fifi.voim
isk 10 maal 2 20 uu
a.fi
E ANGÉLIQU K I D J O S. 46
GALGON . 39 EL ÄMÄ Ä S
ATSIT S. 36 N A UTAMOLL KU
2
S
ANI MAA A
annes Joh SetäläYorkin nukkujat 35 Taidejuorut 42 Israelin mediasota 8 New
Ihanat miehet saunassa 50 Tee vallankumous: rakastu! 54
E IT
"LÄMMIN PARODIA POHJOLAN JÄYHISTÄ MIEHISTÄ." Variety
ELOKUVATEATTEREISSA 12.3.2010 ALKAEN
KINOPALATSI HELSINKI - KINOPALATSI TURKU - NIAGARA TAMPERE - PLAZA OULU MUUT KAUPUNGIT HIEMAN MYÖHEMMIN
Katso SAMULI PUTRON musiikkivideo "MINÄ RAKASTAN SINUA" osoitteessa www.freetimemachos.com
unia, aaveita, työtä, iloja...
YÖ-NÄYTTELY SEDERHOLMIN TALOSSA
kesu 1117, to 1119 · VAPAA PÄÄSY
29.8.2010 asti
Aleksanterinkatu 18, puh. (09) 3103 6529
www.helsinginkaupunginmuseo.fi
ilmoitus
MAALISKUUN MERKKITUOTTEET
voima 2 / 2010
7
1.3.28.3.2010
rjoitus
sis
Klaus Welp
9
Nokia Siemens valvoo
Iraniin myytiin ohjelmistoja, jotka mahdollistavat tietoliikenteen täyden valvonnan.
Kun esitys loppuu ja se ite alkaa
seurannut suomalaisen valokuvauksen kehitystä, sitä mitä nimitetään Helsinki Schooliksi. Tiedättehän, valokuvaaja itse kuvan keskellä sängyssä, pellolla tai meressä. Ei mitään ikäviä kuvia. Schoolin kuvat ovat kiehtovia ja kauniita. Ne näyttävät myös epäpoliittisilta. Visuaalisen kulttuurin opettaja Juha Suonpää totesi Helsingin Sanomissa, että nykyisessä huomiotaloudessa "vahvaan omaan muotokieleen tukeutuvan Helsinki Schoolin epäpoliittisuus on kuitenkin näennäistä. On ideologinen valinta jättää kantaaottavat dokumentaariset tai muodoltaan poikkeavat kuvat sivummalle."
OLEN SIVUSILMIN H U O M I O TA L O U D E N TA U S TA L L A
28
Puiden ystävät
Luonto-Liiton kiertueella esitetään elokuvia ja vastustetaan avohakkuita.
Samaanin matkassa
Johannes Setälä vaihtoi ALKOvoiman ALKUvoimaan.
jyllää kuitenkin prosessi, jossa ongelmat jätetään terveyskeskusten ja sairaaloiden hoidettavaksi. Huomiotalouden seurauksiin kuuluu syrjäytymistä, sairaita, itsensä viiltelyä, ammuskelua, piirityksiä, itsetuhoisuutta, työkyvyttömyyttä ja työttömyyttä. Pahaa oloa & ikäviä juttuja.
E N T I E D Ä , O L I S I K O H E L S I N K I S C H O O L I N tapa rajata todellisuus itse asiassa porvarillisen rehellistä. Kauniita, isoja ja kalliita kuvia katsoessa ainakin tietää, mitä niissä ei näe. Olisivatko kuvat syrjäytyneistä ja syrjäytetyistä itse asiassa vääristäviä siinä mielessä, että niitä katsottuaan kuvittelee, että olisi tehnyt jotakin asian puolesta. On ehkä suurimman luokan huijausta uskoa, että taiteessa tietoisuus epäkohdista parantaa maailmaa. Ehkäpä on juuri päin vastoin. Ehkäpä meidän tulisi nähdä kauneus taiteessa ja epäkohdat todellisuudessa.
Mainokset & taide
Adel Abidin käsittelee teoksissaan mainosviestejä.
10
Klaus Welp
Veden valta
Markkinatalous ei kaihda ajatusta vesibisneksestä, vaikka vapaasti virtaavan veden kuluttajaa ajatus kammottaakin.
17
s.18
V O I M A S S A O L E M M E yrittäneet kyllä pitää esillä epäkohtia, kuten yllä syrjäytymis- ja köyhyyskeskustelua. Viimeksi Sata-komitea raportin pohjalta helmikuun Voimassa, jossa Heikki Hiilamo kertoi, miksi kukaan ei halua parantaa köyhien asemaa. Jutun perusteella toimitukseen tuli vierailemaan eräs filosofi-demari, joka syytti Voimaa siitä, että edistämme porvarien toivomaa kahtiajakoa vasemmistossa sillä, että syytämme jutussamme SAK:ta. Yhtä vakava puute oli se, että Voima ei jutussa kertonut, mitä kaikkea hyvää SAK on saanut aikaan (ks. s. 44). Sanottakoon tässä, että tiedostamme kyllä Voimassa, mitä työväenliike ja ammattiyhdistysliike on saanut aikaan. Siitä ei vaan seuraa se, että näkisimme demareissa, SAK:ssa saati sitten EK:ssa tämän yhteiskunnan pelastuksen.
19
Teemu Mäki
s. 12
fifi.voima.fi
2 2010 maalis kuu
ANGÉLIQUE KIDJO S. 46
KANNEN KUVa Klaus Welp
GALGON 39 ELÄMÄ Ä S.
NATSIT S. 36 KUUTAMOLLA
2
NI SAMAAA s Johanne
Israelin mediasota 8 New Yorkin nukkujat 35 Taidejuorut 42 Ihanat miehet saunassa 50 Tee vallankumous: rakastu! 54
Setälä
ITE
NUORTEN ILLE ILL NUORILLE
E LEHTI LEHTI
TERVEYS TERVEYS V U EI TULE TULE
liite Curly
KELLO KELLO E KAU KAULA AU KAULASSA
Tähän ongelmaan yrittää vastata myös Juha Jokelan teatteriesitys Esitystalous Espoon kaupunginteatterissa. Jokela ten asettelee lavalle skitsofreenisen parin: irvokkaan vai mi huomiotalouden ja omassa menneisyydessään pyötapa i? a Ei tipp se men riskelevän vasemmiston. Esitystalous-teatteriesityksen ironisen pelastuskertomuksen mukaan porvari pelastaa vasemmiston. Ensituntumalta ajatus etoo, mutta ehkä sekin on totta: Porvarillista elämää viettävän työläisen pitää tulla vasemmistolaiseksi. Kadri Ka Taperson adri Teppo Eskelinen Eskelinen Ei kuitenkaan riitä, että politiikka pelastetaan esityksessä. Tämä pitää tapahtua todellisuudessa eikä teatterissa, joka esittää todellisuutta. Ehkä meidän pitää riisua koko esitystalous alasti, ja katsoa mitä jää jäljelle, sillä ainoastaan ITE-taiteesta tiedämme, mitä se esittää. Sitä itteään. Ajassa .................... 818 Musiikki ............... 4647 Kulttuurihäirintä .........10 Kirjallisuus ..........4849 Kartalla ........................11 Elävä kuva ........... 5051 Kimmo Jylhämö Voimakalenteri ..... 1924 Lukijaposti ............5253 Talous ...................44-45 Voimahali ....................54
K U K A M E I D ÄT S I T T E N P E L A S TA A ?
in stama va
os
s s. 16
s. 44 4
2
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimittajaharjoittelija Sami Lindfors (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Suvi Auvinen, CrimethInc., Teppo Eskelinen, Timo Kalevi Forss, Olli-Pekka Haavisto, Fariq Halabjay, Minna L. Henriksson, Heikki Hiilamo, Markus Himanen, Otso Höglund, Heikki Jäntti, Taneli Karvinen, Kristiina Koivunen, Anna Kontula, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Ville Matilainen, Teemu Mäki, Jorma Mäntylä, Ville Nylander, Sinikka Näätsaari, Erkki Pirtola, Laura Rantanen, Philippe Rekacewicz, Saija-Riitta Sadeoja, Aiju Salminen, Henri Salonen, Nina Sarell, Robert Seger, Eeva Suhonen, Kadri Taperson, Tero Tikkanen, Karstein Volle, Marko Vuorinen, Jukka Vuorio, Marko Ylitalo Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 3/10 ilmestyy 29. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
12
2
2010
Työttömyysaste 9,5 prosenttia. Vuoden 2010 tammikuussa työllisiä oli 87 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Tilastokeskus Possupedia.fi sai lisärahoitusta
on myöntänyt yli 130 000 euroa lisärahoitusta sianlihan menekinedistämiseen tähtäävälle Possupedia.fi-sivustolle. Maa- ja metsätalousministeriö tukee eläintensuojelua huomattavasti pienemmillä summilla. Esimerkiksi Suomen johtaviin eläinsuojelujärjestöihin kuuluva Animalia saa ministeriön yleisavustusta 32 000 euroa vuodessa.
M A A - J A M E T S ÄTA L O U S M I N I S T E R I Ö
Lisää kansanäänestyksiä!
POLITIIKKA kolme neljästä haluaa kansalaisille nykyistä laajemmat oikeudet suoraan aloitteentekoon politiikassa, MTV3:n ja oikeusministeriön kysely kertoo. Nuorille IRC-galleriassa tehdyssä vastaavassa kyselyssä peräti 80 prosenttia haluaa lisää vaikutusmahdollisuuksia. Kansanedustajista lähes 60 prosenttia sen sijaan vastustaa kansanäänestysten lisäämistä.
fifi.voima.fi
Kuka tätä maata johtaa?
Voiko kunniaa loukata?
Y R I TÄ N O L L A S U O R A P U H E I N E N .
Sen vuoksi minut on uhattu haastaa oikeuteen kunnianloukkauksesta. Aina välillä jotkut ystävistäni usuttavat minua haastamaan oikeuteen jonkun minua solvanneen. Kuvanveistäjä Constantin Brancusi töksäytti kerran, että "Kunnia, se on lehmän kusta". Brancusi dissaili valtiollisia kunniamerkkejä mielessään miten ensimmäisessä maailmansodassa miljoonia ihmisiä värvättiin sotaan nimenomaan kansallisen tai muun kunnian nimissä. Minusta hänen kritiikkinsä on edelleen pätevää.
Paljon ikävää porvarihallitukselta osattiinkin odottaa.
O N TÄ R K E Ä Ä , E T TÄ Y K S I L Ö
pystyy arvostamaan itseään niin, ettei ainakaan tolkuttomasti häpeä sitä mitä on. Ja on tärkeää, että yhteisö kohtelee yksilöä itseisarvona eikä hyötyyn tähtäävänä investointina. Mutta paljon tätä enempää kunnioitusta emme mielestäni voikaan toisiltamme vaatia. Voi olla, että pidän arvojasi ja elämäntapaasi tyhminä, naurettavina tai yhteisölle vaarallisina. Minulla on oltava oikeus sanoa mielipiteeni ääneen, kuvin, sävelin tai vaikka tanssien millä ylä- tai alatyylillä tai vitsin varjolla tahansa. Ja sinulla on sama oikeus soittaa suutasi minulle. On vain kaksi rajoitusta. Ensinnäkin, kritiikkiä ei ole pakko kuunnella. Saan kyllä julkisesti vaikkapa lehdissä tai museoissa sinua mollata, mutta en saa tulla kotiovellesi tai työpaikallesi paasaamaan. Toiseksi, eittämättömiä faktoja ei saa sekoittaa mielipiteisiin tai muihin arvolausumiin. Mitä ne "eittämättömät" sitten ovat, on tietysti joskus vähän epäselvää. Yleensä tilanne on kirkas: saan sanoa että maailmankuvasi on rasistinen, politiikkasi sotahullua ja arvosi alaikäisiä, vaikka nämä määreet eivät mielestäsi osuisi ollenkaan. En väitä kertovani luonnontieteellisiä totuuksia kerron vain miltä touhusi minun näkövinkkelistäni näyttävät.
E L M I K U U S S A Yle uutisoi, että valtioneuvoston kanslia on pestannut amerikkalaisen konsulttiyhtiö McKinsey&Companyn ideoimaan Suomelle seuraavaa hallitusohjelmaa. Tiettävästi kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa hallitusohjelmaan käytetään konsulttia. Yleensähän kai ajatellaan, että politiikan perustana on kansan tahto, jota edustaa vaaleissa valittu eduskunta ja sen pohjalta muodostettu hallitus. Eikä siis konsulttifirma. Kuinka väärässä sitä voikaan olla. Pienellä googlauksella selviää, että McKinsey&Company on jo aikaisemminkin esittänyt näkemyksiään Suomen menestystekijöistä. Vuonna 2007 se julkaisi raportin Suomen talous, joka lähtee vähintään kahden prosentin talouskasvusta. Silloin McKinsey&Company mainosti olevansa taloudellisesti ja poliittisesti riippumaton. Se on ilmeisesti pelkkää hyväntekeväisyyttään rahoittanut Suomelle toimintaohjeet.
H
raportin suosituksia Suomen valtiolle. Hassu juttu, ne tuntuivat kovin tutuilta. Niinpä laitoin jokaisen perään merkinnän, onko uudistus kenties jo ehditty toteuttaa (OK) tai onko sen saavuttamiseksi ainakin tehty jotain (KESKEN). Ihan kaikista en tiennyt (?). Alla lopullinen listaus toimintasuosituksista. (Siis vain konkreettiset, lukuisia epämääräisiä "kehittämisiä", "kouluttamisia" ja "selkiyttämisiä" en kirjannut.) raportti on jopa nykyistä hallitusohjelmaa kattavampi listaus viime vuosien keskeisistä poliittisista uudistuksista. Siinä mainitaan jopa työnantajamaksujen alentaminenkin, jota ei hallitusohjelmassa ollut. Herää kysymys mihin vaaleja, kansanedustuslaitosta, kunnanvaltuutettuja, hallitusta ja koko tätä kallista demokratiasirkusta tarvitaan, jos päätökset tekee yksityinen amerikkalaisfirma? Ja vielä omalla kustannuksellaan. Mutta tähänkin amerikkalaisfirma vastaa itse. Raportissa vaaditaan kansalaisten asenteiden muokkaamista. Maan taloutta näyttävät nimittäin paVUODEN 2007
hiten uhkaavan tavalliset ihmiset, jotka sitkeästi pitävät kiinni ruoastaan, kodeistaan ja julkisista palveluista. Raportissa ehdotetaankin ihmisten "totuttujen ajatusmallien" muuttamista siten, että he jatkossa suostuisivat: · opiskelemaan entistä nopeammin · pysymään työelämässä yli 65-vuotiaaksi · hankkimaan yksityisen eläkevakuutuksen · maksamaan enemmän julkisten terveyspalvelujen käytöstä · luopumaan lähipalveluista · vaihtamaan paikkakuntaa ja alaa työelämän vaatimusten mukaan · sopimaan työajoista "joustavasti työnantajan ja omien tarpeiden mukaan" · hakeutumaan yrittäjiksi.
P A L J O N I K Ä V Ä Ä porvarihallitukselta osattiinkin odottaa, mutta päätösten ulkoistaminen yksityiselle firmalle oli sentään yllätys.
Anna Kontula
sitten Suomelle ehdottivat vuonna 2007? Aloin kerätä
N O M I TÄ K O N S U LT I T
Mitä McKinsey&Company ehdotti Suomelle 2007
Kunnat
Lukumäärän vähentäminen
· OK · KESKEN · ?
Koulutus
Yritysten aseman vahvistaminen yliopistohallinnossa
Verot ja muut maksut
Verot ja muut maksut
Yrityselämä
Kansainvälisten koulujen lisääminen
Työnantajamaksujen pienentäminen
Tuloloukkujen purkaminen
M O N E T VÄ I T TÄ VÄT, E T TÄ tarvitaan kolmaskin rajoitus, että "epäkunnioittava" tai esimerkiksi "vihaa lietsova" tyyli on kiellettävä. Olen eri mieltä. Jos pidät aivoituksiani ja toilailujani sietämättöminä, minusta on parempi että sanot sen ääneen sen sijaan, että ryhdyt diplomaattisin sanankääntein myyräntyöhön. Minusta oli hyvä, että Kaarina Hazard sanoi suorat sanat Tony Halmeesta, kun tämä kupsahti. Kaarina pilkkasi Tonya, mutta pääpointti oli irvailla "tiedotusvälineille" siitä, miten ne yhtäältä vuosikausia pilkallisesti herkuttelivat Tonyn toilailuilla ja toisaalta esittivät hänet katujen kasvattamana sankarimarttyyrinä. Tekopyhää kuviossa oli juuri se, että lööppimaakarit tieten tahtoen masinoivat sekä pilkkaamisen että siitä suivaantumisen. Sitä paitsi, Kaarinahan puhui Tonysta sillä samalla räävittömän vitsikkäällä staililla, joka oli Tonyn normaali puheenparsi ja hänen paras puolensa muutenkin.
Tilaaja-tuottajamallin (siis markkinalogiikan) käyttöön otto kuntapalveluiden tuottamisessa Yhtiöiden ja liikelaitosten perustaminen, jotta palveluita olisi helpompi tuotteistaa vientiin Yhtenäisen pääkaupunkiseudun metropolialueen kehittäminen
Ansioverotuksen keventäminen
Yrittäjän omistusasunnon suojaaminen konkurssilta yrittäjäriskin pienentämiseksi
Yritysten aseman vahvistaminen yliopistohallinnossa
Kansainvälisille yrityksille suunnatun markkinoinnin lisääminen
Työttömyysturvan ehtojen tiukentaminen vapaamatkustajuuden estämiseksi Kotitalousvähennyksen korottaminen ja laajentaminen uusiin palveluihin
Korkeakoulutuspaikkoja kohdentaminen yritysten mahdollisille kasvualoille
Verotuettu "vaihtoehtopörssi" pienille yrityksille
Alkoholin ja tupakkatuotteiden verotuksen kiristäminen Julkisen terveydenhuollon maksujen korotus j
Opintoseteli Opetuksen maksullisuus muualta tuleville ja hitaasti valmistuville Yliopistovirkojen lakkauttaminen Asuntotuotannon lisääminen pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten osaajien houkuttelemiseksi
Teemu Mäki
Venäjän ja kiinan kielten opetuksen lisääminen
McKinsey&Company
Osallistu lä
he
llä änestämä kuvasi ja ä alo ttämällä v
uvia! parhaita k
Globbarit etsivät hyviä kuvia ja tunnelmia eri puolilta Suomea. Kuvia Suomesta -valokuvakilpailun voittajakuvat pääsevät globbarien korttikampanjan kuvitukseksi.
Lähetä kuvasi 25.4. mennessä ja osallistu kilpailuun osoitteessa www.globbarit.fi/kuvia_suomesta. Muista myös äänestää suosikkikuviasi kilpailun kuvagalleriassa!
Mitä hyvää Suomessa on? www.globbarit.fi/kuvia_suomesta
14
2
2010
Eurooppalaiset naiset ansaitsevat samanarvoisesta työstä keskimäärin 17,6 prosenttia miehiä vähemmän. Euroopan komissio 23.2. Eläinlääkäri antoi puhtaat paperit ilmiannetuille tiloille
kuvanneita eläinoikeusaktivisteja moittivaa Närpiön kunnaneläinlääkäriä syytettiin jo syksyllä leväperäisyydestä eläinsuojelutarkastusten teossa. Kunnaneläinlääkäri Esa Kääntee tarkasti lokakuussa mustasaarelaisen sikatilan aktivistien ilmiannon perusteella, mutta ei löytänyt sieltä huomautettavaa. Helmikuussa Kääntee tarkasti turkistarhaajien liiton STKL:n puheenjohtajan Ulf Enrothin minkki- ja kettutilan ja totesi sen moitteettomaksi.
T U R K I S TA R H O I L L A
Eläinaktivistit kuvasivat salaa tarhoilla
-yhdistys on saanut käsiinsä nimettömänä pysyttelevien kuvaajien materiaalia 30 suomalaiselta turkistarhalta. "Suomessa tapetaan joka vuosi kolme miljoonaa eläintä turkiksiksi", yhdistyksen tiedottaja Janna Rancken aloittaa. "Suomi sijoittuu
O I K E U T TA E L Ä I M I L L E
fifi.voima.fi Koonnut Pertti Laesmaa
maailman mittakaavassa toiseksi ketunnahan tuotannossa, suurempi on vain Kiina." Turkistarhoja maassamme on reilu tuhat. "Suomessa tuotetuista turkiksista 98 prosenttia menee vientiin, pääasiassa Aasiaan. Siitä kahdesta prosentista mitä tänne jää, menee 98 prosenttia turk turkissomisteiksi eli
esimerkiksi takkien huppujen reunoihin." Yksi turkistarha työllistää keskimäärin 0,7 henkilöä ja on suurelle osalle tarhaajista vain sivubisnes. "Sirkka-Liisa Anttila voisi halutessaan kieltää tarhauksen heti."
Katso videokooste Fifistä. www.adressit.com/tarhauskielto
Kotus-työryhmä ehdottaa Kotukselle uutotukselle ta nimeä. Koska täällä ei enää entiseen malliin tutkita, pitää tutkimus-sana poismus-sana taa nimestäkin. Uusi Kotus olisi Kotimaisten kielten keskus, och samma på svenska. ma Toisaalta kotimaisista kielistäkään ei jää paljon jäljelle, kun on viitomakieli, romani ja saamen kielet lähtisivät yliopistoivät hin. Että ei me taideta sitten olla kuin joku keskus vaan." skus Terhi Ainiala, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, tkimuskeskus, Hiidenkivi 1/2010
Kauhajoen koulusurman tutkintaryhmä suosittaa tiukennuksia aseiden saatavuuteen. Toinen tutkimus muistuttaa, että pienasekeskustelussa unohdetaan naisten rooli aktiivisina toimijoina.
Me teatterin näyttelijät emme ole sillä tavalla julkiä suuden henkilöitä, kun emme ole telkkarista tuttuja. arista Esimerkiksi kesäteatterin Toppilan möljän ensi kesän esinsi tyksiä mainostetaan sillä, että tule katsomaan tv:stä tuttun ja näyttelijöitä. Ilman nimiä! Todelliset, televisiosta tutut evisiosta tähdet tulevat kesällä Toppilan möljälle." Tuula Väänänen, Teatteri 1/2010
Tuntui absurdilta, että profiilikuvissaan pullo kädessä riekkuvat kaverit muistelivat kaihoisin sanankääntein ystäväänsä jättäessään viimeiset terveiset isännättömäksi ännättömäksi jääneen profiilin seinälle. Facebookin hautajaisissa ei ole ajaisissa pukeutumisetikettiä, mutta voit osoittaa tyylitajusi klikkaamalla "tykkää"-nappia osuvan osanoton kohdalla."
Aasialaisista puhuminen yhtenä joukkona on tietty sama kuin kutsuisi suomalaista gigoloksi." Antti Toivonen, Markkinointi&Mainonta 3/2010
Pienasekonflikteissa kuolee eniten ihmisiä.
Sampo Rouhiainen, Turun ylioppilaslehti 2/2010
Kuopion kampustoimittaja irtisanottiin tuotannollistaloudellisista syistä ja Joensuun kampustoimittajalle pantiin lisätunteja. Lain mukaan ketään ei sovi potkaista pihalle, jos jollekulle lisätään työtunteja. Hiekkalaatikkoleikkejä voisi jatkaa loputtomiin ja pyytää kerhotädeiksi ammattiliiton lakimiehet." Veera Järvenpää, Uljas 11/2010
A S E I TA pidetään vain miesten asiana, ja mieskuva-analyysi ohitetaan. Naiset ja vähemmistöt nähdään uhreina", Henri Myrttinen sanoo. Valmiita muotteja naisten ja miesten osallisuudesta pienaseväkivaltaan ravistelee tutkimus Sexed Pistols: The Gendered Impacts of Small Arms & Light Weapons (2009). Myrttinen on yksi sen toimittajista. "Esimerkiksi Suomen sisällissotaa on tarkasteltu vain miesnäkökulmasta. Punakaartissa oli myös naistaistelijoita."
nä nä, jotka saavat rah ja naisia." rahaa Myrttinen muistuttaa, että naiset voivat olla myös aktiivisia rauhanrakentajia. Somalialaiset naiset ovat esittäneet runoja rauhan luomiseksi ja Ugandassa naiset osallistuvat aktiivisesti aseidenriisuntaan. pienaseet ovat maailmanlaajuinen ongelma. "Kosovon, Nepalin ja Sierra Leonen sisällissodat olivat pienasekonflikteja. Kun yleisesti maailmalla puhutaan sodan uhista, keskusteluun nousevat järeämmät aseet, kuten neutronipommit ja tankit. Unohdetaan, että pienasekonflikteissa kuolee eniten ihmisiä. Jenkeissä kevyitä aseita on enemmän kuin missään muussa maassa." "Helposti saatavia aseita käyttävät niin siviilit kuin sotavoimat. Usein paikoissa, joissa on nuori väestö ja suuret tuloerot, on paljon pienaseväkivaltaa", kertoo Myrttinen. Määritelmä ei kuitenkaan päde hänen nykyiseen kotikaupunkiinsa Jakartaan.
