s.8
2
Ikea Intiaan 10 Jyrki Katainen kapakassa 12 Karsein raato 2009 19 Kalifornian utopia 38 Katso homoa 51
JOEL JA ETHAN COEN -ELOKUVA
®
Gaudeamus. Vakavaan tiedonjanoon.
Juha Pekka Lunkka
MAAPALLON ILMASTOHISTORIA
ILMASTON kehitystä 4,6 miljardin vuoden ajalta tarkasteleva teos esittelee muutoksia aiheuttavia mekanismeja ja selittää ilmaston monimutkaisia syy-seuraussuhteita. Ennen ihmistä muutokset ovat olleet luonnollisia, ja ne ovat tapahtuneet vääjäämättä maapalloon kohdistuvien ulkoisten tekijöiden vaikuttaessa merien, mantereiden, jäätiköiden, ilmakehän ja elollisen luonnon vuorovaikutukseen. Tuhansien viime vuosien aikana ihminen on onnistunut muuttamaan myös ilmakehän koostumusta. Juha Pekka Lunkka on Oulun yliopiston maaperägeologian professori. Vuoden tiedekirja 2008. "Maapallon ilmasto on monimutkainen järjestelmä, ja on lähes mahdotonta ennustaa tarkasti, miten maapallon ilmasto kehittyy tulevaisuudessa ja miten nopeaa tämä kehitys on. Varmaa on ainoastaan se, että ilmasto muuttuu. Olennaista ihmiskunnan kannalta on kuitenkin se, kykeneekö ihminen muuttumaan." -- Juha Pekka Lunkka
Ilmo Massa (toim.) VIHREÄ TEORIA Ilmestyy huhtikuussa.
Hanski, Niiniluoto & Hetemäki (toim.) KAIKKI EVOLUUTIOSTA
Katja Yesilova YDINPERHEEN POLITIIKKA
Niiniluoto & Sihvola (toim.) TARKEMMIN AJATELLEN
www.gaudeamus.fi
Lyytimäki & Hakala YMPÄRISTÖN TILA JA SUOJELU SUOMESSA
Ylikoski & Kokkonen EVOLUUTIO JA IHMISLUONTO
Anna-Maija Castrén ONKO PERHETTÄ ERON JÄLKEEN? Ilmestyy maalis-huhtikuussa.
Asikainen, Naarajärvi & Vuori (toim.) KIINA JA TIANANMEN Ilmestyy toukokuussa.
MAAILMAN TILA 2009
Vuoden 2009 Worldwatch-instituutin Maailman tila -raportti esittelee ilmastonmuutoksen koko laajuudessaan ja tarkastelee keinoja sen hidastamiseksi.
MERKKITU
MAALISKU
UN
OTTEET
voima 2 / 2009
7
2.3.20091.4.2009
rjoitus
sis
Avoin kahvitilaisuus
jälkeen k teki apurahalla väitöskirjaa. Yliopistot olivat säätiöineet rahansa ja palkkojen sijasta maksettiin apurahoja yliopiston omasta säätiöstä. Opinnäytettään väkertävä tutkija k ei siis ollut työntekijä eikä henkilökuntaa. Kerran laitoksella järjestettiin avoin keskustelutilaisuus, jonka aiheena oli erään professuurin täyttäminen. Keskustelun pyörteissä K ilmaisi olevansa eri mieltä eräästä asiasta. Tuli ongelma. Ideana kun oli ollut, että avoin kahvitilaisuus olisi yksimielinen. Silloin eräs henkilökunnasta keksi: apurahatutkija K ei ole varsinaista henkilökuntaa, koska ei saa palkkaa. Täten K:n esittämää eriävää mielipidettä ei tarvitse kirjata. k ei tiennyt, että kyse oli vasta alkunäytöksestä.
1 9 9 0 - L U V U N P U O L I VÄ L I N
Kongolainen feministimies
22
Jos kuvaat niin kuolet
USA:n & Irakin sotilaat katsoivat pahalla, kun valokuvaaja Niklas Meltio halusi antaa Bagdadille kasvot.
Gilbert Adi pakeni Suomeen kirjoitettuaan väärän kirjan. Miksi perhe ei saa tulla mukaan?
että kulttuuri ei ole rauhassa taloudelta, vaan talous sekoittuu kulttuuriin aika monimutkaisella tavalla.Tätähän olivat kulttuuriteoreetikot jo kauan hokeneet, mutta ehkä hekään eivät arvanneet lopputulosta. Nimittäin sitä, että kulttuurin päämäärä olisi talous. Ennen vanhaan luultiin, että tiede ja taide ovat autonomista, itsenäistä. Että ne itse luovat omat lakinsa. Laman aikana yliopistoilla ja korkeakouluissa aloitettiin taiteiden ja tieteiden itsenäisyyden purkutalkoot. Ensin kiinteistöistä tehtiin kauppatavaraa, sitten hallinto vei varat opetukselta ja tutkimukselta.
V I I M E I S TÄ Ä N L A M A O P E T T I ,
31
Iik, pinkkiä!
Voiman toimittaja harhailee tavaratalossa & tajuaa, että vapaata vanhemmutta ei ole. Yhteiskunta jyrää tytöt
tarkoittaa sitä, että yliopistoja johtaa hallitus, jonka nimittämiseen yliopistoilla itsellään ei ole viimeistä sanaa. Yliopistojen sisältä löytyy ainakin kaksi uudistuksen tukijaa, yksi rehtori ja yksi kansleri. Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson joutui avoimessa keskustelutilaisuudessa puolustamaan väitettään, että uutta lakia kyllä kannatetaan yliopistolla. Wilhelmsson kuittasi olleensa sanamuodoissaan erittäin huolellinen. Hän ei missään tapauksessa sanonut, että kannatus olisi "laajaa".
Y L I O P I S T O L A I N U U D I S TA M I N E N
26
ÄLÄ L
Me kuollaan janoon
37 11
Kuulkaas kaverit. Maailmasta loppuu makea vesi. Vaihtoehdot: a) kulutusta vähemmälle b) kaikkien sota kaikkia vastaan.
Poliittinen Pesonen
Raimo Pesosen esikoiskirjassa surkimukset ulkoistavat vastuun. Näin toimii myös talouspolitiikka. Aina löytyy rahaa seuraavaan pulloon.
KolUMNIT
Teemu mu Mäki ki s. 12 Teppo Eskelinen s. 40 Otto Otto Favén Favén 54 s. 54
AUDU Valti ! kansa on matoku a sika uri ja va k n4 a . 1a tuottaampsnjoin ruoskip all in speku a tuloksen tiuokiaa 0 lanetiu sta, rovain 70 t Kus t ena on posesi hin s l ik viem u e . tumiuaootnaa värotita sa miljo !
in stama va
AM
suomalaisen älymystön pahin takinkääntäjä, Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto käytti nokkelasti filosofin taitojaan, kun häneltä kysyttiin, lisääkö uusi laki demokratiaa yliopistolla. "Määrittele demokratia", oli Niiniluodon vastaus. Sanoilla leikkimisestä on tullut yliopistojen suurinta innovointia."Vapaus" hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta ja "vapaus" saada ulkopuolinen bisneshallitus eivät ole oikeaa vapautta. On hävytöntä väittää uuden lain lisäävän yliopistojen autonomiaa, vaikka se tosiasiassa antaisi nimenomaan ulkopuolisille rahoittajille valtaa päättää siitä, mitä yliopistoissa kannattaa ja voi tutkia ja opettaa. k:n vaikutusmahdollisuudet vähenisivät entisestään.
SAMASSA TILAISUUDESSA
N U O R T EN L EH T I N U O R I L L E
#44
1/09 2.3.2009 13. VUOSIKERTA ISSN 1455-2574
ITSETUNNON
AMA LAMA LAMA
SIÄ Y Y KYSYMYK KYSYMYKSIÄ POLTTAVIA STA A INNISTA TUPAKOINNIS TTELUSSA A T TTELU T HAASTAT AT HAASTA TTELIJAT HAASTATTELIJA
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Curly
1
PORKKYS ON ANA!
s.8
W W W. C U R LY. FI 1/2009 C U R LY
TERVE
2
Ikea Intiaan 10 Jyrki Katainen kapakassa 12 Karsein raato 2009 19 Kalifornian utopia 38 Katso homoa 51
Ajassa ..................... 8-14 Poliittinen murha .........11 Voimakalenteri ...... 1721 Kulttuurihäirintä ... 28-29 Talous ........................ 40 Media ..........................43
Luonto ........................44 Musiikki ............... 4647 Kirjallisuus ..........4849 Elävä kuva ........... 5051 Lukijaposti ............5253
korkeakoulujen, poliittisen päätöksenteon ja yritysten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Todellinen autonomia edellyttää kuitenkin luottamusta siihen, että emme elä yhden ideologian maailmassa. Tieteellä, taiteella ja liike-elämällä on erilaiset toimintatavat ja tavoitteet. Kaikkea ei mitata samalla mitalla. Autonomian lisääminen tarkoittaa sitä, että erilaisia tavoitteita kunnioitetaan entistä enemmän ei sitä, että koko maailma pakotetaan yhden ideologian sisään kilvoittelemaan "vapaasti" ja "autonomisesti" sen rajallisista hedelmistä. Tiedeyhteisö, joka matkii kapitalismia ei kelpaa kenellekään. Politiikka, joka on markkinointia, ei kestä. Taide, joka on pelkkää viihdettä, kuolee pois. Ainakin k toivoo niin.
E I O L E S I N Ä N S Ä V Ä Ä R I N L I S ÄTÄ
os
Kimmo jylhämö
2
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, Jukka Vuorio, toimitusharjoittelija Maria Haanpää (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen Avustajina tässä numerossa Gilbert Adi Kadima, Otto Favén, Timo Kalevi Forss, Olli-Pekka Haavisto, Timo Harjuniemi, Anna-Sofia Joro, Ninni Kairasalo, Ina Kallis, Kristiina Koivunen, Pertti Laesmaa, Veli-Matti Lehtikangas, Ville Lähde, Niklas Meltio, Johanna Metsänheimo, Teemu Mäki, Jorma Mäntylä, Miina Poikolainen, Aurora Reinhard, Akuliina Saarikoski, Aiju Salminen, Kaisu Tervonen, Tero Tähtinen, Yeongmee Yon Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 2/09 ilmestyy 2. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 2 /2009 / 2009
Älä ruoki lamaa -kampanja on kyynisen poliittisen markkinoinnin mestarityönäyte.
pistää politiikan haisemaan
teksti : Tuomas Rantanen
V
UONNA 2009 SUOMESSA
politiikassa huomiotalous vetää ja asiasisällöt tuntuvat vanhanaikaisilta. Ideologisten työryhmien sijasta puolueissa on ulkopuoliset markkinointitiimit, asiantuntijoiden sijaan konsultteina toimivat mainostoimistot. Ennen puolueiden ympärillä vaikuttivat poliittisista linjoista erimieliset lehtitalot. Nykyisin media keskittyy bisnesblokkeihin ja valtion myöntämä poliittinen lehdistötuki jaetaan suoraan puolueille. Ehkä ei olekaan tehokasta maksaa lehdille vaivalloisesta ja hitaasta journalismista, kun voi saman tien laittaa rahat suoraan mainospropagandaan. Siihen käytetäänkin nykyään yhä merkittävämmin veronmaksajien rahaa myös vaalien välillä. Eikä enää tehdä vain mainoksia. Nyt pyrkimyksenä on vaikuttaa eri tavoin juuri siihen, miten puolue ja poliitikot näyttäytyvät uutisjournalismin ja yleisjulkisuuden puolella. markkinamyötäilevän ajan mediapolitiikkaa toteuttavat tehokkaimmin kokoomus ja sen mainostoimisto Bob Helsinki. Niiden toimintatavat ovat monella tapaa jo yhtyneet. Kokonaisvaltaisen markkinoinnin konseptissa sisällöllä ei ole niin väliä, kunhan hämmentää, raikastaa ja erottuu toisista. Ja pyytää kauniisti anteeksi, jos loukkaa. Bob Helsinki tuli suuren ylei-
sön tuntemaksi sen ryhdyttyä vuonna 2004 puolustamaan näyttävästi omaan laskuunsa Korkeasaaren paviaaneja. Vuoden 2006 presidentinvaaleissa Bob Helsinki teki Sauli Niinistöstä työväen presidentin ja julisti kokoomuksen suulla, että vastakkainasettelujen aika on ohi. Viimeistään silloin kaikki huomasivat, että kyse on enemmän markkinoinnista kuin politiikasta. Silti tai ehkä juuri siksi se meni läpi. Jos kerran kokoomusta johdetaan mainostoimistosta, niin annetaan Bobin pomon puhua.
BOB HELSINGIN
me sitä " Teem se on ttä siksi, e meistä on a ja hauska ikuttaa sitä kiva va tta." kau
nosen kanssa aikanaan toteutetuilla taidesupermarketilla ja taidetuunaamolla halusimme herättää keskustelua siitä, missä kaupallisuus ja kulttuuri kohtaavat." Ko k o o m u k s e s sa ollaan samoilla linjoilla. Muutama viikko sitten viestintäministeri Suvi Lindén (kok) ehdotti elokuvatuen suuntaamista myös mainostoimistoille mainosvideoiden tekemiseen taistelussa lamaa vastaan. on Bob Helsingin myötä auennut aivan uusi kyynisyyden taso poliittisessa markkinoinnissa. Viime vaaleissa puolueet ovat pyrkineet profiloitumaan aloittamalla vaalikampanjansa siten, että ne julkistavat ensimmäiseksi mainostoimistovalintansa. Jukka Kurttila, ovatko sisällöt kadonneet kokonaan politiikasta ja jäljelle on jäänyt vain markkinoinnin ammattilaisten luoma imagopeli? "Enemmän kyse on siitä, että monille toimittajille näyttää olevan uusi juttu, että nykyään on siirrytty kokonaisvaltaiseen markkinointiin. En ole itse ollut tekemässä juuri tätä kokoomuksen kampanjaa, mutta minusta se, mitä me olemme halunneet tehdä, on riisua politiikassa vastenmieliseksi käynyttä retoriikkaa ja viedä ilmaisua siihen suuntaan, miten tavallisen ihmiset nykyään ajattelevat."
POLIITTISEN MARKK INOINTIIN
Helsingin Sanomissa julkaistulla koko sivun ilmoituksella. Leikkisän kotikutoisesti rakennetun mainoksen symboliikka ei ole vaikeaa. Siinä vasemmalta oikealle nousevan linjan harjalla pyöräilee suuria hymiöitä jongleerava Alexander Stubb. Hän on jo jättänyt taakseen nihkeän yya-symbolin ja uskaliaasti utareilla varustetun aasin. Viesti on selvä: kokoomus on hylännyt Tarja Haloseen symboloituvan Neuvosto-Suomen ja sillä on rohkeutta keskustella avoimesti mainoksen muista aiheista, kuten Afrikasta, Natosta, markkinavoimista sekä tietenkin Venäjästä, Venäjästä ja Venäjästä niin mainoksen kat-
sojien kuin maailman johtajienkin kanssa. Nettisivuilla yleisö saa ottaa kantaa samoista teemoista tehtyihin väittämiin. Toissijaista on, onko puolueella erityistä omaa sanottavaa näistä aiheista. Markkinointimielessä oleellista onkin, että se ei enää oleellista olekaan. Asenne myy markkinoilla. esillä ollut Bob Helsingin Älä ruoki lamaa -kampanja rikkoo jälleen poliittisen markkinoinnin rajoja. Ulkomainoksina, tv-spotteina ja printti-ilmoituksina levinneessä kampanjassa mainostoimisto ja elinkeinoelämän toimijat
TA M M I H E L M I K U U S S A
hallituksen puheenjohtaja, Jukka Kurttila, onko yhteiskunnallisen arvokeskustelun hämmentäminen Bob Helsingille vain tapa rakentaa omaa brändiään? "Me ajattelimme jo alkuun, että mainostoimistojen pitäisi toimia keihään kärkinä ja testata omilla kampanjoillaan asiakkaita. En perkele jaksa ymmärtää mainostoimistoja, jotka viisastelevat asiakkailleen miten markkinointia pitäisi tehdä, mutta jotka eivät itse käytä omia tuotteitaan." "Me sijoitamme viisi prosenttia myyntikatteesta omaan markkinointiimme. Teemme sitä siksi, että se on hauskaa ja meistä on kiva vaikuttaa sitä kautta." Hauska ja kiva myy. Bob Helsinki on aikaisemmin sekoittanut myös taiteen ja mainonnan suhdetta. "Mainostoimistojen pitäisi enemmän miettiä omaa aktiivista keskustelijarooliaan kulttuurisina vaikuttajina. Esimerkiksi taiteilija Jani Lei-
ABSURDIA LAMAMATEMATIIKKAA
Ä L Ä RU O K I L A M A A - K A M PA NJ A
vastaa myös kokoomuksen uudesta Hei, me puhutaan ulkopolitiikkaa -kampanjasta. Ravintolakiertuetta ja kampanjan nettisivuja mainostettiin muun muassa
BOB HELSINKI
yrittää saada meidät kuluttamaan. Kampanjan laskurilla voi selvittää, minkä verran säästäminen "poistaa rahaa kansantaloudesta". Jos säästät esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa ja kaikki muutkin suomalaiset sattuvat tekemään niin, säästetty summa vastaa 88 000 suomalaisen palkkaa. Kuitenkin nämä 88 000 työpaikkaa menetettäisiin vain jos a) Suomi olisi täysin suljettu kansantalous eli ei kävisi lainkaan ulkomaankauppaa b) Tuotteiden ja palveluiden myyntihinta olisi sataprosenttisesti voittoa, eli millään ei olisi valmistuskustannuksia tai kulutusveroja c) Kaikki voitot investoitaisiin eteenpäin ja nimenomaan työvoimaan
d) Säästäminen tapahtuisi vain säästöpossuun, tai vaihtoehtoisesti pankkien vakavaraisuusaste olisi sata. Kohta a on tavoite, johon pohjoiskorealainen juche-aate tähtäsi onnistumatta. Kohdan d lähin todellisuusvastine on Roope Ankka. Muut kohdat ovat mahdottomia. Varsinaiset ongelmat eivät tule säästämisestä, vaan kulutuksesta. Jos jaksaa vielä kaivella muistiaan muutaman kuukauden taakse, muistetaan, että koko tämä globaali kriisi lähti ylivelkaantumisesta. Yhdysvaltain köyhtyvällä keskiluokalla ei enää ollut varaa pitää kulutustasoaan yllä muuten kuin lainalla. Siispä lainaa tarjottiin halvalla ja paljon, kunnes romahti.
Teppo Eskelinen
10 voima 2 /2009
Koonnut Jari Tamminen
Intian valloitus
Ikea lahjoo Unicefia 48 miljoonalla dollarilla. Yhtiön haaveena on hivuttautua Intiaan YK:n selän takana.
on saanut ruotsalaiselta huonekalujätti Ikealta 48 miljoonaa dollaria kampanjaan, jolla tuetaan Intian köyhimpiä lapsia. Summa on kaksi promillea Ikean 28,8 miljardin iljardin dollarin liikevaihdosta. Lahjoitus on osa Ikean imagonmagonön puhdistuskampanjaa ja yhtiön yhteiskuntavastuun osoittamista. Kama. panja tunnetaan nimellä Ikea Social a älää Iniative. Ikealla ei ole myymälää Intiassa, mutta se työllistää maassa 100 000 henkilöä tuotteiden valmistuksessa.
Taistelu mainostilasta #1
V I I M E K U N N A L L I S VA A L E I S S A
vihreät toi mainostoimisto Taivaan kera kaduille uuden cleanvertising-mainosvitsauksen. Siinä puhdistetaan korkeapainepesurilla ja sabluunalla kadun pinnasta liat siten, että tilalle jää halutun, eli logon, muotoinen puhdas kohta. Käänteinen töhryprojekti kyseenalaisti julkisen tilan hallinnan ja töhrimisen käsitteen, mutta samalla se valjasti jälleen yhden alueen yhteiskunnasta mainonnalle. Nyt samaa tekniikkaa ja muutamaa muutakin vastaavaa käyttävä mainostoimisto on pullahtanut maailmaan. Lontoolainen mainostoimisto Curb on erikoistunut ympäristöystävällisiin kampanjoihin, jotka usein valtaavat innovatiivisen omatoimisesti julkista tilaa kaupalliselle propagandalle. Viherpesu on kasvanut toiseen potenssiin. www.mindthecurb.com
U
NICEF
päivänä. Haluan nähdä investointien paluun, ja sitä ei tapahdu", Staf Lenders sanoo. Hänen mukaansa Intia on puolueellinen paikallisten yritysten hyväksi. Lendersin mukaan suorien ulkomaaninvestointien sääntely ei ole ainoa Intian ongelma. Maasta puuttuu muun muassa työvoimaa ja kunnollinen infrastruktuuri. Muutamaa päivää myöhemmin Ikea julkisti mittavan tukensa Unicefin kampanjalle Intiassa. myytävistä matoista valmistetaan Intiassa. Intiassa tuotetaan myös Ikean tekstiileihin puuvillaa. Näillä aloilla ongelmana on välttää lapsityövoiman käyttöä puupuu villaplantaaseilla, ylipitkiä työaikoja ja pitää palkat riittävällä tasolla. Ikea julistaakin, ettei se hyväksy näitä epäkohtia ja se määrittelee omassa iway-sertifikaatissaan, että Ikean tavoitteena on muun muassa se, että sen tuotteet olisivat aikuisten tekemiä. Ikean sivuilta löytyy Social & Environment Report 2007 -tiedosto, josta käy ilmi, että Etelä-Aasian kodinsisustuksen tuottajista 32 prosenttia läpäisee Ikean
PUOLET IKEASSA
omat suositukset. Ikea pyrkii tarkistamaan tavarantoimittajat kerran vuodessa, mutta käytännössä vain osa tarkastuksista tehdään ilman ennakkovaroitusta ja tarkastusten laadussa on toivomisen varaa. yhteiskuntavastuukampanjasta, Ikea Social Iniativesta on tullut Unicefin suurin yrityskumppani, vuosina 20002015 Ikea on lahjoittanut ja aikoo lahjoittaa Unicefille yhteensä 180 miljoonaa dollaria.
IKEAN
Hannele Huhtala
Voimassa 1/2007 julkaistiin otsikolla Ikeen alla Le Monde diplomatiquen artikkeli, jossa tutkittiin Ikean tehtaiden työolosuhteita & haastateltiin Ikealle työskenteleviä lapsityöläisiä. Voimassa 9/2008. seurattiin Ikean ilmaisbussien lanseerausta.
Taistelu mainostilasta #2
N E W YO R K I SSA
viime vuosina mainetta kerännyt kulttuurihäirikkö Poster Boy on leikannut partakoneenterällä osia metroasemien mainosjulisteista irti ja yhdistänyt niitä toisiin mainoksiin. Viestit on käännetty päälaelleen ja sota, köyhyys sekä muut epämukavuudet ovat muuttuneet osaksi konsumerismin ilosanomaa. Helmikuussa poliisi pidätti hänet, tai sitten ei. Saatuaan vihiä Poster Boyn tulevasta tempauksesta poliisi oli paikalla ja pidätti Henry Matyjewiczin. Parhaillaan väännetään kättä siitä, onko Henry se, joksi häntä epäillään vai ainoastaan houkutuslintu. Ratkaisua odotellessa voi tarkastaa Poster Boyn työt Flickr-kuvapalvelusta sekä Wooster Collectiven videoesityksen ja haastattelun aiheesta. www.flickr.com w www.woostercollective.com
Taistelu mainostilasta #3
AMERIKKALAISEN
jalkapallon finaaliottelu Superbowl kertoo, mihin suuntaan mainosmaailma on matkalla. 30 sekuntia lähetysaikaa maksaa noin kolme miljoonaa dollaria, eli niihin sekunteihin panostetaan urakalla. Tänäkään vuonna eläinoikeusjärjestö PETA:n mainosta ei hyväksytty mukaan karkeloihin. Mainoskatkoilla tvruuduissa vilisee itseään olutpulloihin, konepelteihin ja milloin mihinkin hinkkaavia vähäpukeisia malleja. PETA tavoitteli verrokkien tyylille uskollisesti "Veggie Love" -mainoksella kohderyhmään uppoavaa muotokieltä. Vähäpukeiset mallit kiehnäävät mainoksessa itseään juureksiin ja vihanneksiin samalla kun ruutuun ilmestyy teksti, jossa kerrotaan kasvissyöjien seksieläsyö män olevan laadukkaampaa. Ilmeisesti seksua sti seksuaaliset insentiivit sopivat ainoastaan kulutuskysynnän kasvuun tähtääviin mainoksiin. superbowl-ads.com www.peta.org
20 liikkeen avaamivaamisesta Intiaan, mutta se on toistaisektaiseksi mahdotonta. Yritys moittii Intiaa i siitä, ettei maa ole avannut ulkomaikomaisille yrityksille mahdollisuuksia suosia riin investointeihin. Ikea väittää, ettää, tei sen olemassaolo Intiassa vaikuttaisi pikkukauppoihin. Intialainen Rediff-uutissivusssivusto kertoi helmikuussa Technohnopak-nimisestä jälleenmyyjien en kokouksesta, jossa Ikean Staf af Lenders puhui Ikean mahdolollisuuksista Intiassa. Lenders on Ikean Intian-valalloituksesta vastaava johtaja. "Intia ei ole vielä valmis s isoille jälleenmyyjille, voimme puhua siitä ehkä vuosina 201516. En ole tyytyväinen siihen, miten isoja investointeja tehdään näillä markkinoilla tänä
I K E A H A AV E I L E E
Helsingin yliopiston professorit vastustavat yliopistolakia.
Helsingin yliopiston professorista vastustaa uutta yliopistolakia. Sosiaalipolitiikan professori j.p. Roos ja slaavilaisen filologian professori Jouko Lindstedt selvittivät professorien kantoja sähköpostikyselyllä. Vastaajista 71 prosenttia vastusti hallituksen yliopistolakiesitystä. Kahdeksan prosenttia ei halunnut ottaa kantaa. Helsingin yliopistossa on 495 professoria, joista kyselyyn vastasi 221. Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson on väittänyt julkisuudessa yliopistolain nauttivan kannatusta yliopiston henkilökunnan parissa. Tarkennusta pyydettäessä Wilhelmsson joutui kuitenkin myöntämään, ettei kannatus välttämättä ole laajaa. Uusi yliopistolaki tulisi sanelemaan muun muassa sen, että yli-
N
E L J Ä V I I D E S TÄ
Taistelu mainostilasta #4
K ANADAL A INEN
Adbusters jatkaa taistelua oikeudestaan ostaa mainostilaa. Järjestö on toistuvasti yrittänyt tarjota riihikuivaa televisioyhtiöille mainostilasta, yhtä toistuvasti yhtiöt ovat kieltäytyneet sitä myymästä. Helmikuun 16. päivänä mainoshäiriköt esittivät valituksen Kanadan korkeimman oikeuden viime kesäisestä päätöksestä, jossa yhtiöiden oikeus kieltäytyä mainoksista todettiin lailliseksi. Adbusters perustelee oikeuttaan ostaa mainosaikaa sillä, että televisioyhtiöt hallinnoivat yhteistä ilmatilaa lähetyksillään ja näin ne ovat velvoitettuja laskemaan kaikki taajuuksilleen sananvapauden nimissä, toki maksua vastaan. www.adbusters.org
opistojen hallituksen uksen enemmistö tulee niiden ulkopuolelta, esisimerkiksi yritysmaailmasta ja Euroopan n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille voidaan asettaa lukukausimaksut.
fifi.voima.fi fi
Yliopistolaki eduskunnan sivistysvaliokunnan käsiteltävänä 13. maaliskuuta. Samana päivänä järjestestetään suurmielenosoitus us Helsingissä lakia vastaan. Lisätietoa http://opiskelijatoiminta.net
romaani
voima 2 / 2009
11
Aina on varaa juhlia
Raimo Pesosen esikoiskirjan päihteiset surkimukset eivät osaa katsoa peiliin, mutta kuka tässä maassa osaa?
