a fifi.voim
isk 11 maal 2 20 uu
.fi
2
Kryptokommunismi 29 Väkivaltaa & huumeita Meksikossa 14 Suomen pojat merirosvojahdissa 16 Mykkien puolue 52
IHME-päivät pe 01/04su 03/04 Vanha ylioppilastalo PUHETTA: Jennifer Allen, Daniel Birnbaum, Claire Doherty, Bruce Jenkins, Silja Rantanen, Anita Seppä, SUPERFLEX ELOKUVIA: Gordon Matta-Clark, Jani Ruscica, Cyprien Gaillard, Jeremy Deller & Nicholas Abrahams, Jane Crawford & Robert Fiore, Yoko Ono KLUBI: Jori Hulkkonen & Tuomas Toivonen, Renaissance Man & Åbäke, Zongamin
IHME-teos ke 23/03la 02/04 Helsingin Kauppatori IHME-TEOS
SUPERFLEX Eläköön nykyaika (Stora Enson talo, Helsinki)
Maailman pisin elokuva
WWW.IHME2011.FI
Yhteistyökumppanit:
VAPAA PÄÄSY
ARTO LAITINEN & ANNE BIRGITTA PESSI (TOIM.)
RANI-HENRIK ANDERSSON & MARKKU HENRIKSSON
SAARA BÄCK (YM.) TOIM.
WORLDWATCH-INSTITUUTTI
SOLIDAARISUUS
Onko solidaarisuus vanhentunut juhlasana vai hyvän yhteiskunnan ydin? Tutkijakollegiumin puheenvuoro yhteiskuntapolitiikan pelisäännöistä. Suositushinta 26
INTIAANIT
Vaikka maailman kansat ovat tulleet yhä tutummiksi, mielikuvat intiaaneista ovat yhä monin tavoin värittyneitä ja virheellisiä. Perusteos! Suositushinta 46
ITÄMEREN TULEVAISUUS
Mikä on Itämeren arvo? Miksi Itämeren kansainvälinen suojelu ontuu? Monipuolinen tutkijoiden puheenvuoro oman meremme puolesta. TietoFinlandia -ehdokas. Suositushinta 39
Kuinka maailma ruokitaan?
MAAILMAN TILA 2011
Maailman tila 2011 esittelee konkreettisia keinoja, joilla maatalous saadaan kestävälle pohjalle. Suositushinta 36
MICHEL FOUCAULT
HELENA HALLENBERG & IRMELI PERHO
DAVID CORTRIGHT
STEPHEN GILL
SANAT JA ASIAT
Millaisista ajattelutavoista modernin ajan ihmistieteet ovat syntyneet, ja mistä niiden käsitteet ja kysymyksenasettelut ovat peräisin? Klassikko! Suositushinta 37
RUOKAKULTTUURI ISLAMIN MAISSA
Ruoka-aineita ja -lajeja kahvista kaalikääryleisiin, maapallon laidalta toiselle. Reseptejä! Suositushinta 41
RAUHA
Ensimmäinen suomen kielellä ilmestyvä rauhanliikkeiden ja -aatteiden historian kokonaisvaltainen esittely. ILM 02/11. Suositushinta 36
VALTA JA VASTARINTA UUDESSA MAAILMANJÄRJESTYKSESSÄ
Miten toisen maailmansodan jälkeisessä maailmanjärjestyksessä Yhdysvaltojen ylivalta on ilmennyt politiikassa ja taloudessa ja muodostanut vastavoimiaan? ILM 03/11. Suositushinta 36
LIISA TUOVINEN YM. (TOIM.)
SANKO OLLA TOTTA?
Teos on eheyttävää luettavaa sukupuolista minuuttaan pohtiville, heidän läheisilleen, ystävilleen ja etenkin ammatti-ihmisille, jotka työssään kohtaavat näiden kysymysten kanssa painivia ihmisiä. Teoksessa on runsaasti omakohtaisia kertomuksia. ILM 03/11. Suositushinta 36
Tiedon puolella.
ilmoitus moitus
MAALISKUUN MERKKITUOTTEET
2
2011
7
28.2.27.3.2011
rjoitus
sis
Iloisia vallankumouksia
29
39
Turkistarhaus
Julmuus on edelleen kannattava bisnes.
Anonyymi kryptokommunismi
Kuka tätä maailmaa oikein johtaa?
jakelevat tietoa netissä ja sosiaalisissa verkoissa. Syntyy diktatuurin kaatavia vallankumouksia, joiden ansiosta demokratia nyt ottaa ensiaskeliaan Tunisiassa, Egyptissä ja Libyassa. Tätähän on aiemmin turhaan yritetty kehitysavulla, propagandalla ja sotatoimilla. Mitä tekee turvallisuusviranomainen länsimaissa? No, yrittää tuhota vuotajaorganisaation.
K A I K E N K A R VA I S E T K R Y P T O A N A R K I S T I T
on Palantir-nimisen turvallisuusyhtiön laatima muistio Wikileaks-uhan varalta. (http://wlcentral.org/node/1250) Nettiin vuodetun turvallisuusyhtiön muistion mukaan perusongelma on Wikileaksin liberaali perustukija. Tällainen huolestuttava tukija on esimerkiksi asianajaja-kirjailija Glen Greenwald, joka luokitellaan turvallisuusanalyysissa "liberaaliin ajatteluun kallellaan olevaksi ammattilaiseksi, joka tosin painostuksen jälkeen valitsee ammattinsa asiansa sijaan". Greenwald ei kuitenkaan ole taipunut, päin vastoin. Hän on puolustanut Bradley Manningia, jonka on epäilty vuotaneen diplomaattisähkeet Wikileaksiin.
MAINIO ESIMERKK I W I K I L E A K S I N VA H V U U S
ovat tosiaan Greenwaldin tapaiset tukijat ja vapaaehtoiset ympäri maailmaa. Koko organisaatio on löyhä ja yksilöt taipuisia. "Julian artikuloi ja muut tottelevat", Palantir analysoi. Wikileaks ei tarvitse isoa organisaatiota, koska tieto leviää useille palvelimille ympäri maailmaa. me Palantir kannustaa levittämään epäilyjä, jotka kohdisPoikam hdissa ja tuvat Wikileaksiin. Yhtiö haluaa saada nettiyhteisön uskoirosvo mer maan, että Wikileaksin vuotoihin osallistuminen ei kannata, koska se ei enää ole turvallista. Palantir haluaa luoda hysteriaa ja huolta turvallisuudesta ja kehottaa tekemään paljastuksia Wikileaksin oman toiminnan epäkohdista. Tämän mediakampanjan kohteena ovat tavalliset kansalaiset. Mari Boine on saamelais-
in stama Va
s. 16
os
44
Uuden ajan ik i ikoni
musiikin uudistaja.
46
Antigonen haaste:
Laki vai moraali?
Teemu Mäki Anu Harju
9
Hiihtäminen. On se ihanaa.
Unohda koulutraumat.
Fanny ny Mallinen linen
haluaa eripuraa: "Heittäkää bensaa liekkeihin kilpailevien ryhmien välille. Disinformaatiota. Luokaa viestejä, jotka sabotoivat vastustajan toimintaa tai vähentävät uskottavuutta. Esittäkää väärennettyjä dokumentteja ja kertokaa sitten virheistä", muistio usuttaa Wikileaksin kanssa riitautuneita entisiä työntekijöitä. Ennen kaikkea urkkikaa esiin sosiaalisesta mediasta firmojen riskialttiit työntekijät. Memo loppuu itsekehuun: "Yhdessä Palantir Technolgies, HBGary Federal ja Berico Technologies toteuttavat erikoisosaamisen ja lähestymistavan, jolla pystytään taistelemaan Wikileaks-uhkaa vastaan tehokkaasti."
T U R VA L L I S U U S Y H T I Ö
s. 12
KANNEN KUVa Klaus Welp
s. 14 4
Ajassa .....................817 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Talous .................. 4041 Musiikki ............... 4245
s. 40
Kirjallisuus ..........4649 Elävä kuva ........... 5051 Kulttuuri ...............5255 Lukijaposti ............5657 Sarjakuvat ...................58
Kampanja Wikileaksia vastaan jatkui siten, että tietoturvayhtiö HBGaryn johtaja uhkasi paljastaa Wikileaksia puolustavan Anonymous-ryhmän toimijat. Netin sananvapauden ja nimettömyyden ritariklaani Anonymous suuttui. Anonymous tunkeutui HBGaryn verkostoihin, varasti HBGaryn sähköpostit, Twitter-tilit, sosiaalitunnukset, kaivoi esiin johtajan muistiot ja julkaisi kaiken netissä. Anonymous jätti HBGarylle viestin: Olemme nähneet sinun asiakirjasi ja tiedätkö mitä? Me nauroimme niille". Minäkin nauroin. Netin avoimuus, vapaus ja nimettömyys ovat yllättävän tärkeitä itseisarvoja, joiden puolustaminen voi johtaa iloisiin vallankumouksiin. Kimmo Jylhämö
M I TÄ S I T T E N TA P A H T U I ?
2
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala (vapaalla 31.5. asti), vt. Elsi Hyttinen Toimitus Susanna Kuparinen (vapaalla 4.3. asti), Elsi Hyttinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen valokuvaajaharjoittelija Topi Laiti Avustajina tässä numerossa Alistair Davidson, Veikko Eranti, Maria Haanpää, Anu Harju, Reetta Huusko, Anna-Sofia Joro, Pertti Julkunen, Maria-Kaisa Jurva, Tea Kalska, Maria Karuvuori, Tuuli Kaskinen, Hanna Koikkalainen, Anna-Reetta Korhonen, Meeri Koutaniemi, Maria Kozulya, Outi Kuittinen, Kyhäritie, Pertti Laesmaa, Fanny Malinen, Teemu Mäki, Jorma Mäntylä, Pilliliisa, Erkki Pirtola, Laura Rantanen, Simo Ruottinen, Saija-Riitta Sadeoja, Kari Sihvonen, Kasper Strömman, Ulla-Maija Svärd, Anna Talasniemi, Sinikka Tierna, Taru Torikka, Tero Tähtinen, Tere Vadén, Petri Vanhanen, Lotta Vornanen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 3/11 ilmestyy 28. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
8
TEKSTI KUVITUS
2
2011
JORMA MÄNTYLÄ MIRKKA HIETANEN
Netin saisi poikki Suomessakin
Egypti ei ole poikkeustapaus
Laajamittainen tietoverkkoliikenteen sulkeminen tai rajoittaminen vaatii poikkeusolojen voimassaoloa. Siitä päättää valmiuslain mukaan tasavallan presidentti, joka voi asetuksella oikeuttaa valtioneuvoston käyttämään poikkeusvaltuuksia enintään vuoden ajaksi kerrallaan. Asetus on saatettava eduskunnan hyväksyttäväksi. ei ole koskaan sovellettu. Sitä ollaan lisäksi muuttamassa, kun presidentin valtaoikeuksia halutaan kaventaa. Uudessa valmiuslaissa valtioneuvoston valta kasvaisi, sillä poikkeustilannetta vain arvioitaisiin yhdessä tasavallan presidentin kanssa, mutta päätöksen asetuksesta eduskunnalle tekisi hallitus. Valmiuslain muutos edellyttää käsittelyä kaksilla valtiopäivillä, joten ensi eduskunta ratkaisee uuden lain kohtalon. Presidentti Tarja Halonen ja vasemmisto ovat vastustaneet muutosta. Sdp:n kansanedustaja Jacob Söderman on varoittanut, että esityksen mukaan
N Y K Y I S TÄ VA L M I U S L A K I A
"viisi ministeriä vaikka samasta puolueesta voi laillisesti ottaa kaikki valtaoikeudet ilman kummempaa kontrollia" (Iltalehti 21.5.2010). Södermanin mukaan kansalaisten perusoikeuksiin puuttuminen on niin merkittävä asia, että se vaatii useamman valtioelimen hyväksynnän. internetin katkasemisen, jos olosuhteet valtiojohdon mielestä niin vaatisivat. Mutta olisiko se teknisesti mahdollista? Voima kysyi asiaa it-alan tutkijoilta sekä hallintoviranomaisilta. Vastaukset olivat pienen empimisen jälkeen yllättävän samanlaisia: se on mahdollista, mutta ei samalla tavoin kuin Egyptissä. Suomessa yritykset ja julkishallinto ovat erittäin riippuvaisia modernista tietotekniikasta. Vähänkin pitkäaikaisempi tietoliikenteen katkaiseminen aiheuttaisi raskaita taloudellisia tappioita, jolloin vaatimukset yhteyksien palauttamisesta voimistuisivat nopeasti. Paradoksaalisesti markkinavoimat tarvitsevat modernia tietoliikennettä.
LAKI SIIS SALLIII
yrittivät vaikeuttaa Hosni Mubarakin vastaista kansannousua katkaisemalla maan internet- ja matkapuhelinyhteydet. Tekniikka ja lainsäädäntö mahdollistavat vastaavan operaation myös Suomessa. Myös yhden verkko-operaattorin sulkeminen pois on mahdollista.
GYPTIN VIRANOMAISET
SALAPERÄINEN FICIX
Koko verkkoliikenteemme kulkee kolmen kytkimen kautta.
TA V A L L I N E N N E T I N käyttäjä tus-
Ei edes vaikeaa...
Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaopettaja Pekka Jäppisen mukaan teknisesti netin katkaiseminen Suomessa onnistuu. "Jo nyt osa operaattoreista suodattaa liikennettä niin, että tietyille poliisin listalla oleville nettisivustoille ei ole pääsyä. Yksinkertaisimmillaan olemassa oleva suodatin voitaisiin laittaa suodattamaan kaikki liikenne ulkomaille tai kotimaahan tai estää pääsy yksittäiseen palveluun, kuten Twitteriin. Toki myös operaattorin reitittimien sulkeminen estää liikenteen kulkemisen", Jäppinen sanoo. Hän muistuttaa myös, että suuri osa Suomen ulkomaanliikenteestä kulkee Ruotsin kautta. Siellä puolustusvoimien alainen tiedusteluorganisaatio Försvarets radioanstalt FRA saa terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan nimissä salakuunnella kaikkea Ruotsin rajat ylittävää tietoliikennettä.
" T E K N I S E S T I ulkomaanyhteyksien katkaiseminen on helppoa", sanoo myös professori Tuomas Aura Aaltoyliopiston tietotekniikan laitokselta. "Yksinkertaisinta on sammuttaa verkko-operaattorien reitittimet, jotka
huolehtivat internetissä tietopakettien siirtämisestä. Reitittimet voidaan myös säätää niin, että ulkomaanyhteydet toimivat vain joissain verkon osissa, kuten valtionhallinnossa tai tärkeissä yrityksissä. Maan sisäiset yhteydet voi samoin katkaista, jos ne kulkevat viranomaisten valvomien palveluntarjoajien kautta. Organisaatioiden
olisi merkitystä kansanjoukkojen poliittisen järjestäytymisen kannalta."
...mutta käy kalliiksi
Professori Tuomas Aura kuitenkin muistuttaa yritysten ja talouselämän olevan riippuvaista modernista tietotekniikasta. "Internetin täydellinen sulkeminen aiheuttaisi vakavaa vahinkoa talouselämälle. Siksi Kiina ja monet arabimaat sallivat verkon käytön, mutta estävät ja valvovat siellä poliittista keskustelua. Tätä varten on kehitetty tehokasta teknologiaa ja osaamista." Esimerkiksi Kiina estää pääsyn tietyille ulkomaalaisille nettisivuille ja sulkee automaattisesti yhteyksiä, joissa käytetään kiellettyjä sanoja. "Näin pystytään kontrolloimaan tiedonvälitystä suurelle yleisölle, vaikka yksittäisen teknisesti osaavan ihmisen onkin mahdollista kiertää estot. Sensuurin vaikeutena netissä on, ettei se aina pysy nopeasti muuttuvan tekniikan tasalla tai ymmärrä ajoissa uusien tiedonvälitysmuotojen merkitystä. Näin kävi Pohjois-Afrikassa", Tuomas Aura arvioi.
JORMA MÄNTYLÄ
osa Jo nyt eista ttor operaa ttaa suoda että. ikenn tietoli
kin tietää, että kaikki Suomen internet-liikenne kulkee kolmen Ethernetkytkimen kautta. Ne ovat Espoossa, Helsingissä ja Oulussa. Tarkkoja sijainteja ei turvallisuussyistä paljasteta. Laitteistoa hallinnoi rekisteröity yhdistys Ficix ry. Voittoa tuottamaton yhdistys on perustettu 1993. Sillä on nykyään 28 jäsentä, jotka ovat johtavia koti- ja ulkomaisia internet-palvelujen tarjoajia. Järjestön puheenjohtaja Jorma Mellin kertoo, että Suomessa, kuten muissakin maissa, on mahdollista viranomaistoimin sulkea tietoliikenneyhteyksiä ja estää viestintää. Pakkokeinolakien mukaan myös poliisiviranomaisella on oikeus vaatia käyttöönsä viestintävälineitä ja siten estää viestintää. Sulkeminen voi koskea sekä matkaviestinverkkojen tukiasemia että kiinteän verkon käyttöä.
N O R M A A L I O L O J E N poikkeustilanteissa päätöksen tietoverkkoliikenteen katkaisemisesta tai rajoittamisesta tekisi nykylain perusteella liikenne- ja viestintäministeriön alainen viestintävirasto Ficora. "Suomessa on mahdollista tehdä samoin kuin Egyptissä. Tähän löytyy sekä tarvittava lainsäädäntö että kyky saattaa pakkokeinot voimaan", sanoo Jorma Mellin. Hän kuitenkin muistuttaa, että internetin laajamittainen sulkeminen aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita.
"Kyse ei ole vain taloudesta, vaan monet ohjausjärjestelmät lakkaisivat toimimasta, kuten kauppojen kassat. Elintarvikehuolto ja vastaavat yhteiskuntaa ylläpitävät toiminnot vaikeutuisivat." Yksittäinen operaattori saadaan melko helposti suljettua netistä. Teknisesti se tapahtuisi nimenomaan Ficixin hallinnoimien Ethernet-kytkimien avulla. "Ficix-yhdysliikennepisteissä voidaan irrottaa kokonainen operaattori yhdysliikenteestä", kertoo vanhempi tietoturva-asiantuntija Kauto Huopio Ficorasta.
N O R M A A L I O L O J E N poikkeustilanne ei kuitenkaan ole sama asia kuin valmiuslain tarkoittama poikkeustila. Kehityspäällikkö Jarkko Saarimäki Ficorasta kertoo, että käytännössä yksittäisen operaattorin laitteen pitäisi olla saastunut tai aiheuttaa tietoturvauhkaa. "Irtikytkemisellä pyritään varmistamaan, että yksi virheellisesti toimiva järjestelmä ei vaaranna koko viestintäverkkoa. Päätöksen tekee aina teleyritys itse, koska vain sillä on riittävä kuva häiriötä aiheuttavasta päätelaitteesta. Toimenpiteillä ei saa rajoittaa sananvapautta taikka luottamuksellisen viestin tai yksityisyyden suojaa enempää kuin on välttämätöntä. Toimenpiteet on lopetettava, jos niiden toteuttamiselle ei enää ole laissa säädettyjä edellytyksiä", Saarimäki selventää.
omiin verkkoihin, esimerkiksi yritys- tai yliopistoverkkoihin, viranomaisen on vaikeampi puuttua, joten joitain maan sisäisiä yhteyksiä saattaisi jäädä toimintaan." "Nörtit ja radioamatöörit voivat tällöin kehitellä vaihtoehtoisia tiedonsiirtomenetelmiä. Kekseliäisyydestä ja sankaritarinoista huolimatta netin käytöstä tulisi kuitenkin niin vaikeaa ja kallista, että sillä ei enää
2
2011
9
Hiihto on ihanaa
Unohda koulutraumat.
rastaan huutavat hiihtokutsuaan. Nyt on aika unohtaa peruskoulun pakkohiihtopäivät ja antaa hiihdolle toinen mahdollisuus. Ketään ei tarvitse voittaa, ja jokainen saa hiihtää oman tahtiinsa. Varaa aikaa äläkä kiirehdi suotta. Hyvä valmistelu varmistaa hiihtonautinnon.
hanna koikkalainen
Äänikolumni:
K
E VÄISET HANGET suo-
Yhteiskunnallinen painottomuus
Polina Kopylova on sukupolvea, joka lapsena halusi avaruuteen. Hän eli elämänsä Venäjän murroksen rinnalla. Jeltsinin ajan elänyt Kopylova kertoo äänikolumnissa painottomuudesta, jossa pitää ottaa täysvastuu omasta liikkeestä. Toisille painottomuus on vapauden huippu, toisille painajainen.
VOITELE SUKSET HUONEENLÄMPÖISENÄ. Levitä säälle sopivaa pitovoidetta 15 senttimetriä siteen kärjestä kannan kohdalle. Luistovoidetta voi laittaa muuhun osaan suksea. Tasoita voide korkilla hangaten. Korkki lämmittää voiteen, jolloin se tarttuu suksen pohjaan paremmin.
PUKEUDU OIKEIN. Älä laita liikaa päälle mutta suojaa kuitenkin viimalta. Hiihtäessä tulee usein hiki. Kerrospukeutuminen kannattaa, sillä sitä voi lisätä ja vähentää. Taukotakki on hyvä olla repussa evästaukoa varten. Säädä käsilenkki omaan käteen sopivaksi ja pujota käsi lenkkiin tukevasti.
PERINTEINEN HIIHTOTEKNIIKKA. Ota vauhtia sauvalla iskemällä se vastakkaisen siteen kohdalle. Pyri liukumaan suksella. Älä töpsyttele kävellen vaan liu´u. Potkaise vauhtia vuorojaloin ja suuntaa potku eteenpäin yläviistoon. Siirrä paino liukuvan suksen päälle. Nojaa hieman etukenoon eli älä istu.
Hanna Koikkalainen
Libya on erilainen
Liisa Liimatainen kartoittaa Fifissä Libyan tilanteen erikoispiirteitä. Toisin kuin Tunisiassa tai Egyptissä, klaaneilla on maassa tärkeä poliittinen asema. Öljytulot jaetaan kansalle, mutta heimojen kohtelu ei ole tasaarvoista. Öljyn kautta Libya on sidottu Eurooppaan. Häiritsevää on, että esimerkiksi Berlusconi on ilmoittanut, että hän ei halua häiritä öljykauppakaveriaan Gaddafia, kun häneltä on vaadittu kannanottoa Libyan johdon raskaansarjan väkivaltaan.
Maria Kozulya
fifin luetuimmat
LASKU. MÄKIÄ ON TURHA PELÄTÄ. Pidä vartalosi napakkana, mutta jousta jaloilla ladun mukaan. Voit koukistaa jalkoja, painaa sauvat kainaloon ja jopa nojata kyynärpäillä polviin. Laskun ajan voi hieman levähtää. Nojaa mutkissa sisäkaarteeseen päin. Jos pelottaa, auraa mäet. Jos laskiessa alkaa jännittää, laske pylly alas ja vältä käsille kaatumista.
ajalta 27.1.23.2.
