03 2008 HUHTIkuu
www.voima.fi
Veeti
3
Kimmo Sasi & salainen ase 8 Poliisi löi pelleä 10 Stora Enson pitkä käsi 12 Saame-neidot 32 Amerikan mustat unelmat 36
Eläimellisimmät kirjauutuudet Likeltä!
Susan Fletcher MERIHARAKAT
Upea tarina luottamuksesta, menetyksestä ja yksinäisyydestä. "Fletcherillä on kyky kirjoittaa äärimmäisen runollisesti ja samalla realistisesti." - Image ovh 29e
Niall Griffiths LAMPAANKÖYRIJÄ
Vereslihaisen kiihkeä kertomus walesilaiserakon kostosta häntä ja hänen kotimaataan alistaville englantilaispelleille. ovh 29e
Simon Rich KUSIAISTARHA ja muita epätoivoisia tilanteita
Vituttaako alistunut, kyyninen ja kaikkeen turtunut maailma? Kusiaistarha taistelee apatiaa vastaan: tarjolla verbaalisia jääpiikkejä ja ronskeja vitsejä elämän raadollisuuksista. ovh 14e
Timo Kalevi Forss & Petteri Granström LEIJONAVISA
Visaile itsesi kiekkotaivaaseen! Leijonavisan kinkkisten kysymysten avulla ajoitat kuntohuippusi juuri sopivasti jääkiekon MM-kisoihin. Huom. olut on sallittu aine, joten voit visailla myös baarissa. ovh 10e
Lisää eläimellistä menoa
Alice Cooper, Keith & Kent Zimmerman ALICE COOPER, GOLFHIRVIÖ
Sokkirokin isän päätön tarina deekikseltä greeneille. ovh 29e
Ben Fong-Torres & The Doors THE DOORS
Ensimmäinen virallinen kirja hypnoottisesta bändistä. Laajenna tajuntaasi! ovh 38e
Neil Strauss & Mötley Crüe THE DIRT TÖRKYTEHDAS
Tämä kirja saastuttaa mielesi pysyvästi. ovh 20e
Ainutlaatuisia elämäntarinoita!
Kalevi Kalemaa Salme Vuorinen ENSIO SUOMINEN ELONI KIRJA Eloni kirja kertoo Kansalliskouvolalaisen punalavastaja orvon vaiheikkaasta
Rehevä elämäkerta ja intensiivisesti etenevä tietoteos Ensio Suomisen mahtavamääräisestä, taiteellisesti ainutlaatuisesta elämäntyöstä. ovh 29e elämästä vasemmistoaktivistina, hienostorouvana, taksikuskina ja vaikeavammaisen puolison omaishoitajana. Samalla kirja käy läpi Suomen kohtalon hetket kovia kokeneen mutta voimakkaan selviytyjän näkökulmasta. ovh 29e
Iso Roba 20, Helsinki www.myspace.com/likekauppa
www.like.fi
Kunniallisista kaupoista kautta maan!
Kirja on koottava kuin kello ja myytävä kuin makkara.
Oliverio Girondo
Tuulisähköä kotiin
Lumituulen osakeanti
Lumituuli Oy järjestää osakeannin 1.4.-31.5.2008. Osakkeella saat ostaa yhtiön tuulisähköä 500 kWh vuodessa ja vaikutat suoraan sähkön tuotantorakenteeseen. Kerätty pääoma käytetään yhtiöjärjestyksen määräyksellä ainoastaan tuulivoimalainvestointeihin. Yhtiö on toiminut jo 10 vuotta. Sillä on lähes tuhat osakasta, joille tuulivoimalamme Sähkäle Lumijoella tuottaa vuodessa n. 1,4 GWh tuulisähköä. Osakkeiden merkintäpaikka on yhtiön www-sivuilla osoitteessa
www.lumituuli.fi/merkinta
Worldwatch-instituutti
Malmelin & Wilenius
MAAILMAN TILA 2008
K E S TÄVÄ TA L O U S
Ympäristökysymyksillä ei aiemmin ollut suurta merkitystä taloudelliselle toiminnalle, mutta nykyään ne muokkaavat voimakkaasti liiketalouden, sijoittajien ja kuluttajien pelisääntöjä. Vuoden 2008 Maailman tila paneutuu kestävän talouden innovaatioihin. Nidottu, 267 sivua · Suositushinta 33
VÄLITTÄJÄT
VASTUULLISEN VIESTINNÄN TULEVAISUUS
Miten viestintäalan ammattilaiset vaikuttavat yhteiskunnallisten arvojen muodostumiseen? Vaikuttavatko vastuullisuuden kysymykset viestintäyritysten johtamisen arkeen? Välittäjät tarkastelee vastuullisen viestinnän nykypäivää ja tulevaisuutta suomalaisissa mainos- ja mediayrityksissä. Nidottu, 160 sivua · Suositushinta 31
Taina Kinnunen
Rotkirch & Salmenniemi (toim.)
LIHAAN LEIKATTU KAUNEUS
KOSMEETTISEN KIRURGIAN RUUMIILLISTUNEET MERKITYKSET
Miksi kauneusleikkausten suosio kasvaa? Mitä leikkauksilla tavoitellaan ja miten ne vaikuttavat potilaisiin? Taina Kinnunen haastatteli teosta varten kauneuskirurgisissa toimenpiteissä käyneitä suomalaisia. Myös plastiikkakirurgit kertovat omat näkemyksensä alastaan. Nidottu, 350 sivua · Suositushinta 36
SUHTEIDEN VENÄJÄ
Miten toimivat henkilösuhteet venäläisessä liike-elämässä, sosiaaliset verkostot kansalaisjärjestöjen toiminnassa tai naapuruussuhteet pietarilaisissa kerrostaloissa? Tiukentuneen valtiovallan myötä sosiaaliset verkostot ovat Venäjällä jälleen tärkeitä. Nidottu, 300 sivua · Suositushinta 31
Muita kevään uutuuksia: Johannes Duns Scotus: Jumalan tunnettavuudesta ja muita kirjoituksia Petri Halinen ym. (toim.) Johdatus arkeologiaan Katariina Mustakallio: Uskonto ja yhteisö antiikin Roomassa Purhonen, Hoikkala & Roos (toim.): Kenen sukupolveen kuulut? Suurten ikäluokkien tarina Matti Myllykoski (toim.): Justinos Marttyyrin kirjoitukset
Markku Ruotsila
YHDYSVALTAIN KRISTILLINEN OIKEISTO
Yhdysvaltain kristillinen oikeisto on muokannut amerikkalaista politiikkaa jo pitkään: abortista kantasolututkimukseen, luomisopista vähemmistöjen oikeuksiin sekä YK:n perhe- ja kehityspolitiikasta terrorisminvastaiseen sotaan. Teos on ensimmäinen suomenkielinen tietopaketti vaikutusvaltaisen liikkeen historiasta ja opeista. Ilmestyy huhtikuussa. Nidottu, n. 400 sivua · Suositushinta 33
Sevón & Notko (toim.): Perhesuhteet puntarissa Timo Kopomaa ym. (toim.) Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta Liina Puustinen: Kuluttajamuotti. Yleisöjen hallinta mainonnan instituutioissa. Ketola, Pyysiäinen & Sjöblom (toim.): Uskonto ja ihmismieli. Johdatus kognitiiviseen uskontotieteeseen. Kirsti Ahlqvist ym. (toim.): Kulutuksen pitkä kaari. Niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin.
www.gaudeamus.fi
ILMOITUS
MERKKITU
HUHTIKUU
OTTEET
N
voima 03 / 2008 2
7
7.4.20085.5. 2008
rjoitus
sis
Poliisin Shangri-la
26
Zombit keskuudessamme
Omaperäinen ja kriittinen George A. Romero toi elävät kuolleet valkokankaalle 1960-luvun lopulla. Zombi-elokuvien uusi aalto kertoo, miten maailma ja elokuvantekijät ovat muuttuneet 40 vuoden aikana.
22
Sasin laskuoppi
Hävettää: Suomi on kehitysavun pihtari. Entä jos kaukomaille lähetetyt suomalaispyssyt luokiteltaisiin avuksi? Kimmo Sasi selittää, miksi sotilasoperaatio on usein parasta kehitysapua.
Sairautta vai persoonaa?
Veeti Nevalainen töksäyttelee, jännittää ja innostuu tolkuttomasti muttereista. Autistien oikeuksien liike vaati lisää tilaa Veetin eetin kaltaisille aspergereille ja muillek muillekin kin neuropoikkeaville.
kärsivällisyyttä ja huoletonta etäisyyttä materiaalisista pikkuseikoista. Kun kiinalainen poliisi lyö tiibetiläistä munkkia, me tiedämme, kumman puolelle asettua. Ei kai kukaan voisi puolustaa Kiinan kasvotonta kansanarmeijaa, joka sortaa näin leppoisaa sakkia? Unelmien Tiibet kuulostaa unelmien hyvinvointi-Suomelta. Kuvittelemme mielellään itsemme rauhaa rakastavaksi, suurten kahinoista syrjässä pysytteleväksi hiljaiseksi kansaksi, jonka lempeä meditatiivisuus välillä tulkitaan väärin umpimielisyydeksi. Hyvinvointivaltio on ollut meille perusturvallisuuden lähde, joka ruokkii keskuudessamme rauhaa ja solidaarisuutta. Mutta maailma muuttuu. Uutisten Tiibet ei enää ole rauhaisa Shangri-la. Tiibetin kansan lempeä hymyily ei ole riittänyt keinoksi hankkia oikeutta ja turpaanhan ne munkit saavat. Se on meistä kauheaa: kokouksia pidetään, erilaisia boikotteja pohditaan. Politiikka kovenee meilläkin, mutta sitä on vaikeampi nähdä. Tuloerot kasvavat rajusti, hyvinvointivaltion suojarakenteita ajetaan alas kannustuksen ja säästön nimissä. Vilpittömän oloinen pääministeri ihmettelee sitä, miten jotkut eivät osaa mitoittaa elämänsä taloudellisia riskejä oman maksukykynsä mukaan. Osaamisestahan siinä on oltava kyse, eikö vain?
TIIBET SYMBOLOI MEILLE R AUHA A, SAMAAN AIK AAN POLITIIKK A
38
KolUMNIT
on muuttunut hulab balooksi, jonka läpi asiakysymyksiin on aina vain v vaikeampi tarttua. Se voi olla lohdullistakin, sillä jos politiikan tasolla oikeasti miteltäisiin todellien yh alin sista arvoratkaisuista, edustuksellinen demokrasainvä , Olympi Kan telee tia saattaisi paljastaa lupaavansa usein enemmän his telee, is kau k kuin voi lunastaa. a kaun ät komite aikki menev Vallitseva järjestelmä pyrkii viimeiseen asti puok lu lustamaan vaihtoehdottomuuden ajatusta. Mitä vaimutta bileisiin. kea keammaksi se käy, sitä voimakkaammat kontrollikeinot otetaan käyttöön. Pamppu odottaa aktivisteja yhä ot useamm useammin Tiibetissä, Brasiliassa, Brysselissä ja Helsingissä gissä. Maaliskuun lopussa Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viimeisetkin poliisia vastaan esitetyt syytteet Smash Asem -mielenosoituksen väkivallasta ja väärinkäytöksistä. Myös kiinalainen poliisi voi lyödä mielenosoittajaa ilman pelkoa seuraamuksista. Jos tiibetiläinen munkki osoittaisi mieltään suomalaisVoima on kirjoittanut vuosien varrella monen ruotsalaisen Stora Enson puupellolla Brasiliassa, hän saisi maahanmuuttajan vaikeuksista Suomen kumiluodista persauksiinsa (s. 12). Jos hän liittyisi euroopviranomaisten kanssa. Miten mediahuomio palaisten pasifistien Nato-vastaiseen mielenosoitukseen vaikutti elämään? Missä juttujen kohteet ovat nyt? Brysselissä, poliisi antaisi sielläkin turpaan (s. 10). Neljä haastateltua kertoo. On helppo tuomita vieraan maan kasvoton sortaja, joka lyö viattomuuden ja rauhan edustajaa, buddhalaismunkkia. Täällä kotipuolessa puolen valitseminen on vaikeampaa. Täällä vaihtoehdottomuudella on ihmisen kasvot, ja kun pamppu laulaa, meidän suomalaisten taitaa olla vaikeampi arvioida, kummalla puolella barrikadia on oikeamielisempää väkeä.
nos amai Vast s. 14 teisö
Antti Puomio
8
Muukalainen ja media
KUN TIIBETILÄISET
Mira Karjalainen s.12
Matti Ylönen s.36
Oona Juutinen s.41
KA KANNEN KUVA Kl Klaus Welp
03 2008 HUHTIkuu
Ajassa ..................8-12 Poliittinen pelleily ... 10 Kulttuurihäirintä ......11 Voimakalenteri .. 1519 Talous ..................... 36 Media ...............3839 Politiikka ................ 41
Luonto .................... 42 Musiikki ........... 4445 Kirjallisuus .......4647 Elävä kuva ....... 4849 Voima testaa .......... 51 Lukijaposti .........52-53 Toisaalta ................. 54
www.voima.fi
li liite So Solidaarisuus
munkit lähtevät barrikadeille, me tietenkin kannustamme heitä. He saavat edustaa meidän rauhaamme, solidaarisuuttamme, ideali idealismiamme. O Osaavatko tiibetiläismunkit mitoittaa ottamansa riskit oman maksukyk kynsä mukaan? Eivät taida osata. S Siellä ne tuottamattomat pasifistit h heiluvat kaduilla sotilaiden keskell lä tarpeettomia riskejä ottamassa.
3
Veeti
Kurdi-invalidit 8 Asfaltti-intiaanit 28 Cornwall kapinoi 34 Mä & Wallerstein 38 Burka-pop 44 Jeesusta naurattaa 47
Voiman toimituskollektiivi
03
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö uksen etunimi.sukunimi@voima.fi, www.vo 044 568 1996 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen Toimitussihteeri, toimittaja Hanna Nikkanen toimittaja Hannele Huhtala (09) 7744 3113 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3111, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3111 & graafikkoavustaja Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö/Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3114, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Elina Alatalo, Otto Bruun, Mikael Böök, Riku Cajander, André Demony, Teppo Eskelinen, Ruusu Haarla, Matti Hagelberg, Anu Harju, Sini Harkki, Minna Havas, Simo Hellsten, Markus Himanen, Oona Juutinen, Minna Kallinen, Mira Karjalainen, Riikka Kuoppala, Tuomas Kyrö, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Sara Lamberg, Sylvestre Meininger, Erja Mielonen, Kimmo Modig, Taneli Nordberg, Uni Ojuva, Antti Puomio, Riikka Pylvänen, Aiju Salminen, Eduardo Seidl, Satu Taskinen, Elina Venesmäki, Matti Ylönen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi ja Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilauspäällikkö Jukka Vuorio (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 3/08 ilmestyy 7. huhtikuuta. ISSN 1457-1005
8
Klaus Welp & Mirkka Hietanen
voima 03 / 2008
asein!
Kehitysyhteistyön rahoitustavoitteista on jankutettu iät ja ajat, mutta mikään ei etene. Kansanedustaja Kimmo Sasilla on vanhaan ongelmaan uusi ratkaisu: tehdään Suomen sotilaasta kehityksen airut ja sovitaan, että ulkomailla sotiminen lasketaan kehitysavuksi.
kehitysapu tarkoitti kaivojen kaivamista ja traktoreita. Ajat ovat muuttuneet: nyt kehityspolitiikka korostaa korruption kukistamista, naisten koulutusta ja ympäristönsuojelua. Tulevaisuudessa nähdään ehkä kehitysavun kolmas sukupolvi: pyssyjä ja palkkasotilaita. Ainakin jos Kimmo Sasilta kysytään. Kriisinhallinta on tärkeintä kehitysapua, kokoomuksen kansanedustaja Sasi uskoo. Hän haluaa, että kansainvälisiin sotilasoperaatioihin käytetyt rahat kaivettaisiin kehitysapubudjetista. "Tärkeintä kehitysavussa on pitää ihmiset hengissä. Se tarkoittaa ensisijaisesti ruoka-apua ja sotilaallisia toimia esimerkiksi kansanmurhien estämiseksi. Vasta kun nämä asiat
S A S I N K A N N AT TA M A
Autetaan
AURAT ASEIKSI. Kimmo Sasi otti kantaa so-
dankäynnin etiikkaan myös vuonna 2001, kun silloiselta ulkomaankauppaministeriltä kyseltiin hänen omistamistaan Raytheon-ohjusvalmistajan osakkeista: "Raytheon tekee järjestelmiä, joilla pyritään pitämään huolta siitä, että ohjukset osuvat täsmällisesti. Voi sanoa, että uusi teknologia on inhimillistänyt sodankäyntiä."
E
NNEN SUOMEN
ovat kunnossa, voidaan miettiä muita asioita, kuten kehitystä." Sasi ei tietenkään itse määritä, mikä lasketaan kehitysavuksi. Siitä päättää oecd:n kehitysapukomitea dac. Ajatuksesta on kuitenkin keskusteltu komiteassa aivan tosissaan, ja Sasi itse pitää sitä esillä Suomessa. Sasi tiukkasi hiljattain asian etenemistä Suomen yk-suurlähettiläältä Kirsti Lintoselta tämän vieraillessa eduskunnan globaalikerhossa. Diplomaattinen Lintonen ei ottanut kantaa mahdollisiin muutoksiin kehitysavun määritelmässä, mutta vihjasi kuitenkin, että kaivojen ja konekiväärien erottaminen eri budjetteihin haiskahtaa ideologialta. "Jako on kylmän sodan perua", Lintosen kerrotaan selittäneen uudistuksen hidasta etenemistä.
uudistus olisi lähinnä laskennallinen. Suomi osallistuisi täsmälleen samoihin kriisinhallintaoperaatioihin kuin ennenkin, niiden kulut vain kirjattaisiin eri sarakkeeseen valtion budjetissa. Miksi asia on meille tärkeä? Kyse on Suomen oman kilven kiillottamisesta, entinen kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto selittää. Siirtämällä esimerkiksi rauhanturvaoperaatioihin käytetyt summat kehitysyhteistyöbudjettiin Suomi pääsisi lähemmäs ikivanhaa tavoitetta, kehitysapumäärärahojen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. "Suurilla kehitysavun antajilla ei ole suuria paineita muuttaa luokitusta, he pääsevät 0,7 prosenttiin muutenkin. Suomella on kiusaus laskea kaikki pikku rippusetkin mukaan kehitysapuun." Hallitusten toivelistalla on roikkunut 0,7 prosentin tavoite jo vuosikymmenten ajan, mutta tulokset ovat surkeita. Viime vuonna Suomi käytti vain 0,42 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyön rahoittamiseen. Lamavuonna 1993 luku oli 0,45.
Jos kaikki Suomen rauhanturvaoperaatiot siirrettäisiin kehitysyhteistyöbudjetin alle, avun osuus nousisi 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se sattuu olemaan houkuttelevan lähellä eu:n vanhoille jäsenmailleen asettamaa minimivaatimusta, 0,51 prosentin bktosuutta vuoteen 2010 mennessä. Vuosikymmenten jumituksen jälkeen Suomen kehitysapuun käyttämät rahasummat siis hyppäisivät aivan eri tasolle ilman sentinkään lisäinvestointia! Tämähän on kuin taikaa. ja esimerkiksi miinanraivausta voidaan nytkin rahoittaa kehitysyhteistyöbudjetista. Pekka Haaviston mukaan eteen on toisinaan tullut hyviäkin syitä laajentaa avun määritelmää: esimerkiksi Mosambikin sisällissodan jälkimainingeissa maa ei saanut kaipaamaansa apua yhtenäisen armeijan luomiseen, koska sotilaskoulutus ei mahtunut oecd:n hyväksymän virallisen avun puitteisiin. Tästä huolimatta Haavisto ei suuresti rukkaisi avun määritelmää. Sasin esimerkki hyvästä kehitysP O L I I S I T O I M I N TA A
vä olla "On hy uloton, olu ennakk tä rajoja i kun nä än." vedetä
avun määritelmät täyttävästä sotilasoperaatiosta on Ruandan kansainvälinen interventio, jota ei koskaan tapahtunut. "Jos sinne olisi lähdetty pysäyttämään kansanmurhaa, siinähän olisi suojeltu elämää." "Olisi ehkä yksinkertaisinta, jos edettäisiin yk:n mandaatin pohjalta: että operaatio kelpuutettaisiin kehitysavun piiriin, jos yk on sen hyväksynyt. On hyvä olla ennakkoluuloton, kun näitä rajoja vedetään." Ei tässä tietenkään ole kyse ainoastaan Suomen kehitysaputavoitteista, vaan myös kehityksen käsitteestä ja pohjoisen ja etelän vaikeasta suhteesta. Siirtyminen koulujen rakentamisesta bunkkerien pystyttämiseen on melkoinen ideologinen harppaus. Maailman hyväntekijälistatkin, joiden kärjessä komeilevat perinteisesti Ruotsi, Norja, Tanska ja Hollanti, näyttäisivät varsin erilaisilta. "Jos sotilaallinen kriisinhallinta kelpaisi viralliseksi kehitysavuksi, Yhdysvallat nousisi raketin lailla maailman suurimmaksi auttajaksi", Pekka Haavisto pohtii. "Sitä voi kysyä, että olisiko se oikein. Minusta se vähän hämärtäisi sitä, mistä avussa on kyse."
Hanna Nikkanen
voima 03 / 2008
9
Tiibetin
kärsivällisyys loppui
Suomesta käsin uutisia tiibetiläisistä tiedotusvälineistä. Kuvat mielenosoittajista ovat täynnä tuttuja kasvoja. Elin vuosia Pohjois-Intiassa Tiibetin pakolaishallituksen kotiseudulla Dharamsalassa rauhaarakastavien tiibetiläisten parissa. Nyt paikka on muuttunut. Tiibetiläisten pitämät kaupat ovat kiinni, mielenosoittajat täyttävät kadut, uusia nälkälakkoja alkaa tämän tästä. Tiibetiläiset muistavat vuoden 1959 mustana vuotena. Maaliskuun kymmenentenä tuona vuonna 300 000 heikosti aseistautunutta tiibetiläistä puolusti Lhasassa Dalailamaa kiinalaisen armeijan hyökkäyksen alla. Tuhansia kuoli ja vangittiin. Dalai-lama pakeni Intiaan kiinalaisten vielä tykittäessä hänen palatsiaan. Syntyi maanpakolaisten hallitus ja siitä kaukana elävä kansa.
lyhyesti
Ydinvoimabuumin pullonkaula
Ydinvoimalaostoksilla? Muista tilata painesäiliösi hyvissä ajoin. Sellaisen rakentaminen on nimittäin niin vaativaa hommaa, että vain yksi tehdas maailmassa selviytyy siitä: Hokkaidossa sijaitseva Japan Steel Works. Ja ydinvoimahan on nyt niin muodikasta, että tilausjono on päässyt vähän kasvamaan. Jättimäiset painesäiliöt valmistetaan yhdestä saumattomasta teräskappaleesta. Saumoja säiliössä ei sovi olla, ettei säteily pääsisi vuotamaan. Japan Steel Works valmistaa vain neljä säiliötä vuodessa, ja vaikka suunnitelmissa on tuotannon kaksinkertaistaiminen, ei se silti riitä maailman ydinvoimashoppaajille. Tällä hetkellä sadan miljoonan dollarin käsiraha on maksettava useita vuosia ennen kuin säiliön näkemisestä sopii edes haaveilla. Painesäiliön ja kylkiäisenä tulevien höyrystimien lopulliseksi hinnaksi tulee noin 350 miljoonaa taalaa. Hanna Nikkanen
L
UEN
set Tiibetissä, Nepalissa ja Intiassa. Juuri nyt Tiibetissä eletään pahinta sortoaikaa sitten Maon kulttuurivallankumouksen. Kärjistyvän kriisin keskellä tiibetiläisten hengelliset johtajat yrittävät viilentää kansan vihaa. "Oli kunnioituksesi tiibetiläisiä mestareita kohtaan kuinka suuri hyvänsä, älä puhu pahaa kiinalaisista", Dalai-lama viestitti mielenosoittajille. "Vihan voi lopettaa vain rakkaudella. Jos viha on voimakas, tarvitaan vielä voimakkaampi rakkaus." Tavallisen tiibetiläiskansan tulisi olla myötätunnon mestareita kyetäkseen seuraamaan johtajansa toiveita. He elävät hyvin erilaisessa todellisuudessa kuin heitä johtavat maanpakolaiset. jakava poliittinen kysymys on valinta täyden itsenäisyyden ja autonomian välillä. Dalailaman johtama maanpakolaishallitus ajaa autonomiaa Hongkongin malliin. Monet tiibetiläisryhmät toivoisivat Dalai-lamalta radikaalimSUURIN TIIBETIÄ
paa linjaa, vaikkei kukaan avoimesti vastustakaan tämän keskitien politiikkaa. Tiibetin nuorten kongressi tyc pitää kunnioittavaa etäisyyttä arvovaltaiseen Dalai-lamaan, mutta liikkeen tiedetään toivovan itsenäisyyttä. Johtajan väistyessä vallasta on syytä odottaa, että radikaaliliike aktivoituu. Dalai-lama on jo pitkään puhunut aikeistaan siirtyä osa-aikaeläkkeelle poliittisesta roolistaan.
Erja Mielonen
Kirjoittaja asui kuusi vuotta Dharamsalassa opiskelemassa Tiibetin kulttuuria & kieltä.
Daavid voitti Goljatin
Maatalousjätti Monsanto hävisi 10 vuotta kestäneen oikeudenkäynnin kanadalaista viljelijäpariskuntaa Percy ja Louise Schmeiseria vastaan. Monsanto vaati viljelijöiltä 400 000 dollarin korvauksia. Monsanto on maailman suurin muuntogeenisen viljan myyjä. Yhtiö haastoi Schmeiserit oikeuteen, koska heidän pelloltaan löytyi muuntogeenistä rapsia. Schmeiser kieltää istuttaneensa geenimuunneltua rapsia pelloilleen. Monsanton mukaan kaikki yhtiön patentoimat viljat ovat sen omaisuutta ja niistä tulee maksaa patenttimaksu, vaikka ne päätyisivät pelloille luonnon levittäminä esimerkiksi tuulen tai eläinten kuljettamina. "Menetin 50 vuoden jalostustyön Monsanton siementen saastutettua peltoni. Jos menisin Monsanton pelloille sotkemaan heidän satonsa, minut suljettaisiin vankilaan ja avain heitettäisiin pois", Schmeiser kommentoi. Tuomioistuin määräsi Monsanton maksamaan 77-vuotiaalle Percy Schmeiserille 660 dollaria kuluista, jotka aiheutuivat siitä, että Percy Schmeiser joutui poistamaan pelloiltaan sinne kuulumattomat rapsit. Oikeuden päätöksestä tekee historiallisen se, että Schmeiserit voivat jatkossakin vaatia korvauksia Monsantolta, mikäli yhtön patentoimat kasvit saastuttavat heidän peltojaan.
TÄ N Ä V U O N N A
kansannousun muistopäivä käynnisti mielenosoituk-
KENEN KARTTA?
Sekä Suomessa että kansainvälisissä uutisissa käytetään karttaa, jossa Tiibetin rajat on piirretty Kiinan hallituksen määritelmän mukaan. Miehittäjä on liittänyt lähes puolet Tiibetin pinta-alasta Qinghain, Sichuanin, Yunnanin ja Gansun maakuntiin.
Jari Tamminen
Intian ystävyys rakoilee
on ollut vieraana Pohjois-Intian Dharamsalassa 49 vuoden ajan. Levottomuuksien alkamisen jälkeen Intian ulkoministeri Pranab Mukherjee on vihjannut, että hyvät Kiinan-suhteet saattavat sittenkin olla Intialle Tiibetin kansan ystävyyttä arvokkaammat. Intia on ottanut etäisyyttä pakolaishallitukseen jo muutaman vuoden ajan. Viime syksynä, kun Dalai-lama palasi usa:sta kongressin myöntämä kultamitali kapsäkissään, Intian hallitus kielsi ministereitään tapaamasta tätä. Intian arvellaan odottavan Dalai-laman kuolemaa: Dharamsalan hallituksen tulevaisuus on nimittäin vaakalaudalla, kun nyt 72vuotias johtaja vaihtaa pysyvästi maisemaa. Seuraajan valintaprosessi tulee olemaan vaikea. Tiibetin hengellisen johdon kakkosmiehen Panchen-laman nimityskiista vuonna 1995 johti Dalai-laman tukeman kuusivuotiaan kandidaatin katoamiseen ja epäsuositun kiinalaiskandidaatin nimittämiseen tämän tilalle. Intia voi hyvinkin käyttää sekavaa tilannetta hyväkseen päästäkseen eroon Kiinan-suhteitaan rasittavasta pakolaishallituksesta.
