. www.facebook.com/events/217911091943338 TAIDE JA TEATTERI TOURISTES TRISTES 1.–17.9. Titanik, Turku Helsingissä työskentelevien Ocèane Bruelin ja Dylan Ray Arnoldin ensimmäinen yhteinen yksityisnäyttely koostuu teoksista, joista muodostuu kenttämuistiinpanoja vaelluksesta Sveitsin Alpeilla. Luvassa on tieteen ja teknologian perkaamista, romanttista runollisuutta, kehollisuutta, kuvallisuutta ja veistoksia. www.titanik.fi ANTI – CONTEMPORARY ART FESTIVAL 19.–24.9. Kuopio Vuosittaisella festivaalilla taiteilijat ottavat haltuun julkisia tiloja toreista metsiin ja liikehuoneistoista koteihin. Tämän vuoden teemana on vesi ja taiteilijoiden joukossa muun muassa Terike Haapoja ja britit French & Mottershead. antifestival.com TANSSIN AIKA 21.–25.9. Jyväskylä Työpajoja, näytöksiä ja jatkoja – niistä on tanssitaiteen festivaali tehty. Ohjelmistoon kuuluu muun muassa ranskalais-saksalaisen Samik Akikan koreografioima teos, joka kanavoi saksalaisen tanssiteatterin henkeä mutta jonka esittää helsinkiläinen katutanssiryhmä Cleva Crew. tanssinaika.tanssinkeskus.fi PIXELACHE-FESTIVAALI 22.–24.9. Suvilahti, Helsinki Vuodesta 2002 järjestetty festivaali keskittyy tänä vuonna ”paikalliseen ja hajautettuun hallintoon”. Ohjelman keskiössä on kaikille avoin yleiskokous ”What economy for Helsinki?”, joka kokoontuu jokaisena festivaalipäivänä klo 18. www.pixelache.ac Sarjaliput myynnissä 24.9. saakka! su 24.9. klo 16 Musiikkitalo, Konserttisali HeBo 20 vuotta Bach, Schumann Carolyn Sampson, sopraano Benno Schachtner, kontratenori | Werner Güra, tenori Jonathan Sells & Cornelius Uhle, basso Viron Filharmonian kamarikuoro Helsingin Barokkiorkesteri | johtaa Aapo Häkkinen Kristiina Helin, visualisointi su 1.10. klo 16 Musiikkitalo, Camerata-sali Muinaiset roomalaiset Simone Vallerotonda, arkkiluuttu & kitara su 26.11. klo 19 Temppeliaukion kirkko Bach: Kunst der Fuge Les Voix humaines -gambakvartetti (Kanada) su 17.12. klo 19 Vanha kirkko Joulukonsertti Helsingin Barokkiorkesteri | johtaa Dmitry Sinkovsky, viulu
eira .fi Laivurinkatu 3 & Iso Roobertinkatu 20-22 Helsinki www.eira.fi Aina on hyvä hetki aloittaa opiskelu! Opiskele lukiossa >>> Eiran aikuislukiossa ikä on vain numero eikä keskiarvo ratkaise kouluun pääsyä. Opiskelunkin voit aloittaa heti kun sinulle sopii. Opiskele päätoimisesti tai sovita kurssit joustavasti aikataulujesi mukaan. Meiltä löydät sopivat vaihtoehdot. Tutustu mahdollisuuksiin ja ilmoittaudu heti: www.eira.fi/lukioon. Jäikö lukio aikanaan suorittamatta? Mietitkö jatko-opintoja ja tarvitset lähtöpisteitä? Vai haluatko opiskella ihan muuten vaan? Ilmoittaudu Eiran aikuislukioon. Meillä voit >>> • suorittaa lukion ja valmistua ylioppilaaksi • opiskella yksittäisiä aineita • kerrata kursseja tai korottaa arvosanoja • opiskella lukion kurssit verkossa • opiskella omaan tahtiin • vahvistaa kielitaitoa • aloittaa uuden kielen opiskelun • opiskella joustavasti • valita monista opiskelumuodoista • opiskella kannustavassa ilmapiirissä https://www.facebook.com/Eiran.aikuislukio/ Eirassa on varaa valita! LUKIO HIGH SCHOOL PERUSKOULU AINEOPINNOTNOT Tiedon haluis ille! Avoimen yliopiston opintoja kaikille kiinnostuneille Turussa, Porissa ja opistoissa ympäri Suomea. Verkko-opintoja myös täysin etäopiskeluna. Ilmoittaudu nyt! y l i o p i s t o k a i k i l l e • Mediakasvatus •Uskontotiede: Kulttuurinen kohtaaminen ja muutos •Mediatutkimuksen, taidehistorian ja musiikkitieteen opintoja •Luova kirjoittaminen •Liikenteen kulttuurihistoria •Ympäristötiede •Tulevaisuudentutkimus •Suomi 100 vuotta -opintoja •Maantiede •East Asian Studies: Contemporary East Asia •Monikulttuurisuus •Psykologia ym. www.utu.fi/avoin avoin@utu.fi Vielä ehdit mukaan! Katso vapaat kurssipaikat Ilmoittaudu: ilmonet.fi • asiakaspalvelussa • puhelimitse 09 310 88610 Tutustu syksyn tarjontaan sto.digipap.eu/opinto-ohjelma Kursseja, luentoja ja tapahtumia – arkisin ja viikonloppuisin. Kaikki elämäni kurssit Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki
eira .fi Laivurinkatu 3 & Iso Roobertinkatu 20-22 Helsinki www.eira.fi Aina on hyvä hetki aloittaa opiskelu! Opiskele lukiossa >>> Eiran aikuislukiossa ikä on vain numero eikä keskiarvo ratkaise kouluun pääsyä. Opiskelunkin voit aloittaa heti kun sinulle sopii. Opiskele päätoimisesti tai sovita kurssit joustavasti aikataulujesi mukaan. Meiltä löydät sopivat vaihtoehdot. Tutustu mahdollisuuksiin ja ilmoittaudu heti: www.eira.fi/lukioon. Jäikö lukio aikanaan suorittamatta? Mietitkö jatko-opintoja ja tarvitset lähtöpisteitä? Vai haluatko opiskella ihan muuten vaan? Ilmoittaudu Eiran aikuislukioon. Meillä voit >>> • suorittaa lukion ja valmistua ylioppilaaksi • opiskella yksittäisiä aineita • kerrata kursseja tai korottaa arvosanoja • opiskella lukion kurssit verkossa • opiskella omaan tahtiin • vahvistaa kielitaitoa • aloittaa uuden kielen opiskelun • opiskella joustavasti • valita monista opiskelumuodoista • opiskella kannustavassa ilmapiirissä https://www.facebook.com/Eiran.aikuislukio/ Eirassa on varaa valita! LUKIO HIGH SCHOOL PERUSKOULU AINEOPINNOTNOT Tiedon haluis ille! Avoimen yliopiston opintoja kaikille kiinnostuneille Turussa, Porissa ja opistoissa ympäri Suomea. Verkko-opintoja myös täysin etäopiskeluna. Ilmoittaudu nyt! y l i o p i s t o k a i k i l l e • Mediakasvatus •Uskontotiede: Kulttuurinen kohtaaminen ja muutos •Mediatutkimuksen, taidehistorian ja musiikkitieteen opintoja •Luova kirjoittaminen •Liikenteen kulttuurihistoria •Ympäristötiede •Tulevaisuudentutkimus •Suomi 100 vuotta -opintoja •Maantiede •East Asian Studies: Contemporary East Asia •Monikulttuurisuus •Psykologia ym. www.utu.fi/avoin avoin@utu.fi Birckala 1017 Tursiannotkon viikinkiaikainen hämäläiskylä ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 / 12/6 ¤ WWW.VAPRIIKKI.FI 9.6.2017–19.8.2018 Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki
20 • 7 / 2017 Kädessä oleva risti on peräisin Keski-Amerikasta, El Salvadorista. Se viittaa arkkipiispa Oscar Romeroon, joka murhattiin vuonna 1980. Romero oli kovaääninen heikompien puolustaja aikana, jolloin kuolemanpartiot riehuivat suurvaltapolitiikan ja kylmän sodan ristiaallokossa kärvistelleessä maassa.
7 / 2017 • 21 K irkon pitkä varjo K irkon pitkä varjo P APPI ripustaa teesinsä Helsingin Tuomiokirkon oveen – jeesusteipillä tietysti. Sama pappi kannattelee nationalistien itsenäisyyspäivän soihtukulkueen vieressä mielenosoituskylttiä, jossa lukee ”Rakasta maahanmuuttajaa”. Poliisi poistaa hänet paikalta turvallisuuteen vedoten. Kai Sadinmaan elämä ja julkinen esiintyminen poikkeavat totutuista kirkollisista kaavoista. Torniosta lähtöisin oleva ja Helsingin Kallioon asettunut Sadinmaa on tullut tunnetuksi kritiikistä, jota hän on suunnannut kirkkoa ja yhteiskuntaa kohtaan terrierin innolla. Sadinmaa on profiloitunut toiminnassaan enemmänkin aktivistiksi kuin perinteiseksi papiksi – mahdollisesti tämän takia häneltä myös puuttuu oma seurakunta. Julkisten esiintymisten lisäksi Sadinmaa on purkanut ajatuksiaan myös kahden kirjan verran. Kirjojen nimeämisessä meno on ollut yhtä provosoivaa kuin muussakin viestimisessä: kolmen vuoden takainen 10 käskyä kirkolle ja hiljattain ilmestynyt Ilmestyskirja lainaavat nimensä ja teemojaan Isosta kirjasta. Kapitalistista yhteiskuntaa ja kirkon roolia siinä hahmottava Ilmestyskirja alkaa nimelleen sopivasti nykyaikaisella maailmanlopun kuvauksella. Kuvaus on hyvin maallinen, ja ensimmäinen puolisko kirjasta menisikin ihan hyvin yhteiskuntakriittisestä pamfletista. Sadinmaan visiossa me ihmiset itse olemme neljä Ilmestyskirjan ratsastajaa. ”Dystopiakuvauksen kirjoittamisessa meni pitkään, se on aika raskasta tavaraa itsellenikin. Se toivottomuuden kirjoittaminen nosti pintaan myös sen, mikä on minulle kristinuskossa tärkeintä – itseni haastamisen ohella haastan myös kirkon. Kaikki systeemit, joita rakennamme, kääntyvät lopulta meitä vastaan, ja kyse on ikuisesta prosessista. Ihan fatalistiksi ei pidä kuitenkaan heittäytyä”, Sadinmaa kertoo Kallion kirkon kupeessa olevassa kahvilassa. Olemme Sadinmaan kotikentällä, lähellä vastustajan maalia. ”Taistellaan tosissamme, mutta joku keveyskin tässä pitää olla mukana. Että otetaanpas välillä lasi viiniä ja rennosti – muuten sitä nääntyy itsekin.” PAPIN PUHEISSA ja teksteissä viitataan rahaan, joka tuntuu nousseen jumalan asemaan. Onko raha tosiaan uusi jumala? ”Jumalana se ei ole uusi, mutta sen asema on vahvistunut globalisaation myötä. Raha on päässyt irti suitsistaan, ja siitä on tullut totaalinen jumala. Nyt sillä on kaikki tarvittavat välineet hallitsemiseen. Elämme rahan totalita rismissa.” Tuon uuden ukko ylijumalan kasvot ovat värikkäät, ja ne vilkkuvat neonväreissä. Sadinmaa nimeää kaikkialle levinneet logot, tuotemerkit ja brändit riivaajahengiksi. ”Ne ovat erittäin tuhoavan järjestelmän manifestaatioita.” Sadinmaan analyysissä taloustiede, yhteiskunnallisten ajattelijoiden huomiot ja uskonnollinen liturgia nivoutuvat yhteen. ”Yritän seurata yhteiskunnallista keskustelua mahdollisimman laaja-alaisesti. Evankeliumi tarvitsee rinnalleen paljon muutakin – jos toisessa kädessä on Raamattu, niin toisessa pitää olla Pääoma. Koen, että monien filosofien ja tutkijoiden suusta välittyy se Jee suksen perimmäinen sanoma. Se, mitä Nasaretilainen on puhunut, on peilauspinta, jota vasten näitä muita ajattelijoita tarkastelen.” Kuvailemalla tuhovoimassaan verrattoman talousjärjestelmän ja esittäessään, kuinka kirkko on integroinut itsensä tuon järjestelmän osaksi, Sadinmaa haastaa kirkon sen perustuksia myöten. ”On tapahtunut järjetön petos: köyhien kirkosta on tullut rikkaiden kirkko. Kirkon aarianhan pitäisi olla ilosanoma köyhille.” Monet puolustelevat kirkon tasapainoilua maailmojen välissä sillä, että mikäli kirkko tekisi ainoastaan diakoniatyötä syrjäytyneiden ja osattomien kanssa, niin mistä kirkko saisi tarvittavat rahat – eli resurssit. Tätä selitystä Sadinmaa ei hyväksy, hän on sillä tavoin mustavalkoinen. ”Niinhän sitä perustellaan. Se on kuitenkin argumenttina ihan sama kuin se, että pitää olla niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään. Tietenkin sillä saadaan valtaa, mutta samalla myydään joitain todella keskeisiä periaatteita. Tukemalla epäreilua järjestelmää kirkko vetää ensin köyhiä turpaan ja sitten antaa heille vähän laastaria. Kirkolta puuttuu profeetallinen diakoniatyö, joka tarttuisi rakenteellisiin ongelmiin.” Vaatimus ikuisesta protestista on esitetty. ”Protestanttisuuden ytimessä on protesti, vastapainona katolilaisuudelle. Katolilaiset kokevat omistavansa totuuden, mutta protestanttiset eivät oikeastaan ikinä voi omistaa totuutta, vaan heidän pitää aina murtaa se totuus. Meidän kirkko on toiminnassaan melko katolilainen.” SADINMAAN omat protestit ovat johtaneet myös vaikeuksiin. Poliisi poisti hänet itsenäisyyspäivänä 2015 nationalistien ja rasistien soihtukulkueen varrelta. ”Ymmärrän poliisin toimet sikäli, että helpompaahan heille oli poistaa minut kuin suojella minua. Siinä ympärilläni pyöri aika uhkaavan näköisiä tyyppejä, ja minun poistaminen oli Pelko, epävarmuus ja kapina, niistä on Kai Sadinmaa tehty. ”PELKO ON PAHIN SYÖPÄ, JOKA MEITÄ RIIVAA.” ”KAIKKI SYSTEEMIT, JOITA RAKENNAMME, KÄÄNTYVÄT LOPULTA MEITÄ VASTAAN.” TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT VELDA PARKKINEN
22 • 7 / 2017 helpoin ratkaisu, vaikka se loukkasikin oikeuttani olla paikalla. Tein poliisista valituksen, mutta oikeusasiamies totesi, että se ei johda mihinkään.” Tuulimyllyjä vastaan kamppailu on kaikessa raskaudessaan kuitenkin osa Sadinmaan olemusta. ”Välillä pohdin, että miksi ihmeessä minun pitää olla jossain kirkossa duunissa, vaikka se on ollut yhtä Via Dolorosaa alusta alkaen. Ehkä minä tarvitsen sen. Psyykeni vaatii valtavan vastustajan, jota en voi koskaan voittaa. Olenko siis itse oma tuulimyllyni?” Kysymys jää leijumaan ilmaan vastaamattomana. Ehdottomuudessaankin Sadinmaa kuitenkin muistuttaa, että hän pyrkii kritisoimaan instituutioita, ei yksilöitä. ”Meidän pitää löytää protesti ja armo yhtä aikaa, ja sulattaa ne toisiinsa. Pitää olla armollinen myös itselle.” KAUTTA AIKAIN valtapelistä, politikoinnista ja kähminnästä syytetyn kirkon herkin kipupiste tuntuu 2010-luvun Suomessa sijoittuvan sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Kirkon omat linjauk set ja valtion linja ovat erkaantuneet lain myötä, ja tämä erkaantuminen on aiheuttanut järistyksiä, jotka nähdään ja tunnetaan kirkon ulkopuolellakin. Tapojensa mukaisesti Sadinmaa nosti kissan pöydälle ja vihki miesparin heti lakimuutoksen astuttua voimaan maaliskuussa. Tämän kirkko oli nimenomaisesti kieltänyt. Sadinmaa ei ollut yllättynyt, kun hänen touhustaan tehtiin kantelu Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille, vaikka hän ei olekaan ainoa rajoja koetellut pappi. Samansukupuolisia pareja on vihitty Suomessa hänen tietojensa mukaan kaikkiaan noin 15 ja pareja vihkineitä pappeja on ehkä toistakymmentä. Sadinmaa kertoo itse vihkineensä kolme samansukupuolista pariskuntaa ja siunanneensa toiset neljä. ”Tuomiokapitulilla taitaa olla melko voimakas tarve rangaista minua. Rangaitsematta jättäminen on julkinen viesti hyväksynnästä ja siitä, että kaikki voivat toimia samoin. Toisaalta, tuomiokapitulia johtava piispakin osallistui juuri Kallion kirkossa tapahtuneeseen miesparin avioliiton siunaamiseen, mikä on ihan yhtä radikaalia kuin minun toimintani. Kapituli ja piispat tietävät tämän ja muiden pappien tekemiset, mutta valitsevat olla puuttumatta niihin. Kyllähän kirkossa syntiäkin saa tehdä, se vaan pitää tehdä salassa.” Sadinmaa uskoo, että kirkon herroja korpeaa erityisesti se, että hänen toimintansa myötä samansukupuolisten vihkimisestä on tullut julkinen asia. Julkisuus vaatii julkiset nuhtelut. Kirkossa monet luottavat poissa valokeilasta tapahtuvan hivuttamisen voimaan. ”Ymmärrän kyllä hivuttamisen, ehkä siten saadaan parissa vuodessa luotua uusi tapa toimia. Peräänkuulutan kuitenkin suoraselkäisyyttä ja kirkon toiminnan haastamista.” ”TUOMIOKAPITULI tekee päätöksen minusta tehdystä kantelusta 13. syyskuuta. Olen hankkinut kolmen istuttavan jalkapuun ja menen Bulevardille Tuomiokapitulin eteen kokouksen ajaksi istumaan jalkapuussa seuranani yksi vihkimäni miespari. Pidämme istunnon aikana mielenosoituksen, performanssin. On loistavaa, että pariskunta lähtee tähän mukaan omilla naamoillaan. Tämä olisi jäänyt pahasti vajaaksi, jos olisin ollut siinä yksin – että taas se sama pappi räyhää itsekseen.” Kokouksen ajan pappi ja vihitty pariskunta kärvistelevät kiirastulessa. Kokouksen jälkeen nähdään, tuleeko tuomio. ”Kapitulilla on oikeastaan neljä vaihtoehtoa. Se voi vapauttaa minut kaikesta. Ja jos se päättää rangaista, niin se voi antaa varoituksen, määräaikaisen virasta erottamisen tai virasta erottamisen. Oletan, että tulee varoitus”, Sadinmaa selittää. ”Se on rangaistus, jolle voimme hakea muutosta hallinto-oikeudesta. Ja me tulemme sitä hakemaan.” Valta ei koskaan tule ilmaiseksi. Mikäli kirkko haluaa olla kimpassa valtion kanssa ja nauttia jatkossakin veronkanto-oikeudesta sekä muista aseman tuomista eduista, sen pitää hyväksyä myös lasku. Kirkolla on tietysti myös vapaus olla välittämättä valtion ohjailusta, mutta se tarkoittaisi erityissuhteen loppumista myös muilta osin. ”Tässä joudutaan punnitsemaan kirkon ja valtion suhde juuriaan myöten.” SUKUPUOLINEUTRAALI avioliittolaki on lyönyt kiusallisesti kiilaa kirkon RIIKO SAKKINEN RAJAT KIINNI 7.1.2018 saakka KÄYKÄÄ ROHKEASTI PIDEMMÄLLE! GÖSTA | JOENNIEMENTIE 47 | MÄNTTÄ SERLACHIUS.FI |SERLACHIUS-BUSSILLA TAMPEREELTA SUORAAN MUSEOIHIN! Ri ik o Sa kk in en , Af rik an tä ht i (o sa ku va ), 20 16 –2 01 7 ”Haluan maailman, jossa ei ole rajoja ja jossa ihmiset saavat valita vapaasti asuinpaikkansa. Haluan maailman, jossa ihmisillä on oikeus muuttaa, mutta ennen kaikkea olla muuttamatta. Haluan maailman, jossa kenenkään ei tarvitse lähteä kotoaan sodan, väkivallan, vainon tai köyhyyden takia.” Riiko Sakkinen TULOS SA JIRI GELLE R: FUCK THE WORLD ! ”EHKÄ TÄSTÄ MAAILMASTA EI TULE VALMISTA KOSKAAN.” ”MENEN ISTUMAAN JALKAPUUHUN KOKOUKSEN AJAKSI.” ja valtion väliin, mutta eivät ongelmat siihen lopu. Mikä kirkon ja valtion järkiliitossa pohjimmiltaan mättää? ”Tämä nykyinen valtionkirkkomainen tilanne ei ole eduksi valtiolle eikä kirkolle. Tietty etäisyys olisi hyväksi molemmille, ja liian läheinen suhde valtioon esimerkiksi tukahduttaa kirkon profeetallisuuden.” Valtaa ja auktoriteetteja kyseenalaistanut ja pilkkanaan pitänyt Jeesus Nasaretilainen on tosiaan omituinen oppi-isä tosiasialliselle valtionkirkolle. ”Rooman keisari Konstantinus osti kirkon 300-luvulla antamalla sille etuoikeuksia. Nyt meidän kirkkomme suurin pelko on julkisoikeudellisen aseman menettäminen, joka on väistämätöntä. Nytkin tapellaan jostain avioliitosta, mutta miksi. Sehän on yhteiskunnallinen instituutio, joka on tullut kirkolle merkittäväksi vasta joskus 1400–1500-luvuilla – sitä ennen asia oli kirkolle yksi paskan hailee. Avioliiton teemassa roikutaan, koska pelätään, että sen myötä menetettäisiin valtaa.” Sadinmaan mukaan Nasaretilaisen opit on kirkossa kaikin mahdollisin keinoin peitetty ja halvaannutettu. Jeesus on vangittu ja kuohittu kirkon seinälle, koska hän on niin haastava, vaarallinen ja pelottava kapinallinen. ”Mitä kirkossa on jäljellä siitä maailmaa muuttavasta voimasta, joka hänen opissaan on? Pelkät kuoret. Potentiaalia olisi, mutta pelko estää sen toteutumisen. Kirkko myötäilee ja kosiskelee vaikka pitäisi kapinoida ja protestoida.” PELKO ON TEEMA , johon Sadinmaan ajatukset kiertävät toistuvasti. Hänen ajatuksissaan pelko pitää kansalaiset nöyrinä ja ruodussa. ”Pelko saa ihmiset huutamaan rajoja kiinni ja uuneja auki”, hän tiivistää. ”Pelko on pahin syöpä, joka meitä riivaa, ja sen voittaminen on avain vapauteen. Auttaa ehkä ajatella, että ei kuolema ole pahin asia – me kaikki kuitenkin lähdemme täältä vuorollamme. Pahempaa on se, jos menettää itsensä pelolle.” Pelko on tietenkin osa ihmisen elämää ja tulee olemaan vastakin, mutta sille ei pitäisi antaa valtaa. Sadinmaan Ilmestyskirjan rakenne mukailee klassista saarnaa. Kirjan alussa maalataan pimeys ja helvetti mahdollisimman synkillä väreillä, minkä jälkeen tarjotaan se valon välähdys. ”Kyllä minulla on pieni usko, että joskus tulee aika, kun karhut ja lampaat voivat yhdessä käyskennellä laitumella ja lapsi leikkiä kyykäärmeen kololla. Haluan uskoa siihen mahdollisuuteen, mutta miten ja milloin ja missä ovat sitten niitä kysymyksiä – ehkä tästä maailmasta ei tule valmista koskaan.” 4,95 € 4 €
RIIKO SAKKINEN RAJAT KIINNI 7.1.2018 saakka KÄYKÄÄ ROHKEASTI PIDEMMÄLLE! GÖSTA | JOENNIEMENTIE 47 | MÄNTTÄ SERLACHIUS.FI |SERLACHIUS-BUSSILLA TAMPEREELTA SUORAAN MUSEOIHIN! Ri ik o Sa kk in en , Af rik an tä ht i (o sa ku va ), 20 16 –2 01 7 ”Haluan maailman, jossa ei ole rajoja ja jossa ihmiset saavat valita vapaasti asuinpaikkansa. Haluan maailman, jossa ihmisillä on oikeus muuttaa, mutta ennen kaikkea olla muuttamatta. Haluan maailman, jossa kenenkään ei tarvitse lähteä kotoaan sodan, väkivallan, vainon tai köyhyyden takia.” Riiko Sakkinen TULOS SA JIRI GELLE R: FUCK THE WORLD ! The Telegraph Le Monde Episodi Savon Sanomat “Kunnianosoitus inhimillisyydelle ja kaikille kansallisuuksille” Karjalainen Aki Kaurismäen TOIVON TUOLLA PUOLEN nyt kaupoissa ja vuokraamoissa! Muista myös muut Kaurismäki -helmet, kaikki saatavilla DVD:nä ja Blu-ray:na! 4,95 € 4 €
24 • 7 / 2017 M AINOKSET ja logot vilkkuvat maiseman ja median lisäksi alitajunnassamme. Ne vaikuttavat siihen, mitä tulee ensimmäisenä mieleen lenkkareista. Tai kahvista, älypuhelimesta, nyhtökaurasta ja proteiinirahkasta. Mainosten ja tuotteiden tyyli muuttuu ajassa ja tilassa, mutta yksi asia on selvä: kuluttajuudella, brändeillä ja mainoksilla on nyky-yhteiskunnassa yhä suurempi rooli. Tutkimusaiheena mate riaalikulttuuri on kiehtova, sillä tarpeiden ohella ostopäätöksiämme ohjaavat muun muassa brändeihin liitetyt mielikuvat, oma sosio-ekonominen asemamme, tuotteiden merkitys työssä ja vapaa-ajalla, omat ja läheisten unelmat, globaalit trendit ja innovaatiot. Valinta kuluttaa tai olla kuluttamatta voi olla tärkeä osa identiteetin rakentamista, ryhmään kuulumista tai poliittista vaikuttamista. Myös lapsiin ja nuoriin pyritään vaikuttamaan markkinointiviestinnällä systemaattisesti ja vähän joka puolella: somessa, kaduilla, nettikaupoissa, tv:ssä ja peleissä, koulussakin. Mitä tiedämme tuotteiden alkuperästä, tekijöistä ja tuotannon vaikutuksista mainosten takana? Kysymys saattaa muistuttaa lähinnä omasta tiedon puutteesta tai ahdistavista uutisista. Hyviä tapoja käsitellä kysymystä voisivat olla Vastamainos on mainio työkalu monimutkaisten ilmiöiden hahmottamiseen ja opetukseen. TEKSTI EEVA KEMPPAINEN KUVAT MEDIALUKUTAITOA VASTAMAINOKSISTA -OPAS, EETTISEN KAUPAN PUOLESTA RY. maailmankaupan eettisyyteen tarttuva tutkimus ja vastamainonta. TARINA TUOTTEEN matkasta tuottajalta kauppaan paljastaa ihmisiä ja paikkoja, joista kuluttajat ovat riippuvaisia mutta jotka piilotetaan pitkän tuotantoketjun taakse. Niin kutsutun Follow The Things -tutkimuksen saralla maailmankaupasta on esitetty kriittisiä kysymyksiä: Mitä kuluttajuus merkitsee ihmisille ja mitä mainokset kertovat tuotteista? Kuka tuotteen tekee ja missä? Mitä luonnonvaroja ja työvaiheita tuotantoketju sisältää? Miten kaupankäynti ja yritysvastuu voivat edistää alueiden kehitystä? Minkälaiset ihmisoikeusloukkaukset ja ympäristöongelmat tekevät tuotannosta epäeettistä? Miten yritykset, valtiot ja kuluttajat voivat vaikuttaa? Yleensä tutkimus paljastaa ongelmia: esimerkiksi vaatetuotannossa palkat ja tehdasturvallisuus ovat usein ala-arvoisia, ja siinä käytetyt kemikaalit kuormittavat terveyttä ja luontoa. Toisaalta tieto havainnollistaa myös sen, miten kaupankäynti ja työ yhdistävät meidät kaikki dynaamiseksi verkostoksi, jonka rakenteita voi muuttaa. Tuotetarinoita voi hyödyntää opetuksessa. Samoin kulttuurihäirintää. Tutkijat Ian Cook, David Darts sekä Jenni fer Sandlin ja Jennifer Milan ovat tutkineet niiden käyttöä osana luovaa vastarintaa ja julkista, kriittistä pedagogiikkaa. Suomessa Eettisen kaupan puolesta ry, Eetti ja Kuilut umpeen -hanke ovat järjestäneet vastamainostyöpajoja oppilaitoksissa. Niissä oppilaat ja opiskelijat ovat saaneet suunnitella ja askarrella omia mainosparodioitaan. Jakoi vastamainoksen sitten kaupungilla, mediassa tai oppitunnilla, sen avulla voi visuaalisesti popularisoida tutkimustietoa. Vastamainos voi herättää tunteita ja haastaa lukemaan mainosviestejä kriittisesti. PARHAIMMILLAAN nuoria ajattelemaan kriittisesti, keskustelemaan ja toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tuotetutkimus ja vastamainonta pönkittävät kriittiseltä kuluttajalta vaadittavaa kykyä arvioida tuotteiden laatua, uutisten totuudenmukaisuutta ja mainosten vaikutuskeinoja. Arviointikyvyn lisäksi kriittisellä kuluttajalla on pitäisi olla tahtoa vaikuttaa esimerkiksi antamalla palautetta yrityksille ja päättäjille tai osallistumalla itselle tärkeään kampanjointiin. Palautteiden mukaan työpajan harjoitukset, mainosten tulkinta, vastamainosgalleria, askartelu ja omien töiden esittely saavat ajatukset virtaamaan sekä opettajissa että oppilaissa. Kiitosta ovat saaneet erityisesti ryhmätyö, interaktiivisuus ja innostaminen. Vastamainonta voi herättää nuorissa kysymyksiä ja tarjota luovan keinon oman mielipiteen ilmaisemiseen. Tavoite on nostaa nuorten oma osallisuus, kuluttajuus ja arkiympäristö opetuksen ja tutkimuksen keskiöön. Haastettakin riittää. Oppilaille kulttuurihäirintä on yleensä uusi asia, ja kuvien tulkinta voi tuntua alkuun vaikealta: se vaatii kykyä yhdistellä aiempaa tietoja ja kokemuksia. Vastamainonta voi herättää ärsytystä, torjuntaakin: tuotannon ja kuluttajuuden ulottuvuudet ovat hankalia kokonaisuuksia kaiken ikäisille. PERUSKOULUISSA ja lukioissa otetaan parhaillaan käyttöön uudistettuja opetussuunnitelmia, joissa painotetaan globaalikasvatuksen ja monialaisten opetuskokonaisuuksien kehittämistä. Opettaja voi valita ainekohtaisiin sisältöihin sopivia vastamainoksia esimerkiksi äidinkielessä, maantiedossa ja terveystiedossa, sillä moni vastamainos kritisoi sellaisia median ilmiöitä ja kestävän kehityksen hidasteita, joita tulisi joka tapauk sessa käsitellä oppitunnilla. Lukion opetussuunnitelmassa vastamainonta jopa mainitaan tapana, jolla opiskelija voi osoittaa osaamisensa biologiassa ja maantieteessä. Eettisen kaupan puolesta on julkaissut Medialukutaitoa vastamainoksista -oppaan opetustyön tueksi. Kirjoittajan gradu käsitteli maantieteen luovaa opettamista kulttuurihäirinnän avulla. Kemppainen toimii globaalikasvattajana Eetissä ja ohjaa työpajoja Kuilut umpeen -hankkeessa. kuilutumpeen.fi. Medialukutaitoa vastamainoksista -opas: bit.ly/2xbIXkl Teaching media literacy & geographies of consumption -opas: bit.ly/2v56d66 VASTAMAINOSTEN pohjalle oppilaat valitsevat usein vaatteisiin ja meikkeihin liittyviä mainoksia. Tämän vastamainoksen voi tulkita kritisoivan plastiikkakirurgian lisäksi kauneusihanteiden vääristyneisyyttä laajemminkin. KRIITTISEN AJATTELUN OPPITUNTI VASTAMAINO S HAASTAA LUKEMAAN MAINOSVIES TEJÄ KRIITTISESTI .
