01 2008 helmikuu
www.voima.fi
T
Kadri
1
Inkkarit tulee 8 Seiska työntyi päälleni 28 Cokis kiittää 39 Mikko Torvisen viihdeorkesteri 44 Umpihullu Ruhnama 48
. T 8 3 ET A L N IS H ELU E J R VÄ A EN V PI U MAK A S LO TN AE K YT H LY
Rotten apple
TA M P E R E E N
E L O K U VA J U H L AT
· · · · · · · KANSAINVÄLINEN JA KOTIMAINEN KILPAILU LAB1O elokuvailmaisun rajapinnoilla PALESTIINA JA NAAPURIT KOREAN KAJO KINO ROSSIJA RAKE SPECIAL Punaiset ja valkoiset ARKISTON AARTEET Naisten Tampere
· · · · ·
5. 9.3.2008
ANIMAATIOTA Joanna Quinn ja Johan Hagelbäck LYHYTELOKUVAN KAANON KISKOILLA LEIKIN LOPPU mustavalkoiset klassikot KARI PALJAKKA retrospektiivi ja Carte blanche TILAUSELOKUVAT Metsäteollisuus, Shell ja Roy Andersson man ... · FESTART08 Ken Jacobs, John Smith, William Weg
Niag ara Plev na, Tulli kam arin Pakk ahuo ne, Hällä ,
ESIT YSPAIK AT:
UN ENN AKKOLIP UNMYYN TI:
.200 8, Puh. 03-2 23 1066 a TAM PERE , Tulli kam ari 2. kerro s 20.2 .4.3 HELS INKI , Kuku nor 25.2. 4.3 .200 8
Lippu ja ennak koon myös intern etistä
254x375_voima.indd 1
28.1.2008 14:26:27
Lumeton talvi? Hanki kirjahyllyysi:
Shlomo Venezia SONDERKOMMANDO Tarinani Auschwitzista
Sonderkommandot olivat keskitysleirivankeja, jotka pakotettiin osaksi tappokoneistoa; keräämään arvoesineet kaasutetuilta vankitovereiltaan ja hävittämään ruumiit. Shlomo Venezia oli yksi harvoista elossa selvinneistä sonderkommandoista. Tämä on hänen tarinansa. ovh 29e
Hanna Krahll HERTTAKUNINKAAN MATKAT
Hypnoottinen romaani juutalaisnaisen matkoista maailmansodan, Gestapon ja keskitysleirien kurimuksessa.
Jan Guillou TIE JERUSALEMIIN
Historiankirjoihin perustuva huikea seikkailukronikka keskiaikaisesta Ruotsista, kehyksenään pakahduttava rakkaustarina. Romaanin pohjalta tehty suurelokuva, Arn - Temppeliritari, saa Suomen ensi-iltansa helmikuun lopulla. ovh 28e
Laiturilla seisoo tohtori Mengele katselemassa lähteviä. Toisten mielestä se on huono enne, toisten mielestä päinvastoin. ovh 24e
Rikollisen hyvää luettavaa.
Inger Frimansson PAREMPI ELÄMÄ
Nelivuotias Angelica katoaa päiväkodista. Siitä alkaa piinaava trilleri, joka pienen vihjein nostaa lukijan pulssin vaarallisen korkealle. ovh 28e
Kjell Ola Dahl PIKKU RUMPALI
Apulaispoliisipäällikkö Gunnarstranda saa eteensä murhan, jonka säikeet kietoutuvat kehitysavun väärinkäytöksiin. ovh 29e
James Ellroy YÖN SYLI
Kovaksikeitetyn dekkarin kummisedän synkänkaunis vuodatus Los Angelesin pikimustasta ja verenpunaisesta yöstä. ovh 28e
Denise Mina VERIPELTO
Skottidekkaristin uusi sarja alkaa! Paddy Meehan on glasgowlaisen lehden lähetti, jonka halu tutkia epäselvää rikosta vie hänet vaaroihin. ovh 28e
Virginie Despentes KING KONG TYTTÖ
Despentes panee uusiksi feminismin puheenaiheet - provosoivasti ja vetävästi kirjoitettuna. ovh 26e
Frangén ja Heikura RETKI-DIKTER
Maailman ensimmäinen palindromirunokirja. Pakkohankinta! "Uus kansa, pieru reipas naksuu!" ovh 17e
Iso Roba 20, Helsinki www.myspace.com/likekauppa
www.like.fi
Kunniallisista kaupoista kautta maan!
SA
ILMOITUS
MERKKITU
HELMIKUU
OTTEET
N
voima 01 / 2008
7
rjoitus
sis
3.2.20082.3. 2008
Tein Bochumit
22
Hommelit nousussa
Kadri Taperson on aina ollut virolaisen poliittisen liikehdinnän etujoukoissa. Nykyään hän hoitaa eläinten oikeuksia helvetinmoiseen nousuun.
Vasemmisto kitisee
Kärttyilevä länsimainen vasemmisto on ajanut itsensä nurkkaan. Slavoj Zizek kertoo artikkelissaan miten näin pääsi käymään.
syä dan kyari" Tai dem josko in vielä nuori sisi." pää
S A A S T U TA N I TÄ M E R TA , käyn paljon baareissa, seurustelen lihansyöjän kanssa, en kierrätä enkä osallistu haastatteluihin politiikasta. Mihin tämä kaikki johtaa? Tätä kirjoittaessani olen juuri käynyt puhelinkeskustelun Ylen radiotoimittajan kanssa joka olisi halunnut mut radioon keskustelemaan poliittisesti vihaisista nuorista miehistä. Hän piti minua "anarkisti-aktivistina". Sanoin sille, että en oo ensinnäkään enää kovin nuori, enkä kyllä koe olevani vihainenkaan ja poliittiset kannatkin on vähän hakusessa. Suosittelin sille paria poliittista nuorta naista ja että niiltä voisi kysyä tunteeko ne jonkinlaista vihaa myös. Tänä kesänä tulee täyteen 11 vuotta kasvissyöjänä ja olin monta vuotta sitä mieltä, ettei lihansyöjiä voi millään tapaa ajatella minkäänlaisina heiloina. Uudenvuoden bileissä käänsin kelkkani lopullisesti tämänkin asian suhteen. Kenen tahansa lihansyönti haittaa minua suunnilleen yhtä paljon kuin niitä minun kasvissyöntini. Kysynpähän uudelleen, mihin tämä kaikki johtaa? Jos olisin nuorempi liittyisin varmaan kokoomusnuoriin, mutta tuskin sinne enää kolmekymppisiä halutaan. Taidan kysyä josko demarinuoriin vielä pääsisi. T U O S S A P A R I V I I K K O A sitten olin keskellä yötä tulossa baarista ja kävelin merenlahden yli vievän sillan poikki, kun kännykkääni tuli puheluita ja viestejä, joihin ei huvittanut vastata. Tein niin kuin parhaaksi katsoin ja heitin puhelimen kohti avomerta niin pitkälle kuin jaksoin. Yllättävän kauas se kaartoikin, ennen plumpsahtamistaan aaltojen alle. Seuraavana päivänä tapaus enimmäkseen nauratti. Mainitsin siitä punkkareitten nettifoorumilla, ja pari tyyppiä kysyi heti, että ajattelitko, että on ihan ok saastuttaa Itämerta. Voi Jeesus. Kyllä, tässä tapauksessa saastutin Itämerta ihan hyvällä omallatunnolla. Illalla menin taas ystäväni kanssa baariin ja kerroin, että puhelin syleilee nyt merenpohjaa. Hän innostui ideasta ja halusi myös lähteä heittämään luuriaan jorpakkoon. Itse en kuitenkaan halunnut poistua tuoppien äärestä, joten kehotin häntä pudottamaan kännykkänsä omaan täysinäiseen tuoppiini, se ajaisi kyllä saman asian. Ja niin hän pudotti puhelimensa tuoppiini, ja tokaisi "nu är det bättre" (hän on suomenruotsalainen). Yritin myös soittaa hänelle, mutta valitsemaani numeroon ei juuri nyt saatu yhteyttä. Join tuopin tyhjäksi kaikessa rauhassa. Muutaman seuraavan päivän aikana tunsin suussani omituista, pahaa metallista makua. Mieleen tuli, että se puhelin oli kyllä aika likainen. Jotkut tutut aprikoivat, että puhelimesta tai sen akusta olisi voinut liueta jotakin kaljaani. Tulin vähän vainoharhaiseksi. Kuvittelin kaikenlaisia sairauksia. Kuolisin johonkin raskasmetalleihin enkä voisi edes soittaa ja kertoa siitä kenellekään.
26 14
Ikävä kyllä...
...kilpaileva mediamme Seiska -lehti on monen mielestä Voimaa viihdyttävämpi. Seiskan toimittaja Ilkka Janhunen kävi kertomassa taideopiskelijoille, miten ne sen tekevät.
Kun halvalla sai
xx
Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn järjestelmän? Tämän kertainen Adbustaus buuttaa lastesi kovalevyt.
28
Voi itku
Kenia melkein teki sen. Demokraattiset vaalit, rauhallinen lähihistoria ja toiveikkaat kansalaiset... Sitten kaikki alkoi mennä vikaan.
31
Ajassa ..................... 12 Kulttuurihäirintä .... 10 Poliittinen matkailu ..11 Voimakalenteri .. 1519 Talous ..................... 36 Media ja mainonta .. 39 Politiikka ................ 41 Luonto .................... 42 Musiikki ............ 44-45 Kirjallisuus ....... 46-47 Elävä kuva ........ 48-49 Voima testaa .......... 51 Lukijaposti .........52-53 Toisaalta ................. 54
KANNEN KUVA Klaus Welp
01 2008 helmikuu
www.voima.fi
liite Pajavasara
Facebookin yhteydenpidon varassa, sain eräältä ystävältäni lahjaksi uuden puhelimen ja ostin siihen prepaid-liittymän. Vähän myöhemmin menin elokuviin ja sammutin kännykkäni leffan ajaksi. No, elokuvahan oli loistava, ei siinä mitään, mutta arvatkaapas vaan muistinko sen jälkeen enää pin-koodia, no vittu en. Sitten puhelin kysyikin jo puk-koodia. Menin kotiin lukemaan ohjekirjaa, jossa sanottiin, että pukkoodi lukee muoviläpyskässä, jossa sim-kortti oli kiinni. No se muoviläpyskähän oli tietty siinä vaiheessa jo kaatopaikalla, roskikseenhan minä sen laitoin heti, kun sain kortin puhelimeen. En muuten kierrätä jätteitäni, noin, tulipa sekin sanottua. Joudun taas ostamaan uuden prepaidin, mutta kulutusyhteiskunta, jonka osa olen, on varmaan tyytyväinen.
K U N O L I N E L Ä N Y T PA R I PÄ I VÄ Ä
jukka vuorio
Kadri
1
Inkkarit tulee 8 Seiska työntyi päälleni 28 Cokis kiittää 39 Mikko Torvisen viihdeorkesteri 44 Umpihullu Ruhnama 48
01
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen Toimitussihteeri Hanna Nikkanen (4.2.3.3.) toimittaja Hannele Huhtala (09) 7744 3113 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3111, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3111 & graafikkoavustaja Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö/Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3114, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Emil Bertell, Kai Bäckström, Otto Bruun, Reetta DeWan, Teppo Eskelinen, Timo Forss, Matti Hagelberg, Sini Harkki, Pentti Hietanen, Markus Himanen, Erkki Haapaniemi, Peter Karjalainen, Pertti Koistinen, Jouni-Matti Kuukkanen, Tuomas Kyrö, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Santeri Láner, Veli-Matti Lehtikangas, Anu Leinonen, Leena Louhivaara, Kimmmo Modig, Jussi Moilanen, Hanna Nikkanen, Olli Ojuva, Patrik Pesonius, Niina Poikolainen, Kukka Ranta, Ville Ropponen, Aiju Salminen, Leena Sarkio, Iida Simes, Lauri Tainio, Maippi Tapanainen, Matti Ylönen, Slavoj Zizek Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi ja Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilauspäällikkö Jukka Vuorio (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 1/08 ilmestyy 4. helmikuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 01 / 2008
ole "Emme :n SA enää U isia." kansala
UGH JA ARGH. Russell Means,
Lakota, USA
Siouxeihin kuuluvat lakotat kyllästyivät sortoon omilla maillaan ja julistivat alueensa itsenäiseksi valtioksi.
Canupa Gluha Mani, sekä Phyllis Young lukevat madonlukuja kalpeanaamoille. Lakotaheimon kolonialististen apartheid-lakien alla kohtaamasta sorrosta kertoessaan Young vannoo Lakotahin valtiollisen itsenäisyyden nimeen.
keskilännessä kuohuu. Lakota-, eli teton-sioux-intiaanit antoivat joulukuussa julistuksen, jossa he vetäytyvät kaikista sopimuksista usa:n kanssa. Sopimukset eivät ole edes "sen paperin arvoisia, jolle ne on kirjoitettu", julistaa Lakotah Oyate (Lakotan kansa) -järjestö nettisivullaan. Järjestö sanoo edustavansa kaikkia lakotoja. Google Newsin mukaan Russell Means, pitkän linjan aktivisti totesi toimittajille ja Bolivian suurlähetystön delegaatiolle 20. joulukuuta Washingtonissa: "Jokaista 33 sopimusta on rikottu järjestelmällisesti, jotta voitaisiin varastaa kulttuurimme, maamme, lapsemme ja mahdollisuus ylläpitää omaa elämäntapaa. Emme ole enää usa:n kansalaisia." Meansin mukaan kaikki amerikkalaiset, jotka elävät Etelä- ja Pohjois-Dakotan, Nebraskan, Montanan ja Wyomingin osavaltioissa, joiden alueille uusi tasavalta Lakotah sijoittuu, ovat vapaita liittymään Lakotahiin. "Tämä on itsenäisyysjulistus. Olemme vakavissamme rakentamassa tulevaisuuttamme", sanoo sähköpostitse tavoitettu lakota-aktivisti Phyllis Young. Hänen mukaansa lakotojen vetäytyminen sopimuksista on täysin Yhdysvaltain lakien mukaista.
H D Y S V A LTA I N
Y
"Yksi sopimusartikloista sanoo, että lakotat tulevat usa:n kansalaisiksi säilyttäen oikeuden asumaansa maahan. Maat on petoksella viety meiltä, joten sopimukset raukeavat." Young viittaa lisäksi Wienin konventin ja usa:n vuonna 1980 hyväksymiin sopimuksiin alkuperäiskansojen oikeuksista. Sopimusten mukaan lakotoilla on oikeus itsenäisyyteen. Vuonna 1980 usa:n korkein oikeus määräsi siouxeille maksettavaksi 122 miljoonaa dollaria korvaukseksi heidän maidensa viemisestä vuonna 1877. Tuumaakaan maista ei silti suostuttu palauttamaan. Syksyllä 2007 yk hyväksyi viimein alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen, mutta usa, Kanada ja Australia kieltäytyivät allekirjoittamasta sitä. Lakotat pyytävät nyt itsenäisyytensä tunnustamista yk:lta sekä maailman valtioilta. Jotkut Etelä-Amerikan maat ja Venäjä ovat Youngin mukaan harkinneet Lakotahin tunnustamista. kamppailu intiaanien oikeuksista käytiin vuonna 1973, jolloin 300 American Indian Movementin aim:n aktivistia valtasi Wounded Kneen kylän Pine Ridgen reservaatissa Etelä-Dakotassa protestiksi kahden intiaanin murhasta. fbi ja kodinturvajoukot piirittivät kylän panssarien ja ilmavoimien tuella. Piiritys kesti 71 päivää ja sen aikana sai surmansa kaksi aim:n aktivistia ja yksi poliisi. Intiaanien asema saattaa olla paperilla parantunut noista päivistä, mutta syyt lakotojen itsenäisyysjulistukseen ovat ilmeiset. Lakota Oyaten nettisivulla julkaistut tilastot luovat karun kuvan lakotojen oloista maailman rikkaimman valtion Yhdysvaltain alaisuudessa. Lakotoista 97 prosenttia elää virallisen köyhyysrajan alapuolella, keskitulot jäävät 3 000 dollariin vuodessa henkilöä kohti, työttömyys huitelee 85 prosentissa, ja alkoholismi ja huumeet vaikuttavat 80 prosenttiin perheistä. Reservaateissa kolmasosa taloista on vailla puhdasta vettä, 40 prosentilla ei ole sähE D E L L I N E N KO VA
köä, 60 prosentilla ei ole puhelinta, yhdessä asunnossa elää keskimäärin 17 ihmistä. Joka talvi vanhuksia kuolee hypotermiaan. Tuberkuloosi on kahdeksan kertaa yleisempää kuin usa:n keskiarvo, lapsikuolleisuus viisi kertaa ja nuorten itsemurhat puolitoista kertaa yleisempiä. Lakotoista enää 14 prosenttia puhuu omaa kieltään. Lakotoilla on korkein kuolleisuus usa:ssa, ja elinajanodote on matalimpia maailmassa 44 vuotta. "Meille taattiin kongressin asetuksella 30 vuotta sitten uskonnonvapaus, mutta nyt pyhät paikkamme, kuten Bear Butte -vuori, on yksityistetty. Koetamme taistella oikeudessa niiden puolesta, mutta se on vaikeaa", Young sanoo. Hän viittaa paikallisoligarkin Jay Allenin suunnitelmaan rakentaa Etelä-Dakotaan Bear Butten viereen motocross-kilpailurata, konserttihalli, hotelleita ja saluunoita. Suunnitelma on nostattanut seudun intiaanit, kristityt ja rancherit samaan rintamaan torjumaan motorisoitujen roskaajien ryntäystä. Bear Butten suojeluliike on kerännyt adresseja, järjestänyt mielenosoituksia ja painostanut päättäjiä.
" U S A O N A I E M M I N K I N vetäytynyt kolonisoimiltaan alueilta, kuten Filippiineiltä ja monilta Tyynenmeren saarilta", Young muistuttaa. Mutta entä kun itsenäiseksi julistautunut maa on Yhdysvaltain ympäröimä? Tämä ei lakotoja tunnu haittaavan. Lakotah on ryhtynyt myöntämään omia passeja ja ajokortteja. Lakotahin hallitus lähetti tammikuun ensimmäinen päivä kehotuksen lopettaa miehitys niiden usa:n osavaltion viranomaisille, joiden alueet sivuavat Lakotahia. Useat Yhdysvaltain intiaanikansoista tukevat Lakota Oyaten julistusta, mutta lakotojen heimoneuvostot ovat olleet varovaisempia. Tähän mennessä vain yksi heimoneuvosto on yhtynyt julistukseen, kaksi heimoneuvostoa on kieltäytynyt ja muut pysytelleet vaiti. Vaiennut on myös usa:n hallitus. Tähän mennessä lakotat ovat saaneet yhden vastauksen: Etelä-Dakotan republikaani-senaattori Sam Kephart on luvannut tavata Russell Meansin. Lakota Oyate väitti 18. tammikuuta päivätyssä tiedotteessaan aktivistiensa joutuneen mus-
tamaalaus- ja uhkailukampanjan kohteiksi. Lakota Oyate vertaa kampanjaa fbi:n 1960- ja 1970-luvuilla Mustien panttereiden ja aim:in tukahduttamiseksi soveltamaan Cointelpro-ohjelmaan. Uhkauksia on esittänyt myös Yhdysvaltain intiaaniasiaintoimisto bia. eivät ainakaan suunnitelmat lopu, eikä niitä voi huimapäisyyden puutteesta moittia. "Lakotat eivät peräänny. Tällä hetkellä neuvottelemme sijoittajien ja maanomistajien kanssa. Tarkoituksemme on rakentaa tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleja uusiutuvan energian tuottamiseksi. Pohdimme myös mahdollisuutta perustaa sokerijuurikasviljelmiä etanolin tuottamiseksi biopolttoaineeksi", Young visioi. Energiaa aiotaan jakaa Lakotahin kansalaisille ilmaiseksi. Youngin mukaan Lakotah perustuu vapaan yhU U D E LTA V A LT I O LTA
distymisen periaatteelle. Valtio tulee olemaan löyhästi toisiinsa liittyneiden paikallisyhteisöjen konfederaatio, jonka hallinta perustuu konsensukseen. "Tämä on perinteinen hallintomuotomme", Young painottaa. Lakotojen vaatimuksista on raportoitu sekä Yhdysvaltain että ulkomaiden medioissa. Itsenäisyysjulistuksen jälkeen Lakotah Oyaten nettisivuilla kävi viikon aikana yli puoli miljoonaa vierailijaa sadasta eri valtiosta. "Bolivia on ilmaissut meille tukensa. Venezuela on osoittanut solidaarisuutta, ja venezuelalainen Citgo-yhtiö on lahjoittanut 375 000 dollarin arvosta polttoainetta", intoilee Phyllis Young. Mutta mitä tekee usa:n hallitus?
Ville Ropponen
www.lakotaoyate.net
Fakta
Lakotat ovat sioux-kansan kolmesta heimosta läntisin. Kaksi muuta siouxheimoa ovat dakotat ja nakotat. Lakotoiden joukosta nousi aikoinaan legendaarisia sotureita kuten Istuva Härkä, Hullu Hevonen ja Punainen Pilvi. Kaikkiaan siouxeja on 150 000, heistä lakotoja noin 70 000.
lyhyesti
voima 01 / 2008
9
I I M E K S I kansainvälinen adoptiokauppa nousi otsikoihin, kun ranskalainen Zoén arkki kaappasi joukon lapsia Tsadista adoptoitaviksi Ranskaan. Vastaanottavat perheet ehtivät maksaa "evakuointimaksua" 2 5003 000 euroa lapselta. Lasten omilta perheiltä pelastustarpeesta ei huomattu kysyä. Kiinassa yhden lapsen politiikka yhdistettynä perinteiseen poikalasten suosimiseen vääristää jatkuvasti jyrkemmin sukupuolijakaumaa. Viime vuonna Kiinassa arvioitiin, että 20 25-vuotiaita miehiä on 18 miljoonaa enemmän kuin saman ikäluokan naisia. Väestölaskelmat esitellyt uutistoimisto Xinhuan arvioi, että vuonna 2020 erotus on jo 30 miljoonaa.
V
K I I N A L A I S L A S T E N vanhemmat, etenkin kasvava rikkaiden luokka, on huolissaan ainokaispoikiensa tulevaisuudesta ja kaventuvan sukuhaaransa kohtalosta. Markkinat ovat reagoineet kysyntään nopeasti. Monenikäisiä tyttöjä ostetaan ja myydään, välittäjät ja vauvavarkaat kiertävät maaseutua kauppatavaraa etsimässä. Köyhille vanhemmille tyttölapsen myyminen voi olla varteenotettava vaihtoehto, tuleepahan tilaa pojalle. Kaikki kiinalaiset eivät kuitenkaan luovu lapsistaan vapaaehtoisesti, eivät edes tyttäristään. Guardian-
lehden mukaan joka päivä noin 190 kiinalaislasta katoaa vanhemmiltaan selittämättömällä tavalla. Siis noin 70 000 lasta joka vuosi.
P I E N O K A I S E N adoptoiminen lastenkodista ei ole tae siitä, että lapsi on tosiasiassa orpo tai muuten uusien vanhempien tarpeessa. China Daily uutisoi helmikuussa 2006, että Hunanin maakunnassa kuusi lastenkotia osti vuoden 2005 aikana ainakin 78 vanhemmiltaan siepattua lasta. Kaupankäyntiä ehdittiin jatkaa useampia vuosia ennen kuin siihen sekaantuneet virkailijat paljastuivat. Poliisi puuttui asiaan, kun eräs lastenkodin johtaja jäi kiinni rysän pääl-
tä hieroessaan kauppaa kolmesta tyttövauvasta vilkkaalla Hengyangin rautatieasemalla. Lastenkotien välittämät lapset oli viety vanhemmiltaan Guangdongissa. Hunanilaiset "orpokodit" maksoivat heistä 400538 dollaria lapselta. Bisnes oli tuottoisaa, sillä ulkomaalaiset adoptiovanhemmat puolestaan "lahjoittivat" orpokodeille 3 000 dollaria lapsesta.
VUONNA 2004
Unicefin lapsikaupan tutkimuskeskus IRC kertoi lapsikaupparingin johtajan teloituksesta. Teloitetun Li Guojun johtama liiga jäi kiinni, kun viranomaiset löysivät sen jäsenten hallusta 28 vastasyntynyttä vauvaa käsistään ja jaloistaan sidot-
tuina ja kasseihin sullottuina. Guojun kontolle laskettiin 78 lapsen sieppaaminen ja myyminen. Vaikka kiinnijääneitä rangaistaan ankarasti, ihmiskauppaa käydään koska se kannattaa. Tammikuun alussa 2008 Xinhuan uutistoimisto raportoi, että Henanin maakunnassa poliisi oli pidättänyt kymmenen ihmistä yhdeksän lapsen sieppaamisesta ja myymisestä. Lapset oli kaupattu eteenpäin 20 000 yuanilla eli 2 700 dollarilla.
K I I N A L A I S T Y T T Ö J Ä eivät osta pelkästään pojalleen puolison hankkivat kiinalaisvanhemmat. Pienille kiinalaistytöille löytyy ottajia myös Yhdys-
valloista, Australiasta ja Euroopasta. Eikä Kiina ole ainoa maa, josta siepattuja lapsia myydään ulkomaille. Guardian kirjoitti elokuussa, että Guatemalassa puhutaan jo adoptioteollisuudesta. Hämäriä keinoja käyttävien adoptiovälitysfirmojen lukumäärä on kasvanut voimakkaasti, eivätkä USA:n viranomaiset enää suosittele kansalaisilleen adoptiota maasta. Siitä huolimatta viime vuonna USA:han adoptoitiin kuitenkin noin 4 000 guatemalalaista lasta. Jokaisen heistä arveltiin tulleen maksamaan amerikkalaisille adoptiovanhemmilleen noin 25 000 dollaria.
Maippi Tapanainen
Irakin demokratia vs. USA, Iran & al-Qaida
miehittäjän asemaan Irakissa", ennustaa Suomessa vieraillut irakilainen demokraattinen sosialisti Jasim Mohammed. YK:n turvallisuusneuvoston mandaatti usa:n läsnäololle päättyy 30.7.2008, jatkosta sovitaan USA:n ja Irakin välillä. "Laajojen kansanpiirien tulisi pyrkiä yksimielisyyteen miehittäjän lähdöstä", Mohammed sanoo. Hänen mukaansa valtaosa Irakin poliittista voimista haluaa nyt USA:n ulos. Aseelliseen vastarintaan Mohammed suhtautuu kielteisesti: "Vastarinta on aiheuttanut enemmän siviiliuhreja kuin miehitysjoukot. Tarvitsemme diplomaattisen ratkaisun."
M O H A M M E D I N M U K A A N V A S TA R I N N A N takana ovat pääasiassa al-Qaida ja Iranin salainen poliisi Mukhabarat. Ne ovat onnistuneet kiihdyttämään konfliktia ja pelaamaan uskonnollisia ryhmiä toisiaan vastaan. Iranin tarkoitus on sotkea usa syvälle Irakin suohon. Myös SaudiArabia ja Syyria vastustavat Irakin demokratisoitumista ja tukevat islamisteja ideologisesti. Mohammed näkee silti uskonnon merkityksen heikkenevän Irakissa. "Kansa vastustaa uskonnon sotkemista politiikkaan. Uskonnollisen vihanpidon perinnettä ei ole." Vuodesta 1978 Ruotsissa elänyt Mohammed palasi Bagdadiin heti Saddamin kukistuttua
Kivat mikrolainat
"
VUOSI 2008 TUO MUUTOK SIA
2003. Tuolloin palasi paljon toisinajattelijoita. Nyt Mohammed työskentelee Irakin kommunistisen puolueen keskuskomiteassa. Demokratian rakentaminen ei ole ollut helppoa, sillä Irakin politiikkaa ovat leimanneet kiistelevät eturyhmät. "Terrori- ja sotilastoiminta vähenivät merkittävästi vuonna 2007, erityisesti Bagdadissa. Tarvitsisimme nyt vuoropuhelua ja poliittista ohjelmaa, jonka kaikki puolueet voisivat allekirjoittaa, Mohammed uskoo.
U S A E I O L E T U K E N U T TA R P E E K S I
Y
H DYS VA L L OI S S A
Irakin armeijan ja poliisin kehittämistä, mutta pikkuhiljaa Irakin viranomaiset ovat valmiita takaamaan turvallisuustilanteen. "Irakilaisten tulisi koettaa hyötyä usa:n sodanvastaisesta liikkeestä, sillä usa ei lähde helposti, eikä usa:n presidentinvaalien tulos muuta asiaa", Mohammed uskoo. Lainsäädännöllä tulisi varmistaa öljyvarojen pysyminen Irakin valtion käsissä, vaikka ylikansalliset yhtiöt haluavat muuta. Demokratian ajatus Irakissa on uusi ja sen rakentaminen tulee kestämään kauan, mutta Mohammed on toiveikas. "Nyt kaivataan koulutettuja ihmisiä eritoten tieteen ja kulttuurielämän jälleenrakennukseen, mutta aivovuoto jatkuu. Jopa kuusi miljoonaa irakilaista on paennut maasta, puolet heistä Saddamin kaaduttua."
vuonna 2005 perustetun Kiva-järjestön kautta kuka vain voi toimia kehittyvän maailman köyhille yrittäjille lainanantajana, ja näin mahdollistaa heidän taloudellisen toimeentulonsa. Lainaaja voi itse valita nettisivuilta kohteen, jota haluaa vähintään 25 dollarilla avustaa. Lainojen takaisinmaksuaika on yleensä 6-12 kuukautta. Kivan kautta lainan on saanut esimerkiksi ugandalainen Grace Avaa. Seitsemän lapsen huoltaja joutui sisällissodan aikana pakenemaan kotiseudultaan Kitgumista, ja yritti pitkään elättää perheensä valmistamalla maapähkinävoita huhmareen ja survimen avulla. Prosessi oli kuitenkin hidas ja erät niin pieniä, ettei niiden myynnillä kattanut perheen elinkustannuksia. Vaikka Grace saikin hankittua valmistusta nopeuttavan laitteen, ei hänellä ollut mahdollisuutta säilöä valmistamaansa voita. Niinpä hän otti Kivan kautta 475 dollarin lainan, jolla hän sai hankittua muun muassa jääkaapin ja pakkausmateriaaleja. Kuuden kuukauden sisällä lainan ottamisesta hän oli jo voinut palkata itselleen apulaisen, ja hankkia perheelleen pienen palan maata.
Ville Ropponen
K I V A L L A O N J O lähestulkoon 130 000 lainaajaa ympäri maailman. Yksi heistä on espoolainen Robin Laurén. Tällä hetkellä hänellä on viisi lainansaajaa, kaikki naisia. "Ajattelen, että jos naisella on liikeidea ja pokkaa lähteä sitä toteuttamaan, hän on ainakin tosissaan sen suhteen", Laurén selittää valintojaan. Yrittäjät ovat Ecuadorista, Mosambikista, Keniasta ja Perusta. "Hätäavulla on aikansa ja paikkansa, mutta tämän toiminnan tarkoitus on saada ihmiset ylös taloudellisesta kuopasta
pysyvästi. Näillä ihmisillä on selkeä näkemys siitä, mitä he aikovat rahoilla tehdä." Kiva-lainaamisen hyviä puolia on Laurénin mukaan se, että saa tehtyä jotain konkreettista hyvää, vaikkei auttamiselle omistaisikaan koko elämäänsä. "Tämähän ei ole perinteistä hyväntekeväisyystoimintaa vaan laina, ja saan rahani laina-ajan jälkeen takaisin. Mutta kyse onkin siitä, että almujen antamisen sijaan autetaan ihmisiä niin, että he saavat homman toimimaan itse." "Saan kuukausittain Kivalta sähköpostia, jossa kerrotaan, miten lainan takaisinmaksu edistyy. Tämä on siinä mielessä hyvin henkilökohtainen ja konkreettinen tapa auttaa. Tuntuu hyvältä tietää, kuka siellä avun toisessa päässä on, ja että hän tekee rahalla sitä, mitä on luvannutkin." "Kivan kautta voin viedä maailmaa edes pienen askeleen siihen suuntaan kuin toivoisin sen menevän", Laurén summaa.
