1/2023 HELMIKUU | VOIMA.FI TEEMA: MEDIAKASVATUS Journalistit kutsumustyössä Markus Leikola & Adile Sevimli
MICHAEL BARAN NUORET IDEALISTIT WILLIAM SHAKESPEARE LEAR HEINI JUNKKAALA PUDOTA KANTAESITYS VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA 2.3.2023 KANTAESITYS OMAPOHJASSA 15.2.2023 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 8.3.2023 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ ENSIMMÄINEN TASAVALTA RONJA, RYÖVÄRINTYTÄR KARPOLLA ON ASIAA VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA SULTANAATTI PUNCH UP! – RESISTANCE & GLITTER TIMO TUOMINEN BREL X 3 LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO kansallisteatteri.fi KEVÄÄLLÄ 2023 OHJELMISTOSSA MYÖS
KEVÄÄLLÄ 2023 OHJELMISTOSSA MYÖS
Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. rosebud.fi Rosebudin kirjakaupat Helsingissä Sivullinen Kaisa-talossa, katso viereinen kuva. Uusi kauppa on Kaivopihan Rosebud! Rosebud Mini Citycenterin Asematunnelissa. Tiedekulma Yliopistolla. Rosebud Maria, Mariankatu 21. Pieni helmi: Kuopion Rosebud Kauppahallissa. Rosebud Sivullisessa on kaksi hyllykilometriä fyysisiä kirjaolentoja, 40 000 eri nimikettä uusia helmiä ja ajattomia klassikoita. Lähes päivittäistä ohjelmaa ja keskusteluja ajan aiheista. Sanan, kuvan ja äänen kauneutta. Julistusta, kriittistä sanomaa ja tieteellistä faktaa. Hyvä kirjakauppa, kuin antiikkinen kirjasto, on ihmiskunnan muisti. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. rosebud.fi Rosebudin kirjakaupat Helsingissä Sivullinen Kaisa-talossa, katso viereinen kuva. Uusi kauppa on Kaivopihan Rosebud! Rosebud Mini Citycenterin Asematunnelissa. Tiedekulma Yliopistolla. Rosebud Maria, Mariankatu 21. Pieni helmi: Kuopion Rosebud Kauppahallissa. Rosebud Sivullisessa on kaksi hyllykilometriä fyysisiä kirjaolentoja, 40 000 eri nimikettä uusia helmiä ja ajattomia klassikoita. Lähes päivittäistä ohjelmaa ja keskusteluja ajan aiheista. Sanan, kuvan ja äänen kauneutta. Julistusta, kriittistä sanomaa ja tieteellistä faktaa. Hyvä kirjakauppa, kuin antiikkinen kirjasto, on ihmiskunnan muisti.
HEL MIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS KJETIL ØSTLI & SIMEN SÆTRE: VIERAS LAKI Norjalaiset tutkijat keksivät 1970-luvulla jalostaa kesymmän ja pulskemman lohen. Syntyi uusi teollisuudenala lohenviljely, lohesta tuli arkiruokaa ja lohenkasvattajista miljardöörejä. Kun kala karkasi luontoon tuhoisin seurauksin, villit lohikannat hupenivat ja sairaudet levisivät. Huolestuttavia löytöjä tehneitä tutkijoita vaiennettiin. Arvostettujen norjalaistoimittajien Simen Sætren & Kjetil Østlin Vieras laji kertoo ihmisen halusta alistaa luonto valtaansa ja tuo lohiteollisuuden synkät salaisuudet päivänvaloon. www.gummerus.fi Lukijat ja kriitikot esikoisteoksellaan hurmanneen Joonatan Tolan omakohtainen romaanisarja jatkuu siitä miten Tolan perhe on jättänyt hyvästit taiteilijaisälleen, mutta isän laskuja tippuu yhä postiluukusta. Aseet pannaan myyntiin ja kattokruunu irrotetaan, sitten sossut ovatkin jo ovella. 6-vuotias Joonatan nostaa äidin kylpyammeesta. Jollei pyörätuoliin joutunut äiti löydä miestä rinnalleen, uhkaa lapsia huostaanotto. www.otava.fi Arvostettujen norjaSimen Kjetil Østlin kertoo ihmisen halusta alistaa sen halusta alistaa luonto valtaansa ja tuo luonto valtaansa ja tuo lohiteollisuuden synlohiteollisuuden synkät salaisuudet päivänkät salaisuudet päivänNAOMI KLEIN: NÄIN PELASTAMME PLANEETAN Kansainvälisesti tunnetun kirjailijan ja aktivistin Naomi Kleinin ensimmäinen kirja nuorille auttaa pelastamaan planeetan . Yhdessä palkitun nuortenkirjailijan Rebecca Stefoffin kanssa Klein kertoo vaikuttavasti ja selvä sanaisesti, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja kuinka jokainen voi osallistua maailman muuttamiseen. Nuorilla on valtaa ja voimaa saada aikaan suuria muutoksia. www.intokustannus.fi ensimmäinen kirja nuorille auttaa pelastamaan planeetan . Yhdessä palkitun nuorRebecca kanssa Klein kertoo vaikuttavasti ja selvä sanaisesti, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja kuinka REETTA HÄNNINEN: KAPINAA JA KIUSANTEKOA Historian tutkija Reetta Hännisen ajankohtainen teos kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni reunavaltioistaan sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Kirjan keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä näyttävät teot, joilla oli kuitenkin suuri merkitys, kun vastassa oli itsevaltiudestaan kiinni pitävä keisarillinen Venäjä. www.otava.fi kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Kirjan keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä Lukijat ja kriitikot esikoisteoksellaan hurmanJoonatan Tolan omakohtainen romaanisarja jatkuu siitä miten Tolan perhe on jättänyt hyvästit taiteilijaisälleen, mutta isän laskuja tippuu yhä postiluukusta. Aseet pannaan SARTRE, ORWELL & BIBÓ: ANTISEMITISMIN KIROUS – KOLME KRIITTISTÄ ESSEETÄ Miten kaiken kuvittelukyvyn ulottumattomissa oleva oli voinut tapahtua? Teos kokoaa yksiin kansiin kolme heti toisen maailmansodan kauhujen jälkeen kirjoitettua klassikkotekstiä. Juutalaisvastaisuuteen sisältyviä myyttejä ja stereo typioita purkava teos auttaa hahmottamaan myös nykyisen antisemitismin taustoja sekä ylipäätään etnisten ja kulttuuristen ennakkoluulojen rakentumista. kauppa.gaudeamus.fi JOONATAN TOLA: HULLUT IHANAT LINNUT TÄSSÄ OLEN – PÄIVITTÄISIÄ HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA ”Missä olet, kun et ole itsesi luona”, kysyi keski-ajan rukoilija. Sitä kysyy myös kristillinen meditaatiomateriaali, jossa on uudet tekstit vuosille 2022–2023. Kalevi Virtasen ja Pekka Y. Hiltusen Tässä olen -harjoitukset perustuvat ihmettelyyn ja eläytyvään lukutapaan. Raamattusitaatit ovat Pipliaseuran UT2020suomennoksesta. Lue veloituksetta: Raamattu.fi/tassaolen ja Piplia-sovellus Tulevaisuuteen kurkottavassa esityksessä on yhdeksän tarinaa ihmislajin voitoista ja häviöistä, yksinäisen neuroverkon tarkkailemana, sienikielellä nauhoitettuna, ja huolellisesti rihmastokirjaston uumeniin tallennettuna. Essi Rossin ohjaaman teoksen tekstistä vastaa Mikhail Durnenkov ja lavatuksesta Ksenia Peretrukhina. Viimeksi mainitut Venäjällä palkitut taiteilijat elävät tällä hetkellä maanpaossa. www.espoonteatteri.fi LYHYT EPISODI SIENISIVILISAATION UNIVERSAALISSA HISTORIASSA Populaarikulttuurin ja korkeakulttuurin riemastuttava yhteentörmäys ravistaa totuttuja kaavoja. Tšehov, Alien-elokuvat ja suosittu räppäri-duo Sofa kohtaavat vauhdikkaasti näyttelijä-ohjaaja Jakob Öhrmanin nerokkaassa teatteriajattelussa. Sisältövaroitus: splatteria, väkivaltaa, suuria tunteita. www.ttt-teatteri.fi KOLME SISARTA, VIIDES NÄYTÖS
1 / 2023 • 7 6.2.–12.3.2023 TOIMITTAJAT ILMAN RAJOJA järjes tö kerää dataa globaalista lehdistönva paudesta. Toukokuussa 2022 viimeksi julkaistu raportti arvioi yhteensä 180 valtion lehdistön toimintaedellytyk siä. Tutkimuksen mukaan maailma ja media ovat polarisoituneet seuraukse na ”globaalin verkon sääntelemättö mästä tiedonvälityksestä, joka vauh dittaa vale uutisten ja propagandan leviämistä”. Raportti kutsui ilmiötä suora naiseksi informaatiokaaokseksi. Demokraattiset valtiot taiste levat erityisesti verkossa leviä vää disinformaatiota vastaan. Samalla autoritarismiin liukuvat tai syvällä sen silmäkkeessä jo vello vat valtiot kiristävät otettaan maan sisäl lä toimivista tiedotus välineistä ja syytävät propagandaa ulospäin. JOURNALISTISEN MEDIAN tärkein teh tävä kaikkial la on haaru koida lukijoiden ulottuville luotettavaa tietoa. Monissa maissa toimittajat tekevät työtään suu rin henkilökohtaisin panoksin, oman ja läheistensä vangitsemisen tai jopa kuoleman uhalla. PohjoisEuroopassa työtään tekevät toimittajat ovat kaik kein turvatuimmassa asemassa, mutta myös vapaan median maissa journa listisen työn riippumattomuuteen voi daan vaikuttaa monin tavoin. Suomi oli toukokuussa 2022 julkistetussa lehdistönvapaus indeksissä sijalla viisi, ja ke väällä julkistettavassa listauk sessa paikka lienee huonompi. Sijoitukseen vaikuttaa var masti vastikään käräjä oikeudessa päätöksen sä saanut oikeusjuttu, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimitta jaa tuomittiin tur vallisuussalaisuu den paljastamisesta. Tapausta on seurattu erittäin kiin nostunee na myös ulko mailla. Yleise nä huolena on se, että toimittajat alkavat harjoittaa itse sensuuria, koska pelkäävät vaien tamiseen tähtääviä oikeuskanteita eli SLAPP (strategic lawsuits against public participation) kanteita ja verkko maalittamista. Maissa, joissa tiedotusvälineiden omistajien ja val lanpitäjien väliset suhteet vaikuttavat voimakkaasti median toimintaan, toi mittajat voivat harjoittaa itsesensuu ria rahoituksen tyrehtymisen pelossa. Vapaa media on sekä demokratian elinehto että sen henkivakuutus. MEDIAKASVATUS on keskeinen re surssi informaatiokaaoksen keskellä eläville kansalaisille – ja täysivaltaisik si kansalaisiksi vasta kasvaville. Suo messa vietetään 6.–12.2. valtakunnal lista Mediataitoviikkoa, jonka tavoite on kehittää lasten, nuorten ja aikuis ten mediataitoja. Voima osallistuu sii hen jo neljännen kerran mediakasva tuksen teemanumerolla, jonka välissä perinteiseen tapaan julkaistaan myös ajankohtaisia mediakasvatusmateriaa leja esittelevä Mediaattoritiedotusleh ti. Sen rinnalle tehdään myös tehtävä paketti opetuksessa hyödynnettäväksi. Tiedotusvälineiden ja erityises ti sosiaalisen median sisällöt vievät helposti mukanaan. Pienen, taskussa kulkevan laitteen vaatiman ajan hal litseminen on arjen jokapäiväinen taistelu, jonka seuraukset kumuloitu vat, ja jolle hyvin harva meistä enää on immuuni. Sosiaalinen mediakin on parhaimmillaan demokratian ja osallisuuden ajuri, mutta haitallisim millaan se nakertaa hyvinvointia, yh teisöllisyyttä ja yhteiskuntia sekä voi konkreettisesti tuhota elämiä. On oleellista tiedostaa omat median kulutustapansa, siihen käyt tämänsä aika ja kuluttamiensa sisäl töjen laatu, mukaan lukien niiden lähde. Kuka minuun haluaa vaikut taa ja miten? Älä anna median käyttää sinua. Käytä sinä mediaa. EMILIA MIETTINEN Lehdistönvapaus on demokratian ehto VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi , toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi , voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraafi kko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Aleksandra Aksenova, Julius Halme, Elisa Helenius, Tiiu Hyyryläinen, Matilda Koivisto, Antti Kurko, Nauska, Hanna Niittymäki, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Janne Siironen, Iida Simes, Jari Tamminen, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Markus Hotakainen, Kerttu Matinpuro, Emilia Männynväli, Anni Vihervirta, Karstein Volle, Sam Wild & Juri Zaitsev | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi /rekisteriseloste 1 Ka ns i: N au sk a Nauska Pääkirjoitus HEL MIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS KJETIL ØSTLI & SIMEN SÆTRE: VIERAS LAKI Norjalaiset tutkijat keksivät 1970-luvulla jalostaa kesymmän ja pulskemman lohen. Syntyi uusi teollisuudenala lohenviljely, lohesta tuli arkiruokaa ja lohenkasvattajista miljardöörejä. Kun kala karkasi luontoon tuhoisin seurauksin, villit lohikannat hupenivat ja sairaudet levisivät. Huolestuttavia löytöjä tehneitä tutkijoita vaiennettiin. Arvostettujen norjalaistoimittajien Simen Sætren & Kjetil Østlin Vieras laji kertoo ihmisen halusta alistaa luonto valtaansa ja tuo lohiteollisuuden synkät salaisuudet päivänvaloon. www.gummerus.fi Lukijat ja kriitikot esikoisteoksellaan hurmanneen Joonatan Tolan omakohtainen romaanisarja jatkuu siitä miten Tolan perhe on jättänyt hyvästit taiteilijaisälleen, mutta isän laskuja tippuu yhä postiluukusta. Aseet pannaan myyntiin ja kattokruunu irrotetaan, sitten sossut ovatkin jo ovella. 6-vuotias Joonatan nostaa äidin kylpyammeesta. Jollei pyörätuoliin joutunut äiti löydä miestä rinnalleen, uhkaa lapsia huostaanotto. www.otava.fi Arvostettujen norjaSimen Kjetil Østlin kertoo ihmisen halusta alistaa sen halusta alistaa luonto valtaansa ja tuo luonto valtaansa ja tuo lohiteollisuuden synlohiteollisuuden synkät salaisuudet päivänkät salaisuudet päivänNAOMI KLEIN: NÄIN PELASTAMME PLANEETAN Kansainvälisesti tunnetun kirjailijan ja aktivistin Naomi Kleinin ensimmäinen kirja nuorille auttaa pelastamaan planeetan . Yhdessä palkitun nuortenkirjailijan Rebecca Stefoffin kanssa Klein kertoo vaikuttavasti ja selvä sanaisesti, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja kuinka jokainen voi osallistua maailman muuttamiseen. Nuorilla on valtaa ja voimaa saada aikaan suuria muutoksia. www.intokustannus.fi ensimmäinen kirja nuorille auttaa pelastamaan planeetan . Yhdessä palkitun nuorRebecca kanssa Klein kertoo vaikuttavasti ja selvä sanaisesti, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja kuinka REETTA HÄNNINEN: KAPINAA JA KIUSANTEKOA Historian tutkija Reetta Hännisen ajankohtainen teos kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni reunavaltioistaan sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Kirjan keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä näyttävät teot, joilla oli kuitenkin suuri merkitys, kun vastassa oli itsevaltiudestaan kiinni pitävä keisarillinen Venäjä. www.otava.fi kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Kirjan keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä Lukijat ja kriitikot esikoisteoksellaan hurmanJoonatan Tolan omakohtainen romaanisarja jatkuu siitä miten Tolan perhe on jättänyt hyvästit taiteilijaisälleen, mutta isän laskuja tippuu yhä postiluukusta. Aseet pannaan SARTRE, ORWELL & BIBÓ: ANTISEMITISMIN KIROUS – KOLME KRIITTISTÄ ESSEETÄ Miten kaiken kuvittelukyvyn ulottumattomissa oleva oli voinut tapahtua? Teos kokoaa yksiin kansiin kolme heti toisen maailmansodan kauhujen jälkeen kirjoitettua klassikkotekstiä. Juutalaisvastaisuuteen sisältyviä myyttejä ja stereo typioita purkava teos auttaa hahmottamaan myös nykyisen antisemitismin taustoja sekä ylipäätään etnisten ja kulttuuristen ennakkoluulojen rakentumista. kauppa.gaudeamus.fi JOONATAN TOLA: HULLUT IHANAT LINNUT TÄSSÄ OLEN – PÄIVITTÄISIÄ HENGELLISIÄ HARJOITUKSIA ”Missä olet, kun et ole itsesi luona”, kysyi keski-ajan rukoilija. Sitä kysyy myös kristillinen meditaatiomateriaali, jossa on uudet tekstit vuosille 2022–2023. Kalevi Virtasen ja Pekka Y. Hiltusen Tässä olen -harjoitukset perustuvat ihmettelyyn ja eläytyvään lukutapaan. Raamattusitaatit ovat Pipliaseuran UT2020suomennoksesta. Lue veloituksetta: Raamattu.fi/tassaolen ja Piplia-sovellus Tulevaisuuteen kurkottavassa esityksessä on yhdeksän tarinaa ihmislajin voitoista ja häviöistä, yksinäisen neuroverkon tarkkailemana, sienikielellä nauhoitettuna, ja huolellisesti rihmastokirjaston uumeniin tallennettuna. Essi Rossin ohjaaman teoksen tekstistä vastaa Mikhail Durnenkov ja lavatuksesta Ksenia Peretrukhina. Viimeksi mainitut Venäjällä palkitut taiteilijat elävät tällä hetkellä maanpaossa. www.espoonteatteri.fi LYHYT EPISODI SIENISIVILISAATION UNIVERSAALISSA HISTORIASSA Populaarikulttuurin ja korkeakulttuurin riemastuttava yhteentörmäys ravistaa totuttuja kaavoja. Tšehov, Alien-elokuvat ja suosittu räppäri-duo Sofa kohtaavat vauhdikkaasti näyttelijä-ohjaaja Jakob Öhrmanin nerokkaassa teatteriajattelussa. Sisältövaroitus: splatteria, väkivaltaa, suuria tunteita. www.ttt-teatteri.fi KOLME SISARTA, VIIDES NÄYTÖS TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA TÄMÄN LEHDEN liitteenä Mediaattori, mediakasvatuksen tiedotuslehti. Se esittelee maamme parhaita mediakasvatuksen resursseja. Lehden on pää toimittanut Hanna Niittymäki. 15-18 Venäjä 48 Linda Wallgren 46 Asa SOTAPROPAGANDA PELITEOLLISUUDESSA 44 Sissimediat 20 13 siä. Tutkimuksen mukaan maailma ja media ovat polarisoituneet seuraukse na ”globaalin verkon sääntelemättö mästä tiedonvälityksestä, joka vauh dittaa vale uutisten ja propagandan leviämistä”. Raportti kutsui ilmiötä suora naiseksi informaatiokaaokseksi. Demokraattiset valtiot taiste levat erityisesti verkossa leviä vää disinformaatiota vastaan. Samalla autoritarismiin liukuvat tai syvällä sen silmäkkeessä jo vello vat valtiot kiristävät otettaan maan sisäl lä toimivista tiedotus välineistä ja syytävät propagandaa ulospäin. JOURNALISTISEN MEDIAN tärkein teh tävä kaikkial la on haaru koida lukijoiden työtään tekevät toimittajat ovat kaik kein turvatuimmassa asemassa, mutta myös vapaan median maissa journa listisen työn riippumattomuuteen voi daan vaikuttaa monin tavoin. Suomi oli toukokuussa 2022 julkistetussa lehdistönvapaus indeksissä sijalla viisi, ja ke väällä julkistettavassa listauk sessa paikka lienee huonompi. Sijoitukseen vaikuttaa var masti vastikään käräjä oikeudessa päätöksen sä saanut oikeusjuttu, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimitta jaa tuomittiin tur vallisuussalaisuu den paljastamisesta. Tapausta on seurattu erittäin kiin nostunee na myös ulko mailla. Yleise nä huolena on Nauska
8 • 1 / 2023 FAISAL, 33, Saudi-Arabia ”Lähi-idästä. Ihmiset siellä yrittävät rakentaa rauhaa, eikä media ole täysin ajan tasalla tilanteesta.” VUOKKO, 78, Helsinki ”Ranskasta, koska se on suosikkimaani. Minua kiinnostavat etenkin kulttuuriin, kuten kuvataiteeseen ja musiikkiin, liittyvät uutiset.” KOSMA, 20, Helsinki ”Sahelin alueelta Afrikasta, koska siellä pyörii paljon mielenkiintoisia poliittisia tilanteita, eikä niistä juurikaan uutisoida Suomessa.” VENLA, 24, Kuopio ”Jostakin maasta, josta uutisoidaan vähemmän, kuten Islannista. Sieltä ei yleensä kuulu juuri mitään.” JARMO, 65, Turku ”Ukraina kiinnostaa minua, sillä sen tilanne vaikuttaa ihan koko Eurooppaan.” Mistä maailman kolkasta haluaisit kuulla enemmän uutisia ja miksi? Mielipide TEKSTI JA KUVAT MATILDA KOIVISTO TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS Ylen alasajo ei auttaisi kaupallista mediaa Viestinnän ja journalismin tutkija on huolissaan median moniäänisyydestä Suomessa. Suuriin konserneihin kuuluvat mediat kierrättävät usein samoja sisältöjä. K ESKUSTELU Ylen alas ajosta on jälleen ajan kohtainen. Kokoomus ja Perus suomalaiset ovat esit täneet vuoden 2023 vaihtoehtobudjeteissaan leikkauksia Yleisradion rahoitukseen. Kaupallisen median toimijat puolestaan ovat jo pit kään kritisoineet Yleä siitä, että se vie kuluttajia niiden maksullisilta palve luilta. Tampereen yliopiston dosent ti, viestinnän ja journalismin tutkija Heikki Hellman sanoo, ettei väite pi dä paikkansa sellaisenaan. ”Kaupallinen media on hyökännyt erityisesti Ylen verkossa olevia uutis sisältöjä vastaan. Se on väittänyt, että ne vievät yleisöä sanomalehtien verk kosivuilta ja tukahduttavat niiden lii ketoimintaa. Havainnot eivät tue väi tettä. Yleisön näkökulmasta Ylen verkkouutiset eivät korvaa esimer kiksi maakuntalehtien verkkouutisia, vaan täydentävät niitä.” ”Tuore Ylelain muutos hieman ra joittaa sitä, miten yhtiö voi julkaista uutisia verkossa. En usko, että lehtien verkkosivut saisivat juurikaan uusia tilaajia, vaikka Ylen verkkouutiset lak kaisivat kokonaan.” Sitä paitsi maksutonta uutissisältöä tarjoavat Ylen lisäksi MTV ja iltapäi välehdet, kuten Hellman huomauttaa. ”Iltapäivälehtien verkkokävijöiden määrä on ylivoimainen muihin näh den. Ja monien uutisnälkään riittävät somessa välitetyt linkit. Digitaaliset mainostulot taas kulkeutuvat Googlen kaltaisille jättiläisille.” Jakelutuki parantaisi pienten lehtien asemaa Kaupallinen media on keskittynyt Suomessa voimakkaasti viimeisten 30 vuoden aikana. Hellmanin mukaan yksi syy on markkinan pienuus. Me dian tavallista alhaisempi arvonlisä verotus ja digitalisaatio taas suosivat suuria konserneja, joihin lehtiä siirtyy koko ajan enemmän yrityskauppojen ja fuusioiden myötä. Pienillä lehdillä ei ole käytössään resursseja, joita verkkosisältöjen ke hittäminen vaatii. Printtilehtien ti laajamäärät pienenevät, kun lukijat siirtyvät nopean uutisoinnin pariin verkkoon. Sanoma Oyj Keskisuomalainen Oyj Alma Media Oyj TS-Yhtymä Oy Kaleva Oy Ilkka Oyj Muut 28 % 10 % 27 % 20 % 7 % 4 % 4 % 2016 40 % 19 % 9 % 6 % 5 % 3 % 18 % 2021 Suurimpien sanomalehtiyritysten osuudet sanomalehtimarkkinasta (nettomyynti) vuosina 2016 ja 2021 ”Siksi ei ole ihme, että mediaalal la winner takes all, voittaja saa kaiken, jos vähän kärjistän. Suurimpien me diafirmojen salkut paisuvat paisumis taan”, Hellman sanoo. Kaupallisen median keskittymis tä voidaan hillitä esimerkiksi omis tuskiintiöillä, mutta niiden käyttöön ottoa Hellman ei kannata. Se voisi heikentää suomalaisen mediaalan kehittymistä. ”Sen sijaan näkisin jakelutuen käyt töönoton välttämättömäksi, sillä niin suuri osa lukijoista ei halua vielä luo pua paperilehdestä. Myös nollaalvia harkitsisin, vaikka pelkään, että sen hyöty lukijoille kuittautuisi nopeasti kustannusten kasvaessa.” Eduskunta hyväksyi uuden posti lain sisällön täysistunnossa 18. tam mikuuta. Postilain uudistamisen myötä siirrytään viisipäiväisestä kol mipäiväiseen postin jakeluun ja ke räilyyn. Samalla otetaan käyttöön määräaikainen jakelutuki, jolla pyri tään turvaamaan sanomalehtien vii sipäiväinen jakelu harvaan asutuilla alueilla. Kokoomus on esittänyt vaihtoehto budjetissaan leikkauksia liikenteen ja viestinnän palveluiden avustuksiin, joihin kuuluu myös sanomalehtien määräaikainen jakelutuki. Milloin konserni on liian iso? Vaikka Hellman ei kannatakaan omis tuskiintiöitä, hän ihmettelee Kilpailu ja kuluttajaviraston taannoin tekemää päätöstä. Virasto hyväksyi vuonna 2020 kaupan, jossa Sanoma Oyj osti Alma Media Oyj:n alueellisen sanoma lehtiliiketoiminnan sekä ja painopal veluja tarjoavan Alma Manu Oy:n. Kilpailu ja kuluttajaviraston tehtä vänä on valvoa kansantalouden ja ku luttajien etua ja puuttua esimerkiksi merkittäviin markkinoiden kilpailua rajoittaviin tekijöihin, jollaisia voi syn tyä vaikkapa suurten yrityskauppojen yhteydessä. ”Virasto jätti määrittele mättä, mikä tässä tapauksessa oli mer kityksellinen markkina, ja piti lehtien kustannustoimintaa toisiaan täydentä vänä, samoin mediamainontaa ja leh tien painamista.” Kauppa oli merkittävä, vaikka alue lehdet eivät suoranaisesti kilpailekaan keskenään. Sanoman valtakunnalli nen markkinaosuus nettomyynnillä mitattuna kasvoi noin 30:stä 40:een prosenttiin. ”Se on aika iso kakku Suomen sano malehtimarkkinoilla. Olisiko jo liian iso?” Median moniäänisyys uhkaa hei ketä, jos samaan konserniin kuulu vat, näennäisesti eri mediat tarjoavat yhdenmukaisia näkemyksiä ja jopa jul kaisevat samoja juttuja. Joissakin maa kunnissa Yle voi olla ainoa, joka tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman. Esimerkiksi Keskisuomalainenkon serni omistaa noin 30 prosenttia Suo messa ilmestyvistä sanomalehdistä. Muita suuria suomalaisia mediakon serneja ovat Sanoma, Kaleva ja Hilla Group. Yleisradion alasajo ei ole ratkaisu kaupallisen median toimijoiden tilan teeseen. Se olisi muullakin tapaa hai tallista. ”Yleisradion resurssien leikkaus ei tuo euron euroa kaupallisen me dian kirstuun eikä millään tavoin pa ranna kaupallisen median asemaa. Jos Yleltä leikataan, siitä koituu pelk kää vahinkoa suomalaiselle journalis mille.” Lä hd e: Tila sto kes kus
1 / 2023 • 9 Karstein Volle Eskapismi ruokkii riippuvuuksia ”Median kriisi” on länsimainen ilmiö S UURTEN MEDIATALOJEN tiu kentunut ansaintalogiikka, sosiaalisen median ja teknii kan kehitys sekä käyttäjien tuottamien sisältöjen mukaantulo uu tistyöhön ovat lisänneet mediayhtiöi den ja ammatti toimittajien paineita. Median kriisinä yleisesti tunnettu il miö on kuitenkin globaalille pohjoisel le, etenkin Yhdys valloille ja LänsiEu roopalle tyypillinen ongelma. Niissä kehittyvissä maissa, joissa yleisöllä ei esimerkiksi ole kunnollista internet yhteyttä, sanomalehdistöllä menee suhteellisen hyvin. Monissa globaalin etelän maissa, joissa mediamarkkinat ovat vasta laa jenemassa, journalistit eivät myöskään koe ammattinsa tulevaisuutta yhtä uhatuksi kuin globaalissa pohjoisessa, Worlds Of Journalism Study kertoo. Se on kansainvälinen kysely tutkimus, jos sa toimittajat ympäri maailmaa kerto vat näkemyksiään ammattinsa nykyti lasta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa ke hitetyt journalismin arvot kuten indi vidualismi ja objektiivisuus eivät ole yleispäteviä arvoja, kysely tuo ilmi. Toimittajat eri puolilla maailmaa ker tovat pyrkivänsä totuuden välittämi seen, mutta kaikki eivät välttämättä katso toimivansa ”vallan vahtikoirina” kuten vakiintuneissa liberaalidemo kratioissa. Worlds Of Journalism Studyn mu kaan Aasiassa ja Afrikassa vastaajat kertoivat muun muassa pyrkivänsä yllä pitämään kansallista yhtenäisyyt tä, edistämään yhteiskunnallista ke hitystä tai kouluttamaan yleisöään. Eräissä demokratialtaan huterissa maissa kuten Egyptissä ja Thaimaassa toimittajat puolestaan kertoivat teh täväkseen hallituksen horjuttamisen. Kyselyn mukaan sananvapauden ka ventuminen kuitenkin huolestutti toi mittajia globaalisti. www.worldsofjournalism.org A -KLINIKK ASÄ ÄTIÖN toimi tusjohtaja Hannu Jouhki on tutkinut riippuvuuskäyttäyty miseen vaikuttavia tekijöitä. Jouhkin mukaan riippuvuusongelmat tulisi ymmärtää aikamme ilmiöksi samal la tavoin kuin masennus, ahdistus ja stressi. ”Uusi digiteknologia perustuu muis tutuksiin, joita mobiilisovellukset lä hettävät automaattisesti”, Jouhki to teaa. ”Sovellusten tarkoituksena on kiinnittää käyttäjien huomio niihin. Ihmiset myös vertailevat somessa hel posti itseään toisiin, mikä herättää riittämättömyyden tunnetta. Lisäksi markkinatalous on tunkeutunut uusil le elämänalueille. Yhteisöllisyydessä on muuttunut se, että ennen kokoon nuttiin fyysisesti samaan tilaan, mut ta nykyään yhteyttä ovat klikkaukset ja swaippaukset.” Riippuvuudet kohdistuvat dopamii nia tuottaviin asioihin eli tavoiteltuun mielihyvään. Eskapistisesti toimiva ih minen pyrkii kompensoimaan sillä asi oita, jotka ovat elämässä huonosti. ”Ihmisen toiminnassa on riippu vuuden piirteitä silloin, kun hän al kaa laiminlyödä muita elämän osa alueita”, Jouhki sanoo. ”Pitkälle edennyt some tai verkkoriippuvuus haittaa myös fyysistä terveyttä, jos ihminen ulkoilee ja liikkuu vähem män. Ärsyketulva voi puolestaan ra pauttaa keskittymiskykyä. Mahdol lisen riippuvuuden tunnistamisessa voi miettiä, onko yrittänyt vähentää tai lopettaa käyttäytymistä, muttei ole pystynyt. Myös ärsyyntyminen käy tön estymisestä voi olla yksi riippu vuuden merkki.” Riippuvuuksille voivat altistaa esi merkiksi menneet vaikeat kokemukset. ”Jos ihmisellä on lapsuudenaikaisia traumoja, kaltoinkohtelua tai pahoin pitelyä, riippuvuuden kohteena oleva asia tuottaa dopamiinia ja palauttaa hyvän olon. Taustalla olevat psyykki set ongelmat voivat yhdessä tilanteis ten vaikuttimien ja motiivien kanssa johtaa ongelmalliseen aineidenkäyt töön tai muuhun riippuvuuskäyttäy tymiseen.” Turvallinen kasvuympäristö sen si jaan suojaa riippuvuuksilta. Jouhki ko rostaa etenkin yhteyden kokemuksen merkitystä. ”Meitä vaivaa kosminen yksinäi syys. On ahdistavaa olla kokematta kumppanuutta muihin ihmisiin. Nuo rille se voi olla erityisen raskasta, sil lä he ovat ensimmäistä kertaa elämäs sään tilanteessa, jossa vastuita alkaa tulla. Oman elämän kehitystehtävien ja ihmissuhteiden solmimisen vastuita paetaan jonnekin nopeaa mielihyvää tuottavaan. Some, älypuhelimet, digi pelit ja verkko ovat aina käsillä.” Riippuvuuksia ei tulisi pitää häpeäl lisenä kontrollin menettämisenä, vaan niistä tulisi kyetä keskustelemaan. ”Olemme puhuneet pitkään me dialukutaidosta, mutta sen lisäksi meidän tulisi kehittää dopamiinilu kutaitoamme. Nuoria tulisi auttaa esi merkiksi terveystiedon tunneilla tar kastelemaan, millaisia vaikutuksia mobiilisovelluksilla, verkolla tai pelaa misella on itseen. Ärsyketulva ei tule katoamaan mihinkään, mutta meidän tulisi oppia säätelemään suhtautumis tamme siihen. Näin voisi löytyä tasa painoinen tapa elää tässä ajassa.” Kaikki yleispäteviksi luullut journalismin ilmiöt eivät päde globaalisti, mediatutkimukset kertovat. Some ja verkkoaddiktioiden taustalta löytyy sama motiivi kuin päihderiippuvuuksissa: halu paeta vaikeita tunteita mielihyvään. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA SAM WILD
10 • 1 / 2023 Hyviksiäkin pitää tentata Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimlille tulee erikoisia pyyntöjä henkilöbrändistään huolestuneilta. ”V OISITTEKO poistaa vanhan jutun?” Tällaisia pyyntöjä tippuu sähköpostiin yhä useammin. ”Lehtihaastattelussa vuosia sit ten ihminen on kertonut jotakin ar kista ja harmitonta, tyyliä koulu aikojen lempiruokansa, ja nyt hän haluaa, että se poistetaan verkosta. Se ei ilmeisesti enää sovi hä nen julkisuus kuvaansa”, Adile Sevimli kertoo viime aikojen kehityksestä. Hänet valittiin viime vuonna Helsingin yliopiston ylioppilas kunnan kustantaman Ylioppilas lehden pää toimittajaksi, joten hän analysoi journa lismin nykytilaa aitio paikalta. ”Journalismi ei kuitenkaan ole yksi tyishenkilöiden mark kinointiviestintää. Toimittaja ei voi myös kään antaa kehystä misvaltaansa pois eikä hyväksyttää lehtikuvia haastateltavalla. Journa lismi on julkista keskus telua, eikä haastateltava välttämättä saa itselleen vä litöntä hyötyä, vaan keskuste lu palvelee isompaa päämäärää.” 29vuotias Sevimli on aina ol lut kiinnostunut yhteiskunnallises ta keskustelusta. Hän on kotoisin Oulusta, josta lähti Helsingin yli opistoon opiskelemaan politiikan ja viestinnän tutkimusta. Ennen Ylioppilaslehden päätoimittaja kauttaan hän toimi verkko media Long Playn tuottajana ja kirjoit ti freelancerina Helsingin Sanomiin, Trendiin ja Nuoreen Voimaan. Hän julkaisi yhdessä Oona Pohjalaisen kanssa nuor tenromaanin Kärsimyskukkauuteaddiktio, joka voitti viime vuonna Savoniakirjallisuus palkinnon. Siinä noituut taan maaseudulla salaillut päähenkilö muuttaa suur kaupunkiin ja liittyy noita piiriin, mutta havaitsee, että elämä on siellä toisella tavalla karua. ”Monelle nuorelle toimittajalle media alalle pääsy on ollut vaikeaa, eikä mento rointia, jossa kokeneemmat toimittajat opet taisivat nuorempia, ole samalla tavalla kuin ennen.” Sevimli ei kuitenkaan ole kokenut alalle pääsyssä samanlaisia vaikeuksia, vaan on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisista aiheista kirjoittavana nuoren sukupolven journalisti na. Tuoreessa jutussaan hän tenttasi Saska Saarikoskelta, joka toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana 1980luvulla, miksi tämä ai kanaan grillasi norppapaistia. Samalla Se vimli piirsi terävää ajankuvaa 2020luvun eläinkeskustelusta. Long Play verkkome diassa suosituksi nousseessa artikkelissaan ”Fantasia” hän kirjoitti turkkilaisista mie histä, joilla on kebabpizzerioita ympäri Suomea. Hänenkin isänsä oli aiemmin ra vintoloitsija, joten elintarviketukkujen ja lä hiöpizzerioiden maailma on hänelle itselleen tuttu. Mediassa näistä ihmisistä ei kerrota. ”Toimittajana haluan kurkistaa sinne, minne muut eivät hoksaa katsoa. Journalis mi on julkista palvelua, jonka aihevalinnois sa pitäisi näkyä yhteiskunnan eri ryhmät, ja silloin pitää koluta myös marginaalit.” Nykyisin moni aikakauslehti kuitenkin kysyy Instagramissa, mistä lukijat haluaisi vat lukea. Sevimlin mielestä se on laiskaa journalismia, jossa toimittajat antavat ke hystämisvaltansa pois. ”Osallistamisen kulttuuri on mennyt liian pitkälle.” Yksitoikkoiset aiheet kiertävät Koronan aikana hämmästyttävän moni lehtijuttu ohjeisti, miten etätyö ergonomia kannattaa järjestää tai miten kesämökille matkustetaan koronaa pakoon. Se kumpusi toimittajien omasta todellisuudesta, joka on varsin keskiluokkainen. ”Unohtui, että moni työskenteli edelleen ihmisten parissa riskeeraten oman tervey tensä. Tai että kaikki eivät voi matkustaa mökille koronaa pakoon etätöihin, koska news? ash: kaikilla suomalaisilla ei ole kesä mökkiä.” Ilmiöön liittyy toisaalta alussa mainittu minäkeskeinen kulttuuri: Yli oppilaslehteen tulee paljon juttutarjouksina minäesseitä, joissa kirjoittajat kertovat itsestään lähte vistä kokemuksista. ”Mä oon aika varma, että journalismis sa ei ole mitään suurta salaliittoa, jossa on päätetty tehdä vain keskiluokkaisia juttuja. Kyllä keskiikäiset ja luokkaiset toimittajat osaavat kirjoittaa erinomaisesti myös aiheis TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA NAUSKA
LIEVÄÄ JAHTIA K ALEVALA KERTOO , miten vaka vanhal le Väinämöiselle diilattu Aino pakenee avioliittoa hukuttautuen. Asiaa on tus kailtu vuodesta 1835. Mutta 167 vuotta oli liian pieni aika hioa Suomen valtamedian käsitystä ”käpälöinnistä”, paljasti Voiman numero 3/2002. Jutussaan ”Kä pälöinnin jäljet” Voiman toimittaja Juska Jutila kommentoi mediatutkija Anna Mäkelän kirjoi tusta Journalismikritiikin vuosikirjasta. Jutila aloitti kertomalla, miten Helsingin Sanomat oli paljastanut suuryrityksen mies puolisen toimitusjohtajan ahdistelleen nais puolisia alaisiaan. Myöhemmin toimittaja Harri Nykänen kertoi Nelosen Palaneen käryä ohjelmassa, että ahdistelija oli Veikkauksen Matti Ahde. Veikkauksen pyynnöstä oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinen tutki tapausta. Jutila kirjoittaa, että ”Koskinen löysi näyttöä siitä, että sukupuolis ta häirintää oli tapahtunut, mutta se oli hänen mukaansa lievää, pi kemminkin käpälöintiä”. ON PAKKO IHMETELLÄ millaista olisi ollut voimakas käpälöinti. Jutila tiivisti Hesarin juttua: ”Ahde ei ollut uskonut tai ymmärtänyt, ettei fysio terapeutti halunnut hieronnan jälkeen halailla pelkkiin alus housuihin pukeutunutta asiakastaan. Fysioterapeutin mukaan Ahde oli jahdannut häntä ympäri huonetta kalsarisillaan, muna pystyssä.” Suomen valtamedia ei pitänyt Ahteen käytöstä tuomittavana. Media tutkija Mäkelää lainaten: ”Yleinen johtopäätös lehdissä oli, ettei ollut kyse ahdistelusta. Päätelmä perustuu nimenomaan Koski sen raporttiin.” Veikkaukselle imagohaitta oli silti liian suuri. Huolimatta tuesta, jota puoliso ja kaverit antoivat Ahteelle, yhtiö irtisanoi hänet toimitus johtajan pestistä. KUN LAKIMIESUUTISET KYSYI vuonna 2007 Koskiselta mitä hän ajat telee tapauksesta ”nyt”, hän vastasi, että ”onhan se Herran tähden selvää, että toista ihmistä ei saa käpälöidä!” Toisin kuin valtalehdistö, Koskinen ymmärsi olla laimentamatta mielestään lievää käpälöintiä flirtiksi, eikä vatvonut asiaa. Palataan vielä Suomen tunnetuimpaan käpälöinnin uhriin. Ylen Kulttuuricocktail teki Kalevalan Ainon hukuttautumista esittävästä Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta suositun lääppimistä vastusta van meemin vuonna 2018. Somekommentin mukaan ”Ainon valinta, että hän ei suostu järjes tettyyn avioliittoon, kertoo pikemminkin siitä, että naisten valinnan vapaus on tunnistettu Suomessa jollain tasolla aina.” Nyt ollaan asian ytimessä, vaikka johtopäätös onkin pielessä. Kyllä, Aino oli valintatilanteessa: naida tai kuolla. Mutta ei, itsemurha näen näisenä vaihtoehtona ei kerro vapaudesta. Sen sijaan eepos että taulu tunnistavat naisen halun valita. Ehkä useiden ahdistelukohujen jälkeen vuonna 2023 naiset kaik kialla maailmassa saavat yhä useammin mahdollisuuden valita. TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. Akseli Gallen-Kallela: Aino-taru ta, jotka ovat vieraita heille itselleen.” Toimittajilla pitäisi vain olla enem män aikaa lähteä niin sanotusti kentäl le, ihmisten pariin kyselemään asioi ta. Kyse on mediaalan taloudellisista tuottavuuspaineista – tuottajat vahtaa vat kannattavuuslukuja ja toimittajat joutuvat kiirehtimään. ”Somekeskusteluista saa kuiten kin välillä sellaisen kuvan kuin valta media olisi paha mörkö, jossa valtaapi tävät kirjoittelevat mitä sattuu.” Päinvastoin, hänen mukaansa toi mittajilla on Suomessa runsaasti am mattiylpeyttä ja he ovat kriittisiä omaa alaansa kohtaan. Hän kertoo kokemuksistaan Ylellä. ”Tarkastelim me uutis toimituksessa säännöllises ti muun muassa sitä, näyttääkö uu tisjuttu tietyn yrityksen mainokselta. Jos tehdään vaikkapa uutinen uudes ta kampaamosta afrohiuksille ja kerro taan tästä ilmiönä, pitää olla kriittinen sitä kohtaan, ettei juttu näytä kampaa mon mainokselta.” Vaikka työn vaikeudesta on puhut tu vuosikaudet, Sevimli näkee media alan positiiviset puolet. Eri taustoista tulevien ihmisten on mahdollista pääs tä alalle, eikä varsinaista koulutusvaa timusta ole. Toimittaja ei ole suojat tu ammattinimike, eikä ole olemassa journalistien Valvirarekisteriä. Jour nalistin eettiset ohjeet kuitenkin sito vat toimittajia. Aktivismi ei ole journalismia Toimittajien välillä on sukupolvi eroja. Adile Sevimlin mukaan täydellisen objektiivisuuden vaatimus, jota van hemman sukupolven toimittajat ovat vaalineet, on harhaa. ”Niin sanottu puolueeton journalismi tuottaa usein status quota. Kuvitellaan, että ollaan tosi neutraaleja ja objektiivisia. Kui tenkin kaikilla jutuilla on jokin agen da, ja se on parempi mainita ääneen.” Jos Helsingin Sanomien toimittajat lähtisivät kuvaamaan eläintiloille, sitä pidettäisiin hyvin ideologisena, mutta kuvaamatta jättäminen nähdään neut raalina. Tämän vuoksi aktivistit tuot tavat sisältöä, joka kuuluisi tutkiville toimittajille. Sevimlin mukaan hänen sukupol vensa – siis nykyiset kaksikolmikymp piset – sekoittavat helposti journalis min ja aktivismin. Somessa kerrotaan oletetuista väärinkäytöksistä saman tien saatesanoilla ”valtamedia hilje nee”, hän kuvailee. Toimittajan pitää kuitenkin tarkistaa tiedot useasta läh teestä, mikäli hän ei ole itse ollut pai kalla. Hyvään journalismiin kuuluu, että myös hyviksiä tentataan, hän sanoo. ”Kaikki instituutiot ovat puolueellisia tietyllä tapaa. Meidän ei pidä puffata järjestöjen hankkeita vaan kysyä kriit tisiä kysymyksiä ja tarkistaa tiedot.” Tenttaaminen ei silti tarkoita pa hansuopaa näkökulmaa. ”Minun tarkoitukseni on aina ym märtää, ei väärinymmärtää haastatel tavaa – silloinkin, kun juttu on kriit tinen häntä kohtaan. Olen sitoutunut journalistien eettiseen ohjeistoon, joka velvoittaa minua tekemään niin. Tar koituksenani on aina palvella lukijaa.” Lukijan palveleminen voi olla kui tenkin vaikeaa, jos tavalliset ihmiset eivät halua kommentoida medialle. ”Elämästä on tullut politisoitu neempaa, minkä vuoksi ihmiset ovat yhä useammin hiljaa eivätkä halua kommentoida julkisesti edes arkipäi väisiä aiheita”, hän harmittelee. Eikä aina ole kyse henkilöbrändin kiillotuk sesta, vaan moni pelkää joutuvansa so men susien kynsiin. Mediassa onkin Sevimlin mukaan häiritsevän paljon juttuja, joissa haastateltava kertoo ko kemuksistaan anonyymisti tai pelkäl lä etunimellä. ”Anonyymiys kuitenkin tabuistaa arkipäiväisiä asioita. Lukijalle herää epäilys, onko tässä aiheessa jotakin ar veluttavaa”, hän sanoo. Omalla nimellä ja kuvalla pitäisi voida keskustella, ja sen vuoksi myös Sevimli on tässä. ”Sehän on sitä demokratian ydintä.” Media-alan monopolimeininki Jos median salaliittoa ei kerran ole, miksi aihevalinnat sitten kiertävät ympyrää? Adile Sevimli puhuu media alalla tunnetusta ilmiöstä, omistuk sen keskittymisestä. ”Näyttää vähän monopoli meiningiltä. Harvat media yhtiöt omistavat monia julkaisuja ja kierrättävät niissä samoja juttuja.” Yleiseurooppalaisen Media Pluralism Monitor 2021 tutkimuksen mu kaan neljällä yhtiöllä, Sanomalla, Keski suomalaisella, Alma Medialla ja TSyhtymällä on yli 70 prosentin mark kinaosuus Suomen sanomalehdistä. Mutta entä Ylioppilaslehti? Se ei ku via kumartele, vaan se on tunnettu jopa karnevalistisista avauksistaan, joissa tökitään suurten medioiden aihe valintoja ja suomalaista eliittiä. Päätoimittajan harteita kannattavuus luvut eivät yhtä lailla paina, koska ra hoitus on taattu: se tulee Helsingin yli opiston opiskelijoiden jäsenmaksuista. Siksi kaupallisten paineiden kanssa taistelevista mediataloista katsotaan pienen Ylioppilaslehden toimitukseen kiinnostuneina. ”Ei Ylkkäri ole erillinen, kaupallisis ta paineista vapaa saareke, mutta kyllä me saamme tehdä vapaammin juttuja. Sen takia lehti on voinut olla niin röyh keä ja yllätyksellinen. Voidaan ideoida mitä huvittaa ja siitä syntyy tosi hyvää journalismia.” ”TARKOITUKSENI ON AINA YMMÄRTÄÄ, EI VÄÄRINYMMÄRTÄÄ HAASTATELTAVAA – SILLOINKIN, KUN JUTTU ON KRIITTINEN HÄNTÄ KOHTAAN.”
