3 2009 HUHTIkuu
fifi.voima.fi
3
ti täh kianongo i runr kasK Afot Kir
s.36
Tapaus Aki Greus 8 iPhone & riistotyö 12 & 14
s.27
Ihana paavi 16 Veroparasiitti 24 Pervot kuninkaalliset 43
protective eyewear
MERKKITU
HUHTIKUU
N
OTTEET
voima 3 / 2009
7
2.4.20091.5.2009
rjoitus
sis
Pohjoismainen malli
J O K I N U U S I T U U L I O N puhaltanut viime kuukausina, kun ulkopoliittinen johto on lennellyt moneen otteeseen ympäri Afrikkaa. Syitä matkoille on varmasti monia, mutta ainakin Suomi haluaa afrikkalaisten valtioiden ääniä taakseen, tukemaan Suomen hanketta saada paikka yk:n turvallisuusneuvostosta. Ja onhan valtionjohdon matkoilla tarkoituksena levittää myös perinteistä liberalismin ilosanomaa: ihmisoikeuksia ja vapaata kauppaa. Kyynisempi sanoisi, että Suomi, kuten muutkin länsimaat, haluaa edelleen rajoituksettoman oikeuden riistää raakaaineita ja paikallista työvoimaa halvalla. Sama vapaus ei koske tietenkään ihmisiä. Sen muistamme esimerkiksi kongolaisen Gilbert Adin tapauksesta, josta kerrottiin viime Voimassa. Tavarat ja raaka-aineet saavat liikkua ilman esteitä, perheet eivät. Olisi helppo ajatella, että pohjoisella ja pienellä Suomella ei ole juuri mitään vaikutusvaltaa Afrikan tilanteeseen. Näin ei kuitenkaan ole.
Suomen lahja Ruotsille
Suomalaistaustainen laulaja Anna Järvisen herkät laulut valKongolainen loittavat uusia yleisöjä.
feministimies
22
Afrikan tähti
Tarja Halonen kaahasi Afrikassa. Voiman toimittaja söi pussikeittoa & yritti pysyä perässä.
Gilbert Adi pakeni Suomeen kirjoitettuaan väärän kirjan. Miksi perhe ei saa tulla mukaan?
46
27
Hamppupääkaupunki
"Keiteleellä hamppua kasvaa vähän joka paikassa", hamppuviljelijä Timo Haara kertoo & hehkuttaa kasvin hyödyllisiä ominaisuuksi. Mutta mikä Haara todella on miehiään?
presidentti Halonen kumartaa Nigerian epädemokraattiselle johdolle. Kuvassa on samanaikaisesti jotakin kiinnostavaa ja häiritsevää. Suomalaisia yrityksiä kiinnostaa Nigeria kauppakumppanina. Suomeen on toukokuussa tulossa Nigerian varapresidentin johtama kauppavaltuuskunta. Suomalainen kauppavaltuuskunta matkaa Länsi-Afrikkaan ensi syksynä. Öljymaan herkut houkuttelevat muitakin. Jaolle pyrkivät kiinalaisten lisäksi intialaiset, venäläiset ja brasilialaiset. Olisi toki absurdia väittää, että presidentti Halonen olisi rähmällään Etelään, kun Halosen matkan tarkoitus oli edistää erityisten naisten asemaa ja oikeuksia Afrikassa. Olisi myös outoa väittää, että kaikki kaupankäynti Etelän kanssa olisi ongelmallista. Onhan selvää, että reilu kaupankäynti voi edistää demokratiaa. Mutta mitä reiluus on? Kumarrus Nigerian sotilasjoukon edessä osuu poliittisen diplomatian kipupisteeseen. Miten menetellä, kun isäntämaan pieni eliitti hallinnoi rikkauksia yhdessä ulkomaalaisten yhtiöiden kanssa?
TÄ M Ä N V O I M A N K A N S I K U VA S S A
22
Kongon kirous
Kisanganin teurastaja Laurent Nkunda näyttää maan väkivaltaiset kasvot. EU hyssyttelee Kongon todellisuutta, sillä me haluamme halvat mineraalimme.
36
KolUMNIT MNIT
Ruusu uusu Haarla s. 12 .
3 2009 HUHTIkuu
AUDU Valti ! kansa on matoku a sika 14 ri ja u va k mp 5 na tuottaas. anj& ruoska-lii oin e lk speku a tulalstoi,ntinamaa . lanati o k a rooloisa n v e Must t en vihd p l nesi hia on mae mn ulosta märei!
ÄLÄ L
in stama va
AM
kehitysmaihin on jakomielistä. Toisaalta halutaan viedä etelän maihin hyvinvointiyhteiskunnan ideaaleja, kuten koulutusta ja tasa-arvoa. Samalla kuitenkin halutaan valjastaa köyhän maan luonnonvarat ulkomaisten yritysten käyttöön. Jorma Ollilan hahmo tiivistää pohjoismaisen mallin kaksinaisuuden. Maaliskuussa Ollila puolusti pohjoismaista valtiomallia The Financial Timesissa. Mutta Ollila ei puolustanut ainoastaan hyvinvointivaltiota, vaan nimenomaan pohjoismaista kapitalismia. Sille olennaisinta on "avoimuus globalisaatiolle". Sama Jorma Ollila on öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja. Shell hoitaa Nigerian öljybisneksestä yli puolet. (ks. s. 27) Hän on myös hallituksen puheenjohtaja Nokiassa, joka taas repii raaka-aineitaan rikkaasta mutta kirotun köyhästä Kongosta. (ks. s. 36)
VA LT I O N S U H TA U T U M I N E N
os
Matti ylönen s. 40
Ilmari Majuri s. 54
fifi.voima.fi
KANNEN KUVa Hannele Huhtala liite Suomen sosiaalifoorumi
3
hti go Afrikantä rikas Kon Kirotun
s.36
Tapaus Aki Greus 8 iPhone & riistotyö 12 & 14
s.27
Ajassa .....................812 Poliittinen kirja .............11 Kulttuurihäirintä .........10 Voimakalenteri ...... 1519 Talous ........................ 40 Media ..........................43
Luonto ........................44 Musiikki ............... 4647 Kirjallisuus ..........4849 Elävä kuva ........... 5051 Lukijaposti ............5253
todennäköistä, että talouskriisi ja ilmastonmuutos tulevat kohtelemaan kehitysmaita vielä kovakouraisemmin kuin länsimaita. Suomi rakennettiin hyvinvointivaltioksi suojatussa taloudessa eikä siitä olisi kasvanut vaurasta länsimaata, jos se olisi avannut raaka-ainevarastonsa kansainväliselle kaupalle. Myös Etelän maita pitäisi tukea oman taloutensa suojaamisessa. Silloin tosin muutama meikäläinen firma joutuisi maksamaan nykyistä enemmän mineraaleistaan ja öljystään. Ehkäpä myös hitaalla kehitysavulla on siinä paikkansa, kuten presidentti Halonen sanoo: "Kehitysapu pitää nostaa siihen 0,7 prosenttiin."
ON ENEMMÄN KUIN
Kimmo jylhämö
Ihana paavi 16 Veroparasiitti 24 Pervot kuninkaalliset 43
3
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, Jukka Vuorio, toimitusharjoittelija Maria Haanpää (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo, valokuvaajaharjoittelija Anni Waris Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen Avustajina tässä numerossa Mark Graemer, Ruusu Haarla, Olli-Pekka Haavisto, Markus Himanen, Ina Kallis, Maria-Kaisa Jurva, Matti Kohonen, Kristiina Koivunen, Tuomas Kyrö, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Ari Lehikoinen, Satu Linnapuomi, Ilmari Majuri, Jorma Mäntylä, Olli Manninen, Päivi Mattila, Akuliina Saarikoski, Aiju Salminen, Henri Salonen, Satu Taskinen, Tero Tikkanen, Tero Tähtinen, Siru Valleala, Eetu Viren, Aishi Zidan Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 4/09 ilmestyy 2. toukokuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 3 / 2009
Postia
teksti : jukka vuorio kuvitus: Klaus welp
Siviilipalvelusmies Aki Greus istuu vankilassa, koska hän ei alistunut laittomasti määrättyyn sivarin keskeytykseen.