1. Johanna Kaipiainen: Näkökulma: Helsinki siivoaa vegaanilapset pois päivähoidosta
Miksi päivähoitoon ei voi ottaa omia eväitä, Johanna Kaipiainen kysyy.
Vartijaväkivalta on paljon yleisempää kuin mitä kuvittelemme.
4. Veera Hidas-Elina: Näkökulma: Saska Saarikoski synnytti femakon
Veera Hidas-Elina vastaa Saska Saarikosken raiskausfantasioihin.
TASATYÖNTÖ & KÄSIEN KÄYTTÖ. Hyödynnä selän voimaa. Tökkää sauvat monojen kohtaan, kumarru alas ja työnnä vauhtia käsillä pitkälle taakse niin, että käsi ja sauva ovat lopulta samassa linjassa.
2. Veikko Eranti: McSissit Ronaldin kimpussa
McDonalds-kaappauksen takana saattaa olla joukko kuvataiteilijoita.
3. Kukka Ranta: Vartijaväkivalta & rankaisemattomuus
5. Hanna Kaisa Hellsten: Selluliittitaistelua 12-vuotiaille?
TOP Model suututti överin kauneusihanteen kriitikot.
blogeissa Helmikuussa
Suvi Auvinen Kimmo Kallio
RETKEILYSSÄ PARASTA ON EVÄÄT. Muista ottaa mukaan kuumaa juomaa ja reilut eväät. Kylmässä talvisäässä ruoka maistuu ja sitä on harvoin liikaa. Nauti hyvästä seurasta, vaihtuvista maisemista ja pysähdy välillä ihmettelemään talvista luontoa.
Jos minusta tulisi presidentti
Kaikkien meidän onneksemme niin ei käynyt.
Talouspoliittista myyttikritiikkiä
Crisisjam-aktivistiryhmästä kannattaisi ottaa mallia Suomessa.
10
2 2
2011
kulttuuri
Tyttöjen kesken
Monik ul tasa-a ttuurisuus ja rvo nu orisotyö sukupuolte n ssä Veroni ka
häirintä
Wahlroos leikkaisi maataloustuet ja nuorten sosiaalietuudet.
YLE 17.2.
Tyttöje n
kesken
Tyttöjen asialla
kysymykset ovat nostaneet sukupuolten tasa-arvon nuorisotyössä entistä näkyvämpään rooliin, selviää Veronika Honkasalon väitöskirjasta Tyttöjen kesken. Samalla tasa-arvo mielletään yhä enemmän kysymykseksi monikulttuuris-taustaisten tyttöjen asemasta, koska muun nuorisoM O N I K U LT T U U R I S E T
Honka
salo
työn oletetaan olevan täysin tasa-arvoista. Tasa-arvo pelkistyy helposti määrälliseksi tasa-arvoksi, ja ratkaisuksi ongelmiin tarjotaan samaa kaikille -ajattelua. Maahanmuuttajataustaiset tytöt toivovat, että heidän näkemyksiään kuunneltaisiin, uhriroolissa toimiminen kun on ahdasta ja hankalaa.
Samalla Honkasalon tutkimus osoittaa, kuinka nuorisotyö mielletään lähinnä tyttöjen parissa tehtäväksi työksi. Poikatyötä tehdään edelleen hyvin vähän. Kimmo Jylhämö
FM Veronika Honkasalo väittelee 19. maaliskuuta Helsingin yliopistossa.
Veronika Honkas alo
toimittanut Kimmo Jylhämö
Pilvi on pahempi kuin tappo
ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannostukseen missään. Arvioiden mukaan yliannostukseen tarvittaisiin kerralla jopa 13 kiloa pössyä. Tätä ei uskoisi, kun lukee virolaisen oikeuden päätöksiä. Harjun tuomioistuin Tallinnassa tuomitsi helmikuussa kannabiksen kotikasvattajalle pidemmän tuomion kuin miehelle, joka osallistui kuolemaan johtaneeseen pahoinpitelyyn, kertoo viron yleisradio ERR. Pahoinpitely tapahtui kesällä 2009. Päätekijäksi katsottu mies sai reilun kuuden vuoden tuomion, mutta toinen osallinen selvisi neljän vuoden ehdottomalla kakulla. 34-vuotiaalla kotikasvattajalla puolestaan oli asunnossaan 207 kasvia ja 800 grammaa marihuanaa. Hän sai neljä vuotta ja kolme kuukauttonsa ta linnaa, minkä lisäksi hänen asuntonsa ja autonsa tuomittiin rikosvälineinä valtiolle. Tuomiot vastasivat syyttäjän vaatimuksia. ksia. Syyttäjä oli molemmissa tapauksissa sama. a.
T I E T TÄ VÄ S T I K U K A A N
Verkkosivu ehti olla auki alle vuorokauden ennen Facebookin lakimiesten eh iesten ehdotonta vaatimusta sulkea se.
Mutta onko se taidetta?
Mikäli Facebookprofiilikuvasi on päätynyt epäilyttävälle deittisivustolle, on kaksi mahdollisuutta: takana ovat puolirikolliset oikeat deittisivut tai mediataiteiljat.
osa, joka on erikoistunut ainoastaan kasvojentunnistukseen. Kasvot paljastavat itsestämme enemmän kuin haluaisimme, ja toimivat usein verkkoidentiteettiemme pohjina. Tästä ajatuksesta lähtee liikkeelle italialaisten mediataiteilijoiden Paulo Cirion ja Alessandra Ludovicon taideprojekti Face-to-facebook.com. Cirio ja Pikseliähky-festivaaliin Suomenlinnaan tulossa oleva Ludovico kaapivat Facebookista miljoona julkisesti saatavilla ollutta profiilikuvaa, pyörittivät ne kasvojentunnistusohjelman lävitse ja julkaisivat itse rakentamallaan deittisivulla Lovely-faces.com. Itse kuvat ja muut tiedot jäivät myös Facebookiin, eivätkä Cirio ja Ludovico vieneet mitään, mikä ei olisi ollut kenen tahansa verkonkäyttäjän saatavilla. Verkkosivu ehti olla auki alle vuorokauden ennen Facebookin lakimiesten ehdotonta vaatimusta sivun sulkemisesta ja "varastetun datan palauttamisesta". Päivä poiki muitakin yhteydenottoja: 56 pyyntöä poistaa tietty kuva sivuilta, neljä yhteistyöehdotusta toisilta deittisivuilta, 14 pyyntöä lisätä käyttäjän kuva ja viisi anonyymiä tappouhkausta. Puhumattakaan kymmenistä tiedotusvälineistä CNN:stä Taipei Timesiin.
news.err.ee
A
I VOISSAMME ON
Kuka haluaa sotilaallista kodinturvaa?
kannattaa kodinturvajoukkojen perustamista. Taustalla on tuleva puolustusvoimauudistus, jossa Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta ja varuskuntien määrää saatetaan pienentää. Isossakyrössä puhuneen Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen mukaan kodinturvajoukkojen tehtävien tulisi olla sotilaallisia. Reserviläisliiton päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta. Voiman toimituksessa Helsingin Sörnäisissä Pakkasen ehdotukseen suhtauduttiin kylmän jäätävästi.
RESERVIL ÄISLIITTO
luonteesta ja helposta saatavuudesta. Badoon toiminta lienee rikollista, Cirion ja Ludovicon ehkä ei.
C I R I O N J A L U D O V I C O eivät olleet ensimmäistä kertaa apajilla. He ovat myös aiemmassa taiteessaan käyneet internetin jättiläisten kimppuun. Käyttämällä hyväkseen kaupan esikatselutoimintoa he vuonna 2006 "varastivat" Amazon.comista tuhansia kirjoja ja printtasivat niitä näyttelyihinsä. Googlen kimppuun taiteilijat kävivät huijaamalla hakujätin mainosohjelman avulla rahaa, joka käytettiin Googlen osakkeiden ostamiseen. Osakkeet luovutettiin säätiölle, jonka tarkoituksena oli jakaa firman omistus internetin käyttäjille. Ydinkysymys on, poikkeavatko duon teokset jollain tavalla Facebookin, Amazonin ja Googlen omasta toiminnasta? Me luovutamme Facebookille osan itseämme ja indetiteettiämme kuvien muodossa ja Facebook myy sen eteenpäin hyvällä voitolla. Käytännössä mahdollisuutemme kontrolloida sitä,
Kukkahattutätejä ja tötteröhattuja!
polkemiseen kyllästyneet ovat perustaneet yhteisötaiteellisen valokuvagallerian nettiin. Jonkinlaisena innoittajana toimivat kukkahattutätien ja tötteröhattujen vastustajat, kuten perussuomalaiset ja muut maahanmuuttokriittiset. Vihreässä langassa persujen puheenjohtaja Timo Soini kiteytti hattulaiskritiikkinsä seuraavasti: "Tarvitsemme suuryrityksiä, maaseudun pienimuotoista elinkeinotoimintaa ja esimerkiksi turkistarhausta. Kaikkia tarvitaan. Jos kaikki kielletään, että ei saa kaivaa kaivoksia, ei saa rakentaa altaita, ei saa rakentaa ydinvoimaa, niin sitten istutaan kaikki tötteröhattu päässä jossain ja odotetaan kesää, ja se ei käy."
R A S I S M I I N J A TA S A - A R V O N
miten Facebook käyttää tietojamme, on heikko. Lovely-faces.com eroaa lopulta hyvin vähän Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin aiemmasta verkkopalvelusta FaceMashistä. myös saamme jotakin vaihtokaupassa. Saamme päättymättömän linkkien virran, keinon pysyä perillä ala-astekavereiden edesottamuksista ja mahdollisuuden rakentaa identiteettiämme. Cirion ja Ludovicon perusviestin paikkansapitävyys saattaakin osittain tyhjentää heidän taiteensa merkityksestä. Jos Facebook perustuu samanlaiseen käyttäjien identiteetin myymiseen, eivätkö kaikki Facebookin puoli miljardia käyttäjää silloin hiljaisesti hyväksy juuri tällaisen toiminnan?
T O I S A A LTA M E K U L U T TA J AT
kukkahattutati.com www.kukkahattutati.com
mediataiteilijoiden kanssa liikkuu myös vähemmän jaloin aikein varustettuja veijareita, esimerkiksi venäläisen "Andrey Andreevin" (oikeasta nimestä ei varmuutta) Badoo-deittisivusto. Iltalehti kertoi 21.1.2011 palvelun varastavan Facebook-sovelluksen käyttäjien kavereiden nimet ja kuvat ja luovan näistä profiileja deittisivulle. Mikä on Badoon ja Lovely Facesin välinen ero? Badoon tavoitteena on tehdä rahaa, Cirion ja Ludovicon projekti pyrkii olemaan taidetta ja nostattamaan tietoisuutta Facebookille ja muille palveluille antamamme tiedon
SA MOILL A A PAJ ILL A
Veikko Eranti
www.lovely-faces.com, www.face-tofacebook.com Pikseliähky 10.13.3. Suomenlinnassa. Lisätietoja http://www.pixelache.ac
12
2
2011
Runoilijat joutuvat mielisairaalaan 20 kertaa useammin kuin muut. HS 18.2.
PIKKUPERHE. Jääkarhuemo poikasineen Manitobassa Kanadassa.
Ansgar Walk/Creative Commons
Paskataide on hyvän hinta
nykytaiteen tai niin sanotun kokeellisen taiteen moititaan olevan ylimielistä paskaa tai umpimielistä terapointia, joka ei aukene, ei tuota nautintoa eikä oikein päänvaivaakaan kenellekään suuren artistin päänupin ulkopuolella elävälle. Moni taiteilija on sisäistänyt tämän myös osaksi itsekritiikkiään. Tallinnan Von Krahl -teatterin näyttelijöillä on oma piipaa-auton ääntä ja pyörivän vilkun välkettä muistuttava audiovisuaalinen koodinsa, jonka he älähtävät ja elehtivät harjoituksissa heti, jos hommassa on "taidepaskan" tuntu, eli vaivaannuttavan esoteerisen hiippailun sävy. Toisaalta joillekin taiteilijoille piittaamattomuus yleisöstä on tärkeä osaa omaa identiteettiä ja taiteellista metodia. Kun berliiniläinen galleristi kysyi eräältä oppilaaltani, kenelle tämä taidettaan tekee, uhmakas ja itseironinen vastaus kuului: "Ittelle ja noin kahdelle kaverille." Galleristi sanoi minulle jälkeenpäin, että olisi heti halunnut vetää tyttöä turpaan. Samoin tuntee varmaan moni taiteen ystävä ja harrastaja.
USEIN ERITYISESTI
Myös poikueiden keskimääräinen koko pienenee.
Jääkarhun pakkopaasto pahenee
H
UDSONINLAHDELLA
taidetta ensisijaisesti itselleni, selvittääkseni omaa nuppiani, testatakseni ja kehittääkseni maailmankuvaani ja löytääkseni illuusiottomamman ja nautinnollisemman asennon olla maailmassa ja ihmisten kanssa. Suuri tai jopa suurin osa parhaasta taiteesta ja filosofiasta olisi jäänyt tekemättä, jos tekijä olisi ajatellut, että hänen täytyy tavoittaa niin suuri ja maksava yleisö. Yhteishyvän kannalta on tärkeää, ettei taiteilija ole markkinoiden tai yleisön armoilla, vaan puhuu taiteensa kautta siitä, mitä itse pitää tärkeänä. Tämä riippumattomuus on samalla tavalla tärkeää kuin oikeuslaitoksen riippumattomuus tai se, että lääkäri kertoo potilaalle rehellisen diagnoosin, satuja lepertelemättä ja tarpeettomia lääkkeitä ja hoitoja tuputtamatta. Mitä suurempi taiteellinen vapaus, sitä suurempi hybriksen riski. Paskataide on hyvän taiteen hinta. Sitä voi havainnollistaa kuva- ja esitystaidetta vertailemalla.
KUITENKIN MINÄKIN TEEN
yleisönsä harvoin. Jossain taulut roikkuvat ja videoluupit pyörivät, eikä taiteilija kotonaan tai studiossaan mieti eikä tiedä, miten moni, miten innostuneena ja miten monta sekuntia per tekele niitä siellä museossa katselee. Teatterissa on toisin. Esiintyjä aistii ilta illan perään suoraan, oliko yleisöä ja piittasiko se esityksestä. Esitystaide on siis enemmän yleisön armoilla kuin esine- ja tallennetaide. Siksi sen anti on keskimäärin yhtäältä varmempi, toisaalta kesympi kuin esine- ja tallennetaiteen. Esityksiin panostetaan yleensä enemmän kuin näyttelyihin, sillä esityksen tekijä joutuu miettimään, tuleeko tänne ketään ja pystyykö tässä lavalla heilumaan kaksi tuntia siinä uskossa, että katsomossa joku nauttii. Toisaalta juuri tämän vastuullisuuden vuoksi esityksiin paljon harvemmin uskalletaan asentaa yhtä suuria radikaaleja haasteita kuin maalaukseen tai runoon.
K U V ATA I T E I L I J A K O H TA A
elää maailman eteläisin jääkarhupopulaatio. Vuosikymmen sitten siellä oli vielä noin 1 200 jääkarhua, nykyisin vain 900. Albertan yliopiston tutkijat ovat alkaneet selvittää yksityiskohtaisesti, miten jääkarhun lisääntymismenestys on riippuvainen lahden jääoloista. Näyttää siltä, että merijään väheneminen uhkaa koko Hudsoninlahden jääkarhukannan olemassaoloa. Hudsoninlahti on jäässä noin kahdeksan kuukautta vuodesta. Sinä aikana jääkarhut saalistavat pääasiassa hylkeitä merijäältä käsin. Kun jää sulaa kesällä, karhujen on pakko siirtyä lahden rannoille. Maalla on kuitenkin tarjolla hyvin niukasti jääkarhuille sopivaa ravintoa. Tämä johtaa käytännössä siihen, että jääkarhunaaraat joutuvat lisääntymään omassa kehossaan olevan vararavinnon turvin. Kantavat naaraat kaivavat poikaspesän lokakuussa, ja synnyttävät siellä sitten yhdestä kolmeen pentua, joiden kanssa ne lähtevät pesästä helmimaaliskuussa. Pesässäoloaikana naaraat eivät pääse lainkaan ravinnonhakuun, joten niiden paasto venyy kuukausien mittaiseksi. Paljon riippuu nyt siitä, miten naaraat saivat kerättyä vararavintoa edellisenä talvena.
Hudsoninlahden jäässäoloajan pituus on sen kannalta olennaista. ovat normaalistikin ankarat. Tutkijat arvioivat, että 1990-luvun alkupuolella, kun lahden jääolot olivat vielä ennallaan, noin 28 prosenttia lähtisen Hudsoninlahden tiineenä olleista jääkarhunaaraista ei lopulta onnistunutkaan lisääntymisessään, koska ei löytänyt riittävästi ravintoa. Jos Hudsoninlahden jäät lähtevät keväällä kuukautta aiemmin kuin 1990-luvun alkupuolella, tietokonemalli ennustaa että jopa 4073 prosenttia naaraista epäonnistuu lisääntymisessä. Ja jos jäät lähtevät kahta kuukautta aiemmin, 55100 prosenttia epäonnistuu. Samalla myös poikueiden keskimääräinen koko pienenee, eli kaksosia ja kolmosia syntyy vähemmän kuin ennen. Läntisellä Hudsoninlahdella tehdyt havainnot tukevat näitä tutkijoiden mallinnustuloksia.
OLOT HUDSONINLAHDELLA JOS JÄ ÄK ARHUN
neen lähtee pesästä ja siirtyy meren jäälle sellaiseen aikaan, kun hylkeitä on kaikkein parhaiten saatavilla ravinnoksi. Jos pesästälähtö tapahtuisi vähemmän suotuisaan aikaan, pentujen kuolleisuus voisi olla nykyistä suurempi pesästälähdön jälkeen. Ei tiedetä, voisiko jääkarhunaaras parantaa lisääntymiskuntoaan sillä, että se ei edes yrittäisi lisääntyä joka vuosi vaan keskittyisi ravitsemaan vain itseään. Vaikka naaras saisikin syötyä itsensä hyvään kuntoon, pidentynyt lisääntymiskertojen väli saattaisi silti mitätöidä yksittäisestä onnistuneesta lisääntymiskaudesta kertyneen hyödyn. Heikentyneet ravinnonhankintamahdollisuudet ovat jääkarhujen kannalta suurin ilmastonmuutokseen liittyvä huolenaihe. Tutkijat arvioivat, että sama mikä on tapahtumassa Hudsoninlahden jääkarhuille voi tapahtua muillekin jääkarhupopulaatioille, joiden vuosirytmiin kuuluu saalistuskausi merijäällä ja paastokausi maalla. Yli kolmasosa koko maailman jääkarhuista kuuluu siihen joukkoon.
Maria Haanpää
Kirjoitus on julkaistu Fifin Sääasemablogissa 16. helmikuuta.
pennut syntyisivät aikaisemmin, naaraalla olisi takanaan lyhyempi paastojakso ja se voisi ehkä synnyttää isomman pentueen. Jääkarhun lisääntyminen on kuitenkin ajoittunut siten, että emo pentui-
Stalin hävisi lahtaamiskisan sittenkin
diktaattorien välinen tuhoamiskilpa on saanut uuden käänt teen, ainakin jos on uskominen Yalen h historian professoria Timothy Snyder ria. Yleisesti vakiintuneen käsityksen mukaan Hitler oli vastuussa noin 12 m miljoonan ihmisen kuolemasta, kun m taas Stalinin uhrien määrä on arvioit tu tähän asti kymmeniksi miljoonikt si. New York Review of Bookissa Snyder s väittää, että Stalinin vastuulla oleva v u uhrien määrä olisi vain 69 miljoonaa.
V
U O S I K A U S I A J AT K U N U T
teemu mäki
Ei arvioidun uhrimäärän pieneneminen silti puhdista neuvostokommunismin mainetta. Siinä missä natsit tappoivat rasistisista syistä, neukut tosiasiassa aloittivat koko etnisen joukkotuhoamisen. Snyderin mukaan Stalinin uhrimäärää liioiteltiin yksinkertaisesti siksi, että Länsi-Saksa oli kylmän sodan aikaan lännen kumppani, Neuvostoliitto ei. Kimmo Jylhämö
http://bit.ly/hpJjM9
14
2
2011
Tutkijat: apinatkin ovat tietoisia ajattelustaan. hs 21.2.
Kuvernöörin tyhjä lupaus
Meksikossa uuden kuvernöörin valtaannousu joulukuun alussa herätti toiveita muutoksesta. Virkaanastujaispuheessaan Gabino Cué Monteagudo lupasi, ettei yhteiskunnallista toimintaa tulla enää tukahduttamaan väkivalloin. Lupaus piti alle kolme kuukatta.
O A X A C A N O S A V A LT I O S S A M E K S I K O N P R E S I D E N T T I Felipe Calderón tuli 15. helmikuuta Oaxacaan avaamaan yksityisen
yliopiston ja puhumaan uudistuksesta, jonka myötä yksityiskoulujen koulumaksut tulevat verovähennyskelpoisiksi. Uudistusta on kritisoitu laajasti, sillä se hyödyttää vain hyväosaisimpia. Oaxacan opettajien ammattiliitto Sección 22 järjesti mielenosoituksen Calderonia vastaan Oaxacan pääkaupungissa Oaxacassa. Ammattiliitto vaati yksityisten koulujen sijaan tukea julkiselle sektorille.
PRESIDENTTI CALDERÓN
liittovaltion poliiseja ja tarkka-ampujia. Samaan aikaan kun presidentti piti puhetta uuden ajan alkamisesta Oaxacassa, poliisit hyökkäsivät mielenosoittajien kimppuun. Opettajien ammattiosaston johtaja Azael Santiago Chepi ilmoitti 16. helmikuuta ammattiosaston katkaisseen neuvotteluyhteyden kuvernööri Cuéen.
Anna-Reetta Korhonen
oli varautunut mielenosoituksiin tuomalla mukanaan
Koti etsintään
joka päivä noin 40 kotietsintää. Se tuntuu paljolta maassa, jossa on reilut viisi miljoonaa asukasta. Eräs etsinnöistä tehtiin kotiini heinäkuussa 2009. Perusteena oli epäily laittoman maahantulon järjestämisestä. Olin auttanut suojelun tarpeessa olevaa tsetseeniperhettä ostamalla heille lentoliput Suomeen. Valitin kotietsinnästä asianajajani Markku Fredmanin avustuksella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT antoi tuomionsa 15. helmikuuta minun ja erään toisen suomalaisen kotietsinnästä valittaneen tapauksissa. EIT:n mukaan kotiini ja tuon toisen henkilön työpaikalle tehdyt etsinnät rikkoivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattua oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Suomi tuomittiin korvauksiin.
SUOMESSA TEHDÄ ÄN
Kartellit siivoavat ruumiit pois, joten kukaan ei tiedä niiden määrää.
