TU E RII PPU M
a fifi.voim
lm 2011 he 1 ikuu
.fi
A!
Tila
voim
ON AT
TA JOUR
a.fi
a!
L IS
M OI
NA
1
KUKA VARTIOI VARTIJAA s. 22
Arundhati Roy & ilmasto 28 Hella W & maailmanhistoria 46
Etelä-Sudan 8 Alakulttuuripääkaupunki 10 Huonot pomot 17
M IA . TIL A A V
Tuntematon emäntä
Tarina rakkaudesta, menetyksestä ja mielikuvituksen voimasta.
Charlotte Gainsbourg
( THE TREE )
Julie Bertuccelli
E L O K U VAT E AT T E R E I S S A 25.2.2011
ilmoitus
YRJÖNKADUN UIMAHALLI
HELMIKUUN MERKKITUOTTEET
1
2011
7
31.1.27.2.2011
rjoitus
sis
18
Klassinen on kapinaa
Säveltäjä Lotta Wennäkoski luottaa hiljaisen musiikin voimaan.
Mitä jos Jumala olisi elossa?
vuorelta, tapaa pyhän miehen, jatkaa matkaansa ja kysyy sydämeltään: "Voiko se olla mahdollista! Tuo vanha pyhä mies ei ole metsässään vielä kuullut mitään siitä, että Jumala on kuollut!". Ranskalaisen sarjakuvataiteilijan Marc-Antoine Mathieun teos Jumala itse on lähes täydelllinen vastakohta Nietzschen Zarathustralle. Mathieun sarjakuvassa paperiton mies osallistuu väestönlaskentaan ja selviää, ettei hänellä ole muuta nimeä kuin Jumala. Hänellä ei ole henkilöpapereita eikä hänestä löydetä tietoja. Mitä jos hän todella onkin Jumala?
Z A R AT H U S T R A L A S K E U T U U
Ryntäys EteläSudaniin
Etelä-Sudan on itsenäistymisen porteilla mukanaan yksi ongelma: korruptio ei toimi.
8
Waskilammen kriittiset kuvat
Erkki Pirtolan uusi löytö: Matti Waskilampi.
ino stama Va
s. 16
31 36
Tule meille töihin. Ilmaiseksi
Crowdsourcing tulee sanoista crowd, joukko, ja outsourcing, ulkoistaminen.
50
Miehet, jotka uivat kauniisti
juutalais-kristillis-islamilaiselle odotukselle, että joku meitä parempi on tulossa, messias, jumalan poika tai profeetta. Se kysyy, mitä tapahtuu, jos joku ilmoittautuu täksi kauan odotetuksi. Aluksi Jumalalle tietenkin nauretaan, mutta kun hänen ihmeelliset taitonsa paljastuvat, tiedekin kiinnostuu. Tiedemiesten mukaan hänen aivonsa toimivat 99,9 prosentin teholla ja hän osaa kertoa huoneessa olevien molekyylien määrän tuosta vaan. Hän on meitä parempi. iahuirg Media kiinnostuu. Tehdään elokuva. Pian a eneomista. irta syttyy kuitenkin myös viha. Jos kerran tässä on Supersv uijausju kaikkivaltias, eikö hän ole vastuussa kaikesta? jau p Jumalalla on edessään kasapäin oikeusjuttuja. Tämä on myös hyvinvointivaltion kohtalo. Ensin se loi tasa-arvoisen ja hyvinkoulutetun kansan. Nyt tasapäistävä ja veroja tasaava hyvinvointivaltio alkaa olla syyllinen lähes kaikkeen mahdolliseen. Ne, jotka sen palveluja eivät tarvitse, haluavat siitä eroon. Ne jotka tarvitsisivat sitä, eivät enää äänestä. Ja jotkut jättävät äänensä käyttämättä, koska ovat pettyneet demokratiaan. He odottavat oikean demokratian tulemista.
M AT H I E U N T E O S P E R U S T U U
s
Walesilainen Dylan Williams teki dokumenttielokuvan kotoutumisestaan Ruotsiin. Se tapahtui liittymällä taitouintikerhoon.
Tuuli Hakulinen
Ruusu su Haarla rla
Ev Eva Nilsson N
s. 12
Ollaan ihmisiksi. Suomen Rauhanpuolustajat
s. 14
s 6 s. 36
Kirjallisuus .......... 4245 Elävä kuva ........... 4647 Kulttuuri .............. 4851 Lukijaposti ............5253 Sarjakuvat ................... 55
että jokin toisenlainen järjestelmä palvelisi paremmin kuin nykyinen. Että suora demokratia ja ruohonjuuritason vaikuttaminen ovat ratkaisu. Että valtio on kasvanut liian suureksi. Toisaalta on muistettava, että Suomen valtio on pienempi väkiluvultaan kuin naapurikaupunki Pietari. Ja että juuri missään tätä demokratiaksi kutsuttua projektia ei ole saatu toiminaan paremminkaan. Ehkä meidän pitäisi kivuta jollekin vuorelle tai tunturille nähdäksemme, että meillä on oikeastaan aika hyvä systeemi. Se tarvitsisi meiltä kaikilta vähän enemmän, jotta saavutettu taso säilytettäisiin. Vähän voitaisiin petrata, jotta kaikki pysyisivät mukana. Niin, tarvittaisiin vähän enemmän hyvää uskoa ja progressiivista verotusta.
O N M O N I A H Y V I Ä S Y I TÄ U S K O A ,
1
Ollaan ihmis Ollaan ihmisiksi. a h
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Rauhanpuolustajat
Ajassa .....................817 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Talous .................. 3637 Musiikki ............... 3841
Kimmo Jylhämö
Suomen Rauhanpuolustajat
1
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimitus Susanna Kuparinen (vapaalla 4.3. asti), Elsi Hyttinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen toimitusharjoittelija Maria Kozulya Avustajina tässä numerossa Mikael Brunila, Maria Haanpää, Tuuli Hakulinen, Sonja Hyppänen, Anna-Sofia Joro, Tea Kalska, Tuuli Kaskinen, Taneli Karinen, Maria Karuvuori, Saila Keskiaho, Janne Koivisto, Hanna Kuusela, Pertti Laesmaa, Hanna Nikkanen, Eva Nilsson, Ilkka Niskanen, Sami Parkkinen, Erkki Pirtola, Juhani Pyrhönen, Kukka Ranta, Arundhati Roy, Ville Sutinen, Kasper Strömman, Anu Takalo, Lotta Tuohino, Sanna Uuttu Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 2/11 ilmestyy 28. helmikuuta. ISSN 1457-1005
8
1
2011
KOHTI TULEVAISUUTTA. Kansanäänestys ratkeaa vasta ystävänpäivänä, mutta tulosta pidetään jo selvänä. Etelä-Sudanista tulee itsenäinen.
ylimääräisiä kustannuksia. Heille itsenäisyys on jättipotti, saattaahan se vapauttaa Etelä-Sudanin pohjoisen hallitusta vastaan asetetuista pakotteista. Ugandalla taas on mielessään turvallisuus: Sudanin käydessä sisällissotaa maan kaoottinen eteläosa tarjosi Pohjois-Ugandan kapinallisryhmille suojaisan tukikohdan, jonka Ugandan armeija tahtoo nyt perata puhtaaksi ja kenties päästä samalla osingoille kaivosrikkauksista, kuten Kongossa 1990-luvun vallanvaihdon aikaan. Lisäksi jonkun on tuotava maahan aseita, joilla entisestä kapinallisarmeijasta tehdään Etelä-Sudanin puolustusvoimat ja hoidellaan tarpeen tullen suhteita Pohjois-Sudanin kanssa.
J A S I T T E N Ö L J Y. S I TÄ O N P A L J O N .
Khartumin hallitus on jo solminut merkittäviä öljynporaussopimuksia kiinalaisten ja intialaisten yritysten kanssa, mutta kaikkea ei ole vielä jaettu. Onni suosinee yhdysvaltalaisia yrityksiä: Etelä-Sudanin hallitus katsoo kiinalaisten olleen liian hyvää pataa
ävä, iedett hjus On t uri la nka su enelle se kui a, k n sopiv ja milloin. o aan annet
presidentti al-Bashirin kanssa aikana, jolloin Darfurissa vuodatettiin verta ja länsi puuhasi kauppasaartoa pohjoisen hallitusta vastaan. En tapaa yhtään kiinalaista. CNN:n uutisissa George Clooney ja Jimmy Carter siristelevät Juban auringossa.
H O T E L L I D A I N A K O N aamiaispöydässä puhutaan venäjää. Ukrainalainen Alex ja puolalainen Moszek ovat taas saaneet huonoja uutisia kuvernöörin toimistosta: jo varmaksi luultu sopimus vaatii sittenkin lisäneuvotteluja. "Tulimme tänne kuukausi sitten ja luulimme, että valmista tulisi viikossa", Moszek valittaa. "Tämä viikko vielä neuvotellaan. Sitten palaamme kotiin, tuli valmista tai ei." Ukrainalais-puolalainen parivaljakko kertoo rakentavansa kännykkäverkkoja. Kuten moni muukin Dainakon asukas, he saapuivat Jubaan hyvissä ajoin ennen kansanäänestystä siinä toivossa, että saisivat jalkansa oven väliin ennen kilpailijoita. Nyt odottelu kuitenkin turhauttaa: neuvottelukierros seuraa toistaan, eikä sopimusta verkon rakentamisesta synny. Pitkästyneiltä miehiltä löytyy aikaa purkaa sydäntään toimittajalle. "Neuvottelukierros" sisältää lahjuksia, vaikka sitä ei sanota aivan suoraan. S A A N K A K S I K O LTA K Y Y D I N seuraavaan, halvempaan majapaikkaani kollegan lattialle ja autoon ahtautuu myös miesten nelihenkinen henkivartiokaarti kivääreineen. En ole aivan varma, uskonko Alexin ja Moszekin todella rakentavan mobiiliverkkoja. Vaitonaisten vartijoiden välissä muistan, että näillä main ukrainalaiset ovat yleensä asekauppiaita. Korruptio vaatii toimiakseen tarkat säännöt. On tiedettävä, kuinka suuri lahjus on sopiva, kenelle se annetaan ja milloin. Dainakossa majaansa pitävien ulkomaalaisten Juban-viikot venyvät kuukausiksi, koska sääntöjä ei ole. Edes korruptio ei toimi vielä Jubassa.
TEKSTI & KUVA
HANNA NIKKANEN
tu May Road muuttuu jälleen silmissäni pastoraalimaisemaksi.
Kultaryntäys
Etelä-Sudanilla on ongelma: korruptio ei toimi.
MINÄ TIEDÄN HO-
jossa valkoiset asuvat." Juban linja-autoasemalta yhyttämäni taksikuskin ehdotus arveluttaa, sillä matkabudjettini on eri tasoa kuin itsenäisyyteen valmistautuvan Etelä-Sudanin pääkaupungissa ravaavilla ulkomaisilla liikemiehillä, joihin arvaan kuskin viittaavan. Vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Viidentoista tunnin bussimatka on imenyt minusta mehut, enkä jaksa olla neuvokas. Taksikuski saa viedä minut hotelli Dainakoon kaupungin laidalle.
TELLIN,
maksaa kaksisataa dollaria. Se tyhjentää matkakassani. Muut hotellin asukkaat ovat liikemiehiä Itä-Euroopasta, Yhdysvalloista, Egyptistä, Ranskasta. Ohuen seinän läpi kuulen teksasilaisen naapurini pitkät Skype-puhelut vaimolleen. "Vielä menee viikko", hän sanoo, "presidentti ei sittenkään ole laittanut nimeään sopimukseen." On viikon kestäneen itsenäisyyskansanäänestyksen viimeinen päivä. Äänestystulokset on määrä julkistaa vasta ystävänpäivänä, mutta luvassa ei ole yllätyksiä: Etelä-Sudan valitsee itsenäisyyden. Pohjois-Sudan ei ole jaosta riemuisYÖ DA I N A KOSSA
saan, mutta sen johto on ajautunut kansainvälisen yhteisön silmissä niin syvälle hallitusten paarialuokkaan, ettei neuvotteluvaraa ole. nopeimmin kasvavista kaupungeista. Se vaikuttaa pikkukylältä, joka on vahingossa päässyt pullahtamaan isoksi. Keskustaa sillä ei ole eikä kotoperäisiä yrityksiä. Saatan hetken kuvitella todella olevani ehdassa kaupungissa, kun istun kenialaisen Equity Bankin portailla ja lainaan pankin langatonta verkkoa. Sitten paikkani ryöstää kisailevien kilipukkien lauma, ja tomuinen pääkaJUBA ON YKSI MA AILMAN
asukkaat metsästävät uuden valtion syntymästä seuraavia rahakkaita sopimuksia. Britannia toivoo pääsevänsä kauppaamaan uudelle valtiolle lentokoneita ja lennonjohtojärjestelmiä: tällä hetkellä Juban lentokenttä on kuoppainen kiitorata, jonka terminaalissa passin- ja turvatarkastustehtäviä hoitaa laukkuja verkkaiseen tahtiin penkova äidillinen rouva. Saksalaisfirmat havittelevat sopimuksia ministerien ja virkamiesten autojen toimittamisesta. Belgialainen Brussels Airlines hallitsee keskisen Afrikan lentoliikennettä ja haluaa lisätä Juban kohteisiinsa ennen kilpailijoita.
HOTELLI DA INAKON I T Ä - A F R I K A N M U I L L A V A LT I O I L L A
on paljon pelimerkkejä pöydällä. Kenian kannattaa hoitaa alueen tieverkko kuntoon. Etelä-Sudanin kauppaa pyörittävät jo nyt nairobilaiset yrittäjät, joille huonot tiet tuottavat
1
2011
9
NO,
mites töissä?
EI
Radikaali miesopettaja
-puheohjelma alkaa
Kuinka monta tuntia lapsi saa pelata päivässä? Mikä Pixarin satujen opetuksissa on vialla? Ketkä ovat vastuussa mainonnan vaikutuksista lapsiin? Kolme helsinkiläistä opettajaopiskelijaa, Antti Jauhiainen, Joona-Hermanni Mäkinen ja Tuomas Salonen, keskustelevat kasvatuksen suhteesta politiikkaan ja talouteen. Ensimmäisellä kerralla aiheena lapset, pelit ja mainonta.
T
EVA 10
YÖEL ÄMÄ
ole huonontunut, pätkätyöt eivät ole lisääntyneet eikä työelämä ole muuttunut liikaa vaan liian vähän", väitetään Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n raportissa Mainettaan parempi työ Kymmenen väitettä työelämästä.
Lokakuussa julkaistun raportin mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä työhönsä ja nuoretkin haluavat edelleen töihin. Onko näin? Voima pyysi prekaariaktivisti Jukka Peltokoskea ja työelämän huonontumisesta kirjoittanutta professori Juha Siltalaa kommentoimaan EVA:n väitteistä. KIMMO JYLHÄMÖ
http://bit.ly/cDuiuA
JUHA SILTALA
Työvoiman koulutus ja mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ovat Suomessa paremmalla tolalla kuin monessa muussa Euroopan maassa. Työtahti taas on Euroopan kireimpiä. Vain alle puolet työntekijöistä välttyy työuupumukselta. Kiire kasvoi 19841997. Yli puolet katsoo, ettei ehdi tehdä töitä niin hyvin kuin osaisi. Henkilöstö on alimitoitettu pääoman sijoitustavoitteiden vuoksi. Työtahtiin ja työmäärään ei voi vaikuttaa. Autonomia pelkkänä vastuuna voi rasittaa täytyisi olla myös valtaa resursseihin.
JUKKA PELTOKOSKI
EVA:n mittausväli 20042009 on älytön, koska muutokset työelämässä ovat tapahtuneet parin viime vuosikymmenen aikana. Samalla fordistinen sopimisjärjestelmä on murtunut ja hyvinvointivaltio kriisiytynyt. Olemme siirtyneet kohti workfarea, jossa oikeus hyvinvointiin kaventuu ja velkaantuminen kasvaa. Tällaisia asioita ei tavoiteta kysymällä lyhyesti mielipidettä sen hetkisestä kokemuksesta työpaikalla. Väitän silti, että työpaikoillakin koetaan enemmän kiirettä ja keskinäistä kilpailua kuin aiemmin. Pitää paikkansa, mutta työelämä on muuttunut aivan väärään suuntaan.
1. Työelämä ei ole huonontunut.
fifin luetuimmat
ajalta 8.12.26.1.
2. Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän.
Näin on siinä suhteessa, että huippukoulutettua väkeä johdetaan tuijottamalla laskennallisiin suoritteisiin ja työajan käyttöön. Itsetarkoitukselliset organisaationmuutokset kuitenkin vähentävät tuottavuutta ja viihtyvyyttä.
3. Työssäoloajat ovat pidentyneet eivät lyhentyneet.
Samaan työpaikkaan takerrutaan enemmän kuin ennen, se on totta. Pätkätyön osuus on vakiintunut noin 17 prosentiin työvoimasta. Sen sijaan vuokratyö ja osa-aikatyö ovat lisääntyneet. Muutos näkyy, kun ottaa huomioon ylempien toimihenkilöiden korvauskelvottomat ylityöt, osittaisen alityöllisyyden ja harmaiden työmarkkinoiden leviämisen. Ei ole, samaa mieltä. Demografinen transitio ei ole vain suomalainen ilmiö, myös Aasia harmaantuu nopeasti.
Pätkätöiden määrä ei kasva, mutta prekaariin työelämään kuuluu määrä- ja osa-aikaisten lisäksi vuokratyöntekijöitä, itsensä työllistäjiä, piilotyöttömiä, työttömiä, paperittomia, opiskelijoita jne. Työntekijälle tärkeää ei olisi työn vaan toimeentulon jatkuvuus.
1. Susanna Kuparinen: Luokkaretki Talin viheriölle
Ylioppilasteatterin kunnallispolitiikkaa tutkinut Valtuustoesityssarja päättyi oivallukseen siitä, mitä helsinkiläisten rahoja nielevälle Talin golfkentälle pitäisi rakentaa. Asuntoja! Työryhmä lähti greenille valamaan symbolisia perustuksia.
myös äärioikeistolaiset iskulauseet sekä lievät pahoinpitelyt. Katja Lappalainen uppoutui rasistisen skinhead -kulttuurin taustoihin.
4. Heikki Patomäki: Näkökulma: Assangelle turvapaikka Suomesta
"Wikileaks on luonut perusteita maailmanlaajuiselle salailun vastustamiselle. Samalla se on rakentanut pohjaa globaalille julkisuudelle ja demokratialle", Heikki Patomäki kirjoittaa. Hänestä Suomen pitäisi tarjota Wikileaksin Julian Assangelle turvapaikka.
4. Huoltosuhteen notkahdus ei ole maailmanloppu.
Lyhyen sodanjälkeisen maailman loppu se on. EVA:n johdattamalla tiellä julkiset palvelut minimoidaan ja hoivasta tehdään yritystoimintaa. Rahvas saa varautua mchoivaketjujen paikkoihin.
3. Kukka Ranta: Vartijaväkivalta & rankaisemattomuus
Vartijaväkivalta on paljon yleisempää kuin mitä kuvittelemme. Kukka Rannan ja Henri Salosen videoteoksessa kuullaan tarinoita yhdestä Euroopan valvotuimmasta kaupungista. Vartijaväkivaltaa kokeneet kertovat, kuinka oikeus ei toteudu, kun poliisi ja syyttäjät suojelevat vartijoita, ja vartijat puolustavat toisiaan.
5. Ansiotyön merkitys löytyy työn sisällön kautta.
Totta. Silloin kun suomalaiset antavat tyydyttävää arvosanaa työelämälle, he saattavat ajatella juuri työn sisältöä. Yleensä ihmiset suhtautuvat optimistisesti niihin asioihin, joihin voivat vaikuttaa, pessimistisesti niihin, joihin eivät voi vaikuttaa.
Työn mielekkyys on ristiriidassa sen kanssa, että työtä pyritään ostamaan mahdollisimman halvalla. Joitain töitä mekanisoidaan, toisissa on uhrattava vapaa-aikansakin, että työn kykenee tekemään tyydyttävällä tavalla. Monet ottavat vain rahat ja juoksevat ja se on oikein.
6. Nuoret haluavat töihin omilla ehdoillaan.
Totta. Jo pitkään työn kiinnostava sisältö, työpaikan yhteisö ja reilu pomo ovat korostuneet nuorten aikuisten työelämäodotuksissa jopa ohi palkan - mikä tuskin on tulkittavissa palkattoman harjoittelutyön kannatukseksi.
Kun on koulutusta, on halua määrätä itse. Uusissa yrityksissä nuorten "halua" osataan käyttää uutena resurssina, joskaan tulos tai ulos -periaatteesta ei tietysti luovuta. Ellei toimeentuloa taata esimerkiksi perustulon muodossa, "halu" lisää uutta yrittäjäköyhälistöä.
2. Katja Lappalainen: Rasismi nousi otsikoihin Turussa
Äärioikeiston esiintulo puhuttaa Turussa. Huomiota ovat herättäneet kaduilla entistä näkyvämmin kulkeneet porukat, joilta on takavarikoitu hiljattain muun muassa kaasusumutin ja teleskooppipamppu. Keskustelua ovat herättäneet
5. Jari Tamminen: Machete on kuuden tähden roskaa.
Roberto Rodriguezin maahanmuuttomyönteisen roskaelokuvan poliittinen sanoma kuorrutetaan verellä ja suolenpätkillä. Se ei vesitä viestin osuvuutta.
7. Tuottavuuskasvukin tarvitsee tekijänsä.
Tuottavuutta ei kannata lisätä amerikkalaisella tavalla teettämällä samaan hintaan pidempään työviikkoa - tulokset eivät puhu vientimenestyksenkään osalta puolestaan. Saksassa ja Ranskassa työn tuntikohtainen tuottavuus on jopa parempi kuin USA:ssa, vaikka tunneissa työskennellään vähemmän. Työn epävarmuus on korostunut korkeasti koulutetun väen koetun työtyytyväisyyden puutteena, vaikka korkeasti koulutetut työllistyvätkin paremmin. En usko, että epävarmuutta kokonaan voi kompensoida vain panostamalla työntekijän työllistettävyyteen, ts. siirrettävissä olevaan osaamiseen. Myös nuoret haluavat ennakoida elämäänsä ainakin asuntovelkaan sitouduttuaan. Suomen vienti on vain 30 prosenttia bruttokansantuotteesta: loput elävät kotimarkkinoilla ja palveluissa, "toistensa paitoja pesemällä". Globalisaatio on painanut työn hintaa ottamalla käyttöön kehittyvien maiden työvoimareservit.
Luova luokka tarvitsee prekariaatin, tai siltä loppuvat duunarit, palvelijat, hoivaajat ja sirkushuvit. Vaarassa on myös työkansan moraali, mikäli kaikkia ei pakoteta tekemään edes jotain työtä, vaikka sitten työharjoittelua. Kun paperitonta työvoimaa on Euroopassa jo enemmän kuin suomalaisia, niin kyllä työtä tekeviä töille riittää. Osaamispääoma on tietokapitalismin polttovoimaa. Nyt kilpaillaan jalostusasteella, vihreillä teknologioilla, immateriaalituotteilla, markkinoinnilla ja reagointinopeudella. Tieto-, palvelu- ja hoiva-alojen työllistävyys on yhä keskeisempää. Luovaa luokkaa ei kuitenkaan haluta kaikille. Koulutuksesta tehdään uusien luokkaerojen tuotantokoneistoa, jossa tähdätään "huippujen" tunnistamiseen ja kirittämiseen. Tällä hetkellä pääoman vapaa liikkuvuus tarkoittaa lähinnä mahdollisuutta kilpailuttaa työvoimaa globaalisti. Toivottavasti kuitenkin työläiset ovat globalisaation ystäviä ja kehittävät globaalia solidaarisuutta.
8. Korkea osaaminen suojaa työtä.
blogeissa tammikuussa
oona jutinen fanny malinen
9. Globalisaatio on työn ystävä.
Paha paita
Muotipoliisi ei ole enää tekstiteepaidalla varustetun suurin uhka.
Tiedonkeruun hinta
Ympäristöaktivisteja vakoillaan, mutta ainakin poliisin toimia puidaan mediassa urakalla.
10. Moniarvoisuus ei murenna suomalaista työkulttuuria.
-
Toivottavasti moniarvoisuus murentaa suomalaisen kansallismielisyyden, jota ihmisten päähän on takonut siinä työväenliike missä porvaristokin.
10
1 1
2011
kulttuuri
tuotteita tilataan muualta." Aalto-Setälän mukaan Iittalalla on muutamia tehtaita Thaimaassa ja Indonesiassa. Suomentuotantoa ei lopeteta vaan Arabian-tehtaan konekantaa uusitaan osittain, hän korostaa.
häirintä
Maailmassa ennätystyöttömyys, 205 miljoonaa.
YLE 25.1.2010 KELLO 8:14. O
Arabia Thailand
19. tammikuuta, että yhtiö aikoo vähentää Helsingin Arabian keramiikkatehtaaltaan 95 työpaikkaa. YT-neuvotteluihin joutuvat kaikki tehtaan 230 työntekijää. Arabian tehtaalla on tuotettu Iittalan ja Arabian astioita.
FISK ARS TIEDOTTI
Vuonna 2008 Kuningaskuluttajaohjelma kertoi, että joka viides Muumi-muki tulee Thaimaasta. "Luultavasti Muumi-mukeja tulee ulkomailta huomattavasti enemmän kuin tuo joka viides, mutta määrä vaihtelee", Iittalan viestintäpäällikkö Tuija Aalto-Setälä kertoo. "Jos Muumi-mukien tuotantokapasiteetti ei riitä Suomen-tehtaalla,
"Meidän piti valita, mihin panostamme." Suomessa hoidetaan mallinvalmistus, markkinointi ja suunnittelu. Siksi mukeihin merkitään Arabia Finland, ei Arabia made in Finland.
Hannele Huhtala
toimittanut Kimmo Jylhämö
Paleface on vuoden kulttuurivasemmistolainen
HelsinkiShangri-La -levy on saanut Vasemmistotaiteilijat ja -kulttuurityöntekijät -toimintaryhmä VATAKin ensimmäisen Vuoden vasemmistolainen kulttuuriteko -palkinnon. Palkinnon saaja valittiin jäsenäänestyksellä. VATAKin mukaan "HelsinkiShangri-La jatkaa anskunnal siokkaasti suomalaisen yhteiskunnallisen protestilaulun perinnettä, joka ä, puuttuu suorasanaisesti yhteisteiskunnallisiin epäkohtiin ja puolusolustaa vähäosaisia."
R A P- A R T I S T I PA LE FAC E N
Ostettua vapautta
Mainokset täyttävät elämämme. Niitä syytää media, Voimalehti mukaan lukien, ja ne värittävät ympäristömme.
Paleface: Palaneen käryä ilmesestyy 16.2. Levy sisältää uudelela leenmiksattuja ja -tulkittuja versioita Helsinki ShangriLa -levyn kappaleista.
K
Tiedotetaan, jahka tapahtumia keksitään
.
Mistä rahat Guggenheimille?
museo tarvitsee pari miljoonaa suunnittelurahaa tietääkseen, kannattaako brändimuseon rakentaa omaa franchising-pesää pääkaupunkiimme suomalaisten rahoilla. Sata vuotta sitten Guggenheimien dynastia keräsi oman varallisuutensa riistämällä Belgian Kongoa, Boliviaa ja Angolaa. Työntekijöillä oli surkeat työolot ja vielä surkeampi palkka, välillä ammuttiin lakkoilevia työntekijöitä ja pistettiin köyhät raukat 30 asteen pakkaseen rauhoittuma maan. Kaupunki ei valita, H Helsinki ei olisi koskaan s saanut matkailumainost ta näin halvalla. Samaan a aikaan Kulttuurien museo s siirretään Kansallismuseo on komerotiloihin.
H E L S I N K I I N P Y R K I VÄ G U G G E N H E I M I N
T A harvemmin kysytään haluavatko he mainosten määrittelevän elinympäristönsä visuaalisen ilmeen. Mainosten levittäytymistä kaikkialle pidetään normaalina. Tähän oletustilaan saattaa toisinaan kuitenkin syntyä häiriöitä. Mikäli häiriöt syntyvät luvattomasta tai laittomasta toiminnasta, ne poikkeuksetta tuomitaan. Jos ne taas syntyvät luvan kanssa, ne lähestulkoon syleillään kuoliaaksi. TaiKissa opiskeleva Elissa Eriksson toteutti tammikuun lopussa Haluan nähdä muutakin -kampanjan. Hän keräsi lahjoituksia, joilla osti 21 raitiovaunupysäkin mainostilan viikoksi. Pysäkeille tuotiin julistetaidetta. Erikssonin työ sai osakseen mittavasti medianäkyvyyttä Hesarista Kirkko & kaupunkiin. Kertooko tämä siitä, että useissa toimituksissakin kärsitään mainosövereistä? E N TÄ O N K O E R I K S S O N I N P R O J E K T I
pelkästään iloinen asia? Ei. On perverssiä, että kansalaisten on kaivettava omista taskuistaan rahaa
mainostiloja hallinnoivalle yhtiölle ottaakseen elinympäristönsä haltuun edes hetkeksi ja osittain. Paljonko hetkellisestä vapaudesta pitää maksaa? Eriksson sai 6118,23 eurolla vapautettua 21 mainostaulua. Kampanjan vaikutus visuaaliseen ympäristöömme ei ollut järin suuri, mutta ehkä sitäkin merkityksellisempi symbolisesti. Se osoitti kultaisen häkin kalterit. Kuinka kalliilla meidän nahkamme sitten myydään? Viime vuonna HKL sai metroasemien ja metrojunien sekä raitiovaunujen
mainostilan vuokraamisesta runsaat 2 miljoonaa euroa. Se oli noin 2,6 prosenttia HKL:n 130 miljoonan euron budjetista. Kun tiedetään, että metrolla ja raitiovaunuilla tehtiin viime vuonna noin 110 miljoonaa matkaa, voidaan laskea, että yhtä matkaa subventoitiin noin 0,018 eurolla. Olisin valmis maksamaan tuon verran enemmän lipustani.
