10 2008 joulukuu joulukuu u
www.voima.fi
10
Eliitin puudelit 10 Stubb on ihq! 24 Kirvesmurhaajien Suomi 36 Oy Hoiva Ab 41
MERKKITU
JOULUTA
MMIKUUN
OTTEET
voima 10 / 2008
7
12.12.20081 .2.2009
rjoitus
sis
Oi, Alexander
Voiman toimittaja seurasi bondtyttöjen kanssa supersankari Alexander Stubbin jännittävää luentokeikkaa Lontoossa.
24
Kirje isoveljeltä
heikkeneminen murjoo ensimmäiseksi asunto- ja autokauppaa", muistuttaa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen Talouselämässä joulukuun 10. päivä. Finanssikriisi on osunut erityisesti näihin kahteen talouden peruspilariin. Asuntojen hinnat nousivat maailmanlaajuisesti pilviin, ihmiset velkaantuivat ja samalla yhteiskunnan edistyksen mittariksi nousi autojen määrä. Autoja myydään Suomessa vuonna 2008 yli 140 000. Enemmän kuin vuonna 2007. Autokauppiaat ovat katsoneet kauhistuneina viime päivien romahtaneita myyntilukuja puhumattakaan ensi vuodesta. Valtio itkeä tihrustaa myös verotulojen pienentyessä. Autoteollisuus Ruotsissa ja usa:ssa on kuilun partaalla. Samalla pikku planeettamme kärvistelee ilmaston lämmetessä, osittain juuri autojen määrän monikertaistumisen vuoksi. Siksi onkin ironista, että löysimme toimituksemme nurkista avaamattoman kirjeen, joka oli päivätty 13. marraskuuta.
" TA L O U D E N S U H D A N T E I D E N
27&51
Joulun henget
Vainajat nousevat haudoistaan. Le Monde diplomatique julkaisi kokonaisen liitteen unohdetusta ihmisoikeussankarista Olympe de Gougesista. Päätön feministi katosi miesten sanelemasta historiasta, jota nyt kirjoitetaan uudelleen. Marx, vanha vieteriukko, taas putkahtaa esiin vähän väliä. Punainen joulupukki jakaa lahjoja kaikille maailman kapitalisteille. Hou hou hou.
Isoveljien Suomi
Mitä tässä maassa tapahtuu? Sananvapaudesta on tullut ruma sana, jota on rajoittamassa vuoronperään Kimmo Sasi & eduskunta, Julkisen sanan neuvosto & poliisi. Yhteistä on se, että heitä ei saisi valvoa kukaan.
8,10,16&54
asianajotoimistolta. Kirjeen mukaan Voima on julkaissut "Volvosta halventavia, hyvän tavan vastaisia ja paikkansapitämättömiä tietoja sekä käyttänyt Volvon tavaramerkkiä kyseisen merkin mainetta haittaavalla tavalla". Voiman 8/2008 vastamainoksessa ivailtiin Volvon mainokselle, jossa yritettiin viherpestä autoteollisuuden ilmastonmuutosvaikutuksia rinnastamalla autoilu purjehduskilpailuun. Volvon asiamies kirjoittaa: "Lehdessä olleessa ilmoituksessa on käytetty Volvon xc90 -mallia sekä Volvon tavaramerkkiä ja Volvon sponsoroiman kansainvälisen purjehduskilpailun nimeä siten, että ne ovat molemmat selkeästi tunnistettavissa."
K I R J E O L I O Y V O LV O A U T O A B : N V O LV O V Ä I T TÄ Ä E D E L L E E N , että Voima-lehteä julkaiseva Voima Kustannus Oy toimii sopimattomasti elinkeinotoiminnassa ja loukkaa toisen elinkeinonharjoittajan eli Volvon tavaramerkkiä. Kuitenkaan yhtään Volvon tavaramerkkiä ei vastamainoksesta löydy. Muistuttavuus ei täytä tavaramerkin kriteerejä. Volvo vaatii kirjallista lupausta, että Voima "pidättäytyy Volvon ja sen tavaramerkin mainetta halventavien ja totuudenvastaisten ilmoitusten julkaisemisesta jatkossa." "Vastamainos ei ole ilmoitus vaan toimituksellista aineistoa", sanoo Voima Kustannus Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Rantanen. "Vaikka kuvan muotokieli mukailee mainosta, vastamainoksen motivaatio on journalistinen, ei kaupallinen", Rantanen jatkaa. "Kyse on journalismista, ja siihen liittyvät ratkaisut kuuluvat päätoimittajalle. Lehden omistajien edustajana puolustan viimeiseen asti päätoimittajan oikeutta tehdä tällaisia journalistisia valintoja." V O LV O N R Ö Y H K E Y S O N K U V A A J A S TA .
Kuva: To
32
y g Democrac Controllin sal at our dispo 200 MPs
pi Lehto
Krimin tataarit
Maa vieras on ja vieras kansa sen... Ukrainalle kuuluvalla Krimin niemimaalla elelee islaminuskoinen, verenhurmeisen historian leimaama unohdettu vähemmistö. Nykyään Krimin tataarit uskovat pasifismiin. Toisin kuin heidän vanhat vastustajansa kasakat.
KolUMNIT
Joulukirjavalikoima 2008
10 2008 joulukuu joulukuu u
www.voima.fi
Yrityksille maine on toki tärkeää, mutta yritykset saavat valtaa itselleen vain sen verran kuin poliitikot sitä niille tuputtavat. Räikein esimerkki on niin sanottu Lex Nokia, jonka oikean nimen pitäisi olla Lex Sasi. Perustuslakivaliokunnan ima Vo puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok.) johdolla halii, että ventavaat linnon ja yritysten oikeudet halutaan katsoa saVolvo äytyy "hal ksista. nanvapautta arvokkaammaksi. On turha piipittää idätt stamaino Voip ja va ja uikuttaa, että sananvapauden kaventaminen vista" lvon ukaasi stä. olisi marginaalista ja kohdistuisi lain säätämisen Vo Fifi Lue n vastaus jälkeen vain tiettyihin firmoihin. ma Perustuslaillisia oikeuksia ei pitäisi voida ohitma.fi Teppo Eskelinen s. 38 Teemu Mäki s. 12 fifi.voi taa näin kevyesti. Lex Sasia ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty. Jos hyväksytään, se ei lisää eduskunnan ja politiikan arvostusta millään rintamalla. Eduskunta nähdään yhä useammin elimenä, joka haaK KANNEN KUVitus Ajassa ..................8-14 Luonto .................... 42 lii itselleen valtaa muilta instituutioilta, kuten kunnilta ja presiE Emil Bertell Musiikki ........... 4445 Poliittinen aktivisti ... 11 dentiltä. Samalla eduskunta luopuu vallastaan yritysten hyväksi liite l kansalaisten kustannuksella. Kirjallisuus .......4647 Kulttuurihäirintä ..... 14 JoulukirjavaliJ Elävä kuva ....... 4849 koima 2008 k Voimakalenteri ...1721 Kimmo jylhämö
ki volvo
tisee
Talous ..................... 38
10
Eliitin puudelit 10 Stubb on ihq! 24 Kirvesmurhaajien Suomi 36 Oy Hoiva Ab 41
Voima testaa .......... 51 Lukijaposti ........ 5253
Politiikka ................. 41
10
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen, Avustajina tässä numerossa Emil Bertell, Olivier Blanc, André Demony, Natalia Deviatkina, Jukka Haverinen, Janne Hukka, Markus Himanen, Ina Kallis, Teemu Keisteri, Kristiina Koivunen, Tuomas Kokko, Veli Koskinen, Hanna Kuusela, Kimmo Laakso, Pertti Laesmaa, Topi Lehto, Satu Linnapuomi, Jukka Könönen, Jorma Mäntylä, Teemu Mäki, Taneli Nordberg, Valtteri Närhi, Anna Pesonen, Kukka Ranta, Tiina Riutta, Ville Ropponen, Joose Siira, Ohto Syrjänen, Tero Tähtinen, Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 1/09 ilmestyy 2. helmikuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 10 / 2008
Iso paha Sasi...
reän ehkä pullikoidessa vastaan. Lain mukaan työnantajat saavat oikeuden tutkia työntekijöiden sähköpostien tunnistetietoja, jos työntekijä "todennäköisesti aiheuttaa yhteisötilaajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa". Ongelma syntyy ristiriidasta perustuslain kanssa, jonka 10 § sanoo, että "kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton". "Merkittävä haitta" on laissa määritelty niin epämääräisesti, että työnantajan on helppo seurata työntekijöiden sähköpostia lähes milloin tahansa. Epäily ja ilmoitus riittävät. perusoikeuksiin voidaan puuttua vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Laki voidaan hyväksyä kiireellisenä 5/6:n enemmistöllä tai kaksilla valNORMA ALISTI K ANSALAISEN
...antaisi sananvapauden joululahjaksi yrityksille. Jos oikeustieteiden kandidaatti Kimmo Sasin ajama Lex Nokia oikeammin Lex Sasi toteutuu, tien päässä odottaa ajatusrikoksia vahtivien yrityspoliisien Suomi.
K
IMMO
Sasin johtama perustuslakivaliokunta päätti, että sähköisen viestinnän tietosuojalaki eli Lex Nokia voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Se tarkoittaa, että noin 60:lle suuryritykselle räätälöity "urkintalaki" menee eduskunnassa läpi hallitusrintaman äänin muutaman vih-
Emil Bertell
tiopäivillä 2/3:n enemmistöllä. Suomessa ei kuitenkaan ole perustuslakituomioistuinta, kuten monissa muissa maissa, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta toimittaa sen tehtävää. Valiokunnassa poliitikot voivat itse ratkaista lakien säätämisjärjestyksen. Urkintalain kohdalla oikeustieteen kandidaatti Kimmo Sasin (kok.) johtama valiokunta käveli Suomen tunnettujen oikeusoppineiden yli päättäessään, että Lex Nokia voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
TURUN TON YLIOPIS-
ia "Kaikk sia ikeuk peruso n toki voidaa a." rajoitta
valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pitää perustuslakivaliokunnan ratkaisua sitovana, mutta kummastelee perusteluja. "Luottamuksellisen viestin salaisuudelle ei annettu sitä painoarvoa, joka sille perustuslain turvaamana perusoikeutena olisi kuulunut", Viljanen ihmettelee. "Säännökset yhteisötilaajan käsittelyoikeudesta yrityssalaisuuksien paljastamisen selvittämisek-
si ovat ongelmallisia perustuslain 10 §:ssä turvatun luottamuksellisen viestin salaisuuden kannalta. Pidin lausunnossani tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä, että sääntelyä tältä osin merkittävästi rajataan ja täsmennetään sekä oikeusturvajärjestelyjä parannetaan", Viljanen sanoo. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on samoilla linjoilla Viljasen kanssa. "Yrityssalaisuuden turvaamiselle toki voidaan tehdä jotain, mutta ehdotettu laki antaa yrityksille liian järeät oikeudet. Ne saavat itse asiassa laajemmat valtuudet kuin poliisi, jonka pitää pyytää tuomioistuimen lupa päästäkseen käsiksi teletunnistetietoihin", Ojanen toteaa. perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi puolustaa ratkaisuaan. Hänen mukaansa monissa yrityksissä on jo käytäntö, että kesälomien aikana työntekijälle tulevaa postia saa seuEDUSKUNNAN
rata ja avata. "Sähköiseen viestiin puuttuminen on laajimmillaan säännöksessä, joka antaa työnantajalle oikeuden työntekijän loma-aikana tietyin edellytyksin selvittää työntekijän sähköpostin tunnistetiedot ja myös jopa avata viestin, jos se on selvästi työnantajalle tarkoitettu. Tämä säännös on hyväksytty perustuslakiasiantuntijoiden ja perustuslakivaliokunnan tarkastuksen jälkeen", Sasi selvittää. "Kaikkia perusoikeuksia voidaan toki rajoittaa. Omistusoikeuskaan ei ole ehdoton oikeus, vaan sitäkin voidaan rajoittaa. Luottamuksellinen viesti voidaan avata tietyin edellytyksin muun muassa rikostutkinnassa." Professori Veli-Pekka Viljanen ei lämpene Sasin tulkinnalle loma-aikojen poikkeuksista. "Silloin kyse on työnantajalle tarkoitettujen viestien avaamisesta tilanteessa, jossa työantaja on viestinnän osapuoli", Viljanen kommentoi. "Nyt käsiteltävä laki koskee kaikkea yhteisötilaajan viestintäverkossa tapahtuvaa viestintää, siis myös muuta viestintää, jossa yhteisötilaaja ei ole viestinnän osapuoli. Samoin peruste on hyvin toisentyyppinen: viestintäverkon välityksellä tapahtuvan rikollisen toiminnan selvit-
voima 10 / 2008
9
lyhyesti
USA: aseistakieltäytyjälle 14
kuukautta linnaa
KUN USA:N ARMEIJASSA
palvellut 19-vuotias Tony Anderson sai tämän vuoden heinäkuussa määräyksen lähteä sotilaaksi Irakiin, alkoi Andersonin mielessä jo jonkin aikaa itänyt aseistakieltäytymisidea saada uutta pontta. Anderson sanoo, että hänen hänen esimiehensä olivat estäneet nämä aikeet. Anderson karkasi omille teilleen vain muutama tunti ennen sotilaita Irakiin kuljettaneen lentokoneen lähtöä. 22 päivää myöhemmin Anderson palasi varuskuntaan toivoen vapaaehtoisen palaamisen lieventävän karkaamisesta odottanutta rangaistusta. Anderson kuitenkin määrättiin lähtemään välittömästi Irakiin, jolloin sotilaasta aseistakieltäytyjäksi muuttunut Anderson ilmoitti kieltäytyvänsä lähtemästä. Tämän jälkeen Andersonia ei enää yritetty lähettää Irakiin, vaan hänelle määrättiin oikeudenkäynti. Nuorukainen tuomittiin 14 kuukaudeksi vankilaan "karkaamisesta vaarallisen tehtävän välttämiseksi" ja "niskoittelusta lainmukaista käskyä vastaan". Andersonin lakimies James Branaum kommentoi, että "huonomminkin olisi voinut mennä", ja oli tyytyväinen siihen, että Andersonin ylipäätään annettiin puhua oikeudenkäynnissä. USA:n armeijaan Anderson oli liittynyt isänsä käskystä. Palvelukseen astumisen jälkeen nuori mies tajusi kuitenkin tehneensä virheen. "Tiedän sydämessäni, että on väärin tahallisesti haavoittaa toista ihmistä tai tappaa hänet. En yksinkertaisesti pysty tekemään niin. En kadu sitä, että toimin omantuntoni mukaan", Anderson sanoo.
Andersonin puolesta voi lähettää vastalauseviestin vielä virassa olevalle presidentille George W. Bushille. http://wri-irg.org/co/alerts/20081121a.html
Haseb on nyt televisiotoimittaja
V O I M A N TÄ M Ä N V U O D E N kesäkuun numerossa kerrottiin entisestä kurdisissistä Haseb H. Hamzasta, joka opiskeli Kirkukissa toimittajaksi. Kurssi päättyi syksyllä, ja useimmat sen opiskelijoista työskentelevät nyt toimittajina. Haseb on Kirkuk-television uutisreportteri. Tilanne Irakin tärkeimmässä öljykaupungissa Kirkukissa on kiristynyt paljon viime keväästä. Kaupungissa räjähtää pommeja lähes joka päivä. Heinäkuussa itsemurhapommittaja laukaisi panoksensa mielenosoituksessa ja ääriturkomaanipuolue Jabhat Turkmanin vartijat tulittivat paniikkiin joutunutta väkijoukkoa. 25 ihmistä kuoli. Tammikuussa Irakissa on paikallisvaalit, mutta niitä ei järjestetä maan kurdialueella. Toimittajille Kirkuk on yksi maailman vaarallisimmista kaupungeista. Heinäkuussa 23-vuotias kirkukilaistoimittaja Soran Mama Hama ammuttiin kotiovensa edessä ja lokakuussa murhattiin 28-vuotias toimittaja Diyar Abbas Ahmed. Vietin syksyllä kuusi päivää Kirkukissa. Vaikka siellä oli paljon kiinnostavia uutisaiheita, toimittajia kaduilla ei näkynyt. Näin vain yhden televisiokuvaajan kuvaamassa liikennettä. Hänellä oli kaksi vahvasti aseistettua, luotiliivejä käyttävää turvamiestä. KOMAKin koulussa järjestetty toimittajakurssi, johon Haseb osallistui, rahoitettiin Ruotsin ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston SIDA:n tuella. Se ei myöntänyt varoja uuden kurssin järjestämiseen, joten toimittajakoulutus Kirkukissa on päättynyt. Muu KOMAKin toiminta jatkuu entiseen tapaan.
ja ei ole viestinnän osapuoli. Samoin peruste on hyvin toisentyyppinen: viestintäverkon välityksellä tapahtuvan rikollisen toiminnan selvittämisintressi. Kyse on luonteeltaan normaalisti viranomaisille kuuluvasta tehtävästä." ovat varoitelleet Lex Nokian paitsi rajoittavan perusoikeuksiin kuuluvaa viestin salaisuutta, myös antavan yksityisille liikeyrityksille poliisille kuuluvia valtuuksia. Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) ihmettelee, miksi yrityksille ei kelpaa, että poliisi tutkii mahdolliset rikokset. "Eikö ennemmin pitäisi rukata poliisin valtuuksia kuin antaa työnantajille ja muille yhteisötilaajille valtuuksia, jotka oikeusvaltiossa kuuluvat viranomaisille? Poliisilla on laissa määritellyt toimivaltuudet ja kansalaiset voivat valittaa poliisin toiminnasta", Kasvi ihmettelee. "Työnantaja olisi tutkittavissa rikoksissa yleensä myös asianosainen." Kasvi pohtii, miten asianosainen voi tehdä puolueettoman esitutkinnan. Arvostelijat ovat lisäksi pitäneet lakia ilmeisen tehottomana. Tietovuodot eivät lopu, vaikka Lex Nokia säädettäisiin. Työpaikallaan kiusattu ja alistettu
L A I N V A S T U S TA J AT
ihminen keksii loputtomasti keinoja, jos haluaa vuodattaa tietoja yrityksestä. Tällöin ajatusrikoksia tutkiva yksityinen nettipoliisi joutuu kierteeseen ja haluaa lisää valtuuksia, vaikkapa päästä avaamaan viestien sisällöt. Lex Nokia on ehkä vain ensiaskel, ja 60 suuryritystä osaavat vaatia lisää, jos laki on tehoton. tilanteeseen, missä yksityiset pysäköintiyhtiöt ovat nykyään. Ne katsovat olevansa oikeutettuja määräämään autoilijoille rangaistusluonteisia maksuja. Vallitsevan tulkinnan mukaan sakkoja
L O P U LTA T U L L A A N
voi määrätä vain kunnan tai valtion viranomainen. Tuomioistuimissa on vireillä useita juttuja, joissa ratkotaan, voiko yksityinen voittoa tavoitteleva yritys määrätä rangaistusluonteisen maksun. Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies vaativat lainsäädännön tarkentamista. Tien päässä näkyy Isoveli-yhteiskunta, jossa yksityiset yritykset tutkivat ajatusrikoksia ja määräävät syyllisiksi todetuille rangaistuksia.
K Kristiina Koivunen
Öljyn päällä Kirkuk -artikkeli p pää julkaistiin julkaistiin Voimassa 5/2008. Se k löy löy- tyy V Voiman juttuarkistosta w www.voima.fi
Jorma Mäntylä
aktivisti
voima 10 / 2008
11
Mitä tehdä eläimille?
Salla Tuomivaaran jouluterveiset Voiman lukijoille: yhteiskunta vegaaniseksi & maassa rauha sikojen kesken.
L Ä I N T E N hyvää kohtelua kannattavat kaikki. Netissä kiertää monenlaisia adresseja, joissa vaaditaan milloin mitäkin parannuksia eläinten oloihin. Televisiossa esitetään silloin tällöin dokumentteja tehotuotantoeläinten elämästä ja kuolemasta, ja dokumenttien ansiosta kansalaiset lähettävät tuohtuneina lehtien tekstaripalstoille kommentteja, joissa vaativat asioihin muutosta. Eläinaktivistien ja eläinyksilöiden kannalta eläinten aseman parantaminen edistyy kuitenkin hitaasti tai ei ollenkaan. Tutkija Salla Tuomivaara, 33, on toiminut eläinoikeusasioiden parissa jo 1990-luvun alkupuolelta saakka. Tuomivaara julkaisi lokakuussa kirjan Mitä tehdä eläimille?, jossa tutkija pohtii eläinsuhdettamme ja sen parantamista. "Eläinsuhteemme suurin ongelma on siinä, että vaikka kaikki kannattavat eläinten hyvää kohtelua, ei eläimiä todellakaan kohdella hyvin. Kun eläintuotannon todellisuus on poissa kuluttajien katseilta, ei tuota vaikeuksia valita kaupassa jauhelihapakettia. Utopistisena toiveenani olisikin, että kauppoihin saataisiin tuotteiden viereen video tai kuvasto esittämään tuotteen koko elinkaari", Tuomivaara sanoo. "Talouden logiikka toimii kuitenkin niin, että eläintuotantotalouteen on todella haastavaa tehdä olennaisia muutoksia." Kolmena suurimpana eläinten kohtelun ongelmana pidetään lihateollisuutta, turkistarhausta ja eläinkokeita. Eläinaktivistit esittävät usein helppona kokonaisvaltaisena ratkaisuna ongelmiin vegaaniksi ryhtymistä. "Loogisesti ajatellen yhteiskunnan vegaaniksi muuttaminen olisi eläinyksilöiden kannalta paras ratkaisu. Mutta jos liikutaan reaalipuolella, niin eihän tätä meidän elinaikanamme tule varmaan tapahtumaan. Toisaalta, onhan kymmenen viime vuoden aikana kasvissyönti ja keskustelu eläinten oikeuksista edistynyt huomattavasti. Kuluttajille tulisi tarjota silti entistä laajemmin eettisiä vaihtoehtoja", Tuomivaara, vegaani itsekin, sanoo.
E
ELÄINTEN OIKEUKSIEN GRAND OLD LADY. Salla Tuomivaara on vegaani ja 1990-luvun eläinoikeusliikkeen veteraani. Kymmenen vuoden aikana keskustelu eläinten oikeuksista on edennyt huomattavasti, Tuomivaara sanoo, mutta suuria kulutusmuutoksia vielä odotellaan.
"Kalkkunoilla menee a tehotuotannoss in vielä huonomm kuin possuilla."
