iku lutamm jou 10 | 2010
u
10
Doku-Banksy 11 Pertti Kurikka rundaa 27 Me olemme Wikileaks 32 Nokian hihhulit 36 Aung San Suu Kyi 49
ilmoitus
JOULU-TAMMIKUUN MERKKITUOTTEET
10
2010
7
13.12.201030.1.2011
rjoitus
sis
24
Ei-niinihmeellinen Irlanti
Irlannin talousmallia yritetään taas reivata, mutta enää maasta ei puhuta ihmeenä.
Wikileaksin voima
on sellainen, jonka taustalla toimii tosiasiassa näkymätön hallitus. Näkymätön hallitus ei koe olevansa uskollinen eikä vastuullinen kansalle. Valtiotaidon tärkein tehtävä on tuhota näkymätön hallitus ja sitä ylläpitävä korruptoituneen bisneksen ja korruptoituneen politiikan kauhistuttava liitto", filosofoi 1900-luvun alkupuolella elänyt USA:n presidentti Theodore Roosevelt. Roosevelt vastusti omana aikanaan mielivallan harjoittamista liike-elämässä ja puolusti työläisten palkankorotuksia. Hän myös korosti lakia sekä valtion auktoriteettia. Myös Wikileaksin Julian Assange taistelee mielivaltaa vastaan, mutta nyt kohteina ovat yritysten lisäksi myös valtiot. Tämän seurauksena liberaaleilta kuulostavat, sotapolitiikkaa kannattavat oikeistolaiset kautta maailman ovat saaneet takaisin oman äänensä. He puolustavat valvontayhteiskuntaa.
"NÄENNÄINEN HALLITUS
Vaikeneminen on kultaa EU:ssakin
EU-virkamies tietää, ettei pomosta kannata puhua. Siksi me emme tiedä mitään EU:sta.
H Y VÄ K S Y K Ä Ä M M E
8
os amaiknan Vast is
s. 23
- ssa! skupla Mainjo nyt Voima a voitta
Poliittisen teatterin ystävä: poliisi!
Luokkaretki Helsingin Talin golfkentälle opetti teatterintekijöitä.
10
Inhimillisesti Palestiinasta
Susan Abulhawa tietää, ettei humaani kuvaus Palestiinasta myy Yhdysvalloissa.
tosiasiana se, että nyt 2000-luvulla elämme jossain määrin korruption ja näkymättömien hallitusten aikaa: it-kupla, finanssikriisi, terrorismin vastainen sota, Irakin ja Afganistanin sodat, turvatarkastukset lentokentillä, Lex Nokia, tietoliikenteen seuranta ja niin edelleen. Vapauteen vedoten rajoitetaan kansalaisten vapauksia, jotta taattaisiin vapaudet näkymättömille toimijoille. Tämä oli lähtökohtana vuonna 2006 myös nimimerkki me@iq.orgin eli Julian Assangen kirjoituksessa State and Terrorist Conspiracies. Salaliitoista puhuminen kuulostaa heti tieteiselokuvalta. Ja kyllähän Assange muistuttaa aika lailla Matrix-elokuvasarjan päähenkilöä, tietokoneohjelmoija Neoa, joka taistelee vihollistaan vastaan sekä virtuaalisessa verkostossa että todellisessa maailmassa. Myös Neo oppii, että maailmassa on salaliitto: maailma, jota ihmiset pitävät totena, onkin epätodellinen, Matrixina tunnettu eräänlainen virtuaalimaailma.
38
Ei kiitos lännen kapitalismille
Malin entinen kulttuuriministeri Aminata Traoré haluaisi Afrikan nousevan omin jaloin, ei eurooppalaisiin rätteihin nojaten.
46
on aito vallankumouksellinen, jonka päämääränä on systeemin muuttaminen. Assange myös tietää, että systeemit eivät muutu itsestään. Hän on teknofiili, joka uskoo, että uudella tekniikalla ja toimintatavalla voimme haastaa systeemin paremmin kuin ennen. Assange vaatii, että meidän on ajateltava "selkeästi ja rohkeasti" tietääksemme, mitä todella haluamme muuttaa. Nykyistä systeemiä Assange kutsuu "uuskorporatistiseksi". Suuryritykset ja valtiot ovat hitsautuneet yhteen. Esimerkiksi erään Wikileaksin sähkeen mukaan Shellin johtaja brassaili sillä, että yhtiö oli ujuttanut omaa väkeään Nigerian keskeisiin ministeriöihin.
SEN SIJA AN ASSANGE
Teemu Mäki
Fanny Malinen en
Teppo Eskelinen en
s. 12
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Voiman Kirjaliite 2010
s. 16 6
s. 48 8
Kirjallisuus ..........4649 Elävä kuva ........... 5051 Kulttuuri ...............5255 Lukijaposti ............5657 Sarjakuvat ...................58
on hyvin yksinkertainen. Se tarkoittaa mitä tahansa suunnitelmia, jotka tehdään suljettujen ovien takana. Salassa pidettävät suunnitelmat tukevat vallassa olevia. Salaliiton vastustaminen on yksinkertaisesti salaliiton paljastamista, salaisten suunnitelmien tekemistä julkiseksi, Wikileaksia. Salaliiton purkaminen on vielä yksinkertaisempaa. Meidän on löydettävä salaliittoon kuuluvat jäsenet, paljastettava heidän väliset suhteensa ja tehtävä heidän pyrkimyksensä läpinäkyviksi, kävi Assangelle miten kävi. Pallo on meillä.
TÄ M Ä S A L A L I I T T O K Ä S I T Y S
Kimmo Jylhämö
Ajassa .....................817 Kulttuurihäirintä ....10-11 Kartalla ........................11 Talous .................. 4041 Musiikki ............... 4245
Ps. Katso myös jutut Me olemme Wikileaks ja Ei Wikileaks yhtä miestä kaipaa sivulta 32. Wikileaks löytyy myös osoitteesta wikileaks.voima.fi.
10
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hanna Nikkanen 31.12.2010 asti, vt. Hannele Huhtala 1.1.2011 lähtien Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäinen lukija Anu Harju, Tea Kalska & Tapani Möttönen toimitusharjoittelijat Sonja Hyppänen & Maria Kozulya TET-harjoittelija Valpuri Alanen Avustajina tässä numerossa Pekka Elomaa, Teppo Eskelinen, Jussi Förbom, Maria Haanpää, Matti Ikonen, Mikael Kallavuo, Elisa Kissa-Öberg, Hanna Koikkalainen, Anna-Reetta Korhonen, Pertti Kurikka, Hanna Kuusela, Kai Laaksonen, Pertti Laesmaa, Renaud Lambert, Fanny Malinen, Päivi Mattila, Teemu Mäki, Jorma Mäntylä, Pilliliisa, Juhani Pyrhönen, Kukka Ranta, Janne Juhana Rantala, Henri Salonen, Kati Savela, Elina Sipilä, Kasper Strömman, Anna Talasniemi & Sinikka Tierna Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 1/11 ilmestyy 31. tammikuuta. ISSN 1457-1005
8
TEKSTI KUVAT
10
2010
HANNA KUUSELA MIRKKA HIETANEN
Suu kiinni, virkamies
EU:ssa on sananvapaus, mutta esimieheltä kannattaa kysyä, milloin sitä saa käyttää.
R Ä I S S Ä illanistujaisissa europarlamentin tuttu virkamies alkoi valittaa siitä, ettei suomalainen media käsittele tarpeeksi EU-asioita. Yritin puolustautua: unioni tuottaa niin valtavasti turhanpäiväisiä vihreitä ja valkoisia kirjoja, päätöslauselmia ja tiedonantoja, ettei niiden seasta voi löytää olennaista ja kiinnostavaa. Pah, sanoi virkamies ja totesi itse olevansa oikein hyvin selvillä siitä, mitä EU:ssa tapahtuu. "No mikset sitten kirjoita aiheista, keskustele julkisesti, kerro meille, jaa tietoa?" kysyin.
E
NIIN, MIKSI KUULEMME K AIKKI RAIMO KOMISSION
"Sen tavoitteena on suojella eurooppalaisten instituutioiden etuja", hän sanoo. "Kun virkamiehet julkaisevat yksityishenkilöinä, komissio haluaa varmistaa, että sen etuja suojellaan", Mann toteaa. työskentelevä suomalainen virkamies on hieman eri mieltä: "Virkamiehenä minun on oltava lojaali palkanmaksajalle, mutta olen kuitenkin myös ihminen ja kansalainen, ja niitä oikeuksia ei saisi rajoittaa."
KOMISSIOSSA
EU-instituutioissa työskentelevien mielipiteitä niin harvoin? Siksi, että virkamiehiä on varoitettu kertomasta niitä. EU:n virkamiehiä koskevat säännökset määräävät, että virkamiehen, joka aikoo julkaista yksin tai yhdessä "mitä tahansa yhteisöjen toimintaa koskevaa aineistoa, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle etukäteen". Esimiehellä on 30 työpäivää aikaa kieltää julkaiseminen, jos "julkaiseminen voi saattaa yhteisöjen oikeutetun edun vakavasti uhatuksi". Sailasta kuunnelleet saattavat ajatella, että virkamiesten puheoikeutta onkin hyvä rajoittaa, jos halutaan poliitikkojen kantavan vastuun päätöksistä virkamiesten sijaan. EU:ssa esimiehen hyväksyntä tarvitaan kuitenkin myös silloin, kun aihe ei millään tavalla koske virkamiehen omaa työtä, ja kun teksti on kirjoitettu yksityishenkilönä. Tässä kohden säännös poikkeaa täysin suomalaisesta käytännöstä. tiedottajan Michael Mannin mukaan säännöstä kuitenkin tarvitaan.
määritelty unionin etu törmää yksilönvapauksien kanssa myös säännöksen toisessa kohdassa. Sen mukaan virkamiehen on pyydettävä etukäteen lupa, jos hän haluaa "harjoittaa viranhoitoonsa kuulumatonta toimintaa". Säännösten mukaan virkamiehillä on myös sananvapaus ja yhdistymisvapaus, "he voivat erityisesti olla eurooppalaisten virkamiesten ammattijärjestöjen jäseniä", mutta vaatimus ennakkoilmoituksesta jättää paljon tulkinnanvaraa.
E PÄ M Ä Ä R Ä I S E S T I
sihteerit, kääntäjät ja tulkit. He tietävät EU-asioista paljon muita enemmän, kuten parlamentissa työskennellyt virkamies minulle osoitti. Vuoden 2006 eurobarometrin mukaan vain 43 prosenttia jäsenmaiden kansalaisista sanoo ymmärtävänsä EU:n toimintatapoja. että 50 000:ta virkamiestä kehotetaan olemaan osallistumatta yksityishenkilöinä
ONKO JÄRKEVÄ Ä,
sellä halutaan suojella ja johon komission tiedottajakin vetosi. "Voisiko esimerkiksi se, että on eri mieltä komission puheenjohtajan Barroson kanssa, olla sellainen asia, mistä ei saa puhua?" komission virkamies pohtii. ihmisillä on aika yleisesti sellainen käsitys, että on olemassa yhteinen eurooppalainen projekti, joka johtaa kohti liittovaltiota ja josta on päätetty ja ollaan yhtä mieltä. Tällaisista makrotason asioista voisi hyvin keskustella, ja virkamiehillä voisi olla niissä annettavaa", hän toteaa. Samoilla linjoilla on Jäätteenmäki: "Eihän EU kehity muuten kuin kritiikin kautta, ja jos virkamiehiä ei yhtään innosteta keskusteluun, niin onhan se yksi asia, joka vaikuttaa siihen, että näistä EU-asioista ei paljon keskustella."
" TÄ Ä L L Ä T Ö I S S Ä O L E V I L L A
ammattijärjestöt mainitaan erikseen? Saako muihin järjestöihin kuulua ja mielenosoituksiin osallistua? Mitä sananvapaus oikein tarkoittaa, jos kaikkeen on saatava hyväksyntä etukäteen? Tätä kysyi komission virkamies Etiikka ja integriteetti -kurssilla. Kuten kaikki uudet virkamiehet, hänkin kävi uransa alussa läpi kurssin, jonka tarkoituksena on selvittää, mitä saa sanoa ja mitä ei. "Kurssilla ei uskallettu ottaa minkäänlaista kantaa oikeastaan mihinkään, vaan sanottiin, että on parempi, että kysyt asiassa kuin asiassa esimieheltä. Kurssin vaikutus ja merkitys on se, että siellä varotetaan ihmisiä tekemästä väärin sen sijaan, että kerrottaisiin oikeuksista", virkamies kertoo.
MIKSI VIRK AMIESTEN V A A T I M U S ennakkoilmoituksesta ja lojaliteetista voisi kuulostaa sivuseikalta, ellei se koskisi niin suurta joukkoa. Hieman laskentatavasta riippuen EU työllistää suoraan noin 50 000 virkamiestä osa heistä tekee poliittista sisältötyötä, mutta mukana ovat myös
in Union ää rm etu tö uksien vapa yksilön nssa. ka
V O I S I K O A S I A L L E S I T T E N tehdä jotain? Voisiko vaatimukset ennakkoilmoituksista poistaa? Tuskin. Tähän kun ei ole tarvetta. Komission tiedottajan Michael Mannin mukaan "vain hyvin harvoissa tapauksissa, kun julkaiseminen on vähällä aiheuttaa vakavaa haittaa unionin eduille, lupa evätään tarkan analyysin jälkeen". Hautala toteaa Euroopan oikeusasiamiehen vastanneen samoin: "Nämä asiat eivät ole olleet ajankohtaisia, näistä ei ole käyty oikeutta viime aikoina." Jäätteenmäen mukaan säännöksen kumoaminen ei tulisi onnistumaan. "Täällä tämä hallintokulttuuri on erilainen. Se näkyy tässä", Jäätteenmäki toteaa.
keskusteluun maanosamme tulevaisuudesta? Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen mukaan ei. "Vaatimus ennakkoilmoituksesta on täysin tyhmä, byrokraattinen ja tarpeeton", hän sanoo. "Päinvastoin pitäisi rohkaista ja yllyttää keskusteluun. Eikä siinä ole niin vaarallista, jos kaikilla ei ole yhteistä viestiä. Ei täällä EU:ssa kaikilla voi olla yhteistä viestiä, jos liberalismia ja demokratiaa kannatetaan", Jäätteenmäki lisää. miten kulloinkin määritellä eurooppalaisten instituutioiden tai komission etu, jota säännökONGELMANA ONKIN,
europarlamentaarikko Heidi Hautala olisi valmis luopumaan ilmoitusvelvollisuudesta. "Pitäisi olla ihan normaali sananvapauskysymys, että virkamiehillä on normaali kansalaisen oikeus ilmaista itseään. On vähän loukkaavaa, että siitä pitäisi ilmoittaa", Hautala sanoo. Hautala olisi valmis menemään myös pidemmälle: "Pitäisi suojella sellaisia ihmisiä, jotka paljastavat virkakoneistosta ja organisaatiosta väärinkäytöksiä. Monissa maissa tällainen on ollut keskusteluissa, koska hallinnon vastuullisuus vaatii sitä, että virkamiehillä on oikeus paljastaa epäkohtia."
M YÖS V I H R E I D E N
ennallaan, eikä komission suomalaisvirkamies taida osallistua keskusteluun tulevaisuudessakaan. "Voisin ajatella haluavani kirjoittaa omalla nimellä ja yksityishenkilönä EUasioista, mutta en lähtisi kovin helposti kirjoittamaan. Tuntuisi jotenkin omituiselta mennä antamaan se yksikön päällikölle luettavaksi ja kysymään lupaa. Eihän se välttämättä tiedä yhtään mitään aiheesta", virkamies toteaa.
N Ä I N A S I AT J AT K U VAT H A A S T A T T E L U N L O P U K S I kysyn, miten virkamies haluaa artikkelissani tulla esitellyksi. Olisiko komission suomalainen virkamies sopivan epämääräinen ilmaus? "Ehkä näiden puheiden jälkeen se on ihan hyvä ehdotus", hän toteaa.
10
2010
9
Pussikalja & romanit
Kerjäläistyöryhmän johtaja Jarmo Räihä seikkailee kohusta toiseen.
kaupungin johtavaa virkamiestä aiheutti pahennusta juopottelemalla kerjäläisongelman ratkaisemiseen tähdänneellä virkamatkalla Romaniaan ja Bulgariaan, Suomen Kuvalehti kirjoitti 26. marraskuuta. Miehet olivat kaupungin turvallisuuspäällikkö Hannu Hakala sekä sosiaaliviraston johtava asiantuntija, kaupungin kerjäläistyöryhmää johtava Jarmo Räihä. Fifi on saanut erillisen vahvistuksen siitä, että seurueen joidenkin jäsenten käytös herätti matkakohteessa voimakasta pahennusta. Lähteen mukaan "jopa työtehtävien hoitaminen on ollut aivan mitä sattuu". Räihä kiistää juopotelleensa, ja Suomen Kuvalehti vastasi Räihän kommenttiin julkistamalla kuvan, jossa Räihä juo tölkistä olutta romanialaisen Târgu Crbunetin kaupungin kadulla. Kuvassa Hakala istuu kadun reunalla oma tölkki vieressään. Hannu Hakala erosi virastaan 7. joulukuuta. Omasta osuudestaan Räihä ilmoitti Ilta-Sanomissa 8. joulukuuta, että "varoitusmenettelyä ei ole tarpeen aloittaa".
Noora Ojala
P Paz Sim! N NATO Não!
P Portugalin Nato-kokouksen v vastatapahtuma keräsi osanottajia 21 maasta. Juha Säijälä haastatteli rauhanmarssijoita Lissabonin kaduilla.
K
AKSI HELSINGIN
"Räihästä paistaa vahva asenteellisuus, joka ei mielestäni sovi asiantuntijan rooliin", kommentoi nuorisolautakunnan puheenjohtaja Emma Kari. "Romanian-matkan jälkeen hän on puhunut siellä näkemistään asioista hyvin moralistisella äänensävyllä." Karin mukaan Räihä on matkan jälkeen paheksunut esimerkiksi perheenäitien päätöstä lähteä kerjäämään sekä spekuloinut yksittäisten ihmisten tulonlähteillä. "Se ei vain mielestäni ole sosiaaliviraston tehtävä eikä kerro asiantuntijuudesta", Kari toteaa.
H E L S I N G I N K A L A S A T A M A S S A sijaitsevan sosiaalikeskus Sataman romanileirin tulipalon jälkeen 22.11. kaupunki katkaisi leirin asukkailta sähköt. Romanit yöpyivät sen jälkeen sosiaalikeskuksessa ja turvautuivat keskusta pyörittävien aktivistien apuun, sillä sosiaalivirasto ei tarjonnut apua. Vasta torstaina 25. marraskuuta romanit haettiin sosiaalikeskuksesta kaupungin järjestämään hätämajoitukseen. Heti palon jälkeen Räihä vakuutti toimittajille, että kenenkään ei anneta jäätyä hankeen vaan hätämajoitus järjestyy varmasti. Emma Karin mukaan lausunnoille ei löytynyt katetta, sillä Räihä kysyi vielä torstaina Sataman nuorilta, eivätkö he itse voisi "hoitaa asiaa loppuun asti". VA S TA K K A I N A S E T T E -
Oaxacalle uusi kuvernööri
"Kukaan ei tule olemaan lain yläpuolella", lupasi Gabino Cué Monteagudo virkaanastujaisissaan.
Oaxacan osavaltiossa, loppui joulukuun ensimmäisenä päivänä 81 vuotta kestänyt kausi: Institutionaalinen vallankumouspuolue PRI poistui vallasta. Oaxacan uusi kuvernööri Gabino Cué Monteagudo edustaa koalitiota, johon liittyivät kaikki puolueet vasemmalta oikealle PRI:n kanssa vaaliliitossa olevaa vihreää puoluetta lukuun ottamatta. Cué aloitti valtakautensa kritisoimalla virkaanastujaispuheessaan autoritaarista hallintoa ja luvaten alkuperäiskansojen perinteen mukaisesti "hallita totellen". Hän muistutti intiaanikylien oman elämäntavan kunnioittamisen tär-
M
EKSIKOSSA,
ästä "Räih hva a va paista isuus." ell asente
keydestä, mutta samalla lupasi, että ne otettaisiin mukaan Oaxacan kehittämiseen. Cue lupasi myös, ettei yhteiskunnallista toimintaa tulla enää tukahduttamaan väkivalloin. Vuonna 2006 alkaneessa kapinassa aktiivisesti toiminut opettajien ammattiliitto osoitti vallanvaihdon päivänä mieltään vaatien vankeustuomiota laajoista ihmisoikeusloukkauksista syytetylle väistyvälle kuvernöörille Ulises Ruizille. Suomalaisen Jyri Jaakkolan huhtikuussa surmanneella puolisotilaallisella ryhmällä on yhteyksiä PRI-puolueeseen. Uusi kuvernööri vakuutti, että ihmisoikeuksia loukanneet joutu-
vat teoistaan vastuuseen, eikä kukaan jatkossa tule olemaan lain yläpuolella. Väkijoukon hurratessa Cué lupasi: "Ei enää ikinä kuvernööriä, joka käyttää julkista valtaa henkilökohtaisten etujen edistämiseen muun väestön kustannuksella". Cuélla tulee kuitenkin olemaan edessään tiukka haaste, sillä korruptio on äärimmäisen syvällä hallinnon rakenteissa. Oikeistolaiseen PAN-puolueeseen kuuluva uusi kuvernööri on myös itse entinen PRI:n jäsen.
Anna-Reetta Korhonen
Lue lisää Fifistä.
Kukka Ranta
JARMO RÄIHÄ ON
parhaillaan syytettynä kahdesta avunannosta virkarikokseen. Syytteet koskevat Helsingin sosiaaliviraston johtajan Paavo Voutilaisen kalustehankintoja sekä kerjäläisprojektin tilaamista Voutilaisen entiseltä työnantajalta Helsingin Diakonissalaitokselta. Kaupunki on maksanut laitokselle 128 500 euroa konsulttipalveluista vuosina 2008 ja 2009. Kohuista ja syytteistä huolimatta Räihä on noussut näkyvään rooliin sosiaaliviraston asiantuntijana, joka saa usein yksin kommentoida kaupungin toimintaa kerjäläiskysymyksessä. Kaupunginjohtaja Pajusen ja sosiaalijohtaja Voutilaisen lähipiiriin kuuluvan "johtavan asiantuntijan" työnkuva ja tehtävään kuuluvat pätevyysvaatimukset ovat jääneet epäselviksi. Räihän kova linja romanikysymyksessä on herättänyt närää erityisesti nuorisoasiainkeskuksessa. Sosiaaliviraston kieltäytyessä hoitamasta romanien asioita nuorisoasiainkeskus on joutunut kantamaan yhä suurempaa vastuuta kysymyksestä, joka ei varsinaisesti sille kuuluisi.
fifin luetuimmat
1. Hanna Nikkanen: Pussikalja ja romanit
ajalta 8.11.7.12.
sosiaalikeskus Sataman sekä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen asettaman, Räihän johtaman kerjäläistyöryhmän välillä on jatkunut viime vuodesta asti. Kerjäläistyöryhmä on vaatinut leirin purkamista vedoten muun muassa jätehuoltoon sekä sosiaalikeskuksen vuokrasopimuksen ehtoihin. Kissa ja hiiri -leikkiä muistuttavassa tilanteessa kaupunginhallitus ja nuorisolautakunta ovat kerta toisensa jälkeen estäneet virkamiesvetoista työryhmää toteuttamasta häätöaikeitaan.
LU
Kahden johtavan helsinkiläisen virkamiehen kerrotaan juopotelleen Romaniaan ja Bulgariaan suuntautuneella matkalla, vaikka tarkoitus oli löytää ratkaisuja kerjäläiskysymykseen. Siemenet Jarmo Räihän ja Hannu Hakalan poikamaiselle virkamatkalle kylvettiin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen hellässä valvonnassa eräässä nyrkkeilyottelussa kaksi vuotta sitten.
Äärioikeiston esiintulo puhuttaa Turussa. Huomiota ovat herättäneet kaduilla entistä näkyvämmin kulkeneet porukat, joilta on takavarikoitu hiljattain muun muassa kaasusumutin ja teleskooppipamppu. Keskustelua ovat herättäneet myös äärioikeistolaiset iskulauseet sekä lievät pahoinpitelyt. Katja Lappalainen uppoutui rasistisen skinhead-kulttuurin taustoihin.
avulla Wikileaks jatkaa toimintaansa palvelunestohyökkäyksistä ja poliittisesta painostuksesta huolimatta.
4. Vastamainos: Louserit vuittuun
Luojan kiitos, ettei olla kaikki samassa veneessä!
3. Hanna Nikkanen: Me olemme Wikileaks
Wikileaks-sivusto sijaitsee nyt myös osoitteessa wikileaks.voima. fi. Voiman tarjoama peilipalvelin on yksi sadoista palvelimista, joiden
5. Hanna Nikkanen: Ei Wikileaks yhtä miestä kaipaa
Hyvä Alexander Stubb, Assange on puolellamme.
2. Katja Lappalainen: Turun rasisminvastaista mielenosoitusta häirittiin
blogeissa marraskuussa
elina aintila hanna Kuusela
Hanna Nikkanen
Lue Fifistä koko juttu. Fifissä on myös juttuarkisto sosiaalitoimen rahankäytöstä, artikkelit löytyvät hakusanalla Voutilainen. Kerjäläisprojektin rahankäyttöä käsittelevä artikkeli löytyy otsikolla Kerjäläisten kaverit.
Oikeutta kolumbialaisten eläimille
Keskiluokkaisten perheiden nuoriso nousee puolustamaan eläinten oikeuksia.
Minä, pohjalainen fasisti
Viime viikonloppuna sain kuulla olevani sekä pohjalainen nainen että fasisti. On selvästi aika kirjoittaa Lapualaisoopperasta.
10
10
2010
kulttuuri
tu, ja kampanjan sivustolta voi lähettää joulukorttina minkä tahansa kilpailutöistä esivalituille vastaanottajille, öijotka kuuluvat asianomaisten yhtiöiden sikariportaaseen. Voiman mennessä painoon kortteja ja aoli lähetetty jo nelisen tuhatta kappaletta. Jari Tamminen en
www.sateilevaajoulua.fi www.facebook.com/sateilevaajoulua a
häirintä
"Suomen sijoitus ilmastovertailussa parantunut arvosana silti "heikko"."
LUONTO-LIITTO, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO, WWF SUOMI JA MAAN YSTÄVÄT 7.12.
Ydinosaamisalue
perustettu energiayhtiö Fennovoima haluaa rakentaa uuden ydinvoimalan. Kansalaisjärjestö Greenpeace haluaa muistuttaa kuluttajia vuoden kiihkeimmän kulutusjuhlan alla Fennovoiman omistavien yhtiöiden roolista prosessissa. Fennovoiman omistajien joukossa on useita kuluttajamarkkinoille suuntautuneita yrityksiä, merkittävimpien
VUONNA 2007
joukossa Kesko, Valio, Atria ja Myllyn Paras. Mukana omistajien joukossa on myös SOK, tosin ilman HOK-Elannon ja Pohjois-Savon osuuskuntia. Nämä viisi yritystä lohkaisevat keskenään merkittävän siivun kotimaisista elintarvikemarkkinoista. Säteilevää joulua -kampanjaan kuuluu keskeisenä osana avoin vastamainoskilpailu, jonka voittajat julkaistaan 21. joulukuuta. Kuluttajien kynnystä ottaa yhteyttä yrityksiin on madallet-
toimittanut Kimmo Jylhämö
"Voitte käydä sitte taas sosiaaliturvaluukulla meidän veronmaksajien rahoilla."
Luokkaretki Taliin
Toisinaan poliittisen teatterin tekijän paras ystävä on poliisi.
muutama kuukausi ajassa taaksepäin. On 1. syyskuuta 2010, varhainen iltapäivä. "Maksakaa laskunne, maksakaa omat laskunne ja tulkaa sitten tänne", kiukkuinen naisgolfaaja hokee. Ylioppilasteatterin kunnallispolitiikkaa penkovan Valtuusto-esityssarjan syyskuussa 2010 esitetty viimeinen osa päättyi videoituun kohtaukseen, jossa Valtuusto-työryhmä valtuutettujen ja virkamiesten roolissa valtaa Talin takaisin helsinkiläisille.
Leikitään piiritystä
englantia ja tarkoittaa kattilaa. "Kettling" puolestaan tarkoittaa poliisien saartotoimia, joilla tukahdutetaan mielenosoituksia. Esimerkiksi Lontoon poliisi on käyttänyt viime aikoina tekniikkaa aggressiivisesti ja on saanut tästä kritiikkiäkin. Netissä voi pelata Kettle-peliä, jossa ohjastetaan poliisirivistöjä ja liikutellaan saartorenkaan sisäpuolelle jääneet henkilöt ennalta määrättyyn tilaan. Ensimmäisten helppojen tehtävien jälkeen pitää ruveta jo raapimaan päätään, jotta lauma saadaan oikeassa järjestyksessä oikeaan karsinaan. Tämä on hauskempaa kuin tikkarin vieminen lapselta! www.increpare. com/2010/11/kettle
"KETTLE" ON
P
A L ATA A N
Voitto sananvapaudelle
kriitikoitaan hiljaisiksi uhkailemalla oikeustoimilla. Toisinaan ne jopa toteuttavat uhkauksensa. Heinäkuussa 2009 hedelmäjätti Dole haastoi ruotsalaisen Bananas!-dokumentin ohjanneen Fredrik Gerttenin oikeuteen kunnianloukkauksesta. Dokumentti kritisoi Dolen toimia ja seuraa nicaragualaisten banaaniviljelmien työntekijöiden oikeustaistelua Dolea ja Dow Chemicalia vastaan. Vaikka Dole vetikin lopulta syytöksensä takaisin, vastasi Gertten vastahaasteella sananvapauden rajoittamisesta. Joulukuun alussa losangelesilainen tuomioistuin tuomitsikin Dolen 200 000 dollarin sakkoihin sananvapauden rajoittamisesta. www.bananasthemovie.com
I S O T Y H T I Ö T P E L O T T E L E V AT
on kaivaa Taliin symbolinen pieni kuoppa, joka vastaisi rakennuksen perustuksia. Noin puoli minuuttia sen jälkeen, kun olemme kävelleet kentälle lapioiden kanssa, poliisi on soitettu paikalle. Golfarit eivät jaksa odottaa virkavallan saapumista. Pieni kuoppa nostaa asenteet esiin. "Painukaa vittuun täältä", golfarimies karjuu. "Voitte käydä sitte taas sosiaaliturvaluukulla meidän veronmaksajien rahoilla."