TIIBETIN HALLITUS
Kiina Kiinan tunnustama autonominen Tiibet Kiinaan liitetyt tiibetiläisalueet
Oikeusministeri Brax kommentoi
Voimassa 2/2008 Veli Koskinen kirjoitti uudesta sähköisestä äänestysjärjestelmästä, jota kokeillaan ensimmäisen kerran seuraavissa kunnallisvaaleissa. Oikeusministeri Tuija Brax lähetti Voimaan kirjelmän, jossa hän kiistää, että sähköinen äänestysjärjestelmä olisi hänen ajamansa. "Tosiasia on, että laki sähköisen äänestyksen kokeilusta hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti jo syksyllä 2006 ja pilottia koskevat keskeiset ratkaisut on tehty oikeusministeriössä juridisesti sitovalla tavalla edeltäjieni Johannes Koskisen ja Leena Luhtasen aikana", Brax kirjoittaa. Brax haluaa myös korjata Koskisen näkemyksen siitä, että sähköisen äänestysjärjestelmän lähdekoodi jäisi liikesalaisuuden piiriin ja riskeeraisi vaalisalaisuuden ja mahdollistaisi myös äänestystuloksen manipuloinnin. "Omalta osaltani olen pitänyt huolen siitä, että jo rakennettu järjestelmä auditoidaan kunnolla ja prosessi on siltä osin mahdollisimman avoin", Brax vakuuttaa. "Jollei auditoinnissa mahdollisesti havaittuja puutteita kyetä korjaamaan ja sen myötä järjestelmän luotettavuutta ei voida taata, pilotti kyllä perutaan. Pilotin toteutuessakin äänestäjät saavat itse valita, äänestävätkö sähköisesti vaiko perinteiseen tapaan paperisella äänestyslipulla."
Missä CIA?
VUODEN 1959 TIIBETILÄISTEN K ANSANNOUSUN
jälkeen Yhdysvallat oli kiinnostunut horjuttamaan suurta kommunistivaltiota ja tuki Kiinaa vastaan taistelevia khampasissejä. Poliittinen tilanne kuitenkin muuttui, ja vuonna 1969, pingpong-diplomatian aikaan, usa:n apu lakkasi yhtä odottamatta kuin se oli alkanutkin. Kun Dalai-lama ilmoitti CIA:n tuen päättyneen ja vaati joukkoja luopumaan itsenäisyystaistelusta, moni taistelijoista teki itsemurhan. Siirrytään vuoteen 2007: usa:n presidentti George w. Bush antaa Dalai-lamalle kongressin kultaisen mitalin. Se on korkein kunnianosoitus, joka Yhdysvalloissa voidaan antaa yksittäiselle henkilölle. Tiibetissä uskotaan jälleen länsimaiden tukeen.
Hanna Nikkanen Erja Mielonen
Braxin k kirje kokonaisuudessaan voima.fi & tuijabrax.fi
10 voima 03/2008
Koonnut Tuomas RAntanen & Jari Tamminen
pelleily
Alas opintotuki!
Ympäristöjärjestö Dodo ry myöntää vuosittain Pääsiäissaari-palkinnon merkittävästä tahattomasta ympäristöteosta. Tänä vuonna palkinto annettiin entiselle demarivaikuttajalle Ulf Sundqvistille. Sundqvist oli aktiivisessa roolissa 19601970 -lukujen vaihteessa, kun Suomessa rakennettiin opintotukijärjestelmää. Dodon perusteluketjun mukaan juuri opintotuen takia opintoajat ovat pidentyneet ja sitä kautta väestönkasvu hidastunut, mikä taas on vähentänyt Suomessa luonnonvarojen kulutusta. Dodon päättelyketju on höperö ja vieraantunut. Ovatko opinnot venyneet nimenomaan runsaan opintotuen takia? Vai esimerkiksi siksi, että nykyinen opintotuki ei riitä täysipäiväiseen opiskeluun, minkä vuoksi opiskelijat jonottavat kilvan osa-aikatöihin hampurilaisbaareihin ja Lidlin kassoille? Ja eikö toisaalta juuri Sundqvistin opintotukijärjestelmä pyrkinyt aikanaan mahdollistamaan korkeakouluopiskelun köyhienkin lapsille ja tuotti siten entistä tehokkaammin kapitalistisen tuhokoneiston insinöörejä ja arkkitehteja? Olisiko Dodon kannattanut myöntää ympäristöpalkinto sittenkin Raimo Sailakselle, jonka kuristavan kannustava tehokkuus on paljon tehottomampaa? Noh, joka tapauksessa Voima myöntää Dodolle tämän vuoden Raimo Sailas -palkinnon tahattomasta hyvinvointivaltion alasajotempauksesta.
Turpiin tuli
Voiman toimittaja Jukka Vuorio tutustui Brysselissä siihen, miten eurooppalainen poliisi kohtelee pasifisteja.
oli epätodellinen. Seisoin kuvaajan kanssa noin 150 metrin etäisyydellä Naton päämajasta Brysselissä. Turvatoimet eivät olleet missään järkevässä suhteessa pasifististen aktivistien toimintaan. Vesitykki suihkutti aidan yli pyrkineitä aktivisteja ja poliisit repivät heitä maahan. Taivaalla pörräsi poliisihelikopteri ja ratsupoliisiryhmät ravasivat edestakaisin. Käynnissä oli Nato Game Over -tapahtuma. Olin paikalla journalistin ominaisuudessa. Minulla on aktivistitausta ja olen osallistunut moniin isoihin kansainvälisiin mielenosoituksiin, mutta tätä ei voinut verrata aikaisemmin näkemiini. En pidä yllättävänä, että poliisi lyö kielletylle alueelle pyrkivää aktivistia. Mutta pidän erittäin huolestuttavana kiinniotettujen ja sidottujen väkivaltaista kohtelua.
N
ÄKYMÄ
vuonna 1996 antanut neuvoa-antavan päätöksen, jonka mukaan ydinaseiden käyttö tai käytöllä uhkaaminen on laitonta. Toisen maailmansodan jälkeen laadittujen Nürnbergin periaatteiden mukaan kaikilla, jotka tietävät ihmiskuntaa vastaan valmisteilla olevien rikosten suunnittelusta, on velvollisuus yrittää estää ne.
näytettiin kuvamateriaalia, jossa poliisi löi suoraan leukaan päämajan aidassa roikkunutta aktivistia. Myös Suomessa Ylen uutistenlukija käytti Belgian poliisin kommenttia mielenosoitusuutisen loppukaneettina.
N O I N T U H A N N E S TA
järjestetty vuodesta 1997 ja se on sujunut aina rauhallisesti. Joka vuosi aktivistit kapuavat aidan yli ja sulkevat näin laitoksen toiminnan vuorokaudeksi. Samalla he symbolisesti etsivät todisteita valmisteilla olevista sotarikoksista. Haagin kansainvälinen tuomioistuin on
TA P A H T U M A O N
Jukka Vuorio
Pax pax
Kaikkien tuntema rauhanmerkki täytti pitkänäperjantaina 50 vuotta. Toisin kuin Dan Brownin kirjassa Da Vinci -koodi väitetään, merkillä ei ole mitään tekemistä ylösalaisin ristiinnaulitun Jeesuksen kanssa. Alkujaan merkki liittyi brittiläiseen ydinaseita vastustaneeseen liikkeeseen ja se on tyylitelty rautateiden ja laivaston käyttämistä siipiopastinmerkeistä. Kuvio muodostuu kirjaimista N ja D, Nuclear Disarmament eli ydinaseriisunta. Dan Brownin erehdys on ehkä selitettävissä sillä, että 1970luvulla konservatiivinen yhdysvaltalaisjärjestö The John Birch Society yritti kommunismiharhoissaan leimata merkin satanistiseksi ylösalaisin olevaksi ristiksi. news.bbc.co.uk
PIDÄTYKSEN JÄLKEEN. Suomalainen ak-
tivisti sai kiinnioton jälkeen poliisin pampusta.
Nato Game Over -tapahtumaan osallisJ O U D U I M M E U S E I D E N kymtuneesta viisisataa päätyi aktivis menien pakenevien akpoliisiasemalle. Pääsin Kaikki oit rj tivistien ja heitä sekä lähtemään ensimmäist alleki sa he tit oliva rin, jos jalan että hevosilla taten joukossa poliie kaa-ajaneiden poliisisin ensin valokuvattua eet pap oimimaan tan en jalkoihin. Meitä läminut ja valokopioituivat t llattositou hestyi poliisi, jolle toitua passini. Minun piti iva väk nen mukanani olleista myös allekirjoittaa holtäysin henkilöistä näytti Aikalanninkielinen paperi, masti. kauslehtien liiton pressijonka poliisi sanoi olevan korttia. Itse näytin samalle dokumentti vapauttamisespoliisille Journalistiliiton prestani. Tekstiä paperissa oli tosin sikorttia ja sanoin englanniksi olea4-arkillisen verran, joten taisin alvani töissä. Poliisi kuitenkin tokaisi meille lekirjoittaa vähän muutakin. "Not interested" ja työnsi meidät aktivistien Kun kysyin minut vapauttaneelta pokanssa samaan porukkaan. liisilta mikä oli kiinniottoni syy, hän vasKaikkien meidän kiinniotettujen kädet tasi "osanottaminen mielenosoitukseen", sidottiin nippusiteillä selän taakse. Pian vaikka en ollut siihen mitenkään osallistupoliisit komensivat meidät marssille kohti nut. Ja vaikka olisinkin, eurooppalaisen depuolen kilometrin päässä sijainnutta poliimokratian pelisääntöjen mukaan osallistusibussia. Poliisit tönivät kovaotteisesti nipminen mielenosoitukseen ei ole pätevä syy pusiteillä sidottuja ihmisiä, ja sen seuraukjoutua nippusiteisiin ja poliisiasemalle. sena mutaisella tiellä jotkut kaatuivat vesiJuttelin myöhemmin illalla muutaman lätäköihin. Eräs miespoliisi otti naispuolista suomalaisaktivistin kanssa. He kertoiaktivistia takaapäin niskasta kiinni ja työnvat saaneensa pampusta, vaikka heidät oli si tätä parinkymmenen metrin matkan läpi jo otettu kiinni. Eräs oli saanut iskun käsivesilätäköiden. Nainen alkoi itkeä. varteensa ja toinen munilleen. Kolmatta oli lyöty kiinniottotilanteessa kasvoihin. S A A V U T T U A M M E poliisibussille meidät ohHaaroväliinsä iskun saanut mies kuijattiin istumaan pensasaidan viereen. Paitenkin antoi Belgian poliisille pisteet siitä, kalle ilmestyi useita tv-toimittajia ja poettä häntä kaltoin kohdellut poliisi oli saliisipäällikkö, jota haastateltiin monille malla mannermaisen kohteliaaseen tyyliin kanaville. Me maassa istuvat olimme hytokaissut "Excuse me, sir". vää taustakuvamateriaalia. Myöhemmin samana iltana olimme BelJukka vuorio gian tv-uutisten ykkösuutisena. Minäkin pääsin televisioon. Poliisipäällikkö sanoi YouTube-videoon on koottu uutisia & kiinniothaastattelussa voimankäytön olleen hytotilanteita Nato Game Over -tapahtumasta väksyttävissä rajoissa. Samassa yhteydessä www.youtube.com/watch?v=vl4MaEytCVo.
Simo Hellsten
Kallasvuo Sucks again
Helsingin Elimäenkadun sosiaalikeskuksen ja Taideteollisen korkeakoulun aktiiveja yhdistää ainakin kaksi asiaa. Molemmat ovat ajautuneet kahnauksiin auktoriteettien kanssa seinäkirjoittelun seurauksena (Voima 10/2007) ja molemmat valitsivat seuraavaksi siirrokseen t-paidat. Viime marraskuussa sosiaalikeskuksen seinään ilmestyi "Kallasvuo Sucks" -teksti, jonka vieressä komeili Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuon kasvot. Taideteos maalattiin umpeen yön tunteina, Nokian työntekijän pyynnöstä. Taideteollisen korkeakoulun seinälle taas ilmestyi innovaatioyliopistohanketta kritisoinut kirjoitus. Taikin hallintopäällikkö vaati tekstin poistamista, poliisitutkinnan uhalla. Nyt kaikilla halukkailla on mahdollisuus kannattaa t-paitansa rintamuksessa sosiaalikeskuksen ja Taikin opiskelijoiden kamppailua oman lebensraumin puolesta. Seitsemän euron hintaisia "Kallasvuo sucks" -paitoja saa sähköpostiosoitteesta kallasvuo_sucks@ hotmail.com. Taikin separatistisissejä puolestaan voi tukea hankkimalla 10 euron t-paidan esimerkiksi painatuksella Ars Longa, Quartal Brevis. Taik-paitoja voi tiedustella osoitteesta juska. jutila@taik.fi.
Poliisi löi pelleä
Brysselin Nato Game Over -tapahtumassa erityistä huomiota sai Rebel Clown Army, suomalaisittain Pellepataljoona. Monenkirjaviksi sirkuspelleiksi pukeutuneet aktivistit pyrkivät pelleilemään patriarkaaliset auktoriteetit kumoon. Pataljoonan pelleily tehosi erittäin hyvin Naton tukikohtaa vartioiviin poliiseihin, jotka eivät osanneet vastata pellelauman absurdiin huumoriin juuri muutoin kuin läväyttämällä heitä silloin tällöin pampulla. Pellearmeija leikki monenlaisia lapsenomaisia leikkejä poliisien edessä. Välillä pellet esittivät pelkäävänsä poliiseja hillittömästi, ja välillä he taas esittivät olevansa poliiseja uhkaavia hirviöitä. Pellet hauskuuttivat myös mielenosoittajia ja kevensivät poliisiväkivallasta syntynyttä ikävää tunnelmaa. Pellet kävelivät hassusti vaappuen ja päästivät omituisia ääniä. Kun eräs pelle sai vaappuessaan pampusta iskun reisilleen, jatkoi temppuilija silti samaa menoa sillä erotuksella, että omituiset äänet muuttuivat valittaviksi ja surullisiksi ja kävely liioitellun ontuvaksi. Kun pataljoona päätyi lopulta poliisiasemalle, se jatkoi samaa menoa kaikkien muiden aktivistien suureksi huviksi. Silminnäkijöiden mukaan pellet onnistuivat jollakin keinoin vapauttamaan itsensä ryhmäsellistä, minkä jälkeen he jatkoivat hassuttelua putkan käytävillä. Tapahtuneesta löytyy myös YouTube-video. Rebel Clown Army on ollut kansainvälisesti toiminnassa vuodesta 2003, jolloin George W. Bush vieraili Britanniassa. Pataljoonan toimintaidea on levinnyt kaikkiin Länsi-Euroopan maihin, ja pellejä on nähty myös ainakin Suomen EuroMayDay-kulkueen osana.
Jukka vuorio
Video pataljoonan putkariehasta www.youtube.com/ watch?v=wc4_WfnH01o. Nettisivut www.clownarmy.org.
"TULE NY PELLE ALAS SIELTÄ."
Pellepataljoonan sissi poliisiaseman pidätyshuoneessa.
kulttuuri häirintä
voima 03/ 2008
11
"CLEAN BILL OF HEALTH"
Vaimenna töllö
Yleiskaukosäädin tekee käyttäjästään kaupunkitilan valtiaan.
kivaltaista tuubaa, jota en halunnut tyttären näkevän. Oli tosi helppoa vaan sammuttaa se." Ravintolassa Lars suosittaa television sammuttamista etenkin silloin, kun ruudun vastustamaton välke vetää katseen puoleensa ja sabotoi keskustelua. sammuttaa lähes minkä televisiomallin hyvänsä. Tavallisimmat telkkarit sammuvat samantien, harvinaisempien vempeleiden kohdalla vaikutusta on odoteltava. tv-b-Gonen ainoa nappi käynnistää ohjelman, joka kokeilee erilaisia infrapunakoodeja runsaan minuutin ajan. Kierroksen aikana oikea koodi löytyy lähes varmasti ja televisio sammuu. Signaali ei vahingoita elektroniikkaa tai eläviä olentoja sen kummemmin kuin mikään muukaan kaukosäädin. Langattomien laitteiden käyttämät infrapunakoodit eivät suinkaan ole ainutlaatuisia: sen huomaa, kun naapurin digikuvaesitys ilmestyy seinän läpi omaan vastaanottimeen. Tai kun puolalainen teinipoika tuunaa oman televisionsa säädintä niin, että sillä voi suistaa raitiovaunuja raiteilta. Jos jotakuta oikeasti h u o lettavat telkkareita luvatta sammuttavat kansalaiskaukosäätäjät, vastaanottimen voi helposti suojata. Pala sähköteippiä oikeassa paikassa pysäyttää signaalin.
Y L E I S K AU KOSÄ Ä DI N LU PA A T V- B - GONEN KEKSIJÄ
katse harhailee kohti ravintolan tv-ruutua. Viisivuotias jää tuijottamaan kahvilan telkkarista sarjaa, jota kotona ei saisi katsoa. Julkiset tilat ovat täynnä töllöjä ja tilan käyttäjällä on kovin vähän kontrollia siihen, minkälaista liikkuvaa kuvaa ruuduista tulvii. Helsinkiläisellä Larsilla on ratkaisu. Larsin taskussa kulkee auton sähköavaimelta näyttävä musta lätkä, julkisen kuvasaasteen yleisavain. tv-b-Gone vaimentaa television kuin television. "Työntelin Kampin ostoskeskuksessa lastenrattaita ja sammutin televisioita, joita siellä on viidentoista metrin välein katonrajassa. Kukaan ei huomannut mitään." Ostoskeskusten ja ravintoloiden televisiot pauhaavat tyhjän panttina. Niiden sammuminen ei synnytä paniikkia, ei kutsu paikalle vartijoita juoksentelemaan. Rankempaa kujeilua voi harrastaa elektroniikkatapahtumissa: tammikuussa Las Vegasin ces-kuluttajaelektroniikkamessuilla videoseinät pimenivät ja lehdistötilaisuuksissa etsittiin vimmaisesti vikaa laitteistosta. Jekun tehnyt bloggaaja sai porttikiellon ja uskalikon maineen. Larsille tv-b-Gone ei ole vain pilailuväline. Television sammuttamisesta on todellista hyötyä ja harvemmin se haittaa ketään. "Yhtenä iltana uimahallin kahviossa telkkarista tuli järkyttävää vä-
K
ESKUSTELUKUMPPANIN
hänen mukaansa ole häiritä ketään, vaan auttaa ihmisiä havaitsemaan ja hallitsemaan television vaikutuksia elinympäristössään. "Television sammuttamisesta tulee hyvä olo", Lars kertoo. Napinpainallus tuntuu vähän luvattomalta ja jännittävältä. Melkein kuin olisi näpistänyt jotain. "Ei siinä kuitenkaan ole mitään riskimomenttia, säädin on aivan huomaamaton eikä aiheuta mitään vaaraa kenellekään. Hauskinta on, kun vaikutus on massiivinen, esimerkiksi kun kokonainen tv-seinä sammuu." Ensi alkuun Larsia yllätti se, miten television sammuminen rauhoitti tilaa ja miten harva huomasi muutoksen. Jotenkin sitä luulisi, että mainoksia näyttävien vastaanotinten sammuminen synnyttäisi kaaoksen kauppakeskukseen. "Yleensä paikka vain rauhoittuu. Paras ostos varmaan kymmeneen vuoteen."
Hanna Nikkanen
TV-B-Gonea myyvät mm. suomalainen verkkokauppa Pulju.net sekä valmistajan sivusto Tvbgone.com.
Mitch Altman tutki aikoinaan virtuaalitodellisuutta ja huolestui televisioruudun hypnoottisesta vaikutuksesta ihmisiin. Altman kutsuu tv-b-Gonea "ympäristönhallintalaitteeksi" sen tarkoitus ei
Tuomas Kyrö
12 voima 03/2008
Kuka pamputti Brasiliassa,
Stora Enso?
Eduardo Seidl
Haku päällä
O L I N K U U L U S T E LTA V A N A P O L I I S I A S E M A L L A . Juttutuokion aiheena oli liki vuosi sitten näkemäni joukkohakkaus Rautatientorilla. Neuvoin tuolloin väkivallan uhriksi joutunutta nuorta miestä soittamaan poliisille, lainasin kännykkääni ja lupauduin todistajaksi. Henkilötietojen tarkistuksen ynnä muiden muodollisuuksien jälkeen leppoisa konstaapelismies aloitti kuulustelun: "Olet sitten jonkin sortin naisasianainen vai?" Leukani loksahtivat auki. Niitä takaisin liikkumakuntoon nykiessäni ehdin miettiä, miten ihmeessä tasaarvokantani liittyy nuoren ulkomaalaismiehen turpaansaamiseen steissillä. Olin toki kehottanut uhria soittamaan poliisille, sillä valitettavan usein nuoriin miehiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään jollain tapaa normaalina ja ikään kuin tuohon ikävaiheeseen "kuuluvana". Nuorten miesten (aivan kuten nuorten naisten ja kaikkien muidenkin) ruumis on heidän omansa. Oman kehon itsemääräämisoikeutta ei tule väheksyä kenenkään kohdalla. Mutta miten tämä liittyy minun jonkin sortin naisasianaiseuteeni? K ÄV I I L M I ,
että kuulusteleva poliisi tykkää tarkastaa asiakkaansa etukäteen netissä. Minua googlettamalla hän oli löytänyt taannoiset Voimaan kirjoittamani lehtijutut tasa-arvopolitiikasta. Poliisimies ei tehnyt mitään väärää hakiessaan tietoa netistä. Sitähän me kaikki teemme. Kuitenkin virkavallan tekemänä haku asettaa yksilön epävarmaan asemaan. Olemme tottuneet siihen, että erilaiset virkailijat tietävät henkilöturvatunnuksemme ja kotiosoitteemme, mutta netistä löytyvä lentopalloseuran jäsenyys tai tutun ottamat hauskat bilekuvat tuntuvat astumiselta persoonan alueelle. Mikä avuksi? Suurin osa meitä koskevasta nettitiedosta on sinne muiden panemaa, eikä sitä voi etukäteen estää. Voi ainoastaan haravoida jatkuvasti nettiä, etsiä julkaisijoita ja pyytää heitä poistamaan jo kertaalleen julkaistut tiedot. Ratkaisuksi on tarjottu kotisivuja tai blogia. Silloin googlaaja löytäisi kaiken muun ryönän lomasta myös ne tiedot, jotka haluaisin tuollaisen etsijän minusta tietävän. Jos minulla olisi tuolloin kuulustelun aikaan ollut blogi, olisi poliisi saattanut jonkinsorttisen naisasianaiseuteni sijasta ottaa puheeksi vaikkapa merimiehet tai yliopiston.
alussa 900 brasilialaista maatyöläisnaista tarttui toimeen Stora Enson selluplantaasilla. Naiset valtasivat Tarumãn plantaasin, jolla metsäyhtiö kasvattaa eukalyptuspuita tyydyttämään sellutehtaiden loputonta nälkää, ja ryhtyivät kaatamaan puita. Tilalle valtaajat istuttivat alueen omia taimia. Päivän työn jälkeen sotilaspoliisit saapuivat Tarumãan. Kumiluodit ja räjähteet saattoivat mielenosoittajat pois tilalta. Naisia hakattiin, potkittiin ja uhkailtiin aseilla; pidätetyt eivät saaneet syödä, juoda tai ruokkia lapsiaan. Metsäyhtiön mukaan 69 valtaajaa haavoittui. Voima julkaisi tapahtuneesta verkossa naistenpäivän erikoisliitteen. Viikkoa myöhemmin Stora Enso pahoitteli tapahtumien väkivaltaista käännettä Suomen tietotoimistolle. Brasiliaan asti anteeksipyynnöt eivät kuuluneet. Stora Enso ei myöskään pahoitellut Brasilian maalakien rikkomista tai pampan luonnonympäristön korvaamista kymmenientuhansien hehtaarien eukalyptusplantaaseilla. Sitäkään Stora Enso ei pahoitellut, että se haalii itselleen valtaa Brasilian sisäpolitiikassa. Rio Grande do Sulin osavaltion nykyinen kuvernööri Yeda Crusius sai yhteensä
M
AALISKUUN
lähes 200 000 euron arvosta kampanjarahoitusta Stora Ensolta ja kahdelta muulta selluyhtiöltä. Juuri Crusius antoi sotilaspoliisille käskyn häätää Tarumãn valtaajat. Paperiyhtiöiden poliittinen valta näkyy myös liittovaltion tasolla: senaatti ja parlamentti käsittelevät parhaillaan lakiehdotusta, joka laajentaisi ulkomaalaisten yhtiöiden maanosto-oikeuksia. Yhtiön yhteiskuntavastuujohtaja Eija Pitkänen, miksi Stora Enso käyttää bulvaaniyrityksiä ostaakseen maata alueelta, jolla ulkomaalaisten yritysten ei lain mukaan tulisi toimia lainkaan? "Meillä on lupaprosessi kesken. Olemme tehneet osavaltion viranomaisten kanssa tällaisen sopimuksen, että maat ovat prosessin ajan brasilialaisen yhtiön nimissä ja siirtyvät sitten Stora Enson nimiin." Bulvaaniostojen myötä kahdesta Stora Enson paikallisesta johtajasta on tullut Rio Grande do Sulin osavaltion suurimmat maanomistajat. Samalla alueella on pulaa viljelysmaasta. Miten tilanne vaikuttaa Brasilian maareformin etenemiseen? "Plantaasien perustamisen yhteydessä tehdään tarkka maankäyttösuunnitelma: tutkitaan maankäytön historia, maanomistussuhteet ja se, käyttävätkö alkuperäiskansat aluetta. Plantaasei-
METSÄTÖISSÄ. Valtaajat istuttivat Tarumãn plantaasin eukalyptuspuiden tilalle paikallisia taimia. Häätökäsky tuli jo samana iltana. Sen antoi kuvernööri, jonka vaalikampanjaa Stora Enso rahoitti.
Brasiliaan asti Stora Enson ät pahoittelut eiv kuuluneet.
na on 5 000 hehtaaria ja omistuksia yhteensä 45 000 hehtaaria, joten ei Stora Enso sentään koko osavaltiota omista." Mitä Tarumãssa tapahtui? "Olimme ilmoittaneet viranomaisille, että emme halua väkivaltaa, mutta sitten kävi miten kävi. Stora Enso on sitä pahoitellut. Olemme jälkikäteen puhuneet tästä kuvernöörin kanssa, mutta on muistettava, että yksittäinen henkilö tai yhtiö ei voi vaikuttaa poliisin toimintaan."
Hanna Nikkanen
Kuvareportaasi www.voima.fi
Eduardo Seidl
P Ä ÄT I N Y R I T TÄ Ä ja pinnistin itselleni blogin. Samalla arvelutti: miksi vastaan julkisuuteen julkisuudella? Jos internet peilinä vääristää kuvamme, onko meidän edes mahdollista asetella omat kuvastimemme korjaamaan vääristynyttä heijastusta? On muistettava, että muutkin maailman mirakarjalaiset virittelevät omia peilejään sähköiseen avaruuteen, joten kaikista Suomen mirakarjalaisista muodostuva kollektiivinen karjalaisenmira on varsin vireä kaveri ja ehtii joka paikkaan. Nimeäni googlaamalla tiedän olevani 12-vuotias kajaanilaistyttö, jolla on marsu (nimeltään Dooris) ja itäsuomalainen pesäpallovalmentaja, mutta myös oululainen ympäristörakentaja sekä liperiläinen kyläaktivisti, unohtamatta tietenkään osanottoani Tähtiartisti 2007 -kisaan, jossa selvisin toiselle varasijalle alle 40-vuotiaiden naisten sarjassa. K U U L U S T E L U S U J U I muuten mukavasti: joukkohakkauksen päätekijä oli saatu kiinni ja naisasianaiseudestani edettiin sutjakkaasti homoliittoihin. Olimme konstaapelin kanssa eri linjoilla eikä homojen adoptio-oikeuskaan tuntunut ottavan kuulustelijani mielessä tuulta alleen. Siirryimmekin sitten vääntämään kättä naispappeudesta.