S U O M A L A I S E T S Ö I V ÄT
vuonna 2007
henkeä kohden keskimäärin 35 kiloa sianlihaa. 35 kiloa ei kuulosta lukuna kovinkaan suurelta. Mutta käytännössä se tarkoittaa vuodessa 17 500 000 kiloa sianlihaa. Joulu, hyvän tahdon juhla, aiheuttaa suoraan noin 300 000 sian kuoleman. "Monet kuluttajat ovat saaneet tietoa sikojen huonoista elinoloista, ja possun tappaminenkin tuntuu ajatuksena vähän ikävältä. Siksi moni vaihtaa joulukinkun kalkkunaan, mutta todellisuudessa kalkkunoilla menee tehotuotannossa vielä huonommin kuin possuilla. Jos joulupöydässä on jostain syystä pakko olla lihaa, olisi eettisin valinta poro. Vaikka olihan juuri uutisissa, että tilojen ahtauden takia poroja kuoli teurastamon aitaukseen. Eettisesti ongelmatonta ei toki ole poronlihakaan", Tuomivaara sanoo. Syyskuussa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus mtt kertoi, että vain kymmenisen prosenttia turkistarhaajista on alle 35-vuotiaita. Samaan aikaan monet tarhaajat ovat jäämässä eläkkeelle, ja alalla on pulaa jatkajista. "Tässä olisi nyt erittäin hyvä tilanne tehdä sellainen laki, että uusia turkistarhoja ei saisi enää perustaa. Silloin tarhausta ei tarvitsisi kieltää, mutta se vähitellen loppuisi joka tapauksessa", Tuomivaara miettii. Kotimaiset turkistuottajat ovat useaan otteeseen puolustaneet elinkeinoaan väittämällä, että jos suoma-
lainen tarhaus lopetetaan, lisääntyy venäläinen ja kiinalainen turkistarhaus. Suomalaisten tarhaajien mielestä eläinten on parempi olla suomalaisilla tarhoilla, sillä täällä kettujen ja minkkien suojana on edes jonkinlainen eläinsuojelulaki. "Mitkään yhteiskunnalliset uudistukset eivät tapahdu, ellei joku toteuta niitä ensin. Lapsityöläisilläkin olisi varmaan Suomessa paremmat olot kuin Aasiassa, mutta eihän kukaan ole vaatimassa niitä tänne. Toiseksi turkistuottajilla on melkoisesti tekopyhyyttä mukana tuossa väitteessä, sillä he ovat itse olleet edistämässä kiinalaista turkistuotantoa myymällä sinne siitoseläimiä", Tuomivaara kommentoi. ilmastonmuutoksesta on säännöllisesti nostanut esille myös lihantuotannon ilmastonmuutosta edistävän vaikutuksen. Tieteelliset tutkimukset tuntuvat olevan monelle parempi peruste vähentää lihansyöntiä kuin omaantuntoon perustuvat syyt. "Tietyssä mielessä ilmastonmuutos on ollut eläinten kohtelun kannalta hyvä asia, sillä se on lisännyt tietoisuutta eläinperäisen ruuan ekologisesta taakasta. Eläinperäisten tuotteiden kulutus pitäisi saada jokaisen kohdalla niin alas kuin mahdollista, ja tietysti kulutus ylipäätään. Tällä hetkellä kulutus kuitenkin yhä kasvaa, sekä Suomessa että globaalisti", Tuomivaara kertoo.
JULKINEN KESKUSTELU
Jukka Vuorio
Salla Tuomivaara: Mitä tehdä eläimille? Vihreä Lanka 2008. 80 s.
12 voima 10 /2008
PARAS. Töhryraadin voittaja on klassista tyyliä.
Antityyli burnaa!
Graffitin politiikka
TA I D E O N TA I S E N
pitäisi olla kriittistä ajattelua. Kriittinen ajattelu ei hyväksy olemassa olevia arvoja ja tottumuksia sellaisenaan, vaan testaa niitä saadakseen selville, ovatko ne hyviä tässä ja nyt. Kun huonoja arvoja ja tottumuksia löytyy, se luo ja ehdottaa tilalle uusia. Taiteessa kriittinen ajattelu on monipuolisimmillaan: sanallinen järkeily saa rinnalleen esimerkiksi maalauksen, musiikin, tanssin ja runouden keinot. Ja joskus taide on vertauskuvallisia tekoja, joissa niin sanottu aktivismi ja performanssi yhdistyvät. Graffititaide on eräs kriittisen taiteen muoto. Jotkut graffitit ovat kuvinakin oivaltavia, radikaaleja ja haastavia, mutta lähes kaikki graffitit ovat poliittisesti haastavia vertauskuvallisina tekoina myös ne graffitit, jotka kuvina ovat harmitonta hömppää, katu-uskottavaksi naamioitu versio äärikaupallisen kulttuurin ja mainonnan kuvastosta sillä graffiti on aina yhteiskunnallinen kannanotto, jos se on maalattu laittomaan paikkaan.
Viisihenkinen töhryraati innostaa tarkastelemaan graffitia taiteena.
kerran viikossa kokoontuva töhryraati tarkastelee Voiman verkkolehdessä Fifissä graffitia taiteena. Vaikka graffitista voivat nauttia kaikki, tyylillisesti maalausten hienoakin hienommat eroavaisuudet ymmärtää parhaiten alan tekijä. Pienikin muutos voi olla mullistavaa
V
IISIHENKINEN,
G R A F F I T I N P Ä Ä L L I M M Ä I N E N poliittinen pointti on tietysti kysymys julkisen kaupunkitilan käytöstä. Onko hyvä myydä kaupunkitila mainosalustaksi yrityksille, jos siten saadaan verotuloja ja jonkun mielestä kivaa vilinää harmaaseen kaupunkikuvaan? Vai olisiko järkevämpää ajatella, että koska me kuluttajina joka tapauksessa kuluttamiemme tuotteiden hinnassa maksamme kaiken mainonnan, on mainostilan myynnistä saatu verotulo näennäistä tuloa? Pitäisikö sen vuoksi julkinen tila ainakin puolittain palauttaa yhteiseen, epäkaupalliseen käyttöön, esimerkiksi taiteellisen itseilmaisun areenaksi? Kun kaupungilla kävelee, bussissa istuu ja metrossa seisoo, pitää siis kysyä: "Kaikki nämä plakaatit, kaikki nämä videoklipit minä olen maksanut. Olenko tyytyväinen?" Helsingin kaupunki on osallistunut tähän keskusteluun vuodesta 1998 lähinnä katutaiteen vastaisella Stop töhryille -kampanjalla ja sen jatko-osilla. Kampanja on ollut kallis, eikä sitä ole edes yritetty perustella sellaisilla filosofispoliittisilla argumenteilla, jotka ottaisivat toisinajattelijat huomioon. Se on kampanja pääoman puolesta ihmisiä vastaan, sillä se ei suostu edes keskustelemaan kaupunkitilasta yhteisenä tilana, joka voisi olla aidosti yhteisessä käytössä. Kampanja on työllistänyt vartiointiliikkeitä, mutta muiden kannalta se on ollut rahanhukkaa. M I T E N H E L P O S T I K A I K K I olisi voinut mennä toisin. Vieläkin voisi. Joka toinen metrovaunu, ratikka, bussi, junanvaunu, pysäkkikatos ja mainospaikka kadun varrella voitaisiin helposti ottaa mainoskäytöstä taidekäyttöön. Päätös olisi taloudellisestikin kannattava, jos laskelmia laatisi vaihteeksi joku sellainen, joka muistaa mistä yritysten rahat ovat peräisin. São Paolossa katumainonta kiellettiin 2007 tai oikeastaan hillittiin ihmisenkokoiselle tasolle, sillä päätöksellä vain määrättiin maksimikoot kauppojen nimikylteille ja plakaateille. Päätös oli siellä helpompi tehdä kuin täällä, sillä São Paolossa jättimainokset eivät tuoneet verotuloja kaupungille: plakaatit oli asetettu paikoilleen ilman lupaa tai maksaen tilasta vain yksityisille. Toisaalta Suomi on niin paljon Brasiliaa vauraampi ja tuloerot täällä niin paljon pienemmät, että meillä moiseen päätökseen olisi enemmän varaa. Kyseessä on tietysti myös esteettinen riita. Ratikan kyljessä viekoitteleva rintaliivimainos ilahduttaa epäilemättä monia enemmän kuin särmikäs graffiti tai muu nykytaide ilahduttaisi. Tämä onkin eräs peruste, jolla mainosten kaupunkitilahegemoniaa perustellaan. Varsinkin mainosväki itse. T Y Y L I L A J I E R I M I E L I S Y Y K S I Ä ratkaisevampi on mielestäni kuitenkin päämäärä: onko hyvä suosia kuvia, joiden ainoa tarkoitus on myynnin edistäminen, ja sorsia niitä kuvia, joita ihmiset tekevät itseilmaisun ilosta, maailman tilasta ja elämän tarkoituksesta keskustellakseen? Teemu Mäki
NOLLATOLE OHI
H E L S I N G I N kaupunginvaltuustossa tehtiin tiistaina 26.11. historiallinen päätös, kun valtuusto päätti luopua graffitin vastaisesta nollatoleranssista. Kaupungilta on palanut 23,5 miljoonaa euroa nollatoleranssin ylläpitoon. Rahoista iso osa on mennyt Suomen suurimmaksi paisuneen yksityisen FPS Security -vartijayhtiön pussiin. Vaikka kyseisen yhtiön vartijat ovat lukuisia kertoja jääneet kiinni liiallisesta voimankäytöstä, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ei ole tehnyt asialle mitään lupauksistaan huolimatta. Jatkuuko väkivalta?
Vapaa Helsinki -verkosto
Lue koko juttu Valtamedia.netistä. Lisätietoa: http://nollatoleranssi.info
graffititaidetta uudistettaessa. muuta olla laillisia paikkoja mihin Ensimmäisessä raati-istunnossa maalata. Porvoossa on laillinen maatarkasteltiin kuutta tyylillisesti hyvin lauspaikka, ja siellä asukkaat ovat erilaista maalausta, joista eniten pis- ottaneet graffitin iloisesti vastaan pitäen sitä terveteitä saivat klassinen tyyli sekä raatia erihenkisenä harrastyisesti ihastuttanut tuksena. "antityyli". Samoin ulkoä yttä mailla ohikulkiPerinteinen grafAntityyli "sävä jat ovat antaneet fiti pohjautuu tyyenemmän kuin pelkästään posilillisesti New Yorkin nnella tuha metrotaiteeseen, ja tiivista palautetta, rillä se perustuu kirjainsukupolvesta riipsateenkaarenvä ten ja aakkosten leipumatta. illa nuolilla ja sado kittelevään muo"Suomessa kyaalaus". hätessä voi vietoon. Arvostetuimsommiteltu m reinen henkilö mat maalarit vetävät vetää vartijakorgraffitin suuntauktin esiin ja sitten sia uusille urille luomalla tuoreita tyylejä. Tämänhetki- sinut onkin jo piiritetty. Helsingissä nen Euroopan yli pyyhkäissyt anti- usein iltaa viettäessä huomaat, kuintyylin aalto on lähtöisin Belgiasta. ka hopeinen auto seuraa ja jopa kotiovellasi voit nähdä videokameran T Ö H R Y R A A D I N J Ä S E N E N Ludvigin mupilkistävän auton ikkunan takaa", kaan 1980-luku oli pitkään vallitse- Arnold kertoo. Hänestä on tärkeää, että kaupunvaa, mutta nyt ollaan siirtymässä naivistisen hauskaan, yksinkertaisuutta ki elää ja siellä on vaihtuvuutta. "Maalarilla ei välttämättä ole posuosivaan 1970-lukuun. Ilmassa on paluuta graffitin juurille New Yorkin liittista agendaa, mutta mitä tahansa julkisella paikalla tekeekin, on se junanvaunujen hengessä. Raatilaisten mielestä tyylillises- aina poliittinen teko." ti mielenkiintoista on niin sanottu antityyli, eli mahdollisimman miniKukka Ranta maalisesti tai vain muutamalla värillä tehty graffiti, "joka säväyttää Töhryraadin jäsenet ovat maalanneet enemmän kuin tuhannella sateen- yli kymmenen vuotta ja toimivat taikaarenvärillä ja sadoilla nuolilla dealalla. sommiteltu maalaus", töhryraadin Kuvat on valittu Suomen suurimman Arnold kuvailee. graffititaidetta dokumentoivan Kromin arkistosta, www.krmi.net. S U O M A L A I N E N G R A F F I T I TA I D E on hyVoimassa 8/2008 julkaistiin laaja artikvin arvostettua kansainvälisissä pii- keli graffiteista, Kymmenen harmaata reissä. Helsingin katukuvassa nähty vuotta. Sen voi lukea Voiman juttuargraffiti on laadullisesti huonoa. Juuri kistosta, www.voima.fi. lakkautettu nollatoleranssi on vuosien aikana johtanut siihen, että maalaukset on tehtävä nopeasti. Arnoldin mielestä pitäisi ilman
TOINEN. "Karvajalka" edustaa antityyliä. Töhryraati arvioi maalauksen hopeasijalle.
Voiman verkkolehdessä Fifissä kokoontuu viikoittain töhryraati. www. fifi.voima.fi. Lue juttu ohessa.
14 voima 10 /2008
kulttuuri häirintä
Paras maailma...
...on mahdollinen. Aamulla 11.11. New Yorkin työmatkalaiset hieraisivat silmiään.
S
O TA R E T K I
IRAKIIN
on osoittautunut tiedotusvälineille ongelmalliseksi aiheeksi. Vallankäyttäjien mielistely on vieraannuttanut median tavallisista kaduntallaajista. Irakin sotaan on kansalaisten keskuudessa suhtauduttu ristiriitaisesti ja viime vuoden aikana kannatus on romahtanut. Ristiriitaa havainnollistaakseen ryhmä aktivisteja teki New York Timesista (nyt) ja sen nettisivusta näköiskappaleet, joihin he kirjoittivat artikkeleita kuvitteellisesta tulevaisuudesta. 1,2 miljoonan kappaleen painoksella levinnyt 14-sivuinen New York Times Special Edition päivättiin ensi vuoden heinäkuun neljänneksi, usa:n itsenäisyyspäiväksi. Voiman haastattelussa hankkeen taustapirut, Steve Lambert Anti Advertising Agencystä ja Yes Men -ryhmän Andy Bichlbaum, valottavat kampanjan motiiveja ja tavoitteita. Mistä kaikki sai alkunsa? Steve: "Pyörittelin ideaa parin kaverin kanssa baarissa jo muutama vuosi sitten. Andy: "Puolisen vuotta sitten laitoimme pallon pyörimään. Toisin kuin normaalit Yes Men -jäynät tämä tarjosi minulle mahdollisuuden työskennellä laajemmalla porukalla. Ei tarvinnut julistaa kaksistaan Miken (Bonanno) kanssa." Steve: "Juttelimme kavereiden kanssa projektista ja hiljalleen porukka kasvoi. Hoidimme Andyn kanssa koordinoinnin, lopulta mukana oli reilu 30 kirjoittajaa sekä 50 kuvittajaa ja avustajaa. Kaduilla oli satoja vapaaehtoisia jakamassa lehtiä." New York Timesilla on USA:ssa samanlainen kanonisoitu asema kuin Helsingin Sanomilla Suomessa. HS on joutunut muuttamaan suhtautumistaan Irakin sotaan samalla tavalla kuin NYT.
Steve: "Erityisesti toimittaja Judith Millerin ennen sotaa kirjoittamat artikkelit Irakin joukkotuhoaseista aiheuttivat närää. Ne kaikki paljastuivat tekaistuiksi. nyt ei ole missään vaiheessa pahoitellut niitä ja sotarummun paukuttamista, joten meillä todellakin on sanottavaa heidän journalistisesta linjastaan."
J U D I T H M I L L E R N O U S I otsikoihin uutisoituaan että Saddam on tiedustelulähteiden mukaan hankkinut alumiiniputkia, joita käytetään ydinaseiden valmistamiseen. Condoleezza Rice, Colin Powell ja Donald Rumsfeld käyttivät virheelliseksi osoitettua artikkelia yhtenä perusteena Irakin valloitukselle. Miller uutisoi myös joukkotuhoaseita löytyneen Irakista, jälleen väite, joka osoittautui virheelliseksi. Lisäksi Miller seikkaili liikkuvien joukkotuhoaselaboratorioiden fantasiamaailmassa. Special Editionin sivuilla entinen ulkoministeri Condoleezza Rice pahoittelee valehtelua Irakin joukkotuhoaseista. Senaattori John McCain puolestaan vaatii kovia otteita yritysrikoksien kitkemiseksi ja vankeustuomioita yhtiöiden osakkeenomistajille. Artikkelien lomassa sivuja koristavat mainokset, joissa muun muassa öljyjätti ExxonMobil hehkuttaa tuulivoimaa, ja 40 prosenttia maailman timanteista myyvä De Beers pahoittelee timanttien ruokkineen lukuisia Afrikan sisällissotia.
imme "Halus isille, ihm kertoa odella voi ta t että so pua." lop
suhteen. Ei sen enempää yksityiskohdista, eff:n tyypit ovat käskeneet minua pitämään suuni tukossa."
Entä sitten lehdessä "mainostaneet" firmat? Steve: "De Beers ahdisteli nettisivujamme ylläpitävää firmaa. Eivät he edes yrittäneet lyödä meitä lakikirjalla, koska siihen ei ole perusteita. Niljakkaasti yrittävät pelotella ja katsoa, josko säikähtäisimme." Mediatalot pyörivät melkoisilla budjeteilla, teillä sellaista ei ole takananne. Tuliko kalliiksi? Steve: "Kokonaisbudjettia emme kerro, mutta kyllä se oli yllättävän edukas. Sanomalehtien painaminen on halpaa huvia eikä kukaan saanut palkkaa. Rahat menivät lehtipainoon, pakettiautojen vuokraan, parkkisakkoihin ja muihin juokseviin kuluihin. Keräsimme rahat lahjoituksin tutuilta ja kylänmiehiltä ilman, että pystyimme edes kertomaan etukäteen mitä olimme tekemässä." Kuinka saitte homman pysymään salaisuutena? Steve: "Ei tämä nyt niin iso salaisuus ollut. Pyysimme vain kaikkia osallistujia olemaan puhumatta siitä. Emme myöskään kertoneet etukäteen lehden julkaisemisen tarkkaa päivämäärää. Vitsailimme myös, että koko homma on niin massiivinen, että se kuitenkin kaatuisi omaan mahdottomuuteensa ennen toteutumistaan. Ei kaatunut."
Loukkaantuivatko lukijat turhien toiveiden herättämisestä? Steve: "Palaute on ollut aivan holtittoman positiivista, ihmiset ovat ymmärtäneet mistä on kysymys. Tarkoituksemme ei ollut vitsailla lukijoiden kustannuksella vaan kutsua heidät mukaan vitsailemaan." "Halusimme kertoa ihmisille, että sota todellakin voisi loppua. Presidentinvaalien aikana ehdokkailta kysyttiin toistuvasti, kuinka he tulevat johtamaan sotaa. Heiltä ei kysytty sodan lopettamisesta, vaikka sitä kansan suuri enemmistö haluaa."
Jari Tamminen
Andy: "Olin erityisen innostunut tämän tempauksen mahdollisuudesta puhutella laajaa yleisöä. Lisäksi median kautta tavoittamme moninkertaisen yleisön, kiitos vaan." Jos yleisö tykkäsi, niin NYT ei varmaan huutanut hurraata? Steve: "Lehden edustajat halusivat keskustella meidän kanssamme, mutta kieltäydyimme kunniasta. En usko, että ne edustajat olivat toimittajia. He pistivät perään cease and desist -kirjeen, jossa vaaditaan joko sulkemaan lehden nettisivut tai vastaamaan tekosistamme oikeudessa. Tietenkään emme sulkeneet. Pähkäilemme parhaillaan Electronic Frontier Foundation -järjestön kanssa, mitä teemme vaatimuksen
New York Times Special Editionin voi lukea ja ladata Voiman verkkolehdessä Fifissä. www.nytms-se.com, www.nytimes-se. com
Ei mitään uutta
usa:n Keskilännen lakotaintiaanit julistivat alueensa itsenäiseksi. Lakotahin valtiota koetteleva köyhyys ei ole sittemmin hellittänyt. Talven tulo on katkonut sähköjä ja saartanut vanhuksia koteihinsa reservaateissa, joissa eletään äärimmäisessä köyhyydessä. Lakotojen suhde liittovaltioon kiristyy. Useat sadat Keskilännen lakotaintiaanit ovat olleet lumen saartamina asunnoissaan jo yli kaksi viikkoa. Pine Ridge -reservaattia koetelleet lumimyrskyt ovat katkoneet tuhansia sähkötolppia ja sulkeneet
V
UOSI SITTEN
teitä. Sadat ihmiset ovat ilman sähköä tai vettä. Voima kirjoitti siouxeihin kuuluvista lakotaintiaaneista tammikuussa heidän julistettuaan asuinalueensa Lakotahin itsenäiseksi valtioksi. Lakotaintiaanit ilmoittivat viime vuoden joulukuussa sanoutuvansa irti kaikista sopimuksista usa:n hallituksen kanssa ja luopuvansa Yhdysvaltain kansalaisuudesta. Aluetta koettelevat ongelmat eivät ole sen jälkeen helpottaneet. "Meiltä on petoksella viety maamme, joten sopimukset raukeavat", kommentoi lakota-aktivisti Phyl-
lis Young Voimalle lähettämässään sähköpostissa. Lakotat asuvat viidessä eri reservaatissa köyhyyden partaalla. Lakotamiesten odotettavissa oleva elinikä on alle 44 vuotta. Vaikka vain kaksi prosenttia Etelä-Dakotan asukkaista kuuluu alkuperäiskansoihin, 21 prosenttia osavaltion vangeista on intiaaneja. Intiaaninuoren todennäköisyys joutua vankilaan on 40 prosenttia korkeampi kuin valkoihoisen ikätoverin.