PÄ Ä M Ä Ä R Ä N Ä M M E
lapiot käsistä ja tönivät näyttelijät syrjemmälle. Pariin otteeseen poikittaislapiolla kumoon tuupattu poliittisen historian opiskelija Jari Hanska ei putoa roolistaan. Hän esittää Helsingin jo eläkkeelle jäänyttä, kiinteistötoimesta vastaavaa apulaiskaupunginjohtajaa Pekka Korpista, joka on saanut herätyksen, liittynyt Ylioppilasteatteriin ja ryhtynyt tositoimiin. "Ei ole mitään syytä lietsoa paniikkia", Hanska opastaa golfareita. Iso mies yrittää lyödä toista kuvaajaa lapiolla, molemmat kamerat hajotetaan. Näyttelijät jatkavat kuvaamista kännyköillään. Kaksi golfäijää saartaa kotimaisen kirjallisuuden opiskelijan Piia Peltolan. "Kato sen ilmettä jumalauta, se on ihan ku se sais orkun juuri", golfäijä sanoo. "Ehkä se saakin", toinen vastaa. Onneksi poliisi saapuu paikalle nopeasti.
G O L F A R I T R E P I V ÄT TA L I N G O L F K E N T TÄ , sen kartanorakennukset ja vuokralainen, Helsingin Golfklubi HGK, nousivat hiljattain otsikoihin. Klubi yritti lunastaa Talin kartanon ja muut rakennukset kaupungilta alihintaan. Helsingin kaupungilta puolestaan löytyi halukkuutta myydä rakennukset klubille alihintaan 800 000 eurolla, vaikka rakennusten arvoksi on määritelty 1,4 miljoonaa euroa. HGK väitti, että rakennukset ovat röttelöitä, joiden kunnostaminen tulee kalliiksi. Klubin jäsen myönsi kuitenkin Suomi TV:lle, että esimerkiksi homeiseksi väitetty Arkkolan talo on juuri remontoitu erinomaiseen kuntoon kaupugin tuella. HGK laskeskeli jäsenlehdessään saaneensa kaupungilta vuokraamiensa rakennusten kunnostamiseen tähän mennessä ainakin 400 000 euroa. H G K O N V U O K R A N N U T Talin kenttää ja kartanorakennuksia kaupungilta jo vuosikymmeniä. Talin eliittikerhoon kuuluu 1 350 jäsentä. Jäseneksi pääsy ei ole helppoa, Taliin valikoidutaan. Esimerkiksi kokoomuksen valtuutettu ja kansanedustaja Jan Vapaavuori poimittiin klubin jäseneksi heti sen jälkeen, kun hän nousi asuntoministeriksi. Tiiviistä kaupunkirakenteesta saarnaavan Vapaavuoren sokea piste on Talin 55 hehtaarin aukko keskellä Helsinkiä. Vuoteen 2009 asti HGK maksoi kentästä 7 000 euroa vuokraa vuodessa. Summa nousi otsikoihin vuonna 2008, kun kentän vuokrasopimusta uusittiin. Talin kenttää hallinnoi Helsingin liikuntavirasto. Viraston johtaja Anssi Rauramo, HGK:n ainaisjäsen, hoitaa klubin etuja myös liikuntavirastossa. Kun Helsingin Sanomat sai vihiä asi-
asta, Rauramo joutui jääväämään itsensä Talia koskevista päätöksistä. Talin vuokraa nostettiin ja skandaali vaimeni. kompensoi HGK:n noussutta vuokraa vuokrasubventiolla ja muilla tuilla. Summien laajuus alkoi valjeta viime kesänä, kun tutkimme Valtuusto-esitystä varten Talin ja HGK:n kustannuksia veronmaksajille. Kiinteistövirastossa ihmetellään liikuntaviraston ja Talin likeisiä suhteita. Eräs kiinteistöviraston virkamies kertoi puhelimessa enemmän kuin mielellään, että liikuntavirasto myöntää Talin kentälle vuokratukea puoli miljoonaa euroa vuodessa. Subvention lisäksi liikuntavirasto on käyttänyt satoja tuhansia euroja Talin kiinteistöjen huoltoon. Helsingin kaupunki vaatii veronmaksajiltaan kriisitietoisuutta ja karsii palvelujaan. Kaupungin vuokra-asuntoa jonottaa 20 000 kotitaloutta. Toinen kiinteistöviraston virkamies laski työryhmän pyynnöstä, kuinka paljon Helsingin kaupunki menettää tuloja, kun Talin kaltainen arvokas maapläntti makaa tyhjänä. Asuntokäyttöön valjastettu Tali tuottaisi kaupungille viisi miljoonaa euroa vuodessa. Tontin arvo olisi 115 miljoonaa.
L I I K U N TA V I R A S T O
"Puolue jolla on kyrvät"
äänestäjän tarvitsee vaalipäivänä tietää masentuakseen", Lehteä julkaiseva Samizdatkollektiivi lupaa Rakkaan almanakan takakannessa. Kalenteriksi läpyskä onkin melko mahdoton vuoden kaikki tiistait on kasattu kalenterin loppuun, koska ne ovat "niin vittumaisia ja tylsiä päiviä" mutta läpyskä repii politiikasta kaiken irti tavalla, joka saa muinaisen Pahkasian kalpenemaan. Rakas almanakka vuodelle 2011. Atena 2010. 192 s. lehtilehti.fi
" K A I K K I M I TÄ
kun Talin vuokraa nostettiin vuonna 2008, HGK pakotettiin avaamaan kaupungivaltuutettu Arto Bryggaren aloitteesta pelivuoroja myös muille kuin jäsenille. Golfklubilaiset eivät ole antaneet tätä vieläkään anteeksi. Kun työryhmämme käveli kentälle syyskuussa kuoppaa kaivamaan, yksi näyttelijöistä kuuli golfarin spekuloivan, että "nuo taitavat olla sitä Bryggaren porukkaa". Tavallisten veronmaksajien ja eliitin välinen ero näyttääkin nykyään olevan se, että kun tavikset pistetään elämään vapaiden markkinoiden pelisääntöjen mukaan, eliitti jatkaa pikku keitaassaan omituista puolisosialistista sossupummielämää. "Maksakaa laskunne, maksakaa omat laskunne", golfnainen huusi Valtuusto-sarjan ryhmälle Talin kentällä syyskuussa 2010. Tähän asti kaupunkilaiset ovat maksaneet eliitin harrastuksen. Maksaisitte vittu itse omat laskunne.
SAMASSA YHTEYDESSÄ
Susanna Kuparinen
Kirjoittaja on Voiman toimituspäällikkö & Valtuusto-sarjan ohjaaja. Talin golfkentän valtausvideo, artikkelin pitkä versio & poliittisen teatterin blogi osoitteessa eduskuntaesitys.blogspot. com.
10
2010
11
"Teollisuusmaiden päästövähennyshankkeet kehitysmaissa saattavat jopa lisätä kasvihuonekaasujen päästöjä." FINNWATCH 30.11.2010
Doku-Banksy
Kun Banksy ohjaa dokumentin, vastuu on katsojalla.
Banksy on maailman tunnetuin katutaiteilija. Henkilöllisyytensä salaavan taiteilijan tekemiä sapluunagraffiteja määrätään suojeltavaksi ympäri maailmaa, ja töistä maksetaan maltaita taidehuutokaupoissa. Banksyn vuoden 2010 Sundance-elokuvafestivaaleilla ensi-iltansa saanut "maailman ensimmäinen katutaidekatastrofielokuva" Exit Through The Gift Shop esitetään pian myös Suomessa. Alkunsa elokuva sai, kun kuuluisien katutaiteilijoiden työskentelyä videokameralla taltioinut Thierry Guetta yritti tuottaa ilmiöstä dokumentin. Valmis dokumentti oli täysin katsomiskelvoton. Banksy ehdotti roolien vaihtoa: Thierry tekee taidetta ja Banksy dokumenttia. Pakkomielteenomaisesti elämäänsä videokameralla taltioiva entinen vaatekaupanpitäjä Guetta nousi elokuvaprosessin edetessä yhdeksi taidekentän kuumimmista nimistä.
ster now! Regi
Looking for new talents!
E
NGLANTILAINEN
Onko uka liä k sillä vä ttaa, jos teu työt to a itse on ij taiteil deteos? tai
Katutaiteen suosion aallononteharjalla surffannut Guetta etesta nee taiteilijan urallaan nollasta essataan jättiläismäisellä hetkesgal sä järjestämällään Barely Legal -näyttelyllä Los Angelesissa. Taidekeräilijöiden ja -välitälitetta täjien nopeasti omima Guetta denkyseenalaistaa taiteilijan idenmantiteetin, sillä hänen palkkaamansa ammattilaiset toteuttivat käyptännössä kaikki näyttelyn pop- ja katutaideteokset. kset. Guetta ilmeisesiseseointi vastasi ideoinnista. Voiko tuottaottaaiteijan nimetä taiteilijaksi? Banksyn ja dalGuettan kohdalla kysymys kuuillä luu, onko sillä os väliä kuka työt toteuttaa, jos taiteilija itse on taideteos.
E L O K U VA N N I M I ,
Win 5000 and possibly a record deal!
Ourvision is especially for immigrants, people of immigrant origins and foreigners living in Finland. The contest is divided into five groups: Asiavision, Afrovision, Americavision, MiddleEastvision and Europevision. Register during 1. 12. 2010 15. 2. 2011 and get more information at www.caisa.fi or at Caisa infodesk.
The International Culture Centre Mikonkatu 17 C www.caisa.fi
kääntäminen sopii Banksyn muun tuotannon linjaan, joka on kyseenalaistanut taiteen rajoja ja taiteilijan identiteettiä. Elokuva kuvaa prosessia, jossa Thierry Guettasta tulee hypetetty taiteilija, Mr Brainwash. Epäselväksi jää, onko Mr Brainwash oikea taiteilija vai Banksyn uran hienoin taideteos. Sekin, onko dokumentissa itse asiassa mikään totta tai aitoa, jää katsojan harkittavaksi.
ROOLIEN
Uloskäynti nti ta, lahjatavaramyymälän kautta, alirvailee taidemaailman kaupallistumiselle. Myös Banksyä syyesta. tetään töillään rahastamisesta. inen Toki ristiriitojen synnyttäminen on ollut Banksyn tuotannon ytimessä uran alusta alkaen. Suomessa on odotettu elokuvan saapumista valkokankaalle vuoden verran, ja se on ehtinyt levitä nettiin laittomana torrent-tiedostona. Faneja on pidetty pitkään odotuskannalla, ja se on varmasti ajanut yhden jos toisenkin turvautumaan viekkauteen ja vääryyteen.
BANKSYN
nen sopii vaikka Voima ja sen työntekijät eivät suinkaan kannusta ketään laittomuuksiin. Jari Tamminen
Banksy: Exit Through the Gift Shop. DocPoint-elokuvafestivaalilla tammikuussa, www.docpoint.info. Dvd verkkokaupoissa, torrent-tiedosto netissä.
töiden usein luvattomaan luonteeseen elokuvan piraattilataami-
Kukka Ranta
12
10
2010
"Lääkärit eivät lisäisi yksityisen sektorin roolia terveydenhuollossa."
ARTTU SAARINEN VÄITÖSKIRJASSAAN SUOMALAISET LÄÄKÄRIT JA SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO OSANA HYVINVOINTIVALTIOTA JA SEN TERVEYSPOLITIIKKAA.
Himoittu uusi Arktis
Alun Anderson kertoo tarinoita Pohjoiselta napa-alueelta, jonka ekosysteemit & ihmiset elävät aarrearkun päällä.
Vastikkeetonta rakkautta & vapaaehtoista köyhyyttä
Perinteet törmäävät muutospaineisiin, kun ilmasto ei ole enää entisensä.
erään parituhatta vuotta sitten eläneen juutalaisen radikaalifilosofin ja performanssitaiteilijan syntymäjuhlaa. Tärkeimmät hänen radikaaleista ideoistaan olivat vastikkeeton rakkaus ja vapaaehtoinen köyhyys. Uutta ja erityistä palestiinalaishepun tyrkyttämässä rakkausfilosofiassa oli ajatus rakkaudesta lahjana, joka pitäisi antaa vastakaikua vaatimatta ja että kaiken voisi antaa ja saada anteeksi. Se on uutta, erityistä ja epäsuosittua edelleen, sillä yhteiskuntamme lähtökohtaoletus on, että jokainen on pohjattoman itsekäs, että lahja annetaan sille, jolta voidaan kohtuudella odottaa vastalahjaa ja ettei ole rakkautta ilman vaatimusta vastikkeesta, jonka oikea hinta määrittyy markkinoilla. Nasaretilainen vaati myös äärimmäistä tasa-arvoa, sillä hän kiisti rikkaiden ja aseistettujen ylivallan ja väitti että hullut, sairaat, rikolliset ja lapset ansaitsevat yhtä paljon kunnioitusta, oikeuksia ja rakkautta kuin hyveellisimmät neropatit.
P I A N V I E T E TÄ Ä N
puhui samalla tavalla kaksijakoisesti kuin punavihreä liike tänään: yhtäältä vaati kurjalistolle leipää ja hoivaa, toisaalta vaati vauraita luopumaan krääsänkasaamisesta ja sillä rehvastelusta ja etsimään onnea muualta. Luopuminen ei ole suosittua vieläkään, joulusesongin merkitys kulutushuippuna vain on kärjistynyt. Suomessa vähittäiskaupan arvon keskimääräinen kasvu joulukuussa 19952009 oli 4,5 prosenttia ja 2000-luvulla neljä prosenttia. Joulukuun 2010 vähittäiskaupan arvon kasvuennuste on noin viisi prosenttia. Pelkästään Helsingin seudulla henkilöautojen määrä kasvoi viiden viime vuoden aikana viidenneksen. Tiedämme hyvin, ettei meillä ole tähän varaa.
K Ö Y H Y Y D E S TÄ H Ä N
että Pohjoisella napaalueella on 30 prosenttia maailman vielä löytämättömistä maakaasuvaroista ja 13 prosenttia löytämättömästä öljystä. Suurin osa raaka-ainevaroista sijainnee alle 500 metrin syvyisillä merialueilla, eli niitä voitaisiin periaatteessa alkaa porata. Raaka-aineisiin kohdistuva himo elää voimakkaana. Sen on huomannut lontoolainen tiedemies ja tiedetoimittaja Alun Anderson, joka kertoo tarinoita pohjoisesta kirjassaan Kun Arktis sulaa. Rikastumisen himo näkyy Suomen lähialueillakin. Esimerkiksi Barentsinmerellä on ollut viime aikoina havaittavissa uutta toimintaa. Lähes 40 vuotta kestäneiden erimielisyyksien jälkeen Norja ja Venäjä sopivat tänä vuonna, missä maiden välinen meriraja lopultakin kulkee. Lähiaikoina kumpikin osapuoli pääsee käsiksi kiistellyllä alueella olleisiin öljy- ja kaasuesiintymiin.
K A I K K I A P O H J O I S E N poraus- ja kaivoshankkeita voidaan vastustaa sillä perusteella, että ympäristölle aiheutuu haittaa. Öljyonnettomuuksien mahdollisuus sai erityistä huomiota sen jälkeen, kun porauslautta Deepwater Horizon räjähti Meksikonlahdella huhtikuussa 2010. "Meksikonlahden vuodon jälkeen ei mennyt kuin pari kuukautta, ja öljynporausinto oli taas entisellään", marraskuussa Suomessa käynyt Anderson tuskailee. Tuoreen tutkimuksen mukaan ainaAlun Anderson
A
RVIOIDA AN,
kaan Yhdysvallat ei vakuuta valmiuksillaan arktiseen öljyntorjuntaan. poraus- ja kaivostoiminnalle löytyy kannatusta paitsi teollisuudessa myös alkuperäisasukkaiden parissa. Inuitit Grönlannissa ja Kanadan Nunavutissa ovat saaneet jo kohtalaisesti poliittista valtaa. Sen lisäksi he haluavat taloudellista itsenäisyyttä, joka perustuisi paikallisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Jamalin niemimaalla Venäjällä on nenetsipaimentolaisia, jotka tahtovat pitää poronhoitokulttuurinsa mutta samalla vaurastua alueensa kaasuhankkeista. Vastineeksi yhteistyöstä poronhoitajat vaativat muun muassa, että kaasuyhtiöt ottavat porojen liikkumistarpeet huomioon, siivoavat jälkensä kun poraustyöt ovat päättyneet ja luovuttavat maat sitten takaisin paimentolaisten käyttöön. Toisaalta myös perinteet törmäävät muutospaineisiin, kun ilmasto ei ole enää entisensä. Jos jäätä ei ole, sen varassa ei voi metsästää eikä ajaa poroja.
R I S K E I S TÄ H U O L I M AT TA A R K T I S E N M E R I J Ä Ä N määrä on avainasemassa maailman ilmaston kannalta. Jos jää katoaisi kokonaan, maapallon ilmasto voisi lämmetä epätoivottavalla tavalla. Pohjoisen jäämeren eliöyhteisö on monin tavoin sopeutunut merijään olemassaoloon. Jääkarhut ja mursut ovat tutuimpia esimerkkejä suurnisäkkäistä, joiden elämä on vaikeutunut jään vähenemisen myötä. "Jääkarhut ja mursut pystyvät sentään jossain määrin tulemaan toimeen maaeläiminä. Lajit, jotka eivät pysty
lainkaan siirtymään merestä maalle, ovat kaikkein suurimmassa vaarassa", Anderson arvioi. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi sarvivalaat, jotka ovat varsin erikoistuneita ruokavalionsa ja elinpaikkojensa suhteen. Vielä erikoistuneempia ovat monivuotisen merijään sisässä elävät planktonlevät ja niitä syövät pienet eläimet. Menetämmekö tämän merkillisen pienoismaailman ennen kuin opimme sitä kunnolla tuntemaankaan? kannalla, että ilmastonmuutosongelman ratkaiseminen ei ole mahdollista ilman uudenlaista energiatekniikkaa. Ehkä voisimme käyttää merenpohjan metaanihydraatteja uutena energianlähteenä? Näitä metaaniesiintymiä on maailman merissä valtavat määrät.
ANDERSON ON SILLÄ
Anderson palaa asiaan hyvien uutisten kera. Kanadassa on onnistuttu ottamaan merenpohjan hydraattiesiintymästä metaania kaasumaisessa muodossa yhtäjaksoisesti jopa kuuden päivän ajan. Metaanihydraateista ei ole odotettavissa ihmeratkaisua maailman päästöongelmaan, mutta metaani voisi aikanaan vähentää likaisempiin fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvaa kysyntää. Saatamme tarvita kaikki keinot mitkä keksitään.
V I I K KOA M YÖ H E M M I N
Maria Haanpää
Alun Anderson: Kun Arktis sulaa. Elämä, kuolema ja politiikka arktisella alueella. Art House, 2010. 392 s. Lue lisää Fifistä.
meitä kääntämästä kehityksen suuntaa? Talousjärjestelmä ja laiskuus. Sanotaan, että talousjärjestelmämme romahtaa, jos talous ei kasva, että maailman finanssijärjestelmä luhistuu, jos sijoituksiin ladatut kasvutavoitteet eivät toteudu. Talouskasvu on muka välttämätön, koska talouden kyljestä vuollaan verotulot, joilla maksetaan niin sanotut hyvinvointipalvelut. Kaiken voisi tehdä oikeasti toisin. Tekniikan kehityksen keventämä työtaakka voitaisiin jakaa tasaisemmin, spekulaatiotalous ajaa alas ja tuotantoresurssit kohdistaa suoraan hyvinvointipalvelujen tuottamiseen.
M I K Ä S I T T E N E S TÄ Ä
UUSI KULTARYNTÄYS. Pohjoisen napa-alueen asukkaat elävät keskellä muutosta. Ilmaston lämmetessä alueen luonnonvarat houkuttavat yhä useampia.
on se, että pelkäämme vapaaehtoista köyhyyttä, kulutuksen radikaalia vähentämistä. Tiedämme kyllä, että Suomessa lähes kaikilla on liikaa kaikkea. Mutta ei aikaa, intoa ja kykyä käyttää sitä mitä on. Juuri pysähtyminen nauttimaan siitä mitä on, mikä on jo hankittu tai mikä maksaa naurettavan vähän tai ei mitään, on meille tolkuttoman vaikeaa. Jos Jeesus hengailisi täällä nyt, riivaisi ohikulkijoita tuolla Ympyrätalon nurkalla paasaten, miten laistamme suurimpia nautintoja, miten niin köyhät kuin rikkaatkin jääräpäisesti etsivät onnea ostohetken orgasmista ja muista kangastuksista, eivätkä uskalla tarttua siihen mikä on tässä ja nyt. Myös jouluna.
L A I S K U U T TA P U O L E S TA A N
Teemu Mäki
JHL valvoo etujasi. Tapahtuipa siellä mitä tahansa. jhl.fi/tervetuloa
14
9
2010
"Porot kokevat suurta kärsimystä, kipua ja stressiä tuotannon kaikissa vaiheissa: niin koottaessa, erotuspaikoilla, kuljetuksessa kuin teurastettaessa". SUOMEN ELÄINSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO SEY 7.12.
Marokko ryöstää Länsi-Saharan aarteet
Marokon miehittämän Länsi-Saharan alueen alkuperäisen kansan, sahrawien, rauhanomainen Gdaim Izykin protestileiri El Aaiúnin kaupungin lähellä hajotettiin väkivaltaisesti. Marokko on miehittänyt Länsi-Saharaa yli 30 vuotta siirtomaahistorian jäljiltä.
MARR A SKUUSSA 2010
Jopa Euroopan unioni paheksui Marokon väkivaltaisia toimia, joissa useita kuoli ja haavoittui. Alueelle ei ole päästetty EU:n tarkkailijoita eikä toimittajia. Väkivaltaisimmat välikohtaukset sattuivat päivänä, jona New Yorkissa alkoi Länsi-Saharan asemaa käsittelevä kolmas epävirallinen neuvottelukierros, jolle osallistuvat Marokko, Länsi-Saharan vapautusta ajava Polisario-rintama ja tarkkailijamaat Algeria ja Mauritania.
Suomen Tuemme sahrawi-kansaa -seura on välikohtausten jälkeen uutisoinut, että ainakin kuusi skandinavialaista sijoitusyhtiötä on viime vuosien aikana sijoittanut kansainvälisiin lannoiteyhtiöihin, jotka harjoittavat fosfaatintuontia miehitetystä LänsiSaharasta. Näiden joukossa on myös Ilmarinen. Hannele Huhtala
Tie sotaan käy...
Levottomuuksien aika
alkanut levottomuuksien aika, sanoo poliisi. "Kun britit mellakoivat, koko maailma inspiroituu", totesi eräs opiskelutoverini. "Sitä tapahtuu nimittäin niin harvoin. Yleensä vain juomme teetä." Siltä ei ole viime viikkoina tuntunut. Muutin Lontooseen opiskelemaan syyskuun lopussa, ja näihin kahteen kuukauteen on mahtunut kolme suurta mielenosoitusmarssia, telttailua parlamentin aukiolla sekä viikko yliopiston valtausta tämä kaikki vastalauseena lukukausimaksujen korotuksia ja korkeakoulutuksen rahoituksen leikkauksia vastaan. Marraskuun 10. päivän suurmielenosoituksesta tuli mellakka. Sen jälkeen oli helppo arvata jatkoa seuraavan.
B R I TA N N I A S S A O N M E L L A K A N J Ä L K E E N The Guardianin etusivu julisti poliisin sanoin maassa alkaneen uuden levottomuuksien ajan. Taistelu on muuttunut ympärivuorokautiseksi ja siirtynyt kaduilta kampuksille: marraskuun lopulla vallattiin yli 20 yliopistoa. Valtauksia, istumaprotesteja ja muita tempauksia on suunnitteilla julkiseenkin tilaan if you marketize our education, we will educate your market! Alusta asti opiskelijaliikkeelle on ollut selvää, että kyse on ideologisesta siirtymästä kohti markkinayhteiskuntaa, jossa sivistyskin hinnoitellaan. Se, mikä alkoi suuttumuksesta lukukausimaksujen korotukseen, on laajentunut vastarinnaksi hallitusta, yhteiskunnan kaupallistamista ja sosiaalietuuksien leikkaamista vastaan.
Naisten aseman parantamiseen tuskin tulee lisää resursseja.
...naisen sydämen kautta. Afganistanin sodassa taistellaan mielikuvista. Pommit piilotetaan nyrkin & hellan alle.
keväänä Wikileaks julkisti keskustiedustelupalvelu CIA:n salaisen muistion (Special Memorandum 11.3.2010), jossa pohdittiin, mitä Afganistanin sodan alenevalle kannatukselle pitää tehdä. Muistiossa oltiin erityisen huolestuneita naisten kielteisestä suhtautumisesta sotaan. Naton Isaf-operaation suosio kotikentillä riippuu naisten hyväksynnästä. Tehokkain keino vaikuttaa länsimaisiin naisiin on antaa Talibanin sortamien afgaaninaisten kertoa kokemuksistaan. Pitää luoda tiedotusverkosto tukemaan tätä uutisointia, pääteltiin muistiossa. Kun burka-asuinen nainen ilmestyy uutiskuviin, Naton Isaf-operaatio hyväksytään.
V
IIME
Turva ja Tapiola muistitikuillaan. Kabulin yliopiston journalismin laitos on odottanut jo useita vuosia amerikkalaisen yliopiston lupaamaa rahoitusta harjoitustoimituksen rakentamiseksi. puheenjohtaja Eeva Koskinen on tyytyväinen tuloksiin: "Olemme järjestäneet koulutusta noin 24 naistoimittajalle. Yhteistyömme on synnyttänyt avoimia, luottamuksellisia ja suoria ihmissuhteita, ja uskomme esimerkin antavan heille voimaa ja intoa", Koskinen arvioi. Koskinen kannattaa Suomen osallistumista Naton Isaf-operaatioon. Afganistan-projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Anne Hyvönen puolestaan korostaa, että asevoimin ei Afganistania rakenneta. "Suomessakin politiikan liturgia Afganistanista koskee sitä, montako rauhanturvaajaa on, ja missä päin maakuntia he ovat. Sen sijaan pitäisi puhua avun ja tuen sisällöstä", sanoo Anne Hyvönen. "Noin puolet naistoimittajista toiN A I S T O I M I T TAJ I E N
voo, että ulkomaiset joukot lähtisivät Afganistanista ja antaisivat heidän sotia oman sotansa", vastaa projektin ohjausryhmään kuuluva Kirsi Mattila. "Toinen puoli haluaa, että kansainväliset joukot jäävät. Pelko Talibanin paluusta valtaan on suuri varsinkin tapaamiemme koulutettujen naisten joukossa." hallitukseen ja sitä tukeviin läntisiin joukkoihin kohdistuva sotilaallinen vastarinta on yhä kehittyneempää. Hollannin jälkeen Kanada vetää 3 000 miestä pois maasta ensi vuonna. Jäljelle jäävät sotilaat tarvitsevat lisää resursseja. Kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan, kuten naisten aseman parantamiseen, tuskin tulee lisää resursseja. Myös taistelu yleisestä mielipiteestä ja erityisesti naisten sieluista kiihtyy. Burka-asuisia afgaaninaisia nähdään varmasti Suomen medioissa.
A F G A N I S TA N I N
School of Oriental and African Studies eli SOAS, vallattiin ensimmäisten joukossa, ja olemme istuneet sisällä nyt viikon. Nyt neuvotellaan siitä, kuinka selväsanaisesti koulun johto julkisuudessa tuomitsee säästöt, jotka leikkaisivat yhteiskunnallisilta ja taideaineilta jopa kaiken valtion tuen. Vaikuttavimmat solidaarisuusviestit ovat tulleet ammattiliitoilta ja kansalaisjärjestöiltä: taistelette kaikkien yhteiskunnan vähempiosaisten puolesta! Eräänä iltana muutama London Metropolitan Universityn luennoitsija tuli esittämään tukensa, tosin pyytäen laittamaan videokameran pois, etteivät saisi potkuja.
OMA YLIOPISTONI,
säästöistä joulukuussa. Konservatiiveihin on luultavasti mahdotonta vaikuttaa, mutta painetta kohdistetaan liberaalidemokraatteihin: varapääministeri Nick Clegg etunenässä moni heistä lupasi vaalikampanjassaan olla nostamatta lukukausimaksuja. Ja vaikka britit eivät mellakoi usein, muistaa moni että edellinen suuri opiskelijaliike torjui yliopistojen lukukausimaksut 1980-luvun puolivälissä. Talvisessa saarivaltiossa on käynnissä taistelu, jonka voittaminen epäilemättä rohkaisi aktivisteja ympäri Eurooppaa toimimaan maksuttoman koulutuksen puolesta.