Mira Karjalainen
ENSON SOTURIT. Via Campesina -järjestön mielenosoittajat saivat maaliskuussa tuta sotilaspoliisin kumiluotien voiman. Stora Enson bulvaaniyrityksen omistaman maatilan valtaajat vaativat yhtiön maiden muuttamista viljelysmaaksi. Ne voisivat tarjota elannon yli kahdelletuhannelle perheelle maapulasta kärsivässä osavaltiossa, järjestö arvioi.
The International Olympic Committee Present
voima 03 / 2008
17
tyttöjen ystävä
K O N S E R T T I Elvis Presley ja Paul Anka olivat ensimmäiset teini-idolit. Urbaani nuoriso jakautui 50-luvun lopussa ja 60-luvun alussa kahtia: toiset pitivät Elviksestä ja toiset Ankasta. Gimmat tykkäs Polakasta ja kundit Elviksestä. Anka ruokki haaveita ja unelmia, Elvis uhmaa ja kapinointia. Ja kyllähän me kunditkin Ankasta pidettiin. Minäkin ostin vähäiseen levykokoelmaani kaksi Ankan eepeetä, sen jossa oli Diana ja sen, jossa oli Adam And Eve. Polakan levyissä oli mahtavat ja jämptit orkkaosuudet ja sovitukset. Levyjä soitettiin tuohon aikaan niin nuukaan, että ne osattiin täysin ulkoa. Kun Anka 1959 kävi Lintsillä, sinne painuivat varmaan kaikki Valkan sussut, Marianne Krunikasta, Halosen Tarja Kalliosta ja tuhannet muut. Kundien osaksi jäivät tuhahtelut ja syljeksimiset kartsalla sekä jalkakäytävän reunojen
Polakka,
Aiju Salminen
potkiskelut. Radiossa pyöri Viikon huippuiskelmä. Joka viikko tuli viiden minuutin ohjelma, jossa vuorottelivat kotimaiset ja ulkomaiset iskelmät. Ohjelma meni kovin yksitoikkoiseksi, koska siinä soivat viikkotolkulla pelkästään Paul Ankan You Are My Destiny ja Erik Lindströmin säveltämä ja Helena Siltalan esittämä Pikku midinetti. Ehkä siksi koko ohjelma lopetettiin. Ellun kanssa opittiin Mäkläri kahdentoista porttarissa jive Aatamin ja Eevan tahdissa. Ellulla oli Brigitte Bardot -hame ja mulla vaaleansiniset Wranglerit ja nahkarotsi. Maailma oli meidän ja elämä vielä niin kovin, kovin alussa. Pertti Laesmaa Paul Anka 22.4. Helsingin Hartwall Areenalla. Turkuhallissa 23.04.
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
HELSINKI. Aralis-kirjasto 28.3.2008.
voima 03 / 2008
xxxxxxx
19
2000-luvun slummit
Kuva köyhyydestä on yleensä välitetty niiden silmin, jotka eivät itse elä siinä. Valokuvaaja on lähes aina ulkopuolinen tarkkailija, joka välittää suurelle yleisölle jotain, mikä häntä itseään on koskettanut. Välitetty kuva köyhyydestä on usein yksipuolinen, ulkoapäin saneltu. Muuttuisiko kuva, jos köyhyydessä elävä itse kertoisi itsestään ja omasta ympäristöstään? Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa, slummien asukkaille jaettiin kertakäyttökameroita, jotta he kertoisivat niiden välityksellä omasta elämästään. Kuvat viestivät monipuolisesti arjen iloista ja onnesta, mutta myös vaikeuksista ja kivuista. Paljon jää myös katsojan itsensä tulkittavaksi. Toisen ihmisen asemaan on mahdotonta asettua, mutta lähetetyn viestin voi pyrkiä ottamaan kiinni.
Elina Alatalo&Riikka Pylvänen Shooting Jozi -valokuvanäyttelyn kokoajat
Näyttely kiertää huhtikuussa Pirkanmaalla: Lempäälän Ideapark 7.4.14.4. Viihdekeskus Siperian aulatilat 14.4.28.4. Tampereen pääkirjasto Metso 28.4.12.5. www.shootingjozi.net www.jozi.vuodatus.net www.theglobalstudio.com
Oikeutta inkkareille
A D R E S S I Voimassa 1/08 kerrottiin lakota-intiaaneista, jotka katsovat usa:n rikkoneen jokaista intiaanien kanssa tehtyä sopimusta. Käytännössä julistus tarkoitti lakota-alueen itsenäisyysjulistusta. Intiaanien vaatimus
on jenkkien kannalta kiusallinen, sillä se näyttäisi olevan usa:n perustuslain 6. pykälän mukainen. Kymmenen päivää lehden ilmestymisen jälkeen verkkoon ilmestyi vetoomus, jossa vaaditaan Suomen tunnustavan Lakota-valtion itsenäisyyden. "Intiaaneilla ja aboriginaaleilla on oikeus hallita maita, joilla he ovat eläneet tuhansia vuosia ennen ahneiden valloittajien tuloa", adressin aloittanut
Jukka J. Rintala kommentoi. Voiman mennessä painoon adressilla oli 19 allekirjoitusta. Jukka Vuorio
Artikkeli Voiman netissä. Adressi osoitteessa: www.adressit.com/lakotah
EUROOPPALAISTA NYKYTEATTERIA
CALL CUTTA IN A BOX
Rimini Protokoll (Haug/Kaegi/Wetzel) (SUI/GER)
ESPOO TOIVON SIEMENIÄ, PELON SIEMENIÄ 40 VUOTTA MIEHIT YSTÄ PALESTIINAL AISALUEILL A.
NaBi (SWE/NOR)
EBBERÖDS BANK
Teater Tribunalen (SWE)
VALVOT TUJA VALOKU V I A POHJOIS -KORE A STA,
Mirjam Efronin kuvissa näyttäytyy kurinalaisen totalitarismin suurelliseksi tarkoitettu visuaalisuus alakuloisena ja alastomana, 10.26.4. Kanneltalon Galleriassa, Klaneettitie 5, mato klo 920, pe 918, la 1016.
TAMPERE MARSSI
SAK:N PA IK ALLISJÄRJESTÖN VAPPU-
VAPPUAATTO 30.4.
EUROM AYDAY-MIELENOSOITUS kokoontuu klo 18 Narinkkatorilla, www.valtamedia.net. VAPPUA ATON TANSSIT K ARJAL ATALOLL A klo 19 HELSINKI
JYVÄSKYLÄ SAK:N PAIK ALLISJÄRJESTÖN VAPPU-
Ilmarisenkadulta klo 11.30, vappujuhla Lounaispuistossa klo 12. SKP:n vappujuhla raMARSSI
klo 11.30 Sorin aukiolta, sen jälkeen juhla Keskustorin Jugendtorilla. Työväen vappujuhla Vanhan kirjastotalon edessä klo 13, järj. SKP. VAPPUMATINEA klo 1218, Matti Johannes Koivu plays Irwin Tampereen Yo-talossa. TURKU SDP:N VAPPUKULKUE klo 11.30 kävelykadulla. SKP:N VAPPUMARSSI klo 11.30 Puutorilta ja vappujuhla Liljan patsaalla klo 12. Puhuu Lena Huldén.
+suomalainen OFF CIRCLE -ohjelmisto
Akseli Ensemble Disco Pigs European Theatre Collective KinkyZone Finland Fisches Nachtgesang Das Fliegende Spektakel Houkka Bros. Radio doomsday Klockriketeatern Soppateatteri KokoTeatteri Kana KokoTeatteri Man-Machine Maus & Orlovski Esitys merinäköalalla Naamio & Höyhen Alice ad infinitum Oblivia Entertainment Island Projektori-ryhmä Elmo Q-teatteri Peltirumpu
H Y VÄ N F I I L I K S E N S A R J A K U VA F E S TA R I T
TAMPEREELLA KUPLII TAAS 18.-20.4.2008
WWW.TAMPEREKUPLII.FI
+MISS LANDMINE -näyttely +KRITIIKKISEMINAARI +FUCK OFF Festival Club ja muita klubeja
Alfred Kordelinin säätiö
Q-teatteri | KoKoTeatteri | Smeds Ensemble | Helsingin yliopisto | Kiasma
Silminnäkijöinä alueella ovat olleet mm. suomalaiset kuvaajat Carina Appel, Laura Junka, Sami Kero, Petteri Kokkonen, Tapio Kujala, Mikko Louhivuori, Leena Saraste ja Rauli Virtanen. Valokuvanäyttely Ison Omenan kirjastossa Espoossa 7.19.4. Näyttelyn järjestää Kirkon Ulkomaanapu yhdessä Amnesty Internationalin Suomen osaston ja Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n kanssa. HELSINKI K IR A LESK ISEN VALOKUVI A 12.4. asti Oulunkylän kirjastossa, Kylänvanhimmantie 27. AFRIK AN TÄHTI AFRIC A BE WETRI V I, Tuula Heinilän valokuvissa näytetään että Afrikassa eletään eikä vain kuolla, esillä myös länsiafrikkalaisia taide- ja rituaaliesineitä, 3.24.4. kulttuurikeskus Caisassa. Mikonkatu 17 C, arkisin klo 1018.
23.30, Ilpo Havu & Rosamunda-orkesteri. KUUSANKOSKI VAPPUA ATON TANSSIT klo 20 Kuusankoskitalolla, Johanna Pakonen & Omenapuu-orkesteri.
vintola Vakiopaine klo 1215.
KERAVA VAPPUJUHL A TORV IMUSIIK IN TAHDIS-
DELIRIUM
Plasma (SUI)
VAPPUPÄIVÄ 1.5.
ESPOO KOKOOMUKSEN VAPPUJUHL A klo 12 Olaris-
sa, ravintola Olariuksen viereinen aukio. Puheita, musiikkia, ilmapalloja ym.
HELSINKI AY-LIIKKEEN JA VA SEMMISTON YHTEINEN VAPPUMARSSI Rautatientorilta klo 11. SAK:n, SDP:n ja Vasemmistoliiton vappujuhla Hakaniemen torilla, puhuvat Päivi Lipponen & Paavo Arhinmäki. Tokoinrannassa työväen ja nuorison vappujuhlassa heti marssin jälkeen esiintyvät mm. Kari Peitsamo, Steen1 & Yrjö Hakanen. T YÖVÄEN YHTEINEN VAPPU K AUPPATORILL A klo 13, kansanedustaja Jouni Backman, Puu- ja Erityisalojen liiton pj. Kalevi Vanhala, juontaa SAK:n Ritva Suomalainen. Yhteistyötahojen esittelyteltta klo 1214.30, STY:n soittokunta soittaa klo 12.30 alkaen, lisäksi ilmapalloja ja muuta vappuiloittelua. VAPPUSHOKKELO, perinteikäs, jo 47. luontoaiheinen lastentapahtuma teemalla Avaruusseikkailu-08 klo 1017 Kaisaniemen Kasvitieteellisellä puutarhalla, Unioninkatu 44, järjestää Helsingin yliopiston biologian opiskelijat.
klo 11 Aurinkomäellä, Keskisen Uudenmaan Nuoret Puhaltajat, johtaa Jukka Kasper. LAHTI PERINTEINEN VAPPUJUHL A klo 9.30 alkaen torilla, silliä, samppanjaa ja Lahden Mieskuoron serenadeja. T YÖVÄEN YHTEINEN VAPPUMARSSI Paasikivenkadulta klo 13.30, vappujuhla Lahden torilla klo 14.30.
SA MYNÄMÄKI VA SEMMISTOLIITON MYNÄMÄEN
PAST IS IN FRONT OF EGO
büro für zeit + raum (GER)
WAIT HERE FOR FURTHER INSTRUCTIONS
büro für zeit + raum (GER)
klo 16 Työväentalolla. Mukana kansanedustaja Jyrki Yrttiaho & taiteilijat Annariitta Minkkinen & Aimo Ruisniemi. OULU SDP:N VAPPUJUHL A klo 1215 Kauppatorilla. PORI PORIN DEMARIEN VAPPUJUHL A Porin torilla klo 11, juhlapuhujana kansanedustaja Heli Paasio, Porin Työväen Soittokunta soittaa, mukana myös Jim & Jussi Haanpää, Anni Kulmala, juontaa Markku Leino.
OSA STON VAPPUJUHL A
REMEMBER ME
Työtä ja oikeutta vappuun!
Nuoriso valmis on taistelemaan!
faces etnofestival 13/8/08 billnäs
®
www.faces. | of ce@faces. | 019-233 763
®
faces etnofestival 1 3/8/08 billnäs
VAPPU työväen ainut ilo, jota ei voi privatisoida tai kilpailuttaa?
www.kulttuurivihkot.fi
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
www.skp.fi
Seuraa vappupalloasi
t SKYhe rea ch
3.5. Hamppumarssille
Tampere, Turku, Helsinki...
www.sky.org
voima 03 / 2008
23
TOTUUDENPUHUJA. "Olen
nyt alkanut oppia, että kun ihmiset sanovat arvostavansa rehellisyyttä, ne eivät oikeasti tarkoita sitä. Ne haluavat kuulla totuuden ainoastaan, jos se on mukava."
Outo onnekas
Veeti
Autisti tietää asioita, joista neurotyypillisillä ei ole aavistustakaan.
TEKSTI: HANNA NIKKANEN KUVAT: KLAUS WELP
OULUSSA Nevalaisen Veeti vietti välitunnit pöydän alla lukemassa. Luokkakavereiden kanssa tuppasi tulemaan riitaa: omituinen Veeti hermostui muiden yrityksistä ottaa kontaktia ja sanoa töksäytti välillä rumasti. Opettajat eivät oikein osanneet sanoa, onko pöydän alla nököttävä lapsi kiusaaja vai kiusattu. 12-vuotiaiden maailman sosiaaliset säännöt lienevät joskus olleet vaikeita kaikille. Suorapuheinen, looginen, omissa oloissaan viihtyvä Veeti ei edes yrittänyt päästä osaksi laumaa. "Askeleen päässä autismista", koulupsykologi diagnosoi Veetin kuudennen luokan lopuksi. Aspergerin oireyhtymä, autismin lievä muoto, oli vielä uusi diagnoosi ja psykologille kai vieras. Aspergerin syndrooma ei oikeastaan ole sairaus lainkaan: lääkkeet tai terapia eivät sitä paranna. Veeti Nevalaisen aivojen erikoisuus syntyy hienoisista poikkeavuuksista siinä, miten aivojen eri osat kommunikoivat toistensa kanssa. Veeti ajattelee toisin.
K
"Jos silloin olisi tiedetty Aspergerista, koulunkäynti olisi varmaan helpottunut", Nevalainen pohtii. "Ei olisi ollut niin vahvaa oletusta, että sun on käyttäydyttävä sosiaalisesti juuri näin tai muuten olet vääränlainen." Asperger-henkilöt, assit, hahmottavat asioita kirjaimellisesti ja korostetun rationaalisesti. Sosiaalisten tilanteiden loputtomat nyanssit ja tulkinnat vaikuttavat vieraalta kieleltä, ja ne tuhannet sosiaaliset säännöt, jotka ovat muille itsestäänselviä, on opeteltava ulkoa. Juuri kouluajat voivat olla erityisen rankkoja: oman tien kulkijoita ja outoja töksäyttelijöitä siedetään peruskoulussa huonosti. Nuori Veetikin oppi hitaasti ja monen riidan kautta sosiaalisen valehtelun ja muiden miellyttämisen taitoja. Sen, että toisen vaatteita ei sanota rumiksi, vaikka se olisi totta. "Möläyttelyyn ja töksäyttelyyn olisi auttanut se, että joku olisi vienyt mut rauhassa syrjemmälle ja selittänyt, että älä toimi näin, vaan toimi mieluummin näin. Ja selittänyt perään, että miksi. Assit perää aina sitä loogista selitystä." Pöydän alla istunut koululainen ei muuten ollut mikään Veeti vaan Mira. Alaasteen oudosta töksäyttelijätytöstä on kasvanut · Autismin kirjoon kuuluu joukko keskenään 19-vuotias nuori mies. Veeti samankaltaisia neuropsykologisia oireyhNevalainen, apuvälinetektymiä, joilla on geneettinen pohja. niikan opiskelija askeleen · Kirjoon arvioidaan Suomessa kuuluvan 35 päässä autismista, on mat00050 000 ihmistä. kalla uuteen sukupuoleen. · Noin kolme neljästä kirjoon kuuluvan diagMutta se olisi aivan toinen noosin saaneesta on miehiä. Naisten epäiltarina. lään jäävän useammin diagnosoimatta.
Kirjava autismi
· Aspergerin oireyhtymä -diagnoosiin liittyy
tyypillisesti suhteellisen vahva kielellinen ilmaisu, mutta kommunikointi nopeasti muuttuvissa sosiaalisissa tilanteissa voi olla vaikeaa. · Autismin kirjoon liittyy usein myös positiivisia oireita: kyky keskittyä intensiivisesti omiin kiinnostuksenkohteisiin, omaperäinen mielikuvitus sekä poikkeuksellinen kyky visuaaliseen ajatteluun ja itsenäiseen päättelyyn auttavat menestymään mm. luonnontieteiden tai taiteen aloilla. · Autismi-diagnoosi syntyi 1940-luvulla. Aspergerin oireyhtymä ilmestyi sairausluokitukseen vuonna 1994. · Autismin kirjoon kuuluvia oireita on usein selitetty virheellisesti lapsuustraumoilla tai skitsofrenialla.
Asperger-piirteet eivät varsinaisesti hypi silmille. Hän on älykäs, sanavalmis ja tavattoman tyylikäs, pärjää opinnoissaan ja käy ulkona. Ja siksi kai puhutaan autismin kirjosta: autismi ei enää ole yksi diagnoosi vaan rykelmä sellaisia, ja kukin kirjon piiriin kuuluva diagnoosi on liukuma erilaisia oireita ja eri tason toimintavaikeuksia. Edes yksittäisen ihmisen sijainti autismin kirjolla ei ole muuttumaton. On hyviä ja huonoja päiviä. "Ennen kuin lähdin haN E VA L A I S E N
kemaan diagnoosia, kyselin kavereilta paljon, että päteekö joku tietty Asperger-piirre minuun. Että kämminkö mä kauheasti. Eihän sitä itse voi tietää, jos on sosiaalisesti vaikka täysin sokea." Ja kämmiihän Veeti, kaverit vastasivat, koko ajan. Sosiaalinen elämä on kuitenkin käynyt helpommaksi. Aikuistumisen myötä Nevalainen on oppinut noudattamaan neurotyypillisten siis kaikkien standardiaivoisten asettamia sääntöjä ja toisaalta hakeutunut entistä sallivampaan seuraan. Hän tietää, miksi toisen paitaa ei sanota rumaksi. Mikä Nevalaisen käytöksessä sitten ylittää normaalin rajat? Milloin siirrytään arkisesta omituisuudesta neuropsykologisen poikkeavuuden alueelle? Raja on liukuva, Nevalainen sanoo, mutta diagnoosille lienee tarvetta silloin kun oireet tosissaan häiritsevät ihmistä ja tämän lähipiiriä. "Mussa niitä piirteitä on sosiaalinen kömpelyys, asioihin jumiutuminen ja pakko-oireet. Tykkään siitä, että arki kulkee aina täsmälleen samanlaisena ja on täysin omassa hallinnassa." Pankkivierailuun täytyy valmistautua kuukausikaupalla, Nevalainen kertoo. Mitä enemmän hän valmistautuu, sitä enemmän hermostuttaa: mitä jos jokin ei menekään suunnitelmien mukaan? Jos pitkään mietitystä puheenvuorosta unohtuu sana ja itseluottamus kaikkoaa? Pankki on yksi niistä paikoista, joissa Nevalaisen odotetaan esittävän normaalia vähän kuten aikanaan koulussa. Ja sitten on koskettaminen. Nevalainen vaatii tuttaviaan varoittamaan etukäteen, jos he aikovat halata. Ei siksi, että kosketus sinänsä olisi vastenmielistä Asperger-aivojen on vain vaikea tulkita lähestyvän ihmisen ruumiinkielestä tämän aikeita. Nevalainen ei tiedä, aikooko toinen halata vai lyödä. Katsekontakti ja kosketus ovat
tärkeitä rituaaleja neurotyypillisen ihmisen sosiaalisessa perusohjelmoinnissa. Niiden puute tulkitaan kylmyydeksi, epäinhimillisyydeksi; katsetta ja kosketusta välttelevä ihminen koetaan uhkaavaksi. "Ihmiset, jotka tuntee mua huonosti, loukkaantuu, jos kiellän koskemasta. Ne saattaa rationaalisesti ymmärtää asian, mutta silti niitä loukkaa se, että ne eivät saa osoittaa läheisyyttä tuollaisilla sosiaalisesti yleisesti hyväksytyillä tavoilla. Ne sanovat haluavansa vaan piristää, mutta ei se piristä mua." omalaatuisuus ei asu missään pääkopan yksittäisessä osassa. Nykytietämyksen mukaan Veeti Nevalaisen aivoissa syntyy paljon lyhyitä yhteyksiä ja vähän pitkiä: tietoa on paljon, mutta se liittyy rajattuihin alueisiin ja sitä on vaikea etsiä ja yhdistellä. Kiinnostus yksityiskohtiin sumentaa kokonaisuuden tajun. Ammatinvalintatestien mukaan Nevalainen on kaikessa joko erittäin hyvä tai hämmästyttävän huono. Siinä on hyvätkin puolensa. Aspergeraivot on optimoitu huippuasiantuntijuuteen. Nevalaisen intensiivisen kiinnostuksen alueita on kolme: mutterit, kirjat ja neuropsykiatria. Apuvälinetekniikan opinnot sallivat ainakin välillä uppoutumisen johonkin näistä kolmesta. Nykyään myös lähipiiri jaksaa seurata tolkutonta innostumista. "Kaikki, mikä kimaltaa ja on maassa, on otettava mukaan ja mielellään laitettava myös suuhun. Nykyään ihmiset ymmärtää aika hyvin sitä, että se mutteri on oikeasti mun mielestä ihan mielettömän upea ja loistava ja mahtava asia. Yläasteella sitä pidettiin erikoisuuden tavoitteluna." "Se on ehkä Aspergerin hyvä puoli. Mä voin olla niin mielettömän kikseissä jostain asiasta, johon kukaan normaali ihminen ei kiinnittäisi mitään huomiota."
A SPERGER-A I VOJEN
miset kyään ih vin sitä, "Ny aika hy märtää ri on oikeasti ym utte että se m ielestä aivan mun m upea asia." män mielettö
26 voima 03 /2008
Zombit & zeitgeist
George A. Romeron zombi-elokuvat ovat pelottavia mutta myös hauskoja. Varsinkin Romeron alkuperäisestä trilogiasta, jossa ensimmäistä kertaa kehitettiin ajatus epäkuolleiden uhkasta, on tullut myöhäiskapitalismia palvelevan maailman vertauskuva.
teksti: Sylvestre Meininger kuvitus: minna havas
autioitunut rauniokaupunki täynnä hiljaisia ja tyhjiä katuja. Herkästi tarttuva virus on tehnyt kantajista vampyyrikannibaaleja, jotka levittävät tautia puremalla uhrejaan. Yhtäkkiä kameran eteen juoksee pieni tyttö, jonka kasvot ovat pelosta vääristyneet. Häntä jahtaa kaksi aikuista, poliisi ja tarjoilija, joilla on päällään risaiset ja veren tahrimat vaatteet ja joiden kädet kurottavat ahnaasti eteenpäin. Molemmat karjuvat. Kohtaus on puhdasta Romeroa. Amerikkalainen ohjaaja George a. Romero kehitti aikoinaan yksinkertaisen mutta toimivan zombilajityypin. Se on herätetty hiljattain uudelleen henkiin muun muassa elokuvassa 28 päivää myöhemmin, josta yllä kuvattu kohtaus on peräisin. Elokuva päivitti lajityypin sopivaksi nykyaikaiselle katsojakunnalle ja varmisti siinä sivussa mittavat lipputulot. Silti Romero pysytteli aina erillään Hollywoodista ja sisällytti elokuviinsa poliittisia kannanottoja, jotka seurasivat tarkasti aikaansa. Elokuvat keskittyivät usa:han, ja ne olivat vasemmistolaisia mutta eivät ikinä saarnaavia, kun taas monissa muissa 1970- ja 1980-luvun zombielokuvissa tärkeintä oli ainoastaan ruumiiden määrä. Romeron elokuvissa henkilöhahmot ovat loukussa suljetussa tilassa ympärillään zombeja. Vähitellen jännitteet eloonjääneiden välillä kasvavat ja purkautuvat niin, että zombit pääsevät sisään. Romeron zombit ovat niiden samojen amerikkalaisten epämuodostuneita peilikuvia, joita ne itse ahmivat. Henkilöhahmot taas kuvastavat aikakautensa amerikkalaisen yhteiskunnan suurimpia epäkohtia. Elävien kuolleiden yö (Night of the Living Dead, 1968) kertoo pääosin Vietnamin sodasta, joka teki ison lommon usa:n julkisuuskuvaan. Elokuvassa vuorottelevat toisaalta aikakaudelle epätavallisen raaka väkivalta ja toisaalta hallituksen latteuksia vilisevät uutiskatsaukset, jotka muistuttavat Vietnamin sodan vastaavia. Elokuva paljastaa myös usa:n
K
UVITTELE
MIELESSÄSI
kansalaisoikeusliikkeen aikaisen rotuerottelun. Mustaihoinen sankari Ben jää ainoana henkiin zombi-yön jäljiltä, mutta valkoihoinen seriffi tappaa hänet aamunkoitteessa luullen häntä zombiksi. Hänen ruumiinsa heitetään hautarovioon. Autoritaarinen patriarkka, joka ei kykene suojelemaan perhettään, ja zombi-tyttö, joka tappaa äitinsä ja syö isänsä, kuvastavat 1960-luvulle leimansa antanutta sukupolvien välistä kuilua. Kuolleiden aamunkoitto (Dawn of the Dead, 1978) päähenkilöt hakeutuvat suojaan ostoskeskukseen, joka on amerikkalaisen kulutushysterian mekka. He telkeävät itsensä muulta maailmalta ja mässäilevät ostoskeskuksen rajattomilla herkuilla. Aikoinaan itsekin shoppailusta pitäneiden zombien tyhjä katse pilkkaa osaltaan päähenkilöiden hedonistista ahneutta. Hillittömästä kuluttamisesta tulee rituaali, joka johtaa yksinäisyyteen ja eristää päähenkilöt toisistaan. Kun ryöstelijät tunkeutuvat ostoskeskukseen, eniten materiaan kiinni jäänyt hahmo avaa ensimmäisenä tulen ja vetää näin zombien huomion puoleensa. Tämän seurauksena ne murtautuvat sisään. Elävien kuolleiden päivä (Day of the Dead, 1985) sijoittuu maanalaiseen sotilastukikohtaan. Se asettaa vastakkain tiedemiehet, jotka ovat voimattomia estämään epidemiaa, ja sotilaat, jotka eivät kykene kontrolloimaan väkivaltaisia mielijohteitaan. Sankari on nainen, tarinan ainoa tasapainossa oleva hahmo vieraantuneiden miesten joukossa. Elokuvan keskiössä on amerikkalainen miesidentiteetti: kypsymättömyys, miehisyyteen ja aseisiin liittyvä palvonta ja naisviha. Sotilaiden viha naista kohtaan kuvastaa feministiliikkeen kohtaamaa voimakasta vastustusta. Kun zombi puree naisen miesystävää, nainen pelastaa hänen henkensä leikkaamalla käden irti. Mies ei kuitenkaan voi hyväksyä tätä symbolista kastraatiota ja päästää zombit tukikohtaan. Sisälle päästyään ne syövät tasapuolisesti niin tiedemiehiä kuin sotilaitakin.