Miina Poikolainen
www.kiva.org
10 voima 01/2008
Koonnut JARI TAMMINEN
kulttuuri häirintä
Tehotuotanto 2.0
Kloonatut eläimet marssivat ruokakauppojen hyllyjä kohti. Sekä Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA että yhdysvaltalainen sisarlaitoksensa Food and Drug Administration FDA hyväksyivät tammikuussa kloonatulla karjalla tuotetun lihan ja maidon myymisen kuluttajille. Ihan kaikkien mielestä eläinten oikeuksia ja elintarviketurvallisuutta ei otettu huomioon. Muun muassa Maan Ystävät -järjestö on tuominnut päätökset ja kritisoinut sitä tukeneita tutkimuksia riittämättömiksi. Kloonatuilla eläimillä on huomattavasti normaaleja eläimiä enemmän geneettisiä virheitä ja niiden kuolleisuus on merkittävästi korkeampi, mutta tämän ei nähty aiheuttavan ongelmia. Eikä sen, että kloonien jälkeläisiä jätettiin tutkimusten ulkopuolelle. Elintarviketeollisuuden visio tulevasta näyttää olevan geenimuunnellut kasvit ja niillä ruokittu ruokittu kloonikarja.
www.oneworld.net/www.iht.com
Kenelle kuva kuuluu
Kun Elovena-tyttö pornolehtien povipommin kohtasi.
Jani Leinonen on vääntänyt kättä teollisuuskonserni Raisio Yhtymän kanssa siitä, kuka päättää minkälaisia merkityksiä Elovena-tyttöön saa liittää. Leinonen valjasti Elovena-paketista tutun Suomineidon kuvaamaan nyky-Suomea. Tyttö esiintyy teoksissa maksullisena naisena, verhoutuu huntuun, hautoo itsemurhaa tai on jo kuollut. Elovena-tyttö saa näyttelyyn seurakseen myös muita naisia. Leinosen näyttelyn toinen osa koostuu eri tuotemerkkien mannekiineista. Teosten pohjat Leinonen repi pornolehdistä, joiden alastonmallien päälle hän maalasi mainoksista tuttujen naisten asuja. Paula-, Chiquita-, Elovena- ja Sun Maid -tytöt poseeraavat kuvissa markkinahypen kiihkeydellä.
T
AITEILIJA
taa kuville muita merkityksiä, Warhol toi lehtikuvat ja Campbell-purkit gallerioihin. Suuri osa taiteesta on sellaista, joka vastustaa tekijänoikeuksien perusperiaatteita." Eikö Raisiolla ole mielestäsi oikeus päättää mitä heidän kuvastolleen saa tehdä? "Mainokset lainaavat jatkuvasti elementtejä ympäröivästä maailmasta, jolloin ne muuttuvatkin sitten mainostajan omaisuudeksi. Mielestäni yhteiskunnan pitäisi saada lainata jotain takaisin mainoksista. Kuvia ja symboleja lainatessaan yritykset yksityistävät merkityksiä. Ja väittävät sitten että niillä on vain yrityksen itsensä tiukasti määrittelemä merkitys. Lain avulla pystytään yksityistämään kuva yhdelle omistajalle, ja se on mielestäni tekijänoikeuksien ja tuotemerkkien ongelma." Lähes kaiken mainonnan toimintalogiikka on sama. Miten valitset parodioittesi kohteet? "Olen kiinnostunut kuluttajatuotteista, joiden tausta on ristiriitainen. s-Marketin hyllyssä tuotteet esiintyvät meille ihanina ja kivoina, mutta sitten taustalta löytyy jotain aivan muuta, eikä tästä ristiriidasta haluta kertoa. Chiquita tukemassa puolisotilaallisia sissejä Kolumbiassa ja Paula-tyttö teettämässä kahvia halpatyönä Keniassa. Mitä tunnetumpi merkki, sitä arvolatautuneempi se tietysti on." Onko mainostajan asia sitten kertoa kaikkea tuotteeseen liittyvää ristiriitaisuutta? "Ei hitto, sittenhän multa loppuisi työt. Olisihan maailma parempi paik-
ka, jos kaikki käyttäytyisivät paremmin, yrityksetkin. Mutta eipä tässä näytetä olevan matkalla siihen suuntaan." Pitäisikö mainonnalle sitten asettaa lisää rajoja? "Teemu Mäki sanoi, että kaikki mainostaminen pitäisi kieltää. Mutta aina kun lähdetään rajoittamaan viestintää kannattaa kelata aika tarkkaan mitä ollaan tekemässä. Näyttelyssäni on mukana myös kehystettyjä kerjäläisten kylttejä. Nekin ovat mainoksia, ja yhtä populistisia kuin kaupallisetkin mainokset. Minä uskon ihmisten omiin aivoihin. Viestini on, että ottakaa selvää mitä mainosten takana on." Olet kuitenkin auliisti työskennellyt myös kaupallisten yhteistyökumppanien kanssa. Eikö se ole ristiriitaista? "En mä ala tekopyhäilemään, jos joillakin on sponsoreita. Jokainen taiteilija on vastuussa siitä, että asettaa omat rajansa. Ei pidä päästää ketään muuta päättämään taiteestaan. Sen jälkeen on turha sitten enää valittaa." Miten on oman maailmankuvasi laita? Äänestän sosialisteja. Mutta vaikka äänestäminen on tärkeää, suurimmat poliittiset tekonsa ihmiset tekevät arkivalinnoillaan ja kulutuspäätöksillään. Sillä, mihin fyrkkansa käyttävät. Taiteen tehtävä on tehdä asioita läpinäkyviksi. Taiteilijan tehtävä puolestaan on olla räksyttävä koira ja hovinarri. Ajan omaa maailmankuvaa teoksillani."
iSähkölamautin
Taser-sähkölamauttimet ovat keränneet kuluneen vuoden aikana huonoa julkisuutta. Moni lamauttimen väärässä päässä ollut on kuollut poliisien ja vartijoiden käsiin. Samalla tätä turvalaitetta on kuitenkin alettu kaupustella kuluttajille kätsynä ja turvallisena vaihtoehtona. Kuluttajasegmentin tavoittelu on johtanut uusiin markkinointiratkaisuihin Yhdysvalloissa. Tupperware-iltamien tapaan Taser-myyjäisissä kuluttajat voivat hankkia itselleen vaaleanpunaisia ja leopardikuvioituja Tasereita omalta kotisohvalta poistumatta. Myös mp3-musiikkisoittimella varustettu Taser on saapunut kuluttajien ulottuville. Ei kun iTaser käteen, kuulokkeet korville ja lenkkipolulle. Mikä antaisikaan paremmin vauhtia kuin 50 000 volttia päin vastaantulijaa?
www.ap.org/www.guardian.co.uk
Rinnastat mainokset pornoon. Kuka kulutusyhteiskunnassa sitten huoraa, kuluttaja vai mainostaja? "Varmaan molemmat, vaikka jo koko käsite on hieman hankala. Jos sillä tarkoitetaan itsensä myymistä, niin kaikki myyvät itseään. Mainosten naiset edustavat lähes aina etnisiä stereotypioita ja ne tuodaan meille myytävien tuotteiden kanssa muualta. Sehän on naiskauppaa jos mikä."
stäni "Miele n a n un yhteisk lainata saada pitäisi takaisin jotain ista." s mainok
Oopiumia kansalle
Irakin maanviljelijöillä menee huonosti. Ensin koko maa pommitettiin takaisin kivikaudelle ja sitten hallitus lopetti tukiaisten maksamisen. Viljelijät ovat kykenemättömiä kilpailemaan tuetun tuontiviljan kanssa, jota maahan virtaa vapaan kaupankäynnin hengen mukaisesti. Monet viljelijät ovatkin siirtyneet unikon viljelyyn. Siirtymistä unikkoon voi pitää paluuna juurille. Jotkut maailman vanhimmista kirjallisista viittauksista oopiumiin tulevat nykyisen Irakin alueelta. Muinaiset sumerilaiset viljelivät tätä "ilokasvia" jo 3400 eaa. Terrorismin vastaisen sodan lisäksi huumeiden vastaisen sodan julistanut Yhdysvaltain hallitus tuskin tavoitteli unikkopeltojen paluuta Irakin valloituksellaan.
www.counterpunch.org
Raision mielestä sinulla ei ole oikeutta käyttää Elovena-tyttöä teoksissasi, koska kuvan merkityssisällön on luonut Raisio. "Raision tulkinta suomalaisesta neidosta on ihan fine, mutta ei se ole koko totuus ja ongelma on juuri siinä, että Raision mielestä kaikki muut tulkinnat ovat vääriä. Taiteilijan tehtävä on an-
Jari Tamminen
Yksi hyllytetty kuva kertoo enemmän kuin tuhat hyväksyttyä. Galleria Krista Mikkolassa 8.2.2.3.2008
Rokka, sotiemme sankari
Viime sodissa suomalaiset sotivat hernerokan (ja amfetamiinin, toim. huom.) voimalla. Rokan lisäksi eturintaman miehiä ruokittiin herneen iduilla. Annettiinpa idättämisestä valtakunnalliset ohjeetkin. Herneen kilpeä kiillottamaan julkaistaan sopivasti laskiaisen alla kaksikin kirjaa: Maailman paras hernekeittokirja ja Herne rokkaa. Perinteisten rokkareseptien lisäksi kirjoista löytyy ennakkoluulottomia variaatioita ja muitakin hernehenkisiä reseptejä. Mukana seuraa myös rautaisannos hernetietoutta muulla sälällä ryyditettynä. Satunnaisotannalla kokeiluun valikoituneet reseptit tuottivat hyvää spuduu, mutta pientä harkintaa näidenkin kanssa joutunee harrastamaan. Hernekeittoranskanperunat ketsupilla tai ohimennen mainittu maksalaatikkohernekeitto eivät tule minun keittiöstäni koskaan maailmaan putkahtamaan. Ikinä.
Eliisa Kilpi: Maailman paras hernekeittokirja. Maahenki 2008. 96 sivua. Jere Nieminen: Herne rokkaa Herneruokakirja. Multikustannus 2008. 151 sivua.
RAISIO & RYSSÄT: Elovena-tyttö oli alunperin Karjalan kansallispukuun verhoutunut brunette. "Sodan jälkeen karjalaisia evakkoja ryssiteltiin, joten kansallispuku vaihdettiin pikaisesti suomalaiseen. Nykyään Karjala on Venäjän köyhimpiä alueita, ja sieltä kotoisin olevat naiset päätyvät usein Suomeen myymään itseään", Leinonen kertoo.
PORNO ON MAINOKSEN KAVERI. Leinonen löysi mainospornon sattumalta. "Kun ensimmäistä kertaa maalasin alastonkuvan päälle vaatteet, tajusin että ne näyttävät aivan mainoksilta. Mainoksissa poseerataan nykyään ihan samalla tavalla kuin pornolehdissä."
matkailu
voima 01/ 2008
11
BALKANIN PALAPELI AFRIKKA ARGENTIINA VENEZUELA ELOKUVAT
Neuvostoliitosta Putinin Venäjään
Korpien kätkyissä Komi
Taigalla matkustetaan orjatyövoimalla rakennettuja kiskoja pitkin.
Itämerelle tähyten, Suomesta 1 000 kilometriä itään lepää Ruotsin kokoinen maa, jossa humisevat Euroopan suurimmat salot ja jota asuttavat suomalaisten kielisukulaiset. Syktyvkarista Vorkutaan hyppii orava oksalta oksalle. Tämä maa on Komin maa. Taiga eli komiksi parma kattaa kolme neljännestä tasavallasta, jonka humusta kyntävät kymet, täplittävät öljykenttien tulet, ja jossa poro juoksee tundralta suoraan pääkaupungin Syktyvkarin kahvilaan ja tilaa espresson.
Moshe Lewin & Jean Radvanyi
V
U
JUSSI
RALIIN
N O J AT E N ,
JÄMÄKÄN LAISUUDEN MEEN
KOMIYTI-
KONTTISEN
Sankarimatkailijan Komi vie retkelle, jolla kylät, luonto ja etnokulttuuri innostavat ja ympäristöongelmat ja yhteiskunnan kehitys huolestuttavat. Komin miljoonasta asukkaasta neljäsosa on komeja. Kaikkiaan komeja on Venäjällä 420 000. Matka Komiin on tehtävä itse, valmismatkoja ei ole, ja venäjää on osattava. Parhaiten Komissa liikkuu junalla pitkin leirivankien rakentamaa rautatietä. 1930- ja 1940-luvuilla gulagin eräs pääosa sijaitsi Komissa, ja vankeja oli satojatuhansia. Komilainen älymystö tuhottiin. Gulag pysäytti kansallisen kehityksen, joka pääsi jatkumaan vasta Neuvostoliiton romahdettua. Syktyvkarissa moderni komikulttuuri näkyy. Kominkielinen folklore-teatteri tahkoaa nuorten tekijöiden esityksiä ja Zarni An -yhtye ammentaa komien laulu- ja soitinperinteestä. Olympiahiihtäjistään kuten Raisa Smetaninasta tunnetun Komin kielipolitiikka on ollut parempaa kuin yleensä Venäjällä. Kominkielistä kouluopetusta ei silti ole, komi on vain yksi oppiaine muiden joukossa.
Lakimuutokset vievät Komin tulovirrat Moskovaan.
voi uppoutua Izvan piirissä, jonka asukkaista 90 prosenttia on komilaisia ja poronhoitokulttuu-
komilaisuudelle. Komissa on upeat mahdollisuudet retkeillä, veneillä, kalastaa ja metL U O N T O O N TÄ R K E Ä Ä
ovh 6,95
Kaikista hyvin varustetuista kirjakaupoista ja osasta R-kioskeja
KOSMOPOLIITTISTA
ri kukoistaa. Izvassa taistelu vähemmistöjen oikeuksista on yhdistynyt ympäristöliikkeeseen, joka on Komissa vahva. Vuosituhannen vaihteessa ylikansallinen öljy-yhtiö Petsoraneftegaz aikoi aloittaa poraukset suojelualueella. Izvassa puhkesi kansannousu. Kansalaisjärjestö Izvatas nosti oikeuskanteita, keräsi adresseja ja järjesti mielenosoituksia. Öljy-yhtiö joutui perääntymään. Samalla Izvan piirin paikallishallinto demokratisoitui, kun bisneseliitti joutui vaaleissa 2003 väistymään Izvatasin tieltä. Izsästää. Tai pistäytyä kokeellisella hirvitilalla, jossa kesytetään hirveä ratsueläimeksi. Euroopan koilliskolkassa Vorkutan läheltä voi bongata Halmer Ju:n autiokylän, jonka kulttuuritalon presidentti Putin tuhosi sotaharjoituksissa 2005 ampumalla sitä ohjuksella Kuolan niemimaalta.
LAATUJOURNALISMIA TASKUKIRJOINA
www.mondediplo.fi
Tarjous netin kautta tilattuna: Vuoden 2007 Diplot IIV 20 euroa (sis. postimaksun)
Ville ropponen
Jussi Konttinen: Sankarimatkailijan Komi. Like 2007. 318 s.
Tuomas Kyrö
Diplomainos voima 1/08.indd 1
31.1.2008 18:58:20
Pekka Turunen: Jaakko Hoskonen, Ilomantsin Hattuvaara 1985
Kominkielisiä kirjoja julkaistaan parikymmentä vuosittain. Komin kaupungit ovat yleisesti venäläisiä, maaseutu on komilaista. Luonnonvaroista, öljystä, hiilestä ja metsävaroista, valuvat tulot ovat kirittäneet Komia taloudellisesti, mutta viime vuosien lakimuutokset ovat kääntäneet tulovirran yhä enemmän Moskovaan. Nyky-Venäjän politiikka sorsii vähemmistöjä. Komissa on myös lakkautettu kriittisiä lehtiä.
vatas on jatkanut ympäristötuhojen kritisointia ja järjestänyt Moskovassa mielenosoituksen Maailmanpankkia vastaan, joka aikoo rahoittaa sual-yhtiön alumiinioksiditehtaan Petsora-joen varteen. Ekoaktivisteja yhdistää myös Petsoran pelastuskomitea. Se on kritisoinut Mondi-yhtiötä, jonka paperitehdas laskee dioksiinia jokiin, ja Plesetskin avaruuskeskusta, josta ammutut raketit putoavat metsiin. Greenpeacen mukaan 10 prosenttia Komista pumpatusta öljystä vuotaa putkista. Vuonna 1994 sattui tuhoisa öljyonnettomuus, jossa 100 000 tonnia öljyä valui Petsora-jokeen.
Etsimme
JÄSENHANKKIJOITA JA TIIMINVETÄJIÄ
Helsinkiin, Lahteen, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon, Lappeenrantaan, Joensuuhun sekä Ouluun. Paikkoja rajoitetusti!
SOVIT AMNESTYN JÄSENHANKKIJAKSI, JOS:
· olet hyvä sosiaalisilta taidoiltasi. · olet utelias ihmisiä ja uusia haasteita kohtaan. · pidät ryhmätyöskentelystä, mutta hoidat oman osasi työssä itsenäisestikin. SOVIT JÄSENHANKINTATIIMINVETÄJÄKSI, JOS LISÄKSI: · olet taitava tiimihengen ylläpitäjä ja tarvittaessa osaat vaatia tiimiltäsi parempaa tulosta. ME TARJOAMME SINULLE: · Mielekkään ja haastavan ulkoilmatyön menestyksekkäässä projektissa. · Harvinaisen hyvän yhteishengen. · Ihmisoikeuskoulutusta työn ohessa. · Toistuvia haasteita ihmisoikeuksien puolesta! Aloitamme jäsenhankinnan Helsingissä maaliskuussa, muissa kaupungeissa ajalla huhti-toukokuu. Emme vastaa puhelintiedusteluihin.
HAKEMUKSET HELSINKIIN, LAPPEENRANTAAN JA JOENSUUHUN HAKEMUKSET TURKUUN
sähköpostitse varainhankkija Else Hukkaselle else@amnesty.fi. sähköpostitse varainhankintapäällikkö Ritka Heinolle ritka@amnesty.fi
HAKEMUKSET TAMPEREELLE JA JYVÄSKYLÄÄN
sähköpostitse varainhankkija Adam Kralille adam@amnesty.fi.
HAKEMUKSET LAHTEEN, KUOPIOON JA OULUUN
sähköpostitse varainhankkija Tuomo Perälälle tuomo@amnesty.fi.
16 voima 01 /2008
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Nykyisen maahanmuuttopolitiikan tavoite, jolla tarkoitetaan säännellysti tapahtuvaa ihmisten liikkumista. Aina kun poliitikot vaativat jonkin ilmiön ottamista hallintaan, kertoo se siitä, että kyseinen ilmiö on jo peruuttamattomasti hallitsemattomissa (vrt. globalisaatio). Tyypillistä nykyiselle maahanmuuttopolitiikalle onkin se, että se ei tee ihmisten liikkumisesta yhtään sen "hallitumpaa", vaan ainoastaan lisää pakkoja ja kontrolleja. Hallitusta maahanmuutosta puhuvat poliitikot antavat ymmärtää valinneensa järkevän keskitien muukalaisvihamielisen äärioikeiston ja epärealistisen rajat auki -politiikan välillä. Länsimaat, Suomi mukaan lukien, ovat asettaneet maahanmuuttopolitiikan tavoitteeksi valikoinnin. Valtiot pyrkivät yhtäältä torjumaan turvallisuusuhaksi julistettua "laitonta maahanmuuttoa" ja toisaalta rekrytoimaan aktiivisesti sopivaa ja edullista työvoimaa yritysten tarpeisiin. Valikointi kuitenkin edellyttää yhä uusia kategorioita ja mekanismeja toivottujen tulijoiden erottamiseksi ei-toivotuista. Koska tuhannet Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset julistetaan ei-toivotuiksi, tuottaa hallitun maahanmuuton tavoittelu "hallitsematonta maahanmuuttoa" pakottaessaan yhä useamman liikkumaan "laittomasti". Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
Tosimies on totaali
T O I M I N TA Minä tunnen useita vankilassa istuneita mutta kuitenkin ihan normaalisti elämässä kiinni olevia, eisyrjäytyneitä nuoria miehiä. Heistä suurimmalla osalla on lyhyt tukka, he ovat töissä, käyvät punttisalilla ja tykkäävät sotaelokuvista. Kuulostaa melko hienolta, tai ainakin varmaan Matti Vanhasen ja Gustav Hägglundin mielestä. Se, mikä erottaa nämä kaverit muista mattimeikäläisistä, on vankilatuomio aseistakieltäytymisestä. Eräs tutuistani oli pari kuukautta armeijassa. Ampumisesta hän tavallaan tykkäsi, mutta esimiehet ja varsinkin kuvitellut "viholliset" ärsyttivät. Kun alikersantti metsässä huusi, että nyt vihollinen hyökkää helikoptereilla, kaverini kävi puun alle selälleen makaamaan
ja paukutteli yhdellä kädellä paukkupanoksia kohti taivasta. Kun alikersantti tuli huutamaan miksei alokas tähtää helikoptereita, kaverini kysyi "Mitä vitun helikoptereita". Seuraavana päivänä hän jätti intin, kieltäytyi siviilipalveluksesta ja löysi myöhemmin itsensä vankilasta. Amnesty International luokittelee totaalikieltäytyjät mielipidevangeiksi. Suomi on EU:n ainoa valtio, jossa katsotaan olevan mielipidevankeja.
Jukka Vuorio
Hallittu maahanmuutto
Aseistakieltäytyjäliiton 34-vuotissynttärit Helsingissä, Pasilan Rauhanasemalla 16.2. kello 1923. Bändejä, tovereita ja pussikaljaa. Liput 4 euroa.
KURSSIT
afrikkalaisen kulttuurin riemua, Fatima Usmanin kurssi äideille, isille & alle 7-vuotiaille lapsille tiistaisin 26.2.27.5. (ei 1.4.) kello 16.1517 & kello 1717.45 Helsingin Caisassa, ilmoittautuminen Kassandran taidetyöpajoihin (09) 6841 420, kassandra@ kassandra.fi. SENEGALIL AISTA RY TMIIKK A A, Pape Sarrin rumpukurssi naisille tiistaisin 26.2.27.5. (ei 1.4.) alkeet kello 18-19, jatkokurssi kello 1920 Helsingin Caisassa, ilmoittautuminen Kassandran taidetyöpajoihin (09) 6841 420, kassandra@kassandra.fi.
HELSINKI TANSSEJA, L AULUJA & LEIKKEJÄ,
rikeskuksen Louhisalissa kello 19. Helsingin Orionissa vieraana Stefan Drössler, rekonstruktio elokuvasta Liekki (Die Flamme), Saksa 1922, ote komediasta Paitakuningas (Der Blusenkönig, Saksa 1917), Faustin koekuvauksia (USA 1923, Mary Pickford) & ote draamasta Isänmaan ystävä (The Patriot, USA 1928, Emil Jannings) kello 18. 25.2. MA ANANTAILEFFAT Helsingin Kanneltalossa: kello 14 Miehen työ & kello 18 Pariisin varpunen. HELSINKI HIIHTOLOMALEFFAT 18.22.2. Kanneltalossa: 18.2. kello 11 Liisa Ihmemaassa & kello 14 Asterix ja Obelix vastaan Caesar, 19.2. kello 11 Mulan & kello 14 Päättymätön tarina 1, 20.2. kello 11 Madagaskar & kello 14 Stormbreaker, 21.2. kello 11 Shrek 3 & kello 14 Päättymätön tarina 2, 22.2. kello 11 Pikku Prinssi & kello 14 Riemukas Robinsonin perhe.
24.2.
KILPAILU
kilpailutehtävänä Mikkelin 8. kuvitustriennalessa on Arja Tiaisen Rakkaus koneisiin -runon kuvittaminen, kilpailun teemana kuvan & sanan liitto, kilpailutöiden lähetysaika 15.2. asti, osallistumisohjeet www.grafia.fi, www.mikkeli.fi/museot.
KUVITUS MIKKELIN KUVITUSTRIENNALE,
TUNTEMATON ERNST LUBITSCH
nen, Mika Kivelä & Ville-Juhani Sutinen, rockista vastaa Soul Frozen Inc & punk-yllätysesiintyjä Turun TVO-klubilla kello 21, www.myspace.com/ runorock. 28.2. LINNUNL AULUN LUKUPIIRI, kirjailijavieraana Sirpa Kähkönen, haastattelijana Marja-Leena Mikkola Helsingin Villa Kivessä kello 18. TAMPERE HENK I & EL ÄMÄ -kirjafestivaali 16.17.2. Tampereen Messu- & Urheilukeskuksessa.
Kai Bäckström
KIRJALLISUUS
5.2. TÄMÄNPÄIVÄISET RUNOT, Suomen Lausujain Liiton työryhmä Tuomo Holopainen, Pirjo Häkkinen, Päivi Kangas, Jaana Pesonen & Jenni Tuominen lukevat näytteitä vuoden 2007 runoista, musiikista vastaa Juha Mäntylä, joka on säveltänyt osan runoista, Helsingin teatteri Avoimissa Ovissa kello 19. 16.2. RUNO & ROCK, Markku Into, Esa Hirvonen, Jouni Huhtinen, Marjo Isopahkala, Tapani Kinnu-
ELOKUVAT
13.2. KUUK AUDEN LEFFA: SOVITUS, Joe Wrightin ohjaama elokuva vuodelta 2007 Espoon Kulttuu-
Köyhää kansaa 11/24. Matti Hagelberg on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija. Hänen käsikirjoittamansa ja kuvittamansa Köyhää kansaa on Voiman 24-osainen jatkosarjis. Se perustuu Minna Canthin samannimiseen vuonna 1886 julkaistuun pienoisromaaniin.
Matti Hagelberg
LATUA! Ylioppilasteatterin off-produktio Latua! on Piia Peltolan ohjaus ja käsikirjoitus. Latua!-esityksen ensimmäisen osan Aku ja hiihtokilpailut ihminen on toivoton tunari, puhekyvytön pinnistelijä, lentotaidoton lintu, joka yrittää aina, vaikka kaikki tietävät lopputuloksen. Vauhti on niin kova, ettei pyrstö ankkaa tavoita! Toinen osa, Kuolema, sijoittuu suomalaiseen saunaan. Toppatakkeihin pukeutunut kansa etsii valoa ja kuolleet puhuvat. Esitys on hervoton ja ankara. Esitykset Helsingin Ylioppilasteatterissa 10., 15. & 16.2. & 2., 16., 22., & 23.3. kello 19, 17.2. & 15. & 21.3. kello 15 & 19.
TEATTERI & IMPROVISAATIO
29.2. K ARK AUSPÄIVÄN K IMAR A, improvisaatioteatteri Häpeämättömien esitys Helsingin Kanneltalossa kello 19. HELSINKI JUOPPOHULLUN PÄIVÄK IRJA, Eriteatterin esitys 16.2. asti Kulttuuritalon Alppisalissa. SUPER MARKET Kuinka vitun haju lähtee sormista & muita kertomuksia, Juha Seppälän tekstiin perustuva näyttämöversio Marko Jalosen dramatisoimana & ohjaamana ensi-illassa 1.2. kello 19 teatteri Kultsassa, muut esitykset 6.2.1.3., esitykset suositusalaikäraja on 15 vuotta naturalistisen kielenkäytön vuoksi. KOLME VERSIOTA EL ÄMÄSTÄ, Yasmina Reazan käsikirjoittama näytelmä ensi-illassa 1.2. kello 19 Stadian teatterisalissa, muut esitykset 3.14.2. NO RETURN, Franz Kafkan teksteihin perustuva Cezariksen ohjaus teatteri Viiruksessa suomeksi 1.15.2. kello 19, paitsi 3.2. kello 14. NAURUIHMINEN, ohjaaja & käsikirjoittaja Heli Väätäisen taiteellinen lopputyö esittävän taiteen koulutusohjelmaan, ensi-ilta 8.2. kello 19 Stadian esityslaboratoriossa, muut esitykset 10.23.2. JANNE KUBIK, Juha Hurmeen ohjaus & dramatisointi Sirius Teaterin esityksessä 8.3. asti kello 19 Universumissa, esityskieli ruotsi. ZAMBEZI, kertomus suomalaisesta pakolaisperheestä Afrikassa, Ritva Siikalan ohjaus, esitykset Stoassa 8.16.2. & Aleksanterin teatterissa 22.2. 11.5. www.kassandra.fi/zambezi. HUGO SIMBERGIN SIIVET, Ville Kurjen ohjaama & käsikirjoittama monologi Ville Majamaan esittämänä Helsingin Ateneum-salissa kello 18, muut esitykset 14.2. kello 18, 16.17.2. kello 15. K ANA, Nikolai Koljadan komedia teatterimaailmasta KokoTeatterissa 15.2.5.4. kello 19. K A AOS, jatkoa Paniikki-näytelmälle, trilogian toi-
nen osa, Mika Myllyahon ohjaus ensi-illassa 16.2. kello 19 Ryhmäteatterin Pengerkadun näyttämöllä, muut esitykset 13.2.3.5. VALTUUSTO, Susanna Kuparisen ohjaama dokumenttidraama Helsingin kaupunginvaltuuston kokous nro 15/12.09.2007:n keskustelupöytäkirjasta ensi-illassa 24.2. kello 19 Ylioppilasteatterissa, muut esitykset 27.2. 1.3. kello 19 & 1.3. esitys myös kello 14. NAISTEN SIRKUS, Ahti Taposen kirjoittama kabaree naiseuden voimavaroista ensi-illassa 27.2. kello 19 teatteri Avoimissa Ovissa, muut esitykset 29.2.15.3. JESSIK A VAPA ANA SYNT YNY T, ohjaaja Heidi Finnilän taiteellinen lopputyö esittävän taiteen koulutusohjelmaan, käsikirjoitus Leea Klemola, ensi-ilta 29.2. kello 19 Stadian teatterisalissa, muut esitykset 2.29.3. ESPOO SEEL A SELL A SEISA ALL A AN, kiukkuisen vanhan naisen puheenvuoroja nykyajan kummallisuuksista Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalissa 1., 5., 7. & 8.2. kello 19, 2., 6. & 9.2. kello 15. VANTAA KENTTÄPOSTIA tarinoita itsenäisen Suomen sota-ajoilta, näytelmä on yhteisproduktio Hakunilan teatterin nuorten & aikuisten ryhmien kesken, ohjaus Teija Tapio, ensi-ilta 9.2. kello 15 Hakunilan Nuorisotilan alakerran teatterisalissa osoitteessa, Laukkarinne 4, muut esitykset 12., 14., 26. & 28.2. & 4., 6.,11. & 13.3. kello 18, 1. & 8.3. kello 15 & 18, 2. & 9. & 15.3. kello 15. TAMPERE PUHELUITA, Anna-Leena Lyytikäisen ohjaus espanjalaisen Sergei Belbelin ihmissuhdekomediasta Tampereen Työväen teatterin Kellariteatterissa 9.2., 14.2. & 8.3. kello 19, 23.2. kello 14. SEITSEMÄN VELJESTÄ, Mikko Roihan ohjaus Tampereen Työväen teatterissa, esitykset 9.2.9.4. KOHTI K YLMEMPÄ Ä, Leea Klemolan ohjaaman arktisen trilogian toinen osa ensi-illassa 15.2. Tampereen Teatterissa kello 19, muut esitykset 14.2.16.5. PIMEYS! Riku Innamaan ohjaama esitys ensi-illassa 17.2. kello 19 Tampereen työväentalon konserttisalissa, muut esitykset 15.2.15.3. TURKU NOSTALGI A 1.10, Emma Puikkosen ohjaama & käsikirjoittama näytelmä maapallon tulevaisuudesta ensi-illassa 1.2. kello 19 Turun ylioppilasteatterissa, muut esitykset 3.2.15.3. IDIOOTIT! Lars von Trierin kirjoittama teos Minna-Stiina Saariston ohjaama ensi-illassa 2.2. kello 19 Jo-Jo Teatterissa, Manillassa, Itäinen rantakatu 64, muut esitykset 5.2.15.3. VARKAUS PÄ ÄSIÄINEN ON PERUUTETTU, Varkauden Teatterin lämminhenkinen komedia Aimo Vuorisen tekstistä 1.2.17.5. kello 19. OULU L A STEN & NUORTEN TE AT TERIPÄ IVÄT, kansainvälinen tapahtuma 18.23.2. Oulun kaupunginteatterissa.