12 • 1 / 2023 ”V ÄLTÄN puhumas ta mediavaiku tuksista ja me dian luomasta keho ja kauneus ihanteesta, koska se luo käsityksen, että tietyn näköisten kuvien näkemisen ja oman kehon kokemuksen välillä olisi joku kausaalinen suhde”, tutkijatohto ri Kaisu Hynnä-Granberg Turun yli opistolta aloittaa. ”En tarkoita, etteikö kuvilla olisi vä liä, mutta kauneusihanteiden ja kuvi en välinen suhde on monisäikeinen. Ehkä voisi sanoa, että kulttuurissam me on tietynlaisia ihanteita ja media tuo ne ihanteet kuvastonsa kautta esil le.” Mainokset voi halutessaan näh dä peilinä, joka kuvastaa yhteiskun taamme. HynnäGranbergin mukaan ongelma ei välttämättä ole peilissä, mikäli kuva ei miellytä. Kuvissa hei jastuva yhteiskunta kuitenkin muo dostuu meistä kansalaisista, ja ideaalit, vaatimukset sekä unelmat kumpuavat meistä itsestämme. ”Mainoskuvasto voi antaa hieman kärjistetyn ja irvokkaan kuvan yhteis kunnastamme, mutta ei se kuvasto tänne mistään tyhjästä putoa.” Maybe She’s Born With It Kuvastolle altistumisen ohella kansa laiset myös osallistuvat sen tuottami seen ja jakamiseen sosiaalisessa me diassa. Tämä ei ole pelkästään huono asia. Vaikka esimerkiksi Instagramissa yleinen filtteröity kuvasto ei toistu oi keassa elämässä, tuo sosiaalinen me dia myös näkyviin monenlaisia esteet tisiä tyylejä. ”Digitaalinen media avaa uudenlai sia mahdollisuuksia yksilölle leikkiä ja kokeilla ulkonäöllään. Ja jos medias sa ei näy itsen näköisiä henkilöitä, voi selfieillä korjata tilannetta ja samalla päästä tarkastelemaan omaa kehoaan eri suunnista.” HynnäGranbergin mukaan juuri sosiaalinen media on tuonut vaihtele vuutta ulkonäkönormeihin. ”Somessa näkee paljon kilpailevia tyylejä ja estetiikkoja: on esimerkiksi hyvin perinteisen feminiinistä tyyliä ja korostettua luonnollisuutta, fitness ihanne ja kehopositiivisuus. Ulkonä köpaineista ja sosiaalisesta mediasta kuitenkin puhutaan esimerkiksi ilta päivälehdissä aina samasta huolia ko rostavasta näkökulmasta. Emme silti ole luopumassa sosiaalisesta medias ta, ja voisi puhua enemmän siitä, kuin ka sosiaalinen media luo uusia tiloja ja avaa kokemusmaailmaa niin nuorille kuin aikuisillekin.” Woke Up Like This Foundation Ulkonäköön liittyy vahvoja kaksois standardeja, joiden kanssa tasapai noilu on vähintäänkin vaikeaa. Esi merkiksi melko tiukoista kauneuden määritelmistä poikkeamisesta herkästi rangaistaan, mutta samalla näkyvä ul konäköön panostaminen koetaan pin nalliseksi. Pitäisi olla treenattu, mutta salilla rehkiminen on epäilyttävää. Eli pitäisi täyttää hankalastikin saavutet tavat vaatimukset ilman vaivannäköä. Tämä kauneusvaatimusten ”luon nollisuuteen” ja vaivattomuuteen ve toamisen ristiriitaisuus näkyy myös mainoksissa, joissa asialla ajoittain leikitelläänkin. Ironiaa huokuvat hius tuotesarja Bed Head ja meikkivoide Woke Up Like This. Samalla, kun mai nokset ja tuotemerkit sekä sloganit voivat huvittaa, ne kuitenkin osaltaan tuottavat paineita. Silti huumori ja iro nian taju voisivat auttaa myös yksilöä ristiriitaisten vaatimusten edessä. Ristiriidat ulottuvat myös tutkimuk seen. Ulkonäköihanteita pohtiva tutki mus onkin jakautunut. ”Feministisillä tutkijoilla on ollut kahdenlaista linjaa kauneuskäytäntöi hin, meikkaamiseen ja pukeutumiseen liittyen. Edelleen on vahva linja, jossa osallistuminen näihin käytäntöihin koetaan itsensä alistamisena ja se tuo mitaan. Tuomitaan yksilö, vaikka näh dään, että ne ihanteet ovat yhteiskun nallisten rakenteiden synnyttämiä. Se on mielestäni väärin, koska se kuvasto on kaikkialla ympärillämme ja on vai kea asettua sen ulkopuolelle.” Vastapainoksi tuomitsevalle linjal le löytyy myös näkemys, jossa koroste taan pukeutumisen ja meikkaamisen tuomaa nautintoa sekä itseluottamus ta. Vaatimukset käännetään voimava raksi ja resurssiksi, jolla voi myös lei kitellä. ”Oma linjani on jossain näiden kah den pään välillä. Pitää totta kai puhua yhteiskunnan rakenteista, olla kriitti nen sille, mitä kapitalistiseen kauneus teollisuuteen liittyy. Mutta myös se elämyksellisyyden korostaminen on tärkeää. Esimerkiksi pukeutumises ta nauttiminen voi olla yksilölle keino päästä paineiden yläpuolelle.” War Paint for Men Ulkonäköön liittyvät kaksoisstandardit näkyvät myös työelämässä. Se, millai sia ominaisuuksia suositaan, elää hie man ajassa, mutta riippuu myös siitä, minkä näköisiä henkilöitä missäkin tehtävissä on totuttu näkemään. Tä mä tuli näkyväksi myös siinä, kuinka pääministeri Sanna Marinia on tar kasteltu mediassa. Lehdissä on jopa julkaistu kuvia totuttua nuoremman ja eittämättä kauniin naispääminis terin takamuksesta. Mutta ei Marin suinkaan ensimmäinen stereotypiasta poikkeava poliitikko ole. ”Samoin tulee myös mieleen kan sanedustaja Tanja Saarela, jonka ul konäköön kiinnitettiin paljon huo miota. Hän oli missi ja aivan liian kaunis ollakseen fiksu ja hyvä poliitik ko. Myös presidentti Tarja Halosen ul konäkö on herättänyt kommentteja. Se lokero, johon pitäisi asettua on kapea – erityisesti naisilla ja etenkin poliitikoil la. Mutta eivät miehetkään ole tämän ulkopuolella. Martti Ahtisaaren koko herätti paljon kritiikkiä ja hän sai ai van järkyttävää palautetta.” Politiikan ohella myös liikeelä mässä ulkonäköön liittyviä kaksois standardeja riittää. Joidenkin fyysisiä ominaisuuksia arvostetaan ja toisten väheksytään, mutta onneksi maailma muuttuu. Ulkonäkövaatimusten moni puolistuminen näkyy myös poikien ja miesten elämässä. ”Onneksi myös maskuliinisuuden ymmärtäminen on muuttunut. Ei välttämättä tarvitse olla yltiöbodat tua kehoa ja pidetään ihan hyvänäkin asiana, että mies voi käyttää ihonhoi totuotteita ja miettiä vaatteitaan.” Naked by Urban Decay ”Aitouden” vaatimuksen kaksoistan dardi tuli kiinnostavasti näkyväksi tie teellisessä The cost of looking natural artikkelissa, jossa verrattiin sosiaali sessa mediassa noussutta #nomakeup liikettä ja kosmetiikkamyyntiä trendin rinnalla. Kosmetiikan myynti kasvoi samalla, kun oli trendikästä kertoa, et tä ei käytä meikkiä. ”Kosmetiikka ja kauneusteollisuus ovat erittäin tietoisia kaikista trendeis tä. Teollisuus myös hyvin ristiriitaises ti julistaa, kuinka kaikki ovat kaunii ta, mutta kertoo samalla, että tarvitset näitä meidän tuotteitamme saavut taaksesi kauneuden.” Ei meikkiä ajatukseen liittyy myös ajatus ”aitoudesta”. Mutta mitä ”aitous” yleensäkään on? ”Somessa tosiaan tulee erityisen vahvasti esiin aitouden vaatimus. On tutkittu, millaisiin somevaikuttajiin reagoidaan: arkisen oloiset postauk set koetaan vetoavammiksi. Oma ai heensa ovat meikittömät ja filtterittö mät selfiet. Silloinkin on hyvä miettiä, kenen tavoitettavissa sen meikittö män selfien vaatimukset ovat. Niiden julkaiseminen kääntyy äkkiä kauhiste luksi siitä, että vaikka 50vuotias nais näyttelijä on liian vanhan – eli ikäisen sä – näköinen.” HynnäGranbergin mielestä auttai si, jos kauneusihanteet tehtäisiin läpi näkyvämmiksi. ”On todella suuri ongelma käyttää #nomakeuphastagia, jos on oikeas ti käytetty meikkiä, ja on tehty aika paljonkin työtä ulkonäön eteen. Eli rehellisyys tehdystä ulkonäkötyös tä voisi olla yksi tapa kohdata vaati mukset.” TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA ”JOS MEDIASSA EI NÄY ITSEN NÄKÖISIÄ HENKILÖITÄ VOI SELFIELLÄ KORJATA TILANNETTA.” Mainokset ovat peili, joka näyttää sen, mitä meiltä halutaan. Myös sosiaalinen media voi välittää vaatimuksia, mutta lisäksi se voi haastaa normeja.
SECRET ALL NATURAL LOOK IN THIS BOTTLE To im itu ks ell ist a ain eis to a.
KATSO KEVÄTKAUDEN OHJELMA TÄÄLTÄ: WWW.ZODIAK.FI ENSI-ILTA 26.1.2023 PIENI NÄYTTÄMÖ RUNAR SCHILDT JUHA HURME ÄRHÄKKÄ KOMEDIA LIPUT: ALKAEN 19,50 € • HKT.FI PUH. (09) 394 022 • LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) LIPUT: ALKAEN 19,50 € • HKT.FI PUH. (09) 394 022 • LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) Max Savikangas Teemu Mäki Petri Kekoni Company IHMISEN JÄLKEEN / POSTHUMAN Monitaiteellinen tieteisooppera Anneli Kanto Jukka Nykänen Reetta Ristimäki Uusi musikaali menestyskirjan pohjalta Esitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä 13.4.-7.5. Tuottajat: Greta Tuotanto ja Musiikkiteatteri Kapsäkki Esitykset Tanssin talon Pannuhallissa 3.-7.3. Liput: tanssintalo.fi Liput: lippu.fi Tuottajat: Suomalainen kamariooppera ja Greta Tuotanto K E VÄ Ä L L Ä 2 2 3 M E I L L Ä E S I T E TÄ Ä N 9 E R I E S I T Y S TÄ T E A T T E R I V I I R U S / V Ä L I M E R E N K A T U 1 4 , J Ä T K Ä S A A R I / W W W . V I I R U S . F I KÄVISITKÖ USEAMMIN TÄÄLLÄ, JOS AINA EI TARVITSISI MIETTIÄ HINTAA? T E AT T E R I V I I R U K S E N K A U S I K O R T I L L A VA PA A PÄ Ä S Y K A I K K I I N K E VÄ Ä N E S I T Y K S I I N , N I I N M O N TA K E R TA A K U I N H A L U AT. 75 € K AT SO OH JEL MIS TO JA OS TA K AUSIKORT TI OSOIT T EES S A W W W.VIIRUS.FI! E R N E S T P R O T A S IE W IC Z
1 / 2023 • 15 Venäjän vallanpitäjät ovat kautta aikain torjuneet ajatukset yksilönvapaudesta. Pitkä tie vapauteen Ilja Glazunovin työ Ajaton Venäjä vuodelta 1988. Pyhimykset, tsaarit, Katariina Suuri, Neuvostoliitto ja Kristus valtavassa joukkokokouksessa. TEKSTI IIDA SIMES ”V ENÄJÄLTÄ puuttuu de mokratian perinne.” Suomalai sessa Venä jänanalyysissä tätä lausetta on käy tetty vuosikausia pääargumenttina sekä selittämässä Kremlin totalita ristisen vallankäytön periaatetta että jopa oikeuttamassa sitä. Jos ei kansa osaa äänestää, on muka vääjäämä töntä ja jopa ansaittua, että johtaja on yksinvaltias. Saman logiikan mukaan diktaattorin seuraaja on uusi diktaat tori. Jos haastatellaan vain Kremliä tutkivia tahoja, muita vaihtoehtoja ei nähdä. Väärin. Tällainen putkikatse ei al kuunkaan riitä avaamaan Venäjän ti lannetta. Venäjän kansa osaa kyllä toimia demokraattisesti, kun se vaan saa mahdollisuuden. Tästä on todisteita. Neuvostoliiton hajottua monet kan salaiset saivat mahdollisuuden ja he käyttivät sen myös. NykyKremlin parjaamaa Venäjän 1900lukua voi muistella viisaana ja hauskana va pauden aikana. Venäjä oli poliittisesti moniarvoinen, ja se oli sitä jopa maan itäisissä osissa: Oli paikallisvaaleja ja hallintoa, oli paikallista lehdistöä. Oli kansalaisjärjestöjä, oli ihmisoikeus ja ympäristöliikkeitä. Oli vapaaehtois työtä huumeita vastaan, orpolasten auttamiseksi, löytöeläinten kotiutta miseksi ja lukuisten sotien veteraa nien tueksi. Televisiossa ja radiossa esitettiin pistävää satiiria, kosketta vaa taidetta ja purevaa yhteiskunta kritiikkiä. Oli pridemarsseja ja ho mobaareissa yöstä toiseen jatkuvat bileet. Monet Venäjän ulkopuolella – ja ehkä maan sisälläkin – sokaistuivat ajattelemaan, että Venäjä olisi demo kratian tiellä. Ei, Kreml ei ollut. Vah vistaessaan valtaansa president ti Vladimir Putin tuhosi vapauden kulma kivet: vaalit, paikallishallin not, lehdistön, yhteiskuntakritiikin ja moni arvoisuuden. KYSE EI OLE PELKÄSTÄ ÄN siitä, ettei Venäjän demokratialla ole vankkaa pe rinnettä, vaan maalta puuttuu paljon keskeisempiäkin asioita, tarkensi brit tiläinen historioitsija Antony Beevor, jonka tapasin vuoden 2022 syksyllä. Keskustelimme yli tunnin Venäjän val lankumouksesta ja sisällissodasta. Kun lopuksi ihmettelin, miksi Kreml koh telee niin huonosti omaa kansaansa, Beevor innostui niin, että kädet viuh toivat ilmassa: ”Kyse on ihmisyyden ja vapauden käsitteistä”, hän kertoi. ”Venäjän hal linto ei tunne kumpaakaan.” Valistuksen ajan myötä, 1600luvun lopulla Euroopassa alkoivat levitä hu manistinen ihmiskäsitys, ajatukset ih misoikeuksista ja yksilön vapaudesta. 1700luvulla ne muovasivat Yhdysval tain perustuslakia. Mutta nämä aatteet eivät saavuttaneet Venäjää, joka pysyi vuosisadasta toiseen tsaarin kuritta mana, orjien työllä rikastuvana valta kuntana. Kun tsaarinvallan sortama kansa kapinoi vuonna 1917 ja Neuvostoliit to syntyi, ajatus kaikille kuuluvasta ih misarvosta ei edelleenkään siirtynyt osaksi systeemiä. KIITOS MONIKANSALLISEN viestin nän, ymmärrys ihmisoikeuksista ja vapaudesta saavutti myös venäläiset 1900luvulla – ainakin sen verran, että heillä alkoi olla laajaa oppositioliikeh dintää 1980luvulla. Ja koska Kreml tietää valtansa olevan heikolla aatteel lisella pohjalla, sen on pidettävä yllä vahvaa poliisikoneistoa. Juuri pelko vapauden aatteen tun keutumisesta Venäjän valtakuntaan on perimmäinen syy hyökätä Ukrainaan kin. Vaikka Venäjän länsinaapurilla on myös neuvostoaikojen jälkeen ollut po liittisia ongelmia, kuten korruptiota ja ahneita vallanpitäjiä, silti nimenomaan demokratiakehityksessä Ukraina on ol lut huomattavasti Venäjää edellä jo muutaman vuosikymmenen ajan. Koneiston väkivallan on saanut ko kea myös toimittaja Juri Zaitsev, joka on kirjoittanut Voimaan kansan halut tomuudesta protestoida. Koska hän on joutunut pakenemaan kotimaastaan ja etenkin koska hän aikoo vielä palata sinne, hän käyttää nimimerkkiä. Vaikka kaipuu kotiin on kova, hän on viihtynyt lännempänä Euroopassa. ”Ihmiset ovat sisimmässään saman laisia kaikkialla”, hän miettii. ”Venä läisten pitäisi tavata paljon enemmän ulkomaalaisia. Sitten he ainakin lak kaisivat uskomasta niihin valheisiin, mitä heille muusta maailmasta suol letaan.” Euromaidan-mielenosoitus Kiovassa 2013. Tämä näky pelästytti Kremlin.
16 • 1 / 2023 Kunnes jääkaappi voittaa tel?evision Venäläinen toimittaja kertoo, miten lohduttomalta Venäjän propagandan sodanlietsonta vaikuttaa. Silti toivoa on. Ja tärkein on totuus. TEKSTI JURI ZAITSEV U LKOM AILL A ihme tellään, miksi venä läiset eivät protestoi Ukrainassa käytävää Venäjän hyökkäysso taa vastaan. Kremlin propaganda pelottelee ve näläisiä monenlaisella väkivallalla. Uhkailut toimivat hyvin – toistaisek si. Maan sisäinen väkivaltakoneisto on laaja. Poliisivaltio Kun pohditaan, miksi venäläiset eivät protestoi enemmän, on ensin ymmär rettävä olosuhteet, joissa sodan vas tustajat ja erityisesti sen kannattajat elävät. Ensinnäkin, protesteilta puut tuu tällä hetkellä johtaja. Monet op position keulahahmot ovat vankilas sa. Heistä tunnetuimpia ovat Aleksei Navalnyi, Vladimir Kara-Murza ja Andrei Pivovarov. Loput ovat lähte neet ulkomaille ja vain sen vuoksi vält täneet vankilan. Mutta silti mielenosoituksia on välillä järjestetty. Silloin poliisi on pidättänyt ihmisiä, eikä edes pel kästään protestin yhteydessä, vaan kaukana tapahtumista: metrossa, bussi pysäkeillä ja heidän kotinsa lie peillä. Vuodesta 2000 lähtien, kun Vladimir Putin on ollut vallassa, hän on ra kentanut tehokkaan järjestelmän suo jelemaan hallintoa häiriöiltä. Kremlin legitimiteetin eli vallan oi keutuksen kyseenalaistaminen on vaa rallista. 140 miljoonan asukkaan valtiossa on noin miljoona poliisia, 900 000 ar meijan sotilasta, 700 000 rekisteröityä yksityisen vartiointiliikkeen työnte kijää, 340 000 kansalliskaartin jäsen tä (Juuri he hajottavat mielenosoituk sia.), 45 000 kasakkasoturia ja 33 000 vanginvartijaa Ja lisäksi on vielä turvallisuuspal velu FSB:n ja salaisen palvelun työn tekijöitä sekä noin 20 000 tšetšeeni taistelijaa. Yhteensä Venäjällä on noin 3,3 mil joonaa ihmistä, joihin viranomaiset tu keutuvat vaatiessaan protestoijia ku riin. Noin joka 15. aikuinen venäläi nen mies käyttää univormua ja kan taa asetta. Monilla on Kalašnikov rynnäkkökivääri, AK47, jossa on 30 luotia. Ja Kreml on koko ajan valmis antamaan käskyn ampua. Samalla Kreml suojelee poliiseja ja kansalliskaartia mobilisaatiolta eli on värväämättä heitä sotaan. Vain hy vin pieni prosentti heistä on lähetet ty Ukrainaan. Ja edes ne, jotka siir rettiin Ukrainaan, eivät ilmestyneet juoksuhautoihin eivätkä taistelleet Ukrainan armeijaa vastaan. He ovat jatkaneet työtään sotatoimialueella poliisina murskaamalla protesteja ja vainoamalla siviilejä. Toisin sanoen, nämä ihmiset ymmärtävät, että presi dentti Putin ei anna heille vain palk kaa, etuoikeuksia ja valtaa, vaan myös suojaa kuolemalta Ukrainassa. Ilmeisesti tämä motivoi Venäjän po liisia auttamaan jo valmiiksi hyvin ak Venäjän armeijan joukkoja Punaisella torilla Voitonpäivän paraatissa toukokuussa 2019. KREMLIN LEGITIMITEETIN ELI VALLAN OIKEUTUKSEN KYSEENALAISTAMINEN ON VAARALLISTA.
1 / 2023 • 17 rainan tapahtumia viimeiset kahdek san vuotta. Venäjän hallinto kontrolloi kaikkia merkittäviä valtion ja yksityisiä tiedo tusvälineitä. Televisiosta näkyy ilmai seksi jopa 21 pääkanavaa, joista lähes jokainen on keskittynyt kertomaan Uk rainan viranomaisten ”rikoksista” ja muuttamaan valheita totuudeksi. Täytyy myös muistaa, että Venäjäl lä suurin osa asukkaista, lukuun ot tamatta ihmisiä suurissa kaupungeis sa, kuten Moskovassa ja Pietarissa, on erittäin köyhiä. Virallisten tilastojen mukaan noin 20–25 miljoonaa ihmistä elää alle 225 eurolla kuukaudessa. Val tava joukko ihmisiä on pakotettu selviy tymään ilman työtä ja tulevaisuudennä kymiä, ja he saavat juuri ja juuri mak settua ruoka ja säh kölaskunsa. Ainoa il mainen viihdyke on televisio, jonka kaut ta Kreml myy heille ideaa ”Venäjän suu ruudesta” ja syyttää Yhdysvaltoja ja mui ta länsimaita maan ongelmista. Valtaosa, yli 70 prosenttia asukkais ta, ei ole koskaan käynyt valtion ulko puolella eivätkä he ole nähneet elä mää muissa maissa. Hiljainen keskiluokka Venäjän keskiluokka ei protestoi. En sinnäkin syynä on, että tämä luok ka on erittäin ohut. Toiseksi, sanan vapaus, rehelliset vaalit ja vallan vaihtuvuus reilun pelin kautta eivät kiinnosta suurinta osaa ihmisistä, jot ka edelleen katsovat televisiota ja ovat propagandan vankeja – vaikka suuria mielenosoituksia olikin vuosina 2017– 2020 sadassa kaupungissa. Mielenosoitusten hajottaminen, pi dätykset sekä toimittajien ja opposi tiohahmojen murhat ovat opettaneet keskiluokkaa olemaan puuttumatta politiikkaan ja irtautumaan siitä mah dollisimman paljon. Osalle väestöstä sana ”vapaus” liit tyy edelleen talouden ongelmiin ja va kauden puutteeseen 1990luvulla – ja propaganda ruokkii ajatusta jatkuvas ti. Keskiluokka sietää mieluummin Ve näjän rajojen sulkemisen, ulkomaisten yritysten lähtemisen ja talouspakot teet. Samoin venäläisten mielenosoituk set ulkomailla ovat vähäisiä ja tapah tuvat pääasiassa EUmaissa. Esimerkiksi Kazakstanissa, Arme niassa, Georgiassa tai Turkissa, jonne suurin osa Venäjän asukkaista muut ti sodan ja mobilisaation aikana, ei protestoida. Se johtuu siitä, että nä mä maat ovat joko hyvissä suhteis sa Kremlin kanssa tai taloudellises ti riippuvaisia siitä. Protestoimisesta voi joutua myös luovutetuksi takaisin Venäjälle. Lisäksi mielen osoittami nen muualla voi sulkea tien Venäjälle heiltä, jotka aikovat palata sinne. Hei tä saatetaan uhata myös kostotoimilla, jotka pannaan toteen, kun he palaavat. Suurimmalla osalla on myös sukulai sia Venäjällä, eivätkä he uskalla pro testoida, koska he pelkäävät, että su kulaisia aletaan vainota. Propaganda häviää pelin Joidenkin arvioiden mukaan 12–15 prosenttia Venäjän väestöstä kannat taa Ukrainan sotaa. Samalla 12–15 prosenttia on vastaan. Ja noin 70 pro senttia on ihmisiä, joiden mielipiteestä propaganda ja riippumaton media nyt taistelevat. Nämä ihmiset vastaavat edelleen ”kyllä” kun kysytään, onko tarpeen jatkaa Ukrainan sotaa ja men nä Kiovaan ja ”kyllä” kysymykseen ”tarvi taanko rauhaa”. On jo selvää, että propaganda häviää pelin: yhä useam mat ihmiset ovat la kanneet katsomasta ajankohtaisohjelmia. Viimeisimmän tvtut kimuksen mukaan Venäjän tärkeimmän propagandistin, Vladimir Solovjovin ohjelma sijoittui viime kuukausina vasta 27. sijalle. Sen edelle nousi muun muassa mökeistä ja puutarhoista ker tova ohjelma. Venäjällä oppositio ja riippumatto mat tiedotusvälineet ovat alkaneet en nustaa joukkomielenosoitusten alka mista. Niin tapahtuu, ”kun jääkaappi voittaa television”. Eli vain taloudelli nen kriisi voi saada ihmiset kaduille. Ihmiset alkavat protestoida, kun hin nat nousevat kaupoissa niin paljon, että yksinkertaisintakin ruokaa on mahdotonta ostaa. Tai kun palkat vii västyvät. Näissä olosuhteissa television pro paganda lakkaa toimimasta. Nyt tämä hetki näyttää olevan vie lä kaukana: Kremlillä on edelleen pal jon rahaa, koska öljyn, kaasun ja mui den resurssien myynti toimii edelleen, ja siksi tämä voi jatkua pitkään. Mutta yllätyksiä tapahtuu. Tärkein on totuus Tärkeintä on kuitenkin kertoa venä läisille totuus sodasta. Venäjällä on edelleen riippumattomia tiedotusväli neitä, jotka työskentelevät maan alla. Ja tuloksia on nähtävissä: venäläinen yhteiskunta alkaa ymmärtää, vaikka kin hitaasti, Putinin käynnistämän so dan täyttä kauhua ja siihen liittyviä seurauksia. Kun sotaa vastustavien kriitti nen massa kasvaa riittävän suureksi, Kreml pysäyttää sotimisen pysyäkseen vallassa. Sodan voi lopettaa myös Ukrainan voitto, joka ei vaikuta kaukaa haetulta mahdollisuudelta. Mutta valitettavasti edes se ei vält tämättä saa Venäjää aloittamaan muu toksia kohti demokratiaa. Svetlana Poterjahina Syyskuussa 2022 Kazanin kaupungissa asuva Svetlana Poterjahina protestoi mobilisaatiota vastaan heiluttaen lippua, jossa oli sana ”rauha”. Hänet ja muut osallistujat pidätettiin, ja heitä pidettiin kaksi päivää poliisiasemalla. Poliisi uhkasi ”täyttää pippurilla” ja raiskata naiset, jos he eivät antaisi puhelimiaan. Puhelimet vietiin kuitenkin väkisin. ”Kun pyysin vettä, he sanoivat ’juo vessasta’. Joku toi meille paketin ruokaa ja vettä. Poliisi ei antanut meidän ottaa sitä vastaan. Yksi meistä pyörtyi, koska hän ei saanut ruokaa”, Poterjahina kertoi. Poterjahina sai 500 euron sakon. Sakko on enemmän kuin kaksi kertaa Venäjän minimikuukausipalkan, 225 euron, suuruinen. Ilja Jašin Venäjällä ihmiset, jotka kertovat totuuden Ukrainan sodasta ja siitä, mitä Venäjän federaation sotilaat tekevät Ukrainassa, haastetaan oikeuteen. Venäläinen poliitikko ja entinen kansanedustaja Ilja Jašin kertoi YouTube-kanavallaan Venäjän armeijan rikoksista Ukrainan Butšassa. Syyttäjä vaati Jašinille yhdeksän vuoden vankeusrangaistusta. Joulukuussa 2022 hänet tuomittiin kahdeksan ja puolen vuoden vankeuteen. Venäjällä murhista annetaan ly hyempiä tuomioita. Artjom Kamardin Syyskuussa 2022 venä läinen nuori runoilija Artjom Kamardin lausui runoa Moskovan keskustassa neuvostoliittolaisen runoilijalegendan, Vladimir Majakovskin, muistomerkillä. Runossaan Kamardin vastusti mobilisaatiota lauseella ”Kunnia Kiovan Venäjälle”. Seuraavana päivänä poliisi haki hänet että hänen puolisonsa Alexandra Popovan heidän kotoaan poliisiasemalle. Siellä poliisi raiskasi Kamardinin käsipainotangolla, kuvasi sen videolle ja näytti sen Kamardinin puolisolle. Popovaa uhkailtiin joukkoraiskauksella. Kamardinin kidutuksen jälkeen poliisi kuvasi runoilijan anteeksipyynnöt videolle. Poliisin mukaan häntä epäillään ”vihan ja vihamielisyyden yllyttämisestä väkivalloin”. Nyt Kamardinin väitettyä rikosta tutkitaan. Hän on Butyrkan vankilassa Moskovassa. D avid Krik he li So ta O VD -In fo Kunnes jääkaappi voittaa tel?evision tiivisia armeijan rekrytointikeskuksia nappaamalla miehiä jopa kaduilta lä hettääkseen heidät taistelemaan. Entä voisivatko nämä aseistetut henkilöt joskus kääntää kiväärin pii pun kohti Kremliä? Se tapahtuu vasta, kun he ymmärtävät, että Putinin hal linnon palveleminen ei suojaa loputto masti heitäkään. Propagandaa päivästä toiseen Kuvitellaan, että Suomessa kaikki suu ret sanomalehdet, tvkanavat, radio ja nettimediat alkaisivat yhtäkkiä toistaa yhtä ja samaa viestiä. Vaikkapa että ”Venäjän miehittämässä Karjalassa” asuvia suomalaisia kiusataan. Että heitä kielletään puhumasta suomea, heitä hakataan suomen kielen käyttä misestä kadulla, heille ei anneta töitä ja heitä pidetään toisen luokan kansa laisina. Että heidän on pakko unohtaa kielensä ja kulttuurinsa. Että näiden lapset otetaan pois perheestään ja vä lillä väitetään, että lapsia tapetaan kos toksi vanhemmille. Tällaisilla hirviömäisillä valheilla Venäjän propaganda on kuvaillut Uk An ton Bre ho v / Sh utte rsto ck TELEVISIOSTA NÄKYY ILMAISEKSI 21 PÄÄKANAVAA, JOTKA KESKITTYVÄT MUUTTAMAAN VALHEITA TOTUUDEKSI.
18 • 1 / 2023 Kesken jäänyt valtio Kesken jäänyt valtio Kesken jäänyt valtio NykyVenäjän loppu voi olla uuden, paremman ajan alku. Virolainen diplomaatti ja venäläiset mediavaikuttajat inhoavat Kremlin propagandaa ja odottavat demokratian aikaa. NykyVenäjän loppu voi olla uuden, paremman ajan alku. Virolainen diplomaatti ja venäläiset mediavaikuttajat inhoavat Kremlin propagandaa ja odottavat demokratian aikaa. NykyVenäjän loppu voi olla uuden, paremman ajan alku. Virolainen diplomaatti ja venäläiset mediavaikuttajat inhoavat Kremlin propagandaa ja odottavat demokratian aikaa. V IROSSA SEURATA AN huolestuneena Venä jän hyökkäyssotaa Ukrainassa. ”Me em me ole varautuneet yhtä hyvin kuin suo malaiset”, sanoo Harri Tiido, virolai nen diplomaatti ja mediassa aktiivinen politiikan kommentaattori. Pitäisi olla kotivaraa ja pommi suojia. Kaikki Viron puolueet valmis tautuvat maaliskuisiin parlamentti vaaleihin lupaamalla turvallisuutta aikojen huonontuessa. Naapurimaan sotiessa puolueet ovat lähentyneet toisiaan, mutta ”vain EKRE eroaa joukosta”. Kuten äärioikeistolai set puolueet muuallakin Euroopas sa, konservatiivinen ja populistinen Eesti Konservatiivne Rahvaerakond suhtautuu pakolaisiin negatiivises ti. EKREn poliitikot ovat kertoneet huolistaan, joiden mukaan maahan saattaisi ukrainalaisten pakolaisten myötä kasvaa ”itäslaavilainen vä hemmistö”. Harri Tiido ei lainkaan arvosta po liittista populismia. Vuonna 2020 hän erosi Viron Suomensuurlähettilään tehtävästä vastalauseena kotimaan sa hallitukselle, kun sisäministeri ja EKREn puheenjohtaja Mart Helme ni mitteli Suomen pääministeriä ”myyjä tytöksi”. Harri Tiido työskenteli neuvosto aikoina toimittajana Viron radiossa. Suomen kielen hän oppi seuratessaan Suomen asioita. ”Viro oli Neuvostolii tossa erityisasemassa Suomen vuok si”, hän kertoo. Viron radio, jossa Tiido työskenteli, oli Baltian maista ainoa, jolla oli ulkomaantoimitus eli ikkuna auki länteen. ”Meitä ulkomaantoimit tajia ei myöskään sensuroitu, koska sensorit eivät tienneet ulkopolitiikas ta yhtään mitään”, Tiido nauraa. Tiido ei yllättynyt, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hänen mieles tään Putinin oli pakko hyökätä, kos ka uhoavan johtajan on toteuttava uh kauksensa. Tiido on samaa mieltä historioitsi ja Antony Beevorin kanssa siitä, ettei valistuksen ajan vapauden ihanne kos kaan saavuttanut Venäjää. Hänen mie lestään maan poliittinen järjestelmä on peräisin muinaisilta mongoli ja ta taariheimoilta. ”Jos Venäjä tarvitsee jo tain, se laajenee. Tämän ajattelun olisi muututtava.” Kun Neuvostoliitto hajosi, siitä ir ronneet Baltian maat joutuivat muuttu maan parlamentaarisiksi, mutta ”Venä jä ei ole koskaan rakentanut itsestään valtiota”, sanoo Tiido huolissaan. Venäjän hyökkäyssodassa Ukrai naan Tiido näkee Venäjän lopun alun. ”Venäjän on hajottava. Ja sota loppuu niin, että Venäjä tulee tavalla tai toisel la hajoamaan.” Arvoton ihmishenki Venäläisiä toisinajattelijoita ja jour nalisteja on paennut runsaasti Baltian maihin. Toimittaja ja kirjailija Artemi Troitski muutti Moskovasta Viroon lähes 10 vuotta sitten. Venäjän viimeaikaiset sotatoimet suret tavat häntä. Sodan lopputuloksesta hän on täysin varma: ”Ukraina voittaa. Se tapahtuu viimeistään tämän vuoden lopussa, mutta toivottavasti jo pian.” Venäjän politiikasta Troitski ei löy dä mitään hyvää. ”NykyVenäjä on täysin fasistinen maa.” Venäjällä ei ole valoisaa tulevaisuutta, mutta naapuri maalla voi olla. ”Ukrainasta voi tulla vapaa ja demokraattinen sivistysval tio, esikuva koko Euroopalle. Se on täy sin ukrainalaisten käsissä.” Troitski on arvostellut myös Voima lehdessä Vladimir Putinia raskaasti siitä asti, kun tämä asettui presidentti ehdokkaaksi vuonna 1999. Onko Putin onnistunut missään? ”Hän on onnistunut luomaan pelon koneiston. Mutta hän on epäonnistu nut poliittisesti ja taloudellisesti. Venä jällä ihmishenki ei ole juuri minkään arvoinen. Suurin osa kansasta inhoaa omaa elämäänsä.” Tämän takia Kremlin levittämä pro paganda on uponnut kansaan. ”Tele visio tarjoaa heille kertomuksia, joita kansa haluaa kuulla, kuten että ’Venä jä on suurin’”, Troitski sanoo ja hymyi lee surullisesti. Toinen asia, missä Putin on onnis tunut, on opposition hajottaminen. ”Kaikki opposition johtajat ovat vanki lassa tai paenneet, ja heidän kannat tajansa pieninä ryhminä siellä täällä.” Suoraan vankilaan Kirjailija Kira Jarmyš työskentelee ve näläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin avustajana – työskentelee edelleen, vaikka Navalnyi vangittiin Venäjällä tammikuussa 2021 heti palat tuaan sairaalahoidosta Saksasta. Tur vallisuuspalvelu FSB:n agentit olivat yrittäneet tappaa Navalnyin sivelemällä hänen kalsareihinsa myrkkyä. Jarmyš kollegoineen asuu nyt Liet tuan pääkaupungissa Vilnassa ja kampanjoi YouTuben ja viestipalvelu Telegramin avulla. Koko tiimin oli läh dettävä Moskovasta, sillä todennäköi sesti heidät olisi vangittu, kuten hei dät, jotka jäivät Venäjälle. Vaikka Venäjällä demokratia on ka ventunut olemattomiin, silti Jarmyš oli yllättynyt Navalnyin välittömäs tä vangitsemisesta hänen palatessaan kotimaahansa. ”Me ajattelimme, että hän varmaan joutuu ainakin joksikin aikaa kotiarestiin tai hänet komenne taan poliisiasemalle muutaman päi vän päästä.” Lentokone oli täynnä toimittajia, ja kentälle oli tulossa vastaan kan nattajia. ”Kun kone alkoi kierrel lä Moskovan yllä ja kuulutettiin, et tä laskeudummekin Vnukovon sijaan Šeremetjevolle, aloimme aavistaa pa hinta.” Šeremetjevon kenttä on suurem pi kuin Vnukovon, eli Kreml ei var sinaisesti piilotellut Navalnyin pi dätystä. Vaikka matka Vnukovosta Šeremetjevoon kestää maata pitkin pari tuntia, monet kannattajat ehtivät paikan päälle. ”En olisi uskonut, että Aleksei pidätetään heti. Hänet oli kuljetet tu Venäjältä Saksaan sairaalaan koo massa, hän ei ollut tehnyt mitään lai tonta.” Jarmyš – sen enempää kuin Na valnyikaan – ei usko Venäjän hajoa miseen, mutta demokratiaan kyllä. ”Monille etäisille alueille voi olla hyö dyllisempää kuulua isoon valtioon kuin erota siitä. Mutta Aleksei on aina kannattanut vahvaa paikallishallintoa. Ei koko maata pidä johtaa Kremlistä, vaan ihmisten pitää voida itse päättää omista asioistaan.” Entä jos opposition voittaessa Na valnyi ei voittaisikaan, vaan johtoon nousisi joku toinen? ”Jos ihmiset äänestävät niin, käy köön sitten niin.” Jarmyšin mielestä systeemi olisi toi miva, jos Venäjällä halukkaat voisivat asettua ehdokkaiksi ja kansa saisi itse päättää, ketkä alueita hallitsevat. Toi sin kuin nyt. TEKSTI JA KUVAT IIDA SIMES Kira Jarmyš ”Putin on terroristi” lukee Venäjän suurlähetystön edessä Tallinnassa.