Valtteri Närhi
Artkkelin pitkä versio Voiman verkkolehdessä www.fifi.voima.fi. Voiman juttuarkistossa artikkelit Lakota, USA (Voima 1/2008), Oikeutta inkkareille (Voima 3/2008). www.voima.fi Lakotojen puolesta voi allekirjoittaa adressin osoitteessa www.adressit. com/lakotah
30.1.-1.2.2009 Mikkelissä Katso lisää
www.tnp.fi
PE 9.1. KLO 19 (ENSI-ILTA) LA 10.1. KLO 19
ROJO
- PUNAINEN
Flamencoa. 14 tanssijan ryhmä 6 muusikon livebändi La Pandilla Koreografia Maija Lepistö Musiikki Joonas Widenius LIPUT 12/10 www.maijalepisto.com
LA 31.1. KLO 14
MIMMIT
Uutta, tarttuvaa maailmanmusiikkia lapsille! Pauliina Lerche laulu, harmonikka, kantele Hannamari Luukkanen laulu, viulu, miniflyygeli Tuomas Logrèn kitara, dobro, mandoliini, taustalaulu Jukka Kyllönen kitara, lyömäsoittimet Timo Pekonen basso LIPUT 4 www.mimmit.com
Kanneltalo, Klaneettitie 5, www.kanneltalo.fi Liput puh. (09) 310 12000 tai www.lippupalvelu.fi
· TULOSSA 2009 TAMMIKUUSSA
(Så enkel är kärleken)
Avioliittodraama, joka ei suostu jäämään näyttämölle Suomenkielinen kantaesitys 16.1.2009
ttt-teatteri.fi
Lippumyymälä (03) 21 78 222, Ryhmät (03) 2178 333, Liput 22/20/18 Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.), Tapahtumanro 17687
Controlling Democracy 200 MPs at our disposal
Anarkismin musta aalto
ANARK I A & MUSIIKK I
Jyväskylän anarkopunkkarit järjestävät keikkoja antaakseen pääsylipputulot muille.
J Y VÄ S K Y L Ä Ä N P E R U S T E T T U
anarkistinen toimintaryhmä Musta Aalto on ehtinyt lyhyen historiansa aikana kunnostautua erityisesti punk-alakulttuurin tuottajana ja esiintuojana. Toimintaryhmä on ollut mukana myös erilaisissa mielenosoituksissa ympäristön, eläinten ja ihmisten oikeuksien parantamiseksi. Kolmessa punkbändissä soittava Juuso Lahtinen, 28, kertoi puhelimessa miksi Musta Aalto on olemassa. Terve Juuso Lahtinen. Olet pyörinyt jo kymmenisen vuotta Jyväskylän anarkisti- ja aktivistiporukoissa, ja olit mukana perustamassa uutta toimintaryhmää Mustaa Aaltoa. Miksi? "Mun mielestä ei niinkään ole olennaista mitä tekee pysyäkseen järjissään tässä paskamaailmassa, tärkeintä on, että sulla on jotain positiivista mihin tarttua. Että vaikka tiedät vajoavasi, et vajoa polvillasi. Ja viimeinen asia mikä susta näkyy, ennen kuin vajoat pinnan alle, on keskisormi. Siitä tässä mun mielestä on kysymys." Miten te toteutatte vallankumousta? "Vallankumous ei ala tällä meidän toiminnalla. Mutta moni muu hyvä homma on alkanut. Tässä meidän toiminnassa pääsee itse vaikuttamaan elämäänsä, ja hyvällä tuurilla myös joihinkin poliittisiin epäkohtiin. Mitään ismejä mä en halua tyrkyttää, mutta ollakseen mukana muuttamassa asioita ei parlamentaarisen vallan pönkittäminen kerran neljässä vuodessa ole ainoa vaihtoehto. On turha vaihtaa kuskia, jos mopo on paskana. Kun järjestätte tukikeikkoja eri kampanjoille, niin ohjelmassa on aina punkmusaa. Voiko anarkistien asioi-
ta edistää vaikka humppakeikoilla? "Varmasti voisi. Humppaa voi kuitenkin käydä kuuntelemassa melkein joka päivä tai ilta jossain kuppilassa, punkia ei. Omasta mielestäni kaikissa musatyyleissä on hienoja juttuja, mutta punk nyt sattuu olemaan meidän sydäntä lähellä. Emme syrji kuitenkaan mitään musiikkia, ja jos joku porukastamme haluaisi tosissaan järjestää humppakeikan, niin sitten sellainen järjestettäisiin." Minne tukikeikoilta saadut rahat käytetään? "Ensin maksetaan esiintyjien bensarahat. Loput annetaan tuen kohteelle, kuten eläinoikeusliikkeelle tai Aseistakieltäytyjäliitolle. Pieni summa menee seuraavien keikkojen mainostamiseen. Mielenosoitusten banderolleja väsäil-
lään näillä pienillä tuotoilla myös." Oletko sinä ryhmänne johtaja? Anarkistijohtaja? "Kaikenlaiset hierarkiat ja kyseenalaistamattomat auktoriteetit löytyvät kokoustilamme takapihan roskalaatikosta. Jos puolue- ja seurakuntanuoret eivät ole niitä sieltä jo hakeneet." Miten yksittäinen maan matonen, vaikka Voiman lukija, voisi edistää näitä anarkohommeleita tai vallankumouksellisuutta? "Lähimpänä oleva tapa, mutta samalla myös vaikein, on katsoa itseään peilistä. Jokaisella on ennakkoluuloja ja asenteita, käsityksiä mitkä on muka aina tiennyt oikeaksi viitsimättä niitä kuitenkaan koskaan ajatella. Jos pystyy kyseenalaista-
maan sen, mitä on aina ajatellut oikeaksi tavaksi tehdä ja ajatella, pystyy myös todennäköisemmin kyseenalaistamaan yhteiskunnan sanelemat normit. Eikä enää välttämättä niele ihan kaikkea." "Ihmisiä kuitenkin kusetetaan jatkuvasti. Mitkään valtiot ei pysyisi kasassa olemalla kohtuullisia, avoimia ja rehellisiä. Ja juuri siksi meidän pitäisi olla sellaisia. Tosta maan matosesta tuli muuten mieleen, että siten ihmistä kohdellaan miten se elää. Eli jos elää niin kuin maan matonen, silloin myös kohdellaan sellaisena." Miksi punkkarit on niin usein kännissä? "Hei, harhaluulo johtuu vain yhteiskunnan ja sovinnaisuuden kahleissa ryömivien konservatiivien tavasta tulkita kaikenlainen vapautunut käytös humalaksi. Heidän mielestään alastomuus, tanssiminen ja nauru kuuluvat ainoastaan juhannusaamuun, jolloin tä-
tä paheksuttavaa käytöstä on luvallista harjoittaa matkalla saunasta järveen." "Perkele, jos mä en voi tanssia sitä, se ei ole mun vallankumous."
Jukka Vuorio Mustan Aallon kokoukset Jyväskylän Sepänkeskuksella, Kyllikinkatu 1, joka toinen torstai kello 17. Mustan Aallon Anarkopunksessionskeikat Jyväskylän Ilokivessä, Keskusairaalantie 2, ja Rentukassa, Taitoniekantie 9. Liput kaikille keikoille 4 euroa. Ilokivessä 19.12. Delta Force 2, Khatarina, Osasto 11 & Selfish. Ilokivessä 9.1. Mojakka, Hasta la Vista Social Club, Presley Bastards & Lighthouse Project & Rentukassa 24.1. Polttoitsemurha, Igni et Ferro & Kohu-63.
ihtaa urha va opo on "T jos m kuskia, ana." pask
RALLIT ON PERSEESTÄ. Onhan ne. Musta Aalto ei ole mitään akateemista anarkomeininkiä. Juuso Lahtinen kantaa banderollia mustassa irokeesitukassa.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi
TOIMINTA
13.12. ELOKUVA- & KESKUSTELUTIL AISUUS, Oulun anarkistit järjestävät tilaisuuden kulttuuritalo Valveen kokoushuoneessa kello 1618, seuraava tapahtuma 20.12.
1018, vuokraamme myös myyntipöytiä käsityöläisille, p. 046 646 5251 tai 041 530 5252, www.galleriakeidas.com.
KUVATAIDEAK ATEMIAN OPPIL ASKUNNAN JOULU-
TAPAHTUMAT & MYYJÄISET
13.12. ANNIK IN JOULUMARKK INAT, eettisiä lahjaideoita & ohjelmaa koko perheelle Tampereen Annikinkadun puukorttelin sisäpihalla, Annikinkatu 11, kello 1117, www.annikinkatu.net. 25.1. SUURI K IINAL AINEN RUOK ATORI, kiinalaisen uuden vuoden tapahtuma Helsingin Lasipalatsin aukiolla kello 1418 & suuri kiinalainen ilotulitus Töölönlahdella kello 18.15, www. kiinalainenvuosi.fi. HELSINKI JOU LUM Y Y JÄ ISE T, taidekäsitöitä, luomuruokaa & hyvää tunnelmaa 24.12. asti Galleria Keitaassa, Helsinginkatu 2, avoinna
12.14.12., myynnissä kaikenlaista erilaista & eri kokoista taidetta, kortteja, joulukoristeita, t-paitoja & paljon muuta! Kuvataideakatemialla, Kaikukatu 4, pe kello 1418, lasu kello 1017. HELSINK I BURLESQUE FESTIVAL 2009, 30.1.8.2. työpajoja, kursseja & piirustusta, pääjuhla "It happened on the silver screen" 7.2. Gloriassa, www.helsinkiburlesque.com. TURKU JOULUMÜSSÜ, Turun AMK:n Taideakatemian taideopiskelijoiden joulumyyjäiset 12.14.12. kello 1218 Taideakatemian Köysiratagalleriassa.
MY YJÄISET
sopiviin jouluherkkuihin & niiden valmistamiseen tutustutaan kasvisruoka-asiantuntija Tiina Rissasen opastuksella ekokauppa Ruohonjuuren myymälöissä, 12.12. kello 1218, Tampereen Ruohonjuuressa, 13.12. kello 1117 Turun Ruohonjuuressa, 17. & 18.12. kello 12-18 Helsingin Ruohonjuuressa. 13.12. HILJA ISUUS, Johanna Iivanainen, Sami Saari, Eero Koivistoinen & Olli Ahvenlahti jazzmuusikoiden joulukonsertissa Helsingin Kallion kirkossa.
17. 12.
YO-TALON PERINTEINEN JOULUPAKET TI
Tampereen Yo-talolla.
19.12. JOULUKONSERTTI, Obotti-yhtye soittaa & laulattaa Helsingin Forum Boxissa, konsertit kuvataidenäyttelyiden keskellä kello 19. 24. 12. PUNA INEN JOULU, Kauheimmat joululaulut, bändi & Punchin savikiekot Tampereen Vastavirralla. 25.12. JOULUREGGAE, Jere D & Kaverit Tampereen Vastavirralla.
JOULU
12. 12. K ASVISK INKKUPÄIVÄT,
kasvissyöjillekin
26. 12. WAHOO! TAPANINTANSSIT, Anna Collina, dj:t Sampsa Vilhunen, Vesa Yli-Pelkonen & Sonny T Helsingin 6. linjalla. TOP BILLIN PRESENTS "WE STOLE CHRISTMAS", dj:t Fiskars, Sir Nenis, Flipperi & Pataässä Helsingin Redrumissa. TAPANINTANSSIT, dj Slim Mike & Simppu Tampereen Yo-talolla. HELSINKI L ASTEN JOULUPUU Kasvitieteellisessä puutarhassa 6.1. asti, kuuden erikielisen päiväkodin lapset koristelivat omat joulupuunsa Helsingin yliopiston Kasvitieteelliseen puutarhaan, tule tutustumaan, miten espanjalaiset perinteet eroavat yhdysvaltalaisista tai suomalaiset saksalaisista & MISSÄ PIPPURI K A SVA A? Kaisaniemen Kasvitieteellisen puutarhan joulupolku 6.1. asti, joulupipareiden kardemumma ja inkivääri, lasimestarin sillin maustepippuri & Itämaan tietäjien mirhami ovat kaikki joulun tuttuja makuja, Kasvitieteellisen puutarhan joulupolku kertoo millaisista kasveista nämä maut saadaan, lisäksi saat tietää,
miltä riisi näyttää ennen kuin se päätyy joulupuuroksi & voit kokeilla tuoksuuko kahvipensas kahvilta, tisu kello 1015.
HÄMEENLINNA JOULUTUNNELMA A VUOSISADAN TAK A A, kotimuseo Palanderin talossa, Hämeenlinnassa joulun ajan juhla-asussa 5.12. 6.1., lauantaina 13.12. museoon saa tutustua omatoimisesti kello 1216, muina päivinä jouluaiheiset opastuskierrokset puolen tunnin välein, ensimmäinen alkaa klo 12 & viimeinen kello 15, Palanderin talo, Linnankatu 16, lasu klo 12-15, avoinna 2. joulupäivänä & loppiaisena, suljettu 24.25.12. & 1.1.
UUSIVUOSI
27. 12. HIM, K YPCK & 45 DEGREE WOMAN, uudenvuoden Helldone-festivaali Helsingin Nosturissa (ikärajaton keikka), 29.12. Oulun Teatriassa, 30.12. Tampereen Klubilla & Pakkahuoneella & 31.12. Helsingin Tavastialla.
Aiju Salminen
Hyvästi runous!
TA P A H T U M A Barack Obaman mukana Valkoiseen taloon vyöryy uusi hallinto ja alkaa uusi aikakausi. Bye bye vaan Dick, George ja loput kauhugallerian hahmot. Mutta aina kun järki voittaa, myös jotakin menetetään. Valkoisesta talosta tulee aavistuksen kuivempi, hivenen tylsempi paikka. George W. Bushin raivopäiset sloganit jäävät hyväksi kakkoseksi puolustusministeri Donald Rumsfeldin maailmalla mainetta niittäneen runouden rinnalla. Mikä tahansa Donaldin suusta päässyt lause voisi olla Tuli ja savu -lehden sivulta tai Savukeitaan runoantologiasta tämä siis Rumsfeldin ansioksi. Hänen ongelmansa ei ole runojen huonous, vaan se, että runoilija on ollut väärässä
tehtävässä, väärän yleisön edessä. Rumsfeldin runoudesta oivallisena esimerkkinä käy loppusoinnuton, sivullisen mielenmaisemaa ja fragmentaarisia lapsuuden muistikuvia yhdistelevä dadaistinen tunnelmaruno "Lasilaatikko", jonka Rumsfeld lausui 6. joulukuuta 2001 puolustusministeriön selonteossa tiedotusvälineille, Afganistanin sodan riehuessa. Obama: voisiko Tommy Taberman olla USA:n seuraava puolustusministeri?
Susanna Kuparinen Barack Obama vannoo presidentinvalansa 20. tammikuuta. Lisää runoja Voiman juttuarkistossa www.voima.fi.
Lasilaatikko
Tiedätkö, se on se vanha lasilaatikko Huoltoasemalla, Johon käytät niitä pikku juttuja Yrittääksesi saada sen palkinnon. Ja sinä et löydä sitä. Ja kaikki nämä aseet ovat laskeutumassa Siellä, Ja niin sinä jatkat sen pudottamista Ja poimimista ja liikuttamista, Mutta Jotkut teistä ovat todennäköisesti liian nuoria muistamaan Nuo Nuo lasilaatikot, Mutta Mutta heillä tapasi olla niitä Kaikilla huoltoasemilla Kun minä olin lapsi. (Suom. Ohto Syrjänen)
· TULOSSA 2009 HELMIKUUSSA
Sirkku Peltola
sovitus ja ohjaus
ensi-ilta 4.2.2009
ttt-teatteri.fi
Lippumyymälä (03) 21 78 222, Ryhmät (03) 2178 333, Liput 26/24/20 Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.), Tapahtumanro 17686
xxxxxxx
LUOMU KUIVAHEDELMÄT
Luomu kuivahedelmät ovat aromikkaita, lisäaineettomia, niihin ei ole lisätty rikkiä, niitä ei ole käsitelty säilöntäkaasutuksilla. Luomuviljely on myös ympäristö-ja viljelijäystävällistä. Valikoimasamme: Taateli Viikuna Tumma rusina Sultanarusina Banaanichips Näitä löydät hyvinvarustetusta myymälästä kautta maan.
Hetkinen!
"Voi hyvää päivää", kommentoi nimetön internetinkäyttäjä kuvan nähtyään. Ja hyvä niin, sillä se on tavoitteeni. Miksi valokuvaisin skarppeja ja tylsiä kuvia, kun mahdollisuudet on muuhunkin? Kun aloimme suunnitella Hetkinen-kalenteria viime keväänä, päätimme ettemme tee viime vuosien tyyliin herkkää ja runollista pakettia, vaan rikomme kaikkien edellisvuosien kalenterien säännöt. Tajusin silloin, että linjanvetomme sopii hyvin myös kuvaustyyliini. Yhdistin vanhoja kuviani ja kuvasin kesällä lisää materiaalia kalenteria varten, kuten myös tämän Cowboy-kuvan, joka on Norjan vaellukselta.
N ÄY T T E LY
Kuvatessa minulla on usein valmiiksi mietittynä vain muutama elementti ja kuvauspaikka, loppu syntyy fiilispohjalta. Kuvaustilanne ei saa olla jäykkä eikä liian vakava. Omissa projekteissa käytän malleina tuttuja ihmisiä, sillä haluan luottaa mallin improvisaatiokykyyn ja luoviin vetoihin. On mahtavaa, että voin tässä vaiheessa elämääni tehdä vapaasti mitä haluan. Voin kokeilla erilaisia ratkaisuja ilman tylsiä kompromisseja. Seison ideoideni takana. Ei niitä tarvitse ymmärtää eikä niiden tarvitse kaikkia miellyttää. Tietysti ideani aukeavat helpommin heille, jotka tuntevat minut edes jollain tavalla. Juuri tästä kalenterissakin on kyse. Turha ryppyotsailu on jätetty leipääntyneiden am-
mattilaisten harteille. Valokuvauksen opiskelijoilla on vielä mahdollisuus kokeilla villeimpiäkin ideoita ja tehdä ratkaisut omien mieltymyksien mukaan.
Teemu Keisteri
Hetkinen on jo 20. Lahden Muotoiluinstituutin valokuvauksen II-kurssin opiskelijoiden koostama kalenteri. Hetkinen-kalenteria myyvät useat kirjakaupat, taidemuseot, designliikkeet ja galleriat ympäri Suomea. www.hetkinen.fi
VALOKUVAT
ESPOO TUNNISTA TUNTIIN PÄ I VÄ K ERR AL-
naisten arkea & työtä Länsi-Afrikassa -näyttely 15.12.9.1. Leppävaaran kirjastossa, mape 1020, la 1016, näyttelyn yhteydessä 16.12. kello 10.15 on Kalebassin kertomaa -draamaesitys, jonka vetävät Riitta Kuosa & Fatima Usman, esitys sopii koko perheelle. HELSINKI SAMPO, Jouko Heikkilän valokuvia Kymin paperiteollisuudesta 20.12. asti Laterna Magican Kirjagalleriassa, mape 1117, la 1115. ISMO K AJANDERIN & NINA R ANTAL AN teoksia & dokumenttinäyttely Hippolyten historiasta Hippolyte Studiossa 4.1. asti valokuvagalleria Hippolytessä, tipe 1217, lasu 1216. SMART -joulukatselmus, näyttely tarkastelee pramean, iloisen, julkean, rämisevän & tunkeilevan joulun karnevalistisia piirteitä & rituaaleja, teoksia Jiri Gelleriltä, Toni Hautamäeltä, Hannaleena Heiskalta, Jenni Hiltuselta, Eemil Karilalta, Katri Kupariselta, Susanna Majurilta, Heikki Marilalta, Tiina Mieloselta, Riiko Sakkiselta, Maiju Salmenkiveltä, Pilvi Takalalta & Pekka Finlandilta 4.1. asti KorjaaL A AN,
mon Gallerioissa, avoinna joka päivä 1117. RETROSPEKTIIVI, Ismo Höltön & Mikko Savolaisen teoksia 6.1. asti & PIMEÄ VIHREÄ JA OUTO PUNAINEN hullunhauskoja kuvatarinoita Prosessi-tilassa 11.1. asti Suomen valokuvataiteen museossa, tisu 1118. KUVITTELEN SINUT TÄHÄN, Eeva Peuran & Maria Sipilän valokuvia, maalauksia & installaatio 31.1. asti ravintola Rytmissä, mala 1102. URBAN SECRETS, Charlotta Bouchtin teoksia 12.21.12.2008 & 5.25.1.2009 galleria Krista Mikkolassa, tipe 1317, lasu 1316. LEMPÄÄLÄ PINNAN MUISTI, Annamari Salmen yhdeksän teoksen sarja, työt käsittelevät ihmisen, paikan ja tilan välisiä vaikutussuhteita 11.1. asti Villa Hakkarissa, Kuokkalantie 5, ti pe 1115 & tilauksesta. KUOPIO DOKUMENTTI, Pohjois-Savon valokuvan aluenäyttely 2008, Pohjois-Savon taidetoimikunnan kokoama dokumenttiaiheinen näyttely esittelee pohjoissavolaista elämää sekä pohjoissavolaisten taltioimia hetkiä 1920-luvulta tähän päivään, dokumenttiin haettiin teoksia kotialbumeiden kätköistä & haku oli avoin kaikille, näyttelyyn valittiin 20 kuvaajan & kahden työparin teoksia, tekniikoina ovat valokuva, kaitafilmit, installaatio
& video, näyttely tarjoaa hienon dokumenttikatsauksen lähihistoriaan & nykypäivään arjen, juhlan, uutiskuvien & yhteiskunnallisten pohdintojen kautta, 1.2. asti VB-valokuvakeskuksessa, tipe 1117, ke 1119, lasu 1115 & Kuopion Korttelimuseossa tipe 10 15, lasu 1016. TAMPERE K ALLE SA ARISEN valokuvia 31.12. asti Bukra Galleriassa, Tuomiokirkonkatu 17, ma pe 1118, la 11-16, su 1216. NEW GENER ATION, kuvajournalismin nuoret näkijät, alle 35-vuotiaiden kuvajournalistien teoksia 4.9.2009 asti Mediamuseo Rupriikissa, tisu 1018.
TURKU VENICE PROM TIME, LUCE MOREAUN & IN-
Good Food Foundation aloitti vuonna 1986 luomu viljelyttämisja koulutusprojektin Turkissa. Tuloksena maailman parhaat kuivahedelmät ja viljelijöiden elintason kohentuminen.
G.R.A.M.-taiteilijaryhmän yhteisnäyttely 17.12. asti valokuvakeskus Perissä, tipe 1218, lasu 1217.
NOCENT ANARCHISTS,
Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 2.2. ja on jakelussa helmikuussa. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan torstaihin 22.1. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
4 NUMEROA VUODESSA , 20 EUROA TIL AUKSET JA ILMOITUKSET SARVIN GRATIS PROVNUMMER. STUDERANDEPRIS 13 /24 /44 EURO (09) 612 7351 PREN@NY TID.FI WWW.NY TID.FI INFO@SARV.FI WWW.SARV.FI TOIMISTOSTA
12 NUMEROA (10 LEHTEÄ) VUODESSA: 52 EUROA .
TOIMITUS@ULTRA -LEHTI.COM (03) 555 8101 WWW.ULTRA -LEHTI.COM
4 PAINAVAA NUMEROA VUODESSA . KESTOTIL AUS 28 EUROA , VUOSIKERTA 2009 VAIN 22 EUROA WWW.PAX.FI WWW.TAHTIVAELTAJA .COM WWW.YDINLEHTI.FI KUMPPANI@KEPA .FI WWW.KUMPPANI.FI OPISKELIJAT 20 EUROA . JOULUTARJOUS: 22 EUROA/VUOSI
CAJ-GÖRAN NÄHTIIN SUOMESSA.