H A L L I T U S Ä Ä N E S TÄ Ä
Fanny Malinen
Lukukausimaksujen korotus hyväksyttiin Britanniassa 9.12.2010.
merkitys Afganistan-mielipiteelle huomattiin jo kauan ennen CIA-muistiota. Eduskunnan Afganistan-keskustelussa joulukuussa 2007 Ben Zyskowicz ja Tuulikki Ukkola pelottelivat naisten paluulla "nyrkin ja hellan väliin" ja tyttöjen koulunkäynnin estämisellä, jos suomalaiset lähtevät ja Taliban palaa valtaan. Jo syksyllä 2007 naistoimittajien puheenjohtaja Eeva Koskinen tapasi YK:n naistenrahaston Unifemin järjestämässä tilaisuudessa Kabulissa naisjärjestö Nawan puheenjohtajan Shafiqa Habibin, joka esitti naistoimittajille pyynnön alkaa järjestää heille ammatillista jatkokoulutusta. Näin syntyi Learning Together -projekti. Naistoimittajat ry:n kouluttajat ovat vuodesta 2008 olleet opettamassa afgaaninaisille journalismia. Tukijoita ovat olleet ulkoministeriö, Suomen Microsoft, Eläketurvakeskus,
SUOMESSA NAISTEN
Jorma Mäntylä
SUOSIO LASKEE
N AT O N I S A F - O P E R A AT I O O N osal-
listuvissa Länsi-Euroopan maissa selvä enemmistö on operaatiota vastaan, ja naiset ovat miehiä kriittisempiä. Englannissa 52 prosenttia väestöstä on sotaa vastaan, Hollannissa 57 prosenttia, Ranskassa 70 prosenttia ja Saksassa peräti 85 prosenttia. Suomessa on toisin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan gallup-tiedotteen mukaan 67 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen ei tulisi pysyä kokonaan erossa Afganistanista. Tosin kun MTS kysyi, pitäisikö Suomen jatkaa sotilaallista läsnäoloa Af-
ganistanissa, 48 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen tulisi lopettaa sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa. 46 prosenttia oli sitä mieltä, että läsnäoloa tulisi jatkaa. Mielipidetiedusteluista useita kirjoja ja tutkimuksia julkaissut emeritusprofessori Pertti Suhonen tulkitsee suomalaisten haluavan Afganistanoperaation painottamista siviilipuolelle. "Kun kysyttiin, pitäisikö auttaa demokraattisen hallinnon rakentamisessa, 77 prosenttia vastasi kyllä. Kehitysyhteistyötä halusi tukea 74 prosenttia."
Jorma Mäntylä
Numero 6 / 2010 Irtonumero 9,00
38. vuosikerta
SIJOITA TYTTÖIHIN.
6 N KIMPUSSA KULTTUURIVIHKOT /10 PROOSA
Romaanin varjossa? Eeva Rohas Antti Nylén Eero Suvilehto
Novellit, esseet, aforismit
Murra köyhyyden kierre.
Romaanin varjossa?
aforismi Novelli, essee, Eeva Rohas Pasi Lampela Antti Nylén Eero Suvilehto
Pasi Lampela Sami Feiring
IGirl
am a
Elokuvat:
Because
Haastattelussa kohutun Janus Metz Afganistan-dokumentin ohjaaja
VAIN 9
ulttuurivihkot.fi suoraan kustantajalta: tilaus@k Akateemisesta kirjakaupasta tai
Keskustelut, blogit, uutiset, videot, tilaukset
www.kulttuurivihkot.fi
Anna jouluksi uusi alku kaikkensa menettäneelle.
www.parempilahja.fi
Pakolaisapu vie lahjasi konfliktialueelle sitä eniten tarvitseville ja lähettää ystävällesi kortin. Alkaen 4 . Osta lahjat osoitteesta:
Nuori Voima kirjallisen kulttuurin lehti
Puhutteleva jo vuodesta 1908
Nuori Voima on perinteikäs kulttuurijulkaisu, joka paneutuu syvällisesti kirjallisuuden, taiteen ja filosofian ilmiöihin. Lehden numerot rakentuvat aina tietyn teeman ympärille, jota käsitellään perusteellisesti eri näkökulmista. Nuori Voima täyttää tärkeää tehtävää kotimaisen lyriikan ja proosan julkaisijana sekä esittelee suomalaiselle yleisölle ennestään tuntemattomia ulkomaisia kirjailijoita.
Tulevia teemoja ovat Laboratorio, Gertrude Stein, Manifesti ja Runous 2010
+
Vuositilauksen hinta on 42 euroa. Nuoren Voiman Liiton jäsenille 25 euroa ja opiskelijoille 30 euroa. Nuoren Voiman Liiton jäsenmaksu 12 euroa. Tilaa puhelimitse (09) 628 966, sähköpostitse kirsi.kaarela@nuorenvoimanliitto.fi tai internetissä www.nuorenvoimanliitto.fi/tilaukset.html
Kritiikki Nuoren Voiman kirjakatsaus tarjoaa lukijoilleen pohdittua ja laadukasta kirjallisuuskritiikkiä ja -esseistiikkaa. Puolivuosittain ilmestyvä, yli 120-sivuinen Kritiikki on perustettu syksyllä 2009 täydentämään Nuoren Voiman teemanumeroita ajankohtaisella kirjallisuuskeskustelulla. Lehdessä käsitellään sekä kotimaista että ulkomaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Vuonna 2011 Nuori Voima ja Kritiikki yhdistyvät. Tilaajana saat viiden perinteisen Nuoren Voiman numeron lisäksi kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Kritiikki-lehden.
Nuori Voima Vuoden laatulehti 2010 -kilpailun voittaja
n ja ar as sa em as Te mi n t. te nu aka ailu en lp . tk en Ki ra los ". com on Ha ite ss. 10 a vo re 20 kk Ta dp lu Pe " or ai in en .w ilp tti ös la sk ali Yl up no i v ra sk ai ks oo ino am ja N a st tta ja m va voi sen ssa an t" po ee im vo up itt Vo ar N so ja eät ari a o on hr n J to iit vi ie mis -L an ev to ka el aim on irk isk rh Lu "k op pa
KRISTOSOFI
K U LT T U U R I V I H K O T
T U L I & S AV U
PA K O L A I N E N
Kristosofi kertoo jälleensyntymisestä, karmasta ja kehityksestä Vuorisaarnan valossa, uudesta aseettomasta sivistyksestä, kristosofisista opettajista ja heidän kirjallisesta tuotannostaan.
10 NUMEROA VUODESSA . VUOSITIL AUS 32 EUROA , IRTONUMEROT 4 EUROA . T I L A U K S E T: 050 3697 534, ANJA .KESAVUORI@GMAIL.COM WWW.KRISTOSOFI.FI
Riippumaton vasemmistolainen kulttuuri- ja mielipidelehti. Perustettu 1973, yhä nuori ja vaarallinen. Sosialismia ja piratismia, estetiikkaa ja ekologiaa. Älyllistä analyysiä ja räiskyvää debattia.
6 NUMEROA VUODESSA . KESTOTIL AUS 39 EUROA/VUOSI, MÄÄRÄAIKAISTIL AUS 46 EUROA/ VUOSI, IRTONUMERO 9 EUROA T I L A U K S E T: (09) 4114 5369 TIL AUS@KULTTUURIVIHKOT.FI
Tuli&Savu on virkeä uuden runouden lehti, joka syväluotaa, keskustelee, vaikuttaa ja näkyy. Lehti on suunnattu kaikille runouden harrastajille. Se esittelee kotimaisen parhaimmiston ja mielenkiintoisimmat käännösrunoilijat. Lisäksi julkaistaan runokritiikkejä, esseitä ja artikkeleita.
4+1 NUMEROA VUODESSA , 26 EUROA T I L A U K S E T:
Pakolaisuuden taustat siirtolaisuuden syyt Suomen Pakolaisavun työ Suomessa ja ulkomailla. Uusimmassa Pakolaisessa: Kampalan hankkeessa, turvapaikanhakijat vailla suojaa
4 NUMEROA VUODESSA , 18 EUROA TILAUKSET: TOIMISTO@PAKOLAISAPU.FI WWW.PAKOL AISAPU.FI/PAKOL AINEN
WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI
WWW.TULIJASAVU.NET
ESITYS
DOORIS
T E O S T O RY
UUSI SAFIIRI
Tiedätkö mistä esitystaiteessa puhutaan nyt? Tilaa Esitys.
VUOSITIL AUS (4 NUMEROA) 28 EUROA T I L A U K S E T: ESIT YS.TODELLISUUS.FI
Dooris on poliittinen naistenlehti ja naisasialehti. Emme kaihda f-sanaa.
ILMEST YY NELJÄSTI VUODESSA . HINTA 20 EUROA/VUOSI. T I L A U K S E T: TIL AA DOORIS NETTISIVUILTAMME: WWW.DOORISLEHTI.FI
Vuonna 1975 perustettu Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n julkaisu. Jakelu musiikin tekijöille, käyttäjille ja musiikkikulttuurista kiinnostuneille.
NELJÄ NUMEROA VUODESSA . VOI TIL ATA ILMAISEKSI.
Perustettu vuonna 1975. Integraalihenkisyyden Aikakauskirja vuodesta 2008. Lehden voi tilata kotiin, työpaikalle tai lahjaksi.
15 EUROA/2 LEHTEÄ (1 VUOSI) TAI 28 EUROA/4 LEHTEÄ (2 VUOTTA). T I L A U K S E T:
TIL AUKSET: TEOSTORY@TEOSTO.FI WWW.TEOSTO.FI
(015) 543 112, UUSI.SAFIIRI@VIA .FI WWW.UUSISAFIIRI.FI
K U L T T U U R I - , M I E L I P I D E - J A T I E D E L E H T I E N L I I T T O K U L T T I R Y on miltei kahdensadan lehden kattojärjestö,
jonka lehtien sivuilla käydään merkittävä osa suomalaisesta kulttuuri- ja yhteiskuntakeskustelusta.
LÖYDÄ LEHTI LAHJAKSI Kultin sivuilta! Tilaa koko vuoden ajan ilahduttava ja muistettava lahja.
Valikoimassa lehtiä vauvoista vaareille, rokkikukoista joogeille! www.kultti.net
Kulttilehdet.net-verkosto tuo laadukkaat pienlehdet irtonumeromyyntiin. Vaadi parempaa luettavaa kirjakauppaasi tai vaikka kantakuppilaasi. Palvelun käyttö on ilmaista jälleenmyyjille. Tutustu verkostoom täällä: www.kulttilehdet.net
LAATULEHDET LÄHELLÄSI:
T I E D O N A N TA J A
PSYKOLOGIA
LIBERO
TA N S S I
Vaihtoehtoisesta vasemmistosta ja 2000-luvun sosialismista kiinnostuneille. Ilmestyy kerran viikossa. Myös verkkojulkaisu tiedonantaja.fi.
3 KK 24 EUROA , 12 KK 75 EUROA (T YÖTTÖMÄT JA OPISKELIJAT 20 EUROA JA 55 EUROA). T I L A U K S E T: (09) 7743 810, TOIMISTO@TIEDONANTAJA .FI WWW.TIEDONANTAJA .FI
Tutkittua tietoa ja tiukkaa keskustelua ihmistä liikuttavista asioista.
6 NUMEROA VUODESSA . TIL AUSHINNAT: SISÄLTÄEN SUOMEN PSYKOLOGISEN SEURAN JÄSENYYDEN 48 EUROA / OPISKELIJAT 20 EUROA . MUUT HENKILÖTIL AUKSET 53 EUROA/ULKOMAILLE 55 EUROA . YHTEISÖT JA L AITOKSET 68 EUROA
Vuonna 1987 perustettu mielipide- ja kulttuurilehti, jonka yleisönä ovat nuoret.
4 NUMEROA VUODESSA . LIBERO ON ILMAINEN KAIKILLE VASEMMISTONUORTEN JÄSENILLE JA ALLE 30-VUOTIAAT VOIVAT TIL ATA SEN KOTIINSA VUODEN AJAN ILMAISEKSI. MUILLE TIL AUS 16 EUROA , TUKITIL AUS 20 EUROA . T I L A U K S E T:
Tanssi on Suomen ainoa tanssiin taidemuotona keskittyvä aikakauslehti. Sivuilla on kaikenlaista tanssia, ilmiöitä, kulttuuripolitiikkaa, arvioita.
VIISI NUMEROA VUODESSA . VUOSITIL AUS 34 EUROA , KESTOTIL AUS 31 EUROA . T I L A U K S E T: WWW.TANSSILEHTI.FI
T I L A U K S E T: TIL AUKSET@PSYKOLOGIA .FI (09) 278 2122
TOIMITUS@VASEMMISTONUORET.FI WWW.VASEMMISTONUOET.FI/LIBERO
ANANDA
LAPSEN MAAILMA
ETSIJÄ
V E R K K O L E H T I S AT Y Y R I
Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntaijoogejakin.
4 NUMEROA VUODESSA . 20 EUROA . T I L A U K S E T: TOIMITUS@ANANDALEHTI.FI WWW.ANANDALEHTI.FI
Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton loistava kuukausilehti!
11 NUMEROA VUODESSA . HINNAT VUONNA 2011 58 EUROA (KESTO), 67 EUROA (12 KK). T I L A U K S E T: TIL AAJAPALVELU@LSKL.FI WWW.L APSENMAAILMA -LEHTI.FI
Etsijä ei kumarra kuvia eikä raasta niitä. Etsijä on rosopintainen, selväsanainen mielipidelehti, joka keksii kristillisyyden neljästi vuodessa väsymättä vuodesta 1908.
VUOSIKERTA 4 NUMEROA . TIL AUSHINTA 20 EUROA , OPISKELIJAT 15 EUROA .
Ilmainen yleiskulttuurilehti, joka julkaisee monenlaista luovaa ilmaisua esseestä lyriikkaan ja valokuvasta musiikkiin. Vaalinut luovuuden vapautta vuodesta 2007.
OTAMME VASTAAN UUSIA TEKIJÖITÄ: TOIMITUS@SAT YYRI.NET WWW.SAT YYRI.NET
T I L A U K S E T: ETSIJA@GMAIL.COM WWW.ETSIJA .FI
20
10
2010
PELASTUSUPSEERI. Tulander osaa ottaa univormut ja sotilaalliset piirteet myös huumorilla. Kuvaajalle hän kertoo, kuinka esimerkiksi Briteissä itseironian taito osataan huomattavasti paremmin. "Puuhistamme on joskus sotilaallinen hierarkia kaukana", Tulander nauraa. Ylärivin armeijakaverit vasemmalta oikealle: Harto Linnakivi, Eero Laine, Kaisa Mäkelä-Tulander & Arvi Nikki.
PSGDFGN. "Tokdfgfdg
10
TEKSTI KUVAT
2010
21
ELISA KISSA-ÖBERG KLAUS WELP
Markku Tulander luopui pappissäädystä aloittaakseen Pelastusarmeijan upseerikoulun.
K
M
U N TA PA S I N
Markku Tulanderin ensimmäisen kerran talkoissa vuosia sitten, punaiset kutrit olivat poninhännällä ja kannanotot niin radikaaleja, että luulin hänen olevan puhdasverinen duunari. Markku kun oli kunnon korpikommunisti, joka puhui "porvareista". "Olen minä oikeissakin töissä ollut", mies naurahtaa. "Tarkemmin sanoen makkaratehtaalla Lounais-Suomessa joskus 1980-luvulla. Montaa muutakin duunia tein enempi tai vähempi pätkissä, olin tietämättäni prekaari!" työ oli fyysisesti raskasta. Markku oppi, että elämme luokkayhteiskunnassa, jossa on tiukka vastakkainasettelu työläisten ja kapitalistien välillä. Kun Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ilmoitti lakon uhasta, työnantaja kiinnitti taululle ilmoituksen, että jokainen lakkoon jäävä katsotaan irtisanoutuneeksi. "Kyllä se aika tavalla kärjisti omaa suhtautumista. Touhuaminen kommunistien, anarkistien rauhanliikkeen ja kaikkien mahdollisten vaihtoehtoihmisten kanssa avarsi ajattelua. Samoin kuin matkustelu maailmalla ympäri ämpäri Eurooppaa ja koukkaukset Aasian ja Afrikan puolelle."
A K K A R AT E H TA A S S A
vammaisjärjestöissä ja rauhan, luonnonsuojelun ja eläinten oikeuksien puolesta. "Kun pyörii vegaanien kanssa erilaisissa tapahtumissa, niin siellä makkaranpurijaa katsottiin vähän hitaasti. Taidan olla niin vaikutuksille altis, koska se jotenkin tarttui, vaikka en vegaani olekaan." Sosiaalietiikan opinnot yliopistolla ja oikeudenmukaisuusteorioiden tutkiminen johtivat Markun SKP:n jäseneksi. Markku muistaa, että kommunistien taholta hän ei koskaan saanut negatiivista palautetta siitä, että oli tunnustava kristitty.
jälkeen pariskunta hakeutui seitsemisen vuotta sitten Pelastusarmeijaan vapaaehtoisiksi. Kaisa meni sittemmin ensin työllistettynä ja myöhemmin vakituisesti Pelastusarmeijaan töihin. Hän on ollut Hyvinkään osaston johtaja puolisentoista vuotta kesästä 2009 alkaen, ja Markku on tuurannut häntä äitiysloman aikana. Parilla on kolme lasta. Kaisa on jo aikaisemmin luopunut pappeuskirjasta ja käy upseerikoulua; samoin teki Markku marraskuussa. Hän ei haikaile valkoisten liepereiden perään.
P A P P E U S E I lopu se vain muuttaa muotoaan. Moni ei tiedä, että Pelastusarmeijakin on kirkko. Jos otetaan kaikki krumeluurit pois, me julistetaan sanaa Kristuksesta." Markun mukaan kirkon työssä häntä vaivasi sen pirstaleisuus. "Jokaisella työntekijällä oli tiukasti määritelty tehtäväkuva ja mulle käsittämätön jako hengelliseen ja muuhun työhön. Pelastusarmeijassa työ on kokonaisvaltaisempaa, hengellistä on paitsi sanan julistaminen myös vaikkapa kokoussalin jalkalistojen kiinnittäminen." Kun kaikki työ tehdään kuin se tehtäisiin Jumalalle, ei tarvitse jakaa ja karsinoida mitään työstä tai itsestään: "Upseerina toimin kutsumusammatissa. Saan olla kanssakulkija elämässä, ja osaltani voin olla johdattamassa ihmistä elävään, arjessa näkyvään uskoon."
K
R I S T I T Y T E I VÄT
olleet aina yhtä
"
on harmaantunut mutta puhe on kuitenkin yhtä tulista kuin ennen. "Olen ollut tällainen aktivisti, jolla oikeudenmukaisuus on ollut johtotähtenä kaikessa toiminnassa." Markku kertoo liikkuneensa 19701980-luvuilla punk- ja anarkistipiireissä. Hän aktivoitui pikkuhiljaa 1990-luvulle tultaessa toimimaan
N
Y K YÄ Ä N P O N I N H Ä N TÄ
suvaitsevaisia. "Äänekkäintä arvostelua tuli ihmisiltä, jotka nyt ovat tuomitsemassa homoja. He ovat aina oikeassa, eikä heitä kiinnosta toisella tavalla ajattelevien argumentit." "Olisin toki saanut rukoilla köyhien puolesta, mutta radikaali yhteiskunnallinen toiminta tuntui olevan heille vaikea pala", hän toteaa. Markku jatkaa, että hänen ajatteluaan lähinnä on Latinalaisessa Amerikassa syntynyt vapautuksen teologia. "Ylätasolla kirkko voi olla mitä tahansa, mutta paikallisseurakunnissa ollaan aika konservatiivisia. Varmuuden vuoksi epäillään kaikkea valtavirrasta poikkeavaa. Eräs nasaretilainen mies puhui siitä, että ei voi palvella kahta Herraa, Jumalaa ja mammonaa. Nyt tällaiset puheet eivät ole poliittisesti korrekteja, vaikka ristille niistä päätyi ennenkin." Kaisa on pappi, molemmat saivat pappisvihkimyksen vuonna 2001. Kaisa työskenteli monissa seurakunnissa sijaisena, Markku on ollut seurakuntapastorina Somerniemellä. Pitkällisen oman paikan etsimisen ja työttömyydenkin
kojen ja köyhien puolustajana? "Minusta tuntuu, että niin sanottu konstantinolainen käänne Rooman valtakunnassa vei kristinuskon huonoon suuntaan. Silloinhan kristinusko hyväksyttiin, ja se alkoi kietoutua yhteen valtiovallan kanssa." "Pelastusarmeijan työntekijä saa tehdä ja myös joutuu tekemään vaikka mitä. Ei tarvitse pelkästään antaa ihmisille leipää, ei tarvitse pelkästään julistaa evankeliumia. Se kaikki on yhdessä, tämä on oikeastaan elämäntapa. Meillä ei ole käytännössä paljoakaan vapaata." Totta kai ihmisen tarvitsee levätä: "Meillä on tärkeänä sääntönä upseereilla se, että täytyy pitää itsestään ja perheestään huolta. Jos ei ole itse hyvässä kunnossa, ei voi auttaa toisia." Hyvinkäällä on "Poikkea Pelastusarmeijaan" -päivä. Kävijöitä on joka kerta useampi kymmenen. Silloin on kahvitarjoilu ja vaatejakelu. "Maanantaisin meillä on täällä toistakymmentä vapaaehtoista. Meillä on myös keväästä asti ollut työllistettyjä. Pelastusarmeija ei vain anna ihmiselle jotain, vaan yrittää työllistää hänet tavalla tai toisella. Jos joku on kuolemassa portaille nälkään, me ruokitaan se. Mutta me kysytään myös, onko tämä nyt sitä, mitä sä haluat vai olisiko jotain muuta elämässä. Voisiko se elämä muuttua jollain tavalla?" Eivätkö kävijät loukkaannu kysymyksestä? "Ihmiset eivät loukkaannu näistä kysymyksistä. Aika harva on kuitenkin tyytyväinen siihen, jos joutuu elämään talven asunnottomana. On aika hämmästyttävää, että tässäkin kaupungissa on useampi kymmen, jolla ei ole asuntoa." "Pahimmilla pakkasilla Hyvinkäällä on Toimari ry:n ylläpitämä märkäpää, johon pääsee suojaan, vaikka olisi kuinka kännissä. Muutamat on saa-
K
ERR AN V IIKOSSA
M
YÖ S M A R K U N VA I M O
vilkkaana keskustelu siitä, onko kirkko aidosti kansankirkko vai tietyn konservatiivisen klikin valtaama ja yhteiskunnalliseen liikehdintään torjuvasti suhtautuva keskustelukerho. Kokeeko Markku Pelastusarmeijan olevan lähempänä alkukristillisyyttä, joka sai jalansijan nimenomaan heik-
J
UURI NYT VELLOO
Kielet ja kulttuuri, maailmanpolitiikka ja talous, valtio-oppi, opintomatkat, pääsykoevalmennus, yliopisto-opintoja
> >
Hae kevään opintoihin. Opiskele intensiivisesti yksilöllisen suunnitelman mukaan.
> > > > > > >
akatemia.org
Vanha Turuntie 14 Kauniainen
TAIDEKOULU MAA
&
KTS. ILTAKURSSIT JA PÄÄSYKOE KEVÄÄLLÄ 2011 WWW.TAIDEKOULUMAA.FI
WWW.TAIDEKOULUMAA.FI KOULU OSALLISTUU WWW.X-OP.EU EUROOPAN KOMISSION TUELLA RAHOITETTUUN VERKOSTOHANKKEESEEN
www.teak.fi/avoinyliopisto
alkaen keväällä 2011
· Fyysinen komiikka 15 op
Koulutuksen tavoitteena on perehtyä fyysisen komiikan perusteisiin ja lainalaisuuksiin mm. klovnerian, miimin ja commedia dell´arten näkökulmista. Opettajina: Marc Gassot, Maya Tångeberg-Grischin, Lionel Lejeune, Soile Mäkelä, Norman Taylor, Anna Thuring ja vetäjänä Taina Mäki-Iso. Opetusaika: Kahdeksan 3-5 päivän työpajaa ajalla 6.5-9.10. Opintomaksu: 150 / Ilmoittautumisaika: 18.2.-18.4. Kurssille valitaan 16-18 opiskelijaa.
· Kohti tanssiteosta 12 op
Opintokokonaisuus johdattaa tanssiteoksen tekemiseen antamalla tietoa ja välineitä koreografisen prosessin rakentumisesta, ja siitä miten opiskelija saa hahmolle omaa kompositiota ja liikettä. Tavoitteena on oman tai osallistujien yhteisen tanssiteoksen tekeminen ja esittäminen yleisölle. Opettajat: Liisa Pentti, Riitta Pasanen-Willberg, Mia Kivinen ja Heidi Lind. , Opetusaika: la-su 16.-17.4., 21.-22.5. ja 24.-25.9., 1.-2.10., 15.-16.10., 29.-31.10., 12.-13.11., 19.-20.11. ja 26.-27.11.. Opintomaksu: 120 / Ilmoittautumisaika: 4.2.-4.4.
· Teatterikirjoittaminen 10 op
Opiskelijat aloittavat oman kirjoitustyönsä, jota kehitetään eteenpäin niin, että kurssin päättyessä työstä on näkyvissä esityksen tai näytelmän kokonaishahmo. Yhdessä tutkitaan teatterille kirjoittamisen perusasioita ja mahdollisuuksia, mutta kurssi painottuu itsenäiseen työhön oman tekstin kanssa. Opettaja: dramaturgian lehtori Jusa Peltoniemi. Opetusajat: pe-la 25.-26.2., 18.-19.3., 8.-9.4., 29.-30.4. ja 20.-21.5. sekä syksyllä kuusi viikonloppusessiota. Opintomaksu: 100 / Ilmoittautumisaika: 1.1.-16.2.
· Yhteisötanssi 7 op
Yhdessä tanssiminen, kommunikaatio liikkeessä on olennaista koulutuksessa, joka toimii johdatuksena yhteen tapaan lähestyä yhteisötanssia ja rohkaista osallistujia käyttämään liikettä arjessaan. Aikaisempaa tanssikokemusta ei tarvita, Opetuksen vetäjä: TansT, tanssitaiteilija Kirsi Heimonen. Opetusaika: la-su 26.-27.2., 5.-6.3., 19.-20.3 ja 26.-27.3. klo 10-15 Opintomaksu: 70 /Ilmoittautumisaika: 1.1.-16.2.
· Havainnon harjoitus ja kehollinen ilmaisu 3 op · Oopperan historia 4 op · · Johdatus esityksen visuaalisuuteen 3 op · Butoh Aesthetics workhop 3 cr. · · BodySchool 3 cr. More Than Walking ·
Lisätiedot avoin@teak.fi / Ilmoittautumiset www.teak.fi/avoinyliopisto
on täynnä tapahtumia. Bongaa omasi!
VIELÄ EHDIT! 29.9.109.1.11
MUISTATKO 70-LUVUN HELSINGIN?
Katja Tukiainen GOOD HEAVENS!
Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20 HUOM! UUDET AJAT ALKAEN 2.1.11. ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la,su 11-17 OPASTUKSET: LA Taidetunti klo 14, SU Taidevartti klo 13 ja 16, Taidehaltijan tunti lapsille yli 4-v klo 14. Ahertajantie 5, Tapiola. Bussit Kampista 106 ja 110.
ASFALTTIA JA AURINGONKUKKIA
HELSINKI-VALOKUVIA 196979
Simo Ristan ja Eeva Ristan
HAKASALMEN HUVILA
27.2.2011 asti kesu 1117, to 1119
Mannerheimintie 13
(Finlandia-talon vieressä)
WWW.HELSINGINKAUPUNGINMUSEO.FI · AINA VAPAA PÄÄSY
MATTS LEIDERSTAM Täältä nähtynä 16.1.2011 STUDIO Julie Nord (DK) & PIMIÖ Kristina Norman (EE) 16.1.2011 Opastukset su klo 13 ja 15 sekä ti klo 17.30
MOBIILI AFRIKKA
Matkapuhelimet ja kehitys Nairobin Kiberassa 20.10.2010-27.3.2011
TURUN TAIDEMUSEO
Aurakatu 26, Turku, (02) 2627 100 tipe klo 1119, lasu klo 1117, ilmainen sisäänpääsy perjantaisin klo 1619 www.turuntaidemuseo.fi
KULTTUURIEN MUSEO
Tennispalatsi, Et. Rautatiekatu 8, Helsinki ti 11-20, ke - su 11-18 www.kulttuurienmuseo.fi
10
2010
27
TEKSTI KUVAT
PERTTI KURIKKA PEKKA ELOMAA
t ti Per
ivät ipä nim
kan uri k
Kitaristi Pertti Kurikka tallensi bändinsä lokakuisen Saksan-kiertueen tapahtumat päiväkirjaan.
Lähtö Saksaan. Joimme Tähkätiellä kuppikahvia. Pakkasimme tavarat bussiautoon. Lähdimme ajamaan kohti Vuosaaren laivasatamaa. Vuosaaressa oli oikein ihanan kauniit maisemat. Kun tulimme laivaan, niin yksi mies meinasi hermostua Tonille. Kun saavuimme laivan hyttiin, huoneessa oli ahdasta. Minä meinasin hermostua. Teuvo sanoi, että "no niin pojat, eipäs ruveta tappelemaan. Isot miehet". Saimme ruokaa. Ruoka oli oikein ihanaa. Minä ja Kalle kävimme laivan kannella, mutta ulkona oli pimeätä. Ei näkynyt yhtään Suomea. Katselin ihmisten saumoja. Täällä laivassa voi tanssia. Pertti oksensi. Yhtäkkiä Kalle tuli katsomaan "mitä se Pertti täällä oikein yrjää?" "Pertti menee nyt omaan hyttiin chillaamaan", Kalle käski. Pertti ei saanut nukutuksi kun laiva
Tiistai 19.10.
keinui ja tärisi. Olen erittäin pahoillani.