Jari Tamminen
haluannahdamuutakin.wordpress.com
Vastakkainasetteluja, kiitos!
Euroopalla on myös alakulttuuripääkaupunki.
O S O L E T N A U R A N U T netissä kiertävälle Bongaa Turun mulkut -googlekartalle, tiedät jo, mistä on kyse. Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen varjossa lymyilee vastaprojekti. Turku Euroopan alakulttuuripääkaupunki 2011 -ryhmittymä syntyi neljä vuotta sitten pienenä mediahankkeena. Nyt se on kasvanut satojen ihmisten verkostoksi, joka tarjoaa vaihtoehtoja pompöösille valtavirralle. Kulttuuripääkaupungin tuotannoista esimerkiksi Kimmo Pohjosen Haitaripaini haastetaan Aurajoessa tapahtuvalla Viulusoutu -perfor-
Sivistyksen torjuntatalkoot jatkuvat
T A L O U S S A N O M AT K E R T O I T A M M I K U U S S A ,
että Britanniassa kunnallisten palvelujen ulkoistaminen ei säästä vaan tuottaa kunnille jättilaskun. Suomen yksityistämismenoa tämä tuskin haittaa kuntatasolla, puhumattakaan yliopistolaitoksen tuhoamisprojektista. Mutta älkää sanoko tällä kertaa, että ei tiedetty. Suomen Lontoon instituutin uusi raportti Englannin korkeakoulurahoituksen uudet tuulet Kuvaus opiskelijakuluttajan koulutusmarkkinoista varoittaa etukäteen: "Uudessa mallissa korkeakoulut tulevatkin ensisijaisesti toimimaan työelämän koulutuslaitoksina, joissa akateemiselle vapaudelle tai sivistäytymiselle ei näyttäisi olevan sijaa." Opiskelijakuluttaja ei tarvitse sivistystä. http://bit.ly/hQF4Yp
manssilla. Googlekartta sai inspiraationsa tieteen ja taiteen rajapintaa tutkivasta Bongaa Turun murkut -projektista. "Vastakkainasettelu on varsin leimallinen projektillemme. Emme siltikään ole kulttuurikaupunkia vastaan, elämme sen rinnalla ja ohella", kertoo Klaus Maunuksela, jonka vuoro tällä kertaa on toimia anarkistisen kollektiivin tiedottajana.
5 0 M I L J O O N A N E U R O N budjetilla porskuttava virallinen juhlavuosi ei kaikkien mielestä hyödytä paikallista kulttuurikenttää. "Turun kaupunki tekee jatkuvasti taidevihamieleisä päätöksiä, sulkee kirjastoja ja rajoittaa työtilatarjontaa, vaikka kaupungilla on runsaasti kiinteistöjä tyhjillään." Kulttuuripääkaupungin edustajat ehdottivat jo vuonna 2008 yhteistyötä
alakulttuuripääkaupungin väelle. Yhteistyöstä kieltäydyttiin. spontaanisti, eikä tulevista tapahtumista ole vielä tarkaa kuvaa. Nettisivuilla tiedotetaan tulevista tapahtumista, jahka niitä keksitään. Tässä vaiheessa on kuitenkin varmaa, että vuodesta 2007 toteutettu Taideslummi-tapahtuma saa jatkoa. "Rakennamme dyykatuista rakennusmateriaaleista johonkin näkyvälle paikalle viikon kestävän mielenosoituksen, jossa esitetään taidetta. Vitsi on siinä, ettei laissa ei ole määritelty kuinka kauan mielenosoitus saa kestää, joten ilmoitus poliisille riittää lupaprosessiksi." Jari Tamminen
A L A K U LT T U U R I R Y H M Ä T O I M I I
www.turku2011.info
Maria Kozulya
ANSAL AISIL-
12
1
2011
Verikännykät ja itsemurhat Nokian riesana.
KAUPPALEHTI.FI 24.1.2010
Kenen kielellä opit?
Viron venäjänkieliset lukiot ovat pian historiaa.
"Minua syytettiin Kremlin agentiksi. Se oli tietysti vitsi."
Kotimaan vallankumous
Ahmedin luona kylässä. Yleensä huoliteltu ja siististi pukeutunut mies oli sen näköinen, kuin olisi juhlinut pari viikkoa. Likaisten hiusten, pitkän parransängen ja mustien silmänalusten syy oli kuitenkin aivan toinen. Tunisiasta kotoisin oleva, poliittisista syistä Pietariin paennut Ahmed on yötä päivää seurannut kotimaansa tapahtumia. Kaikki alkoi 17. joulukuuta, kun vihanneksia torilla kaupitellut opiskelija sytytti itsensä tuleen vastalauseena kasvavalle työttömyydelle ja mustalle tulevaisuudelle, jonka diktaattorimaa on maalannut hänelle ja tuhansille muille korkeakoulutetuille nuorille.
P I S TÄY D Y I N V A N H A N Y S TÄ V Ä N I
virolaisten ja vironvenäläisten välit ovat jälleen koetuksella. Maan venäjänkielisissä lukioissa alkaa syksyllä kahden vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa ne muuttuvat vironkielisiksi. Lukiot voivat kyllä hakea oikeutta venäjänkieliseen opetukseen, mutta vielä ei tiedetä, miten helposti lupa heltiää.
V
Janne Koivisto
IROSSA
tulee kapeampi." lukioiden kohtalo on ollut vaakalaudalla pitkään. Viro päätti jo 1997, että venäjänkieliset lukiot muutetaan vähin erin vironkielisiksi. Ensi syksynä lukio-opintonsa aloittavat nuoret suorittavat viroksi jo yli puolet kursseista. Viron opetusministeriön mukaan
V I RO N V E N ÄJÄ N K I E L I S T E N
ka tapauksessa jo ensimmäisellä luokalla." A N D R E I L O B O V S E U R A A kotimaansa tapahtumia Tampereelta, jonne hän muutti kymmenen vuotta sitten. Suomessa Lobov ihailee erityisesti kaksikielisyyttä. "Täällä ei ole näitä typeriä ongelmia. Jokainen käyttää omaa äidinkieltään ja sillä selvä. Suomenruotsalaisille opetetaan suomen kieltä, mutta heille ei opeteta muita aineita suomen kielellä. Toivon, että Viroon saataisiin samanlainen järjestelmä", Lobov sanoo. "Valtion tai järjestelmän pitäisi pyrkiä ratkaisemaan ongelmia eikä luoda niitä lisää. Järjestelmän pitäisi toimia niin, ettei eri ihmisryhmien välille synny jännitteitä."
" K O I N , ETTÄ NYT ON ohitettu sellainen
Ahmedin tietokone hälyttää vähän väliä. Netissä jaetaan tuoreimmat uutiset ja seurataan tapettujen mielenosoittajien lukumäärää minuutti minuutilta. Sisko viestittää, että sukulaispojat ovat tällä hetkellä turvallisesti kotona syömässä. Setä ilmoittaa seuraavansa ikkunastaan, kuinka vastapäinen poliisiasema roihuaa liekeissä ja poliisit pakenevat moskeijan suuntaan. Ahmed katsahtaa haikeana ikkunastaan näkyvää harmaata seinää, pietarilaista sisäpihaa ja räntäsadetta.
T E E TÄ J U O D E S S A M M E
kanssa on tälle keski-ikäiselle anarkistille niin päivänselvä asia, että siitä ei edes keskustella. Jo yhdeksän vuotta sitten Ahmed kertoi minulle ulkokultaisessa turismikeitaassa vallitsevasta diktatuurista ja sosiaalisista ongelmista. Ahmed itse pakeni Pietariin 1980-luvulla, istuttuaan sitä ennen vuoden tunisialaisessa vankilassa poliittisista syistä. Anarkisti ja kirjailija oli kirjoittanut liian kriittisiä tekstejä, muun muassa vaatinut oikeutta moniavioisuuteen myös naisille. Sosiaalisia muutoksia maassaan tavoitellut opiskelija joutui valitsemaan tunisialaisen vankilan ja pietarilaisen vapauden välillä. Jälkimäinen voitti.
S O L I D A A R I S U U S M I E L E N O S O I T TA J I E N
KIELI ON AJATTELUN AVAIN. Andrei Lobov vastustaa Viron venäjänkielisten lukioiden virolaistamista.
hieman surumielisesti anarkistien ylistämään vallankumoukseen. "Yhteiskunta ei muutu muutamassa päivässä. Demokratia ei ala, vaikka diktaattorista päästäisiinkin eroon. Levottomuudet tulevat jatkumaan vielä kauan, ja ne tulevat vaatimaan yhä uusia ja uusia uhreja", tuumii Ahmed. "Toisaalta, kyseessä on historiallinen hetki. Ensimmäistä kertaa arabimaan valta vaihtuu kansan toimesta, ilman sotilaallista vallankaappausta. On selvää, että ilman uhreja se ei ole mahdollista."
A H M E D S U H TA U T U U M Y Ö H Ä Ä N Y Ö L L Ä L Ä H D E N kävelemään Ahmedin luota kohti kotiani. Autioilla kaduilla ajelee harvakseltaan ohi autoja. Tienristeyksessä yksinäinen kukkakauppias on sulkemassa puotiaan. Lumen peittämä kaupunki huokuu rauhallisuutta ja hiljaisuutta. Yritän kuvitella miltä tämä öinen lintukoto vaikuttaa Ahmedin silmin samaan aikaan, kun hänen kotikaupungissaan lentävät Molotovin cocktailit ja tarkka-ampujien luodit. Tuuli Hakulinen
Suomessa asuva vironvenäläinen Andrei Lobov, 31, ei pidä uudistuksesta. Tampereen teknillisen yliopiston lehtori on kertonut mielipiteensä myös virolaisessa mediassa. Lobov pitää venäjänkielisen lukio-opetuksen lopettamista kovana iskuna vironvenäläiselle kulttuurille. "Venäjän kieli on avain kulttuuriimme. Jos joitakin kouluaineita aletaan opettaa vain viroksi, niissä asioissa oppilaat eivät opi ilmaisemaan itseään äidinkielellään. Heidän maailmastaan
uudistuksen tärkein päämäärä on parantaa vironvenäläisten nuorten kilpailukykyä. "En ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan. Toisaalta sanotaan, että kunnioitetaan toisia kulttuureja, toisaalta puhutaan kilpailukyvystä, joka saavutetaan venäjänkielisten koulujen virolaistamisella." "Yhteisömme voi olla Virolle hyödyksi, vaikka sitä ei virolaistettaisi. Yhteen valtioon mahtuu kahden kielen puhujia. Viron kielen opetus alkaa jo-
piste, jonka jälkeen on pakko toimia", Lebov selittää syitä, jotka saivat hänet aloittamaan kampanjoinnin venäjänkielisen opetuksen pyolesta. Helppoa vaikuttaminen ei ole ollut. "Kun ilmoitimme järjestävämme kokouksen, Viron opetusministeri sanoi heti, että kyseessä on provokaatio ja että hän näkee kokouksessa ulkopoliittisia merkkejä. Me emme ehtineet edes avata suutamme, kun saimme jo tällaisen tuomion." Onko teillä ulkopoliittisia tavoitteita? "Ei ole. Siinä on yksi asia, jota meidän vironvenäläisten pitää jatkuvasti tehdä: todistaa, että emme ole kameleita." Venäläisille kameli tarkoittaa samaa kuin Troijan puuhevonen meille. Lukioiden puolustajia syytettiin siis todellisten tarkoitusperiensä salaamisesta. "Postimees-lehdessä ehdittiin jo julkaista juttu, jonka mukaan olen Kremlin agentti. Se on tietysti täysi vitsi."
Janne Koivisto
"Taistelussa testattu"
Miehittämättömät lennokit ovat maailman konfliktialueilla suosiossa. Nyt Suomikin haluaa niitä.
Maria Kozulya
ohjuksin. Lennokit ovat edullisia verrattuna perinteisiin ilma-aluksiin. Kaupan arvioidaan maksavan 25 miljoonaa dollaria ja siihen sisältyy 120176 lennokkia laukaisu- sekä hallintajärjestelmineen. kilpailutuksessa on toistaiseksi mukana vielä viisi valmistajaa, joista neljä on israelilaisia. Tarjolla olevista israelilaislennokeista kolmea on käytetty viimeaikaisissa taisteluoperaatioissa Gazan kaistaleella, Länsirannalla ja Libanonissa.
PUOLUSTUSMINISTERIÖN
Israelilaislennokkeja markkinoidaan myyntilauseilla "kenttätestattu, kypsä ja toimiva järjestelmä", "taistelussa testattu", "menestyksellisesti taisteluolosuhteissa käytetty", "käytetty menestyksellä ilmaiskuissa". Asetarvikemarkkinoilla arvostetaan yleisesti taistelutestattuja tuotteita.
Jari Tamminen
Kirjoitus on julkaistu Fifin Kirjeenvaihtajat-blogissa 14. tammikuuta.
S
puolustusministeriö aikoo hankkia miehittämättömiä lennokkeja, jotka on varustettu joko valvontalaitteilla tai
UOMEN
Vierailuesityksiä Espoon Kaupunginteatterissa
7. 10. 2. Ahaa Teatteri: TOINEN VASEMMALTA 17. 19. 2. Kemin Kaupunginteatteri: HENKI POIS! 7. 3. 2. 4. Eeva Litmanen: ENTÄS NYT EEVA? 8. 12. 3. Familie Flöz, Saksa: INFINITA 22. 26. 3. Kouvolan Teatteri: ENTÄS NYT VIRTANEN? 31. 3. 2. 4. Riksteatern, Ruotsi: BERGSPRÄNGARDÖTTRAR 4. 13. 4. KELVOTTOMAT 4 kun sekään ei riitä 7. 9. 4. Kassandrateatteri: Sofokles: ANTIGONE 15. 16. 4. Vapaa teatteri: VINCENT RIVER 4. 7. 5. Teater Rio Rose, Tanska: BATTLEFIELD
www.espoonteatteri.fi
irti minusta
selviytymistarina syömishäiriöstä
CANTHIA
Minna Canthin novelleja näyttämöllä
aratiisi P
Moila/Pesonen Esitys siitä, miten 90-luvun jälkeen pilottitakit ovat vaihtuneet pukuihin.
Kantaesitys 18.2.2011
21.2.12.5.
13.1.2.4.
Museokatu 18, 00100 Helsinki lipunmyynti (09) 4342 510 tipe klo 1114
Esitykset (klo 19): ti 22.2., ke 23.2., to 24.2., su 27.2., ti 1.3., ke 2.3., pe 4.3., la 5.3. (klo 14 ja 19), ke 9.3., to 10.3., pe 11.3., la 12.3., ke 16.3., ke 17.3., pe 18.3., la 19.3., ke 23.3., to 24.3. Liput 24/12, lipunmyynti: Piletti Teatteri Takomo www.piletti.fi Fredrikinkatu 18, 00120 Helsinki 0600 13 377 (1,71 /min+pvm) ke-pe klo 10-16, (09) 6843 6843 www.teatteritakomo.fi liput@teatteritakomo.fi
tä tä ta lis iivis udes äl yv tens kka S in a r ja ria tte tea
OSBORNE
INGMAR BERGMAN
ENSI VIHA 10.2. ILTA SYDÄMESSÄ 2011
OHJAUS PASI LAMPELA
TURUN KAUPUNGINTEATTERIN SOPUKASSA
L i p p u my y m ä l ä ( 0 2 ) 2 6 2 0 0 3 0 | M y y nt i p a l ve l u ( 0 2 ) 2 6 2 0 0 8 0 L i p p u p a l ve l u 0 6 0 0 1 0 8 0 0 ( 1 , 9 6 / m i n + pv m ) | w w w. te at te r i . t u r ku f i v ku.
Nylén · Ojanen · Ulfsak Wikström · Birn · Baltzar Lehtikari · Tulikorpi
18
IHANNEAMMATTI. Saan olla yksin, lukea runoja ja kirjoittaa päiväkirjaa, sanoo säveltäjä Lotta Wennäkoski.
1
2011
1
TEKSTI KUVAT
2011
19
ANNA-SOFIA JORO KLAUS WELP
Uiih, kop, kop, kop
Säveltäjä Lotta Wennäkoski ymmärtää myös niitä, joille nykymusiikki ei aukea.
musiikilla on haku päällä. Uutta yleisöä pitäisi löytää ennen kuin luonnollinen poistuma tyhjentää konserttisalit. Voisiko uusi musiikki olla ratkaisu? Mutta uusi musiikki on vaikeuudessaan kuin perinteinen klassinen potenssiin kymmenen. Se haastaa peruspopin jumputukseen turtuneet korvat eikä siihen törmää ihan sattumalta. Kuunnellessa saattaa kestää, että kolahtaa. Jos kolahtaa. Kun googlettaa termin nykymusiikki, hakutulosten kärkeen kipuaa IltaSanomien keskustelu "Meneekö nykymusiikki yli hilseen?". Keskustelu alkoi kunnallispoliitikko Harry Bogomoloffin parin vuoden takaisesta blogista, jossa hän kirjoitti Kalevi Ahon hullukonsertosta: "Jos kaikki moderni musiikki on tältä laidalta, niin kyllä kansaa huijataan." Tuollaisia kommentteja kuulee silloin tällöin, mutta monet nykymusiikki on myös hurmannut. noussut suuria nykymusiikin säveltäjiä, kuten Kaija Saariaho ja Magnus Lindberg. Kansainvälisessä nosteessa on myös säveltäjä Lotta Wennäkoski. Ei uusi musiikki hänellekään auennut ihan tuosta vaan. "20 vuotta sitten en erottanut uudesta musiikista moniakaan juttuja. Mutta kun musiikkiin menee sisään ja sille antaa mahdollisuuden, alkaa ymmärtää." Nuori musiikinteorian opiskelija Wennäkoski koki uuden musiikin valaistumisensa parikymppisenä. Hän sävelsi ensimmäisen kappaleensa vasta 24-vuotiaana, teki pari lisää ja totesi: "Tää on mun juttu." "Palaset loksahtivat kohdalleen. Tämä on työtä, jota jaksan tehdä, ja täydellinen ammatti haaveelliselle runotytölle. Saan olla yksin, lukea runoja ja kirjoittaa päiväkirjaa. Löysin
S U O M E S TA O N
K
LASSISELLA
uudesta musiikista kanavan ilmaisulleni. Tosin suhde syntyi vähitellen, tekemisen kautta." uusin teos Lelele käsittelee prostituutiota ja ihmiskauppaa. Hän ei pelkää lokeroituvansa Lelelen myötä kantaaottavaksi poliittiseksi taiteilijaksi. Tai miksikään muuksikaan. "Sanoisin silti olevani tietynlainen säveltäjä, en tee vähän kaikkea." "Urani varrella on kuitenkin ollut muutamia teoksia, joiden avulla olen avannut uuden hanan. Esimerkiksi Arvo Turtiaisen runoihin perustuva sävellys Tähti, nainen, miekka on rempseää runoutta ja tarkoitti uutta ilmaisua itselleni." Naiseuden teemoja Wennäkoski on käsitellyt aiemminkin. Tunnetuimpiin
WENNÄKOSK EN
"Haluan tehdä musiikkia, jota kaikki voivat kuunnella musiikkina. Lelele on hyvä esimerkki. Monodraama prostituutiosta tarjoaa musiikin ohella muutakin ja siinä on vahva yleisenergia." Wennäkoski työskenteli nykymusiikkitapahtuma Tampere Biennalen taiteellisena johtajana vuosina 2008 ja 2010. Hän joutui miettimään realiteetteja: kuka uuden musiikin tapah-
tumaan tulee ja miten ihmiset huomaisivat sen. "Käytimme monitaiteellisia keinoja. Oli tanssia orkesterikonsertissa ja opastettu taidemuseokierros lapsille nykymusiikin säestyksellä." "Mutta sekin on väärin, että aina pitäisi olla jotain ekstraa. Diskovalot ja drinkki. Kyllä pelkän musiikin täytyy riittää."
LELELE
"Vreau pur i simplu sa fiu o feméie obinuita", spuse ea. "Visez sa am un so, copii i o casua." "The only thing I want is to be normal", she said. "I dream for a husband, children, and a small house."
L A I N A U S O N L O T TA Wennäkosken uusimmasta teoksesta, kuusiosaisesta monodraamasta Lelele. Teos kertoo ihmiskaupasta ja prostituutioon pakottamisesta Euroopassa. Tässä yhteydessä monodraama tarkoittaa minioopperaa, jossa sopraano laulaa ja kolme muusikkoa soittavat. Wennäkoski on säveltänyt musiikin ja vastaa libreton teksteistä. "Etsiskelin hirveitäkin aiheita ja lopulta päädyin ihmiskauppaan." Ihan ensimmäiseksi Wennäkoski esitti työryhmälleen toiveen, ettei teos saa olla yhtään tyhmä. Työnimellä Poeettista kauhua kulkenut Lelele rakentuu Elina Brotheruksen videoteoksesta ja lauletuista asia teksteistä. "Libreton tekstien taustalla on eurooppalaisten organisaatioiden raportteja ja tutkimuksia. Mukana ei ole yhtään fiktiivistä aineistoa." Lisäksi teoksessa on otteita yhdysvaltalaisen Siddharth Karan kirjasta Sex Trafficking Inside the Business of Modern Slavery.
MINIOOPPERA IHMISKAUPASTA
"Klassisen musiikin kentältä puuttuu kantaaottavuutta. Konserttielämä nojautuu vahvasti klassisromanttiseen ohjelmistoon ja usein musiikki pui vain taidemuodon sisäisiä asioita. Yhteiskunnalliset teemat eivät ole ainakaan päällimmäisinä", Wennäkoski pohtii. "Itse etsin lähtökohtia muualta kuin musiikista, joten miksei tämä teema yhtä hyvin kuin joku muu? Haluan osaltani viedä uutta musiikkia tähän suuntaan." "Ihmiskauppa on kiintoisa aihe myös, koska se on poikkeuksetta hirveää. Mielipiteille tai näkökannoille ei jää sijaa. Aihe myös koskettaa kaikkia nyt, kun Euroopan rajat on aukaistu." Mutta mikä on Lelele? "Sana kuin kevyttä helinää tai rallatusta, kuin suoraan laulusta", Wennäkoski kuvailee ja vastaa: "Useat teksteissä haastatellut ihmiset mainitsivat istanbulilaisen torin nimeltä Lelele, jossa moldovalaisia myytiin ja ostettiin. Uhrien kertoman mukaan torilla oli kokonainen alue, jossa kaikki oli kirjoitettu venäjäksi, jossa venäläiset orjakauppiaat keskellä kirkasta päivää kauppasivat itäeurooppalaisista maista kotoisin olevia ihmisiä." Lelele. Esitykset 5.2. & 7.2. Musica nova -festivaalilla Helsingissä.
antaa jaksa k lta "En huo liikaa kuin a muust toisen kiin mielen siikin mu stä." kemise te
sävellyksiin kuuluu N - Naisen rakkautta ja elämää, jossa Schumannin laulusarja kohtaa Wennäkosken oman sarjan, perinne nykyisyyden. Syksyllä Wennäkoski keskittyy Ylen tilausteokseen ja säveltää musiikkia suomalaiseen mykkäelokuvaan Rakkauden kaikkivalta. Mutta riittääkö marginaaliselle musiikille yleisöä tällaisessa pienessä maassa?
" E N J A K S A K A N TA A L I I K A A huolta muusta kuin mielenkiintoisen musiikin tekemisestä. En myöskään ajattele, etteikö yleisö olisi valmis ottamaan vastaan nykymusiikkia. Kaikki riippuu siitä, miten aihetta käsitellään." Wennäkoski tosin kokee velvollisuudekseen tarjota jotakin myös niille, jotka eivät hahmota nykymusiikin nyansseja.
Talven linjat 2011 - 2012 Oriveden Opistossa
Musiikkilinja, Kirjoi ajalinja ja Avoimen yliopiston väylä, Kuvataidelinja, Avoin ateljee, Sarjakuvakoulu, Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio
Lahden ammattikorkeakoulu | www.lamk.fi
www.orivedenopisto.fi
Kuvataiteen koulutusohjelman opiskelijahaku, syksyllä 2011 alkava koulutus
KUVATAITEEN KOULUTUSTA
Nuorten ja aikuisten koulutus | Hakuaika 7.3. 12.4.2011
Valintaopas ohjeineen ja ennakkotehtävineen osoitteessa www.lamk.fi/kuvataide. Valintaoppaan n voit tilata myös lähettämällä suljetussa kirjekuoressa yhteystietosi ja kaksi euroa osoitteella Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilu- ja taideinstituutti, , Sammonkatu 8 A, 15140 Lahti.
Avoimet ovet lauantaina 12.2.2011 klo 11-15
luentoja, opintojen esittelyä, työpajoja, luomulounas ja kahvio
Ku t s u taide kasvatu s- ja alalle !
www.snellman-korkeakoulu.fi
Puuskakuja 14, 00850 HKI
Kielet ja kulttuuri, maailmanpolitiikka ja talous, valtio-oppi, opintomatkat, pääsykoevalmennus, yliopisto-opintoja
Hae kevään opintoihin. Opiskele intensiivisesti yksilöllisen suunnitelman mukaan.
akatemia.org
Vanha Turuntie 14 Kauniainen
HelsinginAikuisopisto.fi
Kevään kurssit alkavat www.eko.fi
Seurakuntaopistolla to 3.2.2011
AVOIMET OVET
Tule tutustumaan Seurakuntaopiston koulutustarjontaan, tiloihin sekä asuntolatoimintaan. Ovet ovat avoinna klo 12-15.
9.-11.2.-11 .....Öljyväri ja akryylimaalauskurssi 2.-3.3.-11 .......Ensiapukurssi EA I 4.-6.3.-11 .......Lankojen mikrovärjäys 4.-6.3.-11 ......Pihasuunnitelmakurssi 4.-6.3.-11 ......Intialainen päänhieronta, alkeet 4.-6.3.-11 ......Kotitarvikekanalakurssi 4.-6.3.-11 ......Puuveneen ylläpito/huolto 25.-27.3.-11 ..Intialainen päänhieronta, jatko
Koulutie 4, 27100 EURAJOKI puh. (02) 868 0516 opisto@eko.fi
Ammatilliset perustutkinnot (120 ov) yhteishaussa 28.2.-18.3.2011:
Lastenohjaaja | Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja | Lähihoitaja
Tutkinnot voi suorittaa peruskoulupohjaisena koulutuksena (haku yhteishaussa), oppisopimuskoulutuksena tai aikuisten monimuotokoulutuksena (haku suoraan oppilaitoksen omalla hakulomakkeella). Opinnot kestävät henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti noin 2-3 vuotta. Opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Nuorisoasteen lukuvuosi käynnistyy elokuussa 2011, aikuiskoulutuksessa aloitusajat vaihtelevat.
Artistiluokka (50-56 op) | Musiikkilinja (48-79 op) Teatterityö (45-76 op) | Teatterityö (45-76 op)
Taidelinjat ovat vahvasti ammatillisiin jatkokoulutuksiin orientoivia ja valmentavia linjoja. Linjat kehittävät menetelmällisiä taitoja työelämään sekä ohjaavat persoonalliseen kasvuun ja luovuuteen. Opinnot alkavat elokuussa 2011. Hakuajat: 1. haku 27.5.2011 ja 2. haku 29.7.2011. Haku oppilaitoksen omalla lomakkeella. Koulutuksien hinta 2200 euroa + kirjat ja opintokäynnit noin 150 euroa. Seurakuntaopistolla voit suorittaa myös Avoimen yliopiston opintoja draamakasvatuksessa.
Lisätietoja
www.seurakuntaopisto.fi
Seurakuntaopisto | Järvenpääntie 640 | 04400 Järvenpää | puh. (09) 2719 61
VAIHTOEHTO BKT:LLE?
> >
> > > > > > >
O N N E L L I S U U S TA L O U S Kirja tarjoaa malleja siihen, miten voisimme edistää ja mitata onnellisuu a ja hyvinvoin a nykyistä paremmin. Tilaa oma kappaleesi 10 euron hintaan tai lataa ilmainen pdf ne stä osoi eesta www.visili. .
Ruoholahdenranta 1E, 00180 Helsinki puh. 09-6129 120 visio@visili. , www.visili.
22
1
2011
Kuka vartioi vartijaa?
Suomessa on vähän poliiseja. Vartijoita meillä sen sijaan piisaa.
