Nyt suomeksi!
"
lk ei ole
RII PP UM ATON TA JO UR NA LIS MI A VENÄ JÄLTÄ
Riippumatonta journalismia Venäjältä
Neljä taskukirjaa vuodessa.
Tilaa uusin Novaja Gazeta hintaan 7 , plus postimaksu.
"
Kolme myyttiä
www.novajagazeta.fi
"
2
terroria, Tämä ei ole enää ä on sotaa. täm -Elena Milasina
Venäläinen lov anislav Marke St
"
Into-kirjat ovat ärhäköitä puheenvuoroja paremman maailman puolesta!
Timo Kopomaa
LEPPOISTAMISEN TEKNIIKAT
a Matti Ylönen
VEROPARATIISIT
r a Martina Reute k Holm ja Ruuri o (toim.)
hti Kuljemmeko ko llisen hitauden onne 0 ) aikakautta? (1
so Nordean sijoitu lvelut Liechten pa MG ja ei ste nissä, KP kriisi julkistalouden roiten puuttua ve m en? pa p ratiisitaloute ( (10 )
KOULU JA VALTA
Rolf Büchi, ja a Nadja Braun no Kaufmann r Bru
la Onko koulun ol ahdollista olla m tasasekä luova että ? ar a voinen (1 ( 0 )
OPAS SUORAAN DEMOKRATIAAN
Mitä on suora miten d demokratia ja voisi toteuttaa s ä sit 0 ) S Suomessa? (1
! VAT UUSIA NÄKYMIÄ KIRJOJA, JOTKA AVAA LUE
re Ter Vadén oi (to m.) a Mahatma Gan
IN LI KOLAN JA AJ MANA
VAPAUDESTA Hind swaraj
Väkivallatonta toimintaa eksi. radikalismin tu 0 ) (1
dhi
aa Tuhon ennustaj n. olesta ja vastaa pu (10 )
-pamfletit. Tarpeellisia puheenvuoroja.
Kosmopoliittista laatujournalismia taskukirjoina neljä kertaa vuodessa (24 ).
www.intokustannus.fi
www.mondediplo.fi
MERKKITU
HELMIKUU
N
OTTEET
voima 1 / 2009
7
2.2.20091.3.2009
rjoitus
sis
Mihin menet, hyvinvointivaltio?
Sata-komitean sivistysporvari Osmo Soininvaara Voiman toimittajien tentissä.
Toivoa ilmassa
P R E S I D E N T T I M A R T T I A H T I S A A R i kommentoi Voimassa 9/2008
31
8-9, 11&12 &
Musta maanantai
Venäjällä tapettiin jälleen kaksi ihmisoikeusaktivistia, asianajaja Stanislav Markelov & Novaja Gazetan toimittaja Anna Baburova.
julkaistua juttua, joka taustoitti Ahtisaaren rauhanneuvottelujen ongelmallisia puolia. Ahtisaari kutsui Seurassa kritiikkiä "stalinistiseksi" ja "taistolaiseksi". Hän pahoitteli, että Suomea ei ole vieläkään "puhdistettu" väärinajattelijoista. Voimaa syytetään entisaikojen kommunismeista, vaikka tämän lehden tekijät hengittävät aivan uutta ilmaa. Voima ei ole puolueellinen eikä valtiokeskeinen lehti eikä edes markkinatalousvastainen lehti: Voima rahoitetaan mainoksilla. Onhan Voima toki sitoutunut edistykselliseen journalismiin ja demokraattisten käytäntöjen ajamiseen. Jos jollekulle kaikki kollektiivinen toiminta ja ajattelu samastuu yhden aikakauden epäonnistuneisiin tuotoksiin, emme voi toivoa kuin lisää hengen valoa ja sivistystä.
A H T I S A A R E L L E T Y Y P I L L I N E N erottelukyvyn puute ei ole ollut harvinaista viime vuosina. Kaikki kapitalismin, sotilasliittojen, epädemokraattisten instituutioiden ja rikkaiden edun kyseenalaistava toiminta on katsottu milloin stalinismiksi ja milloin vain haihatteluksi. Ajattelutapa symboloitui viimeisen kahdeksan vuoden ajan usa:n presidenttiin Geoge w. Bushiin. Tämä aika alkaa olla ohi. Ehkä olisikin syytä tuulettaa poliittisen ajattelun ummehtuneita ylilyöntejä. Pitäisikö kerätä lista suomalaisista poliitikoista ja journalisteista, jotka olivat rähmällään talouden ja sotilaallisen mahdin edessä? Sen sijaan kriitikkoja on syytetty usa:n vastaisuudesta ja yksisilmäisyydestä. Maa, jolla on tukikohtia yli sadassa maassa ja joka aloittaa laittomia sotia, ansaitsee globaalisti ajattelevassa lehdessä enemmän kritiikkiä kuin muut. Sitä paitsi terävimmät usa:n kriitikot ovat aina löytyneet oman maan sisältä. Ja siihen verrattuna suomalainen kritiikki on ollut maltillista. N Y T O N T O I V O A I L M A S S A , Barack Obaman presidenttikausi on
Aktivistit alasti
Ne tekivät sen taas! Beauty of Black Block -kalenteri leikittelee uhon, seksin & väkivallan kuvastolla.
28
Lue Fifistä!
Vapaaottelija vs. valtio Sotaa vastustavaa ammattitappelijaa uhkaa Yhdysvalloissa 10 vuoden vankeustuomio. Yhden vallankumous on toisen seminaari Onko Suomessa radikalismia? a? Pitäisikö olla? Tö Töhryraadin M Mona Lisa Ra Raati kohtaa kympin ar arvoisen avaruusluota taimen.
alkanut lupaavasti. Edistyksellisessä politiikassa on voimaa. Pitää varoa kuitenkin ajautumasta takaisin vanhakantaiseen ajatteluun, jossa tärkeintä on edistää keskiluokan silmitöntä kulutusta ja tulonsiirtoja kaikista rikkaimmille. Finanssikriisi tulee syvetessään osoittamaan, kuinka mädäntynyt ajatus jatkuvasta kasvusta on. Rikkaat rikastuivat, köyhät köyhtyivät ja keskiluokka velkaantui. että varallisuuserot ovat hyvästä. Hintana on ollut kasvava köyhälistö. Suomessa köyhien määrä kasvaa 50 000 ihmisellä vuodessa. Eikö kaikkea yhteiskunnallista toimintaa pitäisi ohjata paitsi demokratia mutta myös lain ja sen hengen noudattaminen: oikeudenmukaisuus? Nyt Suomessa taas ajatellaan, että silmitön kulutus voisi pelastaa talouden. Kahdeksan vuotta Valti Bushin hallinto hoki samaa: lisää veronalennukkansa on matoku sia ja julkisen sektorin leikkauksia. Eikö seuraa sika uri ja va ka ukset ole jo nähty? mpan na ru.osk tuotta i ja Välillä tuntuu, että yhteiskunta halutaan a tansaointenlkah-aulostla insiea r a speku K puhdistaa niistä, jotka pyrkivät taistelemaan vii,r o lantta tarvitope s n me lamasta alkanutta rakenteellista ja suunniäin i nn stet a Pähom Pen viemäaeesi o telmallista köyhyyttä vastaan (ks. s. 31). Jossakin si.ulosta! ssä!r iyhde toivotaan hiljaa, että köyhät ja lahjattomat kuolisivat pois mahdollisimman nopeasti. Reilu ja oikeudenmukainen tulopolitiikka ei tee vielä kenestäkään onnellista eikä poista kaikkea kärsimystä. Mutta ainakin se lisää kansalaisten kaikenlaista toimeliaisuutta yhteisen hyvän eteen.
M YÖS S U O M E SSA O N US KOT T U,
fi oima. fifi.v
Kirsti K K Kangas s. s. 54
ÄLÄ L
Vasta . 16 s
AMA s U o main DU!
KolUMNIT
Veli Itäläinen s. 12 Matti atti önen Ylönen s. 40
01 2009 Helmikuu
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Rauhan puolesta boikottijuliste
www.machsomwatch.org www.sabeel.org www.taayush.org www.newprofile.org www.yeshgvul.org www.seruv.org.il/english www.refusersolidarity.net
VOIT AVUSTAA PALESTIINALAISIA SEURAAVIEN TAHOJEN KAUTTA: SPR: www.redcross.fi UNRWA: www.pakolaisapu.fi/ajankohtaista KUA: www.kua.fi PSV: www.psykologiensosiaalinenvastuu.fi
1
Maski on seksiä 25 Paska duunissa? 54 4 Ovatko turkistarhaajat pahoja? 14 Unelmien yliopistot 38
Ajassa ..................... 8-14 Poliittinen murha .........11 Voimakalenteri ...... 1721 Kulttuurihäirintä ... 28-29 Talous ........................ 40 Media ..........................43
Luonto ........................44 Musiikki ............... 4647 Kirjallisuus ..........4849 Elävä kuva ........... 5051 Lukijaposti ............5253
Kimmo Jylhämö
1
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, Jukka Vuorio (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen, Avustajina tässä numerossa Henna Aaltonen, Jussi Förbom, Maria Haanpää, Veli Itäinen, Anna-Sofia Joro, Ninni Kairasalo, Ina Kallis, Kirsti Kangas, Kristiina Koivunen, Tuomas Kyrö, Pertti Laesmaa, Jake Lynch, Johanna Metsänheimo, Teemu Mäki, Jorma Mäntylä, Akuliina Saarikoski, Antti Salminen, Henri Salonen, Esteri Sivupotku, Juha Suoranta, Kadri Taperson, Johann Tirronen, Oksana Tselyseva, Tero Tähtinen, Tere Vadén, Elina Venesmäki Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 2/09 ilmestyy 2. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 1 / 2009
VENÄJÄN UHRIT. Ihmisoikeusjuristi Stanislav Markelov ja toimittaja Anastasia Baburova murhattiin 19. tammikuuta Moskovassa.
Stanislav Markelov & radikaali Venäjä
Moskovassa murhattu juristi puolusti anarkisteja, antifasisteja, ympäristönsuojelijoita, eläinaktivisteja & muita radikaaleja. Markelovin tarina valottaa paitsi kotimaassaan tähdeksi nousseen ihmisoikeusjuristin persoonaa, myös venäläisen toisinajattelun lähihistoriaa.
S
T A N I S L A V M A R K E L O V,
Stas, jonka salamurhaaja ampui Moskovassa 19. tammikuuta 2009, ei ollut anarkisti. Markelov kuvasi itseään "martovilaiseksi sosiaalidemokraatiksi" Julij Martovin, Venäjän vallankumousta edeltävän sosiaalidemokraattiliikkeen mensevikkijohtajan mukaan. Nykytermein hän oli vasemmistososiaalidemokraatti. Mutta Stasilla oli ystäviä melkein
missä tahansa, missä sosialistit, uudistajat ja vallankumoukselliset liikkuivat. Mitä tuli Venäjän vallankumouksellisten liikkeiden historiaan, hän oli elävä tietosanakirja: ne olivat hänelle suuri inspiraation lähde, ja hän kykeni antamaan loputtomia luentoja nihilisteistä ja narodnikeistä. Hän piti esikuvinaan niitä asianajajia, jotka puolustivat 1800-luvun vallankumouksellisia narodnikeja ja 1900-luvun alun esereitä. Lopulta hänestä itsestään tuli ensimmäinen asianajaja, joka puolusti uuden Venäjän syyttömiä "vasemmistoterroristeja". maanalaisen hippiliikkeen, systeman, vuosina Stas oli liian nuori liittymään hippeihin. Hänen varhaiset ideansa (ja hiustyylinsä) ammensivat kuitenkin juuri sieltä. 1990-luvun alussa hän oli nuori opiskelija ja sosiaalidemokraattisen puolueen joka on aina ollut syrjäsNEU VOSTOA IKOJEN
sä Venäjän valtavirtapolitiikasta vasemmistosiiven aktivisti. Jeltsinin vallankaappaus vuonna 1993 lienee ollut ensimmäinen kerta, kun Stas teki yhteistyötä anarkistien kanssa. Anarkistit ja sosialistit pitivät Jeltsinin perustuslainvastaista määräystä numero 1400 pinochetilaisena kaappauksena. Silloin nämä ryhmät yhdistivät voimansa. Anarkistit ja sosiaalidemokraatit, Stas heidän mukanaan, kehottivat Neuvostoliiton korkeinta neuvostoa kieltäytymään kansallismielisten tuesta, poistumaan Moskovasta ja asettamaan pääkaupungin taloussaartoon. Korkein neuvosto hylkäsi esityksen ja valitsi kansallismielisten tuen sekä Moskovan, missä kansa ei tukenut sitä. Lopulta Jeltsinin väki tappoi jou-
ikokset Toiset r saovat ta kuin mpia arvoise et. tois
koittain korkeimman neuvoston tukijoita. Virallinen uhriluku on 199, mutta onpa asiasta esitetty jopa kymmenen kertaa suurempiakin arvioita.
anarkisteille ja sosialisteille kävi selväksi, ettei konfliktissa kannattanut valita puolia, he perustivat puolueettoman ensiapupartion. Se nimettiin tunnetun humanistin ja runoilijan Maksimilian Volosinin mukaan. Venäjän sisällissodan aikana Volosin valitsi puolueettomuuden ja puolusti siviileille tarjottavaa humanitaarista apua. Ensiapupartion kouluttamattomat vapaaehtoiset joutuivat lopulta hoitamaan ampumahaavoja kaduilla. He ovat pitäneet sittemmin yhtä. Stas päätyi sitä kautta muun muasKUN NÄILLE
voima 1 / 2009
9
sa Memorial-järjestön historiaryhmään, joka on dokumentoinut poliittisiin toisinajattelijoihin kohdistuneita vainoja. loppupuoliskolla Stas osallistui Prjamuhinon vapaan työkommuunin toimintaan. Bakuninin suvun jälkeläiset ja anarkistit pyrkivät restauroimaan Tverin alueella sijaitsevan Prjamuhinon kartanon puutarhat. Kuuluisa vallankumouksellinen Mihail Bakunin syntyi ja vietti lapsuutensa kartanossa, jonka alueella kasvaa yhä dekabristikapinallisten 1820-luvulla istuttama tammi. Paikassa elää 200 vuotta venäläistä vallankumoushistoriaa. Idyllinen Prjamuhino ei ollut ainoa rintama Stasille: hän liittyi myös uhkarohkeisiin taisteluihin. Vuonna 1996 hän vietti aikaa Volgodonskissa Rainbow Keepers -mielenosoitusleirillä, jolla vastustettiin Rostovin ydinvoimalan rakentamista. Leirillä nähtiin rajuja yhteenottoja: paikallisen tukikohdan sotilaat määrättiin häätämään leiriä ja ampumaan sen jälkeen tyhjät teltat seulaksi. Stas tarjosi lakitukea sotilaiden väkivallan uhreille. Se oli ensimmäisiä kertoja, kun hän käytti juristin koulutustaan aktivistien tukemiseksi. Stas järjesti ydinvoiman vastaisia marsseja ja osallistui ympäristöleireille, joilla vastustettiin saastuttavia tehtaita. Hän vieraili säännöllisesti Minskin Tsernobyl-päivän marsseissa ja avusti Valko-Venäjän demokratialiikettä. Sujuvaa valkovenäjää puhuva venäläinen on harvinaisuus, mutta Stas hallitsi kielen. Hänen leskensä on valkovenäläinen. Heillä on kaksi pientä lasta.
1990-LUVUN
ansiosta. Alusta asti hän valitsi tapauksia, joihin muut eivät koskeneet. Hänen puolustustaktiikkansa oli aina luja, poliittinen ja mediakeskeinen. Lopulta hänestä tuli julkkis, Venäjän ykkösihmisoikeusasianajaja ja tuttu vieras television puheohjelmissa. kenties tärkeintä oikeusjuttua liittyi Tsetseniaan. Maaliskuussa 2000 eversti Juri Budanov sieppasi, raiskasi ja murhasi 18-vuotiaan tsetseeninaisen. Budanov tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen, mutta vapautettiin jouluna, 8,5 vankilavuoden jälkeen. Stas oli kuolinpäivänään kertonut lehdistölle suunnitelmastaan vedota eurooppalaisiin tuomioistuimiin, jotta Budanov joutuisi istumaan tuomionsa loppuun asti. On siis mahdollista, että Budanovin jota moni venäläinen pitää sankarina kannattajat olivat murhan takana. Stasilla oli kuitenkin monia vihollisia. Toinen tärkeä juttu oli Sergei Lapinin tapaus. Lapin ja joukko muita Hanti-Mansian autonomisen alueen erikoisjoukkojen upseereja perustivat Tsetsenian pääkaupunkiin Groznyiin kidutus- ja murhatehtaan. Lapin tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen "valtuuksiensa ylittämisestä" ja "vakavan ruumiinvamman tuottamisesta raskauttavissa olosuhteissa". Vain pieni osa Lapinin teoista käsiteltiin oikeudessa ja muut epäillyt välttyivät syytteiltä, mutta oikeudenkäynnin tulos oli silti ennennäkemätön.
K A K S I S TA S I N
ja toimi "järjestelmän sisällä" kommentoimalla eläinsuojelulakeja. Hän edusti Mustanmeren alueen ympäristönsuojelijoita, kun poliisi ahdisteli heitä. Stas puolusti myös anarkisti Pasha Delidonia, joka tuomittiin 4,5 vuodeksi vankeuteen sen jälkeen, kun hän oli yrittänyt periä entiseltä työnantajaltaan maksamattomia palkkoja oman käden oikeudella. Hän oli antifasistien asianajaja, olivat he sitten uhreja tai epäiltyjä. Hän puolusti Aleksandr Rjuhinin perhettä, kun natsit murhasivat Rjuhinin Moskovassa vuonna 2006, ja Aleksei Olesinovia, jota viranomaiset epäilevät radikaalin Antifa-järjestön johtamisesta ja joka nyt viruu Butyrkan vankilassa virallisesti epäpoliittisista syistä. Stasin työ radikaalien hyväksi ärsytti lopulta viranomaisia niin suuresti, että erään sabotaasioikeudenkäynnin aikaan poliisi kutsui hänet todistajaksi vain siksi, että todistaja ei voi toimia puolustusasianajajana. jätti monet ihmisoikeuksiin liittyvät tapaukset ilman asianajajaa. Venäjällä valtion tarjoama asianajaja ei yleensä mahdollista puolueetonta oikeudenkäyntiä, joten kaikkiin Markelovin ajamiin keskeneräisiin tapauksiin tarvitaan nyt uusia asianajajia. Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on osallistumassa uusien asianajajien palkkaamisen kustannuksiin.
MARKELOVIN KUOLEMA
lyhyesti
Voima ei yllyttänyt rikokseen
A L K U V U O D E S TA 2 0 0 8 katumaastureiden renkaita tyhjentäneet turkulaiset aktivistit kuumensivat tunteita. Mediassa terroristeiksikin syytettyjen "asvaltti-intiaanien" motiivit ja toimet jäivät epäselviksi. Voimassa 2/2008 julkaistussa Pyhien lehmien kimppuun -artikkelissa haastateltiin 25-vuotiasta aktivistia, joka selvensi toiminnan taustoja ja kertoi aktivistien toimintatavoista. Artikkelin ilmestyttyä moni toimittaja otti yhteyttä lehteen ja toivoi pääsyä haastattelemaan aktivistia. Asvaltti-intiaanit halusivat rajata mediaesiintymisensä Voimaan. Toimitukseen oli yhteydessä useampikin vihainen lukija. Artikkelista tehtiin poliisille tutkintapyyntö, jossa epäiltiin toimittajan syyllistyneen julkiseen kehotukseen rikoksen tekoon. H E L S I N G I N P O L I I S I L A I T O S kuuli artikkelin kirjoittajaa Jari Tammista ja pyysi häneltä myös kirjallisen lausunnon. Poliisi totesi, ettei sillä ollut pätevyyttä arvioida tapausta. Tapauksen tutkinta siirtyi Valtakunnansyyttäjänvirastoon, joka teki tammikuussa 2009 päätöksen olla syyttämättä toimittajaa julkisesta kehotuksesta rikoksen tekoon. Valtakunnansyyttäjänvirasto mainitsi päätöksessään, että "on selvää, että yhteiskunnan rikoslaki ei saa rajoittaa sanan- ja ilmaisunvapauden käyttöä ilman painavia perusteita". Virasto katsoi syyttämättäjättämispäätöksessään, että maasturien renkaiden tyhjentäminen täyttää "rikoslain 35 luvun 3§:ssä säädetyn lievän vahingonteon tunnusmerkistön". Julkinen kehotus rikokseen vaatisi rikoksen, eli teon pitäisi selvästi vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
moneen, mutta kuuluisuus hänestä tuli lakimiehen uran
S TA S O S A L L I S T U I
eläinoikeusliikkeen tärkein asianajaja. Hän puolusti laboratoriorottien varastamisesta epäiltyjä ihmisiä vuonna 2007
S TA S O L I V E N ÄJ Ä N
Kirjoitus on julkaistu alunperin avtonom.org -sivustolla. Lue myös Oksana Tselysevan artikkeli s. 11 ja Veli Itäläisen kolumni s. 12.
Artikkeli löytyy Voiman juttuarkistosta, www.voima.fi
Koonnut: hanna nikkanen
KUOLLEET PUHUVAT
MURHIEN JÄLKEEN
Novaja Gazeta julkaisi Anastasia Baburovan tekemän Stanislav Markelovin haastattelun. Voima julkaisee siitä katkelman. Lue koko haastattelu Fifistä. ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. AB: Voiko entisen everstin Juri Budanovin pääsy ehdonalaiseen ennen vankilatuomion loppumista aiheuttaa joukkoprotesteja Tsetseniassa? SM: Tässä tapauksessa ei pidä unohtaa sitä, että yhtäkään tsetsenialaista komentajaa ja todellisia bandiitteja, jotka kannattavat separatistisia tai islamistisia aatteita, kukaan ei ole koskaan yrittänyt päästää ehdonalaiseen ennen tuomion loppumista. Vaikka rikosten aste on ihan sama kyse on erityisen raskaista rikoksista yksilön henkeä ja turvallisuutta vastaan, jotka tapahtuivat suunnilleen samoihin aikoihin. Siinä missä tsetseeniseparatistit ja islamistit tekivät rikoksia vaatiakseen Venäjän vallan ja lakien toiminnan lakkauttamista, Budanov oli nimenomaan Venäjän vallan edustaja. Siis hänen toimintansa diskreditoi suoraan Venäjän mainetta. Ja nyt samaa diskreditaatiota jatkoi tuomioistuin todistaessaan, että ei voi odottaa että samanlaisia, samalla alueella ja saman konfliktin aikana tehtyjä rikoksia tultaisiin arvioimaan objektiivisesti. AB: Minkälaisia seurauksia sillä voi olla? SM: Se voi vahvistaa Pohjois-Kaukasuksella mielipidettä, että Venäjän oikeusjärjestelmä ei toimi. Tai että se toimii noudattaen poliittisia määräyksiä, täyttäen tiettyjä poliittisia tarkoitusperiä, rikkoen objektiivisuuden ja universaalisuuden periaatteita. AB: Ja mikä meitä nyt odottaa? SM: Meillä on väistämättä edessämme lyhytaikainen yhteiskunnallisen tyytymättömyyden leimahdus ja pitkäaikainen suuttumus. On mahdotonta paeta päätöksen erittäin negatiivisia seurauksia.
ROHKEALLE ANASTASIALLE
Anastasia Baburovin perässä. Hänellä oli huono tuuri olla väärässä paikassa väärään aikaan. Murhaaja ampui häntä päästäkseen eroon Stanislav Markelovin murhan todistajasta tai paetakseen. Silminnäkijöiden mukaan Anastasia, ystäville Skat, yritti ottaa murhaajan kiinni. Stanislav Markelov kuoli ampumispaikalla, Skat sairaalassa muutaman tunnin päästä. Skat oli valmistunut Moskovan Valtionyliopiston journalismin laitokselta. Hän työskenteli jonkin aikaa Izvestija-lehdessä, mutta ryhtyi hiljattain freelanceriksi. Elämänsä viimeisten kuukausien ajan hän kirjoitti Novaja Gazeta -lehteen pääosin äärioikeistosta. Hänen viimeinen juttunsa oli Stanislav Markelovin haastattelu.
M U R H A AJA E I O LLU T
Islanti tekee historiaa
Skat oli anarkisti. Hän puolusti Kaukasuksen kriisialueilta tulleiden pakolaisten asuttamaa asuntolaa, jota liittovaltion vankilahallinto yritti ottaa haltuun väkivalloin. Tuolloin Skat pidätettiin. Hän osallistui Rainbow Keepers -protestileiriin saastuneessa Sasovossa ja kampanjoi poliisiväkivaltaa vastaan. Syyskuussa 2008 hän matkusti Euroopan sosiaalifoorumiin Malmöön suomalais-venäläisenä yhteistyönä järjestetyssä bussikuljetuksessa. Päivä ennen kuolemaansa hän liittyi Autonominen toiminta -liikkeeseen. Skat harrasti urheilua: laskuvarjohyppyä, kamppailulajeja. Vaarallisista aiheista kirjoittava toimittaja ei koskaan liikkunut aseetta, mutta veitsestä ei ollut puolustamaan Skatin omaa tai Martelovin henkeä tuliasetta vastaan.
Muistokirjoitus on julkaistu alun perin avtonom.org-sivustolla ja suomeksi takku.netsivustolla.
I S L A N N I N U U T TA
TOISET R IKOK SET
hallitusta johtaa mitä todennäköisimmin sosiaali- ja terveysministeri Johanna Sigurdadottir, 66. Jos Sigurdadottir valitaan tehtävään, hänestä tulee maailman ensimmäinen avoimesti homoseksuaalinen henkilö hallituksen johdossa. Sigurdadottir on ollut kansanedustajana vuodesta 1978. Hänet on hiljattain valittu Islannin suosituimmaksi poliitikoksi. Islannin talous ajautui lähes konkurssin partaalle lokakuussa, ja lopulta kriisi kaatoi hallituksen. Ennenaikaiset vaalit on määrä järjestää 9. toukokuuta.
fifi.voima.fi
Boliviaan uusi perustuslaki
B O L I V I A L A I S E T O VAT hyväksyneet Evo Moralesin hallituksen esittelemän uuden perustuslain selvällä äänten enemmistöllä 25.1. järjestetyssä kansanäänestyksessä. Äänestämässä kävi peräti 85 prosenttia äänioikeutetuista. Uusi perustuslaki vahvistaa Bolivian alkuperäisasukkaiden asemaa maan kaikissa maakunnissa. Vähemmistökansallisuudet saavat lisää parlamenttipaikkoja ja lisää alueellista hallintovaltaa. Muun muassa maan oikeuslaitoksen tuomareista 50 prosentin pitää edustaa alkuperäiskansoja. Valtaa hajautetaan paikalliselle tasolle ja taataan alkuperäiskansojen osuus paikallishallinnossa. Maan kaksikamarinen kongressi muutetaan yksikamariseksi kansalliskokoukseksi. Laki poistaa katolisen kirkon erityisaseman luonnonuskontoihin verrattuna. Valtio saa lisää päätösvaltaa Bolivian raaka-ainevaroista, joten uusi perustuslaki tukee käytännössä nykyisen hallituksen omaksumaa kansallistamispolitiikkaa ja kaventaa ylikansallisten yhtiöiden vaikutusvaltaa.
kynnyksellä / syntyy ruumiita", laulettiin kaksi vuotta sitten Anna Politkovskajan muistoksi. Tammikuussa tuli kaksi ruumista. Maanantaina 19. tammikuuta tuntematon ampuja surmasi Moskovassa ihmisoikeusjuristi Stanislav Markelovin ja toimittaja Anastasia Baburovan. He olivat juuri saapumassa lehdistötilaisuudesta, jossa Markelov oli
" U U D E N AJA N
kertonut aikovansa valittaa päätöksestä muuttaa eversti Juri Budanovin murhatuomio ehdonalaiseksi. Budanov, joka oli tuomittu 18-vuotiaan tsetseeninaisen murhasta, oli vapautettu neljä päivää aikaisemmin. Stanislav "Stas" Markelov 20.5.197419.1.2009 Anastasia "Skat" Baburova 30.11.198319.1.2009
fifi.voima.fi
murha
voima 1 / 2009
11
Musta maanantai
Stradymovin ystävät kertovat tekevänsä yhteistyötä poliisin kanssa saadakseen rikostutkimukset käyntiin. Hyökkäykselle ei ole löydetty selkeää motiivia tai epäiltyjä, mutta ystävät arvelevat, että tapaus voi liittyä Stradymovin poliittiseen toiO S KOVA N M A A N A N mintaan. TA I 19. tammikuu"Emme aio tehdä rajuja johtopääta oli väkivaltainen. töksiä, mutta Antonilla ei ollut henIhmisoikeusjuristin kilökohtaisia vihollisia", Jakovleja toimittajan murva kirjoittaa. "Hän olisi tuskin kiinhien lisäksi kaupungissa levisi uunostanut tavallisia pahoinpitelijöitä, tinen 20-vuotiaan oppositioaktivisetenkin kun mitään hänen omaitin kuolemasta. Anton Stradymov suuttaan ei viety." hakattiin kuoliaaksi "Hän oli kuikadulla, eikä tekijästenkin onnistutä ole tietoa nuonut tuottamaan rella miehellä ei olharmia monille oi "Katia" kert lut vihollisia. poliittisella toiAnton Stradymov minnallaan. Sitä ssa näkyneiden ruumii löydettiin vertavuotavan is tavana ja henkihievammojen tod verissä tammikuun justa äärimmäisen ra 14. päivänä Vykhi. non metroaseman hyökkäyksestä läheltä Moskovasta. Stradymov kuoli myöhemmin sairaalassa. Hän osallistui muun muassa Venäjällä kielletyn Kansallisbolsevistisen puolueen sekä Toinen Venäjä -koalition toimintaan. Tieto Stradymovin kuolemasta julkistettiin viisi päivää myöhemmin, samalla kun uutinen ihmisoikeusjuristi Stanislav Markelovin ja toimittaja Anastasia Baburovan kuolemasta levisi.
Nuori oppositioaktivisti surmattiin Moskovassa.
paitsi kukaan ei iske niin rajusti tavallisessa katutappelussa."
VUOSI SITTEN toinen Kansallisbolsevistisen puolueen aktiivijäsen, 23-vuotias Juri Tservoskin, pahoinpideltiin kuoliaaksi Moskovassa. Hetkeä ennen pahoinpitelyä Tservoskin soitti ystävälleen ja sanoi epäilevänsä, että poliisin erikoisjoukot seurasivat häntä. Kirjailija Eduard Limonovin johtama puolue tunnetaan hallituksenvastaisista mielenosoituksistaan ja julkisista piloistaan. Puolue on kielletty Venäjällä useaan otteeseen, ja useita sen jäseniä on parhaillaan vankilassa. RUNSAS
M
Oksana Tselyseva
puolueen lehdistösihteeri Daria Jakovleva kertoo blogissaan, että yksi Stradymovin ystävistä kutsuttiin tunnistamaan ruumista 19. tammikuuta. Ystävä, "Katia", kertoi ruumiissa näkyneiden vammojen todistavan äärimmäisen rajusta hyökkäyksestä. Suurin osa näkyvistä vammoista oli Stradymovin päässä, ja blogin mukaan hänen kallonsa oli murtunut useasta kohdasta.
K ANSALLISBOLSEVISTISEN
Tuomas Kyrö
12 voima 1 /2009
Älä urki!
Kamppailu kansalaisten yksityisyyden puolesta jalkautuu televisioon.
Lempidemarini Stas
Y R I TÄ N M U I S TA A V I T S I N
valkovenäläisestä käestä, jonka Stas kertoi minulle Kasimovin Rainbow Keepers -kommuunin uudenvuodenjuhlassa 2001 tai 2002. En onnistu. En ikinä muista vitsejä. Stas muisti lukemattomia. Stas oli sosiaalidemokraatti, harvinaisuus Venäjällä. Vihaan sosiaalidemokratiaa, mutta rakastin Stasia, aivan kuten kaikki muutkin. Ja vaikka mielipiteet erosivatkin, Stas oli aina valmis tunkeutumaan anarkistien juhliin.