Ulkoministeri Alexander Stubb vipelsi Suomen isännöimässä Etyj-kokouksessa joulukuussa. Stubbin mukaan kokouksen päätavoite, yhteinen julistus, melkein onnistui.
Luetko sinä ajatuksia?
> Voiko maailman pelastaa rahalla? Lue Vihreästä Langasta uusia ajatuksia taloudesta ja yhteiskuntavastuusta joka viikko. Tilaa Vihreä Lanka kotiisi ja lue myös verkkolehti osoitteessa www.vihrealanka.fi.
Tilaan Vihreän Langan!
Tutustumistarjous: 12 numeroa 10
Kestotilaus: vuosikerta 50 Opiskelija, työtön tai eläkeläinen: vuosikerta 35
Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiini
POSTIMAKSU MAKSETTU
Vuositilaajan lahjaksi* valitsen
Solidaarisuuskalenterin vuodelle 2009 Salla Tuomivaaran painotuoreen pamfletin "Mitä tehdä eläimille?" Muut tilaajalahjavaihtoehdot: www.vihrealanka.fi/tilaa
Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
Tutustu 12 numeroa 10!
Vuosikertatilaajalle kirja!
> Tilaa ilmainen vihreä uutiskirje: www.vihrealanka.fi/uu /uu u www.vihrealanka.fi/uutiskirje
Solida ari kalent suuse 2009! ri
Tilaaja
lahjana
Omat tietoni
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN / SÄHKÖPOSTI
Toisin sanoen.
> ALLEKIRJOITUS
* Tilaajalahja kaikille vuosikertatilaajille V10
27
Unohdettu sankari
"Jos nainen voi nousta mestauslavalle, hän voi nousta myös puhujapönttöön."
K
UINK AHAN MONI
Suomessa tietää, että pari vuotta Ranskan vallankumouksen ja ihmisoikeusjulistuksen jälkeen ilmestyi verrattain vähälle huomiolle jäänyt Julistus naiskansalaisen oikeuksista? Ei ehkä kovinkaan moni. Floridassa kuolemantuomioiden täytäntöönpano on tilapäisesti lakkautettu eettisten kysymysten takia. Mielipiteitä on puolesta ja vastaan. Mahtaakohan rintaman kummallakaan puolella kukaan tietää, että parisensataa vuotta etuajassa eräs rohkea nainen kritisoi voimakkaasti kuolemanrangaistusta, kun samaan aikaan keskustorilla pistettiin ihmisiä kylmäksi giljotiinilla? Tai että sama toisinajattelija vastusti tummaihoisten raakaa kohtelua aikana, jolloin orjakauppa oli kukoistava elinkeino? En usko. Ranskalainen Olympe de Gouges (17481793) teki kaiken tämän ja paljon muutakin, mutta virallisessa historiankirjoituksessa on hänen kohdallaan pari hassua riviä. Kukaan ei ole ollut antamassa De Gougesille uraauurtavan ihmisoikeustaistelijan ja feministin titteliä, vaikka se hyvin hänelle sopisi. Vasta viime vuosina hänen merkityksensä on alettu ymmärtää. niihin historian suuriin ajattelijoihin, joista kukaan ei ole koskaan kuullut eikä tule kuulemaan. Kun laaditaan lista Ranskan vallankumouksen suurista intellektuelleista, siis niistä samoista sankareista jotka ennätysajassa muuttivat ennestään levottoman tilanteen verilöylyksi, de Gougesin nimi tulee jossain häntäpäässä. Nainen ei pääse niin korkea-arvoiseen porukkaan, paitsi ehkä tauluissa ja mielellään rinta paljaana. Kuitenkin hänen ajatuksensa olivat hämmentävän moderneja. Hän kritisoi ranskan kielen ammattititteleiden mieskeskeisyyttä parisen vuosisataa ennen kuin Suomessa alettiin miettiä, miten voisi sanoa "lehtimies", "talonmies" tai "virkaveli" sukupuolineutraalisti. Ranskassa asiaa ei ole vielä likimainkaan ratkaistu. Hän ehdotti tärkeitä sosiaalisia uudistuksia: yhteiskunnan pitää huolehtia leskistä, orvoista ja vanhuksista, veroja tulee lisätä, orjuus kieltää. Hän vaati tummaihoiDE GOUGES KUULUU
sille ihmisoikeuksia siirtomaissa. Hän ei tyytynyt pelkästään valittamaan, vaan hän toimi, vieläpä usein rohkeasti valtavirtaa vastaan. lisäksi de Gouges ennätti kirjoittaa lukuisia näytelmiä ja pari romaania, joissa oli vahva näkemys ja sanoma. Ne eivät kaikki ole mestariteoksia, mutta todistavat nuoren naisen luomisvoimasta ja päättäväisyydestä. "Jos nainen voi nousta mestauslavalle, hän voi nousta myös puhujapönttöön" oli de Gougesin tunnetuin motto, jota hän myös kiitettävästi omassa elämässään noudatti. Kansalliskokous tuomitsi hänet kuolemaan maanpetturina. Silti tasa-arPOLIITTISTEN K IRJOITUSTENSA
voa edistämään suunnitellulle giljotiinillekin hän nousi vasta toisena naisena. Marie Antoinette voitti kisan parilla viikolla, joskin epäreilulla pelillä. De Gouges sentään mestattiin radikaalien mielipiteidensä eikä huonon miesmaun vuoksi. kuoli Pariisissa vuonna 1793. yk:n naisten asemaa käsittelevä toimikunta kokoontui Pekingissä 1995, jossa päätettiin juhlalliO LY M P E D E G O U G E S
De Gouges ttiin sentään mesta radikaalien mielipiteidensä eikä huonon ksi. miesmaun vuo
sesti "edistää pyrkimyksiä, jotka tuovat tasa-arvoa, kehitystä ja rauhaa kaikille maailman naisille". Kiinan tavoin Intiassa syntyvyyden säännöstely on johtanut siihen, että pariskunnat abortoivat tyttölapsensa. Tätä yritetään karsia kampanjalla, joka syyttää pareja "sikiöntaposta". Kampanja on tuottanut tulosta, ja samalla nainen on käytännössä menettänyt oikeutensa tehdä minkäänlaista aborttia leimaantumisen pelosta. Afganistanin Taliban-hallin-
toa kauhisteltiin huntupakon takia, mutta harvemmin puhutaan raiskauksista ja muista kauheuksista, joita tapahtui ja tapahtuu edelleen muiden sotapäälliköiden hallitsemilla alueilla. Naisten oikeudet kiinnostavat vain silloin, kun niitä voi käyttää keppihevosena muille poliittisille päämäärille. De Gougesin tasa-arvoiseen malliyhteiskuntaan on siis vielä jonkin verran matkaa. Taneli Nordberg
Le Monde diplomatique julkaisi marraskuussa De Gougesista liitteen. Artikkeleista on valikoitu seuraavalle aukeamalle osa.
30 voima 10 /2008
Intian realistisissa fiktioissa ja dokumenteissa käsitellään yhteiskunnallista todellisuutta. Ohjaajat nostavat esille kastiin & sukupuoleen liittyviä aiheita, uskontokiistoja & terrorismia.
TEKSTI & KUVAT: ANNA PESONEN
N T I A L A I S O H J A A J A Anurag Kashyapin elokuva Black Friday esitettiin ensimmäistä kertaa Locarnon kansainvälisillä elokuvajuhlilla vuonna 2004. Intiassa elokuva ilmestyi vasta 2007, sillä tositapahtumaan perustuvan tapauksen jälkitutkinta sai vasta tuolloin päätöksensä. Black Friday kertoo maaliskuun 12. päivänä vuonna 1993 Bombayssa eli nykyisessä Mumbaissa tapahtuneista Intian historian tuhoisimmista pommi-iskuista. Kolmetoista autopommia sijoitettiin eri puolille kaupungin suosittuja käyntikohteita, joten myös henkilövahinkojen
määrä nousi suureksi. Päivän aikana menehtyi yli 250 siviiliä ja 1 400 loukkaantui. Pommituksen syyksi todettiin joulukuussa 1992 ja tammikuussa 1993 äärihindujen tekemät hyökkäykset muslimeja ja Mumbain Babri Masjid -moskeijaa vastaan. Mumbain marraskuun 2008 terroriaaltoa panttivankidraamoineen on verrattu vuoden 1993 tapahtumiin. Tällä kertaa eri kohteissa räjäytettyjen pommien lisäksi aseistetut terroristit tappoivat brutaalisti paikallisia ja ulkomaalaisia hotelleissa ja suosituissa oleskelupaikoissa Colaban kaupunginosassa.
To s i t a p a h tumat päätyvät usein käsikirjoitusten materiaaliksi. Hindujen ja muslimien kahakoista on tehty lukuisia elokuvia Intiassa. Kashyapin elokuva kertoi fiktion muodossa mutta dokumentin keinoin ja tosiasioihin perustuen siitä, kuinka pommituksia lähdettiin selvittämään, tukimuksiin liittyvästä taustatyöstä ja ihmisten kuulusteluista.
REALISTISIA
htumat ositapa usein T ät päätyv tusten oi käsikirj aliksi. a materi
elokuvia tehdään Intiassa lähinnä "Intian uudessa aallossa",
jonka tärkein kausi ajoittui 1970-luvulle. Lajityypin ensimmäinen ohjaaja Satyajit Ray aloitti tuotantonsa jo 1950-luvulla. Muita uuden aallon tunnetuimpia ohjaajia ovat Ritwik Ghatak, Mrinal Sen, Mani Kaul, Kumar Shahani, Adoor Gopalakrishnan, Shyam Benegal ja Goutam Ghose, joka työskentelee tänä päivänä Kalkutassa. Elokuvaohjaamisen lisäksi Ghose on yhteiskunnallinen aktiivi: viimeksi hän nousi barrikadeille viime vuonna Nandigram-tapauksen ta-
32 voima 10 /2008
Takaisin Bahchisarayhin
Kasakat & tataarit kuulostavat seikkailuromaanilta, mutta Krimillä kahden kansan välillä kytee vakava etninen konflikti.
TEKSTI: VILLE ROPPONEN KUVA: NATALIA DEVIATKINA
K
RIMIN
me vuoden aikana. Mutta palataan tähän myöhemmin.
E N S I K E R R A N T U T U S T U I N krimintataareihin, kun törmäsin vuonna 2002 Krimin vuorilla läkkipellistä kyhättyyn tilapäiskylään. Monenlaista on tapahtunut kuudessa vuodessa. Mutta kuinka paljon tataarien tilanne on parantunut? Kun bussi kaartaa Krimin pääkaupungista Simferopolista Bahchisarayn tielle, esiin nousee vuori ruskeita tiiliä. Maantien viereen halutaan rakentaa moskeija, mutta Simferopolin kaupunki on vuodesta 2004 jarruttanut rakennusluvan myöntämistä. Järjestettiin tempaus: jokainen Krimillä asuva tataari toi neljän Ukrainan hryvnan (0,5 euron) arvoisen tiilen moskeijaa varten 280 000 tiiltä. Tiiliskivimassan reunalla lepattaa tataarien keskusjärjestön Mejlisin lippu. Lipussa on sinisellä pohjalla keltainen abstrahoitu höyryveturi. Se symboloi Surguniä eli pakkosiirtoa, jonka neuvostodiktaattori Stalin määräsi 18. toukokuuta 1944. Tsetseenien lailla krimintataareja syytettiin yhteistyöstä natsien kanssa. Tataarit ahdettiin karjavaunuihin ja rahdattiin Keski-Aasiaan. Kuljetuksen ja ensimmäisen karkotusvuoden aikana 240 000 tataarista kuoli lähes puolet. Tataarit rehalibilitoitiin vuonna 1967, mutta vasta Neuvostoliiton romahdettua
vuorille oli satanut 6. marraskuuta 2007 metri lunta. Ai-Petrin ylätasangolle, lähelle Jaltaa, oli leiriytynyt 50 krimintataaria. He olivat päättäneet puolustaa tataariyrittäjä Ernest Mustafayevin maa-aluetta, jonka Jaltan oikeus oli määrännyt takavarikoitavaksi. Paikallisten tataarien toimeentulo on riippuvainen pienyrittäjyydestä turistien suosimalla Ai-Petri-vuorella. Pakkanen raksui 10 asteessa. Tilanne kuumeni, kun 900 miliisiä tunkeutui vuorelle Kamazkuorma-autojen, kolmen panssariajoneuvon ja kahden puskutraktorin tukemana. He eivät olleet matkalla Mustafyefin maalle, joka oli pääosin tyhjää hevoslaidunta, vaan jyräämään viereisen alueen ravintolat ja matkamuistomyymälät. Tataarit sulkivat tien makaamalla autojen edessä. Se, mitä seuraavaksi tapahtui, kuvaa monessa mielessä tataarien kohtelua Krimillä 17 vii-
on suu"Allah moskeikuu ri", kai inareeteism joiden ertaa päik ta viisi ssä. vä
voima 10 / 2008
33
he pääsivät palaamaan Krimille. Uzbekistanissa odottaa yhä 150 000 tataaria kotiinpaluuta eli avdetia. Paluu on hidastunut, sillä talon myynnistä saatavat rahat riittävät tuskin edes matkaan Krimille. Ukraina salli tataarien palata, mutta on jättänyt kysymyksen heidän oikeuksistaan ja asemastaan ratkaisematta. Ukrainan kansalaisuutta saa odottaa kauan, eikä asuntoa tai työtä usein ole tarjolla. Virallisesti 60 prosenttia tataareista on työttömiä. Monet tataarit ovat palanneet Bahchisarayhin, joka on tunnettu muinaisen Krimin kaanikunnan hallituskaupunkina. Bahchisarayn 28 000 asukkaasta tataareja on nyt neljäsosa. merkittäviä poliittisia askelia ei ole otettu, paitsi että perustimme oman parlamentin Qurultayn syksyllä 1991", toteaa Mejlisin puheenjohtaja Mustafa Jemilev, 65, lyhyt laiha mies, josta ei uskoisi, että hän on viettänyt 15 vuotta neuvostovankiloissa ja kestänyt kidutusta. Legendaarinen dissidentti on tunnettu pisimmästä nälkälakosta ihmisoikeusliikkeen historiassa. Istumme Jemilevin talon pihalla Bahchisarayn kuudennessa rajoonissa, jossa valtaosa asukkaista on tataareja. Pinjat kahisevat tuulessa. Syyskuinen aurinko lämmittää. Tataarit ovat vaatineet takaisin vuonna 1944 takavarikoituja maita ja korvausta viedystä omaisuudesta, mutta Ukraina ei suostu keskustelemaan asiasta. Oranssi vallankumous ei muuttanut asennetta. Koska tataarit eivät olleet työskennelleet Krimin kolhooseilla, he eivät yksityistämisprosessissa 1990-luvulla saaneet lainkaan maata. Maa annettiin mieluummin vaikka venäläisten kesämökkitonteiksi. Asuntojen hinnat olivat korkeita, jos tataareille edes kukaan halusi myydä. Rakentaakseen talon ja ansaitakseen elantonsa rahattomat tataarit valtasivat maata, tavallaan laittomasti. Jokainen 1990-ja 2000-luvulla
" PA LU U N J Ä L K E E N
Krimille palannut tataari on joutunut saman kysymykseen eteen: missä asua? "Jotkut koettavat myös ostaa maata rakentaakseen talon", Jemilev yskähtelee. Krimillä paljon maata on yhä yksityistämättä. Valtion maata saa vain lahjuksien avulla. Jos venäläiset ja tataarit ovat kiinnostuneet samasta alueesta, venäläiset pyrkivät usein käynnistämään kansallisuuksien välisen konfliktin. Polttavia kysymyksiä ovat tataarien asuinolot, juoksevan veden, sähkön ja kaasun saanti. Ukraina tukee välttämättömien tarpeiden tyydyttämistä, mutta ei tarpeeksi. Ulkomailta tihkuu tukea, kuten Turkin valtion tika-säätiöltä ja Soros-säätiöltä. "Tärkeämpää kuin talousvaikeuksien voittaminen on silti oikeuksiemme kohennus. Jos olisimme halunneet vain elää mukavasti, olisimme jääneet Uzbekistaniin", Jemilev täräyttää. Virkakoneistossa on liian vähän tataareja. Krimintataarin kieli on uhanalainen. Venäjä kaikuu Krimillä kaikkialla, mutta ukraina on ainoa virallinen kieli. Krimintataariksi ilmestyy ainoastaan kaksi viikkolehteä, Qirim ja Yanu Dunia. On yksi tataarinkielinen radioasema Meidan, ja tataarinkielinen tv-kanava art. Kouluja tataarilapsille on toistaiseksi vain 14, ja lähes kaikki oppikirjat ovat venäjänkielisiä. Kun asiat ovat näin, assimilaatio etenee yhä. "Krimintataarin tulisi saada virallisen kielen asema", Jemilev vaatii. myös Bahchisarayn vanhassa kaupungissa, joka on kivitalojen ja kapeiden kujien jatulintarha. Isoäiti torkkuu puun alTATA A R E J A A S U U P A LJ O N
n "Huusi ttä lle, e miliisei ivat he toim ti." as laittom
la; parvekkeella nuoriso maistelee punaviiniä, ja tataarinkielinen pop dj Bebek raikuu ikkunoista. Kujilla vierii viikunoita. Kuorma-autot rämisevät. Kun tataarit eivät saa työtä, he perustavat pienyrityksiä. Joka toisessa kadunkulmassa on tataarin pitämä ravintola, pikku kauppa tai majatalo. Huhujen mukaan jotkut elättävät itsensä myös salakuljetuksella tai huumekaupalla. Aamuisin kukot kiekuvat kaupungissa. "Allah on suuri", kaikuu moskeijoiden minareeteista viidesti päivässä. Litistyneet luumut värjäävät leikkivien lasten varpaat. Bahchisarayn puutarhoissa kasvaa tyrni ja saksanpähkinä. Vuohet kipittävät kaupunkia reunustavilla kallioilla. Mehiläishaukka kaartelee korkealla. Karavan Saray -ravintolassa seuraamme kiinnostavaa näytelmää. On muslimien pyhän kuun ramadanin alku, ja tarjoilijat ovat paastonneet koko päivän. Kun aurinko laskee vuorten taa, pöytään kannetaan täytettyjä paprikoita, plovia lampaanlihasta, porkkanoista ja hapanluumuista tehtyä pataa ja leipäpinoja. Leveät hymyt valaisevat kasvoja, tarjoilijat hierovat kämmeniään, kohta saa syödä! Myöhemmin lokakuussa todistamme Jevpatoriassa, miten kaupunki täyttyy päiväkausiksi tataarihäiden melskeestä, kun ramadan on ohi, ja on taas lupa mennä naimisiin. tapahtumiin. Ahtem Chiygoz, 43, on yksi Ai-Petrillä olleista tataareista. Hän on myös Mejlisin Bahcisarayn osaston johtaja ja politologi. "Huusin miliiseille, että he toimivat laittomasti, mutta erikoisjoukot
PA L ATA A N A I - P E T R I N
EUROOPAN UNOHDETTU VÄHEMMISTÖ
Neuvostoliitossa Venäjään kunnes Nikita Hrustsev siirsi sen Ukrainalle vuonna 1954. Krimin autonomisessa tasavallassa on kaksi miljoonaa asukasta. Heistä 60 prosenttia on venäläisiä, 25 prosenttia ukrainalaisia ja 13 prosenttia krimintataareja. Krimintataarit (qirim tatarlar) ovat turkinsukuinen kansa, joka tuli Eurooppaan mongolijoukkojen mukana 1220-luvulla. Vuonna 1441 Krimin kaanikunta irtautui mongolien ordasta ja oli hetken itsenäinen ennen kuin joutui riippuvaiseksi Turkista. Krimintataarit ovat etnisesti sekoittuneita. Tataareihin sulautui Krimin etelärannikon asukkaita, kreikkalaisia, armenilaisia ja genovalaisia. Ryöstöretkillään Ukrainaan ja Venäjälle tataarit hankkivat orjia, jotka myös tataarilaistuivat. Kirjava tausta näkyy yhä tataarien ulkonäössä, joka vaihtelee eurooppalaisesta mongoliseen. Krimin nimi tulee krimintataarin sanasta "qirim", se merkitsee "minun kukkulani". Uskonnoltaan krimintataarit ovat sunnimuslimeja.
KRIMI KUULUI
taarista pakeni venäläisten sortoa Turkkiin. Ensimmäinen krimintataarien vapautusliike syntyi 1900-luvun alussa. Krimin demokraattinen tasavalta julistettiin 26.11.1917, jossa tataarien vapautusliike toimi kantavana voimana. Bolsevikit lakkauttivat tasavallan. Krimin autonomisessa sosialistisessa tasavallassa 1920-luvun alku tunnetaan tataarien kultaaikana. Nuoren neuvostovaltion juurettamispolitiikka salli ensin vähemmistöjen kielten ja kulttuurien kukkia. Vuonna 1928 alkoivat repressiot, joissa murhattiin aluksi koko tataariälymystö. karkotuksessa elävien krimintataarien kansallinen liike oli laajin ja sinnikkäin ihmisoikeusliike, jonka rakenteesta ja taktiikasta muut dissidenttiliikkeet ottivat oppia. 6. ja 23. heinäkuuta 1987 sadat krimintataarit järjestivät ensimmäiset avoimet mielensoitukset Neuvostoliiton historiassa Punaisella torilla Moskovassa. Krimintataarit ovat asettuneet Krimin pohjois- ja sisäosiin. Krimin etelärannikon turistialueelle tataareja ei ole tahdottu päästää.
NEUVOSTOA IKOINA
suuren hallitessa vuonna 1783 laajeneva Venäjä valloitti Krimin. Seuraavan vuosisadan aikana kaksi kolmesta taK ATA R I I N A
Ville Ropponen
LEGENDAARINEN DISSIDENTTI.
Mustafa Jemilev ja radio, jonka Andrei Saharov lähetti hänelle 1975 Jakutian leirille, jotta Jemilev voisi kuunnella Saharovin Nobel-puhetta.
HERKKUPÖYTÄ. Miliisin painostus syksyllä 2007 ei lannistanut tataareja. Ayisha myy tataarileivonnaisia turisteille. Värikkäät, pitkulaiset makeiset, nimeltään curchela, ovat pähkinöitä tai hedelmiä jähmettyneessä hyytelössä.