TANSSI & SIRKUS
16.2. DELIRIUM, Cirque du Soleilin uuden sirkuksen esitys 16.2. kello 15 & 19.30 Turkuhallissa, esitys myös 17.2. kello 14. HELSINKI HARVAT & VALITUT, Harri Kuorelahden & Varjoryhmän teos kuvataiteen & tanssin yhteisteos kantaesityksessä 5.2. Zodiakissa, kello 19, muut esitykset 8.20.2. LIIKEMIEHET, tanssiryhmä Täpinän tanssiteoksessa muusikko Iikka Kotaja, valosuunnittelija William Iles ja tanssija Riku Immonen, ensi-ilta 7.2. kello 19 Zodiakissa, muut esitykset 8. & 11.2. kello 10, 9. & 10.2. kello 15, 12.2. kello 10 & 13, 13.2. kello 18, jokaisen esityksen jälkeen Liikemiehet pitävät myös työpajan halukkaille, katsojat pääsevät itse tutkimaan teoksen elementtejä liikkumisen & toiminnan kautta. PÄ ÄHE AD Muisti ja muistot kehossa, Kekäläi-
voima 01 / 2008
xxxxxxx
19
malmitalo
Leena Louhivaara
Kaksitoista naista kaksitoista kuvaa rintasyöpään sairastuneista naisista Helsingin Laterna Magican uudessa galleriassa, Rauhankatu 7, 23.1. 9.2.2008 mape 11-17 la 11-15, su 1215, www. laterna.net.
SAA KATSOA. Alussa oli selvää vain valokuvanäyttelyni nimi: Saa katsoa. Kuvatessani selveni myös näyttelyn luonne. Se on puoliksi valokuvaa, puoliksi tunnetta. Sain kuvattavakseni 12 eri-ikäistä rintasyöpään sairastunutta naista. Ketään heistä en tuntenut ennalta. Suurin osa kuvattavista tuli mukaan kuultuaan projektistani rintasyöpäyhdistyksen kautta. Voin vain ihailla näiden naisten rohkeutta tulla kuvatuksi sekä antautua näyttämään ja te-
kemään omaa kuvaansa. Kaikki 12 naista kertoivat minulle oman tarinansa ennen kuvauksen aloittamista. Kertomuksissa tuli esille jokaisen halu elää TÄSSÄ ja NYT, ei enää sit kun -elämää. Minulle ehkä suurin ajattelemisen aihetta antava lause oli "En haluaisi vaihtaa tätä elämää enää siihen elämään, jota elin ennen sairastumistani". Jäin miettimään, näin paljonko ihmiseltä vaaditaan, että uskaltaa elää itsensä näköistä elämää. Us-
kallanko minä ja uskallatko sinä katsojana katsoa valokuvaa kuin peiliä joka heijastaa todellisuuden arvaamattomat kasvot tässä ja nyt. Entä nämä rohkeat naiset, olisivatko he uskaltaneet tulla kuvatuiksi omana itsenään, haavansa näyttäen, jos haava olisi jäänyt vain ihon päälle?
Leena Louhivaara
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
HELSINKI. Kaikukatu 22.1.2008.
SuperMarket
Ensi-ilta pe 1.2. klo 19
Esitykset 1.3. asti Liput 10 ja 7 www.teatterikultsa.fi
Juha Seppälä
VARAA NYT !
Kyösti Kallion tie 1, Kulosaari
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
VALMENNUSKURSSIT ARKKITEHTIOSASTOLLE
ALKAEN 29.2
Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu
ARKKI
www.arkki.net
6856426 info@arkki.net
KANSALAISVAIKUTTAJAN OPAS
Mielipidekirjoitukset, äänestäminen, nettiadressit, mielenosoitukset, kuluttajaboikotit,.. Kirjan avulla löydät oman tapasi vaikuttaa. Lue lisää ja tilaa omasi: www.visili.fi, visio@visili.fi 18 EUR (+postikulut)
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos
PL 124, 28101 Pori, puh. (02) 333 51
Kiinnostaako sinua kulttuuri, maisemantutkimus, matkailu ja uusmedia? 40 aloituspaikkaa
Tutkinnot · humanististen tieteiden kandidaatti · filosofian maisteri Voit opiskella · digitaalista kulttuuria · kulttuuriperinnön tutkimusta · maisemantutkimusta · kulttuurimatkailua · kulttuurituotannon suunnittelua · museologiaa ja aineellista kulttuuria · sivuaineita Porin yliopistokeskuksen muista yksiköistä Maisteriopinnot 120 op · Hakijaksi hyväksytään soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittanut · Hakuaika päättyy 9.5.
hakuaika päättyy 30.4. valintakoe 6.6. Porissa
HUOM! Maisteriopintojen hakuaika päättyy 9.5. Minne töihin valmistumisen jälkeen?
Ympäristö-, matkailu- ja kulttuurihallinnon tehtäviin Suunnittelu- ja tutkimustehtäviin Uusmedia-alalle Museoalalle
Porissa o opiskeli n vilkasta jaelämä ä! Lisätietoja: asuntoja www.hum.utu. /satakunta Edullisia arjolla! satakunta@utu. hyvin t
puh. (02) 333 8130
www.ucpori.fi/haku
KASVISSYÖNTI ON NYT HELPPOA JA HALPAA
Lihattomat nakit, makkarat, leikkeleet, pateet, pihvit, schnitzelit, pyörykät, suikaleet, "kala"puikot, bologneset, murekkeet... Maidottomat jogurtit, jäätelöt, juustot, kermat, creme fraichet, pizzat, vanukkaat, levitteet, suklaat, pastakastikkeet...
Kasvis
Torkke linkatu 3,Sörnä MA LA isis 11 20, www.as sä! oka.fi
A SOK A
r uokak
auppa
TAITEILIJOIDEN IMATRA
Vasili Kandinski teki häämatkansa Imatralle vuonna 1917. Tätä ennen ja tämän jälkeen monet taiteilijat ovat käyneet katsomassa Imatrankosken kuohuja. Yli viisikymmentä vuotta Imatra on ollut kuvataiteen koulutuspaikka, jossa vierailee opettajina vuosittain yli 50 tämän ajan kuva- ja korutaiteilijaa kotimaasta ja ulkomailta.
OTA KANTAA. HAE.
Nuorten yhteishaku 25.3.-11.4.2008 Aikuiskoulutuksen yhteishaku 14.4.-2.5.2008
Kulttuurituottaja (AMK) 240 op
Kulttuurituotannon ko. Kauniainen, Korpilahti, Turku Aikuiskoulutus: Kauniainen, Korpilahti
Kuvataiteilija (AMK)
Vuoden 2008 yhteishaussa kuvataiteen koulutusohjelmaan otetaan taidegrafiikkaan, taidemaalaukseen, muu-, koru-, valokuva,- video-, kuvanveisto- ja ympäristötaiteeseen suuntautuneita opiskelijoita.
Viittomakielentulkki (AMK) 240 op
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Helsinki, Kuopio
yhteishaku 25.3.-11.4.2008 Kuvataiteilija (ylempi amk-tutkinto)
Imatralla alkaa syksyllä 2008 maan ensimmäinen kuvataiteen ylempi AMK-tutkintokoulutus, jossa keskeistä on oman ammattiosaamisen syventämisen ohella luova yrittäjyys ja kulttuurivienti.
Yhteisöpedagogi (AMK) 210 op
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Joensuu, Nurmijärvi, Tornio, Äänekoski Aikuiskoulutus: Nurmijärvi
yhteishaku 14.4.-2.5.2008
www.scp.fi, kuvataide.imatra@scp.fi
Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) 90 op
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, Helsinki (Jyväskylä)
Humanistinen ammattikorkeakoulu hakutoimisto@humak.edu, p. 020 7621 300
SAIMAAN KULTTUURIKATEMIA
Ilmoittaudu: www.teak.fi/avoinyliopisto
Turun AMK:n
taideakatemia
LAULUPAJA 3 op 28.2. 1.3., 11.3., 13. 15.3.
Kurssilla lauletaan ja työstetään soolo- ja yhteislauluja yksi- ja moniäänisesti. Omat lauluaihelmat mukaan! Maija Ruuskanen
PAIKKA ROHKEILLE
Yhteishaussa 25.3. - 11.4.2008
Esittävä taide
nukketeatteri ja teatteri
KUVALLA KERTOMINEN TELEVISIOKIRJOITTAMISEN TYÖPAJA 10 op 24.4. 24.8.
Kurssilla on pyrkimyksenä kirjoittaa teoksia, joissa kuvakerronta vie tarinaa eteenpäin ja työstää yhtä kirjoittajan omaa projektia. Juha Lehtola.
TEKSTISTÄ TILANTEESEEN NÄYTTELIJÄNTYÖN PAJA 6 op 19. 20. ja 26. 27.4. ja 5.11.6.
Näyttelijäntyön pajassa on lähtökohtana näytelmätekstin maailma, jonka olosuhteita tutkitaan toiminnallisin harjoittein. Ragni Grönblom-Jolly ja Harriet Sevelius
Kuvataide
kuvataiteilija
Butoh Aesthetics workshop 2 op Astangjooga 1 op
BodySchool: Finding Our Feet eli Löydän jalkani 4 op
Musiikki
musiikkipedagogi muusikko
Viestintä
animaatio ja elokuva valokuva (toteutetaan yhdessä
kuvataiteen koulutusohjelman kanssa)
p Poiankatu 2, 00560 Helsinki)
(Arab
servatorioss t & Jazz Kon
päivä ovien en Avoint
lo 11-1 29.2. k
a
1.3.
Tartu tilaisuuteen ja hae opiskelemaan Euroopan tulevaan kulttuuripääkaupunkiin.
Lisätiedot ja hakuohjeet verkossa
5 amm harr atilline aste n kou tavo lutus ittein en o petu s& amm atilli jazz.fi nen .pop jelmasta: www koul lisätietoa oh utus
klo
11-1 5
voima 01 / 2008
TÄSSÄ HE TULEVAT.
23
Hiir, Kadri, Mushtu, ja Babette. Kuvasta puuttuvat hevoset Lolita ja Bonbon, kissat Murmur, Öökull, Väike, Nõgi ja Pigi.
Kadri Taperson
Virolainen eläinoikeusliike heräilee Kadri Tapersonin huomassa.
TEKSTI: JUKKA VUORIO KUVAT: KLAUS WELP
K
A D R I TA P E R S O N , 4 2 ,
ON VIROL AINEN
projektinjohtaja ja ammattikoulun opettaja. Kun Viro vuonna 1991 itsenäistyi, eli Kadri nuorena journalistina jännittäviä viikkoja Radio Free Europen toimittajana. Itsenäistymisen jälkeen hän otti hoitaakseen kehitysvammaisten oikeuksien edistämisen. Vuonna 2006 hän oli perustamassa Viron ensimmäistä eläinoikeusliikettä. Viron poliittisessa liikehdinnässä Taperson on aina ollut edelläkävijöiden joukossa. Nykyään Taperson asuu poissa pääkaupungin menosta, Hiidenmaan saaressa. Hiidenmaalle kuljetaan autolautalla, joka kulkee muutaman kerran päivässä. Saaren eteläosaa Emmastetta kohti ajettaessa reitin varrella näkyy useita raunioituneita taloja ja muita rakennuksia. Valokuvaajan kanssa arvelemme isoimpia niistä entisiksi kolhooseiksi ja sovhooseiksi. Ilta on jo hämärtynyt, mutta vain harvoissa taloissa näkyy valot. Peltojen keskellä on pieni metsäsaareke, jonka keskeltä löytyy Kad-
ri Tapersonin ja lukuisten erilaisten eläinten asuttama maalaistalo sekä hevostalli. Talossa majailee myös usein vaihtuva joukko eläinsuojelutyön avustajia, muita aktivisteja ja muuten vaan kavereita. Pihalla vastaan juoksee kaksi koiraa. Talo tunnetaan Hiidenmaalla epävirallisena eläinsuojana, varsinkin kun Taperson toimii Viron eläinsuojeluliiton Hiidenmaan valvojana. Elokuussa 2006 Taperson päätti kahden muun eläinsuojeluaktiivin kanssa, että eläinten hyväksi on toimittava tehokkaammin. Viron eläinoikeusliike Loomade nimel, Eläinten nimessä, on täyttänyt nyt kaksi vuotta. Istumme keittiön pöydän ääressä. Taperson tarjoaa itse kerätyistä mustikoista leivottua vegaanimustikkapiirakkaa ja kauramaitokahvia. Kissat hyppivät pöydille ja niillekin näyttää vegaaniruoka maistuvan. Mitäs muita eläimiä täällä on? "Olen asunut täällä nyt kuusi vuotta ja sinä aikana täällä on ollut yhteensä lähes sata erilaista eläintä hoidettavana ja asumassa. Tällä hetkellä on kaksi hevosta, viisi kissaa, kaksi koiraa ja kolme rottaa. Rotat ovat viimeiset parinkymmenen jyrsijän laumasta, kaikille on löytynyt jo uudet kodit."
sunut "Olen a usi vuotyt ku täällä n aikana täällä ä s ta ja sin hteensä lähe ty on ollu laista eläintä i sata er ana ja asuav hoidett ssa." ma
Eläinten nimessä aloitti toimintansa elokuussa 2006. Mitä teit ensimmäisenä? "Aloin kasvissyöjäksi, ja parin kuukauden päästä vegaaniksi. Olen aina ollut mielestäni eläinten ystävä ja tuntenut niitä kohtaan erityisen paljon empatiaa. Näin jälkikäteen tuntuu ihmeelliseltä, että meni niin monta vuotta ennen kuin ymmärsin ryhtyä kasvissyöjäksi, vaikka sehän on varmaan helpoin ja yksinkertaisin tapa toimia eläinten hyväksi." Mitä Viron nuoressa eläinoikeusskenessä on tapahtunut tähän mennessä? "Meillä on ollut mielenosoituksia turkistarhausta ja eläinkokeita vastaan. Tallinnan ensimmäiseen turkismielenosoitukseen tuli Suomesta 40 ihmistä, se oli todella hienoa. Olemme saaneet myös eläinasioita ja kasvissyöntiä aika paljon esille televisiossa ja muissa medioissa." Suomessa voi mielenosoituksia järjestää kuka vaan koska tahansa, kunhan ilmoittaa asiasta poliisille kuusi tuntia ennen mielenilmausta. Mitenkäs teillä? "Virossa täytyy pyytää poliisilta ja kaupungilta lupa. Sekin on sentään paljon paremmin kuin ennen vanhaan Neuvostoliitossa, jossa mieltä osoitettiin vain valtion puolesta, ja
kunnolla osoitettiinkin. Vähän niin kuin nykyään Venäjällä." "Osallistuin ensimmäisen kerran mielenosoitukseen vuonna 1980. Silloin viranomaiset kielsivät nuorison suosimaa virolaista rockbändiä esiintymästä Tallinnassa ja useita satoja nuoria kokoontui osoittamaan mieltään asian takia. Mielenosoitus hajotettiin väkivaltaisesti, ja pieksemisen lisäksi monet pidätettiin." Tuliko sinulle jotain seurauksia mielenosoituksessa olemisesta? "En viihtynyt koulun viimeisillä luokilla, mutta todistukseni oli kohtalainen. Siinä oli kuitenkin merkintä, jossa todettiin, että minua ei suositella otettavaksi jatko-opintoihin mihinkään Tallinnan kouluun. Ajattelin silloin, että se johtui vain siitä että olin ollut vähän rauhaton." Eikö sitten johtunut? "Ei. Vasta monta vuotta myöhemmin eräs ystäväni sanoi, että etkö sinä Kadri ole vieläkään ymmärtänyt miksi todistuksessasi luki niin. Vasta silloin tajusin, että siksi koska olin ollut mukana mielenosoituksessa. Neuvostoliitto halusi sellaisen aineksen pois Tallinnasta, jonnekin syrjään maaseudulle." puhuu lähes virheetöntä suomea. Se on peruja nuoruuden ajalta, äidin ammatista ja Suomen televisiosta, joka näkyi Tallinnassa, vaikka neuvostojohto toisinaan poistattikin rakennusten katoilta Suomeen suunnattuja antenneja. Kadri Taperson syntyi Tallinnassa vuonna 1966 Neuvostoliiton kansaTA P E R S O N
24 voima 01 /2008
laiseksi. Supervaltaa hallitsi kommunistinen puolue ja puoluetta Leonid Breznev. Tapersonin isä oli ammatiltaan kirjailija ja äiti suomalaisen kaunokirjallisuuden kääntäjä. Tapersonin lähisukulaiset joutuivat tutustumaan Siperian työleirien arkeen, osa jo lapsesta saakka. Vuonna 1946 Tapersonin isoisän koko perhe lähetettiin Siperiaan. Työleirille lähtivät Tapersonin isoäiti, isä, kaksi setää ja täti. Leirikomennuksen syynä oli se, että isoisä oli toisen maailmansodan aikana toiminut Neuvostoliiton vastaisessa sissiliikkeessä. Häntä pidettiin kansanvihollisena ja myöhemmin hänet ammuttiin vankilassa. Perhe joutui viettämään Siperiassa viisi vuotta. Kuulostaa aika rankalta? "Sitähän se on, mutta tässä ei ole mitään erikoista Virossa. Teidän täytyy ymmärtää, että melkein kaikilla virolaisilla on joku sukulainen, joka on Neuvostoliiton aikana ollut vankilassa tai työleirillä." Miten arkielämä Neuvostoliitossa poikkesi arkielämästä Virossa? "Tätäkin on tosi vaikea kunnolla
ösken"Kun ty tysvamhi telin ke ten ongelmittä n las maiste a, sanottiin, e n o ss en pari lläkin lapsilla e tervei ia, miksi et te ongelm niiden hyjotain si." väk
kuvailla ihmiselle joka ei ole elänyt Neuvostoliitossa tai sen kaltaisessa yhteiskunnassa. Kauppoihin oli jonoja vaikka siellä ei ollut juuri mitään myytävänä, eikä tuotteissa ollut valinnanvaraa. Koko koulutusjärjestelmä oli sensuroitu, samoin kulttuurielämä ja journalismi. Ulkomaille ei saanut mennä. Byrokratiaa oli paljon ja se oli hidasta. Jatkuvasti oli se tunne, että ei itse päätä omasta elämästään." Oliko Neuvostoliitossa mitään hyvää? "En voi mitenkään sanoa, että elämässä ei ollut mitään hyvää sinä aikana. Tiedän monia ihmisiä, jotka muistelevat, että kaikesta huolimatta asiat olivat silloin jotenkin yksinkertaisempia. Jotkut pitävät hyvänä asiana myös sitä, että ei ollut niin paljon teknologiaa, ja että ei kulutettu niin paljon ja esimerkiksi television sijaan luettiin paljon enemmän kirjoja. Minun mielestäni näitä kahta aikaa ei ole järkevää verrata keskenään. Jos olisi pakko verrata, niin ehdottomasti nykyaika on parempi. On niin tärkeää saada itse päättää omasta elämästään."
Miten muuten eläinsuojeluasiat olivat Neuvostoliiton aikana? "Asiat?" Niin, eläinsuojelulaki esimerkiksi? "Ei ollut mitään eläinsuojelulakia. Ei sellaisia asioita ajateltu siihen aikaan." Miten tavalliset virolaiset kaduntallaajat nykyään suhtautuvat eläinoikeusliikkeen toimintaan? "Tallinnassa ihmiset sanovat usein, että tekisitte jotakin ihmisten hyväksi. Minua se tavallaan vähän huvittaa. Olen kuitenkin tehnyt yli kymmenen vuotta työtä Viron kehitysvammaliitossa. Ja kirjoittanut kirjankin niistä asioista. Ja tietysti itsenäistymisen aikaan ollut välittämässä ulkomaailmaan tietoa mitä Virossa ja muuallakin Baltiassa tapahtuu. Ehkä nyt voisi olla ihan hyvä aika kiinnittää huomiota myös eläinten oikeuksiin." "Ja pakko muuten sanoa, että teki sitten mitä tahansa niin aina ihmisillä on tämä sama argumentti, että miksi et tee sen ja sen puolesta sitä ja tätä. Kun työskentelin kehitysvammaisten lasten ongelmien parissa, usein sanottiin, että terveilläkin lapsilla on ongelmia, miksi et tee jotain niiden hyväksi." Näinhän tämä aina tuntuu menevän. Miten päädyit kehitysvamma-asioihin mukaan? "No, oma poikani, joka on nyt pa-
rikymppinen, syntyi myös Neuvostoliitossa. Siinä valtiossahan oli sellainen piirre, että kehitysvammaisia ei ollut olemassa. Minullekin ehdotettiin, että antaisin lapsen pois, koska hänen sanottiin olevan kehitysvammainen. Vaikka eihän hän ollut. Kehitysvammaisten asioissa oli kuitenkin erittäin paljon parantamisen varaa ja työskentelin Viron uuden itsenäisyyden ensimmäiset 11 vuotta niiden asioiden parissa." alkoi Laulava vallankumous. Ihmiset kokoontuivat mielenosoituksiin laulamaan virolaiskansallismielisiä lauluja. Muiden suotuisten yhteensattuminen kautta Laulava vallankumous johti lopulta Baltian maiden itsenäistymiseen. Vuonna 1991 liike eli ratkaisevimmat vaiheensa. Tallinnan kaduille kerääntyi 300 000 virolaista laulamaan kansallislauluja. Ihmiset seisoivat käsi kädessä ihmiskilpinä Tallinnan radio- ja tv-asemien ja venäläissotilaiden välissä. Taperson työskenteli silloin toimittajana, ja osallistui joka päivä Radio Free Europen tiedonvälitystoimintaan. Yhdysvaltain kongressin perustama radio- ja viestintäorganisaatio toimii vielä nykyäänkin Euroopassa ja Lähi-idässä. Kanavan virallinen tavoite on "edistää demokraattisia arvoja ja instituutioita levittämällä faktatietoa ja ideoita".
VUONNA 1987
Viron eläinsuojelun historia
1861 Ensimmäinen yhdistys perustettiin vastustamaan eläinrääkkäystä. 1869 Ensimmäinen eläinsuojeluyhdistys. 1901 Ensimmäinen hylättyjen koirien hoitokoti. 1935 Virossa 22 erilaista eläinsuojeluasioihin keskittynyttä yhdistystä tai järjestöä. 1940 Kaikki eläinsuojeluyhdistykset kielletään. 1991 Viron eläinsuojeluyhdistys perustetaan uudelleen mutta toiminta hiipuu muutamassa vuodessa. 2000 Toiminta aloitetaan jälleen aktiivisena. 2006 Viron eläinoikeusjärjestö Eläinten nimessä perustetaan.
Kylmän sodan aikana sen tosiasiallinen tarkoitus oli kuitenkin ulottaa psykologinen sodankäynti rautaesiripun taakse. Viron nykyinen presidentti Toomas Ilves toimi radion Münchenissa sijainneessa päämajassa. Viron tapahtumien lisäksi journalistiryhmä välitti tietoja myös muiden Baltian maiden tapahtumista. Mikä oli Ilveksen rooli? "Toomas toi meille Münchenista rahaa ja oli usein yhteydessä.
RADIO FREE EUROPEN KOKOUS.
Viron nykyinen pressa Toomas Ilves toinen vasemmalta, Kadri äärimmäinen oikealla.
voima 01 / 2008
25
TAPERSONIN TALOSSA.
Tunnelma soljuu lungisti, Kadri puhuu fiksusti ja eläimet voivat paksusti. Kadria lähinnä oleva heppa oli edellisen omistajansa jäljiltä vielä kovin säikky, nykyään sille maistuu jo kädestä tarjottu porkkana.
Okei, usa rahoitti radion toimintaa, ja olimme tavallaan vain pelinappuloita kylmässä sodassa. Mutta siinä vaiheessa yrityksessä irtautua Neuvostoliitosta sekin kelpasi meille ihan hyvin." Liettuassa neljätoista ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui kansalaisten puolustaessa Vilnan tvtornia venäläissotilaita ja panssarivaunuja vastaan. Miksi täällä Virossa asiat sujuivat rauhallisemmin? "Ei, ei se ollut niin. Se mitä tapahtui Vilnassa tapahtui myös täällä, se oli osa samaa kokonaisuutta. Se oli todella suurta epävarmuuden aikaa. Jälkikäteen sitä on vaikea selittää, varsinkin sellaiselle joka ei ole elänyt Neuvostoliitossa." Mutta Viro kuitenkin itsenäistyi ilman verenvuodatusta. "Kyllä niin voi sanoa, mutta ei meillä radiossa ollut mitään takeita siitä, että itsenäisyys tulee tai että se pysyy. Jos ei olisi tullut ja pysynyt, olisimme olleet kaikki siinä porukassa todella suurissa vaikeuksissa." Kuinka näkyvää sotilaallinen läsnäolo oli vanhaan aikaan? "Hiidenmaahan oli Neuvostoliiton länsirajaa. Koneet kiisivät usein meidänkin kesämökkimme yläpuolelta, ja saarella oli monia paikkoja joihin siviileillä ei ollut mitään asiaa. Niihin aikoihin ajatus siitä, että jonakin päivänä seisoisin hylätyn
tukikohdan pihalla tuntui tosi kaukaiselta, tai oikeastaan mahdottomalta" Miltä itänaapuri nykyään tuntuu? Arveluttaako koska Putin keksii ottaa Viron siipiensä suojaan? "On se häiritsevää miten Viron suurlähetystö oli pitkään piiritettynä Moskovassa patsaskiistan aikaan. Ja se Viron vastainen vihamielisyys jota Venäjällä varsinkin Putinjugendin piirissä ruokitaan. Nehän harjoittelevat ammuntaa maalitauluihin jotka esittävät virolaisia poliitikoita, ajattele." "Mutta ei nyt sillä tavalla, että joka aamu herätessäni ajattelisin, että missäköhän valtiossa sitä nyt ollaan. Periaatteessa kuitenkin tuntuu siltä, että Viro voi koska tahansa lakata olemasta puolen päivän varoitusajalla." Venäjällä valitaan kohta uusi presidentti. Ehkäpä hän vaikuttaa vähemmän uhkaavalta? "Niin, tuossa juuri yhtenä päivänä en muistanut oliko ne vaalit jo vai vasta tulossa. Eihän sillä mitään väliä tosin ole, Putin vaihtaa titteliä mutta jatkaa tiukasti vallankahvassa." No, nykyään Viro on Naton jäsen. Mitä ajattelet siitä? "Virolaisia sotilaita on kuollut Naton joukoissa maailmalla ja suurin osa ihmisistä haluaisi virolaiset
pois sota-alueilta. Ja kyllä George w. Bushia pidetään täällä ihan yhtä tyhmänä kuin muuallakin maailmassa, mutta kuuluminen Natoon koetaan silti turvallisempana kuin jos emme kuuluisi." "Aihe on mielestäni mutkikas. Itse ajattelen ensisijaisesti kuitenkin sitä, miten suuri vihollinen, tai jos ei nyt vihollinen niin ainakin uhka Virolla on. On järkevää tehdä kaikki se mikä suojelee Viron itsenäisyyttä." aamuna Hiidenmaalta takaisin kohti Tallinnaa. Taperson tulee kyytiin. Hän aikoo vierailla Tallinnassa asuvan ystävänsä luona. Mantereen puolella Haapsalun kaupungin vieressä vanha Neuvostoliiton aikainen lentotukikohta, jonka ohi Taperson perheineen on vuosikymmenten aikana ajanut lukemattomia kertoja Hiidenmaan kesämökilleen. Nyt pitkä kiitorata on roskainen ja tyhjät lentokonehangaarit on töherretty täyteen tageja. Autioiden rakennuksien ikkunat ja katot ovat hajonneet tai hajotettu. Silti paikasta välittyy tunnelma, että ei siitä niin kauan ole, kun hävittäjät vielä nousivat täältä tiuhaan tahtiin. Ajomatkalla jutellaan monen muun asian lisäksi vielä vähän eläimistäkin. Vaikka Eläinten nimessä -järjestö on vasta nuori, sen sähköpostilistalle on kahdessa vuodessa
L Ä H D E M M E S E U R A AVA N A
kertynyt jo lähes sata ihmistä. Suomessa Oikeutta Eläimille -yhdistys on toiminut jo yli kymmenen vuotta, sen parissa toimivia on vain pari sataa. Vasta äskettäisen tehotuotantokampanjan ansiosta asenteet eläinoikeustoimintaa kohtaan ovat Suomessa kääntyneet positiivisempaan suuntaan. Tallinnan kaduilla näytti olevan aika paljon eläinoikeusjulisteita ja tussauksia eläinten oikeuksista. "Se on ihanaa. Mutta kasvissyöjiä saati sitten vegaaneja ei täällä ole kauan ollut. Ennen eläinoikeusliikettä kai vain yksittäisiä terveyssyistä ja joitakin buddhalaisia. Viron kielessä ei ole ennen eläinoikeusliikkeen perustamista edes ollut sanaa vegaani. Mietimme pitkään sen muotoa ja lopulta otimme saman kuin englannissakin, vegan." Entä laiton suora toiminta? "Viron suurin turkistarha lopettaa nyt toimintansa. Se on joutunut muutamien sabotaasi-iskujen kohteeksi. Eläinten nimessä ei ole tehnyt iskuja. Tarhaajat sanovat, että iskut eivät vaikuta lopetuspäätökseen, mutta niinhän ne aina sanovat, käsittääkseni Suomessakin." "Minunkin luonani asui yksi kettu, Foxy. Se oli elänyt siihen saakka vankeudessa. Oli tosi upeaa seurata kuinka ketun vaistot palasivat vähitellen. Kun sille tarjosi ruokaa, se ei oikeastaan ottanut sitä vastaan vaan
pikemminkin varasti ruoan ja meni vähän kauemmaksi syömään. Ja leuoillaan se repi kaikkia kalusteita, joista vain sai otteen. Mutta ei se ollutkaan mikään kotieläin vaan metsäneläin. Laskin sen vapaasti koirien kanssa pihalle, ja se sai tulla ja mennä niin kuin halusi. Aluksi se oli metsää tutkimassa päiviä, sitten viikkoja ja lopulta se ei enää tullut takaisin." Mistä se sitten oli peräisin? "Heh, no, siitä liikkuu Hiidenmaalla vaikka kuinka monta huhua, joista en ole varmaan edes kuullut kaikkia. Eräs huhuista kertoo ketun olleen peräisin suomalaiselta turkistarhalta. Mutta ei sillä ole väliä mistä se oikeasti oli peräisin, nyt se on vapaa ja elää metsässä niin kuin ketun kuuluukin." Kuulostaa aika paljon Viron ja sen itänaapurin nykyiseltä suhteelta? "Kuulostaako? Mielenkiintoista. Sanotaan niin, että vapaus on todella tärkeää sekä ihmisille että eläimille. Ja se mitä historian aikana on tapahtunut sorretuille ihmisille ei mielestäni ole niin paha juttu kuin mitä koko ajan tapahtuu eläimille."
NEUKKUJEN ENTINEN SOTILASTUKIKOHTA.
"Niihin aikoihin ajatus siitä, että jonakin päivänä seisoisin hylätyn tukikohdan pihalla tuntui tosi kaukaiselta, tai oikeastaan mahdottomalta."