7 / 2017 • 25 OPET HÄIRIKÖINNIN ASIALLA RUOKA ON jokaiselle tuttu, arkinen ja henkilökohtainen asia. Samaan aikaan se on poliittinen, globaali ja moniulotteinen asioiden vyyhti. Ruoka on eläinja ihmisoikeuskysymys sekä kysymys ympäristöarvoista, etiikasta, terveydestä ja kriittisestä kuluttajuudesta. Ruoka onkin erinomainen vastamainonnan aihe. Biologian ja maantieteen opettajien liitto käynnisti keväällä Global Meal -hankkeen, jossa mukana ovat myös vastamainonnan konkarit Häiriköt-päämaja ja Eettisen kaupan puolesta ry. Hankkeen pääkohderyhmää ovat yläkoulut ja toisen asteen oppilaitokset, mutta sen yhtenä päämääränä on kaataa raja-aitoja yhteiskunnallisten toimijoiden väliltä. Syksyllä alkavassa Global Meal -vastamainoskilpailussa kisataankin koululaissarjan ohella myös avoimessa ammattilaissarjassa. Ruuan globaalit vaikutukset ovat samanlaisia katsoi niitä kenen näkökulmasta tahansa. BIOLOGIAN JA MAANTIETEEN opettajien liitto on pedagoginen järjestö, jonka tehtävänä on tukea jäseniään työssään ja edistää heidän opettamiensa aineiden riittävää ja laadukasta opetusta. Suomessa valtakunnalliset opetussuunnitelmat piirtävät ison kuvan siitä, minkälaisia asioita koulussa tulisi opiskella ja millä tavoin. Nykyisissä opetussuunnitelmissa mainonnan, median ja kulutusvalintojen kriittinen tarkastelu on nostettu osaksi arjen taitojen opettelua. Samoin se on osallistumista kestävän tulevaisuuden rakentamiseen vastuullisena kansalaisena. Myös ruoka-aiheet ovat opetussuunnitelmassa entistä merkittävämmässä roolissa. Ruokaan liittyvät teemat ilmastonmuutoksesta orjatyöhön ja eläintuotannon ongelmiin ovat haastavaa kohdattavaa meistä jokaiselle. Samaan aikaan, kun media ja mainosmaailma syytävät niskaamme todellisuutta usein vääristävää kuvaa, on opettajalla tekemistä johdatellessaan oppilaita arkisten valintojemme, mielikuvien, tunteiden ja faktojen maailmassa kohti tiedostavaa kuluttajuutta. Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisessa olennaista on päästä tekemään oikeita asioita oikeassa maailmassa, ja vastamainoksen tekeminen voi olla yksi askel tällä polulla. Siksi Global Meal tukee opettajien työtä tuottamalla koulujen käyttöön vastamainontaan ja ruuan globaaleihin vaikutuksiin perehdyttävää materiaalia. Syksyn aikana järjestettävissä opettajankoulutuksissa opitaan ohjaamaan ruoka-aiheinen vastamainostyöpaja koulussa. SYYSKUUSSA STARTTAAVA Global Meal -vastamainoskilpailu jatkaa Mainoskupla-kilpailun perintöä. Sen kautta haastamme jokaisen koululaisen, opettajan, graafikon ja aktiivisen kansalaisen tutustumaan ruuan globaaleihin vaikutuksiin, tekemään aiheesta vastamainoksia ja sitä kautta osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. PINJA SIPARI Kirjoittaja on Global Meal -hankkeen koordinaattori. Häiriköt-päämaja osallistuu hankkeen toteuttamiseen. uudistettuja opetussuunnitelmia, joissa painotetaan globaalikasvatuksen ja monialaisten opetuskokonaisuuksien kehittämistä. Opettaja voi valita ainekohtaisiin sisältöihin sopivia vastamainoksia esimerkiksi äidinkielessä, maantiedossa ja terveystiedossa, sillä moni vastamainos kritisoi sellaisia median ilmiöitä ja kestävän kehityksen hidasteita, joita tulisi joka tapauk sessa käsitellä oppitunnilla. Lukion opetussuunnitelmassa vastamainonta jopa mainitaan tapana, jolla opiskelija voi osoittaa osaamisensa biologiassa ja maantieteessä. Eettisen kaupan puolesta on julkaissut Medialukutaitoa vastamainoksista -oppaan opetustyön tueksi. Kirjoittajan gradu käsitteli maantieteen luovaa opettamista kulttuurihäirinnän avulla. Kemppainen toimii globaalikasvattajana Eetissä ja ohjaa työpajoja Kuilut umpeen -hankkeessa. kuilutumpeen.fi. Medialukutaitoa vastamainoksista -opas: bit.ly/2xbIXkl Teaching media literacy & geographies of consumption -opas: bit.ly/2v56d66 OPPILAIDEN vastamainokset ottavat usein kantaa yhteiskuntaan ja luonnonsuojeluun. Smugvastamainos muistuttaa autojen ympäristövaikutuksista ja tukee julkista liikennettä. VASTAMAINOSTEN pohjalle oppilaat valitsevat usein vaatteisiin ja meikkeihin liittyviä mainoksia. Tämän vastamainoksen voi tulkita kritisoivan plastiikkakirurgian lisäksi kauneusihanteiden vääristyneisyyttä laajemminkin. TARVITSEMME LISÄÄ TUTKIMUSTA TUTKIN SITÄ, miten taiteilijat, aktivistit, elokuvantekijät, journalistit ja muut käsittelevät kysymystä ”kuka tekee ostamamme kulutustuotteet?” Minua kiinnostaa, mitä vaikutuksia heidän työllään voi olla kuluttajiin, yrityksiin ja työntekijöihin ympäri maailman ja miten nämä yhteydet muuttuvat internetin ja sosiaalisen median avulla. Kulttuurihäirinnän määrä on lisääntynyt 1990-luvun lopulta alkaen. Vuodesta 2011 olen koostanut Follow The Things -sivustolle yli 60 tapaustutkimusta, jotka analysoivat verkossa julkaistuja haastatteluja, arvioita, keskusteluja ja kommentteja kulttuurihäirintätempauksista. Kulttuurihäirinnässä on tärkeää mutta samalla vaikeaa tasapainottaa käsiteltävän aiheen vakava luonne ja viihteellinen esitystapa. Työn tavoite on luoda empaattisia yhteyksiä niiden ihmisten työhön ja elämään, jotka valmistavat kulutustuotteita, sekä tuoda esille riiston ja vahingollisten toimien vaikutuksia tuotantoketjujen varrella. Luovan tuoteaktivismin tavoite on rakentaa oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä yhteyksiä, joita luodaan kannustamalla ihmisiä vaikuttamaan muutenkin kuin ostopäätösten kautta. KULTTUURIHÄIRINNÄSTÄ on vastikään julkaistu Marilyn Delauren ja Moritz Finkin toimittama teos Culture Jamming, Activism and the Art of Cultural Resistance. Teoksessa kuvaillaan kulttuurihäiriköiden työtapoja. Keskeisiä työkaluja ovat olemassa olevan lainaaminen (appropriaatio) oivaltavasti ja luovasti sekä näiden parodioiden julkaiseminen ja jakeleminen. Toiminta on usein nimetöntä, jotta huomio keskittyisi itse kritiikin kohteeseen, ja sen tavoitteena on luoda uusia tapoja toimia. Myös valtarakenteiden ja epäoikeudenmukaisuuksien näkyväksi tekeminen kuuluvat tavoitteisiin. Delauren and Finkin mukaan ”kulttuurihäirintä on jatkuvassa liikkeessä – ilmestyen odottamattomiin paikkoihin, muuntautuen uusiin konteksteihin, luoden uusia kritiikin muotoja”. KULTTUURIHÄIRINTÄ on kuluttaja-aktivismin genre, mutta sen tutkimuksesta uupuu vankka empiirinen pohja. Yksittäisistä tapauksista kyllä löytyy tutkimusta. Esimerkistä käy Dietlind Stollen ja Michele Michelettin Political Consumerism -teoksessa esittämä analyysi Jonah Perettin tapauksesta. BuzzFeed ja The Huffington Post -julkaisuja perustamassa ollut Peretti yritti – menestyksettä – saada Niken kirjailemaan yksilöitäviin lenkkareihin sanan ”hikipaja”. Followthethings.com ja tutkimukseni pyrkivät paikkaamaan puutteita. Lisäksi ne tukevat kouluissa ohjaamiamme työpajoja, joiden tavoitteena on nostaa akateemista ymmärrystä kaupan oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta julkiseen keskusteluun. IAN COOK Kirjoittaja on kulttuurimaantieteen professori Exeterin yliopistossa Britanniassa. Cook on työskennellyt yli 20 vuotta tuotetutkimuksen, kulttuurihäirinnän ja pedagogiikan saralla. www.followtheblog.org/academic-writing www.followthethings.com
26 • 7 / 2017 E UROOPPALAISEN konservatismin oppi-isä Jo seph de Maistre esitti 1800-luvun alussa, ettei ideaali kansanvallasta toteudu koskaan, sillä todellinen valta on aina rajatulla ihmisjoukolla, eliitillä. Ranskan vallankumouksen lopun verisestä sekasorrosta järkyttynyt de Maistre kääntyi paitsi vallankumouksen ja demokratian, myös niiden taustalla vaikuttavan valistuksen katkeraksi vastustajaksi. De Maistren keskeinen demokratian kritiikki on, ettei demokratia ole kauniista sanoista huolimatta tehnyt valtiosta parempaa ja reilumpaa vaan päinvastoin huomattavasti huonomman ja armottomamman. Demokratiassa ei ole kuningasta, joka rajoittaisi vapautta. Kun mikään ei hillitse eliitin vallanhimoa ja oman edun tavoittelua, suurempi joukko on orjuutettu pienemmän joukon vapauden ja onnen tähden. De Maistre esitti, että demokratiassa eliitin häikäilemättömyys ja sorto ovat monin kerroin pahempia kuin monarkiassa, kun kaikki ovat näennäisesti yhtä vapaita ja tasa-arvoisia eikä aatelin erioikeuksia ole tarkasti laissa määritelty. 1900-LUVUN alussa yhteiskuntatieteilijät Vilfredo Pareto ja Gaetano Mos ca muotoilivat De Maistren ajatuksia muistuttavia teorioita. Heidän ydinsanomansa on se, että pieni vähemmistö, joka koostuu taloudellisesta ja poliittisesta eliitistä, pitää aina hallussaan suurinta osaa vallasta, ja sen valta-asema on täysin riippumatonta valtion demokraattisesta vaaliprosessista. Eliitin jäsenillä on valtaa, mitä tulee suuryritysten ja esimerkiksi valtionyhtiöiden sekä kokonaisten valtioiden poliittisiin päätöksiin. Heidän vaikutusvaltansa perustuu paitsi korkeisiin asemiin yrityksissä ja yritysneuvostoissa myös esimerkiksi rahallisen tuen tarjoamiseen poliittisessa avainasemassa oleville tahoille. Sosiologi Robert Michels hyökkäsi niin ikään demokratian mahdollisuutta vastaan vuonna 1911 kehittämällään oligarkiateorialla. Michels esitti ”Oligarkian rautaisella lailla”, että riippumatta siitä, kuinka demokraattisesti jokin organisaatio tai valtio on alkujaan järjestetty, todellinen valta ajautuu väistämättä lopulta eliitille. Siten alkujaan demokraattinen valtio muuttuu oligarkiaksi. Näin ollen todellista kansanvaltaa ei voi koskaan olla – ainakaan kovin kauaa. SOSIOLOGI Colin Crouch on tuonut nykyajan poliittiseen kontekstiin aineksia 1900-luvun alun eliittiteorioista. Post-demokraattisella yhteiskunnalla Crouch tarkoittaa sellaista yhteiskuntaa, joka toimintatavoiltaan ja instituutioiltaan yhä muistuttaa demokratiaa mutta jossa demokraattisista piirteistä on tullut vain näennäinen kuori. Post-demokratiassa valta on karannut kauaksi kansalaisten ulottuvilta ja hallinnon läpinäkyvyys on huomattavasti sumentunut, kun pr-toimistojen ja konsulttiyritysten rooli korostuu poliittisessa päätöksenteossa. Kansanvallan näennäisistä piirteistä huolimatta valta on poliittisilla ja taloudellisilla eliiteillä, vaikkei kansa välttämättä tätä itse huomaa. 2000-luvun poliittisessa keskustelussa onkin pohdittu, ovatko liberaalit demokratiat siirtyneet tai siirtymäisillään post-demokratiaan. Vuosituhannen alussa Crouch luetteli post-demokratiaan luisumisesta kertovia merkkejä, jotka kuulostavat varsin tutuilta vuonna 2017. Luisumista ilmentää muun muassa heikentynyt äänestysprosentti, kun ihmiset ovat menettäneet uskonsa siihen, että heidän äänellään on väliä. Merkki postdemokratiasta on myös se, että poliitikot saattavat sivuuttaa epämieluisan kansanäänestyksen tai mielipidemittauksen tuloksen. Mitä enemmän tyytymättömyys ja epäluottamus vallitsevaan järjestelmään kasvaa, sitä enemmän kohoaa niitä kasvualustanaan käyttävien muukalaisvihamielisten puolueiden suosio. Crouchin mukaan postdemokratiassa ulkovaltojen vaikutus suvereenien valtioiden sisäpolitiikkaan kasvaa. Hän myös esittää, että post-demokratiaan luisunutta valtiota kuvastaa yksityisen edun tavoittelun korostuminen valtiollisessa politiikassa. ELIITTITEORIAT sekä ajatus post-demokratiasta näyttävät ajankohtaisilta, jos niitä tarkastelee yhteiskuntamme tapahtumia vasten. Uutiset Terrafamesta tai poliitikoista, jotka ensin poliittisen vallan haltijoina päättävät terveyspalvelujen yksityistämisestä ja pian sen jälkeen siirtyvät kyseisten terveystalojen johtoon, tukevat esitettyjä teorioita. Yhdysvaltojen poliittinen kehitys ilmentää post-demokratian piirteitä erityisen tarkasti. Kaikilla ihmisillä vaikuttaisi olevan poliittisesta suuntautumisesta riippumatta jonkinlainen taipumus oman edun lisäämiseen, henkilökohtaisen mukavuuden maksimoimiseen ja kustannusten minimoimiseen. Demokratian kannalta vaarallista ja erityisen häikäilemätöntä oman edun tavoittelu on kuitenkin silloin, kun se tapahtuu yhteisistä rahoista päätettäessä, valtion kustannuksella. NYKYÄÄN on vaikea löytää vakavasti otettavia ajattelijoita tai poliittisia Demokratia on epäonnistunut Kansanvalta saattaa tuottaa eliitin valtaa. Avoin demokratia voi myös päätyä sortamaan kansalaisia. ONKO DEMOKRATIA ENEMMISTÖ N MIELIVALTAA ?
7 / 2017 • 27 toimijoita, jotka vastustavat demokratiaa. Jopa diktaattorit oikeuttavat valtiomuotoaan kutsumalla sitä demokratiaksi. Demokratiaa on kuitenkin vastustettu jo antiikista lähtien. Platon kritisoi demokratiaa paitsi esittämällä, että kansanvallasta versoo väistämättä lopulta esiin tyrannia, myös kuvaamalla sitä typerän enemmistön mielivaltana. Hän katsoi, että demokratiassa yhteiskunnan pienin ja parhain osa on suurimman ja huonoimman orjuuttama. Demokratiassa vaarana on aina se, että kansan enemmistö voi demokraattisesti äänestäen päättää vähemmistöä sortavasta politiikasta. Tätä riskiä on pyritty minimoimaan perustuslailla, johon on kirjattu ehdottomia kohtia, joita vaihtuvat eduskunnat eivät voi muuttaa. Siitä huolimatta enemmistön valta tuottaa toisinaan surullisia esimerkkejä. Euroopan historiaa määrittelee suuressa määrin vastakkainasettelu kuninkaan ja aateliston välillä. Kuningas on ollut yleensä tapana esittää hyveellisenä ja oikeudenmukaisena kansan isänä, kun taas aateli omaa etuaan ajavana, ahneena rosvojoukkona. Aatelia eivät ole sitoneet velvollisuudet valtiota tai kansaa kohtaan, joten sen on ollut mahdollista huolehtia ensi sijassa saavutettujen etuoikeuksien säilyttämisestä ja omasta edustaan. Kuningas – riippumatta siitä, onko tämä ollut luonteeltaan erityisen oikeudentuntoinen – on taas valtakamppailussaan aatelia vastaan joutunut turvautumaan rahvaaseen ja ainakin näennäisesti asettumaan sen puolelle. VALISTUSFILOSOFI Voltaire viljeli 1700-luvulla ajatuksia ja toiveita täydellisen hyveellisestä, oikeudenmukaisesta ja valistuneesta itsevaltiaasta – todeksi käyneestä filosofikuninkaasta, joka uhraa itsensä kansan hyvän puolesta. Mielikuviin hyveellisestä kuninkaasta ja ahneesta aatelista perustuu osin myös nykydemokratioissa yleistynyt vahvan johtajan kaipuu. Mielikuvissa aateli vertautuu demokratioissa valtaa käyttäviin kieroileviin poliitikkoihin ja omaa etuaan ajavaan eliittiin, kuningas puolestaan esimerkiksi vahvaan presidenttiin, jonka esitetään olevan puoluepolitiikan yläpuolella. Yleensä tällaiseen johtajaan liitetään myös messiaanisia piirteitä: johtaja esitetään suurena sankarina ja vapahtajana, joka on tullut pelastamaan kansan palauttamalla oikeanlaiset arvot, kansakunnan yhtenäisyyden, talouden ja työpaikat tai valtion takaisin sen todellisille kansalaisille. Tämä on ollut peruskauraa jo jonkin aikaa esimerkiksi Venäjällä ja Turkissa, mutta samanlainen retoriikka on tullut trendikkääksi myös lännessä valtaan hamuaville. Viekkaimmat poliitikot ovat ymmärtäneet, kuinka hyödyllistä on esiintyä politiikan ja poliittisen eliitin ulkopuolelta tulevana, perinteisten puoluerajojen ylittäjänä. Tämä ilmenee paitsi Emmanuel Macronin irtautumisessa Ranskan perinteisistä puolueista ja Do nald Trumpin menestyksessä USA:n presidentinvaaleissa, myös täällä meillä. Juha Sipilä totesi haluavansa potkun polveen, mikäli alkaisi muistuttaa tavallista poliitikkoa. VIIMEAIKAISET poliittiset ilmiöt herättävät kysymyksiä siitä, onko demokratia kuitenkaan ikuinen, ”viimeinen valtiomuoto”. Antiikista on vaikea löytää ainuttakaan kansanvallan puolustuspuhetta, kun taas nykyään on haastavaa edes kuvitella 1900-luvulla ilmiömäisen voittokulkunsa aloittaneelle liberaalille demokratialle vaihtoehtoa. Mutta onko demokratia välttämättä oikeudenmukaisin valtiomuoto vai vain näennäinen kuori kansan nimissä harjoitettavalle häikäilemättömälle oman edun tavoittelulle? Vai onko se sittenkin Winston Churchillia mielikuvituksettomasti lainaten paras monesta huonosta vaihtoehdosta? Kirjoittaja on Politiikasta -lehden korkeakouluharjoittelija, joka opiskelee käytännöllistä filosofiaa ja yleistä historiaa Helsingin yliopistossa. Politiikasta -lehden Demo kratian haasteet -kirjoitussarja käsittelee syksyn aikana kansanvallan ongelmia. Aiheesta järjestetään keskustelutilaisuus lokakuussa. Käy lukemassa juttusarja ja artikkelin pidempi versio osoitteessa politiikasta.fi. 7 / 2017 • 27 Demokratia on epäonnistunut TEKSTI MARIANNE SANDELIN KUVAT NINNI KAIRISALO AATELI VERTAUTUU KIEROILEVIIN POLIITIKKOIH IN.