Haluatko oppia poliittista vaikuttamista? Tule mukaan eläinoikeusvaikuttajaksi! Eläinoikeusvaikuttajat on eläinoikeusjärjestö Animalian paikkariippumaton toimintaryhmä, joka saa tiedotusta ja toimintapyyntöjä Telegram-sovelluksen kautta. Ryhmä sopii eläinpoliittisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille eläinten ystäville. Ryhmään liittyminen ei sido sinua mihinkään. Skannaa QR-koodi ja liity ryhmään! Tule mukaan! Alviina Alametsä alviinaalametsä alviinan Alviina Alametsä Euroopan parlamentin jäsen Aurinkoteatteri • Teater Mars • Sirius Teatern • Teatteri Venus Katso kevään ohjelmisto www.universum.fi Perämiehenkatu 13, Helsinki
20 • 1 / 2023 Sissimedia haastaa hallitusta Sissijournalismi kritisoi epädemokraattisia hallintoja. Uutisia myydään salaa USBtikulla ja julkaistaan Telegramissa. C OVID-PANDEMIA pa hensi 2010luvulla alkanutta kehitys kulkua. Kansalaisyh teiskunnan tilaa on kavennettu ympäri maailmaa. Mielenosoituksia, kansa laisten kokoontumista, kansalaisjärjes töjen rekisteröintiä ja ulkomaista ra hoitusta kontrolloidaan. Yhdistymis, kokoontumis ja ilmaisunvapauksia rajoitetaan etenkin Afrikan ja Lähi idän maissa, ja esimerkiksi vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana hyväk syttiin 120 kansalaisyhteiskunnan ti laa heikentävää lakia 60 eri maassa. Etenkin niitä ihmisoikeus ja demo kratiajärjestöjä tukahdutetaan, jotka kyseenalaistavat poliittisia valtaase telmia. Hallitukset ja yritykset eivät halua, että niiden toimia valvotaan, ja tämän vuoksi ne vainoavat eten kin toimittajia, käy ilmi State of Civil Society raportista. Hallitukset voivat rajoittaa medioi den toimintaa lainsäädännöllä, toimit tajia uhkailemalla ja murhauttamalla. Sensuurikeinoja on paljon. Toimittajat ilman rajoja järjestön raportin mu kaan sananvapaus huonontui vuonna 2022 ennätyksellisen paljon. Tutkittu ja maita oli 180, joista 28:ssa sanan vapaustilanne on luokiteltu ”erittäin huonoksi”. Maailman 10 huonoim man lehdistönvapauden maan jouk koon kuuluivat esimerkiksi Myan mar (joka on sijalla 176), Kiina (175), Turkmenistan (177), Iran (178), Eritrea (179) ja PohjoisKorea (180). Venäjä pi ti sijaa 155. Uutisia USB-tikulla Venäjällä sananvapaustilanne oli vai kea jo ennen Ukrainan hyökkäyssotaa. Toimittajia on uhkailtu, pahoinpidelty ja murhattu, minkä vuoksi heitä on pa ennut ulkomaille. Kaikissa maissa ti lanne ei ole näin vakava, mutta toimi tusten pitää tasapainoilla epäsuoran painostuksen kanssa. Esimerkiksi val tion virallisista tiedonannoista ja ilmoi tuksista saatavat mainostulot ovat me dioille merkittävä rahoituslähde, jonka poisvetämisellä voidaan vaikuttaa sa nomalehtien kirjoitteluun epäsuoras ti. Sen vuoksi valtion mainostulojen jakautumista eri medioille mitataan Media Pluralism Monitor tutkimukses sa, joka kartoittaa lehdistönvapautta eri maissa. Autoritaarisissa maissa me diat sensuroivat itse itseään rahoituk sen menettämisen pelossa. Hallitusta kritisoivia medioita voi daan estää myös teknisesti. Kuuban hallitusta kritisoiva, ”sissimediaksi” it seään nimittävä El Esturnudo sivusto (suomeksi ”Aivastus”) on estetty koko maassa, mutta sitä voi lukea VPNyh teyden avulla. VPN salaa käyttäjän tie toliikenteen, jonka avulla käyttäjä voi liikkua anonyymisti verkossa, eikä esimerkiksi matkapuhelinoperaatto ri pysty paikantamaan laitteen fyysis tä sijaintia. Toisaalta internetin käyttäminen on Kuuban yleiseen hintatasoon nähden suhteettoman kallista, minkä vuok si kaduilla myydään El Paquete Semanal (”Viikkopaketti”) -nimistä sisältö kokonaisuutta, joka sisältää etupäässä viihdettä kuten elokuvia ja tvsarjoja, mutta myös kansainvälisten uutistoi mistojen artikkeleita. Sisällöt on ladat tu USBtikuille ja DVDlevyille, joten niitä voi katsella ilman nettiyhteyttä. Paketin julkaisijasta ei kuitenkaan ole tietoa, joten ei ole varmaa, vaikuttaako hallitus sen sisältöön. Epäkohtien vuoksi itsenäisesti toi mivista eli indiemedioista on tullut yhä tärkeämpi osa tiedonkulkua au toritaarisesti hallituissa maissa. Ne ra portoivat ihmisoikeusloukkauksista, korruptiosta ja hallinnon väärinkäy töksistä. Uutistoimisto siirtyy someen Niin sanotuissa sissimedioissa työs kentelee sekä ammattitoimittajia että aktivisteja, joilla ei ole mediaalasta aiempaa kokemusta. Suosituimmat TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVAT ALEKSANDA AKSENOVA
1 / 2023 • 21 ”miniuutistoimistot” ovat usein am mattitoimittajien perustamia, ja keino kiertää sensuuria. Moni niistä toimii sosiaalisen median alustoilla. Esimerkiksi vahvistamattomi en tietojen mukaan Venäjällä ja Lat viassa asuvan Katerina Gordeevan YouTubekanava on noussut merkit täväksi venäjänkielisen riiippumat toman journalismin kanavaksi. Epä demokraattisten maiden hallituksia kritisoivia uutisia liikkuu myös pika viestipalveluissa kuten Signalissa ja Telegramissa. Etenkin Telegram on noussut yksityisyysasetustensa vuoksi merkittäväksi tiedonvälityskanavak si, jolla Venäjän propagandaa haaste taan. Sen tilaukset nousivat Venäjäl lä merkittävästi heti maan hyökättyä Ukrainaan, koska Venäjä tukahdutti maan riippumattoman uutismedian ja kielsi sosiaalisen median alustat kuten Twitterin, Facebookin ja Instagramin. Muun muassa riippumaton venä läistoimittaja Farida Rustamova jul kaisee artikkeleitaan sodasta Telegra missa, ja hänellä on siellä yli 32 000 tilaajaa. Telegramissa voi kanavien ti laamisen lisäksi käydä ryhmäkeskus teluja ja kahdenvälisiä keskusteluja, soittaa videopuheluita ja lähettää tie dostoja muiden pikaviestinten tapaan. Sen suosio perustuu kuitenkin tiukaksi oletettuun tietosuojaan, minkä vuoksi myös mielenosoittajat muun muassa Iranissa ja Hongkongissa ovat alkaneet käyttää sitä pikaviestintään. Palvelu sanoo salaavansa kaiken viestiliiken teen – joskin tietoturvaasiantuntijat ovat kyseenalaistaneet väitteen. EteläAmerikan Perussa toimitta jia ei vainota samaan tapaan kuin Ve näjällä, mutta mediat eivät voi toimia vapaasti. Paikallinen mediaomis tus on keskittynyt oikeistooligarkeil le, minkä vuoksi aihevalikoimat ovat TEKSTI MIIA VISTILÄ M EDIAT voivat toimia vapaim min läntisen Euroopan ja PohjoisAmerikan maissa, mutta myös yleisesti medialle haasta vissa Keski ja VäliAmerikassa sekä Afrikassa on maita, joissa media voi toimia kohtalaisen vapaasti ja median vapautta vahvistetaan, käy ilmi Toi mittajat ilman rajoja järjestön kokoa masta lehdistönvapauden indeksistä vuodelta 2022. Indeksissä mitataan median poliittista, juridista, sosiaalis kulttuurista ja taloudellista vapautta sekä toimittajien turvallisuutta. Tulosten kärjessä ovat Pohjoismaat ja Viro, mutta esimerkiksi kahdek santena on Costa Rica, jossa median toiminta on niin vapaata, valeuuti siakaan ei torjuta sääntelyllä, vaan vä estön koulutukseen luotetaan. Esimer kiksi Trinidad ja Tobagossa korkein oikeus linjasi poliisin Trinidad Expressin toimitukseen tekemän etsinnän laittomaksi ja vahvisti näin toimittaji en lähdesuojaa. Afrikan maista tilastollisesti vapain media on Namibiassa, jossa korkein oikeus linjasi, ettei valtion turvalli suus käy syyksi estää mediaa julkaise masta tietoja, kun The Namibianin ja Al Jazeeran paljastukset korruptiosta johtivat kahden ministerin eroon. Suurin osa Aasian maista sijoittuu vertailun häntäpäähän. Mantereen va pain media on indeksin mukaan Itä Timorissa ja Bhutanissa. Tosin Bhuta nissakin mediaa rajoittaa esimerkiksi laki, joka kieltää yritykset luoda "vää rinymmärryksiä tai vihamielisyyt tä hallituksen ja kansalaisten välille". EteläKoreassa ja Japanissa valtio kun nioittaa median vapautta, mutta perin teet ja taloudelliset intressit rajoittavat median toimintaa vallan vahtikoirana. Suomen Julkisen sanan neuvoston kaltainen median itsesääntelyelin on maailmalla harvinaisuus. Yleensä toi mittajien toimintaa rajoittavat vain maan laki ja henkilökohtainen moraali. Median rajoittaminen on yleistä au toritäärisissä valtioissa, jossa valtaa pi tää yksi tai muutama hallitseva ryhmä ja poliittista toimintaa rajoitetaan mo nin tavoin. Keski ja EteläAmerikassa medialla on vaikeinta Venezuelassa, Kuubas sa, Hondurasissa ja Nicaraguassa. Mediaan ei yleensä luoteta, poliitikot puhuvat mediaa vastaan ja netissä häi ritään varsinkin naistoimittajia. Muun muassa Nicaraguassa ja El Salvadorissa presidentit Daniel Ortega ja Nayib Bukele ovat säädättäneet lakeja mediaa vastaan vaientaakseen kritiikkiä. Median vapaus on vähäistä myös monissa Lähiidän ja PohjoisAfrikan maissa. Esimerkiksi Algeriassa, Maro kossa ja Iranissa toimittajen vangitse minen ja oikeuteen haastaminen on yleistä. Indeksin viideksi huonoimmal la sijalla olevassa Iranissa oikeuslaitos ta johtaa entinen tiedusteluministeri Gholam Hossein Mohseni-Ejei, joka tunnetaan kovista otteistaan mediaa kohtaan. Toimittajien turvallisuuden osalta Meksiko on 180 maasta toiseksi huo noimmalla sijalla. Sen lisäksi että jour nalisteja murhataan, heitä katoaa jäl jettömiin. Huumekartellit ovat suurin syy meksikolaisten toimittajien ahdin koon. Listauksen hännillä on Myan mar, jossa on tällä hetkellä eniten van gittuja journalisteja. Tutustu Toimittajat ilman rajoja -lehdistönvapausindeksiin: rsf.org/en/index puol ueellisia. Itsenäiset mediat ra portoivat muun muassa parhaillaan käynnissä olevista mielenosoituksis ta ja poliisiväkivallasta, joista suuret mediatalot eivät poliittisista syistä ra portoi tasapuolisesti. Esimerkiksi La Encerrona (”Eristyksissä”) on itsenäi nen, yleisimmillä somealustoilla ku ten YouTubessa ja Facebook Watchissa toimiva uutistoimisto, jota johtaa am mattitoimittaja Marco Sifuentes. Hän oli tunnettu journalisti maassa jo en nen kuin ryhtyi täysipäiväisesti pitä mään uutiskanavaansa. Hänen tiimin sä saa rahoituksen faneiltaan. Joukkorahoitusta sissimedioille Kuka maksaa kulut? Sissimediat kamppailevat saman ongelman kans sa kuin muutkin mediat. Toimittajat tarvitsevat palkkaa, ja vapaaehtois voimin aloitetut blogit ja muut kan salaismediat kaatuvat helposti aloit tajiensa ajanpuutteeseen. Itsenäiset mediat eivät pysty myymään mainos tilaa samaan tapaan kuin perinteiset mediat, minkä vuoksi ne ovat alkaneet hakea rahoitusta käyttäjien lahjoituk sista etenkin joukkorahoituspalvelui den kautta. Patreon on yksi yleisimmistä ver kossa toimivista palveluista, jois sa sisällöntuottaja voi voi hakea ra hoitusta suoraan seuraajiltaan joko määräajoin tai julkaisujen perusteel la. Katsojat voivat näin rahoittaa sa nanvapautta suoraan omasta lompa kostaan. La Encerrona on yleisölle ilmainen, mutta Patreonissa fanit saa vat ylimääräisiä sisältöjä maksaman sa hinnan mukaisesti. Kakkosta son rahoittajat saavat ensimmäisten joukossa ”uutisia, jotka ovat men neet viraaliksi – tai joiden kuuluisi ol la sitä.” Lehdistönvapausindeksi paljastaa demokratian tilan
22 • 1 / 2023
1 / 2023 • 23 Journalistin sisäinen palo Markus Leikolan mielestä toimittaja tarvitsee työssään luovuutta siinä missä romaanikirjailija omassaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koronapandemia ovat puolestaan esimerkkejä aiheista, joiden käsittelyssä kannattaa kurkottaa myös televisiouutisten taakse. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVAT NAUSKA ”U TELIAISUUS on kaiken alku”, vas taa kokenut toimittaja ja kirjailija Markus Leikola kysymykseen hyvän toimittajan tärkeimmästä hyveestä. Erityistä hyötyä on kuulemma myös hyvästä muistista, yleissivistyksestä ja muodon tajusta. ”Eli että jo materiaalia kerätessään pystyy näkemään, minkä muotoiseen lopputulokseen se olisi hyvä sovittaa”. Leikola työskenteli jo 1980 ja 1990luvuilla suurissa suomalaisissa medioissa kuten Talouselämässä, Iltalehdessä ja Yleisradiossa. A-studion toimittajana hän teki ulkomaanrepor taaseja keskittyen etenkin ItäEuroo pan mutkikkaisiin käänteisiin. Vapaana kirjoittajana nykyään toi miva Leikola on vuosien varrella kir joittanut myös tietokirjoja, romaaneja, runoja ja näytelmiä. Hän näkee paljon yhtäläisyyksiä tekstilajien välillä. ”Mielikuvituksen käyttö on journa listin työssä aivan välttämätöntä. Sen kautta löytyy oma näkökulma asiaan. Toisaalta, jos haluamme tietää esimer kiksi, mitä Trumpin päässä liikkui Capitolkukkulan valtauksen aikana, fiktio on melkeinpä ainoa väylä sinne ytimeen.” Nykyään netissä on helppo julkais ta juttuja ilman pituusrajoituksia. Se johtaa usein siihen, että juttuun kirjoi tetaan kaikki mieleen tuleva ja unoh detaan ryhtyä rajaamaan sitä merki tyksellisyyden kriteerillä. ”Tämä on myös medialukutaidon tärkeimpiä osia. On tärkeä oppia ym märtämään, että kaikki journalismis sa näkemämme perustuu valintoihin, joita joku toimittaja on tehnyt. Se tar koittaa myös sitä, että suljettujen ovi en takana on muita näkökulmia, jotka eivät ole mahtuneet juuri sillä kertaa mukaan.” Metajournalismia somesodasta Viime syksynä Leikolalta ilmestyi Ve näjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen taustoista kertova tietokirja Sodan ja rauhan kronikka (Aula & Co). Se käsit telee tapahtumien kulkua aikajanalla, joka alkaa 20.2.2022 eli neljä päivää ennen hyökkäystä ja päättyy touko kuun puolessa välissä. Päiväkirjamuotoon sidottujen ta pahtumakuvausten ja niiden analyy sien ohella kirjan näkökulma kurottaa pitkälle historiallisten, kulttuuristen, taloudellisten, ideologisten ja geo poliittisten rakenteiden syvyyksiin. Se on metajournalismia. Se osoittaa ja selittää asioita, jotka viimeisiin kään teisiin keskittyvässä uutisjournalis missa rajautuvat yleensä kuvan ulko puolelle. ”Käsittelen sitä, mikä liittyy Ukrai nan ja Venäjän yhteiseen ja erilliseen historiaan, kieleen ja kulttuuriin. Sa malla halusin pohtia sitäkin, millai nen esimerkki tämä on sodista ja kon flikteista yleensä”, täsmentää Leikola. Vaikka hänen mukaansa suoma lainen media on hoitanut sodan ra portoinnin pääosin hyvin, syntynees sä tunnehötäkässä juuri kaikenlainen suhteuttaminen on jäänyt vähemmäl le. ”Esimerkiksi Butšan verilöylyssä kuolleiden määrä on sittenkin vain alle kymmenesosa siitä, mitä Jugosla vian hajoamissodassa Srebrenicassa kuoli vain 25 vuotta sitten. Eli on vää rin sanoa, ettei meidän aikanamme täällä Euroopassa ole koettu mitään tämän kaltaista.” Leikolan mielestä käynnissä oleva konflikti on ensimmäinen somesota, koska koskaan aikaisemmin sodassa ei ole nähty vastaavaa reaaliaikaista kansalaisseurantaa. ”Vaikka Ukraina on monella ta paa köyhempi valtio kuin Venäjä ja lähes yhtä korruptoitunut, se on digi sovelluksissa ja ohjelmoinnissa yk si eurooppalaisista suurvalloista. Ku vaavaa on se, että vain kaksi viikkoa sodan alkamisen jälkeen siellä julkais tiin kansalaisappi, johon ihmiset saat toivat laittaa valokuvia ja videoita ha vaituista vihollisen kohteista, jotka tekoäly sitten prosessoi sodankäynnin maaleiksi.” Leikola puhuukin kahdesta rinnak kaisesta sosiaalisesta mediasta: siitä, joka näkyy Ukrainasta meille, ja siitä, jonka on tarkoitus hyödyttää vain ase voimia. Markus Leikola • Syntynyt vuonna 1960 Helsingissä. • Koulutukseltaan filosofian maisteri (psykologinen antropologia 1984). • Toimittajana Talouselämässä 1984–85, toimituspäällikkönä Iltalehdessä 1988–89 sekä toimittajana ja tuottajana Ylessä 1985–88 ja 1989–96. • Perusti 1996 yhdessä Liisa Akimofin ja Harri Saukkomaan kanssa A4 Media Oy:n, joka hävisi kilpailun neljännestä televisiokanavasta Sanoma Oy:lle. • Toiminut vapaana kirjailijana ja kolumnistina vuodesta 2010. • Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1992, Suomen Kuvalehden journalistipalkinto 1993. • Tuotanto 12 fiktioteosta, 11 tv-dokumenttia, 6 tietokirjaa, 5 kantaesitettyä draamateosta ja satoja kolumneja.
24 • 1 / 2023 ”Itse seuraan tavallisen median ohella sosiaalisen median kautta eri laisia kansalaismedioita. Tässä paljon parjattu Twitter on ihan keskeinen. Varsinkin silloin, kun eri tilejä voi ve rifioida toisiaan vasten.” Sodassa vaikuttavat myös kum mankin puolen propagandakoneistot. Klassisia esimerkkejä sotapropagan dasta ovat vastustajan tappioiden lii oittelu ja omien tappioiden vähättely tai niistä vaikeneminen. ”Kaikki valtiot tuottavat propagan daa jo rauhan aikana, myös Suomi. Ny kyisen digitaalisen informaatio sodan aikana on ikään kuin jonkinlainen matalaasteinen tulehdus koko ajan päällä. Propagandalla pyritään muok kaamaan mielialoja ja mieli piteitä jo kauan ennen sodan alkamista.” Vaikka tässä sodassa Ukraina – toi sin kuin Venäjä – on sallinut toimitta jien pääsyn sotatoimialueille, tämä ei tarkoita, etteikö Ukrainakin pyrkisi kontrolloimaan sitä, minkä informaa tion äärelle toimittajat päätyvät. ”Venäläisten propaganda tuntuu meistä kummalliselta, koska se on etu päässä suunnattu Venäjän kotiylei sölle. Samaan aikaan Ukrainan pro paganda on nimenomaan suunnattu meille, ja siksi sitä on vaikeampi tun nistaa propagandaksi.” Leikolan mukaan uutiskuvat kerto vat yllättävän paljon sellaisesta van hanajan sodankäynnistä, josta on to dellisuudessa yhä vähemmän piirteitä jäljellä. ”Kun itse aikoinani toimin sotare portterina, törmäsin siihen, että mis sä hyvänsä maailmankolkassa pai kalliset mummelit osasivat ehdottaa, että maksa minulle kymmenen dol laria ja minun poikani tulittaa tuol la kalašnikovilla kulman taakse, niin saat samannäköisen televisiokuvan kuin japanilainen kuvausryhmä vii me viikolla.” Paikan päällä asetelma on aina uutis kuvia monipuolisempi. ”Olen ollut Jugoslavian hajoamis sodassa Kroatian kylissä, jossa toisel la reunalla taistellaan samaan aikaan, kun siitä vain parin kilometrin päässä eletään ihan normaalia elämää. On hy vin vaikea tiivistää klikkiotsikoksi sitä, että täällä on toisaalta sota ja toisaalta ei. Siksi median silmät ja korvat ajau tuvat usein toteuttamaan sitä mieliku vaa, joka meillä on esimerkiksi minkä tahansa Tuntemattoman sotilaan fil matisoinnin perusteella.” Putinin demonisointi ei lisää ymmärrystä Leikola peräänkuuluttaa rinnakkai sia näkökulmia, jotka avaavat uusia tulkintoja monimutkaisten prosessien käsittelyyn. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee ItäEurooppaan perehtyneen histo rioitsija Timothy Snyderin, joka vast ikään julkaisi blogissaan teorian siitä, että Vladimir Putin on kyllä toteut tamassa hiljaista etnistä puhdistusta, mutta ei niinkään Ukrainassa, vaan nimenomaan Venäjällä. ”Samaan aikaan kun sodan jalois ta evakoiduista ukrainalaisista lapsis ta ja näiden äideistä kasvatetaan ve näläisiä, Venäjän puolella sodassa on kuollut huomattavan paljon etnisten vähemmistöjen edustajia. Tähän ajat teluun sopii sekin, että kaikkien libe raalien, intellektuellien, taiteilijoiden ja jopa ITohjelmoitsijoiden voi antaa häipyä Venäjältä, koska jäljelle aja tellaan jäävän ne, jotka ovat valmiita ajattelemaan venäläisemmin.” Esimerkki siitä, miten joku tiet ty käsite voi ohjata tulkintaa väärään suuntaan, liittyy puheeseen Wagnerin palkkaarmeijasta. ”Palkkaarmeijasta puhuminen luo mielikuvan kuin se olisi kenen tahan sa rahalla ostettavissa. Mutta näinhän ei asia ole. Siksi meidän pitäisi puhua siitä ennemmin KGB:n tai FSB:n luo muksena ja Putinin käsikassarana, jonka avulla voidaan kirittää armeijaa ja jopa vaihtaa liian vahvaan asemaan nousevia kenraaleja, kun heidän jouk konsa eivät pysty yhtä hienoihin suori tuksiin kuin tämä kaikkein julmin ros vojoukko.” Voi myös kysyä miten hedelmällis tä on tulkita sodan syitä vain Putinin henkisen tai fyysisen terveydentilan kautta. ”Snyder lähtee siitä, että Putinilla ja Venäjällä ei ole ollut muuta ideologiaa kuin jonkinlainen antiideologia, jossa oma puoli määritellään asettautumal la esimerkiksi läntistä liberalismia, ho moja ja natseja vastaan. Sota Ukrainaa vastaan voi olla omalla tavallaan yri tys luoda ja rakentaa jotain positiivise na esitettävää, johon kaikki haluavat kuulua – joko hyvällä tai pahalla.” Suomalaisessa mediakeskustelussa tunteita herättivät äskettäin kirjailija Sofi Oksasen venäläisiä vastaan suun nattuun pommiin ostamat ”jaxuhali” terveiset ja ulkoasiainvaliokunnan pu heenjohtaja Jussi Halla-ahon puheet siitä, miten sodassa vastustajan demo nisointi on välttämätöntä. ”Demonisoijan kannattaa varautua siihen, että joutuu itse demonisoiduksi toisissa suhdanteissa. Minusta joissa kin puheenvuoroissa on mennyt sekai sin se, että onko välttämätöntä demo nisoida vihollinen sen silmissä, jonka pitäisi painaa liipaisinta, ja se, pitääkö myös katsomossa demonisoida”, tuu mii Leikola. Hänen mielestään on täysin mah dollista olla selkeästi Ukrainan puolel la ja silti samaan aikaan myös yrittää tukea Venäjän kehitystä parempaan suuntaan. ”On meidän keskeinen turvallisuus etumme, että Venäjällä pystytään säi lyttämään edes jonkinlaiset kansa laisyhteiskunnan rippeet. Vain sitä kautta Venäjästä voi tulla meidänkin kannaltamme vähemmän vaaralli nen.” Pandemia paljasti luottamuksen tärkeyden Ukrainan sodan ohella toinen uutistoi mituksia laajuudellaan ja monitasoi suudellaan koetellut mediaaihe liittyy koronapandemiaan. ”Monilta journalistista instituu tioilta tuntui puuttuvan riittävä kä sitys siitä, kuinka tällaisessa asiassa tieto elää koko ajan. Eli esimerkiksi haisteltiin ristiriitaa ja arvovaltakysy myksiä päättäjien muutamien viikko jen takaisiin lausumiin viitaten silloin kin, kun vanha tieto ei yksinkertaisesti ollut enää sovellettavissa.” Tätä syvensi myös toimituksissa harrastettu etätyö ja muu eristäytymi nen. ”Kun toimittajat hajautettiin eri näköisiin kotikupliinsa, he eivät pys tyneet erilaisissa kahviautomaattien porinapiireissä haastamaan toisiaan normaalilla tavalla. Toisaalta vaik ka pääministeri Marin sanoi jo epide mian alussa, että hallitus tulee te kemään virheitä, niin journalismin puolella samaa ei ole kukaan myöntä nyt missään vaiheessa.” Epidemian torjunnassa yhteiskun tien sisäinen järjestys ja olosuhteet näyttäytyivät hyvin erilaisina esimer kiksi Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Suo messa. ”Avoimuus ei tässä ole tärkein avaintekijä, vaan luottamus. Suomelle on ominaista se, että meillä kansalai silla on melko vahva luottamus halli tukseen ja viranomaisiin. Tämä toimii myös toisinpäin niin, että hallitus ja viranomaiset voivat luottaa ihmisiin vaikka siinä, miten me omatoimises tikin toteutamme annettavia epide miamääräyksiä. Nyt on näkyvissä ai ka suoraan, että yhteiskunnissa, joissa ei luoteta ylös eikä alaspäin, on ruu miita tullut enemmän.” Tästä käy esimerkkinä se, miten Britanniassa salaliittoteorioista innos tuneiden QAnonkannattajien määrä
1 / 2023 • 25 nousi pandemian alettua mielipide tutkimuksissa muutamasta prosentis ta lähes kahteenkymmeneen. ”Se kertoo siitä, miten paljon siel lä on potentiaalia hakea taikauskoista tukea yleensäkin, mikä samalla selit tää brexitiä ja montaa muutakin asiaa Britanniasta. Täällä Suomessa usein ajattelemme, että Suomi, Saksa, Poh joismaat ja Britannia ovat jotenkin sa maa PohjoisEurooppaa, mutta tällais ten kriisien äärellä erot tulevat esiin.” Leikolan kuvaaman luottamuksen kannalta perinteisillä journalistisilla käytännöillä on kantava tehtävä. ”Luottamuksen kannalta tiedon luotettavuus ja läpinäkyvyys on olen naista. On tärkeää, minkä tyyppisil lä pelisäännöillä ja etiikalla jutut ovat syntyneet. Kuten sekin, että mahdolli sesti käytetyt poikkeavat työtavat kir joitetaan auki niin, että läpinäkyvyyttä on aina enemmän kuin jonkun keski vertoinfl uensserin tekemisissä. Jos asiat muuttuvat kovin epäselviksi, yh teiskunnalta alkaa pudota pohja mo nissa paikoissa.” Toimittajien muuttunut portinvartijuus Leikola kertoo itse päätyneensä toimit tajaksi lähinnä vahingossa. Opiskelu aikojen akuutissa rahapulassa vastaan oli kävellyt pari vanhaa tuttua, jotka olivat vakuuttaneet, että kirjoittami seen tottuneelle hommasta maksetaan hyvin ja nopeasti. Vaikka niistä ajoista maailma on muuttunut paljon, Leikolan mielestä toimittajien työnkuva on monessa suh teessa entisellään. ”Toimittajan työ on aina ja tekno logiasta riippumatta ollut olennaisen seulomista. Uuden teknologian myö tä lähteitä on enemmän ja helpommin saatavissa kuin aikaisemmin. Työn johdollinen kysymys puolestaan on se, miten toimituksissa tehdään oikei ta asioita riippumatta siitä, onko niitä paljon tai vähän.” Toimittajiin on myös aina pyrit ty vaikuttamaan niin asiallisin kuin asiat tomin keinon. Jopa maailman kuuluisimmista journalisteista moni on vankilassa tai maanpaossa tälläkin hetkellä. ”Kaikkein brutaaleinta painostusta on tietenkin journalistien tappaminen. Siihen nähden tämä kotoinen painos tus on sittenkin vielä kevyemmän luo kan lajia.” Paljon merkittävämpiä muutoksia on tapahtunut toimittajien portinvar tijaroolin suhteen. Tämä liittyy myös siihen, kenen ääni mediassa kuuluu. ”Tänään meillä on hirvittävä mää rä sisältöä, joka tehdään toimituksel listen instituutioiden ulkopuolella. Sik si journalistit eivät voi entiseen tapaan itse valita, kuka saa äänensä kuuluviin suoraan tai välillisesti. Samalla toimi tukset joutuvat perustelemaan joka päivä, miksi juuri journalististen leh tien, radioiden ja televisiokanavien julkaisema sisältö on parempaa – ja ennen kaikkea, miksi siitä pitäisi jon kun maksaa.” Nykyisin yksityistä mediaa kuris taa taloudellinen paine, joka liittyy median kuluttamisen muutokseen, jossa ihmiset eivät tilaa lehtiä tai os ta niiden irto numeroita kuten ennen. Samaan aikaan journalistinen media näyttää häviävän kamppailun mainos tajista sosiaaliselle medialle ja hakuko neille. Tähän päälle tulevat vielä akuu tit harmit. ”Esimerkiksi kirjamyynnin joulu markkinoiden täydellinen romahdus johtui todennäköisesti kohonneista sähkölaskuista, joiden takia ihmiset pelkäävät kuluttaa rahaa. En ihmette lisi yhtään, vaikka myös mediayhtiöitä menisi konkurssiin vielä tämänkin ta kia sekä kuluttajien että mainostajien rahoituksen vähetessä.” Median näkökulmat uhkaavat yh denmukaistua sen mukaan, miten kaupalliset toimijat kokevat palvele vansa parhaiten keskimääräistä mak savaa asiakastaan. Siksi jopa valtio valta on katsonut asiakseen puolustaa median monimuotoisuutta. ”Median keskittymisen tutkiminen ja median uudet tukimuodot ovat ol leet myös Marinin hallituksen oh jelmassa. Kukaan ei halua median olevan entistä riippuvaisempi valtio vallasta tai poliitikoista. Tätähän yri tettiin välttää silloin, kun Yleveroa säädettiin irti valtion perusbudjetis ta. Mutta ei sekään tällä hetkellä näytä olevan ihan ikuinen ratkaisu.” Monipuolisen tietokirjallisen tuo tantonsa ja laajoihin faktaaineistoi hin nojaavien romaaniensa ja näytel miensä johdosta Leikolalla on maine kyltymättömänä ensyklopedistina. Tä hän sopii sekin, että hän esiintyi erääs sä television visailusarjassa taiteilija nimellä ”Besserwisser”. Leikolan mielestä kaikkien toimit tajien ei tarvitse tietää kaikkea kai kesta, vaan tiedon tuottamisessa ja jalostamisessa tarvitaan sekä ”genera listeja” että ”spesialisteja”. ”Uutisten eturintamassa olevilla toimittajilla on oltava edellytykset kä sitellä ihan mitä vain, mutta kukaan ei edellytä sitä, että he osaavat kaiken syvällisesti. Soisin kuitenkin journa listisissa yhteisöissä lisääntyvän ym märryksen siitä, että monimutkaisten ongelmien käsittelyssä tarvitaan myös eri alojen ja näkökulmien yhdistämis tä.” Alalle hakeutuville uusille tekijöille Leikola tarjoilee toimittajan ammattia jonkinlaisena kutsumustyönä. ”Vaikka paineen ja keskeneräisyy den sietoa tarvitaan, toimittajan työ on aina hyvä valinta. Tylsää ei var masti tule olemaan koskaan. Kannat taa myös rakentaa itselle sellainen oma mediamiksi, jossa on mukana myös taidetta ja viihdettä ja sometus takin sopivasti – mutta ei niin paljon, että häntä alkaa heiluttaa koiraa,” Lei kola tiivistää. ”Tärkeintä on avoin mieli, kiinnos tus kaikkeen ja halu kysyä sitä, mitä ei ole vielä kysytty.” Markus Leikola valmistelee paraikaa kahta näytelmää ja ”tiiliskivitrilogiaksi” nimeämänsä romaanisarjan kolmatta osaa. Kuuntele myös Leikolan haastattelu Median politiikkaa -podcastista osoitteessa voima.fi /audio. YMMÄRRÄ MAAILMAA. KUUNTELE VOIMAA. Tiesitkö, että julkaisemme myös ääniartikkeleita? Voit kuunnella monia tämänkin numeron artikkeleita osoitteesta voima.fi /audio. Löydät ääniartikkelit myös lukuisista suoratoistopalveluista, esimerkiksi Spotifystä.
26 • 1 / 2023 Juokse sinäkin ma?raton KOONNUT JANNE SIIRONEN JA KUKKA-MARIA AHOKAS HENGÄSTYTTÄVÄN UPEA MENO
1 / 2023 • 27 Sanomalehtiotsikot on poimittu Helsingin Sanomista vuosilta 2021–2023. Juokse sinäkin ma?raton Jalkaproteesia käyttävä ultramaratonjuoksija brainstormaa asuntosijoitusstrategiaa ja kuuntelee podcasteja triplanopeudella keskellä 80tuntista työviikkoa. INNOVOIMALLA KÖYHYYDESTÄ KAI VAUVASI SIJOITTAA JO? HUONOT AJAT RUNTELEVAT
28 • 1 / 2023 Kuvajournalismin helmiä S UOMEN KUVAJOURNALISTIT ry järjestää vuo sittain Kuvajournalismikilpailun, jossa valitaan vuoden 2022 parhaat otokset kymmenessä eri sarjassa, kuten vuoden uutiskuva, urheilukuva, hen kilökuva ja reportaasi. Video 2022 sarjassa palkitaan vuoden paras journalistinen tai dokumentaarinen lyhyt video. Myös yleisö saa äänestää omaa suosik kiotostaan tuomariston valitsemien kuvien joukos ta. Yleisön suosikki 2022 sarjassa äänestys on auki 20.2.–5.3.2023. Kaikkien sarjojen voittajat julkistetaan maalis kuun lopulla. Näyttely vuoden 2022 voittajista sekä muista kilpailuun osallistuneista kuvista on auki Hel singissä Sanoma talon Mediatorilla koko huhtikuun ajan. Kuvajournalismikilpailun raati koostuu kuvajour nalismin ja dokumentaarisen kuvan ammattilaisis ta. Tänä vuonna kilpailun tuomaristoon kuuluvat vi suaalinen journalisti ja graafinen suunnittelija Lasse Rantanen, dokumenttielokuvaohjaaja ja käsikirjoit taja Kati Juurus sekä saksalaisen DIE ZEITT lehden apulaiskuvapäällikkö Lara Huck. EMILIA MIETTINEN Lisätietoja ja edellisten vuosien kilpailujen voittajat osoitteessa kuvajournalismikilpailu.fi. Kuvatekstit ovat peräisin kuvajournalismikilpailun sivuilta. Uutiskuva 2021, kuvaaja Antti Yrjönen. Viimeisiä Elokapinan mielenosoittajia siirrettiin pois eduskuntatalon edestä Mannerheimintieltä kahdeksan jälkeen sunnuntai-illalla 20. kesäkuuta 2021. Yleisön suosikki 2020, kuvaaja Rio Gandara. Terveydenhuollon työntekijöitä Mehiläisen Hernesaaren Express-testauspisteellä 18. elokuuta 2020, Helsinki.
1 / 2023 • 29 Henkilökuva 2020 kunniamaininta, kuvaaja Timo Pyykkö. Jussi Halla-aho (PS) eduskunnassa 27.2.2020. Lehtikuva 2019, kuvaaja Juha Metso. Lehmätilan ja lehmän loppu Haminassa. Nyt Ismo Kiurulla on edessään uusi elämä. Tulevaisuuteen hän katsoo hieman nieleskellen. Töiden etsiminen ei ole tuottanut oikein tulosta. Uutiskuva 2019 kunniamaininta, Heikki Saukkomaa. Presidentit Sauli Niinistö ja Donald Trump tapasivat Washingtonissa lokakuussa 2019. Henkilökuva 2020 kunniamaininta, kuvaaja Kimmo Penttinen. Helsinkiläinen opiskelijakolmikko Fiona Musanga, Rewina Teklai ja Alice Muton perustivat oman elokuvakerhon, Ubuntu Film Clubin, joka näyttää "mustaa elokuvaa". Taustalla oli halu laajentaa ja tasaarvoistaa elokuvatarjontaa.
www.jurkka.? com-passion Esityksiä 4.2.–4.5.2023 KESYTÖN eli O:n markiisitar – Faster Pussycat! Kill! Kill! Hämeentie 3, 00500 Helsinki www.kokoteatteri.fi Käsikirjoitus Enis Maci / Ohjaaja Anna Veijalainen Esiintyjät Wilma-Emilia Kuosa, Cécile Orblin, Anu Palevaara, Petriikka Pohjanheimo, Sara Ritala, Cristal Snow, Jani Toivola 17.3. / 22.3. / 24.3. / 29.3. / 5.4. / 12.4. / 14.4. / 21.4. / 22.4. / 26.4. / 28.4. / 10.5. / 12.5. / 13.5. / 17.5. / 19.5. / 17.5. / 19.5. / 20.5. 050 4122344 liput@tehdasteatteri.fi Itäinen Rantakatu 64 A (Manilla) Turku 14.1.2023 ÄÄNIÄ TEHTAALTA Teatterimusiikin konsertti juhlistaa jo kolmatta kertaa säveltäjiä, äänisuunnittelijoita ja -taiteilijoita. 27.1.-26.2.2023 SUPERMALLIT kyseenalaistaa ihmisenä olemisen mallin tarpeen ja ensisijaisuuden. Ohjaus ja dramaturgia: Tommi Silvennoinen 17.-19.2.2023 NIXXXAVUORI Teos sukeltaa performanssitaiteen kaanonin, suomalaisen teatterin ja julkisen torijuhlan kautta kysymyksiin häpeästä ja syyllisyydestä suhteessa kansalliseen identiteettiin. 3.3.-6.4.2023 HOUKAT Itkulauluja loitsuperinteestä inspiroituneella nykymusiikilla sävyItkulauluja loitsuperinteestä inspiroituneella nykymusiikilla sävyItkulauluja loitsuperinteestä inspiroituneella nykymusiikilla sävy tetty varjoteatteriesitys pyhistä houkista, taiteilijoista ja aktivisteista, jotka kohoavat hullun maineesta hyvyyden esitaistelijoiksi. 27.1.–3.9.23 Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3 G, 00180 Helsinki Avoinna ti, to–su klo 11–18, ke klo 11–20 Liput 12/6 € tai Museokortti www.teatterimuseo.? Teksti ja ohjaus Minna Nurmelin • ensi-ilta 2.2.2023 Rooleissa Birgitta Putkonen, Sinikka Salminen, Anu Sinisalo, Liisa Peltonen
2 /// MEDIAATTORI ”Media monimuotoistuu”, Mixed Finns -kollektiivin Alice Jäske sanoo. Hänen mielestään ääripäiden lisäksi media voisi etsiä kolmannen mielipiteen. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA NAUSKA Pä äk ir jo it us Kolmas näkökulma M ED IA A T T O R I on Vo im ale hd en m ed ia ka sv at us nu m er on lii tt ee nä ju lk ai st av a tie do tu sl eh ti. Si in ä es ite lly t op et us m at er ia al it on ko ot tu yh te is ty ös sä M ed ia ka sv at us se ur an ka ns sa . Vo im an 1/ 20 23 ja se n M ed ia at to ri -li itt ee n si sä llö nt uo tt am is ee n on os al lis tu nu t ed us ta jia M ed ia ka sv at us se ur as ta , Ko ul uk in os ta , U ut is m ed ia n lii to st a ja Su om en Ra uh an pu ol us ta jis ta . M ed ia at to ri on os a op et us ja ku ltt uu rim in is te riö n ra ho itt am aa ”E ur oo pp ak es ke is yy de st ä m aa ilm ak es ke is yy te en ” -m ed ia ka sv at us ha nk et ta , jo ta Vo im a ko or di no i ja , jo nk a ku m pp an ei ta ov at Ko ul uk in o, M ed ia ka sv at us se ur a ja Ra uh an pu ol us ta ja t. Vo im an va st aa va pä ät oi m itt aj a on Em ili a M ie tt in en ja lii tt ee n H an na N iit ty m äk i. Su ur en os an ju tu is ta ov at tu ot ta ne et Ra uh an pu ol us ta jie n To tt el em at to m uu sa ka te m ia n op is ke lij at . Pa in op ai kk a: A lm a M an u Ta m pe re . Pa in os 60 00 0. Kannen kuva: Nauska Ku va : M iro Jo ha ns so n ”T OIMITTAJA jalkautui Itä-Helsinkiin”, kuului korona-ajan huvittavin otsikko. Se sai idän kuulost amaan eksoottiselta, Vantaan Korsost a kotoisin oleva Alice Jäske sanoo. 28-vuotias tietokirjailija ja kasvatust ieteilijä on työskennellyt freelance-toimittajana ja on yksi Mixed Finns -kollektiivin perust ajist a. Hän perust i sen yhdessä Priska NiemiSampanin ja Janina Waenthongkhamin kanssa. Ruskeiden suomalaist en yhteisö haluaa laajentaa kuvaa suomalaisuudest a ja järjest ää muun muassa antirasismikoulutuksia eri organisaatioille. ”Sanojen käytöllä voidaan eksotisoida paitsi lähiöalueita, myös ihmisiä”, Jäske sanoo. Ruskeita ihmisiä rodullist etaan mediassa helpost i, ja tarinoissa heidän roolinaan on usein näytellä uhria, joka on kokenut vääryyksiä, tai aktivist ia, joka taist elee niitä vast aan. Toimittajat kysyvät myös taiwaninsuomalaiselta Jäskeltä usein, miltä rasismi tuntuu , miten hän on kokenut sen omissa nahoissaan. Hän haluaisi mieluummin puhua rakenteist a. ”Esiinnyn mediassa mieluust i asiantuntijana, en kokemusasiantuntijana.” Jos joku asiantuntija on erikoist unut lumist en alueiden tutkimukseen, ei häneltä kysytä, ”miltä loskassa käveleminen tuntuu, mitä fi iliksiä se herättää”, hän kärjist ää ja viittilöi kohti ikkunast aan näkyvää loskaist a maisemaa. Valtapyramidin huipulla on valkoista Jäske piirtää käsillään ilmaan kolmion. Se kuvast aa organisaation rakennetta, jonka alaosassa ovat rivityöntekijät, media-alan tapauksessa toimittajat. Heidän yläpuolellaan ovat keskiportaan esihenkilöt ja ylimmällä tasolla on yrityksen johto. Mitä lähemmäs kolmion kärkeä eli vallan huippua mennään, sitä enemmän siellä on valkoisia ihmisiä. ”En sano, etteikö yksittäisellä toimittajalla olisi valtaa etsiä erilaisia näkökulmia. Mutta isot linjat lähtevät ylhäältä päin.” Lisäksi yksittäiselle, organisaatioon palkatulle vähemmist öön kuuluvalle voi käydä kuormittavaksi, jos hänen pitää päätyönsä lisäksi jatkuvast i kouluttaa työyhteisöä syrjinnän kysymyksist ä tai monimuotoisuudest a. Samalla kun hän on altavast aajan asemassa, hänen hartioitaan painaa kaksinkertainen työtaakka. Vähemmist öön kuuluva laitetaan lehtijutuissa helpost i puhumaan vähemmist öasemast aan: vammainen henkilö vammaisuudest a, ruskea ihminen rasismist a ja sukupuolivähemmist ön edust aja sukupuolen moninaisuudest a. Toimittaja Wali Hashi on sanonut, että häntä kiinnost aisi tehdä juttuja saamelaist en asemast a, eikä aina somalialaisen dia s oran tilanteest a. Yhtä hyvin vähemmist ön edust aja voisi kertoa näkemyksiään uusist a pölynimureist a tai sote-uudistuksest a, eikä vaikkapa maahanmuuttajataust aa tarvitse mainita, jos se ei ole olennaist a, Jäske sanoo. Myös ulkomaanuutisissa on parannettavaa: eurooppalaisia kansoja nimetään tarkast i, mutta tietyillä mantereilla asuvat typist etään helpost i ”aasialaisiksi, afrikkalaisiksi tai latinalaisamerikkalaisiksi”. Uutiskynnys ylittyy globaalin etelän aiheist a lähinnä silloin, kun tapahtuu jotakin mullist avaa kuten luonnonkatast rofi tai aseellinen selkkaus, ja tieto välittyy kansainvälist en uutist oimist ojen lyhyitä sähkeitä suomentamalla. Esimerkiksi Aasiassa asuu yli 4,6 miljardia ihmist ä, yli 60 prosenttia maailman väest öst ä, joten kontekst ointi olisi tärkeää. ”Meillä on hyvin länsimaihin keskittynyttä uutisointia, ja Euroopast a meillä on mediassa eksaktimpaa tietoa. Sama näkyy kouluissa, joissa aika lailla opetetaan Euroopan hist oriaa ja Euroopan ulkopuolisia alueita käsitellään usein vain silloin kun ne liittyvät Eurooppaan, esimerkiksi sotien kautta”, hän kärjist ää. Sanavalinnoissa Eurooppaa inhimillist etään muutenkin: ”Eurooppa laittoi ovia kiinni”, lehdist össä uutisoitiin, kun maahanmuutost a puhuttiin vuoden 2015 aikaan. Ovien ulkopuolella olevat ihmiset Maailma sellaisena kuin se on MAAILMAN IHMISPORUKKAAN kuuluu tätä nykyä reilut kahdeksan miljardia tyyppiä. Heist ä neljä ja puoli miljardia asuu Aasiassa ja reilu miljardi Afrikassa. Care International -järjest ö julkaisee vuosittain Breaking the silence -raporttia, johon on list attu maailman aliuutisoiduimmat humanitaariset kriisit. Vuoden 2022 kymmenen kärki on kokonaisuudessaan Afrikasta. Raportin mukaan uusi iPhone on saanut 50 kertaa enemmän mediahuomiota kuin list aykkönen eli Angola, jossa kuivuus on aiheuttanut valtavan nälänhädän. Raportissa analysoitiin yli 5,8 miljoonaa nettiartikkelia, jotka oli julkaist u englanniksi, arabiaksi, ranskaksi, saksaksi tai es anjaksi. Myös Will Smithin ”läpsy” Oscar-gaalassa ja Elon Muskin Twitter-sekoilut ovat olleet mediakiinnost avuudeltaan täysin ylivoimaisia valtavia ihmisjoukkoja koskeviin kriiseihin verrattuna. Mitä tämä kertoo mediast a? Tai meist ä ihmisist ä? No ainakin sen, että epämääräisellä länneksi nimetyllä alueella on valtavast i valtaa tiedotusvälineissä ja ihmist en mielissä. Toisaalta raportti on täysin sivuuttanut maailman suurimman kieliryhmän eli mandariinikiinankieliset artikkelit. Kertoisivatko ne maailmast a jotain ihan muuta? Tuskin nekään käsittelisivät mittavast i Malawin, Malin tai Burundin ahdinkoa. Ja ahdingost a puheen ollen: se ei ole kivaa eikä oikein, että mediamme on täynnä moninaisia tarinoita etenkin eurooppalaisist a ja pohjoisamerikkalaisist a, kun taas suurin osa maailmast a ylittää uutiskynnyksen lähinnä katast rofi en, sotien ja muun synkän tiimoilta. Haluan tähän muutoksen! Haluan, että media alkaa julkaist a tasapainoisest i tarinoita kaikkialta maailmast a ja lukuisist a näkökulmist a, ei vain eurooppalaisen valkoisen ihmisen sellaisest a. Haluan tutust ua kaikenlaisiin tyyppeihin siellä ja täällä! Ärsyttää että olen vast a äsken tullut tietoiseksi siitä, miten kiehtova nainen on Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen. Hän on autokorjaamoyrittäjäperheen kuopus, joka elää itsenäist ä elämää kissojen ja adoptoitujen koiriensa kanssa. Miksen ollut myöskään kuullut kolumbialaisest a 13-vuotiaast a Francisco Vera Manzanaresist a, joka on vaikutusvaltainen ympärist öaktivist i? On tietenkin kyse myös omast a laiskuudest ani. Internetti on nimittäin tarinoita täynnänsä. Ei tarvitse kuin tarttua siihen vähän luovemmalla otteella. Tämän Mediaattorin sivuilta löydät parhaiden suomalaist en mediakasvatusresurssien äärelle. Viisas Alice Jäske kehottaa mediaa tarttumaan myös kolmanteen näkökulmaan. Daria Tarkhova pohtii, onko valkoisen ihmisen hätä tärkeämpää kuin ei-valkoisen. Millaist a monilukutaitoa tarvitaan amiksiin? Varhaiskasvatusikäistäkin kuuluu mediakasvattaa. Miten erottaa journalismin muust a tietomassast a? Ja Laupias taksikuski on selväst ikin elokuva, joka kannattaa nähdä. HANNA NIITTYMÄKI Kirjoittaja on rauhankasvattaja, opettaja ja kaikenlaisen maailmanparannuksellisen kasvatustyön sekatyöläinen.