A
KI
GREUS
halusi vain käydä siviilipalveluksensa loppuun ja palata arkielämän pariin. Kummallisten käänteiden kautta oikeusjärjestelmä on tehnyt hänestä totaalikieltäytyjän, joka viruu vasten tahtoaan Suomenlinnan avovankilassa niskassaan 111 vuorokauden vankeusrangaistus. Saadakseen oikeutta Greus ryhtyi helmikuussa nälkälakkoon. Oltuaan yhtäjaksoisesti syömättä hieman yli 32 vuorokautta, päätti Greus jatkaa protestiaan muilla keinoilla. "Erinäisistä syistä armahdusanomukseni käsittely näyttää venyvän huhtikuun alkupuolelle. Jos olisin jatkanut nälkälakkoa, en olisi ollut elossa käsittelypäivänä", Greus kommentoi. Nälkälakkonsa loppuvaiheessa Greus kärsi jatkuvista rytmihäiriöistä eikä niiden vuoksi saanut öisin juuri nukuttua. Unettomuus pahensi tilaa entisestään. Lisäksi Greusin vartaloon alkoi ilmestyä isoja, ulkoisesti selittämättömiä mustelmia. Greusin paino putosi lähes 22 prosenttia, ja sydänkohtauksen mahdollisuus alkoi nousta huomattavaksi. "Korkein oikeus käsittelee armahdushakemusta maaliskuun lopussa. Oikeuden päätöksestä riippumatta asia on lopulta täysin presidentin päätettävissä, eikä hänellä ole päätöksessään perusteluvelvollisuutta. Ilman armahdusta Greusin vankeusrangaistus päättyy toukokuun lopussa", kertoo Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen. siviilipalvelustaan Lapinjärven siviilipalvelusmiesten koulutuskeskuksella. "Sivarikeskuksen johtaja Eero Soinio oli päässyt kesken palvelustani Nummi-Pusulan kunnanjohtajaksi. Minulle tähän päivään asti tuntemattomasta syystä Soinio halusi ennen siirtoaan muualle tehdä mahdollisimman monelle sivarille mahdollisimman paljon vahinkoa", Greus kertoo. Muutamaa päivää ennen lähtöään Soinio määräsi ryhmälle sivareita lykkäystä palveluksesta vastoin heidän omaa tahtoaan. Lykkäys tarkoittaa, että palvelus keskeytyy, mutta sivarilla on kuitenkin velvollisuus käydä palvelus loppuun myöhemmin. Toisin kuin suurin osa muista sivareista, Greus ei suostunut ilman syytä
GREUS SUORITTI
määrättyyn lykkäykseen. Pyytäessään lain mukaista kirjallista syytä lykkäykselle sekä kopiota keskuksella olevista mahdollisesti itseään koskevista asiakirjoista, Greus sai tylyn vastauksen: "Pyysin papereita täysin asiallisesti. Eero Soinio käski minun vain painua kotiini kasvamaan", Greus kertoo. Greusille kerrottiin lykkäyksen viralliseksi syyksi lääkärinlausunto. Päästyään kotiinsa Greus otti yhteyttä asianajajaansa, jonka painostuksen jälkeen sivarikeskus suostui antamaan paperit. Asiakirjoista ilmeni, että tarvittava lääkärinlausunto puuttui. Sen virkaa toimitti diagnoosipaperi, jossa sekä diagnoosinumero ja lykkäysluokka oli väärin täytetty. Paperista puuttui lääkärin nimi ja leima. Niiden sijaan allekirjoituksena oli "e. s". Voima yritti saada Eero Soiniolta kommenttia palveluskeskuksen tapahtumista, Useat soittopyynnöt hänen sihteerinsä välityksellä eivät tuottaneet tulosta, vaikka NummiPusulan kunnan vaihde kertoi Soinion olevan työpaikallaan.
S I V I I L I P A LV E L U S K E S -
oinio "Eero S mennä inun käski m svamaan." a kotiin k
johtajalla ei ole laillista oikeutta määrätä vastoin sivarin tahtoa lykkäystä kuin kurinpidollisista tai terveydellisistä syistä. Greusilla oli virheetön palvelusrekisteri, ei kurinpidollisia rangaistuksia ja kaiken lisäksi hyvästä palveluksesta myönnettyjä kuntoisuuslomia, eikä hän olisi halunnut lykkäystä. Lisäksi Greus tapasi ennen kotiin lähtöään lääkärin, joka ei puoltanut lykkäyspäätöstä. Vaikka jostain oltaisiinkin saatu lääkäri, joka kykenee tekemään palveluskelvottomuusdiagnoosin näkemättä tai kuulematta potilastaan, ei sekään riittäisi täyttämään palveluskelpoisuusarviointia lain vaatimalla tavalla. "Oli selvää, että lykkäykseni ei ollut laillinen, ei tullut koskaan laillisesti voimaan ja tehtiin lisäksi räikeällä virkamiesrikoksella. Vein asian Helsingin hallinto-oikeuteen. Sieltä tuli päätös, että lykkäykseni oli tehty väärin perustein ja että asia pitää palauttaa sivarikeskukselle uudelleen käsiteltäväksi", Greus sanoo. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Greus ei kuullut sivarikeskuksesta pihaustakaan moneen kuukauteen. Vasta Greusin lakimiehen otettua jälleen yhteyttä sivarikeskukseen päätettiin Greus ottaa nopeasti takaisin työpalvelukseen.
KUKSEN
"Ensimmäiseksi minut määrättiin käyttämään palvelukseen kuuluvia vähäisiä henkilökohtaisia lomapäiviäni sivarikeskuksen ulkopuolisen työpalveluspaikan hakemiseen. Se ei ole lomapäivien käyttötarkoitus. Sen jälkeen minua ei suostuttu määräämään työpalvelukseen sivarikeskuksella. Lopulta minut laitettiin siivoojan ominaisuudessa käsittelemään terveydelle haitallisia kemikaaleja ilman asiallista suojavarustusta ja vailla kantahenkilökunnan valvontaa", Greus sanoo. Koska Eero Soinion aikoinaan antama käsky painua kotiin kasvamaan ei virallisesti täyttänyt lykkäyksen määritelmää, katsoi Greus siviilipalveluspäiviensä karttuneen myös niinä päivinä, jotka hän vietti kotonaan odottaen pääsyä takaisin sivarikeskukseen. Alkuperäisen työpalveluksen viimeisen päivän lähestyessä Greus kertoi näkemyksensä sivarikeskuksen henkilökunnalle, joka puolestaan katsoi vapautuspäivän siirtyneen huomattavasti kauemmaksi. "Annoin kirjallisen vaatimuksen alkuperäisen vapautuspäiväni kunnioittamisesta ja siviilipalveluskeskuksen laittoman toiminnan korvaamisesta, mistä keskus kieltäytyi. Tämän jälkeen kieltäydyin palveluksesta", Greus kertoo.
K I E LTÄY T Y M I S E N J Ä L K E E N asiaa käsiteltiin Loviisan käräjäoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa. Hovioikeuden antama päätös on Greusin mielestä tyyppiesimerkki siitä, miten siviilipalvelusmiehet joutuvat kohtaamaan organisoitunutta vähättelyä ja syrjintää. "Hovioikeus myöntää päätöksessään, että en halunnut lykkäystä, että lykkäys sotki elämääni ja että lykkäys annettiin väärin perustein. Samaan aikaan hovioikeus kuitenkin
sivarikeskukseen jatkamaan työpalvelustaan Greus kertoo henkilökunnan suhtautuneen häneen erittäin ikävästi.
P Ä Ä S T YÄ Ä N TA K A I S I N
miestä aloittaa siviilipalveluksen. Vuosittain 4080 miestä tuomitaan vankilaan totaalikieltäytyjinä. Heistä huomattava osa on kuitenkin aloittanut ensin siviilipalveluksen ja päätynyt sitten joko periaatteellisista syistä ja omasta aloitteestaan tai palveluspaikan nostaman siviilipalvelusrikossyytteen myötä vankilaan. Syytteen siviilipalvelusrikoksesta voi saada käytännössä koska tahansa, jos sivarin ja työpalveluspaikan välit rikkoutuvat.
JOK A VUOSI NOIN 2 500
voima 3 / 2009
9
toteaa, ettei näe mitään syytä, miksi en voisi palata suorittamaan palvelustani loppuun saakka siviilipalveluskeskukseen. En myöskään saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen", Greus kertoo. "Oikeusturvani on tuhottu, minua on kohdeltu surkeasti ja jouduin vankilaan. Jos hyväksyn vankeusrangaistuksen, hyväksyn samalla, että olen rikollinen", Greus sanoo. Aki Greus on laatinut tapaukses-
taan valituksen yk:n ihmisoikeuskomiteaan. Valitusten käsittely kestää keskimäärin kolmisen vuotta, eikä läpimeno ole kovin todennäköistä. Jos Greusin valitus kuitenkin sattuisi menemään läpi, joutuisi Suomen valtio maksamaan Greusille taloudellista hyvitystä. jäljelle on jäämässä vain väärennetty lääkärinlausunto, hovioikeuden vähättelevä lausunto,
K AIKEN JÄLKEEN
Aki Greus vankilassa ja Eero Soinio Nummi-Pusulan kunnanjohtajana.
lyhyesti
Afganistanilaisnuori Ashraf piileskelee
on rikkonut omia linjauksiaan antamalla käännytyspäätöksen alaikäiselle turvapaikanhakijalle, Vapaa liikkuvuus -verkosto kirjoittaa. Afganistanilainen Ashraf piileskelee nyt Suomen viranomaisilta. Ashraf on valittanut saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, ja asian käsittely on vielä kesken. Siitä huolimatta hänet oli määrä käännyttää Kreikkaan niin sanotun Dublin-asetuksen nojalla viime viikolla, ja Ashraf päätti piiloutua. "Ashraf on alaikäinen, mutta Kreikan viranomaiset merkitsisivät hänet täysi-ikäiseksi. Suomen viranomaiset uskovat ennemmin tunnetusti epäluotettavia kreikkalaisviranomaisia kuin Asrafia itseään ja hänen hallussaan olevia dokumentteja," kertoo Ashrafin tukija, professori Juha Suoranta. Kreikan poliisin tiedetään usein merkitsevän alaikäisten turvapaikanhakijoiden iän todellista korkeammaksi. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Kreikan viranomaiset harjoittavat toistuvasti väkivaltaa turvapaikanhakijoita kohtaan ja lasten mahdollisuudet saada turvapaikka maasta ovat olemattomat. Maahanmuuttoviraston nykylinjauksen mukaan alaikäisiä yksintulleita turvapaikanhakijoita ei tulisi käännyttää Kreikkaan.