26 voima 01 /2008
Vastarinta
on antautumista
teksti: Slavoj Zizek kuvitukset: emil bertell
opittu ainakin se, että kapitalismia ei voi tuhota. Marx vertasi kapitalismia vampyyriin ehkä siksi, että vampyyri nousee aina kuolleista, vaikka sen puukottaisi hengiltä. Myös Mao yritti tuhota kapitalismin hapatukset kulttuurivallankumouksessa, mutta seurauksena oli vain sen voittoisa paluu. Nykyään vasemmisto reagoi monin eri tavoin globaalin kapitalismin ja sen poliittisen lisäkkeen liberaalin demokratian johtoasemaan. Vasemmisto saattaa esimerkiksi hyväksyä kapitalismin hegemonian, mutta jatkaa taistelua uudistusten puolesta kapitalismin pelisääntöjen mukaan. Tätä tarkoittaa kolmas tie sosiaalidemokratia. Tai vasemmisto hyväksyy, että hegemonia on tullut jäädäkseen, mutta silti kapitalismia pitäisi vastustaa sen "välitiloista" käsin. Tai vasemmisto hyväksyy, että kaikki taistelu on turhaa, koska hegemonia on tunkeutunut jo kaikkialle. Emme voi tehdä muuta kuin odottaa "jumalallisen väkivallan" syttymistä tämä on vallankumouksellinen versio Martin Heideggerin ajatuksesta, jonka mukaan "vain Jumala voi meidät pelastaa". Tai vasemmisto tunnustaa, että hetkellisesti taistelu on turhaa. Argumentoidaan, että globaalin kapitalismin voittokulun aikana todellinen vastarinta ei ole mahdollista. Ennen kuin globaalin työväenluokan vallankumouksellinen henki on syntynyt uudelleen, emme voi tehdä muuta kuin puolustaa sitä, mitä hyvinvointiyhteiskunnasta on jäljellä, ja asettaa vallanpitäjille vaatimuksia, joita he eivät voi toteuttaa. Me itse voimme puolestamme vetäytyä kulttuuritutkimuksen pariin, jota voi harrastaa ketään häiritsemättä. Tai vasemmisto tähdentää, että ongelmat ovat laatuaan paljon perustavampia, koska globaali kapitalismi on viime kädessä teknologian tai "välineellisen järjen" seurausta. Tai vasemmisto ottaa lähtökohdaksi sen, että globaalin kapitalismin ja valtion valtaa voi nakertaa ei hyökkäämällä suoraan niitä vastaan
IIME VUOSIKYMMENINÄ ON
V
vaan kohdistamalla taistelun jokapäiväisiin käytäntöihin, joista jokainen voi "rakentaa oman maailmansa". Näin pääoman ja valtion vallan perustuksia saadaan asteittain heikennettyä, ja ehkä joskus valtio romahtaa, esimerkkinä tästä on meksikolainen zapatisti-liike. Tai vasemmisto voi valita "postmodernin" reitin ja siirtyä kapitalisminvastaisuudesta siihen, että nyt taistellaan hegemoniasta poliittisideologisella tasolla monilla eri tavoilla ja painotetaan kielellisten uudelleen muotoilujen merkitystä. Tai vasemmisto saattaa pistää roponsa sen puolesta, että näinä postmodernina aikoina voitaisiin marxilaiseen tyyliin synnyttää kapitalismille "tietynlainen negaatio". Nykypäivän "tietotyön" synnyn myötä ristiriita yhteiskunnallisen tuotannon ja kapitalististen suhteiden välillä kun on jyrkentynyt entisestään. Tämän tilanteen katsotaan tarjoavan ensimmäistä kertaa mahdollisuuden "absoluuttiselle demokratialle".Tämä on Michael Hardtin ja Toni Negrin lähtökohta kirjassa Imperiumi. näitä lähtökohtia mitätöidäkseni jotakin "todellista" radikaalia vasemmistolaista politiikkaa ne kaikki itse asiassa vain ovat todisteita vasemmistolaisen lähtökohdan puuttumisesta. Tämä vasemmiston tappio ei ole kuitenkaan koko totuus kolmestakymmenestä viime vuodesta. Yhtä lailla hämmästyttävän opetuksen saa Kiinan kommunisteilta, jotka ohjailevat luultavasti räjähdysherkintä kehityskulkua kapitalismin historiassa, ja länsieurooppalaisen kolmannen tien sosiaalidemokratian kasvusta. Opetus kuuluu: me osaamme tehdä sen paremmin. Thatcherin vallankumous Britanniassa oli kaoottinen ja impulsiivinen, sille oli ominaista ennakoimattomat sattumat. Vasta Tony Blair kykeni institutionalisoimaan sen, tai Hegelin termein, teki alun perin sattumanvaraiselta näyttäneestä historiallisesta tapauksesta välttämättömyyden. Thatcher ei ollut thatcherilainen, hän oli pelkästään oma itsensä: juuri Blair, enemmän kuin Major, antoi todellisen muodon thatcherilaisuudelle. Postmodernit vasemmistolaiset vastasivat tähän peräänkuuluttamalla uutta vastarinnan politiikkaa. Valtion valtaa vastaan taistelemaan jääneitä, ja etenkin vallankumouksen suunnittelijoita, syytetään jämähtämisestä "vanhaan paradigmaan". Vanhaa polvea kritisoivien mukaan tämän päivän tehtävänä on vastustaa valtion valtaa vetäytyä
sen alueelta ja luoda uusia tiloja valtion kontrollin ulottumattomiin. Tämä vastaa täysin kapitalismin voiton hyväksymistä. Vastarinnan politiikka ei ole muuta kuin kolmannen tien vasemmiston moralisoiva lisäke.
C R I T C H L E Y N viimeisin kirja Infinetely Demanding on tämän lähtökohdan lähes täydellinen ruumiillistuma. Chritchleylle liberaalidemokraattinen valtio on tullut jäädäkseen. Koska yritykset lakkauttaa valtio epäonnistuivat surkeasti, uusi politiikka löytyy etäisyyden ottamisesta valtioon: sodanvastaiset liikkeet, ympäristöliikkeet, rasismia ja seksististä pahoinpitelyä vastaan protestoivat ryhmät, muut paikallisen itseorganisoitumisen muodot. Uuden politiikan kun olisi aina oltava valtion vastustamista, valtion pommittamista mahdottomilla vaatimuksilla ja valtion mekanismien rajoittuneisuuden tuomitsemista. Valtioon etäisyyttä ottavan vastarinnan politiikan pääargumentti muuntuu itse asiassa eettiseksi kysymykseksi, oikeudenmukaisuuden "äärettömäksi vaateeksi": yksikään valtio ei voi hyväksyä vaadetta, koska valtion tosiasiallinen päämäärä on "reaalipoliittinen", sen tarkoituksena on varmistaa sen oman tuotannon uusiutuminen eli taloudellinen kasvu, yleinen turvallisuus ja niin edelleen. "Totta kai", Critchley kirjoittaa, "historiaa kirjoittavat välillä ihmiset, joilla on aseet ja kepit eikä heitä voi odottaa voittavansa ivallisella satiirilla ja tomuharjalla." Kuitenkin näin ultravasemmistolaisten aktiivinen nihilismi kaunopuheisesti opettaa ihminen on mennyttä kalua heti, kun tarttuu aseeseen ja keppeihin. Anarkistispoliittinen vastarinta ei saisi ottaa mallia järjestyksen ja väkivallan suvereniteetista, jota se vastustaa.
S
IMON
rajoittua Critchleyn sanoin politiikkaan, joka "kyseenalaistaa valtion ja vaatii vakiintunutta järjestystä vastuuseen ei siksi että pääsisi eroon valtiosta, tuo mukava vaikkakin hieman utopistinen ajatus parantaakseen sitä tai heikentääkseen sen huonoja vaikutuksia"? Nämä sanat todistavat, että nykyään liberaalidemokraattinen valtio ja unelma "äärettömästi vaativasta" anarkistisesta politiikasta elävät molemminpuolisessa loissuhteessa: anarkistiset toimijat vastaavat eettisestä ajattelusta ja valtio puolestaan vastaa yhteiskunnan pyörittämisestä ja säännöistä. Critchleyn ajattelussa anarkistiset eettis-poliittiset toimijat toimivat kuten yliminä ja pommittavat mukavasti valtiota vaateillaan; ja mitä enemmän valtio yrittää tyydyttää nämä vaatimukset, sitä syyllisempänä se nähdään. Tämän logiikan mukaisesti anarkistiset toimijat eivät kohdista protestejaan avoimia diktaattoreita vastaan vaan liberaalien demokratioiden tekopyhyyttä vastaan. Niitä syytetään omien periaatteidensa pettämisestä.
mokraattisesti. Chávez myös käyttää venezuelalaista valtiokonetta armottomasti omien päämääriensä välineenä. Hän militarisoi barriot ja organisoi sinne aseelliset yksiköt. Kauheinta kaikessa on, että nyt kun hän kokee kapitalismin "vastarinnan" taloudelliset paineet omaa hallintoaan vastaan (valtion tukemista supermarketeista puuttuu välillä tuotteita), hän on julkistanut pyrkivänsä yhdistämään häntä kannattavat 24 puoluetta yhdeksi puolueeksi. Jopa osa hänen liittolaisistaankin epäilee projektia, joka saattaa heikentää venezuelalaisen vallankumouksen elinvoimaa. Kuitenkin tätä riskialtista hanketta pitäisi tukea. Sen tavoitteena on saada uusi puolue toimimaan ihan eri tavalla kuin tyypillinen valtion sosialistinen (tai peronistinen) puolue. Sen tavoitteena on pistää liikkeelle politiikan uudet muodot (kuten ruohonjuuritason slummikomiteat).
M I E LT Ä pitäisi olla Chávezista? "Ei, älkää tavoitelko valtaa valtiossa, jättäkää valtio ja nykyinen tilanne silleen." Chávezia kutsutaan usein pelleksi mutta eikö vetäytyminen vallasta supistaisi hänet subcomandante Marcosin kopioksi, jota monet vasemmistolaiset Meksikossa kutsuvat nykyään "subcomediante Marcosiksi"? Nykyäänhän todelliset kapitalistit kuten Bill Gates, suuryhtiösaastuttajat, ketunmetsästäjät "vastustavat" valtiota. Opetuksena olkoon, että oikea kumouksellinen ei jää roikumaan sellaisiin "äärettömiin" vaatimuksiin, joista tiedämme että vallanpitäjät eivät voi niitä toteuttaa. Koska he tietävät, että me tiedämme tämän, ei "äärettömien vaatimusten" asenne aiheuta mitään ongelmia vallanpitäjille: "Upeaa, että muistutatte kriittisillä huomioillanne millaisessa maailmassa me kaikki elämme. Ikävä kyllä me elämme todellisessa maailmassa, jossa meidän on tehtävä mikä on mahdollista." Sen sijaan onkin pommitettava vallanpitäjiä strategisesti hyvin valituilla, tarkoilla, äärellisillä vaatimuksilla, joita ei voi kiertää samoilla tekosyillä.
M
I TÄ
E
N ESITTELE
S
UURET
MIELENOSOITUKSET
nhän Nykyää et todellis it ist kapital at" stav "vastu ta. valtio
SITTEN esimerkiksi usa:n demokraattien pitäisi tehdä? Pitäisikö heidän lakata kilpailemasta valtiovallasta ja vetäytyä valtion välitiloihin, jättää valtiovalta republikaaneille ja aloittaa anarkistinen vastarinnan kampanja sitä vastaan? Ja mitä Critchley tekisi, jos vastassa olisi Hitler? Varmasti siinä tapauksessa pitäisi "ottaa mallia järjestyksen ja väkivallan suvereniteetista", jota vastustetaan? Eikö vasemmiston pitäisi tehdä ero sellaisten tilanteiden välillä, jolloin pitää turvautua väkivaltaan vastustettaessa valtiota ja jolloin taas voi ja pitää käyttää "ivailevaa satiiria ja pölyhuiskia"? Critchleyn lähtökohdan epäselvyys seuraa päättelyvirheestä: jos valtio on tullut jäädäkseen, ja jos on mahdotonta kumota se (tai kapitalismi), niin miksi vetäytyä siitä? Miksi ei toimita valtion puitteissa? Miksi ei hyväksytä kolmannen tien perusoletusta? Miksi
M
I TÄ
Lontoossa ja Washingtonissa muutama vuosi sitten vastustivat usa:n hyökkäystä Irakiin. Ne ovat samalla esimerkki vallan ja vastarinnan oudosta symbioottisesta suhteesta. Paradoksaalisesti kummatkin osapuolet olivat tyytyväisiä. Protestoijat säilyttivät kauniit sielunsa: he saivat perille viestinsä, että he eivät ole samaa mieltä hallituksen Irakin-politiikasta. Vallanpitäjät hyväksyivät sen tyynesti ja jopa hyötyivät siitä: protestoijat eivät epäonnistuneet ainoastaan Irakiin hyökkäyksen estämisessä, he myös auttoivat sen oikeuttamisessa. Vieraillessaan Lontoossa George Bush kommentoi massamielenosoituksia: "Katsokaapas, me taistelemme tämän puolesta, että ihmiset voisivat tehdä kuten täällä ja protestoida hallituksen politiikkaa vastaan. Pian se on mahdollista myös Irakissa!" että Hugo Chávezin kurssi vuodesta 2006 alkaen on täysi vastakohtaista postmodernille vasemmistolle. Sen sijaan että hän olisi vastustanut valtion valtaa, Chávez kahmaisi sen omiin käsiinsä, aluksi vallankaappauksella ja sitten de-
O
N H ÄT K Ä H D Y T TÄ V Ä Ä ,
Suomentanut Kimmo Jylhämö. Kirjoittaja Slavoj Zizek on dialektis-materialistinen filosofi ja psykoanalyytikko. Alun perin julkaistu London Review of Bookissa 15.11.2007.
28 voima 01 /2008
Ilkka Seiskasta moi!
Teatterikorkeakoulu palkkasi Seiskan toimittajan kertomaan taideopiskelijoille, että jos toimittajalle ei vastaa, toimittaja suuttuu. Paikalla ollut opiskelija raportoi.
teksti: Jussi Moilanen kollaasit: klaus welp
T
E AT T E R I K O R K E A K O U L U ILKK A JANHUNEN OPISKELIJA ILKK A
Mutta jos on kauniita tyyppejä niin kyllähän ne kiinnostaa. Esim. Janina Frostell sehän on hoitanu tosihyvin julkisuuskuvansa. Se on mikä se nyt on kosmetologi ja nyt sillä on oma vaatemallisto. Ja olihan sillä jotain erimielisyyksiä sen Chris Owenin kanssa mutta siitäki se selviyty tosi hyvin. Se ei kerro itestään liikaa se pysyy salaperäsenä. Ja kyl aina ku se näyttäytyy jossain, niin siellä on toimittajat ihan varmasti perässä. Ilkka esittelee Seiskan julkkisbongauspalstaa The Producers -musikaalin ensi-illasta.
OPISKELIJA
tarjoaa valmistuville opiskelijoilleen Tutustu työelämään -luentosarjan. Tiistaina 8. tammikuuta opiskelijoille kävi puhumassa Ilkka Janhunen, joka on tuottaja ja 7 päivää -lehden toimittaja. Hän kertoi muutamia tosiasioita julkisuudesta ja alasta, jolla Teatterikorkeakoulusta valmistuvat työskentelevät. Ja selitti miten toimittajalle pitää puhua. Tässä otteita keskustelusta, jota opiskelijat kävivät Ilkan kanssa.
Voitteks te kirjottaa ilman ihmisen lupaa juttuja siitä?
ILKK A
Mä puhun nyt tässä niille teistä, joista saattaa tulla julkkiksia. Siis lähinnä näyttelijöille tämä ei koske esim. teitä käsikirjoittajia. Ensin pari tosiasiaa. Ensinnäkin julkisuuden voi valita. Ei teistä tule julkkiksia, jos ette itse halua. Tähän pätee sellainen sateenvarjoteoria. Kaikkia suojaa julkisuudelta sellanen sateenvarjo, ja mitä enemmän kertoo itestään lehdille, sitä enemmän sateenvarjoon tulee reikiä, ja lopulta se voi olla aika olematon se sateenvarjo ja sillon teistä voidaan kirjottaa ihan mitä vaan. Mutta ehdottomasti kannattaa puhua toimittajille jotain, koska muuten ne tulee epäluuloisiksi. Jos joku tulee vaikka kysymään miten menee, niin kannattaa kertoa joku pieni asia, kuten että olin Etiopiassa lomalla tai että sain joululahjaksi villapaidan. Eihän kukaan sitä enää kohta muista, mitä sä oot sanonu, mutta toimittajat ja lukijat saa susta silloin avoimen kuvan, ja avoimista ihmisistä tykätään. Että ei kannata torjua toimittajia. No minkä kokoisen reiän sellainen villapaita tekee siihen sateenvarjoon? Villapaita tekee sateenvarjoon sentti kertaa sentti kokoisen reiän...Mut kannattaa aina sanoa edes se villapaita tai että on ollu hammassärkyy esim. ettei toimittaja suutu. Tauko. Ilkka ottaa Seiskasta esiin Laura Birnistä tehdyn aukeaman jutun.
ILKK A
Me ei koskaan kirjoteta muuta ku totuus. Siis se mitä joku on meille sanonu...* Mut jos sormus on kädessä ja siitä saadaan kuva niin kyllä se sieltä nostetaan. Lähtökohtasestihan se on vaan ilonen ja kiva asia, jos on mennyt kihloihin. Mitä sitä nyt peitellä. *Laura Birn kertoo myöhemmin, ettei ole koskaan antanut Seiskalle haastattelua. Lehdessä sanottiin, että Laura Birn "ei ole mikään rivijulkkis".
OPISKELIJA
Jos on salarakkaita.
ILKK A
No siinä tapauksessa.
OPISKELIJA
Onks Seiskalla ketään suojeluksessa. I L K K A miettii Mmm... Ei ole suojeluksessa ketään... Hiljaisuus.
ILKK A ILKK A
Varmasti teiltäkin odotetaan jonkin verran julkisuutta. Ajatelkaa, että kun te teette, meette ja annatte ottaa teistä sen valokuvan, niin te annatte lahjan sille ihmiselle, joka näkee sen. Tuskinpa kukaan haluaa tulla sellaseks näyttelijäks, jota kukaan ei tunne!
OPISKELIJA
Ei Auli Mantila ole meidän näkökulmasta yhtään kiinnostava henkilö. Kukaan meidän lukijoista ei tiedä kuka se on. Esim. poppareissahan kiinnostaa niiden lempiruoka, eikä se mitä ne oikeestaan tekee tai miten ne vääntää sitä namikkaa tai miten se homma teknisesti toimii. Ajaltelkaa, jos te oisitte 12-vuotiaita niin mitä te haluisitte niistä teidän idoleista tietää?
OPISKELIJA
lä oli Suomen suurimmat silikonit. Siitä sitten kirjotettiin vähän aikaa, mutta eihän se oikeesti kiinnosta pitkään ketään. Eikä me siitä enää kirjotetakaan.
OPISKELIJA
kiinnosta. (Miettii) Täytyy luoda sellainen persoona joka kiinnostaa.
OPISKELIJA
No ei se Matti Pellonpää oo varmaan sitä miettiny ku se on niitä roolejaan valinnu!
ILKK A
Enhän mä pidä sitä korkeatasosena lehtenä, vaikka joskus sitä tykkään lukeakin.
ILKK A
No ei tietty mut kuitenkin...
OPISKELIJA
Mä en haluais missään nimessä olla tuolla palstalla.
ILKK A
Ei kenenkään oo tietenkään pakko olla.
OPISKELIJA
No joo... Onhan se niin että niin kauan kuin viihdeteollisuutta on ollut, siihen on liittynyt julkisuus.
OPISKELIJA
Nii... Ei nii. Onneks.
OPISKELIJA
Kyllähän se on totta että Seiskassa jotkut toimittajat tekee aika sikamaisii juttuja!
ILKK A
Ja onhan niitä eri genrejä. Mä ahdistuin tosi paljon ku mä menin kattoo Marko Bjurströmin musiikaalii, mut sit mä tajusin että tää on eri genreä. Jengi tulee jostain hevonvitun perseestä bussilla ja miks ne ei sais tulla.
ILKK A
Palataan tähän. Ja posiitivisia juttujahan me vaan koko ajan kirjotetaan. Laura Birn on esim. onnistunu luomaan itestään tosi positiivisen ja menestyneen julkisuuskuvan. Ei me mitään sairaita tyyppejä Seiskassa haluta esitellä. Myöhemmin.
OPISKELIJA
Esimerkiksi Auli Mantila ei ole koskaan ollut julkisuudessa tuolla tavalla.
Sille te ette voi yhtään mitään, että kun te ootte mukana jossain suositussa tv-sarjassa tai elokuvassa niin ihmiset haluaa tietää teistä. Me välitetään niille sitä tietoa, mitä ne janoaa. Janita Janatuinen tuli julkisuuteen vain sillä ansiolla että hänel-
Mä vaan palaan tässä siihen, että mikä merkitys sillä on mitä te kerrotte julkisuuteen itsestänne, se muokkaa sitä mielikuvaa mikä ihmisillä on teistä. Ei niinkään se yksittäinen asia, kuten että te ootte saanu ajokortin ei sitä kukaan muista. Sen sijaan se mielikuva, että jos te ootte avoimia niin te jäätte ihmisten mieleen. Miia Nuutila esim. kertoo aina että "perheelle ei ole aikaa" sehän on itsestäänselvyys tätä teemaa hän on toitottanut haastatteluissa jatkuvasti eikä se kovin mielenkiintoista ole. Suomalaiset on kautta aikain rakastanu sellasia näyttelijöitä joissa on särmää. Vesku, Metti Pellonpää, Heikki Kinnunen. Naispuolisiakin varmasti löytyy jos ruvetaan miettii. (Miettii) Irina Björklund. Jos teissä ei oo mitään särmää niin ei ketään
Eihän sillä oo mitään väliä mitä sille Seiskalle sanoo, kun te kuitenkin päätätte mitä sinne laitetaan.
OPISKELIJA
Mitään moraalia teillä ei oo.
ILKK A
Jos puhutaan moraalista tai niinku näin niin vaikka mitä muuta ajattelisitte niin Seiska on hyvin kiltti lehti. Suomessa ilmestyy lehtiä, jotka käsittelee paljon raakemmin asioita. Puhumattakaan brittien tabloideista ootteko lukenu esim. Sunia?
OPISKELIJA
Miksi näyttelijälle olis tärkeetä saada sellasta julkisuutta?
ILKK A
No, tehän saatte sillä tavalla töitä.
J O U K K O O P I S K E L I J O I TA
Niin jos haluu tehä paskoja töitä!
ILKK A
No ei sitä kannata ottaa niin haudanvakavasti.
voima 01 / 2008
VAALIJULISTE KÄRYÄÄ. Mwaio Kibaki, kansanedustaja ja Kenian armeijan ylipäällikkö revitään riekaleiksi. Vaalit, jotka nostivat Kibakin valtaan, herättivät vilppiepäilyt ja protestien aallon.
31
TEKSTI & KUVAT: Leena
Sarkio
Toimin vaalien alla Nairobissa freelance-valokuvaajana. Alueenani on Kiberan slummi, joka on oppositioehdokkaan Raila Odingan pääalue Nairobissa. En ikinä aiemmin ole ollut kyseisellä alueella. Olen huojentunut, kun mukanani on kaksi kollegaa ja mediatalon kuljettaja. Äänestyksen pitäisi alkaa kello kuusi. Jouluukuun 27., vaalipäivänä, istun aamuvarhaisella taksin kyydissä matkalla kohti Nairobin suurinta slummialuetta. On pilkkopimeää ja joka puolella tuhansittain ihmisiä. Automme pysäytetään neljä kertaa. Takaluukku ja koko auto tarkastetaan useaan otteeseen. Kuljettaja kertoo, että ei ikinä ennen ole joutunut turvatarkastukseen slummissa. Huomaan, että hän alkaa olla paniikissa. Piilotan kamerat ja näytän lehdistökorttia ja pohdin, miksi turvatarkastajat eivät näytä henkilökorttiaan tai puhu englantia, eikä heillä ole univormujakaan. Minuakin hermostuttaa, mutta onneksi työkaverini "Bonyface" on odottamassa Kibera Old Primary -koululla, jossa presidenttiehdokas Odinga äänestäisi tänä aamuna. Vihdoin pääsemme väentungoksen läpi perille. Kuvaajia on joka puolella, mutta ei Bonyfacea missään. Eräs Kiberassa asuva kuvaaja, "Noor", jonka olen tavannut yk:n kautta, soittaa ja kuulostaa sekopäältä. Hän on yksi harvoista paikallisista, joka on ottanut ulkomaalaisen naiskollegan tosissaan ja on aina valmis jakamaan tietoa ja tapaamaan. "Leena missä helvetissä sä olet? Eksä tajua, että tämä on slummi. Sun pitää pysyä pressin mukana! Tule nyt tänne!" Puhelu katkeaa.
A AV U N K E N I A A N J O U L U PÄ I VÄ N Ä .
nykyinen pomo on Noorin entinen kollega. Juttelimme Noorin kanssa edellisenä iltana. Hän sanoi itse olevansa myös Kiberassa. Kerroin, mille koululle minut on lähetetty. Sovimme tapaamisesta ja nyt mies huutaa kuin järjetön.
M I N U T P A L K A N N E E N M E D I ATA L O N
Presidentinvaalien jälkipuinti on ajanut rauhallisen maan syvään kriisiin ja vaatinut satoja kuolonuhreja. Valokuvaaja Leena Sarkio seurasi väkivallan jälkiä Nairobin slummista maaseutukaupungin sairaalaan.
En näe Nooria saati Bonyfacea. Kun soitan Bonyfacelle, hänen vastauksensa on painokelvoton. "Hienoa!" ajattelen. Lehden autonkuljettajaakaan ei näy missään. Päätän pitää kiinni taksinkuljettajasta. Hän saa toimia henki- ja kameravartijana, kunnes Bonyface tulisi paikalle. Kipuan erään rakennuksen päälle kuvaamaan väentun-
32 voima 01 /2008
MUUTTOVIRTA. Tuhannet ihmiset pakenevat väkivaltaisuuksia. Sairaalat, väliaikaiset turva-alueet ja vankila-alueet ovat täynnä maan sisäisiä pakolaisia.
gosta. Ihmiset kertovat valvoneensa koko yön jonossa sateesta huolimatta. Itse tärisen kylmästä, vaikka olen varustautunut hyvin. Jono ei tunnu liikkuvan. Saatuani varmennuksen Odingan liikkeistä päätän lähteä kiertämään aluetta. Kukaan ei tiedä etukäteen, missä huoneessa Odinga äänestää. Päätän pelata varman päälle ja odotan hänen autoaan saapuvaksi. Kävelen hänen perässään äänestyshuoneeseen. Juuri ehdokkaan luikahdettua sisälle sisäänkäynti suljetaan ja väentungos alkaa työntyä sisään pienestä oviaukosta. Minä jään puristukseen yhden kyynärpään ja käsivarren väliin enkä saa henkeä. Kamerani on pään yläpuolella, sillä muuten se olisi säpäleinä tässä ryysiksessä. Onneksi tilanne rauhoittuu ja mies, jonka kyynärpää painaa kaulaani, ei enää nojaa oviaukkoon. Saan taas vedetyksi henkeä. Muutaman minuutin jälkeen lehdistöä päästetään huoneeseen ja minä olen yksi onnekkaista. Äänestystilanteen kuluttua minua heikottaa. Löydän turvallisen paikan erään kulkuneuvon katolta, jossa paikallinen tv-asema kuvaa, ja saan siirrettyä kuvat tietokoneelle ja lähetettyä eteenpäin. Mediatalon auto on jumissa toisella alueella ja lähden itse kiikuttamaan kuviani keskustaan. Illalla seuraan ääntenlaskentaa samassa paikassa ja pääsen aamuneljältä kotiin. Samaisena yönä Kiberan äänestystulos pitäisi julistaa alueen stadionilla, jossa lehdistö odottaa valvoneina. Odotus venyy seuraavan päivän iltaan. Odotetusti Raila Odinga on alueen voittaja. Turvallisuussyistä yleisöä ei päästetä stadionille kuin kourallinen.
M U U TA M A A T U N T I A M Y Ö H E M M I N .
kauksesta. Paikallinen sairaala raportoi 53 raiskaustapauksesta. Torina toiminut alue on myös tuhottu ja useita kauppoja ja koteja ryöstetty ja poltettu. Tänään tilanne näyttää vakavalta. Kansan on tarkoitus osoittaa mieltään presidenttikilvan virallisen häviäjään, Raila Odingan puolesta, mutta poliisi on julistanut mielenosoitukset laittomiksi ja estänyt kiberalaisten pääsyn ulos alueeltaan. Aseistettuja sotilaita on satoja. He ampuvat kyynelkaasua kansanjoukkoon, joka juoksee aina nähdessään armeijan ajoneuvon. Hetken kuluttua he palaavat ja taas kyynelkaasua on joka puolella. Meno muistuttaa kissa ja hiiri -leikkiä. Sama näky on edessäni monessa muussa paikassa. Tiet on tukittu ja ilma täynnä savua. Rakennuksia poltetaan ja yritetään sammuttaa.
NÄEN NELI VUOTI A AN POJAN,
kun ammuskelu alkoi Kiberassa uudenvuoden aattona. Hänet oli tuotu tajuttomana sairaalaan, menehtynyt poikavauva mahassaan. Sairaalan henkilökunta selittää minulle, miten nainen oli pelastettu: ryöstelevä jengi auttoi häntä, tajuttuaan tilanteen vakavuuden.
TA M M I K U U N 4 . P Ä I VÄ .
ni on Edessä llutta kuo kolme ja neljä vauvaa sta. aikui
Tulen hake-
maan Helenaa kotiin sairaalasta. Kyselen henkilökunnalta hoitokuluista yleisesti. Kuka maksaa uhrien sairaalamaksut? Näen listan potilaista, jotka on jo kotiutettu. Näen summat, jotka jäivät lähtijöiltä silloin maksamatta. Henkilökunta kertoo, että kaikki Kiberan vaalilevottomuuksien uhrit hoidetaan kuluitta. Nyt kuitenkin tältä naiselta tivataan 68 000 shillingin (700 euron) summaa kattamaan hänen hoitoku-
lunsa. Edellisenä päivänä lasku oli hoitohenkilökunnan mukaan 45 000 shillinkiä. Jututan hoitajaa ja kysyn, miksi tämä naisen täytyy maksaa, kun kenenkään muun ei tarvinut. Jutellessani etsin kameran kassista ja otan kuvan tilanteesta ja laskusta. Hoitaja puhuu omalla kielellään Helenalle ja minä toistamiseen pyydän häntä jatkamaan juttua englanniksi. Hän sanoo jotain Helenalle ja
LAPSIAKAAN EI SÄÄSTETÄ. Slummien väkivaltaisuuksissa toisilleen vihamielisten heimojen jäsenet kohdistavat raivonsa myös lapsiin.