JUAN, XIMENA, MARIFER & SAUL. Tamaulipasin nuoret ovat tottuneet huumekartellien väkivaltaan.
Kaupunkisodan jaloissa
Meksikossa käydään veristä huumesotaa, jossa kuolee yksilöitä.
O U L U L A I S E T leikkivät mafiaa. Yksi kulkee pitkin pihaa reteästi huumekartellin johtajana, ja kaksi kipittää kiltisti askeleen takana henkivartijoina. Tavallinen leikki maassa, jossa huumesodan uhriluku on noussut jo yli 34 000:een sitten vuoden 2006. Koillis-Meksikossa, Tamaulipasin osavaltiossa sijaitsevassa Reynosan teollisuuskaupungissa, huumesota on räjähtänyt käsiin. Aiemmin aluetta hallitsi yksi kartelli, Golfo. Nyt sen kanssa kilpailee Los Zetas, Golfosta irrottautunut väkivaltainen ryhmittymä. Taistelu Reynosan kaupungin herruudesta alkoi pari vuotta sitten.
poliisi, tulli ja rajavartiolaitos voivat tehdä kotietsintöjä ja takavarikoita ilman etukäteen pyydettyä lupaa. EIT totesi, että Suomessa ei ole mahdollista saada jälkikäteen tehokkaasti tutkituksi tuomioistuimessa sitä, oliko päätös kotietsinnästä ja sen suoritustavasta perusteltu. Siksi meiltä EIT:hen valittaneilta oli riistetty vähimmäissuoja, johon demokraattisen yhteiskunnan jäsenet ovat laillisuusperiaatteen mukaisesti oikeutettuja. Suomen kotietsintää koskeva laki on siis Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.
S U O M E S S A E S I T U T K I N TA V I R A N O M A I S E T
K
parhaillaan isoa, rikostutkintaa koskevaa lakipakettia, jota EIT:n tuomioiden myötä joudutaan pikaisesti muuttamaan. Asianajaja Fredmanin mukaan lakiin pitää kirjata nykyistä tiukemmat kriteerit etsinnälle, muuten tuomarin on vaikea puuttua asioihin jälkikäteen. Nykyisessä ja hallituksen esittämässä laissa kriteerinä on vain se, että poliisi epäilee rikosta ja olettaa, että kotietsinnästä olisi hyötyä. Yksikään tuomari tuskin voisi sanoa, ettei poliisin olisi pitänyt epäillä eikä olettaa. Oikeusministeri Tuija Braxin mielestä riittää, että kotietsinnän laillisuus voidaan jälkikäteen viedä tuomioistuimen arvioitavaksi. En ole ihan varma tuosta. 14 000 kotietsintää joka vuosi. Etsintöjä tehdään varmasti paljon "varmuuden vuoksi" ja sellaistenkin ihmisten koteihin, jotka eivät ole rikollisia. Se, kun useampi vieras jässikkä marssii lupaa kysymättä kotiin, penkoo paikat läpikotaisin, takavarikoi tietokoneen, kännykän ja muuta tavaraa, jättää pitkäksi aikaa jäljet "vapaan" yhteiskunnan kansalaiseen.
E D U S K U N TA K Ä S I T T E L E E
koko ajan, että ollaanko me turvassa", kuvaavat 18-vuotiaat kaverukset Juan ja Saul. Diskoillat ovat vaihtuneet kotibileisiin. Nyt istutaan muurien suojassa takapihalla. Iloiset nuoret miehet juttelevat kavereista ja tutuista, jotka ovat kuolleet luoteihin. Kuolemasta puhutaan tyynesti. "Yksi hyvä kaverini oli mukana mafian touhuissa ja sai surmansa välikohtauksessa. Kyllä se pistää miettimään, mutta minkäs teet. Olen asunut täällä aina enkä osaa kuvitella lähteväni", Juan tuumaa ja keikkuu tuolillaan. Hän pälyilee ympärilleen levottomasti. Todennäköisesti Juan tietää enemmän kuin kertoo. Kartellissa ansaitsee huomattavasti enemmän kuin keskimäärin normaalissa palkkatyössä. Ei ole siksi ihme, että moni hoitaa mafialle keikkaa pientä tai isoa. Mutta siitä ei hiiskuta ulkopuolisille. vain salakuljettaja vastaan salakuljettaja, sotku olisi vielä jotenkuten aisoissa. Mutta muhennokseen lisäpippuria tuo armeija. Presidentti Felipe Calderón julisti ankaran sodan huumekartelleja vastaan vuonna 2006. Paikalliset suhtautuvat armeijaan epäilevästi. Moni sanoo, että se vain sekoittaa asioita, sillä sotilaat eivät tunne kartellien toimintaa tarpeeksi. Armeijan puuttuminen asioihin aiheuttaa usein lisää uhreja. Se suututtaa mafian, ja kartellien otteet kovenevat. Poliiseilta ei odoteta apua, sillä lainvartijat ovat usein itse mukana kartelleissa tai vähintään korruptoituneita.
JOS ASETELMA OLISIKIN
Golfon suuret maastoautot partioivat kaupunkia yötä päivää. "Kerran olin viemässä ystävääni ensiapuun, kun jouduimme pysähtymään mafian takia", kertoo 22-vuotias Marifer. Hän törmäsi noin 20 auton letkaan. Marifer näki aseistetut miehet, mutta ei katsonut ketään silmiin. Silmiin katsominen voi johtaa siihen, että kiväärinpiippu jää elämän viimeiseksi kuvaksi. "Autot kulkivat suoraan edestämme kovaa vauhtia. Pelkäsin kuollakseni ja sytytin sisävalon, jotta he näkisivät meidän olevan naisia ja vaarattomia." Marifer selvisi säikähdyksellä, mutta sinä yönä luotisade piiskasi kaupunkia. Yleensä kartellit siivoavat ruumiit pois, joten kukaan ei tiedä todellista uhrilukua. Viralliset luvut osuvat alakanttiin.
V I I M E V U O S I oli Calderónin presidenttikauden verisin, yli 10 000 huumesodan uhria. Helmikuussa presidentti lähetti Tamaulipasin osavaltioon lisää joukkoja taistelemaan kartelleja vastaan. Yhtä kaikki, järjestäytynyt rikollisuus on tullut jäädäkseen, ja Meksiko täyttyy sotilaista. Tammikuussa Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton antoi tukensa Calderónin taistelulle ja myönsi, että huumeiden kysyntä USA:ssa ja aseiden virta rajan yli Meksikoon ruokkivat huumesotaa. USA:n talouden sanotaan hyötyvän huumekaupasta huomattavasti. Meksikoa koskeva uutisointi keskittyy Suomessa vain huumesodan kuolonuhrien raportointiin. Yksipuolinen medianäkyvyys johtaa siihen, että suomalaiset turtuvat verilöylyuutisiin. Kaupunkisodan jaloissa elää kuitenkin ihmisiä. Jokainen heistä on yksilö.
rikosepäilykynnys oli hyvin alhainen, totesi EIT. Jäin miettimään, olisivatko rajavartiolaitoksen tutkijat rynnänneet iltamyöhällä kotiini, ellei Suomessa haluttaisi tulkita tietynlainen humanitaarinen toiminta rikolliseksi. "Rikokseni" on syyteharkinnassa. Tsetseeniperhe odottaa yhä turvapaikkapäätöstä.
OMALL A KOHDALL ANI
jaloissa kuka tahansa voi kuolla luotiin matkalla hedelmäkauppaan, kun kartellit tulittavat toisiaan. Pohjoisamerikkalaiset turistit ovat kaikonneet, ja se näkyy alueen taloudessa. Kaupungin asukkaista noin 5 000 paiskii vaarallista työtä kartelleille. "Monet lapset sanovat toiveammatikseen työn kartellin jäsenenä. Heistä se kuulostaa jännittävältä ja helpolta hommalta", sanoo perheenäiti Nelly. Hänen 11- ja 9-vuotiaat lapsensa elävät täysin erilaista lapsuutta kuin perheen esikoinen, nyt 21-vuotias Rebeca. "Ei minun lapsuudessani puhuttu mafiasta tai ammuskeluista, mutta nyt ruumiit kuuluvat ruokapöytäkeskusteluun", Rebeca kertoo.
K AUPUNK ISODAN
anu Harju
hengailtiin ulkona puistoissa tai kaduilla, nyt mennään mieluiten sisätiloihin eikä olla ulkona yhtä myöhään. Ja vanhemmat soittelevat
"ENNEN ME
Golfon kartelli on kutakuinkin häätänyt Los Zetasin Reynosasta, mutta rikollisryhmä yrittää silloin tällöin ujuttautua takaisin. Siksi
TÄ L L Ä H E T K E L L Ä
Sinikka Tierna
Kolmas maailma on täällä
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.
LUKUTAITOISILLE
Lajit bmx-pyöräilystä melontaan ja golfista ratsastukseen. Seuraa näytöksiä, kokeile eri lajeja ja testaa välineitä! Lue lisää osoitteessa www.goexpo.fi ja valitse paras päiväsi saapua.
s uk k0 s Mes10ukeslo 1u17 Hels: inkgin19, la klo 18, s pe lo 12
Avoinna
Mediayhteistyössä
Pääsyliput: aikuiset 13 ¤, lapset, opiskelijat ja varusmiehet 9 ¤. Perhelippu 28 ¤ (2 aik. ja lapset). Ryhmät 9 ¤/hlö, kokoaikalippu 23/16 ¤. Liput ovelta tai Lippupalvelusta (+ toimitusmaksu alk. 2,50 ¤).
pe--la 1.2.4.2011 Lasipalatsin Bio Rex, Helsinki
, , .
www.animalia.fi/eläin
Politiikan kaislikossa suhisee
Matti Salminen YRJÖ KALLISEN ELÄMÄ & TOTUUS Opetus eu o Opetusneuvos Yrjö Kallisen tus j Kallisen isen eläm eläm on uome historia elämä on Suomen historian ome oria merk llisimpiä Sisä lismerkillisimpiä. Sisälliserk lisi sodass nelj k olem n sodassa neljä kuolemanljä eman m tuom ota saaneen tuomiota saaneen uom omio aa filosofi aja ukse filosofin ajatukset fin ajat e ovat yt janovat nyt ajansis. postikulut k htaisempia kui kohtaisempia kuin aise pia uin ko kaan. koskaan. Esko Seppänen OMA PÄÄOMA T ä ei l Tämä ei ole aiva peri aivan perini a er tein n teinen i teinen tai n tavanomainen avan main n inen in sis. postikulut m st mateos. muistelmateos. s S Se on kirja k rj täs a a a S säpiiri ieto tästä ajasta. Sisäpiirin tietoa iirin Vasemmistoliitosta, edus Vasemmistoliitosta, eduss o i u kun asta kunnasta ja EU:sta. sa U sta
27
Arundhati Roy KUUNTELEN HEINÄSIRKKOJA Merkintöjä demokratiasta sis. postikulut Arundh t Ro Arundhati Roy ndh hat ha mot el hahmottelee kirjassaan kirjassaan demokratiaa, jonka on jatemokr tiaa, o a j kr iaa, rat kuva t udistut ava kuvasti uudistuttava. ast utta
25
28
TILAA HETI! myynti@intokustannus.fi
www.intokustannus.fi
YSTÄVÄT JA TYÖTOVERIT.
Kimmo Pohjonen ja Samuli Kosminen ovat tehneet yhdessä hommia jo kymmenen vuotta.
22
2
2011
TYÖN VÄSYTTÄMÄT. Ostosten kantajat tekevät pitkää päivää Kumasin kaupungissa. Naiset levähtävät yhdessä ennen iltapäivän ruuhkaa ja jatkavat heti kun jaksavat.
TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJAT. Ay-koulun opiskelijat Grace Agbemenijah (vas.) ja David Tetteh ovat oppineet puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Koulu valaa oppilaisiin itseluottamusta opettamalla työsuojelun ja -oikeuksien lisäksi tilastotiedettä, kieliä ja työlakia.
TEKSTI KUVITUS
PETRI VANHANEN MEERI KOUTANIEMI
Kirjavat käytännöt, harmaa talous
Ghanan ammattiyhdistysliike on Afrikan vanhin & kriisissä.
pääkaupunki Accra, alkutalven hellepäivä. Puusta tehdyissä pulpeteissa istuu joukko kolme-nelikymppisiä opiskelijoita. On tauko, ja he puhuvat tulevista juhlista. Ilo lakkaa, kun toimittaja tulee sisään. Näille Ghanan ammattiyhdistyksen opiskelijoille heikko työsuojelu ja kehnot työehdot ovat arkipäivää. Ghanan työmarkkinoille saapuu joka vuosi 250 000 uutta nuorta työläistä. Virallisiin töihin heistä pääsee vain joka viideskymmenes. 90 prosenttia
HANAN
ghanalaisista on paennut harmaan talouden puolelle. Ammattiyhdistys tarjoaa työläisille 24 viikkoa kestävän koulutuksen, joka pitää sisällään tilastotiedettä, työlakia, tietokone- ja kielikursseja. Keinot ovat heiveröiset, mutta ainoat, joilla liike voi edes yrittää muuttaa kehityksen suuntaa.
K AT T O T U U L E T I N
huutaa ay-liikkeen päämajassa. Ghanan ammattijärjestön apulaispääsihteeri Anthony Yaw Baah saapuu kokouspöydän ääreen
täsmällisesti. "Järjestöllä on paljon tehtävää", hän huokaa. Ghanalaiset ovat kroonisessa palkkakuopassa, vaikka palkat ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Päiväpalkan kansallinen keskiarvo on alta kahden dollarin, harmaalla sektorilla vieläkin vähemmän. Yksi alipalkkaajista on maanviljelys, jonka palveluksessa puurtaa yli puolet ghanalaisista. Myös teollisuus ja kauppa maksavat huonosti. Parhaimpia työsuojelumääräysten noudattajia ja palkanmaksajia ovat
muun muassa kaivos-, finanssi- ja kiinteistöala. Yaw Baahin mukaan niiden työläiset ovat uskollisesti liiton jäseniä. Siksi liike saa painokkaammin neuvoteltua eduista. Mutta muutaman alan esimerkki ei pitkälle kanna. helppo ratkaista ja turhautumisen voi siksi ymmärtää. Lakot ja työsulut ovat turhia, jos niihin osallistuu vain murto-osa työläisistä. Kuitenkin nimenomaan ay-liikkeen jäsenyys ja työsopimus takaavat sosiaaliedut. Liittoon kuulumattomat eiONGELMAA EI OLE
2
2011
23
PALVELUAMMATISSA. Kauppiaat myyvät bussien pysähdyspaikoilla ruokaa ja juomaa matkalaisille. Työpäivät ovat pitkiä, ja saman auton perässä juoksee kymmeniä kilpailijoita.
KOVA LUU. Claire Osei-Boateng ja Ghanan ay-liike ovat vaikeuksissa kiinalaisyritysten kanssa. Yritykset estävät usein työntekijöiltään liittotoiminnan.
ASUNTO KOULULLA. Ay-koulun yhteisasuminen tutustuttaa eri ammattialojen ihmiset toisiinsa. Kohta valmistuvan Georgina Smedleyn mukaan opisto on tarjonnut tietoa ja hyviä ystäviä.
JATKUVAA KAMPANJOINTIA. Ghanan työläisväestöstä valtaosa on ay-liikkeen tavoittamattomissa. Kotitaloustyö on yksi piilossa olevista ammateista. Palkat ovat alalla surkeita.
vät palkallisia lomapäiviä eivätkä vanhempainvapaita vietä. Myös työterveyshuolto on vahvasti liittojäsenyyden ja työsopimuksen takana. Yli puolella ghanalaistyöläisistä ei tällaista kirjallista sopimusta ole. Jos työehtoja ei kukaan valvo, markkinoiden tahdin määräävät röyhkeimmät yritykset. Jopa virallisen sektorin puolella Ghanan ammattiyhdistysliike tappelee jatkuvasti kiinalaisyritysten kanssa. keväällä Ghanassa uutisoitiin kiinalaisten teettämästä Buin pato- ja vesivoimalaprojektista, joka suututti sen ghanalaiset työntekijät. Kiinalaisyritysten investoinnit ovat tärkeitä Ghanan taloudelle, ja siksi yhtiöiden toimintaa on usein katsottu läpi sormien. Työläiset valittivat heikosta työpaikkamajoituksesta, lepopäivien riitVIIME VUODEN
tämättömyydestä ja riistetystä vuosilomasta. Lisäksi noin kahden ja puolen euron päiväpalkasta yritettiin leikata vielä euron verran pois. Ay-liike tarttui asiaan ja olot paranivat. Ghanan ay-liikkeen tutkija Clara Osei-Boatengin mukaan ongelma ei ole harvinainen Ghanassa. Työntekijöiden oikeuksia poljetaan aina kun kehdataan. "Jos kiinalaisfirman työläinen haluaa ammattiyhdistystoimintaan mukaan, hän saa potkut."
B U I N N E U V O T T E L U J E N onnistumisesta huolimatta Ghanan ay-liikettä uhkaa jäsenkato. Vuosituhannen vaihteessa liittoon kuuluminen oli mahdollista joka toisella työpaikalla, nyt enää noin kolmanneksella. Ammattiyhdistysliikkeen teettämä tutkimus paljastaa, että ghanalaiset hyppäävät työelämään liian varhain.
Nuorilla ei ole kunnon koulutusta, ja ehkä juuri siksi he eivät liity liittoihin. Yaw Baahia se harmittaa syvästi: "Nuoret ajattelevat, että saavat itse järjestettyä asiansa paremmin kuin
n n töihi rallisii in joka Vi e va pääse mmenes. y viidesk
liitto. Ehkä he joissain tapauksissa saavatkin, mutta miten me sitten yhteisönä enää neuvottelemme työehdoista?" asemassa työmarkkinoilla ovat naiset. Heidän urakehiHUONOIMMA SSA
tyksensä päättyy usein perheen perustamiseen. "Jos naisella on lapsia, johtoporras antaa ylennyksen mieluummin miehelle. Ajatellaan, että lapset ovat haitta", Yaw Baah kertoo. Parantamista on hänen mukaansa myös palkkatasa-arvossa: mies tienaa edelleen naisia enemmän. Edistystä on silti tapahtunut. Yaw Baah mainostaa ylpeänä liikkeen tasaarvo-ohjelmaa, jonka ansiosta naisten määrä liikkeessä on kasvanut. On tasa-arvovaltuutettua ja sukupuolikiintiöt liikkeen hallituksessa, seminaareissa ja tapahtumissa. Myös Ghanan ay-liikkeen tutkija Clara Osei-Boateng uskoo, että jonain päivänä tasa-arvo on arkipäivää. Mutta toistaiseksi nainen johtajana on sietämätön ajatus miehille. "Jotkut heistä eivät edes päästä
naisia yhtiön kokouksiin, rakenna siinä sitten uraa." tunnelma on toiveikas. Opiskelijat David Tetteh, Georgina Smedley ja Grace Agbemenijah uskovat tiedon ja järjestäytymisen voimaan. "Aiemmin tällaista mahdollisuutta ei ole ollut. Uskomme, että tulevaisuudennäkymät ovat kirkkaammat. Lakien takaamia oikeuksia ei saa kuin taistelemalla." Viikon kuluttua Tetteh, Smedley ja Agbemenijah valmistuvat. Sen jälkeen kouluun saapuu jälleen uusi ryhmä yrittämään ay-liikkeen pelastamista.
ACCR AN LUOKK AHUONEESSA
Lähteet
Ghanan ay-liikkeen tutkimus vuodelta 2009 Ghana Business News www.myjoyonline.com
birgitta gran
Uusimaa
Kunnon perusturva nyt!
www.birgittagran.fi
JOH ANN A SUM UVU ORI VTM, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, n pj kulttuuri- ja kirjastolautakunna Va p a u s, v i h rey s, tas a - a r vo www.sumuvuori.net Helsingin vaalipiiri
JUK KA RE L AN DE R LAN Kolumnisti, radiohenkilö, suomen kirjastoseuran pj 6+ 6+ 6 www.jukkarelander.fi Helsingin vaalipiiri
fffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff
ffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff
ffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff
ff ffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff
ffffffffffffffffffffffffffffffffffff
ffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff
ffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff
fffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff
ffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff
ei ole vielä
valmis
Tasa-arvon iltapäivä
esittelemässä FIP-harrastaja Aura Kostiainen vetäjänä tasa-arvokonsultti Malin Gustavsson
lauantaina 19.3.2011 klo 13.30-16.00 Uuden ylioppilastalon Kupoli, Mannerheimintie 5 B, 7. krs. Omien rajojen kunnioittamista ja vertaistukea feminististä itsepuolustusta FeministiSen toiminnan työpaja
Keskustelua tasa-arvopolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä
alustamassa vasemmiston eduskuntavaaliehdokkaat Katri Immonen ja Kirsi Pihlaja
Tilaisuus on kaikille avoin. Reilun kaupan kahvitarjoilu.
ffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff
maailma
ffffffffffffffffffffffffffffffffffff
JY R K I K A SV I Kansanedus taja, tekniikan to htori A vo in tu le va is u u s www.kasvi .org Uudenmaan vaalipiiri
KA ISA LE KA Sarjakuvapiirtäjä, kaupunginvaltuutettu n Oi ke ud en mu ka ine i ja ek olo gin en Su om w.kaisaleka.net ww Uudenmaan vaalipiiri
E D U S KU N TAVA A L I T 1 7. 4 . 201 1
Maksaja: Vasemmistonuoret ja Vasemmistonaiset
ILMOITUKSEN OVAT MAKSANEET
I LMOITUKSESSA NÄKYVÄT EHDOKKAAT.
ffffffffffffffffffffffffffffffff
fffffffff
fffffffff
YHTEISTÄ EI SAA YKSITYISTÄÄ!"
Tämän mainoksen maksoi Silvian tukiryhmä. Jos haluat auttaa kampanjan näkymisessä, pienikin lahjoitus auttaa. Lue lisää: www.silviamodig.fi
"KOTI KUULUU KAIKILLE!
MUUTETA MUUTETAAN MAAILMA YHDESSÄ!
Silvia Modig
ainohalonen.fi
Tilaa kulttuurille ja luovalle työlle
Pirkko Kotila
Tämän ilmoituksen maksoi Filminor
VarsinaisSuomi
Mainoksen ovat maksaneet ehdokkaiden tukiryhmät
www.pirkkokotila.fi
Kunnon Työ kaikille.
Me kaikki haluamme Kunnon työn. yön.
Maksaja Johanna Elonen
KOULUTUKSESTA SIVISTYSTÄ JA TASA-ARVOA
Johanna Elonen
www.johannaelonen.fi
Eduskuntavaalit 2011 Helsinki
koulupsykologi, järjestötoimija
(SITOUTUMATON)
Anna Vuorjoki
akatemiatutkija, yliopistoaktiivi
Martina Reuter
www.annavuorjoki.fi
HELSINKI
www.martinareuter.net
26
2
2011
SYDÄMELLÄ. Ihmiset ovat Suomessa liian yksin ja eristyksissä. Taide voi tuoda lämpöä sen kadottaneelle, sanoo Suvasdeep Das.