MA AHANMUUTTOVIR ASTO
Aki Greusin armahtamisen puolesta kerätään nimiä osoitteessa www.adressit. com/greus. Lehden mennessä painoon allekirjoituksia oli yli 3 500. Aseistakieltäytyjäliitto toimittaa päivitetyn allekirjoituslistan viikoittain presidentinkansliaan.
OMA KUVA TYÖHUONEEN SEINÄLLÄ
koulutusjakson Lapinjärvellä kesällä 2000, astelin kohti koulutuskeskusta täynnä idealismia ja rauhanaatetta, sekä valmiina muuttamaan maailmaa. Ajattelin tapaavani keskuksella ainakin satakunta samanlaista kaveria. "Jonkun valtion täytyy uskaltaa aseeton aikakausi aloittaa", olin kirjoittanut sivarihakemukseeni. En tiennyt, että Costa Rica oli luopunut armeijastaan jo 1948. He olivat uskaltaneet. Koulutuskeskuksen aulan infossa oli läsnä vain yksi sivari. Hän kuunteli kasettimankasta reggaeta ja joi kaljaa. Sain häneltä avaimen kahden hengen huoneeseen, jossa odottelikin hengenheimolaiseni, toinen Tampereen Ilveksen kannattaja. Rauhanaatetta tai toivetta maailman muuttamisesta emme kuitenkaan jakaneet.
A L O I T TA E S S A N I S I V A R I N
Ensimmäisenä koulutuspäivänä tapasin keskuksen johtajan, Eero Soinion. Hän soitti noin sadan nuorukaisen ryhmällemme Oi Emma -nimisen vanhan rautalankabiisin. Kuuntelimme sitä hiljaa ja vakavina. Kappalevalintaa ei koskaan selvitetty meille, ja arvailen Emman merkitystä yhä vieläkin. Biisin jälkeen Soinio esitteli itsensä, ja kertoi samaan syssyyn, että on aikaisemmin ollut töissä puolustusvoimissa. Myöhemmin, kun kävin Soinion toimistossa asioimassa, huomasin, että miehen työhuoneen seinällä oli hänen oma kuvansa kehystettynä. Arvostin tätä erittäin suuresti. Itselläni oli samaan aikaan tyttöystäväni kuva seinällä. Myöhemmin rekrytoiduin koulutuskeskuksen palvelukseen luennoitsijaksi. Kävin pitämässä jokaiselle
sivareiden saapumiserälle luentoja talousasioiden hoidosta sivarivuoden aikana. Ehdin opastaa sivareiden rahankäyttöä melkein kolmisen vuotta, kunnes eräänä päivänä minua ei enää haluttukaan keskuksen palvelukseen. Mitään virallista syytä en koskaan saanut, ja vasta vuonna 2008 kuulin ihan sattumalta, että esiinnyttyäni televisiossa Eläinten Vapautuksen Tukiryhmän (EVTR) edustajana, olin muuttunut ei-toivotuksi henkilöksi sivarikeskuksella. Seuraavan kerran kuulin Soiniosta vasta kun luin hänen päässeen kunnanjohtajaksi. Onnea, Nummi-Pusula!
fifi.voima.fi
www.vapaaliikkuvuus.net
Ei syytteitä lapsiporno.infosta
päätti, että nettiaktivisti Matti Nikki ei joudu syytteisiin lapsiporno.info-sivujensa takia. Nikki julkaisi runsas vuosi sitten keskusrikospoliisin salaisen listan sensuroiduista internetosoitteista. Poliisi sensuroi sen jälkeen myös Nikin sivun väittäen sen osallistuvan lapsipornon levitykseen. Nikin mukaan tärkeää oli kuitenkin näyttää, että salaiselle listalle päätyi myös sivustoja, joilla ei ole mitään tekemistä lapsipornon kanssa. "Listallehan ei pitäisi laittaa mitään josta pelkästään epäillään jotain, vaan ainoastaan sivuja jotka todellakin ovat lapsipornosivustoja niin kuin laki sen määrittelee. KRP on ruvennut tuomariksi, ja tässä on rikottu lakia", Nikki sanoi joulukuussa Ffin haastattelussa.
V A LTA K U N N A N S Y Y T TÄ J Ä N V I R A S T O
Jukka Vuorio
Ilmastokuplan rakentajat
Johdannaiskaupan pelimiehet iskivät näppinsä päästökauppaan.
H E C O R N E R H O U S E -tutkimuslaitoksen raportti varoittaa, että päästökaupasta on tulossa uusi potentiaalinen finanssikuplan aiheuttaja. Laitoksen raportin mukaan huomiota olisi kiinnitettävä johdannais- ja ilmastomarkkinoiden "rakenteellisiin samankaltaisuuksiin". Molemmissa kyseessä on fiktiivisen markkinatuotteen luominen, jonka kauppa suuntautuu lähinnä spekulaatioon. Molemmat edellyttävät fiktiivisen tuotteen luomista markkinoille, ja järjestelmien läpinäkyvyys on ongelmallista. Molempien markkinoiden taustalla myös häärivät samat miehet. Päästömarkkinoiden periaatteet luotiin 1990-luvun lopulla, johdannaismarkkinoiden optimismin vuosina. Silloin hiilimarkkinoilla myöhemmin itse kunnostautunut Al Gore neuvotteli Yhdysvaltojen puolesta sopimuksen, joka mahdollisti kaupanteon päästöoikeuksilla.
fifi.voima.fi
Nikin haastattelu Fifissä otsikolla Pääsy kielletty.
Jälleen uusi varoitus
maaliskuussa yksi kaikkien aikojen suurimmista kansainvälisistä monitieteisistä ilmastonmuutoskokouksista. Kokouksen tarkoituksena oli kerätä yhteen viimeisin ilmastonmuutosta koskeva tutkimustieto, joka puuttuu hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) vuonna 2007 julkaistusta neljännestä arviointiraportista. Ilmastonmuutos näyttää etenevän IPCC:n vakavimpien ennusteiden mukaisesti tai jopa pahempana, kokouksen alustavassa yhteenvedossa todetaan. Monet ilmastolliset muuttujat kuten globaali keskilämpötila, merenpinnan taso, jäätiköiden koko ja valtamerten happamuusaste alkavat olla sen luonnollisen vaihteluvälin ulkopuolella, johon olemme tottuneet. Maapalloa uhkaa kehityskulun kiihtyminen, joka johtaa nopeisiin tai palautumattomiin ilmastollisiin muutoksiin. Yhteiskunnat ovat osoittautuneet kovin suojattomiksi jo kohtuullistakin ilmastonmuutosta vastaan. Aivan erityisessä vaarassa ovat köyhät kansakunnat ja yhteisöt. Sopeutuminen keskilämpötilan yli kahden celsiusasteen nousuun tulee olemaan hyvin vaikeaa. Kokouksen tuloksista julkaistaan kesäkuussa täysi raportti, joka jaetaan etukäteismateriaalina kaikille niille, jotka osallistuvat joulukuussa Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskokoukseen (COP15). Silloin Kööpenhaminassa neuvotellaan uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta.
KÖÖPENHAMINA SSA PIDET TIIN
T
misiä, jotka suunnittelivat aiemmin johdannaismarkkinat. Useat heistä ovat myös itse olleet aktiivisia toimijoita johdannaiskaupassa. Esimerkiksi Time-lehden "ympäristösankariksi" nimeämä taloustieteilijä Richard Sandor kehitti 1980ja 1990-luvuilla päästökaupan periaatteita ja perusti myöhemmin Chicagon ilmastopörssin. 1970-luvulla Sandor oli keksimässä johdannaiskauppaa ja teki myöhemmin omaisuuden Drexel Burnham Lambert -yrityksessä. Yrityksen omistaja Michael Milken oli mies, joka keksi roskalainojen paketoinnin arvopapereiksi. Toinen Sandorin keskeinen yhteistyökumppani on Howard Sosin, joka tuli kuuluisaksi aig:n rahoitustuotteiden osaston johtajana. aig:n jättilasku amerikkalaisille veronmaksajille on ollut maan viime aikojen tunteita kuohuttaneimpia puheenaiheita. keskeisistä toimijoista pyrkivät tällä hetkellä sijoittamaan päästömarkkinoille. Päästöoikeuksien hinnoilla spekulointiin keskittynyt yksikkö löytyy
M O N E T JO H DA N N A I S K AU PA N
jo ainakin Goldman Sachsilta, Deutsche Bankilta, Morgan Stanleyltä, Barclays Capitalilta, Fortisilta, Rabobankilta, bnp Paribasilta, Sumitomolta, Kommunalkreditiltä, Merrill Lynchiltä ja Cantor Fitzgeraldilta. Ennen romahdustaan päästömarkkinoiden keskeisimpiä pelureita oli Enron.