Keskiviikko 20.10.
Saapuminen Saksaan. Aamupalaa saimme. Teukka ja Sami Helle pelasi pöytäkiekkoa. Chillasimme laivassa kun siellä ei ollut mitään muuta tekemistä, jonka jälkeen ruoka kutsui meitä syömään. Menimme laivan kapteenin komentosillalle, jossa kapteeni kertoi meille meriasioita, muun muassa kuinka syvää on vesi. Teuvo Merkkiniemi ja me pelasimme taas. Niila kiilasi voiton puolelle. Pertti hävisi. Peli oli kova matsi. Chillasimme ja kuuntelimme musiikkia baarissa. Laiva saapui Rostockin satamaan klo 21.30 Saksan aikaa, jonka jälkeen Seppo ajoi laivan alapuolella. Tulimme Saksan hotelliin. Matka meni hyvin. Pertti meinasi vähän hermostua. Lähellä oli, että kävisi huonosti. Olemme monta kertaa pu-
huneet, että Pertti ei saa hermostua. Otamme iisisti. Aamulla Sami Helle meinasi hermostua minulle, kun etsin silmälaseja ja sukkia laivan hytissä. Vihdoin löysin. Sami sanoi, että "kaikki hyvin". Olimme myös laivan kannella jossa katselimme punaista vilkkuvaa valoa.
vimme syömässä hampurilaisia, mutta vettä alkoi sataa. Soitimme kitaraa linja-autossa. Tulimme hotelliin. Heitimme kamat huoneeseen. Illalla lähdimme soittamaan punkrokkia. Pertti Kurikan Nimipäivät oli ensimmäinen bändi. Siellä oli meidän jälkeen ut i saan tamperelainen Pertti e a Torstai bändi Rad Natas un laiv ksi k 21.10. Keikka ja kanadalainen nukutu Olen tärisi. Bremenissä (FreiPreying Hands. inui & i. ke zi Friesenstraße). Sen jälkeen lähhoillan pa Aamulla heräsimdimme ajamaan erittäin me aamiaispalalle. hotellille päin. IhmiAamupalan jälkeen set lähtivät rauhoittupaska jäi vessaan. Sain maan iltaa varten. vessan kuntoon, ja paska lähti Kävin suihkussa. Ei ole kiva, viemäristä ulos. että mies haisee pahalle. On parempi Lähdimme ajamaan kohti Breme- olo kun käy suihkussa. Ei viitsi olla läniä. Moottoritiellä oli aika paljon tuu- hellä, jos mies dunkkaa pahalle. Kiitos limyllyjä ja ruuhkaa. Sillan yläpuolella tästä päivästä. oli junarata, jossa meni härveli. Kä-
Perjantai 22.10. Keikka Langwedelissä (Gasthaus Klenke). Kävimme syömässä aamupalan. Aamupalan jälkeen lähdimme tivoliin soittamaan posetiivia, jonka jälkeen menimme Alexin luokse kylään. Siellä oli ihanan kaunis maaseutumaisema, jota saimme katsella. Rauhallinen maisema. Alex kysyi Pertti Kurikan Nimipäivistä. Jokainen vastasi. Kävimme syömässä kebabia. Lähdimme esiintymään kehitysvammajärjestön järjestämään tapahtumaan, jossa oli kolme bändiä. Ensin esiintyi kehitysvammaisten bändi Kokolores, sitten Pertti Kurikan Nimipäivät ja lopuksi saksalainen Die Kafkas. Bändi pyysi kehitysvammaisia lavalle esiintymään. Minäkin menin jammailemaan. Hampurissa ajoimme kauhean isoa siltaa pitkin. Kari kiroili kauheita sanoja. Näimme kauniita valoja. Saavuimme merimieskirkolle, jossa Sami Jahnukainen kertoi meille tästä paikasta.
28
10
2010
EKA KEIKKAPAIKKA. Kitarateknikko Niila Suoranta antaa pisteet rundin ekalle keikkapaikalle. Freizi Friesenstrasse, Bremen.
HAMPURI. Alkuillan jälkeen levykirppari siivottiin pois pieneltä klubilta jonka yleisö täytti tehokkaasti.
Nyt on aika mennä nukkumaan. Kiitos tästä päivästä kaikille. Huomenna jatkuu musiikki. Pertti Kurikan Nimipäivät soittaa tässä kirkossa. Sain Alexilta sinkkulevyn ja CD:n. Kafkas-Markus antoi minulle kolme levyä. Siinä on sitten sitä muistelemista.
Lauantai 23.10.
Keikka Hampurin suomalaisessa merimieskirkossa ja Rotenburgissa (Rotenburger Werke). Kävimme suihkussa. Saimme aamupalaa. Chillasimme. Pertti Kurikan Nimipäivät soitti kirkossa. Papukaija puhui Kallen kanssa. Jatkoimme Rotenburgiin. Matkalla näimme kerrosbusseja ja tuulimyllyjä. Metrojuna ajoi ylhäällä. Keikalla Rotenburgissa humalainen suuteli ja laittoi hatun minun
päähän. Paras kaveri, mitä olen saanut. Saimme limsaa ja suklaata. Kaveri soitti diskomusiikkia. Alex sai Pertiltä ihanan lahjan kiitokseksi. Pertti meinasi melkein itkeä, kun sai kavereilta halaukset. Jos on tullakseen, niin on tullakseen. Kävimme bensa-asemalla paskalla ja ostimme suuhunpantavaa. Matka merimieskirkolle Hampuriin meni hyvin. Merimieskirkon keikan jälkeen saimme lahjaksi majakan.
Sunnuntai
24.10. Keikka Hampurissa, No Pasaran! -klubilla. Aamupalan aikana oli kirkon jumalanpalvelus. Chillasimme. Aamiaisella oli kaakaota, kahvia ja mehua. Pertti leikki bussin ajamista. Seppo kiitti. Tulimme taas chillaamaan.
Pidimme rahahommakokouksen. Niila sai rahaa roudauksesta. Bändi sai 110 euroa per nenä. Lähdimme keikkapaikalle. Oli soundcheck. Saimme perunamuusia ja soijalihaa. Oli hyvää. Pertti osti kuusi kotimaista punkvinyylilevyä. Sain kahvia ja limpsaa. Kaljupäinen Lassi Alhorinteen näköinen kaveri sanoi minulle, että "vittu perkele saatana sä oot kova jätkä". Kaksi bändiä esiintyi. Ensin Pertti Kurikan Nimipäivät, sitten ranskalainen Cartouche. Tulimme takaisin kirkkoon.
Maanantai 25.10.
Posetiivikeikka Reeperbahnilla. Kävimme suihkussa ja aamupalalla syömässä munakokkeleita. Aamupalan jälkeen tulimme chillaamaan jonka jälkeen ajoimme metrojunalla kolme pysäk-
kiä. Kävimme levykirpputorilla. Saksan maiseman talot ovat kauniita. Ostin viisi kasettia. Katselimme Saksan hienoja rakennuksia ja kauniita, ihania valoja. Kävimme fudiskaupassa, jossa myytiin vaatteita. Matkan varrella oli tivoli. Tulimme taas chillaamaan. Menimme Reeperbahnille. Kadulla oli hyvin kauniita valaisimia. Siellä oli myös Beatles-patsaat. Tissi- ja pippelikauppoja. Markus tarjosi kokikset ja kahvit. Pertti soitti posetiivia kadulla. Veivasin posetiivia. Pertti meinasi vääntyä itkuun kun oli väsynyt. Merimieskirkolla oli muistotilaisuus. Otan suruun osaa. Kun lähdimme ulos, Kalle sanoi Pertille "nyt käyttäydyt asiallisesti". Olen käyttäytynyt hyvin.
Saksassa on hyvin kauniita valomainoskauppoja. Ajoin kuntopyörällä. Kuvaajat sanoivat, että voitko laittaa enemmän vauhtia.
Tiistai 26.10. Lähtö Suomeen.
Aamulla chillattiin. Joka mies meni suihkuun. Kävin kävelyllä. Saimme kiittää papukaijaa. Kävimme kaupungilla syömässä. Jokainen kävi asioilla paitsi Pertti Kurikka. Metrojuna ajelee Hampurissa edestakaisin. Kävimme joka kaupan liikkeissä katselemassa saumoja. Varsinkin Pertti Kurikka. Ajoimme laivasatamaan. Kävimme samalla asioilla. Tarkastaja tuli katsomaan piletit. Jos ei ole pilettiä, ei pääse laivaan. Tarkastaja on hyvin tarkka ihminen. Kuusi vinyylilevyä ja yhdeksän ka-
10
2010
29
TÄYTTÄ HÖYRYÄ. Nimipäivät vetää Hampurin punkkareille pyhäpäivän illan liturgiat.
einasi ertti m keä, P n it melkei vereilta ka kun sai kset. halau
VIRITYSTAUKO.
Bändin uusi jäsen Niila huolehtii siitä, että kepit on vireessä.
settia saa viedä Suomeen. Viinaakin saa viedä. Jos ulkomailta ostaa jonkun tietyn tavaran niin, sen voi tuoda Suomeen. Minä ostan laivalta Jarmo Tähtiselle suklaata ja myös Vattuniemen pienryhmäkodin henkilökunnalle tuliaisia. Aamulla Sami Helle hermostui että "älä matki" kun vein tavarat linjaautoon niin kuin Samikin. Jokainen hoitaa omat asiat eikä hypi toisten silmille. Tänään valvotaan. Haluan limpsaa jos haluan.
Keskiviikko 27.10. Päivä laivalla. Kävimme suihkussa. Saimme aamupalaa. Chillattiin. Joku kaveri oli laivan kannella makaamassa. Kolme tyttöä ilman hyttiä. Taas chillattiin. Ruokailun jälkeen meillä oli haastattelu. Taas chillattiin. Pertti heitti
läppää että heittää itsensä laidan yli mereen. Oli aika hilkulla. Tänään on Hellen nimipäivä. Lounasruokailun jälkeen oli kitaransoittoa. Kari teki sanat. Merellä ei sattunut mitään ikävää. Kaikki selvisivät hienosti. Eikä ollut alligaattoreita. Kaikki selvisivät hengissä. Alligaattori ei syönyt kättä. Tänä iltana menemme kaikki nukkumaan. Olemme väsyneitä matkasta. Meri on hyvin kaunista. Olen saanut uusia kavereita. Haider oli samannäköinen kuin Pertti Kurikka. Ostin neljä suklaalevyä tuliaisiksi. Töissä on Teukka ja Seppo ja Kalle ja Markus ja kaikki.
Otetaan rennosti. Haluamme kiittää tästä Saksan-matkasta laivan kapteenia. Saavumme Suomeen. Puramme linja-auton tavarasäilön. Sitten suoraa päätä kotiin. Haluamme kiittää Seppo Saarelaa että ajoi meidät turvallisesti kotiin. Tapaamme taas uudestaan samoissa merkeissä, jos Pertti Kurikan Nimipäivillä on Saksan rock-kiertue. Jarmo Tähtinen, henkilökunta ja työkaverit saavat suklaalevyn. Meillä on paljon kerrottavaa. Sami Helle ja Pertsa ja Toni ja Kari ja Teukka ja Kalle ja Markus. Pertti Kurikan päiväkirjasta. Pertti Kurikka saneli, Kalle Pajamaa kirjoitti.
PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT KIERSI SAKSASSA 19.28.10.2010. MUKANA OLI:
· Pertti Kurikka (kitaristi) · Kari Aalto (laulaja) · Sami Helle (basisti) · Toni Välitalo (rumpali) · Kalle Pajamaa (roudari) · Teuvo Merkkiniemi (matkanjohtaja, sairaanhoitaja) · Markus Vähälä (tuottaja, sairaanhoitaja) · Niila Suoranta (kitarateknikko) · Jari Nordström (dokumentoija) · Pekka Elomaa (valokuvaaja) · Kyösti Välitalo (rumpalin isä) · Seppo Saarela (bussikuski)
MOUKA FILMI:
· Jukka Kärkkäinen (ohjaaja) · Sami Jahnukainen (tuottaja) · JP Passi (kuvaaja/ohjaaja) · Antti Haikonen (äänittäjä) · Marianne Heikkinen (kuvaaja) · Ville Toivanen (järjestäjä) Kuvausryhmä seurasi kiertuetta Pertti Kurikan nimipäivät -työnimellä kulkevan dokumenttielokuvan merkeissä. Elokuvan on määrä saada ensi-iltansa talvella 2012.
Torstai 28.10. Paluu Suomeen.
Aamiainen aikaisin. Aamiaisen jälkeen pakkaamme tavarat autoon.
K O U L U T Y T Ö I L L E N Ö RT T I H O M O I L L E M A RT TA H O M O I L L E G E N D E R B L E N D E R E I L L E G AY F R I E N D E I L L E K R E I S I B I L E T T Ä J I L L E D I I P PA D A A P PA J I L L E H O M P P E L E I L L E S I N U L L E K Ä Y T T Ö O P A S B - R A P U N P O J I L L E R E K K A L E S B O I L L E V I N O V I E T T I S I L L E P I K K U H I N T T A A J I L L E N A H K A H O M O I L L E T O S I M I E H I L L E K A A P P I H O M O I L L E 1 0 0 % H E T E R O I L L E B I S S E I L L E L E P A K O I L L E T R A N S U I L L E T R A N S S E K S U A A L E I L L E K I LT E I L L E
GAY&FRIEN HELSINKI
Töölön la h ti
Man
nerh
eim
J
N EN
Y
O BAR WO
u ad
|
Mech
t
Etelä
inen
at R riank spe O O He
u
int
ie
M
R nt B E imi e rh ne a nuneberginkatu R
|
BAR FEN IX
Ra P. Malm
apin
Ru
t uta
ie
nk
AL
Ka
ne
-
ink.
Kan s
r Ee
ak
.
k.
Si
m
on
. k4
elini
lahd
de
be
rg
T
nkat
G AY
6 enk.
k.
in
ie
u
k.
Ar k a d i a nk at
G AY
ik
i
. nk
1
l Ka
ev
a
. nk
u
BAR
M an
n
o
ho
h la
L
r o aut n nj a P. R ö
Ru
u k . nkad t i n atie
ne
t
ne
rh
Yr
-
E.
Malm
ink.
SU
7
nk
.
n olah d e Ruoh tin Uu er b
Ab
1
Pu
3
2
H E T E R O I L L E B I S S E I L L E L E P A K O I L L E T R A N S U I L L E T R A N S S E K S U A A L E I L L E K I LT E I L L E K O U L U T Y T Ö I L L E N Ö R T T I H O M O I L L E M A R T T A H O M O I L L E S I N U L L E ? K A U P U N G I N
FR
IE
l Bu
ev
d ar
i
Lapi
nlah
Kan s
ak
.k
.
m Si
on
k.
| . j ö GkA Y in AN
rg
be
An
Al
a ma
U
n
k.
denk
k.
.
r Ee
ik
|
in
k.
an
na
ND
S
|
K E LT A I
N
EN
Ab ra
ha
be rti nk
.
nk
k
Ka
lev
. D
n de
Lö
nn
ro
mi
A
Al
RU
be rti
ra
B
e ul
va
rd
i
ha
nk
mi nk
.
Uu
de
nm
o
.
Is
uo nav
n he i Mer eh mi si Pu r pä Se e mi
re
nk
.
kirjaliite 2010
Loistavat lahjat
Anna Biström, Rita Paqvalén & Hedvig Rask (toim.)
Pirkko Lindberg
Mary S. Lovell
NAISTEN HELSINKI
Vaikuttava kulttuurihistoriallinen opas jäljittää pääkaupungin historiaa keskiajalta nykypäivään.
HOTELLI KAIPAUS
Suuri kertomus työväenluokan taakasta, naimattomista piioista, lehtolapsista ja kaatuneista sotilaista.
MITFORDIN TYTÖT
Englantilaissisarusten kohtalot peilaavat Euroopan poliittista kaaosta 1900-luvulla.
Susanna Alakoski
HYVÄÄ VANGKILAA TOIVOO JENNA
"Vahva ehdokas vuoden tärkeimmäksi kirjaksi"
Tiedonantaja
www.schildts.fi
Saatavana kirjakaupoissa
Derren Brown
Markus Bennemann
ja muita eläinmurhaajia Eläinmaailman ällistyttävät murhatavat.
MITEN MIELTÄ HALLITAAN
Mentalisti paljastaa, miten ihmismieli toimii.
PISTOOLIRAPU
Pasi Ilmari Jääskeläinen
HARJUKAUPUNGIN SALAKÄYTÄVÄT
"Kaunista, kiehtovaa ja hyytävää kirjallisuutta."
Toni Jerrman, HS
John Harris
Äärimmäinen opas musiikkiin, myytteihin ja mielettömyyteen
HAIL! HAIL! ROCK´N´ROLL
"Good evening, Copenhagen!"
James Brown Tukholmassa 1986
www.atena.fi
RANI-HENRIK ANDERSSON & MARKKU HENRIKSSON
SAARA BÄCK (YM.) TOIM.
JARI EEROLA (TOIM.)
HELENA HALLENBERG & IRMELI PERHO
INTIAANIT
Vaikka maailman kansat ovat tulleet yhä tutummiksi, mielikuvat intiaaneista ovat yhä monin tavoin värittyneitä ja virheellisiä. Perusteos! Suositushinta 46
ITÄMEREN TULEVAISUUS
Mikä on Itämeren arvo? Miksi Itämeren kansainvälinen suojelu ontuu? Monipuolinen tutkijoiden puheenvuoro oman meremme puolesta. TietoFinlandia -ehdokas. Suositushinta 39
UUSI YLIOPPILASTALO
100 vuotta Helsingin sydämessä.
Uusi Ylioppilastalo ei ole koskaan ollut pelkkä rakennus vaan täynnä elämää, ihmisiä ja tarinoita. Upea teos! Suositushinta 53
RUOKAKULTTUURI ISLAMIN MAISSA
Ruoka-aineita ja -lajeja kahvista kaalikääryleisiin, maapallon laidalta toiselle. Reseptejä! Suositushinta 41
TACITUS
TAISTELU KEISARIVALLASTA
Silloin kun keisarit Galba, Otho
HENRIK RYDENFELT & HEIKKI A. KOVALAINEN (TOIM.)
JOHN HALDON
JEAN-LUC NANCY
MITÄ ON FILOSOFIA?
Onko filosofisiin ongelmiin mahdollista löytää ratkaisuja, ja miksi filosofiaa ylipäänsä tulisi harjoittaa? Suositushinta 25
BYSANTIN HISTORIA
Suomessa ainutlaatuinen kokonaisesitys Bysantin lähes tuhatvuotisesta valtakunnasta. Suositushinta 33
FILOSOFIN SYDÄN
Corpuksessa Nancy tarkastelee filosofian
ja Vitellius hallitsivat Roomaa ja Vespasianuksen valtakausi alkoi. Historiaa herkullisimmillaan. Suositushinta 36
suhdetta ruumiiseen, Tunkeilijassa hän kertoo sydänsiirrostaan ja taistelustaan syöpää vastaan. Kiehtova teospari! Suositushinta 29
MÅNS BROO (SUOM. & TOIM.)
OUTI LUOVA (TOIM.)
MICHEL FOUCAULT
ANTTI KARISTO
JOOGAN FILOSOFIA
"Intian kulttuurista kiinnostuneelle teos on arvokas, vakavalle joogan harjoittajalle välttämätön." Voima, viisi tähteä. Suositushinta 33
KIINAN MILJOONAKAUPUNGIT
Kirja tarjoaa avaimet suurkaupunkien muutoksen hahmottamiseen ja koko Kiinan yhteiskunnan ymmärtämiseen. Suositushinta 29
SANAT JA ASIAT
Millaisista ajattelutavoista modernin ajan ihmistieteet ovat syntyneet, ja mistä niiden käsitteet ja kysymyksenasettelut ovat peräisin? Klassikko! Suositushinta 37
YKSI PIANO VAI KYMMENEN LEHMÄÄ?
Karisto pohtii oivaltavasti onnen etsintää, hoivaa, kesämökkielämää, urheilua, kalentereita ja muita arjen ilmiöitä. Suositushinta 33
Tiedon puolella. Myös jouluna. www.gaudeamus.fi
yhteiskunta · historia · filosofia · ympäristö · talous · kulttuuri · tekniikka
Muut uutuudet ja tarjoukset
www.finlit.fi/ kirjat
Tuomas Martikainen ja Lotta Haikkola (toim.)
Lasse Koskela ja Pasi Lankinen
Maija Urponen
Lasse Vihonen
Maahanmuutto ja sukupolvet
28,
Johtajakirja
Suomalaisen kaunokirjallisuuden johtajia 28,
Yli kaikkien rajojen?
Helsingin olympialaiset ja Armi Kuusela kansainvälisyyden kynnyksellä 34,
Radio sodissamme 19391945
36,
Ulla-Maija Peltonen ja Ilona Kemppainen (toim.)
Kirjoituksia sankaruudesta
29,
"Pelko tulee yöllä, ja se sanoo: minun nimeni on Gudmo. Sen takaa ei näy kuuta eikä tähtiä."
KUVA: KATJA LÖSÖNEN
Länsimaisesta elämänmenosta haaveilevan somalitytön ja islamista turvaa ja kadonneita arvoja etsivän suomalaisnaisen tarina viettelee ja satuttaa.
anja snellman Parvekejumalat
Saatavana myös äänikirjana ja e-kirjana.
otava.fi
Seppo Järvinen: Kafkan varjo. Matkakertomuksia Prahasta. Matti Särkkä: Kaikki kuvat. Romaani. Osmo Pekonen: Oodi ilolle. Matkoja, maita, kaupunkeja. Hannu Kankaanpää: Laru. Runoja. Mika Terho: Ghana. Kertomus. Harri Raitis: Vakaumuksen tähden. Romaani. Raimo Vahtera: Turun rahapaja. Romaani. Vesa Niinikangas (toim.): Hopeakengissä yli pihan. Runoantologia. Jorma Heikkilä: Luovasta ideasta innovaatioon. Ulla Järvi & Tuula Vainikainen: Asiantuntijan mukaan. Viestintäopas media-ajan asiantuntijoille. www.enostone.fi
RUOK A A
Vää ren täm ätt öm än ruo an opa s
AITOA
M AT S E R I C N I L SSON
Henry Miller: Ystävien kirja
Beat-sukupolven ja vastakulttuurin suosikki kertoo hurjasta nuoruudestaan. A5 nid., kansiliepeet, 133 s., 22 e
Kirjaesittelyt ja mallisivut nettisivuilla
GRE EN S P OT
Kirsi Salonen: Mielen luonto
Luonto elvyttää. Eko- ja ympäristöpsykologian pioneerin kokonaisesitys aiheesta. Runsas värikuvitus. A5 nid., 143 s., 25 e
ATAR
www. green sp ot .fi kirjoja M aast a
inen Aino-Inkeri Heikk
filoso fian eettin en ydin
Manuel Santos maailmanpolitiikan temppuradalla
"Hieno ja kaunis kirja".
Harri Tapper
Manuel Santos oli tunnustettu tiedemies ja yksi presidentti Allenden henkilääkäreistä. Miten selvitä hengissä Pinochetin Chilessä ja pakolaiseksi Chilestä uusperheen kanssa? Entä miten sujuu kamppailu ihmisarvon säilyttämiseksi hyvinvointivaltio Ruotsissa?
432 s. + kuvaliite ovh 29 mm. Akateemisesta kirjakaupasta
· · ·
KUVA: SAKU SOUKKA
KUVA: MIRVA KAKKO
juba Mitä söisin öisin?
Viivin & Wagnerin keittokirja vastaa kaikkien yösyöppöjen vatsojen huutoon.
pekka ervasti timo haapala Kuka Mitä Häh 2010
Tasavallassa kaikki hyvin?
KUVA: KATJA LÖSÖNEN
KUVA: JOUNI HARALA
juha itkonen Seitsemäntoista
Kenen muistot ovat totta, kenellä on oikeus kertoa? Myös äänikirjana.
KUVA: VILLE JUURIKKALA
petri tamminen Muita hyviä ominaisuuksia
Kun kirjailija paljastaa häpeäpilkkunsa, syntyy tragikoomisia tarinoita.
olli jalonen Poikakirja
Latautunut kertomus 1960-luvun Suomesta koulupojan silmin.
Harry Salmenniemi Texas, sakset
Nuoren runoilijan näyttö kokeellisen runouden elinvoimasta.
KUVA: SUVI LAINE
KUVA: PEKKA HOLMSTRÖM
elina vuola Jumalainen nainen Neitsyt Mariaa etsimässä
Onko Neitsyt Maria myönteinen vai haitallinen esikuva?
sirpa kyyrönen Naispatsaita
Rohkea esikoisrunoteos yhdistelee anatomian kieltä lumoaviin tarumaisemiin.
KUVA: PEKKA HOLMSTRÖM
eeva rohas Keltaiset tyypit
Vahvat esikoisnovellit kuvaavat kohtalokkaita harha-askelia.
otava.fi
KUVA: IRMELI JUNG
NYT ON AIKA TILATA VUODEKSI 2011!
Kun teet tilauksen nyt, saat vuoden 2011 Diplot hintaan 30 e koko vuosi. Saat tilaajalahjana kaksi Into-pamflettia! Valitse näistä neljästä omasi:
Fleischer Rasmus: Postdigitaalinen manifesti Koivulaakso, Kontula, Peltokoski, Saukkonen & Toivanen: Radikaaleinta on arki Serge Latouche: Jäähyväiset kasvulle Kimmo Jylhämö ja Hanna Nikkanen: Politiikkaa, idiootti! - z izek
Tilaukset: myynti@mondediplo.fi. Viestikenttään: VOIMA. Kirjoita meiliin mitkä kaksi kirjaa haluat tilaajalahjaksi. www.intokustannus.fi
Riippumatonta journalismia Venäjältä.
N Y T SU O M EK SI
!
Tarjous Voiman lukijoille: neljä taskukirjaa vuodessa kotiin kannettuna 32 euroa!
Tilaa Novaja Gazeta myös lahjaksi! Kun nyt teet 2 tilausta, saat tilaajalahjana Arkadi Babtsenkon Sodan värit (ovh. 28 )
"Sananvapaus on meillä nykyisin hyvin, hyvin marginaalinen ilmiö. Novaja Gazeta on ainoa todella rohkea ja mitään pelkäämätön oppositiolehti. Kannattaa lukea!"
Venäjän entinen suurlähettiläs Juri Derjabin, 76
Arkadi Babtsenko:
Sodan värit
Omaelämäkerrallinen kertomus nuoren sotilaan kokemuksista Venäjän armeijassa.
www.novajagazeta.fi · www.intokustannus.fi
Tilaa nyt myynti@ intokustannus.fi
Viatonta joulua!
Hae joulun huikeat opukset lahjoiksi Perinteisistä kunnon kirjallisuuden joulumyyjäisistä. Tai tee tilaus osoitteessa www.intokustannus.fi
Hanna Nikkanen
Viaton imperiumi
Nokia Siemens Networks, Outokumpu, Nokia ja Stora Enso suomalaisyritysten karut jäljet Kongossa, Iranissa ja Brasiliassa.
24 , SIS. POSTIKULUT
Arkadi Babtsenko
Sodan värit
Omaelämäkerrallinen kertomus nuoren sotilaan kokemuksista Venäjän armeijassa.
24 , SIS. POSTIKULUT
Anja Portin (toim.)
Aukioloajat mape 1119, la 1017, su 1217
Perinteiset kunnon kirjallisuuden joulumyyjäiset 10.12.23.12. Postitalon Missio-sali, Mannerheimintie, Helsinki
artemisia atar atena avain bas am bazar blue finnlectura gau moon btj ed deamus into kan san uutiset like multikustannus loki multi nastamuumio nem o niin et näin nuo pulut pystykorv risotut a rakennustieto rosebud samma schildts sks sum ksammakko ma söderström taide teos terra ursa vastapain cterra cogn o vihreä lanka voima artemisia .12.- ata schildts i finnlectura gau deamus into kan pe 10 san uutiset like nastamuumio nem . lo sks summ to o niin et näin nuo 23.12 risotutkimus pie pulut pystykorv ni karh a rakennustieto rosebud samma schildts sks sum kos summa ma söderström taide teos terra ursa vastapain cog voima n o vihreä lanka voima artemisia finnlectura gau atar atena a deamus into kan san uutiset like nemomuumio nem loki multiku o niin et näin nuo risotutkimus pie pulut pystykorv nemo hu a rakennustieto rosebud samma schildts sks sum kko s teos eid ma söderström taide teos terra voima vastapain cognita tutki o vihreä lanka voima artemisia finnlectura gau atar atena a deamus into kan san uutiset like nastamuumio nem loki multikus o niin et näin nuo risotutkimus pie nemo nystykorv ni karhu a rakennustieto rosebud samma schildts sks sum kko savukeida ma söderström taide teos terra ursa vastapain cognita tutkij o vihreä lanka voima artemisia finnlectura gau atar atena ava deamus into kan i san uutiset like nastamuumio nem loki multikust o niin et näinuo risotutkim pulut pystykorv pieni karhu a rakennustieto ros ebud sammakko savukeidas sum ma söderström taide teos terra terra cognita tut cognita tutkijalii kijaliitto ursa vastapaino vihreä niin et näin nuo lanka voima a risotutkimus pie ni karhu pulut pystykorva
P
kunnon en
kirjallisuud
erinteiset
joulumyyjäiset Postitalolla
HAE HY VÄT LAHJAKIR
JAT!
