2
T I-NÄY R OPPA P T ELIJÄ T UN AS USTA N . 22
MERJA KYLLÖNEN, MIKSI VAIKENET? S. 16 JEESUS LÖYTYI SIPERIASTA S. 33
TU E RII PP
f
o fi.v i
UM
ON AT
i
a.f m
i
Tila
voim
MA
a.fi
a!
L IS
TA JOUR
!
NA
20 2
1
A 2M
AL
k ISi
LIITE: IHME-NYKYTAIDEFESTIVAALI 2012
M IA . TIL A A V
uu
OI
Aloita päiväsi God Morgon EKO täysmehulla
Runsaasti hedelmälihaa sisältävä 100% luomutäysmehu. Aamumehu parhaimmillaan.
ohjaus MYLLYAHO H rooleissa l a KUUSILUOMA KYTÖMAA LUOMA-AHO A LUUSUANIEMI E MANNINEN PUOTILA SALMINEN N N VARIS bändi MANNINEN MENNA TIILAMA Y L Ä- R A U T I O
"Vapauttavan kepeä esitys langenneista sankareista ja urheilun likaisesta pelistä" Eeva Kemppi, TS
Pääyhteistyökumppani ääyh ääy t työkumppan yö mppan ö a Yhteistyöku pp Yhte styök ppanit Yhteistyökumppanit ht työkumppan te työkum p y k
PAUL AUSTER
PETER FRANZÉN
EDUARD USPENSKI
Ohjaus KRISTIAN SMEDS, 14.4.2012
CIRK LA PUTYKA & CIRCO AEREO
Ohjaus JANNE REINIKAINEN, 18.4.2012
Ohjaus JUKKA RANTANEN, 7.3.2012
OLKA HORILA
Ohjaus MAKSIM KOMARO, 22.25.5.2012
PAULA SALMINEN
Ohjaus OLKA HORILA, 12.4.2012
VÄINÖ LINNA
Ohjaus SALLA TASKINEN, 21.3.2012
Ohjaus MAARIT PYÖKÄRI, 23.24.5.2012
WWW.KANSALLISTEATTERI.FI / LÄNTINEN TEATTERIKUJA 1 / 00100 HELSINKI / WWW.LAVAKLUBI.FI LIPUT 010 733 1331 / YRITYKSET JA RYHMÄT 010 733 1332 (0,083 puhelu+0,06/0,17 /min) LIPPUPISTE 0600 900 900 (1,97 /min+pvm) LIPPU.FI R
Maailmanpoliittiset Diplo-iltamat
Vapaa pääsy.
Kohota tuopponen uudelle uljaalle journalismille!
si ly u te U t y nä
M Ku v a :
ie h
9 e1 ek
/ 36
Sofiankatu 4 make & pe 917, to 919, lasu 1117 15.2.201213.1.2013 www.helsinginkaupunginmuseo.fi
Yhteistyössä: www.kava.fi. Näyttely on osa World Design Capital 2012 ohjelmaa.
uo
S
m
i -F
il m
iO
y
k o ko
elma/KAVA
ilmoitus
MAALISKUUN MERKKITUOTTEET
S SISÄLTÖ 27.2.1.4.2012
AJASSA 818
Naisasiaa
Miksi missi-instituutiota pidetään yhä hengissä?
2
2012
7
PÄÄKIRJOITUS
Kimmo Jylhämö on klaukkalalainen porvari.
16
I don´t do happiness
& onnellisuuden tavoittelu ovat USA:n itsenäisyysjulistuksen perusoikeuksia. Aikanaan tosin kiisteltiin, olisiko onnellisuuden tavoittelun tilalla pitänyt olla omaisuuden tavoittelu. Ehkä se vastaisi paremmin todellisuutta. Joskus se, mitä ei mainita, on tärkeintä. Onhan se onnellisuus hankalaa, kun sitä oikein ajattelee. Kaikki luulevat tietävänsä mitä onnellisuus on, mutta sen määritteleminen onkin aika vaikeaa.
E L Ä M Ä , VA P A U S
Säteilevä sukupolvi s. 8 · Karavaanista kämppään s. 9 · Lukijaposti s.10 · Taas Pahkasikaa s. 12 · Tilasto s. 13 · Tervetuloa, nuoret radikaalit s. 13 · Kartta s. 13 · Sananvalta, Teemu Mäki s. 14 · Punainen askel s. 14 · Rahan voima, Fanny Malinen s. 16 · Kylmä temppu s. 16 · Liha vailla tietoisuutta s. 18 · Misukat pois! s. 18 · Toisinajattelija, Paula Kultanen Ribas s. 18
T Taivas löytyy S Siperiasta
33
TÄSSÄ LEHDESSÄ 2239
M Maailman suurimmassa ekoyhteis sössä valmistaudutaan maailmanl loppuun hymyssä suin.
· Kohtauksia Olavin kanssa s. 22 · Pistetään polkaksi s. 36 · Taide pelastaa s. 39 · Sodan & huviretkien vuoristo s.40 Koh
on kuitenkin nerokas ilmaisu. On helppo hyväksyä, että kaikki voivat tavoitella onnellisuutta, mutta on aika vaikeaa vaatia saati taata, että kaikki olisivat onnellisia. Onnellisuuden ilosanoma on silti tehnyt tuloaan Suomeen jo useamman vuoden. Jotkut ovat puhuneet onnellisuuspoliittisesta manifestista, toiset taas vaativat, että "konkreettinen askel kohti uudenlaista onnellisuustaloutta olisi se, että alkaisimme mitata onnellisuutta", kuten Vihreän sivistysliiton pääsihteeri Ville Ylikahri kirjoitti pamfletissa Onnellisuustalous muutama vuosi sitten.
" O N N E L L I S U U D E N TA V O I T T E L U "
Itku pienestä verosta
Sensuuri kiristyy & propaganda voimistuu. Varmoja merkkejä vaaleista.
26
KULTTUURI 4358
Kuva Kuvakuva, Aurora Reinhard s. 43 · Rakkaudesta musiikkiin s. 43 · Saarnamaalarin ruoskapensseli s. 44 · Museoitua liikettä s. 45 · Vaksien kas. pina s 46 · Laadukasta jauhamista tunteista s. 46 · DDT:tä haavoihin s. 48 · Kansanmusiikin tutkimusmatkailija s. 50 · Musiikkikolumni, Jari Tamminen s.51 · Lama teki enkelin eteiseen s. 52 · Punkkua & hunajaa s. 54 · Nykyajan Scheherazade s. 54 · Sarjakuvia katujen & kabinettien Tamm vallas vallasta s. 55 · Dekkaristi vai psykologi? s. 56 · Hatunnosto Scorseselle s. 57
44 48
K KOLUMNIT 14, 16 & 19
50
AKTIVISMI S. 58
on hyvät päämäärät. Haetaan parempaa näkökulmaa sille, että bruttokansantuote ei kykene mittaamaan ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemisen tilaa. Kyse ei ole tosin ainoastaan kokemuksesta. Omaisuudellakin on merkitystä. Tutkija Juho Saari pohtii, pitäisikö painopiste asettaa talouskasvuun vai tulontasaukseen. Saaren mukaan yksilön onnellisuus liittyy pohjimmiltaan myös vaurauteen. "Mitä tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta on kysymys, sitä suurempi osa väestöstä tuntee itsensä hyväosaiseksi", Saari toteaa tutkimuksensa Onnellisuuspolitiikka esittelytekstissä. Varallisuuden jakaminen lisää tyytyväisyyttä, mutta lisääkö parempiosaisuus onnellisuutta? Jotkut vain sanovat, että ovat onnellisia, koska se on osa heidän menestysidentiteettiään. Rikkaat ovat taatusti tyytyväisempiä, mutta ovatko he onnellisempia?
ONNELLISUUSKESKUSTELULLA
se onnen kätkeköön, sanonta kehottaa. Onko se pelkästään suomalaista ahdasmielisyyttä? Ehkä ei. Saksalainen toimittaja kysyi ruotsalaiselta kirjailijalta Liza Marklundilta, mikä tekee tämän onnelliseksi. "I don´t do happiness", Marklund vastasi ja jatkoi: "En välitä onnesta. Tavoitteena ja päämääränä 'onni' ei kiinnosta minua hiukkaakaan. Se on kuin ajaisi takaa sateenkaarta, sen kyllä näkee mutta sitä ei voi koskaan saavuttaa. Jos haluaa omistaa sen ja pistää taskuunsa, on tuomittu epäonnistumaan", Marklund perustelee kirjassaan Vastalauseita. Totta toinen puoli. Eihän mitään hyvää saavuta, jos ei juokse sateenkaarten perässä. Kimmo Jylhämö
KELL ONNI ON,
Teem Teemu Mäki
S. 14
Fanny Malinen
S. 16
Paula Kultanen Ribas
S. 18
2
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava pääen sähkö tit t i i k toimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Riia Colliander, Jan Gardberg, Maria Haanpää, Olli-Pekka Haavisto, Fariq Halabjay, Heikki Hiilamo, Heidi Huhtala, Tomi Huttunen, Marjo Jääskä, Anna Kankaanpää, Maria Karuvuori, Kristiina Koivunen, Dmitri Konradt, Minna Kulmala, Paula Kultanen Ribas, Hanna Kärppä, Kimmo Laakso, Pertti Laesmaa, Otto Laitinen, Esa Leskinen, Fanny Malinen, Teemu Mäki, Vili Nissinen, Noora Ojala, Sami Perttilä, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Hanna-Maija Pääkkönen, Maciek Rafinsik, Laura Rantanen, Aurora Reinhard, Philippe Rekacewicz, Tilastokeskus, Tero Toivanen, Sanna Uuttu, Miia Vistilä, Karstein Volle, Maaret Väkinen, Oliver Warelius, Matti Ylönen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 2/12 ilmestyy 27. helmikuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
8
2
2012
AJASSA
OLKILUOTO BLOCKADE 2011. Voimalaan johtavan Olkiluodontien risteykseen järjestettiin useiden kansalaisliikkeiden ja verkostojen voimin värikäs mielenilmaus. Tapahtuma järjestetään jälleen elokuussa 2012.
TOIMIKO POLIISI OIKEIN? Vuonna 2010, ensimmäisen Olkiluoto Blockaden aikana poliisin toimia kritisoitiin monin osin epäammattimaisiksi. Vaikka vuoteen 2011 mennessä viranomaistoimia oli parannettu, yhä kritisoitiin poliisin suorittamia kiinniottoja ilman vaadittuja ennakkovaroituksia.
Säteilevä sukupolvi
Olkiluoto blockade
Elokuun 20. päivä 2011. Aamuyö Olkiluodontien ja Sohkantien risteyksessä Olkiluodon voimalan välittömässä läheisyydessä. Olkiluoto blockade 2011 -tapahtumaan varautunut poliisi oli ilmoittanut vuorokautta aiemmin valvovansa aluetta "maalta, mereltä ja ilmasta" ja estävänsä pyrkimykset sulkea voimalaan kulkevat tiet. Siellä joukkio kuitenkin oli. Auringon alkaessa nousta tempauspäivän aamuun joukkio ryhtyi toimiin: keskelle voimalaan johtavaa tietä kohosi männynrungoista koottu nelimetrinen tripodi. Tien poikki makasi putkilukoissaan rivi aktiiveja. Joku otti kuvia, toinen ohjasi liikennettä. Totta se on: ei yksi kolmijalka uraanivoiman epäkohtia korjaa. Mutta se lähettää viestin päätöksentekijöiden ohella kansalaisrintamallekin. Hatuttaako sinuakin? Et ole yksin. Tempausten merkitys löytyneekin pitkälti niiden voimaannuttavasta vaikutuksesta. vastaisena liikkeenä. Miljoonat marssivat, mutta taisteluvaunujen alkaessa kyntää hiekkaa vastalauseista piittaamatta ylittyi monen sietokyky: jollei tämäkään määrä sanojia riitä mitä enää voimme? Joukkovoima laantui. Marssivia jalkoja mobilisoitui vähemmän. Viime vuoden G8- ja G20kokousten alla työryhmä eri toimijaverkostoista analysoi Euroopan aktiviteetin tilaa: mitä on saavutettu, tuotammeko tulosta? Julkituotu anti oli sävyltään rakentavaa mutta lohdutonta. Sanottiin, että mikäli todellisia poliittisia muutoksia halutaan edistää, on konstien ja kohteiden uudelleenarvioinnin aika. Kertatempauksia kiiteltiin onnistuneista mobilisaatioista, mutta muistutettiin, ettei esimerkiksi Rostockin G8-kokouksen massasulun kaltainen onnistuminenkaan kyennyt vaikuttamaan itse kokouksen agendaan. Euroopan massaliikkeiden tulevaisuus hakee yhä muotoaan. Occupy-liikkeen ja torikokousten on onnistunut puhaltaa uuttakin kipinää: jo aktiivisten ryhmien lisäksi niiden on onnistunut puhutella tahoja, jotka eivät aiemmin vaikuttamisen paletista ole löytäneet kaikupohjaa. Olkiluoto Blockade kahdesti toteutettu yhdistelmä mielenosoitusta ja yksittäisiä tempauksia kohtaa osaltaan joukkoliikkeiden ja jaksamisen haasteet yhteistoiminnan kautta: yhteisen agendan nimissä kättä ovat lyöneet verkostot Aktions-
TEKSTI KUVA
RIIA COLLIANDER OTTO LAITINEN & NOORA OJALA
OlkiluotoTalvivaaraPyhäjokiGogo: Viime vuosi oli kansalaismielipiteen poliittinen ponnistus. Missä suomalainen ydinvoimavastainen liike menee nyt?
ia poodellis ksia t Mikäli muuto liittisia n, on konsa haluta elleenarvid tien uu in aika. oinn
gruppen för Atomkraftsfri Ålandista Luonto-Liittoon. Voimalaan johtavilla teillä on tanssittu, aterioitu ja kahliuduttu. Osanottajia oli molemmilla kerroilla noin 200.
Joukon muskelit
Edellisen kerran suuria liikekannallepanoja nähtiin Irakin sodan
Pro Hanhikivestä pakkolunastuksiin
Aiemmin Pyhäjoen voimalahankkeen tiimoilta Fennovoiman osak-
kaita ja alueen kuntapäättäjiä lähestynyt Pyhäjoen Pro Hanhikivi ry ei luovuta Goljatinsa edessä. Se lähetti jo toistamiseen edustajansa EU:n vetoomusvaliokunnan kuultaviksi. Komission ympäristöyksikkö arvioi, ettei esitettyjen tietojen perusteella voida todistaa EU:n lainsäädännön rikkomuksia tapahtuneen, mutta piti koskemattomalle luontoalueelle sijoitettua hanketta "hyvin arkaluontoisena" ja esitti, ettei vetoomuksen käsittelyä suljeta tyystin. "Tavoitteemme oli todentaa vetoomusvaliokunnalle, ettei direktiivirikkomuksia Hanhikiven alueella voida näillä tiedoin sulkea pois", Pro Hanhikiven varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää tiivisti. Edellisen kerran tonttien tulevaisuudesta äänestettiin pari vuotta sitten. Kädenvääntö Fennovoiman havittelemista maista jatkuu. Uskottavaa mielipidemittausta ydinvoimalan kannatuksesta Pyhäjoella ei aktiivien mukaan ole tehty eikä kansanäänestykseen aiheesta suostuttu. Yhdistys on tiedottanut voimalan haitoista kirjekampanjoilla ja lähestynyt Lahden ja Helsin-
gin kaupunginhallituksia näiden päättäessä lähtemisestä voimalahankkeen rahoittajiksi. Lahden kaupunginhallitus päätti Lahti Energia Oy:n voivan osallistua hankkeen kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen sekä Pyhäjoen hankkeen kehittämiseen. ei jäänyt Ruotsissakaan vaille huomiota. "Siellä on huoli vain 150 kilometrin päähän suunnitellusta ydinvoimalasta", Tarja Leinonen SLL:n Kainuun piiristä kuvaa. Kahden Pohjoismaan luonnonsuojelijat keräävätkin voimia yhteiseen mittelöön. Ruotsin Skellefteåssa verkosto ydinvapaan Pohjanlahden puolesta kokoontui alkuvuodesta pohtimaan tulevia toimia. Suunnitelmissa on mielenosoituksia, nimilistoja ja festari ja kerättiinpä kokouksissa solidaarisuudenosoituksena myös sakkokassaa Olkiluodossa sakotettujen avustamiseksi. Skellefteån voimayhtiö Katternö Kraft ilmaisi aiemmin halunsa Fennovoiman osakkeiden ostoon, mutta aie tyrehtyi varojen puutteeseen ja kunnanvaltuuston kielteiseen kantaan.
VOIMAL AHANK E
AJASSA
2
"Lukukausimaksujen roimat korotukset ovat romahduttaneet yliopistoon pyrkivien opiskelijoiden määrän Britanniassa. Sanomalehti The Independentin mukaan hakijamäärät putosivat 8,7 prosenttia, mikä on suurin tilastohistoriassa koettu pudotus." HS 31.1.
2012
9
Karavaanista kämppään
Häädöt eivät ratkaise romanisiirtolaisten tilannetta.
Talvivaara & Lapin kaivostulokkaat
siaali- ja terveyslautakunta valmistelevat luvista kielteistä lausuntoa. Myönteisesti lupaan suhtautuvat vain Kajaanin seurakunta sekä Talvivaaran ympäristölupaa valvova Kainuun ELY-keskus. Metsähallitus, kalatalousviranomaiset ja alueen kalastuskunta ovat pitäneet kielteisen kantansa. Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta totesi viimeisimmässä päätösesityksessään, etteivät Talvivaaran nykyiset metallien talteenoton ympäristövaikutukset ole tilassa, joka sallisi uraanin talteenoton alueella.
Pyhäjoen ohella ydinvoima- ja uraanikysymysten tiimoilta ovat aktivoituneet Lapin ja itäisen Suomen kuntien kaivostoiminnan herättelemät asukkaat ja kuntapäättäjät. 14. tammikuuta 2012 Kuusamon Käylässä järjestetty kaivosseminaari kokosi alueen tuntoja ja uutisia. Lappilaiset uraanivoimaa vastaan ry kritisoi hiljan paljastuneita Mawson Energi AB:n uraanitutkimuksia Rovaniemen, Tervolan ja Ylitornion rajalla sijaitsevalla Rompaksen alueella. Metsähallituksen mukaan tutkimuksia oli suoritettu ilman tarvittavia lupia. K U U S A M O S S A kysymyksiä heYhdistyksen mukaan kaivos- rättävät australialaisen Dragon yhtiö syyllistyy Miningin tytäryhsamankaltaiseen tiö Polar Miningin toimintakulttuuaikeet KitkaRukaKäyläKitkajoriin kuin alueella mesSuo aiemmin uraaniOnko stumassa ki-alueelle sijoittutkimuksia suomuodo Kongo"? tuvan, uraania, rittanut ranska- ta toriumia ja kultaa an lainen Areva. Sen "Pohjol louhivan kaivoktutkimukset Rasen avaamiseksi. nuan valtaushaTunnusteluprokemusalueella alsessi on edennyt koivat 2008 ilman jo kaivospiirivaiministeriön lupakäsittelyä. Maw- heeseen. Apajille on saapunut sonille Tukes myönsi valtausluvan myös Kevitsa Mining, joka on vaRomppaalle 2011. rannut nimiinsä läheisen Juuman, Yhdistys on jättänyt valituk- Säkkilän, Oulangan, Kuusingin ja sen Rovaniemen hallinto-oikeu- Suiningin uraanialueet. Käytännössä kaivossuunnitelteen, ja Metsähallitus Peräpohjolan poliisille tutkintapyynnön mat siirtävät Kuusamon tärkeimmahdollisista luonnonsuojeluri- mät matkailualueet kaivostoiminkoksista marraskuussa 2011. nan piiriin. Alueen lähituntumassa siK U N S I M O N ydinvoimalahanjaitsee myös Oulangan kansalke hylättiin, Kemissä on vaa- lispuisto. Alueen asukkaita ja dittu voimalakaavan purkua ja elinkeinonharjoittajia huolettaa osayleiskaavan tarkistusta muut- radioaktiivisten aineiden ajaututuneen tilanteen myötä. Tunteita minen pohjavesiin, jäteliejualtainostattaa M. Kurtti Oy:n suunni- den pettäminen sekä radonin hatelma 150 rivi- ja kerrostaloasun- joamistuotteiden leviäminen. Uraanikultakaivostoiminnon rakentamisesta Kemin Ruutinpuiston vesijättömaalle. nan jäte sisältää raskasmetallien Paljon käytetty ulkoilualue oli ohella 85 prosenttia uraanin alkuaiemmin kaavoitettu virkistystar- peräisestä radioaktiivisuudesta. koituksiin tähtäävän rantakaavan Pohjois-Suomen aluehallintopiiriin: osakeasuntojen rakenta- keskus päättää Talvivaaran uraaminen asukasluvultaan laskusuh- nin talteenottoluvasta kevään danteisessa kaupungissa herätti 2012 kuluessa. Heidi Hautala (vihr.), valtion kysymyksiä siitä, tahtooko verotuloja menettänyt kaupunki näin omistajaohjauksesta vastaava hankkia lisätuloja myymällä ran- ministeri, esitti tammikuussa 2012 tamaat rakennusliikkeelle puisto- valtioneuvoston kanslian omistaalueena säilyttämisen sijaan. jaohjausosaston seminaarissa halunsa aktiivisempaan keskusTA LV I VA A R A N kaivoksen teluun kaivostoimista. Hautala kysyi, onko Suomesuraanin talteenottoluvat ovat ajautuneet vastatuuleen pai- ta jo muodostumassa "Pohjolan kallisviranomaisten piirissä. Tois- Kongo". Hautalan mukaan valtion tuvasti ylittyneet päästörajoituk- tulisi kasvattaa omistusosuutset ja alueen vesistöjen kärsimät taan kaivoksissa ja sitten ottaa vahingot ovat herättäneet huolen niiden toimista lisää vastuuta ja yhtiön kyvystä hallita toimiaan. lisätä näin vaikutusvaltaansa. Kajaanin kaupunki ja sen so-
A
Kati Pietarinen
A M U PÄ I VÄ
ON
harmaa Montreulin kehyskaupungissa, Pariisissa. Varakaupunginjohtaja Claude Reznik pysäyttää auton joutomaan ja kaatopaikan välillä sijaitsevan aidatun asfalttitontin eteen. Portilla istuu parakkikopissa vartija, sisäänkäynnin vieressä ovat likaisen harmaanvalkeat keittiö-, WC- ja suihkuparakit. Viivoittimella vedettyjen karavaanirivien jokaisen asuntovaunun kohdalla on sähkötolppa. Montreulin "kotouttamiskylistä" tai virallisista siirtolaisromanien leireistä. Niillä asuu kolme neljäsosaa pikkukaupungin romanisiirtolaisista, yhteensä 360 henkeä. Ranskassa he ovat eläneet vähintään viisi vuotta. Kaupunki sijoitti romanit kansalaisjärjestön hallinnoimalle leirille vuonna 2008, kun he jäivät kodittomiksi valtaamansa talon tulipalossa. "Kaupunki maksoi parakit ja käytetyt asuntovaunut, samoin veden ja sähkön. Muuten puolet kuluista kattaa valtio, osan aluehallinto", Reznik kertoo. Perheiltä peritään euron päivävuokra. Ehdottomia vaatimuksia on kaksi: asukkaat eivät saa syyllistyä rikoksiin ja lasten on käytävä koulua. Leirin johtaja on ylpeä siitä, että kaikki leikki-ikäiset käyvät päiväkodiaa. Leikkikerho tuo kerran viikossa muutkin alueen lapset karavaanileirille. Kiusaamiselta ei ole silti vältytty.
TÄ M Ä O N T O I N E N
menestynein kymmenys: luvallisesti oleskelevat ja kielitaitoiset. muuttuu: "Keväällä 2012 leireillä asuvat romanit pääsevät muuttamaan kahteen puuparakkikerrostaloon. Osa on tavallisia vuokra-asuntoja, osa väliaikaismajoitusta, johon kuuluu järjestöjen tarjoama soPIAN K AIKKI
siaalituki", Reznik kertoo. Tilaa on väliaikaisleirin asukkaista vain kahdelle kolmasosalle: niille, joilla on oleskeluluvat kunnossa ja varaa maksaa noin sadan euron vuokra sekä muut kulut. Vähemmän kotoutuneet päätynevät taas uudelle leirille.
Kati Pietarinen
LAILLINEN LEIRI HELSINKIIN
Y L E U U T I S E T K E R T O I tammikuun lopulla, että ulkomaalaisille romaneille esitetään väliaikaisen leiriytymispaikan järjestämistä. Tähän asti romanien väliaikaiset leiripaikat on purettu järjestelmällisesti. Kaupungin virallisen näkemyksen mukaan Rastilan leirintäalue on ollut ainoa paikka, minne romanit voivat leiriytyä. Laillinen leiri olisi maksullinen ja siellä olisi peseytymismahdollisuudet parakeissa tai konteissa. Paikka
itäeurooppalaiset romanisiirtolaiset saapuivat Ranskaan itäblokin kaaduttua 1990-luvun alussa. Vähitellen syntyi leirejä: edelleen tuhannet ihmiset elävät jättömailla hajonneissa asuntovaunuissa ja rötiskörakennelmissa. Vessoja ja vettä ei yleensä ole, rottia kylläkin. Kuten muuallakin, myös Ranskassa jyllää häätöpolitiikka. Vuonna 2009 vanhaan kotimaahan pakotettiin 10 000 romanisiirtolaista, seuraavana vuonna presidentin aggressiivisten puheiden jälkeen kaksi kolmasosaa maan sadoista leireistä purettiin; käännytettyjä oli 9 000. Siirtolaisten määriin käännytykset eivät ole vaikuttaneet, sillä useimmat palaavat sinnikkäästi Ranskaan: vuonna 2011 maassa arvioitiin olevan edellisen vuoden tapaan 15 000 romanisiirtolaista. Joillakin paikkakunnilla on kuitenkin annettu armoa ainakin joillekin tulijoille. Vuodesta 2007 paikallishallinnot eri puolilla maata ovat perustaneet virallisia kotouttamiskyliä, joihin yleensä pääsee alueen luvattoman leirin
ENSIMMÄISET
olisi auki vain osan vuodesta ja se perustettaisiin esimerkiksi jättömaalle. Asukkaat olisivat sosiaalitoimen tavoitettavissa. Hankkeen puuhamiestä Kimmo Helistöä kiinnostavat erityisesti lasten olot. "Emme me voi hyväksyä sitä, että meillä on täällä jossain jemmassa lapsia. Jos leiriytymisalueella olisi lapsia, voisimme miettiä, mitä he tarvitsevat. Laitammeko heille pystyyn esimerkiksi koulun", Helistö sanoi YLE Uutisille.
LEIRIKRITIIKKIÄ
R O M A N E I T A T U K E V A T ak-
tiivit pitävät kotouttamiskyliä yrityksenä pestä aluehallintojen mainetta: huolehtimalla pienestä osasta oikeutetaan enemmistön karkotukset. Viralliset leirit sijoitetaan usein jättömaille, jossa asukkaat tuskin tutustuvat valtaväestöön. Monilla leireillä on vartijat, ja asukkaiden vierailuaikoja rajoitetaan. Viesti on aktiivien mukaan selvä: perusoikeudet eivät kuulu kaikille, vaan ainoastaan niille mallisiirtolaisille, jotka luopuvat perinteisestä elämäntyylistään ja alistuvat kontrolliin.
VA S TA A VA projekti epäonnistui
1960-luvulla, kaupunkimaantieteilijä Olivier Legros muistuttaa. Valituille slummeissa eläville al-
gerialaissiirtolaisille rakennettiin väliaikaiskyliä, joissa heidän piti opetella ranskalaisille tavoille. Väliaikaisesta tuli usein pysyvää, ja erillisalueilla eläminen vain vahvisti asukkaiden syrjäytymistä. Kotouttamiskylät ovatkin Legros'n mukaan kompromissiratkaisu. Siirtolaisten on Ranskan oikeistohallituksen politiikan takia äärimmäisen vaikea saada töitä ja oleskelulupia. Se taas estää elämän normalisoinnin: paperiton ei pääse esimerkiksi julkiseen asuntojonoon. Virallinen leiri on keino auttaa kurjuudessa eläviä siirtolaisia ja purkaa muita asukkaita ärsyttäviä luvattomia leirejä. Koska oikeistohallituskin haluaa purkaa slummeja, myös valtio tukee häätöjen lomassa kylähankkeita.
10
2
2012
AJASSA LUKIJAPALAUTE
"Minusta on väärä järjestys yrittää ensin päättää kuntajaotuksesta ja sitten alkaa pohtia lähidemokratiaa. Ennen kannanottoa kuntien yhdistämiseen ihmisillä on oikeus tietää, mitä sillä tarkoitetaan ja miten päätöksenteko uuden suurkunnan sisällä toimii. Muussa järjestyksessä ei voi onnistua, koska kansalaisilla on kaikki syyt vastustaa." Soininvaara.fi 21.2.2012
PILLI-LIISA
palaute@voima.fi
Tägijuttu pyllystä
Jari Tammisen artikkeli Tägit, aika kreisi, oli pyllystä. Taas kerran siellä on tyyppi kommentoimassa "graffitikulttuuria", joka ei selkeästi ymmärrä touhusta mitään. Tammisen toteama: "Kun Haantie ihmettelee sitä, että pikaiset tägit ovat skenessä yhtä arvostettuja kuin hienot graffitit, on pakko olla samaa mieltä hänen kanssaan." Katsoitko edes dokumenttia? Tottahan se on ettei bommauksesta tule ikinä tajuamaan juuri mitään, jos sitä ei itse harrasta. Olisi bonaria, jos Voima löytäisi sellaisen tyypin kirjoittamaan skenen jutuista joka tietäisi jotain töhrimishommasta.
Dumari
mentarismin takana oleva tärkeä arvo. Jos väitetään, että vaalitaan samoja arvoja karsimalla kansan valitsemalta presidentiltä valtaa ja siirtämällä valta pääministerille, ollaan tyhmiä. Yksinkertaisesti tyhmiä.
Johan Halmén
Ihmepohjallisista
Erkki Pirtolan juttu Suomen ainoasta podologista on ensimmäinen "floppi", jonka olen lehdestänne lukenut. Alan asiantuntijana olen usein nähnyt Antti Hakalan töitä asiakkaillani, eikä lopputulos ole ollut hyväksyttävä millään mittarilla. Joissakin tapauksissa jopa terveydelle haitallinen. Suomessa koulutetaan terveydenhuollon henkilökuntaa tukipohjallisten tekoon ja viralliset, koulutetut henkilöt löytää Valviran JulkiTerhikistä. Pohjalliset ovat paljon tutkittu ja olennainen hoitomuoto. Ne jopa korvataan täysin käyttäjilleen kun potilaan ongelmat täyttävät tietyt kriteerit, muutoin niiden hankintaa suositellaan. Korvaaminen edellyttää useimmiten sairauden lisäksi sen, että tekijä on hyväksytty ammattihenkilö, jota Antti Hakala ei ole. Hänen toimintansa sisältää muutenkin ammattietiikan kannalta epäilyttäviä asioita. Itse kannatan uusien ja epävirallisten hoitomuotojen käyttöä, mutta en hyväksy sitä, että esim. verovaroja tuhlataan sellaisiin toimiin, joiden käytölle ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä.
Guggenheimista
Tuomas Rantaselle Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Se selvensi minulle monia asioita, joita tähän hämäräbisnekseen liittyy.
Helena
KOMMENTTI
No Sex In The City
tamperelaista, mukavaa, hauskaa, kaunista, romanttista, sivistynyttä sinkkunaista, joilla on ollut heikosti vientiä viime vuosina. Kun City-lehti yhdessä Deitti.net-sivuston kanssa järjesti kaupungissamme sinkkubileet, päätimme suhtautua tapahtumaan ennakkoluulottomasti ja lähteä katsomaan. Emme kuulu Cityn lukijakuntaan sen pinnallisen sisällön vuoksi, mutta menimme silti, koska halusimme tavata uusia, vapaita miehiä. Cityn sinkkubileet olivat huonolla maulla järjestetyt. Rakkaudenkaipuu oli markkinatavaraa. Esillä olevat "eroottiset" elementit olivat julkeita. Naistarjoilijat ja jotkut muutkin naiset olivat pukeutuneet tarkoituksellisen huorahtavasti, mikä latisti tunnelmaa. Missä on herkkyys, missä on romantiikka, me kyselimme toisiltamme. Kukaan ei katsonut hienostuneita nutturakampauksiamme eikä ketään kiinnostanut kauniin kukkamekon eikä elegantin villamekon helmojen heilahdukset. Cityn viiteryhmän sinkkumiehiin karismamme ei purrut.
OLEMME K AKSI
Iran-juttu pielessä
Iranin ydintalvi -artikkelissa "Anna Petrova" maalaa kauhukuvaa Iranista. Todisteeksi ydinaseohjelmasta esitetään vuonna 2004 varastetun läppärin kuvia pohjoiskorealais-mallisesta ohjuksesta; edelleen esitetään ennen vuonna 2000 Iranissa toiminutta ukrainalaista tiedemiestä ydinase-ekspertiksi, vaikka hän on maailman johtavia nanotimanttieksperttejä, jne. Iranilaisia ydintiedemiehiä tapetaan, ja maassa toimivia aseellisia terroristijärjestöjä tuetaan. Iranin vaalitulos vastasi täysin länsimedian ennen vaaleja tekemän gallup-tutkimuksen tulosta.
Berndt Träskman
Parlamentarismin viesti
Lainaan Susanna Kuparisen artikkelia: "Puolue-eliitti kaikissa suurissa puolueissa haluaa kaventaa presidentin valtaoikeuksia. Parlamentarismin puolesta liputtavat tahot haluavat kasata vallan pääministerille ja hallitukselle." Tämä on parlamentarismin vastakohta. Parlamentarismissa pyritään säilyttämään valta eduskunnalla, jolla on suora kansan tuki. Pääministeri ja hallitus eivät ole kansan valitsemia. Parlamentarismissa hallituksella pitää olla eduskunnan luottamus. Kansan suora tuki on parla-
nyt Voima-lehteen, jonka pitkäaikaisia lukijoita molemmat olemme: olisi vähintäänkin oikeudenmukaista, että myös Voima järjestäisi sinkkubileet, tai paremminkin jonkinlaiset ihmisarvoa kunnioittavat rakkausjuhlat, jossa lukijoitten välille voisi syntyä romansseja tai ehkäpä jotakin syvempääkin, juhlat, joissa voisi hyvillä mielin kohdata uusia ihmisiä. Voima palvelee hyvänä informaatiolähteenä, mutta se voisi myös tarjota jotain ihmisten perusinhimillisiin tarpeisiin, kuten yhteisöllisyyden ja rakkauden kaipuuseen. Lukijoissanne on varmasti myös monia älykkäitä ja ihania mutta yksinäisiä miehiä, jotka haluaisivat tulla juuri Voiman rakkausjuhliin tapaamaan kaltaisiaan naisia, kuten meidät. Juhlissa soittaisi hyvä orkesteri, joka siivittäisi ihmiset ihanaan tanssiaistunnelmaan. Tilaisuus voisi olla kaikille, parillisille ja parittomille, avoin, mutta ne, jotka haluaisivat, että heitä lähestytään, voisivat pitää jotakin merkkiä, josta heidät tunnistaisi sinkuiksi.
VETOAMME
Kestääkö oma oksa?
Valintoja voi tehdä kahdella perustavalla, onpa sitten kyse valtion, kunnan, yrityksen tai yksityisen kuluttajan asioista: hyvin tai huonosti. Kaikki on kaupan. Suuret kalat syövät pieniä kaloja, kansainväliset yritykset kansallisia. Suomalaisten yritysten ja kuluttajien mielten valtaus käy helposti. Hyvä esimerkki on isännöinti. Vielä parikymmentä vuotta sitten maa oli väärällään taloyhtiön asukasisännöitsijöitä ja yhden miehen yrityksiä, jotka tekivät työtä usein sivubisneksenään, mutta hyvin ja asiakasta kuunnellen. Työ tehtiin lähipalvelulla, Taylorixilla ja lankapuhelimella. Ei ollut nykyaikaisia kirjanpito-ohjelmia, kännyköitä ja
ihmisiä, jotka ansaitsisivat hyvän kumppanin. Yh-äidin ja yksin asuvan, yksin työskentelevän kuvataiteilijan mahdollisuudet tavata uusia ihmisiä ovat rajalliset. Ikäisemme miehet ovat jo hyvin usein pariutuneet. Baareissa notkuminen on väsyttävää hakuammuntaa, tällainen täsmätapahtuma tulisi varmasti monille tarpeeseen. Kuten Pentti Linkolakin sanoi: "Jokainen yksin nukuttu yö on rikos luontoa vastaan."
O N PA LJ O N I H A N I A
Yhä hyvässä lihassa 1 & 2
kompuuttereita. Omien asiakkaiden läheisyys ja heidän tarpeittensa ymmärtäminen olivat onnistumisen avaimia. Nykytekniikalla rellastavat suuryritykset eivät siihen pysty edes kustannustehokkaasti. Konsulttien suosituksiin rähmällään oleva julkistalous on luonut itselleen vaarallisia riippuvuuksia. Kehityksen mittarina usein pidetty tietohallinto siirtyy vauhdilla suurfirmojen käsiin. Kunnallista terveydenhoitoa valutetaan vauhdilla ylikansallisille yhtiöille. Huumekaupan logiikka pätee tässäkin. Ensimmäinen annos on ilmainen, ja kun ollaan koukussa, nousevat hinnatkin. Onneksi kansallisen kulttuurin perusjalka sentään turvattiin: Ylen toiminta var-
mistettiin rahoituslailla. Taisi olla yhdestoista hetki, nyt kun Murdoch on ostamassa Suomi-tv:tä, Mainostelkkaria hallitsee ruotsalainen Almamedia ja Nelosen omistaa Sanoma-yhtymä. Ei kansainvälistymisessä ja yritysten kasvussa sinänsä mitään vikaa ole, mutta vaihtoehdottomuuteen joutumisessa sitä on paljonkin. Eikä ole kuluttajankaan etu, jos Suomi muuttuu pelkästään suuryritysten ja kansainvälisten jättien markkina-alueeksi. Kuluttajan valttikortti on edelleen kulutuksensa suuntaaminen. Sitä kannattaa käyttää.
Otto Favén kaikkien alojen asiantuntija Vantaa
AJASSA
2
2012
11
"Maalämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2011 noin 8000 kappaleesta lähes 14.000 kappaleeseen eli 72 %."
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry 9.2.
fifi.voima.fi/audio
Piilorasisti
"Välillä tekee mieli unohtaa koko kaksikielisyys, koska minusta tuntuu että yksipuolinen venäjä hämmästyttää ja jopa häiritsee poikaani", Polina Kopylova kertoo perheensä adoptioprosessista.
Näkökulma: Länsirannan talotuhoissa on kyse juutalaistamisesta
maanantai-iltana 23. tammikuuta sadat raskaasti aseistetut Israelin armeijan sotilaat saartoivat palestiinalaisen Shawamrehin perheen kodin Beit Arabiyan eli Arabiyan talon, joka on nimetty perheen äidin mukaan. Anatan kaupungissa Länsirannalla sijaitseva Beit Arabiya on yksi Israel/Palestiina-konfliktin rauhanomaiseen ja kansainvälisen lain mukaiseen ratkaisuun pyrkivän väkivallattoman vastarinnan symboleista. Armeijan häädettyä Shawamrehin perheen kotinsa pihalle alkoi paikalle
M YÖ H Ä Ä N
tuotu erikoisvalmisteinen puskutraktori murtaa talon rakenteita sotilaiden runnoessa ja pahoinpidellessä kaikkia, jotka pyrkivät hidastamaan puskutraktorin toimia. Pian kaikki Beit Arabiyan tontin rakennukset suurperheen omakotitalo, kotieläinsuojat, miehille ja naisille rakennetut erilliset suihku- ja käymälätilat, keskustelutilaisuuksille, luennoille, elokuvailloille, yhdessäololle ja ruokailuun tarkoitettu iso kiinteä katos, yöpymistä varten rakennetut kiinteät katokset, laatoitukset, aidat oli revit-
ty maan tasalle. Shawamrehin perhe koki kotinsa raunioittamisen nyt viidennen kerran. Jo neljästi rakennetun rauhankeskus Beit Arabiyan tuhoaminen on suoraa juutalaistamista palestiinalaisalueilla. Talon hajottamisella oli tarkoitus osoittaa Israelin pelotekykyä.
Bruno Jäntti
Kirjoittaja on ICAHD Finland -järjestön puheenjohtaja. Hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteesta icahd@icahd.fi.
FIFIN LUETUIMMAT
1. Mikko Niskasaari
ajalta 24.1.201120.2.2012
Poliisi puhuu rahaa
Poliisi levittää kauhukuvia resurssipulasta. Tosiasiassa poliisin määrärahat ovat vuosi vuodelta kasvaneet & väkimäärä on ennallaan. Se selviää, kun tarkistaa poliisijohdon väitteet.
2. Blogi: Teppo Eskelinen
Oikeanlaisesta presidentistä voi olla kovasti hyötyä globaalisti.
3. Blogi: Teppo Eskelinen
Helsinki
"Suomalaisilla taidemuseoilla on kyllä ongelmia ilman G:n maihinnousuakin", Teemu Mäki kirjoittaa.
5. Raisa Musakka
Kuntauudistus tarina tähän mennessä
Keskustapuolueen likaisten temppujen osaston ratkaiseva virhe, ja mitä siitä seurasi.
4. Näkökulma: Teemu Mäki
Nexar Antonio Flores ilmiö Ecuadorissa
Suomi on noussut otsikoihin Ecuadorissa.
Presidentistä ei ole haittaa
Guggenheim vastaan
BLOGEISSA TAMMIKUUSSA
Sonja Hyppänen
Kampanjapäivä numero 56
Japanin valaanpyyntilaivastoon kohdistuva Operation Divine Wind on kestänyt pian kaksi kuukautta.
Kadri Taperson
Foliohattujen aikaan
ACTA-sopimusta vastustavat mielenosoitukset paljastivat Viron pääministerin pölhöyden.