TÄ L L Ä H E T K E L L Ä maailmassa toimii noin 80 päästöoikeuksiin keskittynyttä investointirahastoa, jotka rahoittavat päästökompensaatioprojekteja ja ostavat päästöoikeuksia. Niiden varallisuuden arvo on noin 13 miljardia dollaria. Johdannaiskaupan riistäytymistä käsistä pidetään yhtenä nykyisen talouskriisin merkittävimmistä tekijöistä.
fifi.voima.fi
Kokouksen nettisivut http://climatecongress.ku.dk IPCC:n raportti http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/ ipcc_3.html YK:n ilmastokokouksen sivut http://en.cop15.dk
Teppo Eskelinen
Lue Voimasta 2/2009 Matti Ylösen artikkeli Keinottelu uhkaa päästökauppaa. www.voima.fi
mukaan on merkillepantavaa, että päästökaupan suunnittelijat olivat pitkälti samoja ihCORNER HOUSEN
10 voima 3 /2009
Koonnut Jari Tamminen
kulttuuri häirintä
Pelle Peloton
Graffititiedemies Evan Roth vie töhryjä uusiin seiniin.
graffititaide on kovassa kurssissa. Katukuvan töhrijöistä taiteilijoiksi korotetut, kuten Evan Roth ja hänen ryhmänsä Graffiti Research Lab, grl, ovat saaneet töitään esille taiteiden temppeleissä. Yhdysvaltalainen arkkitehtuuria ja designia opiskellut Roth yhdistää teknisen ja taiteellisen kunnianhimonsa graffititaiteeseen. Hänen töissään esiintyy monimutkaisia käsitteitä, kuten Typographic Illustration, Explicit Content Only ja Graffiti Taxonomy. Selkokielellä kyse on graffititaiteen, kuvien, kirjaimien, musiikin, hiphopin ja uusien medioiden yhdistelemisestä. Roth ja grl kehittelevät myös uusia ideoita ja tekniikoita, joiden avulla graffitimaalarit voivat laajentaa ja kehittää taiteenlajiaan ja repertuaariaan. Ryhmä on keksinyt muun muassa beamatut lasertagit, jotka ovat vaikuttava ja laillinen vaihtoehto perinteiselle spreijaamiselle.
Elämä on taidetta
D U C H A M P I N P I S U A A R I ja Warholin Campbell-tölkit todistivat arkisten esineiden taidepotentiaalin. Yhdysvaltalainen Improv Everywhere ("Improvisoi kaikkialla") -taideryhmä jatkoi samoilla poluilla, se järjesti metroasemalla New Yorkissa taidenäyttelyn avajaiset, joissa oli taideteoksina aseman kiinteä kalusto ja mainokset. Omituiset sähkökaapit, roskikset, seinästä sojottavat putken päät, viemäri. Kaikki saivat viereensä nimikyltin, jossa esine nimettiin ja esiteltiin. Kylttien teksteissä ilakoitiin näiden hyvinkin arkisten esineiden luonteella ja ominaisuuksilla. Mieleen ihan palautuu Pahkasian viiniarvostelu lasinpesunesteistä ja puhdistusaineista. Paikalle oli varattu narikka ja baari, jossa smokkiin pukeutunut kyyppari tarjoili (alkoholitonta) pomppujuomaa. Sellisti soitti nurkassa. Henkilökunta tai vartijat eivät puuttuneet noin tunnin kestäneeseen tilaisuuteen. tu improveverywhere.com im
U
U DI S T U VA
vät ne ole muuta kuin mainoksia. Ei haittaa, jos jokin graffiti on mielestäni pitkästyttävä, mutta jos se yhdistyy epärehellisiin tarkoitusperiin, en pidä siitä." Mitä sanoisit yleisölle, joka näkee graffitissa pelkästään rakennusten töhrimistä? "On ok, että graffitit ovat laittomia ja niiden pitäisi pysyäkin laittomina. Minusta kenenkään ei kuitenkaan
pitäisi joutua vankilaan teosta, jonka poistamiseen kuluu vähemmän kuin tunti."
Satu Taskinen
Evan Rothin Available Online For Free -kirjan voi ladata ilmaiseksi netistä, osoitteessa http://evan-roth.com/ available-online-for-free.pdf.
METALLIA LAUKUSSA.
Afganistanin lautailijat la
A F G A N I S TA N I N E N S I M M Ä I N E N skeittauskoulu Skateistan jatkaa porskuttamistaan. Ajatus Afganistanin urbaania nuorisoa rullalautailuun tutustuttavasta koulusta syntyi kolmen lajia harrastavan australialaisen avustustyöntekijän vierailtua Kabulissa vuonna 2007. Pian he järjestivät Kabuliin liudan dekkejä ja muita varusteita lahjoituksina, joita sitten lainataan kaikille halukkaille. Kursseja tytöille ja pojille järjestetään meikäläisittäin melko eksoottisissa kohteissa, esimerkiksi Talebanin aikaisten teloitusten näyttämöillä. Maaliskuussa Kööpenhaminassa järjestettiin CPH09-konsertti ja skeittaustapahtuma varojen keräämiseksi Skateistanin omaa koulurakennusta varten. Erityisen huomionarvoista tapahtumassa oli yksi sen sponsoreista, Tuborg. Ehkä bisset kuitenkin jätettiin lähettämättä Afganistaniin. skateistan.org
Ken on heistä kaunein
K A U N E U S K I S O J A J A M I S S E J Ä piisaa joka lähtöön, ja heidän peräänsä huohottaminen ei ole Makusen yksinoikeus. Suomalais-ugrilaisten kansojen välinen Pohjolan tähti 2009 -missikisa Komin tasavallassa ratkesi maaliskuussa. Muiden muassa moksat, komit, komi-permjakit, vepsäläiset, saamelaiset, hantit ja karjalaiset laitettiin järjestykseen kilpailussa, jonka voittajaksi kruunattiin Anastasia Krohalevoy Volgan mutkasta. Samoin Venäjän maalla on valittu Miss Atom 2009. Ydinvoimateollisuuden palveluksessa työskena televät kissat on laitettu järjestykseen, ja voittajaksi voittajaksi tta aksi t k i selvisi säteilevän kaunis neiti Bulgakova. Samalla amalla a ydinvoimaan kriittisemmin suhtautuvat aktivistit ktivistit s t yhdysvalloissa päättivät järjestää The Enviromentals iromentals mentals tal -kilpailun, jossa hehkeät naiset poseeraavat ydinvoiat ydinvoinvoiv i maloiden edessä. www.finnougoria.ru, miss2009.nuclear.ru, u, www.theenvironmentals.com
Töissäsi on paljon provokaatiota, kulttuurin tutkimusta ja keksintöjä mutta myös hauskuutta. "Kaipaan taiteissa ja aktivismissa välillä iloa ja huumoria. Minusta paras reaktio töihini on, kun kuulen ihmisten nauravan galleriassa." Oletko joutunut vaikeuksiin viranomaisten kanssa? "Turvatarkastajat ovat penkoneet laukkujani, olen saanut poistumiskehotuksia muutaman projektin yhteydessä ja olen saanut sakkoja lasertagging-projekteista. Suurimmaksi osaksi en tee mitään pahaa tai toimintani ravisuttaa olemassa olevia voimia niin vähän, että sitä katsotaan läpi sormien. Näetkö joskus graffiteja, joista et todellakaan pidä? "Ainoat graffitit joista en pidä ovat sellaista katutaidetta, jonka ainoa tarkoitus on edistää taiteen myyntiä ja gallerioiden tunnettuutta. Kun näen taiteilijoiden samoja huolimattomia peistauksia, joita he myyvät netissä ja gallerioissa, tuntuu, ettei-
Roth tekee taidetta myös matkustaessaan.Hän piilottaa laukkuihinsa metallilaattoja, joihin kaiverretut tekstit näkyvät lentokenttien läpivalaisulaitteissa. "Huomatessaan levyt virkailijat tarkistavat tavarani tavallista huolellisemmin, mutta he hymyilevät laukkua kaivaessaan."
LASERTAGIT. Evan Rothin töissä etsitään rajaa korkeakulttuurin ja seinien töhrimisen välillä.