MYRTTISEN MUK AAN
Olisiko ongelma sittenkin työelämässä, joka tuntuu nykyään monella alalla toistavan sokeasti kestämättömiä toimintatapoja? Tehtäviin halutaan motivoituneita, nälkäisiä ja adrenaliinia uhkuvia nuorukaisia, joiden presenssi täyttää huoneen. Motivaatio on kuitenkin usein teeskentelyä, eikä ole järin inhimillistä edes odottaa mitään muuta. Ihannetyöntekijä on amerikkalaiseen tapaan ainakin verbaalisella tasolla minäänsä täynnä. Itsevarmuutta korostetaan yli kykyjen. Mitä ihmettä työelämä tekee tällaisilla oman elämänsä sankareilla?" Annu Nieminen, Aino 1/2010
tukivat sissiliikettä tuomalla ruokaa ja viemällä viestejä sekä kantamalla aseita", Myrttinen jatkaa. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus Itä-Timorilta ja Indonesiasta. Myrttinen muistuttaa, että Acehin rauhanneuvottelijat unohtivat naistaistelijat, vaikka YK:n päätöslauselma velvoittaa ottamaan huomioon naiset rauhanrakentamisessa. Ajateltiin, että he voisivat vain palata takaisin kotihommiin. "Kansainvälisissä neuvotteluissa unohdetaan sukupuolikysymykset ja käsitellään vain abstrakteja asioita."
" I TÄ -T I M O R I L L A N A I S E T
ta, hän seuraa kotimaan tapahtumia. "Miksi pienaseväkivallassa puhutaan niin vähän sisäisestä syrjäytymisestä? Ja miksi Suomessa on niin paljon pienaseita?" Keskustelussa esitetään, että metsästysaseet ovat osa kulttuuriamme ja että suomalaiset tietävät miten aseita käytetään. "Mistä metsästyskulttuuri tulee ja miksi se on niin miesvaltaista?" Myrttinen jatkaa kyselemistä. Hän myös korostaa, että uudenvuoden ampumavälikohtauksessa nostettiin esille etninen asema, ei miesnäkökulmaa. "Kauhajoen ja Tuusulan koulusurmaajilla oli keskiluokkainen tausta. Kyseessä ei ole fyysinen vaan henkinen syrjäytyminen." Asefetissien kulttuureissa partahöyliä myydään hävittäjäkoneiden avulla. Tästä huolimatta Myrttinen ei usko, että pienasesurmat ovat vain miesten asia. "Muistat varmaan Albertinkadun ampumaratasurmat, joissa asetta käytti Nokian insinöörinainen."
Eeva Suhonen
poissa Suomesta noin kymmenen vuotVA I K K A M Y R T T I N E N O N O L L U T
Pienaseiden maailmanpolitiikka
· Kongossa naisia raiskataan aseilla. Samaan aikaan osa naisista osallistuu aseiden kätkemiseen. · Sierra Leonessa ja useissa muissa Afrikan maissa pienet tytöt on pakotettu aseisiin ja seksiorjiksi. · Haitilla naiset ovat perustaneet aseellisia itsepuolustusjengejä. · Pohjois-Irlannissa naiset salakuljettavat aseita ja saavat siitä elantonsa. Lastenvaunut toimivat salakujettajien esirippuna. · Panaman sodan jälkeen Latinalaisessa Amerikassa kuolee edelleen valtavasti ihmisiä pienaseväkivaltaisuuksissa.
Muumit pois laaksosta. Petri pois maljasta. Maailma pois kaikkeudesta. Karjala pois piirakoista. Pois se minusta, soljuu rupattelu sopuisasti bittiavaruudessa." Joona Saulamaa, Maailman kuvalehti 2/2010
merkitystä sekä aseellisissa konflikteissa että kotiväkivallassa. On maita, joissa ei ole virallisesti sotatilaa, mutta aseellinen väkivalta on varsin näkyvää. Ja naiset voivat olla tavalla tai toisella aktiivisia. "Sen lisäksi, että konfliktissa on mukana äitejä, taistelevia miehiä pidetään seksikkäinä toiminnan miehiPIENASEILLA ON
Ann Sundholm ja tuleva Galleria Titanik. Kuva: Tiina Nyrhinen.
Koko ARTE 50 vuotta 29.1.2.5.2010 kuva
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO
Näyttelyn oheisohjelma: Taiteilijatapaamiset sunnuntaisin klo 14 28.3. Arten 1960-luku: Raimo Aarras, Juhani Vikainen, Jorma Jaakkola 11.4. Arten 1970-luku: Harro Koskinen, Erkki Mykrä, Matti Helenius 18.4. Arten 1980-luku: Hilkka Könönen, Ann Sundholm, Anna-Maija Aarras 25.4. Arten 1990-luku: Minna-Maija Lappalainen, Anu Vaisto, Tiina Vainio, Erika Adamsson 2.5. Arten 2000-luku: Visa Suonpää, Paula Väinämö Keskustelutilaisuudet keskiviikkoisin 3.3.24.3. klo 18 Museolab-työpajat keskiviikkoisin 3.2.17.3. klo 1719.30 Teemapäivä lapsille ja perheille su 21.3. klo 1015
Oheisohjelmiin pääsylipun hinnalla! Kysy myös lisää edullisesta Arte Vip-passista. Lisätiedot www.wam.fi
Jani Ruscica, 29.1.11.4. Erkki Nampajärvi, 16.4.30.5. Jiri Geller, 11.6.12.9. Hanna Haaslahti, 1.10.14.11. Julie Nord (DK), 26.11.201016.1.2011
TURUN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO
ITÄINEN RANTAKATU 38, 20810 TURKU AVOINNA TI, TOSU 1018, KE 1220
W Ä I N Ö A A LT O S E N M U S E O
www.turuntaidemuseo.fi
16
2
2010
Johtajat kokevat olevansa yksin eettisesti haastavissa tilanteissa, Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo. Kasvista kouluun!
kunnallisessa Globala-lukiossa eletään sen opettaman vastuullisen ympäristöopin mukaan: koulussa tarjotaan joka päivä vain kasvisruokaa. ETC-lehti kertoo, että kun ehdotettiin listalle myös kalaa, opiskelijat protestoivat. "70 prosenttia oli sitä mieltä, että pitää tarjota vain kasvisruokaa", rehtori Lars Benon kertoo. Oulussa ollaan samoilla linjoilla: Yle uutisoi helmikuussa, että koululaisten mielestä kasvisruoka voittaa rössypotun, tuon pohjoissuomalaisen veripalttuherkun.
TUKHOLMALAISESSSA
Eläinterroristit oikeudessa
suuroperaation myötä maan eläinaktivisteja kohtaan kymmenen henkilöä joutuu 2. maaliskuuta oikeuden eteen. Satoja poliiseja osallistui toukokuussa 2008 käynnitstettyyn operaatioon. Syytteenä tuominä tuilla on rikolliseen järjestöön kuuluminen ja järjestöön rekrytointi.
I TÄ VA L L A N P O L I I S I N
Itävallassa otettiin pari vuotta sitten käyttöön lähinnä mafiaa ja terroristeja vastaan suunnattu laki, jota nyt käytetään myös aktivisteja kohtaan. Lain mukaan ei ole sallittua muodostaa yli kymmenen hengen ryhmää, jota johdetaan yrityksen kaltaisesti ja joka tähtää
poliittiseen tai taloudelliseen muutokseen rikollisen toiminnan kautta. Rikosnimike täyttyy aktivistien kohdalla tehotuotantotilojen luvattomasta kuvaamisesta sekä esimerkiksi juli julisteiden liisteröinnistä. Jukka Vuorio Vuori
Pienen ketun valinta
TÄ N Ä Ä N K I R J O I TA N Y S TÄ VÄ S TÄ N I . Luonani asui monta vuotta sitten pieni tyttökettu, kuulemma isosta tarhasta peräisin. Alussa se pelkäsi kaikkia ja kaikkea. Se oli kipeä: jalat olivat vääntyneet ja suolistohäiriöt pahoja. Parissa päivässä se ystävystyi koirien kanssa ja asui meillä koko talven, keväällä katosi.
KORRUPTOITUNUT
Veden kaupallistaminen ei ole uusi ilmiö.
SAIN HARVINAISEN TILAISUUDEN
seurata ketun kasvua ja kehittymistä. En halua väittää, että kettu olisi samanlainen kuin koira en tykkää yleistämisestä, jokaisella koiralla, kissalla ja muulla eläimellä on oma luonne. Mutta kokemukset koirien auttamisesta helpottivat myös ketun kanssa. Ajan kuluessa ketun terveys parani. Se oppi juoksemaan vammaisilla jaloilla. Monipuolinen ruoka, lääkkeet ja liikunta paransivat sen oloa. Olin onnellinen, kun näin, miten pieni eläinlapsi juoksi lattialla vihreän lelujäniksen kanssa. Se leikki. Ketulla oli omat äänet ja ilmeet erilaisille tunteille ja tarpeille. Hän teki valintoja ruoasta, ystävistä, tekemisistä. Jos hänellä oli tylsää, hän rikkoi jotain tai juoksi ympäri taloa pudotellen tavaroita hyllyiltä. Kettu teki, mitä itse halusi, eikä minulla ollut aikomusta sitä kesyttää. Minusta hän ei pitänyt, eikä muutenkaan ihmisistä. Kuka häntä voisi siitä syyttää. Hän tiesi, että minulla oli ruokaa, ja se oli ainoa syy kommunikoida kanssani.
hallitus" lukee asuntos" vaunussa, joka on törsa, röttänyt Eduskuntatayt edessä jo lon älakossa viikkotolkulla. Nälkälakossa oleva Marko Sihvonen on ilmoittanut, että moittanut, nyt on "meneillään luonnonvarojen ja onnonvarojen kansallisomaisuuden yksityistäminen monilla pohjavesialueilla". lla". Pelko vedestä ei ole haihattelua. e Worldwatch Institute on julistanut, että "vesivaje saattaa olla aikamme a nlaajuinen väheksytyin maailmanlaajuinen ympäristöhaaste".
M Y Ö S B I S N E S M A A I L M A tietää vesikriisin vakavuuden. Water Scarcity & ing Climate Change: Growing Risks for Buportti sinesses & Investors -raportti varoittaa yrityksiä vesipulasta. Kriisi luo vesibisnekselle markkinat. Veden kaupallistaminen ei ole aminen e uusi ilmiö. Jo vuosien ajan Maailn lman kauppajärjestö WTO tehnyt töitä markkinoiden avaamiseksi. seksi. Tosin EU:n vesidirektiivi määritteektiivi i lee, että "vesi ei ole tavallinen kaupal vallinen kaupallinen tuote, vaan pikemminkin perintö, jota on sellaisena suojeltava, puolustettava ja kohdeltava". Kaupallista käyttöä ei ole kielletty.
omaisuutta vaan koko kansan yhteisomistusta. Tulevassa vesilaissa myös pohjavesi on määritelty liiketoimille avoimeksi kauppatavaraksi. demokraattista muutosta edistävä Polaris Institute on kiinnittänyt huomiota vesiyritysten viherpesuun. Esimerkiksi YK:n Global Compact on yritysten vapaaehtoinen sitoumus ympäristö- ja sosiaalisten standardien noudattamisesta. Vain sen allekirjoittajat voivat vahvistaa CEO Water Mandate -julistuksen. Ne molemmat ovat alusta alkaen t alkaen olleet vesiaktiivien kritiikin kohteena. CEO Water Manko date todellisena tarkoituksena on ten daten
K ANADALAINEN
katsottu olevan helpottaa vo voittoa tavoittelevien yhtiöiden vesiläht vesilähteiden ja -palveluiden kontrollia. Allekirj Allekirjoittajiin kuuluvat maailman suurin vesiyhtiö v SUEZ ja suurin pullovesiyhtiö Nestlé Pep sekä suuret alan toimijat PepsiCo- ja Danone-ryhmä. Globaalin vesikriisin oloissa on vain ajan kysymys, milloin kauppoja todelkauppoj la ryhdytään hieromaan. Helsi Helsingin Veden tapaus osoittaa, ettei ajatus ole aja vieras suomalaisten vesilaito vesilaitosten piirissä. Kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos lakkautettiin vuonna 2009. Vuoden 2010 alussa Espoon, E V Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien vesilaitokset yhd yhdistyivät YTV:n kanssa Helsingin seudu ympäseudun ristöpalveluiksi (HSY). Vesihu Vesihuollosta huolehtii organisaatio HSY Ve Vesi.
Olli-Pekka Ha Haavisto
K E VÄ Ä N T U L L E S S A K E T T U M E N I
metsään aluksi pariksi tunniksi, sitten pariksi päiväksi, sitten viikoksi. Lopulta se katosi kokonaan. Se oli tehnyt valinnan. Puhutaan, että häntä ja hänen perhettään on nähty, mutta en tiedä, onko se totta. Miksi puhun tästä tänään? Kettu oli yksi tapaus: hän sai mahdollisuuden elää luonnollista elämää. Miljoonat ketut ja muut eläimet maailmassa elävät toisin, kuten näemme tarhauskielto.fi-sivuilla. Tällä jutulla tervehdin Suomen eläinoikeusaktivisteja.
Suomalaiset hankkeet
L A K E U D E N V E S I O Y on tutki-
tutkii, kuinka Maailmanpankki ja suuret vesiyritykset edistävät järjestelmällisesti vesipalvelujen yksityistämistä. Se on luonut valtavan määrän yksityistämisen ja kaupallistamisen asiantuntijoita, jotka edistävät veden uudelleenmäärittelyä kaupalliseksi hyödykkeeksi. Tälle on myös EU:n vesidirektiivin avoin.
SOSIOLOGI MICHAEL GOLDMAN
Kadri Taperson
valmisteleva toimikunta on esittänyt lakiin vedenottotarpeiden hierarkisointia, ensisijalla paikalliset vedenottotarpeet. Nyt esityksessä mainitaan myös se vaihtoehto, että "luvanvaraisuus ulotettaisiin yhdenmukaisesti myös veden siirtämiseen muualle. Tällä tarkoitettaisiin ottamista, joka tapahtuu kaupallista tarkoitusta varten." Tähän asti Suomen pohja- ja pintavedet eivät ole olleet maanomistajan
SUOMEN VESILAKIA
nut Pohjankankaaseen kuuluvia pohjavesialueita Karvian kunnassa. Esiintymä on laaja, pituus lähes 100 kilometriä ja leveimmillään kilometrin. Sen vesi on ensiluokkaista. Pohjavettä muodostuu 17 000 kuutiota vuorokaudessa. Paikallisten asukkaiden mielestä vedenottokapasiteetti ylittäisi reilusti noiden kuntien ja yritysten vedenottotarpeet. Lakeuden Vesi perustelee ylikapasiteettia asukaskeskittymien ja yhtiöiden kasvavilla tarpeilla, mutta tämä ei sulje pois pulloveden myyntiä ulkomaille.
M Y Ö S O U L U N V E S I O Y: L L A on
kimääräinen vedenotto vuoteen 2020 mennessä 32 500 kuutioon vuorokaudessa. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan keskivedenkulutus on laskenut koko 1990-luvun ajan väestönkasvusta huolimatta ja oli 2007 vuorokaudessa 27 556 kuutiota. Nykykulutuksen ja ennusteen ero on 4 944 kuutiota eli 4 944 000 litraa. Suuruusluokkaa havainnollistaa, että vuonna 2004 Helsingin Vesi aikoi myydä pullovesiyhtiönsä Nord Waterin kautta neljä rahtikontillista Päijänteen vettä eli 700 000 pulloa SaudiArabiaan. Sittemmin kaupat tosin sählättiin, ja Nord Water meni nurin.
Viinivaaran pohjavesihankkeen mukaan nostaa päivittäinen kes-
Olli-Pekka Haavisto
1 TOISIN KULTTUURIVIHKOT /10 KERTOO
Yhden totuuden maa
nihkeästi Miksi Suomessa suhtaudutaan iin? Jorma Mäntylän essee. eri mieltä olev
KIRJOITUSKILPAILU
13.2. 1.5.20 10
Oletko toisinajattelija?
okoski, Vastaajina Leena Vilkka, Jukka Pelt ala. n, Ulla Klötzer, Raija-Sinikka Rant Lars Österma
TYÖ, L E I K K I JA LUOMI N E N
EUROA. PALKINTOSUMMA YHTEENSÄ 4000 A, VÄINÖ LINNAN SEURA, JÄRJESTÄJÄT: LAURI VIITA -SEUR F.E. SILLANPÄÄN SEURA, TSL JA KSL.
Tuom arist ossa ovat muk ana kirja ilijat Taija Tuom inen ja Niina Haka lahti sekä kirja llisuu dent utkij a Antt i Salm inen lyriik ka Kilpa iluss a on kaks i sarja a: proo sa ja Voit tajat julki stet aan 0 Työv äenk irjall isuud en päiv ässä 28.8.201 lla Työv äenm useo Wer staa
Hassan Blasim
poa missään, Kirjailijana oleminen ei ole help erityisen vaikeaa se on Irakissa. mutta
Ja paljon muuta!
VAIN 9 ulttuurivihkot.fi suoraan kustantajalta: tilaus@k Akateemisesta kirjakaupasta tai
ww w.t yov aen m
Osa llist umi soh jeet : a www.tyo vaen mus eo.fi /kirj allisu udenpaiv
j
Keskustelut, blogit, uutiset, videot, tilaukset
www.kulttuurivihkot.fi
KINTOSUMMA YHTEENSÄ 4000
EUROA.
Räväkkä kansainvälinen laatulehti rauhasta & politiikasta, tasa-arvosta & oikeudenmukaisuudesta.
Vaihtoehtoisesta vasemmistosta,
ja
ta uudenlaises ta sosialismis
LUOKKATAISTELUS
TA
Kestotilaus
Tilaa Ydin!
Opiskelijatilaus 20 euroa / vuosi, kolme vuotta
Vuositilaus
kiinnostuneen kirjanmerkki
Tutustu myös kerran viikossa ilmestyvään Tiedonantaja-lehteen. 3 kk 25 e (opiskelijat ja työttömät 20 e). Tilaukset p. (09) 7743 810 tai www.tiedonantaja.fi
28
/ vuosi
www.ydinlehti.fi
35
/ 4 nroa
VASEMMISTONAISTEN
VERKOSTOLEHTI
Kansainvälisenä Naistenpäivänä juhlitaan
Fiksu sijoittaa mielenTERVEYTEEN!
TILAA nyt itsellesi Mielenterveys-lehti
Saat tietoa
· mistä mielenterveys rakentuu · mistä voimia itselle ja ystäville · mikä auttaa, kun elämä satuttaa Mielenterveys-lehden lukijana saat tuoretta tietoa mielenterveydestä. Tule mukaan, ota kantaa ja osallistu!
100 VUOTTA
VASEMMISTOLAISTA
FEMINISMIÄ!
Saat näytenumeron
puhelin 09 615 516/tilaajapalvelu tai tilaukset@mielenterveysseura.fi
SISKOT, BARRIKADEILLE!
w w w . v a s e m m i s t o n a i s e t . f i
Tilaa ilmainen Pippurin näytenumero: aila.saarela-kurtelius@vasemmistoliitto.fi
49. vuosikerta 6 numeroa vuodessa 12 kk määräaikaistilaus 42 euroa kestotilaus 35 euroa
2
2010
MA ALISKUU
19
Sateenkaaren päässä on...
...hakkuuaukea.
E LO K U VA
I I M E A I K O I N A filmien avulla on kampanjoitu ainakin sikojen ja turkiseläinten pelastamisen puolesta. Luonto-Liittokin elää ajan hermolla ja järjestää metsäaiheisen elokuvakiertueen kevään aikana. Suomessa on runsaasti puupeltoa, VA N H A F R A A S I K U I T E N K I N O N , että kylmutta erittäin niukasti vanhaa, luonnonlähän Suomessa metsää riittää. tilaista metsää. Yli 95 prosenttia metsistä "Kysyimme useilta ihmisiltä, paljonko on talousmetsää, joka ei monimuotoisuuhe ajattelevat Suomessa dessaan pärjää lähellekään olevan luonnontilaista metsta aarniometsille. Luontojärole sää. Jotkut ehdottivat, että sien pu iset jestöt ovat jo pitkään vaatiMet 60 prosenttia! Meille on t ihm neet metsähallitusta suojehuva an luotu illuusio, että metsää lemaan valtion mailla olevat pu a riittää jossain Kainuussa ja leimat ti vanhat metsät. Tähän asti lpos aktivistit ovat kuitenkin jouhe i. Pohjois-Karjalassa. Tosirtäjiks asiassa ikimetsää on yksi tuneet katsomaan sivusta iipe prosentti Suomen metsistä viherp metsäkoneiden möyrintää. Lappia lukuun ottamatta", Yksi kolmesta kiertueella Seppo sanoo. esitettävästä elokuvasta on Sanni Sepon "Montako puuta pitää pystyssä olla, ja Ritva Kovalaisen Sateenkaaren pää, joka että sitä sanotaan metsäksi? Elokuvaa kertoo Suomen itäisimmän kolkan, Ilotehdessä mittailimme minuuteissa, kuinka mantsin ihmisten ajatuksista tehometsäisoja metsiä löysimme. Lähdimme kävetalouden runtelemasta kotiseutumaiselemään metsän reunasta ja laskimme, mastaan. kauanko kestää kävellä toiselle reunalle. Löysimme enimmäkseen kolmen ja viiden S A N N I S E P P O ja Ritva Kovalainen, miksi te minuutin metsiä", Kovalainen kommentoi. teitte tämän elokuvan? Metsää ei nähdä puilta? "Luonnonsuojelijat, siis metsien puo"Lehtiä lukemalla saa helposti käsilesta puhuvat ihmiset, leimataan helposti tyksen, että puuta on enemmän kuin koshelsinkiläisiksi viherpiipertäjiksi, joilla ei kaan. Lisää hakkuita, ja puut pitäisi saada ole ymmärrystä metsäseutujen elämästä. Halusimme tutkia, onko tämä vastakkain- tehtaisiin. Puumassaa on kyllä paljon, metsää ei", Kovalainen sanoo. asettelu totta.
V
valainen kertoo. "Halusimme tuoda vaihtelua siihen asetelmaan, että julkisessa metsäkeskustelussa sananvalta on annettu pelkästään alan ammattilaisille. Puheissa ei emotionaalisille asioille anneta painoarvoa, vaikka kotiseudun radikaali muutos on merkittävä asia. Hakkuukuvat muistuttavat monesti sotakuvastoa", Seppo toteaa.
tehdään muka jotain tulevaisuudensuunnitelmia, mutta todellisuudessa ne ovat todella lyhytaikaisia", Seppo miettii. Mitä me sitten voimme tehdä metsien puolesta? "Jos omistaa metsää, kuten yllättävän moni kaupunkilainen muuten omistaa, kannattaa miettiä tarkkaan, millä tavoin sen taloudellisen hyödyn korjaa, jos on pakko. Toivottavasti kaikki tietävät avohakkuiden vaihtoehdoista", Seppo miettii. "Vallankahvassa olevien pitäisi rohkeasti tehdä päätöksiä luonnon hyväksi, ja yksittäisten ihmisten eli äänestäjien pitäisi vaatia päätöksiä. Kyllä niitä pelisääntöjä noudatetaan yllättävän hyvin sen jälkeen kun säännöt on tehty. Viimeksi se tuli esiin esimerkiksi ravintolatupakoinnin kautta. Monesti joutuu vain pettymään päättäjien pelkoon tehdä päätöksiä", Kovalainen sanoo.
Jukka Vuorio Sepon & Kovalaisen Sateenkaaren pää Luonto-Liiton järjestämällä Hävitetty metsä -elokuvakiertueella. 3.3. Joensuun Väen talossa kello 18, 18.3. Turun Kirjakahvilassa kello 19, 8.4. Oulun elokuvateatteri Studiossa kello 18 & 24.25.4. Helsingissä Suomen sosiaalifoorumissa.
"Olennaista elokuvassa ovat henkilöt. Heitä ei ohjattu mitenkään, pyysimme vain kertomaan vapaasti ajatuksia metsäsuhteesta. Ilmeni, että seudun asukkaat ovat tehometsätalouden vastustajia", Ko-
E L O K U VA S S A N N E sanottiin, että jokainen sukupolvi tuhoaa jonkin asian. Miksi? "Ihmisellä on jokin tietty järjettömyys elää vain nykyhetkeä. Siis kyllähän sitä
TOIMINTA
Maanantaiklubilla keskustelemassa Laura Rissanen & Maija Hakanen & esiintymässä steelpan-kitaraduo Mikko Nousiainen & Valtteri Bruun Helsingin Milenkassa kello 19. 1 3. 3. KRIIT TINEN PYÖR ÄRETK I, lähtö Havis Amandan patsaalta kello 13, reitti kulkee Kampin, Töölön, Rautatieaseman, Kallion ja Sörnäisten kautta takaisin keskustaan & Lasipalatsin aukiolle, www.maanystavat.fi/liikenne. 20.3. MAHDOLLISUUK SIEN TORI, torin tarkoituksena on herättää ihmisten kiinnostusta maailmanlaajuiseen & paikalliseen yhteisvastuuseen, maailmankauppa Elimu järjestää yleisötapahtuman Rovaniemen Wiljamissa kello 1317. HELSINKI YMPÄRISTÖTOIMINTATAPA AMINEN 13. 14.3., tule vaihtamaan ajatuksia & suunnittelemaan ruohonjuuritason ympäristö- & ilmastotoimintaa, la & su kello 12 alkaen sosiaalikeskus Satamassa, www.hyokyaalto.org.
1 .3. HIILINEUTR A ALIIN HELSINK IIN?