E N kirjoittanut kirjaani sosiaalialan pamfletiksi", esikoiskirjailija Raimo Pesonen väittää "Paljon jätetään myös kertomatta. Olen yrittänyt välttää rankkuutta tirkistelymielessä." Huumeiden ja alkoholin maailmasta nyky-Suomessa kertova Erityisosaajia koostuu hengästyttävistä ja tylyistä fragmenteista. Erityisen kirjasta tekee se, että päihdetodellisuutta kuvataan niin päihdehuollon ammattilaisten kuin asiakkaidenkin näkökulmista. Pesonen tietää mistä kirjoittaa, sillä hän on työskennellyt katkaisuhuoltoasemalla ja lastenhuoltotehtävissä.
teet ovat äkkinäisiä. Bisnesmiesten ja narkomaanien todellisuudet ovat näennäisesti kaukana toisistaan, mutta niitä ohjaa yllättävän sama logiikka. " "Ajatellaan tyyppiä, joka on saanut hyvän ryyppyputken päälle. Hän kaatuilee, naama on ruvella, perhe hajoaa ja työpaikka alkaa mennä alta. Viinanjuonti on kuitenkin vielä mukavaa ja ennen kaikkea pääasia. Viinanjuontiin löytyy myös aina rahaa." voi jättää akuuttien ongelmien ratkaisemisen huomiseen. Sitä vain ei ole varaa tehdä kovin montaa kertaa. Peiliin katsominen on myös haastava laji. "Ongelmia tulee, mutta pomo on nilkki ja vaimo kusipää. Siis kaikki paha ulkoistetaan." Hän vertaa nykyistä taloudellista tilannetta ja valtion toimia persaukisen juopon logiikkaan. Valtiolla on aina rahaa bisnesmaailman pelastamiseen samoin kuin persaukisella juopolla seuraavaan pulloon. "Sosiaaliturvasta huolehtiminen on edesvastuutonta ja kusipäistä touhua eikä sellaiseen ole varaa", Pesonen luotaa poliitikkojen päättelyketjua. "Työttömät ovat ahneita, vaarallisia ja pahoja, koska he haluavat rahaa. Työttömyys on itsestä kiinni ja köyhyys on oma vika. Kaikki vika siis löytyy ulkoapäin." P E S O N E N H Y P P Ä Ä jälleen yksilötasolK U K A TA H A N S A
"Jos haluaisin in sokeerata, vois kertoa vieläkin rankempaa kamaa."
on totta ja tuttua päihdehuoltotyöntekijöille, poliiseille ja ambulanssikuskeille. "Vallitseva todellisuus on monella tavalla synkkä. Tekstiäni lukeneet ovat puhuneet myös inhorealismista. Jos haluaisin sokeerata, voisin kertoa vieläkin rankempaa kamaa. Todellisuutta pitää lai mentaa ja muunnella, jotta sen voi kirjoittaa kirjaksi." Silti kirjaa lukiessa järkyttyy. Kirjoittajan huumori kuitenkin pelastaa tarinoiden muuttumisen liian totiseksi tötteröksi. Lukija joutuu samanlaiseen pyöritykseen kuin Sörnäisten metroaseman Ikuisen vapun aukion karussa todellisuudessa elävät tallaajat. Henkilöt ovat tunnistettavia inhimillisine heikkouksineen ja vahvuuksineen.
TÄ M Ä M A A I L M A
le ja ihmisen kyvyttömyyteen vaihtaa suuntaa. "Nuori kaveri saattaa kokea amfetamiinin piikittämisen tosi hienoksi jutuksi. Käytön jatkuessa annosmäärä kasvaa ja jos ei ole huolellinen sydän ei enää kestä. Jos ei käy neulanvaihtopisteessä, saa suurella todennäköisyydellä hepatiitin. Se taas aiheuttaa todennäköisesti maksan vaurioitumisen ja ennenaikaisen kuoleman." "Jos ihminen ei tällaisessa vaiheessa ole valmis muutokseen, hän kuuntelee kaiken faktatiedon, mutta ei välttämättä tee mitään." Ohjaako koko maailmaamme narkomaanin logiikka? Terveellä järjellä ajattelu ulottuu yksityiskohtiin ja nykyhetkeen, mutta ei suurempiin kokonaisuuksiin saatikka tulevaisuuteen. "Nykyään tiedetään kasvihuoneilmiöstä ja luonnonvarojen ehtymisestä eikä loputon talouskasvu näin ollen ole mahdollista. Nämäkin asiat kuunnellaan faktoina, mutta talouden on silti kasvettava. Muka."
Timo Kalevi Forss
Raimo Pesonen: Erityisosaajia. Siltala Publishing 2009. 150 s. Artikkelin Artikkelin pidempi v el l versio Fifissä.
VIIKSIVALLU. Erityisosaajien rajut kohtalot ovat ristiriidassa kirjailijan leppoisan persoonan kanssa. "Juhlavampi selitys kirjalle on, ettei juuri näitä tarinoita ole Suomessa juuri kirjoitettu, joten ne oli päästettävä ulos", Pesonen selittää viiksiään sukien.
päihdehuollon ammattilainen Johanna, tahtoo paremman maailman pelastamalla vaikka yhden ihmisen kerrallaan, mutta ei ole käynyt läpi niitä asioita, joita tuossa ammatissa toimiessa pitäisi käydä. Päihderiippuvainen pikkurikollinen Rakki on perinteinen suomalainen kapakassa kasvanut kaupunkilaismies, jonka asiat ovat jo luisuneet astetta hallitsemattomampaan suuntaan: "Kuka tahansa voi kompastua tai särkyä. Joskus tosi pienet sattumat heittävät ihmisen elämän täysin toiseen suuntaan." "Kuvaisin Rakkia termillä ihminen. Hän ei ole varmastikaan kovin miellyttävä seuralainen. Aina kun puhutaan huumehörhöstä, otetaan ihmiseltä ihmisarvo pois. Rakki on hahmo, jonka kaikki ovat nähneet, mutta kukaan ei ole katsonut silmiin." It-yrittäjänä rimpuileva Kari on kehittänyt paineita paetakseen tukevan päihdeongelman: "Perusyrittäjien ainoa ero muihin duunareihin on oikeastaan huonompi sosiaaliturva. Monet eivät käytännössä voi pitää esimerkiksi sairaslomia."
P E S O S E N A LT E R E G O ,
kirjoittaessani ongelmavaiheessa olevan narkkarin logiikkaa. Mikä häntä ohjaa? Kään"POHDISKELIN
12 voima 2 /2009
Nato-kännit
"Hei, käsi ylös! Kuinka moni teistä kannattaa Suomen liittymistä Natoon?" kysyy stand up -koomikko & puoluekasvo Lotta Backlund. Noin 90 prosenttia läsnäolijoista nostaa kätensä.
HELMIKUINEN torstai-ilta ravintola Painobaarissa Helsingin ydinkeskustassa. Sormeaan kansan kollektiivisella pulssilla pitelevä kokoomus on ulottanut juottolaan Hei, me puhutaan ulkopolitiikkaa -kiertueensa. Illan vetonaulaksi saapuneen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan suomalaiset eivät oikein osaa puhua ulkopolitiikkaa. Edelleen on vallalla vanhakantainen pe-
Lama tekee hyvää
V Ä I T E TÄ Ä N L A M A - A I K A N A olevan tärkeintä, ettei kulutus lopahda. Ettei pelon vallassa polkaista jarrua niin, että talous kerta kaikkiaan leikkaa kiinni, romahtaa ja työttömyys räjähtää käsiin. Kuitenkin nykyisessä tavaraähkyn tilassa kaikki, mikä nostaa kulutuskynnystä, on hyvää, sillä se hidastaa luonnon tuhoutumista ja parantaa elämänlaatua. Toki keksityt ja kulttuurin tuottamat tarpeet ovat yhtä tosia kuin biologiset, myötäsyntyiset tarpeet ja inhimillisen elämänlaadun kannalta peräti tärkeämpiä, sillä pelkkä fyysinen selviytyminen ei vielä riitä tekemään elämästä elämisen väärttiä. Yhä uusien tarpeiden ja halujen tuottaminen muun muassa mainostamalla on silti vahingollista juuri nyt, sillä kärsimme kulutuskulttuurisesta bulimiasta. Käsissämme on niin paljon tavaraa ja palveluita, ettei aikamme ja intohimomme riitä niiden kuluttamiseen. Lama on hyvä hetki tunnistaa shoppailu sairaudeksi ja peräti parantua siitä, etsiä elämisen mielekkyyttä muualta. E N TÄ N E V Ä I T T E E T, joiden mukaan lama ei hidasta, vaan nopeuttaa ekokatastrofia, koska ekologiseen tekniikkaan ei laman aikana ole malttia tai varaa investoida? Ja empaattiset huomiot, joiden mukaan laman kehuminen on typerää, koska lama lyö kipeimmin pienipalkkaisia ja duuninsa menettäviä työläisiä, ei suinkaan suurpääomaa? Ei mikään pakota reagoimaan lamaan ekologisesti tuhoisalla tavalla. Yhteiskunta voi valita, mihin se elvytysmiljardeja pumppaa. Tuhoisat tuotantomuodot voi jättää elvyttämättä. Työttömyys lisääntyy silloin yhtäällä, mutta työvoiman kysyntää voi vastaavasti lietsoa luomalla työpaikkoja toisaalle, missä niitä kipeimmin tarvitaan ja missä ne ovat ekologisesti haitattomia tai peräti hyödyllisiä. Eikä lama välttämättä horjuta sosiaaliturvaa, päin vastoin, laman vuoksi turvaverkon tarpeellisuus on erityisen helppo perustella ja sen rahoittamiseen riittää rahaa jos on tahtoa. V A U R A U D E N V Ä H E N E M I S TÄ
rinne, jonka mukaan ulkopolitiikka on "herrojen herkkua". "Tavallisella ihmisellä ei saa olla mielipiteitä tai jos niitä on, niitä ei saa tuoda esiin", puolueen puheenjohtaja Katainen valistaa kapakantäyteistä yleisöä, joka tuntuu koostuvan pääosin kauluspaitaisesta kokoomusväestä ja pahaa-aavistamattomista oluen siemailijoista. Mutta nyt loppuu hyssyttely! Kokoomus on nimittäin sitä mieltä, että ulkopolitiikasta saavat puhua ihan kaikki. Muun muassa Turussa ja Tampereella kansan pariin laskeutuvat kiertueen nettisivujen mukaan "Kanervan Ilkka ja Stubbin Alex". emäntä Backlund käy kuitenkin läpi säännöt. Ilta on jaettu neljään paneelikeskusteluun, joissa turistaan kehitysavusta, Natosta, Yhdysvaltain asemasta maailmanpolitiikassa ja finanssikriisistä. Rahaministeri Katainen patsastelee itseoikeutetusti kussakin poppoossa, mutta muutoin sana on vapaa ja kuka tahansa saa istahtaa Jyrkin viereen tarinoimaan. Backlund kiertää yleisöä panelisteja metsästäen. Pian Kataiselle tekeekin seuraa kolme innokasta ja mikki alkaa kiertää baarin perukoille kootussa juttunurkkauksessa.
ENSIN ILLAN
Kehitysavusta keskusteltaessa habermasilainen keskusteluideaali kuitenkin kariutuu käytännön ongelmiin: rupattelua on vaikea seurata, kun osa baarin pöytäseurueista kehtaa mölytä rahvaanomaisempien aiheiden parissa. Pian Backlund sitä paitsi viheltääkin jo pelin poikki ja panee jutustelijat vaihtoon. Johan tässä vartti kului, lisää kansaa lauteille! Lisää keskustelua! Kun aiheena on Nato, korvat ovat höröllä. Katainen muistuttaa, että kaikki kaverimme ovat jo mukana. Hänen mukaansa Nato on vain työväline, jolla voidaan hoitaa kriisinhallintaa ja järjestää kollektiivista turvallisuutta. Paneeliin ängennyt eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) komppaa puoluetoveriaan. mukaan uskaltautunut helsinkiläinen Kristo jättää eriävän mielipiteen. "Natoon liittyminen on myös poliittinen valinta", Kristo toteaa. Hän muistuttaa myös Naton demokratiavajeesta. Loppuilta hymistään läpi vaarattoman samanmielisyyden vallitessa. Finanssikriisi ei heruta keskustelijoista analyysia kapitalismin tulevaisuudesta. Vapaan kaupan toiviotiellä on jatkettava, eikä moraalisia ratkeamisia protektionismin upottavaan suohon tule sallia. "Vapaa kauppa, globalisaatio ja markkinatalous ovat edistäneet hyvinvointia maailmassa", summaa ministeri Katainen koko porukan tunnot.
N AT O - K E S K U S T E L U U N
O
N
Timo Harjuniemi
KOKOOMUS GOES KAPAKKA.
Kataisen Jykä joutui ensimmäisenä lauteille Helsingin Painobaarissa. "Miksi kansa ei saa sanoa mitä mieltä on", Jykä kysyi yleisöltä.
Häkämiehen Jyri 2.3. kello 1819 Hämeenlinnan Olutravintola Birgerissä, Stubbin Alex 9.3. kello 18 Espoon Club Fenniassa, Vapaavuoren Jansku 10.3. Kouvolassa, aika & paikka vahvistetaan myöhemmin. www.heimepuhutaanulkopolitiikkaa.fi
on turha itkeä. Elintason nousu ei enää lisää keskimääräistä onnellisuutta, kun kohtuullinen elintaso on saavutettu. Kohtuullisuutta on vaikea määritellä, mutta esimerkiksi Länsi-Euroopassa onnellisuuden ja tyytyväisyyden kasvu päättyi jo 1970-luvulla. Sen jälkeen kasvoivat vain ympäristöhaitat ja talous. Vauraus on sitä paitsi ensisijaisesti subjektiivinen kokemus, toissijaisesti objektiivinen fakta. Ihminen tuntee itsensä vauraaksi vain itseään köyhempien joukossa tai jos hänellä on tuoreessa muistissa oma eilinen köyhyys. Siksi vaurauden kasvu on kilpavarustelua, jota on vaikea katkaista ja joka johtaa lähinnä kulutuksen kasvuun, ei juurikaan vaurauskokemusten lisääntymiseen. Lama antaa siis toivoa, vaikka ainakin ensinäkymät ovat ikävät. Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tekohengitysrahaa halutaan kaataa erityisesti pankkien ja autoteollisuuden pelastamiseen. Ja New Deal -retoriikan nimissä lietsotaan kaikkea kulutusta, ekologisista seurauksista piittaamatta.
Sotilas on ystävä
2008 lehtikuvaksi valittiin helmikuussa Sami Keron Irakissa ottama kuva, jossa usa:n armeijan ylikersantti Matt Merced pelaa sotilasvarusteissaan ja rynnäkkökivääri olalla jalkapalloa sheikki Munderin lasten kanssa. Kuva onkin hieno. Sami Kero on lahjakas valokuvaaja. Kisan tuomareina toimivat valokuvaaja Lars Bech, Valokuvakeskus Nykyajan projektijohtaja ja kuraattori Ulrich Haas-Pursiainen ja wsoy:n kuvatoimittaja Kati Koivikko. "Tästä aiheesta nähdään usein synkkiä kuvia. Kuvassa on paljon toivon symboleita. Pallo palautetaan takaisin Irakille. Sotilaita ei enää tarvita tässä pelissä", perustelee tuomaristo valintaansa.
V
UODEN
sen antiamerikkalaisia. Valitsemalla juuri "vuoden lehtikuvaksi" leikkisän kuvan miehitysarmeijan sotilaasta, tuomaristo antaa kuvalle sellaisia sotapropagandistisia merkityksiä, joita siinä ei alkuperäisen jutun kehyksessä ollut. Juuri tällaisia kuvia kaikki maailman miehitysarmeijat ovat perintei-
sesti jakaneet propagandana maailmalle. Irakin sota on kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssota, johon ryhdyttiin valheellisin perustein. sotilaita ei tässä pelissä enää tarvita? Irakissa on tällä hetkellä 34 00038 000 usa:n sotilasta. Presidentti Barack Obama ilmoitti 17. helmikuuta, että joukkojen määrää nostetaan 17 000 sotilaalla. Miten niin pallo palautetaan takaisin Irakille? Muutamaa päivää ennen Obaman ilmoitusta, 14. helmikuuta, Irakin Diwaniyassa usa:n joukot ampuivat 8-vuotiaan lapsen. Siviilejä on kuollut suorissa väkivaltaisuuksissa 99 120. Opinion Research Business -sivuston mukaan välillisiä uhreja on yli miljoona. Ikävän synkkää.
MITEN NIIN
S U U R PÄ ÄO M A L L A O N
kuitenkin käytössään vain vähän fyysisiä pakkokeinoja sen tärkein ase on suostuttelu, persuasion technology. Todellinen valta on edelleen kansalaisilla ja kuluttajilla. Mitä kuumemmaksi lama yltyy, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on hakata lamapätsissä pehmennyt talousjärjestelmä uuteen muotoon. Esimerkiksi verotuksen periaatteita muuttamalla. Nykyisen verotuksen ensisijainen päämäärä on julkisten peruspalveluiden rahoittaminen. Kakkosena tulee eriarvoisuuden lieventäminen tulonsiirroin. Kaikki muut päämäärät ovat vain kiistanalaisia pikku lisähuomautuksia. Nyt on tilaisuus nostaa ekologinen näkökulma lisähuomautusten joukosta listan ykköseksi ottamalla käyttöön ympäristöverotus, joka rokottaisi tuotannon ja kulutuksen eri muotoja eri veroasteella niiden ympäristörasituksesta riippuen.
Teemu Mäki
siinä, että kuvassa on paljon positiivisia symboleita ja että lehtikuvat Irakin sodasta ovat usein synkempiä. Silti siihen on muitakin syitä kuin se, että lehtitaloissa oltaisi yksioikoisia, perusteettoman pessimistisiä tai ideologiR A AT I O N O I K E A S S A
Tuomas Rantanen ¨
Vuoden 2008 lehtikuvat 21.2.22.3. Tampereen Taiderakennus TR1:ssä ja www.suomenlehtikuvaajat.fi iraqbodycount.org, www.opinion.co.uk
NÄYTTELY HAKASALMEN HUVILASSA
Väärinymmärryksen historiaa
mustalaisia!
H i h a n a u h a R ave n s b r ü c k i n ke s k i t y s l e i r i l t ä .
Varokaa,
11.2.30.8.2009
Mannerheimintie 13 D kesu klo 1117, to klo 1119
VAPAA PÄÄSY MITÄ TIEDÄT ROMANEISTA MEILLÄ JA MUUALLA? TAI LUULET TIETÄVÄSI?
S uomen romaninaisten pukuloistoa.
w w w. h e l s i n g i n k a u p u n g i n m u s e o. f i
Controlling Democracy 200 MPs at our disposal
Raunioissa rämisee
KLUBI & SKENE
Vuonna 1918 alkanut panslaavinen koe päättyi viime vuosikymmenen sotiin. Berliinistä löytyy vielä pieni pala ennakkoluulotonta Jugoslaviaa: BalkanBeats-bileet.
A L K U V U O D E S TA
osallistuin Berliinissä mielenosoitukseen Gazan puolesta, Mitten korttelit raikuivat huudoista "Deutschland finanziert! Israel bombadiert!" Miekkarin jälkeen kävelin holokausti-muistomerkille. Olo oli skitsofreeninen, maailmanpolitiikassa roolit olivat vaihtuneet. Samana iltana menin BalkanBeats-bileisiin Kreutzsbergin kaupunginosaan, Berliinin Kallioon. muutti Bosniasta Berliiniin 1990-luvulla, jolloin Berliinin hajanainen jugo-diaspora keskittyi lähinnä keskinäiseen vihanpitoon ja kyräilyyn, rajalinjat kulkivat samoilla paikoilla kuin Jugoslavian sisällis- ja hajoamissodissa. "Nuorena poikana en ollut tippaakaan kiinnostunut politiikasta tai siitä, mitä Tito ja toverit olivat tehneet. Kuitenkin muutettuani Berliiniin aloin järjestää juhlia sosialistisina juhlapäivinä vuonna 1993. Naistenpäivä, Titon synttärit ja muut, kukaan ei juhlinut niitä. Soitin vanhoja jugo-hittejä, punkkia, skata ja rockia", Soko muistelee. Ironiaa ja nostalgiaa yhdistäneet juhlat kasvattivat yllättäen suosiotaan, yleisö löytyi entisistä Jugoslavian tasavalloista. Vähitellen vanhojen hittien rinnalle löytyi myös uudempaa musiikkia Balkanilta ja yleisöpohjakin laajeni. "Innostuin etnisemmästä tyylistä ja soitin välillä klubeilla Goran Bregovicin ja Emir Kusturican musiikkia. Yllätyksekseni yleisö rakasti sitä."
ROBERT SOKO
joka on alkanut tarkoittaa kokonaista musiikkityyliä. Kokoelmalevyjä on julkaistu kolme. Reissaavat romanit ovat suodattaneet vaikutteita musiikkiinsa kaikilta alueen kansoilta ja kuljettaneet niitä ympäriinsä. Itämaiset vaikutteet Turkista ja Arabiasta kohtaavat juutalaisten kletzmerin ja slaavilaisen musiikin. Balkanbeatsissa tuo kokonaisuus sekoittuu länsimaiseen musiikkiin ja uusi skene on levinnyt viime vuosina laajalle. Suuren yleisön tietoisuuteen se on noussut myös nimellä Gypsy Punk, keulakuvanaan yhdysvaltalaisukrainalainen Gogol Bordello. "Luulen, että länsieurooppalaiset ovat hieman kyllästyneitä perinteisiin musiikkityyleihin. Rock, jazz, kitarat ja elektroninen musiikki ovat pysähtyneet paikoilleen. Idästä tulee jotain kiinnostavaa, hieman räkäistä ja rosoista, likaisempaa
soundia", Soko kertoo. kasvaneen serbiäidin ja kroaatti-isän poika vietti nuoruutensa leikkien muslimien ja kristittyjen kanssa. Uutta kotimaataan ja länsimaista yhteisöä berliiniläistynyt Soko ei ylistä varauksetta, jos ollenkaan, Balkanin kriisien ratkomisesta. "EU ja USA reagoivat Jugoslavian ongelmiin väärin ja liian myöhään. Muurin kaaduttua pahojen asioiden annettiin tapahtua rauhassa. En myöskään hyväksy serbien yksipuolista syyttämistä kaikesta tapahtuneesta, kaikki alueen kansat ovat syyllisiä tapahtumiin." Jugoslavian hajoaminen on ollut sottaisa tapahtuma, uusia rajoja on vedetty minne sattuu, eivätkä asukkaat aina ilahdu linjauksista. Bosnia ja Hertsegovinan tynkävaltiosta löytyy sopiva vastapari Kosovolle.
BOSNIASSA
n "Balka en tuuri on kult uni & u sulatus ohta." sk törmäy
"Samalla kun Kosovo julisti itsensä itsenäiseksi Republica Srpska, Serbitasavalta ei saa itsenäisyyttä Bosnia ja Hertsegovinasta. En itse ole serbien itsenäisyyden puolesta tai vastaan, mutta jos he eivät halua kuulua Bosnia ja Hertsegovinaan, niin miksi heidät pakotetaan siihen?" "Tietenkin valtapolitiikka selittää paljon tapahtunutta. Sotilastukikohtia rakennetaan ja samalla tehdään isoa bisnestä", Soko vastaa omaan kysymykseensä. "Monet tahot eivät halua, että ongelmat ratkeavat. Kysymys ei ole demokratiasta ja kaikesta sellaisesta paskasta. Se on bisnestä." entinen Jugoslavia yhä kytee, Lähi-itä roihuaa. Historia toistaa itseään ja uudet ratkaisumallit olisivat tervetulleita. "Yritän parhaani mukaan rakentaa siltoja eri kansallisuuksien välille. Ennakkoluulot ja rasismi riivaavat Balkania, joka kerta siellä käydessäni ne tuntuvat lisääntyneen. Uskon, että BalkanBeatsin kaltaiset projektit pystyvät vähentämään niitä."
SAMALLA KUN
Oman kulttuurin nostaminen muiden yläpuolelle saa osakseen Sokon tuomion. Euroopan yhdentymisen hän uskoo vähentävän valtioiden eturistiriitoja. "Kansallistunto on hieno juttu ja on tärkeää arvostaa omia juuria, mutta samalla pitää syleillä muualta tulevia." BalkanBeats-juhlien ja levyjen taustalla olevasta poliittisuudesta huolimatta Soko kuitenkin muistuttaa mikä on juhlien onnistumisen kannalta tärkeintä. "Keep the room going."
Jari Tamminen Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. Nato aloitti Jugoslavian pommitukset 24.3.1999. Kuukausittaiset BalkanBeats-bileet Lido-klubissa Berliinissä. BalkanBeats vol. 3. Eastblock Music 2008. www.balkanbeats.de
ON MULLA UNELMA. "Eurooppa yhdentyy ja balkanbeatsin suosiolla on juurensa poliittisessa kehityksessä. Kun ihmiset ja valtiot lähenevät toisiaan, myös musiikit sekoittuvat", balkanbeatsin luoja Robert Soko visioi.
V U O D E S TA 2 0 0 0
alkaen Sokon bileet ovat kulkeneet nimellä BalkanBeats,
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA
13.3. VALTAKUNNALLINEN TOIMINTAPÄIVÄ, mielenosoitus yliopistolakia vastaan Helsingissä, lähtö Senaatintorilta kello 13. Mielenosoitukseen järjestetään kuljetuksia eri puolelta Suomea, www.opiskelijatoiminta.net. 28. 3. E ARTH HOUR, tempauksen ideana on mahdollisimman laaja valojen sammutus tapahtumatunnin ajaksi ympäri maailmaa. Osallistumalla Earth Houriin kaupungit vaativat päättäjiltä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt mukana on jo yli 400 kaupunkia ympäri maailman. Earth Hour kello 20.3021.30. BELGIA NO TO WAR, NOT TO NATO lähde keväällä Strasbourgiin! Bussikuljetus Suomesta 30.3.8.4. NATO täyttää tänä vuonna 60 vuotta, ja myös sodanvastustajat suunnittelevat osallistuvansa juhlallisuuksiin. NATO:n huippukokouksen aikaan 1.5. huhtikuuta jär-
jestetään Strasbourgissa Ranskassa kansainvälinen vastatapahtuma. Sen ohjelmaan kuuluvat: vastarintaleiri, kansainvälinen kokous & suuri mielenosoitus. Reissun hinta on vain 160 (AKL:n jäsenille 150 ). Hintaan sisältyvät bussikuljetus Ruotsin ja Saksan kautta sekä laivaliput. Ilmoittatumiset matkalle ja lisätiedot: toimisto@akl-web.fi, 040 836 2786, www. akl-web.fi/eu/no_to_war_no_to_nato_lahde_kevaalla_strasbourgiin.
KESKUSTELUT &LUENNOT
3.3. VASTAVIRTA AN VALTAVIRR ASSA taidetta marginaalissa 60-luvulta nykyhetkeen keskustelutilaisuus kello 1821 Ylioppilasteatterin studio (Aleksanterinkatu 23). Vastavirtaan valtavirrassa - taidetta marginaalissa 60-luvulta nykyhetkeen keskustelutilaisuudessa luovitaan taidemaailman marginaaleissa, ja etsitään yhdistäviä ja erottavia tekijöitä mar-
ginaalisista taidemuodoista. Pyöreän pöydän ääressä keskustelemassa ovat taidehistorioitsija ja Taide-lehden edeltävä päätoimittaja Arja Elovirta, taiteilija ja monitoimimies Aapo Korkeaoja sekä muusikko, opettaja ja filosofian lisensiaatti Juha Hämäläinen. Keskustelun yhteydessä esitetään videonäytteitä. Tilaisuuden järjestää populaarikulttuuriyhdistys Chorus ry. METSÄN JÄLJILL Ä metsänhoidon ristiriidat Suomessa & Etelässä, kello 12.30 13 Metsän jäljillä -kirjan julkistaminen, kello 1315.30 seminaari metsänhoidon ristiriidoista, keskustelemassa Pushpa Toppo Save the Forest Movementista, Intiasta, poronhoitaja Outi Jääskö Muotkatunturin paliskunnasta, metsäekonomian tutkija Annukka Valkeapää Helsingin yliopistosta, toiminnanjohtaja Bernt Nordman Natur och Miljöstä, Mauno Särkkä Luonto-Liitosta, tieto- & tieteiskirjailija Risto Isomäki, tutkija Sandra Moniaga Indonesiasta, Siemenpuu-säätiön puheenjohtaja Anu
Lounela, metsäalan neuvonantaja Vesa Kaarakka ulkoasiainministeriöstä, Timo Korhonen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta Helsingin Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa, Mannerheimintie 3, 2. kerros. 4.3. KEISARIVALL AN VA AT TEISSA: aatelisunivormu ja suomalainen siviiliunivormujärjestelmä, Alex Snellman esitelmöi Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kuukausikokouksessa kello 19 Suomen kansallismuseon auditoriossa, Mannerheimintie 34. Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen. Esitelmä kestää yhden tunnin.