epäinhimillist ettiin puhumalla esimerkiksi pakolaisvirrast a. ”Jos meillä olisi lisää kontekst ointia ja vaikkapa ulkomaankirjeenvaihtajia, jotka käsittelisivät itselleen tuttua ympärist öä, jota elävät ja hengittävät, se parantaisi todennäköisest i juttujen laatua.” Median kuluttajilta Jäske toivoo kriittisyyttä. ”Ajattelin nuorena, että jos lehdessä lukee jotain, se on neutraali totuus. Joku on kuitenkin kirjoittanut sen jost akin näkökulmast a, ehkä valkonormatiivisuudest a tai eurosentrisyydest ä käsin, joten on oltava kriittinen.” Entä kiire, kiire ja kiire? Toimittajien yleisin selitys yksipuolisille näkökulmille on ajanpuute. He soittavat kiireissään aina samalle (valkoiselle, vammattomalle, cis-sukupuoliselle) asiantuntijalle, vaikka uusiakin nimiä olisi tutkijayhteisö täynnä. ”Jos toimitus yhden kerran ottaisi aikaa ja tekisi valmiin list an eri aihe alueen asiantuntijoist a, jolla eivät komeilisi vain ne kuuluisimmat nimet, se palvelisi pitkäksi aikaa eteenpäin. Ja list aa voisi päivittää säännöllisest i”, hän esittää ratkaisuna. Yhteiskunta menee eteenpäin Euroopan unionin perusoikeusvirast o FRA julkaisi vuonna 2018 raportin Being Black in the EU , jonka mukaan 63 prosenttia afrikkalaissyntyisist ä Suomessa oli kokenut rasist ist a häirintää viiden vuoden aikana ennen tutkimuksen julkaisua. Tutkituist a 12 maast a huonoin oli Suomi. Alice Jäsken mukaan rasismin ja media representaation julkinen puiminen on kuitenkin vaikuttanut tuottavan tulost a. Yhä useampi toimittaja on entist ä paremmin tietoinen valkonormatiivisuudest a: siis siitä, että useimmat jutut kirjoitetaan valkoisen suomalaisen näkökulmast a. Nyt on osittain havahduttu siihen, että jutuissa pitäisi huomioida ihmist en taust atekijöitä intersektionaalisest i, esimerkiksi ikä, sukupuoli, etninen taust a, seksuaalinen suuntautuminen, perhetilanne, terveydentila, vammaisuus, kieli tai uskonto. Asiaan perehtyneiden toimittajien tai mainost oimist ojen sisällöissä ei myöskään laiteta päähenkilöksi valkoist a pelast ajaa, joka matkust aa globaalin etelän kylään ”pelast amaan” ihmisiä köyhyydest ä. Juttuihin ei ole myöskään ”tasapuolisuuden nimissä” pakko laittaa kahta ääripäätä vast akkain, vaan niiden lisäksi kannattaisi etsiä kolmas näkökulma. ”Jos tietty artikkeli saa kritiikkiä yksisilmäisyydest ä, olisi mahdollist a tehdä jatkojuttu, jossa palaute otetaan huomioon ja aiheeseen syvennytään lisää. Vaikkapa rasismikohun uutisoinnissa medioiden ei tarvitsisi heittää bensaa liekkeihin vast akkainasetteluja etsimällä sen sijaan, että mentäisiin kohti moninäkökulmaisuutta”, Jäske sanoo. Mainitun Being Black in the EU -raportin uutisoinnissa mainittiin harvemmin Suomen poliisin saamat kehut: raportin mukaan Suomen poliisissa suoritetaan etnist ä profi lointia vähemmän kuin muissa EU-maissa. Vuonna 2018 vast aajien luottamus Suomen poliisin toimintaan oli tutkituist a maist a korkeimpien joukossa. Jäske sanoo, että ei pidä jäädä vain ongelmien tunnist amisvaiheeseen, vaan pitää pääst ä yhteiskuntana eteen päin. Ei riitä, että toteamme median tarvitsevan moninaisuutta, vaan meidän täytyy tehdä konkreettisia muutoksia tilanteen parantamiseksi. ”Silloin pääst äisiin dialogisuuteen ja pois poteroist a.” Kolmas näkökulma MEDIAATTORI /// 3
4 /// MEDIAATTORI G lo ba al ia m ed ia a Toivoa ja toimintaa tehtäväpaketit TUOTTAJA: BMOL, Voima -lehti, Rauhanpuolustajat SISÄLTÖ: Neljä kokonaisuutta, joiden teemat ovat: ilmastonmuutos, maailmankauppa, sukupuolten tasa-arvo ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Jokainen osio sisältää videon, PowerPoint-esityksen sekä noin kymmenen tehtävää. Toiminnallisissa tehtävissä mm. ideoidaan supersankareita, analysoidaan vastamainoksia, opetellaan kuvien tulkintaa, tutustutaan kuluttajazombeihin, murretaan myyttejä ja harjoitellaan tunnetaitoja. Suunnattu yläkouluun ja toiselle asteelle. Agenda 2030 artikkelit TUOTTAJA: BMOL, Voima -lehti, Rauhanpuolustajat SISÄLTÖ: Voima -lehdessä vuosina 2021–23 julkaistu 17-artikkelin sarja. Sopii useiden aineiden lukemistoksi yläkouluun ja toiselle asteelle, kuten myös kaikille kansalaisille. Kriittisen ajattelun aamukahvit -videosarja TUOTTAJA: Taksvärkki ry SISÄLTÖ: Asiantuntijat pohtivat maailmankuvan muodostumiselle keskeisiä asioita, kuten sosiaalista mediaa, globaaliin etelään liitettyjä mielikuvia sekä käsityksiä kulttuureista ja identiteeteistä. Mukana 6 videota. Kohderyhmä 13+. Maailman äänet TUOTTAJA: Taksvärkki ry SISÄLTÖ: Erityisesti yläkoululaisille suunnattu materiaali, joka ohjaa vallalla olevien normien ja valtarakenteiden kyseenalaistamiseen globaaleista näkökulmista. Opas sisältää 20 toiminnallista harjoitusta. Läntisen tuolla puolen TUOTTAJA: Rauhanpuolustajat SISÄLTÖ: Sivusto ohjaa tarkkailemaan lännen ja ei-lännen representaatioita ja niihin liitettäviä mielikuvia. Mukana on harjoituksia, videoita ja muita aineistoja. Kohderyhmänä yläkoulut, toinen aste ja muut kansalaiset. Kulttuurit ja katsomukset mediassa TUOTTAJA: Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry SISÄLTÖ: Kulttuurija katsomustietoinen materiaalipaketti, joka tarjoaa nuorille eväitä ymmärtää polarisaatiota ja vihapuhetta ja toimia rakentavasti kohdatessaan näitä ilmiöitä. Materiaalit ohjaavat nuoria analysoimaan kriittisesti kulttuureihin ja katsomuksiin liittyvää sisältöä mediassa. Sanoista tehty TUOTTAJA: Plan SISÄLTÖ: Yläkoululaisille ja sitä vanhemmille suunnitellut 3 x 90 minuutin työpajaohjeet liittyen tyttöjen oikeuksiin. Materiaalin tukena toimii Sheboard-applikaatio. Kenen äänellä? TUOTTAJA: Interpedia SISÄLTÖ: Materiaalin tavoitteena on herättää pohtimaan lasten ja nuorten kuvien ja tarinoiden käyttöä mediassa, yksityisyyden suojaa sekä median luomia mielikuvia globaalin etelän maista. Mukana videoita Nepalista ja yhdeksän harjoitusta. Kohderyhmä yläkoulu ja toinen aste. Materiaali on saatavilla myös ruotsiksi. Vallan jäljillä TUOTTAJA: African Care SISÄLTÖ: Oppimateriaali on suunnattu toiselle asteelle ja se käsittelee kulttuurista ja sosiaalista valtaa kuten rasismia, sukupuolijärjestelmää ja median tapoja esittää kehitysmaita. Materiaali sisältää 17 harjoitusta. Media toiseuttaa erityisesti sodan aikana S ODAN AIKANA media muuttuu. Se, millaisilla sanoilla ja kuvilla asioista kerrotaan, saattaa olla hyvin harkittua ja tietyn poliittisen agendan ohjaamaa. Toiseuden luominen on tehokas keino – mediakerronta tekee selväksi, ketkä ovat ”omia” ja ketkä ”toisia”. On tärkeää opetella tunnistamaan näiden esitystapojen eli representaatioiden taakse piiloutuvat tavoitteet, sillä tietyllä tavalla suuntautuva tiedonvälitys voi saada kuluttajan unohtamaan media kriittisyyden. Ukrainan sota on tullut lähemmäksi Suomea kuin mikään muu sota yli viiteenkymmeneen vuoteen. Se herättää tunteita uudenlaisella tavalla. Media heijastaa ja vahvistaa näitä tunteita. Venäjän hyökkäys sota ja siviilien kuolemat ansaitsevatkin yleisön tunteet. Kuitenkin toiseuttaminen on osa myös Ukrainan sotaa käsittelevää mediakerrontaa. Sosiologisessa Ilmiö -lehdessä julkaistussa artikkelissaan Julia Heikkinen ja Taina Meriluoto käsittelevät Ukrainan sodan kuvia sosiaalisessa mediassa. He tulevat siihen tulokseen, että Ukraina esitetään kuvissa eurooppalaisena. Heikkisen ja Meriluodon tulkinnassa eurooppalainen kuvasto tulee esille sivistyksen ja kulttuurin kautta, joita symboloivat esimerkiksi tuhotut museot. Yleisön on tärkeää nähdä tuhotut museot. Yksi median rooleista on muistuttaa meitä, että sodan tuhoamat elämät ovat samanlaisia kuin minun tai sinun elämä. Tämä on kuitenkin myös hyvä hetki tarkastella, mitä pidämme eurooppalaisena ja miksi. Miksi sivistys ja kulttuuri mielletään juuri eurooppalaiseksi? Miksi juuri eurooppalaisuus tuo Ukrainan sodan uhrit lähemmäksi suomalaista yleisöä? Heikkisen ja Meriluodon mukaan yksi syy on lähestyttävyys. Kuvissa näkyy valkoisia ihmisiä ja sodassa kuolleet lapset on puettu samalla tavalla kuin lapset Suomessa. Valkoinen ylivalta on iskostunut meihin niin syvästi, että lähestyttävyys määräytyy valkoisuuden kautta. Heikkinen ja Meriluoto kirjoittavat: ”Tässä tarinassa Ukraina kamppailee tullakseen tunnistetuksi eurooppalaisena ja eurooppalaiset saavat tuntea hyvää omaatuntoa myöntäessään auliisti ukrainalaiset osaksi ’eurooppalaista perhettä’.” Vastaavaa kamppailua ei nähdä muissa meneillään olevissa hyökkäyssodissa. Esimerkiksi kurdisiviilien kuolemat eivät ole yhtä arvokkaita suomalaisten silmissä, sillä heitä ei esitetä lähestyttävinä. Medialla on iso rooli siinä, että näkisimme kaikki sodan tuhoamat elämät arvokkaina. Tutustu nuorille ja aikuisille suunnattuun Läntisen tuolla puolen -mediakasvatussivustoon. Sinne lisätään uusia materiaaleja kevään 2023 aikana. lantisentuollapuolen.rauhanpuolustajat.org/ TEKSTI DARIA TARKHOVA KUVA SAM WILD
MEDIAATTORI /// 5 Y hd en ve rt ai su us m ed ia ss a Mediatoimintaa kaikille TUOTTAJA: SOSPED SISÄLTÖ: Haavoittuvassa asemassa oleville aikuisille suunnattua mediatoimintaa. Projektissa tuotettiin osallistujien kanssa inklusiivista mediatoimintaa kuvaava opas ja 20 jakson podcast-sarja. Syrjimätön kieli-opas TUOTTAJA: KSL SISÄLTÖ: Oppaassa tutustutaan syrjimättömän kielen ulottuvuuksiin näkökulmina: selkeys, sukupuolitietoisuus, sateenkaaritietoisuus, anti rasistisuus, vammaisuus ja sairaus ja luokkatietoisuus. Opas on suunnattu ensisijaisesti valtaväestölle, joka on usein tottunut katsomaan maailmaa vain omasta näkökulmastaan ilman vähemmistöjen huomioimista. Muiden mediasta meidän mediaksi TUOTTAJA: Mediakasvatusseura & Pakolaisnuorten tuki ry SISÄLTÖ: Maahanmuuttajaja pakolaistaustaisten nuorten mediatyöpajojen pohjalta kehitetty kulttuurisensitiivisen mediakasvatuksen opas, joka sisältää menetelmiä ja työvälineitä nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Kenen osallisuus? TUOTTAJA: AV-arkki SISÄLTÖ: Eturivin mediataiteilijoiden teoksia hyödyntävä oppimateriaali käsittelee osallisuuden, osallistumisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemoja. Oppimateriaali on suunnattu yläkoulun ja toisen asteen käyttöön. Kenen tietoo? – Opas inklusiivisempaan ja moninaisempaan journalismiin. TUOTTAJA: RAREmedia.fi SISÄLTÖ: Tietopaketti siitä, kuinka journalistisessa mediassa voidaan vahvistaa moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Oppaan sisältö perustuu media-alan ammattilaisten ja mediatutkijoiden haastatteluihin. Perehdy paikalliseen – opettajan ideapakka TUOTTAJA: Uutismedian liitto SISÄLTÖ: Aloitteleville suomen kielen aikuisopiskelijoille ja muille erityisryhmille suunnattu materiaali hyödyntää paikallista uutismediaa. Sopii myös alakoululaisille sekä erityisopetukseen yläkoulusta ammatilliselle toiselle asteelle. Ruskeat Tytöt Media SISÄLTÖ: Itsenäinen verkkojulkaisu, joka on sitoutunut keskittämään ja normalisoimaan Ruskeiden naisten ja aliedustettua sukupuolta olevien ihmisten näkökulmia suomalaisessa ja pohjoismaisessa mediassa. Blogitekstejä, podcasteja, esseitä, videoita, kirjoittajakoulu. Mediadáidda sámegillii! Mediataai?â sämikielân! Media?eäppõs säämas! (Mediataide kasvattaa – saameksi) TUOTTAJA : AV-arkki, Saamelaiskäräjät SISÄLTÖ: Pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi tuotettu oppimateriaali sisältää kuusi mediataideteosta sekä tehtäviä ja alustuksia. Kohderyhmä 6–16-vuotiaat. Queer Bodies TUOTTAJA: AV-arkki, Seta SISÄLTÖ: Viisi sukupuolen ja kehon moninaisuutta käsittelevää teosta sekä teoksiin liittyvät tehtäväpaketit. Teokset haastavat sukupuoliin, seksuaalisuuksiin ja kehoihin liittyviä normeja ja oletuksia ja piirtävät samalla esiin näiden määrittelyn poliittisuutta. Kohderyhmä yläkoulu ja toinen aste. Raikkaita representaatioita TEKSTI HANNA NIITTYMÄKI K UULUU JYSÄHTELYÄ ja poksahduksia. Ruutuun ilmestyy vauhdikas huivipäinen, ei-valkoinen Alma, joka ilmoittaa olevansa nouseva tähti Dodgecraft -pelissä. Pelin imu vie Almaa niin, että hän unohtaa sovitun menon bestiksensä Ennin kanssa. Pelimaailmassakaan ei mene ihan nappiin, koska Alma alkaa muistuttaa epämiellyttävää kiusaajaa dissatessaan muita pelaajia. Tarinan lopussa Alma osaa mennä itseensä ja alkaa rakentaa muiden kanssa positiivisempaa pelikulttuuria. Severin paras on 3.-6.-luokkalaisille suunnattu animaatio, joka ohjaa keskustelemaan pelaamisen roolista arjessa ja kaverisuhteissa ja siitä, onko itse kunkin itsesäätelytaidoissa parantamisen varaa. Samaan Kansallisen audiovisuaalisen arkiston eli KAVIn sarjaan kuuluu kolme muutakin animaatiota: Nuorille suunnattu Haaste , koulunsa aloittaville tarkoitettu Ensimmäinen puhelin ja varhaiskasvatusikäisiä varten tehty Mediapelot . Kaikkiin animaatioihin kuuluu pedagoginen taustamateriaali. Animaatiot ja materiaalit on saatavilla myös ruotsiksi.
6 /// MEDIAATTORI M ed ia lu ku ta it o Digitaalinen informaatiolukutaito-opas 2022 TUOTTAJA: Faktabaari SISÄLTÖ: Opas sisältää 16 lyhyehköä artikkelia. Aiheina muun muassa kriittinen lukutaito netissä, somekäyttäytymisen trendit, algoritmitietoisuus, poliittinen propaganda ja faktantarkistus. Materiaali sopii kasvattajien täydennyskouluttautumiseen ja opiskelijoille. KKV Kampus, Pimeät käytännöt tutuiksi TUOTTAJA: Kilpailuja kuluttajavirasto SISÄLTÖ: Pimeissä käytännöissä on kyse mistä tahansa nettisivun, mobiilisovelluksen tai muun käyttöliittymän keinosta, jolla käyttäjä saadaan tekemään jotain sellaista, jota hänen ei ollut tarkoitus tehdä. Materiaali soveltuu toiselle asteelle ja aikuisille. Polkuja uusiin mediailmiöihin 2022 TUOTTAJA: KAVI SISÄLTÖ: Materiaalisarja sisältää opettajalle 9 eriaiheista tekstiä ja videota, sekä jokaisesta aiheesta tietotekstit ja tehtävät oppilaille. Aiheita ovat muun muassa: botit arjessa, algoritmit, deepfake, some ja hyvinvointi sekä kryptovaluutat. Tehtävät on suunnattu yli 13-vuotiaille oppilaille. Uudet lukutaidot -kehitysohjelman virtuaalikahvitunnit TUOTTAJA: KAVI SISÄLTÖ: Käytännönläheisiä puheenvuoroja pedagogisen toiminnan ja hyvän osaamisen kuvausten toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä perusopetuksessa. Tutkimusmatka tulevaisuuden digi taitoihinverkkokurssi 2022 TUOTTAJA: Mediakasvatusseura SISÄLTÖ: Itsenäisesti opiskeltava verkkokurssi tarjoaa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille tietoa ja työkaluja, joilla vahvistaa nuorten mediataitoja kestävän kehityksen ja tulevaisuuden näkökulmasta. Medialukudiplomi TUOTTAJA: Uutismedian liitto SISÄLTÖ: Oppilaat lukevat lukuvuoden aikana 10 ikätasolleen sopivaa aikakausja uutismedioissa julkaistua juttua ja tekevät niihin liittyvät tehtävät. Juttupaketit koostuvat JSN:n Journalistin ohjeisiin sitoutuneiden sanomaja aikakauslehtien artikkeleista. Juttupaketteja löytyy 1.–9.-luokille. Mediawatch-peli TUOTTAJA: CRITICAL-tutkimushanke SISÄLTÖ: Pelistä saa palautteen omasta diagrammien lukutaidostaan ja se ohjaa pelaajaa huomaamaan mahdolliset manipuloinnin keinot. Peli on vapaasti käytettävissä nettiselaimilla. Peli sopii yläkouluun ja toiselle asteelle. Digiprofiilitesti TUOTTAJA: Sitra SISÄLTÖ: Testi auttaa ymmärtämään omaa digitaalista käyttäytymistä sekä vaikutusmahdollisuuksia itsestä kertyneen datan käyttöön. Testin lopussa saa oman digiprofiilin sekä vinkkejä, joiden avulla voi suojata yksityisyyttä ja ymmärtää digitaalisen maailman lainalaisuuksia paremmin. Digisammon takojat TUOTTAJA: KAVI, FiCom ry, Kilpailuja kuluttajavirasto, Lastenlinkit.fi, Lions-liitto ry, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Verke ja Viestintävirasto SISÄLTÖ: Perustietoa ja tehtäviä big datasta ja tiedon keräämisen hyödyistä ja riskeistä. Olennaista on tunnistaa journalismi Kun puhutaan mediakasvatuksesta, voidaan puhua lähes mistä tahansa. Demokratian kannalta keskeistä on se, että yleisö tunnistaa vastuullisen journalismin kaiken muun viestinnän joukosta. TEKSTI SUSANNA AHONEN KUVA MARIA MIKLAS M EDIAKASVATUKSEN piirissä on kutakuinkin kaikki, mikä liittyy internetiin. On nettija mobiilipelaamista. On ruutuaikaa ja vaikkapa nettikiusaamista. Mediakasvatuksen nimissä opetellaan käyttämään erilaisia digilaitteita ja -palveluja kännykkä kamerasta verohallinnon lomakkeiden täyttämiseen ja digitaalisiin pankkipalveluihin. YouTube-videoiden tekeminen ja katseleminen on mediakasvatussisältöä, kuten muutkin sosiaalisen median alustat ja niihin liittyvät ilmiöt valeuutisista nuorten ulkonäköpaineisiin. Mediataiteen tekemiseen ja kuluttamiseen voi heittäytyä mediakasvatuksen nimissä, samoin vaikkapa elokuvien katseluun, nettisivujen koodaamiseen ja tekoälytyökalujen tai somen algoritmien tutkimiseen. Esimerkkejä on valtava määrä jo nyt, ja tulevaisuudessa kenttä vain kasvaa.? Tunnen suurta sympatiaa peruskoulun opettajia kohtaan. Heidän harteillaan lepää koulupolun mittainen, massiivinen mediakasvatushetteikkö, jonka lopputuotteena tulisi olla medialukutaitoinen kansalainen.?? Tehtävä on haastava. Etenkin, kun siitä, mitä kaikkea mediakasvatus ja medialukutai
MEDIAATTORI /// 7 Kohderyhmänä ovat yläkoululaiset ja sitä vanhemmat. Tubekulttuurin perusteet TUOTTAJA: Aikakausmedia, A-lehdet SISÄLTÖ: Itseopiskeltava avoin verkkokurssi, joka auttaa kasvattajia hyödyntämään YouTubea mediakasvatuksessa. Aiheet: Miksi kasvattajan pitää tuntea tubekulttuuri?, Tubettajien suosion salaisuus, Valta ja vastuu, Mainonta tubettajien videoilla, Tubettamisen hyödyt. Huijausinfo.fi TUOTTAJA: Kuluttajaliitto SISÄLTÖ: Huijarit kuriin! -hanke keskittyy digihuijausten ennaltaehkäisyyn ja huijausten uhrien tukemiseen. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta erilaisista huijauksista netissä: Miten tunnistaa huijausyritys ja miten toimia, jos joutuu huijatuksi? Kuluttaminen ja medialukutaito TUOTTAJA: Eetti ry SISÄLTÖ: Oppimateriaali sisältää opettajille materiaaleja ja valmiita työpajarunkoja viherpesun, mainonnan ja vastamainoksien käsittelyyn. Lisäksi materiaaleista löytyy tehtäviä oppijoille. Materiaali on suunnattu yläkouluun ja toiselle asteelle. Luotettavan tiedon metsästäjät TUOTTAJA: KAVI, Koordinaatti, YK-liitto, Valokuvataiteen museo ja Yle Oppiminen SISÄLTÖ: Median merkityksen käsittelyä tiedonvälityksessä ja harjoituksia tiedon luotettavuuden arviointiin. Materiaali koostuu kahdesta mediaa ja tiedettä käsittelevästä osiosta. Medialukutaitoa vastamainoksista TUOTTAJA: Eetti SISÄLTÖ: Opas neuvoo, kuinka ohjataan (10+ vuotiaille) sopiva vastamainostyöpaja. Tavoitteena on opettaa lapsia ja nuoria tarkkailemaan systemaattisesti markkinointiviestintää sekä keskustelemaan tuotteiden taustalla vaikuttavista ilmiöistä. Yle Triplet – uutisista oppimateriaalia TUOTTAJA: Yle SISÄLTÖ: Palvelu auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta. Tripletin ydin on jokaiseen uutisvideoon tehty taustamateriaali ja tehtävät. Sovelluksen tavoitteena on opettaa oppilaille medialukutaitoa sekä luoda linkki koulussa opetettavien asiasisältöjen ja uutisten välille. Aikamatkaajat TUOTTAJA: KAVI, Mediametka, Mediakasvatusseura, SKS, Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Lions-liitto ry, OPH, Valokuvataiteen museo SISÄLTÖ: Oppaassa pohditaan oman jäljen jättämistä, tulevaisuutta ja toimia sen puolesta. Näihin kolmeen näkökulmaan sisältyy harjoituksia, jotka on sovellettavissa eri ikäisille lapsille ja nuorille. Mediakasvatusmateriaalia etäopetuksen tueksi TUOTTAJA: Mediametka ry SISÄLTÖ: Valmiita harjoituksia peruskouluun monilukutaidon opettamiseen. Teemoina esim. mainonnan lukutaito, journalismi, disinformaatio ja oman elämän dokumentointi. Caawinaad-materiaali medialukutaidon testaamiseen ja valeuutisten tunnistamiseen TUOTTAJA: Mediakasvatusseura & Suomi-Somalia Seura SISÄLTÖ: Verkkotestejä ja korttipakka, joiden avulla voi testata ja vahvistaa medialukutaitoaan. Materiaalit saatavilla suomeksi ja somaliksi. Kaaviokriittisyyttä koululaisille TEKSTI MIRO JOHANSSON V ERKKOSELAINPELI Media Watchissa pelaaja pääse harjoittamaan faktantarkistustaitojaan. Pelin esittelyteksti antaa ymmärtää, että tulossa on lisää versioita, mutta toistaiseksi ainoassa pelissä keskitytään kaavioiden ja kuvaajien lukemiseen. Osana opetusta peli voi toimia hyvin ja parhaimmillaan herättää oppilaan syvällisemmän kiinnostuksen aiheeseen, mutta puhtaan pelimekaanisesti se on hieman tylsä ja kömpelö. Painettavia nappeja on aika vähän ja muuten kiinnostava konsepti ja tarina esitetään lähinnä tekstilaatikoina. Pelimaailma on fantasiasaari, joka koostuu viidestä eri ilmastotai luontotyypistä sekä kuhunkin sopivasta teollisuuden alasta. Keskellä saarta on tulivuoren ympärille rakennettu Media Hill -pääkaupunki ja pelaajan edustaman MediaWatchin päämaja. Tehtävänä on ratkoa saaren neljästä muusta alueesta kolme tehtävää kustakin. Tehtävät ovat kaikki saman tyyppisiä. Pelaajalle näytetään diagrammi, jolle tulee valita sopiva otsikko neljästä vaihtoehdosta. Kuvaajien kanssa työskentelevä saattaa ottaa alaja yläkoululaisille suunnatun pelin turhankin tosissaan, mutta suomenkieliset otsikot tuntuivat usein turhan sensaatio hakuisilta. Onko esimerkiksi se, että slummeissa asuvien lukumäärä on hieman laskenut ”Huomio!”-huudahduksen arvoista? Englanninkieliset versiot taas vaikuttivat luonnollisemmilta. Muita kieliä ei pelissä voi valita. Pelissä oli pieniä ohjelmointivirheitä, jotka eivät haittaa pelattavuutta, vaan ovat lähinnä esteettisiä. Peli toimi tietokoneen lisäksi myös kohtalaisen hyvin vanhemmalla iPadilla, kuin millä peliä oli kehitysvaiheessa testattu. Nyky-yhteiskuntamme huomiotaloudessa infografiikan tulkitseminen ja sen avulla tehtyjen harhautusyritysten havaitseminen on tärkeä kansalaistaito. Mediataloille syötetään jatkuvalla tahdilla tiedotteita ja raportteja, joiden kaavioita kritiikittä uusinnetaan omaan visuaaliseen ilmeeseen sopivaksi. Sisällöllistä esitystapaa muutetaan harvemmin. MediaWatch tarjoaa työkaluja, joita soisi hyödynnettävän useammin myös toimitusten sisällä. to pitävät sisällään, ei ole yhteisymmärrystä. Medialuku taito pitää hallita, vaikka kukaan ei yksi selitteisesti osaa edes sanoa, mitä sillä tarkoitetaan.? Ilmeistä on, että mediataidot ovat keskeisiä kansalaistaitoja, eikä niitä voi sivuuttaa kouluopetuksessa. Tärkeintä on miettiä, mitkä asiat ovat olennaisimpia, ja keskittyä niihin.? Viimeistään koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä ajankohtaisesta ja luotettavasta tiedosta on tullut keskeinen huoltovarmuustekijä. Presidentti Vladimir Putinin propagandakoneiston yksi tavoite on synnyttää sekaannusta ja murentaa läntisiä demo kratioita. Informaatiosota on käynnissä, ja trollitehtaat suoltavat disinformaatiota tauotta. Sitä vastaan voidaan taistella koulutuksen avulla.? Mediakasvatuksessa ei ole pakko ottaa haltuun aina sitä viimeisintä vimpainta tai tuoreinta somekanavaa. Informaatiolukutaidon näkökulmasta on yhdentekevää, miltä tekniseltä alustalta juttuja luetaan tai videoita katsellaan. Merkitystä on vain sillä, millaisten periaatteiden mukaan tieto on tuotettu ja kuka sen on julkaissut. Olennaista on siis erottaa vastuullinen, journalistinen tiedonvälitys kaiken muun viestinnän joukosta.? Journalismin arvopohjan, ammattieettisten periaatteiden, Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn ja journalistisen prosessin ymmärtäminen lisää kykyä arvioida uutismedian ja muiden vastuullisten medioiden luotettavuutta suhteessa muuhun viestintään.?? Kun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uusitaan, mediakasvatukseen liittyvät osa-alueet on syytä pilkkoa hallittaviksi kokonaisuuksiksi ja valita opetettavat sisällöt huolella. Nykyisen OPS:n suurin ongelma mediakasvatuksen osalta on se, ettei siinä erotella journalistista mediaa muusta mediasisällöstä. Media mainitaan 229 kertaa, journalismia ei kertaakaan. Opetussuunnitelman perusteita ei kuitenkaan tarvitse laajentaa. Tärkeintä on keskittyä olennaiseen.?? Kirjoittaja on informaatiolukutaitohankeen projektipäällikkö Uutismedian liitosta
8 /// MEDIAATTORI N uo rt en m ed ia ka sv at us Miten puhua lapselle sodasta ja luoda turvaa 2022 TUOTTAJA: Mannerheimin Lastensuojeluliitto SISÄLTÖ: Vanhempainiltamateriaali sotauutisoinnin käsittelyyn kotona ja oppituntisisällöt 4.–9. luokkalaisille joissa käsitellään uutisoinnista herääviä tunteita, puhutaan luotettavasta uutisoinnista ja vähennetään syrjintää ja kiusaamista. Alastonkuvia Siruulottuvuudessa -peli TUOTTAJA: Mannerheimin Lastensuojeluliitto SISÄLTÖ: Mobiilipeli, jonka teemana on seksuaali kasvatus. Mitä, jos joku pyytää alastonkuvia? Mitä on suostumuksellisuus ja seksuaalinen häirintä? Pelaamisen tarvitaan puhelin tai tabletti ja sitä pelataan Sepposovelluksessa. Kohderyhmänä on yläkouluikäiset nuoret. Mediaseksin lukutaito-opas TUOTTAJA: KAVI SISÄLTÖ: Opas tarjoaa eväitä seksipositiiviseen ja nuorten kasvua tukevaan median seksisisältöjä käsittelevään kasvatukseen. Mukana perustietoa seksisisällöistä mediassa ja konkreettisia vinkkejä ja toiminnallisia tehtäviä. Tarkoitettu 13–18-vuotiaiden kanssa työskenteleville aikuisille Mielekästä oppimista kamerakynällä TUOTTAJA: Koulujen elokuvaviikko & Valveen elokuvakoulu SISÄLTÖ: Opas kertoo, miten videoiden tekemistä ja kuvaamista voi yhdistää eri aihealueisiin ja kaikkiin koulussa opetettaviin oppiaineisiin. Mukana 50 tehtäväesimerkkiä. Kohderyhmä 6–16-vuotiaat. Ota ensiaskeleita digitaalisessa mediassa TUOTTAJA: Mannerheimin Lastensuojeluliitto SISÄLTÖ: Toiminnallinen oppituntimalli 1.–2.-luokkalaisille. Oppitunnin teemoina ovat mielekäs mediankäyttö osana arkea sekä muut huomioiva ja turvallinen mediankäyttö. Mun keho mun rajat TUOTTAJA: Pelastakaa Lapset SISÄLTÖ: Selkokielinen opas nuorille seksuaalis sävytteisestä viestittelystä. Teemoina on sekä nuorten välinen suostumuksellinen kuvien jakaminen kuin myös grooming ja kuvien leviäminen. Tubettaaverkkodokumentti TUOTTAJA: Aikakausmedia SISÄLTÖ: Neljätoista tubettajaa kertoo, mikä on YouTube ja miksi he ja miljoonat muut ovat siellä. Oppimateriaali sopii sekä tubettajien seuraajille että aikuisille, joille ilmiö on vieras. Nuorten Timantti – Oppimateriaali vaikuttamisesta nettikeskusteluihin TUOTTAJA: PLAN SISÄLTÖ: 10 harjoitusta, jota ovat kestoltaan 15–60 min. Teemoina mm. anti-trolli-armeija, pastissi, meemitehdas ja liskoaivot. Materiaalin tehtävät vahvistavat oppilaiden vuorovaikutus-, myötätuntoja vaikuttamisosaamista. Oppimateriaali on suunniteltu yläkoulun ja toisen asteen opetukseen. Amisnuoret voivat ??hyvin somessa Mediakasvatusta on tarjolla enemmän peruskouluihin ja lukioihin. Mediakasvatus seuran hanke tarjoaa välineitä myös ammattikouluihin. TEKSTI JONNI KAITALE KUVA DARIA TARKHOVA Kalle Airala ja Nikolai Ellonen ammattikoulu Variasta Vantaalta. ”V IESTITTELYÄ , hauskoja videoita ja iltalehtiä. YouTube, Tiktok ja Snapchat. Kuudesta kahdeksaan tuntia päivässä”. Näin arvioivat Vantaan ammattikoulu Varian talotekniikka-alan putkipuolen opiskelijat Nikolai Ellonen, Kalle Airala,Veikko Jakonen ja Miro Kuparinen median käyttöään. Viime syksynä alkaneessa mediakasvatushankkeessa ”Monilukutaito hyvinvoinnin tukena” selvitetään ammattikoululaisten mediaosaamista ja laaditaan materiaalia opettajille. Mediakasvatusseurassa hanketta vetävä Karoliina Mutanen toteaa, että monilukutaito on häilyvä käsite. Hän on muotoillut hanketta varten viisi monilukutaidon tekijää: tekstin luku taito, ajatteluja vuorovaikutustaidot ja tuottamisja osallistumistaidot. Mediataitoja opetellaan erityisesti äidinkielen tunneilla. Mediakasvatusseura on kuitenkin saanut paljon palautetta siitä, että ammattikoululaisille materiaalia ei löydy. Monet järjestöt tekevät monilukutaitoon liittyviä sisältöjä yläkouluun ja toiselle asteelle, joka kuitenkin yleensä tarkoittaa lukiota. Lukioissa on käytettävissä merkittävästi enemmän tunteja mediataitojen oppimiseen. Ammattikoulu Variassa neljä osaamis istettä sadasta kahdeksastakymmenestä on omistettu viestintäja vuorovaikutusopintoihin. Pitkiin ja syvällisiin keskusteluihin on harvoin aikaa, joten viestintäja vuorovaikutusopintojen opettaja Jonna Jaakkola pitää tärkeimpänä korostaa, että kaikkeen tulisi suhtautua lähtökohtaisesti kriittisesti. Tutkimuksissa niin nuorille kuin aikuisillekin on osoittautunut vaikeaksi
MEDIAATTORI /// 9 Te kn is et m ed ia ta id ot Pelikasvatus Serverin paras -animaatio TUOTTAJA: KAVI SISÄLTÖ: Animaatio käsittelee pelaamista ja sen merkitystä arjessa, ajankäytössä ja kaverisuhteissa sekä itsesäätelyä. Animaatio on suunnattu 3.–6.-luokkalaisille. Mukana keskustelukysymykset. (Mediaattorin kunniamaininta raikkaasta representaatiosta menee tälle animaatiolle!) Non-Toxic pelikulttuuri TUOTTAJA: Helsingin kaupunki koordinoi SISÄLTÖ: Valtakunnallinen hanke, jossa pelikulttuuria ja pelitoimintaa kehitetään kaikille avoimeksi ja turvalliseksi, vihapuheesta ja häirinnästä vapaaksi harrastukseksi. Sisältää esimerkiksi videosarjan. Emma1234 kaudet 1–2 TUOTTAJA: Yle SISÄLTÖ: Interaktiivinen somepeli lapsille ja nuorille, jossa pelaajan tehtävänä on pysäyttää luokkalaisia piinaavaan trollin henkilöllisyys. Toinen kausi nostaa esille teemoja erityisesti netti kiusaamisesta ja somekäyttäytymisestä. Tarina mukautuu pelaajan tekemien valintojen mukaan, ja siinä on useita eri loppuratkaisuja. Ensitreffit pleikkarilla TUOTTAJA: Lahden kaupunginkirjasto SISÄLTÖ: Pelivideosarjassa Lahden pääkirjaston kirjastonhoitajat Jenna Salo ja Maija Rauhamaa vinkkaavat kirjaston valikoimista löytyviä konsolipelejä. Videolla testaillaan ja arvostellaan vinkattuja pelejä. Pelikasvattajan käsikirja 2 TUOTTAJA: Pelikasvattajien verkosto SISÄLTÖ: Helposti lähestyttävä yleisteos kotikasvattajille ja ammattilaisille, jossa annetaan tutkimukseen ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa pelaamisesta ja pelikulttuurista. Viihdevintiöt TUOTTAJA: Jenni Utriainen SISÄLTÖ: Vapaa kirjoittaja ja toimittaja Jenni Utriainen testaa lasten mobiilipelejä ja -sovelluksia ja arvioi niitä blogissaan kiinnittäen huomiota pelien turvallisuuteen, kehittävyyteen ja hauskuuteen. Blogi tarjoaa muitakin hyviä vinkkejä pelikasvatukseen. Osuvat taidot – digitaitojen valtakunnallinen osaamismerkistö TUOTTAJA: Osuvat taidot -hanke / Tieke SISÄLTÖ: Viisiportainen malli digiosaamisen todentamiseen. Osaamismerkit on tarkoitettu opiskelijoiden, opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden tai kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi. Kopiraittila TUOTTAJA: Kopiosto SISÄLTÖ: Tekijänoikeuden ABC pelien, tehtävien ja tietoiskujen muodossa. Opetusmateriaalia ja tietoa eri ikäluokille alakoulusta korkeakouluun saakka. Myös ruotsiksi. Digitreenit TUOTTAJA: Yle Oppiminen SISÄLTÖ: Kymmenittäin vinkkejä ja peruskurssi teknisten digitaitojen kehittämiseen. Digitreenit on suunnattu koko kansalle. Digitreenien tavoitteena on estää syrjäytymistä ja parantaa suomalaisten tasa-arvoa digiyhteiskunnassa. Amisnuoret voivat ??hyvin somessa perustella ja nimetä strategioita, joiden avulla informaatiosta erottaa, onko se luotettavaa tai värittynyttä. Haastatellut nuoret osasivat mainita liioittelun ja kielioppivirheet mahdollisina epäluotettavuuden osoittajina. ”Jos lähde ei vaikuta luotettavalta voi aina tarkastaa toisesta lähteestä”, he toteavat. AIKUISTEN JA NUORTEN suosimat mediat ovat usein eristyksissä toisistaan. Nuorten mielestä sosiaalinen media on heidän oma paikkansa. He kertovat oppineensa mediataitonsa tekemisen kautta. Virheistä oppii ja kokemus karttuu, kuten Pikku G lauloi. Vaikka useimpien nuorten mielestä on tärkeää opettaa monilukutaitoa, asenne saattaa olla: ”Muut tarvii ohjausta, mutta minä itse en”. Tämä näkyy niin hankkeessa tehdyn selvityksen alustavissa tuloksissa kuin opettaja Jaakkolan sanoissa. Mutanen kuvaa kuinka ”Loisti poissaolollaan se kasvatuksen osuus” ja Jaakkola komppaa: ”Suurin osa pitää itseään itse varmasti riittävän kriittisinä ja mediaa ymmärtävinä”. Kaikki haastatellut totesivat samaa: niin aikuisista kuin nuoristakin löytyy sekä eteviä että ei niin osaavia median käyttäjiä. Mutanen on vanhoihin tutkimuksiin ja erilaisiin somealustoihin perehtyessään päässyt vertailemaan aikuisten ja nuorten mediakäyttäytymistä. Hän kertoo, että nuorilla on paljon asiallisia keskustelupalstoja. Niissä kehut eivät ole kiellettyjä, toisia kuunnellaan, eikä yksinomaan pyritä huutamaan omaa mielipidettä. Nuoret eivät halua aikuisten tulevan neuvomaan, miten nuorten mediatiloissa toimitaan. Aiemmissa tutkimuksissa aikuisten läsnäolo ja apu on nähty tarpeellisena, mutta ammattikoulujen nuorille se ei vaikuta olevan tärkeää. Voi olla, että nuoret haluavat puhua ennen kaikkea nuorille aikuisille kuten nuorisotyöntekijöille. Jaakkola kuvailee kuitenkin kuinka nuorten huoltajien mielipiteet näkyvät nuorten keskusteluissa. ”Olen kuulevinani sellaisten 40-50 kymppisten äijien mutinaa siellä taustalla.” AMISPOJAT PITÄVÄT sosiaalista mediaa enemmän hyvinvoinnin kuin pahoinvoinnin alueena. Heidän mielestään somessa ei tarvitse esittää mitään, eivätkä heidän seuraamansa sisällöt tuo heille pahaa mieltä. Tämän lisäksi some voi auttaa kielten oppimisessa: ”Omasta mielestäni olen oppinut enemmän englantia somesta kuin koulusta”, yksi nuorista heittää. Toisaalta osa kertoi seuraavansa pääosin suomenkielistä sisältöä. Jaakkola kertoo nähneensä tyttöjen somessa selkeästi enemmän ulkonäköpaineita. Somesta puhutaan paljon pahoinvoinnin aiheuttajana. Mediakasvatusseura kannustaa huomiomaan, minkälaisia tunteita somen ja muiden medioiden äärellä herää. Millaiset mediasisällöt tekevät iloisiksi, rentouttavat tai jopa insiroivat. Entä millaisissa hetkissä herää ikäviä tunteita. Tunnistamalla tunteitaan voi tehdä tietoisia valintoja siitä, millaisten sisältöjen äärellä, milloin ja miten viettää aikaa. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että itsensä ympäröiminen ainoastaan miellyttävillä sisällöillä ei anna täysin todellista kuvaa ympäröivästä yhteiskunnasta. Monilukutaitoon kuuluu myös keskustelu erilailla ajattelevien kanssa. Median merkittävä rooli nuorten elämässä näyttäytyy pitkänä ruutuaikana. Jaakkola kertoi kuinka koulussa on puhuttu kännykkäkiellosta. Nuorten ainut perustelu sitä vastaan on, että se tuntuisi epämiellyttävältä. Nuoret ymmärtävät siis, että heillä on mediankäytön kanssa jopa riippuvuuden kaltaisia oireita. Hankkeessa monilukutaito määriteltiin myös tuottamiseksi ja osallistumiseksi. Kuitenkin vain noin viidesosa vastanneista kertoi tuottavansa sisältöä itse. Haastateltavista yksi neljästä kertoi tuottavansa omia videoita someen. Niin haastatelluista kuin kyselyyn osallistuneista nuorista yksikään ei maininnut pyrkivänsä vaikuttamaan yhteiskuntaan somessa. Esimerkiksi Sitra on todennut sosiaalisessa mediassa piilevän ”valtavan demokratiapotentiaalin”, mutta ainakaan kyselyyn vastanneet ammattikoululaiset eivät ole ottaneet tästä koppia. Monilukutaito hyvinvoinnin tukena -selvitys ilmestyy vuoden 2023 loppuun mennessä. Nuoret eivät halua aikuisten tulevan neuvomaan, miten nuorten mediatiloissa toimitaan.