PARHAAT VAALIBILEET IKINÄ!
KEMMURU STEEN1 SOLONEN
La 12.3.2011 KLO 21-02 Peräbaari, Piianpolku 1, Malminkartano ilmainen sisäänpääsy (narikka 2) K-18 Tule tapaamaan Vasemmistoliiton nuoria eduskuntavaaliehdokkaita Helsingistä!
Henrik Nyholm, 23 v.
Oikeus vaatia! www.facebook.com/ihmisoikeudet
Riku Ahola, 30 v.
Opiskelija / asiakasneuvoja Helsingin Koskelasta. Maksuton koulutus on demokratian lähtökohta. Työelämä lähtee kunnollisesta koulutuksesta. www.rikuahola.net
Katri Immonen, 25 v.
Opiskelija Fillaroiva feministi perustulon puolesta!
Dan Koivulaakso, 30 v.
Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Haluamme perustulon ja 10 euron minimipalkkalain. Vastakkainasettelujen aika on nyt.
Hanna Mithiku, 28 v.
Eriarvoistuminen on suurin uhka vapaudelle! Talousetiikan kysymyksiin perehtynyt vaihtoehto.
Joonas Leppänen, 30 v.
Apurahatutkija. Demokratia uuteen kukoistukseen! Ett lyft för demokratin!
VALLATAAN ! EDUSKUNTA
VASEMMISTO VOITTOON!
Kirsi Pihlaja, 30 v.
Sosionomi AMK, nuorisotyön suunnittelija.Arjen leppoistaja! Aika on rahaa ja köyhälle kallista.
Mainoksen maksoi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret
Perustuloa! 6+6+6-malli! Maksuton opiskelu! Kymppi tunnissa! Ilmastolaki! Rajat auki! Punaista ympäristöpolitiikkaa!
34
2
2011
PALESTIINALAISTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA. Väkivaltaiset konfliktit Israelin joukkojen kanssa ovat mielenosoittajille arkipäivää.
TEKSTI KUVAT
LOTTA VORNANEN ACTIVESTILLS.ORG
Ihmisoikeudet? Demokratia?
Israel polkee systemaattisesti palestiinalaisten oikeuksia, väittää juutalainen ihmisoikeusaktivisti Ronnie Barkan.
Euroopan parlamentissa palestiinalaisten edustajana. "Mielestäni palestiinalaisten auttaminen on vähintä, mitä voin etuoikeutettuna valkoihoisena juutalaisena tehdä." Barkan kutsuu Israelin armeijaa terroristiorganisaatioksi, mutta ei pidä sitä yksin syyllisenä palestiinalaisten ongelmiin. "Vielä pahempi kuin armeija on rasistinen oikeuslaitos, joka hyväksyy kansainvälisten sopimusten rikkomisen." kuolemantapaukset Israelin vastaisissa mielenosoituksissa eivät ole harvinaisia. Vuonna 2009 Barkan menetti mielenosoituksessa ystävänsä. Ystävää ammuttiin kyynelkaasulla noin 30 metrin etäisyydeltä rintaan. Bassem Abu Rahme vastusti Isaelin rakentamaa turva-aitaa. "Hän huusi armeijan komentajalle hepreaksi, että israelilaista on ammuttu. Heti tämän jälkeen hän sai kuoleman aiheuttaneen osuman rintaansa." Barkanin mukaan mielenosoitus oli rauhanomainen ja väkivallaton. Viime joulukuussa sai surmansa
PA L E S T I I N A L A I SA LU E I L L A
Barkanin ystävän veli. 36-vuotias Jawaher Abu Rahmah kuoli hengitettyään liikaa kyynelkaasua. "Kyläläiset jatkavat elämäänsä hautajaisten jälkeen tietäen, ettei tämä lopu tähän. Nämä olivat yhdet hautajaiset, ja he odottavat jo seuraavia."
amerikkalainen aktivisti, joka menetti näön toisesta silmästään. "Hän joutui olemaan sairaalassa yli vuoden." Israelia siitä, että se kohtelee palestiinalaisia epäoikeudenmukaisesti. Hän kertoo osallistuneensa palestiinalaisen ystävänsä kanssa mielenosoitukseen puolisentoista vuotta sitten. Molemmat pidätettiin. "Minut vapautettiin yhden yön jälR O N N I E B A R K A N S Y Y T TÄ Ä
n alaiste lestiin e n o n "Pa in auttam , mitä ä vähint laisena uta voin ju dä." teh
keen. Ystäväni on vieläkin armeijan vankilassa." Rangaistukset olivat erilaisia, koska israelilaiset ja palestiinalaiset kuuluvat eri oikeussysteemien piiriin. Ronnie Barkan kuuluu Israelin siviilioikeuden, kun taas palestiinalainen ystävä sotaoikeuden piiriin. "Ei-juutalainen ystäväni on miehitetyltä alueelta kotoisin oleva palestiinalainen. Kukaan ei suojele palestiinalaisten perusihmisoikeuksia."
joita vain israelilaiset voivat tehdä, koska samassa tilanteessa palestiinalainen ammuttaisiin", sanoo Ronnie Barkan. Barkan tietää, mistä puhuu. Hän on israelilainen rauhanaktivisti, joka puolustaa pelstiinalaisten oikeuksia. Syksyllä hän vietti kolme kuukautta
O N A S I O I TA ,
R O N N I E B A R K A N S A N O O , että Israelin joukot ovat hakanneet jokaisen palestiinalaisten oikeuksien puolustajan ainakin kerran. Erilaiset loukkaantumiset mielenosoituksissa ovat arkea. "Israelilais-saksalaista asianajajaystävääni ammuttiin kumiluodilla päähän. Hänen aivonsa vaurioituivat ja luoti piti poistaa leikkauksessa." Vakavan päävamman sai myös
Livemusiikkia ja rauhanpropagandaa
Verkko vapauttaa, mutta tuottaa myös uusia pakkoja ja uhkia. Ellet näy sosiaalisessa mediassa, sinua ei ole. Internet, Wikileaks, nettiporno, e-kirja ja pelit. Niistä puhutaan. Kun seikkailemme hakupalvelujen avulla netissä, kuljemmeko omia vai toisten meille valitsemia polkuja? Kuka oikeastaan käyttää ketä? Avaako verkko maailman vai tekeekö se tiedosta pinnallista? Entä millaisia uusia toimijuuden mahdollisuuksia verkko avaa? Voiko sen avulla rakentaa nykyistä demokraattisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa? Kriittisen tilan luennoitsijoina mm. professori Susanna Paasonen, Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm, professori Frans Mäyrä, loso Tere Vadén, opiskelija Aura Kalli ja päätoimittaja Kimmo Jylhämö.
Lisätietoja ja ohjelma: www.kriittisessatilassa.
PAX-KLUBI
Vapaa pääsy tervetuloa!
MAALISKUUSSA HUHTIKUUSSA
Tänä keväänä Rauhanasemalla 23.2., 30.3., 27.4 ja 25.5. klo 19-23
HELMIKUUSSA
Hanna Tuomela Harmainvalta Color Dolor Liikaa Lovee!
Robin DeWan Kyökkifunkki
Tiedot toukokuun esiintyjistä voit tarkistaa Pax-klubin nettisivulta osoitteesta www.rauhanasema.fi/pax-klubi.
VAPAA PÄÄSY
Rauhanasema, Veturitori 3, Itä-Pasila Rauhanliitto | Sadankomitea
Radikaaleja vaihtoehtoja ja vastavirran kulttuuria. Avauksia vasemmistolaiseen ja punavihreään yhteistyöhön.
SUUNTA TULEVAISUUTEEN
Elämän linjoja Seurakuntaopistolla
OPISKELEMALLA AMMATTIIN
VASTAVIRTA FESTIVAALI 5.3.2011, Vanha ylioppilastalo
Chydenius, Kristiina Halkola, Aulikki Oksanen, Monna Kamu, Pekka Aarnio, Oona Airola, Eero Ojanen, Kari Peitsamo, Steen1, Shava, Posteljoona, Rauhatäti, Elmeri Vehkala, Vanaja...
Liput 10 e www.skp.fi
(Tiketti 14 e)
Konsertissa mm. Kaj
Ammatilliset perustutkinnot (120 ov) yhteishaussa 28.2.-18.3.2011:
Lastenohjaaja | Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja | Lähihoitaja
Tutkinnot voi suorittaa peruskoulupohjaisena koulutuksena (haku yhteishaussa), oppisopimuskoulutuksena tai aikuisten monimuotokoulutuksena (haku suoraan oppilaitoksen omalla hakulomakkeella). Opinnot kestävät henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti noin 2-3 vuotta. Opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Nuorisoasteen lukuvuosi käynnistyy elokuussa 2011, aikuiskoulutuksessa aloitusajat vaihtelevat.
ILMAISUN ILOA TAIDELINJOILLA
Artistiluokka (50-56 op) | Musiikkilinja (48-79 op) Teatterityö I (45-76 op) | Teatterityö II (45-76 op)
Taidelinjat ovat vahvasti ammatillisiin jatkokoulutuksiin orientoivia ja valmentavia linjoja. Linjat kehittävät menetelmällisiä taitoja työelämään sekä ohjaavat persoonalliseen kasvuun ja luovuuteen. Opinnot alkavat elokuussa 2011. Hakuajat: 1. haku 27.5.2011 ja 2. haku 29.7.2011. Haku oppilaitoksen omalla lomakkeella. Koulutuksien hinta 2200 euroa + kirjat ja opintokäynnit noin 150 euroa. Seurakuntaopistolla voit suorittaa myös Avoimen yliopiston opintoja draamakasvatuksessa.
Lisätietoja
www.seurakuntaopisto.fi
opintotoimisto@seurakuntaopisto.fi Seurakuntaopisto | Järvenpääntie 640 | 04400 Järvenpää | puh. (09) 2719 61
MUKANA MM. WE LOVE HELSINKI DJ:T, TANSSIA JA PYÖRÄILYÄ LASTEN OMA ILTAPÄIVÄOHJELMA JA PALJON MUUTA! KATSO KOKO OHJELMISTO JA ENNAKKOILMOITTAUDU
TAPAHTUMA EI MAKSA MITÄÄN
ENERGIATEHDAS.FI
KERRO KAVEREILLE!
Talven linjat 2011 - 2012 Oriveden Opistossa
Musiikkilinja, Kirjoi ajalinja ja Avoimen yliopiston väylä, Kuvataidelinja, Avoin ateljee, Sarjakuvakoulu, Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio www.orivedenopisto.
DANCE AND SOMATICS:
Practice, Pedagogy and Cultural Creativity
nt and dance One-year course introducing somatic moveme ing, somatic practices and group facilitation. Experiential learn process and methods, exploration and improvisation, creative ht in English. art as a diverse cultural practice. Classes are taug
Next course 22.8.2011 until 25.5.2012. Summer Course and audition in June 2011. See web site for details.
ISLO, Joens uu, Finland www.islo.fi/koulutus
Sinulle, joka haluat vaikuttaa!
Yhteisöpedagogi (AMK)
Koulutus valmentaa sinut lasten ja nuorten ohjaamiseen, ruohonjuuritason vaikuttamiseen ja ihmisten aktivointiin.
YHTEISHAKU
7.3.12.4.2011
Nuorten koulutus
Joensuu, Nurmijärvi, Tornio, Äänekoski
Aikuiskoulutus
Tornio
www.humak.fi
TUTUSTU NY T
Opiskelija! Viileneekö maailma säästä puhumalla?
Tilaa Vihreä Lanka kotiin tai opiskelijayhteisön kimppalehdeksi!
Tutustu kympillä 3kk tai ota opiskelijahintainen vuositilaus 40! Tee tilaus ja valitse tilaajalahja osoitteessa: www.vihrealanka.fi/tilaa
3 kk/10 !
Toisin sanoen.
Sinulle, joka haluat tuottaa hyvää!
Kulttuurituottaja (AMK ja YAMK)
OPISKELE YHTEISKUNTATIETEITÄ PORISSA
Kulttuurituotannon ammattilaisena saat asioita tapahtumaan.
YHTEISHAKU
7.3.12.4.2011
Nuorten koulutus
Jyväskylä, Kauniainen, Turku
Oletko ylioppilas? Onko sinulla amk- tai yliopistotutkinto, opintoja avoimessa yliopistossa? Tampereen yliopisto tarjoaa yhteiskuntatieteellistä tutkintokoulutusta Porin yliopistokeskuksessa. Opiskelijat otetaan seuraaviin pääaineisiin:
SOSIAALITYÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA
SOSIOLOGIA
Oppiaineissa suuntaudutaan ensisijaisesti työelämän ja hyvinvointipalvelujen kysymyksiin. Sivuaineita voi valita omien oppiaineiden lisäksi Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opetustarjonnasta.
PORIN YLIOPISTOKESKUS
PÄÄVALINNAN OPISKELIJAVALINTA YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ/ PORIN YKSIKKÖ
Hakuaika: 7.3.2011-12.4.2011 Valintakoe: sosiaalityö ja sosiologia ti 31.5.2011 Valintakoe: sosiaalipolitiikka ke 8.6.2011 Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi Paperinen hakulomake: Opetushallituksesta puh. 020-690696. Katso myös http://www.uta.fi/opiskelijaksi/hakeminen.html ja oppiaineiden valintaperusteet http://www.uta.fi/opiskelijaksi/hakukohteet/ykk/index.html
Aikuiskoulutus
Kauniainen ja Tampere
Kulttuurituottaja (ylempi AMK) Helsinki, yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa
ERILLISVALINNAN OPISKELIJAVALINTA
Erillisvalinnan hakuaika: 1.2.2011- 15.3.2011 Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi Erillisvalinnan valintaperusteet http://www.uta.fi/opiskelijaksi/perusteet/ytdk/erillisvalinta.html Tilaa Tampereen yliopiston valintaopas http://www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.php soittamalla virka-aikana puhelimeen (03) 3551 6404 Lisätietoja myös http://www.uta.fi/laitokset/pori/opiskelijavalinta.html Tampereen yliopiston Porin yksikkö s-posti: pori@uta.fi puh. 050- 430 2012 tai 050-430 2013
www.humak.fi
Lahden ammattikorkeakoulu | www.lamk.fi
Kuvataiteen koulutusohjelman opiskelijahaku, syksyllä 2011 alkava koulutus
KUVATAITEEN KOULUTUSTA
Nuorten ja aikuisten koulutus | Hakuaika 7.3. 12.4.2011
Valintaopas ohjeineen ja ennakkotehtävineen osoitteessa www.lamk.fi/kuvataide. Valintaoppaan n voit tilata myös lähettämällä suljetussa kirjekuoressa yhteystietosi ja kaksi euroa osoitteella Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilu- ja taideinstituutti, , Sammonkatu 8 A, 15140 Lahti.
Ajatteletko, että opiskelu on pelkkää teorian lukemista ja merkittäviä edistysaskelia otetaan vasta työelämässä? Ajattele yliopistoa tavallista laajemmin. Niin mekin teemme. Yhdistämme taiteen, tekniikan ja talouden parhaat osaajat avoimessa ja kannustavassa ympäristössä. Sellaisessa sinäkin voit kehittyä perinteisiä uraputkia pidemmälle. Hae Aalto-yliopiston perustutkintoihin 7.3.-12.4. studies.aalto.fi
2
2011
39
Turkistarhauksen perusoppimäärä
E E
VETELI. Keski-Pohjanmaa, kesäkuu 2010.
TEKSTI KUVAT
HANNELE HUHTALA OIKEUTTA ELÄIMILLE
Oikeutta Eläimille -yhdistys julkaisi helmikuussa kuvamateriaalia 80 turkistarhalta eri puolilta Suomea. Mukana on tarhoja 35 kunnasta. Se on 10 prosenttia Suomen turkistarhoista. Olot ovat järkyttävät. Voima tarjoaa tutustumiskierroksen turkisteollisuuden todellisuuteen.
läinsuojelulaki. Tämän
lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläinoikeusaktivistit huomauttavat, ettei laki sisällä liennytyksiä maatalouden tai turkistuotannon nimissä. ja, joilla oli silmätulehdus. Kankkosen artikkelissa sanotaan, ettei tulehdukseen auta antibiootitkaan. "Ongelma paranee hetkellisesti, mutta palauttuu jälleen hoidon loputtua." Samassa artikelissa kuvataan, kuinka silmätulehdus voi laajeta naamatulehdukseksi, ja että kettujen tassuissa oleva tulehdus voi levitä silmään tai silmästä tassun kautta yleistulehdukseksi. rahoittaneet Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry, Turkistuottajat Oyj ja Turkiskaupan Liitto ry. Sivuilla on nostettu esimerkikkituottajaksi Turkistuottajien hallituksen puheenjohtaja Jorma Kauppila, joka kertoo miten minkit käyttävät lepohyllyjä ja näyttävät viihtyvän mainiosti häkeissään. "Ei kukaan asiallinen tuottaja pahuuttaan pidä sairaita eläimiä häkissä. Se on joku huolimattomuusvirhe tai henkilökohtaisen elämän ongelma", Kauppila sanoi MTV3:n uutisissa 19.2. Kauppilan tilalla käyneet eläinoikeusaktivistien kuvat näyttävät, että myös hänen pitämänsä tilan eläimillä on silmätulehduksia, haavoja ja puremajälkiä.
läinsuojelutarkastuslomakkeet. Turkistarha-
eläinten olojen tarkastuksissa käytetään kahta lomaketta. Läänin eläinlääkärin lomake on yksisivuinen, jossa kehotetaan kirjaamaan "tarkastuksessa havaittu eläinsuojelusäännösten tai -määräysten vastainen menettely". Mahdollista on myös ruksata kohta: tarkastuksessa ei havaittu epäkohtia. Eviran lomake on kuusisivuinen, mutta siitäkin puuttuu kohta, johon merkitä oliko tilalla sairaita eläimiä. Ruksata voi kohdan: "Sairastuneista ja vahingoittuneista turkiseläimistä huolehditaan asianmukaisesti".
M T T
uut maat. Ruotsi, Tans-
ka, Kroatia. Sekä Ruotsissa että Tanskassa kettutarhat ovat kiellettyjä. Tanska on maailman suurin minkkituottaja. Ruotsissa paikallinen eläinlääkäriliitto julkaisi kannanoton, että kettujen pito häkissä on mahdotonta, jos eläimet halutaan pitää hyvinvoivina. He vaativat uutta järjestelmää, mutta mitään esitystä ei tehty. Ala tuli ajettua alas. Tarhauksen on kieltänyt kokonaan Euroopassa esimerkiksi Britannia, Itävalta ja Kroatia.
arkastukset. Yhdellä ti-
KANNUS. Keski-Pohjanmaa, kesäkuu 2010.
ilmätulehdus. Turkistalous-lehdessä 1/2010 Johanna Kankkonen kirjoittaa turkiskettujen silmätulehduksista. Tulehdus on ketulle kivulias. "Ongelmaan ei ole hoitoa, vaan tällaiset ketut on karsittava siitoksessa." Useilla vuonna 2010 kuvatuilla tarhoilla oli kettu-
S
lalla voi olla yli 20 000 eläintä. Jos eläinlääkäri käyttäisi yhden eläimen kunnon tarkistamiseen 30 sekuntia, koko tilan tarkistamiseen kuluisi 167 tuntia, yli kuukauden työtunnit.
urkistieto.fi. Turkisa-
lan lobbareiden tuottama harhaanjohtavaa informaatiota sisältävä nettisivusto. Sivuston ovat
yöllistäminen. Turkistuottajat väittävät, että ala työllistää Suomessa 17 500 ihmistä. Työllistämisluku kerrotaan mahdollisimman suurena, jotta alan olemassaolo voidaan sillä perustella. Turkistieto.fi-sivuilla tarkennetaan, että ala työllistää suoraan 4 350 ja välillisesti 13 200 henkeä. Eurooppalaisten turkistuottajien mukaan Euroopassa ala työllistää 66 000 ihmistä. MTT:n selvitys vuodelta 2008 sanoo, että ala työllistäisi Suomessa kaikkiaan (suoraan ja välillisesti) 6 0007 000 ihmistä, mikä vastaisi suhdetta eurooppalaisiin tilastoihin.
T
www.tarhauskielto.fi
PARIKKALA. EteläKarjala, elokuu 2010.
NÄRPIÖ. Pohjanmaa, toukokuu 2010.
LAPPAJÄRVI.
Etelä-Pohjanmaa, kesäkuu 2010.
Päivi Mononen-Mikkilä
oli viime eduskuntavaaleissa pääministeri Mari Kiviniemen tukiryhmän Huomisen Suomi ry:n puheenjohtaja. Mononen-Mikkilä on Turkistuottajien viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja. Syksyllä 2010 uutisoitiin, että Kiviniemen miehen Juha Louhivuoren mainostoimisto Snell Louhivuori Tallqvist (SLT) toteuttanut Turkistieto.fi-sivustot ja muita mainoskampanjoita Turkistuottajille.
viestinnästä. Arhippaisen nimi on alla Turkistieto.fi -sivuston tiedotteessa, jossa OE:n kuvaamaa materiaalia moititaan "tarkoitushakuiseksi". Lisäksi "STKL paheksuu, että eläinten kärsimysten on annettu jatkua eikä epäilyistä ole ilmoitettu heti."
mista", liiton hallituksen puheenjohtaja Ulf Enroth toteaa järjestön verkkosivuilla. OE:n kuvaamilla videoilla näkyy, että Enrothin tilan eläimillä on silmätulehdusta ja astuntavikoja. Tilalla on kuvattu kaksi kertaa, kahden kuukauden aikavälillä, molemmilla kerroilla häkeissä on sairaita eläimiä.
Mitä turkisten tilalle?
Turkistilaa pitää keskimäärin yli 50-vuotias mies, joka on ollut alalla 30 vuotta. On ymmärrettävää, että tilanpitoa uhkaavat aktivistit tuntuvat paholaisen kätyreiltä. Tarhureille pitäisikin tehdä ohjelma: näin vaihdat kettutarhurista viljelijäksi. Tähän Voima ehdottaa, että Suomessa sallittaisiin kannabis. Turkistarhurit voisivat ryhtyä laillisiksi kannabistuottajiksi. Silloin pilveen ei liittyisi ikäviä huumeliigakytköjä, vaan kama tulisi taatuilta tuottajilta. Mutta vaikkei kannabista saataisi lailliseksi, voitaisiin tarhurit ohjata kasvattamaan valitettavan väheksyttyjä härkäpapuja.