Lex Nokia -lempinimellä etenevä lakiehdotus herättää närää kansalaisten tietosuojasta kiinnostuneiden keskuudessa. Yhteisöille, kuten kirjastoille, taloyhtiöille, kouluille ja yrityksille, ollaan antamassa oikeus seurata sähköpostiliikennettä, netin selailua, vertaisverkkojen käyttöä ja nettipuheluita. Kaikki tämä yrityssalaisuuksien nimissä. Joukko Lex Nokiasta huolestuneita kansalaisia päätti tarttua toimeen ja perusti Urkintalaki.fi-sivuston. Nyt tekeillä on lakiehdotusta kommentoiva vastamainos.
E
DUSKUNNASSA
nantaina 2. helmikuuta mtv3-kanavalla. Television lisäksi video päätyy myös nettiin, ryhmän kotisivulle ja YouTubeen. Tuotantokuluihin ja mainosaikaan tarvitaan noin 12 000 euroa, joka haalitaan kasaan keräyksellä. Varasuunnitelmakin on olemassa, mikäli tarvittavaa summaa ei saada koottua ajoissa. "Tarvittaessa lainaamme rahat ja keräämme lisää lahjoituksia myöhemmin. Tällä asialla on niin kova kiire, että nyt ei voida jäädä oida aikailemaan", hankkeen puuhahenkilö Anton Tamminen toteaa. Adbusters-aktivistiverkosto on toistuvasti yrittänyt ostaa televisiokanavilta mainostilaa siinä onnistumatta. Urkintalaki. fi on saanut osakseen asiallista palautetta kaupallisilta kanavilta. Tällä hetkellä neuvotellaan mainosajan hinnasta.
POHJOIS-AMERIK ASSA
Controlling Democracy 200 MPs at our disposa l
http://urkintalaki.fi/ Voima julkaisi oman vastamainoksensa Lex Nokiasta numeron 10/2008. Lue myös juttu www.voima.fi
K U U K A U S I S I T T E N törmäsin valokuvaan junamatkalta, jonka teimme Pasha Delidonin oikeudenkäynnistä Moskovaan 1. kesäkuuta 2007. Otin tuolloin kuvia vain harvoin, mutta minulla on hauska kuva Stasista junassa, valmistautumassa leikkaamaan makkaraa, naamallaan hullu virne kuin veitsimurhaajalla. Päätin, että jos jonain päivänä Stas murhataan, näyttäisin tämän kuvan ystävilleni. K A I K I L L A O N TA R I N A Stasista, monia tarinoita. En matkustanut Euroopan sosiaalifoorumiin Malmöön, mutta nauroin katketakseni kun kuulin juttuja Stasin matkasta. Kaupungintalolla järjestettiin jonkinlainen juhla foorumin maltillisemmille osanottajille. Stas oli tietenkin paikalla hienossa puvussaan VIP-vieraat ja ilmainen viina sopivat ehdottomasti Venäjän suuren julkkisihmisoikeusjuristin pirtaan. Stas näki mielenosoituksen ohittavan rakennuksen, ja hänen ystävänsä näkivät hänen vilkuttavan kaupungintalon ikkunasta. P I A N , K U N I L M A I S TA viinaa oli nautittu riittävästi, Stas päätti etsiä käsiinsä toimintaa. Hän lähti mielenosoituksen perään, mutta mellakka oli jo alkanut. Muutaman muun venäläisen kanssa Stas yritti poistua sivukadulle, jonka poliisi oli sulkenut. Ympäripäissään Stas ei oikein enää tajunnut, että kytät eivät olleet juttutuulella. Niin siis kävi, että Stas matkusti Ruotsiin ottaakseen turpaan ruotsalaisilta mellakkapoliiseilta, aivan kuin kotoa Moskovasta ei niitä löytyisi. N I I N M O N TA
P A R H A I L L A A N T U O T A N N O S S A oleva vastamainosvideo aiotaan esittää maksullisena mainoksena kaupallisella televisiokanavalla kahdesti helmikuun 5. päivään mennessä. Ensimmäinen esityskerta on maa-
Jari Tamminen
Mitä on
rauhanjournalismi?
"Me vain kerromme tosiasiat", toimittajat sanovat, mutta tosiasioita on loputtomasti.
U U T I S E T, J O I S S A mässäillään vaikkapa pommin aiheuttamalla kuolemalla ja tuholla, välttelevät polemiikkia", Jake Lynch kirjoittaa Fifissä. "Pommi on kiistämättä räjähtänyt. Uhrien lukumäärä on sairaalan ja poliisin tapaisista luotettavista lähteistä oikeaksi todennettu. Paljon kiistanalaisempaa on ottaa selvää pommittajien motiiveista, siitä mitkä seikat tapaukseen johtivat ja mitä vääryyttä tekijät kokivat kärsineensä." Kuten Gazan sodassa jälleen kerran nähtiin, tieto, uutiset ja mediakuva muodostavat pr-kamppailun varsinaisen sodan rinnalle. "Kun konflikteja käsittelevistä
tarinaa Stasista, kuka keräisi ne kaik-
asioista käydään yleistä keskustelua, väkivaltaiset reaktiot korostuvat jo kun juttuja laaditaan. Siksi tapa ansaitsee tulla kutsutuksi sotajournalismiksi", Lynch määrittelee. Hän penää toimittajilta viitseliäisyyttä, eettisyyttä ja laadukkaampaa journalismia. "Näin ollen rauhanjournalismin voi nähdä uutisointia kohentavana strategiana ja yrityksenä täydentää vakiintuneita uutisoinnin tapoja, jota rauhalle annettaisiin mahdollisuus."
LYNCHIN VIISI VINKKIÄ
R AUHANJOURNALISMI...
ki?
O L I S TA S M I T E N
kuuluisa tahansa, hän oli aina valmis hoitamaan anarkistien ja muiden radikaalien tapauksia, olivat ne miten pieniä tai epäpoliittisia tahansa. Hän ei työskennellyt ilmaiseksi, mutta ymmärsi, jos meillä oli vaikeuksia maksaa ajallaan. Hän ei ikinä vaatinut takuita maksukyvystä.
Jake Lynchin laaja artikkeli Fifissä. Hän on Sydneyn yliopiston apulaisprofessori ja rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen johtaja.
Klaus Welp
Veli Itäläinen
Ihmisoikeusasianajaja Stanislav Markelov ammuttiin Moskovassa 19.1.2009. Murhaa käsitellään myös Voiman s. 89.
· tutkii konflikteista saatavan tiedon taustat ja kontekstit ja esittää perimmäiset syyt ja vaihtoehdot joka puolelta (ei vain "molemmilta puolilta"). · antaa tilaisuuden kaikkien kilpailevien osapuolten kaikilla tasoilla kertoa näkemyksensä. · tarjoaa rakentavia ideoita konfliktin ratkaisuun, kehittämiseen, rauhanrakennukseen ja rauhanturvaamiseen. · paljastaa mahdolliset valheet ja syylliset kaikkialta ja tuo ilmi kaikkien osapuolten rajanylitykset ja ne, joille on tuotettu kärsimystä. · kiinnittää huomiota rauhaa käsittelevään uutisointiin ja sodan jälkeiseen kehitykseen.
SUORAA PUHETTA FEMINISMIN TAKAPAJULASTA LAUANTAISIN KLO 12.15!
yleradio1.fi/tultamunille
BRIDGIT FOLMAN FILM GANG ESITTÄÄ
Toimittajana Anne Moilanen
ARI FOLMAN -ELOKUVA
Paras ulkomainen elokuva
Oscar®ehdokas
Golden Globe Voittaja
Paras ulkomainen elokuva
ELOKUVATEATTEREISSA 20.2.2009
Helsinki - Tampere - Turku
Video- ja lyhytelokuvafestivaali 27.--29.3.2009 Lahdessa
Ohjelmistossa luova valikoima fiktioita, dokkareita, animaatioita, musiikkivideoita, videotaidetta ym. Erikoissarjana I Love My City. Huom. töitä otetaan vastaan 13.2. asti. Megapolis 2024 Globaali Piknik 27.3. klo 17 Dodo ry:n avausseminaari tuo ruoan kaupunkiin. Tapahtumat ovat maksuttomia. Elokuvateatteri Kino Iiris, Saimaankatu 12, Lahti
kinos.kinoiiris.com
14 voima 1 /2009
Ovatko he vain pahoja?
Norjan mittavin poliittinen valokuvausprojekti paljastaa pohjoismaisen turkistarhauksen todellisuuden. Jäljet johtavat Suomeen asti.
on cheerleading ja hän pitää hyvää huolta kirkkaanpunaisista kynsistään. Fham Sjøholm, 33, on sosiaalitieteiden opiskelija, määrätietoinen ja viehättävä nuori nainen, joka on toiminut Norjan eläinoikeusliikkeessä seitsemän viime vuotta. Vajaa vuosi sitten hän puki pinkit maastohousut ylleen ja lähti ystävineen keräämään kuvamateriaalia norjalaisilta turkistarhoilta. Aktivistit kuvasivat 121 minkki- ja kettutarhalla ympäri Norjaa. Norjassa on noin 500 turkistarhaa. Kuvaajat vierailivat siis yli 20 prosentilla tarhoista.
H
SJØHOLM ON
ÄNEN INTOHIMONSA
vaikea kiistää. "Osa tarhoista sulki ovensa julkaistuamme kuvamateriaalimme. Ainoa tapa lopettaa eläinten rääkkäys on lopettaa koko turha ja epäeettinen tuotantoala", toteaa Fham päättäväisesti. Suomalaisilta tarhoilta ei ole koskaan julkaistu näin laajamittaisesti materiaalia. Miltähän niillä näyttää? "Samalta kuin Norjassa", arvelee Fham. Suomalaiset ja norjalaiset tarhaajat tekevät yhteistyötä esimerkiksi Saga Fursin kautta, joka on näiden maiden yhteinen myynninedistämisbrändi. tutkimus oli Norjassa iso uutinen. Myös Suomessa se ylitti uutiskynnyksen ja Suomen turkistarhaajien edustaja Päivi Mononen-Mikkilä riensi väittämään, että kuvamateriaali olisi peräisin vain yhdeltä tarhalta. "Luovutimme poliisille tarkat tiedot jokaisesta turkistarhasta ja täsmälliset dokumentoinnit näkemistämme eläinsuojelurikoksista. Tallensimme kaiken eläinten lukumäärästä häkkien mittoihin. Meillä oli projektin päättyessä hallussamme 10 000 kuvaa ja satoja tunteja videomateriaalia tarhoilta", vastaa tähän Fham.
NORJAL AISTEN AKTIVISTIEN
TODISTAJA. "Pahinta ei edes ollut veren ja kuoleman näkeminen. Pahinta olivat tietyt pienet hetket, jolloin eläimiä katsoessani ymmärsin niiden epätoivon. Näin kuinka eläimet pelkäsivät ja miten niihin sattui."
tullut Helsinkiin Eläinasiafoorumiin kertomaan, kuinka N O R J A N T U R K I S T A R H A A J I E N yhdiskuvausprojekti toteutettiin, ja miltä tyksen neuvonantaja Sven Gil Wespohjoismaisilla turkistarhoilla näyt- tersjø on todennut, ettei mikään muu tää. Tilaamme kahvilassa soijacap- maa maailmassa ole satsannut yhtä puccinot ja Sjøholm istuu hetken paljon turkiseläinten hyvinvointiin mietteliäänä. kuin Norja. "Miten tästä nyt kertoisi", hän "Tervetuloa siis pohjoismaisen aloittaa. "Eräät asiat, jotka turkistalouden julmaan erikoisnäytökseen", turkistarhoilla näin jätn tivät aivan turraksi." Fham nauraa katkeSuome ien Tiloilta saatu kurasti. tarhaaj vamateriaali on Tu r k i s t a l o u s turkis nnone kauttaaltaan järnäyttääkin veteäivi Mo P levän viimeisikyttävää. Poikkiriensi ään. Britannia, purtuja raajoja, Nikkilä kuvat tä Itävalta, Bulgahäkeissä lojuvia ään, et kuolleita eläimiä ria, Kroatia, Sveitväittäm n yhdeltä i ja ulosteen täytsi, Ruotsi, Saksa ja ovat va a. tämiä häkkejä. KuHollanti ovat kokotarhalt vat julkaistiin kolme naan tai osittain kielkuukautta sitten ja ne täneet tarhauksen. Kun saivat valtavan mediahuoTanskassa hiljattain esitetmion. Kampanja johti poliisitutkin- tiin kettutarhauksen kieltoa, eivät toihin kaikilla tiloilla. tarhaajat juuri edes protestoineet. Fhamin mukaan nyt on aika toiS A M A A N A I K A A N Suomessa turkismia. "Turkistarhaajien ikäjakauma tarhaajat puhuvat mielellään laa- on aivan päätön", hän selittää. "Teiltustandardeista ja hyvinvointiser- lä Suomessa 40 prosenttia tarhaajistifikaateista. Mutta norjalaisen tut- ta on yli 50-vuotiaita eikä uusia yritkimuksen kammottavia tuloksia on täjiä enää tule alalle. Tarhanne tekevät sitä paitsi säännöllisesti tappiota. Nyt jos koskaan voisitte lopettaa koko älyttömän tuotantoalan."
tamaan, mitä turkistuotanto todella eettisesti merkitsee. Mutta mitä tarhaajat oikein ajattelevat, siihen en pysty vastaamaan", miettii Fham. "Ehkä tarhaajat ovat perineet tarhat vanhemmiltaan, tai ehkä heitä ei vain kiinnosta. On vaikea ymmärtää, miten joku voisi hyväksyä eläimen arvon niin täydellisen kieltämisen."
Akuliina Saarikoski
Kuvamateriaalia kampanjasta osoitteessa www.oikeuttaelaimille.net/norja. Jutun laajempi versio Fifissä.
HUIMAA KASVUA TURKISALALLA?
turkistuottajien PRmateriaalissa. Turkisala on kuolemassa, norjalainen Fham Sjøholm sanoo. Uusia yrittäjiä elinkeino ei kiinnosta, tarhat tekevät tappiota ja eettiset kysymykset painavat. Vai onko ala sittenkin kokemassa huimaa kasvua? Lokakuussa 2007 Suomen turkistuottajien verkkosivuilla kerrottiin näet seuraavaa: "Turkisten tuottaminen on perinteinen suomalainen elinkeino, joka työllistää 6 0007 000 ihmistä, välillisesti jopa 10 000 suomalaista. Määrä vaihtelee kausittain työhuippujen mukaan." Nyt sama lähde on jo tätä mieltä: "Turkisten tuottaminen on perinteinen suomalainen elinkeino, joka työllistää 22 000 suomalaista.
J O TA I N M ÄTÄ Ä
NORJA & SUOMI
Norjalainen turkisala on voimakkaasti kytköksissä Suomen turkisteollisuuteen. Norjalaiset tarhaeläinten nahat myydään Vantaan Fur Centerin kansainvälisissä turkishuutokaupoissa. Lisäksi mailla on yhteinen myynninedistämisbrändi Saga Furs, jonka tarkoituksena on kiillottaa tarhauksen imagoa maailmalla. Saga Furs väittää, että eläinten hyvinvointi huomioidaan nahkojen tuotannossa. Käytännössä Saga Furs ei kuitenkaan valvo, miltä tarhoilta turkikset tulevat.
olivat niin huonossa kunnossa Norjassa, että ne olisivat tarvinneet välitöntä apua. "Yksi kuvaamani kettu oli yltä päätä veressä ja visvassa. Sen tassut olivat avohaavoilla ja sen toinen korva roikkui irtonaisena. Huomasin, että eläimet oli sillä tarhalla juuri ruokittu. Tajusin silloin, että turkistarhaaja oli vastikään kulkenut tästä, nähnyt ketun ja kävellyt pois. Sinä hetkenä aloin todella miettiä, ovatko tarhaajat yksinkertaisesti pahoja." Niin, ovatko he? Kun norjalaisten kuvamateriaalia katsoo, on vaikea olla kysymättä samaa kysymystä. Miten tällaista voisi muuten olla edes olemassa? "On ehkä ymmärrettävää, että turkisten ostajat eivät pysty hahmotMONET ELÄIMET
KUOLEMANKASVATTAMOT. "Jotkut kuvat ovat sellaisia, joita en varmaan saa mielestäni koskaan", kertoo Fham. Yksi niistä on tämä: "Pieni ketunpoikanen makasi verkosta tehdyn häkin pohjalla. Sen tassut ja kuono olivat valahtaneet verkkopohjan läpi. Se oli täysin apaattinen ja toivonsa menettänyt. Tiesin että se tulisi olemaan siinä niin kauan että se lopulta kuolisi."
Määrä vaihtelee kausittain työhuippujen mukaan. (...) Suomessa toimii noin 1 300 turkistilaa." Yli sadan prosentin kasvu hieman yli vuodessa? Vai luottamusta yleisön lyhyeen muistiin? Onneksi on verkon sisältöä arkistoiva Internet Archive. 21. tammikuuta 2009 Helsingin Sanomien taloussivuilla kerrottiin turkisalasta näin: "Suomessa turkiseläimiä kasvatetaan 1 400 tilalla. Ala työllistää noin 22 000 henkilöä." Eihän tässä ole kyse ensimmäisestä kerrasta, kun toimittaja toistaa lehdistötiedotteen tekstiä. Mutta miten kummassa tilojen määrä kasvoi HS:n käsittelyssä?
Hanna Nikkanen
· TULOSSA 2009 HELMIKUUSSA
Sirkku Peltola
sovitus ja ohjaus
ensi-ilta 4.2.2009
ttt-teatteri.fi
Lippumyymälä (03) 21 78 222, Ryhmät (03) 2178 333, Liput 26/24/20 Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.), Tapahtumanro 17686
ARTO SALMINEN Kapteeninkatu 26
Räävitön satiiri markkinavoimien repimästä Suomesta. Tosi-tv-pamppujen, lähiömissien ja ostarisissien kansalliseepos.
TA L O U S
MUSIKAALI
KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS
LOPPUUNMYYTY!
LOPPUUNMYYTY!
Susanna Airaksinen
ENSI-ILTA 4.3.
KANSALLISEEPOS
Sovitus ja ohjaus: Pekka Milonoff Rooleissa: Laura Malmivaara Vilma Melasniemi, Juho Milonoff Marja Packalén, Niko Saarela Eeva Soivio, Pekka Valkeejärvi
Liput: KOM-lipputsto Kapteeninkatu 26 puh. (09) 6841 841 arkisin klo 10-16 myös Lippupalvelu www.kom-teatteri.fi
Villi kuin mpi lo Las Palm ma asiss
ja inen nom llinen eko ude ! talo toehto vaih
Esitykset aina klo 19. Liput 12 e / 6 e
a!
kiva Ihan liksi! kaa musi
tinen kriit unta ttava! isk Yhte antaao ja k
Turun Ylioppilasteatteri · Läntinen Rantakatu 23 Tiedustelut/Varaukset p. 040 823 4791
www.turunylioppilasteatteri.
Controlling Democracy 200 MPs at our disposal
Nainen on aina syyllinen
ELOKUVAJUHL AT
"Epäoikeudenmukainen" on valju adjektiivi kuvaamaan jemeniläisen Khadija al-Salamin dokumenttia, jossa naisen elämä on arvokas kuin likarätti.
KUOLEMA, KUOLEMA, K U O L E M A" , toistelee
paimentolaismies hampaaton suu leveässä hymyssä, Jemenin karut vuoret taustallaan. Mutta kun on 11-vuotias tyttö, ei ehkä osaa käyttäytyä ihan oikein. Ei esimerkiksi tajua avata ovea ja huutaa koko kylälle "murha!", kun jotkut miehet ovat juuri kuristaneet aviomiehen ja viskanneet hänet vesisäiliöön. Ehkä ei edes muista mitä tapahtui kunnes yhtäkkiä löytää itsensä vankilasta odottamassa teloitusta. Amina Ali Abdulatifin kafkamainen kohtalo hätkähdyttää toisessa todellisuudessa kasvanutta. Ikävä kyllä kuka tahansa turtuisi mielivaltaisuuteen, jollei olisi ikinä kokenut muuta. Aminaa syytetään miehensä murhasta. Jemenin ainoa naispuolinen elokuvaohjaaja Khadija al-Salami tietää, mistä puhuu. Hänen äitinsä oli eronnut väkivaltaisesta isästä, kun setä pakotti Khadijan naimisiin 11-vuotiaana. Aviomies palautti vastaanhangoittelevan morsiamen nopeasti takaisin sedälle raiskattuaan tytön ensin. "Luin Aminasta lehdestä. Tarina kosketti, koska se muistutti omaani. Pakkonaittaminen synnyttää tuskaa ja epätoivoa, jotka saavat vihaamaan kaikkia ihmisiä. Silloin en tiennyt, murhasiko Amina miehensä vai ei, halusin vain kuulla hänen näkökulmansa." Myöhemmin al-Salami vakuuttui Aminan syyttömyydestä.
N A I S T E N TA R I N AT M Y Ö S eroavat, sillä alSalamia onnisti, Aminaa ei. Al-Salami sai töitä paikalliselta televisioasemalta ja aloitti ahkeran opiskelun, joka johti hänet Yhdysvaltojen kautta Pariisiin. Nykyään hän työskentelee Jemenin suurlähetystön kulttuuriattaseana. "Pelastukseni oli, että kasvoin kaupungissa ja sain opiskella. En halunnut elää niin kuin äitini. Täytyy olla rohkea ja sinnikäs, koska alussa kaikki on niin vaikeaa. Sitten kun onnistuu, ihmiset ihailevat ja kunnioittavat", al-Salami kannustaa. Myös Amina on uskomattoman rohkea. Hän ei suostu hyväksymään kohtaloaan, vaikkei sitä ole häneltä ikinä kysytty. Amina kasvattaa pientä poikaansa vankilassa ja haaveilee muutosta ulkomaille ilman miestä. Kaksi pakoa vankilasta opettivat, että avioliitto on vankiloista pahin. Harvempi
karkaa takaisin sinne. Al-Salami onnistui kuvaamaan Aminaa vankilassa, koska hyvin harva ulkopuolinen tiesi projektista. Yhteisö on tiivis, lämminkin, naiset pitävät yhtä ja vartijoita on vaikea erottaa vangeista. Päivät odotetaan, hoidetaan lapsia, tehdään ruokaa, diilataan khat-huumetta jotta olisi vähän hauskempaa, ja välillä tapellaan. Pullistelijat pannaan rangaistukseksi roikkumaan käsiraudoista kaltereihin. Tärkeintä on vitsailla, esimerkiksi vankilan käytävillä pyörivistä kissoista. "Joutuneet tänne aviorikoksesta", joku heittää. Amina kertoo itkevänsä sisäänpäin, muiden seurassa hän haluaa näyttää iloiselta. Kun Amina kertoo, kuinka hänet on viety jo kaksi kertaa teloitettavaksi, voi vain kuvitella millainen pelko naisen sisällä itää.
V A N K I L A N A R K I O N K O V A A , mutta ulkopuolella voi olla vielä kovempaa. "Osa naisten kertomuksista on tosia ja osa ei, mutta suuri osa saa itkemään", al-Salami kertoo. Monet naisista eivät muista tai tiedä, miksi ovat joutuneet vankilaan. Osa ei suostu alistumaan mielivaltaiselle maailmalle. Totuudella ei ole paljon väliä, sillä vankilaan joutunut nainen on aina syyllinen yhteiskunnan silmissä. Hän on häpäissyt perheen nimen. Useimmat köyhät naiset eivät osaa edes toivoa oikeudenkäyntiä. Ohjaaja al-Salami rakastaa Jemeniä mutta taistelee maan tietämättömyyttä ja mielivaltaisuutta vastaan. "Eivät isäni ja setäni kaltaiset syntyneet pahoina ihmisinä. He kasvoivat erit-
täin konservatiivisessa ympäristössä, ja kun arvoja kyseenalaistettiin, he eivät tienneet miten toimia. Yksi syy siihen, miksi teen elokuvia on lisätä tietoisuutta ja taistella muiden puolesta. Vaikken saisi aikaan suuria muutoksia, pakotan ihmiset ajattelemaan." Ohjaaja ei suostu hyväksymään perinteitä, jotka pakottavat kauhistuneen pikkulapsen sanomaan "haluan, että äiti tapetaan". Kenenkään ei tarvitse kantaa sellaista syyllisyyttä. Anna-Sofia Joro
Tampereen elokuvajuhlat 4.8.3. Ohjelmiston avaa pitkä dokumentti Amina (2006), joka kuuluu Terra Femina -ohjelmistoon.
JEMINILÄINEN KOHTALO. Amina Ali Adbula-
akoa Kaksi p sta vankila että at, opettiv to on avioliit pahin. ista vankilo
tifia syytettiin miehensä murhasta. Syyttömän naisen tarinan kertoi Khadija al-Salami.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi
TOIMINTA
3.2. K INO HERTTA: ANTIFASISTIN Ä ÄNI & NO PA-
Kulttuurikahvila Hertan ensimmäisessä leffasessiossa nähdään kaksi dokumenttia. Antifasistin ääni (Deti Bakunina -kollektiivi, Venäjä 2008, 76 min.) on dokkari uudesta antifasistisesta liikkeestä Venäjällä. No Pasaran! (Vadim Ligatchev, Venäjä, 2006, 73 min.) kertoo ympäristöprotestikampanjasta puhtaan elinympäristön puolesta metanolin rahtausterminaalia vastaan Azovin kaupungissa kesällä 2003. Esitys Tampereen kahvila Hertassa kello 18, elokuvien jälkeen on avoin keskustelutilaisuus. 5.2. AIK A PISTÄ Ä PISTE LEX NOK IALLE, Lex Nokiaksi nimettyä lakiehdotusta vastustavat kansalaiset järjestävät Helsingissä mielenilmauksen. Mielenosoittajat kokoontuvat AseSAR AN!
ma-aukiolle klo 14.30, josta siirrytään Eduskuntatalolle klo 15 mennessä. Mielenosoittajat vaativat hallituksen lakiehdotuksen sähköisen viestinnän tietosuojalaista hylkäämistä ja hankkeen kuoppaamista lopullisesti. http:// urkintalaki.fi 12.2. POLT TAVA K YSYMYS, paneelikeskustelu ilmastolaista. Keskustelemassa seitsemän kansanedustajaa eri puolueista. Kahvitarjoilu. Helsingin yliopiston Porthaniassa, sali 3, Yliopistonkatu 3, kello 17.3019.30. Tilaisuuden järjestää Maan ystävät ry. Lisätietoja: kirsi.k.lahti@helsinki.fi.
KESKUSTELUT
3.2. MOR A ALI VARTIO: MAMMONA . Keskustelutilaisuus Karjasillan kirkossa Oulussa kello 18. Ratkaiseeko raha maapallon kohtalon?
Kumpi on tärkeämpää, happi vai hiilidioksidi? Aiheesta ovat keskustelemassa Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja piispa Samuel Salmi. Keskustelutilaisuus on tarkoitettu kaikille oululaisille. Aiheiden kirvoittamia mielipiteitä ja kysymyksiä voi lähettää osoitteessa www.oulunseurakunnat. fi/mortaalivartio. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Illan teemaan sopivasta musiikista vastaa Aki Louhela. Lastenhoito on järjestetty, joten pienten lasten vanhemmatkin pääsevät osallistumaan. Keskustelun päätteeksi tarjotaan vielä iltateet. 10.2. MOR A ALIVARTIO: VERIVELJET. Keskustelutilaisuus Karjasillan kirkossa Oulussa kello 18. Illassa puhutaan yhteisöistä, muun muassa urheilujoukkueista ja vanhoillislestadiolaisuudesta. Mitä yhteisö tai joukkue merkitsee siihen kuuluvalle? Paneelissa ovat keskustele-
massa AC Oulun päävalmentaja Juha Malinen ja tutkija Heikki Nenonen. Keskustelutilaisuus on tarkoitettu kaikille oululaisille. Aiheiden kirvoittamia mielipiteitä ja kysymyksiä voi lähettää osoitteessa www.oulunseurakunnat. fi/mortaalivartio. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Illan teemaan sopivasta musiikista vastaa Aki Louhela. Lastenhoito on järjestetty, joten pienten lasten vanhemmatkin pääsevät osallistumaan. Keskustelun päätteeksi tarjotaan vielä iltateet. 17.2. MOR A ALIVARTIO: NAISEUS. Keskustelutilaisuus Karjasillan kirkossa Oulussa kello 18. Saako nainen olla nainen, ja mitä se "naiseus" oikein on? Muun muassa feminismistä, naispappeudesta ja seksuaalisuudesta ovat keskustelemassa esseisti Antti Nylén, kansanedustaja Lyly Rajala sekä pastori ja teologian tohtori Päivi Jussila. Keskustelutilaisuus
on tarkoitettu kaikille oululaisille. Aiheiden kirvoittamia mielipiteitä ja kysymyksiä voi lähettää osoitteessa www.oulunseurakunnat. fi/mortaalivartio. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Illan teemaan sopivasta musiikista vastaa Aki Louhela. Lastenhoito on järjestetty, joten pienten lasten vanhemmatkin pääsevät osallistumaan. Keskustelun päätteeksi tarjotaan vielä iltateet.
21.2. MITÄ ON K APITALISMI, MITEN SE MUUTTUU
JA VA IKUT TA AKO SE L A INK A AN EL ÄMÄ ÄMME?
Avoin keskustelutilaisuus kaikille maailmasta ja sen menosta kiinnostuneille. Alustaa tutkija Jussi Vähämäki. Tampereen kahvila Hertassa kello 15. 24.2. MOR A ALIVARTIO: HIMO. Keskustelutilaisuus Karjasillan kirkossa Oulussa kello 18. Onko himo syntiä? Hedonimista ja addiktioista saapuvat keskustelemaan viihdeyrittäjä Jussi
xxxxxxx
Uciri suodatinkahvi, Clipper Freeze-Dried pikakahvi sekä Clipper Espresso. Nämä korkealaatuiset luomu kahvit on viljelty ja pakattu ilman kemiallisia lisäaineita. Työolosuhteet ja viljelijän saama korvaus täyttävät Reilun kaupan kriteerit. Näitä tuotteita myyvät hyvin varustetut myymälät kautta maan.
Bubble Boy
V A L O K U V A N ÄY T T E LY Jotkut ovat maailmalla kuin kotonaan. Minä en ole. Olen jatkuvasti hämmentynyt. Silti kokemus on miellyttävä, on mukavaa kun ei kuulu minnekään, tietenkin siksi että se on vain tilapäistä. En halua kokonaan vieraantua elämästä ja itsestäni, ihan vähän vain. Valokuvanäyttelyn teemana on matkailun ja oman olemassaolon aikaansaama ulkopuolisuuden ja vieraantuneisuuden tunne humoristiseen ja hieman surumieliseen
tyyliin. Ihmiset ovat usein kasvottomia, eikä heihin ulkopuolisena tarkkailijana oikein saa yhteyttä. Matkalla minäkin olen joku toinen. Kuvat ovat syntyneet hitaan tekemisen tuloksena kymmenen viime vuoden aikana. Hetket tulevat eteen sattumalta. Kuvan poika on kuvattu Santo Domingossa, Dominikaanisen tasavallan pääkaupungissa joulukuussa 1998. Kaupungin hiostavassa katuvilinässä musiikki pauhasi ja pieni poika
puhalsi saippuakuplia. Tuuleen leijailevat kuplat muodostivat levollisen vastakohdan hektiselle katuelämälle. Ilmassa oli äänetöntä raikkautta.