TEKSTI KUVAT
JARI TAMMINEN KLAUS WELP
suhteutettuna poliiseja vähemmän kuin yhdessäkään muussa EU-maassa. Vartijoiden määrä kasvaa samaa tahtia kuin poliisin resursseja leikataan. Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen siirtyy organisaatioille, joiden ensisijainen tehtävä ei ole yhteiskuntarauhan ylläpito vaan voiton tavoittelu. Mistä
S U O M E S S A O N VÄ K I M Ä Ä R Ä Ä N
vartijoiden kysynnän kasvu johtuu? "Muutos johtuu kaupunkitilan kehittymisestä, ei niinkään halusta siirtää poliisin tehtäviä vartijoille." kertoo turvallisuuspalveluyritys Securitaksen hallintopäällikkö Timo Kerttula. Kerttula väitteli hiljattain tohtoriksi vartijoista ja järjestyksenvalvojista julkisen vallan käyttäjinä. alussa yksi kauppakeskus, ja nyt niitä on 70.
"SUOMESSA OLI 1980-LUVUN
Ihmisten vapaa-ajanvietto on siirtynyt tilaan, joka perinteisesti on ollut vartijoiden pelikenttää. Sen pelikentän koko on nyt kasvanut huimasti." Tämä kehitys ei suinkaan ole vartioimisliikkeiden vika eikä ansio. Ne ainoastaan vastaavat kysyntään ja reagoivat markkinoiden kehitykseen. Tästä ovat vastuussa päättäjät, jotka määrittelevät yhteiskunnan kehityksen suuntaviivat. "Alkujaan järjestyksenvalvojat ovat
olleet tiloissa, joihin ihmiset menevät vapaaehtoisesti, vaikka työväentalon tansseihin. On yhteiskunnallisesti ihan eri juttu, kun rupeamme pistämään järjestyksenvalvojia tiloihin, joissa ihmiset viettävät aikaansa ja asioivat päivittäin", Kerttula toteaa. ei ole koskaan vartioinut juna-asemilla, kauppakeskuksissa tai baareissa. Yksityisen vartiointibisneksen kasvu ei
O N T O T TA , E T TÄ P O L I I S I
1
2011
23
kuitenkaan perustu ainoastaan vanhojen tehtävien lisääntymiseen. Viime marraskuussa poliisiylijohtaja Mikko Paatero petasi Vartiointiliikkeiden Liiton 60-vuotisjuhlassa lisätöitä vartijoille. Hän esitti, että poliisi voisi luopua vankien kuljettamisesta ja ulkoistaa sen vartiointiliikkeille. Hieman epäselväksi jäi, mitä hyötyä tästä olisi julkisen talouden kannalta. Vartijoillekin pitää maksaa palkkaa ja hankkia kalusto. "Kuljettamisen osittaisesta ulkoistamismahdollisuudesta hallitus on jo tehnyt esityksen eduskunnalle. Lisäksi poliisi haluaisi eroon päihtyneiden kuljetuksesta ja säilöönotosta. Kansalaisten perusoikeuksien kannalta jälkimmäiseen sisältyy minusta isompia riskejä. Kuka saa päättää, kenen vapautta rajoitetaan?" Kerttula pohtii.
M A A I L M A MUUTTUU
nopeasti, lakeja säädetään hitaasti. Vartioimista
koskevat lait eivät muodosta tästä poikkeusta, päinvastoin. Nopeasti kehittyvällä alalla riittää kysymyksiä, joihin laki ei anna yksiselitteistä vastausta. "Julkisuudessa pitäisi käydä iso periaatteellinen keskustelu siitä, mitkä tehtävät on ehdottomasti säilytettävä viranomaisten hoidettavana. Ja sitten päätöksistä olisi pidettävä kiinni ja kullekin taholle jaettava riittävät resurssit töiden hoitamiseen." Liikkuminen ja oleileminen puolijulkisessa tilassa asettaa usein kansalaiset ja vartijat vastatusten. Kuvaamista rajoitetaan kauppakeskuksissa, nuoriso ajetaan ulos junaasemalta notkumasta. Kerttula toivoisi selkeyttä siihen, kenellä on lupa kontrolloida tilaa. "Meillähän on jokamiehenoikeudet. Pitäisikö vastaavat säännöt kehittää myös kaupunkitilaa varten? "
VARTIJA
Pätevyys: vartijan työn perusteet -kurssi 40 tuntia, oikeuttaa työskentelemään osa-aikaisesti vartijan peruskurssi 60 tuntia, edellyttää perusteet-kurssin hyväksyttyä suorittamista Ei saa julkisella alueella: poistaa henkilöä alueelta tai estää pääsyä alueelle ottaa henkilöä kiinni tai säilöön ilman perusteita (rikoksen teko tai etsintäkuulutus) tarkastaa henkilöä tai hänen tavaroitaan (paitsi kiinnioton yhteydessä) takavarikoida laillisia esineitä pyytää näyttämään henkilöllisyystodistusta
Saa poistaa henkilön yksityiseltä alueelta: jos poistumiskehotusta ei noudateta jos on ilmeistä, että henkilöllä ei ole oikeutta oleskella alueella
järjestystä tai turvallisuutta jos henkilö ei täytä asetettuja ehtoja, esimerkiksi ikä jos henkilöllä epäillään olevan kiellettyjä esineitä tai aineita aikaisemman käytöksen perusteella Saa ottaa henkilön kiinni: jos paikalta poistaminen on ilmeisen riittämätön toimenpide häiriön tai vaaran estämiseksi tai se on välttämätöntä henkilöiden ja omaisuuden turvaamiseksi Saa pitää säilössä: ainoastaan poliisin suostumuksella, mikäli kiinniotettua ei voida viipymättä luovuttaa poliisille enintään neljä tuntia www.vartijavahti.wordpress.com
JÄRJESTYKSENVALVOJA
Pätevyys: järjestyksenvalvojan peruskoulutus 32 tuntia, riittää perinteiselle huvitilajärkkärille eli pokelle kauppakeskuksissa, joukkoliikenteen asemilla ja kulkuneuvoissa järjestyksenvalvojalla on oltava sekä vartija- että järjestyksenvalvojakoulutus. Saa estää pääsyn toimialueelleen: jos on syytä epäillä, että henkilö päihtymyksen, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi vaarantaa
24
1
2011
Minä suojelen sinua kaikelta
maassa, joka enenevissä määrin turvaa yhteiskuntarauhan ylläpidossa yksityisiin vartiointiliikkeisiin. Vartijoita käytetään turvallisuuden ja turvallisuudentunteen tuottamiseen. Välillä molemmat jäävät saavuttamatta. Jatkuva vartijoiden läsnäolo saattaakin luoda pelon ilmapiiriä. Toisinaan kansalaiset puolestaan tarvitsisivat suojelua vartijoiden väkivallalta.
V A R T I J A V Ä K I V A LTA O N TA B U MARR ASKUUSSA 2006
"Oli vartijoiden onni, että kuvaaja sattui juuri tuohon tilanteeseen eikä pahempaan. Niitä pahempiakin tapahtuu päivittäin", toteaa eräs haastateltu. esiintyneet vartijat joutuivat vastaamaan tekemisistään oikeudessa. Helsingin käräjäoikeuden mukaan toinen vartijoista syyllistyi pahoinpitelyyn. Hän ei kuitenkaan saanut rangaistusta. Syyttömäksi todettu vartija jatkoi FPS:n palveluksessa ja toimii nykyään esimiestehtävissä. Sivullinen kuvasi vartijoiden väkivaltaisia otteita myös Ilmalan seisakkeella vuonna 2008. Video herätti huomiota mediassa, mutta kuten Kontulankin tapauksessa, median ja yleisön mielenkiinto hiipui nopeasti.
KONTUL A-V IDEOLL A T Ö R M Ä Ä V Ä T työssään usein samoihin veijareihin. On ymmärrettävää, jos heitä turhauttaa. Työ on myös stressaavaa. Jatkuva väkivallan uhka on omiaan tuomaan ihmisen huonot puolet esiin. Jokin on kuitenkin mennyt vikaan, mikäli yksittäisen vartijan turhautuminen muuttuu järjestelmän siunaamaksi omankäden oikeudeksi ja kontrolloimattomaksi väkivallaksi. VA R T I J AT
Vika ei ole yksinomaan väkivallan tekijöissä, vaan myös systeemissä. Seuraavassa turvallisuusalan ammattilaiset kertovat vartijoiden väkivaltaisuudesta ja sen piilottelusta kentällä. Ääneen pääsevät myös väkivallan uhrit. Osa kommentoijista esiintyy nimettömänä oman turvallisuutensa takia.
"Kolme bertta"
" R A U TAT I E A S E M A N Elielinaukion puoleisella seinustalla on tila, jossa on hakattu paljon kiinniotettuja. Myös minä olen osallistunut tähän." Vuosia Steissillä työskennelleen vartijan kertomus on karu todiste alalla vallitsevista toimintatavoista. "Kiinniotetut vietiin rappuun 3 B eli kolme berttaan, jossa ei ole valvontakameroita ja jonne ohikulkijat eivät näe. Siinä saattoi yksi vartija seistä ovella peittämässä näkymää ja kaksi piestä kiinniotettua rauhassa. Jos poliisi oli kutsuttu paikalle, ovella olija varoitti, kun partio saapui paikalle." Rappuun 3 B vietiin Juhanikin (nimi muutettu) sen jälkeen, kun hän eräänä yönä soitti suutaan väärässä tilanteessa.
kenkiä ja boksereita myöten. Näytti siltä, kun kaula olisi vedetty auki." pahat, että ne piti tikata Marian sairaalan tapaturmapäivystyksessä. Lääkärin kehotuksesta Juhani teki rikosilmoituksen. Kuulusteluissa vartijoiden kuvaus tapahtuneesta poikkesi Juhanin kertomuksesta. Toisiaan tukeneiden vartijoiden sana painoi enemmän. Juhani yritti myös kysellä valvontanauhojen perään. Turhaan. "Sähän tiiät, että FPS tätä videomateriaalia hallitsee, et varmasti tule ikinä näkemään sitä", Juhani kertoo poliisien sanoneen. "Syyttäjän mielestä ei lopulta voitu varmuudella näyttää toteen, ettenkö olisi itse aiheuttanut vammojani. Juttu jäi siihen."
R U H J E E T O L I VAT N I I N
Steissi, Suomen turvallisin paikka?
kiristetään ja venytetään, mutta vartiointiliikkeet porskuttavat. On varsin symbolista, että Helsingin rautatieaseman eli Steissin vartijat pitävät nykyisin majaa tiloissa, joissa ennen oli poliisiasema. Tilojen varustustaso on vartiointiliikkeen kokeneen työntekijän mukaan hulppea. "On laskeutumisköysiä, pikatikkaita ja pimeänäkölaseja. Poliisin tekniikkakeskuksesta on hankittu karhuryhmän käyttämää oven murtamiseen tarkoitettua kalustoa, ja ensiapulaukut ovat parempaa tasoa kuin ambulansseissa." Steissin alueella on myös yksi Suomen tiheimmistä kamerakeskittymistä. "LCD-näyttöjen rivi välittää valvomoon jatkuvasti kuvaa aseman tapahtumista. Joka ruutu on jaettu neljään osaan ja kameroita voi ohjata valvomosta."
POLIISIEN RESURSSEJA
YouTubeen ilmestyi video, jolla kaksi FPSyhtiön vartijaa näyttää pahoinpitelevän maassa makaavaa nuorta miestä. Ohikulkijan kännykkäkameralla kuvaamasta videosta nousi kohu. "Kontula-videon jälkeen vartijat eivät voineet työskentellä vähään aikaan työvaatteet päällä, koska ihmiset olivat niin vihaisia. Vartijat matkustivat junissakin siviilivaatteissa ja hälyttivät tarvittaessa paikalle autopartion", kertoo alalla pitkään työskenellyt henkilö. Keskustelu kuitenkin näivettyi nopeasti, eikä sitä ole käyty loppuun vieläkään.
n "Meni n ise posliin vun uku lampp ama läpi na ." edellä
yöjunaa Steissillä ja vartioiden kävellessä ohi vähän kuittailin niille pilke silmäkulmassa. Ilmeisesti osuin arkaan paikkaan, sillä he kävivät kimppuuni, kaatoivat maahan ja laittoivat rautoihin", kertoo Juhani syksyn 2006 tapahtumista. Juhani talutettiin kädet selän takana laiturilta kolme berttaan. "Vartijat tuuppasivat minut sisään niin kovaa, että lensin huoneen perälle. Menin posliinisen lamppukuvun läpi naama edellä. Silmäkulma aukesi ja poskeen tuli melkoinen vekki. Kukaan ei tullut jeesaamaan ylös tai aukaisemaan rautoja, vaatteet olivat veressä
" O L I N O D O T TA M A S S A
Homma lähtee lapasesta
sekoili keskellä aamuruuhkaa, ilmeisesti se yritti kännipäissään pokailla nuoria tyttöjä. Vartija meni sitten siihen väliin pullistelemaan, ja tilanne lähti käsistä. Poka riisti itsensä vapaaksi vartijan otteesta, läpsäisi tätä hieman ja juoksi Elielinaukion suuntaan", kertoo nimettömänä pysyttelevä haastateltu. Vartija sai miehen nopeasti kiinni ja kaatoi maahan.
"SYKSYLL Ä 2009 MIES
1
2011
25
Työmatkalaiset soljuivat ohitse miesten molemmilta puolilta samalla, kun venkoilusta hermostunut vartija otti esille teleskooppipampun eli TKP:n. "Näin tapahtumat myöhemmin videolta. Vartija löi maassa makaavaa miestä TKP:llä yksitoista kertaa oikein olan takaa. Siinä se mies sitten makasi paskat ja kuset housuissa piestynä. Video on toimitettu poliisille, mutta ei siitä mitään tutkimuksia tullut", veteraanivartija kertoo.
S I I N Ä , E T TÄ O H I K U L K I J AT
eivät pysähtyneet vartijan pampun heiluessa, ei ole vartijan mukaan mitään normaalista poikkeavaa. "Ohikulkijat eivät vartijoiden tekemiin pahoinpitelyihin juurikaan puutu. Jos jotain sanomista joskus tulee, heille selitetään, että käytössä olivat ihan sallitut keinot. Jos lyötiin päähän, sanotaan, että otettiin hallintaotetta päästä", veteraani kuvaa vartijan työtä. Tilanteissa, joissa pahoinpitelyä selvitetään ja otetaan lausuntoja, tuntuu vartijan sana painavan enemmän kuin pahoinpidellyn. Tarvittaessa vartijat todistavat johdonmukaisen yhtenäisesti. Mitään ei jätetä sattuman varaan.
kaalle n asiak n "Ku etaa ann etään iä, pist t kyyt a kamer an ma kuvaa isten ha muura taa." talviso
TUJENKIN
jonkun kiinni, laadimme tilanteesta yleensä kaunistellun raportin. Se pitää lähettää pomolle sähköpostilla, jota hän seuraa jatkuvasti", veteraanivartija kertoo. Raporttiin kirjoitetaan kuvaus tapahtuneesta. Mikäli näyttää siltä, että kaikki ei mennyt kuten piti, raporttia korjataan heti. Ongelmakohdat muutetaan sellaiseen muotoon, että kaikki näyttää lain mukaiselta. "Ongelmatapauksissa pomo haluaa itse nähdä videotallenteet. Mukana olleet vartijat kutsutaan palaveriin. Siinä sitten viilataan raporttia ja sovitaan yhdessä, mitä sanotaan."
"A I N A K U N O TA M M E VÄ L I L L Ä S A L L I T-
häntä hapetetaan. Se on hirvittävän vaarallista puuhaa", vartija kertoo. Syyskuussa Tampereella tilanne riistäytyi käsistä. Ravintolan edessä järjestyksenvalvojan raudoittama, maassa virunut mies kuoli poliisipartiota odottaessaan. Paikalla olleet arvelivat syynä olleen liian pitkän hapetuksen. Poliisi epäilee ovimiehen syyllistyneen kuolemantuottamukseen ja törkeään pahoinpitelyyn. Tapaus on parhaillaan syyteharkinnassa.
taan, kun alkaa tapahtua. Usein kollega on karjunut radioon, että äkkiä saatana ne kamerat toiseen suuntaan", eräs vartija kertoo. "Kameroille on esiohjelmoituja pikavalintanappeja, jotka automaattisesti tarkentavat tiettyihin paikkoihin, tarvittaessa pois tapahtumista. Oikeastihan pikanapit ovat olemassa siksi, että niihin ohjelmoidaan ongelmapisteitä, mutta niitä väärinkäytetään."
kanaan ja hän on vielä maahanmuuttajakin." uhri on useimmiten mies, myös naiset saavat osansa. Vartija sanoo, että hänenkin vartioimillaan alueilla on hakattu jopa mummoja. "Romanikerjäläiset mummoja myöten ovat saaneet iskuja kylkiin ja vatsaansa, kun heitä on talutettu ulos kohteesta", vartija kertoo. "Yleensäkin romanit ovat saaneet pahempaa kohtelua osakseen kuin kukaan muu." Itä-Euroopan romanit eivät voi käyttää rautatieasemaa tai matkustaa junalla. Usein heidät käännytetään jo aseman ovilta tai sitten heidät otetaan asemalla kiinni kesken kävelyn ja viedään vartijakoppiin. Romaninaisia on työnnetty VR:n alueelta tukasta repien, kertoo Romanian romani Printisor Buse. "Olin pyytämässä rahaa rautatieaseman edustalla, kun vartija otti kiinni ja piti kopissa viisi tuntia. Tätä tapahtuu koko ajan", Printisor Buse jatkaa.
VA I K K A VÄ K I VA L L A N
Väkivallan uhrit Miksi pahoinpitelyt eivät aina tallennu?
jäävät tallentumatta videolle, vaikka valvontakameroita lähettyvillä olisikin. "Kun asiakkaalle aiotaan antaa kyytiä, pirautetaan vartijoiden koppiin ja käsketään pistää kamerat kuvaamaan muurahaisten talvisotaa", ItäHelsingissä portsarina työskennellyt mies kertoo. Todistusaineiston sijaan kameroiden taltioilta löytyy sopivasti ainoastaan lumisadetta.
U S E I N P A H O I N P I T E LY T
hallintaotteidenkin käyttö menee liian pitkälle "Aika helposti saadaan pelkästään selän taakse vääntämällä käsi kunnolla kipeäksi. Saattaa olla, että puristusvoima katoaa kädestä pariksi viikoksi." Muutenkin kun siinä puristellaan ja väännetään, voi luita mennä rikki, eikä sitä edes heti huomaa. "Olen myös nähnyt tapauksia, joissa vartijat ovat joutuneet elvyttämään kiinniottamiaan henkilöitä. Vahinkoja sattuu, kun pokalta katkaistaan kaulan ja pään alueelta verenkierto eli
maan parhaimpia yksityisen puolen valvontajärjestelmiä. "Olen istunut monesti kameravalvomossa, jotta pystyisin kääntämään tarvittaessa kamerat toiseen suunR A U TAT I E A S E M A L L A O N
tarvitse edes suunnata pois tapahtumien keskiöstä. Ammattilaiset tietävät myös kameroiden kuolleet pisteet. "Esimerkiksi Steissillä Kaivokadun puoleisten ovien tuulikaapeissa on hyvä lyödä pokia. Kamerat eivät tavoita tapahtumia, eivätkä ohikulkijatkaan näe niitä kunnolla. Ovenpieliin voi kolautella päitä", vartija kertoo. Satunnaisen väkivallan uhreja ovat useimmiten kerjäläiset, alkoholistit, kodittomat sekä muut laitapuolen kulkijat ja hämäräheikit. Vartija muistelee, että kesällä 2009 Rautatientorilta Kaisaniemeen johtavassa tunnelissa mies, joka yleisesti tunnetaan nimellä Charlie, sai kunnolla selkäänsä usealta vartijalta. "Charlie teki pahoinpitelystä rikosilmoituksenkin. Käsittääkseni häntä ei otettu vakavasti, koska hänellä oli monenlaista rikosta ja rötöstelyä taA I N A K A M E R O I TA E I
Onko kukaan turvassa?
A I N A V Ä K I V A LTA E I tarvitse pienintäkään syytä leimahtaakseen. Kuka tahansa voi joutua ongelmiin, vaikka
26
1
2011
tavallisimmin uhreiksi valikoituvat laitapuolen kulkijat. "Imuroituaan vähän viinaa ja soitettuaan suuta vartijoille tai VR:n henkilökunnalle sitä äkkiä siistimpikin kansalainen huomaa tulleensa talutetuksi ulos asemalta", kertoo Steissin vartija. Etenkin pikkujoulukautena näin käy usein. Jos sama kansalainen palaa asemalle, voi seuraava talutus tapahtua jo vähän ronskimmin. Kolmannella kerralla yöjunaan pyrkijää odottaakin yllätys. "Sitä pian kaksi vartijaa seisoo selän päällä. Naama asfaltissa voi sitten odotella poliisia saapuvaksi." "Jos poliisi on sillä tuulella, tilanteesta voivat seurata sakot ja yö putkassa. Jälkikäteen on turha valittaa. Vartijoiden tarinat ovat harjoiteltuja, eikä poliisia kiinnosta. Moni toimittajakin on uhonnut kirjoittavansa kohtelustaan jutun, mutta ei niistä koskaan tule mitään."
nnella Kolma alla kerr an yöjunaää pyrkij kin a odotta ys. yllät
Vartiointiliikkeiden välillä on eroja
TOI S I S S A VA R T IOI N T I L I I K K E I S S Ä
Ilmapiiri muotoutuu pisimpään alueella työskennelleiden vartijoiden mukaan, kertoo eräs Voiman haastattelemista vartijoista. "En koe olevani väkivaltainen. Ympäristön ja työkavereiden paine kuitenkin on tehnyt tehtävänsä ja väkivalta on alkanut tuntua arkipäiväiseltä. Kun kaikki ympärillä hyväksyvät toimet, joita yleisesti pidetään kauhistuttavina, tulee niistä rutiinia. Vertaispaine on hurja." "Kuulin, että vuonna 2008 vartijat pieksivät tummaihoista miestä tässä lähistöllä. Uusi kollega, alan veteraani hänkin, järkyttyi tilanteesta ja alkoi kuvata tapahtumia kännykkäkamerallaan. Hän saikin sitten potkut alta aikayksikön, jos oikein muistan", järjestyksenvalvojana vuosia työskennellyt henkilö kertoo. Se, että turvallisuusalalla työskentelee väkivaltaisuuteen taipuvaisia henkilöitä, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki alalla työskentelevät olisivat väkivaltaisia. Toisaalta se, että monella meistä on mukavia tuttuja ja läheisiä turvallisuusalalla, ei myöskään tarkoita sitä, että kaikki alalla työskentelevät olisivat mukavia.
Juhanin ja Printisor Busen haastattelut Kukka Ranta.
VR VASTAA
R A U TAT I E A S E M A N ja lähiliikenteen turvapalvelusopimus on lienee melko arvokas? Onko sen vuosittainen suuruus julkista tietoa? Ei ole.
Kuinka suuri investointi lähiliikenteen turvallisuuspalvelut on kokonaisuudessaan vuositasolla? Viittaan edelliseen kysymykseen. Mitkä tekijät vaikuttavat sopimuskumppanin valintaan? Kokonaistaloudellinen edullisuus, kokemus, erikoisosaamisen toimituskyky. Minkälaisia kokemuksia VR:llä on vartijoiden käytöstä? Tehtyjen kyselyjen/tutkimusten mukaan matkustajat odottavat turvallista matkantekoa. Siksikin VR on panostanut vartiointiin. Sen on tutkimusten mukaan todettu nostavan matkustajien ja henkilöstön turvallisuutta. Kuinka paljon VR ja VR:n tiloja valvovat tahot ovat investoineet tilojen valvontatekniikkaan? Ollaanko nykyiseen tilanteeseen tyytyväisiä, vai onko kehittämisen varaa? Emme kommentoi. Kuinka monta kameraa valvoo lähiliikenteen turvallisuutta (asemat ja junat)? Kuinka monta vartijaa? Riittävästi.
Kuinka VR suhtautuu vartijaväkivaltaan VR:n asemalla? Yksityisten turvallisuuspalveluiden työntekijät sekä viranomaiset käyttävät lainsäätäjän heille myöntämiä voimakeinoja tehtävien suorittamiseksi. Esitutkintaviranomaiset ja tuomioistuimet loppukädessä tutkivat tapaukset, joissa on syytä epäillä voimakeinoja käytetyn liikaa. VR:n turvallisuusjohto seuraa aina tarkasti sen toimeksiannossa tapahtuvien voimankäyttötilanteiden esitutkintaprosesseja. Rautatieaseman ja lähiliikenteen vartiointitehtävissä pitkään työskennellyt henkilö kertoi Voimalle vartijoiden harjoittamasta järjestelmällisestä väkivallasta VR:n asiakkaita kohtaan. Kuulostaako tämän kaltainen käytös sopivalta? Me tutkimme jokaisen syytöksen emmekä salli väärinkäytöksiä, puoleen tai toiseen. Sama henkilö kertoi myös järjestelmällisestä valvontalaitteiston väärinkäytöstä. Kamerat suunnataan tarkoituksella pois pahoinpitelyistä. Vastaavatko kamerat tällöin käyttötarkoitustaan? Me tutkimme jokaisen syytöksen emmekä salli väärinkäytöksiä, puoleen tai toiseen. Kuinka VR varmistaa sen, että kameroita ei väärinkäytetä pahoinpitelyiden peittelemiseen? Me tutkimme jokaisen syytöksen emmekä salli väärinkäytöksiä, puoleen tai toiseen.
Useissa väkivaltatapauksissa valvontakameroiden kuvamateriaalia ei ole löytynyt. Kuka on vastuussa kameroiden toiminnasta tai toimimattomuudesta? Me tutkimme jokaisen syytöksen emmekä salli väärinkäytöksiä, puoleen tai toiseen. Poliisi on myös todennut vartijaväkivallan uhreille, että "kamerat ovat FPS:n, etkä sinä tule ikinä näkemään sitä materiaalia", näiden tiedusteltua valvontakamera-aineistoa. Onko tämä nähdäksenne ongelma? Me tutkimme jokaisen syytöksen emmekä salli väärinkäytöksiä, puoleen tai toiseen. Onko ongelmallista, että turvakameroita hallinnoi sama yhtiö, jonka toiminnan moitteettomuutta kameroiden pitäisi myös valvoa? Me tutkimme jokaisen syytöksen emmekä salli väärinkäytöksiä, puoleen tai toiseen. Käsittääkseni asiakaspalaute Turvatiimin toiminnasta tuli aikaisemmin suoraan Turvatiimille. Nykyään se kuitenkin kiertää VR:n kautta. Mistä tämä muutos johtui? Me tutkimme jokaisen syytöksen emmekä salli väärinkäytöksiä, puoleen tai toiseen.
väkivalta rehottaa, ja toisissa se pysyy paremmin aisoissa. Myös saman firman eri kohteissa voi olla tyystin erilainen käyttäytymiskoodisto ja ilmapiiri.
VR:n puolesta vastasi sähköpostitse turvallisuuspäällikkö Teemu Väänänen.
1
2011
27
TEKSTI KUVA
KUKKA RANTA & MIKAEL BRUNILA KUKKA RANTA
Keisarin uudet vartijat
Helsingin kaupunki on valinnut Turvatiimin vartoimaan kaupungin töhryttömyyttä. Kukka Ranta & Mikael Brunila ihmettelevät uutta vartiointiliikettä, joka tuntuu kovin tutulta.
kaupunki kilpailutti lokakuussa töhryjen torjuntaan liittyvät vartiointi- ja asiantuntijapalvelut kolmen yrityksen kesken. Selvästi muita edullisemmaksi osoittautui Turvatiimi Oyj. Turvatiimin tieltä väistyi Helsinkiä pitkään palvellut, huonomaineiseksi leimattu FPS. Vai väistyikö? Vuodesta 1998 vuoteen 2008 kaupunkia siistittiin Stop töhryille -kampanjalla. Koko projektin ajan töhryttömyyttä vartioi FPS, joka voitti tarjouskilpailun vuosi toisensa jälkeen. Se nousi nopeasti Suomen suurimmaksi yksityiseksi vartiointiliikkeeksi. Mihin FPS nyt on kadonnut?