Ulf Enroth
on Turkiseläinten Kasvattajain Liiton hallituksen puheenjohtaja. "Niin kuin kaikilla aloilla myös turkisalan asioissa on edelleen parannettavaa. Viime syksynä oli vielä toiminnassa monta tilaa, jotka eivät aikoneet jatkaa vuodenvaihteen häkkiuudistuksen jälkeen, mikä luultavasti näkyy tilastoissa. Lisäksi tarkastusten linja näyttää muuttuneen. Mutta joka tapauksessa on hyvä, että mahdolliset puutteet tiloilla todetaan, jotta ne voidaan korjata. Ala ei hyväksy minkäänlaista määräyksistä poikkea-
Esa Rantakangas
on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n varapuheenjohtaja ja Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajien puheenjohtaja, joka OE:n kuvien tultua julki on monessa yhteydessä puolustanut turkiskasvatusta. Hänen tarhallaan on kuvattu kuollut, häkkiin jätetty naali, häiriökäyttäytyviä eläimiä, silmä- ja ientulehduksia. Eläimillä on kaluttuja häntiä ja vaikeuksia liikuttaa jalkojaan.
Max Arhippainen
oli vuoteen 2008 saakka Huvufdstadsbladetin päätoimittaja. Arhippainen on nyt ryhtynyt putsaamaan turkisalan mainetta. Tammikuussa 2011 hänet nimitettiin Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n yhteiskuntavastuujohtajaksi. Hän vastaa liiton yhteiskuntasuhteista, edunvalvonnasta ja
40
TA LO US & RU O K A
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 14.3. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
16.3.
2
2011
RUOK A & ARK IPÄ I VÄN KEMI A,
TAPAHTUMA
keskustelua syntyvyyden vaikutuksesta BKT:een ja lasten kustannuksista, tilaisuuden järjestää Helsingin yliopiston Attac, kello 1820, Uuden ylioppilastalon kokoustila Cajsa, Mannerheimintie 5 B, ilmoittautumiset 27.2. mennessä laura.hallikas@gmail.com.
1.3 . L APSET K ANSANTALOUDESSA, 3.3.
keskusteluluento ruoan & luomun kemiasta & geenimuunnellusta ruoasta Tieteen päivillä Jyväskylän yliopistossa kello 1517, Jyväskylän yliopisto, Agora, Martti Ahtisaari -sali. EETTISEN KULUTTAMISEN ILTA, ruokavalion & kulutuksen tarkastelua ympäristönäkökulmasta & vegaanisia herkkuja kello 1820, tilaisuus on Eettisen kuluttamisen illat -sarjan 3. osa, Hub Tampere, Väinö Linnan aukio 15, 5. kerros.
Alv ei pelasta
Verotyöryhmän linja kurjistaisi työllistäviä yrityksiä.
Maria Kozulya
A I VOBUUSTAUSILTA: R AV INNON
KURSSI
ekologisen hyvänolon talon Fredrikan Lähteen järjestämä kurssi 4.5.3., lisätiedot & ilmoittautuminen Piri Aarnikko, piri@fredrika, Fredrikan Lähde, Runeberginkatu 18.
PORVOO K A SV ISRUOK AKURSSI,
ravitsemusasiantuntija Hanna Skyttä perehdyttää aivoja optimaalisesti ravitsevien ruoka-aineiden valintaan, kello 1820, ilmoittautuminen myymälän kassalle Helsingin Itäkeskuksen Ruohonjuuressa, Itäkeskuksen kauppakeskus, Pasaasi.
AVULL A AUTUUT TA A I VOILLESI,
voima a
A
LV E L I A R V O N L I S Ä VERO
Pankkien valta puhuttaa taas
B R I TA N N I A S S A , J O S S A tärkein poliittinen puheenaihe on talous, ovat pankit taas tapetilla. Eikä niistä puhuta turhaan. Ensimmäisenä suurista brittipankeista vuoden 2010 tuloksensa julkisti Barclays. Yli kuuden miljardin punnan liikevoitto oli lähes kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna ja sen verran odotettua parempi, että pankin osake nousi yli viisi prosenttia. Muutamaa päivää myöhemmin pankki joutui kuitenkin myöntämään maksaneensa vain 113 miljoonaa veroja vuonna 2009. Tämä on prosentti pankin koko liikevoitosta, kun yritysveroaste Britanniassa on 28 prosenttia. Barclaysilla, kuten muillakin suurilla pankkikonserneilla, on tytäryhtiöitä lukuisissa maissa ja ne tekevät suuren osan voitoistaan alemman verotuksen maissa. B A R C L AY S I N T O I M I T U S J O H TA J A K S I tuli vuoden alussa yhdysvaltalainen kasinopankkiiri Bob Diamond. Diamond on herättänyt närää sanomalla, että anteeksipyyntöjen aika on pankeilta ohi. Johtajan vuosipalkka yltää 1,35 miljoonaan puntaan lisäksi tulevat jopa yhdeksän miljoonan bonukset, joita johtaja itse pitää "vastuullisina". Britannian hallitus paikkaa talouden alijäämää massiivisilla julkisen sektorin leikkauksilla. Arvonlisävero nousi vuodenvaihteessa 2,5 prosenttiyksiköllä, ja muutkin toimet iskevät köyhimpiin kovimmin. Tähän ilmapiiriin eivät miljoonapalkkiot istu: marraskuisen gallupin mukaan 85 prosenttia briteistä on sitä mieltä, että toimitusjohtajien pitäisi saada vähemmän palkkaa. P O L I I T I K O T O VAT K U I T E N K I N hampaattomia bonuskulttuurin edessä. Pääministeri Cameron vakuuttaa hallituksensa vetävän tiukkaa linjaa etenkin osin julkisessa omistuksessa olevia pankkeja kohtaan, mutta sanoo myös, ettei voi olla sodassa finanssisektoria vastaan, jos haluaa säilyttää kilpailukyvyn. Ei ole mikään ihme, että hallitus ei ole pankeille tarpeeksi tiukka: yli puolet, 11,4 miljoonaa puntaa, konservatiivipuolueen rahoituksesta tulee Citystä. Vielä ennen vaaleja sekä nykyinen valtiovarainministeri George Osborne, konservatiivi, että kauppa- ja innovaatioministeri Vince Cable, liberaalidemokraatti, pitivät pankkialan bonuksia mahdottomina hyväksyä. Finanssisektori taitaa kuitenkin olla liian suuri, että sen toimia voisi olla hyväksymättä.
on meille kuluttajille tuttu vero, joka näkyy useimmiten kassakuitissa 23 prosentin hinnanlisäyksenä. Valtio ottaa omansa. Alvin ongelma on se, että se on tasavero. Eli jokainen maksaa suhteessa saman verran. Tätä ei muuta se kansanedustaja Sampsa Katajan (kok) toteamus, että rikas maksaa farkuistaan enemmän alvia siksi, että rikas ostaa yleensä kalliimpia farkkuja. No, lyhyestä virsi kaunis, Hetemäen veroporukka haluaa lisää tasaveroa Suomeen. Työryhmän esitykset "keventävät ansiotulojen verotusta runsaalla 2 miljardilla eurolla ja yhteisöverotusta noin 800 miljoonalla eurolla", kuten verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti toteaa. Raportin mukaan kevennykset rahoitetaan kiristämällä arvonlisäverotusta 1,2 miljardilla eurolla, valmisteverotusta miljardilla eurolla ja pääomatulojen verotusta 500 miljoonalla eurolla. tulokset näyttävät kokoomuksen tilausH E T E M Ä E N V E ROT YÖ RY H M Ä N
työltä. Ensin on vain päätetty korottaa reippaasti arvonlisäveroa ja sitten etsitty perusteluja. Näitä kuvittelisi löytyvän vaikkapa työryhmän väliraportin lähdeluettelossa mainituista tutkimuksista. Ne ehkä osin tukevat verotuksen painopisteen siirtämistä, mutta eivät esitetyllä tavalla. Nämä tutkimukset ovat myös simulaatiotutkimuksia, jotka eivät kuvaa todellista käyttäytymistä, kuten vaikutuksia työllistämiseen. Tutkimuksista Johansson, Å et al.: Taxation and Economic Growth toteaakin, ettei empiiristä aineistoa kulutusverojen vaikutuksesta työvoiman tarjontaan ja työllistämiseen juuri ole. Tutkimuksissa verot jaetaan kahteen ryhmään, yhtäällä työn eli tulojen verot, toisaalla kulutusverot. On huomattava, että kulutusveroihin lasketaan myös omaisuusverot. Toinen tutkimus, Arnold: Do Tax Structures Affect Aggregate Economic Growth?, toteaa puolestaan, että kulutusveroista myönteisimmät vaikutukset olevan omaisuusveroilla, erityisesti toistuvalla kiinteän omaisuuden verotuksella. Ja aina kysyttäessä lähes kaikki puolueet kieltävät ajavansa tasavero-
tusta. Kuitenkin tasaverotuksen osuus kokonaisveropotissa alkaa olla 7090 prosenttia riippuen siitä, keneltä kysytään. Siksi onkin oireellista, että vielä nyt Hetemäen raportti toteaa esittävänsä "maltillista" siirtymää "työn verotuksesta kulutusverotukseen". keventäminen ja työhön kannustaminen ovat hyviä tavoitteita, mutta on syitä olettaa, että Hetemäen työryhmän esittämät keinot eivät pure työttömyyteen suoraan toivotulla tavalla. Rakenteelliseksikin kutsutun työttömyyden ongelmana ei ole se, ettei töitä kannata ottaa vastaan, vaan se, että töitä ei ole tarjolla. Toki työn vastaanottamisenkin tulisi aina olla kannattavaa, sikäli verotuksellisia kannustinloukkuja on syytä purkaa. Tähän tasaverokehitys sinänsä johtaakin. Parhaassa tapauksessa tasaverotus voisi avata tietä myös sosiaaliturvajärjestelmämme muuttamiseksi perustulopohjaiseksi. Tämä toisi verotuksen ja tulonsiirtojen kokonaisuuteen takaisin tosiasiassa progression, josta kuitenkin puuttuisivat käytännössä kannustinloukut.
T Y Ö N V E R O T TA M I S E N
ruoka
Pavut on parasta
A L K O K A S V I T ovat melko vierasta ruokaa suomalaisille kasvissyöjiä lukuunottamatta. Tutun hernekeiton ohella kuivatut ja säilötyt kikherneet, kidneypavut, voipavut, härkäpavut, linssit ja muut palkokasvit ovat läpi vuoden hyvää, vaivatonta ja halpaa vähähiilistä ruokaa. Palkokasvit kasvavat avomaalla ja niiden säilyttäminen on helppoa, joten papujen aiheuttama ilmastorasite on pieni. Nälkäisen pelastus, kaapista löytyvät purkkipavut, tuottavat ilmastopäästöjä noin 1 kg CO2e/kg. Kuivattujen papujen hiilijalanjälki taas on yleensä reilusti alle 1 kg CO2e kiloa kohden. Toisinaan kannattaa satsata kuivattujen papujen aikaa vievään liottamiseen ja keittämiseen, sillä itse keitetyt pavut ovat vielä tölkkipapujakin paremman makuisia. Pikaruokaa saa purkkipapujen lisäksi punaisista linsseistä ja erilaisista papu- ja hernerouheista, jotka kypsyvät nopeasti.
P
Fanny Malinen Kolumni on julkaistu pitempänä Fifin Kirjeenvaihtajat-blogissa 22. helmikuuta.
supersankari on soijapapu. Siinä on reilummin proteiinia kuin muissa pavuissa, se on aminohappokoostumukseltaan lihan veroinen, ja siinä on erityisen paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Lisäksi soijasankari on muuntautumiskykyinen. Erilaiset soijatuotteet soijamaidosta tofuun ja soijarouheeseen ovat terveellinen ja ilmastoystävällinen vaihtoehto maito- ja lihavalmisteille. Moni parjaa soijaa siksi, että sen tieltä kaadetaan sademetsiä ja se rahdataan Suomeen maailman toiselta laidalta. Metsät kaatuvat kuitenkin lihan tieltä, sillä esimerkiksi Suomeen tuodusta soijasta yli prosenttia menee eläinten, pääosin sikojen ja kanojen, rehuksi. Jokainen lihaa syövä suomalainen syökin vuosittain huomaamattaan monta kymmentä kiloa soijaa. Soijalle ei tarvitsisi raivata uutta viljelyalaa, jos se käytettäisiin suoraan ihmisten ravinnoksi. KasviPA L KO K A S V I E N
huonepäästöjen ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta kaukaakin rahdattu soija on fiksu vaihtoehto.
PA PUJ E N GASTRONOMINEN
vahvuus on niiden omintakeinen rakenne, joka eroaa niin lihasta, kalasta kuin kasviksistakin. Niitä on helppo maustaa ja käyttää erilaisissa kastikkeissa, pihveissä ja tahnoissa. Täysjyväviljoilla ja kasviksilla täydennettynä papuateria on mitä mainiointa ruokaa niin ravitsemuksellisesti kuin kulinaristisestikin. Liota ja keitä kuivatut palkokasvit kunnolla pakkauksen ohjeen mukaan. Pavut valmistuvat nopeammin ja sulavat helpommin, jos pavut jättää liotuksen jälkeen avonaiseen astiaan vuorokaudeksi.
tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja & Anna Talasniemi
2
2011
41 41
Tämä on myös luultavasti ainoa tapa, jolla tasaverokehitys voitaisiin saada tuloeroja tasaavaksi. eivät kuitenkaan heti lisää työllisyyttä. Ne eivät paranna työvoiman kysyntää, elleivät kevennykset vaikuta työn hintaan. Suomalainen keskitetty työehdoista sopimisen järjestelmä ja minimipalkat tekevät kuitenkin palkkojen alentamisesta vaikeaa, emmekä varmaan haluakaan niin sanottua working poor -luokkaa. Palkankorotuspaineita kevennykset kyllä hillitsisivät, jos toisessa vaakakupissa ylisuuret alv-korotukset eivät johtaisi päinvastaiseen suuntaan. Yleinen palkkojen jäädyttäminen tai alentaminen olisi takapakkia myös palkkatasa-arvolle.
TULOVEROJEN KE VENNYK SET TULOVEROJEN K E V E N TÄ M I S E N
hintoja eivät suinkaan määrää tuotantokustannukset ja verot vaan kysyntä ja tarjonta. Alv on käytännössä yrityksen maksama vero, joka on suoraan pois yrityksen palkkapotista. Alvin korotukset syövät työllistämisen edellytyksiä, koska alvilla verotettava lisäarvo syntyy enimmäkseen nimenomaan työstä. Palveluiden kysyntä taas on yleensä hyvin joustavaa, koska itsepalvelu tai itse tekeminen on lähes aina vahvasti kilpaileva vaihtoehto. Jos esimerkiksi työvoimavaltainen palveluyritys ei pystykään siirtämään korotuksia hintoihin, työllistäminen vaikeutuu: kiinteät kulut eivät jousta. Alennetut alv-prosentit vähentävät alvin tasaveroluonnetta, ja niiden käytössä voisikin paremmin huomioida joustot ja palkkojen osuuden.
Y R I T Y S T E N N Ä K Ö K U L M A S TA
paras ja toivotuin seuraus on se, että se lisää kotimaisen työn kysyntää, koska tulonsaajille eli kuluttajille jäisi käteen enemmän rahaa eli ostovoimaa. Nykyään lähes kolmasosa valtion koko veropotista tulee alvista. Siksi lievempiä arvonlisäveronkorotuksia voisi perustella sillä edellytyksellä, että veronkevennykset suunnattaisiin pientuloisille, joiden kulutuksesta suurin osuus kohdistuu kotimaiseen kysyntään. Näin kompensoitaisiin alvkorotusten haittoja niin köyhille kuin yrityksillekin. Hetemäen työryhmän loppuraportissa sanotaan, että "arvonlisäverotuksessa tuotto- ja tulonjakovaikutuksia arvioitaessa oletetaan, että veron muutos siirtyy täysimääräisesti hyödykkeiden hintaan" ja "hinnanmuutoksista aiheutuvia käyttäytymisvaikutuksia ei oteta huomioon". Tässä yksioikoisessa virheoletuksessa yritysten ja työn tuottavuuden näkökulmat unohtuvat täysin.
ojen ulover t eivät T . nykse keven työllisyyttä ää heti lis
ja valtiovarainministeriö markkinoivat verotuksen painopisteen muutosta ekologisena. Kuitenkin kokoomuslaiset kannattavat tasaverotuksen lisäämistä, vaikka he sen julkisuudessa kieltävät. Jos välillisessä verotuksessa halutaan ottaa ekologia huomioon, on painotettava myös omaisuusveroja, tarkkaan kohdennettuja ympäristöperusteisia veroja sekä alkutuotantoon ja energiaan kohdistuvia aitoja kulutusveroja. Itse asiassa arvonlisävero kohdistuu kulutukseen todellisuudessa yhtä vähän tai yhtä paljon kuin tuloverotkin. Ja jos ekologisen kestävyyden ohella halutaan edistää myös sosiaalista kestävyyttä, on tuloverojen kevennykset tehtävä niin, että kansalaisten tuloerot vähenevät.
K O K O O M U S , A J AT U S H A U T O M O T
Simo Ruottinen Kirjoittaja on Vihreät yrittäjät ry:n puheenjohtaja.
Papu-punajuuripihvit
noin 15 isoa tai 30 pientä pihviä eli vähintään neljälle syöjälle
3½ dl kuivattuja soijapapuja (1 l keitettyjä) 5 (noin 400 g) punajuurta 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 2 rkl soijakastiketta ½ tl muskottia ½ tl mustapippuria 2 rkl soijajauhoja ½ dl rypsiöljyä 2 rkl rypsiöljyä paistamiseen 1. Liota kuivattuja soijapapuja 10 tuntia. Kaada liotusvesi pois, huuhdo ja keitä yhdestä kahteen tuntia. 2. Kuori ja raasta punajuuret. Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Hienonna pavut karkeaksi massaksi perunansurvimella. 3. Sekoita papumassaan mausteet, punajuuriraaste, sipuli ja valkosipuli. Sekoita joukkoon jauhot ja öljy. Lisää vettä sen verran (noin desilitra), että massa on helposti käsiteltävää, mutta pysyy hyvin koossa. 4. Muotoile kostutetuin käsin massasta pihvejä tai halutessasi pyöryköitä. Paista pihvejä öljyssä miedolla lämmöllä noin kymmenen minuuttia per puoli. Jos teet pihvejä suuria määriä kerralla, paista niitä 225-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Sipaise pintaan öljyä ennen paistamista, etteivät pihvit kuivu uunissa.
Raaka-aineiden hiilijalanjälki: 0,63 kg CO2e | Valmistuksen hiilijalanjälki: 0,27 kg CO2e | Yhden annoksen jalanjälki on 0,22 kg CO2e
Maria Miklas
42
TEKSTI KUVA
2
2011
TARU TORIKKA TOPI LAITI
Parempi kuin koskaan
Jokainen on vastuussa valinnoistaan, muistuttaa muusikko Timo Kaukolampi.
on ollut elektroja alternative-musiikin voimahahmo jo parin vuosikymmenen ajan. Uusi innostus musiikkiin löytyi K-X-P-bändin myötä. Voiman toimittaja pysäytti energisen miehen japanilaisen teemukillisen ääreen kuullakseen, mitä tekemistä päihteettömyydellä, terveellisellä ruoalla ja joogalla on musiikillisen hyvinvoinnin kanssa. Mikä sai sinut muuttamaan asioita elämässäsi? Tein ison muutoksen pitkäksi venähtäneen rakkauden kesän 2006 jälkeen. Olin elänyt kaksi vuotta kiertueelämää norjalaisen elektropoptähden Annien bändissä. Kärsin luultavasti jonkinlaisesta burn outista. Alkoholinkäytöstä oli tullut päivittäistä. Tajusin, että nyt korkki on pantava kiinni. Lähdin mukaan myös terveysruokajuttuun. Reilut neljä vuotta elämäni onkin ollut aika joogista. Uskon, että ihminen luo itse sen todellisuuden, jota elää. Myös paska meininki on omien valintojen tulos. Miten uusi elämäntapa on vaikuttanut suhteeseesi musiikkiin? Olin jo aikaisemmin turhautunut koko bändimeininkiin: Op:l Bastards oli soittanut viimeisen Koneiston keikkansa, etsin And the Lefthandedille levytyssopimusta, ja huomasin olevani siihen hommaan väärä ihminen. Tuntui, että bändihommissa saavuttaa aina tietyn pisteen, mistä ei päästä eteenpäin. Aloin auttaa Annieta eteenpäin urallaan, biisintekijänä ja managerinkin roolissa. Yhteistyö oli terapeuttista molemmille. Kasasimme ensimmäiset demot, ja menimme Englantiin jakelemaan niitä levy-yhtiöille. Löysitkö itsestäsi uusia puolia, kun teit musiikkia toiselle artistille? Oli pakko opetella päästämään irti omista peloista ja järjettömistä säännöistä, joita olin kasannut itselleni musiikintekijänä teini-iästä asti. TehIMO K AUKOL A MPI
T
isi olla n alka sä olisi Jos e i täs nero, eärkeä. j
dessäni biisejä Annien levyille kilpailin sellaisten hittinikkareiden kuin Röyksoppin ja Richard X:n kanssa. Oli pakko opetella irrottamaan oma ego levyntekoprosessista ja antaa biisin pärjätä omillaan. Voisitko työskennellä muidenkin poppareiden biisintekijänä ja tuottajana? Anniella on oma musiikillinen, taiteellinen ja tyylillinen pakettinsa niin hyvin hallussa, että hän pystyy heittäytymään mihin vaan. Koska olen itse opetellut päästämään irti peloistani, vaadin sitä muiltakin. Ei ole mitään järkeä pyytää minua tuottamaan, jos en saa tehdä sitä omalla tavallani. Kaikkien kanssa yhteistyö ei edes voi onnistua. Fear is the mindkiller, sanotaan Dyyni-kirjassakin. Mistä K-X-P sai alkunsa? Op:l Bastardsin Scorpius-biisi on oikeastaan ensimmäinen K-X-P-äänite, Vilunki oli siinä vain tuottajan roolissa. Jo Op:leissa mukana ollut Tuomo Puranen soittaa K-X-P:ssä bassoa, X merkkaa vaihtuvaa rumpalia levyllä ja keikoilla ovat soittaneet Anssi Nykänen, Tomi Leppänen, Abdissa Assefa ja Tuukka Aitoaho. Aloin työstää K-XP-materiaalia viitisen vuotta sitten. Bänditouhuun turhautuneena olin lopettaa K-X-P:nkin alkuunsa. Onneksi aloin saada ulkopuolelta, Smalltown Supersoundin edustajilta positiivista palautetta. Yhtäkkiä K-X-P alkoi merkitä jotain ihan uutta: se on vapautta kaikesta, vaikka onkin bändi. Onko K-X-P Kaukolammen diktatuuri? Minulla on valtavasti biisimateriaalia, teen sitä koko ajan. Jos en ohjelmoi koneella, laulan aihiota vaikka kännykän nauhuriin. Biisit muuttuvat aina KX-P-yhteistyössä sellaiseen suuntaan, jota en itse ole osanut kuvitella. Olen yksin ihan ok musiikintekijä, oikeiden ihmisten kanssa tehdessä juttu kasvaa paljon osiaan isommaksi. Olen tehnyt musiikkia kohta 25 vuotta, ja jos nyt en alkaisi olla jonkinasteisesti nero, ei tässä olisi mitään järkeä. K-X-P:llä on sellainen osaamisen taso, ettei treenikämpällä tarvitse hengailla. Lähettelemme biisejä työstettäviksi toisillemme ja treenaamme soundcheckissa, jos siltä tuntuu. Haluan, että K-X-P on illan päräyttävin bändi, missä joukossa vaan. Musiikkimme synnyttää jotain, mitä voi verrata uskonnollisiin tuntemuksiin, kuten shamanistinen rummutus. Siihen tarvitaan toistoa ja melodioita,
oikeanlaista musiikillista informaatiota. Kun ne osuvat kohdilleen, portteja avautuu. Onko sinulla antaa reseptejä hyvään elämään? En halua jeesustella, kaikki tekevät omat valintansa. Tärkeiden asioiden tekeminen vaatii omien pelkojen koh-
taamista ja mukavuusalueen ulkopuolelle astumista. Tottumuksia ja opittuja asioita pitää kyseenalaistaa koko ajan. Olemme tottuneet ottamaan pillerin kun sairastamme, sen sijaan että muuttaisimme elämäntapoja, jotka näkyvät voinnissa. Pelkkä ravintoon keskittyminen tai
superfoodien suosiminen ei ole avain hyvään oloon, vaan ihminen on kokonaisuus. Omat valintani luomu- ja lähiruoan suosimisesta joogaamiseen tähtäävät mielen hyvinvointiin. Nyt voin paremmin ja olen musiikintekijänä parempi kuin koskaan.