Kiberan slummin edusta on täynnä sotilaita ja kuvaajia. Edellisenä päivänä olin vielä kävellyt slummialueella ja jutellut kiberalaisten kanssa. He kertoivat silloin nälästään. Näin kolme hylsyä, jotka poliisi kuulemma oli ampunut. Levottomuuksien alettua, kun maan istuva presidentti Kibaki oli julistanut itsensä vaalivoittajaksi, kaupat sulkivat ovensa moneksi päiväksi ilkivallan pelossa. Vaalitulosta pantattiin alkuun yli vuorokausi. On selvää, että Kibakin voitto perustui vaalivilppiin, johon kansainväliset tahot yrittävät puuttua. Ihmiset ovat jättäneet kotejaan ja läheinen stadion alkaa täyttyä turvapaikkaa etsivistä, pääasiassa naisista ja lapsista. Yöaikaan kiberalaiset ovat valveilla ja eri heimojen jäsenet käyvät sanaharkkaa. Väkivaltaisuuksiakin on tapahtunut. Kuulen kerrottavan joukkoraiskauksista ja yhdestä väkivaltaisesta ympärileikTA M M I K U U N 3 . P Ä I V Ä .
joka yrittää paniikissa avata kotinsa portin lukkoa. Talo on täydessä tulessa ja pojan avain jumissa munalukossa, joka vihdoin rikotaan väkivaltaisesti sotilaiden avulla. Poika seuraa tilannetta ja yrittää naurahtaa huomattuaan minut. Parivuotias veli puristaa hänen kättään. Vanhemmat ovat poissa kotoa ja yritän jutella heille tulkin välityksellä. Lapset kertovat menevänsä enonsa luokse, mutta ovat epäileviä, kun yritän kysyä, haluaisivatko he kyydin. He juoksevat pois paikalta Kaaos Nairobissa jatkuu koko päivän. Puisto, jossa mielenosoituksen piti tapahtua, on täynnä sotilaita. Päätiet on suljettu ja Nairobi pelottavan hiljainen. Olen seuraamassa Raila Odingan vierailua yksityisessä, Kiberan reunamilla sijaitsevassa sairaalassa. Haju on kuvottava. Näky vielä kuvottavampi. Edessäni on kolme kuollutta vauvaa ja neljä aikuista. Käännän päätäni ja näen kymmeniä ruumiita. Heille ei ole tilaa ruumiskaapeissa. Odingaa haastatellaan. Kirkaisen, kun tunnen käden vyötärölläni. Joku haluaa minun väistävän väentungoksessa. Olen paniikissa. Saan onneksi tarkistettua kamerani säädöt ja tärisevin käsin otan kuvia näkemästäni. Ihmiset peittelevät neniään ja huomaan että lattialla on vettä. Onko se edes vettä? Ruumiskaappeja on kolme ja näen, että samalla laverilla makaa useita vainajia. Hetken päästä ovet suljetaan ja presidenttiehdokasta viedään jo seuraavaan kohteeseen, yksityiseen sairaalaan. Juttelen sairaalassa apaattisen oloisen naisen, Helenan, kanssa. Hän kertoo saaneensa keskenmenon juostessaan paniikissa karkuun,
voima 01 / 2008
33
lähtee. Lupaan naiselle, että hoidan asian jotenkin ja kerron aikovani tarjota juttua lehdelle. Lähden ulos sairaalasta ja soitan puhelun. Kenialaislehti on halukas tekemään tästä lööpin: "Who pays?" Edellisenä päivänä samassa sairaalassa Raila Odinga oli antanut suurieleisesti 3 000 shillinkiä (30 euroa) nuorelle miehelle, joka oli mukiloitu pahasti, mutta juuri vapautettu sairaalahoidosta. Odinga antoi tämän rahan "bussilippuun". Tänään tätä naista laskutetaan 70 000 shillingin edestä. Menen takaisin Helenan luokse ja löydän kaksi muuta sairaalan henkilökunnan jäsentä ja äskeisen hoitajan. Jätän puhelinnumeroni ja pyydän, että he soittaisivat minulle, kun asia on kunnossa. Kerron vielä, että palaan sairaalaan muutaman tunnin päästä, jos heistä ei kuulu. Kymmenen minuutin kuluttua kännykkäni soi ja miesääni kertoo kuinka sairaalassa oli kommunikointihäiriö, mutta Helenaa ei missään vaiheessa ollut tarkoituskaan laskuttaa. Helena on valmis noudettavaksi. Saatan hänet kotiin, jossa ei ole ruuan muruakaan. Nainen on neljän lapsen yksinhuoltaja. Kysyn, onko hän turvassa yhden huoneen asunnossaan. "En tietenkään, etkö sä ymmärrä? Sun pitäisi olla täällä yksi yö." Olen sopinut tapaamisen Länsi-Keniassa Eldoretin kaupunginsairaalan terveyskeskukseen. Matka Nairobista Eldoretiin pikkubussissa on kestänyt edellisenä päivänä seitsemän tuntia. Eldoretin kirkon tuhopoltto on järkyttävin kappale vaalien jälkikonfliktin tarinassa. Tapaan parikymppisen Emmanuelin, joka on terveyskeskuksen virkamies. Hän kertoo, että viime viikosta lähtien kukaan lehdistön edustaja ei ole päässyt sairaalaan. Hän ei
TA M M I K U U N 1 3 . P Ä I V Ä , E L D O R E T.
kuuntele selontekoani oikeudesta informaatioon, vaan vetoa sairaalan kotisivuihin, joissa kuulemma lukee, että lehdistöä ei taloon päästetä. Emmanuel kertoo cnn:n "epäasiallisesta" tv-pätkästä. Tiedän, että sairaalan ylitäyttä ruumishuonetta ja lattialla makaavia potilaita on kuvattu. Minä haluan vain jutella lääkärin kanssa ja löytää haastateltavan poltetusta kirkosta pelastuneiden joukosta. On kuitenkin täysin selvää, että yksikin lisäminuutti Emmanuelin kanssa on ajanhukkaa. Luovutan ja lupaan lukea kotisivuja. Heti sairaalan pääovesta poistuttuani nainen lähestyy minua ja kertoo huonolla englannilla, että sama sairaala ei ottanut vastaan hänen naapuriaan, joka on synnyttämäisillään. Lapsivesi on jo tullut ja supistuksia on koko ajan. Naisen mukaan sairaala oli ajanut heidät juuri kymmenen minuuttia sitten ulos. Mitä ihmettä nyt pitäisi tehdä? Onneksi näen Lääkärit ilman rajoja -järjestön auton ja pyydän kuljettajaa apuun.
OLEN KUULLUT YLI T U S I N A S TA
tapauksesta, jolloin esimerkiksi ryöstetty ja rahaton, kriittisessä tilassa oleva kenialainen on jätetty kuolemaan valtion sairaalan pihalle. Jos ei ole rahaa, ei ole pääsyä hoitoon. Saan vihdoin naisen hoitoon ja lähden uudestaan toiseen, yksityiseen sairaalaan, jossa minulla on onni matkassa. Kahden haastattelun jälkeen edessäni on kivusta vaikeroiva nuori mies, joka on menettänyt kaksi sormea. Toisen käden luu on vaurioitunut luodista, joka oli osunut poikaan hänen ollessa veljensä kanssa sammuttamassa naapurustossa riehuvaa
"Katso i tek mitä ne ruma Olen mulle! ämäni." l loppue
tulipaloa. Tämäkin tapahtui uudenvuodenaaton yönä, jolloin konflikti oli juuri puhjennut. Parikymppisen pojan isä kertoo oman arvionsa maan tilanteesta. Hän kutsuu vihamielisen heimon jäseniä "eläimiksi, jotka pitäisi tappaa". Kysyn mitä hän tuumii poikansa kohtalosta. Isä kutsuu poikaansa sankariksi. Saan myös ensimmäisen sairaalan vuorossa olevan lääkärin kännykkänumeron. Hienoa. Palattuani ensimmäiseen sairaalaan pääsen suoraan lääkärin juttusille. Lääkäri pyytää minua ottamaan kuvia banga-veitsestä ja nuolista, joita oli takavarikoinut. Nuolet ovat vieläkin verenpunaisia ja kuulen selvitystä tyypillisestä potilaasta ja myrkyistä, joita nuolissa oli. Keskustellessamme rullatuolissa oleva, hengitysvaikeuksista kärsivä nainen saa odottaa vuoroaan ja minua hävettää. Lääkäriä kutsutaan useaan otteeseen, mutta hän ei stressaannu. Valtio lienee hyvä työnantaja.
MINUT TA A N J O H D AT E -
11-vuotiaan Anthonyn äidiksi. Anthony Njoroge on yksi kirkosta selviytyneistä. Hauraalla äänellä äiti kysyy, miksi hänen lapsensa kituu, miksi hän itse ei voisi olla se, joka kärsii. Anthony on äärimmäisen hento. Mieleni tekee sanoa jotain, mutta en löydä sanoja. "Olen pahoillani", saan sanottua typerän kliseisesti. Yritän paijata hänen käsivarttaan elekielellä. Edes hipaista en voi, sillä varmasti Anthony huutaisi kivusta. "Ne tuli kirkkoon ja poltti meitä elävältä. Lukitsivat ovet, jotta me kaikki kuoltaisiin. Katso mitä ne teki mulle! Olen ruma loppuelämäni." nainen laatikon sisällä. Hänen ihonsa ei kestä vaatteita. Hänet on ympäröity kehikolla. Uhri on ikäiseni nuori nainen, jonka vierellä nukkuu pariviikkoinen vauva. Mary Mumbi kertoo, kuinka hän oli vain kolmepäiväisen vauvansa kanssa kirkon suojissa piilossa vastakkaisen heimon huligaaneja, jotka riehuivat alueella. Savun tungettua sakastiin Mary tajusi, että kirkko on tulessa ja heitti vauvansa ikkunasta ulos. Hän yritti paeta piilopaikastaan pienestä seinään rikotusta aukosta, mutta paloi pahasti. Tilanne palauttaa mieleen kuvausprojektin, jota tein Afganistanin länsiosissa. Silloin näin paljon palanutta ihoa, mutta tapaamani nuoret naiset olivat itse polttaneet itsensä itsetuhokäyttäytymisenä. Nämä palovammat ovat sotimisen seurausta. Kenian piti olla yksi Afrikan sivistyneimmistä maista, mutta näky silmieni edessä on kuin Ruandasta. Tähän mennessä menehtyneitä kerrotaan olevan yli 800. Tähän lukuun voi tuskin luottaa yhtään enemmän kuin Kenian presidentinvaalien äänestyskuponkien virallisesti ilmoitettuun määrään.
VIEREISESSÄ SÄNGYSSÄ MAK A A
naisten puolelle, jossa tapaan kirkon tulipalon uhreja. Kiambaa-kirkko oli sytytetty tuleen ja yli 40 ihmistä oli poltettu elävältä. Näky on kuvottava. Ihmisiä makaa maassakin ja haju on omituinen ja etova. Tekee pahaa nähdä kipua. Palovammaisia on kolmessa huoneessa. Silmäni osuu pahasti palaneeseen poikaan, joka yrittää kääntyä sängyssään. Hän vaikeroi kivusta ja yrittää purra jotain suussaan. Kädet ovat hanskoissa ja iholla on siteitä. Mietin, mahtaako nuorukainen selvitä. Jututan naista, joka osoittautuu
KOSTON KIERRE. Human Rights Watch arvostelee sekä hallitusta että oppositiota. Molemmat ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen lietsoakseen heimoriitoja.
36 voima 01 /2008
-files
VOIMAN TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
voima
Löysät
Sairasta
Lääkärit perustivat yksityisvastaanottoja muun muassa alhaisen yhtiöveron ja potilaille maksettavien valtion kela-korvausten houkuttelemina. Firmoja pyörittäville lääkäreille jäi käteen enemmän rahaa kuin ennen, ja kiirekin väheni. Potilaat ja valtio maksoivat erotuksen. Nyt ollaan siirtymässä toiseen vaiheeseen. Vantaa yksityistää päivystystään MedOnelle, Espoo Mediverkolle. Pääkaupunkiseudun suurista kunnista vain Helsinki tuottaa palvelut itse. Yksityistämisiä perustellaan kustannussäästöillä. Niitä varmasti kertyy nykytilanteeseen verrattuna, kun tällä hetkellä lääkärivajetta paikataan kalliilla keikkalääkäreillä. Pitkän aikavälin kustannukset ovat toinen asia.
A L U S S A K Y S E O L I T U K I A I S I S TA . LÄÄK ÄRIPULA JA JULKISEN
Suomi pyrkii budjettiylijäämän EU:n ennätykseen.
pois
sdp:n puheenjohtakuin sen vuoden javaalia käyvä Erkyhteenlasketut ki Tuomioja taas tulot. Jos valen kommentoi tatio kulut"Julkin e m taa tulojaan voitteita Uutisaloutem vällä t enemmän päivä Demarin estä se velkaanm i e l i p i d e k i rei ole k lla." tuu. Suomi joituksessaan: pohja on sitoutunut "Huolen tulee eu:n talous- ja rakohdistua siihen, haliittoon liittyesmitä täysin vääriä johtopäätöksiä uuslibesään siihen, että julkiralistisen ideologian sokaise- sen talouden alijäämä ei saa mina näistä luvuista ollaan te- kuin poikkeustapauksessa olkemässä." la yli kolme prosenttia, ja että pitkällä aikavälillä pyritään K ATA I S E N ehdottama yli neljän budjettitasapainoon. Muun prosentin budjettiylijäämä olisi muassa Saksa, Ranska, Italia toteutuessaan uusi eu:n ennä- ja Kreikka eivät ole pitäneet tys. Ruotsin budjettiylijäämäta- sitoumuksestaan kiinni, eikä voite on jo pitkään ollut kaksi niitä myöskään ole tästä ranprosenttia, vaikka juuri nyt kes- kaistu, vaikka huolestuneikellä korkeasuhdannetta Ruot- suutta onkin useaan otteeseen sin julkisen talouden ylijäämä ilmaistu. onkin niukasti ylittänyt tämän Suomen julkinen talous kaksi prosenttia. Ruotsissa sekä on ollut vahvasti ylijäämäistä maan elinkeinoelämän keskus- 1990-luvun lopulta lähtien, ja liitto että vasemmistopoliitikot julkisen velan määrä kansanovat hyökänneet maan "liiallis- tuotteeseen verrattuna on jo ta" malttitavoitetta vastaan. pienimpien joukossa euroalueella. Y K S I T TÄ I N E N valtio voi kuluttaa Otto Bruun joko enemmän tai vähemmän
V
A LT I O VA R A I N M I N I S T E R I
terveydenhoidon alennustila on hankala ongelmavyyhti, johon ei löydy yksinkertaista reseptiä. Yksityistämisien vaikutuksia olisi kuitenkin syytä harkita myös kansainvälisten esimerkkien kautta. Missään ei yksityistämisiä olla viety niin pitkälle kuin maailman köyhimmissä maissa. Maailmanpankki tarjosi 1980- ja 1990luvulla kehitysmaille lainojensa ehtona aina samaa lääkettä: peruspalveluiden yksityistämistä ja ilmaisen terveydenhoidon rajaamista vain köyhimmille. Köyhyys ei poistunut eikä helposti hoidettavia tauteja saatu nujerrettua. Sen sijaan saatiin byrokraattinen järjestelmä joka tavoitti vain osan köyhistä ja josta veroja maksava keskiluokka ei hyötynyt. Yksityistämisiä toteutetaan edelleen, mutta ilmapiiri on muuttumassa. YK:n kehitysjärjestöissä vallitsee laajeneva yhteisymmärrys siitä, että universaali, julkinen terveydenhoito on halvin ja tehokkain tapa puuttua köyhyyteen. Maailmanpankissa ei olla näin pitkällä, mutta sielläkin yksityistämisten nimiin vannovien rivit rakoilevat. Numeroita vastaan on hankala väitellä, vaikkei yhteisvastuun ja solidaarisuuden merkitykseen uskoisikaan. Yksityinen terveydenhuolto on pidemmällä aikavälillä ainakin yhtiön voittomarginaalin verran kalliimpaa, kun sitä verrataan tehokkaasti tuotettuun julkiseen palveluun. Jos tuottoa tulisi jatkuvasti vähemmän kuin pankista tai sijoituksista saa, muuttuisi yrityksen toiminta hyväntekeväisyydeksi.
Jyrki Katainen ilmoitti joulukuussa eduskunnan budjettikäsittelyssä, että Suomen olisi lisättävä julkisen talouden ylijäämäänsä. Nykyinen kolme ja puoli prosenttia ylittävä budjettiylijäämä suhteessa bruttokansantuotteseen ei riitä, kun olisi varauduttava ikääntymisen haasteisiin. Hallitus on jo nyt sitoutunut 3,5 prosentin budjettiylijäämän kasvattamieen. Tällä hetkellä eletään korkeasuhdannetta, eli julkisen talouden ylijäämä on luontaisesti suuri. Ministeri Katainen näki kuitenkin jo vaaroja: "...laskelmat osoittavat jälleen kerran sen, että julkinen taloutemme ei ole kestävällä pohjalla." tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander ilmaisi Helsingin Sanomien haastattelussa, että näkemys on aivan liian pessimistinen. Kianderin mukaan laskelmat "eivät huomioi maahanmuuttajamäärän lisääntymistä ja olettavat yksityisen kulutuksen pysähtyvän".
PA LK A N SA AJ IE N
KYLLÄ KANNATTAA! Nettorahavirtavirtaukset
15 10 5 0 -5 -10 -15
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
miin. Maailmanpankin tulisi olla kehitysrahoituksen myöntäjä, mutta tällä hetkellä sen kassaan tulee nettotuloja Etelä-Amerikan alueelta. Tämä luo tarpeen paremmalle kehitysrahastolle. Toistaiseksi maat ovat tarvinneet rahoituslaitoksia. Laitokset myöntävät kehitysrahoitusta sekä lainoja kriisitilanteissa. Etelän pankki pyrkii täyttämään nämä molemmat tehtävät. Näitä tehtäviä toteutetaan ilman talouspoliittisia ehtoja ja "neuvoja". Etelän pankin rahoitushanke on 8 000 kilometrin kaasuputki Venezuelasta
ENSIMMÄINEN
Maailmanpankista Etelä-Amerikkaan kääntyivät negatiivisiksi 2000-luvun alussa. Kehitysapu à la Maailmanpankki on hyvä bisnes.
Etelän pankki
J U L K I N E N T E R V E Y D E N H U O LT O
on myös köyhimpien maiden ulottuvilla, vaikka sitten pienessä mittakaavassa. Ja kun kaikki saavat, löytyy tukea myös niiltä jotka veroja maksavat. Ideat eivät toki ole uusia. Laajimmin niitä lähdettiin soveltamaan Pohjoismaissa, kun hyvinvointivaltiota rakennettiin 1960- ja 70luvulla. Pohjoismainen malli elää edelleen kansainvälisissä keskusteluissa ja raporteissa. Yhä useammin sen ajatuksia on lähdetty soveltamaan kehitysmaissa. Olisi syytä jo tunnustaa, että Suomi ei enää ole mikään hyvinvointivaltio, ei vaikka kansalaiset sitä gallup-kyselyissä kuinka kaipaavat. Mitä jos hankittaisiin rahoitusta julkisille palveluille? Puututaan alkajaisiksi vaikkapa Suomen pörssin kautta tapahtuvaan veronkiertoon ja tuodaan varallisuusvero takaisin.
Matti Ylönen
Caracasiin
V
ENEZUELAN
Caracasissa lä-Amerikassa erityisesti niiallekirjoitettiin 9. jou- den harjoittaman poliittisen lukuuta sopimus, sanelun vuoksi. Ne ovat jolla perustettiin Etepakottaneet köylän pankki (Banco hiä maita omakvatko sumaan uuslidel Sur). SuomesUskalta den u sa varsin vähän maat u luopua beraalin talouspolitiikan, jossa esillä ollut hanke myötä pankin apankista ja makroekonomion ensimmäinen vakava yritys penen vakaus nosMaailm F:stä? IM rustaa vaihtoehto tetaan inhimillikansainvälisille rasen hyvinvoinnin hoituslaitoksille Maaedelle. ilmanpankille ja imf:lle. Laitokset ovat myös Pankin jäsenet ovat Venezue- ajaneet yksityistämisiä kovalla la, Argentiina, Brasilia, Bolivia, kädellä. Esimerkiksi EcuadoEcuador, Paraguay ja Uruguay. rin valtio jäi Maailmanpankille velkaa konsultoinneista, joissa M A A I L M A N P A N K K I ja imf ovat sen kaivosteollisuuden voitot saaneet huonoa mainetta Ete- siirrettiin valtion ulottumatto-
Argentiinaan Brasilian ja Bolivian läpi. Hanke on kiinnostanut pankkia mantereen energiaomavaraisuuden turvaamisen vuoksi. Etelän pankin tiellä on kuitenkin vielä paljon kysymyksiä. Uskaltavatko maat uuden pankin myötä luopua Maailmanpankin ja imf:n jäsenyyksistä? Se voisi tulla niille kalliiksi lainojen kallistumisen ja erilaisten sopimuspykälien rikkomisen myötä. Pysyykö EteläAmerikka yhtenäisenä, vai tuleeko esimerkiksi Venezuelan ja Brasilian välille kiistaa? Voiman taloustoimitus seuraa tilannetta. Teppo Eskelinen
Osuuskauppavaalit Tee elämäsi päätös
HOK-Elannon vaaleissa jäsenen ja asiakkaan asialla numerot 994 1117
Älä etsi. Löydä.
Oikeat futonit meiltä. Jo vuodesta 1990. Kotimaiset vuodesta 1992.
Hyvä oikea futon-patja tarjoaa keholle parhaan tuen. Kipeäkin selkä saa levon futonilla. Lisäksi futonissa on kaikki puhtaan luonnontuotteen edut: kesällä viileä, talvella lämmin, ei hiosta koskaan, ei kerää pölyä ja pölypunkkeja, on hyvin turvallinen myös allergikoille.
David Harvey
Uusliberalismin lyhyt historia
Suom. Kaisa Koskinen
Miksi uusliberalismi levisi niin nopeasti maailmanlaajuisesti? 294 s. · ovh. 34,00
Zen ja Kobe vuodepaketit - kaikki mukana pa paketit mukana a
Doreen Massey
Samanaikainen tila
Toim. Mikko Lehtonen, Pekka Rantanen, Jarno Valkonen Suom. Janne Rovio
Tarjouspakettien hinnat: 90 x 200 cm (Zen) 980 120 x 200 cm (Zen, Kobe) 1.080 140 x 200 cm (Zen, Kobe) 1.440 160 x 200 cm (Zen, Kobe) 1.550 180 x 200 cm (Zen) 1.660 Yöpöytä Zen paketin kanssa 75 Zen myös 40 cm korkeana ja 210 pitkänä lisähintaan, kysy!
Tilan hahmottamisella ja maantieteellä on merkitystä 240 s. · ovh. 34,00
Futon-kortti on kätevä ja edullinen tapa maksaa futon-ostokset. Kysy lisää Futon Bed Shopista!
Rauli Mickelsson
Suomen puolueet
Historia, muutos ja nykypäivä
Perusteellinen käsikirja Suomen puolueista 429 s. · ovh. 34,00
Tarjouspaketteihin kuuluu Kobe vuode (pähkinä- tai wenge-värinen) tai Zen-vuode (pähkinä, wenge, kirsikka ja kuusi), vapaavalintainen futon-patja valikoimistamme, petauspatja puuvillaa, 90 ja 120 cm vuoteeseen tyyny 50 x 60 cm, puuvillainen peite, aluslakana puolipellavaa/pellavaa, pussilakana ja tyynyliina basic puolipellavaa; parivuoteisiin kahdelle. Myös Futon-kortilla esimerkiksi 3-72 kk maksuajalla. Futon-kortista kaikki tiedot myymälöistämme. Tule katsomaan Selloon tai Forumin Kukontorille Futon Bed Shopiin, Futon Bed Shop on se alkuperäinen ja suurin futon-myyjä Suomessa, tai futon-kauppiaidemme luokse. Tytäryhtiömme FutonAteljé Oy valmistaa käsityönä parhaista materiaaleista yhtä maailman parhaista futoneista. Tule testaamaan!
Seoul vuodesohva
Jukka Rislakki
Tapaus Latvia
Pieni kansakunta disinformaatiokampanjan kohteena
Seoul on tyylikäs, kestävä kahden istuttava vuodesohva, josta tulee kätevästi 80 x 200 cm vuode. Wenge-värinen runko, täyspuuvillainen futon-patja, kaksi puuvillaista tyynyä 40 x 55 cm ja puuvillaiset irtopäälliset (10 värivaihtoehtoa), eri patja- ja päällisvaihtoehtoja, kaikki yhteensä
alkaen vain 648
Myymme vain luonnonmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Meillä ei ole lastulevyä, muovia tai muovikuituja. Puu, puuvilla, pellava, silkki ja muut luonnon omat materiaalit ovat tuotteidemme materiaaleja. Useimmat tuotteet heti varastostamme. Pk-seudulla kuljetamme kaikki "paketit" kotiin veloituksetta. Muualle Suomeen toimitamme lähimpään Matkahuollon toimipisteeseen veloituksetta. Kysy myös tuotteiden kokoamispalvelua!
Pikakurssi Latvian historiaan 304 s. · ovh. 32,00
Futon Bed Shop Oy
Osuuskunta Vastapaino Yliopistonkatu 60 A 33100 Tampere Puh. (03) 3141 3501 Fax (03) 3141 3550 tilaukset@vastapaino.fi www.vastapaino.fi
09-4777430, s-posti info@futon.fi, www.futon.fi
Helsinki: Forum, Kukontori, Espoo: Sello Futon-kauppiaat: Hämeenlinna: Mulperipuu, Imatra: V-Kaluste, Jyväskylä: Stemma Jyväskaluste, Kotka: Hkl Siitari, Kouvola: Sisustus Marelle, Kuopio: Magentta Sisustus, Pori: Porin Villa ja Peite
Ateneum-salin
kevät 08
teatteria:
13.17.2.
Ville Kurki: Hugo Simbergin SIIVET
tanssia:
28.2.1.3.
Simo Kellokumpu: Insomnia Reettakaisa Pirhonen Kipeä kabaree - tanssia ääneen
27.29.3.
Jaana Klevering: Soolo itselle ja toiselle Panu Varstala, Teemu Kyytinen: Waiting www.ateneum-sali.fi Kaivokatu 2 liput 09-17336 401
Menestysmusikaali
Jo yli 20 000 katsojaa
Päärooleissa Aimo Räsänen Tiina Weckström
TEATTERIPAKETIT 020 1234 600
"Tampere pesee Brodwayn" JK., Keskipohjanmaa "Elämys silmälle, korvalle ja sielulle" ttt-teatteri.fi katsojapalaute
Lippumyymälä (03) 2178 222, Ryhmät (03) 2178 333, Lippupiste 0600 900 900 (1,50 /min + pvm.)
Liput 39/37/30
"Tämä musikaali on jokaisen suomalaisen nähtävä!" katsojapalaute
ia & mainonta
Koonnut Pertti Laesmaa
voima 01 / 2008
39
Cokis
kiittää
Suomen Luonnonsuojeluliiton norppa ui makeampiin vesiin.
wwf:llä on käynnissä Coca-Colan kanssa näyttävä kampanja. Esimerkiksi Helsingin Sanomien koko sivun ilmoituksissa ja televisiossa pyörivissä mainosspoteissa seikkailee piirretty saimaannorpan kuva. Tekstissä kerrotaan, että jokaisesta palautetusta Cokiksen, Spriten, Fantan, Bonaquan, Poweraden tai Nestean puolen litran virvoitusjuomapullosta maksetaan yksi sentti saimaannorpan suojelutyöhön. Nämä pullot ovat ympäristötaseen suhteen kiisteltyjä palautuspulloja.
Ulkoministeri Ilkka Kanerva perää Natosta matkailuesitettä. Aikooko Suomi matkustaa Natoon? Kahden viikon reissu täysihoidolla, opastettu kaupunkikierros, kosteat possujuhlat, kansantanssiesitys ja kiva patikkaretki vuoristoon? Sitten akut ladattuna ja rentoutuneena takaisin kylmään Pohjolaan. Jouni Avelin, Kultturivihkot 6/2007
S
UOMEN
riippumattomuutta. Miksi Suomessa kamampanja kohdistuu saimaannorppaan ja mikä ikä on arviosi kampanjan taloudellisesta hyödystä sille? "Saimaannorppa on makean veden uhanalainen laji Suomessa. Tavoitteena olevalla 50 000:lla eurolla voitaisiin esimerkiksi tukea kalastusverkkojen korvaamista katiskoilla ja hankkia uusi pesänlaskennan kannalta välttämätön ilmatyynyalus. perinteinen kansalaisjärjestö, vaan säätiö, jossa ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoneuvosto ja hallitus, joissa on vahva yritysmaailman edustus. wwf:n logoeläin on panda. Saimaannorppa taas on Suomen suurimman luonnonsuojelualan kansalaisjärjestön eli Suomen luonnonsuojeluliiton logoeläin. sll:n piirretyn logon uutta muunnosta on lanseerattu vastikään esimerkiksi Helsingissä ulkomainoskampanjalla.
WWF EI OLE
Ruotsinkielisellä puolella on tiettyjä erityispiirteitä kuten Saaristoteatterikiertueen järjestäminen jotka auttavat ymmärtämään teatterin tekemistä laajemmin. Opetuksessa myös painotettiin, miten tärkeää on tehdä omia juttuja, työllistää itse itsensä. Monet vierailevat luennoitsijat pohtivat filosofisia kysymyksiä. Taustalla oli ajatus, että näyttelijän on sivistettävä itseään. Kieltämättä koulussa näkyi tietty kulttuuriero opiskelijoiden välillä: suomenkieliset urheilivat ja suomenruotsalaiset keskustelivat. Maria Sid, Teatteri 1/2008
Suomen WWF:n viestintäjohtaja Päivi Rosquist, mistä tässä on kyse? "wwf on puhtaasti lahjoituksen vastaanottaja. Olemme tarkistaneet printtimainonnan ja televisiospotin materiaalit, mutta Coca-Cola huolehtii kampanjan sisällön suunnittelusta ja päättää mediat joissa kampanja näkyy." Eikö WWF:ää häiritse yhteistyö Coca-Colan kanssa? Intiasta ja muista kehitysmaista on jatkuvasti raportoitu yhtiön tehtaiden kuluttavan lähiympäristönsä pohjavedet ja aiheuttavan muitakin ympäristöongelmia. "wwf ja Coca-Cola ovat maailmanlaajuisesti tehneet sopimuksen makeiden vesien suojelusta, johon liittyy Coca-Colan 20 miljoonan dollarin tuki kansainväliselle wwf:lle. Coca-Cola on myös sitoutunut siihen, että kaikki juomissa ja niiden valmistusprosesseissa käytetty vesi korvataan." toiminnasta erityisesti kärsineessä Intiassa kampanjaa ei ole otettu riemuiten vastaan. Esimerkiksi Indian Resource Center pitää kampanjaa viherpesuna, koska sen erityiset kohteet eivät kosketa Intiaa ja koska Coca-Cola ei korjaa siellä jo aiheuttamiaan vakavia vahinkoja. Yhtiön rahallista panostusta pidetään ongelmien mittakaavaan nähden pienenä. Samalla on epäilty sen käyttämien "riippumattomien asiantuntijoiden" todellista
COCA-COLAN
Voitele uunivuoka kauniilla vaalilupauksilla. Kiehauta kokoomus kattilassa ja lisää sekaan hienonnettu RKP koko ajan sekoittaen, anna hautua hetki. Pilko keput vuokaan ja kaada kattilassa hautunut hapanimeläseos niiden päälle. Ripottele päälle vihreät herkullisen ulkomuodon takaamiseksi. Laita 200asteiseen uuniin neljäksi vuodeksi. Ari Moilanen, Libero 4-5/2007
Teillä on myös ollut yleisölle suunnattuja norppa-arpajaisia. Onko norppateemalla markkinoininnissa kyse harkitusta brändihäirinnästä, jolla pyritään hämärtämään järjestöjen välistä eroa? "Ei, vaan kyseessä on merkittävä tuloerä saimaannorpan suojelulle, ja näitä arpajaisiakin on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan." Teillä ei siis olisi mitään sitä vastaan, että joku toinen taho ryhtyisi hyödyntämään panda-hahmoa kampanjoinnissaan? "Tietenkin olisi, jos siinä käytettäsi nimenomaan meidän logoamme, mutta silloin ei, jos joku taho oikeasti haluaisi konkreettisesti tehdä osaltaan pandan suojelutyötä. Emme myöskään ole reklamoineet Pa n d a - m a k e i s tehtaan kampanjoinnista." luonnonsuojeluliitossa ja Luonto-Liiton Pullopoliisitkampanjassa kiinnitetään huomiota siihen, että nämä juomapakkausveron poistumisen jälkeen lanseeratut uudet kertakäyttöiset juomapullot eivät pantista ja materiaalin kierrätyksestä huolimatta ole yhtä ympäristöystävällisiä kuin vanhat pestävät lasi- tai muovipullot.
SUOMEN
Kyllä kai terveeseen kasvuun kuuluu se, että häpeää nuoruutensa äänenpainoja ja kiihkon kohteita, olivat ne sitten tyttöystäviä, suomalaisia kirjailijoita tai ylipulleita toppauksia. Jyrki Lehtola, Nuori Voima 6/2007
Liittyykö uusi kampanjanne myös järjestöjen väliseen kilpailuun yleisön huomiosta, eli oletteko te nyt kalassa naapurin katiskalla? "Kampanjoiden samanaikaisuus oli valitettava sattuma. Sitä, että molemmat järjestöt käyttävät piirrettyä norppaa, en pidä ongelmallisena. wwf:llä on ollut konkreettisia norpan suojelu- ja keräyshankkeita vuosikymmeniä. Voisi kysyä sll:ltä mitkä heidän konkreettiset suojelutoimensa ovat olleet."
i meinas "Pulla un kurkku ." juuttua
Mielenkiintoinen seikka on toki sekin, että tässä kylmäävän täsmälliseen historialliseen realismiin pyrkivässä tuotannossa Koffin mäyräkoiria aamupalakseen latkiva Mannerheim tulee kuulemma puhumaan kautta linjan suomea, vaikka kyseinen kieli ei tosiasiassa kuulunut lainkaan lähinnä ruotsiksi hommansa hoidelleen marsalkan vahvimpiin käyttövaltteihin. No, edistystä kuitenkin, jos vaihtoehtona oli alun alkujaan Sean Conneryn mussuttava skottiaksentti:"Yesh Miss Moneypenny, that´s my päiväkäsky! Lauri Timonen, Filmihullu 6/2007
Kyllä me tämän kestämme. Katsokaa vaikka Vantaalle. Siellä asuu urheilua ymmärtävää väkeä. He ovat valmiit luovuttamaan viimeiset veroeuronsa, että lumettomaan SM-hiihtojen Hakunilaan kärrätään lunta vaikka Lapista. Se on kunniakysymys. Viis terveydenhuollon ja muun sosiaalitoimen alasajoista. Nimimerkki Kapeaharteinen, Tiedonantaja 3/2008
S U O M E N L U O N N O N S U O J E L U L I I T O N viestintäpäällikkö Matti Nieminen, tulevatko WWF ja Coca-Cola norppakampanjallaan teidän ekologiselle lokerollenne? "Kyllähän täällä toimistollamme pulla meinasi kurkkuun juuttua. Meillä on norppalogomme uudistus juuri käynnissä ja se on aina herkkää aikaa, kun yleisön taholla muutenkin menevät usein ympäristöjärjestöt ja niiden kampanjat sekaisin. Aikaisemmin jo WWF:n norppa-arpajaisista meille on tullut paljon palautetta, että ihmiset ovat kokeneet tukevansa sen kautta nimenomaan meidän työtämme."
jos WWF saa omalle norpalleen Coca-Colan avittamana 50 000 euroa? "WWF:n työ saimaannorpan suojelemiseksi on arvokasta ja tämäkin raha menee varmaan oikeaan paikkaan. SLL ei sinänsä vastusta yritysyhteistyötä edes omalla kohdallaan. Tällaisessa muodossa se ei kuitenkaan olisi meille uskottavaa."