KATSE ITÄÄN. Venäjän lippu ei ole harvinainen näky Sevastopolissa, josta löytyvät venäläismielisimmät krimiläiset. Sevastopolissa on myös Venäjän Mustan meren laivaston tukikohta.
36 voima 10 /2008
Lallin kansa
Jos EU olisi piispa, saisiko se kirveestä Mellunmäen metropysäkillä?
Mirkka Hietanen
voima 10 / 2008
37
P
I I S PA H E N R I K
oli hyvällä tuulella. Reki suhisi keväthangella kevyesti, sää oli kirkas, kuski luotettava, hevonen virma ja mikä parasta, kuningas Eerikin tuki oli vankka. Heidän yhteinen rankaisuretkensä oli päättynyt voitollisesti, monta suomalaista kastettiin, ja retki oli tuonut suuren piirin alueita Henrikin käskyjen ja toivomusten alle. Valkoinen kirkkaus häikäisi Henrikin silmiä. Erikoisen kaunis tämä tällainen kirkkaus oli pimeässä Pohjolassa, hymähti Henrik. Hänen alkoi olla jo nälkä. Kuski oli juuri sanonut että he saapuisivat pian Lallin talolle, jossa heidän oli määrä syödä ja juoda. Hyvästä kelistä huolimatta Henrikin kuorma oli raskas. Kristuksen oppi juurtui kovin hitaasti. Suomalaiset olivat uppiniskaisia ja juroja, eivätkä he ymmärtäneet omia etujaan. Jo yksinkertaisen sanoman perille saaminen oli viikkojen työn takana. Piispanistuimen hallinnon järjestäminen tuntemattomaan, epä-
luuloiseen maahan oli voimille käypää. Pitkät ja vaikeakulkuiset matkat verottivat vähäisiä varoja, kuningas ei ollut pystynyt järjestämään verotuloista piispalle riittäviä saanteja koko piirin läpikäymiseen. Henrikin vatsa kurahti. Viime syönnistä oli jo aikaa, aamulla hän oli saanut vain piimää, tummaa leipää ja pistävänmakuista olutta. Sattumanvarainen ja yksipuolinen eines kiersi pitkään maailman suuret pyhät kaupungit ja hovit läpikäyneen hengenmiehen vatsan sopukoita. Henrik oli perin juurin kyllästynyt saamiinsa ruokiin, joita hänen piti anella taloista kuin mierolainen. Hän olikin päättänyt ulottaa pakkokestityksen koko hiippakuntaan. Lallin talo ei voinut olla enää kaukana, mietti Henrik. Oli kuuleman mukaan vauras talo kalaisan järven rannalla. Henrikille herahti mieleen turskan valkean lihan tuoksu, sillin ja merilohen suussa sulava rasva, jota oli hänen nuoruudessaan aina tarjolla. Riistaa täällä Pohjolassa ei osattu valmistaa muualla kuin Turussa, kotona piispanhovissa, jossa hänellä oli itse tuomansa juuttikokki pitoja laittamassa. Joskus hän kylläkin oli sattunut taloon, jossa oli kuin ihmeen kaupalla onnistuttu riiputtamaan pullealihainen metso mehukkaaksi. Mutta täällä korvessa, jossa päiväkausiin ei näkynyt savun savua, suolattu, kesäauringossa kuivattu kala oli parasta mitä saattoi odottaa. pysähtyi nytkähtäen Lallin talon pihaan. Talon piipusta nousi savu. Koira haukkui. Pihassa seisoi mies paksu talvihursti päällä ja katsoi heitä liikahtamatta. Kuski nousi reestä, keskusteli hetken miehen kanssa ja tuli sitten sanomaan Henrikille että Lalli on metsällä, mutta tämän vaimo, Getrud, oli kotona. Ja Getrud ei pidä vieraista. "En ole vieras, olen piispa ja minulla on nälkä", sanoi Henrik ja meni kuskinsa kanssa korkeasta ovesta taloon. Getrud oli tummassa talvileningissään topakan näköinen ja silmin nähden harmistunut. Piispan tervehdykseen hän tuskin vastasi. Piispa asettui pöydän päähän ja pyysi kestitystä. "Emme ruoki kulkumiehiä. Talo on tyhjä, ruokaa ei ole." "En ole kulkumies, olen piispa Henrik ja olen kuningas Eerikin asialla." "Kuningas on kaukana, en tunne häntä. Talossa ei ole ruokaa kulkijoille." "Aina talosta jotain löytyy. Maksamme kestityksen." "Emme tee rahalla mitään. Rahalla on arvonsa vain Turussa, jossa käymme kerran kesässä." "Kestityksestä on määrätty lailla." "Emme tiedä sellaisista laeista. Meidän lait on metsissä ja aitoissa." Ei auttanut, Henrik ei saanut Getrudilta ruokaa. Henrik käski kuskin hakea leipää ja särvintä mitä vain löytää. Kuski toi uunin päältä orrelta kovan reikäleivän, kolusi kellarista olutta, hämäristä aitoista jyviä ja heiniä hevoselle. Totta Getrudemäntä oli puhunut, ei sieltä juuri mitään löytynyt, totesi kuski sisään tultuaan. Pölyistä, kuivattua kalaa ja varrasleipää, lihaa ei murentakaan.
uinen ahansis nen P illai akka, m isäntä, i olla mahto anoi piispa s ... en itsekse
"Ei tietenkään, paras on piilossa", sanoi piispa. Leipä oli kovaa, akanoita täynnä, maistui kitkerälle ja tuoksui oudolle, kuin hielle. Mutta turha valittaa, hengen pitimeksi täällä leipää tehtiin eikä nautinnoksi, mietti Henrik ottaen oluesta kunnon kulauksen ja irvisti sen karvasta makua. Syötyään piispa nousi, kiitti ruuasta, jätti pöydälle muutaman killingin, siunasi talon ja lähti. Porstuassa Henrik kuuli Gertrudin noituvan hänen peräänsä. Pahansisuinen akka, millainen mahtoi olla isäntä, piispa sanoi itsekseen reessä ja kohensi vällyjä niskansa suojaksi. "Lähdetään", hän ärähti kuskille. oli väsynyt ja nälkäinen, kun hän saapui talolleen. Monen päivän hiihto ja kyttäys ei tälläkään kertaa ollut tuonut riistaa, vain muutaman oravan. Talo oli puolikuollut, liedellä ei porissut mikään, ja vieraat kulkumiehet olivat häpäisseet talon, vieneet hevosilta kaurat ja heinät, heittäneet killingit sijaan. Olivat ryöstäneet talon, juoneet, syöneet ja solvanneet vaimoa ja talon isäntää, valitti vaimo. Sallitko tämän, tulevat kohta joukolla ja vievät viimeisetkin, kaikenlaiset kulkijat. Sinäkin olet lintujen perseitä tiiraamassa aina silloin kun tarvittaisiin miestä kotona. Lalli suuttui. Tämäkin vielä, viha kuohahti hänessä. "Olisit ajanut ne helvettiin, niin ei tarvitse nurkissa kytistä." Lalli tempasi kirveen ovelta, pyysi veljensä mukaan ja hyppäsi suksilleen. "Se saa, jolle annetaan", Lalli noitui vielä. Kestitys perkele! Helvetin Henriikki, mikä se luulee olevansa. Jos kiinni saan, saa se sellaisen kestityksen että se muistetaan pari sukupolvea. Kuski katsoi mäeltä taakseen ja näki kolmen miehen sivakoivan reen jälkiä. Taitaa olla Lalli tulossa, kovin näyttävät kiiruhtavan. Käskenkö hevosta? Ei älä, ei meillä ole paettavaa, Henrik sanoi taakseen katsoen ja mietti. Hänen mieleensä hiipii epäily. Olisi siitä kestityksestä voinut enemmänkin maksaa. No maksan kun tulevat. Kuski hoputti hevosta. Se lähti rivakasti mäkeä alas. Notkelman pehmeässä lumessa reen vauhti hidastui. Siellä Lalli veljineen sai Henrikin kiinni. Kuski hyppäsi reestä kiven taakse pakoon. Henrik tarjoaa rahoja Lallille. Ota, jos niin tahdot. "En minä rahoja tarvitse. Sinut minä tahdon. Perkele minä opetan kaikkia täällä käyviä kulkijoita ja oppejaan jakavia saarnamiehiä että meiltä et vie saamattakin." Lalli tempasi kirveen tuppivyöstään ja heilautti hirvittävän iskun piispa Henrikin päähän. Henrikin viimeinen tunne oli ihmettely. Hänen viimeinen näkynsä oli Lallin vihasta vääristyneet kasvot, sitten kaikki katosi valkoiseen leimahdukseen. "Anna anteeksi heille sillä he eivät tiedä mitä... kuinka he voivat vihata noin." Isku halkaisi Henrikin pään siististi, veri alkoi pursuta lampaannahkapäähineen alta vasta sitten kun Henrik retkahti takaisin rekeen. Lalli läimäytti hevosta. "Mene ja kerro kertomisesi, se kuinka täällä ryöstäjän käy." Reestä jäi hangelle kirkkaan punainen verijälki. Kotia kohti kääntyvä Lalli antoi henkensä tasaantua. Hän pani merkille, että päivää riitti vielä ja että nälkä oli kadonnut.
L
ALLI
tutkimusten mukaan ei Lallia eikä liioin piispa Henrikiä ole ollut olemassa. Tällä tosiasialla ei ole suurta merkitystä. Lallia ja kirvestä ei saa pois suomalaisten mielistä sillä, ettei Lallista löydy jälkeäkään historiasta. Yhtä lailla samantekevä on suomalaisuuden todellisten ja kuviteltujen juurien kannalta se, ovatko Sinuhe, Sibeliuksen ja Gallen-Kallelan Karelia, Nälkämaa tai hurmeinen SuurSuomi olleet olemassa. Suomi on väkivallan, viinan, sankaruuden ja hellyyden hieno maa. Se on myös raivon ja kirveiden maa. Lastu virrassa tiesi, että joku oli yläjuoksulla, että joku oli riittävän lähellä viemään kalat. Se sai miehen tarttumaan kirveeseen. Takavuosien metsätyömiehen huoli oli kirveenterän pysyminen varressaan. Savotoilla kiersi kasku miehestä, joka istutti kirveen silmään koivun. Ongelma on poistunut, kirves on nykyään huippumuotoilijoiden rakastama reliikki, vartta ei saa poikki miehen voimin ja terä pysyy varressaan maailman loppuun saakka. Kirveistään Suomi tunnetaan. Juhani Ahon Juhan rakastettu työkalu oli kirves, se parahti puun kaadossa, narskui osuessaan, juuttui kiinni pölkkyyn. Kirves oli rakas ja vihattava kuin työ itse. Viettelyksen pauloista selvinneen Marja-vaimon yllyttämänä, sumean vihan tunnoissa Juha aikoo tappaa Semeikan kirveellä. Mutta Juhalle selvisi, ettei Marja olekaan yhtä puhtoinen todellisuudessa kuin Juhan kuvitelmissa. Nainen oli valehdellut. Valehtelu sotaoloissa vie joukot tuhoon, ja suomalaiset elävät jatkuvasti sodan oloissa. Suomalaisten vihollisia ovat pankit, päällystö ja pakkanen.
U
USIMPIEN
ja ei lyö kirveellä, sillä ruumiin tulisi olla ehjä, ainakin pää saisi jäädä kokonaiseksi. Laulussakin sanotaan että ruumiiden tulee olla kauniita, mikä tietenkin on kristillistä kuvakieltä ja kuvaa uskontojen voimallisuutta kuolemaan liittyvissä rituaaleissa. Kirves ei ole massamurhaajan väline. Joukon tappamiseen se on hidas ja kohtalaisen epävarma. Kirveellä tappo on raukkamainen teko. Kirvessurman uhreja ovat avuttomat vanhukset, heikot ja yllätetyt, puolustuskyvyttömät. Järkytys näkyy uhrin kasvoilla, kun tämä tietää tulossa olevan iskun, uhri tyrmistyy tiedosta, että hän ei kuole heti, vaan haavan on vuodatettava veri kuiviin. Kirveellä tappamisessa hätkähdyttää sen epäinhimillisyys. Kuolema ja tuho on raaempaa ja lopullisempaa kuin myrkyllä, morfiinilla tai ampumalla aiheutettu kuolema. Nykykirves on design-tuote, mikä kertoo sen suuren merkityksen suomalaiselle raivaajakansalle. Mökkikirves on halkovajassa, sen olemassaolo antaa turvallisuuden tunteen pitkälle pihapiiriin, laiturille saakka. Kirves on työväline, murhaväline, giljotiini, sähkötuoli; siis palkittu, hyväksytty, hyödyllinen, kaikkien saatavilla ja luotettava osaavissa käsissä. Kirves on demokraattinen. Kansankirveeseen voi tarttua pihassa, metrossa ja puutarhassa. Kirveellä on talo sisällämme. äänesti eu*:ta vastaan, suomalaisten enemmistö eu:n puolesta. Mellunmäki on rajaseutua, metsä alkaa sieltä. Jos Mellunmäessä ei olisi metroa, se voisi olla Pieksämäellä. Metrosta alkaa musta aukko. eu-piispa saisi Mellunmäen metropysäkillä kirveestä, sillä eu on vienyt Mellunmäeltä itsetunnon. Globalisaation, nettipokerin, ilmastonmuutoksen, sähkön hinnan korotuksen lisäksi eu on tuonut myös yrittämisen riskin mellunmäkeläisen kannettavaksi. Naisen sanalla on painoarvoa Mellunmäen kaltaisella rajaseudulla. Suomessa miehet saadaan helposti naisten painostamiin hirmutekoihin, koska naiset täällä ovat pahakielistä louhen sukua. Suomalaiselle naiselle eu:lla ei ole tarjottavana mitään lisää naisen asemaan, päinvastoin. eu:ssa kavahdetaan vahvoja suomalaisia naisia, jotka ovat tottuneet käyttämään kirvestä. Tämän vuoksi eu-piispa eläisi vain minuutin ja 30 sekuntia Mellunmäen metroasemalla. Aseman oranssisen penkkirivin luona eu-piispaa odottaa kohtalo paikallisen Lallin muodossa. Tällä on suora, turvallinen Fiskars tuulipuvun alla, kirveen varsi yltää kainaloon saakka. Mies tuntee voimakasta halua nousta penkkirivin viimeiselle tuolille saadakseen itselleen avaruutta ja kirveelle kaarta. Mies vastustaa hallituksen suunnitelmaa siirtää eduskunta call centeriksi Intiaan.
M
AASEUTU
P
I I S PA N R E K I
ollut monikäyttöinen väline myös naapurissa. Kirveellä on saatu hirveitä aikaan, varsinkin silloin kun kyseessä olivat avuton leski ja Dostojevski. Jälkimmäinen ei kuitenkaan ollut raakalainen, vaan kirjailija. Raskolnikov ei omistanut kirvestä, hän varasti sen ja löi hamaralla. Terällä lyönti olisi paljastanut Raskolnikovin verenhimoiseksi ja lukijat olisivat tuominneet hänet suoralta kädeltä kadotetuksi. Raskolnikovin rikoksessa kärjistyy perivenäläinen ristiriita: hurskas sielu asuu läpeensä pahassa ruumiissa. Kirves on hirmuinen ase, suomalainen värähtää viehätyksestä kuullessaan ensi kerran Lallista, Raskolnikovista ja metrokirveestä. Yhteistä näille on pidättelemätön raaka voima joka lähtee hartioista, isku joka ei voi osua ilman riittävää harjoittelua. Nykytermein ilmaistuna kyseessä on harkittu murha. Siitä saa a-haun heti ja häkkiä vuosiksi. Kirves ei ole hätäisen miehen väline. Kirveellä ei hutaista, kirveen kaari ja iskukulma täytyy laskea etukäteen tai isku aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Näin kävi metrossa, kunnon kirvesmurhaan metro on matala. Todellisuudessa kaarta ja kulmaa ei lasketa, tottunut kirveen käyttäjä näkee sen, paljon tehneellä on koordinaatit selkäpiissä, niin kuin Lallilla. Euroopassa ei tapeta kirveellä ehkä korkeintaan huonossa elokuvassa. Yleismaailmallisesti kirveeseen tarttuu villi tai sorrettu. Opetta-
K
IRVES ON
lainen Suoma ä ä väräht tä kses viehäty n ensi saa kuulles llista. La kerran
Jukka Haverinen
*EU on se pitkä, voiteilta tuoksuva, kapeahuulinen mies, joka nähtiin aamulla kävelemässä kohti metroa. Hänellä on hattu, puolipitkä takki ja jalassa ruskeat kengät.
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
AVOIMESSA YLIOPISTOSSA 2009 - 2010 Teatterityö IIII
· Näyttelijäntyö 30 op · Ohjaajantyö 20 op · Teatterikirjoittaminen 25 op · Opetuksessa tuodaan yhteen teatterityön eri alueet tavoitteena produktiosarja keväällä 2010. I Näyttelijäntyön työpaja 10 op kevät syksy 2009 - Ragni Grönblom-Jolly, Harriet Sevelius I Ohjauksen työpaja 6 op syksy 2009/ Atro Kahiluoto I Teatterikirjoittamisen työpaja 10 op kevät-syksy 2009/ Salla Taskinen II Näyttelijäntyön työpaja II, 10 op kevät 2010/ Ville Sandqvist, Ragni Grönblom-Jolly II Ohjauksen työpaja 4 op, kevät 2010/ Atro Kahiluoto II Teatterikirjoittamisen työpaja 10 op, kevät 2010/ Salla Taskinen III Produktio vkot 22-25, 2010 Näyttelijäntyö 10 op/ Ragni Grönblom-Jolly, Ville Sandqvist, Harriet Sevelius Ohjaajantyö 10 op/ Atro Kahiluoto, Salla Taskinen Teatterikirjoittaminen 5 op/ Salla Taskinen
opetuspisteet: Kaapelitehdas, Tikkurilan Silkkitehdas, Koulumestarin koulu Muurala/Espoo
Kohti tanssiteosta 15 op
I Koreografinen prosessi 3 op 28.2.-1.3. ja 21.-22.3.09/ Liisa Pentti II Nykytanssin virtaukset 4 op to 19.3.-7.5.09 - mm. Ari Tenhula, Ulla Koivisto, Eeva Muilu III Tanssiproduktio 8 op syksy 2009/ Liisa Pentti
Muotoilu ja kuvataide alkaa tammikuussa! English speaking club on mondays! Arkitekturklubbar också på svenska
Tanssin mestarikurssi liiketeemoista tanssiin 6 op
Periaatteena ovat perusasiat: liikkeen yksinkertaisuus ja helppous sekä tanssijan mahdollisuus käyttää kaikkea osaamaansa taitoa tyylistä riippumatta Vetäjä: tanssija-koreografi Ervi Sirén Opetusaika: pe-su 6.-8.3., la-su 21.-22.3. ja la-su 4.-5.4.09 KAIKKI KURSSITIEDOT ja ILMOITTAUTUMISET
Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu
p. 09-6856426 info@arkki.net
ARKK www.arkki.net
www.teak.fi/avoinyliopisto
Työväenopisto
Kaikki kurssi- sekä luentotiedot ovat opiston kotisivuilla www.hel.fi/tyovaenopisto.
Avointa yliopisto-opetusta
eri aineissa mm. humanistiset opinnot, erityispedagogiikka, kasvatustiede, oikeus- ja valtiotieteelliset opinnot sekä taidekorkeakoulujen avointa yliopisto-opetusta. mm. filosofia, puhe- ja esiintymistaito, hiusmuoti, intialainen päähieronta, luova tanssi, sisustussuunnittelu, perintö ja testamentti, kansainväliset ruokakurssit, hyväksi kotikokiksi, 21 eri kieltä mm. arabia, espanja, japani, kiina, latina, thai, viittomakieli, teatteri-ilmaisu, pop- ja jazzlaulu, musiikki, piirustus, maalaus, kuvanveisto, metalligrafiikka, keramiikka, videokuvaus, kierrätä tekstiilejä, uniikki t-paita, korsetti kesäksi, kankaanpainanta, värjäys, pienet nahkatyöt, kesäsandaalit, huovutus, verhoilu, jooga, salsa, afrotanssi, lattarit, Baila Brasil, pilates, tietotekniikka, merenkulkutaidot, luonto-ja ympäristökurssit, käännöskurssi suomesta englantiin, luovan kirjoittamisen verkkokurssi. Lisäksi itseopiskelua kielissä, musiikissa, tietotekniikassa...
Kursseja
mm. Kompostointia, Taidehistoriaa, Rakkauden ja ystävyyden filosofiaa, Mielenterveyttä, Intia-ilmiöitä...
Maksuttomia luentoja
Ilmoittautuminen kursseille alkaen 7.1.2009 internetissä, puh. 310 88610 sekä opiston toimistoissa.
kuva: Dynastia, koreogafi: Sanni Sihvola, ensi-ilta: 22.1.2008, valokuvat: Heidi Uutela
ARKKITEHTUURIKERHOT 7-9v, 10-13v, 14-18v, lapsi-vanhempi -ryhmät 4-6v
Valitse, miten käyttämäsi vihreä sähkö on tuotettu.
Ekosähkö tuottaa sähköä ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä pienvoimalaitoksissa. Emme myy fossiilisilla polttoaineilla, turpeella tai ydinvoimalla tuotettua sähköä.
Kaikki Ekosähkön tuotantolaitokset ovat pienvoimalaitoksia. Valtaosa Suomessa vihreänä sähkönä myytävästä sähköstä tuotetaan suurissa vesivoimalaitoksissa.
Ekosähkön alkuperä on todennettavissa yksittäisille tuotantolaitoksille saakka. Emme osta erikseen ympäristöarvoa, joka liitetään sähköpörssistä hankittuun sähköön.
Olemme lisänneet uusiutuvaa energiaa käyttäviä hankintalähteitä. Myös uusia selvityksiä mm. tuulivoiman lisäämiseksi on käynnissä.
Soita asiakaspalveluumme 0800 92 480 tai vaihda Ekosähköön netissä www.ekosahko.fi
Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan opettajia,taistelemaan HIV/AIDS epidemiaan vastaan.