E L O K U VA S S A
Jokainen en yksilö on muid riistaa.
tartuntatauteihin ja kannibalismiin liittyvä tematiikka, palasivat englanninkieliseen kirjallisuuteen ja elokuvataiteeseen wtc-iskujen jälkeen. Länsivaltoja vastassa on tuntematon maailma, jota ei ole jaettu kahteen blokkiin vaan se on sirpaleinen ja täynnä hallitsemattomia terroristi-, terveys-, ympäristö- ja talousuhkia. Uudet elokuvat eroavat Romeron elokuvista siinä, että ne pyrkivät tuomaan pöytään kansainvälisen ulottuvuuden ja kuvaavat useimmiten maailmanlopun jälkeistä tilannetta. Niissä esiintyy monia erilaisia esteettisiä tyylejä sekä sosiaalisia ja kulttuurisia asenteita, mutta niissä kaikissa esitetään länsimaisen yhteiskunnan maailman sellaisena kuin me sen tunnemme tuho. Uhka ei tule enää ulkoa, kuten h.g. Wellsin Maailmojen sodassa, jossa avaruusolennot hyökkäävät Maahan. Maailma murenee sisäl-
Z
O M B I T, S E K Ä
täpäin: se sortuu ja taantuu alkukantaiseen kaaokseen, jonka perimmäinen syy on julman kapitalismin globaali voittokulku maailmalla. Globalisaation edellytykset vuorovaikutuksen lisääntyminen, kuljetusten nopeutuminen ja tiedon salamannopea välittäminen levittävät tauteja ja pakokauhua. Elokuvissa kuvattu maailmankylä on sisältäpäin kimppu toisiinsa yhteydessä olevia ja toisistaan riippuvaisia, säännöistä vapaita kokonaisuuksia, jotka ovat haavoittuvaisia, koska kaikki leviää niissä yhtä esteettä kuin virus. Jännitteiden luojana toimii pelko, ja se ulottuu kaikkialle yhteiskunnissa, joissa pääoma pakottaa ihmiset yksinoloon ja joissa kaikki muut kansalaiset ja jopa rakkaimmat nähdään potentiaalisina vihollisina. Tartunnan ensimmäinen seuraus on sosiaalisten siteiden tuhoutu-
minen, minkä seurauksena jokainen yksilö on muiden riistaa. Elävistä kuolleista tulee muiden syömiseen ja kuluttamiseen erikoistuneita koneita. Ajatus kuvastaa hienosti uusliberalismin viimeistä vaihetta, jossa kunkin ihmisen henkilökohtaiset tarpeet tuhoavat yhteiskunnan. Romeron tekemissä elokuvissa valotetaan kyllä nyky-yhteiskunnan pahoinvointia, mutta viime kädessä niissä kuvataan vain terroria ja nostalgiaa mennyttä järjestelmää kohtaan. Kun Romero toi esiin yhteiskunnan ristiriidat, uusissa elokuvissa kiehtoo pelkästään yhteiskuntien tuho. Niiden tarjoamaan maailmankuvaan kuuluu olennaisesti länsimaiseen kulttuuri-identiteettiin iskostettu varmuus siitä, että ilman auktoriteetteja ihmisistä tulee eläimiä.
U
USISSA MUIDEN KUIN
27
Kun brittiläisen Danny Boylen ohjaamassa elokuvassa 28 päivää myöhemmin (28 Days Later, 2002) elokuvan päähenkilöt hakevat suojaa supermarketista, hyllyjen tuotteet eivät enää symboloi vieraantuneisuutta kuten elokuvassa Kuolleiden aamunkoitto, vaan lohtua ja toivoa. Päähenkilöt latovat kärrynsä täyteen tavaraa, ja elokuva rinnastaa näin henkiinjäämisen ja kulutuksen. Myöhemmin he tapaavat sotilaat, jotka varsinkin naisille ovat yhtä vaarallisia kuin zombit. Silti sotilaitten vihamielisyys ja itsetuhoinen käyttäytyminen eivät ole seurausta armeijan aivopesusta niin kuin Elävien kuolleiden päivässä, vaan elokuvan näkemys on yksinkertaisesti se, että he raiskaavat kenet tahansa naisen. Juan Carlos Fresnadillo ohjasi Boylen elokuvalle jatko-osan 28 viikkoa myöhemmin (28 Weeks Later, 2007).
Siinä jotkut henkilöhahmot osoittavat jopa kantavansa kollektiivista vastuuta. He tekevät kaikkensa pelastaakseen lapsen, joka on paljastunut immuuniksi vaikka hän kantaakin virusta, jotta hänen geeninsä voisivat auttaa rokotteen keksimisessä. He uhraavat ihmishenkiä saadakseen hänet pois Isosta-Britanniasta. Lapsi on silti viruksen kantaja, ja viimeisessä kohtauksessa zombit ryömivät esiin metrotunnelista Eiffel-tornin vieressä. Richard Mathesonin kirjassa Olen legenda (I am Legend, 1954) päähenkilö uskoo olevansa ainoa eloonjäänyt tappavan viruksen jäljiltä, joka on muuttanut kaikki muut vampyyreiksi. Hän yrittää tappaa öiseen aikaan eläviä hirviöitä, kun ne nukkuvat. Kun hänet viimein saadaan kiinni, hän tajuaa liian myöhään, että nämä "hirviöt" ovat perustaneet uuden yhteiskunnan. Kirjan lopussa hän ymmärtää, että hän itse olikin
se legendaarinen hirviö, joka terrorisoi viattomia. Viime vuonna ilmestynyt Francis Lawrencen ohjaama elokuvaversio tarjoaa kokonaan vastakkaisen näkemyksen, ja se on uupumukseen asti täynnä nostalgiaa hyväntahtoisen usa:n dominoimaa maailmaa kohtaan. Vampyyrit on muutettu villieläimiksi, ja elokuvan sankari on viimeinen puolustus raakalaismaisia laumoja vastaan. Hän on biologi, ja hänellä on apunaan paljon teknologiaa, josta usa:n voimakin kumpuaa. Hän uhraa oman henkensä, jotta maailma saisi rokotteen ja pelastaa tällä tavoin ihmiskunnan.
O M E R O N V I I M E I S I N elokuva Kuolleiden valtakunta (Land of the Dead, 2005) keskittyi usa:han, joka esitetään linnoituksena, jonka sisältä eloonjääneet ovat löytäneet suojaa. Rikkaat elävät mukavasti ainoassa jäljelle jäänees-
R
sä pilvenpiirtäjässä ja pitävät vallassaan työväkeä, jota he manipuloivat lupailemalla heille paikkaa rakennuksen sisältä. He lähettävät palkkasoturijoukkoja ryöstöretkille hakemaan kaipaamiensa tarvikkeita. Nämä palkkasoturit ovat hampaisiin asti aseistettuja ja tappavat kaikki zombit. Elokuva kuvastaa usa:n hyväosaisten ja köyhien välistä suhdetta, ja lopussa zombit murtautuvat pilvenpiirtäjään ja teurastavat kaikki sen asukkaat. Romero pitää kiinni periaatteistaan ja välttelee kaikin keinoin nostalgiaa tai kyynisyyttä. Romeron aiempien elokuvien budjetit olivat olemattomat. Universal tuotti Kuolleiden valtakunnan (Land of the Dead, 2005) kovalla rahalla ja käsikirjoitus oli perinteisempi. Romero ei oikein mukautunut niihin rajoitteisiin, joita Hollywood tuo mukanaan. Elokuva on läpinäkyvä, kömpelö ja saarnaava toisin
kuin Romeron alkuperäiset kolme elokuvaa. Vastauksena elokuvan perinteisyyteen Romero on saanut valmiiksi Kanadassa zombi-halpaelokuvan nimeltään Diary of the Dead (2007). Siinä käytetään ilmeisesti elokuvaalan opiskelijoiden itsensä toteuttamaa valeamatöörikuvausta sekä heidän blogejaan. Elokuva kertoo nousevista vaihtoehtomedioista, jotka ovat uusin länsimainen pakkomielle. Romeron mukaan koko maailmasta on tullut kamera. Elokuvan harrastelijamaisuus on huolella suunniteltu, ohjattu ja kuvattu. Siinä on myös muutama naseva vitsi zombeista.
Englannista suomentanut Taneli Nordberg. Artikkeli on julkaistu maaliskuun Le monde diplomatiquessa, www.monde-diplomatique.fr, http://mondediplo. com. Suomenkielistä editiota julkaisee Into Kustannus, www.mondediplo.fi.
Olkiluotoon rakennetaan maailman ensimmäinen eurooppalainen painevesireaktori, EPR. Kun eduskunta päätti asiasta vuonna 2002 ep 2002, epäiltiin, että Suomen päätös tulee madaltamaan muiden maiden kynnystä rakentaa uusia ydinvoimaloita. Seuraavat maat ovat sittemmin päättäneet ydinvoiman lisärakentamisesta.
V Venäjä rakentaa seitsemän kelluvaa ydinvoimalaa Ensim laa. Ensimmäisen on määrä aloittaa toimintansa vuoteen 2010 mennessä Arkangelin lähellä.
Bulgaria saattaa loppuun kahden keskeneräisen reaktorin r rakennustyöt, jotka aloitettiin 1987 ja hylättiin kolme vuotta myöhemmin.
Ranska seuraa Olkiluodon jäljissä ja rakentaa Fla Flamandvilleen maailman toisen EPR-reaktorin.
Kollaasi ja kuvat: Klaus Welp ja TVO
Greetings from The Crowned King and Radiant Leader of the Rising Nuclear Powernations
Intia ja Kiina rakentavat kasvavien talouksiensa appeeksi h hyötöreak hyötöreaktoreita, jotka tuottavat käydessään uutta ydinpolttoainetta.
Y Yhdysvallat korvaa kaksi olemassaolevaa reakto reaktoria uusilla. Lisäksi viiden uuden reaktorin lupaprosessit ovat kesken.
J Japani rakentaa parhaillaan kahta uutta reaktoria. Maa valmistaa myös kaikki ydinreaktoreiden painesäiliöt. Uusia tilauksia on niin paljon, että odotusaika venyy vuosiin.
Iso-Britannia helpottaa ydinvoiman yksityistä rakentamista ja toivoo ens ensimmäisten uuden sukupolven voimaloiden toimivan ennen vuotta 2020.
Talven linjat 2008 -- 2009 Oriveden Opistossa
www.orivedenopisto.fi
Sanataide, käsikirjoittaminen, kulttuuri- ja mielipidekirjoittaminen, kääntäjäkoulu, suomen kieli ja kirjallisuus, pelikäsikirjoittaminen, globaalikasvatus, pelikäsikirjoittaminen, taideohjaus, teatteri, musiikki, sarjakuva, Avoin Ateljee, Piir ustuskoulu ja Oriveden Opiston Kirjoittajalukio
YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIKSI PORISSA
Kiinnostaako maailma, yhteiskunta? Sinustako tuleva YTM? Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääainevaihtoehdot ovat
Koulutussosiologian ja -politiikan
maisteriohjelma 120 op
Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen kasvatustieteiden laitoksilla alkaa syksyllä 2008 koulutussosiologian ja -politiikan kaksivuotinen maisteriohjelma. Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelmassa koulutetaan asiantuntijoita, jotka kykenevät työskentelemään kriittisesti, analyyttisesti ja laaja-alaisesti koulutuksen globaalisti määrittyvässä toimintaympäristössä niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. Koulutus antaa valmiuksia mm. tutkimukseen sekä koulutuspolitiikan ja -hallinnon työtehtäviin. Opinnot koostuvat kasvatustieteen laitoksella suoritettavista maisteriopinnoista (2/3) ja kolmen yliopiston yhteisistä kansainvälisistä lukukausiseminaareista (1/3). Ohjelma johtaa kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Haku ohjelmaan järjestetään pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Hakuaika ohjelmaan päättyy 9.5.2008 klo 16.15. Lisätietoja: www.helsinki.fi/ktl/ksp
SOSIAALITYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA SOSIOLOGIA
Sivuaineiksi voit valita opintoja myös Porin yliopistokeskuksen muista yksiköistä. Hakuaika päättyy: Valintakokeeseen osallistuvat to 15.5.2008 klo 16.15 Valintakoe: pe 6.6.2008 klo 1216 Porin yliopistokeskuksessa Hakulomakkeet ja valintaopas osoitteesta: http://www.uta.fi/opiskelu/valinta/lomakkeet/ tai puh. (03) 3551 6404 tai valinta@uta.fi Lisätietoja osoitteesta: http://www.uta.fi/laitokset/pori/opiskelijavalinta.html
Tampereen yliopiston Porin yksikkö
Pohjoisranta 11, 28100 PORI puh. (02) 627 2990, (02) 627 2989
OTA KANTAA. HAE.
AIKUISTEN YHTEISHAKU 14.4.-2.5.2008, www.amkhaku.fi
Kulttuurituottaja (AMK) Kulttuurituotannon koulutusohjelma, Kauniainen, Korpilahti Yhteisöpedagogi (AMK) Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön
koulutusohjelma, Nurmijärvi
Yhteisöpedagogi (ylempi AMK, 90 op)
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, Helsinki (Jyväskylä)
ERIKOISTUMISOPINNOT (30 OP)
HAKU 5.5.-22.8.2008, www.humak.edu · · · · · Toiminnallinen mediakasvatus, Helsinki Viittomakieltä tulkeille, Helsinki Viittomakommunikaatio, Helsinki, Kuopio Voimaa taiteesta - Hyvinvointia tuottamassa, Joutseno Yhteisökehittäjän erikoistumisopinnot, Nurmijärvi (Helsinki), Tornio
Katso myös avoimen AMKn tarjonta: www.humak.edu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
hakutoimisto@humak.edu, p. 020 7621 300
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
VAPAA TAIDEKOULU
Valintakurssi 12.23.5.2008
Kaapelitehtaalla maalauksen ensimmäiselle
vuosikurssille 2008 2009 Kurssimaksu 180 1 s i s äl t ää työskentelypaperit. Ilmoittautuminen 5.5.2008 asti
Vapaa Taidekoulu Tallberginkatu 1 E 98 00180 Helsinki puh (09) 686 62 10 info@vapaataidekoulu.fi www.vapaataidekoulu.fi
Tulevaisuus on teräväpiirrossa
HF10
optinen zoom
12x
sisäinenmuisti
16GB
lisämuistipaikka
SDHC
proshop@rajalacamera.fi Helsinki: Sanomatalo, Helsinki: Itäkeskus Tampere: Hallituskatu 8, Pori: Yrjönkatu 22, Turku: Yliopistonkatu 13,
020 7530 281 020 7530 287 020 7530 271 020 7530 241 020 7530 201
www.rajalacamera.fi
32 voima 03 /2008
Perinteisen saamelaisen naisen taidot, käsityöt ja ruuanlaitto, opitaan pienestä pitäen. Yllättäen myös modernit citysaamelaiset naiset nostavat käsityötaidon "todellisen" saamelaisnaisen tunnusmerkiksi.
teksti & kuvat: riikka kuoppala
jäsenet virtaavat pikkuhiljaa etelään, kouluttautumaan, rakkauden perässä ja muuten vain etsimään parempaa toimeentuloa. Ennen lähtijät olivat lähinnä naisia, sittemmin sukupuolijakauma on tasoittunut. Saamelaislapsista ja -nuorista jo reilusti yli puolet asuu varsinaisen saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaisten määrä Helsingissä on suurempi kuin missään muussa kunnassa, sillä Suomen 8 000 saamelaisesta 1 000 asuu pääkaupunkiseudulla. Vaikka jotkut nyt, työllisyystilanteen hiukan parannuttua, palaavatkin pohjoiseen koulut käytyään, jää valtaosa lähteneistä sille tielleen. Näkökulmasta riippuen citysaamelaisuutta voi pitää joko oireena tai
A
LKUPERÄISKANSAMME
lääkkeenä. Toisaalta työllistyminen Lapissa on vaikeaa ja perinteisten saamelaisten elinkeinojen harjoittaminen on pitkään jatkuneen kolonisaation vaikutuksesta lähes mahdotonta, mikä pakottaa saamelaiset etsimään vaihtoehtoja etelästä. Toisaalta junan tuomat voivat täällä edistää oman kulttuurinsa tuntemusta ja parhaimmillaan vaikuttaa positiivisesti sen asemaan ja tulevaisuudennäkymiin. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin valtakulttuurin ehdoilla. alkaneen suomalaistamispolitiikan seurauksena saamen kieli lähes katosi, ja edelleenkin melko harva puhuu saamea äidinkielenään. Saamelaisten 70-luvulta lähtien toteuttaman voimakkaan identiteettipolitiikan ansiosta kielen ja
1900-LUVUN ALUSSA
kulttuurin arvostusta on vähitellen pystytty palauttamaan. Silti pieni vähemmistö on marginaalissa. Entä sen naiset? Saamelaisnaisia on totuttu pitämään vahvoina ja tasa-arvoisina. Tätä juttua kootessani törmäsin usein kysymykseen siitä, mitkä ovat oikean saamelaisuuden kriteereitä. Yllättäen monet pitivät "todellisen saamelaisnaisen" tunnusmerkkinä käsityötaitoa. Kulttuurin säilyttäminen merkitsee siis myös perinteiden säilyttämistä. Kuuluvatko siihen olennaisena osana myös perinteiset sukupuoliroolit? Kautokeinossa asuva saamelainen tutkija Rauna Kuokkanen on kirjoittanut Saamenmaan kolonisaation vaikutuksesta saamelaiseen yhteiskuntaan. Hän sanoo, että saamelaisnaisilta vaaditaan paitsi perinteisten
kulttuuriarvojen säilyttämistä, myös sopeutumista nykyyhteiskunnan le asettamiin siin.
EI OLE IHME,
naisilodotuk-
tuneita. Ne ovat jatkuvassa muutostilassa olevia tarinoita omasta itsestä. Teksteistä on helppo lukea, että jokainen kirjoittaja on joutunut miettimään omaa asemaansa alkuperäiskansan edustajana kaupunkiympäristössä ja naisena saamelaisyhteisössä.
että artikkelissa esiintyvistä seitsemästä naisesta ketään ei tarvinnut suostutella kirjoittamaan itsestään. Saamelaisille ei ole tarjolla paljoakaan mediatilaa. Vielä harvinaisempaa on, että saa itse päättää, mitä identiteetistään haluaa tuoda esille. Identiteetin määritteleminen liittyy aina vallankäyttöön. Kuten näiden naisten kertomuksista voi lukea, identiteetit ovat liikkuvia ja kerros-
Riikka Kuoppala opiskelee Kuvataideakatemiassa, tila-aikataiteen osastolla maisteriohjelmassa. Juttu on osa Kuvataideakatemian ja City-Sámit ry:n järjestämää kaupunkitaidetapahtumaa. City-Sámit ry:n 20-vuotisjuhlat Sámit Citys 20 jagi -juhlaklubilla Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla 26.4. Esiintyjinä muun muassa Wimme, Áigi & Elin Kåven.
Inarin matkailuhotellilla 1970-luvulla. Äiti muutti työn perässä pohjoiseen. Silloin oli syrjäseutulisät, paljon rakennustöitä ja nuoria ihmisiä. Äiti on riuku eli suomalainen nainen. Isä on poromies isosta suvusta. Lapsena minusta hienointa saamelaisessa kulttuurissa olivat taiteentekijät, muusikot, taiteilijat, joikaajat ja kirjailijat. Itsekin halusin sellaiseksi. On kai luontevaa, että minusta on tullut muusikko. Kaikkien perheenjäsenten täytyi venyä, kun minä halusin vain soittaa. Pidän itseäni onnekkaana, kun olen saanut opiskella ja nyt työskentelen haaveideni alalla. Toisaalta ammatinvalinnan takia olen lähtenyt pois pohjoisesta. Saa nähdä, palaanko enää ikinä sinne pysyvästi. Mieli ehkä tekisi. Perinteisen saamelaisen naisen taidot opitaan pienestä pitäen: käsitöitä, ruoanlaittoa ja niin edelleen. Minusta tuntuu, että niitä taitoja en osaa mitään. Olisihan se mukava vaikka mennä jollekin käsityökurssille, mutta ei se ole mahdollista täällä etelässä. Täytyy ilmeisesti tyytyä siihen, että vaikka en niitä osaa niin osaan sitten jotain muuta hyvin. Joskus tämä saamelaisvouhotus tuntuu aika raskaalta. Se seuraa minua kaikkialle ja joskus olisi tavallaan hauska olla yksi muista eikä aina se saamelainen. Ei minulla ole mitään yksiselitteisiä tasapäisiä vastauksia toimittajille. On vain tämä oma todellisuuteni, joka on kuitenkin ollut elämäni alusta asti taiteilua kahden kulttuurin välillä. Ei, en tiedä miten saamelaisuus näkyy arkipäivässäni se on se kysymys, joka näyttää kiinnostavan suomalaisia eniten. Jos se ei näy, olenko sitten saamelainen? Nykyään saamelaisyhteisö on paljon lähempänä kuin silloin, kun aloitin opiskelut 2000-luvun alussa. On tosi ihanaa, että saamelaisalueen tapahtumista saa helposti tietoa netin kautta. Nykyään voi jopa saamiradiota kuunnella netin kautta suorana. Se onkin suuri parannus. Kumma kun radiosta tulee jollain kanavalla uutisia vaikka millä kielellä. Miksei saamen kielelläkin voisi tulla edes yhdet? Käyn pohjoisessa aika usein, ja on sinne ikäväkin. Saattaa olla kuitenkin, että kun on ollut jo näin monta vuotta pois, ei sinne enää sopeutuisi kokonaan asumaan. Pitäisi varmaan kokeilla. Kaupungissa on aika rankkaa tietoisesti edistää kulttuuria, joka ei luontaisesti sinne kuulu. Ehkä yhteisöllisyys kaupungissa on enemmänkin esimerkiksi sellaista että koetaan jonkun saamelaisartistin konsertti yhdessä ja saadaan yhteinen oman kulttuurin kokemus. On se vähän niin että kaupungissa saamelaisuutta pitää oikein harrastaa jos sen haluaa konkreettiseksi osaksi omaa elämää.
1
Ä I T I J A I S Ä TA P A S I V AT
Anna Näkkäläjärvi, 28 klarinetisti
voima 03 / 2008
33
2
pirita Näkkäläjärvi, 30 KTM
isista aamela ia elää S entt 60 pros isalueen a saamel olella. ulkopu
3
Tuuni Länsman, 33 muusikko
4
Katja Gauriloff, 35 dokumenttiohjaaja
5
Anita Pesonen, 61 sosiaalityöntekijä
6
Neeta Jääskö, 22 kultaseppäopiskelija
7
Irja Seurujärvi-Kari, 50 saamen kielen lehtori
34 voima 03 /2008
kuten varmasti moni muukin pohjoisen lapsi. Arkipäivät asuimme asuntolassa ja viikonlopuksi tulimme kotiin. Mutta ainakin näin jälkeenpäin monelle lapselle tämä oli ihanaa, kun sai olla muiden lasten kanssa yhdessä. Itselläni alkuaika tuotti aluksi suuria vaikeuksia, kun olin hiljainen enkä niin sosiaalinen lapsi. Kuusitoistavuotiaana muutin isosiskoni kanssa Helsinkiin työn perässä. Pohjoisessa ei ollut studioita, levy-yhtiöitä ja managereita. Meni aika kauan aikaa siihen, että tajusin ihan oikeasti saamen kielen ja saamelaisuuden arvon. Parikymppisenä huomasin olevani aina hiljaa haastatteluissa, vaikka minulla oli omiakin mielipiteitä. Sen jälkeen olen tuonut omia ajatuksia esiin aktiivisemmin. Muusikkona on ihanaa se, että voi omalla musiikillaan edistää omaa kulttuuria ja kieltä. Saamen kielen ja kulttuurin tuntemus on Suomessa vielä hataralla pohjalla, vaikka tilanne onkin pikkuhiljaa paranemaan päin. Tunnen, että kaikilla saamelaisilla on vastuu tukea omaa kulttuuria. Asun Helsingissä yhdessä aviomieheni ja poikani kanssa. Olen ollut jo aika pitkään valmis muuttamaan pois täältä. Tietyllä tavalla olen tämän nähnyt ja valmis muuttamaan väljemmille vesille. Haluan, että poikani oppii saamen kielen ja pystyy sitä käyttämään kotona. Kielen opettamiseen tarvitsisin tukea: kirjallisuutta ja muita saamenkielisiä lapsia ja aikuisia ympärilleni. Isäni lähettelee onneksi saamenkielisiä cd-levyjä. Kulttuurin poika kyllä oppii aivan varmasti. Katsomme elokuvia ja kuuntelemme musiikkia. Äidilläni ja siskoillani on suuri siivu tästä opetuksesta. Pohjoisessa on rauha, luonto, tasapaino sekä omat ihmiset, joita kovasti kaipaan. Ihanaa on nähdä pohjoisen ihmisiä ja puhua heidän kanssaan omalla kielellämme.
3
mutta muutin pohjoisesta pois jo 17-vuotiaana. Ensin pääsin stipendiaattina kansainväliseen lukioon Walesiin ja sen jälkeen olen opiskellut ja työskennellyt Lontoossa ja Helsingissä. Ostan työkseni yrityksiä Nokialle. Olen elänyt niin saamelaisen lapsuuden kuin vain Suomessa on mahdollista. Kummatkin vanhempani ovat porosaamelaisia, mutta porohommien lisäksi isällä on yritys ja äiti on opettaja. Puhun saamen kieltä, osaan merkitä poronvasan ja heittää suopunkia. Meillä on kotona syöty joka päivä poronlihaa. Ajan kelkalla ja mönkijällä niin kuin pojat konsanaan, joikaan, osaan ommella sisnapussin, olen aina käyttänyt juhlatilaisuuksissa lapintakkia ja yläasteen työharjoittelut tein aina Saamen radiolla. Meidän perheemme oli 1980-luvulla niitä harvoja perheitä Inarissa, jotka olivat avoimesti saamelaisia ja pitivät saamelaisuutta yllä ennen kuin siitä tuli muotia 1990-luvun lopulla. Identiteettini pohja on niin luja, että minun ei ole tarvinnut enää aikuisiällä etsiä itseäni. Olen voinut vastata suur-
MUUTIN KOTOA POIS JO HY V IN A IK A ISIN,
2
0 L E N K O T O I S I N I N A R I S TA ,
kaupunkien kutsuun menettämättä saamelaisuuttani. Kaupunkiarjessa saamelaisuus näkyy kaipuuna muiden citysaamelaisten seuraan, nälkänä pysyä kärryillä saamelaisasioista, -politiikasta ja -muodista, ja vaikkapa saamelaisen sävel- ja elokuvataiteen kuluttamisena. Minulle on myös tärkeää olla jatkuvassa yhteydessä pohjoisen saamelaisyhteisöön. Se tapahtuu nykyään helposti esimerkiksi Facebookin kautta, jonne alun perinkin liityin sen takia, että sinne oli muotoutumassa suuri pohjoismainen saamelaisyhteisö. Olen jatkuvasti jäljessä lapintakkimuodista ja minua hävettää mennä etenkin Norjan puolen saamelaisjuhliin. Muodissa mukana pysyminen on statuskysymys. Meitä saamelaisia on pääkaupunkiseudulla satoja, mutta muodostamme parhaimmillaankin valitettavasti vain erittäin väljän, hajanaisen ja pienen yhteisön. Jos hankkisin lapsia, en missään tapauksessa haluaisi kasvattaa heitä Helsingissä. Heiltä jäisi oppimatta piilomerkityksiä, tapoja ja elämäntyyli, jotka voi sisäistää vain asumalla pohjoisessa. Ja en todellakaan kestäisi sitä, että saamelaiset lapseni puhuisivat suomea stadilaisittain!
5
ÄIDINÄITINI SA AR A OLI INARINSA AMELAINEN.