12
2
2012
KULTTUURIHÄIRIÖ
"EU-komissio on keskeyttänyt kiistellyn piratisminvastaisen Acta-sopimuksen käsittelyn. Komissio on pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuinta selvittämään, rikkooko laajasti vastustettu sopimus kansalaisten perusoikeuksia." Yle 22.2.
Parempaa paikkaa etsiessä
koulutuksen päätehtävänä on tuottaa henkilöitä, jotka menestyvät maailmanmarkkinoilla. Jos näin käy, koulutetaan "tekniikassa taitavia mutta ahdaskatseisen ahneita käskyläisiä", väittää yhdysvaltalainen filosofi Martha Nussbaum kirjassaan Talouskasvua
YHÄ USEAMMIN
tärkeämpää. Sivistyksen, ihmisyyden parantamisen ja porvarillisen itsensä kehittämisen poistaminen kasvatuksesta ja koulutuksesta kauhistuttaa Nussbaumia. "Jos humanististen tieteiden ja taiteiden tärkeyttä ei tunnusteta, ne kuihtuvat kokonaan pois. Niistä näet ei koidu aineellista hyötyä. Ne antavat kuitenkin jotain paljon
arvokkaampaa: ne tekevät maailmasta paikan, jossa on hyvä elää", Nussbaum toteaa, eikä ole juurikaan eri mieltä kuin Esa Leskinen tämän lehden sivulla 39.
Kimmo Jylhämö
Martha Nussbaum, Talouskasvua tärkeämpää. Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä. Gaudeamus.
MAAILMA & ME
koonnut Kimmo Jylhämö
Missio
L U U L I S I , E T TÄ kapitalisminkin kannalta olisi järkevää, että helvetin isossa maassa kaupankäynti, matkustaminen ja tavaraliikenne toimisivat luotettavasti & moitteettomasti. Mutta ei. VR on ottanut tehtäväkseen karkottaa köyhät junista & vähentää vuorojen määriä mahdollisuuksiensa mukaan. Valtio on päättänyt rapauttaa rataverkoston. Posti on taas kilpailutettu niin, että kohta kukaan ei enää käytä postia, koska kukaan ei enää edes muista, mistä posti pitäisi hakea. Nyt vuorossa on lentoyhtiö Finnair, jonka ministeri Heidi Hautala on päättänyt yksityistää. Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen mielestä Finn-lentoyhtiöllä on kyllä missio: "Finnairille tärkeintä on nyt Aasian-liikenteen turvaaminen. Kotimaan lennot eivät ole yhtiölle ykkösasia".
Taas Pahkasikaa
Voima on Suomen ykköshuumorilehti, mutta nyt markkinoille palaa ikivanha Pahkasika. Kilpailu kovenee.
tunut jne. jne.' on nykyään eräs tunnetuimpia sitaattejani. Tosin en ole sitä itse koskaan lausunut. Kotimaisen kirjallisuuden tuntijat toki tunnistavat lainauksen oikean alkuperän." "Itse ajatus on kuitenkin Wikipedian käsittelyn jälkeenkin oikeansuuntainen. Todellisuus on Pahkasian perustamisen (1975) muuttunut melkoisesti ja nimenomaan omituiseen suuntaan. Nykyään Pahkasika edustaakin jo konservatiivista järjen ääntä suhteessa todellisuuteen." Elämme jatkuvassa muutoksessa. Onko Pahkasika lehtenä yhtä dynaamisesti muuttuva & elävä kuin esimerkiksi Alivaltiosihteeri ohjelmana? "Kysymyksen muotoilu sisältää väittämän, joka on vain osittain totta. Elämme kyllä jatkuvassa muutoksessa, jossa kaikki muuttuu paitsi Pahkasika. Se ei muutu. Tai kenties ehkä siten, että juuri ilmestynyt uusi Pahkasika ei ole enää lehti, vaan 128-sivuinen kirja." Ja lopuksi kokoava kliimaksikysymys: mikä on parodian paikka & merkitys nyky-yhteiskunnassa? "Hieman yllättäen parodian teko laajalevikkisessä julkaisussa on nykyään hankalampaa kuin aikaisemmin. Parodia vaatii aina sitä, että vastaanottaja, tässä tapauksessa lukija, tuntee parodian kohteen." "Takavuosikymmeninähän suurin piirtein kaikki tiesivät samat asiat, lukivat samat lehdet, katsoivat samat tv-ohjelmat ja kuuntelivat samaa radiokanavaa. Nyt ei isoja yhtenäisyleisöjä enää ole. Jokaiselle sirpaleryhmälle pitäisi väsätä omat parodiansa." "Mutta asiaan: Kysyitte parodian paikkaa. Itse pidän sitä nykyään työhuoneellani ikkunalaudalla siinä kukkaruukun vieressä."
Kimmo Jylhämö
Kirjoittaja on Voiman päätoimittaja.
Pörssi nousee tai laskee
H E L S I N G I N P Ö R S S I ja Nokia nousussa. Helsingin pörssi sel-
vässä nousussa. Helsingin pörssi loivassa nousussa. Helsingin pörssi päätyi pikkumiinukselle. Helsingin pörssi avasi laskuun. Helsingin pörssi oli iltapäivällä maanantaitunnelmissa. Helsingin pörssi painui iltaa kohti. Helsingin pörssin aamuinen nousu on vaihtunut päivän edetessä laskuksi. Helsingin pörssi kääntynyt laskuun. Helsingin pörssi on ollut tänään laskussa toista päivää peräjälkeen. Helsingin pörssi painui pakkaselle. Helsingin pörssissä toinen peräkkäinen laskupäivä. (Otsikoita eri tiedotusvälineistä helmikuussa 2012)
Paljon downshiftattavaa
K A U A S O N tultu1950- ja 60-lukujen vaihteesta, jolloin alkutuotannon ja palvelujen osuus työvoimasta olivat Suomessa ensimmäistä kertaa samalla tasolla. Siihen asti Suomi tunnettiin "lähinnä puoliomavaraisen alkutuotannon ja vientivetoisen meijeri- ja puunjalostusteollisuuden blokkina", kuvaa Päivi Uljas kirjassaan Hyvinvointivaltion läpimurto. Kirjassa on mielenkiintoinen reikäleipädiagrammi, joka kertoo teollisuusväestön taustoista tuolloin. Mieleen tulee Monty Pythonin sketsi, jossa kilpaillaan siitä, kuka omisti vähiten. 30 prosenttia työläisistä oli kotoisin täysin omavaraisesta taloudesta. Toinen 30 prosenttia oli mökkiläisiä, joilla oli kotieläimiä ja 20 prosenttia oli mökkiläisiä, joilla ei ollut edes eläimiä. Vain 15 prosenttia oli syntyisin kaupunkitaloudesta, jossa ruoka ja tavarat ostettiin. Näihin lukuihin on paljon downshiftattavaa.
Päivi Uljas, Hyvinvointivaltion läpimurto. Into 2012. 377 s.
alkaa taas ilmestyä. Pahkasika lopetti vuonna 2000, Voima aloitti vuotta aiemmin. Markku Paretskoi, onko tässä jokin kohtalonyhteys? "Kyllä. Pahkasian ja Voiman kohtalonyhteys on selvä. Jokaisessa maassa on aina vakiomäärä huumorilehtiä. Kun Pahkasika lopetettiin vuonna 2000, tilalle tuli heti toinen huumorilehti." Jotkut ovat väittäneet, että Voimassa ja Pahkasiassa on muutakin yhteistä. Olen samaa mieltä, kummatkin on painettu paperille ja kummassakin on kirjoitusta ja kuvia, kummatkin ovat hauskoja paitsi Voima. Mitä mieltä sinä olet? "Itse lähestyisin asiaa sivunumeroiden näkökulmasta. Kum-
P
AHKASIKA
paisessakin aikakautisessa painojulkaisussa on sivunumerot. Tosin Voimassa numerointi alkaa lehden alusta ja jatkuu aina lehden loppuun saakka. Pahkasiassahan suosittiin ratkaisua, jossa sivunumerointi alkoi lehden lopusta ja päättyi alkuun. Ja vielä niin, että käytimme käänteistä numerointia. Näin lehden viimeisellä sivulla oli numero 64 ja ensimmäisellä sivulla numero yksi. Kirotun ovelaa, vai mitä?" Väitit Pahkasian lakkauttamisen yhteydessä, että nykymaailmassa Pahkasian kaltainen lehti on tarpeeton. Wikipedian mukaan tarkoitit sitä, että "todellisuus on muuttunut parodiaksi itsestään eikä sitä siksi voi parodioida". Onko todellisuus muuttunut, kun Pahkasika palaa? "Wikipediahan ei voi erehtyä, joten tuo 'todellisuus on muut-
AJASSA TILASTO
Kunnallisveron osuus välittömistä veroista kasvanut
maksoivat vuonna 2010 välittömiä veroja ja maksuja yhteensä 25,3 miljardia euroa, mikä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten kasvoi pääomatuloveron määrä, 33 prosenttia edellisvuodesta. Valtion ansiotuloveroa sen sijaan maksettiin 4,6 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Kunnallisvero kasvoi 3,5 ja sairausvakuutusmaksut 23 prosenttia. Kunnallisveroa maksettiin 15,6 miljardia, ansiotuloveroa 5,1 miljardia ja pääomatuloveroa 1,7 miljardia euroa.
T U L O N S A A J AT
2
2012
13
Tilastokeskus
Verojen osuudet välittömistä veroista 19932010, %
Kunnallisvero Pääomatulovero
Ansiotulovero Kirkollisvero
Sairausvakuutusmaksu
Tervetuloa, nuoret radikaalit!
viisitoista vuotta on marmatettu nuorison passiivisuudesta ja syrjäytymisestä. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yläasteikäiset suomalaisnuoret ovatkin entistä valmiimpia laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan eli valtaamaan taloja, tukkimaan katuja ja maalaamaan iskulauseita. Vastaavaa innostumista on tapahtunut viime aikoina yhteiskunnallista liikehdintää nähneissä maissa, kuten Britanniassa ja Kreikassa. Syyksi nuorten radikalisoitumiselle tutkimuksen tehnyt dosentti Sakari Suutarinen esitti Helsingin Sanomien haastattelussa 8. helmikuuta koulun yhteiskuntakasvatuksen ja demokratian huonoa tilaa. Ikään kuin radikalisoitumisessa olisi yksiselitteisesti kyse negatiivisesta kehityksestä.
V
IIMEISET
taskussaan. Se muistutti kirjailijaa siitä, mitä on olla radikaali: latinan kielen sana radix tarkoittaa juurta. Radikaalius on asioiden perinpohjaista selvittämistä ja toimintaa yhteiskunnan epäkohtien ja epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi. Tällaista radikalismia soisi koulujen tukevan. Oppimisen lähtökohtana tulisi olla nuorten kokemusmaailman ja yhteiskunnan tutkiminen kaikkine ristiriitoineen, konflikteineen ja eriarvoisuuksineen.
O P E T TA J I E N tehtävänä ei tulisi olla sopeutumisen opettaminen, vaan sen tukeminen, että nuori kasvaa itsenäisyyteen ja vastuuseen yhteisestä planeetasta. Itsenäinen ihminen kykenee vastarintaan vääryyksiä vastaan. Myös tutkimuksen laittomana yhteiskunnallisena toimintana pitämät teot voidaan nähdä perusteltuina, juuriin menevinä vastauksina epäkohtiin. Talo voidaan vallata, koska kaupunki sulkee nuoristiloja.
Ydinvoimalaan johtava tie voidaan tukkia, koska eduskunta myöntää jälleen uusia ydinvoimalupia. Katutaide voi palauttaa edes osan kaupunkitilaa yhteiseksi, pois suuryritysten kontrollista. toisesta keskeisestä tuloksesta sen sijaan sietää olla huolissaan. Maahanmuuttokriittisiksi luokiteltavat suomalaiset nuoret suhtautuvat nimittäin kaikista eurooppalaisista nuorista myönteisimmin väkivaltaan. Radikaalissa koulussa, jossa yhteiskuntaa opiskellaan kaikessa ristiriitaisuudessaan, rasismille ja syrjinnälle ei ole sijaa. Rasismi kun on ilmaus epäitsenäisyydestä: moneuden palauttamisesta mustaksi ja valkoiseksi. Tällä ei ole mitään tekemistä juuriin menemisen kanssa.
TUTKIMUKSEN
Tero Toivanen
Sakari Suutarisen & Kari Törmäkankaan tutkimus julkaistaan maaliskuussa ilmestyvässä Nuorisotutkimus-lehdessä 1/2012.
että Pentti Saarikoskella oli tapana pitää juurineen irronnutta hammasta
TA R I N A K E R T O O,
Philippe Rekacewicz/Le Monde diplomatique
KARTALLA
Minimipalkka ei määritelty
Irlanti 8,65 Luxemburg 10,16 Hollanti Belgia 8,74 8,58
Ruotsi Suomi
Minimituntipalkka (brutto/euroa) 1.1.2012
10 8 6 4 2 0 Malta 3,84
Lähteet : Eurostat ; Fondation Hans B et E ns Böckler, joulukuu 2011.
Tanska
Viro 1,73 Britannia 6,91
Saksa
France 9,00
Portugali 2,92
Espanja 3,89
Slovakkia 1,82 Unkari Itävalta Romania 1,61 0,93 Italia Slovénie 4,24 Bulgaria 0,71 Kreikka 4,28
Kypros
Puola 1,85 Tsekki 1,82
Latvia 1,68 Liettua 1,40
14
2
2012
"Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) puolustaa blogissaan Kela-korvauksiin liittyvää ehdotustaan. Hän väläytti aiemmin Tehy-lehdessä ajatusta, että yksityisistä terveyspalveluista ei maksettaisi Kela-korvauksia, jos saman palvelun voi saada julkiselta puolelta." Yle 22.2.
AJASSA
SANAN VALTA
Kirjoittaja on taiteilija & kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa.
Guggenheim vastaan Helsinki
nimellisesti non-profit, mutta käytännössä tuottoisa brändi. Silti säätiö on talousvaikeuksissa, sillä se on epäonnistunut pörssisijoituksissaan niin pahasti, että Solomon G:n muinoin kaivosteollisuudella luoma pesämuna on lerpsahtanut. Säätiö on myös tuhlannut viime vuosikymmeninä paljon rahaa, ei niinkään taiteeseen vaan oman organisaationsa palkkioihin ja huikentelevaan tyyliin, jota luksusbrändin julkisivun ylläpito vaatii. Rahapulan vuoksi G. ei enää juurikaan jaa apurahoja tieteelle ja taiteelle, vaan päinvastoin pyytää lahjoituksia ja yrittää tehdä kokoelmillaan rahaa. Siksi G. tarvitsee nyt yhteistyökumppaneita, esimerkiksi Helsinkiä.
GUGGENHEIM ON
BLOODY REGINA. Taiteilaja Regina Calindon performanssi kommentoi Guatemalan ihmisoikeustilannetta.
Punainen askel
Latinalaisen Amerikan nuoret taiteilijat ottavat kantaa epäkohtiin. Näyttämönä voi toimia niin katu kuin pelto.
pukeutunut nuori nainen asettaa punaista nestettä täynnä olevan astian kadulle ja kastelee jalkansa astiassa. Katsoja hämmentyy hetkeksi. Kyllä, se on verta. Nainen alkaa kävellä eteenpäin jättäen katuun punaiset jalanjäljet. Kamera seuraa toimitusta tiiviisti. Taustalla vilahtelee guatemalalaisen kaupungin siluetti. Hetken kuluttua nainen pysähtyy ja kastaa jalkansa uudelleen. Rituaali toistuu, kunnes nainen saapuu hallintoneuvoston rakennuksen eteen. Kuvaajat ja yleisö pysähtyvät. Nainen seisoo hiljaa paikallaan. Nainen on nimeltään Regina Calindo, ja Kuka voi hävittää jäljet? -nimisellä performanssillaan hän otti kantaa kotimaansa Guatemalan jatkuviin ihmisoikeusloukkauksiin: selvittämättömiin katoamisiin, murhiin ja muihin rikoksiin.
Nykin ulkopuolella on: yhteistyökumppani maksaa G:lle sellaisen museorakennuksen kuin G haluaa ja vuokraa sitten osaamista ja sisältöjä G-säätiöltä. Toiminnan tuotot saa pääasiassa tai kokonaan G. Liiketoimintariskin kantaa yhteistyökumppani yksin. Mitä yhteistyökumppani saa? No, näytille G:n valitsemaa taidetta. Ja rahaa, jos matkailu seudulla lisääntyy enemmän kuin mitä seutu G:n läsnäolosta G:lle maksaa. Diili on yhteistyökumppanille huono. Siksi G. on saanut sen myytyä vasta Bilbaoon ja Abu Dhabiin. Bilbaossa G. joutui tosin kulissien takana maksamaan paljon enemmän hankkeen kuluja kuin julkisesti myönsi.
G : N L I I K E T O I M I N TA K O N S E P T I M I T Ä G . S I T T E N merkitsisi suomalaiselle taiteelle? Myyjä väittää, että Hesaan tuotaisiin näytille sellaista kansainvälistä taidetta, jota muuten ei tänne saataisi. Uskokoon ken tahtoo. Kyllä G:n hinnalla saisi paljon kiinnostavampaakin taidetta kuin mitä G:llä on tarjota ja ilman että ostaa sian säkissä ja luovuttaa kuratointivastuun kokonaan Nykin konttorille. G:n perustaminen tarkoittaisi Helsingin kaupungin taidemuseon lakkauttamista. Sekin on selvää, että G. ottaisi kaupungin taidemuseon tehtävistä hoidettavakseen vain ulkomaisen nykytaiteen esittelyn, vaikka sitäkin voi epäillä, kun Helsingin G:n painopistealueeksi on nimetty muotoilu ja arkkitehtuuri, ei nykytaide. Mutta entä kaikki muu? Kuka ja millä rahalla hoitaisi, kartuttaisi ja näyttelyinä julkaisisi Helsingin kaupungin keräämää suomalaista taidetta?
M
USTIIN
S O F I A V I D A L kaataa kuppeihin kahvia kotonaan San Joséssa. Hän on nuoren polven taiteen tutkijoita, alle kolmenkymmenen. Vidalia kiinnostavat taiteen yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Hänen mielestään Keski-Amerikan ja Karibian nuorilla taiteilijoilla on runsaasti potentiaalia. Mahdolli-
min & marxis älillä "Jako ismin v l kapita n unohtaa." a haluta
suuksia kansainväliseen huomioon sen sijaan on vähän. "Rahoitusta tarvittaisiin lisää. Usein se on juuri rahasta kiinni", hän toteaa. Monet nuoret taiteilijat käyttävät internetin mahdollistamaa maailmanlaajuista esillepanoa. Samalla näkemykset, kokemukset ja mielipiteet yhteiskunnista, joissa taiteilijat elävät, tavoittavat myös yleisön, jolla ei olisi varaa näyttelyiden pääsylippuihin.
C O S TA R I C A L A I S E N
samalta. Keho kertoo taiteilijan valitseman tarinan. Kehon käyttö taiteen teon välineenä on nouseva suuntaus Keski-Amerikan ja Karibian alueen nuorten taiteilijoiden keskuudessa. Oman kehon lisäksi erityisesti audiovisuaalisessa taiteessa hyödynnetään myös julkista tilaa. "Performanssit ovat aina olleet tärkeä osa Keski-Amerikan taidetta ja kulttuuria. Audiovisuaalisuus on uusi tapa kommunikoida ja löytää niille uutta yleisöä", kertoo Vidal. poikivat yleisön iloksi hienoja ideoita. Taiteilijat ottavat kantaa vakaviin aiheisiin käyttäen uusia ja tuoreita toteutustapoja. "Minimiresurssit edellyttävät luovia ratkaisuja", toteaa Vidal. Viestinvälittäjänä voi toimia vaikkapa keskellä puertoricolaista peltoa seisova traktori, kuten Karlo Andrei Ibarran videoteoksessa. Lukijaääni luettelee Puerto Ricoa uhkaavia ympäristöongelmia traktorin nököttäessä autiolla pellolla nokka surullisesti roikkuen. Ääni kysyy: Tiesitkö tästä? Traktori heiluttaa surullisesti nokkaansa kieltävän vastauksen merkiksi.
VÄ H Ä I S E T R E S U R S S I T
ihan hyvin ilman G:tä. Ja jos Hesa haluaa ennen muuta edistää matkailua, niin sen pyrkimyksen voi kyllä yhdistää edelliseen myös museohankkeella, mutta silloin sen pitää A) sijoittaa oma taidemuseonsa johonkin pian vapautuvaan teollisuus- tai voimalarakennukseen, jossa on ruhtinaallisesti tilaa, B) sovitella valtion ja tanssitaiteen kentän kanssa asiat niin, että samaan mörskään tulee myös tanssitalo, C) antaa omalle puljulle se vuosibudjetti, jota Guggis on pyytänyt, ja D) palkata tönölle sellainen johtaja ja kuraattoritiimi, jonka ei tarvitse vuokrata sisältöjä valmispaketteina Nykistä, vaan joka haluaa ja osaa tehdä näyttelyitä itse.
HELSINGILLÄ MENISI
Teemu Mäki
" Y H T E I S K U N N A N epäkohtiin halutaan ottaa kantaa, mutta erityisesti nuoremmat taiteilijat pyrkivät välttämään poliittista lokerointia", kertoo Sofia Vindal, taidehistorian tutkija yliopisto Universidad de Costa Ricasta. "Tiukkaa poliittista rajanvetoa kuitenkin kartetaan, sillä 1950-luvulta alkaen voimistunut jako marxismin ja kapitalismin välillä halutaan unohtaa." Nyt taiteilijat pyrkivät ottamaan kantaa ilmiöihin.
Fernando Benachin valokuvissa on ensisilmäyksellä vain eriväristen ihmisten käsivarsia. Tarkemmin katsottuna kaikkien kuvattujen käsivartta koristaa rokotusarpi, kaikilla samanlainen ja samassa kohdassa. Eri-ikäisten, -kokoisten ja -väristen ihmisten käsivarret alkavatkin näyttää yhdeltä ja
Hanna-Maija Pääkkönen
Regina Calindon performanssikuvia www.reginajosegalindo.com/es/ index.htm Karlo Andrei Ibarran kotisivut karloandreiibarra.wordpress.com
LOS VA V V NVAN
7.3.
The Circus, Salomonkatu 1-- 3, Helsinki. Liput 33,50/39/45 , ennakot Tiketistä.
TALOUS
16 RAHAN VOIMA
2
2012
AJASSA
Fifin Lontoon-kirjeenvaihtaja opiskelee kehitysmaatutkimusta ja & kansantaloustiedettä & on vakavissaan kiinnostunut maailmanparantamisesta.
Kylmä temppu
Lobbari Jorma Ollila johtaa tiemaksutyöryhmää.
Takaisin oikeussaliin
Occupy Londonin hävinneen oikeudessa City of London Corporationia vastaan. Kuten oikeusprosessit yleensä, asiaa ei käsitelty loppuun yhdellä tuomarin päätöksellä, vaan viime viikot on käsitelty valituksia. Valitusoikeuden piti olla lähinnä kosmeettinen ja leirissä valmistauduttiin häätöön, kun oikeus päättikin Occupyn todistusaineiston olevan kuulemisen arvoista. Juttu siis jatkuu. Oikeudessa Occupyn edustajat yrittävät perustella, että telttojen aiheuttama haitta on pieni verrattuna City of Londonin rikoksiin, ja telttaleiri on tarpeellinen protestoimisen muoto, sillä kertaluontoiset mielenosoitukset harvoin vaikuttavat mihinkään. Yksi asianosaisista, Daniel Ashman, syyttää Cityä osallisuudesta kansanmurhaan ja ympäristön tuhoamiseen. Ystäväni Steve avustaa Danielia, joten olen seurannut tapausta ja yllättynyt sen kiehtovuudesta: alkuun pidin melko naiivina ajatusta lähteä prosessiin selvittääkseen oikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta. En yllättynyt, kun tuomarit alkuun toimivat finanssikaupunginosan kumileimasimena Occupyta vastaan ja määräsivät, että telttaleirin saa häätää.
K IRJOITIN AIEMMIN
L
IIKENNEMINISTERI
tuomion perusteissa todettiin muun muassa, että monet Occupyn pointeista ovat poliittisia ja siksi tuomarin toimialan ulkopuolella. Yksi Danielin ja Steven motiiveista onkin osoittaa, että oikeusjärjestelmä on väistämättä poliittinen instituutio. On lukuisia ennakkotapauksia, joissa tuomiota on lieventänyt se, että lakia on rikottu tarkoituksena estää vakavampia rikoksia esimerkiksi Itä-Timoriin tai Israeliin lähetettävien asekuljetusten sabotointi. Juuri tähän miehet yrittävät vedota ja osoittaa, että Cityä hallitsevat eliitit hyötyvät rahallisesti toiminnasta, joka edesauttaa luonnon ja ihmisten tuhoamista. Esimerkkeinä he käyttävät kaupankäyntiä Sudanin hallituksen kanssa, alkuperäiskansojen alueilla toimivia kaivosyhtiöitä sekä aseteollisuutta.
TA M M I K U I S E N
Merja Kyllönen arvioi lönen n liikenteen hinnoitlvittämisen telun selvittämisen autensa hallituskautensa tärkeimmäksi asiaksi. intäministe"Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selryhmän ästään vittämään, miten päästään kohti oikeudenmukaista ja älykästä än liikennettä. Työryhmän puheenjohtaja on Nokian hallituksen pullituksen heenjohtaja Jorma Ollila", minisllila", teriöstä tiedotettiin helmikuussa. elmikuussa. Tiedotteessa jätetään häveetään ta, liäästi mainitsematta, että puyhmiin heenjohtajan sidosryhmiin kuuluu muutakin. Ollila on Royal Dutch en Shell Plc:n hallituksen puheenjohtaja, hän oli vuosia Ford Motor Companyn anyn hallituksen jäsen ja UPMPMKymmene Oyj:n hallituktuksen varapuheenjohtaja. ja. Ollila tunnetaan kahden korkeantason lobbausbbausorganisaation, Elinkeinoeläinoelämän valtuuskunnan EVA:n ja European Round Table of Industrialists (ERT) -ryhmän, ryhmän, jäsenenä. liikenliik neneuvos Tuomo Suvanto toistaa ministeri Kyllösen tiedotteessa olleen ilmoituksen, että ministeri "antaa työryhmälle täyden tuen" ja "työrauhan". Ollilan työnantaja, Shell, väittää olevansa huolestunut ilmasT YÖ RY H M Ä N SI H T E E R I ,
Mirkka Hietanen
KYLLÖSEN KAIFFARI. Jorma Ollilan työryhmän toimikausi alkoi 3. helmikuuta, työ päättyy 31. joulukuuta 2013. Ulkopuolisia lobbareita tuskin tarvitaan: Kettu on jo kanalassa.
niinina ja markkina-alue käsittää vähintään koko Euroopan? oikeutusta vahvistaa Ollilan yhteys alansa maailman suurimpiin kuuluvaan UPMKymmeneen. UPM investoi 150 miljoonaa euroa maailman ensimmäiseen biojalostamoon, joka valmistaa puupohjaisia, kehittyneitä biopolttoaineita. UPM:n biojalostamon tuotantokapasiteetti tulee olemaan 100 000 tonnia vuodessa. Tämä vastaa 120:tä miljoonaa litraa biopolttoaineita. Tuotanto alkaa vuonna 2014. Yhtiön verkkosivuilla todetaan: "Päätuote on kehitK YSYMYSTEN
että Occupyn puolustajat onnistuisivat pyörtämään jo kerran annetun tuomion. Mutta jo se, että tuomarit antavat aikaansa todistusaineiston kuulemiselle finanssikeskusta vastaan, on yllättävä askel eteenpäin. Britannian oikeusjärjestelmä perustuu pitkälti ennakkotapauksille, mikä lisää tapauksen painoarvoa. Onnistuessaan se käytännössä laillistaisi telttamielenosoitukset.
T U N T U U U T O P I S T I S E LTA ,
ntaa isteri a lle Min mä työryh han". u "työra
tynyt biodiesel liikennekäyttöön". Biopolttoaineet ovat liikenteessä tietyin varauksin ilmastokriisin kannalta parempi vaihtoehto kuin raakaöljypohjaiset polttoaineet. Öljyn vähentyessä maailman kasvukelpoinen maaperä ei riitä autoliikenteen polttoaineiden tarpeisiin, jos henkilöautojen määrän kasvun annetaan jatkua entiseen tapaan. Yksin ruoantuotantotarpeet rajoittavat maankäyttöä. Pitkällä aikavälillä tarvitaan muutoksia liikennemäärissä.
Olli-Pekka Haavisto
Fanny Malinen
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 19.3. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TALOUS & RUOKA
27.3. AMINOHAPOISTA OMEGOIHIN R A-
V ITSEMUS TÄYSK A SV ISRUOK AVALIOSSA,
LUENNOT
5.3.
ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen luennoi, tarjolla pikkusyötävää & virvokkeita, kello 18 Tampereen pääkirjastossa Metsossa, Pirkankatu 2.
TA LOU DEN M Y Y T I T & H A RH A K Ä SI T Y KSET -keskustelutilaisuuksissa esitellään markkinatalouden keskeisiä ongelmakohtia & osallisuustalousvision mahdollisuuksia, 1.3. kello 18 Espoon keskustan kirjastossa Entressessä, Siltakatu 11, 3. kerros & 15.3. kello 17 Helsingin Vallilan kirjastossa, Päijänteentie 5, lisätiedot info@parecon.fi.
VA IHTOEHTOJA K A S V UTA LOUDELLE
-sarjassa luento osallisuustaloudesta, kello 16.50 Helsingin työväenopistossa, Helsinginkatu 26. 6.3. ITÄMEREN RUOK AVALIO, Itämeren ruokavalio on kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle, luennolla käydään lävitse sen sisältöä, kello 18 Tampereen Pirkanmaan Marttojen havaintokeittiössä, Tampellan Esplanadi 7.
tonmuutoksesta, mutta se investoi lähes yksinomaan uusien öljyvarantojen löytämiseen. Shell myös jarruttaa aktiivisesti ilmastotoimia maailmalla. Ollila on Durbanin ilmastoneuvottelujen yhteydessä 5. joulukuuta 2011 nimetty maailman likaisen tusinan kärkinimeksi ilmastonsuojelun estämisessä. Maailman huippujohtajiin kuuluvalla Ollilalla tuskin on löysää aikaa. Hänen tuntipalkkansa vuoden 2010 ansiotulojen mukaan on noin 800 euroa. Mikä saa hänet kuluttamaan aikaansa tällaisen työryhmän vetäjänä? Olisiko se mahdollisuus vaikuttaa siihen, että henkilöautoliikenne ei vähene esimerkiksi julkisen liikenteen hyväksi, ja mahdollisuus luoda valtava itteknologiaan perustuva valvontabisnes, jossa Suomi toimii koeka-
KYSYMYS KYLLÖSELLE
V O I M A H A L U S I kysyä liikenne-
ministeri Merja Kyllöseltä, eikö hän näe ongelmana Jorma Ollilan vahvoja sidoksia auto-, polttoaine- ja viestintäteknologian yrityksiin. Olisimme kysyneet, millainen prosessi valinnasta käytiin. Ministerin erityisavustaja Jyri Kuusela ilmoitti, että kysymykset eivät liity asiaan eikä niihin vastata. Jatkokysymykseen, eikö tärkeän työryhmän puheenjohtajan valinta ole perustellusti kansalaisia kiinnostava kysymys, Kuusela totesi ykskantaan: "Ei."
O N K O L I I K E N N E - ja viestintäministeriön toimintakulttuuri muuttunut päätöksenteon läpinäkyvyyttä heikentävään suuntaan? Siksi kysymme nyt julkisesti: Liikenneministeri Merja Kyllönen, etkö todellakaan näe ongelmana sitä, että ministerikautesi tärkeimmän työryhmän puheenjohtaja on sidoksissa yksipuolisesti liikennettä lisäävään teollisuuteen?
Olli-Pekka Haavisto
AJASSA
2
2012
17
"Nielsenin Kuluttajapaneelin tietojen mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia. Luomutuotteiden osuus kaikkien ostojen arvosta nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin." Luomuliitto 6.2.
Supermarkettien Suomi
Dokumentti näyttää, kuinka haluamme kaiken halvalla.
neliön marketit kattavat Suomen päivittäistavaramarkkinoista 65 prosenttia. Vuonna 2010 Suomessa marketteja oli 3 351 kappaletta, niistä hypermarketteja on 141. Ingvar Palménin kuvailu suomalaisesta lauantaipäivästä kuulostaa kauhealta: mennään autolla automarkettiin ostoksille, sitten käydään syömässä ja vietetään koko päivä marketissa. Ingvar ja hänen veljensä Stig pitävät Vantaan Nikinmäessä Palménin pientä, mutta viihtyisää ruokakauppaa. Toisinaan on säpinää, mutta välillä 15 kilometrin päässä sijaitseva Jumbon kauppakeskus hiljentää kaupan. Palménin kauppa ja sen kauppiasveljekset ovat pääosassa Paula Korvan ohjaamassa dokumenttielokuvassa Hypermarket Nation.
P A U L A K O R V A selittää törmänneensä elokuvansa aiheeseen, kun oli ystävänsä muuttoapuna Pohjois-Helsingissä. Muuttoauto piti mennä siirtämään, kun naapuri odotti sen takana citymaasturillaan ja tuli huutamaan muuttajien tukkivan tien. "Kun naapuri pääsi autolla kolmen metrin matkan ovelleen, hän kantoi Jumbon kauppakeskuksen ostoskassit sisälle. Mietin, että näinkö naapurit nykyään kohtaavat toisensa." Kaupunginosissa ei enää ole omia lähikauppoja, vaan ostokset on tehtävä hypermarketeissa, jonne on matkustettava autolla. "Yhteisöllisyys rapistuu. En
Elinvoimaa elämääsi!
Y
LI
TUHANNEN
ymmärrä, miten isojen ketjujen annetaan rakentaa yhä isompia kauppakeskittymiä. Kuluttajilta ei kysytä, minkälaisissa kaupoissa he haluaisivat käydä." Korva sanoo, ettei hänen mielestään vastuuta pidä sälyttää ainoastaan kuluttajien niskoille. "Esimerkiksi Tanskassa taajamien ulkopuolelle ei saa rakentaa muuta kuin tilaa vieviä erikoiskauppoja kuten huonekaluliikkeitä. Taajamiinkaan ei saa rakentaa yli 3 500 neliön kauppoja."
S - R Y H M Ä J A K-kaupat pitävät hallussaan lähes 80 prosenttia päivittäistavarakaupasta. Korvaa ihmetyttää, miten ne ovat saaneet rakentaa hallejaan niin vapaasti ympäri Suomea. Korva taivastelee myös propagandaa, jota kauppojen edustajat saavat läpi. "Keskon johtaja Matti Halmesmäki kirjoitti Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksen, jossa hän väitti, että kauppakeskukset aiheuttavat vain vähän ylimääräistä autoilua. Hänen mukaansa
ostokset hoidetaan tehokkaasti työmatkojen yhteydessä." "Kirjoituksen jälkeen tutkijoilta tuli vastine, että höpölöpön. Neljä viidestä kauppamatkasta ajetaan edestakaisin kotiovelta. Miten Halmesmäellä voi olla pokkaa väittää muuta?" Korva sanoo, että tietenkin kauppiaat säästävät kuljetuskustannuksissa, kun tavaramassat kuljetetaan yhteen halliin. Mutta kun ihmisten on pakko hoitaa ruokaostoksensa jättimarketeissa, samalla ohjataan heidän ajankäyttöään. "Eivätkä kauppakeskusten tilat ole samalla tavalla julkisia kuin torit."
Hannele Huhtala
Paula Korvan Hypermarket Nation Tampereen elokuvajuhlilla kotimaisen kilpailun sarjassa, 7.11.3.
Hyvän elämän eväät
löydät Ruohonjuuresta.
www.ruohonjuuri.fi
Tarjous Ruohonjuuren verkkokauppaan: Koodilla LJK9VT saat verkkokaupastamme kaikista tuotteista - 10 %:n alennuksen.
Tarjous on voimassa 31.3.2012 saakka.
Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet
Luomullisesti.
myymälöistämme,
kupongilla kaikista
Tällä
terveystuotteet... Valloitu valikoimastamme!
kaikista tuotteistamme
-
31.3.2012. asti.
10%
Kamppi
Itäkeskus
Tampere
Turku
Music Station
Meissa Niang & The Djambaar feat. Badu Ndjai Konsertti ja klubi. La 24.3., klo 20-1.30, liput 5
Kansainvälinen
Naistenpäivän
Juhla
Paneelikeskustelu designista. Herkkuja ja hemmottelua kaikille naisille! To 8.3., klo 13-21, vapaa pääsy
OSUUSKUNTA
Ikiomat tiedon valtatiet
Turkey Meets Finland
kuntien lainojen takaaminen olisi kilpailulainsäädännön vastaista. Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi keväällä 2011, että kunnan myöntämä takuu osuuskuntien lainoille ei uhkaa kilpailuneutraliteettia. Kunta ei voi myydä asukkaiden omistamaa verkkoa suhteellisen pienen joukon päätöksellä. Myöskään operaattori ei voi tulla purkamaan yhteyksiä pois yksipuolisella ilmoituksella. "Yhteisöomistus on yksityisyrittäjyyttä neutraalimpaa. Useimmat ymmärtävät, että osuuskuntamallilla rakennetaan yhteistä hyvää", Tervo tiivistää.
Turkin johtavaa tekstiilitaidetta, koruja, teollista muotoilua ja nykytaidetta. Kokonaisuuteen liittyy myös oheistapahtumia. 10.4.22.6., vapaa pääsy
palvelua. Visioissa joka mökin asukki voi internetissä hankkia junaliput, hoitaa pankkiasiat ja rupatella kilometrien päässä vastaanottoa pitävän lääkärin kanssa. Edellytyksenä on toimiva nettiyhteys. Vanhasen hallituksen lanseeraama laajakaistahanke lupaa syrjäisempien seutujen verkkojen rakentamiseen jopa 66 prosenttia julkista tukea. Silti suuret operaattorit eivät ole innostuneet tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta maaseudulle.
K
UN
PA LV E LU T
keskittyvät ja karkaavat kyliltä, ratkaisuksi on ehdotettu sähköistä
2 000 asukkaan kunnassa Pohjois-Savossa päätettiin hoitaa palvelut kuntoon omalla mallilla. Asukkaat järkeilivät, että vaikka jokin yhtiö sitoutuisikin rakentamaan toimivat nettiyhteydet kuntaan, palvelu tulisi kalliiksi. "Päätimme rakentaa oman verkon pidemmällä maksuajalla. Jäsenet maksavat liittymästä muutaman kymmenen euroa kuukaudessa kuuden vuoden ajan. Näin liittymän hankinta- ja käyttöhinnat pysyvät kohtuullisina kaikille", Rautavaaran talousja kehittämisjohtaja Janne Tervo sanoo.
R A U TA V A A R A L L A , K U N TA M A A I L M A S S A
Jumala on suuri
musiikkinäytelmä
Veijo Balzarin ohjaama ja käsikirjoittama näytelmä kertoo mm. Jumalan, naisen, kerjäläisen ja maahanmuuttajan roolista tässä ajassa. ke 4.4., klo 19, 10/8
Venäläistä
14 E
Lyhytelokuva 14E YK:n rasisminvastaisena päivänä kertoo välittämisestä yli rajojen. Ke 21.3., klo 14-16, vapaa pääsy
runoutta
Ja musiikkia
Eloisat suomen-venäläiset trubaduurit esittävät runoutta kitaran säestyksellä. la 31.3. 18, vapaa pääsy
on sitkeästi elänyt käsitys, että osuus-
Hanna Moilanen
www.caisa.fi, Mikonkatu 17 C
18
2
2012
AJASSA
Tekniikka & Talous 1.2.
"Yhdysvalloissa otettiin viime vuonna uutta tuulivoimaa käyttöön 6 810 megawattia. Maan tuulivoimajärjestön Awean tilastojen mukaan määrä kasvoi viime vuodesta 31 prosenttia. Määrää voi suhteuttaa Olkiluodon rakenteilla olevaan OL3-ydinvoimalaan, jonka teho on 1 600 megawattia."
TOISINAJATTELIJA
Paula Kultanen Ribas on pitkään Barcelonassa asunut & juuri Suomeen palannut vapaa kirjoittaja & basisti-laulaja.
SÄÄASEMA MA A
Liha vailla ailla suutta tietoisuutta
Mirkka Hietanen
M
A A STR ICHTIN YLIOPISTON
Kevät kökötellen tulevi
maahanmuuton lieveilmiöistä, eli vaihderikkaista paperisota- ja virastoissa ramppailuhässäköistä vai mistä, mutta ensimmäinen talvi täällä Pohjolassa on tähän asti mennyt erittäin kivuttomasti. Tosin suomalaisystävät ja -sukulaiset kyselevät mieheltäni, joko hän on kyllästynyt inhottavaan ilmastoon, ja inttäen ruinaavat häntä myöntämään tehneensä elämänsä virheen tullessaan näin kylmään maahan. Mieheni ihmettelee moista kitinää. Hänestä lumiset kadut ovat kauniita, kaulaliinat ja pipot mukavaa vaihtelua ja keskuslämmitys luksusta.
JOHTUNEEKO SI T TEN
hirmupakkaspäivänä juossut kadulta suoraan tulikuumaan suihkuun tunnottomia varpaita parantelemaan. Lieneekö sitten kuuman etelämaisen veren ansiota, mutta mieheni sen sijaan on hylännyt hansikkaansa turhina, jopa 15 asteen pakkasilla! Minulla onkin sitten tasoituksen vuoksi käsineitä kädessä kaksin kappalein. Suomen talven ikävimpiä puolia onkin uuvuttava kerrospukeutuminen. Varsinkin kun bussit, kaupat, virastot ja ravintolat ovat niin lämmitettyjä, että kaupungilla asioidessa päällimmäisiä vällyjä saa riuhtoa edestakaisin lakkaamatta. Sovituskoppeihin en ole jaksanut vaivautua vieläkään.