Ota yhteyttä: veronique@humana.org tai +45 2367 4906, www.lindersvold.dk
maailma.net portti parempaan maailmaan
Kun haluat tietää, mitä maailmassa tapahtuu
www.maailma.net
voima 10 / 2008
Koonnut Pertti Laesmaa
41
Kukaan ei kerro olevansa kotoisin Pirkanmaan tai Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueelta. Ihminen tunnistaa omaksi kotipaikakseen kunnan tai maakunnan. Pirkko Leino-Kaukiainen, Hiidenkivi 5/2008
On sitten sekin vaihtoehto, että jos lapsi ei ole enää vaippaiässä vaan esimerkiksi 7-8-vuotias, hän on sunnuntait tai yöt yksin kotonaan. Tosin eräissä niuhomaissa alle 12-vuotiaan jättäminen yksin kotiin luokitellaan heitteillejätöksi. Mutta onhan kuitenkin TV tai internet seuranpitäjänä. Ja tuleehan äiti myöhään illalla tai aamulla töistä kotiin. Sitten voidaan viettää hetki yhdessä laatuaikaa. Ja kaupan sedätkin ovat iloisia. Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 44/2008
Ina Kallis
Oy Hoiva Ab
Kunnat aikovat jatkaa vanhusten asumispalveluiden ulkoistamista.
huolehtiminen on yhä enemmän markkinavoimien vastuulla. Itseään elämänlaadun edelläkävijäksi ja turvalliseksi yhteistyökumppaniksi kutsuva Medivire Hoiva Oy kutsui toimittajajoukon koolle kertoakseen tuon uutisen. Muun muassa vanhusten asumispalveluja tarjoava Medivire Hoiva Oy oli lähettänyt kuntapäättäjille hoivabarometriksi nimeämänsä kyselyn. Siihen vastasi 193 päättäjää, vaikka kysely oli lähetetty noin 1 600 ihmiselle. He arvioivat vastauksissaan vanhusten asumispalveluiden ulkoistamisen jatkuvan, eli yhteiskunnan siirtävän yritysmaailmalle vastuuta ikääntyvistä ihmisistä. Ja sehän on hyvä uutinen yrityksille, jotka hoitavat hyvinvointivaltiolle kuuluneita tehtäviä!
V
A N H U K S I S TA
kutsuttu koolle helsinkiläiseen g. w. Sundmans -hienostoravintolaan. Valkokankaalle heijastettiin kuva, jossa raidalliseen neuleeseen pukeutunut noin 60-vuotias nainen hymyilee ja halaa itseään huomattavasti vanhempaa naista. Naisten vieressä oli otsikkona "Vanhusten asumispalveluiden nykytila ja tulevaisuus". Ravintolasalin ikkunoista avautui näkymä marraskuiselle Kauppatorille, jossa tuuli niin kovaa, että siellä kävellessään kaulaliinastaan joutui pitämään kiinni. Salissa istuneet toimittajat yrittivät repiä hampaillaan isoilta kiviltä näyttäneitä sämpylöitä. Medivire Hoiva Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Hautakangas nousi omasta pöydästään, käveli valkokankaan viereen ja avasi suunsa.
T O I M I T TA J AT O L I
mukaan kyselyyn vastanneista kunnista yli 60 prosenttia on jo ulkoistanut vanhusten asumispalveluita yrityksille. Ulkoistaminen on nyt yleisempää kuin kaksi vuotta sitten, jolloin yritys teetti edellisen hoivabarometrinsa. Hoivabarometrin mukaan kuntapäättäjät aikovat seuraavaksi luovuttaa yritysmaailmalle esimerkiksi vanhusten kotihoitopalvelut ja ateriapalvelut. Tai siis alalla toimivan yrityksen itsensä mukaan ne ovat "nyt ja tulevaisuudessa tärkeimpiä ulkoistamisen kohteita". Kunnallinen demokratia voi kuitenkin hidastaa päättäjien intoa ulkoistaa palveluita. Sen Hautakangaskin myönsi tiedostavansa. "Yksityiset hoiva-alan yrittäjät ottavat riskin menemällä johonkin kuntaan, koska poliittinen ilmapiiri saattaa muuttua. Vaalithan tulevat aina neljän vuoden välein. Jos kunta muuttaa päätöksensä palveluiden ostamisesta, niin vuokraamamme kiinteistö jää silti meille", hän sanoi.
H A U TA K A N K A A N
tä se on myös kustannustehokasta." "Tämä on niin iso asia, että on tärkeää, että teemme yhteistyötä myös yritysmaailman kanssa", hän tiivisti. Hoiva Oy:n mukaan päättäjät uskovat omaishoitoon eli suomeksi sanottuna lähimmäisenrakkauteen niin sokeasti, että luulevat vanhusten asumispalvelujen järjestyvän sen avulla. Hoivabarometrin mukaan omaishoitajia on kuitenkin aivan liian pieni määrä, sillä vanhusten osuus väestöstä kasvaa koko ajan. "Jos nyt ajattelisi, että jokainen meistä ryhtyisi omaishoitajaksi, niin onkohan se ihan realistinen kuva", Hautakangas kysyi ja loi silmäyksen toimittajajoukkoon.
MEDIVIRE
1. Lempi Jalosen neule ei ollut peräisin Mangon kevätkokoelmasta, vaan Zaran mallistosta. 2. Päivi Koskentelkän hiusten värjäämisessä ei ollut käytetty Lórealin Concrete Superstaria, vaan mutaa. 3. Koskentelkän suupielessä ei ollut haastattelun aikana veikeän tyttömäinen hymynkare, vaan vaahtoa. 4. Jalosella ei ollut ihailijoilta saatuja kukkia yöpöydällä, vaan makuuhaavoja joka puolella kehoa. 5. Paikalla olleilla asukkailla ei ollut lukuisia kiinnostavia tarinoita kerrottavanaan, vaan nälkä ja hoitamattomia tulehduksia. 6. Asukkaat eivät moittineet laitoksen ruokaa, vaan ottivat iskuja vastaan. 7. Laitos ei sijainnut Kirkkonummen keskustan tuntumassa, vaan maakuopassa. 8. Asukkaat eivät kertoneet odottaneensa innokkaasti muotitoimittajan saapumista, vaan kuolemaa. 9. Suomi ei ole pian helvetti kaikille, jotka eivät itse kykene maksamaan hoidostaan vanhuuden tai sairauden yllättäessä, vaan länsimainen hyvinvointivaltio. Oikaisu, Aikakaus-Lehti 2/2008
Medivire Oy:n mukaan päättä ejät uskovat sok on asti omaishoito eli lähimmäi. senrakkauteen
Teokseni ovat toistaiseksi liittyneet lapsuuteen tai naiseuteen. Olen minä yrittänyt kuvata miehiäkin, mutta niistä tulee mieleen aina jokin vihreä Mennen-purkki. Jasmin Anoschkin, Ylioppilaslehti 17/2008
puheenvuoro siirtyi Superin (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) pääsihteerille Markku Silvennoiselle. Hänen mukaansa vuonna 2040 suomalaisista arviolta noin kymmenen prosenttia on yli 80-vuotiaita. "Se näkyy ihan varmasti jokaisessa kunnassa", hän totesi. Sitten Silvennoinen intoutui kiittelemään Hautakankaan edustamaa yritystä. "Meillä on Medivire Oy:n kanssa hyvää yhteistyötä. Me olemme valmiita kehittämään sitä. Ihmiset ovat tyytyväisiä, vanhukset saavat hoitoa ja kaikki toimii sillä tavalla hyvin, etH A U TA K A N K A A N J Ä L K E E N
Medivire Hoiva Oy ja muut sen kaltaiset yritykset näkevät mahdollisuuden taloudelliseen menestykseen. Jos jo nyt monet pitävät vastenmielisenä ajatuksena pelkästään joulunpyhien viettämistä omien vanhempiensa saati sitten isovanhempiensa seurassa, niin on epätodennäköistä, että kukaan heistä ryhtyisi jonain päivänä sukulaisensa omaishoitajaksi. Ja sehän on hyvä uutinen yrityksille, jotka hoitavat hyvinvointivaltiolle kuuluneita tehtäviä! "Se on Suomen edun mukaista, että tämä meidän alamme kehittyy", Hautakangas sanoi.
JUURI SIINÄ
Tähän vitun hyvä otsikko. Muistatteko vielä aikaa, jolloin Niklas Herlin oli riippumaton kolumnisti, joka ammuskeli norsunluutornistaan tavallisia työmuurahaisia? Herliniä korpesivat muiden muassa "laiskat paskat": toimittajat, toimitussihteerit, toimituspäälliköt ja uutispäälliköt, jotka vääntävät huonoja otsikoita. Onneksi Herlin on sittemmin päässyt kohottamaan suomalaisen journalismin ja otsikoinnin tasoa puhaltamalla henkiin porvariston hillittyä charmia vaativan Uusi Suomi -julkaisun. Tällä viikolla verkkolehden luetuimpia juttuja ovat olleet muun muassa: * "Dogging-seksi" järkytti äidin ja tyttären poliisi välinpitämätön * Kohu "tanssivasta siasta" kiihtyy kaiken takana oli nainen? * Tirkistelijä tunki videokameran naisen hameen alle * Mystinen "pepputemppuilija" jäi kiinni rysän päältä. Hanurista-palsta, Markkinointi&Mainonta 37/2008
Ihmeestä kumpuavaa lähimmäisenrakkautta voi käydä arvioimassa Helsingin seurakuntien nettisivuilla (www.uskotoivorakkaus.fi), jossa Jeesusta on tuunattu 2000-luvulle Che Guevaran ja kalliin mainostoimiston hengessä. Tekopyhää markkinointikikkailua? Kadotettujen sielujen kalastelua? Ehkä, ehkä. Myönnän, että mainospätkä, jossa Jeesus päätyy päiväkahvittelemaan pyyteettömän putkimiehen ja kotirouvan seuraan saattaa ensi näkemältä hieman hämmentää. Mutta niinhän ne hämmästyivät paimenetkin jouluyönä. Annika Saarikko, Turun ylioppilaslehti 17/2008
Tuomas Kokko
42 voima 10 /2008
Hidas vallankumous
eläin
Ilves
" TÄ S S Ä V O I D A A N P U H U A ilvesten massateurastuksesta", Jussi Ristonmaa toteaa. Hän on WWF:n suurpetoasiantuntija ja Wild Lynx ry:n entinen puheenjohtaja. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi marraskuussa kaatoluvat 214 ilvekselle. Vuonna 2007 ilveksien kaatolupia annettiin 127. Maa- ja metsätalousministeriö ylitti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) antamat suositukset kestävistä kaatomääristä. Päätöstä perusteltiin porotaloudelle maksettavien vahingonkorvauksien suuruudella. "Tällaisissa tilanteissa raha aina voittaa eläintensuojelun. Suomi on sitoutunut turvaamaan itälänsikäytävän Venäjältä Ruotsiin, jotta geneettistä vaihtelua pääsisi tapahtumaan. Poronhoitoalueelle myönnettyjen kaatolupien määrä uhkaa tätäkin." Ministeriö arvioi ilvesten jo aiheuttamien vahinkojen ja vuoden 2007 loppuvuoden tietojen perusteella, että ilveksien tappamia poroja tulee löytymään noin 800 vuoden 2008 loppuun mennessä. Ilvesten osalta valtion maksettavaksi tulee siis noin 500 000 euron vahingonkorvaukset porotaloudelle. Vuonna 2007 ilvekset aiheuttivat porotaloudelle noin 300 000 euron vahingot.
Käveleminen tekee ihmisestä rajoittamattoman & taipumattoman.
käytännöllisesti katsoen koko ikäni. Aina kun mieltäni on painanut jokin probleema, huoli tai hämmennys, olen vetänyt kengät jalkaan ja painunut kävelylle. Vuosia kestäneen kävelyurani aikana olen kävellyt kaupungeissa ja metsissä, päivällä ja yöllä, kesällä ja talvella, sateella ja helteellä, kujilla ja poluilla, Pariisissa ja Paraisilla, Seine-joella ja Seinäjoella. Cipramilin tai Prozacin sijaan olen hoitanut sisäisiä matalapaineitani mieluummin Doc Martenseilla ja Camel Bootseilla. Surujen ja muiden metafyysisten ahdinkojen iskiessä olen poikkeuksetta lääkinnyt itseäni kävelyillä. Ja voin kertoa, että tietyissä elämänvaiheissa olen kävellyt paljon.
O
L E N K Ä V E L LY T
intohimoinen patikoija, samoin filosofi Jean-Jacques Rousseau. Aarresaaren kirjoittajana tunnettu Robert Louis Stevenson kirjoitti esseitä kävelemisen filosofiasta. Henri David Thoreau taas kirjoitti kävelemisestä kokonaisen kirjan, Kävelemisen taito (1861). Nykypäivänä heidän perinnettään jatkaa muun muassa brittiläinen seikkailija Nicholas Crane. Hän vaelsi yli seitsemän kuukautta Espanjasta Istanbuliin Euroopan vuoristoja seuraten ja kirjoitti koitoksestaan palkitun teoksen Clear Waters Rising (1996). Saksalainen toimittaja Wolfgang Büscher taas käveli vuonna 2001 Berliinistä Moskovaan ja ikuisti kokemuksensa kirjaan Jalan kohti itää (2003). Suomalaisista nykykirjailijoista Johanna Sinisalolle patikointiharrastus on jo osa brändiä.
O M A N K Ä V E LY H A R R A S T U K S E N I
velHimalajalla kä irlessäni olin k onjaimellisesti . neni kukkuloilla
hyvässä seurassa. Buddha käveli pitkiä matkoja nykyisen Pohjois-Intian alueella ja opetti seuraajilleen kävelymeditaatiota. Jeesus käveli viisisataa vuotta myöhemmin ristiin rastiin Palestiinaa, tarpeen vaatiessa vaikka veden päällä. Runoilija William Wordsworth oli
O L E N K Ä V E LY R E T K I L L Ä N I
tähänastinen huipentuma on viikon mittainen soolotrekkaus Nepalissa syksyllä 2004. Tuolloin tyhjensin rinkastani kaiken ylimääräisen, sidoin kengännauhat normaalia huolellisemmin, ajoin kolisevalla bussinrähjällä Pokharan ulkopuolelle ja läksin kävelemään kohti Annapurnan siin-
täviä huppuja. En voi koskaan unohtaa sitä vapauden ja riippumattomuuden huikaisevaa, miltei kosmista tunnetta, joka valtasi angstisen mutta romantiikalle alttiin mieleni Himalajaan kuuluvan vuorijoukon majesteettisessa sylissä. Polku vei ylös ja alas pitkin jyrkkiä rinteitä, toisinaan piti ylittää kuohuva vuoristopuro, välillä matkan varrelle osui piskuinen kyläpahanen, välillä tuntikausiin ei näkynyt yhtään elävää olentoa. Ja koko ajan horisontissa seisoi järkähtämättömien lumihuippujen unenomainen rintama. Vuorilla vaeltaessa on omituisella tavalla irti kaikesta, konkreettisesti maan ja taivaan välissä, ei oikein missään ja silti kaikkialla. Ylhäisessä yksinäisyydessä kävelijä tuntee paradoksaalisesti yhteyttä koko maailman kanssa. Jokainen hetki muuttuu vuorilla patikoidessa eläväksi: auringonnousujen sinfonisuus, matkaanlähdön joka-aamuinen koleerinen into, iltapäivän läkähtyneisyys, illalla särkevät jalat, gargantuamainen nälkä ja perille pääsyn euforia. Himalajalla kävellessäni olin kirjaimellisesti onneni kukkuloilla.
vain muinainen liikkumismuoto, jonka moottorin keksiminen siirsi historiaan. Viimeistään Rebecca Solnitin Wanderlust: A History of Walking -teoksen (2002) myötä kävelemisestä tuli itsenäinen kulttuurin osa-alue, jolla on oma historiansa, mytologiansa, rituaalinsa ja omat profeettansa. Kävelemisen suoma jäljittelemätön tyydytys perustuu sen kokonaisvaltaisuuteen, joka parhaimmillaan kasvaa uskonnolliseksi kokemukseksi. Käveleminen yhdistää kehon ja mielen. Se tekee ihmisestä kokonaisen, rajoittamattoman ja taipumattoman. Jokainen varteenotettava ihminen nousee omille jaloilleen ja kävelee. Nykypäivänä kävelijöiden veljeskunta on anonyymi ja järjestäytymätön vastarintaliike, joka tekee hitaasti mutta varmasti etenevää henkilökohtaista vallankumousta ruohonjuuritasolla tallaten. Yksikään moottoriajoneuvon käyttäjä ei pääse osalliseksi siitä keveydestä ja riippumattomuudesta, jonka vain homo vagabondus voi kokea. Hummerit ja mönkijät ovat lapsellista pelleilyä todella vapaa mies Kävelee. Tero Tähtinen
K ÄV E L E M I N E N E I SI I S O L E
Thoreaun Kävelemisen taito -kirjan arvio, Oodi kahdelle jalalle, Voiman verkkolehdessä Fifissä.
Tero Tähtinen
poikkeuksellisen suuri määrä nimenomaan poronhoitoalueelle. "Alueella ovat uhattuina myös karhut, sudet ja ahmat. Ilves ei aiemmin ole ollut näin suuri tuhojen aiheuttaja. Mietin, ovatko lajit menneet sekaisin. Ollaanko vahinkojen aiheuttajista enää totuudenmukaisia? Mitään järkevää syytä ilvesten aiheuttamille tuhoille ei tiedetä. Varsinkaan mitään näin yhtäkkistä, mikä perustelisi kaatomäärien kasvun. Ilvesten luontainen ravinto ei alueella vähentynyt." Kun ilves kaadetaan sen tekemän vahingon takia, eläimen sukupuolta tai alueen eläinten sukupuolisuhdejakaumaa ei selvitetä. Ristonmaa huomauttaa, että tämä voi vääristää kannan pitkäksi aikaa. "Sukupuolisuhdejakauma ei ole aina 5050. Jos alueelta kaadetaan ainoat lisääntymiskykyiset naaraat, tilanne on paha. Eläimiä uhkaavat myös erilaiset sairaudet, tällöin eläimiä kaatuu enemmän kuin on suunniteltu, ja se voi aiheuttaa taantumaa kantaan. Mitään muuttuvia tekijöitä ei ole otettu huomioon."
K A AT O L U P I A M Y Ö N N E T T I I N
ONNEN KUKKULAT. Nepalin vuorilla kävelijä on yksin, mutta yhteydessä koko maailmaan.
ILV E S ( LY N X LY N X ) on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. RTKL:n arvion mukaan ilveksiä on Suomessa 1 500 yksilöä. Ristonmaan mukaan uudet kaatoluvat eivät aja ilvestä sukupuuttoon, mutta kantaa ei myöskään haluta kasvattaa. "Ymmärrettävää kaatolupien määrä ei kuitenkaan ole." Hän huomauttaa myös, että Suomessa täytyy vain luottaa tilanteeseen, jossa lajimääriä tarkkailevat metsästäjät. "Porotalous on laillinen elinkeino Suomessa. Tuntuu silti, että nyt on pukki kaalimaan vartijana. Resursseja ei myönnetä puolueettomaan lajien tarkkailuun riittävästi."
Hannele Huhtala
p e s u a i n e p e r h e
Luonnonmukaista Joulua ja Ekologista Vuotta 2009! toivottaa Ole hyvä
appikastike fu"kinkku" ja sin Kuorrutettu savuto ttua Tofua, 1 pkt kylmäsavuste , ripaus suolaa 1 dl vehnäjauhoja 1 dl vettä a 100 g hapankorppuj ta löysähkö a, vedestä ja suolas Tee vehnäjauhoist esut monitoimikone hapankorp taikina. Murskaa a fu joko kokonaisen si. Kastele savuto sa hienok inassa ja a kauttaaltaan taik tai viipaloitun kassa. Paista hapankorppumurs pyörittele sitten e n. 15-20 min. Tarjoil issa 250 asteisessa uun . kanssa sinappikastikkeen nkulle" Sinappikastike "ki ua 1 pkt pehmeää Tof ttua oliiviöljyä 0,5 dl kylmäpuriste etikkaa hunajaomenaviini 2 rkl n sinappia 2,5 rkl Dijo iaineeksi 1 tl kurkumaa vär ekset keskenään. Sekoita kaikki ain
ja, Voittamaton voimatuo ltava: nautinnollinen naposte
si Kuivattu luomuaprikoo
llista makua Runsaasti rautaa ja herku amin kuivattu luomusisältävä Urtekr Pehmeä, aprikoosi on aito nautinto. akuinen aprikoosi tumma ja täyteläsenm ku. on rikittämätön jouluherk ssa tarjoushintaan! Joulukuu
Clipper:
teho per Kristallideodorantin teen: se tapsen antibakteerisuu nnan, jolloin paa hien bakteerika llideodorantti hiki ei haise. Krista ten normaalia ei häiritse ihohuokos s.) (tuki hikirauhasia tm toimintaa llinen luonnollinen ja edu vaan on i. Antibakluomu valinta deodorantiks oranttia voit teerista kristallideod an nupuista kerätty valkoinen käyttää myös itikanpuremien ja Kevään ensimmäisistä teepensa teelaaduista - ja parranajon jälkeisten tee on yksi maailman kalleimmista tiin. haavojen desinfioin rtainen! Maultaan hienostuneen
turvallinen, Kristallideodorantti on deodorantti, joka miiniton ja alkoholiton alu n kaksi vuotta! vittäisessä käytössä noi kestää päi ii luonnontuotteena se sop Lisäaineettomana kkäihoisille. mainiosti myös hyv in her ustuu
Kristallideodorantti
VALKOINEN TEE,
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5 (Kamppi, Hotelli Presidentin rak.) TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TKU p. 02- 478 2660
terveellisyydessään ylive
(reilu meinink
i)
tee sisältää runsaasti flavonoideja. yrttimäinen ja makeahko valkoinen ereja (keuhkoputkaasti bakte Teen on todettu myös torjuvan tehok inen, stafylo- ja streptokokkikentulehdus,hampaiden reikiintym infektiot.) Valkoinen tee -
Nettikauppaa osoitteessa:
n! flavonoidien kuningas, teelajeista terveellisi
www.ruohonjuuri.fi
46 voima 10 / 2008
Apinat
Voihan vittu! Siinä ensimmäinen reaktioni Juha Seppälän uusimman romaanin Finlandia-ehdokkuuteen.
kelpaa kapitalismikritiikki myös tämän maan kulttuuripiireille, ajattelin. Finanssikriisin ja koulusurmien keskellä kiinnostaa yllättäen aikalaisanalyysi päähän potkittujen yhteiskunnasta. Seppälän uusin romaani Paholaisen haarukka miellytti paitsi Finlandia-palkintolautakuntaa myös kriitikoita. Romaanissa kuvataan yllättävää väkivaltaa, varallisuudenhoitajan maailmankuvaa ja talouden romahtelevia illuusioita. Aihepiiriltään se on Seppälää itseään. Tällaisesta hän on kirjoittanut aina. Karusta yhteiskunnasta, jota markkinat määräävät ja jossa ihmiset kärsivät tai ovat vailla ominaisuuksia. "Nyt olin olemassa toimiakseni keskisuuren pankin palveluksessa varallisuudenhoitajana." Siinä yhteiskunnassa kapitalismi ei ole kivaa. Aivan yllätyksenä ehdokkuus ei tietenkään tullut. Seppälää on arvostettu hieman pelonsekaisesti aina, ja hän on ollut aiemminkin Finlandia-ehdokkaana. Tutkijat ja kriitikot ovat arvostaneet Seppälää erityisesti muodon haltijana ja modernismin perillisenä. Irvokasta kyllä, häntä on kutsuttu usein myös taloudelliseksi kielenkäyttäjäksi. kriitikoita kiinnosti kuitenkin myös sanoma. Ollaan oltu yksimielisiä Seppälän romaanin merkittävyydestä. On puhuttu vuoden tärkeimmästä ja aikamme arvoisesta kirjasta. Yksimielisyys on ollut niin liikuttavaa, etteivät kriitikot ole keksineet montaakaan sanaa, joilla kirjaa kuvata. Tyly, sanoi Finlandia-lautakunta, ja sen mukana saman sanoivat ainakin Uusi Suomi, Ilkka, Demari, Turun Sanomat ja Parnasso. Myös "armoton" se oli monelle. "Hyytävän" ja "ennennäkemättömän" ajankohtainen, sanoi Helsingin Sanomat. "Yllättävänkin" ajankohtainen, tiesi Ilkka. Jos kriitikot olisivat viime vuosikymmenten aikana sattuneet katsomaan ikkunoistaan ulos, he olisivat ehkä huomanneet, että maailma on usein tyly ja yllättävänkin ajankohtainen.