Kirkonkirjojen mukaan hänen esivanhempansa ovat asuneet Inarijärven tienoilla ikiajoista alkaen, jo silloin kun verottaja ei luetteloinut maksajia eivätkä papit katrastaan. Myös äidinisäni Eetun esiäideistä löytyy inarinsaamelaisia. Juureni ovat siis syvällä Inarissa. Äitini matkasi pohjoisesta Suomenlahden rannikolle vuonna 1943 kihlattunsa kanssa. Häät vietettiin juhannuksena. Äitini ei puhunut saamea, hänen kotikielensä oli suomi. Isäni oli suomenruotsalainen. Kotona ja koulussa puhuimme suomea. Tunnen olevani saamelainen, mutta kielen puuttuminen kaihertaa. Harmikseni en osaa saamea, en inarinsaamea, en pohjoissaamea enkä koltansaamea. Kieliperintö katkesi äitini kohdalla. Katson netistä Ylen saamenkielisiä uutisia, joiden seuraaminen suorana on mahdotonta, koska lähetykset ovat niin myöhään. Luen Ylen sivuilta saameradion uutisia. Yritän lukea inarinsaamenkielistä Anaras-lehteä sanakirjan avulla. Kuuntelen inarinsaamenkielistä cd-levyä. Olen asunut koko ikäni eteläisessä Suo-
messa. Ensimmäisen kerran kävin äitini kotona Inarissa kun olin nelivuotias. Siitä en muista mitään. Seuraavalla vierailulla olin jo seitsenvuotias ja matka syöpyi mieleeni. Muistan mummin ja papan, ja vaaralla kimmeltävän ihmeellisen kivipohjaisen kirkasvetisen lammen. Myöhemmät matkani ovat olleet vahvoja elämyksiä. Viime matkallani kävin Siidan kahvilassa. Viereisessä pöydässä istui joukko nuoria saamelaisia naisia. He jutustelivat ja nauroivat helisevää luontevaa naurua. Tuntui kotoisalta. Arkipäiväiset asiat, miten toinen ihminen kohdataan, miten liikutaan, miten asiat tehdään, luovat sen tuttuuden ja kotoisuuden tunteen, joka syntyy aina Inarissa käydessäni. Tämä on äitini perintö, jonka hän on saanut äidiltään, joka on saanut sen äidiltään... ja minä heiltä. Arvostan sitä. Arvokasta saamelaisessa kulttuurissa on esivanhemmilta peritty ajatus siitä, että elämää on paitsi ihmisissä, eläimissä, kasveissa ja muissa luontokappaleissa, myös esineissä, joita yleensä pidetään elottomina. Niilläkin on luonne ja tarkoitus. Tämä ajatus on saamelaisuuden ydin ja sen haluan antaa lapsilleni perinnöksi.
ja asunut varsinaisen saamelaisalueen ulkopuolella koko elämäni. Kasvoin Rovaniemellä ja valuin sieltä eri elämäntilanteiden mukana vähitellen kohti etelää. Kieltä taitamattomana saamelaisidentiteetti ei ole minulle itsestäänselvyys. Saamelaisuus on minulle kuin koti sydämessä, tietoisuus siitä mistä olen tulossa ja mihin kuulun tässä esiäitien jatkumossa. En tiedä mitään parempaa tekemistä kuin viettää päivän järvellä kalastelemassa isän kanssa. Luonto ja varsinkin metsät ovat minun paikkojani. Helsinkiin palatessani minulla on mukana niin paljon poronlihaa kuin saan mukana tuotua. Syön poroa melkein päivittäin. Citysaamelaisen löysin itsestäni, kun eräänä päivänä jouduin turvautumaan valmisateriaan ja lämmittelin työhuoneen mikrossa Saarioisten savuporokeittoa. Ulkomailla esittelen itseni saamelaiseksi Suomesta. On hienoa huomata, kuinka kiinnostuneita ihmiset toisella puolella maailmaa ovat meistä. On myös ollut avartavaa huomata, kuinka paljon yhteistä meillä saamelaisilla on esimerkiksi PohjoisAmerikan alkuperäiskansojen kanssa. Olen perustajaosakkaana elokuvatuotantoyhtiö Oktoberissa, joka on minulle kuin toinen perhe. Toivon, että elokuvillani olisi merkitystä ja voisin edistää saamelaisasiaa tai tehdä sitä vähän näkyvämmäksi. On ollut hienoa huomata, jos elokuva on koskettanut tai antanut jotain toiselle ihmiselle ja että minut on hyväksytty kansani puolestapuhujaksi. Saamelaisnaisen rooli nyky-yhteiskunnassa voi olla ristiriitainen. Pitäisi hallita kaikki perinteiset taidot, hoitaa koti ja lapset, mutta myös täyttää nykyajan tuomat odotukset esimerkiksi opiskelu- ja työelämässä. Mielestäni saamelaiset naiset ovat hyvin itsenäisiä, he tarttuvat uusiin asioihin ja vievät asioita eteenpäin. Esimerkkinä voisin mainita saamelaisäitien ja -lasten lähetystön, joka pari vuotta sitten tuli vaatimaan hallitukselta ja Yleisradiolta saamenkielisiä lastenohjelmia televisioon. Lastenohjelmat saatiin. En usko, että perinteisellä politiikalla sitä olisi tapahtunut.
4
O L E N K O LT TA S A A M E L A I N E N Ä I T I N I P U O L E LTA
minulle sen kautta, mitä minulta puuttuu. Äidinkieleni on suomi; pohjoissaamen opin vasta vanhemmalla iällä. Sukujeni enemmistökieliä eli inarin- ja koltansaamea en ole koskaan oppinut. Vasta viime vuosina olen oppinut ymmärtämään sitä, mikä ja kuka olen, ja miksi. Lapsena en ajatellut asiaa ollenkaan, ja tuijotin televisiosta tasan samat muumit ja tohtorisykeröt kuin lapset muualla Suomessa. En ole pitänyt itseäni kunnon saamelaisena, koska en ole äidinkielinen puhuja enkä ole kunnolla oppinut käyttämään gáktia, kansallispukua. Se oli minulle pitkään jonkinasteinen traumakin. Etelässä ravaaminen on kuitenkin avannut silmäni sen suhteen, millaisen perinnön olen kielen puutteesta huolimatta saanut. Käsityö on minulle tärkein näkyvä saamelaiskulttuurin muoto, ja siksi ajauduin kultasepänalalle. Nykyäänkin itse hankitut tiedot ja taidot pitävät yllä tiettyä riippumattomuutta. Ne ovat konkreettisia varantoja, joita ihmiseltä ei voi ottaa pois ja joilla on aina vaihtoarvoa. Osaamisen ja pärjäämisen arvostuksella on tietysti varjopuolensakin. Varsinkin saamelaisnaisten taakkana on vuosikymmeniä ollut vahvuuden myytti, jossa ihminen pärjää ja pärjää vaikka niskaan sataisi mitä tahansa vastoinkäymisiä. Ei saisi olla heikko, eikä missään tapauksessa saisi valittaa.
6
SA AMELAISUUS ON MÄ ÄRITTYNYT
Perinteinen roolijako kummittelee käytännön elämässä edelleen, ja mielekkäiden roolimallien puute on mielestäni yksi tärkeimmistä syistä, miksi nuoret naiset lähtevät kotiseudultaan. Lähtemisestä syyllistäminen puolestaan takaa sen, etteivät naiset enää palaa takaisin. Olen etelässä oppinut, että saamelainen on saamelaisalueen ulkopuolella mukava ja harmiton erikoisuus, mutta saamelaiset kansana näkyvät yleensä vain maaoikeus- ja elinkeinokonfliktien sekä Skábmagovat-festivaalin tapaisten kulttuurijuhlien kautta. Kaksijakoisuuden jyrkkyys on joskus todella hämmentävää. Ehkä täällä etelässä on helpompi nähdä saamelaiset piristävänä lisänä maan kulttuurikirjoon, koska valtaväestöllä ei ole täällä menetettäviä etuja, jos saamelaiset yhtäkkiä saisivat virallisen oikeuden hallita omia alueitaan ja talouttaan. Suhtautuminen saamelaisiin jonkinlaisena erikoisuutena ja kulttuurisena koristeena on kuitenkin yksi tapa asettaa saamelaiset yhteiskunnan ulkopuolelle ja tehdä saamelaisasioista "ei meitä koskevia". Joissakin suhteissa kotiseutuni ja etelä ovat täysin eri maailmoita, joiden välinen kanssakäyminen on pahimmillaan yksipuolista ja pinnallisiin seikkoihin takertuvaa sanelu- ja vastaiskupolitiikkaa. Siitä on päästävä yli, jotta kyettäisiin edes alkeelliseen dialogiin.
7
MUUTIN VUONNA
HELSINKIIN 1986
perhesyistä. Minulla oli Utsjoella virka saamelaislukion rehtorina, joten työn vuoksi minun ei olisi tarvinnut lähteä. Nykyään toimin Helsingin yliopiston saamen kielen lehtorina. Osallistun aktiivisesti saamelaispolitiikkaan ja olen Inarissa kokoontuvien saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja. Voisi sanoa, että elän saamen kielestä. En ole koskaan katkaissut kielen puhumista, vaan käytän sitä päivittäin lasteni, City-Sàmit-yhdistyksen jäsenten ja opiskelijoiden kanssa. Helsingissä kieli ei juurikaan näy. Lasten olisi tärkeää saada koulussa opetusta saameksi, jotta kielitaito vahvistuisi. Saamea voi Helsingissäkin opiskella vieraana kielenä, jos ryhmä on tarpeeksi iso ja vanhemmat jaksavat olla aktiivisia sen perustamisen suhteen. Omat poikani ovat opiskelleet koulussa saamea juuri näin vieraana kielenä muun opetuksen lisänä.
Käyn saamelaisalueella pääsiäisenä ja jouluna, ja kesällä vietän pitkän aikaa pohjoisessa. Kielen ylläpitäminen on kiinni yhteyksistä pohjoiseen. Puhun paljon puhelimessa, mutta en käytä esimerkiksi Facebookia niin kuin nuorempi ikäryhmä. Helsingissä huomaa, että yhteydenpito on toisenlaista, katkonaista ja aika vähäistä. Ihmisillä on täällä toisenlainen elämä, johon kuuluvat työt ja harrastukset. Lapissa ihmisten kasvokkain oleminen on tärkeää. Kuulun City-Sàmit-järjestön perustajajäseniin. Heti, kun yhdistys perustettiin, sen jäsenmäärä nousi sataan ja on pysynyt suunnilleen sellaisena koko 20 vuotta. Olemme varsinaiselta Saamenmaalta katsottuna periferiassa emmekä siksi kovin helposti saa rahaa tapahtumien järjestämiseen. Onneksi olemme kuitenkin aina pystyneet järjestämään saamelaisten kansallispäivän.
iedät... S ä h ä n s ton edullisin
ExpressBu
EDULLINEN JA TURVALLINEN KAIKILLE TEILLE
LIJA-ALEN KE S
EXPRESSBUS
LAPSET
-50%
-50%
OP I
Tarkista alennusehdot www.eb. /alennukset
www.eb.
KAUSTISEN OHJELMA JULKAISTU!
Kaustisella juhlitaan 41. kerran 12.-20.7.2008. Tule ja näe maailman musiikin tähdet Kaustisella: Miram Makeba, Angelique Kidjo, Los de Abajo ja The Campbell Brothers sekä satoja muita esiintyjiä yli 20 eri maasta. Mukana luonnollisesti myös kotimaisen folkin huiput. Maateemana Meksiko, maakuntateemana Kymi. Liput Lippupalvelusta, lisätietoja ohjelmasta ja majoitusvaihtoehdoista osoitteessa www.kaustinen.net. Älä missaa kesän värikkäimpiä festareita!
EL
LÄISALEN N KE Ä
-30%
S NU
Angelique Kidjo
Miriam Makeba
US
36 voima 03 /2008
-files
VOIMAN TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
voima
16 14
% subprime-lainat % tavalliset lainat
Mustia
Avoimuuden ongelma
T O I M I V A A D E M O K R AT I A A
12 10 8 6 4 2 0
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
unelmia
Talousongelmat kärjistävät New Orleansista noussutta erimielisyyttä
amerikkalaisten asuntovelallisten maksuvaikeuksista alkanut tapahtumaketju heiluttaa maailmantaloutta. Useita pankkeja on kaatunut ja analyytikot ovat huolissaan. Brittiläisen Guardian-lehden mukaan kulta, epävakaiden aikojen suosittu sijoituskohde, on noussut kaikkien aikojen korkeimpaan hintaansa. Kriisin alkuperämaassa usa:ssa kriisillä on paitsi taloudellinen, myös etninen juon-
ja kilpailullisia markkinoita yhdistää yksi arvo: avoimuus. Se on päämäärä, jota harva tohtii vastustaa. Avoimuudesta voi kuitenkin tulla ongelma, jos suurempi avoimuus uhkaa lobbausvoimaisten yritysten voittomarginaaleja. Avoimuuden säännöt eivät ole kaikille samat. Pankkitiedot ovat yksi esimerkki ongelmista. Verorikollisuuden torjunnassa viranomaiset ovat vuosikausia yrittäneet saada oikeuksia haravoida koneellisesti pankkitilejä, etsien merkkejä epäilyttävistä rahan siirroista veroparatiiseihin. Ruotsissa järjestelmä on käytössä ja se toimii. Suomessa lakiesitys on kaatunut muun muassa pankkiyhdistyksen ja valtiovarainministeriön vastustukseen. Veronkiertäjien yksityisyyttä ei saa loukata, ei edes tietokoneella.
Maksuhäiriöiden osuus kaikista lainoista
ihmisten omaisuuden menetyksen koko Yhdysvaltojen modernissa historiassa", raportissa todetaan. Arviot mustien ja latinojen omaisuuden menetyksistä vaihtelevat 164 miljardin ja 213 miljardin dollarin välillä kahdeksan viime vuoden aikana. Charles Schumer puhui lainaongelmista joulukuun 20. päivä puheessaan Brookings-instituutissa. Hänen mukaansa kaikkien mustien ottamien lainojen ei edes olisi tarvinnut olla roskalainoja: "Liian monet näistä lainaajista suostuteltiin rahoittamaan kotinsa uudelleen, että he saisivat lisää käteistä esimerkiksi lääkelaskujen maksamiseen. Perheitä on subprime-lainojen näennäisellä halpuudella innostettu vaihtamaan tavalliset lainansa subrime-lainoiksi", totesi Schumer. Washington Postin kolumnisti Michelle Singletary taas huomauttaa maaliskuun kolumnissaan nähneensä subprime-velkakirjoja, joiden joustamattomista ehdoista ja huikeista myöhästymissakoista velalliset eivät olleet edes tienneet lainaa solmiessaan.
S E N A AT T O R I
M
I LJ O O N I E N
ne. Bostonilainen United For a Fair Economy -kansalaisjärjestö toteaa raportissaan State of the Dream, että "värillisillä amerikkalaisilla on kolme kertaa todennäköisemmin roskalaina kuin valkoisilla. Mustien nykyisistä lainoista 55 prosenttia on todella kalliita, kun taas valkoisilla vastaava luku on vain 17 prosenttia". Järjestö vaatii velallisten pelastamista samoin kuin autetaan vaikeuksiin ajautuneita pankkeja. "Subprime-lainat ovat aiheuttaneet suurimman värillisten
Y K S I T Y I S Y Y D E N S U O J A ei kuitenkaan nouse ongelmaksi sosiaalitukien myöntämispäätöksiä tehtäessä. Jokainen tilisiirto syynätään. Hylkäävän päätöksen voi saada esimerkiksi gradun kenttätyömatkaa varten myönnetystä apurahasta. Ei auta selittää, että matka-apurahalla ei jääkaappia täytetä. Opiskelijat ovat muutenkin saaneet tottua avoimuuden iloihin vuosittaisessa opintotukien takaisinmaksurumbassa, etenkin jos on sattunut saamaan viimeisen palkkakuitin väärän vuoden puolella. Liike-elämässä avoimuus näkyy pisimmälle maamerkkiensä, lasisten toimistotalojen kautta. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden todellinen sisältö on kuitenkin häilyvämpi. Kansalaisyhteiskunnan pitkän työn tuloksena monet yhtiöt raportoivat vuosittain ympäristö- ja sosiaalisesta vastuustaan. Ilmoituksia eri maihin maksetuista veroista, työntekijämääristä ja maakohtaisista voitoista ei kuitenkaan julkisteta. N Ä M Ä K I N T I E D O T olisi mahdollista raportoida ilman suuria hallinnollisia kuluja. Yli 300 järjestön Publish What You Pay -koalitio on esittänyt kirjanpitojärjestelmää, jossa kuluttajien ja sijoittajien olisi mahdollista saada kattavammat tiedot monikansallisten yhtiöiden taloudellisesta panoksesta eri valtioissa. Koalitio saavutti ensimmäisen voittonsa viime vuonna, kun EU velvoitti kaivostoimintaa ja muuta raaka-aineteollisuutta harjoittavia yrityksiä nykyistä laajempaan maakohtaiseen raportointiin. Vaikka maailma muuttuu, pysyvät tietyt asiat samoina. Valta voi korruptoida ja yhtiöt hakevat voittoja myös vähemmän kunniallisin keinoin. Kansalaisten, kuluttajien ja kansalaisjärjestöjen tehtäväksi jää arvioida, milloin liike-elämän ja politiikan keskuksien lasikonttorit kumisevat tyhjyyttään. Tämä ei onnistu ilman todellista avoimuutta. Tarvitaan tilivelvollisuutta vapaaehtoisen yhteiskuntavastuun sijaan.
Oma koti kasa roskaa
amerikkalaisella perheellä on kalliita ns. subprime-asuntolainoja, roskalainoja, joita myönnettiin vuoteen 2007 asti lähes kenelle vain, tuloihin tai työpaikkaan katsomatta. Lainojen korkeampaa riskiä kompensoitiin kovilla koroilla ja tiukoilla ehdoilla. Jo nyt 1,7 miljoonaa asuntovelallista on ajautunut henkilökohtaiseen konkurssiin ja arviolta vielä kahta miljoonaa ihmistä odottaa sama kohtalo. Kriisin pidempiaikaisia seurauksia ounastellaan jo. United For a Fair Economy toteaa raportissaan: "Kymmenille miljoonille ihmisille USA:ssa kodin omistaminen on amerikkalaisen unelman ydin. Koti edustaa henkilökohtaista menestystä ja turvaa." Raportissa uskotaan, että mikäli miljoonat kovasti työskentelevät köyhät amerikkalaiset kyseenalaistavat kriisin seurauksena amerikkalaisen unelman, koko amerikkalainen talousjärjestelmä saattaa olla ongelmissa.
Y L I 7, 6 M I L J O O N A L L A
lainojen mainonta on aiheuttanut närkästystä. Nikita Bailey, Centre for Responsible Lending -järjestön aktivisti totesi tammikuun 27. päivänä afp-medialle, että roskalainat tyhjentävät nimenomaan afroamerikkalaisten taskuja. "Kyseessä on selvästi rahoituksen apartheid", Bailey totesi. Vihaa kärjistää syytös, että köyhät amerikkalaiset ovat kriisin aiheuttajia. Philip Morrisin pääkirjoitus Clevelandin paikallisessa The Plain Dealer -lehdessä ilmensi näitä tuntemuksia: "Jotkut uhkapelasivat unelmalla, johon heillä ei ollut varaa." Mustien amerikkalaisten blogeissa ja radio-ohjelmissa, kuten Glen Fordin isännöimässä Black Agenda Radiossa vaaditaan jo kovasanaisesti lopettamaan mustien syyllistäminen kapitalismin ongelmista. Asuntolainakriisi on jatkoa New Orleansin tulvien aiheuttamalle tuholle. Monien köyhien, ja erityisesti mustien, vuosien työn tulokset amerikkalaisen unelmansa saavuttamiseksi pyyhkiytyvät pois.
VÄ Ä R Ä K S I KO E T T U
Otto Bruun
Otto Bruun
Luokkavallan paluu
on talousteoria. Sen perusajatukset on helppo kuvata taloudellisin käsittein: yksityistäminen, inflaation kontrolli, minimaaliset valtion interventiot, dynaaminen kasvu veroja vähentämällä. Taloudelliset teoriat eivät kuitenkaan ole kovin kiinnostavia, ellei niitä tutki poliittisina ideoina. David Harvey tekee niin. Harveyn mukaan uusliberalismin keskeinen tavoite on ollut luokkavallan palauttaminen, 60-luvulla vallastaan huolestuneen yläluokan projekti. Tätä todistaakseen Harvey dokumentoi uusliberalismin historiaa ja kehitystä Thatcherin Britanniasta nyky-Kiinaan. Tilastot tukevat Harveyn ideaa ainakin jos luokan tulkitsee väljästi. Britannian vanha ja Kiinan uusi yläluokka eivät juuri muistuta toisiaan muuten
U
USLIBERALISMI
Matti Ylönen
kuin varallisuudeltaan. si tarjoaa ainakin yhden vasHarveyn teesi on myös teesi tauksen: runsaasti omistaville uusliberalismin toimivuudes- henkilöille matala inflaatio on hyödyllistä. Korkea inta. Monet taloustieteilijät, flaatio taas hyödyttäikuten Joseph Stiglitz, si pikemmin asunovat esittäneet että i ralism tovelkaista keskiuusliberalismi on Uuslibe kaan luokkaa. epäonnistunut, uiten ei k . Se koska maailmanUusliberalislaliitto ja ole sa iisistä talouden kasvu mi ei kuitenkaan r ole salaliitto. Se on ollut heikkoa syntyi k desta. suu syntyi kriisistä ja uusliberalismin tilai aikakautena. tilaisuudesta. HarHarvey väittää vey sanoo suoraan vastaan: uusliberalismi sen, mikä vasemmison onnistunut loistavasti sii- tolle on ollut tuskallista sanoa nä mihin se on koko ajan pyr- ääneen: 1970-luvulla silloinen kinyt. kasvumalli oli aidosti kriisiytynyt. Teollinen kasvu ei enää toiTA L O U D E L L I S E T I D E AT vaikuttaminut vanhalla tavalla, ja jotain vat eri ryhmiin eri tavoin, kut- piti keksiä tilalle. Tässä tilanteessa uusliberasutaan näitä ryhmiä luokiksi tai ei. Uusliberaali taloustiede lismi sai jalkansa oven väliin: korostaa esimerkiksi inflaati- se tarjosi vaihtoehdon kasvun on hallintaa. Mutta miksi se on ylläpitämiseksi. Suostuttelua ja niin tärkeää? Luokka-analyy- suoranaista propagandaa toki
tarvittiin paljon. Uusliberalismi ei ole koskaan ollut koherentti ja johdonmukainen talousohjelma, eikä kukaan osannut täysin ennakoida sen kehitystä. Moninaisista ideoista ja niiden iduista on tullut vaihtoehdottomaksi väitettyjä instituutioita pikkuhiljaa. Teollisen kasvun kriisiin olisi toki voitu reagoida myös oikeudenmukaisemmalla talousohjelmalla. Tällaisen talousohjelman pohdinta vaatii poliittista mielikuvitusta. Valitettavasti Harvey liittyy suureen joukkoon sosiologeja, jotka eivät ole vaivanneet päätään tällä mielikuvitusharjoituksella.
Teppo Eskelinen David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia. Vastapaino 2008. 294 s.
> Yllättäviä yhteyksiä ja uusia näkökulmia tämän maailman asioihin joka perjantai. > Tutustu 3 kk kympillä!
> Vuosikertatilaajalle kirja tai leffalippu!
Eikä tässä vielä kaikki!
Tilaan Vihreän Langan!
< < < < < > > > > >
Itselleni < > Lahjaksi Tutustumistarjous: 12 numeroa / 10 Kestotilaustarjous: 1. vuosikerta 40 Opiskelija, eläkeläinen, työtön, vsk. 35 Tilaan ilmaisen näytenumeron
<<<<<<<<<<<<<<<< Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
POSTIMAKSU MAKSETTU
Vuositilaajan lahjaksi* valitsen:
< > Oras Tynkkysen pamfletin < > Finnkinon leffalipun < > Like-pokkarin**:
> Näytenumeron tilaus on ilmainen.
Kätevimmin hoidat tilauksesi netissä.
10
numer oa
12
Omat tietoni:
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN/SÄHKÖPOSTI > ALLEKIRJOITUS
Lahjan saajan tiedot:
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA * TILAAJALAHJA KAIKILLE VUOSIKERTATILAAJILLE ** LISTA KIRJOISTA: WWW.VIHREALANKA.FI
> www.vihrealanka.fi
voima 03 / 2008
39
Koonnut Pertti Laesmaa
asiantuntijana, tunti- ja tukiopettajana. Kansalaisuutta vantaalaisella neljän lapsen insinööri-isällä ei ole vieläkään. "Suomessa kansalaisuushakemus on loppuun käsitelty, ja kansalaisuus siis evätty. Helsingin hallinto-oikeus kumosi Ulkomaalaisviraston päätöksen, mutta korkein hallinto-oikeus palautti sen. Olen valittanut tästä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta päätös viipyy." Idirisin tapaus oli laajasti esillä mediassa, ja keskustelun lomassa suojelupoliisi uhkasi lopettaa kokonaan lausuntojen antamisen ulkomaalaisista. Idiris ei ole varma, vaikuttiko mediahuomio hänen prosessiinsa, mutta on tyytyväinen, että toi asian julki. "Minulla ei ollut mitään salattavaa, ja halusin kertoa tarinani yleisölle, ettei tämä vakava virhe toistuisi. En varmasti ole ensimmäinen, jolle käy näin, mutta ehkä keskustelu hyödyttää seuraavaa." Idirisille median kanssa toimiminen oli hyvä kokemus. Jutut olivat asiallisia ja tuntui siltä, että toimittajat olivat hänen puolellaan.
Pitkä odotus jatkuu
Turkin kurdi Nazmi Bazalak kertoi syksyllä 2005 Voimassa perheensä tilanteesta. Hän on Suomen kan-
salainen ja ollut Suomessa jo parikymmentä vuotta. Hän on ollut poliittisesti aktiivisena kurdina kotikaupunkinsa Batmanin ääri-islamistisen Hizbollah-järjestön hampaissa. Kun Nazmi Bazalak pakeni, hänen kaksi täysi-ikäistä tytärtään ja poika jäivät sukulaisten hoiviin. Silloin arvot törmäsivät: perhe on liberaali, suku vanhoillinen. Tyttäret eivät pystyneet käymään koulua, koska koulumatkat olivat vaarallisia huivittomille kurdinaisille. Pojan henkeä uhattiin. Bazalak halusi antaa lapsilleen mahdollisuuden opiskella, ja he tulivat Suomeen. Täällä he saivat käännytyspäätökset. Bazalakin lasten tilanne on ennallaan. Poliisi vei heidät vuosi sitten huhtikuussa Metsälän säilöönottokeskukseen odottamaan kotimatkaa, vaikka Bazalak valitti, että heillä oli ollut kuulusteluissa epäpätevä tulkki. Lopulta Bazalak sai käsiinsä kuulustelunauhat ja pystyi todistamaan tulkin kehnon kielitaidon. Helsingin hallinto-oikeus kumosi käännytys-
" Tein n oikaisu ani in san ja peru mutta en estä . Rajamä laisvirastosta aa Ulkom sillani ei ole Silti lap ulupaa." oleskel
päätöksen. Tänä keväänä korkein hallinto-oikeus palautti lasten oleskelulupa-asian uudelleen Maahanmuuttoviraston käsittelyyn. Odotus siis jatkuu. Tapauksesta oli juttua vain Voimassa. "Soitin Ilta-Sanomiin, Iltalehteen, kaikkialle, mutta muita tämä ei kiinnostanut." Julkisuutta Bazalak halusi, koska viranomaisten päätökset olivat kurjia kerta toisensa jälkeen ja hän toivoi julkisuuden auttavan. Auttoiko se, sitä hän ei tiedä. Bazalakin mukaan sisäministeriön virkamies vaati Voiman jutun ilmestyttyä oikaisua. Muuten lapset jäisivät ilman oleskelulupaa. Virkamiestä hiersivät jutun kohdat, joissa kritisoitiin Ulkomaalaisvirastoa karkoitusvirastoksi ja kohta, jossa Bazalak nimitti silloista sisäministeriä Kari Rajamäkeä sosialidemokraatiksi naamioituneeksi perussuomalaiseksi. "Tein oikaisun ja peruin sanani Rajamäestä mutta en Ulkomaalaisvirastosta. Silti lapsillani ei ole oleskelulupaa."
Ensimmäisen Tukholmassa viettämäni puolen vuoden aikana joka ainoa kerta, kun kuulin äidinkieltäni kadulla, kuulemani asia koski viinaa. Joanna Palmén, Ylioppilaslehti 4/2008
Aamulehdessä 31.1.2008 pyydettiin piispaehdokkaita kuvailemaan itseään yhdellä sanalla. Luettuani otsikon ajattelin, että eihän hengellisessä elämässään piispaehdokkaan tasolle yltänyt voi olla muuta kuin "Jumalan palvelija", "Kristuksen seuraaja" tai "armahdettu syntinen" eli yhdellä sanalla "kristitty", homo christianus. Mutta kukaan ei vastannut näin, vaan kaikki esittelivät johtajaominaisuuksiaan. Toki piispan täytyy olla homo imperans tai ainakin omata tämän lajin piirteitä. Muuten hiippakunnalle kävisi köpelösti, jos hän vain syventysi hengellisyyteen ja jättäisi tylsät hallintohommat "Herran haltuun". Jorma Merikoski, Aikalainen 5/2008
SINÄ ET KUULU TÄNNE. Kansalaisuus jäi Farah Idiris Hassanille
Oleskelulupa jutun jälkeen
Klaus Welp
haaveeksi. Supo oli valmis suosittelemaan Idiristä, jos hän vasikoisi somaliyhteisön tapahtumista.
André Demony
KONGOLAINEN FEMINISTI.
Perhettään kaipaava Gilbert Adi sai oleskeluluvan. Seuraavaksi hän yrittää saada maahan vaimonsa ja neljä lastaan.