Kirja vedestä
Kenen vettä kulutamme? Mikä on puuvillantuotannon todellinen hinta? Miksi ammattikalastajat katosivat Saaristomereltä? Kirja avaa näkymiä vesikriisin syihin, seurauksiin ja ratkaisuihin.
23 , SIS. POSTIKULUT
Mukana: Arktinen Banaani, Atar, Atena, AtlasArt, Avain, Basam Books, Bazar, Gaudeamus, Into, Kumppani, Kansan Uutiset, LampLite, Like, Lurra Editions, Minerva, Nastamuumio, Nemo, Pieni Karhu, PS-kustannus, Psykologien Kustannus, Pystykorva, Rakennustieto, Rosebud, Savukeidas, Schildts, Teos, TA-Tieto, Tutkijaliitto, Ursa, Vihreä Lanka, Voima.
uu "Itsesensuuri tunt . olleen minimissä ahmii." Sivuja suorastaan ti Suomen Kuvaleh
Mikael Jungner Outolintu
"Etelä-Amerikan Kurt Wallander." Booklist
Parantaja
Leighton Gage iset Haudatut muukala
RI EÄ E KOTR I LLEirti. KI I H K on
himolaji. en on into ustantamin K
amurhaaja o katoaa, ja sarj Vaim elsingissä Tulevaisuuden H s on totta. ilmastonmuuto
Kaisa Blomstedt Elämää, sisustuksia, ajatuksia
Lasse Erola Rakkauden sävel Iskelmän kulta-ajan naistähdet
Markus Hotakainen Suomen säähistoria
Anna-Kaisa Hakkarainen Juha Jokela Ihmeet tapahtuvat muille Esitystalous Lapsettomuuspäiväkirja
Atte Järvinen Pasila Vasikka & Orvot koirat
Aino Kontula Opettajan selviytymisoppi
Johanna Korhonen Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen
Tiina Lymi Susi sisällä
Ilja Mostsanski Kannaksen suurhyöksen käys 1944 venäläisin silmin
Petri Nevalainen Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri
Juho Nieminen Muovin kukkia Väliaikaista nykyrunoutta
Jope Ruonansuu Parhaat Jopet
Kari Selén Madame Minna Craucherin levoton elämä
Miitta Sorvali Miitta-tädin terapiakirja
Donald Spoto Seurapiirien kuningatar Grace Kelly
www.helsinkikirjat.fi
Samat alennukset saat myös hakiessa tavaran suoraan Voiman toimistolta (Hämeentie 48), tarjoukset voimassa tammikuun loppuun.
n alla kset: oulu J u
ku tarjo nnon
Voima: laukku
x n (Bio Re . Auki arkisi .12 10.23
NGIN HELSI ATSISSA IPAL ssa) 1118. LAS la-aula klo in a
a Voiima/-hup m F
it 45/4 ar paidat 209 e p te
u
oa ur roa
15
Hanna Nikkanen: Viaton imperiumi (Pystykorva/Like, 2010): (OVH 26 EUROA)
Kirjat yleensä: ota 4, maksa 3
Vo
ifi
49
45
17
20
OISKO AIKA VAIHTAA JOUKKUETTA?
MANNE KOHTAA MANNEN VIRON T AAKKOSE
3/2 01 0 OL EH TI KA OI SKO AI JO UK KU VA IH TA A RM IH ET TA ? NO OM
DIIVA A OLIITOST NEUVOST YTYY ESITTÄ ISVIHA! MUUKALA
KYLLÄ, HALUAN TILATA NORMIHOMOLEHDEN!
NORMIHOMOLEHTI on riippumaton kulttuurilehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2010. Heteroystävällinen ja sukupuoliroolirajoja laajasti tutkiva NHL etsii uusia, vinoja näkökulmia kulttuuriin, politiikkaan ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Tilaa nyt seuraavat vuosikerta, seuraavat viisi numeroa hintaan 29 euroa. Samalla tuet käynnistyvää lehteä omalla panoksellasi. Voit tilata lehden myös sähköpostitse: normihomolehti@gmail.com PS . Tilaajana olet halutessasi oikeutettu myös NHL:n sisäpiiritarjouksiin.
NHL
TILAAJA
29
V II S I N UMER
K E S TO T IL A U S
Kukaä pelkäaa must tä? mies
TTU TV:STÄ TU VEISSA HOMO RA LLÄ 50 CENTI TKIÄ JÄ RIITTÄÄ KSELLE VE JOKA KI TESTAA T OO KUKA SÄ
OA !
OSOITE
Voima Kustannus maksaa postimaksun
ALLEKIRJOITUS
SÄHKÖPOSTIOSOITE
sähköposti on vain tilausyhteydenpitoa varten. kyllä, haluan myös NHL:n postituslistalle mahdollisten kutsujen ja erikoistarjousten toivossa.
Miks kaikki syöttää mulle?
MAKSAJAN NIMI
NHL Voima Kustannus Oy Vastauslähetys Sopimus 5000521 00003 Helsinki
( JOS
ERI KUIN TILAAJA )
Tutustu: ww
KANN ESSA: 50 CENT
w.normihom
olehti.fi
OSOITE
Verkkokauppa avoinna 24 h
Psykologien Kustannus Oy tarjoaa käytännöllisiä kirjoja psykologian eri sovellusaloilta ammatti- ja arkikäyttöön.
www.psykologienkustannus.fi
Lue vuoden puheenaiheeksi noussut romaani, joka ravistaa käsityksiä Afrikasta.
MARKKU KUISMA
Rosvoparonien paluu
"Huumori velmuilee nurkan takana eikä vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu, kun Kuisma viipaloi Suomen talouselämän palvottua ja pelättyä aatelia." TIMO LAUKKO, MTV3 "Markku Kuisman Rosvoparonien paluu edustaa pamflettitarjonnan parasta antia. Siinä yhdistyvät Kuisman laaja taloushistorian tuntemus, terävät ajankohtaishavainnot ja kuviakumartelematon poleemisuus."
TOMMI MELENDER
Elina Hirvonen
Kauimpana kuolemasta
Kauimpana kuolemasta -romaanin lauseet soljuvat ja virkistävät kuin lämmin vesi. Turun Sanomat 25.3.2010
www.siltalapublishing.fi
www.avain.net
Lahja lukutaitoiselle!
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee. Tilaa lahjalehtitilaus netissä ja tulosta samantien lahjan saajalle lahjakortti. www.maailmankuvalehti.fi/lahjatilaus
LUKUTAITOISILLE
Anna lahjaksi ajatuksia!
Rauhoita ajankäyttöäsi ja omatuntoasi ja ratkaise joulun lahjapulmat kerralla. Vihreän Langan tilaus on edullinen, vastuullinen ja helppo lahja.
TÄYTÄ OHEINEN TILAUSKUPONKI, tee tilaus osoitteessa www.vihrealanka.fi/joululahja, soita tilaajapalveluun puh. 09-58604123. Tee tilaus 15.12. mennessä niin toimitamme sinulle lahjakortin.
Toisin sanoen.
LAHJATILAUSKORTTI
POSTIMAKSU
1. LEHTI YSTÄVÄLLE
Voit tehdä lahjatilauksen vuodeksi tai kolmeksi kuukaudeksi.
Jokaisesta tilauksesta lahjoitamme 1 euron valitsemallesi järjestölle:
Valitse tilauslaji: Vuositilaus 55 Opiskelija/työtön/eläkeläinen 40 Tutustumistilaus 10 / 3 kk
MAKSETTU
Suomen Punainen Risti Vuositilaajan lahjaksi itselleni valitsen: Jussi Laitinen: Pieni suuri energiakirja Amnesty International Serge Latouche: Jäähyväiset kasvulle Solidaarisuuskalenteri 2011 VOIT TILATA MYÖS NETISSÄ: Suomen Pakolaisapu
Vihreä Lanka Oy Tunnus 5003553 00003 Vastauslähetys
2. LAHJA SINULLE
Kiitokseksi vuositilauksesta haluamme antaa sinulle vapaavalintaisen kirjalahjan: · Serge Latouche: Jäähyväiset kasvulle · Jussi Laitinen: Pieni suuri energiakirja · Rauhanpuolustajat: Solidaarisuuskalenteri 2011
www.vihrealanka.fi/joululahja
Sukunimi: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero:
Omat tietoni Katuosoite: Sähköpostiosoite:
Etunimi:
3. LAHJOITUS JÄRJESTÖLLE
Jokaisesta tilauksesta lahjoitamme 1 euron valitsemallesi järjestölle: Amnesty International Suomen Pakolaisapu Suomen Punainen risti
Lahjatilauksen saaja Etunimi: Katuosoite: Sähköpostiosoite:
Sukunimi: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero:
BulBul Film
32
10
2010
TEKSTI KUVITUS
HANNA NIKKANEN KLAUS WELP
ME OLEMME
Wiki
leaks
Voima tarjoaa Wikileaksille palvelintilaa, koska Wikileaksin asia on myös meidän.
pyrkimykset sulkea vuodetun materiaalin julkaisukanava laittomin keinoin uhkaavat kaikkien tiedotusvälineiden vapautta. Tilanteessa, jossa Wikileaksia ei ole syytetty, saati tuomittu, yhdestäkään rikoksesta, vaiennusyritykset ovat laittomia ja moraalittomia. on isketty ennennäkemättömän rajusti kahdella rintamalla: yhtäällä palvelunestohyökkäykset ovat hidastaneet Wikileaksin palvelinten toimintaa ja välillä estäneet pääsyn sivustolle kokonaan, toisaalla poliitikot ovat painostaneet yrityksiä katkaisemaan palvelusopimuksensa Wikileaksin kanssa. Painostus on tuottanut tulosta nopeasti. Wikileaks on saanut kenkää internetpalveluntarjoajilta, verkkomaksupalveluilta ja sveitsiläispankilta. Poliittista painostusta ei ole vaivauduttu edes salailemaan. Muun muassa yhdysvaltalainen senaattori Joe Lieberman ja Ranskan tietoyhteiskunW I K I L E A K S I A V A S TA A N
taministeri Eric Besson ovat julkisesti käskeneet yrityksiä katkaisemaan yhteistyönsä Wikileaksin kanssa. Lieberman, Besson ja heidän käskyjään noudattaneet yritykset ovat
toimii nyt myös osoitteessa wikileaks.voima.fi. Voiman tarjoama peilipalvelin on yksi sadoista palvelimista, joiden avulla Wikileaks jatkaa toimintaansa palvelunestohyökkäyksistä ja poliittisesta painostuksesta huolimatta. Wikileaks-sivuston sulkemisyrityksiä torjutaan kopioimalla sivuston keskeisin materiaali sadoille tukijoiden tarjoamille palvelimille eri puolilla maailmaa. Yksi peilipalvelimista on wikileaks.voima.fi. Voima ja Fifi päättivät tarjota vuotosivustolle tukensa, koska hallitusten
I K I L E A K S -sivusto
kset usyrity & Vaienn ittomia ovat la littomia. moraa
räikeästi syyttömyysolettamaa. Tuomioiden langettaminen on oikeuslaitoksen tehtävä, ei poliitikkojen tai yksityisten yritysten. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että Wikileaks saa jatkaa toimintaansa sillä aikaa, kun väittelyä sen toiminnan oikeutuksesta käydään julkisuudessa ja, jos syytä on, kenties tulevaisuudessa myös oikeudessa.
I N T E R N E T S I V U S T O N vaientaminen on osoittautumassa vaikeammaksi kuin Wikileaksille sodan julistaneet poliitikot kuvittelivat. Satojen peilisivustojen ansioista Wikileaksin vaientaminen on nyt käytännössä mahdotonta. Selvä enemmistö palvelintilan tarjoajista on internetaktivisteja. Voima uskoo, että myös toimittajien ja kustantajien on tarjottava apuaan, kun kollegoiden työtä vastaan hyökätään laittomasti. Wikileaksin asia on meidän asiamme.
vedonneet sivuston julkaisutoiminnan rikollisuuteen. Neljän vuoden ajan toiminutta Wikileaksia vastaan ei ole kuitenkaan nostettu yhtäkään rikossyytettä. Rangaistuksen jakaminen ennen syyllisyyden määrittämistä tai edes rikotun lain nimeämistä loukkaa
Ei Wikileaks yhtä miestä kaipaa
Julian Assange ihailee Suomen kylmää valoa. Vuodot hyödyttävät hyvää hallintoa.
Wikileaksin perustaja Julian Assange kirjoitti ystävälleen viestin otsikolla Läpinäkyvyys Suomen kylmässä valossa. "Mitattavissa olevat asiat ovat tärkeä havaintojen luokka", Assange kirjoitti viestissä, jonka hän julkaisi kotisivuillaan muun kirjeenvaihtonsa ohessa. "Mittaamalla erilaisia asioita voimme muuttaa havaintojamme. Muutta-
K
ESÄLL Ä 2006
malla havaintoja voimme muuttaa reaktioita. Muuttamalla reaktioita voimme muuttaa yhteiskuntaa." tästä on Suomen verojulkisuus. Mitattavissa olevat varmat, täsmälliset tiedot yhteiskunnasta esimerkiksi vaurauden jakautumisesta estävät valtaa keskittymästä poliittisille ja teknokraattisille eliiteille. Eivät ehkä kokonaan, mutta yhdenkin ylimääräisen hierarkiaaskelman poistolla on suuri merkitys, Assange kirjoittaa. "Yhteiskunta on kasvanut liian suureksi, jotta voisimme havainnoida
ASSANGEN ESIMERKKI
sitä tarkasti", Assange kirjoittaa. "Jos haluamme nauttia pieneen yhteisöön liittyvistä sosiaalisista eduista, tarvitsemme tueksemme laskennallisia kainalosauvoja: kun A kusettaa B:tä, C:n, joka harkitsee yhteistyötä A:n kanssa, tulee tietää siitä." "Apropoo, Suomi."
T H E R E S E C A T A N Z A R I T I N artikkeli Suomen verojulkisuudesta, jota Assange viestissään lainaa, myöntää verokalentereiden ikävän puolen: sensaatiojulkisuuden, mahdollisuuden naapurien kyttäämiseen. Mutta niinhän se toimii. Läpinäky-
vyydellä, kuten demokratiallakin, on kurjat puolensa. Moni tärkeä asia hoituisi mutkattomammin, jos prosessien avoimuudesta tai demokraattisuudesta ei tarvitsisi kantaa huolta. toisinaan päänvaivaa sellaisillekin toimijoille, jotka eivät tee mitään väärää. Silloin pitää kuitenkin purra hammasta ja muistaa, miten paljon enemmän painaa toisen vaakakupin sisältö. Ensimmäinen vaakakuppi: Alexander Stubbin ja Erkki Tuomiojan närkästys siitä, että Wikileaks-vuotojen myöP A LJ A S T U K S E T T U O T TA VAT
tä diplomaatit joutuvat ehkä jatkossa valitsemaan sanansa tarkemmin, sillä luottamuksellisiinkaan viestintäkanaviin ei voi täysin luottaa. Hillary Clintonin häpeä, kun hän joutuu soittelemaan maailman johtajille pahoitellakseen näistä esitettyjä epämairittelevia luonnehdintoja. Toinen vaakakuppi: totuus tuhansista siviilikuolemista Afganistanissa ja Irakissa. Tieto Yhdysvaltain pyrkimyksistä vakoilla YK:n johtoa. Tulossa olevat paljastukset siitä, miten Venäjä, Kiina ja suuret pankit toimivat silloin, kun kukaan ei katso. Toivo siitä, että suurimmat roistot joutuvat jatkossa
10
2010
33
olemaan varpaillaan. "Kukaan ei halua, että heidän omia asioitaan vuodetaan. Organisaation sisältä tulevat vuodot ovat tuskallisia", Assange sanoo Forbesin Andy Greenbergin haastattelussa. "Mutta millä tahansa alalla nuo vuodot hyödyttävät sekä alaa kokonaisuudessaan että aivan erityisesti sen hyviä toimijoita." demokratiakin, vaatii toimiakseen läpileikkaaL ÄPINÄK Y V Y YS, KUTEN
vuutta: tarkastelun tulee ulottua kaikkiin, ei vain jo ennalta pahantekijöiksi määriteltyihin tahoihin. Assangen mainitsemille "hyville toimijoille" ei tule antaa erivapauksia. Voinemme olettaa, että Suomi kuuluu kansainvälisessä diplomatiassa tähän joukkoon, jonka ei tarvitse pelätä Wikileaks-materiaalin sisältävän lamauttavan rankkoja salaisuuksia. Silloin me hyödymme siitä, että likaisemmat pelurit pakotetaan siivoa-
mat Suurim tuvat jou roistot olemaan sa jatkos illaan. varpa
maan omaa toimintaansa ja teknologia luotsaa kansainvälistä poliittista kulttuuria kohti murrosta, jonka myötä kiduttajat ja lahjusten ottajat eivät voi enää täysin luottaa suojaustensa pitävyyteen. Vuodoista syntyy toki varmasti päänvaivaa Stubbille, Tuomiojalle ja monelle muulle suomalaispolitiikolle ja -diplomaatille. Se on lopulta samanlaista harmia kuin skandaalilehtien vuotuinen tapa
revitellä julkkisten verotiedoilla: pieni hinta läpinäkyvyyden todellisista hyödyistä.
F O R B E S I N H A A S TAT T E L U S S A Julian Assange sanoo olevansa kiinnostuneempi "korruption ekosysteemistä" kuin yksittäisistä suurista paljastuksista. Wikileaksia edeltäneessä maailmassa tietovuodot keskittyivät yhteen teemaan, kenties vain yhteen asiakirjaan.
Solidaarisuuslahja
LAITA LEHMÄ LYPSÄMÄÄN
36
Tukemalla ruuantuotannon kehittämistä voit auttaa Ugandan viljelijöitä voittamaan köyhyyden. Anna lahjaksi lypsävä lehmä.
www.solidaarisuus.fi/lahja
Solidaarisuus
ANNA TOISENLAINEN ATERIA
pienellä vaivalla ja vaikka koko kylälle
Lahjallasi toimitetaan ruoka-apua katastrofialueiden uhreille. Lisää Toisenlaisia Lahjoja löydät täältä: www.toisenlainenlahja.fi. Puh. 020 787 2101. Tilaa Ateria: Lähetä tekstiviesti ATERIA (väli) YHTEYSTIETOSI numeroon 173175. Hinta 0,25.
suomi ei elä umpiossa hyvinvointiin, turvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavat kansainväliset haasteet.
Tule mukaan nostamaan globaalit kehityskysymykset esiin eduskuntavaalien alla haasta mahdollisimman moni ehdokas vastaamaan ulkopoliittiseen vaalikoneeseen! Kepan vaalikoneessa www.vaalikone2011.fi ehdokkaat voivat esitellä näkemyksiään kansainvälisistä haasteista ja äänestäjät etsiä omia arvojaan vastaavia ehdokkaita. Pidä huolta, että mahdollisimman moni ehdokas antaa vastauksensa! Haasta ehdokkaita ja kerro heille, että globaalit teemat ovat tärkeitä. Eniten ehdokkaita kussakin vaalipiirissä haastaneet voittavat hienoja palkintoja!
Tavaralahjan sijasta voit antaa tänäkin vuonna Toisenlaisen Lahjan. www.toisenlainenlahja.fi Puh. 020 787 1201.
haasta ehdokas osoitteessa www.globbarit.fi/vaalit2011
ulkopoliittinen
kehitysyhteistyön palvelukeskus
Vaalikoneessa on 19 kysymystä muun muassa ihmisoikeuksista, maahanmuutosta, ympäristöstä, kehitysyhteistyöstä, taloudesta ja turvallisuudesta. Kysymykset ovat laatineet 20 globaalien kysymysten parissa toimivaa järjestöä ja koneen rakentamista on koordinoinut Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa.
36
10
2010
Nokia pelastaa?
Hurmoshenkinen nokialainen kirkkoherra Markku Koivisto on tallennettu u dokumenttielokuvaan. Voiman toimittaja muistelee rippikouluaan & kohtaamisia Koiviston karismaattisen jengin kanssa.
Mission torstai-illoista tuli suosittu puheenaihe 1990-luvulta alkaen kaduilla ja koululuokissa. Liikkeen johtaja Markku Koivisto kaatoi kuulijoita, paransi ja puhui kielillä. Koivisto selvisi kaksi kertaa syövästä 1990-luvulla. Pelastuminen herätti hänessä karismaattisen uskonjohtajan. Saku Pollarin Sielunpelastajat-elokuva näyttää, että keväällä 2009 Koivisto järjestää suurtapahtuman Tampereella. Viikkoa ennen tapahtumaa Koiviston verihiutalearvot romahtavat. Muutamaa päivää ennen tapahtumaa Koivisto saa sydänkohtauksen. Nokialainen karisma näyttää olevan jatkuvaa taistelua elämästä ja kuolemasta.
N
S
OKIA
vahvin muistikuvani herätysliikkeestä, joka alkoi Nokian seurakunnasta. Vuonna 1998 olin rippileireillä apuohjaajana Nokialla, Urhatun leirikeskuksessa, oman riparin ja muutaman isosvuoden jälkeen. Kesken leirin opetustunnin saliin tulevat Markku Koivisto, silloinen seurakunnan kirkkoherra ja tunnettu herätyshenkinen kaatajapappi sekä muutama hänen seuraajansa. Koivisto kertoo, että he olivat muutamien tuttaviensa ja opetuslastensa kanssa viettäneet edellisen yön Nokian hautausmaalla, herättämässä henkiin nuorta poikaa.
E O N M YÖS M I N U N O I K A O L I V E N Ä L Ä I N E N , evankelistaksi ennustettu 4-vuotias, josta jotkut odottivat myös uutta Jeesusta. Poikaa oli käyty rukoilemassa jo aiemmin sairaalassa ja sitten hautausmaalla. Heidän rukoillessaan hauta oli hehkunut värejä, ja Koiviston mukaan oli varmaa, että poika vielä heräisi. Lomamatkalla Suomessa ollut poika oli hukkunut uimareissulla. Me jatkoimme leiriä Koiviston pyydettyä, että kuitenkin rukoilisimme sen puolesta, että he jaksaisivat herättää pojan kuolleista. Koivisto oli ja on yhä niin varma omasta asiastaan, ettei millään muulla ole väliä. Kaikki muut paitsi missiolaiset ovat väärinajattelijoita. Minulle Koivisto oli kuitenkin ala-asteelta saakka luokkakaverini isä, joka muuttui oudoksi.
useimpien mielestä lipevä Jeesus-pelle. Rinne oli pitkään Koiviston aisapari, mutta Pollarin elokuvassa häntä ei enää näy. 1990-luvulla Rinne laulatti viikonloppuisin hampurilaisravintolan edessä nuorisokuoroa pelastaakseen toiset kaljakokeiluilta, irtosuhteilta ja muulta turmelukselta. Rinne on kirjoittanut kirjoja saatananpalvontajoukoista eronneista nuorista ja pelastuksesta. Niistä hän kiertää yhä kertomassa nuorille kaikkialla Suomessa. Kun Rinne kävi leirillä oli mahdollista pyytää, että kunkin puolesta rukoiltaisiin yksityisesti leirisalin takahuoneessa. Silloin Rinteen opetuslapsina ja apulaisina toimineet nuoret kävivät puhumaan kielillä. Meille vakuuteltiin armolahjan saaneiden puhuvan muinaishepreaa ja muita tunnistettavia kieliä, joita puhujat eivät kuitenkaan arjessa osanneet. Se oli osoitus nimenomaan Jumalan antamasta lahjasta, eikä Jumala ilmeisesti anna lahjaksi ruotsin kielioppisääntöjen sisäistämistä. dokumenttielokuvan keskiössä on uuden seurakunnan, Nokia Missio Churchin, perustaminen. Koivistolle annettiin ukaasi vuonna 2007 evankelis-luterilaisesta kirkosta, koska hänen katsottiin syyllistyneen harhaoppiin. Harhaoppisyytöksessä oli 14 kohtaa. Yksi syistä oli, ettei tapahtumiin saa kutsua ihmisiä sillä, että Jeesus parantaisi paikalle tulleet. Koivisto erosi ukaasilistan jälkeen emokirkosta ja ryhtyi perustamaan omaa seurakuntaa. Seurakunnan perustamista seuraavassa kohtauksessa Koivisto vertaa allekirjoittajia Yhdysvaltain perustuslain allekirjoittajiin ja ilmoittaa uskovansa, että Jeesus ilmestyy pian uudelleen maan päälle. Niin pian, ettei Nokia Missio Churchin perustajien allekirjoittajia ehditä tutkia ja ihmetellä järjestystä, jossa heidän nimensä papereissa on, kuten perustuslain allekirjoittajia nykyään tutkitaan.
P
OLLARIN
nen. Ei-nokialainen kaverini sanoo, että muutamat kohtaukset oksettivat häntä. Vaikkei Koivisto koskaan ole ollut Riku Rinteen kaltainen lipevä jeesustelija, Koivistosta on ollut varmasti vaikea saada otetta eikä elokuvassa ole juuri nimeksikään miehen suoraa haastattelua. Koivisto on varmasti tyytyväinen elokuvaan, vaikka se näyttääkin liikkeestä myös epämiellyttäviä asioita.
I N A K I N V I E L Ä 1990-luvulla Nokialla oli tapana, että ennen rippileiriä leiriläisten pitää osallistua jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan menoihin. Kun olin isosena, karismaattiset leirinvetäjät olettivat leiriläisten osallistuvan myös hurmoshenkisiin iltamiin. En ollut hyvä isonen, kun istuin leiriläisten kanssa tunnustusillassa ja kun Jeesukseen uskovia pyydettiin nousemaan ja nostamaan kädet ylös,
harvinaisen ja hämmentävän ihmeen kohtaakin, siitä kiittää Jumalaa hiljaa mielessään. kirkkoherrana Nokian seurakuntakin rakoili, kun työntekijöiden leirit jakautuivat koivistolaisiin ja niin kutsuttuihin pihkalalaisiin. Nimitys juontui Tampereen hiippakunnan silloisesta piispasta Juha Pihkalasta, joka nousi ei-hurmoksellisen luterilaisen kirkon kasvoiksi. "Kaikkien tulisi myöntää, ettei mikään hurmosilmiö ole sellaisenaan varma osoitus Pyhän Hengen toiminnasta eikä varma merkki siitä, että julistaja, joka saa sellaisia aikaan, olisi erityisesti Jumalan valtuuttama", Pihkala vastasi 2. huhtikuuta 2007 Kirkko ja kaupunki -lehdelle. Pihkalalta kysyttiin, tulisiko muidenkin evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivien karismaattisten yhteisöjen kieltää se, että hurmokselliset ilmiöt ovat Pyhän Hengen osoituksia. Vastauksessaan Pihkala korosti, että Koiviston ja muiden tämän liikkeen kaltaisten liikkeiden pitäisi myöntää, ettei siellä, missä näitä inhimillisen tunnemaailman ilmiöitä esiintyy, olla hengellisesti korkeammalla tasolla. "Hurmosilmiöitä esiintyy näet lähes kaikissa uskonnoissa, kun ihmisen tunteisiin vaikutetaan voimakkaasti ja siellä, missä on vahva ja suggestiivinen ilmapiiri", Pihkala sanoi.
K
OIVISTON OLLESSA
muun muassa armolahjaklinikka, jota Mission sivuilla kuvataan näin: "sotaan varustamista opetellaan armolahjoja käytännössä ja hengellistä sodankäyntiä tässä ajassa". Moderni kristitty tarvitsee näitä sotaharjoituksia "voittaakseen sieluja". ei halua voittaa sieluja vain Suomessa, vaan se on lähetys- ja yhteistyössä Yhdysvaltojen uuskarismaattisten liikkeiden lisäksi muun muassa Israelin kanssa. Israelissa lähetystyön keskuksena on huumekoti, jonka toimintaa kuvataan pelastamiseksi rukoilun voimalla. Tarkoituksena on "auttaa heitä hengellisin perustein vapautumaan, parantumaan ja nousemaan jälleen omille jaloilleen". "Eräskin mies, joka vastaanotti Jeesuksen, mutta lähti pois huumekodista, löydettiin kuolleena kahden viikon kuluttua huumeiden yliannostukseen joka tapauksessa uskomme, että hän pelastuneena sai lähteä Isän tykö", muistutetaan Nokia Mission sivuilla.
N
OK IA MISSIO CHURCH
A
P
kaan ton mu ttä Koivis aa, e m oli var lä heräisi vie poika nkiin. he
jäin paikoilleni. Seuraavan puheenvuoron illassa käytti mies, joka kertoi Pyhän Hengen nostaneen hänen tieltään ranteenvahvuisia kettinkejä. Mitä mielikuvituksekkaammaksi tarina kävi, sitä enemmän riparilaiset katsoivat kysyvästi minuun. Mietin kuumeisesti, mitä heille pitäisi sanoa. Vastaukseni oli ehkä tylsän hämäläinen. Toiset uskovat Jumalan ihmeisiin ja haluavat retostella niillä. Toisille riittää hiljaisuus omasta uskosta ja jos
T A P A H T U M I S S A ylisanoja ei säästellä, tanssilattia täyttyy ja kaikki ovat niin kovin onnellisia pitäessään käsiä käsissä. Elokuvassa arviolta 7-vuotias poika kastetaan Nokia Missio Churchin jäseneksi, ja kun häneltä kysytään, miksi hän haluaa liittyä tähän seurakuntaan, vastaus on "En tiedä". Perään näytetään lapsikuoroa, joka ylistää, kuinka Jeesus on ystävä.