AURINGOSSA. K-X-P on tie ulos mielen vankilasta, sanoo Timo Kaukolampi.
44
2
2011
Terje Krogh
Joiku, jazz ja historia
Mari Boinen musiikissa soi saamelainen ylpeys.
laulaja Mari Boine, 54, kasvoi lestadiolaisessa ympäristössä, jossa monet saamelaisuuden elementit oli kielletty. Tänä päivänä hän voi kuulla lastenlapsensa puhuvan saamea ja nähdä heidän kasvavan saamelaisuuden tunnustavassa maailmassa. Mari Boinen kotona ja kotikylässä, Karigasniemen seutuvilla Norjan Finnmarkenissa, puhuttiin pohjoissaamea, mutta kirjoittamaan äidinkielellään hän oppi vasta teini-iässä. Norjan koululaitoksessa saamen opetus oli kielletty vuoteen 1970. Kun Mari oli yhdeksännellä luokalla, tuli voimaan uusi laki, joka tunnusti saamen kieleksi kielten joukossa. "Muistan vieläkin, kun saamen opettaja astui luokkaan ja kirjoitti jotakin saameksi taululle. Oli kuin satoja lintuja olisi lennähtänyt ulos rinnastani! Se tunne, wow! En edes ollut tiennyt kaipaavani oman kieleni sanoja!" Sittemmin Mari Boinesta kehittyi ehkä maailman tunnetuin saamelaisartisti, joka on säveltänyt, sanoittanut ja laulanut saameksi jo kaksikymmentäviisi vuotta.
NEN NUORENA AIKUISENA
JUURISTAAN YLPEÄ.
Mari Boinen lapsuudessa saamelaisuutt hävettiin, nyt alkuperäiskulttuurin arvo ymmärretään.
N
ORJANSA AMELAI-
"Olen aina rakastanut laulamista. Olin laulava lapsi, ja vanhempani lauloivat joka päivä kristittyjen virsiä. Minulla oli hyvin luonnollinen suhtautuminen laulamiseen, mutta olin ujo. Minulla oli kyllä unelmia tulla laulajaksi, mutta en tosissani ajatellut niin käyvän." Lauluja alkoi kuitenkin syntyä ja vips, Mari Boine oli jo otsikoissa. etenkin perinteisen saamelaisen musiikin, joikujen, yhdistämisestä jazziin, bluesiin, rokkiin ja moniin muihin musiikkityyleihin. Hän on tehnyt musiikkia afrikkalaisten ja
M A R I B O I N E T U N N E TA A N
isten amela ikissa "Sa musi tistien osa ar on iso ia." ism saman
latinalaisamerikkalaisten muusikoiden kanssa. Ihan kenen kanssa tahansa musiikillista yhteistyötä ei kuitenkaan synny. "Heidän täytyy olla avoimia länsimaiselle musiikille, mutta myös musiikille, joka on erilaista. Heillä täytyy olla halu sekoittaa eri musiikinlajeja keskenään kunnioittavalla tavalla." Laulajista Boine poimii yhteistyökumppaneikseen ne, joiden äänistä hän liikuttuu.
E I saamelaisuudesta huolimatta tullut kodin perintönä. Lestadiolaisessa ympäristössä sallittiin kyllä saamen puhuminen, mutta joikaamista ja vanhaa saamelaista, suullista perimätietoa ja tarinoita ei hyväkJOIK A AMINEN
sytty. Raamattu kiilsi kirjahyllyssä ylimmäisenä. Edesmennyt suomensaamelainen joikaaja ja kirjailija, Nils Aslak Valkepää, kuvasi joiun ympyräksi, joka kiertää ilmassa, ilman alkua tai loppua, ja jonka magia lähtee sen jatkuvuudesta. "Minulle joiku on henkevyyttä ja transsia. Se on hyvin voimakasta. Se ei ole pinnalla vaan syvällä tunteiden ytimessä. Se on tapa johdattaa toiseen tietoisuuteen", Boine pohtii ajatuspaussin jälkeen. Joikaaminen on enemmän kuin pelkkää musiikkia tai tarinankerrontaa. "Se on hyvin, hyvin tärkeä osa musiikkiani. Olen niin onnellinen, että minulla on se. Kun avaan suuni, se on siellä. Minun ei tarvitse yrittää tai taistella löytääkseni se. Se on siellä."
K U N M A R I B O I N E A L K O I J O I K ATA ,
Boine opiskeli opettajaksi. Tuona aikana hän oppi lisää kansansa historiasta: miten hänen kulttuuriaan oli vuosisatojen ajan kohdeltu vähempiarvoisena ja saamelaisia vääräuskoisena, lähes rikollisena kansana. Länsimaalainen sivilisaatio, kolonialismi, kristinusko kirkkoinsituutioneen on tehnyt mittaamatonta tuhoa saamelaisuudelle. "Tunsin vihaa ja surua", hän selittää. Sen sijaan, että olisi omistautunut opettamiselle, hän alkoikin tehdä musiikkia, koska halusi kertoa saamelaisille heidän oikeuksistaan.
hän huomasi surukseen, etteivät hänen vanhempansa pitäneet siitä. Tyttären touhulle ei ymmärrystä löytynyt. Se oli ristiriitaista. "He olivat tavallaan aikansa lapsia. Sehän on vain normaalia." Vanhemmat eivät enää ole tässä ajassa, mutta ehtivät nähdä alkuosan Marin noususta kuuluisuuteen. Mari uskoo, että kuolema pelastaa. Se vapauttaa ihmisen maanpäällisestä painolastista: säännöistä ja rajoituksista. "Heidän kuolemansa jälkeen tuntuu siltä, että välillämme on nyt eräänlainen rauha", Mari juttelee, aivan kuin hänen vanhempansa olisivat läsnä tässä ja nyt. käsityksessä, että ihminen on riippuvainen luonnosta. Hän huomauttaa, että ennen vanhaan, kun karhu oli kaadettu ja syöty, sen luut annettiin takaisin luontoäidin syliin. "Minusta se on hyvin kaunis ele, jolla osoitamme kunnioittavamme luontoa."
BOINE K A SVOI
Monet saamelaisen kulttuurin elementit ovat kadonneet, esimerkiksi esikristillinen samaaniuskonto. Tai ehkä ei sittenkään? "Tunnen, että minun ja muiden saamelaisten artistien musiikissa on iso osa samanismia. Jotkut saamelaiset pelkäävät sitä, toiset taas tuntevat vetoa siihen." "Jollakin kätketyllä tavalla se on vielä olemassa. Ei niin kuin ennen, mutta kuten kaikkialla, asiat muuttuvat. Se on aaltoliikettä, jotkut asiat katoavat ja uusia syntyy tilalle."
TÄ N Ä
PÄ I VÄ N Ä
S A A M E L A I S TA
kulttuuria ja kieltä elvytetään. On toivoa. Kaikkea ei ole menetetty. Kieli elää, lapsenlapset oppivat saamea. "Nyt asiat ovat paljon paremmin kuin seitsemänkymmentäluvulla. Pääasia mielestäni on se, että saamelaiset ovat tänään ylpeitä. He ovat päässeet irti häpeästä."
Maria-Kaisa Jurva Mari Boine 24.3. kello 20 Helsingin Savoy-teatterissa.
Hannele Huhtala, jari tamminen & pertti laesmaa
Rye Rye: RYEot powRR, 2011 Julma Henri & RPK: "Henri". Mörssi Records, 2011. Diknu Schneeberger Trio: The Spirit Of Django, T City Park Records 2010. C . PJ Harvey: L Let England Shake. I Island Records 2011. Kaija Koo: Irti. Päijät-Hämeen 0. Sorto Ja Riisto Oy 2010.
Tule jo!
M.I.A.:n suojatti Rye Rye, Ryeisha Berrain, on vieraillut lukuisilla levyillä, mutta hänen oma esikoisalbuminsa on antanut odottaa itseään. Nyt Rye Rye on julkaissut netissä ilmaiseksi ladattavan mixtapen, joka antaa esimakua tulevalta levyltä, ja tuomio on selviö: Go! Pop! Bang! on vuoden parhaimmistoa jo ennen ilmestymistään. Berrain on enemmän M.I.A. kuin M.I.A. itse. Rye Ryen on keskittynyt niukkoihin vaatteisiin ja riettaisiin koreografioihin. Sanoitukset pursuvat törkeyksiä. Onko tämä naisten esineellistämistä ja alistamista? Valintojen takana tuntuu kuitenkin olevan mimmi itse. Kaikesta henkii aito tekemisen meininki. Ehkä tämä pitää tulkita emansipatorisena ratkaisuna, esineellistävän kulttuurin ja teollisuuden haltuunottona. Ja kun te kaikki nyt tästä innostuneina haette RYEot powRRin netistä luvalla ja ilmaiseksi, niin muistakaa ottaa samalla haltuun Rye Ryen yhdessä Blaqstarrin kanssa aiemmin duunaama mixtape Blaqout. Sekin skulaa. (jt)
Boyz n the Hood d
Elin lapsuuteni ja nuoruuteni Itä-Helsingissä. Sehän on suomiräppilevyiltä tuttu mesta, Steen1 ja toverit latovat karuja tarinoita lähiöelämän kurjuudesta. Jengi sekoilee ja autoja ritsataan, pataan saat ja mutsit ovat nistejä. Kytät kuumottavat. Omat kokemukseni idästä ovat kovin auvoisia. Porvarillisia pientaloalueita ja mummojen kansoittamia pienkerrostaloja. Läheltä piti -tilanteita on tullut vastaan lähinnä jossain Itiksen kulmilla, jossa nistit tykittävät ränniin keskellä päivää ja näkyvillä. Idässä lymyilee nykyisin myös Julma Henri. Uusi "Henri"-albumi tursuaa ahdistusta ja yhteiskunnan pahoinvointia. Synkkää pössistä alleviivaavat RPK:n todella doomit taustat, dubstep-pulputukset ja dramaattisen läskit bassot. Kaikkea vihataan, ja kaikki on päin persettä. Julma Henri shokeerasi ensilevyllään Al-Qaida Finland. Kaveri on kuulemma vähän seestynyt noista päivistä, mutta sitä ei sanoituksista arvaisi. (jt)
Djangon hengessä
Jokainen vakavissaan kitaristiksi havitteleva on kuunnellut Django Reinhardtin (191053) levyjä ja yrittänyt ottaa niistä oppia. Vähemmällä ovat päässeet he, jotka ovat tarvinneet kitaran vain falloksen jatkeeksi. Heille on riittänyt asentojen ja ilmeiden harjoittelu skitan kanssa peilin edessä. Parikymmentä vuotta sitten Wienissä syntynyt ja jo palkittu Diknu Schneeberger suorittaa parhaillaan jazzkitaran tutkimuksia Wienin konsarvatoriossa. Hänen soitossaan voidaan havaita ehdottoman poikkeuksellista lahjakkuutta, rytmistä tarkkuutta ja taituruutta. Triossa soittaa rytmikitaraa Martin Spitzer. Diknun isä, Joschi Sneeberger on bassossa. Hyvin hitsautunut trio soittaa miellyttävää ja tarttuvaa gypsy jazzia, nopeatempoista swingiä. Komea on myös ohjelmisto. Suuri osa Djangon omia, tunnettuja sävellyksiä. Kyllä näin tyylikäs satavuotislahja kelpaa antaa oppi-isälle! (pl)
S Surusäveliä sodista d
PJ Harveyn uutuuslevyn ensimmäinen kappale lähtee kuin Sielun veljien Harsoinen teräs, mitä ihmettä! Video kappaleen livevedosta kertoo, että PJ on lainannut alkuun bossa nova -kappaletta The Girl from Ipanema. Siitäköhän Ismo Alankokin on saanut innoituksensa? Let England Shake on rosoinen levy. Äänellisesti levyä leimaa autoharppu, kantelemainen kielisoitin, jota Harvey soittaa. Teksteissä kaikuu viittauksia nykypäivän sotiin ja ensimmäisen maailmansodan muisteluihin. Levystä kerrotaan, että PJ Harvey on käyttänyt taustoina teksteissään muun muassa Harold Pinterin ja T.S. Eliotin runoutta sekä Irakin ja Afganistanin sotien taistelijoiden ja siviilien kertomuksia. The Glorious Land -kappaleessa soivat ratsuväen torvet. Surumieliset sävelet ja sanat kertovat vahvaa sodanvastaista tarinaa. "Oh America/Oh England/What is the glorious fruit of our land?/Its fruit is deformed children." Kovin toiveikkaana tai onnellisena PJ Harvey ei tunnu maailmaa näkevän, mutta kaunista musiikkia hän on tehnyt synkistä sotakuvista. (hh)
Iskelmädiiva
Kaija Koo paljastaa olevansa lääkkeiden voimalla lavalla. Helmikuun puolivälissä Tavastia on loppuunmyyty ja (lähes) kaikki osaavat kaikki kappaleet ulkoa. Minua, iskelmäturistia, hämmentää, että keikkapaikkaa kansoittaa noin 20-vuotiaat pitkään peilin edessä seisseet naiset. Missä on tanssikansa? Missä ovat Kaija Koota fanittavat miesjoukot? Näyttää siltä, että Kaija Koon siirtyminen Apulannan huomiin levy-yhtiö PäijätHämeen Sortoon ja Riistoon on todellakin kannattanut. Kaija Koo ei paljoa juttele keikalla, mutta mainitsee ikänsä (48 vuotta) ja sen että on kipeänä. Tuulikone heiluttaa hänen hiuksiaan ja Koo näyttää ansaitusti diivalta. Bändi taas perusjäpiköiltä. Monet biisit ovat tunnettuja hittejä, mutta yleisö osaa ulkoa myös uuden Irti-levyn sanoitukset. Ja Irti, niin, se on monitahoinen levy, jolla on vähän reggaevaikutteita, rokkia ja elektrodiskoa. Ja onhan se levyn aloittava Vapaa aivan mahtava biisi. (hh)
2
2011
47
Käsikirjoitus: Georg Büchner
Sovitus ja ohjaus: Katri Kekäläinen
la 5.3. klo 19 Ensi-ilta ti 8.3. klo 19 to 10.3. klo 19 su 13.3. klo 19
la 19.3. klo 19 su 20.3. klo 19 su 27.3. klo 19 su 3.4. klo 14 ja 19
su 17.4. klo 19 su 24.4. klo 19 su 8.5. klo 19 su 15.5. klo 14 ja 19
Liput: 15/9 euroa, lippuvaraukset@tukkateatteri.fi, 041 440 5022 Tammelan puistokatu 29
www.tukkateatteri.fi
UUSI SUOMENNOS
K A S S A N D R AT E AT T E R I N Antigo-
ne on nykysuomea. Uuden käännöksen produktiota varten on tehnyt Kirsti Simonsuuri. "Elina Vaaran ja Otto Mannisen käännös oli yksinkertaisesti niin vanhentunut, ettei se ollut enää ymmärrettävä", selittää ohjaaja Ritva Siikala. Dramaturgiaa on tehty jo kaksi vuotta, ruotsin- ja englanninkielisen tekstin avulla. Kun Simonsuuren käännös valmistui, ohjaaja huokasi. "Teksti oli juuri niin ajankohtainen kuin olin ajatellutkin." Uusi suomennos osoittaa selvin sa-
noin, kuinka kuningas Kreon edustaa valtaa, hänen vastustajansa Antigone moraalia ja oikeudenmukaisuutta. "Nyt, kun Tunisian tapahtumat käynnistyivät, sanoin työryhmälle, että siellä meidän Antigonemme kulkee nyt. Toin Kreonia esittävälle Kalle Holmbergille Helsingin Sanomain sivun, jossa esiteltiin Pohjois-Afrikan johtajia. Käskin hänen katsoa kumppaneitaan. Yhdessä totesimme, etteivät he ainakaan onnellisilta näyttäneet."
LENIN LOVE. STALIN LOVE EN OVE. TALIN O I CAR BLAN H CARTE BLANCHE N UMA FAMÍLIA PORTUGUESA M AMÍLI PORTUGUESA LIA PORT G A KEREM GIBI EREM G B
30 VUOTTA NÂZIM HIKMETIN KANSSA 30 VUOTTA NÂZI HIKM T N ANSS UOTT ZIM KMET SS
Elsi Hyttinen
TO THE END OF LOVE O E OF LOVE SADOVODY SADOVODYI ADOVODYI MORM R VAR A G MORMORS SVARTA ÖGON O M ARTA SAD SONG R SAD SONGS FROM A NGS G THE HEART OF EUROPE H H ART F U OP R M GOES STAINABLE MIM GOES SUSTAINABLE ES TAINA
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 14.3. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. kertoo teoksestaan Totta kello 1819.30 Helsingin Paloheinän kirjastossa, Paloheinäntie 22.
28.2. RIIKK A PULKK INEN 1.3. MYSTINEN R AKK AUS: PERSIAL AISEN MAU-
K I RJA LL I S U US
massa oikeushammaslääkäri Helena Ranta & toimittaja Jyrki Saarikoski, kello 1718.30 Helsingin Akateeminen kirjakauppa, Keskuskatu 1. 7. 3. VENÄL ÄINEN NYK YK IRJALLISUUS, Eliittinaiset ja glamour venäläisessä populaarikirjallisuudessa, tutkija Saara Ratilainen luennoi kello 17.3019.30 Tampereen pääkirjasto Metsossa, luentosali 1, Pirkankatu 2. 14.3. RUNOILEVIEN NA ISTEN K AUPUNK I, Kirjailija & kääntäjä Kristina Haataja kertoo uudesta ranskankielisestä runoudesta, ranskalaisesta kirjallisuudesta & kääntämisestä, kello 18.3020 Tampereen pääkirjasto Metsossa, luentosali 1, Pirkankatu 2.
L S LÄPI LASIN LÄPI ABSO U FINLA ABSOLUT FINLAND O AND AN MANNE OF CCE S MANNERS OF SUCCESS NN
luennoitsijana Jaakko Hämeen- Anttila, luento aloittaa Roihuava Rakkaus -luentosarjan kello 1819.30 Turun kaupunginkirjasto, Linnakatu 2. 3.3. LEAH CHISHUGI, Ruandan kansanmurhista selvinnyt Leah Chishugi kertoo kirjastaan Pitkä matka paratiisiin, mukana keskusteleL ANA RUMIN RUNOJA,
Liput: 2011 Kulma, Kristiinankatu 1 | info(@)turku2011.fi | (02) 262 2022 | Lippupiste 0900 600 600 (1,97 min/pvm)
peli
49
2
2011
49
Lisää kulttuuria Helghanistaniin!
Ammuntapeli muistuttaa pelottavan paljon tv-uutisia.
moralisoida taistelu- ja räiskintäpeleistä, koska itse ohjelmoin 15-vuotiaana basicillä kymmentasoisen karatepelin pikkuveljelleni. Mutta heh, mikä erottaa 1980-luvun puolivälin itsetehdyn kökkögrafiikan ja vuoden 2011 tappamispelin? Mikäs muu kuin se, että 3d-grafiikalla toteutettu, move-ohjaimella liikuteltava virtuaalinen tappaminen näyttää samalta kuin sotauutiset Irakista tai Afganistanista.
E
N OIKEIN VOI
kuin Afganistan, ISA-joukot vastaavat taas Naton vetämiä ISAF-joukkoja. Propagandan kannalta avainteema on tietenkin se, että Helghanin on annettu kasvaa nöyryytyksen jälkeen sotilasmahdiksi. Tätähän ei saisi päästää tapahtumaan afgaaneille. Yhteyksiä todellisuuteen yritetään häivyttää vain sillä, että Helghan sijaitsee aivan toisella planeetalla. Visuaalisesti helghastit lainaavat pahuutensa tunnusmerkit tasaveroisesti natseilta, neukuilta ja pohjoiskorealaisilta. He puhuvat oudon itämais-
Aseen tähtäimessä vihreä väri kertoo, kun kyse on omista sotilaista, punainen taas siitä, että kyse on likvidoitavasta vihollisesta. pelit sitten vahingollisia vai ei? Ovathan ne. Niin lähelle todellisuutta ne kiilaavat. Netistä löytyy keskustelua viime vuodelta, kun innokkaat fanit pohtivat, mitä Killzonen uusimman version
O VAT K O TÄ L L A I S E T
pitäisi tuoda mukanaan. Kulttuuria. Kyllä, kyllä. "Killzonen tekijät ovat luvanneet tutkia enemmän kulttuuria jne. Mä toivon tosiaan että näemme enemmän helghaanien elämäntapaa. KZ2:ssa oli sitä ainoastaan siinä osassa, jossa kaivosmies oli junassa. Mä haluaisin lisää interaktiivisuutta. Siis sitä, mitä näkee uutispätkissä. Niissä näemme, että sotilaat Afganistanissa ja Irakissa ovat
tekemisissä niiden kanssa, jotka siellä elävät. Ja luulisin, ettei kaikki helghaanit ole syyllisiä siihen, mitä niiden johtajat ovat tehneet", kirjoittaa nimimerkki pleikkarin keskustelusivuilla. Helghaaneja on kivempi tappaa, kun näkee ekaksi vähän niiden kulttuuria.
Kimmo Jylhämö Killzone 3 (PS3)
pleikkari kolmoselle tehty Killzone 3 laajentaa sarjan vanhastaan tuttua tappamisfiilistä kolmanteen ulottuvuuteen. Peliä puffataan sanomalla, että "taisteleminen on hektisempää kuin koskaan, ja peli lainaa vaikutteita Hollywoodin toimintaelokuvista". Täytyy sanoa kuitenkin, että harvoin olen kaivannut aitoa toimintaelokuvaa enemmän kuin katsoessani Killzone-välivideoita. Ne ovat teknisvisuaalisesti vaikuttavia animaatioelokuvia, jotka ovat sisällöllisesti kuitenkin täysin tyhjiä. Toimintaelokuvakin näyttää taiteelta verrattuna konsolipelin virtuaalielokuvaan.