Gilbert Adia haastateltiin Voimaan viime keväänä. Hän oli joutunut Kongon demokraattisessa tasavallassa pidätetyksi, ruoskituksi ja raiskatuksi, koska hän oli tehnyt pienen kirjan, joka suututti hallituksen. Kirjassa Sanastoa naisten syrjinnän poistamiseksi Adi käänsi tasa-arvosanastoa tsiluban kielelle. Adi oli odottanut suomalaisissa vastaanottokeskuksissa jo neljä vuotta. Ensin hän sai kolme kielteistä turvapaikkapäätöstä ja haki sitten vielä oleskelulupaa, jonka saaminen viipyi. Masentunut Adi oli kerran yrittänyt Suomessa itsemurhaa ja pohti yrittävänsä uudestaan, jos edessä olisi karkotus. Hän kantoi huolta vaimostaan ja neljästä lapsestaan, jotka elivät kotipuolessa köyhyydessä ja pelkäsivät Kinshasan levottomuuksia. Maaliskuussa 2008 Adin tilanne on muuttunut. Hän sai oleskeluluvan varsin pian Voiman jutun ilmestymisen jälkeen ja opiskelee nyt datanomiksi. Hän on päässyt muuttamaan vastaanottokeskuksesta omaan asuntoon. "Minun mielestäni juttu vaikutti paljon. Myös Ylen toimittaja soitti jutunteon jälkeen ja haastatteli minua. Oli hyvä, että ihmiset tiesivät tilanteeni ja sen, millaisia vaikeuksia minulla on ollut." Adi sai paljon sympatiaa muutenkin, ja ihmiset ihmettelivät, miksi Ulkomaalaisvirasto ei antanut hänelle oleskelulupaa. Vaimoaan ja lapsiaan hän ei ole nähnyt vieläkään, eikä uskalla matkustaa Kongoon heitä katsomaan. "Mutta ehkä he voivat tulla tänne", Adi miettii. Perheenyhdistämishakemus on vireillä.
Sitä paitsi on väärin luoda elinkeinoelämän tarpeisiin innovaatioyliopiston kaltaisia ideageneraattoreita, sillä eihän elinkeinoelämään voi luottaa. Heti kun firma saa tarpeeksi rahaa, se muuttaa Intiaan. Pasi Heikura, Aviisi 5/2008
Mustalainen on ok, mutta jos joku sanoo (*@>#!!) mustalainen, täräytän heti tillikan korvalle ja sanon, että mitä sä poika oikein puhut. Haluatko vähän väriä omaan poskees! Ero on siinä, miten puhutaan, se saundi. Ihan sama, jos itse sanoisin, että mitä te (*¨<!!?!) jauhosäkit täällä teette! Santeri Ahlgren, PAM 4/2008
Vasemmistolaiset ovat valistuksen lapsia. Keskusteluissa heistä henkii usein asenne, että "kunhan jengi vaan tietäisi". Monet vasemmistoaktiivit uskovat vilpittömästi, että jos kaikki olisivat älykkäitä ja seuraisivat tiiviisti politiikkaa, vaalivoittoja ei voisi estää. Kyösti Niemelä, Markkinointi&Mainonta 10/2008
Elina Venesmäki
Olen vähän skeptinen sen suhteen, että teatterissa on alettu räyhätä. Ikäni grind corea ja black metalia kuunnelleena koen, että rokkarit hoitavat riehumisen paremmin. Tuomas Timonen, Teatteri 2/2008
Kaikki jutut löytyvät voiman nettisivuilta www.voima.fi.
EMMA / Espoon kaupunginmuseo / Helinä Rautavaaran museo / Kellomuseo / Leikkilinna Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo INFO (09) 81631818 www.weegee.fi Avoinna: ma suljettu ti,pe-su 11-18 ke-to 11-20
NYT ILMESTYNYT ! Esitys-lehti 1/08
Tilausohjeet: www.todellisuus.fi/esitys/
Irtonumero - 8 / Vuositilaus - 15
Kantaesitys 28.2.2008 Kulttuuriareena Gloriassa
Pieni Roobertinkatu 12
Ensi-ilta 12.3.2008 KOM-teatterissa
Kapteeninkatu 26
14-vuotiaan Iira Halttusen esikoisnäytelmä
Viime vuoden Finlandia-ehdokas nyt näyttämöllä! Juha Itkonen
eli Kaunein poika heti Morrisonin jälkeen
Teksti: Iira Halttunen Ohjaus: Johanna Freundlich Visuaalinen suunn: Kimmo Viskari Rooleissa: Santtu Karvonen, Eero Milonoff, Sari Mällinen, Matti Onnismaa, Teemu Palosaari, Anna-Maija Tuokko
Missäs oot, me tullaan sinne
Sovitus: Juha Itkonen ja Pekka Milonoff Ohjaus: Pekka Milonoff Rooleissa mm: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Janne Reinikainen, Eeva Soivio ja Kalle Chydenius
KOM-lipputoimisto, Kapteeninkatu 26, auki ma-pe klo 10-16, puh. 09 6841 841, www. kom-teatteri.fi Myös Lippupalvelu, joka päivä klo 8-20, puh. 0600 10 800 (1,83 /min+pvm)
voima 03 / 2008
41
Minna Kallinen
ttelija
Lähtö tuli
"Alex, nyt t, lähdetään. Tytö a haluatteko tull katsomaan?"
Amsterdamissa on sellainen, jolloin herää jumalattoman aikaisin eikä ehdi edes juoda kahvia kiirehtiessään jonottamaan valtion virastoon. Ja sitten virastossa vuoroaan odottaessaan selailee ilmaisjakelulehteä ja huomaa myönnettyjen rakennuslupien kohdalta, että oma talo on purkulistalla. Olemme tienneet jo pitkään, että talomme omistava suuri firma tahtoo purkaa talon ja rakentaa sen uudelleen. Olin toivonut niin kovasti, että byrokraatit olisivat unohtaneet koko asian. Ilmeisesti kuitenkin sekä talonvaltaajat että alkuperäisessä asussaan oleva talo rumentavat kovaa vauhtia juppiutuvaa naapurustoa ja molemmista tulee päästä eroon mitä pikimmiten.
SURKEIN MAHDOLLINEN AAMU K O S K A TA L O M M E on sata vuotta vanha, tullaan se purkamisen jälkeen rakentamaan uudestaan tismalleen samannäköiseksi sen "historiallisen arvon säilyttämiseksi". Miten mikään uusi voi olla historiallisesti arvokasta, oli sitten samannäköistä tai ei, kysynpähän vaan. Olemme yrittäneet taistella sen puolesta, että talo vain remontoitaisiin ja asunnot pidettäisiin vuokralla. Omistajan suurin argumentti purkuoperaatiolle on se, että remontti tulisi liian kalliiksi. Ei ihmekään, omistaja kun oli vuosia sitten leikannut kattoon reikiä ja johtanut sadevesikourut sisään vähemmästäkin menee paikka paskaan kuntoon. Kokonaan uutta taloa rakennettaessa on helpompi saada luvat pienten asuntojen yhdistämiselle. Aiemmin kohtuuhintaisista kaupungin vuokra-asunnoista tehdään kalliita loft-kämppiä, jotka sitten myydään isolla rahalla. Koko juttu haisee ja aika pahasti sittenkin.
Hyvästi Fidel
Tyrskyjä, pimeyttä & poliiseja. Suomalaiset vakoilivat pusikossa, kuinka tapahtuu maastamuutto kuubalaisittain.
N MARRASKUU Kuubassa. Vietämme iltaa kahden paikallisen ystävämme, Yoanin ja Alexin, kanssa nuotion ääressä Canasissa, maan itärannikolla. Keskellä yötä telttapaikallemme ilmestyy tuntematon kuubalainen mies, joka esittäytyy poliisivartijaksi. Yoan lähtee alas rannalle tämän kanssa ja mieliimme hiipii paniikki. Hetken kuluttua Yoan kuitenkin palaa teltalle ja sanoo: "Alex, vuorilla on ollut kaksi päivää joukko ihmisiä odottamassa moottorivenettä Miamiin. Meillä on tilaisuus lähteä pois maasta, haluatko?" Vastaus on myöntävä. "Poliisivartija" paljastuu matkan suunnittelijaksi. Veneen tulo on kuitenkin myöhästynyt moottorivian takia ja ihmiset ovat olleet kaksi päivää vuorilla ilman ruokaa ja juomaa. Kaikki eivät ole kestäneet henkistä rasitusta, joten muutama on luovuttanut. Siksi veneessä on nyt tilaa. Annamme vettä ja haemme heille ruokaa läheisestä kylästä. Tällä tavoin ystävämme "ansaitsevat" paikkansa veneessä.
O
1990-luvulla Neuvostoliiton sortuminen johti taloudelliseen ahdinkoon ja kiihdytti maastamuuttoa. Monien arvioiden mukaan kuubalaisten toivo yhteiskunnallisesta muutoksesta on hiipunut sen jälkeen, kun Fidel Castro siirsi vallan veljelleen Raúlille kesällä 2006. Yhdysvaltojen viranomaisten mielestä kuubalaisten maastamuuttohalut johtuvat Kuuban sosialismista. Toisaalta Yhdysvaltojen harjoittama kauppasaarto ei ainakaan tue Kuuban kehitystä. Kuubalaisia maahanmuuttajia houkuttaa Yhdysvalloissa vuonna 1966 säädetty laki, joka asettaa kuubalaissiirtolaiset erityisasemaan muihin kansalaisuuksiin verrattuna. Sen mukaan jokainen syntyperäinen kuubalainen, joka on viettänyt Yhdysvalloissa vuoden pituisen ajan, saa pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden.
VUONNA 1995 Clintonin hallitus muutti lakia Kuuban hallituksen kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen ja ryhtyi palauttamaan mereltä löytyneitä kuubalaisia kotimaahansa. Rannalle asti selvinneet tulokkaat hyväksytään yhä vuoden -1966 lain piiriin: heitä odottaa kansalaisuus. Merivartiosto on tehostanut toimintaansa Miamin rannikolla. Yhä useampi kuubalainen pyrkiikin luvattuun maahan Meksikon kautta. Riskit joutua takaisin Kuubaan ovat tällöin varsin pienet, sillä Meksikossa kiinniotetuille kuubalaisille annetaan 30 päivää aikaa lähteä maasta. Tässä ajassa on helppo ehtiä rajalle. Tilanne on aiheuttanut Yhdysvaltojen viranomaisille harmillisen lieveilmiön: rajan yli pyrkivät meksikolaiset ostavat kuubalaisten identiteettejä ja opettelevat heidän aksenttejaan sekä mitä dramaattisimpia elämäntarinoita.
ilmaiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kodittomat ja narkomaanit on lähes poistettu kaduilta. Ihmisten perustarpeet tulevat tyydytetyiksi. Kuubalainen järjestelmä tarjoaa nimellisen kuukausittaisen ruoka-avustuksen sekä 515 dollarin kansalaispalkan. Yhä useammat kuubalaiset kuitenkin tiedostavat mahdollisuudet, joita ympäröivä maailma tarjoaa. Saaren upeimpiin kolkkiin on rakennettu tavallisilta kuubalaisilta suljettuja turistiparatiiseja. Yhtenä tarkoituksena on estää kuubalaisia näkemästä hyvinvointia, josta ulkomaalaiset nauttivat. Vallankumouksen saavutuksista huolimatta kuubalaisten on vaikea olla kysymättä, miksi heillä ei ole sitä mitä muilla on. Kuubalaisen kuukausipalkka on niin pieni, että siitä harvoin riittää mihinkään ylimääräiseen. Kaikki eivät ole rutiköyhiä: moni saa rahaa ja tavaroita ulkomailla asuvilta sukulaisiltaan. Toiset tienaavat laittomilla ravintoloilla ja prostituutiolla. Keinojen rajana on vain mielikuvitus. odotuksen jälkeen ystävämme vihdoin soittavat. Kaikki ovat selvinneet hengissä. He asuvat katolisen kirkon tarjoamassa hotellimajoituksessa Miamin lentokentän vieressä. Parin tunnin matka on venynyt kahdeksi päiväksi laivan taistellessa myrskyä, bensiinin loppumista ja rannikkovartioston helikoptereita vastaan. Suomeen palattuamme saamme toisen puhelun Portlandista, Oregonin osavaltiosta, jonne matkalaiset on siirretty pysyvästi. Olemme usein miettineet oliko tapahtunut sattumaa vai järjesteltyä. Ehkä sillä ei ole edes merkitystä. Kuten Alex meille viimeisenä päivänä Kuubassa totesi: "Tämä on tilanne, johon jokaisen kuubalaisen on varauduttava. Tällainen tilaisuus tulee eteen vain kerran elämässä ja siihen on tartuttava, jos haluaa lähteä. Kun ymmärrätte tämän, ymmärrätte mitä on olla kuubalainen."
KO L M E N PÄ I VÄ N
Yoan juoksee teltalle. "Alex, nyt lähdetään. Tytöt, haluatteko tulla katsomaan?" Piiloudumme pensaikon taakse, ettei kukaan huomaisi meitä. Moottorivene saapuu kallioiden viereen ja kuljettaja pyytää ihmisiä hyppäämään yksitellen veteen, josta heidät nostetaan ylös merellä odottavaan laivaan. Aikaa on vähän ja merenkäynti on kova. Kaikki hyppäävät samaan aikaan ja syntyy joukkohysteria. Yksi tyttö katoaa aaltoihin. Meitä pelottaa: on vaikeaa käsittää mitä oikein on tapahtumassa. Samassa poliisit ajavat paikalle ja lähtevät juoksujalkaa etsimään maihin jääneitä. Kaksi huono-onnista miestä ja meidät viedään Santa Cruzin poliisiasemalle. Meitä epäillään avunannosta laittomaan siirtolaisuuteen. Vietämme koko päivän kuulusteluissa, mutta todisteiden puuttuessa meidät vapautetaan epäilyistä. Alkaa Miamista tulevan puhelun odotus. Selvisivätkö kaikki hengissä?
A AMUHÄMÄRÄSSÄ
keskustaa sijaitsevien naapurustojen "juppifikaatiota" on ollut nähtävissä jo joitakin vuosia. Vuokrakämpissä asuville pienituloisille ihmisille annetaan toinen saman hintaluokan asunto yleensä jostakin kaupungin perimmäisestä kerrostalolähiöstä. Eräs naapuri kertoi muuttavansa parin vuoden välein, aina edellisen asunnon joutuessa remonttiin ja sitten myyntiin, ja tilalle tarjottavan asunnon olevan joka kerta sijainniltaan edellistä syrjäisempi. Kiinteistökeinottelu on täällä varsin yleistä, ja usein firmat pitävät taloja tyhjänpanttina sopivia markkinoita odotellessaan. Muutama vuosi sitten valtasimme asunnon talosta, jonka omistavalla firmalla oli sellainen määrä kiinteistöjä, ettei firma ollut muistanut kyseistä taloa ollenkaan. Normaalin käytännön mukaan poliisit soittivat omistajalle ja informoivat uusista asukkaista. Puhelimeen vastannut henkilö tuumasi, että ai onko meillä tällainenkin, kappas.
TÄ L L A I S TA K O H T U L L I S E N L Ä H E L L Ä
aina lähtenyt ihmisiä sekä laillisin että laittomin keinoin.
K U U B A S TA O N
että maailmassa on olemassa toista maata, jonka historia olisi ihmisoikeuksiensa kannalta ollut yhtä tahraton", toteaa Fidel Castro. Näkökantaansa hän perustelee Kuuban vallankumouksen ilmiömäisillä saavutuksilla: viiden vuosikymmenen aikana kansalaisten keskimääräinen elinikä on noussut 18 vuodella ja jokaisella on oikeus
"EN USKO
Sara Lamberg & Minna Kallinen Voiman sivulla 54 Uni Ojuvan novelli, Fideliton kuu, kertoo kuubalaisen pakolaisen arjesta Euroopassa.
tuntuu erityisen törkeältä näinä asuntopulan aikoina. Jo pelkästään Amsterdamissa arvioidaan olevan nelisentuhatta koditonta ihmistä. Lisäksi uusien säädösten mukaan kodittomat voivat saada sakon mikäli uskaltautuvat nukkumaan keskustassa. Kartalle on piirretty selvät rajat, joiden ulkopuolelle kodittomien on vaellettava nukkumaan. Ettäs kehtaat olla koditon! Saat sakkoa, saatana! Amsterdam ylpeilee olevansa yksi maailman monikulttuurisimmista ja värikkäimmistä kaupungeista, mutta tosiasiassa keskusta on jo pitkään kuulunut turisteille ja suurille firmoille. Vähitellen sinne saa olla asiaa vain niillä joilla on rahaa. Ystävieni ydinkeskustassa sijainneen vallatun talon asukkaat häädettiin vastikään, jotta sen sisäänkäynnin tilalle voitaisiin asentaa pankkiautomaatti ja siten turisteilla olisi mahdollisuus pistää rahaa palamaan hieman enemmän ja hieman helpommin. Loput viisikerroksisesta, valtavasta talosta aiotaan jättää tyhjilleen.
V Ä L I N P I TÄ M ÄT T Ö M Y Y S
Oona Juutinen
42 voima 03 /2008
Riku Cajander
puu
TILANNE KIRISTYY. Toistaiseksi valaanpyynnin ja valasturismin välillä ei ole ollut julkisuudessa näkyvissä ristiriitoja tai kilpailua. Mutta tilanne saattaa nyt kärjistyä. Uusi lupaava valasturismin alue on kehittymässä Westerfjordsiin Luoteis-Islannissa. Alue on sama, missä valaanpyytäjät haluavat tulevana kesänä tappaa kiintiöidyt sata lahtivalasta.
Merbau
Merbau (Intsia bijuga) on trooppinen hidaskasvuinen puulaji, joka on kovan ja punaisena välkehtivän pintansa takia himottua tavaraa maailmanmarkkinoilla. Merbauta kasvoi ennen laajalla vyöhykkeellä Itä-Afrikasta aina Tyynenmeren saarille asti. Merbau on suosittu raaka-aine lattioihin, oviin, huonekaluihin ja soittimien puuosiin. Suomenkin rautakaupoissa merbauta on tarjolla pinotolkulla edulliseen hintaan, erityisesti parketteina. Luonnonvarainen merbau uhkaa kuolla sukupuuttoon lähitulevaisuudessa. Merbau kasvaa jopa 80 vuotta saavuttaakseen kaupallisesti kiinnostavan koon. Se on luontaisestikin harvinainen. Merbauta on parhaissa merbaumetsissä vain 510 puuta hehtaarilla. Viime vuonna Suomessa vieraillut papua-uusiguinealainen ympäristöjuristi Almah Tararia kertoi, että malesialainen hakkuujätti Rimbunan Hijau on maksanut maan kahdesta sadasta parlamentaarikosta 199:n kampanjat. Yhtiön on osoitettu käyttävän paitsi moraalittomia, myös laittomia keinoja hakkuulupien saamiseksi. Korruptoitunut poliisi, armeija sekä yhtiön omat "turvamiehet" ovat vanginneet paikallisyhteisöjen edustajia ilman syytteitä, ja he ovat syyllistyneet myös pahoinpitelyihin ja raiskauksiin. Suurin osa Suomenkin markkinoilla myytävästä merbausta on "malesialaista". Indonesia on asettanut raakapuun vientikiellon laittomien hakkuiden hillitsemiseksi, eivätkä eurooppalaiset yhtiöt mielellään sotkeentuisi PapuaUuden-Guineankaan laittomuuksiin. Yhtälö on kuitenkin mahdoton. Malesia tuottaa vain noin 20 00030 000 kuutiota merbauta vuodessa, kun taas esimerkiksi Kiinan rekisteröimä merbaun tuonti lähentelee miljoonaa kuutiota. Suuri osa Kiinaan tuodusta merbausta on merkitty malesialaiseksi ja se jatkaa matkaansa Kiinasta Euroopan markkinoille. Indonesiassa tehtiin 2005 laaja laittoman merbaun takavarikko, jonka jälkeen Kiinan tuoma "malesialaisen" merbaun määrä romahti. Valtaosa markkinoiden malesialaisesta merbausta on salakuljetettu UudenGuinean saarelta väärillä malesialaisilla papereilla. Yleiset arviot, että suuri osa tänne tuotavasta trooppisesta puusta on laittomasti hakattua, ovat Euroopan unionille kiusallisia. Myös entistä parempi tieto sademetsien hakkuiden ilmastovaikutuksista luo paineita vähentää Euroopan vaikutusta sademetsien tuhossa. Piraattilevyjen varalle on kuitenkin laadittu huomattavasti parempi valvonta kuin laittomalle puulle. Eurooppaan voi tuoda puuta ilman minkäänlaisia todisteita tavaran laillisuudesta, eikä laittoman puun tuontia ole kriminalisoitu. EU:n komissio on luvannut tänä keväänä tuottaa monta vuotta odotetun ehdotuksen toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään laittoman puun määrää.
Jättiläisten show
Islantilaisilla on huono pelisilmä. Maa päättää jatkaa valaiden tappamista, vaikka todellinen jackpot lepää turistien lompakoissa. Valasturismi on kasvava ansaintakeino ja samalla valaatkin pelastuvat.
fareistaan. Pulitamme valasmatkoja tekevälle Eyjaferoir-yhtiölle vajaat sata euroa viiden tunnin meriseikkailusta. Sää on sumuinen, mutta tyyni. Valasalus ei ole mikään lemmenlaiva vaan karu purkki, jota käytetään ilmeisesti kalastukseen. Aluksi ei tapahdu yli tuntiin mitään. Alus puskee sumun sekaan merelle. Saksalaiset turistit alkavat pitkästyä ja lapsille tulee kylmä. Mutta pian show käynnistyy. Ensin näkyy kaukana mustahkon lahtivalaan selkäkyhmy. Alus ajaa hetken moottorit täysillä sitä kohti ja pysähtyy sitten liukumaan. Merten nopealiikkeiseksi vinttikoiraksi kutsuttu lahtivalas on vielä hetken osittain näkyvissä. Se on yli viisimetrinen. Juuri tätä lajia norjalaiset ja islantilaiset pyytävät edelleen. Sympatiani ovat hetkessä tämän upean eläimen puolella. Pian kohtaamme uuden ja suuremman ilmestyksen. Runsaat 15metrinen kaskelotti on noussut pintaan uimaan. Jopa kilometrien syvyydeltä mustekaloja pyytävä harmaa hammasvalas on hieno näky. Muutaman minuutin kuluttua kaskelotti nostaa pyrstönsä ylös ja sukeltaa hitaasti. Jäljelle jää vaahtoa meren pinnalla. Ennen painumistaan mereen kaskelotin hengityssuihku sekä näkyi että kuului selvästi. Olimmehan siitä vain kymmenen metrin päässä.
V A I K K A J O N Ä H T Y J E N valaitten tapaaminen lämmitti mieltä paljon enemmän kuin kylmää merituulta lievittämään napatut makeat viinipaukut, niin ehdottomin must oli vielä edessä. Stykkisholmur on yksi harvoista paikoista pohjoisella pallonpuoliskolla, missä voi kohdata suurimman koskaan maapallolla eläneen otuksen.
L
islannissa sijaitsee kapea, pitkä niemi, jonka päästä löytyy Stykkisholmurin pieni kylä. Alue on tullut tunnetuksi valassaÄNTISESSÄ
Hitaasti se tulee esiin. Kerrallaan siitä on näkyvissä vain vaatimaton kymmenen metrin kaistale harmaansinistä selkää. Vaikka pinnan alla jättiläisestä lähtee sumusireenimäinen matala"haukahdusulvonta", joka vastaa voimakkuudeltaan kymmeniä dynamiittiräjäytyksiä, niin pinnalla on täysin hiljaista. Sinivalas tietää kokonsa ja arvonsa, eikä turhaan riehu. Sen strategiset mitat ovat keskimäärin 25 metriä ja 100 000 kiloa. Mahtavat muodot eivät kuitenkaan ole auttaneet valaanpyytäjiä vastaan. Sadan vuoden aikana jättiläisten luku on laskenut noin sadastatuhannesta muutamiin tuhansiin. on Islannissa kasvanut rajusti. Viime vuonna turisteja oli satatuhatta. Miltei puolet kaikista maahan saapuvista ulkomaisista matkailijoista on kiinnostunut valasretkistä. Valassafarit tuottavat rahaa moninkertaisesti enemVA L A S T U R I S T I E N M Ä Ä R Ä
män kuin maan valaanpyynti. Valastietäjä, tohtori Ole Lindquist on vetänyt valasretkiä jo useiden vuosien ajan. Hän on myös mukana kansainvälisten ympäristöjärjestöjen toiminnassa valaanpyyntiä vastaan. Hänen mukaansa nykyisessä valanpyynnissä kyse on paljolti sisäpolitiikasta.
naan kalastus oli ylivoimaisesti Islannin tärkein vientitulojen tuoja, mutta muuttuvassa maailmassa sen merkitys on vähentynyt. Lisäksi kalastajat valittavat, että valaat syövät heidän kalansa. Todellisuudessa esimerkiksi sinivalaiden ruokalistalle kuuluvat enimmäkseen pienet planktonäyriäiset. Islannissa kansalaisjärjestöt ovat melko hiljaa valaanpyynnistä. Kun Sea Shepherd -järjestön aktivisti Paul Watson halusi viime vuonna tulla saarelle valaanpyyntiä häiritsemään, niin Islannin Luonnonsuojeluliitto toivoi vierailun peruuntuvan. omassa ympäristössään on esteettinen ja eettinen kokemus. Valaita arvostavat islantilaiset sanovat, että jokainen Islantiin saapuva matkailija voi äänestää lompakollaan valaiden puolesta. Tietoisuus valaitten ja delfiinien ekologisesta merkityksestä, monimuotoisesta äänimaailmasta ja käyttäytymisestä lisää jatkossa edelleen niiden suosiota. Valaiden näkeminen lihamöykkynä on ajan mittaan varmasti väistyvä katsanto Islannissakin. Uskon, toivon. Riku Cajander
VA L A A N K O H TA A M I N E N
"Islannin eri ministeriöt saavat varsin itsenäisesti päättää omista asioistaan. Kalastusministerimme on itse kotoisin kalastus- ja valaanpyyntialueelta ja haluaa varmistaa paikallisen kannatuksensa", Lindquist kertoo. Poliitikot saavat tukea yrityksiltä, ja päinvastoin, vaikka monet Islannin suuryrityksistä ovat kiusaantuneita ulkomaisesta arvostelusta ja boikottiuhistakin maan valastuksen takia. Valaanpyynti nähdään myös kädenojennuksena kalastajille. Aikoi-
Valaskalojen maa
sana hvalreki merkitsee kahta asiaa: jackpottia rahapelissä tai rantaan hinattua tapettua valasta. Monet maan asukkaista pitävät valaita edelleen isoina kaloina. Saarivaltiossa on pyydetty "valaskaloja" jo ainakin 1 100-luvulta lähtien. Vielä vuosina 19301980 valaita harppuunoitiin Islannissa yli 20 000 yksilöä. Islantilaisista arviolta 6080 prosenttia ei suhtaudu kielteisesti valaanpyyntiin. Islantilaisten mielipiteessä on mukana aimo annos kansallistunnetta. Satojen vuosien ajan islantilaiset ovat selvinneet meren antimien avulla. Heidän näkemyksensä mukaan Islannilla on oikeus jatkaa perinnettä, eikä ulkopuolisilla ole oikeutta määrätä, mitä islantilaiset saavat tehdä.
ISLANTILAINEN
Kysyin muutamilta islantilaislapsilta tunnetussa valasturismipaikassa Husavikissa, mitä mieltä he olivat valaista. Myös lapset sanoivat valaiden olevan suuria kaloja. "Ne ovat kyllä viisaita, ja isä on luvannut viedä meidät niitä katsomaan", he totesivat kuitenkin innoissaan ja alkoivat viittilöidä merelle päin. valaiden suojelusopimukset lopettivat pyynnin maailman merissä. Islanninkin oli tähän taipuminen, mutta viime vuosina siellä on tapettu satakunta valasta verhoamalla pyynti tieteelliseksi tutkimukseksi. Kuluvana vuonna maaliskuun puolessavälissä Islannin kalastusviranomaiset ilmoittivat, että maa aloittaa avoimesti lahti- ja sillivalaiden metsästyksen kaupallisiin
K A N S A I N VÄ L I S E T
tarkoituksiin. Kvartaalitalouden ja sijoitusyhtiöiden kultamaa on päättänyt näyttää vihreää valoa tälle ikivanhalle elinkeinolle. ei tänä päivänä enää kelpaa islantilaisille entisessä määrin. Japaniinkaan valaanlihan vienti ei vedä entiseen malliin ja norjalaisilla on omat varastonsa valaanlihaa täynnä. Huomattava osa lihasta onkin mennyt minkkitarhoille, aivan kuten Suomessa pyydetylle silakalle tapahtuu. Lisäksi vähintään puolet pyydetystä valastonnimäärästä menee täysin hukkaan. Lähes 100 000 kiloa sillivalaan lihaa toissavuoden pyynnistä lojuu edelleen varastossa valasyhtiö Hvalurin tiloissa.