TAPAHTUMAT
Kansainvälisen Naistenpäivän aattojuhla, uus- & kantasuomalaisten naisten yhteinen juhla, keskustelua, laulua, runoja &
5.3. K ASVOTUSTEN
Klaus Welp
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi
tanssia Helsingin Caisan Sasoittimia & löytöjä, kello 11 lissa kello 1821.30. VOIMA A 16. SARJAKUVAK IRPPUTORI, MUSIIK ISTA -seminaarissa lauantaikirpparille saa tuoELEKTRONIIKKAPpohditaan laajasti musiikin da myytäväksi kaikenlaista eri käyttömahdollisuuksia sarjakuvaan liittyvää, uusiRINSESSA, kollaasi nuorisotyössä, josta esikirpnukketeatteria, elekt- en tuotteiden osalta pien/ merkkinä Kauhajoella toteupari on tarkoitettu roniikkaa, liveaniomakustantajille, ilmoittettu projekti Kadun Äänet tautuminen:. http://sarjaesitetään illalla Helsingin maatioita ja prinseskuvakeskus.fi/sarjakuvaGloriassa kello 11.3018, sasatuja, työryhmä musikaaliesitys kello 1920, kirpputori/. Kuuma AnkanpoikaHELSINKI SOSI A ALIKESKUS www.kadunaanet.net. 7.3. HELSINK I VINTAGE, ohSATAMAN K AHVIL A, voit tunen, esitys aikuisille jelmallinen myyntitapahtukea Chiapasin zapatisteja Turun Barker-teattema Helsingin Kaapelitehostamalla kapinakahvia & rilla. taalla kello 1118. Satamaa ostamalla kahvisi 1 1 . 3. PL AN-JÄ ÄGA AL A, kotai välipalasi sieltä, tiistaiko perheen taitoluistelu- & sin & torstaisin, Kyläsaamusiikkitapahtuma, josrenkatu 11, kello 1721.30. KULT TUURIENVÄLISEN DI Asa Kiira Korpi, Rockettes & LOGIN TAPAHTUM AT, Kelli Team Unique sekä Anna AbMcLoud-Schingenin esitykreu & Pete Parkkonen esiinset & työpajat, 8.3. monotyvät tukeakseen Planin logi & työpaja kello 1820, kansainvälistä Koska olen perheväkivallan uhri kirjoittyttö -kampanjaa, Helsintaa syvän henkilökohtaisen kirjeen ystävälleen, gin jäähallissa. esityksen jälkeen työpaja, 9.3. Avoin keskustelu 12.3. DESIGN-MY YJÄISET Helsingin Korjaamolla rasismista -työpaja kello 1014, ilmoittautumikello 1821. nen oge.eneh@hel.fi, 10.3. rasismin vastaisen 13.3. NOSTURIN ROCK-K IRPPIS, levyjä, vaatetta,
2.7.3.
työn tekijöille työpaja kello 1014, myös ilmoittautuminen & 10.3. monologi: Mitä tahansa, paitsi musta, mentaalimatka afrikkalaisamerikkalaisen naisen elämään, kello 18-20, Caisassa, tapahtumat englanniksi. SEINÄJOKI MARS 2010, tapahtuma musiikkialan toimijoille 17.21.3. Musicology in the 3rd Millennium -symposium, ammattilaisseminaari & Alkupiste-kulttuurifestivaali Seinäjoella, www. rytmikorjaamo.com/mars/
KURSSIT & TYÖPAJAT
5.3. NA AMIOPAJA, tutustu naamioiden käyttöön eri puolilla maailman & valmista oma naamiosi, koko perheen työpaja Espoon Helinä Rautavaaran museossa kello 1215. 10. 3.
SARJAKUVAN PERUS - & JATKOKURSSI
KILPAILUT
SUOMI T YÖAIHEINEN KIRJOITUSKILPAILU 1.5. asti,
kirjoita teemalla Työ, leikki & luominen, kilpailussa on kaksi sarjaa, proosa & lyriikka, voittajat julkistetaan Työväenkirjallisuuden päivässä Werstaalla 28.8., kilpailuohjeet www.tyovaenmuseo.fi/kirjallisuudenpaiva.
KOITON L AULU JÄRJESTÄ Ä SÄVELLYSK ILPA ILUN,
tavoitteena on löytää kriittisiä sanoituksia & uutta musiikillista ilmaisua lauluja, jotka edistävät ihmisarvoa & oikeudenmukaisuutta, kilpailuun voivat osallistua sekä säveltäjät että sanoittajat, myös työpareina & ryhminä, kilpailuaika päättyy 31.5. & tulokset julkistetaan elokuussa, www.koitonlaulu.fi/savellyskilpailun_2010_saannot.pdf.
613-vuotiaille keskiviikkoisin 12.5. asti Helsingin Sarjakuvakeskuksessa kello 1516.30, mukaan voi tulla joko koko kurssille tai muutamalle kerralle, kurssi on sopiva kaikille. HELSINKI NUORTEN TORSTA IT YÖPAJAT, Sarjakuvakeskuksella tutustutaan sarjakuvien maailmaan ja harjoitellaan sarjakuvien tekemistä 1219-vuotialle nuorille suunnatussa työpajassa joka torstai kello 1418. PERJANTAIT YÖPAJAT, Sarjakuvakeskuksen avoin & maksuton työpaja, kaikki sarjakuvakeskuksen tekniikka on käytössä, joka viikon perjantai kello 1419.
LUENNOT & KESKUSTELUT
2.3. HOLOK AUSTI ISR AELIN ITSENÄ IST YMISEN
TAUSTALL A, Antero Holmila luennoi Israel vuon-
na 5770 -luentosarjassa Helsingin yliopiston päärakennuksessa, sali 13, kello 18.
20
MA ALISKUU
2
2010
Karstein Volle
Taneli Karvinen
Aiju Salminen
Otso Höglund
Euphoria Borealis esittää valikoiman turkkilaisia (mielen)maisemia mukana myös animaatio ja draqmusiikkivideo. Tekstitys tai puhe englanniksi. pe 19.3. klo 1820
uneksijat
-kasari-ilta
Myllymäeltä. Nähdään mm. animoidun psykedeelinen Hyvää yötä Good Night (1978).
Turkit
Elokuvasta moneksi Vapaa pääsy
päälle
- lyhytelokuvia Turkista
24
MA ALISKUU
2
2010
TI 23.3.
ENTREVEURE / KATSOJA, Margarita Andreun ihmiskehon liikkeitä kuvaavia teoksia 4.4. asti Porin taidemuseon Siivessä & Mediapisteessä, tisu 1118, ke 1120.
PE 26.3.
BARVALO DROM Elinvoimainen mustalaiskulttuuri -näyttely 26.3.29.4. Helsingin Caisassa, näyttely on osa Unohdettu kansanmurha -tapahtumakokonaisuutta.
TO 25.3. KE 24.3.
PALJASTAVAT KUVAT, Hannu Vanhasen kuratoima valokuvanäyttely valottaa suomalaisen & kansainvälisen kuvajournalismin suuria draamoja & julkkissankareiden sekä antisankareiden tähtihetkiä 30.5. asti Tampereen mediamuseo Rupriikissa, tipe 917, lasu 1118. MÁZE, Cèline Clanetin valokuvia saamelaiskylästä 4.4. asti Oulussa, Pohjoisen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, joka päivä 1020.
SU 28.3.
STEVE MCCURRY, retrospektiivi yhdysvaltalaisen valokuvaajan töistä 2.5. asti Salon taidemuseossa, tipe 1018, la 1117, su 1118.
Sanatonta viestintää
K E I K K A Oletko kyllästynyt turhan julistaviin yhtyeisiin? Valitse japanilainen MONO. Toisinaan tekee hyvää luopua sisällöstä ja heittäytyä muodon vietäväksi. Megalomaaniset kitaravallit mukanaan tuova yhtye uskoo instrumenttien voimaan ja jättää puheet vähemmälle. Taannoin näkemäni keikan aikana yhtye ei puhua pukahtanut muuta kuin keikan päättäneen thankyoun, levyillä ei sitäkään. Kielimuurien korkeus vaikuttaa vähäiseen jutusteluun ja lauluosuuksien puuttumiseen, mutta samalla yhtye jättää kuuntelijalle enemmän tilaa tulkitsemiselle. Japanilaisen kulttuurin ollessa hyvinkin konservatiivista voi länsimaisten vaikutteiden kyllästämää epäkonservatiivista musiikkia pitää yhteiskunnallisena kannanottona. Yhtyeen kitaristi Takaakira Goto on
myös kritisoinut julkisesti isojen levyyhtiöiden toimintatapoja ja japanilaista JRock-skeneä yleisemminkin. Pienlevyyhtiöiden listoilla viihtynyt artisti näkee kaikki yhtiöt kapitalismin hapattamina. Näitä näkemyksiä ei MONOn kappaleista kuitenkaan löydy ilman mittavaa tulkintaa. Käsitehirviö postrockin alle kategorisoitu yhtye yhdistää ilmavat särökitarat jousiin ja muihin klasarielementteihin ja onnistuu kuulostamaan erilaiselta kuin Sigur Rós. Siitä pitävät
huolen mukaan sekoitetut noise-elementit. Äänenpaineet ovat keikoilla kohdillaan, takarivissäkin tukat hulmuavat ja tahdistimet pistetään uuteen rytmiin. Tulpat siis keikalle mukaan. MONO vieraili Tarton maanmainioilla Plink Plonk -festivaaleilla pari kesää sitten, mutta sen lähemmäs Suomea eivät ole aiemmin ehtineet. Hyvä, että tämäkin korjaantuu. Jari Tamminen
MONO 28.3. Helsingin Nosturissa.
Teppei
maahanmuuttopoliittinen sanasto
Samalla kun puhutaan niin sanottujen huippuosaajien houkuttelemisesta Suomeen, siirtolaisuuteen EU:n ulkopuolelta kohdistetaan yhä uusia rajoituksia. IT-asiantuntijoiden sijaan huippuosaamista kaivataan kuitenkin ennen kaikkea yhteiskunnan ylläpidosta huolehtivilta ulkomaalaisilta siivoojilta, keittiöapulaisilta, lähihoitajilta, bussikuskeilta tai kebab-pitserian pitäjiltä. osa 3 Maahanmuuttohallinnon käsitys työvoiman nopeasta ja joustavasta TYÖPERUSTEINEN saatavuudesta on eriskummallinen: MAAHANMUUTTO työpaikka tulee olla tiedossa ennen Hallituksen suosima maahan- maahantuloa, edellytyksenä on aymuuton kanava huoltosuhteen liikkeen hyväksyntä alalle. Työlupien parantamiseksi ja osaamispoh- käsittely kestää kuukausia. Työhön jan vahvistamiseksi. pääseekin usein vain erilaisten välitys- ja vuokrafirmojen kautta, millä on omat vaikutuksensa siirtolaisten työehtoihin ja palkkaan. Työmarkkinoiden vaatimasta joustavuudesta vastaavat monesti epävarmimmassa asemassa olevat siirtolaiset, joita ei lueta työperusteisen maahanmuuton piiriin, kuten opiskelijat ja turvapaikanhakijat. Maahanmuuttopolitiikan suurin innovaatio onkin pakottaa ulkomaalaiset oleskeluoikeutensa turvaamiseksi tekemään paskaduuneja, joita suomalaiset eivät enää suostu tekemään.
Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
Juha ti-demokraatti", KuvataideMäki-Jussilan teoksia 7.3. asti akatemian näyttelysarja vie Muu-galleriassa, tipe 1217, vastavalmistuneita taiteilijoiMUSICIANS lasu 1216. ta maakuntiin, ensimmäinen AGAINST RATEINIR A K K AUS, Sari Tennin näyttely 9.5. asti Hämeenlinmaalauksia 7.3. asti galleria nan taidemuseossa, tito 11 CISM 2010, Uusitalossa, tipe 1117, lasu 18, pesu 1117. Beat Warriors, 1216. PORI ENEMM Ä N KUIN EL ÄCristal Snow & SAIJA K IVIK ANK A AN maalaukMÄ! Keräilijän katse -sarjassa sia 14.3. asti Rööperin TaideLars Göran Johnssonin taideSignmark Helsalongissa, ti, ke, pe 1217, to kokoelma, Halli & Aula 30.5. singin Glori1620, lasu 1216. asti, ENTRE VEURE / K ATSOJA, assa. ARTISTS AT WORK, Elina BrotMargarita Andreun ihmiskeherus, Jan Neva & Teemu Korhon liikkeitä kuvaavia teoksia, pela, kolmen taiteilijan näytteSiipi & Mediapiste & VEISTOS! ly haastaa taiteilijaomakuvien Pedagoginen näyttely Maitradition, jossa maalari esittää re Gullichsen & modernismi itsensä ateljeessa mallin kans-sarjassa, Projektihuone 4.4. sa 21.3. asti Korjaamohallin asti Porin taidemuseossa, ti galleria, joka päivä 1117. su 1118, ke 1120. JUSSI PYK YN öljy- & tussimaaSALO VA IHTOEHTOISI A NÄKEMYK SI Ä: HELSINK I PARIISI lauksia 12.3. asti S-Galleriassa, DJIBOUTI, Muddle Liliuksen studionäyttely Fleminginkatu 34, mape 818. 14.3. asti & STEVE MCCURRY, retrospektiivi 2.5. PAR ASTA JÄLKEEN 1.1.2009 Vuosi karikatyrisasti Salon taidemuseossa, tipe 1018, la 1117, tien & pilapiirtäjien silmin 2.3.3.4. Sarjakuvasu 1118. keskuksessa, tipe 1119, la 1016. TAMPERE NYK Y TA ITEEN HUIPULTA, Wilhelm HORREUR, Hertta Kiisken teoksia 4.27.3. NaSasnalin teoksia 30.4. asti Sara Hildénin taipa-galleriassa, kepe 1218, la 1216. demuseossa, tisu 1118. TOIVOO HYMYÄ, Raman Hussainin veistosinstallaatio 5.28.3. ikkunagalleria Alkovissa, avoinna ympäri vuorokauden. VALOKUVA- & VIDEOTAIDE HÄIVÄ, Anna-Maija Aarraksen & Ann Sundholmin kolmiulotteisista teoksia 5.28.3. HELSINKI T Y T TÖ JAPOJAT, Teemu Keisterin, Forum Boxissa, tipe 1117, lasu 1216. Nick Tulisen, Simo Karisalon & Aliisa Piirlan TAMPERE PIIRUSTUSLUOKK A (CROQUIS), Sami valokuvia 5.19.3. uudessa galleria KalleriasLukkarisen installaatio, 52 projisoitua kuvaa sa, Kaarlenkatu 10, tisu 1218. varhaisen internetin tuntemattomista naisisSLEEPERS: NEW YORK CIT Y, Marko Vuorisen vata & piirustusvälineet, näyttelyvieraat voivat lokuvia julkisilla paikoilla nukkuvista newyorosallistua teokseen 14.3. asti Tampereen galkilaisista 10.21.3. 00130Galleryssa, ke 1318, leria Huoltomolla, avoinna ikkunanäyttelynä tope 1217, lasu 1216. päivittäin. TAMPERE MIELETÖNTÄ! Yhteisötaideprojektin PÄ Ä EDELL Ä -taidenäyttely osana teatteri Sinäyttely 7.3. asti Hirvitalolla, tisu 1218. perian kulttuurihanketta 17.4. asti Pyynikin uiFESTART ELOKUVAN TUOLL A PUOLEN, kanmahallissa, kepe 1317, sekä teatteriesitysten sainvälistä video- & elokuvataidetta 14.3. asti yhteydessä. & RUUTUK A AVA KUPLII L A QUADR ATURE DES TURKU HEI KUULE SUOMI, kävijöiden äänitteelle BULLES, arkkitehtuuri suomalaisessa sarjakukommentoimia taidehistorian opiskelijoiden vassa & suomalaiset arkkitehdit pila- & sarteosvalintoja Turun kaupungin taidekokoeljakuvapiirtäjinä 21.3. asti TR1:ssä, tipe 917, masta Mitä on suomalaisuus nyt ja tulevailasu 1118. suudessa, 4.4. asti galleria Bernerissä, tipe OULU MÁZE, Cèline Clanetin valokuvia saame1219, lasu 1117. laiskylästä 4.4. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, joka päivä 1020.
STR ATA KERROSTUMI A,
14.3.
MUSEOT
taidegraafikko M.C. Escherin töitä 3.3.31.5. Amos Andersonin taidemuseossa, ma, to, pe 1018, ke 1020, lasu 1117. MENY YN METAMORFOOSI Ruokalistojen erikoisuuksia 10.10. asti Hotelli- ja ravintolamuseossa, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, tisu 1118. HÄMEENLINNA KUVA K IERTÄ Ä -näyttelysarja, "Olen sosialisti-anarkisti-individuaali-kollektivisti-individualisti-kommunisti-aristokraatHELSINKI MAHDOT TOMI A MA A ILMOJA,
TUKK AS OR ANSSI JA MUSTA, HOUSUNL AHKEES-
Mari Aaltosen valokuvia 4.4. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Kummigalleriassa, joka päivä 1020.
SASI KUSTA,
Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 1.3. ja on jakelussa maaliskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 15.3. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Mark Ravenhill
"Tiedän että tulet rakastamaan häntä. Hän on kolmiulotteinen..."
PRODUCT
Kulttidramaatikon terävin satiiri - vihdoinkin suomeksi!
Korjaamon kulmasalissa 03.03 - 06.03 klo 19
www.korjaamo.fi
Kokoteatterissa 13.04, 15.04 & 17.04 klo 19
www.kokotea eri.fi
Rooleissa Peter Kanerva & Anna-Karen Markko Ohjaus Dan Henriksson
Kaikki Vastapainon kirjat www.vastapaino.fi
Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.)
Käsikirja sukupuoleen
Markku Koski
"Hohto on mennyt herrana olemisesta"
Televisio ja poliitikko
Peter Miller & Nikolas Rose
Miten meitä hallitaan
www.lahdenkirjamessut.fi
OHJELMAA, HYÖDYLLISTÄ TIETOA JA ELÄMYKSIÄ KAIKILLE KIRJAN JA MUSIIKIN YSTÄVILLE!
AVOINNA lauantaina 20.3. klo 10-18 sunnuntaina 21.3. klo 10-17 LIPUT aikuiset 8 lapset 7-16v 4 alle 7 v ilmaiseksi PYSÄKÖINTI ilmainen OHJELMA www.lahdenkirjamessut.fi TERVETULOA
JÄRJESTÄJÄ: Expody Oy, puh 040 7747179 info@lahdenkirjamessut.fi
Pertti Rannikko & Tapio Määttä (toim.)
Luonnonvarojen hallinnan legitimiteetti
Tulossa seuraavaksi
Juha Hiedanpää, Leila Suvantola & Arto Naskali (toim.)
Ekosysteemipalvelut
Luonto hyvinvointimme perustana
Osuuskunta Vastapaino Yliopistonkatu 60 A 33100 Tampere
Puh. Fax
(03) 3141 3501 (03) 3141 3550 tilaukset@vastapaino.fi www.vastapaino.fi
Monenkirjava joukko iranilaisnaisia kokoontuu teelle puhumaan seksistä, rakkaudesta, miehistä ja naisista. Pistoja-albumi on Persepolis-sarjakuvista tunnetun Marjane Satrapin ylistys naiselliselle juoruamiselle ja puheen parantavalle voimalle. Lue!
Vuonna 2008 maailmassa ostettiin
85 miljoonaa jääkaappia
ja 1,2 miljardia matkapuhelinta.
297 miljoonaa tietokonetta
Onko hyvä elämä mahdollinen ilman kulutusta ja kasvua?
Kirjoja taloudesta ja vähän muustakin. www.gaudeamus.fi.
28
2
2010
30
2
2010
sarjakuvapiirtäjänä ja karikatyristinä Suomen Sosiaalidemokraatissa. Filosofisen sarjakuvan nimenä oli Filo ja pojat. Myöhemmin hän on piirrellyt ja kirjoitellut Länsi-Uusimaa-lehteen. Lohjansaaren vinttiateljee pursuilee kalevalaisia maalauksia ja piirroksia, joita ei ole juuri esitetty missään. Piirrokset laajenivat myös maalauksiksi ja puusta, luusta ja nahasta tehdyiksi veistoksiksi, seidoiksi ja talismaneiksi. pihapiiri on täyttynyt pökkelöväinämöisillä ja satiirisilla koosteilla. Eräs hiihtäjäsankari suksii "avaruudessa" oksennuslavuaari sylissä. Hän on viimeinen, joka jää jäljelle kun tämä galaksi törmää Andromedan tähtisumuun. Toinen pohtii kutistetussa päässään E = mc2 -kaavaa ja yrittää päästä siihen "toiseen", johon Setälä on omilla konsteillaan päässyt. Kolmannessa veistoksessa japanilastyylinen pariskunta tukee toisiaan raahaamalla sirosti elämän rojukasaa yhdessä. Tämä on viittaus Kristina-vaimoon, joka on ollut korvaamaton tuki tällä yksinäisellä polulla.
K
O K O S E TÄ L Ä N
en on Ihmin -isien esi lenkki ssa. ketju
on koristeltu ja piharakennuksen seiniin on maalattu koko suvun ketju. Muinaisuskossa kuolleet olivat yhtä eläviä kuin "elävät". Ihminen on lenkki esi-isien ketjussa. Toisessa seinämässä on Kalevalan pääteema, tämän Voima-lehden kansikuva: Samporetki. Hirviveneellä pusketaan myyttisillä vesistöillä. Väinö soittaa kannelta, Ilmarinen rumpua ja Vipunen pitää perää.
S
E TÄ L Ä N K O T I TA L O
ovat Setälän mukaan alun perin merkinneet samaa "kantta" eli maailmankaikkeuden kirjokantta, joka on myös Sammon kansi ja tarkoittaa universumin näkyvän ja näkymättömän rajaa. Henki puhuu rummun kalvon ja kanteleen kielen värähtelyissä. Setälä käyttää esityksissään kanteletta ja rumpua joskus yhdessä. Maalausseinämän edessä on Setälän satiirinen ITE-veistos Suuri Taiteilija läpimaalattuine vetimineen. Tämä vakavuus syvyyksien edessä ja karnevalistinen nauru pintakulttuurille lävistää koko hänen tuotantonsa.
K
ANNEL JA RUMPU
SETÄLÄ SAMANOI. Setälä kotikodallaan tuohinaamarissa ja Samporetken edessä aurinkolaseissa. Välissä roimakkaita kriittisiä piirroksia. Maalaus keskellä on ainutlaatuinen: Kullervon äiti. Hän on ylpeä nyytistään, jonka sisällä on ihmispommi. Alhaalla periugrilaiset hahmot: Pohjanakka lohduttaa Väinämöistä.
omat tulkintansa Kalevalan loputtomista versioista perustuen omiin samaanimatkoihinsa. Kalevala on hänen mukaansa henkinen opaskirja: päinvastainen syvyydessään ja humoristisuudessaan vaikkapa raamatullisille lähteille. Sen rytminen kielipoljento on jo rummutusta sinänsä. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut näkemyksistään omakustannekirjoja. Mitään tukia hän ei ole saanut työhönsä. Hänen veistoksiaan on esitetty
S
E TÄ L Ä O N T E H N Y T
julkisesti vain ITE-näyttelyssä ja joissakin samanismia tutkivissa tapahtumissa. Hän oli yhdellä teoksella mukana Ateneumin Kalevala-näyttelyssä. Setälän mukaan systeemiä kuvaa se, että näyttelyyn oli tilattu julkimotaiteilijoilta teoksia maksua vastaan. Vain harvat nimitaiteilijoista paneutuivat aiheeseen, he vain kiikuttivat jonkun työn ateljeestaan ja liimasivat siihen kalevalaisen nimen. Setälää tilanne huvitti. "Sampo on viisaudesta tehty. Sammon takominen on oman itsensä tako-
mista henkiseen huippuunsa JUMAssa eli alkuvoiman paikassa, elementtien risteyksessä. Vesissä on Veen emonen, Kave luonnotar korea, Tuuli on Isä, Meri äiti, Maa Louhi ja Tuli Lemminkäinen." "Kalevalan alussa maailma syntyy munien rikkoutumisesta, jota voisi tulkita alkuräjähdykseksi. Ennen sitä on ollut alkudraama." Setälä on tutkinut alkuperäisrunojen eroa Lönnrotin valitsemaan versioon ja huomannut, että useimmissa alussa on tyhjyys. "Tämä YKSI on
käsittämätön ilman ilmennystä ja siihen tarvittiin vastapari: Väinämöinen ja Louhi. Louhen poika Joukamoinen ampui nuolella Väinämöisen virumaan alkuvesiin, missä tämä kohotti polveaan, johon kotka muni munansa, mitkä sinkoutuivat murusiksi, joista näkyvä universumi syntyi." samaani on "samastuja" hän kokee sielujen todellisen tilan. Samaaneille olisi loputtomasti työtä paikata rikottuja sieluja nykyisessä samankaltaistavassa teho-
laitoksessa. Samaani on se puuttuva lenkki suomimakkarasta! Rummun päristely voisi olla suomalainen mietiskelymuoto, jossa voi purkaa negatiiviset urinansa ja langeta luonnolliseen loveen känniputken sijasta. Voisi kuvitella Setälän viestin kulkevan eteenpäin tulevaisuuteen ja aivan uudenlaisten samaanien astuvien esiin. Ei enää sudennahoissa, vaan ultravioletissa scifiasuissa antamaan ihmisille heidän omimmat värähtelytaajuutensa takaisin. Tai lääkärin asussa antamassa energeettisesti viritettyä rumpuhoitoa uuden ajan parantoloissa. Ihminen on suuri kalvo, jota kosmos rummuttaa.