SONYN P E L I N K E H Y S K E R T O M U S ei ole kaukana todellisuudesta. Se kertoo Helghanin kerran lannistetusta kansasta, josta kasvaa sotilaallinen suurvalta. Sitä vastaan lähetetään ISA-joukot, joiden ukkeleita pelaajat ohjaavat. Helghan kuulostaa vähän samalta
olen arvoin itoa H nut a kaivan lokuvaa tae toimin n kuin nyt. ä enemm
ta kieltä ja ovat valmiita räjäyttämään ydinpommin pääkaupungissaan. Kummallisen sinnikkäitä paskiaisia siis, pelastavat itsensä itsemurhaydinpommituksella. joten se tarjoaa paljon virikkeitä koti-iltojen keskusteluihin. Keskustelunavauksena "suorita raaka lähitaisteluliike painamalla nappia l1" on ihan omaa luokkaansa. Taisteluissa veri lentää niin, että vain kypärän visiirin roiskeista näkee, mistä suunnasta helghastit ampuvat.
PE L I O N S U O M E N N E T T U,
L Leah Chishugi PITKÄ MATKA PARATIISIIN P PIT
P Pako Ruandan kansanmurhan keskeltä
U Uskomaton tosikert tomus rohkean nuoren naisen m matkasta halki sisällissodan repimän Ruandan. V Vakavasti haavoittuneen Leah Chishugin onnistui o u p paeta taisteluja ja pelastaa oman vauvansa lisäksi p k kolme orvoksi jääny lasta. yttä
K Kirjailija vierailee Suomessa 2.- 4.3.
Simon Lelic
KATKEAMISPISTE
Hätkähd tävä maan Hä ähdyttävä roma ni henkises ä äk allasta henkisestä väkivallasta, äkiv a k usaamisest a oulu u kiusaamisesta ja kou usuresta masta. Lopullis en ratkais masta. Lopulliseen ratkai uun p l päätyy po islontoo päätyy pohjoislontoolaisen oh koulun opettaja, mutta oliko hän o pettaj pe a utta n sitt sittenkään a un ulottumattomissa än ä avu t mat tto issa oleva yksinäinen psykopaatti? ol ksin n n sykopaatti? aatti
Roy Jacobsen
IHMELAPSET
Palkitun norjalaiskirjailijan lumoava kuvaus aikuisten maailmasta lapsen silmin. 10-vuotias Finn ottaa suojeltavakseen sisarpuolensa, joka on kokenut kovia huumeriippuvaisen äitinsä hoidossa. Vaikka kuvatut ihmiskohtalot ovat julmia, jää päällimmäiseksi tunteeksi lämpö ja huumori.
Barry Popkin
LÄSKI MAAILMA
M Mikä aiheuttaa maailman lihavuusk kriisin? Ajankohtainen kirja ruotii p pikaruoan, elämäntapojen muutoksien ja ja elintarviketeollisuuden epäeettisy yyden vaikutuksia yhä lihavempaan m maailmaan. Teos sisältää myös Suomen ti ilannetta käsittelevän luvun, jonka on k kirjoittanut kansanterveyden asiantu untija Pekka Puska.
w w w. l i k e . f i
50
2
2011
Ennen kaikkea elokuvaohjaaja
Iranilainen Mona Rafatzadeh on kyllästynyt naisohjaajaksi lokerointiin.
"Miten kuvaisit unelmasi?" "Maalaisin niistä taulun." "Mitä jolleivät unelmat mahtuisi yhdelle kankaalle?" "Maalaisin monta!" "Ja sitten yhdistäisit ne ja tekisit animaation, vai?" ei haaveillut ainakaan elokuvaohjaajan urasta. "Opiskelin graafista muotoilua ja halusin kuvataiteilijaksi, mutta Iranin julkisiin yliopistoihin on tosi vaikea päästä", Razatzadeh kertoo. "Pääsykokeessa olin mielestäni erinomainen grafiikassa ja surkea elokuvassa. En tiennyt siitä mitään enkä ollut kiinnostunutkaan." Siitä huolimatta Rafatzadeh hyväksyttiin elokuvakouluun. "En käsitä miksi! Opiskelin elokuvaa kaksi lukukautta ja päätin lopettaa."
N U O R E N A R A F AT Z A D E H
tai pienellä budjetilla tekemiä elokuvia. Rafatzadehin mukaan pieni budjetti antaa naisohjaajille itsenäisyyttä ja rohkeutta irrottautua perinteisen ajattelutavan rajoitteista. Hän kuitenkin vastustaa naisohjaaja-lokerointia. "Onko niin, että kun nainen tarttuu kameraan, sitä kutsutaan naisten elokuvaksi? Eikö termi osoita, että elokuvia tekevät naiset ovat poikkeus miesten dominoimalla alalla? Riittääkö sukupuoli synnyttämään naiselllisen näkökulman ympäristöön?", ohjaaja kyselee. "Elokuvanteko ei riipu siitä, onko mies vai nainen, vaikka lähestymista-
pa voi olla maskuliininen tai feminiininen. Maassani naiset ja miehet tekevät elokuvia samassa ilmapiirissä, vaikka voi sanoa että usein iranilainen elokuva pohjautuu maskuliinisuudelle." "Naisohjaajat tuovat uutta aaltoa iranilaiseen elokuvaan. Heillä on uusia tarinoita, luovia ideoita ja näkökulmia." elokuvissa sykkii Teheran, kaupunki jossa ohjaaja kasvoi ja jota hän rakastaa. "Teheran on valtava kaupunki, jossa elää useita kulttuureita. Urbaanin sykkeen voi tuntea mihin aikaan tahansa.
R A F AT Z A D E H I N
Ystävällinen ilmapiiri tekee Teheranista erityisen", ohjaaja hehkuttaa. Entä mikä on Rafatzadehin mielestä syy iranilaisen elokuvan menestykseen maailmalla? "Maamme runoperinne ja kirjallisuus ovat hyvin vahvoja, mikä vaikuttaa elokuviimme. Jokainen taiteilija löytää oman rakenteensa ja kertoo tarinansa, joka perustuu runoon, historiaan tai muuhun perinteeseen."
Anna-Sofia Joro Naisten Iran -teema Tampereen elokuvajuhlilla 9.13.3.
dokumenttielokuvasta syntyi nähtyäni Krzysztof Kieslowskin Talking Heads -elokuvan (1980). Monet sanoivat, että dokumentista tulisi vain huono kopio Kieslowskista. Olen iloinen, että siitä huolimatta tein sen, henkisen matkan kameran takana", kertoo iranilainen elokuvaohjaaja Mona Rafatzadeh. Tampereen lyhytelokuvajuhlilla nähtävässä dokumentissa Road of Dreams teheranilaiset kertovat unelmistaan. Suurin osa toivoo hyvää itselleen: työtä, terveyttä, rahaa, puolison tai green cardin. Osa toivoo hyvää myös muille, köyhyyden poistumista ja jumalan siunausta. Eri-ikäisten toiveissa piirtyy ihmisen elämänkaari. Iän myötä haaveet pienenevät. Mikä on ohjaajan oma unelma? "Minulla on miljoonia, minkä haluaisit kuulla?", Rafatzadeh nauraa.
A J AT U S
llinen Ystävä tekee iri ilmapi nista Tehera . en erityis
että eräällä luennolla katsottiin ranskalaisia avantgarde-elokuvia 192030-luvuilta. Rafatzadeh koki valaistumisen. "Ne olivat hyvin visuaalisia. Aloin itkeä ja sanoin, että jos tämä on elokuvaa niin haluan tehdä sitä." Rafatzadeh ohjasi ensimmäisen elokuvansa käsikameralla. Se kertoi kanasta. Sittemmin hänet hurmasi dokumentti. "Aloitin elokuvanteon sattumalta kokeellisella dokumentilla ja innostuin valtavasti. Todellisuus esittää heijastajalleen koko kauneutensa ja inhottavuutensa." Rafatzadeh ei silti halua saarnata. "Yleisön pitää antaa tulkita itse. Jos julistan, että elokuvalla on sanoma niin vaikuttaa siltä, että syötän asioita ihmisten mieliin. Silloin he saattavat passivoitua."
S I T T E N K ÄV I N I I N , TA M P E R E E N
lyhytelokuvajuhlien Naisten Iran -teeman alla nähdään nuorten iranilaisnaisten itsenäisesti
Elsi Hyttinen, tuomas rantanen & jari tamminen
Mamoru Hosoda: Summer Wars. Elokuvateattereissa Pernilla August: Sovinto Elokuvateattereissa 1.3. Mike Leigh: Vuosi elämästä. Elokuvateattereissa nyt Abbas Kiarostami: Iltapäivä Toscanassa. Ensi-ilta 18.3. Markku Tuurna: Salla Selling the Silence. Ensi-ilta 11.3.
Internetin ihmemaassa
Sosiaalisen ympäristön virtuaalisuus olla arkipäivää yhä useammalle meistä. Jatkuvasti tehostuvan yhteiskunnan perustoiminnot nojaavat netin välityksellä tapahtuvaan kommunikointiin ja automaatioon. Samalla ne altistuvat virtuaalimaailmassa tapahtuville hyökkäyksille. Japanilainen anime-elokuva Summer Wars pohtii virtuaalimaailman ja arkitodellisuuden välistä jännitettä. Siinä hommat menevät boing virtuaalimaailmassa, ja arki vaikeutuu kännyköiden, gps-paikannuksen, liikenteenohjauksen ja muiden arkisten asioiden lopettaessa toimintansa. Mamoru Hosoda on ohjannut ennen Summer Warsia useita Digimon-leffoja, ja niistä tuttu ongelmanratkaisumalli on siirtynyt myös uuteen ohjaustyöhön. Kun pahis löytyy, pistetään eeppinen matsi pystyyn. Vaikka muitakin ratkaisuja tarjotaan, on väkivalta eniten framilla. Vauhdikkaan toiminnan lisäksi katsojille tarjotaan tietty teinirakkautta, kuten genreen kuuluukin. (jt)
Ei niin kova kuin kivi
Pernilla Augustin Sovinto perustuu Ruotsissa huomiota saaneeseen Susanna Alakosken kirjaan Sikalat. Se kertoo 70-luvun siirtolaisaallon ruotsinsuomalaisista. Alkoholistiperheen tyttären kertomus kuvaa kaunistelematta kansankodin nurjaa puolta eikä taatusti edusta myöskään Suomen maabrändityöryhmän ideaaleja. Elokuvaan on kirjoitettu draamallisesti hyvin toimiva toisen aikatason näkökulma aikuisen tyttären paluusta lapsuuden kotiin.Myös perheen hyviä hetkiä kuvataan. Samalla tunteiden kaaos välittyy tavanomaista monisäikeisempänä ja tragedia syvempänä. Perheen vanhempia esittävät Ville Virtanen ja Outi Mäenpää ovat saaneet Ruotsissa paljon kiitosta suorituksistaan. Eikä syyttä. Aikuista tytärtä esittävä Noomi Rapace loistaa myös osassaan. Elokuvan avainkohtauksessa Rapace osoittaa veret pysäyttävällä tavalla, kuinka kaikki lapsesta asti patoutunut viha, häpeä ja torjuttu rakkaus purkautuvat ryskyen läpi huolella kasvatetun suojapanssarin. (tr)
Elämä opettaa
Mike Leigh on tehnyt hienon kamarielokuvan vanhenemisesta ja siitä, kuinka hauraista palasista toisinaan on rakennettu ihmisen oman elämän hallinta ja itsekunnioitus. Elokuvassa kuvataan onnellisesti yhdessä vanhenevan pariskunnan, Gerrin ja Tomin, ja heidän lähipiirinsä elämää. Todelliseksi päähenkilöksi nousee hyväntahtoinen mutta hukassa oleva viisikymppinen Mary. Hänen kaipauksensa löytää vielä kumppani ja vakautta elämäänsä etenee elokuvan kuluessa hössöttävästä eksistentiaalisesta ahdistuksesta yhä syvemmälle sydämeen valuvaksi paniikiksi. Elokuvan näyttelijäntyö on loisteliasta. Ajoittaisen vaivaantumisen hetkelläkin katsoja ymmärtää, ettei tunne johdu hiukkaakaan kirjoittamisen, näyttelemisen tai ohjaamisen falskiudesta vaan siitä, että juuri sosiaalisen vaivaantumisen kuvaus on niin totta. Vähän väliä katsoja löytää itsensä istumassa Gerrin ja Tomin keittiössä miettimässä sitä, kuinka vaikeaa voi olla auttaa ihmisiä auttamaan itseään. (tr)
Teatterileikki
Ohjaaja Abbas Kiarostamin ensimmäinen Iranin ulkopuolella tehty elokuva on ennen kaikkea tutkielma elokuvakerronnan ehdoista. Teemaa alleviivataan varsin reippaasti, kun William Shimellin esittämä taiteentutkija esitelmöi alussa kopion ja alkuperän suhteesta. Juliette Binochen antiikkikauppias haluaa keskustella tutkijan kanssa enemmän. Pian ajetataan autolla halki Toscanan. Maalaiskahvilassa matkalaisia luullaan aviopariksi, ja tarina saa uuden käänteen. Pariskunta alkaa puhua kuin olisi ollut naimisissa 15 vuotta ja väsynyt siihen. Alkuperäisiin rooleihin ei enää palata, vaan hahmot liukuvat näiksi toisiksi. Ja näinhän elokuvissa on aina: riidat ovat vain osa käsikirjoitusta, eivätkä näyttelijät todellisuudessa tunne toisiaan tai kanna tosilleen katkeruutta vuosien takaa. Nyt riitojen esityksellisyys kuitenkin korostuu, kun parille ei edes yritetä rakentaa uskottavaa historiaa. (eh)
Tunturien yksinäisyys
Tyhjenevää maaseutua kuvaava dokumentti, joka saa nauramaan ääneen? Kyllä. Mutta myös itkemään. Elokuva kertoo Itä-Lapin Sallasta, josta ovat katoamassa työpaikat, ihmiset ja toivo. Päähenkilöiksi nousevat kunnanjohtaja ja konkurssin tehnyt kauppias. Kamera pääsee lähelle kuvattaviaan ja näyttää heidät ihmisinä. Siksi dokumentti koskettaa, sellaistakin, jolle Lapin ongelmat ovat ennestään vieras aihe. Tässä ei luoda Suomi-brändiä eikä Lappi-nostalgiaa. Joulupukki-turismikin näivettyy ensimmäisen talven jälkeen, koska brittilasten joulu on halvempi järjestää muualla. Autot sutivat paikallaan pehmenneillä hiekkateillä, kun luonto osoittaa ihmiselle mahtiaan. Tunturipuron kaivaminen joeksi ei etene puheita pitemmälle, ja samoin taitaa käydä joen rannalle suunnitellun matkailukeskuksen. Jäljelle jäävät ihmiset, hiljainen tunturiluonto ja se tosiasia, ettei kukaan oikein tiedä ,kuinka suomalainen maaseutu pidettäisiin hengissä. (eh)
2
2011
53
Irti talouskasvun kahleista
Radio-ohjelma purkaa myyttejä palkkatyöstä.
YHTEISKUNNASSAM-
paljon turhaa ja ympäristöä rapauttavaa työtä", sanoo sosiologi ja tutkiva kirjailija Jarna Pasanen. "Taistelu luonnonvaroista kiihtyy, ja tällä menolla ajaudumme täydelliseen sekasortoon. On siis aika ravistella ihmisiä ja horjuttaa palkkatyön pyhää asemaa." Pasanen käsittelee talous- ja työelämän epäkohtia Yle Radio 1:n Suoraa puhetta! -ohjelmassa. Pasanen kannattaa degrowth-yhteiskuntaa eli hillittyä talouslaskua, jossa ihmisten kulutus vähenisi ja palkkaerot ja työtunnit laskisivat minimiin. Kukaan ei saisi voittoa tai hyötyisi rahallisesti toisten tekemästä työstä."
ME ON D E G R O W T H -Y H T E I S K U N TA
llista, n suru tekee "O moni kuinka arvojensa omien a työtä." st vastai
olisi hallittu ja suunniteltu, pikkuhiljaa etenevä prosessi. Kaiken täytyy lähteä liikkeelle ihmisten herättelystä: "Iso askel olisi jo se, että haitallisesta työstä keskusteltaisiin avoimesti ja sitä kyseenalaistettaisiin. Jokaisen tulisi miettiä, kuka hyötyy ja millä kei-
noilla, kuka kantaa ne työn hedelmät. Olisi oltava rohkeutta kysyä, mikä on arvokasta työtä ja mikä ei", Pasanen kiteyttää. "Ympäristöä ajatellen meidän pitäisi havahtua jo siihen, että Suomen ekologinen jalanjälki on kolme kertaa suurempi kuin saisi olla. Ja kun ympäristö voi huonosti, mekin voimme huonosti." Moni pyrkii jo nyt kuluttamaan eettisesti. Ongelma on se, että kulutettavat rahat on hankittu usein epäeettisellä työllä. "Työtä tekemällä me muokkaamme tätä maailmaa, eivät arjen pikku kulutusratkaisut auta yksinään. On surullista, kuinka moni tekee omien arvojensa vastaista työtä."
Reetta Huusko Jarna Pasasen Suoraa puhetta! -ohjelma teemalla Palkkatyö on yliarvostettua! lauantaisin kello 12.15 Yle Radio 1.
on täynnä tapahtumia. Bongaa omasi!
4.3.12.6. TOR ARNE I JOAN MIRÓ MIRÓ JA SUOMALAISTA FANTASIAA
OPASTUKSET: LA: Taidetunti klo 14 SU: Taidetunti klo 13, Taidevartti klo 16 Taidehaltijan tunti Satuja Mirósta klo 14 (yli 4-v.) TARINOITA PUNAISESTA 5.-6.3. Metropolian esittävän taiteen opiskelijat herättävät Punaisen eloon tarinoina, kokemuksina ja muistoina. LA 5.3. klo 14 ja 16 ja SU 6.3. klo 11 (lapsille.) 14 ja 16 TAIDEHALTIJOIDEN SIRKUS 26.27.3. Taikaa ja temppuja lapsiperheille! Mukana mm. Puhuva Kone, Circus Helsinki, Teatteri IlmiÖ ja Sairaalaklovnit.
weegee
näyttelykeskus
Ahertajantie 5, Tapiola I Ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la,su 11-17 www.weegee.fi I www.emma.museum I Bussit Kampista 106, 110
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO
Rangaistus Helsinginkadulla
Dostojevski-sovitus saa ikävöimään alkuteosta.
eksistentiaalista ahdistusta, rakastamisen vaikeutta, moraalikysymyksiä ja yli-ihmisoppeja kiehtovasti käsittelevä Fjodor Dostojevskin romaani Rikos ja rangaistus on sovitettu Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämölle nykyaikaan sijoittuvaksi, puuduttavaksi versioksi. Masentunut opiskelija Roni Räisänen makaa kotonaan. Lakanoita aikuiselle miehelle vaihtava, Hyvinkäällä asuva äiti paheksuu kaupunkilaiselämää, Kallion huoria ja baareja. Räisänen tutustuu baarissa juoppoon Seppoon, jonka elämänkohtalo saa Räisäsen hetkeksi heräämään. Sepon vaimo, Thaimaasta tuotu Kendy on pakotettu Sepon ryyppyvelkojen takia thaihieromoon töihin. Kendyn tulot eivät riitä, ja niinpä Sepon tytär Sonja on myös ryhtynyt prosti-
N
UOREN OPISKELIJAN
tuoiduksi, näytelmän mukaan ikään kuin omasta tahdostaan, rakkaudesta isään. motiiviksi tappaa näyttää muodostuvan se, että vastustaja on niin vastenmielinen: pedofiili, ihmiskauppaaja, väkivaltainen kiristäjä. Ero alkuteoksen uhriin, iäkkääseen, vastustuskyvyttömään rahanlainaajanaiseen on valtava. Ryhmäteatterin versio hukkaakin moraalisen pohdinnan rikoksen mielekkyydestä kokonaan. On aivan liian ilmeistä, että itsensä sisään vinksahtanut päähenkilö voi tappaa niin pahana nähdyn henkilön siitä ei jää pureskeltavaa katsojalle.
R Ä ISÄ S -R A SKOLNIKOV IN
20.3.2011 asti
Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14 pääsylipun hinnalla.
Vesa-Pekka Rannikko: Specimen (yksityiskohta), 2007, käsinvärjätty kipsi. Yksityiskokoelma. Kuva: Vesa-Pekka Rannikko.
Hannele Huhtala Rikos ja rangaistus, Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämöllä 7.5. asti.
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO
TURUN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO ITÄINEN RANTAKATU 38, 20810 TURKU AVOINNA TI, TOSU 1018, KE 1220 WWW.WAM.FI
54
2
2011
Kansallista politiikkaa
Pohjantähden päivitys onnistuu.
sikko. Linna hakee teoksessaan sisällissodan taustat syvältä maan mullasta, paikallistaa riiston ja katkeruuden juuret ja tarjoaa muillekin kuin oman aikansa suomalaisille ymmärryksen sydäntä ja sovinnon kättä. Pohjantähdestä on tehty viime vuosina myös alkuperäistekstille uskollisia näköispatsaita, mutta kun päivityksestä puhutaan, tekstin poliittisuutta ei voi oikein avata ottamatta samalla tuoretta poliittista näkökulmaa. Tästä syystä Kansallisteatterin uuden pääjohtajan Mika Myllyahon ja hänen ohjaajakollegansa Saana Lavasteen teosvalintaa saattoi jo etukäteen pitää erityisen rohkeana.
E S I T Y S R A K E N T U U metodille, jossa tekijät kirjoittavat auki lavalla sen prosessin, miten ovat itse eri näkökulmistaan lähestyneet Pohjantähden teemoja. Esityksessä hyödynnetään brechtiläistä vieraannuttamisen metodia sekä yhteisö- ja opetusteatterin keinoja. Varsinaisten aiheiden osalta Pohjantähdessä jäljitetään tämän päivän jännitteistä suhdettamme maaseutuun, talonpoikaiseen itsemääräämisoikeuteen, työkeskeisyyteen, sukupuolirooleihin, sosiaalisiin vastakkainasetteluihin, väkivaltaan sekä ympäristökysymykseen. Kunnianhi-
V
Täällä Pohjantähden alla on poliittisen kirjallisuuden suomalainen ikiklasÄINÖ LINNAN
moista. Taustoja on tehty, analyysiä y, työstetty. Valitun metodin kääntöpuoli on ntöpuoli kuitenkin se, että minkä teoriassa voiteoriassa taa, draaman toimivuudessa helposti ssa häviää. Esityksen tasolla kaikki uudet ja vanhat palikat eivät osu yhteen, ja su joitakin palikoita jää ylikin. n.