Kummat petikaverit
K U N S A A V U I N Sanomatalon aulaan maanantai-iltapäivänä, se oli täynnä ihmisiä. Kaikki eivät olleet saapuneet osoittamaan mieltä: kaupat olivat auki, alakerran kahvilassa lounastettiin. Näin ovella vain yhden poliisiauton", Oksana Tselyseva kirjoittaa Voiman verkkolehdessä Fifissä. Hän seurasi 23. maaliskuuta järjestettyä mielenosoitusta, jolla vastustettiin wsoy:n julkaisemaa Kaiken takana oli pelko -artikkelikokoelmaa. Koolla oli monenkirjava joukko. Viidentoista Venäjän hallitusta tukevan putinilaisen Nasi-liikkeen jäsenen, Suomen islamilaisen puolueen ja pseudopamfletisti Johan Bäckmanin lisäksi mielenosoitukseen osallistui virovenäläisen Yövartio-liikkeen jäseniä.
Banaaneista ja kengistä tä
K AT U - U S K O T TA V U U S V A AT I I
slikkiä ulkonäköä ja puunattuja stifloja. Kenkälankki on kuitenkin melkoista ongelmajätettä eikä sen käyttö ole varsinainen ekoteko. Vaikka kengän ja banaaninkuoren kohtaamiset ovatkin historiallisesti olleet traagisia, ei niiden yhteen saattaminen kuitenkaan ole pelkästään turmioksi. Banaaninkuoren sisäpinta kelpaa hyvin kengän kiillotukseen, se imee lian itseensä ja kuoressa olevat öljyt suojelevat kengän pintaa. Hankaa kenkää kuorella ja kiillota lopuksi kengät rievulla. Muista kuitenkin käyttää reilun kaupan banaaneja, chiquitat ovat pahasta ja firman historia on verinen. planetgreen.discovery.com
kä yhdistää Helsinkiin saapuneita vironvenäläisiä mielenosoittajia ja Bäckmania. Olisi tietenkin virhe väittää, ettei venäjänkielisten tilanne Virossa ja Latviassa olisi vaikea mutta mitä voitetaan liittoutumalla henkilön kanssa, joka keskittyy puolustamaan Vladimir Putinia kaikelta kritiikiltä syyttämällä vastapuolta fasisteiksi?" Tselyseva kysyy. Tselyseva haastatteli paikalla olleita Yövartio-ryhmän jäseniä, jotka sanoivat ettei heillä ei ole mitään tekemistä nasistien ja heidän tavoitteidensa kanssa. He sanoivat tulleensa Helsinkiin vain puhuakseen Viron venäjänkielisten ongelmista. "Minun isoisäni murhasi virolainen, joka oli Hitlerin puolella", kertoi Tselysevan haastattelema Sarkis Tatevosjan. "Mutta hänen perheensä pelasti toinen virolainen." väki kiistää tarinat 1940-luvun kyydityksistä, osa yövartiolaisista haluaisi
SIINÄ MISSÄ BÄCKMANIN
mieluummin, että niistä puhuttaisiin enemmän. Stalinin jalkoihin ei jäänyt vain vironkielisiä. "Minun perheeni on elänyt Virossa neljänsadan vuoden ajan", nuori yövartiolaisnainen kertoi. "Kyllä, virolaisia pakkokyyditettiin maasta karjavaunuissa. Samaan aikaan kuitenkin isoisäni kaltaisia ihmisiä hän oli vanhauskoinen venäläiskauppias ammuttiin sisäasiainkansankomissariaatin kellareissa. Saman kohtalon kokivat vanhat emigrantit. Miksei heistä puhuta?"
yövartiolaiset tekevät suuren virheen liittoutuessaan Nasi-nuorten kanssa. "Erityisesti ihmettelin sitä, miT S E LY S E V A N M I E L E S TÄ
Tselysevan reportaasi kokonaisuudessaan Fifissä. Kirjoittaja on Suomessa asuva venäläinen toimittaja ja PENjärjestön turvakaupunkikirjailija. Fifissä myös Kadri Tapersonin kirjoitus Kyyditettyjen kansa sekä Ville Ropposen artikkeli Pieni spektaakkeli Venäjältä.
kirja
voima 3 / 2009
11
Yhteiskunnasta kirjoitetaan nyt utopioiden & dystopioiden, toivon & kauhun kautta.
vaikuttavat kirjoittajat ovat aina olleet antiutopistisia ja materialistisia. Marx ja Engels, feministinen teoria, zapatistit, Naomi Klein ja Hardt & Negri ovat utooppisten visioiden heittelyn sijaan keskittyneet tutkimaan olemassa olevia konflikteja ja konkreettisia vaihtoehtoja. Utopioita keksitään, kun poliittinen ajattelu on köyhää. Ja nyt utopiat ovat taas muodissa. Toisaalta varsinkin vasemmistossa maalaillaan dystopioita, ehkä ekologisen kriisin pelon tai yleisen tappion ilmapiirin vallitessa. Materialistisen politiikan tärkein ohje tuntuu kadonneen: toivo ja pelko ovat huonoja oppaita.
P
OLIITTISESTI
Pari teksteistä on niin huonoja, etten voi olla ihmettelemättä miksi ne on julkaistu. Tommi Melenderin iänikuisessa rakennelmassa Amerikka edustaa pinnallista nuoruutta, joka tuhoaa Euroopan aidon ja autenttisen, vanhan ja syvällisen kulttuurin. Lauri Tierala puolestaan hehkuttaa amerikkalaista demokratiaa ja on sitä mieltä, että kunhan eu rakennetaan uudelleen tämän federalistisen ihannemallin mukaan, paratiisi laskeutuu maan päälle. Tieralaan verrattuna Alex Stubb alkaa vaikuttaa kiinnostavalta ajattelijalta.
KIRJAN PA R A S TA
Utopioita keksitään kun elu poliittinen ajatt on köyhää.
sisältää seitsemän melko vapaamuotoista esseetä, jotka käsittelevät erilaisia Euroopan kehityksen vaihtoehtoja suhteessa sen jonkinlaiseen ulkopuoleen: etnisiin vähemmistöihin, siirtolaisiin, Turkkiin ja Venäjään.
U U S I AT L A N T I S
sisältöä ovat Outi Nyytäjän ja Eero Tarastin kirjoitukset. Parhaimmillaan Nyytäjä on vittuillessaan suvaitseville yleisvasemmistolaisille, jotka kantavat yleistä moraalista huolta "heikommista", mutta eivät ole vähääkään kiinnostuneita esimerkiksi Euroopassa elävien siirtolaisten konkreettisista oikeuksista saati sitten valmiita toimimaan mitenkään niiden puolesta. Tarasti tekee kiinnostavia huomioita Euroopan sisäisistä vähem-
mistöistä tai eri valtioiden suhteista Euroopan unionissa, mutta ei kiinnitä mitään huomiota selkeimpään esimerkkiin postkoloniaalisista suhteista: Euroopassa elää valtava joukko ihmisiä, joilta puuttuu täydet kansalaisoikeudet kuten siirtomaiden asukkailta aikaisemmin. Juuri tässä mielessä niin Tarastin kuin Nyytäjänkin sinänsä mainioiden kirjoitusten ongelmat palautuvat tavallaan kirjan ideaan: tarkastellaan ihanteita eikä todellisuutta. Näin mahdollisuutta todellisuuden muuttamiseen ei itse asiassa koskaan synny.
Eetu Viren
Arvio kokonaisuudessaan Fifissä. Ville Hytönen & Pauli Rautiainen (toim.): Uusi Atlantis puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Savukeidas, 2009. 150 s. Ilmaiseksi verkossa www.savukeidas. com/files/uploads/Uusi_Atlantis_-_Ebook.pdf
Tuomas Kyrö
NÄYTTELY HAKASALMEN HUVILASSA
Väärinymmärryksen historiaa
mustalaisia!
H i h a n a u h a R ave n s b r ü c k i n ke s k i t y s l e i r i l t ä .
Varokaa,
11.2.30.8.2009
Mannerheimintie 13 D kesu klo 1117, to klo 1119
VAPAA PÄÄSY MITÄ TIEDÄT ROMANEISTA MEILLÄ JA MUUALLA? TAI LUULET TIETÄVÄSI?
S uomen romaninaisten pukuloistoa.
w w w. h e l s i n g i n k a u p u n g i n m u s e o. f i
Controlling Democracy 200 MPs at our disposal
Uudistaja
K O N S E R T T I Etiopialaisen jazzin isä Mulatu Astatke opiskeli 1960-luvulla Lontoossa, jossa hän myös aloitti muusikon uransa. Opinnot jatkuivat Yhdysvalloissa, mutta sen jälkeen suuntana oli vanha kotimaa. "Palasin Etiopiaan uusien soundien kanssa ja yhdistelin niitä etiopialaiseen musiikkiin ja instrumentteihin. Lopputulosta kutsuin ethiojazziksi", Astatke kertoo Lontoossa. "Yleisö ja muusikot ihmettelivät sitä aluksi aluksi ja kesti melkoisen kauan, että siitä tuli suosittua." Vahvasti puhaltimiin nojaava, rennon hypnoottinen ethiojazz valloitti vähitellen Etiopian rajojen ulkopuolisenkin maailman ja 19601970-lukujen taite oli ethiojazzin kulta-aikaa. Takaisin maailmannäyttämölle ethiojazz nousi hiljaiselon jälkeen Jim Jarmuschin Broken Flowers -elokuvan ja Ethiopiqueslevysarjan avustuksella.