P
O H J I M M I LTA A N
Setälän tuotantoa näytteillä Helsingin Mutageeni-galleriassa, tisu 1318, 7.3. asti katutasossa, sen jälkeen kellaritiloissa. Johannes Setälä on kirjoittanut teokset Shamaanin matka (1997), Shamaanin maailma (2000), Shamaanin rumpu (2005) & Aika (2010). www.suomalaisensamanisminkeskus.fi
· Voiman koulutusliite kevät 2010 ·
YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIKSI PORISSA
Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääainevaihtoehdot ovat
TAMPEREEN YLIOPISTO
SOSIAALITYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA SOSIOLOGIA Sivuaineet omien oppiaineiden lisäksi Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opetustarjonnasta. Hakuaika 1.3.201016.4.2010 (päävalinta) Valintakoe: sosiaalityö ja sosiologia ke 2.6.2010 klo 1418 sosiaalipolitiikka ti 8.6.2010 klo 1216 Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi Paperinen hakulomake: Opetushallituksesta puh. 020-690 696 katso myös http://www.uta.fi/opiskelijaksi/hakeminen.html HYVINVOINTIPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN MAISTERIOHJELMA SEKÄ ERILLISVALINTA Hakuaika 15.2.201030.3.2010 Valinta tapahtuu aikaisempien tutkintojen/opintojen perusteella Katso http://www.uta.fi/opiskelijaksi/oppiaineet/hypa.html http://www.uta.fi/opiskelijaksi/perusteet/ytdk/erillisvalinta.html Valintaopas: Lataa koneellesi tai tilaa osoitteesta http://www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.php Lisätietoja: http://www.uta.fi/laitokset/pori/opiskelijavalinta.html Tampereen yliopiston Porin yksikkö puh. 050-430 2012 tai 050-430 2013 puh. 050-437 2659 Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma
TAMPEREEN YLIOPISTON PORIN YKSIKKÖ
PORIN YLIOPISTOKESKUS
Kutsu kasvatus- ja taidealalle!
Haluatko valmistua opettajaksi tai taiteen ammattilaiseksi? Snellman-korkeakoulussa voit valmistua steinerkoulun tai -päiväkodin opettajaksi tai opiskella kuvataiteita, puhe- ja draamataiteita sekä eurytmiaa. Yleisopinnoissa voit tutustua uudenlaiseen tapaan opiskella - elämyksellisesti, kokonaisvaltaisesti! Tutustu ja täytä hakemus:
WWW.SNELLMAN-KORKEAKOULU.FI
ä Kun p a
ve n, oteten! yhteet vii 1. Kauppatiede, KTM utuva 2. Kulttuuri ja maisemantutkimus, FM va
3. Yhteiskuntatiede, YTM 4. Taide ja media, TaM 5. Tekniikka, DI
Erillisvalinnassa:
1 = s5sisään et
ä
YHTEISVALINTA 1.316.4.2010
Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu - Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto - Turun yliopisto - Turun kauppakorkeakoulu
www.ucpori.fi/haku
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Kulttuurialalle?
Pekka Halosen akatemiassa opiskelet kuva-artesaaniksi tunnetussa ja tunnustetussa oppilaitoksessa, upeassa ympäristössä. Koulutusohjelmat graafinen suunnittelu, kuva- ja mediataide sekä valokuvaus. Tarjolla peruskoulupohjaisena ja yo/ammatillinen perustutkintopohjaisena sekä aikuiskoulutuksena. Haku nuorisokoulutukseen maaliskuun yhteishaussa, aikuiskoulutukseen suora haku 9.4. mennessä. Molempiin ennakkotehtävä. Hakuohjeet: www.pekkahalosenakatemia.fi.
Hyvinvointialalle?
Tule Keuda Tuusulaan opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi! Opit suunnittelemaan, järjestämään ja ohjaamaan monipuolista toimintaa erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille. Tarjolla peruskoulu- ja yo/ ammatillinen perustutkintopohjaisena. Tutustu koulutukseen tarkemmin osoitteessa www.keuda.fi/hae ja pistä hakemus vetämään maaliskuun yhteishaussa.
Keuda -Taitavana työelämään
www.keuda.fi
TUTUSTU NY T
Opiskelija! Viileneekö maailma säästä puhumalla?
Tilaa Vihreä Lanka kotiin tai opiskelijayhteisön kimppalehdeksi!
Tutustu kympillä 3kk tai ota opiskelijahintainen vuositilaus 40! Tee tilaus ja valitse tilaajalahja osoitteessa: www.vihrealanka.fi/tilaa
3 kk/10 !
Toisin sanoen.
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestää vuoden 2010 aikana sosiaalisen median seminaarisarjan. Seminaarin tavoitteena on tarkastella sosiaalisen median vaikutusta viiteen eri aihealueeseen: 17.3. 5.5. Sosiaalisen median vaikutukset mediamaailmaan Sosiaalinen media opetuksen ja oppimisen kehittämisessä 15.9. Maine, brändi ja sosiaalinen media 13.10. Sosiaalinen media työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä 17.11. Verkkodemokratia ja kansalaisten osallistuminen Tieteiden talo, Helsinki (Kirkkokatu 6) Lisätiedot: http://sosiaalisenmedianseminaarisarja.blogspot.com
Hanki ihmisen ammatti
Kulttuurituottaja on taiteen ja talouden osaaja ja organisaattori. Tutkintoon johtavat aikuiskoulutukset on mahdollista suorittaa työn ohessa. YHTEISHAKU 1.3.16.4.2010 Kulttuurituottaja (AMK) Kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Yhden vuoden (60 op) täsmätutkinto kulttuurituotannon ammattilaisille. Toteutus Helsingissä yhteistyössä Metropolia AMK:n kanssa.
Järjestö- ja nuorisotyö - Kulttuurituotanto - Viittomakieliala
www.humak.fi
Lahden ammattikorkeakoulu | www.lamk.fi
Kuvataiteen koulutusohjelman opiskelijahaku, syksyllä 2010 alkava koulutus
KUVATAITEEN KOULUTUSTA
Nuorten ja aikuisten koulutus | Hakuaika 1.3. 16.4.2010
Valintaopas ohjeineen ja ennakkotehtävineen n osoitteessa www.lamk.fi/kuvataide. Valintaoppaan voit tilata myös lähettämällä suljetussa kirjekuoressa yhteystietosi ja kaksi euroa osoitteella Lahden , ammattikorkeakoulu, Muotoilu- ja taideinstituutti, Sammonkatu 8 A, 15140 Lahti.
HAKUAIKA 1.3.-16.4.2010
Kankaanpäässä
URA TAITEENTEKIJÄNÄ
KUVATAIDE kuvataiteilija (AMK) | 240 op
Erikoistumisalat: taidegrafiikka, maalaus, kuvanveisto, esiintymistaide Ennakkotehtävät ja hakuohjeet: samk.fi/kuvataide Lisätietoja koulutuksesta: (02) 620 6191 tai (02) 620 6192, kuvataide@samk.fi Valintakurssi: 31.5.3.6.2010
Vaikuttavaa! Noin käytännönläheinen tyyppi pärjäisi varmaan meilläkin.
Elokuva ja televisio medianomi (AMK)
Koulutusohjelma tarjoaa sinulle mahdollisuuden erikoistua kuvan, äänen, tuotannon, käsikirjoituksen tai tv- ja radiotyön opintoihin. Voit työskennellä elokuva- tai tv-tuotannossa, radiossa tai muulla audiovisuaalisella alalla suunnittelu-, toteutus-, kehittämis- ja työnjohtotehtävissä sekä yrittäjänä. Valmistuttuasi medianomiksi olet yhteistyökykyinen ja viestintätaitoinen ammattilainen, joka hallitsee oman suuntautumisalansa mediasisältöjen suunnittelun, tuottamisen ja tuotekehityksen.
Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi
Kulttuurituotanto kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Kulttuurituotannon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon päämääränä on auttaa sinua syventämään asiantuntijaosaamistasi kulttuurituotannon alalla. Valmistuttuasi toimit kehittämis-, johtamis- tai asiantuntijatehtävissä luovan talouden parissa. Tutkinto toteutetaan monimuotokoulutuksena ja siihen sisältyy 23 lähiopetuspäivää kuukaudessa. Kulttuurituotannon koulutusohjelma toteutetaan yhteistyössä Humakin kanssa.
Esittävä taide teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)
Teatteri-ilmaisun ohjaajana olet monipuolinen draaman ammattilainen. Osaamistasi ovat teatterityön perustaidot: ohjaaminen, käsikirjoittaminen ja esiintyjyys sekä teatterin työtapojen soveltaminen erilaisissa toimintaympäristöissä. Opintojen aikana perehdyt mm. improvisaatioon, tarinateatteriin, forumteatteriin, draamatyöpajoihin ja esityksellisiin tutkielmiin. Valmistuttuasi työskentelet teatterin keinoin ohjaus-, opetus- ja taiteellisissa tehtävissä eri elämän alueilla.
Kulttuurialalle
www.amkhaku.fi 1.3. -- 16.4.
YHTEISHAKU:
Mediatuottaminen medianomi (ylempi AMK)
Koulutus on tarkoitettu alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille media-alalla työskenteleville ja alasta kiinnostuneille. Koulutus antaa sinulle valmiudet toimia asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä digitaalisen viestinnän alalla. Opiskelun aikana teet opinnäytetyönä kirjallisen tutkielman lisäksi työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämishankkeen digitaalisen sisällöntuotannon alalta. Opetus toteutetaan monimuotokoulutuksena ja se mahdollistaa opiskelun työn ohessa.
Viestintä medianomi (AMK)
Viestinnän koulutusohjelman kolme ammatillista suuntautumista, 3D-animointi ja -visualisointi, graafinen suunnittelu ja digitaalinen viestintä antavat sinulle monipuoliset mahdollisuudet kehittyä vahvaksi digitaalisen median ja visuaalisen suunnittelun asiantuntijaksi.
> > >
Elokuvan ja television koulutusohjelma
Tampere
Kuvataiteen koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma
Tampere
>
Koulutustarjonta osoitteessa
> > > > > > > > >
Tampere
Esittävä säveltaide Kirkkomusiikki Musiikinohjaaja Musiikkipedagogi Musiikkiteknologia Teatterimusiikki ja musiikkidraama Säveltäjä
Virrat
Kuvataiteen, elokuvan ja television sekä viestinnän ennakkotehtävät ja musiikin hakijan opas:
www.tamk.fi
Viestinnän koulutusohjelma
www.metropolia.fi/haku Yhteishaku nuorten ja aikuisten koulutuksiin 1.3. 16.4.2010
KULTTUURI · LIIKETALOUS · SOSIAALI- JA TERVEYSAL A · TEKNIIKK A JA LIIKENNE
Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki Käsikirjoittaminen ja kuvallinen ilmaisu
Lisätietoja: hakutoimisto@tamk.fi p. 03 245 2395 03 245 2397
Kuntokatu 3 | 33520 Tampere | www.tamk.fi
2
2010
35
N.Y. Päikkärit
paikalla nukkuvassa ihmisessä on jotain vastustamattoman kiinnostavaa. Toisaalta julkinukkuja on riisutun inhimillinen ja haavoittuva, mutta samalla hämmentävän voimakas. Mitään noin intiimiä ei vain tehdä julkisesti ellei voi luottaa kanssakaupunkilaisiin ja tuntea nukkumapaikkaa todella omakseen. Valokuva- ja videomuotokuvanäyttelyssäni on esillä yli kolmekymmentä tavallista newyorkilaista, jotka käyttävät kaupunkitilaa nukkumapaikkanaan. Kuvatut nukkujat eivät tiedä olevansa osa Sleepers: New York City -projektia, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Kamerani äänet herättivät kodittoman oloisen miehen kesäiltana 2008 Union Square Parkin lähellä. Havahduttuaan hän tiedusteli aikeitani. Kerroin kuvaavani nukkuvia ihmisiä taideprojektia varten. Mies ei vakuuttunut taiteellisista tarkoitusperistäni, muttei jäänyt asiaa kummemmin ihmettelemään vaan kysyi lakonisin äänenpainoin pientä rahallista avustusta. Vaihtoehtoisesti hän olisi ollut valmis suuseksiin 20 dollarin korvausta vastaan. Annoin taskunpohjalla olleen dollarin. Toisille kuvatuista julkinen nukkuminen näyttää olevan pakon sanelemaa, mutta valtaosa vaikuttaa valinneen nukkumapaikkansa omasta tahdostaan. Töiden väsyttämät tavalliset duunarit ja East Villagen alueella kesäisin asuvat katupunkkarit ovat kiinnostavia esimerkkejä julkisella paikalla vapaaehtoisesti silmänsä sulkevista. Punkkarit saapuvat East Villageen ja tarkemmin St. Marks Placelle aina heinäkuun kynnyksellä elääkseen yhdessä toisten punkkareiden kanssa ja ylläpitääkseen alueen anarkistisia perinteitä. Päivisin he hengailevat alueen puistoissa kitaraa soittaen ja kadunkulmissa rahaa kerjäten. Iltaisin punkkareita näkee lähistön keikkaULKISELLA
t kilaise ewyor at N v nukku issä in m melke n. vai
paikkojen edustoilla ja kurittamassa pysäköityjä maastoautoja virtsaamalla niiden kylkiin. Nukkumaan he sitten vetäytyvät lähipuistoihin, tyhjillään olevien liikehuoneistojen tarjoamiin suojapaikkoihin tai vain kadulle. Katukivetyksillä, puistoissa, metroissa, melkein missä tahansa luottavaisin mielin nukkuvat newyorkilaiset tuovat mieleen kysymyksen kaupunkilaisten peloista ja niiden aiheellisuudesta. New Yorkissa monet ummistavat julkisesti silmänsä, vaikka esimerkiksi kansainvälisen Mercer-tutkimuskeskuksen vuonna 2008
toteuttaman tutkimuksen mukaan heidän kotikaupunkinsa ei mahdu maailman 50 turvallisemman kaupungin joukkoon. Samassa tutkimuksessa Helsinki valittiin maailman toiseksi turvallisimmaksi kaupungiksi. Harvassa ovat ne, jotka pääkaupunkimme julkisessa tilassa vapaaehtoisesti nukkuvat edes kesäisin.
Marko Vuorinen Tutkimusviite: Mercer survey, Personal safety, Quality of Living, Global City Rankings 2008.
Sleepers: New York City, Marko Vuorisen valokuva- & videomuotokuvanäyttely 10.21.3. Helsingin 00130Gallery Project Roomissa, Korkeavuorenkatu 27 (sisäpiha), ke 1318, tope 1217, lasu 1216. www.sleepersnyc.com
36
2
2010
Kuun pimeältä puolelta
Samuli Torssonen tunnetaan kasvoiltaan miljoonissa kodeissa ympäri maailman. Tosin nimeltä hänet tunnetaan Kapteeni Pirkinä, avaruuslaiva Potkustartin päälikkönä. Nyt hän on eturintamassa viemässä suomalaista elokuvaa uudelle alueelle. Kuun pimeälle puolelle.
TEKSTI KUVAT
VILLE MATILAINEN ENERGIA PRODUCTIONS
Poikalapsi on innoissaan. Ensimmäinen yö omalla lautalla. Serkku tuhisee jo unissaan vieressä. Poika ei malta nukkua. Lauttaa rakennettiin melkein koko kesä. Moottori saatiin asennettua aamulla, ja lautta todella liikkui. Poika on onnellinen. Tähtitaivas kimaltelee lautan hiljalleen liplattaessa mökkijärven rantavedessä. Avaruus on niin suuri. Valtava maailma, josta ihmiskunta tietää niin vähän. Satunnainen pilvi pimentää kuun ja aloittaa samalla kevyen ropinan. Lautan katon sateenpitävyyskin on nyt testattu, poika ajattelee ennen kuin uni vie voiton. unelmana. Mökki on aina ollut mulle tosi tärkeä rentoutumisen kannalta. Ei puhelinta, ei tietokonetta." Tamperelaisen elokuvatuotantoyhtiön Energia Productionsin toimitusjohtaja Samuli Torssonen, 31, nousi maailmankuuluksi vuonna 2005 julkaistulla elokuvallaan Star Wreck: In the Pirkinning. Elokuva oli todellinen pienen budjetin ihme. Olemattomilla resursseilla tuotettiin Suomen ensimmäinen todellisia tietokonetehosteita hyödyntävä, näytelty science fiction -parodia. Elokuvan nimi kertoo parodian kohdistuvan maailmankuuluun Star Trek -sarjaan ja -elokuviin. Torssosen mukaan kyseessä on kunnianosoitus hänen rakastamalleen maailmalle. In the Pirkinning on kaikkiaan seitsemänosaisen Star Wreck -sarjan viimeisin osa. Ilmestyttyään se aiheutti pienoisen mediakohun ainutlaatuisen formaattinsa ansiosta. Elokuva oli alusta asti vapaasti ladattavissa internetistä. Ilmaiseksi. Sitä pidetäänkin nykyään Suomen laajimmin levinneenä elokuvana. Poika rakentaa. Äiti on vähän väliä käynyt tarkastamassa työn tuloksen. Olohuoneen matolla on kiva puuhastella. Legopalikat pinoutuvat halutulla tavalla, tosin poika ei ole täysin tyytyväinen väriyhdistelmiin. Kaikki osat eivät vain sovi kaikkialle, hän tuumii. Avaruusalus kiitää televisiossa eteenpäin lasersäteiden takaa-ajamana. Rakennelman varjot nousevat ja laskevat. Nousevat ja laskevat. Poika tarkastaa valmiin työnsä valokuvasta, jonka hän oli ottanut rakennelmansa malliksi. Kelpaa, hän päättää ja kiitää esittelemään työnsä äidille. tällä lailla isommista projekteista. Eikä puhettakaan, että olisin tyytynyt tekemään mitään ohjeiden mukaan. Aina piti luoda jotain omaa." Energian viimeisin projekti todella todisti, että Suomenkin mittakaavassa hyvälle elokuvalle on vain taivas rajana. Seitsemännen Star Wreck -osan aikana Torssonen alkoi myöntää ensimmäisen kerran ajatelleensa työuraa elokuvien parissa. Sitä ennen kyse oli vain harrastuksesta. Tai kuten hän kertoo: koulun rinnalle lisähaasteksi otetusta projektista. Torssonen muistuttaa, että internet on tänä päivänä pullollaan vastaavia yritelmiä. Suuri ero on toimitusjohtajan mukaan siinä, viedäänkö tuotos kunnialla loppuun asti. -toiminimi perustettiin virallisesti vasta menestyksen jälkeen, kun huomio oli suurimmillaan. Osakeyhtiö perustettiin vuonna 2006, ja Torssonen aloitti uransa sen toimitusjohtajana. Torssonen kertoo, että todellisessa unelmatilanteessaan hän vastaisi edelleen vain elokuvien tehostepuolesta. Johtajana voisi toimia joku muu.
E
NERGIA PRODUCTIONS
"
OLEN AINA TYK ÄNNYT
Jos saisi vaikka kahden viikon kesäloman. Se on tällä hetkellä
MÖKILLE.
Poika pyyhkii kameraa. Ketsuppipullo lojuu tyhjänä lattialla. Kaveri kelaa videokasettia alkuun. Kaverin isä lainasi videokameran työpaikaltaan. Poikien piti huolehtia vain siitä, ettei kamera mene rikki. Käsky on jo unohtunut. Malttamattomat silmät seuraavat takaperin vilisevää videokuvaa. Tuossa lentää ketsuppia, tuossa näkyy vähän kuvaajan sormia. Se pitää huomioida ensi kerralla. Olikohan meillä äänitys päällä, hän ajattelee. Kaveri oli tänään kuin ilmetty Mauno Näsä, olisi sääli jos imitointi ei tullut nauhalle. Mauno-paran kohtalona oli kuolla tänään todella verisesti. Nauhuri naksahtaa merkiksi ja katselu voi alkaa. Nauhan alkuun
2
2010
37
TAMPERELAINEN AVARUUSSEIKKAILU.
Samuli Torssonen on tehnyt 15-vuotiaasta elokuvia. Nyt hänen scifiparodiansa ovat tunnettuja ympäri maailmaa.
on näköjään jäänyt vielä pari sekuntia viime viikolla kuvatusta Indiana Jonesista. vaikea sanoa, että jos et tee työtä, niin mä lomautan sut. Siinä toimitusjohtajuus kuitenkin mitataan, että pystyy tekemään vaikeatkin päätökset." Toimitusjohtajan ilme on vakavoitunut. Siirrymme keskustelussa selvästi alueelle, joka riipaisee. Kulahtanut t-paita, rennot farkut ja mutterinmuotoinen kahvikuppi. Neuvotteluhuone näyttää ulospäin enemmän nuorisotalon videopelinurkkaukselta kuin Suomen johtavan uuden elokuvatuotantoyhtiön tilalta. Toimitusjohtaja vilkuilee taakseen, seinää vasten nojaavaa pahvikuvaa. Darth Vaderin torso tuijottaa takaisin. Torssosen pimeä puoli on löytynyt ja tunnelma on vaivautunut. "Kun sen riman on kerran tasolleen nostanut, niin sen madaltaminen tuntuu ihan helvetin pahalta. Nälkä kasvaa syödessä. Halutaan aina parempia juttuja, tunnetumpia näyttelijöitä, parempia tehostetaloja. On henkisesti rankkaa luopua niistä. Se on loputon lista."
tätä sivusta", Torssonen sanoo vetäytyen samalla kuoreensa. Poika istuu ruudun ääressä. Koulureppu makaa lattialla työpöydän vieressä. Palaset alkava loksahdella paikoilleen. Tämä näyttää mahtavalta. Ihan samanlaiselta kuin ne pelit mitä pelattiin vanhalla Nintendolla. "Janne ja Antti tulevat huomenna tekemään ääniroolit. Tämän pitää olla valmiina siihen mennessä." Poika on istunut ruudun edessä siitä asti, kun tuli koulusta. Äiti kävi muutaman kerran vain katsastamassa, että kaikki on hyvin. Vessaankaan hän ei ole ehtinyt. Ulkona on jo pimeää. Poika huokaisee ja nojaa taaksepäin venytykseen ja haukotukseen. Tähdet näkyvät kirkkaina taivaalla. Poika vilkaisee kelloaan ja toteaa, että suosikkisarjan myöhäisillan uusinta on jo alkanut. Televisio päälle ja siinä se Shatner taas käskyttää miehistöään. U.S.S. Enterprise syöksyy eteenpäin, sinne jonnekin missä ei ole aiemmin käyty. Mainoskatkon varma merkki. Poika kääntyy tuolillaan ja jatkaa graafisten palasien siirtelemistä näytöllä. "Tämän pitää olla valmis huomenna."
"
Y S TÄ V Ä L L E O N T O D E L L A
a ollut on ain uki. Äiti ein t se tärk
meltään Iron Sky. Projekti käynnistyi jo vuonna 2007 Star Wreckin jälkimainingeissa, ja tätä rautaa lähdettiin takomaan. Vanhojen Star Wreck -tuotantojen impulsiivisuus ja vapaa ilmapiiri hylättiin, kun yhtiö lähti toteuttamaan monikansallista projektia. Kyseessä on seitsemän miljoonan euron elokuva. Suomen mittakaavassa siis aivan valtava. Nyt raha määrää, ja kompromisseja on tehtävä. Sijoittajien lisäksi levittäjien sekä valtuutettujen myyntiyhtiöiden toiveet on aina otettava huomioon. "Tähtäimessä on aina se Hollywood-hömppä", Torssonen sanoo halveksien. Tulevan elokuvan tarina on kuitenkin aivan mieletön. Natsit ovat toisen maailmansodan häviön jälkeen vetäytyneet kuun pimeälle puolelle odottamaan uutta mahdollisuutta maailmanvalloitukseensa. Kuka näitä tarinoita oikein keksii? Nuori mies astuu bussista. Ikaalisten AMK lukee kyltissä. Mitäköhän tästäkin tulee, hän ajattelee. Armeijan rääkin jälkeen olisi ollut niin mukavaa vain löhötä kotona ja jatkaa elokuvien tekemistä. Kaveritkin ovat jo aloittaneet opiskelut. Mies ei siitä piittaa. Hän on tottunut olemaan yksin. On niin rentouttavaa olla vastuussa vain itselleen. Armeija oli siitä ylellisyydestä kaukana. "Yksinäinen susi ei kaipaa laumaa", hän murahtaa.
ovat omiaan tuhoamaan tekijöidensä ihmissuhteita siinä missä mitkä tahansa muutkin työt. Tärkeintä on se, että on joku, joka pystyy puhaltamaan työvaiheen poikki toisen päästä. "Äiti on ollut aina se tärkein tuki. Äiti jelppi ihan älyttömästi viimeisessä projektissa. Ja tietenkin kaikki ne läheiset ihmiset, jotka jaksoivat katsoa
S
U U R E T E L O K U VA P R O J E K T I T
ensimmäiset juttuni. Siitä eteenpäin on aina askel askeleelta menty. Nyt yritetään ottaa sitten aika hemmetinmoista askelta." Torssosen seuraava elokuva on ni-
"
1 5 -V UOT I A AN A TEIN
38
2
2010
AVARUUS
& NATSIT.