VA L A A N L I H A
Riku Cajander
Sini Harkki
Kirjoittaja on Greenpeacen työntekijä.
Millaista vihreää sähköä sinä käytät?
Vertaile vaihtoehtoja www.ekosahko.fi
NATURLAND
®
ussa. u umme isiä tarjolöykstia ohonjuuresta huhtiku Kevä R dä set Mm. nämä tarjouk
Babynat-Lastenruuat
Rav itsevat herkkusoseet yli 4 kk:n ikäisille. 100 % luomuhedelmää. Tarjouksessa seuraavat maut: . Omena-mustikkasose - Omena-luumusose - Päärynäsose - Persikkasose
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5
(Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus)
bletit onetiskita K to as vaihtoeh
tehok Myrkytön ja neeseen. o astianpesuk
Ecover-
tabletit Ecover-konetiski 25 kpl /pkt
5.95
/pkt (7.35)
juure Värikkäät, luksussipsit. t valmistetu llista vaihtoehtoa: u Neljä herk iterranean erra Med .T ginal - Terra Ori et Potato rra Swe - Te es Chips - Terra Blu
Terra-G ksista
sit ourmetsip
3.95
Terra Chips
1.55
Babynat-soseet
TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TURKU p. 02- 478 2660
/prk (1.90)
/pss (4.40)
Verkkokauppamme osoitteessa:
i) (reilu meinink
www.ruohonjuuri.fi
44 voima 03 / 2008
Vantaan räkäfestarit
"Nuorisotilat on nykyään paikkoja, joissa ala- ja yläasteikäiset käyvät leipomassa."
H
A A S TAT E LTA V I S TA ei voi erehtyä. Joukko värikkäästi pukeutuneita nuoria naisia istuskelee ringissä odottamassa
allekirjoittanutta. Tapaamisemme syy on Räkärokki, tänä vuonna debytoiva yksipäiväinen festari Vantaan Tikkurilassa. Tapahtuman tiedote kertoo naisten olevan sekatyöläisaktiiveja.
"No ehkä se sana oli vähän... Mut siis me käydään miekkareissa, kokoonnutaan ja sellaista. Ja ollaan kaikki kasvissyöjiä", selventää Tanja Gråsten. Festivaalia pyöritetään tee-se-
itse-hengessä. Tosin rahoitukseen saatiin apua Nuorten Akatemialta ja Vantaan Luonnonystäviltä. "Ja pullonpalautuksista tuli kymmenen euroa", pöydän toisella puolella hekotetaan. puheista saa kuvan Räkärokista jonkin sortin poliittisena festivaalina. Voivatko ihmisten ajatukset muuttua festareilla? "Poliittisesti sävyttyneisiin tapahtumiin tulee usein tyyppejä, jotka ovat jo valmiiksi samaa mieltä. En mä tiedä mikä siihen auttaisi. En mäkään menis kokoomusnuorten festareille, vaikka siellä ois tarjolla mitä. Harvoin ihmisille saa mitään tietoa tyrkytettyä. Kyllä mä tunnustan itsekin olevani välillä hyvin kapeakatseinen", Gråsten pohtii. "Suomessa piirit on pienet. Kun käyt osoittamassa mieltä turkiksia vastaan, näet todennäköisesti samat tyypit gmo -miekkarissa. Täällä tutustuu nopeesti." "Pienuudessa on
NAISTEN
"Poliittisesti sävyttyneisiin lee tapahtumiin tu ä, usein tyyppej maa jotka ovat jo sa mieltä."
JA APU TULEE. Sekatyöläiset Tuuli, Tanja P., Tanja G., Veera, Emmi ja Jemina pykäsivät festivaalin Vantaalle. Veera haluaisi kuvataidealalle, "eli tekemään jotain mikä ei auta ketään." Tanja P. yrittää kannustaa: "Taide auttaa rumia ihmisiä!"
myös ongelmansa. Isoja tapahtumia on vaikeampi järjestää, ja monelle voi iskeä epätoivo, kun järkkäys on muutaman ihmisen varassa." Räkärokin pääesiintyjä on Sydän, sydän. Lisäksi lauteille nousevat Goon, Vauva ja Hässäkkä. Tanja p. eli Tanja Punnanen muistuttaa, että "meillä on muuten vielä yks bändi joka soittaa roudauksen aikana, mut mä en osaa kirjottaa sen nimee. Se on kokeellista musaa rumpukoneilla ja itserakennetuilla soitimilla." Bändin nimeksi selvenee Kozmicky sum podfuck. osa on lukiossa, osa ammattikoulussa. Tanja Gråsten opiskelee terveysalaa. "Kanssaopiskelijat on aika jyrkkiä, paljon saa kuulla pilkkaa näistä jutuista. Miks mun pitää aina perustella muille mun kasvissyöntiä, eikä ne ikinä joudu perusteleen niiden lihansyöntiä?" Gråsten tuskailee. Räkärokkilaiset tapasivat Luonto-Liiton ja Animalian luontokerhossa. Tanja toimii kerhon ohjaajana. "Mutta ollaan kyllä ihan tasavertaisia", joku lisää perään. "On ollut vaan tosi vaikea saada sinne ihmisiä. Ehkä Vantaa ei houkuttele. Ja päättäjät vois miettiä, miksi nuorisotilat on nykyään paikkoja, joissa ala- ja yläasteikäiset käyvät leipomassa", Gråsten kertoo. "Oranssilla oli hienoa, kun sinne
R Ä K Ä R O K I N J Ä R J E S TÄ J I S TÄ
Mirkka hietanen, Hannele Huhtala, Pertti Laesmaa, Jari Tamminen & JUKKA "DAMAGE" VUORIO
Eläimellinen meininki
Kun viime numerossa valitin Jouko Aaltosen Punk-dokumentista, että siitä puuttui kaikenlaista mielenkiintoista, kivaa ja tärkeää, niin tässäpä oiva esimerkki siitä, mitä mukaan olisi esimerkiksi kaivannut. I Walk the Linen uusimmalla levyllä Black Wave Rising! jatketaan aika paljon siitä mihin edellisillä julkaisuilla on päästy. Punkrockia säestävät entistä hieman paremmin urut jotka luovat biiseihin kansainvälisten areenoiden tuntua. Aikaisempi hetkellinen hapuilu kohti humpparockia näyttää olevan bändin kesken unohdettu, ja matsku on entistä selvemmin reipasta punkia. Bändi tekee katu-uskottavalla tavalla trendikästä ja raikasta musaa, vaikkakin voisin kuvitella soittajien itsensä inhoavan tuota ilmaisua. Biisit ovat mukaansatempaavia ja toiminevat kotistereoiden lisäksi hienosti myös matkustettaessa ja tietty livenä. I Walk the Line kiertää Suomea koko huhtikuun ja toukokuun alkupuolen. (JV) I Walk the Line: Black Wave Rising! Combat Rock Industry 2008. kahden henkilön sisäänpäin kääntyneen ja tutkiskelevan musiikkinäkemyksen yhdistyminen oli synnyttänyt uskomattoman tuloksen. Evansin levy Everybody Digs Bill Evans äännitettiin pari kolme kuukautta ennen Kind Of Blueta ja levy oli henkilökohtainen voitto Evansille, tuolle miehelle josta oli tuleva pianojazzin merkittävin uudistaja ja esikuva. Triossa on basistina Sam Jones (Adderleylta) ja rumpalina Philly Joe Jones (Davisilta). Innostuin itse tästä ujosta, lyyrisestä pianistista vasta jokunen vuosi sitten. Evans pysytteli trioissaan. Lisäksi hän ei kovin radikaalisti muuttanut tyyliään. Kuitenkin hänen jokainen esiintymisensä oli uusi, avartava elämys ja tutkimusmatka. Evansilla oli klassista musiikkitaustaa. Ehkä tuo voi osittain selittää sen, että kuuntelen hänen musiikkiaan yhtä intensiivisellä otteella kuin parikymmentä vuotta sitten Brahmsin viulukonserton eri tulkintoja. Levyn nimen kuultuaan ja levynkannen nähtyään häkeltynyt Evans oli tuuminut "ettei sentään äidiltä pyydetty lausuntoa..." Turhaan häkeltyi. Levyn nimi ja kansi ovat enemmän kuin onnistuneet! (PL) Bill Evans: Everybody Digs Bill Evans. Riverside 2007.
Kohtaamisia kesäyössä
Maritta Kuula onnistuu jälleen tallentamaan sanoituksiinsa kuvaavia huomioita ihmistenvälisistä suhteista, elämästä ja kuolemasta, niin naiivilta kuin sen sanominen kuulostaakin. Sanoituksista välittyvä Maritta Kuula on jumalatar, joka kaikkien pitäisi itsestään löytää: voimakas, huumorintajuinen ja oikeamielinen. Levyn tekstilehdykkä aukeaa minijulisteeksi, jossa Kuula poseeraa Intia-henkisenä, kuusikätisenä jumalhahmona. Levyn aloituskappale Buddhalaiset opastaa pakoon työelämän ahdistavista kilpailuista. Ja mikäpä Kuulaa seuratessa, tie ei onneksi vie liian korkealle mystisyyden huikentelevaisille huipuille vaan kotimaiseen kesäyöhön, huitomaan korkokengällä hyttysiä. (HH)
Maritta Kuula: Ampiaisten kuningatar. Castafiorella 2008.
Pitsiä ja pusakoita
Kansallispäivät yhdistetään yleensä kansallisvaltioihin, mutta piisaahan niitä valtiottomiakin kansoja. Huhtikuun kahdeksantena vietetään romanien kansallispäivää. Mikäpä onkaan sopivampi tapa fiilistellä tuota kuin kuunnella Hilja
Grönforsin tuoretta Phurane Mirits (Vanhat helmet) -levyä. Harvassa maassa romanikulttuuri elää niin näyttävässä muodossa kuin Suomessa, joten juhlapäivähän on myös mainio hetki muistaa kuinka paljon he ovat rikastaneet meikäläistä katukuvaa ja kulttuuria. Tuhatkunta vuotta sitten alkanut romanien kansanvaellus ei ole loppunut vieläkään. Tuo reissaaminen ja liikkuvuus kuuluvat myös romanimusiikissa. Grönforsin levyllä soivat instrumentit ovat sellaisia, jotka kulkevat näppärästi mukana reissuilla, ja sanoitukset kuvaavat liikkuvaa elämäntapaa. Perinteiset viulun, haitarin, mandoliinin, kitaran ja basson säestämät laulut Grönfors on kerännyt hissukseen 1950-luvulta lähtien. Liikkuva elämä, rauhattomat sielut ja sortajien läsnäolo kaikuu sanoituksissa, hevosmiehiä unohtamatta. Hyvä meininki, joka avaa ikkunan kulttuuriin kaltaiselleni valkolaisellekin, on aina tervetullutta. (JT) Hilja Grönfors & Latso Dzinta: Phurane Mitris. Global Music Centre 2007.
paskan jauhamisesta ja parisuhteista. Kysymys kuuluu, miksi, oi miksi me teemme omasta ja toistemme elästä niin vaikeaa. "Vain rakkaudessa on mieltä", julistaa solidaarinen kotipoika Lahdesta. Mitään syvällisiä analyyseja maailman tilasta tai yksilön voimasta on turha odottaa. Barrikaadeille kutsua ei kuulu, mutta kaikki allekirjoittavat sen, että onnellisena on kivempaa. Raappanan resepti siihen on, ettei puhuta kaverin selän takana, ei lämmitellä toisten mimmejä ja pidetään nyrkit taskussa. Vaikka albumi Päivä on nuori on artistin ensimmäinen soololevy, aloitti Raappana keikkailun jo vuonna 2004. Vuoden 2007 odotetuimmasta reggae-levystä puhistiin pitkään ja ainakin Bassoradion kuuntelijat ovat aikamoisia Raappana-diggareita. Elämän ilosanomalle on todellinen tilaus ja onhan Suomi-reggaen korkeaa laatuakin kehuskeltu. Ja mikä parasta, Raappana osaa yhdistää lempeisiin soundeihin äänensä tummaa melankoliaa. Kelpaa siis muuallakin kun auringonpaisteessa, nousuhumalassa ja inkkarileirillä. Jah meitä varjelkoon, että kaverit jaksaa vääntää musiikkia. (MH)
Minäkin diggaan Evansia
Bill Evans tuli yleiseen tietoisuuteen Miles Davisin Kind Of Bluen kautta. Näiden
Päräyttävää Suomi-reggaeta
Janne Pöyhönen eli Raappana laulaa letkeällä nasaalilla väkivallasta, kiusaamisesta,
Raappana: Päivä on nuori. Ylivoima 2007.
voima 03 / 2008
45
pääsi töihin tavallaan kuka vaan, joten siitä tulee sillon yhteinen juttu." Gråsten viittaa nuorille asuntoja järkkäävän Oranssin kerhotiloihin Helsingin Herttoniemessä. Kaupunki lemppasi Oranssin ulos vuodenvaihteessa. Mutta vapaat nuorisotilat ovat ongelma myös naapurikunnassa Vantaalla. "Pitää voida itse tehdä. Eikä niin, että joku aikuinen tulee ja sanoo, että keksin teille pari kerhoa, ja jos ne ei iske niin pysykää poissa." haastattelusta ja heitän idean tulla tekemään keikka-arK I I TÄ N L O P U K S I
viota Räkärokista. "Se olis kivaa! Ja me päästetään sut kyllä ilmaseks sisälle", Gråsten lupaa. "Onko meillä varaa siihen", Tanja p. pelkää. "No me päästetään vaan toi yks."
Kimmo modig Räkärokki 23.5. VantaanTikkurilan Vernissassa. Liput 5e. Tuotto lahjoitetaan Oikeutta Eläimille -järjestön tehotuotantokampanjaan. www.myspace.com/rakarokki08
SIELUN LÄHETYSSAARNAAJAT. "Vaikka meidän bändi on iso, me mahdutaan pienillekin lavoille, kun noi meidän jätkät ovat kuin kerjäläisen kelkan naruja."
Perheen pää
Miss Saana & The Missionaries on kovassa nosteessa Suomen soul-skenessä.
olen minä, joka heiluttaa ruoskaa meidän bändissä, mutta me ollaan vähän kuin perhe. Minä sävellän ja sanoitan biisit, mutta turhaan mä alkaisin opettaa ammattilaisia omien instrumenttiensa kanssa", Saana Koskinen hekottelee. Miss Saana & The Missionaries alkoi muotoutua vuonna 2005, kun Saana Koskinen änkesi itsensä helsinkiläisen ravintola Dubrovnikin Pharaoh-klubin housebändiin. "Kuulin, että pojat ovat kasaamassa bändiä, joka esiintyisi vierailevien laulajien kanssa. Mä soitin sitten jokaiselle hepulle vuorollaan ja sanoin, että olen tulossa teidän laulajaksi, kai se on ok? Ekoissa treeneissä vedätys sitten kävi ilmi, mutta onnistuin samalla vakuuttamaan bändin." "Vuosi sitten aloimme esiintyä nykyisellä nimellä ja kokoonpanolla, Pharaohin aikaan meitä oli ainoastaan yhdeksän, mutta nyt ollaan kasvettu jo 13-henkiseksi." "Jätkät ovat aktiivisempia myymään itseään. Naisilta puolestaan vaaditaan, että on yksi äijistä. Tässä on pitänyt itsekin oppia yhtä röyhkeäksi. Pidän kuitenkin omista jutuistani kiinni enkä lähde äijäilemään."
E D E LT Ä V Ä Ä muusikonuraa Koskinen loi kovin erityyppisen musiikin parissa. Viiden vuoden pesti hard rock -yhtye Five Fifteenissä toi muutoksen lukion juuri päättäneet Koskisen arkeen. "Olin 19vuotias kun päätin, että lukion jälkeen en kouluun mene. Asuin faijani ja pikkuveljeni kanssa Hyvinkäällä, lähdin kun pikkukaupunki alkoi ahistaa ja halusin laulaa! Pakkasin repun ja ilmoitin, että nyt lähden kahden viikon Skandinavian-kiertueelle." "Rundilla mut sitten lyötiin nukkumaan samaan hotellihuoneeseen sellaisten kolme-neljäkymppisten äijien kanssa pariksi viikoksi. Olihan siinä sopeutumista." "Pyydettiin mua kovasti Idolsiinkin. Taksilla olivat tulemassa tuotantoyhtiöstä hakemaan, mutta en mä sitten siihenkään halunnut", Saana Koskinen kuittaa. "Tiedän ihan tarkkaan, mitä haluan ja olen tekemässä. Mustaan rytmimusiikkiin mä olen kallellani." SOULIA
"
KYLLÄHÄN SE
"Pidän ani utuist mista j ä lähde o enk kiinni, mään." äijäile
järjestettävillä Funky Elephant -festivaaleilla äijää tunkee ovista ja ikkunoista. "Tavastialla ja Semifinaalissa me ollaan ainoa naisen komentama kokoonpano. Kuudennen linjan päätösklubilla esiintyy Sara Sayed, mutta muuten on hiljaista", Saana Koskinen toteaa. "Onhan festareilla tietenkin naisia sitten taustalaulajina ja soittajina, mutta ei muuten. Hyvä, että siellä olemme sentään me." Ongelman korjaaminen ei sitten olekaan niin itsestään selvää. Miesvoittoisuus ei vaivaa ainoastaan yhtä festivaalia vaan koko alaa.
HUHTIKUUSSA HELSINGISSÄ
Jari Tamminen Miss Saana and the Missionaries Funky Elephant -festivaalilla 17.20.4. Helsingissä. Video YouTubessa. Saana Koskinen on myös kuvataiteilija, Koskisen poptaidetta ja pin-up-tyttöjä Rabbit Art -galleriamyymälässä Helsingin Kalliossa, www.rabbit-art.com.
46 voima 03/ 2008
päästä lukijaa helpolla" on satakolmekymmenprosenttinen understatement. Kirjailija Jouko Sirola paiskaa mitään aavistamattoman lukijan pesukonepyörityksestä ja mikrosta mankeliin ja sieltä vielä pesulaudan ja sinkkipaljun kautta ulos pyykkinarulle kevättuulten heiluteltavaksi. Sirolan kirja Toniemi ja Huvuori, ylimmät ystävykset on kieli-, sana- ja tavuiloittelua, se on ryskinää aatteilla, maailman mielipuolettomalla menolla ja ihmisluonteen kieroimmilla sekä tasapaksuimmilla piirteillä. Päähenkilöt, Toniemi ja Huvuori, ovat lähes kaikkeen taipuvat tavalliset, tavattomat, energiset, ajoittain kaapumasennusta potevat ystävykset. He ovat miehiä siinä kuin naisetkin ja kaikkea siltä väliltä. He ovat ekotisteja, kapinisteja, rajatilallisia, sademasokisteja, elämänkumppareita, nenäsosialisteja ja vanhentuneita ihmismalleja. He harrastavat keveiden kanojen sulkispallottelua, osallistuvat hieman nopeamman toiminnan joukkoihin, toimivat vapaan kaupan rakastajina ja harrastavat tantrista kriisiseksiä. He polttavat ja juovat viinaa takapihalta löytyneen Korsten Sixpäkin kanssa ja edustavat kansaa Edus kunnassa sekä vaikuttavat suuren yrityksen mainiossa ylijohdossa.
I
LMAUS "SIROL A EI
tystä, uutisten seuraamista, kielitaitoa, suomalaisten sananlaskujen tuntemusta sekä ainakin välttäviä tietoja tuoreista mobiiliratkaisuista. Jouko Sirola on kenties ommellut Toniemen ja Huvuoren elämien kuvailuun globalisaatiokritiikkiä,
Ihmisen asialla
" T O N I E M E N Ä I T I , josta ei ole ennen ollut puhetta, naulasi teesiivilänsä kirkon seinään karattuaan sairaalasta pitkän tutkiskelun jälkeen. Epävarma elämä oli vähän sekoittanut häntä ja nyt oli sakka pinnalla. Äiti seisoi kirkon portailla poikaansa nähden samannimisenä ja pätki mielestään sopivan mittaisia paloja ohikulkijoille nieltäväksi. Hän sairasti myttyyn menneitä avioliittoja ja yhteiskunnan taakse jäänyttä sektoria. Hän sairasti epätyypillisiä oloja, kävi vauvauinnissa häiriköimässä ja lämmitti kissaa rinnallaan, jonka pari oli mennyttä."
38 tarinasta. Jokainen tarina näennäisestä lyhyydestään huolimatta vaatii lukijalta aikaa. Minkä tahansa lauseen alle, taakse tai keskelle saattaa olla taivutettuna mitä hulvattomin ja kreisein oivallus, jonka täysimääräinen ymmärtäminen edellyttää herpaantumatonta keskittymistä, yleissivisK IRJA KOOSTUU
Ote kirjasta Toniemi ja Huvuori, ylimmät ystävykset.
Oudot enkelit
" E N G L A N N I S S A syntyi 23 vuotta sitten kaksitoista kummallista lasta täsmälleen samalla hetkellä. Kuusi vuotta sitten maailma loppui. Tämä on tarina siitä, mitä tapahtui sen jälkeen." Internet on pullollaan erilaisia nettisarjakuvia. Vain harva niistä koukuttaa kunnolla. Mutta kun tarina alkaa näin, ja sitä käsikirjoittaa sarjakuva-alan veteraani, Marvelin x-men-sarjaakin tehtaillut Warren Ellis, voi olla varma siitä että tarjolla on jotakin uutta, erilaista ja varmasti laadukasta. FreakAngels on steampunk-henkinen tarina, jonka näyttämönä on tulvan täyttämä, rapistunut Lontoo. Sarja käsittelee telepaattisia voimia omaavan pienen joukon, FreakAngelsien, elämää. Ja ilmeisesti heillä on jotain tekemistä sen kanssa, että maailma sellaisena kuin me sen tunnemme näyttää päättyneen... Sarjan kuvittaja Paul Duffield ei ole kovin tunnettu sarjakuvamaailmassa vielä. FreakAngelsien tarinaa kerrotaan mangan tahdilla, mutta tavalla joka vaatii eurooppalaiselle sarjakuvalle
tyypillistä yksityiskohtien tajua. Sitä Duffieldillä riittää. Kuvat gyrokoptereilla lentävistä kauniista naisista ja Lontoosta, josta näkyvillä ovat enää vain talojen ylimmät kerrokset ja Big Benin huippu, luovat tunnelmaa tarinaan täydellisesti sopivalla tavalla. Sarjasta huhuttiin pitkään internetin sarjakuvapiireissä ja se saavutti suuren suosion välittömästi ensimmäisen osion ilmestyttyä helmikuun puolivälissä. Ellis ja Duffield valmistelivat projektia kuukausikaupalla taatakseen sarjan pitkäaikaisuuden sekä sen, että jännitystä pidetään yllä jokaisessa viikon välein ilmestyvässä kuuden sivun jaksossa. Siinä miehet tosiaan onnistuvat ja avoimet kysymykset pitävät lukijaa otteessaan. FreakAngels kiehtoo varmasti jokaista post-apokalyptisista visioista kiinnostunutta. Jos olet koskaan katsonut sivilisaatiomme jälkeiseen aikaan sijoittuvia surkeita elokuvia vain nähdäksesi kauniita kuvia tyhjistä, rähjäisistä kaupungeista, suosittelen FreakAngelseihin tutustumista. Uusia jaksoja
voima 03 / 2008
47
huolta luonnosta ja ympäristöstä, koventuneista arvoista, keskinäisen huolenpidon puutteesta, riittämättömyyden tunteista. "Kenties" siksi, että kukapa oikeastaan voi varmuudella mennä sanomaan, miten päin ajatukset tällaisen tekstin tuottaneen kirjailijan päässä oikeasti ovat liikkuneet. Sirola on silti mitä suurimmalla varmuudella ihmisen ja inhimillisyyden asialla.
T O N I E M I J A H U V U O R I elävät kirjassa enemmän kuin täyden elämän. Heidän aikansa viettäessä hautaa kohti he äkkiä pelästyvät: eläkkeet uhataan lopettaa televisiossa kaikilta, jotka koskaan ovat olleet poissa, töistä tai muualta. Kovaäänisimpien rollaattoriensa kanssa parivaljakko syöksyy kadulle. Alkaa nopea järjestäytyminen eläkeläiskapinallisarmeijan muodostamiseksi. Lapset ja työikäiset nyljetään nopeiden tapahtumien vyöryllä ja eläkeläiset astuvat heidän nahkoihinsa. Näin saavutetaan ratkaisu kuolemattomuuden aiheuttamiin lisääntymisongelmiin. Koska Toniemi ja Huvuori eivät tämäisen ulottuvuuden luonnonlakeja noudattaen kuolleetkaan, ehkä voimme odottaa kieli tyrävyön alla lisää heidän sietämättömän ylösalaisia seikkailujaan?
Ninni Kairisalo
mieli
Marja Toivion esikoisromaani Suljettu ovi kertoo mielen järkkymisestä. Se on monelle tuttua arkipäivää. Kirjan päähenkilö on pienen mittakaavan Oprah Winfrey, tosi-tv-toimittaja Mari Toikko. Hän tutustuu seminaarissa Mikkoon, joka kertoo Toikolle mieleltään järkkyneen siskonsa Merjan elämänvaiheista. Toikon kiinnostus kasvaa niin suureksi, että hän alkaa kirjoittaa Merjan elämästä kirjaa. Nykykirjallisuutta vieroksuva Toikko päättää tuoda oman tosi-tv-formaattinsa televisiosta kirjallisuuteen. Hänen minä-kertojansa paljastaakin jo kirjan alkusivuilla koruttomasti, että kirjoittamisen motiivi on saada selville, kuka hän itse on. Toisten ihmisten elämän penkominen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa elämää turvallisen etäisyyden päästä. Ja tässä tulee linkki romaanin toiseen pääsisältöön: mikä oikeuttaa tosi-tv:n? on kyse muustakin kuin tirkistelystä. Tv-ruudun välittämät tosielämän draamat ovat yhtä yksityisiä kuin yleisiäkin. Niillä on yhtymäkohtia psykodraaman
T O S I -T V - F O R M A AT I S S A
Julkinen
J
Ä RV E N PÄ Ä L Ä I S E N
JURISTIN
toivoo voivansa seurata suurten suomalaisten tarinaniskijöiden, esimerkiksi Aapelin ja Ollin, viitoittamalla pakinapolulla. Sirola on liian vaatimaton. Hän ei seuraa ketään, hän on raivannut tarinaryteikössä aivan oman, ylös alas ja ympäri mutkittelevan polkunsa. Sirolan seuraajia käy vähän sääliksi: kuka yltää lähellekään hänen tavuiloitteluaan ja mielensä käsittämättömiä kiemuroita? Olen kirjan luettuani kuin kolmas ihminen.
JOUKO SIROL A
Anu Harju Jouko Sirola: Toniemi ja Huvuori, ylimmät ystävykset. Teos 2008. 158 s.
kaltaisiin terapiasuuntiin: ihminen voi seurata etäältä tositapahtumiin perustuvaa tulkintaa jostain tietystä ongelmasta tai tilanteesta. Hän voi kokeilla muita tulkintoja ja kenties ohjata tilanteiden edistymistä. Etäisyys antaa katsojalle uusia, auttavia näkökulmia. Kirjassa tirkistely kuitenkin johtaa syytteeseen. Jos Mari Toikko haluaa tutkia ongelmavyyhteä, joka ei ole kenenkään yksityisomaisuutta, miksi se on tehtävä niin, että joku tunnistaa siitä itsensä? Siksi, että ennen puhdas fiktio sai aikaan samastumisen reaktion ja tyydytti sen tarpeen. Olipa tarina kansien välissä, valkokankaalla tai teatterin näyttämöllä. Enää ei. Filosofi Jean Baudrillard tutki median kyllästämää nyky-yhteiskuntaa, jossa fiktion ja faktan rajaaidat ovat kaatuneet. Hänen mielestään me elämme hyperreaalisessa maailmassa, jossa todellista on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, erottaa epätodellisesta. Epätodellisessa maailmassa koemme kaksi toisilleen vastakkaista tarvetta: kaipaamme todellista ja samaan aikaan se tavallinen todellinen on epäkiinnostavaa. Tosi-tv tyydyttää molemmat tarpeet. Se luo illuu-
sion oikeista ihmisistä ja todellisista tapahtumista. Toisaalta faktasta käsikirjoitetaan uusi, parempi ja kiinnostavampi versio.