Henna Aaltonen
Elämäni turistina, Henna Aaltosen valokuvia 4.2.1.3. Helsingin Napa-galleriassa, Eerikinkatu 18, kepe 1218, lasu 1216.
tui kaikenikäisiä kaupunkilaisia. Ajatukset, sarjakuvat, tarinat ja piirrokset on kerätty näyttelyiksi kaikkiin kolmeen kaupunkiin. 4V-hankkeen tavoitteena on tehdä yhteistyössä asukkaiden, vuokrataloyhtiöiden ja kuntien kanssa kaupunkiympäristöstä entistä viihtyisämpi ja turvallisempi. Hanke tukee toimintamuotoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä. Näyttely Helsingissä 4.13.2. kulttuurikeskus Stoan aulassa, Vantalla 4.27.2. monitoimikeskus Lumossa & 9.20.3. Länsimäen kirjastossa & 10.2.2.3. Espoon keskuksen yhteispalvelupisteellä, 4.26.3. Sellossa, Leppävaaran kirjastossa & 1.28.4. Entressen kirjastossa, www.4v.fi. TAMPERE PAR A STA ENNEN, Jarkko Rantasen maalauksia yläkerrassa & HIRMUT VAILL A NIMEÄ, Tyko Elon veistoksia alakerrassa 7.2.1.3. galleria Rajatilassa, tipe 1318, lasu 1216. TURKU JÄ Ä HY VÄ STI, Ihana Havon & Miss Kompron näyttelyssä maalauksia & veistoksia 22.2. asti galleria Titankikissa, ti-pe 1218, la-su 1216.
MUSEOT
Jarmo Mäkilän näyttely pääsaleissa & TOSIYSTÄVÄT, Suvi Toivoniemen näyttely studiossa 7.2.29.3. Salon Taidemuseon Veturitallissa, tipe 1018, la 1117, su 1118. TAMPERE AN AMERICAN WAY OF SEEING, Alex Katzin suurikokoisia teoksia, joiden selkeät väripinnat tuovat mieleen poptaiteen. Maalausten aiheina on New York ja sen ihmiset, mutta myös Mainen ja Yhdysvaltain itärannikon luonto. 21.2.31.5. Sara Hildénin taidemuseossa, tisu 1118.
SALO MIESTEN HUONE,
VALOKUVAT
Axel Straschnoyn installaatio 15.2. asti Suomen valokuvataiteen museo museonkaupassa tisu 1118. Straschnoy pohtii teoksessaan kirjan olemusta. Voiko kirja elää & luoda jatkuvasti uutta taidetta? Kirjasta on tällä hetkellä olemassa kaksi uniikkia työversiota. Toinen niistä on nyt esillä museon kauppaan rakennetussa installaatiossa
HELSINKI OPENING,
mustaan muoviin käärittynä. Kirjaa ei avata vaan Straschnoy esittää sarjan röntgenkuvia. Hän antaa tällä tavalla katsojalle mahdollisuuden kurkistaa kirjan sisälle. Kirjan sisällä piilee yllätys. HABANEROS KUVIA HAVANNAN K ADUILTA, Heli Kumpulan valokuvia 28.2. asti Arabianrannan kirjastossa, mato 1020, pela 1016. AFRICAN AWAKES, Manuel Scriman valokuvanäyttely 6.26.2. Caisan galleriassa, mape 1018. MENTAL SNAPSHOTS Siellä silloin ja täällä nyt, Meri Määtän & Satu Kettusen valokuvateoksia Roomasta, sarja kollaasimaisesti toteutettuja valokuvalaatikoita 3.2.2.3., Café Redissä, Arkadiankatu 19, mape 818. Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 3.3. ja on jakelussa maaliskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 18.2. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
PERUNKIRJOITUS
Tupla-DVD, jonka parissa menee ikä ja terweys. Kokonaiskesto on lähes 9 tuntia. Sisältää kaiken. Nyt on Perunkirjoituksen aika. Kaupoissa 21.1. Hae omasi.
KFDVD-018
Uutta energiaa!
Elokuva ja televisio - medianomi (AMK)
Elokuvan ja television koulutusohjelmasta valmistut medianomiksi (AMK), alan suunnittelu-, toteutus-, kehittämis- ja työnjohtotehtäviin sekä yrittäjiksi. Elokuvailmaisun suuntautumisessa voit erikoistua kuvaan, ääneen, tuotantoon tai käsikirjoitukseen. TV- ja radiotyön suuntautuminen kouluttaa sisällöntuotannon tehtäviin televisioon, radioon ja tuotantoyhtiöihin.
Esittävä taide - teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)
Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi (AMK) voit opiskella nuoriso- ja aikuiskoulutuksessa. Osaamistasi ovat teatterityön perustaidot: ohjaaminen, käsikirjoittaminen ja esiintyjyys sekä teatterin työtapojen soveltaminen erilaisissa toimintaympäristöissä. Opintojen aikana perehdyt mm. improvisaatioon, tarinateatteriin, forum-teatteriin, draamatyöpajoihin ja esityksellisiin tutkielmiin. Valmistuttuasi työskentelet teatterin keinoin ohjaus-, opetus- ja taiteellisissa tehtävissä eri elämän alueilla.
www.humak.fi
Kulttuurituotanto - kulttuurituottaja (AMK) ja kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Kulttuurituottaja on kulttuuriprojektien ja -tapahtumien mahdollistaja, joka pitää huolen, että tapahtuma tai palvelu suunnitellaan hyvin, toteutetaan realistisesti, tavoittaa asiakkaansa ja saavuttaa taiteelliset päämääränsä. Kulttuurituottajana tulet työskentelemään mm. kulttuuritapahtumien ja festivaalien tuottajana, mainos- ja tapahtumatoimistoissa, media-alalla, matkailupalveluiden tuottajana tai kulttuuriviennin parissa. Alan ylempi AMK-tutkinto antaa valmiuksia toimia kehittämis-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä.
HANKI IHMISEN AMMATTI
Nuorten yhteishaku 23.3.-9.4.2009 Aikuiskoulutuksen yhteishaku 14.4.-30.4.2009
Kulttuurituottaja (AMK) 240 op
Kulttuurituotannon ko, Jyväskylä, Kauniainen, Turku Aikuiskoulutus (AMK): Kauniainen, Turku Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 60 op: Helsinki
Viestintä - medianomi (AMK)
Viestinnän koulutusohjelmassa voit opiskella digitaalista viestintää, graafista suunnittelua ja 3D-animointia ja visualisointia. Valmistut monipuoliseksi visuaalisen viestinnän ja digitaalisen median asiantuntijaksi. Työelämälähtöinen opiskelu antaa hyvät valmiudet toimia erilaisissa media-alan tehtävissä esimerkiksi mainostoimistoissa, viihdeteollisuudessa, verkkopalveluiden tuotannossa, yritysviestinnässä, kustantamoissa tai lehtitaloissa. Yhteishaku nuoren koulutukseen 23.3. 9.4.2009 Yhteishaku aikuiskoulutukseen 14. 30.4.2009
Viittomakielentulkki (AMK) 240 op
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Helsinki, Kuopio Aikuiskoulutus (AMK): Helsinki Viittomakielentulkki (ylempi AMK) 90 op: Helsinki
Yhteisöpedagogi (AMK) 210 op
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Joensuu, Nurmijärvi, Tornio, Äänekoski Aikuiskoulutus (AMK): Nurmijärvi, Tornio
Humanistinen ammattikorkeakoulu
hakutoimisto@humak.fi, p. 020 7621 300
www.metropolia.fi
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
KURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN ON ALKANUT!
KEVÄÄN 2009 ILTA- JA VKONLOPPUKURSSIT YHDISTYSTOIMIJOILLE
Yhdistyksen viestinnän suunnittelu - Hki 24.2.- 1.4. Yhdistystoiminnan peruskurssi - Hki 3., 10. ja 17.3. Indesign peruskurssi - Hki 20., 27. 4 ja 4.5. Vakuuttava puheviestintä Tre 25.4. Tapahtuman järjestämisen abc -Tku 25.4. Yhdistyksen varainhankinta - Hki 12., 19. ja 26.5.
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus
www.visili.fi, visio@visili.fi, 09-6129 120
DEGREE PROGRAMMES IN ENGLISH
APPLICATION PERIOD: 12 Jan - 13 Feb 2009
International Business (BBA) Environmental Engineering (B ENG.) ) Media (BA)
VALMENNUSKURSSIT ARKKITEHTIOSASTOILLE
ALKAEN 27.2.
APPLY ONLINE AT www.admissions.fi
U YHTEISHAK4.2009 . 2u3ort3n .suo-men9ie.linen koulutus) k e
(n
hje n koulutuso Kulttuuriala
visio kuva ja tele Elo Kuvataide
tävät Ennakkoteh .2009 2.2 julkaistaan
lmat
Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu
ARKKI
www.arkki.net
09-685 6426 info@arkki.net
www.tamk
.fi
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMK University of Applied Sciences
E-mail: admissions@tamk.fi, www.tamk.fi
voima 1 / 2009
PETRA INNANEN ELI BETTIE BLACKHEART."Burleskissa on samaa asennetta kuin punkmusiikissa, se ei mene kaavoihin. Voisin sanoa näin vanhana punkkarina."
25
Burlesquen
keisarinna
TEKSTI: HANNELE HUHTALA KUVAT: KLAUS WELP
Kimaltavaa glitteriä, kohtalokasta glamouria. Burleski on muutakin. Kuvataiteilija Petra Innasen intohimot kuvataide, musiikki, ompelu ja tatuoinnit yhdistyvät hänen töissään ja koko burleskiskenessä.
R
AV I N TO L A N S A L I O N
täynnä glitteriä ja kimallusta, kirkkaanpunaista huulipunaa ja suittuja hiuksia. Lavalla tanssii keimaillen viiden naisen ryhmä, jokaisella keikkuu takapuolen päällä höyhenpuuhkista kasatut vaaleanpunaiset hännät. Ryhmä on The Amazing Knicker Kittens Burlesque Revue, joka tanssin aikana vähentää yltään asusteen kerrallaan. Kaikkea esityksessä ei paljasteta, ja jokaisen vaatekappaleen riisumista seuraa yleisön hurraus. Myös yleisö on pannut ylleen parastaan, minne katsookin näkee imukkeita, stetsoneita, sulkia, puuhkia ja korkokenkiä. "Olen superkyllästynyt siihen, että ihmisen täytyy aina miettiä, kelpaako sinne tai tänne sellaisena kuin on. Olen 38-vuotias, nyt riittää!" Petra Innanen sanoo. "Lähtiessäsi ovesta pihalle alat miettiä sitä. Tätä tapahtuu kaikissa yhteiskunnan tiloissa, oletpa nainen tai mies. Nyt riittää!" Viime vuoden helmikuussa Innanen toi yhdessä toisen kuvataiteilijan, Suvi Aarnion kanssa, burleskin Suomeen. Kun kuvataiteilija Petra Innanen näki ensimmäisen burleskiesityksensä klubilla New Yorkissa vuonna 2005, hän tajusi löytäneensä burleskin kautta juhlat, jotka ovat täyttä Almódovaria. Villi kabareehenkinen maailma vei hänet mukanaan. Innanen oli aina ihaillut Almó-
dovarin elokuvien hysteerisiä bileitä. Niissä ihmiset ovat pukeutuneet mielikuvituksellisiin asuihin, ja koolla on usein hyvin erilaisia ihmisiä tarkoituksenaan unohtaa arjen karut asiat. Innanen ja Aarnio järjestivät ensimmäiset burleskijuhlat Helsingissä ravintola Kaisaniemessä. Paikka oli loppuunmyyty. "Saimme huippuihanaa palautetta. Ihmiset tulivat kiittämään koko tapahtuman ilmapiiristä, ei pelkästään esityksistä. Siitä, miten siellä pystyi olemaan sellainen kuin on. Me olimme varautuneet siihen, että paikalle tulee 3040 ihmistä ja meille kauheat velat. Onneksi kävi toisin ja pääsimme plusmiinusnollatulokseen. Ei meillä kyllä käynyt mielessäkään, etteikö oltaisi järjestetty toisia juhlia." Helsinki Burlesque Festivalin taustalla on Innasen ja Suvi Aarnion eli Kiki Hawaijin luotsaama HulaPirates ry. Ydintiimissä burleskijuhlia on järjestämässä 68 henkilön tiimi, jonka lisäksi töissä on vapaaehtoisten reservi. Kaikki tehdään tee-se-itse-pohjalta. Ensimmäiset juhlat järjestettiin omilla rahoilla, tämänvuotisiin he saivat avustusta kaupungilta. Festivaali tekee yhteistyötä esimerkiksi Helsingin Setan kanssa. "Tänä vuonna ulkomaan vieraat ja Sally Vanilla vastaavat workshopeista." Sally Vanilla on 27-vuotias suomalainen burleskitaiteilija, jonka työpajoissa opitaan tekemään ja pyörittämään tasseleita. Sana tasseli on tuttu tupsukoriste verhoista. Burleskiesityksessä tasselit kiinnitetään rintoihin ja niitä pyöritetään rintoja heiluttamalla.
E
S I I N T Y E S S Ä Ä N burleskitapahtumien yhteydessä Petra Innasen nimi on Bettie Black-
heart.
"Bettie Blackheartina pukeudun usein merirosvoasuun. Se voisi olla myös naamiaisasu, mutta se ei ole sitä pelkästään. Bettie Blackheart on osa persoonaani, mutta Bettietä koskee eri asiat kuin Petraa. Bettien asia on piratismi ahdasmielisyyttä vastaan", Innanen kertoo. "Jotkut ihmettelevät, miten koristautuminen voi olla naiselle vapauttavaa. Burleski ei ole vaan naisten sokerileikkiä, siellä voit olla muita asioita. Sinun ei tarvitse olla vain se, jolla on puuhka ja korsetti." Innanen selittää, että burleskin sisällä on erilaisia tyylisuuntia. Sen lisäksi burleskisk e ne jakautuu erilaisiin marginaaliryhmiin. Mukana on miesten tekemää burleskia eli boylesqueta ja queerlesqueta. "Meitä kiinnostaa aika performatiivinen, humoristinen villiys, erilaisten normien ja sukupuoliroolien rikkominen. Eikä kaikkien esiintyjien tarvitse olla samanlaisia." Esimerkiksi erilaisesta esityksestä Innanen kertoo suomalaisesta burleskipakolaisesta, Ultravixenistä, joka on viisi viime vuotta asunut Seattlessa. Ultravixenin keskeinen sanoma on: uskalla olla ruma. Ultravixenin MySpace-sivustolla on video, jossa hän tanssii kuin humalainen nainen. Ultravixenin kasvoilla valuvat meikit ja hänen vaatteensa ovat rikki. Eleet pyrkivät imitoimaan viehkeää. "Ultravixenin esityksessä tapahtuu roolista vapautuminen. Se on parhaimmillaan sitä, että esiintyjä on unohtanut sokerin. Onhan niitä sellaisiakin esityksiä, joissa ollaan
n rooli iselline ä kaikkialla Na ns on ylee ielletty. k vähän
vain nättejä. Toisaalta pin-up-tyttökuvasto voi myös olla kapinaa. Onhan se tietenkin hienovaraista, missä pin-up-söpöily kääntyy itseään vastaan." Innanen selittää, että naiseus burleskiesityksessä voi olla melkein dragia: nainen pukeutuneena omalla mittapuullaan ylinaiselliseksi. Kliseet voi lyödä täysillä yli. "Naisellinen rooli on yleensä kaikkialla vähän kielletty. Silloin et ole oikein uskottava. Ja jos sinulle tapahtuu jotain, kun olet pukeutunut naisellisesti ja kävelet pimeällä, se johtuu vain siitsestäsi. Burlesnusta kijuhlissa voi näyttää sukupuolensa ja naiseutensa, vaikka ei olisi juuri sellainen muutoin." Perusnaisellisuus voi olla kahlitsevaa. Innanen ajattelee esimerkiksi naisten vaatekauppoja, joista kukaan nainen ei tunnu löytävän sopivia vaatteita. "Ja sitten taas tunnetaan itsensä huonoksi."
A P A H T U M A A N on tulossa esiintymään isoja tähtiä maailmalta. Innanen sanoo, että burleskimaailma on hyvin yhteisöllistä eikä esiintyjiä ole vaikeaa saada tulemaan Suomeen. "Vaikka ne esiintyjät, joista me olemme kiinnostuneita, olisivat burleskimaailman supertähtiä, heidän tarkoituksensa ei ole vain lyödä rahoiksi. Jos kyse olisi pelkästä rahanteosta, meille tärkeä vastarintahenki häviäisi. Esiintyjällä olisi maksulliset nettisivut ja kuvia olisi käytetty massiivisissa mainoskampanjoissa. Sil-
T
loin naiskuva kääntyy meidän näkökulmasta vääräksi. Se menee usein kuitenkin sitten siihen, että esiintyjä on muokattu, ja vaikkei sitä tekisi itse, niin ruudulla kuvat on muokattuja. Burleskin ajatus on, että tavallinen ihminen voi olla kaunis." Innanen sanoo, että he ovat matkustaneet paljon ja katsoneet esityksiä senkin takia, ettei kuvista voi päätellä esiintyjän lavasäteilyä. Viime vuoden syksyllä San Franciscon -matkalla Innanen tutustui miehensä kanssa 200 esityksen kavalkadiin neljän päivän aikana järjestetyillä Tease-O-Rama-festivaaleilla. Siellä Innanen loi kontakteja ja sopi esityksiä Suomeen. Kesällä on tulossa tapahtuma, jolloin helsinkiläinen ravintolalaiva Wäiski lastataan burleskilla. Mukaan he saivat houkuteltua burleskieläkeläisen Baroness Eva von Slutin, joka on viime aikoina kiertänyt pääasiassa kahden punkbändinsä kanssa. "Eihän Eva ole kuin 33-vuotias, mutta hän kyllästyi siihen, kun Yhdysvalloissa burleski omittiin muotimaailmaan. Siihen liittyy sitten kaikki lieveilmiöt, ja genren tyyli lähtee muuttumaan. Niin kuin se, että Pussycat Dolls kutsuu itseään burleskiksi. Se kyllä varmasti kyllästyttää, Evakin on täyteen tatuoitu ja tosi alternative verrattuna mainstreamkauneusnormeihin." Innanen toteaa, että Suomessa on pienet piirit. Innanen uskoo, että Suomeen mahtuu vielä tekijöitä. "Suomessa kaikki on vasta aluillaan ja me voimme esiintyjävalinnoillamme näyttää, mistä burleski on tullut ja mitä kaikkea se voi olla."
N N A S E N M U K A A N vaatteiden vähentäminen kuuluu burleskiin vanhasta perinteestä. Uusi aalto, neo-burleski kuitenkin haastaa katsomisen tavat. "Kyse on asennekapinasta. Sama
I
voima 1 / 2009
29
SANANVAPAUS. Vuoden 2008 kalenteri kuvattiin kokonaan vallatun sosiaalikeskus Elimäen tiloissa Helsingissä. Tänä vuonna kuvauspaikat vaihtelivat, kuvia yhdistävät erilaiset poliittiset teemat. Edustettuina ovat niin vapaa media, perheväkivallan vastustaminen kuin Itämeren suojelukin.
Suomentaneet Seppo Raudaskoski ja Mika Tiirinen Sid. 544 s., ovh 37,60. "Isätön nuorukainen etsii vastauksia olemassaoloonsa Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta ja tulee samalla kirjoittaneeksi ihmisyyden analyysia, joka koskettaa lukijan rodusta riippumatta." kirjailija Sari Mikkonen
Sid. 278 s., ovh 35,70. Levottomasta koulupojasta kasvoi katastrofeja jälkeensä jättävä tosielämän Aku Ankka, kunnes ADHD-diagnoosi antoi elämänhallinnan avaimet. Selviytymistarina ja tietopaketti tarkkaavaisuushäiriöstä.
Suomentanut Jyrki Iivonen Sid. 292 s., ovh 33,90. Yhteiskunnallista scifiä Osattomien planeetan ja Pimeyden vasemman käden tyylilajissa
voima 1 / 2009
31
nousu&lasku
TEKSTI: SUSANNA KUPARINEN, KIMMO JYLHÄMÖ & OTTO BRUUN KUVAT: KLAUS WELP
Hyvinvointivaltion
S
U O M A L A I S E S TA TA V A L L I S E T S U O M A L A I S E T O S M O S OI N I N VA A R A
yhteiskunnasta on tullut julma," Osmo Soininvaara toteaa Kappelin kahvilassa, joka kylpee valossa. On tammikuun puoliväli, aurinko värjää etelärannan arvokiinteistöt violetiksi. Häpeällisen hieno ilma puhua köyhyydestä. Voiman kolmihenkinen toimittajapaneeli tenttaa Soininvaaraa tunnin verran suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja sen alasajosta. Osmo Soinivaara istuu Sata-komiteassa, ja johtaa yhtä sen neljästä jaostosta. Perusturvajaostossa yritetään ratkaista, mitä pitäisi tehdä kaikkein huono-osaisimpien suomalaisten tilanteen kohentamiseksi. Komitean päämäärä on kunnianhimoinen: luoda kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva kaikille.
rakastavat pohjoismaisen hyvinvointivaltion ideaa. Sen ydin on tasa-arvo, jossa tuloerot eivät kasva kohtuuttoman suuriksi. Ruotsissa tätä kohtuullisuutta kuvaa sana lagom, sopivasti. Ei liikaa, ei liian vähän. Poliitikot siirtävät mielellään julkisen keskustelun yhteiskunnan köyhyyttä tuottavista rakenteista yksilöön ja perheisiin. Köyhyys on henkilökohtainen vamma ja huonon kotikasvatuksen tulosta, ei epäonnistuneen työpolitiikan tai epäreilun verotuksen.
n"Palka öt rjest saajajä kensa t kaik tekevä en kaiken, kse kumota tyy perusit mikä li an." turva
NOIDANKEHÄ. Osmo Soininvaara yrittää parantaa köyhien perusturvaa. "Köyhät ovat sairaita ja sairaat köyhiä", hän linjaa.
liikkuu näiden kahden maailman välillä. Hän näkee refleksinomaisesti huono-osaisuuden johtuvan yksilön heikkoudesta, mutta hyväksyy sen, että heikkous on inhimillistä. Sivistysporvarina Soininvaara arvostaa hyvinvointivaltion peruspilareita, eikä ole sokea rakenteelliselle köyhyydelle. Köyhyyttä pitää vähentää, johtuipa se sitten ihmisestä itsestään tai rakenteista. Suomalaisen sosiaaliturva paras tae on työ, hoetaan. Osmo Soininvaaran mukaan suurin ongelma on se, että huono-osaisuus on nykyisen työelämän suhteen epäedullinen ominaisuus. Susanna Kuparinen: Miten Satakomitean alaiset neljä eri jaostoa
kykenevät työskentelemään yhdessä? "Sata-komitean ansioturvajaosto ja perusturvajaosto on laitettu erillisiin karsinoihin. Se on heti aluksi täydellinen katastrofi. Vielä suurempi katastrofi on se, että on erikseen vielä rahoitus- ja kannustavuusjaosto. Kolme keskeistä jaostoa muodostavat tietynlaisen kolmion, joka ei voi liikkua ilman, että kaikki osat liikkuvat." SK: Jos perusturvajaosto ehdottaa jotakin, kaksi muuta jaostoa tekee kaikkensa kumotakseen sen? "Palkansaajajärjestöt tekevät kaikkensa kumotakseen kaiken, mikä liittyy perusturvaan. Kannustinjaosto taas haluaa tuoda laskelmiensa kautta kovin toisennäköistä ideologisia lähtökohtia. Sen puheenjohtajana on Veronmaksajien Teemu Lehtinen." SK: Perusturvajaosto haluaa parantaa perusturvaa, ansioturvajaosto puolestaan haluaa saada rahat ansioturvaan? "Palkansaajajärjestöt haluavat pitää huolen siitä, että hajurako säilyy." SK: Siis että köyhät pysyvät köyhinä? "Niin, eli jos köyhien asemaa parannetaan, niin kaikkien muidenkin asemaa pitää parantaa." SK: Mittakaava ei saa siis muuttua? "Jos yhteiskunta nostaa itseään hatusta niin, että kaikkien asema paranee, se on aivan sama asia kuin että köyhät pysyisivät köyhinä." Kimmo Jylhämö: Löytyykö ayliikkeen puolelta enää solidaarisuutta köyhiä ja pienituloisia kohtaan? "sak:n kantaa ihmettelen erityisesti, koska heidän jäsenillähän on riski pudota perusturvan varaan. sak haluaa pitää huolta siitä vähän julmasti sanottuna että ihmisten kannattaa kuulua ammattijärjestöön. Minusta on säälittävää, että järjestöjen etu menee edunvalvonnan edelle." SK: Ay-liike haluaa siis, että köyhyys on niin kurjaa ettei kukaan halua tippua perusturvan varaan vaan kynsin hampain kuulua ansiosidonnaiseen systeemiin? "Pahinta mitä ay-liikkeelle voi ehdottaa on pakollinen työttömyysturvavakuutus, jolloin kaikki olisivat vakuutettuja työttömyyttä vastaan. Nyt kyllä kaikista maksetaan työttömyysvakuutusmaksut, mutta vakuutettuja ovat vain symbolisen kassamaksun maksajat." SK: Miksi Sata-komitea näyttää olevan lähinnä eri etujärjestöjen
32 voima 1 /2009
temmellyskenttä. "Etujärjestöt ihmettelevät sitä, miksi Sata-komiteassa on ketään muita, eihän ennenkään ole ollut muita kuin etujärjestöjä. Nämä asiathan kuuluvat ay-järjestöjen mukaan vain kolmikannalle." SK: Köyhien edustaja puuttuu kokonaan, heidän kohdallaan on tyhjä paikka. "No onhan komiteassa sosiaaliturvan keskusliiton edustaja. Jos komiteassa olisi mukana esimerkiksi työttömien valtuuskunnan edustaja, niin ehkäpä hän ei pärjäisi siinä joukossa." SK: On väitetty, että Sata-komitealla ei ole juuri ollenkaan perustutkimusta pohjanaan. "Kuvittelimme aluksi perusturvakomiteassa, että olisimme voineet käyttää Stakesin tutkimuskapasiteettia, mutta se olikin jo myyty pitkäksi aikaa valtiohallinnon tulossopimuksilla." "Olemme joutuneet törmäämään siihen, että tiedon taso sosiaalipolitiikasta on huono. Meillä ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi dataa. Osittain syy on tietosuojavaltuutetun, joka on sitä mieltä, että mitään dataa ei saa kerätä. Meillä ei ole myöskään mitään tietoa toimeentulotuesta, koska jo sen tilastoiminen on kiellettyä. Ei tiedetä, mihin rahat oikeasti menevät." SK: Miksi tutkimustietoa pantataan? "Tietosuojaihmiset ovat juristeja, jotka eivät ymmärrä tutkimusmenetelmistä mitään. He kuvittelevat, että riittää, jos tiedetään, kuinka moni köyhistä on työtön." SK: Mitä jatkossa tapahtuu? "Sata-komitea tulee olemaan yksi merkittävimmistä komiteoista, mitä on ollut, mutta ei niin merkittävä kuin sen piti olla." "Monet asiat kohenevat, kuten se, että puolison tulot eivät enää tule vaikuttamaan työmarkkinatukeen. Se ainakin näyttäisi menevän läpi. Samoin kuin takuueläke." "Minua raivostuttaa työmarkkinajärjestöjen neuvottelutaktiikka. Missään ei pääse eteenpäin, koska kaikki halutaan suunnitella kokonaisratkaisuina. Tulee hirveän huonoa jälkeä kun aamuyön tunteina kello kaksi sovitaan, että tehdään näin." KJ: Onko vihreiden perustuloehdotuksella mitään annettavaa perusturvakeskusteluun? "Silloin kun tulin Sata-komiteaan, ehtoni oli, että edustan itseäni enkä vihreitä. En voisi hoitaa perusturvajaoston puheenjohtajan tehtävää niin, että puoluehallitus tekee päätökset." "Minulle on ollut suorastaan haittaa siitä, että olen aika voimakkaasti samastunut negatiivisen tuloveron tai perustulon ajatukseen, koska se on saanut kaikki hirveän varuilleen, että tähän suuntaan ei ainakaan mennä." KJ: Missä määrin oikeistohallitus on uudelleen määrittelemässä sosiaalipolitiikan vanhan sosialidemokraattisen ytimen? "Kuvittelin, että nyt olisi ollut mahdollisuus modernisoida sosiaaliturvan ajatuksia, kun demarit eivät ole sotkemassa, koska he katsovat niin voimakkaasti taaksepäin." "Mutta olen kyllä ollut yllättynyt, että kokoomus on muuttunut luokkapuolueeksi, joka miettii vain ylemmän keskiluokan ja vielä aika lyhytaikaisia etuja. Se estää rakenteen muuttamista oikein kunnolla." SK: Miten kokoomus konkreettisesti estää rakenteiden muuttumisen? "Mielestäni sosiaaliturvasta ei saa yhtä aikaa kannustavaa ja oikeudenmukaista, ellei ihmisille jää pienistä palkkatuloista enemmän käteen. Pitää olla joku ero siinä, onko töissä vai ei. Kuvittelin, että joka ikinen ekonomisti olisi tällä kannalla. Kaikki muut ovatkin samaa mieltä näissä asioissa paitsi juuri kokoomuslaiset." SK: Väitätkö, että kokoomus haluaa pitää matalapalkat paikoillaan? "En, vaan sitä, että kokoomus on haluton vähentämään matalapalkkoihin kohdistuvaa verotusta." "Sinänsä ei ole kovin hyvä ajatus nostaa matalimpia palkkoja. Nehän ovat tosiasiassa nousseet, mutta palkkojen mukana on noussut työntekijältä vaadittu vähimmäistehokkuus, jota tuottamattomammasta työstä ei kannattaa maksaa. Tästä seuraa paljon rakenteellista työttömyyttä, kun huono-osainen työvoima on hinnoiteltu ulos." "Eikä näin ajatellakseen tarvitse olla paha kapitalisti: voit itse miettiä, menetkö kahvilaan, jossa saa palvelua vai kahvilaan, josta saat huonoa palvelua." "Juuri tätä myöskään demarit eivät suostu ymmärtämään: solidaarisesta palkkapolitiikasta pitäisi siirtyä solidaariseen veropolitiikkaan. Ihmisille on ihan sama kumpaa kautta ne saavat rahansa, kunhan tilille tulee rahaa tarpeeksi." "Kannattaisi jopa tehdä niin, että jos ihmisellä on pienet ansiotulot, hän voisi saada sekä palkkatuloa että tulonsiirtoja." SK: Mikä kokoomuksen missio sitten on? "Osalla kokoomuslaisista on se missio, että ei tehdä mitään." SK: Onko kysymys kokoomukselle periaatteellinen vai onko taustalla konkreettinen hyöty siitä, että Suomessa on köyhiä ihmisiä? "Kokoomuslaiset kuvittelevat, että työttömyyden taustalla on laiskuus. Siksi he kuvittelevat, että työttömyydestä päästään eroon erilaisilla karensseilla ja sun muilla työttömien kiusaamisilla." "Olin aamutelevisiossa Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Eero Lehden kanssa. Kysyin häneltä, että otatko töihin hakijan, joka sanoo, että en mä tänne haluaisi mutta karenssiuhan takia on pakko tulla. Lehti sanoi, ettei tietenkään ottaisi." SK: Eero Lehti on sanonut julkisesti, että jos ihmisellä on työttömyysjaksoja, hän ei enää kelpaa "kentälle" eli työmarkkinoille. "Häntä voi syyttää rehellisyydestä, sillä näin toimivat kaikki työnantajat. Ottaisiko Voima sellaisen työntekijän, joka sanoo, että homma ei kiinnosta yhtään, mutta on pakko tulla?" KJ: Voimaan ei ole ketään pakotettu. Yleensä jokin intressi ajaa ihmisiä Voimaan harjoitteluun tai tutustumiseen. "Niin, mutta jos työkkäristä lähetettäisiin joku karenssin uhalla hakemaan töitä Voimasta ja tämä hakija sanoisi, että ei paskaakaan kiinnosta koko lehti, niin sitoutuisitteko maksamaan palkkaa tälle henkilölle?" SK: Eivätkö työnantajat ja systeemi myös hyödy siitä, että on olemassa väkeä, jota voi pakkotyöllistää? Esimerkkinä vuonna 2006 voimaan tullut laki, joka sallii pakkotyöllistämisen kahdeksan euron päiväpalkalla. Käytännössä tämä on orjatyölaki. "Tarkoitat kahdeksan euron aktivointilisää, joka tulee työmarkkinatuen päälle." SK: Sitä pidetään yleisesti aika nöyryyttävänä. "Tuohon suuntaan eteneminen on kokoomuksen lääke." SK: Hyvää ilmaista työvoimaa? "Ei se ole hyvääkään, jos ihminen tulee vastentahtoisesti töihin. Silloin työpanos on oikeastaan negatiivinen. Tämä kokoomuksen pakottamislinja on täysin epärealistinen." SK: Väliaikaiset työntekijät saavat yhdentekeviä työtehtäviä, eikä heitä koske samat oikeudet kuin muita työntekijöitä. "Meillä yksinkertaisesti pienistä ansiotuloista jää käteen aivan liian vähän. Se on meidän järjestelmämme perusongelma, ja tästä oecd on meitä huomauttanut. Optimaalisesta verotuksesta on juuri ilmestynyt Isossa-Britanniassa laaja raportti, jossa todetaan ihan sama: älkää verottako minimituloja juuri ollenkaan. Mutta tämä ei nyt mene kokoomuksessa läpi, tai ei ainakaan kokoomuksen niissä päättäjissä, jotka tämän asian ympärillä touhuavat." KJ: Eikö kyse ole myös demareista, jotka istuivat edellisessä hallituksessa? Kuntouttava työ on myös heidän perintöään. "Kuntouttava työtoiminta on erityisesti demarien perintöä. Alkuperäinen suunnitelma oli rangaista laiskuudesta." KJ: Mystisyyttä lisää se, että uudelleenkuntouttamisohjelmien nimet vaihtuvat jatkuvasti. Kun Voimaan tulee hakija kysymään harjoittelupaikkaa tai tukitöitä, niin ohjelman nimi on joka kerta eri mutta sisältö sama. "Sehän tässä on niin kummallista, että koko 1990-luvun budjettineuvottelut olivat sitä, että Filatov halusi lisää rahaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Silloin kokoomus ja valtiovarainministeriö sanoivat, että se on rahanhaaskausta, että se ei edistä työllisyyttä. Nyt meillä on yhtäkkiä kokoomus ja valtiovarainministeri, joka haluavat lisää rahaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan." SK: Miksi? "Ensinnäkin kokoomuksen päättäjät ovat helvetin kokemattomia." Otto Bruun: Onko tämä tietoista hyvin toimeentulevan yhteiskuntaluokan asian edistämistä, jossa esimerkiksi ek ja Kokoomus löytävät toisensa?? "Kannattaa muistaa, että kokoomus ei ole mikään puolue vaan vaaliorganisaatio. Kokoomukselta puuttuu ajatus ja näkemys yksinkertaisesti siksi, että jos joku kokoomushenkinen ihminen on riittävän fiksu, niin totta kai hän siirtyy elinkeinoelämän palvelukseen. Kokoomukselta puuttuvat näkemykselliset poliitikot ja siksi on aivan liiallista laittaa kovin rationaalisia argumentteja tai teorioita heidän nimiinsä." SK: Eli puolue ei kerää kaikkein lahjakkaimpia ihmisiä riveihinsä? "Ei, eikä siellä ole myöskään yhteiskunnallisen pohdinnan perinnettä. Jonkin verran on, esimerkiksi tämä niiden erotettu puoluesihteeri, joka kaatui näihin naisseikkailuihin, hänessä olisi ollut ainesta. Mutta kaikki muut ovat aivan pintapoliitikkoja." OB: Joita ei kannata alkaa analysoida? "Joo, mutta silloin kannattaa analysoida iltapäivälehdistöä, koska sieltä ne niiden impulssit tulevat." OB: Onko kokoomuksen ajattelussa tapahtumassa jokin siirtymä, siis että aktiivinen työvoimapolitiikka pitää sisällään valikoiman keinoja, joilla voi rangaista ihmisiä jotka ovat kauan työttöminä? "Nyt on otettu mallia muista pohjoismaista, koska ajatellaan, että ne ovat hoitaneet asiat paremmin. Muissa pohjoismaissa nuori henkilö ei pysty olemaan työttömänä kovin kauan, kun auttavainen sosiaalitäti tulee ja kantaa töihin." SK: Millä tavalla nuori pitäisi kantaa töihin? Onko se tätä kannustamista? "Se on suorastaan pakottamista. Se ei ole kokonaan väärin. Me ajattelemme ehkä liikaa näitä hyväosaisempia ihmisiä, lahjakkaita opiskelijoita. Heidän osaltaan pakottaminen on pelkkää simputtamista. Mutta sellaiset, jotka on suoriutuneet kuus
mus"Kokoo elevat, uvitt laiset k tömyyden öt että ty a on laisl taustal s." kuu
AIKA NÄYTTÄÄ. Sata-komitean työskentely jatkuu vielä 11 kuukautta. "Vielä tavattoman paljon asioita auki. Jos ne kääntyvät hyvään suuntaan, tästä tulee vielä jotain. Katsotaan nyt."