I R O N S K Y N I D E A oli jo vuonna 2006 olemassa. Heti seuraavana vuonna tajusimme, ettemme pysty tähän yksin. Liha puuttui luiden päältä." Torssonen ei konkreettisesti ollut etsimässä idealle käsikirjoittajaa. Sattumalta hän tapasi kirjailija Johanna Sinisalon eräässä palkintojenjakotilaisuudessa. Idea esiteltiin. "Johannalla tuntuu olevan samanlainen huumorintaju. Me ruokitaan häntä kieroilla ideoilla ja Johanna luo sitten sen kokonaisuuden." Tuottajaa selvästi miellyttää kertoa tarina tapahtumasta, jolla uusi projekti saatiin käynnistymään. Tuotantoyhtiö huomasi pian tarvitsevansa apua myös muilla osa-alueilla. He aloittivat yhteistyön Blindspotyhtiön kanssa. Työnjako saatiin järjestettyä Energialle hyvin mieluisaksi. "Meidän vastuumme käsittää erikoistehosteet, käsikirjoituksen ja ohjaamisen. Tässä järjestyksessä." Valmiiksi provosoiva aihe ei varmasti helpota urakkaa. Natsit tuntuvat olevan aiheena aina kiistakapula. Saati sitten tilanteessa, jossa yksi tärkeimmistä rahoitusyhteistyökumppaneista on saksalainen. Aihetta ei kuitenkaan ole lähdetty kumartelemaan vaan tämäkin projek-
"
ti viedään loppuun asti. "Ja kunnialla! Iron Sky on teattereissa vuonna 2011." Johtaja makaa sängyssä. Hän makaa koska ei muuta voi. Mies ei ole koskaan tuntenut oloaan näin huonoksi. Hän palasi eilen Etelä-Ranskasta. Viikon elokuvamessut tekivät tehtävänsä. Tai oheistoiminta teki. Pitkät markkinointia täynnä olevat työpäivät paahtavassa kuumuudessa pakottivat hakemaan nopean rentoutumisen alkoholista. Viikon tissuttelu ei ole koskaan muistuttanut itsestään näin vakavalla tavalla. Televisiossa elokuvajuhlista näytetään maailmantähtiä tepastelemassa iltapuvuissa hymyillen punaisella matolla. Rentoa meininkiä salamavalojen välkkeessä. Todellinen työ tehdään perässä juoksemalla, lupailemalla ja esittelemällä. Myymällä itseään kenelle vain joka haluaa maksaa, veren maku suussa. Kaksi eri maailmaa samassa kaupungissa. Johtaja kohottaa päätään tyynyltä ja tuijottaa ikkunasta ulos. Katuvalo valaisee kasvot maalaten ne kelmeiksi, jopa sairaan näköisiksi. Harmaa pilvitaivas peittää horisontin, eikä tähtiä näy. Kuu on pimeä tänä yönä.
Energia Productionsin seuraavassa elokuvassa Iron Sky seikkaillaan kuun takana.
Rakkaudesta lajiin
Fanien tekemät filmit parodioivat & kunnioittavat esikuviaan. Toisille ne ovat silkkaa harrastusta, toisille astinlauta rahakkaampiin projekteihin.
S TA R W A R S -fanifilmi I.M.P.S.
Ltd:n juristiarmeija iskisi valoa nopeammin. Se, että kukaan ei I.M.P.S.illä mitään ansaitse, vapauttaa tekijät irrottelemaan tavalla, joka ei ikinä onnistuisi kaupallisessa tuotannossa. Se muun muassa heittää Imperiumin stormtrooperit vastakkain Alien- ja Predatorelokuvista tuttujen veijareiden kanssa.
S I I N Ä M I S S Ä Star Wreckin tekijät kanavoivat saamansa huomioarvon itsenäisen elokuvan rahoituksen haalimiseen, I.M.P.S.työryhmä on pysynyt uskollisena projektilleen. He ovat hioneet filmiä oman toimen ohella, ja aikatauluista on myöhästytty pahemmin kuin VR:n junat konsanaan. Ensimmäisen osan ilmestyessä tekijät ilmoittivat, että kahdeksanosaisen sarjan loput jaksot ilmestyvät 46 viikon välein. Lopulta sarjan toinen osa ilmestyi joulukuussa 2009, miltei viisi vuotta myöhässä. Lohduttavaa näiden myöhästymisien keskellä on se, että myös isolla rahalla liikkeellä olevat tahot onnistuvat mokaamaan aikataulunsa. Hieman ennen I.M.P.S.in ensi-iltaa vuonna 2005 George Lucas ilmoitti työstävänsä uutta Star Wars -tv-sarjaa. Vuosien varrella sarjan ensi-ilta on siirtynyt tasaisin väliajoin kauemmas tulevaisuuteen, tällä hetkellä puhutaan vuosista 2011 ja 2012.
TEE-SE-ITSE. Vaikka erikoistehosteet, lavasteet ja rekvisiitta on toteutettu talkoohengessä ja kotikonstein, ne kestävät vertailun kaupallisten elokuvien kanssa.
The Relentless sai ensi-iltansa vuonna 2005. Netissä ja ilmaiseksi. Lyhytfilmi mukailee huumorin keinoin propagandistisia dokumentteja, joissa Yhdysvaltojen lentotukialukset seilaavat maailman merillä ratkomassa ongelmia, levittämässä demokratiaa ja vähän Jumalan sanaakin. Parodiassa taisteluryhmä RHC Relentlessin partioalue kattaa galaksin ulkokaarteen, jossa Imperiumin sotilaat ylläpitävät rauhaa ja järjestystä. Samoin kuin esikuvansa, myös tämä mokumentti selittää kaikki sotilaiden tekemiset parhain päin. Vaikka I.M.P.S. tapahtuu "kauan sitten, kaukaisessa galaksissa", on sen tapahtumat melko vaivatonta siirtää myös kotoisempiin maisemiin.
2 0 0 5 ilmestyneen Star Wreck: In the Pirkinningin tavoin myös I.M.P.S. on fanien tekemä. Lupia ei ole oikeuksien haltijoilta pyydelty eikä niitä tarvitakaan. Niin kauan kuin kukaan ei ansaitse teoksella suoraan, ei tekijänoikeusrikkomusta ole tapahtunut. Jos teosta myytäisiin, Lucasfilm VUONNA
Jari Tamminen www.impstherelentless.com I.M.P.S. katsottavissa myös Fifissä.
2
Nina Sarell
2010
39
PELASTETTU GALGO. Espanjan koiratarhat täyttyvät hylätyistä eläimistä metsästyskauden jälkeen.
TEKSTI
HANNELE HUHTALA
Kun metsästyskoira on tehnyt tehtävänsä, joutaa se kuolla. Näin ajattelee espanjalainen.
n a onki koirall siru, se Jos ikro ollut m n kaivettu i on use ois. p
gon Gal alo oht k
Galgo eli espanjanvinttikoira Galgo Español eli espanjanvinttikoira on ikivanha koirarotu.
VA I K K A G A L G O N englanninkielinen nimi onkin "Spanish Greyhound", galgo ei ole sama kuin greyhound. Näiden kahden rodun sukujuuret ovat erilaiset. Jotkut kasvattajat ovat viime vuosisadalla kuitenkin risteyttäneet galgoja ja greyhoundeja yrityksenä tuottaa nopeampia galgoja. Valitettavasti galgoja kasvat-
koirankuono kaivaa kylkiluitani, se kaipaa rapsutusta. Pari kuonoa työntyy syliini. Helena Paukku on Kodittomat Espanjan koirat ry:n voimahahmo ja ainakin tusinan koiran omistaja. Hänen hoivissaan on useita Espanjan koiratarhoilta tuotuja galgoja, metsästyskoiria, jotka metsästyskauden jälkeen hylätään kuolemaan. "Metsästys harrastuksena on absurdi. Galgot metsästävät laumassa, ne etsivät jäniksiä tai kaneja. En ymmärrä sitä, ei sitä ainakaan saaliin takia tehdä", Paukku toteaa. Huonosti metsällä menestyneet koirat saatetaan hirttää tai niiltä katkotaan jalat ja jätetään niin kauas, etteivät ne enää osaa tai pysty palaamaan. Jos koiralla onkin ollut mikrosiru, se on usein kaivettu pois, jottei omistajaa pystytä jäljittämään. Nyt metsästyskausi on käynnissä ja Paukku tietää, että koiratarhoilla on tungosta. Huonokuntoisia, löydettyjä koiria joudutaan lopettamaan tarhoilla paljon.
EMPEÄ
L
"EI ME NIIN NAIIVEJA
menee läpi tällaiset törkeät eläinten kaltoinkohtelut." Paukun mukaan nuoremmat espanjalaiset eivät enää harrasta metsästystä, mutta perinteet ovat vahvoja. toimii ei-kaupallisena välittäjänä, koirien tuojana Suomeen. He tuovat eläimiä, jotka eivät saa Espanjasta kotia. "Me tuomme vanhoja, joku sanoisi epätäydellisiä eläimiä." Paukunkin keittiössä konkkaa kolmijalkainen koira Hope. Eläimiä ei tuoda Suomeen ennen kuin uusi koti on maksanut kulukorvauksen, täyttänyt luovutussopimukset ja valtuuttanut yhdistyksen auttamaan koiran Suomeen lennättämisessä. Koirat ovat eläinlääkärien tarkastamia ja rokotettu Eviran säännöksien mukaisesti. Paukku käy kuukausittain Espanjassa. Yhdistys on yhteistyössä Costa del Solin ja Cordoban alueen koiratarhojen kanssa. Galgoja löytyy erityisesti Cordoban alueelta. Paukku laskee, että yhdistyksen neljän toimintavuoden aikana sen kautta Suomeen on tuotu parituhatta eläintä. Niistä galE S P A N J A N K O I R AT R Y
Hannele Huhtala
goja on satakunta. Järjestössä on alle kymmenen aktiivia, joista muutama asuu Espanjassa. hetkiä tulee, kun tajuaa, miten mahdottoman toivoton tilanne on. Suomessa epätoivoon ajaa ihmisten asenne. Ihmiset ovat suvaitsemattomia ja negatiivisia. Sitä joutuu perustelemaan, mitä hyötyä tästä on." Kotona Paukulla on muitakin koiria kuin galgoja. Hän sanoo, että esimerkiksi espanjalaisia podencoja kohdellaan huonosti, ne ovat metsästyskoiria ja todella alhaista kastia. Hänen syliinsä pääsee venäläiseltä pentutehtaalta pelastettu Pulla, chihuahua, jonka äänijänteet on katkaistu. Paukku tarjoaa kodin myös tuttavapariskunnan kanoille, jotka erossa olisivat jääneet koditta. Koirien takia Paukku ei käy kodin ulkopuolella töissä, niinpä hän tekee kotieläimille kankaisia pantoja. "Näissä ei ole käytetty nahkaa, ettei tienestit olisi kiinni kenenkään kärsimyksestä."
" E S P A N J A S S A E P ÄT O I V O N
taa suuri määrä häikäilemättömiä kasvattajia, jotka myöhemmin tappavat ne hirttämällä, polttamalla, hakkaamalla, ampumalla tai heittämällä liikkuvasta autosta. Arvioiden mukaan useita kymmeniä tuhansia galgoja tapetaan joka vuosi. Galgot ovat rauhallisia, lempeitä ja osaavat ottaa rennosti. Galgot tulevat erittäin hyvin toimeen toisten koirien kanssa ja usein myös kissojen kanssa. Galgot ovat parhaimmillaan laumassa. Hannele Huhtala
"Huono koira ei ole luodin arvoinen"
VA N H A N E S P A N J A L A I S E N sananlaskun mukaan "huono koira ei ole luodin arvoinen". Vuosikymmenien ajan perinteenä on ollut hirttää tarpeettomat galgot metsästyskauden jälkeen. Olin vapaaehtoistöissä espanjalaisessa eläinsuojelukeskuksessa, joka on erikoistunut etenkin galgojen suojeluun. Espanjalainen opettaja Fermín Perez on omistanut elämänsä näiden upeiden koirien suojeluun. Kahdessakymmenessä vuodessa Perezin Scooby-tarha on kasvanut Espanjan suurimmaksi eläintensuojelukeskukseksi, "Ferminin arkiksi". Siellä suojan saavat koirien lisäksi myös kissat, possut, lampaat, ankat, muutama pelastettu aasi ja kärttyinen pesukarhupariskunta. Toiminta jatkuu lamasta huolimatta. Lähes kuoliaaksi nälkiintyneitä eläimiä herätellään henkiin. Auton alle jääneiden jalkoja amputoidaan. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset eläinlääkärit kastroivat, madottavat ja mikrosiruttavat vapaaehtoisvoimin koiria ja kissoja liukuhihnatyönä. Galgoja, koiramaailman pakolaisia, adoptoidaan sekarotuis-
www.espanjankoirat.com & cordobankummit.kotisivukone.com
& NAISIA. Cordoban Kummit ry teki vuodeksi 2010 huikean galgokalenterin. Sen myynnistä saadut rahat menevät suoraan kolmen espanjalaisen koiratarhan avustukseen.
GALGOJA
olla, että kuvittelisimme pelastavamme kaikki koirat. Mutta jos saa yhdellekin yksilölle hyvän kodin, se on jo jotain." Paukku painottaa, että he toivovat espanjalaisten lopettavan brutaalin käytännön, joka perustuu vain harrastukselle. "Härkätaisteluja Espanjassa tuskin saadaan koskaan lopetettua, siellähän tyyliin maa- ja metsätalousvirastoa vastaava taho kasvattaa taisteluhärkiä. Kyllä sitä miettii, miten EU:ssa
ELÄMÄ SUOMESSA.
Helena Paukku on antanut kodin Lordille, Lolalle, Uskolle ja Ferialle.
ten sukulaistensa kanssa ympäri Eurooppaa. Ensimmäiset ovat saapuneet myös Suomeen. Ainoa, jolta katastrofaalinen eläinsuojelutilanne näyttää jäävän kokonaan huomaamatta, ovat espanjalaiset itse. Eläinten helvetti fiestan ja auringon valtakunnassa jatkuu, vuodesta toiseen. Kotieläinten hyvinvoinnista puhutaan Suomessa edes jonkin verran, Espanjassa ei lainkaan. Kidutuksen kulttuuri on vahva. Suomessa espanjalaista usein jopa naurattaa hellävarainen tapa, jolla suomalaiset kohtelevat kotieläimiään. Maahan ei ole saatu yhtenäistä, toimivaa eläinsuojelulakia, jolla voitaisiin estää eläimiin kohdistuvia julmuuksia millään tasolla. On häkellyttävää todeta, miten riemunkirjava kokonaisuus EU on eläinsuojelun näkökulmasta. Sen toteaa viimeistään siinä vaiheessa, kun syöttää ruiskulla maitokorviketta neljälle roskasäiliöstä esiin kaivetulle kissanpennulle, joiden silmät eivät ole vielä auenneet. Nina Sarell
40
2
2010
Kevään kuuma kuvataidekeskustelu jatkuu. Stallariksi syytetty Teemu Mäki esittää joukon kiinnostavia kutsuja Berndt Arellille, Janne Gallen-Kallela-Sirénille ja Osmo Rauhalalle.
vastapäätä pahin kunnes pää nauruun repeää Jannen fantasiamaailmat yhdistyivät ja aloititte taidepoliittisen larppausharrastuksenne? Sen, jossa aina kun ehditään kokoonnutaan kiillottamaan esi-isien suojeluskuntamitaleita ja maalaamaan seinille kommaripiruja? Ja missä vaiheessa sinä Berndt adoptoit nuo intoilijat? väitteitänne ovat seuraavat. 1) Apurahaa tilille ja teoksia museoihin on Suomessa saanut vain, jos on ollut pienen vasuriklikin kaveri. 2) Vasuriklikki on häikäilemättömästi tukenut taiteilijoita, joita kukaan muu ei arvosta ja joilla ei ole yleisöä. 3) Yksityiseen rahaan ei Suomen taidemaailmassa suhtauduta suopeasti jos myy hyvin tai omaa yrittäjähenkeä, leimataan pinnalliseksi. 4) Suomen taide-elämä ei pääse kansainvälistymään, kun suomettunut vasuriklikki ei halua eikä osaa viedä suomalaista taidetta länsimarkkinoille vaan haikailee vieläkin Neukkulaan. 5) Suomen taide-elämän rakenteet ovat jäykkiä, mikä estää rohkeat ja nopeat hankkeet. Minusta väitteenne ovat, öh, fantastisia. Hei Berndt (Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja 20012007, Kiasman johtaja 20072010) ja Janne (Tampereen taidemuseon johtaja 20042007, Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja 2007), tehän olette johtaneet kahta Suomen suurinta taidemuseota, ja Berndt muun muassa Taiteen keskustoimikuntaa. Molemmat olette istuneet useammissa apuraha- ja palkintolautakunnissa kuin kukaan toinen tällä vuosituhannella. Missä se kommarimafia luuraa ja millä lihaksilla taide-elämää ohjailee, jos tekään ette sille pärjää? Voisitteko kertoa, mitä hirvittäviä taisteluja olette kenties joutuneet käymään, jotta vasuririntamasta huolimatta olette saaneet ostettua museoittenne kokoelmiin muun muassa nipun Osmon teoksia? Ja kenelle vasurimafiosolle minä puolestani voisin valittaa siitä, että Osmo on saanut yhtä paljon apurahoja kuin minä, vaikka minä sentään olen julkisosialisti? Ja keitä ovat ne kelvottomat taiteilijat, joiden taide ei ketään kiinnosta, mutta joita vasuriklikki silti lellii? Onko listalla muita kuin minä? Ja mitä järkeä minua on käyttää varoittavana esimerkkinä, kun minulla kuitenkin on paljon yleisöä ja kysyntää? Entä ketkä taidemaailmassa mielestänne yksityistä rahaa karsastavat? Eikö tavallisempaa ole paremminkin nöyrän opportunistinen pyrkimys galleristin syliin ja taidemarkkinamenekkiin hinnalla millä hyvänsä? Entä kansainvälistyminen? Kansainvälisyyteen usuttava "Go west, young man!" on ollut taiteilijakoulutuksen ja Suomen kulttuuripolitiikan johtolause ainakin koko minun aikuisikäni ajan riippumatta siitä, minkä värinen hallitus kulloinkin vallassa on ollut. Ulkomailla tapahtuvaan työskentelyyn tai vaikkapa näyttelyn pitoon saa helpommin rahaa kuin Suomessa touhuskeluun, kuten hyvin tiedätte. Onko puheenne kansainvälistymisen puutteesta oikeastaan vain Osmo sinun marinaasi siitä, ettei sinua mielestäsi arvosteta riittävästi, vaikka sinun kansainväliset saavutuksesi ovat mielestäsi niitä todellisia ja muiden epätodellisia? Miksi kukaan teistä ei keksinyt ryhtyä vaatimaan esimerkiksi Kiasman johtajahaun avaamista myös ulkomaisille hakijoille? Ja mitä tarkoitatte, kun valitatte taideinstituution jäykistä rakenteista? Haluaisitteko museonjohtajina ja apurahapäättäjinä yksinkertaisesti vain enemmän valtaa itsellenne? Suomen apurahajärjestelmähän perustuu sekä tieteessä että taiteessa vertaisarviointiin. Onko se teistä liian byrokraattinen ja demokraattinen menetelmä? Vai haluatteko lisää valtaa oikeistolaisille taustavaikuttajakavereillenne? Puhe jäykistä rakenteistahan tarkoittaa poliittisessa retoriikassa yleensä halua yksityistää. Osmo, ovatko Kiasman ensimmäinen johtaja Tuula Arkio, hänen seuraajansa Tuula Karjalainen, Kiasman entinen pääintendentti Maaretta Jaukkuri ja Helsingin Sanomien entinen kulttuuritoimittaja Marja-Terttu Kivirinta se maolainen klikki, joka hallitsi taide-elämää 1970-luvulta näihin päiviin? Nyt kun nämä suomalaista taideelämää päällepäsmäröineet hirmut ovat väistyneet, niin voisitko kertoa millä tavalla heidän maolaisuutensa ilmeni? Paitsi siten, etteivät järjestäneet sinulle suurnäyttelyä tai ostaneet sinulta riittävästi suurteoksia? Voisitteko myös kertoa, ketkä siinä maolaisten ahkerassa klikissä nyt heidän jälkeensä mahtavat puurtaa? Minun tietysti pitäisi tietää, sillä tehän pidätte minua elävänä todisteena siitä, että joku vasurivirus vielä suomalaista taidetta jäytää. Ainakin sinä Osmo olet vuosikausia julkisuudessa toistellut, että kaikkialla muualla Teemu Mäen kaltainen taiteilija suljettaisiin taideyhteisön ulkopuolelle, mutta Suomessa moista vaan paapotaan. kuulin ensimmäistä kertaa, kun Tampereen taidemuseon eräs työntekijä, silloinen alaisesi, kertoi sinun julistaneen henkilökunnan kokouksessa, että "Teemu Mäellä ei tule olemaan mitään sijaa Suomen taiteen historiassa!" Samankaltaisia lausuntoja olen sittemmin kuullut välikäsien kautta uudestaan, itsestäni ja monista muista. Viimeisin on viime joulukuulta, jolloin kollegani Taideteollisesta korkeakoulusta neuvottelivat kanssasi laajasta Aalto-yliopiston taidetta ja muotoilua esittelevästä näyttelystä museoosi vuodelle 2012. Kollegani kertoivat minulle jälkeen päin ihmeissään, että ensimmäinen repliikkisi neuvotteluissa oli: "Teemu Mäki ei sitten saa olla missään tekemisissä tämän näyttelyhankkeen kanssa, muuten neuvottelut loppuvat heti!" Oletko siis sitä mieltä, että museonjohtajan tehtäviisi kuuluu määritellä myös Aalto-yliopiston taiteellinen linja tai ainakin sen julkisesti esittämiskelpoinen osa? Lausuntonne ovat toki kiihkeydessään imartelevia ja koplanne taidekäsitystä valaisevia, mutta voisitteko toimittaa julkisuuteen listan niistä taiteilijoista ja tutkijoista, joilla on: a) Isoisoisäsi oli läpeensä hyveellinen, isänmaallinen suurmies, jonka itse kohtalo talutti ratkaisevaan rooliin Suomen uljasta identiteettiä muovattaessa. B) tämän kohtalon ja raskaan taakan hän hyväksyi Jeesukseen verrattavissa olevalla uhrautuvaisuudella. Mutta c) koska muun muassa Salme Sarajas-Kortteen tekemä taidehistoriallinen tutkimus on tätä yrittänyt monenlaisilla symbolismista ja dekadenssista horisevilla väärintulkinnoilla hämärtää, on isoisoisäsi tulkinnassa palattava sellaiseen heroismiin ja nationalismiin, joka on vielä Onni Okkosenkin 60 vuotta sitten luomaa sankarimyyttiä kärjistetympi. Ja d) tämän ainoan oikean tulkinnan luonnollisesti pystyy tekemään vain verisukulainen, eli sinä kunhan on juuri oikeaa sukuhaaraa. Kun atakkisi historialliseen tutkimukseen on noin värikäs, olisin tietysti utelias kuulemaan, mitä sähäkkää mahdat ajatella vuoden 1900 tai peräti vuoden 1931 jälkeisestä taiteesta. Koska et ole tuoreemmasta taiteesta kirjoittanut senkään vertaa kuin Berndt, taidekäsitystäsi on vaikea hahmottaa. Mitä kriittisyyden sietoon tulee, nykytaiteen suhteen tähän asti konkreettisin sanasi ja tekosi on kuitenkin ollut Ulla Karttusen installaation Neitsythuorakirkko salamannopea sensurointi museoosi kuuluvasta Kluuvin galleriasta heti, kun joku ehti siitä närkästyä ja poliisitutkintaa pyytää. että teidän kaikkien oman edun mukaista on ollut johdonmukaisesti jankuttaa taidekentän olevan "suomettunut" tai korruptoituneen kommariklikin hallitsema. Onnistuitte fantasioillanne puoluepolitisoimaan nimityskeskustelun ensin Tampereella ja sitten Helsingissä sellaiseksi, että poliittinen keskusta ja oikeisto näki teidät raikkaina ja moniarvoisuutta edustavina Daavidhahmoina, jotka urheasti nousevat pöhöttynyttä hyvä-veli-järjestelmän Goljattia vastaan. Näin onnistuitte museonjohtajiksi hakiessanne ohittamaan kilpailijat, joista moni oli teitä pätevämpi tieteellisesti sekä taiteellisesti, johtajakokemukseltaan vakuuttavampi ja museoiden työntekijöiden keskuudessa suositumpi. Mutta mitä aiotte tehdä jatkossa? Miten voitte esiintyä raikkaana tuulena, kun itse olette poliittisten virkanimitysten ruumiillistumina paremminkin muisto vuosikymmenten takaisesta junttapolitiikasta? Tuskin voitte enää uskottavasti jatkaa tähänastisella retoriikallanne, esiintyä minkään sortin uhreina ja altavastaajina, koska olette niin selvästi itse valtakeskittymä ja hyvä-veli-menetelmään
Berndt Arell, Janne Gallen-KallelaSirén ja Osmo Rauhala. Tänä talvena on käyty kiivasta julkista keskustelua rahasta ja vallasta Suomen (kuva)taiteessa. Te aloititte keskustelun ja olette siihen kiihkeimmin osallistuneet. En tunne teitä henkilökohtaisesti Jannea edes ulkonäöltä enkä ole kanssanne aiemmin keskustellut tai kirjeitä vaihdellut. Rohkenen silti kirjoittaa teille näin suoraan, koska julkiset puheenvuoronne ovat kutitelleet uteliaisuuttani ja nauruhermojani.