I T S E O L E N M U U TA M A N A
tutkijaryhmä on onnistunut kasvattamaan kudosviljelyllä synteettistä yllä lihaa. Parin neliösenttimetrin kosenttimetrin koiset, noin millimetrin paksuiset metrin lihasuikaleet saivat alkunsa kanat uardian tasoluista, The Guardian kertoo. tteena Tutkijoiden tavoitteena on tuottaa "ensimmäinen laboratoriossa n kasvatettu hampurilainen" vielä urilainen" tämän vuoden aikana. kana. Lihatuotteen valmistuskusoidaan parisa tannuksiksi arvioidaan parisataatuhatta euroa, mutta kyseessä onkin pioneeripurilainen, jolla osoitetaan, että synteettisen lihan kasvattaminen kantasoluista on mahdollista. Sen jälkeen menetelmää voidaan kehittää huokean teollisen tuotannon suuntaan.
K U N L I H A A tuotetaan eläimiä kasvattamalla, sata grammaa
rehun sisältämää kasviproteiinia muuntuu siassa tai naudassa vain noin viideksitoista grammaksi eläinproteiinia. Hyötysuhde on viisitoista prosenttia. Synteettisen lihan hyötysuhde voisi olla jopa viisikymmentä prosenttia, "koeputkihampurilaisen" kehitystyöhön osallistuva professori Mark Post arvioi BBC:n mukaan. Synteettisen lihan sanotaan olevan väriltään vaaleaa mus vaaleaa, mustekalan kaltaista. Sitä osataan kasvattaa sian ja naudan kantasoluista, mutta muutkin eläinlajit ovat mahdollisia. Samaan kudosviljelmään voidaan käyttää useammasta kuin yhdestä eläinlajista peräisin olevaa soluseosta, mikä saa ajattelemaan esimerkiksi sikanautaa aivan uudesta ontologisesta näkökulmasta.
näkökulmasta liha vailla minkäänlaista tietoisuutta on vallankumouksellinen asia. Myös vaikutus vesijalanjälkeen voi olla merkittävä.
E E T T I S E S TÄ
M Maria Haanpää
Misukat pois!
Naiset & ruoka, miksei yhtälö jo muutu?
Y N T T I L Ö I N koristellussa Hämeenlinnan Vanajalinnassa on tammikuun lopulla lempeän juhlava tunnelma. Ollaan valitsemassa Miss Suomea 2012. Käytävää pitkin astelee edellisen vuoden missi. Kuvaajat hokevat: "täällä, tänne, älä karkaa". Illan emäntä Lola Wallinkoski esittelee ehdokkaat ja sanoo joka toisesta jotain kakkuihin liittyvää. Bikineissä tepastelevat tytöt ovat laihoja, heitä on vaikea kuvitella leipomassa. Syömishäiriötähän näillä kaunottarilla ei tietenkään ole,
meillä oli usein tapana lämmitellä halvalla punaviinillä. Vaikkeivät espanjalaiset sitä uskoneet, en milloinkaan ole ollut yhtä kylmissäni kuin vetoisissa katalonialaiskodeissa hyisen tammikuun aikaan. Oli miellyttävää pysyä ulkona väkijoukkojen lämmössä. Suomessa kaukolämpö tulee huomattavasti viiniä halvemmaksi, joten olemme päätyneet hiilijalanjäljen kannalta haitallisempaan "kuivin suin, termostaatit täysillä" -ratkaisuun. Kaduillakaan ei enää tule vaellettua päämäärättömästi haahuillen (mikä taisikin olla ainoa harjoittamani urheilulaji Barcelonassa). Jäiset ja pimeät kadut eivät toistaiseksi ole siihen houkutelleet (eipä tule tehtyä turhia heräteostoksia). Olkoon talvi siis suosiolla lomaa urheilusta, shoppailusta ja väkijoukoista.
B A R C E L O N A N TA LV I - I LT O I N A
K
siksi on hyvä puhua porkkanakakuista.
T U L V A - L E H D E N päätoimittaja Anne Moilanen kirjoitti Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa vuonna 2010, että aika on ajanut ohi missi-instituutiosta ja kaikki misseyteen liittyvä on "yhdentekevää tai junttia". Tekstistä terän vei perustelu: "2000-luvun lihaa ja verta olevat missikandidaatit sopivat hyveelliseen missi-ideaaliin huonosti. Joukoss tuntuu joka Joukossa vuosi olevan joku koulukiusaaja, myymälävaras, nisti tai tulemyymälävaras va alastonmalli. Missitarjokkaat M tulevat pääosin lä lähiöistä, maalta tai maahanmuutta maahanmuuttajien parista. Ei siellä mitään par parhaiden perheiden eliittikoulut kä käyneitä tyttäriä näy", Moilanen tylytti. tyl Moilanen unoh että eliittiunohti, kouluistakin tulee koulukiusaajia ja nistejä. Miss naaleissa ei Missifi ole juuri ollut maahanmuutt muuttajataustaisia ehdok ehdokkaita. Vaikuttaa siltä, että suos malais malaisuuden ihanne on yhä vitivalkoinen nainen. Huono Huonosta argumenhuolimatta Moitoinnista h lanen kysyy olennaisen kys kysymyks kysymyksen: onko missikisoissa mitään järkeä?
salaisuus perustuu juuri aivojen uudelleen ohjelmointiin. Pohjolassa on helppo elää, ää, kunhan kykenee onnistuneesti vaihtamaan moodinsa nsa vuodenajan mukaan maanisen ylivilkkaasta ekstroverttittiydestä lähes depressiivisen rauhalliseen introverttiuteen. en. Talvet kökitään kotosalla ja kesät kukutaan puistoissa, terasseilla, provinsseissa ja ilosaarissa. Zeniläisessä talvimoodissa on se hyvä puoli, että voi taa keskittyä vahvemmin sisäiseen maailmaansa: kirjoittaa esseitä, laulunsanoja (ja kesäsuunnitelmia), lukea pari kirjahyllyssä pölyttymään päässyttä klassikkoa ja mennä nnä aikaisin nukkumaan. Kumpikaan olotila ei tuota kärsimystä, jos vain ymdus märtää kaiken olevan kausittaista. Mieheni lausahdus osui naulan kantaan: "Suomen talvessa on parasta se voitonriemuisen varmuuden tunne siitä, että kohta on kevät!"
O N N I S T U N E E N TA LV E M M E
keskeytyy mainostauoille, missiehdokkaat vaihtavat vaatteita. Toimittajat päivittävät Facebookia. Valituksi tulee Sara Chafak, jonka isä on marokkolaistaustainen. Chafak käy armeijaa ja haaveissa on nousta korpraaliksi, Ilta-Sanomat tietää. Chafakin idoli on Wallinkoski, ensimmäinen tummaihoinen missi. Nyt valittu toinen tumma missi osoittanee hidasta murrosta kauneuskäsityksessä. Silti erityisen hyveellisen, kauniin naisen valinta bikinimalleista on vanhanaikaista. Lähetys on ohi. Glamour on kaukana, kun samat kysymykset toistuvat: "Miltä nyt tuntuu, missä poikaystäväsi on, voitko antaa jonkun marokkolaisen ruuan reseptin?" Pikku hiljaa valokuvaajat kyllästyvät. Makunen alkaa ohjata missejä illalliselle. Seuraavana päivänä alkaa missiristeily, siellä toimittajat pääsevät tökkimään missien yksityiselämää. Uusi halukas uhri sovinismin ja lööppijournalismin riepoteltavaksi on valittu.
KUN SUOR A L ÄHET YS
Paula Kultanen Ribas bas
Hannele Huhtala
Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.
Talven linjat 2011 - 2012 Oriveden Opistossa
Kaipaatko hengen treenejä ? n treenej Ajattelun rohkeutta, sielun rohkeutt syvävenyttel veny elyä, tukevia nytt eväitä elämääsi ? väitä
Steine rpedag ogis aikuiskoulutus a nerp agog ista sta st s
KASVATUS JA KASVATUS- JA JA TAIDEALALLE JA TAIDEALALL
KUTSU
HAKU KÄYNNISSÄ!
JÄRJESTÖ- JA NUORISOTYÖ - KULTTUURITUOTANTO - VIITTOMAKIELIALA
www. snellman-korkeakoulu.fi
AVOIMET OVET lauantaina 17.3.
Kulttuurituottaja AMK Yhteishaku
5.3.-3.4.2012
Ihmisen ammatti. Merkityksellistä työtä ihmisten parissa.
taiteen ja talouden moniosaaja ja organisaattori
HUMAK on Suomen suurin kulttuurituottajien kouluttaja. Tunnemme kulttuurituotannon edellytykset ja toimijat eri puolilla maata sekä alan kansainväliset verkostot.
KUVATAITEEN KOULUTUSTA
Kuvataiteen koulutusohjelman nuorten ja aikuisten opiskelijahaku, syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen.
Hakuaika 5.3. - 3.4.2012. Valintaopas ohjeineen ja ennakkotehtävineen osoitteessa www.lamk.fi/kuvataide.
Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti, kuvataide Sammonkatu 8 A, 15140 Lahti
www.humak.fi
Anteeksi, pidättekö ihmisistä?
ENEMMÄN KOKEMUSTA ENNEN KAIKKEA. KEA.
Sinustako DNA-, lääkeaine- tai ympäristöanalytiikan asiantuntija?
Yhteisöpedagogi AMK Yhteishaku
5.3.-3.4.2012
Ihmisen ammatti. Merkityksellistä työtä ihmisten parissa.
Laboratorioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle valmiudet monipuolisiin asiantuntijatehtäviin laboratorioalalla. Biologiaa ja kemiaa käytännönläheisesti Voit syventyä biotieteisiin ja työskennellä esimerkiksi geenien ja DNA-tutkimuksen parissa. Jos kemiallinen analytiikka kiinnostaa enemmän, saat vahvan ammattitaidon esimerkiksi ympäristön, elintarvikkeiden ja lääkeaineiden tutkimiseen. Koulutuksessa painottuvat käytännönläheisyys ja työelämäyhteistyö. Yli puolet opiskeluajasta työskenteletkin koulun, tutkimuslaitosten sekä yritysten laboratorioissa. Opintoihin kuuluvan laajan työharjoittelun ja osan opinnoista voit suorittaa myös ulkomailla. Hanki itsellesi ammatti, joka haastaa osaajansa myös tulevaisuudessa! Hae opiskelemaan yhteishaussa 5.3.3.4.2012. Lisätietoja: www.metropolia.fi/haku Vinkki: löydät laboratorioalan tekniikan koulutustarjonnan alta.
vuorovaikutustaitoinen järjestöja nuorisotyön ammattilainen
HUMAK on Suomen suurin yhteisöpedagogien kouluttaja. Kevään 2012 yhteishaussa meille on mahdollista hakea opiskelemaan yhteisöpedagogiikkaa nuorten tai aikuisten koulutukseen tai YAMK-tutkintoon johtavaan suomenkieliseen koulutusohjelmaan.
www.humak.fi
JÄRJESTÖ- JA NUORISOTYÖ - KULTTUURITUOTANTO - VIITTOMAKIELIALA
KULTTUURI · LIIKETALOUS · SOSIAALI- JA TERVEYSAL A · TEKNIIKK A JA LIIKENNE
OPISKELE AMKTUTKINTO!
LIIKETOIMINTA JA KULTTUURI Kansainvälinen kauppa Kuvataide (ennakkotehtävät) Liiketalous Matkailu Tietojenkäsittely SOSIAALI- JA TERVEYSALA Fysioterapia Hoitotyö Sosiaaliala
TEKNIIKKA JA MERENKULKU Automaatiotekniikka Kone- ja tuotantotekniikka Logistiikka Merenkulku Rakennustekniikka Sähkötekniikka Tietotekniikka Tuotantotalous
Hakuaika 5.3.3.4.2012 www.samk.fi/haku
DANCE AND SOMATICS:
Practice, Pedagogy and Cultural Creativity
nt and dance One-year course introducing somatic moveme ing, somatic practices and group facilitation. Experiential learn process and methods, exploration and improvisation, creative in English ht art as a diverse cultural practice. Classes are taug
The next cours e begins late Aug 2012 and runs until the end of May 2013. Summer course and audition in June 2012
Satakunnan ammattikorkeakoulu hakutoimisto@samk.fi | Puh. (02) 620 3033
ISLO, Joens uu, Finland www.islo.fi/koulutus
Majaleirit & taideleirit
www.arkki.net
Pohditk Pohditko tulevaisuuttasi? Pohditko tulevaisuuttasi? l vaisuutt si? i t Nyt on oikea aika valita ovi jonka haluat avata.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ
HAKU KANSALAISYHTEISKUNNAN ASIANTUNTIJUUDEN JA KULTTUURIPOLITIIKAN MAISTERIOHJELMIIN
Jyväskylän yliopistossa toimii Suomen ainoa Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma. Ohjelma kouluttaa opiskelijoita kulttuurialojen asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtäviin kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin. Valmistuneet maisterit työskentelevät kulttuurihallinnon eri tasoilla, opetus- ja tutkimustehtävissä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, tiedotusvälineissä, kulttuuri- ja taidealan laitoksissa, yhdistyksissä ja yrityksissä. Ohjelma on tarkoitettu kandidaatintutkinnon tai vastaavan oppimäärän suorittaneille (180 op) ja siitä valmistuu pääaineesta riippuen joko yhteiskuntatieteiden tai filosofian maisteriksi.
Lisätiedot ja hakuohjeet: www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta/kup-2012 Yliopistonopettaja Sakarias Sokka, sakarias.sokka@jyu.fi, 040 503 3267
YHTEISHAKU 5.33.4.2012
NUORTEN KOULUTUS · Kuvataide, kuvataitelija (AMK) · Viestintä, medianomi (AMK) · Liiketalous, tradenomi · Hoitotyö, sairaanhoitaja (AMK) · Hoitotyö, terveydenhoitaja (AMK) · Sosiaaliala, sosionomi (AMK) · Kone- ja tuotantotekniikka, insinööri (AMK) · Sähkötekniikka, insinööri (AMK) AIKUISKOULUTUS · Liiketalous, tradenomi · Vanhustyö, geronomi (AMK) · Sosiaaliala, sosionomi (AMK) · Kone- ja tuotantotekniikka, insinööri (AMK) · Sähkötekniikka, insinööri (AMK) · Tuotantotalous, insinööri (AMK) · Teknologiaosaamisen johtaminen, insinööri (ylempi AMK) · Terveyden edistäminen, geronomi/ terveydenhoitaja/sairaanhoitaja/ sosionomi (ylempi AMK)
Jyväskylän yliopistossa toimii Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Ohjelma antaa tieteelliset tiedot kansalaisyhteiskunnasta ja monimuotoisesta kansalaistoiminnasta. Ohjelma kouluttaa kansalaistoimintaan ja kansalaisyhteiskuntatematiikkaan erikoistuneita asiantuntijoita, tutkijoita, opettajia, projektiosaajia ja suunnittelijoita järjestökentän ja julkisen sekä yksityisen sektorin tarpeisiin eri aloille. Ohjelma on tarkoitettu kandidaatintutkinnon tai vastaavan oppimäärän suorittaneille (180 op) ja siitä valmistuu pääaineesta riippuen joko yhteiskuntatieteiden, liikuntatieteiden, kasvatustieteiden tai filosofian maisteriksi.
Lisätiedot ja hakuohjeet: www.jyu.fi/ytk/kans Tutkimusavustaja Jarkko Blomqvist, jarkko.blomqvist@jyu.fi, 040 481 8745
Katso lisätietoja ja osallistu arvontaan www.tokem.fi/parastaaikaa. Voit voittaa auton kuukaudeksi käyttöösi.
Ohjelmat antavat jatkokoulutuskelpoisuuden. Kumpaankin maisteriohjelmaan valitaan enintään 25 opiskelijaa valtakunnallisen erillishaun kautta. Haku maisteriohjelmiin päättyy 3.4.2012 (sähköisen hakemuksen on oltava täytetty ja lähetetty).
AMICA VERITAS
22
2
2012
ETELÄ-HELSINGIN SYNKIN IHMINEN.
"Me ollaan epätoivoisia ja voidaan henkisesti niin huonosti, koska me ollaan saavutettu vapautumisen ja kaikkinaisen emansipaation huippu", sanoo Olavi Uusivirta.
2
TEKSTI KUVAT
2012
23
PÄÄHENKILÖ
SUSANNA KUPARINEN KLAUS WELP
Kohtauksia Olavin kanssa
"Mitä sukupolvihaasteeseen tulee, sä olet liian kärsimätön. Me ollaan vasta siirtymässä ravista laukkaan", taiteilija Uusivirta julistaa ikkunapöydässä.
O
N
TOUKOKUU
2006. Olen viidennen vuosikurssin ohjaajaopiskelija. Ohjaan Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa viimeisen vaiheen näyttelijäkokelaille kohtausta Laura Ruohosen Kuningatar K. -näytelmästä. Olavi Uusivirta, vääntelehtii kuin korkkiruuvi narrinkruunu päässään luokkahuoneen nurkassa ja yrittää vimmatusti vietellä vastanäyttelijäänsä, joka esittää vastahakoista kuningatarta. Olavi on niin täynnä energiaa, että ruumis kiertyy 90 asteen kulmaan. "Seiso suorana, seiso suorana Olavi, älä puhu lattiaan", huudan täyttä kurkkua. Olavi vääntää kohtausta niin vimmaisesti, että lopulta hän seisoo jo varpaisillaan, koko ajan kiivaasti replikoiden. Kohtauksesta tulee hyvä, enkä ihmettele, kun luen myöhemmin Olavin nimen kouluun päässeiden listalta.
loisuus siihen, että välillä näyttää, että taiteilijat politisoituvat vain kampanjoiden yhteydessä? "Mua puistatti se tapa, jolla Haaviston nollakasvupuheille naurettiin. Että nollakasvusta puhuminen on rikos, huono puujalkavitsi, jolle kuuluu nauraa. Se on kuitenkin se mihin pitkässä..." Olavi korjaa lausettaan huomatessaan, että suusta on tulossa anglismi, "...pitkällä tähtäimellä pitää pyrkiä." miksi te lauloitte M Haavistonette tee omia Dytukikeikalla lania? Miksi te poU T TA
on laskeutunut P jaisuus. Olavi on jäänyt hiljumiin Karkkilaan.
Ö Y TÄ Ä N
liittisia biisejä?" "Yks syy on, että mä en osaa tehdä sellaisia biisejä. Dylan osaa, ja Morrissey." Miks vitussa siellä oli yhteislauluna Liisa Tavin Jäähyväiset aseille? Se on jostain 70-luvulta? "No vittu se ei ole alun perin Liisa Tavin biisi vaan Kollaa kestään."
"28, muistelee mulle, että lisää seksiä, lisää seksiä", Olavi, nyt, viisi vuotta
SÄ HUUSIT
myöhemmin, tietenkin Kallion seurusteluravintola Rytmissä. Olavi istuu ikkunapöydässä punkkulasi edessään jotenkin sliipatun näköisenä. "Mä en normaalisti pukeudu näin, tänään on Härmän ensi-ilta", hän sanoo. Uusivirta oli julkkispoppari jo kouluun päästessään. Nykyään hänet tunnetaan myös näyttelijänä. Kirjallinen lopputyö Teatterikorkeakoulusta on työn alla, maisterin paperit irtoavat keväällä. Maaliskuun puolessa välissä ilmestyy uusi levy, Homo!-musikaali pyörii Kansallisessa. Viimeksi Olavi profiloitui Pekka Haaviston tukijaksi ja oli järjestämässä massiivista tukikonserttia Helsingin Jäähalliin. se ole" vansa äsähti,luuleekokerroin jotenkin hyvä", eräs kollegani kun
K Y S Y S I LTÄ
n amine n pela eissa "Golfi kumm n klinika ä rivolta & näyttä taneelta." h vinksa
Ai sen punkkibändin? "Ymh." Missä teidän oma ääni on? "Ei popmusiikki ole se areena." Maki teki Niinistö-laulun. "No ehdittiinpä puhua aika vitun kauan ennen kuin sä vedät Makin esiin. Mun mielestä pop-musiikin korkein aihe on teenage wildlife, samoin kun klassisen musiikin korkein aihe on Don Juan." Sähän olet asunut Karkkilassa. Just äsken luin lehdestä, että Karkkilassa irtisanotaan 117 ihmistä, se on katastrofi sille kaupungille. Miksei irtisanotuille ihmisille järjestetä tukikonsertteja? "Mä asuin Karkkilassa kun olin ala-asteella. Me tehtiin lapsena Karkkila-salissa poliittista satiiria kun oli presidentinvaalit -94. Mä olin 11-vuotias. Mun hahmo oli nimeltään Sahtivaari, ja mun frendin Oden hahmo oli Illalliskivi. Henkilöinä oli kaikki vaalien ekan kierroksen ehdokkat." "Mä kirjoitin vaalien jälkeen Ahtisaarelle ja kysyin, että oisko mahdollista päästä sen luo Mäntyniemeen saunaan." Vastasko se? "No ei."
"Kysyit miksi en ole tehnyt karkkilalaisille duunareille biisiä", hän toteaa ja vastaa. "Koska olen laiska, olen niin laiska, että voisin olla haudassa." "Tää on sikäli sukupolvikysymys, että popkulttuuri on elinkaarensa päässä, iltaruskossa", Olavi miettii. "Vai keksitsä mitään kiinnostavaa uutta mitä on tullut grungen jälkeen?" Pop ei ole trendikästä, politiikka on. "Pop on kivettynyt ja kirjastoitunut, sen kuva on Spotify, jossa kaikki on saatavilla ilmaiseksi ja nätisti järjestettynä. Jos ajattelet mitä tahansa nyky-R&B:tä, niin melodiat on pitkälti kuin aikoinaan kuumilla puuvillapelloilla. Ympyrä sulkeutuu." Me ollaan lopulta samaa mieltä siitä, että taiteen ei tarvitse olla poliittista. Samassa Voiman numerossa jossa tää haastattelu julkaistaan, Esa Leskinen kirjoittaa, että taiteen arvo on siinä, että se on täysin hyödytöntä.
P U H U TA A K S
saa katsoa itseään peiliin, koska siltä puuttuu taloustieteellinen pohdinta." "Soininvaara laski blogissaan, että jos me vaaditaan joka vuosi kolmen prossan talouskasvua, 200 vuoden aikana talous 370-kertaistuu. Sitäkö sinä, Niinistö, Katainen ja kaikki demarit haluatte? Yksi rintamalinja on siinä." "Meidän pitää valmistautua siihen, että me voidaan luopua joistain saavutetuista eduista. Siksi vasemmistolaisen ajattelun tulevaisuus on paradoksaalisesti myös porvarien käsissä, koska vain ne voivat luopua, joilla on siihen varaa." Yhteiskunnan asioista päättävät juuri ne hyväosaiset, joita toiset hyväosaiset äänestää. Heikot kärsii aina, sen osoittaa finanssikriisi. "Finanssikriisi on hirvee, mutta myönnä vaan, että hykertelet salaa ajatellessasi meklareita ja pankkiireja." Voima on mainosrahotteinen lehti. Jos tulee paha taantuma, firmat karsii mainnonasta ja meiltä voi mennä duunit.
LEN LUKENUT
vasemmistotaustoiksi " laisuudesta", Olavi ehdottaa. O Olavin vuosienNiissä toistuu varrella anHän kuuluu vasemmistolaisten tamia haastatteluja. taiteilijoiden Vatak-yhdistykseen. Miten vitussa uskallat tunnustaa väriä. Etkö pelkää, että oikeistolaiset nuoret siis lähes koko Suomen nuoriso lakkaa ostamasta sun levyjä? "Tää saattaa olla palikkatason ajattelua, mutta mulle vasemmistolaisuuden perusajatus palautuu ihmiskäsitykseen, siihen onko ihminen heikko vai vahva. Se on oikeiston ja vasemmiston suuri jakolinja. Oikeistolainen ajattelee, että ihminen on lopulta vahva. Itse en usko siihen." "Uusvasemmistolaisuus on sitä, että meidän pitää tutkia, miten me voidaan tulla jatkossa toimeen vähemmällä." Yrittäjät luovat työpaikkoja, ja talouskasvua tarvitaan, jotta hyvinvointi ei romahda. "Emmä vihaa yrittäjiä. Mähän olen itsekin lauluntekijänä ja muusikkona yrittäjä. Tuusulantielle asetetusta kamerasta voi nähdä, että joka autossa istuu yks ja puol ihmistä. Tässä olis jollekki startup-firmalle applikaatioidea siihen, että miten ne autot saataisiin täyteen." Jopa hipit tappelevat keskenään siitä, voiko nollakasvua vaatia. "Monet köyhät äänestää kokoomusta, koska se on legitimoinut menestyksen. Vasemmisto työkeskeinen maailmankuva: pitäisi saada enemmän aikaa. On liian kiire, ei ehdi levätä, ei ehdi elää. Oletko vähentänyt töitä jaloista syistä vai siksi, että sun ei tarvitse tehdä töitä? "Työstä luopuminen voi olla vasemmistolainen teko. Jos mun ei ole pakko ottaa vastaan teatterityötä, eiks olis parempi, että sen saa joku sellainen joka tarvitsee sen palkan?" "Myönnän, että on aika hasardii sanoo näin, mutta pieni Paavo Haavikko kuiskuttelee mun olkapäällä. Haavikko oli bisnesmies." Sen ydinaiheita olivat sahateollisuus ja raha. "Haavikon metodi oli se, että ensin pitää järjestää taloudellinen riippumattomuus. Taloudellisesta riippumattomuudesta käsin järjestetään taiteellinen, aristokraattinen riippumattomuus, jonka turvista voi huudella kaikkea." Pöh. Jos sä heität pöytään Haavikko-kortin, mulla on hihassa Adorno. Se on saarnannut, että todellinen intellektuelli puree jokaista kättä eikä miellytä ketään riippumatta siitä, mikä hänen oma tilanteensa on. "No kenen käsiä Haavikko muka suuteli?" Sä puhut turvasta käsin. Viimeistään kun sä hankit lapsia, jou-
haastattelevani Uusivirtaa. Olavi, luuletko sä olevasi jotenkin hyvä? "Mitä tulee bonoiluun, mä olen vuosia ollut mukana vain anonyymisti." "Golfin pelaaminen klinikan kummeissa näyttää jotenki rivolta ja vinksahtaneelta. Tulee mieleen Ibsenin näytelmät, hymyillään vieraille haudanhiljaisen unelmakodin portailla." Mä vihaan niitä kummeja. Mutta liittyiskö kollegani epäluu-
24
2
2012
JÄÄHALLI, 30.1.2012. Uusivirta Pekka Haaviston tukikeikalla Anssi Kelan kanssa laulamassa Bob Dylanin biisiä Like A Rolling Stone (vas.). Juuri Olavi keksi pyytää Ultra Bran (oik.) konsertin pääesiintyjäksi.
dut tinkimään sun periaatteista. "No joo, siinä vaiheessa voi olla että nää mielipiteet liudentuu, mutta ajattelin sinnitellä, käyttää ehkäisyä." Olavi virnuilee. ottaa O"Jari Halonenhuikan punkkulasistaan. on täysin tinkiL AV I
avokämmenlitsarin. Anna mä näytän sulle." Joo, näytä vaan. mittaa oikeaa etäisyytO tä.kulmakarvojaan. Kun avoNaapuripöydän mies kohottaa
L AV I
mätön tyyppi", Olavi miettii. Hän viittaa teatteri- ja elokuvaohjaaja Jari Haloseen, joka tunnetaan teatteripiireissä äärimmäisestä ankaruudesta työryhmäänsä kohtaan. Hän on ohjannut kulttimainetta nauttivia elokuvia, kuten Joulubileet ja Aleksis Kiven elämä. Olavi tutustui Haloseen muutama vuosi sitten työn merkeissä. "Yle anto Haloselle miltsin Kalevalan filmaamista varten. Olin siinä Kullervoa näyttelemässä. Kuvauksista on nyt neljä vuotta. Kyllä se joku päivä valmistuu." Halonen on kova antamaan potkuja. Kelaa nyt jos on perhe elätettävänä! Mä inhoan autoritäärisiä ohjaajia! "Kyllä sullakin on sellainen maine, että vaadit näyttelijältä." "Mikä mua vituttaa teatterissa on se, että kaikilla pitäs olla koko ajan kivaa. Että ois kiva demokraattinen päätöksenteko ja ensemble-henki. Semmoset proggikset ja jutut, jotka mua on sykähdyttäneet, ovat usein aika autoritaarisen ohjaajan katseen alla syntyneitä. Näyttelijöiltä pitää vaatia kaikki. Teos on tärkein." Tyhmä ei ole se, joka vaatii vaan joka suostuu. "Halonen pisti litsareita naamaan ohjatessaan, että näyttelijät sais kiinni oikeesta fiiliksestä." Onks Jari Halonen lyönyt sua? "No ei nyt nyrkillä varsinaisesti. Se anto vaan sellasen isällisen
kämmenlyönti läjähtää oikealle poskelleni, ehdin ajatella, että tämä haastattelu taisi juuri saada hyvin erikoisen käänteen. Lyönti on klassinen teatterilitsari, se ei
Ai vittu, toi sattu. Nyt sä oot mulle velkaa. "Okei, anna vaan." Viereisen pöydän naiset kääntyvät kauhistuneena katsomaan, kun etusormeni iskeytyy Olavin kovaan kalloon. Hahahaa! etenee. Olen hetI keä aiemmin paasannut kultOlaville, että me arvoliberaalit
LTA P Ä I VÄ
ppujen ärki lo ää vaan "J i riitt lopuks miseen." kuole
satu, mutta ääni on vaikuttava. Se on teatterilaisille tuttu ja kotoisa kuin kupillinen maitokahvia. Ai saatana toi sattu! "No niin, nyt sä pääset sanomaan, että mä löin naista", Uusivirta hekottelee. Vittu sä löit naista! "Tyhmä ei ole se, joka vaatii vaan se joka suostuu." Auh. "Okei okei, sä saat lyödä mua takasin." näyttävän avoH kämmenlyönnin pöydissä laajalla kaarella, päät läheisissä
U I TA I S E N
alkavat kääntyillä. Olavi purskahtaa epäuskoiseen nauruun. "Vittu, sä löit paljon kovempaa!" Niin löinkin, sori. "Onks toi joku sellai juttu että naiset saa lyödä miehiä nii lujaa ku niitä huvittaa. Sä olet mulle velkaa luunapin ton jälkeen." Okei. Niin oonki. Anna tulla. "Tossa."
tuuritoimijat olemme aina kaikkein ankarimpia toisillemme. Miksi mä vaadin sulta kokonaisvaltaista omistautumista yhteiskunnalle? Eihän siihen pysty kukaan. "Ymmärrän sen, että sua ärsyttää se, että me hymyillään niin paljon, mutta se voi johtua siitä, että me ollaan opittu, että jos ei hymyile, ei saa töitä", Olavi sanoo lopulta. Olavi kuuluu niihin taiteilijoihin, jotka ovat alkaneet puhua moraalista ja arvoista. Minun korviini se kuulostaa haihattelulta. Meidät Suuren laman aikaan 90-luvun puolivälissä kouluputkesta ulos tulleet peloteltiin hiljaisiksi sillä, että jos ryttyilemme, emme saa töitä. Ihmisoikeudet ja ideologiat ovat meille luksusta. Jos me yli kolmekymppiset ollaan äänettömiä, te alle kolmekymppiset laskelmoitte portfolio kädessä joka askeleen. Politiikka on teille elitististä pelleilyä! Lähden ostamaan Voiman laskuun pullon hyvää punkkua pöytään Olen ollut S somassa Q-teatterissa katOrlandoa. Esityksen on sovittanut
Y K S Y 2009.
tyksen näyttelijöistä on Olavi. Pöyristyn, kun fiksuna pitämäni näyttelijä on sitä mieltä, että uskonnot ja usko tekevät hyvää. Leikkelen huolellisesti pieniä haarukallisia caesar-salaatistani ja murskaan Olavin argumentit mahdollisimman sivaltavasti. Huomaan jossakin vaiheessa, että Olavi näytää nuupahtaneelta. Illan jälkeen välimme ovat kohteliaat, mutta emme ajaudu sen syvällisempiin keskusteluihin. oi" kein hyvin", Olavisen illanRytsanoo missä.
J O O , M U I S TA N
"Mä muistan, kuinka sun silmiä ympäröivät lihakset kurtistuivat niin, että sen näki, että sä olit tunteen vallassa. Sulla oli tunteenomainen suhde uskonasioihin." Näytänkö epäuskoiselta? "Miksi aina puhutaan silmistä. Ne on vaan ne munat! Vittu silmänympäryslihakset, ne on ne
todelliset silmät." "Sä sanoit mulle, että Olavi, mikset valitse humanismia, siinä on kaikki uskonnon hyvät puolet mutta ei tarvitse uskoa, että lehmät lentää." Sulla on hyvä muisti. "Niin on. Mähän en koskaan sanonut varsinaisesti, että olisin uskossa, sä vaan tulkitsit niin." "Uskon, että ainoa mikä estää mua tappamasta itseäni on usko siihen, että on mielekästä elää. Sitä ei voi perustella järkisyillä. Jos sä päädyt perustelemaan kaikkea järkisyillä, niin sä päädyt siihen, että on parempi vetää itsensä jojoon." "Ehkä mä olen uskonnollinen ihminen jollain tavalla. Järki loppujen lopuksi riittää vaan kuolemiseen. Elämä on menetysten sarja." Uskossa oleminen on raukkamaista! Jos sä pääset taivaaseen, niin miks vaivautua tosissaan muuttamaan mitään?
YLEISÖPALAUTE
K I I R E H D I N Kaapelitehtaalta
ja ohjannut kurssikaverini Anna Viitala. Esityksen jälkeen lähden työryhmän kanssa ravintola Manalaan litkimään viiniä. Yksi esi-
Hakaniemen Rytmi-baariin. Bongaan kuvattavan jo ikkunan läpi, kun hän viuhtoo vimmatusti käsillään ja suupielet vaahdossa. Imitoin viuhdontaa ikkunan läpi takaisin tervehdykseksi ja purjehdin sisään baariin. Baari on torstai-iltapäiväksi yllättävän täynnä, mutta porinan yli kantautuu toimittaja Susanna Kuparisen karjunta, hän on noussut pystyyn ja huutaa naama punaisena haastateltavalle: "...miten sä voit olla noin helvetin naiivi!!" Ryntään pöytään ja kosketan haastateltavan olkapäätä ikäänkuin suojellakseni häntä ja
olen aikeissa ottaa hänet selkäni taakse suojaan selvästi seonneelta toimittajaltamme. "Otetaas kuule Sussu iisisti" sanon, mutta yllätyksekseni haastateltava hymyilee ja kertoo juuri lyöneensä Susannaa. Tilanne rauhoittuu. Järjestän vessan eteisen valokuvausstudioksemme. Olavi palaa kuvausten jälkeen pöytään ja taisteluparin mesoaminen jatkuu poistuessani helmikuiseen iltapäivään.
Klaus Welp
Voiman AD & valokuvaaja.
RAHAPOTTI. Konsertti tuotti 85 000 euroa. "Me kerättiin enemmän rahaa Haaviston kampanjalle kuin kaikki ammattiliitot yhteensä", Uusivirta kertoo.
2
2012
25
KYYNIKON HAAVISTO-HURMOS.
"Mun mielestä helsinkiläisellä kulttuuriväelläkin on oikeus osallistua politiikkaan", Uusivirta sanoo. (Toim. huom.) tarkkasilmäinen lukija saattaa tunnistaa punaposkisen ja vähemmän kyynisellä tuulella olevan toimittaja-ohjaajan kuvassa oikealla.
"Toi on uskonnottoman vasemmistolaisen toteamus", Olavi tiuskaisee. Elämän ankaruuden tajuaminen ja kaiken väistämätön loppuminen tekee elämästä runollista. Se tekee meistä vitun paljon nöyrempiä ja lempeämpiä. "Kato ulos tosta ikkunasta, kato", Olavi rypistää kulmiaan kiukkuisena. "Nääksä ton tytön tuolla, joka just juoksee tosta ohi? Mitä se tyttö näkee?" Olavi viuhtoo. Harmaaseen toppatakkiin pukeutunut tyttö kompuroi katse jalkoihin painettuna ruskeassa mujussa. Sähkötolppaa reunustaa kusirantu. Olavi osoittaa ravintolaa vastapäätä seisovaa beessiä, 90-luvun alussa rakennettua kaakelipintaista taloa, josta pääsee Hakaniemen metroon. "Mitä sä näet tuolla. Kinoksia, rumia elementtitaloja. Kallion virastotalon, embäätshyysset-i-bäriHELL, saatana. Kun sä katsot tota taloa, niin sä haluat kuolla!" "Sun on pakko uskoa johonkin, Susanna, tajuuksä. Sä saarnaat humanismista ja demokratiasta. Mutta entäs usko, toivo, rakkaus? Humanismi ja demokratia eivät sisällä mitään näistä", Olavi nousee seisomaan ja huitoo käsillään. Hys, hys, ihmiset tuijottaa, sä huudat vitun lujaa. "Älä nyt vittu hyssyttele siinä. Sussu saatana, kato nyt tonne ulos, siellä on likasta lunta, paskasia kinoksia, paskasia! Ainoo järkevä teko ois tappaa itsensä!" Sulla on varauloskäynti. Jos elämä käy liian ahdistavaks, kaikki ei olekaan tässä. Miten sä voit olla noin naiivi! Lehmät ei lennä, saatana! Olavi räjähtää nauramaan. Voiman valokuvaaja ilmestyy pöydän viereen ja tilanne keskeytyy.
Punaviini A degaliin.seitinohuen iltapäituottaa vän Olavi tuijottaa ulos
UR INKO L A SK EE.
ikkunasta ja näkee pahoja enteitä. Ihmiset juoksevat raitiovaunuun, mutta eivät tiedä miksi. "Miksi sä olet niin pettynyt ja surullinen?" Olavi kysyy yhtäkkiä. Onko sun uuden levyn kepeys jonkinlaista angstin kompensointia? "Ei oo. Mä olin aallonpohjassa, kun tein kolmatta levyäni Minä olen hullu. Sen nimi sanoo kaiken", Olavi toteaa kuivasti. Vuonna 2008 ilmestyneen levyn kappaleet eivät säteile hilpeyttä: "Tyhjiä sanoja", "Viimeinen kesä", "Synnyin tappamaan". "Mulla on ollut hyvät vibat viimeiset kaksi vuotta, koska mä olen elänyt porvarillisessa elämänvalheessa. Bergmanilaisessa elämänvalheessa." Sä asut Etelä-Helsingissä ja oot rikas, ja just nyt me juodaan punkkua, jonka joku muu maksaa. Meillä kummallakaan ei ole mitään hätää. "Kyllä sä voit olla ihan tyytyväinen siihen, mitä olet saanut aikaan. Silloin kun mulla on ollut raskainta, niin elämä on tuntunut merkityksellisimmältä." Euro saattaa romahtaa. Olavi tirskahtaa. "Siksi mä tein tolle uudelle levylle sen biisin Oodi ilolle. Mä koen jonkunlaista perverssiä odotusta siitä, että se sattuis olemaan vaikka kesähitti ja se sois radiossa samaan aikaan kun euro tulee alas." Olavin otsassa loimottaa kirkkaanpunainen jälki kohdassa, johon luunappi osui. Hahaha! Näkisit ittes! Jeesus, mä pahoinpitelin haastateltavan. palaa pöytään kahden O"Se, mikä tässä ajassa on radiison punkkulasin kanssa.
L AV I
kaalia, on ajatus hedonismin suitsimisesta", Olavi toteaa ja kertoo arvostavansa tästä syystä esseisti Antti Nyléniä. Sä ihailet kaikkia sellasia tyyppejä, jotka ei ole tehneet sukupolvikapinaa. "Nylénillä on poleemisia ajatuksia, jotka se kärjistää huippuunsa ja elää niiden mukaan. Jos ajatellaan esimerkiks vegaanikysymystä, niin aika iso osa meistä ajattelee, että kun se valokuva tulee esiin, jossa mulla on nahkakengät niin kaikelta putoaa pohja." "Syy miksi me ollaan epätoivoisia ja voidaan henkisesti niin huonosti johtuu siitä, että me ollaan saavutettu vapautumisen ja kaikkinaisen emansipaation huippu!" Kyllä me silti kuollaan, ja rakkaus ei riitä. "Niin, mutta se me voidaan lakaista maton alle", Olavi toteaa tyytyväisenä. "Tärkeintä olis, että me asetettaisiin itsellemme rajoja, ja kiristettäisiin moraalisesti nyörejä." Sun sukupolvi on reaganismi miinus kuluttaminen! Te olette niin individualismin ja konservatiivisuuden läpitunkemia, että teille isänmurha on kyseenalaistaa työ ja kuluttaminen. "Oot oikeessa, siksi Nylén on niin suosittu. Se on löytänyt oman seurakuntansa." Mä taas kaipaan uusharmauden aikaa. Että oltais tylsiä! Rakenteet tuo turvaa. Byrokraatit tekee vitusti hyvää työtä. Olavi miettii hetken. "On vasemmistolaista ajaa Skodalla, vaikka vois ajaa Audilla ja vaikka itse asiassa uusvasemmistolaista olisi olla ajamatta ollenkaan. Ja arvaa mitä, Kataisen auto on Skoda. Oisko toi uusharmautta?" Maltilliset kokoomuslaiset on enemmän vasemmalla kuin
KRITIIKKI
" N O T M Y cup of tea", ajattelen
kuunnellessani Olavi Uusivirran uutta levyä ensimmäistä kertaa. Elvis istuu oikealla on pintatasoltaan kevyt ja hilpeä. Hattarainen. "Materiaali valikoitui noin 30 biisistä. Kaikki biisit ovat duurissa, paitsi viimeinen", Uusivirta kertoo. Kaiken jälkeen olet kaunis -biisikään ei ole mikään murhaballadi, vaan sen melankolia sohii aivoja keskivertoa monimutkaisemmin.
U S E A M M A N kuuntelukerran
sovituksellisia ja sanoituksellisia lainoja."