voima 1 / 2009
33
puol keskiarvolla eivätkä ole päässeet tai motivoituneet menemään minnekään peruskoulun jälkeen, niin kyllähän sellainen antelias sosiaaliturva, joka sallii sen jatkuvan bilettämisen, on huono." SK: Keihin ihmisiin viittaat? "Tarkoitan kotona asuvaa 17- tai 19-vuotiasta, henkilöä. Verrattuna ikätovereihinsa he pääsevät aluksi ihan hyviin tuloihin, mutta se loppuu sitten aika nopeasti." SK: Eikö se ole aika marginaalinen ryhmä kaikkein pienituloisempien ryhmässä? OB: Eivätkö keinot, jolla 19-vuotiasta voidaan ohjata ole aika vähäisiä, vaikka perusturvaa kuinka vähennettäisi? "Olen samaa mieltä, että ne keinot eivät tule toimimaan, vaikka ne Ruotsissa ja Tanskassa toimivat. Jos siellä nuori nostaa yli kolme kuukautta työttömyysturvaa, niin hänet ohjataan johonkin toimenpiteeseen automaattisesti. Se toimii, mutta se tulee hirvittävän kalliiksi, koska se piilottaa rakenteellisen työttömyyden niin, että kaikki ovat työssä kunnalla tai ovat muka tekevinään jotakin." SK: Eikö hyvinvointivaltion pidäkin olla kallis? KJ: Silloin he ovat kuitenkin mukana jossakin. "He ovat kyllä mukana jossakin. Kyllä semmoiselle ihmiselle, jolla on vaara negatiivisesta syrjäytymisestä, niin on tämä parempi systeemi kuin tämä meidän oikeus mädäntyä katuojaan -politiikka." SK: Suomessa on jo kolmannen polven syrjäytyjiä. "Suomen keinot ovat tylsiä, koska niitä ei eritellä sen mukaan mikä kullekin sopii, vaan kaikille tarjotaan samaa keinoa kaikkiin ongelmiin."
maalaa köyhien eteen myrskyn merkit. Pohjoismaiseen hyvinvointikerhoon Sata-komitean ehdotuksilla ei palata. Isot rakenteelliset muutokset, joita köyhien aseman parantamiseksi toivottiin, uhkaavat vesittyä tai liudentuvat kompromisseiksi. Suomen suurin ongelma tällä hetkellä, josta Osmo Soininvaarakin haastattelussaan puhuu, on tuloerojen kasvu, joka on teollisuusmaiden kärkeä. Köyhien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten 12 vuoden aikana. Suomi oli tasa-arvoisimmillaan vuonna 1990, juuri ennen kuin lama räjähti suomalaiseen todellisuuteen ja vuosikymmenien työ pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi heitettiin romukoppaan. Nyt tuloerot ovat jo 1970-luvun alun tasolla ja ne kasvavat edelleen. Pienituloiset ovat valtava uusi yhteiskuntaluokka, joka on syntynyt tulonsiirtojen pikkuhiljaa rapautuessa. Samaan aikaan hinnat nousevat hyvätuloisten maksukyvyn mukana.
S OI N I N VA A R A
SK: Suomen perusturva on huomattavasti huonompi, jopa puolet huonompi kuin muissa pohjoismaissa. "Sitä ei ihan noin voi laskea, pitää ottaa huomioon asumistuet ja niin edelleen. Ei voi sanoa, että ruotsalaisen perusturvan varassa elävän kulutustaso olisi kaksi kertaa suurempi kuin suomalaisen. On se korkeampi mutta ei kaksi kertaa." KJ: Onko Suomen tapauksessa enää järkevää puhua siitä, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta? "Riippuu siitä mihin vertaa. Jos vertaa Venäjän Karjalaan, niin on." KJ: Tuntuu siltä, että monilla poliittisilla ja taloudellisilla vai-
KÖYHIÄ YLI 700 000
pientuloisiin kotitalouksiin kuului yli 700 000 suomalaista. Määrä on yli 50 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla pientuloisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. · Tilastokeskuksen uusien tilastojen mukaan vuonna 2007 pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia. Vuonna 1995 pientuloisten osuus oli 7,2 prosenttia. · Suurin pienituloisten ryhmä vuonna 2007 olivat eläkeläiset. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 200 000 eläkeläistä. · Suurin köyhyysriski taas on työttömillä, joista puolet oli köyhiä. Kaksitoista vuotta aikaisemmin työttömistä köyhiä oli vain joka viides. · Pienituloisiin kotitalouksiin kuului 150 000 lasta. Lapsiköyhyysaste oli 14 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista. Vuonna 1995 vastaava luku oli 5 prosenttia. Yksinhuoltajaperheisiin kuuluvista noin kolmasosa oli pienituloisia vuonna 2007. Osuus oli kahdeksan prosenttia vuonna 1995. · Pienituloisuuden kasvun taustatekijänä on tulonsiirtojen ja ansiotulojen erilainen kasvuvauhti.
VUONNA 2007
· edustettuina ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Espoon kaupunginvaltuusto, työministeriö, Kansaneläkelaitos, Oulun kaupunki, sosiaaliturvan Keskusliitto, Kunnallinen Työmarkkinalaitos, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Akava, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjesto SAk, Toimihenkilöjärjestö STTK ja Veronmaksajain keskusliitto. · Komiteaa avustavat perusturvajaosto, ansioturvajaosto, rahoitus- ja kannustavuusjaosto sekä hallinto- ja prosessijaosto, joiden puheenjohtajat istuvat myös Sata-komiteassa.
KOMITEAN TAVOITTEET
kesäkuussa 2007 Sata-komitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sata-komitean tavoitteena oli tehdä esitys työn kannustavuuden parantamiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja riittävän perusturvan tason turvaamiseksi kaikissa elämäntilanteissa. Samalla tarkoitus oli arvioida sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä verotuksen, perusturvan sekä työttömyysturvan uudistaminen. · Tammikuun 27. päivä julkaistiin komitean välimietintö, eli isot linjat. · Hallitus tarvitsee vuoden 2010 alusta voimaan tulevat lakiehdotukset komitealta vuoden 2009 huhtikuun loppuun mennessä. · Sata-komitean työskentely jatkuu vuoden 2009 loppuun.
HALLITUS ASETTI
SATA-KOMITEA
puheenjohtaja on valtiotieteen tohtori Markku Lehto. · komiteassa 18 jäsentä, 8 naista ja 10 miestä.
S ATA - K O M I T E A N
kuttajilla muistikuva Suomesta hyvinvointivaltiona on peräisin 1980-luvun lopulta. "Erittäin korkea rakenteellinen työttömyys on heikentänyt hyvinvointivaltiota. Verrattuna Ruotsiin meiltä puuttuu 250 000 työpaikkaa. Jos ajatellaan, että 250 000 ihmistä vähemmän maksaa veroja, ja 250 000 enemmän ihmisiä on tulonsiirtojen varassa, niin samalla veroasteella tulee aika paljon huonompi hyvinvointiyhteiskunta." SK: Tuo on myös sitä työmantraa. Vaikka ihmisten on annettu kurjistua 15 vuotta tai siivottu eläkkeelle. "Sen takia yritämme saada kiinni nuorista. Olen samaa mieltä työllistämismantrasta. Jos ihminen on ollut 20 vuotta työttömänä, niin ei ole välttämättä kovin kannattavaa investoida hänessä ensi sijassa siihen, että hänestä yritettäisiin tehdä hyvä veronmaksaja. En tarkoita, että ketään pitäisi hylätä, mutta ainoastaan työllistymiseen ja vain työllistymiseen tähtäävät toimenpiteet ovat pelkkää kiusaamista." KJ: Kuinka paljon kansalaisuutta pitäisi määritellä sosiaaliturvan kautta ja missä määrin ihmisarvoinen kohtelu pitäisi taata riippumatta työpanoksesta ja varallisuudesta? Sinullahan on ollut aiemmin ajatus kansalaispalkasta. "Minulla on edelleen kansalaispalkka-ajatus, mutta se ei etene." SK: On väitetty, että Sata-komitean ihmiskuva köyhistä on kyyninen. Jokainen kynnelle kykenevä mieluummin välttelee töitä ja nostaa ilmaista rahaa. "Ihmiset ovat aika rationaalisia. Suurena joukkona he käyttäytyvät niin kuin heidän kannattaa käyttäytyä. Jos se on oikeutettua hyväosaisille, jotka optimoivat verotustaan, niin se on yhtä oikeutettua huonoosaisille, jotka haluavat optimoida sosiaaliturvansa. Heidän osaltaan se on jopa pakollista, koska jos he eivät optimoi sitä niille käy huonosti." "Sosiaaliturva ohjaa sellaiseen käyttäytymiseen, että ihminen toimii oman etunsa maksimoiden." SK: Väität siis, että köyhä ihminen toimii itsekkäästi omaa etuaan maksimoiden? "Sen on pakko. Muuten käy huonosti. Ehkä se ihmiskuvan erilaisuus on siinä, että mitä tälle asialle yritetään tehdä. Jos hyötyminen yritetään sanktioda, se ei tule toimimaan. Jos ihmiselle tarjotaan hyvä vaihtoehto, jonka hän saa itse valita, niin sellainenkin ihminen, jolla on huono työkelpoisuus, saattaa innostua työstä ja alkaa tehdä töitä hyvin." "Haluaisin, että ihmiset ohjattaisiin normaaleille työmarkkinoille vaikka palkkatuen kautta. Tai sitten pienipalkkaisia verotettaisiin vähemmän, jotta he tulisivat toimeen ilman erityisjärjestelyjä." SK: Eikö työllistämistuen määräaikaisuus ole turhauttavaa? "Nykyään kymmenen kuukauden työllistämistukia pystytään myös pidentämään. Eräs tuttavani palkkasi äskettäin työllistämistuella henkilön, joka halusi vaihtaa työttömyysturvasta tähän järjestelmään, koska halusi päästä yliopistoon opiskelemaan. On älytöntä, että opiskelu on kielletty työttömältä." SK: Myös iltalukion käyminen on kiellettyä. KJ: Samalla hellitään luovuusja innovaatiopolitiikkaa. "Mutta tämä me kyllä korjataan." SK: Ketkä ovat köyhiä Suomessa? Ja miksi? "Vihreän liikkeen alkuvaiheessa oli asuinyhteisöjä, jotka joutuivat arvioverotukseen, koska verottaja ajatteli, että kukaan ei elä noin pienillä tuloilla. Köyhyys ei ole pelkkää tulo-
KOLME
MACBOOKIA & COMMUNICATOR.
Soininvaara istui tunnin verran Voiman tentattavana.
köyhyyttä. Periaatteessa aika pienilläkin tuloilla pystyy elämään." "Jos on riittävät sosiaaliset suhteet ja oma elämänhallinta on kunnossa ja on riittävän taitava tarkoitan ihan sillä tavalla että osaa itse tehdä ruokaa ja pystyy elämään omavaraistaloudessa niin yllättävän vähällä voi tulla toimeen." "Kyllähän meillä pahin sosiaalinen köyhyys ja kurjuus liittyy erittäin paljon heikkoon mielenterveyteen. Ja sitten on eräs asia, josta kukaan ei saa puhua, paitsi Ilkka Taipale, että köyhien joukossa on erittäin paljon vähälahjaisia ihmisiä, joille nykyaikainen työelämä on liian haastavaa. Nämä ihmiset työllistyivät hyvin vielä 1980-luvulla." KJ: Miltä osin edellinen lama on vaikuttanut ja luonut tänne sen ihmistyypin, jota juuri kuvailit psykologisesti? Tarkoitan laman jyrän alle jääneitä. Sinä taas puhut kuin he olisivat yksilöpsykologisesti heikkoja. "Suurin piirtein kaikki kelpasivat töihin 1980-luvulla. Kun tuli lama, tuli 500 000 uutta työtöntä, joista osa ei enää palannut töihin. Ensin kuviteltiin, että nousukausi korjaa työttömyyden pois, sitten todettiin, että he eivät palanneet töihin. Seuraavaksi ajateltiin, että se on kohorttiilmiö, että he pikkuhiljaa ikääntyvät ja poistuvat vanhuuseläkkeelle ja työttömyys poistuu. Nyt joudutaan myöntämään, että työmarkkinoilta valuu ulos jatkuvasti myös nuorta väkeä, kesken nousukauden. Nuorista työmarkkinoille tulevista jopa viisi prosenttia kuuluu pysyväistyöttömien joukkoon." KJ: Köyhistä työttömistä on tullut pysyvä luokka. "Yhteiskunta on muuttunut selvästi huonommaksi. Tämä on myös syynä siihen että meidän hyvinvointiyhteiskunnan edut alkaa käydä huonommaksi, koska tämä tulee
en jou"Köyhi rittäin ne kossa o älahjaisia väh paljon isiä." ihm
helvetin kalliiksi." KJ: Eikö laman myötä luotu pysyvä luokka ihmisiä ole tavallaan amerikkalainen ilmiö? Annetaanko heidän vain ymmärtää, että olisi parempi kuolla pois, koska he ovat täysin hyödyttömiä? "Nykyisen sosiaaliturvan säännöt ovat tähän tilanteeseen aivan liian kömpelöitä. Meillä on on/off-yhteiskunta, joko olet töissä tai et ole töissä, mitään välimuotoa ei ole. Kyllä muiden pohjoismaiden menetelmät on selvästi joustavampia. Tässä tullaan taas palkansaajajärjestöihin, jotka vaativat, että työpaikoilla on vain ihmisiä jotka saavat sataprosenttista palkkaa." "Meillä osatyökyvyttömyysedut on aivan surkeita. Samalla kun yhteiskunta on muuttunut koko ajan tuottavammaksi niin se olettaa, että jokaisen työpanoksen pitää muuttua tuottavammaksi. Jotkut vaan ei muutu. Ja tässä kohtaa meidän järjestelmämme on hyvin julma." "Anglosaksinen järjestelmä lähtee siitä, että ihmisillä on automaattinen palkkatuki. Siellä pystytään työllistämään jopa lukutaidottomia, joka meillä ei oikein onnistu." KJ: Meidän yhteiskuntamme on myös muulla tavalla julmempi. Annetaan ymmärtää, että meillä on hyvinvointivaltio, joka todellisuudessa on hyvin valikoiva. "Erittäin paljastavaa meidän yhteiskuntamme julmuuden osalta on se, että meidän sosiaaliset terveyseromme ovat aivan huippuluokkaa teollisuusmaissa ja se kertoo paljon enemmän kuin mikään tulonjakotilasto. Köyhät ovat sairaita ja sairaat ovat köyhiä." KJ: Ja Sata-komitean perusturvajaoston vastuulla olevien köyhien luokkaan kuuluu vähintään puoli miljoonaa? "No ei ehkä ihan niin paljon,
34 voima 1 /2009
mutta satoja satoja, tuhansia kuitenkin." KJ: Kuinka tämä luokka pitäisi nimetä tai osoittaa? "Se on hyvin vaikeaa nimenomaan siksi, että se joukko on hirveän heterogeeninen. Kun köyhyyttä tilastoidaan niin vanhahtavin keinoin, niin tähän joukkoon käsiksi pääseminen on hyvin vaikeaa." KJ: Mutta me tiedämme että he ovat olemassa ja että väkivallan ydin on tässä rakenteessa. SK: Ne köyhät ihmiset, jotka minä tunnen eivät ole heikkolahjaisia tai vammaisia. "Se johtuu siitä, että sinä tunnet vain niitä, jotka eivät ole heikkolahjaisia." SK: Eikö puhuminen heikkolahjaisista tai vammaisista ole katseen siirtoa, koska suurin osa tästä porukasta on ihan normaaleja ihmisiä? "Käypäs Myllypurossa katsomassa leipäjonoa." SK: Ei tarvitse mennä sinne asti. Voiman toimiston lähellä Helsinginkadulla on yksi ja Kalliossa useita. Jonossa seisoo yksinhuoltajaäitejä lastenvaunujen kanssa, joitakin rapajuoppoja, opiskelijoita ja jonkun verran nuhjuisia, mutta ihan tavallisen oloisia ihmisiä. "Yksinhuoltajuushan meillä on muodostunut erittäin hankalaksi. Meille on muodostunut amerikkalaista yksinhuoltajuutta, johon kuuluu köyhyyttä. Aiemminhan yksinhuoltajat oli akateemisesti koulutettuja, mutta ei ole enää." SK: Minun korvaani sana heikkolahjaisuus sorahtaa, Kuten sanoit itse, kyseessä on heterogeeninen joukko ihmisiä. Ja jos esimerkkinä tästä luokasta nostetaan juuri heikkolahjaiset, se on arveluttavaa. KJ: Viet käsitteen psykologisoinnin piiriin, kun juurrutat sen niin, että se olisi tietty ydin tai välttämätön ominaisuus yksilössä, joka tuottaa tämän tilanteen, kyseisen yksilön köyhyyden. "Nyt sinä sotket tämän argumentin niin, että paloautot ovat punaisia, punaiset autot ovat paloautoja. Tarkoitin, että erittäin vaikeasti hoidettava joukko tässä porukassa ovat ne, joilla on mielenterveys- tai lahjakkuusongelmia. Kun ne oikeastaan ovat vammaisia, mutta heillä ei ole lääketieteellistä diagnoosia, niin he eivät pääse mihinkään järjestelmiin sisään. Ruotsissa ja Hollannissa pääsee." "En tarkoita että kaikki olisivat heikkolahjaisia." KJ: Ymmärrän, ettet tarkoita. Tavallaan kuitenkin yhtäläistät koko porukan. Vaikka tämä ei ole tarkoituksesi, käyttämällä noita sanoja vahvistat tunnetta, että näet heidät kaikki lahjattomina. "Jos ei saa käyttää tällaisia sanoja, niin tähän porukkaan ei pääse käsiksi ollenkaan. Periaatteessa ei sai si enää kai puhua yksinhuoltajistakaan, koska siihen liittyy seksuaalista häpeää. Ja jos ei saa puhua alkoholiongelmaisista, koulupudokkaista ja niin edelleen, niin silloin tähän ei oikein pääse käsiksi ollenkaan." KJ: Olisiko sittenkin oikeampi tapa puhua rakenteiden kautta. Olettakaamme että köyhien määrä on muutaman sadan tuhannen ja puolen miljoonan ihmisen välillä. Jos yritämme puhua tästä joukosta yleisesti heikkolahjaisuuden kategorian kautta, vahvistamme samalla näkemystä, että näissä ihmisissä on joku vika tai jopa virheellinen geeni. SK: Tai kun sanoit, että mene katsomaan Myllypuron leipäjonoa, että niitä ihmisiä katsomalla totuus paljastuu, niin etkö silloin tarkoita sitä, että heistä näkee jo päällepäin henkilökohtaisen vamman? "Ei, tarkoitin sitä, että jos sinä olisit pienyrittäjä ja haluaisit rekrytoida työvoimaa, ja joku sanoisi sinulle että täällä leipäjonossa on paljon työvoimaa, niin et rekrytoi sieltä ihmisiä, sitten kuitenkaan." "Kansantaloudellinen ongelma on siinä, että on jonkinlainen henkilökohtainen tuottavuusvaje. Joko on väärinkoulutettu, eli ei ole kovin halutulla alalla. Ei tällaisen ihmisen ole kovin realistista pyrkiä töihin ja vaikka Voimaan ja vaatia, että maksa mulle kolme tonnia." KJ: Ei ole realistista puhua, että Voima maksaisi tuolle ihmiselle kolme tonnia. Realismia olisi se, että ensin kokeillaan kolme kuukautta ja sitten voidaan vaikka jatkaa kuluitta. "Tästä pääsee takaisin tähän kolmikantaan, eli työelämän säännöt on tehty sellaisiksi, että meillä on joukko ihmisiä, jotka tuppaa jäämään pyörimään ilmaisen työvoiman joukkoon, koska sitä välitasoa ei ole." "Kyllä minun ihmiskuvani on semmoinen, että ihmisellä on ihmisarvo, vaikka hän ei ole taloudellisesti hirveän tuottava. Mutta nyt tähän systeemiin pääsee vain ne jotka ovat taloudellisesti tuottavia ja nimenomaan niin, että työnantajat saavat määritellä sen." "Tämä tässä on hankalaa." SK: Eikö kaikkien työvoimapoliittisten ohjelmien tarkoitus ole olla se välitaso? "Niin, mutta kun työvoimapoliittiset ohjelma ovat luokittelevia ja siitä karsinasta ei ole luiskaa ulos. Karsina tarjoaa sinulle töitä kuusi kuukautta vuodessa, mutta se ei välttämättä johda työsuhteeseen. Eikä tästä karsinasta pääse ulos." KJ: Se on ikään kuin rautahäkki, jonka sisälle ihmiset lukitaan. Jos ajatellaan vaikka Voimaa, niin sinun mallissasi olisi perustulon kaltainen elementti, jolloin työnantajana Voima maksaisi vähän vähemmän palkkaa, mutta tämä ihminen pääsisi töihin ilman rautahäkkiä. "Ja sitten kun työt alkaisivat sujua paremmin, niin te maksaisitte hänelle vähän paremmin. Mutta nyt tätä luiskaa täysin työkykyiseen ihmisen ei ole olemassa. Työmarkkinajärjestöt sanelevat työn pelisääntöjä voimakkaasti, mikä taas sulkee huono-osaisemman ihmisen ulos." "Se, että työelämä vaatii yhä terveempiä, yhä pirteämpiä, yhä paremmin koulutettuja, yhä kielitaitoisempia työntekijöitä, on julmaa. Eihän ihmiset ole hirveästi muuttuneet geneettisesti vuoden 1989 jälkeen, mutta silloin kaikki kelpasivat töihin, mutta nyt ollaan todella valikoivia." OB: Ruotsissa veroaste on korkeampi, ja siellähän kuntasektorilla on huomattavasti enemmän ihmisiä töissä. Suomessa taas kuntasektoria on karsittu voimakkaasti. Jos nyt summattaisi yhteen, niin mistä työpaikkoja on kadonnut eniten? "Työpaikkoja on kadonnut erittäin paljon teollisuudesta, tarkoitan nimenomaan tehdassalia." OB: Mutta niitä on tullut jonkin verran lisää palveluihin. Yksityisen sektorin työt ovat jonkin verran lisääntyneet. "Niin on lisääntynyt myös työvoiman määrä. Jos teollisuustyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään tehdassaleissa, niin sehän on dramaattisesti vähentynyt. Sitä ei vaan tilastoida. Esimerkiksi Suomen suurin teollisuuskeskittymä on Nokialla Keilaniemessä, jossa ei ole yhtään tehdassalia. Siksi emme näe tilastoista, kuinka paljon teollisuustyö on vähentynyt. Nimenomaan keskiikäisen, työväenluokkaisen miehen luokka-asema on alentunut dramaattisesti, koska häntä ei tarvita enää mihinkään." "Tämä on ehkä isoin muutos. Jos katsotaan palveluammatteja, niin myös se on usein sosiaalisesti karsivaa. Siinä katsotaan ulkonäköä ja sosiaalista käyttäytymiskykyä." "Näin kerran Hakaniemen torilla merimiehennäköisen skroden jätkän myymässä karjalanpiirakoita ja kukaan ei ostanut. Jos sellainen tulisi kadulla vastaan niin sen kiertäisi kadulla kaukaa." OB: Mutta eikö Ruotsin veroaste ole selvä arvovalinta? "On. Meillä pelätään tätä korkeaa verotusta aivan liian paljon. Eikä oikein ole edes mitään sellaisia taloudellisia tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että korkea verotus jotenkin haittaisi taloutta." SK: Eli verot ylös? "Niin, se riippuu taas vähän siitä mitä verotetaan. Esimerkiksi kiinteistövero on aivan loistava vero, koska maapalaa ei mitenkään voida myydä ulkomaille. Ympäristöverot on erittäin hyvä veromuoto. Omaisuusverothan taas esimerkiksi ei ole kauhean suuressa suosiossa tällä hetkellä." SK: Sata-komitean tavoite on, että sosiaaliturva pitää saada "kestävälle" pohjalle. Mutta miten tämä tavoite toteutetaan, on jäänyt epäselväksi. Saako mikään maksaa mitään? "Kyllähän meidän kuvitelma on, että se saa maksaa jotain, mutta tämä talouden nopea heikkeneminen alkaa hirvittää." SK: Entä perustulo, onko sillä enää mitään tulevaisuutta? "On jännää, että perustulolla on kannatusta vuorineuvosten keskuudessa. Aikoinaan sain Sirkka-Liisa Hämäläiseltä Ekonomia-palkinnon perustulon esittämisestä. Selvästikin ekonomit ja esimerkiksi ek:n Leif Fagernes tuntuvat kannattavan sitä, mutta samaa kuviota pyörittävä kolmikantainen järjestelmä ei pysty ymmärtämään sitä ollenkaan." "Meidän hyvinvointiyhteiskuntamme alkaa olla hyväosaisten hyvinvointiyhteiskunta. Se on kolmikannan vika, joka sopii kaikista asioista keskenään. Juuri nämä 200 000500 000 ihmistä ovat kokonaan ulkona tästä neuvottelupöydästä." SK: Minne suuntaat seuraavaksi täältä Kappelista? Ymmär-
SATA-KOMITEAN PERUSTURVAJAOSTO
puheenjohtaja on Osmo Soininvaara. · perusturvajaostossa on 13 jäsentä, 7 naista ja 6 miestä · edustettuina ovat Stakes, Väestöliitto, Kirkkohallitus, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Toimihenkilöjärjestö STTK, Kansaneläkelaitos KELA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja valtiovarainministeriö.
P E R U S T U R VAJ AO S T O N
Laatunen. Perusturvan kohennukselle löytyy kokoomuslaisia enemmän ymmärtäjiä niin elinkeinoelämän huipulta ja tutkimuslaitokselta kuin myös Suomen yrittäjistä. Niin pääoma, vuorineuvokset ja yrittäjät näyttävät ymmärtävän, että pienipalkkaisen ahdingosta ei hyödy kukaan. Ei edes valtio. Sen sijaan keskiluokan etuja edistävä kokoomus haluaa pitää hajurakoa köyhiin. Näyttää siltä, että suomalainen oikeisto ei keskustele keskenään ollenkaan.
ointiHyvinv alkaa " unta yhteisk osaisten vä olla hy tiyhteisoin hyvinv ta." kun
KOKOOMUS JARRUTTAA PERUSTURVAA
säälliselle tasolle vastustaa Sata-komiteassa kokoomushenkinen joukko, jonka kärjessä ratsastaa tv-uutistista tuttu Veronmaksajien Teemu Lehtinen. Myös valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki on poteroitunut puolustusasemiin: köyhiin ei pidä tuhlata valtion rahoja. Perusturvaa ovat vastustanet tehokkaasti myös kokoomuksen edustajat valtiosihteeri Ilkka Oksala ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Lasse
P E R U S T U R VA N S A A M I S TA
KOMITEAN EHDOTUKSIA
27. tammikuuta välimietintönsä. Ehdotuksien joukossa on hyviäkin avauksia. Takuueläke nostaa köyhimpien eläkeläisten tuloja, ja työmarkkinatuessa ei enää oteta huomioon puolison tuloja. Kotihoidontuen ja lapsilisien sitominen kuluttajaindeksiin taas sopii hyvin porvarihallituksen arvoihin, sillä se kannustaa äitejä jäämään kotiin ja hemmottelee erityisesti keskustan äänestäjien suurilapsisia perheitä. Tuloerojen kaventamiseen lapsilisäkorotus ei auta, ja siksi se onkin tulonsiirroista jo nyt parhaalla tolalla. Lapsilisä on ansiosidonnainen etuus, joka jaetaan kaikille kansalaisille. Huono-osaisten ja varakkaiden hajurako säilyy.