EI
H
O
S M O, SI N Ä K I RJOI T I T
T
A VA L L I S I M P I A
Aamulehdessä heti Suomi-palkinnon saatuasi, että saat tunnustusta vasta nyt, koska "Suomen taide-elämää on 70-luvulta lähtien hallinnut pieni maolaisten valtaklikki". Uskotko todella niin? Mehän opiskelimme Suomen taideakatemian koulussa osittain samaan aikaan. Emme koskaan keskustelleet, muistan sinut vain vakavailmeisenä käkkäräpäänä, joka ani harvoin avasi suutaan, ja jos avasi, niin korostaakseen maanviljelijänä omaavansa suoran yhteyden luontoäitiin, jota me urbaanit emme voisi ymmärtää. En tuolloin, 1980-luvun lopulla, enkä myöhemmin ole Suomessa törmännyt yhteenkään maolaiseen. Edes Neuvostoliiton fanittajia ei näkynyt taidepiireissä enää missään. Päinvastoin, meillehän opetettiin taidekoulussa, että "mitä enemmän laitat teoksiisi politiikkaa, sitä vähemmän niissä on tilaa taiteelle". Ja joka ainut galleristi, jonka kanssa olen työskennellyt, on voivotellut, että "hei Teemu, näitä sun yhteiskunnallisempia teoksia ei voi edes yrittää myydä muuta kuin johonkin uskaliaaseen museoon, mutta hirveän vaikea näitä sun vähemmän poliittisiakaan on myydä kun sulla on toi sosialistin maine". Ei museoihin minun kokemukseni mukaan ole ihan helppo saada kiisteltyä taidetta edes esille, kokoelmiin ostamisesta puhumattakaan. Eräskin valtion taideteostoimikunnan jäsen tokaisi minulle 1990-luvulla, että "valtion velvollisuus on hankkia esteettistä taidetta, sillä se sopii kaikille, toisin kuin poliittinen taide, josta seuraa aina jotain helevetin kränää". Joten missä se punikkien klikki oikein on majaillut, paitsi fantasiamaailmassasi? Entä missä ja milloin sinun ja
Rohkenen kirjoittaa teille näin suoraan, koska julkiset puheenvuoronne ovat kutitelleet uteliaisuuttani ja nauruhermojani.
mielestänne ei ole sijaa museoissa, historiassa tai historian kirjoittamisessa? Hedelmällistä olisi, jos voisitte myös kirjoittaa kuvauksen hyvästä ja sallittavaksi katsomastanne taiteesta. Nyt sellaista ei ole, sillä kukaan teistä ei ole oikeastaan kirjoittanut nykytaiteesta, kuratoinut näyttelyitä tai muuten kunnolla ilmaissut taidekäsitystään. En tiedä Berndt, mikä oli muinaisen maisterinopinnäytteesi aihe, mutta sen jälkeen olet tietääkseni kirjoittanut vain esipuheita näyttelykatalogeihin. Niitä selaamalla en viisastunut, sillä löysin vain aamunavauksen kaltaisia hymistelyjä. Osmo, sinuun pätee sama, sillä erotuksella, että olet hymistellyt vain omasta taiteestasi. sentään taidehistorian tohtori, toivoin löytäväni kirjallisesta tuotannostasi jonkinlaisen perustellun taidenäkemyksen. Luin väitöksesi Axel Gallén and the Constructed Nation: Art and Nationalism in Young Finland 18801900 ja siihen pohjautuvan kirjasi Minä palaan jalanjäljilleni: Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. Petyin. Jälkimmäistä opusta Hanna Järvinen kuvaili kritiikkinsä otsikossa sanoin: "Suurmieselämäkerta lajityypistä kritiikittömästi pitävälle". Olen samaa mieltä, mutta kuvaus sopii mielestäni molempiin opuksiin. Kirjasi molemmissa versioissa varsinainen sanomasi ymmärtääkseni
Y
MMÄRRÄN,
K
OSK A SINÄ JANNE OLET
J
A N N E , S I N U S TA
2
2010
41
luottava, tiukan ryhmäkurin klikki. Ja missäs ne uudet tuulet ja moniarvoisuus? Tähänastinen toimintanne on niiden vastakohta. Toisinajattelijat leimaatte refleksinomaisesti historian sekä moraalin vääristelijöiksi. Luuletteko että kokoomuskaan haluaa ainiaaksi teidän tueksenne sitoutua? Riittääkö siihen pelkkä rikkaiden kanssa kaveeraaminen, kommareilla pelottelu ja epämääräinen "henkisyyteen ja kauneuteen" sitoutuminen? Kun katsotte peiliin, tunnistatteko sieltä luuraavan kypäräpappi-kokoomuksen, Kari Suomalaisen aikapäiviä piirtämän? Entä Osmo? Etkö näe, että koplanne menetelmä on hyödyttänyt lähinnä Jannea ja Berndtiä. Heillähän on nyt hyvät työpaikat hautaan asti. Sinä et ole virkoja metsästänyt ja rahaa myös apurahaa, vaikka muuta uskottelet sinulle on muutenkin virrannut mainiosti. Niiden sijaan olet koplan toiminnalla ymmärtääkseni hakenut tunnustusta, arvostusta. Etkö ymmärrä, että arvostusta voi toki vaatia milloin mihinkin prenikoihin vedoten, mutta ei sitä silti käskemällä synny? etukäteen anteeksi, sillä voihan olla, että olen tässä kirjeessäni erehtynyt. Ehkä sinä Janne ihan kohta kirjoitat tai kuratoit jotain mullistavan kiehtovaa rakastamastasi Suomen taiteen niin sanotusta kultakaudesta. Ahkerana otuksena saatat onnistua loistavasti, jos etsit aiheen jostain omaa sukupuuta ja -riitaa kauempaa. Ja ehkä suomettumispropagandasi on vain tässä ja nyt hyödylliseksi uskomaasi poliittista liturgiaa, johon et itsekään lopulta usko. Eihän Goebbelskään oikeasti uskonut propagandaansa, vaan salaa nautti esimerkiksi julkisesti tuomitsemansa Emil Nolden ekspressionistisista maalauksista. Ehkä sinäkin salaa nautit esimerkiksi muotokuvamaalauksistani, niistä joiden tyyli on usein hassun vanhanaikainen? Maistuisko vaikkapa Voodoo Women? Voihan olla, että nopsaan perehdyt ja miellyt tuota tuherrustani paljon räväkämpäänkin nykytaiteeseen ja löydät siitä pian jotain varteen otettavaa sanottavaa. Ehkä todella tuot museoosi sen Maura Reillyn ja Linda Nochlinin kokoaman Global Feminisms -näyttelyn, jota olet lupaillut. Jään toiveikkaana odottamaan. Jokainen meistä voi muuttua ja taiteemme myös. Voihan Osmo olla, että viiden vuoden päästä taiteesi on muuttunut sellaiseksi, että se hurmaa minut vaikka käsityksesi minusta tai taiteestani eivät muuttuisi lainkaan. Ja ehkä Berndt olen tulkinnut roolisi koplassanne väärin. Sinähän et lipsauttele sellaisia suoria sodanjulistuksia kuin nuoremmat yhtiökumppanisi. Ehkä olen laskenut jäsenmääränne väärin, kun en lukenut valtion taidemuseon ylijohtajaa Risto Ruohosta joukkoonne, vaikka hän on hyvä ystävänne ja yleensä teikäläiseksi ymmärretty. Ehkä teillä ei mitään mustaa listaa olekaan. Jos tähtäimessä on vain minä ja muutama muu, tilanne on aika harmiton, sillä silloin kyse ei ole totaalisesta pyrkimyksestä järjestää taidehistoria ja -kenttä mielihalujenne mukaiseksi. Ehkä teette vain arkista reaalipolitiikkaa. Sinä Berndt löysit yhtäkkiä pysyvän työpaikan Kulturfondenista ennen Kiasma-pestisi päättymistä ja vältyit näin uudelta, entistä kiivaammalta kisalta Kiasman johtajuudesta. Teille nuoremmille tuli kiire ryhtyä propagandahyökkäykseen, jotta Berndtin seuraajaksi saataisiin joku koplaanne kelpaava. Niin kiirus, ettette muuta keksineet kuin kokeilla että josko van-
ha retoriikka purisi vielä. Ei purrut, kun kerran Kiasma-kisa ratkesi maanantaina 15.2. Marja Sakarin hyväksi. Sakari tosin häntäkään en tunne ei kai oikein sovi jengiinne, joten aiotteko kääntää propagandakoneenne tähtäimen kohti uusia haasteita vai ryhtyä lipomaan liennytystä vihreiden ja vasemmiston suuntaan? toivon teidän hieman purkavan paaluvarustuksianne. Enemmän ymmärrystä vaikka ei ehkä vaikutusvaltaa saa, jos keskittyy vihollisten etsimisen ja parjaamisen sijasta oman taidekäsityksensä kehittämiseen ja ymmärrettäväksi tekemiseen, eikö? Laadin Taideteollisessa korkeakoulussa What Is the Future of Art? / Mikä on taiteen tulevaisuus? -luentosarjan. Tulisiko joku teistä pitämään vierailuluennon osana tätä sarjaa jo tänä keväänä? Niin toivon. Sitä paitsi hauskaa voi olla sellaistenkin ihmisten kanssa, joiden maailmankatsomusta pitää ihan sietämättömänä näin ainakin minä olen kokenut. Taidemaailma varsinkin on elävimmillään silloin, kun siellä hyörivät uskaltavat hyväksyä ja kuunnella vieraitakin vakaumuksia. Silloin hirveinkään toisinajattelija ei näytä viholliselta, joka pitäisi pyyhkiä taidehistoriasta pois, vaan kiinnostavalta keskustelukumppanilta, jonka kanssa olisi erityisen kiehtovaa tehdä yhteistyönä vaikkapa... ...taidenäyttely. Ehdotan siis, että tulette kyläilemään paitsi TaiKiin niin myös kotiini, jotta voimme tutustua ja aloittaa näyttelyn suunnittelun. Kahdella teistä on pieniä lapsia, ottakaa ne mukaan, laitetaan ne ateljeen puolelle katsomaan minun lasteni kanssa vaikkapa hienoja neuvostoliittolaisia animaatioita 1970-luvulta (1000 ja 1 yön tarinoita: Sinbad merenkulkija, kelpaisko?), joita minulla tietenkin on laaja kokoelma. Lupaan laittaa teille ruokaa ja toivon, että sinä Janne esitelmöit minulle siitä, ketkä (Osmon lisäksi) kelpuutat isoisoisäsi manttelinperijöiksi, ja miten taiteessa ja yhteiskunnassa pitäisi mielestäsi käytännössä toteuttaa edustamasi Tampereen suomalaisen klubin "keskeisiä arvoja, joita ovat suomalaiskansallinen, isänmaallinen ja oikeistomielinen maailmankatsomus, suomalaisuuden parhaiden perinteiden kunnioittaminen..." Ja Osmo, jos satut olemaan huonolla tuulella tai kommarikodissa piipahtaminen käypi hermoille, voisitko vaikka aluksi mennä köökin puolelle tekemään Berndtin kanssa yankeetyyppistä smoothieta luomutilasi mansikoista, jookos? Minä voin vuorollani vaikkapa kertoa, miksi olen sosialisti, miksi pidän Milton Friedmania vähintään yhtä suurena katastrofina ihmiskunnalle kuin Stalinia ja miksi ikäviä asioita yleisöä huolestuttavalla tavalla käsittelevä taide on minusta erityisen arvokasta. Lopuksi haluaisin vaimoni kanssa esittää teille Bertolt Brechtin runoja ja omiani myös. Koska en tiedä, onko teillä lainkaan huumorintajua, lupaan olla aloittamatta Brechtin hauskimmalla, Istukaa!-runolla. Siinä toistellaan: "Te olette pölkkypää." Aloitan sen sijaan hänen runollaan Maailman ystävällisyydestä. Tervetuloa,
O
LI MITEN OLI,
on täynnä tapahtumia. Bongaa omasi!
Sivusilmin
Esityksellisiä tutkielmia Koiran ja suden välissä -näyttelyssä. Draaman ja kuvataiteen dialogi, tule elämykselliselle matkalle! 3.3. ja 4.3. klo 18, 6.3. klo 13 ja 7.3. klo 15. Museolipun hinnalla. Ennakkoilmoittautuminen ma-pe klo 9-12, p. (09) 8163 0493
Luento 9.3. klo 15.30
Tutkijatohtori Kaarina Nikunen: Fanikulttuuri ja Candice Breitz
Oikotie kokoelmaan 10.3. klo 18
Koreografi Kenneth Kvarnström vie Saastamoisen kokoelmaan.
Luento 24.3. klo 18
Kuvataiteilija Marjatta Tapiola kertoo taiteestaan.
Taidehaltijoilla avaruus kattona 27.-28.3.
Lastentapahtuma. Vkl täynnä avaruusaiheista tekemistä ja näkemistä.
P
Y Y D Ä N T E I LTÄ J O
SING! Candice Breitzin videoissa Madonnan ja Michael Jacksonin
fanit pistävät parastaan. Testaa oma lauluäänesi karaokekopissa.
Afrikan voima
Ahertajantie 5, Tapiola.Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20. Ilmaisillat ke ja to 18-20. Bussit Kampista: 106 ja 110. www.emma.museum
24.2.--6.6.
Vuoden Kristiina
Lastenkulttuurin Valtionpalkinto
Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Kulttuuripalkinto
Kauneimmat Kirjat
"Mystinen. Lohduttava. Hillittömän kaunis. Nämä adjektiivit sopivat menestyskirjaan Maailman ihanin tyttö. Kuvien sanotaan lohduttavan särkyneitä sydämiä."
EEVA-LEHTI
"Maailman ihanin tyttö on järkyttävän kaunis kirja. Lastenkodeissa ei kasvakaan ongelmalapsia vaan keijukaisia. "
CITY-LEHTI
"Kirjan kauneus ei ole mainosten pintakauneutta. Mukana on enemmän kuin ripaus sielua ja hurjuutta. Kirjan vangiksi ei voi olla jäämättä."
MAASEUDUN TULEVAISUUS
"Valokuvataiteen ja metalligrafiikan tekniikkoja yhdistävä kirja on ainutlaatuinen kokonaistaideteos."
KAMERALEHTI
MAAILMAN IHANIN TYTTÖ
Lumoava taidekirja rakastetusta valokuvaprojektista
w w w. v o i m a u t t a v a v a l o k u v a . n e t
Nettitilaajalahjaksi taiteilija Miina Savolaisen henkilökohtainen omistuskirjoitus kirjaan omalle maailman ihanimmalle ihmiselle!
Teemu Kirjoittaja toimii professorina Taideteollisen korkeakoulun taiteen laitoksella. Lyhentämätön versio Fifissä.
Jokaisella on oikeus kokea itsensä rakastetuksi ja arvokkaaksi. Kirjakaupoista kautta maan
42
2
2010
2
2010
43
Kuvataiteilija Henriksson on valmistunut Brightonin yliopistosta.
Hannele Huhtala Kartta on julkaistu aiemmin Taide-lehdessä 1/2010.
on verkostoteoksessaan kartoittanut taidemaailmaa, siellä toimivien organisaatioiden ja henkilöiden välisiä yhteyksiä ja suhteita. Teos oli esillä seinään piirrettynä tammi-helmikuun Taidehallin Export-ImportSON
M
INNA L. HENRIKS-
näyttelyssä, ja aiempi versio syyskuussa Oulun Taidemuseossa. "Tätä ei ole tehty sen takia, että nyt Helsingissä käydään keskustelua", Henriksson korostaa. Versio, joka nyt julkaistaan Voimassa, on piirretty tammikuussa. Viivoja on tullut lisää sen jälkeenkin. Helsingin karttaa on värittänyt Kiasman joh-
tajavalinta. Aiemmin Henriksson on tehnyt vastaavat työt Istanbulissa, Belgradissa, Zagrebissa ja Ljubljanassa. Työmetodina on, että Henriksson seuraa ensin paikallista taidekenttää ja piirtää sen jälkeen kuulopuheisiin pohjautuvan kartan. Karttojen vastaanotossa vaihdel-
lut reaktiot innostuksesta loukkaantumisiin. Henriksson ei ole kartassa itse. "En ole piirtänyt itseäni yhteenkään karttaan. Tavallaan olen kartoissa, sillä onhan ne minun kokemukseni kautta piirrettyjä. Minusta menisi viiva kaikkiin. Haluan kuvata valtarakenteita, enkä ajattele kuuluvani niihin."
Minna L. Henriksson
44
2
2010
Välipalaa!
Marjarahka ja omatekoinen mysli neljälle
· 3 dl maustamatonta soijajogurttia · 2 rkl sokeria · ½ tl vaniljasokeria · 3 dl mansikoita ja mustikoita · 1 tl sitruunamehua Sekoita rahkan aineet keskenään ja jaa neljään annosmaljaan. Sekoita myslin aineet: · ½ dl kaurahiutaleita · ½ dl pähkinöitä rouhittuina · 1 dl kuivattua marjahedelmäsekoitusta silputtuna · hiukan auringonkukan siemeniä ja kauraleseitä Koristele rahka marjoilla ja myslillä.
VA S TA IS K U
!
"SAK on köyhyyttä vastaan"
EIKKI HIILAMO
Eikö köyhyystutkija usko hyvinvointiyhteiskuntaan? Sinikka Näätsaari vastaa Heikki Hiilamolle.
kirjoittaa Voimassa 1/2010 sosiaaliturvan uudistamista pohtineen Sata-komitean työstä ja esittää arvioita lopputuloksista, joista en tunnista SAK:n näkemyksiä ja toimintatapoja. Myös SAK:ssa lähdettiin komiteatyöhön suurin odotuksin. Tavoitteena oli korjata työttömyysturvaan 1990-luvun laman aikana tehtyjä leikkauksia sekä nostaa turva lähemmäs pohjoismaista tasoa. SAK:n lähtökohtana oli, että sosiaaliturvaa pitää kehittää ja vahvistaa toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi sekä ihmisten taloudellisen aseman vahvistamiseksi.
H
Lisää välipalareseptejä Arktiset Aromit ry:n verkkosivuilta.
voima
Avun vartijat
L A M A - A I K O I H I N L I I T T Y Y huomattava määrä taloudellisia ja sitäkin huomattavampi määrä talouden ulkopuolisia lainalaisuuksia. Eräs jälkimmäisiin kuuluva on, että kehitysapua ruvetaan taas kritisoimaan. Kehitysavun äkillistä romahtamista ei ole kuitenkaan syytä pelätä liikaa. Toki poliitikot ovat herkkiä kaikenlaisille populistisille vaatimuksille, koska se osoittaa jonkun välittävän heidän olemassaolostaan. Ja toki avun lisääminen vaikeutuu rahan ollessa tiukalla. On kuitenkin yleinen periaate, että Isoissa Pöydissä sovitut asiat eivät kuulu poliittisten äkkireagointien piiriin. Kehitysavun onneksi avun määrä kuuluu tähän kategoriaan. Sen sijaan populistiset reaktiot voivat aiheuttaa jotain huomattavasti vaarallisempaa. Koska valitukseen tulee tarve vastata jollakin tavalla, virkamiehet ja poliitikot ryhtyvät herkästi ponnistuksiin osoittaakseen, että apu todella menee perille eikä "leopardihattumiehille". Kehitysavussa on kuitenkin kyse hyvin vähäisessä määrin tavaran lastauksesta, ja hyvä niin. Perillemenon osoittaminen on helppoa vain Yhdysvaltojen Afganistan-avun tyyppisissä operaatioissa, jossa taivaalta tiputetaan maapähkinävoita. Yleisesti ottaen kysymys "varmemmasta perillemenosta" liittyy avun hallinnoinnin kiristämiseen.
lopputulos ei ollut täysin odotusten mukainen. Erityisesti työttömyysturvaan, asumistukeen ja lapsiperheiden aseman kohentamiseen ei saatu parannuksia. Osittain lamasta johtuen työttömyysturvaan saatiin parannuksia lähinnä aktiivitoimien ajalle, mikä tarkoittaa koulutusta, työelämävalmennusta, työharjoittelua, työkokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa. Aktiiviajan parannukset tehtiin myös peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Esitin komiteassa, että tämä aktiivituen saaminen ei vaikuttaisi toimeentulotukeen sitä vähentävästi. Kannatusta ei tullut yhdeltäkään komitean jäseneltä.
S ATA - K O M I T E A N
Tero Tikkanen
heiluu kahden ääripään välillä. Toisessa ääripäässä kaikkea puhetta korruptiosta pidetään mauttomana. Tätä tapahtui 1970-luvulla, jolloin korruption kritiikki olisikin ollut ihan paikallaan. Nyt on liikuttu toiseen ääripäähän. Korruption torjunta ja hyvä hallinto on nostettu kehitysavun keskeisiksi huolenaiheiksi. Tämä johtuu osittain vanhoista ylilyönneistä, osittain siitä että kyseessä on ainoa keino, jolla Maailmanpankki saa omat virheensä näyttämään avunsaajien virheiltä. Korruption torjunta on vedetty niin kovaksi, että afrikkalaisen byrokraatin on vaikea tehdä yhtään mitään raportoimatta asiasta Eurooppaan. Erilaista selvitystä, koordinaatiota ja kokousta tunkee joka raosta. Aika kuluu palavereissa rahoittajien kanssa. Ongelmana on, että tällaisessa tilanteessa demokratia ei kiinnosta ketään, koska valtiokoneisto keskittyy pitämään rahoittajat tyytyväisinä, eikä näin ollen jouda välittämään toissijaisesta joukkiosta nimeltä "äänestäjät".
K E H I T YS AV U N H A L L I N N OI N T I E D I S T Y K S E L L I S E N VA S TA U S kritiikkiin ei olekaan: apu menee perille ja se voidaan todistaa. Päinvastoin sen tulisi kuulua: antakaa ihmisparkojen vaihteeksi päättää omista asioistaan. Antakaa vastuun omia kansalaisia kohtaan hieman kehittyä. Muistakaa, että jos johtaja mokaa, paikallisten ihmisten tulisi olla niitä, joiden ärähdys kuuluu. Valitettavasti juuri tämä on kaikkein vaikein vaatimus.
työttömyysturvassa näkyvät pätkätyöläisten aseman parantumisena. Yksi esimerkki on ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vaadittavan työssäoloehdon lyhentyminen. Ansioturvalle pääsee nyt kahdeksan työssäolokuukauden jälkeen aiempien 10 kuukauden sijaan. Palkansaajajärjestöjen saavutuksena voi pitää myös sitä, että päivärahan kestoa ja tasoa eikä ikääntyvien työttömyysturvaa leikattu.
S U U R I M M AT MUUTOKSET
en kulkua. Joulukuussa 2008 komiteassa oli jouduttu tilanteeseen, jossa yksimielisyyden löytäminen oli vaikeaa. Muut paitsi palkansaajajärjestöjen edustajat olivat halukkaita leikkaamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja asettamaan rajoitteita vuorotteluvapaalle. Pattitilanteen ratkaisemiseksi maan hallitus päätti antaa komitealle jatkoaikaa tammikuun 2009 loppuun ja esitti samalla, että työmarkkinajärjestöt tekisivät ehdotuksen siitä, miten ansiosidonnaista työttömyysturvaa kehitettäisiin tulevaisuudessa. Näin tehtiin. Työmarkkinajärjestöt solmivat sosiaalitupon tammikuussa ja sen ehdotukset otettiin mukaan komitean peruslinjauksiin yksimielisesti. väittää, työmarkkinajärjestöt eivät vieneet Satakomitean rahoja. Ansioturvaan sovitut parannukset rahoitetaan lähestulkoon kokonaan työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen korotuksilla, eivätkä ne siten kilpaile samoista rahoista perusturvan kanssa. Työttömyysturvan parannukset
TOISIN KUIN HIIL AMO
maksoivat vähemmän kuin esimerkiksi hallituksessa tammikuussa 2009 sovittu takuueläke. Tällä vaalikaudella hallitus on keventänyt verotusta useilla miljardeilla euroilla. Kyse on arvovalinnoista: hallitukselle veronkevennykset ovat sosiaaliturvan kehittämistä tärkeämpiä. jälkimainingeissa käytävässä keskustelussa on mielestäni ollut köyhien vastakkain asettaminen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajat on haluttu esittää paremman luokan väkenä, joilta rahaa voisi hyvin siirtää perusturvalla eläville työttömille. Keskimääräinen ansiopäiväraha on kuukaudessa vajaat 1 200 euroa. Jokainen voi itse päätellä, onko kyseessä hyvätuloinen. Minusta ei. Ajatus "hyväosaisista työttömistä" pulpahti Sata-komiteassa ja sen ympärillä käydyssä keskustelussa esiin moneen kertaan. Komiteatyöskentelyn viimeisellä viikolla ennen joulua sain komitean mietinnöstä pois kirjauksen: "Sosiaaliturvaa voidaan parantaa vain sisäisin järjestelyin."
I K Ä V I N TÄ S ATA - K O M I T E A N
kirjoituksessaan prosessiin, jolla työmarkkinajärjestöjen solmima niin sanottu sosiaalitupo sai alkunsa. Kuvaus on melko värittynyt eikä juuri vastaa tapahtumiH E I K K I H I I L A M O V I I T TA A
SAK:n paradoksit
S I N I K K A N Ä ÄT S A A R E N kanssa on helppo olla yhtä mieltä pohjoismaista hyvinvointivaltiota kantavasta ideasta: kaikki maksavat ja kaikki saavat eli korkeatasoiseen perusturvaan yhdistyy korkeatasoinen ansiosidonnainen turva. Pulma on se, ettei perusturva ole Suomessa enää korkeatasoinen. Ongelma koskee työmarkkinatuen saajia, joista noin kolmannes joutuu hakemaan toimeentulotukea. Tämä ei ole pohjoismainen piirre. Näätsaari kertoo lähtökohtanaan olleen toimeentulotukiriippuvuuden vähentäminen. Silti hän äänesti Sata-komitean jäsenenä toimeentu-
lotuen Kela-siirtoa vastaan. Tämä olisi helpottanut toimeentulotukea saavien työttömien asemaa. Lisäksi Kela-siirto olisi parantanut köyhien pätkätyöläisten tilannetta.