TÄTÄ L E V YÄ tarvitaan nyt. Kevät on julma. Suurin osa pikkulinnuista kuolee maalishuhtikuussa. Lisääntyvä valo huijaa tiput kuvittelemaan, että elämä helpottaa, ja ne alkavat riehua, vaikka vararavinto on käytetty ja uutta safkaa ei heru vielä viikkoihin Jos tämä on osa popin auringonlaskua, hautajaisista tulee hyvät bileet. Koska Olavi on tuttava, en voi antaa viittä tähteä, koska se katsottaisiin höveliydeksi. Kolme tähteä olisi ylikriittisyyttä. Siksi tähtiä neljä. Jokainen voi päätellä, onko totuus viisi vai kolme.
jälkeen purkkapop alkaa kuoriutua kuin sipuli. Se sisältää runollisia juonteita, ja levyn yllä on vähän haikea auringonlaskun tunnelma. Nuoruus katoaa. Mitä jää ikävä, mikä on uutta hyvää? Ehkä kyse on sovituksista, niiden spektaakkelimaisista käänteistä, jotka nostavat biisit ilmaan ja tekevät niistä eeppisiä. Pidän lukuisista musiikillisista viitteistä Bowieen, Röyhkään, Yariin jne. "Se on aina ollut mun tyyli, levyni sisältävät satoja intertekstuaalisia viitteitä. Poppi on varastamista, eli sävellyksellisiä,
Susanna Kuparinen
Olavi Uusivirta: Elvis istuu oikealla. Johanna 2012. Ilmestyy maaliskuun puolivälissä.
monet demarit. "Mut se on vasemmistolaisen ajattelun tulevaisuus. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vasemmisto ei ole vironnu vielä, vuonna 2019 alkaa näkyä merkkejä, ja 2023 ne ideat tulee lihaksi." "Pitkässä juoksussa vasemmistolaisuuden nousu on kristallisoitunut silloin." Hohohoo, sä sanoit pitkässä juoksussa. Sä oot kännissä! Me ollaan molemmat. Alussa
sä korjasit sen lennossa, nyt sä et ees huomannut että sä sanoit sen. Mä lopetan muistiinpanojen tekemisen tähän.
Kirjoittaja on Voiman toimituspäällikkö & teatteriohjaaja. Esa Leskisen artikkeli Taide pelastaa s. 39. Härmä-elokuvan arvio s. 56. Voiman kuvareppari Haaviston tukikeikasta Fifissä. Löytyy hakusanalla Haavisto-hurmosta.
26
2
2012
Itku pienestä verosta
TEKSTI KUVITUKSET
MATTI YLÖNEN KLAUS WELP
UROOPAN
k o m i s sio esitteli syyskuussa 2011 ehdotuksen EU:n rahoitusmarkkinaverosta, joka kattaisi osake-, velkakirja- ja johdannaismarkkinat mutta ei varsinaista valuuttakauppaa. Suomen hallitus tukee rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa EU:ssa. Suurvalloista Saksa ja Ranska kannattavat veroa, Britannia ei. Ranskan presidentti Sarkozy lisäsi vuoden 2012 alussa vettä myllyyn ilmoittamalla Ranskan ottavan jonkinlaisen rahoitusmarkkinaveron käyttöön vaikka yksin. Vaihtoehtoja on siis monta: yksittäisten maiden veroista koko EU-alueen laajuiseen veroon. Komission esitys on melko laaja, mutta voisi olla vielä kattavampi. Pääkirjoitustoimitukset aktivoituivat Sarkozyn ilmoituksen jälkeen nopeasti. Kaleva, Aamulehti, Ilta-Sanomat, Pohjalainen, Hämeen Sanomat ja Savon Sanomat tyrmäsivät kaikki pääkirjoituksissaan EU:n komission esittämän rahoitusmarkkinaveron.
R A H O I T U S M A R K K I N A V E R O S TA
E
volyymi on kasvanut nopeasti. Johdannaisilla tarkoitetaan esimerkiksi tulevaisuudessa realisoituvia kauppasopimuksia. Jopa konservatiivisista talousnäkemyksistään tunnettu Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on viime vuosina kääntynyt kannattamaan erilaisia pääomakontrolleja. Veron on epäilty olevan Maastrichtin sopimukseen sementoidun pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteen vastaista. Perustelu ei ole aukoton. "Euroopan tuomioistuin on tehnyt jo ainakin patenttien kohdalla poikkeuksen vapaaseen liikkuvuuteen. Argumenttina on tällöin ollut, että periaatteesta voidaan joustaa, kun sitä pidetään yleisen edun vastaisena", aihetta Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepassa seuraava Eva Nilsson toteaa.
Rahoitusmarkkinaverosta tehtiin mörkö. Faktat rytisivät, kun veroa riepoteltiin suomalaissanomalehtien pääkirjoituksissa alkuvuodesta 2012. Monet väitteet syötettiin finanssialan lobbareilta.
Osakemarkkinat jättävät Euroopan
Lehdissä useimmin esiintynyt vasta-argumentti verolle oli kaupankäynnin karkaaminen Ruotsiin tai muualle veron sovellusalueen ulkopuolelle. "On vaikea kuvitella, että Tobinin veromalli toimisi hyvin, ellei siihen saada mukaan kaikkia keskeisiä talousmahteja. Rahalla kun on taipumus pesiytyä sinne, missä sitä vähiten häiritään", veroa periaatteessa kannattaneen Kalevan pääkirjoituksessa todettiin. Lähes kaikki lehdet kutsuivat veroa Kalevan tavoin virheellisesti Tobinin veroksi tai valuutanvaihtoveroksi. Savon Sanomat huolestui pääkirjoituksessaan 14. tammikuuta
tunnetaan monta muotoa. Tobinin veron ajatus oli verottaa valuuttakauppaa. Tällainen valuutanvaihtovero oli laajan keskustelun kohteen Kaakkois-Aasian vuoden 1997 valuuttakriisien jälkeen. Viime vuosina puhutun rahoitusmarkkinaveron painopiste taas on säätelemättömissä johdannaismarkkinoissa, joiden
2
2012
27
Ruotsista ja Britanniasta. "Britanniasta voisi kehkeytyä eurooppalaisittain rahoitusmarkkinaveroparatiisi", lehti pelkäsi. Ylen haastattelussa Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi näki vaarana muun muassa sijoittajien "kiihtyvän paon" Helsingin pörssistä. "Kaupin mukaan veron piirissä olevat maat menettäisivät käytännössä kaupankäyntiään muille maille. Hänen mukaansa sitä kautta veropohja murenisi ja kokonaistaloudellinen vaikutus saattaisi jäädä jopa negatiiviseksi", Yle uutisoi 7. tammikuuta. Pohjalaisessa (12.1.) aihetta kommentoi Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Panu Kalmin. Hänen mukaansa "[r]ahoitusmarkkinavero todennäköisesti vähentää kaupankäyntiä, ja voi houkutella yrityksiä listautumaan muualle."
Vai jättävätkö sittenkään?
Pankkien analyytikoiden, kansantaloustieteilijöiden ja anonyymien pääkirjoitustoimittajien ar-
gumentit ovat pysyneet samansuuntaisina vuodesta toiseen. Tilanne mutkistui loppuvuonna 2011, kun auktoriteettina pidetty Euroopan komissio lähti kannattamaan veroa lakialoitteessaan. "Taustalla olivat myös EU:n komission aiemmat pohdinnat rahoitusmarkkinaveron mahdollisuuksista. Voidaan siis ainakin jollain tapaa väittää, että mukana on aloitemonopolin käyttäjä, komissio", Helsingin Sanomat linjasi. Komission "pohdinnat" oli loppuvuonna 2011 esitetty laaja lakiesitys rahoitusmarkkinaveron käyttöönottamiseksi. EU:n verokomisaari Algirdas Semeta on ajanut sitä kesästä 2011 alkaen yhtä suurella palolla kuin Olli Rehn nollasummabudjetteja. Hesarin pääkirjoituksen kritiikki komissiota kohtaan oli poikkeus lehden yleisestä linjasta. EU:n komissio mainittiin esimerkiksi Hesarin vuoden 2011 pääkirjoituksissa yhteensä 45 kertaa ja vain kerran negatiivisessa valossa. Silloin komissio oli ehdottanut julkisen luottoluokituslaitoksen perustamista finanssikriisissä ryvettyneiden yksityisten luokituslaitosten rinnalle.
upin ora Ka No "Piia- an veron muka olevat piirissä ttäisivät ene maat m käyntiään n kaupa aille", Yle m muille isoi 7.1. uut
Muissa yhteyksissä lehti kehui komission "taloudellista tietämystä ja valtaa talouden koordinoinnissa" sekä kuvasi sitä "pienen kansan parhaaksi puolustajaksi". Uutispäivä Demari erottui pääkirjoituksellaan muiden joukosta. "Euroopan komissio on valmistellut alustavan esityksen siitä, miten vero voitaisiin toteuttaa niin, että minkään 27 jäsenmaan alueella toimiva arvopaperivälittäjä ei voisi siirtää liiketoimiaan Lontoon Cityyn tai muihin veroparatiiseihin. Komission esitys lähtee kotipaikka-oletuksesta, jolloin kaikki eurooppalaisten
välittäjien kaupat olisivat veronalaisia, vaikka ne tehtäisiinkin New Yorkissa, Lontoossa, Hong Kongissa tai Macaossa", Demari tiesi kertoa. Demarin esiin nostama kotipaikkaoletus on keskeinen seikka, sillä se vie pohjan monilta kaupan pakenemiseen liittyviltä möröiltä. Eurooppalaiset välittäjät eivät pysty pakenemaan veroa korkeintaan kuin muuttamalla kotipaikkansa pois veron toimialueelta, mikä on hyvin raskas toimenpide. Lontoossa on käytetty menestyksekkäästi 0,5 prosentin veroa osakekaupalle. Sen kiertäminen on estetty verottamalla kaikkea kauppaa, jota on käyty Lontoossa liikkeelle lasketuilla osakkeilla. Lontoon esimerkki on vahva argumentti veron puolesta. Kaikista tehokkain EU:n vero olisi, jos se yhdistäisi Lontoossa käytetyn mallin Demarin kuvaamaan kotipaikkaoletukseen.
Vai siirtyvätkö sittenkään?
UUTISANKKOJA VERON TUOTOISTA
A A M U L E H T I kertoi 10.1. pääkir-
joituksessaan, että "veron taloudelliset hyödyt eivät päätä huimaa, ja että asiaa liioitellaan puoleen jos toiseenkin." Katsotaan, miten on. "Komissio on laskenut, että jos vero olisi osake- ja arvopapereiden kaupasta 0,1 prosenttia niiden arvosta, EU keräisi vuodessa 57 miljardia euroa. Johdannaisten myynneistä tulisi lisää", totesi Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 12.1. Tämä ei pitänyt paikkaansa, sillä 57 miljardin laskelmassa oli mukana johdannaiskauppa. Kahden viikon päästä julkaistussa uutisjutussa tieto oli oikein. Mitä komissio on todella sanonut? Lakiesityksessään se arvioi, että veron vaikutus EU:n bruttokansantuotteeseen on 1,76 prosentin verran negatiivinen 10 vuoden ajalle jaettuna. Vuositason vaikutus jäisi tällä laskelmalla siis minimaaliseksi.
M I S S Ä Ä N tarkastellussa medi-
Rahoitusalan tilaaman selvityksen mukaan todennäköisempää on, että bkt laskee kaksi prosenttia." Finanssialan keskusliiton Majuri puhuu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 30.1. Oxerasta "riippumattomana tutkimuslaitoksena". Majurin mukaan Oxera on arvioinut finanssitransaktioveron kannustavan finanssilaitoksia siirtämään toimintojaan EU:n ulkopuolelle esimerkiksi tytäryhtiöitä perustamalla. Oxera teki raportin tilaustyönä kahdelle rahoitusalan etujärjestölle. Toinen niistä oli Nordic Securities Association. NSA:lla on sen verkkosivujen mukaan neljä jäsenjärjestöä, joista yksi on Finanssialan keskusliitto.
A A LT O -Y L I O P I S T O N profes-
omista. Toimia pidettiin epäonnistuneina. Keskeinen ongelma sekä komission että Oxeran laskelmissa on, että veroa analysoidaan vain sen rahoitusmarkkinayrityksille aiheuttamien haittojen näkökulmasta. Komissio on sittemmin huomannutkin tämän, ja on alkanut puhua myös kasvusta, jota kerätyillä verotuloilla saadaan luotua.
C E N T R E F O R Economic and Po-
assa ei uutisoitu lausuntoa, jonka verokomisaari Algirdas Semeta antoi 22.1. kansainvälisessä toimittajatapaamisessa. "Vaikutukset tulevat olemaan mitättömiä. Uusimmat, pian julkaistavat laskelmat osoittavat, että lasku jää alle yhteen prosenttiin. Komission alkuperäiset laskelmat olivat epätarkkoja", uutisoi konservatiivinen Handelsblatt-lehti toimittajatapaamista saksalaiselle yleisölle. Helsingin Sanomat (26.1.) viittaa Oxera-konsulttitoimiston arvioon, jossa komission vuoden 2011 "laskelmaa pidetään optimistisena.
sori Pentti Haaparanta toteaa valiokuntalausunnossaan, että "olemassa olevan tiedon perusteella näyttää siltä, että transaktioveron tuotot ovat paljon alhaisemmat kuin EU:ssa on arvioitu". Lähdettä tähän hän ei esitä. Hankenin rahoituksen professori Timo Korkeamäki esittää omassa valiokuntalausunnossaan, että komission esityksen taustalla on monia epävarmuustekijöitä. "Esimerkiksi verotuoton puolittuminen odotusarvoista ei olisi vielä suuri yllätys." Korkeamäki ei esitä lähdeviitteitä, mutta vetoaa yleisesti Ruotsin 1980-luvun kokemuksiin sekä finanssikriisin jälkeisiin arvopapereiden lyhyeksi myynnin rajoituksiin. Kyse on sellaisten osakkeiden myynnistä, joita ei myyntihetkellä
licy Reserach -tutkimuslaitoksen Dean Baker kiinnittää blogissaan huomion kolikon toiseen puoleen: "Entä jos Steve Jobs olisi käyttänyt koko uransa johtaen soijapapujen futuureilla keinottelevaa hedge-rahastoa? Komission esityksen mukaan tällä ei olisi ollut mitään negatiivista vaikutusta ympäröivään talouteen." Haaparanta tunnistaa valiokuntalausunnossaan tämän kritiikin ja pohtii, onko finanssisektorin koko taloudessa kasvanut liian suureksi. "Veron vastustajilta soisi kuulevan konkreettisia ratkaisumalleja siitä, mitä tulisi tehdä. Finanssikriisi osoitti, että markkinoiden itsesäätely ei ainakaan toimi", toteaa Matti Tuomala. Samoilla linjoilla on Maailmanpankin entinen pääekonomisti, Bill Clintonin talousneuvonantajien puheenjohtajana työskennellyt Joseph Stiglitz. Stiglitz on ollut transaktioverojen valovoimaisimpia puolestapuhujia Kaakkois-Aasian vuoden 1997 kriisin jälkipyykistä lähtien ja tutkinut aihetta.
matti Ylönen
Niin, Ruotsi. Rahoitusmarkkinaveroa koskevassa keskustelussa nostetaan aina esiin Ruotsissa vuosina 19841991 käytössä ollut epäonninen rahoitusmarkkinavero. Se johti kaupankäynnin siirtymiseen Lontooseen ja sellaisiin arvopapereihin, joita vero ei kattanut. Ruotsin veromalli verotti alkuun osakekauppaa 0,5 prosenttia myyjän ja ostajan puolelta yhteensä siis yhden prosentin verran. EU:n suunnitelmissa on ollut 0,51,0 prosentin suuruinen vero. "Verotulot jäivät pettymykseksi. Vuonna 1986 prosenttiyksikkö päädyttiin kaksinkertaistamaan. Noin 60 prosenttia ruotsalaisesta osakekaupasta siirtyi Lontooseen", todetaan muistiossa, jonka Ruotsin sosialidemokraatit laativat Ranskan ulkoministerille Jean Leonettille loppuvuonna 2011. Suomalaispankit Toisessa vaiheessa veroa laasiirtyvät Ruotsiin... jennettiin osaan johdannaisista Hufvudstadsbladet oli tammikuus- sekä valtion velkakirjoihin. Tulos sa Demarin lisäksi ainut sanoma- ei tyydyttänyt. lehti, joka kannatti veroa pää"Ruotsalaisilla arvopaperikirjoituksessaan. Sen optimismi markkinoilla oli näille arvopapehimmeni huomattavasti 13. tam- reille täydellisiä vastineita, jotmikuuta julkaistussa uutisjutus- ka eivät kuuluneet veron piiriin", sa. Lähteinä toimivat kahden muistio kertoo. pankin analyytikot. Ruotsin esimerkki on tärkeä, "Aiemmat kokemukset ve- mutta lähinnä sen ongelmien roista eivät ole lupaavia. Kaup- välttämisen näkökulmasta. Kopa valuu muualle, jollei veroa missio toteaa omassa esimerkisoteta samaan aikaan käyttöön sään selvästi, että "veron sovelkoko maailmassa, tai vähintään lusala on laaja. Se pyrkii kattaEU:ssa", totesi Sampo Pankin maan kaupankäynnin kaikenpääekonomisti Pasi Kuoppamäki. tyyppisillä rahoitusinstrumenKuoppamäki pelkäsi, että ve- teilla, sillä monet instrumentit ron käyttöönotto johtaisi liike- ovat käytännössä korvikkeita toitoiminnan siirtymiseen Ruotsiin. silleen." Aktian pääekonomisti Timo TyrLaaja veropohja on edellä väinen säesti. mainitun kotiIlta-Sanomat paikkaoletuksen pelkäsi pääkirtajilta lisäksi toinen kesvastus keinen ero aiemjoituksessaan 11. "Veron kuulevan paan Ruotsin vetammikuuta, eti sois roon verrattuna. tä "Tobinin vero isia ett tekisi uusia verokonkre alleja Yksikään lehti tai paratiiseja". asiantuntija ei sum ratkai itä tulisi tuonut esiin tätä "Finanssialan keskusliiton toikomission esityksiitä, m ä." mitusjohtaja seen sisältyvää tehd Piia-Noora Kaupoleellista piirrettä. Liiketoiminnan pako Suomespi varoittaa, että vain euroalueen kattava vero olisi Suomelle hai- ta Ruotsiin ei olisi läpihuutojuttu tallinen, koska se suosisi Ruot- myöskään siksi, että kyse saatsia", lehti varoitti. taisi olla laittomasta veronkierSavon Sanomat jakoi pääkirjoi- rosta tai siitä voitaisiin tehdä sellaista. tuksessaan saman huolen. "[V]ieläkin huonompi uutinen on Ruotsin kielteinen kanta. FiAkatemia tarttuu nanssialan asiantuntijat ovat varoittaneet, että vain euroalueen Ruotsi-korttiin kattava vero olisi Suomelle hai- Kotipaikkaoletuksen puolustustallinen, koska se suosisi Ruot- ta ei ilmeisesti kuultu myöskään sia", lehti linjasi. eduskunnan talousvaliokunnas"[V]eron rakenteelliset seura- sa. Suomen Kuvalehti kertoi 16. ukset olisivat Suomen kannalta tammikuuta Hankenin professoerittäin haitalliset. Veron käyt- rin Timo Korkeamäen ja Aaltotöönotto loisi verorajan Suomen yliopiston professorin Pertti Haaja Ruotsin välille, mikä vaikuttai- parannan olleen eduskunnan tasi välittömästi finanssialan yri- lousvaliokunnan asiantuntijoina tysten sijoittautumispäätöksiin", rahoitusmarkkinaverosta. totesi FKL:n Tuomas Majuri 30. "He murskasivat komission artammikuuta Helsingin Sanomissa. gumentit", artikkelissa todettiin.
28
2
2012
RAHOITUSMARKKINAJOURNALISMIN ABC
O T S I K O N sanahirviö, rahoitus-
markkinajournalismi, ei ole helppo laji. Virheitä syntyy jokaiselle. Itse julkaisin vähän aikaa sitten taulukon, jossa miljardien sijalle oli lipsahtanut anglismi, biljoona, eli kolmen nollan virhe. Silloin kiroillaan ja tehdään punastellen oikaisu. Rahoitusmarkkinaveroa koskeva journalismi on kuitenkin siitä erikoinen alalaji, että erityisesti pääkirjoituksissa voi Suomessa laukoa melkein mitä huvittaa. Väärien termien käyttö on tavallista, ja mitä mielikuvituksellisimpia väitteitä vedetään esiin ilman mitään taustatukea. Oikaisuja ei tajuta pyytää, ja tuskin niitä tulisikaan.
S I L L O I N K U N oikeutusta ylipäänsä haetaan asiantuntijoista, ovat äänessä usein pankkien analyytikot tai finanssialan etujärjestöt, joilla on pelissä suuret taloudelliset edut. Kunnianhimoisemmissa jutuissa haastateltavat haetaan yliopistoista. Toisaalta ainakaan kansantaloustieteilijä Matti Tuomalan tietojen mukaan kukaan suomalainen kansantaloustieteilijä ei ole tehnyt aiheesta viime vuosina mitään omaa tutkimusta. Lisäksi "monet ekonomistit joita haastatellaan ovat asianosaisia, heidän riippumattomuutensa ei ole kovin ilmeistä", Tuomala toteaa puhelinhaastattelussa. Tässä artikkelissa tarkastelin
rahoitusmarkkinaverokirjoituksia yhden poikkeuksellisen aktiivisen kuukauden aikana. Vastaavia väärinkäsityksiä tai tarkoitushakuista vääristelyä on näkynyt vuosien varrella tasaisin väliajoin. Tilanne asettaa erityisesti pääkirjoitusten lukijoille suuria vaatimuksia, eivätkä uutisjutut päästä aina sen helpommalla.
M I K Ä TÄ M Ä N tilanteen on aihe-
U L K O P O L I T I I K A N oikea totuus
uttanut? Kysytään STT:n toimittajalta Jussi Lankiselta, joka kirjoittaa Vihreän Langan päätoimittajan Juha Honkosen kanssa Into-kustannukselle journalismin huonontumista käsittelevää Huonoja uutisia -pamflettia. "Mediayritykset kuuluvat Viestinnän Keskusliittoon, joka kuuluu Elinkeinoelämän Keskusliittoon. Suurten mediayritysten päätoimittajia istuu EK:n pöydissä, ja EK:lla on suora linja päätoimittajiin. EK:n ajatukset valuvat alaspäin pääkirjoituksiin. Toisaalta isojen lehtien päätoimittajat yleensä kuuluvat ylempään keskiluokkaan, ja moni heistä on valmiiksikin EK:n linjoilla", Lankinen toteaa. Yksittäiset toimittajat saavat kyllä Lankisen mukaan yleensä tehdä juttunsa kenenkään sensuroimatta, mutta näkökulmien ja haastateltavien saneleminen ylhäältäpäin on viime vuosina yleistynyt.
haettiin 1970-luvulla Tehtaankadulta, nyt pankkien analyytikoilta. Rahoitusmarkkinajournalismista on tullut eräänlaista tämän päivän suomettumista. Silloin ja nyt kuultiin myös valtavirrasta poikkeavia kantoja, mutta ne jäivät marginaaliin. Jostain syystä myös ulkomaille soittamiseen tuntuu Suomessa olevan suuri kynnys. On helpompi kilauttaa tutulle professorille Suomessa, kuin käydä läpi aihetta työkseen tutkivien tahojen mielipiteitä kansainvälisesti. Rahoitusmarkkinaverojen tämänhetkistä kärkitutkijaa Stephan Schulmeisteria kuullaan Brysselissä järjestetyissä kuulemisissa, mutta Suomessa hän on täysin tuntematon nimi.
P A L ATA A N V I E L Ä lopuksi pää-
"Tuottoarvio on epärealistisen suuri, koska vero voidaan kiertää tai sitä voidaan paeta EU:n ulkopuolelle", Kuvalehti kertoi. Katsotaan tarkemmin näitä valiokuntalausuntoja. Haaparanta vetoaa valiokuntalausunnossaan Maailmanpankin helmikuussa 2011 tekemään tutkimukseen. "Empiiristä tutkimusta transaktioverojen vaikutuksista ei ole paljoakaan, koska niitä ei ole käytetty paljon ja jos on, niin tietoaineistoa ei ole kerätty riittävästi", lausunto linjaa. Maailmanpankin tutkimuksessa ei kuitenkaan käsitelty komission nyt esittämää vaihtoehtoa, jossa laaja veropohja yhdistyy kotipaikkaoletukseen. Maailmanpankki ei ylipäänsä ole ollut keskeisessä roolissa viime aikojen verokeskustelussa, toisin kuin IMF, joka totesi veron olevan teknisesti toteuttamiskelpoinen vaikka ei sitä avosylin kannattanutkaan. IMF:n maaliskuussa 2011 julkaisema raportti Taxing Financial Transactions: Issues and Evidence esittelee yli 20 erilaista transaktioveroa. Stamp Out Poverty -järjestön tilaamassa tutkimuksessa esitellään puolestaan yli 40 rahoitusmarkkinoita koskevaa veroa. Toisin sanoen melko suuri otos maailman 196 valtiosta käyttää jonkinlaisia transaktioveroja. Monet niistä ovat olleet suurempia kuin nyt esitetyt verot ja ne ovat toimineet hyvin. "Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa kotipaikkaolettama onneksi kuitenkin tuli esiin", toteaa Eva Nilsson, joka oli jaoston kuultavana. Toisin kuin talousvaliokunta, jaosto halusi kuulla myös veroa puoltavaa tahoa. Verojaosto on aloitteen kannalta keskeisempi kuin talousvaliokunta.
roa kesään 2011 saakka. Saksan, Ranskan, komission johtajan José Manuel Barroson ja lopulta vielä Euroopan parlamentin painostus käänsi hänen päänsä. Barroson omaan suunnanmuutokseen vaikutti puolestaan budjettikomisaari Janusz Lewandowski, joka keksi idean saada komissiolle omaa tuloa veron kautta. Pääkirjoituksissa vilissyt voimapolitiikka ei siis ole täysin tuulesta temmattu argumentti. Useat pääkirjoitukset loivat kuitenkin mielikuvaa, jossa voimapolitiikka olisi veron pääasiallinen syy ja perustelu. Tämä ei pidä paikkaansa. Hämeen Sanomat kuvaili 10. tammikuuta pääkirjoituksessaan "varainsiirtoveroa ... bisnesmaailman yllä leijailevaksi haamuksi". "Varainsiirtoverosta on esitetty keinoa, jolla markkinoilla kieltämättä kiusallisen vapaasti liikkuvat pelurit saataisiin kuriin. Näkemys perustuu ennen muuta toiveeseen ja löysään teoriaan", lehti jatkoi.
Mitä ei kerrottu
Sanomatta jäi, että yli tuhat taloustieteilijää lähetti huhtikuussa 2011 G20-ryhmälle lausunnon, jossa he vaativat rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. Epäselväksi jäi myös, mitä Hämeen Sanomat tarkoitti vahvalla teorialla. Kansan syvien rivien mielistely on argumenttina sikäli totta, että rahoitusmarkkinaverolla on kaikupohjaa eurooppalaisessa oikeudentajussa. Kesällä 2011 tehdyn eurobarometrin mukaan 61 prosenttia eurooppalaisista kannattaa rahoitusmarkkinaveroa. Neljä viidesosaa eurooppalaisista kannattaa saman barometrin mukaan EU-tason veroa, jos globaali vero ei onnistu. Ainoa veroa kannattava tutkija, jota tässä lehtiotoksessa kuultiin, oli Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. "Kansantaloustieteen professori Matti Tuomalan mielestä verolla voitaisiin hillitä tarpeetonta spekulatiivista kauppaa, ja sitä kannattaisi kokeilla riskeistä huolimatta", todettiin Helsingin Sanomien jutun viimeisessä virkkeessä lyhyesti. Lopulta 1. helmikuuta ääneen pääsi myös komission Semeta, mutta vain Helsingin Sanomien vieraskynässä, joka julkaistiin samaan aikaan monissa Euroopan lehdissä. Hän toi kirjoituksessaan esiin suuren osan tässäkin kirjoituksessa sivutuista argumenteista. Lukijan tehtäväksi jäi muistaa, mihin aikaisempiin juttuihin Semetan artikkeli kytkeytyi.
Kirjoittaja on tehnyt työtä rahoitusmarkkinaveron puolesta vuosina 20082010 Kepan asiantuntijana. Hän on julkaissut Teppo Eskelisen kanssa kirjan Tulosvaroitus (Into 2011). Keväällä Ylöseltä ilmestyy Mahti kukkarossa -kirja, joka käsittelee Maailmanpankkia & IMF:ää.
Politiikkamörkö
Aamulehden (10.1.) mukaan "Tobinin vero on viikunanlehti. Kaikki tietävät, mitä sen takana on, mutta itse lehteen suhtautuminen riippuu katsomuksesta." Lehti kutsuu veron kannattajia tobinisteiksi. Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn innostuksessa heijastunee Aamulehden mukaan lähestyvät presidentinvaalit. "Ilmeisen suurta osaa eurooppalaisista lämmittääkin teoriaa enemmän sangen inhimillinen käsitys siitä, että Tobinin vero toisi kaivatun oppitunnin tahoille, jotka koetaan syyllisiksi nykyisiin vaikeuksiin", lehti totesi. Myös Ilta-Sanomat näki uusien avausten taustalla populismia. "Markkinoita syyllistämällä on helppo yrittää myötäillä kansalaisten tuntoja. Samalla voi toivoa, että kansalaiset palkitsevat tämän myötäilyn vaaleissa", lehti linjasi. Verokomisaari Algirdas Semeta vastusti nyt keskustelussa olevaa rahoitusmarkkinave-
kirjoituksiin. "Euroopan yksipuolinen tobinisoituminen on samalla mahdollisesti myös vaarallinen idea. Totiseksi valinnan tekee se, että myös saksalaiset kannattanevat sitä", Aamulehti linjasi 10.1. Ainakin suomalainen lehdistö on tehnyt oman osansa tämän "tobinisoitumisen" estämiseksi mutta eivätkö aamun uutisistaan maksavat lukijat ansaitsisi parempaa?
Matti Ylönen
1
www.intokustannus.fi w w w. a ka t e e m ine nkir ja ka up p a.f i
Tarjous
90 9
E U R/ K P L
OSALLISTU KILPAILUUN AKATEEMISEN KIRJAKAUPAN MYYMÄLÖISSÄ KAUTTA MAAN 24.2. ALKAEN!
30
2
2012
2
2012
31
18.2. 22.4.2012
Ari Pelkonen /// Fishbone Shirt (det.) /// 2011
25.2. klo 13 taiteilijatapaamisessa Ari Pelkonen
pohjakerroksessa Bali Hai! -näyttely
PUUTARHAKATU 34, 33101 TAMPERE | PUH. (03) 5656 6577 TI-SU 10-18 | LIPUT: 6/4/2 , LAPSET ALLE 7.V MAKSUTTA PERJANTAISIN KLO 15-18 VAPAA PÄÄSY! WWW.TAMPERE.FI/TAIDEMUSEO
VISSARION, SIPERIAN OPETTAJA. Entinen liikennepoliisi johtaa omaa kirkkoaan.
2
2012
33
Taivas löytyy Siperiasta
TEKSTI KUVAT
MINNA KULMALA MACIEK RAFINSIK, MINNA KULMALA & VIIMEISEN TESTAMENTIN KIRKKA
Maailman suurimmassa ekoyhteisössä valmistaudutaan maailmanloppuun hymyssä suin.
Harmonian, karman, reinkarnaation, energiakenttien, humanoidien, taivaan ja helvetin kaltaiset käsitteet saavat kaikki paikkansa tässä "universaaliksi" tituleeratussa uskonnossa. Enää Vissarion ei yritä vakuuttaa ketään. Viime vuosina hän on pysytellyt visusti Siperian syvängalle muuttanutta voivat sanoa muodostavansa maailman suurimman uskonnollis-ekologisen yhteisön. Heistä useimmille Vissarionin messiaanisuus on vuorenvarma asia. "Ei kukaan tavallinen ihminen pysty sellaiseen, mihin hän", toteaa yhteisössä useita vuosia asunut Dmitri. "Kuka muu muka elää niin kuin opettaa?" Seuraajien joukossa on muutamia, joille Vissarionin henkilöllisyys on sivuseikka. He kuuntelevat häntä, koska miehellä on vastaukset heidän kysymyksiinsä. "Sitä paitsi", huomauttaa krasnojarskilainen Aleksei, "on tärkeämpää tehdä se, mitä Vissarion sanoo kuin pohtia, kuka hän todella on." asuvat Valuepiirinkylässä Krasnojarsnoin 30 kin eteläosassa virtaaISSARIONISTIT
1980-luvun loppupuolta. Siperialainen liikennepoliisi Sergei Torop partioi kotikaupunkinsa Minusinskin kaduilla. Pian perestroikan epävarmuus yltää Neuvostoliiton takahikiöille asti ja Torop menettää virkansa. Toimettomaksi mies ei kuitenkaan jää: vain muutamaa vuotta myöhemmin hädin tuskin kolmekymppinen Sergei kiertää jo maailmaa uuden uransa nousujohteessa. Miliisin univormu on vaihtunut verenpunaiseen viittaan. Entisellä liikennepoliisilla on
L E TÄ Ä N
E
painavaa asiaa: viimeiset ajat ovat käsillä. Maapallon kantokyky on äärirajoilla eikä katastrofien, sotien ja kriisien kiertokulku lupaa hyvää. Itsekkyydestä, ahneudesta ja luonnon kaltoin kohtelusta vääjäämättä seuraava tuho voidaan kuitenkin välttää, mikäli ihmiset omaksuvat täysin uudenlaisen elämäntavan. Vuonna 1990 saamansa näyn myötä Torop on tajunnut todellisen identiteettinsä sekä paikkansa maailmassa. Hän on tullut kutsumaan niitä, jotka ovat valmiita kehittämään itseään. Torop puhuu, ihmiset kuuntelevat. henkilölliM miehen vaatteet, myös nimi. syyden merkkinä vaihtuivat paitsi
UUTTUNEEN
ä äimell ä täht l Pitkäl oite on tav sumin univer us. valloit
vihreisiin metsiin perustamallaan Luvatulla maalla. Miljoonista skeptikoista viis, hänellä on jo tarpeeksi seuraajia, joiden avulla toteuttaa visiotaan tulevaisuuden yhteiskunnasta. Jopa niin paljon, että yhdessä yli 4 000 tai-
Nyttemmin Torop tunnetaan Vissarionina. "Universumin kielellä" nimi tarkoittaa elämän antajaa. Liikkeensä hän on nimennyt Viimeisen testamentin kirkoksi. Oppi on kirjava sekoitus perinteisiä itämaisia ja länsimaisia ideoita sekä New Age -ajattelua.
vien Kizir- ja Kazir-jokien tuntumassa. Useimmissa kylissä asuu myös paikallisia.
Vissarionistien omassa ajanlaskussa vuosia lasketaan Vissarionin syntymästä 14.1.1961. Vuoden päätapahtuma on Opettajan ensimmäisen julkisen saarnan muistoksi vietettävä hyvien hedelmien juhla. Omavaraisissa pienyhteisöissä asumista pidetään ihanteellisena elämänmuotona. Maalla on parhaat edellytykset luoda harmoninen suhde Jumalaan, elävään ja tuntevaan Maa-äitiin sekä toisiin ihmisiin. Kaupungeissa ei vissarionistien mukaan ole juuri mitään hyvää. Raha ja kiire myrkyttävät kaiken, ja oikein eläminen Luvatun maan ulkopuolella eli "maailmassa" on mahdotonta. "Ihminen ei voi elää samaan aikaan maailman ja Jumalan tahdon mukaan. Kaupungeissa ristiriitoja on mahdoton välttää, sillä systeemi sotii aina totuutta vastaan", tuumii moldovalaissyntyinen Teresa. Usein muutto yhteisöön on päätös, jota vissarionistit mietti-
34
2
2012
SULOSÄVELIÄ. Vissarionistien joukossa on lahjakkaita muusikoita, tanssijoita ja runoilijoita.
ATEISMISTA PERESTROIKAAN, PERESTROIKASTA USKOON
V I I M E I S E N testamentin kirkolla arvellaan maailmanlaajuisesti olevan kymmeniätuhansia kannattajia, joista 4 0005 000 asuu Siperian-yhteisössä. Siperiassa asuvat seuraajat edustavat noin 40:tä kansallisuutta. Suurin osa heistä tulee entisistä neuvostomaista. Se ei ole ihme. Vissarionin matkat ovat pääasiassa suuntautuneet entisen itäblokin maihin. Niiden asukkaat jakavat myös yhteisen historian sosialismin ja ateismin lapsina. Systeemin rapautuminen 1990-luvun taitteessa laukaisi alueella ennennäkemättömän hengellisen etsinnän aallon. Ennen Vissarionin kohtaa-
mista moni uskova oli jo ehtinyt tutustua useisiin uskontoihin ja filosofioihin.
K Ä S I L L Ä T E K E M I S E N ihan-
ne, ekologiset arvot ja yhteisöllisyys ovat houkutelleet Siperiaan erityisen paljon entisen älymystön jäseniä ja idealisteja. Kollektiivinen elämäntapa ja johtajakeskeisyys tuovat mieleen sosialismin. Sahalinilaisen, juuri yhteisöön muuttaneen Andrein mukaan ajatus ei ole tuulesta temmattu. "Yhteisössä toteutuvat kaikki kommunismin parhaat ideat", mies toteaa ja antaa kultahampaidensa välkkyä onnellisen hymyn takaa.
KOHU-UUTISIA TAIGALTA
V A R S I N K I N alkuvuosina liike leimattiin usein vaaralliseksi kultiksi. Siihen liitettiin kauhukuvia aivo- ja rahanpesusta, henkilönpalvonnasta ja äärimmäisen tiukalla ruokavaliolla näännyttämisestä. Kuvat riutuneista yhteisön jäsenistä ja spekulaatiot mahdollisesta joukkosurmasta levisivät medioissa.
Kohujen seurauksena liike on joustanut normeistaan. Veganismi on liudentunut lakto-ovo-vegetarismiksi, rokotukset eivät enää ole tabu ja lapset suorittavat tenttinsä valtion kouluissa. Toisaalta myös uusia opetuksia on saatu. Oppi kolmioliitosta, joka sallii tietyin edellytyksin miehille kaksi vaimoa, sai monet jättämään yhteisön. Liikkeen tarkoitusperiä epäileviä kutsutaan tarkastamaan asiat itse. Siperialaiseen satumaahan on vapaa pääsy.
2
2012
35
RAKKAUDESTA KASVIMAAHAN. Luvattu maa on omavarainen ruoan suhteen.
vät vuosia. Bulgarialaisen Aleksanderin mukaan se on päätöksistä kuitenkin helpoin. "Todellinen työ alkaa vasta muuton jälkeen." Työllä hän viittaa jokaisen uskovan keskeisimpään elämäntehtävään: jatkuvaan taisteluun egoismia vastaan. Harmonian tavoittelu ja itsetarkkailu ulottuvat elämän jokaiselle osa-alueelle: käyttäytymiseen, ruokailuun, pukeutumiseen ja ihmisten välisiin suhteisiin. Uskovat keskustelevat alinomaa siitä, miten tehdä asiat oikein. "Kaupungeissa löytyy aina tekosyitä, mutta täällä jokainen askel on harkittava tarkoin. On seurattava kaikkea, mitä Opettaja sanoo." asioiden, kuTjoten ruoan suhteen yhteisö on omavarainen. Kuitenkin esiÄRKEIMPIEN
Omavaraisuus on osittain välttämätöntä myös käytännön syistä. Useat kylät sijaitsevat kirjaimellisesti keskellä metsää. Esimerkiksi yhteisön toiseksi tärkeimmän kylän, Petropavlovkan, julkiset palvelut rajoittuvat postilaatikkoon, bussipysäkkiin sekä kahteen kioskin kokoiseen elintarvikekauppaan. Toinen kauppa on uskoville, toinen paikallisille. Ajomatka lähimpään pikkukaupunkiin, Kuraginoon, kestää kaksi tuntia. Tien kunto on epämääräinen. riippumattomuuden ihanne saa taidokkaita muotoja; oman maan savesta syntyy astioita, joita tseremshankalainen savenvalaja Oleg valmistaa yhteisön jäsenille. Hän on yksi yhteisön monista mestareista: miehistä, jotka Vissarionin ohjeita noudattaen ovat opetelleet jonkin kädentaidon. Yhteisössä on rakentajia, kuvanveistäjiä, seppiä, korinpunojia ja taidemaalareita. Naiset ompelevat, tekevät kynttilöitä, koruja ja saippuaa. Sekä miehistä että naisista löytyy lisäksi lahjakkaita muusikoita, tanssijoita, akrobaatteja ja runoilijoita. Vaikka kukin jakaa omastaan, vaihdantataloudesta ei ole kyse. Vastapalveluksia ei sovi odottaa, sillä ihmisten tulisi oppia antamaan pyyteettä.
suliesi ja kamiina löytyvät lähes jokaisesta talosta. Taloissa on yleensä myös sähköt, mutta jääkaapit, pakastimet, juokseva vesi, sisävessat, televisio ja radio ovat äärimmäisen harvinaisia. Talvisin, kun ulkona paukkuu jopa 50 asteen pakkanen, talot lämmitetään puilla. Kesät ovat kuumia, metsät vilisevät punkkeja ja ilma on sakea hyttysistä. Toisaalta talojen kylkiä koristavat modernit aurinkopaneelit kielivät nykyajasta kylänraiteilla,
D
REIJALLA
sössä "Yhtei vat u toteut smin uni komm ideat", at parha toteaa. i Andre
jotka muutoin tuovat mieleen lähinnä historiankirjat. Monilla on kännykät, joillakin jopa tietokone ja internet-yhteys. yhteisö on enemULuvattu maa ymmärretään män kuin ekologinen kokeilu.
SKOV ILLE
merkiksi kankaat ja työkalut joudutaan hankkimaan "maailmasta". Samasta syystä myöskään rahasta ei ole vielä päästy eroon. Laajoina kenttinä puutalojen ympärille levittäytyvät puutarhat ovat vissarionistien päivittäinen puheenaihe. Monet suhtautuvat kasvimaihinsa suurella rakkaudella. Yhteisön pääkaupungissa, vaikeakulkuisella Suhaya-vuorella sijaitsevassa Aurinkokaupungissa siemenviljakin on omaa. Koska vissarionistit ovat kasvissyöjiä, eläimet ovat harvinaisia. Sen jälkeen kun kirkon vaativia vegaanisia ruokanormeja lievennettiin, muutamat uskovat ovat hankkineet vuohia ja kanoja maidon ja kananmunien tuottamiseen.