TÄ L L Ä K E R TA A
A
I NYT SITTEN
kauhalla, jos on lusikalla annettu. Kirjallisuuskriitikoiden ammattitaitoonhan ei varsinaisesti kuulu kertoa, mitä maailmassa tapahtuu. Sen sijaan heidän kuuluu haistaa, milloin kirjailija tietää, ennustaa tai aavistaa. Nyt käytettiin tätä vainua. Suomen Kuvalehden haastattelija halusi leikkiä profetian ajatuksella. Hänellä oli kiusaus lukea myös Seppälän neljän vuoden takaista kirjaa toteen käyneenä ennustuksena. Myös Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa kirjoitettiin ennustukM U T TA E I VA A D I TA
Arvio
Täysosuma
pamfletti pitää kirjoittaa. Hännisen veljesten Kallis köyhyys alkaa jo nauttia kulttimainetta, ja tässä tapauksessa syyt löytyvät erityisesti pamflettityylin haltuunotosta. Köyhien asia ei nimittäin kiinnosta normaalisti ketään. Huonohampaiset luuserit Henkkamaukka-vaatteissaan ja leipäjonojen yh-äidit eivät halua lukea köyhistä, koska se satuttaa. Mukavan palkkasekin kuittaavat hyväosaiset eivät halua lukea köyhistä, koska se on kiusallista, etenkin näin joulun alla. Ja itsepähän mokasivat. Tosin nykyään melkein kuka tahansa voi pudota. Ehkä aiheesta lukeminen hermostuttaa? Hännisten kirja on kuin hyvä dekkari sitä ei voi laskea käsistään. Ja eräänlainen rikostarinahan kyseessä onkin. Kuka puhalsi nousukauden Suomen rahat? Miten näin rikkaassa maassa voi olla köyhiä? Minkälaista uusköyhyys on? Hyväosaisille Kallis köyhyys on vetävästi kirjoitettu kurkistusikkuna helvetilliseen Suomeen. Köyhille pamfletti antaa katsauksen rakenteisiin: hyvinvointivaltio on kulissi, ja niin kauan kuin kaikki valehtelevat, että se on olemassa, häpeä ja kärsimys jatkuvat.
N
ÄIN
Tärkein viesti on se, että köyhät ovat kusessa ennen kaikkea siksi, että he yrittävät naamioitua keskiluokkaisiksi. Köyhyyden kokemus on aina suhteessa hyväosaisiin. Jotta nöyryytys ei olisi täydellinen, on saatava ehjät vaatteet, ja jos pesukone hajoaa, halutaan ostaa uusi. Kun ei ole rahaa, otetaan lainaa. Kun luottoa ei kyetä maksamaan, kierre on valmis. Hyvien pamfletistien tapaan Hänniset eivät itkettävästä sisällöstä huolimatta saa lukijaa masentumaan. Päinvastoin. Kädet puristuvat nyrkkiin. susanna kuparinen
Jera & Jyri Hänninen: Kallis köyhyys. WSOY/Barrikadi 2008. 192 s.
voima 10 / 2008
47
asialla
sesta. Ylen toimittajat kirjoittivat kirjailijan herkästä aavistuksesta. Jäljittelikö elämä siis taidetta? Oliko Ilkan toimittaja oikeassa muistellessaan, ettei mikään ole niin todellista kuin hyvä fiktio. Paholaisen haarukassa on nimittäin hyvin vähän mitään profetiaalista. Itse asiassa se ei sano paljoakaan uutta. Se ei ennustanut mitään, mitä jokainen ei olisi voinut tietää. Uusliberalismin kriitikot ovat jo vuosia sanoneet finanssimaailman olleen illuusiota. Talouden romahtamista on odoteltu vähintään vuoden 2007 kesästä. Ja mikä tärkeintä: Seppälä itse oli esittänyt samat oivallukset jo aiemmissa romaaneissaan ja novelleissaan useimmissa niistä uusinta romaania kirkkaammin, satuttavammin ja provosoivammin. Samoin on väkivallan kanssa. Se, että Seppälän romaanissa mies päätyy väkivallantekoon samana syksynä, jona Kauhajoella ammutaan koulussa, kertoo enemmän suomalaisesta yhteiskunnasta kuin Seppälän kristallipallosta. Suomessa on tapahtunut yllättäviä väkivallantekoja aika usein ja Seppälä on kirjoittanut niistä aika usein. Ikävä kyllä romaanin kompositiokaan ei ole herkintä Seppälää. Maailmankuvien erilaisuutta alleviivataan jotenkin turhan tuttuun tapaan. Sisko lukee Voimaa, ja salkunhoitajaveli taikoo rahaa. Muistan lukeneeni saman edellisenkin vuoden Finlandia-ehdokkaasta. Pankkiiriveli ja hippisisko löytyivät myös Juha Itkosen romaanista Kohti. (Ei niin, että Itkosta kannattaisi verrata Seppälään: siinä
K U N PA J Ä LJ I T T E L I S I K I N .
missä Itkonen on kirjoittanut kuin sattumalta kulloinkin hyvin myyvistä aiheista, Seppälä on ollut johdonmukaisesti nykymaailman kriitikko.) voittanut Finlandiaa, mutta yhtä lailla hän olisi voittaessaankin hävinnyt. Ainakin siltä minusta tuntuu. Seppälä itse on sanonut, että älymystöstä on tullut vaaratonta. Samaa sanoo Paholaisen haarukassa varallisuudenhoitaja: "Älymystöstä ei ollut pelkoa." Juuri niin käy Seppälälle itselleen: kapitalismikritiikki ihastuttaa kriitikoita vasta, kun se on tarpeeksi vaaratonta, vasta kun sitä esittävät kapitalistit itse, kapitalistien omissa lehdissä. Ja vasta kun wsoy tienaa sillä hieman enemmän. Ja kyllähän Seppälä tämän tietää: "Ihmiset ostavat palkinnon, eivät kirjaa. Kuori on sisältöä tärkeämpi. Kun paketti on avattu, se on tyhjennetty."
S E P PÄ L Ä E I T I E T E N K Ä Ä N KRIISIN AIKANA
enää kysymys: mihin? Kenties paikkaamaan sitä reikää yhteiskunnan moraalissa ja omassatunnossa, jonka poliitikot ovat repineet auki? Muistuttamaan siitä, että ihmisiäkin on olemassa? pitääkin olla, mutta kuten teatteriohjaaja Kristian Smeds hiljattain totesi: "Taiteentekijöidenkö tässä pitäisi korjata maailma ja Suomi oikealle kurssille? Se on paljon pyydetty." Se on paljon pyydetty etenkin aikana, jolloin Paholaisen haarukan sanoin: "Kirjailijat pelkäsivät kirjoittaa pillistä jonka tahtiin he tanssivat, rahasta, ja kriitikot olisivat pelänneet sellaista lukea, koska he kaikki olivat tietämättömiä, liian laiskoja ja mukavuudenhaluisia." Jotain vikaa on maailmassa, jossa taloustieteilijät ajavat yhteiskuntia vararikkoon, poliitikot päivittelevät mielenterveysongelmia, ja jälkien korjaaminen sekä omatunto jäävät taiteilijoille. Paljon on pielessä, kun Seppälän veroinen kirjailija häviää ja kriitikot voittavat.
H Y VÄ N Ä I N , N I I N
ikki Kapitalismikriti ihastuttaa n vasta, kun se o SOY vaaratonta ja W man tienaa sillä hie enemmän.
maailma kaipaa myös moralisteja. He saavat sanoa mitä vain. Hieman niin kuin pelletkin. Tämän tiesi ranskalaiskirjailija LouiseFerdinand Céline: "Mikä vain käy, voit tehdä mitä haluat niin kauan kuin sinua pidetään täytenä pellenä." Seppälän kirjan suurimmat voittajat ovatkin kirjallisuuskriitikot. He pääsevät jälleen kerran todistamaan, että kirjallisuudella on oma paikkansa yhteiskunnassa, että kirjallisuus pystyy tarkkanäköisesti käsittelemään aikamme ilmiöitä. Tämä oli arvostelujen pääviesti. Kriitikot voivat nostaa palkkaansa, sillä Seppälä on saanut meidät muistamaan, että taiteilijoita tarvitaan. Jäljelle jää
meitä kriitikoita ja Finlandia-palkintoja tarvitaan? Ehkä samaan kuin salkunhoitajia Paholaisen haarukassa: "Apinakin on taitavampi sijoittaja kuin ahne salkunhoitaja tai sijoitusneuvoja. Miksi ihmiset sitten toivat rahansa meille? Ehkä apina ei ymmärtänyt uuden sijoituspalveludirektiivin sisältöä?"
MIHIN SITTEN
Hanna Kuusela Juha Seppälä: Paholaisen haarukka. WSOY 2008. 267 s.
Arvio
Epätasaisia esseitä kieltäytymisestä
synnyttää aina vastavoimansa. Omistamiseen ja yksinkertaisiin nautintoihin perustuvaan porvarilliseen yhteiskuntaan kuuluvat olennaisena osana vaihtoehtoliikkeet ja -ideologiat, jotka hakevat tyydytystä kieltäytymisen kautta. Tosin askeettisuuden ihanteet tunnettiin jo antiikissa. Ensimmäinen länsimainen kulutuskriitikko lienee ollut Sokrates, joka ei innostunut Ateenan torilla kaupatusta tilpehööristä. Mammonasta kieltäytymistä ei ole juuri lööpeissä hehkutettu. Mari k. Niemen toimittama Kiitos ei! on ensimmäinen suomenkielinen tärkeää mutta marginaaliin työnnettyä aihetta käsittelevä teos. Se lähestyy kieltäymyksen teemaa yhteensä kymmenellä esseellä, joissa paneudutaan asketismin ilmenemismuotoihin raittiusliikkeestä selibaattiin. Teos käsittelee sekä ilmiön kulttuurihistoriallisia tausto-
V
A LTA K U LT T U U R I
ja että sen nykysovelluksia esimerkiksi ekoyhteisön ja huippu-urheilun muodossa. koostuu eri alojen tutkijoista, mikä luonnollisesti tekee lähestymistavasta akateemisesti etäisen ja persoonattoman. Askeettien ja aktivistien oma ääni jää useimmiten silotellun tiedejargonin alle. Teoksen suurempi ongelma on kuitenkin aiheen rajaus. Esimerkiksi Teemu Taira käsittelee artikkelissaan ateismia, jonka määritteleminen kieltäytymiseksi on vähintään kyseenalaista. Kokeeko ateisti muka luopuvansa tietoisesti jostakin etuoikeudesta tai nautinnosta? Tuskinpa vain. Richard Dawkinsin kaltaiset darwinismin evankelistat ainakin kokevat heittävänsä jumalan myötä romukoppaan korkeintaan taikauskon. Erkka Railon essee taas käsittelee vapaaehtoisesti vallasta luopuneita poliitikkoja, mikä niin ikään on käsitteellinen harakiri. Kun esimerK I R J O I T TA J A K A A R T I
kiksi Eero Heinäluoma helmikuussa 2008 luopui sdp:n puheenjohtajuudesta demareiden vaalitappio jälkeen, päätöstä ei voi edes farisealaisesti väittää vapaaehtoiseksi. Koska "vallasta luopuminen" on vain yksi nykypolitiikan strategisista väistöliikkeistä ja koska yksikään Railon käsittelemistä poliitikoista ei ole oikeasti luopunut yhtään mistään, artikkeli ajautuu temaattisille sivu-urille. Toisin sanoen Railon kirjoitus on oivallinen analyysi suomalaisesta opportunismista ja poliitikan ja median yhä kierommaksi käyvästä suhteensa, mutta todellista kieltäytymistä se ei käsittele. on Anne Puurosen ruoka-asketismin muotoja eritteleTEOKSEN HELMIÄ
Kokeeko ateisti nmuka luopuva ssa tietoisesti jo takin etuoikeu desta?
vä artikkeli, joka tuo veganismin ja freeganismin rinnalle anoreksian ja bulimian. Kaikissa niissä on kyse ruoan muuttumisesta suoritukseksi ja henkilökohtaiseksi missioksi. Eläintuotteista tai ostoruuasta kieltäytyviä motivoi ekologinen oikeudenmukaisuus, syömishäiriöinen taas yrittää hallita todellisuutta oman elimistönsä kontrolloimisen kautta. Ruoan ja syömisvalintojen merkitys korostuu globaalissa nykymaailmassa, kun samalla lautasella kohtaavat muun muassa eläinoikeudet, kehitysmaiden talous ja ulkonäköihanteet. Puurosen kirjoitus sukkuloi laajan taustamateriaalin läpi mutta antaa tilaa myös ruoka-askeesin harjoittajien omille kommenteille.
Tällaisia artikkeleita olisi lukenut enemmänkin.
Tero Tähtinen Mari K. Niemi (toim.): Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa. Ajatus Kirjat 2008. 269 s.
voima 10 / 2008
49
APPLICATION PERIOD: 12 Jan - 13 Feb 2009 APPLY ONLINE AT www.admissions.fi FURTHER INSTRUCTIONS AT www.tamk.fi/ib www.tamk.fi/enve www.tamk.fi/media
International Business (BBA) Environmental Engineering (B ENG.) Media (BA)
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMK University of Applied Sciences
E-mail: admissions@tamk.fi, www.tamk.fi
BROTHERS IN ARMS... Suomalaisilla joukoilla peliä ei voi voittaa. Kuten ei oikeassakaan sodassa.
verran voimakkaalla desibelitasolla, että jätin asentamisen kesken. Jälkikäteen selvisi, että pörinä aiheutui asennusohjelman ilmeisesti yrittäessä ottaa yhteyden nettiin, vaikka verkkopelimahdollisuutta pelissä ei olekaan. Koneen verkkokaapeli ei ollut tuolloin kytkettynä. Toisella koneella asennus sujui moitteetta, ja pääsin tekemään sitä, mistä sodassa on kyse: tappamaan vihollisia. Ensin suomalaisten ja sitten venäläisten joukkojen komentajana. Talvisota oli samanlaista kuin elokuvissa. Ohjailin pikseliukkoja ja erilaisia ajoneuvoja vihollisen ristitulessa. Koko ajan hirveä kiire ja stressi, laukauksia tulee jostain piilosta, omia kuolee ympäriltä ja juuri kun on saanut rakennuksen kulman vallattua, tulee sivustalta massiivinen vastahyökkäys.
hirKoko ajan stresveä kiire ja tusia si, laukauk lospii lee jostain lee o ta, omia ku . ympäriltä..
reaaliaikaisuus, joka estää monille muille strategiapeleille ominaisen pitkän harkinta-ajan ennen joukkojen liikuttelua. Vaikka itse pelin graafinen ilme ei pystykään luomaan erityistä tunnelmaa, paikkaavat grafiikan puutteita toimintaosuuksien välissä esitetyt pitkät ja laadukkaat arkistofilmit rintamalta. Kokonaisuutena Talvisota: Icy Hell on hauska, viihdyttävä ja jopa ajatuksia herättävä paketti. Pelin grafiikat tosin näyttävät auttamattomasti 90-lukulaisilta. Yksinkertaisista sotastrategioista pitäville peli on kuitenkin ihan kivaa klikkailtavaa, eikä sota-aiheesta huolimatta näytä ollenkaan niin väkivaltaiselta kuin monet muut uutuuspelit.
P E L I N V A I K E U T TA L I S Ä Ä
Jukka Vuorio Talvisota: Icy Hell. Blitzfront Game Studio 2008.
LÄPI VUODEN
ELOKUVAFESTIVAALI
VOIMAN TV-LIITE
1.1. YLE TV1: Dancer in the dark (Tanska/Ranska/Saksa/Ruotsi, 2000) Taiteellisia haasteita pelkäämättömän Lars von Trierin onnistuneimpiin teoksiin kuuluu estottoman ennakkoluulottomasti ja kiistämättömällä taidolla eri tyylilajeja melodraamasta musikaaliin yhdistävä ja Björkin tähdittämä syvästi amerikkalaisvastainen elokuva, jonka finaali kiertyy raastavaksi moraliteetiksi vääryyttä ja väärin tekevää yhteiskuntaa vastaan. 16.1. alkaen perjantaisin YLE TV2: Pressiklubi. Ennakolta tuskin vapisevat niin kansakunnan perustukset kuin kökkötraktoreiden norsuuluutornitkaan, kun parhaimmillaan luovan yllätyksellistä toimitustyötä ja huonoimmillaan egostelevaa talkshowmakkaraa pusertanut Ruben Stiller astuu Timo Harakan luotsaaman mediakommentaariohjelman kuskin paikalle kyydissään kuorma toimittajain pettämättömällä ammattiylpeydellä siunattuja sopuleita. 26.1. YLE Teema: Hääjuhla (Taiwan/USA, 1993) Ang Lee kertoo jäljittelemättömällä tatsillaan niin hellyttävän ja optimismia säteilevän taiwanilais-manhattanilaisen tarinan sukupuoli-identiteettien, kulttuurien ja sukupolvien jännitteistä ja yhteenlomittumisesta, että luulisi kaikkein tiukkapipoisimmankin murenevan elämän ymmärryksen edessä.
Tuomas Rantanen
Sian vuosi 29.12. & 4.1. joulukuu: TIM BURTON 50 VUOTTA · UUSI TANSKA: SUHTEITA · JUSSIT 2008 · ROMAN POLANSKI 75 VUOTTA · VUODEN 1968 RANSKALAISET ENSI-ILLAT · FILMIHULLU 40 VUOTTA · LASTEN LEFFAT SUNNUNTAISIN & JOULULOMALLA Liput 4 /2 (+aik. kantakortti 4 )
ORION
Eerikinkatu 15 p. 09-61540201
Elokuvateatteri
11.124.1.09 GERMAN BERNAL CAICEDO Tappaa aikaa, Matar el Tiempo The Curvature of Space Installaatio
2009
EUNGYUNG KIM Breath Installaatioita ja akvarelleja
28.115.2.
G-60 ANNA HACKMAN KEITA IOKA DAN PALMGREN MARI SHIONO Valokuvia keramiikkaa veistoksia
SIRPA HIRVIKOSKI TERHI ASUMANIEMI Vuodessa Onneen Valokuvia, installaatio, video
GALLERIA JANGVA
YR
8.125.1.
18.28.3.
Uudenmaankatu 46 sisäpiha A R D I V LE TU 00120 HELSINKI BU KA AN MA www.jangva.fi N DE UU galleria @ jangva.fi TU KA IN RT 096123743 BE O RO Oauki: tipe 1119 lasu 1117 IS
NK
AN
JÖ
NA
NK
AT
U
FR
ED
RI
KI
NK
AT
A
U
Hannu Väisänen
KOIRAN JA SUDEN VÄLISSÄ
Saastamoisen säätiön taidekokoelma
Ahertajantie 5, Tapiola. Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20. Kampista bussit 106, 110. Opastukset: LA: Taidesilta klo 14, SU: Taidevartti klo 13 ja 16, Lapsille Taidehaltijan tunti klo 14 (yli 4-v)
Cerith Wyn Evans: Untitled, 2003
Petra Innanen: Paha aamu, 1997
Fondazione Morra Grecon kokoelma, Napoli Kuntsin modernin taiteen museo 22.11.08 25.1.09
Heijastuksia
Peiliteemainen näyttely Tikanojalla 16.11.08 11.1.09 ja Kuntsilla 16.11.08 23.1.09
Sisäsatama, Vaasa | ti su 11 17, to 11 20 06 325 3920 | www.kuntsi.fi
Hovioikeudenpuistikko 4, Vaasa | ti la 11 16, su 12 17 06 325 3916 | www.tikanojantaidekoti.fi
Marxin
voima 10 / 2008
51
Kenelle Marx kostaa?
Marxin uusi tuleminen on ollut käynnissä pitkään. Loppua ei näy. Viimeistään Kommunistisen manifestin 150-vuotisjuhlavuodesta 1998 alkaen Marxin paluuta poliittiseen keskusteluun on povattu herkeämättä.
ajankohtaisempi kuin koskaan" lausumisesta on tullut syvällisen kriittisyyden merkki. Lause tarkoittaa suurin piirtein sitä, että kapitalismilla menee lujaa ja Marx tunnetusti oli hyvin kiinnostunut kapitalismista. Järjestelmän ylilyönnit ovat suurempia ja marxilainen kritiikki sikäli perustellumpaa kuin reaalisosialismin aikoina. Uusin lusikka tässä sopassa on Meghnad Desain hehkutettu kirja Marxin kosto. Koska Marxin paluuta on taas kuluvana syksynä ehditty revitellä Helsingin Sanomia myöten, Desain kirjan saamaa kiinnostunutta vastaanottoa ei ole syytä ihmetellä. Kun Desai poikkesi marraskuussa Suomeen markkinoimaan kirjaansa, Vanhalle ylioppilastalolle kokoontui häntä kuuntelemaan yli kaksisataa ihmistä. Erikoista tässä Marxin paluussa on se, että Desain mielestä Marxin kosto on kapitalismin kosto sen vaihtoehdoille. Mielenkiintoista on myös se, että kirjan kirjoittaja on intialainen, taloustieteilijä ja Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen. Desai on myös vanha marxilainen ja nykyinen blairilainen takinkääntäjä, joka on mielestään löytänyt Marxista perustelun nykyiselle linjalleen. Mutta mikä Marxin kosto sitten on muuta kuin 400-sivuinen taloushistoriallinen katsaus? Lyhyt vilkaisu Desain teeseihin lienee paikallaan.