S A K A S E T T I I T S E K Ö Y H ÄT toisiaan vastaan sopimalla sosiaalitupossa ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantamisesta ilman työttömän perusturvan korottamista. Päätös oli ehkä järjestöpoliittisesti oikea: mitä alhaisempi ja repaleisempi työttömän perusturva on, sitä kannattavampaa on kuulua liittoon ja työttömyyskassaan, erityisesti sellaisilla aloilla, jossa keskipalkat ovat alhaisia.
Päätöksen seurauksena Suomi kuitenkin luisuu yhä pidemmälle kohti tarveharkintaan ja vähimmäisturvaan perustuvaa mallia, jota Näätsaari edellä oudoksuu.
K A I K K E I N R AJ UI N
Teppo Eskelinen
päätös oli kuitenkin työnantajan Kela-maksun poisto. Työnantajat eivät enää osallistu heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvan maksamiseen. Tämä rapauttaa Näätsaaren kuvaamalla tavalla hyvinvointiyhteiskuntaa. Ei ihme, että SAK:ssa on tarvetta selitellä, miksi Sata-komiteassa kävi niin kuin kävi.
Heikki Hiilamo
2
2010
45
Muotoilun mukaan sosiaaliturvaa olisi voitu parantaa vain leikkaamalla toisilta sosiaaliturvaa saavilta. että sosiaaliturvaa ei voitaisi parantaa muuten kuin leikkaamalla sitä jostain muualta. Itse uskon, että sosiaaliturvaa pitää kehittää kokonaisuutena. Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa on pidetty hyvänä myös köyhimmille kansalaisille. Se perustuu malliin, jossa kaikki kansalaiset kuuluvat lakisääteisen sosiaaliturvan ja yhteisten palvelujen piiriin. Laajamittaista yksityisvakuutusta ei tarvita, vaan kaikki osallistuvat yhteisen sosiaaliturvan maksamiseen. Vaikka äkkiseltään näyttäisi, että ansioturvaan pohjautuva sosiaaliturva olisi lähtökohdiltaan eriarvoisempi kuin tarveharkintainen sosiaaliturva tai vähimmäisturva (hyvätuloiset saavat enemmän kuin pienempituloiset), on lopputulos silti oikeudenmukaisin ja tasa-arvoisin. Kun kaikki hyötyvät järjestelmästä, halukkuus osallistua yhteiseen järjestelmään kasvaa ja tarve yksityisvakuutuksiin ja -palveluihin pienenee. Jos Suomessa siirryttäisiin tarveharkintaan tai vähimmäisturvaan perustuvaan sosiaalipoliittiseen malliin, vaarana olisi, että uudelleenjakoon olisi käytettävissä vähemmän rahaa.
O N S Y N K K Ä Ä A J AT E L L A ,
taloushuomiot
Talous on sairas
KASVU "On olemassa todellinen
W:n muotoisen laman riski, tai ainakin nykyisen kasvun merkittävän heikkenemisen riski", Nobel-palkittu Joseph Stiglitz sanoo. Taloussanomat uutisoi, että Stiglitzin mukaan globaali talous on hyvin sairas.
Google & Kiina
TIETOMURROT Hakukonejätti Google pakenee Kiinan hallituksen masinoimia tietomurtoja aloittamalla yhteistyön NSA:n kanssa, Washington Times kertoo. NSA on Yhdysvaltojen elektroniseen valvontaa erikoistunut tiedustelupalvelu. Jää hämäräksi, pitäisikö tämän rauhoittaa yksityisyydensuojasta huolestuneita.
laajasta sosiaalipoliittisesta mallista on syytä pitää kiinni myös ankeampina taloudellisina aikoina. On hyvä muistaa, että ansiosidonnainen sosiaaliturvalla auttoi merkittävästi ihmisten selviytymisessä 1990-luvun lamasta. Taloudellinen romahdus ei tullut niin suurena kuin olisi voinut. Köyhyyden vähentäminen ja hyvinvoinnin lisääminen on palkansaajajärjestöjen ja monien tutkijoiden yhteinen tavoite. Toivoisin, että syyllistämisen sijaan voisimme toimia yhdessä tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta.
M I E L E S TÄ N I S U O M E N
Neljä vaatimusta järjestelmän muuttamiseksi
ILMASTONMUUTOS 1. Fossiilisista polttoaineista on luovuttava kokonaan tulevien 30 vuoden aikana. 2. Ilmastovelka on tunnustettava ja maksettava takaisin. 3. On kieltäydyttävä puhtaasti markkinalähtöisistä ja teknologiakeskeisistä ratkaisuista. 4. On löydettävä ratkaisuja, jotka perustuvat turvalliseen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön sekä kansojen omavaraisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen ruoan, energian, maan ja veden käytössä. Klimaforum09
Sinikka Näätsaari Kirjoittaja on sosiaaliasioiden päällikkö & SAK:n edustaja Sata-komiteassa.
Minä, terroristi
mitä eteeni kannetaan. Suurin syy on laajaalainen ruoka-aineallergia, hyvänä kakkosena tulee ilmasto- ja ympäristösyyt. Olen ruokanatsi. Voidakseni kutsua itseäni suvaitsevaiseksi minun pitäisi syödä brasilialaista naudanlihaa sinappi-kermakastikkeessa, sellerillä, soijalla ja herkkutateilla höystettyinä. Viis siitä, että ilmasto alkaa voida pahoin ja ambulanssi kaartaa paikalle. Mikä kasvisten syömisessä on niin vaikeaa? Muistuttaako se tiettyä ikäluokkaa pula-ajasta ja kurjuudesta? Ovatko kasvikset vain terveysintoilijoille? Katsotaanpa hieman tarkemmin suomalaista ruokahistoriaa. Lihaa syötiin harvoin, ja ruokavalion pääosassa olivat juurekset ja vilja. Sota-aikana ja sen jälkeen oli kaikesta pulaa, eikä lihaa tarjottu päivittäin, tuskin edes viikoittain. 1970-luvulla kodeissa syötiin arkipäivisin perunoita ja ruskeaakastiketta tai perunoita ja munakastiketta. Kavereilla oli melkeinpä juhlat, jos äiti oli laittanut makkarakuppeja. Meillä syötiin paljon keittoja. Lapsuuteni lempiruokia oli kii-
E
N S YÖ K A I K K E A ,
nalainen pöppö: spagettia, kurkkua ja soijakastiketta pannulla pikaisesti pyöräytettynä. Tosin äitimme kidutti meitä usein paistetuilla sienillä ja suppilovahverokeitolla. Ei ihme, että minusta kasvoi ruokanatsi ja terroristi. Olen edelleen sekasyöjä, vaikka naudanliha onkin saanut väistyä. Eikä lihaa tarvitse kokonaan hylätä voidakseen herkutella ilmastoystävällisesti. Laskelmien mukaan suomalainen voi syödä 90 grammaa lihaa vuorokaudessa ja silti olemme ilmastotavoitteissa. Tuolla määrällä lihaa voi syödä kolmasti viikossa, muina päivinä pääosassa olkoon suomalainen järvikala ja kasvikset. Oleellista on jättää naudanliha lihatiskiin ja korvata se ilmastoystävällisemmillä vaihtoehdoilla. Ja tämä koskee myös suomalaisten suursuosikkia jauhelihaa. Perinteisen suomalaisen keittiön ystävä täyttäköön kulhonsa pinaatti- tai kesäkeitolla, muikuilla, silakoilla ja perunoilla. Ja tuo oli vasta alkua herkkujen listalla.
Saija-Riitta Sadeoja
2
2010
47
ta, mutta huomaamme heissä helpommin häijyt kuin kauniit puolet. Minulle lapsuuteni oli kaunis ja oli kaunista palata siihen." Kidjon musiikki soi kuin New York: se sulattaa yhteen gospelia, afropoppia, jazzia, karibialaista zoukia ja kongolaista rumbaa sekä erilaisia lattarityylejä. "En voisi hengittää ilman musiikkia. Musiikki on tukirankani ja rakastan sitä. Uskon taiteeseen ja humaanisuuteen. Uskon, että muutoksen voi tehdä luomalla joko parempaa tai huonompaa." Kidjo on selkeästi valinnut ensin mainitun. Kidjo tunnetaan monipuolisena hyväntekijänä. Vuodesta 2002 lähtien hän on toiminut Unicefin hyväntahdon lähettiläänä. "Työ ei ole muuttanut musiikkiani, mutta se on tehnyt minusta entistä tietoisemman etuoikeutetusta asemastani. Kaikista tärkeintä on antaa takaisin. Jos pidät kaiken itselläsi etkä jaa sitä muiden kanssa, et tule rikkaaksi vaan köyhäksi. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat." Kidjo tekee niin kuin saarnaa. Muutama vuosi sitten hän perusti Batongasäätiön, joka parantaa afrikkalaistyttöjen koulutusmahdollisuuksia. Kidjo taistelee myös kotimaanosansa naisten ihmisoikeuksien puolesta. Huolettomalta kuulostava muusikko huolehtii paljosta.
MUSIIKKINSA LISÄKSI
musiikin pyörteissä
Sörnäisten synkistelijä
UUTUUS "Sama satu, Vaasankatu!" Laineen Kasperi räppää uudella levyllään Kallion pirinisteistä ja kritisoi pinnallista menoa. Lappeenrannasta kotoisin oleva Laine aikoo luovuttaa 15 prosenttia levymyynnistä norppien suojeluun.
Laineen Kasperi: Olet tässä. Ähky Records 2010.
Ourvision Goes Dancing
TANSSI Ourvision on tänä vuonna tanssikilpailu. Kuka tahansa pääkaupunkiseudun tanssin harrastaja voi ilmoittautua afrikkalais- eurooppalais-, arabia-, aasialais- tai amerikkalaistansseihin tai tyynenmeren saarten tansseihin. Kilpailun alkukarsinnat Helsingin Caisassa, ilmoittaudu 15.3. mennessä www.caisa.fi/ ourvision.
mainitsi olevansa valmis ottamaan seuraavan askeleen elämässään. On kuvaavaa ettei hän lainkaan murehdi, mikä se tulee loppujen lopuksi olemaan. "En tiedä sitä!" Valtava nauru räjähtää. "En ajattele asiaa. Olen aina avoin intuitiolleni, ja ennen kuin intuitio iskee, en voi kertoa, mitä teen seuraavaksi, koska en todellakaan tiedä sitä."
A IK A ISEMMIN K IDJO
"Ootsä niin vitun tyhmä...
... ettet tajuu et sua kusetetaan", nostatetaan fiilistä uudeldella Tumppi Varosen levyllä Kalevankatu u 34. Ikävä kyllä levyn henki on muuten en hieman mielikuvitukseukseton ja kliseinen: "hei beiei bi, mä hengissä oon". n".
Sami Lindfors
Marko Ylitalo Angélique Kidjo: Õÿö. Proper 2010.
Tytöt soittaa rokkii, osa 1 y kk ,
Se sai alkunsa, kuinkas muutenkaan, eräässä Uudenmaankadun baarissa, jossa lavalta kömpi pois joku varpaitaan tuijotteleva sotkutukkapoikien popsakki. Paikalla oli hyvä ystäväni ja meitä molempia oli jo pitkään vaivannut se, ettei meillä ollut bändiä. Yhteisymmärrys syntyi heti siitä, että me halusimme pistää kasaan tyttöbändin. Parasta siinä, että on bändi, on mah-
M
ULL A ON OM A BÄNDI!
dollisuus suunnitella keikka-asuja. Ennen kuin kaikilla jäsenillä oli edes (laina-) soittimia, meistä oli luvattu jo ottaa promokuvia. Fakta on, että sillä ei ole väliä osataanko me soittaa, vaan sillä, että me näytetään hyvältä.
Hannele Huhtala Sarjassa seurataan The Amazings -yhtyeen tietä ekalle keikalle Tavastialle pitserian nurkkaan.
Yhteistä hyvää
Y
L E I S R A D I O N A R K I S T O I H I N on vuosikym-
menien mittaan kertynyt loputon määrä musiikkitallenteita, joista useat olisivat mielenkiintoista kuultavaa. Yle ei niitä kuitenkaan julkaise. "Yleisradio ei ole tuottanut äänilevyjä. Meillä on tässä maassa kaupalliset toimijat, joiden toimialaan se kuuluu. Jos joku muu on aineistoa kiinnostunut julkaisemaan, niin me lisensoimme sen. Suuri osa suomalaista musiikki-dvd-julkaisuista sisältää meidän materiaalia", Ylen arkistomateriaalien lisenssisopimuksia neuvotteleva Riku Tanninen selittää. Arkistojen aarteita päätyy levyille tasaisesti.
Uusin kotimainen julkaisija on UMO, jonka uudelta levyltä löytyy ennen julkaisematonta materiaalia bassovirtuoosi Pekka Pohjolalta. Big band -sovituksina tietty. Vuosina 19772004 äänitetty materiaali on peräisin livetaltioinneista sekä studiosessioista. Viime vuonna kotimaisen uuden jazzin pioneeri Ricky-Tick Records puolestaan julkaisi Olli Ojajärvi Trion Out of Mind -levyn. Teos oli nauhoitettu vain radiokäyttöä varten, mutta se päätyi onneksi helsinkiläisyhtiön julkaisulistalle.
Jari Tamminen
48
2
2010
nyt: "ei ole tulemista, ei vallankumousta, ei taistelua, ei tietä", Bey kirjoittaa & jatkaa: "Olen hereillä vain sinä mitä rakastan & haluan aina kauhuun asti." "Kaaoksen avatarit toimivat vakoojina, sabotööreinä, hullun rakkauden rikollisina, eivät itsekkäästi eivätkä epäitsekkäästi, lähestyttävinä kuin lapset, käyttäytyvät kuin barbaarit, pakkomielteiden hiertämät, toimettomat, aisteiltaan häiriintyneet, susienkelit, sielunpeilit, kukkassilmät, kaikkien merkkien & merkitysten merirosvot." jossa porvaria pitää sokata, tosin sokki pitää ulottaa muihinkin kuin porvareihin kaikkiin, jotka elävät kangistuneessa arjessa. Ihmiset pitää raahata ulos tottumuksiensa luolista: "Älä siis leiki autuasta liberaalin keskiluokan marttyyriä." Tätä kulttuurihäirintää Bey kutsuu poeettiseksi terrorismiksi. "Esteettisen sokin pitäisi olla vähintään yhtä voimakas kuin sen tuottama kauhun tunne." Tärkeintä poeettisessa terrorismissa on erottaa se "kategorisesti kaikista tavanomaisista taiteen kuluttamisen muodoista (galleriat, julkaisut, media)". Jossain määrin Beyn ideaaleja on toteutettu teknoraveissa & USA:ssa esimerkiksi Burning man -festareilla: "vältä politiikkaa, älä jää paikalle selittelemään, älä tunteile, ole säälimätön, ota riskejä, vandalisoi vain se mikä pitää pilata."
B E Y J AT K A A P E R I N N E T TÄ ,
Kaaoksen
siivenisku
A A O S T E O R I A opettaa, että sään tavoin monet monimutkaiset fyysiset järjestelmät eivät ole täysin ennustettavissa. Kyse on dynaamisista järjestelmistä, jotka ovat herkkiä alkuolosuhteille. Pienikin ero alussa voi saada aikaan suuren muutoksen lopussa. Perhosen iskulla esimerkiksi Etelä-Amerikan rannikolla voi olla vaikutusta siihen, millainen sää kehittyy Euroopassa. Lukioaikana kaaosteoria vapautti minut matematiikan & fysiikan ylivallalta: se oli teoreettinen peruste sille, että maailmaa voi lähestyä T I E T E E L L I S E S TÄ
Hakim Beyn TAZ opettaa nyt suomeksi, kuinka tilapäiset autonomiset alueet luodaan.
klassikkoon 1990-luvun alusta. Se ei ole tiedettä vaan taidetta siitä, miten pitää elämä pelkästään siinä yhdessä momentissa, perhoseniskun tapaisessa ainutkertaisessa hetkessä, jolloin kaikki on vielä mahdollista. Ketään ei pitäisi kiinnostaa lopputulos, järjes- tys & asioiden ennakointi. Maailma on tässä &
vapaiden taiteiden & politiikan kautta. Koska fysiikka ei sujunut minulla muutenkaan, päätin lopettaa aineen ennen kolmatta luokkaa, jolla varmistaisin, etten saisi numeroa päästötodistukseen. Tällä varmistaisin sen, että en päädy vahingossakaan alalle, jossa tarvitaan fysiikan opintoja. Tämän piti taata kaoottinen elämä. kaaosteoriasta näyttää olevan pitkä matka Hakin Bey aka Peter Lamborn Wilsonin pääteokseen TAZ, talonvaltaajien & anarkistien
nulle Kun si än ä syötet , ala tta rumuu tiksi. luddii
neuvoja hullua rakkautta & pakanuutta varten. Askel eteenpäin johtaa sabotaasiin: "Oli käypää poeettista terrorismia heittää rahaa menemään pörssissä kun taas rahan tuhoaminen olisi ollut hyvää taidesabotaasia." Varsinkin nyt finanssikriisin aikaan 20 vuotta kirjan julkaisemiB E Y A N TA A M Y Ö S
Hannele Huhtala, Kimmo Jylhämö, Henri Salonen & Jari Tamminen
Jouko Ruokosenmäki (toim.): Käpylehmipojat mipojat & kumppanit. Egmont mont Kustannus 2009. 48 s. Sibylline (et al.): Ensi kertaa. WSOY 2009. 9. 97 s. K-18. Rosa Meriläinen: Valtio. Teos 2010. 384 s. Johanna Rojola (toim.): : Raivoa ja lamaannusta. a. Teos 2010. 128 s. Genesis, kuvittanut Robert Crumb. Teos 2010. 0. 220 s.
Muikeita lehmipoikia
Piirrä sanomalehtisarjakuva -kilpailu poiki mainion Käpylehmipojat & kumppanit -sarjakuva-albumin. Teoksessa julkaistiin kolme voittajasarjakuvaa. Käpylehmipojat kuvaa villinlännenmaisemissa työskenteleviä karjapaimenia. Hevoset karkaavat ja pontikka turruttaa lehmipojat muikeiksi. Susi-pojan ihmeelliset seikkailut -sarjakuvassa ihmistyneet susi ja jänis vääntävät arkista vitsiä. Arkisuus puree, sillä tämä on albumin parasta antia. Kärsämäki-sarjakuva on ilmaisutyyliltään staattinen. Siinä käärme ja hiiri kommentoivat edessään aukeavaa maailmaa selät lukijaan päin. Tyyli yleisesti on hiomatonta ja aihepiirit hajanaisia. Voittajatekijät ovat melko uusia alalla. Kansien väliin onkin valittu vain parhaat läpät sen sijaan, että olisi ajateltu albumikokonaisuutta. Sarjakuvista löytyy sekä pehmeää huumoria että särmää. Albumin rakenne ja kokonaistyyli ovat teoksen heikompia puolia. (HS)
Like a Virgin
Sibyllinen Ensi kertaa on tyylillä toteutettuja tuhmia tarinoita. Teosta ei tarvitse häpeillä kirjahyllyssä. Sarjakuva-albumi koostuu kymmenestä lyhyestä tarinasta, jotka ovat eri ranskalaisten kuvittajien piirtämiä. Eroottisissa tarinoissa asentojen ja ympäristöjen kirjo on suuri. Kokeellisuus on huipussaan, kun barbaranukke arvioi mielessään ronskia rakastajaansa novellissa Olematon. Tarinoiden kertojina ovat naiset. Feministiseltä vaikuttanut asetelma ei kanna, sillä naiskuvaukset lipuvat vanhaan madonnahuora-kaavaan. Toisen osapuolen äänen puuttuminen heikentää novellien syvyyttä. Uhmastaan huolimatta Ensi kertaa on vahvasti heteronormatiivinen, yhtä naisten välistä romanssia lukuun ottamatta. Ammattimaisella otteella tuotettu albumi on eheä ja helppolukuinen. Ripaus enemmän sielukkuutta ja runollisuutta sarjakuvanovelleihin ja niihin palaisi uudestaan. Lopputulos haluaa olla rohkea ja ennakkoluuloton, mutta rohkeutta erotiikassa voi näyttää muullakin tavalla kuin olemalla alasti. (HS)
Valtio Meriläisen mukaan
Kukapa ei haluaisi tehdä omaa valtiooppiaan. Minun utopiani tähtäisi vegaaniuteen tai ainakin riistottomaan ruokatuotantoon ja sukupuolien väliseen tasa-arvoon. Mihin tähtää Rosa Meriläinen omalla Valtiollaan? Hän kirjoittaa, miten on oppinut hahmottamaan valtion, ensin yliopiston luennoilla, sitten työssä eduskunnassa, kaupunginvaltuustossa ja valiokunnissa. Ja Facebookissa. Meriläinen määrittelee yhteisökseen facebookin. Siellä hän on kavereiltaan kysynyt, mitä he pitävät tärkeimpänä vallankumouksena. Tunnollisesti kopioidut vastaukset vaihtelevat alkuräjähdyksestä yhteiskuntatieteiden jorinaan, e-pilleristä maanviljelykseen. Meriläisen yhteisö ei ole yhtä mieltä suurimmasta vallankumouksesta, tarkoituksena onkin pohjustaa hänen väitettään, ettei valta automaattisesti kuuluu kenellekään. Yhden vallankumous ei ole toisen. "Joku vallan ottaa, joku sen antaa, joku sitä säätelee ja rajoittaa." Vaikkei tästä teoksesta ole minulle opaskirjaksi, tasa-arvoa kohti Meriläinen ainakin pyrkii. (HH)
Sarjakuvallista yhteiskuntaa
"Politiikka on taas nosteessa, sanovat", Johanna Rojola kirjoittaa. Hän on Raivoa ja lamaannusta -sarjakuvakokoelman toimittaja. "Politiikka on liian tärkeää jätettäväksi poliitikoille", Rojola jatkaa. Tästä lähtökohdasta on tuskin moni eri mieltä. Tekijöitä on parikymmentä mutta näkökulmia enemmän. Albumi on vasemmistolaisen kulttuurijärjestö Kiilan tekosia. Kiilan puheenjohtaja Ville Ropponen on iloissaan, että äärivasemmistolainen "lipunkantajakirjallisuus on takanapäin ja toivottavasti lopullisesti". Mutta mitä poliittisuus on, jos se typistyy peloksi valtaa, päätöksentekoa ja virheitä kohtaan? Sama kysymys herää tätä albumia lukiessa, siinä missä Voima-lehteä toimittaessa. Myös itse sarjakuvat kelaavat samoja aiheita kuin Voimassa. Suuri osa tekijöistäkin on Voiman sivuilta tuttuja. Vastausta meillä ei ole, mutta arvoitusta yhteiskunnasta on ilo pyöritellä myös sarjakuvaa lukiessa. (KJ)
Antaa niiden kertoa itse
UG-sarjakuvaguru Robert Crumb on lukenut Raamattua kuin piru itse. Kuvittamalla Vanhan testamenttia kirjaimellisesti hän halusi pyyhkiä pois ylimääräiset tulkinnat. Agnostikko taiteilija päätti antaa ihmisten kirjoittaman kirjan puhua puolestaan. Crumb ei väritä eikä painota, vaan näyttää tämän "kirjaimellisen Jumalan totuuden" juuri niin hulluna kuin se Kirjassa on. Kuvitettuaan kreisiä meininkiä kaunistelemattomasti Crumb odotti saavansa uskisten vihat niskoilleen. Vielä mitä, innostuivat ja ylistivät teosta. Ilmeisesti ei ole olemassa mitään niin hullua, jota uskovaiset eivät hyväksyisi uskonnon nimissä. Crumbin teos tuokin mieleen pseudouskonto skientologian. Sen perustaja L. Ron Hubbard aloitti uransa fiktiokirjailijana, jonka liiketoimet psykoterapeuttisen skientologian parissa eivät ottaneet onnistuakseen. Perustettuaan skientologiakirkon hän huomasi uskonnon pyörittämisen kannattavammaksi. Mikä ei myynyt fiktiona tai tieteenä, kelpasi uskontona. (JT)
2
2010
51
"Suomalainen innovaatio on nyt sitten tämäkin, että pystymme kuvaamaan oikeasti kuumassa saunassa", elokuvan toinen kuvaaja Jani Kumpulainen kertoo. Aiemmin dokumenteissakin on näytelty, että sauna olisi kuuma tai se on lämmitetty vain 40 asteeseen. "Mutta jos kameran kuumentaa 100-asteiseksi, ei se höyrysty." Niinpä kuvaajat, äänittäjä ja ohjaajat olivat alasti saunassa haastateltavien kanssa. "Tilanteet olivat herkkiä, ja kyllä kuvaajilta kysyttiin kuntoa kuvata 80-asteissa saunassa neljä viisikin tuntia", Berghäll muistelee. Tilanteet rakennettiin siten, että miehet pistettiin saunaan ja kamera päälle, ohjaajat kertovat.
M U T T A T O D E L L I S U U D E S S A elokuvassa ei ole kyse eriskummallisista saunoista, suomalaisen miehen intohimosta vaan miehistä itsestään. Osa kuvattavista kertoi omista elämistään nähtyään tuotantoyhtiön nettisivuilla tietoja tulevasta elokuvasta. Karhun kanssa saunoneen miehen tarina oli tällainen. "Hänelle kai kolahti ajatuksemme teemasta: ystävyydestä ja rakkaudesta", Mika Hotakainen arvelee. "Jouduin itse kohtaamaan nuorena ystävän kuoleman ja paljon vakavia tunteita. Kyllä tällä elokuvalla on tarkoitus osoittaa, että miehet ovat herkkiä", Hotakainen sanoo. "Elokuvan tekeminen oli terapeuttinen kokemus", Berghäll säestää. Sykähdyttävää elokuvaa viedäänkin nyt vauhdilla elokuvafestivaaleille. Televisioesityksistä on sovittu jo Pohjoismaihin, ja menestys on varmaa. Tai on ainakin suuri vääryys, jos suomalaisen miehen herkkää kuvausta ei ymmärretä maailmalla. Nyt todellakin on miesten vuoro kertoa tunteistaan.
filminpätkät
Rooli natsina?