HmuutaLuvattu maa rakastavalle on kaikkea kuin paratiisin esikarELPPOA EL ÄMÄ Ä
tano. Aineelliset puitteet ovat vaatimattomat. Kellari, kaivo, kaa-
arkiksi, jonka tarkoituksena on toimia ihmiskunnan kulttuurisena ja geneettisenä turvasäiliönä aikoina, joina planeetan tulevaisuus ratkeaa. Laattatektonisesti vakaa ja energioiltaan puhdas taigavyöhyke sopii vissarionistien mielestä arkin rakentamiseen mitä mainioimmin. Maailmanloppu ei merkitse kaiken tuhoutumista, vaan ennen kaikkea vallan ja voiman ylivallan
korvautumista hengen ja rakkauden aikakaudella. Siirtymä ei tapahdu ilman synnytystuskia. Uusi aamu koittaa ensimmäiseksi Vissarionin seuraajille. Kun kaikki sielut ovat puhdistuneet ja ihmisistä on tullut kykenemättömiä pahuuteen, Aurinkokaupunki muuttuu Ilmestyskirjassa kuvatuksi Uudeksi Jerusalemiksi, taivaaksi maan päällä. Tulevaisuudessa materian ja hengen lakien tunteminen mahdollistaa myös kuolemattomuuden. Pelkkä arkissa asuminen ei kuitenkaan takaa kenellekään pelastusta. Sen asukkaat ovat kuolevaisia siinä missä kaikki muutkin. Vissarion ei ole messias, joka automaattisesti pelastaa uskovat. Arkin tarkoituksena on luoda mahdollisimman suotuisat olosuhteet, joihin sielut voivat jälleensyntyä. Pitkällä tähtäimellä vissarionistien tavoitteena on universumin valloitus. Uskovien mukaan avaruudessa on lukuisia huippuälykkäitä sivilisaatioita, jotka tuntevat materian lait paljon tarkemmin kuin ihmiset. Humanoideilla ei kuitenkaan ole sielua, eivätkä ne sen takia tiedä rakkaudesta mitään. Tulevaisuuden ihmiskunnan tehtävänä on viedä sanoma rakkaudesta ulkoavaruuteen. Tämä tulee mahdolliseksi ihmisten tietoisuuden ja aivokapasiteetin kehittyessä. Evoluution suunnasta päätämme tästä lähtien itse.
gia on viikon kohokohta. Muissa kylissä asuvat uskovat pyrkivät osallistumaan siihen vähintään kerran vuodessa. Punaisen kaapunsa valkoiseen vaihtanut Vissarion tuo erehdyttävästi mieleen pyhäkoulun Jeesus-tarrat. Hän seisoo Saniaislaakson rinteelle pystytetyn puisen valtaistuimensa luona ja odottaa, että uskovat asettuvat. Jokaisesta tuntuu, että Opettaja katsoo juuri häneen. Tapaaminen alkaa hiljaisuudella. Meditaatiohetken jälkeen on kysymysten vuoro. Vissarionin pyynnöstä ne ovat hyvin konkreettisia ja liittyvät yleensä ihmissuhteisiin. Yleisten tarinoiden aika on ohi. On aika porautua lähimmäisenrakkauden nyansseihin. mitataan teLVaikka egoismin nujertaminen oissa.
O P U LTA U S K O
on vaikeaa, vissarionistit nauravat paljon ja sanovat olevansa onnellisempia kuin koskaan. Joka päivä kaukaisella vuorellaan uskovat muodostavat suuren piirin, liittävät kätensä yhteen ja nostavat ne ilmaan. Luomansa positiivisen energian he uskovat säteilevän auringon tavoin kaikkialle maailmaan. "Kun ihmiset näkevät valon, he tulevat sen luokse", toivoo Olga. Osa haastateltujen nimistä on muutettu.
Kirjoittaja vietti kesän 2011 Siperiassa & valmistelee parhaillaan antropologista gradua Viimeisen testamentin kirkosta.
A järjestettävä sunnuntailiturURINKOK AUPUNGISSA
36
TEKSTI KUVITUS
2
2012
HEIKKI HIILAMO KLAUS WELP
Pistetään polkaksi
Tupakan salaiset Suomi-kansiot kertovat, kuinka tupakasta yritettiin tehdä vähemmän haitallista jo 1980-luvulla. Nyt trendi on siirtynyt uusiin tupakkatuotteisiin.
toukokuun 21. päivänä vuonna 1985 kello 11 hotelli Marskissa (nykyinen hotelli Presidentti) oli määrä pitää mullistava tiedotustilaisuus. Tilaisuuden viesti olisi, että Suomen Tupakka oli aloittanut aivan uudenlaisen savukkeen valmistuksen ja markkinoinnin. Tiedoteluonnoksen mukaan kyseessä oli "Suomessa ensimmäinen savuke, jonka palaessa syntyy huomattavasti vähemmän näkyvää savua kuin perinteisistä savukkeista". Toimitusjohtaja Erkki Salon suuhun oli kirjoitettu: "Kansainvälisyytemme ansiosta meille oli mahdollista osallistua savuketeknologisen innovaation luomiseen. Olemme ylpeitä voidessamme tuoda sen markkinoille ensimmäisinä maailmassa." Kansainvälisyys tarkoitti sitä, että Suomen Tupakka oli nyt pohjoismaisia tupakkamarkkinoita hallitsevan British American Tobaccon (BAT) tytäryhtiö. BAT pitää edelleen keuhkosyövän ja sydäntautien yhteyttä passiiviseen tupakointiin heikosti todistettuna. Marraskuussa 2010 päättyneessä Erkki Aurejärven ajamassa Suomen kevytsavukeoikeudenkäynnissä molemmat vastaajat eli BAT ja Amer väittivät, ettei ympäristön tupakansavu aiheuta keuhkosyöpää. BAT:n salaiset asiakirjat osoittavat, että BAT ja Suomen Tupakka tiesivät viimeistään 1980-luvun alussa tupakansavun aiheuttavan syöpää ja pyrkivät siksi kehittämään ulkopuolisille vähemmän haitallisia savukkeita.
T
I I S TA I N A
tamisen ehtona oli kuitenkin, etteivät pääsavun ominaisuudet heikkenisi ja että viranomaiset antaisivat ainakin hiljaisen suostumuksen olla kiristämättä muiden savukkeiden päästövaatimuksia. Suomen Tupakka toteutti tammikuussa 1985 markkinatutkimuksen, johon osallistui 300 tupakoitsijaa ja 150 tupakoimatonta. Tulosten mukaan tupakoimattomat todella olivat huolestuneita savuhaitoista, mikä loi sosiaalisia paineita tupakoitsijoille. Passiivinen tupakointi häiritsi 92:ta prosenttia tupakoimattomista ja 40:tä prosenttia tupakoivista. Polkka oli tarkoitettu viimeksi mainitulle ryhmälle. Muuttamalla paperin huokoisuutta ja lisäaineita sekä sekoittamalla tupakkalaatuja eri tavalla yritettiin valmistaa savuke, jota voisi polttaa huoletta tupakoimattomien seurassa.
BAT:n tutkija Derek Irwin kyseli kokousmuistiossaan: "Saavutetaanko kansanterveydellistä nettohyötyä, jos vain osa sivusavusta vähenee ja jotkut muut aineet lisääntyvät, vaikka vain vähän?" Kokous päätyi siihen, että savun vähentyminen olisi markkinointikelpoinen ominaisuus ja että tiedotustilaisuuden valmisteluissa voitaisiin edetä. Suomen Tupakan tiedotustilaisuutta varten laaditussa kysymysvastaus-muistiossa kiistettiin passiivisen tupakoinnin vaarallisuus ja korostettiin, että uusi tuote tuotiin markkinoille puhtaasti kaupallisista syistä. Tuote oli suunniteltu niille, jotka pelkäsivät oman tupakointinsa häiritsevän muita. Ennen Marskin tiedotustilaisuutta Polkka-näytteet annettiin vielä ulkopuolisen testiryhmän koepoltettavaksi. Testi oli kylmä suihku hankkeelle. Koepolttajien mukaan vähäpäästöiset savukkeet ärsyttivät kurkkua ja maistuivat kitkeriltä. Lisäksi sivusavu tuoksui pahalle. Suomen Tupakka joutui perumaan tiedotustilaisuuden.
ongelman sivusavun ratkaisuyritys oli johtanut toisen ongelman syöpävaarallisuuden pahenemiseen.
Poliittinen ongelma
Joulukuun 3. päivänä vuonna 1985 BAT:n pääkonttorissa pidettiin kriisikokous, johon osallistui myös Suomen Tupakan Jukka Pietiläinen. Kokouspöytäkirjaan merkittiin: "Suomen Tupakan edustajat totesivat, etteivät Ames-tulokset vaikuttaneet heidän suunnitelmiinsa, koska paperilaatu ei vastannut odotuksia eli johtanut huomattavaan näkyvän sivusavun vähentymiseen." BAT:n lakimiehet olivat huolissaan, että viranomaiset huomaisivat "sosiaalisesti hyväksyttävämpien savukkeiden vaarallisuuden". Toisessa maaliskuussa 1985 päivätyssä muistiossa oli varoitettu "poliittisista ongelmista", jotka voivat aiheutua siitä, että erityisesti Yhdysvalloissa ja Suomessa seurataan sivusavun mutageenisyyttä. Viimeinen maininta Polkkahankkeesta löytyy heinäkuulta 1987, jolloin BAT:n tuotekehitysjohtaja kirjoitti Jukka Pietiläiselle savukenäytteiden analyyseistä. Ne oli määrä lähettää tarkempiin savu- ja Ames-testeihin. Näin ei ilmeisesti tapahtunut ainakaan tuotteita ei koskaan lanseerattu.
Masentavat testit
Yhtiö jatkoi tuotekehittelyä. Käyttöön tuli yhdysvaltalaisen Ecustan ja suomalaisen Tervakosken paperilaatuja. Sivusavu väheni ja ammattilaisen mielestä maku oli kelvollinen. Uudet näytteet lähetettiin BAT:n tutkimuslaboratorioon Britanniaan testeihin, joissa selvitettiin sivusavun "biologista aktiivisuutta". BAT:n laboratorion marraskuussa 1985 päivätty sisäinen muistio ei jätä mitään epäselväksi: "Ames-testi selvittää yhdisteitä, jotka voivat muuttaa solun geneettistä materiaalia. Näitä muutoksia kutsutaan mutaatioiksi. Useat mutaatiot ovat karsinogeeneja, toisin sanoen ne aiheuttavat syöpää." Ames-testin tulokset olivat masentavia. Polkka-savukkeet kyllä päästivät vähemmän sivusavua, mutta se oli paljon myrkyllisempää. Yhden
Kitkerä maku
Suomen Tupakan tuotekehitysjohtaja Jukka Pietiläisen vetämä Polkka-projekti käytti ranskalaisen paperitehtaan de Mauduitin kehittämää paperilaatua. Pietiläinen raportoi helmikuussa 1985, että uudet savukkeet päästivät puolet vähemmän sivusavua kuin kilpailija Philip Morrisin kaksi suosituinta merkkiä. Yhtiön omat savuketestaajat pitivät uusien savukkeiden makuominaisuuksia hyvinä. BAT:n pääkonttori Millbank oli tiiviisti mukana hankkeessa. Polkasta keskusteltiin kevään aikana Millbankin laki-, tuotekehitys-, markkinointi- ja PR-osaston edustajien kesken. Lakimiehiä arvelutti se, ettei yhtiö tiennyt tarkasti, miksi Suomen Tupakan uudet savukkeet päästivät vähemmän näkyvää savua.
Kehittely jatkuu
Teollisuus on jatkanut tuotekehitystä. Viime vuosina markkinoille on tullut runsaasti uudenlaisia savukkeita ja muita tupakkatuotteita, joiden väitetään olevan aikaisempaa vähäpäästöisempiä tai terveellisempiä. Yksi kehityslinja on sähköinen savuke, jossa käytetään vaihdettavia nikotiiniampulleja. Toinen vaihtoehto on nuuska, joka on alkanut kiinnostaa yhä enemmän monikansallisia tupakkajättejä. Tupakkateollisuus pyrkii myös näillä tuotteilla välttämään tulevaisuudessa häämöttävät tupakointirajoitukset ja siirtämään keskustelua koko teollisuuden alasajosta haittojen vähentämisen suuntaan.
Kirjoittaja on Kelan tutkimusprofessori & Voima Kustannus Oy:n osaomistaja. Erkki Aurejärven Into-pamfletti Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat julkaistaan 21.3.
Rööki, joka ei haise
Suomen Tupakka käynnisti 1980-luvun alussa huippusalaisen tuotekehityshankkeen koodinimeltä Polkka. Tuolloin olivat ilmestyneet ensimmäiset epidemiologiset tutkimukset, jotka osoittivat tupakoivien miesten tupakoimattomien puolisoiden sairastuvan muita useammin keuhkosyöpään. Terveysviranomaiset alkoivat vaatia, että tupakoitsijat eivät enää saisi päästää vaarallista savua muiden hengitettäväksi. Polkka-projektissa kehitettiin "sosiaalisesti hyväksyttävämpää" savuketta eli sellaista tuotetta, jonka palamisesta syntyisi mahdollisimman niukasti näkyvää savua ja häiritsevää hajua muille ihmisille. Tuotteen julkis-
HALUN MAAPERÄ
Kaksi esitystä. Kaksi ohjaajaa. Kaksi maailmaa. Suomen ensi-ilta 25.2. Esitykset 28.2.-20.4. Ohjaus: Anni Ojanen & Akse Pettersson Liput 25/20/15 09 440 224, Netticket, viirus@viirus.fi
DET LYSTNA LANDET
Answering Machine & Play Alter Native Finn Iunkerilta
Meritullink. 33, 00170 Hki
RYHMÄTEATTERIN LIPUNMYYNTI Helsinginkatu 25, 00510 Helsinki, puh. (09) 718 622, avoinna ma-pe klo 11-18. LIPUT 33 / 29 / 25 / 23 / 16 www.lippupalvelu.fi · www.ryhmateatteri.fi
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI ESITTÄÄ
KOMISARIO ANTERO MOKAN TUTKIMUKSIA YKSINÄISYYDESTÄ.
TEATTERISALI lippu.fi anniskeluoikeudet
LASTEN KAPSÄKKI lippu.fi
la 2.3. klo 19 mm. Jussi Raittinen la 30.3. klo 19 mm. Pave Maijanen, Minna Kivelä ja Alfonso Rios
VALLILAN VARIETEE Akrobatiaa, musiikkia ja taikuutta
Ensi-ilta 15.3. Esitykset 15.4. asti Uusi vauhdikas koko perheen musikaali. Käsikirjoitus ja ohjaus: Susanna Haavisto Musiikki: Juha Tikka
SUPERMARSU PELASTAA ITÄMEREN SILAKAT
HUOLIMATTOMAT
HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖ
Liput: 29/24/15 www.ryhmateatteri.fi
KARI HOTAKAINEN
14.2. - 28.4.2012
Sovitus JUHA KUKKONEN
PEKKA KUUSISTO & THE LUOMU PLAYERS
Su 4.3 klo 15 Pekka Kuusisto, Anna-Mari Kähärä, Zarkus Poussa ja Sara Puljula
RAVINTOLA Liput 15 Pöytävaraukset 050 579 1400 VALLILA DEKADENZ la 10.3. klo 21 Kupletteja ja vintage-musiikkia. KÄHÄRÄKLUBI: Anna-Mari Kähärän Orkesteri pe 23.3. klo 20 Anna-Mari Kähärä, Marzi Nyman, Jarmo Saari ja Zarkus Poussa
SUOMI-FILMI ESITTÄÄ -konsertti
pe 16.3. klo 19 Suomalaisten klassikkoelokuvien rakastettuja kappaleita. Juontaja Markku Arokanto
ERJA LYYTINEN & RUUSKANEN RAILIO
Puoliakustinen klubikeikka
pe 23.3. klo 19
www.kapsakki.fi
13.15.
huhtikuuta 2012
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Tampereen Kirjamessuilla voit tehdä kirjahankintoja ja löytää olkalaukun täydeltä kirja-aarteita sekä tavata kirjailijoita ja uppoutua kuuntelemaan mielenkiintoisia keskusteluja, unohtamatta uutuusteosten julkistamistilaisuuksia.
13.15.4.2012
TIEDOTTAA
Kirjamessut myös Facebookissa!
1 2 3 4
Carl Larsson houkuttelee yleisöä lapsista varttuneisiin. Kaupassa hieno valikoima taidekirjoja, lastenkirjoja, kortteja ja taiteilijatarvikkeita. Kolmen sepän kirjakaupassa talviale 24.2-29.2. Kaikki kirjat -20%! Mahtava valikoima erikoistarjouksia, kuten loistava Louserit vuittuun 14,50e Tervetuloa! Ohjelmaa aamusta iltaan. Tilassa on myös Rosebud ja Ihana Kahvila. Tietoiskuissa täyttä asiaa Venäjän kirjallisuudesta, taiteista, vaaleista, turvallisuudesta ja turvallisuuspolitiikasta, naisista ja feminismistä, ihmisoikeuksista, luokkajaosta ja tietenkin vitseistä. Ohjelma täällä: helsinki.fi/tiedekulma Marko Kilpi kertoo elokuvaksi muovaantuvasta kirjastaan Elävien kirjoissa to 1.3. kello 18. Heikki Patomäki esittelee Eurokriisin anatomiaa la 12.3. kello 17.
www.tampereenkirjamessut.fi
Samaan aikaan Puutarha-messut, Kotimaan Matkailumessut, Tampereen Viinimessut ja Keräily-tapahtuma.
2
2012
39
Taide pelastaa
"Taiteessa ei ole mitään järkeä. Taiteesta ei ole mitään hyötyä", ohjaaja Esa Leskinen väittää.
M
U U TA M A
tyä. Oma ura ja siihen liittyvä hengissäpysymisstrategia hallitsee kaikkea. Kaikki on mitattavaa, ja kun se on mitattavaa, se on mitattavaa viime kädessä rahassa.
K I L P A I L U A O N toki ollut maailmassa ennenkin. Mutta tiukan materialistinen, hyötyajatteluun perustava maailmankuva kutsutaan sitä nyt tässä vaikkapa markkinaliberalismiksi on käsi kädessä taloudellisen kasvun kanssa muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana yhä hallitsevammaksi, oikeastaan ainoaksi mahdolliseksi maailmanselitykseksi. Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank esittää Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisemassa, liberalistisia arvoja puolustavassa pamfletissaan Maailman parantaja muun muassa seuraavanlaisen ajatuksen: se tilastollinen tosiasia, että köyhät sairastavat enemmän kuin rikkaat, ei suinkaan johdu siitä, että köyhillä ei ole varaa hankkia itselleen yhtä hyvää hoitoa kuin rikkailla, vaan siitä, että köyhät joko tietämättömyyttään, typeryyttään tai itsekurin puutteesta kieltäytyvät noudattamasta yhtä terveellisiä elämäntapoja kuin rikkaat.
vuosi sitten, eräänä talvisena pakkasiltana, seisoo lukioikäinen tyttö sanotaan että hänen nimensä on Laura Helsingin Linnunlaulun kohdalla rautatien ylikulkusillalla ja tuijottaa alas pimeyteen. Tyttö odottaa asemalle saapuvaa junaa tarkoituksenaan hypätä sen alle. Hän on lahjakas, niin kutsuttu kympin oppilas, hänellä on ystäviä ja tasapainoinen perhe, hän on terve eikä häntä ole kohdannut mikään erityinen tragedia. Tästä huolimatta hän on menettänyt tahtonsa elää ja etsii nyt kuolemaa tällä tyhjällä sillalla. Juna lähestyy siltaa ja tupruttaa lunta mennessään. Laura kiipeää yli sillan kaiteen ja valmistautuu hyppäämään. Juuri silloin paikalle sattuu ohikulkija, joka onnistuu saamaan tyttöön puheyhteyden. Emme saa koskaan tietää, mitä ohikulkija Lauralle sanoo, mutta hän onnistuu houkuttelemaan tytön pois sillalta ja viemään tämän kotiin. Jälkeenpäin Laura kertoo, että häntä oli oikeastaan vaivannut vain yksi asia: se, että kaikki elämässä on kilpailua. "Kukaan ei välitä toisesta, kaikki yrittävät vain hyötyä toisten kustannuksella ja kilpailla." osui silmääni sanomalehdessä nuorten pahoinvointia käsittelevän artikkelin yhteydessä ja teki minuun voimakkaan vaikutuksen. Mikä tässä tarinassa sitten oli niin kiinnostavaa? Tämä älykäs lukiolainen näki ympärillään ainoastaan välineellisiä ihmissuhteita ja hyötyajattelua. Elämä oli hänelle merkityksestä tyhjentynyt arvoton kuori kilpailu, jossa lahjakkainkin on loppujen lopuksi tuomittu häviämään. Kiinnostavaa oli se, että Laura ei ollut väärässä vaan päinvastoin hänen havaintonsa oli aivan oikea.
TÄ M Ä TA R I N A
kettien einesmättöön verrattuna, tai se, että köyhä ihminen jättää menemättä lääkäriin, koska se edellyttää myös julkisella puolella ainakin varattoman kukkarossa tuntuvaa rahallista satsausta. Lillrankin ajattelusta paljastuu varsin selvästi liberalistisen ideologian täydellinen kyvyttömyys samaistua kanssaihmiseen millään muulla tavalla kuin laskennallisena yksikkönä, sekä
tuottaa rahallista hyötyä, mutta parempi olisi, ettei tuottaisi. Se arvo, mitä taide tuottaa, on päinvastoin pysähtymisen kokemus kokemus siitä, että minun ei tarvitse tuottaa yhtään mitään.
E N S I M M Ä I N E N askel ulos ahdistuksen umpikujasta on siis myöntää, että kyllä, maailmassa on olemassa jotakin rahaa korkeampaa. Toinen askel on astua ulos rationaalisen alueelta, sinne missä ei ole syytä, seurausta, tulosvastuuta tai kustannusvajeita. Tämä on se paikka, jossa ihmisen keskus todellisuudessa sijaitsee. Puhun taiteen ja hengen alueesta, jolle on tyypillistä se, että se käsittelee asioita holistisesti ja vaistonvaraisesti, kykenee välittämään tunteita ilman, että niitä tarvitsee selittää. Taide voidaan nähdä hyötysuhteen ulkopuolella olevana sosiaalisena kenttänä. Joku omistaa koko elämänsä maalatakseen tauluja, veistääkseen veistoksia tai kirjoittaakseen runoja, joista kukaan ei koskaan halua maksaa senttiäkään. Miksi? Se saattaa tuntua käsittämättömältä.
märrettäviä, mutta silti meille on välttämätöntä nähdä niitä. Tiede saattaa kysyä: miksi nähdä unia? Mitä hyötyä siitä on? Mutta aivan yhtä hyvin voisi kysyä: mitä hyötyä on hyödystä? kirjoitan näytelmiä. Vaikka näytelmä on hyvin konstruktiivinen ja jopa matemaattinen laji, ei näytelmän kirjoittamisessa ole vaikeaa asioiden rakenteellinen järjesteleminen. Vaikeaa sen sijaan on päästä tietoisuuden ulkopuolelle tilaan, jossa jäsentymätön materiaali kumpuaa itsestään esiin. Vuosien myötä olen oppinut, että järkeilemällä ei koskaan synny mitään hyvää, yrittipä sitä kuinka kovasti tahansa. On päästävä suoraan omaan alitajuntaan löytääkseen jotakin elävää. Jos tämä prosessi onnistuu, teoksen vastaanottaja tunnistaa sen. Toinen tietää heti myös sen, jos prosessi ei ole onnistunut lopputulos ei silloin ole elävä. Taiteilija ei voi laskelmoida tai teeskennellä, tai muuten hän jää heti kiinni. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö taiteilija voisi olla laskemoiva tai rahanahne ihminen, mutta se on toinen asia.
MINÄ
ironiseen tyyliin Lillrank esittääkin mahdolliseksi ratkaisuksi, että rikkaat pitäisi pakottaa polttamaan enemmän tuHILPEÄN
iäjä on in häv t tasaVa stunu kiinno osta. arv
pakkaa, niin tilastolliset terveyserot tasoittuisivat ja tasa-arvo toteutuisi. Lillrankin järkeily ei ole poikkeuksellista, itse asiassa se on ajattelun valtavirtaa. Lillrank on arvostettu asiantuntija, jota kuunnellaan, kun halutaan selvyys siihen, miten yhteiskunnan asiat tulisi järjestää. Lillrankin mieleen ei tule se, kuinka paljon kalliimmaksi terveellisesti syöminen tulee mar-
ajattelutavalle tyypillinen, huonompiosaista ihmistä kohtaan tunnettu voitonriemuinen viha. Lausumaton totuus on, että vain häviäjä on kiinnostunut tasa-arvosta. Voittamisen ideologialle tasa-arvo on kirosana ja kehityksen pahin este. Tämä pelon, ahneuden ja näköalattomuuden synnyttämä merkityskato on aikamme suurin mielenterveyskysymys. Tämä on se, mitä Laura sillalla mietti. ajatuksessa, että olisi olemassa jotakin "korkeampaa" kuin raha tai oma ura ole nykyihmisen näkökulmasta jotain loukkaavaa? Se on hallitsevan ideologian vastainen ajatus, jonka on pakko olla valhetta. Tämän vuoksi taiteeseen suhtaudutaan yhä kasvavalla vihamielisyydellä. Taiteen puolustajatkin sanovat nykyään, että taiteeseen kannattaa satsata, koska se tuottaa rahaa. Ajatus on täysin järjetön. Taide on meidän maailmassamme se viimeinen toiminnan kenttä, jonka tarkoitus nimenomaan ei ole tuottaa rahaa. Saattaa olla, että taiteeseen satsaaminen joskus
EIKÖ SIINÄ
tullut pelon ja laskelmoinnin läpäisemää hengissäsäilymiskamppailua. Ystävyyssuhteet korvautuvat verkostoitumisella. Hyötyajattelu hallitsee jopa parisuhteita. Kustannusvajetta ei saa tälläkään rintamalla synE L Ä M Ä S TÄ O N
pyri mihinkään. Taide ei ole jotain, mitä kulutetaan, että jaksaisi taas tehdä töitä. Taiteen päämäärä ei ole kasvattaa kansantaloutta, kiillottaa Suomikuvaa tai tuottaa ihmisille hyvää mieltä. Taide on radikaalisti jotain muuta kuin se järjen ja hyödyn kenttä, jossa meidän arkimaailmamme sijaitsee. Taiteessa ei ole mitään järkeä. Taiteesta ei ole mitään hyötyä. Ja siksi taide ja maailman taiteellinen näkeminen on oleellisinta, mitä ihminen voi tehdä. Se on unen, myytin ja uskonnon lisäksi ainoa väylä aivokuoren näennäisen järjestyksen ulkopuolelle, sinne missä ihmisen tiedostamaton mieli elää kaikessa mittaamattomuudessaan, ja missä se tyhjä paikka, missä ei vielä äsken ollut mitään, täyttyy itsestään merkityksestä. Taiteen kyky poistaa ahdistusta ja luoda merkitystä on sukua unien näkemiselle. Eivät kaikki unetkaan ole miellyttävä tai ymTA I D E E I
alussa tarinan sillalla seisovasta Laura-nimisestä tytöstä, te kaikki ajattelitte: "Kuka hän on? Mitäköhän hänelle mahtaa käydä?" Mistä tiedän, että ajattelitte niin? Koska ihminen ei voi olla ajattelematta niin. Tässä on fiktion kummallinen voima tarinan kautta ihminen kiinnostuu toisesta, jättää hetkeksi oman itsensä ja astuu askeleen kohti toista: tuo olisin yhtä hyvin voinut olla minä. Tuo askel itsestä kohti toista on merkittävä. Kaikki me synnymme, kasvamme, vanhenemme ja kuolemme samalla tavalla. Kaikki me kaipaamme ja pelkäämme samoja asioita. Taide puhuu aina siitä mikä on yhteistä. Se on tila, jossa pyörivä maailma on paikollaan ja näyttäytyy hetken sellaisena kuin se on loppumattomana. Erillisyys katoaa siellä, missä sisäinen näkeminen ottaa vallan.
KUN KERROIN
esa leskinen Kirjoittaja on ohjaaja, näytelmäkirjailija & Ryhmäteatterin taiteellinen johtaja. Leskinen esitti tekstin Mielenterveysseuran kansallisilla Mielipäivillä helmikuussa 2012. Puhe kokonaisuudessaan Fifissä.
TEKSTI & KUVA
40
KRISTIINA KOIVUNEN FARIQ HALABJAY 2012 2
Qandil sijaitsee keskellä Kurdistanin kriisiä, mutta juuri siellä on säilynyt myös alueen vanhaa kulttuuria.
KANSA & LIPPU. Kurdistanin työväenpuolueen aseellisen siiven HPK:n lippu.
LÄÄNIHERRAT MUUTOSTEN KOURISSA
S Y Y R I A S S A demokraI R A N I S S A on maalis-
tialiike etenee hitaammin kuin muissa arabimaissa, mutta Bashar al-Assadin diktatuurin kaatuminen lienee vain ajan kysymys. Suurin osa maan arabeista on sunnimuslimeja, mutta poliittinen johto aleveja eli shiioja. Demokraattinen oppositio on heikko ja hajanainen, joten maan seuraava hallitsija saattaa olla sunnien johtama Muslimiveljeskunta.
T U R K I N pääministeri Re-
kuussa parlamenttivaalit, joiden rehellisyyteen oppositio ei usko. Kansainvälinen yhteisö ei keksi keinoa, jolla tukea iranilaisia päättämään islamilaisten mullahien valtakausi. Se suunnittelee iranilaisen öljyn ostoboikottia, mutta pelkää Iranin aiheuttavan öljypulan sulkemalla Persianlahden suulla olevan Hormuzin salmen, jonka kautta kulkee 40 prosenttia maailmanmarkkinoilla myytävästä öljystä.
I R A K I S S A alkoi shiiojen
cep Tayyip Erdogan on selättänyt kenraalit armeijaa vastaan käymässään valtataistelussa. Erdoganin AKP-puolue valvoo armeijaa, poliisia, oikeuslaitosta ja suurinta osaa tiedotusvälineistä. AKP:n tavoitteena on viedä oma sunnipohjainen ideologiansa Syyriaan, kun shiiojen hallitsema Baath-puolue tulee siellä tiensä päähän.
ja sunnien välinen konflikti amerikkalaisten lähdön jälkeisenä päivänä. Jotkut pelkäävät sisällissotaa ja maan jakautumista kolmeen osaan, joiden työnimet ovat Shiiastan, Sunnistan ja Kurdistan.
Kristiina Koivunen
Sodan & huviretkien vuoristo
U R D E I S TA kertovissa uutisissa mainitaan usein nimi Qandil. Tätä Iranin ja Irakin rajalla sijaitsevaa vuoristoa Turkki pommittaa yrittäessään lopettaa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n iskut alueelleen. Autonomisessa Kurdistanissa nimen kuulee usein muussa kuin sotilaallisessa yhteydessä. Sulaymanian basaarissa myydään keväisin Qandilista kerättyjä villiyrttejä. Vuoret ovat myös suosittu piknik-kohde. Irakissa toteutettiin Saddamin aikana vuonna 1988 anfal, kurdien kansanmurha. Sotilaat tuhosivat neljätuhatta kurdikylää, mutta Qandiliin he eivät menneet. Nyt vuorilla näyttää olevan kehittymässä Kurdistanin eri alueita yhdistävä kansallinen liike.
K
myös Iran T pommittaa Kurdistanin autonomista aluetta Qandilissa. Tätä
URKIN LISÄKSI
ei Euroopan tiedotusvälineissä kerrota. Iskuja on ollut joka kevät siitä asti, kun Irakin kurdit saivat
autonomian vuonna 1991. Irakin puolella sijaitsevan Chomanin alueen kuvernööri Abdul Wahid Gowan epäilee, ettei Iranin kohteena ole Kurdistanin vapaa elämä -puolue PJAK, vaan että Iran haluaa tuhota rawandkulttuurin ja aiheuttaa epävakautta Kurdistanin autonomiselle alueelle. "Rawandien elämäntavan säilyttäminen ei ole tärkeää ainoastaan kurdien kannalta, se on kansainvälisestikin ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Vain harvat ihmiset maailmassa pystyvät elämään tällaisissa oloissa", sanoo Gowani. Rawandit ovat puolipaimentolaisia, jotka ovat säilyttäneet kurdien ikivanhan elämäntavan. He viettävät talvet tasankojen kaupungeissa ja kesät vuoristossa. Ainakin sata rawand-perhettä luopuu elämäntavastaan joka vuosi. Iran aloittaa pommitukset keväällä, kun rawandit palaavat vuorille. Jos he eivät uskalla palata sinne, he joutuvat myymään lampaansa, koska tasankojen ruohikot kuivuvat nopeasti kesän kuumuudessa eikä eläimille
ole syötävää. Kun omaisuuden myynnistä saadut tulot on käytetty, he ovat avustusten varassa. Jos rawandit lopettavat vihannesten viljelyn Qandilissa, iranilaisilla tomaateilla on entistä paremmat markkinat Irakissa. Tuhoamalla autonomisen
nnä oli täy Pelto eja, & rakett nnoivat, at va asukka lueella ollut ettei a tään sissiä yh nähty ikausiin. vuos
Kurdistanin elintarviketuotannon rippeet Turkki ja Iran pystyvät kontrolloimaan aluetta. Jos ne sulkevat rajansa, Kurdistaniin kehittyy nopeasti elintarvikepula.
U R D I S TA N O L I
Nyt Turkki ja Irak joutuvat tuomaan elintarvikkeita ulkomailta. Öljytulojen takia Irakissa, myös Kurdistanin autonomisella alueella, on hyvä taloudellinen tilanne. Koska elintarvikkeet tuodaan naapurimaista, öljydollarit valuvat niihin sen sijaan, että niitä käytettäisiin oman elintarvikeja teollisuustuotannon käynnistämiseen. Qandilissa on edelleen perinteistä maataloutta, siellä viljellään vihanneksia ja kasvatetaan lampaita ja lehmiä. Kävin kesällä 2010 Wezên vuoristokylässä lähellä Iranin rajaa. Vajaata kahta viikkoa aikaisemmin Iranin armeijan ampuma raketti oli tappanut kolmetoistavuotiaan Basoz Jabhar Aghan, joka työskenteli tomaattipellolla. Pelto oli täynnä raketteja, ja asukkaat vannoivat, ettei alueella ollut nähty yhtään sissiä vuosikausiin.
U R D I S TA N J A E T T I I N
näistä valtiota. Kurdikysymyksestä tuli jäätynyt konflikti, joka sulaa nyt. Kurdien kansallistunne on kehittynyt ja Kurdistania hallitsevissa maissa on suuria muutospaineita. Etelä-Kurdistanissa, maan irakilaisessa osassa, kurdeilla on erittäin pitkälle menevä itsehallinto. Muualta sinne tulevat Irakin kansalaiset joutuvat hakemaan oleskeluluvan Kurdistanin ulkomaalaisvirastosta, ja aluehallituksella on edustustoja ulkomailla. Autonomia on myös Pohjois-, Länsi- ja Itä-Kurdistanin tavoitteena. Qandililla on ollut kurdiliikkeille keskeinen asema vuosikymmeniä. "Haluamme tehdä kurdeista yhtenäisen kansan. Ihmiset Kurdistanin kaikista osista tulevat Qandiliin ja taistelevat sieltä käsin", kuvaa PJAK-puolueen kannattaja.
Kirjoittaja asuu Irakin Kurdistanissa, 350 km Bagdadin pohjoispuolella. Hän toimii tutkijana Sulaymanian yliopiston sosiologian laitoksella.
agraariyhTurK teisö siihen saakka, kun alu- K kin, 1920-luvulla, kunSyyrian Irakin, Iranin ja een maatalous kaksikymmen- kesken ottotä vuotta sitten tuhottiin. Sekä Irakille että Turkille se oli tärkein elintarvikkeiden tuotantoalue. maanivaltio hajosi. Kurdeilla ei ollut vahvaa kansallisidentiteettiä, eivätkä he perustaneet itse-
reilua ekokosmetiikkaa
Mama on ainoa kotimainen ekokosmetiikkasarja, jossa on käytetty Reilun kaupan raaka-aineita. Löydä luontoäidin antimet ja nauti! Mama Mangovartalovoide, Mama Mangokuorinta ja Mama Mangokäsivoide
www.olehyvaluonnontuote.fi
M Mama tuotteissa on k käytetty Reilun l kaupan mangoa, oliiviöljyä, kahvia ja jy raakaruokosokeria.
! Tunne ihollasi Äiti Maa
KOKEILE HUILIA.
Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi -- kestotilauksena vain 35 (määräaikainen 45 ). Tilaa numerosta 03 4246 5307 tai osoitteessa www.huililehti.fi
Kestotilaus tekstarilla!
ES
Lähetä numeroon 050 693 99 viesti: VOIMA Nimi Osoite
N O RM. T EKS TIVIES T IN HIN TA . SA A M A SI VIES TIT OVAT ILM AISIA . A LLE 18 -V U OTIA A N TIL AUS VAIN HU OLTA JA N SU OS T UMUKSELL A . TIL AUSEHD OT: W W W.HUILILEH TI.FI
0
KE
STÄV
Ä
TA 2 0 1
LÄM Ä E
Ä
UOD Ä V
LYHYTELOKUVIA, DOKUMENTTEJA, KLUBEJA, SEMINAARI
www.loikka.fi
RUMA ANKANPOIKANEN
24.3.28.4.2012
TYS . ESI -31.3 ILU RA SSA 9 VIE KA PU SO
-TANSSIFESTIVAALI LAPSILLE JA NUORILLE 16.22.4.2012
TANSSITEATTERI HURJARUUTH, Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 A, 00180 Helsinki, www.hurjaruuth.fi
onologi Hellyyttävä m ikääntymisestä rakkaudesta ja
Lippumyymälä 02 262 0030 (tila 1219) | Ryhmämyynti 02 262 0333 (ma-pe 915) Lippupalvelu 0600 10 800 (1,96/min+pvm) | teatteri.turku.fi | kulttuuriaturussa.fi
VANHA MIES TANSSII
HENNING MANKELL
Sirius Teatern & Teater Mars förevisar:
PÅ FRIARSTRÅT
(Nummisuutarit)
Regi: Juha Hurme
Premiär 31.3.2012 Föreställningar 4.4.-12.5.2012 Alla kl 19 Biljetter 20|15 www.piletti.fi 09 611 003 (mån-fre 11-16) Styrmansgatan 13 Helsingfors www.universum.fi
M.H.
KULTTUURI
NÄYTTELYT RUUMIINKULTTUURI KIRJALLISUUS ELÄVÄ KUVA KULTTUURI
MUSIIKKI
1 2012
43
KUVA
KUVA
Täydellistä surrealismia
Suunnitellessani kuvaa katsoin paljon 19301950-lukujen muoti- ja lehtikuvaajien töitä. Erityisesti Angus McBeanin surrealistiset henkilökuvat ja Erwin Blumenfeldtin pastellisävyiset pehmeät muotikuvat toimivat vaikuttimina. Samoihin aikoihin kiinnostuin myös klassisista veistoksista ja valokuvista, joihin ne on dokumentoitu. Lisäksi halusin risteyttää nykyaikaisen peruukkimallinuken ja ihmisen. Muotikuvauksen alkuaikoina käytetyt valot, filmit ja kamerat vaikuttivat siihen, miltä kuvat näyttivät. Esimerkiksi studiovalot eivät olleet yhtä tehokkaita kuin nykyaikaiset salamat eivätkä filmit yhtä herkkiä, kuvissa oli pidemmät suljinajat eivätkä ne olleet yhtä teräpiirtoisia kuin nykyaikaiset digikuvat. Kuvasin itsekin keinovaloilla ja pitkällä valotusajalla perinteiselle filmille saadakseni haluamani tunnelman. Valokuvan filmirae ja sen toistuminen suurennettuun kuvaan on minulle oleellinen osa valokuvaa materiaalina. Kuva tehtiin leikkaamalla ylävartaloni muotoinen aukko kuvassa näkyvään tasoon, ja ihoon levitettiin ihomeikki tasaisen, nukkemaisen vaikutelman luomiseksi. Tarkoitukseni oli tehdä surrealistinen valokuva, joka esittää valokuvaa veistoksesta, se on eräänlainen taideteoksen/naisen dystopia. Kuva on osa kolmen valokuvan sarjaa. Jokainen on rintakuva tavallaan samannäköisestä naisesta, ihonja hiusten väri vain vaihtelee.
Aurora Reinhard
Perfect, Aurora Reinhardin teoksia 4.3.8.4. Showroom Helsingissä, Lönnrotinkatu 16, ti & to 1519, su 1216.
Brown Haired Girl, 20102012, 90 x 78 cm, mustesuihkutuloste.
Rakkaudesta musiikkiin
for the Music Kuinka musiikki liikuttaa meitä -näyttelyn avaavat Jenni Hiltusen riemastuttavat videoteokset räjäyttävät potin ja nostavat riman heti korkealle. Teokset ammentavat musiikkivideoestetiikasta ja tiivistävät olennaisen Lady Gagasta muihin populaarimusiikin ilmiöihin. Teos Grind pureutuu musiikkivideoiden pepun pyöritykseen ja antaa sille eksoottisen pohjoisen silauksen: lappilaisiin kansallispukuihin pukeutuneet, erikokoiset ladyt sheikkaavat bootyjaan hidastetuissa lähikuvissa. Tanssi tuo käsin kosketeltavaksi musiikkivideoiden seksistisen lihallisuuden, jota hidas pianomusiikki vielä korostaa entisestään.