H
ELSINGIN
FPS:n päätoiminimi vaihtui 21.1.2009 OTSO vartiointi Oy:ksi. Yritys katosi julkisuudesta samaan aikaan, kun Stop töhryille -kampanja haudattiin. Heinäkuussa 2010 yhdistyivät kaksi suurinta kotimaisessa omistuksessa olevaa turvallisuusalan yritystä, Turvatiimi Oyj ja Otso Palvelut Oy. Yhdistymisen keskeisenä ehtona oli, että Turvatiimi Oyj ostaa Otso Palvelut Oy:n koko osakekannan. Otso Palvelut Oy:n osakkeenomistajista tuli merkittäviä henkilöomistajia Turvatiimissä. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, ja sitä se onkin. Lisää mutkia seuraa. 30.6.2010 rekisteröidyistä osakkeista ja äänistä omistaa 68,14 prosenttia Atine Group Oy, jonka omistaa Ehrnroothin rahasuku. Turvatiimin kymmenen suurimman osakkeenomistajan joukossa on myös vartiointimaailmasta tuttuja nimiä: FPS:n kenttäpäällikkönä pitkään toiminut Petri Lokka sekä entisen FPS:n ja Otso Palvelut Oy:n toimitusjohtaja,
T U R VAT I I M I N
nykyisen Turvatiimin asiakaspalvelujohtaja Petri Miettinen. Molemmat olivat myös FPS:n suurimpia osakkeenomistajia. Turvatiimin johdosta löytyy siis samoja tahoja, jotka ovat aikaisemmin johtaneet Helsingin kaupungin tiukan töhrykampanjan vartiointia. Hanketta, jota toistuvasti syytettiin ylilyönneistä. Turvatiimi Oyj on nyt Suomen suurin suomalaisessa omistuksessa oleva turva-alan yritys. Yhdistyneiden yritysten arvioitu liikevaihto vuodelle 2010 on yhteensä noin 37 miljoonaa euroa. nimien vaihto oikein johtuu? Toki nopeasti kasvavilla turvamarkkinoilla kilpailu on kovaa, ja kiihkeässä kasvuprosessissa suuremmat yritykset nielevät pienempiä. Mutta voisiko taustalla olla myös FPS:n tahrainen maine? Turvatiimin asiakaspalvelujohtaja Petri Miettinen ei suostunut antamaan haastattelua johtamiensa yriM I S TÄ TÄ L L A I N E N
tysten omistussuhteista. Vuosina 19982001 Stop töhryille -projektia vetäneen Mikko Virkamäen mukaan jo projektin alkuvuosina FPS:n imago kovien otteiden suosijana oli iso ongelma: "Mietimme koko ajan vartiointiliikkeen vaihtoa." Siisti Stadi -projektista ja töhryasioista nykyisin vastaava projektijohtaja Kauko Haantie vakuuttaa, ettei heidän tietoonsa ole tullut pahoinpitelytapauksia. "Jos tulisi, niin yhteistyö vartiointiliikkeen kanssa loppuisi heti", Haantie vakuuttaa. Haastattelu Haantien kanssa sujuu leppoisasti, sillä hänen johtamansa rakennusviraston uusi linja painottaa avoimuutta. Kahdessa kohtaa hän kuitenkin hermostuu: kun kysymykset koskevat vartioimisliikkeen omistussuhteita ja kun aiheeksi otetaan vartioinnista kantautuneet väkivaltasyytökset. Haantie kuittaa huhut vartijoiden väkivaltaisuuksista harvinaisina poikkeuksina. "Eiväthän nämä FPS-vartiointiliikR AKENNUSVIR ASTON
keen ylilyönnit ole tapahtuneet rakennusviraston toimeksiannon aikana. Emme voi leimata koko yritystä, jos siellä on joku vartija murtanut jotain." että vartiointiliikettä valitessa hinta ratkaisee. "Se vartioi, joka tarjoaa halvimman hinnan." Vieressä istuva Rakennusviraston kaupungininsinööri Raimo Saarinen tokaisee: "Jos me vartioimisliikkeiden kilpailutuksessa suljettaisiin kaikki väärinkäytöksistä epäillyt pois, ei kaupungilla olisi yhtään kilpailutettavaa." Vartioimisliikkeiden ylilyönnit näyttäisivät siis olevan kaupungin johtavien virkamiesten tiedossa. Mitä tämä kertoo yksityisistä turvapalveluista? Entä mitä se merkitsee kaupunkilaisten oikeusturvalle?
H A A N T I E PA I N OT TA A ,
nimihistorian mukaan vuodesta 1997 lähtien toimineen FPS Finnish Protection Service Oy:n päätoiminimi vaihtui 9.1.2004 FPS Security Oy:ksi. Vuoden 2008 aikana FPS Security Oy ja kolme muuta vartiointifirmaa muodostivat uuden yhtiön nimeltä Otso Palvelut Oy.
K AU PPA R E K I S T E R I N
Kukka Ranta ja Mikael Brunila Kirjoittajat ovat perehtyneet Helsingin kaupungin töhrypolitiikkaan ja ovat valmistelemassa aiheesta kirjaa yhdessä Eetu Virenin kanssa. Into Kustannus julkaisee teoksen keväällä 2011.
28
TEKSTI KUVITUS
1
ARUNDHATI ROY MIRKKA HIETANEN
2011
Rikkaat teollisuusmaat eivät ota ilmastonmuutosta vakavasti, sanoo kirjailija Arundhati Roy. Fiktiivisessä kertomuksessaan hän osoittaa, kuinka länsi kuvittelee talouden olevan luontoa suurempi voima.
Pahoittelen, etten ole tänään täällä kanssanne, mutta ehkä tämä käy näinkin. Tällaisina aikoina meidän on parempi olla paljastamatta itseämme kokonaan, edes toisillemme. Jos astutte viivan yli ympyrän sisäpuolelle, saatatte kuulla paremmin. Varokaa, ettei kenkiinne jää liitua. Tiedän, että monet teistä ovat matkustaneet tänne pitkien matkojen päästä. Oletteko jo nähneet kaiken, mitä täällä on nähtävää? Vartiobunkkerit, polttouunit, salapohjaiset ammusvarastot? Kävittekö työläisten joukkohaudalla? Oletteko tutkineet tarkoin pohjapiirrosta? Sanoisitteko linnoitusta kauniiksi? Kerrotaan, että se istuu vuoren harjalla hajareisin kuin uhmakas leijona. Pakko tunnustaa, että minä en ole sitä nähnyt. Opaskirjan mukaan sitä ei rakennettu kauneuden vuoksi. Mutta kauneus voi tulla kutsumatta, eikö vain? Se voi langeta asioiden päälle odottamatta kuin verhon raosta murtautuvat auringonsäteet. Vaikka toisaalta tämähän on linnoitus, jonka verhoissa ei ole ainuttakaan rakoa, linnoitus, johon ei koskaan ole hyökätty. Tarkoittaako tämä sitä, että sen luotaantyöntävät muurit ovat torjuneet jopa kauneuden ja lähettäneet sen tiehensä?
T
ERV EHDYS.
K
A U N E U S . Siitä voisi jatkaa koko päivän ja koko yön. Mitä se on?
ARUNDHATI ROY
on intialainen kirjailija ja aktivisti, joka tunnetaan globalisaation, uusimperialismin ja erityisesti intialaisen Narmada-joen patoamisen vastustamisesta sekä kahnauksistaan Intian hallinnon kanssa kaikista näistä syistä. Roy voitti Booker-palkinnon esikoisromaanistaan Joutavuuksien jumala vuonna 1997.
Ollaan ihmisiksi. Suomen Rauhanpuolustajat
1
Ollaan ihmisiksi.
Suomen Rauhanpuolustajat
2
Ollaan ihmisiksi. Suomen Rauhanpuolustajat
Suomen Rauhanpuolustajien liite · Julkaisija: Suomen Rauhanpuolustajat ry, Hämeentie 48, 00500 Helsinki, p. (09) 774 4310, f. (09) 773 2328 · s-posti: pulut@ kaapeli.fi · Toimituskunta: Timo Forss, Anu Harju, Teemu Matinpuro (vast. toim.) · Ulkoasu: Essi Rajamäki · Kansi: Pentti Sammallahti · Painopaikka: Sanomapaino Oy, Forssa ·
Pentti Sammallahti: Retrospektiivi 27.2. asti Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä
RAUHANPUOLUSTAJIEN LIITE
Rauhanvaalit 2011
Puolueiden eduskuntavaalikampanjat kiihtyvät ja jalkautuvat kaduille ja vaalitilaisuuksiin. Talouskriisin aikana vaalikampanjoinnissa tulevat korostumaan todennäköisesti talous- ja toimeentulokysymykset. Perussuomalaiset pitänevät huolen, että ainakin maahanmuuttokeskustelun aallot lyövät korkealle. Tärkeitä asioita kaikki, mutta toivottavasti kansalaiset vaativat ehdokkailtaan myös selkeitä mielipiteitä muista, kuten turvallisuuspolitiikkaan, ihmisoikeuksiin ja solidaarisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Jotkut puolueet ja ehdokkaat ovat halunneet haudata esimerkiksi Natojäsenyyskysymyksen epäajankohtaisena pois vaalikampanjoinnista. Vaikka mahdollista jäsenyyttä ei ehkä tällä vaalikaudella tuotaisi eduskunnan käsittelyyn, on äänestäjän äärimmäisen hyvä tietää, minkälaiseen turvallisuuspoliittiseen näkökulmaan hänen ehdokkaansa maailmankuvansa rakentaa. Ehdokkaan kanta sotilasliitto Natoon on vedenjakaja ja määrittää myös muita turvallisuuspoliittisia arvoja ja niihin liittyviä valintoja. Suomen ulkopolitiikan johtohahmot ja muut poliitikot ovat kilvan olleet julistamassa maatamme rauhanvälittämisen ja -politiikan suurvallaksi. Tässä Voima-lehden liitteessä Rauhanpuolustajat haluaa nostaa esiin muutamia aloitteita, jotka voisivat konkretisoida julistukset uskottaviksi tekojen kautta.
Rauhanpuolustajat on mukana eduskuntavaalikampanjoinnissa monin tavoin. Ei minkään yksittäisen puolueen tai ehdokkaan lippua heilutellen vaan kannustaen ja vaatien ehdokkaita ilmaisemaan selkeästi kantansa rauhanliikkeen kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotta äänestäjät voivat valita oman ehdokkaansa eri puolueiden listoilta. Anna äänesi rauhan puolesta.
TEEMU MATINPURO
Suomen Rauhanpuolustajat toiminnanjohtaja PS. Vaalien välilläkin on elämää. Rauhanpuolustajat on yksi monista kansalaisyhteiskunnan rakennuspalikoista. Liity joukkoon kampanjoimme muum muassa tässä lehdessä kerrotuista teemoista muulloinkin kuin vaalien alla!
Liity yli 2000 rauhanaktiivin hyvään seuraan!
LIITY SUOMEN RAUHANPUOLUSTAJIEN JÄSENEKSI!
Jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa, ja siihen sisältyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Rauhan Puolesta -lehden tilaus.
TUTUSTU JÄSENETUJAMME:
Pulut m y faceboo ös kissa!
ILMAINEN SOLIDAARISUUSKALENTERI
SUOMENKIELINEN LE MONDE DIPLOMATIQUE 4 NUMEROA VUODESSA 15 e
VOIMA 10 NUMEROA VUODESSA 18 e
www.rauhanpuolustajat.fi · 09 7744310
Ollaan ihmisiksi. Suomen Rauhanpuolustajat
3
Ei lisärahaa armeijan asehankintoihin kyllä arkiturvallisuudelle
Rauhanjärjestöt vetosivat nykyisiin kansanedustajiin syksyllä 2010 sotilasmenojen vähentämiseksi. Sotabudjetti kasvoi vuodelle 2011 yli viidellä prosentilla. Huhtikuun vaaleissa valitsemme uudet edustajat päättämään, miten turvallisuutemme rakennetaan tulevina vuosina.
Maailman sotilasmenot olivat Tukholman rauhantutkimuslaitoksen Siprin tilastojen mukaan jo 1 531 miljardia dollaria vuonna 2009. Tämä tarkoittaa lähes 6 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna ja 49 prosentin kasvua vuoteen 2000 verrattuna. Samanaikaisesti kansainvälisellä yhteisöllä on vaikeuksia saavuttaa itselleen asettamiaan vuosituhattavoitteita, kuten kaikkein pahimman köyhyyden ja nälän poistaminen maailmasta. Rauhanjärjestöjen mielestä kyse on poliittisesta tahdosta ja päätöksistä. Jos valtio on pahasti velkaantunut ja kaikilla ihmisten arkiturvallisuutta varmistavilla sektoreilla joudutaan säästämään, ei ole oikein tehdä valintoja, jotka korottavat armeijan määrärahoja ja suuntaavat ne aseistukseen, jota emme tarvitse.
Kohtuuton tasokorotus
Vertailun vuoksi, sosiaali- ja terveysministeriö on saamassa lisärahaa vain prosentin verran ja se joutunee tämän vuoksi tekemään leikkauksia. Vielä muutama vuosi sitten puolustusvoimat ilmoitti aseteknologian hankintamenojen nousevan vuosittain 57 prosenttia. Eduskunta lupasi tuolloin 2 prosentin vuosittaisen tasokorotuksen. Tänä vuonna puolustusministeriö on puhunut jo 8 prosentin vuotuisesta kasvusta. Vastaavanlaista tasokorotusta ei ole tehty muilla hallinnonaloilla, kuten esimerkiksi opintotuen tai lapsilisien kohdalla.
Lisäraha ei voi olla automaatio
töksellä perustellaan uusia, entistä kalliimpia hankintoja, on taannoinen F-18-Hornet-hävittäjien kauppa. Nyt näitä amerikkalaisia hävittäjiä halutaan päivittää niin sanotulla ilmasta maahan -hyökkäysteknologialla. Se maksaa arvioiden mukaan miljardi euroa. On aivan selvää, kuten alkuperäisten Hornet-kauppojen yhteydessä, että kustannukset nousevat matkalla ja todellinen hinta on huomattavasti tätä suurempi, järjestöt huomattavat. Rauhanjärjestöt vaativat puolustusmäärärahojen tasokorotuksesta luopumista. Ne eivät voi hyväksyä sitä, että luodaan rahastusautomaatti, joka mahdollistaa sen, että aseteknologiakustannusten kasvu katetaan verovaroilla. Järjestöt vaativat, että verovarat käytetään kansalaisten hyvinvointiin ja arkiturvallisuuteen, ei aseisiin.
Rauhanliitto YK-yhdistys, Rauhanpuolustajat, Rauhankasvatusinstituutti, Kristillinen Rauhanliike, Sadankomitea, Aseistakieltäytyjäliitto, PAND Taiteilii jat rauhan puolesta, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu, Psykologien Sosiaalinen Vastuu, Tekniikka elämää palvelemaan ja Naiset Rauhan Puolesta -liike. Kannanotto luovutettiin kansanedustajille lokakuussa 2010.
URAANIASEET KIELTOON!
PACE
www.uraaniaseetkieltoon.net www.bandepleteduranium.org
PACE
Käsittelyssä olevassa vuoden 2011 budjetissa armeijalle ollaan myöntämässä 2 858 miljoonaa euroa, mikä on noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.
Kaikkiaan armeija on saamassa asehankintoihin 854 miljoonaa euroa eli 40 miljoonaa nykyistä enemmän. Uusien tilausvaltuuksien osuus kokonaissummasta on 152 miljoonaa, ja lisäksi tuleville vuosille jää määrärahasitoumuksia 1 660 miljoonan euron arvosta. Pelottava esimerkki siitä, kuinka yhdellä hankintapää-
NATOKO RAUHAN ASIALLA? LUE JA OTA SELVÄÄ!
Diana Johnstone: Jugoslavia ja Nato narrien ristiretki Daniele Ganser: Naton salaiset armeijat: operaatio Gladio ja terrorismi Länsi-Euroopassa Elias Krohn (toim.): 51 hyvää syytä sanoa Natolle kiitos ei
Rauhanbudjetti?
On aivan selvää, että sotilasbudjetin kasvattajille mikään ei ole tarpeeksi. Mutta kohtuus kaikessa tuntuu oudolta, että talouskriisin aikana ainoa pyhä lehmä on tähän asti ollut asemäärärahat. On äänestäjien tehtävä saada asiaan muutos nyt on seulottava ehdokkaat huolellisesti ja pidettävä huoli, etteivät he unohda lupauksiaan. Vaalien alla onkin onneksi käynnistynyt myös keskustelu sotilasmenojen kasvusta. Kolme suurta (kokoomus, keskusta ja Sdp) ovat ilmaisseet valmiutensa karsia ensi vaalikaudella sekä puolustusvoimien hankinnoista että määrärahoista. Gallup-nosteessa olevien perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti, että hänen puolueensa ei leikkaisi mitään puolustusvoimien menoja. Nähtäväksi jää lupausten lunastaminen, tähän asti perinteiset kolme suurta ovat näemmä tanssineet perussuomalaisten tahtiin... Suomen ja maailman turvallisuus ei rakennu aseiden varaan. Se, mikä selitetään meille turvallisuuden ja puolustuksen tarpeiksi, voidaan kokea toisten taholta uhkana. Suomen pitäisi määrätietoisesti pyrkiä vähentämään turvallisuusuhkiaan ei-sotilaallisin keinoin.
Rauhanpolitiikka ja kansalaisjärjestöt
PACE
www.rauhanpuolustajat.fi
Viimeaikaiset tapahtumat muun muassa Tunisiassa, Egyptissä ja Valko-Venäjällä näyttävät tulleen täytenä yllätyksenä ulkopolitiikan johtajille. Samaan aikaan nämä tapahtumat paljastavat EU:n ja USA:n ulkopolitiikan täydellisen epäjohdonmukaisuuden. Keppiä ja porkkanaa pääasiassa porkkanaa. Valtiovallan tuki taloudelliselle yhteistyölle on valtavaa, mutta missä on tuki kansalaisyhteiskuntien kohtaamiselle, demokratian vahvistamiselle. Se ei onnistu vain valtiodiplomatian keinoin. Ymmärrettävästi valtiovalta ei voi toimia suoraan toisen maan
kansalaisyhteiskunnan kanssa, mutta se voisi tukea suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Esimerkiksi Pohjois-Afrikan maiden, Lähi-idän ja ValkoVenäjän kansalaisyhteiskunnille yhteistyö suomalaisten toimijoiden kanssa voisi olla merkittävä lisä demokratian vahvistamisessa. Samalla saisimme arvokasta tietoa siitä todellisuudesta, joka jää kauppavaltuuskuntien, valtiodiplomatian ja urheilukisojen varjoon. Ei Alexander Stubb eivätkä ulkoministeriön virkamiehet tai yhtiöiden johtajat ja kauppamiehet tapaa ihmisoikeus- ja kansalaisaktiiveja. Heidän korviinsa kansalaisyhteiskunnan äänet kantautuvat turhan usein vasta kaduilta BBC:n välittämänä, jos silloinkaan. Demokraattisen yhteiskunnan tukipilareita eivät ole muutokset totalitaaristen valtioiden tai talouselämän johtopaikoilla vaan ruohonjuuritasolla.
TEEMU MATINPURO
4
Ollaan ihmisiksi. Suomen Rauhanpuolustajat
Varsinainen ongelma on liipaisinhullu yhteiskunta. Eldridge Cleaver
RAUHAA TYÖPAIKALLESI
Työpaikkojen rauhantoimikunta on ammattiyhdistysaktiivien ja rauhanihmisten yhteisfoorumi. Tule mukaan toimimaan rauhan, solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta!
PACE
www.rauhanpuolustajat.fi/rauhanpaivat
Menneen talven talvisota
Kansanedustajaehdokas, joka ei kykene tai halua perustella kantaansa Nato-jäsenyyteen, on pyrkimässä väärään paikkaan. Nato-jäsenyys ei ole vain arkipäivän proosaa tai pieni ja looginen askel, joka otetaan pitkälle edenneen yhteistyön jälkeen. Suhde Natoon on ehkä kaikkein tärkein keskustelun alla oleva ulkopoliittinen ratkaisumme, jolla on laajemmat vaikutukset koko suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Ensimmäinen vastausta vaativa kysymys on, kenen ja mitä turvallisuutta Nato-jäsenyydellä voidaan edistää. Lisääntyykö suomalaisten turvallisuus sillä, että investoimme entistä enemmän verovarojamme Yhdysvaltojen ja Euroopan suurvaltojen etuja palveleviin maailmanlaajuisiin sotilasoperaatioihin? Jäsenyys merkitsee myös sitoutumista Naton ydinaseisiin ja ryhtymistä Venäjän kanssa ajoittain melko kireäänkin äänensävyyn keskustelevien entisten itäeurooppalaisten maiden turvallisuuden takuumieheksi. Voisimmeko ajatella niin, että suomalaisten turvallisuus lisääntyy enemmän, kun pysäytämme maassamme viime vuosina tapahtuneen köyhyyden ja syrjäytyneisyyden kasvun, käännämme kehitystä takaisin pohjoismaisen solidaarisen hyvinvointiyhteiskunnan suuntaan ja estämme eriarvoisen luokkayhteiskunnan vakiintumisen. Saman rahan käyttäminen koulutuksen ja yhteiskunnallisen solidaarisuuden ajatusten ja käytäntöjen viemiseen muualle maailmaan tuottaa varmuudella parempia tuloksia kuin muutamien satojen sotilaiden osallistuminen kalliisiin ja ihmishenkiä vaativiin sotilasoperaatioihin. Suomi ei liity Natoon ilman eduskunnan suostumusta. Ellei ehdokkaasi siis osaa perustella kantaansa jäsenyyteen, hän ei ole myöskään kykenevä kansanedustajan tehtäviin. Kansalaisten selkeä enemmistö on ollut koko ajan jäsenyyttä vastaan ja ansaitsee sen mukaiset edustajansa toteuttamaan tahtoaan. On demokratian pilkkaamista, jos vaalit käydään tässä kysymyksessä sammutetuin lyhdyin sanomalla, ettei jäsenyys ole nyt tai seuraavan hallituskauden kuluessa ajankohtainen. Kansanedustajat valitaan eduskuntaan siksi, että heillä on poliittiset tavoitteet, joiden puolesta työskennellä. Ellei niitä ole tai niitä ei osaa kertoa, kannattaa kysyä kuka päätökset sitten heidän puolestaan tulee tekemään.
Nato-jäsenyydellä tuetaan USA:n mahtia
Työpaikkojen rauhantoimikunta vierailee 6.9.10.2011 Pietarissa. Neljään päivään mahtuu työpaikka- ja järjestövierailuja, kulttuuria, illanistujaisia ja värikästä seuraa. Matkaa taitetaan bussilla, joka ajaa reittiä TurkuHelsinkiPietari ja sama takaisinpäin. Matkalla vieraillaan myös Viipurissa. Majoituspaikka on hotelli Moskova. Matkan hinta on arviolta 260 e. Lisätietoja Teemu Matinpurolta, p. 050 594 1499, email: teemu@kaapeli.fi
A AY-VÄEN RAUHANPÄIVÄT VUONNA 2012 TAMPEREELLA T
Vuotuiset rauhanpäivät houkuttelevat tarkkaavaisen yleisön eteen vierailevia luennoitsijoita ja ulkomaisia asiantuntijoita. Korkeatasoisten alustajien kuulemisen lisäksi ihmiset osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin. Niihin tarjoavat oivan mahdollisuuden lukuisat työryhmät mielenkiintoii hd lli sine aiheineen. Keskustelujen aiheet ovat vaihdelleet Itämeren suojelemisesta ihmisoikeuksiin eri maissa ja sotilasliitto Natosta EU:n tuomiin ongelmiin. Tavoitteena on aina ohjelman ajankohtaisuus.
MUISTA ANTAA ÄÄNESI RAUHAN PUOLESTA!
EDUSKUNTAVAALIT 17.4. ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA: 6.-12.4. ENNAKKOÄÄNESTYS ULKOMAILLA: 6.-9.4.
Ne, jotka haikailevat Natosta sotilaallista turvallisuutta, käyvät menneiden lumien talvisotia. Ajatus perustuu vanhanaikaisiin turvallisuusuhkiin ja kaiken lisäksi vanhentuneeseen mielikuvaan Natosta. Nato ei ole ollut enää aikoihin ensisijaisesti alueelliseen, jäsenmaidensa puolustukseen keskittynyt sotilasliitto kuten kylmän sodan aikana. Uusi Nato keskittyy sotilaallisen voiman käyttämiseen ja näyttämiseen pääasiassa kaukana rajojensa ulkopuolella. Afganistanin epäonnistunut operaatio on tästä näkyvin merkki. Nato käy Afganistanissa sotaa Isafrauhanturvaoperaation nimellä, ja Suomen panos siihen on noin 200 sotilasta. Sekä Naton Isafin että USA:n terrorismin vastaisen sodan johdossa taas on yhdysvaltalainen kenraali David Petraeus. Hänen komennossaan on runsaat 100 000 amerikkalaista ja saman verran Nato-maiden ja sen kumppanuusmaiden sotilaita. Käytännössä kysymys on kenraali Petraeuksen johdolla toteutettavasta yhdestä ja samasta sotilasoperaatiosta, jossa Naton ja sen Suomen kaltaisten kumppanuusmaiden sotilailla on oma tarkasti määritelty roolinsa. Toiset (USA) hyökkäävät, jahtaavat vihollisia ja perustavat Guantánamon kaltaisia laittomia leirejä, toiset (Isaf) partioivat armeijan valvomilla alueilla ja pitävät tukikohdat hallussaan. Kun puhutaan maailmanlaajuisesti iskukykyiseksi itseään kehittävän sotilasliiton toiminnasta, kyse on hyökkäykseen soveltuvasta armeijasta ja energiavarojen, strategisten raakaaineiden, kauppareittien ja maa-
ilmanjärjestyksen hallinnasta. On vaikea kuvitella, että Suomen maailmanlaajuisia intressejä edistettäisiin parhaiten liittymällä sellaisen sotilasliiton jäseneksi, jonka rooli on tukea Yhdysvaltojen strategiaa pysyä maailman kiistämättömästi johtavana sotilasvaltana. Naton perusolemukseksi määritellään yhä myös sen kollektiivisen puolustuksen velvoite eli viides artikla, mutta samalla tunnustetaan se tosiasia, että Nato ei enää panosta jäsenmaidensa alueelliseen puolustukseen. Siksi Natolla ei ilmeisesti myöskään ollut kymmeneen vuoteen puolustussuunnitelmaa Baltian maita varten. Karttaa katsomalla on myös helppo ymmärtää, miksi näin oli. Ellei Nato siis enää vastaa jäsentensä alueellisesta puolustuksesta ja koska Venäjä ei monen suomalaispoliitikon suulla todistetusti ole Suomelle sotilaallinen uhka, niin riittääkö jäsenyyden hakemisen motiiviksi se, että saamme lähettää joukkojamme muiden sotiin? Ja jos Venäjä taas on uhka, pitääkö sen kanssa ehdottomasti asettua vastakkain epävarmaan selustatukeen uskoen? Eikö sotilasliittoihin kuulumattomalla, puolueettomalla Suomella ole ylipäänsä paljon paremmat mahdollisuudet rauhanaloitteiden ja prosessien eteenpäin viemiselle kuin olisi jo valmiiksi useampaakin sotaa käyvän sotilasliiton ryvettämällä lilliputti-Suomella. Nato-jäsenyyden ajajilla on asiassa todistustaakka: mikä Suomessa olisi nykyistä paremmin, jos liittyisimme sotilasliittoon?
MARKKU KANGASPURO
Rauhanpuolustajien puheenjohtaja
Ollaan ihmisiksi. Suomen Rauhanpuolustajat
5
Myytit maahanmuuttokeskustelussa
Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: homo europeaus saa liikkua vapaasti, matkustella ja nähdä maailmaa, homo africanus ei. Samaan aikaan pidämme yksilönvapautta ja vapaata liikkuvuutta itsestään selvinä arvoina. Ihmisten vapaa liikkuminen ja oman asuinpaikan vapaa valitseminen on yksi YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa kirjatuista perusoikeuksistamme. Nyt yksilönvapaus ja vapaa liikkuvuus näyttäisivät kuuluvan lähinnä pääomalle ja kuluttajille. Entä mitä tehdä ihmisille, jotka anovat turvapaikkaa? Maahanmuutosta huolestuneet nettiaktivistit pelkäävät suomalaisen etnisen identiteetin katoamista. Maahanmuuttoa tarkastellaan omista itsekkäistä lähtökohdista. Tulevaisuuden työvoimapula tyydytettäisiin mielellään saman "etnisen ja kulttuurisen alkuperän" omaavilla ihmisillä. Unohdetaan sodat ja hätä, jota ihmiset pakenevat. Unohdetaan myös, että kaikki modernit kansakunnat ovat kulttuurisia sekasikiöitä. Ne koostuvat eri yhteiskuntaluokista sekä etnisistä ja jopa seksuaaalisesti eri tavoin suuntautuneista ihmisistä. Yhtenäiskulttuuri on myytti. Lisäksi kulttuurilla on tapana muuttua. Ihmisryhmät eivät ole kulttuurin tuote vaan kulttuuri on ihmisryhmien tuote. Muukalaiskammoiset nettikeskustelut tekevät Suomelle karhunpalveluksen. Kirjoittelun rasistinen sävy on ilmeistä. Rasismi on ilmiönä ovela. Se muuttaa muotoaan ajan mukana. Sen sijaan, että nykyään puhuttaisiin roduista, tehdään "me ja muut" -jaottelua kulttuuriin perustuen. Käyttäytymistä ei selitetä geenien välisillä eroilla vaan kuulumisella jonkin historiallisen kulttuurin jatkumoon. Kulttuurirasismi oikeuttaa epäluulon uutta ja vierasta kohtaan. Tähän liittyy olennaisesti pelko islamin leviämisestä. Maahanmuuttajista eniten vieroksutaan juuri muslimeja. On tavallaan surkuhupaisaa, että 40 000:ää Suomessa asuvaa muslimia pidetään viiden miljoonan asukkaan hyvinvointivaltion kohtalonkysymyksenä. Yhtä uskottavaa on, että Lohja vetäisi muuta Suomea "dunkkuun". On positiivista, jos passivoituneet ihmiset heräilevät ruususenunestaan ja kiinnostuvat yhteiskunnallisista asioista. Haukutaan kuitenkin väärää puuta, jos syytetään maahanmuuttajia ja muuttoon liittyviä kustannuksia suomalaisen hyvinvointivaltion alasajosta ja talouskriisistä. Tämähän
Unidos vence remos!
LATTARIT TUTUIKSI
Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkosto tukee pyrkimyksiä maanosan rauhanomaisen kehittämisen puolesta. Tuemme kansoja, hallituksia ja yhteiskunnallisia liikkeitä, jotka toimivat köyhyyden poistamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteuttamiseksi ja todellisen demokratian saavuttamiseksi.