JOSÉ MUÑOZ: Pampa, Tango y Jazz 23.8. –24.9. Stoa, Galleria, Itäkeskus CHICKS ON COMICS 2. –3.9. Kattilahalli, Suvilahti HANNERIINA MOISSEINEN: Ihminen katsoo eläintä 29.8. –30.9. Näkyvyysgalleria Porthaninkatu 9, Kallio 2. –3.9.2017 SUVILAHTI HELSINKI COMICS FESTIVAL HANNERIINA MOISSEINEN (FI) |JOSÉ MUÑOZ (AR) |SOLE OTERO (AR) | JAZMÍN VARELA (AR)| SARAH GLIDDEN (USA) |LEAH MOORE (UK) | DAN BERRY (UK) | MORITZ STETTER (GER) | AMANDA BAEZA (CL) |NACHA VOLLENWEIDER (GER) |PERTTI JARLA (FI) ALICE MAK (HK) | MILOZA MA (HK) | KATI RAPIA (FI) | EVANGELOS ANDROUTSOPOULOS (FI) | VEIKO TAMMJÄRV (EE) | SOPHIE LABELLE (CA) NÄY TTELY T 2017 TAITEILIJAVIERAAT ?SARJAKUVAMARKKINAT ?ZINEFEST ?HAASTTATELUJA?PANEELEJA ?KATURUOKAA ? NÄYTTELYITÄ ? ? TYÖPAJOJA ?ILTAKLUBEJA! FREE ENTRY! VIERAINA: M KALASATAMA 450 m 11 10 9 Teurastamo / Kirjaverstas 10 Stoa / Itäkeskus (M) / Näyttelyt 11 Kallio / Näyttelyt M SÖRNÄINEN 550m 9 PICTURE POLITICS 23.8. –24.9. Stoa, Parvigalleria, Itäkeskus ? BERLIAC 24.8. –30.9. Gastro Café Kallio, Fleminginkatu 7, Kallio ? VEIKO TAMMJÄRV: Kratt 2.–3.9. Kattilahalli, Suvilahti ? EL VOLCÁN 2. –3.9. Tiivistämö, Suvilahti ? KUTIKUTI: Uusi Hölmölä 1. –3.9. Tiivistämö, Suvilahti ? PLAY! Hong Kong Comics Touring Exhibition 2. –3.9. Kattilahalli, Suvilahti ? Re-Animate Europe 2. –3.9. Tiivistämö, Suvilahti ? EVANGELOS ANDROUTSOPOULOS: Sivuja Häädöstä ja muista tarinoista 5.8. –4.9. Kirjaverstas Työpajankatu 2 A R4,Teurastamo ? Rikkinäisen mielen kuvat 1.–22.9. Kolo, Pengerkatu 9, Kallio ? Piirtämällä näkyväksi 2. –3.9. Suvilahden piha, Suvilahti ? JORMA “JOPE” PITKÄNEN Juhlanäyttely 31.8. – 29.9. Työväenliikkeen kirjasto , Sörnäisten rantatie 25, Suvilahti ? Karstein VolleHERE WE ARE 31.8.-30.9. Bokvillan, Hämeentie 125, Arabianranta BERLIAC (AR) CHARLIE CHRISTENSEN (SWE) GILBERT SHELTON (USA) ILTAKLUBIT PE 1.9. KUTIKLUBI LIPUT 7€ TIIVISTÄMÖ, SUVILAHTI klo 21-02 Juomatarjonnasta vastaa Stadin panimo. Lavalla SEKSIHULLUT 10 v. -juhlakonsertti feat. Seksihullut 2007 -kokoonpano,GHOST WORLD, MYTTYS, KUTIKUTI DJsLA 2.9. LAUANTAIKLUBI –LIPUT 7€ TIIVISTÄMÖ, SUVILAHTI klo 20-02 Festivaalien lauantaiklubilla nautitaan dj Marcos Almeyda (AR) autogestion project ja dj TomW tarjoilemasta musiikista, Hanneriina Moisseisen tango-teemaisesta esityksestä sekä livepiirroksista. Lisäksi festivaalien Virallinen Photoshoot, jonka teemana tänä on #tango ja #kaurismäki. SU 3.9. PÄÄTÖSKLUBI VAPAA PÄÄSY TIIVISTÄMÖ, SUVILAHTI KLO 18-22 Festivaalit saatetaan sunnuntaina päätökseen Tiivistämön Garage Barissa hyvän musiikin siivittämänä. Klubin lavalla esiintymässä Kasper, Karri Lehtonen sekä Allu . Juomatarjonnasta vastaa Stadin panimo. HELSINGIN SARJAKUVAFESTIVAALIT SARJISKIRJAT JA -ALBUMIT PASI ILMARI JÄÄSKELÄINEN • LIV STRÖMQUIST • MAGDALENA HAI • MIKI LIUKKONEN WWW.KIRJAMESSUT.FI SAMALLA LIPULLA TURUN RUOKA& VIINIMESSUILLE! AUKIOLOAJAT: pe–la klo 10–18 su klo 10–17 LIPUT: 16/13*/5 € *Opiskelijakortilla perjantaina kaksi yhden hinnalla. (Ei koske ennakkolippuja) ENNAKKOLIPUT 3 € EDULLISEMMIN VERKOSTA! 6.–8.10.2017 Ou ti Pu ha kk a Ak i Ro uk ala
JOSÉ MUÑOZ: Pampa, Tango y Jazz 23.8. –24.9. Stoa, Galleria, Itäkeskus CHICKS ON COMICS 2. –3.9. Kattilahalli, Suvilahti HANNERIINA MOISSEINEN: Ihminen katsoo eläintä 29.8. –30.9. Näkyvyysgalleria Porthaninkatu 9, Kallio 2. –3.9.2017 SUVILAHTI HELSINKI COMICS FESTIVAL HANNERIINA MOISSEINEN (FI) |JOSÉ MUÑOZ (AR) |SOLE OTERO (AR) | JAZMÍN VARELA (AR)| SARAH GLIDDEN (USA) |LEAH MOORE (UK) | DAN BERRY (UK) | MORITZ STETTER (GER) | AMANDA BAEZA (CL) |NACHA VOLLENWEIDER (GER) |PERTTI JARLA (FI) ALICE MAK (HK) | MILOZA MA (HK) | KATI RAPIA (FI) | EVANGELOS ANDROUTSOPOULOS (FI) | VEIKO TAMMJÄRV (EE) | SOPHIE LABELLE (CA) NÄY TTELY T 2017 TAITEILIJAVIERAAT ?SARJAKUVAMARKKINAT ?ZINEFEST ?HAASTTATELUJA?PANEELEJA ?KATURUOKAA ? NÄYTTELYITÄ ? ? TYÖPAJOJA ?ILTAKLUBEJA! FREE ENTRY! VIERAINA: M KALASATAMA 450 m 11 10 9 Teurastamo / Kirjaverstas 10 Stoa / Itäkeskus (M) / Näyttelyt 11 Kallio / Näyttelyt M SÖRNÄINEN 550m 9 PICTURE POLITICS 23.8. –24.9. Stoa, Parvigalleria, Itäkeskus ? BERLIAC 24.8. –30.9. Gastro Café Kallio, Fleminginkatu 7, Kallio ? VEIKO TAMMJÄRV: Kratt 2.–3.9. Kattilahalli, Suvilahti ? EL VOLCÁN 2. –3.9. Tiivistämö, Suvilahti ? KUTIKUTI: Uusi Hölmölä 1. –3.9. Tiivistämö, Suvilahti ? PLAY! Hong Kong Comics Touring Exhibition 2. –3.9. Kattilahalli, Suvilahti ? Re-Animate Europe 2. –3.9. Tiivistämö, Suvilahti ? EVANGELOS ANDROUTSOPOULOS: Sivuja Häädöstä ja muista tarinoista 5.8. –4.9. Kirjaverstas Työpajankatu 2 A R4,Teurastamo ? Rikkinäisen mielen kuvat 1.–22.9. Kolo, Pengerkatu 9, Kallio ? Piirtämällä näkyväksi 2. –3.9. Suvilahden piha, Suvilahti ? JORMA “JOPE” PITKÄNEN Juhlanäyttely 31.8. – 29.9. Työväenliikkeen kirjasto , Sörnäisten rantatie 25, Suvilahti ? Karstein VolleHERE WE ARE 31.8.-30.9. Bokvillan, Hämeentie 125, Arabianranta BERLIAC (AR) CHARLIE CHRISTENSEN (SWE) GILBERT SHELTON (USA) ILTAKLUBIT PE 1.9. KUTIKLUBI LIPUT 7€ TIIVISTÄMÖ, SUVILAHTI klo 21-02 Juomatarjonnasta vastaa Stadin panimo. Lavalla SEKSIHULLUT 10 v. -juhlakonsertti feat. Seksihullut 2007 -kokoonpano,GHOST WORLD, MYTTYS, KUTIKUTI DJsLA 2.9. LAUANTAIKLUBI –LIPUT 7€ TIIVISTÄMÖ, SUVILAHTI klo 20-02 Festivaalien lauantaiklubilla nautitaan dj Marcos Almeyda (AR) autogestion project ja dj TomW tarjoilemasta musiikista, Hanneriina Moisseisen tango-teemaisesta esityksestä sekä livepiirroksista. Lisäksi festivaalien Virallinen Photoshoot, jonka teemana tänä on #tango ja #kaurismäki. SU 3.9. PÄÄTÖSKLUBI VAPAA PÄÄSY TIIVISTÄMÖ, SUVILAHTI KLO 18-22 Festivaalit saatetaan sunnuntaina päätökseen Tiivistämön Garage Barissa hyvän musiikin siivittämänä. Klubin lavalla esiintymässä Kasper, Karri Lehtonen sekä Allu . Juomatarjonnasta vastaa Stadin panimo. HELSINGIN SARJAKUVAFESTIVAALIT SARJISKIRJAT JA -ALBUMIT PASI ILMARI JÄÄSKELÄINEN • LIV STRÖMQUIST • MAGDALENA HAI • MIKI LIUKKONEN WWW.KIRJAMESSUT.FI SAMALLA LIPULLA TURUN RUOKA& VIINIMESSUILLE! AUKIOLOAJAT: pe–la klo 10–18 su klo 10–17 LIPUT: 16/13*/5 € *Opiskelijakortilla perjantaina kaksi yhden hinnalla. (Ei koske ennakkolippuja) ENNAKKOLIPUT 3 € EDULLISEMMIN VERKOSTA! 6.–8.10.2017 Ou ti Pu ha kk a Ak i Ro uk ala
Rosebudin Makkaratalon hyllyistä nämä ja 20 000 muuta kirjaa, pokkaria ja DVD:tä. Tietoja ja kaunoa, uutuuksia ja ajattomia klassikoita Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Rosebudin uusi upea Tiedekulma Shop avataan syyskuussa Yliopistonkadun ja Fabianinkadun kulmaan. Tervetuloa! Tim o Aar nia la: Ku olem anla iva
ELÄVÄN MALLIN P I I R U S T U S TA ILMOITTAUDU SYKSYN KURSSILLE: WWW.VAPA ATAIDEKOULU.FI 19.9.-22.11.2017 TI, KE 17-19 Rosebudin Makkaratalon hyllyistä nämä ja 20 000 muuta kirjaa, pokkaria ja DVD:tä. Tietoja ja kaunoa, uutuuksia ja ajattomia klassikoita Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Rosebudin uusi upea Tiedekulma Shop avataan syyskuussa Yliopistonkadun ja Fabianinkadun kulmaan. Tervetuloa! Tim o Aar nia la: Ku olem anla iva
32 • 7 / 2017 VALLANKUMOUS ALKAA MAD RIDISTA Kaupunkitutkimuksen dosentti kävi katsomassa, kuinka aktivistit muuttavat kaupunkia. M ADRID alkaa olla kuuluisa kaupunkiaktivismistaan. Vapaaehtoisen toiminnan muodot seuraavat tuttuja kaupunkiliikehdinnän tunnuspiirteitä: jättömaita ja tyhjiksi jääneitä liiketiloja elävöitetään, ja elävöittämistä säestävät sosiaalisuutta ja vihreyttä korostavat puheet. Madridilaiset ovat rakentaneet täsmälleen samanlaisia pizzauuneja, kierrätysmateriaalista tehtyjä kalusteita, pyöräpajoja ja viljelylavoja kuin budapestilaiset, berliiniläiset tai helsinkiläiset aktiivit omissa kotikaupungeissaan. Madridissa sosiaalisen elämän uudistamishankkeilla tuntuu olevan kuitenkin poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä, kunnianhimoa ja poliittista vaikutusta. Sekä espanjalaiset että ulkomaiset tekijät ja tutkijat tunnistavat Espanjan – varsinkin Madridin ja Barcelonan – erityiseksi sosiaalisen uudelleen ajattelun kehdoksi. Aktivisteja voisi pitää demokratian kehittämisen keulahahmoina. Aiheesta on julkaistu kymmenittäin yhteiskuntatieteellisiä tekstejä ja kirjoja monilla kielillä. Madridin lukuisissa kirjakaupoissa politiikan ja filosofian hyllyt notkuvat poliittisesta murroksesta ja kaupunkien tulevaisuudesta espanjaksi ja englanniksi kirjoitettua kirjallisuutta. KIERSIN KESÄLLÄ 2017 muutamissa kohteissa, joista olin yhteiskuntatutkijana jo lukenut. Keskeisiä olivat yhteiseen käyttöön otetut ulkotilat El Campo de la Cebada ja Esta es una Plaza sekä verstastilat Makespace Madrid ja kaupungin ylläpitämä Medialab Prado. Kaikki noissa paikoissa jututtamani ihmiset ovat tottuneita puhumaan tutkijoille. Kuten minäkin, he näkevät Madridissa jotain inspiroivaa. Kaikki maisteriopiskelijoista varttuneisiin tutkijoihin lähestyvät urbaaneiksi aloitteiksi kutsuttuja ruohonjuurihankkeita toiveikkaasti. Monen tutkijan silmissä niissä tehdään vallan kumousta. KAUPUNGISTUMINEN on ennennäkemättömässä nosteessa. Yksityiset ja ulkopuoliset tahot kaappaavat säännöllisesti yhteistä ja paikallista kaupallisiin tarkoituksiin. Madridissa aktivismista puhutaankin usein finanssikriisin tuloksena. Kriisin vaikutukset espanjalaiseen kaupunkipolitiikkaan ovat kiistattomat, mutta Madridin kansalaisaktivismilla on pitkät perinteet. Maailman kuuluisimpiin lukeutuva kaupunkisosiologi Manuel Castells tutki jo 1960 ja -70-luvuilla nimenomaan espanjalaisilla pihoilla pitkään kukoistanutta aktivismia. Medialab Pradossa työskentelevä Elisabeth Lorenzi varoittaakin liioittelemasta kaupunkiaktivismin yhteyksiä kymmenen vuoden takaiseen finanssikriisiin. Tosin hän muistuttaa myös, että yksi syy paikallisen itseorganisoitumisen suosiolle on se, että talousahdingossa kaikilla on ainakin empatiaa: häätö, työttömyys ja lainanmaksuvaikeudet saattavat osua kenen kohdalle tahansa. Viime vuosina on joka tapauksessa kehittynyt tarina siitä, miten finanssikriisi ja sitä seurannut kurjistamispolitiikka alkoivat vaikeuttaa arkea. Espanjalaiset alkoivat ottaa tulevaisuutensa omiin käsiinsä, ja aktivismi yhteisten asioiden hoitamisena alkoi käydä arkiseksi. MYÖS ONNELLISEN NÄKÖISET keskiluokkaiset ovat osa asuntohäätöjen vastaista PAH-liikettä (Plataforma de Afectados por la Hipoteca), johon useat ovat tukeutuneet avun tarpeessaan. Kolmekymppinen nainen toteaa minulle, ettei hänellä ole mitään mahdollisuutta perustaa perhettä, unelmoida pysyvästä työpaikasta ja elää vapaan aikuisen ihmisen elämää. Kuten muutkin tapaamani hänen ikäisensä madridilaiset, hän puhuu rutiinilla menetetystä – omasta – sukupolvesta eikä kurkota missään vaiheessa liian pitkälle tulevaisuuteen. Siellä on vain epävarmuutta. Kuten aiempien kansalaisliikkeiden yhteydessä, kaupunkilainen elämänmuoto tuttavallisuuden ja anonyymiyden taitekohdassa on tarjonnut otollisen maaperän kaikenlaiselle yhdessä tekemiselle. Se on kohottanut yhteisten etujen valvomisen turisteja ja eliittiä palvelevan yksityistämisen ja kaupallistamisen yläpuolelle. Aktivismi ei ole kääntänyt selkäänsä poliittiselle keskustelulle, eikä edes puolueille, kuten on käynyt monissa muissa maissa. Naapurustason järjestöissä ja vapaamuotoisessa yhteisöllisyyttä korostavassa toiminnassa on kuultu kapitalistisen arjen kritiikkiä. Kritiikki ei tähtää paikkaamaan uusliberalistisen kaupungin hallinnon rahareikiä vaan ajattelemaan kaiken uusiksi. Tässä piilee se vallankumouk sellisuus, jota tutkijat innoissaan etsivät. KUKA TAHANSA VOI OLLA aktivisti, mutta jotkut ovat sitä selkeämmin kuin toiset. Tästä käy esimerkiksi toimittaja Bernardo Gutiérrez. Hänen uuden kirjansa Pasado Manana: Viaje a la Espana del cambio (”Ylihuominen: Matka muuttuvaan Espanjaan”) julkistus alkaa hieman kello kahdeksan jälkeen La Ingobernable -nimen saaneessa entisessä toimistorakennuksessa. Vanha kivirakennus sijaitsee aivan Madridin matkailunähtävyyksien kupeessa naapureinaan muun muassa tähtiarkkitehtien Herzog & de Meuronin suunnittelema kulttuurikeskus sekä Paseo del Pradon maailmankuulut taidemuseot. Keväisen valtauksen jälkeen La Ingobernable on toiminut sosiaalikeskuksena, ja suunnitelmat myydä se turismia palveleville toimijoille ovat toistaiseksi rauenneet. Kirjan julkaisemistilaisuudessa keskustelu ei ala alusta, vaan sitä on käyty jo etukäteen. Ehkä tilanne on vastaava kuin aikaisen kristinuskon perustamisen aikoihin: jotain suurta on tapahtumassa, mutta muutos on hidasta. Se rakentuu pienistä teoista, jotka näyttäytyvät selkeästi kokonaisuutena vasta hamassa tulevaisuudessa, jos silloinkaan. Gutiérrez päättelee, että kyse on hajanaisista fragmenteista, joista tuskin saa suoraviivaista tarinaa. Uusi politiikka ei myöskään skaalaudu pienen mittakaavan teoista suuriksi kertomuksiksi, hän pohtii. Nyt korostuvat ainutkertaiset tilanteet. Se vapauttaa myös politiikan mahtipontisista kuvitelmista ja auttaa kokemaan arjen paikallisista lähtökohdista ja tarpeista. PAIKALLISESSA tapakulttuurissa muiden huomioon ottaminen on itsestään selvää, mutta yhteiselon sääntöjä toistavia viestejä näkyy silti paljon yhteisöllisissä tiloissa. Niitä on hyvä opetella, aktivismia nimittäin helposti piinaa karismaattisten tai muuten vaan äänekkäiden yksilöiden ylivalta. Madridilaisesta aktivismista kirjoitettaessa mainitaan usein sen poliittisen kulttuurin tunnelma. Kokoontumisissa toisten kuuntelemiseen kuluu aikaa, mutta päätöksiin tullaan yhteisesti. Samalla kaikki kokevat oppivansa koko ajan uutta. Antropologit Alberto Corsín Jimé nez ja Adolfo Estalella ovat tutkineet vaihtoehtokulttuuria Madridissa yli viisi vuotta. Heidän, ja monen muun näkemyksessä, digitaalisella teknologialla on rooli itseorganisoituvan kaupunkiaktivismin nousussa. Ilman hidasta ja kasvokkain tapahtuvaa vuoro vaikutusta aktivismi ei kuiAKTIVISTEJA VOISI PITÄÄ DEMOKRATIAN KEHITTÄMISEN KEULAHAHMOINA. Komitea kokoontuu Madridin Esta es una plazalla (”Tämä on aukio”).