K I S M I T TÄ Ä K Ö T E I TÄ
Ettei vain tässä Coca-Colan puolelta olisi myös kyse brändihäirinnästä, jossa pyritään loiventamaan luontojärjestöjen kritiikkiä uutta kertakäyttöpullojärjestelmää kohtaan? "wwf:ssä tulkitsemme, että pullonpalautusjärjestelmien ympäristövaikutuksista ei ole yksiselitteistä tutkimustulosta. Meillä ei myöskään ole kokemuksia siitä, että kaupalliset yhteistyökumppanimme olisivat vedättäneet meitä, enkä usko, että siitä olisi kyse tässäkään tilanteessa."
Internetissä hullut keskustelevat parhaasta tavasta ampua luokallinen mallioppilaita. Internetissä tuhmat sedät vikittelevät teinityttöjä. Internetissä levitetään sairaita ajatuksia. Internetissä valkokauluksen työaika toimistossa kuluu tissejä ja perseitä tuijotellen. Mitään näistä luonnottomuuksista ei tietenkään ollut olemassa ennen internetiä. Muistattehan kuinka ViiltäjäJack lähetti munuaisen puolikkaan sähköpostilla London Magazineen, kuinka filosofi-kirjailija Novalis ahdisteli chatissa 12-vuotiasta Sophie von Kühnia tai kuinka Adolf Hitler päätti juutalaisten tuhoamisesta vasta tuijoteltuaan liian pitkään Youtuben kuvalaadultaan onnettomia videoita. Ville-Juhani Sutinen, Turun Ylioppilaslehti 1/2008
Tuomas Rantanen
Kantaesitys 28.2.2008 Kulttuuriareena Gloriassa
Pieni Roobertinkatu 12
Ensi-ilta 12.3.2008 KOM-teatterissa
Kapteeninkatu 26
Anneli Kanto Heini Tola
14-vuotiaan Iira Halttusen esikoisnäytelmä
Viime vuoden Finlandia-ehdokas nyt näyttämöllä! Juha Itkonen
Fredrika R.
- näytelmä Fredrika Runebergin elämästä.
eli Kaunein poika heti Morrisonin jälkeen
Teksti: Iira Halttunen Ohjaus: Johanna Freundlich Visuaalinen suunn: Kimmo Viskari Rooleissa: Santtu Karvonen, Eero Milonoff, Sari Mällinen, Matti Onnismaa, Teemu Palosaari, Anna-Maija Tuokko
Missäs oot, me tullaan sinne
Sovitus: Juha Itkonen ja Pekka Milonoff Ohjaus: Pekka Milonoff Rooleissa mm: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Janne Reinikainen, Eeva Soivio ja Kalle Chydenius
Ohjaus Rooleissa
Heini Tola Outi Vuoriranta, Matti Onnismaa, Juha-Pekka Mikkola ja Ella Pyhältö
Esitykset 23.2. asti, jonka jälkeen esitys poistuu ohjelmistosta.
Pidä kiirettä! "Näytelmä on hienoviritteisyydessään ja suoruudessaan teatterisyksyn helmiä." Ulla Janhonen/Anna
KOM-lipputoimisto, Kapteeninkatu 26, auki ma-pe klo 10-16, puh. 09 6841 841, www. kom-teatteri.fi Myös Lippupalvelu, joka päivä klo 8-20, puh. 0600 10 800 (1,83 /min+pvm)
Lippupiste 0600 900 900 (1,50+pvm)
(09) 4342 510 (tipe 1114)
www.avoimetovet.fi Museokatu 18
Irvokas, villi, röyhkeä, mahdoton, hauska, rivo ja elämänmyönteinen... Ottakaa ja syökää !
Suomen Suomen kantaesitys
LIPUT 23/19/13 | Lippupalvelu ja Q-teatteri | 09-45421333 | Tunturik. 16
14.2.
www.Q-teatteri.fi
voima 01 / 2008
41
Työläisen vakuutus?
Työväestö ei voi vakuuttaa itseään talouden riskeiltä kuten keski- ja yläluokka.
yritysten valintoja ohjaavat kansainvälinen kilpailu: taistelu markkina-alueista, raaka-aineista ja halvemmista tuotantokustannuksista. Kilpailun ja sijoittajien voittoodotusten myötä yrityksen toimintojen siirtäminen kohdistuu tunnetusti myös kannattavaan toimintaan. Työntekijöiden, kansalaisten ja poliitikkojen on yhä vaikeampi ennakoida taloudellisia ja sosiaalisia riskejä. Yritykset hyödyntävät kullakin sijaintialueella infrastruktuurin, tuotantotuet ja työvoiman, mutta muutostilanteissa ne jättävät yritystoiminnan siirroista aiheutuvat kustannukset valtion, kuntien, sosiaalivakuutusinstituutioiden ja työntekijöiden kannettavaksi. Suuryritysten taloudelliset riskit hajautetaan myös alihankkijoiden niskoille. upm:n Voikkaan, Nokian, Perloksen ja Stora Enson kaltaiset tapauksessa herättävät kysymyksen, kenellä on oikeastaan vastuu yritystoiminnan muutoksista aiheutuvista yhteiskunnallisista kustannuksista. Riittävätkö nykyiset puskurit ja kestääkö niiden rahoituspohja? Vai tulisiko vastuuta ja kustannuksia jakaa uudella tavalla?
ttelija
Y
HÄ USEAMMIN
osakkeisiin sijoittaneet voivat saada voittoja. Saneerattavat työntekijät taas menettävät työpaikkansa ja tulonsa. Saneeraavan yrityksen vanha sijaintipaikka kokee verotulojen menetyksen ja uusi sijaintialue talouskasvun. Sosiaalivakuutusrahastot joutuvat puolestaan valtion ja kuntien kanssa sosiaaliturvan, muutosturvan ja työvoimapoliittisten tukitoimien maksumiehiksi. Näin on ennakoitavissa myös meneillään olevien Stora-Enson saneerausten osalta, mutta ilmiön tekee monimutkaisemmaksi se, että Kela ja valtio ovat merkittäviä Stora-Enson osakkeenomistajia. Se on kuitenkin varmaa, että taloudelliset riskit ja riskitietoisuus koskevat eri tavoin väestön eri ryhmiä. Tutkijat Perrotti ja von Thadden ovat arvioineet, miten riskit mahdollisesti vaikuttavat väestön eri ryhmien riskitietoisuuteen ja miten yhteiskuntaluokat yläluokka, keskiluokka ja alaluokka pyrkivät suojautumaan taloudellisilta riskeiltä ja mitä riskien hallinnan politiikkaa he kannattavat. Vaikka äänestäjät ja työntekijät eivät voi suoraan vaikuttaa yritysten päätöksentekoon edes valtiojohtoisissa yrityksissä, voivat työntekijät ainakin vaatia tiukempaa yritysten toiminnan kontrollia ja tukea työntekijöiden intressejä tukevia investoijia. Miten nämä sijoitukset vastaavat yksittäisten työntekijöiden tai äänestäjien intressejä, riippuu yksilöiden varallisuudesta. Korvaukseksi inhimillisen pääoman riskeistä työläiset vaativat kompensaatioita ja osuutta marginaalituottavuudesta.
S A N E E R A AVA N Y R I T Y K S E N
Nokia perustelee yrityksensä sulkemista Bochumissa ja siirtävänsä tuotannon Romaniaan siinä tarkoituksessa, että se voisi tuottaa kuluttajille entistä halvempia kännyköitä. Jos kuluttajat haluavat halpoja tuotteita, he voivat ummistaa silmänsä globalisoituvan tuotannon muilta ulottuvuuksilta, kuten siltä miten kaupan ketjut polkevat työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia. Superkapitalismi on myös meissä. Heikossa asemassa olevan työvoiman aseman tekee muita vaikeammaksi se, että ylä- ja keskiluokan työntekijät äänestävät alhaisempien kompensaatioiden ja lievemmän kontrollin puolesta. Sen sijaan rikkaat kannattavat pankkien valtaa ja vapaita rahamarkkinoita, eivätkä kaipaa taloudellisten riskien tasoittamista ja sosiaalipolitiikan kehittämistä. Avainasemassa on kasvava ja vaurastuva keskiluokka, joka asemaansa luottaen uskoo hyötyvänsä globaalista kilpailusta ja saa osan tuloistaan ja varallisuudestaan säästämisen, sijoitusten ja eläkerahastojen tuottojen kautta. Siksi se on herkemmin valmis kannattamaan rahoitusmarkkinoiden vapautta ja sellaista sosiaalipolitiikkaa, joka pikemminkin lisää taloudellisia ja sosiaalisia riskejä. Tosin Pohjoismaissa keskiluokka kannattaa hyvinvointivaltiota ja hyvinvointipalveluja jopa silloin, kun ne uhkaavat nostaa verotusta.
KÖY HIEN TULOT
Globalisoituvassa taloudessa taloudelliset riskit ovat sitä luokkaa, että useimmissa maissa on herännyt kysymys, pystyykö sosiaalivaltio enää puskuroimaan kaikkia riskejä. Toisaalta voidaan myös kysyä onko se oikeudenmukaista muidenkaan yritysten kannalta, jos yritykset voivat hajauttaa ja siirtää riskinsä ilman omaa vastuuta valtion, kuntien, alihankkijoiden ja työntekijöiden kannettavaksi. haasteena ovat myös yhteiskunnan sisäiset jaot ja ennen kaikkea kasvava työssä käyvä köyhälistö. Lyhytkestoisten työ- ja palvelusuhteiden yleistyminen ovat synnyttäneet prekariaatin, joka on muita ryhmiä heikommassa asemassa sosiaaliturvan, toimeentulon, työsopimusten ja uralla etenemisen mahdollisuuksien suhteen. Tämä lienee keskeisin syy, joka haastaa kehittämään sosiaaliturvajärjestelmiä ja luomaan kaikille oikeudet toimeentuloon, kehitykseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Lyhytkestoisten työsuhteiden yleistyminen ja työmarkkinoiden joustavuustarpeet tulisi tulkita niin, että ne haastavat kehittämään uuden sukupolven sosiaaliturva- ja hyvinvointipalvelujärjestelmiä, jotka huomioivat työmarkkinoiden dynamiikan ja suuntautuvat ennakoiviin tukimuotoihin. Toisaalta on vahvistettava kaikille yhtäläistä perusturvaa. Toisaalta perusturvan rinnalle on kehitettävä sosiaaliturvajärjestelmiä, jotka tukevat yksilöiden valinnanmahdollisuuksia ja kannustavat sosiaaliseen, taloudelliseen ja työmarkkinaliikkuvuuteen.
U U T E N A S O S I A A L I T U R VA N
Türkki ei vikise
suhtautuu Voima-lehteen (10/07) kirjoittamassaan arvostelussa kovin kielteisesti kirjaamme Turkki Euroopan rajalla? Kirjan tekijöinä haluamme nyt vastata arvosteluun sekä ennen kaikkea korjata joitain Koivusen esittämiä virheellisiä väittämiä, jotka olisi voinut välttää kirjamme huolellisella lukemisella. Kaikkeen saamaamme kritiikkiin emme kuitenkaan voi näin lyhyessä vastineessa puuttua. Koivunen aloittaa kuittaamalla kirjamme "turkkilaisten kootuiksi selityksiksi" ja lopettaa kehottamalla lukemaan internetistä löytyviä raportteja. Raportit ovatkin suositeltavia, mutta niiden tarkoitus on eri kuin kirjamme. Koivunen sekoittaa keskenään pyrkimyksen ymmärtää syitä yhteiskunnallisten ongelmien taustalla ja tarpeen selitellä Turkin valtion toimia. Kirjamme pyrkimys on auttaa ymmärtämään syitä ja historiaa Turkin nykyisen todellisuuden taustalla turkkilaisten tutkijoiden silmin ei puolustaa Turkin valtion tekemisiä. Ihmisoikeusrikkomuksia ei voi koskaan puolustaa, mutta niiden ja muiden epäkohtien luettelemisen lisäksi täytyy myös pohtia miten ja miksi tähän tilanteeseen on päädytty. Tässä mielessä kirjaamme voi kutsua "turkkilaisten kootuiksi selityksiksi" sille, mistä ongelmat johtuvat ja miksi niitä on niin vaikea korjata.
K R IST IINA KOI V UNEN
Varatto estön n työvä ma ksi jää si toivo ainoak tio ja tu aalival sosi ot. lonsiirr
muodostuvat pääosin vain työtuloista ja tulonsiirroista. Koska työtulojen riskejä kuten työpaikan menetystä ei voi vakuuttaa, jää työväestön ainoaksi toivoksi sosiaalivakuutus ja tulonsiirrot, joita se pitää toimeentuloturvan ja riskirahoituksen muotoina. Näin oletan ajattelevan muun muassa kemijärven ja summan työläisten, joilla vaihtoehdot ovat vähissä. Sosiaalivakuutuksella ja tulonsiirroilla on rajansa, jos yhteiskunnan enemmistö on markkinahenkistä ja vastahakoista kiristämään yritysten verotusta ja tuloverotusta. Kompensaatiolinjan vaihtoehto voisi olla se, että työntekijät saisivat yritysdemokratia- ja yhteistoimintalakien kautta riittävästi määräysvaltaa yritysten päätöksenteossa. Globalisoituvassa taloudessa ay-liike pyrkii laajentamaan sosiaalisia oikeuksia ja hakee tasapainoa taloudellisen tehokkuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kesken. että palkansaajat eivät ehkä voi vakuuttaa itseään talouden riskeiltä, mutta sosiaalivakuutusta kehittämällä he voivat pyrkiä tasoittamaan taloudellisten riskien yhteiskunnallisia ja yksilökohtaisia vaikutuksia. Malli tarkoittaisi, että yritykset kantavat yritystoiminnan riskit ja palkansaajat taloudellisista riskeistä aiheutuvat sosiaaliset riskit. Se edellyttäisi kuitenkin sosiaalivakuutuksen jatkuvaa kehittämistä ja vahvistamista niin, että sosiaalivakuutus ja riittävät varannot antaisivat yhteiskunnalle, politiikalle ja väestön eri ryhmille mahdollisuuden kehittää sosiaalisia turvaverkkoja.
Y L E I S E S T I V O I D A A N VÄ I T TÄ Ä ,
voivat pyrkiä rajoittamaan työntekijöiden vaatimuksia ja sallivat yritysten hajauttavan yritystoiminnan riskejä, pyrkivät köyhät työntekijät vastustamaan finanssimarkkinoiden vapautta. Köyhät kaipaavat pikemminkin kompensaatioita työtulojen riskeille ja vaativat tiukempaa pankkien kontrollia. Mutta köyhätkin voivat joutua ristiriitaisiin tilanteisiin silloin, kun
K U N M U U T Ä Ä N E S TÄ J ÄT
ainoaksi toivoksi jää sosiaalivaltio ja tulonsiirrot. Tasoittavan ja kompensoivan sosiaalipolitiikan mahdollisuudet ovat globalisoituvassa taloudessa rajalliset, jos vaurastuva keskiluokka ei suostu tulonsiirtoihin ja suosii sellaisten sosiaaliturvan muotojen (eläkesäästäminen, etuisuuksien vastikkeellistaminen) ja palvelujen kehittämistä, jotka palvelevat enemmän sen omaa kuin köyhien asemaa. Tämän pessimistisen tulkinnan rinnalla on hyvä muistaa, että vaurastuva keskiluokka on sisäisesti eriytynyt ja sen sisällä on myös sosiaaliturvalla kannatusta. Nämä hyvinvointivaltion sisäiset valinnat eivät kuitenkaan rauhoita, koska globalisoivan talouden sosiaaliset riskit ovat myös globaaleja. Se taas edellyttää kansainvälistä keskustelua ja kansainvälisiä sosiaalisia sopimuksia. Kun yhteiskunnalliset järjestelmät monimutkaistuvat, tarvitaan poliittista arkkitehtuuria ja kokonaisuuksien hallintaa. Voidaan myös puhua politiikan paluusta poliittiseen taloustieteelseen, joka käsittelee taloudellisten valintojen poliittisia ja sosiaalisia seurauksia.
V A R AT T O M A N T Y Ö V Ä E S T Ö N
turkkilaiset tutkijat jo lähtökohtaisesti pelkureiksi ja kyvyttömiksi käsittelemään maansa ongelmia. Syytös on raskas, kun ottaa huomioon monien kirjoittajiemme kansainvälisesti tunnustetun tieteellisen aseman minkä osoittavat heidän lukuisat kansainväliset julkaisunsa ja opetustehtävänsä ulkomaisissa yliopistoissa (mm. Sorbonne, Pennsylvanian yliopisto, Oxford). Olisi mielenkiintoista tietää, keitä tutkijoita Koivunen itse lukee tai pitää luotettavina. Surullista kyllä, itse asiassa monet kirjamme kirjoittajista on Turkissa leimattu liian kriittisiksi ja vihamielisiksi omaa maataan kohtaan. Turkkilaisessa yliopistojärjestelmässä on monia ongelmia, ja suuri osa tehdystä tutkimuksesta ei täytä kansainvälisiä kriteereitä. Yksi keskeinen ongelma on yliopistoja valvova Korkeakoulutusneuvosto (yök), kuten Koivunen aivan oikein huomauttaa, ja kirjassammekin todetaan (s. 314). Vaikka yök rajoittaa akateemista vapautta, Turkissa tehdyn tutkimuksen volyymi on nykyään niin suuri, että väite yök:n kaikenkattavasta valvonnasta on totta enemmän teoriassa kuin käytännössä. yök ei ole koskaan toiminut suoraan kansallisen turvallisuusneuvoston alaisuudessa. yök:ssä oli aikaisemmin sotilasjäsen (käsittämätöntä sinänsä), mutta ei enää, kuten kirjamme kertoo (s. 314). Toisin kuin Koivunen väittää, Kansallinen turvallisuusneuvosto ei ole, ainakaan muodollisesti, hallituksen yläpuolella. Lisäksi valta Kansallisessa turvallisuusneuvostossa on siirtynyt kenraaleilta poliittisille päättäjille.
KOI VUNEN LEIM A A
tällaisenaan varsin laaja, joten jouduimme jättämään pois useita mielenkiintoisia ja tärkeitä aiheita. Näihin kuuluvat mm. armenialaiset ja monissa artikkeleissa sivuttu armeijan ongelmallinen asema poliittisessa järjestelmässä. Kriittisestä armenialaisten kansanmurhaa koskevasta tutkimuksesta kiinnostuneille suosittelemme Taner Akçamin teoksia. Vaikka Akçam toimii Turkin ulkopuolella, myös Turkissa on nykyään mahdollista tarttua tähän aiheeseen, vaikka se on yhä arka ja vaikea. Armeijaa kriittisesti käsittelevistä tutkijoista suosittelemme puolestaan Ali Bayramolua ja Ümit Cizreä. Koivunen arvostelee turkkilaisia tutkijoita epämääräisyydestä. Hän ottaa esimerkeiksi kurdikylien tyhjennykset ja Semdinlin pommi-iskun. Tarkkaavainen lukija löytää kyllä kirjastamme Koivusen kaipaamat lisätiedot santarmien nimiä lukuun ottamatta, minkä lisäksi kirjassa käsitellään myös pommi-iskua seurannutta oikeudenkäyntiä, jossa armeijan johto puuttui oikeuslaitoksen toimintaan. (Kurdikylien tyhjennykset s. 272, s. 295 viite 3; Semdinlin pommi-isku s. 311312.)
K IRJAMME ON JO LOPUKSI TOTEAMME
ilolla, että Suomesta löytyy kiinnostusta Turkkia kohtaan! Toivommekin, että kirjamme voi omalta osaltaan rikastuttaa Turkista ja turkkilaisuudesta käytävää keskustelua. Kannustamme Voiman lukijoita tutustumaan ennakkoluulottomasti, mutta kriittisyyden muistaen, Turkkia käsittelevään tutkimukseen. Kirjan toimituskunnan puolesta, Anu Leinonen & Lauri Tainio
Pertti Koistinen Kirjoittaja on Tampereen yliopiston työpolitiikan professori. Kirjoitus perustuu laajempaan artikkeliin, joka ilmestyy Janus-lehdessä nro 1:2008.
42 voima 01 /2008
kasvi
Öljypalmu
Öljypalmu (Elaeis guineensis) on alun perin kotoisin Länsi-Afrikasta. Nykyisin sen merkittävimmät tuotantoalueet ovat Malesia ja Indonesia. Öljypalmun hedelmistä tehdään palmuöljyä ja siemenistä palmunydinöljyä. Palmuöljystä on tullut elintarviketeollisuuden suosikki, sillä öljypalmu on erittäin tuottoisa muihin öljykasveihin verrattuna ja palmuöljyn korkea sulamispiste tekee siitä sopivan moniin tuotteisiin. Maailman palmuöljyn tuotannosta noin 80 prosenttia käytetään elintarviketuotannossa. Palmuöljyjä käytetään ruokaöljynä, margariineissa, kekseissä, uppopaistorasvana ja eineksissä. Palmuöljyn kasvavaa käyttöä esimerkiksi ranskalaisten paistamisessa pidetään uhkana kansanterveydelle, sillä palmuöljyssä on kasviöljyksi melko paljon tyydyttynyttä rasvaa ja tyydyttyneitä rasvahappoja, jotka nostavat veren kolesterolipitoisuutta. Palmuöljyn kysyntä on kovassa kasvussa. Eniten kysyntää kasvattaa käyttö biopolttoaineisiin. Euroopan unionin tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikennepolttoaineesta olisi biopolttoainetta. Jos koko maailman tieliikenteen dieselin tarpeesta 10 prosenttia katettaisiin biopolttoaineella, pitäisi yli 75 prosenttia maailman soijan, palmuöljyn ja rypsin tuotannosta käyttää siihen. Erityisesti kehitysmaissa on oltu huolissaan siitä, että kasvava biopolttoaineiden käyttö voi uhata öljyjen riittävyyttä ruoaksi. Toinen ongelma on, että harva biopolttoaine on todellisuudessa fossiilisia polttoaineita parempi ympäristön kannalta. Palmuöljyplantaasit perustetaan pääasiassa raivatun sademetsän tilalle. Indonesiassa on hävitetty 50 vuoden aikana 74 miljoonaa hehtaaria sademetsää. Vuosina 19851997 Kalimantanin ja Sumatran metsistä hävitettiin 60 prosenttia. Palmuöljyplantaasien perustaminen on ollut merkittävimpiä syitä raivaamiselle. Metsäkato aiheuttaa viidenneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä, joten sen seurauksena palmuöljyn hiilitase kääntyy miinukselle. Indonesian suosademetsät ovat erityisen merkittävä "hiilipommi". Suo kuivatetaan plantaasin perustamista varten, jolloin se alkaa vapauttaa vuosituhansien aikana sitomaansa hiiltä. Plantaasien laajeneminen on kuuminta Indonesian Riaussa, jonka soiden tuhoaminen vapauttaisi ilmakehään maailman vuoden kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. EU vaatii biopolttoaineille "kestäviä" raaka-aineita. Palmuöljy ei ehkä sellaiseksi kelpaa, mutta ongelmat eivät lopu siihen. Jos Euroopassa käytetäänkin rypsiä, on se määrä pois ruuantuotannosta ja palmuöljyn kysyntä todennäköisesti kasvaa elintarviketuotannossa. Teollisuuden piirissä on kuulemma spekuloitu mahdollisuudella tehdä biopolttoainetta Amerikassa rasvaimuoperaatioissa syntyvästä ihmislaardista. Mutta onko sekään kestävää, jos vyötärörasva on saatu aikaan palmuöljyranskalaisilla?
TÄYS ÄÄNTÄ, VIMMAA. Vesiperhosentoukan ja ukonkorennon varjoteatteria.
Herkät hirviöt
Ötökkäpaparazzi Veli-Matti Lehtikangas on lätrännyt vuoden PohjoisPohjanmaan lammikoissa. Vaikka mikropedot ovat mykkiä, niiden uusi outo kaamoskäyttäytyminen puhuu maapallon muutoksesta.
Oulaisten ympäristössä sijaitsevien pienten ja matalien lampien vedenalainen maailma aukeaa näkyviin humuksen keltaruskeaksi sävyttämänä, auringonvalon siivilöityessä surrealistiseen maailmaan. Ollaan sitten Etelälammella, Kyrölammella, Pohjoislammella tai Vähäjärvellä. Kuin alitajunnan mielikuvituksen sedimentistä, tai menneen maailman varjojen ja taikauskon takaa, kömpivät näkösälle hirviömäiset sudenkorentojen ja vesiperhosen toukat. Kun ukonkorennon nivelikäs pyyntinaamari sinkoutuu äkkiä auki, kohti saaliiksi joutuvaa tytönkorentoa ja kääntyy sitten takaisin paikalleen, hampaallisten tarttumapihtien lävistäessä saaliin, on tytönkorennon suusta kuulevinaan kuin kimeän parkaisun: terävän kuin naskalin pisto nahkaan. Ruotsalaiset vesiperhostutkijat, Bo w. Svensson ja sudenkorentojen erikoistutkija Ulf Norling, ovat selvittäneet, että pyyntinaamari toimii hydraulisesti. Keskiruumiin tiettyjen lihasten yhtäkkisellä supistamisella naamarin sisälle puristuu ruumiinnestettä, jonka seurauksena se jäykistyy suoraksi.
P
OHJOIS-POHJANMA ALLA,
Toukan an itata arvo m luonnon sessa biologi steemin ekosy sissä. rs Arvopö
Sini Harkki Kirjoittaja on Greenpeacen työntekijä.
L A M M E N P O H J A L L A kömpivä inhorealistisen näköinen vesiperhosen toukka vetää perässään puiden lehdistä rakentamaansa suojakoppaa. Se ryömii kuin ähkien yli tai ali esteiden, tarttuu voimakkailla jaloillaan tiukasti vesiheinän varteen ja kiipeää yllättävän nopeasti sitä ylöspäin, venyttäen keltamustaraitaista tiikeritoukan ruumistaan, veden virratessa sen kopan läpi ja ruumiissa sijaitsevien aavemaisen valkoisten kiduslisäkkeiden ohi. Samaan kuvaan sudenkorennon toukan kanssa osuessaan nuo rumat olennot synnyttävät tahtomattaan vedenalaista varjoteatteria, jossa on yksinäisten pikkuhirviöiden mytologista hohtoa. Olen saanut myös nähdä, miten kuvauslampun valo muuttaa kuolleeseen vesiheinään lujasti kiinni tarrautuneen sudenkorennon toukan pimeässä kuin muinaiseksi, kultalastuun kiinnitetyksi arvokkaaksi ja kauniiksi pronssikoruksi, josta hohtaa salaperäinen maagisuus. Sen arvoa ei kuitenkaan voi mitata antiikkina tai taloudellisena hyötynä, vaan se mitataan biologisessa luonnon ekosysteemin Arvopörssissä.
ei ole ollut tungosta mutta eiväthän pieN Ä I L L E P E T O K U VAU S PA I KOI L L E
net ja rumat vesipedot olekaan tarustomme kansalliseläimiä, kuten vaikkapa haaskapaikkojen karhut, joita saavutaan kuvaamaan ulkomailta asti. Luonnossa elävän karhun voiman ja mahtavuuden aistii ensisilmäyksellä, sudenkorennon ja vesiperhosen toukan kohdalla on painuttava vesikasvillisuuden sekaan ja pohjamutiin ja katsottava niitä veden Ahdin vesikiikarilla. Kuvaustyön äärellä olen kuluttanut muun työn ohessa laskemattoman määrän tunteja. Kuvannut keväisin, kesäisin, syksyisin ja talvisin. Aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Tapahtumat ovat pitäneet aiheessa kiinni ja sitten sitä vain äkkiä huomaa syystalven keskellä, miten sudenkorennon toukka voi antaa oman ruman muotonsa tämän hetken sääilmiöille ja herättää monia kysymyksiä. Kun äkillisen leuto syystalven tuuli pyyhkii Pohjolan seutuja, lumet sulavat, tulvat nousevat ja vesi samenee. Sudenkorennon toukat kömpivät vesistä, pohjaanpainuvien ja sulavien humuskeltaisten jäiden päälle kuin tunnustelemaan kaamoksen voimistuvaa Vesimiehen aikaa vaikka niiden pitäisi olla lepotilassa! Nousevatko toukat sulavien jäiden matkassa ylös? Kokevatko ne niin sanotun valekevään? Onko talvitulvassa mylläytyvä samea vesi niille liian hapanta ja hapetonta? Häiritsevätkö äärimmäisyydestä toiseen vaihtuvat sääolot toukkien diapaussia eli lepotilaa?
eläinmuseo on kiinnostunut kaikesta luontoon liittyvästä ja museon hallussa on yli miljoonan hyönteisen kokoelma. Lähettämieni kuvien ja tietojen yhteydessä kysyin ilmiöstä. Aineistosta ja näytteistä vastaava indententti, dosentti Juhani Itämies vastasi: "Mielenkiintoisia kysymyksiä paiskasit. En tosiaankaan pysty vastaamaan!" Hän arvelee kuitenkin, että happamuus ja varsinkin hapen puute, eli muuttuvat olosuhteet, ajaisivat otukset nykyään talvellakin jään päälle haukkaamaan happea. Itämies neuvoo minut asiantuntijan, Suomen sudenkorennot -kirjan kirjoittaneen Sami Karjalaisen puheille. "Sudenkorentojen toukkavaihe kestää lajista riippuen 15 vuotta. Se on niiden elämän pisin vaihe", kuulu korentokirjailija Karjalainen kertoo. "Ne ovat erittäin herkkiä elinympäristön muutokselle ja tunnustettuja bioindikaattoreita. Ne selviävät talven yli diapaussissa, jolloin niiden elintoiminnot ovat heikkoja ja kulutus vähäistä. Vähemmän on tutkittu, mitä jään alla tapahtuu." Sudenkorennon toukat ovat säilyttäneet jään alla arvoituksensa ja näyttäisivät nyt elävän äkillisesti vaihtelevien sääolosuhteiden bioindikaattoreina nämä vetisen alamaailman herkät hirviöt.