PACE
Liity mukaan osoitteessa www.latamsolidaarisuus.net
Kuva Joakim Eskildsen. Teoksesta The Roma Journeys, Joakim Eskildsen T & Cia Rinne. Steidl 2007 & 2009.
passaa tietenkin alasajosta vastuussa oleville optiomeklareille. Vai mistä johtuu, että keltainen lehdistö tiedottaa niin pontevasti katolilaisen perussuomalaisen Timo Soinin letkautuksista. Pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat osa suuryhtiöiden riistoa, joka on läsnä myös Suomessa. On tekopyhää laittaa maahanmuuton kustannukset vastakkain Suomen köyhien ahdingon kanssa. Entä kuinka maahanmuuttajan tulisi elää Suomessa? Kun oikeutetusti korostetaan tarvetta integroida tulijat on hyvä kysyä, mihin heidän tulisi integroitua. Entä onko maahanmuuttajalla samat oikeudet kantaväestön kanssa? Monet ulkomaalaiset kokevat, että pinnan alla kytenyt rasismi on saanut uudenlaisen oikeutuksen. Heidän oletetaan käyttäytyvän nöyrästi ja olevan kiitollisia jokaiselle vastaantulevalle suomalaiselle. Heitä tarkastellaan taloudellisten mittareiden ja rikostilastojen valossa. Puhutaan maahanmuuttajien "tulvasta".
Tulva onkin puro
Tilastolliset harhat sekoittavat iloisesti puurot ja vellit. Sekoitetaan maahanmuuttajat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Luodaan kuva, että koko maailma on pyrkimässä Suomeen. Media pelottelee, kuinka turvapaikanhakijoiden määrä on nelinkertaistunut. Ei kerrota, että vertailuvuodeksi on valittu jostain syystä vuosi 2007, jolloin hakijoiden määrä oli ennätyksellisen alhainen (1 505). Todellisuudessa vuonna 2009 Suomeen muutti 26 700 ihmistä. Suurin osa heistä saapui paluumuuton, työn, opiskelun tai avioitumisen kautta. Pakolaisten
ja kansainvälistä suojelua saaneiden määrä oli 2 611 (kiintiöpakolaiset 769, turvapaikan saaneet 1 266, perheiden yhdistämiset 576). Moraalista erinomaisuuttaan vaaliessa on hyvä pitää mielessä, että pakolaistaakan maailmassa kantavat köyhät ja hauraat valtiot. Iran ja Pakistan etunenässä maksavat Irakin ja Afganistanin miehitysten hintaa miljoonien pakolaisten vastaanottajina. Maahanmuuttajat eivät ole enkeleitä. Rikollisille kuuluvat Suomen lakien mukaiset rangaistukset. Rikoksia tekevät prosentuaalisesti eniten nuoret. Maahanmuuttajista enemmistö on nuoria. Kun rikoksen tekijät usein syyllistyvät toistuviin rikkeisiin, saadaan muutaman rikollisen somalin väärinkäytökset paisumaan 10 000 somalialaisen otoksessa. Pitääkö rikollinen maahanmuuttaja karkottaa? Vaarallista on, jos aletaan luoda kahta erilaista lainsäädäntöä Suomessa asuville ihmisille. Syntyy lähtökohdallista eriarvoisuutta jolloin on aivan sama, kuinka maahanmuuttaja elää. Jos käy töissä, vie työpaikan suomalaiselta. Jos ei käy töissä, loisii. Entä heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä? Kaikille Suomessa asuville tulee taata oikeus ihmisarvoiseen elämään oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.
KARIM MAICHE
2.3.4.2011 Helsingissä
Arbis, Dagmarinkatu 3
www.sosiaalifoorumi.fi
TILAA
RASISMINVASTAINEN JULISTENÄYTTELY
Rauhanpuolustajien julistekilpailun töistä koottu kymmenen julisteen näyttely on tilattavissa Rauhanpuolustajien toimistolta. Julistenäyttelyn voi järjestää esimerkiksi kirjastossa, koulussa tai erilaisissa tapahtumissa. Näyttelyn ympärille voi helposti rakentaa muutakin ohjelmaa, kuten monikulttuurisuutta käsittelevien kirjojen esittelyä ja yleisöäänestyksen parhaasta julisteesta. Näyttelyn mukana saat halutessasi yleisöäänestyslipukkeita, kirjoja, yms. jaettavaksi mahdollisen yleisöäänestyksen osanottajille. Julisteista on tehty myös postikorttisarja. p. (09) 7744 310, pulut@rauhanpuolustajat.fi
6
Ollaan ihmisiksi. Suomen Rauhanpuolustajat
RAUHANKUMPPANEITA
Aseistakieltäytyjäliitto (AKL) Joensuun Rauhanryhmä Loviisan rauhanfoorumi www.rauhanfoorumi.fi Naiset Rauhan Puolesta Rauhankasvatusinstituutti ry Ruokaa Ei Aseita www.aseistakieltaytyjaliitto.fi/rea/ Sadankomitea Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi, STETE www.stete.org Arabikansojen ystävyysseura (AKYS) www.kaapeli.fi/akys/ Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) http://icahd.fi/ Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus ry (SASK) www.sask.fi PAND Taiteilijat rauhan puolesta ry www.pand.fi Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys ry Amnesty Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto (KATU)
Sotilaat pois Afganistanista
Ulkoministerimme Alexander Stubbin määritelmän mukaan Aff ganistan on "EU:n ulkopolitiikan tärkein kysymys". Samalla se näyttää olevan kysymys, josta useimmat poliitikkomme ovat mieluiten ihan hiljaa tai tiukan paikan tullen yrittävät välttää selkeitä kannanottoja puhumalla siitä, kuinka "tilannetta on jatkossa seurattava ja arvioitava" tai "vastuuta on vähitellen siirrettävä afganistanilaisille". Todellisuudessa Afganistanoperaation rehellistä tarkastelua ja uudelleenarviontia on yritetty välttää viimeiseen asti puhumalla "rauhanturvaamisesta" ja "YKoperaatiosta" ja kiistämällä se tosiasia, että Suomi on Afganistanissa käymässä sotaa. Isaf-operaatio, johon Suomi lähti mukaan yhdeksän vuotta sitten, on asteittain muuttunut rauhanturvaamisesta USA-vetoiseksi sotilaalliseksi interventioksi. Suomalaistenkin Isaf-joukkojen komentajana on nyt Washingtonista nimitetty kenraali Petraeus, ja operaation poliitisesta ohjauksesta huolehtii Naton päämaja Brysselissä, ei suinkaan YK. Isafin uudistettu tehtävänmäärittely kertoo operaation "tukevan Afganistanin islamilaisen tasavallan hallitusta suorittamalla operaatioita, joilla heikennetään kapinaliikkeen kykyä ja tahtoa". COIN, "counter-insurgency" eli kapinallisten vastainen sodankäynti, on iskusana joka heti pomppaa kenen tahansa Isafin nettisivulla käyvän silmille. (www.isaf.nato.int) Kaiken lisäksi pyrkimys pitää suomalaiset joukot varsinaisen konfliktialueen ulkopuolella on osoittautumassa mahdottomaksi, sillä aseelliset yhteenotot ovat laajentuneet koko maahan, myös suomalaisjoukkojen sijoitusalueelle Pohjois-Afganistanissa. Suomen jatkuva sitoutuminen Afganistan-operaatioon on myös määritellyt suomalaisen kriisinhallinnan suunnan. "Rauhanturvaamisen suurvallasta" on tullut suurvaltapolitiikan pikku apulainen. Suomalaiset kriisinhallintaresurssit on keskitetty Afganistaniin ja muihin Nato-EU-vetoisiin operaatioihin, samalla kun YK:n rauhanturvatehtäviin osallistuminen on jäänyt nimelliseksi tai satunnaiseksi. Vuonna 2011 Afganistan-operaatio vie Suomen kriisinhallintabudjetista jo enemmän kuin muut operaati-
On aika tunnustaa Länsi-Saharan
Länsi-Saharan ja Palestiinan konfliktit ovat jatkuneet vuosikymmenten ajan. Molemmissa konflikteissa sotilaallisesti ja taloudellisesti ylivoimainen osapuoli Marokko ja Israel on voinut jatkaa laitonta miehitystään ja käytännössä liittänyt alueita omasta mielestään pysyvästi hallintaansa. Molemmat miehittäjävaltiot ovat myös syyllistyneet jatkuviin räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin, sortoon ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
rooppalaisuuttaan" "afrikkalaisuuden" sijaan.
Symbolinen, mutta merkittävä ele
www.rauhanpuolustajat.fi
että molemmat miehittäjävaltiot nauttivat erityisasemasta suhteessaan Euroopan unioniin. Israelilla on muun muassa vapaakauppasopimus EU:n kanssa, ja Marokon erityiskumppanuus vahvistettiin vuonna 2008. Eurooppalaiset valtiot ovat pikemminkin palkinneet kuin tuominneet vuosikymmeniä jatkuneet miehitykset. Osa maailman maista suhtautuu Länsi-Saharaan ja Palestiinaan toisin. Palestiinan valtion on tunnustanut yli 100 valtiota. Viime kuukausien aikana EteläAmerikan maista Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Ecuador, Guyana, Peru ja Uruguay ovat tunnustaneet Palestiinan. Osa näistä on myös määrittänyt tunnustuksensa pohjaksi vuoden 1967 rajat, joiden perusteella Itä-Jerusalem, Länsiranta ja Gazan kaistale kuuluvat Palestiinalle. Vastaavasti Saharan demokraattisen arabitasavallan (SADR) on tunnustanut noin 80 valtiota, ja se on muun muassa Afrikan unionin täysivaltainen jäsen. Tästä syystä Marokko ei ole järjestön jäsen ja pyrkii monin tavoin korostamaan "eu-
Sekä Länsi-Saharan että Palestiinan itsenäisyyden tunnustaminen on pitkälti symbolinen. Länsi-Saharan vapautusjärjestö Polisario hallitsee vain pientä osaa alueesta ja arviolta yli puolet länsisaharalaisista asuu pakolaisleireillä Algeriassa. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Länsi-Saharan kysymys on yksinkertainen. Länsi-Sahara on Afrikan viimeinen siirtomaa, jonka kuuluu YK:n dekolonisaation piiriin. Marokko ja Polisario sopivat vuonna 1991 länsisaharalaisten itsemääräämisoikeudesta, ja YK:n piti järjestää kansanäänestys alueen tulevaisuudesta tammikuussa 1992. Lähes 20 vuotta länsisaharalaiset ovat odottaneet, kuten eräs Polisarion edustaja kuvasi, "kolmea tuntia demokratiaa", jonka aikana länsisaharalaiset voisivat äänestää maansa kohtalosta YK:n valvomassa kansanäänestyksessä. Länsi-Saharan itsenäisyyden tunnustaminen olisi selvä merk-
ki Marokon itsevaltaiselle kuninkaalle siitä, että miehitykselle on tultava loppu. Kansainvälinen yhteisö ei voi loputtomiin katsoa vierestä, kun Marokko vain vahvistaa miehitysvaltaansa alueella. Pohjoismaissa tunnustaminen on vihdoinkin nousemassa ulkopoliittiseen keskusteluun. Ruotsin ja Suomen sosiaalidemokraattiset puolueet ovat jo tehneet puoluekokouksissaan päätökset Länsi-Saharan tunnustamisesta. Toteutuakseen ne tietysti edellyttäisivät demareiden nousua hallitusvastuuseen. Tanskasta kantautuu myös tietoja, että maan hallitus on ottamassa tiukemman kannan Marokkoon. Palestiinalaisten itsenäisyys on vielä rajoitetumpaa Israelin sotilasmahdin puristuksessa. Nykyisen palestiinalaishallinnon legitimiteettikin on osin kyseenalainen esimerkiksi Hamasin vaalivoiton mitätöinnin ja vuoden 2009 vaalien lykkääntymisen takia puhumattakaan al-Jazeeran vuotamien asiakirjojen valossa, joiden perusteella palestiinalaishallinnon puheet tukijoilleen ja teot neuvotteluissa Israelin kanssa ovat hyvin ristiriitaiset. Al-Jazeeran tekemät paljastukset USA-vetoisista Israelin ja Palestiinan rauhanneuvotteluista kertovat selvästi, ettei Israelin tavoitteena ole rauha. Palestiinalaishallinto on tehnyt myönnytyksen toisensa jälkeen, alentunut yhteistyöhön Israelin kanssa oppositiossa olevia palestiinalais-
PYSTYKORVAKIRJOJEN ALE
TA JOUS TARJOUS AR ARJ
ISOIKEUDET JA ISLAM Kirja antaa asiantunteva tietoa ihmisoikeuksien ja islamin suhteesta. 5 e PEKKA MARTIN: EUROARMEIJA, NATO V I ITSENÄINEN PUOLUSTUS A VA Mikä puolustuspoliittinen valinta olisi turr vallinen Suomelle? Tätä pohtii Martin kirjassaan ja ottaa kantaa Suomen liittoutumattomuuden puolesta. 5 e
ELIAS KROHN (TOIM.): 51 HYVÄÄ SYYTÄ SANOA NATOLLE KIITOS EI A Enemmistö suomalaisista vastustaa sotilasliittoon liittymistä. 2,5 e SVEN LINDQVIST: TAVOITTEENA KANSANMURHA A Lindqvist pohtii länsimaiden kaksinaismoraalia, rasismin olemusta ja köyhyyden määrittelemisen ongelmia ja syitä. 10 e
NOAM CHOMSKY & DAVID BARSAMIAN: A VAHVEMMAN OIKEUDELLA Chomskyn arvio kansainvälisen politiikan polttopisteistä on viiltävän tarkka ja periaatteellinen. Hän kritisoi perustellusti Yhdysvaltojen tapaa käyttää vahvemman oikeutta ja olla piittaamatta kansainvälisestä laista. 10 e
DANIELE GANSER: NATON SALAISET ARMEIJAT A A Teos on paljastava tutkimus Naton salaisten armeijoiden tekemistä laittomuuksista Länsi-Euroopassa kylmän sodan aikana. Yhtymäkohtia nykyhetkeen riittää. 10 e
UUSIMMAT PYSTYKORVAKIRJAT JA TÄRKEIMMÄT AKTIVISTIN VERMEET
Pystykorvakirjatarjous voimassa helmikuun loppuun asti. Tuotteisiin lisätään postikulut, ellei toisin mainita. Voit tilata kaikki tuotteet ja paljon muuta Rauhanpuolustajien nettisivuilta www.rauhanpuolustajat.fi
PULU-HUPPARI
Rauhanpuolustajien kotimaassa valmistettu huppari, selässä valkoinen pululogo, edessä vetoketju. Värit punainen ja musta.
45 e
10 e 25 e 22 e 17 e 20 e 20 e 6e
I KOKO! HUOM! SUUR
PACE-RAUHANLIPPU MADS GILBERT & ERIK FOSSE: JOUKO JOKISALO JA RAISA SIMOLA: KULTTUURISIA KOHTAAMISIA T Jouko Jokisalo ja Raisa Simola sekä nimekäs joukko sarjakuvataiteilijoita ovat tehneet kirjan, joka käsittelee monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta historian, kirjallisuuden ja nykySuomen vinkkelistä. 17 e RONALD RÜÜTEL: AT ATARMA ELÄMÄNI SIPERIASSA Virolaisnuorukainen Ronald Rüütel kyyditettiin 16-vuotiaana vanhempineen Siperiaan. Optimistinen nuori mies jäi henkiin ja vietti pitkiä aikoja Siperian luonnossa kalastaen, metsästäen ja satoa korjaten. 20 e HANNA NIKKANEN: VIATON IMPERIUMI KOLME A KERTOMUSTA SUOMALAIT SESTA YRITYSVASTUUSTA T V T Kun suomalaistaustaiset jättiyritykset perustavat plantaaseja Kiinaan, rakentavat televerkkoja Lähi-itään tai kaivavat kobolttia Kongon tantereesta, ne vaikuttavat lukemattomien paikallisten ihmisten kohtaloihin. Päätökset kaupoista tehdään täällä vauraassa pohjoisessa, ja täällä myös esitetään anteeksipyynnöt, kun jossakin on mokattu. 20 e
RAUHANKYYHKYRIIPUS
Koko 100 cm x 140 cm 10 euroa, sis. postituskulut
Kaunis, hopeanvärinen riipus. Ei sisällä nikkeliä. Riipus + muovikotelo
SILMINNÄKIJÄNÄ GAZASSA
Norjalaislääkäreiden järkyttävät silminnäkijäkertomukset Gazasta, jossa he hoitivat Israelin hyökkäyksessä loukkaantuneita palestiinalaissiviilejä. Uhreista kolmasosa oli lapsia. 25 e ARKADI BABTSHENKO: SODAN VÄRIT Arkadi Babtshenkon vavahduttava, omaelämäkerrallinen kuvaus nuoren sotilaan elämästä Tshetshenian sodassa. "Aikamme realistisimpia sotakuvauksia", on teoksesta sanottu. Babtshenko oli Anna Politkovskajan työtoveri Novaja Gazetassa. 22 e
12 e
PAX & ARS 2011 -SEINÄKALENTERI
12 e
LÄNSI-SAHARASEINÄKALENTERI 2011
Kalenterissa Jaakko Valon rauhan teemaa käsittelevät teokset ja kuukauden sitaatit antavat jokaiselle kuukaudelle ajateltavaa.
Jokaista kuukautta koristaa länsisaharalaistaiteilija Fadel Jalifa Alín maalaus.
Ollaan ihmisiksi. Suome Ollaan ihmisiksi. Suomen Rauhanpuolustajat l uom
11
suomi ei elä umpiossa hyvinvointiin, turvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavat kansainväliset haasteet.
Tule mukaan nostamaan globaalit kehityskysymykset esiin eduskuntavaalien alla haasta mahdollisimman moni ehdokas vastaamaan ulkopoliittiseen vaalikoneeseen! Kepan vaalikoneessa www.vaalikone2011.fi ehdokkaat voivat esitellä näkemyksiään kansainvälisistä haasteista ja äänestäjät etsiä omia arvojaan vastaavia ehdokkaita. Pidä huolta, että mahdollisimman moni ehdokas antaa vastauksensa! Haasta ehdokkaita ja kerro heille, että globaalit teemat ovat tärkeitä. Eniten ehdokkaita kussakin vaalipiirissä haastaneet voittavat hienoja palkintoja!
seitsemän
haasta ehdokas osoitteessa www.globbarit.fi/vaalit2011
ulkopoliittinen
kehitysyhteistyön palvelukeskus
Vaalikoneessa on 19 kysymystä muun muassa ihmisoikeuksista, maahanmuutosta, ympäristöstä, kehitysyhteistyöstä, taloudesta ja turvallisuudesta. Kysymykset ovat laatineet 20 globaalien kysymysten parissa toimivaa järjestöä ja koneen rakentamista on koordinoinut Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa.
6/2
010
7 8/
10 2010
2/2011
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee. www.maailmankuvalehti.fi
5
3,50
3,50
Orja- a kaupp
0 osi 12 00 Joka vu ta tyttöä ais nepalil Intian än myydä in eih bordell
Tilaa ilmainen näytenumero!
maailmankuvalehti@kepa.fi
Suuri
"M
p so ia. ak aan t rauhan ikeuks tehdä o itä aise aisten M yllein elil ? käytetam n valinta Isra tiinal es en Vietnn tille pal presid gie
rism tais vai tusissa puole läo män ete on en elä is ksik Me isarvo m ih
iko eks M
hmo ytyminen an a tä i? tell . - eris
sta
av t Leones n er" en lust lla Sir ain u ta Hilji ra pno n va vi sj ettu titilastitu
a Burm
a aa ito anta Lukuta ivoa inta haast at uutta to vastarsa .
Aasia
e num
ro
LUKUTAITOISILLE
1
TEKSTI KUVAT
2011
31
ERKKI PIRTOLA KLAUS WELP
Anarkisti, humoristi, zen-filosofi
Erkki Pirtola esittelee taiteilija Matti Waskilammen.
Matti Waskilammen ensi kerran Viitasaarella 1982. Osallistuin musiikkijuhlilla amerikkalaisen säveltäjän John Cagen kursseille, missä taide keksittiin uusiksi. Yhtä mullistava kokemus oli vierailu Waskilammen ateljeekodissa. Matti "Waskitsa" Waskilampi on anarkisti, humoristi ja zen-filosofi, ai-
T
A PA SI N
van kuten oli sattumamestari Cage, mutta aivan toisenlaisessa, suomalaisessa väkevyydessä. Jos Cage halusi taiteen astuvan ulos teoksista ihmisten aisteihin ja takaisin luontoon, komentaa Viitasaaren patriarkka sen takaisin museoon. Waskilammen "museotaulut" herättävät kummastusta. Ne ovat täynnä politiikan ja kulttuurin hahmoja piirrettynä sarjakuvamaisesti. Sieltä löytyy myös John Cage säveltämässä Arbeit macht frei -kantaattia Viitasaaren kunnanriihessä.
WA S K I L A M P I M A A L A A
uutisia omalla tavallaan: Dalai Lama nauraa kiinalaiselle patohankkeelle samaan aikaan, kun teloitettu taiteilija maalaa Maon vaimolle partaa. Deng Xiaoping hilluu kirjavassa SAVE TIBET -paidassa ja polkaisee Kiinan yhdenpuolueen kapitalismiin. Tappajan näköinen Putin tarjoaa pontikkaa suomalaiselle sotaveteraanille Viitasaaren hautausmaalla KGB:n miesten vartioidessa. Veteraani on katketa nauruun ja osoittellee pistoolillaan mahtimiestä. Vieressä on vai-
vaisukko Risto, paikkakunnan kehno talouspäällikkö. Pilkkataulut on tehty vinoille tikoille. Kukaan asianomainen ei oikein pidä niistä. En minäkään. Minut Waskilampi maalasi Rottakuninkaaksi. ovat kuin jostain häiriötilasta, jossa järkevät ihmiset tekevät outoa pilakuvanäytelmää. Mikään ei pidä tarkalleen paikkaansa, eikä millään ole oikein suuntaa. Ne ovat rujoja visioita uutisista.
WA S K I L A M M E N T EO K S E T
32
1
2011
sittää itäisi e sti Työt p tiivise anima yinä leikelt ioina vis vauhti eneillä re jättisc stareilla. -fe Tuska
1
2011
33
Välillä ajatus on selvä, kuten kun Jackson Pollock roiskii verellä Amerikan lippua maahan intiaanien ja gangstereiden katsellessa vierestä verilöylyn jälkeen. Tai kun Medvedev ja Sarkozy katselevat naureskellen Pariisin katumellakkaa, Liskojen yö -oopperaa. Obamakin on tarttunut aseeseen, kun kolmannen maailman nuori heittää häntä kohden cocacolapullosta tehdyn Molotovin coctailin. Oudossa kuvassa Aki Kaurismäki lentää ilman halki vihreässä solmiossa salkku kädessä jossain aavikkosodassa kuin James Bond. pottuilija. Pottuilun takia monet ovet piireihin onkin lyöty hänen edestään kiinni. Waskilampi parodioi joka kuvassaan apinalaumavaltaa, joka on samanlaista niin politiikassa kuin kulttuurissakin. Svenska Kulturfondenin johtaja Berndt Arell on hänen mieliröykytettävänsä. Uusimmassa vinoilussa tämä punaposkinen työmyyrä sahaa Kiasma -sahalla Alpo Jaakolan näköistä Salvador Dalin omankuvan päätä. Elävälle Dalille tulee verihaava otsaan. Surrealismin kuningas joutuu täysin mielivaltaisen woodoon uhriksi. Taustalla on Alvar Aallon rakennus ja vieressä kävelee keveään kesäasuun pukeutunut tyylikäs herra, jota ei innosta ainakaan taide. Tämä sama muniaan kaiveleva heebo löytyy lähes jokaisesta Waskilammen taulusta Afganistanin kurjistuvilta kujilta Kiinan rahastaville muureille. Herra on Waskilammen etsintäkuulutettu, vaarallinen irto-otus, joka on syypää maailman eripuraan: yhteiskunnan Ykkösmies, koko maapallon vihollinen nro 1, joka ei piittaa mistään muusta kuin omista voitoistaan.
WA S K I L A M P I O N K U U LUI SA
ta kuten ei purjevenettäkään. Hänen ei tarvitse olla kuuluisa eikä näkyvä. Taide on hänen henkisen kasvunsa mittari." Tuli mieleen Jouko Turkka: uhkaavaa taidetta voimaa puhkuvasta bodystä. Waskilampi on toiminut porvarillisessa ammatissa Viitasaarella kuvaamataidon opettajana. Hän on ollut kunnallisvaltuustossakin, vihreitten edustajana. Waskilampi on ylpeä siitä, että on voinut tehdä tuotantonsa täysin vapaana kaikista sidoksista taidemaailmaan. Niinpä se onkin saanut rönsyillä täysin hänen ehdoillaan. Vastavuoroisesti ei taidemaailma ole paljoa hänen töistään piitannut. Wa s k i l a m m e n moraalisen suolen tyhjennys aiheuttaa vatsanväänteitä katsojassa hiukan samalla tavoin kuin kittiläläisen Kalervo Palsan patamustimmat työt. Palsahan haaveili nuorena näyttelystä, joka aiheuttaisi kansannousun ja "vallankummouksen". Tätä samaa negaatiotekniikkaa käyttää myös Waskilampi toivoen aiheuttavansa katharsiksen ja sitten "perhosen heilahduksen katsojan aivoissa".
VUONNA 1940 SYNTYNYT
ulut ilkkata vinoille P ty on teh Kukaan . tikoille ainen ei m asiano dä niistä. pi oikein
maalatakin nurinkurisella tavalla. Kuvat eivät asetu mihinkään tuttuun esteettiseen suuntaukseen, vaikka ovat erittäin tunnistettavia. Tutustumisemme aikaan hän oli taitava graafikko. Hän on valmistunut Turun piirustuskoulusta, joten häntä ei voi asettaa pelkästään art-brut -osastoon. Waskilampi näytti tuolloin Viitasaaren ateljeetaan, josta oli tehnyt punttisalin. Teoksensa hän piirsi keittiön pöydällä ja pressikone oli autotallissa, jonka täytti linjakas pirssi, oikea Paholaisen menopeli. Waskilampi bodasi ja näytteli muskeleitaan. "Ei oikea taiteilija tarvitse ateljeeWA S K I L A M P I OS A A
W A S K I L A M M E N T Y Ö T pitäisi esittää animatiivisesti leikeltyinä vauhtivisioina jättiscreeneillä stadionilla Tuska -festareilla, jossa sietämätön maailmanpaatos rytisee vasten Siionin virttä. Vaihtoehtoisesti tällaista kerronnallista poikkeustaidetta varten pitäisi olla oma museo, pysyvä näyttely, jossa joka kuvan ohessa olisi Waskilammen ääni selostamassa teosta perusteellisesti. Hänen äksyilevän oikukas selostustyylinsä on yhtä absurdi kuin hänen teoksensa, ja joka kerta erilainen. Vaatii ylitaiteellisia ponnistuksia päästä Waskikärryille, mutta villi meno palkitsee! Taidehistoria rutisee: eräässä hienossa työssä suurisilmäinen Pablo Picasso maalaa Altamiran luolassa ilmaan ympyröitä vieressään Willendorffin venus. Ympyrät laajenevat taivaalle ufoksi, jota taidekriitikko sihtailee haulikolla.
Matti Waskilammen maalauksia Galleria G:ssä, Pieni Roobertinkatu 10, Helsinki. Auki 13.2. asti.
Katso video haastattelusta Fifistä. Lisää kuvia Waskilammen kotisivuilla http://www. waskilampi.com/maalauksia.htm.
aika Olisiko hoitusra panna at verolle? n markki
Miten käy kehitysavu n
?
Nato jaa, ei vai tyhjä?
talous > turvallisuus > ilmasto > kehitysyhteistyö
Tulevan vaalikauden suurimmilla haasteilla on kansainväliset juuret siksi vastaustenkin täytyy olla kansainvälisiä. Esimerkiksi talouskriisi rasittaa vielä pitkään julkista taloutta.
tule vaalipaneeliin vanhalle kuulemaan, miten puolueet näkevät kotimaisten ja kansainvälisten haasteiden yhteydet!
Paikalla on edustaja kaikista kahdeksasta eduskuntapuolueesta. Keskustelua vetää toimittaja Johanna Korhonen.
aika: Tiistaina 1. maaliskuuta 2011 klo 16-18 paikka: Vanha ylioppilastalo, Mannerheimintie 3 järjestäjät: Kepa ja Paasikivi-Seura
Veganismi vapauttaa eläimet, säästää luontoa ja edistää terveyttä
Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä! Lähetä tekstiviesti numeroon 050 3449524. Kirjoita viestiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenumero! Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja muihin kulutustapoihin katsomatta. w w w. v e g a a n i l i i t t o . f i
36
1
2011
TA LO US & RU O K A
TAPAHTUMA
TAMPERE EETTISEN KULUTTAMISEN ILL AT, faktaa, vaikutusmahdollisuuksia & vegaanisia herkkuja, tilaisuudet 16.2, 16.3., 13.4. 11.5. & 8.6. kello 1820, Hub Tampere, Väinö Linnan aukio 15, 5. kerros.
16.2.
VEGA ANISTA VOIMARUOK A A,
KURSSI
8.2.