10 /// MEDIAATTORI P ie nt en la st en m ed ia ka sv at us Pienenä digiajassa -kirppu TUOTTAJA: Mannerheimin Lastensuojeluliitto SISÄLTÖ: Pienenä digiajassa -kirppu on pelillinen tapa käsitellä koko perheen digitottumuksia, mutta se on suunnattu erityisesti 0–3-vuotiaiden vanhemmille. Kirppua voi pelata yksin, kaksin tai ryhmässä, vanhempien tai lasten kanssa työskentelevien kesken. Mediadialogia! TUOTTAJA: Mediametka ry SISÄLTÖ: Keskustelukortit alakouluun mediakasvatuksen tueksi Lyyti Kynäsen ja Seppo Sanasen oppimateriaalisarja TUOTTAJA: Aikakausmedia SISÄLTÖ: Printtilehden tekoon Lasten lehtikone -ohjelma, Lyytin ja Sepon harjoituslehtinen, Lehtimetsäläinen-satukirja, tunneja vuorovaikutustaitoihin keskittyvät Lyytin ja Sepon kaveri kortit -peli sekä kaksi laulua. Kohderyhmä varhais kasvatusikäiset. Lasten uutiset TUOTTAJA: Oulun lastenkulttuurikeskus / Valveen elokuvakoulu SISÄLTÖ: Esija alkuopetukseen suunnattu materiaali opastaa tekemään lyhyitä uutis videoita ajankohtaisista tapahtumista sekä muista tekijöille tärkeistä asioista. Monilukutaito omaksi TUOTTAJA: Mediametka ry SISÄLTÖ: Oppimateriaali 4–6-vuotiaille. Mukana ohjeet äänityöpajaan, videotyöpajaan ja animaatiotyöpajaan. Medialeikki TUOTTAJA: Kirkkonummen varhaiskasvatus, Diggaa mun digimatkaa -hanke SISÄLTÖ: E-kirjassa opetellaan kriittistä medialukutaitoa valokuvaamisen ja äänittämisen avulla. Materiaali esittelee pedagogiikkaa Medialeikin taustalla sekä konkreettisia esimerkkejä sen käytännön toteuttamiseen. Materiaali on saatavilla myös ruotsiksi. Lapsi ja media – 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle TUOTTAJA: Mannerheimin Lastensuojeluliitto SISÄLTÖ: Vinkkejä vanhemmille ja kasvattajille lapsen mediataitojen kehittymisen sekä tasapainoisen ja vastuullisen mediankäytön tukemiseen. Spoofy tietoturvapeli TUOTTAJA: CGI SISÄLTÖ: Spoofy on älylaitteelle ladattava oppimiseli koulunsa aloittaville. Se tutustuttaa kyberturvallisuuden sanastoihin ja ilmiöihin. Vanhemmille ja opettajille on tarjolla omat paketit pelin suunnitelmalliseen kasvatuskäyttöön. Peli on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Meidän jutusta tuttu TUOTTAJA: KAVI, Ampun 4H-yhdistys, Metka, OAJ ja Plan Suomi SISÄLTÖ: Meidän jutusta tuttu -toimintamallissa tutustutaan pienten lasten kanssa videokuvaaMediataitojen tavailua Mediakasvatuksen kehittämistä varhaiskasvatuksessa on rahoitettu ja ohjattu Suomessa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Tästä huolimatta mediakasvatuksen merkitys on yhä liukuva monille alan ammattilaisille. TEKSTI AARO SALOKORPI KUVA AANI INKERÖ S AARA SALOMAAN , Pekka Mertalan ja Kirsti Karilan vuonna 2021 julkaistu artikkeli ”Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä mediakasvatuksesta” lähestyy mediakasvatuksen ilmiötä ja sen juurtumattomuutta varhaiskasvatuksen käytäntöihin. ”Mediakasvatus käsitetään usein väärin, liian kapeasti vain laitteiden kautta”, avaa Salomaa. ”Mobiilija digilaitteet hallitsevat keskustelua ainakin kahdesta syystä: ensinnäkin niitä pidetään uusina asioina varhaiskasvatuksessa, ja toiseksi niihin kiinnittää helposti huomiota, koska ne ovat konkreettisia, käsinkosketeltavia. Kuitenkin mediassa näkyvät tarinat ovat usein lapselle tärkeämpiä kuin se laite, jolta niitä katsotaan.” Laitekeskeisyys on pitkäaikainen rajoite mediakasvatuksen kehittämisessä. Artikkelin yhdeksässä varhaiskasvattajan haastattelussa toistuikin huoli siitä, että mediakasvatus painottuu liikaa digilaitteisiin sekä varhaiskasvatuksessa että kodeissa. Lasten elämässä kun kuitenkin on monenlaista mediaa, kuten satuja, kirjoja ja kuvia. Eriävien käsitysten mediakasvatuksesta ja sen tarpeellisuudesta ajateltiin aiheuttavan konflikteja niin työyhteisöissä kuin kasvattajien omassa ajattelussakin: Esimerkiksi liiallinen ”ruutuaika” huoletti myös opettajia, jotka kertoivat käyttävänsä digimediaa paljon lasten kanssa. Mediakasvatuksen monimerkityksellisyyden avaaminen selkein linjauksin tuntuu tarpeelliselta, että voidaan ”saada se punainen lanka ja vahvistusta tälle”, kuten eräs haastateltava sanoi. Mistä sen punaisen langan sitten löytää? ”Toivoisin että mediakasvatus kehittyisi ensinnäkin työyhteisöjen yhteisenä asiana”, Salomaa miettii. ”Artikkelistakin kävi ilmi, että työntekijät toivoisivat, että sitä voidaan tehdä yhdessä. Että asia olisi yhteinen.” Hän painottaa myös pitkäkestoisuuden ja kasvatustavoitteiden asettamisen tärkeyttä mediakasvatuksen kehittämisessä: ”Pitäisi olla laajempi tavoitteellinen kaari kaiken toiminnan takana.” HAASTATTELUISSA MAINITTIIN yleisen yhdessä oppimisen lisäksi myös oppiminen edistyneemmän kollegan tuen avulla. Yksi haastateltava kuvasi ideaalista työyhteisöään: ”Et sä voit niinku kysyä ja autetaan ja tehään sillee niinku yhessä.” Myös täydennyskoulutukset ja niistä opitun jakaminen työyhteisössä esitettiin toivottuina käytänteinä työpaikalla, mutta tämän toteutumisen ehtona on myös työnantaja, joka on halukas tarjoamaan laajaa täydennyskoulutusta. Salomaa korostaa: ”Monesti diskurssi mediakasvatuksen kehittämisjutuissa on, että sitä ei tehdä tarpeeksi tai sitä ei ymmärretä, mutta silloin puhutaan kansallisella tasolla. Paikallisesti on olemassa tosi hyviä esimerkkejä hyvästä mediakasvatuksesta.” Artikkelin haastatteluissa ilmeni yleinen ymmärrys siitä, että negatiivinen tai vähättelevä suhtautuminen lasten mediakulttuuriin on sekä pedagoginen este että vaikeuttaa hyvien suhteiden muodostamista lasten kanssa. Salomaa myös muistuttaa, että lapset eivät ole yhtenäinen ryhmä, jossa kaikilla on samat taidot, valmiudet tai mielenkiinnon kohteet. Lasten kiinnostus ja kyvyt eri medioiden suhteen ovat yhtä vaihtelevia kuin aikuisillakin. Asiaan perehtymättömästä varhaiskasvatuksen mediakasvatus voi kuulostaa oudolta, sillä aihe saattaa tuntua lapsille liian vaikealta. Todellisuudessa lapsi kuitenkin oppii mediaan liittyvät taidot samoin kuin mitkä tahansa muutkin, eli pikkuhiljaa kasvun, kehityksen ja kokemuksen myötä. Onkin olennaista hyväksyä mediaan liittyvien taitojen olevan monimuotoisia ja monella tasolla toteutettavia. Esimerkiksi medialukutaidon opettamista varhaiskasvatuksessa on turha vältellä siksi, että lapsi ei kykene siihen samalla tasolla kuin aikuinen.
MEDIAATTORI /// 11 Surfa lugnt eller spela vidare? PRODUCERAD AV: Pelituki INNEHÅLL: Riktat till elever på klasser 5–9. Materialet innehåller uppgifter som ger unga en möjlighet att reflektera över sin tillvaro på sociala medier och digitala sel. Testa grupparbeten, ”Vad är din flyktväg?”-videoinlägget, tester kring selande och mobilbruk samt svartvit-utmaningen med unga. Digiryggsäcken, 2022 PRODUCERAD AV: Pelituki INNEHÅLL: Riktat till familjer med barn i 5-10 års och kan användas vid förskolan och med lågstadie-elever. Materialet innehåller information, uppgifter och diskussionskort som underlättar genomgång av användning av digitala enheter samt medieinnehåll. Digiryggsäcken tar upp bl.a. åldersgränser, digitalt selande, trygghet, tidshantering, träning av vänskap samt gemensamma digiregler. Vems delaktighet? PRODUCERAD AV: Av-arkki INNEHÅLL: Ett läromedel om delaktighet, deltagande och samhällelig påverkan som använder mediekonst som hjälpmedel. Riktat till grundskolans klasser 7–9 samt studerande på andra stadiet. Stigar till medieläs kunnighet. Handbok för årskurs 1–6. PRODUCERAD AV: KAVI INNEHÅLL: Lärarens handbok stöder främjandet av medieläskunnighet i årskurs 1–6 genom praktiska exempel. Handboken innehåller nationella kunskapsbeskrivningar gällande medieläskunnighet. Stigar till medieläs kunnighet. Handbok för årskurs 7–9. PRODUCERAD AV: KAVI INNEHÅLL: Lärarens handbok stöder främjandet av medieläskunnighet i årskurs 7–9 genom praktiska exempel. Handboken innehåller nationella kunskaps beskrivningar gällande medieläskunnighet. Filmstigens Förstig PRODUCERAD AV: KAVI INNEHÅLL: Vid sidan av Nedre och Övre stigen, som riktar sig till grundutbildningen, finns nu även Förstigen, som stödjer filmoch medieundervisningen i småbarnsedagogiken och förskoleundervisningen. Stigar till medieläs kunnighet. Handbok för småbarnspedagogiken och förskolan PRODUCERAD AV: KAVI INNEHÅLL: Handboken stöder främjandet av barns medieläskunnighet inom småbarnsedagogiken och förskoleundervisningen genom praktiska exempel. MIK för mig PRODUCERAT AV: Statens medieråd (Sverige) INNEHÅLL: Ett digitalt verktyg, MIK för mig, fyllt med diskussionsfrågor, övningar och färdiga lektionsaket om källkritik, vinklade budskap och relationer på nätet. Materialet riktar sig till lärare i grundskolan och på gymnasiet samt till bibliotekarier. Propaganda och bilders makt PRODUCERAT AV: Statens medieråd (Sverige) INNEHÅLL: Skolmaterial ska stärka barns och ungas ”visuella läskunnighet”, värna demokratin och bidra till att förebygga våldsbejakande extremism. Materialet riktar sig till mellanstadiet, högstadiet och gymnasiet. Trickfilmer – Trick, illusioner och optiska villor PRODUCERAD AV: Filmveckan för skolor & filmskolan Valve INNEHÅLL: Material för grundskolorna om att producera trickfilmer och illusioner. Självporträtt PRODUCERAD AV: Filmveckan för skolor & filmskolan Valve INNEHÅLL: Material som undervisar i att göra ett digitalt självporträtt. Fungerar för elever från år 3 till 9. Min kropp mina gränser PRODUCERAD AV: Rädda barnen INNEHÅLL: Guide för de unga, Information om delning av nakenbilder och meddelanden med sexuell anselning. På sv en sk a miseen ja itselle tärkeiden asioiden esittelyyn leikillisten kokeilujen avulla. Huippula TUOTTAJA: Pelastakaa lapset SISÄLTÖ: Palvelu viidesluokkalaisten digiturvataitojen ja medialukutaidon vahvistamiseksi. Teemoina ovat tasapainoinen digiarki, osallisuus ja vuorovaikutus, digiturvallisuus sekä kriittinen medialukutaito. Oppilaat vastaavat ensin kyselyyn mediatiedoistaan ja-taidoistaan. Opettaja saa koosteen luokan osaamisesta sekä suosituksia tuntisuunnitelmista ja lisämateriaaleista. Suomeksi ja ruotsiksi. Lasten suojelu ja Nettivihje TUOTTAJA: Pelastakaa lapset SISÄLTÖ: Oppaita ja selvityksiä lasten ja nuorten suojeluun liittyvistä teemoista. Suomeksi ja ruotsiksi. ”Täytyy ymmärtää varhaiskasvatuksen luonne ylipäätään”, Salomaa selittää. ”Tavoitteita ei aseteta lasten osaamiselle kuten koulussa, vaan pedagogiikalle. Opettajan pitää siis huolehtia, että lapset saavat osallistua medialukutaitoa edistävään toimintaan.” LAAJA-ALAISEN mediakasvatuksen kehittämisen tarkoituksena ei myöskään ole kouluttaa jokaista varhaiskasvatuksen ammattilaista teknisesti täydelliseksi toimijaksi joka media-alan saralla, vaan luoda valmiudet lapsille sopivaan mediakasvatukseen. Monet haastatelluistakin uskoivat, että mediakasvatus olisi kollegoistakin odotettua helpompaa, jos siihen vain perehdyttäisiin. ”Mitään niin vaikeaa ei tarvitse esikouluikäselle opettaa, että se olisi aikuiselle mahdotonta oppia”, Salomaa muistuttaa.
12 /// MEDIAATTORI Keskustelukulttuurivideosarjan tehtäväpaketti kouluille TUOTTAJA: Yle SISÄLTÖ: Julia Thurénin Vihan valtatiellä -videosarjaan kuuluu kolme lyhyttä videota ja niihin laaditut 30 tehtävää. Videoilla Thurén tutkii ja pohtii tapaamme keskustella somessa ja keskustelupalstoilla. Sopii 6.–9.-luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Nuoret ja sananvapaus Euroopassa -materiaali TUOTTAJA: Mediakasvatusseura & Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes) SISÄLTÖ: Nuorten kanssa tuotettuja, opettajille suunnattuja mediakasvatusmateriaaleja, joilla tukea nuorten ymmärrystä sananvapauden merkityksestä demokratiassa sekä nuorten vastuullista ja rakentavaa toimijuutta mediassa. Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot TUOTTAJA: Koulukino SISÄLTÖ: Disinformaatio ja valemedia -osion tavoitteena on tukea nuorten monilukutaidon kehittymistä. Vihapuhe ja sananvapaus -osio ohjaa nuoria tunnistamaan vihapuhetta erilaisissa ympäristöissä. Kohderyhmä yläkoulu ja toinen aste ja nuorisotyö. Vihapuheesta dialogiin TUOTTAJA: Plan SISÄLTÖ: Mitä on vihapuhe tai vihainen puhe? Miksi vihapuhe uhkaa sananvapautta? Materiaali sisältää tiedon lisäksi valmiita työpajarunkoja alakoulusta toiselle asteelle, joissa opitaan tunnistamaan vihapuhetta, herätellään empatiataitoja ja opitaan toimimaan vihapuhetta vastaan. Valheenpaljastaja TUOTTAJA : Yle Oppiminen SISÄLTÖ : Johanna Vehkoon Valheenpaljastaja-juttusarja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa ja tarjoaa tietoa ja työkaluja valeuutisten ja somehuijausten selvittämiseen. Harjoituksia 5.-6. luokille, yläkoululaisille ja toiselle asteelle. Miksi demokratia? TUOTTAJA: Yle Oppiminen SISÄLTÖ: Miksi demokratia? -projektin lyhytelokuvat tarkastelevat demokratiaa eri maissa. Mukana on 10 demokratiaan liittyvää kysymystä, joihin vaikuttajat eri puolilta maailmaa esittävät oman perustellun kantansa. Sa na nv ap au s ja de m ok ra ti ak as va tu s Moninaisempi media – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin TUOTTAJA: Viestintä ja kehitys -säätiö, Vikes SISÄLTÖ: Podcast-sarja, jossa toimittajat pohtivat ratkaisuja siihen, että journalismista tulisi moninaisempaa ja inklusiivisempaa. Sopii journalismista kiinnostuneille nuorille ja aikuisille. Mediaa, kiitos! TUOTTAJA: Uutismedian liitto, Aikakausmedia SISÄLTÖ: Aikuisille ja oppilaitoksille suunnattu materiaali, joka tarjoaa pohdittavaksi viisi näkökulmaa lehdistön työhön ja haastaa miettimään, mikä merkitys journalismilla on omassa media-arjessa. Trollitehdas TUOTTAJA: Yle SISÄLTÖ: Trolli tehtaassa pääsee kokemaan, miten informaatio vaikuttaminen toimii sosiaalisessa mediassa. Pelin tavoitteena on näyttää, miten vale uutisia, tunne pitoista sisältöä ja botti verkkoja käytetään hyväksi ihmisten mieli piteisiin, tunteisiin ja päätöksiin vaikuttamisessa. Missä kulkevat median rajat? TUOTTAJA: Uutismedian liitto SISÄLTÖ: Videoilla journalistit esittävät median toimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Mitä sinä vastaisit? Materiaali on suunnattu yläkouluille ja toiselle asteelle. Media Guide – Media Literacy for Adults TUOTTAJA: Kansanvalistusseura SISÄLTÖ: Helppolukuista tietoa journalismin etiikasta, sananvapaudesta sekä sosiaalisen median kriittisestä luennasta. Opas on saatavilla englanniksi ja arabiaksi. S ANANVAPAUS MÄÄRITTÄÄ erityisesti kansalaisten ja valtion suhdetta. Se toteutuu, kun kansalaisilla on vapaus olla jotain mieltä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta. Tärkeä sananvapauden mittari on lehdistön vapaus eli media, jota viranomaiset eivät sensuroi. Vaikka tämän luulisi olevan jo selvää, täytynee tässäkin mainita, että sananvapauteen ei kuulu oikeus loukata kenenkään ihmisarvoa. Reporters without Borders -järjestö julkaisee vuosittain listauksen, jossa 180 valtiota on rankattu lehdistönvapaustason mukaan. Kahdentoista kärki vuonna 2022 oli seuraava: 1. Norja, 2. Tanska, 3. Ruotsi, 4. Viro, 5. Suomi, 6. Irlanti, 7. Portugali, 8. Costa Rica, 9. Liettua, 10. Liechtenstein, 11. Uusi-Seelanti ja 12. Jamaika. Sananvapaus ei siis majaile yksinomaan Länsi-Euroopassa, vaikka media meillä päin saattaa antaa sellaisen vaikutelman. Länsieurooppalaiset Ranska, Esanja ja Italia löytyvät esimerkiksi vasta sijoilta 26., 32. ja 58. Muinainen demokratian kehto Kreikka on syöksylaskenut sijalle 108. Atlantin takaisen vapauden tyyssijan eli Amerikan Yhdysvaltojen sijoitus on 42. Kannattaa tutustua rfs.org sivustoon, jotta saa tietää faktoja siitä, millaiset asiat listan järjestykseen ovat vaikuttaneet. Journalistiset periaatteet Mitä on sananvapaus ja missä sitä on tarjolla?
MEDIAATTORI /// 13 Digiarjen suositukset perheille TUOTTAJA: Oulun kaupunki SISÄLTÖ: Suositukset sisältävät vinkkejä keskusteluun lapsen ja nuoren kanssa. Suosituksia voivat hyödyntää vanhempien ja huoltajien lisäksi myös muut lasten ja nuorten parissa toimivat tahot kuten sivistysja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, hyvinvointipalvelut ja vapaa-ajan toimijat kuten urheiluseurat sekä järjestöt. Somettaako vai pelittääkö? TUOTTAJA: Pelituki SISÄLTÖ: Mukana ”Mikä on sinun pakokeinosi?”-video, pelija puhelimenkäyttötestit ja mustavalkohaaste. Materiaali on suunnattu 5.–9. luokan oppilaille, toiselle asteelle ja nuorisotyön käyttöön. Tehtävien avulla nuoret pääsevät pohtimaan omia pelija puhelimenkäyttötottumuksiaan. Media ja hyvinvointilautapeli TUOTTAJA: Värinautit SISÄLTÖ: Printattava kaikenikäisille sopiva mediaa ja hyvinvointia tarkasteleva lautapeli virikkeeksi tai välipalaksi. Mediataidot hyvinvoinnin tukena TUOTTAJA: Mediakasvatusseura SISÄLTÖ: Materiaali opiskelijoiden hyvinvointiosaamisen sekä mediataitojen kehittymisen tueksi. Suunnattu ensisijaisesti toisen asteen opettajille; soveltuu myös yläkouluikäisille. DIGIFIT-kirppu TUOTTAJA: Mannerheimin Lastensuojeluliitto SISÄLTÖ: 3.–9.-luokkalaisille sopivia tehtäviä, jossa DIGIFIT-kirppua pelaamalla pohditaan ja keskustellaan, millaiset asiat median käytössä voivat lisätä tai vähentää mielen hyvinvointia. Opas tasapainoiseen digiarkeen TUOTTAJA: Mediakasvatusseura SISÄLTÖ: Opas herättelee pohtimaan omaa median käyttöä ja sen vaikutuksia omaan ja läheisten hyvinvointiin sekä antaa vinkkejä tasapainoiseen digiarkeen. Mukana myös vanhempain iltamateriaali. Pullopostia mediameressä TUOTTAJA: KAVI, Mediakasvatusseura, PEN, Metka, Yle Oppiminen SISÄLTÖ: Miten media, empatia ja vuorovaikutustaidot liittyvät toisiinsa? Materiaali sisältää tietoa, tehtäviä ja toimintamallin vuorovaikutusja empatiataitojen kehittämiseksi mediakasvatuksen keinoin. Digirajaton, Somerajaton ja Pelirajaton TUOTTAJA: Sosed-säätiö SISÄLTÖ: Tukea ja tietoa erilaisiin riippuvuuksiin. Mieletöntä valoa TUOTTAJA: Sosed-säätiö SISÄLTÖ: Mieletöntä valoa tarjoaa mediaja kulttuurialan oppimisja harjoittelumahdollisuuksia haastavassa tilanteessa oleville nuorille aikuisille. D ig ih yv in vo in ti Journalistiset periaatteet Piiloleikki TUOTTAJA: Aikakausmedia SISÄLTÖ: Materiaali antaa nuorille keinoja analysoida ja arvottaa mainoksia sekä auttaa tunnistamaan mainoksen median muusta sisällöstä. Oppimateriaalissa on hyödynnetty lisätyn todellisuuden (AR) sovellusta, jonka kautta voi katsoa julkaisun videot. Pidä silmät auki – jutuntekijän opas TUOTTAJA: Uutismedian liitto, Nuorten Ääni SISÄLTÖ: Oppaan ydin ovat käytännölliset harjoitukset, joiden avulla voi käydä läpi koko toimitusrosessin ideoinnista tiedonhankintaan, jutun rakentamiseen ja faktantarkistukseen. Sisältösekaannuksen selviytymisopas TUOTTAJA: Tampereen yo ja Aalto yo SISÄLTÖ: 13 helppotajuista artikkelia aiheista kuten: valeuutiset, trollaus, näennäistiede, salaliittoteoriat ja propaganda. Mukana myös omat artikkelit mediakasvattajille ja journalisteille. Tunnista disinformaation strategiat TUOTTAJA: Project Caverna SISÄLTÖ: Yläkoulun ja toisen asteen opettajille suunnattu materiaali sisältää kolme misja disinformaatiota käsittelevää dokumenttielokuvaa, aktiviteetteja luokkahuoneeseen ja opettajille kiteytetyt ohjeet, jotka auttavat saamaan selkoa disinformaation labyrinttiin. Mitä on sananvapaus ja missä sitä on tarjolla? Suomessa Julkisen sanan neuvosto eli JSN valvoo median toimintaa. Se kertoo toiminnastaan näin: ”JSN on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sananja julkaisemisen vapautta. Julkisen sanan neuvosto arvioi hyvää journalistista tapaa tulkitsemalla Journalistin ohjeita, jotka koskevat kaikkea journalistista työtä. Neuvostoon kuuluu kahdeksan median edustajaa ja viisi yleisön edustajaa. Median edustajat valitsee JSN:n kannatusyhdistys. Yleisön edustajat valitsee neuvosto avoimen haun perusteella. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin. Sama on havaittu myös muissa maissa, joissa toimii JSN:a muistuttavia lehdistöneuvostoja.” JSN on laatinut Journalistin ohjeet media-alan itsesääntelyä varten. Niihin ovat sitoutuneet Suomen suurimmat mediat ja monet pienemmätkin. JSN:n nettisivustolta kohdan ”Mikä on JSN?” alakohdasta ”Ketkä ovat JSN:n takana?” löydät luettelon ohjeisiin sitoutuneista medioista. Katso löydätkö listalta kaikki ne mediat, joita seuraat. TEKSTI HANNA NIITTYMÄKI KUVA ESSI RAJAMÄKI VAPAA MEDIA 2022 TOP 12. rfs.org
MEDIAATTORI /// 15 Ik äi hm is te n m ed ia ka sv at us Videokoulutus: Aikuisten medialukutaitojen edistäminen TUOTTAJA: KAVI SISÄLTÖ: Koulutus aikuisten parissa työskenteleville eri alojen asiantuntijoille sekä mediakasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneille. Digitalisaation yleistyminen, teknologiset innovaatiot ja tuoreet mediakulttuurin ilmiöt ovat tuoneet paljon haasteita ihmisten arkeen sekä laajemmin yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Videotietoiskusarja: Aikuiset ja ikääntyvät digitalisoituvassa yhteiskunnassa TUOTTAJA: OdigO-hanke SISÄLTÖ: Videotietoiskujen sarja koostuu 15 videosta (à noin 1–3 min). Kohderyhmä on sekä lappilainen että valtakunnallinen yleisö. IkäihMe-hankkeen materiaalipankki TUOTTAJA: Lapin yliopisto ja IkäihMe-hanke SISÄLTÖ: Materiaalipankista löytyy hankkeessa tuotettuja materiaaleja ja muita materiaaleja, kuten linkkejä kirjastojen, järjestöjen ja Ylen tukimateriaaleihin. Seniorisurf.fi -opiskelumateriaalit TUOTTAJA: Vanhustyön keskusliitto SISÄLTÖ: Aineistoa sekä tulostettavassa muodossa että videona digiopastusten tueksi Opiskele itse TUOTTAJA: Enter ry SISÄLTÖ: Aineistoja tietoteknisten asioiden itsenäiseen tutkimiseen ja opiskeluun. Sisällöt ovat senioreille suunnattuja ja ne ovat sekä Enterin omia että heidän yhteistyökumppaneidensa tuotantoa. tukevat varhaiskasvatuksessa, koulussa tai koulunäytöksissä nähtävien elokuvien käsittelyä oppitunnilla. Kotitehtäviä elokuvakasvatukseen TUOTTAJA: Koulujen elokuvaviikko SISÄLTÖ: Kuvaa yksinkertaisia elokuvatrikkejä, etsi videokameran avulla merkkejä vuodenajoista, tee avaruusseikkailu ja askartele illuusioleluja! Tehtävät on jaoteltu 0.–2.-luokille, 3.–6.-luokille ja 7.–9 -luokille. Seikkailuopas elokuvakerhoille TUOTTAJA: Valveen elokuvakoulu Oulussa SISÄLTÖ: Elokuvakerhojen opas kannustaa elokuvaharrastuksen pariin. Sen avulla on helppo käynnistää oma elokuvakerho. Oppaasta hyötyvät esimerkiksi opettajat ja nuoriso-ohjaajat. Kohderyhmä yläkouluikäiset. Elokuvalliset musiikkivideot TUOTTAJA: Valveen elokuvakoulu Oulussa SISÄLTÖ: 60 min. näytöksen elokuvallisista musiikkivideoista.Videot esittelee mediaopettaja Antti Haaranen. Sisältö on räätälöity yläkouluun ja toiselle asteelle. Kaikki kuvaa TUOTTAJA: Amazement SISÄLTÖ: Sivusto, joka opastaa oman elokuvan tekemisessä alusta loppuun. Sivuston oppimateriaali koostuu elokuvan eri osa-alueita käsittelevistä videotutoriaaleista. Kohderyhmä peruskoulu ikäiset. hahmon kautta päästään pohtimaan myös maahanmuuttajan identiteettiä ja millaisia rajoitteita se yksilölle asettaa. Laupias taksikuski ei tarjoa valmiita ja helppoja vastauksia, siksi se avaa monipuolisia mahdollisuuksia eettisiin pohdintoihin, empatiataitojen vahvistamiseen sekä elokuvanlukutaidon kartuttamiseen. Elokuvataide voikin parhaimmillaan tarjota inhimillisiä näkökulmia monimutkaisiin teemoihin ja kompleksisiin kysymyksiin esimerkiksi siitä, miten joku päätyy ihmissalakuljettajaksi ja miksi ihmisten on lähdettävä kotiseuduiltaan. Elokuvakasvatuksen työkalut, joita Koulukinon oppimateriaalit tarjoavat, auttavat avaamaan elokuvan tarjoamia lähtökohtia opetuksessa. Laupias taksikuski on tilattavissa paikalliseen elokuvateatteriin koulukinonäytöksiin. Elokuvasta on saatavilla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekstitetty sekä kuvailutulkattu versio. Koulukino näytös tilataan ottamalla yhteyttä paikalliseen elokuvateatteriin. Maksuton oppi materiaali sekä ohjeet koulukinonäytösten järjestämiseen löytyvät osoitteesta www.koulukino.fi Näytös ja materiaalit on suunnattu toisen asteen opiskelijoille. K OULUKINO SUORATOISTON laaja kotimaisen elokuvan valikoima avau tuu koulujen käyttöön maksutta määräajaksi kuluvana vuonna. Tämän mahdollistaa Koulukinon saama eduskunnan valtiovarainvaliokunnan myöntämä rahoitus, jolla eduskunta vahvistaa yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä monilukutaidon ja medialukutaidon toteutumiseen kouluissa ja oppilaitoksissa. Aikataulu tarkentuu alkukevään aikana, seuraa Koulukinon tiedotusta some kanavissa ja nettisivuilla! Palvelu löytyy osoitteesta www.koulukino.fi/suoratoisto Kotimaista elokuvaa kouluihin vuonna 2023 Elokuvanäytöksiä mediakasvattajille V OIMA-LEHTI JA KOULUKINO ovat viime vuosina järjestäneet mediakasvattajille elokuvaesityksiä, joita on seurannut keskustelu ja Koulukinon opetusmateriaalien esittelyä. Tuorein tilaisuus järjestettiin marraskuussa yhteiskunnallisten elokuvien tapahtumassa Kettupäivillä. Silloin palattiin Susanna Helken perheidensä hylkäämien nuorten homojen karua elämää kuvaavaan dokumenttielokuvaan American Vagabond (2013). Helke kertoi elokuvan taustoista ja esitteli yhdessä Essi Viitasen kanssa toimittamaansa tuoretta tietokirjaa Repeämän ku vat . Dokumentaarinen elokuva ja hyvinvointivaltion murtumia. Mediakasvattajia osallistui Kettupäivillä myös keskustelutilaisuuteen, jonka aluksi näytettiin Janne Koivulan metroissa aikaansa viettävistä ihmisistä kertonut dokumentti Haaveiden kääntöraide (2022) ja Aleksi Pohjavirran junapummeista kertova dokumentti A Good Day to Die (2022). Aikaisemmin näissä mediakasvatustapahtumissa esitettyjä elokuvia ovat olleet muun muassa Rahul Jainin globaalia saastumista kuvannut dokumentti Invisible Demons (2021), Olivier Nakachen ja Éric Toledanon autistismista ja nuorisotyöstä kertonut draamaelokuva Erityiset (2019) sekä Iram Haqin kulttuurien törmäyksen keskelle joutuvasta nuoresta naisesta kertova draama Mitä meistä puhutaan (2017). Kutsuja näihin tilaisuuksiin saavat ainakin kaikki Voiman mediakasvatuksen uutiskirjeen tilaajat. Sen voi tilata osoitteesta: voima.fi/ uutiskirje Susanna Helke puhumassa Kettupäivillä elokuvateatteri Orionissa. Kuva: Tuomas Rantanen
Tilaukset: kauppa.voima.fi & tilaukset@voima.fi HIPHOPPALAPELI 26,90 26,90€ € 26,90€ 26,90 + POSTIKULUT Tunnista Tupac, E-40 ja Lauryn Hill! Hauska 1000 palan palapeli haastaa sopivasti ja opettaa hiphopin historiaa. VOIMAKAUPPA – UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. 10€ 10€ 10 + POSTIKULUT 6€ + POSTIKULUT Jari Tamminen HÄIRIKÖT – KULTTUURI HÄIRINNÄN AAKKOSET HÄIRINNÄN AAKKOSET Runsaasti kuvitettu tietokirja kulttuurihäirintänä tunnetusta ilmiöstä. Teos lisää medialukutaitoa ja antaa välineitä tulkita mediaa, taloutta ja politiikkaa. + POSTIKULUT SILKKIMAKUUPUSSI Hyvin pieneen tilaan menevä makuupussi, joka hengittää kesäkuumalla ja lämmittää talvella. Tilaamalla lehden olet Tilaamalla lehden olet ensimmäisten lukijoiden ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia riippumatonta journalismia ja ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. jatkossakin. VOIMAN VOIMAN VUOSITILAUS VUOSITILAUS 39€ 9 numeroa 22€ + POSTIKULUT JULISTE A2 Haluaisitko laadukkaan ja kantaaottavan julisteen kotiin tai luokkahuoneeseen? Voimakaupan valikoimasta löytyy lukuisia vastamainoksia ja taidejulisteita. 42€ IHMISIKSI 17€ 17€ 17 + POSTIKULUT Erityisesti nuorille suunnattu tietoja tehtäväkirja. Se lähestyy käytännöllisesti mutta tutkimusperustaisesti elämän eettisiä kysymyksiä kuten arvoja, empatiaa, dialogisuutta, oikeudenmukaisuutta, sovittelutaitoja, syrjinnän vastaisuutta, maailmankuvia, ekokriisiä ja rakkautta. Hanna Niittymäki & Minerva Martinoff
1 / 2023 • 31 20 30 AGENDA Yhteisöradioissa kuuluu paikallisten ääni Suomalaisten suunnittelema radioportaali kokoaa yhteisöradiot yhteen Ugandassa ja Tansaniassa. U GANDASSA radion kuuntelu on oleelli nen osa arkea. Yli kol me neljäsosaa väes töstä kuuntelee sitä päivittäin. Vastaan ottimia, perinteisiä patteriradioita, on lähes kaikilla ja kaikkialla, radio on auki taustalla kun tehdään päivän askareita. Yhteisöradiokanavat nostavat esiin paikallisia asioita vastavoimana kau pallisille ja poliittista eliittiä lähellä oleville kanaville. Ne toimivat usein maaseudulla asuvien tai erilaisten vä hemmistöjen ääninä, ja niiden rahoi tus tulee esimerkiksi erilaisista kehi tysyhteistyöprojekteista. Toimittajat ovat ammattilaisia, mut ta ääneen pääsevät myös paikalliset asukkaat. ”Neuvon toimittajia, että älkää tul kitko ihmisten puheita, vaan menkää paikan päälle ja antakaa ihmisten it se olla äänessä”, kertoo tansanialaisen Jamii FM yhteisöradion kanavajohta ja Amua Rushita. Yhteisöradiot eivät ole puoluepoliit tisia, mutta ne voivat horjuttaa vakiin tuneita valtasuhteita nostamalla esiin paikallisia, usein poliittisesta päätök senteosta sivuutettuja, maaseudulla asuvien ja vähemmistöjen asioita. ”Jos tulee ongelmia eteen, se kertoo siitä, että tekemisillämme on vaikutus ta”, Rushita kertoo. Radio on saavutettavin, halvin ja helppokäyttöisin media. Se ei vaadi kalliita laitteita, erityisiä taitoja tai ti lin luomista. Esimerkiksi Ugandassa television katsominenkin vaatii oman tilinsä. Sen lisäksi, että radiota kuunnel laan paljon, radioreportaaseja on suh teellisen halpa tehdä: ”Yksi toimittaja voi mennä paikan päälle, haastatel la ihmisiä, editoida jutun ja julkaista sen. Televisiossa vastaavaan tuotan toon tarvittaisiin ainakin viisi ihmis tä”, vertaa ugandalaisen Mama FM yhteisöradion tekninen vastaava, in sinööri Grace Mazirwe. Käytännön apua ja voimautumista Yhteisöradiot voimauttavat tekijöitään ja kuuntelijoitaan tarjoamalla käy tännön apua ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. ”Jo se voimauttaa, että toimittaja tu lee paikalle ja osoittaa siten, että asia on tärkeä”, Rushita huomauttaa. Kuuntelijat voivat myös soittaa ra dioon ja kertoa tilanteestaan. Radion kautta välitetään myös tärkeää paikal listietoa kylästä toiseen esimerkiksi uusista avatuista kouluista ja terveys asemista. TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVAT VIKES Kouluttajat Grace Mazirwe, Markku Liukkonen ja Amua Rushita poseeraavat Ugandassa presidentin ja pääministerin patsailla. By am uka m a Alo ysiu s
32 • 1 / 2023 Artikkeli on osa sarjaa, joka käsittelee 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on hyväksytty YK:N Agenda 2030:ssa. EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS Mama FM:n insinööri ja radioportaalin kouluttaja Grace Mazirwe (vas.) asentaa livestriimausohjelmistoa Jubilee Radiolle. Jamii FM -yhteisöradion kanavajohtaja Amua Rushita. M ar kk u Li uk ko ne n M ar kk u Li uk ko ne n Ugandan pääkaupungista Kampa lasta lähialueille lähettävä Mama FM käsittelee etenkin naisten, vammais ten ja muiden vähemmistöasemassa olevien asioita. ”Rohkaisemme naisia puhumaan: kertomaan elämästään ja ottamaan osaa julkiseen elämään. Se murtaa vanhoja sukupuolirooleja, ennen nai set olivat ujompia. Haluamme välit tää viestiä myös miehille. Tavoittee namme on nostaa marginaaliryhmien asioi ta esiin Ugandan mediassa, ja sii hen kuuluu tasaarvo perheessä ja jul kisessa elämässä”, Mazirwe kertoo. Mama FM:ltä tulee monenlaisia ohjelmia kuten ajankohtaisohjelmia ja ohjelmia nuorille, perheille, lapsil le, vammaisille ja monille muille. Si sällössä on paljon edutainmentia eli viihdyttävästi paketoitua tietoa ja käy tännön neuvoja: esimerkiksi terveys tietoa, seksuaalikasvatusta, tietoa erilaisista palveluista ja lakiasioista kuten perintö oikeudesta tai yrityksen perustamisesta – tai miten ehkäistä vä kivaltaa ja miten toimia, jos joutuu sen kohteeksi. Ohjelmissa tiedostetaan ai na sukupuolinäkökulma. ”Ohjelmamme ovat voimauttaneet naisia yhteisöissämme. Esimerkiksi jotkut naiset ovat aloittaneet pienyri tyksiä, joihin he voivat nojata taloudel lisesti olematta riippuvaisia miehistä. Naisilla on esimerkiksi kaupunkivil jelmiä tai pieniä kioskeja, joissa myy dään vihanneksia ja päivittäistavaroi ta”, Mazirwe kertoo. Ugandassa naisten näkyvyys ja ti la julkisessa elämässä on noussut vii me vuosikymmeninä. 2000luvun alussa parlamentissa oli naisia kol me prosenttia, nyt lähes 30 prosenttia. Mediassa työskentelee edelleen enem män miehiä kuin naisia. Mama FM:ssä on naisjohtajat, mutta kanavalla työs kentelee myös miehiä. ”Tarjoamme naispuolisille journalisteille paikan, jossa he voivat oppia ammattia koh taamatta vähättelyä tai seksuaalista häirintää.” Portaali tuo paikalliset yhteisöradiot nettiin Perinteisesti radioaalloilla lähialuei den ihmiset tavoittaneita kanavia voi yhä useammin kuunnella myös netin kautta missä päin maailmaa tahansa. Suomalaisten mediaalan järjestöjen perustama Viestintä ja kehitys säätiö eli Vikes on suunnitellut Tansaniaan ja Ugandaan radioportaalit, jotka ko koavat paikalliset yhteisöradiot nettiin yhdelle alustalle. Sivuston kautta voi kuunnella lähetystä tai vanhoja ohjel mia ja lukea ja jakaa uutisartikkeleita. Tansanian yhteisöradioliiton yl läpitämässä Radio Tadio portaalissa on mukana 34 yhteisöradiota. Sivus ton uutiset ovat swahiliksi. Maassa, jossa puhutaan yli sataa eri kieltä, ra diokanavat käyttävät peruskoulun ja politiikan valtakieltä swahilia, maan virallista kieltä, jota enemmistö pu huu toisena kielenään. Bisneksen ja korkeakoulutuksen kieli englanti on maan toinen virallinen kieli. Ugandan yhteisöradioliiton Radio Comnetu sivustolta löytyy 25 radioka navaa ja paikallisuutisia myös englan niksi, joka on myös Ugandan virallinen kieli. Puhutuin paikalliskieli on lugan da, jonka lisäksi maassa puhutaan noin 70 muuta kieltä. Radiot toimivat monil la kielillä. Esimerkiksi Mama FM julkai see artikkeleita ja ohjelmia sekä eng lanniksi että lugan daksi. Molemmissa maissa nettiradiot vaativat toimiluvan paikalliselta vies tintäviranomaiselta. Radiot yhteen liit tävälle portaalille ei ole aiemmin ollut omaa virallista lupamenettelyä. Vike sin hankeasiantuntija, radioportaalin käyttökouluttaja Markku Liukkonen kertoo, että ”molemmissa maissa vi rallisen toimiluvan saaminen on ollut hiukan työläs prosessi, mutta toivotta vasti jo loppusuoralla”. Siksi portaale ja ei ole vielä virallisesti lanseerattu, vaikka ne jo toimivatkin. Portaalin kautta saa laajaalaisen kuvan siitä, mitä maassa tapahtuu, mukana olevien yhteisöjen ääni vah vistuu ja paikalliset ongelmat tulevat viranomaisten tietoon. Samalla myös kaupunkien väestö pääsee kuulemaan ja lukemaan elämästä kylissä. ItäAf rikan maissa suuri enemmistö asuu edelleen maaseudun kylissä ja kau punkilaisistakin suurin osa on kotoi sin maaseudulta. Rushita toivoo, että etenkin maas sa olevat kehitysyhteistyöjärjestöt löy täisivät portaalin ja hyödyntäisivät si tä etsiessään ruohonjuuritason tietoa. ”Yhdessä on myös helpompi taistel la disinformaatiota vastaan”, hän huo mauttaa. Työ voimauttaa myös toimittajia: ”Jo se on iso juttu monille, että oma ni mi näkyy internetissä radioportaalissa julkaistun jutun yhteydessä”, Mazirwe kertoo. Portaali ja sen tuoma yhteistyöver kosto helpottavat journalistista työtä. Uutisvinkkejä jaetaan radioiden välillä ja verkoston kautta päästään uutisten alkulähteille. Samalla se moninaistaa toimitustyötä: radioohjelmien perus teella tehdään myös kirjoitettuja uu tisia, joihin tarvitaan kuviakin. Pitää myös päättää, mitä ja milloin jaetaan someen ja miten kommentteja mode roidaan. Portaalin ylläpitäjillä ja sisällön tuottajilla on useita WhatsAppryhmiä, joissa jaetaan vinkkejä ja tsempataan toisia. Portaali tuo myös turvaa julkai sijoille. Portaali on sosiaalisen median tilejä vahvemmin omissa käsissä, kun ylläpitäjinä toimii tuttu porukka. Portaali tarjoaa lisäksi teknisiä re sursseja esimerkiksi säilyttämällä da taa. ”Aiemmin ohjelmia säilytettiin vain Ugandan viestintäviraston vaati mat kolme kuukautta. Sen jälkeen ul koiset kovalevyt tyhjennettiin uutta si sältöä varten”, Mama FM:n Mazirwe vertaa. ”Radioportaaliin ladattu sisältö on pilvessä, tallennustila edullinen ja käy tännössä rajaton”, kertoo portaalien ideoinnissa ja suunnittelussa keskei sesti mukana ollut Liukkonen. Jamii FM:n Rushita pohtii radiopor taalin tulevaisuutta: ”Tarvitsemme li sää rahoittajia, paikallisen teknisen tiimin hoitamaan palvelinyhteyksiä
EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS PORTAALIN KAUTTA SAA KUVAN SIITÄ, MITÄ MAASSA TAPAHTUU, MUKANA OLEVIEN YHTEISÖJEN ÄÄNI VAHVISTUU JA PAIKALLISET ONGELMAT TULEVAT VIRANOMAISTEN TIETOON. ja ylläpitoa sekä oman äppisovelluk sen, jotta portaalia on helpompi käyt tää kännykällä.” Portaali yhdistää uuden ja vanhan Alun perin radioportaali oli Liukkosen idea, joka syntyi bussimatkalla Arus hasta Tangaan. Liukkonen ja Vikesin ItäAfrikan asiantuntija, toimittaja Peik Johansson olivat vetäneet me diaväelle erilaisia koulutusprojekteja Tansaniassa jo vuosia, ja aloittivat por taalihankkeen pilottiprojektin 2016. Johansson ja Liukkonen käyvät pai kan päällä, työskentelevät yhdessä pai kallisten kanssa ja siirtävät osaamista eteenpäin, niin että projekti voi tule vaisuudessa jatkua ilman tukea. Nyt radioasemien portaalista vastaavat henkilöt ovat saaneet peruskoulutuk sen ja kouluttavat sen käyttöön uu sia ihmisiä. Esimerkiksi Mama FM:n Mazirwe ja Jamii FM:n Rushita koulut tavat radiokanavien toimittajia ja tek nistä henkilökuntaa portaalin käyt töön. Molemmat vastaavat tekniikan toiminnasta omilla kanavillaan ja aut tavat myös editoinnissa ja muussa toi mitustyössä. Projekti jatkuu ja koulutusta syven netään ainakin vuoteen 2024 asti. Por taalin oma sovellus on tärkeä saada tehdyksi. ”2016 sovellukset eivät olleet vie lä niin iso juttu, joten emme tajunneet ryhtyä heti sitä kehittelemään”, Liuk konen myöntää. Tekniikan muutos on ollut no peaa. ”2000luvulla ennen älypuhelin aikaa koulutimme toimittajia internetin käyttöön. Silloin tietokoneita oli vähän ja nettiyhteydet hitaita. Sitten noin vii dessä vuodessa 2010luvun vaihteessa dataa tehokkaasti siirtävät 3G ja 4G verkot yleistyivät ja datan hinta laski”, Liukkonen muistelee. Nyt nettiä käytetään useimmiten kännykällä, sovellusten kautta. ”Kupa rikaapeliajasta siirryttiin suoraan äly puhelinaikaan. Tämä vaikuttaa siihen, miten nettiä käytetään. Esimerkiksi nettisivujen etsiminen hakukoneiden avulla ei ole yleistä, vaan avataan suo raan valmis sovellus, ja siksi myös yh teisöradioportaaleille olisi tärkeää saa da oma äppi”, hän jatkaa. Portaalien rahoitusta aiotaan lisä tä mainoksilla. Sivulle voidaan myy dä mainospaikkoja. Lisäksi järjestöt voivat sopia sen kautta tiedotuskam panjoista useamman radiokanavan kanssa, tai kaupallisetkin tahot ostaa mainostilaa useammalta kanavalta kerrallaan. Rushita toivoo yhteisöradioportaa lien leviävän moniin maihin, jotta tie toa saadaan ruohonjuuritasolta laa jemmalle yleisölle. ”Sotaalueiltakin ja muista konfl ikteista voi raportoida ja jakaa tietoa, kun ihmisillä on puheli met mukana ja jos nettiyhteys toimii”, hän pohtii. Avoimella lähdekoodilla suunni tellut radioportaalit ovat teknises ti helposti kopioitavissa myös muihin maihin. Peik Johansson kertoo, että Vi kesin tulevien vuosien suunnitelmissa puhutaan yhteisöradioportaalin vie misestä KeskiAmerikan maihin, jois sa on paljon yhteisöradiokanavia. ”Suomeenkin on pohdittu portaa lia. Se kokoaisi yhteen maahanmuut tajataustaisten toimittajien verkossa julkaisemaa aineistoa: tekstiä, kuvaa, videota tai ääntä useilla eri vähem mistökielillä sekä englanniksi ja suo meksi.” Monenkeskistä kumppanuutta Johanssonilla ja Liukkosella on koke musta mediaalan kehitysyhteistyös tä, solidaarisuustyöstä, monelta vuosi kymmeneltä. Tansanian ja Ugandan ohella Vikes toimii Keniassa, Soma liassa, Nepalissa, Myanmarissa sekä viidessä eri KeskiAmerikan maassa. Vikes on pieni säätiö, joka on saanut rahoitusta ulkoministeriöstä, EU:lta ja suomalaisilta journalistijärjestöiltä. Hankkeista vastaavat matkustavat kohdealueille. Yhdessä tekeminen so lidaarisuuden hengessä on tärkeää ja oppia siirtyy moneen suuntaan. Tekniikan kehitys ja nopea leviämi nen mahdollistavat monenlaisia inno vaatioita, eikä rikkaassa pohjoisessa olla automaattisesti köyhempiä ete län maita edellä. Esimerkiksi Kenias sa pystyi siirtämään rahaa kännykäl lä jo 2007, jolloin tekstiviestipohjainen MPesapalvelu avattiin. Eurooppaan vastaavat palvelut tulivat vasta 2010luvulla. Tanskalainen MobilePay lanseerattiin 2013, ja kännykällä mak saminen on lyönyt läpi kunnolla vasta 2020luvun vaihteessa. Oppia voi ottaa myös tavasta suh tautua asioihin. ”Suomalaisessa työ elämäkeskustelussa on vasta viime vuosina alettu puhua ketteryydestä ja joustavuudesta, ItäAfrikassa olen op pinut, että asiat hoituvat, vaikka han kaluuksia tulee eteen. Hakuna matata eli ei hätää, yllättävistä käänteistä on turha stressata”, Liukkonen pohtii. Tosiseikoista Diego Bruno Vantaan taidemuseo Artsi Minna Henriksson esitetty tilanne The Statement Sammanställning www.artsimuseo.com över väsentlig fakta 23.9.22–8.1.23 of Facts Tosiseikoista Diego Bruno Vantaan taidemuseo Artsi Minna Henriksson esitetty tilanne The Statement Sammanställning www.artsimuseo.com över väsentlig fakta 23.9.22–12.3.23 of Facts Luomumysliä Sysmästä jo 20 vuoden ajan! Osta lähimmästä ruokakaupasta!