OULUN YLIOPISTON
Veli-Matti Lehtikangas
maailma.net portti parempaan maailmaan
Kun haluat tietää, mitä maailmassa tapahtuu
www.maailma.net
ussa. u umme isia tarjolöykstia ohonjuuresta helmiku TaLv dä R rjoukset Mm. nämä ta
Rapunzel-kaakao
dynaamisesti viljelty - reilun kaupan sääntöjä noudattaen tuotettu.
ukat Lubs-pat
apatukat avat voim Valloitt
n terveelline
t atukat ova sokerittomat iset Lubs-p , uomulaatu pala. Lisäaineettomat delmiä, manL -tuja he kas väli kuivat ja mau aka-aineita. at sisältävät
nakerrettav jon muita ravitsevia al teleita ja p ra
1.85
kat Lubs-patukat
Reilun kaupan kaakaojauhe tumma ja täyteläinen kaakao juomaksi tai leivontaan. BioRapunzel-kaakao
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5
(Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus)
/kpl (2.00)
19,-
Ruusuvoide
Ruusuvoide Dr. Hauschka:
uvoide Dr. Hauschka -ruus taa ihoa hellävaraisesti.
oit suojaa, hoitaa ja tas hyvin voide sopii erityisen Täyteläinen klassikko ihon ja tasoittaa arankin talvi-iholle: Se suojaa sille. kulap punoitusta. Myös pik
3.95
/prk (4.70)
TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TKU p. 02- 478 2660
Verkkokauppamme osoitteessa:
i) (reilu meinink
/kpl (22.10)
www.ruohonjuuri.fi
44 voima 01 / 2008
Käyttötaiderokkia ihmisille
Hannele Huhtala
Mikko Torvisen Viihdeorkesteri käsittelee lauluissaan odotuksia, menetyksiä ja muita inhimillisiä tunteita.
sanoa musiikissani merkityksellisiä asioita, joita ihmiset ajattelevat, mutta joita popmusiikissa ei yleensä sanota. Toivon, että joku samalla tavalla tunteva samaistuisi ja hyväksyisi itsensä", Mikko Torvinen sanoo. Hänen Viihdeorkesterinsa debyyttilevy ilmestyi vuodenvaihteessa. Levyn takana on henkinen tila, joka syntyy kun kolme kuopiolaislähtöistä muusikkoa perustaa Tampereen ydinkeskustaan oman Viihdeimperiumi-musiikintutkimuskeskuksen. Sitä pyörittävät Torvisen lisäksi Moppi Toiviainen ja Risto Ylihärsilä. "Ensimmäisen bändini, Koirat, perustin 15-vuotiaana Kuopiossa. Moppi Toiviainen tuli samaan bändiin.", Torvinen kertoo. Risto-yhtyeen Risto Ylihärsilän Torvinen on tuntenut 3-vuotiaasta. "Riston kanssa teimme biisejä jo ala-asteella. Siltä ajalta on jäänyt mieleen kappale Sä veit multa perseen, tuo se heti takaisin. Yhteistyö juontaa kaukaa, vaikka nyt soitetaan eri bändeissä."
"
HALUAN
tietysti liukas." Torvinen tietää, että häntä on verrattu varhaiseen Juiceen. "Olisi hienoa, jos vaikka Haistakaapa vittua laulettaisiin karaokebaarissa. Silloin ihmiset käyttäisivät musiikkia omien juttujensa läpikäymiseen, niin kuin Juicen kappaleita käytetään."
" M E N E S T Y S TÄ H Ä N
tamperelaisessa pubissa. Hän kertoo, että Viihdeorkesterin levyn tärkeä taustavaikutin on suomenkielisen rockin historia, jonne yhtye kurkottaa omilla ronskeilla sanoituksillaan. "Omat suosikkini levyltä ovat tällä hetkellä Haistakaapa vittu ja Oi äiti laula. Ne ovat minä-muotoisen kertojan itsetutkiskelua. Oi äiti laula käy läpi menetystä. Suruhan on hyvä tunne, jos se ei ole itsesääliä. Raja on
TA PA A N T O R V I S E N
voi olla, vaikkei musiikkimme soisi paljoa radiossa. En vaan tiedä, onko monikaan kiinnostunut asioista, joista laulan. Voin kuitenkin tehdä niin kuin tuntuu hyvältä, koska bändillä ei ole tavoitteena vain menestyminen." Torvinen ei pelkää huumoribändiksi leimautumista, vaikka toivoo, että näin ei tule käymään. "Huumorihan on korkea älykkyyden muoto. Toisaalta en lupaa, että tässä seurassa olisi aina hauskaa", Torvinen naurahtaa. "Rock- ja popkulttuuriin liittyy yleensä ihannointia, että esiintyjä olisi enemmän kuin yleisö. En halua artistina menettää mahdollisuuttani olla ihminen. Teen musiikkia, että pääsisin vuorovaikutukseen muiden kanssa. En kaipaa ihailua, vaan ymmärrystä!" kokea asioita vahvasti, kun ne pelkää, että koke" I H M I S E T E I V ÄT H A L U A
minen ajaa ne hulluuteen. Eihän ihmisen ole tarkoitettu kokea tunnehuippuja yksin", Torvinen miettii. "Uskon, että mielialalääkkeiden käytöllä ja ihmisten kyvyttömyydellä kertoa avoimesti ja häpeämättä itsestään on yhteys keskenään. Jos joku kertoo omasta ongelmastaan, sille yritetään yleensä saada äkkiä jokin ratkaisu. Tärkeämpää olisi kuunnella." "Minulle Viihdeimperiumi on tullut tärkeäksi siksi, että olen ymmärtänyt viime vuosina, että yksin ei oikein pysty mihinkään. Se, että teet joillekin muille on aika vähän. Jos teet jotain yhdessä, se on parasta." päättyy pommisuojaan. Siellä sijaitsee Viihdeimperiumin treenikämppä- ja studio. Viihdeorkesterin kuusijäseninen livekokoonpano käy läpi keikkakiertueen kappaleita Torvisen komennuksessa. Torvisen ja basisti Moppi Toiviaisen välillä on kiinteä katseyhteys, jos jotain kohtaa jäädään hiomaan. Seinällä seisoo Risto-drinkin ohje: 4 dl Smirnoff-vodkaraspberryä ja ruschianvettä. Kun vierailuni viihteen ytimessä on ohi, korvissa soi Viihdeorkesterin uuden laulun kimeä-ääninen huuto: "Tappajat!"
H A A S TAT T E L U
"En kaipaa ihailua, vaan ymmärrystä!"
VIIHDEIMPERIUMIN YTIMESSÄ. Mikko
Hannele Huhtala Mikko Torvisen Viihdeorkesteri 8.2. Helsingin Fanny goes to Hollywoodissa, 20.2. Turun Klubilla & 21.2. Jyväskylän Lutakossa.
Torvisen Viihdeorkesteri treenaa pommisuojassa. "Meidän musiikkimme vaatii kuuntelijoilta viittausten ja parodian tajua", Torvinen kertoo.
MarIa-Kaisa Jurva, Pertti Laesmaa, Jari Tamminen & Jukka "DAMAGE" Vuorio
Bird musiikin Mekassa
Carnegie Hall rakennettiin New Yorkiin 117 vuotta sitten. Paikasta tuli klassisen musiikin keskeinen esiintymisareena ja pyhäkkö. Pian siellä pidettiin myös konferensseja, suffragettitilaisuuksia ja poliittisia puheita. Vuonna1938 Benny Goodman ja kumppanit vetivät hurjan konsertin lähes 3 000 paikkaisessa salissa. Jazz oli "rantautunut" Carnegie Halliin. Joidenkin mielestä vain (be)bop on sitä oikeaa jazzia. Tuon tyylin guruja olivat Charlie Parker, Dizzy Gillespie, Bud Powell, Max Roach ja Thelonious Monk. Bopin synnyttyä jazzia alettiin pitää "taiteena". On ollut mainio idea koota Parkerin kaikki Carnegien keikat (vuosilta 1947-1954) yhteen pakettiin. Moni legendaarinen sessio on nyt pitkästä aikaa saatavilla ja hyvällä äänenlaadulla. Bird kertoo stagella musiikistaan kaiken olennaisen. Pienemmässä ja isommassa kokoonpanossa. JATP:n kanssa. Jousien kanssa. Afro-kuubalaisissa tunnelmissa. Ja kovassa porukassa. On sanottu, että puolikin tuntia Parkerin levytysten parissa kertoo kuulijalle jazzista enemmän kuin kirjoitettu sana koskaan. Tämä neljän ja puolen tunnin annos kertoo siis vieläkin enemmän. Ja muuten kertoo kanssa! Nailsin Trent Reznorin tuottama ja julkaisema, ja vielä äkäisempi kuin miesten aikaisemmat tuotannot. Williamsin ja Reznorin yhteiskuntaa kohtaan osoittama kritiikki ja viha tuntuu ajoittain pursuvan yli äyräiden, mutta paketti onnistuu kuitenkin pysymään kasassa läpi levyn. Williamsin raivoisa hip hopin, poetry slamin ja spoken wordin sekainen ulosanti tyyntyy ajoittain korostamaan sanottavan tärkeyttä. Reznor on loihtinut taustalle meluisan äänivallin, joka on kovin tutun kuuloinen Nine Inch Nailsin levyiltä. Marraskuuta alussa julkaistun levyn jakelukanavana toimii internet. Levy on ladattavissa joko ilmaiseksi tai vaihtoehtoisesti viiden dollarin hintaan. Jakelutyyli on sama kuin Radioheadin taannoisen In Rainbows -levyn kanssa, mutta erojakin projekteissa löytyy. Erityisesti tiedottamisessa. Radiohead on pysynyt visusti hiljaa oman verkkojulkaisunsa menestyksestä. Ehkä odotuksia huonompi menekki saattaisi olla surkeaa mainosta koko yhtyeelle ja fyysisen levyn myynnille. Toisin kuin Radiohead, Reznor julkisti Niggyn ladanneiden ja siitä myös maksaneiden määrän. Tammikuun 2. päivään mennessä levy oli ladattu 159 499 kertaa ja 28 322 lataajaa oli katsonut sen vitosen arvoiseksi. Albumi myi kahdessa kuukaudessa lähes yhtä monta kappaletta kuin Williamsin edellinen, vuonna 2004 julkaistu levy. Näennäisen alhainen hintakaan ei välttämättä ole lopulta alhainen, kun välikädet ja niiden kulut on poistettu artistin ja kuluttajan väliltä.(JT) www.niggytardust.com
Charlie Parker: The Complete Carnegie Hall Performances. Definitive Records 2007.
Salamasodanjulistus
Huh huh. Spürman levyllä Spürma lentää on rujo meininki alusta loppuun saakka. Sanoitusten white trash -kertomuksissa hakataan lapsia piripäissään, jaetaan pillua rahasta, potkitaan maassa makaavia, varastetaan autoja ja ajellaan niillä kadulla kulkijoiden päälle, tykitetään tietty hihaan ja niin edelleen. Minkäänlaisia kivoja tai kauniita elementtejä ei ole mahtunut mukaan. Poliitikoille ja parille musa-artistillekin lähtee samassa kättelyssä tappouhkaukset. Vaikka on siellä muutama ihan älykäskin yhteiskunnallinen kannanotto mukana. Musatyyli vaihtelee 70-luvun lopun reippaamman tyylisestä punkrockista nykypäivän hardcoresoittoon. Yksinkertaisesti sanottuna levy on monin tavoin peruspunkkia. Jos matskun on valmis ottamaan vastaan avoimin mielin, Spurma on ensisijaisesti viihdyttävä kokemus. Ja onhan se kiva kun ihmiset pääsevät toteuttamaan itseään. Bändi on parhaimmillaan livenä ja levy kotibilemusiikkina. Vaikea kuitenkin kuvi-
tella tällä omituisella mutta kieltämättä mielenkiintoisella huumorimusan ja vitutuksen ristisiitoksen konseptilla kovin kauas jaksettavan. (JV) Spürma: Spürma lentää. Monsp 2008.
Onko tämä musiikkia?
Käsittämätön meluvalli vyöryy kuuntelijan päälle, eikä sen pinnalla todellakaan ole melodiaa. Rytmikin poukkoilee, eikä löydä uomaansa. Mitä hittoa tämä on? Onkohan mummosta tuntunut samalta, kun hän kuuli radiosta ensimmäisen kerran sähkökitaraa? Äänivallin harjalla etenee kotimainen noise-free-jazz-duo Gentle Evil. Janne Tuomen improvisaatiojazzin hengessä fiilistelemät rummut ovat saaneet solistikaverikseen Tommi Keräsen "roskaelektroniikan". Kovalla äänellä kuunneltava möly avaa uusia näkyjä musiikinystävälle. Se puhuttelee, pysäyttää ja herättää ajatuksia. Voiko muuta toivoakaan? (JT) Pymathon/Gentle Evil: Split LP. Verdura Records 2007.
Musiikkiteollisuutta nenästä
Saul Williamsin uusi levy The Inevitable Rise and Liberation of Niggy Tardust on Nine Inch
voima 01 / 2008
45
Äkkikuoleman apostolit
japaninkielinen termi, joka tarkoittaa työperäistä äkkikuolemaa. Karoshi Lovers sen sijaan on Ms. Stressin, Joy-r:n ja Kid Karoshin perustama suomalainen yhtye, joka on juuri julkaissut debyyttialbuminsa The Revolution is Over. "Bändissä soittaminen on moderni heimoontumisen tapa. Jos 1970luvulla oli kova juttu se, että jollain oli stereot, nykyään peruslähtökohtana on soittaminen bändissä tai vähintäänkin toimiminen sen organisaatiossa", yhtyeen rumpali Joy-r sanoo. Karoshi Lovers on konseptihakuisen tuotekehittelyn tulos. "Popmusiikki on kierrätystyyli. Toisaalta metalli- ja goottimusiikki ovat erittäin suosittuja. Päädyimme näiden kolmen tyylilajin yhdistelmään. Näin jossain lehdessä taisi olla juuri Voima termin death pop. Mietimme, että tämä on hyvä lähtökohta, siis yhdistelmä kuolemaa ja poppia."
K AROSHI ON J O I TA K I N Karoshi Loversin biisejä on luonnehdittu tribuutiksi e-Typelle tai Captain Jackille. Heliumin kevyen popin yhdistäminen titaa-
nin raskaaseen kuolemasymboliikkaan saa herkimmät kuulijat hämmennyksiin. Kosketinsoittaja ja laulaja Ms. Stress pyytää lisäämään haastatteluun, että hän katsoo eteerisesti ulos ikkunasta. Joy-r jatkaa epistolaansa Karoshi Loversin viestistä ihmiskunnalle: "Karoshi-tapauksia diagnosoidaan Japanissa noin 200 vuodessa. Japanilaissyntyinen ystävämme Yokie työskenteli sairaalassa hoitamassa karoshin rajalla käyneitä potilaita, jotka ovat esimerkiksi menettäneet puhekykynsä liian työnteon takia." Loppujen lopuksi hyvin harva pärjää talouskilpailussa, mutta jokainen voi tavoitella karoshia. "Live fast, die young. Tämä ajatteluhan on taas lähellä rock-musiikkia. Tässä meillä on valmis paketti, josta pyrimme tekemään suosittua."
Timo Forss
Karoshi Lovers 8.2. Helsingin Club Libertessä & 16.2. Jyväskylän Bar 68:ssa. www.karoshilovers.com
Vallankumouksen jälkeen?
K A R O S H I L O V E R S I N levyn nimi The Revolution is Over herättää tukun kysymyksiä. Mistä vallankumouksesta on kyse? Miksi se on ohi? Ja mitä sen jälkeen tapahtuu? Joy-R selventää, että kuuntelijan on annettava päättää oma tulkintansa. Hän päätyykin antamaan kuusi vaihtoehtoista selitystä: 1) "Levyn kannessa on pukumiehellä kravatin tilalla hirttoköysi. Tämä viittaa uuden talouden vallankumouksen ohimenemiseen ja pörssien syvyyssyöksyyn." 2) "Pop- ja rockmusiikin kapinallisuus on ohi. Rock on tänä päivänä tervehenkistä liiketoimintaa ja vieläpä hyvin vakavaa sellaista." 3) "Popmusiikki ei luo mitään uutta, vaan se on kokoelma erilaisia kierrätystyylejä, joilla tähdätään mahdollisimman suureen levy-, lippu- ja paitamyyntiin." 4) "Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä Nyt tehdään töitä!" 5) "Vallankumouksellinen muutos, joka johti demokraattisten valtioiden syntyyn, on ohi, valta siirtyy uudelle aatelistolle eri yrityksille, ja ihmisille jää oravanpyörässä juoksemisen mahdollisuus, vapaus tavoitella henkilökohtaista karoshiaan." 6) "Työtä tehdään persoonalla kuten sosiaali- ja opetusalalla käytettävä termi kuuluu, mutta missä vaiheessa persoonani on muuttunut jakoavaimen näköiseksi?"
Timo Forss
JOY-R, KID KAROSHI
&
MS. STRESS. "Mietimme,
että jos orkesterimme on tarkoitus jotenkin ilmentää zeitgeistia, karoshi olisi käsite, joka kertoo erinomaisesti elämänmenosta ympärillämme", Joy-R kertoo.
Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 00180 Helsinki www.kaapelitehdas.fi kaapeli@kaapelitehdas.fi p. 09-4763 8300
46 voima 01 / 2008
Näin toimii avoin elämä
mi- I N G O O L I M AT K A L L A Euroopan halki, ten Googlen tai Youtuben kun hän Ranskassa törmäsi mielenkaltaiset palvelut ovat nous- kiintoiseen lehtiuutiseen. Uutinen seet miljardiluokan menestyksiksi? kertoi viinivalmistajia kohdanneesta Tai sitä miksi jotkut jakele- katastrofista: viinisato oli ollut poikvat internetissä il- keuksellisen hyvä jo kahtena vuonmaiseksi maksul- na peräjälkeen. Voisi kuvitella viinitilallisten ollisten ohjelmien veroisia ilmaisoh- leen tyytyväisiä, mutta kaikkea jelmia? Kyse on muuta. Viiniä jouduttiin lopulta jopa avoimen lähde- kaatamaan viemäriin, ettei sen hinta koodin vallanku- romahtaisi ylitarjonnan vuoksi. Kuumouksesta, josta lostaako oudolta? Ingon mukaan kyvoidaan kirjoit- se on normaalista toiminnasta vantaa myös help- hassa taloudessa, jossa kauppatapotajuisesti ku- varan arvo perustuu pihtaamiselle: ten Henrik In- mitä enemmän ostajia ja vähemmän gon kirja Avoin kauppatavaraa, sen kalliimpi tuote. elämä näin toimii Uuden talouden lainalaisuudet Open Source osoittaa. ovat toisenlaiset. Siinä kauppatavaEspoon Matinkylässä asuva it-in- ran tai palvelun arvo mitataan silsinööri Henrik Ingo huomalä, kuinka hyvä tuote oikeassi ettei uudenlaista tati on. Eikä arvoa läheskään aina määritellä louskulttuuria luovasta Open Source euroissa vaan tuote -liikkeestä ollut voidaan jopa antaa ilmaiseksi. kirjoitettu kirTuotto saadaan jaa, jossa liikyleensä aivan keessä mukana muuta kautoleva henkilö ta, esimerkiksi kuvaisi ilmiöoheispalveluitä kansantajuiden myymisen sesti. Hän päätti ryhtyä töihin myötä. ja pari vuotta sitten julkaistu kirja sai U U D E T T O I M I N T A T A V AT Suomessa erittäin hyvän kääntävät myös monet perinteiset työkulttuurin arvastaanoton: kirja on painoversion lisäksi ladattavissa internetistä vot päälaelleen. Ingo luettelee koko ja latauskertoja tuli heti ensimmäi- joukon ideoita, jotka ovat avoimen sen vuoden aikana yli kymmenentu- lähdekoodin liikkeessä keskeisiä: hatta, mikä lukukerroiksi muutettu- tiukoista aikatauluista luopuminen, na on kotimaiselle tietokirjalle val- tekemättömistä töistä huolehtimitaisan hyvä tulos. Viime vuonna kirja sen unohtaminen, suunnittelematjulkaistiin englanniksi ja parhaillaan tomuus, töiden valinta oman kiinsitä myydään Amazon-kirjakaupan nostuksen mukaan ja rutiinityön kautta tasaista tahtia. Kirjan kirjoittamisen jälkeen Open Source -liike on saanut entistä enemmän H E N R I K I N G O N M U K A A N avoin lähdekoodi on luotuulta purjeisiin. Jopa nut uusia bisnesmalleja, joista monet ovat hyvin niin paljon, että makmenestyksellisiä vaikkakin perustuvat osin tai sullista Windowskokonaan ilmaisuuteen. Tärkeintä on ymmärtää, käyttöjärjestelmää ettei antaminen tarkoita sitä, että itsellä olisi vävalmistava Microsoft hemmän. Kun puhutaan aineettomista kauppataon internetin keskusvaroista, kuten tietokoneohjelmista, musiikista tai telupalstojen väitteikirjoista, ei niiden kopiointi toisten käyttöön poista den mukaan joutunut alkuperäistä kappaletta. turvautumaan jopa "Vertauksen vuoksi vanhasta taloudesta voisi asiakkaiden pelottepuhua kylän yhteisenä keittopatana, johon jokailuun patenttioikeunen tuo omat aineksensa. Yhteisen padan ongelma denkäynneillä, etton, että yksittäisen kyläläisen kannalta olisi taloeivät nämä siirtyisi udellisesti järkevää osallistua ainoastaan sopan ilmaisen Linux-käytsyömiseen, antamatta omia ruoka-aineksia sopan töjärjestelmän käytkeittoon. Ongelma vaan on, että kun kaikki toimitäjiksi. vat näin, ei saada soppaa ollenkaan, tai siitä ei aiMutta mistä "avoinakaan tule kovin kummoista", Ingo kuvaa. men lähdekoodin" "Internetin taloutta voidaan sen sijaan verrata vallankumouksestaikakattilaan, jonka sisältö ei vähene kun soppaa sa on oikeastaan kysyödään. Tällöin pihtaamisen ja jakamisen talousymys? Ingo tiivistää den logiikat muuttuvat. Nyt onkin järkevää käyttää eron pihtaamisen ja yhteistä taikapataa sopan keittämiseen, sillä toisjakamisen välille. Kun ten syömät keittoannokset eivät kuitenkaan ole vanha talous perusheiltä pois. Eli yhteisöllisen toimintatavan huonot tuu tiedon ja tuotteipuolet katoavat, mutta hyvät puolet enemmän den pihtaamiseen, on herkkuja padassa säilyvät." uuden talouden tunnusmerkkinä jakamiSanteri Lanér nen ja avoimuus. Otetaanpa yksinkertainen esimerkki.
O
L E T K O I K I N Ä I H M E T E L LY T
uden Uuden talo it k tunnusmer ja inen ovat jakam s. avoimuu
Yhteinen taikapata
voima 01 / 2008
47
määrää vähentävien ratkaisuiden etsiminen. Voisi luulla, ettei näillä eväillä pitkälle päästäisi, mutta esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmän menestys osoittaa toista. Käyttöjärjestelmän pääarkkitehtina toimii edelleen sen synnyttänyt suomalainen Linus Torvalds, joka Ingon mukaan laskee hyveikseen kaikki edellä mainitut ominaisuudet. Vaikkakin Linux on itsessään ilmainen, ovat Thorvalds ja lukuisat muut sen kehittämiseen osallistuneet saaneet sen kautta itselleen tuottoisan päivätyön. esimerkkinä sinänsä ilmaisesti saatavissa olevan tuotteen myymisestä. Etenkin meillä Suomessa vettä riittää ja sitä on saatavilla luonnosta ilmaiseksikin, mutta tästä huolimatta suurin osa meistä maksaa vedestä mieluusti vesilaitoksen laskun tai pullotetun lähdeveden muodossa. Avoimen lähdekoodin bisnesmallit toimivat samaan tapaan: vaikkakin tuote olisi saatavissa ilmaiseksikin, haluaa moni saada sen koti- tai työkoneeseen valmiiksi asennettuna ja ohjeistuksen kera. Esimerkiksi Münchenin kaupunki on parhaillaan vaihtamassa ilmaista Linux-käyttöjärjestelmää neljääntoista tuhanteen työasemaan. Asennus ja koulutuspalvelut se ostaa Linuxiin perehtyneeltä yhtiöltä arviolta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ilmainen ei siis tarkoita samaa kuin huono bisnes. Ingon mukaan Open Source -kulttuurin keskeiset arvot ovat avoimuus, suora kommunikaatio ja tasa-arvo. Näiden rinnalle on syntynyt ideologiaa tukeva teknologia, josta keskeisin on internet ja siihen perustuvat uudet kommunikaatiomuodot. Sen kautta tieto on entistä tasa- arvoisemmin kaikkien saatavilla, sillä esimerkiksi uutisten faktat voi tarkistaa helposti monesta lähteestä samoin yhteydenpito ympäri maailma käy nopeasti ja helposti. "Vanhan ja uuden talouden välillä on tällä hetkellä mielenkiintoinen jännite. Muutos on tulossa, mutta lopputulos on epävarma," Ingo sanoo. "Voittajia tulevat olemaan ne, jotka omaksuvat uuden tekniikan lisäksi myös uuden työkulttuurin".
I N G O K ÄY T TÄ Ä V E T TÄ
Turha kirja?
Taideteollisen opiskelijat tussaroivat omiaan.
E H Ä N T I E D E T Ä Ä N , että tulevaisuuden taideopiskelijan inspiroituu, kun hän istuu insinöörien ja sijoittajien kanssa palaveripöydän ääressä munkkikahvilla. Taideopiskelija nojautuu kevyesti taaksepäin, katsahtaa Keilaniemeläisen pilvenpiirtäjän lasifasadin läpi siniselle taivaalle, harkitsee hetken ja "oivaltaa". Kuin oraakkeli hän keksii uuden kuvan, visuaalisen ilmeen, tuolin, lavastuksen tai minkä tahansa kyseessä olevan projektin taiteellisen ulottuvuuden. Hän kuvailee visionsa läsnäoleville tekniikan ja talouden osaajille, jotka symbioottisesti ymmärtävät taideopiskelijaa sekä rahoittavat ja toteuttavat hänen näkynsä. Näin kirjoittuu Suomalaisen designin tarinaan uusi uljas säe. Kyllä läsnäolijat olivat todistamassa aikakautemme ihmettä innovaatiota. Sen esiin houkuttelemiseen tarvitaan ainoastaan musta
S
poolopaita, paksusankaiset silmälasit sekä uudisraivaajan kirkas ja avoin otsa. korkeakoulusta on kuitenkin päässyt livahtamaan vielä yksi reliikkinen pain o t u o t e, ennen tulevaa Suurta Muutosta. Sakke Yrjölän toimittamassa Luonnoskirjassa esitellään graafisen suunnittelun opiskelijoiden käsivarakurssien teoksia vuosilta 20002007. Kuvat on poimittu opiskelijoiden itse sitomista henkilökohtaisista luonnoskirjoista. Kirjassa ei ole yhtään yhteistyökumppania, tukijaa tai sponsoria. Siitä ei hyödy matkapuhelinfirma,
TA I D E T E O L L I S E S TA
paistaa Teoksesta ttava tu läpi huoles piirre isuus. vapaaehto
mediateollisuus tai metsäjätti. Siinä ei ole yhtään uuden teknologian teknistä sovellutusta. Käsittämättömintä on, että kirjan alkuperäiskuvatkin on piirretty käsin. Teoksesta paistaa myös läpi eräs huolestuttava piirre vapaaehtoisuus. Opiskelijat ovat saaneet tussaroida omiansa ilman hyötynäkökulmaa, ilman voittajia tai kiillotettavia. Sivu toisensa jälkeen saamme nähdä piirtäjätyttöjen ja -poikien tajunnanvirtaa, kuvalliset runosuonet sykkivät ja kurinalaisuus loistaa poissaolollaan. Missä ovat logot, merkit, ja tuotteet tai ylipäänsä mahdollisuus kuluttaa jotakin?
T Ä M Ä N P Ä I V Ä N koulutuksessa kannattaisi jättää tai-
depipertelyt sikseen. Luonnoskirja on sentimentaalinen pastissi ja se ansaitsee tehokkaan unohduksen mahdollisimman pian. Tulevaisuuden Teollisessa korkeakoulussa menneiden aikojen höpsönromanttiset käsitteet kuten "käsivara", "piirustus" ja "maalaus" joutavat historiaan. Aivan kuten kirnuaminen, salvosten teko ja taide.
Klaus Welp Kirjoittaja toimii kuvittamisen tuntiopettajana Taideteollisessa korkeakoulussa. Luonnoskirja The Sketchbook. Toimittanut Sakke Yrjölä. Taideteollinen korkeakoulu / Gaafinen suunnittelu 2008. 432 s. www.graafinen.org/ sketchbook
santeri lanér
Herkkuserkku
V I E T I N H I L J AT TA I N
Hehän olivat vähän nössöjä
OLEN V IIME A IKOINA
pari kiihkeää iltaa levyhyllyni kanssa. Ja oli hauskaa. Iltojen teemana oli Markus Partasen toimittama Rytmihäiriöitä-kirja. Suomalaisen jazzin viimeiset kymmenen vuotta läpikäyvää teosta oli mahdotonta lukea ilman jatkuvaa levyhyllyn pläräystä, vaihtuvuus levylautasella oli nopeaa. Näin hauskaa ei ole edes karkkikaupassa, löysin ison kasan jo unohtuneita helmiä. Yllätyksiäkään en onnistunut väistämään, yhtyeiden sukulaissuhteet paljastuivat entistä selvemmin. Samat muusikot ovat sinkoilleet kiitettävästi yhtyeestä toiseen, toisinaan instrumentteja vaihtaen toisinaan omassaan pysyen. Kuitenkin se, mikä ihmisten kesken normaalisti johtaa sisäsiittoisuuteen tuntuu jazz-muusikoilla vain lisäävän musiikkikentän rikkautta. Lähes kaikki yhtyeet ovat keskenään vähin-
tään serkuksia, mutta kuten kuusamolaiset toverini taannoin totesivat: mitä serkumpi, sen herkumpi. Vihdoin voin jakaa heidän näkemyksensä.
Jari Tamminen Uuden Suomi-jazzin nousu. Toim. Markus Partanen. Like, 2007
lukenut useita erilaisia musiikkikirjoja. Toiset ovat bändihistoriikkeja ja toiset laajempia aikakauden tai alalajin yleisesitelmiä. Yhdistävä piirre kirjoille on ollut niissä esiintyvien henkilöiden holtiton päihteidenkäyttö ja kyseenalainen sukupuoliaktiviteettien moraali. Siksi olinkin yllättynyt tutustuttuani uuteen suomeksi käännettyyn tiiliskiveen, jossa käydään läpi brittipunkin historia aina 1950-luvun alusta vuoteen 1984 saakka. Kyllähän punkkarit kaljaa juovat, mutta muuten sekoilu tuntuu rajoittuvan siihen, että kaverin päähän rikotaan kananmunia, törmäillään piikkilanka-aitoihin ja heitetään pizzaa yleisöön. Kyllä 1980-luvulla oikein kunnolla homman haltuun ottaneet hevirokkarit osasivat rikkoa rajoja monta pykälää kovemmalla intensiteetillä. Vaikka toisaalta, mielenkiintoinen
kirjahan tämä on. Jos nyt sattuu oikeasti olemaan kiinnostunut sellaisista bändeistä kuin The Clash, Stiff Little Fingers, Buzzcocks, The Damned ja Joy Division. Ja minähän olen. Ja antaahan kirja toki muutenkin erittäin mielenkiintoisen katsauksen tuon ajanjakson kulttuurihistoriallisiin tapahtumiin. Nykyään punk-skenessä on vallalla kasvava nihilismi ja poliittinen epäkorrektius. Kun tätä(kin) punk-historiikkia tutkii, on helppo kuitenkin lähettää nykyjanttereille terveiset, että koko hiton historian läpi kantava kolminaisuus on ollut punk, politiikka ja aktivismi.
Jukka Vuorio John Robb: Punk. Brittipunkin haastatteluhistoria. 511 s. Like 2007.
48 voima 01 / 2008
Ruhnamalle ei voi nauraa
Turkmenistanilaisille hullu kansalliseepos on ankeaa arkea.
tä, kuten Ruotsissa asuva Holmurad Soinov ovat paenneet ulkomaille. dokumentti Pyhän kirjan varjo kertoo suljetun maan kummallisesta diktatuurista ja ennen kaikkea siitä, miten ulkomaiset yhtiöt hinkuvat kulloistakin presidenttiä mielistelemällä saamaan osansa mahtavista ja arvokkaista luonnonvaroista. Ja on tietenkin selvää että pieni vähän yli viisimiljoonainen kansa se senkun köyhtyy köyhtymistään. Jotta suomalaisille toimittajille Turkmenistan-kuva ei muodostuisi vain sinänsä kattavasta dokkarista, Halonen kutsui DocPoint-festarin vieraiksi pari Turkmenistanista paennutta ihmisoikeusaktivistia. Wienissä asuva Farid Tuhbatullin kertoi, että turkmeeneilla oli Neuvostoliiton aikaan jopa helppoa: "Työskentelin ekologina ja tein kartoituksia ympäristön tilasta, ja toimin myös ihmisoikeustarkkailijana samaan aikaan. Mutta ei silloin tarvinnut pelätä läheskään yhtä paljon kuin kun Gorbatshov syöstiin valasta ja Niazov alkoi kontrolloida kaikkea."