ILMA STONYSTÄVÄLLISEN K A S -
illan opettajana toimii kasvisruokakeittokirjoistaan tuttu Päivi Mattila, Pirkkalan ylä-asteen kotitalousluokka kello 17 20.30, ilmoittautumiset 3.2. mennessä anne-mari.leppanen@tampere.fi.
VISRUUAN KOKK AUSILTA,
kurssilla kokataan maukkaita, monipuolisia & helppoja vegeruokia, resepteissä käytetään tofua, papuja, linssejä, soijarouhetta & mahdollisesti myös eksoottisempaa seitania, erityistä huomiota kiinnitetään kasvikunnan proteiinilähteisiin, kurssin vetää Heidi Kettunen, Vantaan Luonnonystävien kasvisruokakurssi Tonttulan nuorisotalo Tikkurilassa, Ratatie 2, ilmoittaudu 15.2. mennessä toimisto@valu.fi/050 407 2969. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 14.2. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Tule meille töihin. Ilmaiseksi.
Yritykset luottavat nyt joukkoihin.
voima a
Toisenlainen maailma vapaaehtoistyöllä
U U S I V U O S I J A U U D E T K U J E E T,
Ninni Kairisalo
myös Brysselissä. Kohujen keskellä painiskeleva Unkari otti kontolleen unionin puheenjohtajuuden, ja EU:n vuoden 2011 teemavuosi lanseerattiin. Tänä vuonna teemaksi on nostettu vapaaehtoistyö. Komission mukaan vapaaehtoisuus on valittu teemaksi muun muassa siksi, että vapaaehtoistyöskentely voi parantaa ihmisten työtaitoja ja edistää työllistymistä. Tämä on erittäin tärkeää nyt talouskriisin aikaan, jatkaa komission tiedote. Vapaaehtoistyöllä on kuulemma tärkeä rooli niinkin monella sektorilla kuin koulutus, nuoriso, kulttuuri, urheilu, ympäristö, terveys, sosiaalityö, kuluttajaturva, humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, tutkimus, mahdollisuuksien tasaarvo ja ulkosuhteet.
tai ehkä Microsoft? Kiinnostaisiko uusi työ jonkin suuren brändin palveluksessa? Vaihtoehtoja kyllä riittää, valitse vain mieleisesi. Tarkista kuitenkin etukäteen palkkavaatimuksesi, sillä rahallista korvausta et välttämättä
P
EPSI, DIESEL
saa työstäsi lainkaan. Voittojen maksimoiminen on aina kuulunut yritysmaailmaan. Toisinaan keinot siihen ovat vähintääkin kyseenalaisia. Eräs tällainen ilmiö on crowdsourcing. Että mikä?
K U N I N T E R N E T V A L L O I T T I maailman, se asetti yritykset uuteen tilanteeseen. Uudessa ympäristössä vanhat keinot eivät riittäneet. Oli pakko keksiä uusia verkkoon soveltuvia toimintamalleja. Samalla alettiin etsiä keinoja ottaa tilanteesta irti suurin mahdollinen rahallinen hyöty.
S I I S H E T K I N E N . Tajusin, että olen itsekin tehnyt paljon vapaaehtoistyötä. Nuorempana puuhastelin muun muassa nuorison, kulttuurin, ympäristön ja joskus urheilunkin parissa. Ja kävinhän jopa monella ensiapukurssilla, joten olin varmaan vapaaehtoistyöläinen terveyssektorillakin. Erona vain oli, että silloin (ja edelleen?) näitä asioita kutsuttiin harrastuksiksi. Joskus jopa aktivismiksi. Tai ehkä niitä ei oikeastaan kutsuttu millään nimikkeellä, koska ne olivat osa normaalia arjen kulkua. Vapaaehtoistyöksi tunnistin vain työni tansanialaisessa katulapsikodissa, joka ehkä sopii kategoriaan "kehitysyhteistyö". Tutkimustyötä en onneksi muista tehneeni ilmaiseksi, mutta sekin saattaa sattua omalle kohdalle tulevaisuudessa, ellen vaihda alaa luonnontieteisiin ja keskity innovaatioiden kehittelyyn.
ruoka
Appelsiini on yllättävä ilmastosankari
Muista arvostaa hedelmiä.
Välimeren alueen sitrushedelmät ja Etelä-Amerikan melonit kypsyvät ja saapuvat meille jättimäisinä laivalasteina. Kaukomaiden appelsiinit, omenat ja ananakset uhkuvat aurinkoa marketin sisäänkäynnillä. Hinta, laatu ja tarjonta ovat kohdallaan. Monelle on yllätys, että vaikka hedelmät tuodaan kaukaa, ilmastovaikutus on melko pieni.
TÄ H Ä N A I K A A N V U O D E S TA
edistetään komission mukaan myös "mahdollisuuksien tasa-arvoa". Wikipediasta löytyi tälle mystiselle ilmaukselle määritelmä: "Mahdollisuuksien tasa-arvo on ajatus, jonka mukaan kaikille ihmisille tulisi taata tasavertaiset lähtökohdat tavoitella omaa hyväänsä yhteiskunnassa. Esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunta pyrkii edistämään mahdollisuuksien tasa-arvoa maksuttoman koulutuksen avulla, jotta myös köyhien perheiden lapset saisivat mahdollisuuden korkeaan koulutukseen. Suomalaisessa poliittisessa kentässä näkyvimpänä kokoomus on sisällyttänyt ajatuksen periaateohjelmaansa. Se on myös yksi kokoomuksen julki tuomista arvoista."
VA P A A E H T O I S T O I M I N N A L L A E I K A I TÄ S S Ä S I T T E N M U U TA
sen matka maailman ympäri. Samalla päästömäärällä pääsee rekalla Helsingistä Kapkaupunkiin. Vain harvoja erikoishedelmiä ja -vihanneksia, kuten kenialaisia tuorepapuja, kuitenkaan kuljetetaan lentäen.
H E D E L M I S TÄ S U O M A L A I S E T syövät eniten banaaneja, omenoita, appelsiineja ja satsumia. Näiden ilmastokuormitus kiloa kohden on Suomeen saakka rahdattuna alle 1 kg CO2e/kg. Useimpien muidenkin hedelmien kasvatus ja kuljetus Suomeen tuottaa ilmastopäästöjä alle 2 kg CO2e kiloa kohden. Se on toki paljon enemmän kuin kotimaisen porkkanan, mutta paljon vähemmän kuin suomalaisessa kasvihuoneessa kasvatetun kurkun, jonka hiilijalanjälki voi talvella ylittää 5 kg CO2e/kg.
en ja ananasten jättiplantaasit ovat tuttu näky tropiikin maaseudulla liikkuneelle. Niillä työntekijöiden olot ovat monesti kehnonpuoleiset. Myös maaperän köyhtyminen ja holtiton vedenkäyttö vaikuttavat paikalliseen ympäristöön. Osta siksi luomua ja reilua kauppaa. Niiden tuotantoa valvotaan ja tilanteista tiloilla raportoidaan meillekin asti. Banaaneita saa reiluna melkein joka kaupasta ja muitakin hedelmiä ainakin joka kolmannesta.
K A I K K I E N Y M P Ä R I S T Ö VA I K U T U S -
kuin että käärikäämme hihat ja ryhtykäämme rakentamaan mahdollisuuksien tasaarvoa vapaaehtoisvoimin. Se tulee huomattavasti hyvinvointiyhteiskuntaa halvemmaksi. Ja muistakaamme, että harrastamisen, hauskuuden ja nauttimisen lisäksi kannamme harteillamme vastuun yhteiskunnasta ja omasta CV:stämme.
eva nilsson
Kolumni on julkaistu Fifin Kirjeenvaihtajat-blogissa 14. tammikuuta.
rahtilaivoilla ei ole ilmaston kannalta hullumpi ratkaisu. Maailman tavaraliikenteestä hoidetaan laivoilla 90 prosenttia, mutta maailman hiilidioksidipäästöistä vain 2,7 prosenttia on peräisin meriliikenteestä. Tonni ruokaa lennätettynä Helsingistä Ivaloon rasittaa ilmastoa yhtä paljon kuin suuren rahtialukH E D E L M I E N K U L J E T TA M I N E N
kannalta oleellisinta on arvostaa hedelmiä: syömäkelpoisesta ruoasta heitetään eniten pois juuri hedelmiä ja vihanneksia. Keitä kuivahtaneista appelsiineista hilloketta tai tee nahistuneista omenoista makeaa murupaistosta.
TEN
Tuuli Kaskinen
liittyy toki muita ympäristöongelmia. BanaaniETELÄN HEDELMIIN
1
2011
37 37
eduskuntavaalit 2011
ainohalonen.fi
Tilaa kulttuurille ja luovalle työlle
Vuonna 2006 Wired-lehden journalisti Jeff Howe esitteli artikkelissaan uuden termin crowdsourcing: yhdistelmä sanoista crowd, joukko, ja outsourcing, ulkoistaminen. Perusajatus oli yksinkertainen. Miten yritykset voisivat antaa jonkin toiminnon verkossa olevan suuren ihmismäärän hoidettavaksi. Yksi Howen esimerkeistä oli valokuvapalvelu iStockphoto, joka myy käyttäjien sivulle lataamia kuvia. Palvelun korkeatasoiset valokuvat kelpaavat hyvin yritysten käyttöön. Koska kuvaajat ovat "vain" harrastajia, hinnat ovat murto-osan siitä, mitä ostajat olivat perinteisesti maksaneet.
PIAN ILMIÖ ALKOI
levitä. Asiakkaat haluttiin saada vaikkapa hoitamaan osa yritysten markkinoinnista. Yhä useammin houkuttimeksi ei tarjottu rahaa vaan esimerkiksi "loistavaa tilaisuutta päästä työskentelemään suurelle brändille". Tällainen retoriikka ei tietenkään ole mitään uutta. Se on tuttua jokaiselle opiskelijalle, joka on törmännyt seksikkäiden alojen palkattomiin työharjoittelupaikkoihin. Perustelut ja ajatuskuvio ovat samanlaisia: Tee nyt tämä työ meille maksutta, niin varmasti joku maksaakin tulevaisuudessa työstäsi.
rcing: wdsou noista Cro ä sa distelm joukko, yh , crowd urcing, o ja outs minen. ta ulkois
kin yhteisen hyvän vuoksi. Kuitenkin kokeilijoita on jo meilläkin. Esimerkiksi Nokialla on oma crowdsourcingista vastaava johtajansa. Yritys ilmoitti vastikään irtisanovansa Suomessa 500 henkilöä, pääasiassa tuotekehityksestä. Tuotekehitys on yksi osa-alue, jolla Nokia pyrkii hyödyntämään crowdsourcingia. Toinen crowdsourcingia kokeillut suomalaisyritys on Vallila Interior, joka ylläpitää nettikauppaa bonbonkakku.com. Sivustolle voi kuka tahansa ladata oman kangasdesigninsa. Käyttäjät äänestävät, ja suosituimmista tulee osa nettikaupan valikoimaa. Rahaa suunnittelija ei työstään saa. Sivulla kerrotaan, että Vallila haluaa tarjota uusille kyvyille kansainvälistä huomiota ja maksuttoman keinon oman brändin rakentamiseen. Yritykset esiintyvät tietysti mielellään hyväntekijöinä. On kuitenkin selvää, että yleisön työpanoksella on yrityksille taloudellinen merkitys.
Tämän ilmoituksen maksoi Filminor
Ilkka Niskanen
Ehdokkaat ovat maksaneet mainoksen itse.
S U O M E S S A Y R I T Y K S E T eivät ole vielä kovin näkyvästi hyödyntäneet crowdsourcingia. Ilmiölle ei vielä ole kielessämme edes vakiintunutta nimeä. Ehdotuksia ovat olleet esimerkiksi joukkoistaminen ja talkoistaminen. Jälkimmäinen käännös tosin on kyseenalainen, talkoista kun tulee mieleen ilmaistyö, jota tehdään jon-
C R O W D S O U R C I N G I N ylistäjät muistuttavat, että se perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämä on tietysti totta. Mutta vapaaehtoisuuteen perustuu työskenteleminen missä tahansa työvoimaa hyväksikäyttävässä yrityksessä. Internet ei tee alipalkatusta työstä yhtään hyväksyttävämpää. Tai ehkä tällainen nurina on vain turhaa kyynisyyttä? Ehkä pitäisi oppia ajattelemaan niin kuin Nokian crowdsourcing-johtaja, joka sanoi Talouselämän haastattelussa: "Ihmisiä motivoi mahdollisuus parantaa maailmaa."
Yhteiskuntaa on kehitettävä heikoimpien ehdoilla
kolumnisti, radiohenkilö, Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja
Päärynä-avokadosalaatti
Tämä salaatti on ihanan pehmeää sekä rakenteeltaan että maultaan. Pieni haaste on saada päärynät ja avokadot samaan aikaan sopivan kypsiksi. Parhaiten se onnistuu ostamalla ainekset kaupasta muutamaa päivää ennen valmistusta tai hankkimalla avokadot ready-toeat-merkittyinä.
Salaatti 2 luomupäärynää 2 luomuavokadoa 1 dl cashewpähkinöitä Kastike 2 rkl oliiviöljyä 2 tl vadelmaviinietikkaa 1 tl luomulimetin kuorta 1 rkl luomulimetin mehua hyppysellinen suolaa mustapippuria myllystä
et i.n or u uv m su w. ww
Johanna Sumuvuori Jukka Relander
ww w. juk ka rel an de r.fi
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja kirjasto-lautakunnan pj
Eduskuntavaalit 17.4.2011
1. Paahda cashewpähkinöitä muutama minuutti kuivalla pannulla. 2. Sekoita kastikeainekset keskenään. 3. Kuori avokadot ja päärynät ja pilko ne pitkittäin kauniiksi lohkoiksi. Jos et heti valmista salaattia, säilytä hedelmät sitruunamaustetussa vedessä, etteivät ne tummu. 4. Lado päärynöitä, avokadoja ja pähkinöitä kerroksittain salaattikulhoon ja lorauta kerrosten väliin limettikastiketta.
Tästä annoksesta riittää alkupalaksi neljälle. Käytettyjen raaka-aineiden hiilijalanjälki on noin 1 CO2e/kg. Valmistuksen hiilijalanjälki on 0,01 CO2e. Yhden annoksen jalanjäljeksi tulee siten alle 0,3 kg CO2e/kg.
Maria Miklas
Pirkko Kotila
www.pirkkokotila.fi
VarsinaisSuomi
1
2011
41
Esteet nurin!
Kaikki me ollaan erilaisia. Sitä juhlitaan nyt.
Birdlandin hautajaiset
esittämisen. Olisi ihan sama tulisiko Turusta vai Turkista, löytyykö diagnosoituja vammoja tai pystyykö esimerkiksi puhumaan. (Ja jos pystyy puhumaan, niin voisi sanoa myös tyhmiä juttuja eikä kukaan nauraisi.) Tehdä jotain kivaa yhdessä, kulttuuria sanan laajassa merkityksessä. Ei kuitenkaan mitään perusjumppaa ja ylipirtsakoita ohjaajia, kiitos, vaan jotain minkä voisimme ideoida ja luoda itse. Rakentaa esteettömän ja turvallisen tilan, jossa ei tarvitsisi pelätä että joku kännihörhö kaatuu päälle tai vetää turpaan.
L I S Ä K S I O L I S I K I V A , että kaikki tämä olisi ihan normaalia eikä mikään erityistapaus. Erilaisuutta ei jäätäisi pällistelemään, sillä tärkeintä olisi keskittyä olennaiseen eli hauskanpitoon. Jossain utopiassa tämä olisi mahdollista. Mutta utopiahan on paikka, jota ei ole olemassa. Helmikuusta alkaen on, Helsingissä.
E
I V O I L A U L A A , kun ei
osaa. Ei voi leikkiä, kun on liian vanha. Ei voi pussata, kun porukka paheksuu. Ei voi käyttää korkokenkiä, kun kaverit nauraa. Ei voi jutella syvällisiä, kun kaikki on kännissä. Ei voi soittaa levyjä, kun ei ole käsiä. Ei voi fanittaa bändiä, kun pitkät seisoo edessä. Ei voi löytää vessaa, kun ei näe. Ei voi breikata, kun on pyörätuolissa. Ei voi istua rauhassa, kun tyypit tuijottaa. Ei voi pelata kikkeriä, kun ei tiedä mitä se on. Sitä paitsi enhän mä muutenkaan kehtaisi, uskaltaisi tai osaisi. Mutta kyllä mä sitten, jos olisin fiksumpi, komeampi, vahvempi tai suositumpi. Esteitä riittää tässä maailmassa, eikä oikein koskaan tiedä, mitkä niistä ovat todellisia ja mitkä oman pään sisällä itäneitä.
J O S U S K A LTA I S I N ,
nopea, notkea ja nokkela. Syvällistä kirjallisuuskeskustelua mutta paljastaisin vain sivistymättömyyteni. Ja muistini on surkea. on pelkoja ja haaveita, joten miksemme voisi: Olla omia itsejämme, tuntemattomienkin seurassa. Kukaan ei pällistelisi tai tyrmäisi ketään. Lopettaa fiksun ja filmaattisen
MONILLA MUILLAKIN
itse kokeilisin ainakin seuraavia: Levyjen soittamista jossain rennossa mestassa mutta jollei musiikkimakuni olekaan tarpeeksi cool, niin tyypit kaikkoavat. Capoeiraa mutta paikat menisivät heti muusiksi, kun en ole tarpeeksi
Anna-Sofia Joro Utopia-klubi 12.2. Helsingin toimintakeskus Hapessa kello 1823, Pertti Kurikan nimipäivät & Siiri Nordin.
lopettamisesta tuli, alkoi yllättävän vilkas keskustelu. Niin vilkasta keskustelua ei käyty koskaan Birdlandista sen vielä eläessä. Lähes kaikki olivat arvelleet näin käyvän. Ohjeita ja neuvoja jaettiin jälkikäteen. Monet eivät olleet paikassa käyneetkään, mutta tarjosivat nyt oikeaa ja luotettavaa merikarttaa käyttöön. Rannalla viittilöitiin rajusti ja annettiin ohjeita eiliselle merelle päin. Haistatan pitkät maakravuille. Myös sureminen on saanut Diana-ilmiön piirteitä. Sillekin haistatan pitkät. Minua on taputeltu olalle ja "otettu osaa", ikään kuin olisin menettänyt lähiomaiseni. En menettänyt, toisen kotini kyllä menetin. Paikan tulevaisuudesta oltiin alusta alkaen epäileväisiä, koska omistajaa ei ole koskaan pidetty minään erityisempänä mesenaattina. Parhaat hetkeni koin siellä kesällä. Me vähäiset kuulijat saimme hyviltä ja tunnetuilta esiintyjiltä lähes yksityiskonsertteja. Missäpä muualla olisin edes kohdannut Roberta Gambarinin, Freddy Colen, All Fosterin, Cedar Waltonin, Joey Morantin, Esperanza Spaldingin, Benny Golsonin ja niin edelleen. En missään. Parasta olivat myös keskiyön jamit. Niin ja se röökihuone. Kävin paikassa yli kaksikymmentä kertaa. Ensimmäinen kerta oli avajaisissa ja viimeinen uuden
K
UN TIETO BIRDL ANDIN
vuoden yönä. Viimeisellä kerralla pääsin vasta ensimmäistä kertaa käyttämään jo kauan minulla ollutta mustaa, muovista VIP-korttiani. Aikaisemmin tilaisuudet olivat olleet ilmaisia tai niin kalliita, etteivät mitkään vaparit kelvanneet. Tuo viimeinenkin kerta oli hyvä. Taisin olla silloin vähän kännissä. Oikeaan aikaan osui kännäilykin. Viekää nyt minkä viette, mutta muistojani Birdlandista ette kyllä vie minulta milloinkaan! Se on vissi se.
Pertti Laesmaa Kolumni on julkaistu Fifin Henkilökohtaista-blogissa 18. tammikuuta.
Stupidon ihka ensimmäinen julkaisu,
punk-klassikko vuodelta 1989 jälleen saatavana J.M.K.E:n 25-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Uusi masterointi ja bonusbiisit, 24 sivun booklet, jossa kaikki lyriikat käännöksineen jne. Hommaa myös J.M.K.E:n 25-vuotisjuhlajulkaisu Jasonit ei huvita, hupaisa cover-kokoelma, jolla mm. Eesti on My Mind ja 15 muuta lainabiisiä.
Pelle Miljoona Oy plays Moottoritie on kuuma
12.2. Jyväskylä/Lutakko 13.2 Helsinki/Tavastia (s/K18) 16.2. Helsinki/Tavastia 17.2. Helsinki/Tavastia 18.2. Tampere/Pakkahuone (+Sensuuri) 19.2. Turku/Caribia (+Liikkuvat Lapset)
Liekki plays Korppi
29.3. Helsinki/Tavastia 30.3. Turku/Klubi 31.3. Tampere/Klubi
Keba plays Koko ajan go-go
27.4. Helsinki/Tavastia
Shotgun Club - Love Under The Gun
Shotgun Clubin räjähdysalttiilla esikoisalbumilla on upea taikamaailma, joka on yhtä herkkää kuin Joy Divisionin tai Suiciden musiikki yhdistettynä. Love Under the Gun -albumin on tuottanut Vilunki3000 (Uusi Fantasia, Op;lBastards). Levynjulkkarikeikka pe 20.1. Helsinki, Semifinal
Lama plays Lama (+ Kakkahätä-77)
7.5. Turku/Klubi 14.5. Tampere/Klubi 20.5. Jyväskylä/Lutakko 21.5. Joensuu/Kerubi 27.5. Helsinki/Tavastia
42
Koonnut Pertti Laesmaa
1
2011
"Pam älähti, kun eri puolille maata haettiin poikkeuslupia pitää kaupat auki loppiaisena, ja isossa osassa maata luvat myös myönnettiin. Julkisuudessa kauppoja auki pitäneet yrittäjät kertoivat, miten hyvä kauppapäivä loppiainen on. Poikkeuslupa edellyttää nimensä mukaisesti poikkeusta, mutta ainakin minun on mahdotonta ymmärtää, että jotain sellaista poikkeuksellista olisi liittynyt juuri tähän loppiaiseen, joka ei reilu vuosi sitten olisi ollut tiedossa." Auli Kivenmaa, Pam 1/2011
Samaan aikaan mediassa puhuttiin eläkeyhtiöiden päättäjien vapaaehtoisesta työeläkkeestä. Siitä nauttivat samat ihmiset, jotka päättävät palkansaajien eläkeheikennyksistä." Kristiina Salonen, Mielenterveys 6/2010
Valtionhallinto ja yliopistot vastaavat julkisuuspaineisiin kiillottamalla julkisivuaan. Virkavirheen pelko yhdistettynä markkinointiin tuskin lisää avoimuutta. Se tuottaa lisää asian vierestä puhumista ja entistä terhakkampaa logojen asettelua paperiarkkien reunoille." Heikki Laurinolli, Aikalainen 1/2011
Sinun tarinasi
Maria Amelie kirjoitti kirjan ja karkotettiin Venäjälle
si ohjenuoriksi. Juuri Suomi antoi Kaukasukselta lähteneelle Marian perheelle ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Siitä lähtien perheen passit olivat Suomessa ja perhe itse Norjassa, ensin turvapaikanhakijoina, sitten paperittomina siirtolaisina. Suomi on kirjassa läsnä kaikkialla, eikä missään. Se on paikka, josta täytyi lähteä, vaikka oli ystäviä, kielitaitoa ja yhteisö. Se on myös maa, jonka antama päätös määritti perheen koko tulevaisuuden. Vihaan kaikkea ja itseäni, koska tulin onnelliseksi Suomessa. suuttumus itseä kohtaan toistuvat kirjassa. Siinä mielessä kirja on myös perinteinen kasvukertomus. Kirja alkaa 16-vuotiaan tytön päiväkirjamerkinnöillä, jotka ovat usein täynnä suuttunutta itsekritiikkiä. Niistä edetään kohti aikuisen ihmisen huonoa omaatuntoa. Sisimmässäni olin koko ajan tiennyt, ettei ole oikein tehdä töitä pimeästi, ja
I T S E I N H O, V I H A J A
Lapsiperheessä Matit ovat yleensä isiä ja pojat Veetejä tai Valttereita." Sanni Salonen, Lapsen Maailma 1/2011
Jokainen väkevä kysymys puhuu omalla kielellään, mutta asiantuntija yrittää selvitä amerikanenglannilla." Antti Salminen, niin & näin 4/2010
H
A L U A N , E T TÄ P A P E R I T T O M I E N TA R I N O I TA OI, SUOME A!
MARIA AMELIE
...on kirjailijanimi, jonka takana on Madina Salamova, 25. ...pakeni vanhempiensa kanssa Venäjältä Suomeen vuonna 2000, ja kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen edelleen Norjaan vuonna 2003. ...on asunut laittomana siirtolaisena Norjassa vuodesta 2003. ...karkotettiin Norjasta Venäjälle 24.1.2011.
Aika monet poliitikot tai sellaiseksi haluavat puhuvat Suomesta ja suomalaisuudesta niin karkeilla äänenpainoilla, että koko sana on alkanut tuntua niljakkaalta. On perussuomalaista, aitosuomalaista, kantasuomalaista ja kaikkea siltä väliltä, ja useimmiten puhe tuntuu olevan "meistä" ja "niistä". Näitä ihmisiä kuunnellessa halu kuulua "meihin" kaikkoaa hetkessä." Kai Amberla, Rondo 1/2011
tämä kirja muuttaa elämäsi. Haluan, että luettuasi tämän kirjan avaat silmäsi ja näet maailman toisella tavalla." Pam! Kirja tuskin voi asettaa itselleen parempaa tehtävää, ja Norjan sekoittaneella Maria Amelien tarinalla on hyvät mahdollisuudet onnistua päämäärässään. Seitsemän vuotta paperittomana Norjassa elänyt Maria julkaisi viime syksynä kirjan Ulovlig norsk, jonka nimi suomeksi kuuluisi Laiton norjalainen. Siinä hän paljastaa identiteettinsä ja lainrikkomuksensa vapaaehtoisesti. on viime vuosina alkanut levitä Euroopassa, myös Suomessa, jossa viime vuonna julkaistiin useampikin aihetta käsittelevä kirja. 25-vuotiaan Maria Amelien kirja on kuitenkin jotain muuta: äänessä ei ole toimittaja, auttaja tai aktivisti vaan paperiton itse. Laiton norjalainen on omaelämäkerta, jonka on kirjoittanut joku, jota ei virallisesti ole olemassa. Tämä olematon ihminen vihaa ja on onnellinen, rakastaa ja pettyy, on tavallinen teini ja kuitenkin täysin erilainen. Vihaa ja rakkautta saa osakseen myös Suomi. Äiti ja isä olivat olleet niin naiiveja ja idealistisia, kun tulimme Suomeen. He uskoivat niin paljon länteen, jossa puhuttiin kovaan ääneen ihmisoikeuksista. Itsekin olin toivonut, että elämämme vihdoin muuttuisi paremmaksi ja helpommaksi. Kun tulimme Suomeen vuonna 2000 hakemaan turvapaikkaa, äiti ja isä uskoivat järjestelmään, lupauksiin yksilöllisestä käsittelystä ja siitä, että kaikki tiedot tarkistettaisiin ja vahvistettaisiin." Usko ja toivo osoittautuivat väärik-
tosiaankin, kaikkien ihmeiden jälkeen valmistuu maisteriksi Trondheimin yliopistosta. Ja vieläpä viidessä vuodessa. Järjestelmä tuotti virheen. on aika päättää. Hän voi jatkaa elämäänsä laittomasti maisterintutkinnon suorittaneena pimeänä siivoojana tai paeta jälleen uuteen maahan. Hän voi palata Venäjälle, jossa ei tunne ketään, jonka kielen on unohtanut ja jossa saattaa olla vaarassa. Hän voi valita helpon tien: ostaa väärennetyn passin ja aloittaa normaalin elämän Norjassa. Maria halusi kuitenkin "ennemmin kirjoittaa kirjan kuin ottaa vastaan väärennetyn passin". Siksi hänet pidätettiin ja karkotettiin Norjasta tämän vuoden tammikuussa. Norjan viranomaiset tekivät juuri sen, mitä Maria odottikin. He sanoivat, ettei täydellisesti integroituneella Marialla ole asiaa Norjaan. Opiskeleminen oli ollut rikos, norjalaisten kotien siivoaminen norjalaisten puolesta oli ollut rikos. Ja teini-ikäisen elämän eläminen eteenpäin oli ollut rikos.