L
AUSEEN "MAR X ON
yhtään sen perustellumpaa kuin Kommunistiseen manifestiin. Lenin valitsi laajasta tuotannosta yhden osan, Desai toisen. Marxista ajattelijana kummankaan valinta ei kerro koko totuutta.
Marx kannatti kapitalismia
kapitalistista järjestelmää, joka hänen aikanaan oli nousemassa. Mutta kannattiko hän sitä? Desain mukaan kyllä. On totta että Marxin mukaan kapitalismi oli edistystä feodalismin aikaan nähden. Hän myös sanoi, että sosialismi voi koittaa vasta kun kapitalismi on käyttänyt voimansa loppuun ja hajonnut sisäisiin ristiriitoihinsa. Tällöin myös kapitalististen yhteiskuntien asukkaat ovat tulleet tietoisemmiksi siitä, että tässä tuotantojärjestelmässä ihmiset ovat peruuttamattoman riippuvaisia toisistaan. Myös Desain mukaan kapitalismi voi tuhoutua vasta tällaisessa vaiheessa, ja oli Leniniltä virhe ajatella toisin. Vitsi on siinä, että juuri tässä Marx on heikoimmillaan, kun nykypäivää katsellaan. Ensinnäkin kapitalismi näyttää tuhoavan itseään lähinnä tuhoamalla biologisen kiertokulun perustan. Tällöin emme saa sosialismia vaan täystuhon. Toiseksi tietoisuus keskinäisriippuvuudesta ei näytä synnyttävän sosialistisempaa ihmiskuntaa vaan päinvastoin. Nykytuotannossa jokainen koodinnaputtaja ymmärtää, että työn tulokset perustuvat valtavalle määrälle muiden aikaansaannoksia, mutta "oman työn" tulosten inttäminen itselle on kovempaa kuin koskaan. Marxin historiallisia analyyseja tutkittaessa eräs nimi joka jää Desailta mainitsematta, on Charles Darwin. Yksi Marxin historiallisen tutkimuksen innostuksen lähde oli juuri evoluutioajattelu. Tällöin tutkitaan kehitystä, ei moraalia. Suurten kehityskulkujen analyyttisissa tutkimuksissa ei kannateta mitään. Jos halutaan katsoa mitä Marx kannatti, on parasta ottaa parjattu Manifesti kauniiseen käteen.
M A R X P Y R K I Y M M Ä R TÄ M Ä Ä N
Todellinen Marx löytyy
Marxia on tulkittu väärin, koska kanonisiksi teksteiksi ovat päätyneet Marxin nuoruudenuhoilut, kuten Kommunistinen manifesti, ja kypsän kauden viileä kapitalismin analyysi, kuten Pääoma, on jäänyt sivuun. Nyt kun reaalisosialismi on romahtanut, voimme kaivaa Marxin taas esiin ja lukea näitä tekstejä ilman ideologista latausta. Näin toki on. Desai ei kuitenkaan kerro, miksi Pääoma olisi "aidompaa" Marxia kuin Kommunistinen manifesti. Kirjassa todetaan vain, että on surullista ettei Pääoman hienouksia ole ymmärretty. Tosin Pääomassakin on epäilyttävä luku 24, mutta sen voi ilmeisesti unohtaa. Lukijaa harmittaa, ettei Desai mainitse kuin sivulauseessa monille rakkaimpia Marxin tekstejä, kuten Pariisin käsikirjoituksia. Marxeja onkin todella monta, eikä Pääoman valikoituihin osiin takertuminen ole
DESAIN MUK A AN
Pääomien vapauttaminen oli välttämätöntä
oikeastaan on? Kostoksi ei riitä, että reaalisosialismi romahti, koska tämän tapauksen uutisarvo on vuonna 2008 varMIK Ä M AR X IN KOSTO
sin vähäinen. Desain vastaus on, että Marx ymmärsi kapitalismia paremmin kuin monet muut, koska hän oli kiinnostunut kapitalismiin kuuluvasta voiton tekemisestä. Toisin sanoen, olennaista nykyjärjestelmässä on lisäarvo eli voitto, ei kilpailumallit joissa kilpailun oletetaan tasapainottavan talousjärjestelmän ja voitot lähestyvät nollaa kilpailun täydellistyessä. Systeemin dynaaminen voima tulee lisäarvon tuottamisesta. Kiva uutinen tässä talouskriisin keskellä. Finanssikriisi nimittäin johtui pitkälti siitä, että voittoja kyettiin tekemään niin uskomattoman vaivattomasti piilottamalla rahoja ja hämäämällä luottoluokituksilla. Kriisin (jota Desai ei kyennyt ennustamaan pari kuukautta sitten kirjoitetutussa esipuheessaan) taustalla on pitkälti pääomien vapauttaminen, mikä taas Desain mukaan oli aikanaan välttämätöntä, koska voittoaste oli uhattuna. Kapitalismi olisi Desain mukaan jumahtanut, jos voitot olisivat vähentyneet. Tämän välttämättömyyden myötä työläiset ymmärtävät Desain analyysissa liittoutua pääoman kanssa, koska pääoma voi myös vaihtaa maisemaa. Asian voi kyllä ilmaista niinkin, että pääoman päällä istujat ovat kiristysasemassa. Desai on aivan oikeassa siinä, että on aidosti työläisten etujen mukaista liittoutua pääoman kanssa. Aivan samoin kun on aidosti ryöstön kohteena olevan etujen mukaista antaa pyssymiehelle hänen vaatimansa rahat.
Kapitalismi vähentää köyhyyttä
kapitalismin dialektiikka tarkoittaa hyvin latteaa toteamusta siitä, että kapitalismi tuottaa hyvin paljon vaurautta, mutta myös eriarvoisuutta. Tämänhän voi lukea lehdestä lähes joka päivä. Pitäisi siis liittyä Maailmanpankin juhliin, joissa intoillaan siitä että köyhyys maailmassa on vähentynyt. Olennaisin kysymys on kuitenkin tämä: onko kapitalismin tuottama eriarvoisuus niin suurta, että joillakin ihmisryhmillä menee absoluuttisesti huonommin kuin kyläyhteisövetoisen lähes omavaraisen talouden aikoina? Tähän Desai ei uskalla vastata. Jos jossakin menee todella huonosti, Desai syyttää ahnetta paikallista eliittiä. Kätevä kikka: taloudellisella eliitillähän ei tunnetusti ole mitään tekemistä kapitalismin kanssa.
D E S A I N A N A LY S O I M A
Kapitalismi ei ole politiikkaa
kapitalismista kuuluu, että kapitalismi on omalakinen järjestelmä. Ongelmallisia ovat siis tyypit, jotka ajattelevat taloudellista järjestelmää konemetaforan kautta. Sen sijaan Friedrich Hayek, jonka mukaan kapitalismi kehittyy päämäärättömästi, saa Desailta kunnianpalautuksen. Hayekin kunnianpalautus on tosin jo tehty tuhansia
D E S A I N K U VAU K S E E N
kertoja, mutta lisätään Desai listaan. Omalakisesta järjestelmästä puhuminen pitää sisällään sen ongelman, että kapitalismi esitetään politiikasta puhdistettuna. Kuitenkin koko kapitalismin muotojen kirjo on ollut politiikkaa ja politiikkaan reagointia. Ei pääomaliikkeiden vapauttaminen ollut pakko. Hyvinvointivaltio ei ole sortumassa omaan mahdottomuuteensa, vaan esimerkiksi Neuvostoliiton olemassaolosta seuranneen poliittisen paineen katoamiseen. Tylyimmillään politiikka on raakaa voimaa. Kapitalismin menestys on aina ollut riippuvaista voimankäytön määrästä. Itä-Euroopan vapauttaminenkin oli Gorbatsovin päätös olla käyttämättä sotilaallista mahtiaan. Näillä päätöksillä on hyvin vähän tekemistä lisäarvon suhdeluvun kanssa. Toisin kuin Desai väittää, kapitalismia ei pelasta kriiseistä sen sisäinen dynaamisuus, vaan poliittiset päätökset. Siinä, että kapitalismille ei ole tällä hetkellä näkyvissä vaihtoehtoja, Desai on aivan oikeassa. Tämän enempää hän ei sitten taloustietelijänä osaakaan kertoa. Tarvittaisiin näkemystä politiikasta, ja siitähän ei Marxin koston pelossa saisi puhua.
Teppo Eskelinen
Meghnad Desai: Marxin kosto. Gaudeamus 2008. 427 s.
52 voima 10 / 2008
Luonnon oikeudet
Luin mielenkiinnolla artikkelin Luonto voitti (Voima 9/2008), joka käsitteli Ecuadorin uutta lainsäädäntöä luonnon puolesta. Ihmettelin kuitenkin kyseisen lain ensimmäistä artiklaa, sillä sen sisältö oli itsestäänselvyys, jota ei voi mitenkään kieltää. Se oli kuin säädettäisiin laki siitä että maapallolla on oikeus kiertää Aurinkoa eikä kukaan saa sitä estää. Täydellisen steriilin ympäristön rakentaminen vaatii valtavia ponnisteluita, sillä luonnolla on taipumus täyttää tyhjiöitä. Suomalaisten paperitehtaiden lipeälammista löytyi bakteerikasvustoja ja Mariaanien haudan pohjallakin on elämää. En usko että edes kobolttipommeilla pystyttäisi steriloimaan koko maapalloa. Aina johonkin meren syvänteeseen jotain jäisi, joka sitten evolvoituisi ja täyttäisi maapallon uudestaan. Vain rikkomalla maapallo voitaisiin elämä täältä hävittää. Kolmas artikla taasen oli täyttä rautaa.
TOPI LINK AL A
posti
Synkkä meininki
Lukiessani marraskuun Voimaa (Voima 9/2008) alkoi ahdistaa. Otsikko toisensa jälkeen oli synkkääkin synkempi kuin ulkona pimenevä kaamos. Minkälaisen masennuksen maankorvessa kulkevi tällaisen lehden toimitus? Entä punavihreät lukijansa? Tässä muutamia poimintoja marraskuun Voimasta: Ikean uudet juonet, Palkkaorjuuden jälkeen, Lopun alku, Yhteiskunta meni rikki, Mielen rankka monologi, Paluu paholaisen luokse, Hädän kiljahdus, Punaorpo ja Hautajaiset. Kyllä siinä kannabista kuluu kun Voiman toimitus ja lukijakunta kahlaa läpi lehteään. Rankkaa hommaa tuo maailmanparantaminen.
TOMI TUOMISALO
markan laskun lama-Suomen veronmaksajien piikkiin. Rauhanpalkinto on arvattavasti loukannut rehellisiä virkamiehiä (heitäkin on!) sydänjuuria myöten. Tutkivan jornalismin edustajien kannattaisikin nyt ottaa yhteyttä Ahtisaaren 90-luvun alun matkalaskut hyväksyneisiin virkamiehiin ja selvittää, mikä tämä Ahtisaari on miehiään.
JOUKO K ÄM ÄR Ä INEN
Marraskuun Voima
Aivan loistava numero: kansi, pääkirjoitus ja monta haastavaa juttua!
MARKKU
Lisää lukijoita
Kiitos onnistuneesta lehdestä! Varsinkin Punaorpo-artikkelista (Voima 9/2008), itse kun olen kotoisin Längelmäeltä, josta tie Tampereelle alkoi. Julkaisunne linja edustaa muutenkin elämäntapaani. Menestystä teille! Ja lisää lukijoita!
HEIKK I RITONIEMI
Tervehdys
Huomasin tänään, että Voima-lehti taitaa olla julkaisu, jonka sisällöstä luen usein "tarkasti" enemmän kuin vaikkapa tilaamistani julkaisuista. Esimerkiksi Ahisaarta käsittelevä tiivistelmä Autuaita ovat rahantekijät (Voima 9/2008) kokosi mainiosti niitä muistini sirpaleita, jotka pomppivat Nobel- palkinnon yhteydessä muistini lokeroissa.
K A R I V.
Lisää kivoja juttuja
Hei, minusta olisi kiva jos Fifi eroaisi Voimasta sillä tavoin, että Fifi näkisi maailmassa ja yhteiskunnassa myös positiivisia asioita. En tarkoita, etteikö negatiivisista asioista saisi puhua, mutta kyllä ihmiset haluavat tietoa myös kivoista jutuista. Oli esimerkiksi kiva kun Obama voitti vaalit ja sekin oli kiva kun vihreät saivat vaalivoiton. Uskoakseni kaikenlaista muutakin kivaa tapahtuu lähes päivittäin.
K A N I N TA P P A J A P U P U
Pachamaman ilosanoma
Saimme marraskuun Voiman melko tuoreeltaan tänne Intiaan Arabianmeren rannalle, ja lukukokemus oli mitä antoisin: sosialismin paluu, kapitalismin kompurointi, Panchamaman perustuslaillinen asema, turbulenssiveljien liikeanalyysi, Ahtisaaren läpivalaisu jne. Lämmin kiitos. Aikamme tarvitsee lisää tällaista ilosanomaa, sillä moni saattaa ahdistua käsillä olevista massivisista kriiseistä.
MARKO
Korruption pikakurssi
Matka-Mara on hauska epeli. Mikäli aihe kiinnostaa Voiman lukijoita enemmänkin, kannattaa käydä kaivamassa divarista tai kirjastosta esiin Pentti Sainion kirja Operaatio Ahtisaari (Art House, 1993). Kirja kertoo havainnollisesti, kuinka ulkoministeriön virkamies vie kotirouvansa lomamatkalle vaikkapa eksoottiseen Afrikkaan ja laittaa 86 507
Alaston keisari
Voiman vastamainokset nyt julisteina. 10 erilaista, 2 viiden julisteen settiä. olitiikka vastamainokset:p
"EDUSTAJA"-TUOLI
"PERUSTUSLAKI"
"MATTI" ERINTUOLI
-PÄÄMINIST
VALTAVA MÄÄRÄ
"KUPPILA"RUOKARYHMÄ
"UNIVERSALI"KAUKOSÄÄDIN
UPEITA A
PIHAPATSAIT
Tilaa 5 julistetta hintaan 25 . Kaikki 10 julistetta hintaan 40 , kaupan päälle 2 yllätysjulistetta!!! Hinnat sisältävät postituskulut. Tilaukset oheisella kupongilla tai osoitteesta tilaukset@voima.fi. Saatavilla myös Rosebudin kirjakaupoista. Kaikki julisteet nähtävissä osoitteessa www.voima.fi.
Diiba-daaba hot samö nau!
vastamain okset:mark kinat
ILM.4:5-6 Ja Ja valtaistuim valtaistuim en edessä esta lähti salamoita oli ikäänkuin ja ääniä ja ukkosen lasinen meri, kristallin jylinää; näköinen;
PA Money
ja valtaistuim en edessä ja valtaistuim paloi seitsemän en keskellä ja valtaistuim tulisoihtua , jotka ovat en ympärillä ne oli neljä olentoa, seitsemän Jumalan edestä henkeä. ja takaa silmiä täynnä.
Vedä itsesi meidän jojoon.
"PA Money MasterCord"
Tekisikö mielesi kaikenlaista kun käytät pikkukivaa, PA Money mutta MasterCordi a, menetät rahat eivät riitä? Sijoittamalla Älä huoli, rahaa. Tätä rahasi meihin, etua kutsutaan me vippaamme. täjistä puuttuisi tuet samalla PA Money cashgoneksi moottorit. maailman MasterCord TM, mitä suurimman enemmän yhtiön toimintaa ostat sitä mahdollistaa ostostelun enemmän ja pääset myös persaukisille sinulta kuluu osaksi sotateollisuu rahaa. Näppärää, . Aina tta. Ilman eikö? meitä, sinä et olisi jojon jatkona ja hävit-
persaukista
breakmark
reilusti
of Voima-Adbusters
PA vedä ttää
morphoration.
PA Money
All rights reversed.
PA Mone y MasterCord
A is a unregistered
Ilmastom
uutos vakiona
voima 10 / 2008
Uskallatteko?
Voimassa 8/2008 Hannele Huhtalan artikkeli/selostus/uutisointi "Viimeiset huudot", pani minut mietteliääksi ja sai ihmettelemään ja muuttamaan käsitystäni Voiman toimituspolitiikasta. Tai ehkä minun olisi muutettava omia mielipiteitäni. Olen joskus kuitenkin joutunut ajattelemaan, että Voima olisi ytimiin pureutuva ja ennakkoluuloton. Jutussa oli lause: "Hetki oli historiallinen, sillä punavankien muistoa kunnioittivat punavankien omaisten lisäksi valtio, kirkko ja armeija." Tilaisuus koski Suomenlinnan punavankileiriä 90 vuotta sitten. Minusta lähes makaaberia on se tosiasia, ettei kirkko, ei valtio, eikä armeija ole tehneet mitään tutkimusta punavankileireistä! Miksi järjestetään sitten muistotilaisuuksia? Huhtalalta voisi kysyä onko hän lukenut Jaakko Paavolaisen lähes 30 vuotta sitten ilmestynyttä tutkimusta Vankileirit Suomessa 1918 tai minun ja Tuulikki Pekkalaisen kirjaa Punavankileirit 1918. Kansallinen murhenäytelmä. Muita kirjoja ei vankileirikatastrofista ole ilmestynyt! Arkkipiispalta olisi voinut kysyä, mitä papit tekivät vankileireillä. Vaikea kysymys, sillä hän ei tiedä! Minusta hänen osallistumisena "muistotilaisuuteen" oli suurimman luokan pelleilyä! Eikö Voiman olisi syytä tehdä jonkinlaista vaikka puolittaista teemanumeroa aiheesta 1918? Uskallatteko?
S E P P O R U S TA N I U S
53
Pohojois-Savvoon saan vihdoin aikaseksi valittaa asiasta. Siis, jos haluatte myös yli kolmikymppisiä lukijoita niin tekstikokoa isommaksi! Lehteä ei saa luettua kuukausittain kokonaisuudessaan, jollei kärsi ripulista tai ummetuksesta, joka pidättelee vessassa normaalia pidempään.
NELE
Väsynyttä nuorisoa
Katselin Fifistä (ja myös muista medioista) kuvareportaasia Vanhan valtauksesta marraskuussa 2008. Itse reportaasissa ei ole mitään valittamista; mutta pakko kommentoida, että todella väsyneen oloisia nuo nykyiset yliopistoopiskelijat. Missä kapina? Haluaisin lähettää terveisiä akateemisille "aktivisteille" Elviksen sanoin: A little less conversation, a little more action!
P R O L E - E LV I S
Ei pidä lukea Obaman henkilövalintoja itsepintaisesti kuin piru raamattua, ennen kuin uusi hallinto on päivääkään oikeasti hallinnut. Mielestäni on hyvä, että Obama valitsee hallintoonsa myös eri tavalla ajattelevia henkilöitä. Toinen vaihtoehto olisi tehdä kuten Bush, ja valita ainostaan sellaisia toimijoita, jotka varmasti kertovat vain presidenttiä miellyttäviä asioita. Sitä paitsi USA:n kaltaisessa kaksipuoluejärjestelmässä on hyvä ajatus ojentaa kättä myös toiselle puolelle poliittista janaa. Maa on niin hajaantunut Bushin jäljiltä, että yhtenäisuuden rakentamminen on taatusti älykästä toimintaa. Ja ei pidä unohtaa, että lopulta se on Obama joka päätökset tekee, ei Emanuel, Clinton tai Geithner. Kiitokset silti nettilehden starttaamisesta. Kuuluu jo vakiolukemistoon työpäivän lomassa.
MIK KO L
Fifin töhryraati
Mikäköhän idea noissa graffitien analysoinneissakin on? Niistä tulee sellasia kuin tekijä niistä tekee ja sillä hyvä. Graffiti on siistiä siksi kun se saa olla mitä on ja sillä hyvä. Sama kuin alkaisitte arvioimaan punkkareitten hiustyylejä. Luulisi löytyvän tärkeämpiäkin puheenaiheita.
HEIKKI
Voimaa Otolle
subject: Tilaus to: tilaukset tilaajan_etunimi: Otto Ville tilaajan_sukunimi: Kuusinen tilaajan_katuosoite: Kuusitie 6A16 tilaajan_postinumero: 0161616 tilaajan_postitoimipaikka: Helsinski tilaajan_puhelinnumero: 046 1616166 maksajan_etunimi: Hertta maksajan_sukunimi: Kuusinen maksajan_katuosoite: Mäntytie 6A16 maksajan_postinumero: 0161616 maksajan_postitoimipaikka: Helsinski maksajan_puhelinnumero: 047 1616166 Submit: lähetä tilaus.
Lisää lukijapalautetta Voiman juttuarkistossa www.voima.fi
Obamalle mahdollisuus
Lukaisin Fifistä Janne Hukan artikkelin "Missä muutos, Obama?" Eikö ole hieman kohtuutonta odottaa mullistavia muutoksia henkilöltä, joka aloittaa presidenttinä vasta kuukauden päästä? Annetaan ensin mahdollisuus, sitten on syytä kritisoida, jos homma ei toimi.
Ei näe
Muutama vuosi sitten vaihdoitte mainion lehtenne tekstin kokoa pienemmäksi. Nyt kun äitini tilasi lehden kotiinsa
Tilaa Voima,
saat kaupan päälle vuoden 2009 kalenterin!
Vuodesta 1998 ilmestyneen maailmanparantajan peruspäivyrin teemana on tällä kertaa energia. Hauskasti kuvitetusta nelivärisestä kalenterista löytyvät tiedot tärkeistä ja vähemmän tärkeistä päivistä ja tapahtumista sekä sielukkaita sitaatteja niin arki- kuin juhlakäyttöön. Solidaarisuuskalenteria tekemisestä vastaa Suomen Rauhanpuolustajat ja sen kustantaa Like. Solidaarisuuskalenterin ovh on 13 euroa.
Aseet auroiksi!
Armeijan vanhat kaasunaamarilaukut voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyötäröhihnat!
19
Voimamakuupussit 27
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta, tilaukset@voima.fi
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤, saan kaupan päälle solidaarisuuskalenterin!!! Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
Käy uusilla sivuillamme tai tilaa puhelim itse 010 617 6920
Nyt pakettisi jopa tunnissa perille!
www.hyotypyora.fi
suisto / klubi ja tuotanto / verkatehtaankuja 7 hämeenlinna / www.su isto.fi avoinna : ke-to 15-01 / pe 15-03 / la 18-03 / a-oikeud et