M
ISSION
vuonna 1995 vieraili Riku Rinne, herätyshenkinen, kitaraa rämpyttävä ja
O
MALLA RIPPILEIRILLÄNI
P
O L L A R I N D O K U M E N T T I on pääasialleen aivan liian myötäsukai-
Missio on jäänyt mieleen ongelmien ja omaa maailmankatsomustani rikkovien oppien takia. 1990-luvulla järjestetyillä isosleireillä hurmoshenkiset kävivät minulle ja muille teineille opettamassa, että naisen paikka on miehen tukena. Mies pitää perheestä huolen, nainen hoitaa kodin. Mission keskeistä toimintaa on myös Sotakoulu, josta tosin elokuvassa ei puhuta. Osana Sotakoulua on
M
INULLE NOKIA
on neljän lapsen isä, pitkän linjan pappi, karismaatikko, joka syövästä parannuttuaan heräsi hurmokselliseksi. Saku Pollarin Sielunpelastajat-dokumenttielokuva näyttää irvistykset ja turhautumisen hetket Koiviston kasvoilla. Ystävällinen naamio rakoilee ja minulle jää päällimmäiseksi ajatukseksi mieleen, että ehkei Koivisto olekaan niin varma valitsemastaan tiestä.
M
ARK KU KOI V ISTO
Hannele Huhtala Kirjoittaja kävi rippileirin Nokialla vuonna 1995 ja erosi kirkosta vuonna 2003. Saku Pollari: Sielunpelastajat. Elokuvateattereissa nyt.
38
10
2010
Pitäkää lumppunne
Jos Malin entinen kulttuuriministeri saisi päättää, eivät afrikkalaiset enää pukeutuisi eurooppalaisten hylkäämiin rääsyihin.
viisisataapäinen yleisö on herätetty. Filosofian tohtori Aminata Traoré päästelee madonlukuja länsimaiden tuputtamalle modernisaatiolle ja globalisaatiolle. Osansa saavat niin Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki kuin avustusjärjestötkin, jotka ehdoillaan estävät afrikkalaisia ratkaisemasta ongelmiaan. Eivätkä Afrikan omat johtajat ja intellektuellitkaan, jotka keskittyvät juhlimaan 50-vuotisia itsenäisyyksiä, juuri kiitosta saa. Meneillään on Afrikan tutkimuksen konferenssin avausluento Lissabonissa otsikolla "Onko länsimailla yksinoikeus moderniin?" Malilaisen aktivistin ja kirjailijan ja myös Malin kulttuuri- ja turismiministerinä vuosina 19972000 toimineen pääluennoitsijan ansiolista on pitkä. Nykyään hän toimii muun muassa Amadou Hampaté Bâ -kulttuurikeskuksen johtajana ja Toisenlainen Mali on mahdollinen -verkoston puheenjohtajana. Konferenssijärjestäjät povaavat hänestä jopa Malin presidenttiä. Etenkin ranskankielisessä maailmassa Traoré tunnetaan kiivaana Afrikan puolestapuhujana. "Länsimaista tuotu talousjärjestelmä ei ole tuonut mitään hyvää afrikkalaisille", Traoré väittää. "Esimerkiksi Malin laajasta puuvillatuotannosta huolimatta meillä Afrikassa ei ole kutojia. Joudumme pukeutumaan eurooppalaisiin rääsyihin." Traoré itse ei ole pukeutunut eurooppalaisittain, vaan myös hänen värikäs asunsa viestii vaatimusta Afrikan uudesta itseriittoisesta roolista. Puhe on poeettinen ja vaikuttava, ja sitä tulkatessaan simultaanitulkit hikoilevat. Myöhemmin lissabonilaisella Bualasivustolla avausluentoa kutsutaan jopa "nyrkin iskuksi pöytään". "Afrikalla on kaikkea mitä se tarvitsee ruokkiakseen väestönsä ja myös vaurastuakseen", Traoré muistuttaa. "Hedelmällistä maata, kultaa, plutoniumia, öljyä ja maakaasua, yritteliäistä ihmisistä puhumattakaan."
SIN
K
ONFERENS-
muihin tehokeinoihin viestii pienten ihmisten kokemuksen valtavuutta näihin koneistoihin verrattuna. Traorén visioissa kenenkään ei tarvitsisi lähteä pakkosiirtolaisuuteen tai kuolla sairaalaan rahan puutteessa. Afrikka pystyisi hänen mukaansa helposti ruokkimaan itsensä ja nostamaan itsensä kuopasta kunhan länsimaat lakkaisivat heittämästä multaa kuoppaamansa mantereen päälle.
ailla länsim "Onko oikeus yksin iin?" n moder
Afrikan kurjuuteen on Traorén mukaan se, että ratkaisukeinot on viety afrikkalaisten käsistä monin ehdoin ja kansainvälisin kauppasopimuksin. Esimerkiksi raaka-aineiden pitäisi länsimaisten instituutioiden sanelemien säädösten mukaisesti olla kaupan maailman markkinoilla, vaikka Afrikka tarvitsisi rikkautensa itse. Lainoittajat ehtoineen estävät kehittämästä koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa, sillä jokaisesta ratKESKEINEN SYY
kaisuyrityksestä seuraa taloudellisia rangaistuksia. Traoré viittaa myös siihen, kuinka maan arvon runsas kohoaminen viime vuosina on johtanut siihen, että maaseudulla perinteinen toimeentulo yhteismaata viljelemällä on uhattuna. "Afrikan liberaalit myyvät mantereen. Afrikkalaista maata myydään nyt tuhansia hehtaareita monikansallisille ja kiinalaisille yhtiöille." Ratkaisuksi Traoré tarjoaa eurooppalaisten mallien sijaan afrikkalaista modernia. Tällä hän tarkoittaa sitä, että Afrikka kieltäytyy sille tarjotusta roolista maailmankylän raaka-aineen tuottajana. Sen sijaan tulisi Traorén mielestä kehittää luovia ratkaisuja kuten aurinkoenergiaa kylissä ja paikallista arkkitehtuuria. Vahvistuneella Afrikalla olisi koko planeetalle paljon enemmän annettavaa kuin sen raaka-aineet. "Afrikan rikkauksia tulee käyttää teknologiaan, joka ei hyödytä vain kourallista afrikkalaisia kuten nykyään."
K E H I T Y K S E N E S T E E K S I esitetään monesti rahan puute, mutta monet ratkaisut eivät Traorén mukaan edes maksaisi mitään. Esimerkiksi Malissa televisio tarjoaa lähinnä saippuaoopperaa ja blingblingiä, kun afrikkalaiset tarvitsisivat tuotujen arvojen kyseenalaistamista ja yhteiskunnallista keskustelua. Se saisi kansalaiset tietoisiksi oikeuksistaan. Eurooppalaisten käyttämät hyö-
dykkeet ovat Euroopan oman historian tuote eivätkä välttämättä sovellu afrikkalaiseen kulttuuriin, Traoré huomauttaa. "Afrikkalaisten ei tulisi matkia eurooppalaisia ja haluta niitä asioita, joita Euroopassa on tai joita he uskovat näillä olevan", Traoré vaatii vedoten koulutettujen afrikkalaisten vastuuntuntoon: "Afrikka ei tarvitse blingbling-intellektuelleja, joiden ruumis on Afrikassa mutta pää Euroopassa, vaan vastuullisia intellektuelleja, jotka rohkeasti kyseenalaistavat tuodut arvot ja näyttävät toiminnallaan hyvää esimerkkiä." Traorén mielestä nyt ei ole aika juhlia itsenäisyyttä. Nyt on diagnoosin, johtopäätösten ja korjausliikkeiden aika. "Olemme miehiä ja naisia mantereelta, jossa ihmisyys syntyi, mutta olemme menneet väärään talousjärjestelmään. Emme tarvitse länsimais-
ta moderniutta emmekä sen kapitalismia. Ei ole ainoatakaan järkevää syytä, miksi naistemme täytyy kuolla synnytyssairaaloihin vain, koska heidän miehillään ei ole varaa maksaa", Traoré päättää luentonsa. Aplodit ja huokaukset täyttävät salin. On yleisöpuheenvuorojen aika. avustusjärjestöjen roolin kaavailemassasi kehityksessä?", kysyy tummaan pukuun pukeutunut portugalilaisherrasmies eturivistä. "Arvoisa suurlähettiläs, tunnet Afrikan hyvin. Mutta anna minun silti yllättää sinut", Traoré vastaa mikrofoniinsa ja jatkaa siihen kuiskaten: "Psssht! Emme voi puhua tästä täällä, sillä muuten meille ei enää myönnetä rahaa."
"MINKÄLAISENA NÄET
Janne Juhana Rantala
yritteliäisyydestä kertoo Traorén mukanaan tuoma taidenäyttely rakennuksen alakerrassa. Näyttelyn maalaajat ovat Malista Eurooppaan paremman elämän toivossa lähteneitä siirtolaisia mutta linnakeEuroopan varustuksiin törmänneitä, eli Espanjan Pohjois-Afrikassa sijaitsevasta satamakaupungista Melillasta kotimaahansa lennätettyjä. Jo maalausten nimet kertovat paljon: "Unelman lopussa" marssii apea ihmisrivistö jättimäiseen lentokoneeseen, "Haaksirikossa" vene halkeaa keskellä merta ja "Sodassa siirtolaisia vastaan" helikopterit ampuvat maassa lähes tikku-ukkoina pakenevia ihmisiä. Yhdessä töistä siirtolaisten kyyneleet ryöppyävät joka puolelle. Kulkuneuvojen valtavuus yhdistettynä
Y H D E N L A I S E S TA
LAIVATON MERIKAPTEENI, MERIROSVO, ONNENSOTURI, AMMATTIMAINEN SEIKKAILIJA, VALLANKUMOUKSELLINEN ANARKISTI, VIIMEINEN ROMANTTINEN SANKARI...
eli kertomus siitä, miten KOM-teatteri juuttui hissiin matkalla ensi-iltaan. TAMMI-HELMIKUUN LIPUT MYYNNISSÄ
Teksti: Juha Itkonen Ohjaus: Kalle Chydenius Esitysdramaturgia: Pekka Milonoff
ENSI-ILTA
17.2.2011
ROOLEISSA
Rooleissa: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi sekä Kalle Chydenius, Juha Itkonen ja Pekka Milonoff Liput 26 / 24 / 14,- KOM-lipputoimisto Kapteeninkatu 26, 00140 Helsinki puh. (09) 6841 841. Myös Lippupalvelusta puh. 0600 10 800 (1,83 e/min + pvm) www.kom-teatteri.fi
TOMMI KORPELA PIRJO LONKA JANI VOLANEN TAISTO OKSANEN JANNE HYYTIÄINEN KREETA SALMINEN
OHJAUS
FIIKKA FORSMAN
WWW.Q-TEATTERI.FI
HUGO HUGO PRATTIN SARJAKUVISTA DRAMATISOINUT SEPPO PARKKINEN SUOMENNOS HEIKKI KAUKORANTA SEPPO HEIKKI LIPUT: 14-25 LIPPUPALVELUSTA JA Q-TEATTERISTA, TUNTURIKATU 16, 00100 HELSINKI, 09-45421333
www.kom-teatteri.fi
RIKOS & RANGAISTUS
DOSTOJEVSKI / AITTA HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖLLÄ ENSI -ILTA 10.2.2011 esitykset 12.2. - 7.5.
LISÄESITYKSIÄ TAMMIKUUSSA 2011. KATSO TARKEMMAT AJAT OSOITTEESTA WWW.RYHMATEATTERI.FI
KALLIOSSA. VAASANKADULLA.
ohjaus / TUOMO AITTA rooleissa / JARI VIRMAN YLERMI RAJAMAA SARI MÄLLINEN MISA LOMMI JUHANI LAITALA JUHA KUKKONEN ESSI HELLÉN
40
10
2010
Kaasujen vallankumous
Ilmassa on hiilidioksidia, metaania & CFC-yhdisteitä.
pitkäikäisten kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä nousi vuonna 2009 suuremmaksi kuin kertaakaan teollisen vallankumouksen alun jälkeen. Viisi tärkeintä kaasua ovat hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli sekä kloorifluorihiilivetyihin eli CFCyhdisteisiin kuuluvat diklooridifluorimetaani (CFC-12) ja trikloorifluorimetaani (CFC-11). Ne ovat saaneet aikaan noin 96 prosenttia säteilypakotteen kasvusta, jonka pitkäikäiset kasvihuonekaasut ovat aiheuttaneet vuoden 1750 jälkeen.
Älä ole kiskuri
Luotettava Lainaaja hätistelee pikavippaajia.
A I N A I S I T K O tuntemattomalle tonnin, jotta hän saa sisustettua lastenhuoneensa? Tai haluatko eroon pikavipeistä ottamatta uusia vanhojen maksamiseksi? Tällaisiin tarpeisiin tradenomi ja kauppatieteiden ylioppilas Tuomas Talola keksi perustaa sosiaalisen luotonannon yrityksen, Lainaajan. "Vuosi sitten etsin tietoa siitä, miten pankit käyttävät sosiaalista mediaa viestinnässään. Innostuin monissa maissa toimivista sosiaalisen lainaamisen yrityksistä", Talola kertoo.
T
ÄRKEIMPIEN
Säteilypakotteella tarkoitetaan eroa, joka on maapallon ilmakehään saapuvan auringonsäteilyn ja ulos ilmakehästä lähtevän lämpösäteilyn välillä. Positiivinen säteilypakote lämmittää Maan pintaa, negatiivinen taas viilentää. Kaikkien pitkäikäisten kasvihuonekaasujen aiheuttama säteilypakote kasvoi 27,5 prosenttia kahdenkymmenen viime vuoden aikana.
Maria Haanpää Sääasema-blogi Fifissä.
L
relle. Lainasta ei yleensä peritä korkoa. Toinen muoto on kehitysmaiden yrittäjille myönnettävät pienet mikrolainat. Lainaajaan sovellettu kolmas malli on maan sisällä toimiva järjestelmä, jossa lainan tarjoaja ja tarvitsija voivat esittää toiveensa korosta. "Pyrimme lisäämään lainaa haluavan tietoisuutta taloudenhallinnasta ja saamaan lainaa hakevan harkitsemaan tarkoin rahantarvettaan. Emme siis oitis myönnä lainaa korkealla korolla ja lähetä karhulaskua perään, kuten moni pikavippiyritys."
Tärkeintä yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on, että sen arvot ja motiivit näkyvät toiminnassa. Esimerkiksi osakeyhtiössä työntekijät ovat tasavertaisessa suhteessa toisiinsa ja voitonjakoa on saatettu rajoittaa.
S O S I A A L I S E S S A luotonannossa lainanottaja saa tyydytystä siitä, että korko menee yksityiselle ihmiselle kasvottoman pankin sijaan. Lainanantajille varotoimenpiteet on suunniteltu huolellisesti. "Tarkistamme lainanottajan luottotiedot ja teemme pistotarkastuksia. Lainanantajille on järkevintä hajauttaa lainasumma monelle eri hakijalle. Siten hänen riskinsä menettää tai saada rahansa myöhässä takaisin on pienempi." "Ja todennäköisyys saada voittoa kasvaa."
voima
kolmenlaisia sosiaalisen luotonannon yrityksiä. Yksi tapa on lainaaminen perhe- ja tuttavapiirin sisällä esimerkiksi opiskelemaan lähtevälle nuoTA L O L A L Ö Y S I
joaja & an tar oivat Lain ija v tarvits oiveensa t esittää osta. kor
Talola on laskenut, että Lainaajassa pyöritettä pyöritettävän kokonaissumman pitäisi ylittää miljoona eumiljo roa, jotta osa osakkaiden investoinnit tulisivat katettua ja Lainaajan kuuden hengen tiimi saisi pa palkkaa.
SUOMEN
Kati Savela www.lainaaja.fi
HYVÄT PALKITAAN
P O H J O I S M A I D E N neuvoston ym-
Tähän on tultu
kiinnostavaa se, että kaikki tapahtuu niin nopeasti. Vielä vuosi sitten tuntui mahdolliselta, että finanssikriisin jälkeen seuraisi jotain uutta. Maailman johtajien kollektiivinen sekavuus näytti tarjoavan vaihtoehdoille tilaa. Näistä hetkistä tuntuu olevan jo kauan. Finanssijärjestelmä on betonoitu vanhaan muottiinsa. Tukia tietysti maksellaan koko ajan, mutta rahoitussektorin, reaalitalouden ja valtion vallanjako on ennallaan. Ainoa ero menneeseen on, että seuraavan kriisin sattuessa rahoitussektori odottaa (ja vaatii) nyt toteutetun kaltaisia "poikkeuksellisia" pelastusoperaatioita. Reaalitaloudessa kriisi on kaikkea muuta kuin ohi. Tuotanto ja työllisyys pysyvät matalalla tasolla. Valtioiden velka on taas korkealla tasolla, useimmiten täysin riippumatta sosiaalisektorin rahankäytöstä. Monet valtiot ovat vapaaehtoisesti lyömässä lamavaihteen päälle aloittaessaan leikkaukset. Työllisyys vähenee, joten kysyntä vähenee. Kysyntä vähenee, joten työllisyys vähenee.
TA L O U D E S TA T E K E E K Y S Y N N Ä N VÄ H E N E M I N E N
yh yhteiskunnallisten yrittäjien yhd yhdistyksen mukaa mukaan Suomess messa toimii jo yhteiskunn kunnallisia yrityksiä au autokaupa pasta ampumakerhoon.
päristöpalkinto myönnettiin tänä vuonna kolmelle pankille, joiden toimintaa ohjaa yhteiskunta- ja ympäristövastuu. Palkittujen pankkien johtajien mukaan Pohjoismaista vain Suomessa ja Islannissa ei ole arvoperustaista rahoitustoimijaa. Palkinnon saivat tanskalainen Merkur, norjalainen Cultura Bank ja ruotsalainen Ekobanken. Pankit lupasivat lahjoittaa kolmanneksen palkintorahoista, noin 15 000 euroa, apurahoina uusille yrittäjille Suomeen ja Islantiin. Apuraha on tarkoitettu yrittäjille, jotka suunnittelevat kestävän kehityksen hankkeita lainoittavan pankin perustamista.
Maria Kozulya Maria Kozulya
Fifi.voima.fi
ruoka
Eteeriset & juurevat
Jätä talvella lentotomaatit laariin.
juurekset ja perunat ovat hyvää kotimaista talviruokaa. Joulun alla ne pääsevät pääosaan, kun suomalaiset kantavat kaupasta juuressäkkejä laatikoita ja rosollia varten. Porkkanoiden, lanttujen ja punajuurien keskellä odottavat ottajaansa myös elegantit selleri ja palsternakka. Suomessa palsternakkaa ja selleriä käytetään lähes ainoastaan liemien maustajana, mutta juuresten omaperäinen, makea maku ja tuoksu kannattaa kokea joskus sellaisenaan. Sellerin ja palsternakan sisältämät aromaattiset öljyt tekevät keittiöstä eksoottisen parfymerian. Sellerin kuorimisen jäljiltä kädet tuoksuvat hyvältä, joidenkin mielestä jopa huumaavan hyvältä.
H E L P O S T I S Ä I LY V ÄT
voi syventää kansainvälistä lamaa. Euroopassa kaikki leikkaavat. USA rypee omassa mahdottomuudessaan vielä kauan. Kiinassa kysyntää ei koskaan ole ollutkaan, tarjontaa sitäkin enemmän. Tämä ei toki vähennä pankin omistamisen kannattavuutta. Keskuspankin raha on halpaa, asiakkaiden lainaama raha kallista. Koska pääomien liikkeitä ei ole edes näennäisesti ryhdytty rajoittamaan tai pankkisektoria muuten sääntelemään, pankit saavat jatkaa systeemisten riskien tuottamista ja samalla rikastumista. Tietysti rahoitusmaailman ikuisen boom-and-bust-logiikan mukaan löysän regulaation seurauksena on keskipitkällä aikavälillä uusi kuplan puhkeaminen. Mahdollisesti jopa lyhyellä aikavälillä, sillä nousevien rahoitusarvojen taustalla ei tällä kertaa ole sitä vähääkään reaaliarvoa, mitä joskus ennen oli. Seuraavan kriisin iskiessä valtiot tulisivat taas väliin, pankkien vaatimuksesta totta kai, mutta niillä ei ole tarpeeksi rahaa. Tai niillä olisi, mutta rahoitusmarkkinoiden rauhoittamisrahat pitäisi lainata rahoitusmarkkinoilta, ja rahoitusmarkkinat hermostuvat liiallisesta valtionvelasta, johon lainaaminen johtaisi. Ympyrä sulkeutuu, tarina loppuu. Seuraavan tarinan ehtojen ja osallisten määritteleminen onkin aikamme tärkein kysymys. Älkää edes kysykö talouskolumnistilta.
syrjäyttivät sen. Esimerkiksi Saksassa ja Englannissa palsternakka on yhä suosittu herkku. Palsternakasta voi kokeilla pyreetä, valkoviinillä viimeisteltyä sosekeittoa tai uunijuureksia tai kypsentää ne kokonaisina uuniperunan tapaan. Palsternakka sisältää paljon sokeria ja on ehkä siksi monien lasten mieleen.
J U U R I - E L I mukulaselleri herättää tunteita: monet eivät voi sietää sen voimakasta makua, toiset lumoutuvat jo pelkästä tuoksusta. Aromaattinen ja hieman makea selleri tunnetaan afrodisiakana eli lemmenrohtona. Selleristä saa helpot lempeä nostattavat ja maukkaat pihvit leikkaamalla kokonaisen pienen sellerin ohuiksi viipaleiksi, pyöräyttämällä ne kananmunassa ja korppujauhoissa ja paistamalla pannulla kullankeltaisiksi. Tunnetuin selleriruoka lienee waldorfinsalaatti, jota tehdään sekä varsi- että juuriselleristä. Sel-
leri sopii hyvin myös marinoitavaksi. Paahda sellerinpalat, laita marinadiin ja syö kylmänä. ilmastoetuja ovat avomaaviljely ja hyvä säilyvyys. Sato säilyy seuraavaan kesään saakka viileissä varastoissa. Eniten energiaa kuluu sadonkorjuuaikaan, kun lämmin sato viedään varastoon ja jäähdytetään. Monet omiksi tarpeikseen viljelevät säilyttävät juurekset vielä taloudellisemmin vanhaan tapaan maakellareissa. Tänä vuonna palsternakkasato jäi puoleen tavallisesta. Tämän vuoksi kotimaista palsternakkaa ei tänä vuonna riitä kevääseen saakka. Eli kiireesti kauppaan palsternakkaostoksille. Vielä sitä saa.
JUURESTEN
Anna Talasniemi Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, SaijaRiitta Sadeoja & Anna Talasniemi kirjoittavat ilmastoystävällistä keittokirjaa, jonka julkaisee Teos keväällä 2011.
O L E N K I R J O I T TA N U T
Voimaan talouskolumneja kolme vuotta, ja tämä on viimeinen. Kiitoksia kaikille. Muistakaa, että olette kuluttajia vain kaupassa, ja muistakaa käydä kaupassa vain harvakseltaan.
Teppo Eskelinen
Euroopassa tavallinen viljelykasvi 1700-luvulle saakka, kunnes peruna ja porkkana
PA L S T E R N A K K A O L I
10
2010
41 41
REILU PANKKIKONSEPTI
M E R K U R - P A N K K I I N säästetyt ra-
hat ohjautuvat sosiaalisia, ekologisia ja kulttuurisia arvoja edistäviin hankkeisiin. Tallettaja voi määrätä, mille alalle hänen säästönsä kohdistetaan. 1980-luvulla Tanskassa perustettu Merkur on toiminut Suomessa kahdeksan vuotta. Emämaassa tallettajia on 17 000, täällä vasta 220. "Emme voi vielä tarjota käyttäjätiliä, jolla voisi hoitaa arkisen laskujen maksun. Suomessa ihmisillä on yhä tapana laittaa kaikki rahansa yhteen pankkiin", Merkurin edustaja Marika Lohi kertoo. Pienuudesta huolimatta Suomen Merkur pystyy Lohen mukaan tarjoamaan lainaa sitä hakeville. Rajoituksena tosin on, että vain yleishyödylliset hankkeet kelpaavat.
L O H E N M I E L E S TÄ idealistien pankki
enemmän työtä kuin muualla. Taloudellisen kannattavuuden arvioimisen lisäksi pitää tarkistaa, vastaako hanke pankin arvopohjaa. Pankin asiakkaasta menettely lisää henkilöstömenoja, mutta parantaa riskien hallintaa. Merkur kutsuu tallettajiaan säästäjiksi, ei sijoittajiksi.
J O T K U T L A I T TA VAT Merkuriin rahaa
on turvallinen säästäjälle. "Jokaisen kannattaisi tutustua pankkinsa tase- ja tulostietoihin sekä toimintakertomukseen. Viimeisimmässä puolivuosikatsauksessa vakavaraisuusprosenttimme oli kaksinkertainen pankeilta yleensä vaadittavaan nähden." Lohi myöntää, että rahoituspäätösten tekemiseen käytetään Merkurissa
pelkästään hyvää hyvyyttään. Jos valitsee pankin tukitilin, Merkur lahjoittaa tililtä kertyvän prosentin koron valitsemilleen projekteille. Vuonna 2009 Suomesta kertyi parituhatta euroa, jotka menivät muun muassa kaivon rakentamiseen maatiaislehmien kasvattajalle. Lohi vetää hihastaan vielä yhden ässän: takuupiirit, joita rakennetaan yleishyödyllisille yhdistyksille. "Esimerkiksi Uusi tuuli -yhdistys tarvitsi lainaa pätkittäin. Piirin avulla se pystyi muodostamaan hankkeelleen pankkilainan tarvitseman vakuuden. Takuupiirissä oli mukana vaihtelevilla summilla väkeä monesta eri aktivistisukupolvesta."
Päivi Mattila merkurpankki.net
TA LO US & RU O K A
tumme vegaanileivonnassa käytettyihin kohotusaineisiin, agaragarin käyttöön liivatteen sijasta & muihin vegaanisiin tuotteisiin, jotka sopivat leivontaan & jälkiruokiin & leivomme itse, opettajana Goddess of Cake -ruokablogia kirjoittava Salla Kuuluvainen, kello 1722 Tonttulan nuorisotalolla, Ratatie 2, ilmoittautumiset VaLun toimistolle 14.1. mennessä: toimisto@valu.fi / p. 050 4072969, kurssimaksu 12 e / 10 e (Luonto-Liiton jäsenet), maksu käteisellä paikan päällä.
KESKUSTELU
14.12. MITÄ TALOUSKRIISIN JÄLKEEN? Degrowth, uhka vai mahdollisuus? Millaisten ideologisten lähtökohtien varaan on Suomen tulevaisuus rakennettu? Helsingin yliopiston Attacin paneelikeskustelu Suomen tulevaisuutta ohjaavista visioista & ideologioista, puhumassa: Arja Alho, Osmo Soininvaara, Jarna Pasanen & Sixten Korkman, puhetta johtaa Suomen Attacin puheenjohtaja Mikko Sauli, kello 1820 Porthanian auditorio III.
KURSSI
19.1. VEGA ANILEIVONTA, Vantaan Luonnonystävien kasvisruokakurssi Tikkurilassa, tutus-
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 17.1. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Uunipalsternakat
Koeta löytää kokonaisia ja napakoita palsternakkoja tosin tehtävä ei ole aivan helppo: näiden eleganttien juuresten esillepanossa ja säilytyksessä on toivomisen varaa. Luomuhyllystä löytää silloin tällöin iloisen yllätyksen.
1 kg palsternakkaa 4 kokonaista valkosipulia ¾ dl oliiviöljyä 2 rkl valkoviinietikkaa 3 tl timjamia 1 tl mustapippuria 1 tl suolaa (1 pkt tofua)
1. Kuori palsternakat ja paloittele ne reiluiksi lohkoiksi. 2. Keitä lohkoja vajaa 5 minuuttia kattilassa ja valuta vesi pois. Voit käyttää myös höyrykattilaa. Laita lohkot, kokonaiset valkosipulit ja loput aineet uunivuokaan ja sekoita. Halutessasi voit lisätä mukaan paketillisen paloiteltua tofua. 3. Paista uunin yläosassa 225 asteessa 25 minuuttia, kunnes palsternakat saavat väriä. Sekoittele pari kertaa paistamisen aikana.
Juurekset aiheuttavat ilmastopäästöjä reilusti alle 1 kg co2e/kg. Tämän ruokalajin ilmastopäästöt ovat noin 1,3 kg co e, josta valmistuksen osuus on noin viidennes. Yhden annoksen hiilijalanjälki on 325 g co e.
2 2
Lahja lukutaitoiselle!
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee. Tilaa lahjalehtitilaus netissä ja tulosta samantien lahjan saajalle lahjakortti. www.maailmankuvalehti.fi/lahjatilaus
Maria Miklas
LUKUTAITOISILLE
10
2 2010
45
Punnerra & hyräile
Jumppaaja ei ole koskaan terve. Korvat tulehtuvat.
on yleensä aivan kauheaa. Ystäväni tosin kertoi, että kerran jumpassa oli hyvä musa. Sain halvan kuukausikortin massiiviiseen jumppakeskusten kompleksiin ja viime viikkoina olen kuullut ja nähnyt kaikenlaista. Fitball-jumppapallotunti lähtee käyntiin Macarenalla, sen perään soi Schnappi. Huomattavaa on, että kaikki tunnille osallistujat ovat naisia, paitsi jumpan vetäjä. Lasiseinän takana olevilla kuntosalilaitteilla kahden miehen liikkeet pysähtyvät ja he jäävät tuijottamaan palloja ja peppuja, sillä kyllähän laji on yksi hassuimman näköisistä. Fitball-tunnin musiikin voisi määrittää perheenäitipopiksi, jota tulvii keskipäivällä radioista. Vähän elähtänyttä ja helppoa, mutta mukaansatempaavaa ja toisteisuudessaan hauskaa. Fitball-vetäjä yllättää minut Linda Bengtzingin Hur svårt det kan var -kappaleella. Vetäjällä on kertosäkeeseen oma pieni käsikoreografia, johon on tosin pallon kanssa ensikertaa pomppiessa vaikea osallistua. Mutta tuo ruotsalainen euroviisulta kuulostava poppikappale on ainoa tunnin kiva biisi.