L O P U LTA A I K U I S E N M A R I A N
Kun kaverini ei ollut opiskellut tarpeeksi, häneltä lopetettiin opintotuki. Sen tilalle saatu toimeentulotuki tarkoitti enemmän rahaa. Älytöntä." Nimimerkki JM, Aino 8/2010
an "Viha kea ja kaik a i, kosk itseän lliseksi nne tulin o essa." Suom
omatuntoni oli huono, koska tein niin. Olin antanut itseni unelmoida siitä, että voisin maksaa veroja. Olin unelmoinut, etten enää olisi velkaa Norjan viranomaisille ja voisin olla rehellinen niille ihmisille, joille tein töitä. Melkoisia unelmia aikana, jona pohjoismaiden lailliset kansalaiset piilottavat omaisuuksiaan veroparatiiseihin. Kirjan kiusallisin viesti onkin siinä, että Maria on niin paljon kunniallisempi kuin suurin osa laillisista asukkaista. Hän opettelee kielen, siivoaa norjalaisten asuntoja, tekee vapaaehtoistöitä, on aktiivinen ylioppilaskunnassa ja
Olisiko tökeröt lähentymisyritykset vastakkaisen tai oman sukupuolen edustajiin helpompi kuitata sillä, että olit selvin päin?" Seija Saippua, Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2011
Vaasan ammattikorkeakoulussa oli ylikivaa, tällä hetkellä Spotifyssa pyörii Hämeen ammattikorkeakoulun mainos. HAMK, why not? Eipä ainakaan itselleni tule mielikuvia laatukoulutuksesta. Markkinoinnin pitäisi tavoittaa sen kohderyhmä, mutta se ei onnistu jos keski-ikäiset taustapirut laitetaan ideoimaan nuorekkaita juttuja." Iiris Penttilä, Vaasan ylioppilaslehti 1/2011
mitä pakenitte. Minulla ei ole hyvää vastausta, mutta tiedän, että vanhempani pelkäävät yhä. Olen hiljaa, enkä kysy.
M O N E T K Y S Y VÄT ,
1
2011
43
Nyt ei siis kysytä, onko Venäjä turvallinen maa. Toisen polven paperittoman näkökulma haastaa tällaisen liian yksinkertaisen keskustelun. Nyt puhutaan siitä, saako alaikäisenä Norjaan tuotu ja siellä elämänsä rakentanut nuori nainen kokea olevansa norjalainen. Samalla kysytään, mitä minun pitäisi lukijana ajatella. Jos en tiedä, mitä Maria pakeni, voinko auttaa häntä, tuntea sympatiaa, asettua hänen puolelleen? Eikö tieto taustoista olekin ehto sille, että voin hyväksyä hänen toiveensa jäädä maahan? Vai eikö sittenkään? Kumpi on olennaisempaa: se, mistä Maria on lapsena lähtenyt vai se, mikä hänestä on tullut? Kirja on täynnä kysymyksiä. ei jaksaisi lukea: niitä tulee liikaa, ja ne toistavat itseään. Mutta juuri tämä vihjaa lukijalle siitä, että paperittomuus on ennen kaikkea toistoa. Pelko kiinnijäämisestä toistuu, saTOISINA AN K YSYMYK SI Ä
lailu toistuu, odotus toistuu, kysymykset toistuvat, kunnes tapahtuu jotain: Maria julkaisee kirjan ja tulee karkotetuksi. Luin kirjan loppuun päivänä, jona Maria lennätettiin Venäjälle. Lento laskeutui Moskovan Seremetjevon lentokentälle neljän aikoihin. Puoli tuntia myöhemmin Moskovan toisella lentokentällä räjähti pommi, ja kymmeniä kuoli. ollut myös sinun tarinasi, kirjoittaa Maria Amelie. Niin, sillä se olisit voinut olla sinä, jonka edessä on yhtenä päivänä valinta, jonka et koskaan luullut koskevan sinua, valinta, joka tekee sinusta muukalaisen itsellesi sellaisten lakien edessä, jotka pelkistävät sinut olemattomaksi. Yhtäkkiä sinusta olisi voinut tulla minä...
TÄ M Ä O L I S I V O I N U T
Hanna Kuusela Otteet ovat norjankielisestä teoksesta Ulovlig Norsk. PAX 2010. Suomennokset ovat kirjoittajan.
eli kertomus siitä, miten KOM-teatteri juuttui hissiin matkalla ensi-iltaan. TAMMI-HELMIKUUN LIPUT MYYNNISSÄ
Teksti: Juha Itkonen Ohjaus: Kalle Chydenius Esitysdramaturgia: Pekka Milonoff Rooleissa: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi sekä Kalle Chydenius, Juha Itkonen ja Pekka Milonoff Liput 26 / 24 / 14,- KOM-lipputoimisto Kapteeninkatu 26, 00140 Helsinki puh. (09) 6841 841. Myös Lippupalvelusta puh. 0600 10 800 (1,83 e/min + pvm) www.kom-teatteri.fi
K I RJA LL I S U US
7.2. K IRJAILIJA JA ANA TAPONEN keskustelee uudesta teoksestaan Unelmavaras, haastattelijana kirjailija John Kiviranta Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten Rantatie 25 A, kello 1819.30.
RYMYÄ, R AIKUA, ÄRR ÄPÄITÄ vuosisata suo-
HELSINKI CHANGING THE WOMAN IMAGE
malaista sarjakuvaa, harvinaista materiaalia varhaisista suomalaisista sarjakuvista animaatioihin, blogeihin ja nykysarjakuvaan, näyttely avoinna 10.2.5.10., Kansalliskirjastossa, mape 920, la 916. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 14.2. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
sarjakuvien naishahmojen muutoksia viime vuosikymmeninä, mukana on teoksia Ruotsista, Norjasta & Suomesta, näyttely avoinna 27.2. asti Päivälehden museossa, tisu 1117.
WOMAN IN COMICS,
www.kom-teatteri.fi
44
1
2011
Ottolapsilla ei ole paikkalippua
Miten karhea, rokonarpinen, oikea mies voi olla ruotsalainen näyttelijänpelle? Fani arvioi Michael Nyqvstin esikoiskirjan.
näytellyt lukuisissa elokuvissa muun muassa Kimpassa (2000), Niin kuin taivaassa (2004) ja Millenium-trilogiassa (2009). Hyvillä näyttelijöillä on taito naurattaa ja itkettää, onhan heidän työnsä todellisuuden manipulaatiota. Siksi ei ole kummallista, että näyttelijät kirjoittavat. Usein he kirjoittavat itsestään tai kuvitteellisesta minästään. Näin on tehnyt myös Nyqvist esikoiskirjassaan Päivää, isä.
ON
M
ICH A E L N YQV I S T
"Ajamme isolla Ford Fairlanella kohti tuntureita", Nyqvist kirjoittaa. "Meillä on pepitaruudulliset kypärät. Hammarlund-kypärät. Metsästä voi milloin tahansa loikata hirvi. Silloin täytyy olla valmiina." Ruotsalaisilla on kypärät autossa. Oj stackars. Meillä Suomessa vanhem-
haastatteli Nyqvistiä kirjan julkaisemisen aikoihin. Hän kertoi kirjan käsittelevän "sitä omituista tunnetta, että ei tiedä mistä on tullut. Sitä on junassa ilman paikkalippua, eikä tiedä mihin pitäisi istua." Kun Mickeltä kysytään kirjan tyylistä, hän siteeraa lempikirjailijaansa Walt Whitmania: "Jag vittnar och väntar." Tätä ette ehkä ole vielä kuulleetkaan turvallisuusnarkomaaneista naapureistamme:
AK ADEMIBOKHANDEL
etää, icke ti vät M mene missä misen avautu . rajat
mat osaavat antaa lapsilleen mehevän maaperän. Ruotsalaisia itkettää, kun he kertovat kuinka iskä tai äiskä siemaili salaa portviiniä. Nyqvistilläkin on mielipide ruotsalaisuudesta. "Vain ruotsalaiset nauravat ennen kuin on tapahtunut mitään hauskaa."
kertoo yhtä paljon näyttelijyydestään kuin juurettomuudestaankin. Kaikki lapset luulevat joskus, että ovat tulleet jostain toisesta perheestä, mutta jotkut on ihan oikeasti adoptoitu, niin kuin Nyqvist. Ottoäiti kertoo, että poika tuli uuteen perheeseensä aivan alasti, mukanaan vain tyhjä ketsuppipullo, hänen ainoa lelunsa. Kun Nyqvist lähtee etsimään biologisia vanhempiaan, tunteiden myllerrystä ja maanisuutta on vaikea ymmärtää. Mitä hän toivoo löytävänsä? Vanhemman, joka ei ole häntä halunnut? Toisen vanhemman, joka ei ole koskaan ottanut lapsestaan selvää? Ulkopuolisuuden tunne antaa Nyqvistille kyvyn tarkkailla ruotsalaisuutta avoimesti. Kun Micken italialainen isä, menestynyt apteekkari, tulee Tukholmaan tapaamaan aikuista poikaansa, hän sanoo: "Ruotsi on rasistinen maa. En olisi ikinä pystynyt asumaan täällä."
K I RJA SSA A N N YQV I S T M U T TA A S I A A N :
Micken miehisyys ei siitä murru, jos hän vähän avautuukin. Micke tietää, missä menevät avautumisen rajat, hän ei sorru itsesääliin. Micke on aktiivinen. Micke tykkää aikuisista naisista. Mickellä on jalat maassa. Micke on naimisissa. Micke on sanonut ei Michelle Pfeifferille. Micke ei pelkää homoja. Micke osaa lyödä, mutta valitsee olla lyömättä. Kun täydellinen nainen on yhtä aikaa madonna, huora ja äiti, niin Micke on isä, playboy ja jeesus. Jotkut ruotsalaiset miehet ovat liian ruotsalaisia, liian kauniita ja herkkiä miehiksi. Heidän vierellään tuntee itsensä saastaiseksi noita-akaksi. Mutta ei Micken vierellä, ei ikinä Micken. Nyqvistille näyttelemisen ilo kumpuaa siitä, että saa hetkeksi unohtaa kaiken mikä liittyy todellisuuteen.
"Olo on esityksen jäljiltä tyhjä ja alakuloinen. Nolostunut ja haavoittuva. Olen esitellyt takamustani ventovieraille ja nauttinut siitä. Sellainen nautinto hävettää." liukkaasti alas kuin pullo punaviiniä ja keskinkertaisen suklaarasian parhaimmat palat. Lukemisen jälkeen tuntuu, että olen parantunut kaistapäisestä ihastuksestani. Seuraavan kerran kun Micke kävelee vastaan Södermalmilla, en mene lukkoon vaan sanon että Tjänare, hälsa farsan!
K I R J A M E N E E Y H TÄ
Anu Takalo Michael Nyqvist: Päivää, isä. Avain 2010. 202 s.
miksi Micke on niin
ihana?
maria haanpää, Hannele Huhtala, tuomas rantanen & Jari tamminen
lina Vuola: Jumalainen nainen. ässä. Neitsyt Mariaa etsimässä. Otava 2010. 220 s.
L. M. Montgomery: y: An et. Annan jäähyväiset. W . WSOY 2010. 441 s.
Antti Tuomainen: A P Parantaja. H 0. Helsinki-kirjat 2010. 2 223 s.
Neil Gaiman: N S n Sandman Unten m metsästäjät. E Egmont 2010. 144 s. s.
Matti Yrjänä Joensuu: M suu: R Rautahuone. O Otava 2010. 302 s
Kaikki ulos kaikista kaapeista!
Elina Vuolan tietokirja Neitsyt Mariasta alkaa valloittavasti. Vuola haluaa ulos Mariakaapista. Latinalaisessa Amerikassa ja ortodoksikirkoissa Mariaa rukoillaan ja häntä kuvataan ikoneissa. Mutta ei luterilaisessa maailmassa. Ruotsissa on ollut muutamia vuosia käynnissä Maria-elvytys. Sitä Vuola tuntuu haluavan Suomeenkin. Mieleeni on piirtynyt eräs kuva Mariasta: Eija-Liisa Ahtilan videoteos Marian ilmestys (2010), joka oli vuodenvaihteessa esillä galleria Heinossa. Puolen tunnin elokuvassa Mariaa esittää nuori nainen, jonka rastahiukset on suittu taakse. Teos tutkii eri tapoja, joilla Maria voi vastaanottaa enkelin sanoman. Mallit nöyrään, pelokkaaseen ja ystävälliseen tervehdykseen on otettu klassisista maalauksista. Ilmaan jää kysymys siitä, miten pyhään ilmoitukseen oikein pitäisi suhtautua? Olen ollut sen verran Maria-pimennossa, että opin Vuolan kirjasta paljon uuttta. Hämmästyin katolisten immaculata-dogmista, jonka mukaan myös Maria on siinnyt neitseellisesti. Paljon on Mariasta oppimista vielä minulla ja luterilaisilla.(hh)
Ihana ja oikeudenmukainen
Myönnetään se nyt heti: en ole lukenut teininä Anna-sarjaa. Törmäsin Annaan vasta aikuisena, viime syksynä kirjapiirissä. Muut olivat vannoutuneita Anna-faneja, yksi luki sarjaa jo ainakin viidettä kertaa. Anna tempaisee mukaansa, aikuisenkin. Punatukkainen, harmaasilmäinen oikeudenmukaisuuden puolustaja on ihana. Viimeistä Anna-kirjasta kuulin ennakkoon, että se on synkkä ja että käsitelee aviorikoksia ja kostonhimoa ja muuta sokeeraavaa. Ei kirja kuitenkaan mikään kauhean järkyttävä ole. Novelli- ja runokokoelmana etenevä kirja kertoo näistäkin teemoista, mutta niissä yhdessäkään ei ole Blythen perhe pääosassa. Teemana toistuu vanhalla iällä muisteltu rakkaus, joka ihmeen kaupalla puhkeaa vielä kukkaan. Tekstit on valikoinut ja koonnut Benjamin Lefevbre, joka on tehnyt jaon ennen sotaa ja sodanjälkeiseen elämään sijoittuville teksteille. Tummia sävyjä on etenkin sodanjälkeisessä puoliskossa: Blythetkään eivät jääneet haavoittumattomiksi. L. M. Montgomeryn luoma Anna-maailma on kaikenkaikkiaan henkeäsalpaavan kaunis kokonaisuus. Se on rinnakkaismaailma, jossa paikoittaisesta murheesta ja vuosikymmeniä jatkuneesta katkeruudesta huolimatta on onnellinen loppu. (hh)
Teemoja ruuhkaksi asti
Yhteiskunnan rakenteet ovat rappeutuneet, kun kaikkia koskettava kriisi on edennyt ennakoitua nopeammin. Keneen turvaudut ja miten selviydyt, jos et voi luottaa enää mihinkään? Jos yhteisö on vakavasti sairas, mitä yksilö voi tehdä sen eheyttämiseksi? Parantaja lähestyy näitä yleisinhimillisiä aiheita rikosromaanin keinoin. Tarina sijoittuu lähitulevaisuuden Helsinkiin, jossa todellisuudesta vieraantunut runoilijapäähenkilö sinnittelee päivä kerrallaan. Runoilijan eksistentiaalinen kriisi huipentuu, kun hänen murhatutkimuksiin sekaantunut toimittajavaimonsa katoaa. Taustalla vaikuttavat (ja valitettavasti vain luonnosmaisesti esitellyt) ilmastonmuutoksen lieveilmiöt pitävät huolen siitä, että tämäkin rikos täytyy yrittää selvittää omin avuin. Selviytymiskamppailun kyynisissä puitteissa rakkaus alkaa näyttää pikemminkin omistuksenhalulta tai hauraalta itsepetokselta. Paikoin jopa surrealismia hipova kertomus kasvaa vaivihkaa ja päättyy kaiken pysäyttävään asetelmaan. Omat pimeät puolensa tunnistaa aina ensimmäiseksi muissa ihmisissä. Miten runoilija kestää kaikki nämä paineet? (mh)
Liian hyvin lopetettu
Neil Gaimanin vuosina 1989-96 julkaistua Sandmania pidetään laajalti kaikkien aikojen parhaana pitkäkestoisena sarjakuvasarjana. Allekirjoittanut on vahvasti samaa mieltä. Sarjan päätyttyä Gaiman on palannut kahdesti Nukkumatin pariin. Nyt myös jälkimmäinen näistä vierailuista on saatavilla suomeksi. Luettuani hiljattain koko tarinakokonaisuuden melkoisen ripeässä tahdissa, meni myös Sandman Unten metsästäjät sopivasti siinä samalla. Unten metsästäjät on silkkaa priimaa, ensiluokkaista Gaimania ja P. Craig Russellin kynänjälki on silmäkarkkia. Silti minulla oli pieniä ongelmia teoksen lukemisen kanssa. Alkuperäinen, 75-numeron kaari suljettiin viimeisessä osassa niin loisteliaasti, että oikeastaan ajatus tarinan pariin palaamisesta tuntuu hieman laimealta ja lähentelee jopa nekrofiliaa. Ehkä tältä tunteelta välttyisi, jos lukisi tämän jälkikäteen lisätyn tarinan muutenkin epälineaarisesti edenneet tarinakokonaisuuden keskivaiheilla. Taidan kokeilla sitä taktiikkaa seuraavalla kierroksella. Saattaa tosin kestää tovin, ennen kuin löydän riittävästi aikaa jälleen heittäytyä tämän järkäleen pariin. (jt)
Ulos häkistä
Matti Yrjänä Joensuun paluu seitsemän vuoden kirjoitustauoltaan Harjunpää-dekkareiden pariin onnistuu. Edellisen Harjunpää ja Pahan pappi -teoksen yleissävy oli pessimistinen. Lukiessa tuntui, kuin pessimismi olisi vaikuttanut kirjailijan kynäänkin lamaannuttavasti. Uudessa Harjunpää ja Rautahuone -teoksessa kieli kulkee eloisammin. Etenkin kuvaillessaan erilasteisesti maatuneita ruumiita tekijä tuntuu suorastaan nautiskelevan inhonaturalistisen ja makaaberin tyylittelyn leikkausalueilla. Kaiken nähneen poliisin terapeuttista ammattihuumoria varmaankin. Joensuun yhteiskunnallinen näkemys on yhtä aikaa pessimistinen ja välittävä. Päähenkilönä on kotonaan alistettu nuori mies, joka päätyy sattumusten kautta varakkaille naisille seksipalveluja myyväksi prostituoiduksi. Kaikki osat persoonan palikoissa eivät ehkä osu ihan kohdalleen, mutta tämän surumielisen hahmon kautta Joensuu onnistuu kuvaamaan kyynisen seksinnälän ohella aitoa läheisyyden kaipuuta. Joensuun paluu ilahduttaa, sillä rikoskirjallisuuden saralla hänellä on aivan oma paikkansa. Vaikka teemastossa pääosa on fiktiosfääristä tuttua tavaraa, hänen teoksisensa viittaavat aina ympäröivään todellisuuteen eikä dekkareiden ja tv-sarjojen paikallaan polkevaan mytologiaan. (TR)
1
2011
47
ELÄMÄ PIKAKELAUKSELLA
O H J A A J A J U H A W U O L I J O K I kuvaa yhdessä Outi Nyytäjän kanssa kirjoittamassaan elokuvassa isoisoisänsä puolison tunnetuimmat historialliset vaiheet tyrkyttämättä erityisen suuria tulkintoja mistään. Jälki on teknisesti huolellista: kuvat toimivat, epookki elää. Myös pääosaa esittävä Tiina Weckström selviää haastavasta roolistaan kunnioitusta herättävällä tavalla. Elokuvan Hella Wuolijoki on lahjakas ja määrätietoinen primus motor, jota kovatkaan vastaiskut eivät lannista. E L O K U VA O N K U I T E N K I N rajattu niin, että ihminen kaiken keskellä jää harmillisen ohueksi. Wuolijoen suuret ristiriidat yhtäällä sosialististen yhteisöihanteiden kannattajana ja itsellisen varakkaana liikenaisena, toisaalla älykkäänä juonittelijana ja temperamenttisena taiteilijasieluna eivät mahdu samaan kuvaan. Hellan rakkaussuhteetkin hukkuvat historialliseen päristelyyn. Ylipäänsä tavoittamatta jää se
hurmaava valloittavuus, jonka takia hän tunsi kaikki ne, jotka tunsi. Tätä vasten elokuvan draamallinen ratkaisu, jossa korostetaan ristiriitoja uraansa ja itseensä keskittyvän naisen ja hänen läheistensä välillä, on jokseenkin lattea.
S U U R I N O N G E L M A on elokuvan
hellittämättömän ylidynaaminen tempo, jota pauhaava taustamusiikki alleviivaa. Tuntuu kuin katsoisi oikean elokuvan 82-minuuttista traileria tai 20-osaista televisiosarjaa pikakelauksella. Elokuva ansioksi on luettava se, että se kertoo Suomen historian puhuttelevista vaiheista tavalla, joka voi löytää aiheelle aivan uuttakin yleisöä. Hella Wuolijoen henkilöstä ja hänen tarinansa yksittäisistäkin käänteistä riittäisi silti paljon enempäänkin.
Tuomas Rantanen Hella W. elokuvateatteressa nyt.
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
2.16.2 YLE TEEMA: Brando (USA, 2007) Kolmiosaisessa dokumentissa paneudutaan kaikki muutkin kuin vain oman aikansa teinitytöt hurmanneen eksentrisen luonnenäyttelijä Marlon Brandon (1924-2004) elämään, minkä kaupanpäällisenä Teema tarjoilee sunnuntaisin 6.2.27.2. esimerkkeinä ikitähden ylittämättömistä suorituksista roolitulkinnat halvaantuneena sotaveteraanina Fred Zinnemanin Miehissä (1950), eksyneenä moottoripyöräsakilaisena Laslo Benedikin Hurjapäissä (1953), ahdistuneena satamatyöläisenä Elia Kazanin Alastomassa satamassa (1954) ja katkerana lainsuojattomana maestron itsensä ohjaamassa westernissä Vihan riivaama (1961). YLE TV1 lauantaisin Television onnahtavan huumoriviihdetarjonnan keskellä Miitta-täti edustaa ainakin persoonallista vaihtoehtoa, jonka kohdalla ei ole ihan selvää onko kysymyksessä erityisen viisas ironia vai jonkinlainen narsistinen egotrippaus vailla järjen häivää, mutta ainakin sen jälkeen kun näyttelijä Miitta Sorvalin sivupersoona Tellervo von Appelgren vei lapset vertailevalle luokkaretkelle köyhään ja rikkaaseen kotiin koko sirkukselle voi antaa paljon anteeksi luotollakin ja eikös se muutenkin ole niin, että ihmisten nöyryyttäminen on sallittua, jos samalla nöyryyttää itseään kaksin verroin? 23.2. YLE TV2: Dokumenttiprojekti: Daddy and the Muscle Academy (Suomi, 1991) Ilppo Pohjalan parinkymmenen vuoden takaisessa dokumentissa paneudutaan Suomen kansainvälisesti ehkä tunnetuimman taiteilijan Touko "Tom of Finland" Laaksosen (1920-1991) elämään ja tuotantoon, jotka Suomessa ennen Turun kultuuripääkaupunki -projektia ovat olleet valtakulttuurin näkökulmasta lähinnä virkavallan piironginlaatikkoon takavarikoitavaa provokaatiomateriaalia, jos sitten sitäkään.
MUSICA NOVA ORIONISSA 4.2.10.2.
JUPU KALLIO
Kinokonsertti Nosferatu 10.2.
KINOKONSERTTI NOSFERATU 10.2. KLO 21.30
MUSIIKKI INTERZONE PERCEPTIBLE LIPUT 12e /10e
Seitsemän samuraita 24.2. / 27.2.
E LO K U VAT
2.2. ILLEGAL, laitonta maahanmuuttoa käsittelevä elokuva, Helsingin Eurooppasalissa, Pohjoisesplanadi 31 kello 18. 5.2. FUTURE SHORTS HELSINK I, ihmiset ympäri maailman 36:ssa eri kaupungissa kokevat samat elokuvat samaan aikaan, Helsingin Cafe Mascotissa kello 21. 6.2. PRECIOUS, kuukauden elokuva Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa kello 15. 11.2. PROFEETTA JA RUNOILIJA, Kino Kaikun elokuvailta Helsingin Malmintalossa kello 18. 18.2. ORFINEN L AUL AJA JEAN COCTEAU, lu-
entokeskustelussa Kari Yli-Annala, Helsingin Malmintalossa kello 18. 24.2. A SERIOUS MAN, Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa kello 19. HELSINKI DOC POINT, dokumenttielokuvafestivaalin kotimaisia helmiä jatkoajalla, 1.4.2. Malmintalossa. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 14.2. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
JATKUU KUBRICK, RESNAIS SEKÄ KLASSIKOIDEN ELOKUVAHISTORIA
ORION
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5 /4 /2
1
2011
49
ujournalismia opoliittista laat odessa Kosm neljä kertaa vu
Poliittista teatteria munasillaan
Pääkaupunkiseudulla poliittista teatteria on vähän kaikkialla.
Hakunilan teatterin Paskateoria on "kertomus liitoksistaan natisevan yhteiskuntamme oikeudenmukaisuudesta, arvoista ja suhteellisuudentajusta. Maailma on kova ja sanoma selkeä, pärjää tai painu vittuun", kertoo ohjaaja Jatta Stepanoff-Harakkamäki puffitekstissä. KokoTeatterissa mennään kohti vaaleja nythän on tulossa kaikkien aikojen eduskuntavaalit. Anna Veijalaisen ohjaama näytelmä sijoittuu tyhjennetylle romanileirille Helsingin Kalasatamaan. "Menossa on tositeevee -pudotustaistelua, jossa voittajasta tulee maailmanhistorian ensimmäinen tositelevisiossa valittu kansanedustaja", mainostetaan Äänestä mua -näytelmää. Tikkurilan Teatterissa pyörii Sirkku Peltolan näytelmä Pieni Raha, joka teatterin mainostekstien mukaan kysyy
"kuka sinusta huolehtii, kun sairastat tai olet yksinäinen, rahaton, peloissasi, pieni ja avuton. Entäpä kenestä sinä pidät huolta?". Teatteri Jurkka kirjoittaa uusiksi John Osbornen 1950-luvun tekstin Viha sydämessä. Se kysyy, mistä on kyse, kun "kaikilla on yksilönvapaus, hoidetut hampaat ja nopea internet-yhteys, mutta nuori mies on edelleen vihainen." Viime elokuussa ensi-iltansa saanut Varjofinlandia pysyy KokoTeatterin lavalla vaalikevään. Se pyrkii lähes mahdottomaan: saamaan otteen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen persoonasta. Näytelmän hahmo Katainen tekee sen, mitä oikea ei: samastuu luita ja ytimiä myöten Suomen luusereihin, masentuneisiin ja toivonsa menettäneisiin. Vasemmalle kallellaan olevan KokoTeatterin helmasynti alkaa olla yhteiskunnallisten eleiden liioittelu. Tuntuu, että teatteri yrittää politisoitua radikaalisti tietämättä, mitä oikeasti haluaa. Ehkä se on merkki jonkin uuden etsimisestä. Niin, köyhää ei kuunnella, köyhiä on miljoonan marginaali, tuloerot ovat kasvaneet, mutta nämä faktathan me tiedämme. Tästä jonnekin muualle, eteen, taakse, sivulle?
lo.fi www.mondedip
26.1.20.2.2011
Virka Galleria
Kaupungintalo, Sofiankatu 1 mape 919, lasu 1016
www.virka.fi www.stadinslangi.fi
VAPAA PÄÄSY
Kimmo Jylhämö
Totuus, kuolema ja Golem
E S A K I R K K O P E L L O N K O O L L E kutsu-
ma teatteriryhmä Toisissa tiloissa jatkaa vaellustaan. Teatteriryhmältä puuttuvat nimensä mukaisesti omat tilat. Ryhmä koostuu näyttelijöistä, ohjaajista, dramaturgeista ja muusikoista, joiden työnjako jää yleisölle hyvin epäselväksi, jopa merkityksettömäksi. Esitykset itsessään eivät juurikaan seuraa käsikirjoitusta. Viime keväänä vanhassa lauttasaareleisessa squash-hallissa ensihahmotelma Golem-aiheesta alkoi yleisökeskustelulla juutalaisesta Golem-hahmosta, sen his-
toriasta ja näkymisestä nykytarustossa. Yleisökeskustelun jälkeen Golemin olemusta etsittiin varsin omituisin harjoittein, joihin yleisökin osallistui. Uimme savijättiläisen ihon alle. Golem on savesta rakennettu olento, joka on herätetty eloon kirjoittamalla sen otsaan hepreaksi emet, "totuus". Lähes tuhoutumattoman suojelijan saa hengettömäksi pyyhkimällä tästä tekstistä ensimmäisen kirjaimen pois, jolloin jäljelle jää met, "kuollut". Tarinan mukaan palvelijaksi luotu Golem kääntyi lopulta herrojansa vastaan. Saa nähdä miten käy Toisissa tiloissa.
Jari Tamminen
Toisissa tilossa: Golem-muunnelmia Kiasmateatterissa 6.2.20.2.
Toisenlainen torttu
Juha Valkeapää aikoo pureskella ehtaa Runebergia tämän merkkipäivänä. Kyseessä ei kuitenkaan ole Runebergin torttu vaan Vänrikki Stoolin tarinat. Tammikuussa Valkeapää pureskeli Topeliuksen Välskärin kertomuksia Designmuseon edessä. Palan painikkeena pakkasessa oli lämmintä teetä. "Täytyy myöntää, että työstin vain puolet kirjasta. Kirja oli vanha ja sivut olivat paksut. Hyvin nopeasti rupesi tuntumaan siltä, että huulet ovat täynnä verijuovia. Se teki kipeää. Myös kitalaessa oli kummallisia tuntemuksia", taiteilija summaa kokemustaan.