TAPAHTUMAT
5.3. PERINTEISTÄ T YÖVÄENPERINNEPÄIVÄ Ä vietetään Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa kello 1416. Tapahtumassa julkistetaan Työväentutkimuspalkinnot 2008. 7. 3. LUONNONK AUNIS MA ALISKUU, Ruohon-
juuren maaliskuu pursuaa kokonaisvaltaisen kauneudenhoidon kipeniä. Järjestämme myymälöissämme useita kauneuspäiviä, joina luonnonkosmetiikan asiantuntija on paikalla opastamassa kiinnostuneita luonnonmukaisen kauneudenhoidon saloihin. Tapahtumaajat ja -paikat: Helsingin Ruohonjuuri: 7. & 13.3. kello 1218. Tampereen Ruohonjuuri: 19.3. kello 1218 & 21.3. kello 1016. Turun Ruohonjuuri: 13.3. kello 1218 & 14.3. kello 1016. HELSINKI OURVISION 2009 laulukilpailun semifinaalit, 13.3. kello 1923 Afroviisut, Amerikkaviisut ja Lähi-itäviisut & 27.3. kello 1922 Aasiaviisut ja Eurooppaviisut Savoy-teatterissa. R ASISMIN VASTAINEN VIIKKO 18.25.3. Caisassa, ohjelmassa kulttuurienvälistä vuoropuhelua, runotapahtuma & juutalais-islamilainen foorumi. TAMPERE TAMPERE KUPLII 2009 -sarjakuvatapahtuma, professori Koichi Iwabuchi Wasedan yliopistosta saapuu kunniavieraaksi sar-
Taiteen tilaihme
Huoltamo
N ÄY T T E LY Sunnuntaisin on kiva hengailla taidegallerioissa. Joskus alkaa ahdistaa, kun tuntee itsensä rähjäiseksi ja galleriassa päivystää designia henkivä galleristi, joka tarkistaa tulijan päästä jalkoihin ja ynähtää sitten hyytävästi. Tamperelainen Huoltamo "Koskarin takapihalla" on erilainen galleria. Kulahtaneen funkkistalon kulmahuoneisto toimi ennen huoltoaseman kassatilana. Mikä parasta paikka on niin pieni, ettei sisään mahdu galleristia tai ketään muutakaan. Taidetta galleriaan sen sijaan mahtuu, sillä parhaillaan Huoltamolla on esillä 33 taiteilijan suuruudenhullu yhteisinstallaatio Megalomania. Gallerian äiti, kuvataiteilija Minna Suoniemi kutsui kolmevuotisjuhlanäyttelyyn kaikki galleriassa esillä olleet taiteilijat ja taiteilijaryhmät. Kun Huoltamon kaltaiseen tilaan tekee taidetta, lähtökohtana on aina sijainti. "Annoin ohjeeksi, että teos voi olla millainen vain kunhan ei kovin suuri. Se ei ihan toteutunut. Näyttelyn ripustaminen oli siis haastavaa mutta myös hauskaa, ja yhteisinstallaatio toimii erinomaisesti", Suoniemi kertoo. Muka-
Aiju Salminen
na on monenmuotoista taidetta: maalausta, valokuvaa, veistoksia ja videota. Avajaisissa koettiin performanssia. Alun perin tilasta piti tulla Suoniemen työhuone. Idea galleriasta syntyi, koska Tampereella oli niin niukasti nykytaidetta esitteleviä paikkoja. Kutsuperiaatteella toimiva "residenssi" on sekä tuonut nimiä muualta että tarjonnut tilaisuuksia paikallisille nuorille taiteilijoille. Näyttelyt ovat ihastuttaneet, toisinaan myös vihastuttaneet, taideyleisön lisäksi satunnaisia ohikulkijoita. "Etenkin viime aikoina ihmiset ovat jättäneet oveen lappuja, joissa lukee "Go Huoltamo!" tai "Ihana näyttely!". Yhden oli allekirjoittanut "vakituinen ohikulkija". Huoltamosta on tullut suuremmankin yleisön iltalenkkikohde", Suoniemi kiittelee. Parhaiden huoltamoiden tavoin myös Huoltamo palvelee asiakkaitaan vuorokauden ympäri.
Anna-Sofia Joro Galleria Huoltamon 3-vuotisjuhlanäyttely 22.3. asti ikkunanäyttelynä avoinna ympäri vuorokauden, Tampereen Suvantokatu 4.
Kriittisessä tilassa
Työn ilot ja kirot
TAMPERE-TALOSSA LAUANTAINA 4.4.2009 KLO 11.00-18.00
Työtä, sen sisältöä ja muutoksia valottavat muiden muassa Kari Uusikylä, Miina Äkkijyrkkä, Matti Klinge, Raija Julkunen, Soile Veijola, Tarja Tallqvist, Teivo Teivainen ja Leif Salmén Työpöytä on katettu, tehkää hyvin! Lisätietoja ja tarkka ohjelma osoitteessa:
Avoin Panoraama
Taneli Eskolan valokuvia urbaaneista paratiiseista 25.2.-29.3.2009
WWW.KRIITTISESSATILASSA.FI
Kirjanäyttely aulatiloissa
VAPAA PÄÄSY
TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPERE-TALO OSAKEYHTIÖ
Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 1113 Stadshuset, Norra esplanaden 1113 (09) 310 11 111, www.virka.fi ma-pe/må-fre/Mon-Fri 919 la-su/lö-sö/Sat-Sun 1117
Samaan
aikaan toisaalla
K I R J O I TA N
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
K A N S A L L I S V A LT I O O N A L U E , jolla luvaton oleskelu on kielletty. EU:n ulkopuolelta tulevat eivät saa oleskella Suomessa vapaasti, vaan tarvitsevat siihen luvan, jonka myöntää Maahanmuuttovirasto tai ulkomaalaispoliisi. Ulkomaalaisten elämän luvanvaraisuus synnyttää samalla luvattoman oleskelun mahdollisuuden, mikä tarkoittaa elämistä karkotuksen ja pidätyksen pelossa, oikeuksien ulkopuolella. Lupajärjestelmät on kehitetty, jotta ulkomaalaisten oleskelua voidaan valvoa ja kontrolloida. Oleskelulupia myönnetään eri syiden perusteella, ne takaavat erilaisia oikeuksia ja ne kestävät eripituisia aikoja. On humanitaarisia lupia, perheenjäsenen lupia, opiskelun ja
Slovakiasta, Banska Bystrican kaupungissa. Olen ollut täällä nyt viikon. Tässä kaupungissa asuu vähän yli 80 000 asukasta, joten suomalaiset hahmottavat asian parhaiten vertaamalla sitä esimerkiksi Poriin tai Jyväskylään. Jääkiekkohan on täälläkin maan suosituin urheilulaji. Lähdinkin sitten sunnuntaina katsomaan ottelua Banska Bystrica vastaan Poprad, ja kyseessä oli maan mestaruussarjan peli. Olen tällä kaudella käynyt Suomessa katsomassa lähes 20 lätkämatsia, enimmäkseen Helsingin Hartwall Areenassa, jonne ei pääse edes sisään maksamatta keskimäärin 25 euron hintaista lippua.
olleet Habsburgit, natsit, venäläiset tai tsekit. Ja tsekeistä puheen ollen, kun Tsekkoslovakian erottanut samettivallankumous toteutui, otti maan paikan jääkiekon pääsarjassa Tsekki. Slovakia joutui aloittamaan koko homman alusta C-sarjasta, joka oli tietysti kansainväliseltä jääkiekkoyhteisöltä hirvittävä virhearviointi. 150-tulokset eivät olleet mitenkään harvinaisia, kun slovakit hieman vittuuntuineina raivasivat tiensä takaisin A-sarjaan. Vuonna 2002 Slovakia otti nimiinsä jääkiekon maailmanmestaruuden, ja sen merkitys kansakunnalle oli ja on yhä jopa suurempi kuin Suomelle vuoden 1995 mestaruus. tunnelma oli parempi kuin mitä olen ikinä vuodesta 1985 alkaneella lätkäfanin urallani tuntenut. Faniporukalla oli mukanaan rumpuja ja torvia, ja he tietysti lauloivat monenlaisia kannatuslauluja, joihin koko loppuunmyyty halli yhtyi. Kotijoukkue pääsi jo 20-johtoon, ja maalien aikana tuuletin spontaanimmin kuin pitkään pitkään aikaan. Tuntui aidosti siltä, etta ME tehtiin maali. Se oli hieno fiilis. Kolmannessa erässä Poprad kuitenkin tasoitti ja meni vielä jatkoajalla ohi, mutta fanit jatkoivat pelitilanteesta huolimatta kannustusta todella vahvaan malliin. Sellaista en ole Suomessa koskaan kokenut. Jukka Vuorio
K AT S O M O S S A
Oleskelulupa Ulkomaalaiselle myönnettävä lupa maassa oleskeluun
työluvan perusteella myönnettäviä lupia; on väliaikaisia, jatkuvia ja pysyviä lupia. Oleskeluluvat sisältävät erilaisia rajoituksia perusoikeuksiin: esimerkiksi turvapaikan saaneella on oikeus perheen yhdistämiseen, mutta normaalin oleskeluluvan saaneella ei ole tähän ehdotonta oikeutta. Lupajärjestelmä toimii kiristyksen välineenä. Lupaa pitää odottaa ja anoa, sen jatkamisesta ei voi olla koskaan varma, ja sen voi aina menettää. Työpaikallakaan ei kannata rettelöidä. Jos menetät työpaikkasi, menetät työlupasi ja sen seurauksena oleskeluoikeutesi. Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
on kaikki toisin. Peliin myytiin vain yhdenlaisia lippuja, ja ne kaikki maksoivat kaksi euroa kappale. Se nostatti minussa eräänlaisia toverillisuuden tunteita: kaikki me ollaan samanarvoisia. Minkäänlaisista yritysten käyttöön varatuista aitioista ei noin 3 000 henkeä vetävässä hallissa ollut puhettakaan. Pienessä kaljateltassa myytiin olutta, joka maksoi euron tuoppi. Tuopin sai viedä katsomoon, toisin kuin Suomessa. Kotijoukkueen suurimpana tähtenä loistaa Jan Pardavy, joka on edustanut Slovakiaa muun muassa kaksi kertaa olympialaisissa.
M U T TA TÄ Ä L L Ä S L O VA K I A M A A N A ,
kelmää, euroviisuja, discoa, dj Humppa-Jussi kello 2123.30 & dj Meke kello 23.3004 Tampereen Yo-talolla. 7.3. MATT DIDEMUS, Junior Boys -yhtyeestä vetää dj-setin Helsingin Nollassa. BIGPOP 10v. Erikois-spesiaalishow! Dj:t Sami & Riku, Vj: Alien Killer, Tampereen Yo-talolla. 21 .3. BIG SOUL, dj Kallio & Spesiaali Eetu Tampereen Yo-talolla.
päivä 1117. Erja Laakkosen valokuvia 5.31.3. galleria Rikhardissa, Rikhardinkadun kirjaston Taidelainaamossa, osa teoksista on digitaalisia värivedoksia & osa uniikkeja kumiöljyvedoksia, mato 1020, pe 1018, la 1016, su 1216. MEIDÄN INALIK nuorten kuvia Little Diomeden saarelta Alaskasta, kuvataiteilija Catarina Ryöpyn & yhdeksän nuoren yhteisnäyttely. Valokuvat ja niihin liitetyt tarinat kertovat elämästä Little Diomeden saarella, joka sijaitsee arktisella alueella Beringin salmen kapeimmassa kohdassa Alaskan ja Siperian puolessa välissä. Kuvat on kuvattu 1217-vuotiaiden nuorten valokuvatyöpajassa kesä-heinäkuussa 2008. Näyttely 6.3.3.5. Suomen valokuvataiteen museon Prosessitilassa, tisu 1118. OULU METAMORPHIC(S), Bodil Frendbergin teoksia 13.4. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Kummigalleriassa, masu 1020. HAK ATUT, Harri Pälvirannan kuvia pahoinpitelyn uhreista 13.4. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, masu 1020.
PIME Ä VUODENA IK A,
mala 1102.
REN ESSA NSSI A , retrospektiivinen näyttely, Éva Luostarisen maalauksia vuosilta 20002009 3.14.3. Kanneltalon galleriassa, mato 920, pe 918, la 1016. R I V IEN VÄLISTÄ, Tuomo Rosenlundin maalauksia 5.29.3. galleria Uusitalossa, tipe 1117, lasu 1216. LUONNOSTA OLET SINÄ TULLUT luonnon- & muita muotoja, Jukka Lappalaisen maalauksia 5.31.3. näyttelytila Arthurissa, Rikhardinkadun kirjaston Taidelainaamossa, ma to 1020, pe 1018, la 1016, su 1216. JYVÄSKYLÄ K AFE GLORI A, Kaisa Lipposen yhteisötaideteos Jyväskylän monikulttuurikeskus Gloriassa, Kauppakatu 18 C 35, 4. kerros, keskiviikkoisin Gloriassa avautuu kello 1216 välisenä aikana Kafé Gloria. Kuvataiteilija Kaisa Lipponen luo puitteet kaikille jyväskyläläisille tulla tutustumaan ja viettämään aikaa monikulttuurikeskuksen tiloihin. Suomalainen kantaväestökin on siis tervetullutta monikulttuurikeskukseen Kafé Glorian ollessa auki, www.kyt.fi/monikulttuurikeskus. SOTKAMO NIINA K ESTIL ÄN maalauksellisia veistoksia 3.3.30.4. galleria Y.L.Oksasessa, mati 1018, kepe 1017, la 1014. TAMPERE DR AWING AT TENTION, Kaija Papun teoksia yläkerrassa & Ä ÄRI, Kaisa Heinosen teoksia 7.29.3. galleria Rajatilassa, tipe 1318, lasu 1216. TURKU ADEL ABIDIN IS NOT INTERESTED. Adel Abidin ei ole kiinnostunut. Adel Abidinin videoteos & piirroksia 22.3. asti galleria Titankissa, tipe 12 18, lasu 1216. R IPAUS
KIERTUEET
12.3. Helsingin Redrumissa, Misf*tsklubilla, mukana Misf*ts-dj:t Erkko & Marko Makelove, 13.3. Turun Klubilla, Progress goes elektrooo! Mukana TV-Resistori duo, dj Sebulba Padawan & 14.3. Tampereen Klubilla, Hang the DJ! -dj:t Antti H, Sami & Tiskijukka sekä NS-klubi-dj:t. PMMP 1. & 10.3. Levin Hullu Poro Areenalla, 2. & 9.3. Ylläksen ravintola Taigassa, 4.3. Luostolla, hotelli Luostotunturissa, 5. & 6.3. Rukan ravintola Bistrossa, 7.3. Oulun Foxiassa, 11.3. Saariselän Tunturihotellissa, 13.3. Tornion Umpitunnelissa, 14.3. Mikkelin Wilhelm Bar & Clubilla, 20.3. Lahden Finlandia Klubilla, 21.3. Kokemäen Stadium Liveclubilla, 26.3. Savonlinnan Happytime barissa, 27.3. Tampereen Yo-talolla, 28.3. Jämsän Himos Areenalla, 1.4. Helsingin Apollossa, 3.4. Vantaan Tulisuudelmassa, 4.4. Kauhavan Kantrissa, 9.4. Nilsiän Tahkovuori Piazzassa, 10.4. Kuopion Puijonsarvi Nightissa, 11.4. Joensuun Areenassa, 12.4. Kaustisen Konstassa, 17.4. Turun Gigglin Marlinissa, 18.4. Jyväskylän Lutakossa, 22.4. Hämeenlinnan Verkatehtaalla, 23.4. Espoon April Jazzissa, 24.4. Tampereen Apollossa, 25.4. Rukan SpringBreak-tapahtumassa, 30.4. & 1.5. Helsingin Nosturissa.
MFMB
tai kansakuntana, on aina ollut jonkun toisen takapihaa. Vuorotellen vallassa ovat
Lue koko matkaraportti Fifistä, Hämeentie 48 -blogista.
GALLERIAT
juhlanäyttelyt 21.3. asti Laterna Magican kirjagalleriassa, mape 1117, la 1115. PARISTOK ATIT BAT TERY CATS, Lea Saksan akryylimaalauksia 22.3. asti Kulmagalleriassa, mape 1218, lasu 1216. ALKUMEREN R ANNOILL A, Alvar Gullichsenin teoksia 23.3. asti G18-galleriassa, 3. kerroksessa, mape 919, lasu 1216. FRESH! Kevyt, raikas ja mielikuvituksellinen! Tuore lähestymistapa arjen esineisiin. Taideteollisen korkeakoulun muotoilun opiskelijoiden toteuttama FRESH!-näyttely esittelee eri vuosikurssien opiskelijoiden viime vuonna suunnittelemia käyttöesineitä prototyyppeinä. Prototyypit ovat joko opiskelijoiden itsensä toteuttamia tai toteutettu yhteistyössä alihankkijoiden kanssa. Näyttelyyn valituille esineille on yhteistä keveys, raikkaus ja herkkyys. Näyttely 27.3. asti Tapiolan T-hetki -tilassa Kampin Narinkka-aukiolla. NÄHÄ ÄK S HUOMEN? Makla Laineen öljyvärimaalauksia 28.3. asti ravintola Rytmissä,
HELSINKI L ATERNA MAGICA 20 VUOT TA
MUSEOT
maalauksia 5.4. asti Aineen taidemuseossa, tito 1118, pe su 1115.
TORNIO HELENA JUNT TIL AN
TIETOVISAT
TAMPERE TIETOK ILPAILU
Vastavirrassa tiistai-
sin kello 21.30.
VALOKUVAT
Timo Pyykön valokuvia ihmisen laumakäyttäytymisestä ja yksinäisyydestä 29.3. asti Korjaamon gallerian Studiossa & Vaunusalissa, Vaunuhallissa, joka
HELSINKI AGRON,
Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 30.3. ja on jakelussa huhtikuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 16.3. kello 12 asti voima(a)voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Ram Ram Ludia Hyvästi kyläni
Magi Viljasen valokuvateoksia
27.2.2009-3.1.2010
Kulttuurien museo Tennispalatsi Eteläinen Rautatiekatu 8, Helsinki Ti-to 11-20, pe-su 11-18 www.kulttuurienmuseo.fi www.ramram.fi
xxxxxxx
LUOMU KUIVAHEDELMÄT
Karsein raato 2009
K I L P A I L U Maailmankaikkeus alkaa vähitellen toipua Oscargaalan punaisen maton hysteriasta. Tiesittekö, että usein erilaisiin gaaloihin osallistuvilla on kaksi pukua mukanaan. Toinen on poseeraamista varten, toisen kanssa pystyy istumaan. Kaikki tämä voisi olla viatonta hömppäviihdettä, jossa kärsimään joutuvat lähinnä itsensä luurangoiksi laihduttaneet vaatehenkarit ja kateelliset köyhät, ellei puvuissa käytettäisi turkissomisteita. Tai ellei limusiinista pippaloihin kipittävällä seurapiiriperhosella olisi fetissinä pitää turkkia harteillaan.
Luomu kuivahedelmät ovat aromikkaita, lisäaineettomia, niihin ei ole lisätty rikkiä, niitä ei ole käsitelty säilöntäkaasutuksilla. Luomuviljely on myös ympäristö-ja viljelijäystävällistä. Valikoimasamme: Taateli Viikuna Tumma rusina Sultanarusina Banaanichips Näitä löydät hyvinvarustetusta myymälästä kautta maan.
meikäläiset rääkkäävät eläimiä vähemmän. Tässä yhteydessä jätetään mainitsematta, että Suomen turkistarhaajat myyvät Kiinaan siitoseläimiä.
M A A I L M A A kiertää PETA:n Kiinassa salaa kuvaamaa videomateriaalia, joka on niin karseaa, että pystyyn on polkaistu jo kaksi suomalaista addressia PETA:n kansainvälisen vetoomuksen lisäksi. Katsoin videon. Ehkä ei olisi pitänyt. Näin muun muassa, kuinka eläimet nyljetään elävältä, koska sen väitetään parantavan turkisten laatua. Ketut elävät nylkemisen jälkeen vielä useita minuutteja. Huomasin asenteideni turkisteollisuutta kohtaan kärjistyvän. Kiinalaiset tyydyttävät länsimaista kysyntää. Turkiksissa liikkuu isot rahat, ja elokuvateollisuus jatkaa mielikuvamarkkinointia, kun sankarittaren draaman kaari kulminoituu olkapäillä kevyesti keikkuvaan, ihanan pehmeään kettupuuhkaan. Saman puuhkan sisällä elänyt olento on viettänyt viimeiset minuuttinsa miettien, että missä vitussa mun iho on. Y M PÄ R I
P E T A : N S I V U I L L A on jälleen käynnissä Vuoden karmein pukeutuja -kilpailu. Ehdokaslistalle noukitaan julkimoita, joille turkis on kiva juttu. Listalta löytyy Madonnan ja Jessica Simpsonin kaltaisia kovia tai yksinkertaisesti hölmöjä muijia, mutta myös yllätyksiä, kuten sympaattinen indie-näyttelijä Maggie Gyllenhaal ja maailman sielukkain laulaja Mary J. Blige. Mitä heidän päässään liikkuu? Eivätkö he olekaan kauniita, hyviä ja viisaita? USA:n turkiksista nimittäin yli puolet tuodaan Kiinasta, jossa eläinten olosuhteet ovat niin törkeät, että jopa pohjoismaisen turkisteollisuuden eläinrääkkääjät käyttävät Kiinaa keppihevosenaan: on parempi, että Norja ja Suomi tuottavat turkiksia, koska
Susanna Kuparinen
Kilpailu www.furisdead.com/feat-worst-dressed-09.asp?c Kiinan turkistarhat www.peta. org/feat/ChineseFurFarms/index.asp
KILPASISKO. Madonna tulee Suomeen 13.8. Mitähän hänellä on silloin päällään?
Sisällä animessa
V I D E O TA I D E Kun puhutaan taiteen ja teknologian suhteesta, kaikennäköinen hehkutus ylittää usein itse kokemuksen. Videotaidetta esitetään vieläkin jotenkin nykyaikaisena: edessä on televisio, jossa pyörii jokin teos. Se kestää vähintään 15 minuuttia ja näyttää helvetin tylsältä. Paikalle
täytyy odottaa käsitetaiteen selittäjää kertomaan, mistä on kyse. Lyhyesti sanottuna käsitteellinen ohittaa kaiken kokemuksellisen. Parasta kaikennäköinen käsitetaide onkin nautittuna esseenä, jolloin joku keskusteluun perehtynyt erittelee teoksen maailmaa. Taidemuseossa herää kysymys: miksi
toi televisio on museossa? Täysin erilaisella asenteella tehtyä taidetta, joka käyttää kyllä teknologiaan, löytyy japanilaisen animaatiotaiteilija Tabaimon näyttelystä Tukholmasta. Tabaimo hallitsee tilan ja osaa maalata seinät animetyyppisellä taiteella, jonka sisälle katsoja pääsee välillä mukaan. Seinät täyttyvät kuvista, jotka hyllyvät anime-elokuvan ja todellisuuden välillä. Fiilis on samanlainen kuin pimeässä elokuvateatterissa, jossa tosin teoksiin pääsee sisälle kävelemään, vaikuttamaan ja vaikuttumaan. Kimmo Jylhämö
Tabaimo 19.4. asti Tukholman Moderna Museetissa, ti 1020, kesu 1018.
Good Food Foundation aloitti vuonna 1986 luomu viljelyttämisja koulutusprojektin Turkissa. Tuloksena maailman parhaat kuivahedelmät ja viljelijöiden elintason kohentuminen.
Onko rikos kirjoittaa tarina?
Rooleissa Riku Suokas sekä Toni Harjajärvi, Tomi Alatalo ja Petra Saaristo (NÄTY) Käsikirjoitus Martin McDonagh Ohjaus Mikko Kanninen
JAZZ ORCHESTRA
K16
17.3. alkaen. Esityksiä suomeksi ja englanniksi. ttt-teatteri.fi
Yhteistyössä: Lippumyymälä (03) 2178 222, Ryhmät (03) 2178 333, Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.) Liput 22/20/15. Tapahtumanro: 17693
DEGREE PROGRAMMES IN ENGLISH
APPLICATION PERIOD: 12 Jan - 13 Feb 2009
International Business (BBA) Environmental Engineering (B ENG.) ) Media (BA) APPLY ONLINE AT www.admissions.fi
U YHTEISHAK4.2009 . 2u3ort3n .suo-men9ie.linen koulutus) k e
(n
Kulttuuriala
visio uva ja tele Elok Kuvataide
tävät Ennakkoteh .2009 an 2.2 julkaista
n
lmat koulutusohje
Uutta energiaa!
Elokuva ja televisio - medianomi (AMK)
Elokuvan ja television koulutusohjelmasta valmistut medianomiksi (AMK), alan suunnittelu-, toteutus-, kehittämis- ja työnjohtotehtäviin sekä yrittäjiksi. Elokuvailmaisun suuntautumisessa voit erikoistua kuvaan, ääneen, tuotantoon tai käsikirjoitukseen. TV- ja radiotyön suuntautuminen kouluttaa sisällöntuotannon tehtäviin televisioon, radioon ja tuotantoyhtiöihin.
www.tamk
.fi
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMK University of Applied Sciences
E-mail: admissions@tamk.fi, www.tamk.fi
Esittävä taide - teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)
Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi (AMK) voit opiskella nuoriso- ja aikuiskoulutuksessa. Osaamistasi ovat teatterityön perustaidot: ohjaaminen, käsikirjoittaminen ja esiintyjyys sekä teatterin työtapojen soveltaminen erilaisissa toimintaympäristöissä. Opintojen aikana perehdyt mm. improvisaatioon, tarinateatteriin, forum-teatteriin, draamatyöpajoihin ja esityksellisiin tutkielmiin. Valmistuttuasi työskentelet teatterin keinoin ohjaus-, opetus- ja taiteellisissa tehtävissä eri elämän alueilla.
KURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN WWW.VISILI.FI
LOPPUKEVÄÄN 2009 KURSSIT YHDISTYSTOIMIJOILLE
Kokoustekniikka yhdistyslaissa - Hki 20.3. Indesign peruskurssi - Hki 20., 27. 4 ja 4.5. Vakuuttava puheviestintä Tre 25.4. Tapahtuman järjestämisen abc -Tku 25.4. Yhdistyksen varainhankinta - Hki 12., 19. ja 26.5.
Kulttuurituotanto - kulttuurituottaja (AMK) ja kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Kulttuurituottaja on kulttuuriprojektien ja -tapahtumien mahdollistaja, joka pitää huolen, että tapahtuma tai palvelu suunnitellaan hyvin, toteutetaan realistisesti, tavoittaa asiakkaansa ja saavuttaa taiteelliset päämääränsä. Kulttuurituottajana tulet työskentelemään mm. kulttuuritapahtumien ja festivaalien tuottajana, mainos- ja tapahtumatoimistoissa, media-alalla, matkailupalveluiden tuottajana tai kulttuuriviennin parissa. Alan ylempi AMK-tutkinto antaa valmiuksia toimia kehittämis-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä.
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus
www.visili.fi, visio@visili.fi, 09-6129 120
Viestintä - medianomi (AMK)
Viestinnän koulutusohjelmassa voit opiskella digitaalista viestintää, graafista suunnittelua ja 3D-animointia ja visualisointia. Valmistut monipuoliseksi visuaalisen viestinnän ja digitaalisen median asiantuntijaksi. Työelämälähtöinen opiskelu antaa hyvät valmiudet toimia erilaisissa media-alan tehtävissä esimerkiksi mainostoimistoissa, viihdeteollisuudessa, verkkopalveluiden tuotannossa, yritysviestinnässä, kustantamoissa tai lehtitaloissa. Yhteishaku nuoren koulutukseen 23.3. 9.4.2009 Yhteishaku aikuiskoulutukseen 14. 30.4.2009
www.metropolia.fi
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIKSI PORISSA
TAMPEREEN YLIOPISTO
Kiinnostaako maailma, yhteiskunta? Sinustako tuleva YTM? Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääainevaihtoehdot ovat
Digitaalista kulttuuria, kulttuuriperintöä ja maisemantutkimusta voit opiskella v a i n P o r i s s a ! Humanististen tieteiden kandidaatti ja loso an maisteri
SOSIAALITYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA SOSIOLOGIA
Sivuaineita voi valita omien oppiaineiden lisäksi Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opetustarjonnasta.
Haluatko akateemiseksi kulttuurialan moniosaajaksi?
TAMPEREEN YLIOPISTON PORIN YKSIKKÖ
Hakuaika päättyy: Valintakokeeseen osallistuvat to 30.4.2009 klo 16.15
PORIN YLIOPISTOKESKUS
Valintakoe: sosiaalityö ja sosiologia ke 3.6.2009 klo 1014 sosiaalipolitiikka pe 5.6.2009 klo 1216 Hakeminen: Sähköisesti lomakkeella osoitteessa www.yhteishaku.fi tai paperisella hakulomakkeella: yliopistojen yhteishaun lomake Opetushallituksesta yliopistohaku@oph.fi tai puh. 020-690 696. Valintaopas: Lataa koneellesi tai tilaa osoitteesta http://www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.php Lisätietoja: http://www.uta.fi/laitokset/pori/ Tampereen yliopiston Porin yksikkö puh. 02-627 2990 tai 02-627 2989
ille! ae me H
Maisteriksi 2 vuodessa!