T
H A N K YO U
on valmistanut täydellisiä yksi yhteen replikoiGRAHAM DOLPHIN
ta fanittamisen kautta syntyneistä kulttipaikoista. Tarjolla ei ole esimerkiksi kopiota Jim Morrisonin haudan kaltaisista rakennetuista monumenteista vaan täysin banaaleista paikoista, jotka ovat ajan saatossa muodostuneet fanien toiminnan kautta muistoalttareiksi. Fanittaminen saattaa saada aikaan yllättäviä reaktioita. Penkin (2010) äärellä koin eräänlaisen hurmoksen. Penkki on kopio penkistä, jolta on näköyhteys Kurt Cobainin kuolintalolle. Henkeni salpautui ja täytyin oudosta tuntemuksesta. Teos herättää tunteita, mutta vaikuttaako siihen vain oma Nirvanaan kohdistuva rakkauteni ja fanittamiseni? Voiko vastaavaa tunnetta kokea ilman henkilökohtaista suhdetta teoksen kohteeseen vai jääkö teos silloin vain esineeksi? Tarjolla on myös muun muassa
Marc Bolanin kuolinpaikan lähellä oleva puu ja Freddie Mercuryn ovi. luomaan laajan läpileikkauksen mysteeriin nimeltä fanittaminen, mutta varsinaisesti mitään uutta kerrottavaa näyttely ei teemastaan nosta esiin. Kun osa teoksista jää käyttötaiteen asteelle, herää kysymys onko niiden paikka museossa ja mikä puolustaa niiden esilläoloa näyttelyssä. Teos voi näyttää mukavalta ravintolan seinällä tai olohuoneessa.
N ÄY T T E LY O N N I S T U U
Vili Nissinen
Thank You for the Music Kuinka musiikki liikuttaa meitä 17.6. asti Helsingin Kiasmassa.
FANITUSTA. Kiasman musiikkiaiheisessa näyttelyssä on myös Rauha Mäkilän teos We Go Hard, 2009.
KULTTUURI
Klaus Welp
44
2
2012
KULTTUURI
Saarnamaalarin ruoskapensseli
Henry Wuorila-Stenberg ruoskii Jeesusta & Guggenheimia.
E N R Y Wuorila-Stenberg on vuorisaarnaava maalari. Hänen pensselinsä on terävä kuin keihäänkärki, joka puhkaisee Jeesuksen kyljen. Hän on päivittänyt keskiaikaiset ristiinnaulitsemiset nykytaiteeseen. Jeesusta ruoskitaan ja naulitaan jokaisessa WuorilaStenbergin öljymaalauksessa. Golgata-shown juurella kutee koko nykyhätä kaikessa pirstoutu-
H
vihaan öljyvärejä kuin ennen viinaa! Piirrän rasvaliiduilla paperille, koska se on viatonta. Taidemaailma on niin fiksoitunut, ettei se myy paperitöitä, mutta en suostu tehtailemaan formalistisia öljy-Jobeja sarjoina." uskonpuhdistustaiteessa yhdistyy Mathias Grünewald Francis Baconiin. Uusimmassa liitusarjassa esiintyvät hänen henkilökohtaiset pyhimyksensä Vincent van Gogh sekä Antonin Artaud irrallisina Johannes Kastajan päinä kultaisilla vadeilla. Hänen mukaansa van Gogh ja Artaud olivat "yhteiskunnan itsemurhauttamia taiteilijoita". Myös nykyaikana yhteiskunta tuhoaa taidetta, kun kotimainen taidejohto haluaa vain myötäjuoksijoita talleihinsa. "Koskaan ei Suomessa ole ollut näin rikasta taide-elämää, joka kuplii pinnan alla surkeissa olosuhteissa, mutta siitä ei välitetä pätkääkään." Wuorila-Stenberg näkee Guggenheim-kuviossa kaksi suurta pahaa. Ensimmäinen on Helsingin taidemuseon lopettaminen, toinen on sisällyksettömyys. Lobbaajat ovat samoja käskyttäviä voimia, jotka ajavat alas kaikkea inhimillistä maailmassa, eivätkä tiedä taiteesta mitään. Koko lystin maksava yleisö voidellaan katsomaan heidän valintojaan, vaikka todellinen taide tapahtuu jossain muualla. "Suomi on läpivoideltu maa. Guggenheim on todellinen liukastusvoide koko virkakunnalle ja parille hyvinrasvatulle taiteilijalle."
WUORIL A-STENBERGIN S Y Y L L I S I Ä O VAT taiteilijan mielestä myös taidekoulut. "Taidekoulut voisi yhtä hyvin kaikki lopettaa akatemiaa myöten! Ei taide ole ammatti, vaan täysin uudenlainen näkökulma maailmaan. Jollakin ihmisellä on sisällään tämä uusi visio paineena, joka purkautuu arvaamattomalla tavalla ja etsii itse muotonsa ja tekniikkansa." Wuorila näkee toivoa nuorissa, jotka luovat omat maailmanlaajuiset kanavansa ja heimonsa. "He kiertävät valtataiteen ontot hierarkiat ja käyttävät katua tai nettiä gallerianaan. On sarjakuvaheimoja ja graffitiheimoja ja lukemattomia ryhmiä, joissa ilmenee valtavirran vastainen taide. Niissä on elämä."
UUSORTODOKSI. Wuorila-Stenberg on käynyt niin oman elämänsä kuin taidemaailman lävitse katuojasta huipulle. Taustalla Antonin Artaudin pää.
PEGGY OLI EKA BOPO
P E G G Y Guggenheim (18981979) oli kahden eri teitä Yhdysvaltoihin päätyneen ja siellä rikastuneen juutalaissuvun perijä, joka tuli kuuluisaksi kulttuuripersoonaksi taiteen kerääjänä ja Venetsiaan perustamansa taidemuseon myötä. Peggy Guggenheim oli oman aikansa boheemiporvari, joka uskoi abstrakteihin modernisteihin ja surrealisteihin jo silloin, kun nämä olivat vasta lyömässä itseään läpi. Hän käynnisti ennakkoluulottoman galleriatoiminnan, kamppaili taidepoliiseinakin kunnostautuneita moralismin vartijoita vastaan ja pelasti Europasta sodan alta merkittäviä taideteoksia ja muutaman taiteilijankin. Taidehistoriassa hänet usein mainitaan erityisesti Jackson Pollockin löytäjänä ja mesenaattina. Muistelmakirja on hauska, joskaan ei erityisen syvällinen eikä varmasti kovinkaan objektiivinen ihmis- ja ajankuvaus. Se välittää kuitenkin mainiosti kuvan itsetuntoisesta ja itsenäisestä, lähtökohtiinsa nähden vähemmän poro-
in Päädy on, usko kristin esus oli Je koska seri. luu
neisuudessaan. Alieninnäköiset loisvirkailijat imevät ihmisistä viimeisetkin mehut ja totuus teilataan joka hetki. "Minulle itäisenä ihmisenä uskonto on välttämätön. Ilman transsendenssia elämä on toivotonta", Wuorila-Stenberg kertoo. "Päädyin kristinuskoon, koska Jeesus oli luuseri. Evankeliumihan on epämenestystarina: Silloin kun kaikki romahtaa, silloin kaikki aukeaa." estetiikalla on monipuolinen tausta. Hän maalasi 1970-luvulla juoppona vasemmistolaisena kurjalistoa ja 1980-luvulla juoppona modernistina mustia neliöitä, kävi lävitse psykoanalyysin, ryhtyi kuudeksi vuodeksi absolutistiksi ja pyrki 10 vuotta buddhalaiseksi munkiksi. Se ei onnistunut, koska munkit eivät hyväksyneet hänen värivyörytyksiään. 2000-luvulla hän tutki Lutheria ja maalasi yhteiskunnallista tosi-ismiä. Nyt hän on päätynyt ortodoksiaan, koska se hyväksyy kaikki. Hänen öljymaalauksiaan on myyty galleria Anhavassa kovaan hintaan, mutta nyt hän on lopettanut maalaamisen ja piirtelee kuvansa rasvaliiduilla. "Öljyvärimaalauksilla on raskas historiallinen painolasti. Nyt
WUORIL A-STENBERGIN
porvarillisesta naisesta, jolla oli rahaa ja aito innostus taiteeseen ja särmikkääseen taiteilijaelämään.
P E G G Y G U G G E N H E I M oli nai-
E R I T Y I S E N säälittävää on, että
misissa dadaisti Laurence Viallin ja surrealisti Max Ernstin kanssa. Liitoistaan hän toteaa lakonisesti: "Olen aina pitänyt aviomiehistäni paljon enemmän suhteiden päätyttyä kuin niiden kestäessä." Lukuisista heiloista tunnetuimmasta päästä lienee Samuel Beckett. Alun perin jo vuonna 1960 julkaistun suppean muistelmateoksen kääntäminen suomeksi juuri nyt selittyy Helsinkiin suunnitteilla olevan Guggenheim-hankkeen ajankohtaisuudellla. Yhteys on keinotekoinen, sillä Helsinkiin verkostonsa uutta yksikköä hamuaa Peggy Guggenheimin sedän kirjassa tosin virheellisesti enoksi mainitun Solomon R. Guggenheimin perustama säätiö. Peggy ja Solomon eivät muistelmien mukaan tulleet toimeen keskenään.
kirjan esipuheessa Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén rinnastaa Guggenheim Helsinki -luonnostelman kirjassa kuvattuun ajassa elävään innovatiivisuuteen ja rohkeuteen. Jo valmiiksi markkinoilla noteeratun nimitaiteen brändivetoinen vierailutaidehalli on kuitenkin tuoreiden taiteilijoiden työmaalla heiluvan epäsovinnaisen kokoelmakerääjän ja mesenaatin liki täydellinen antiteesi.
tuomas rantanen Peggy Guggenheim: Taiteenrakastajan tunnustuksia. Helsinjat ki-kirjat 2011. 192 s.
GOLGATA-SHOW. En voi unohtaa, 2009, öljyväri.
ITE-MUSEO TAIDEKUPLAHALLIEN TILALLE?
B E L G I A S S A U U S I outsider-
Erkki Pirtola
taidetta esittävä museo on saanut suurta huomiota, koska suuressa maailmassa in- ja outsidertaiteen rajat ovat liukuvia. Ulkomaiset asiantuntijat ovat todenneet, että suomalainen ITEtaide on ainutlaatuinen ilmiö. Silti ITE-museon rakentamisesta Helsinkiin ei puhuta halaistua sanaa. Miksi? Se olisi ainutlaatuinen ja hyvin halpa hanke verrattuna taidekuplahalleihin.
KULTTUURI KALENTERI
ASTI TÄHDET TUIKKIVAT, mainosvalokuvaaja Alvar Kolanen kuvasi 50-luvun puolivälistä 70-luvun puoliväliin suomalaisen iskelmämusiikin kulta-ajan tunnetut tähdet & tähdenlennot. Oulun Pohjoisen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7.
2
2012
45
NÄYTTELYT
Museoitua liikettä
1.4.
2.25.3.
JAN NEVAN uusien muotokuvien ihmiset ovat rosoisia & runneltuja, Helsingin Korjaamo Galleriassa, Töölönkatu 51 B. ALKAEN. A PRISTINE VISION / KOSKEMATON NÄKY, yhdysvaltalaisen luontokuvaajan Jim Brandenburgin retrospektiivinen näyttely Salon taidemuseon Veturitallissa.
P
RESIDENT IN VA A L IEN
17.3.
30.3.20.5.
TURKU ONE DAY, INSTEAD OF ONE NIGHT, a burst of machine-gun fire will flash, if light cannot come otherwise, videoteoksessaan Milica Tomic kävelee rynnäkkökivääri kädessään Belgradin kaduilla, jatkuva sota on saattanut ilmoille kysymyksen siitä, ketä oikeasti pelotellaan & kuka on terroristi, Turun taidemuseon Pimiössä, Aurakatu 26.
alla koettiin yhteiskunnallista vibraatiota, mutta voimaltaan se jäi kauaksi siitä, mitä kuuskyt-seiskytlukulaisuus tai sitä seurannut ympäristöliike olivat aikanaan. Nyt museoista löytyy reliikkejä, fotoja & muita otoksia kummastakin. Tampereella taas työväenmuseo Werstaassa oleva näyttely esittelee laajasti ympäristöliikettä, joka symboloituu usein Suomessa Koijärven tapaukseen keväällä 1979. Silloin Forssan likellä kiisteltiin järven kuivattamisesta. Vastustajat ryhtyivät suoraan toimintaan kahlitsemalla itsensä kaivinkoneisiin ja patoamalla ojaa lapioilla. Anderssonin museoon on taas kerätty yhteiskunnallista taidetta, jota yhdessä ääripäässä luonnehti luokkataistelu. Näyttelyn oheistekstien mukaan ankkataiteilija Kaj Stenvall totesi 1970-luvun alussa, että "tärkeäksi muodostui kuvata kapitalisHELSINGIN AMOS
tisessa yhteiskunnassa vallitsevaa ristiriitaa työn ja pääoman välillä, taistella työväenluokan rinnalla ja sen ehdoilla imperialismin vastaisessa rintamassa, rauhan, demokratian ja sosialismin puolesta." Toisessa ääripäässä taas oli esimerkiksi Harro Koskisen kulttuurijammaus, joka hyökkäsi ylikansallisten ja kotimaisten tuotemerkkien ja ikonien kimppuun. Nykyäänkin taiteilija voi puhua kapitalismista, ristiriidoista, työstä ja pääomasta, mutta entäpä puhe työväenluokasta, imperialisminvastustamisesta, rauhasta & sosialismista? Niin, kaikki on nykyään vähän monimutkaisempaa.
Kimmo Jylhämö Koijärvi, Kessi ja Kuusamon kosket -näyttely 26.8. asti Tampereen työväenmuseo Werstaalla. Kenen joukoissa seisot? 2.3.7.5. Helsingissä, Amos Andersonin taidemuseossa.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 19.3. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
VALOKUVA & VIDEO
pietarilaisen Dmitri Konradtin rock-aiheisessa näyttelyssä mustavalkokuvia maineikkaista pietarilaisista rock-bändeistä kuten DDT, AK VARIUM & K INO, 29.2.20.3. Pick Me -galleriassa, Iso Roobertinkatu 48. OULU Y K SIN, itävaltalaisen Gerlinde Miesenböckin näyttely käsittelee yksinäisyyden & yksinolemisen erilaisia muotoja harvaan asutussa Suomessa, 1.4. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Kummigalleriassa, Kulttuuritalo Valve,
HELSINKI PIETARI ON ROCK,
Hallituskatu 7. PRIMAVER A, Hertta Kiiski pohtii lopputyönäyttelyn kuvissaan kasvamista & luopumista, 30.3.20.5. Turun taidemuseon Studiossa.
GALLERIA
HELSINKI TIL ATEOK SI A, Johanna Ilvessalon teokset rakentuvat kuvasta, liikkeestä, valosta, varjoista & äänimaisemista, 14.3.1.4. Galleria Jangvassa, Uudenmaankatu 46, sisäpiha.
MUSEOT
HELSINKI HENK ISY YS TA ITEESSA, Helene Schjerfbeck -juhlanäyttely syventyy
henkisyyteen Schjerfbeckin taiteessa, 29.2.20.5. Villa Gyllenbergin taidemuseossa, Kuusisaarenpolku 11. RAUMA TA IDE R AKENTA A R AUMA A, Rauman 570-juhlavuoden näyttelyssä on mukana 37 taiteilijaa, esillä muun muassa videoita, kuvataidetta & tekstiiliinstallaatioita, näyttelyn kunniavieras on Raimo Aarras, 6.5. asti Rauman taidemuseossa, Kuninkaankatu 37. TAMPERE ARI PELKONEN on Vuoden nuori taiteilija 2012, palkintonäyttely käsittää Pelkosen teoksia varhaisista 2006 valmistuneista maisema-aiheista tänä vuonna työstettyihin teoksiin, 22.4. asti Tampereen taidemuseossa, Puutarhakatu 34.
NL: SAAPAS IHMISTÄ POLKEA. Harro Koskinen: Paha juttu, 1968.
Alternative AudioVisual Event 12.4.15.4.2012
Live cinemaa | Japanilaista elokuvaa | Uutta suomalaista mediataidetta | Neuvostoliittolaisia animaatioita | En Garde! 2000-luvun avantgardea | Impakt-festivaalin teossarja | Työpaja | Paneelikeskustelu | Ohjelma julkaistaan maaliskuussa festivaalin ja Malmitalon sivuilla www.aavefestival.org www.malmitalo.fi
Ala-Malmin tori 1 | Helsinki
KAIKKI KUOPION TAPAHTUMAT WWW.VISITLAKELAND.FI/TAPAHTUMAT
RUUMIINKULTTUURI
46
2
2012
tusmittailee kalkkiviivoja, sotkee Ladallaan koululaisotteluita ja tuo työpaikkaan vain epätasa-arvoa ja tyytymättömyyttä. Raakkonen ei ole ainoa syy vaksien ylösnousuun, mutta hän edustaa poissaollaan ja kumaruudellaan koko epäonnistunutta politiikkaa: lakkautuksia, kavennuksia, leikkauksia ja poisputoamisia. kirjoittama poliittinen murhenäytelmä Kenttä on vuoden 2006 jälkeen esitetty jo kolmena eri sovituksena, mutta niistä Mikko Roihan ohjaama viiden teatterin yhteisproduktio on ensimmäinen, joka pistäytyy ulkomailla. Taina Sivonen on kääntänyt näytelmän Berliinin työläismurteelle, mutta Kentän kaksi esitystä Berliinin Ballhaus Ostissa näytellään siitä huolimatta alkukielisenä, leveällä murteella ja karhealla slangilla. Yhteistuotanto mahdollistaa tavallista mittavamman, eri kaupungeissa risteilevän esityskauden. Roiha pitää tärkeänä sitä, että yhteistyö tuo työhön ajallisuutta: näyttelijät innostuvat, tylsistyvät ja innostuvat uudelleen, kasvavat sisään omiin roolihenkilöihinsä. Näytelmä saa uusia merkityksiä eri tiloissa, maissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Näytelmän vähäinen lavastus pystytetään kevesti yhä uusiin teatteritiloihin. "Teatteri-ihanteeni on, että näytelmän lavasteet voisi pakata matkalaukkuun ja esityskausi voisi jatkua vuosikausia", Roiha sanoo.
OK KO LEON
AJASSA KULTTUURI
Laadukasta jauhamista tunteista
Paavo Westerberg tuo lavalle porvariston hillityn ahdistuksen.
A L U S S A O N sananmukaisesti näyttämö. Rouhea keskiluokkainen asunto, pikkuporvarillisille illallisille valmistautumista. Asukkaat eivät oikein jaksaisi, mutta kun tuli kutsuttua. Pariskuntaillalliset. Vanhoja tuttuja. Mies koettaa hauskasti löytää piuhaa piuhojen möykystä. Tunnistettavaa. Vertauskuvallista. Katsomo hörähtelee, vaikka kyllähän sen tietää, että ei tällaisesta näennäisesti harmittomasta asetelmasta ole ennenkään mitään mukavaa seurannut. Ei seuraa nytkään. E R I K J A A N N A kohtaavat Helenan ja Paulin vuosien tauon jälkeen heidän lastensa kuoleman vuosipäivänä, joka sattuu olemaan
OHIKATSOTUT.
Tukityöllistetyt Antero ja Esa tötöilevät taas.
Vaksien kapinayritys
ovat Helsingin kaupungin tukityöllistämiä nuoria urheilukentän vahtimestareita, sosiopoliittisia numeroita jonkun toisen tilastoissa. Antero on kehitysvammainen, Esa kovis ja väliinputoaja. Korjaamon näyttämöllä heitä näyttelevät Kirsi Asikainen ja Marja Myllylä, kaksi keski-ikäistä naista. Miksi kenttämerkintöjä lavalle vetää kaksi naista? "Me ei vielä tiedetä, mitä se kokonaisuudessaan tarkoittaa, mutta päätös tuntui alusta saakka il-
sama kuin World Trade Centerin ikimuistoinen romahduspäivä. Miten samalle päivälle voi osua kaksi tällaista tragediaa? Sitä ihmettelee etenkin Kristo Salminen filosofian opettajan roolissa. Hän ei ole tyytyväinen siihen, kuinka Viron poliisi tutki nuorten autoonnettomuutta Pärnussa. Netistä on tullut luettua jonkunkin verran salaliittoteorioita kaksoistornien romahtamisesta. Viiniä lipitellään ja padotut tunteet purskahtelevat pintaan: "Miksi te tulitte tänne?" kysyy Eero Aho isäntä-Erikin roolissa vaativaan sävyyn, ja Kristo-Pauli vastaa hölmistyneenä kuin pikkulapsi: "Koska te kutsuitte meidät." Pirjo Määtän esittämä sairaanhoitaja Helena on ehkä näytelmän
Matkalaukkuteatterissa on itkua, fudista & vallankumousta.
E
SA JA ANTERO
miselvältä", ohjaaja Mikko Roiha vastaa. Yksi mahdollisuus on, että ikääntyvien naisten ohi katsotaan samalla tavalla kuin tukipalkattujen kenttävaksienkin. Toistaiseksi näytelmä laittaa katsojan tutkimaan itse.
K E N TÄ N Esa ja Antero odottavat: Anteron pikkusiskoa, vallankumousta, ylennystä. Tai edes sitä, että työnjohtaja Raakkonen näkisi vaivan nousta Ladastaan ja kävellä kentän yli. Raakkonen on sankarillisen äijätyön antagonisti, tulosvastuullinen hallintomies, joka tarkis-
Sanna UUttu Kentän Suomen ensi-ilta Helsingissä Korjaamolla 29.2. Esitykset 23.3. asti. Myöhemmin keväällä näytelmä nähdään muun muassa Kajaanissa, Tampereella & Vaasassa.
KESKILUOKAN HARHAT.
Patoumat ja kuohari kuplivat Kansallisteatterissa.
KALENTERI
RUUMIINKULTTUURI
ALKAEN. SIMPAUTTAJA, Heikki Turusen sotatarina rauhanajan Suomesta, esitykset 2., 3., 4., 9., 10., 11., 16., 18., 23. & 25.3. Karjalaisella näyttämöllä, Käpylänkuja 1 A, lippuvaraukset puh. 050-5501721.
2.3.
13.3.
ALKAEN. PETIT CÂLIN, tanssiteatteri Auracon esitys on kohdennettu lasten & heidän vanhempiensa ohella nuorille, kantaesitys 13.3. kello 10, muut esitykset 14.3. kello 10 & 17.3. kello 15 Kanneltalossa, Klaneettitie 5.
400 ASKELTA, mies ja nainen sekä kurkistus 50-60-luvun ranskalaisen elokuvan tyylikkääseen intohimoon, Mari Rosendahl tanssii oman koreografiansa Samuli Roinisen kanssa, esitykset 17., 22. & 23.3. kello 19 Tanssiteatteri MD:n Hällä-näyttämöllä, Hämeenkatu 25, Tampere.
2.3.
& 13.4. ILO IRTI! -klubilla Ali Jahangiri & Robert Pettersson irrottelevat impron & stand upin merkeissä, Tikkurilan Teatterin esitys kello 20 Vantaan ravintola Shamrockissa, Peltolantie 2.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 19.3. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TANSSI
neljän itämaisen tanssin ammattilaisen esitys on tiivis kokonaisuus, jossa perinteinen itämainen tanssi liittyy uuteen & kokeellisempaan, koreografia & tanssi Amina, Peppina Lindfors, Anu Toivonen & Heli
24.3. SAHAR ASTA SIBELIUK SEEN,
Turunen, kello 16 & 18 Helsingin Kanneltalossa, Klaneettitie 5. HELSINKI COPPÉLI A, klassikkobaletti on saanut Marc Ribaudin koreografian, esitykset 2., 7., 9., 15., 17., 20. & 22.3.20 kello 19 sekä 24.3. kello 14 Suomen Kansallisbaletissa, www.ooppera.fi
keuden välisestä ristiriidasta, se on tarina ehdottomuudesta & valinnoista, joista ei ole paluuta, ensi-ilta 3.3. kello 19, muut esitykset 4., 5., 7., 8., 10. & 11.3. Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3 A, metropolia. fi/tapahtumat Fo tunnetaan yhteiskuntakriittisenä kirjailijana, ohjaajana & näyttelijänä, joka puhuu kirkon & poliitikkojen vallankäytöstä & naisten asemasta, ensi-ilta 29.2. kello
JYVÄSKYLÄ DARIO FON 4 MONOLOGI A,
19, muut esitykset 1., 3., 10., 11., 18., 23., 24., 25. & 27.3. Jyväskylän Kansannäyttämön Teatteri Miilussa, Sammonkatu 7.
www.suomenstandupclub.fi
NUKKETEATTERI
Jussi-jänis tutustuu Mörköön & tapaa herra Pimeän, Nukketeatteri Ofelian Anne Lihavaisen esitys 06-vuotiaille, kello 10.15 Vantaan Lumosalissa, Urpiaisentie 14, toinen esitys 11.4. Vantaan Taidetalo Pessissä, Kielotie 12 14., www.nukketeatterikeskus.fi
22.3. MÖRÖN UNISUK AT,
STAND UP & IMPRO
Jacke Jacke Björklund, Marko Kämäräinen & Joni Koivuniemi tekevät 42 esitystä eri puolilla Suomea, maaliskuun kiertue starttaa 1.3. Uudenkaupungin Crusellissa & 2.3. Porin Promenadisalissa, katso kiertueaikataulu
SUURI STAND UP -K IERTUE 2012,
TEATTERI
Metropolia-teatterin Antigone on esitys, joka kertoo lain & oiHELSINKI ANTIGONE,
AJASSA KULTTUURI
vaivaannuttavin hahmo, joka lässyttää holhoavan kastroivaan sävyyn miehensä Paulin terveysasioista yksityiskohtia myöten. Juuri hassahtanut Helena on näytelmän edetessä se hahmo, joka tuo iltaan eniten yllätyksiä. keinuttaa. Liekö syynä valaistus, lavasteiden asettelu vai mikä ikinä, katsomosta kävellessä askel tuntuu joustavalta kuin Tallinnan-lautalta poistuessa. Olo on epätodellinen. Tarinalle haluaisi kauniin lopun, mutta Paavo Westerbergin aikaisempien töiden valossa pelottaa, että sitä ei taida tulla. Tulee pintaan nousevia pelkoja ja avuttomuutta. Tulee mustaa, tulee himoja. Syyllisyyttä ja salaisuuksia. Woodyallenmaista tunteista jankutusta. Näytelmää tarkkailee kliinisesti, tavallista enemmän sivusta. Roolihahmojen
VÄ L I AJ A L L A
2
2012
47
nahkoihin ei tällä kertaa pääse, mutta se ei ole huono asia. Tietty etäännyttäminen toimii ja näytelmän oma, erikoinen tunnelma luikertelee ihon alle pitkäksi aikaa. vertaa esitystä Roman Polanskin Carnageelokuvaan, jonka hän on nähnyt hiljattain ja joka pyörii yhä elokuvateattereissa. Sivistyneitä aikuisia ihmisiä tilanteessa, joka saa kulissit kaatuilemaan piinaavin seurauksin. Dokaamisessa ja sekoilussakin on tiettyä tunteetonta viileyttä. Jopa niissä hetkissä, jolloin joku oksentaa pahaa oloaan huutamalla ja toinen kohottaa viinipulloa kädessään lyödäkseen. He ovat uskottavia, mutta henkisesti kaukana. Katariina Kaitueen esittämä elegantti ja ihmeellisen tyynenä pysyvä tulevaisuudentutkija on illan valovoimaisin tähti. Jokainen näyttelijä tekee varmaa ja täsmällistä työtä, mutta Kaitueen Anna on ihanan aikuinen nainen, joka taiteilee ihmissuhteiden ja omien pyrkimystensä ristitulessa. Tarinaa keritään auki kuin alun johtovyyhtiä, kuva tarkentuu kohtaus kohtaukselta. Dialogi on viihdyttävää. Ahdistuskin pysyy kohtuudessa, kuten keskiluokkaiselle ahdistukselle hyvin sopii. Voisihan sitä hirttäytyä vessaan, mutta ehkä riipaisen punaviinikännit ja tilitän tuskaani puolisolleni, josta olen etääntynyt liian kauas jo vuosia sitten.
SEURALAISENI
lla Väliaja soa. Kat inutta ellessä ke käv mosta malta kuin sa tuntuu an-lautalta Tallinn tuessa. pois
Laura Rantanen He eivät asu enää täällä Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 19.5. asti. Carnage-elokuvan arvio s. 56.
UGhomoilua
H E L S I N G I N homoklubeilla soi vain Lady Gaga -remixit ja euroviisut", valittaa Jussi Eskelinen. "Saksassa voi klubeilla soittaa niin punkkia kuin schlagereitakin." Synkistä berliiniläisistä varastohalliklubeista innostunut Eskelinen alkoi kesällä 2009 järjestää Suomessa muutaman sadan hengen homoteknoreivejä yksityisissä tiloissa ja ulkona. Kokeilusta syntyi konsepti, jonka ystävät nimesivät Homoteknoksi. Nyt kollektiiviin kuuluu viitisentoista ihmistä ja kaksi DJ:tä. Heteroitakin suvaitaan. Toistaiseksi kollektiivi pysyy autonomian ja epäkaupallisuuden nimissä poissa klubeilta. Bileiden dekot on tärkeä osa
konseptia. Edellisissä sisäreiveissä oli kolmioteema, jossa mustavalolamput saivat valkoiset vaneri- ja ilmastointiteippikolmiot hohtamaan mustassa tilassa. Seuraavaksi tila haluttaisiin täyttää mustilla heliumilmapalloilla. Idea tuli fetissisivuilta. "Fetisistit voisi olla osa meidän kohdeyleisöä. Kyllä tekno sopii fetissibileisiin paremmin kuin Katri Helena", Eskelinen kuittaa.
Sanna Uuttu Varainkeruubileet Homotekno #7 3.3. Helsingissä. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoa homotekno@gmail.com & www.facebook. com/h.m.tekno
MUSIIKKI
Satu vallasta
Voimme itkeä onnesta Putin hikoaa! ja samalla hieroa kolmatta koipea. Vahva valta, heikko kansa, sanoi kerran muuan kiinalainen. Mutta jos maa on hävitty ruletissa, viha virtaa nälkäisissä suonissa. Vahva valta, vahva kansa, ulvoi areenalta muuan saksalainen. Mutta jotta olisi kylliksi helpompaa, keksitään korruptiokuvio: Heikko valta, heikko kansa, kahmi mitä saat ja lopeta peli siihen! Ja vielä voidaan ryhtyä mullistukseen, käynnistää järjestelmä uudelleen... Heikko valta, vahva kansa, sorautteli kerran muuan ei-niin-venäläinen. Herra presidentti, mistä Te uneksitte öisin? Villissä maassamme tänä levottomuuden hetkenä. Herra presidentti, mitä he teille huusivat, nuo sata 2 erimielistä varmaan koh2012 teliaisuuksia! On kaali sekaisin näistä ongelmista, mihin tarvitsemme heikkoutta tai voimaa? Mitä oikein riehut, hömelö teorian vanki, mikä vimma sinuun on mennyt? Janoat imperiumia suu tukkoon, mene sotaan ja kuole kauniisti. Meille: Hyvä valta, hyvä kansa. Kun sydän on lämmin, on kaikki elossa. Herra presidentti, mistä Te uneksitte öisin? villissä maassamme tänä levottomuuden hetkenä... Herra presidentti, mitä he teille huusivat, nuo miljoona erimielistä varmaankin kohteliaisuuksia! Nuku rauhassa, rakas toveri! Teksti Juri Sevtsuk
48
MUSIIKKI
TUKKA TAKANA VENÄJÄ EDESSÄ.
Juri Sevtsuk villin maan villi laulaja ennen ja nyt.
DDT:tä haavoihin
Venäjän Juice Leskinen, rokkari Juri Sevtsuk haluaa suurta muutosta.
TEKSTI KUVAT
TOMI HUTTUNEN DMITRI KONRADT
rockmuusikko ja runoilija Juri Sevtsuk kertoo kahvipöydässä inhoavansa näyttelijätrubaduuri Vladimir Vysotskin elämästä tehtyä kohuttua uunituoretta elokuvaa. DDT-yhtyeen keulakuva vaikuttaa henkilökohtaisesti loukkaantuneelta. Hän tietää mistä puhuu, sillä Sevtsuk on omalla taiteellaan jatkanut neuvostoaikojen legendan tietä molemmat ovat dissidenttejä, joiden kriittinen sanoma puree laajoihin kansanosiin. He myös kuulostavat hetkittäin samalta. Molempien lauluja hoilataan Venäjällä niin humalassa kuin selvin päin. Tämä nähtiin Moskovan Bolotnajalla 4. helmikuuta mielenosoituksessa, kun Sevtsuk laulatti pakkasessa seisovaa kansaa akustisen kitaran säestyksellä:
PINEN
V
IISIKYMP-
Isänmaa, menen kotimaahani huutakoot, että se on rumilus, mutta me tykätään siitä, vaikkei se ole kaunis ja vaikka se uskoo roistoihin...
K
ja rennosti julkisuudessa esiintyvä Sevtsuk ei ole koskaan kaihtanut vaikeita yhteiskunnallisia kysyANSANOMAISESTI
myksiä tai yhteenottoja vallanpitäjien kanssa. Neuvostoaikana hän lauloi satiiria suunnitelmataloudesta. 1980-luvulla hänet ajettiin Baskirian pääkaupungista Ufasta sen vuoksi, että hän puhui mitä ajatteli ja lauloi mitä tahtoi. "Taiteilija on skeptikko, hänen ja vallanpitäjän suhde on aina ongelmallinen taiteilijan tehtävä on tarkkailla valtaa objektiivisesti, vailla mitään illuusioita tai propagandaa", Sevtsuk toteaa. "Taiteilijan isäntä on Jumala, ei presidentti, tsaari tai puolue. Vain Jumala on hänen omatuntonsa. Siksi DDT:llä on vaikeaa kaikissa poliittisissa järjestelmissä." Bändi joutui äänittämään levynsä öisin salaa, mutta taltioinnit päätyivät KGB:n käsiin ja toivat Sevtsukille lisää ongelmia. Hän pakeni Moskovan kautta Venäjän eurooppalaiskaupunkiin, Leningradiin. Siellä oli Neuvostoliiton ainoa rock-klubi, jonka lavalla DDT:stä tuli sensaatio. Ongelmatonta ei ole bändin elämä tänäkään päivänä: "Minä olen tällainen hölmö-Iivana, venäläisten kansansatujen sankari, joka puhuu mitä ajattelee. Viisas mies ei tee niin. Siksi DDT on ollut viimeiset viisi vuotta esityskiellossa kaikilla valtakunnallisilla kanavilla. Meistä ei pidetä, koska heitämme kuonaa vallanpitäjien kasvoille."
E V T S U K O N K I N noussut kriittisen kansalaisliikehdinnän symboliksi. Vuonna 2010 hän oli otsikoissa haastettuaan pääministeri Putinin kutsuvierastilaisuudessa. Sevtsuk piti kursailemattoman maljapuheen, joka sisälsi kysymyksiä kansalaisyhteiskunnasta, korruptiosta, sananvapaudesta sekä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kun Putin haparoi vastaustaan kysymällä puhekumppaninsa ni-
S
moiksi. Sevtsukin mielestä uusi johtaja ei ole vielä ilmestynyt: "Minulle ei ole tärkeää, kenestä tulee presidentti, tärkeää on että hänet valitaan rehellisesti. Meillä on ollut monarkia, kommunismi, villi kapitalismi ja yksityistäminen, mafian aikakausi, kansalaissodat. Meiltä puuttuu vain yksi: normaali vallan siirtyminen henkilöltä toiselle tätä ei ole nähty vielä kertaakaan Venäjällä koko sen pitkän historian aikana." "Tätä me haluamme."
I I M E S Y K S Y N Ä D D T julkaisi albumin nimeltä Inatse (Toisin). Uuden setin avainviestejä ovat toisin ajattelu ja toisin tekeminen. Biiseissä peräänkuulutetaan sisäistä vapautta ja uuden kevään koittoa. Uusien kappaleiden takia bändin keikkoja on peruttu Tjumenissa ja Jekaterinburgissa. Albumi osoittautui suorastaan profeetalliseksi: siinä on esimerkiksi koruttoman suora puhuttelu Kremlille, laulu nimeltä Satu vallasta. Siinä ennustetaan rehellisiä vaaleja ja vilpitöntä demokratiaa vaativat mielenosoitukset. Sevtsukin mukaan se, mitä duuman vaalien jälkeen tapahtui, oli täysin odotettavissa. "Venäjällä on nyt liikkeellä paljon ihmisiä, jotka haluavat elää toisin, rehellisemmin. Maa odot-
ostu k ei su Sevtsu ämään pelkä n. mitää
V
taa muutosta, kuten lauloi aikanaan venäläinen rocktähti Viktor Tsoi. Tuo laulu on nyt ajankohtainen, ja biisimme käsittelevät samaa kysymystä. Kappaleiden ytimessä on ajatus siitä, että me emme ole orjia. Että täytyy olla mielipiteiden kirjoa, että meidän täytyy elää vapaassa maassa, täytyy saada talous nousuun, täytyy modernisoida kansalaisyhteiskunta ja luoda uusi järjestys." Sevtsukin mukaan Venäjän kansa ei ole sisäisesti vapaa, mikä juuri on mahdollistanut Putinin valtakauden. Saadakseen muutoksen aikaan ihmisten tulisi ottaa vastuu ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Niissä 25 kaupungissa, joissa DDT esiintyi ennen joulua, bändi koki viestin myös menevän perille. Kymmenen vuotta sitten mitään vastaavaa ei ollut havaittavissa. "On syntynyt uusi tarve elää toisin."
Kirjoittaja on venäläisen kirjallisuuden & kulttuurin dosentti. DDT esiintyy Helsingin The Circuksessa 30.3. & Tampere-talolla 1.4. Juri Sevtsukin keskustelutilaisuus 29.3. kello 14 Helsingin yliopistossa, Unioninkatu 40 B, Sali 1. Tilaisuudessa julkistetaan Tomi Huttusen teos Pietari on rock (Into).
meä, Sevtsuk vastasi ykskantaan: "Olen Jura Sevtsuk, muusikko." Tähän kuuluisaksi tulleeseen vastaukseen rokkari vetoaa tänäänkin, kun häntä kysytään presidenttiehdokkaaksi tai poliittiseksi toimijaksi. Mies haluaa pysyä vain muusikkona, vaikka äänestyksissä hän on ollut jatkuvasti kärkipäässä kun kysellään, keitä mielenosoittajat haluaisivat opposition keulahah-
MUSIIKKI
2
2012
49
Musiikille kiitos, soittajat helvettiin
taas framilla. Romanikerjäläiset eivät poistuneetkaan Helsingin katukuvasta, vaikka poliitikot ja virkamiehet olivat kieltämässä julkisen köyhyyden. Vähävaraisia EU-kansalaisia on karkotettu maasta, vaikka EU:n piti olla vapaan liikkuvuuden tae. Vuonna 2000 asuin Budapestissä. Kierrellessäni Unkaria törmäsin maaseudulla kyliin, joissa taloista puuttuivat ikkunaruudut. Mustalaiskylä, kuului vastaus hämmästelyihini. Samalla reissulla törmäsin amerikkalaismieheen, joka tuumaili, että romaneja kohdellaan niin surkeasti, että Nato varmaan kohta astuu väliin. Ei astunut.
H
E O VAT
kaikella on tekemistä musiikin kanssa? No sen verran, että olen käynyt Budapestissa myös lukuisissa balkanbileissä, joissa mustalaismusiikki raikaa ja yleisö kreisibailaa. Yleisössä
M I TÄ TÄ L L Ä
on myös juuri sitä tavallista keskivertounkarilaista, joka ei halua lastensa koululuokille romanilapsia. Meillä Suomessakin romanimusiikki on kasvattanut suosiotaan. Perinteistä romanimusiikkia levyttänyt Hilja Grönfors vieraili Palefacen HelsinkiShangri-La-levyllä, joka on ostettu joka toiseen suomalaiskotiin. Helsinkiläisillä Balkan Fever -klubeilla tanssitaan hervottomasti. Helmikuussa ilmestyi Tommy Lindgrenin, Palefacen ja Redraman uuden superkokoonpanon GG Caravanin ensilevy. Tyylilaji on vahvasti mustalaismusiikkivaikutteilla kuorrutettua hiphopia. Samoihin aikoihin Helsingin Flamencofestivaali vietti 15. juhlavuottaan romanijuuret tuollakin taiteella. Eikö ole jotenkin ristiriitaista, että samalla sorretaan ja digataan?
Jari Tamminen
KALENTERI
MUSIIKKI
3.3.
KITKERÄT NEITSYET Turun Tehdasteatterissa, 8.3. Helsingin Kulttuurikeskus Stoassa, 21.3. Tampereen Yo-talossa & 24.3. Espoon Sellosalissa, 15-vuotisjuhlakonsertti.
u T
u k r
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 19.3. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
jaamossa & 14.4. Kokkolan Rockissa.
FESTIVAALIT
musiikkityylejä sekoittavalla klubifestarilla muun muassa Kallio UG, Laineen Kasperi & Raipati, Eevil Stöö & Koksu Koo, 23.24.3. Helsingin Wäiskissä, www.lawatanssit.com SAMUELIN POLONEESI, kansanmusiikkitapahtuma täyttää 40 vuotta, 9.11.3. Helsingissä, http://www.kansanmusiikkiliitto.fi/tapahtumat/samuelin-poloneesi TUSOVK A -festivaali 16.17.3. Helsingin Gloriassa.
L AIWATANSSIT,
KIERTUEET
23.24.3. Helsingin Tavastialla, 30.3. Tampereen Pakkahuoneella, 31.3. Turun Logomossa, 5.4. Nilsiän Tahkovuoren Piazzassa, 6.4. Kuopion Henry's Pubissa. JUKK A POIK A 29.2. Tampereen Sorsapuistosalissa, 2.3. Liedon Nuorisotapahtumassa, 3.3. Lapuan Bar Oscarissa, 9.3. Varkauden ravintola Viinamäen Rammarissa, 14.3. Espoon Sellosalissa, 15.3. Porin Bar Kinossa, 16.3. Turun Klubissa, 17.3. Jämsän Himos-areenassa, 24.3. Pälkäneen hotelli Sappeessa, 30.3. Jyväskylän Lutakossa, 3.4. Levin Hullu Poro -areenassa, 4.4. Luoston hotelli Luostotunturissa, 5.4. Tornion City Hotelissa. TERVEET K ÄDET 2.3. Tampereen Klubilla, 3.3. Helsingin Nosturissa, 23.3. Oulun Ykän pubissa, 13.4. Seinäjoen RytmikorAPUL ANTA
h it Sm s l r e Ax rno Tim e a! ov Big uut G n rn n m r he wbo ljo t or Ne pa N e Nat .ja Th ..