KOMITE A JULK A ISI
pelä"Meillä a verorkea tään ko n liian paliva tusta a on." j
sin, että sinulla on Sata-komitean kokous. "Meillä on sihteeripalaveri, jossa puhutaan omaishoidon tuesta. Tapaan Markku Lehtoa ja komitean sihteeristöä." KJ: Mikä on realistinen aikataulu? Saadaanko komitealta tuloksia kahdessa viikossa? "Oletamme, että palkansaajajärjestöt eivät suostu mihinkään perusturvan parannuksiin. Niitä vaaditaan hyväksymään se että, työmarkkinatukea voi korottaa ilman että ansiopäiväraha nousee, että köyhiäkin saisi auttaa." "Ansiosidonnaisia päivärahoja ei olla siis oltaisi alentamassa vaan työmarkkinatukea nostamassa. Tätä palkansaajajärjestöt eivät halua olla hyväksymässä." on oikeassa. Reilu viikko haastattelun jälkeen työmarkkinajärjestöt kiilaavat Sata-komitean ohi ja sopivat keskenään, että työmarkkinatuen ja ansiosidonnaisen hajurako säilyy. Kaksi viikkoa haastattelun jälkeen, 27. tammikuuta komitean ehdotukset julkistetaan. Niitä kiirehtii ensimmäisten joukossa kehumaan sak: "Komitean linjaukset vastaavat sosiaaliturvan tärkeimpiin tavoitteisiin eli köyhyyden vähentämiseen ja kannustavuuden lisäämiseen." Samaan aikaan Osmo Soininvaara kirjoittaa bloginsa otsikoksi: "Olen pettynyt Sata-komitean mietintöön." Tuloerojen kohdalla Sata-komitean kädenojennukset ovat kosmeettisia, eikä se ole oikeastaan yllätys kenellekään. Köyhien kannalta Sata-komiteassa on nimittäin yksi ikävä puoli.
S O I N I N VA A R A
Siellä istuvat juuri niiden tahojen edustajat, jotka hyötyvät siitä, että Suomen perusturva on huono. Jos hallitus ja sosiaaliministeri Liisa Hyssälä todella halusivat kannustavaa ja oikeudenmukaista sosiaaliturvaa kaikille, jos Matti Vanhanen todellakin halusi "hallituksen puuttuvan kaikkein köyhimpien asemaan" miksi komiteasta tehtiin etujärjestöjen temmellyskenttä?
SOSIAALITUPO. Viikko haastattelun jälkeen työmarkkinajärjestöt vesittivät Sata-komitean keskeiset tavoitteet. "Luulin, että palkansaajajärjestöjä ajettaisiin ruotuun painostamalla elvytyksellä. Kävinkin niin, että ne pääsivät estämään perusturvan nostamisen", Soininvaara harmitteli.
10.2. Jim Campilongo, 12.2. Nono Söderberg, 16.2.20.2. Talvilomaleffat 23.2. Frio, 28.2. Hullut Hattuset ja paljon muuta:
w w w. m a l m i t a lo. f i
KE 25.2. KLO 18 Kantsun elektroillat nro 18:
EERO JOHANNES
Synteettistä funkia ja tarttuvia melodioita. Vapaa pääsy www.eerojohannes.com LA 28.2. KLO 19
JARMO SAARI SOLU
Yhden miehen kitarabändi, joka kuulostaa orkesterilta. Jarmo Saari, kitara. www.jarmosaari.com Rytmihäiriö-klubilta tuttu, energinen voimatrio! Max Tabell, koskettimet Tomi Salesvuo, rummut Timo Tolonen, basso Julia Eklund, laulu Liput 7/5 e www.bittersweet.fi
BITTER SWEET
Liput puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu Kanneltalo, Klaneettitie 5, 00420 Hki www.kanneltalo.fi
LAHDEN KUUMIN ROCK-KLUBI [Ei ikärajaa, rajattu anniskelualue, klo 20-24] [Ei ikärajaa, rajattu anniskelualue, klo 20-24]
Pe 20.2. La 21.2. Pe 27.2. Pe 13.3. Pe 20.3. La 21.3. La 28.3. La 4.4. Pe 17.4. La 18.4.
Mari Rantasila Sturm und Drang Agents Francine & Los Bastardos Finlandeses PMMP Kotiteollisuus Eläkeläiset Mokoma & Rytmihäiriö klo 21 Dingo Tuomari Nurmio
Kevät 2009
klo 21
17 17 17 21 17 17 17 21 17 20
Ohjelmamuutokset mahdollisia
Show time klo 21.30 ellei toisin mainita
IPaNa -RoCK
Show time klo 15, liput: 10/8
La 7.2. Kengurumeininki La 7.3. Jytäjyrsijät La 4.4. Tuttiorkesteri
(alle 12 v.), S-etukortilla 8/6 (ei kerrytä S-bonusta)
SIBELIUSTALON LIPPUKASSA. Ankkurikatu 7, Lahti p. 0600-39-3949 (1,25 / min + pvm) ark. 11-17. Ei toimitusmaksua. LIPPUPALVELUN KAUPAT JA NETTI. Toimitusmaksut 1,50 - 3,00 / lippu. Ei varauksia konserttipäivänä, lipunmyynti loppuu klo 19.30. Ovimyynti Sibeliustalolla klo 19.30-21.30. Ipana-Rockin ovimyynti klo 14-15.
www.finlandia-klubi.fi
www.sibeliustalo.fi
voima 1 / 2009
37
Uuden aallon yliopistot
TEKSTI: TERE VADÉN, JUHA SUORANTA & ANTTI SALMINEN KUVITUKSET: NINNI KAIRISALO
vain tulevien yliopistojen puolesta, vaan toteamme, että uudet yliopistot ovat jo täällä. Yliopisto ei ole siellä, missä Suomen laki ja asetus sanovat sen olevan ("viralliset yliopistot"), vaan siellä, missä jo tasa-arvoiset ja jo oppivat ihmiset yhdessä toistensa avulla
TA
E
MME K IRJOI-
ymmärtävät, tutkivat ja oppivat. Yliopistovallankumous on jo tapahtunut. Tulevilla yliopistoilla on sijansa, ne pitää tunnistaa ja tunnustaa. Se, että jokainen meistä on elämän opetuslapsi, ei ole haihattelua, vaan kylmää faktaa ja kova tosiasia. Sen sijaan ajatus yliopistosta välineenä, jota tarkkaan taloudellisesti ja korkeakoulupoliittisesti ohjailemalla voidaan käyttää innovaatiokoneena tai kansantalouden kasvattajana, on kaunis haave ja idealismia, joka ei kestä todellisuuden testiä suures-
sa (vrt. kapitalistisesta taloudesta aiheutuvat ongelmat) eikä pienessä (tehotaloudesta aiheutuvat psyykkissosiaaliset ongelmat). Yliopistopoliittista realismia on ajatella, paljonko opiskelija syö päivässä, ja mistä hänen syömänsä ruoka tulee. Realismia on ajatella, kuinka paljon energiaa luentosalin lämmittäminen vaatii, ja miten se tuotetaan. Realismia on kysyä, missä yliopistoilla voi nukkua, rakastella ja pilkata rehtoraattia. Kilpailukyvyn käsittein puhuminen ei ole realismia, vaan suvustaan huonontunutta surrealismia.
On tarpeen kysyä, miten yliopistot kohtelevat ihmisten haluja ja toiveita. Viralliset yliopistot muotoilevat osallisensa rakenteidensa mukaisiksi. Vasaralle kaikki näyttää naulalta, tuottavalle yliopistolle raportoitavilta saavutuksilta. Kaikki yliopistolliset rakenteet on määriteltävä uudelleen niiden välttämättömyydestä ja välittömyydestä käsin. Ulkokohtaiset ja yhdessä määritellyille tarpeille vieraat rakenteet sietävät mennä. aama auUuden yliopistolain lupaama a tonomia ei riitä. Me tulimme yliopis mme yliopistoon vapauden vuoksi, ja jos se on si,
paennut, virallinen nyky-yliopisto saa mennä. Tulta ei tehdä uudelleen käsiä hieromalla.
http://content.yudu.com/Library/ A12e37/Tulevayliopisto Tere Vadén on Tampereen yliopiston filosofian dosentti, Juha Suoranta on Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori ja Antti Salminen on päätoimittaja.
Helsingin äärieurooppaalainen tutkimushuippuyliopisto eli Mörköyliopisto
Teknillinen kororkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu oulu ul ul ja Taideteollinen korkeakoulu muodostavat tavat kolmipäisen hirviön, jonka sieraimista valuu a valuu valuu valuu mammonaa kuin sammosta. Tulevasta Helsinta Helsinls ls gin Mörköyliopistosta (HMY) koulutetaan elinkeiaan elinkeil noelämän sisäsiisti kerberos. Mörköyliopiston paratiisipuutarhoissa huippuosaajamme ssa huippuosaajamme u a m keskustelevat virtuaalisissa kahvipöydissä b oprosessitekydissä bi o ä bioprosessiteke niikan sovelluksista abstraktiin ekspressionismiin. Mörköyressionismiin. M ö n . Mörköyliopiston ainoa akateeminen arvo Hyper Master of Innovaper Master of Innovaer Ma r Innova Mas Innov nov tion suoritetaan kolmessa viikossa etäopiskeluna. Tutkinto täopiskeluna. Tutkinto s . n maksaa 10 000 euroa valkoisille eurooppalaisille ja 50 000 oppalaisille a a 0 000 kaikille muille. Mörköyliopiston supervoima on taiteellisen, kaupaltaiteellisen, kaupall lisen ja teknisen tietotaidon saumaton yhdistelmä. Huipon yhd yhdistelmä. ä p ppuyliopistossa kauppatietieteen opiskelija laatii surrealisskelija a surrealisi tisvaikutteisia liiketoimintasuunnitelmia, ja taikkilainen elmia, taikkilainen e kuvataiteilija pääsee käyttämään installaatioissaan uusinta tallaatioissaan uusinta l t a an n rakettitekniikkaa ja hiukkaskiihdyttimiä. Elämä on lumottua, iä Elämä lumottua ä l u sini lasten silmissä syvenee. Kirpeänä syysyönä innovaatiot räiskyvät Otaniemen taivaalla, ja Raimo Sailas toteaa, että maailma on valmis.
EI AIK A AK A AN, KUN
In-yer-face-yliopisto sto
laajamittaiseen mittaiseen t n ja sarjalliseen yhteiskunnalliseen pron o vokaatioon. Syyslukukausi käytetään ään än än häpeämättömien iskulauseiden keksimiseen ja epäsovinnaisuuksien testauksiin työryhmissä. Keväällä tutkimusryhmät jalkautuvat kaduille, eduskunnan kahvilaan ja oopperoiden lämpiöihin. Kokeellisen elämän mahdollisuuksien kartoittamiseen tarvitaan kokeellinen yliopisto, joka uskaltaa altistua ja altistaa. Antonin Artaud`n teatterin henkeen se "tahtoo panna silmäluomet tanssimaan, parikkain yhdessä kyynärpäiden, polvilumpioide den, reisiluide ja varpaiden kanssa, den, reisiluiden ja var den de ar ja kaikkien on se nähkaikk k tävä."
Y L I O P I S T O TÄ H TÄ Ä
S iy Sissiy Sissiyliopisto y
järjestet tä tään epähieararkisiksi soluiktään epähiea ä si. Kukin solu voi kutsua itk seään sissiyliopiston osaksi ja toimia sen nimissä, tai itsenään. Sissiyliopiston toimijat ova yliopiston toimijat ovat tasa-arvoisia keskenään, ainap t kin luulevat olevansa. Toiminta järjestäytyy kunnian, luulevat oleva eva oleva a rituaalien ja kes aalien a keskinäisen arvostuksen perusteella. Solu ja solujen ry ujen ryhmä voi omaksua ja kopioida toimintatapoja toisiltaan; se voi myös toimia täysin itsenäisesti. Sissiyliopisto on fraktaalinen, kaksineuvoinen ja lisääntyy myös jakautumalla ja monistumalla. Sissiyliopistolla ei ole rehtoria, eikä keskuskampusta. Emeritukset ja emeritat, kokeneet kollegat toimivat neuvonantajina, neuvottelijoina, avustajina ja esikuvina; eivät johtajina tai esimiehinä. Sissiyliopisto etsii yhteiskunnallisia ratkeamispisteitä, puhkoo paradigmoihin pakopisteitä ja uhraa itsensä asettaessaan hallintavallalle mahdottoman kysymyksen. Solut liikkuvat yhtä aikaa kaikkiin suuntiin, eikä niitä silmällä näe.
T U T K I M U S R Y H M ÄT
Dialogiyliopisto
O P I N T O P I S T E I S TÄ L U O V U TA A N . Tutkinnoisista luovutaan. Opettajat ja opiskelijat päättävät t kurssien sisällöistä yhdessä. Pääasiallinen oppimistapa on lukupiiri ja keskustelu. Tarvittava arviointi toteutuu vertaisarviointina. Osan opinnoista voi suorittaa edelleen tenttimällä ja kirjoittamalla, mutta etenkin suullisina tentteinä ä ja projekteilla, joissa sovelletaan ja kokeillaan teorioriori r oita käytäntöön. Gradun voi tehdä puhutussa muodosodossa. Opiskelija valmistuu, kun hän kokee olevansa valmis. s Vain harva kehtaa ja viitsii valmistua; valmistumista piista p detään huonon maun osoituksena. Jotkut kuitenkin hynkin h hy väksyvät sen, jos syynä on valmistumisjuhlien järjestäminen. j tämin jestäminen. tämin ä
Keskiaikainen yliopisto
pääosin juureksista, ja yliopistoissa keskitytään vapaisiin taiteisiin, joita on pian jo toistakymmentä. Universitas on oppineiden ja oppilaiden itsenäinen kilta. Opiskelijat ovat virkavallan koskemattomissa useimmissa Euroopan sivistyskaupungeissa ja kaikilla kampusalueilla. Luennot pidetään siellä, missä tilaa on. Opiskeluun on vähän nykyistä enemmän aikaa: kandiksi kuudessa vuodessa ja 12 vuoden maisteris-opinnot päälle. Aristoteleella on Euroopan kov viiteindeksi. Tuottavuus lasketaan pelastettu vin viiteindeksi. Tuottavuus lasketaan pelastettue i t v a l vuosisadat jen si luje mä rä sä ja meillä on vuosisa jen sielujen määrässä, ja meillä on vuosisada e en sielujen määrässä, lu en e rä sä, ä eillä a aikaa väitellä a aikaa väitellä enkelien ä e hierarkiasta a itujen hierarkiasta ja ituje a a oikeista istutusajoista. istutusajoista. t j st
R U O K AVA L I O KO O S T U U
Autonominen globaali yliopisto AGY b li li i t
J O T TA A G Y ( A U T O N O M O U S G L O B A L U N I V E R S I T Y A G U ) olisi autonominen, sen tietotoimintojen täytyy olla vapaita poliittisesta, taloudellisesa ja sotilaallisesta painostuksesta. AGY ei ole vain tiedon tuotannon paikka. Se on samalla tiedon tuottajien yhteistyön paikka ja paikka, jossa he voivat välttyä toimimasta yhdessä globaalin tietohallinnon kanssa. AGYn on selvitettävä, miksi tietomme käännetään meitä vastaan. Sen on luotava solidaarisuutta yliopiston rajojen yli. Se ei ole luovuuden ja tuotannon linnake. Se on dialogin, solidaarisuuden ja järjestäytymisen elin. Sen on pyrittävä organisoimaan tiedon tuottajien suhteellisen etuoikeutettu joukko haastamaan globaalit riiston ja väkivallan mekanismit. Sen on paljastettava tavat, joilla tiedosta tulee voitontavoittelun väline ja ase yhteiskuntaa vastaan. Sen on vapautettava tieto näistä ehdoista. Näitä tarkoituksia varten AGYn on levitettävä yhteistoiminnasta kieltäytymisen virusta kaikille yliopistoille. Yhteisöllinen itsekasvatus vastustaa tiedon tuottajien tyhmistämistä ja pyrkii j y j py vapauttamaan tiedon dekaanien, johtanien, johtao jien, managerien ja m managerien e vuokraisäntien käsistä. AGY on paikka dialogeille ja käänkäänään n nöksille kieleltä toiselle. Se kylvää kylvää y vä vää ä siemeniä tiedon satyagraha-liikkeelliikkeele le. Tiedon satyagraha tarkoittaa, e ttaa, et että episteemisten arvojen täytyy olla tyy l erillään markkina-arvoista ja yhteya yhteyte dessä totuuteen ja oikeuteen. .
Reservaattiyliopisto
A H V E N A N M A A N S A A R I S T O O N pep perustetaan Suomen tuottavimmilil ille innovaattoreille oma tutkimussreservaatti. Kahdessa kvartaalissa, ssa, , valtavien taloussatsauksien ja väestönäestönsiirtojen siivittämänä, Ålands Otroligt troligt Universitet (ÅOU) on jo saavuttanut Yhn nut dys dysvaltojen kärkiyliopistot kaikilla kanl la sa sai sai sainvälisen kilpailukyvyn mittareilla. ai are l areilla e Se lähettää kerran viikossa maailmanlaajuisia tiedotteita, joissa hymyilevät la laa a tutkimusjohtajat kertovat ryhmiensä tut sen sensaatiomaisista läpimurroista, joiden kau kaupallista potentiaalia voi mitata vain kuo kuolleiden sielujen määrässä. Ulkopuoliset tarkkailijat käyvät kuukau kauden välein laskemassa referee-artikkelit ja keräämässä ruumiit. Resertikk ikk
vaattiyliopistolaiset valmistautuvat auditointeihin kuin kaupunkisotaan: Heillä on aina kaikki hävittävänään, sillä tahra imagossa on polttojälki sielussa. Kerran vuodessa reservaatti aukaisee ovensa turisteille, ja koululaisryhmille tarjotaan opastettuja kierroksia tästä tiedonteon jo "kadonneeksi luullusta muodosta, jonka uhanalaisuudelle vetää vertoja vain sen mielikuvituksen alamittaisuus".
38 voima 1 /2009
Invisible colleges
ovat siellä, siellä, ie l e el missä yliopistolaiset itse. Ne ovat vertaissten, kaltaisten ja kollegoiden epävirallisia ia verkostoja, jotka kokoontuvat avoimina na salaseuroina, epävirallisina lukupiireinä ja ä keskustelun juhlina. Tieteellinen ongelma ma selviää harvoin tutkimusinstrumenttien en keskellä, kuten tieteen nerokuvasto tahtoo uskotella. ahtoo uskotell ahtoo uskotella. to to u kotella ko l ll Tieto syntyy kohtaamisesta, ja se on mahdollista missä ahdollista d tahansa. tahansa. s Vapaasti muodostuvat tutkimukselliset verkostot ovat tieteellisen tiedon t verkostot ov tieteellisen tiedon e s er os t ov ieteel isen edo ovat ie el s et d hermosto. Tämä kirja on kirjoitettu näkymättömässä yliopi ss , jota ei kymättömässä yliopistossa, a m ä o istossa s tarvitse vaivautua auditoimaan.
N Ä K Y M ÄT T Ö M ÄT Y L I O P I S T O T
Off-the-grid-yliopisto
sähköverkosta, tieie ietoverkosta, tieverkosta. Aamulla keitetään porukalle ll lle puuro ja keliaakikoille poimitaan marjat. Kaikki tarvitrvitv tava tuotetaan kampuksella. Käytössä on täydellinen kieren kieren kierer rrätys. Vailla lumoavaa tiedonvälitystä artikkelien julkaisuun ja yhteisu ulkaisuun yhteisu h työhön virolaistutkijoiden kanssa käytetään pullopostia. postia. postia. ti Kansallistottelemattomuuden nimissä yliopistoolaiset ä ole laiset eivät o yhteistyössä valtion viranomaisten i n kanssa. Kun totunnaiset järjestelmät sortuvat, Bakanssa. Kun t a taillen koottu kopioidaan tuohille kodan nurkassa. taillen koottuja i o sa. a Syksyllä kirja vaihdetaan suolaan ja taljoihin. Off-the-grid-yliopiston Sy S k llä kirjat Syksyllä ki j -the-g id-yliopiston th grid-yli pist i i erikoistapaus on metsästäjä-keräilijä-yliopisto, joka näkee maanviljeerikoistapaus i p k ka e maanviljev lyn ja symbo yn a symbo n symbolisen kielen kaiken vieraantumisen syynä. Puuro tehdään mbo o ynä uuro tehdään ynä. Puuro tehdää uu dä dää kuusenkerkis kuusenkerkistä. Urbaaneissa ympäristöissä keräilyä harjoitetaan Agu e y yä harjoitetaan o n nès Vardan e ès a da ès Vardan elokuvan Les Glaneurs et la glaneuse hengessä. Opetellaan a engessä. Opetellaan nge sä pe ellaa pe el a ellaan kiviin piirtämistä. kiviin piirtäm v t
Y L I O P I S T O O N R I I P P U M AT O N
Köyhä yliopisto
B I O L Ä Ä K E T I E T E E N I N S T R U M E N T I S T O N A on yksi jääkaappi ja kakpi kakk si kylmälaukkua. Henkilökunta ja opiskelijat työskentelevät samalla t samalla malla l palkalla. Yksikään laitos ei kärsi rahoitusvajeesta. Tulosneuvotteluisvotteluise sa köyhä yliopisto vaatii budjettinsa leikkaamista nollaan. Stipendit . Stipendit Stipendit ti t d jaetaan perunoina ja kynttilöinä. Yliopisto valtaa uudisrakennuksia useita vuodessa. Keväästä sykväästä sykäästä y syyn kasvatustieteellinen tiedekunta sijaitsee metsässä. Lukuvuoden Lukuvuoden v n avajaisiin ruuat käydään dyykkaamassa, ja kiertää huhu, että kanslerilla tä kanslerilla a la a on kiljupönttö pihisemässä. kiljupönttö pihisemässä. il u ö h m
Elämän, taidon, lihan yliopisto
taiteen ja elämän väliltä kaadetaan. Kokeellista yliopistoa ei eroteta kokeellisesta elämästä. Yliopisto itsenäisenä instituutiona ja älyn luostarina voidaan unohtaa. Ajattelun mieli on kiinni jokahetkisessä elämässä, kaikki muu on Ajattelun a n j antautumista vi antautumista v eraantumisen helppoudelle. u vieraantumisen t n Arki lämä it n k A kielä ä, taiteenteko a Arkielämä, taiteenteko ja akateemisuus ovat näin ollen toisteniel sa jatkumoita. Etl-yliopisto jatkumoita. Etl-yliopistossa taiteen mahdollisuuksia tutkitaan, t t y o jo ta olisi mahdoton san jotta o si mahdoton sano jotta olisi mahdoton sanoa, onko lavuaari, pyörätie tai nuppineula otta ot d an käyttöä varten a taide käyttöä varten vai taide-esine. Lopputyö voi olla veistetty kiry a e veenvars ta er man veenvarsi tai performan veenvarsi tai performanssi, mutta mieluummin se sisältää kume vars va r matkin. matkin. Siitä mitä on tehty, keskustellaan yhdessä. n mitä n Opp m nen j Oppiminen ja tutkiminen ei ole yksin henkinen proppimi pp sessi, vaan y , yliopistolaiset ymmärretään kehoineen ja hermoineen, sukupolvineen ja -puolineen. Kuh hermoin n kaa opis kaan opiskelijoista ei ole uusi, vaan kaikki aloitaan pis i tavat omista taitotiedollisista lähtökohdistaan tavat om a m it ll itsellee itsellee itselleen sopiviin suuntiin. Kyse ei ole institul tionali tionalisoidusta individualismista: elämän yliopisto opi to opistos opistossa kulkee lankoja, jotka yhdistävät eläi to os vät hetkeksi toisiinsa ja tekevät mahdolliseksi ät ät hetk k taidot, jot viralliset yliopistot ovat unohtaneet , jotka t muistaa. muistaa. s
K E I N O T E K O I S E T R A J A - A I D AT T I E T E E N ,
T Totalitaarinen yliopisto Totalitaarinen yliopisto i a i e lio i to i
annetaan yksiin käsiin, T a annetaan yksiin k in, Totaan n k Totaalille, määrätyksi ajaksi. Totaali tekee valinnat, ratkaisut ja l määrätyksi ä i al l e valinnat, ratkaisut j n k rekrytoinni rekrytoinnit, muttei määrää suuntaa. Totaali luo tilaa toimia e kr y n ekry inni ytoin hallinnollisen hallinnollisena puskurina, joka ajaa turhanaikaista paperi- ja n e hankelokaa muiden tieltä tunkiolle ja silppuriin, deletoi sähköhankeloka hankelokaa mu ankel a a el kaa e pos postipommitukset p tipommituks ja laittaa päälle automaattisen replyn niille, jotm k ymmärrä k ka eivät ymmärrä Totaalia. y r Kaikki ymmärtävät, Kaikki ymmärtävä että Totaalin valta on hänellä vain yhteisestä soa mm v pimuksesta. pimuksesta. Näin suora vallankäyttö tehdään mahdollisimman näkyu su väksi. Kukaan i pääse väksi. Kukaan ei pääse selittelemään, että noudatti vain annettuja ohjeita äk i Ku k ääse tai noudatt vahvistettuja käytäntöjä. Kabinettipäätöset ja hyvä veli -vernoudatti vahvistettu datti a t kostot menettävät mer merkityksensä. Kaikesta voi syyttää ja kiittää Totaalia, kostot menettävät me kostot menettävät me o ot tä joka ottaa valtansa vas j joka ottaa valtansa vastuulleen, kuten kunnon narrin pitääkin. t t a
Y L I O P I S T O L L I N E N V A LTA L A LT
Lokavidaya-yliopisto
elämän välittömyydestä. Tutkimusaiheet pohditaan konsensushengessä kaikkien kävelyetäisyydellä asuvien kanssa. Jos yhteisymmärrystä aiheesta ei löydy, tutkimusta ei tehdä. Sen sijaan kirjoihin, kansiin ja You Tube -videopätkiin pistetään asuinalueen koko osaaminen. Kaikkien yli 50-vuotiaiden elämästä kirjoitetaan monologiromaani. Mäkisen talon omalaatuisista sähkö- ja laajakaistavedoista tehdään sinikopiopiirustus. Lokavidaya-yliopistossa tutkimus ymmärretään elämäntapana ja elämänmuotona. Tieto on yhteisön palveluksessa. Yliopiston kolmea tehtävää ei ole tarpeen erottaa toisistaan, sillä ne ovat kasvaneet toisiinsa kiinni välittömyyden ja välttämättömyyden sitein. Yhteisön jäsenet elävät tiedosta ja tieto elää heissä.
T U T K I M U S A I H E E T N O U S E VAT
Wikiyliopisto
(open access) myötä ötä ä tutkimusyhteisö on alkanut löytää takaisin juurilurilleen: kansallisista ja kielirajoista piittaamattomiin miin yhteistyömuotoihin. Wikipedia on osoittanut, että että ett t tt vapaaehtoistyö vapaiden sisältöjen tuottamisessa ssa toimii. Tämä ei ollut yllätys kuten ei sekään, että että ä vapaan tietosanakirjan Wikipedian sovelluksena ena syntyi Wikiversity, vapaa wikiopisto vapaine sisältöineen. Wikiopiston toiminta perustuu teknisesti wikiin eli kaikille avoimeen ja muokattavissa olevaan tiedonhallintajärjestelmään, joka mahdollistaa monimuotoisen yhteistyöhön perustuvan opiskelun ja oppimisen. Wikipedian tekemisellä tai Wikiopiston
AVOI M E N J U L K A I S E M I S E N
vapailla oppimateriaaleilla ei ole rahallista markkina-arvoa, vaikka niillä saattaa olla huikea käyttöarvo ja merkitys. Wikiopiston ei tarvitse olla alisteista taloudelle, kilpailukyvylle, työelämälle tai muulle opiskelun ulkoiselle tavoitteelle. Silti sitä voidaan käyttää myös ennalta määritellyn opiskelun apuvälineenä.
Avoin kirje Aalto-korkeakoulusäätiön hallitukselle
lähestyn teitä näin julkisesti, mutta luulen viestini tulevan täten perille parhaiten. Rakennatte parhaillaan Kauppakorkeakoulusta, Teknillisestä korkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta uutta yliopistoa. Ette tee sitä yksin, vaan olette järjestäneet paljon tapaamisia ja aivoriihiä sekä pystyttäneet muutosorganisaation, joka kietoo kouluja yhteen sekä henkilökuntaa että opiskelijoita kuunnellen. Hauskaa, että superyliopistoa pystytetään koko porukan eikä vain johdon voimin ja ideoin. Yhtenä lukuisista professoreistanne olen itsekin osallistunut näihin innovaatiohyrrän kieputustalkoisiin. Eräs näissä tapaamisissa minua vaivaamaan jäänyt asia on kuitenkin puhe yliopiston arvoista. Uudestaan ja uudestaan olen kuullut tois-
A
N T E E K S I E T TÄ
teltavan, miten tärkeää sekä oman identiteettimme että yhteiskuntasuhteittemme kannalta on, että Aalto-yliopisto valitsee arvonsa hyvin ja julkistaa ne tehokkaasti. Arvojen valinta on käynnissä, mutta olen jo pudonnut kärryiltä, sillä jostain syystä tuppaan aina nukahtamaan kun arvokeskustelussa alkavat humista "opiskelijalähtöisyys", "oikeudenmukaisuus", "kestävään kehitykseen sitoutuminen", "avoimuus", "moniarvoisuus" ja muut taikasanat. Narkolepsiani vuoksi ehdotankin, että sananhelinän sijaan Aaltoyliopisto julkistaisi arvonsa tekoina. Ehdotan viittä: Aalto-yliopiston kampusalueiden ravintoloista pelkkiä kasvisravintoloita, sillä ilmastonmuutoksesta selviäminen ja kestävä elämäntapa edellyttävät, että vähennämme lihansyöntiä. Näin on tehtävä, vaikka
rakastankin liharuokaa. Aalto-yliopiston voima on juuri siinä, että itsenäisyytensä vuoksi se voi tehdä tällaisia hälyttävän tarpeellisia ja raikkaan selkeitä linjauksia, joihin valtiot ja kunnat laitoksineen eivät tunnu mitenkään pystyvän tai uskaltavan.
R A N G A I S T A A N Aalto-yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita yksityisautoilusta ja palkitaan autottomuudesta. Miten olisi 500 euroa vuodessa sakkoa siitä, että kehtaa omalla polttomoottorilla opistolle pöristellä? Sakkomaksuina kertyisi pääomaa, jolla voisi vaikkapa ostaa ja kaikelta metsänhoidolta suojella suomalaista metsää.
le, eu:lle ja maailmalle esimerkkiä keräämällä 20 prosentin lentomaksua kaikista yliopiston maksamista lentolipuista. ehkä tulee vähän kinaa, mutta ehdotan silti. Nimetään Aalto-yliopiston ensimmäiseksi kärkihankkeeksi talouden hidastaminen, eli ainakin aineellisen tuotannon ja kulutuksen vähentäminen. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä ja puoli maapalloa. Eikö superyliopistossamme pitäisi kuitenkin olla tietoa, taitoa ja ymmärrystä selvittää, miten ekologista jalanjälkeä voidaan nopeasti pienentää ilman moisia apokalyptisia haittoja?
4.
S E U R A A V A S TA
2.
1.