7 / 2017 • 33 VALLANKUMOUS ALKAA MAD RIDISTA Kaupunkitutkimuksen dosentti kävi katsomassa, kuinka aktivistit muuttavat kaupunkia. tenkaan olisi se voima, mitä se tänään Espanjassa on. Valvonnan, kulutuksen ja yksilöllisyyden sijaan tee-se-itse kulttuurissa pyritään yhteisöllisyyteen ja jakamiseen, jotka tekevät toisten pelonsekaisen kyyläämisen turhaksi. Avoimuus, mielikuvituksellisuus, uteliaisuus ja ennen kaikkea ihmisläheisyys ovat jatkuvasti läsnä, jopa kaikkein teknologisimpien hankkeiden puheissa ja asenteissa. Vaikka Madridissa pyritään innovaatioon ja teknologian kehittämiseen, tekemisen motivaatio tuntuu olevan ainakin yhtä paljon ellei enemmän yhteiselon ja sosiaalisten verkostojen kehittämisessä. URBAANEJA ALOITTEITA ei sovi selittää yksinkertaisena ilmiönä. Hankkeita, ihmisiä ja motivaatioita on monenlaisia. Itse asiassa kunkin aloitteen ainutkertaisuus ja paikkaan sidottu todellisuus ovat osa niiden vallankumouksellisuutta. Ne puhuvat itsestään selvästi hajautetun hallinnan ja sosiaalisen moniarvoisuuden puolesta. On myös totta, että sama hanke palvelee monia tarkoitusperiä ja toteuttaa erilaisia toiveita. Make space Madridin yksi keulahahmoista, Cesar Garcia Saez, kiteytti asian toteamalla, että kaikki näkevät verstaassa omien toiveidensa täyttymyksen: yksi näkee kierrätystehtaan, toinen startuphautomon, kolmas yhteisen työtilan. Gentrifikaatio, kalliit kahvit ja kaupunkia kuin arvokasta raaka-ainetta louhiva globaali pääoma pyrkivät myös Madridiin. Tutkijoiden utopia aina uutta oppivasta ja valppaasta aktivismista voi Madridissakin joutua tavanomaisten paineiden jalkoihin. Haastattelumme päätteeksi Makespace Madridin Garcia Saez esittää minulle kysymyksen: ”Miten me pysäytämme gentrifikaation?” Vastaan: ”Vallankumouksella.” Kirjoittaja on ympäristöpolitiikan ja kaupunki tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistolla. Alberto Corsín Jiménezin ja Adolfo Estalellan näyttely Madrid, a medias (”Puolivalmis Madrid”) Madridin Centro Centro Cibelesissä 1.10. – syyskuu 2018. a-medias.org GENTRIFIKAATIO, KALLIIT KAHVIT JA KAUPUNKIA KUIN ARVOKASTA RAAKAAINETTA LOUHIVA GLOBAALI PÄÄOMA PYRKIVÄT MYÖS MADRIDIIN. Re d de H ue rto s Urb ano s de M ad rid , M ad rid C om m un ity G ard en s N etw ork . TEKST I EEVA BERG LUND Ee va Be rglu nd La Ingobernablen säännöt käyttäjille: ”Tässä tilassa emme hyväksy seksistisiä, fasistisia, homofobisia tai rasistisia asenteita.” Tangoa, rautalankaa, maailmanmusiikkia! PÄÄOHJELMISTO 1 5 . – 1 7 . 9 . 2 1 7 Syyskuussa Tampereella! #maailmantango www.maailmantango.net Untitled-1 3 28.8.2017 11.58 lippupalvelu
34 • 7 / 2017 LINDA NYHOLM VOIMANNÄYTTÖ
7 / 2017 • 35 GALLERIA Operazione Strade Sicure, eli ”operaatio turvalliset kadut” käynnistyi Italiassa vuonna 2008, parlamentin hyväksyttyä lain, joka mahdollistaa armeijan käytön ”erityisissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa rikollisuuden ehkäisyyn”. Sotilaiden haluttiin valvovan ”alueita, jotka on todettu turvallisuus uhiksi”. Lain mukaan sotilaiden määrä sai olla korkeintaan 3?000 ja laki oli voimassa vain kuusi kuukautta. Väliaikaisen lain uusiminen rajoitettiin yhteen kertaan. Tällä hetkellä, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, sotilaita on Italian kaduilla noin 7?000. Operaatiota on perusteltu sillä, että joukot ovat valmiustilassa luonnonkatastrofin sattuessa ja ehkäisevät rikollisuutta. Sotilaita näkyy ympäri maan isoimpia kaupunkeja. Ohjelman käynnistystä ovat ruokkineet muun muassa rasistiset asenteet romaneja kohtaan ja pelko terroristiuhasta. Monet italialaiset ovat kokeneet, että sotilaat pysäyttävät ihmisiä mielivaltaisesti epäselvin syin tutkiakseen heidän reput, laukut ja taskut. LINDA NYHOLM
Voima t-paita + Häiriköt t-paita tarjouksena yhteishintaan 30€! Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Kaikki tilaukset kauppa.voima.fi tai soittamalla 044 238 5109 Tilaamalla tuet Voiman tekemistä! 30€ Voima-p aita + Häiriköt -paita kotiin kannett una
7 / 2017 • 37 T ALLINNASSA järjestettiin 8. heinäkuuta ensimmäinen Pride-kulkue kymmeneen vuoteen. Kulkueeseen osallistui poliisin mukaan noin 1 800 ihmistä. Kulkue sujui turvallisesti lukuun ottamatta yhden vastamielenosoittajan pidätystä. Edellinen kulkue pidettiin 2007, jolloin Pride-kulkueen osallistujia vastaan hyökättiin väkivaltaisesti kananmunilla ja kivillä. ”Olemme järjestäneet Baltic Pride -tapahtumaa, joka kiertää vuorovuosin Baltian maissa. Tallinnassa tapahtumakokonaisuus on koostunut kulttuuritapahtumista ja elokuvailloista, ilman kulkuetta. Tapahtuma saa kuitenkin paljon enemmän näkyvyyttä, jos mukana on kulkue. Uskon, että ajat ovat vihdoin muuttuneet ja on tullut aika järjestää kulkue”, kertoi Tallinn Pride -järjestön tiedottaja Keio Somelt. Someltin mukaan Tallinnan Pridekulkuetta ei ole järjestetty yli kymmeneen vuoteen turvallisuussyistä. Hänen mielestään muissa länsimaissa Pridekulkueesta on tullut hauska ja iloinen tapahtuma, mutta Itä-Euroopassa kulkueet ovat vielä mielenosoituksia. ENTISEN AKTIIVISEN ja näkyvän HLBTIQ-aktivistin Lisette Kampuk sen mukaan kulkueen järjestämättömyyteen ovat vaikuttaneet myös poliittiset syyt. ”Meillä ei ole ollut kymmeneen vuoteen kulkuetta, koska ryhmä meitä HLBTIQaktivisteja teki ’sopimuksen’ hallituksen kanssa vuonna 2008. Sovimme, että emme järjestä Pride-kulkuetta, jotta lainsäädäntöuudistus koskien avoliittoa saadaan eteenpäin”, kertoo Lisette Kampus. Hänen mukaan sopimus tehtiin kahden silloisen hallituspuolueen kanssa: Uudistuspuolueen ja Sosiaalidemokraattipuolueen. Aloitteen tekijä oli Uudistuspuolue, joka Kampuksen mukaan vaati, että jotta avoliittoa koskevaa lainsäädäntöä saadaan eteenpäin, aktivistien piti ”pysyä poissa kaduilta, lopettaa provosointi ja ongelmien aiheuttaminen”. LAINSÄÄDÄNTÖUUDISTUS eteni, ja Viron parlamentti hyväksyi samaa sukupuolta olevien parien avoliittoa koskevan lain vuonna 2014. Parisuhteen rekisteröiminen on kuitenkin vielä hankalaa, eikä sukupuolineutraali avioliitto ole mahdollinen. ”Ajattelin silloin, että kaduilta pois pysyminen on perusteltua, ja se meidän pitää tehdä tässä poliittisessa pelissä. Se oli suuri virhe. Petin arvot ja perusperiaatteet, jotka alun perin toivat meidät kaduille osoittamaan mieltä. Asetimme panokset, pelasimme uhkapeliä ja tavallaan hävisimme, koska nyt meillä on tämä avoliittolaki, ’paperi’. Se on juridisesti hyödytön, vaikka oli suuri ja konkreettinen sysäys eteenpäin yhteisölle”, Kampus kertoo. Myös HLBTIQ-yhteisön syvä jako on vaikuttanut siihen, että kulkuetta ei ole järjestetty. Monet ”varovaisemmat” jäsenet eivät ole halunneet järjestää kulkuetta, koska pelkäävät sen vaikutusta heidän poliittiseen ja ihmisoikeuskasvatustyöhönsä. Toisaalta nuorempi sukupolvi kokee, että on korkea aika näkyä katukuvassa ja osoittaa omalle yhteisölle tukea. KRISTIINA JA SARAH RAUD toimivat vapaaehtoisina Tallinn Pride -järjestössä, joka toimi kulkueen järjestäjänä. Heidän mielestään HLBTIQ-yhteisön kahtiajako sekä virolainen ”normatiivinen, hiljainen” asenne on ollut esteenä kulkueen järjestämisessä. ”Monet olivat kriittisiä kulkueen suhteen. On heitäkin, jotka menivät niin pitkälle, että kiittivät Baltic Pride -järjestäjiä silloin, kun kulkuetta ei pidetty. Vaikka olemme eri mieltä siitä, miten ja ylipäätänsä pitäisikö kulkuetta järjestää, on tärkeätä kuunnella kaikkia mielipiteitä, eikä heitäkään voi sivuuttaa”, kertoo Kristiina Raud. Raudien mukaan kulkueen ja tapahtumien pääviesti oli tänä vuonna tietoisesti kohdistettu HLBTIQ-yhteisölle. Tarkoituksena oli tuoda yhteisö yhteen. PRIDE-KULKUEESEEN osallistunut Märt Kütas halusi painottaa representaation tärkeätä roolia. Hän osallistui kulkueeseen toivoen, että voisi näin osoittaa tukea nuoremmalle sukupolvelle. ”Tiedän tapauksia, joissa vanhemmat ovat heittäneet lapsensa pois kotoa, kun he ovat tulleet kaapista ulos. Haluan toimia esimerkkinä ja rohkaista nuoria hyväksymään itsensä. Olen itse onnekas, sillä perheeni on ollut tukenani. Pyysin jopa äitiäni tulemaan kulkueeseen. Tosin Neuvostoliiton aikoihin oli satoja pakollisia paraateja, joten äitini on lähes allerginen kaikille kulkueille”, kertoo Kütas. Tallinn Pride -järjestäjien mukaan Pride-kulkue järjestetään jatkossa kaupungissa joka kolmas vuosi osana Baltic Pride -kokonaisuutta. HLBTIQ-YHTE ISÖÄ PYYDETTIIN ”PYSYMÄÄN POISSA KADUILTA, LOPETTAMAA N PROVO SOINTI JA ONGELMIEN AIHEUTTAMI NEN”. YHTEISÖ TEKI JUURI NIIN JA PYSYI NÄKYMÄTTÖM ISSÄ KYMMENEN VUOTTA. TEKSTI JA KUVAT LINDA NYHOLM • – normihomolehti 7 / 2017 • 37 Poissa näkyvistä, poissa mielistä Poissa näkyvistä, poissa mielistä Voima t-paita + Häiriköt t-paita tarjouksena yhteishintaan 30€! Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Kaikki tilaukset kauppa.voima.fi tai soittamalla 044 238 5109 Tilaamalla tuet Voiman tekemistä! 30€ Voima-p aita + Häiriköt -paita kotiin kannett una
38 • 7 / 2017 38 • – normihomolehti 7 / 2017 Hyvän mielen homohypetys ei riitä MONET YRITYKSET OVAT OTTANEET SATEENKAARET OSAKSI MARKKINOINTIAAN. KAUNIS IHMISOIKEUSELE EI OLE TÄYSIN ONGELMATON. TEKSTI HELI YLI-RÄISÄNEN KUVA ANNIKA PITKÄNEN T ÄMÄ ON avoin kirje kaikille niille yrityksille, jotka tänä vuonna nostivat Helsinki Priden aikaan sateenkaarisymbolin mainontaansa. Ihan kiva, että niin teitte, sillä tässä maassa on varmasti ihmisiä, jotka vihaavat queer-väkeä mutta tykkäävät teidän firmastanne. He eivät voi hyväksyä toista ihmistä tasavertaiseksi ihan vain ihmisyyden takia, joten ehkä he tarvitsevat teidän brändinne kertomaan, että homot ovat ok. Kiitti siitä. Mutta jos ajattelitte olevanne rohkeita, niin ette te sitä ole. Etenkin tänä vuonna, kun sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan, ei ole bisnekseltä enää mitenkään rohkeaa olla sen puolella. On helppoa kannattaa sitä, minkä lakikin jo allekirjoittaa. Missä helvetissä olitte värittämässä logoonne sateenkaariraitoja silloin, kun me seksuaalivähemmistöjen edustajat ja liittolaisemme taistelimme ihmisoikeuksiemme puolesta? Pelottiko, että asiakkaat katoavat? Nyt teidän sateenkaariliputuksenne tuntuu lähinnä meidän identiteeteillämme ratsastamiselta. Ja minkä takia? Rahan. Pride-hype myy, ja ne rahat menevät teidän firmallenne. Brändinne sateenkaaripesun voisi ymmärtää, jos tukisitte Pridea tai queer-oikeuksia ajavia järjestöjä rahallisesti. Onko käynyt mielessä, että se konkretisoisi tukenne ihmisoikeuksille? JOS NYT SIELLÄ FIRMASSA omatunto alkaa kolkuttaa – mikä kertoisi terveestä omatunnosta – niin ei hätää, vielä tänä vuonnakin ehtii sponsoroimaan pienempiä Pride-tapahtumia Suomessa. Ja Helsinki Pride tulee taas vuonna 2018. Antakaa ensi vuonna Helsinki Pridessa tukenne konkreettisesti niin, että fyrkat eivät valu vain teille. Se tuotto haisee ilmaisen työvoiman ja vähemmistöjen identiteettien hyväksikäytöltä. Jos vuonna 2018 haluaa todella olla rohkea, niin nostakaa transoikeudet mainontanne kes kiöön, maalailkaa pinkki-valko-babyblue-lipun värit logoihinne. Transsukupuolisten oikeudet kun ovat yhä edelleen perseellään Suomessa, ja nyt me queer-väki taistelemme niiden puolesta. Tiesittekö, että Suomen translaki ei vastaa YK:n tai EU:n vaatimuksia? Se rikkoo räikeästi ihmisoikeuksia muun muassa pakottamalla juridisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä luopumaan lisääntymiskyvystä. Toisin sanoen vuonna 2017 Suomessa yhä pakkosteriloidaan ihmisiä. Lisäksi transihmiset joutuvat käymään nöyryyttäviä ja kohtuuttoman pitkiä psykologisia ja lääketieteellisiä arviointiprosesseja saadakseen diagnoosin transsukupuolisuudesta. Näettehän ristiriidan siinä, että cisnainen saa pienentää tai suurentaa rintojaan ilman psykiatrin lausuntoa, mutta jos transmies haluaa rinnoistaan eroon, niin hänen mielenterveytensä on kyseenalaistettava. Tällaisen kohtelun takia moni transsukupuolinen päätyy itsemurhaan. JOS TEITÄ TODELLA kiinnostaa näyttää, että yrityksenne on rohkea ja ylpeä ihmisoikeuksien kannattaja, olkaa transoikeuksien puolella mainonnassanne, antakaa rahat transjärjestöille ja tukekaa Prideä konkreettisesti ryhtymällä yhteistyökumppaniksi. Olkaa oikeasti rohkeita älkääkä pelokkaita hyväksikäyttäjiä. Muuten voitte pitää sateenkaaritunkkinne, me emme ole teidän rahasamponne vaan ihmisiä vailla tasavertaisia oikeuksia. ”JOS HALUATTE TEHDÄ JOTAIN ROHKEATA, NIIN TRANSLAKIA PITÄISI AJAA.”
7 / 2017 • 39 NHL in memoriam LEHTI JONKA PITI RÄJÄYTTÄÄ PINKIN RAHAN PANKKI. NHL – NORMIHOMOLEHTEÄ julkaistiin vuosina 2010–2013. Voimaa kustantava Voima Kustannus Oy julkaisi ja jakeli sitä omista telineistään 25 000 kappaleen painoksina. Lehden taustalla oli pyrkimys välttää aiempien suomalaisten homolehtien peruspulmat – järjestölehtimäisyys, kuppikuntaisuus ja marginaalisuus – ja pyrkiä ruotsalaisen QX-ilmaisjakelulehden viitoittamalla tiellä valtakulttuuriseen vaikuttavuuteen ja kaupalliseen kannattavuuteen. Hiukan samalla tavoin kuin Voima perustettiin vuosituhannen vaiheessa idealle, jonka mukaan kansalaisosallistuminen ja vastakulttuuriset ilmiöt kiinnostavat muitakin kuin aktivisteja itseään, NHL:n kohderyhmänä ei etsitty vain ”homoja” tai ”ei-heteroita” vaan kaikkia ahtaiden seksuaalimääritysten järkyttäm isestä kiinnostuneita. Lehden nimellä – Normihomolehti – haettiin ironista etäisyyttä myös vähemmistön sisällä usein vaalittuihin stereo tyyppisiin ajatuksiin siitä, mitä homous on tai mitä sen pitäisi olla. Sen lyhenne – NHL – oli provokaatio ammattilaisjääkiekon machistisen mieskuvan suuntaan. Pyrkimys esittää vastakulttuurisia teemoja valtakulttuurisesti kiinnostavina tiivistyi selkeimmin lehden kansikuvissa, joiden malleina nähtiin sellaisia ikoneita kuten esimerkiksi prinsessa Madeleine, Gösta Sundqvist, Lady Gaga, Arnold Schwarzennegger, Madonna, Tilda Swinton ja Daniel Craig. KUSTANTAJAN näkökulmasta NH pyrki nousussa olleen queer-aallon harjalla ratsastaen haalimaan mukaan myös sellaisia mainostajia, joiden silmissä Voiman suorempi poliittisuus tuntui vieraalta. Ajateltiin kierosti niinkin, että jopa monikansallisten riistofirmojen läsnäolo lehdessä voisi viedä eteenpäin ajatusta ahtaiden seksuaalinormien purkamisen yleiskulttuurisesta oikeutuksesta. Harmi kyllä, pinkin rahan hanat eivät koskaan NHL:lle auenneet. Vaikka NHL löysi yleisönsä ja oli kustantajan kannalta sisällöllisesti erittäin onnistunut, lehden mainosmyynti oli koko ajan hankalaa. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei ollut vielä 2010-luvun alussa – jos on kunnolla vieläkään – yritysten taholta uskallusta eikä uskoa tuotteidensa queer-brändäämiseen edes sille otollisen yleisön rajatulla foorumilla. Jo ensimmäisessä NHL-numerossa mainostivat esimerkiksi pankkiiriliike FIM ja viinejään kauppaava Altia. Silti esimerkiksi muodin, designin, kosmetiikan ja luksuselintarvikkeiden tarjoajat tai vaikka verisesti maksukykyisistä asiakkaista kilpailevat asuntojen myyjät, lomaparatiisit, autokauppiaat ja vakuutusyhtiöt eivät koskaan kunnolla heränneet lehden missiolle. Edes Pekka Haaviston menestyksekkään presidentinvaalikampanjan vaikutus yleiskulttuurisen homofobian purkamisessa ei ehtinyt kääntää kohti jäävuorta vienyttä kurssia. Lopun alkua oli ilmassa, kun Helsingin kaupungin kokoaman ”gay-friendly”-yritysverkoston toimijat suhtautuivat torjuvasti pelkästään NHL:n jakelutelineiden sijoittamiseen liikkeisiin. Lehden päätoimittajana toimi koko lehden olemassaolon ajan Maria Seppälä. Osa NHL:n toimitusta on sittemmin jatkanut juttujen tekemistä Voimaan lehden perintöä jatkavilla NHL-sivuilla. TUOMAS RANTANEN Kirjoittaja oli NHL – Normihomolehden kustantaja. NHL-lehden numerot löytyvät osoitteesta www.lehtiluukku.com Kali Graphics KUVITUKSET & GRAFIIKAT ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi Herkulliset ja edulliset lounas-, lista& take awayannokset. Käytämme tuoreita vihanneksia. Tarjolla runsaasti vegaaniannoksia. Keittiö suosittelee: Punainen curry tofu UUDET AUKIOLOAJAT: ma–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä Graffiti is here to stay! Rakkaudesta vapauteen For the Love of Freedom 5.8-29.10.2017 Kultasepänkatu 2, Kerava ti, to, pe klo 11–18 ke 12–19 la-su 11–17 www.sinkka. fi
Vittu mitä paskaa
7 / 2017 • 41 ROMANINUORTEN TYÖLLISTYMINEN ON ONGELMA NIIN KAUAN KUIN SE ON ONGELMA TYÖNANTAJILLE JA YRITYKSILLE. T YÖMARKKINAT monikulttuuristuvat huimaa vauhtia. Suomessa käydään jo keskustelua siitä, tuleeko kahvilasta aina saada palvelua myös suomen kielellä ja voiko muslimi käyttää työssään omaa päähinettään. Samaan aikaan maahanmuuttajanuorten kanssa kesätöihin ja työelämään rynnistävät intomielin myös monen romanisuvun ensimmäiset ammattikoulutetut nuoret. He kääntävät jo päitä henkilöstöravintoloissa kautta Suomen. Yhteisön ammattikirjo laajenee nuorten hakeutuessa uusille urille, myös aloille, joissa romaneja ei ole liiem min nähty: esimerkiksi rekkaauton kuljettajiksi, rakennustyöläisiksi, luokanopettajiksi, sotilaiksi, sosiaalityöntekijöiksi ja papeiksi. On selvää, että romaninuoret ovat valmiina uusiin ammatillisiin haasteisiin, samettihameessa tai ilman, mutta miten lienee työelämän laita? Moni kertoo esimiesten selvästi epäröivän jo pelkästään ammattiopintoihin kuuluvien työharjoittelupaikkojen suhteen. Usein nimittäin vasta romanin 17. harjoittelupaikkahaku tuottaa tulosta. Opiskelijatoverit puolestaan tuntuvat nappaavan harjoittelupaikkansa yhdellä puhelinsoitolla vanhempien tutun tutulle tai jollekin omiin verkostoihinsa kuuluvalle. Moni romaninuori väsyy, masentuu tai raivostuu. Joku keskeyttää opintonsakin. Usko koulutuslupaukseen horjuu, eikä aina vain nuorella itsellään. Joku epäonninen saattaa muistaa vanhempiensa varoituksen: ”Kannattaako kitkutella opintotuella ja -lainalla? Romani lapsella ei ole elämässä samanlaisia takeita kuin muilla. Vaikka kuinka opiskelet, työpaikka on kuitenkin kiven alla. Ja siinä kiven päällä seisoo suomalainen. Itseäsi kiusaat. Tyhjän saa pyytämättäkin!” Usko romanien työnvieroksuntaa, epärehellisyyttä ja laiskuutta kohtaan elää ja voi hyvin kansan parissa. Sitä ei murra useampikaan työllistymisen onnistumistarina eikä sitkeinkään yrittäjyys. Eräs kuntapäättäjä totesi näistä onnistumistarinoista: ”Poikkeustapauk sia. Meidän kunnan romanit eivät kyllä ole tuollaisia!” ROMANIEN TYÖTTÖMYYDEN juuret eivät kuitenkaan ole ikiaikaiset. Aina teollistumiseen ja maatalouden koneellistumiseen asti suurin osa romaneista eli maaseudulla ja pikkukaupungeissa ansaiten elantonsa niin yrittäjinä kuin sekatyömiehinäkin. Yhteistä eri romaniammateille oli itsenäisyys, yrittäjähenkisyys, käsityöläismäisyys ja se, että ammatit siirtyivät ilman muodollista koulutusta tekemällä oppien isältä pojalle. Kuinkas muutenkaan? Kiertolaisilla ei ollut kirjahyllyä eikä mahdollisuutta kouluttautua. Eniten yhteisössä kuitenkin arvostettiin kaupantekoa, joka kannattikin kohtalaisesti. Kunnes kaikki muuttui. Yhteiskunnan sotien jälkeinen rakennemuutos koetteli romaniväestöä tuhoten perinteisen, maaseutuympäristöön sitoutuneen kiertävän elämäntavan. Moni vanha yrittäjyyden muoto tuli tiensä päähän. Maaseutu ei enää tarvinnut suuria määriä kiiretyöläisiä, ojankaivajia, kulkukauppiaita eikä vanhan kansan hevosmiehiäkään. Hevosten myynti vaihtuikin osalla väestä autokauppaan ja uudenlaisiin hanttihommiin, mihin nyt koulutusta vailla oleva kansa pääsi käsiksi. Se tavallisin tie kulki kuitenkin 1950ja 60-lukujen sosiaalisia ongelmia ruokkineiden gettomaisten asumisolojen kautta suu rien kaupunkien kaupunkiköyhälistöön. SUURIMPANA ESTEENÄ ammatinhankinnalle olivat monilla vielä 1990-luvulla puutteet perusopetuksessa. Romanit kokivat tulevansa perusopetuksessa hyljeksityiksi, ja romanit koettiin vaikeaksi erityisryhmäksi. Eipä ihmekään, sillä koulutus oli yksi assimilaation, tietoisen kulttuurisen sulauttamisen väline. Vastakkain oli kaksi kovaa – valtaväestön ehdoilla toimiva koulu ja omasta kulttuuristaan tiukasti kiinni pitävä, melkein kuoliaaksi manneteltu ja koulukiusattu romanikansa. Vastakkainasettelun lopputuloksena arviolta kolmasosalta romaneista jäi peruskoulu kesken. Ennen aikuiskoulutuksen kultakautta se merkitsi sitä, että ovi ammattikoulutukseen sulkeutui monelta iäksi. Uudet integraation tuulet alkoivat kuitenkin puhaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulu muuttui monikulttuurisemmaksi. Koulutusmylly alkoi jauhaa aivan kelvollisia perusopetuksen päättötodistuksia myös romanilapsille – eikä vain lapsille vaan myös peruskoulun keskeyttäneille romaniaikuisille – ja yhteisössä syttyi toivo. Kouluttautumalla voi vaikuttaa oman elämänsä suuntaan menettämättä rahtustakaan romaniudesta. Moni romaninuori löytääkin itsensä aivan uudesta tilanteesta ja ällistyy kerta kerran jälkeen työelämässä kohtaamiaan ennakkoluuloja. Oman elämän orientaatio ja maailmankuva tuntuvat olevan valovuosien päässä ennakkoluuloisimman ja rasistisimman suomalaisen oletusarvoista. On päätettävä kerta toisensa jälkeen uskoa hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen arjessa, jossa syrjintä on jokapäiväistä. Käytännössä se on tarkoittanut seuraavia asioita: Opinto-ohjaaja ehdottelee kaikille romanija maahanmuuttajaopiskelijoille lähihoitajan koulutuspolkua. Hyvääkään oppilasta ei ohjata hakeutumaan lukioon ja kohti lääkärin ammattia. Myymälävastaava änkyttää rekrytointihaastattelussa: ”Kyllähän minä sinut ottaisin, mutta kun ylemmältä taholta on tähän tullut ohjeet… Ja mitä ne meidän asiakkaatkin siitä oikein ajattelisivat? Moni kun ei teikäläisistä tykkää… Kyllä on parempi, ettei sittenkään näkyvästi tuohon kassatyöskentelyyn. Mene sinä tuonne varaston puolelle.” Lisäksi vitseissä romanit ovat yleinen aihe. Suomen vihatuin romanivitsikin nojaa rasistisiin stereo typioihin: ”Millä maalla ei ole romaniongelmaa? Työmaalla.” VIIME KESÄNÄ kymmeniä yrityksiä kiinnosti osallistua Jyväskylässä nuorille suunnattuun työelämätapahtumaan. Kun tapahtuman kohdejoukoksi paljastuvatkin romaninuoret, jäljelle jäi – yllätys, yllätys – vain muutama puhelinmyyntiyritys. Heillä on jo hyviä kokemuksia romanityöntekijöistä. Miksipä ei olisi? Vartijaksi opiskelevalle jo luvattu palkaton työharjoittelupaikka jää saamatta opiskelijan saapuessa ensimmäisenä päivänä työpaikalle. Romaniutta ei kuulemma saa työharjoittelupaikkaa hakiessa salata. Se tulisi jostain syystä oikein erikseen ilmoittaa työnhaussa. Työvoiman välitysfirman kautta keittolaan aamutuimaan tuuraamaan saapuva koulutettu ja kokenut suurtalouskokki jää pakkasessa oven taakse. Jo matkalla parkkipaikalta keittolan ovelle työntekijä on profiloitu etnisyyden perusteella, ja ikkunaruudun läpi nähdään vain uhkaavasti lähestyvä rikollinen. Ei siinä paljon kotiin jääneet ammattisertifikaatit auta. On tunnustettava tappionsa ja käännyttävä takaisin kotiin. Nuorelle lakimiehelle todetaan oikeussalissa humoristiseen sävyyn: ”Eikös tässä nyt ole mustalainen pyrkimässä väärälle puolelle pöytää?” Romani lakimiehenä on monelle vitsi. Hyväkin sellainen. Romaninuoria ja heidän vanhempiaan se ei kuitenkaan naurata. SIINÄ MISSÄ ROMANIT aiemmin tyytyivät kohtaloonsa, uusi nouseva romanipolvi on aiempaa tietoisempi syrjinnän kieltävästä lainsäädännöstä sekä työntekijän oikeuksista, joita he ovat myös valmiita puolustamaan. Osa ei jaksa taistella. Liian usein rikosilmoitus tai ilmoitus rekrytointitai työsyrjinnästä jää tekemättä, koska valittaminen harvoin johtaa mihinkään. Moni pelkää sanan kiirivän omalla työkentällä eteenpäin ennen työllistymistä: Hankala tyyppi. Pitihän se arvata! Muutoksenhaku ja valittaminenkin vievät voimia työnhaulta ja työnteolta. Moni ikuinen pätkätyöläinen valitsee tietoisesti toisen tien. Hän päättää olla se muutos, jonka haluaa nähdä tapahtuvan. Hän päättää olla sitä joka päivä. Oikaisee ryhtinsä työpaikkaruokalassa ja tarjoaa huippuasiakaspalvelua varastotyöntekijänä. Samaa sopii toivoa ammatillisen koulutuksen työntekijöiltä, yrityksiltä, esimiehiltä ja työtovereilta. Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeriön neuvotteleva virkamies sekä valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan jäsen. Ei-toivotut TEKSTI HENNA HUTTU KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Vuonna 2007 taiteilija Irmeli Huhtala teki Koti etsii ihmistä -valokuvasarjan. Sarjan teokset muistuttivat logoja myöten tuiki tavallisia mainoksia sillä erotuksella, että kaikki mallit olivat romaneja. Teoksissa viitattiin niin maitokuin automainoksiinkin, esiteltiin parfyymiä ja asunnonvälityspalvelua. Huhtalan radikaali havainto oli se, että vaikka mainoksissa poseerasi malleja monenlaisista taustoista, yksi ihmisryhmä loisti poissaolollaan. Suomalaisissa mainoksissa ei romaneja näkynyt, eikä näy. Ohessa on Häiriköt-päämajan tulkinta teemasta. Ongelma ei koske yksittäisiä yrityksiä. Ongelma on rakenteellinen.