Maisteriopintojen (120 op) pääsyvaatimuksena on soveltuva yliopisto- tai amk-tutkinto
HuK ja FM
(180 op + 120 op)
30 aloituspaikkaa hakuaika 2.2 - 30.4. valintakoe 5.6. Porissa
Porin yliopistokeskus tarjoaa laajat sivuainemahdollisuudet
Valittavanasi on mm: · kulttuurituotanto, matkailu · museologia ja aineellinen kulttuuri · laskentatoimi, markkinointi · johtaminen, yrittäjyys · tieto- ja ohjelmistotekniikka · sosiologia, sosiaalipolitiikka · taide ja media, taidehistoria
12 aloituspaikkaa hakuaika 30.4. asti
Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, Pori puh. (02) 333 8130, satakunta@utu.fi, www.hum.utu.fi/satakunta
www.humak.fi
HANKI IHMISEN AMMATTI
Nuorten yhteishaku 23.3.-9.4.2009 Aikuiskoulutuksen yhteishaku 14.4.-30.4.2009
Kulttuurituottaja (AMK) 240 op
Kulttuurituotannon ko, Jyväskylä, Kauniainen, Turku Aikuiskoulutus (AMK): Kauniainen, Turku Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 60 op: Helsinki
Viittomakielentulkki (AMK) 240 op
Viittomakielentulkin koulutusohjelma, Helsinki, Kuopio Aikuiskoulutus (AMK): Helsinki Viittomakielentulkki (ylempi AMK) 90 op: Helsinki
Yhteisöpedagogi (AMK) 210 op
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Joensuu, Nurmijärvi, Tornio, Äänekoski Aikuiskoulutus (AMK): Nurmijärvi, Tornio
Humanistinen ammattikorkeakoulu
hakutoimisto@humak.fi, p. 020 7621 300
24 voima 2 /2009
YÖKYÖPELI. Toimistoja siivotaan öisin. Adi ehtii aamukahdelta kotiin syömään. Unet jäävät neljään tuntiin.
EDUSKUNNASSA.
TERVEISIÄ ISÄLLE. Josué, Mathilde, Manassée ja Jérémie jättivät kodin ja koulun, kun Suomen maahanmuuttovirasto käski. Paluuseen ei ole varaa.
Kerran Adi kirjoitti presidentti Haloselle. Kärsivällisyyttä, presidentti vastasi. Se oli monta vuotta sitten.
SURULLINEN MIES. Adi kärsii kidutuksen aiheuttamasta masennuksesta, unettomuudesta ja selkävaivoista. Niistä huolimatta perheen vuoksi on paiskittava töitä. Maahanmuuttovirasto pitää Adin ahkeraa työntekoa merkkinä siitä, että diagnooseja on liioiteltu.
vuotta sitten varmasti aavistanut päätyvänsä pihlajamäkeläiseen yksiöön ja siivousfirman uniformuun. Adi kaipaa perhettään niin, että sattuu. Pitkän miehen hiljaisuudessa on jotain lähes kliseisen suomalaista: hän purkaa ikäväänsä työntekoon niin keskittyneesti, että sivustakatsojaa huolettaa. Hänellä ei enää ole ystäviä eikä harrastuksia. On vain siivoustyö, väitöskirja, datanomiopinnot ja 4 500 kilometrin päässä odottavat Mymy, Josué, Jérémie, Mathilde ja Manassée. 13-vuotias esikoinen, Josué, on itse asiassa Adin veljen Justinin poika. Hänen äitinsä lähti tiehensä pian lapsen syntyMYMYN JA GILBERTIN
män jälkeen; isä juo. Gilbert ja Mymy ovat kasvattaneet Josuén vauvasta asti, ja adoptiopaperit ovat onneksi kunnossa. Jérémie, 12, on rauhaton. "Hän on ehkä vähän liian suosittu tyttöjen keskuudessa", Adi huokaa. Jérémien kaltaiselle pojalle isän seura taitaisi olla murrosiässä erityisen tärkeää. Nyt poika kapinoi varovasti: puhelimessa hän joskus huutaa isälleen ja epäilee, ettei tämä ehkä ole nähnyt ihan riittävästi vaivaa perheen yhdistämiseksi. "Miten se voi muka olla niin vaikeaa", Jérémie kysyy. Mathilde, 8, on albiino ja isän tyttö. Albiinotytön elämä Kongossa ei ole helppoa, ja kenties siksi Adi suhtautuu vakavailmeiseen tyttäreensä
suojelevammin kuin muihin lapsiin. Suomesta lähtee säännöllisesti Kongoon aurinkovoidepaketti Mathilden herkälle iholle. "Kerran Mathilde pyysi, että hankkisimme vielä yhden lapsen, toisen albiinon", Adi kertoo. "Sitten hänellä ei olisi niin yksinäistä." Manassée, 7, on kaikissa aineissa koulunsa priimus. Hän oli vastasyntynyt, kun Adin vaikeudet viranomaisten kanssa alkoivat, ja vuoden vanha, kun isä lähti. Nyt Manassée on jo iso tyttö, terävä ja Adille vieras. Hän on ylpeä tyttärensä koulutodistuksista, mutta suree sitä, ettei oikein tunne tätä. "En olisi ehkä ryhtynyt kirjoittamaan naisten oikeuksista, ellei mi-
nulla olisi omia tyttäriä", Adi arvelee. Hänen kirjansa, Sanastoa naisten syrjinnän poistamiseksi, oli tarkoitus olla vain ensiaskel. "Kun tytöt olivat pieniä, tajusin, ettei heillä ole varaa haaveilla tulevaisuudesta. Niin monet ovet ovat heille lukossa. Ajattelin, että ehtisin vielä muuttaa asioita ennen kuin he kasvavat isoiksi." Mutta kirja veikin Adin vankilaan.
A V I O P A R I N P U H E L U N tunnelma on välillä vähän kireä. "Et ymmärrä, miten raskasta on huolehtia lapsista yksin", Mymy syyttää. Hän kuulostaa vähän lannistuneelta. En osaa kuvitella, mil-
tä itse kuulostaisin samassa tilanteessa. "Itse et ymmärrä, miten yksinäistä on Suomessa", huokaa Adi. on osoittautunut luultua vaikeammaksi. Taas kaksi vuotta on vierähtänyt odotellessa. Vuosi sitten Adin perhettä pyydettiin matkustamaan Sambian Lusakassa sijaitsevaan Suomen suurlähetystöön dna-testejä ja haastattelua varten. Kuluja ei maksettaisi, tulkkikin olisi palkattava itse. Perheen kotoa Kinshasasta on Lusakaan 1 900 kilometrin matka, yhtä pitkä kuin Helsingistä Bulgarian Sofiaan. Ensin on lennettävä maiP E R H E E N Y H D I S TÄ M I N E N
ASTRID THORS: "SORI."
Gilbert Adi haastattelee maahanmuuttoministeriä.
KUN RKP:N ASTRID " I TÄ - K O N G O N T I L A N N E H A N on parantumassa", Thors aloittaa keskustelun. Adi jättää kohteliaasti vastaamatta: hän ei ole samaa mieltä. Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuustilanne on arka aihe, sillä siihen liittyviä arvioita värittää EU-maiden halu käydä kauppaa maan hallituksen kanssa. Kongolaiset kaivostuotteet ovat tärkeitä muun muassa elektroniikkateollisuudelle. Jos maan katastrofaalinen tilanne myönnettäisiin, kaupankäynti voisi vaikuttaa kovin epäeettiseltä. Onko lakimuutoksista jotain hyötyä? "Toivon mukaan kyllä. Ei ehkä niin paljon, kuin uskoimme. Kun hallitus esitti muutoksia, työllisyystilanne oli erilainen. Vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa käy helposti niin, että sanat ja teot eivät vastaa toisiaan: toisaalta sanotaan, että on tärkeää tehdä työtä ja kotoutua, ja toisaalta töitä ei tarjota." Ihmisoikeussopimukset suojelevat oikeutta perhe-elämään. Mikä on valtion velvollisuus huolehtia tämän oikeuden toteutumisesta? "Haluat varmaan puhua tästä toimeentulovaatimuksesta, jota nyt käsitellään vähemmistövaltuutetun aloitteesta. Mikä on kohtuullinen vaatimus? Millä hakija elää ja turvaa perheensä toimeentulon? Voisiko kohtuullistamismahdollisuuksia huomioida paremmin?" Maahanmuuttoviraston soveltamisohje korostaa, että toimeentulovaatimuksista tulee tarvittaessa joustaa. Niin ei kuitenkaan tehdä. Mitä asialle nyt tapahtuu? "Sori, että asia on näin. Uudesta ohjeesta keskustellaan." Perheenyhdistämisprosessissa perheenjäse-
Thors aloitti Matti Vanhasen toisen hallituksen maahanmuutto- ja eurooppaministerinä, uumoiltiin, että liberaalit tuulet tulisivat puhaltamaan Suomen maahanmuuttopolitiikan uusiksi. Eduskunta on kuitenkin torjunut Thorsin ehdotukset; helmikuussa hyväksytyt lakimuutokset ovat pieniä. Helpotuksia on luvassa lähinnä B-lupalaisten siis kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maahanmuuttajien työlupa-asioihin. Gilbert Adi on seurannut asiaa lähempää kuin varmasti kukaan toimittaja. On siis oikeus ja kohtuus, että hän haastattelee Astrid Thorsia. Kun Adi ja Thors kohtaavat, laista vielä keskustellaan eduskunnassa. Perussuomalaisten Pentti Oinonen on juuri saanut kyyneleet kihahtamaan Thorsin silmiin piikittelemällä tätä ruotsinkielisille alueille sijoitettujen siirtokarjalaisten syrjinnästä. Thors on keskellä julkista pyöritystä, joka epäilemättä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Ulkomaalaislaki ei käytännössä muutu juuri lainkaan, mutta ministeriä syytetään silti lepsuilijaksi, joka on tekemässä Suomesta turvapaikkashoppaajan paratiisin.
niä pyydetään matkustamaan Suomen lähetystöön haastatteluun. Matkat voivat olla erittäin pitkiä ja kalliita. Miksi ei käytetä lähintä EU-lähetystöä? "Niin, miksi ei? Tämä asia on tullut muutaman yhteydenoton kautta ajankohtaiseksi. Muita mahdollisuuksia voisi olla yhteistyösopimus Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n tai Kansainvälisen punaisen ristin kanssa. Luonnollisesti me voisimme hyödyntää sekä muiden EU-maiden että toisten pohjoismaiden lähetystöjä." Jos näin on, miksi prosessi pysyy vuodesta toiseen niin kohtuuttomana? "En voi käsitellä yksittäistapauksia. Voin kuunnella, mutta en vastata." Kun sain oleskeluluvan, minulta edellytettiin säännöllisiä tuloja. Mielestäni sen jälkeen maahanmuuttajalla tulisi olla oikeus perheenyhdistämiseen se jos mikä edistää kotoutumista. Sen sijaan minulta vaaditaan nyt 3 330 euron kuukausituloja. Mikä työ voi taata tämän? Mitä voin tehdä tässä tilanteessa? "Ehkä nämä tulorajat jonkin verran vastaavat sitä, että meillä on kahden elättäjän malli perheessä. Se on ehkä ollut tässä filosofinen kysymys." Vaimoni Mymy on sairaanhoitaja, ja juuri hänen alalleen haetaan ulkomailta työvoimaa. Meillä olisi kahden elättäjän perhe, jos hän vain saisi muuttaa tänne. "Niin." Kotoutuminen on vaikeaa, kun työnhaussa maahanmuuttajilta odotetaan täydellistä kielitaitoa.
"Työnantajien pitäisi painottaa toiminnallista kielitaitoa eikä vaatia täydellisyyttä. Minä en kuitenkaan ruotsinkielisenä voi pyytää, että totuttautuisimme siihen, että suomen kieltä puhutaan eri tavoilla. Silloin saisin kaikki vihat niskoilleni. Minäkin puhun vähän erilaista suomen kieltä." Miten kuvaisit suomalaista keskusteluilmapiiriä? "Kyllä keskustelusta voi huolestua. Käsillä on nyt sama tilanne, joka on nähty monta kertaa Euroopassa: taloustilanne huononee ja silloin halutaan syyttää jotain ulkopuolista ryhmää. Keskustelussa se näkyy niin, että koko ryhmä halutaan samaan muottiin, ikään kuin tänne ei tultaisi monesta erilaisesta syystä. Kun kaikille annetaan sama leima, on helpompi syyttää maahanmuuttajia ongelmista." Julkisesti puhutaan positiivisista asioista, joita maahanmuuttajilta toivotaan. Poliittinen paine kuitenkin näyttää olevan sillä suunnalla, että ongelmiin on reagoitava ja rikoksentekijöitä rangaistava. Ei ole syntynyt toimenpiteitä, joilla helpotettaisiin esimerkiksi koulutetun, nuhteettoman ja kielitaitoisen maahanmuuttajan prosesseja. "The speech varies according to the economic situation. Tämä on se totuus. On myös niin, että rikoksentekijä, joka erottuu, synnyttää heti enemmän keskustelua. Meillä on tiedotusvälineitä, jotka eivät ole niin tarkkoja siitä, milloin he leimaavat jonkun rikoksentekijän - ja julkisuus on raaistunut."
Gilbert Adi & Hanna Nikkanen
voima 2 / 2009
25
SEITSEMÄN VUODEN YKSINÄISYYS.
"Koulussa olen vanha mies", Gilbert Adi harmittelee. 46-vuotias Adi on kaksi kertaa luokkatovereitaan vanhempi.
LAMAN VIKA. Ulkomaalaispolitiikan pysähtyneisyys johtuu laskusuhdanteesta, maahanmuuttoministeri Astrid Thors arvelee.
den rajan tuntumaan Lubumbashiin, sitten jatkettava bussilla Lusakaan. Kun perhe oli jo lähtenyt matkalle, Suomen maahanmuuttoviraston osastosihteeri lähetti Gilbert Adille sähköpostia. Yhtäkkiä haastattelupaikka olikin vaihtunut Tansanian Dar es Salaamiksi. Se sijaitsee 2 700 kilometrin päässä Kinshasasta. Helsingistä on yhtä pitkä matka Azerbaidzhanin Bakuun. Haastattelu onnistui sentään lopulta Lusakassa. dna-testi vahvisti perheenjäsenten sukulaisuuden ja kaikki tuntui muutenkin osuvan kohdalleen. Matkakassa oli kuitenkin huvennut. Adi oli sijoittanut passeihin, haastattelumatkoihin, käsittelykuluihin ja tulkin palkkioon jo 6 000 euroa. Paluulentoihin olisi tarvittu vielä tonni, jota ei ollut. Perheen matka tyssäsi Lubumbashiin. Siellä, vieraassa ja vihamielisessä kaupungissa keskellä sodan repimää maata, he ovat nyt eläneet vuoden. Lapset eivät ole päässeet koko aikana kouluun. Kiitos, Suomi. Suomen maahanmuuttovirasto hylkäsi perheenyhdistämishakemuksen. Viraston käyttämän laskukaavan mukaan Adin nettoansioiden tulisi nousta 3330 euroon kuussa ennen kuin perheen toimeentuloa voisi pitää turvattuna. Erityisen julmalta tuntui se, että perheen elämän radikaalisti muuttanut matka Lusakaan oli ollut tarpeeton: hylkäävä päätös perustui vain Adin tuloihin. Lapset joutuivat jättämään kotinsa ja koulun aivan turhaan. "Olisi ollut hyvä, että maahanmuuttovirasto olisi tarkistanut tuloni jo ennen kuin perheeni kutsuttiin haastatteluun. Silloin lapset voisivat rauhassa jatkaa koulunkäyntiä Kinshasassa ja odottaa, että saan datanomiopinnot päätökseen ja löydän paremmin palkattua työtä." Toki Adi tietää, että 3 330 euron nettopalkkaan on vielä matkaa. Siivoustyöstä maksetaan minimipalkkaa. "Missä ammatissa minä ansaitsen
JOULUN ALLA
eessa lohuon , että O heti uomaa uttuu. h u jotain p
niin paljon rahaa? Kuinka moni suomalainen ansaitsee niin paljon?" Niin, itse asiassa aika harva. Suomalainen kahden lapsen yksinhuoltaja tienaa keskimäärin 2 580 euroa kuussa bruttona. Moni tienaa paljon vähemmän, eikä silti joudu sossun asiakkaaksi. Adi on koulutettu, kielitaitoinen, työssäkäyvä maahanmuuttaja, joka on seitsemän Suomen-vuotensa aikana todistanut elättävänsä tuloillaan itsensä ja Kongossa odottavan perheensä. Kinshasan yliopiston kielitieteen laitoksen entinen apulaisjohtaja ei väheksy siivous- ja suurkeittiötöitä. Mymy-vaimo on sairaanhoitaja ja valmis ryhtymään Suomessa nopeasti töihin sairaanhoitajiahan tarvitaan. Gilbert Adi ja Mymy Walelu eivät vieroksu työtä. Tuskin heistä rikkaita tulee, mutta näillä eväillä pääsee kyllä Suomessa kiinni tavalliseen elämään. Se ei vain taida maahanmuuttovirastolle riittää.
TOISIN
soveltaminen ei johda kohtuuttomaan lopputulokseen", soveltamisohje neuvoo. "Poikkeuksellisen painava syy poiketa toimeentuloedellytyksestä saattaa tulla kyseeseen tilanteessa, jossa oleskelulupaa haetaan kotimaahan aiemmin jääneelle aviopuolisolle pitkään jatkuneen avioliiton jälkeen sekä tästä liitosta syntyneille lapsille." Virasto on siis antanut itselleen luvan joustaa omasta säännöstään. Hienoa! Tämähän pätee juuri Gilbertin ja Mymyn 13-vuotiseen avioliittoon, neljään lapseen ja ilmiselvästi kohtuuttomaan tulovaatimukseen. Miksi joustoa ei löytynyt? Maahanmuuttoasioihin erikoistunut lakimies Ville Punto palauttaa jalat maan pinnalle. Ei virasto jousta. "Eräässä tapauksessa Suomessa asuvan perheenjäsenen ansiotulot jäivät 40 senttiä ohjeen rajan alle", Punto kertoo. "Virasto teki kielteisen päätöksen sillä perusteella, ettei toimeentulo ole turvattu. Onneksi hallinto-oikeus otti järjen käteen." Pihlajamäen ja Lubumbashin välillä päättyy samoihin fraaseihin kuin ennenkin. "Jatketaan taistelua. Pidä pää pystyssä. Luota Jumalaan." Yksiön seinillä on perhevalokuvia. Lapset on kuvattu pyhävaatteissa Jérémien ensikommuunion jälkeen; perhe on helluntailainen, mutta lapset käyvät katolista koulua. Mymy on kaunis mutta väsyneen näköinen nainen farkkuhameessa. Kalusteita asunnossa on niukasti. Adi säästää palkkansa perheelleen. Kielitieteilijä ansaitsee nyt elantonsa siivoamalla öisin toimistoja Helsingin Punavuoressa. Päivisin hän opiskelee datanomiksi itseään puolet nuorempien opiskelijoiden rinnalla Helsinki Business Collegessa. Viikonloppuisin Adi kirjoittaa Gentin yliopistolle väitöskirjaa mobiiliviestinnän sanastosta. Tulotaso ei ole hurja, mutta sillä pärjää, ja parannusta on tiedossa. Nukkumiseen jää aikaa neljä tunPUHELU
tia yössä. Elämä Suomessa on kroonista väsymystä. Adilla on monta kansiota täynnä hylkääviä päätöksiä. Yksi niistä on saapunut Helsingin yliopistosta: valitettavasti jatko-opiskelupaikkaa ei nyt löydy. Perusteluissa mainitaan se, ettei Adi ole tehnyt alan tutkimusta seitsemän vuoden aikana. Siis sinä aikana, kun hän on henkensä pitimiksi siivonnut toimistoja, käynyt kidutettujen kuntoutuskeskuksen terapiassa, syönyt masennuslääkkeitä ja yrittänyt selvitä maahanmuuttoviraston byrokratiasta. Niin, ja kirjoittanut jättimäisen sanakirjan. Luentokeikkoja on toisinaan, mutta niistä ei muodostu viraston edellyttämää säännöllistä tuloa. Myös kolhittu ammatillinen itsetunto kaipaisi jotain pysyvää. "Aina sama juttu. Valitettavasti paikka meni toiselle, ei kutsua haastatteluun. Älä käsitä väärin, en minä väheksy siivoojan työtä... mutta olisi kiva olla joskus taas vaikka ranskanopettaja. Tutkimusta jatkan, vaikka siitä ei maksettaisi. Se on henkireikä."
P Ä I V Ä N Ä , kun ulkomaalaislaki tulee eduskunnan käsittelyyn, Helsingin Sanomat kirjoittaa maahanmuuttajien perhekulttuurista. Lasten kurituksesta, auktoriteettimurroksesta, perheväkivallasta. Radikalisoitumisesta, kun suomalainen arvoliberalismi järkyttää. "On syytä perehdyttää maahantulijat suomalaisen yhteiskunnan perusarvoihin, kuten Suomen lakien ja säädösten noudattamiseen ja tasa-arvoon", Timo Soini kommentoi jutussa. Maahanmuuttoviraston päätöksessä todetaan, että perheenyhdistämishakemuksen hylkääminen ei ole lasten edun vastaista, koska he jo elävät Kongossa äitinsä kanssa. Isän läsnäololla ei katsota olevan merkitystä lasten hyvinvoinnille. Tuntuu siltä, että tässä tapauksessa maahantulijoita ei tarvitse perehdyttää tasa-arvoon sille olisi tarvetta virastossa. SAMANA
Adi, oletko feministi? "Totta kai." Adi on taistellut naisten oikeuksien puolesta, opetellut suomea, sopeutunut täkäläiseen kulttuuriin, noudattanut lakeja ja tehnyt hiki hatussa kaikkia tarjottuja töitä. Hänen perheensä on aika tavallinen keskiluokkainen ydinperhe, jossa vanhemmat jakavat kotityöt ja lastenkasvatusvastuun. Lapset pärjäävät koulussa ja sekä tyttöjä että poikia kannustetaan opiskelemaan. Mitä pikaisemmin lapset saataisiin tänne, sitä paremmin he sopeutuisivat täkäläiseen koulujärjestelmään. On vaikea ymmärtää, miksi asiaa halutaan vielä viivästyttää. maahanmuuttokeskustelussa Juha Mieto soimaa maahanmuuttajia työnvieroksujiksi. Keskustalainen hiihtäjä ei ole ainoa, jonka huulilta syytös putoaa kevyesti. Adi alkaa jo väsyä puolustelemaan itseään muiden ylemmyydentunteen edessä: vakuuttamaan, että on kunnon ihminen. Seitsemän vuoden odotuksen ja kyräilyn perusteella näyttää nimittäin siltä, että sitä ei kukaan tule ikinä uskomaan. "Opin paljon Suomen ulkomaalaispolitiikasta", Adi kirjoittaa eduskunnan keskustelun jälkeen. "Suuri suru on sanaton."
EDUSKUNNAN
KUIN maahanmuuttokauhukuvia maalailevat keskustelijat usein antavat ymmärtää, Suomeen oleskeluluvan saanut ulkomaalainen ei voi automaattisesti tuoda perhettään tänne yhteiskunnan elätettäväksi. Hänen on ensin täytettävä maahanmuuttoviraston asettama toimeentuloedellytys: siis vakuutettava viranomaiset siitä, ettei perhe tule tarvitsemaan toimeentulotukea selviytyäkseen arjesta. Itse asiassa jo oleskeluluvan saaminen edellyttää lähes aina säännöllisiä tuloja. Jos Adilla ei olisi lapsia ja Suomeen muuttaisi vain puoliso, toimeentuloedellytys täyttyisi 1 530 euron nettokuukausituloilla. Se ei kuulosta kohtuuttomalta. Jokainen lapsi nostaa rajaa 450 eurolla. Nelilapsisen perheen kohdalla summa kohoaa tuohon absurdiin 3 330 euroon. Laskukaavan virheet on toki huomattu. Viraston omissa soveltamisohjeissa tähdennetään, ettei sääntöä tule tulkita kaavamaisesti. "Monilapsisessa perheessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että toimeentuloedellytyksen
ivät Tulot jä ajan tiä r 40 sent emus k alle. Ha in. hylätti
kanaa ja ruokabanaania Pihlajamäessä. Adi on ottanut iltapäivän mittaisen loman väitöskirjaprojektistaan kokatakseen vieraille. Ihmettelen, miksi työpiste on ahtaassa keittiössä, vaikka yhdistetty olo- ja makuuhuone on lähes tyhjä. "Keittiössä on turvallisempi olo", Adi selittää. "Olohuoneessa on liikaa tilaa. Siellä huomaa heti, että jotain puuttuu." Eikä Adi tietenkään ehdi viettämään juurikaan aikaa kotonaan. Tullessaan yöllä töistä kotiin hän kokkaa pikaisesti suomalaista perusruokaa ja kaatuu sitten lyhyille yöunilleen. Pihlajamäki on jäänyt vieraaksi. Yhtäkkiä Adi muistaa, mistä keittiö häntä muistuttaa. Hän mittailee katseellaan seiniä. "Sellini oli samankokoinen", Adi naurahtaa. "Mutta siellä meitä oli kahdeksan."
S Y Ö N K A S V I S P ATA A ,
26 voima 2 /2009
kulttuuri häirintä
Pink&Blue
AI MITEN SÖPÖÄ. Korealaisen kuvataiteiljan JeongMee Yoon kuvat sen paljastavat."Sukupuoliroolitetut mainokset, lelut ja vaatteet ovat vakiintunut käytäntö. Markkinointi määrää pitkälle halumme, erityisesti lasten halut."
teksti : jari tamminen kuvat: JeongMee Yoon
meille syntyy vauva. Päätimme, että meille ei tule pinkkejä tai vaaleansinisiä potkuhousuja. Havahduin silti omiin ennakkoasenteisiini kun tuumailin eräänä päivänä, että jos tulee poika niin pääsen pelaamaan pöytälätkää. Miksi tytöt eivät voisi syventyä tuon jaloon lajiin? Lasten elämän sukupuolittumiseen havahtuneita on muitakin. Eteläkorealainen kuvataiteilija ja äiti JeongMee Yoon on tutkinut värien normatiivisuutta, ja vaihdamme aiheesta parin päivän ajan sähköpostiviestejä, joissa Yoon kertoo mikä meitä tuoreen vauvan vanhempia odottaa.
NSI KESÄNÄ
Yoon pisti merkille tyttärensä pakkomielteen tämän ollessa pari kolmevuotias: "Olin säästänyt poikani neutraalin värisiä vaatteita tyttärelleni, mutta hän ei suostunut pitämään niitä yllään." Vuonna 2005 Yoon alkoi kuvata Pink & Blue -valokuvasarjaansa, jossa lapset poseeraavat omien tavaroidensa keskellä. Tuolloin jo viisivuotias tytär ei suostunut pukeutumaan muihin kuin pinkkeihin vaatteisiin. Prinsessataudiksikin kutsutulle ilmiölle löytyi ilmiselvä ja arkinen selitys. "Tytöt opetetaan mainonnan avulla pukeutumaan pinkkiin, jotta he
näyttäisivät naisellisilta. Opiskelin tuolloin New Yorkissa. usa:ssa mainonnan intensiteetti on korkeampi kuin Etelä-Koreassa. Kun tyttäreni katsoi televisiota, hän kinusi uusia leluja aivan eri tahtiin kuin kotona Soulissa. Lapset ovat todella hedelmällistä maaperää mainoksille." "Poikani taas ei koskaan erityisemmin välittänyt sinisestä, mutta alkoi pukeutua siniseen ja leikkiä sinisillä leluilla mainosten ja kavereiden painostuksesta." yhteiskunnan normeista kivuliaan tietoisena päätin kartoittaa lasten maailmaa kulutuksen tempO M I S TA J A
pelissä. Siis tavarataloon! Vaateosaston pinkkien ja sinisten vauvaunelmien keskellä on helppo unohtaa, että vielä ennen toista maailmansotaa värien maailma oli päälaellaan. Punainen oli voiman ja veren värinä miesten reviiriä ja pikkupojat puettiin pinkkiin. Rauhoittava sininen puolestaan kuului naisille. Värien vaihtumisen syytä ei tiedetä. Yhden teorian mukaan taustalla olisivat olleet varhaiset feministit: ottamalla haltuun vastakkaisen sukupuolen väri siltä poistetaan voima. Väärässä olivat. Vaikka väri vaihtui, sukupuolinormit ovat pysyneet jokseenkin samoina.
voima 2 / 2009
27
MAAAILMAN ON MINUN. "Rajanvedot sukupuolten välillä vaikuttavat lasten sosiaaliseen oppimiseen ja sukupuoli-identiteetin kehittymiseen", Yoon opastaa.
harhailen tavaratalon leluosastolle. Ahdistukseni syvenee. Leluja hipelöidessä saa hyvän käsityksen tyttöjen ja poikien hyväksytyistä rooleista yhteiskunnassa. Yoon on tehnyt saman huomion: "Lelutehtaat syytävät tytöille antropomorfisia poneja poneja, joilla on nuorten tyttöjen piirteitä. Näillä poneilla on sitten kampoja, päähineitä ja muita asusteita." Hirmuliskot ja prinsessat eivät viihdy samalla hyllyllä. "Poikien lelut liittyvät robotteihin, teollisuuteen, tieteeseen ja dinosauruksiin. Tämä ilmiö on aivan yhtä vahva kuin Barbie-hulluus."