Ä
Ä N I TA I T E I L I J A
Sándor Vály
tapahtuvat vuoden 2011 aikana suomalaisten kirjailijoiden patsaiden juurella näiden syntymäpäivinä. Ruokalistalla on muun muassa Tove Janssonia, Katri Valaa ja Mika Waltaria. Käytännössä Valkeapää repii kirjoista sivut irti, pureskelee niistä palloja ja tekee yhdestä pallosta äänirunon. "Haluan mennä kadulle omine lapsellisuuksineni. En tiedä lainkaan ketkä juttuni saavuttaa ja mitä se heille meinaa. Ylipäätään olen miettinyt, etP U R E S K E LT U A -T E O K S E T
tä taiteen tarkoitus on herätellä ihmisiä ajattelemaan tavallisia asioita pikkasen eri vinkkelistä." Pureskelun taustalla on kysymys siitä, kuka omistaa sanat, tai voiko niitä edes omistaa. Valkeapää sai pureskelukipinän viime talvena Belgiassa, jolloin hän muun muassa pureskeli Shakespearen koottuja. "Silloin opin, että sivuja ei kannata pureskella liikaa. Muutoin pallot ovat vain harmaata mössöä, josta on vaikea löytää sanoja äänirunoa varten."
Sonja Hyppänen Pureskeltua 5.2. kello 12, aiheena J. L. Runeberg, Helsingin Esplanadinpuisto.
MOBIILI AFRIKKA
Matkapuhelimet ja kehitys Nairobin Kiberassa 20.10.2010-27.3.2011
KULTTUURIEN MUSEO
Tennispalatsi, Et. Rautatiekatu 8, Helsinki ti 11-20, ke - su 11-18 www.kulttuurienmuseo.fi
50
1
2011
Taitouintia miesten kesken
Elämän tarkoitus löytyi altaan pohjasta.
vuotta sitten Dylan Williams tunsi itsensä kovin, kovin yksinäiseksi. Walesilainen dokumentintekijä oli muuttanut Ruotsiin elämänsä rakkauden perässä. Päästäkseen kiinni yhteiskuntaan hänopetteli sinnikkäästi kieltä, mutta se ei riittänyt. Kotoutuminen on vaikeaa, vaikka olisi niin sanottu a-luokan maahanmuuttaja: eurooppalainen, valkoihoinen, korkeakoulutettu mies. Briteissä Williams oli ohjannut ja tuottanut muun muassa historiadokumentteja BBC:lle ja National Geographicille. Koska kielitaito ja verkostot puuttuivat, Ruotsista oli mahdotonta löytää vastaavaa työtä.
S
EITSEMÄN
sien ystävien saaminen ei ole enää niin helppoa kuin nuorempana, vaikka olisi kuinka puhelias ja sosiaalinen", Williams sanoo. Ruotsinopettajaltaan Williams sai viisaan neuvon: Jos haluat ymmärtää ruotsalaista yhteiskuntaa, liity kerhoon. Niin ruotsalaisetkin tekevät.
. rhoon iity ke isetkin L tsala iin ruo vät. N teke
työskenteli vuoden roskakuskina. Iltaisin Williams googlasi brittiläisiä kavereitaan kiusatakseen itseään tiedolla, miten hienosti heidän uransa etenivät. Ruotsissa hän tunsi ihmisiä vain kumppaninsa kautta. "35-vuotiaana ja perheellisenä uuALUKSI WILLIAMS
Pian koitti myös tilaisuus noudattaa neuvoa, kun kumppanin tuttava soitti ja sanoi, että miesten taitouintijoukkueeseen tarvittaisiin vielä yksi jäsen. "Ensireaktioni oli epäuskoinen naurunpyrskähdys. Miesten taitouintia, ette ole tosissanne. Toivuttuani päätin liittyä."
alkoi syntyä humoristinen dokumentti Men Who Swim. Williams kuvasi uusia kavereitaan aluksi synttäreillä, enimmäkseen vessoissa, koska siellä oli luontevaa tehdä tunnustuksia. Moni joukkueen jäsenistä oli täyttämässä neljäkymmentä, ja samat keskiikäistymisen turhautumat koskettivat kaikkia: Täytyy maksaa laskut. Täytyy käydä töissä. Täytyy huolehtia jälkikasvusta ja ikääntyvistä vanhemmista. Joukkueen ansiosta Williams kokee päässeensä osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa. Perustettuaan elokuva-alan yrityksen hän on päässyt jälleen oman ammattinsa pariin. "Ammatillisesti olen nyt siinä, missä olin ennen muuttoani. Seitsemän vuotta siihen meni. Se on maahanmuuttajille keskiarvo, jos on oikein onnekas."
TA I T O U I N N I N S I V U T U O T T E E N A
Lotta Tuohino Dylan Williams: Men Who Swim. Ruotsi, 2010. Dokumentti esitetään Oulun Doc Loungessa 8.2. & Tampereen Doc Loungessa 1.3.
Paratiisi
V A L O K U V A S A R J A N I P A R AT I I S I
kertoo masennuksesta ja siitä paranemisesta. Se kertoo myös ihmisen katoavasta suhteesta luontoon. Kuvaaminen oli minulle tapa selviytyä ja oivaltaa uutta. Valokuvasarja tallentaa elämääni yhden vuoden ajalta. Kiireinen nykymaailma ja ihmisen onnellisuus ovat ristiriidassa. Espanjalainen 1950-luvulla kuollut filosofi George Santanaya kiteyttää mielestäni minunkin sukupolveni ongelman: "Sydämeni kapinoi sukupolveani vastaan, joka puhuu vapaudesta ja on rahan orja." Kuvasarjani sai alkunsa vakavasta aiheesta, mutta kuvista löytyy myös värejä ja mustaa huumoria.
M I N U S TA T U N T U U , että projektini
joita minulle on elämäni aikana tapahtunut. Se pakotti minut pysähtymään ja lopulta näkemään tarkemmin sekä kunnioittamaan todellista rakkautta ja elämää ympärilläni. Valitsemani kuva Paratiisi-sarjasta on omakuva. Kuva on unenomainen tulkinta ihmisestä, joka on romun ja kerskakulutuksen kohdussa kuin huumattuna pystymättä liikkumaan ja toimimaan. Koen, että yhteiskuntamme pitäisi rakentua uudestaan niin, että arvomaailmamme ja kunnioituksemme luontoa sekä toisiamme kohtaan muuttuisivat radikaalisti. Kaikesta huolimatta olen romantikko ja uskon, että lopulta hyvä voittaa.
jälkeen olen ottanut ison askeleen lähemmäksi onnea. Olen myös oppinut olemaan kiitollisempi elämää kohtaan, nauttimaan pienistä asioista ja luonnosta ympärilläni. Nyt voin rehellisesti sanoa, että masennus on eräs parhaista asioista,
sami Parkkinen Paratiisi, Sami Parkkisen valokuvia 27.2. asti Oulun Rantagalleriassa, avoinna joka päivä 1020.
RU UM I I N K ULT T U UR I
4.-6.2.
TANSSITEATTERI ERIN
2.2,
20-vuotisgaala, nähtävillä sooloteokset Fauni & Irralliset & ERIn Tango-kimara, Helsingin Klockriketeatternissa, Erottajankatu 7.
4.2. & 5.2 AJELEHTIVA KALA JA VELJENI KÄRPÄNEN tanssiteos pohtii
7.10.2.
TOINEN VASEMMALTA
8.5.
sodan & rakkauden ikuisia teemoja, Tampereen Ylioppilasteatterissa kello 19.
-nuortennäytelmä kertoo tarinan yhteisönsä ulkopuolelle jäävästä pojasta Espoon kaupunginteatterissa, näytöksiä kello 10, 13 & 19.
ASTI, AMPUUHAN NE HEVOSIAKIN tanssikilpailun
voittoa tavoitellaan musiikkinäytelmässä, ensi-ilta 11.2. Lahden teatteri Vanha Jukossa kello 19, muut esitykset 12.2.8.5.
TEATTERI
näytelmä jumalista & ihmisestä, joka keksi jumalat, 3.4.2. & 12.2. kello 19 Korjaamolla. VIHA SYDÄMESSÄ, Anni Ojanen, Antti Nylén & Juhan Ulfsak tarkastelevat John Osbornen Look Back in Anger -näytelmää tästä ajasta käsin, näytökset 8.2.14.5. Teatteri Jurkassa.
HELSINKI JUMALISTA, KERTOJA ITSERAKAS ESITYS YKSINÄISYYDESTÄ,
Nälkäteatterin näytelmä nuorille puhuu yksinäisyydestä & itseriittoisuudesta, ensi-ilta 19.2. kello 19 Universum-teatterissa, muut näytökset 19.2.13.3. CORTO MALTESE, maailmankuulu sarjakuvasankari herää eloon näyttämöllä, ensi-ilta 17.2. kello 19 Q-teatterissa, muut esitykset 22.2. 13.5. kello 19 .
ESPOO TOINEN VASEMMALTA, nuortennäytelmä kertoo tarinan yhteisönsä ulkopuolelle jäävästä pojasta, 7.10.2. Espoon kaupunginteatterissa. LAHTI AMPUUHAN NE HEVOSIAKIN, tanssikilpailun voittoa tavoitellaan musiikkinäytelmässä, ensi-ilta 11.2., näytökset 8.5. asti teatteri Vanhassa Jukossa. TAMPERE TÄHTINÄYTTELIJÖIDEN SALAT JULKI, teatterimuistojaan kertovat Seela Sella, Heikki Kinnunen & Jukka Leisti, 14.2., 7.3. & 21.3 kello 19 Tampereen teatterissa. TURKU WOYZECK, teatteri Vertigon produktio Georg Bühnerin klassikkonäytelmästä, näytökset 17.19.2. & 23.25.2. Brinkhallin kartanossa. OULU VIULUNSOITTAJA KATOLLA, tarina elämästä vaikeissa olosuhteissa tsaarinajan Venäjällä,
ensi-ilta 19.2. kello 19, näytökset 19.2.21.5 Oulun kaupunginteatterissa.
OULUN LASTEN JA NUORTEN TEATTERIFESTIVAALI,
21.27.2. Oulun kaupunginteatterissa. VANTAA PIENI RAHA, näytelmä on kertomus ihmisistä, jotka elävät huolenpidon tuolla puolen, näytökset 6.2. kello 15 & 19, 7.2., 13.2. & 15.2. kello 19, Tikkurilan Teatteri. PASKATEORIA, näytelmä iltapäivälehtien maailmasta & todellisuudesta, joka hämärtyy lööppien alle, näytökset 15.2. asti Hakunilan teatterissa.
ERI n Tango-kimara, esitykset 4.6.2. Klockriketeaternissa. SIVUASKEL-FESTIVAALI, Zodiakin eli uuden tanssin keskuksen tapahtumassa kansainvälisiä nykytanssiteoksia, 5.13.2. Kaapelitehtaalla. TAMPERE AJELEHTIVA KALA JA VELJENI KÄRPÄNEN
VANTAA ILO IRTI -KLUBI, 4.2., 11.3., 8.4. & 13.5. ra-
vintola Shamrockissa kello 20.
TULISUUDELMA COMEDY CLUB, vaihtuvat koomikot tarjoavat keskiviikkoilloille viihdettä, esityksiä 13.4. asti Sokos Hotelli Vantaassa kello 21.
-tanssiteos, esitykset 2.2., 4.2. & 5.2. kello 19 Tampereen Ylioppilasteatterissa. KAHDEN TANSSITEOKSEN ILTA, Tanssiteatteri MD esittää tanssiteokset Vid Sidan av & Puuttuva pala, esitykset 23.2. & 25.2. kello 19, Tutkivan teatterityön keskuksessa Tampereen yliopistolla.
BURLESQUE
HELSINKI HELSINK I BURLESQUE FESTI VAL 2011,
esiintyjien lisäksi festivaali tarjoaa näyttelyitä, työpajoja & klubeja, 29.1.6.2., kulttuuriareena Gloriassa. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 14.2. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TANSSI
20-vuotisgaala, nähtävillä sooloteokset Fauni & Irralliset &
HELSINKI TANSSITEATTERI ERIN
STAND UP
23.2. NAURUNPA IKK A, stand
up -klubi Tampe-
reen Yo-talolla kello 19.
1
2011
51
smia nta journali Riippumato vuodessa eljä kertaa Venäjältä n I
WWW.NO VAJAGAZ ETA.F
Kulttuuria & kaikki mausteet
Tampereella saa grilliltä myös taidenautintoja.
Maria Kozulya
Kolme sisarta
Rajakioski on tullut pispalalaisille ja vähän muillekin tutuksi maukkaista grilliherkuistaan. Viime vuoden toukokuusta lähtien se on tunnettu myös kulttuurigrillinä, kun tiloihin perustettiin taiteen monitoimitila Kalleria Avajaiset. Nyt siellä voi nauttia annoksen kulttuuria hampurilaisensa lisukkeena tai päinvastoin. "Kyllä ohikulkijat aina vähän ihmettelee tätä konseptia. Enkä minäkään ole missään muualla toiseen taidegrilliin törmännyt", sanoo Kallerian näytteilyistä vastaava Mikko Lihavainen. Pispalassa on taiteilijalla kotoisa olla. Lihavainen uskoo, että luovassa ympäristössä syntyy luovia ideoita. Myös Kalleria Avajaiset on aktiivisen kaveriporukan pyörittämä. Tähän asti suurin osa tilassa esillä olleista taiteilijoista on ollut kotoisin puolen kilometrin säteeltä. Kalleria perustettiin alun perin kokeilumielessä. "Meillä oli taiteilijakaverini Sebastian Boulterin kanssa tapana käydä
T
AMPERELAINEN
Heitin , että läpällä voisi hän täällä äyttelyn. ää n järjest
Rajakioskilla syömässä. Kerran sitten heitin läpällä, että täällähän voisi järjestää näyttelyn. Grillin omistaja Shamim Alam on hyvä tyyppi ja suostui ehdotukseen. Kun ensimmäinen näyttely oli pulkassa, rupesin kyselemään kavereilta että josko jotain muutakin ohjelmaa", Lihavainen kertoo. Kalleriassa on kuultu akustista livemusiikkia kerran viikossa loppukesästä lähtien. Bändeistä vastaa nykyisin Mikko Nurmi. Lisäksi grillillä on nähty performanssitaidetta, ja tänä vuonna on tarkoitus järjestää myös elokuvailtoja, joissa esitetään paikallisten taiteilijoiden tekemiä filmejä. Tila vetää arviolta kolmisenkymmentä vierasta, joten välitön tunnelma on taattu.
Maria Karuvuori Seuraavana Kalleriassa vuorossa on Maria Atosuon taidenäyttely, jonka avajaisia vietetään 4.2. kello 19 alkaen. 11.2. on luvassa Alma Sipilän akustista popmusiikkia kello 19. Kalleria Avajaiset, Tampereella Pispalan valtatie 21, mape 1121, lasu 1021.
ja
Eki
ESITYKSET:
Valtimonteatteri Aleksis Kiven katu 22 Helsinki
valtimonteatteri.net Liput 14 / 10e tel. 041 536 7995
13.2.2011 klo 15 19.2. klo 15 20.2. klo 15 5.3. klo 19 12.3. klo 19 13.3. klo 19 22.4. klo 19 23.4. klo 19
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
Itäväylä, tammikuu 2011. HELSINKI
52 52
1
2011
posti
sen yrityksen imago kiiltää). Aina kaikki ei ole kuitenkaan niin hyvää kuin miltä näyttää, siksi ehdottelen että tekisitte tavanomaisesta "hyvää hellivästä" näkökulmastanne poikkeavan jutun, jossa varoitetaan yrityksistä, jotka käyttävät tällaista "sosiaalisen yrityksen" imagoa törkeästi hyväkseen. Minulla ja muutamalla muulla henkilöllä on kokemusta yrityksestä, joka nauttii ns. maailmaa syleilevästä imagosta. Työntekijöiksi haalitaan elämässä siipeensä saaneita, kuten varmaan ns. sosiaaliselle yritykselle on sopivaa. Kulissin takana alkaa piirileikki jonka kuviot tajusin itse vasta sinä vaiheessa kun minut potkittiin pois firmasta. Tulin rankasti huijatuksi. Enkä ole ainoa. Tämä hyvää hellivä yritys ei maksanut edes palkkoja ilman palkkaturvan väliintuloa. Koko touhu perustui ihmisten hyväksikäyttöön.
Leevi
palaute@voima.fi
tämä: kumpi aiheuttaa teille enemmän harmia, se että vien kaikki lehtenne ja heitän ne jokeen vai se, että kusen lehtipinon päälle?
Fundamentalistikörtti
Parasta jatkoa teille!
Tuette Wikileaksia ja se pelkästään on hatunnoston arvoinen asia. Muutenkin juttunne ovat valovuosia edellä tiedostavuudessaan verrattuna massamedioiden tyhmentämiskulttuuriin. Hesarin tilaamisen lopetin jo -94, kun he olivat "puolueettomaksi" lehdeksi niin räikeästi puolueellisia. Sellainen toive olisi, että laittaisitte yleiseen tietoisuuteen myös jutun "zeitgeist addendumista" ja sen tarkoitusperistä. Niin tai näin, meillä on sama suunta. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!
21:st century Man
Kiitos hyvistä artikkeleista.
Pidän Voiman humanistisesta asenteesta, yllättävistäkin näkökulmista sekä useimmiten perustellusti kantaa ottavasta journalistisesta tyylistä. Ei mitään niin hyvää, ettei jotain parantamistakin. Osaa Voiman artikkeleista vaivaa se, että perustelut jäävät pintapuoliseksi. Tämänkertainen palaute sai alkunsa marraskuun (9/2010) numerossa olleiden kapitalismia kritisoineiden degrowth-artikkeleiden johdosta. Kirjoittajat tuntuvat sekoittavan kapitalismin ja taloudellisen hyvän jakamiseen liittyvän arvomaailman keskenään. Minusta tuntuu, että juuri tästä samasta syystä degrowth-keskustelussa ei nähdä metsää puilta. Toinen iso ongelma nykyisessä degrowth-keskustelussa, ainakin näin lehdestä luettuna, on se, että siinä liikutaan lapsellisella kasvua ei kasvua akselilla. Tämän seurauksena paljon suurempi ongelma, eli valtava lyhytnäköinen resurssien tuhlaaminen erilaisten intressipiirien hyväksi, jää huomiotta. Tällainen on tietysti vaativaa ja vaatii syvää sivistystä, laaja-alaista perehtymistä sekä taitavaa kirjoittamista. Uskallan kuitenkin toivoa, että Voima pystyy parantamaan jo nykyisellään korkeaa toimituksellista tasoaan. Juho
Vihaan Voimaa
Tuli tarve kertoa teille, miten paljon vihaan lehteänne. Lehtenne vastustaa kaikkea sitä, mitä olen oppinut pitämään hyvänä. Meinasin kirjoittaa pitkän viestin ja perustella kaiken tämän, mutta tässä tajusinkin, että ette ole sen arvoisia. Olette populistisia rikollisuutta suosivia teinin asteelle jääneitä hölmöjä. Ainut asia mitä haluaisin teiltä kysyä on
Tänks!
Aviisinne olemassaolosta ylipäätään, ja pelottomasta otteesta. Tällä kohtaa myös kirjavinkistä. Hanna Kuusela kehaisi Fifin blogissa vähän aikaa sitten Pirkko Lindbergin veijariromaania Candidaa. Kylläpä se onkin melkoinen vyörytys. Ei ihme, että kustantajat jänistivät! Ikävän ajankohtaista kamaa.
Heikki S.
WikiLeaks ja Julian Assange Suomeen
Professori Heikki Patomäki esitti tammikuussa, että Suomen pitäisi puolustaa WikiLeaksin työtä ja tarjota Julian Assangelle turvapaikka. Ajatus on mitä kannatettavin, ja ainakin WikiLeaksille Suomi voisi tarjota maailman parhaan kotipaikan. Suomessa vuonna 2004 voimaan astunut sananvapauslaki 460/2003 koskee myös verkkojulkaisemista. Lain 16§ on selvä. Soveltamisesta on lisäksi merkittävä korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu 2004:30 (diaari R2003/614) eli nimimerkki Pekka Pelottoman kirja Minne hävisivät So-
Hellii hyvää takoitusta
Kun nopeasti katselen Voiman aiheita, tulee väkisin mieleen sananparsi "hellii hyvää tarkoitusta". Jutuille on ominaista näkökulman yksipuoleisuus. Myös kritiikittömyyttä on havaittavissa, potentiaalista naiviutta myös. Välitätte lukijoille kuvaa, että kaikki on kultaa, mikä kiiltää (sosiaali-
neran rahat? Ratkaisussa lähdesuoja ulotettiin perinteisiä lehtiä, radiota ja televisiota laajemmalle. Art House -kustantamon toimitusjohtaja Heikki Haavikko sai pitää salassa, kuka tai ketkä olivat nimimerkin Pekka Peloton takana. Uuden sananvapauslain sekä KKO:n ratkaisun perusteella Suomessa on Ruotsia parempi lähdesuoja verkkojulkaisemisessa. Voi olla, että verkkojulkaisemisen lähdesuoja Suomessa on maailman paras. WikiLekasin kaltaiselle organisaatiolle Suomi olisi turvallisin mahdollinen kotipaikka.
Jorma Mäntylä
1
2011
53
Saddam oli kurdivastainen, minä en
Olen toisinaan nauttinut jutuistanne, parhaimmillaan toteutatte kiinnostavaa tutkivaa journalismia. Yksi asia on kuitenkin erityisesti tässä ajan kanssa alkanut mietityttämään itseäni. Muslimivastaisuudelle huonoin kuviteltavissa oleva lääke on juutalaisvastaisuus. Alkoi harmittaa teidän toimintanne tässä asiassa sen verran, että ajattelin tästä ihan palautteen laittaa.
Voimalle keskustelufoorumi?
Suomesta ei oikein tunnu löytyvän edistyksellistä, tai siis vasemman laidan, moderoitua nettikeskustelufoorumia. Oikealla laidalla esim. talouskeskustelupalstat verkkolehtien sivuilla sauhuavat aktiivisina, mutta pieni libertaarivähemmistö pitää melkoisen kovaa ääntä. Monet yhteiskunnalliset aihepiirit olisi tärkeää ottaa haltuun myös muiden kuin elinkeinoelämän vinkkelistä.
Demarin sivuilta löytyy kommentointimahdollisuus, mutta keskustelu on aika matalaotsaista. Vasemmistofoorumilta ei nimestä huolimatta löydy foorumia. Hesarin keskusteluissa onneksi vielä saavat muutkin kuin kokoomuksen äänet kannatusta. Voisiko Voima esim. laittaa sivuilleen kokeeksi kommentointi- tai keskustelutoiminnallisuuden? Katsoa, miten homma lähtee lentoon...
Minulla on asiaa
Mikko Saarinen, historianopiskelija, Turku
Kiitos lehdestä
Kiitos voimalaiset lehdestä! Vilpittömästi ilahduin maailmankuvasta, jota lehti välittää. Vastavoimaa tarvitaankin tähän talouskasvusta kiihottuneeseen maailmaan. Erityisen kiinnostuneena luin talousjuttuja eettisestä yrittämisestä, sijoittamisesta ja lainanannosta. Toivottavasti saadaan pian eettisiä pankkeja, jotka voivat tarjota käyttäjätilejä tavallisille palkansaajille. Mielenkiintoinen oli myös henkilökuva pelastusupseeri Markku Tulanderista. Kiitos teille työstänne! Kiitos myös sille mukavalle nuorelle miehelle lapikkaissaan, joka 15.12 H:gin keskustan luomukaupan eteisessä kannusti minua ottamaan Voiman mukaani kymmenvuotisen arkistointihistorian suomalla varmuudella. kautta. Niissä ilmenee hänen korkea sivistyneisyytensä, syvällinen humaaniutensa ja tervehenkisyytensä. Kirjat ovat kaikkien luettavissa ja ohjelmat kaikkien nähtävissä, jolloin on ihmisten oma vika, jos he pitävät Ratzingeria synonyyminä katoliselle kirkolle eli instituutiolle. Hän ei sitä ole, vaan työskentelee siellä. Aika moni ihminen on töissä paikassa, jonka jokaista linjanvetoa ei hyväksy ykstyishenkilönä. Pahin ja anteeksiantamattomin virhe on kuitenkin kutsua veganismia uskonnoksi! Tämä perimoka saisi todellakin loistaa puuttumisellaan Voiman kaltaisesta sivistyneisyyttä ja älykkyyttäkin edustavasta mediasta, jonka imagoon on ainakin tähän asti kuulunut tehotuotannon vastustaminen!
Beryl
SE EI PELAA, JOKA PELKÄÄ
KYLÄN KOMEIMMAT KYPÄRÄT PYSYVÄSTI PAITSIOSSA
sisältävä versio? Henk. koht. maksaisin vaikka tuplahintaa ihan vaan asiapitoisesta lehdestä :)
Jere
Rispektiä, pliis!
Voimassa käsitellään monia asioita ihmisoikeuksien näkökulmasta. Yksi ihmisen vastuista, toisen ihmisen kunnioittaminen, sen sijaan näyttää unohtuneen Hannele Huhtalalta. Varsinaisesti Markku Koivistoa käsittelevässä artikkelissaan (10/2010) hän onnistuu muutamalla sanalla lokaamaan sekä Riku Rinteen persoonan että hänen tekemänsä työn sanomalla häntä "useimpien mielestä lipeväksi Jeesus-pelleksi" (mistä hän edes tietää useimpien mielipiteen?!). Itseänsä toteuttamista, johon kirjoittaminenkin lukeutuu, pidetään ihmisen korkeimpana tarpeena. Tällä tavallako toimittajan pitää kyseistä tarvetta tyydyttää? Mitä edes tarkoittaa esimerkiksi Jeesus-pelle? Onko se sitä, että uskoo Jumalaan ja siihen, että vain Jeesus mahdollistaa yhteyden Häneen, ja kehtaa kertoa tästä vielä muillekin? Jeesus itse opetti näin. Onko Hänkin pelle? Vaikka toimittajalla kaikesta päätellen onkin eri maailmankatsomus kuin Rinteellä, luulisi hänen osaavan arvostaa edes sitä, että joku viitsii yrittää auttaa Suomen nuorisoa sitä että yrittää sanoillaan rakentaa eikä mustamaalata ja haavoittaa.
Panu
Ei enää voimaton
Nylénistä
Luin sattumalta Voima 9/10 :ssä olleen Kimmo Jylhämön arvostelun Antti Nylénin kirjasta. Eipä tietenkään materialistinen (merkityksessä vain materiaan uskova) ihminen voi olla vastaanottavainen henkisiä asioita puoltavalle ja kaipaavalle kirjoittajalle. Arvostelu ei ollut loukkaava Nylenille, koska arvostelijalla ei ollut edellytyksiä vastaanotolle. Sen sijaan kaksi virhettä jää harmittamaan asian ulkopuolistakin. Ratzinger on saanut julkisuutta myös yksityishenkilönä lähinnä kirjojensa ja konsertteja edeltävien puheittensa
Kaikkea hyvää!
Kiitän lehden artikkelista Virkavaltaa & mielivaltaa, hyvä että joku ottaa kantaa ja ymmärtää. Itse sain kolmentoista vuoden tuomion neljästä huumausainerikoksesta, joista kolmeen en ole osallinen.
Uuno
Vielä parempi se olisi vähän vähemmällä mainosmäärällä, mutta ei taida olla toivoa että meille lehdestä maksajille saataisiin jokin vähemmän mainoksia
OISKO AIKA VAIHTAA JOUKKUETTA?
VIISI N U V U O S M E R OA / IK kestoti E R TA
tila u
Kiitokset loistavasta lehdestä!
SE ON SIINÄ!
29
laus
rmihomoleh : no ti@ set k
KAIKKI PELAA!
NORMIHOMOLEHTI.FI
com ail. gm
54
1
2011
Juhani Pyrhönen, kyharitie.fi
Taneli Karinen
Kasper Strömman
UMON KEVÄT 2011
MUSICA NOVA:
UMO & JIMI TENOR
UMO RYTMI:
FEAT. TONY ALLEN, KAPELLIMESTARINA KARI HEINILÄ
JAMES BROWN REVISITED!
UMO RYTMI:
SOUL NIGHT
CLUB FOR FIVE & UMO:
ERILAINEN TANGOKONSERTTI
KAPELLIMESTARINA KARI HEINILÄ KIERTUE 2011
To 3.2.2011 klo 21.00 Savoy-teatteri Liput: 25 / 20 / 12,5
SOLISTEINA: NILS LANDGREN (SWE), MAGNUM COLTRANE PRICE (SWE), KAPELLIMESTARINA MIKKO PETTINEN
SOLISTEINA SAM HUBER YSTÄVINEEN, KAPELLIMESTARINA MIKKO PETTINEN
To 5.5.2011 klo 19.00 Savoy-teatteri Liput: 25 / 20 / 12,5
Ke 6.4. klo 19.00 Verkatehdas, Vanaja-sali Hämeenlinna To 7.4. klo 19.00 Kuusankoskitalo Kouvola La 9.4. klo 19.00 Tampere-talo * Ke 13.4. klo 19.00 Savonlinnasali *
To 14.4. klo 19.00 Kuopion musiikkikeskus *
Ke 16.2.2011 klo 19.00 Järvenpää-talo Liput: 22 / 17 To 17.2.2011 klo 19.00 Savoy-teatteri Liput: 25 / 20 / 12,5
Pe 15.4. klo 19.00 Sibeliustalo Lahti La 16.4. klo 19.00 Mikaeli, Martti Talvela -sali Mikkeli Lisätiedot: www.umo.fi
LISÄÄ KEIKKOJA OSOITTEESSA WWW.UMO.FI!
Hanki lippusi jo ennakkoon Lippupalvelusta! (* Tähdellä merkityt Lippupisteestä, www.lippupiste.fi