UUTUUSKIRJAT OVAT SAAPUNEET! TILAA KUUMIMMAT OPUKSET NETTIKAUPASTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Arne Dahl RAJAMAAT Nuoria tyttöjä on kadonnut. Onko kyseessä Ruotsin ensimmäinen sarjamurhaaja? ”Kaikkien aikojen paras ruotsalainen rikosromaani.” – Sydsvenskan Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST Ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Leevi and the Leavingsin keula hahmosta, Gösta Sundqvistista. Elämäkerta on puuttuva teos suomalaisen populaari kulttuurin kaano nissa. 29 90 24 90 intokustannus.fi PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT 20 % ALENNUKSEN KAIKISTA KIRJOISTAMME. Anniina Ljokkoi VEGAANIMUKSUT Vegaanimuksut kertoo, mitkä ovat muksujen lempiruoat, mistä sitä proteiinia saa ja miten pistetään pystyyn vegaaniset lastenjuhlat. Teos ei hehkuta eikä saarnaa. Saara Henriksson SYYSKUUN JUMALAT Vegaanimuksut kertoo, mitkä ovat muksujen lempiruoat, mistä sitä proteiinia saa ja miten pistetään pystyyn vegaaniset lastenjuhlat. Teos ei hehkuta eikä saarnaa. Tuija Wetterstrand PUNAISTEN PANSSARIJUNA 1918 Suomen sisällissodassa punakaarti käytti asetta, jollaista ei ennen ollut näillä main nähty: panssari junaa. Punaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssari junan miesten silmin. 26 90 24 90 Ilkka Taipale (toim.) SATA INNOVAATIOTA SUOMESTA Mitä yhteistä on yksikamarisella edus kunnalla ja astiankuivaus kaapilla? Tai äitiys pakkauksella, maksuttomalla kouluaterialla ja jokamiehenoikeudella? Ne ovat kaikki innovaatioita Suomesta. 24 90 Kai Sadinmaa ILMESTYSKIRJA Pappi Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotisjuhlan hengessä. Vastusta maton visio näyttää maailman kaikessa karmeudessaan, mutta pimeydestä löytyy myös toivo. 24 90 24 90 Isomäki, Kaakinen & Tolppanen SARASVATIN HIEKKAA Uusittu sarjakuvasovitus Risto Isomäen palkitusta ekologisesta trilleristä. Myös tv-sarja tulossa. 14 90 Pyörällä päästään pitkin ja poikin. Kaupunkipyöriä on nyt entistä enemmän. Hyppää satulaan ja pistä pyörät pyörimään. hsl.fi/kaupunkipyörät Kumppani
UUTUUSKIRJAT OVAT SAAPUNEET! TILAA KUUMIMMAT OPUKSET NETTIKAUPASTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI Arne Dahl RAJAMAAT Nuoria tyttöjä on kadonnut. Onko kyseessä Ruotsin ensimmäinen sarjamurhaaja? ”Kaikkien aikojen paras ruotsalainen rikosromaani.” – Sydsvenskan Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST Ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Leevi and the Leavingsin keula hahmosta, Gösta Sundqvistista. Elämäkerta on puuttuva teos suomalaisen populaari kulttuurin kaano nissa. 29 90 24 90 intokustannus.fi PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT 20 % ALENNUKSEN KAIKISTA KIRJOISTAMME. Anniina Ljokkoi VEGAANIMUKSUT Vegaanimuksut kertoo, mitkä ovat muksujen lempiruoat, mistä sitä proteiinia saa ja miten pistetään pystyyn vegaaniset lastenjuhlat. Teos ei hehkuta eikä saarnaa. Saara Henriksson SYYSKUUN JUMALAT Vegaanimuksut kertoo, mitkä ovat muksujen lempiruoat, mistä sitä proteiinia saa ja miten pistetään pystyyn vegaaniset lastenjuhlat. Teos ei hehkuta eikä saarnaa. Tuija Wetterstrand PUNAISTEN PANSSARIJUNA 1918 Suomen sisällissodassa punakaarti käytti asetta, jollaista ei ennen ollut näillä main nähty: panssari junaa. Punaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssari junan miesten silmin. 26 90 24 90 Ilkka Taipale (toim.) SATA INNOVAATIOTA SUOMESTA Mitä yhteistä on yksikamarisella edus kunnalla ja astiankuivaus kaapilla? Tai äitiys pakkauksella, maksuttomalla kouluaterialla ja jokamiehenoikeudella? Ne ovat kaikki innovaatioita Suomesta. 24 90 Kai Sadinmaa ILMESTYSKIRJA Pappi Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotisjuhlan hengessä. Vastusta maton visio näyttää maailman kaikessa karmeudessaan, mutta pimeydestä löytyy myös toivo. 24 90 24 90 Isomäki, Kaakinen & Tolppanen SARASVATIN HIEKKAA Uusittu sarjakuvasovitus Risto Isomäen palkitusta ekologisesta trilleristä. Myös tv-sarja tulossa. 14 90 Pyörällä päästään pitkin ja poikin. Kaupunkipyöriä on nyt entistä enemmän. Hyppää satulaan ja pistä pyörät pyörimään. hsl.fi/kaupunkipyörät Kumppani
Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio Aamiainen, lounas, salaatit, tea tim, a-oikeudet Viides linja 14, karhupuiston laidalla avoinna ma–pe 7.30–22 la 10–22 su 10–20 4 1 3 6 2 8 1 Bergga Heluna Shop Ekolo Silvoplee Kombo Kind of Green Vegekauppa 7 5 Soi Soi 8 3 4 2 7 5 6
KULTTUURI KULTTUURI Mitä tapahtuu oikeasti? TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVAT JAN AHLSTEDT Todellisuuden tutkimuskeskus hämmentää käsityksiä yhteiskunnasta, taiteesta ja tosiolevasta. Hä m ee nt ie Viid es lin ja nä kin ku ja k a a rl en k at u sö rn äi st en ra nt at ie Vaasankatu Helsing inkatu st ur en ka tu BraHenkenttä Hakaniemenranta si lt a sa a re n k at u teoll isuus katu junatie työp ajan katu sö rn äi st en ka tu M M M alek sis kiVen katu to ine n lin ja ko lm as lin ja kulmaVu orenkat u siltaVuorenranta VegeKallio Aamiainen, lounas, salaatit, tea tim, a-oikeudet Viides linja 14, karhupuiston laidalla avoinna ma–pe 7.30–22 la 10–22 su 10–20 4 1 3 6 2 8 1 Bergga Heluna Shop Ekolo Silvoplee Kombo Kind of Green Vegekauppa 7 5 Soi Soi 8 3 4 2 7 5 6 K OHTAUSPAIKKANA on telttakah vila Hakanie men torilla aamukymme neltä tavallisena elokuun arkipäivä nä. Koollekutsujat pitävät paikalle saapuneelle parinkymmenen hengen yleisölle nimenhuudon. Samalla he kertovat, että varsinainen esitys alkaa heti, kun osallistujat siirtyvät kahvila pöytiin ja avaavat yhtä aikaa tuoleil la odottavat kirjat. Niistä kuulemma selviää kyseessä olevan mysteeri näytelmän ensimmäisen näytöksen runko. Tämän kerrottuaan järjestäjät jättä vät yleisön oman onnensa nojaan. Näin alkaa Todellisuuden tutkimus keskuksen eli TTK:n sovitus Platonin Valtiosta. Epätavanomainen esitysmuoto ei varmasti tule kaikille yllätyksenä. Kallion Teatterin kokeelliselle perus talle vuonna 2001 rakennettu TTK on tunnettu osallistavista esityksistään, joissa yhdistyvät filosofinen tutkimus, teatteri ja performanssi. Teoksia on tehty kadulla, metsässä, gallerioissa, festivaaleilla ja työpaikoilla. Yksi teosten toistuva elementti on niiden aktiivinen suhde näyttämöti laan. Esimerkiksi Helsinki by Night (2005) oli vaihtoehtoinen kiertoajelu, jossa yleisölle avattiin turistikohteiden sijaan kaupungin arkitodellisuuden al la olevia kerroksia ja kaupungin alita juntaa. Kuollut etsii työtä! / Toter Sucht Arbeit! (2007) taas toteutettiin puoliksi Kaisaniemen puistossa ja puoliksi ber liiniläisessä yksityisasunnossa. Esitysten lisäksi on järjestetty työ pajoja, koulutuksia, seminaareja, ta pahtumia ja erilaista kulttuurihäiri köintiä. Tällä hetkellä yhdistyksellä on 40 jä sentä ja yksi kokopäiväinen työntekijä. Vuosittain ensiiltoja on viidestä kym meneen, joista yleensä lähes puolet on kansainvälisiä yhteis tuotantoja. KOLMISEN VIIKKOA ennen Valtion alkua TTK:n nykyinen puheenjohtaja Maria Oiva ja ryhmän pitkäaikainen aktiivi Tuomas Laitinen istuvat sa maisessa torikahvilassa. ”TTK perustuu kysymykseen siitä, mitä todellisuus on. Sitä kysytään eri laisilla esityksillä. Yhdessä esityksessä löytyvät vastaukset ovat päteviä vain siinä hetkessä”, avaa Laitinen. ”Esityksissä pohditaan yhteisöllisyy den kautta, miten jostain aiheesta voi ylipäänsä keskustella. Samalla tavalla motiivinani osallistua TTK:n yhdistys toimintaan on, että voin kuulua sellai seen yhteisöön, joka käy koko ajan kes kustelua missiostaan”, jatkaa Oiva. LOGOKSEN LÄHTEILLÄ . Tuomas Laitinen (edessä), Jani-Petteri Olkkonen ja Maria Oiva odottavat Valtio-näytelmän osallistujia saapumaan Kallion kirjastossa alkavaan näytökseen.
KULTTUURI 46 • 7 / 2017 Oiva ja Laitinen muodostavat yh dessä Jani-Petteri Olkkosen kanssa Platonia jo pitkään tutkineen esitys taiteilija tiimin. Laitisen mukaan Platonhankkeen yksi alkuperäinen motiivi oli luoda maailmaan jotain utooppista. Mui ta näkökulmia olivat esoteerisuus, salaseurat, mystiikka, kauneus ja erotiikka. ”Haettiin esimerkiksi metodeja, joil la viedä katsoja eroottisen kauneuden äärelle”, naurahtaa Oiva. ”Samalla haluttiin nähdä esitykset jonkinlaisena Platonin Akatemian ta paisena koulunkäyntinä, missä dia login tarkoitus ei ole väittelyn voit taminen, vaan jaetun ymmärryksen lisääminen.” POHJATYÖN ensimmäisenä teoksena työryhmä toteutti vuonna 2013 Plato nin Pidot kahdeksalle päivälle jakau tuneena mysteerinäytelmänä Teoreet tisen teatterin konferenssissa New Yorkissa. Ulkopuolisia osallistujia oli kahdeksan. Esitys nojasi tekijöiden ja osallistujien väliseen konkreettiseen vuoropuheluun. ”Teknisenä haasteena oli eten kin se, millaisten kysymysten kautta osallistujien ymmärrys oikeasti syve nee eikä päädytä umpikujiin tai arvo relativismiin”, kertoo Laitinen. Kokonaisuus päättyi juhlaviin pitoi hin, joissa kukin osallistuja toteutti ri tuaalin, joka teki hänestä kauniin. Platonin Luola esitettiin puolestaan seitsemänpäiväisenä mysteerinäytel mänä viime vuonna Dome of Visions kulttuuritilassa Kööpenhaminassa. Esi tyksen muoto ja ”todellisen itsen äärel le” johdattamiseen pyrkivä metodi oli vat samat kuin Pidoissa. Sen finaalina tosin vietettiin djvetoiset tanssibileet. Nyt ajankohtaisessa Valtioesityk sessä etsitään yhteiskunnallista oikeu denmukaisuutta. ”Yhteiskuntakritiikki näyttäytyy usein dystooppisena manifestaationa. Silläkin on paikkansa, mutta nyt ajatel tiin, että mitä jos ei juututtaisi siihen, että kaikki on paskaa. Sen sijaan läh dettäisiinkin siitä, mikä minua kosket taa oikeasti ja millä lailla toimiminen olisi mielestäni hyvää”, kuvaa Oiva. Esitys tapahtuu viitenä päivänä viidessä näytöksessä, jotka sijoittu vat kaikki Helsingin Kallion kaupun ginosaan. Torin ohella näytökset ovat uimahallissa, kirkossa, kirjastossa ja teatterissa. ”Platon puhuu kaupunkivaltiosta, joten on luontevaa, että esitys tapah tuu julkisissa kaupunkitiloissa. Ta voite on, että osallistujat muodosta vat yhdessä hyvän valtion perusteet”, määrittelee Laitinen. ”Taustalla on myös ajatusleikki sii tä, että eduskunnassa olisi filosofien ryhmä ja että yhteiskunnallisia pää töksiä oikeasti mietittäisiin filosofisel ta kannalta. Mikä on oikeasti hyvää, on se kysymys, mitä meidän pitäisi kysyä koko ajan”, täydentää Oiva. TTK:N TÄMÄN HETKISESTÄ toimin nasta antiikin perintöä tutkiva Platoninen saareke on vain yksi osaalue. Muita saarekkeita ovat Työsaareke, joka tutkii palkkatyön haihtumista, työn abstrahoitumista ja fyysisen työn rasitusta kohtaan tunnettua kaipaus ta; Myto-logiikkasaareke, joka raken taa uusia myyttejä kaukaisten suku polvien myyttien sijalle; Ei-inhimillinen saareke, joka etsii esityksellistä yhteis työtä eiinhimillisten olentojen kanssa; sekä SexLab-saareke, joka tutkii sek suaalisuuden ilmenemismuotoja, sen moninaisuutta, mahdollisuuksia, rajo ja, tabuja, ontologiaa ja filosofiaa. ”Taidetta ja filosofiaa yhdistää se, että niissä tutkitaan, miten ollaan maa ilmassa, ja kuvataan sitä. Tämä tuot taa hetkiä, joissa näkyvät ja einäkyvät voimat yhdistyvät ja syntyy kokonai suuden kokemuksen mahdollisuus. Kyse on olemassaolon harjoittamises ta”, tuumii Oiva. Todellisuuden tutkimuskeskuksen projekteissa käsitellään paljon poliit tisuutta. Mitä poliittisuus tässä ajassa tarkoittaa? ”Tässä ajassa todella poliittista oli si ristiriitojen lähetyminen myöntei sen kautta. Poleemisen vastustamisen sijaan tärkeää olisi ymmärtää, mitä kaikkea dialogi on ja miten sitä voisi ja pitäisi käyttää”, tiivistää Maria Oiva. ”Yhdessä tekeminen on aina poliit tista. Oleellinen kysymys on, kenellä poliittisessa kentässä on ääni. Ateenas sa se oli vain vapailla miehillä. Nyky Suomessa voisi kysyä sitä, miten pää töksenteossa näkyy vaikkapa lasten, ulkomaalaisten tai eläinten näkö kulma”, summaa Tuomas Laitinen. www.todellisuus.fi PLATON KUVAA Valtiossa ideaoppin sa, jonka mukaan aisteilla havaitsem me vain todellisen maailman hämä riä varjoja, kun taas niiden takana olevat ideat ovat tavoitettavissa fi losofisen tutkimuksen kautta. Teok sessa etsittävän oikeudenmukaisen valtion ideaali toteutuu, kun ihmiset jaetaan omien kykyjensä mukaan yhteiskuntaluokkiin ja valtiota joh tamaan päätyy filosofisesti kyvykäs itsevaltias. Todellisuuden tutkimuskeskuksen sovitus Valtiosta on viisipäiväinen mysteerinäytelmä. Siinä osallistujat saatellaan kirjallisen ohjemateriaalin ohjaamina tutkimaan yhdessä omaa havaintokykyään ja hyvän yhteisölli syyden perusteita. Ensimmäisessä näytöksessä meidät istutetaan kolmeen pöytään torikahvi laan. Ryhmäytymisen ensimmäisellä portaalla keksimme siirtää pöydät niin, että kaikki näkevät toisensa. Jaettujen kirjasten ohjaamana ryh dymme jakamaan toisillemme ha vaintoja nähtävillä olevasta toriym päristöstä. Myöhemmin pohdimme, mitä hyvää noteeratut asiat meille kertovat. Yksi näkee torin vihannes ten esteettisen kauneuden, toinen huomaa vastuullisuudesta kertovan pyöräkypärän, kolmas iloitsee siitä, että ylipäänsä on tori. SEURAAVAN PÄIVÄN näytös koe taan Helsinginkadun uimahallissa sulkemisajan jälkeen. Sen teemana on kehollisuuden kohtaaminen. En sin istumme löylyssä kuuntelemassa omaa ja toisten hengitystä. Näytöksen huipentumassa siirrymme altaalle ja sinetöimme yhteisöllisyytemme yh teisellä kastautumisella. Paavalin kirkon kauniiseen kirk kosaliin sijoitetussa kolmannessa näytöksessä yritämme aistia aistien ulkopuolista todellisuutta. Ryhmässä jo ennestään vahvaksi kasvanut yh teisöllisyyden tunne nousee uudelle portaalle, kun näytös päättyy harjoit teeseen, jossa kukin antaa sisältään tulla hyminää. Se kasvaa hitaasti ato naaliseksi kuorolauluksi. Kallion kirjastossa tapahtuvas sa neljännessä näytöksessä tutkim me tietoa. Tehtävänämme on löytää intuition ohjaamana kirja ja kirjoit taa sen herättämänä paperille muo toilu jostakin, joka valtiolle olisi hyväksi. Valtimonteatteriin rakennettu vii meinen näytös ohjaa meidät raken tamaan tyhjään saliin katsomon, näyttämön ja valaistuksen. Entiseen tapaan kirjallisia ohjeita seuraten improvisoimme näyttämön käyttöön vihkimisen, minkä jälkeen kukin käy lavalla kertomassa, miksi on itse hy vä, miksi ryhmän muut jäsenet ovat hyviä ja miksi me kaikki olemme hyviä. Näytöksen viimeisessä vaiheessa kunkin on tehtävä teatraalinen teko, joka tuottaa hyvää koko yhteisölle. Yksi ratkaisee tehtävän tarjoamal la yhteisen meditointihetken, toinen käynnistää halausten ketjun, ja kol mas avaa verhot ja kehottaa katso maan ulos maailmaan. Koko kierroksen viimeinen osallis tuja pyytää ryhmää liittymään yhteis lauluun, jossa vanhan klassikon sano ja on muokattu muotoon: ”Yksi valtio on kasvanut laaksossa/ Ja se kauniisti kukoistaa/ Yksi kansalainen on näh nyt se/ Eikä voi sitä unhoittaa.” Vapauttavan aplodeeraamisen jäl keen meille tarjotaan kauniisti raken nettu illallinen ja viiniä. VIISIPÄIVÄINEN ESITYS osoittaa koskettavasti, miten perustavaa on ihmisten halu ja kyky löytää aito yh teisöllinen yhteys toisiinsa. Samalla esitys paljastaa, miten hyvään elä mään liittyvät kysymykset ovat lo pulta hyvin yksinkertaisia – minkä takia niitä varmaan tulee liian har voin kysyttyä. Hieman yllättäen esityksessä ei juurikaan käsitellä oikeudenmukai suuden toteutumista Platonin alku teoksen mittakaavassa, valtion ja suurten ihmisryhmien tasolla. Siihen tarvittaisiin jatkonäytelmä. Todellisuuden tutkimuskeskus: Platonin Valtio Näytelmän ainoa esitys oli elokuussa. Platonin ja TTK:n viitoittamalla tiellä KANSALAISET KOOLLA . Ensi kertaa kohdanneet Valtio-näytelmän osallistujat tarkkailevat itseään, toisiaan ja ympäröivän torin elämää. 6/2017 HEINÄ–ELOKUU | VOIMA.FI SUKUPOLVEMM E KEKKONEN LÄSKIKAPINA • LERSSIFEST TILAA VOIMA! Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Tilaa Voima-lehti kotiin kannettuna (10 nroa) hintaan 39€! Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109. 39€ Voimalehden vuosike rta, 10 nroa kotiin kannett una
KULTTUURI 6/2017 HEINÄ–ELOKUU | VOIMA.FI SUKUPOLVEMM E KEKKONEN LÄSKIKAPINA • LERSSIFEST TILAA VOIMA! Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Tilaa Voima-lehti kotiin kannettuna (10 nroa) hintaan 39€! Tilaukset www.kauppa.voima.fi, spostilla tilaukset@voima.fi tai puhelimitse 044 238 5109. 39€ Voimalehden vuosike rta, 10 nroa kotiin kannett una
KULTTUURI 48 • 7 / 2017 P OLJEN TAAKSEPÄIN jyrkässä alamäessä toivoen, että taka pyörän jarru ottaisi kiinni. Mitään ei tapahdu, jarrut ovat kadonneet. Roikun pyö rän ulkopuolella. Aikoinaan romukasasta löydetty Nopsa on vasta parikymmenvuotias mutta hengenvaarallisessa kunnos sa. On käännyttävä asiantuntijoiden puoleen. Helsingin Pyöräpaja on fillareiden korjausta järjestävä ja sitä opettava yhdistys. Pyöräpaja on asuintalon alakerras sa kävelykadulla. Ulkopuolella on ko solti fillareita telineissä. ”Täällä Pasilassa puitteet ovat vä hän erilaiset kuin Kalasatamassa, jossa toimimme ennen. Enää ei voida levit tää romuja yötä myöten pitkin pihaa, etteivät asukkaat häiriinny”, kertoo paikalla oleva aktiivi Valtteri. Nähtyään pajan ulkopuolella ole vat keskeneräiset fillarit pasilalaiset aluksi kummeksuivat pajan meinin kiä, mutta vierailtuaan sisällä hekin alkoivat innostua. Nykyään naapurit piipahtavat paikan päällä mankelei densa kanssa. SISÄLLÄ ON fillariharrastajien työ kalutaivas. Kaikkialla on myös monet pientareet kokeneista fillareista irroi tettuja ja putsattuja runkoja, vanteita, ketjuja, levyjarruja, rattaita, ruuveja ja muttereita. Monet sisäkumit ja renkaat lienevät uusia. Tilan ikkunalla on kokonaisia filla reita kuin vakuutena siitä, että ahke ran korjaajan into palkitaan. Sääntöjen mukaan pajan työkaluja saa käyttää ja osat ovat ilmaisia, mut ta niitä ei saa viedä mukanaan: me nopeli on korjattava tai rakennettava Pyöräpajassa. Tavarat ovat hyvässä järjestyksessä. Valtteri löytää laatikosta mötikän, joka paljastuu napa eli rumpujarruk si. Hänen havaintoesityksensä kertoo, miten takapyörän navan sisälle raken netut rumpujarru alkaa toimia, kun yrittää polkea taaksepäin. Silloin se pullistuu ja törmää rummun reunoi hin, jolloin pyörän liike hidastuu ja pysähtyy. ”Voi olla, että jarruun on päässyt rasvaa”, pohtii Valtteri. ”Voi myös olla, että rumpu on hajonnut”, hän jatkaa. ”Ei näitä yleensä paljon korjata. Mie luiten käytetään levyjarruja.” Valmistaudun ensi kerralla opiske lemaan niiden asentamista. VALTTERI ON AMMATILTAAN polku pyörien korjaaja ja yksi paikkaa pyörit TEKSTI JA KUVAT IIDA SIMES Pyöräpajan ekoprotesti TARJOLLA ON OPPIA, SEURAA JA MENOPELI! * Jazzkimppa-tarjous: Kolme konserttia hintaan 60 € sis. 11.9. Olli Soikkeli & Julien Labro, 22.9. Lauri Porra Flyover Ensemble, 7.12. Jazzin legendat (Liput yksittäin 29/24 €) 11.9. OLLI SOIKKELI & JULIEN LABRO* 16.9. ASA & BAND 22.9. LAURI PORRA FLYOVER ENSEMBLE* 26.9. WE LOVE 80’S: DINGO JA EINI 26.9. BLUES CARAVAN 14.10. UNDERGROUND ROCK ORCHESTRA 20.10. VESTERINEN YHTYEINEEN 28.10. SE 1.11. SAMANTHA FISH 15.11. UTU – RUSSIAN POETS 7.12. JAZZIN LEGENDAT* 13.12. AINO VENNA SYKSYN LIPUNMYYNTI KÄY NYT KIIVAANA, OSTA LIPPUSI NYT! TAMPERE-TALOSSA SÄKENÖI SYKSYLLÄ Tampere-talon lipunmyynti ma-pe klo 9-18 sekä aina väh. 2h ennen konsertin alkua, Puhelinpalvelu 0600 94500 (1,98 €/min+pvm, ma–pe klo 10-14) Lippu.fi ma-la 9-21, su 10-18, p. 0600 900 900 (1,98 €/min.+pvm) LIPUNMYYNTI: tampere-talo.fi/tapahtumat Valtteri tarvitsee lekaa kun mikään muu ei auta.