ROCK, POP, HIPHOP,
Helsingin Tavastialla & 29.2. Tampereen Klubilla. 29.2. JEDI MIND TRICK S Helsingin Venuessa. 1.3. MOS DEF Helsingin Kaapelitehtaalla. DR. FEELGOOD Helsingin Tavastialla.
28.2. THE SUBWAYS
myyntipisteet mm. Stockmann, Wiklund, R-kioskit
Sami Perttilä
50
2
2012
MUSIIKKI
Kansanmusiikin tutkimusmatkailija
Viulisti Suvi Oskala, onnistuuko jammailu Skypen kautta?
P
LEVYTEHTAILIJA. Kansanmusiikkitaiteilija Suvi Oskala neuvoo kuinka lapsen saa soittotunnille. Ihan aluksi tarvitaan lahjontaa.
ERINNEMUSIIKIN
ja avantgarden välimaastossa liikkuva viisikielisen viulun soittaja Suvi Oskala julkaisee tänä keväänä peräti neljä levyä eri kokoonpanojen kanssa. Loistavia arvosteluja saanut Oskala on yhtä väsymätön kuin peloton musiikillinen tutkimusmatkailija. Nyt hän on ajankohtainen paitsi sooloartistina ja ruotsalais-suomalaisen Pelios-yhtyeen jäsenenä, myös osana Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala ja Piia Kleemola & co -kokoonpanoja. Modernin kansanmuusikon arkeen kuuluu netti yhtä lailla kuin vanhojen perinnearkistojen penkominen. Miten onnistuu harjoittelu Pelioksen kanssa, kun asutte eri maissa? Onnistuuko jammailu Skypen kautta? "Skype on mahtava apuväline monessa maassa asuvalle yhtyeelle, mutta jammailu sen kaut-
ta ei valitettavasti onnistu kovin hyvin viiveiden takia. Pelioksen kanssa panostammekin intensiiviharjoitusviikonloppuihin, joiden aikana saamme huiman paljon aikaiseksi." "Kaikki treeneissä tehdyt sovitukset äänitetään, ja niitä sitten kuunnellaan ennen seuraavaa harjoituskertaa. Koen periodityöskentelyn hyvin hedelmälliseksi." Brittiläisissä folk-lehdissä on kauhisteltu akateemisten folkmuusikkojen kankeutta. Samoissa lehdissä on kuitenkin ihasteltu Värttinän, Gjallarhornin ja muitten pitkälti Sibelius-Akatemiasta lähtöisin olevien suomalaisartistien raikkautta ja ammattitaitoa. "Suomessa kansanmusiikki ehti kuolla elävänä perinteenä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, joten täällä on saatu elvyttää musiikkia nykytekijöiden näköiseksi vapaammin kuin muualla." "Meillä on myös ollut osaston johdossa jatkuvasti visionäärejä kuten Heikki Laitinen, jotka ovat perinnetietouden lisäksi ymmär-
LEVYT
maria karuvuori, Pertti Laesmaa, jari tamminen & Oliver Warelius
Chimes of Freedom The Songs of Bob Dylan. Universal Music 2012. M Mark Lanegan Band d: Band: B Blues Funeral. 4 4AD 2012. Metallica: Metallica: Be eyond Magnetic. c. Beyond Magnetic Ve ertigo Vertigo 2012. C Cradle of Filth: E y. Evermore Darkly Darkly. N Nuclear Blast R Records 2011. Helge Tallqvist & d: Jukka Gustavson Band Band: Plays Erik Lindström. . Rockadillo Records 2011.
Hyvää syntsää, Amnesty
Chimes of Freedom on Amnesty Internationalin 50-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistu tuplalevy. Levyllä nimekäs tekijäkaarti esittää cover-versioita Bob Dylanin kappaleista. Ääneen pääsevät muun muassa edesmennyt Johnny Cash sekä Patti Smith, Sting, Angelique Kidjo ja Queens Of The Stone Age. Pakettia pitää tietysti verrata viime toukokuussa ilmestyneeseen, samaisia Amnestyn synttäreitä juhlistaneeseen kotimaiseen Mitä vapaus on -levyyn ja nyt on pakko sanoa, että suomalaiset vetävät pidemmän korren. Levyn adult oriented rock ei yllätä ja siitä puuttuu Mitä vapaus on -levyn ennakkoluulottomuus ja kokeilevuus. Dylanin biisit ovat tietysti loistavia ja esittäjätkin päteviä, mutta silti "waun" sijaan mieleen nousee "meh?" Ja mitä Bob Dylan -covereihin tulee, niin muutaman vuoden takaisen, Dylanin elämää kuvanneen I'm Not There -elokuvan soundtrackillä on paljon parempia covereita mestarin juitsuista. Chimes ei ole huono levy, mutta hanki ensin Mitä vapaus on ja I'm Not There. (JT)
Haudankaivajan paluu
Kahdeksan vuoden jälkeen Mark Laneganilta ilmestyy uusi soololevy. Laneganin jäljittelemätöntä baritonia on toki kuultu tiheään, esimerkiksi duettona Isobel Campbellin kanssa. Kaikesta huolimatta Blues Funeral on odotettu levy. Lyriikoissa liikutaan syvissä, mutaisissa vesissä, kuten sopii odottaakin. Musiikillisesti luvassa on murisevia kitaroita ja... synapoppia? Tosiaan, esimerkiksi rumpukoneen päälle kudottu Harborview Hospital olisi tyylipuhdas popviisu, elleivät tumma tulkinta ja sanat vetäisi sitä takaisin Laneganin maailmaan. Tällaisista kontrasteista muodostuu Blues Funeralin hienoimpia hetkiä, kun alun outoudesta pääsee eroon. Monesta perinteisemmästä biisistä sen sijaan olisi voinut nipistää: nyt junnaavat riffit venyvät paikoin yli kuuteen minuuttiin. Lanegan on omassa elementissään amerikkalaisen mytologian pimeiden puolien tulkitsijana. Välillä tälläkin levyllä on hilkulla, ettei fiilistelyssä lipsuta nolouden puolelle. Silti, koukkuunhan tähän jää. Laneganin musiikki on valkoisen miehen bluesia grunge-ajan lapsille pureskeltuna. (MK)
Kunnianpalautus?
Metallican ja Lou Reedin lokakuussa ilmestynyt pitkäsoitto Lulu on dumattu laajalti. "Liian artsua" lienee hyvä tiivistys annetusta kritiikistä. Beyond Magnetic -ep on joko hyvissä ajoin tai jälkikäteen paniikissa kasattu kunnianpalautus, jolla halutaan vakuuttaa konservatiivinen ja turvallisuushakuinen suuri yleisö siitä, että on se Metallica edelleen metallimonsteri. Että Keep Calm and Carry On, me ollaan edelleen suurin neljästä suuresta (toim. huom: Metallica, Slayer, Megadeth ja Anthrax). Lulua edeltäneen ja varsin suoraviivaisen Death Magneticin nauhoituksista ylijääneistä neljästä biisistä kasattu ep on taattua Metallicaa, jossa riffit jyräävät ja Hetfield huutelee kuolemaa ja vihaa tihkuvia sanoituksiaan. Jotain varmaan kertoo sekin, että Metallican virallisten kotisivujen ulkoasu on yhä peräisin samaisen Death Magneticin kansitaiteesta. Beyond Magnetic on tarpeeton äässin seivaus, mutta helvetin hyvä sellainen. Tai sitten mä olen erehtynyt täysin, mahdollista sekin. (JT)
Brittishokeeraajat eivät enää erotu
Maailman myydyimpiin black metalyhtyeisiin lukeutuvan Cradle of Filthin matka median kriittisestä valokeilasta toiseen on saanut uutta puhtia Evermore Darkly -albumin myötä. Cradle on silti erittäin arvostettu kokoonpano, ja sitä edellä black metalin myyntiluvuissa on ainoastaan Dimmu Borgir. Levy on tästä huolimatta edellisosia selvästi heikompaa luokkaa. Otetaanpa esimerkiksi mielikuvituksen käyttö; kitarariffit kuulostavat kaikki melko laimeilta, kappaleiden rytmit ovat myös hieman hakoteillä. Silti kehua voi Dani Filthin "laulu"ääntä, joka kuulostaa paremmalta kuin koskaan yhdistettynä bändin rikkaaseen kosketinkäyttöön. Cradle voi monelle olla aidosti pelottava ja niin se onkin. Levyltä löytyy kammottava ja selkärankaa kylmäävä dance-remix (!!) Forgive me Father -kappaleesta. Hyi olkoon. Albumista saatu yleiskuva on pettymys ja tyrmistyttävä verrattuna norjalaisen kilpatoverinsa viimeaikaiseen, hulppeaan tuotantoon. (OW)
Kunnianosoitus Ekille
Armi, Muistatko Monrepos´n, Ranskalaiset korot, Etkö uskalla mua rakastaa, Liian vähän aikaa, Tuuli tuo, tuuli vie ja niin edelleen. Bluesharpisti Helge Tallqvistille syntyi ajatus tehdä levy takavuosien kotimaisista klassikoista. Johtuen ehkä siitä, että Erik Lindström on jazzmuusikko ja hänen säveltämänsä klassikot sisältävät aina jazzmausteita, juuri hänen kappaleensa kiinnostivat eniten. Idea koota levy munnarin ympärille Lindströmin tuotannosta on ollut huikean hyvä. Kuulin toukokuussa 90 vuotta täyttävää Lindstömiä viimeksi livenä Jukka Haaviston 80-vuotisjuhlajameissa. Viime syksynä muisteltiin Haaviston kanssa tuota tilaisuutta. Kun kysyin Haavistolta "Mites Lindström?" vastauksena tuli "On keikalla!" Erik Lindströmin jazzahtavat iskelmät ovat jotenkin niin suomalaisia. Kuitenkin niissä on suomalaista perusiskelmää kansainvälisempi tunnelma. Tippa tulee silmään. (PL)
MUSIIKKI
2
2012
51
20.3.
täneet kansanmusiikin improvisatorisen luonteen." "Luultavasti entisajan pelimanneilla sävelmät eivät olleet yhtä tarkasti sovittuja kokonaisuuksia kuin nykyään. Usein pelimannit soittivat usean päivän hääjuhlien musiikit yksin, jolloin oli kai miltei pakko välillä improvisoida." Miksi SibeliusAkatemiassa onnistutaan siinä, missä muualla monesti ei? "Suurin ero Sibelius-Akatemian ja muiden akateemisten kansanmusiikkioppilaitosten välillä on se, että Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston koulutusohjelmaan kuuluu olennaisena osana valtaisa määrä improvisaatiota, monitaiteellisia projekteja, kokeilemista, itsensä etsimistä ja haastamista." "Kansanmusiikin osastolla on alusta lähtien panostettu siihen, että jokainen saa ja jokaisen täytyy luoda omaa taidetta, ja siellä kannustetaan jatkuvasti etsimään sitä 'omaa ääntä'. Osastolta valmistuukin monipuolisia muusikoita, joilla on uskallusta kokeilla omia rajojaan yli genrerajojen." Mitä neuvoja antaisit turhautuneelle isälle, joka yrittää saada 8-vuotiasta tytärtään ylipuhuttua lähtemään musiikkikoulun tunnille, kun tytär lukisi mieluummin Aku Ankkaa? "Sanoisin, että 8-vuotiasta ei ehkä kannata suostutella soittotunneille, vaan lapsi viedään musiikkikoululle." "Opettajan kanssa voisi mahdollisesti puhua siitä, että miten soittamisesta voisi tehdä mielekkäämpää, vaikkapa soittamalla tuttuja lauluja tai tekemällä rytmiharjoituksia. Usein lapset innostuvat kun pääsevät soittamaan säestystä tai muuta sellaista, jota isommat soittajat yleensä tekevät." "Yhteissoitto, etenkin samanikäisten kanssa, tekee lasten soittoinnolle useimmiten ihmeitä. Silloin sosiaalinen konteksti tuo soittamiseen lisäarvon, jota yksikään opettaja ei pysty luomaan." "Ja Aku Ankan voi antaa palkintona tunnin jälkeen."
Jan Gardberg Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala, levynjulkaisukonsertti 21.3. Helsingin Musiikkitalossa. www.suvioskala.net, www.pelios.se
THE AMAZING (SWE) Helsingin Tavastialla.
31.3.
POETS OF THE FALL Helsingin Tavastialla, 6.4. Vantaan Tulisuudelmassa, 7.4. Jämsän Himos-areenassa, 8.4. Nilsiän Tahkovuoren Piazzassa, 13.4. Rukatunturin Ravintola Pisteessä, lisää www.poetsofthefall.com
PAUKE!-festivaalit, musiikkia punkista postrockiin & metalliin 7.3. Tampereen Yo-talolla (mukana Cassie, kuvassa), 9.3. Turun S-Osiksessa, 23.3. Helsingin Lepakkomiehessä & 24.3. Porin Anniksella.
an voi ku Ank nnoksi "A palki antaa jälken." tunnin
Helsingin Kaapelitehtaalla, keikka myös 3.3. PARIISIN KEVÄT levynjulkkarikeikalla Helsingin Nosturissa. ZEMFIR A Helsingin Circuksessa. ELEKTRIK NOISE ENSEMBLE Joensuun Kerubissa. INSOMNIUM Jyväskylän Lutakossa. 3.3. SHINING Helsingin Tavastialla. ANTSU HA AHTEL A DUO Pub Pornaisessa. TUMPPI
2.3. THE SOUNDS
SONS OF AEON & FORCED K ILL
Jyväskylän
7.4. SAR A
Joensuun Kerubissa. Jyväskylän
Lutakossa. Helsingin Nosturissa. TUSQ & MUSHMOUTHED TALK Oulun 45 Specialissa. EL ÄKEL ÄISET & LUOPIOT Turun Klubilla. LIMONADI ELOHOPEA Turun Dynamossa.
17.3. ARCTURUS 18.3. NORMA JEAN, THE CHARIOT, DEAD AND
8.4. VON HERTZEN BROTHERS
Lutakossa.
MUUT
klezmerillassa Helsingin Korjaamon vintillä kello 20. KETJUREAKTIO -konsertti, 12 lauluntekijää on kokeillut, millaista on luoda lauluja ketjussa, mukana Mikko Kuustonen, Katriina Honkanen, Joonas Saartamo, Mikko Perkoila ja monta muuta, tulos kuullaan Helsingin Savoy-teatterissa kello 19.
1.3. FREIL ACH MIT KNEIDL ACH 4.3. PEKK A KUUSISTO & THE LUOMU PL AYERS
DEVINE & ADMIR ALS ARMS
Helsingin Nos-
VARONEN & PROBLEMS, BL ACK MAGIC SI X
turissa. Helsingin Kuudennella linjalla. 21.3. ELOKUU Helsingin Kuudennella linjalla.
DA S R ACIST & NOAH K IN
23.3. KL AMYDIA, PETRI NYGÅRD & PART TI-
Joensuun Kerubissa. HERR A YLPPÖ & IHMISET Jyväskylän Lutakossa. 4.3. YOUNG GUNS Helsingin Gloriassa. 5.3. PETER HOOK & THE LIGHT Helsingin Nosturissa. 7.3. PLUNKLOCK Helsingin Gloriassa. MIKKO JOENSUU & LOFT APARTMENT Turun Dynamossa.
9.3. SWALLOW THE SUN & THE MAN-EATING
ME K ILLER
Helsingin Nosturissa. PAIN OF
SALVATION & CRYPTEX Tampereen Klubissa
Helsingin Nosturissa. LUCIE NIEMElevynjulkkari Helsingin Juttutuvassa. ANTSU HA AHTEL A Kotkan Koskipirtissä. MICHAEL MONROE Turun Klubilla. TUNDR AMATIK S Turun Dynamossa. RECKLESS LOVE Joensuun Kerubissa. 10.3. POINT BL ANK Helsingin Club Venuessa. GR AVEYARD & DEATH HAWK S Turun Klubilla. SUPER JANNE & STIG DOGG Joensuun Kerubissa.
TREE L Ä,
11.3. STEEL PANTHER & THE TRE ATMENT
& 24.3. Helsingin Nosturissa. HAIL! & DAYS OF ANGER Helsingin Virgin Oilissa & 24.3. Vaasan Club Garage Royalissa. STAM1NA Joensuun Kerubissa & 24.25.3. BARREN EARTH Jyväskylän Lutakossa. 26.3. SILVERSTEIN Helsingin Nosturissa. 27.3. L AIBACH Helsingin Nosturissa. 29.3. PETER DOHERT Y Helsingin Korjaamolla. SIIRI & THE SWEETS Oulun 45 Specialissa. CATS ON FIRE Turun Dynamossa. K ILPI Turun Klubilla. BLINDSIDE & LIT TLE JACK Joensuun Kerubissa.
31.3. SPACE ROCK & DEMONIC DEATH JUDGE
soittaa suomalaista kansanmusiikkia luovalla otteella, kello 15 Helsingin Musiikkiteatteri Kapsäkissä. 7.3. LOS VAN VAN Helsingin The Circuksessa.
8.3. PAUL A KOIVUNIEMI & ESPOO BIG BAND
kello 19.30 Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa. 10.3. HEVISAURUS Joensuun Kerubissa. 11.3. OLIPHANT, keskiaikaisen musiikin yhtye esittää trubaduuri- & truveerimusiikkia & Minnelauluja, kantaesityksenä Olli Koskelinin uusin teos, kello 19 Helsingin Ritarihuoneella, Ritarikatu 1.
17.3. HELSINGIN BAL AL A IKK AORKESTERI,
Helsingin Nosturissa.
14.3. GR AHAM BONNET & BAND
Helsingin Kuudennella linjalla. Tampereen
MOKOMA & JUKK A RUOSTIL A & K A AOK SEN
Klubilla. Joensuun Kerubissa. Helsingin Nosturissa. ANTSU HA AHTEL A Helsingin Blackdoorissa. GROUPER & TUUSANUUSK AT Turun Dynamossa. STAM1INA, & EL ÄK EL Ä ISET Tampereen Pakkahuoneella. GENITA ALI15.3. EL ÄKEL ÄISET 16.3. KOTITEOLLISUUS
Tampereen Klubilla. CHURCH OF MISERY Jyväskylän Lutakossa. 5.4. VIIK ATE& KOSMIKUD Tampereen Pakkahuoneella. PELLE MILJOONA UNITED FEAT. TUMPPI VARONEN Tampereen Klubilla.
YSTÄVÄT
6.4. JOOSE KESK ITALO & KOLMA S MA A IL-
levynjulkistamiskonsertti kello 19 Helsingin Savoy-teatterissa.
KLUBIT
Folks-klubilla Helsingin Korjaamon vintillä kello 21. 17.3. BIG WAVE RIDERS & NEW TIGERS Loiva-klubilla Lahden Seurahuoneen yökerhossa.
29.2. MARITTA KUUL A
NÄRPES, R ÄJÄY T TÄJÄT & PERT TI KURIK AN NIMIPÄ IVÄT
Joensuun Kerubissa.
A.R.G.,
MANPALO Turun Dynamossa. MUSTA SCH Tampereen Pakkahuoneella. PARIISIN KEVÄT Joensuun Kerubissa.
KIRJALLISUUS
52
2
2012
KIRJALLISUUS
Lama teki enkelin eteiseen
Kurjuus & siipiveikot myyvät vaikeina aikoina.
"Miksi sitä tahtoisikaan palata takaisin ihmisruumiiseen, kun on kokenut miltä tuntuu olla vailla kipua." Enkeligenreen on sisäänkirjoitettu ajatus, jonka mukaan köyhän ainoa lohtu on kuvitella ympärilleen lauma hänestä loputtoman kiinnostuneita henkiolentoja. Näitä enkelimuistelmia voi myös lukea kevytversioina kirkon sanomasta. Jos kirkko ja Raamattu ovat tiukkapipoisuudessaan ahdistavan alttiita perversioille, enkelit puolestaan ovat aukottoman hyviä. Kirjan ostajalle ei tule sosiaalisia sitoumuksia, toisin kuin sille joka päättää liittyä helluntaiseurakunnan riveihin.
Y L E E N S Ä enkelitarinoiden keskushahmo on avuton lapsi. Tämä osoittaa, että enkeligenre on kurjuuskirjallisuuden alalaji. Erona on, että enkelimuistelmissa kipua lieventää enkeli, kun kurjuusmuistelmissa kärsivän lapsen kipua ei lievennä mikään. Paitsi ehkä itse muisteleminen. Laji, josta kustantajat käyttävät nimitystä misery memoir, on ollut yksi pop-kirjallisuuden näkyviä virtauksia viime aikoina. Kyseessä on brittiläisen kustannusalan ja kriitikoiden tarkoituksellisen osoitteleva ilmaus. Kirjakaupassa puhutaan inspiroivista tarinoista. Kansiteksteissä kivuliaat salaisuudet paljastuvat ja inspiraatiokirjallisuuden lukija tulee syvästi liikutetuksi. ÄIN ENKELIN.
totesi Helsingin Sanomissa, ruotsalaiset ovat viime aikoina saaneet lukea paljon omaelämäkerrallisia kirjoja, joissa aikuistuneet lapset kertovat kipeästä lapsuudestaan. Kipeä lapsuus on eräänlainen vähättelevä ilmaus, joka usein vaivoin peittää kurjuusmuistelmien mauttomuuden.
PÄ I V I T TÄ I S TAVA R A K AU PA N
hyllyillä keikkuvat tositarinat kurjista lapsuuksista olivat alun perin amerikkalainen ilmiö, jonka markkinoinnin onnistumista Euroopassa epäiltiin. Kaikki alkoi vuonna 1997, kun yhdysvaltalainen David Pelzer julkaisi muistelmansa. Pelzerin äiti juotti pojalleen ammoniakkia, pakotti nuolemaan kakkavaippoja ja lukitsi pojan iltaisin kellariin. Eräässä kohtauksessa äiti iskee keittiöveitsen poikansa rintaan. Lattialle valuva verikään ei saa kivisydämisen äidin otetta heltymään: Davidin on pakko jatkaa tiskaamista. Pelzerin kirjan juoni kuvaa hyvin kurjuuskirjallisen kerronnan keinoja. Kauheuksia marssitetaan lukijoiden päiviteltäväksi toinen toisensa jälkeen. Niitä ei vesitetä turhilla selityksillä. Tärkeintä on shokeerata lukija kiinnostuneeksi. Lopuksi heitetään arvoitus: kuinka joku voi olla näin julma? Ja vielä lapselle? todellisempi kysymys kuitenkin luultavasti kuuluu: miksi me luemme David Pelzeriä ja muita lajityypin edustajia? Oppiaksemme vai halusta urkkia? Naiset ovat genren vakiolukijoita, joidenkin mielestä odotetusti. Pelzerin kirjaa A Child Called It myytiin jatko-osineen Iso-Britanniassa alkuepäilyistä huolimatta noin 3,5 miljoonaa kappaletta. Sen ansiosta kurjuusmuistelmat ja niiden vanavedessä enkelimuistelmat ovat nyt joidenkin tyrmistykseksi kirjallinen teollisuudenhaara. Raiskattuja ala-ikäisiä ja päähän potkittuja taaperoita on monien mielestä liiaksikin. Pelzerin saksannos Sie nannten mich "Es" on poikinut teollisuusalan myös Saksassa. Bestsellereitä ovat vaikkapa Ulrike Dierkesin insestiä käsittelevä Schwestermutter: Ich bin ein Inzestkind sekä Mona Michaelsenin Flüsterkind. Mediakulttuuria Duisburg-Essenissä tutkivan Jo Reichhertzin mukaan kyse on kulttuurista, jossa iloitaan, kun hirveät ja oudot asiat tapahtuvat sinulle ei minulle. Kurjuuskirjailijat ja enkelivisionäärit päätyvät usein iltapäivätelevision puheohjelmien keskustelijoiksi. He vahvistavat töistä palaavien katsojien tunnetta omasta normaaliudesta.
R AT K A I S E M AT O N ,
Olinhan kuullut, että ihmeitä tapahtuu. Me ihmiset emme vain paatuneisuuttamme huomaa niitä. Se istui kaupan hyllyllä ja siihen oli teipattu hintalappu, 8,20e. Enkelimuistelmat, kirjallisuuden uusi lajityyppi, oli rantautunut Suomeen. Tämä kirjallinen entrée on ollut yhtä aikaa huomaamaton ja näyttävä. Mikä olisikaan sopivampaa, kun kyse on olioista, joita voi vain väittää nähneensä ja jotka yleensä pysyttelevät näkymättömissä. kirjakauppaketjun myyntilistan ykkösenä Suomalaisessa Kirjakaupassa. Availen sivuja. "Suurin osa lapsista kiiruhti koulusta suoraan kotiin, mutta minusta oli mukava kävellä kotiin kaikessa rauhassa ja leikkiä enkeleiden kanssa." Mitä tämä on? Huumoria? Kriitikoiden kirjatutkaimen katvealueella kykkivää fantastista kuraa? Lukiessani eteenpäin Lorna Byrnen kirjaa Enkeleitä hiuksissani tajuan, että kyseessä ei ole jälkijättöinen psykedelian muoto, jossa eläköityneet pitkätukat kuvaiER Ä S ENKELIK IRJA K ILLUU
N
Mirkka Hietanen
levat trippejään. Siitä huolimatta, että Byrnen kirjan jatko-osan nimi on peräisin hard rock -klassikosta: Stairways to Heaven. Nämä enkelit ovat selvin päin havaittuja. Ne ovat nyt muodissa. Jotain tästä oli aavisteltavissa, kun amerikkalainen kirjailija Danielle Trussoni julkaisi muistelmansa vuonna 2006 ja kertoi kiinnostuksestaan enkeleihin. Trussoni julkaisi myöhemmin paranormaalin romanssin nimeltä Enkelioppi, joka julkaistiin Tammen suomennoksena vuosi sitten. Lorna Byrnen todellisten non-fiction-enkeleiden lisäksi meillä on siis kuviteltuja siipiveikkoja. Tietenkin myös akateemikot ovat hypänneet mukaan enkelibuumiin: siitä on esimerkkinä Joan Raymondin tutkielma Milton's Angels (2010) enkeleiden ja politiikan yhtäläisyyksistä.
T I E T Y S T I E N K E L I N läsnäoloa kirjallisuudessa voi lukea tahallaan väärin, eräänlaisena esimerkkinä postmodernista rajatilaisuudesta. Koska ei jakseta odottaa taivasta, tuodaan sitä vähän maan päälle makusteltavaksi. Siis esikatselu ennen tulostusta. Kun huonon maun raja ylittyy, voivat seuraukset olla yllättävän
maukkaita. Enkelin ilmaantuminen nyt on kiinnostavaa, sillä oletus on, että kirjallisuus heijastelee aikaansa. Enkeli-ilmiö tuntui saavan alkunsa Briteissä vuoden 2008 tienoilla, kun uutiset lamasta kiirivät paikasta toiseen. Koska yhteiskun-
nkelit ämä e päin N elvin ovat s . Ne ovat tuja havait uodissa. nyt m
ta ja talouselämä olivat hylänneet kansalaiset, huolenpito ulkoistettiin enkeleille. Jos tapoihin ei enää kuulu Raamatun lukeminen, niin enkelin lukeminen ainakin kuuluu. Tulee tunne, että joku seuraa tekemisiäni. Joku välittää. Jos hyvinvointi ei enää kuulu valtion asioihin, sossutädit ja opettajat muistuttavat vampyyrejä ja maailma on muutenkin täynnä irvistäviä bisnespiruja, on lohdullista huomata kuten Lorna Byrne:
genren tunnistin itkeviä lapsia sisältävien kansikuvien ohella on alaotsikko. Kirjan nimi on aina äärimmäisen kurja, kuten Marianne Käckon Tapa minut, äiti! Mutta sitä seuraa kuin hai laivaa aina alaotsikko. Käckön kirjan alaotsikko kuuluu: Äidin kertomus tytöstä joka kieltäytyi syömästä. Otsikko viestii, että halumme urkkia pikkutytön anorektisia kamppailuja on oikeutettu, koska se on opettavaista. Koska ihmisillä on kyky empatiaan, me ikään kuin voimme todistaa itsellemme kurjuusmuistelmia lukemalla, että meillä on vielä jäljellä rippeet ihmisyydestä. Pornonkin katselun voi oikeuttaa sillä, että se paljastaa meille tosiasioita ihmisen anatomiasta. Kurjuusmuistelmat vetoavat suoraan tunteisiin, empatiaan ja haluun itkeä. Ero enkeligenreen on se, että lapsi ei ole enkelten, vaan usein hyväksikäyttäjien tai muuten pirullisten aikuisten ympäröimä. Eräs viimeaikainen esimerkki on Felicia Feldtin aiheuttama kohu Ruotsissa. Hänen kirjansa on skandinaavinen versio kurjuusmuistelmasta. Kuten Anna-Liisa Kauhanen
E R Ä S TÄ R K E Ä
Kimmo Laakso
KIRJALLISUUS
Koonnut Pertti Laesmaa
2
2012
53
MUUT LEHDET
Nykyään Suomessa tutkitaan ihmiskauppana lähinnä työrikoksia, kiskontaa ja orjuudessa pitämisen olosuhteita. Jos valtiot maksavat Kansainväliselle siirtolaisjärjestölle IOM:lle siitä, että ihmisiä poistetaan maasta, on sekin eräänlaista ihmiskauppaa. Esimerkiksi romanisiirtolaisten kohdalla tuli mieleen, että harjoittaako Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ihmiskauppaa siirrellessään romaneita rahasummia vastaan pois maasta. Katja Tuominen, Tulva 1/2012
Paavo Väyrynen on ollut olemassa jo silloin, kun oli sota. En nyt ole varma, oliko se Persianlahden sota vai toinen maailmansota. Eino Elsinen (6 v.), Lapsen maailma 2/2012
Jos jostain on todistettua hyötyä, kuten vaikka Cognitive skills -ohjelmasta, sitä kannattaa käyttää. "Paska on paskaa, vaikka se tuotaisiin Pariisista saakka". Makaronien liimailu papereille tai kolmelle vangille kolmesataapaikkaisessa vankilassa järjestettävä musiikkiterapia ei ole tehokasta eikä toimivaa, saati sitten vaikuttavaa tai vakuuttavaa vankeinhoitoa. Yksinkertaista elämänhallintaan liittyvää toimintaa, ajatteluun vaikuttavia pitkäkestoisia toimintaohjelmia sopiville vangeille. Sellaista tarvitaan, eikä taivaanrannan maalausta. Tuomas Hanhikangas, Uljas 1/2012
Arska on viisikymppinen puistotyöntekijä, joka puhuu Tampereen murretta tupakka suupielessä. Äiti laittaa hänelle ruokaa, pesee hänen pyykkinsä ja maksaa hänen asumiskustannuksensa. Arskalle jää rahaa "saksalaisiin autoihin, venäläisiin huoriin ja North State -savukkeisiin". "Katsokaas pojat, kun kesätuuli puhaltaa hameen alle ja alahuulet sanovat bling-blong", Arska huutelee Kubota-traktorin ikkunasta havaitessaan kesämekkoisen naisen. Seppo Honkanen, Aviisi 2/2012
Olin kuudesluokkalainen kun Samantha Fox ja pian sen jälkeen Sabrina nousivat suuren yleisön tietoisuuteen. Se oli meille kehittyville tyttölapsille helvetillistä aikaa. Pojat vertasivat meitä ihailemiinsa povipommeihin ja haukkuivat päivittäin laudoiksi. Olen usein miettinyt, millaista on olla kuudesluokkalainen tänä päivänä, kun tienvarsimainokset, elokuvat, televisio, lehdet ja internet vyöryttävät päälle stereotyyppistä naiskuvaa. On kukkahattutätejä, lepakkofemakkoja, pissiksiä ja kympin tyttöjä. Ira Koivu, Kirjasto 1/2012
Venäjällä on sananvapautta ja erilaisia tietokanavia. Toiset niistä ovat massiivisia, joidenkin vaikutus on vähäinen. Nettiin pääsevät saavat vaihtoehtoista tietoa. Joku on sanonut, että jos vesimelonia näytetään joka päivä televisiossa neljän vuoden ajan, se todennäköisesti valitaan presidentiksi. Niin kauan kuin kaikilla ehdokkailla ei ole samanlaista pääsyä televisioon, mielipidemittauksissa ja ranking-listoissa on hyvin vähän perää. Putinia näyttävissä kanavissa on stop-listoja, joten oppositiojohtajat eivät ole näkyvillä. Mihail Kurvinen, Karjalan Kuvalehti 09/2012
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 19.3. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIRJALLISUUS
tattelee Seppo Hentilä, kello 18 Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa. KOTIRINTAMAN EL ÄMÄ Ä, Suomen Elämäntarinayhdistyksen kirjoituskilpailun tavoitteena on tallentaa muistoja & tarinoita elämästä kotirintamalla & innostaa ihmisiä muistelemaan, keräämään & tallentamaan omaa & perheensä historiaa, kaikille avoimeen kilpailuun voi lähettää enintään 7 liuskan pituisia kirjoituksia 30.4. mennessä Suomen Elämäntarinayhdistyksen puheenjohtajalle Helena Alhosaarelle, Lähteentie 11, 86710 Kärsämäki & sähköpostitse akatemia@ elamantarina.fi.
TAPAHTUMAT
-sarjan teema on Helsinki, maaliskuun vieraan Hannu Mäkelän laaja tuotanto käsittää proosaa, runoja, näytelmiä, radiokuunnelmia, televisionäytelmiä sekä lastenkirjoja, Kaarina Hazard haastattelee kello 18 Helsingin Stoan kahvilassa, Turunlinnantie 1. 13.3. K IRJAK AHVIL ASSA Jaakko Blomberg kertoo kirjastaan Vakauden kaipuu. Kylmän sodan loppu & Suomi, häntä haas5.3. KUUK AUDEN K IRJAVIER AS
54
2
2012
KIRJALLISUUS
Punkkua & hunajaa
nyt enää -kokoelmateoksessa piirretään tarkkaa kuvaa ihmiselämästä kaikessa raadollisuudessaan. Rakkaus, himo, ahdistus ja pelko kuvataan pelkistetysti ja välillä hämmentävän tylysti. Kokoelman runot ajoittuvat vuosiin 19081920. Mukaan on poimittu tunnetuimpien imagistien runoja, muun muassa Ezra Poundin, D. H. Lawrencen ja T. E. Hulmen tuotantoa. Nimensä mukaisesti imagismin keskeinen vaikutuskeino on kuvan ja kuvailun käyttäminen. Runoissa toteutuu vanha ohje: vähemmän on enemmän. Painoarvoa runoihin tuo pitkien riimittelyjen sijasta yksinkertaisuus ja esitettävän tunteen rinnastaminen arkiseen, kaikkien tuntemaan asiaan. Amy Lowell kuvailee rakkautta runossaan Vuosikymmen: "Kun saavuit, olit kuin punaviiniä ja hunajaa, ja kun maistoin, makeutesi poltti suutani. Nyt olet kuin aamiaisleipä, pehmeä ja miellyttävä."
M O N I S S A K I R J A N runoissa on rakennettu vastakkainasettelua
Nykyajan Scheherazade
Turkki Orhan Pamukin jälkeen toisen Nobelin kirjallisuuspalkinnon? Elif Shafak on varteenotettava ehdokas, tarinankertojien kuningatar. Shafakin juuri suomennettu romaani Kirottu Istanbul kuvaa monen kansan elämää kahdessa maanosassa. Shafak kertoo henkilöistään lempeästi, huikea mielikuvitus tempaisee lukijan mukaansa. Syyttäjän mielestä Shafakin kirja häpäisee turkkilaisuutta, ja hän vaati kirjailijalle kolmen vuoden vankilatuomiota Turkin rikoslain pykälän 301 nojalla. Onneksi syytteistä myöhemmin luovuttiin. Kirja kertoo armenialaisten kanme san sanmurhasta, joka on tabu Turkissa. Ulkomaalaisten on vaikea käsitUlk tää miksi armenialaisten kansantää, murhan käsittely on niin vaikeaa mu tur turkkilaisille. Saksalaisetkin pyysivät juutalaisilta anteeksi holokaustia, eilais vät jumiutuneet asiaan kuten vätkä tur turkkilaisille on käynyt oman kansanmurhansa kanssa. san
Ä
LÄ
PUHU
sisällyttämällä samaan runoon useita päällekkäisiä ja keskenään ristiriidassa olevia kuvia ja tunnelmia. Runoissa kyseenalaistetaan kaavoihin kangistunutta tapaa jäsentää maailmaa ja ymmärtää sanojen merkityksiä. Ver-
joissa monet tunteet ja tilanteet on kuvattu kasvien, puiden, kuun ja tähtien kautta. ovat sata vuotta vanhoja, ne voisivat hyvin kertoa tästä päivästä. Rakkauden tuska ja epätoivo, toteutumattomat haaveet ja loputon ikävä ovat teemoja, jotka eivät vanhene. Kirjan runoista löytyy paatoksen lisäksi terävää huumoria ja itseironiaa.
VA I K K A R U N O T
S
A AKO
let kun "Nyt o leipä, is aamia ä & pehme vä." ttä mielly
tauskuvat ovat yllättäviä, mikä haastaa lukijan tarkastelemaan kelämää uudenlaisesta näkövinkkelistä. Runoteoksen alussa on kattava a saatteeksi-osio, joka kannattaa luukaista läpi ennen runoihin pureuutumista mikäli imagismi ei ole enntuudestaan tuttua. Imagisteille tyypillistä on pyrra kimys sanoman kirkkauteen ja täsmälliseen ilmaisuun. Vaikutteiita imagistit ovat poimineet muun n muassa Kaukoidän tanka- ja haiikurunoista. Silmiinpistävintä on kuitenkin n luonnonläheisyys. Luonnolla on n keskeinen rooli kirjan runoissa, a
Maaret Väkinen Pertti Nieminen & Tuulia Toivanen (toim.): Älä puhu nyt enää. Basam Books 2011. 246 s.
ertoo afak k ään Sh öist henkil ästi. lempe
menialaisten elämässä. Vaikka siinä on paljon tietoa, värikkäät henkilöt ja tapahtumat avaavat oven fantasiamaailmaa lähentelevään arkeen. Shafak kuvaa nyky-Turkkia paljon armenialaiskysymystä laajemmin. Erityisen viehättävää on Shafakin pohdiskelu ilman valmiita vastauksia, hän jättää asioiden oivaltamisen lukijalle: "Mielikuvituksessa oli vaarallisen vangitsevaa lumoa, jos oli pakotettu olemaan realisti elämässä, ja sanat saattoivat olla myrkkyä, jos oli aina pakotettu olemaan hiljaa."
Kristiina Koivunen
R O M A A N I kertoo historian synkästä varjosta turkkilaisten ja arkäs
Elif Shafak: Kirottu Istanbul. Gummerus 2012. 498 s.
KIRJAT
Anu Harju, Marjo J Jääskä, Anna Kankaanpää & Hanna Kärppä ,
Elina Loisa: Julkeat. Gummerrus 2010. 240 s. Le Monde diplomatique: 100 : sivua poliittista sta sarjakuvaa. Into kustannus 2011. us 2011 s 2011. 1. 100 s. Jani Matikka: Unelmatehdas. as. Nordbooks 2011. 11. 160 s. Damon Galgut: Vieraassa huoneessa. essa. Basam Books 2011. 216 s. . Ste Stefan Bremer: er: Hel Helsinki. Teos 2012. os 160 s.