TKU KURKUSSA
Vaaleanpunainen alkoi valua tytöille samaan tahtiin markkinointivetoisen kuluttajakapitalismin nousun kanssa. Maaliskuussa 50 vuotta täyttävän Barbien merkitys tuskin on vähäinen, sillä pinkki on prinsessaväri by Barbie Inc. Yoon muistuttaa, että helpotusta ei ole luvassa tulevaisuudessakaan. "Kuvaan Pink & Blue -sarjan lapset kahden, kolmen vuoden välein uusien tavaroiden kanssa. Kun tytöt kasvavat, innostus pinkkiin vähitellen katoaa, mutta sitä seuraa lempivärinä usein purppura." Ohjelmointi naisten maailmaan on valmis.
J AT K A N V A AT E - ja leluosastolta kohti kirjakauppaa, niin sanotun sivistyksen pariin. Viimeistään silloin suomut putoavat silmiltä. Kauhistuttavin löytöni on Gummeruksen vastajulkaistut Tyttöjen kirja ja Poikien kirja -sarjojen teokset, joita selailen kädet täristen. Alkaa suututtaa. Vaaleanpunakantiset kirjat opastavat tyttöjä passiivisiksi katseen kohteiksi. Meikkaamisen ja korkkareilla kävelyn lisäksi annetaan vinkkejä kuinka käyttäydytään kuin julkkis. Sini- ja vihreäkantiset opaskirjat pojille puolestaan kannustavat skeittaamaan, lentämään helikopterilla ja kellistämään karhuja.
Suomessa vuonna 2009 sukupuolten välinen rajanveto on dramaattinen ja ehdoton. Turha vaihtaa paitaa, jos asenteet eivät vaihdu samalla. Jari Tamminen
Pink & Blue by JeongMee Yoon. Geonhi Art Foundation 2007. 80 s. Pink & Blue -näyttely 9.3.29.5. San Francisco International Airport Museum, 2.5.14.6. Bolinas Museum, 7.5. 2.6. San Franciscon Jenkins Johnson Gallery & 19.9.8.11. Pekingin Paris-Beijing Photo Gallery. www.jeongmeeyoon.com Barbien 50-vuotissynttärit 9.3.
Lisätietoja www.kemi.fi/sarjis ja sarjakuvakilpailu@ sarjakuvakilpailu.fi
VA PA A TA I D E K O U L U > M A A L A U S TA I D E > VA L I N TA K U R S S I 4-VUOTINEN KOULU | VALINTAKURSSI KEVÄÄLLÄ 1122.5.2009 MA-PE KLO 0914 (AAMURYHMÄT) KLO 1520 (ILTARYHMÄT) MAALAUSTA (MUUT PAITSI ÖLJY) JA PIIRUSTUSTA KAAPELITEHTAALLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ | PAPERIT KUULUVAT KURSSIN HINTAAN | VALINNAT KURSSIN PERUSTEELLA | EI TYÖNÄYTTEITÄ | ALAIKÄRAJA 16 V EI YLÄIKÄRAJAA | KURSSIN HINTA 190 EUROA | ILMOITTAUTUMINEN SÄHKÖISESTI JA L I S Ä T I E T O J A K O T I S I V U I LTA M M E W W W . V A P A A T A I D E K O U L U . F I LISÄTIETOJA MYÖS I N F O @ V A P A A T A I D E K O U L U . F I | P U H 0 9 6 8 6 6 2 1 0 VAPAAN TAIDEKOULUN J U L K A I S U T JOSEF ALBERS : VÄRIEN VUOROVAIKUTUS "Osatakseen käyttää väriä tehokkaasti on tiedettävä, että se harhauttaa lakkaamatta." 25 EUROA | HANS HOFMANN : ESSEITÄ "Taidetta ei voi syntyä keinotekoisista, joutavista tai pinnallisista tekijöistä." | 17 EUROA JOSEF ALBERS : TAITO NÄHDÄ"... avata silmiä..." 17 EUROA | AGNES MARTIN : HILJAISUUS TALONI LATTIALLA "Tietoisuus ja havaintokyky, se on asioiden intuitiivista ymmärtämistä." 25 EUROA | AD REINHARDT : TAIDE TAITEENA "Taiteilijalle ei tarvitse sanoa, mikä on oikein, mikä väärin." 25 EUROA
Kestävään kasvuun ja hyvinvointiin!
Lauantaina 21.3.2009 klo 10.00 -16.00
Työväen Akatemia, Vanha Turuntie 14, Kauniainen
Mihin kasvua tarvitaan?
Heikki Taimio, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomi - pohjoismainen hyvinvointivaltio?
Paulu Forma, tutkimus- ja kehitysjohtaja KEVA
Onko hyvä työ hukassa?
V A PA A TA I D E K O U L U > A V O I M E T T Ä Y D E N N Y S K O U L U T U S K U R S S I T ELÄVÄN MALLIN PIIRUSTUS JA GOETHEN VÄRIOPPI OVAT JO PERINTEISIKSI MUODOSTUNEITA AVOIMIA TÄYDENNYSKOULUTUSKURSSEJA, JOITA KOULU ON JÄRJESTÄNYT LUKUVUOSITTAIN AINA 1980-LUVULTA LÄHTIEN. ELÄVÄN MALLIN PIIRUSTUSILLAT OVAT TIISTAI JA KESKIVIIKKO KLO 17-20 JA OPETTAJANA TOIMII AINO ULMANEN. GOETHEN VÄRIOPPIKURSSIN AJANKOHTA ON LAUANTAI KLO 10-15 JA OPETTAJANA TOIMII OVE EK. MAHDOLLISISTA MUISTA AVOIMISTA KURSSEISTA TIEDOTAMME KOTISIVUILLAMME | ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA W W W . V A P A A T A I D E K O U L U . F I
Merja Kauhanen, tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos
Tervetuloa!
ILMOITTAUTUMINEN: keskiviikkoon 18.3. mennessä marja.kari@tsl.fi tai puh. 020 745 7604
Uudet ammatit jaossa yhteishaussa 23.3.9.4.2009. Lue lisää osoitteesta www.turkuamk.fi tai www.taideakatemia.turkuamk.fi.
www.turkuamk.fi
voima 2 / 2009
29
TEKSTI & KUVAT: NIKLAS MELTIO
B
in adet gd a
tois t svo ka
30 voima 2 /2009
autonkuljettajamme lataa 9mm käsiaseensa ja tokaisee, että tämä tie on vaarallinen, ymmärrän vihdoin missä olemme. Olemme matkalla Bagdadin lentokentältä kaupungin keskustaan. Siirrymme keskustaan vievälle tielle, ehkä maailman vaarallisimmalle 12 kilometrin pätkälle. Bagdadin myyttisyyttä leimaa vanhan kulttuurin lisäksi terrorismi ja sota. Tiedän, että se ei ole turistikohde, enkä ole lomamatkalla, mutta aion antaa kasvot Bagdadin siviileille, sodan pitkäaikaisille uhreille. Missä liikummekin, olemme aseiden, sotilaiden, poliisien ja paikallisten turvallisuusmiesten saartamia. Viimeksi mainittuja voi vuokrata käyttöönsä halvimmillaan 3 000 dollarin päivähintaan. Tunnetuimpiin kuuluu Amerikkalainen Black Water, jonka turvamiesten herkät liipasinsormet ovat tuoneet
UN
K
heidät julkisuuteen. Mitä paksumpi niska, sitä kalliimpi mies. Amerikkalaisten tehtävä on mahdollistaa rauha Irakissa. Heidän läsnäolonsa on paikallisten mukaan tällä hetkellä välttämätön. Jos he lähtisivät, rikollisjoukot nousisivat valtaan. Kuitenkin amerikkalaisia sotilaita pelätään, eikä syyttä. Heitä ei näy kadulla, vaan katukuvaan kuuluvat irakilaiset sotilaat ja poliisit. Amerikkalaiset kulkevat saattueissa panssaroiduissa Hummereissaan. Heidän kuvaamisensa johtaa mitä todennäköisimmin ampumavälikohtaukseen. Näin kertoo amerikkalainen sotilas, jonka mukaan heidän joukkonsa ovat suurin vaara Bagdadin kaduilla. ajelulla Bagdadin keskustassa kuvaan autosta kadulla juoksevaa tyttöä, jolla on kauppakassi kädessä. Seuraan häntä kameralla huomaamatta, että samalla auto ohittaa puun, jonka takana istuu joukko irakilaisia sotilaita. He pysäyttävät auton Kalasnikovit kädessä siinä uskossa, että olen kuvannut heitä. Sotilas tunkeutuu minun puoleisestani avoimesta ikkunasta auton sisälle. Kalasnikov hermostuttaa. Automme kuski, palkkaamamme tulkki ja sotilas huutavat toisilleen ja ehdin samalla vaihtaa kameraan
ENSIMMÄISELLÄ
Halusin antaa Bagdadille kasvot.
JAMBALAIJAA. Zawra n puiston perjantaipiknikillä poppi soi, mutta vain miehet pääsevät nauttimaan siitä.
tävät pysäyt kovit He alasni uton K nä uskosa ä sii kädess ä olen kusa, ett heitä. vannut
voima 2 / 2009
31
tyhjän muistikortin. Nostan kameran sotilaan nähtäväksi. Kun näytössä lukee "no images" (ei kuvia), hän taputtaa minua pienen setvimisen jälkeen olkapäälle ja sanoo "ok". Meinasi tulla ripulit housuun. Maassa vallitsee sotatila. Vuoden 2003 jälkeen Irakissa on saanut surmansa 187 journalistia. Olen kasvattanut parran, jotta saisin sen tuomaa kulttuurisidonnaista kunnioitusta. Kameran ja massiivisen optiikan vuoksi en kuitenkaan pysty liikkumaan herättämättä epäilystä. Kamera koetaan suurena uhkana. Osoitan kuitenkin selvästi aikomukseni suurella press-tekstillä luotiliivissäni. Luotiliivi on halvin ja tehokkain henkivakuutus. Sotatilasta huolimatta ihmisten on pakko elää arkeaan parhaansa
mukaan. Sähköä on rajoitettu kolmen tunnin intervalleihin. Auto- ja tienvarsipommit ovat lähes jokapäiväisiä. Päivää ennen saapumistamme Bagdadiin ja lähtöämme seuraavana päivänä oli keskustassa räjäytetty autopommi. Kidnappausten riski on suuri, mutta vähentynyt sen verran, että lapset uskaltautuvat kouluun. Kaikesta tästä huolimatta ihmiset jaksavat nauraa, juhlia ja uskoa tulevaisuuteen.
P E R J A N T A I S I N käydään piknikillä Zawra-puistossa. Perheet kokoontuvat ja nuoret miehet tanssivat kakofonisen paikallisen popin tahtiin. Naiset istuvat nurmikolla juttelemassa. Eräs nainen toteaa haastattelun keskellä, että näytän hänen mieheltään, paitsi että olen paremman
näköinen. Tätä ennen hän on riisunut huivinsa, jotta näyttäisi sievemmältä kuvassa. Kun luulin nähneeni kaiken, tanssijoiden keskeltä eteeni ilmestyy irakilainen joulupukki aurinkolasit päässä. Absurdius kulminoituu illalla, kun juon paikallista limua Ishtar Sheraton -nimisen hotellimme parvekkeella. Ulkona on pimeää ja parikymmentä astetta lämmintä. Voin aitiopaikalta seurata, kuinka hävittäjät lentävät kohti länttä ja tulittavat horisontissa olevia kohteita yötaivas liekehtien. Käsitykseni Irakista on muuttunut. Olen nyt nähnyt toisenkin puolen kolikosta. Nämä ihmiset eivät aloittaneet sotaa. He ovat sen uhreja ja yrittävät elää arkeaan siinä missä mekin.
EKUMENIAA. Bagdadin kadulla mattokauppias tyydyttää sekä kristittyjen että muslimien mattotarpeet.
PARTIOSSA. Irakilainen sotilas istuskelee vartiovuorollaan lastenvaateliikkeen edustalla.
32 voima 2 /2009
Halabjan kevät
Aras Abid Akram on odottanut 20 vuotta kertoakseen mitä tapahtui Halabjan kylässä maaliskuussa 1988.
ja kasvanut Halabjan kurdikaupungissa PohjoisIrakissa. Vuonna 1988 Iranin ja Irakin välisen sodan taisteluja käytiin kotikaupunkini lähellä. Se sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Iranin rajasta. Myös me kurdit taistelimme Saddam Husseinin armeijaa vastaan. Meidän taistelijoitamme peshmergoja oli Halabjaa ympäröivillä vuorilla ja usein myös kaupungissa. Me halabjalaiset olemme aina taistelleet arabeja vastaan kiivaammin kuin muut kurdit Irakissa. Halabjassa oli paljon Saddamin sotilaita, mutta maaliskuun 15. päivänä heidät vedettiin pois kaupungista. He jättivät sinne ajoneuvonsa ja kaikki välineensä. Meidän kotimme oli lähellä sairaalaa ja näimme, että kaikki haavoittuneet sotilaat kuljetettiin sieltä Sulaymaniaan. Ihmiset pelästyivät valtavasti ja jotkut yrittivät päästä rintaman yli Iraniin. aamuna kaupungin yläpuolella lensi lentokoneita niin matalalla, että näin niissä olevan Irakin lipun. Lähdin kadulle, vaikka isä kielsi minua. Lupasin palata nopeasti. Olin silloin 22-vuotias. Näin, että lentokoneista pudotettiin jotain kohti sairaalaa. Ei pommeja, vaan sylinterin muotoisia lieriöitä, joista kuului poksahteleva ääni. Ajattelin, että se on napalmia. Mutta ilmassa tuntui makea omenan tuoksu. Minuun osui joku putoava esine, mutta pääsin pakoon läheiseen kellariin. Käteni olivat täynnä verta. Matkalla näin maassa makaavia ruumiita, joista jotkut olivat tuttaviani. Pienes Pienessä kellarissa oli melkein sa sata ihmistä. Jotkut ulisivat ja huusata ihmi a hm sivat niin v niin, sivat nii että uskoin tuomiopäivän koittan koittaneen. Etäältä kuului pommittanee tu tuksen ää tuksen ääni. Kaikki rukoilivat Allan i s hia säästä säästämään heidän henkensä. Kä Kädest Kädestäni vuosi verta, vaikka se oli sidottu kankaalla. Kun pommil si tt sidot tuksen ää tuksen ääni loppui, rukoilin ystäviää ni viemään minut kotiin. Olin varma, viemää mä että kuo kuolen, ja halusin kuolla kotou Itse na. Its en pystynyt liikkumaan. a I Ill Illalla kuulin äitini ja kahdeks deksan-vuotiaan siskoni Shirie
S E U R A AVA N PÄ I VÄ N
i "Ilmassa tuntu n makean omena tuoksu."
Kun palvelusaika päättyi, muut sotilaat palasivat koteihinsa, mutta minulla ei ollut paikkaa minne mennä. Siksi jäin armeijaan. Joskus kävin kotimme raunioilla, joskus perheeni haudalla. Halabjan hautausmaalla on neljä joukkohautaa, joihin kaasuhyökkäyksen uhrit oli haudattu nopeasti. Useimpia heistä ei tunnistettu. Peshmergat lähtivät kaupungista, heillä ei ollut kaasunaamareita eikä lääkkeitä. Tänne tuli iranilaisia sotilaita, jotka eivät tunnistaneet uhreja. Minä tiedän kuitenkin mihin joukkohautaan perheeni on haudattu. kasarmeilla Halabjassa, kunnes lähdin Irakin armeijan mukana elokuuhun 1990 miehittämään Kuwaitia. Kun Yhdysvaltojen armeijan joukot saapuivat Kuwaitiin tammikuussa 1991, karkasin armeijasta ja palasin Halabjaan, jossa olen asunut siitä asti. Menin naimisiin ennen kurdien kansannousua maaliskuussa 1991, jolloin kurdit saivat autonomian. Minulla on kolme lasta. Olen rakentanut uudelleen entisen kotitaloni. Nykyään olen Halabjan uhrien perheet -yhdistyksen varapuheenjohtaja. Toimin myös Kurdistanin Pelastakaa Lapset ry:ssä.
OLIN ARMEIJAN
nin äänen. Ihmiset sanoivat hänelle, että Aras on kuollut. En pystynyt sanomaan mitään, kuuntelin vain äitini itkua. pääsin pystyyn ja lähdin kellarista kotiin. Keittiössä näkyi lounaan valmisteluja, ja haisi kamalalta. Minun oli pakko mennä oksentamaan. Kaikki ovet ja ikkunat olivat auki, missään ei näkynyt ketään. Talon edessä oli kemiallisen pommin lieriö, joka oli auennut. Vaikka olin tosi huonossa kunnossa, päätin yrittää päästä Iraniin. Kaupungin kaduilla lojui ruumiita, joidenkin iho oli musta, joidenkin silmät irronneet, joidenkin kieli roikkui suusta. Kadulla ajoi katerpillari, jonka kauha oli täynnä ruumiita. Pyysin kuljettajaa pysäyttämään sen. Ensin hän ei suostunut, mutta teki sitten niin. Päällimmäinen ruumis oli selkä ylöspäin. Kun käänsin sen, näin sen olevan pikkusiskoni. Heittäydyin halaamaan häntä ja kaksi muuta ruumista liikahti toiseen asentoon. Nekin olivat siskojani. Seuraava asia, jonka muistan, on että heräsin mielisairaalassa Iranissa. Kolmen viikon kuluttua setäni tuli sinne tapaamaan minua. Hän kertoi, että koko perheeni oli kuollut: isäni, äitini, seitsemän siskoani, kolme veljeäni, isovanhempani, kahdeksan ihmistä setäni perheestä ja toinen setäni. Silloin tulin hulluksi toisen kerran. Seuraavat kaksi kuukautta olin mielisairaalassa. Iranin hallitus avasi kolmetoista pakolaisleiriä halabjalaisille, koska kaikki olivat paenneet kaupungisS E U R A A VA N A P Ä I VÄ N Ä
ta. Päästyäni pois sairaalasta kiersin kaikki leirit ja etsin perhettäni. Lopulta uskoin, että kaikki olivat kuolleet. Sukulaiseni toivat huonekalut talostamme Iraniin. Asuin yksin tuttujen tavaroiden keskellä. Irakissa oli yleinen armahdus ja monet halabjalaiset palasivat Irakiin. Minäkin päätin palata. Koska olin asevelvollisuusiässä, jouduin suoraan armeijaan. Ensin olin koulutuksessa Mosulissa ja sitten Bagdadissa. Sen jälkeen olin kuukauden Fallujassa. Kävin siellä armeijan varastossa, jossa oli kemiallisia aseita ja kaasunaamareita. Jokaiselle Irakin armeijan sotilaalle annettiin laatikko, jossa oli kaasunaamari ja lääkkeitä napalmin ja sinappikaasun vaikutuksia vastaan. Irakin armeijassa oli sellainen systeemi, että peruskoulutuksen jälkeen voi anoa millä paikkakunnalla suorittaa palveluksen. Minä anoin pääsyä Halabjaan ja hakemukseni hyväksyttiin. Joulukuussa 1988 palasin kotikaupunkiini Saddamin armeijan sotilaana. Lähestyessäni kaupunkia ihmettelin miksi sieltä nousee sankkaa savua. Tiesin, ettei siellä ollut enää asukkaita. Muut sotilaat sanoivat, että ymmärtäisin kyllä pian. Armeija pommitti kaksi kertaa viikossa tnt:llä taloja, jotka olivat vielä pystyssä. Myöhemmin olin hallintotehtävissä ja näin paperin, jossa Irakin hallitus antoi määräyksen tuhota Halabja.
SY YSKUUSSA 1988
O
LEN SYNTYNYT
Kristiina Koivunen Kemiallisilla aseilla tehdyssä iskussa kuoli Halabjassa 16.3.1988 yli viisituhatta ihmistä. Oikeudenkäynti iskun toteuttajia vastaan alkoi Bagdadissa tänä keväänä. Akram on yksi todistajista.
HALABJAN UHRIT. Saddam Hussein oli vielä 1980-luvulla USA:n liittolainen, joten Halabjan tapauksesta ei noussut kansainvälistä selkkausta.
Oppia ja iloa rahasta
Riistoa
n lkae 09 a 0 4.3.2 .tasa.fi www
N a i s t e n p ä i v ä n ä 2009
VASEMMISTO-
NAISET
Älä ruoki
SUTENÖÖREJÄ
Rahan valtaa SOVINISTEJA
RASISMIA
SOTAA
Kilpailuyhteiskuntaa KUSETUSTA Veroparatiiseja
Kiusaajia
Vaihtoehdottomuutta
VÄKIVALTAA PELKOA Patriarkaattia Pudotuspeliä
RAKKAUTTA
RuokiVAPAUTTA
ja lapsia
www.vasemmistonaiset.fi
ARTO SALMINEN Kapteeninkatu 26
Räävitön satiiri markkinavoimien repimästä Suomesta. Tosi-tv-pamppujen, lähiömissien ja ostarisissien kansalliseepos.
ENSI-ILTA 4.3.
KANSALLISEEPOS
Sovitus: Pekka Milonoff ja Aleksi Milonoff Ohjaus: Pekka Milonoff Rooleissa: Laura Malmivaara Vilma Melasniemi, Juho Milonoff Marja Packalén, Niko Saarela Eeva Soivio, Pekka Valkeejärvi
Liput: KOM-lipputsto Kapteeninkatu 26 puh. (09) 6841 841 arkisin klo 10-16 myös Lippupalvelu www.kom-teatteri.fi
voima 2 / 2009
35
Tule takaisin vesi
Maailma on vesivararikossa. Sen ei pitäisi yllättää ketään, sillä ongelmien on nähty kärjistyvän 1990-luvun alusta lähtien. Vaarana on, että tulevat sodat käydään vedestä.
TEKSTI: Olli-Pekka Haavisto KUVITUKSET: mirkka hietanen
U ROO PA N parlamentissa puhutaan nyt vedestä. Vuonna 2007 vesivarojen otto ylitti ensimmäistä kertaa maailman vesivarojen uusiutumiskyvyn. Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät järjestivät yhdessä World Political Forumin kanssa viime helmikuussa Brysselissä Peace With Water -konferenssin, jonka muistiossa sanotaan suoraan, että vesivarantojen väheneminen on "rakenteellinen todiste kestämättömästä taloudesta". "Yksikään maa ei ole säästynyt maaperän, ilman, jokien, järvien ja sateen saastumiselta ja pilaantumiselta", muistiossa todetaan. Jopa Maailman talousfoorumin 30. tammikuuta 2009 julkaistussa raportissa myönnetään, että maailma on ajautumassa "vesivararikkoon".
E
me käytetään vuosittain yli puolet makean veden varannoista. Tähän käyttöön lasketaan paitsi vedenotto vesiekosysteemistä myös veden saastuminen. Maataloustuotannon lisäksi kaikki teollinen tuotanto edellyttää riittävästi hyvälaatuista makeaa vettä. Esimerkiksi kahden gramman mikrosirun valmistus kuluttaa 32 litraa puhdasta vettä. Tavarantuotanto vaikuttaa luonnolliseen vesikiertoon ja niin tekevät metsien hakkuutkin. 2005 Journal of Hydrometeorology -lehdessä julkaistussa, vähälle huomiolle jääneessä tutkimuksessa osoitetaan, että metsien hakkuut Amazonasin alueella vähentävät sateisuutta Meksikosta Teksasiin ja Meksikon lahdelle. KeskiAfrikan metsien hävitykset pienentävät sademääriä Yhdysvaltojen Keskilännessä, ja Kaakkois-Aasian metsäkato heikentää vedensaantia Kiinassa ja Balkanin niemimaalla. Sateiden vähentyminen on suurinta juuri silloin, kun maatalouden kasvukausi tarvitsisi kastelua eniten. Vesikriisi on räjähtämässä käsiin ympäri maailmaa: Kiinassa, Yhdysvalloissa, Välimeren ympäristössä ja Aasiassa. Ennen mahtava ColoraHUHTIKUUSSA
do-joki ei ole aikoihin virrannut mereen saakka. yk:n tietojen mukaan 40 prosenttia maapallon väestöstä kärsi veden vähyydestä jo 1990-luvun puolivälissä. lämpeneminen heikentää tilannetta rajusti. Kun haihtuvuus lisääntyy, maa kuivuu. Rajuin vaikutus on kuitenkin vuoristojäätiköiden sulamisella, jonka seurauksena luonnollinen vesikierto katkeaa monin paikoin. Vuoristojen jää- ja lumipeitteet toimivat kuivina vuodenaikoina planeetan vesitorneina. Pienet ja keskisuuret jäätiköt menetetään 1040 vuodessa, sanoo World Glacier Monitoring Servicen johtaja, professori Wilfried Haeberli. Tämä aiheuttaa uhkan kahdelle miljardille ihmiselle, jotka elävät jäätiköiden sulavesistä alkunsa saavien jokien varassa. yk:n ympäristöohjelman unep:n mukaan maapallon vesitornien kuivumisen vuoksi vaarassa on yli 40 prosenttia maailman ihmisistä.
GLOBA ALI
re rakentaa taloudellinen järjestelmä, jonka tuotanto ja kulutustavat toimisivat kestävästi. Sen jälkeen ei ole tapahtunut juuri mitään, ja 20 arvokasta vuotta on mennyt hukkaan. "Läntisen maailman talous", sanotaan Peace With Water konferenssin muistiossa suoraan, "on jatkanut luonnon riistämistä, tuhlaamista ja saastuttamista" siinä määrin, että Peak Water on todellisuutta juu-
ri nyt. Maailmanlaajuinen vesikriisi edellyttää perusteellisia rakenteellisia muutoksia talousjärjestelmässämme ja kuluttavassa elämäntavassamme. Öljy voidaan vaihtaa kestäviin energialähteisiin. Vettä ei korvaa mikään.
Viiteluettelo www.voima.fi
PUUVILLABISNES TUHOSI ARAL-JÄRVEN
makea vesi uusiutuu luonnollisessa vesikierrossa: vesi haihtuu meristä, kulkeutuu vesihöyrynä tuulessa, sataa lumena tai vetenä vuorille tai alangoille, ja valuu pinta- tai pohjavesinä esinä takaisin mereen. Tässä mielessä vesi on uun siutuva vaikka sen koen ko konaismäärä on rajallinen. ajallinen. n Niinpä vedenkäyttö tarttö koittaakin sitä, ettei sat ttei ma vesi ole uudelleen tai een puhtaana käytettävissä t tävissä alajuoksulla. MakeMakeaa vettä ei voi käyttää yttää kestävästi enempää mpää kuin luonnollisessa vesa
T O I S I N K U I N Ö L J Y,
on jo kohtalaisen tunnettu. Se tarkoittaa öljyn tuotannon huipun saavuttamista, jolloin puolet maaperässä olevasta öljystä on nostettu ja jonka jälkeen tuotantomäärät alkavat nopeasti laskea. Tutkijat arvioivat maailman saavuttavan tai saavuttaneen tuotantohuipun näinä vuosina. Peak Water -ilmiö on uusi käsite. Se tarkoittaa planeetan makean veden kulutuksen huippua, jonka jälkeen kulutusta ei enää voi lisätä. Pacific Instituten tutkijat ovat päätyneet havaintoaineiston perusteella käsitykseen, että tuo huippu on nyt käsillä. Nykyään planeetallamPEAK OIL -ILMIÖ
er on ak Wat juuri Pe tta dellisuu . to nyt
tilanteen tekee se, että yk:n asettama Brundtlandin komitea julkaisi jo vuonna 1987 Our Common Future -raportin. Sen perusteella kansainvälinen yhteisö myönsi, että on todella kiiERITYISEN SURULLISEKSI
sikierrossa uusiutuu. Tämän osoittaa erityisen ankaralla tavalla Aral-järven kohtalo. Järvi on menettänyt neljä viidesosaa tilavuudestaan, koska siihen las h laskevien jokien vesi on joh johdettu autiomaahan kei an keinotekoisille puuvillapell villapelloille 1960-luvulta alkaen alkaen. Eurooppalaiset käyttävät tuon e alueen raakapuualu villasta edelleen vil viidesosan, joten viid vastuu vastu ainutlaatuisen sisämeren kohtalosta sisäme on kansainvälisen kaupan kansa välityksel välityksellä myös eurooppalaisten.