7 / 2017 • 49 KULTTUURI KULTTUURI tävistä vastuullisista vapaa ehtoisista. Pyöräpaja on auki varmasti kak si kertaa viikossa, sunnuntaisin ja keskiviikkoisin. Kaikkein innokkaimmat jäsenet pääsevät pajaan muulloinkin fiksaa maan omia pyöriään. Avaimia on jaettu jopa 15, eli pajalla saattaa käy dä kuhina normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Työ ei ole pelkkää raatamista. Musa soi ja välillä syödään, kun joku innostuu kokkaamaan pajan keitto komerossa. ”Täällä on jonkin verran ba naanikärpäsiä, mutta ne kuuluvat tähän tilaan”, kommentoi Valtteri zenhenkisesti. Ohjesäännön mukaan, kun ko kataan, kokataan kaikille, ja sil loin ruoka on vegaanista. ”Tosin on täällä joskus käris tetty ryynimakkaraakin”, Valtteri tunnustaa. Pajan ruokaostoksiin saa käyttää yhteisiä varoja, joita on saatu vapaaehtoismaksuina. Viikoittain kävijöitä on kymme niä, ja väkimäärät heittelevät vuo denaikojen mukaan. ”Ensimmäisenä aurinkoisena kevätpäiväna on hirmu ryysis”, kertoo Valtteri. ”Talvella tää on lämmittelypaikka, jonne talvipyö räilijät voivat tulla juomaan kupin teetä.” Kaikki toiminta ei ole vain korjaa mista ja rakentamista, vaan silloin tällöin tehdään myös pyöräretkiä yhdessä. Onko jokin asia kielletty? Valtteri pohtii pitkään. ”Eräitä koneita ei kannata käyttää, jos ei osaa. Jotain voi mennä rikki.” fiksailuun, aina voi siivota tai kokata. Valtteri mainitsee myös, että paja te kee syrjäytymistä ehkäisevä työtä: il maiseen ja avoimeen pajaan on help po tulla. Koska mahdollisimman paljon han kitaan lahjoituksena, pajalla on lista tällä hetkellä kaivattavista asioista: ”Teepannuja, monitoimiöljyä, kä sienpesumömmöä (ei muovikuulia), RCAminiplugipiuhoja, kynsiharjoja, työkaluja (kiintoavaimia, kuuskulma avaimia, pihtejä, ruuvimeisseleitä), iso valkokangas ja sohva.” Tuon pajalle teepannun. Tarvitsen vielä apua jarrujen asentamisessa. Pa jalla käy kuhina, miehet ja naiset te kevät hommia, rokki soi. Porukka on pukeutunut rennosti ja urheilullisesti. Tosin jotkut kuu lemma tulevat puku päällä ja kra vatti kaulassa. Autolla kulkevia tai taa olla vähemmistö. ”Usein tänne tullaan pyörällä ri sa fillari selkään köytettynä”, kertoo Valtteri. Mikä Pyöräpajan toiminnassa on ol lut yllättävintä? ”Se, miten erilaiset ihmiset voivat tulla hyvin toimeen keskenään. Olin kuvitellut, että olisi enemmän konflik teja, mutta tosi hyvin kaikki ottavat toisensa huomioon.” Pyöräpaja, Pasilan puistotie 12, Helsinki. Club Mate -limu 2,5–3,5 €. Kahvia, teetä ja ruokaa tarjolla silloin tällöin. Maksu vapaaehtoinen. Työkaluja, neuvontaa ja korjausseuraa sunnuntaisin klo 14–18 ja keskiviikkoisin klo 16.30–20. Nettisivut: pyorapaja.info VAIKKA LUULISI , että ilmastonmuu toksen ehkäisy ja luonnonvarojen säästäminen olisivat ihmiskunnan arvoasteikossa korkeassa kurssissa, talouskasvun logiik ka toimii aivan päin vastoin: yhä useampia tekni sesti monimutkaisia laittei ta ei voi korjata, kun ne rikkoutuvat. Pyöräpaja taistelee kerskakulutusta vastaan. Onko tämä fillarikommunisti nen vallankumous? ”Mitään poliittisia ideologioita meillä ei ole”, painottaa Valtteri. ”Paja on kaikille avoin, ja tänne kyllä mah tuu mielipiteitä.” Seinillä on sodan ja aseiden vastais ten pyöräilymielenosoi tusten julisteita, eli fillaroijien joukossa kytee ainakin rauhanaatetta. Joskus saatetaan yhdessä korjata fillareita myyntiin ja maksaa tuloilla vuokraa. Kaikkeen ei Helsingin nuo risoasiainkeskuksen avustus riitä. Ja jos ei asiantuntemus riitä fillareiden * Jazzkimppa-tarjous: Kolme konserttia hintaan 60 € sis. 11.9. Olli Soikkeli & Julien Labro, 22.9. Lauri Porra Flyover Ensemble, 7.12. Jazzin legendat (Liput yksittäin 29/24 €) 11.9. OLLI SOIKKELI & JULIEN LABRO* 16.9. ASA & BAND 22.9. LAURI PORRA FLYOVER ENSEMBLE* 26.9. WE LOVE 80’S: DINGO JA EINI 26.9. BLUES CARAVAN 14.10. UNDERGROUND ROCK ORCHESTRA 20.10. VESTERINEN YHTYEINEEN 28.10. SE 1.11. SAMANTHA FISH 15.11. UTU – RUSSIAN POETS 7.12. JAZZIN LEGENDAT* 13.12. AINO VENNA SYKSYN LIPUNMYYNTI KÄY NYT KIIVAANA, OSTA LIPPUSI NYT! TAMPERE-TALOSSA SÄKENÖI SYKSYLLÄ Tampere-talon lipunmyynti ma-pe klo 9-18 sekä aina väh. 2h ennen konsertin alkua, Puhelinpalvelu 0600 94500 (1,98 €/min+pvm, ma–pe klo 10-14) Lippu.fi ma-la 9-21, su 10-18, p. 0600 900 900 (1,98 €/min.+pvm) LIPUNMYYNTI: tampere-talo.fi/tapahtumat
KULTTUURI 50 • 7 / 2017 Kirjainten runttaamisen taide Kuvataiteilija Jani Tolinin mielestä museoihin tarvitaan lisää graffitiosaamista. Yksityiskohta Keravan taidemuseossa esillä olevasta EORE:n työstä Not Quite, 2017. Spraymaali levylle. K ERAVAN taidemuseo Sin kan julkisivun moni värinen seinä maalaus näyttää arkki tehtoonisesti muo dottomassa kaupunkiympäristös sä yhtä aikaa jyrkältä ja iloisen huolet tomalta. Kyseessä on näyttävistä seinä maalauksistaan tunnetun saksalaisen Claudia Walden eli MadC:n spreijaa malla toteuttama abstrakti teos. Rakkaudesta vapauteen näyttelyssä Sinkka avaa ensimmäisten joukossa ti lansa graffitille, jonka monet sijoittavat edelleen ainoastaan katutaiteen kent tään. Keravalaisen graffititaiteilija Jouni Väänäsen eli Psyken kuratoimassa näyttelyssä pyritäänkin vetämään sel vää rajaa graffitin ja katutaiteen välille. ”Katutaide on mitä tahansa kadul la tehtävää taidetta, kuten esimerkiksi sabluunalla tehtyjä maalauksia tai ju listeita. Urbaani graffiti taas palautuu 1960–70lukujen New Yorkissa ja Phila delphiassa syntyneeseen, kirjaimista ja kirjaindynamiikasta tyyliteltyyn revii rin merkitsemiseen”, määrittelee näyt telyssä omalla nimellään mukana ole va Jani Tolin. ”En halua dissata minkäänlaisen katutaiteen tekemistä, mutta katu taiteessa ei ole nähtävissä samalla lailla traditiota kuin graffitin tekemi sessä. Instituutioiden ulkopuolella syntynyt graffiti on merkittävin tai teenlaji sitten impressionismin. Nii den välissä ei ole mitään visuaalisesti ja tyylillisesti yhtä moninaisesti kehit tynyttä suuntaa.” HUOLELLISESTI JÄSENNELTY ja ri pustettu näyttely jakautuu kolmeen osaan. Niistä ensimmäisessä esitellään valokuvien kautta klassista 1960 luvun New York -graffitia ja sen rantautu mista Suomeen hiphopin kyydissä 1980luvulla. Kotikutoisissa valokuvis sa esiintyvistä maalareista moni on nyt viisikymppisenä paikalla avajaisissa. Esillepanon toisessa osassa esitel lään tämän ajan suomalaista graffitia alan tunnetuimpien tekijöiden tekemä nä. Töiden tyyli vaihtelee esimerkiksi Actonin tarkoista helveticafontin va riaatioista Tazerin ja Paraziten räjäh täviin kirjaimiin sekä Mionin, Jr:n ja Eoren sarjakuvaftyylisiä figuureita si sältäviin töihin. Viimeisessä osassa esitellään niin sanottua post-graffitia, joka on graffitin muotokieltä ja tekotapaa hyödyntävää A NSSI PULKKINEN valmistelee näytte lyn avajaisia. Kasa betonia ja talon pa lasia, Street View (Reassembled) teos, on saapunut laivalla Helsinkiin. Koh ta se pystytetään Habitaremessuille. Designin ja tuoksukynttilöiden etsijät saavat ravistelevaa katsottavaa. Teoksen alkuperä on Syyriassa, mutta missä siellä? ”En halua kertoa. Jos kerron tarkan sijainnin, saattaa alkaa keskustelu sii tä, ketkä talon pommittivat. Se veisi keskustelua väärään suuntaan.” Eikö tieto pommittajasta ole olen nainen? ”Turha sodan poliittisuutta on kiel tää”, pohtii Pulkkinen, mutta ei kuiten kaan halua ruveta purkamaan sodan osapuolten toimia. Kivimateriaali on joka tapauksessa käynyt läpi rajuja muutoksia. Entinen rakennus Syyriassa on nyt Eurooppaa kiertävä taideteos. ”Teos on matka”, kertoo Pulkkinen. ”Se alkoi vuosi sitten siitä, kun muo dostimme verkoston Suomi–Syyria seuran kanssa. Siihen kuuluu paljon pakolaisia. Sittemmin mukaan tuli Syy riassa asuvia ihmisiä.” ANSSI PULKKINEN (s. 1982 Helsin gissä) on kuvataiteen maisteri ja toh toriopiskelija. Hänellä on ollut yksi tyisnäyttelyitä Helsingissä, Turussa ja Brysselissä, ja tämän vuoden kesänä hän osallistui ARoStriennaaliin Tans kan Aarhusissa. Street View (Reassembled) on osa Beneluxmaissa järjestettyä Mobile Home taidekokonaisuutta. Se tutkii ja tulkitsee kodin ulottuvuuksia taiteen, arkkitehtuurin ja tieteen keinoin. Myös teos Street View (Reassembled) on ollut koti. ”Se on osa pommitettua taloa, jossa on asunut perhe.” Pulkkinen tietää, että perhe on ai nakin toistaiseksi elossa. SUOMESSA taidepiireissä on jo ehdit ty miettiä, onko teos ”kolonialistinen”. ”En voi tehdä taidetta muista läh tökohdista kuin mistä itse tulen. Juu ri siksi tätä valmistellessani olin koko ajan tiiviisti yhteydessä Syyriaan. En hän mä olisi tätä tehnyt, jos joku olisi sanonut, että ’ei käy’.” Kieltojen sijaan Pulkkinen kertoo tyytyväisenä teoksen saaneen positii vista palautetta. ”Avajaisissa Brysselissä oli irakilai sia ja syyrialaisia pakolaisia. He pitivät siitä.” Pulkkinen myöntää, ettei teos ehkä aukea katsojalle helposti. Hänen poh diskelunsa antavat tulkitsemisohjeita: ”Lähtökohtani on kolonialismin kritiikki. Sotahan on valtava bisnes. Aseet ovat bisnes, kuten jälleenraken nuskin. Tavara saa kulkea, mutta ihmi set eivät.” Räjähtänyt talo pakottaa katsomaan syvemmälle. Hajonnut kivinen mieli TEKSTI IIDA SIMES KUVAT ANSSI PULKKINEN TAI TINEKE SCHUURMANS (RIIPPUU KUVASTA) JA IIDA SIMES SYYRIALAISEN KODIN RAUNIO SAAPUU SISUSTUSMESSUILLE.
7 / 2017 • 51 KULTTUURI KUVATAIDE Kirjainten runttaamisen taide Kuvataiteilija Jani Tolinin mielestä museoihin tarvitaan lisää graffitiosaamista. mutta sen kalligrafisesta perustasta etääntynyttä kuvataidetta. Näyttelys sä sitä edustavat MadC:n julkisivutyön ohella esimerkiksi Traman kankaalle spreijaamat hieroglyfisommitelmat, EGS:n puhalletusta lasista tehdyt veis tokset ja Jani Tolinin kollaasimaiset maalaukset. SALLITUT MAALAUSSEINÄT ja talo jen julkisivujen muraalimaalaukset ovat viime vuosina yleistyneet Helsin gissä. Omatoiminen urbaani taide tun tuu lyöneen läpi. ”Onhan se ilahduttavaa, etenkin sen jälkeen kun kymmenen vuoden nolla toleranssin aikana menetettiin monta tekijäsukupolvea. Muraalien suhteen minusta on kyllä sääli, ettei niissä käy tetä juurikaan kotimaisia osaajia. Jär jestävien tahojen kuratointi ei muu tenkaan aina ole sitä tasoa kuin pitäisi olla”, murahtaa Tolin. Jos graffitin määrittelee nimen omaan esteettisenä ilmaisulajina, joka on palautettavissa kirjainten manipu lointiin, eikä kaupunkitilaan perintei sesti liittyvän julkaisualustansa kaut ta, hyppäys betoniseinältä museoon on ensivaikutelmaa lyhyempi. ”Sinkan näyttelyllä on graffitin omakohtaisestikin hyvin tunteva ku raattori, mutta yleensä taidemuseois sa graffitia lähestytään ulkokulttuuri sesti ja ammattitaidottomasti. Tämä on ymmärrettävää, koska taideopin tojen kautta aiheeseen on vaikea sy ventyä. Tukholman yliopistossa vai kuttava ruotsalainen graffiti tutkija Jacob Kimvall on akateemisella puo lella ilahduttava poikkeus”, Tolin muistuttaa. Eikö museoiden tehtävä ole taiteen esittämisen ohella nimenomaan myös taiteen tallentaminen ja tutkiminen jälkipolvia varten? ”Tässäkin törmätään siihen, että museot tarvitsisivat uutta osaamis ta tai jotain konsulttiapua siinä, mikä moninaisesta graffitista ja laveammin määrittyvästä katutaiteesta on oikeasti säilyttämisen arvoista.” TUOMAS RANTANEN Rakkaudesta vapauteen Keravan taidemuseossa 29.10. asti. Alkuvuodesta 2018 näyttely jatkaa Oulun taidemuseossa. Jacob Kimvallin Voimalle antama haastattelu löytyy osoitteesta häiriköt.fi Syyrian sota alkoi maaliskuussa vuonna 2011 kansan ilmaistua tyytymättömyytensä presidentti Bashar al-Assadin itsevaltaan. Syyrian sodassa on kuollut noin puoli miljoonaa ihmistä. Yli viisi miljoonaa syyrialaista on paennut maasta, ja kuutisen miljoonaa elää maan sisäisenä pakolaisena. Humanitaarisen avun tarpeessa on noin 14 miljoonaa syyrialaista. Islamistinen äärijärjestö Isis oli vuoteen 2014 mennessä ottanut haltuunsa suurimman osan Syyrian öljyvarannosta. Isis vastustaa sekä Assadin hallintoa että kapinaliikkeitä. Hajonnut kivinen mieli ”Tämä on konkreettinen kuva so dasta ja myös muotokuva. Koti on ih misen kuva, hajonnut koti on hajon neen mielen kuva.” IIDA SIMES Street View (Reassembled) -teoksen Suomen-ensiesitys on Habitare-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 13.–17.9. Syksyllä 2017 julkaistaan teokseen liittyvä esseekokoelma Home Reassembled. On Art, Destruction & Belonging. (Jap Sam Books, Alankomaat). Kirjoittajat ovat nykytaiteen, arkkitehtuurin ja Lähi-idän tutkimuksen asiantuntijoita muun muassa Suomesta ja Syyriasta. PAAVO WESTERBERG PAAVO WESTERBERG Seuraavat 500 vuotta
KULTTUURI 52 • 7 / 2017 Worldcon festareilta Nallem www.nallem.net Vaihtoehtohoitoja tarjoava spa avasi nettisivunsa, ja internet räjähti. TEKSTI JARI TAMMINEN Anu’s Spa – ei mikään tavallinen hoitola DA HO työryh mä on koetellut teatteriilmaisun rajoja ja vähi tellen siirtynyt teatterin tuol le puolen. Ryhmä määrittelee tutkivansa esiintymisen ja ole misen taajuuksia. Tällä kertaa ryhmän tutkimukset tapahtu vat hyvinvointispalta muoton sa lainanneessa tilassa, jossa kokijalle tarjotaan rajatiedos ta, uskomushoidoista ja tosi maailman hulluudesta idean sa lainanneita hoitoja. Tarjolla on muun muas sa ebola viruspistoksia, jotka parantavat kaikista taudeis ta, ja Bifrostsateenkaarisilta terapiaa. Palveluihin kuuluu myös ajankohtainen Suomi sata luksushoitopaketti, joka sisältää muun muassa Koivu niemen herran vierailun. Ja voi olla, että kaikki Yellow Moment Magic hoidon tilan neet eivät ymmärrä viittausta kultaiseen suihkuun. MISSÄÄN EI OLE mitään jär keä, paitsi että on. Ida Ho työ ryhmä kertoo, mistä Helsingin Vallilaan sijoittuvassa perfor matiivisessa aktiossa nimeltä Anu’s Spa on kyse. ”Tämän produktion ensim mäinen idea oli, että ihmiset tavoittelevat hyvää oloa itsen sä ulkopuolella olevalla – esi merkiksi vaihtoehtohoidoilla. Kävin Tallinnassa kylpylässä, jossa tarjottiin Kauneus mi nussa ja James Bond hoitoja. Kysyimme itseltämme, mitä niillä haetaan. Henkisyys on nykymaailmassa hyvin ma terialistista, ja Lidlistäkin saa joogamattoja ja housuja”, ker too työryhmän jäsen Thomas Hamberg. Anu’s Spassa kokija on itse työryhmän yksilöllisen huo mion kohteena ja joutuu koh taamaan maailman sekä itsen sä ehkä tunnistettavina, mutta samalla myös vääristävän pei lin kautta. ”Ihmiset eivät useinkaan ajattele kauhean pitkälle, mitä I ottavat vastaan. Ei pidä kyseenalaistaa pelkäs tään sitä, mitä tarjo taan, vaan myös se, mitä otetaan vastaan. Humpuukiahan tä mä kaikki on, vaikka varmasti jotkut myös ihan vilpittömästi tarjoavat yksisarvishoitoja”, Satu Mäkinen toteaa. ”En suhtaudu aggressii visen kriittisesti vaihtoehto hoitoihin, enemmänkin ute liaan huvittuneesti. Minua kiinnostaa se, kuinka esimer kiksi ihmisten hätää voidaan hyväksikäyttää. Käy vaikka katsomassa Valkoisen Liekin Voima sivua: siellä myydään seitsemänsadan euron yksi sarviskouluttajapakettia. Kyllä mä vakavasti uskon, että sen ostavat ihmiset saavat jotain siitä – en tosin tiedä mitä”, sa noo Hamberg. ”Koska tämän uushenkisyy den ympärillä on iso bisnes, mekin avaamme nettikaupan. Sieltä voi ostaa merkitykselli siä höyheniä ja ebolarentou tusta ja muuta. Henkisyydestä on tehty kulutustavara, josta valitaan itselle sopivat palaset ja tehdään siitä statement. Sit ten sitä henkisyyttä julistetaan jollain tiibetiläisellä kellolla”, ryhmän kolmas jäsen Irene Kajo kertoo. VAIKKA IDA HON ote on tu kevan absurdi, ei se tarkoi ta, etteikö asia olisi vakava. Absurdi on vain sopiva kieli kuvaamaan tätä yhteiskuntaa. Koko ryhmä toteaa yhteen ää neen, ettei näitä teemoja olisi mitään järkeä käsitellä ilman karnevalismia. ”Karnevalismi on se mei dän juttu – ylhäisen alenta minen ja groteski estetiikka. Ilman sitä tämä olisi sitä pa teettista soopaa, joka täyttää teattereiden isot näyttämöt”, Kajo aloittaa. ”Kielemme on absurdin surrealistinen. Ironian ja sa tiirin avulla asiat voi viedä niin pitkälle, että joutuu miet timään, saako tälle edes nau raa”, Mäkinen jatkaa. ”Että naurattaisi, mutta ei ole varma, kehtaako”, Ham berg päättää. ANU’S SPAN NIMESSÄ on il meinen väärinlukemisen vaa ra, eikä tämä ollut vahinko. Sivun linkki lähtikin villisti kiertämään sosiaalisessa me diassa. Ryhmän tavoitteena ei kuitenkaan ole saada suu ria yleisöjä vaan luoda suuria tunteita sille yleisölle, joka hei dät löytää. ”Se, mitä sosiaalisessa me diassa leviää meeminä ja leik kinä, on kevyttä. Hoidot, joita tarjoamme, ovat se itse asia. Emme tee kokemusesityksiä, joissa vaan silitellään katso jaa”, Mäkinen kertoo. ”Olin erityisen ilahtunut, kun Punk in Finland palstal la spekuloitiin, olemmeko me oikeita ihmisiä. Olemme koe telleet soveliaisuuden rajoja ennenkin, mutta nyt ainakin tiedämme, että tämä menee yli jostain kynnyksestä. Karneva lismissa on aina se kevyt ja va kava puolensa. Anu’s Spahan ei kannata tulla pelkästään viihtymään. Kyllä osa täältä varmaan lähtee pahastunei na”, Kajo uskoo. Anu’s Spa, Eurantie 8–10, Helsinki. Ryhmähoitopäivät 7., 8., 12. ja 19.9. sekä 6. ja 7.10. www.anusspa.fi BARBRA ALA-HÄRKKI on erikoistunut viruologisiin hoitoihin ja hän on lisenssoitu aromaterapeutti. Uskaltaisitko antaa hänen ruiskuttaa kehoosi ebola-virusta? Miksi?