Mirkka Hietanen Mirkka Hietanen
Tyt Tytöt soittaa rokkii, osa 4
jälkeen kukaan ei käy treeneissä pariin kuukauteen. Minä h herkeän miettimään, että tuleeko tästä enää mitään. Yksi keiktä ka ja se oli siinä? Kaikki se vaiva ja sitten e mitään? ei Palu Paluu soittotreeniarkeen tapahtuu hapuillen. Saako kaverille olla vih vihainen, jos hän on jatkuvasti myöhä myöhässä? Kuinka monta kertaa pitää treenata kotona, jotta olisi tarp tarpeeksi hyvä ja voiko odottaa sam samaa treenimäärää muilta?
E
NSIMMÄISEN KEIK AN
J
U M P PA M U S A
K U N T O N Y R K K E I LY S S Ä
täytyy osata valita oikea vetäjä: yksi soittaa koh-
tuuhyvää musaa, toinen ihan outoa, nopearytmistä heviteknoa. Mutta hyvillä tunneilla tulee 1990-luvun grungea, Pearl Jamia ja rockklassikoita siihen tyyliin, mitä Tarantinon elokuvissa käytetään. Tosin välillä alkaa tanssittaa enemmän kuin jaksaisi keskittyä lyömiseen. Silloin musiikki kuitenkin toimii tsempparina, eikä siltä tarvitse väkisin yrittää sulkea korviaan. Kaikkein eniten minua ihmetyttää loppumaton innostus David Guettan ja Kid Cudin yhteisbiisiin Memories, jonka kertosäkeessä lauletaan, että All the crazy shit I did last night. Se on kauhea renkutus, jossa on nolot sanat. Se on tullut niin spinnigissä eli kuntopyöräilyssä kuin levytangoilla ja painoilla tehtävässa bodypumpjumpassa. Bodypumpissa sukupuolijakauma on ainoan kerran suurin piirtein tasan. Naispuolinen vetäjä soittaa muuten
perusdiscoa, menemättä sen enempää hyvän tai erityisen huonon puolelle. täytyy soittaa musiikkia? Joogakeskuksissa musiikki on yleensä maalailevaa, rauhoittavaa instrumentaalimusiikkia, jossa ei soiteta panhuilua. Jumppakeskuksen venyttely- ja rentoutustunnit eivät kaihda poppia näilläkään tunneilla, vaikka niin toivoisi. Otan innolla vastaan tiedonantoja jumpista, joissa soi hyvä musa. Viime kesänä Helsingin kaupungin puistojumpassa oli kerran yksi poika, joka veti jumppaa Paula Koivuniemen ja muiden iskelmäpoppikappaleiden tahtiin. Sata salamaa on sekin parempi hyräiltävä kuin kammottavat teknoversiot esimerkiksi Titanichitistä My heart will go on.
M I K S I P I L AT E S T U N N I L L A
Entä kun itse ei pääse paikalle, pitääkö pyytää muitakin perumaan vai yrittää treenata kotona enemmän? Bändissä joutuu kohtaamaan pikkuasioista nillittävän puolensa ja kykynsä olla diplomaattinen. Joskus innokkuuden ja pettymyksen tunteen ohjailu onnistuu, aina ei. Kun seuraava keikka lähestyy, huomaamme, ettei yksi bändinjäsen ole päässyt koko syksynä treeneihin (ymmärrettävistä syistä). Sitt yksi kolmesta kitaristisSitten ta ilmoittaa, ettei päivämäärä ilm käyk käykään ja siihen päälle sairastuu vakavasti. Mitä silloin tehdä dään? Esiinnytäänkö vajaana naisituksella vai jätetäänkö v väliin? Mikä on reilua? Oikeudenmukaisuuden taju kohtaa kunnianhimon. Y Yritän ajatella, että kyllä minä ainakin haluaisin, että muut esiintyisivät ja pitäisivät lippua korkealla. Tuleev han niitä sitten taas seuraav via keikkoja!
Hannele Huhtala Sarjassa seurataan The A Amazings -yhtyeen tietä ekalle keikalle Tavastialle pitserian nurkkaan.
Hannele Huhtala
46
10
2010
Koonnut Pertti Laesmaa
Äiti, nainen,
palestiinalainen
"Kun arabikirjailija kirjoittaa jotain, joka on vastakohta yleiselle uskomukselle arabeista, muut ihmiset eivät halua kuulla sitä. He eivät halua uskoa." Abulhawa vieraili Suomessa marraskuussa kertomassa syksyllä suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Jeninin aamut. Kirja kertoo vastakohdan uutisvirran kuville palestiinalaisista. Kirjassa eletään pakolaisuuden, kauhujen ja elämän vääjämättömän kiertokulun keskellä. Se etenee ajalta ennen Israelin itsenäistymistä vuonna 1948 aina 2000-luvulle saakka. Palestiinalaisille tämä on al-Nakba
Toisin kuin luullaan, joulunodotus ei ala adventtikynttilän sytyttämisestä tai lokakuun alussa postiluukusta kolahtavasta lasten lahjakatalogista. Sen sijaan perinteinen humalainen pikkujoulupaneskelu työkaverin kanssa virittää mukavan nöyrään joulunalustunnelmaan kotona. Ja töissä. Tulvan työryhmä, Tulva 4/2010
Susan Abulhawan kirja Jeninin aamut on hirvittävän humaani kuvaus palestiinalaissuvun vaiheista.
eli katastrofi, jolloin palestiinalaisten karkotus kylistään alkoi. Kaivon luona sotilaat paimensivat patukoitaan heilutellen kauhistuneet ihmiset mäkeä alas. Usean perheen omaisuudella täpötäyteen lastatut kärryt vaappuivat, pyörät kuopivat maata. Joku vanha nainen kaatui, ja joku auttoi hänet ylös. "Menkää, menkää!" karjui kovaäänisjumala. Kauhu lennähti ihmisten sydämestä ja kaarteli yläpuolella kuin lintuparvi. vanhemmat pakenivat Palestiinasta ja kirjailija itse syntyi pakolaisleirillä. Hän muutti
S U S A N A B U L H AWA N
Mielenkiintoinen hahmo on Gorgias, jota Sarsila sanoo Kreikan Sarasvuoksi. Hän oli Kreikan rikkain mies, josta tehtiin kultainen patsas Delfoihin. Hän villitsi kansaa ja opetti oppilailleen sellaisia puhetaidollisia keinoja, joilla kehnompi mielipide saatiin voittamaan. Heikki Laurinolli dosentti Juhani Sarsilasta, Aikalainen 18/2010
ei siedetä mitään Israel-kriittistä. Myöskään mitään, mikä humanisoi palestiinalaiset, ei siedetä", tokaisee kirjailija Susan Abulhawa.
Y H DYS VA L L OI S S A
Maria Kozulya
On virhe ottaa yliopistojen hallituksiin ulkopuolisia jäseniä. Kannatan edelleen kolmikantaa, jossa hallitus muodostetaan professoreista, opiskelijoista ja henkilökunnasta. - - Esimerkiksi Oulun yliopistolla ajauduttiin heti yt-neuvotteluihin, kun hallitukseen valittiin ulkopuolisia jäseniä. Paavo Arhinmäki, Uljas 8/2010
MUISTOJA. Susan Abulhawan vanhemmat pakenivat Palestiinasta ja muuttivat Yhdysvaltoihin. Vuonna 2002 Abulhawa vieraili Jeninin pakolaisleirillä ja kirjoitti kokemuksestaan kirjan.
Toisaalta on hieman hämmentävää miten ilta illan jälkeen parhaaseen katseluaikaan pääuutisten jälkeen YLE:n urheiluruudussa uutisoidaan milteipä innosta hehkuen, kun suomalainen jääkiekkoilija on saanut syöttöpisteen NHL:ssä. Tämä on tietysti erinomaista fanipalvelua, mutta kertooko se kuitenkin enemmän kansallisesta heikosta itsetunnosta, jolle on haettava tukea melko pienin suorituksin. Nimimerkki Punaposki, Tiedonantaja 43/2010
Tehkää itsellenne palvelus tänä vuonna, osallistukaa aidosti ilahduttaviin joulun odotusta nostattaviin tilaisuuksiin ja jättäkää pakolliset pikkujoulut väliin. Pikkujouluperinne ei kuitenkaan katoa kokonaan, sillä sitä ylläpitävät elämäänsä kyllästyneet keski-ikäiset, jotka ovat etsimässä nuorta lihaa. Nimimerkki Kulutta-Malla, Vaasan ylioppilaslehti 7/2010
(FETUS) Niin että vittu saatana on se kun ei ihmiselle että sitä ei anneta kun tarvitsee ja ohessa paperi dogumentti alle kirjoitus lääkäriltä. Missä ovat?" Melkoista kapulakieltä ja epäselvää jargonia. Juuri tällaisten kansalaisten tuottamien virallisten asiakirjojen kanssa viranomaiset joutuvat tekemisiin päivittäin siitä huolimatta, että hallintolaki edellyttää kansalaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää suomea. Lehti totuus seuraa perässä 28.11.2010
Brändätessä kaivetaan esille positiivisia puolia: suomalaiset ovat tekniikka- ja keksintömyönteistä väkeä! Ollaan, ollaan! Tämä on innovaatioiden luvattu maa!" Verna Leinonen, Aviisi 15/2010
48
SUOMEN SIELU. Kirjailijoille ja kuvataiteilijoille aarniometsä on ollut luovuuden lähde ja kansakuntaa rakennettaessa myös taiteen sisältö.
10
2010
Kauniit kulissit
Suomen metsät & hyvinvointi tarvitsevat toivoa & kapinaa.
aarniometsä on pitkään ollut metsäammattilaisille haaste, joka on raivattava edistyksen nimissä. Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen lähestyvät jykevässä kirjassaan aarniometsää laajalla skaalalla. Kirjassa kohtaavat taiteen mestareiden maalaukset, metsien ikiaikainen historia, tehometsätalouden ajaminen peräkorpiin ja luonnonsuojelun nousu. Keskelle jää aarniometsien viime vuosikymmenten tutkimuksen kova ydin, joka osoittaa, miten väärin metsiä on käsitelty ja tehometsätaloutta perusteltu.
U
NOHDETTU
VIISAUS
S
UOMALAINEN
listä kuvausta aarniometsistä, ilman tavanomaista metsätalouden termistöllä hämäystä ja panssaroitujen tolvanoiden virheiden peittelyä. dynamiikka ja pitkä kehitys häiriöineen käydään läpi nykyisen tutkimustiedon valossa. Avohakkuiden suurta määrää ei voi perustella metsien luontaisella kehityksellä, ei myöskään kovin pieniä aarniometsien suojeluplänttejä erityisesti Etelä-Suomessa. Luonnonmetsä on hävinnyt, mutta sen piirteitä voi vielä löytää metsistä, joita ei ole koskaan avohakattu. Kirjoittajien perehtyneisyys näkyy laajana lähdeaineistona. Sen sijaan loppupuolen luonnonsuojeluliikehdinnän kuvaus jää kuvailun asteelle ja lähteiden virheet toistuvat. Valitettavasti maassamme tehdyt yhteiskuntatieteelliset julkaisut aarniometsäkonflikteista, jotka ovat tämän kirjan lähdeaineistona, käyttävät lähteinään paljolti sanomalehtiuutisia.
LUONNONMETSÄN
metsänhoitajiksi harvinaisia. He ymmärtävät syvällisesti aarniometsää ja opettavat ymmärtämäänsä yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Metsäopiskelija, joka saa tämän teoksen oppikirjakseen, on etuoikeutetussa asemassa edeltäjiinsä nähden. On hämmästyttävää lukea rehelK I R J O I T TA J AT O VAT
aarniometsän tarina on Suomen tarina, vaikkakin yhteiskunta ja talonpoika jäävät aarniometsän suojan ulkopuolelle. Tuhannen vuotta aarniometsää raivattiin, ja surkeimmillaan metsä nähtiin pystyssä seisovana sellun ulkovarastona. Nyt hakattava alkaa loppua ja tunnetut laajat aarniometsät alkavat olla suojeltuja. Suuri haaste on ohjata metsätalous pois avohakkuista ja istutustaimikoista, lähemmäs luonnonmetsän piirteitä ja prosesseja. Aarniometsän ominaisuuksiin ja asukkaisiin ei voi olla rakastumatta. Kirjoittajien ja Sanni Sepon sekä Ritva Kovalaisen kuvat tekevät lukemisesta sielullisen nautinnon mutta fyysisesti raskaan, jos kirjaa pitää kädessään vaikkapa sohvalla loikoillen.
SUOMALAISEN
on tietokirjailija Eero Taivalsaaren uusin, ja hänen paras kirjansa. Taivalsaari käy muun muassa läpi mitä on tapahtunut niiden 15 vuoden aikana, kun Suomi on ollut EU:n jäsenmaa. Suomeen on synnytetty puolen miljoonan pysyvä todennäköisesti kasvava toimeentulotuella elävä ihmisjoukko. Työttömyys liikkuu sekin puolen miljoonan paikkeilla. Köyhiä on yli miljoona. Ty ö l l i s t ä v ä s t ä kotimarkkinatuotannosta on kadonnut puolet, kun monikansalliset yhtiöt ovat voineet vapaasti polkea ensin hinnat alas. Sen jälkeen yhtiöt ovat vallanneet markkinat. on hakattu. Niiden pinta-ala on Lappia lukuun ottamatta enää prosentin paikkeilla. Lajien monimuotoisuuden turvaaminen edellyttäisi vähintään kymmenkertaista vanhojen metsien pinta-alaa. Luetteloa voisi jatkaa, mutta totean enää vain yhden asian. MaailV A N H AT M E T S ÄT
manpankki on kehittänyt aidon kehityksen indikaattorin GPI:n, koska BKT hyvinvoinnin mittarina johtaa pahasti harhaan. Tilastokeskuksen GPI-tutkimuksen mukaan Suomen hyvinvointi on 20 viime vuoden kuluessa puolittunut. Se on alempana kuin 1960-luvulla. kirjassa nousee esiin voimakas kritiikki yhden totuuden aikakautta vastaan. Taivalsaari on koulutukseltaan historiantutkija. Hän on myös toisen historioitsijan, Heikki Ylikankaan, h e n g e n h e i molainen: toisinajattelija. "Toivoa on aina paremmasta", Taivalsaari kirjoittaa. Pessimismiin ja välinpitämättömyyteen ei kannata vajota, ennemmin kirja toimiikin yllykkeenä lähteä tappelemaan paremman tulevaisuuden puolesta. Lue tämä kirja ja barrikadeilla tavataan.
EERO TAIVALSAAREN
ät on t mets Vanha attu. hak
Matti Ikonen Petri Keto-Tokoi & Timo Kuuluvainen: Suomalainen aarniometsä. Maahenki 2010. 304 s.
Kai Laaksonen Eero Taivalsaari: Unohdettu viisaus. VSkustannus 2010. 397 s.
valpuri alanen, Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, henri salonen & Jari tamminen
Herta Müller: Tänään en än eäni. halunnut tavata itseäni. Tammi 2010. 242 s.
Gina Holdar: AZ of G f C Classic American C Clothing. O s. Omakustanne 2010. 95 s.
Kolbeinn Karlsson: K : P as. Peikkojen kuningas. H 9. Huuda Huuda 2009. 1 166 s.
Star Wars: Klassikot S kot I o. Imperiumin varjo. R 20 Readme.fi 2010. 420 s.
Don Delillo: na. Valkoinen kohina. Tammi, keltaiset 8 s. pokkarit 2010. 358 s.
Pelkoa runollisesti esti
Nuori nainen matkustaa raitiovaunussa valtiollisen poliisin kuulusteluun. Matkalla hän katselee muita matkustajia ja miettii oman elämänsä tapahtumia. Vuosista ja vuosikymmenistä toisiin hypitään vailla aikajärjestystä. Herta Müller punoo poukkoilevista tapahtumista lopulta yhtenäisen tarinan, joka kertoo elämästä diktatuurivaltiossa alituisen pelon vallassa. Pelon, jota täytyy hallita ja jonka kanssa on elettävä. Tiettyä tapahtumapaikkaa tai -aikaa ei suoraan mainita. Edellisissä teoksissaan kirjailija, Romanian saksalaisvähemmistöön kuuluva Müller on kuitenkin käsitellyt paljon Nicolae Ceauescun aikaa. Müller vaatii keskittymistä, paikoin uuvuttavan paljon. Runollinen, kuvaileva, kysymys- ja huutomerkkejä vailla oleva teksti tuntuu aluksi yhdeltä valtavalta pötköltä, tekstitunnelilta, jonka päässä ei näy valoa. Kirjaan jää silti koukkuun, sillä tekstin runollisuus tekee siitä erilaisen. Mässäilemättömyys on ahdistavaa ja saa aiheet tuntumaan monin verroin karmaisevammilta. Kirjan luettuaan ymmärtää, miltä elämä ja arki tuntuisivat, jos yleistunne olisi pelko jos joutuisi miettimään kaiken, mitä sanoo ääneen. (VA)
E Ei mikään trikoo-Gina Gi
Yhdysvaltojen Georgiasta kotoisin oleva sosiologian tohtori Gina Holdar on hurahtanut vintageen. Hän asuu nykyään Ruotsissa, ja hänellä on aikomuksena perustaa sinne verkkokauppa, josta saa ostettua uniikkeja vintagevaatteita. Holdar kertoo ostajalle aina kunkin vaatteen tarinan, sen entisestä omistajasta tai vaatteen valmistamisesta. A-Z of Classic American Clothing on kattava opas käytettyjen vaatteiden tarinoiden perusteista. Holdar korostaa kirjassaan vaatteiden autenttisuuden vaalimista ja kierrättämisen ekologisuutta, mutta hän muistuttaa myös siitä, että hieno vintagevaate on lisäksi sijoitus. Oikein vaatetta säilyttämällä ja käyttämällä sen arvo vain nousee. Vaatetehtaat on nivottu osaksi Yhdysvaltojen historiaa. Farkut, baseball-takit ja lippikset ovat kaikki sieltä kotoisin. Teoksessaan Holdar esittelee amerikkalaisten vaatetyyppien ja -merkkien historiaa ja yksityiskohtaisia tarinoita. Vaikka tietäisi vintagesta jo paljon, kirjasta oppii uutta. Kirja on Holdarin mukaan vuodessa tehty, karsittu mutta perusasiat kokoava ensimmäinen painos. Hän aikoo jatkaa yksityiskohtien keräämistä, ja toivookin muilta vintage-entusiasteilta lisäysehdotuksia. (HH)
M Metsien miehet burkassa
Kaukana betonilähiöiden varjoista, taajamien tuolla puolen elää kaksi karvaista kumppania. Irtonaisina muusta yhteiskunnasta he omistautuvat uskonnollisesti vain metsälle ja omalle fysiikalleen. Pitkä työ palkitaan lopulta, kun metsänhenki antaa heidän synnyttää kaksi poikaa, jotka jatkavat heidän elämäntapaansa. Pojat kasvavat kuin vilja pelloilla, mutta uudella sukupolvella on metsässä omat sopeutumisvaikeutensa. Hilpeän värikkäästä ja rennosta tyylistä huolimatta ruotsalaisen Kolbeinn Karlssonin (s. 1982) Peikkojen kuningas ei ole mikään kepeä teos. Kirja jakautuu useisiin erillisiin osioihin, jotka hämärtävät ajan ja paikan rajat, jopa sen, millä sivulla liikutaan. Karlsson onnistuu kuvituksellaan sekoittamaan lastenkirjamaiset satuhahmot rumaan maailmaan. Jopa uhkaavat ja oudot hahmot kirjassa eivät näytä pahoilta. Ainoastaan masentavan rumilta. Karlsson ei painota tarinaa, sillä kirjan kiehtovin piirre on sen aikalaiskuvaus ja viitteellisyys. Fantasia kohtaa todellisuuden ja Peikkojen kuningas vihjailee jatkuvasti modernin yhteiskunnan ristiriitoihin. Lukijan tehtäväksi jää tämän kuvallisen virran tulkinta. (HS)
Vain elokuva puuttuu
Vuonna 1996 George Lucas valmistautui julkaisemaan alkuperäisen Tähtien sota -trilogian ehostettuna uusilla erikoistehosteilla. Harjoitellakseen übertuotteistetun leffan julkaisua kaikkine oheiskrääsineen Lucasfilm lanseerasi ennen leffoja Shadows of the Empiren. Mittavan tuoteperheen keskiössä on romaani ja sen sarjakuvasovitus. Lisäksi kauppojen hyllyille löysivät tiensä konsoli- ja roolipelit, leluja ja ihan virallinen soundtrack-cd. Nyt, 14 vuotta myöhemmin, Imperiumin varjo -sarjakuva-albumi julkaistaan suomeksi. Sarjakuvan tapahtumat sijoittuvat elokuvien Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu väliin ja menevät osittain niiden kanssa päällekkäin. Albumi valottaa, mitä tapahtui kaikille tuttujen tarinoiden kulisseissa ja on laadultaan keskivertoa parempaa Star Wars -sarjakuvaa. Ei lähelläkään Dark Empireä, mutta parempaa kuin moni kura, mitä markkinoille on dollarin kuvat silmissä puskettu. Viime aikoina huhut uudesta Tähtien sota -elokuvatrilogiasta ovat nostaneet päätään. Lucas on odotetusti kieltänyt kaiken. Tosin elokuvia ennen yleisön verkkokalvoille pitäisi saada ensi vuodeksi luvattu näytelty tv-sarjakin. (JT)
Aikakapseli 1980-luvulle
Don Delillon Valkoinen kohina julkaistiin ensimmäisen kerran suomeksi pian ilmestymisensä jälkeen, vuonna 1986. Nyt se on saanut uuden elämän Tammen keltaiset pokkarit -sarjassa. Kirja on aikakapseli menneisyyteen, yltäkylläisyyden aikakauteen, jota varjostivat kulutusähkyn ja uudenlaisen, tempoilevan maailmantalouden ensimmäiset oireet. Kirja on Ronald Reaganin, hiipuvan kylmän sodan ja voittokulkuaan hehkuvan kapitalismin kultaisen 1980-luvun avainromaaneja. Ilmitasolla Delillo kertoo tarinaa uusperheestä, jota riivaa eriasteisena ja eri tavoin oireileva kuolemanpelko ja -vietti. Kun kaikkea on yllin kyllin, keskiluokkaisen, akateemisen ja mukavasti toimeentulevan ihmisen tiellä on enää yksi lopullinen harmaa seinä: onnen ja autuuden päättyminen väistämättömään kuolemaan. Viikatemiestä ei yksikään ostosparatiisi lopullisesti selätä. Yleensä tarinat 1980-luvulta ovat kylmän sodan kuuman politiikan ruumiinavauksia. Valkoinen kohina on kirjoitettu meidän, muurahaisten, perspektiivistä. Perheen kohtaloiden ympärillä väijyy myös yritysten käsiin pakeneva kansalaisen ote omaan elinympäristöön ja kohtaloon. Delillo on nähnyt kauas. (SK)
kirja
49
10
2010
49
Aung San umpisolmussa
Jesper Bengtssonin kirja osoittaa, miten perusteellisesti armeija on soluttautunut burmalaisen yhteiskunnan a rakenteisiin & militarisoinut sen. r
että kovin moni meistä, jotka liimauduimme uutisten ääreen 13. marraskuuta, tosiasiassa tiesi kovin paljon Aung San Suu Kyin juuri päättyneen kotiarestin taustatekijöistä. Miksi häntä pidettiin vankina omassa talossaan University Avenue 54:ssä Rangoonissa, kuka häntä piti vankina, ja mitä oli tapahtunut ennen vangitsemista? Ruotsalaisen journalistin Jesper Bengtssonin juuri ilmestynyt Aung San Suu Kyi Taistelu vapaudesta antaa selkeitä perustason vastauksia tuon pienen ja hauraalta vaikuttavan naisen ympärillä eläviin kysymyksiin. Kirja on sarja tausta-artikkeleita maasta, joka toisen maailmansodan seurauksena sai Britannialta itsenäisyyden, mutta joka ei koskaan sen jälkeen ole elänyt rauhassa tai demokratiassa. Itse asiassa maata nimeltä Burma ei ole koskaan edes ollut, sillä sillä maa-alueella, joka karttoihin merki-
E
N U S KO,
tään, elää suuria etnisiä vähemmistöjä, joista monilla on pitkään ollut oma vahva yhteiskuntamuodostelmansa. Juntta on vuosikymmenien ajan väkisin yrittänyt liittää vähemmistöjä enemmistössä olevien etnisten burmalaisten vallan piiriin, mutta ei ole tässä onnistunut, sillä kokoava voima on puuttunut. ole puuttunut, se on ensin murhattu ja sen jälkeen suljettu kotiarestiin. Salamurhan uhri oli kesäkuussa 1947 Aung San, itsenäisyystaistelija, kenraali ja sodanjälkeisen, hädin tuskin muodostuneen demokraattisen Burman ensimmäinen pääministeri. Hän ymmärsi, että ainut tapa luoda valtiounioni oli tunnustaa, että se koostuu monista vahvasti autonomisista jäsenistä. Kun hänen tyttärensä sitten palasi Englannista epädemokraattiseen Burmaan huhtikuussa 1988 hoitaakseen sairasta äitiään, hän ymmärsi saman. Demokratia ei tarkoittaisi vain kansanvaltaisia instituutioita vaan eri ryhmien aktiivista rinnakkaineloa.
TA I E I S E
Ja kävi niin, että hän joutui itse astumaan johtoon, kun juntta lupasi järjestää vaalit ja opposition oli koottava itsensä. Yhtäkkiä kyse ei ollutkaan oppositiosta, vaan voimasta, joka kokosi yhteen kaikki muut paitsi valtaansa takertuneet kenraalit. Oppositio voitti
Maata rma ei ä Bu nimelt aan edes sk ole ko ut. oll
vaalit ylivoimaisesti vuonna 1990, vaikka johtaja itse oli jo edellisenä vuonna suljettu ensimmäisen kerran kotiarestiin. kerro tapahtumia tiukan kronologisesti, vaan Burman 60 viime vuoden historia, Suu Kyin elämänvaiheet ja maan oleelliset yhteiskunnalliset käännekohdat, joista monet ovat olleet laajoja kansanousuja,
BENGTSSON EI
limittyvät toisiinsa. Lukija hämmentyy siitä, miten sinnikästä kansalaisten vastarinta on vuosikymmenien ajan ollut, vaikka juntta on johdonmukaisesti pannut toimeen verilöylyjä omia kansalaisiaan vastaan. Kertomuksesta välittyy prosessinomainen jatkuvuus: aina, kun Suu Kyi on laskettu vapaaksi, on se sitten tapahtunut vuonna 1995, 2002 tai nyt 2010, on hän palannut töihin ja osoittanut kykynsä puhutella valtavia ihmisjoukkoja. Viimeisinkään vapauttaminen ei silti ole Burman nelsonmandela- tai vaclavhavel-hetki. Se ei ole osa laajempaa poliittista muutosprosessia vaan pahimmillaan vain mainio prtemppu sen jälkeen, kun juntan orkestroimat vaalit aiemmin syksyllä oli laajalti tuomittu kansainvälisessä yhteisössä. Seuraavan askeleen on oltava se, että juntta vapauttaa myös maan kaikki loput yli 2 000 poliittista vankia, ja sen jälkeen sen on taivuttava Suu Kyin vuosien aikana toistamaan vaatimukseen ja suostuttava keskus-
telemaan opposition kanssa maan tilanteesta. kirjan luettuaan saa vahvemman kuvan siitä, miten perusteellisesti armeija on soluttautunut burmalaisen yhteiskunnan rakenteisiin ja militarisoinut sen. Kuten Timothy Garton Ash kirjoittaa The Guardianissa, tämän burmalaisen umpisolmun avaamiseen ei riitä läntisen maailmankuvan kyllästämä pakotepolitiikka, vaan avuksi tarvitaan naapurimaa Intia. Sen on kyettävä näkemään lyhyen tähtäimen intressejään kauemmaksi, ja Gandhin ja Aung Saniakin neuvoneen Nehrun väkivallattoman demokratisoitumisen perintö on osoitettava tienviitaksi myös Burmalle. Ja sen tien Suu Kyi, tuo University Avenuen sinnikäs meditoija, tuntee läpikotaisin.
BENGTSSONIN
Jussi Förbom Jesper Bengtsson: Aung San Suu Kyi Taistelu vapaudesta. Minerva Kustannus 2010. 250 s.
Verkon punontaa Internetin historia
-näyttelyssä esitellään tietoverkkojen historiaa ja netti-ilmiöiden ihmeellistä maailmaa. Pelaa retro-pelejä Rupriikki Game Cabinetissa, koodaa kuusnelosella, lue Kalevala iPadilla! OMG!
Väinö Linnan aukio 13, Tampere | www.rupriikki.tampere.fi Avoinna ti-pe 9-17, la su 11-18 | Pääsymaksu 5/1
Samuel Beckett
I väntan på Godot
Regi | Niklas Groundstroem
Föreställningar 15.12.201031.1.2011. Alla kl 19.
09 611 003 | www.luckan.fi www.universum.fi
Biljetter | Info
54
10
2010
Tanssiva sukupuu
Tanssiryhmä palasi juurilleen & löysi Stalinin vainoja, punakaartin komentajan, evakkomatkoja & pieniä kohtaloita.