Ole osa taiteen tulevaisuutta – Hae Turun AMK:n Taideakatemiaan Hae esittävän taiteen ja musiikin AMK-koulutuksiimme: • Musiikkipedagogi, päiväja monimuotokoulutus • Tanssinopettaja, päiväkoulutus • Teatteri-ilmaisun ohjaaja: sirkus, päivä ja monimuotokoulutus • Teatteri-ilmaisun ohjaaja: teatteri, päiväja monimuotokoulutus Saat pedagogisen pätevyyden kaikissa näissä koulutuksissa. Hae Master Schooliin – Taideakatemian YAMK-koulutukset: • Creative Design Management • Musiikkipedagogi • Taiteen uudet kontekstit • Valokuvataide Yhteishaku 15.3.–30.3.2023 turkuamk.fi/haku | #TurkuAMK #Taideakatemia Lisätiedot: eero.linjama@turkuamk.fi
Rauhaa digiajassa – mediataidoilla rauhaa rakentamassa Kuinka käsitellä median kriisija sotakuvastoja oppilaiden kanssa tunneilla? Entä kuinka sosiaalisesta mediasta tehdään turvallisempi paikka kaikille? Tule opettajille suunnatuun täydennyskoulutukseemme, joka tarjoaa ymmärrystä ja välineitä mediasisältöjen turvalliseen, kriittiseen ja rakentavaan käyttöön, analyysiin sekä tuottamiseen opetuksessa. Koulutukset alkavat keväällä 2023 ja syksyllä 2023 rauhankasvatus.fi/rauhaadigiajassa Kirjoittajakoulu Tietokirjoittajakoulu Kaksivuotinen koulutus, jossa opetetaan luovaa kirjoittamista. Vuoden ohjelmassa työstetään opiskelijoiden aineistoja ja/tai tietokirjakäsikirjoituksia sellaiseen vaiheeseen, että niitä voidaan tarjota kustantajille. Kriittinen korkeakoulu w w w . k r i i t t i n e n k o r k e a k o u l u . f i Kaksivuotinen koulutus, jossa opetetaan tietokirjakäsikirjoituksia sellaiseen vaiheeseen, että niitä voidaan tarjota Kriittinen korkeakoulu w w w . k r i i t t i n e n k o r k e a k o u l u . f i VASTARINTA ON LUVALLISTA. JOPA SUOTAVAA. LIITY VASEMMISTONUORIIN! www.vasemmistonuoret.fi Tapahtuman järjestää Pääpartnerit OPISKELE VASTUULLISTA SISÄLLÖNTUONTATOA HELSINGISSÄ! Luotettava journalismikouluttaja HEO Kansanopisto. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.heo.fi
36 • 1 / 2023 A LEKSANDR A LEMKEN valokuvanäyttely Meistä / About Us on on esillä viimeisen ker ran Turun Brinkkalan galleriassa maalis kuun puoliväliin saakka. Suomessa asuvia etnisiä ja sateen kaarivähemmistön jäseniä esittelevä näyt tely kiertänyt yhteensä 13 eri paikassa Suomessa ja Virossa vuoden 2021 toukokuusta lähtien. Lemken kuvat nostavat näkyviin moninkertaisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Projekti toteutet tiin yhteistyössä Setan, EteläSuomen Etnon, Helsin ki Pride yhteisön ja Helsingin kaupungin kanssa. Kuvattavat löytyivät muun muassa eri somekana vissa jaetun etsintäkuulutuksen ja muiden verkos tojen kautta. Moninkertaisten vähemmistöjen näkyvyyden li säksi Lemken tavoitteena oli herättää kuvattavissa ja heidän kaltaisissaan positiivisia tuntemuksia ja hy väksyntää itseä ja omaa identiteettiä kohtaan yhteis kunnassa, jossa on usein joutunut torjutuksi tai vä hätellyksi. Etnisyyden sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden kirjoon kuulumisen lisäksi monia Lemken kuvatta vista on syrjitty muistakin syistä. Esimerkiksi Ilonaa syrjittiin kotimaassaan Pakistanissa sekä ihonvärin että sukupuolen vuoksi, mutta myös uskonnon vuok si. Koulunsa ainoana kristittynä häntä painostettiin kääntymään islaminuskoon. Suomessa syrjintä tulee räikeimmin ilmi etnisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Lemke ei ole kuviensa yhteydessä kertonut ku vattavistaan muuta kuin etunimen, koska ei halua teoksiaan erikseen nimeämällä tai muutoin teks tuaalisesti avaamalla asettaa kuvaamiaan henkilöitä ennakkokäsitysten kohteeksi. Myös Lemken riisuttu kuvallinen ilmaisu ja mallin usein suora katse kame raan haastavat katsojan näkemään kuvatun ihmise nä ja vertaisena, ei lokeroituna toisena. Meistä / About Us Brinkkalan galleria, Vanha Suurtori 3, Turku 20.1.-19.3., ti–su 10–18 Vapaa pääsy. Galleriatila ei ole esteetön Ihminen katsoo ihmistä Valokuvanäyttely Suomessa asuvista moninkertaisista vähemmistöistä esillä Turussa. Janny, Stella and Kavina Jay Bea and Trang Anne TEKSTI EMILIA MIETTINEN
AVOINNA MA-SU KLO 11-17. VAPAA PÄÄSY! Päivälehden museo Ludviginkatu 2-4 Helsinki M US EO U U TI ST EN M IL JO O N IE N Boodi ja Onni Rico and Ilona Angel
SUOMEN LUONTO Lehti kaikille luonnonystäville! Ajankohtaista ja luotettavaa luontotietoa sekä perusteellisesti taustoitettuja vastauksia kysymyksiin luonnon ja ympäristön tilasta, painettuna ja verkossa. Tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa + digi 19,40 €, Tilaukset: suomenluonto.? /tilaa YDIN Kiihkeässä vastakkainasettelun ilmapiirissä Ydin tarjoaa moninäkökulmaisuutta ja rauhallisuutta. Vastuu paremmasta maailmasta on intohimomme. Neljäsataa sivua vuodessa 28 eurolla laatua ja ydinasiaa. www.ydinlehti.? LAPSEN MAAILMA Lapsen Maailma tarjoaa ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Ajankohtaista asiaa myös mm. lasten oppimisvaikeuksista sekä nuorten mielenterveysongelmista. Lehteä kustantaa Lastensuojelun Keskusliitto. Digitilauksen hinnat 59 € (12 kk) ja 39 € (6 kk) www.lapsenmaailma.? TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin. 11 numeroa vuodessa 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3 kk 38 € / 33 €. Tilaukset www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? ja (09) 774 3810 SARJAINFO 50 vuotta täyttänyt Sarjainfo on maan ainoa sarjakuva-alan yleislehti. Tekijät, ilmiöt, tapahtumat ja kritiikit neljästi vuodessa. Tilaus Suomen sarjakuvaseuran jäsenyydellä 30 € / 35 € / vuosi. sarjakuvaseura.? TULVA Feministinen aikakauslehti Tulva rakentaa tasa-arvoista ja antirasistista maailmaa sanoin ja kuvin. Tarkkailemme yhteis kuntaa ja sen ilmiöitä kriittisesti, toiveikkaasti ja lähestyttävästi. Tulva ilmestyy kolmesti vuodessa. Kestotilaus 32 € / vuosi. www.tulva.? NUORTEN LUONTO & SIEPPO Nuorten Luonto (4 nroa vuodessa) on Luonto-Liiton lehti nuorilta nuorille. Vakioaiheita ovat ympäristönsuojelu, ympäristöystävällinen elämäntapa, luonnonharrastus ja kulttuuri. Sieppo (6 nroa vuodessa) on Suomen ainoa lasten luontolehti. Tilaus jäsenille 29 €/vuosi, ilman jäsenyyttä 35 €/vuosi. luontoliitto.? /liity ELÄINTEN YSTÄVÄ SEY Suomen eläinsuojelun julkaisema eläinsuojelun erikoisaikakauslehti, joka nostaa eläinsuojeluaiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Eläinten ystävän jutut kattavat eläinsuojelun koko kirjon ruohonjuuritasolta aina yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lehteä voi lukea ilmaiseksi osoitteessa www.elaintenystava.? . 2 numeroa vuodessa 25 €. Tilaukset sey@sey.? , www.elaintenystava.? KULTTUURIVIHKOT 50-vuotias vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 47 € / vuosi, määräaikainen 54 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle uusin numero (kuvassa). HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Tieteellinen aikakauslehti, joka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: 4 numeroa vuodessa kotimaahan 50 € / 30 € (opiskelijat) www.historiallinenaikakauskirja.? /tilaukset/ DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 29,90 € sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 €/vuosi). Tilaukset: mondediplo.? /tilaa www.mondediplo.? TÄHTIVAELTAJA Suomen paras sci? -, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 32 € www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com Kultin noin 160 erilaista jäsenlehteä edustavat tärkeällä tavalla median ?monimuotoisuutta. Lehtikirjoon voit tutustua osoitteessa www.kulttilehdet.? tai painettuina versioina Kaapelitehtaan Konttorissa ?ja Oulun Valveessa. Paras tapa tukea lehtiä on tilata niitä! RAUHANPUOLUSTAJA Rauhanpuolustajien jäsenlehti. Rauhan puolustaminen on paitsi sodan vastustusta myös globaalia vastuuta myös sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Rauhan puolesta sotaa vastaan. Vuosikerta 36 €. Rauhanpuolustajien jäsenille ilmainen. www.rauhanpuolustajat.org/lehdet KRISTOSOFI Lehti syventyy ihmiselämän tarkoitukseen ja inhimillisen kulttuurin edellytyksiin: aseettomuuteen, rauhan rakentamiseen, uskontojen viisauteen ja ihmisen kehitysmahdollisuuksiin jälleensyntymisen ja karman valossa. Julkaisija: Kristoso? nen Kirjallisuusseura r.y. 10 numeroa 25 €, tarjous uusille tilaajille 15 € Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, 050 369 7534 VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhden vertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; vapaa-ajattelijat.? /va-lehti; tilaushinta 30 €, val@vapaa-ajattelijat.? VOIMA Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 9 numeroa vuodessa / 39 euroa Tilaa lehti: kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? tai soita 044 238 5109 Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
SUOMEN LUONTO Lehti kaikille luonnonystäville! Ajankohtaista ja luotettavaa luontotietoa sekä perusteellisesti taustoitettuja vastauksia kysymyksiin luonnon ja ympäristön tilasta, painettuna ja verkossa. Tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa + digi 19,40 €, Tilaukset: suomenluonto.? /tilaa YDIN Kiihkeässä vastakkainasettelun ilmapiirissä Ydin tarjoaa moninäkökulmaisuutta ja rauhallisuutta. Vastuu paremmasta maailmasta on intohimomme. Neljäsataa sivua vuodessa 28 eurolla laatua ja ydinasiaa. www.ydinlehti.? LAPSEN MAAILMA Lapsen Maailma tarjoaa ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Ajankohtaista asiaa myös mm. lasten oppimisvaikeuksista sekä nuorten mielenterveysongelmista. Lehteä kustantaa Lastensuojelun Keskusliitto. Digitilauksen hinnat 59 € (12 kk) ja 39 € (6 kk) www.lapsenmaailma.? TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin. 11 numeroa vuodessa 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3 kk 38 € / 33 €. Tilaukset www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? ja (09) 774 3810 SARJAINFO 50 vuotta täyttänyt Sarjainfo on maan ainoa sarjakuva-alan yleislehti. Tekijät, ilmiöt, tapahtumat ja kritiikit neljästi vuodessa. Tilaus Suomen sarjakuvaseuran jäsenyydellä 30 € / 35 € / vuosi. sarjakuvaseura.? TULVA Feministinen aikakauslehti Tulva rakentaa tasa-arvoista ja antirasistista maailmaa sanoin ja kuvin. Tarkkailemme yhteis kuntaa ja sen ilmiöitä kriittisesti, toiveikkaasti ja lähestyttävästi. Tulva ilmestyy kolmesti vuodessa. Kestotilaus 32 € / vuosi. www.tulva.? NUORTEN LUONTO & SIEPPO Nuorten Luonto (4 nroa vuodessa) on Luonto-Liiton lehti nuorilta nuorille. Vakioaiheita ovat ympäristönsuojelu, ympäristöystävällinen elämäntapa, luonnonharrastus ja kulttuuri. Sieppo (6 nroa vuodessa) on Suomen ainoa lasten luontolehti. Tilaus jäsenille 29 €/vuosi, ilman jäsenyyttä 35 €/vuosi. luontoliitto.? /liity ELÄINTEN YSTÄVÄ SEY Suomen eläinsuojelun julkaisema eläinsuojelun erikoisaikakauslehti, joka nostaa eläinsuojeluaiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Eläinten ystävän jutut kattavat eläinsuojelun koko kirjon ruohonjuuritasolta aina yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lehteä voi lukea ilmaiseksi osoitteessa www.elaintenystava.? . 2 numeroa vuodessa 25 €. Tilaukset sey@sey.? , www.elaintenystava.? KULTTUURIVIHKOT 50-vuotias vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 47 € / vuosi, määräaikainen 54 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle uusin numero (kuvassa). HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Tieteellinen aikakauslehti, joka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: 4 numeroa vuodessa kotimaahan 50 € / 30 € (opiskelijat) www.historiallinenaikakauskirja.? /tilaukset/ DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 29,90 € sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25 €/vuosi). Tilaukset: mondediplo.? /tilaa www.mondediplo.? TÄHTIVAELTAJA Suomen paras sci? -, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 32 € www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com Kultin noin 160 erilaista jäsenlehteä edustavat tärkeällä tavalla median ?monimuotoisuutta. Lehtikirjoon voit tutustua osoitteessa www.kulttilehdet.? tai painettuina versioina Kaapelitehtaan Konttorissa ?ja Oulun Valveessa. Paras tapa tukea lehtiä on tilata niitä! RAUHANPUOLUSTAJA Rauhanpuolustajien jäsenlehti. Rauhan puolustaminen on paitsi sodan vastustusta myös globaalia vastuuta myös sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Rauhan puolesta sotaa vastaan. Vuosikerta 36 €. Rauhanpuolustajien jäsenille ilmainen. www.rauhanpuolustajat.org/lehdet KRISTOSOFI Lehti syventyy ihmiselämän tarkoitukseen ja inhimillisen kulttuurin edellytyksiin: aseettomuuteen, rauhan rakentamiseen, uskontojen viisauteen ja ihmisen kehitysmahdollisuuksiin jälleensyntymisen ja karman valossa. Julkaisija: Kristoso? nen Kirjallisuusseura r.y. 10 numeroa 25 €, tarjous uusille tilaajille 15 € Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, 050 369 7534 VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhden vertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; vapaa-ajattelijat.? /va-lehti; tilaushinta 30 €, val@vapaa-ajattelijat.? VOIMA Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. 9 numeroa vuodessa / 39 euroa Tilaa lehti: kauppa.voima.? , tilaukset@voima.? tai soita 044 238 5109 Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
Vaikuttajamarkkinointi voi näyttää toisinaan journalismilta, mutta se on silti mainontaa. Vaikuttaja ei ole myöskään kaveri, jonka viesti olisi kuin ystävän neuvo. Kenen lauluja media laulaa? ”P ERUSPERIAATE on se, että markkinointi on markkinoin tia ja journa lismi on jour nalismia”, toteaa asiantuntija Salla Nazarenko Suomen Journalistiliitos ta. Perinteisesti raja journalismin ja mainosten välillä on ollut pääsään töisesti selvä, mutta viime vuosina rajan tunnistaminen on muuttunut vaikeammaksi. Median ytimessä on ajatustenvaih to, ja pitkän aikaa viestit valuivat yl häältä alas, journalisteilta yleisöl le. Netti yleensä ja sosiaalinen media erityisesti ovat kuitenkin muuttaneet pelikenttää perustavalla tavalla. Nyt viestit kulkevat molempiin suuntiin, ja monet kansalaiset ovat sekä median kuluttajia että sisällöntuottajia. Markkinat kasvavat vauhdilla Median moniäänistyminen on monella tavalla hieno asia. Enää ei voi elätellä kuvitelmaa yhden totuuden yhteiskun nasta, ja vallan narratiivin rinnalle on noussut uusia ääniä. Samalla media maisemaan on kuitenkin ilmestynyt uusia sudenkuoppia. Somevaikuttajat eli infl uensserit ovat osa mediaympä ristöä, jossa mainos saattaa näyttää vilpittömältä kokemusten jakamiselta tai muistuttaa journalismia. Mainok sen välittäjä voi olla vaikuttaja, joka sosiaalisen median kautta on muodos tunut niin tutun tuntuiseksi, että vai kuttaa lähes kaverilta. Vaikuttajalla tarkoitetaan ylei sesti ottaen henkilöä, joka saavuttaa omien sosiaalisen median kanavien sa kautta suuren yleisön, mutta va kiintunutta määritelmää vaikuttajal le ei ole. Eivät suinkaan kaikki, mutta monet vaikuttajat käyttävät kanavi aan joko osittain tai pääosin kaupal listen viestien välittämiseen, mikä te kee mediaympäristöstä vaikeammin hahmotettavaa. Vaikuttajien toimenkuva on vai keasti määriteltävä. Olisi jokseenkin yhtä epämääräistä lokeroida kaik ki lehdessä työskentelevät toimitta jat, graafi kot, mainosmyyjät ja muut ”lehti työntekijöiksi”. Kaupallisten lehtien tekijöiden lisäksi samaan lo keroon menisivät myös muun muas sa kaikki eikaupallisten harraste ja kulttuurilehtien tekemiseen osallistu vat talkoolaiset. ”Kannattaa erotella henkilöt, joille se on elinkeino ja ne, jotka tekevät sitä harrastuksena tai jotakin asiaa ajaak seen. On esimerkiksi vaikuttajia, jotka laittavat Instagramiin sisältöä vaikka seksuaaliterveydestä tai ihmisoikeus työstä, eivätkä saa siitä rahaa”, Naza renko toteaa. Vaikuttajamarkkinointi alana on kasvussa. Siihen erikoistuneita toi mistoja löytyy Suomesta useita, ja myös perinteiset mediatalot ovat läh teneet apajille. Esimerkiksi Suomen Kuvalehteä, Tekniikan Maailmaa ja Annaa julkaiseva Otavamedia kuvai lee tarjoamiaan vaikuttajamarkki nointipalveluita seuraavasti: ”Mieti, kumman sanaan sinun on helpompi luottaa: yrityksen julkaisemaan mai nosviestiin vai ystävän antamaan vinkkiin? Vaikka yrityksen oma markkinointiviestintä on tehokasta, mikään ei voita tutulta ihmiseltä saa tua suositusta. Tässä tapauksessa tuo tuttu ihminen on vaikuttaja, niin kut suttu in? uencer, jota seurataan ja jon ka valintoihin ja mielipiteisiin luote taan”. Vaikka vaikuttajamarkkinointia ei Otavan lehtien sivuille päästettäi sikään, netissä erilaiset sisältötyypit sekoittuvat lukijalta helposti. Digimainonnan etujärjestö IAB Fin landin ja markkinointitutkimusyritys Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan vaikuttajamarkkinointiin käytettiin Suomessa vuonna 2021 lähes 40 mil joonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli yli 40 prosenttia. Perinteisenkin median pitää olla valppaana Usein vaikuttajamarkkinoinnin vies tejä on hieman tai hyvinkin hankala mieltää mainoksiksi. Tunnistamisen vaikeudesta kertoo se, että aina toimit tajatkaan – joilla on omat prosessinsa työnsä tukena – eivät huomaa välittä TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA ALEKSANDA AKSENOVA
vänsä mainoksia journalismin kylkiäi senä. Loppuvuodesta 2022 tästä saa tiin kaksikin näkyvää esimerkkiä. Lokakuussa Ilta-Sanomat julkaisi laajan artikkelin, jossa haastateltiin yhtä Suomen taloudellisesti menes tyneimmistä vaikuttajista. Nata Salmela kertoi artikkelissa neuvolapal veluihin liittyvistä näkemyksistään ja kuvaili, kuinka oli tuskastunut jul kisen neuvolan palvelun hitauteen, jonka jälkeen ylisti yksityiseltä lääkä riasemalta saamansa palvelun nope utta ja kattavuutta. Vasta jälkikäteen julkisuuteen nousi tieto siitä, että Sal melalla oli ollut yhteistyösopimus neuvolapalveluita tuottavan Mehiläi sen kanssa. Heti perään marraskuussa Helsingin Sanomat puolestaan julkaisi mie lipidekirjoituksen, jossa joukko vai kuttajia sitoutui luopumaan somen kuvafi lttereiden käytöstä. Tekstissä haettiin läpinäkyvyyttä kauneusihan teisiin ja lisää realismia siihen, mi tä noiden ihanteiden tavoittaminen tarkoittaa. Kirjoittajat viittasivat kir joituksessaan kosmetiikkabrändi Do ven teettämään tutkimukseen, jon ka mukaan ”yli puolet suomalaisista 10–17vuotiaista tytöistä on harkin nut oman ulkonäkönsä muuttamis ta nähtyään sosiaalisessa mediassa kuvia, jotka korostavat epärealistisia kauneus ihanteita”. Läpinäkyvyyden vuoksi tekstin al lekirjoittaneiden vaikuttajien olisi pi tänyt kertoa yhteistyösopimuksistaan Doven kanssa. Koska yhteistyötä ei mainittu, kosmetiikkayhtiön – sinänsä hyvän ajatuksen sisältämä – mainos teksti päätyi valtakunnan suurimman sanomalehden sivulle ilman mainin taa siitä, että kyseessä oli mainos. Ja kun yhteistyö tuli julki, Dove ja kam panjan suunnitellut viestintätoimisto Drum jättivät palkkaamansa vaikutta jat yksin julkisuuteen selittelemään ta pahtunutta. Vanha peli, uudet vaatteet Kaupallisesti motivoitujen näkemys ten ujuttaminen mediaan ei ole uusi ilmiö. ”Lobbarit ja viestintätoimistot myy vät asiakkailleen niin sanottua ansait tua näkyvyyttä. Karrikoidusti ’maksat te meille summan x, niin teistä tulee juttu lehteen’. Tämmöistä palvelua on myyty kauan, eikä se ole halpaa. Kor kea hinta tarkoittaa, että taustalla on hyvin taitavia ja verkostoituneita hen kilöitä, jotka pystyvät paketoimaan asiat journalisteille sopivaan muotoon, ja jos mukana on joku uutinen, se usein meneekin läpi”, Nazarenko muistuttaa. Ilmiö on vanha, mutta sitä on osal taan vauhdittanut median kriisiytynyt rahoituspohja. Journalistisen työn käy dessä hankalammaksi monet toimit tajat ovat vaihtaneet viestintätoimis toihin, yritysten viestintäjohtajiksi ja lobbareiksi. Näissä tehtävissä he pys tyvät hyödyntämään karttunutta ym märrystään median toiminnasta, jour nalistista osaamistaan verkostojaan. Kuka on äänessä? Journalismin ja vaikuttajamarkkinoin nin sekoittuminen synnyttää ilmeisiä kysymyksiä siitä, miten viestejä tulisi milloinkin tulkita. Entä vaikuttaako markkinointityö toimittajan uskotta vuuteen journalistina? Journalistilii tossa roolien sekoittumisesta ei olla vielä huolissaan. ”Tämä ei ole ollut meille mikään valtavan suuri kysymys, mutta olisi tärkeää, että markkinoinnin ja jour nalismin välinen raja olisi selvä kaikil le. En näe ongelmana että esimerkiksi freetoimittaja tekee myös kaupallis ta yhteistyötä vaikka Instassa. Se vuo rostaan saattaa mahdollistaa pitkäjän teisyyttä vaativat ja huonosti palkatut hommat, ihmisoikeusreportaasien kir joittamisen ja tutkivan journalismin kaltaisen työn.” Täysin vaivatonta tämä ammatilli nen tasapainottelu ei ole. Kilpailevat roolit saattavat tahattomastikin vai kuttaa toisiinsa. ”On hankala kysymys, vähentääkö se journalistin uskottavuutta, jos yhte nä päivänä on markkinoimassa ja seu raavana kirjoittaa suurta yhteiskun nallista artikkelia. Mutta kenttä on tämmöinen”, Nazarenko toteaa. V IDEOPALVELU YouTube on osa tiedonvälityksen infrastruktuuria ja alusta, jossa on tarjolla lähes mitä tahansa. Sieltä löytyy myös Yle Kioskin videoita. Verovaroin tuotetun journalismin vieminen YouTubeen on epäilemättä harkittu osa Ylellä jo vuosia käynnissä ollutta nuorennusleikkausta, sillä alustan kautta on mahdollista tavoittaa sellaisia yleisöjä, joita perinteisemmät Ylen kanavat eivät saavuta. Samalla journalismi kuitenkin asetetaan mainosten, sekoilun ja salaliittojen rinnalle, ja antamaan välillisesti uskottavuutta kaikelle sisällölle YouTubessa. Tilanne on sekä uhka että mahdollisuus. ”YouTubessa toimii esimerkiksi paljon venäläisiä oppositiomedioita. Siellä toimii myös monia sananvapauteen sitoutuneita toimijoita, ja näkisin sen suurempana mahdollisuutena”, Journalistiliiton Salla Nazarenko toteaa. Journalismin, mainosten ja huuruisten salaliittojen erottaminen toisistaan kuitenkin edellyttää katsojilta medialukutaitoa sekä sisällöntuottajien sitoutumista läpinäkyvyyteen. Tiede on niin vaikeaa Til d a S e de rh o l m S UOMALAISET OVAT KIINNOSTUNEITA tieteestä, sen kertovat erilaiset kyselyt kerta toisensa jälkeen. Yleismediakin on viime vuosina alka nut kertoa yhä ahkerammin eri alojen tutkimustuloksista. Periaatteessa hyvä juttu, käytännössä ei välttämättä. Faktat ovat monas ti vähän sinnepäin, valitettavan usein myös tieteeseen ja tekniikkaan kes kittyvissä aviiseissa. Otetaan muutama satunnainen esimerkki. ”Uranus on 2,8 miljardin kilometrin päässä – ja silti voit nähdä sen pal jain silmin. Juuri nyt on nähtävissä epätavallisen upea tähtitaivaan valo show.” (Tieteen Kuvalehti, 22.10.2021) ”Upea valoshow” tarkoittaa käytännössä sitä, että Uranus näkyy pilkko pimeällä paikalla juuri ja juuri paljain silmin, jos tietää, mikä himmeistä valo pisteistä on Uranus. Eli luvassa on pettymysten pettymys. ”Mustat aukot ovat tiheää ainetta avaruudessa, joiden painovoimaa ai neet, kaasut tai valon liikkeet eivät pysty pakenemaan.” (HS, 29.11.2015) Mustat aukot eivät ole ollenkaan ainetta, ne ovat pelkkää gravitaatiota. ”Tällaisia kirkkaita meteoriitteja syntyy, kun pienet asteroidit osuvat ilma kehään ja palavat kokonaan tai miltei kokonaan kitkan vuoksi.” (Tekniikan Maailma, 30.1.2020) Jos asteroidi osuu Maahan, olemme pahimmassa tapauksessa tuhon omia. Meteoriiteista taas päästään median kestoerheeseen: tähdenlennois ta uutisoitaessa käsitteet menevät lähes poikkeuksetta sekaisin. Avaruudessa kiitävä pieni, halkaisijaltaan alle metrin mittainen kiven kappale on meteoroidi, Maan ilmakehään syöksyvän meteoroidin aiheutta ma valoilmiö on meteori eli tähdenlento, ja maanpinnalle selvinnyt kappale on meteoriitti. Mikä tästä tekee niin ylivoimaisen vaikeaa? SAMA A VOISI POHTIA monien muidenkin käsitteiden kohdalla. Linnun radasta ja Aurinkokunnasta puhutaan ristiin ja rastiin, vaikka toinen on satojen miljardien tähtien muodostama galaksi, ja toinen Auringon sekä sen kiertolaisten muodostama systeemi. Aurinko puolestaan on tähti, mutta muut tähdet eivät ole aurinkoja, vaikka niin sitkeästi tavataan sanoa. Aurinko on oman planeettajärjestel mämme keskuskappale, jonka erisnimi on Aurinko. Jos miehen nimi on Matti ja naisen nimi Liisa, kaikki miehet eivät ole matteja eivätkä kaikki naiset liisoja. KÖMMÄHDYKSIÄ SATTUU , mutta tiedeuutisten virheissä ehkä häiritsevintä on se, että ne olisi helppo välttää. Tiedonvälityksen historiassa ei koskaan ole ollut niin vaivatonta tarkistaa faktoja. Miksi niin ei tehdä? Usein vedotaan kiireeseen, mutta faktojen tarkista minen on nykyisin paitsi vaivatonta, myös nopeaa. Lisäksi se yksinkertai sesti kuuluu asiansa osaavan ja ammattikuntansa eettisiä sääntöjä noudat tavan journalistin toimenkuvaan. Monet tieteelliseen tutkimukseen liittyvät näkemykset ovat kiistanalai sia ja tulkinnanvaraisia, mutta virheitä on alvariinsa myös perusasioissa, jotka tiedetään takuuvarmasti. Netti on täynnä hömppää ja huuhaata, mutta kyllä sieltä faktaakin löy tyy. Etenkin niistä perusasioista. Vai onko toimittajien olettamus, että tieteen popularisointi tarkoittaa eksaktiudesta tinkimistä ja oikeellisuudesta piittaamattomuutta, koska tie de on niin vaikeaa? Olenpa kuullut sellaisenkin toteamuksen, että tiedejuttujen erheet ja epätarkkuudet eivät haittaa, koska kukaan ei niitä huomaa. Tällaista ”pikkuseikkoihin” puuttumista saattaa joku pitää joutavan päiväisenä pilkunviilaamisena, mutta ainakin omalla kohdallani herää epäilys, mitä kaikkea on pahasti pielessä myös sellaisten alojen uutisoin nissa, joista en ole perillä yhtä hyvin kuin avaruuden asioista. MARKUS HOTAKAINEN Kirjoittaja on tietokirjailija, tiedetoimittaja ja luontovalokuvaaja.