TEHDÄ ÄN
keeksi nautintojen ja hyvän elämän tutkimus. Unohdettu on, että syvimmät nautinnot ne vasta vaativatkin taitoa, tekniikkaa ja uutteruutta. Toisin sanoen: Elämästä nauttiminen on vielä vaikeampaa kuin hyvän elämän ulkoisten olosuhteiden luominen. Periaatteessahan moni tämän ymmärtää ja voivottelee elämän olevan jonkinlainen varustelukierre, että kaikki aika ja vaiva kuluu roinan keräämiseen. Koska käytännössä harva kuitenkaan osaa toisenlaiseen elämään ryhtyä, eikö juuri Aalto-yliopiston ainutlaatuisen monipuolisine resursseineen pitäisi tutkia ja luoda tavarakeskeisen elämäntavan tilalle uutta, aidosti nautintokeskeistä? Parhain terveisin,
ei edelleenkään veroteta, vaikka ympäristölle tuhoisin matkustusmuoto on lentäminen. Aalto-yliopisto näyttäköön Suomel-
3.
L E N T O P O LT T O A I N E T T A
5.
vähentäminen ei tuntuisi vain apealta luopumiselta, nimetään Aallon toiseksi kärkihankJ O T TA K U L U T U K S E N
TEEMU MÄKI
Kuvataiteen professori Taideteollinen korkeakoulu Helsinki
UNTO PUSA
ja näkemisen taito
Osa teoksesta Poika ja harppi, 1959, tempera ja öljy kankaalle
maalauksia 1940-luvulta 1970-luvulle
23.1.13.4.2009
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO Hämeenkatu 3 D puh. 040 480 1644 tito 1118, pesu 1117 Liput 3/2/0 euroa www.hyvinkaa.fi/taidemuseo
YLEISÖOPASTUS to 12.2. klo 17
(Museon pääsymaksu.)
.. ..
MARJUKKA KORHONEN /// KARI SOINIO /// PEKKA NISKANEN ///
LAAJENEMINEN /////////////// MAISEMASTA PAIKKAAN ////// ITÄ-TIMOR AKTIVISTIT RAUHANASEMALLA
keravan taidemuseo /// klondyketalo / kumitehtaankatu 5 F / 04260 kerava 09 294 8090 / www.keravantaidemuseo.fi / avoinna ti-su 12-18 / liput 4 ja 2 saviolle kätevästi k- ja n-junilla!
40 voima 1 /2009
-files
voima
V O I M A N TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
Auttakaa kapitalistia
Selvitysmiesten luvattu maa
SUOMI ON TUHANSIEN
Rahoituskriisi koskee kaikkia työllistäjiä
heikentäessä eri teollisuudenalojen rahoitusta valtiot ovat rientämässä apuun. Työnantajien kanssakriisin torjumiseksi valtio on erityisesti Yhdysvalloissa räätälöinyt tukipaketteja autoteollisuudelle. Paketit ovat perustuneet lyhytaikaiseen rahan lainaamiseen. Samanlaisia paketteja on suun-
konsulttien maa. Osa heistä on löytänyt tiensä oudolle reviirille: valtakunnanpolitiikkaan. Siellä dynaamisesta yritysmaailmasta esikuvansa ammentavaa konsulttia kutsutaan selvitysmieheksi (useimmiten kyse on miehestä). Kuluneet kaksi vuosikymmentä ovat olleet Suomessa selvitysmiesten voittokulkua. Liikemaailman konsulteille ulkoistetaan esimerkiksi erilaista tietotyötä tai hankalia valintoja, kuten päätöksiä irtisanomisista tai uusien työntekijöiden palkkaamisesta. Selvitysmiehet puolestaan ovat siitä erityinen konsulttien laji, että heille ulkoistetaan poliittista vastuuta. Osa selvitysmiehistä palkataan siksi, että lopputulos tiedetään etukäteen. Poliittinen päätäntävalta säilyy ministerillä, mutta käytännön vastuu saadaan ulkoistettua asiantuntijalle. Ja kun vastuu on asiantuntijalla, se ikään kuin katoaa.
F
INANSSIKRIISIN
niteltu myös Euroopassa. V A LT I O N R A H O I T U S TA onkin alAutoteollisuus on Yhdysval- kanut kaivata myös Yhdysvalloissa niin tärkeä työllistain pornoteollisuus. Alan täjä, että valtion olisi edustajien mukaan vaikea päästää sitä se tarvitsee viiden konkurssiin. Aumiljardin dollaValtion n toilla on lisäkrin bail-out-raitusta o a raho at si maassa tärhoitusta, koska ut kaiv ain keä symbolinen aikuisviihteen alkan ysvalt hd merkitys. dvd-levyjen myös Y ollisuus. e Työllisyysarmyynti on laskepornot nut 22 prosenttia gumentin käytviime vuodesta. tö ja kassakriisi ei The Girls Gone Wild kuitenkaan rajoitu autoteollisuuteen. Mikä ta-elokuvan ohjaajana tunhansa ala voi perustella julki- nettu Joe Francis totesikin sen rahoituksen tarvetta samal- tmz-verkkolehdelle, että porla tavoin. noala kaipaa ainoastaan samaa
kohtelua kuin muutkin keskeiset teollisuudenalat: "Katsomme ansaitsevamme saman kuin muutkin keskeiset työllistäjät." Pornoteollisuuden edustajat pyrkivät vaikuttamaan erityisesti kongressiin, jonka rahahanat ovat nyt auki pulassa oleville työnantajille. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia perusteluja työllisyysargumenttien lisäksi tullaan kuulemaan.
Teppo Eskelinen
E S I M E R K I K S I K ÄY lääkelaitoksen alueellistaminen. Osin aiheetontakin kritiikkiä herättäneen päätöksen tekoon vaadittiin selvitysmies, jonka tehtävänanto rajattiin kaukonäköisesti Oulun ja Kuopion keskinäisen paremmuuden vertailuun. Tässä tapauksessa asiasta nousi haloo. Aina ei nouse. On myös niin sanottuja viisaita virkamiehiä, kuten Raimo Sailas. Viisas virkamies on tehokkaampi kuin kourallinen ministeriöitä. Vai miten muuten yksi ainoa kuolevainen kykenisi karsimaan parhaan kokonaisuuden eri ministeriöiden leikkaus- tai elvytyskohteista opetuksesta ympäristöön ja silloista terveydenhuoltoon? Kun selvityseuforia saavuttaa tarpeeksi korkean tason, voidaan päätyä äärimmäiseen tekoon: palkataan selvitysfilosofi. Huippuhetki saavutettiin vuonna 2004, kun tulevaisuusvaliokunta tilasi Pekka Himaselta raportin Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Vertailun vuoksi: nykyhallituksen hallitusohjelman otsikko on "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi". TOINEN EUFORIAN HETK I
"Äiti, äiti, miksi päiväkoti on kiinni?" lapsi kysyy. "Se on konkurssissa", äiti vastaa.
keskustelu on muuttunut todeksi Australiassa. Maailman suurin yksityinen päiväkoteja ylläpitävä yritys ajautui konkurssiin marraskuussa. abc Learning Centers -yritys oli velalla laajentanut palveluitaan usa:han ja Eurooppaan, mutta ei enää selviytynyt yli 600 miljoonan euron laajentumisvelkojensa maksamisesta. Yritys pyöritti vuoteen 2008 asti yli tuhatta australialaista päiväkotia, joissa käy arkipäivisin noin 120 000 lasta. Tämä vastaa noin 25:tä prosenttia Australian päiväkotilaisista. Nyt päiväkodeista 55 on lakkautettu ja 241 pyörii julkisen hätärahoituksen varoin ainakin
K
UVITTEELLINEN
maaliskuun loppuun. "Lakkautettujen päiväkotien 4 000 asiakasta siirretään muihin lähiseutujen keskuksiin", totesi yrityksen edustaja Bloombergille. Päiväkotien keskittyminen yhdelle yritykselle onnistui alun perin, kun voittoa tavoittelemattomien päiväkotien tuki lopetettiin ja vanhemmille annettiinkin suora veronpalautus ostamistaan päiväkotipalveluista John Howardin konservatiivihallituksen valtakaudella.
nähtiin 5. tammikuuta, kun Helsingin Sanomat noteerasi Sailaksen uuden tehtävän elvytyslistan ylimpänä kokoajana. Lehti antoi kansalaisille mahdollisuuden lähettää investointitoiveita suoraan vallan huipulle, Sailakselle itselleen. Ehkä talouskriisin tuoma valtion "comeback" johtaa siihen, että joku keksii vihdoin tuoda takaisin valtakunnanpolitiikkaan kaksi sen oleellista piirrettä: vallan ja vastuun. Selvitysmiesten raportit fokusoitaisiin uudelleen: joko hyvin teknisiin kysymyksiin tai poliittisten päättäjien tilaamiksi poliittisiksi linjanvedoiksi.
kimäärin vain 17 prosenttia. Myös palveluiden taso on laskenut. Vuonna 2005 tehdyn PÄIVÄKOTIYRIT YKSILAustralia Instituten toiL E valui julkisen ramittaman tutkimukhan virta. Yritykset sen mukaan viia, dennes yksityisnostivat hintoja, "Valint empi ten päiväkotien koska verohyviilu, par at kilpa m työntekijöistä ei tykset korvasi& alem ei laatu lähettäisi omaa vat vanhemmilitään .M le suoraan lähes alle 2-vuotiashinnat tu." saa koko nousseen ta lastaan niihin päiväkoteihin, hinnan. Hoidon joissa työskentekustannuksia sellee. Paikallisyhteisöjen vittänyt Task Force on Care Costs -ryhmän mukaan pienemmissä päiväkodeissa palveluiden hinnat nousivat vain yksi kahdestakymmenesvuosien 2001 ja 2006 vätäviidestä työntekijästä salillä 65 prosenttia, vaiknoi samaa. ka palkat nousivat kes"Valinta, kilpailu, pa-
rempi laatu ja alemmat hinnat. Kaikkea luvattiin yksityisten päiväkotien laajentuessa. Mitään ei saatu", toteaa sosiaalipolitiikan tutkija Deborah Brennan International Herald Tribune -lehdelle. nyt, mistä ongelmat johtuvat. Onko perusongelma päiväkotien keskittyminen yhdelle yritykselle, minkä vuoksi päivähoidon jatkuminen on vaarantunut finanssikriisin seurauksena? Vai oliko yksityisten päiväkotien varaan rakentaminen alun perin huono idea?
AUSTR ALI A SSA K YSELL Ä ÄN
Otto Bruun
TA I S I T T E N K A I K K I jatkuu ennallaan. Voisiko uuteen innovaatioyliopistoon perustaa koulutusohjelman tuottamaan selvitysmiehiä?
OIKAISU
vuosi sitten (1/2008) virheellisesti, että Suomi pyrkii valtiontalouden ylijäämän eu:n ennätykseen. Otto Bruunin kirjoittamassa jutussa todettiin valtiovarainministeri Kataisen aikovan kasvattaa ylijäämää neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Jutussa todettiin minisVOIMA SSA KERROT TIIN
Matti Ylönen
teri Kataisen näkevän "vaaroja siitä, ettei julkinen taloutemme ole kestävällä pohjalla". Nyt näyttää siltä, että todellisuudessa ministeri Kataisen mukaan Suomen on kuitenkin syytä varautua rahoittamaan pankkeja jopa
50 miljardilla eurolla, ja lisäksi käyttää satoja miljoonia euroja elvytykseen. Suomen hallituksella on toisin sanoen halutessaan mahdollisuus käyttää runsaasti julkista rahaa, kunhan rahankäyttö suuntautuu yksityiselle sek-
torille. Taloustoimitus ja toimittaja Otto Bruun pahoittelevat virhettä. "Meidän olisi pitänyt ymmärtää, että liiketoiminnan edunsaajien tarpeet muuttuvat nopeasti, ja täten myös kokoomuksen käsitys kannustavuudesta ja välittämisestä", Bruun toteaa. Taloustoimitus
tilaa maailman kuvalehti kumppani osoitteessa: www.kumppani.fi
Kestotilaus maksaa vain 27 euroa vuodessa.
Enemmän kuin postikortti
Maailman kuvalehti Kumppani on kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti. Se kertoo niin tavallisten ihmisten tarinoita kuin suuria globaaleja kertomuksiakin. Kumppani on maailman paikallislehti.
kehityspolitiikka
ihmisoikeudet ympäristö
kulttuuri
Ympäristö
Atlas
KANSAINVÄLINEN MESTARITEOS NYT SUOMEKSI!
Kartasto analysoi ympäristökysymyksiä ja esittää ratkaisuja. Mukana myös toteutettuja vaihtoehtoja maailman eri puolilta.
Tilaa nyt Ympäristöatlas hintaan 15
(ovh 19 )!
www.intokustannus.fi
KULTTUURIVIHKOT Vasemmalta katsova riippumaton aikakauslehti
Luetko sinä ajatuksia?
> Lottovoittaja vai nettomaksaja? Lue Vihreästä Langasta uusia ajatuksia arjesta ja elämästä joka viikko. Tilaa Vihreä Lanka kotiisi ja lue myös verkkolehti osoitteessa www.vihrealanka.fi.
Tilaan Vihreän Langan!
Tutustumistarjous: 12 numeroa 10 Kestotilaustarjous: vuosikerta 50 Opiskelija, työtön tai eläkeläinen: vuosikerta 35 Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiini
POSTIMAKSU MAKSETTU
Vuositilaajan lahjaksi* valitsen
Kahden DVD-elokuvan vuokraamiseen oikeuttavat Makuuni-liput Salla Tuomivaaran tuoreen pamfletin "Mitä tehdä eläimille?" Solidaarisuuskalenterin vuodelle 2009
Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
Tutustu 3 kk kympillä!
Vuositilauksen yhteydessä kaksi elokuvavuokrausta ilmaiseksi! (arvo jopa 12)
Lue en s perjan in lehti ja tain va sitten litse leffa!
Omat tietoni
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN / SÄHKÖPOSTI
Toisin sanoen.
> ALLEKIRJOITUS
* Tilaajalahja vuosikertatilaajille. Osoitetietoja voidaan käyttää vain Vihreän Langan tilaajamarkkinointiin. V10
44 voima 1 /2009
kasvi
Poliittinen kahvipapu
K A H V I TA U O N J U U R E T ovat syvällä kolonialismissa. Teollisuusmaat ovat perinteisesti valjastaneet entiset alusmaat raaka-ainetuotantoon, eikä vallitsevien olosuhteiden muuttaminen ole teollisuusmaiden intresseissä. Sopivan nöyrät tuottajat, joiden talous on sidottu varakkaiden asiakkaiden sanelemiin ehtoihin ja hintoihin, ovat avain yritysten suuriin katteisiin. Kahvinviljely on vaihtunut orjatyöstä maailmanmarkkinoilla voimattomina seilaavien pientuottajien ja suurien kahviplantaasien matalapalkkaisten työläisten kontolle. M A R K K I N A H I N T A heilahteluilta suojautuminen on pienviljelijöille vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Reilun kaupan takuuhinta on tuonut helpotusta tähän. Reilun kaupan merkki on kuitenkin kokenut hienoista inflaatiota viime vuosina Fairtrade Foundation -järjestön kaveerattua elintarviketuotannon jättiläisten kanssa. Vaikka realiteetit on hyvä tunnustaa ja hyväksyä, kyllä useampikin vastuullinen kuluttaja hörppäsi kahvit väärään kurkkuun Nestlén saatua reilun kaupan leiman Partners Blend kahvilleen. Yhtiö, joka on ollut ostoboikottien kohteena vuosikausia äidinmaitokorvikkeen kaupustelusta ja siitä seuranneista lapsikuolemista, ei varsinaisesti hehku reiluutta. Ei vaikka yksittäinen tuote reilun kaupan kriteerit täyttäisikin. Mikäli Nestlén kanssa kiehnäävä järjestö tuntuu turhan pliisulta ja kompromissiherkältä, löytyy kahvihampaan kolotukseen vahvempikin lääke, Etelä-Meksikon Chiapasin alkuperäisväestöön kuuluvien viljelijöiden muodostaman osuuskunnan tuottama zapatista-kahvi. Zapatistien kansannousun jälkeen voimansa yhdistäneet yhteisöt tuottavat Subcomandante Marcosin ylistämää luomukahvia. Osa tuottajista on sekaantunut lähemminkin EZLN:n toimintaan, joten kahvia voisi kuvailla poliittisesti värittyneeksi. Saksalaisen anarkistikollektiivin Café Libertadin Eurooppaan tuomaa Zapatista-kahvia löytyy Suomestakin muutamista paikoista. O N G E L M A ei kuitenkaan poistu kahvikupista niin kauan kuin paahtimot ovat kuluttajamaissa eivätkä alkuperämaissa. Valtaosa maailman kahvista paahdetaan kaukana tuottajamaista, eikä jalostusarvo jää viljelijäyhteisöihin, vaan ne jatkavat elämää alihinnoitellun raaka-aineen tuottajina. Reilun kaupan kahvista vain murto-osa paahdetaan tuottajamaissa. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen mukaan ongelma on resurssien puute tuottajamaissa ja suomalaisten maku- ja laatutottumukset. Myöskään zapatista-kahvia ei jalosteta lopputuotteeksi tuottajamaassa. Syiksi luetellaan samaiset kulutustottumukset ja resurssien vähäisyys. Pitäisiköhän hieman panostaa resurssien kasvattamiseen? RAKENTEELLINEN
Raidankääpäripsiköiden
kaipuu
Lähimetsästä puistopalstaksi: kaupunkimetsän lyhyt historia.
AU PU NK I L A AJENEE ja metsää jää sirpaleiksi lähiöiden tiukkaan syleilyyn. Asukkaat ottavat nämä epäviralliset luonnonmuistomerkit osaksi arkeaan. Lähimetsästä tulee se naapuri, jonka luona käydään kylässä ja jonka kanssa pysähdytään pohtimaan sitä jotakin, minkä olimme jo vähällä menettää. Ja sitten... joku käynnistää moottorisahan. Kaupunkimetsien historia toistaa itseään tällä kertaa Helsingin Roihuvuoressa. Tapaan alueelle muuttaneen pitkän linjan metsäaktivistin Matti Ikosen Tulisuontiellä, missä hän havaitsi rakennusviraston ilmoituksen puolitoista viikkoa sitten. Juliste kertoo ulkoilijalle uutisen, jota voisi säikähtää: Hiidenkirnujenrinteen metsään on suunniteltu hoitotoimenpiteitä, ja metsurit aloittavat työnsä maastossa pian. Asiasta on siis ehditty jo päättää, mutta ehkäpä kaikki on kunnossa ja huolellisesti suunniteltua, eikä ole syytä pelätä metsäluonnon puolesta? Ikosen mielestä hoitosuunnitelma uhkaa kuitenkin hänen lähimetsänsä luontoarvoja ja tulevaisuutta. Hänen ja muiden luonnonystävien valppaus ja aktiivisuus on vaikuttanut asioiden kulkuun. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on pyytänyt rakennusvirastoa lykkäämään Hiidenkirnujenrinteen maastotöiden aloittamista, kunnes kaupunginhallitus saa hyväksyttyä uuden luonnonhoidon linjauksen,
joka koskee koko kaupungin kaikkia luonnonhoitosuunnitelmia. kupeessa sijaitsevaan metsään, joka ihastuttaa runsaspiirteisyydellään. Miten mahtava seikkailumaailma tämä lieneekään lasten mielestä. Pökkelöitä ja maapuita on yllättävän ja ilahduttavan runsaasti. Mitään huomiotaherättäviä kuivuustuhoalueita ei satu silmään ainakaan nyt keskellä talvea. Nuoret haavat ovat välttyneet hirvien laidunnukselta ja päässeet hyvän kasvun alkuun. Entä mitä kaikkea huomaamatonta ja harvinaista näillä komeilla raidoilla ja muilla jopa 80-vuotiailla lehtipuilla mahtaakaan kasvaa ja elää? Pohdimme voisiko täältä löytyä vielä joskus raidankääpäripsikkää. Pikkutikan pesimämetsikkökin tästä voisi tulla ennen pitkää. Minuakin alkaa askarruttaa, että mitä osia tästä rikkaudesta oikein aiotaan raivata pois. Kaadettavia tai säilytettäviä puita ei näytä merkityn maastoon. Hoitosuunnitelmassa käytetty terminologia ei helpota tilanteen hahmottamista. Mitä esimerkiksi "suojuspuuhakkuu" mahtaa tarkoittaa täällä harmaaleppälehdossa? Käsite on lainattu siekailematta kuusikoista, joita kasvatetaan yksinomaan puuntuotannon tarpeisiin.
K ÄY M M E I TÄ VÄY L Ä N
K
ra"Haloo! Onko a? kennusvirastoss u Lahopuu kuulu metsään!"
Etelä-Suomessa, missä vanhoja metsiä on jäljellä kovin vähän. Ei kai tätä lehtoa vain aiota hoitaa pelkästään hoitamisen itsensä vuoksi? "Metsän köyhdyttäminen puistoksi voi johtaa jopa siihen, että koko viheralueesta on helpompi luopua rakennustuotannon hyväksi", Ikonen pelkää. Luonnonhoitosuunnitelman mukaan lahopuun jättämisessä maastoon huomioidaan "maisemalliset näkökohdat niin, ettei parhaille näkymille jätetä risukkoisia alueita ja maapuita lahoamaan". Onko kuolleen puuaineksen panettelun tarkoituksena johdatella kaupunkilaiset "haluamaan" luontoarvojen heikentämistä? Metsän eliöyhteisössä lahopuu lisää lajiston monimuotoisuutta, jonka maallikkokin nykyään tietää arvokkaaksi asiaksi. on monenlaisia, mutta luonnon monimuotoisuus ei ole makuasia. Olisiko sitä tämän takia helpointa ja viisainta pitää tärK A U N E U S K Ä S I T T E I TÄ
keimpänä lähtökohtana silloin, kun kaupunkimetsien hoitotarvetta arvioidaan? Entä kuka mittaisi sen murheen, jota lähimetsän runteleminen tunnistamattomaksi tuottaa sen ihmisnaapureille? Maria Haanpää
TA R K K A S N O B I
on Euroopan pienikokoisin, puolen millin mittainen kovakuorianen. Se asuu vain ja ainoastaan raidankäävän pilleissä. Raidankäävän kasvupaikkana on raita tai muu lehtipuu. Raidankääpäripsikän olemassaolo lajina huomattiin ensimmäisen kerran vasta 1990-luvulla. Suomesta sitä on löydetty vain muutaman kerran. Tuorein havainto on viime marraskuulta Helsingin Keskuspuistosta.
R A IDA N K Ä Ä PÄ R IPSIK K Ä
Maria Haanpää
RAKAS RISUKKO. Matti Ikonen on tuore Roihuvuoren asukas. Hän haluaa säilyttää lähimetsänsä luonnonmukaisena.
aiotaan istuttaa metsälehmusta ja vuorijalavaa. Jalopuilla halutaan "lisätä alueen arvostusta" ja "rikastuttaa alueen luontoa". Olemassa olevan puuston poistaminen ja puuntaimien istuttaminen tilalle kuitenkin lähinnä viivästyttäisi metsän suojeluarvon kasvua. Se olisi valitettavaa etenkin täällä
HIIDENKIRNUJENRINTEESEEN
MITÄ LÄHIMETSÄSI VIRASTOSUHTEILLE KUULUU?
rakennusvirasto on eriyttänyt asiantuntijatyönsä ja tuotantopalvelunsa vuoden 2009 alusta lähtien. Rakennusvirasto on nyt asiantuntijaosapuolena, joka ostaa viheralueiden hoitoon ja rakentamiseen liittyvät käytännön työt Helsingin kaupungin rakentamispalvelulta. Järjestely on tehty "vastaamaan tehokkaammin Helsingissä edessä oleviin mittaviin rakennushankkeisiin".
HELSINGIN K AUPUNGIN
Jari Tamminen
Onko tämä huono uutinen kaupungin metsäluonnolle? Olisivatko lähimetsät paremmassa turvassa ympäristöviranomaisten huomassa? Saan Pekka Saurilta rauhoittelevan vastauksen, että uusi luonnonhoidon linjaus on yritetty saada yhdenmukaiseksi nimenomaan ympäristöhallinnolta tulevan luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelman kanssa.
Maria Haanpää
Valitse, miten käyttämäsi vihreä sähkö on tuotettu.
Ekosähkö tuottaa sähköä ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä pienvoimalaitoksissa. Emme myy fossiilisilla polttoaineilla, turpeella tai ydinvoimalla tuotettua sähköä.
Kaikki Ekosähkön tuotantolaitokset ovat pienvoimalaitoksia. Valtaosa Suomessa vihreänä sähkönä myytävästä sähköstä tuotetaan suurissa vesivoimalaitoksissa.
Ekosähkön alkuperä on todennettavissa yksittäisille tuotantolaitoksille saakka. Emme osta erikseen ympäristöarvoa, joka liitetään sähköpörssistä hankittuun sähköön.
Olemme lisänneet uusiutuvaa energiaa käyttäviä hankintalähteitä. Myös uusia selvityksiä mm. tuulivoiman lisäämiseksi on käynnissä.
Soita asiakaspalveluumme 0800 92 480 tai vaihda Ekosähköön netissä www.ekosahko.fi
Anna rahojesi tehdä työtä kestävän talouden hyväksi!
Tee tietoinen pankkivalinta
Oletko ajatellut mitä pankkisi tekee rahoillasi? Kun valitset pankiksesi Merkurin, voit itse päättää millaisia hankkeita haluat talletuksillasi edistää: · · · · · · ympäristöystävällinen tuotanto ja kauppa vaihtoehtoiset energiamuodot ekologinen rakentaminen luomu- ja biodynaaminen viljely koulut, lastentarhat ja koulutuspaikat taide ja kulttuuri
info@merkurbank.net · www.merkurpankki.net puhelin 09-8252 303 · 050-357 4661
M E R K U R Y L E I S H Y Ö D Y L L I S TÄ PA N K K I T O I M I N TA A .
Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan opettajia,taistelemaan HIV/AIDS epidemiaan vastaan.
w w w.va s e m m i s to n u o ret .f i / l i b e ro
Ota yhteyttä: veronique@humana.org tai +45 2367 4906, www.lindersvold.dk
Ecover- tabletit Konetiski
tehokas Myrkytön ja stiana vaihtoehto en. eese pesukon irös lasink Kokeile my , joka saa a kastusainett lemään! risi kiilte pika
Yogi Tea: Jamaica-tee
Lempeä, kanelimokan makuinen tee auttaa löytämään luovuuden ja vaihtamaan melankolian elämäniloksi.
Yogi-teet: Hurmaavaa harmoniaa iltojen iloksi ja aamujen autuudeksi.
Tumma & tulinen
CAYENNESUKLAA
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5
(Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus)
Yogi Tea: SWEET CHILI-TEE
Mm. chilipippuria sisältävä luomuyrttitee saa makuhermosi helähtelemään ja aistisi avautumaan. Makeanmaukas makunautinto, joka lämmittää mieltä ja kehoa pakkastenkin purressa.
Mausteisen maukas
Luomuaineksista loihdittu CAYENNESUKLAA sisältää reilun rojauksen cayennepippuria, jolla kreikkalaisen kansanuskomuksen mukaan on RAKKAUDEN TUNNETTA LISÄÄVÄ VAIKUTUS. Huippusuosittu suklaa onkin parhaimmillaan yhdessä ystävän kanssa nautittuna...
TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TURKU p. 02- 478 2660
Verkkokauppamme osoitteessa:
i) (reilu meinink
www.ruohonjuuri.fi
46 voima 1 / 2009
Kuuleeko Maa?
Klaus Welp
Voiman Jukka Vuorio tapasi kaukaisten sfäärien apostolit. Maailma tarvitse interdimensionaalista interventiota, Jontti & Jodarok sanovat.
O T I M A I S E N räp-skenen sisältää kuuluu uusia iloisia uutisia. Aiemmin Kemmurusta tuttu Jodarok sekä Jontti & Shaka -duosta tunnettu Jontti ovat lyöneet hynttyyt yhteen, ja tuloksena on syntynyt levyllinen räppiä, jonka pitäisi viedä esiintyjien ja yleisön kelat entistä syvemmille tasoille. Voima sai miehet juttelemaan ajatuksistaan ja vähän musiikistakin Helsingin Hakaniemessä sijaitsevaan kahvilaan. Ensimmäisenä saapunut Jodarok on edellisenä yönä joutunut valvomaan myöhään avaruusajan apostoleiden t-paitaa suunnitellessa ja kadulta kuulunutta humalaisten tappelua kuunnellessa. "Siellä ne oli kadulla ilman paitaa kummatkin äijät eikä varmaan olisi oikeasti edes halunneet tapella, mutta kun olivat niin kännissä niin siihenhän se meni", Jodarok kertoo naapurustostaan. Kahvit saatuamme myös duon toinen puolisko Jontti saapuu paikalle. Heti ensitöikseen hän kauppaa minulle dvd:n, jota on ollut ohjaamassa. Kyseessä on yli kaksi tuntia kestävä entisen korkea-arvoisen vapaamuurarin haastattelu. Maksan julkaisusta kympin. Sen jälkeen paneudumme ajankohtaisiin asioihin, sillä Barack Obama on astunut virkaansa päivää aiemmin.
EI PELKKÄÄ AVARUUSKAMAA. Levyn alkuperäinen nimi Käteistä ja huoria muuttui parin ufobiisin myötä muotoon Uuden Ajan Avaruususkonto.
iassa "Ufoas e l l ä e on liikk paljon ta" aatio isinform d
K
Aika monet on kuitenkin innoissaan tästä johtajanvaihdoksesta. "Fasistiset massaliikkeet on aina alkaneet just näin. Mä ihmettelen miten jengi ei oo nähnyt sitä. Se pirullinen hymypoika ei ole koskaan ollut mikään rauhan mies, ja nythän se onkin kovaa vauhtia koventamassa sotatoimia Afganistanissa. Tää niin sanottu Obama-mania on mun silmissä obey-mania", Jontti toteaa. Uudella levyllänne käsitellään politiikan lisäksi muun muassa ulkoavaruuden olentoja, "interdimensionaalista interventiota" ja uutta maailmanjärjestystä. Ei nyt ihan peruskamaa räppiskenessä? "Tää levy on paljon maallisempi mitä monet varmaan ajattelee. Vaikka me ollaankin uuden ajan avaruususkonnon apostoleita, niin ihan peruskuvioita siellä on paljon. Siis tän työnimenähän oli pitkään Käteistä ja huoria", Jodarok kertoo. Miksi levyn nimeksi sitten tuli Uuden ajan avaruususkonto?
"Yks tuttu tais lukee David Icken kirjaa, ja se kommentoi kirjan lisko-olentoja ja muuta, että täähän on ihan uuden ajan avaruususkontoa. Me sitten jauhetaan siihen muuten vaan jotain roskaa lisäks, you know,", Jontti sanoo. on niin sanotusti diippiä shittiä. Liskohumanoidit ja 9/11-virallisesta totuudesta poikkeavat pohdinnat aluksi lähinnä hymyilyttävät, mutta toisaalta levyä yksin kotona kuunnellessa alkaa kuitenkin miettiä, mitä loppujen lopuksi maailmasta tietää. "Monien mielestä avaruususkontojutut on ihan huuhaata, mutta toisaalta kaikkea, mikä ei nojaa vallitseviin arvoihin taloudessa, uskonnossa tai politiikassa pidetään enemmän tai vähemmän huuhaana. Laita muuten toi Icken nimi sinne juttuun, ja Webster Griffin Tarpley, joka on kirjoittanut Obamastakin, se ei ainakaan oo ihan foliohattukamaa", Jontti sanoo.