K A N S A L L I S E N P O H J ATÄ H T I -luennan ehdottomin ansio on kuitenkin sen vilpitön pyrkimys etsiä tässä ajassa toimivaa sitoutunutta teatterinäkökulmaa. Se ei ole yhtään kyyninen eikä ylimielinen, eikä sen eetos ole hukassa. Mutta miksi poliittisten aiheiden käsittely teatterissa näyttää nykyään vaativan niin paljon lavalle asti tuotua analysointia siitä, mitä politiikka teatterissa voisi olla? Ehkä politiikalla on taiteessa 1970-luvun osallistuvan ohjelmallisuuden peruja niin huono klangi, että jotenkin poliittisuutta pitää aina ensin pyytää anteeksi. Teatterin tutkimusmatkoja kansallisten teemojen ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten jännitteiden leikkausalueelle kuitenkin tarvitaan. Hienoa, jos tätä teatterin tehtävää viitoittaa juuri Kansallisteatteri.
Topatut ikonit
P I D I N T Y Ö S TÄ N I naistenlehden vaA L U S TA A L K A E N oli selvää, että sii-
Tuomas Rantanen Täällä Pohjantähden alla 2011, esityksiä 17.5. asti.
lokuvaajana. Omat projektit ovat silti olleet minulle tärkeitä. Ne ovat vapautta, jossa kahleet ovat omasta takaa. Ajattelun sameus, sovinnaisuus ja itsenäisen rohkeuden puute ovat mahtavia vastustajia. Kuvasin ensimmäiset kansikuvat Me Naisiin vuonna 1993. Kymmenen vuotta myöhemmin työni oli loputonta tavarataivaan kuvaamista palstoille. Olin väsynyt ja turhautunut. Kaikki tieto minun ja työtovereitteni osaamisesta ja työhistoriasta näytti kadonneen lehtitalossamme puhaltaneiden muutostuulien vieminä ja jouduimme markkinoimaan itseämme entisille lehdillemme. Selvitäkseni ja pysyäkseni hengissä päätin aloittaa uuden projektin.
tä tulisi pitkä ja suuritöinen: toppaisin ja kirjailisin kuvaamaani julkkiskannet. Ompelisin ne tikki tikiltä avautumaan uudelleen, kommunikoimaan keskenään ja katsojan kanssa, joka tietää niitä enemmän nähtyään monta kantta pidemmälle tulevaisuuteen... Näyttelyn jokainen kuva olisi paitsi oma teos, myös osa hervottoman työmäärän vaatinutta kokonaisuutta. Jokainen ommeltu tikki kulkisi työmuistojeni läpi neulan vetäessä erivärisiä lankoja perässään johdattaen katsojan hilpeälle matkalle läpi kansien vinhasti pyörivään julkkiskaruselliin.
N Y T, U R A K K A N I O L L E S S A valmis,
vun puolivälissä, jolloin näin syntymäkaupunkini tavaratalossa amerikkalaisten, nyt suurten pop-taiteen nimien töitä. Kuvat tekivät vaikutuksen salaa taiteesta haaveilevaan pikkutyttöön. Paljon myöhemmin katselin pieniä, epätarkkoja mustavalkokuvia tikkukirjaimin täytetyistä liinoista mielisairaiden kuvataidetta käsittelevässä kirjassa. Pystyisinkö koskaan lähellekään niiden ilmaisuvoimaa ja salaisuuksia, jotka kätkeytyivät täyteen kirjottujen kuvapintojen koukeroihin ja kirjaimiin?
Ulla-Maija Svärd Topatut ikonit, kansitarinoita tosielämästä -näyttely 3.30.3. Helsingin taidesalonki Piirrossa, Uudenmaankatu 7, tipe 1118, la 1116, su 1216.
huomaan, että langat ovat lähteneet keriytymään jo kauan sitten, 1960-lu-
RU UM I I N K ULT T U UR I
TERÄVÄ PIIRTO tanssiteos pohtii kahden ihmisen vuorovaikutusta, ensi-ilta 19.3. kello 19 Tampereen tanssiteatteri MD:ssä. Koreografia Mikko Heino, kuva Ari Iäs.
LOVER OF THE PIANIST Elina Pirisen eroottinen soolotanssiteos yhteisillassa Carl Kniftin CLAUDE GLASS teoksen kanssa , ensiilta 3.3 kello 19 Helsingin Zodiak Uuden tanssin keskuksessa. DEVISING HITLER LAULU SIIVOTTOMASTA RAKKAUDESTA , näytelmän innoittajana on historiallinen arvailu, jonka mukaan Stalin teetti Hitlerin viimeisistä hetkistä elokuvan tai dokumentin, esityksiä 9.4. asti kello19, Tampereen teatteri Siperiassa. FUNDAMENTALISTI on psykologinen draama naisesta ja miehestä, jotka etsivät rakkautta & totuutta, ensiilta 25.3. kello 19, esityksiä 18.5. asti, Turun Linnateatterissa.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 14.3. asti, voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Turunlinnantie 1.
TAMPERE TER ÄVÄ PIIRTO & TÄ STÄ PISTEESTÄ &
TANSSI
HELSINKI CL AUDE GL ASS & LOVER OF THE PIANIST,
Carl Kniftin & Elina Pirisen sooloteokset yhteisillassa, ensi-ilta 3.3 kello 19, muut esitykset 5.3. kello 19, 6.3. kello 15, 9.3. kello 19, 11.3. kello 19, 12.3. kello 19, 15.3. kello 19 & 16.3. kello 19, Zodiak Uuden tanssin keskus, Tallberginkatu 1.
PARI SUHDETTA & TIT FOR TAT, TEA LEAVES AND BAG, Panu Varstalan & Jarkko Mandelinin nyky-
kolme kantaesitysteosta duettojen illassa, ensi-ilta 19.3. kello 19, muut esitykset 23., 25.3. & 26.3. kello 19 & 2.4. kello 16, Tanssiteatteri MD, Hämeenkatu 25. OULU SVARTISEN, tanssia, animaatiota & ilmaakrobatiaa yhdistelevä teos, kantaesitys 30.3. kello 19, muut esitykset 1.4.3.4. & 7.4. kello 19, 8.4. kello 14 & 9.4. kello 19, Valvesali, Hallituskatu 7.
400 ASKELTA,
kello 13, Valtimonteatteri, Aleksis Kiven katu 22. NAIMAPUUHAT, Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän taiteen opiskelijat säväyttävät uusia ulottuvuuksia Gogolin klassikkoon, ensi-ilta 3.3. kello 19, muut esitykset 4.3. & 5.3. kello 15, 8.3. & 9.3. kello 13 & 19 & 10.3. kello 19, Metropolia-teatterin Teatterisali, Hämeentie 161.
LAHTI L AULUSTUDIO K AJ CHYDENIUS: SYLEILY,
ri Siperia. punk-musikaali tutkii häpeää, esityksiä 24.3. asti kello 19, Tampereen Ylioppilasteatteri. TURKU FUNDAMENTALISTI, psykologinen draama naisesta ja miehestä, jotka etsivät rakkautta & totuutta, ensi-ilta 25.3. kello 19, esityksiä 18.5. asti, Linnateatteri. JYVÄSKYLÄ EI KETÄ ÄN KOTONA, hervoton farssi näyttämöltä & näyttämön takaa, ensi-ilta 8.4. kello 19, Jyväskylän kaupunginteatteri.
TÄ ÄLL Ä HA ISEE HÄPE Ä,
Stand up -festivaali 16.3.19.3. aikataulut, esiintyjät & esityspaikat www.tomaattejatomaatteja.com. VANTAA ILO IRTI -KLUBIT, Tikkurilan Teatterin Stand up -klubit 11.3., 8.4. & 13.5. kello 20 Ravintola Shamrockissa, Peltolantie 2.
TAMPERE TOMA ATTEJA! TOMA ATTEJA!
BURLESQUE
HELSINKI FEMALE BURLESQUE IDENTITEETTIK ABAREE,
Chydeniuksen laatima lauluiltakokonaisuus Minja Koskelle, ensi-ilta 16.3. kello 19, toinen esitys 31.3. kello 19, Lahden Teatteri Vanha Jukossa.
TAMPERE DE VISING HITLER L AULU SIIVOT TO-
TEATTERI
lastennäytelmä äidin masennuksesta, ensi-ilta 16.3. kello 18, muut esitykset 22.3., 24.3., 25.3., 26.3. 27.3. kello 18 & 3.4.
HELSINKI SURUKEIJU,
STAND UP
5.3. NAURUNPAIKK A 957 STAND UP -KLUBI, Arimo Mustonen & Pete Kosonen kello 20 Tampereen Yo-talolla.
tanssiteokset Kahden tanssiteoksen illassa, ennakkonäytös 31.3. kello 20, ensi-ilta 1.4. kello 19, muut esitykset 2.4. kello 19 & 3.4. kello 16, Stoa,
esityksen innoittajana on historiallinen arvailu, jonka mukaan Stalin teetti Hitlerin viimeisistä hetkistä elokuvan tai dokumentin, esityksiä 9.4. asti kello 19, TeatteMA STA R AKK AUDESTA,
estraditaiteen ammattilaiset kohtaavat kun dragtaiteilija Pola Ivanka & näyttelijä-laulaja Kaisu Kurki astuvat lavalle 9.3., 10.3., 22.3., 30.3., 31.3. & 2.4. kello 20, Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68.
2
2011
55
Aika pitää käyttää sopivasti
Runoilija Heli Laaksonen ärsyyntyy välinpitämättömyydestä.
Laaksoselle on tärkeää pysyä omana itsenä. Ei tullut Helistä aamuvirkkua. Ei sporttista eikä perhekeskeistä. Vaikka jotkut ovat joskus niin toivoneet. "En ole ollenkaan vaikutteille immuuni, etenkin lähisuhteissa olen välillä liian pehmeä ja muuntuvainen", Laaksonen tunnustaa. Taaksepäin katsoessaan hän huomaa olleensa ajoittain enemmän mieliksi muille kuin itselleen. Odotusten paino tuntuu niskassa yhä, mutta vielä enemmän Heliä ahdistaisi, jos hän tekisi itseään vastaan. Niinpä hän viettää aikansa itselleen sopivalla tavalla. Lukemalla, ajattelemalla, kirjoittamalla mielipidepalstoille perinnemaisemien ja -rakennusten puolesta, käymällä talkoissa kulttuuriseura Walon rakennustyömailla ja virkkaamalla epämääräisiä palleroita kivan värisistä langoista.
smia nta journali Riippumato vuodessa eljä kertaa Venäjältä n I
WWW.NO VAJAGAZ ETA.F
Puh. 019-758 4124 www.riihimaki.fi/taidemuseo
Avoinna ti-to 11-18, pe-su 11-17 Pääsymaksu 4/6
AAron LLoyd: Liquid 003, 2010.
t tai ihmise vat s "Josku nsaitsisi a ilmiöt uneemman t paneu kun." kiu
JOSKUS SUUS
E PÄOI-
KEUDENMUK AI-
kansalaisopiston kursseja ja suivaantuu päivän lehden ääressä. "Yleisenä asenteena on hyytävintä tietoinen välinpitämättömyys. Järkevinäkin pitämäni ihmiset kieltäytyvät katsomasta silmiin sitä tosiseikkaa, että rajallisessa paikassa rajaton kasvu johtaa kaaokseen ja kamaluuteen", Heli puuskahtaa. Hän mainitsee muutamia kuulemiL A A K S O N E N R A K A S TA A
vaivuttaa epätoivoon. Onnekseen runoilija on huonomuistinen ja siten myös lyhytvihainen. "Joskus ihmiset tai ilmiöt ansaitsisivat paneutuneemman kiukun." Hyvä lääke on myös asioihin puuttuminen. Laaksonen oli esimerkiksi mukana viljelemässä talkoovoimin Laitilan sisääntulon kesannon hehtaarin laajuiseksi kehäkukkapelloksi. "Nyt siihen pykätty ilmeetön marketkeskittymä ABC-falloksineen ei ota suviaikaan ensimmäisenä silmään, vaan maamerkkinä on sen edessä oranssina liekehtivä kukkapelto."
Laura Rantanen Heli Laaksosen runokirja Peippo vei ilmestyy 3.3. Runokiertue starttaa 7.3. Turusta.
Jari-Jukka Nippala
PIMIÖ/ANIMOI Priit Pärn* & STUDIO Leena Saarto 27.3.
OTTO MÄKILÄ Punainen levoton kipinä 29.5. Crème de la Crème Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta 5.2.2012
www.turuntaidemuseo.fi
Aurakatu 26, Turku, (02) 2627 100
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
PRIIT PÄRN
Liikkuva koti
2.3.-7.8.2011
Rautatieasema, helmikuu 2011. HELSINKI
Kulttuurien museo Tennispalatsi 2. krs www.kulttuurienmuseo.fi
12.6.21.8.2011 Riihimäen Kuvataiteilijat ry Hidas taikuus
R
UNOILIJA HELI
aan tyhjiä ja sapettavia argumentteja: "Eihän sinun tarvitse sitä murehtia." (Kommentti väestön liikakasvuhuoliin.) "Kerran täällä vain eletään." (Peruste sille, että ihminen voi vapaasti rakennella ostoskeskuksia ja rynniä niissä ostelemassa ihanasti.) "Eteenpäin on mentävä." (Syy purkaa 1800-luvulla rakennettu talo.) "Kunhan ensin laittavat Pietarin jätevedet kuntoon." (Peltojen suojavyöhykkeidentarpeesta.) Ä-r-s-y-t-t-ä-v-ä-ä.
RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO
Nykytaidetta Etelä-Espanjasta 23.1.22.5.2011 Riihimäen taidemuseossa Temppelikatu 8, 11100 RIIHIMÄKI
*
56 56
2
2011
posti
selvästi tomerampia rakenteiltaan. Vartijoiden ilmeet ja eleet, ja etenkin niiden jotka seisoivat tarkkailemassa ympäristöä, sillä välin kun maassa makaavan miehen käsiä sidottiin, olivat varsin uhkaavia. En kokenut että minulla oli oikeus kyseenalaistaa heidän toimiaan, ja että esittämällä kysymyksiä olisin ehkä saattanut itsenikin hankaluuksiin. Olen aikuinen akateemisen koulutuksen omaava nainen, ja olin menossa bussilla kotiin. Olin täysin selvin päin. Ne vartijat, joiden tehtävä on huolehtia kaikkien Rautatieasemalla vierailevien turvallisuudesta, saivat minut tuntemaan nimenomaan turvattomuutta ja epävarmuutta ja erityisesti huolta maassa makaavan nuoren miehen turvallisuudesta. Vasta myöhemmin, kotiin tultuani, luin eräästä lehdestä Rautatieasemalla toimivan vartiointiliikkeen arveluttavista toimista, mm. valvontakameroiden väärinkäytöstä ja väkivaltaisista ylilyönneistä. Oikeusvaltiossa on tietenkin oleellista että vartijat, jotka syyllistyvät
palaute@voima.fi
Avoin kirje VRlle
Sunnuntaiyönä 6.2 2011 noin kello 01.15 kuljin Helsingin Rautatieaseman laiturialueelta itäpuolen kävelykäytävää ulos. Neljä vartiointiliikkeen vartijaa kulki ohitseni ja pysähtyi käytävän reunustalla hengailevan kahden nuoren miehen kohdalle. Yksi vartijoista sanoi, että nyt on aika poistua. Toinen nuorista miehistä lähti saman tien, ja toinen stumppasi tupakkansa ja sanoi: "joo, ilman muuta". Olin tässä vaiheessa kävellyt ohi, ja vartijat nuoren miehen kanssa olivat jo takanani. Käännyin kuitenkin ympäri, katsoakseni mitä on tapahtumassa. Näin kyseisen nuoren miehen kahden vartijan välissä, vartijoilla oli molemmilla otteet nuoren miehen käsivarsista ja he taluttivat miestä suuntanaan etäisemmät laiturit (1419). Kaksi muuta vartijaa seurasi. Puoliväliä Rautatieaseman itäsiipeä näin, kuinka yksi vartijoista kamppasi jalallaan nuoren miehen maahan. Lähdin kävelemään kohti vartijoita ja maassa makaavaa miestä. Näin kuinka samalla kun kaksi vartijaa painovat miestä maahan (mies makasi vatsallaan maassa), yksi vartijoista sitoi todennäköisesti nippusiteellä miehen käsiä yhteen selän taakse. Ne kaksi muuta vartijaa seisoivat koko toimituksen ajan vartiossa, tarkkailen ympäristöään, toinen maassa makaavan jalkopäissä, ja toinen päänpuolella. Kuljin hitaasti heidän ohitseen, katsoin heitä ja he katsoivat minua. Halusin kysyä onko maassa makaava mies kenties syyllistynyt johonkin rikokseen, miksi hänen kätensä sidotaan vaikka mies ei selvästikään ollut tehnyt mitään vastarintaa, eikä käyttäytynyt milläään tavalla uhkaavasti. Maassa makaava mies oli pieni ja melko hentorakenteinen. Neljä vartijaa olivat kaikki
moisiin rikkeisiin saatetaan oikeuden eteen ja että heidät myös tuomitaan oikeudenmukaisesti. Toivottavasti näin myös tapahtuu. Mutta tällä kirjoituksellani haluan painottaa nyt sitä, että vartiointiliikkeiden toimeksiantajilla on myös moraalinen vastuu siitä miten heidän nimissänsä yleistä turvallisuutta ylläpidetään. Eihän toki ole tarkoituksenmukaista että junalle tai bussille menevien asiakkaiden on pelättävä asemalla partioivia vartijoita? Sillä näin minä tilanteen kiistatta koin. Mitä Valtion Rautatiet aikoo tehdä jotta heidän vastuualueellaan toimivat vartijat kunnioittaisivat suomalaisen oikeusvaltion periaatteita, joihin kuuluu kyseisellä alueella liikkuvien ihmisten oikeus olla alueella ja jopa heidän vapaa puhuminen. Lisäkysymyksinä esittäisin, miten minun kuuluisi vastaavassa tilanteessa toimia? Onko minulla oikeus esittää vartijoille kysymyksiä heidän toimistaan? Jos on, niin minkälaisia kysymyksiä olisi aiheellista esittää (kuten esimerkiksi onko kiinni otettu henkilö syyllistynyt rikokseen, ja millä perus-
Hei Voiman toimitus.
Julkaisemanne lehti on ala-arvoinen ja ääripopulistinen. Viimeisimmässä numerossanne merkitsitte Perussuomalaiset äärioikeistolaiseksi. Eikö teitä hävetä? Perussuomalaiset ovat melko vasemmistolainen puolue, joka mm. vaatii Suomen puolueettomuutta ja kannattaa hyvinvointivaltiota. Vaikka en Persuja äänestäkkään, on tälläinen "journalismi" ala-arvoista. Toivottavasti toimituksenne herää nykypäivään, harhaisista luokkasota-kuvitelmistaan. Vähemmän paskaa siis pliis. Liberaali Toimitus vastaa Kiitän palautteesta. Olen samaa mieltä siitä, että perusuomalaisten verolinja on vasemmistolainen, samoin kuin siitä, että demokratian vaatiminen on kaikkea muuta kuin äärioikeistolaista. Monessa muussa
kysymyksessä perussuomalaiset tosin heiluvat harvinaisen paljon ja voivat päätyä oikeastaan mihinkä tahansa suuntaan (samoin kuin moni muukin puolue Suomessa), mutta monella tavalla tämä kuuluu myös ohjelmaan, jota Soini toteuttaa. Siinä on kuitenkin mukana myös oikeistolaisia tendenssejä puhumattakaan muukalaiskriittisyydestä, jota J. Halla-Aho edustaa. Karttapalstalla käyttämämme kartta on alun perin ranskalaisen Le Monde diplomatiquen julkaisema ja tässä lehdessä nähdään perussuomalaiset eurooppalaisesta näkökulmasta. Kyllähän EU:ssa perussuomalaiset kuuluvat EU-kriittiseen Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -europarlamenttiryhmään, jonka muut jäsenet ovat aika selvästi myös oikeistolaisia.
Kimmo Jylhämö
58
2
2011
kyharitie.fi
Pilliliisa
Kasper Strömman
RIKOS & GAISTU RAN2. - 7.5.2011 S 12.
28/23/15 Helsinginkadun näyttämö puh. (09) 718 622,
ma-pe klo 11-18
VASEMMISTOLIITOLLA ON
VAIHTOEHTO NYKYPOLITIIKALLE!
MISTOL ASEM NPARAIITON V MA NTAJ AIL AT MA
Toisenlainen politiikka on mahdollista. Hyvinvointivaltio kuuluu tulevaisuuteen, ei vain historiaan. Työttömyys, terveys- ja tuloerojen kasvu sekä turvattomuus ovat seurausta tehdyistä päätöksistä. Nyt on toimittava! Työolot, palvelut ja ihmisten parempi toimeentulo vaativat tekoja sanahelinän sijaan. Loppu kyykyttämiselle ja työehtojen polkemiselle Pätkä- ja vuokratöihin kunnon työehdot. 10 minimituntipalkka lakiin. Vanhempainvapaa uudistettava 6+6+6 -mallin mukaisesti.
Turvattu toimeentulo kaikille 750 vähimmäisperusturva. Tukiviidakosta kohti perustuloa. Lisää asuntoja. Ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön panostettava. Ilmasto-oikeudenmukaisuutta Ilmastoa ei pidä jättää markkinoiden armoille, on säädettävä ilmastolaki. Ydinvoimaa ei tule rakentaa lisää. Joukkoliikenteen lippujen hinnat alas suurten kaupunkien joukkoliikennetuella. Suomi raiteille, lisää luotettavuutta, laatua ja vuoroja.
Annika Lapintie
Varsinais-Suomi
Minna Sirnö
Pirkanmaa
Pentti Tiusanen
Kymi
Vasemmistoliiton vaaliohjelma löytyy verkosta: vaalit.vasemmisto.fi. Ohjelmasta löydät ratkaisuesityksiä parempaan maailmaan! Tutustu myös näkemyksiin tasa-arvoisemmasta sivistyksestä ja tiedosta sähköisen median aikakaudella.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa palkitsi eduskunnan aktiivisimmat maailmanparantajat. Kuuden ahkerimman maailmanparantajan joukossa oli 3 Vasemmistoliiton kansanedustajaa. Vasemmistoliitolla oli myös edustajien lukumäärään suhteutettuna ahkerimmat maailmanparantajat.
Puolueiden välillä on eroa - Äänestä myös seuraavaan eduskuntaan maa
ilmanparantajia!
HELSINGIN PARHAAT MUUTOKSEN TEKIJÄT
Riku Ahola Paavo Arhinmäki
Atte Blom Johanna Elonen
Ilpo Haaja Aino Halonen
Katri Immonen Dan Koivulaakso
Joonas Leppänen Tiina Lintunen
Hanna Mithiku Silvia Modig
Henrik Nyholm Heikki Patomäki
Kirsi Pihlaja Sirpa Puhakka
Martina Reuter
Pekka Saarnio Markku Saarinen Eeva Wiik
Anna Vuorijoki
vaalit.vasemmisto.fi