Ari Numminen on väsynyt mies. Tampereen konservatorion kansantanssilinjan opiskelijoiden päättötyö on ollut kokeneelle ohjaajakoreografille kokonaisvaltainen voimanponnistus. "Annoin opiskelijoille kesällä tehtäväksi tutkia omaa sukuaan nälkävuosista lähtien. Niistä tarinoista valitsin teatterille käyttökelpoisimmat." Parikymppisellä opiskelijalla on yleensä mielessä lähinnä tämä hetki ja tuntematon tulevaisuus. Numminen halusi pistää nuoret miettimään menneisyyttä, jotta he voivat sijoittaa itsensä tähän päivään. Hänestä juurien tutkiminen tekee hyvää kaikille suomalaisille. Tarinoista löytyi Stalinin vainoja, punakaartin komentaja, evakkomatkoja, siirtolaisuutta ja monia pieniä inhimillisiä kohtaloita. "Kun purimme sukututkimusta ja nuoret kertoivat omin sanoin vaikka mummonsa tarinan, tuli tunnekuohuja. Todella tajuaa, miten joku on kuollut sodassa 20-vuotiaana tai jäänyt orvoksi 16-vuotiaana."
K
OREOGRAFI
laa, miltä näyttää ja miltä itsestä tuntuu", Numminen pohtii. Kun opettajan esimerkin toistosta ja treenaamisesta täytyy alkaa tuottaa taidetta, tarvitaan tahtoa ja omaa näkemystä. "He ovat joutuneet kylmään kyytiin, mutta se on tuottanut tulosta, ja passiivisuus on pikkuhiljaa hellittänyt." Kuusen alta heränneet on Nummisen mukaan teatteria, jossa on paljon tanssia. Katsojalle hän lupaa suuria
isänmaallisia tunteita ja nostalgialihaksen vetreytymistä.
Sinikka Tierna Kuusen alta heränneet Tanssiteatteri MD:n Hällä-näyttämöllä Tampereella 16. & 17.12. kello 19 & 18.12. kello 16. Nummisen aisaparina ohjaus- ja koreografiatyössä on toiminut Jouni Prittinen & kuoromusiikin sovituksesta vastaa Ritva-Liisa Kangasluoma.
Maalauksia joikaamisen hengessä
" P Ä ÄT Y Ö N I O N joikaaminen. Olen joikannut suunnilleen 1 400 joikua ja tehnyt itse noin 30 joikua. Kun joikataan joku ihminen, täytyy tuntea kyseinen henkilö ja hänen luonteensa ja tapansa liikkua." Näin kertoo ystäväni Ovllá tekstissä, joka on liitetty hänestä maalaamaani henkilökuvaan näyttelyssä Muohtogovat. Muohtogovat on saamea ja tarkoittaa muotokuvia. Ovllá on 77-vuotias kautokeinolainen vanhan joikuperinteen mestari. Kun näytin Oulalle tämän maalauksen, hän koki sen samankaltaisena kuin hän tekee joiun. Perinteinen joiku tehdään usein tietystä henkilöstä, joka on sen tekijälle tuttu ja vastaavasti hän halusi tehdä joiun minusta. Tutustuin Oulaan kun olin tänä
S U K U T U T K I M U K S E S TA syntynyt Kuusen alta heränneet -teos on Nummisen mukaan yltiöisänmaallinen sekoitus kansantanssia ja nykytanssia, puhetta sekä kuorolaulua. "Päättötyössä halusin laittaa opiskelijat käyttämään esiintyjyyttään mahdollisimman monipuolisesti. Täytyy löytyä myös itsetutkiskelua, havaintojen tekemistä ja yhteiskunnan tutkimista." Numminen kokee, että työskentelytapa on ollut tanssinopiskelijoille sokki. "Opiskelijat jäävät helposti rutiinin vangiksi, mikä kuuluu lajiin. On pakko oppia perusasiat, ja kun instrumentti on omassa kehossa, syntyy eräänlainen narsistinen tyhjiö, jossa vain ke-
vuonna puoli vuotta Pohjois-Norjassa Masi/Máze-nimisessä saamelaiskylässä sijaitsevassa residenssissä ja opiskelin saamea Kautokeinossa. Maalasin yhdeksän maalauksen sarjan kautokeinolaista ja masilaista ystävistäni, jotka ovat ylpeitä kulttuuristaan ja maisemastaan. Saamelaiset on Norjan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän alueella elävä alkuperäiskansa. Valtaväestö Norjan Kautokeinossa ja Masissa on saamelaisia.
Elina Sipilä Muohtogovat-näyttely 22.12 asti Rovaniemellä galleria Napassa, Jorma Eton tie 6, tito 1218, pe 1117, la 1216.
JUURET. Tampereen konservatorion kansantanssilinjan kuusi opiskelijaa havahtui omien juurien äärellä ja pistivät itsensä monipuolisesti peliin päättötyössään.
RU UM I I N K ULT T U UR I
KUIN ENSIMMÄISTÄ PÄIVÄÄ, Anna Krogeruksen tragikomedia työntekijän jaksamisesta Niina Hosiasluoman ohjaamana Romulan Taiteellisen Teatterin uudessa huoneteatteritilassa Kannarissa, Meijerinahde 1, Sastamalan Kiikassa, esitykset 13., 15., 17. & 19.12. kello 19. ...OF MY PUNKLOVEROCKCHILD, Linda Prihan punkhenkinen sooloesitys & KUOLEMA KORJAA UNIVELAT, Minna Puolannon tragikomedia äitiydestä, yhteisesitykset Helsingin KokoTeatterissa kello 19, muut esitykset 17.12. & 11., 12. (vain Kuolema korjaa univelat) & 14.1. HYPEREXTENSION, Ryhtivikaryhmä yhdistää surutta fyysistä teatteria, steppiä, siirkusta, nukketeatteria & live-musiikkia, Lahden teatteri Vanhassa Jukossa ensi-iltansa saava Hyperextensio kurkottaa kohti uusia ulottuvuuksia väärällä jalalla, silmät ristissä & sydän syrjällään, humoristinen uuden vuoden kabaree sopii kaiken ikäisille, esitykset 29. & 30.12. kello 19 & 2.1. kello 15 & 19. PIENI RAHA, Tikkurilan teatterin 50-vuotisjuhlanäytelmä, Sirkku Peltolan käsikirjoitus Carita Välitalon ohjaus ensi-illassa 8.1. kello 16 Vantaan Vernissan alasalissa, muut esitykset 12.1.15.2.
TANSSI
14. 12. AVOIN NYK Y TANSSITUNTI Kajaanin Generaattorilla kello 16.3018, tunnit myös 16. & 20.12. 15.12. MINÄ JA KUU, Rimpparemmin esitys, joka perustuu Italo Calvinon surrealistisiin tarinoihin, Panu Varstalan koreografia Rovaniemen kellariteatteri Saivossa, Lappia-talossa kello 12, esitykset myös 16.12. kello 12 & 18. HELSINKI ILMALAUTTURIT & KATU, kaksi Ervi Sirénin koreografiaa, ensi-ilta 15.12. kello 19, muut esitykset 16. & 17.12. MINÄ JA KUU, Rimpparemmin esitys, Panu Vars-
talan koreografia Rovaniemen Lappia-talossa kello 12, esitykset myös 16.12. kello 12 & 18. TAMPERE KUUSEN ALTA HERÄNNEET, Ari Nummisen & Jouni Prittisen ohjaus & koreografia, Tampereen konservatorion kansantanssin ammattiopiskelijoiden esittämä tanssiteos, jonka lähtökohtana on ollut opiskelijoille annettu kesätehtävä oman suvun tutkimisesta noin 100 vuoden marginaalilla, esitykset 16. & 17.12. kello 19 & 18.12. kello 16.
TEATTERI
Markku Nenosen ohjaus Broadway-musikaalista, joka on koskettava kuvaus perheestä, jossa vaietut asiat vievät ihmisiä kauemmas toisistaan, esitykset 9.12.26.3. Helsingin Kaupunginteatterin Teatteristudio Pasilassa. KAAMOS, Sysi Ensemble esitys koostuu kahdesta lyhytnäytelmästä, se kertoo ihmisistä, jotka ovat vahingoittuneita & myöhässä, mutta ennen kaikkea eheytymisestä & toivosta, esitykset 11.20.12. Kaapelitehtaan Turbiinisalissa. K ARNOLOGIA, Akseli Aittomäen ohjaaman ruumiillisuutta & ihmisen materiaalisuutta
HELSINKI NEXT TO NORMAL,
käsittelevän esityssarjan kolmas & viimeinen osa 14.12. & 7.12.1. kello 19 teatteri Naamio & Höyhenessä. RETREAT, Ossi Koskelaisen ohjaus Ylioppilasteatterissa, ensi-ilta 12.12. kello 20, muut esitykset 14.12.6.2., esitykset mala 20, sunnuntaisin kello 16.
KAJAANI UUDEN VUODEN LYHYTTEATTERIFESTIVAALIT, Kajaanin Harrastajateatterin järjestämällä festarilla kaikenlaisia, maksimissaan 30-minuuttisia esityksiä Generaattorilla, katselmus alkaa 30.12. kello 19 & jatkuu 31.12. kello 15. OULU PÄHKINÄNSÄRKIJÄ, nukketeatteri Sytkyjen
jouluinen esitys Klara-tytöstä, Hiirikuninkaasta & pähkinänsärkijästä 11.18.12. Oulun kaupunginteatterin Vinttikamarissa.
STAND UP
Radio 957:n stand up -show kello 19 Tampereen Yo-talolla.
1 . 1 . NAURUNPA IK K A,
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 17.1. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
10
2010
55
Kajaanin katastrofialue
Teatteri antaa ensiapua.
A F R I K A S S A kyläyhteisöt kokoontuvat puun alle käsittelemään teatterin keinoin yhteisiä asioita, vaikuttamaan niihin ja pitämään toisistaan huolta", kajaanilaiset teatteriilmaisun ohjaajaopiskelijat Niina Piirainen ja Elsa Lankinen kertovat. Ohjaajat vetävät Kajaanin Harrastajateatterin joulukuussa 2010 käynnistämää Teatterin Tarpeen Ensiapuryhmää. He uskovat, että myös suomessa tarvitaan yhteisöllisyyden kokemuksia. Ryhmä tekee humanitaarisen työn tavoin täsmäiskuja Kajaanin sosiaalisille katastrofialueille. Kajaania ei heti miellä kriisialueeksi, mutta sosiaalinen katastrofialue voi tarkoittaa myös tilanteita, joissa yhteisö kokee painetta ja ajautuu konfliktiin. Kainuussa maaseutu on tyhjentynyt ja palvelut on ajettu kyläkouluja myöten alas. Kajaanin opettajankoulutuslaitos ja UPM:n paperitehdas on lakkautettu. T E A T T E R I N T A R P E E N Ensiapuryhmä kerää erilaisia katastrofeja koh-
danneista yhteisöistä havaintoja ja materiaalia. Ryhmään kuuluu viisi 3055-vuotiasta tutkija-esiintyjää. Havainnoista työstetään esitys, joka kiertää katastrofialueilla. Tavoitteena on jakaa kokemuksia ja tarinoita. Piirainen ja Lankinen haluavat tuoda teatteria paikkoihin, joissa sitä ei yleensä nähdä. "Teatteri kuuluu kaikille, ei ainoastaan tietyille yhteiskuntaluokille." "Pyrkimyksenä on löytää draaman keinoja, jotka auttavat yhteisöä näkemään tilanteensa toisin, tuovat iloa ja toivoa, sekä tarpeen vaatiessa ravistelua." Draamatyö on väylä purkaa ja käsitellä tunteita sekä saada vertaistukea. "Kehoomme on kerääntynyt paljon tietoa, sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Draamaharjoitteet auttavat tunnistamaan ja käsittelemään tätä tietoa." arvostavat Kajaanin Harrastajateatterin yhteiskunnallista ja ajassa kiinni olevaa työskentelyä. Hyvinvointiyhteiskunnan tila tasavertaisten mahdollisuuksien katoaminen, rahan valta ja yhteisöllisyyden puuttuminen huolestuttavat nuoria ohjaajia. "Teatterin Tarpeen Ensiapuryhmä haluaa antaa mahdollisuuden nähdä itsensä aktiivisena toimijana yhteiskunnassamme. Jokainen pieni hyvinvointia lisäävä teko on askel kohti vähemmän kylmää yhteiskuntaa. Kun ihminen kohtaa aidosti toisen ihmisen maailman rauha on siinä."
PIIRAINEN JA LANKINEN
Virpi Haatainen
irti minusta
käsikirjoitus Virpi Haatainen ohjaus Tapio Kankaanpää rooleissa Elina Berg, Elina Hietala, Katriina Honkanen
Irti minusta on ajankohtainen, raju ja koskettava selviytymistarina syömishäiriöstä.
ensi-ilta 22.2.2011 esitykset ajalla 21.2.12.5.2011 liput 26/24/16 lipunmyynti (09) 4342 510 tipe klo 1114 Lippupiste 0600 900 900 (1,76 +pvm) www.avoimetovet.fi
Tea Kalska Ryhmän esitys on nähtävissä Kajaanin Harrastajateatterin Generaattori-näyttämöllä helmikuun 2011 lopussa. www.kajaaninharrastajateatteri.fi
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
Monoteatteri:
Utopia
Ydinvoima, valta, sankaruus - elämän absurdius? "Sellaista rusketusta ei saa Sotsista kuukaudessakaan" ohj. Satu Mäkinen to 27.1. ja pe 28.1. klo 19 12/10/5
Klaneettitie 5, Helsinki, www.kanneltalo.fi
TURKU. 27.11.2010.
56 56
10
2010
posti
Hietanen väittää, ettei Itä-Eurooppa ole käsitellyt natsimenneisyyttään. Tämä ei pidä paikkansa. Esimerkiksi Virossa muistetaan vuosittain sekä natsien että kommunistien hirmutekoja, jotka vähensivät Viron väestöä toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen lähes viidenneksen. Lisäksi Virossa tutkitaan vilkkaasti niin natsi- kuin neuvostomiehityksen aikaa. Virolaiset myöntävät täysin avoimesti, että virolaisia osallistui molempien miehittäjävaltojen hirmutekoihin, mutta yhtä selvää heille on, että he joutuivat kärsimään molemmista, sekä natsi- että neuvostohallinnosta. Jos Voima-lehti haluaa käsitellä Viron todellisia ongelmia eikä osallistua antifasistiksi itseään nimittävän Hietasen mystiseen fasistijahtiin, suosittelen haastattelemaan esimerkiksi Tampereella asuvaa vironvenäläistä Andrei Lobovia. Hän on kritisoinut viime aikoina jyrkästi Viron hallituksen päätöstä vähentää venäjänkielistä lukio-opetusta. Osittain tähän tilanteeseen, jossa virolaisten ja vironvenäläisten välit ovat kärjistyneet, on tultu juuri siitä syystä, että Leena Hietasen kaltaiset "antifasistit" väheksyvät virolaisten kärsimyksiä. Toivon syvästi, ettei lehtenne osallistu tulevaisuudessa tällaiseen toimintaan.
Janne Koivisto
palaute@voima.fi
Demokratian kriisistä
Kiitokset hyvästä artikkelista (Kohti demokratiaa persut edellä?, Voima 8/2010) koskien demokratian kriisiä.
Jari Leino Muutos 2011:n hallituksen jäsen
Virka- & mielivallasta
Mikko Niskasaaren Virkavaltaa & mielivaltaa oli todella hyvä artikkeli. Arvostan tämän kaltaisia vaivalla ja tarkasti tehtyjä juttuja. Näitä ei muualta löydä.
Juhana S.
Kiitos hyvästä jutusta
Viimeisimmän numeron degrowth-juttu on ässä. Tiiviistää tärkeämpääkin tärkeämmästä asiasta olennaisen kiireiselle kaduntallaajalle. Kiitos työstänne!
Aino
Ruusuja!
Ruusuja sylin täydeltä Klaus Welpille! Pysäyttäviä kuvareportaaseja ja kerrankin kunnolla erilaisia näkökulmia maailmaan! Mahtavaa työtä!
Elina
Ihmiset eivät toimi järkevästi
Voiman 8/2010 degrowth-kirjoitukseen liittyen: Olin pettynyt naiiviin käsittelytapaan, jolla käytännön toteutusta talouskasvun alasajosta yritettiin purkaa auki. On erikoista ajatella, että tavallinen ihminen valitsee köyhemmän ja epämiellyttävämmän arjen vapaaehtoisesti faktojen perusteella, joita hän ei ymmärrä eikä usein edes halua ymmärtää. Ajatus ei toimi yksilötasolla. Kuten taloustieteilijät aikoinaan, perusolettamuksena ajatusmallissa on, että ihminen toimii aina järkevästi. Näin asia ei ole. En vastusta ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia enkä sanavapautta, mutta massojen välinpitämättömyys, tietämättömyys ja henkinen laiskuus yhdistettynä äänioikeuteen tuottaa vaikeissa ja hankalasti ymmärrettävissä asioissa kompromissin, joka ei eroa tekemättömyydestä.
Jani Kuula
Riivatusta huivista
Haluaisin kiittää Hanna Kuuselan kirjoittamasta artikkelista Anja Snellman & riivattu huivi (Voima 8/10). Artikkelin myötä varustauduin raskailla ennakkoluulotaakoilla lukemaan Snellmanin Parvekejumalia ja kirja lunasti "odotukset" eli pelot. Se meni huimasti odotusten yli. Kiitos, että julkaisitte artikkelin.
Venla K.
Uuslestadiolaisten valta
Puuttuen Voiman pääkirjoitukseen 9/2010 voisin todeta, että kyllä kai näitä uusliberalisteja, uuslestadiolaisia ja jenkkiläisiä kreationisteja kuten perussuomalaista uusrahvastakin on ihan riittävästi valistettu. Uuslestadiolaiset ovat vallanneet median. Perussuomalaiset tykkäävät tästä peruskristillisestä pikkukyttäyksestä, ja kokoomus vetää halut ja haulit himaan. Vanha kunnon kuvio. Olli Tammilehto käyttää tästä osuvaa ilmaisua: fasismi on kätevä kapitalismin maastovaihde. Tuskinpa vastamainoskampanjat paljonkaan edesauttavat.
Juha Tampereelta
Nuivasti lähiruuasta
Marraskuun Voimassa 9/2010 Kimmo Jylhämö kirjoittaa oudon nuivaan sävyyn lähiruoasta ja siihen liittyvästä buumista. Lähiruoan ja luomuruoan ei
Itä-Eurooppa ei vaikene
Olen yleensä lukenut lehteänne mielelläni, mutta yksi viime lehdessä ollut kirja-arvostelu oli mielestäni ala-arvoinen. Leena Hietanen käytti Efraim Zuroffin kirjaa Operation Last Chance tietoisesti hyväkseen mustamaalatakseen Baltian maita ja muuta Itä-Eurooppaa. Kun on lukenut Hietasen muita kirjoituksia, lehdessänne julkaistua tekstiä ei voi millään tapaa pitää uskottavana kirjaarvosteluna.
Oikaisu
Yök, en syö -jutussa (Voima 9/2010) väitin, että Antti Nylén olisi kirjassaan Halun & epäluulon esseet kirjoittanut puupäisestä Suomen kansasta. Näin ei ole, vaan Nylén kirjoittaa paukapäisestä Suomen kansasta.
Kimmo Jylhämö
10
2010
57
tietenkään pitäisi olla mikään muoti vaan normaali tapa hankkia raaka-aineita ja mahdollisuuksien mukaan laittaa itse ruokaa. Jylhämö katsoo että lähiruokaan jostain syystä liittyy korkea elintaso, jota hän mielestäni typerästi todistelee sillä, että hän ajoi autollaan 140 kilometriä käydäkseen jossain mainitsemattomassa "lähiruoka"tapahtumassa. Niin kauan kuin elämme rahataloudessa, on pankkitilin tietenkin oltava ainakin vähän plussan puolella, mutta kannattaisi huomata että omaehtoisen ruoan kasvattamisen ja lähiruoan (kuten myös lähikauppojen) suosimisen taustalla on myös laajempi näkemys oman elämäntavan vapaaehtoisesta materiaalisesta vähentämisestä (vertaa degrowth). Olen muuttanut synnyinkaupungistani Helsingistä maalle, elän köyhyysrajan alapuolella, kasvatan itse ruokaani luomuna ja sen lisäksi hankin lähiruokaa lähiseudun tuottajilta. En omista autoa enkä edes ajokorttia vaan tarvitessani välttämättä kyytiä raskaille kantamuksille, neuvottelen naapurien kanssa ja muutoin käytän, onneksi vielä toimivaa julkista liikennettä. En ole koskaan eläessäni voinut niin hyvin kuin nyt voin enkä aikuisikäisenä syönyt yhtä hyvin ja lisäaineettomasti kuin nyt syön. On niin paljon elämänlaatua, jossa rahalla ei ole mitään tekemistä, mutta ihmisen, joka haluaa näin elää täytyy olla valmis tekemään työtä myös rahatta, omaa työtä omaksi, lähimpien, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinniksi.
Marja-Leena Niinikoski Porvoo
Suurikin on luomua
Päivi Mattilan jutussa Pieni on kaunista (Voima 9/10) luomuviljelijä Jukka Lassila antaa osittain harhaanjohtavan kuvan luomutuotannon tilanteesta Suomessa. Haastattelu luo kuvan "aidon" luomun rinnalle syntyneestä markettien bulkkiluomusta, jota tuotetaan konkurssin partaalla keikkuvilla suurtiloilla kaupan ja teollisuuden sanellessa tuotannon ehdot. Lassilan huoli maatalouden huonosta kannattavuudesta on aiheellinen, mutta nostaessaan varoittavaksi esimerkiksi luomuvihannekset pieleen menee paitsi esimerkin valinta, myös esitetyt tuotantoluvut ja johtopäätökset. Jutun mukaan 90 prosenttia Suomen luomukaalista ja -porkkanasta tulee samalta tilalta ja tämä monopoli pitää, koska tuotteiden hinta on painettu minimiin. Pikainen vilkaisu Eviran luomutilastoihin kertoo kuitenkin seuraavaa: luomuporkkanaa viljeltiin kuluvana vuonna lähes 50 hehtaarin alalla. Tästä sekä Etelä-Savon että Pohjanmaan osuus oli noin 30 prosenttia loppujen hehtaarien jakautuessa Ahvenanmaan ja Lapin välille. Luomukaaleja viljellään Suomessa 26,4 hehtaarin alalla, josta 40 prosenttia
Hämeessä ja vajaa 25 prosenttia sekä Pohjanmaalla että Etelä-Savossa. Yhden tilan monopolista ollaan siis varsin kaukana. Luomutuotanto laajenee sekä tilojen kasvun että lukumäärän lisääntymisen kautta ja mukaan tarvitaan sekä määrän tuottajia että erikoistuotteiden osaajia. Lassilan ehdottama jalostuksen ja myynnin ottaminen tuottajien omiin käsiin ei välttämättä Suomen oloissa edistä luomun kasvua. Kehäkolmosen ulkopuolella asiakkaat ovat kaukana ja harvassa. Lisäksi viljely itsessään on niin vaativaa, että viljelijän huolehtiessa myös tuotantonsa jalostuksesta ja myynnistä, on jaksamisen ja myös osaamisen rajat nopeasti löydetty. Tuontiluomutuotteet ovat vallanneet kauppojen hyllyjä, koska niitä on helposti ja varmasti saatavilla. Kotimaiset luomutuotteet korvaisivat pitkälle tuonnin, mikäli niitä olisi helposti ja varmasti saatavilla. Uusien kauppojen perustamisen rinnalla olisikin hyvä pohtia, voisiko viljelijöiden ennakkoluulottomampi yhteistyö, panostaminen tuotekehitykseen ja verkostoituminen luomujalostajien kanssa antaa paremman lopputuloksen.
Paavo Pulkkinen luomuviljelijä, Haukivuori
On todella mahtavaa, että teiltä löytyy selkärankaa tukea heitä antamalla tilaa palvelimeltanne.
Kiitän Wikileaks-tuesta
Siviilirohkeutta, loistavaa! Nostan hattua Wikileaks-toiminnastanne ja uutisoinnistanne, vaikka muissa asioissa olenkin ajoittain eri mieltä kanssanne.
Mikko Lipasti Janne Ranta
Wikileaks WTF!
Kiitos teille että puolustatte vapaata lehdistöä ja internetin tulevaisuutta! Klikkailen teidän sivuilta mainoksia ihan vaan periaatteen takia tästä lähtien! :)
ton-idiooteille vittuileva laukkunne! Petyin kuitenkin katkerasti googletuksen jälkeen kyseessä oli "vain" mainos. Vastamainoksenne ovat kyllä iskeviä, sitä en kiellä. Oliko Louserit Vuittuun -laukku vain tietokoneella manipuloitu Louis Vuitton -laukku vai saako tuollaisen oikeasti jostain? Haluan sen!
Hienoa Voima
Hienoa että tuette Wikileaksia, joka on joutunut ennennäkemättömän röyhkeän painostuksen ja ajojahdin kohteeksi.
Louserit Vuittuun
Huomasin tämän "vastamainoksenne" lehdessänne ja innostuin oitis. Minun on vain pakko saada kaikille Louis Vuit-
Toimitus VASTAa: Pahoittelemme, kyseessä on manipuloitu kolmen euron kirpparilaukku. Suuren suosion johdosta olemme pakotettuja harkitsemaan laajan tuoteperheen lanseerausta. Ja hinnat tietysti nelinumeroisina!
58
10
2010
Juhani Pyrhönen, kyharitie.fi
Pilliliisa
Kasper Strömman
Eettiset joululahjat
- Muista ystävää - muista eläimiä. Animalian aineettomalla lah jalla voit auttaa koe-, turkis- ja tuotantoelä imiä ja ilahduttaa ystäviäs i. - Joulun pehmeimmät pa ketit , eläinystävälliset tuot teet ja joulukortit Animalian ve rkkokaupasta - Anna lahjaksi Animalian jäsenyys vuodeksi 2011 Yhdestä osoitteesta : www.animalia.fi/joulu2010
Animaliasta
[Ei ikäraja
I CK-KLUB -24] 0 UMIN RO HDEN KU anniskelualue, klo 2 LA u
a, rajatt
Knucklebone Oscar & Sweatmaster
La 5.2. klo 21 17
Pe 21.1. klo 21 12
Säästä possu joulunakin!
Uniklubi
Pe 25.2. klo 21
Happoradio Korpiklaani
18 / 17 S-edulla
La 26.2. klo 21 15
Menikö joulu ohi? Uusi vu osi 4 numeroa Animalia-lehteä on oiva aika liittyä Animaliaan! su alennuksia eläinystävällisist oraan kotiin ja jäsenkortilla ä yrityksistä. www.animali a.fi
Pe 11.3. klo 21 17
Jätkäjätkät
La 2.4. klo 20.30 19
Anna Abreu
uor oAvustuksia nnuois en t järjestöille ja nnar 010 2 porukoille vuo
Sonata Arctica
La 16.4. klo 21 22
La 9.4. klo 21 28
Petri Nygård & Klamydia Apulanta
To 21.4. klo 21 18
H
ille nuorten toimintaryhm kä se orisojärjestöille ja een toimintaan elsinkiläisille nu tusta vuosittais an tai avus myönnetään hankkeen, tapahtum ovat jektin, isotoiminnallisen pro hen osallistumiseen. Etusijalla nuor seen tai sii t hankkeet. tilaisuuden toteuttami ja sosiaaliseen vahvistamiseen tähtäävä iseen nuorten osallistum naiseen jota voi saada varsi uusi avustusmuoto, , jonka jäsenistä 2/3 on Toiminta-avustus on aan nuorisoyhdistys 26.2.2010 vuosittaiseen toimint iläisiä. Toiminta-avustus on haettavissa 1625-vuotiaita helsink klo 16.00 mennessä. a 1000 hmille tarkoitettu jop sti nuorten toimintary an, hankkeen tai projektin SPONSSI on erityise iminnallisen tapahtum kemus on euron tuki nuorisotoSSIA voi hakea läpi vuoden, kunhan ha järjestämiseen. SPON nkeskukseen ennen ko. hanketta. toimitettu nuorisoasiai tavissa savustukset ovat haet 2010 yleis- ja palkkau ssa myös projektiavustusten Näiden lisäksi vuoden mennessä. Käy katsoma ja nuorten 26.2.2010 klo 16.00e osoitteesta nuoriso.hel.fi >järjestöille hakuajat sivuiltamm ryhmille. avustuksista, tiedot tarkemmat myös löytyvät sta. Sivuiltamme muista järjestöpalvelui öntämiskriteereistä ja my h. 310 sihteeri Heli Kinnula pu sioista antavat nuoriso pi Talasmäki puh. 310 89132. Lisätietoja avustusa 4 ja nuorisosihteeri Vir 8914 Osoite: isoasiainkeskus or Helsingin kaupungin nu lsingin kaupunki PL 5000, 00099 He
Pe 22.4. klo 21 18
Apulanta
La 23.4. klo 21 18
Apulanta
Raappana, Jukka Poika & Sound Explosion Band Before the Dawn & Damngod, Rähinä live...
Ohjelman muutokset mahdollisia.
SIBELIUSTALON LIPPUKASSA. Ankkurikatu 7, Lahti. Avoinna arkisin 13-17. p. 0600-39-3949 (1,25 / min + pvm) puhelinvaraukset klo 11-17. Ei toimitusmaksua. LIPPUPALVELUN KAUPAT JA NETTI Toimitusmaksut alk. 2,50 / lippu. Sibeliustalon ovimyynti klo 19.30->
Pe 29.4. klo 21 17
Lisää keikkoja tulossa:
www.f inlandia-klubi.fi
SUURTEN JOKIEN MIES
Big River Man ohjaus John Maringouin
Dokumenttiprojekti 26. ja 30. tammikuuta
dokblog.fi yle.fi/dokumenttiprojekti