U U D E N A J A N A VA R U U S U S K O N T O
L LISKOKUNINKAAT
W E B S T E R TA R P L E Y J A D A V I D I C K E
George W. Bush saatiin sentään pois pelistä? "Jos se Bush oliskin saatu syrjään. Mutta kummatkin Bushit on erittäin vahvasti jatkossakin taustoilla mukana. Demokraatit ja republikaanit vaan vuorottelevat vallassa, mutta eihän se niiden muodostama systeemi tai rakenne mihinkään muutu", miehet sanovat.
ovat omien alojensa tunnettuja salaliittoteoreetikkoja. Heidän ajatuksiaan sivutaan useaan otteeseen myös Uuden Ajan Avaruususkonto -levyllä. Tarpleyn kirjallisessa tuotannossa on viime vuosien aikana käsitelty lähinnä 9/11-tapahtumia ja taustoja. Yhdysvaltalaisen toimittajan käsitysten mukaan jumbojettien WTC-törmäyksen taustalla oli aseteollisuuden ja CIA:n edustajien muodostama verkosto. on entinen jalkapallomaalivahti ja tv-toimittaja, joka on jo vuodesta 1990 omistautunut selvittämään kuka tai mikä kontrolloi maailDAV I D IC K E
maa. Hän on julkaissut tutkimustensa tuloksista ja näkemyksistään yli 20 kirjaa, joista kuuluisin tunnetaan nimellä The Biggest Secret: The Book That Will Change the World. Erään Icken kantavan ajatuksen mukaan maailmaa johtaa globaali eliitti, joka tunnetaan myös nimellä Illuminati. Tämän eliitin jäsenten Icke sanoo olevan ulkoavaruudesta kotoisin olevaa liskohumanoidien rotua, johon kuuluvat muun muassa kuningatar Elisabet II ja George W. Bush. Salaliittoteoreetikko on ehtinyt julistaa myös Barack Obaman huijariksi ja mahdollisesti jopa vaarallisemmaksi mieheksi kuin edeltäjänsä.
Jukka Vuorio
mirkka hietanen, Hannele Huhtala, Jukka Vuorio
Mojakasta tykkää kaikki
Hiskias Möttö & Mojakka (tuttavallisemmin pelkkä Mojakka) on kuulunut jo vuosikausia punk-skenen tunnetuimpiin ja suosituimpiin orkestereihin. Hauskinta siinä on se, että Mojakka ei oikeastaan ole punkbändi. Yhtyeen uusin julkaisu Värssyjä Hiski Salomaan laulukirjasta esittelee nimensä mukaisesti Mojakan tulkinnat monista todella vanhoista klassikoista kuten Lännen lokari, Vapauden kaiho ja Iitin Tiltu. Nauhoitukset on tehty imagolle uskollisesti yhden soittajan himassa ja levy on julkaistu omakustanteena, tosin virallisesti julkaisufirman nimi on "Kaupalliset levyt".
Vaikka Mojakka nostattaa kuulijan hymyn huulille välittömästi, kyseessä ei millään muotoa ole perinteisessä mielessä huumoribändi. Mojakkaa voisi kuvailla ennemminkin hyvän mielen bändiksi. Ja omasta mielestäni myös yksinkertaisesti vaan hemmetin hyväksi bändiksi. Vuoden 2008 loppusuoralla ilmestynyt cd on kauan odotettu herkku, sillä aikaisemmin bändin ystävät ovat saaneet nauttia vain vinyyli- ja nettijulkaisuista. Jos levylle jotain olisi vielä voinut toivoa, niin pari hyvätasoista live-äänitystä keikoilta olisi ollut hieno juttu. (JV) Hiskias Möttö & Mojakka: Värssyjä Hiski Salomaan laulukirjasta. Kaupalliset levyt 2008.
Hilpeää angstia
Underwater Sleeping Society on omituisen elokuvallinen yhtye. Biiseistä tulee mieleen David Lynchmaisia valolla ja varjolla höys-
tettyjä maantiekohtauksia ja syksyisiä välähdyksiä, jolloin elämä kallistuu helposta ja kevyestä melankoliseen ja väistämättömään. Unskien angsti ei kuitenkaan ole mitään teini-ikäisen älytöntä maailmantuskaa, vaan jotenkin päättömyyden ja surun hyväksyvää sellaista että tietää, ettei tästä selviä, ellei edes vähän osaa nauraa itselleen. Tosin The Dead Vegasin rakkauspätkät Bodyblues ja End Is Just Dawn annettakoon pojille anteeksi - rakkaus on aina juuri niin traagista kun se osuu omalle kohdalle ja laulaja Okko Nieminen vaan tulkitsee niin vinkeästi. The Dead Vegas on kaunis ja polveileva kokonaisuus eikä poikien indiepophabituksissakaan mitään vikaa ole. Levyn kan-
netkin on juuri niin omituiset kuin tällainen pilke silmäkulmassa tummia vesiä kosiskeleva levy ansaitsee. (MH) Underwater Sleeping Society: The Dead Vegas. Kool Thing/Backstage Alliance 2008.
Ei kaadu!
Pintandwefallin kakkoslevy on hauska, yllättävä ja epäilemättä täynnä hittejä. Neljän nuoren naisen garagerockyhtye Pintandwefall pinkaisi suuren yleisön tietoisuuteen voittamalla Ääni ja vimma -bändikilpailun vuonna 2007. Punkhenkeen he eivät osanneet soittaa valitsemiaan soittimia. Soittotaidottomuudesta bändiä ei voi kyllä enää moittia. Ehdoton suosikki levyn kappaleista on tällä hetkellä The Everlasting Difficulty Of Important Choices. Mutta kyllä minua naurattaa kovin lintujen kovaääniset lomakertomukset levyn The Streets -henki-
sessä avauskappaleessa Bird Of The Birds. Uuden levyn päättää Sarrakappale, joka poikkeaa muun levyn rockrymistelystä. Kepeän laulupainotteisen kappaleen sanat kertovat pienestä ja maailman kauneimmasta tytöstä. Kuulemma Sarra on Tough Pintin kaveri, joka on luvannut tehdä Tough Pintista tanssiteoksen, jos tämä tekee Sarrasta laulun. Tanssiteosta odotellessa kannattaa suunnata helmi-huhtikuussa Pintandwefallin keikalle, he kiertävät Suomea, Lahdesta Kalajoelle. Ja lue tuoppityttöjen haastattelu seuraavasta Voimasta 2/2009. (HH) Pintandwefall: Hong Kong, baby. GAEA Records 2009.
voima 1 / 2009
47
ehkä vähän paradoksaalisesti, mä en oo kovin kiinnostunut ufoista vaan uudesta maailmanjärjestyksestä. Mutta sanotaan näin, että tossa ufoasiassa liikkeellä on erittäin paljon disinformaatiota.", Jontti tuumaa. Muutamassa biisissä käytetään joistain ihmisistä tai ihmisryhmistä termiä "lampaat". Onko se yksilön oma vika, jos on lammas? "Kyllä me tarkoitetaan ihan koko ihmiskuntaa kollektiivisesti, ja lampaana olo, henkinen velttous, koskee ikävä kyllä myös meitä", Jontti sanoo. No vielä sellanen kysymys, että kun yhessä biisissänne sanotaan, että ryyppääminen ja räppääminen on saman kortin kaksi eri puolta, niin kuinka totta se on? "Se on liian totta. Ja lampaista puheen ollen, kyllä dokaaminen ja sen kaipaaminen on heikkoutta. Nuorempana kun ei kauheesti tehnyt muuta kuin täytteli Kelan lappuja ja kuosasi, niin sitä kuvitteli olevansa hyvinkin kapinallinen, mutta iso lammashan siinä vaan oli", Jodarok toteaa. "Päihteet on eliitin yks ase ihmiskuntaa vastaan ja alkoholihan on se kuningashuume. Vaikka onhan dokaaminen tietty hauskaakin", Jontti lopettaa. Jukka Vuorio
Mites teillä itsellä, onko tullut kontakteja avaruuden väeltä? "On jäänyt kyllä vähäiseksi, vaikka skidistä asti sitä odottanut ja fiilistellyt", Jodarok sanoo. "Kylhän niitä tuolla pyörii, mutta
Jontti & Jodarok: Uuden Ajan Avaruususkonto. 3rd Rail Music 2009.
20 vuotta keskiolutjatsia olkaa hyvä...
Jeah!
Yli neljä miljoonaa kappaletta myyty.
sessä kappaleet ensimmäistä kertaa. Sen vuoksi levyllä tuntuu vahva spontaanisuus. Co- K I N D O F B L U E N ilmestyminen sekä lumbian studioille maalis- mykisti että riehaannutti jazzmaailkuussa 1959 Miles Davis tie- man. Muusikot nuotittivat ja matkisi tarkkaan mitä oli tekemässä. Kind vat sitä. Eihän sellainen jazzia ollut, of Blue äänitettiin kahdessa päimutta hyvää harjoitusta. vässä. Ensimmäinen sessio Miles itse toimi juuri päinvastoin. Hän ei pidettiin 2. maaliskuumielellään soittata, seuraava 22. huhtivies a kuuta. Miles ei ollut nut samoja kappaMiles D itä m leita, koska muutehnyt varsinaisia rkkaan y tiesi ta sävellyksiä, hänelsikon piti mennä sä. Lev s lä oli vain joitakin eteenpäin. Yleisöntekemä oli dessa sointuja ja melosä vuoksi hän joutiin kah dioita mielessään. tui soittamaan konäänitet ä. Niiden pohjalta hän serteissaan monta päiväss vuotta levyn kappaantoi ohjeita soittajille. Pianisti Bill Evanleita, varsinkin So Whatia ja All Bluesia. Jokaisessa sille hän oli jokunen päivä aikaisemmin luonnostellut paperil- esityksessä tulkintaan haettiin uutta le g-mollin ja ylösnousevan a:n ja näkökulmaa. kysynyt:"Mitä tekisit noista?" Noista syntyi kappale Blue In O N TÄ M Ä ihmeellinen levy! Se paGreen, tuo kaiken kauneuden musii- ranee jokaisella kuuntelukerralla. killinen kiteymä, jonka haluaa kuul- Rumpali Jimmy Cobb ihmetteli jo la vielä omissa hautajaisissaankin. äänitysnauhoja kuunnellessaan, että onko se tehty taivaassa. Ja kylläL E V Y T Y K S I S S Ä kokeiltiin ensi kerran hän sen niin täytyy olla. Ei tuohon modaalista jazzia. Enää ei improvi- parempaakaan selitystä löydy. soitu määrättyjen sointukaavojen mukaan. Lähtökohdaksi otettiin tiePertti Laesmaa tyt asteikot, jotka toimivat improvisoinnin materiaalina kappaleen Miles Davis: Kind of Blue. Jutun laajemalusta loppuun. Yhtye soitti levytyk- pi versio Voiman netissä.
Juhlaboxi ja kirja VARJOJA, VAR KAITA JA VANHOJ A VALOKUVIA OS A3 kaupoissa 21.1.2009
S
A A PU E SSA A N N E W YO R K I N
3CD/Live-CD/DVD
www.emi.fi www.like.fi
48 voima 1 / 2009
Dawkinsin synttärilahja
Vetoomus pilkalliseen järkeen.
Kohelon romaani Ohessa tilinumeroni (2008) tuo nykykirjallisuuden kentälle pitkästä aikaa railakasta satiiria. Teos kertoo peräkyläläisestä metsurista, joka työtapaturman myötä kokee valaistumisen ja ryhtyy vahvasti tuotteistetun hengellisyyden saarnamieheksi kaikkine asiaan kuuluvine lieveilmiöineen. Kovin erään Hotakaisen tyyliin letkautteleva romaani irvailee siis sille spirituaaliselle kevytlevitteelle, joka tätä nykyä tunkee esiin kaikkialla. Viisitoista vuotta sitten henkinen kirjallisuus oli Suomessa erikoiskauppojen marginaalia. Nykyään tavallisetkin kirjakaupat pursuavat itsehoitoa, elämänhallintaa, tsakrojen pesua, joogabrändejä, enkelienergiaa, pilatesta, reikiä ja tarotia.
N
I M I M E R K K I PAU L I
nimimerkki viittaa tietysti brasilialaiskirjailija Paolo Coelhoon. Hän on luonut sekä pienoisen henkilökultin että sievoisen pankkitilin varttimystisillä romaaneillaan, jotka tarjoavat valaistumista pokkarihintaan. Coelhon romaanien voima on siinä, että ne antavat lukijalle mahdollisuuden tulkita arjen alipainetta new age -henkisellä käsitekarkilla. Lonkkakuluma, pysäköintisakko tai jalkakäytävälle levinnyt kauppakassi eivät olekaan jokapäiväiseen elämään kuuluvia viheliäisyyksiä vaan mahdollisuuksia "henkiseen kasvuun" ja portteja "todelliseen minuuteen". Coelhon lukija saa ymmärtää, että matka Kelasta Siwan kautta vuokrayksiöön onkin "pyhiinvaellus".
K I R J O I T TA J A N
romaani tekee ilotulitusta tällaisesta pseudoterapeuttisesta käsitehelinästä. Eikä häntä voi edes syyttää kärpäsen ampumisesta tykillä. Coelho on myynyt maailmalla yli sata miljoonaa kirjaa, äiti Amma on tätä nykyä kansainvälinen halaajajulkkis ja dalai-lama myy Vancouverin jäähallin loppuun kahtena peräkkäisenä iltana. Mutta. Tarkemmin ajatellen Kohelo putoaa silti uususkonnollisten messiaitten kanssa samaan kuoppaan. Hänen teoksensa viehätys on nimittäin siinä, että se antaa kuivalle skeptikolle luvan pyyhkäistä kaikki uskonnollisuus ylimielisesti samaan roskakoriin. Myös umpimieliselle ateismille on siis nykyisin sosiaalinen tilaus. Voin elävästi kuvitella Richard Dawkinsin antavan Kohelon romaanin syntymäpäivälahjaksi Daniel c. Dennettille. Vaikka Coelho uppoaa siirappiseen henkisyyteen ja Kohelo vetoaa pilkalliseen järkeen, pohjimmiltaan ne molemmat ponnistavat silti samasta, perin inhimillisestä ajatuksesta. Enkö minä olekin hiukan parempi ihminen kuin nuo muut?
PAU L I KO H E LO N
Tero Tähtinen Pauli Kohelo: Ohessa tilinumeroni. Siltala 2008. 109 sivua.
Murhan välineet
on kuollut viime vuosikymmenten aikana eri puolilla maailmaa yhdeksäntuhatta ihmistä. Niitä on sattunut jopa Saudi-Arabiassa. Lasten ja nuorten pahoinvointiin on huudettu avuksi lisää kouluhoitajia ja lastenpsykiatreja tunnistamaan vaaralliset yksilöt. Jokelan koulumurhasta selvitystyön teettävä oikeusministeri Tuija Brax on rajannut aiheen käsittelyn vain mielenterveyteen ja lähiturvallisuuteen.
K
OULUMURHISSA
Arabialla on paljon yhteistä. Särkelä kritisoi psykokulttuuria, joka hallitsee elämäämme. Ihmisten psyyke ylikuormittuu, jos he eivät voi hallita omaa elämäänsä. Ongelmien syyt eivät kuitenkaan poistu terapeuttien istunnoissa. Ongelman käsittelyä on jatkettava tällä linjalla eikä medikalisoitava sitä Tuija Braxin tapaan.
Kristiina Koivunen Jussi Särkelä: Koulumurhat. WSOY 2008. 251 sivua. Laajempi versio Fifissä.
kapea-alainen. Mielenterveystyön ammattilainen Jussi Särkelä näkee ongelman paljon laajemmin. Hän syyttää Suomen hallitusta medikalisaatiosta, jossa huomio kiinnitetään oireisiin eikä syihin. Nuorten pahoinvoinnin syynä on elämäntavan nopea muutos, perinteisten yhteisöjen heikentyminen ja yksilöllisyyden ylikorostuminen. Näin arvioituna Suomella ja SaudiNÄKEMYS ON
voima 1 / 2009
49
Suomalainen marinadi
Puhdistus on Virossa odotettu teos. Kadri Taperson perkasi kirjan jo etukäteen.
kahden naisen elämästä läpi Viron historian, heidän kärsimyksistään ja valinnoistaan. Tai oikeastaan valintojen puutteesta. Tunnistan tutut esineet, tavarat ja tavat, esimerkiksi kuinka ruuan kypsymistä mitataan hajun mukaan. Venäläiset paikannimet ovat tuttuja, sillä sukupolveni miehet joutuivat näille paikkakunnille armeijaan, mistä he sitten kaikkia konsteja apuna käyttäen yrittivät päästä pois. Löytyi myös yllätyksiä, kuten se, että kurkkujen sekaan laitettiin piparjuurta. Muistan kun suomalainen ystävä sanoi kurkkumarinadini nähdessään, että marinointi on itäeuroopalainen tapa, ja ihmetteli mitä kaikkea me virolaiset marinadiin laitamme.
P
UHDISTUS KERTOO
kirjoitettu suomalaisille. Virossa se ei olisi voittanut Finlandian kaltaista palkintoa, sillä meille kirjassa ei ole mitään uutta, paitsi ehkä nuoremmille virolaisille. Siitä huolimatta Puhdistus on Virossa odotettu teos. Vaikka käännöstyö on vielä kesken, kirjasta käydään vilkasta keskustelua netissä ja etukäteisarvioitakin on jo ilmestynyt. Arvosteluissa on sanottu muun muassa, että Oksasen kirja näpäyttää niitä, jotka ovat väittäneet ettei Viroa koskaan miehitetty, ja että ehkä aika on viimeinkin kypsä selittämään suomalaisille, miten virolaiset ovat eläneet. Kauheat tapahtumat 1940-luvulla, mitä kyyditys tai karkoitus Siperiaan tarkoitti. Tosin suomalaisten on ollut mahdollista ymmärtää Viron todellisuus jo aiemminkin. Esimerkiksi Rein Salurin näytelmä Lähtö, joka kertoo virolaisten naisten kärsimyksistä, pyöri 1990-luvulla Kansallisteatterissa kolme vuotta.
PUHDISTUS ON M U T TA E H K Ä N Y T on uuden sukupolven aika ymmärtää ja selittää. Suomalaisille Puhdistus on varmaan samankaltainen kokemus, kuin minulle romaani jostakin Latinalaisesta Amerikasta, Suomen ja Viron historia poikkeaa niin paljon toisistaan. Myös pelko on erilaista. Kirjassa esiintyvä väkivalta ei yllätä eikä kauhistuta. Sitä on aina
ollut ja on edelleen. Ehkä olen tullut immuuniksi. Kirjan lopusta löytyy kgb:n dokumentteja. Aivan oikein. Ihmisten traagisesta elämästä jäi usein jäljelle vain lakonisia papereita. Ajat ovat taas muuttumassa Virossa vaikeammiksi ja epävarmuus hiipimässä takaisin. Esimerkiksi Hiidenmaalla kerätään parhaillaan allekirjoituksia adressiin, jossa vastustetaan alueelle suunnitteilla olevaa tuulipuistoa. Monissa perheissä vain toinen vanhemmista allekirjoittaa adressin. Arvatkaapa miksi? Siksi, että sitten kun vastustajat lähetetään Siperiaan, edes toinen vanhemmista jää kotiin huolehtimaan lapsista. Asiasta vitsaillaan, mutta taustalla on ihan aito pelko. minä niitä etsimiäni "virheitä" löysin. Pelmenejä ei säilytetty 1990-luvun alussa pussissa vaan pienissä harmaissa pahvilaatikoissa! Enkä ole ikinä nähnyt että vanha nainen tulee riihitalosta kultaiset korvakorut korvissa!
JA KYLLÄ
isesta Ihmisten traag elämästä jäi in usein jäljelle va reita. lakonisia pape
etsimässä virheitä jo ensimmäisellä sivulla. Mitä Oksanen on kirjoittanut vain suomalaisesta näkökulmasta, mitä hän ei ole ymmärtänyt? Olinko jollakin tavalla kateellinen suomalaisille, koska teillä on ollut helpompaa? Vai iskikö minuun uskonpuute, että Suomessa kasvanut kirjailija ei osaisi selittää mitä virolaisille on tapahtunut?
LÖYSIN ITSENI
Kadri Taperson Kirjoittaja on virolainen eläinoikeusaktivisti ja Fifin Viron kirjeenvaihtaja. Sofi Oksanen: Puhdistus. WSOY 2008. 388 s.
Mirkka Hietanen
Arvio
K A R R I L A I T I S E N V I I V A on karheaa mutta rentoa. Hieman lakoninen ote ja kuvausten runollinen luonne toimii hyvin suomalaisessa sarjakuvassa, siitähän täällä tykätään. Vertailuksi ottaisin Jeffrey Brownin Haparointia-parisuhdepäiväkirjan, joka erittäin onnistuneena teoksena on Kafkan tuttia lähellä. Sama lämmin, arkinen ote välittyy kummastakin teoksesta poikkeuksellisen hyvin. Varoituksen sananen kuitenkin niille, jotka eivät siedä esimerkiksi Jukka Pojan pehmeiden arvojen saundeja: he varmasti turhautuvat myös Kafkan tutin lässyilyyn. Voisin samaan hengenvetoon mainostaa tätä oivaksi kuittailulahjaksi kaikille uraorientoituneille vanhemmille.
Kliffa isyys
että isyys on kivaa ainakin Karri Laitisen sarjakuvakirjan perusteella. Teos on päiväkirjamaisesti tuotettu tarina Karrin isyydestä ja perhe-elämästä esikoisensa, vaimonsa sekä perheen koiran Podin kanssa aina toisen lapsen syntymään saakka. Eletään perheonnellista elämää vanhassa puutalossa, jota remontoidaan ja korjaillaan aina tilanteiden salliessa. Päivän yksittäisiä tapahtumia esille nostava sarjakuvakirja
V
OISI
KUVITELLA,
on mieltä lämmittävä ja leppoisa lukukokemus. Tässä on nyt sitä näkökulmaa vanhemmuuden arkeen, jos sellaista itseltään puuttuu. Teoksen puolivälissä aina kun kuljin kotini peilin ohi oli pakko luoda mielikuva siitä, miltä itse näyttäisin pitelemässä omaa esikoistani sylissä. Tai vaihtoehtoisesti lukiessa kohtaa, jossa metsälenkillä kulkiessa olkapäillä istuvalle vauvalle tulee kakat housuihin, voisi monelta vannoutuneelta poikamieheltä nousta pala kurkkuun. "Siis tätäkö? No ei perkl..!"
Ei kovin paha paikka
lähtee pois Suomi-neidosta, itse perustamastaan, omavaraisuuteen pyrkivästä yhteisöstä. Edessä on parin vuoden sapattivapaa Aasiassa. Marketta Hornin, 55, matkan tarkoituksena on löytää guru, kokea viisi elämää koskettanutta paikkaa ja selvittää jotain Euroopan ja Aasian tulevaisuudesta. Horn lähtee melkein uhkarohkealle matkalle yksin, ilman tarkkaa suunnitelmaa. Alkumatkasta, Lähiidässä, hän kohtaa heti vaikeuksia viisumien ja uskonnollisten vaatetussääntöjen kanssa. Jokaisella matkaosuudella Horn tapaa kuitenkin myös toinen toistaan kiinnostavampia ja avuliaampia ihmisiä.
V
A LT I O T I E T E E N T O H T O R I
Henri Salonen Karri Laitinen: Kafkan tutti. Kreegah Bundolo 2008. 128 sivua.
sa heräsi into lähteä vierailemaan Hornin kuvaaman Sai Baban luona. Hornin kulkiessa Kiinassa alkoi kiinnostukseni kirjaa kohtaan hiipua. Tuntui, että sitä muovin määrää oli voivoteltu jo niin paljon, että se tuli ulos korvista. Onneksi jankutus jäi pian vähemmälle, ja Australian kohdalla oli mielenkiinto palannut. Horn kulkee kaukana turistikohteista. Siellä, paikallisten parissa, maan tavat tulevat tutuiksi. Lukijalle jää fiilis, ettei maailma ole niin paha paikka kuin väitetään. On vain varauduttava kaikkeen ja osattava olla varuillaan.
Johanna Metsänheimo Marketta Horn: Neljän dollarin päivä. Ekomatka Aasiaan ja Australiaan. Like 2008. 462 sivua.
kuukautta Intiassa. Hän vieraili monenlaisissa hindulaisissa ja buddhalaisissa ashrameissa. Tarinat luostarivierailuista voivat avartaa lukijan mieltä: minusHORN VIETTI KUUSI
50 voima 1 / 2009
Israelilaista itsetutkiskelua
Ari Folmanin animaatio palaa 1980-luvulle, jolloin käsitys Israelista viattomana uhrina rapistui.
ohjaaja Ari Folmanin elokuva Waltz with Bashir kertoo Sabran ja Shatilan verilöylystä Libanonissa vuonna 1982. Se oli samalla Lähiidän konfliktissa käännekohta, joka paljasti Israelin politiikan ja oikeudentajun sokean pisteen. Folman itse pitää elokuvaansa epäpoliittisena. Waltz with Bashir on toteutettu animaationa. Kuuntelemalla israelilaisten veteraanien muistoja hän pyrkii ymmärtämään tragediaa, jossa oli itse mukana 19-vuotiaana sotilaana.
SY YSKUUSSA 1982
I
SRAELILAINEN
Israelin armeija piiritti ja sulki palestiinalaisten asuttamat Sabran ja Shatilan pakolaisleirit Länsi-Beirutissa, Liba-
nonissa. Israelin hävittäjät laskivat leirien ylle laskuvarjoilla soihtuja, jotka valaisivat öiset leirit auringon tavoin. Leirien sisäänkäynti avattiin Israelin liittolaiselle, libanonilaiselle falangistiarmeijalle, jonka sotilaat janosivat kostoa vastavalitun presidentin Bashir Gemayelin murhasta. Murhan tekijästä ei ole tänäkään päivänä selvyyttä, koston uhreja olivat pääasiassa palestiinalaiset siviilit. Kahden päivän ajan falangistit ampuivat, silpoivat ja raiskasivat palestiinalaisia nuorukaisia, lapsia, naisia ja vanhuksia. Israelilaissotilaat estivät siviiliväestön poistumisen leiriltä, eikä puolustusministeri Ariel Sharon keskeyttänyt verilöylyä, vaikka tapahtumien kulusta oli hänelle tiedotettu. Siviiliuhreja oli eri arvioiden mukaan 8003 500. Kun elokuvan 19-vuotias Ari Folman nousee merestä Libanonin rannikolle, hän tulittaa ympärilleen silmittömän pelon vallassa tietämättä edes mitä ampuu. Uhri on libanonilainen perhe, ei palestiinalainen sissi. Sabran ja Shatilan verilöylyä edelsi Ariel Sharonin ilmoitus leirillä piileskelevistä 2 000 "terroristista", joista jokaisen nimet Israelin armeijalla oli. Todisteita terroristeista ei koskaan saatu. Silti verilöylyn jälkeen pelosta tärisevät nuoret israelilaissotilaat hyökkäsivät kuole-
man hiljentämään leiriin etsimään "terroristeja". helsinkiläinen lääkäri ja muusikko, liikuttuu katsoessaan Folmanin elokuvaa. "Nyt ymmärrän paremmin, millaista sota oli sotilaille. Elokuva kertoo asioita, joita en ole tiennyt." Ben-Yehuda oli juuri vapautunut Israelin asepalveluksesta kun Libanonin sota vuonna 1982 alkoi. Hän vältti sodan tuurilla. "Elokuva näyttää, että sota on oma todellisuutensa. On mahdotonta ennakoida kuinka ihmismieli käyttäytyy sotatilanteessa. Mielellä on omat suojamekanisminsa, jotka auttavat selviytymään kuolemanvaaran aiheuttamasta pelosta. Nämä suojamekanismit saavat meidät käyttäytymään yllättävillä tavoilla." Ben-Yehuda lisää, että tämä oli ensimmäinen sota, jossa israelilaiset sotilaat eivät taistelleet tavallista armeijaa vastaan, vaan vihollinen saattoi olla missä vain, siviilien seassa tai puuhun piiloutuneena. "Kun pelokas ihminen on sotatilassa ja väsynyt, kamalia asioita voi tapahtua."
A V I V B E N -Y E H U D A ,
Moni ei tiedä, että Israelissa Libanonin sota kyseenalaistettiin laajalti jo ennen sen alkamista. Moni israelilainen sotilas kieltäytyi lähtemästä Libanoniin. Ben-Yehuda arvelee, että jos hänet olisi kutsuttu sotaan, hän olisi luultavasti myös kieltäytynyt.
B E N -Y E H U D A TA A , KOROS-
s ihKun peloka tiota minen on s yt, syn lassa ja vä ita io kamalia as . ua voi tapaht
että Libanonin hyökkäys alkoi rajattuna operaationa, ei sotana. Poliitikkojen alkuperäinen ajatus oli suojella Israelia sekä auttaa libanonilaista vähemmistöryhmää. "Olen liberaali ja haluan todellista rauhaa. Sabran ja Shatilan aikaan toimin palestiinalaisten oikeuksia puolustavassa ihmisoikeusliikkeessä. Sabran ja Shatilan tapahtumat järkyttivät minua syvästi, eikä verilöyly olisi koskaan saanut tapahtua. Siviileihin kohdistuvia iskuja ei voi hyväksyä." Israelin sodankäynnin oikeutuksesta yleisemmin Ben-Yehuda toistaa ajatuksen israelilaisten moraalisesta ylemmyydestä suhteessa ympäröiviin arabikansoihin.
KUITENKIN PUHUESSA AN
"Yleisesti ottaen meillä on vihollistamme paremmat moraalisäännöt sodassa. Falangistit olivat puskuri Israelin ja vihollisen välissä. He olivat kesän 1982 sodassa liittolaisiamme ja ystäviä, koska meillä ei ollut muita vaihtoehtoja." Waltz with Bashir on Ben-Yehudan mielestä tehty ennen muuta israelilaiselle yleisölle, ja elokuvan kritiikki kohdistuu epäsuorasti myös vuonna 2006 käytyyn Libanonin sotaan, jossa Israelin armeija toisti vanhoja virheitään. Ari Folmanin elokuvan suurin saavutus on se kuinka se onnistuu kuvaamaan israelilaisten kantamaa syvää ristiriitaa. Libanonissa falangisteja ei koskaan tuomittu sotarikoksista, ja falangistipuolue istuu tänäkin päivänä maan hallituksessa. Israelissa Ariel Sharon nousi maan pääministeriksi 20 vuotta Sabran ja Shatilan jälkeen, eikä häntä koskaan saatu oikeuteen sotarikoksistaan.
Katja Lautamatti Kirjoittaja on Libanonissa asunut ja opiskellut dokumenttielokuvaohjaaja. Jutun eri versio on julkaistu DocPoint 2009 -festivaalilehdessä. Arl Folman: Waltz with Bashir. Ensi-ilta elokuvateattereissa 20.2.
VERILÖYLY LIBANONISSA.
Ari Folmanin dokumentti on animaatio vuoden 1982 sodasta.
valkokangas
Sovinistista feminismiä
Klassikkosarjakuva The Spiritistä tehty elokuva on kunnianosoitus ja irtiotto alkuperäisestä. Elokuva yrittää yhdistää sarjakuvan huumoria ja kovaksikeitettyä dekkarihenkeä siinä täysin onnistumatta. Viimeistään Samuel L. Jacksonin esittämän ylipahan Octopussin pokkurointi välillä natsiunivormussa ja toisinaan samuraiasussa paljastaa tekijöiden tavoitelleen camp-parodiaa. tarinoissa juuri niitä, jotka antavat hurjaa kyytiä tielleen eksyville ressukoille. Kovat miehet ovat kerta toisensa jälkeen vastaantulijoita. (JT) Frank Miller: The Spirit. Elokuvateattereissa nyt.