HISTORIA Juutalaiset näyttelivät toisen maailmansodan aikana natsirooleja. Hollywoodiin paenneet näyttelijät joutuivat karkottajiensa housuihin kielitaitonsa ansiosta. Saksalaista elokuvaa tutkinut Joseph Garncarz käyttää esimerkkinä Fritz Langin elokuvaa Ihmismetsästys (1941) ja Alfred Hitchcockin Pelastusvenettä (1944).
LÄPI VUODEN
MICHAEL WINTERBOTTOM
ELOKUVIA MAALISKUUSSA
ELOKUVAFESTIVAALI
Elämää Harlemissa
TULOSSA Kuuden Oscarin ehdokas Precious perustuu nimimerkki Sapphiren koskettavaan kirjaan lukutaidottomasta harlemilaisesta teinitytöstä, joka on jo toista kertaa raskaana. Like julkaisee romaanin suomennoksen keväällä. Ensi-ilta 5.3.
Butterfly Kiss tappaja tiellä 9.3. & 12.3.
Kuuliaisuus & väkivalta
TULOSSA Itävaltalaisohjaaja Michael Haneken elokuva Valkoinen nauha sijoittuu saksalaiseen pikkukylään. Mystiset rituaalinomaiset väkivallanteot piinaavat kyläläisiä ja pian alkaa vaikuttaa siltä, että tapahtumien keskipisteessä ovat kylän lapset. Ensi-ilta 12.3. Lue lisää Fifistä.
Das Boot 16.3. & 19.3.
L
A
MOO
ON
top seven
ORION
Nurmio etsii tangoa
TULOSSA Stadilaista tangoa etsimässä -dokumentti seuraa Tuomari Nurmion tutkimusmatkaa helsinkiläisen tangon historiaan. Ensi-ilta 19.3.
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5 /4 /2
Elokuvateatteri
Hannele Huhtala Joonas Berghäll & Mika Hotakainen: Miesten vuoro. Tampereen elokuvajuhlilla 12.3. Ensi-illassa 26.3.
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
10.3. YLE Teema kello 21: Stanley Kubrickin laatikot
A M E R I K K A L A I N E N S TA N L E Y K U B R I C K (19281999) oli oman tiensä elokuvaohjaaja, jonka keskenään erilaisista elokuvista tuli lajityyppiensä ikonisoituja arkkityyppejä Kunnian poluista (1957) pasifistisen sotaelokuvan, Avaruusseikkailu 2001:stä (1968) scifin, Kellopeliappelsiinin (1971) väkivaltafuturismin, Hohdosta (1980) kauhuelokuvan ja Eyes Wide Shutista (1999) mysteerielokuvan ja kun hänen perfektionistisen ja ensyklopedisen työmetodinsa kannalta oleellista tausta-aineistoa sisältävät laatikot avataan televisiossa, kannattaa taatusti olla paikalla.
Andorra Kulttuurikompleksi Eerikinkatu 11, Helsinki
www.loikka.fi
TANSSIN JA KOREOGRAFIAN HELMET KOHTAAVAT ELOKUVAILMAISUN HUIPUT
Ohjelmistossa tyylipuhtaat ranskalaiset laatuelokuvat, upouudet yllättävät ja inspiroivat ideat sekä laajasti kiinnostavat taitelijahenkilökuvat vievät syvälle taianomaiseen tanssielokuvalliseen transsiin.
Katso ohjelma:
Lauantaisin YLE TV1: Ihmisten puolue
käsikirjoittamaa viihdepläjäystä ei jostain syystä tee mieli kutsua satiiriksi, vaikka sen välittämä kuva tavallisten huolehtivaisten kansalaisten uudenlaisesta, vanhat rintamajaot ylittävästä puolueesta on kaikkien meidän politiikassa vaikuttavien toimijoiden silmissä riipaisen tunnistettava ja jopa pelottavan vieraannuttava samalla, kun se poliittista toimintaa sivummalta tarkastelevien silmissä saattaa olla vieläkin hauskempi.
AT T E J Ä R V I S E N J A R E I N O P O R T I M O N
10.3. YLE Teema kello 19: Ensimmäinen matka (1953)
suinkaan ole vain filmille tallennettua näyteltyä fiktiota hallitun tila-arkkitehtuurin, valojen käytön ja kuvauksen avulla määritellyllä näyttämöllä, mutta koska emme yhäkään selvästi tiedä mitä kaikkea se oikeasti on, meidän kannattaa vielä kerran tutkia asiaa japanilaisen Yasujiro Ozun (19031963) sukupolvien kuilua ja elämää ylipäänsä kuvaavan minimalistisen mestariteoksen kautta.
D R A A M A E L O K U VA E I TA I T E E N L A J I N A
Interaktiivinen YouTube contest on käynnissä! Äänestä ja voita!
52 52
2
2010
posti
palaute@voima.fi
Nälkälakkolainen Marko Sihvonen
O L E T T E K O H U O M I N O I N E E T Marko Sihvosen syömälakkoa mitenkään? Teidän jos jonkun luulisi niin tekevän. Ystävällisin terveisin Juha Pesonen H E I , K A I K ÄY T T E haastattelemassa Marko Sihvosta, joka pitää yhden miehen nälkälakkoa eduskuntatalon edessä. Kiitos. Mikko T O I M I T U S VA S TA A :
Puppua
U S E I N VÄ I T E TÄ Ä N ...en ole koskaan kuullut väitettä että jokainen terroristi olisi muslimi. Joskus olen lukenut sanonnan että kaikki muslimit eivät ole itsemurhapommittajia mutta jokainen itsemurhapommittaja on muslimi. Matti Verho
En kieltäytynyt auttamasta
VOIMA-LEHDESSÄ 1 /2010
oli artikkeli Tanssia ruusuilla, jossa Kukka Ranta kirjoitti seuraavasti: "Prince soitti keskellä pakkasyötä Helsingin kaupungin Diakonissalaitokselle ulkoistetun romaniprojektin Rom po Dromin työntekijälle Marjatta Vesalaiselle ja pyysi apua. Vesalainen kieltäytyi. Juliano-veli siirtyi nukkumaan Kampin bussilaitureiden penkeille lastensa kanssa." Ei pidä paikkaansa. Ehkä tässä on tapahtunut väärinkäsitys kielen vuoksi? Jos olisin kieltäytynyt auttamasta, miksi olisin vastannut yöaikaan puhelimeen? Ilmoitin Printisorin asiasta sosiaalipäivystykseen. Asia hoidettiin. Lapsiperheet saivat majoituksen. "Lopulta kahden tunnin jälkeen sosiaaliviranomaiset maksoivat meille yhden yön hotellissa. "Sosiaalityöntekijät tyrkyttivät apuaan ehdottamalla lastemme huostaanottoa ja sijaisperheisiin ohjaamista", Prince kertoo järkyttyneenä." Olen työskennellyt lastensuojelussa aiemmin huostaanottoprosessi ei toimi noin! En ole kuitenkaan kieltäytynyt avusta vaan päinvastoin autoin soittajaa, että hän pääsi ulkoa lasten kanssa lämpimään turvaan. Olen ollut yhteydessä kyseiseen Princeen ja hän vahvistaa minun auttaneen häntä kyseisenä yönä. Pyydän lehteänne oikaisemaan virheellisen tiedon. Ystävällisesti, Marjatta Vesalainen Helsingin Diakonissalaitos
Voima yritti tehdä Marko Sihvosesta juttua, mutta hän kieltäytyi haastattelusta. Lue juttu Suomen vesi kaupan sivulta 16.
Kannabis takaisin kaappeihin
O L E N P I S TÄ N Y T M E R K I L L E , että Voimassa on pohdittu viime aikoina lehden profiilia ja kuvaa jonka se antaa itsestään ulospäin. Esimerkiksi jutut mainonnasta Voimassa 10/2009 tuovat mielestäni esille, että voimalle on tärkeää se, millaista julkista mielipidettä
Ahavat esillä
JUURI TULLUT
Voima-lehti kertoo Naamat ruvella -jutussa, että useat kansalaisjärjestöt ovat nostaneet Israelin Mitzpe Shalem -siirtokunnassa valmistetut Ahava-ihonhoitotuotteet tikun nokkaan. Hollannin ulkoministeri on käynnistänyt tutkimuksen tuotteiden alkuperästä, koska Geneven sopimuksen mukaan miehittäjät eivät saa hyödyntää valtaamiensa alueiden luonnonvaroja. Samaan aikaan Stockmann mainostaa Ahava-tuotteiden hyvää tekeviä vaikutuksia ja tarjoaa esittelyetuja (HS 4.2.). Uusitaan paitsi ihoa, myös kyseenalaisia kauppasuhteita. Sirkku Kivistö Vantaa
se edustaa. Toistuvia sanoja lehden sivuilla on muun muassa kommunismi, aktivismi, eläinten oikeudet, jne. Hienoa! On mielestäni hienoa, että tällainen lähtökohtaisesti "punk-henkinen" julkaisu elää, hengittää ja liikkuu vapaasti. Mutta mikä on Voiman julkinen mielipide huumeista? Valitettavasti olen toistuvasti lukenut Voiman sivuilta niinsanotusti huumemyönteisiä artikkeleita tai juttuja. Tarinoita, joissa huumeiden lähinnä psykedeelien käyttöä ihannoidaan. Taannoin Voimassa oli juttu LSD:stä, ja myös lehdessä 10/2009 sivulla 54 kirjoitetaan leffa-arvostelussa: "keskittyy moninaisten päihteiden testaamiseen ja tulosten havainnointiin. Seikkailu Amazonin sademetsän hallusinogeeneja erittävän sammakon perässä päätyy toimittajan trippiin..." Herää kysymys, onko hallusinogeenien vetäminen teistä coolia? Haluatteko antaa julkisuuteen huumemyönteisen kuvan? Eipä siinä näin aikuisen näkökulmasta ole enää väliä, mutta laajalevikkinen ilmainen lehtenne on myös nuorten 1218-vuotiaiden saatavilla, ja toivoisin heidän vuokseen että pitäisitte jatkossa mahdollisen huumemyönteisen politiikkanne omana tietonanne. Teillä näyttää olevan selkeä poliittinen kanta ja mielipide mm. seuraavista asioista: homot (+), riisto (-), globalisaatio (-), talonvaltaus (+), mielenosoitukset (+), turkistarhaus (-), ylikansalliset yhtiöt (-), suvaitsevaisuus (+). Onko kaikki laiton kivaa? Rasismia vastustatte ihan avoimesti. Huumekantanne kääntyy mielestäni myönteisen puolelle. Miksi? Tämä on pahinta riistoa, mitä nuoret joutuvat kohtaamaan. Viedään terveys, elämä ja rahat. Missä on teidän moraalinne? Huumeet pilaavat elämän. Ne eivät anna käyttäjälleen mitään muuta kuin harhaluuloja. Ei kannata kokeilla!! Terveisin ex-hippi
Poronhoitajien eläinrääkkäykset esiin!
K I R J O I T TA K A A T E K I N
juttua poronhoitajien tekemästä eläinrääkkäyksestä,
Voima-makuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Diplon arvostettu Ympäristöatlas sisältää noin 150 karttaa ja kuvallista esitystä ja tiiviitä tekstejä ympäristön tilasta viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Voit tilata kirjan erikseenkin, jolloin hinta on 19 euroa. Nidottu, 98 sivua. Lisätietoja www.intokustannus.fi.
35
Voima-laukku
19
Arm Armeijan vanhat ka kaasunaamarilaukut Vo Voima-painatuksella. H Huipputekniikka: sekä olka- että vyötäröhihnat!
Ulrika Yliojan ja Sami Kortemäen luoma Iiris Vispilä esiityi Voima-lehdessä 2000-2004 neljänkymmenen valokuvastripin verran. Kuvauspaikat vaihtelivat Linnamäen ja vehnäpeltojen kautta Naistenklinikalle, Uspenskin katedraaliin ja Himalajan vuoristoon. Uudelleen samplattujen strippien ohella kirja paljastaa myös sarjan tekovaih heita. Nidottu, 52 s sivua. Voit tilata k kirjan erikseenkin, j jolloin hinta on 20 e euroa. Lisätietoja w www.ulrika.fi.
2
2010
53
"toistuvia sanoja on kommunismi ja eläinoikeudet."
josta oli juttua Kirsi Virtasen ohjelmassa Salamurhia Lapissa, YLE Radio 1 keskiviikkona 10.2. Eikö tälle helvetille tosiaankaan tule milloinkaan loppua???!!!! Tuula Maisonlahti
päivää tästä ikävästa huomautuksesta huolimatta.
Terveisin Elli
Pudokeista
R U U S U H A A R L A N kirjoituksesta. Siinä on tiivistettynä monen monen suomalaisen, niin nuoren, kuin vanhemmankin asema ja tuntemukset. Syrjäytetyt, kerjäläisen asemaan pakotetut, alistetut "pudokit", kuten uutena ilmaisuna kuulin, eivät ole mikään vähemmistö tässä yhteiskunnassa. Miljoona suomalaista ei ole marginaalia, jota kuuluu kohdella miten sattuu. Kysymys kuuluukin, millä oikeudella valtiovalta rikkoo Suomen perustuslakia kunnollisen perusturvan ja toimeentulon osalta? Seuraava kysymys, miksi toimittajat hengailevat eliitin kanssa ja vaikenevat heikompiosaisiin ja puolustuskyvyttömiin koh-
Miten kävi case Paavo Voutilaiselle
UPPOUDUIN
noin puoli vuotta sitten tapaukseen Paavo Voutilainen ja «halvat toimistokalusteet». Miten on mahtanut prosessi edetä ja mikä tämän jutun tulevaisuus. Mistä saisin päivitettyä tietoa? Antti
T O I M I T U S VA S TA A :
Voutilaisen tapausta seurataan myös Voimassa ja Fifissä. Uusimmat uutiset: fifi.voima.fi.
distuvasta taloudellisesta ja henkisestä väkivallasta? Toivon, että lehtennekin yhä enemmän toisi esille tätä kotimaista köyhyyttä ja sen vaikutuksia. Muihin medioihin vedotessa yleensä katse kääntyy ulkomaisiin katastrofeihin ja alkaa vertailu, vaikka 8000 suomalaista palelisi pakkasessa kodittomina ja ahdinko ja pahoinvointi ajaa köyhiä ihmisiä tasaisesti itsemurhiin. Minäkin tiedän monta perusturvan puutteeseen jo loppunutta elämää ja itse kuulun riskiryhmiin. Valtiovallalla olisi kiire korjata yhä enenevää tuhoa aiheuttavat virheensä ja taata kaikille kansalaisille tukeva pohja mistä ponnistaa, esimerkiksi kansalaispalkan muodossa. Se on ainut järkevä ratkaisu väkivallan torjumiseksi ja arvokkaan elämän palauttamiseksi Suomen kansalaisille. Peruslukija
Missä Voiman arkisto?
MIK SEN LÖY DÄ
sivuiltanne Voima 6/09ää uudempia numeroita? Marita Perho
T O I M I T U S VA S TA A :
Voiman koko arkisto on siirretty Fifiin: fifi.voima.fi/arkisto. Sieltä löytyvät uudemmat lehdet sekä tietenkin verkkolehti Fifin päivittäinen tarjonta.
Oikaisupyyntö juttuunne H&M:n feikkiluomu Voimassa 1/2010
J U T U S S A T O D E TA A N , että H&M:n käyttämä luomupuuvilla olisi paljastunut tarkastuksissa geenimuunnelluksi, ja että tällaista puuvillaa olisi päätynyt myös H&M:n vaatteisiin. Jo 22. tammikuuta julkaistussa jutussa Financial Times Deutschland vahvisti, että H&M:n tuotteita ei ollut mukana laboratorio Impetuksen testissä. Ei siis ole mitään syytä epäillä, että H&M:n luomupuuvillatuoteissa olisi ollut geenimuunneltua puuvillaa. Olimme tietoisia, että viime vuonna intialainen viranomaisorganisaatio APEDA kritisöi Control Unionia viljelijöiden puuvillasiemen-
Keskustelupalsta?
OLISIKO SIINÄ IDE A A,
jos Voima perustaisi keskustelufoorumin nettiin? ZZ
Palautetta Pressiklubista 29.01.
S U S A N N A K U PA R I N E N,
kiitos hyvistä mielipiteistä Pressiklubilla 29.01. Oli mukava huomata nuoren naisen pystyvän keskustelemaan kovan luokan keskustelijoiden kanssa. Mutta en malta olla kritisoimatta tavasta istua studiossa. On nimittäin niin, että kaikkia TV:ssä esiintyviä, eritoten naisia seurataan tarkemmalla silmällä. Mallia otetaan. Se «outinyytäjä»asento oli ruma, tunsin myötähäpeää, samoin mieheni. Kaikella kunnialla, hyvää jatkoa ja
ten ja kylvön kontrollisysteemien riittämättömistä tarkistuksista. Siksi Control Union teki yllätystarkastuksia kaikilla sellaisilla puuvillatiloilla, joista he sertifioivat puuvillaa Intiassa. Miltään näistä tiloista ei löydetty geenimanipuloituja puuvillan siemeniä. Kaikki tilat vahvistivat, että geenimapuloituja siemeniä ei käytetä. Siitä lähtien Control Union on vahvistanut tarkistusrutiinejaan. Luomupuuvillan myynninedistäminen on osa H&M:n ympäristöstrategiaa. Meitä kaikkia, asiakkaita, vähittäiskauppiaita ja puuvillanviljelijöitä, hyödyttää se, että luomupuuvilla on kasvatettu, käsitelty ja merkitty asiaankuuluvien standardien mukaisesti. Maisa Korhonen / H&M
T O I M I T U S VA S TA A : Pahoittelut epätarkkuudesta. Intian viranomaiset sakottivat huhtikuussa 2009 Control Unionia ja EcoCertiä luomutuotannon valvotavirheistä. Intia tuottaa noin 60 prosenttia maailman luomupuuvillasta. Jopa 70 prosenttia maassa viljellystä puuvillasta on geneettisesti muuteltua. Luomuviljelmät voivat saastua tahattomasti luonnon toimesta, kun tuuli kuljettaa GMO-siemeniä.
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 39,00 ¤, saan kaupan päälle le monde diplomatiquen ympäristöatlaksen tai iiris vispilän valokuvastrippikirjan tilaan ainoastaan le monde diplomatiquen ympäristöatlaksen hintaan 15 tilaan ainoastaan iiris vispilän valokuvastrippikirjan hintaan 20 tilaan voima-makuupusseja hintaan 35 kpl, värit:
(värivaihtoehdot sininen, vaaleansininen, punainen, oranssi, vihreä, vaalenavihreä, violetti, ruskea ja musta)
tilaan voima-laukun hintaan 19 Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut.
Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja.
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
54
2
2010
hali, osa 1
Rakastuminen on liittymistä vastarintaan. Se on vallankumous tylsistyttävää, rajoittavaa, ahdistavaa ja merkityksetöntä maailmaa vastaan.
A K K A U S muuttaa maailmaa. Siinä missä rakastunut ennen oli kyllästynyt, hän on nyt intohimoinen. Maailma, joka ennen näytti tyhjältä ja ahdistavalta, täyttyy yhtäkkiä merkityksillä, riskeillä, vaaralla ja palkitsevuudella. Rakastuneelle jokainen hetki on ikimuistoinen, sydäntäsärkevä katoavassa kauneudessaan. Palava intohimo on lääke, joka parantaa epätoivon ja alistetun kuuliaisuuden pahimmatkin tapaukset. Rakkaus mahdollistaa sen, että ihmiset välittävät toisistaan aidosti, toisin kuin kristinusko, joka pyrkii aikaansaamaan empatiaa uhkailuilla. Rakkaus kiskaisee eroon jokapäiväisistä elämän rutiineista ja erottaa rakastuneen muista ihmisistä. Hän tuntee olevansa täysin erilainen kuin muut. A K K A U S O N vallankumous, se uhkaa modernin elämän vakiintunutta järjestystä. Työpäivän pitkästyttävät tuottamisrituaalit eivät rakastuneelle merkitse mitään. Apatiaan ja turvattomuuden tunteeseen pohjaavat markkinointistrategiat eivät enää vaikuta. Passiiviseen kulutukseen suunniteltu viihde, joka tukeutuu katsojan kyynisyyteen ja uupumukseen, ei enää kiinnosta. Rakastunut saattaa mieluummin liftata Alaskaan (tai istua puistossa katsellen kuinka pilvet lipuvat ohi) kuin opiskella matematiikan kokeeseensa tai myydä kiinteistöjä. Jos rakastunut päättää näiden asioiden olevan tärkeämpiä, hänellä on kerrankin rohkeutta myös tehdä niin. Hän tietää, että tähtien alla rakastelu on paljon ikimuistoisempaa kuin ilta televisiota katsellen.
Ilman palavaa intohimon tulta porvari ei osaa arvioida, ovatko asiat hänelle hyväksi vai pahaksi. Hänet on pakotettu valitsemaan jokin oppi, jota seurata loppuelämän ajan. Ideologioiden markkinoilla on tarjolla laaja valikoima moraliteetteja. On yhdentekevää, minkä auktriteetin ohjaaman ideologian ihminen valitsee. Mutta rakastunut ei tarvitse ennalta asetettuja periaatteita ohjaamaan itseään. Hänen halunsa kertoo, mikä on oikein ja mikä väärin. Hänen sydämensä johtaa häntä läpi elämän. itsessään on yhteiskunnassa säädeltyä. Miesten ei pidä rakastua miehiin eikä naisten naisiin, yksilöiden useampaan kuin yhteen ihmiseen kerrallaan tai eri etnisistä taustoista olevien toisiinsa. Muutoin fundamentalistit hyökkäävät rakastuneita vastaan. Ihmiset, jotka ovat jo muodostaneet laillisen tai uskonnollisen sopimuksen toistensa kanssa, eivät saa rakastua keneenkään muuhun, vaikkeivät he enää tuntisi intohimoa kumppaniinsa. Yleensä rakkaus on huolellisesti ennakoitu ja ennalta järjestelty rituaali. Se on jotakin, joka tapahtuu perjantai-iltaisin kalliissa elokuvateattereissa ja ravintoloissa. Nämä rajoitukset, odotukset ja säännökset tukahduttavat todellisen rakkauden, sillä rakkaus on villi kasvi. Se ei koskaan kasva sille valmistellussa maassa, vaan ilmestyy sinne missä sitä vähiten odotetaan.
R
AKK AUS
R
poliittista systeemiä. Miten vakuuttaa rakastuneelle, että on tärkeää taistella ja kuolla sellaisen abstraktion kuin vaikkapa valtion puolesta? Voi olla vaikeaa vakuuttaa rakastunutta edes maksamaan veroja. Porvaristo pelkää intohimoista rakkautta, sillä se uhkaa vakautta ja teeskentelyä, jota he tarvitsevat ja himoitsevat. Rakkaus ei salli valhei-
R
A K K AUS U H K A A M YÖS
ta, epärehellisyyttä, ei edes poliittisia puolitotuuksia, vaan asettaa näkyville kaikki tunteet paljaina. Se paljastaa salaisuudet, joita perheelliset eivät voi sietää. Seksuaaliset ja tunteelliset reaktiot eivät valehtele. Tilanteet, kuvat ja ideat joko innostavat tai inhottavat olipa se kohteliasta tai ei, viisasta tai ei. Yksilö ei voi olla rakastunut ja (hirvittävän) vastuullinen, (hirvittävän) arvostettu nykypäivän yhteiskunnan jäsen samaan aikaan. Rakkaus yllyttää tekemään asioita, jotka eivät ole vas-
a va Voi oll uuttaa k
ike-
tuullisia ja arvostettavia. Todellinen rakkaus on lannistumatonta, kapinallista. Rakkaus kannustaa miehiä ja naisia sankarillisuuteen sekä puolustelemattomiin tekoihin.
intohimoa ei voi määritellä, kuinka tulisi elää. Rakastu tänään: miehiin, naisiin, musiikkiin, unelmiin, itseesi, elämään! Joku voi sanoa, että on naurettavaa kehottaa rakastumaan. Yksilö joko rakastuu tai sitten ei, ei sellaista voi päättää tietoisesti. Kuitenkin ympäristö, jossa meidän täytyy elää, vaikuttaa tunteisiimme suuresti. Ympäristöä voi muokata tekemällä rationaalisia päätöksiä. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa maailma, jossa ihmiset voivat rakastua. Maailman, jossa ihmiset ovat valmiita vallankumoukseen ja löytämään tarkoituksensa ja onnensa.
I
L M A N R A K K A U T TA J A
aa va tunutrakas amaan s ta makroja. ve
K
E S K I V E R T O P O R VA R I E I T U N N E
ylivoimaista, hehkuvaa himoa. Porvari tuntee vain hiljaista epätoivoa. Se syntyy, kun porvari yrittää saavuttaa perheensä, opettajiensa, pomojensa, valtionsa ja kulttuurinsa asettamia tavoitteita. Porvari ei voi koskaan miettiä, mitä hän itse haluaa.
pelkäisivät rakkaudetonta, elotonta monotoniaa enemmän kuin he pelkäävät riskien ottamista? Enemmän kuin nälkää, kylmyyttä tai vaaroja? Kuvittele mikä paikka maailma olisi!
M
I TÄ J O S K A I K K I
CrimethInc.:istä kääntänyt Suvi Auvinen. Lue pidempi versio Fifistä.