KULTTUURI Worldcon festareilta Nallem www.nallem.net
KULTTUURI 54 • 7 / 2017 YLIOPPILASTEATTERIN, EMILIA KOKON, ZODIAKIN JA WAUHAUS-RYHMÄN JA TOISISSA TILOISSA -KOLLEKTIIVIN TEOKSISSA YLEISÖ LÖYTÄÄ ITSENSÄ NÄYTTÄMÖLTÄ. LIOPPILASTEAT TERIN so vitus William Shakespearen Kesäyön uni näy telmästä kulkee Mustikkamaan kallioilla, puskissa ja uimarannoilla. Shakespearelle tyypillisessä vää rinkäsitysten solmussa keijujen ku ningaspari Oberon ja Titania harjoit tavat mustasukkaisuuspeliä matkalla kuokkimaan Ateenan kuningas The seuksen ja amatsoni Hippolyten häi tä. Samalla hutiloiva haltiapalvelija Puck tulee sotkeneeksi neljän nuoren rakkauselämän ja käsityöläisryhmän teatteriharjoitukset. Aino Kiven ohjaama esitys alkaa Puckhahmojen vietellessä yleisöä luontopoluille. Toisesta suunnasta yleisöä huhuillaan näytelmäharjoituk siin, joissa suomalaisten teatteriklas sikoiden kautta rienataan Suomi100 patsastelua. Kohtausten päällekkäisyyden takia kaikkea ei voi nähdä. Näyttämörajojen häivyttämiseen pyrkivän immersii visen teatterin tarkoitus onkin saada yleisö – joskus juonen kustannuksella – mieltämään itsensä osaksi esitystä. Tässä tapauksessa nimenomaan esiintyjien, yleisön ja ohikulkijoiden sotkeentuessa toisiinsa tavoitetaan jo tain oleellista alkuteoksen unenomai sen haahuilun maailmasta. Esityksen haasteet nousevat samas ta juuresta kuin sen onnistuminen. Kokemattomien näyttelijöiden kyvyt hallita kohtauksia rajattomalla näyttä möllä ovat koetuksella. Toisaalta frag mentaarisuus tekee draamallisen ko konaisuuden hahmottamisen melko mahdottomaksi. SIRPALEISELLE AINEISTOLLE raken tuu myös Tampereen teatterikesäs sä nähty Emilia Kokon Genderfuck – sukupuolipoetikkaa. Esityksen alussa yleisö saatellaan puolityhjään toimistorakennukseen. Sen yksi huone on kaaosmaisen täynnä kirjoja, papereita, valokuvia, pilailuesi neitä ja muuta roinaa. Kaiken keskellä filosofista seminaaria vetää Emilia Ko kon alter ego, mörisevällä äänellä pu huva ja kiroileva Turiseva Tissi. Sukupuolitutkija Judith Butlerin inkarnaatioksi esittäytyvä perfor manssihahmo havainnollistaa esimer kein, kuinka kokemus ja materiaalinen todellisuus lomittuvat ja kuinka radi kaalien näkemysten esittäminen kie len kautta törmää jo kieliopissa mää rittyviin rajoihin. Kohtauksen lopuksi Turiseva Tissi lyllertää pois jättäen jälkeensä pienten punaisten ilmapallojen vanan. Tämän jälkeen yleisöä kuljetetaan rakennuksessa, pihalla ja kaupungil la. Matkalla nähdään kylmässä suih kussa metallinen suojapuku päällä oleva sukupuoleton hahmo ja kultai sessa kääreessä sikiömäisesti liikku va möykky. Lisäksi kuullaan Harry Salmenniemen runo, jossa eläydy tään sisältäpäin muotoaan etsivään mereen. Lopuksi Emilia Kokko muuntau tuu ensin hopeiseksi foliohahmoksi ja kuoriutuu sen sisältä jälleen omana itsenään. Omakielinen Genderfuck on teok sena yhdistelmä kotikutoisuutta, teo reettista analyysiä ja tunnetilojen aal toliikettä. Se nojaa yleisön tilalliseen ryhmäyttämiseen ja ajatukseen olen naisen esittämisestä ilman sanoja. Pohjimmiltaan se on koskettava ku vaus sukupuoliidentiteetin ylittävästä minuuden rakentamisesta. SARI PALMGRENIN ohjaamassa Aidatut unelmat esityksessä yleisö johdetaan ryhmissä Helsingin Kan nelmäen lähiöympäristössä tapahtu vien tanssiesitysten ja installaatioiden keskelle. Kävelyyn perustuvaa näyttä möllisyyttä korostavat kuulokkeiden kautta välittyvät kaupunkiäänet, taus tamusiikki ja runolliset pohdiskelut. Jo esityksen alkua odotellessa osa lä hiötorin liikehdinnästä vaikuttaa kuu luvan esitykseen. Esityksen ku luessa esimerkiksi edessä laukkuineen kulke vat ihmiset saattavat ryhtyä yllättäen tanssimaan. Toisessa hetkessä joukko tanssijoista muodostaa aidatulla pihal la omien rajojen etsimistä kuvaavia liikesarjoja. Muissa kohtauksissa py sähdytään kirkkosaliin kuuntelemaan sellon soittoa ja seurataan erilaisia ih miskohtaloita kuvaavia tanssiesityksiä omakotialueen pihoilla. Älykkään hienoviritteinen esitys saa osalllistujan kokemaan melkein minkä tahansa sattumaltakin eteen tu levan yksityiskohdan esitykselliseltä ja uudella tavalla merkitykseltä. Hilpeissä joukkokohtauksissa il mennetään elämän absurdisuutta suurjännitejohdon halkaisemalla nii tyllä ja etsitään yhteyttä hedelmälli seen maahan siirtolapuutarhassa. Draaman kaari nousee loppua koh ti suorastaan surrealistisiin sfääreihin. Viimeinen kävelyetappi koetaan ilman kuulokkeita. Ensin kuljetaan metsän huminan ja kehitysvammaisten las ten Ihanatryhmän hiljaisen esityksen halki. Sitten noustaan kalliolle kau niin laulun keskelle ja siirrytään Mal minkartanon omenatarhaan esityksen langat yhteenpunovan joukkotanssin äärelle. Kokonaisuus sulkeutuu py säyttävästi maailman ymmärtämisen välineitä anovaan kuorolauluun. MYÖS WAUHAUS-RYHMÄN The Church of Internet siirtää näyttämön rajaa omaan suuntaansa. Sen teemana on oman kuoleman jälkeisen ajan koh taaminen internetissä elämää jatkavan henkilökohtaisen jäämistön kautta. Esityksen alussa yleisö ohjataan kirjaimellisesti näyttämölle. Kiasma teatterin lavalle rakennetun suuren pöydän äärelle mahtuvat kaikki tasa arvoisesti. Yhteisöllisyyttä vahviste taan sosiaalisilla peleillä ja rituaaleilla. Esityksen käännekohdassa ku kin osallistuja saa paperilla yhden kanssa osallistujansa viimeisimmän Facebookviestin. Tarkoitus on lukea se muille muistosanojen muodossa ja suorittaa samalla tälle kohtalotoverille Ve er a Ko ns ti KESÄYÖN LUMO . Puck (Deniz Kaya) houkuttelee Ylioppilasteatterin yleisöä mukaansa luonnon muovaamalle näyttämölle. Y Esitystaiteen tilahäiriköt TEKSTI TUOMAS RANTANEN
KULTTUURI ESITYSTAIDE 1 / 2017 • 55 levan yksityiskohdan esitykselliseltä ja uudella tavalla merkitykseltä. Hilpeissä joukkokohtauksissa il mennetään elämän absurdisuutta suurjännitejohdon halkaisemalla nii tyllä ja etsitään yhteyttä hedelmälli seen maahan siirtolapuutarhassa. Draaman kaari nousee loppua koh ti suorastaan surrealistisiin sfääreihin. Viimeinen kävelyetappi koetaan ilman kuulokkeita. Ensin kuljetaan metsän huminan ja kehitysvammaisten las ten Ihanatryhmän hiljaisen esityksen halki. Sitten noustaan kalliolle kau niin laulun keskelle ja siirrytään Mal minkartanon omenatarhaan esityksen langat yhteenpunovan joukkotanssin äärelle. Kokonaisuus sulkeutuu py säyttävästi maailman ymmärtämisen välineitä anovaan kuorolauluun. MYÖS WAUHAUS-RYHMÄN The Church of Internet siirtää näyttämön rajaa omaan suuntaansa. Sen teemana on oman kuoleman jälkeisen ajan koh taaminen internetissä elämää jatkavan henkilökohtaisen jäämistön kautta. Esityksen alussa yleisö ohjataan kirjaimellisesti näyttämölle. Kiasma teatterin lavalle rakennetun suuren pöydän äärelle mahtuvat kaikki tasa arvoisesti. Yhteisöllisyyttä vahviste taan sosiaalisilla peleillä ja rituaaleilla. Esityksen käännekohdassa ku kin osallistuja saa paperilla yhden kanssa osallistujansa viimeisimmän Facebookviestin. Tarkoitus on lukea se muille muistosanojen muodossa ja suorittaa samalla tälle kohtalotoverille improvisoitu jäähyväisrituaali. Kaikesta makaaberista nörttimäi syydestään huolimatta esitys onnistuu synnyttämään vahvan tunteen arkisen ja pyhän, yksilön ja muiden ihmisten sekä rajallisen ja ikuisen kohtaamises ta. Onnistuneen näyttämöllistämisen ansioista osallistujat eivät vain muu tu osaksi esitystä, vaan ovat itse esitys. VIELÄ OMINTAKEISEMPAAN tila kokemukseen katsoja viedään Toisis sa tiloissa kollektiivin Arabianrannan jättömaalla tapahtuvassa esityksessä. Vuonna 2004 perustetun ryhmän koollekutsujana toimii teatteriohjaaja Esa Kirkkopelto, joka on esimerkiksi näytelmissään Mahnovitsina (1993), Yrjö Kallisen valaistuminen (1996) ja Vetoapua ja läheltä piti -tilanteita (2003) peilannut yhteiskunnallisen so lidaarisuuden olemusta. Työryhmän metodina ovat kollek tiiviset ruumiilliset harjoitteet, joiden kautta osallistujat saatellaan uusien kokemuksellisten tilojen äärelle. Esi merkiksi Harry Martinsonin tieteis runoelmaan pohjautuvassa Aniarassa (2006) samastuttiin ilman päämäärää liikkuvan avaruusaluksen matkusta jien kokemuksiin. Susisafarissa (2016) pyrittiin kohtaamaan kaupunki vaelta van sosiaalisen pedon näkö kulmasta. Avalokiteshvara Superclusters esi tyksen nimen alkuosa viittaa myytti seen buddhalaiskokelaaseen, joka rä jähti kappaleiksi yrittäessään tuntea kosmista myötätuntoa kaikkia olento ja kohtaan. Nimen jälkimmäinen osa taas viittaa suurimpiin tunnettuihin maailmankaikkeuden rakenteisiin. Nyt tarkoituksena onkin oppia laajen tamaan perinteinen solidaarisuus ulot tuvaksi vieraisiin kohteisiin, esineisiin ja maailman kokonaisuuteen. Esitys tapahtuu jättömaan raken nusjätteiden, hylätyn roinan ja rehot tavan kasvillisuuden keskellä. Aluksi työryhmä havainnollistaa tanssin ja nokkelien mittakaavaillustraatioiden avulla tunnetun avaruuden liikelogiik kaa ja kokoa. Ensimmäisessä yhteisessä harjoit teessa osallistujat opetetaan muokkaa maan omaa tapaansa katsoa maailmaa ja heidät lähetetään vaeltamaan jättö maalle havainnoimaan kaikkea eteen tulevaa myötätuntoisesti. Seuraavissa harjoitteissa muoka taan materiaa epäkäytännöllisillä työ kaluilla, syödään valoa valaistumisen kokemuksen saamiseksi ja yritetään välittää myötätuntoa fyysisen koske tuksen kautta. Esityksen hillittömimmissä kohdis sa työryhmän edustajat ryhtyvät run telemaan paikalle raahattuja putkia, polkupyörän vanteita ja muita romu esineitä. Hetken päästä he toistavat kohtauksen esittäen itse äsken kaltoin kohtelemiaan esineitä. Esityksen minimalismi on yh tä aikaa pähkähullua ja maailman kuvan rajat räjäyttävää. Sen sisään pääseminen edellyttää filosofisen uteliaisuuden lisäksi meditatiivista kärsivällisyyttä. Teoksen immersiivisyyttä kuvaa se, että sen laatua arvioidessaan katsoja arvioi samalla omaa onnistumistaan. William Shakespeare & Aino Kivi: Kesäyön uni Esitykset päättyivät 18.8. Emilia Kokko: Genderfuck – sukupuolipoetiikkaa Lisäesitykset myöhemmin mahdollisia Sari Palmgren & työryhmä: Aidatut unelmat Zodiak-esitykset Helsingin juhlaviikoilla päättyivät 31.8. Wauhaus: The Church of Internet Esitykset URB 17festivaaleilla päättyivät 5.8. Toisissa tiloissa: Avalokiteshvara Superclusters. Esitykset päättyivät 12.8. Jaa kko Ru usk a KOSMINEN MYÖTÄTUNTO . Avalokiteshvara Superclusters -esityksen loppunäytöksessä osallistujat yrittävät yhdessä sulautua maailmankaikkeuden perusliikkeeseen.
KULTTUURI 56 • 7 / 2017 lehti kuin poliitikkojen blogit ovat propagandan suhteen kiinnostavaa tutkimuskenttää. Mahdollisesti Suomen paras pro pagandisti on perussuomalaisten pre sidenttiehdokkaaksi nostettu Laura Huhtasaari. Vaikka Huhtasaaren mie lipiteet ovat vastenmielisiä, ihmisviha mielisiä ja vanhanaikaisia eikä tämä ole kaksinen kirjoittaja, on Huhtasaa ri erinomainen esiintyjä ja tästä syystä vaarallinen propagandisti. Huhtasaaren tekstit ovat pysäyt täviä, ja hän jakaa avoimesti linkke jä MV-lehden videoihin. ”Joskus asiat kannattaa yksinkertaistaa”, hän kir joitti keväällä perussuomalaisten propaganda Tiedonvälitystä ei ole Suojaudu muokkaukselta mielipiteen Propagandaa on aina ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Se kannattaa opetella tunnistamaan kohdattaessa. Teksti Suvi Auvinen ”S anat ovat kuin pie niä arse nikkian noksia: ne nie laistaan huomaamatta, eikä alkuun näy mitään vaikutusta. Sitten vä hän ajan kuluttua myr kytysreaktio ottaa val lan.” Victor Klemperin vuonna 1947 lausumat sanat osuvat propagan dan ytimeen. Vaikka propagandaa ajatellessa useimmille mieleen tule vat ”I want YOU for U.S. army” henkiset tai neu vostosotilaita glorifioivat julisteet sotavuosilta, voi propaganda hyvin myös 2010luvun maailmassa. Mielipiteiden tavoit teellinen muokkaami nen oman opin tai aat teen levittämiseksi on vanha keksintö. Niin Egyptin pyramideja kuin Aleksanteri Suuren ku van painamista kolikoi hin voi pitää esimerkki nä propagandasta. Propagandan muo dot ovat vuosituhan sien saatossa muuttuneet yhtä matkaa yhteiskun tien kehityksen kanssa. Tänä päivänä ensim mäisen maailmansodan aikaisen propagandan tunnistaa helposti, mut ta piiloon jäävät ne pro pagandan keinot, joita nykyiset taitavat propa gandistit käyttävät. Pro pagandan on välttämä töntä kehittyä jatkuvasti, sillä sen voima perustuu siihen, ettemme tunne sen vaikuttamistapoja. Suomessa käydään läpi kahdessa vuodessa mahdollisesti jopa nel jät vaalit, mikäli maa kuntavaalit toteutetaan ensi vuonna. Vaalien al la propaganda on erityi sen voimakasta, eikä sil tä suojautumisessa auta kuin tuntea propagan dan metodit. Sivistynyt ihminen tunnistaa huo non propagandan hel posti: MV-lehden valhei ta ei niele, mikäli omaa pienintäkään medialu kutaitoa tai suhtautuu kriittisesti tarjottuun tietoon. Poliitti sessa puheessa kuitenkin käytetään myös paljon hienovaraisempia propa gandakeinoja, ja niiden havaitsemises sa jokainen meistä tarvitsee apua. Vaikka kaikkien puolueiden puheessa ja toiminnassa on propagandistisia piir teitä, on perussuomalaiset kunnos tautunut erityisen näkyvästi propa gandan tuottamisessa. Niin puolueen puoluekokouksen alla. ”Pe russuomalaisten puheenjoh tajaksi on ehdolla ’pahoja’ ehdokkaita, koska jokainen kisaan ilmoittautunut on kertonut olevansa maahan muuttokriittinen. Onneksi. Mitä on poliittinen puolue ilman ideologiaa? Hyvä, että uskallamme olla vaihtoehto. Muut puolueet ovat jääneet ’hyvyyden vankilaan’. Sieltä on hyvä paheksua.” Propagandalle on omi naista usko oman kulttuurin ylivertaisuuteen. Propagan distit vetoavat äänekkäästi sananvapauteen ja esiintyvät kansan todellisina puolusta jina, vaikka propaganda on olemukseltaan demokratian vastaista. Vaikka propagan da naamioituukin tiedonvä litykseksi, ei sen tehtävä ole välittää oikeaa tietoa vaan vahvistaa uskomuksia ja mielikuvia. Usein propagandistit esiintyvät ”tavallisen kan san” edustajina ja halua vat luoda pesäeroa eliittiin. He käyttävät myös kierto ilmauksia saadakseen agen dalleen hyväksyntää. Huhtasaaren käyttämät kuvat edustavat vielä vähemmän hienovaraista propagandaa. Twittertilinsä taustaku vassa Huhtasaari kuvataan sosiaalisen median tunne myrskyn keskeltä koske mattomana nousevana vii kinkijumalattarena. Turun iskujen jälkeen Huhtasaari julkaisi kuvan itsestään var tioimassa valtakunnan rajo ja koiransa kanssa ”Paperit, kiitos” ja ”#suomitakaisin” teksteillä varustettuna. Vielä muutama vuosi sit ten ajatus Huhtasaaren kal taisesta poliitikosta presi denttikisassa olisi lähinnä huvittanut. Trumpin jälkei sessä maailmassa Huhtasaa ren ehdokkuus on erinomai nen poliittinen peliliike. Ei ole lainkaan mahdotonta, että toisella kierroksella vas takkain ovat Huhtasaari ja Sauli Niinistö. Presidentti pelin alkaessa tuntosarvet propagandan suhteen kan nattaa pitää ylhäällä, sillä tällä kokoonpanolla sitä tul laan tuuttaamaan eetteriin valtavasti. Paras suoja propagandaa vastaan on ottaa selvää sen vaikutusmenetelmistä ja py sähtyä eri viestien äärellä kysymään itseltään, mitä mi nulle halutaan tällä viestiä ja miksi. Taustateoksena jutulle ja työkaluksi propagandan tunnistamiseen Joonas Pörstin kirja Propagandan lumo (Teos 2017). TEKSTI JA OHJAUS SAARA TURUNEN ROOLEISSA ELINA KNIHTILÄ PYRY NIKKILÄ YLERMI RAJAMAA ANTTI HEIKKINEN ANNA-SOFIA TUOMINEN LIPUT TIKETTI JA Q-TEATTERI | TUNTURIKATU 16 | ETU-TÖÖLÖ | 09-4542 1333 29.9 .201 7 • European Researchers’ Night • Forskarna tten Euroopan laajuinen tiedetapahtuma kaikille tiedonjanoisille levittäytyy neljääntoista kaupunkiin ympäri Suomen. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy! Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.tutkijoidenyo.fi Ku vak aap pau s: Tw itte r Ku va ka ap pa us : Fa ce bo ok
7 / 2017 • 57 KULTTUURI KIRJALLISUUS Suojaudu TEKSTI JA OHJAUS SAARA TURUNEN ROOLEISSA ELINA KNIHTILÄ PYRY NIKKILÄ YLERMI RAJAMAA ANTTI HEIKKINEN ANNA-SOFIA TUOMINEN LIPUT TIKETTI JA Q-TEATTERI | TUNTURIKATU 16 | ETU-TÖÖLÖ | 09-4542 1333 29.9 .201 7 • European Researchers’ Night • Forskarna tten Euroopan laajuinen tiedetapahtuma kaikille tiedonjanoisille levittäytyy neljääntoista kaupunkiin ympäri Suomen. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy! Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.tutkijoidenyo.fi Rajat kiinni! Näyttely muistuttaa unelman ja toteuman välisestä ristiriidasta. 2 000-LUVULLA Euroopassa on käyty keskustelua Fortress Europe ilmiöstä eli siitä, kuinka Eurooppa linnoittau tuu erilleen muusta maailmas ta. Keskustelu on lähtenyt siitä perusolettamuksesta, että Eu rooppa ei ole vielä linnake. ”Jos joku vaatii Euroopan rajojen sulkemista, hän ei seu raa aikaansa. Rajamme on jo suljettu repivällä concertina piikkilangalla. Kylmän sodan rautaesirippu oli leikkikalu verrattuna Euroopan nykyi siin rajaaitoihin”, taiteilija Riiko Sakkinen linjaa. Sakkisen Rajat kiinni näyt tely Serlachiusmuseossa on ahdistava kokemus. Sakkinen kyseenalaistaa eurooppalais ten yhteiskuntien avoimuu den ja kiinnittää huomiota rakenteelliseen rasismiin, jota löytyy yhteiskuntien monista eri kerroksista. Näyttelyä valmistelles saan Sakkinen kiersi yhdes sä Göstamuseon johtaja Pauli Sivosen kanssa tutkimassa rajaalueita, joiden kautta pa kolaiset ja turvapaikan haki jat pyrkivät sisään Euroopan (kuviteltuun) onnelaan. Muun muassa Espanjalle kuuluvat ja PohjoisAfrikassa sijaitse vat Ceutan ja Melillan eriste tyt kaupungit, Kreikan saaris to ja hävitetyt pakolaisleirit Ranskassa piirsivät synkeän kuvan avoimeksi mielletystä länsimaisesta yhteiskunnasta. SAKKINEN TUNNETAAN pro vokatiivisena taiteilijana, jon ka puhuessa kuulijan tulee ol la valppaana. Hänen taiteensa edessä pitää olla varovainen. Sakkinen tekee taidetta se kä kaupallisesta että poliitti sesta propagandasta ja tuottaa itse propagandaa. Teoksissa vilisee alan kuvastoa Syyrian presidenttien muotokuvista karkki ja roskaruokamainok siin. Taiteilijan ansioksi on luettava se, että hän on jopa raivostuttavan avoin propa gandansa kanssa. Propaganda kuitenkin toi mii huonosti silloin, kun se on näkyvää ja tunnistettavaa, ja Sakkinen riisuu sen kaikesta verhoilusta ja viimeisestäkin viikunanlehdestä. Suoravii vaisuudessaan Sakkisen teok sia ei voikaan pitää erityisen onnistuneena propaganda na, mutta niiden arvo onkin muualla. NÄYTTELYNSÄ avajaisissa Sakkinen määritteli itsensä penkillä olevaksi neulaksi, jo ka sattuu istujan perseeseen. Ehkä tekee hyvää itse kullekin välillä herätä pistokseen – sil läkin uhalla, että sen jälkeen perseeseen tosiaan sattuu. Sakkinen ja Sivonen tuot tivat näyttelystä ja tutkimus matkastaan kirjan. Siinä on näyttelyteosten lisäksi Sivo sen ansiokas matkapäiväkir ja, joka kattaa kaksikon kak si tutkimus matkaa Euroopan rajoilla. Riiko Sakkinen: Rajat kiinni Serlachius-museo, Mänttä 7.1.2018 asti. Riiko Sakkinen & Pauli Sivonen: Rajat kiinni. (Parvs 2017) TEKSTI JARI TAMMINEN Riiko Sakkinen: Frontekstuuri (alkydi concerina-langalle ja hitsauslangalle) "Frontex on Euroopan unionin rajavalvontavirasto, jonka tärkein tehtävä on estää maahanmuuttajia ja pakolaisia pääsemästä Eurooppaan. Frontexin motto on libertas, securitas, justitia eli vapaus, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus." – R. Sakkinen Ju ssi Tia ine n
KULTTUURI 58 • 7 / 2017 I SO OSA MUSIIKISTA lainaa olemassa olevaa, eikä siitä aina haluta puhua. Ruotsa lainen startupyritys Track lib haluaa valaista tätä sala myhkäisyyttä. Se tavoittelee ei enempää eikä vähempää kuin koko samplaamiskulttuurin korjaamista. On aloitettava alusta, aina 1970lu vulta asti. Mikäli Jamaikalla syntynyt ja nuorena New Yorkin Bronxiin muut tanut DJ Kool Herc ei olisi saanut eräs tä oivallusta, hiphop olisi jäänyt syn tymättä. Herc halusi tuoda Bronxin kaduille samanlaista tunnelmaa, mitä Kingstonin katujen soundsystemit oli vat luoneet hänen lapsuudessaan. Ensimmäisten järjestämiensä kort telibileiden jälkeen Hercin nimi oli ko ko naapuruston huulilla. DJ:nä näissä auringonnousuun saakka jatkuneissa bileissä soittanut Herc huomasi, et tä tanssijat villiintyivät usein biisien lyhyiden rytmikkäiden intrumen taaliosuuksien eli breikkien kohdal la. Kekseliäänä kaverina hän kehitti tekniikan, jota alkoi kutsua nimellä Merry-Go-Round. Siinä kahdella kap paleella samaa albumia pystyttiin luo maan looppi, kun toinen albumi lai tettiin soimaan breikin alusta toisen päästessä sen loppuun. Näin hän pys tyi venyttämään muutaman sekunnin kliimaksit useiden minuuttien mittai siksi villeiksi rytmitykityksiksi. Pian Hercin sekä muiden saman laista tyyliä käyttävien DJ:den, kuten Afrika Bambaatan ja Grandmaster Flashin, biitit alkoivat levitä kortte li korttelilta ja kaupunki kaupungilta halki Yhdysvaltojen. Hiphopkulttuuri oli kaikkialla, ja loppu onkin historiaa. Musiikki ei ollut enää pelkästään soittamista, vaan siitä oli tullut myös suoraa lainaamista, jossa kaikkea mahdollista valmista ääntä rytmeistä melo dioihin hyödynnettiin uudelleen. Biiseistä leikattiin paloja eli sampleja, joita muokkaamalla ja yhdistelemällä pystyttiin luomaan uusia kappaleita. Siinä missä rockpiireissä on oltu her kempiä syyttämään toisia plagioinnis ta, niin hiphopissa muualta lainaami nen on ollut osa juttua. SAMPLEJA KÄYTTÄVÄT musiikki tuottajat haluavat usein hämärtää bii sien alkuperän ja mikseivät haluaisi. Eihän Pihtiputaan mummokaan huu tele kylillä omista marjapaikoistaan. Alun perin jo DJ Kool Herc pyrki ver hoamaan käyttämiensä breikkien al kuperän irrottamalla levyistä labelit, etteivät toiset DJ:t ottaisi samoja levyjä käyttöönsä. On useita syitä, miksi hiphoptuot tajat eivät mielellään paljasta, mistä mikäkin sample on löydetty. Musiikki tuottaja Lahti-Samppa, joka on tuotta nut muun muassa Jodarokin, Hannibalin ja Pietarin musiikkia avaa syitä tähän: ”Vaikka samplaaminen on muuttu nut niistä ajoista, jolloin kaikki oli ai van pakko saada vinyyliltä, niin tek niikka elää vieläkin vahvana. Osittain sen selittää samplejen metsästykseen liittyvä etsimisen ja löytämisen riemu. Toki nykyään monet ottavat paljon suoraan netistä ja hyödyntävät esimer kiksi elokuvia ja pelejä”. OSITTAIN HÄMÄRTÄMISEN syyt ovat pikemminkin käytännöllisiä kuin ta loudellisia. Kappaleiden tekijänoikeu det ja omistussuhteet ovat usein hyvin monimutkaisia, ja käytetty lähdema teriaali saattaa olla Lähiidän alueel ta tai Intiasta. Varsinaisten tekijöiden selvittäminen olisi usein (vähintään) vaikeaa. Silloin tällöin osa musiikista voi jää dä julkaisematta, jos siinä on käytetty yksittäistä samplea, johon ei ole ollut oikeuksia. Näin kävi esimer kiksi vuonna 2013 suoma laisräppärien Pyhimyksen ja Huge L:n yhteisprojek tin Steve iVanderin levylle Olen musta, joka jouduttiin viime hetkellä vetämään pois myynnistä. Sittemmin oikeuksista päästiin yhteisym märrykseen ja levy saatiin ulos. ”Oikeastaan niin kauan kun musiikin ympärillä ei liiku raha, ketään ei kiinnosta – tai kiinnos taa, mutta ainoastaan harras tajia. Kun tekeminen muuttuu isoksi, oikeuksiin kiinnitetään luonnollisesti enemmän huo miota. Toki olen sitä mieltä, että jos rahaa alkaa liikkua, sitä täy tyy sataa myös samplen alkuläh teille”, LahtiSamppa toteaa. ”Kotimaisen musiikin suhteen asioista pystyy sopimaan paljon helpommin, ja siten antamaan myös rispektiä paikallisille tekijöille. Yleen sä se menee niin, että jos hoitaa asiat heti kondikseen, niin pääsee paljon helpommalla kuin silloin, kun raha on jo astunut kuvioihin: silloin on ai na niitä, jotka haluaa saada irti oman hyötynsä.” Eräs äärimmäinen esimerkki samp lesta, jolla on lyöty rahoiksi maksamat ta senttiäkään alkuperäisille tekijöille, on 1960luvun soul ja funkyhtye The Winstonsin kappaleesta ”Amen, Brot her” irrotettu rumpusoolo, niin sanot tu amen break. Samplea on käytetty melkein kahdessatuhannessa eri kap paleessa, ja sen omaleimaisen rytmin voi kuulla muun muassa N.W.A.:n, Nine Inch Nailsin ja The Prodigyn musiikissa. RUOTSALAINEN STARTUP-YRITYS Tracklib julistaa verkkosivuillaan samplauksen oleva rikki, koska musiikin lisenssit ovat aivan liian monimutkainen kokonaisuus. Yritys on kerännyt verkkoon suu ren, yli 10 000 kappaleen kokoelman valmiita sampleja, joita tuottajat voi vat ostaa muutaman euron hintaan ja käyttää laillisesti omassa musiikissaan. Yritys sanoo, että se maksaa jokai sesta käytetystä kappaleesta rojalteja muusikoille ja lisenssien omistajille. Mikäli uuden musiikin tuottaja ha luaa julkaista kappaleensa ja lyödä sillä rahoiksi, maksaa hän siitä rojaltit alkuperäisille tekijöille sen perusteel la, kuinka paljon samplea on käytetty musiikissa. RUOTS ALAIN EN START UP-YR ITYS AIKOO MULLI STAA SAMP LAAMI SEN. TEKST I ANTTI KURKO KUVA ANNIK A PITKÄN EN
7 / 2017 • 59 KULTTUURI MUSIIKKI Joe DiPietro LOVE ME TENDER Musikaali täynnä Elvis-hittejä Ohjaus Ilkka Laasonen ENSI-ILTA 2.9.2017 LIPUT ma-pe 44 € / 41 € / 27 € l auantaisin 50 € hinnat sis.palvelumaksun Ohjelmistossa myös: TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA OSAT 1 & 2 MERKKIPÄIVÄ TATUN JA PATUN SUOMI Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 www.lahdenkaupunginteatteri.fi Hurraa! Onko tosiaan niin, että tämä startup on oikeasti avain oikeudenmukaisempaan tu lonjakoon ja samalla onnistuisi rai vaamaan tekijänoikeuksiin liittyvää viidakkoa ja tekemään luovuudesta laillista? Voiko uusi striimauspalvelu muuttaa jotain yhtä peruuttamatto masti kuin Netflix ja Spotify ovat teh neet elokuvien ja musiikin kuluttami selle? Oikeastaan kaikki on kiinni siitä, miten tuottajat ottavat uuden välineen käyttöönsä. Käytännössä nykyinen musiikin tekokulttuuri toimii ja luovuus saa kukkia niin kauan kuin kappaleissa käytettyjen samplejen alkuperiä ei ryhdytä tonkimaan. Yksi iso biisi voi kuitenkin muut taa kaiken. Sen jälkeen tuottajan aikai sempi materiaali saatetaan käydä lä pi ja rahaa halutaan ehkä ottaa myös sieltä, missä sitä alun perin ei edes ollut. Toisaalta monet taiteilijat saavat ol la rauhassa, koska harvaa kiinnostaa ryhtyä selvitystyöhön: usein samplet ovat muuttaneet muotoaan biisinteko vaiheessa niin paljon, ettei niitä edes tunnista alkuperäisiksi. Se on kuiten kin selvää, että iso osa päivittäin kuu lemastamme musiikista on alun perin aivan jonkun toisen ihmisen soittamaa kuin uskomme. Suomen ensimmäinen kansanmusiikin, maailmanmusiikin ja kansantanssin Etnogaala Liput Tiketistä 15.10. saakka 12–20 €, tämän jälkeen 15–22 € Lavalla nähdään alan huiput! www.kansanmusiikki. /etnogaala www.tiedonantaja.fi www.tiedonantaja-festivaali.net TILAA TIEDONANTAJA!