KIINA TEKI SEN ITSE
kuluneena talvena rajumpi kuivuus kuin vuosikymmeniin. Runsaat kymmenen miljoonaa viljahehtaaria ja yli kaksimiljoonainen karja jäi ilman vettä miljoonien ihmisten ohella. Maan hallitus julisti korkeimman asteen hätätilan kahdeksaan maakuntaan. Puoli vuosisataa elänyt viljelijä Henanin maakunnasta kertoi, ettei hän ole koskaan elämänsä aikana nähnyt tällaista kuivuutta. Pohjoisten maakuntien vehnästä 95 prosenttia on kuivuudelle alttiina, lähes puolet koko Kiinan tuotannosta. China Dailyn välittämien hallituksen tietojen mukaan lähes kaksi kolmasosaa viljantuotannosta tulee pohjoisista maakunnista, joissa on vain 35 prosenttia
K I I N A A K O H TA S I
maan vesivaroista. Lähivuosikymmeninä tarvittaisiin vielä 100 miljoonaa tonnia lisää viljaa ruokkimaan 200 miljoonaa lisäsuuta. Kasvava vesipula uhkaa ruokaturvaa. Kuivuus on suurelta osin itse aiheutettua. Tämä on yleisesti tiedossa. Ilmastonmuutos on osatekijä, mutta järjetön pohjavesien ja jokien ylikäyttö sekä esimerkiksi metsien hakkuut ovat johtaneet luonnollisen vesikierron vakaviin häiriöihin, kuten maaperän eroosioon ja aavikoitumiseen. Näillä on osaltaan vaikutuksensa paikallisiin ja alueellisiin ilmastoihin. Lisäksi Kiinan vedet ovat lähes kokonaan saastuneet, paikoittain niin pahasti, ettei vesi kelpaa edes kasteluun.
36 voima 2 /2009
Taistelua vedestä
Sotien syynä pidetää vallanhalua, luonnonvarojen ryöstämistä & uskontoja. Ympäristösyille hymähdellään, mutta tutkimustieto kertoo kuitenkin toista.
H
ONG KONGIN
yliopiston tutkija David Zhang on tutkimusryhmänsä kanssa verrannut keskenään ilmaston muutoksia, nälänhätiä sekä sotia. Zhangin johtopäätös on, että veden niukkuus on toiminut konflikteja laukaisevana tekijänä paljon useammin kuin aikaisemmin kyettiin havaitsemaan. Zhangin ryhmän tutkimus osoittaa selvästi, että pohjoisen pallonpuoliskon sotien runsastuminen on tapahtunut yhden perustavan yhteisen vaikuttavan tekijän ilmastonmuutoksen seurauksena, pienellä viiveellä. Vaikka aiemmin sotien syynä on ollut ilmaston viileneminen, olennaista on satojen väheneminen. Yhtä lailla ilmaston merkittävä lämpeneminen johtaa väistämättä liian kuumiksi käyvillä alueilla satojen pienenemiseen.
B R I T T I L Ä I S E N International Alert -rauhanjärjestön pääjohtaja totesi äskettäin The Times -lehdelle, että nykyään Länsi-Afrikassa, Gangesin-Brahmaputran jokialueella Ne-
palissa, Intiassa ja Bangladeshissä sekä pian Perussa valtavat muutokset jokien vesimäärissä aiheuttavat merkittävän väkivaltaisten konfliktien riskin. Kun paikalliset vesitornit, vuoristojäätiköt, häviävät globaalin lämpenemisen vuoksi, ekosysteemit ja siten myös ihmiset jäävät ilman vettä. Samalla menetetään energiantuotanto. Esimerkiksi Perussa 81 prosenttia energiasta saadaan vesivoimana vuoristojoista. Tutkija David Battisti huomautti tammikuussa The Guardian-lehdelle, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa yksinäänkin ruoantuotannolle valtavan stressin, mutta tässä ei vielä ole huomioitu lämpenemisen seurauksia vesivaroille. yk:n tilastojen mukaan noin puolet maapallon väestöstä asuu maaseudulla ja on suoraan riippuvainen maaseutuelinkeinoista. Ravinnon saannin kannalta maatalouden varassa olemme kaikki, minkä voi huomata viime aikojen maailman laajuisista ruoan hinnan noususta johtuneista vastalausemyrskyistä. kestävän kehityksen ohjelman johtaja Ismail Serageldin sanoi vuonna 1995 lentäväkM A A I L M A N PA N K I N
ltiot Mitä va ä, kun tehd voivat nmuutos ilmasto ee? eten
si lauseeksi muodostuneen lausahduksen: "Jos tämän vuosisadan sodat olivat taistelua öljystä, seuraava vuosisata tulee olemaan taistelua vedestä." The Times kertoo Zhangin ryhmän analysoineen yli 8 000 sotaa, jotka on käyty viimeisen 500 vuoden aikana. Monet analyytikot ovat nykytilanteesta toista mieltä, sillä heidän mielestään valtioilla on intressi tehdä sopimuksia ja välttää näin vedestä sotiminen. Näin kiistatta onkin, valtioilla on nykyisin tällainen intressi. Mutta mitä valtiot voivat tehdä, kun ilmastonmuutos etenee nykyiseen tapaan hallitsemattomasti ja Peak Water -ilmiön jyrkentyminen saa epätoivoiset ihmiset liikkeelle? Ehkä ne lähettävät mellakkapoliisit hillitsemään väkeä.
SODAT & YMPÄRISTÖ
tutkimusryhmä on analysoinut sotien linkittymistä ympäristöolosuhteisiin. Vuosina 10001400 maailman maatalouden teknologinen taso oli yksinkertaista ja kauppavirrat vähäisiä. Väestönkasvu pysyi myös alhaalla ja väestömäärät melko vakaina. Koska maatalous oli altis säätiloille, keskiajan lämpöjakson kääntyminen pieneksi jääkaudeksi johti sairauksiin, nälänhätiin ja sotiin. Näiden vuoksi väestönkasvu jäi Euroopassa alhaisimmilleen 1200- ja 1300-luvuilla. Samana ajanjaksona kylmenemisen aiheuttama ekologinen paine sai mongolit liikkeelle, mikä johti sotiin etelämpänä asuvien kansojen kesken. Nykyisen Kiinan alueen väestö väheni 55 miljoonalla, lähes puoleen.
DAV I D Z H A N GI N
Viiteluettelo www.voima.fi
ryhmän tutkima jakso sijoittuu vuosiin 1400 1900. Vuodesta 1500 vuoteen 1800, jolloin Euroopassa elettiin vielä teollista vallankumousta edeltävä aikaa, lämpötilan muutokset, maatalouden satoisuus, väestökehitys ja sodat noudattivat aivan samoja kehityslinjoja sekä Kiinassa että Euroopassa. Taloudelliset, poliittiset ja maantieteelliset olot olivat toisistaan poikkeavia, mutta lämpötilamuutokset samansuuntaisia. Kun maatalouden sadot laskivat, hinnat nousivat. Tietyn hintatason ylityksen jälkeen puhkesivat taistelut.
TOINEN ZHANGIN
MAAILMAN VESIPÄIVÄ
vietetään Maailman vesipäivää 22. maaliskuuta. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 YK:n yleiskokouksen päätöksellä. Vastuullisten poliittisten päättäjien korviin oli alkanut kantautua eri puolilta maailmaa tutkijoiden ja paikallisten asukkaiden hätähuutoja. Vuoden 2009 teemana on "rajat ylittävä vesi". Maailmassa on 236 rajat ylittävää järveä ja jokien valuma-aluetta. Ne ulottuvat 145 valtion alueelle ja kattavat lähes puolet maapallon maapinta-alasta. Vesipäivän lisäksi järjestetään kolmen vuoden välein Maailman vesifoorumi, jonka pääjärjestäjä on World Water Council. Tänä vuonna foorumi järjestetään Istanbulissa Turkissa 16.22. maaliskuuta. Aiempien vuosien perusteella kansalaisyhteiskuntien edustajat eri puolilla maailmaa ovat kritisoineet yhä voimakkaammin vesifoorumien bisneshenkisyyttä.
JOK A VUOSI
www.unwater.org/worldwaterday/ JA www.worldwaterforum5.org/
taiteellinen kirjallisuus tapahtuma
TI 31.1. KLO 19 MALMITALO KE 1.4. KLO 19 KANNELTALO TO 2.4. KLO 10 KANNELTALO
SONIA SABRI COMPANY (Intia, UK)
Kathak-tanssi kietoutuu yhteen nykytanssin kanssa. "Oikeissa käsissä kathak voi olla funk." (The Birmingham Post) Sonia Sabri, tanssi Ustad Sarwar Sabri, tabla Säestää sitar ja vokalisti Liput alk. 15/10 e (ilta) 5 e (aamu) www.ssco.org.uk
22.3. 21.2. 2009
VUODEN HENKILÖKUVA: JUSSI LEINONEN
VUODEN LEHTIKUVAT 2008
TR1, VÄINÖ LINNAN AUKIO 13, FINLAYSON, TAMPERE // WWW.TAMPERE.FI/TR1 AVOINNA TISU KLO 1018 // LIPUT 5/1
YHTEISTYÖSSÄ SUOMEN LEHTIKUVAAJAT RY // VALOKUVAKESKUS NYKYAIKA // MEDIAMUSEO RUPRIIKKI
TI 5.5. KLO 19 MALMITALO KE 6.5. KLO 19 KANNELTALO
TRIO BALKAN STRINGS
(Serbia) Kitaramusiikkia Balkanilta, sovituksissa elementtejä myös klassisesta musiikista, orientaalista ja jazzista. Zoran Starcevic, kitara Nikola Starcevic, kitara Zeljko Starcevic, kitara Liput alk. 10/8 e Varaukset puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu Kanneltalo, Klaneettitie 5, www.kanneltalo.fi Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, www.malmitalo.fi
38 voima 2 /2009
Kalifornian ka
TEKSTI: VILLE LÄHDE KUVA: KLAUS WELP
Ursula le Guinin pääteos haastaa science-fictionin lajityypin.
OSKUS DESSA T U L E VA I S U U -
keshin kansa on elänyt kauan sitten Pohjois-Kaliforniassa. Meille he ovat yhtä kaukaisia kuin kadonneen Troijan asukit, tai kenties vielä etäisempiä, sillä heidän kättensä työt on haudattu mahdollisuuksien kukkulan alle. Keshin arkeologiasta uneksivalle Ursula le Guinille kuitenkin "niin mennyt kuin tulevakin lepäävät hiljaisuuden sylissä, aivan kuin lapset, joiden kasvoja emme näe". Heidät tavoittaakseen le Guin kuuntelee hiljaisuuden kaikuja, kaukaisen kodin ääniä. Se on hänen uransa tärkein saavutus. science fictionja fantasiakirjailija Ursula le Guinin romaani Always Coming Home on etnografisen tutkielman muotoon puettu romaani, joka esittelee suurten mullistusten jälkeisessä Kaliforniassa elävää keshin kansaa. Keshit asustavat Na-joen laakson yhdeksässä kylässä, kovin pienellä vuorten ympäröimällä alueella. Heidän elämäänsä tarkastellaan runojen, tarinoiden, kaskujen, laulujen ja kansatieteellisten tutkimusten kautta, joita tulevaisuuden arkeologian pioneeri Pandora meille välittää. Näistä sirpaleista välittyy ajaton kuva laaksolaisten elämäntavasta, joka ei kuY H D Y S V A LTA L A I S E N
rottaudu kauas vaan keskittyy pohtimaan läheistä: "Laakson juuret ovat villissä, uneksimisessa, kuolemassa, iäisessä. Siellä kauriin jäljet, kinttupolut ja vankkurien reitit kiemurtelevat asioiden juurella. Ne eivät kulje suoraan. Matka kolmenkymmenen mailin päähän ja takaisin voi viedä eliniän." Laakson elämän tuokiokuvien rinnalla lukija saa seurata Kiven Kertomaa -nimisen naisen tarinaa elämästään. Sinshanin kylässä syntynyt Kiven Kertomaa on syntyjään vieras, kahden maailman asukki, jonka isä kuuluu sotaisaan kondorin kansaan. Nuori tyttö pakenee puolinaisuuttaan ja lähtee etsimään itseään isänsä maasta vain löytääkseen Laakson itsestään. Kuten kertomustaan aloittava vanha Kiven Kertomaa meille sanoo: "Olen tullut sinne minne olin matkalla." Yhdessä nämä ainekset luovat fantasian ja science fictionin kiehtovimman ja elävimmän kuvan toisenlaisesta elämänpiiristä. tarina on kuvaus lähdöstä ja paluusta, mutta kirjan nimi kertoo ennen kaikkea keshin elämäntavasta. Vaikka he saattavat vaeltaa elämässään paljon, vaihtaa asuinpaikkaa, elämäntoveria ja kutsumusta, ovat he alati matkalla kotiin, mikäli pysyvät elämäntapaansa ohjaavan symbolisen järjestyksen piirissä. Laakso ei ole vain maantieteellinen paikka, vaan tapa tulkita ja rakentaa maailmaa heyiya-if-symKIVEN KERTOMAN
Laakso ain ei ole v linen eteel maanti aan tapa ,v paikka rakentaa & tulkita ilmaa. maa
bolin varassa. Tuo spiraalimainen kuvio muistuttaa etäisesti esimerkiksi taolaisia symboleita, mutta tätä teosta kirjoittaessaan le Guin on jo siirtymässä eteenpäin varhaistuotantonsa selvästä taolaisesta näkökulmasta, joka näkyi esimerkiksi Maameri-sarjan alkuperäisessä trilogiassa (19681974) tai teoksessa Pimeyden vasen käsi (1969). Muutos on näkynyt myöhemmin hyvin selvästi etenkin Maameri-sarjassa, jossa le Guin alkoi muuttaa tarinojensa taustalla olevaa mytologiaa kohti kriittistä näkemystä dualismista kulttuurisena rakennelmana. Näin hän avoimesti haastoi lukijoidensa oletuksen fantasiamaailmasta sisäisesti yhtenäisenä pakopaikkana. Keshin heyiya-if ei kuitenkaan esitä samanlaista yleistä väitettä vaan se on käytännöllinen metafora erilaisilla jaotteluille, joita keshit luovat kulloisiakin tarpeita varten: sisäinen ja ulkoinen, rakennettu ja villi, kehollinen ja henkinen, lähtö ja paluu. Sen olennainen piirre on "sarana", kohtaamisen, yhteensulautumisen ja siirtymän alue. Tämän symbolin ympärille keshit ovat rakentaneet kylänsä ja yhteisöllisen työnjakonsa, mutta myös suhteensa kuolemaan, uniin, iäiseen ja villiin. Kirja ei kuitenkaan esitä heistä romantisoitua ja ongelmatonta kuvaa, eikä heyiya-if ole edes heille itselleen aina kovin selkeä. Pyhyydessään se on kovin maallinen. Pikemminkin kuvion muodostamat jaottelut ovat toimivia metaforia elämän järjestämiseen. Se korostaa
muutosta ja sopeutumista, ei rakentumista vakaan keskuksen ympärille. Kirjan monet kertomukset sijoittuvatkin laaksolaisten historialliseen murrosvaiheeseen ja kuvaavat heidän elämänsä muutosta.
V A LTA O S A N Y K Y I S TÄ science fictionia rakentuu sille oletukselle, että kulttuureilla on luontainen taipumus laajenemiseen, kasvuun ja matkaamiseen. Keshin tarina antaa muistutuksen siitä, että inhimillinen elämä voi rajata itsensä Laakson mittakaavaan tyhjentämättä koskaan maljaansa: "Niinpä elämälläni ei ole sen jälkeen enää historiaa; olen tuonut Laaksoon ulkopuolelta kaiken minkä kykenin, ja kaiken muistamani olen kirjoittanut. Kaikki muu on eletty ja eletään yhä uudelleen. Olen asustanut tässä paikassa kunnes minusta on tullut Kiven Kertomaa ja miehestäni Kiven Kuulemaa, ja viiriäisestäni on tullut Hohtavainen; ja tässä huoneessa Tammenterho ja Fiivi tekivät minusta kangaspuilla kutovan isoäidin." Mitä tekemistä tällä on science fictionin kanssa? Paljonkin, sillä tuomalla teokseen tiettyjä science fictionille ominaisia teemoja Ursula le Guin onnistuu haastamaan taitavasti lukijan oletukset lajityypin luonteesta. Keshistä kertovien tarinoiden lomassa Pandora, tulevaisuuden arkeologi, pohtii tuskissaan omaa rooliaan useissa välihuomautuksissa. Mikä tärkeintä, hän myös puhuttelee lukijaa. Osiossa "Aika ja Kaupunki" le Guin tuo kirjaan sen selkeimmin science fictionia lähestyvän elementin, korkeateknologisen Mielen kaupungin, jota monet ovat arvostelleet kömpelönä deus ex machinana. Osiota kuitenkin edeltää Pando-
ran valitus siitä, että hän ei osaa antaa keshille historiaa, mutta hän voi sentään antaa heille aikaa ja tilaa maailman, jossa Laakso voisi olla mahdollinen. Tulevaisuuden vision uskottavuus ei ole kiintoisaa vaan suhde, joka muodostuu kirjan ja lukijan välille. Pandoran luoma mahdollisuus aikaan ja tilaan on ennen kaikkea lahja lukijalle, toivo Pandoran lippaan pohjalla: "Nyt on sinun aikasi. Käytä se hyvin. Mutta hei, missä palaa? Konstaapeli, vaimoni synnyttää takapenkillä! No, eipä lähdetä tuohon peliin. Ei ole kiirettä. Sinulla on aikaa. Pyydän, ota se vastaan. Minä annan sen sinulle, se on sinun." avulla le Guin on ujuttanut kirjaan hienovaraisen viestin siitä, että keshin jäljittely olisi vain omien kulttuuristen päähänpinttymiemme jatkoa, ei askel eteenpäin. Kesh voi olla olemassa vain tuhon jälkeisessä Laaksossa. Mutta aivan kuin heyiya-if on keshille luova metafora, on koko teos sitä lukijalle. Kirja rakentaa lukijalle ajattelun mahdollisuuden. Tämä kriittinen suhde romantisointiin korostuu Pandoran ja laaksolaisen arkistonhoitajan keskustelussa: Arkistonhoitaja: Mutta ei minulla ole vastauksia, eikä tämä ole mikään utopia, isotäti! Pandora: Ja paskat ei ole. Arkistonhoitaja: Tämä on vain keski-ikäisen kotiäidin huonoina aikoina uneksima kuvajainen, Haista Itse kaikille niille, jotka ajavat moottorikelkoilla, rakentavat ydinaseita ja johtavat vankileirejä. Se on sivilisaation kritiikkiä, jota vain sivilisoitunut voisi kirjoittaa, kieltäymykseksi tekeytyvää vahvistamista, lasi maitoa happosateen syövyttämään sielun mahahaavaan, pasifistista jeanjacPA N D O R A N H A H M O N
voima 2 / 2009
39
ru Laakso
quelaisuutta ja kannibalisoitu villien tanssi kaukaisemman Lännen jumalattomassa puutarhassa. Pandora: Et sinä voi puhua noin! Arkistonhoitaja: Niinpä. sotilaskultin käsittely on paljon lähempänä science fictionin perinteisempiä muotoja, joissa tuttua tarkastellaan etäännyttämisen keinoin. Suoraan kondorien kulttuuria käsittelevät jaksot ovatkin kirjan heikointa antia, eikä le Guinin niihin kirjaama kritiikki ole kovin oivaltavaa. Kondorilla on kuitenkin tarinassa toinenkin tehtävä: se kuvaa keshiin tekemänsä vaikutuksen kautta sitä, ettei Laakson kulttuurikaan ole eristynyt ja muuttumaton. Kuten Karhumies muistuttaa, on kondorin antama opetus muistettava, jotta se ei toistuisi. Sen lisäksi, että Always Coming Home haastaa science fictionin perusoletuksia niin sisällöllään kuin kirjallisilla muodoillaan, on se kenties vaikuttavin lukemani romaani. Ursula le Guin on toki muissakin kirjoissaan osoittanut taiteelliset lahjansa, mutta tämän teoksen moninaiset kudelmat ovat vailla vertaa. Se kannattaakin lukea hitaasti ja nautiskellen. Keshin maailmaa annostellaan taitavassa järjestyksessä käyttäen hyväksi tarinankerronnan ja tutkimustekstin vaihtelua sekä ennen kaikkea keshin symboliikkaa. Näin esimerkiksi puuma, unen symboli, opastaa lukijaa omasta maailmastamme, nurinkurinpäisistä ihmisistä, kertovan tarinan ääK IRJA SSA KONDOR IN
"Teidän ajallanne, kun kaikki sanat kirjoitettiin, teidän ajallanne, kun kaikki oli polttoainetta, teidän ajallanne, kun talot kätkivät maan, olimme joukossanne. Hiljaisina, kuin kuiskattu sana, himmeinä kuin kekäle tuhkan alla, aineettomina kuin talon ajatus olimme joukossanne: nälkäiset voimattomat teidän maailmassanne, matkalla lähemmäs, matkalla lähemmäs meidän maatamme."
MILLAINEN LAAKSO ON? Le Guinin tulevaisuuden Kalifornia on karua maata, jota vallitsee nykyäänkin alueella tyypillinen "chaparral", pensaikkojen ja tiheikköjen maasto, mutta ehkä nykyistä kitukasvuisempana, sillä menneen maailman tuhon myrkyt ja taudit vaivaavat eläviä kansoja.
- Laakson Maan Huoneiden kansoilta niille kansoille, jotka asuivat Maassa ennen heitä, 2. säkeistö
MAAMEREN URSULA
Ursula Kroeber le Guin (s. 1929) palasi jo 1960-luvun puolivälissä alkaneen arvostetun scifisarjansa pariin romaanilla The Telling (2000). Kirja sijoittuu löyhään hainilaiseen tarinaperheeseen, johon kuuluu muun muassa vaikuttava teos Pimeyden vasen käsi (1969). BTJ kustannus aloitti käännetyn kaunokirjallisuuden sarjansa julkaisemalla romaanin 15. helmikuuta nimellä Kahdesti haarautuva puu, suomentajana Jyrki Ivonen. Hainilaisten tarinoiden lisäksi le Guin tunnetaan Suomessa ennen kaikkea Maameri-fantasiasarjastaan. Alkuperäinen trilogia ilmestyi 1960ja 1970-lukujen vaihteessa, mutta le Guin palasi Maamerelle vielä vuonna 2001 eräissä novelleissa sekä teoksessa The Other Wind (2001, Toinen tuuli, WSOY, 2003). Etenkin scifikirjoissaan le Guin on aina käsitellyt yhteiskunnallisia ja poliittisia teemoja kuten sukupuolijärjestelmien valtaa, kulttuurista alistamista, anarkismia ja ympäristökysymyksiä. Löyhästi taolaiset teemat ovat myös läsnä etenkin hänen varhaistuotannossaan. The Telling on le Guinin mukaan kirjallinen muistopuhe kiinalaisen taolaisuuden tuhoamiselle.
uden levaisu vuus Tu skotta vision u oisaa vaan iint ei ole k a muodostuu jok suhde, n ja lukijan kirja ITSE ASIASSA K IRJAN välille.
relle, tai karhu, kuoleman symboli, kiinnittää huomiota katoavaisuuden kohtaamiseen. Le Guin on sisällyttänyt kirjaan sanaston, ja viimeiset sata sivua koostuvat selitysosasta, mutta suosittelen silti kirjan lukemista rauhassa alusta loppuun, niin taitavasti tarina aukeaa lukijalle ilman selitystäkin.
Ville Lähde
rakenteelliseen ratkaisuun sisältyy viesti. Selitysosio tai "Kirjan loppu" on kirjoitettu selittävään ja asiapitoiseen sävyyn, ikään kuin olisimme astuneet etäämmäs Pandoran kokemuksista keshin parissa. Se on toki kiinnostavaa, mutta tietoisesti hengettömämpää. Le Guin onkin sulkenut sen kirjan ytimen ulkopuolelle
kauniilla tavalla. Ensimmäisessä Pandoran itsetutkiskelussa tämä pakenee esineellistävää ja romantisoivaa katsetta kuvitteelliseen arkeologiaan ja löytämänsä ruukun sirpaleen ääreen. Sen kuvio on epätäydellinen mutta eihän kuvio koskaan ollutkaan täysi, meitä muistutetaan. Sydämen on täydennettävä kuvio ja löydettävä näin Laaksoon. Löydämme tämän täyden ruukun vasta ennen "Kirjan loppua", merkkinä tämän matkan lopusta. Se on piirretty viimeisen runon jälkeen, jossa Laakson kaikki asukkaat puhuttelevat edeltäjiään. He kuvaavat niitä keshin äänten kaikuja, joita olemme kuulleet läpi historian, ja jotka ovat kuviteltujen maiden yksityiskohtia tärkeämpiä.
Ursula le Guin, Always Coming Home, University of California Press, Berkeley, Los Angeles, California Paperback, 2001
40 voima 2 /2009
-files
voima voima
V O I M A N TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
Kansamme tulo
TA A N T U M A N A I K A A N ollaan taas kovasti huolissaan. Taantumassa on kyse maan bruttokansantuote laskee kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Bruttokansantuote taas tarkoittaa Suomen valtion maantieteellisellä alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden laskennallista markkina-arvoa. Bruttokansantuotteen laskusta olemme selvillä valtiovarainministeriön uutterien virkamiesten ansiosta. Heidän monimutkaiset laskutoimituksensa paljastavat tämän asiantilan. Sellainenkin ajatus tulee tosin joskus mieleen, että miksi BKT:n liikkeistä pitäisi olla niin syvästi huolestunut? B R U T T O K A N S A N T U O T E kehitettiin kansantalouden tilinpidon välineeksi aikana, jolloin pääomat eivät liikkuneet läheskään yhtä vapaasti kuin nyt. Tässä tilanteessa maantieteellisellä alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo saattoi olla taloustieteellisesti aivan kiinnostava tieto se kuvasi taloudellista aktiivisuutta varsin hyvin. Oli varsin todennäköistä, että kasvava talous näkyisi palkkatasossa, ja kansantuloalueella tehtävät voitot investoitaisiin saman kansantalouden sisällä. Pääomien liikkuessa vapaammin tilanne on toinen. Voittoja voidaan kotiuttaa helposti ulkomaille ja investoida maan rajojen ulkopuolelle. Samalla pääoman neuvotteluvalta on kasvanut, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kasvava kansantuote näkyy parhaiten pääomatuloissa. Suomessa BKT onkin kasvanut aivan toisella käyrällä kuin palkat. Toisin sanoen kansantuote kasvaa, tulotaso juuri ei. K U T E N TA V A L L I S TA ,
Korppikotkat ovat täällä taas. Hintojen nopea vaihtelu houkuttelee hedge-rahastoja nyt päästökaupan pariin.
R
AHOITUSMARKK INAKRIISIN
puhjettua on yhä suurempi syy pelätä, että seuraavaa kuplaa rakennetaan jo päästöoikeuksien johdannaismarkkinoille. Näin uskoo The Corner House -ajatushautomon tutkija Larry Lohmann tuoreessa raportissaan. Kioton sopimuksella luotiin vuonna 1997 pohja kansainväliselle päästöoikeuksien kaupalle. Päästöoikeusjärjestelmä asettaa valtiokohtaiset rajat energia-alan päästöille. Yritykset, jotka alittavat tavoiteet, voivat myydä oikeuksia eteenpäin. Suurin päästökauppajär-
vuonna jestelmä on nnistetty eu:n 2005 käynnispäästökauppajärjestelmä. ppajärjestelmä. Kansainvälisen nvälisen päästödistys kauppayhdistys ieta arvioi joulukuun 2008 katsaukseslman saan maailman päästökaupan i volyymiksi 38 miljardia euroa vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla. Tästä eu:n päästökauppajärjestelmän osuus oli 30 miljardia.