Aiju Salminen
"Nykyään nuoret muusikot soittavat ethiojazzia ja sitä kuuluu radiossa ja telkkarissa, kaikkialla", Astatke kertoo tyytyväisenä. Etiopialaisen musiikin ja jazzin fuusio on ollut Astatken muusikonuran punainen lanka, eikä työ sen kehittämiseksi ole vielä valmis. "Työskentelen parhaillaan etiopialaisten perinneinstrumenttien kanssa. Kehittelen niitä ja kokeilen, miten niitä voisi käyttää jazzin teossa. Se tulee olemaan ethiojazzin viimeinen kehitysvaihe."
Jari Tamminen Jazz Heat Bongo Beat 4.4. Helsingin Kulttuuritalolla, Sturenkatu 4. Mulatu Astatke & The Heliocentrics: Inspiration Information. Strut 2009.
MULATU KULTSALLA. Ethiojazzin grand old man säveltää sukupolvet ja kulttuurirajat ylittävää musiikkia.
xxxxxxx
Kokeellista häröä
N ÄY T T E LY Alex Katzin työt tuovat ensimmäisenä mieleen amerikkalaiset sarjakuvat 1970-luvulta. Vaikka Katzin tyyli ei itseäni varsinaisesti miellytäkään, erityisesti cut-out-patsaiden korostettu kaksiulotteisuus kiinnittää huomioni. Ne ovat kuin jättimäisiä paperinukkeja. Kun Katz puristaa patsaat litteiksi, hän pakottaa miettimään kuvataiteen kaksiulotteisiksi olemusta. Mukakaksiulotteisten kuvien kääntöpuolet voivat tarjota paljon muutakin kuin odotetun kääntöpuolen. Näennäinen yksinkertaisuus jää ainoastaan ensivaikutelmaksi. Hyvän kaverin Katzin näyttelylle tarjoaa sarjakuva-antologia GlömpX. Kokeilevaa kotimaista sarjakuvaa esittävä kokoelma keskittyy tällä kertaa kolmiulotteiseen sarjakuvaan. Tarjolla ei kuitenkaan ole 1980-luvulta tuttuja puna-viherlaseja. Sarjakuvamedia rönsyilee suuntaan jos toiseenkin, raja-aitojakin tarkastellaan. Ajoittain leikittely kolmiulotteisuudella ei kuitenkaan tekijöitä oikein tunnu nappaavan, toisinaan se tyystin puuttuu. Mutta ei se niin justiinsa ole. Puuttuvan ulottuvuuden voi loihtia stereoista, kirjan mukana näet seuraa myös äänilevy. Kokeellinen sekin. Katsaus sarjakuvan tulevaisuuteen lupaa paljon, myös häröä. Nämä molemmat sukellukset sarjakuvaestetiikkaan ovat hylänneet tarinan ja se hieman nikotuttaa, sarjakuva on minulle ollut ensisijaisesti tarinankerronnan väline. Kiintoisaa ärsykettä verkkokalvoille on kuitenkin tarjolla koko rahalla.
Jari Tamminen
An American Way of Seeing, Alex Katzin näyttely 31.5. asti Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella, tisu 1118. Tommi Musturi (toim.): GlömpX. Huuda Huuda 2009. 168s. GlömpX-näyttely kiertää parhaillaan Eurooppaa, Suomeen se saapuu syyskuussa Helsingin sarjakuvafestivaaleille & Muu Galleriaan.
Onnea voittajille!
K I L P A I L U PETA:n järjestämä Vuoden karsein pukeutuja 2009 -äänestys on päättynyt. Voitosta kisasi vaikuttava joukko turkiksissa viihtyviä tähtiä. Madonna nappasi ykköspystin, Olsenin kaksoset kiilasivat kakkoseksi ja pronssin niiasi Hollywoodin pimeällä puolella hortoileva Maggie Gyllenhaal. Vaikka virallinen äänestys on päättynyt, myöhästyneet voivat jättää vielä protestiäänensä. Esimerkiksi Kate Moss, Ashton Kutcher ja Demi Moore eivät mahtuneet viiden kärkeen.
LUUVIULUNSOITTAJAT KATOLLA.
"Turkki lisää ikää 20 vuotta ja 20 kiloa. Ehkä Olsenit yrittävät tätimäisillä vaatteilla haihduttaa huhut bulimiastaan?"
UNIVERSUMIN KARSEIN.
KANSAINVÄLINEN TANSSIFESTIVAALI LAPSILLE JA NUORILLE KAAPELITEHTAALLA 18.26.4.2009
Susanna Kuparinen Artikkeli kilpailun taustoista Voimakalenterissa 2/2009 Voittajat & perustelut www.peta.org/ feat-worstdressed09-winners.asp Salaa kuvattu video Kiinan turkistarhoilta, joissa tuotetaan yli puolet USA:n turkeista www.peta.org/feat/ChineseFurFarms/index.asp
"Kun katsoo Madonnaa turkissaan, tajuaa miksi kukaan ei ole kopioinut hänen tyyliään vuoden 1984 jälkeen", PETA ivaa voittajaa. "Madonna haluaa liikkua kuin nuori eläin, mutta joku voisi vihjata hänelle, ettei turkkiin pukeutuminen tee kenestäkään pantteria."
AIVOVAURIO? "Maggien ura on jäänyt Jakeveljen varjoon ja todella rumien turkkien alle. Mihin hänen muotitajunsa on kadonnut? Pudottiko Christian Balen hänet pää edellä katuun Yön ritarin actiontreeneissä?"
siä alle kouluikäisille ! sit yk hur ne a w w w. jaruuth.fi ljo Pa ohjelm tso Ka
LIPUT JA TIEDUSTELUT Tanssiteatteri Hurjaruuth p. 09 565 7250
liput@hurjaruuth.fi
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIKSI PORISSA
TAMPEREEN YLIOPISTO
Kiinnostaako maailma, yhteiskunta? Sinustako tuleva YTM? Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääainevaihtoehdot ovat
Digitaalista kulttuuria, kulttuuriperintöä ja maisemantutkimusta voit opiskella v a i n P o r i s s a ! Humanististen tieteiden kandidaatti ja loso an maisteri
SOSIAALITYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA SOSIOLOGIA
Sivuaineita voi valita omien oppiaineiden lisäksi Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opetustarjonnasta.
Haluatko akateemiseksi kulttuurialan moniosaajaksi?
TAMPEREEN YLIOPISTON PORIN YKSIKKÖ
Hakuaika päättyy: Valintakokeeseen osallistuvat to 30.4.2009 klo 16.15
PORIN YLIOPISTOKESKUS
Valintakoe: sosiaalityö ja sosiologia ke 3.6.2009 klo 1014 sosiaalipolitiikka pe 5.6.2009 klo 1216 Hakeminen: Sähköisesti lomakkeella osoitteessa www.yhteishaku.fi tai paperisella hakulomakkeella: yliopistojen yhteishaun lomake Opetushallituksesta yliopistohaku@oph.fi tai puh. 020-690 696. Valintaopas: Lataa koneellesi tai tilaa osoitteesta http://www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.php Lisätietoja: http://www.uta.fi/laitokset/pori/ Tampereen yliopiston Porin yksikkö puh. 02-627 2990 tai 02-627 2989
H
ille! e me a
HuK ja FM
(180 op + 120 op)
30 aloituspaikkaa hakuaika 2.2 - 30.4. valintakoe 5.6. Porissa
Porin yliopistokeskus tarjoaa laajat sivuainemahdollisuudet
Valittavanasi on mm: · kulttuurituotanto, matkailu · museologia ja aineellinen kulttuuri · laskentatoimi, markkinointi · johtaminen, yrittäjyys · tieto- ja ohjelmistotekniikka · sosiologia, sosiaalipolitiikka · taide ja media, taidehistoria
Maisteriksi 2 vuodessa!