42 • 1 / 2023 Tiktokia mielenterve?ydestä Sosiaalinen media tarjoaa kokemus asiantuntijoille monipuolisia työkaluja muiden tukemiseen. Oman lajinsa muodostavat videot, joissa Nuutinen vastaa seuraajien sa kommenttikentässä esittämiin ky symyksiin. Lisäksi hän julkaisee toisinaan seuraajien suosimia ASMR videoita, joissa hän pyrkii rentout tamaan katsojia kuiskuttelemalla kuulumisiaan ja rapisuttelemalla mikrofonia. ”A LOITIN tiktok kaamisen vuo si sitten toinen päivä tammi kuuta. Tuli vain sellainen tunne, että hitto; mä alan tehdä videoita!” 30vuotias helsinkiläinen Laura Nuutinen on koulutettu kokemusasian tuntija. Hän jakaa tietoa ja omia koke muksiaan mielenterveysasioista Tik tokissa Kokemusasiantuntija Laura tilillään, ja on työskennellyt muun muassa Helsingissä psykiatrian polikli nikalla ja Diakonissalaitoksella. ”Kun uutisoidaan niin paljon kai kesta negatiivisesta, haluan jakaa muille hyvää energiaa, positiivisuut ta sekä omia selviytymiskeinoja”, hän sanoo. Tiktokkaamisen alkuvaiheessa Nuutinen kertoi seuraajilleen erilaisis ta ahdistuksen hallintakeinoista. Hän paljastaa itsellään olevan tapana aset taa niskaan kylmäpussi ja näpertää sit ten hamahelmiä. ”Se on minulle kaikkein toimivin rauhoittumiskeino”, hän sanoo. Tunteen mukaan ei ole pakko toimia Nuutisen mielenterveyden ongelmat alkoivat vuonna 2009, kun Nuutisen ollessa kesätöissä kaupan kassalla ostoksensa maksamatta jättänyt asia kas uhkasi häntä aseella. ”Muutuin avoimesta ja iloisesta täy sin sulkeutuneeksi ja ahdistuneeksi”, Nuutinen sanoo. Kuusi vuotta myö hemmin lääkäri diagnosoi hänellä kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Nuutinen kertoo kevään 2020 ol leen merkittävin käännekohta kun toutumisen kannalta. ”Minulla oli pahin olo ikinä”, hän sanoo. ”Taustalla oli itsetuhoisuutta ja muutamia itsemurhayrityksiä. Tajusin, että haluan ja tarvitsen muutosta.” Nuutisen kodin seinällä roikkuu taulu, jonka teksti kehottaa toimimaan toisin kuin tunne sanoo. ”Se oli isoin juttu, jota alussa opet telin”, hän toteaa. ”Vastaan ihan kaikille” Nuutisen Tiktoktiliä seuraavat ihmi set murrosikäisistä keskiikäisiin. ”He, jotka tunnistavat minut kadul la, ovat usein yläkouluikäisiä”, hän kertoo. Tiktokissa on myös mahdollista olla vuorovaikutuksessa yhdessä seuraa jien kanssa reaali aikaisesti livevideoi den välityksellä. Tosin käyt täjän on oltava vähintään 18vuotias voidak seen julkaista reaali aikaista sisältöä. ”Kun kysyn live nä kuulumisia, moni tunnustaa rehellises ti, että nyt on ollut vähän paska päi vä”, Nuutinen sa noo. ”Vastaan ihan kaikkiin asiallisiin kommentteihin”, hän lisää ja kertoo saaneensa seuraa jiltaan paljon posi tiivista palautetta aktiivisuudestaan. TEKSTI MATILDA KOIVISTO KUVA LAURA NUUTINEN A SMR on lyhenne englanninkielisistä sanoista autonomous sensory meridian response. Se tarkoittaa autonomisia, rauhoittavia ja miellyttäviä aistielämyksiä. Esimerkiksi kuiskaukset voivat luoda kuulijalle hyvän olon tuntemuksia, kihelmöintiä tai väristyksiä, jotka kulkevat pään takaosasta selkä rankaa pitkin aina lihaksiin saakka. ASMR-elämyksiä voi saada kuuloaistin lisäksi myös näköja tuntoaistin kautta. Osa ihmisistä kuitenkin kertoo, ettei ole koskaan kokenut ASMR:ää. Usein ensimmäiset ASMR-kokemukset sijoittuvat lapsuuteen, jolloin rauhoittavan aistielämyksen kokenut ei vielä tunnista tai osaa nimetä kokemustaan. Tyypillinen ASMR-reaktion laukaisija on parturitai lääkärikäynti, jossa toinen ihminen tulee lähelle tunnelman ollessa samalla rauhallinen. ASMR-videot ovat pätkiä, joiden avulla pyritään luomaan katsojalle rentoutumisen kokemus kuiskailemalla, liikuttamalla käsiä tai antamalla henkilökohtaista huomiota. Rauhoittumistarkoitukseen tuotettujen ASMR-videoiden suosio on ollut suuressa kasvussa jo useamman vuoden ajan, ja tavallisesti niistä haetaankin apua esimerkiksi nukahtamisvaikeuksiin. Osalle ihmisistä ASMR-videot toimivat myös keinona kohentaa keskittymistä opiskellessa tai töitä tehdessä. ASMR-videoita on esimerkiksi YouTubessa ja Tiktokissa. Suurimman tehon videoista saa irti kuuntelemalla niitä hyvillä kuulokkeilla. ASMR värisyttää kuulijaansa Somessa piilee myös riski Sosiaalinen media ei ole aina hyväksi. Mielenterveysalan kansalaisjär jestö MIELI ry:n johtava asiantun tija ja psykiat rian dosentti Kris tian Wahlbeck kertoo, että tutkimusten mukaan mielenterveyden ja sosi aalisen median käytön välillä on annosvaikutussuhde: ”Mitä pi
Tiktokia mielenterve?ydestä dempi ruutuaika vuorokaudessa, si tä heikompi mielen terveys. Pakon omainen somen käyttö siis heikentää mielen terveyttä.” Wahlbeck muis tuttaa myös netti kiusaamisen ja viha puheen kielteisistä vaikutuksista sekä ulkonäköpaineista, joita poseerauskult tuuri luo nuorille. Nuutinen tiedos taa, että sosiaalises sa mediassa tuote taan myös sisältöä, jonka vaikutukset mielenterveydelle eivät ole myönteisiä. ”On esimerkiksi sellaisia mitä syön päivässä videoita. Olen pohtinut, ovatko ne lopulta hyväksi kasvaville nuorille. En itse halua tehdä sellaisia videoita”, Nuutinen sanoo. Hän ker too myös Tiktokissa kiertävästä tren distä, jossa ideana on listata, mitä kukin on saavuttanut kuluneen vuo den aikana. ”Osa ihmisistä lähestyy asiaa ne gatiivisesta kulmasta, ja luettelee erilaisia epäonnistumisia. Sii nä syntyy kilpailua siitä, kenel lä menee huonoiten”, hän se littää. Tärkeä osa elämää Silloin tällöin joku kertoo komment tien välityksel lä omista mielenterveys ongelmistaan ja niiden ai heuttamista vaikeuksista, ja selostusta seuraa rypäs muiden seuraa jien avautumi sia. Välillä Nuutinen saa aihees ta myös yksityisiä viestejä. Silloin hän pyrkii ohjaamaan apua tarvitsevat oi keanlaisten palveluiden pariin. Hän on tehnyt myös videon, johon kokoa mistaan chateista voi saada apua mie lenterveydellisiin pulmiin. ”Moni on kerto nut saaneensa vide oistani apua omaan oloonsa. Yksi sanoi viime viikolla, että hän on oppinut ole maan oma itsensä ja luottamaan itseensä videoideni avulla”, Nuutinen pohtii va kavana. ”Tulee sel lainen olo, että tällä duunilla, jota teen, on paljon merkitys tä.” Juuri työn merkityksellisyys ener gisoi Nuutista, joka kokee olevansa ko kemusasiantuntija 24 tuntia seitsemä nä päivänä viikossa. ”Se työ on todella iso osa minua”, hän tunnustaa ja kertoo saavansa vä lillä kommentteja, joissa kyseenalais tetaan kokemusasiantuntijuus palkka työnä. ”Kaikilla on kokemustietoa. Mut ta tämä on eri asia. On mahdollista käydä kokemusasiantuntijan koulu tus, ja tehdä siitä itselleen ammatti”, Nuutinen valottaa. Koulutukseen pääsee esimerkiksi Kokemustalo ry:n kautta. Esimerkiksi terveydenhuollon soteuudistuksessa kokemusasian tuntijoilla on paikkansa palvelu jen kehittäjinä ihmislähtöisemmik si. Palkkatyön lisäksi taustalla pyörii oma yritys, jonka kautta hän käy ker tomassa tarinaansa muun muassa sosiaali ja terveysalan opiskelijoille. Seuraajilleen Nuutisella on tärkeä viesti: ”Jokainen on tärkeä ja arvokas ih minen, oli tausta millainen tahansa.” Tiktok huolestuttaa länsimaissa T IKTOK on kiinalainen sosiaalisen median palvelu, jossa käyttäjät voivat jakaa lyhyitä videoita. Sen omistaa ja sitä kehittää teknologiayritys ByteDance, jolla on kytköksiä Kiinan hallintoon. Tiktokin ja Kiinan hallinnon välinen suhde on aiheuttanut laajasti huolta ja epäluuloisuutta länsimaissa. Vuonna 2022 itävaltalainen tietoturvatutkija Felix Krause paljasti Tiktokin kykenevän seuraamaan käyttäjiään tallentamalla heidän kaikki toimensa sovelluksen omassa selaimessa. Tiktokkaaja Laura Nuutinen haluaa jakaa hyvää energiaa ja positiivisuutta seuraajilleen. ”PAKONOMAINEN SOMEN KÄYTTÖ HEIKENTÄÄ MIELENTERVEYTTÄ.” Saat ensimmäisenä tietoa museon kouluille suunnatuista palveluista ja tapahtumista! www.amosrex.fi/kouluille Tilaa Amos Rexin opekirje Uutisia kestävästä kehityksestä & ihmisoikeuksista
44 • 1 / 2023 O LEN luuranko naamioinen soturi aavikolla. Ensim mäinen tavoittee ni on paikantaa irani lainen ken raali. Seuraava on kohdistaa ballisti nen ohju sisku hänen seurueeseensa. Muutaman minuutin päästä teloitan läjittäin Qudsjoukkoja ja hijabiin pu keutuneen siviilinaisen. Vaihto ehtoja murhaamiselle ei anneta. Kohtaus on viime lokakuussa jul kaistun Call of Duty: Modern Warfare 2 ensimmäisestä tehtävästä. Se muistut taa läheisesti Yhdysvaltain Bagdadissa vuonna 2020 tekemää ohjusiskua, jossa kuoli iranilainen kenraalimajuri Qassem Suleimani. YK:n mukaan isku oli kansainvälisen oikeuden vastainen. Videopelit eroavat perinteisestä me diasta monessa mielessä. Pelaaminen vaatii käyttäjältä tavanomaista suu rempaa aktiivisuutta ja tarkkaavai suutta, jotta pelissä voi edetä. Syntyy immersio, uppouttava kokemus, joka sitouttaa pelaajan virtuaaliseen lume maailmaan. Tätä kokemusta perintei nen media ei toistaiseksi voi synnyttää. Mutta perinteisen median tavoin myös videopelit sisältävät piileviä narratiive ja, jopa suoranaista propagandaa. Sotarikokset, ihmisoikeusrikko mukset ja kansainvälisen oikeuden loukkaaminen eivät ole uutta Call of Dutyn maailmassa. Pelkästään sarjan uusimman osan juonessa syyllistytään ainakin 38 erilaiseen rikokseen ja sota rikokseen. Sarjan vanhemmassa, kylmään so taan sijoittuvassa Black Ops Cold War osassa yksi protagonisteista toteaakin, että jokainen heidän tehtävänsä on lai ton. Pelin etenemisen onneksi paikalla oleva presidentti Ronald Reagan an taa laittomuuksille siunauksensa. On han kyse vapaan maailman turvalli suudesta. Pelisarja on jo pitkään tarjoillut klassisen propagandan piirteitä si sältävää narratiivia, jossa korostuvat miehinen sankaruus, mustavalkoinen vastakkainasettelu vihollisen kanssa ja voittamisen kulttuuri. Lähiitä esi tetään alkukantaisena paikkana, joka toimii keskittymänä terroristeille ja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Call of Duty sarjan ensimmäiset osat sijoittuivat toiseen maailman sotaan eivätkä sisältäneet jatkoosien sa tapaan runsaasti amerikkalaista jingoismia eli yltiöisänmaallisuutta. Pelit ottivat uudenlaisen suunnan en simmäisen, vuonna 2007 julkaistun Modern Warfare pelin myötä. Kerron ta muuttui elokuvamaisemmaksi, ja pelit sijoittuivat nykypäivään. Tästä lähtien pelien juoniin on si sältynyt narratiivi amerikkalaisten ylivertaisuudesta muihin valtioihin nähden sekä sotilaallisten väliintulo jen välttämättömyydestä. Yhdysvallat nähdään uhattuna demokratian puo lustajana ja on aina oikeutettu invaa sioihinsa globaalin terrorismin pysäyt tämisen nimissä. Pentagonin ja peliteollisuuden suhde Call of Duty: Modern Warfaren (2019) kampanjaohjaaja Jacob Minkoff toteaa Game Informerin haastattelus sa, että peli ei ole poliittinen. ”Mutta Audiovisuaalinen viihdeteollisuus on aina ollut erittäin militaristista. Videopelit ovat ennen kaikkea sotateollisuuden sivutuotteita. Ac tivis ion : C all of D uty : M od ern W arfa re 2 TEKSTI JULIUS HALME Immersiivistä propagandaa muistuttaako se geopoliittisesti maail maa, jossa elämme? Totta helvetissä”, hän jatkaa. Minko? n vastaus saattaa kuulos taa oudolta. Eräässä pelin tehtävistä rekonstruoidaan Persianlahden sodan ”Kuoleman moottoritie”. Pelissä tuhoa jat ovat tosin venäläisjoukkoja, ei Yh dysvaltojen johtama liittouma. Kysymystä poliittisuudesta väistel lään myös fi ktiivisyyteen vetoamisella, mikä ei kuitenkaan muuta pelin sisäl töä tai vapauta sen tekijää vastuusta. Ala on jo pitkään kiistänyt tekevän sä poliittisia pelejä. Videopeleihin eri koistuneen Polygonsivuston mukaan mediapolemiikki saattaa maksaa pe liyhtiölle seitsennumeroisia summia, kun kriisinhallintayhtiöt hälytetään paikalle, kalliit ohjelmistot asennetaan monitoroimaan julkista keskustelua ja henkilökunta joutuu vastaamaan vies teihin sosiaalisessa mediassa ja fooru meilla. Välillisiä kuluja syntyy sijoitta jien kaikotessa kohujen takia. Pelistudiot palkkaavat aktiivises ti sotilaskonsultteja varmistaakseen autenttisuuden peleissään. Joskus ko huksikin asti. Iran–Contraskandaa lissa 1980luvulla ryvettynyt Yhdys valtain merijalkaväen eversti Oliver North toimi käsikirjoituskonsultti na, ääninäyttelijänä ja promoottorina Call of Duty: Black Ops II pelin tuotan nossa. Pyöröovi toimii toiseenkin suun taan. Vuonna 2014 Call of Dutyn käsi kirjoittajaohjaaja Dave Antony pal kattiin yhdysvaltalaiseen Atlantic Council ajatushautomoon mallinta maan tulevaisuuden sodankäyntiä. Armeija jalkautuu internetiin Eri valtioiden viranomaiset ovat hyödyntäneet audiovisuaalista sota propagandaa aina ensimmäises tä maailmansodasta lähtien, jol loin propagandafilmejä esitettiin elokuva teattereissa ennen varsinaista näytöstä. Pelillistetty propaganda on saman ilmiön jatkumoa, eikä se ole Yhdys valtain armeijalle uusi kikka. Ylei sen mielipiteen muokkaamisen lisäk si pelimaailmaa hyödynnetään varsin konkreettisenkin taisteluhengen ko hottamiseksi: pelit ovat nykyisin osa värväysprosessia. Vuoden 2002 hitti peli, America’s Army, oli ensimmäinen armeijan kehittämä videopeli. Peli oli ilmainen, mikä ei ollut ta vanomaista tuohon aikaan. Ilmaisuus tarkoitti, että nuoret pelaajat pystyivät hankkimaan sen ilman vanhempien lompakolla käymistä, toisin sanoen il man vanhempien valvontaa. Perustuslain takaamia oikeuksia ja vapauksia puolustava kansalaisjärjes tö American Civil Liberties Union totesi pelin rikkovan kansainvälistä lainsää däntöä lasten osallistumisesta aseelli seen konfl iktiin kohdistamalla värväys Presidentti Reagan oikeuttaa laittomat tehtävät ”vapaan maailman edistämisellä”. Ruutukaappaus pelistä Call of Duty: Black Ops Cold War.
TEKSTI ANNI VIHERVIRTA BABBDIN KAUPUNKI on brutalisti nen pilvenpiirtäjien muodostama be tonisokkelo, jossa vallitsevat apatia ja seisahtuneisuus. Kuultavissa on vain sähköinen humina ja tyhjiä katuja pyyhkivä viima. Hylätyltä vaikutta vassa metropolissa on vielä muutama jumiin jäänyt, vähäsanainen ja karke akasvoinen asukas. Tehtävä on selkeä: selvitä, mistä saa junalipun, hae se ja astu kaupun gista pois vievään junaan. Ideana on mieluummin tutkiskelu kuin nopea läpijuoksu. Pieniä kujia ja porras käytäviä koluamalla voi löytää salai sia esineitä ja kulkemista helpottavia työvälineitä. Mekaniikaltaan mysteeripeli Babbdi on yksinkertainen kävelysimulaattori. Eri esineet tuovat sen verran vaihte lua, ettei pelaaminen turruta, ja kau pungissa saa kulumaan juuri sen ver ran aikaa kuin haluaa. Babbdi on karuudessaan näyttävä, hetkittäin jopa kaunis. Korkealta pilven piirtäjästä katsottuna autioitunut rumi lus muuttuu ihmeelliseksi monumentik si. Kiviseinämää rikkoo kulman takaa löytyvä keidas. Viemärin pimeästä löy tyy porukka tanssimassa tulen ympäril lä. Pitkin kaupunkia ripotellut hahmot ovat kryptisiä ilman kliseisyyttä. Peli onnistuu yhdistämään löyhän tarinan uskottavaan outoiluun. Kun pa sen jättiläiskaupunki vain olisi jät timäinen. Pelaaja toivoo paradoksaa lisesti löytävänsä vielä yhden kujan tutkittavakseen lähtemisen sijaan. Lemaitre Bros.: Babbdi Metropoliseikkailu onnistuu outoilussaan keinoja alle 18vuotiaisiin. Yhdysvallat sai huomautuksen YK:n lapsen oikeuk sien komitealta vuonna 2008. U.S. Army Esports joukkue perus tettiin vuonna 2018 modernisoimaan värväysprosessia. Vuonna 2020 joukkue siirtyi Twitchiin, joka on nuorten suosima pelien striimausalusta. Koronapan demian koteihinsa juurruttamat ihmi set löysivät kanavan nopeasti. Chattiin ilmestyi striimaajille osoitettuja kysy myksiä, kuten ”mikä on Yhdysvaltojen lempisotarikoksesi?”. Kiusalliset kyse lijät saivat nopeasti kenkää kanavalta. Poispotkimispäätökset jouduttiin myö hemmin pyörtämään perustuslain vas taisina. Twitch joutui nopeasti puuttumaan armeijan jakamiin linkkeihin, joissa kerrottiin mahdollisuudesta osallis tua arvontaan. Palkinnoiksi luvattiin viihdeelektroniikkaa. Yhteystiedot täytettyään pelaaja kuitenkin sai il moituksen, jossa kiitettiin kiinnostuk sesta armeijaan liittymiseen ja kerrot tiin värvääjän olen yhteydessä heihin pian. Twitchiin liittymisen minimi ikä raja on 13 vuotta. Nykypäivänä myös monet eurhei luturnaukset ovat Yhdysvaltain ar meijan sponsoroimia. Viime joulukuussa mediasivus to Vice sai haltuunsa armeijan sisäi siä dokumentteja, joista käy ilmi, että armeija suunnitteli käyttävänsä lähes seitsemän miljoonaa dollaria pelita pahtumien ja striimaajien sponsoroin tiin. Sponsoroinnilla pyrittiin kasvatta maan kohderyhmää eli tavoittamaan uusia värvättäviä Zsukupolven eli 18–24vuotiaiden joukosta. Markki nointibudjetti oli yhteensä 6 875 000 dollaria. Armeija kuitenkin vetäy tyi sponsorisopimuksesta ahdistelu kohussa ryvettyneen peli yhtiö Acti vision Blizzardin kanssa, joten to teutunut budjetti ei ole tiedossa. Akateemisiakin kriitikkoja löytyy Myös media ja pelitutkijat ovat havah tuneet ilmiöön. Videopelien, etenkin sotapelien, ideologioita tarkastelevis sa tutkimuksissa on hyödynnetty eri laisia yhteiskuntafilosofisia teorioita ja käsitteitä. Tampereen yliopiston pelikulttuu rien huippuyksikössä työskentelevän tutkija Emil Lundedal Hammarin mukaan mukaan sotapelit, ja video pelit ylipäätään, ovat osa hegemonista järjestelmää, joka vahvistaa länsimais ta konsensusta 2000luvun kolonialis min, imperialismin ja globaalin kapi talismin oikeutuksesta. Sotapelien talouspoliittista luonnet ta tutkivassa artikkelissa Hammar ja brittiläinen sosiologian tutkijatohtori Jamie Woodcock summaavat: ”Kaiken kaikkiaan sotapelien po liittista taloustiedettä määrittää kol me keskeistä näkökohtaa: ensinnäkin sen sekoittuminen 2000luvun impe rialistisen kapitalismiin; toiseksi sen symbioottinen suhde sotilasteolliseen järjestelmään; ja kolmanneksi ohjel mistotyökaluihin ja koulutusohjelmiin sisäänrakennetut ideologiat, jotka eh dollistavat ohjelmoijia militarismin ja ’kapitalistisen realismin’ kyseenalais tamattomaan ylivaltaan.” Vaikka virtuaalisella aavikolla tais teleminen on omiaan irrottamaan suurten peliyhtiöiden asiakkaan aja tukset arkitodellisuudesta, jokainen luurankonaamioinen sotilas on huo maamattaan ja haluamattaan samalla globaalin talouspoliittisen ja militaris tisen vallankäytön pimeässä ytimessä. Peliarvio Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y ovat Y no Y Y u Y Y s Y Y s Y ee Y ee Y t ulkopolitiikan keskiöön. Euroopan unioni on Y ihm Y Y i Y Y s Y Y o Y ikeuksien puolustajana iso tekijä ja unionin mieY li Y Y pi Y Y t Y Y e Y Y e Y Y l Y l Y l Y ä on painoarvoa. Y S Y uomi Y uomi Y taas on maailmalla kovin pieni tekijä, promille Y le Y ma Y ma Y ail Y ail Y man väestöstä. Unionin kautta mielipiteemme kuitenkin näky ky k y ja kasvaa kokoaan suuremmaksi. EU on nostanut ihmisoikeusasiat oman politiikkansa keskiöön ja Euroopan parlamentilla on kansalaisten mielipiteen esilletuojana ollut tässä tärkeä merkitys. EU on meille vahva arvoyhteisö ja keino vaikuttaa niin lähialueillamme kuin koko maailmassa. Kauppapolitiikassa unionilla on täysi toimivalta jäsenmaidensa puolesta. EU-parlamentti on asteittain ajanut kauppasopimuksiin yhä enemmän määräyksiä, jotka antavat mahdollisuudet vaatia kauppakumppaneiltamme korkeampia ympäristönormeja, sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista. Amazonin metsäkato vaikuttaa EU-parlamentin kantaan Brasilian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen hyväksymisessä. Vietnamin kanssa tehdyn kauppasopimuksen iso kysymys oli vaatimus Vietnamin sitoutumisesta Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työntekijöitä suojaaviin sopimuksiin. EU:n ja Kiinan välinen investointisuojasopimus odottaa käsittelyään EU-parlamentissa. Senkin hyväksymiseen moni liittää ihmisoikeusnäkökulman. Joulukuussa EU-parlamentti hyväksyi uuden ihmisoikeusloukkauksiin tarttuvan pakotemekanismin. Se mahdollistaa pakotteiden kohdentamisen suoraan henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet selkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Ensimmäistä kertaa mekanismia käytettiin tänä keväänä, kun EU päätti pakotteista niitä venäläisiä kohtaan, jotka olivat vastuussa oppositiopoliitikko Aleksey Navalniyn oikeuksien loukkaamisesta ja hengen vaarantamisesta. EU:n ja Tu Tu T rkin suhteissa ihmisoikeusky ky k symykset ovat nousseet ratkaisevaan asemaan. Huoli Tu Tu T rkin demokratian kaventumisesta, oppositiopoliitikkojen pidätyksistä ja median saattamisesta hallitsevan puolueen valvontaan lisäävät epäluuloa pitkään paikallaan polkeneisiin Tu Tu T rkin EU-jäsenyysneuvotteluihin. Tou Tou T kokuussa EU-parlamentissa hyväksytty Tu Tu T rkki-kannanotto vaatii Tu Tu T rkin hallinnolta linjanmuutosta sekä sisäisesti että suhteissa lähinaapureihinsa, erityisesti Ky Ky K prokseen. EU asettaa yhä enemmän vaatimuksia kauppakumppaneilleen ja erityisesti naapureilleen kautta linjan. Ollakseen uskottava, unionin on pidettävä oma pesäänsä puhtaana. Siksi keskustelu Unkarin ja Puolan demokratiaa rajaavasta kehityksestä jatkuu. Demokratiaa on puolustettava jatkossakin. Eero Heinäluoma Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä eeroheinaluoma.fi U skon EU-jäsenyyden etuihin Suomelle, mutta en lue itseäni kiilusilmäiseksi EU-uskovaiseksi. EU on hyödyllinen ja tarpeellinen, mutta kaukana täydellisyydestä. Kansanäänestyksessä 1994 äänestin puolesta, sillä EU oli mielestäni Suomelle oikea seuravalinta Euroopassa. Monen muun lailla ajattelin, että jäsenyys vahvistaisi turvallisuuttamme ja antaisi tilaa kaupalle, vahvistuvalle taloudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Olen jäsenyyden alkumetreistä lähtien ollut läheisyysperiaatteen suuri kannattaja. Siirretään EU-päätöksentekoon vain ne asiat, joita Suomessa ja muissa jäsenmaissa ei voida paremmin hoitaa. Näin päätöksenteko pysyy mahdollisimman lähellä ihmisiä ja vaikuttaminen on helpompaa. Tarvitsemme Euroopan laajuista yhteistoimintaa. Hyvä esimerkki yhteisiä päätöksiä vaativasta asiasta on ilmastonmuutos. Ilmaston lämpeneminen ei tunne rajoja, joten päästöjen vähentämisestä on sovittava yhdessä ja kaikkia jäsenmaita sitovalla tavalla. Myös kauppasopimuksissa EU-edut ovat kiistattomia. EU neuvottelee lähes 450 miljoonan ihmisen markkinoille paremmat sopimukset kuin jäsenmaat yksin pystyisivät tekemään. Vain EU on riittävän suuri yhteisö laittamaan kuriin monikansallisia suuryrityksiä, kuten Facebookia, Googlea tai Amazonia, koskipa se sitten näiden yritysten henkilötietojen käsittelyä, tietosuojaa tai verotusta. Kansalaisille taloudellisia säästöjä tuovia EU:n ratkaisuja ovat myös esimerkiksi ulkomaanmatkustajien roaming-maksut tai elektronisten laitteiden laturistandardi. Roamingpäätöksen on arvioitu tuovan suomalaisille vuosittain useiden satojen miljoonien eurojen säästön ja laturien yhdenmukaistamisen säästöt eurooppalaisille kuluttajille ovat noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi laturien yhteiset standardit tulevat vähentämään pelkästään latureista aiheutuvan elektroniikkaromun määrää Euroopassa arviolta noin 10 000 tonnia vuodessa. Moni asia kannattaa kuitenkin pitää kansallisessa päätöksenteossa, koska jäsenmaat osaavat asiat paremmin. Metsänhoito on viisainta pitää kansallisesti päätettävänä, sillä metsänhoidon ohjeistaminen EU-parlamentin kokoussalissa Brysselissä ei tuo lisäarvoa kansalliseen päätöksentekoon, mutta kylläkin paljon byrokratiaa. Koulujen opetussuunnitelmat ja kansalaisten sosiaaliturvaa koskevat päätökset tulevat nekin paremmin hoidettua kansallisilla päätöksillä. Kun Euroopan unionin kehittämisen seuraavista askelista päätetään – varmaankin Suomen eduskuntavaalien jälkeen – on siis hyvä nojata läheisyysperiaatteeseen. Päätetään asiat mahdollisimman lähellä ihmisiä ja siirretään unionin päätöksentekoon ja EU-parlamentille vain ne asiat, joita jäsenmaissa ei pystytä hyvin hoitamaan. Päätöksiä siellä, missä hyöty on suurin
46 • 1 / 2023 Metsään ja takaisin Muusikko Asa viihtyy mökillä, ihailee Vladimir Vysotskya ja haluaisi olla raaempi kirjoittaja. A SAN (Matti Salo) seit semästoista studioal bumi Täytyy mennä metsään ei ihan ensi kuulemalta aukene. Musiikki on kyllä esi merkiksi sillä tavalla kuulijaystävällis tä, että laulua on paljon, mutta jotain hämärää tässä nyt on – eikä vain Twin Peaks vibojen ja muiden sumuisten vaikutteiden puolesta. Sanoitukset ovat tavallistakin mo niulotteisemmat. Tuntuu, että albumi ei antaudu käsitettäväksi noin vain, vaan se vaatii kiireetöntä kohtaamis ta, intuitiivista kuulemista ja järkeilyn hyllyttämistä. Levyä on kuunneltava silmät kiinni. ”Se on tarkoitushakuista. Idea on ollut rikkoa kaavoja ja tehdä laulu ja, jotka eivät kuulosta selkeiltä. Niin sanotusti syvään päätyyn ja diippiä matskua.” Asa sanoo tehneensä paljon musiik kia idea edellä ja penänneensä myös kavereiden teksteistä, että mistä tämä kertoo. ”Ihmiseen on rakennettu halu järki peräistää kaikki. Mutta mitä pidem mälle menen musiikin ja taiteen te kemisessä, sitä selvemmin huomaan sen estävän taiteeseen kiinni pääse mistä. En halunnut, että Täytyy mennä metsään albumin ideat ovat selkeitä. Enemmänkin siinä teemat lomittuvat.” Se, mistä albumi kertoo, on artistin mukaan oikeastaan täysin toissijaista. ”Sillä ei ole mitään väliä”, Asa sa noo hymyssä suin. ”Ja sitten kun tie dät sen, sun pitää repiä kartta taas.” Kuulemma tuottaja Tero Holopainenkin oli jossain vaiheessa alkanut kysellä, että mistä tämä oikein kertoo. ”Me oltiin, ettei me tiedetä eikä pi däkään.” Asa kertoo ennen ajatelleensa, et tä on tärkeää tietää biisin idea ja tar koitus. ”Muistan, kun ystävät pyysivät mua koripallonhehkutusbiisiin. Mie tin vain, että eihän se ole mikään lau lun aihe. Sitten olen saanut fi ittipyyn töjä räppäreiltä keskellä yötä, niillä on yksi säkeistö, jossa ei ole mitään aihet ta… Ja mietin, että on kyllä paljon pa rempi, ettei ole mitään aihetta kuin et tä on paska aihe.” Räppi bard-runoutena Monitulkintaisuus on tavallaan anti teesi ajan hengelle, joka vaatii, että kaiken pitäisi olla helposti pureskel tavaa ja selkeää. Tulkintojakin tuntuu usein olevan vain yksi oikea, tai aina kin siihen tulisi pyrkiä. ”En mä tiedä dissataanko diippiä räppiä nykyään, mutta selkeys on to si toivottavaa. Meikäläisen styget ovat sen verran vinksallaan, että en mä nii tä kaikille suosittele. Useimmat ihmi set tahtovat jatkuvuutta ja tasapainoa elämään eivätkä mitään psykotera peuttista turpaanvetoa.” Asalle räpissä on kuitenkin kysy mys sanoituksista. Tämä korostui var sinkin uran alkuvaiheessa. ”Mä näen räpmusiikin venäläise nä bardrunoutena, että sävellyksellä ei ole niin väliä. Kun me alettiin tehdä tätä, niin laitettiin taustalle kuusi se kuntia mitä vaan mikä toimii ja oltiin tyhmiä siihen päälle.” Muutamassa vuosikymmenessä ko ko räpskene on mullistunut ja musiik ki muuttunut. Asa näkee siinä myös lyyrisiä mahdollisuuksia. ”Uuden ajan räpin myötä sanoitus ten muoto on muuttunut tosi lyhyeksi ja voi olla, ettei lyriikoista saa mitään selvää, kun voksut on efektoitu soitti miksi. Siinä on abstraktille runoudelle paikka, mitä mun mielestä räpistä on puuttunut. Ettei kaikki värssyt ole si tä yhtä ja samaa leveilyä omasta elä mästä.” Räppi on myös valtavirtaistunut. ”Räpistä on tullut popmusiikkia ja biisit ovat lyhentyneet. Mulla oli hir veä överi tästä muodosta, että räpät ty säkeistö ja laulettu kertosäe. Sanoin Terolle, että haluan tehdä toisinpäin. Yritetään tehdä lauletut R’n’Bsäkeistöt ja räppihuukit.” Asa sanoo intoilevansa autotunen kaltaisista uusista jutuista. ”Mä olen onnellinen, ettei räppi ole samaa kuin meidän nuoruudessa. Elä mä menee eteenpäin.” Poliittisuuden vaatimus Selkeyttä idioottimaisuuteen asti ei vaadita nykyisin vain kaupallisessa mielessä, vaan myös mustavalkoinen poliittisuuden vaade on tullut taiteen kentälle pitkän uinumisen jälkeen. Kokeeko nimenomaan yhteiskun nallisena sanoittajana tunnettu Asa painetta ottaa kantaa milloin minkä kin asian puolesta tai vastaan? ”En. Haluan laittaa sitä musiik kiin välillä ja tykkään kyllä kuun nella poliittista räppiä, mutta olen salaa vähän onnellinen, etten pysty enää olemaan niin yksiulotteinen. Se on liian pelkistettyä eikä siinä anne ta kuulijalle vaihto ehtoa ajatella toi sin. On vaikeaa olla yhtä aikaa senti mentaalinen ja yhteiskunnallinen… [Vladimir] Vysotsky on musta tosi hyvä artisti. Hänellä on poliittisuus, TEKSTI EMILIA MÄNNYNVÄLI KUVA PINJA NIKKI
1 / 2023 • 47 Metsään ja takaisin ”VIIMEISET VIISI LEVYÄ OLEN JULKAISSUT VUODEN LOPUSSA, NIIN NIITÄ EI TARVITSE LÄHETTÄÄ EMMAPALKINTOSARJAAN EIKÄ NIITÄ HUOMIOIDA MISSÄÄN.” rakkaus ja älykkyys kauniissa tasa painossa.” Asa mainitsee Sinivuokkokappa leen uudelta albumilta. ”Siinä tavallaan kuittaillaan kiihko isänmaallisille ihmisille, mutta pää asiassa siinä vittuillaan poliisille mun sisällä.” Pahiksen etsiminen peilistä ei kuu losta viestiltä, jota monikaan haluaisi kuulla. Kuitenkin vaikkapa monet fa sismin tutkijat ovat löytäneet sen sie meniä nimenomaan tavallisuudesta. Hannah Arendt esimerkiksi katsoi pa huuden olevan hyvin arkista. Se ver soo sokeasta tottelemisesta ja halusta kuulua joukkoon. Asa korostaa taiteen kokeellisuu den ja kriittisyyden merkitystä ajatte lulle laajemminkin. Musiikissa pitää olla särmää, ettei se taannu konserva tiivisuuden palvelukseen. Miten artisti itse pyrkii välttämään helpon ja varman tien houkutusta? Lä hes kaikki olisivat tyytyväisiä, jos mu siikki olisi aina samaa. ”Jos olisin hinkannut tätä vielä vuo den, voisin ehkä kuunnella sitä koto nakin ja olla tyytyväisempi”, Asa aloit taa. Seuraa resepti, jolla hyvät biisit syntyvät: ”Välillä mietin, että tässähän mä vaan päästän höyryjä ulos, että mis sä on se abstrakti runopoika, tähän tarvitaan nyt sumua. Ja tähän taas jo tain yhteiskunnallisuutta… Samaan ai kaan tunneälyä, että myöntää jonkin häpeän tai ilon aiheen rehellisesti, ja se runollinen puoli. Joillain levyillä nä mä yhdistyvät, joillain koen niiden ole van epätasapainossa.” Taiteen tekeminen on jatkuvaa ke hitystä. ”Mussa on runoilijana kilttiä hippi mäisyyttä, josta mä haluaisin eroon. Haluaisin olla kirjoittajana raaempi.” Ei mikään vakiokasvo Asa ei ole lehtien kansissa kasvojaan liiemmin kuluttanut, vaikka mahdolli suuksia siihen on taatusti tarjoutunut. Kuinka tietoinen päätös on ollut py syä poissa julkisuuden kirkkaimmasta valokeilasta? ”Tein sen päätöksen heti 1997 kun näin, miten Fintelligens sai ihan him meän huomion ja hehkutusta. Samaan aikaan tuli Kiasmalla tomaatteja nis kaan maalaajilta ja jengi oli suunnil leen tappamassa, että pyytäkää an teeksi vanhemmalta sukupolvelta.” Toinen syy on tavallaan romantti nen. ”Mä rakastan sitä, kun saan itse mukamas löytää vaikka uuden leffan. Mulle on ihan mahdottomuus esitel lä itse uusi biisi ja sanoa, että käykää kuuntelemassa ja pistäkää komment tia. Viimeiset viisi levyä olen julkais sut vuoden lopussa, niin niitä ei tar vitse lähettää Emmapalkintosarjaan eikä niitä huomioida missään. Tieten kin haluan jonkun löytävän valmiin jutun, mutta kuten ystäväni DJ Polarsoul sanoi, ei tämä ole mikään vitun laulukilpailu.” Kolmas syy on hieman yllättävä. ”Ja tällä uudella levylläkin joutuu käsittelemään ihan himmeitä häpeän tiloja…” Mitä ansioituneen ja arvostetun ar tistin muka pitää hävetä? ”Häpeä kulkee julkisessa ammatis sa aina vierellä. En tiedä olenko ny kyään tavallista kovempi tyrimään, mutta esimerkiksi viimeksi sanoin Asunnottomien yössä keikan lopuksi, että turvallista kotimatkaa kaikille. Sit ten viis sekuntia hiljaa – ei kun pitäkää toisenne lämpimänä… Mutta kun an taa mikrofonin mun tapaiselle adhd ihmiselle, joka ei ole oppinut esiinty mään, niin jotain tyhmää tulee aina sanottua.” Tulossa levy köyhyydestä Tulevaisuudessa Asa kertoo haluavan sa siirtyä kirjoittamiseen ja kirjallisuu teen, mutta sitä ennen on tehtävä vielä ainakin kolme levyä. Vauhti on jatkos sakin tuttu levy per vuosi, mutta nii tä tehdään myös lomittain. Seuraaval la levyllä räppäri käsittelee köyhyyttä Suomessa. Asa & Bäändin kanssa mennään taas alkuvuodesta studioon. ”Olen fi ilistellyt viime aikoina Idle siä. Saattaa olla, että siitä tulee jotain transsiräppiä. Jos mä vaan runoilen hissukseen ja basisti ja rumpali jumit tavat jytinää paikallaan ja kaksi kita raa vetävät jotain Sigur Rós vinku naa.” Mutta milloin ilmestyy Jätkäjätkien uusi albumi? ”Se nauhoitettiin vuosia sitten ja on nyt 3rd Raililla miksauksessa. Ollaan kuunneltu demoversioita Asa & Bään din keikkareissuilla ja se kuulostaa ihan ookoolta.” Tuoreella Täytyy mennä metsään levyllä kuuluu tietynlainen draaman kaari kodin etsimisestä sen löytämi seen. Kaupungista lähdetään ja sin ne palataan, mutta siinä välissä levyä äänitettiin keskellä metsää mökillä. ”Kun skedeyksessä on recci kammo, niin studiossa on sama. Vas ta kun aloin laittaa valmiita biisejä järjestykseen tajusin, että tämähän kertoo siitä, että mökillä on muka vampaa. Mun olkapäiden asento on parempi, kun ei ole ketään, kelle esit tää mitään.” Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimituspäällikkö ja entinen Voiman päätoimittaja. Artikkeli ilmestyy molemmissa lehdissä Voiman ja Kansan Uutisten julkaisuyhteistyönä. Levyarviot Designers: Designers WeJazz 2022 Belgialainen kontrabasisti Joachim Florent on säveltänyt tämän levyn, ja tuo valtava, eläimellinen, oman tah tonsa ilmaiseva, välillä arvaamaton puujötikkä – siis arvon kontrabasso, ei Florent – on yksi parhaimmista syis tä arvostaa tätä levyä. Australialai nen rumpali Will Guthrie tarjoaa niin ikään parastaan. Syytä on iloita myös pianisti Aki Rissasen ja suomalaisen jazzin puolesta, että ennen niin eris tyneet suomalaiset muusikot ja levy fi rmat voivat nykyään tehdä maail malla, tässä tapauksessa pariisilaisessa studiossa, Designersin kaltaista taidet ta. Tämä sopii työnteon taustamusii kiksi, mutta vasta monen kuunteluker ran jälkeen, kun musaan on tottunut. Avauskappale Lebanon vaatii kuulijal ta keskittymistä. Moulindjekissa kuun telija näkee elämänsä fi lminauhana. Point Ligne sur Plan komppiilottelui neen on takuulla keikkojen Se Biisi, jonka yleisö keskeyttää nousten hur maantuneena aplodeeraamaan kun kin sankarin soolon jälkeen. Levyn viimeinen biisi on White Keys, ja sehän lupaa hirveitä: jos Cduurissa mennään, tarjolla ei ole edes bluesnuotteja. Mutta ei sentään, jazzia on siinäkin. IIDA SIMES Sarolta Zalatnay: Hadd Mondjam El Svart Records 2023 (Alkuperäinen julkaisija Hungaroton – Pepita 1973) Sarolta Zalatnay on kotimaassaan Un karissa julkisuuden vakiokasvo, jonka historiasta löytyy tositvtähteyttä, po liittista aktivismia, rintasyöpä, Playboykuvia sekä linnatuomio verope toksesta. Zalatnay aloitti kuitenkin poplaulajana. 1960luvun lopulla hän fl irttaili kansainvälisen viihdeuran kanssa Lontoossa, mutta palasi kotiin Unkarin hallinnon uhattua häntä kar kotuksella. Vuonna 1973 alunperin julkaistu Hadd Mondjam El on Zalatnayn nel jäs albumi. Aikanaan fl opannut levy on sittemmin ansaitusti noussut kult timaineeseen. Siinä on samaa rockia, bluesia, groovea ja raakaa voimaa kuin Muskan samana vuonna ilmestynees sä esikoislevyssä. Ja Zalatnayn äänessä on samaa orgaanista, syvältä kouraise vaa raspia kuin Janis Joplinilla – mut ta aina halutessaan hän laulaa heleästi ja kauniisti kuin pyhä Lucia konsanaan. Levyllä ei ole yhtään täytebiisiä, vaan kaikki – jyystöstä ja räimees tä kepeään ja keinuttelevaan – otta vat oman paikkansa kokonaisuudessa vaivatta. Tätä voi varauksetta suositel la kaikille 60 ja 70lukujen rockista ja vahvoista naisäänistä pitäville. EMILIA MIETTINEN Laineen Kasperi: Rare 7.0 3rd Rail Music 2022 Laineen Kasperia voi hyvin luonneh tia oman tiensä kulkijaksi suomalai sella rapkentällä. Artistin musiikissa alakulttuurinen pohjavire muodostaa hienon symbioosin lyyrisesti nerok kaan tarinankerronnan kanssa. Etelä Karjalan sydämestä, Lappeenrannasta, lähtöisin oleva artisti on vaikuttanut lukuisten näyttämöteosten äänisuun nittelijana aina Tukholman kuninkaal lisesta baletista läpi kotimaisen teatte rikentän. Vuoden 2022 lopussa ilmestynyt Rare 7.0 on koronaajan tuote, sillä työttömäksi jääneellä taiteilijalla ei ol lut muuta kuin aikaa vääntää uutta musiikkia. Levy onkin niin artistin nä köinen tuotos kuin olla saattaa: sanoi tukset, tuotanto, miksaus ja kansitaide ovat Laineen omaa kädenjälkeä. Kokonaisuus avaa jatkuvasti uusia ulottuvuuksia kuuntelijalle. Yhteiskun nallisesti kantaaottava levy kommen toi muun muassa cancelkulttuuria, politiikkaa ja modernia yltäkylläisyy den täyttämää elämäntapaa. Jos moni puolisuutta löytyy kappaleiden sävel lyksistä, niin sitä tarjoaa myös lyriikka, joka rikkoo nokkelalla tavalla perintei siä riimittelyn raameja. ANTTI KURKO Koostamme Voiman arvioimat levyt soittolistaksi. Kuuntele Spotifyssä: KUUNTELE LEVYT
48 • 1 / 2023 Linda Wallgrenin Jeanne d’Arcin housut näytelmässä tutkitaan kolmen naishahmon kautta, kuinka tosi ja myytit sekoittuvat medioituneessa valtapelissä. Ka ri Su nn ari Naisia mediaroviolla S AUNAN LAUTEILLA ras kaan päivän iltaa viet tävät yhdessä vuonna 1431 kerettiläisenä pol tettu Jeanne d’Arc, enti nen pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja miehensä murhasta syytetty Anneli Auer. Orleansin neit syt ihmettelee ääneen, mikähän niissä housuissa oli niin iso juttu, että hänen piti niiden takia kuolla. Tampereen Työväen Teatterin näy telmässä Jeanne d’Arcin housut selviää, että vaikka d’Arcin kannalta raskaut tavaa oli Jumalan järjestyksen rikko minen juuri vaatetuksen osalta, rat kaisevat syyt hänen tuomioonsa olivat enemmän poliittisia kuin uskonnolli sia. ”Jeanne d’Arcin kohtalosta löytyy symboliikkaa aika monelle eri asialle. Esimerkiksi sille, miten ihminen jou tuu oman totuutensa takia karusti kär simään ja oikeusmurhan uhriksi. Näy telmässä on kyse laajemminkin siitä, miten valtapeleissä todellisuudesta tu lee fi ktiota ja fi ktiosta todellisuutta. Ja samalla sukupuolen vaikutuksesta tä hän kaikkeen”, selittää näytelmän kir joittaja ja ohjaaja Linda Wallgren. Anneli Jäätteenmäen kohdalla näytelmän valokiila kohdistuu pro sessiin, jossa hän vuonna 2006 joutui eroamaan pääministerin tehtävästä vain parin kuukauden jälkeen. Eroa edelsi kohu siitä, että Jäätteenmäki oli käyttänyt kampanjoinnissaan sa laisiksi tulkittuja asiakirjoja päämi nisteri Paavo Lipposen ja USA:n pre sidentin George W. Bushin välisestä epävirallisesta neuvonpidosta liittyen Suomen rooliin Irakin vastaisessa liit toumassa. ”Minua kiinnosti se, miten julkisuu dessa puitiin lähinnä Jäätteenmäkeen kohdistuvaa syytöstä eikä se, mitä ne dokumentit sisälsivät. Tässä oltiin sa malla lailla, kuten d’Arcin vaatetuksen kohdalla, ikään kuin sivuraiteella sen suhteen, mistä oikeasti oli kyse – eli sii tä, että hän oli käynyt jotenkin hanka laksi myös omalle puolueelleen.” Syntipukin kova kohtalo Anneli Auer eroaa näytelmän muis ta päähenkilöistä siinä, että hän ei ole missään vaiheessa pyrkinyt käyt tämään poliittista valtaa. Siksi hänen kohdallaan ilmentyy enemmän se, miten median kerrontatavat ohjaavat yleistä mielipidettä. Wallgrenin mielestä on aina hyvä kysyä, mitä muiden tekemisissä peitel lään, kun yhdestä tehdään syntipukki. ”Vieläkään ei tiedetä, miten murha oikeasti tapahtui, eikä näytelmäkään ota siihen kantaa. Sen sijaan siinä kä sitellään sitä, miten samaan aikaan, kun tutkinnassa tehtiin isoja virheitä, hänestä kirjoitettiin syyllistä jonkin laisen arkki demonisen naismurhaaja hahmon pohjalta. Sensaatiohakuisuus, vihjailevat väitteet ja kuvat kylmässä valossa alaviistosta muuttuivat todek si, kun niitä tarpeeksi toistettiin”, Wall gren huokaa. Näytelmän mediasatiiri piirtyy te rävänä kohtauksessa, jossa Auer kok kailee aamiaista muiden julkkisten kanssa television realityohjelmas sa. Jakson lopussa yleisöä pyydetään äänestämään, onko hän syyllinen mie hensä murhaan. ”Median vallankäytön murros on erityisen suuri liittyen sosiaaliseen mediaan, kuvanmuokkaukseen ja yleensä väärän tiedon leviämiseen. Tätä valtaa käyttävät esimerkiksi iso jen mediatalojen omistajat, muut raha vallan edustajat ja poliitikot. Olen huo lestunut siitä, ettemme herää ajoissa vahvistamaan sellaista medialuku taitoa, jonka kautta ihmiset oppivat huomaamaan miten heihin vaikute taan. Sitä ilman yksilöille asetettu vas tuu kasvaa liian painavaksi.” Teatterikin on media Wallgren on käsitellyt yhteiskunnal lisia teemoja myös monissa aiemmis sa ohjauksissaan, esimerkiksi George Orwellin Eläinten vallankumoukseen nojautuneessa Farmissa (Ryhmä teatteri 2016) ja E. L. Karhun tekstiin perustuneessa Prinsessa Hamletissa (Qteatteri 2017). Jälkimmäinen kä sitteli Jeanne d’Arcin housujen tapaan korostuneesti julkisuuden naiskuvaa. ”Vaikka tekisin kuinka henkilökoh taisen esityksen, varmaan sekin oli si poliittinen siinä mielessä, että siinä fi ktion kautta harrastettaisiin yhteis kunnallisilla valtarakenteilla leikki mistä, niiden karnevalisoimista ja kohtuuttomuuden näyttämistä”, hy mähtää Wallgren. Hänelle teatteri on mediana pienel le yleisölle rajattua ja hetkeen sidot tua taidetta, jossa voi fi ktion keinoin puhuttelevalla tavalla esittää oleelli sia näkemyksiä ja kysymyksiä todelli suudesta. ”Teatterissa piristävää on myös hi taus ja etäännyttävyys. Sen äärellä voi rauhassa ajatella asioita esittämättä niitä samalla tavalla totena kuin vaik ka televisiouutisissa on tapana. Teat teri on myös kollektiivista siten, että yleisön reaktio on osa mediatapahtu maa ihan eri tavalla kuin jos seuraa yksin kotona uutisia televisiosta tai netistä.” Olennaista Wallgrenin mielestä on myös taiteilijan ymmärrys siitä, millai sia asioita hän haluaa teoksillaan tuo da maailmaan, ja se, miten hän kohtaa ihmiset työyhteisössä, jossa teosta teh dään. ”Pohjimmiltaan taiteen merkitys on herättää ajatuksia siitä, miten olla osa na maailmaa ja muiden kanssa.” Linda Wallgren: Jeanne d’Arcin housut. Esitykset Tampereen Työväen Teatterissa 28.4. asti ja Espoon Kaupunginteatterissa 31.3.–1.4. Kuuntele Linda Wallgrenin haastattelu Teatterin politikkaa -podcastista: www.voima.fi /audio TEKSTI TUOMAS RANTANEN TEATTERI ON MEDIANA PIENELLE YLEISÖLLE RAJATTUA JA HETKEEN SIDOTTUA. Tulisessa pätsissä. Anneli Jäätteenmäki (Sofi a Smeds) paasaa kapitalismin kiroista ja heittää löylyä sellaisella raivolla että Jeanne d’Arc (Inke Koskinen) ja Anneli Auer (Miia Selin) joutuvat siirtymäään alemmille lauteille.