L ARRY
kehitysmaissa ongelma näkyy vieläkin selvemmin. Ajatellaanpa niin sanottuja vapaatuotantoalueita. Ne ovat alueita, joille houkutellaan investointeja verolomilla, mahdollisuudella kotiuttaa voitot kokonaan ja halvalla työvoimalla. Niitä on kritisoitu syystäkin siitä, että työolot ja palkat ovat surkeat. Kun vapaatuotantoalueita perustetaan, tuotanto ja sen arvo kasvavat maassa kovasti, mutta sinne ei jää muuta kuin pieni työllisyysvaikutus minimipalkoilla. Mutta pääsevätpä talousmiehet intoilemaan maassa tapahtuneesta edistyksestä. kulkee kahta polkua. Ensimmäisen mukaan BKT:n tilalle pitäisi kehittää parempia mittareita, jotka mittaisivat onnellisuutta krääsän sijaan. Toisen mukaan BKT pitäisi laittaa omaan arvoonsa, satojen muiden jostain kulmasta hyödyllisten mutta yleisesti ottaen vähämerkityksisten mittareiden sekaan. Onnellisuuden mittaamisen ongelma on, että suurin osa ihmisen onnellisuuteen vaikuttavista tekijöistä ei ole ohjattavissa poliittisesti tai puettavissa numeroiksi. Miten tällaisen mittarin laadinnassa pitäisi suhtautua esimerkiksi siihen, että parisuhde on useimmille ihmisille onnellisuutta konstituoiva tekijä? Onnellisuusmittari uhkaisi jäädä kuriositeetiksi, kun onnellisuuslukuja kohottavaa politiikkaa ei niin vain onnistuttaisi muotoilemaan.
Lohmannin mukaan myös päästöoikeukl kuplaa sien johdansuurta naiskauppa on M Y Ö S N I I N sakasvussa. Johnotut hedge-radannaisilla tarhastot ovat kiinkoitetaan erilaisia nostuneet pääsosto- ja myyntisopitökaupasta. Kyse on muksia, joita tehdään pekirjavasta joukosta rarinteisten pörssien ulkopuo- hastoja, jotka toimivat usein lella. korkealla riskillä, velkarahalla Usein johdannaisilla tar- ja normaalin säätelyn ulkopuokoitetaan sopimusta tulevai- lella. Kun sijoituksista ei saada suudessa tehtävistä kaupois- tietoja, tulevat myös konkurssit ta. Järjestelmästä on tullut niin yllätyksenä. monimutkainen ja suuri, että Hedge fund review -lehti toriskien hallinta on käynyt mah- tesi kesäkuussa 2007, että "vodottomaksi, kuten talouskriisin latiliteetti ja innovaatio vetävät hedge-rahastoja mukaan pääsiskettyä on huomattu. Uhkana on nyt se, että pääs- tökauppaan". Volatiliteetilla
tökauppaan rakennetaan vastaavaa kuplaa kehittämällä uusia hiilikaupan johdannaisia. Ensimmäiset päästökauppäästökaupau u pajohdannaiset laskettiin liikkeelle Lohmannin mukaan jo vuonna 2005 2005. EcoSecurities -yritys myi vuonna 2008 ensimmäiset niin sanotut vakuusvelkasopimukset, joissa piilevät riskit olivat myös nykyisen talouskriisin käynnistäneen usa:n ppaan au asuntolainakriiPäästök uraavaa se sin taustalla. odaan . u
t a rkoitetaan hintojen nopeaa vaihtelua, mikä avaa mahdollisuuksia myös keinotteluun. toimintaa on kritisoitu laajalti talouskriisin jälkipyykin yhteydessä osin juuri siksi, että ne olivat toiminnallaan kiihdyttämässä muun muassa ruoan ja öljyn hintojen nopeaa nousua ja heilahteluja eli volatiliteettia. Tämän kevään aikana nähdään, saadaanko hedge-rahastoja ja johdannaisia tuotua normaalin säätelyn piiriin, kun rahoituskriisin vaatimista toimista päätetään eri kokouksissa. Jos uusi säätely sikäli kun siitä saadaan sovittua ei koske myös päästökauppaa, on todennäköistä, että uutta kuplaa ollaan taas luomassa.
HEDGE-R AHASTOJEN
Matti Ylönen
B K T- K R I T I I K K I
Pelastaako huumeraha pankit?
Lamataloudessa huumekauppa saatta olla yksi harvoista kasvualoista.
tyrehdytti viime vuonna pankkien keskinäisiä lainamarkkinoita, mutta osa pankeista löysi ongelmaan ratkaisun yllättävän kuuloiselta taholta: huumekaupan voitoista. Huumerahasta tuli loppuvuonna 2008 yksi harvoista helposti saatavilla olevista pääomalähteistä, totesi yk:n n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen järjestön johtaja Antonio Maria Costa 27. tammikuuta itävaltalaisessa Profitlehdessä. Costan mukaan hänen järjestönsä oli löytänyt todisteita siitä, että pankkien välisiä lainoja rahoitettiin huumebisneksestä tulleilla rahoilla, ja että "joitain pankkeja pelastettiin tällä tavalla". Costa ei suostunut nimeämään mistä maista tai pankeista tarkkaan ottaen oli kyse. "Huumekauppa on arvoltaan merkittävin maataloustuotteiden markkina-alue. Laskelmiemme mukaan kansainvälisen huumekaupan arvo ylittää 90 miljardia dollaria, mikä tarkoittaa suunnilleen samaa mittaluokkaa maailman lihanja viljantuotannon kanssa. Katukaupassa volyymi nousee yli 320 miljardiin dollariin", Costa luonnehti ilmiön mittakaavaa. voittojen päätymisessä pankkijärjestelmään ei ole paljoakaan uutta, mutta kiinnostavaa on, miten laajuudeltaan merkittävä rikollisuudenala kehittyy talouskriisin myötä. "Huumekaupasta voi tulla yksi harvoista kasvualoista. Vain osa voitoista päätyy takaisin laittomaan liiketoimintaan, loput kanavoidaan rahoitusmarkkinoille rahanpesun kautta", Costa arvioi. Samoilla linjoilla oli myös Suomessa Finnwatch-järjestön tilaisuudessa helmikuussa vieraillut yhdysvaltalainen tutkija Raymond w. Baker. Global Financial Integrity -ajatushautomossa työskentelevän Bakerin arvion mukaan maailmantalouden laittomat rahavirrat ovat kasvaneet tämän vuosikymmeH U U M E K AU PA N
T
ALOUSKRIISI
nen aikana 18 prosentin vuosivauhtia. "Ratkaisun avaimet ongelmaan puuttumiseksi ovat rikkaiden teollisuusmaiden käsissä. Esimerkiksi usa:han voidaan laillisesti siirtää syntyneitä voittoja monenlaisista rikoksista silloin, kun rikos on tehty ulkomailla", Baker totesi. rahoitusjärjestelmän uudistamista tullaan käsittelemään tänä keväänä useammalla foorumilla, muun muassa g20-maiden kokouksessa Lontoossa 2. huhtikuuta. Bakerin mukaan on erittäin epätodennäköistä, että kokouksessa saavutetaan ongelmien ratkaisun vaatimia rakenteellisia uudistuksia.
MAAILMAN
JÄÄMME SIIS
jälkimmäisen vaihtoehdon pariin. BKT voi kasvaa ja laskea, mutta meillä on paljon tärkeämpääkin murehdittavaa. Kun vaan BKT-hysteerisen finanssimaailmankin saisi ymmärtämään tämän. Teppo Eskelinen
Matti Ylönen
KANSAINVÄLINEN VAPAAEHTOISTYÖ
Löydä paikkasi maailmassa! KVT:n kautta pääset työleireille ympäri maailmaa. Vuoden 2009 leirivaihto on käynnissä.
Kurssin muutos: Kestävään kasvuun ja hyvinvointiin
Toim. Heikki Taimio TSL 2009, 352 sivua hinta 20 euroa (sis.alv)
Til
a
y an
t
MAAILMAN TALKOISSA
www.kvtfinland.org
Minkälaista talouskasvua halutaan? Pystytäänkö eriarvoisuutta ja tuloeroja todella vähentämään? Kirjan asiantuntijoiden puheenvuorot tarjoavat painavia perusteluja uuden yhteiskuntapoliittisen kurssin puolesta. Kirjaa voidaan käyttää myös oppimateriaalina. Tilaukset: p. 0207 457 600, fax: 0207 457 601, www.tsl.fi/kauppa
Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan opettajia,taistelemaan HIV/AIDS epidemiaan vastaan.
KVT, Veturitori 3, 00520 Hki 09 7568 3333 kvt@kvtfinland.org
Ota yhteyttä: veronique@humana.org tai +45 2367 4906, www.lindersvold.dk
tilaa maailman kuvalehti kumppani osoitteessa: www.kumppani.fi
Kestotilaus maksaa vain 27 euroa vuodessa.
Toivoa
eihin a olitiikkaan ka kriis atyspilman hden vuoden loppukiri mhi ke
Hallituskausi on puolivälissä. Nyt tarvitaan kehityspolitiikan loppukiriä, jotta Suomi voisi tuoda toivoa globaalien kriisien lievittämiseen ja ehkäisemiseen. Paneelikeskusteluun 17.3. osallistuu jokaisen hallituspuolueen edustaja, sillä kehityspolitiikka on koko hallituksen asia. Kehitysyhteistyön lisäksi globaalien kriisien ehkäisy vaatii oikeudenmukaisuutta muun muassa kaupassa, talouden rakenteissa ja ympäristöpolitiikassa.
Enemmän kuin postikortti
paneelikeskustelun ohjelma
16.00 Järjestöalustukset: Kepa, Plan Suomi Säätiö ja WWF 16.35 Kehityspolitiikan kyselyvartti: kansanedustajat Kimmo Kiljunen (sd.) ja Minna Sirnö (vas.) 16.50 Paneelikeskustelu: kansanedustajat Kimmo Tiilikainen (kesk.), Pertti Salolainen (kok) ja Johanna Sumuvuori (vihr.) ja ministeri Astrid Thors (r.)
paikka
Valkoinen sali, Aleksanterinkatu 16-18
aika
17.3. kello 1618. Tilaisuuden jälkeen tarjolla pientä purtavaa.
ilmoittautumiset
sähköpostilla 10.3. mennessä osoitteeseen:
vaikuttamistiimi@kepa.fi
Maailman kuvalehti Kumppani on kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti. Se kertoo niin tavallisten ihmisten tarinoita kuin suuria globaaleja kertomuksiakin. Kumppani on maailman paikallislehti.
Tervetuloa!
kehityspolitiikka
ihmisoikeudet ympäristö
kulttuuri
1.4.19.4.
SONJA SUOMINEN Transition Siirtymiä Valokuvia KASPER MUTTONEN Constructions and Realities Tilallisia teoksia JUKKA LEHMUS Paris Berlin Helsinki Valokuvia
13.5.31.5.
JENNI ROPE Kiipeilypuu Animaatio ja maalauksia ALEKSI LAISI Öitä ja päiviä Maalauksia
GALLERIA JANGVA
YR
11.3.29.3.
22.4.10.5.
3.6.21.6.
R UUDENMAANKATU 46 SISÄPIHA D VA LE U BU AT 00120 HELSINKI NK AA NM www.jangva.fi DE UU U AT galleria @ jangva.fi NK TI ER 096123743 OB RO OIS auki: tipe 1119 lasu 1117 I
AN
JÖ NK
NA
AT
NK
U
AT
U
FR
ED
RI
KI
NK
AK
AT
U
AT
U
Kim Simonsson: Sylkevä tyttö
Kauko Lehtinen
15.2. 5.4.2009
Laaja takautuva näyttely
Näkyvää Näkymätöntä
Kauko Lehtinen: Löydetty hiussolki
Teoksia Pro Artibuksen kokoelmasta
15.2. 5.4.2009
Modernin taiteen museo, Sisäsatama, Vaasa | ti su 11 17, to 11 20 | www.kuntsi.fi
E.Cucchi, Maailman loppu, 2004. Galerie Bruno Bischofberger, Zürich
28.2.-17.5.2009 ENZO CUCCHI SANTERI TUORI: METSÄ
WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola. Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20. P 09-8165 7512. Bussit Kampista 106,110 www.emma.museum .
Valitse, miten käyttämäsi vihreä sähkö on tuotettu.
Ekosähkö tuottaa sähköä ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä pienvoimalaitoksissa. Emme myy fossiilisilla polttoaineilla, turpeella tai ydinvoimalla tuotettua sähköä.
Kaikki Ekosähkön tuotantolaitokset ovat pienvoimalaitoksia. Valtaosa Suomessa vihreänä sähkönä myytävästä sähköstä tuotetaan suurissa vesivoimalaitoksissa.
Ekosähkön alkuperä on todennettavissa yksittäisille tuotantolaitoksille saakka. Emme osta erikseen ympäristöarvoa, joka liitetään sähköpörssistä hankittuun sähköön.
Olemme lisänneet uusiutuvaa energiaa käyttäviä hankintalähteitä. Myös uusia selvityksiä mm. tuulivoiman lisäämiseksi on käynnissä.
Soita asiakaspalveluumme 0800 92 480 tai vaihda Ekosähköön netissä www.ekosahko.fi
mm keasti vase Roh
alla
TIEDONANTAJA
Tilaa maksuton näytenumero 3 kuukauden tutustumistarjous 25 e
www.tiedonantaja.fi
Ilmestyy kerran viikossa
(09) 774 3810
ETSIMME
F2F-VARAINHANKKIJOITA JA TIIMINVETÄJIÄ
HELSINKIIN, LAHTEEN, TURKUUN, TAMPEREELLE, JYVÄSKYLÄÄN, LAPPEENRANTAAN, MIKKELIIN, HEINOLAAN, HÄMEENLINNAAN, PORIIN, VAASAAN, KOUVOLAAN, KOKKOLAAN, JOENSUUHUN, OULUUN JA ROVANIEMELLE. AMNESTYN F2F-VARAINHANKKIJAT REKRYTOIVAT KADUILTA AMNESTYLLE UUSIA KUUKAUSILAHJOITTAJIA.
SOVIT AMNESTYN JÄSENHANKKIJAKSI, JOS: · arvostat Amnestyn työtä ihmisoikeuksien puolesta · olet hyvä sosiaalisilta taidoiltasi. · olet utelias ihmisiä ja uusia haasteita kohtaan. · pidät ryhmätyöskentelystä, mutta hoidat oman osasi työssä itsenäisestikin. · olet vähintään 18 vuotta SOVIT F2F-TIIMINVETÄJÄKSI, jos olet lisäksi tiimihengen ylläpitäjä ja tarvittaessa osaat vaatia tiimiltäsi parempaa tulosta. ME TARJOAMME SINULLE: · Mielekkään ja haastavan työn auringon paisteessa ja sateessakin. · Harvinaisen hyvän yhteishengen. · Ihmisoikeuskoulutusta työn ohessa. · Toistuvia haasteita ihmisoikeuksien puolesta! Voit hakea f2f-varainhankkijanpaikkaa sinulle sopivalta kuukaudelta. Osassa kaupungeissa on mahdollisuus aloittaa jo maaliskuussa ja f2f-varainhankintaprojekti jatkuu lokakuulle 2009. Työaika on 4,5h päivässä klo 11-19 välillä. Tuntipalkka 10 f2f-varainhankkijoille ja tiiminvetäjille 11 .
HAKEMUKSET
OULUUN JA ROVANIEMELLE
varainhankintakoordinaattori Janne Räikköselle, janne.raikkonen@amnesty.fi.
HELSINKIIN JA JOENSUUHUN
varainhankintavastaava Adam Kralille,adam@amnesty.fi
LAHTEEN, TURKUUN, PORIIN, VAASAAN JA KOKKOLAAN
varainhankintavastaava Henrik Linnavirralle, henrik.linnavirta@amnesty.fi
TAMPEREELLE,MIKKELIIN, HÄMEENLINNAAN, LAPPEENRANTAAN,HEINOLAAN JA KOUVOLAAN
varainhankintavastaava Ruut Karhuselle, ruut@amnesty.fi, p. 050 5589991
Primeal:
rveelli Herkullinen ja te Proteiinirikas lisuke, iä ja kv inoaa. speltt an. couscousin tapa jota käytetään pikalisuke: uva Nopeasti valmist inuuttia. psymisaika 10 m ky
-C scous Kv inoa-Speltnen ou itus seko
Nori-merilevähiutaleet
Clearspring:
Primeal:
Punainen kv inoa
iutaleet Terhakanterveelliset Nori-merileväh raaleja, sisältävät runsaasti korkealaatuisia mine Herkullisauttavat elimistöäsi voimaan hyvin. jotka n nauttimisesta on Sinulle hyötyä: ten norihiutaleide neitä raskasMerilevä sitoo itseensä kehoon kerty nämä lleja, joten merilevää syömällä saat meta luonnonmukaisesti poistetuksi. haitalliset aineet
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5
(Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus)
Proteiini- ja kalsiumrikas kvinoa sopii terveelliseksi lisukkeeksi ruualle tai vaikkapa kasv ispihvien ja -patojen vherkulliseksi ainekseksi. Huippura intorikas kvinoa omaa ihanteellisen valkuaisainekoostumuksen ja ana miedonmakuisena ja helposti sulav isse on vallan mainio ruoka-aines erity lapsille ja herkkävatsaisille - sekä esti lle. kaikille terveellistä ruokaa arvostavi
Oy Soya Ab:
Marinoitu tofu
lle, saProteiinirikas herkku viipaloituna leivä imiin ruokiin. Marinoitu tofu laatteihin tai lämp apa leikkeenmaistuu mainiolta wokeissa tai vaikk a. sesti viipaloituna pannulla paistettun omai
TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TURKU p. 02- 478 2660
(reilu meininki)
www.ruohonjuuri.fi
Verkkokauppamme osoitteessa:
www.ruohonjuuri.fi
46 voima 2 / 2009
Aki Roukala
Ilon kautta
Toisen levynsä julkaissut Pintandwefall pursuaa energiaa & ideoita.
FANTASTINEN NELIKKO.
Pintandwefall on Suomen garagerockin kärkeä.
A L L AT O N TA autotallirockia soittava Pintandwefall ei näytä kavahtavan tyttöbändin määritelmää. Niin voisi päätellä bändin juuri ilmestyneen toisen albumin Hong Kong, Baby kansikuvasta. Siinä neljä pikkutyttöä poseeraa samanlaisissa maskeissa kuin missä Pintandwefallin eli tuttavallisesti Pawfin naiset on totuttu näkemään. Ehkä kannen kuva onkin näpäytys tytötteleville sedille. Tai ehkä ei. Bändin kitaristina ja yhtenä laulajana toimiva Ninni selvittää, mistä kuvassa on oikeasti kyse. "Se kuva lähti siitä, kun meidän rumpali oli koulunkäyntiavustajana. Se kertoi törmänneensä siellä ihan meidän näköisiin tyttöihin. Siitä me saatiin tämä idea ja ajateltiin, että se pitää joskus käyttää jossain. Ne levyn kansien tytöt on kyllä meidän pikkusisaruksia ja niiden kavereita." Taiteilijanimellä Dumb Pint tunnettu Ninni kertoo, että bändin jäsenillä on tapana muutenkin ideoida kaikenlaista. Joistakin ideoista syntyy sivuprojekteja, joita onkin kertynyt aika liuta, a cappella -duosta lastenkirjan suunnitteluun. Kokeilunhalu on Ninnin mielestä myös Pawfin musiikin keskeisin elementti iloluontoisen soittelun ohella. "Biisin sisältö ja tyyli ovat vapaat.
V
pertti laesmaa, jari tamminen & Jukka Vuorio
Hauskinta räppiä eva
Nyt oli päässyt käymään niin hassusti, että Voiman toimitukseen tulvivien levypinojen alimmaiseksi oli epähuomiossa päässyt hautautumaan 2008 julkaistu Edu Kehäkettusen ja DJPP:n yhteisjulkaisu Hyvän olon konsultit. Koska levy on jäänyt monessa mediassa vaille ansaitsemaansa huomiota, koen velvollisuudekseni levittää huumori-informaatiota. Olen aina arvostanut kaikkia konsultteja tosi paljon, siis lähinnä mustan huumorin merkeissä. Mielestäni lähes kuka tahansa hyvillä puhelahjoilla ja pokerinaamalla varustettu henkilö voi ryhtyä konsultiksi. Ja hyviä puhelahjoja ja kovaa pokkaa arvostan yli monen muun asian. Varsinkin Edu Kehäkettunen vaikuttaa olevan näissä asioissa lähes suurmestari. Biiseissään mies pystyy muuntautumaan uskottavasti roolista toiseen, samalla kuitenkin tietyn taustavireen säilyttäen. Artistit ovat laatineet kotimaisen räpskenen laadukkaimpien musaraitojen päälle todella hauskaa ja samalla lyyristä ja paikoitellen jopa ihmisluonnosta havaintoja tekevää, oivaltavaa räppiä. Parhaiten toimivat Karvattomat Koirat (vierailijana Asa), Saanks Mä Murista Sun Muffinssiin (vierailijana Stig Dogg) ja tietysti netissäkin supersuosittu Kullii, joka on väännös lahtelaisen mainstreamräppärin Cheekin biisistä Liiku. (JV) Edu Kehäkettunen & DJPP: Hyvän olon konsultit. Monsp Records 2008. Rauhallisempien lauluosuuksien seurana toimivat erittäin hyvin taustalaulajan aggressiivisemmat huutorykäisyt. Kun levylle on kelpuutettu vain yhdeksän biisiä, takaa ratkaisu samalla myös sen, että materiaali pysyy alusta loppuun tasaisen laadukkaana. Arvostan. (JV) Another Sinking Ship: Legacy. Combat Rock Industry 2008. olivat tehneet Duke Ellington ja Thelonious Monk. Ainakin Ellingtonin kohdalla tuntemusten tiedetään olleen molemminpuolisia. Senzo on japania ja tarkoittaa esivanhempia, edeltäjiä ja syntyperää. Tällaisesta sitä voi etsiä: valtameri, joki, ilta, haapa, sumu, mietiskely, Afrikan lapset, äiti, Coltrane... Kaunista ja runollista kuin Chopin! Tämän flyygelin katveessa on hyvä olla. (PL) Abdullah Ibrahim: Senzo Intuition 2008. taustalla pauhaa taiteilijanimellä M.I.A. tunnetun Mathangi Arulpragasamin kappale Paper Planes. Musiikissa ja kuvataiteessa poliittista sisältöä popkulttuuriin sotkenut taiteilija käy kappaleessa läpi paperittomien liikkeitä rajojen yli sekä rikkaiden ryöstämistä ja muita tulonjakomenetelmiä. Vaikka tämä Clashin Straight To Hell -biisin riffin ympärille rakennettu kappale julkaistiin pari vuotta ennen elokuvan ensi-iltaa, se sopii saumattomasti kohtaukseen. Se, että kappale on rakennettu Clashin klassikon ympärille antaa sille entisestään syvyyttä. Straight To Hell tarttui työttömyyden, maahanmuuton ja Vietnamin sodan synnyttämiin ongelmiin. Intialaisen A.R. Rahmanin pääosin säveltämä soundtrack voitti Golden Globe-, Bafta- ja Oscar-palkinnot. Oscar-ehdokkaana oli myös M.I.A. saman soundrackin kappaleesta O... Solay, mutta harmillisesti palkinnon jakajille sattui virhe ja he jättivät huomioimatta levyn parhaan osan. (JT) Slumdog Millionaire ost. Universal 2009.
Tyylikästä punkkia
Tampereelta tuleva Another Sinking Ship (tuttavallisemmin ihan ASS vaan), soitti ensimmäisen keikkansa vasta kaksi vuotta sitten, mutta kokeneiden punkmuusikoiden muodostama uusiobändi on julkaissut jo toisen tyylikkään musapaketin. Works Well in a Crowded Area -eepeetä seuraava pitkäsoitto Legacy todistaa bändin olevan valmis perinteisille Euroopan-kiertueille jo tässä vaiheessa. En voi olla mainitsematta, että bändin musasta tulee mieleen monin paikoin saman levy-yhtiön I Walk the Line ja jo enemmän tai vähemmän edesmennyt Wasted. Sitä ei kuitenkaan millään muotoa voi Assille laskea miinukseksi. Parhaiten levyn kappaleet niittaa yhteen nimikappale Legacy, joka tarjoaa perinteisen punkrock-kompin päälle kauniita kitarariffejä.
Ihmemies Afrikasta
Jokaisen hyvän jazzpianistin velvollisuutena on tehdä ainakin yksi soololevy. Abdullah Ibrahimilla tämä on jo ties monesko. Kapkaupungissa syntynyt Adolph Johannes (Dollar) Brand muutti nimensä islamin uskoon kääntyessään vuonna 1968 Abdullah Ibrahimiksi. Kuusikymmentäluvun puolestavälistä lähtien hän on asunut Sveitsissä, Britanniassa, uudelleen EteläAfrikassa, Yhdysvalloissa, Saksassa. Maailmankansalainen. Klassisen soittokoulutuksen saanut Ibrahim oli kiinnostunut perinteisestä afrikkalaisesta ja uskonnollisesta musiikista. Hänen säveltämänsä Mannenberg nousi apartheidin vastaisen liikkeen keskeiseksi kappaleeksi 1970-luvun lopulla. Jo nuorukaisena hän syttyi jazziin merimiehiltä hankkimiensä levyjen innoittamana ja levytti trionsa kanssa ensimmäisen eteläafrikkalaisen jazzlevyn vuonna 1960. Erityisen suuren vaikutuksen häneen
Musiikki tekee elokuvan
Hyvä musiikki voi pelastaa huonon leffan. Hyvästä elokuvasta se voi tehdä mahtavan. Slummien miljonääristä musiikki teki nimenomaan mahtavan. Intialaisen yhteiskunnan kipupisteet kartoittava elokuva asettaa vastakkain Haluatko miljonääriksi -visailussa Lasse Lehtisen veroisen niljakkaan juontajan ja slummien kasvatin. Elokuva ja sen soundtrack puolestaan asettavat rinnakkain Intian kastittomat köyhät ja Sri Lankan tamilit. Intian ongelmien ääniraidaksi on löydetty tamilimuusikon kappale. Yhdessä elokuvan avainkohtauksessa
48 voima 2 / 2009
Punaisen pölyn hylkääjät
Taolaiset ovat kehottaneet jo tuhansia vuosia: jätä kaikki ja kulje köyhyydessä.
kaksituhatta vuotta ennen länsimaisen ajanlaskun alkua elänyt kiinalainen hallitsija Shun halusi jättää valtakuntansa hallinnon Shanchuan-nimiselle taolaiselle erakolle, joka oli tunnettu viisaudestaan ja hyveellisyydestään. Shan-chuan kuitenkin kieltäytyi kunniasta ja vastasi Shunille: "Minä olen löytänyt paikkani maailmassa. Kun aurinko nousee, herään. Kun se laskee, panen maata. Olen vapaa tekemään mitä tahansa tässä maailmassa, ja se riittää minulle. Mitä minä tekisin valtakunnalla?" Legendan mukaan Shan-chuan katosi tämän sanottuaan vuorille eikä hänestä sen koommin enää kuultu.
R
UNSAS
kuvat sanat kuvastavat sattuvasti taolaisuuden aineellista maailmaa hylkivää luonnetta. Sivilisaatio on vienyt ihmisen luonnollisen vapauden ja antanut tilalle vain hankaluuksia, velvoitteita ja illusorisia nautintoja. Jokainen todellista onnellisuutta ja järkkymätöntä mielenrauhaa janoava hylkää maailman "punaisen pölyn" taakseen ja etsiytyy luonnon keskelle pyhään yksinäisyyteen. klassisen kauden filosofinen oppi koottiin noin 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua Tao Te Ching -nimiseksi teokseksi. Se on kokoelma mystiikkaan taipuvaisia aforismeja, jotka pyrkivät havainnollistamaan aktiivisen passiivisuuden ideaa: "Viisas toimii ilman tekoja ja opettaa ilman sanoja", "Paras vaeltaja ei jätä jälkiä", "Pehmein taivaan alla voittaa kaikkein kovimman". Tao Te Ching pilkkaa lempeästi omahyväisiä kirjanoppineita ja omaa etuaan ajavia hallitsijoita. Kungfutselaisten klassikoiden tyhjä ulkoaopettelu ei sen mukaan tuo todellista viisautta sen enempää kuin itsekeskeisten tarpeiden ajama keisari kansalaisilleen onnellisuutta. Kiinassa taolaiset ja buddhalaiset erakot olivat tuhansien vuosien ajan keskeinen ja kuten Shan-chuankin tapaus osoittaa arvostettu osa uskonnollista kulttuuria. Vasta Maon valtaannousu vuonna 1949 teki maailmasta vetäytymisen perinteestä lopun.
TA O L A I S U U D E N
K I I N A S S A syntynyt taolaisuus on ensimmäinen sivilisaatiokriittinen kapinaliike. Taolaisuus nousi vastustamaan jäykkään yhteiskunnalliseen hierarkiaan ja sosiaalisen aseman määrittämään hyve-etiikkaan perustuvaa kungfutselaisuutta. Taolaisuuden mukaan ihminen voi saavuttaa sisäisen harmonian vain hylkäämällä yhteiskunnan ja elämällä sopusoinnussa luonnon kosmisen järjestyksen kanssa. Tätä ihannetta taolaiset kuvaavat käsitteellä Tao kuvaavat uv eli Tie. Shan-chuan runolliset mutta ehdottomuutta huo-
Tero Tähtinen Voiman sarja köyhyyden filosofiasta ja kirjallisuudesta alkaa tästä numerosta. numerosta. mero er Laotse: Tao Te Ching. Löytyy julkisista kirjastoista ja netistä. Ilmaiseksi.