Maisteriopintojen (120 op) pääsyvaatimuksena on soveltuva yliopisto- tai amk-tutkinto
12 aloituspaikkaa hakuaika 30.4. asti
Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, Pori puh. (02) 333 8130, satakunta@utu.fi, www.hum.utu.fi/satakunta
HANKI IHMISEN AMMATTI
Nuorten yhteishaku 23.3.-9.4.2009 Aikuiskoulutuksen yhteishaku 14.4.-30.4.2009
Kulttuurituotannon ko, Jyväskylä, Kauniainen, Turku Aikuiskoulutus (AMK): Kauniainen, Turku Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 60 op: Helsinki
Kulttuurituottaja (AMK) 240 op
Viittomakielentulkki (AMK) 240 op
Viittomakielentulkin ko, Helsinki, Kuopio Aikuiskoulutus (AMK): Helsinki Viittomakielentulkki (ylempi AMK) 90 op: Helsinki
Yhteisöpedagogi (AMK) 210 op
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Joensuu, Nurmijärvi, Tornio, Äänekoski Aikuiskoulutus (AMK): Nurmijärvi, Tornio
Haku HUMAKin erikoistumisopintoihin on ajalla 3.8.-28.8.2009. Katso tarjonta ja hakuohjeet www.humak.fi.
hakutoimisto@humak.fi p. 020 7621 300
humak
Humanistinen ammattikorkeakoulu
www.humak.fi
KANSAINVÄLINEN VAPAAEHTOISTYÖ
Löydä paikkasi maailmassa! Vuoden 2009 leirivaihto on käynnissä.
www.kvtfinland.org KVT, Veturitori 3, 00520 Hki 09 7568 3333 kvt@kvtfinland.org
Majaleirit ja taideleirit kesällä
MAJALEIRIT JA PERHELEIRIT ESPOON RUUKINRANNASSA TAIDELEIRIT KAAPELITEHTAALLA
PIENOISMALLILEIRIT MUOTOILULEIRI KUVATAIDELEIRI
p. 09-6856426 info@arkki.net
Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu
ARKK www.arkki.net
JOSEF ALBERS : TAITO NÄHDÄ"... avata silmiä..." 17 EUROA | AGNES MARTIN : HILJAISUUS TALONI LATTIALLA "Tietoisuus ja havaintokyky, se on asioiden intuitiivista ymmärtämistä." 25 EUROA | AD REINHARDT : TAIDE TAITEENA "Taiteilijalle ei tarvitse sanoa, mikä on oikein, mikä väärin." 25 EUROA
VA PA A TA I D E K O U L U > M A A L A U S TA I D E > VA L I N TA K U R S S I 4-VUOTINEN KOULU | VALINTAKURSSI KEVÄÄLLÄ 1122.5.2009 MA-PE KLO 0914 (AAMURYHMÄT) KLO 1520 (ILTARYHMÄT) MAALAUSTA (MUUT PAITSI ÖLJY) JA PIIRUSTUSTA KAAPELITEHTAALLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ | PAPERIT KUULUVAT KURSSIN HINTAAN | VALINNAT KURSSIN PERUSTEELLA | EI TYÖNÄYTTEITÄ | ALAIKÄRAJA 16 V EI YLÄIKÄRAJAA | KURSSIN HINTA 190 EUROA | ILMOITTAUTUMINEN SÄHKÖISESTI JA L I S Ä T I E T O J A K O T I S I V U I LTA M M E W W W . V A P A A T A I D E K O U L U . F I LISÄTIETOJA MYÖS I N F O @ V A P A A T A I D E K O U L U . F I | P U H 0 9 6 8 6 6 2 1 0 VAPAAN TAIDEKOULUN J U L K A I S U T JOSEF ALBERS : VÄRIEN VUOROVAIKUTUS "Osatakseen käyttää väriä tehokkaasti on tiedettävä, että se harhauttaa lakkaamatta." 25 EUROA | HANS HOFMANN : ESSEITÄ "Taidetta ei voi syntyä keinotekoisista, joutavista tai pinnallisista tekijöistä." | 17 EUROA
V A PA A TA I D E K O U L U > A V O I M E T T Ä Y D E N N Y S K O U L U T U S K U R S S I T ELÄVÄN MALLIN PIIRUSTUS JA GOETHEN VÄRIOPPI OVAT JO PERINTEISIKSI MUODOSTUNEITA AVOIMIA TÄYDENNYSKOULUTUSKURSSEJA, JOITA KOULU ON JÄRJESTÄNYT LUKUVUOSITTAIN AINA 1980-LUVULTA LÄHTIEN. ELÄVÄN MALLIN PIIRUSTUSILLAT OVAT TIISTAI JA KESKIVIIKKO KLO 17-20 JA OPETTAJANA TOIMII AINO ULMANEN. GOETHEN VÄRIOPPIKURSSIN AJANKOHTA ON LAUANTAI KLO 10-15 JA OPETTAJANA TOIMII OVE EK. MAHDOLLISISTA MUISTA AVOIMISTA KURSSEISTA TIEDOTAMME KOTISIVUILLAMME | ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA W W W . V A P A A T A I D E K O U L U . F I
KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI
l
Jatkuva ilmoittautuminen
2009
Kesäyliopisto on avoin kaikille!
Uusi ohjelma pääkaupunkiseudun kirjastoissa, kirjakaupoissa ja Internetissä
Helsingin Seudun Kesäyliopisto
Kesäyliopiston ohjelmassa yli 550 kurssia. Sinulle, minulle, meille kaikille. avointa yliopistollista ja ammattikorkeakouluopetusta kielikursseja: 24 eri kieltä, eri tasoja tietotekniikkaa taideaineita abiturienttikursseja suomea ulkomaalaisille täydennyskoulutusta
HE LSINGFORSNEJDE NS SOMMARUNIVERSITET
Ilmoittautuminen alkaa 15.4., ilmoittautua voi kätevästi verkossa.
www.kesayliopistohki.fi
ARPAPELIÄ. Vuoden 1972 huumausainelain säätämisessä poliitikoilla oli paljon erimielisyyksiä. Silloisen hallituksen esityksessä käyttöä ei määritelty rangaistavaksi. Eduskunnan lakivaliokunta suositteli kriminalisointia ja talousvaliokunta tuki hallituksen esitystä. Lopulta suuressa valiokunnassa äänet menivät tasan ja arpa ratkaisi kiistan kriminalisoinnin eduksi Joulukuussa 2006 suomalaismiehelle myönnettiin kannabista lääkkeeksi kipuihin, joihin normaalit kipulääkkeet eivät auttaneet. Kannabis lisättiin Suomen lääkeainelistaan vuonna 2008.
24 voima 3 /2009
Matti Kohonen
Jerseyn saari & muut veroparatiisit imevät kehitysmaiden pääomat.
ainakin jos on kyseessä Englannin kanaalin saaret. Finanssikriisin myötä nämä finanssikapitalismin saarekkeet ovat saaneet osakseen omasta mielestään ylenpalttista huomiota. g20-maiden kokouksen alla Ranskan ja Yhdysvaltain presidentit Nicolas Sarkozy ja Barack Obama sekä Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat lausuneet veroparatiisien päivien olevan luettuja. Saa nähdä kuinka lupausten käy. Arvioiden mukaan maailmankaupasta jopa 50 prosenttia laskutetaan veroparatiiseissa. Jerseynkin pankeissa on arviolta noin 490 miljardin euron verran pääomaa.
K
NOUSEMME
ANA ALISSA SUHISEE,
RAHAN RAUHA JÄRKKYY. Mielenosoitus RBS-pankin edessä Jerseyllä.
G20 JA KEHITYSMAAT
V A I K U T T A A kipeimmin köyhimpien maiden ja ihmisten arkeen. Ruokakriisin seurauksena köyhimmät maat kohtaavat globaalin taantuman jo ennestään haavoittuvassa tilassa. Maailmanpankki arvioi maaliskuussa 2009, että 98 kehitysmaan yhteenlaskettu rahoitusvaje nousee vähintään 268 miljardiin dollariin, tai jopa 700 miljardiin. Uhkana on kehitysmaiden velkaongelman kasvu. Velkaongelman kärjistymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia koko maailmantalouteen, kun köyhien maiden valuutat heikkenevät ja niiden kyky suojautua keinottelijoiden hyökkäyksiä vastaan katoaa. Kaakkois-Aasian vuoden 1997 kriisissä hyökkäykset Thaimaan bahtia vastaan johtivat paikallisen kriisin leviämiseen maasta toiseen. Jos kehitysmaiden velkaongelman kärjistymistä ei estetä, luodaan nyt pohjaa seuraavalle kriisille. TA L O U S K R I I S I KEHIT YSMAIDEN NÄKÖKULMA
hien maiden kiinnostus huomioida rikkaista maista tulevia vaatimuksia esimerkiksi ilmastoasioissa voi heiketä Maailma tarvitsee vakaata ja läpinäkyvää rahoitusjärjestelmää. Siksi G20-kokouksessa päätettyjen uudistusten käsittelyä on jatkettava touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävässä YK:n talouskriisikokouksessa. YK-kokousta pohjustavan, Maailmanpankin entisen pääekonomistin Joseph Stiglitzin vetämän työryhmän luonnosvaiheen suosituksissa on paljon kiinnostavaa, kuten valuutanvaihtovero ja vahva puuttuminen veroparatiisiongelmaan. Köyhistä maista lähtee vuosittain 810 kertaa kehitysapua vastaava laiton rahavirta ulkomaille ja veroparatiiseihin. Tähän ongelmaan puuttumiseen G20-kokous voi olla hyvä alku, mutta päätepistettä siitä valitettavasti tuskin tulee.