Susanna Kuparinen, Johanna Metsänheimo, Tuomas Rantanen & JAri Tamminen
mat. Elokuva kertoo klaanisotien väkivaltaisen elämänpiiriin ympäröimästä arjesta. Silloinkin kun se kuvaa laittoman ja laillisen liiketoiminnan lomittumista jätekaupan ja piraattituotteiden markkinoilla, se tarkastelee tapahtumia yksittäisten ihmisten rajallisen valinnanvapauden kautta. Horisontti on liian kapea mafian yhteiskunnallisen roolin jäsentämiseen, mutta erinomaisen tarpeellinen ja uskottava yhteenkietoutuneiden köyhyyden, riiston ja väkivallan arkisen tason ymmärtämiseen. Ilmiö on yleismaailmallinen ja ajaton. Oikeastaan Gomorra ei kuulu ensi sijassa mafiaelokuvien genreen. Nyt ei tehdä shakespearelaista tutkielmaa vallan kiihottavuudesta ja väkivallan moraalisesti rapauttavasta vaikutuksesta. Kuvatessaan väkivaltaa ja sakilaisuutta sen kaikessa naturalistisessa ankeudessaan Gomorra on lähempänä esimerkiksi Kieslowskin elokuvaa Lyhyt elokuva tappamisesta kuin mafiaklassikoita. (TR) Matteo Garrone: Gomorra. Ensi-ilta 6.2. Richard Nixonilta haastattelusarjan, jota sitten kauppaa amerikkalaisille tv-yhtiöille. Ilkeät sedät tyrmäävät hänet "Meillä ei ole tapana maksaa haastatteluista" -kommenteilla. Oi niitä aikoja! Frost palkkaa taustatoimittajikseen pari piinkovaa politiikan asiantuntijaa ja toimittajaa. Ympärillä häärää myös Frostin "Tuonko sinulle burgerin?"-tyttöystävä, joka auttaa kunnianhimoista miesjoukkoa älyn mittelöissä pitämällä huolen, että soturit syövät riittävästi. Lopulta Frost taltuttaa takakireiltä vaikuttavat sisällöistä ja näkökulmista kitisevät taustajoukkonsa ja epäluuloiset tv-yhtiöt. Mainostajatkin innostuvat tulemaan
Ei mikään Kummisetä
Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä Cinema Mondo ansaitsee onnittelut siitä, kuinka tähdellisesti se täyttää paikkansa tärkeiden elokuvien maahantuojana. Nyt esimerkiksi juuri levitykseen tulleiden palkittujen ja kaikkialla kehuttujen Laurent Cantet´n Luokan ja Darren Aronofskyn Painijan rinnalle nousee Cannesin Jury Grand Prix -voittaja Matteo Garronen Gomorra. Vaikka Roberto Savianon kirjaan perustuva Gomorra kertoo napolilaisesta mafiasta, se ei juurikaan kuvaa järjestäytyneen rikollisuuden suhdetta yhteiskunnalliseen vallankäyttöön ja markkinarakenteisiin. Elokuva rajaa horisonttinsa ulkopuolelle suuryritysten ja poliitikkojen ohella poliisin, tuomioistuinten, muiden viranomaisten, ay-liikkeen, katolisen kirkon, median ja kansainvälisten rakenteiden näkökul-
Millerin aikaisempien Sin City -sarjakuvien ja elokuvan tavoin myös The Spiritissä seikkaillaan epäajassa. Elementit ovat suoraan 1950-luvun dekkareista: autot, vaatteet, jopa puhe ja murjaisut. Kuitenkin yhtäkkiä taskusta kaivetaan Nokian kommunikaattori (Go Suomi! Go productplacement!). Elokuvaohjaaja-sarjakuvataiteilija Frank Millerin touhusta on välillä hieman hankala saada otetta tai ottaa selvää. Miller on urallaan kunnostautunut muun muassa varsin ristiriitaisten naishahmojen esittelyssä. Äkkiseltään hänen sarjakuviensa ja elokuviensa yliseksualisoidut naiset voisi tulkita melkoisen seksistisiksi ilmestyksiksi. Kuitenkin samalla nämä amatsonit ovat
Koiranelämää San Franciscossa
Harvey Milk oli suuri hahmo 1970-luvun San Franciscossa. "Castron pormestarina" tunnettu homoaktivisti ehti toimia kaupunginvaltuutettuna vain vuoden ennen kuolemaansa murhaajan luoteihin. Elämänkertaelokuva Milkin kuvaamassa San Franciscossa homoja kohdellaan kuin koiria. Mies puukotetaan yksinkertaisesti
siksi, että hän kävelee kadulla. Tässä maailmassa homoja ei pidetä oikeina ihmisinä, vaan luonnottomina olioina, jotka tulee hävittää. Oscar-ehdokkuuksia kahmineen elokuvan näyttelijät onnistuvat rooleissaan todella hyvin. Pääosanäyttelijä Sean Penn on uskottava ja tuo Milkin elävästi taas nykyhetkeen, ja hänen viestinsä uudestaan kaikkien käsille. Vaikka elokuva oli lähinnä poliittinen, mukana oli myös kaunis rakkaustarina Harvey Milkin ja Scott Smithin välillä. Castron kaupunginosassa kaivatun Harvey Milkin paluu keräsi kadulle ihmisjoukkoja, Franco on kertonut. "Minun ja Seanin ensisuudelman kuvauksia oli katsomassa noin 200 ihmistä Castro Streetillä. Olin vähän hermostunut. Ja se oli pitkä suudelma." (JM) Gus Van Sant: Milk. Ensi-ilta 6. helmikuuta.
Kyynel Nixonille
Ohjaaja Ron Howard kertoo klassisen "he pitivät minua tyhmänä mutta näytin kaikille" -tarinan. Isojen aiheiden ääreen hinkuava helppoheikkitoimittaja David Frost ostaa huikealla rahasummalla ex-pressa
mukaan. Howard kuvaa amerikkalaisen tiedonvälityksen murtovesiaikaa, kuinka raha ui uutistuotantoon. Ja että se on hyvä. Ja että se ei vaikuta sisältöihin. Jep. (Ja jos miespääosa-Oscar annetaan Nixonia simuloivalle Frank Langellalle, eli pysti voitetaan taas kerran taitavasta imitaatiosta eikä näyttelijäntaiteesta, niin syön hattuni.) (SK) Ron Howard: Frost/Nixon. Elokuvateattereissa nyt.
voima 1 / 2009
51
Wink wink
Monty Python -historiikki jättää politiikan vähemmälle.
Monty Python teki vuosina 19691974 Lentävä sirkus -televisiosarjaa 45 jaksoa. Sen ohessa ja jälkeen joukkue tuotti myös viisi pitkää elokuvaa, äänilevyjä, kirjoja ja oheistuotteita. Monty Pythoniin kuului viisi Cambridgen ja Oxfordin yliopistojen näytelmä- ja revyypiireissä komediakannuksensa hankkinutta brittiä ja yksi undergroundsarjakuvien kautta televisoalalle harhaillut jenkki. Ryhmä kirjoitti ja näytteli ja lopussa myös ohjasi ja usein tuottikin omat tekemisensä. Pythonin tavaramerkki on absurdi musta huumori, missä tarkoituksellisen tyhmätkin puujalkavitsit mieltyvät osaksi älyllisesti latautunutta kokonaisuutta. Sketsejä venytettiin niiden kaaresta piittaamatta ja usein loppuhuipennus jätettiin kokonaan pois. Sketsejä myös kirjoitettiin toistensa sisään ja yhdisteltiin Terry Gilliamin omintakeisten palaanimaatioiden avulla. Bob McCaben kokoama haastattelukirja kuvaa tapaus tapaukselta, kuinka paljon kirjoitustyötä spontaanilta vaikuttavan esityksen takana yleensä on, kuten sitäkin, millaisia jännitteitä keskinäisen kilpailun piiskaaman kunninahimoisten ammattilaisten ryhmässä on vallinnut. vähän hölmösti ylistetään "kuvia kumartelemattomien ja joka suuntaan pyllistävien koomikkolegendojen" tarinaa. Monty Python kritiikin kärki kuitenkin osuu terävimmin alistaviin rakenteisiin, tekopyhyyteen, rahan valtaan sekä brittiläisen yläluokan hegemoniaan. Toisaalta esimerkiksi Brianin elämä -elokuvaa koostettaessa pythonit näkivät suurta vaivaa hioakseen raamatulliseen ympäristöön sijoittuvan satiirinsa kärkeä kohdistumaan nimenomaan uskonnolliseen ja poliittiseen lahkolaisuuteen eikä Jeesukseen, jonka roolia ryhmä piti suorastaan poliittisesti kannatettavana. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi elokuvan rahoitus olisi kaatunut ilman ex-beatle George Harrisonin henkilökohtaista panosta. Monty Python syntyi television murrokseen, ja se loi tilaa ja tilausta kunnianhimoiselle satiirille. Harmi, että kirjassa ryhmän jäsenten yhteiskunnallisista mielipiteistä kuullaan vain vähän.
K I R J A N TA K A K A N N E S S A
LÄPI VUODEN
UUDET NETTISIVUT & VERKKOKAUPPA helmikuun alussa www.kava.fi
ELOKUVAFESTIVAALI
K
OMEDIARYHMÄ
hon Monty Pyt kirjoitti, hjasi & näytteli, o tuotti.
VIVA MARIA 17.2. & 20.2.
Louis Malle · Markku Lehmuskallio & Anastasia Lapsui · Neuvostoelokuvan salainen historia · Mika Taanila · Lasten klassikot sunnuntaisin klo 16 Liput 5 /2
ORION
Eerikinkatu 15 p. 09-61540201
Elokuvateatteri
Tuomas Rantanen Graham Chapman, John Cleese, Terry Gilliam, Eric Idle , Terry Jones, Michael Palin, Bob McCabe: Monty Pythonin maailma. Like 2009. 489 sivua.
VOIMAN TV-LIITE
8.2. YLE TV1: Ykkösdokumentti: Moon TV hyvästi televisio! Lähinnä kotikutoisista porno-ohjelmista ja kännihaastatteluista tunnetun kaapelitelevisiokanava Moon TV:n (19972003) ympärille rakennetaan nyt myyttiä suuresta televisiokulttuurin uudistajasta, mutta ehkä sen ja saman ajan ATV:n tärkein merkitys onkin siinä, kuinka ne muistuttavat siitä, miten digitelevisio olisi toisella tavalla toteutettuna voinut synnyttää Suomessakin hajautetumpia ja vähemmän itseään toistaviin formaatteihin kangistuvia ohjelmanteko- ja esitysympäristöjä. YLE TV1 perjantaisin: William & Mary Sympaattisten ja sosiaalisesti valveutuneiden hautausurakoitsijan ja kätilön romanttista pari- ja perhesuhdetta kuvaavassa brittisarjassa innostavaa on se, kuinka siinä kyetään käsittelemään syntymän ja kuoleman välisiä kipeitä teemoja sekä teinejä ja ikäihmisiä vilisevän uusperheen arjen moninaisia kommelluksia niin syvän optimistisesti ja tunteisiin vetoavalla tavalla, mutta samalla täydellisesti imelyyden karikot välttäen. Lauantait 7.28.2. Yle Teema: Teemalauantai goes kotimainen teatteri Teatteri on läsnäolon taidetta, mutta kun aina ei voi olla läsnä siellä missä pitäisi, on perusteltu kulttuuriteko esittää myös televisioversioita niinkin tärkeistä kotimaisista näytelmistä kuin Kalle Holmbergin Turun kaupunginteatteriin ohjaamasta legendaarisesta Seitsemästä veljeksestä (1972), Arto Af Hällströmin Suomen kansan teatteriin ohjaamasta vakiintuneita teatterikaavoja vastaan nousseesta Pete Q:sta (1978) sekä vastikään Tampereen kaupunginteatterin ohjelmistosta poistuneesta Leea Klemolan tragikomediasta Kohti kylmempää ja vieläkin Kansallisteatterin isoa salia ruuhkauttavasta Kristian Smedsin Tuntemattomasta sotilaasta.
Tuomas Rantanen
52 voima 1 / 2009
Oikaisu
Voimassa 10/2008 julkaistuun graffitijuttuun "Antityyli burnaa" oli lipsahtanut väärä kuvateksti. Sivun ylälaidan kuvassa ei suinkaan esitelty klassista tyyliä, vaan kolme aivan erityylistä teosta. Lisää töhryraatia Fifissä, fifi.voima.fi
VOIMAN TOIMITUS
posti
talle? Toyota on valmistanut ja myynyt eniten maailmassa näitä ympäristötuholaisia (yli 100 miljoonaa). Siinä on tarpeeksi hyvä peruste tökkiä putiikkia. Vai ei vai?
STEN
ja ympäröiviä kasveja rikkaruohoilta ja hyönteisiltä. Tämä säästää huomattavia määriä luonnonvaroja. Haloo! Tässä vasta alkua. Lehtenne on turhaakin turhempi mainosroska. Keskittykää asioihin joista olisi hyötyä edes joillekin!
WILSK A
Loistava kirja-arvio
Ville Lähde kiteytti Fifissä mainiosti Iain M. Banksin kirjan Matter hyvät ja huonot puolet. Huomasin voivani allekirjoittaa lähes kaiken minkä hän sanoi. Juttu oli lisäksi hyvin strukturoitu ja helposti luettava. Odotan innolla hänen seuraavaa arviotaan!
SEBASTIAN
Hyvä juttu!
Ahtisaari-juttu Voimassa 9/2008 oli hyvä. Siellä missä Ahtisaari pyörii kuolema ja raha on läsnä.
TIMO
Vähän piilossa
Olen huomannut käyväni Fifissä aika paljon. Silti en huomaa uusia juttuja, koska ne tuntuvat olevan vähän piilossa. Olisi siis hienoa, jos kaikki uudet jutut ja myöskin kommentit näkyisivät vaikka jossain, varsinkin nyt kun Fifi on vielä alkuvaiheissa.
ÖTÖKK Ä
Mistä helvetistä?
Mistä helvetistä ne vastamainokset julisteina voi katsella? Olen tässä surffaillut kohta tunnin, mutta en löydä. Tyhmä minä!
PENTTI
Lopetin tilaamisen
Lopetin juuri lehtenne tilaamisen, koska en ole törmännyt hampusta kertoviin juttuihin viimeiseen vuoteen , homoista ja lesboista kylläkin. Miksi vaikenette maailman tärkeimmästä kasvista joka on USA:n 30-luvun propagandan takia kielletty vieläkin? Onko mennyt ohi, että hampusta on mahdollista valmistaa n. 50 000 tuotetta, paperista muoviräjähteeseen? Hamppu on nopeakasvuinen ja runsassatoinen C4-kasvi. C4-kasvina se sitoo ja yhteyttää hiilidioksidia kaksin- tai kolminkertaisen määrän mihin tahansa muihin kasveihin (myös puihin) verrattuna. Vaatimattomissakin oloissa viihtyvä hamppu ei vaadi keinokastelua, keinolannoitteita tai torjunta-aineita. Päinvastoin, hamppu suojaa itseään
Typerä juttu
Voiman 10/08 Oi, Alexander oli harvinaisen typerä juttu. Jos jutun kohteesta ei ole mitään sanottavaa, mutta tekisi mieli dissata kun se on inho tyhmä porvari, niin olisi parempi olla hiljaa. Tämmöinen "porvarit on periaatteessa perseestä" -asenne ei oikeen riitä jutun aiheeksi ja juttu teki vain lehden naurettavaksi. Hyvää talvenjatkoa muuten sinne toimitukseen, lehtenne jaksaa aina toisinaan piristää.
ERKKI
Toimitus vastaa
Mene sivulle www.voima.fi. Juttuvalikon ylimpänä on otsikko Voiman vastamainoksia nyt julisteena. Sen alta löytyy linkki pdf:ään, jossa esitellään kaksi myynnissä olevaa vastamainoksista valikoitua julistevalikoimaa. Jos haluat muuten vain tiirailla Voiman vastamainosgalleriaa, löydät sen osoitteesta fifi.voima.fi. Klikkaa ylävalikon oikeasta laidasta kohta Adbusters.
Miksi Volvo?
Volvo-juttu on kaikkinensa tosi hyvä. Mutta, miksi ette tee vastaavaa Toyo-
Vastaisia mainoksia
Ottaisitte myyntiin voiman vastaiset mainokset.
ANTTI
Alaston keisari
Voiman vastamainokset nyt A3- julisteina. 10 erilaista, 2 viiden julisteen settiä. olitiikka vastamainokset:p
"EDUSTAJA"-TUOLI
"PERUSTUSLAKI"
"MATTI" ERINTUOLI
-PÄÄMINIST
VALTAVA MÄÄRÄ
"KUPPILA"RUOKARYHMÄ
"UNIVERSALI"KAUKOSÄÄDIN
UPEITA A
PIHAPATSAIT
Tilaa 5 julistetta hintaan 25 . Kaikki 10 julistetta hintaan 40 , kaupan päälle 2 yllätysjulistetta!!! Hinnat sisältävät postituskulut. Tilaukset oheisella kupongilla tai osoitteesta tilaukset@voima.fi. Saatavilla myös Rosebudin kirjakaupoista. Kaikki julisteet nähtävissä osoitteessa www.voima.fi.
Diiba-daaba hot samö nau!
vastamain okset:mark kinat
ILM.4:5-6 Ja Ja valtaistuim valtaistuim en edessä esta lähti salamoita oli ikäänkuin ja ääniä ja ukkosen lasinen meri, kristallin jylinää; näköinen;
PA Money
ja valtaistuim en edessä ja valtaistuim paloi seitsemän en keskellä ja valtaistuim tulisoihtua , jotka ovat en ympärillä ne oli neljä olentoa, seitsemän Jumalan edestä henkeä. ja takaa silmiä täynnä.
Vedä itsesi meidän jojoon.
"PA Money MasterCord"
Tekisikö mielesi kaikenlaista kun käytät pikkukivaa, PA Money mutta MasterCordi a, menetät rahat eivät riitä? Sijoittamalla Älä huoli, rahaa. Tätä rahasi meihin, etua kutsutaan me vippaamme. täjistä puuttuisi tuet samalla PA Money cashgoneksi moottorit. maailman MasterCord TM, mitä suurimman enemmän yhtiön toimintaa ostat sitä mahdollistaa ostostelun enemmän ja pääset myös persaukisille sinulta kuluu osaksi sotateollisuu rahaa. Näppärää, . Aina tta. Ilman eikö? meitä, sinä et olisi jojon jatkona ja hävit-
persaukista
breakmark
reilusti
of Voima-Adbusters
PA vedä ttää
morphoration.
PA Money
All rights reversed.
PA Mone y MasterCord
A is a unregistered
Ilmastom
uutos vakiona
voima 1 / 2009
53
Antakaa sille tikkari
Joo, ihan kivojakin ideoita/kommentteja tästä läpyskästä löytyy. Yhtä asiaa en vain ymmärrä: miten on niin vaikeaa ymmärtää, että ihminen on kaikkiruokainen lihansyöjä sekä että talvella on kylmä, joilloin turkki on käytännöllinen vaatekappale? Onko yllä mainitun ymmärtämisen vaikeus tulosta siitä, että finninaamaisella kirjoittajalla on liian monena karkkipäivänä tikkari jäänyt saamatta?
TUOMO
Arvon Voima-Lehti
Tulin Hesarin uutisen kannustaman tulin katsomaan mitä Voima-lehdelle kuuluu. Ei ole lehden analyysin taso noussut siitä mitä se ole vuosia sitten. Haluan kommentoida pääkirjoitusta "Sosialismin aurinko nousee". Siinä sotketaan lahjakkaasti käsitteitä ja suorastaan vääristellään totuutta. Valtiolla on olemassa omistajapolitiikka. Tietoa löytyy Googlaamalla ja osoitteesta www. valtionomistus.fi. Eikö se ole vain omistajapolitiikan selkeyttämistä ja vahvistamista jos valtion yhtiöiden hallinta laitetaan yhden tahon alle? Mielestäni on. Kun lukee kommentteja pankkitukiaisista ("pankkien sosialisoinnista"), niin kuulostaa siltä, että 1930-luvun laman opetukset eivät ole toimittajalla hallussa. Eikö silloin jenkkien hallituksen haluttomuus puuttua pankkien tilanteeseen vain syventänyt ja pidentänyt lamaa koska yritykset eivät saaneet rahoitusta liiketoiminnalleen? On tärkeää, että julkinen valta ei päästä pankkisektoria kaatumaan laman uhatessa. Pankkituen suhteen tärkeämpi kysymys on se, miten pankkeja tuetaan. On tärkeä ymmärtää eri tukistrategioiden dynamiikka. Takaamalla pankin lainat pankit realisoivat kilpaa riskialttiit omaisuuserät pois. Lainat kotiutetaan, terveitä maksukykyisiä firmoja ajetaan konkurssiin, koska ne eivät pysty maksamaan kaikkia lainojaan nyt-hetitänään. Seurauksena pankit pääsevät
Peruutan tilauksen
Toivon, että voin peruuttaa Voiman tilauksen heti enkä joudu enää maksamaan tätä vuotta. Olette ajaneet lehtenne yhä enemmän marginaaliin ja sellaisten aiheiden pariin, joista en ole kiinnostunut. Lehtenne synkkyys ja toivottomuus on masentavaa. Miksi esitellä pahoja epäkohtia ja heittää ne lukijan silmille ilman toivon kipinääkään? Uutisointinne on pahempaa kuin radiouutiset. Viimeinen piste minulle oli se kuvaus hautajaisista (Voima 9/2008) . Luin sen alle puoleenväliin, sillä se loukkasi minua syvästi. Siinä ei mikään eikä kukaan ollut pyhää eikä kunnioittamisen arvoista. Toivotan lehdellenne ja teille kaikille parempaa uutta vuotta!
MAIJA
kyllä jaloilleen, mutta tuho reaalitaloudessa on valtava. Regulaattorin haasteena on siis a) taata pankkijärjestelmän toimivuus, mutta myös b) estää epäterveet ilmiöt jotka vaikuttavat reaalitalouteen. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Näissä tilanteissa puhutaan aina valtavista rahasummista ja niitä kalastelee omaan taskuunsa jos mikäkin taho. En ole missään nimessä "täydellisen vapaan kapitalismin" kannattaja sillä se tarkoittaa täyttä anarkiaa ilman julkista valtaa. Historia on osoittanut moiset "yhteiskuntamallit" epäinhimillisiksi ja elinvoimattomiksi, mutta onneksi usein lyhytikäisiksi. Voima-lehden mustavalkoinen linja on kaikkea muuta kuin laadukasta analyysia. Yhteiskunnan "säätämisessä" eli julkisen vallan käytössä on kyse lukuisista harmaasävyistä. Kirjoittamalla mustavalkoiseen tyyliin "sosialismi nousee, kapitalismi kuolee" Voima tekee vain karhunpalveluksen laadukkaalle yhteiskunnalliselle keskustelulle, joka kuolee aivottomien apinoijien huutaessa kurkku suorana kahden sanan iskulauseita. Niilläkö nämä äärimmäisen monimutkaiset ja -tahoiset yhteiskunnalliset ongelmat korjataan? Voi kunpa se olisikin niin helppoa. Sinivihrein terveisin,
JARNO PELKONEN
DI, Peking
Älä ruoki lamaa,
tilaa Voima, saat kaupan päälle vuoden 2009 kalenterin!
Vuodesta 1998 ilmestyneen maailmanparantajan peruspäivyrin teemana on tällä kertaa energia. Hauskasti kuvitetusta nelivärisestä kalenterista löytyvät tiedot tärkeistä ja vähemmän tärkeistä päivistä ja tapahtumista sekä sielukkaita sitaatteja niin arki- kuin juhlakäyttöön. Solidaarisuuskalenteria tekemisestä vastaa Suomen Rauhanpuolustajat ja sen kustantaa Like. Solidaarisuuskalenterin ovh on 13 euroa.
Aseet auroiksi!
Armeijan vanhat kaasunaamarilaukut voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyötäröhihnat!
19
Voimamakuupussit 27
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta, tilaukset@voima.fi
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤, saan kaupan päälle solidaarisuuskalenterin!!! Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
54 voima 1 /2009
Paska duunissa?
yhdistetään lähes aina siivoojan työhön. Kuin ohimennen, häpeillen, todetaan "olen nyt täs paskaduunis, ku ei muutakaan ny ilmenny". Arvokasta työtään väheksyvät ihmiset ohittavat alan epäkohdat, mutta ei kannata pettää itseään. Väliaikainen paskaduuni voi kestää pitkäänkin. Uhoaminen ja pomon haukkuminen helpottaa vain hetkeksi. Kohta tyytymättömyys ja toivottomuuden tunne valtaa mielen. Siivoojat on jätetty yksin. Luullaan, että kuka tahansa on pätevä tähän tärkeään työhön eikä ammattitaitoa tarvita.
P
ASKADUUNI
ihmeellisimpiä stereotypioita alan toimijoista, kuten että siivoojat ovat tyhmiä, että siivoojan työ valitaan, kun ei muuhun kelpaa. Siivoojan itsetunto nujerretaan systemaattisesti. Jatkuva normittelu ja nöyryyttäminen tekee tehtävänsä. Toimin aikoinaan ay-liikkeessä, josta käsin minulle komentoitiin, ettei siivooja tee tuottavaa työtä. Ammattiliitto pam ja sen edustajisto on tukkinut siivoojien suut. ay-liike tuskin tuntee sanaa siivooja, tilalle on keksitty nimike palveluvastaava. Jos toimenkuva muuttuu palveluvastaavaksi tai siistijäksi, oletetaanko, että se antaa glooriaa siivoojan työlle, vaikka mikään työssä tai sen tekijän kohtelussa ei muuttuisi?
P I D E TÄ Ä N Y L L Ä M I TÄ
järjestöt pohtivat yhteiskunnallisia ja globaaleja ilmiöitä. Tällöin siivooja on usein korvattu prekariaatti-sanalla. Nämä akateemiset humanistit ovat kyllä käyneet "paskaduunissa" opiskelun lomassa, mutta eivät tietenkään sitoutuneet työhön kuten ammattisiivoojat, joita tällainen keskustelu hämää entisestään. Keskustelut eivät johda mihinkään konkreettiseen, joka parantaisi ja nostaisi hiljaisen puurtajan asemaa ja arvostusta. On toisenlainenkin tie, järjestelmällisen toiminnan tie. Keskusteluakin on käytävä, mutta se tulee saattaa rakentavalle pohjalle. Ottaa nettikeskustelu taistelufoorumiksi. Ei enää surkuttelua. Jos käyttäydyt kuin maan matonen, sinua kohdellaankin siten. Se on vissi. ääni on saatava kuuluville! Se onnistuu liittymällä liikkeeseen, joka ajaa tinkimättömästi heidän asiaansa. Suomen Oikeutta Siivoojille -liikkeen perustamiskokous pidettiin 1. syyskuuta 2007. Olemme laatineet toimintasuunnitelman, ja jotain on jo saatu aikaiseksikin. Perusidea on kannustaa siivoojat uskomaan itseensä, asiaansa ja sitä kautta vaikutusmahdollisuuksiinsa. Siivoojien liikkeelle on sosiaalinen tilaus. Tarvitaan taho, joka pui ja selvittää siivousalaan liittyviä ilmiöitä, joka nostaa alan todelliset asiantuntijat siivoojat itse kertomaan siivoustyön arjesta, omilla nimillä ja rehellisesti. Vain joukkovoimalla saavutetaan päämääriä! Ei yksin jupisemalla.
SII VOOJIEN
B A R R I K A D E I L L E E I nousta hetkessä. Siivoojien kirjo on suuri ja haaste sen mukainen. Olemme lähestyneet suomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia siivoojia, mutta vasta pieni siivoojaaktivistien ydinjoukko jakaa infoa, nostattaa mielialaa ja uskoa. Uskomme, että nyt on meidän aikamme. Sen ovat osoittaneet jo muualla maailmalla saavutetut taistelutulokset, esimerkiksi Hollannin siivoojat alkoivat saada kymmenen euron tuntipalkkaa tämän vuoden alusta. Se antaa voimaa. Vaikka elämme kovien arvojen aikaa, solidaarisuuttakin vielä löytyy. Olemme saaneet tukea muilta matalapalkka-alalla sinnitteleviltä ja meitä on kutsuttu puhumaan eri foorumeihin, jotka kantavat huolta poljetun työväenluokan asemasta. Erään yksityisen henkilön lahjoittaman pienen rahasumman turvin saimme ostettua megafonin. Eli taisteluaseen!
Siivoojien itsetunto on nujerrettu. tta Suomen Oikeu i Siivoojille vaati muutosta.
nyt. On siinäkin edunvalvontataho. Lähestyimme pamia, tarkoituksena yhteistyö. Liiton nuiva suhtautuminen ihmetyttää, sillä vastaanotto oli todella epämiellyttävä. Liiton toimitsija totesi, ettei käsitä mitä yhteisiä intressejä meillä voisi olla. Tapaamisen huippu oli se, että hän sanoi itsekin olleensa siivooja! Luuserimaista käytöstä, sanon minä. Eräs ystävä lohdutteli: "Ajattelepas näin, Oikeutta Siivoojille on ikään kuin omatunto se kolkuttelee."
OLALLE J AT TA P U T TA -
epäröijille voin silti kertoa, että emme me aina murehdi otsa rypyssä. Eihän niin jaksa maailmaa muuttaa! Suomen Oikeutta Siivoojille on yhteisö, jossa yhdessä tekeminen on antoisaa, jopa hauskaa. Monet ideat tulevat yhdessä rupattelemalla. Kova sana on yhteisöllisyys, tämä kadoksissa ollut hyve!
K AIKILLE
Kirsti Kangas Kirjoittaja siivoaa muun muassa Voiman toimituksen tiloja. Suomen Oikeutta siivoojille -järjestön yhteystiedot: http://oikeuttasiivoojille. webs. com/
puhutaan aina vain jonkun suuremman ilmiön osana, esimerkiksi kun eri liikkeet ja
S I I V O O J A N R O O L I S TA
historiallisessa mielenosoituksessa 1. lokakuuta 2008 työnantajaliiton toimiston edustalla osoitteessa Eteläranta 10. Pienestä osallistujajoukosta puolet oli muita kuin siivoojia, vaatimuksenamme kymmenen euroa tunnilta ja yleinen arvostus siivoojille. Ammattiliiton edustajaa ei näkyK ÄY T I M M E M E G A F O N I A
pistävät vihaksi. "Hyvä, että vihdoinkin jotain tapahtuu, olen hengessä mukana." Monet näistä kannustajista ovat alalla. Heidän pitäisi ymmärtää, että enää ei auta pelkkä hengessä mukana oleminen. Näinä aikoina moni tekee kahta työtä pärjätäkseen. Se on väärin ja olen siitä vihainen ja surullinen. En hyväksy järjestelmää, joka sallii orjatyövoiman, johon siivoojatkin kuuluvat. Työ on vaativaa. Moni puurtaa yksikseen, eikä heillä ole sosiaalista verkostoa vapaa-aikanakaan. Toiset työskentelevät ihmismassojen keskellä, mikä taas vaatii paljon sosiaalisuutta. Kummassakin tapauksessa työ on henkisesti vaativaa ja raskasta.
INDIEROCKPUNKMETALZINE NDIEROCKPUNKMETALZINE
INDIEROCKPUNKMETALZINE
INDIEROCKPUNKMETALZINE
INDIEROCKPUNKMET-
ALZINE INDIEROCKPUNKMETALZINE
INDIEROCKPUNKMETALZINEI
INDIEROCKPUNKMETALZINE
ALZINE
IN-
DIEROCKPUNKMETALZINE
INDIEROCKPUNKMETALZINE
INDIEROCKPUNKMETALZINE
INDIEROCKPUNKMET
LÄHITULEVA ISUUS:
PE 6.2 LA 7.2
Rytmihäiriö, Dead In The Water
5e 5e
KE 18.2 TO 19.2
20000 hz, Jaakko Eino Kalevi KE 11.2 Stand Up Komedia-klubi: Arimo Mustonen, Tommi Mujunen, Ismo Leikola TO 12.2 Jaakko Turunen & Pluto, Kolmipiikki, Dj Pasi Rakas PE 13.2 katso www.suisto.fi LA 14.2 Joensuu 1685 + support Laura Sippola & Band My First Band, M Jam Night (open stage
15e 0e
5e 8e 5e 5e 16e 5e 0e 5e 7e
PE 20.2 Rocksta r LA 21.2
ft. Matias Kupiainen+yllätysvieras )
22-Pistepirkko KE 25.2 Terveet Kädet, Fleshdance, God Given Ass TO 26.2 Runoklubi (ikärajaton) PE 27.2 Vibravoi d (GER), Octopus Syng LA 28.2 Lay Low (ISL), Alaska, Underwater Sleeping Society LA 7.3 Kauko Röyhkä & Rättö & Lehtisalo, Anssi8000 & Maria Stereo
LA 21.3
15e tba
Plutonium 74
viimeisimm
ät tiedot w
ww.suisto.fi
ennakot tiket
istä !