Marginaaliin hypänneet
Julkeat-teoksen keskiössä ovat narsistiset elämäntapalaiskimukset. Vaikka henkilöt tuntuvat vastenmielisiltä, otetaan teini-ikäisten lailla kapinoivien nuorten aikuisten kautta kantaa siihen, mikä on normaalia ja hyvää elämää. Elina Loisan esikoisteoksen minäkertoja on nuori nainen, joka yhdessä ystävänsä Maxin kanssa haluaa jättäytyä yhteiskunnan oravanpyörästä ja elää helppoa elämää. Heidän arkensa on täynnä seksiä, juhlia ja alkoholia. Rahaa saadaan hyväksikäyttämällä ja manipuloimalla. Työnteko ei tule kysymykseenkään. Helpon elämän tavoittelu on kuitenkin vaikeaa: rahat loppuvat ennen pitkää, eikä ketään voi hyväksikäyttää loputtomasti. Päähenkilöiden inhoaminen on helppoa. Molemmat ovat röyhkeitä, itsekkäitä ja pinnallisia. Toisaalta äärimmäinen vapaudenkaipuu, sekä lojaalius ainoaa ymmärtävää ystävää kohtaan, saa tuntemaan sympatiaa ja tekee hahmoista inhimillisiä. Kiihkeällä tahdilla etenevä tarina ravistelee yhteiskunnan rakenteita ja kyseenalaistaa meihin kohdistuvia odotuksia. Vaikka hahmojen moraalittomuus on kärjistettyä, antaa teos ajattelemisen aihetta. Tällaiset kirjat pakottavat katsomaan peiliin ja puntaroimaan, elämmekö itsellemme, perheellemme vai valtiolle. (AK)
Sarjakuva on edistystä di t tä
Le Monde diplomatique mainostaa itseään laatujulkaisuna. Mikäli vaikeaselkoisuus on laadun tae, Diplo on onnistunut tavoitteessaan. Onneksi toimitus on tarttunut ongelmaan julkaisemalla 100 sivua poliittista sarjakuvaa. Sarjakuvamuodossa julkaisun sanoma aukeaa lukijalle selkeämmin. Vaikka monet tarinat toimivat, kaikissa ei ole sisäistetty sarjakuvailmaisun pelkistäviä keinoja. Teksti on välillä pientä piiperrystä ruutujen täydeltä. Lukeminen on raskasta, kun tekstiä ja kuvaa ei ole saatu tasapainoon. Moni tekijä käyttää niin monimutkaista kieltä, että tavallista pulliaista ärsyttää. Albumi on kuitenkin kaiken kaikkiaan toimiva kokonaisuus. Kerronta on monipuolista ja tekniikoita on kokeiltu laidasta laitaan. Lukijaa ei päästetä liian helpolla. Teemat ovat kantaaottavia ja polttavan ajankohtaisia. Sarjakuvissa avataan muun muassa yhteiskuntaluokkien välisiä eroja Afrikassa, kidutettujen siirtolaisten kohtaloita ja Etelä-Korean historiaa. Tarinat koskettavat ja pääsevät pakahduttavan lähelle lukijaa. Le Monde diplomatique aikoo muuttaa julkaisunsa pysyvästi sarjakuvamuotoon, mikä toivottavasti innostaa sekä vanhaa että uutta yleisöä kahlaamaan sen läpi kannesta kanteen. (AK)
Elämys on valtaa
Unelmatehdas kuvaa tulevaisuutta, jossa sisäkön virkaa hoitaa hologramminainen Anya ja ilmastonmuutos on edennyt niin pitkälle, että Suomessa ei aurinkoa juuri näy. Yhdysvallat on hajonnut, ja sen luonnonvaroista taistelevat muun muassa Kiina, Venäjä ja Euroopan liittovaltio. Repeytyneen maailman rikkaat huvittelevat maksamalla huimia summia kapseleista, joiden sisältö saa heidät elämään toisen ihmisen tekemiä tekoja ja säilyttämään niiden muistot. Valta on elämysten tuottajilla, jotka omissa hautomoissaan kasvattavat korkeatasoisimmista lapsista agentteja ja operaattoreita, jotka ovat osa kieroutunutta viihdytysteollisuutta. Jani Matikan kunnianhimoisessa tuotoksessa on ainesta, ja tekstissä on selvää imua. Ihmiskuvaus on kuitenkin kliseistä, ja loppua kohti kiihtyvä juoni olisi käänteissään ja vauhdissaan vaatinut enemmän tilaa. Lisäksi kirja suorastaan kiljuu kustannustoimittajaa. Lauseenvastikkeiden vyöry ja outoihin paikkoihin kirmanneet pilkut katkoivat menevää juonenkulkua läpi kirjan. (AH)
Matka yksinäisyyteen
Vieraassa huoneessa on ensimmäinen eteläafrikkalaiselta Damon Galgutilta suomennettu kirja. Romaanien kirjoittamisen Booker-palkittu kirjailija aloitti jo 17-vuotiaana, mutta läpimurtonsa Galgut saavutti vasta vuonna 2003 kirjallaan The Good Doctor. Vieraassa huoneessa kertoo tarinan kolmesta erilaisesta matkasta, jotka kirjailijan nimeä kantava päähenkilö Damon kulkee vuosien aikana. Matkoillaan päämäärätön mies kohtaa itsensä kaltaisen levottoman kulkijan, joukon huolettomia reppureissaajia sekä elämän ja kuoleman välillä kamppailevan ystävän. Loppujen lopuksi sillä ei ole juuri väliä, mistä Galgut kirjassaan kertoo. Kirjailija pukee sanoiksi sen, mitä me kaikki ajattelemme mutta emme osaa tai uskalla sanoa ääneen. Galgut kuvaa tuntemuksiaan elämän perustavanlaatuisista elementeistä, rakkaudesta, yksinäisyydestä sekä kuolemasta kauniilla ja tyhjentävällä tavalla. Lukukokemuksen jälkeen tuntemukset vaihtelevat yhtäaikaisesti surun, haikeuden, rakkauden tunteen sekä ilon välillä. Vieraassa huoneessa ei anna vastauksia. Se ei myöskään kysy, syytä tai alistu. Sen sijaan se tarjoaa sanojen takaa arvaamatonta inhimillistä ymmärrystä, jota jokainen meistä joskus tarvitsee. (HK)
Hetkiä Helsingissä
Stefan Bremerin valokuvateos Helsinki esittelee pääkaupunkimme virkeänä ja värikkäänä paikkana, jossa jatkuvasti tapahtuu jotakin kiinnostavaa. Erityisesti ihminen, mutta myös meri, vuodenajat ja kulttuurin monet muodot ovat kuvien ytimessä. Elämä sykkii yhtä lailla oopperaestradilla kuin alakulttuurien areenoilla. Kaupungin nurjaa puolta ei juuri näytetä, mutta arjen kauneuteen kuvat kyllä tarkentavat katsetta. Helsingin tutuista maamerkeistä mukana ovat muun muassa Tuomiokirkko, Eduskuntatalo ja Temppeliaukion kirkko, mutta tylsän kivisinä nekään eivät kuvissa seiso. Tuomiokirkon arvokkuutta esimerkiksi pehmentää portaille levittyvä maailman suurin tilkkutäkki. Kirjan kuvat on järjestetty oivalluksia herättävästi. Kun esimerkiksi sateenkaarta, kaarimuodolla herkuttelevaa taideteosta ja Temppeliaukion kirkon pyöreää kuparikattoa esittävät kuvat katselee peräkkäin ja rinnakkain, muotoihin tulee kiinnittäneeksi aivan erityistä huomiota. Helsinki on komea kirja, jossa on sopivassa suhteessa koreaa lahjakirjamaisuutta ja yllätyksellistä taidekirjaa. Kuudella kielellä painetut kuvatekstit on viisaasti sijoitettu teoksen loppuun. Ratkaisu vaatii ehkä edestakaisin selailua, mutta näin tekstit eivät häiritse kuviin uppoutumista. (MJ)
POLIITTINEN KIRJA
2
2012
55
Sarjakuvia katujen & kabinettien vallasta
I
aikalaishistorian tallentaminen on yksi suosituimmista sarjakuvaromaanien aiheista.
TSE KOETUN
Kiinnostavia tulokkaita genreen ovat poliittista vallankäyttöä nimierkkien takaa tallentavat iranilaiset maastamuuttajat Amir & Khalil teoksellaan Zahran para-
tiisi sekä ranskalaiset Christopher Blain ja Abel Balzac sarjakuvaromaanisarjan aloittavalla kirjallaan Ulkoministeriö Diplomaattisia merkintöjä.
Blain tunnetaan historiallisesta sarjakuva-albumisarjasta Maalari ja merirosvo, nimimerkin Abel Balzac takaa taas löytyy eläkkeelle jäänyt ulkoministeriön virkamies. kertoo viranomaisten harjoittamasta fyysisestä väkivallasta, Ulkoministeriössä taas pyöritellään papereita. Kummassakin todellisuudessa selvitään löytämällä oikeat liittolaiset. Zahran paratiisissa äiti ja veli etsivät mielenosoituksessa kadonnutta nuorta Mehdi-poikaa. On kesäkuu Iranissa vuonna 2009. Etsintä ulottuu ruumishuoneilta oikeussaleihin ja kaduilta kovalevyille. Samalla paljastuu, kuinka kansaa pidetään kurissa väkivallalla. Virallisesti kukaan ei tiedä Mehdistä mitään, mutta oikeanlaiset lahjat oikeille ihmisille tuovat tietoa pojan kohtalosta. Zahran paratiisi ilmestyi aluksi nettisarjakuvana, ja osia siitä voi lukea verkossa suomeksikin. Kirjan takana on laaja sanastoa, kulttuuria ja aikalaishistoriaa selittävä osio.
Z A H R A N P A R AT I I S I B L A I N I N J A Lanzacin Ulkoministeriö-sarjan avaus Diplomaattisia merkintöjä kertoo eurooppalaisen
hallinnon abstraktimmasta vallankäytöstä. Päähenkilönä on nuori ministerin avustaja, jonka tehtävänä on puheiden kirjoittaminen. Ensimmäinen osa on vähäeleinen työpaikkadraama, jossa jännite syntyy siitä, kuinka pomo muuttaa mieltään ja alaiset yrittävät totella parhaansa mukaan. Ulkoministeriö-albumissa vallankäyttö näyttäytyy symbolisena pelinä, joka häivyttää kohteensa. Vaikka Zahran paratiisiin verrattuna tämä vallankäyttö on leppoisaa ja humoristista, siinäkin sivutaan väkivallan hallinnointia, kun ulkoministeri päättää vaikkapa kuinka maassa reagoidaan väkivaltaiseen konfliktiin ulkomailla. Eurooppalaisena sankarina hän tietysti pyrkii välttämään väkivaltaa. Zahran paratiisissa taas näytetään väkivaltaa vankiraiskauksineen ja hirttonostureineen ja kysytään, millaisia ovat johtajat, jotka tekevät näin alamaisilleen.
Miia Vistilä Amir & Khalil: Zahran paratiisi. Like 2011. 200 s. Blain & Lanzac: Ulkoministeriö Diplomaattisia merkintöjä. WSOY 2012. 96 s.
L UO TA K UUDE NTE E N AI S T I I S I !
Simo Sim n Lelic c LAITOS
Tril er lähitul vaisuuden gl Trilleri lähitulevaisuuden Englani ähitu suud niista. Erä toimittaja alkaa tutkia sta. räs oimitt alkaa utkia a taja o osti kadonneiden miesten oudost kadonn o mies n kohtaloa. Käy ilmi että valtio ta a Käy mi, että valtio on l u heidä on sulkenut heidät laitokseen k terrorismilain varjolla, vailla errori m a oris mahdolliisuutta vapautua. Laitos ahdol suut vapau a L itos olli u autua. on dystopia yhte sk nnasta, joss on dystopia yhteiskunnasta, jossa topi teis asta s tur alli ud turvallisuuden tavoittelu kääntyy o tt u äänty ttel y vainoharhaiseksi totalitariismiksi. noharhaiseksi to al tar sm si a miks
Mika ekkol Mika Pekkola AAMUN KIRKASTUS
Kauhuromant ikas mmentava Kauhuromantiikasta ammentava uhur anti kasta enta esik sro ni sek aalis ude esikoisromaani seksuaalisuuden ikoi eksu lisu en ja kiihkouskonnollisuuden ristik h ousk e st paineessa elävästä Aamu-tytöstä, pa tä Aamu ty ö ä, tytö jonka orastava nais us uhkaa kok aise hk oko y teisöä. yhteisöä.
I ger Frima sson Inge Fr mansson o KYLMÄ MAA Kaija Juurikk a Janne uokonen Kaija Juurikkala & Janne Ruokonen
Psykolog ten trillereiden mestari ykologiste tril kolo e ille n mestari vie uk n pime vie lukijan pimeiden voimiien jja a voodoon maailmaan. Maria hal aa o doon lmaan aria alua kostaa o s kostaa siskonsa tappajalle mustan taa n magi n v lla. magian avulla Mutta onko vaara, gian ar ar että kauhe k sto kohdistuukin että kauhea kosto kohdistuukin hea t s n vää ään ihmis en väärään ihmiseen? mise
M.J. McG h M.J. McG ath cGra JÄÄN MUISTI
Suome uuri ierailleen kirjai Suomessa juuri vierailleen kirjaie r lij lijan ekologinen trilleri heittää eittä ä lukijan Kanadan erämaiden erämaide armoille. Alueella sattuneita la sa tu eita tune o t kuolemantapauksia outoja kuolema apauksia u tutkiessaan nuittierä p Edi tutkiessaan inuittieräopas Edie tkie e ttieräop die Kiglatuk törmää kansa älisii Kiglatuk törmää kansaiinvälisiin gl örmä i yrityksiin otk a a yr tyk in, jotka hamuavat luonn o nonvarojja itselleen hä varoj selleen häikäilemättömin keinoi ö ke noin.
ASKELEITA INTUITION MESTARIKURSSI
Miitä tapahtuu, kun seuraa intuit ota Askele a tutustuttaa lukijjan a a tuu n seuraa intuitiota As leita aan? t ukij ijan intu ioon, kuudenteen aiistiin ja kertoo,, kuinka sen voi halutessaan ntuiti n kuude e n isti n, j e o d s o, tessaa a avat ku a aha sa. avata kuka tahansa v t kuka
Kunniallisista kirjakaupoista kautta maan!
w w w. l i k e . f i
ELÄVÄ KUVA
56
2
2012
ELÄVÄ KUVA Ä Ä
Dekkaristi vai psykologi?
Valkokangas rakastaa agenttikirjoistaan tutun John le Carrén monitasoisia & ankeita henkilöitä.
kuvauksen yksityiskohtaisessa realismissa ja autenttisuuden vaikutelmassa. Le Carrélle tyypillistä on ristikkäisten aikarakenteiden käyttö. Vakoilun praktiikka ja juonellinen taso sijoittuvat huolellisesti havainnoituun maailmanpoliittiseen kokonaiskuvaan. Paljon huomiota saa myös vakoiluyhteisön kuvaaminen toisilleen kateellisten vehkeilijöiden urakamppailujen näkökulmista.
NELOISAGENTTI? Gary Oldman antaa hahmon George Smileylle, jota pidetään elokuvan alkuteoksen kirjoittaneen John le Carrén alter egona. Jonka nimi ei ole le Carré vaan David Cornwell.
TA P A H T U M I E N kulkua ei selitetä vain psykologisilla motiiveilla, vaan myös psykologisten motiivien rakentuminen saa kärsivällisesti pohjustetun sijansa. Samoin sekin miten tapahtumat vaikuttavat motiivien päivittymiseen. Le Carré osoittaa, kuinka vakoilun parissa päällekkäisten peitetarinoiden moniminäisyydessä elävät ihmiset ovat traumatisoituneita viimeistään työnsä seurauksena elleivät jo sitä aloittaessaan. Toisinaan Graham Greenen oppipoikana mainitun le Carrén teoksia voisi pitää vakoilujännäreiden sijaan lähinnä psykologisesti suuntautuneen poliittisen kirjallisuuden lajityyppiin kuuluvina.
näkökulma ei ole tiettyihin olosuhteisiin sidottua. Siksi hänellä ei ollut vaikeuksia, kun hän siirsi 1990-luvulla kirjallista metodiaan kylmän sodan jälkeiseen maailmaan. Yritysmaailman ja rikollisuuden ahneus ja globaalitalouden juonittelut ovat yhä pullollaan keskinäisen ja monin osin salatun valtapelin paaduttamia tai traumatisoimia ihmiskohtaloita. Esimerkiksi Uskollisen puutarhurin (The Constant Gardener, 2001) aiheena on kansainvälisen lääketeollisuuden ja eteläisen Afrikan korruptoituneiden hallitusten likainen yhteispeli. Ylimmät ystävät (2004) teoksessa le Carré kirjoittaa auki koko kirjallisen kaarensa sitomalla kylmän sodan juuriin istutetut ihmiskohtalot tämän ajan jännitteisiin.
LE CARRÉN
HÄN OLI PIENI,
pullea ja parhaassa tapauksessa keskiikäinen ja ulkonäöltään yksi niitä Lontoon nöyriä, jotka eivät peri maata. Hänen säärensä olivat lyhyet, hänen kävelynsä kaikkea muuta kuin ketterää, hänen pukunsa kallis, huonosti istuva ja likomärkä."
TÄ L L Ä K U V A U K S E L L A
John le Carré marssittaa sisään vuonna
1974 julkaistun Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja -kirjan päähenkilön, Englannin MI6-tiedustelupalvelusta eläköityneen George Smileyn. Aikaisemmista teoksista tutun Smiley saa epäkiitollisen tehtävän selvittää, kuka entisistä työtovereista on Neuvostoliiton myyrä. John le Carré, oikealta nimeltään David Cornwell, on tiettävästi itsekin toiminut vakoojana. Teosten ansio ei silti ole ainoastaan
on filmattu paljon. Ruotsalaisen Tomas Alfredsonin tuore ohjaus Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja -teoksesta kuvaa onnistuneesti vakoilumaailman petosten ja salailun ankeutta. Elokuvan verkkainen, mutta samalla tiukasti kontrolloitu dynamiikka sekä tarkka lavastus ja rekvisitöinti kuvittavat taiten le Carrén vuolasta yksityiskohtien virtaa ja psykologisia tihentymiä.
LE CARRÉA
Le Carrén teoksissa on enemmän yhteistä Jane Austenin kuin Ian Flemingin kanssa, joten on johdonmukaista, että Alfredsonin elokuvasta löytyy runsaammin Coenin veljesten Menetetyn maan (2007) eksistentialismia kuin James Bondin halpaa seikkailuglamouria. Gary Oldman kykenee luomaan Smileyn hahmosta alkuteosta kunnioittavan, lohduttoman intohimottoman mutta työlleen omistautuneen harmaan hahmon. Lopulta tärkeää ei ole isänmaallisuus tai ideologiset motiivit, molemmilla puolin kylmän sodan rintamaa työskentelevät samanlaiset työkeskeiset ammattilaiset, joille tärkeintä ei oikeastaan ole voittaa sotaa, vaan ainoastaan tietää enemmän kuin muut. Onnistuneen elokuvan soisi johtavan lisää huomiota myös le Carrén kirjallisen tuotannon suuntaan.
Tuomas Rantanen John le Carré: Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja. Tammi, 1974, 308 s., pokkari 2012, 307 s. Tomas Alfredson: Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja. Elokuvateattereissa nyt.
KUVARUUTU & VALKOKANGAS
HANNELE HUHTALA, TUOMAS RANTANEN, TUOMAS KORKIAKANGAS & KIMMO JYLHÄMÖ
Roman Polanski: Carnage. Elokuvateattereissa nyt. Saara Cantell: Tähtitaivas talon yllä. Ensi-ilta 2.3. Claes Olsson: Taistelu Näsilinnasta 1918. Ensi-ilta 23.3. Teppo Airaksinen: Kulman pojat. Ensi-ilta 24.2. JP Siili: Härmä. Elokuvateattereissa nyt.
Heidi Merima-Halonen, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
Lapset & kakarat
Roman Polanskin Yasmina Rezan näytelmän pohjalta ohjaamassa kamarielokuvassa alempaa ja ylempää keskiluokkaa edustavat pariskunnat ovat selvittelevinään poikiensa nujakointia, mutta setvivät pitemmän päälle omista taustoistaan nousevia arvoristiriitoja, sukupuolten roolieroja, parisuhdeongelmia, yleistä elämän moraalia ja tekopyhyyttä sekä kunkin omaa eksistentiaalista kriisiä. Polanski hallitsee kerronnan dynamiikan ja nyanssit; samalla näyttelijäntyö on nautittavaa. Lupaavasta asetelmasta ei silti irtoa kovin paljon tuoretta, yllättävää tai syvällistäkään. Kun kaikki henkilöt ovat omalla tavallaan rajoittuneita ja periamerikkalaisen karikatyyrimäisiä, ainakin suomalainen katsoja jää mittelössä ulkopuoliseksi. Samalla oma tekopyhyys pääsee kuin koira veräjästä. On houkuttelevaa miettiä, miten teksti taipuisi suomalaiseen yhteiskunnallisen ympäristöön. Demari-, vihreä- ja kokoomussuuntautuneiden vanhempien kasvatusyhteenotosta saisi taatusti tätä mahtavamman ideologisen mittelön. (TR)
Äidiltä tyttärelle
Saara Cantellin edellinen pitkä elokuva Kohtaamisia (2010) oli syystäkin kehuttu ja palkittu ajankuva, jossa kerrottiin ristiin eri ihmisten elämän käännekohdista. Ajan ja tilan tiivistymistä korosti kohtausten tallentaminen pitkillä yhden otoksen kameraajoilla. Uudessa elokuvassaan Cantell kuvaa isoäidin, äidin ja tyttären elämien kuvainnollista kohtaamista samassa paikassa mutta eri aikoina. Historiallisia aikatasoja on rakennettu enemmän tekstiin, puhuntaan ja rekvisiittaan kuin mahtipontiseen lavasteruljanssiin nojautuen. Rinnakkaistarinoissa toistuu paitsi epäonnisuus rakkaudessa myös oman aikakautensa esteiden äärellä itsenäisten valintojensa puolesta kamppailevien naisten näkökulma. Sisällöllisesti kunnianhimoista elokuvaa vaivaa lievä opetuselokuvallinen sivumaku. Naisteeman ohella voimauttavasti käsitellyksi tulevat myös vammaisuuden, yksinhuoltajuuden, homoseksuaalisuuden hyväksymisen ja maaseudun kehittyvien uusien elinkeinojen teemat. (TR)
Pakkovalta ompi linnamme
Elokuvan juliste tuo mieleen hurtilla huumorilla ryyditetyt sotaelokuvat. Mielikuva on väärä: Claes Olssonin Taistelu Näsinlinnasta 1918 on lähes objektiivinen kuvaus valkoisen jääkärikomppanian salahyökkäyksestä punaisten Tampereelle. Käsikirjoitus on rekonstruoitu yliluutnantti Erik Melinin komppanian sotilaiden kirjeistä. Suoraviivaisessa taisteludraamassa ei ole pääosan esittäjiä. Välillä draama pysähtyy ja sotilas lukee katsojalle kameraan katsoen aitoja otteita pohjalaispoikien kirjeistä kotiväelle. Pysäytykset syventävät muuten kapeita hahmoja. Suomenruotsalaisessa hengessä elokuva kykenee käsittelemään vaikeita teemoja rehellisesti. Historiallinen tasapaino toteutuu. Vallankumouslaulut ja virret sekoittuvat sodan kauheudessa. Mustavalkoisten aitojen elokuvapätkien ja valokuvien esittäminen tasaveroisesti draaman kanssa on hyvä ratkaisu. Draamaksi elokuva ei kasva, se on tyyliltään selkeä dokumenttielokuva. (KJ)
Isot pojat pienet pelit
Kulman Pojat on komedia kaveruudesta ja intohimoisesta suhtautumisesta jalkapalloon. Neljän aikuisen miehen elämä pyörii itäsuomalaisen kotikaupungin Kulman jalkapallojoukkueen fanittamisen, yleisen lorvailun ja lapsellisten jäynien ympärillä. Ja tokihan elokuvaan saadaan mahtumaan myös päähenkilön rakastuminen elämänsä naiseen. Elokuva on myös kertomus siitä, mitä suomalainen jalkapallokannattajakulttuuri voi olla. Hyvässä ja pahassa. Toisaalta se nauraa miesten pikkupoikamaiselle intoilulle jalkapalloa kohtaan, mutta samanaikaisesti kunnioittaa sitä uskollisuutta ja intohimoa, joka kaveriporukalla on. Kulman pojat on hauska, leppoisa ja vilpitön elokuva. Nauroin useasti sitä katsoessani ja elokuvateatterista poistuessani olin astetta hyväntuulisempi, kuin sinne mennessäni. Liian harva näkemäni elokuva onnistuu tässä nykyisin. (TK)
Tervahauta toimi
JP Siilin ohjaus on romantikolle pettymys. Kyseessä ei ole Ylpeys & ennakkoluulo -filmatisointi, jossa taistelut vallasta ja rakkaudesta olisivat kiihkeää, mutta kaunista katsottavaa. Härmässä lentää veri ensiminuuteilta lähtien, ja varsinkin lopun seivästykset hidastuksineen tuovat mieleen b-luokan splatterit. 1800-luvun Pohjanmaalla ainoa perijä oli esikoinen, eikä suuria tiloja haluttu pilkkoa. Veljekset päätyivät vihaamaan toisiaan. Silti on vaikea kuvitella, että esimerkiksi elokuvan sponsori Kauhavan kunta todella pystyisi ylpeilemään elokuvalla, tai että sitä näytettäisiin kouluissa ja vanhainkodeissa kertomassa "todellisesta" Härmästä. Paha on paha, hyvä joutuu testaamaan moraaliaan mutta pysyy kirkasotsaisena. Naiset ovat kauniita, vaikuttavat pettäviltä. Sankarin apuri on hauska ja niin edelleen. Elokuvan ainoa kiinnostava hetki on tervahaudan rakentaminen. Sitä olisi voinut seurata pidempään. (HH)
ELÄVÄ KUVA Ä Ä
2
2012
57
Hatunnosto Scorseselle
Scorsesen koko perheen elokuva Hugo vakuuttaa meidät epäilevät tuomaatkin siitä, että 3Dtekniikka voi olla muutakin kuin efektiboosteri. Scorsesen lentokuvat 1930-luvun Pariisin yllä ja seikkailut metallirunkoisen aseman kellokoneistojen sisällä ovat vaikuttavia. Dialogikohtauksissa syvyysulottuvuudella voi rakentaa hierarkioita ja jännitteitä. Hugo kertoo orpopojasta, joka asuu Pariisin rautatieaseman piilorakenteissa ja säätelee salaa aseman kelloja. Samalla hän yrittää korjata isältään perinnöksi jäänyttä, vieterikoneistolla toimivaa robottipoikaa.
M
ARTIN
syvyysulottuvuus liittyy elokuvan historian kaareen, joka kiertyy Hugossa käytetyn uuden tekniikan ja elokuvan historian ensimmäisten trikkikokeilujen välille. Erityisesti Georges Mélièsin surrealistisiin kuviin kuulennoista ja merenalaisista seikkailuista viitaten Scorsese haluaa kertoa, mitä on elokuvallinen kerronta sinänsä. Hän saa romanttisen rakennelmansa ja tunteisiin vetoavien ihmiskohtaloiden vyyhden keitettyä kokoon ilman lipumista imelään patetiaan. Mestari on mestari.
Tuomas Rantanen Martin Scorsese: Hugo. Elokuvateattereissa nyt.
29.3.1.4.2012
S C O R S E S E L L A myös tarina on kolmiulotteinen. Kertomuksen
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
Sunnuntaisin YLE TV2: Boardwalk Empire (USA, 2010-) Vaikka luulisi nähneensä enemmän kuin kylliksi opettavaisia muunnelmia USA:n kieltolain aikaisen mafian, Al Caponen, Lucky Lucianon ja muiden romanttisten väkivaltagangstereiden edustamasta a man's got to do what a man's got to do -moraliteetista, ei voi kuin tunnustaa kunnioituksensa Steve Buscemin henkilöimän, pelottavankin yliaikaisella tavalla liikemiehen, rikollisen ja poliitikon rooleja yhdistävän Nucky Thompsonin karaktäärin edessä. 4.3. YLE FST5: Max Manus (Norja, 2008)
Norjalainen Joachim Rönning ohjasi dynaamisen, koukuttavan ja jättiyleisöt omassa maassaan keränneen elokuvan maailmansodassa natsimiehittäjiä piinanneesta vastarintaliikkeen urheasta sankarista, mutta malttaa silti kertoa hiukan siitäkin, että sota on sankareistaan huolimatta varsin kurjaa eikä se tee hyvää sille kaikkein kovimmallekaan.
6.3. alkaen YLE Teema: Kahdeksan surmanluotia (Suomi, 1972)
bio rex & maxim
Taiteellisen herkkyytensä kanssa syvässä solmussa eläneen, mutta siitäkin tärkeät teoksensa tiristäneen Mikko Niskasen neliosainen, suomalaisen televisiodraaman ehkä kaikkein sivuuttamattomin mestariteos tiivistää yhden tunnetun tragedian kautta suomalaisen agraariyhteiskunnan ja talonpoikaisen ammattiylpeyden murtumisen tuskan sekä tarjoaa jälleen yhden alkoholin ja väkivallan ankeasta liitosta kertovan murheellisen laulun sinne tuhansien muiden joukkoon.
KALENTERI
ELOKUVAT
12.3.
KUUKAUDEN LEFFA -sarjassa nähdään Xavier Beauvoisin Jumalista ja ihmisistä (Des hommes et des dieux) & 4.4. Anne Sewitskyn Sairaan onnellinen (Sykt Lykkelig), kello 19 Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa, Kulttuuriaukio.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 19.3. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TAPAHTUMAT
HELSINKI LOIKK A -tanssielokuvafestivaali
esittelee monipuolisen kattauksen laadukasta kansainvälistä ja kotimaista tanssielokuvaa, 22.25.3. Andorrassa, Eerikinkatu 11, www.loikka.fi ARTISOKK A -festivaali esittelee muun hyvä ohella vahvan sarjan uutta naiselokuvaa, 29.3.1.4. Bio Rexissä & Maximissa, www.artisokka.info ARTOVA K INO -elokuvakerhossa 1.3. Pier Paolo Pasolinin Saló Sodoman 120 päivää, 15.3. David Shermanin Wasteland
Utopias & 29.3. Lisa Aschanin Apinatytöt, kello 18 Arcadan isossa salissa, JanMagnus Janssonin aukio 1, www.artova. fi/artovakino JYVÄSKYLÄ K AMPUS K INO esittää 6.3. Saku Pollarin Sielunpelastajat, 13.3. Morten Tyldumin Headhunters, 20.3. Pedro Almodóvarin Iho jossa elän, 27.3. Andres Veielin Kuka, ellemme me? & 3.4. Asghar Farhadin Nader & Simin: Ero, näytökset kello 19 Ylioppilastalo Ilokivessä, Keskussairaalantie 2.
TAMPERE TA MPEREEN ELOKU VAJUHL AT
avaa ikkunoita Nepalin sisällissotaan, suomalaisen hiihtourheilun nykytilaan & globalisoituvan maailman äärimmäisiin kolkkiin, 7.11.3. www.tamperefilmfestival.fi
58
2
2012
AKTIVISMI
Taiteella mutua vastaan
Timo Wrightin näyttelyssä äänen saavat ne, joilla on pitkä matka kotiin.
Code on tietokoneinstallaatio, joka ottaa näyttelyn kävijöistä kasvokuvan ja käyttäen kasvojentunnistusta arvostelee heidät rodulliseen paremmuusjärjestykseen. Kuvat heijastuvat seinälle taulukkoon, jossa vasemmassa ylänurkassa on rodullisesti korkea-arvoisimmat kasvot. Valokuvaaja Timo Wright on tehnyt teoksen yhdessä Matti Niinimäen kanssa. "Toivon, että teos herättäisi katsojat miettimään, millaisia joh-
T
HE R ACE
topäätöksiä he tekevät muista ihmisistä pelkän ulkonäön tai etnisen alkuperän perusteella", Timo Wright sanoo. Wrightin näyttely If you tolerate this... käsittelee rasismia Suomessa ja Euroopassa. Näyttelyssä on The Race Coden lisäksi toinen iso installaatio, Pitkä matka kotiin. Wright on haastatellut teosta varten Karjalan evakkoja, Ruotsiin aikoinaan lähetettyjä sotalapsia sekä tämän päivän pakolaisia. Sen jälkeen haastattelut on kirjoitettu puhtaaksi ja niistä on poistettu aikaan ja paikkaan viittaavat
määreet. Näyttelijä Vesa Vierikko on lukenut tarinat nauhalle. Kukin radio soittaa yhtä tarinaa, eikä kuulija voi tietää, mikä on kenenkin tarina. "Tarinoita yhdistää se, että ihmisten on ollut pakko lähteä kotoaan, eivätkä he tiedä, pääsevätkö he koskaan takaisin. Moni kertoi myös, että oli rankkaa jättää kotieläimet, koska eläimet ovat viattomia kohtaloonsa. Ja niin ovat nämä ihmisetkin. Tuskinpa kukaan heistä olisi lähtenyt kotoaan, jos ei olisi ollut pakko."
sananvapautta ja mielestäni kaikesta pitää keskustella, myös maahanmuutosta. Olen kuitenkin huomannut, että julkinen maahanmuuttokeskustelu perustuu liian usein faktojen sijaan mutu-tuntumaan. Sananvapautta ei ole se, että perustaa mielipiteensä valheisiin. Pitäisi muistaa, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu", Wright sanoo. Hän kertoo tekevänsä taidetta siksi, että haluaa tuoda sen kautta yhteiskunnallisia näkemyksiään esille. Wrightia huolestuttaa
"A R V O S TA N
se, että viime vuosina avoimen rasistinen puhe tuntuu muuttuneen sallitummaksi. "Euroopassa arvot ovat koventuneet. Ihmiset haluavat löytää syntipukin, kun itsellä menee huonosti. Maahanmuuttajia on helppo syyttää, sillä heidän asemansa yhteiskunnassa on niin heikko, etteivät he pysty puolustautumaan."
Heidi Huhtala Timo Wright: If you tolerate this..., 4.3. asti Helsingin Galleria Kluuvissa, kesu 1118.
KALENTERI
KESKUSTELUT, LUENNOT, KURSSIT, TAPAHTUMAT & TOIMINTA
11.18.3.
BRAVO! kansainvälinen lasten& nuortenteatterifestivaali Helsingissä, Espoossa & Vantaalla, koko ohjelma www.bravofinland.org
20.3.
17.18.3.
ELEKTRONISEN KIRJONNAN TEKSTIILITYÖPAJASSA tutustutaan luoviin tapoihin yhdistää perinteisiä kädentaitoja & tee-se-itseelektroniikkaa sekä toteutetaan kirjontaperinteiden & avoimen designin hengessä langoista & LED-valoista kiehtovia kuvioita, Helsingin Kaapelitehtaalla Pikseliähkyn toimistossa, Tallberginkatu 1 C 23, 4. kerros, ilmoittautuminen: http:// eembroidery.wordpress.com/register-for-theworkshop
MITEN VALTA & OSALLISUUS JAKAANTUU maahanmuuttajaryhmien väliset & sisäiset hierarkiat mukana matkassa?, luennoimassa FT Inga Jasinskaja-Lahti aiheesta "Syrjintä ja rasismi nykypäivän Suomessa", dosentti Suvi Keskinen aiheesta "Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta" & teatterinjohtaja Raija-Liisa Seilo aiheesta "Ryhmien väliset valtarakenteet esityksessä Vaarallinen harmonikka", kello 18 Turun Kaupunginkirjaston Studiossa, Linnankatu 2.
21.3.
21.3.
RAP AGAINST RACISM -kisan tulokset julkistetaan & parhaat kappaleet esitetään Joensuun ravintola Kerubissa, lisätiedot Suvi Hirvonen, puh. 050 555 3190.
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 2.4. & on jakelussa maaliskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 19.3. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Anu Harju.
VOIMA-KALENTERIN
3.4. INTERVENTIOTUTKIMUKSEN HAASTEET:
KURSSIT & SEMINAARIT
KANSALAISJÄRJESTÖSEMINAARI, kehitysministeri Heidi Hautala esittelee seminaarissa uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman, kansalaisjärjestöyksikkö tiedottaa päivitetystä hanketuen käsikirjasta & hakukierroksesta 2013, jossa otetaan käyttöön sähköinen hakumenettely, iltapäivällä keskustellaan teemasta "Rauhanvälitys", kello 8.3015 Helsingin Wanhassa Satamassa, Pikku satamakatu 35, lisätietoa ilmoittautumisesta http://global.finland.fi
23.3. 28.3.
VERKKOPALVELU VAUVAPERHEEN VANHEM-
hanmuuttajille & muille kiinnostuneille, kello 1315 Oulun Villa Victorissa.
RASISMINVASTAINEN KATUTEMPAUS,
luennoimassa tutkijatohtori Anne Salonen, luennot ovat osa sarjaa yhteiskunnallisesta muutoksesta, kello 16.15 Tampereen yliopiston Pinni B -rakennuksen luentosalissa 1096.
MILLE,
29.3. VENÄJÄ PRESIDENTINVAALIEN JÄLKEEN,
KESKUSTELUT & LUENNOT
-luentosarjassa lääketieteen lisensiaatti, FM Karoliina Reunanen luennoi aiheesta Ihmisenä läsnä hahmoterapeuttinen näkökulma ammattiin & lääketieteen sekä teatteritaiteen kandidaatti Olli Kontulainen aiheesta Näyttelijän huomioita lääkärin rooliin, kello 17.15 Tampereen yliopiston Pinni B -rakennuksen luentosalissa 1096.
14.3. TAIDE & TAUDIT 14.3. ONKO LÄHEISESI TUOMITTU RIKOKSESTA,
Tiina Leinonen Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimistosta luennoi omaisille, joiden läheisellä on tai on ollut sakkoa ankarampi tuomio rikoksesta, kello 17.30 Tampereen Hämeenkatu 25 A, 3. kerros, lisätiedot Martti Heikkuri, 040-5477619.
20.3. HAHMOTON HÄPEÄ & KUULOKOJEKUN-
TOUTUS,
luennoimassa yliopistotutkija Tarja Aaltonen.
venäläisen DDT-rockyhtyeen laulaja & lauluntekijä Juri Sevtsuk on myös poliittisesti aktiivinen, hän osallistuu keskustelutilaisuuteen kello 14 Helsingin yliopistossa, Unioninkatu 40 B, sali 1, tilaisuudessa julkistetaan Toni Huttusen kirja Pietari on rock. Sevtsukin keskustelutilaisuus myös 2.4. kello 12 Tampereen yliopiston päärakennuksessa. TURKU KELAA VÄHÄN, nuorten filosofiakerhossa Tuomas Tiainen filosofoi nuorten kanssa, 29.2. aiheena Paholaisen unessa. Mikä on tietoa, mikä epäilyä? Matrix, 7.3. Onko muuta totuutta kuin minun totuuteni? The Colbert Report, 14.3. Miksi ajattelua ei kannata kokonaan unohtaa? Southpark, 21.3. Voivatko koneet tulla ihmisiksi? Mitä on olla persoona? Terminator 2 Judgement Day, 28.3. Hyvää & oikeaa etsimässä. Watchmen & 4.4. Etiikka: mitä se on? Pasila, kello 17 pääkirjaston Stoorissa, Linnankatu 2.
tarjolla on faktaa rasismista & syrjinnästä, musiikkia, puheita, lämmintä mehua sekä mahdollisuus jutella aihepiiristä järjestäjien kanssa, kello 1519 Vantaan Tikkurilan kävelykatu Tikkuraitilla Prisman edessä.
TAPAHTUMAT
3.3. SUOMEN ROMANIT -näyttelyn
PYYKKÄÄ PÄHKINÖILLÄ ISOÄIDIN
VINKKEJÄ SIIVOUKSEEN,
kotitalous- & yritysneuvoja Outi Penttilä kertoo ekologisesta pyykkäyksestä, siivouksesta & tahranpoistosta, kello 15 Tampereen Pirkanmaan Allergia- & astmayhdistyksen toimistossa, Kyllikinkatu 9, www.pirkanmaanallergia.fi
avajaiset, näyttelyssä on suomalaisten romanien käyttämiä perinteisiä pukuja & koruja sekä valokuvia espoolaisesta romaniasutuksesta, näyttely esillä 24.3. asti, avajaiset kello 11.30 Espoon Taidetalo Pikku-Aurorassa, Järvenperäntie 13.
8.3. SÄÄTYLÄISNAISEN PUKEUTUMINEN 1700-
RASISMINVASTAINEN VIIKKO 19.25.3.
tapahtumat kootusti www.rasmus.fi 19.3. Rasisminvastaisen viikon järjestötorilla sosiaali- ja terveysjärjestöt esittelevät toimintaansa & vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiaan maa-
JA 1800-LUVULLA, Kansallismuseon keskipäivän opastuksilla syvennytään perusnäyttelyihin rajatun teeman kautta & pyritään kerrankin istahtamaan esineiden äärelle, soveltuu parhaiten aikuisille & ikäihmisille, kesto noin 45 min., kello 12 Helsingin Kansallismuseossa, Mannerheimintie 34, lisätiedot: museolehtori Hanna Forssell, p. 040 128 6453. 9.3. RAJATON NAISEUS?! Amnestyn Suomenosaston järjestämässä juhlassa naiseu-
den ja väkivallan rajoja murretaan teatterin, tanssin, musiikin & performanssien keinoin, kello 19 Helsingin Kansallisteatterin Lavaklubilla, www.lavaklubi.fi 17.3. KLAPIPÄIVÄ, pääset tutustumaan klapi- & metsäaiheisiin näytteilleasettajiin, saat tietoa puuenergialämmityksestä & klapien tekemisestä, kello 1015 Lempäälän Ideaparkin eteläpäädyn ulkoalue, Ideaparkinkatu 4, lisätiedot juha. hiitela@metsakeskus.fi. Helsinki TAIDEMAALARILIITON TEOSVÄLITYS, maalaustaiteen suurtapahtumassa on myynnissä 1 400 taideteosta 500:lta ammattitaiteilijalta, 9.18.3. Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa, Tallberginkatu 1 C. IHME-PÄIVÄT koostuvat elokuvista, keskusteluista & työpajoista, päivien teemoina ovat keräily & arkisto, 23.25.3. Vanhalla Ylioppilastalolla, www.ihmefestival.fi VANTAA KLIMA X on näyttely ilmastonmuutoksesta & elämästä lämpenevässä maailmassa, näyttelykokemus alkaa vaihtamalla Klima X -saappaat jalkaan & kahlaamalla näyttelyyn, jonka ovat vallanneet sulava jää & vesi, 27.1.2013 asti Tiedekeskus Heurekassa, www.heureka.fi
UUTUUS!
Fineliner-kärki Fineliner-kärki kaikkiin Promarker-tusseihin
K lku-Katin j Kulku-K tin Poj sta yös Kulku-Katin Pojasta myös o Promarker-tussit Promarker-tussit ja Canson-paperit.
Ei ikärajaa, rajattu anniskelualue, klo 20-(24)
Impaled Nazarene, Cancerous Womb, Damngod, Fleshpress Haloo Helsinki!
Lämppäri: New Deadline
20 / 18 S-etuhinta. Ovelta 23
Pe 16.3. klo 20.15 16 / ovelta 18
La 17.3. klo 21
La 24.3. klo 21 21 / ovelta 24
Lauri Tähkä Mokoma
Pe 30.3. klo 21 18 / ovelta 21
La 31.3. klo 21 18 / ovelta 21 Lämppäri: Unborn Generation To 5.4. klo 21 20 / ovelta 23
Stam1na
Happoradio
Pe 6.4. klo 21 21 / ovelta 24
Sunrise Avenue Reckless Love
La 7.4. klo 21 20 / ovelta 23
Pe 13.4. klo 21 18 / 21 ovelta
Notkea Rotta, SMC Lähiörotat Jukka Poika, Raappana &
La 14.4. klo 21 20 / ovelta 24
Sound Explosion Band
Pe 20.4. klo 21 20 / 23 ovelta
Poets of the Fall Viikate
Pe 27.4. klo 21 20 / ovelta 23 La 28.4. klo 20.30 20 / ovelta 23
Entwine & Before the Dawn Rähinä Live
Muutokset mahdollisia.
Pe 11.5. klo 21 25 / ovelta 28
SIBELIUSTALON LIPPUKASSA. Ankku rikatu 7, Lahti. Avoinna ma-pe 13-17. Ei toimitusmaksua. p. 0600 39 3949 (1,49 / min + pvm) puhelinvaraukset ma-pe klo 11-17. LIPPUPALVELUN KAUPAT JA NETT I Toimitusmaksut alk. 2,50 / lippu. Ovimyynti alkaa konserttipäivänä 1,5 tuntia ennen keikkaa.
www.f inlandia-klubi.fi