TOIVION
ikä Elämä ei ole, e a, sen tarvitse oll virheetöntä.
K E R R O N T A on asiallista. Imelyyttä ja helppoja ratkaisuja on vältetty kautta linjan. Tunteelliset kuvaukset rikkovat välillä asiallisen leipätekstin pienieleisen tehokkaasti ja koskettavasti. Ironiaakin kirjailija on tarinaansa tuonut. Hän raivaa tilaa Ritvalle, koska "onhan tässä yksi terve ihminen oltava". Fiktiota siis pitää lisätä, jottei faktan uskottavuus kärsi. Mieli, muistot ja ihmisen kokonaisuus on kuin maatuskanukke tai sipuli. Yhden kuoren takana on toinen, kun yksi ovi on avautunut, toinen odottaa sen takana, suljettuna. Tämä ei päde pelkästään sairastuneeseen mieleen vaan ihmiseen ja ihmissuhteisiin yleensä. Kirjan vahvuus on sen koskettava todenmukaisuus Merjan maailman kuvaajana. Pienistä asioista tulee valtavan suuria, kun koko maailman mittakaava on muuttunut. Särkyneen sydämen logiikka toimii niin,
että vieraille äksyillään varmuuden vuoksi, vaikka heidän tuloaan on malttamattomasti odotettu. Jo muutenkin syyllisyyden ja avuttomuuden tunteiden vaivaamien ihmisten, sekä sairastavan että omaisten, tuskaa lisää se, ettei asioista saa puhua. Tai sitten niistä tulee möläyteltyä tilaisuuksissa, jotka eivät siihen sovi. Realistisuudesta huolimatta romaanin sanoma onnistuu olemaan uskottavan positiivinen: elämä ei ole, eikä sen tarvitse olla, virheetöntä. Perhesuhteet eivät aina korjaannu. Sairas ei aina tervehdy eikä hän aina ole kohtelias. Mutta siinä ei olekaan elämän jatkamisen avain. Tämän tunnustaminen helpottaa.
Satu Taskinen Marja Toivio: Suljettu ovi. Minerva-kustannus 2008. 191 s.
odotellessa voi fantasioida hylätystä Helsingistä ja siitä mitä itse tekisi moisen maailmanlopun sattuessa kohdalle. Oona Juutinen
www.freakangels.com. Uusi jakso joka perjantai noin kello 14 Suomen aikaa.
K U N L A U R I N U R M I , Risto Isomäen uuden Litium 6 -romaanin päähenkilö, tapaa monien seikkailujen jälkeen lopulta vihollisensa ja vastustajansa, odottaa yllätysten yllätys. "Tämä ei voi olla totta", hän ajattelee. "Kukaan ei ole voinut keksiä ja toteuttaa niin mielipuolisen pirullista suunnitelmaa." Lauri Nurmi ja muut kirjassa esiintyvät sankarit ja sankarittaret työskentelevät amerikkalaisessa Ydinterroristiyksikössä (National Terrorism Unit). Myönnetään, että kirja on paikoitellen kiusallisen kehno. Kerta kerran jälkeen päähenkilöille tapahtuu asioita tyyliin "Buffalo Bill ampui laukauksen ja 40 intiaania syöksyi haavoittuneena maankamaraan". Mutta olennaista Litium 6:ssa on sen aineisto, ei tyyli tai taiteellinen kokonaisuus. Tämä valistusromaani
yrittää trillerin keinoin työstää sitä painajaista, jota viime aikoihin asti kutsuttiin atomiajaksi. Ennen muuta kirja muistuttaa, että jokainen siviilikäytössä oleva ydinvoimala on potentiaalinen ydinpommi. Kirjaa ei olisi voinut kirjoittaa ilman kattavaa tutkimusta atomiajan historiasta. Ensimmäisten sukupolvien ydinfyysikkoja lainataan ahkerasti. Kirjan henkilöt tietävät erittäin paljon ydinvoimasta ja politiikasta. Jopa prostituoitu Katharine Henshaw, joka romaanin alussa ottaa yhteyttä ntu:n tiedustelijoihin kertoakseen heille tärkeitä tietoja litiumvarkaudesta, opiskelee kemiaa ja fysiikkaa yliopistossa!
SAMALL A KUN LUEN KIRJA A,
usa lopettaa ydinvoimayhteistyön Intian kanssa, Tony Blairin hallitus päättää Ison-Britannian ydinasearse-
naalin uudenaikaistamisesta, Kashiwazaki-Kariwaa, maailman suurinta ydinvoimalaa, koettelee maanjäristys, Sarkozy myy ydivoimalan Muammar Gaddafille ja ydinvoimamahti Pakistan syöksyy poliittiseen kaaokseen Benazir Bhutton murhan jälkeen. Tämän kaiken tapahtuessa jatkuu Media-nimisen unissakävelijän epävarma matka pimeyden läpi. Jostain kumman syystä elää vakaa usko siihen, että atomipommit ja ydinreaktorit pelastavat ihmiskunnan tai ainakin "länsimaisen sivilisaation" sodalta, nälänhädältä
ja ympäristö- sekä ilmasto-ongelmilta.
E H K Ä J O N A I N P Ä I VÄ -
fuusioreaktorit tulevat antamaan ihmisille käytännöllisen, pitävän otteen äärettömästä määrästä energiaa? Litium 6 toimikoon varoituksena tällaisia hengenvaarallisia unelmia vastaan.
NÄ
Mikael Böök Risto Isomäki: Litium 6. Tammi 2007. 343 s.
vegaaniyrittäjyyden
voima 03 / 2008
51
Rehubisnes
saapuu minua vastaan Tampereen rautatieasemalle. Pääsen heti aluksi tutustumaan yrittäjän arkeen, sillä matkalla Ruottisen kasvisravintolaan pysähdymme ensin pankkiin. Ravintolasta on soitettu, että viidenkymmenen sentin kolikot ovat lopussa. Yrittäjille tarkoitetulla kassalla ei ole asiakaspalvelijaa. Jonotettuaan kiltisti rahvaan joukossa Ruottinen saa pari kolikkopötköä ja kävelemme aseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan ravintolaan. Vegetarismi on Suomessa tullut hyvin tunnetuksi kuluneen kymmenen, viidentoista vuoden aikana. "Kasvissyöjien määrä on koko ajan ollut nousussa, mutta tarjonta ei ole kasvanut samassa suhteessa. Kasvisruokavaihtoehtoja on ilmestynyt lähes joka ravintolaan, mutta useimmat niistä eivät ole vegaanisia", Ruottinen kertoo yrityksensä markkinaraosta.
Voiman Jukka Vuorio testasi tamperelaisen Veganissimon ja sen taustajoukot.
S
I M O R U O T T I N E N , 3 7,
Yrittäjyys
Ruottisen perheeseen kuuluvat vaimo Mari, 30, ja kaksivuotias poika Jimi. Ennen kuin Veganissimo marraskuussa 2007 avattiin, olivat Ruottiset kiertäneet Suomen festareita jo muutaman vuoden samalla toiminimellä. Veganissimo -koju nähdään
myös tulevana kesänä monilla festivaaleilla. "Ravintolan avaaminen oli ollut mielessä jo pitkään, ja sopivia tiloja yritettiin etsiä Tampereelta pari vuotta. Ensin oli toiveena löytää paikka, jossa ei tarvitsisi tehdä ensi alkuun älyttömän suurta remonttia, mutta se osoittautui lopulta tosi vaikeaksi", Ruottinen sanoo. Nyt Veganissimo sijaitsee entisen kodinkoneliikkeen tiloissa. Niitä remontoitiin melkoisesti. Kun Ruottinen kertoo pankkilainansa suuruuden minua huimaa. Kaikilla tuntemillani vegaaneilla ei ole yhteensäkään sellaista summaa investoituna. "Talousasiat pyörivät kyllä ihan samalla tavalla vegaaniyrittäjän kuin muidenkin yrittäjien mielessä", Ruottinen kommentoi. Simo Ruottinen tunnetaan Tampereella ravintoloitsijana ja vihreänä aktiivina. "Viime eduskuntavaaleissa olin Pirkanmaan vihreiden vaalipäällikkö ja seuraan edelleen erilaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa", Ruottinen kertoo.
Veganismi
Koko Ruottisen perhe noudattaa vegaanista elämäntapaa. "Me ollaan Marin kanssa töissä ravintolassa tässä salin puolella. Sil-
lä tavalla saa parhaiten kuvan siitä mitä ihmiset Veganissimosta ja ruoista tykkäävät. Vaikka olenkin koulutukseltani kokki, olen tarkoituksella jättänyt ruoanlaiton keittiömestarimme Katja Löfmanin ja kokkien vastuulle", Ruottinen kertoo. Tarjoilun lisäksi Simo Ruottinen hoitaa kirjanpidon, palkanlaskennan, maksuliikenteen, markkinoinnin, nettisivut ja mainosten taittotyöt sekä suunnittelee keittiömestarin kanssa ruokalistan. Vegaaniruoka on ehtinyt tulla vuosien varrella Ruottiselle erittäin tutuksi, sillä hän on Vegaaniliiton entinen puheenjohtaja. "Joo ja olen ollut 12 vuotta vegaani. Alkujaan ryhdyin vegaaniksi eläinten oikeuksien vuoksi, ne olivat silloin vuonna 1995 paljon pinnalla. Nykyään ruokavalio tuntuu täysin itsestään selvältä osalta elämää eikä mitenkään vaihtoehtoiselta elämäntavalta", Ruottinen sanoo. Järjestötoiminnasta pois jättäytynyt Ruottinen kokee yrittäjänä toimivansa tehokkaasti myös itselleen tärkeiden arvojen puolesta. "Mitä parempia ruokia tarjoamme täällä, sen parempaa mainosta se on koko kasvissyönnille ja sen edistämiselle", Ruottinen sanoo. Oikeutta eläimille -yhdistys välitti vuoden 2007 lopussa julkisuuteen järkyttäviä kuvia tuotantoeläinten oloista. Ruottinen arvioi kampanjan nostaneen ravintolan kävijämääriä.
"Luultavasti se kampanja vaikutti jonkin verran positiivisesti asiakasmääriimme. Tosin vertailukohtaa ei oikein ole, koska ravintola avattiin vain vähän ennen kampanjan julkistamista", Ruottinen sanoo.
Jukka Vuorio
Tuote
Kokeilin Veganissimossa täyttä menua. Harkittuani hetken talon reilun kaupan luomuviiniä päätin kuitenkin jättää alkoholinkäytön toiseen kertaan. Alkupalaksi Ruottisen kanssa syöty kahden hengen dippilautanen (21,50 euroa, yhdeltä hengeltä 11,60 euroa) sisälsi marinoituja porkkana- ja kurkkutikkuja, lämpimiä tofukroketteja ja kahden pavun kroketteja, jogurtti- ja munakoisodipit ja talon omaa siemenleipää. Pääruoaksi tilaamani tofu-kasvisvarras (17,30 euroa) sisälsi tofua, herkkusieniä ja punaista paprikaa metallisessa grillivartaassa. Mukana lautasella oli myös friteerattuja bataattilastuja sekä sahrami-kookoskermakastiketta. "Meillä on mielestäni kohtuulliset hinnat. Veganissimon kanssa samalla alueella on tosi monia erilaisia ravintoloita, ja hintakilpailuun emme voi tämän enempää lähteä", Ruottinen sanoo. Jälkiruoaksi nautimme Ruottisen kanssa sitruunakakkua (5,90 euroa) ja parin euron kupillisen reilun kauSIMO RUOTTINEN JA TORTTU. Veganissimon omistaja arvostaa ravintolansa tuotteita.
pan kahvia. "Joo, kahvina meillä on tätä reilun kaupan tummapaahtoista. En osta kotiinkaan enää mitään muuta kahvia, vaikka tämä nyt onkin kaksi kertaa kalliimpaa kuin tavallinen kahvi", Ruottinen kommentoi. Asiakkaita Veganissimossa vierailee perjantai-iltapäivällä melko tiuhaan tahtiin. "Hyvä asiakas on sellainen joka on tyytyväinen ja käy usein. Huono asiakas taas... no, ei kai huonoa maksavaa asiakasta olekaan", Ruottinen toteaa lopuksi.
Jukka vuorio Voima testaa -lopputulos: yrittäjäksi ryhtymisessä riskien ja onnistumisten suhteutus tuntuu arveluttavan epätasaiselta riskien hyväksi. Veganissimossa asioinnissa sen sijaan onnistumisen mahdollisuus on huomattava.
VEGANISSIMON ANNOKSIA. "Kyllä meille voi tulla myös istumaan iltaa muutaman oluen ja tapaksien merkeissä", Ruottinen sanoo.
Jät
tiburger Uuniper una
Punaj
ternak uuripals varras
kapihvit
vis Tofukas
Suklaak
akku
voima 03 / 2008
kun on sellaista ajattelemisen aihetta, jonka soisi tavoittavan enemmistönkin silmät. Hän myös osaa tuoda asiat esiin yksinkertaisesti, ja niin, että voi vain kummastella miten ihmeessä yhteiskunnassa ei asiat jo ole kommentoiduilla tavoilla. Poliittisissa puheissa tuntuvat itse asiat ja konkreettiset yksinkertaiset ehdotukset monesti katoavan jonnekin pelkän keskustelun noustessa pääasiaksi. Koeta jaksaa jatkaa tuoda asioita esille! Minna jaksan lukea teidän ennen niin hyvää lehteä. Jarkko
53
Apua Tiibetiin, osa 2
Lähetän sähköposteja olympialaisten sponsoreiden nettisivulle, mutta olen vain yksi ihminen. Jos kansainvälinen yhteisö nyt ummistaa silmänsä Kiinan ihmisoikeustilanteelta, voi sanoa, että kaksinaamaisen sokeita ovat ihmiset ja myös valtioiden hallitukset. Kuka olisi ensimmäinen suomalainen poliitikko tai vaikuttaja, joka uskaltaisi mitä kohteliaimmin sanoa Suomen Kiinan suurlähettiläälle, että anteeksi vain, mutta emme usko sinua ja että lähes loukkaatte meidän älykkyyttämme? Olen syvästi huolissani (maailman tilasta). Mia
Kaikki talkoisiin
Terve, ja kiitos Voiman kantavista jutuista. En ymmärrä sitä, että jos Suomi pystyy siirtymään digiaikaan napin painalluksesta, siirtymään savuttomiin ravintoloihin tai hankkimaan palovaroittimet koteihin lain voimalla, niin minkä ihmeen takia hehkulamppujen korvaamiseksi energiansäästölampuilla tarvitaan vuosien siirtymäaika? Se vaan ei mene pieneen päähäni, että miksei kerrasta. Energiansäästön voisi aloittaa jo nyt vaikka vain kahdella pienellä liikkeellä: hehkulamppujen myynnin lopettamisella ja saamalla muovipussit pois kaupoista, se olisi jo alku. Jos Kuuba, Norja jne. siihen pystyy, miksei Suomi? Taitaa olla tahdon asia. Linnea
Uskikset vainoavat
Köyhänä opiskelijana nappaan usein Tampereen asematunnelista jokaisen ilmaisjakelulehden, eli teidät, Cityn ja muuta. On sitten paskalla käydessä jotain luettavaa. Nykyisellään harmittaa kovasti, että poikkeuksetta joka kerta lehtien väliin on laitettu kristillistä "ilosanomaa" tuputtavia käännytyslehtisiä. Veikkaan, että moisten "mainosten" liittäminen lehteen ei ole ihan laillista toimintaa. Toisaalta paskat laillisuudesta. Maksaisivat kuitenkin edes rahaa teille siitä, että lukijoita vituttaa. J. K.
Apua Tiibetiin, osa 3
Jos ei rauhanomaisia mielenosoituksia Tiibetin tilanteen takia voi järjestää Kiinan maaperällä, voitaisiinko ne järjestää länsimaissa? Se olisi osoitus Kiinalle, että Kiina ei suinkaan menetä kasvojaan sen takia että mielenosoituksia tiibetiläisten alueella on, vaan sen takia että he tukahduttavat niitä.
Huolestunut
Apua Tiibetiin
"Olympialiikkeen pyrkimyksenä on rakentaa rauhallisempaa ja parempaa maailmaa kasvattamalla nuoria urheilun avulla, ilman syrjintää ja Olympian hengessä ymmärtämään paremmin toinen toisiaan ystävyyden, solidaarisuuden ja reilun pelin periaatteiden mukaan." On käsittämätöntä, jos Tiibetin asialle ei nyt saada tehtyä mitään. Miten saadaan vedottua, että jokaikinen iikka, joka tästä asiasta nyt välittää, ottaisi nyt kantaa, lähettäisi sähköposteja eri tahoille vedoten asiaan, tekisi KAIKKENSA että asiaan saadaan vaikutettua? Antti
Koivunen on ikoni
Luen lehteänne säännöllisesti ja arvostan sitä. Kristiina Koivunen on saavuttanut Suomessa ikonin aseman kurdikysymyksissä. Asema on aiheellinen, koska näytöt asiantuntijuudesta ovat vankat. Eikö lehteenne tule kriittisiä kommentteja Suomessa asuvilta turkkilaisilta? En muista, onko Voimassa käsitelty Kyproksen tilannetta laajemmin? Jos ei ole, olisikohan aihetta?
Pekka Lätti
Voima on huono
Aikoinaan Voima oli kuin aktivistin Nyt-liite. Tällä hetkellä lehti edustaa aktivistin 7-päivää: jutut ovat huonosti kirjoitettu, juttujen aiheet reippaasti huonontuneet. Tämä johtuu varmasti pääsosin kirjottajista, sillä nykyisin valitettavasti kuka vaan saa kirjoittaa mistä vaan ilman enempiä taustatietoja. Kaiken tämän jälkeen kaipaan sitä aktivistin Nyt-liitettä (jota aikoinaan halveksin): ehkä sitten minäkin taas
TILAA VOIMA, SAAT
METI -sarjakuvakirjan
kaupan päälle
(ovh. 19,95)
Meti on Aapo Rapin Meeri-mummonsa kertomusten pohjalta luoma sarjakuvahahmo, joka seikkaili Voiman sivuilla vuosina 20042006. Pidetty ja kehuttu.
Nelivärisessä teoksessa on 64 sivua. Arktinen Banaani, 2008.
Reilun kaupan T-paidat naisille ja miehille, "kraft" tai "fuerza" -tekstillä. Koot: Naiset XS - XL Miehet S - XL (Napakat mallit). Toistaiseksi vain Voima-lehden vanhoille ja uusille tilaajille.
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤, saan kaupan päälle uuden Meti-sarjakuva-albumin!!! Tilaan erikseen meti-albumin hintaan 17 euroa. Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
54 voima 03 /2008
Aallot pärskyvät vasten Maleconia. Voima lyö sinut kauemmas rannasta. Sinä olet todistaja. Jossain merivirrat marielitoksien ruumiita ja pikku unelmia keinuttavat. Rogerin kanssa te kerran löysitte yhden. Turvonneen muodottoman ihmisraukan. Meri oli sen riisunut alastomaksi kuin syntymän hetkellä. Läpinäkyvä möykky, kuin meduusa. Miten te tunnistittekaan, että se oli ihminen? Siinä yössä vain jotenkin tiesitte. Se oli niin rivoa. Meren sylkäisemä raato. ovelampi. Äitisi itkee. Sinä et voi siitä välittää. Beibilläsi on suuret aurinkolasit. Hän riisuu ne kujeillen kuin filmitähti ja iloisesti halaatte toisianne. Stilettikorot napsivat lattiaa kun hän johdattaa sinua matkalaukkuhihnalle. Et tunnista laukkuasi, se pyörii rullalla ympäri ja taas ympäri. Sinä vain suutelet naistasi suoraan suulle. Ja haluaisit suudella jokaista jakkupukuista lentoemäntää, jokaista terminaalissa odottavana nojailevaa morsiota. Jokaista typyä ja mummoa. Valot välkkyvät ja sinä tunnet olevasi kaiken keskellä. Maailma alkaa sinusta. Yhä uudelleen. Alkaa sinusta. Teidät vihitään maistraatissa lokakuun toinen päivä, tuomari tuijottaa vaimosi rintoja pikku seremonian ajan. Te vain nauratte. Olet parhaimmissasi ja vaimollasikin on seksikäs hame. Vihellät hänen jälkeensä ja isket silmää tuomarille. Kulmaravintolan Dannyn järjestämissä syömingeissä juhlaväki kilisP Ä ÄT I T O L L A
telee oikeaa samppanjaa. Mielestäsi sulaudut joukkoon hyvin. Tanssin aikana ringin keskelle jäät vain sinä, vaimosi on tempautunut pois askeleistasi. Muut jäävät jalkoihin, sillä sinun on rytmi. työksesi. Jotkut haluaisivat, että naisit heitä rahasta. Et tee sellaista. Yhdellä on jumalattomat tissit, muttei takapuolta nimeksikään. Et ole tissimiehiä. Et edes koskaan pitänyt maidosta. Rumille
S I N Ä S T R I P P A AT
saisit niillä vuokran aluksi. Keittelisit äidin pakkaamia papuja. Kaikki järjestyisi. on kiiltävä ja nopea. Mies haisee koreasti Armanille. Se on sinulle kuusisataa euroa auki, muttei suostu maksamaan. Päivisin roudaat aurinkotuoleja ja varjoja, polkuveneitä, kanootteja ja pelisettejä. Kokoat tuoleja ja pöytiä. Tarjoilet ja lakaiset lattioita. Asumisessa säästää nukkumalla ämpäreiden, letkujen ja köysien seassa vajanhyllyllä. Pomo vain ei suostu maksamaan. Puljun tarjoilija, ukrainalainen Ksenia on pitkä ja kaitainen. Antilooppi, suurine vetisine silmineen. Kiroatte yhdessä pomoa ja varastatte työpäivän päätteeksi reppukaupalla ruokaa, juomaa ja kaikenlaista pientä tavaraa. Hänkin tulee vajaan kun on jo tarpeeksi lämmintä. Et sinä paljon hänestä piittaa, mutta joskus te painitte keskenänne, kun kaipaatte lämpöä. Sinä ajattelet mehukkaita kuubattaria, ja sylissäsi makaa puinen Eurooppa. Ksenia, tupakka huulessa roikkuen istuu kivimuurilla. Pitkät raajat kiertyvät muuriin kuin humalan oksat. Hän on yhtä pitkää kaarta. Sinun silmiesi alla yksi pitkä kaari, kuin ohut puu. Tai silta. Vajassa alkaa olla liian kylmä, pyydät Ksenian mukaasi. Siellä on kolmellasadalla eurolla huoneisto vuokrattavana. Työpaikan kärryillä pukkaatte roinianne. Sinä kävelet avojaloin kuin kotona Vedadossa. Autot tööttäilevät mustalaisleiriinne eloa. Heristät nyrkkiäsi. Paskiaiset autoissaan. Ksenialla on korkokenPOMON AUTO
gät ja soimaat hänen epäkäytännöllisyyttään. parvekkeella kerrot valitullesi, ettet ole kuka tahansa. Että isäsi oli ensimmäinen musta kosmonautti. Olet avaruuden kuninkaan poika. Mahtavalla raketillaan isäsi kesytti avaruuden ufoneitsyet. Uljas musta sulttaani. Fuck, pomon pikku kaaralle. Isä ratsasti avaruuden hevosilla. Siellä missä ei ole painovoimaa, ei aikaa. Siellä missä ilman happea leijuu kivi nimeltä maapallo. Yksi pallo vain. Suru. Koti-ikävä. On vain vaihdettava mittakaavaa ja kaikki tuntuu helpommalta. Paidan läpi voit laskea Ksenian selkänikamat. Lapaluut törröttävät kuin vihaiset piikit sinua kohti. Ksenia on siivonnut ja puunannut. Pesuaine haisee kuin kukkatarha, melkein päätä särkee. Hän sai pomolta ne kuusisataa, mutta silti sinä huudat hänelle. Ksenia heittää sinua vesimelonilla. Vesimeloni läsähtää seinään ja särkyy kuin jättikokoinen pää.
ILLALLA OMALLA
Atlantin takana isäsi polttaa tupakkaa ja savu tekee äidille ja Caridadin patsaalle, molemmille pyhimyksille, sädekehät. Isä on valunut syvälle tuoliin, siinä hänen ikuinen takamuksensa jälki. Tylsistyneenä aika käy. Kun he Jose Martin lentokentällä seisoivat pyhävaatteet päällä, sinä seisoit lasin takana uusissa kuteissa. Havannan helteet, ja sinä hassu olit sitonut kaulahuivin kaulaan ja kannoit pipoa kuin kallisarvoista käärylettä käsissäsi. Silloin äiti itki väkivaltaista itkua, vaikka oli päättänyt itsensä hillitä. Etkä sinä voinut enää katsoa lasin läpi. Hän antoi ainoon poikansa.
HURJAN
Camagüeyn Fidelito. Äitisi oli Camagüeyn Eloisa, joka idästä valui kohti Havannaa. Idästä tulivat kaikki. Kovimmat Miehet, partasuu vallankumous. Pieni äitisi sinua kantaen. Kaiken hän tahtoi sinulle antaa. Ja kun miehet tappelivat naisista ja vallasta ja jenkit myrkyttivät milloin siat, milloin kanat tai kalat, äitisi nuuski ja tunnusteli, pitkin katuja muiden äitien kanssa, mönki ruokaa etsien. Ja sinun kuvasi Fidel, sinun kuvasi kaiken yllä. Meren kostea suu syö kiven ja raudan Havannan taloista. Ihmisiäkin se kaihertaa. Suurin kaikista, sinä Fidelito, olet kolmenkymmenen kahden, etkä ole koskaan ollut veneessä. Jossain yön selässä olet nähnyt marielitosten pikku paatit. Ja turistien huvijahdit. Mietit silloin millaista se olisi.
SINÄ OLET
saatat antaa ilmaiseksi, hyvännäköisiltä voit jotain periäkin. Se tuntuu paremmalta sillä tavalla. Poltat röökiä kuin korsteeni, vaikka äiti aina varoitti polttamasta liikaa. Muistat hyvin kuinka äiti sanoi sen. Vaimosi sanoo ettei kutsunut sinua tänne huoraamaan. Hän lukitsee sinut taloon päiviksi lähtiessään rannikolle, kunnes hakkaat oven säpäleiksi ja lähdet. Ne naiset eivät ota sinua luokseen. Pikku Fidelito Perez, ne kääntävät selkänsä sinulle. Nukut rautatieaseman pahveilla yhden yön ja päätät suunnata etelään. Danny sanoo, että siellä on aina hanttihommia. Sinulla on aitoja havannalaisia ja hyvää rommia, mak-
Lumikki. Maidonvaalea iho, pikimustat hiukset. Isä avaruusmatkoiltaan tai mistä lie teiltään, saapuu nääntyneenä ja hitaana. Enää se ei osaa puhua. Silti vieläkin odottaa sitä avaruusalusta, joka toisi pojan takaisin. Pölypilvenä ympäröi heitä sama väkivaltainen ikävä. Eikä äiti saa tälläkään kertaa kirjettä, ei sitä, jonka mukana lähetit Madonnan kohokuvan. Se löytyi tienposkesta ja huolellisesti sen puhdistit. Niin kuin nuori isäsi kiisi raketillaan, niin sinä kiidät radallasi. Eurooppa, yksi hullu avaruus.
ÄITI SIELLÄ.
Uni Ojuva
maailma.net portti parempaan maailmaan
Kun haluat tietää, mitä maailmassa tapahtuu
www.maailma.net
LUONTO-LI ITTO RY HAKEE VARAINHANKKIJOITA
Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan opettajia,taistelemaan HIV/AIDS epidemiaan vastaan.
Ota yhteyttä: veronique@humana.org tai +45 2367 4906, www.lindersvold.dk
35 vuotta 18.4. klo 2103 Ravintolalaiva Wäiski (Hakaniemenranta 11, Helsinki)
Esiintyvät Kari Peitsamo Huuto 49 Runoja lausuu Eeva Putro. Ohjelma alkaa klo 21.15. Vapaa pääsy!
Mikä on sun hintasi?
liput 5
WWW.KIILA