KULTTUURI 60 • 7 / 2017 Muiluttajien kynsistä Stalinin hampaisiin Elokuvaksi sovitettu Ikitie on ikkuna suuren kansallisen kertomuksen kulisseihin. TEKSTI TUOMAS RANTANEN P OHJANMAALAISEN Ketolan talon eteen pysähtyy yöllä auto. Lapuan liikkeen mui luttajat eivät piittaa pelästyneen talonväen vastalauseista vaan retuuttavat puo lipukeisen isännän autoon ja lähtevät viemään häntä itärajalle. Vastentahtoisesti Neuvostoliittoon joutuva Jussi Ketola löytää pian itsen sä USA:n suuren laman ja Stalinin propaganda lupausten takia uudestaan kotimaataan vaihtaneiden amerikan suomalaisten kolhoosista. Näin alkaa syyskuussa ensiiltaan tuleva Ikitie. AJ Annalan ohjaama elo kuva perustuu Antti Tuurin saman nimiseen kirjaan, joka on Jussi Keto lasta kertovan trilogian päätösnide. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa – Taivaanraapijat (2005) – parikymp pinen Ketola osallistuu 1900luvun taitteen Amerikan siirtolaisaaltoon ja elättää itsensä pilvenpiirtäjien ra kennustyömailla. Siellä hän törmää etniseen ja sosiaaliseen riistoon sekä tulee samastuneeksi osuuskunnalli seen yhteisöllisyyteen ja utopisti Matti Kurikan (1863–1915) sosialistiseen pasifismiin. Kylmien kyytimiehessä (2007) ta kaisin Pohjanmaalle palannut Keto la yrittää aseistakieltäytyjänä välttää osallistumista sisällissotaan, mutta joutuu valkoisten pakottamana Tam pereen taistelujen keskelle kaatunei den hevosmieheksi. Vaikka Ikitie (2011) toimii niin kirja na kuin elokuvana itsenäisesti, trilogia piirtää kokonaisuutena vielä pohjuste tumman kuvan kahtia jakaantuneen kansan keskellä kolmatta tietä etsiväs tä Ketolasta. SATAVUOTISEN SUOMEN juhlinta on nostanut pintaan sen, miten vah vasti kansallinen historia mielletään nimenomaan toisen maailmansodan aikaisten sotien kautta. Tosin sekin ta pahtuu valikoivasti siten, että talviso ta näyttäytyy sisällissodan kahtia re pineen kansakunnan yhtenäistymisen ikuisena peruskivenä. Toisaalta jatko sodasssa korostuvat natsiSaksan rin nalla käydyn hyökkäysvaiheen sijaan sodan loppuvaiheen torjuntataiste lut, joiden avulla maa jäi viholliselta miehittämättä. Poliittisen historian alalla sivum malle ovat jääneet 1930luvulla Suo messakin nousseen ääri oikeisto laisuuden mustat aallot sekä Neuvostoliittoon eri vaiheissa ja eri syistä siirtyneiden suomalaisten koh talo Stalinin ajan vainoissa. Ikitieelokuvan pressitilaisuudessa Antti Tuuri kertoi halunneensa teok sessaan pohtia myös, miten Pentti Haanpään vuonna 1931 kirjoittaman Noitaympyrän päähenkilölle Pasi Tei kalle olisi Neuvostoliitossa ehkä käy nyt. Haanpään elinaikana poliitti sista syistä julkaisematta jätetyssä teoksessa raskassieluinen uittotyöläi nen ajautuu kohtaamansa vääryyden ja puutteen takia siirtymään rajan yli – Neuvostoliittoa koskevista epäilyis tään huolimatta. AJ ANNALA tunnetaan kalevalaista ja kiinalaista mytologiaa yhdisteleväs tä Jadesoturista (2006), kauhuelokuva Saunasta (2008) ja historiallista draa maa ja realitya yhdistäneestä Heroes of the Baltic Sea televisiosarjasta. Tällä kertaa historiallinen kertomus on niin vahva, että sen kuljettamiseen ei tarvita erityisefektejä. Elokuvan onnistuminen perustuukin pitkäl ti siihen, että siinä nojataan kerros kerrokselta traagisemmaksi käyvän tarinaan. Lopputulosta tukee sekin, miten hyvin 1930luvun Petroskoi ja Itä Karjalan kolhoosiympäristö on rajal lisista resursseista huolimatta onnis tuttu lavastamaan kuvauspaikoille Viroon. Tommi Korpela onnistuu Ketolan roolissa välittämään kirjallisen esiku vansa periaatteellisen mutta silti so peutumiskykyisen hahmon. Tanskalai sesta Vallan linnake sarjasta tunnetun Sidse Babett Knudsenin valinta Kor pelan vastanäyttelijäksi tuntui ennak koon hiukan keinotekoiselta, mutta hänenkin roolisuorituksensa istuu ko konaisuuteen hyvin. Kaikkiaan on onnekasta, että juh lavuoden elokuvallinen historiapönö tys ei ole vain Tuntemattoman sotilaan uuden versioinnin varassa. Suoma laisten oman maastamuuton traumo jen avaaminen on tänään ehkä kaik kein tärkeimpiä teemoja kansallisen itseymmärryksen syventämiseksi. Täl lä tiellä kiinnostava olisi myös Tuurin Ketolatrilogian ensimmäisen osan filmatisointi. AJ Annila: Ikitie Ensi-ilta 15.9. KOLHOOSIIN KYYDITETTY . Jussi Ketola (Tommi Korpela) viihtyy paremmin työmaalla kuin totalitarismin leireissä.
7 / 2017 • 61 KULTTUURI ELÄVÄ KUVA ”J OILLEKIN ELOKUVA on teollisuutta – rahaa – toi sille elokuva on kieltä – tiedettä – meille se on rakkautta ja anarkiaa.” Nämä sanat Mika Siltala kirjoitti toista kertaa jär jestetyn Rakkautta & Anarkiaa elo kuvatapahtuman katalogiin vuonna 1989. Järjestäjäporukka oli ensimmäi sen vuoden jälkeen vaihtunut, mutta meno pysyi vinona. Kalle Kinnunen ja Lauri Lehtinen ovat nostaneet sanat kirjansa 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa alkuun. Eloku vatoimittajat ovat kronikoineet juhla vuottaan viettävän elokuvafestivaalin vaiheet vuodesta, elokuvavieraasta ja muutoksesta toiseen. Tapahtuma alkoi vapaaehtoisvoi min pystyyn kasattuna, yksittäiseksi tarkoitettuna elokuvaviikkona, jonka aikana esitettiin Derek Jarmanin ja Lina Wertmüllerin elokuvia. Jälkim mäisen ohjaajan elokuvasta tapahtu ma sai nimensä. 30 vuotta myöhemmin tapahtuma on vähemmän anarkistinen kuin alku vuosinaan – sokin määrä on vähenty nyt, eikä ”laatuelokuvaa” pidetä enää kirosanana. Rakkauden määrä sen si jaan vain kasvaa. Viime vuonna elo kuvanäytöksiä oli noin 500 ja kävijöitä noin 57 000. KAIKKIA ELOKUVIA ei tänäkään vuon na ehdi nähdä. Mutta katso ainakin nämä: I Am Not a Witch (Britannia/Ranska 2017) Walesiläisohjaaja Rungano Nyoni kertoo esikoiselokuvassaan noitalei ristä synnyinmaassaan Sambiassa. Kahdeksanvuotiasta Shulaa syytetään noituudesta, ja hänet lähetetään leiril le toisten kaltaistensa luo. Cannesissa pöhinää aiheuttanutta elokuvaa on kiitetty niin kuvauksesta kuin itsevar masta otteesta. Clash (Egypti/Ranska 2016) Koko draama sijoittuu lähes kokonaan poliisin vankienkuljetusvaunuun, jo hon on ahdettu ihmisiä eri taustoista, yhteiskuntaluokista ja ideologioista. Kiinniotot tapahtuvat Egyptin kansan nousun sekavassa jälkitilanteessa. Mohamed Diabin ohjaaman eloku van yhteydessä on puhuttu niin kau husta kuin objektiivisesta poliittisesta debatista. Kasvot, kylät – Visages, Villages (Ranska 2017) Pitkän linjan elokuvaohjaaja Agnès Varda ja yksi maailman kuukuisim mista muralistikatutaiteilijavaloku vaajista, JR, matkaavat läpi pikkukau punkiRanskan tieelokuvassa, jonka ovat itse ohjanneet. The Guardian an toi viisi tähteä elokuvalle, joka kertoo taiteesta, ystävyydestä, kasvoista ja kylistä. Rumble (Kanada 2017) PohjoisAmerikan alkuperäiskansat on yritetty häivyttää historian kir joista. Tämä koskee moninkertaises ti populaarimusiikin historiaa. Kana dalaisdokumentti perehdyttää muun muassa alkuperäiskansoja edusta vien Link Wrayn, Charlie Pattonin ja Buffy Saint-Marien musiikkiin – ja näyttää sitten heidän vaikutuksensa nykymusiikkiin. Call Me By Your Name (Italia/Ranska/Brasilia/USA 2017) Festivaalin avajaiselokuva on läpeen sä kehuttu ja sensuelliksi luonnehdittu kuvaus 17vuotiaan nuorukaisen ensi rakkaudesta vanhempaan mieheen. Luca Guadagninon ohjaama draama sijoittuu PohjoisItaliaan ja vuoteen 1983. R&A Shorts Lyhytelokuvien sarjassa nähdään muun muassa Rosa Liksomin ja Amanda Kernellin retrospektiivit. Jäl kimmäinen on myös festivaalin vieraa na täyspitkän elokuvansa Saamelaisveri kanssa (arvio sivulla 62). KAISU TERVONEN Rakkautta & Anarkiaa 14.–24.9. www.hiff.fi Kalle Kinnunen ja Lauri Lehtinen: 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa (Like 2017) Noitia, politiikkaa ja taidetta Vähemmän anarkiaa mutta enemmän elokuvia.
62 • 7 / 2017 ELOKUVAT Pekka Lehto PAHA POLIISI Ensi-ilta 1.9. Kun Jari Aarnio vuonna 2013 joutui tutkinta vankeuteen, tapahtui jotakin ennennäke mätöntä: kiillotettu kuva Suomen poliisin vankkumattomasta oikeudenmukaisuudesta ja lahjomattomuudesta sai särön. Vuoden poliisiksi aikanaan valittu ja poliisin ansioristilläkin palkittu huumepoliisin päällikkö oli sotkeutunut huume bisnekseen. Sittemmin Aarnio tuomittiin useista rikoksista, joihin kuului törkeitä huumausaine rikoksia ja lahjusten ottoa. Pekka Lehdon dokumenttielokuva Paha poliisi kertoo Aarnion rikoksista uudesta ja tär keästä näkökulmasta. Aarnion kanssa tekemisis sä olleet ja tuomioitaan istuvat huumekauppiaat avaavat poliisin ja rikollisten yhteistyöverkosta, jonka avulla vasikat eliminoivat turvallisesti kilpailijoitaan. Rikollisilla on hyvin erilainen kuva poliisista kuin tavallisilla rivikansalaisilla. Se on helppo kuitata sillä, että he ovat lain toisella puolella ja näin poliisin vihollisia. Elokuva herättelee kuitenkin huomaamaan, että takana voi olla muutakin. Ehkä he tuntevat poliisin paremmin. Aarniota voidaan pitää poliisin pahimpana brändihäirikkönä koskaan. Poliisille on arvo kasta, että asia nähdään yksittäistapauksena, yhden ihmisen rikoksena. Aarnio oli petturi, paha poliisi, eikä yksi heistä. Elokuvan tärkein ansio lienee, että se herättää kyseenalaistamaan tämän näkemyksen. ELLEN ELJAALA KOONNUT TUOMAS RANTANEN 3.9 FOX: Fargo (USA 1996) & 12.9. Yle Teema & Fem: Harjunpää ja kiusantekijät (1993) & 29.9. Nelonen: Mies ja alaston ase (USA 1988) Coenin veljesten mustalla huumorilla kylläs tetyssä rikoselokuvassa France McDormandin esittämä pikkukaupungin poliisipäällikkö rikkoo sattuvan nokkelasti lajityypin suku puoli ja muita roolikäsityksiä. Matti Yrjänä Joensuun poliisikirjat ja niihin perustuvat elokuvat häiriköivät aikanaan suomalaista rikostarinagenreä tuomalla mukaan sosiaalisen arkirealismin. Jatkuvasti televisiossa uusit tavassa David Zuckerin crazykomediassa Leslie Nielsenin hömelö poliisihahmo taas antaa mahdollisuuden piilottaa tekstiin toinen toistaan tykimpiä poliittisen satiirin iskuja. 5.9. alkaen TV1 Seksi-Suomen historia & 16.9. Yle Teema & Fem: Rakkautta ja anarkiaa (Italia 1972) & 20.9. Yle Teema & Fem: La Cicciolina, Godmother of Scandal (Saksa/Ranska 2016) Riikka Kaihovaaran ohjaamassa neliosaisessa dokumentissa kulttuurihämmennetään sukel tamalla suomalaisten seksimyyttien lähteille ja taakse. Laatuelokuvan kriteereitä jo 30 vuotta häiriköinneelle elokuvafestivaallille nimensä lainanneessa Lina Wertmüllerin elokuvassa toisiinsa kietoutuvat rakkaus, prostituutio ja politiikka. Docventuressarjassa esitettävä Alessandro Melazzinin dokumentti taas kertoo poliitikoksi ryhtyneestä pornotähdestä, joka teki seksirajojen julkisesta rikkomisesta brändin. 11.9. TV1: Sielunmetsä (Suomi 2017) & 14.9. TV1: Sovinto (Ruotsi 2011) Anu Kuivalaisen dokumentti häiriköi kan sallisten metsämielikuvien äärellä paljastaen suomalaisten vaaliman luontosuhteen olevan poikkeusihmisiä lukuunottamatta lähinnä vie raantunut ja vä lineellinen. Pernilla Augustin ruotsinsuomalaisen Susanna Alakosken romaanin pohjal ta ohjaama elokuva taas myllertää suoma laisten nykyisiä maahanmuuttotuntemuksia muistuttamalla, miten sopeutumisvaikeuksien kyllästämää oli suomalaisten oma siirtolaisuus 1960luvun Ruotsissa. 20.9. Yle Teema & Fem: Leviathan (Venäjä 2014) & 28.9. Yle Teema & Fem: Tri Outolempi (USA 1964) Andrei Zvjagintsevin tarkovskilaisilla allego rioilla sävytetty elokuva rikkoo nykyVenäjän maabrändiä kuvaamalla muutamien ihmis kohtaloiden kautta vallanpitäjien korruptiota, oikeuslaitoksen surkeaa tilaa, poliisi ja gangs terivallan likeisyyttä, luokkajakoa, oligarkkien ja ortodoksisen kirkon suhdetta vallanpitäjiin, nuoren sukupolven heitteillejättöä, alkoholis mia sekä yleistä näköalattomuutta. Stanley Kubrick taas satirisoi vähintään yhtä kriittisellä tavalla oman aikansa poliittisia johtajia sekä kylmän sodan päätöntä patritiotismia ja sotateknologian itsetuhoisuutta. 23.9. Yle Teema & Fem: Etsijät (USA 1956) & 27.9. Yle Teema & Fem: Phoenix (Saksa 2014) John Fordin suuressa westernklassikossa ikoninen John Wayne esittää intiaanisotien katkeroittamaa väistyvän ajan cowboyta, jonka intiaaneihin kohdistama vihapuhe ja rasismi lievenevät jonkinlaisen sovinnon mah dollisuuden asteelle. Christian Petzoldin noirdraama myllertää puolestaan saksalais ten yhä traumaattista suhdetta juutalaisiin kohdistuneeseen sortoon kertomalla mie hensä ilmiantamana keskitysleirille päätyneen naisen ( Nina Hoss) tarinan. Jim Hosking GREASY STRANGLER Elokuvateattereissa nyt Nykyisessä elokuvaohjelmistossa Greasy Strangler on ällistyttävä poikkeus. Se on eloku va, josta lähdetään pahoinvoivana kesken pois ja josta vaaditaan lippurahoja takaisin. Mutta se on myös elokuva, joka kerää elokuvateatteriin sperman, hien, rasvan ja huonon maun ystävien innostuneen piirin. Greasy Strangler on myös niitä harvoja ker toja viime vuosina, kun kaupallisissa näytöksissä tarjoillaan mannaa John Watersin ystäville ja niille, joille Peter Jacksonin huippuvuodet sijoittuvat aikaan ennen Taru sormusten herrasta trilogiaa. Salissa leijuu paksuna kulttielokuva fiilis. Brittiohjaaja Jim Hoskingin esikoispitkä ker too isästä ja pojasta ja Los Angelesin syrjäistä kaupunginosaa riivaavasta greasy stranglerista eli rasvaisesta kuristajasta. Jälkimmäinen on laardin peittämä, murhanhimoinen kuvotus. Isä ja poika ovat läheisriippuvaisia asuinkumppa neita, jotka vetävät yhdenmukaisissa vaalean punaisissa asuissa diskokierroksia satunnaisille turisteille. Sarjamurhaajakuvion lisäksi törkykomedia saa lisäkierrettä kolmiodraamasta isän, pojan ja diskokierrokselle osuneen Janetin välillä. Rasva, jota tihkuu niin tappajasta kuin asuinkumppa neiden ruuista, edustaa kaikkea halveksittua, kiellettyä – ja herkullista. KAISU TERVONEN Amanda Kernell SAAMELAISVERI Ensi-ilta 29.9. Amerikan mantereen alkuperäisasukkaiden kansanmurha ja rotuerottelu tuntuvat meistä helposti ulkoistettavilta asioilta. Oman skan dinaavisen alkuperäiskansamme syrjintä on puolestaan niin vahvasti kulttuurisen torjunnan takana, että sen välittämisessä draamallinen fiktio saattaa olla tehokkaampi väline kuin yksityiskohtaisen faktaaineiston analyysi. Amanda Kernellin käsikirjoittama ja ohjaa ma Saamelaisveri kertoo nuoresta Elle Marjasta (roolissaan vaikuttava Lene Cecilia Sparrok), joka 1930–40lukujen avoimen rasismin takia pyristelee eroon omasta taustastaan. Kehysker tomuksessa nähtävän ikääntyneen Elle Marjan (karismaattinen Maj-Doris Rimpi) tunnoista voi päätellä, että irtaantuminen on ehkä päälli sin puolin onnistunut, mutta sen sisäinen hinta on ollut kova. Nykyään taas leviävän avoimen rasismin keskellä elokuva on tärkeä: käsitellyksi tulevat myös eksotisoinnin ja tieteen kaapuun pukeutuvat toiseuttamisen muodot. Hyvin teräväkatseisesti Kernell osoittaa myös, kuinka valtakulttuurin harjoittama sorto tuottaa risri riitoja vähemmistökulttuurin sisälle. Elokuva hieroo hiekkapaperilla niin järkeä kuin sydäntä. TUOMAS RANTANEN Arto Koskinen NOKIA MOBILE – MATKAPUHELIMEN TARINA Ensi-ilta 29.9. Nokia oli 1990luvun lopulla koko maailman johtava matkapuhelimien valmistaja ja koko Telluksen tunnetuimpia brändejä. Suomessa se oli myös suurin kansallisen pärjäämisen symboli sitten talvisodan. Nokian ylimaallisen glorian aikoja vas ten Arto Koskisen dokumentin maallinen lähestymistapa on terveellä tavalla kuvia kaatavaa. Muutaman vuoden takainen kan sallisen epätoivon spektaakkeli on muuttunut tavalliseksi historiaksi. Nokialaisten äkkirikastuminen koettiin aikanaan Suomessa yhtä aikaa juhlittuna sanka ruutena ja kateutta herättävänä kohtuuttomuu tena. Nyt kuullaan, miten jo aikanaan yhtiön sisällä oli nähtävissä, kuinka rahavirrat tuhosivat yhtiön sisäisen hengen ja luovuuden – sekä sen rohkeuden, jota räjähtävän impulsiivi sesti kehittyvällä alalla vaaditaan kilpailussa pärjäämiseen. Nokian alasajoon liitettyjen salaliittoteorioi den perkaamisen sijaan dokumentti alleviivaa sitä perustotuutta, että yhtiöiden syntymät, nopeat nousut ja äkkikuolemat ovat nykyisen globaalibisneksen perusominaisuus. Nokian ja suomalaisuuden sulautuessa toisiinsa tätä ei haluttu ymmärtää. Lohtua tuonee se, että ihmiset ja kulttuuri jatkavat jo elämäänsä ikään kuin Nokiaa ei olisi koskaan ollutkaan. TUOMAS RANTANEN Greasy Strangler Saamelaisveri 29.9. Paha poliisi 1.9. Voiman TV-tärpit ELÄVÄ KUVA W
Brittiohjaaja Jim Hoskingin esikoispitkä kertoo isästä ja pojasta ja Los Angelesin syrjäistä kaupunginosaa riivaavasta greasy stranglerista eli rasvaisesta kuristajasta. Jälkimmäinen on laardin peittämä, murhanhimoinen kuvotus. Isä ja poika ovat läheisriippuvaisia asuinkumppaneita, jotka vetävät yhdenmukaisissa vaaleanpunaisissa asuissa diskokierroksia satunnaisille turisteille. Sarjamurhaajakuvion lisäksi törkykomedia saa lisäkierrettä kolmiodraamasta isän, pojan ja diskokierrokselle osuneen Janetin välillä. Rasva, jota tihkuu niin tappajasta kuin asuinkumppaneiden ruuista, edustaa kaikkea halveksittua, kiellettyä – ja herkullista. KAISU TERVONEN ELÄVÄ KUVA W
Testamenttisi Amnestylle pelastaa ihmishenkiä. TesTAmenTTilAhjoiTus on lAhjoiTus Tuleville sukupolville Haluatko vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää sinun jälkeesi? Yhä useampi suomalainen haluaa testamentin avulla paitsi huolehtia läheistensä turvasta myös vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa tulevat sukupolvet saavat elää. Kaikensuuruiset lahjoitukset edistävät työtä ihmisoikeuksien puolesta. Testamenttilahjoitus käytetään toiveesi mukaisesti ihmisoikeuksia edistävään työhön Suomessa ja maailmalla. Amnesty International on taloudellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton ihmisoikeusjärjestö. Toimintamme rahoitetaan valtaosin lahjoituksilla ja jäsenmaksuilla. Yleishyödyllisenä yhteisönä Amnestyn ei tarvitse maksaa veroa saamistaan testamenttilahjoituksista ja ne ohjataan kokonaisuudessaan ihmisoikeustyöhön. Lue lisää: amnesty.fi/testamentti