A NTIIKIN Ledamyytti kertoo kuninkaallisesta neidosta, jon ka ylijumala Zeus ahneesti viet telee joutseneksi naamioituneena. Anu Kaajan tomaanissa Leda (2017) 1700 luvun ylhäinen maalaisnainen kirjoit taa tutulleen kirjeitä, joissa soveltaa tä tä myyttiä oman aikansa hyväksikäyt tötarinaan. Siinä hurskas nunnanoviisi Adele joutuu seurapiiri maailman röyh keän isokenkäisen raiskaamaksi. Ker tomuksen monitasoista feminismiä kuvaa, että kertojan oma ääni tuntuu moralistiselta ja vääristyneeltä. Kaajan teoksesta on tehty Merja Pöyhösen johdolla saman niminen nukketeatteriesitys Turun kaupungin teatteriin. Sen alussa näyttämöä hal litsee Helena Markkulan tekemä yk sityiskohtia pursuava kertojanukke, jonka liikehdinnästä vastaa parhaimil laan koko esityksen nukettajajoukko (Sirpa Järvenpää, Reetta Moilanen, Riina Tikkanen ja Maija Westerholm) yhdessä. Samalla kun kertojan sadistises ti kurittamaa palvelijaa esittää ihmis näyttelijä, tarinan muut tasot näyttä möllistetään Jenni Rutasen loihtimilla pelkistetyimmillä nukeilla, esineillä ja jopa puhallettavalla seksinukella. Esityksen luovan rohkea toteutus on taidokas. Teos ilmentää sattuvas ti, kuinka nukketeatteri ilmaisulajina mahdollistaa väkivallan etäännytet tyn kuvauksen. Kuten sitäkin, miten nukke teatterissa kaunokirjallinen sy vällisyys, kuvataiteellinen kekseliäi syys, hallittu kehollisuus ja hiottu dra maturgia voivat parhaiten yhdistyä. Lisäesityksiä mahdollisesti myöhemmin. Karamazovit catwalkilla F JODOR DOSTOJEVSKIN Karamazovin veljekset -ikiklassikon (1880) keskeisiä henkilöitä ovat elostelija Fjodor Karamazov sekä hä nen kolme aikuista poikaansa. Heistä vanhin on isänsä heittelehtivän tunne elämän perinyt Dmitri, keskimmäinen fi losofoiva ateisti Ivan ja nuorin hurs kas Aleksei. Turun Tehdas Teatterissa esitet tävä Tommi Silvennoisen Supermallit – ruumillinen oratoria esitel lään ennakko tiedoissa ”tulevaisuuden muotinäytöksenä, jolle Karamazovin veljekset toimivat mallistona”. Hyvin kehollisen ja vähärepliikkisen teoksen ensimmäinen kohtaus tapah tuu huoneessa, jonka tärkeitä element tejä ovat lattialla viheriöivä multa kasa ja isän murhaa ilmentävä hajonnut noja tuoli. Sen päällä on hattu ja par raksi mieltyvä peruukki. Tilassa huojuu myös kolme hahmoa (Antton Kainulainen, Sofi a Molin ja Antti Tiensuu), jot ka eläytyvät läsnä olevaan tragediaan toisistaan poikkeavin elkein. Esityksen edetessä hahmot kom puroivat esitystilaa halkaisevalle cat walkille, jonka toisessa päässä loimot taa tuonpuoleiseen kutsuva valoportti. Hahmojen via dolorosa kestää kauan, ja sen aikana he kukin poikkeavat reitil tä omalla tyylillään. He myös taantuvat lapsiksi elleivät peräti alkuihmisiksi, tuntevat eksistentiaalista pakokauhua ja sitä lievittävää yhteisöllisyyttä, hor juvat kehoissaan ja identiteeteissään ja jopa eläytyvät omaan kuolemaansa. Alkuteosta vasten on tulkittavis sa, että kyse on erilaisista variaatiois ta elämän olemuksen äärellä kärvis telystä. Rakenteellisesti esitys vihjaa, että kaikki nähtävä saattaa olla hidas tettua kuvaa mielen myllerryksestä yhden olemassaolon tragedian oival tamisen mikrohetkessä. Karkean kaunis Supermallit osoit taa myös, miten klassinen draama ja draaman jälkeinen esitystaide mahtu vat mainiosti samaan teokseen. Esitykset Tehdas Teatterilla 26.2. asti TEKSTI TUOMAS RANTANEN Ju ss i Vi rk ku m aa Teatteriarviot Je sp er D ol go v #Metoo nukketeatterissa 14.10.2022 – 17.9.2023 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 15 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa KATRI PAUNU TU LV A / TH E FL O O D RAUMAN TAIDEMUSEO 18.2. 14.5.2023 www.raumantaidemuseo.fi Kuninkaankatu 37, Rauma ? ti-pe 12-17, la-su 11-16 SUOMEN AINOA ESITTÄVIEN TAITEIDEN AIKAKAUSLEHTI • TEATTERITANSSI.FI TTS_pikkuilmo_voima_118x26mm.indd 1 25/03/2022 16.59
50 • 1 / 2023 Vekottimien vallassa Vekottimien vallassa Vekottimien vallassa Kimmo Jylhämön mukaan askeesin tarve kasvaa digitalisaation myötä. Luomuelämä voi olla tulevaisuuden luksusta. ”M ATRIX on edelleen yksi osu vimmista populaari kulttuurin tulevaisuuskuvista”, Kimmo Jylhämö toteaa. Matrix kertoo maailmasta, jossa koneisiin kytketyt ihmiset elävät vir tuaalimaailmassa erottamatta sitä to dellisuudesta. Elokuvan olennainen kysymys on, miten meidän tulisi suh tautua siihen, että virtuaalinen ohjaa meitä? Entä kuinka siitä voisi irtau tua? Kimmo Jylhämö on fi losofi ja jour nalisti sekä tiedekustantamo Vastapai non kustantaja ja toimitusjohtaja. Uu dessa kirjassaan Digi-askeesi – Miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella Jylhämö tarkastelee suhdettam me digitaalisuuteen. Hänen väitteensä on, että digitaalisuus muuttaa ihmi syyttä radikaalisti ja tähän kehityk seen tulisi kiinnittää enemmän huo miota. ”Voi olla, että luomumaailmasta ke hittyy tulevaisuudessa luksusta. Siellä olisi varakkaiden lisäksi enää ne, jotka eivät suostu palvelemaan alustatalou den toimijoita ja olemaan Matrixin oh jailtavissa”, Jylhämö pohtii. Vaikka väite voi kuulostaa rajul ta, sitä tukevia viitteitä löytyy. Kak si kansainvälistä menestysteosta kir joittanut israelilainen historiantutkija Yuval Noah Harari kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa antaneen sa älypuhelimensa täysin avustajansa käyttöön. ”Suojelen aikaani ja mieltä ni. Osa maailman lahjakkaimmista ih misistä on tehnyt vuosikymmeniä töitä saadakseen älypuhelimen avulla huo mioni. En usko, että olen tarpeeksi fi k su ja vahva vastustamaan sitä”, Harari kertoi haastattelussa ja myönsi tilan teensa oleva etuoikeutettu. Esimerkkejä on muitakin. Monet teknologiayritysten johtajat, kuten Applen edesmennyt perustaja Steve Jobs, ovat yrittäneet suojata lapsiaan itse markkinoille lanseeraamiensa lait teiden vaikutuksilta. Onko keisarilla vaatteita? Kimmo Jylhämö on insinööriperheen vesa, joka luonnehtii itseään teknii kasta innostuvaksi entiseksi nörtti lapseksi. Hän opetteli itsenäisesti koo daamaan 13–14vuotiaana. Hyvien Kimmo Jylhämö • Syntynyt Tampereella 1970 • Kustantaja, toimittaja ja fi losofi • Toimi Voiman päätoimittajana vuosina 2004–2014 • Julkaissut kolme kirjaa: Digiaskeesi – Miten elää ja ajatella digitaalisel la aikakaudella (Vastapaino. 2022), Louserit vuittuun... ja muita Voiman vastamainoksia (toim. Kimmo Jylhämö & Klaus Welp, Into 2011), Politiikkaa, idiootti! – Vastakkain asetteluja Žižekin kanssa (toim. Kimmo Jylhämö & Hanna Kuusela, Into 2009) arvosanojen kautta ovet avautuivat yliopistoon. Tietojenkäsittelyn opin not vaihtuivat kuitenkin pian fi loso fi an opiskeluun, jossa koodaustaidot osoittautuivat avuksi. Koodaamisen kautta vahvistunut ymmärrys logii kasta tuki monimutkaisen tieteenalan sisäistämistä. Nykyisin koodaamisesta on tullut osa opetusta. Samaan aikaan kuiten kin lasten ja nuorten matematiikan taidot heikkenevät, vaikka koodaa misessa matemaattisesta ja loogises ta ymmärryksestä olisi paljon hyötyä. ”Meitä ohjaa lupaus digitalisaation antamasta lisäarvosta, jossa samaan aikaan perustyö näyttäytyy mitättö mänä ja itsestään selvänä. Haluamme perehdyttää lapset robotiikan alkei siin ja opettaa heitä koodaamaan. On gelma on kuitenkin, että kaikki eivät opi lukemaan tai kirjoittamaan”, Jylhä mö toteaa. Lukeminen ja oppiminen vaativat työtä, ja sitä tosiasiaa eivät digitalisaa tion tarjoamat työkalut muuta mik sikään. Elämme Jylhämön mukaan digihurmoksen tilassa, jossa digitali saatiota ajetaan vain sen vuoksi, että se innostaa. Ilmiö toistuu hänen mu kaansa lähes kaikilla sivistyksen ta soilla alakouluista yliopistoon. Digitalisaatio on kiistatta merkittä västi hyödyttänyt eri asioissa, mutta sen vaikutuksia ei Jylhämön mukaan osata tarkastella kriittisesti. Tämä näkyy erityisesti koulumaailmassa. Digitaalisuuden myötä raportoiminen, teknologian hallitseminen ja jatkuvan vuorovaikutuksen ylläpitäminen van hempiin on muuttunut opettajan pää työksi. Kohti digi-askeesia Jylhämö puhuu mielellään kirjojen ja sanomalehtien lukemisesta esimerk kinä. Lukutaidolla on merkittävä roo li aivojemme toiminnassa: se kehittää kykyämme analogiaan, empatiaan ja luovuuteen. Pitämällä lukutaitoa yllä vaalimme taitoamme sisäistää tietoa, päätellä asioita, ottaa huomioon mui ta näkökulmia ja olla kriittinen. Silti luku taito on vaarassa. Digitaalisena aikakautena tarvittai siin Jylhämön mukaan enemmän ku ria ja itsen hallintaa, jotta käyttäjä hyö tyisi laitteista, tai vekottimista, kuten hän niitä itse mielellään nimittää. Ve kottimien äärellä tarvitaan enemmän itsesäätelyä, askeesia, jotta keskittymi nen ei herpaantuisi jatkuvasti sosiaa lisen median sovellusten piippauksiin, älykellon antamiin liikuntakehotuk siin tai rajattomalta tuntuvan viihdesi sällön houkutuksiin. Toisaalta paperi sen kirjan lukeminen ei myöskään ole digilaitteista erillään oleva suoritus, vaan ympäröivien laitteiden rakenta ma virtuaalinen maailma vaikeuttaa myös siihen keskittymistä. Media vaikuttaa siihen, miten ko emme ympäröivän maailman. Perin teisesti journalistinen media on tar jonnut kuvan yhteisesti ymmärretystä todellisuudesta, joka on suodattunut journalististen käytäntöjen ja pro sessien kautta. Alustatalouden myö tä tällainen kollektiivisesti jaettu to dellisuuskäsitys uhkaa horjua. Botit ja alustamediat kuten Googlen, Faceboo kin tai TikTokin algoritmit tarjoavat jo kaiselle käyttäjälle oman henkilökoh taisesti kuratoidun todellisuutensa. ”Alustatalouden toimintaan liittyvä suurin demokraattispoliittinen ongel ma on se, että niihin sisältyy lukuisia mustia laatikoita,” Jylhämö sanoo. Mustalla laatikolla tarkoitetaan lai tetta, järjestelmää tai oliota, jonka si sällöstä ei ole tietoa, joten sen toiminta on läpinäkymätöntä. Jylhämön mu kaan nämä mustat laatikot mahdollis tavat meidän huijaamisemme ja hy väksikäyttämisemme joko tiedostaen tai tiedostamatta. Siksi niille ei pitäisi antaa valtaa. Lähes kaikkien mustien laatikoi den takana on kuitenkin aina joku ih minen, joka päättää. TEKSTI ANTTI KURKO KUVA PINJA NIKKI ”HALUAMME PEREHDYTTÄÄ LAPSET ROBOTIIKAN ALKEISIIN JA OPETTAA HEITÄ KOODAAMAAN. ONGELMA ON KUITENKIN, ETTÄ KAIKKI EIVÄT OPI LUKEMAAN TAI KIRJOITTAMAAN.”
1 / 2023 • 51 TEKSTI MIIA VISTILÄ TEKSTI MIIA VISTILÄ TEKSTI IIDA SIMES JOS HALUAT TIETÄÄ , millais ta on uutisgraafi kon työ, lue tämä kirja. Uutisista hyvää iltaa on pirteä poikkeus koronaajas ta tehtyjen omaelämäkerral listen sarjakuvien joukossa. Pandemian luoma poikkeus aika jää sivurooliin, kun kes kiöön nousevat uutisgraafi kon työn hektinen arki sekä työnhaun hankaluudet alal la, jolla määräaikaisia työ suhteita ketjutetaan ja pätkä töitäkin on vaikea saada. Parasta teoksessa on arjen hankalien käänteiden kuvaus arki sen kuivalla huumorilla. Tarkimmin kuvaillaan graafi kon hom mia, mutta sivutuksi tulevat muutkin työt, joita tvuutisten ruu tuun saattamiseksi vaaditaan. Välillä sukelletaan päähenkilön lapsuusmuistoihin. Mustavalkoisen sarjakuvan kerronta kulkee vahvasti teks tin varassa. Sivuilla on etenkin albumin edetessä paljon enem män luettavaa kuin katsottavaa, vaikka tekstin muodoilla ja eloi silla sivusommitteluilla onkin kikkailtu kauniisti. Rakenteeltaan teos muistuttaa tekstipohjaisen somen postausten virtaa: lyhyis tä tekstipätkistä ja välissä olevista kuvista muodostuu arjesta va likoiden kertova monipuolinen kokonaisuus. Tiina Paju piirsi vuosina 1987–2016 Sari Luhtasen käsi kirjoittamaa Maisa ja Kaarina sarjakuvaa Anna lehteen. Kaksikko sai vuonna 2019 elämäntyöstään Puupää hattusarja kuva palkinnon. Tiina Paju: Uutisista hyvää iltaa – Korona-aikaa uutistoimituksen nurkasta nähtynä Suuri Kurpitsa 2022, 52 s. BIBBS ON 39-VUOTIAS tukholmalainen infl uensseri, aikanaan bloginsa kautta mediataivaalle noussut, nyt jo himmene vä tähti, jolla on takanaan ura tositv:ssä ja MTV:llä. Rahansa hän on käyttänyt elä mään, juhlintaan ja sisustamiseen. Kun hänen puolisonsa, uran huipulta rinnalla pysynyt Baby ilmoittaa haluavansa erota, velkainen ja luottotiedoton Bibbs haluaa pariskunnan vuokraasunnon itselleen. Baby lupaa siirtää sopimuksen hänelle sadan tuhannen kruunun eli noin yhdek sän tuhannen euron hintaan. Mutta mis tä rahat? Alkaa viikon eeppinen sekoiluputki, jonka aikana Bibbs tekee yhden halvan keikan ja käy läpi ystäviään ja tuttujaan. Kuka voisi auttaa, ja mitä hänen olisi an nettava rahojen vastineeksi? Lähtökohtiinsa nähden Päivät, päivät, päivät kertoo hyvin vähän rahasta. Sen si jaan se on raadollinen kuvaus sosiaalisen median kehityksestä ja ansaintalogiikas ta, identiteetistä ja persoonasta pääoma na, valheiden ja totuuden välisen rajan liudentamisesta sekä elämästä vaihtu vien mielialojen ja halujen heiteltävä nä. Samalla se on erittäin kuivan mustan huumorin romanttinen komedia, jossa paljastuksia riittää, kun ystäväpiirin ih missuhteita keritään auki. Tarina vastuuttomasta aikuisuudes ta ja anteeksipyytelemättömästä oman edun tavoittelusta muistuttaa Lena Dunhamin Girlsiä tai Elina Loisan Julkeita. Se pöyristyttää, saa tuntemaan myötä häpeää ja koukuttaa kuin kännidraa maan nojaava tositv ikään. Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät Suomentanut Katriina Huttunen Johnny Kniga 2022, 228 s. BRITTISOSIOLOGI ALISON PHIPPS on val koinen, ja silti hän kritisoi ansiokkaasti valta virtafeminismiä sen ”valkoisesta vallankäytöstä”: ”Valkoisuus on ove laa: valkoinen ylivalta on niin vahvasti osa mieltäm me, että päädymme toistamaan sen käskyjä, vaikka väitämme (ja uskomme) vastustavamme sitä.” Me too liikkeen perustavoite, naisten kokeman seksuaalisen häirinnän ja väkivallan tekeminen nä kyväksi, ei ole väärä. Phipps on kuitenkin pettynyt liikkeen rakenteeseen ja metodeihin. Me too liike syntyi mustan Tarana Burken hätä huutona. Julkisuuteen se nousi vasta, kun valkoi nen fi lmitähti Alyssa Milano alkoi käyttää #metoo tunnusta. Vaikka Milano myönsi heti Burken olleen idean takana, media ei tehnyt Burkesta keulakuvaa. Jopa haastatteluissa, joissa molemmat olivat läsnä, Milano sai olla enemmän äänessä. Me toon edetessä Phippsille paljastui pahempi ongelma: liikkeen kyvyttömyys katsoa sorron ydin tä. Liike syytti naisten kokemasta häirinnästä vain naisia häirinneitä miehiä. Phipps turhautui tämän katsanto kannan ohuuteen. Me too ei johda riittäviin muutoksiin, vaan päin vastoin, se jopa hämärtää fokusta, koska se antaa ymmärtää, että naisten turvallisuus riippuu vain muutamien miesten käytöksestä. Naisten sortami nen on globaali ongelma, jota kansanliikkeen pitäi si suomia tarjoamatta syyllisiksi muutamia ” pahoja miehiä”. Kun Me too katsoo ohi pääsyyllisestä, kolonialistiseen kapitalismiin perustuvasta maail manjärjestyksestä, liike pönkittääkin naisia sorta vaa systeemiä . Naisviha on hyvin näkyvää nykyään. Debateissa pitää erottaa, ketkä ovat todellisia uhreja, ja keillä on ”kuviteltu” uhriasema, johon ”naisvihamielistä, ra sistista ja muuten taantumuksellista politiikkaa te kevät vetoavat”. Kun maailman kuuluisin nettisolvaaja Donald Trump aloitti Yhdysvaltain presidenttinä, ”Naisten marssi keskittyi Trumpiin – suurimpaan, pahim paan kaikista ’pahoista miehistä’. Mutta se ei laa jentanut kritiikkiään järjestelmiin, jotka tuottivat hänet.” Pahin valtavirtaisen feminismin ongelma on sen luottamus patriarkaattiin. Feministit huutavat apuun väkivaltakoneistoa, kuten poliisia, sen sijaan että yrittäisivät syvimmillä tasoilla muuttaa raken teita. ”Valkoinen” naisliike tulee usein myös sorta neeksi transnaisia korottaessaan ensiarvoiseksi ole tuksen biologisesta naisesta. Kolonialistinen patriarkaatti sortaa rodullistettuja pahimmin, mutta sen syytä ovat valkoistenkin ongel mat. Rohkeasti kirjoittava Phipps kutsuu eri taustois ta tulevia ihmisiä muokkaamaan uutta maailmaa. Alison Phipps: Minä, et sinä – Me too ja valtavirtafeminismin ongelmat Suomentanut Elina Halttunen-Riikonen. Niin & näin 2022, 180 s. Uutistyön arkea kuivalla huumorilla Millenniaalin aikuisuuden kriisi Valtavirran feminismi ei muuta maailmaa Kirja-arviot
52 • 1 / 2023 Naiset ottavat paikkansa elokuvateollisuudessa Viime vuosina naispuolisten tekijöiden määrä on lisääntynyt suomalaisissa elokuvatuotannoissa. Katsojien enemmistö koostuu jo valmiiksi naisista. T YTÖT TYTÖT TYTÖT , Kikka!, Pahanhautoja, Tove, Sydänpeto, Tottumiskysymys, 70 on vain numero, Skimbagirls… Viime vuosina Suo messa on tullut levitykseen yhä enem män naisten ohjaamia, käsikirjoit tamia ja tuottamia elokuvia, jotka kertovat tyttöjen ja naisten elämästä. Teokset ovat keränneet myös katsojia ja palkintoja. ”Aloimme jo kymmenen vuotta sit ten tiedottaa julkisuuteen, että eloku vien rahoitus jakautuu epäsuhtaisesti, koska naisilta tulee vähemmän hake muksia kuin miehiltä. Kannustimme naisia hakemaan rahoitusta. Samaan aikaan naiset alkoivat myös pe rustaa omia tuotantoyhtiöitään”, kertoo Suomen elokuva säätiön viestintäpäällikkö Reetta Hautamäki. Suomen elokuvasääti ön julkaisusta selviää, että vuonna 2021 kotimaisista pitkistä elokuvista noin 23 prosenttia oli naisten ohjaamia. Vuonna 2020 vastaava luku oli noin 42 prosenttia. Vielä 2000lu vun alussa naiset ohjasi vat vuodessa vain kaksi tai kolme elokuvaa ja mie het 11–16 elokuvaa. Vuonna 2021 Elokuva säätiö antoi tukea jo 80 nais puoliselle ja 78 miespuolisel le käsikirjoittajalle. Toisaalta miespuoliset käsikirjoittajat ha kivat ja myös saivat hieman isom pia tukia kuin naiset. Viime vuonna pitkän fiktion ohjaajien tuen saajista 44 prosenttia oli naisia ja 56 prosent tia miehiä. ”Kun naisten on ollut perinteises ti miehiä vaikeampi päästä töihin elokuva alalle, he panostavat hake muksien tekoon miehiä enemmän”, Hautamäki toteaa. Jotta naiset voivat hakea rahoitus ta ideoilleen, heidän täytyy ensiksi pyrkiä opiskelijoiksi elokuvakoului hin. ”Kaikkihan lähtee alan koulutuk sesta. Viime vuosina naisia on otettu enemmän sisään elokuvaalan oppi laitoksiin. Tässä on siis taustalla luon nollinen kehittyminen, että kun naisia valmistuu alalle enemmän, he myös hakevat enemmän rahoitusta.” Tuottajat valitsevat, keiden tarinoita kerrotaan Suurin ero elokuvaalalla miesten ja naisten määrässä on tuottajissa. Suomen elokuvasäätiön tukea viime vuonna saaneista tuottajista 13 pro senttia oli naisia ja 63 prosenttia mie hiä, ja neljännes tuista meni naisten ja miesten yhteisille tuotannoille. ”Tuottajilla ja yhtiöiden omistajilla on paljon vaikutusvaltaa. He valitsevat, kerrotaanko naisten ko kemuspiiriä lähellä olevia tarinoita vai keskiikäisten miesten kujanjuoksusta”, huomauttaa tuottaja Miia Haavisto. Haavisto perusti vuonna 2017 Teke le Productions Oy:n. Hän on tuottanut niin Helsinkifilmissä kuin Tekeleessä työskennellessään muun muassa elo kuvat Huonot naiset, Eden, Miami, Lost Boys ja Tom of Finland. Haavis to on valmistunut sekä juristiksi että dokumentti elokuva ohjaajaksi. Haaviston mukaan tuottajat valit sevat itseään kiinnostavia aiheita, sil lä he joutuvat sitoutumaan elokuvan kehittelyyn neljäksi tai viideksi vuo deksi. Tarinasta pitää löytyä tarttuma pintaa tuottajalle, jotta hän jaksaa vuo sien ajan perustella rahoittajille, miksi haluaa tuottaa juuri kyseisen elokuvan. Naisvetoiset elokuvat ovat löytäneet hyvin yleisöä teattereissa. Haaviston mukaan tämä johtuu siitä, että elokuvissa kävijöistä enemmistö on naisia. Lisäksi kotitalouksissa naiset tekevät usein päätöksen, mitä elokuvaa mennään yhdessä katsomaan. Sukupuoli saa näkyä, ammattitaito tärkeämpää Miia Haaviston mukaan elokuvaala on yhä varsin miehinen. ”En koe, että minulle on alalla hir veästi hyötyä siitä, että olen nainen. Nuorempana yritin häivyttää suku puoltani töissä. En esimerkiksi puhu nut lapsistani. Nykyisin en enää yritä peittää naiseuttani, koska minulla on parempi ammatillinen itsetunto nyt, kun työvuosia on kertynyt. Ajattelen myös, että kaikki kuitenkin tietävät, että olen nainen.” Tämä näkyy kokemuksissa syrjin nästä. Miehistä 25 prosenttia, naisis ta 56 prosenttia ja muunsukupuoli sista ja niistä, jotka eivät määritelleet sukupuoltaan 70 prosenttia on koh dannut syrjintää. Vastaajat ovat koke neet syrjinnän kohdistuneen useimmi ten sukupuoleensa, seuraavaksi eniten nuoreen ikäänsä ja kolmanneksi kou lutustaustaansa. Sukupuolen perusteella tapah tuva syrjintä ilmenee esimerkik si niin, että naisille ja muunsu kupuolisille tarjotaan miehiä helpompia työtehtäviä, he pääsevät vain harjoitteli joiksi ja heidät jätetään mies voittoisen työporu kan ulko puolelle, käy ilmi Katja Oksanen-Särelän ja Ari Kurlin Niini ahon tutkimuksesta elokuva alalle vuosina 2005–2019 valmistuneiden työllisty misestä. Haavisto toimii profes sorina elo kuva taiteen lai toksella Aaltoyliopistossa ja on nähnyt muutoksen alalla. ”Omana opiskeluaikanani meitä oli viisi ohjaajaopiskeli jaa, joista minä olin ainoa nainen. Tilanne on nyt ihan erilainen. Tuot tajaopiskelijoissa näyttäisi olevan ny kyisin naisenemmistö.” Haavisto muistuttaa, että esimerkil lä on valtava vaikutus. Naisia hakeu tuu alalle enemmän, kun he näkevät mediassa juttuja naisista elokuva alalla. Tulevaisuudessa toivottavas ti päästään tilanteeseen, jolloin suku puolikysymyksiä on tarpeen pohtia vähemmän. ”Meillä työskentelee elokuvaalal la ihan jumalattoman päteviä, kek seliäitä ja mielenkiintoisia naisia. Minusta on ollut tervetullutta, että ny kyisin on vähemmän kiinnitetty huo miota siihen, mitä sukupuolta kuka kin edustaa. Mediassa on alettu puhua enemmän tekijyydestä ja päästä pois naisetuliitteestä.” TEKSTI ELISA HELENIUS
Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta . Holma, Järvenpää, & Tervonen (toim.): NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Hinta 10E . Tilaukset: kauppa.voima.? TEKSTI KERTTU MATINPURO Saamelaiselokuvat kertovat vaiettuja tarinoita Sunna Nousuniemen lyhytelokuva seksuaalisesta väkivallasta on tärkeä keskustelunavaus saamelaisyhteisössä. ”T ARINANKERRONTA on aina ollut vahva osa saamelais kulttuuria. Se on ollut kuu lumisten vaihtamista, maailmankuvan muokkaamista, taitolaji ja yhteisöllinen ajanviete. Elokuvat ovat näin meidän kulttuurimme jatkumoa. Ne ylläpitävät meidän maailmankuviamme ja haasta vat sitä, miten historiaa on kerrottu”, sanoo ohjaaja Sunna Nousuniemi. Nousuniemi on tehnyt kaksi lyhyt elokuvaa, joista viimeisin Boso mu ruovttoluotta – Puhalla minut henkiin (2021) nähtiin tänä vuonna Inarissa tammikuun lopussa järjestetyn alku peräiskansojen elokuvafestivaali Skáb magovien ohjelmassa. Maailman pohjoisin alkuperäiskan sojen elokuvafestivaali Skábmagovat järjestettiin Inarissa tänä vuonna jo 25. kertaa. Festivaalia vietettiin sekä pai kan päällä että verkossa, ja sen aikana esitetään saamelaiselokuvia ja elokuvia alkuperäiskansoilta ympäri maailman. NOUSUNIEMI HARJOITTELI elokuvan tekoa, leikkaamista ja käsikirjoitta mista, jo lapsena festivaalin järjestä mällä nuorten elokuvaleirillä ja toimi myöhemmin festivaalin tuottajana ja festivaalijohtajana. ”Skábmagovat oli aina todella tär keä, koska Inarin kylällä ei ollut elo kuvateatteria. Ivalossa käytiin kat somassa uutuuselokuvia, mutta vain festivaaleilla on päässyt näkemään valtavirrasta poikkeavia elokuvia. Skábmagovilla saamenpuvut ovat nä kösällä ja kieli ja musiikki esillä, se on myös tosi vahvasti kulttuuria ylläpitä vä tapahtuma.” FESTIVA ALEILLE SA APUU vieraiksi myös alkuperäiskansojen elokuvante kijöitä eri puolilta maailmaa. ”Me ollaan jo pitkään vitsailtu että Skábmagovien pitäisi lanseerata oma nenäliina, koska aina saa itkeä kun katsoo näitä elokuvia. On olemassa niin paljon meidän tarinoitamme, joi ta ei ole kerrottu, että ne kaikki tun tuvat todella voimakkaasti. On kova palo tulla kuulluksi”, Nousuniemi ker too. Nousuniemen dokumenttielokuva Boso mu ruovttoluotta – Puhalla minut henkiin on ohjaajan henkilökohtai nen kertomus seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisesta ja sen aiheutta masta traumasta. ”Elokuva on avannut mahdollisuu den keskustella seksuaalisesta väkival lasta meidän yhteisöissä, sekä yhteisön resursseista puuttua siihen.” Elokuva on kokonaan saamenkieli nen. ”Halusin näyttää, että näistä asiois ta voi puhua myös saamen kielellä. Näitä rankkoja aiheita ei ole julkisesti paljon näkyvillä, ja on tärkeää, että nii tä sanoitetaan myös meidän kielellä.” SAAMELAISKÄRÄJÄLAKI on ollut esil lä paljon viime syksynä. Nousuniemi aistii omassa yhteisössään syvää uu pumusta valtavan poliittisen työn ja väännön jälkeen. Pienessä yhteisössä kaikilla jäsenillä on monta roolia, ja poliittinen kamppailu vaikuttaa voi makkaasti myös muihin aloihin. Nousuniemellä on kaksi toivetta saamelaiselokuvan ja kulttuurin tu kemiseksi: ”Toivon saamelaiskäräjälain uudis tamista ja yleisen poliittisen ilmapiirin helpottumista, jotta ihmiset voisi kes kittyä elokuvantekoon ja taiteeseen ja tavalliseen elämään. On ollut niin pal jon rankkoja poliittisia taisteluita, että mietin miten ihmiset jaksavat. Tarvit semme nyt aikaa, yhteisön hoivaa, itse määräämistä ja rauhaa.” Boso mu ruovttoluotta Puhalla minut henkiin Yle Areenassa 1.4. asti 4.2. Kino Reginassa alkaa Skábmakovatfestivaalin kanssa toteutettu Alkuperäiskansojen elokuva -teemasarja. Ohjelmisto: www.kinoregina.fi Sk áb m ag ov at Nadja Räikkä Tommi Silvennoinen Vilhelmiina Sinervo KÄRHI, osa 1 Kohtaaminen Ensi-ilta la 6.5. klo 19 Anna Kankila Ronja Louhivuori Ville Väisänen DOOMBAG (saatan tarvita tätä vielä) Ensi-ilta la 25.3. klo 17 tikee.?/teaaeritelakka Katso koko ohjelmisto: www.teatteritelakka.fi
54 • 1 / 2023 ELOKUVAT Damian Chazelle: BABYLON Elokuvateattereissa nyt. Alle nelikymppiset Hollywoodin nerot (s. 1985), auteur Damien Chazelle ja säveltäjä Justin Hurwitz, ovat tehneet yhdessä jo kolmannen suuren teoksen, jossa taidokas musiikki on keskeisessä roolissa. Ensimmäinen näistä, Whiplash (2014), kertoi muusikon maanisuudesta alan vaatimuksena ja toinen, Hollywoodin sokerisuutta kuoriva La La Land (2016) kumarsi menneiden aikojen mestariteoksille. Babylon jatkaa jälkimmäistä linjaa niin tehokkaasti, että pari biisiä lainaa La La Landin musiikkia. Babylon alkaa kertoen Hollywoodin synnystä ja laajenee viittaamaan sen tuhoon eli Laura Poitras: ALL THE BEAUTY AND THE BLOODSHED Ensi-ilta 10.2. Ihmiset heittävät lääkepurkkeja vesialtaaseen newyorkilaisen Met-museon Sackler-siivessä. Tempaus on taiteilijan ja valokuvaajan Nan Goldinin perustaman P.A.I.N.-yhteisön (Pre scription Addiction Intervention Now) järjestämä. Dokumentti seuraa opioidiriippuvuuteen itsekin sairastuneen Goldinin ja P.A.I.N.-yhteisön toimintaa opioidikriisiä ja kriisistä hyötyvää, taidemaailmassa arvostettua Sacklerin sukua vastaan. Ryhmän tavoitteena on saada Sacklerien nimet ja toisten kärsimyksellä hankitut rahat pois taideinstituutioista. Lisäksi dokumentti esittelee kattavasti Goldinin valokuvia ja henkilökohtaista historiaa. Goldninin tuotanto kuvaa etenkin seksuaalija sukupuolivähemmistöjen alakulttuuriyhteisöjen elämää. Vuosikymmenten takaiset kuvat avaavat taiteilija-valokuvaajan persoonaa, auttavat ymmärtämään aktivismin pohjasyitä ja teemoittavat dokumenttia. Erityisen vahvaan rooliin nousee Goldinin siskon tarina. Teoksesta huokuu yhteisön ja ystävyyden voima, rakkaus, suru ja riippuvuudet. Goldinin elämää puhkuvat kuvat riemastuttavat, samoin Sacklerien nimien poistaminen museoiden seiniltä. Monta eri tarinaa kertova paketti on rakennettu poikkeuksellisen hienosti ja se pysyy kasassa erinomaisesti. PINJA NIKKI KOONNUT TUOMAS RANTANEN Cristian Mungiu: R.M.N. – KYLMÄ TALVI Ensi-ilta 10.3. Elokuvan alussa pikkupoika kävelee koulureppuineen talvisen pihan poikki metsään. Siellä hän säikähtää jotain, mitä ei näytetä katsojille. Tällä tavoin romanialaisen Cristian Mungiun elokuvissa ihmisten arki peilaa usein muutenkin yhteiskunnan suuria rakenteita ja niiden säröjä. 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää (2007) kuvasi laittoman abortin tekemistä sosialistisen riiston ja solidaarisuuden äärellä, Yli vuorten (2012) taikauskoista ahdasmielisyyttä ja Valmistujaiset (2016) yksityistä ja yhteiskunnallista korruptiota. Transilvanialaiseen pikkukylään sijoittuvan elokuvan päähenkilöt ovat muuttuvan maailman ja tunteiden hallintansa kanssa hukassa oleva Matthias ( Marin Grigore) sekä leipomoa pyörittävä itsenäinen Csilla ( Judith State). EU-murrosta kipuilevassa monikielisessä pikkukylässä avoin rasismi nousee valloilleen, kun leipomoon palkataan muutama srilankalainen leipuri. Mungiu hallitsee loistavasti vertauskuvallisen ilmaisun ja henkilöjännitteiden kuvaamisen yhteisöllisen dynamiikan, ilmeiden ja kehollisten viittausten kautta. Erityisen pysäyttävä on seisovalla kameralla ilman leikkauksia toteutettu pitkä kohtaus, jossa samaan saliin pakkautuneet kyläläiset päästävät peittelemättä ilmoille kaikki pelkonsa ja vihaa tihkuvat ennakkoluulonsa. TUOMAS RANTANEN Steven Spielberg: THE FABELMANS Ensi-ilta 17.2. Esimerkiksi Tappajahai (1975), E.T. (1982), Kadonneen aarteen metsästäjät (1981) ja Jurassic Park (1993) -elokuvista tunnettu Steven Spielberg on yksi maailman menestyneimmistä ohjaajista. Yhdessä Tony Kusherin kanssa kirjoitettu The Fabelmans on omaelämäkerrallinen elokuva, jossa ensimmäiset elokuvakokemukset niin katsomossa kuin kameran takana kerrotaan nostalgisella huumorilla höystettynä. Erityistä huomiota tarinassa saavat uran alkuvaiheen elokuvalliset innovaatiot, perheen sisäiset jännitteet ja juutalaisuuteen liittyvät ulkoiset paineet. Spielbergille ominainen elävä kerronnallisuus kulminoituu kohtaukseen, jossa Spielberg laittaa David Lynchin esittämän John Fordin opettamaan itselleen elokuvallisen ilmaisun saloja. TUOMAS RANTANEN Lue lisää arvioita osoitteessa Voiman TV-tärpit Ju ss i Ra sta s YLE Areena: Columbia in My Arms ( Suomi 2019) & Luovia suhteita: Ei me osattu olla huolissaan omasta tai toisen turvallisuudesta (Suomi 2022) Jenni Kivistön ja Jussi Rastaan palkittu dokumentti kertoo Kolumbian hallituksen ja vasemmistolaisten Farc-sissien rauhansopimuksen synnyttämistä tunnoista tavallisten ihmisten tasolla. Yhdessä Juha Suomalaisen Luovia suhteita -sarjaan tekemän ohjaajaparin henkilökuvan kanssa ohjelmista välittyy puhutteleva kuva dokumenttielokuvan tekemiseen omistautumisesta. 20.2. Sub: The Post (USA 2017) Daniel Ellsberg vuoti vuonna 1971 Pentagonin papereiden nimellä tunnetut Vietnamin sotaa koskevat huippusalaiset asiakirjat yhdysvaltalaislehdille. Tähän liittyvää poliittisen vallankäytön ja median välisiä jännitteitä oivasti valaiseva Steven Spielbergin elokuva kertoo, miten The Washington Postin kustantaja Katharine Graham ( Meryl Streep) ja päätoimittaja Ben Bradlee ( Tom Hanks) ottivat suuria riskejä paljastaessaan Yhdysvaltain presidenttiin asti ulottuvan korruption. Net? ix: Vallan linnake (Tanska 2010–2022) Adam Pricen menestyneen draamasarjan alussa yhteiskunnallisen vallankäytön pulmia käsiteltiin idealistisen pääministerin Birgitte Nyborgin ( Sidse Babett Knudsen), hänen pragmaattisen erityisavustajansa Kaspar Juulin ( Pilou Asbæk) sekä nuoren toimittajan Katrine Fønsmarkin ( Birgitte Hjort Sørensen) välisten roolijännitteiden kautta. Tuoreimmalla tuotantokaudella Grönlannista löytyy öljyä. Siitä syntyvän globaalija sisäpoliittisen sekamelskan keskellä Nyborg osoittaa aiempaa kyynisempiä piirteitä ja uutistoimituksen johtoon kohonnut Fønsmark joutuu entistä kovempien ammattieettisten paineiden äärelle. Areena & 16.2. YLE Teema: Elokuvan tarina: Uusi sukupolvi 1–2 (Britannia 2021) Ensyklopedisista elokuvadokumenteistaan tunnettu Mark Cousins on tehnyt Elokuvan tarinaansa (2011) kaksiosaisen jälkikirjoituksen, joka keskittyy 2010-luvun teknologian murroksessa elokuvan muotoa uudistaneiden ohjaajien töihin. Sen elokuvista Areenasta löytyvät David Robert Mitchellin kauhuelokuva It Follows (USA 2014). Lorene Scafarian newyorkilaisista strippareista kertova draamakomedia Hustlers – korkojen kera (2019) sekä (17.2. alkaen) Debra Granikin mieleltään järkkyneen sotaveteraanin ja hänen tyttärensä tarinasta kertova Älä jätä jälkeäkään (USA 2018). Yle Areena: Ansa Moskovassa (Suomi 2022) Anna Šišovan dokumentti näyttää, miten arkipäiväistä Venäjän sisäisessä totalitarismissa on toisinajattelijoiden pidättäminen ja kiduttaminen. Turvallisuuspalvelu FSB:n agentit jopa itse perustavat kansalaisjärjestöjä, joihin houkutteltavat nuoret tuomitaan pitkiin vankeusrangaistuksiin. Samalla selväksi tulee, miksi vain kaikkein urheimmat uskaltavat nousta kamppailuun tällaista pakkovaltaa vastaan. Šišovan haastattelu löytyy Voimasta 5/2022. nykyaikaan: elokuvaihmisiä kaataneet huumeet ja viina eivät tuota alan lopullista rappiota, mutta kasinopelit ja kyynisyys ovat tuhon tie. Maanalaiset luolat hirviöineen toimivat internetin verbaalisten sontakasojen vertauskuvina. Psykedeelisimmissä kohdissa kamera heiluu vaatien yleisöä etääntymään tarinasta muistuttamalla, että ”sinun, katsoja, ei tarvitse olla osa tätä”. Päähenkilö Mannyn ( Diego Calva) tarina kunnioittaa Giuseppe Tornatoren Cinema Paradiso -klassikkoa. Margot Robbien kiihkeän Nelly LaRoyn esikuvana on ollut Clara Bow. Ensirakastajan roolissa riutuvan Brad Pittin Babylon sementoi tähtikaartin Errol Flynnin, Cary Grantin ja Gregory Peckin rinnalle. IIDA SIMES
TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST Vuoden 2022 kaikki yli 30 jaksoa kuultavana nyt suoratoistopalveluista (mm. Spotify) ja osoitteessa voima.fi/audio Teatterihelmi helsingin sydämessä tarjoaa elokuvaelämyksiä laatuelokuvan ystäville Tutustu kevään ohjelmistoon: www.cinemaorion.fi Liput vain 11/9 euroa. Eerikinkatu 15, Helsinki
Me palvelualan ammattilaiset teemme työtä, josta sietää olla ylpeä ja josta kuuluu saada kunnon korvaus. Neuvottelemme nyt parempien palkkojen puolesta. Seuraa neuvotteluja: pam.fi/neuvottelee #KorkeaAikaKorottaa