50 voima 2 / 2009
Leikkaa&liimaa
Video scratching on läheistä sukua dj-kopeista tutulle levyjen hinkkaamiselle.
Brunsonin ja Stuart Hillin muodostama duo Hexstatic vieraili vuoden 2007 Pikseliähky-festivaalilla. Kaksi keskiikäistä englantilaista heppua hääräili lavalla tekniikan ja jättimäisten screenien ympäröiminä, toinen soitti levyjä ja toinen pyöritti musiikkiin sopivia videoita. Brunson ja Hill väsäsivät livenä liikkuvaa kollaasia. Kaksikko kutoi yhteen videot esimerkiksi Van Halenin kappaleesta Jump, House of Painin Jump Aroundis-
R
OBIN
ta ja Kris Krossin Jumpista. Valkokankaalla 1980-luvun tukkahevivideota sekoittui New Yorkin irkkujen gangstauhoiluun ja teini-poppareiden rapsekoiluihin 1990-luvulta. "Elementtien lainaaminen on levinnyt kaikkialle yhteiskunnassamme, yritykset pöllivät mainosideoita YouTubesta ja graffititaiteilijat tulkitsevat uudelleen ikonisoituja kuvia", Hexstaticin Robin Brunson perustelee. kollaasitekniikka on jo vakiintunut käytäntö. Sama lainaamisen kulttuuri elää ja voi hyvin myös video scratching -piireissä. Brunson ei kuitenkaan luokittele vanK U V ATA I T E E S S A
han kierrättämistä kopioimiseksi. "Taidehistoria tekee varsin selväksi, että sämplääminen ja kollaasit ovat oma taidemuotonsa. Vertaa vaikka keskenään hiphopia ja Andy Warholia, jonka työt perustuivat muiden ottamien valokuvien muokkaamiseen." Suuren yleisön tietoisuuteen video scratching on noussut musiikkivideoiden yleistyttyä. Vuonna 1997 perustettu Hextatic on yksi lajin pioneereista. "Olemme aina halunneet tehdä videoita, jotka ovat muutakin kuin levyjen mainosvideoita. Hexstatic on ol-
lut alusta asti äänen ja kuvan liitto, jonka avulla olemme pystyneet kertomaan lukuisia tarinoita", Brunson kertoo. kokoelma sisältää dvd:n ja cd:n. Se esittää otoksen runsaan kymmenen vuoden aikana syntyneistä videoista ja kappaleista. Audiovisuaalinen kikkailu rönsyilee suuntaan jos toiseenkin: valistusvideot ja elokuvat, lasten lelusoittimet sekä vanhat tietokonepelit ja animaatiot lyövät ruudulla kättä sulassa sovussa. Brunson kertoo, että kaksikko poimii aineksia oman elämänsä käänteistä aina lapsuudesta asti, kuten varhaisesta elektroniiniikkamusiikista ja nuoruuden suosikkivideopeleistä.
H E X S TAT I C I N IDEAA H AVA I N N O L L I S TA A
tenäinen äänimaisema hajoaa palasiksi, mutta samalla nuo palaset loksahtavat kohdilleen. "Greenpeacella sanoivat, että Timber-kampanja tuotti enemmän lahjoituksia kuin yksikään aikaisempi kampanja. Metsien hävittämisen lisäksi olemme kertoneet yleisöllemme esimerkiksi valvontayhteiskunnasta Distorted Minds -videolla."
Jari Tamminen Hexstatic: Videos Remixes Rarities dvd+cd. Ninja Tune 2008.
on "Hexstatic sa ollut alusta uk ti äänen & van liitto."
PIKSELIÄHKY
Vuodesta 2002 järjestetty elektronisen taiteen ja alakulttuurin festivaali Helsingissä, jossa yleisön rajoja koetellaan sekä taiteellisesti että teknisesti kokeellisella ohjelmalla. Festivaalin muodostavat klubit, audiovisuaaliset esitykset Kiasma-teatterissa sekä näyttelyt eri gallerioissa. Tänä vuonna seminaareissa käsitellään muun muassa vaihtoehtoisia taloudellisia toimintamalleja sekä taiteen, tieteen ja ekologian suhdetta. Tänä vuonna ohjelma leviää myös Suvilahden voimalan alueelle, jonne järjestettävän kaksipäiväisen festivaalin yhteistyökumppaneina ovat Basso Media ja VJ-Finland-kollektiivi.
Hexstaticin yhteistyössä Greenpeacen kanssa tekemä Timber-video. Yhtyeen house-elektronica saa uuden elämän videon paljastaessa sen monikerroksisen rakenteen. Sämplätyt videopätkät näyttävät, että kappale on rakennettu mistä lie elokuvasta napatusta sosmorsekoodista ja kirveeniskuista pöllejä vasten. Sademetsä lakoaa moottorisahojen alla päätyäkseen sirkkelin ruoaksi. Mukaan on sekoitettu myös alkuperäiskansan laulua sekä metsätyökoneen remuamista. Kappaleen yh-
SÄMPLÄTTYÄ KUVAA. Hexstaticin Timber-videon anatomia: videokollaasin hajotessa palasiksi muodostuu metakollaasi.
Pikseliähky 2009 2.5.4.
valkokangas
Hyvin ajoitettu
Harvoin on tullut vastaan trilleriä, joka surffaisi näin suvereenisti zeitgeistin aallonharjalla. Elokuvallisilta arvoiltaan menevää keskiluokkaa edustava The International kietoo normiagenttiseikkailun pankkimaailman hämyisiin koukeroihin. Tom Tykwer: The International. Elokuvissa parhaillaan.
maria haanpää, Tuomas Rantanen & JAri Tamminen
muilla keinoilla kuin väkivallalla tai ahdistuksella. Harvassa nykyelokuvassa kuollaan yhtä monta luonnollista kuolemaa. Toisaalta kyseessä on kertomus, jossa ei ole koskaan liian myöhäistä lähteä maailmalle seikkailemaan tai liian kiire istua katselemaan kuinka aurinko nousee. (MH) David Fincher: Benjamin Buttonin uskomaton elämä. Elokuvateattereissa nyt.
Lohdullinen tutkielma
Benjamin Buttonin elämän lähtökohdat eivät ole huonoimmat mahdolliset. Raihnaisena vauvavanhuksena syntynyt, elinkelvottomana hylätty Benjamin otetaan säälistä "saattohoitoon" vanhainkotiin. Pienokaisesta tulee yhteisön rakastettu jäsen ja hänen jokainen elinpäivänsä ylittää odotukset.
Ikoni
Steven Soderberghin mammuttieepos Che tekee kaikkensa nostaakseen pop- ja propagandateollisuuden rakentaman ikonin entistä korkeammalle jalustalle. Elokuvan henkilöt unohtuvat ohkaisiksi uskollisen ja pikkutarkan historian tapahtumien seuraamisen ohella, kovaa vauhtia porhalletaan vastoinkäymisestä toiseen, mutta motiivit ja henkilöhistoriat leijuvat kysymysmerkkeinä ilmaan. Mistä avaruudesta Che, agentinalainen lääkäri, putosi vallankumouksen keskiöön? Mikä Fidel on miehiään? Minkä takia vallankumous oli välttämätön? Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin ei vaivauduta vastaamaan. Ehkä katsojilta odotetaan perehtyneisyyttä, ehkä omia tulkintoja motiiveista ei uskalleta tehdä. Ehkä katsojille kannattaisi jakaa ennen näytöstä historiankirjoja, silloin kaikki saisivat elokuvasta enemmän irti. Che näyttää kaiken, mutta ei kerro mitään. Toivottavasti elokuvasarjan toinen osa korjaa tämän puutteen. (JT) Steven Soderbergh: Che osa 1 - sankari. Elokuvissa parhaillaan.
Viikatemiehen varjossa
Viime syksynä monet meistä Itä-Helsingin Roihuvuoren lähiön asukkaista osallistuivat innolla Toinen jalka haudasta -elokuvan puistojuhlakohtauksiin. Sen jälkeen kylillä on kuiskittu ahkerasti ketähän kaikkia elokuvasta tunnistaa ja mahtaakohan elokuva olla hyvä myös. Taustahahmojen tunnistaminen nopeista leikkauksista ei ole ihan helppoa, mutta elokuvana Johanna Vuoksenmaan ohjaustyö on onnistunut. Se on ensi vaikutelmaa syvällisempi komedia miehestä, joka kuolemansairauden äärellä alkaa nähdä elämäänsä uudesta näkökulmasta. Vuoksenmaa liikuttaa vaikeaa aihettaan kipeän kepeän, mutta samalla oivaltavan huumorin keinoin. Kuoleman käsittely suomalaisessa elokuvassa on melkein yhtä vaikeaa kuin suomalaisessa kulttuurissa yleensä. Vuoksenmaan tapa käsitellä aihettaan on muuta kuin englantilaista mustaa huumoria. Se ei ilakoi ihmisten heikkoudella, vaan koettaa näyttää kuolemanpelon ymmärrettävän
Rahanteon edelle ei saa nostaa mitään. Talouskriisin kourissa vääntelehtivälle elokuvayleisölle annetaan varsin kyyninen, mutta uskottava kuva rahoitusmaailman lainalaisuuksista. Islantilaisten velkavivut ja niiden epätoivoon ajamat pankkiirit kävivät muutamankin kerran mielessä kun katsojille kerrotaan, että aseellisia konflikteja ei ruokita pelkästään asekaupan tuottojen nimissä. Tärkeintä on niiden luomien velkojen ja rahavirtojen kontrolloiminen. Samalla kylmän sodan voittaneen talousjärjestelmän sisäänrakennetut ongelmat ja moraalittomuudet muuttuvat modus operandiksi voittaja on oikeassa -logiikalla. Jumalan käsi pitää siitä huolen. Olisi kiinnostavaa tietää, ovatko elokuvan tekijät meedioita, nopeita reagoijia vai vain ällistyttävän onnekkaita produktionsa ajoituksen suhteen. (JT)
Tämä fantastinen tarina kerrotaan takautuvasti neworleansilaisen sairaalavuoteen ääreltä, jossa aika on loppumaisillaan. Takauman juoni rakentuu päähenkilön ihmeenomaisen nuortumisen varaan ja keskittyy siihen, minkälaisia jännitteitä hän synnyttää suhteessa Daisyyn, rakastettuun, joka vanheneekin normaalilla tavalla. Kyseessä ei kuitenkaan ole yleisöä kosiskeleva seksiongelmien kertauskurssi, vaan ikäero on tarkasteltavana etenkin psykologisen ulottuvuutensa kautta. Elokuva lienee yllätys kaikille David Fincherin aikaisempia ohjaustöitä nähneille, ja myönteinen yllätys niille, joiden mielestä hänen uransa lähti laskuun heti vuoden 1999 Fight Clubin jälkeen. Keski-ikäiseksi kasvanut Fincher suorastaan hätkähdyttää puhuttelemalla katsojaa vaihteeksi aivan
inhimillisenä ja myös katsojille omakohtaisesti tunnistettavana, tahattoman koomisena rimpuiluna eksistentiaalisten kysymysten äärellä. Tekstin ironia nousee hulppeimmilleen, kun ammattiyhdistysliikkeen veturit haluavat käyttää kuolevaa miestä oman taistonsa työkaluna, kun ilmaisjakelulehden päätoimittaja matelee auliisti mainosmarkkojen perässä ja kun pikaisen kuoleman äkillinen kyseenalaistuminen sotkeekin kaikkien systeemit. Pääosien tuoreet kasvot Tobias Zilliacus ja etenkin Helena Vierikko selvittävät ihastuttavasti kaikki haastavan aiheen mukana kulkevat vaivaannuttavuuden sudenkuopat jopa klassisen kliseistä hääkirkkokohtausta myöten. Silti jotain jää puuttumaan täysosumasta. Elokuva muistuttaa jollain tapaa Risto Jarvan komedioita, mutta siitä uupuu ainakin niiden viimeisen päälle viilattu miljöö ja sosiaalinen kehys. Myös teknisessä toteutuksessa viime silaus on jäänyt tekemättä: huumorin kulma iskee usein hiukan etu- tai takakenossa, eikä osu ihan koko mitallaan. (TR) Johanna Vuoksenmaa: Toinen jalka haudasta. Ensi-ilta 20.3.
voima 2 / 2009
53
Suuret kiitokset!
On ihanaa huomata että tästä maasta löytyy vielä ihmisiä, joilla on taitoa ja intoa kyseenalaistaa ja kritisoida rakentavasti! Myös hankaliin ja mielipiteitä herättäviin asioihin puutetutte upeasti ja taidokkaasti! Voiman lukeminen luo tärkeää uskoa siihen, että yhteiskunnassamme jyllääviin vääryyksiin voi ja pitää puttua!
HENNA
Kerrankin hyvä numero
Yleensä Voiman pitkät artikkelit ovat olleet liioitellun asenteellisia ja (osittain siksi) melko tylsiä; luettavia ovat perinteisesti olleet lähinnä kolumnit. Tämä lehti oli kuitenkin virkistävä poikkeus! Vaihteeksi kaikki artikkelit olivat sekä mielenkiintoisia että hyvin taustoitettuja ja kirjoitettuja. Esimerkiksi yliopistovertailu nauratti vielä seuraavanakin päivänä. Keep up the good work!
Z
Höttölehtiä
Tilasin lehtenne kannatuksen vuoksi. Eihän maailma sillä pelastu, mutta näinä synkeinä aikoina on jotenkin lohdullista lukea pitkiäkin juttuja näkökulmista, joita ei välttämättä päivittäismedioissa tuoda esiin. Työskentelen itse eräässä kaupungissa 7-päiväisen sanomalehden toimituksessa uutisdeskin taittajana. Nykymeno näyttää vaativan uutisoinnin kaikkinaista "keventämistä". 10 vuotta sitten ei olisi tullut kuuloonkaan, että odotellaan Idols-tuloksia. Henkilöjuttuja pitää olla todella paljon, otsikointi "räväkkää" jne. Miksi kaiken pitäisi olla helposti sulavaa jopa sanomalehdessä? Joka aikaisemmin tunnettiin uutisia laajasti taustoittavana mediana. Nyt puuhastellaan joidenkin helvetin nettivideoiden kanssa, ja ulkoasu-uudistukset sekä viimeisimpänä villityksenä "ennakoiva taitto" ajavat reippaasti sisällön edelle. Voiman kaltaisia lehtiä tarvitaan, pidän itsekriittisestä asenteestanne (lukijapostin haukkumakirjeet), enkä tietenkään teidänkään aviisianne yksitietenkää silmäisesti tavaa. Mutta itseäni kiinnossilmäises tavia jutt olette julkaisseet paljon. juttuja
JOHAN
RFA & Red Flag Linux
Uusimmassa Voima-lehden numerossa 1/2009 on lipsahtanut juttuunne muutama virhe. Toimittajanne lähde on Radio Free Asia. Toimittajanne luonnehti tuota lähdettä riippumattomaksi, mutta todellisuudessa Radio Free Asia on eräs kylmän sodan jäänteistä ja lähteen taustalla on amerikkalainen tiedustelupalvelu CIA. Jutussanne väititte, että Kiinan hallitus pakottaa Nanchangin kaupungissa sijaitsevat nettikahvilat vaihtamaan kaikkien koneidensa käyttöjärjestelmät Red Flag Linux -käyttöjärjestelmiksi. Tämä uutinen ei pidä paikkaansa. Kiinan hallituksen määräyksessä suositellaan joko ostamaan windowsXP lisenssi laittomille palvelimille tai vaihtamaan Red Flag Linux -käyttöjärjestelmään. Pyrkimys on päästä eroon piraattiohjelmistoista. Virheellinen oli myös Linux asiantuntija Kai Puolamäen väite siitä, että Red Flag Linux rikkoisi GPL-lisenssiä. Red Flag Linux jakaa nettisivuillaan lähdekoodit ohjelmistaan, aivan kuten GPLlisenssi vaatiikin.
ARTO KOJOOT TI
toiminnan ja viestinnän tukemiseen" tarkoitettua lehdistötukea viime vuonna 18 miljoonaa euroa. Emme silti ole sitä mieltä, että esimerkiksi Vihreä Lanka ajaisi uutisoinnissaan nimenomaan Suomen valtion asiaa. RFA on ihmisoikeuksista kirjoittavalle toimittajalle riippumaton suhteessa siihen, mitä esimerkiksi Kiinassa todellisuudessa tapahtuu ja miten Kiinan omat tiedotusvälineet siitä kertovat. RFA kertoo usein ensimmäisten joukossa yksittäisten aktivistien tai ryhmien tilanteesta, ja näistä tiedoista sitä siteerataan useissa maailman luotetuissa uutisvälineissä, kuten arvostetussa brittiläisessä The Guardianissa. Minäkään en perustanut nyt puheena olevaa juttuani pelkästään RFA:han, vaan kävin läpi suuren määrän muita tiedotusvälineitä, jotka kirjoittivat samasta asiasta. Missään lukemistani lukuisista uutisjutuista ei puhuta Linuxin suosittelemisesta, vaan yksinomaan velvoittavasta säännöstä. Keskustelin Red Flag Linuxista kahden suomalaisen Linux-asiantuntijan kanssa. Saattaa olla, että heidän käsityksensä kiinalaisesta Linuxista ei täysin vastaa aktuaalista tilannetta, mutta niinpä siteerattu Kai Puolamäki ei esittänytkään jutussa mitään ehdotonta kantaa asiaan. Virallisen Kiinan ja internetin suhde on äärimmäisen ongelmallinen ja paranoidinen, mistä voimme lukea lukuisista tiedotusvälineistä lähes kuukausittain, ellemme viikoittain. Tätä ei muuta auvoisemmaksi se, että tietyn kaupungin nettikahvilat saisivatkin jatkaa Windowsin käyttöä.
JUSSI FÖRBOM
vapaa toimittaja
Toimittaja vastaa Arvon Fifin haisulit F
On valitet valitettavaa että esitätte itsenne pätevänä mediana. Tuskin sellaista nykypäivänä onkaan, mutta suurin osa nykypäivä julkaisuista sentään puhuu rahan kieltä julkaisuis eikä esitä maailmanparannusliibalaabaa. On m mielestäni sääli, että ihmiset tarjoavat teille juttuja ettekä te edes viitsi vast vastata: " Arvon... Ei... Nyt.. tai ikinä." Olette todennäköisesti yhtälailla Ol serkuille lämpenevä wannabetexasmedia ja asuisitte sanomatalossa jos asias at olisivat toisin. En arvosta enää leholisi teänne piiruakaan vaikka joskus te jopa odotin sen julkaisua. j Ps. Töhryraatinne on ehkä urpointa mitä on ikinä mediasurp sa tältä saralta tavattu. Ns. paska tält zoukki. Pps. Olette tekopyhiä muovinsyöjiä. O Radio Free Asian (RFA) toimintaa rahoittaa Yhdysvaltain kongressi, mutta se ei ole ollut sidoksissa CIA:han enää vuoden 1971 jälkeen, jolloin se asema kommunismin vastaisen taistelun välineenä lakkautettiin. Nykyinen, 1996 perustettu RFA on voittoa tuottamaton yhtiö, josta on säädetty kongressin International Broadcasting Act -laissa. Hyväksyn väitteen, ettei RFA tämän ennen kaikkea taloudellisen sitoumuksen takia ole samalla tavoin riippumaton media kuin esimerkiksi Voima, mutta toisaalta, mitä riippumattomuus lopulta tarkoittaa? Voima sai viime vuonna 24 000 euroa Opetusministeriön myöntämää kulttuurilehtitukea, ja valtio myönsi puoluetukeen sisällytettyä ja parlamentaarisiin voimasuhteisiin perustuvaa, "tiedotus-
Wilskalle
Nimimerkki Wilskan kirjoitus Voiman 1/ 2009 lukijapostissa on esimerkki siitä, miksi kannabista ei ole vielä laillistettu Suomessa. Siteerataan jotain Jack Hereriä ja vaaditaan muita hoitamaan homma. Suomessa vallitsee poliittinen järjestelmä nimeltään demokratia, mikä tarkoittaa sitä, että kansalaiset voivat vapaasti esittää mielipiteensä ja yhdistyä asiansa taakse. Pössöjä vaivaa pelko ja paranoia. Yhtäkään ihmistä tässä maassa ei ole pidätetty kannabisyhdistyksen jäsenyydestä, mielenilmaisusta tai mielenosoitukseen osallistumisesta. Hyvät pössöt, tulkaa ulos kaapista, jättäkää ne hamput sinne! Täydet sympatiapisteet SKY:n puheenjohtajalle.
ERKKI
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤, saan kaupan päälle solidaarisuus-taskukalenterin!!! Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
54 voima 2 /2009
päivän ensimmäinen koulussa oppimani asia oli, että aina pitää olla puhdas nenäliina mukana. Mysteeriksi jäi, miten se voi pysyä puhtaana, kun siihen niistetään. Aika oli aikaa ennen paperinenäliinojen yleistymistä. Toinen oppi oli ruokailun yhteydessä kuorossa lausutut "siunaa Jeesus ruokamme, aamen " ja "kiitos Jeesus ruoasta, aamen". Tultuani kotiin koulusta isoisäni kysyi mitä olin oppinut. Nenäliinajutun olin jo unohtanut, mutta ruokarukouksen laskettelin sujuvasti. Pappa kuunteli esitystäni ja totesi, että ruoan maksaa kunta. Ei siitä Jeesusta tarvitse kiitellä. Auktoriteettini oikaisemana menin seuraavana päivänä kouluun. Ruokarukouksen aika tuli. Päätin oikaista opettajaa ja ohessa kerätä ensimmäiset pisteeni. Ehkei ope tiennyt miten asia oikeasti oli. Se lounastauko kuluikin sitten nurkassa.
E
NSIMMÄISEN
tään yksi hauskakin hengellinen laulu: Hoosianna. Koskaan en ollut ihan varma kuinka monta kertaa hoosi-a-a-anna, hoosia-a-a-anna toistetaan. Laulussa oli svengiäkin. Koulurutiineihin kuului aamuhartaus, joka ikinen aamu kaikki kaksitoista kouluvuottani. Sanaa olen siis tässä muodossa kuullut laskujeni mukaan noin 160 tuntia.
läksy oli virsiläksy. Ystäväsälapsien tai joku vastaava. Virsirepertuaarini on edelleenkin lavea, joskin pääasiassa käyttöä vailla. Joutukaasielut, onaarremeilläverraton avajaporttisovesi ja vastaavat vetelen vieläkin, vaikka unesta herätettäisiin. Säveleltään virret olivat ikävystyttäviä ja sanoitukseltaan tuskassa piehtaroivia. Oli senENSIMMÄINEN
vahtivat, että kaikilla oli virsikirja kädessä. Hartaudet olivat pitkiä: alkuvirsi, jonka jälkeen uskonnonopettaja kertoi jotain päivänpolttavaa Raamatusta tai ihan omasta päästään. Synti eri muodoissaan oli aiheena varma nakki. Syntimme olivat kuulemma veriruskeat. Sitten rukoiltiin ja taas veisattiin. Musiikinopettaja tai koulun mallioppilas vongutti laahaavaa sävelmää harmonilla parvelta. Rivit olivat tiukat, tilaa vähän, ilma huonoa ja jutut puuduttavia. Puhumisesta aamuhartauden aikana sai vähintään nuhtelun, mutta usein myös päiväkirjamuistutuksen. Rituaali käytiin
O P E T TAJ AT
läpi saman kaavan mukaan aamusta aamuun, kuutena päivänä viikossa. Luokalla oli muutama kirkkoon kuulumatonkin, mutta joka iikka marssi aamuhartauteen. Ani harvan uskonnottoman huoltaja vaati lapselleen hartauksista vapautusta, saati sitten uskonnonopetuksesta. Erilaisuus oli raskasta ja sosiaalinen paine kova. Silmätikuksi ei ollut kiva joutua. Poikkeuksen tekivät vain koulun ainoa muslimi ja juutalainen sekä muutama ortodoksi, joilla oli oma uskonnonopetuksensa.
USKONNONOPETUK SEN
Synti eri li muodoissaan o aiheena varma nakki.
korvaavaa siveysoppia oli periaatteessa tarjolla, mutta sen järjestäminen oli varmuuden vuoksi tehty hankalaksi. Todellisesta uskonnonvapaudesta ei ollut tietoakaan, vaikka laki oli tullut voimaan jo vuosikymmeniä aiemmin. Uskonnonpetusta nautin laskujeni mukaan 450 tuntia. Kun tähän ynnätään aamuhartaudet sekä läksyt ja kokeisiin luku, voin surutta ylpeillä noin 1 000 tunnin teologisella koulutuksella. Oppiaineena uskonnolla oli myös aivan oma erityinen asemansa.
Keskikoulussa opettaja kysyi meiltä, tiedämmekö miksi uskonnonnumero on aina ensimmäisenä todistuksessa? Emme tienneet. Juttuhan oli selvä: uskonto on kaikista tärkein aine, siksi tämä symbolinen paalupaikka. Uskonnonopetus oli reilusti tunnustuksellista, ei piilotunnustuksellisen t e k o - m o n i a rvoista niin kuin nykyään. Parempi ehkä niin. Ei ainakaan jäänyt epäselväksi, mitä tarjottiin ja millä tavoitteella. Ainoan oikean totuuden kultajyvien annettiin langeta päällemme. Joittenkin kohdalla ne putosivat vastaanottavaiseen maaperään, joittenkin kohdalla eivät. Kuulun jälkimmäisiin. Huvittaa, kun tämän päivän Suomessa taivastellaan koraanikouluja ja islamilaista fundamentalismia. Kyllä meilläkin osattiin.
Otto Favén Kirjoittaja kävi koulunsa 1950- ja 1960-luvuilla Espoossa & Helsingissä. Tilat olivat ahtaat niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Alaston keisari
Voiman vastamainokset nyt A3- julisteina. 10 erilaista, 2 viiden julisteen settiä.
Tilaa 5 julistetta hintaan 25 . Kaikki 10 julistetta hintaan 40 , kaupan päälle 2 yllätysjulistetta!!! Hinnat sisältävät postituskulut. Tilaukset oheisella kupongilla tai osoitteesta tilaukset@voima.fi. Saatavilla myös Rosebudin kirjakaupoista. Kaikki julisteet nähtävissä osoitteessa www.voima.fi.
Aseet auroiksi!
Armeijan vanhat kaasunaamarilaukut voima-painatuksella.
19
Huipputekniikka: sekä olkaettä vyötäröhihnat!
Voima-makuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta, tilaukset@voima.fi Värivaihtoehdot: punainen, oranssi, vihreä, sininen, violetti ja ruskea.
olitiikka vastamainokset:p
"EDUSTAJA"-TUOLI
27
"PERUSTUSLAKI"
"MATTI" ERINTUOLI
-PÄÄMINIST
VALTAVA MÄÄRÄ
"KUPPILA"RUOKARYHMÄ
"UNIVERSALI"KAUKOSÄÄDIN
UPEITA A
PIHAPATSAIT
vastamain okset:mark kinat
ILM.4:5-6 Ja Ja valtaistuim valtaistuim en edessä esta lähti salamoita oli ikäänkuin ja ääniä ja ukkosen lasinen meri, kristallin jylinää; näköinen;
PA Money
ja valtaistuim en edessä ja valtaistuim paloi seitsemän en keskellä ja valtaistuim tulisoihtua en ympärillä
, jotka ovat ne oli neljä olentoa, seitsemän Jumalan edestä henkeä. ja takaa silmiä täynnä.
Diiba-daaba hot samö nau!
Vedä itsesi meidän jojoon.
"PA Money MasterCord"
Tekisikö mielesi kaikenlaista kun käytät pikkukivaa, PA Money mutta MasterCordi a, menetät rahat eivät riitä? Sijoittamalla Älä huoli, rahaa. Tätä rahasi meihin, etua kutsutaan me vippaamme. täjistä puuttuisi tuet samalla PA Money cashgoneksi moottorit. maailman MasterCord TM, mitä suurimman enemmän mahdollistaa yhtiön toimintaa ostat sitä ostostelun enemmän ja pääset myös persaukisille sinulta kuluu osaksi sotateollisuu rahaa. Näppärää, . Aina tta. Ilman eikö? meitä, sinä et olisi jojon jatkona ja hävit-
persaukista
breakmark
reilusti
of Voima-Adbusters
PA vedä ttää
morphoration.
PA Money
All rights reversed.
PA Mone y MasterCord
A is a unregistered
Ilmastom
uutos vakiona