ARTO HALOSEN
Mikä olisi Suomen Ruhmana?
olla vain Jumalan ansiota, että hän on edelleen elossa. Viimeisin eli kolmas murhayritys oli sen verran rankka. Holmurad Soinov oli työpaikallaan toimistossa, jossa hän päivysti ja kuunteli kansalaisten huolia, niin kuin kunnon kansanedustajan pitääkin. Yhtäkkiä sisään säntäsi nuori mies, joka ei alkanutkaan purkaa sydäntään vaan ampui kaksi laukausta Soinoviin. Kumpikin kuti osui, mutta lääkärit ja varmaan se Jumala saivat Soinov kursittua kokoon. "Kuka sen murhayrityksen takana oli?" kysyn Soinovilta. Hän kohauttaa olkapäitään. "No presidentti. Joku toinen oppositioryhmä. Ei sillä ole väliä. Turkmenistanissa on liian helppoa päästä hengestään." Ei tosiaan ole helppoa olla turkmenistanilainen oppositiopoliitikko tai ihmisoikeustaistelija. Itse asiassa, se on niin vaikeaa, että monet heisOINOV IN MUK A AN VOI
mietelauseita, elämänohjeita ja "pyhinä" pidettyjä hokemia. Mitään kirjallista arvoa sillä ei väitetä olevan, mutta sen poliittinen arvo on valtava. Nykyisenkin presidentin aikana jokainen Turkmenistanin asukas joutuu opettelemaan kirjasta pitkiä pätkiä ulkoa eri elämän vaiheissa. Ja jotta kirja todella sisäistettäisiin, Turkmenistanissa on myös Ruhnama-yliopisto. Islaminuskoiset hengelliset johtajat ovat kiistäneet kyhäelmällä olevan uskonnollista arvoa ja väittäneet sen olevan jopa ristiriidassa Koraanin kanssa. Niinpä heitäkin on suljettu vankilaan toisinajattelijoina. on ollut vahvaa oppositioliikehdintää. Ennen kuin se tukahdutettiin. "Olin kevällä 1992 järjestämässä 24 000 ihmisen kansalaisfoorumia, joka oli samalla mielenosoitus Niazovia vastaan. Mukana oli paljon 2330-vuotiaita nuoria miehiä ja Afganistanin sodan veteraaneja. Siitä alkoivat uhkailut ja murhayritykset", Soinov huokaa. "Minua syytettiin attentaatista Niazovia vastaan. Hänet yritettiin murhata, ja useita epäiltyjä vangittiin sen jälkeen", Tuhbatullin kertoo. Hänellä ei ollut osuutta diktaattorin murhayrityksessä, mutta silti hän joutui vankeuden ja painostuksen jälkeen allekirjoittamaan tunnustuksen, jonka mukaan hän oli syyllinen. Tuo tunnustus estää hänT U R K M E N I S TA N I S S A
PAKOLAISENA RUOTSISSA. Holmurad Soinovin
niskassa roikkuu syyte murhayrityksestä.
entinen diktaattori Saparmurat Niazov hallitsi maataan rautaisin ottein. Hän kuoli joulukuussa 2006, mutta hänen absurdi perintönsä elää edelleen Ruhnaman eli Sielun kirjan muodossa. Se on Niazovin kirjoittamaksi väitetty kummallinen kokoelma
T U R K M E N I S TA N I N
tä ja hänen perhettään palaamasta Turkmenistaniin. bisnekseen. Ulkomaisille yrityksille diktatuuri sopii hyvin, ja yhden höyrypäisen mukaM U T TA TA K A I S I N
uskonnollisen kirjan kääntäminen bisneskumppanin kielelle on halpa hinta miljoonadiileistä ja pääsystä runsaille öljy- ja kaasuapajille. "On helpompaa neuvotella vain yhden kanssa kuin monien", lau-
valkokangas
Ratkiriemukas sota
Hollywood kykenee tuottamaan veijarikomedian aiheesta kuin aiheesta. Charlie Wilsonin sota kertoo Yhdysvaltain kongressiedustajan edesottamuksista ja liioittelee niitä häpeilemättä. Viinaan ja naisiin menevä helppoheikki diilaa aseita 1980-luvun loppupuolella Afganistanilaisille vastarintataistelijoille, mujahedineille. Viinan, viivan ja viikseen vetämisen välissä järkätty sota on ilmeisen hauska ja ryssätkin saadaan ajettua maasta. tamaan elokuvan ratkiriemukasta jatkoosaa. (JT) Mike Nichols: Charlie Wilsonin sota. Elokuvateattereissa 8.2.2008
Ruusu Haarla, Jari Tamminen, ilja rantanen, Tuomas Rantanen & jukka vuorio
Enemmän kuin epookki
Mestariohaaja Ang Leen uudessa Lust. Caution -elokuvassa paneudutaan kiinalaisen vastarintaliikkeen pyristelyihin toisen maailmansodan aikaan Japanin miehittämällä alueella. Agenttitarinaksi juonen kehittely on verkkaista eikä sitä oikein voi perustella tarkan epookkikuvauksenkaan vaatimuksilla. Elokuvan kuluessa kuitenkin käy ilmi, että keskeiset tavoitteet ovat muualla:
tamaan tai tappamaan toisia, ja millaisella hinnalla näistä teoista voi pidättäytyä. Kaikki tämä vaatii vähän kypsyttelyä voidakseen kiteytyä lopulliseen kukkaansa. Leen pysähdyttävän elokuvan vahvuus nousee äärimmäisen virittyneestä näyttelijätyöstä ja siitä, että ohjaaja todella tietää mitä haluaa sanoa ja miten se elokuvallisen keinoin on parhaiten ilmaistavissa. (TR) Ang Lee: Lust. Caution. Elokuvateattereissa 8.2.
Rapatessa roiskuu
Mari Rantasilan debyyttiohjaus, Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoihin perustuva Risto Räppääjä, rokkaa sopivalla tatsilla kohderyhmäänsä nähden. Kirjojen kannustava asenne, jossa lapset ratkovat arjen kommelluksia ja voittavat sosiaaliseen hyväksyntään liittyviä pelkoja, on tallentunut hyvin filmillekin. Alkuperäisteoksiin hyvin tutustuneen Voiman kolmenhenkisen raadin 6-vuotiaat Ilja, Leo ja Väinö pitivät elokuvasta varauksettomasti. Erityistä kiitosta sai elokuvan musiikki ja se kohta missä "Risto nousi aina seisomaan ku Nellikin" (koska Rauhatäti oli käskenyt huomioida kohteliaasti naisihmisiä). Elokuvasta vaikuttunut Ilja teki kotona purkeista ja purnukoista maailman suurimman rumpupatterin, eikä olisi malttanut lopettaa treenejä edes iltapalan ajaksi. Aikuisempaan silmään pisti tyylitietoisella kierrätyskamalla ja epätavallisilla
Viittaukset nykypäivään ja operaation seurauksiin jäävät kovin vähäisiksi. Elokuvan jekkuilut vaikuttavat Afganistanin sisäja maailmanpolitiikkaan vielä tänäänkin. Jos vakuuttaa itselleen, että tämä kaikki on vain mustaa huumoria ja ironiaa on leffa jopa ihan hauska. Olisi tietysti ollut lystiä, mikäli leffan tekijät olisivat muistuttaneet siitä, että Yhdysvallat aktiivisesti lietsoi tuota sotaa ja pyrki sitomaan veli venäläisen voimavarat siihen mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Ja tietysti myös siitä, että afganistanilaisia vapaustaistelijoita alettiin kutsua heidän valtaan päästyään talebaneiksi. Jään odot-
menopeleillä kekseliäästi ahdasta ajankuvaa väistelevä lavastus. Hauskoja olivat myös voipurkkien, muuttolaatikoiden ja puhelinluetteloiden tapaisten arkitavaroiden keksityt brändit. Tosin sitä jyrkemmin esiin pyrkivät epäilemättä taloudellisen yhteistyön edellyttämät oikeat tuotemerkit Ingmannin uutuusjäätelöstä (kuvassa) Helsingin Sanomiin ja Samsungin taulutelkkariin. Kiinnostava oli myös Vantaan kaupungin uudenlainen idea mainostaa lastenelokuvassa Kartanonkosken asuinaluetta houkuttelevana lapsiperheiden asumiskohteena. (TR, pisteet IR) Mari Rantasila: Risto Räppääjä. Elokuvateattereissa 15.2.
säveltänyt elokuvan musiikin. Petyin. Pohjoismaiset talviset kuuranurmet vetosivat kauneudellaan, mutta en katsoisi sitä elokuvan ansioksi, vaan luontoäidin. Arn on maisemakuvakavalkaadi ilman näkökulmaa. Elokuvan rakenne noudattaa perinteisen sankarieepoksen kaavaa, mutta juoni ei seiso omilla jaloillaan ja kohtaukset jäävät pinnallisiksi. Tarinassa on paljon koskettavia asetelmia, jotka jättävät kylmäksi. Yksi syy oli se, että jokainen lupaava kohtaus peittyi
ohjaaja etsii ja paikallistaa häkellyttävällä tarkkuudella avainkysymyksiä, jotka liittyvät yksityisten motiivien ja yleisten ihanteiden leikkauspisteisiin. Ang Lee sukeltaa sosiaalisten roolipelien vyyhtiin ja erityisesti sukupuolisen kanssakäymisen psykologisiin rakenteisiin, joissa usein jylläävät mutkin voimat kuin romanttinen rakkaus. Oleellista on sekin, miten ja millä hinnalla ihminen kykenee pettämään, kidut-
Tulkinta unohtui
Jan Guilloun menestyskirjoihin perustustuvan ruotsalaisen seikkailuelokuvan Arntemppeliritarin budjetti on Pohjoismaiden elokuvahistorian suurin. En ole lukenut Guilloun kirjoja, joten menin katsomaan Arnia avoimin mielin. Iloitsin siitä, että tuotannossa ja tekijätiimissä on myös suomalaisia, kuten Tuomas Kantelinen, joka on
pahuksen Kantelisen jousisoittimiin, eikä niiltä saanut hetken rauhaa. Tässä on ehkä käynyt niin, että valtava budjetti innoitti jäljentämään Hollywoodin toimintaseikkailuja. Innoitti ehkä niinkin paljon, että unohdettiin panostaa tulkintaan. Arn ei pysty visuaaliseen hurjuuteen, johon Hollywoodissa on varaa. Se ei haittaisi, jos sen sijaan voisi vaikuttua muusta. Ei voi. Juosten kusten tehty Arn-temppeliritari ei välittänyt ennakkotiedoissa luvattua historiallista tietoa, mutta pari hauskaa vitsiä elokuvassa on. Nauratti. (RH) Peter Flinth: Arn-temppeliritari. Elokuvateattereissa 22.2. K-13.
voima 01 / 2008
49
sahtaa Soinov. Nykyinen presidentti Gurbanguly Berdymuhamedov lienee se ainut neuvottelukumppani. Soinov ja Tuhbatullin ovat erityisen katkeria kansansa köyhdyttämisestä: ulkomaiset firmat vaihtavat rahaa pimeän kurssin mukaan, joka on nelinkertainen viralliseen kurssiin verrattuna. Mutta kun firmoilla on Turkmenistaniin päin jotain maksettavaa, ne maksavat verot sun muut virallisen kurssin mukaan. Eli näin saadaan rahaa virtaamaan maasta ulos. Suomeksi kirjaa oli kääntämässä rakennusyhtiö Ensto, mutta firma luopui aikeesta. "Se oli oikein tehty, mutta menetimme isot kaupat", Enston hallituksen puheenjohtaja kertoo elokuvassa. turkmeeneilta miltä tuntui katsoa heidän hullun kotimaansa meininkiä valkokankaalta. Rainahan on paikoin niin absurdi, ettei sitä meinaa pystyä ottamaan vakavasti. Naurattiko maanpakolaisia? "Pikemminkin itketti", he vastaavat. "Ehkä tuolle ironialle pitäisi nauraa,
K YSYN LOPUK SI
filmihullu
www.filmihullu.fi
KUIN VELJET KESKENÄÄN.
"Firmat kantavat rahat pois maastamme yhteistyössä diktatuurin kanssa", Farid Tuhbatullin kertoo.
mutta en vieläkään pysty siihen", Tuhbatullin huokaa. Iida Simes
Arto Halonen: Pyhän kirjan varjo. Käsikirjoitus Arto Halonen ja Kevin Frazier. Art Films Production AFP Oy. Ensi-ilta 29.2.
Riistofirma rakentaa Olkiluotoa
aikaansaama Ruhnama-teos ja sitä palvova kansalliskultti ovat dokumentaristille herkullisia aiheita. Halonen ja käsikirjoittajakumppaninsa Kevin Frazier ovat loistavasti ymmärtäneet, että kaikkea ei tarvitse selittää auki, kun ironian kohteet parodisoivat itse itsensä. Elokuva kertoo julman paljastavasti miten diktatuuri toimii ja köyhää kansaa pidetään kyykyssä. Ja kuten nykyajan globalisaation henkeen kuuluukin, maan luonnonvaroja riistävät myös ulkomaiset yhtiöt. Yhtiöt kääntävät Ruhnaman omille kielilleen, jotta ne saisivat solmittua mahdollisimmat hyvät diilit. Eipä silti, että sitä kukaan Turkmenistanin ulkopuolella vapaaehtoisesti lukisi... Elokuvan herkkua ovat pätkät Turkmenistanista, joissa näytetään miten kirjaa palvotaan. Valtavaa, käsittämättömän rumaa Ruhnama-patsasta, jonka monimetriset sivut aukeavat ja kannet heiluvat, voisi pitää vitsinä, mutta se ei ole sitä. Halonen on löytänyt patsaan rakentaneen turkkilaisen arkkitehdin, ja tämä tuntuu olevan jokseenkin vakavissaan. Ja hei, patsashankekin edisti turkkilaisen rakennusfirman bisneksiä. Yksi elokuvan keskeisimmistä riistofirmoista on ranskalainen Bouygues. He ovat saaneet rakentaa Turkmenistaniin maailman suurimman moskeijan sekä loistohotelleja jotka eivät pullistele ainakaan ulkomaisista turisteista, sillä maahan on suljettu diktatuuri . Suomessakin Bouygues häärii Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla, mutta sai sen diilin todennäköisesti ilman että ranskalaisjohtajat olisivat joutuneet tankkaamaan jotain härmäläistä hengentuotetta. Jos Suomi olisi diktatuuri, mikä olisi se kirja, jota vaatisimme käännettävän kaikille maailman kielille, jotta muut saisivat kännykkämme ja metsämme? Ehkä Sauli Niinistön Hiljaisten historia?
T U R K M E N I S TA N I L A I S E N D I K TA AT T O R I N
Iida Simes
Voiman tv-liite
Sunnuntaisin YLE TV1 : Fitz ratkaisee Jimmy McGovernin luomassa 1990-luvun onnistuneimmassa rikossarjassa tärkeintä eivät ole rikokset, vaan ylipainoisen alkoholi-, nikotiini- ja uhkapeliaddiktoituneen, mutta pohjimmiltaan sielukkaan kriminaalipsykologin ja hänen ympärillään olevien ihmisten keskinäinen karaktääriverkosto, jossa luonnekuvia vahvistetaan poikkeuksellisen huolellisella lavastuksella ja rekvisiitan hyödyntämisellä. Maanantaisin YLE TV1: Voimala Marketta Mattilan ja Raisa Rauhamaan ajankohtaiskeskusteluissa keskitytään juontajapersoonien itsekorostamisen sijaan huolelliseen taustatoimittamiseen ja älykkäästi jännitteelliseen castingiin ja annetaan lumipesut suorien lähetysten ylihehkutetulle mystiikalle varmistamalla viimeistään editissä, että keskustelun kiinnostavimmat kohdat saadaan mukaan lähetykseen. Sunnuntaiaamuisin Nelonen: Krokotiilimies Australialaisen Steve Irwinin yli-innostunut ja kohkaava persoona saattaa alkuun tuntua luonto-opetusohjelmien tyylilajiin sopimattomalta, mutta tarkempi katsanto paljastaa lastenkin rakastaman showmieselkeiden takaa osaavan ympäristökasvatuksellisen pyrkimyksen ja viimeistään silloin hänen viime vuotisesta menehtymisestään keihäsrauskun iskuun tulee aidosti surulliseksi.
Tuomas rantanen
Zapatistien vastarinnan nyt
voima 01 / 2008
51
Hiljaisuus syvenee
STOP TÖHRYILLE EI TOIMI TÄÄLLÄ.
Zapatistien autonomisen Oventic-kylän rakennusten seiniä peittävät vallankumoushenkiset seinämaalaukset.
sutaan esiteltäväksi. Nimi, organisaatio, vierailun tarkoitus ja kuinka pitkään aikomus olla alueella. Tämän jälkeen kolmas, farkkuihin, kauluspaitaan ja kommandopipoon pukeutunut compañero johdattaa Selityskomission toimistoon, La Comision de Explicacionesiin. Pöydän takana istuu kaksi kommandopipoista zapatistia, jotka ottavat vieraan vastaan kuulemaan lyhyen selostuksen zapatistien historiasta. Julioniksi ja Deboraksi itsensä esittelevät, selvästi vanhemmat henkilöt, alkavat kertoa vuorotellen zapatistien historiasta värikkäästi maalatussa puisessa toimistokopissa. Seinät ovat täynnä zapatistipiirustuksia, Emilio Zapatan tai subcomandante Marcosin kuvia, sekä Zapatistisen Kansallisen Vapautuksen armeijan (ezln) tunnuksia. Litanjanomaisen puheen välistä nappaan lauseen "vielä palaamme vuoteen 1994", joka todennäköisimmin viittaa zapatistien kansannousun 12 ensimmäisenä päivänä käytyyn aseelliseen taisteluun, "koska haluamme demokratiaa ja oikeutta kaikille". Vuodesta 1994 lähtien jatkunut eteläisen Meksikon intiaanien vastarinta on julistanut toimivansa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa ja kehoittanut kaikkia maailman sorrettuja, miehiä, naisia, opiskelijoita, prekariaatteja ja homoseksuaaleja liittymään taisteluun, jotta saavuttaisimme toisenlaisen maailman. Intiaaniyhteisöjen järjestäytyminen ja poliittinen aktiivisuus on liikaa oikeistolaiselle hallitukselle, joka pitää taloudellisesti rikkaalla alueella voimistuvia liikkeitä uhkana voitontavoitteluun perustuvalle yritystoiminnalleen. mieluummin keskustelemista, seminaareja, pyöreitä pöytiä, konferensseja sekä haastatteluita", julistaa Marcos. Tapaamiseen osallistuneet intellektuellit vaativat hallitusta lopettamaan viimeaikaiset väkivaltaiset hyökkäykset, jotka ajavat kyliä puolustautumaan väkivaltaisin keinoin, vaihtoehdottomuuden nimissä. Marcos jatkaa vakuutteluaan: "Yhdessä zapatisti-yhteisöjen kanssa sitoudumme valvomaan viimeaikaisten tapahtumien kehitystä ja kutsumme kaikkia maailman oikeamielisiä naisia ja miehiä olemaan valppaina ja osoittamaan avoimesti solidaarisuuttaan Chiapasin alkuperäisväestön puolesta, niiden puolesta jotka ovat uudistaneet odotukset toisenlaisen maailman mahdollisuuksista". San Cristobalin tapaamiseen osallistunut Naomi Klein julistaa rauhan
Meksikon eteläisessä Chiapasin osavaltiossa voi matkustaa tavallisena turistina tietämättä mitään alueella syvenevästä poliittisesta kriisistä. Ja tätähän Meksikon hallitus haluaakin. Zapatistit ovat haistaneet sodan merkit: vuoristossa ja sademetsien kätköissä löyhkäävät armeijan iskut.
Cristobalin Fray Bartolomen ihmisoikeuskeskuksen tiedottaja Victor Hugo Lopez istahtaa rauhallisesti alas kovasta kiireestä huolimatta ja alkaa kertoa armeijan, puolisotilaallisten joukkojen ja poliisin tekemistä iskuista, pidätyksistä ja kadonneista henkilöistä. Viime kuukausina ahdistelu alkuperäisvästön keskuudessa on lisääntänyt. Vuonna 2007 väkivaltaisuudet lisääntyivät monissa eri yhteisöissä, iskuista vastasivat usein paramilitaarit, puolisotilaalliset joukot. "Esimerkiksi marraskuussa Viejo Velascon yhteisöön tehdyssä iskussa kuoli neljä henkilöä, neljä katosi ja yli 60 kyläläistä pakotettiin jättämään kotinsa. Poliisi tai valtio ei tutkinut tapausta, eikä sitä luultavasti tullakaan selvittämään. Kyseessä ei ollut zapatistien autonominen kylä, vaan intiaanit vain sattuivat asumaan Zona Selvan eli viidakon alueella", Lopez kertoo.
S
AN
pöydän ääreen. Suojelu tarkoittaa käytännössä alueen kontrollointia, ihmisten tappamista ja häätämistä voimakeinoin. Rikkaan sademetsäalueen puut ovat kuumaa tavaraa puuteollisuudelle. Hallitus haluaa alueen hallintaansa, mutta tarkoituksena on kuitenkin jättää se yksityisten firmojen riistettäväksi. Meksikon hallitus pitää kyläläisiä vaarana taloudellisille pyrkimyksilleen. Puolisotilaallisten joukkojen käyttö tarkoittaa matalan intensiteetin sodan epävirallista puolta, jolloin vastuuta ihmisoikeusrikkomuksista on hyvin vaikea langettaa kenellekään, saatikka saada henkilöitä oikeuteen tuomittavaksi. Meksikon hallitus ja Chiapasin alueellinen poliittinen valta antavat täyden tuen rikolliselle toiminnalle, koska ne eivät aloita tutkimuksia ja vaikenevat onelmien edessä.
Zapatistit & Marcos
Toisin kuin huono hallitus, joka on hylännyt häätämänsä ihmiset, zapatistien San Manuelin alueen hyvä hallinto La Junta de Buen Gobierno kutsuu kodeistaan ja kylistään häädettyjä asumaan autonomisiin kyliinsä, joissa on tilaa kaikille sorretuille ja kaltoin kohdelluille. Myös subcomandante Marcos on vastannut lisääntyneisiin häätöihin ilmoittamalla zapatistien aikovan puolustautua pakon edessä. San Cristobalista matka lähimpään zapatistien autonomiseen kylään kestää vajaan tunnin. Oventic on yksi viidestä keskeisestä zapatistikylien keskuksista eli caracoleista, joihin jokaiseen kuuluu useita kymmeniä autonomisia kyliä. Portilla ovat vastassa huiveilla kasvonsa peittäneet mies- ja naiszapatistit. Passi pyydetään nähtäväksi toimistoon, ja hetken kuluttua kut-
TASA-ARVON TOVERIT. "Zapatistien autonomisissa kylissä naiset osallistuvat päätöksien tekoon siinä missä miehetkin", selityskomission toimistossa istuva Deborah korostaa.
Sodan merkit ilmassa
Joulukuussa tuli kymmenen vuotta täyteen Meksikon armeijan ja poliisin suojeluksessa toimivien paramilitaarien massamurhasta Chiapasin Actealin kylässä. Aseellisessa iskussa surmansa sai 45 alkuperäisväestöön kuulunutta miestä, naista, vanhusta ja lasta, joista nuorin oli vain 11 kuukautta. Samaan aikaan joulukuussa Chiapasin historiallisessa keskuksessa San Cristobalissa kokoontuneet intellektuellit ja aktivistit julistivat yhteen ääneen armeijan suunnittelevan uutta Actealia. Tilaisuudessa zapatistien puolesta puhuneen subcomandante Marcosin mukaan sodan merkit horisontissa ovat selvät. "Me, jotka olemme olleet sodassa, osaamme tunnistaa lähestyvät valmistelut. Sodalla, niin kuin pelolla, on tuoksunsa, ja jo se löyhkää zapatisti-maillamme." "Tämä on viimeinen kerta, kun lähdemme tämän kaltaiseen toimintaan, vaikka itse kannattaisin
Sademetsä tekosyynä
Victor nousee ylös näyttääkseen Chiapasin alueen karttaa: "Vuonna 2007 kahteen viidakon alueen yhteisöön tehtiin iskut käyttäen helikoptereita. Armeijan ja poliisien suojeluksessa toimivat puolisotilaalliset joukot tuhosivat kylät ja niiden talot." "Osa ihmisistä ajettiin vuorille oman onnensa nojaan, toisaalta viime vuonna 16 häädettyä perhettä kuljetettiin kaupunkeihin sellaisiin taloihin, jotka ovat täysin asumiskelvottomia ja jätettiin sinne selviämään", Victor pyörittelee päätään huokaillen. "Julkisesti hallitus on ilmoittanut haluavansa suojella sademetsää, mutta todellisuudessa kyseessä ovat puhtaasti taloudelliset kiinnostukset", Victor jatkaa istuutuen takaisin
olevan antikapitalistista, ja näin taloudelliseen voittoon pyrkivän hallituksen haluavan luonnollisesti sotaa. Subcomandante Marcos yhtyi väitteeseen alleviivaten, että sodat luovat paremmat olosuhteet miljoonabisnesten solmimiselle. Naomi Klein myös muistutti, että ezln on onnistunut viemään vastarinnan viestiä pitkälle Meksikon rajojen ulkopuolelle, mutta alistamisen vastustaminen on kuitenkin rakennuttava omin voimin maailman eri paikoissa, jotta voimme yhdistyä. Marcosin mukaan "zapatistit haluaisivat jatkaa rauhanomaista siviilitoimintaansa, mutta sodan merkit ovat selvät. Naomi Kleinin sanoin, meidän on valmistauduttava shokkiin". Siskot ja veljet, olkaamme valmiina!
Kukka Ranta Marcosin ja Naomi Kleinin sitaatit on lainattu vasemmistolaisen La Jornada lehdessä 18. jouluuta 2007 julkaistusta artikkelista, sekä subcomandate Marcosin puheesta, joka löytyy Zapatistien internet-sivuilta.http://enlacezapatista.ezln.org.mx/comision-sexta/860/
KUULEEKO KUKAAN? San Cristobalin Fray Bartolomen ihmisoikeuskeskuksen tiedottaja Victor Hugo Lopez toivoo, että maailman huomio heräisi jälleen puolustamaan Chiapasin alueella syvenevää kriisiä.
voima 01 / 2008
53
kaipaisin hieman monipuolisempaa näkökantaa eläinkunnan tuotteiden käyttöä kohtaan. Anna
Terveisiä keskitysleiriltä
Luin vasta nyt Voima 10/07 lehdessä ilmestyneen, Hannele Huhtalan kirjoittaman atikkelin Terveisiä kinkkujen keskitysleiriltä. Juttu käsittelee erittäin yksipuolisesti tuotantosikaloiden tilaa nykypäivän Suomessa, ja kenen tahansa kunniallisen toimittajan olisi pitänyt artikkelia kirjoittaessaan ottaa lähteikseen useampia henkilöitä ja julkaisuja. Artikkeliin oli haastateltu pelkästään Oikeutta Eläimille -järjestön aktivisteja ja lähdemateriaalina oli käytetty vain ja ainoastaan kyseisen järjestön provosoivaa materiaalia, jonka asiasta tietämätön kaupunkilainen varmasti uskoo täytenä totena. Sikatilallisena näen toki kuvissa myös epäkohtia, mutta suurin osa kuvista on esitetty julmempina kuin mitä ne ovat. Rakas toimittaja: jos emakko porsii keskellä yötä (jolloin aktivistit olivat tiloille luvatta tunkeutuneet), mitä todennäköisimmin vajaan 15 porsaan pahnueeasta muutama syntyy kuolleena, jolloin tilanhoitaja ei saman tien ole paikalla korjaamassa kuolleita pois karsinasta. Emakon ja porsaiden välillä on kalterit, jotta emakko ei tukehduttaisi omia porsaitaan tuohtuessaan. Näin käy, jos keskellä yötä sikojen nukkuessa joku tunkeutuu sikalaan. Siat luonnollisesti pelästyvät ja kamalalla kirkunallaan varoittavat muitakin tunkeilijoista. Varsin yllättävää, sikaloissa haisee pahalta. Tämä tuli luultavasti koko Suomen kansalle järkytyksenä. Mistä lähtien sikalat ovat olleet hyvänhajuisia, tai jos kysymyksen voi toisin muotoilla, milloin paska ei ole haissut pahalta? Artikkelissaan Huhtala surkutteli kärpästen keskellä makaavia, velttoja emak-
Kosovo-raportista
Raportissaan Kolme Kosovoa (Voima 10/2007) Hanna Nikkanen sanoi, ettei Kosovolla ole omia kansallisia symboleita. Kosovon Skanderbegin kotkalippu on jo 1400-luvulta peräisin ja sama kuin vuonna 1912 itsenäistyneellä nykyisellä Albanialla. Muitakin symboleja riittää. Nikkasen maitsemaa uskonnollista sitoutumattomuutta on sekä albanialaisten itsensä että muiden sanoin kuvattu: albaanien ainoa uskonto on Albania. Islam, ortodoksisuus ja roomalaikatolisuus olivat kulloisten miehittäjien tuomia pakkotoimia, joihin käytännön syistä enemmän tai vähemmän sopeuduttiin. Näin Enver Hoxhan aikanakin Albania sai maineen olla maailman ainoa ateistivaltio. Ari Kukkonen
Jee jee
Terve! En tiennyt kenelle lähettää sähköpostia, joten laitoin tänne. Taannoin teillä oli Big Bother -aukeama jossa oli valvontakameroiden kuvia ja aloin sisustamaan asuntoni yhtä seinää näillä aukeamilla. Kuitenkin kävi niin etten ehtinyt "hamstraamaan" tarpeeksi Voimalehtiä ja seinä jäi ikävästi vaiheeseen. Nyt utelen, onko teillä vielä jemmassa niitä lehtiä, ja voinko saada niitä haltuuni jotta saisin "sisustettua"? Kiitos etukäteen ja extrakiitokset llllloistavasta julkaisusta! Jonne
koja. Eikö kuka tahansa ole veltto, jos hänet kesken yöunien herätetään? Sikaloissa sairaat siat erotetaan pahnueestaan ja laitetaan yhteiseen karsinaan, niin sanottuun sairaskarsinaan. Jos ja kun sialla on esim. jalassaan tyrä ja se tulehtuu, sika erotetaan. Kun kaikki tällaiset sairaat siat ovat samassa karsinassa toipumassa, saadaan mahtavia, provosoivia kuvia, jotka julkisuudessa levitetään ainoana totuutena sikaloista tyyliin "näin ovat sikojen asiat joka karsinassa". Vielä hännänpurennasta: hännänpurenta vaikuttaa raa´alta toiminnalta, se on arvoasteikossa alimman sian kiusaamista. Sian saparo on kuitenkin miltei tunnoton, joten vaikka sikaa nostaisi saparosta, se ei välttämättä päästä äännähdystäkään. Olisin toivonut "nyyhnyyh meillä on kaikki asiat niiiiiin huonosti tuolla maalla" artikkelin viereen vastinetta, jossa olisi asianmukaisesti selvitetty myös tarinan toinen puoli. Rakas Hannele: tee toki seuraavaksi artikkeli suomalaisesta terveyden- tai vanhustenhuollosta, ja muista näyttää artikkelissa kaikkein kamalimmat makuuhaavat ja vanhusten paskavaipat. Pyydä toki tovereitasi Oikeutta Eläimille -järjestössä perustamaan uusi aktivistiryhmä: Mielestämme on tärkeämpää hoitaa ensin kuntoon ihmiset ja sitten vasta eläimet -järjestö ja pyydä, jos voisivat tehdä samanlaisen kuvakollaasin Suomen sairaaloista. Monipuolisempia artikkeleita ja eri näkökulmat paremmin esittäviä toimittajia odotellessa. Anna
Reilun ka kaupan T-paidat naisille j miehille, "kraft" tai ja "fuerza" -tekstillä. Koot: Naiset XS - XL Miehet S - XL (Napakat mallit) Toistaiseksi vain Voim Voima-lehden vanhoille ja uusi tilaajille uusille .
25 ¤
Reilusti voimassa!
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤ Kyllä! Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
issa, kouluttamaan Työskentelemään katulasten par epidemiaan vastaan. opettajia,taistelemaan HIV/AIDS Ota yhteyttä: umana.org tai +45 2367 4906, veronique@h www.lindersvold.dk
kuva: Teemu Lindroos
LÖYDÄ OMA HELSINKISI
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO · HAKASALMEN HUVILA · KOULUMUSEO · LASTENMUSEO · TUOMARINKYLÄN KARTANOMUSEO · SEDERHOLMIN TALO
MUSEOT VIEVÄT MUISTOIHIN
aina
WWW.HELSINGINKAUPUNGINMUSEO.FI
VAPAA PÄÄSY