ranskalaisen St. Malon rannikkokaupungissa aamulauttaan, josta matka kestää vain tunnin Jerseyn pääkaupunkiin St. Helieriin. Laivalla tapaan sattumalta Argentiinasta Jerseyhyn matkalla olevan ekonomistipojan ja hänen äitinsä. Heitäkin kiinnostaa veroparatiisit, koska heillä itsellään on Jerseyssä varoja, joita he tulivat hoitamaan. Saattavathan heidän sijoituksensa menettää arvonsa tai joutua verottajan syynin alle, jos veroparatiisin säädöksiin tehtäisiin muutoksia. Olemme matkalla Jerseyhyn keskustelemaan veroparatiiseista, paikalle on tulossa 20 eurooppalaista kansalaisjärjestöä ja yhteiskuntaliikettä 12.13. maaliskuuta. Mukana ovat muun muassa bretagnelaisia Attac aktiiveja, Eurodad, Oxfam, Ranskalainen ccfd ja Brittiläinen Action Aid sekä veroparatiiseja tutkiva Tax Justice Network, jota itse edustan. äiti kysyy minulta duty freessä, mitä nämä uudet Ranskan ja Britannian verotietojen vaihtosopimukset oikein merkitsisivät. Vastaan, että eipä paljon mitään Jerseyn n ät tapauksessa, koska ne eivät perustu automaattiseen tietojenvaihtoon. Jos verovelvollinen ei ilmoita omistuksista mitään eikä herätä epäilyjä, niin valtio ei voi niistä tietää koskaan. Tämä por requesto eli vain pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto hälventää myös äidin huolia perintöveron suhteen: veroja ei tarvitse maksaa. Arviot pääoman laittomasta paosta liikkuvat vuositasolla noin 700 miljardissa eurossa. Oxfamin uusimpien tutkimusten mukaan kehitysmaiden kansalaisilla on 3,5 biljoonan talletukset veroparatiiseissa, josta jää veroja maksamatta noin 90 miljardia euroa.
ARGENTIINALAINEN
la vain neljä valtiopäivien 58 edustajasta. Paikalliset poliitikot tunnustavat kyllä ä sen, että Jersey on yliriippuvainen finanssisektorista. Democratic Alliance -puoluetta edustava ava Geoff Southern ei kuitenkaan vasastusta pankkisalaisuutta, vaan pyrr kii pikemminkin puolustamaan yksityisyyttä. Sanat pankkisalaisuus ja "veroparatiisi" kuuluvat Jerseyläisessä Venn-diagrammissa kiellettyjen sanojen joukkoon. Virallisesti puhutaan yksityisyydestä ja finanssikeskuksesta. Poliittinen järjestelmä on myös kuin feodaaliajalta. Jerseyllä on virallinen asema kruunun alaisena erillisalueena, joka ei kuulu IsoonBritanniaan eikä myöskään Euroopan unioniin. Kruununalaisia alueita ovat Jerseyn lisäksi Mansaaret ja Guernsey, jonka lisäksi on Briteillä on vielä 14 merentakaista aluetta.
K IRKON TION JA VA L-
Wa l k e r : veroparave tiisi tiisin arkkitehti. T Tilanne ei ole kuitenk ka kaan täysin toivoton veroparatiisien k i t k e m i - seksi. Tänään on historiallinen päivä, sillä voin sanoa ensimmäistä kertaa että Sveitsin pankkisalaisuus on murenemassa", Andreas Missbach, Bank Track -järjestöstä sanoo. Edellisenä päivänä uutiset kertoivat, että lähes vararikon partaalla oleva sveitsiläinen ubs-pankki luovutti noin 50 000 asiakkaansa tietoja Yhdysvaltain veroviranomaisille. Citibankilla on 11 tytäryhtiötä Jerseyssä. Pankin asiakkaisiin eri veroparatiiseissa on kuulunut pitkä lista diktaattoreita, kuten Chilen ja Nigerian entiset valtion päämiehet kenraali Pinochet, ja Sani Abacha, sekä Gabonin nykyinen presidentti Omar Bongo. Miksi Citibank tarvitsee niin monta sivukonttoria pienellä saarella? Siksi, että eri rahastonhoitajat sekä pääkonttorikin haluavat pitää omat pienet operaationsa saarella ilman, että tarvitsisi kysyä muilta neuvoa tai paljastaa osasyyllisyyttä tilijärjestelyissä. Vaikeneminenhan on Jerseyssä kirjaimellisesti kultaa. Kun presidentti Omar Bongon tileistä Citibankissa nousi liikaa meteliä, niin bnp Parisbas vakaana ranskalaisena finanssitavaratalona toivotti korruption ja yksinvallan avulla hankitut varat tervetulleiksi. Veroparatiisissa voi vaan kävellä katua alas ja laittaa kiistellyt rahat toiseen pankkiin.
P E L K Ä S TÄ Ä N
yhteys Jerseyss näkyy myös kirkon kannoissa. Vastoin Anglikaanisen kirkon yleistä kantaa saaren ylin kirkonhenkilö Jerseyn dekaani Robert Frederik Key sanoi paikallisessa lehdessä, että Jerseyn pankkitoiminnassa ei ole mitään väärää kristillisten arvojen suhteen, ja että "ahneudella" ei ollut mitään osaa saaren pankkitoiminnassa. Jerseyssä ei ole paljon ay-aktiiveja, sillä järjestäytyminen on käytännössä kielletty. Etnistä syrjintää esiintyy palkoissa, siten että esimerkiksi Bulgarialaiset sairaanhoit a j a t tienaavat vähemmän kuin paikalliset. Asuntomarkkinoilla asunnon hankkimiseen vaaditaan 13 vuoden oleskelu, ja jopa vuokraamiseen viisi vuotta, siirtolaiset asuvatkin lähes kaikki alivuokralaisina lodg ger statuksen omaavina. Pankkialalla tietenkin voi hakea oleskelulupaan erityistä j-merkintää, jonka omaava taas saa ostaa vain ja ainoastaan lain mukaan vähintään tietyn hintaisen luksusasunnon. Lakeja ei ole tarkoitettu vain valtaapitävien rikottaviksi, vaan nimenomaan sopeutumaan eliittien tarpeisiin. mitään b-suunnitelmaa saaren varalle jos finanssisektori joutuu lopettamaan uusien säädösten alla", viime vaaleissa ehdolla ollut Nick Le Cornu Time4Change puolueesta sanoo. Saaren ainoassa päivälehdessä Jersey Evening Postissa hänet taas leimataan lähes petturiksi. Lehden omistaa entinen pääministeri Frank
"ELIITILLÄ EI OLE
ään Pelkäst a on kill Citiban htiötä y 11 tytär llä. Jersey
Matti Ylönen
G20-kokous 2.4. Lontoossa. Kepan ajankohtaiskatsaus www.kepa.fi/ajankohtaiskatsaukset
on näkynyt huhtikuun alun G20-talouskriisikokouksen valmisteluissa huonosti. Teollisuusmaista lähteneen talouskriisin kärjistyessä köy-
me kansalaisjärjestöläiset ja paikallisaktiivit luimme Royal Squarilla julistuksen "oikeudenmukaisen muutoksen puolesta". Siirtymäkauden aikana Jerseylle tulisi antaa sekä teknistä että tulotukea, varsinkin jos se liittyisi sekä Isoon Britanniaan, että Euroopan unioniin samalla kertaa. Ehkä se voisi ryhtyä yliopistokaupungiksi. Takaisin suunnatessani juttelin taksikuskille veroparatiisista, ja kuten monet Jerseyläiset, hänkin toisti saman kertomuksen, että Jersey on hyvin säännelty finanssikeskus. Maailman tilasta kyseltyäni hän sanoi asiaa jo vähän ajateltuaan "Onhan se niin, että sitä mitä meillä on täällä, haluavat muutkin jostakinhan nämä varat meillekin tulivat."
KIERROKSEN LOPUKSI
ei asiasta keskusteleminen kiinnosta juurikaan. Illan yleisötapahtumaan on paikalJER SE YN POLIITIK KOJA
Matti Kohonen
10.6.15.8.
ROOLEISSA Laura Birn, Wanda Dubiel, Elena Leeve, Lotta Kaihua, Taisto Oksanen, Eero Ritala, Oskari Perkki, Hanna Raiskinmäki, Joanna Haartti ja Eeva Soivio OHJAUS JA KONSEPTI Heidi Räsänen
Tunturikadun näyttämöllä 5.5. asti OHJAUS Jukka Hytti LIPUT LIPPUPALVELU ja Q-TEATTERI puh. 09-4542 1333
Onko rikos kirjoittaa tarina?
"Kanninen annostelee Martin McDonaghin mustaa komiikkaa ja kiristyvää jännitystä äärimmäisellä tarkkuudella ja ajoittaa lennokkaan dialogin iskemään juuri oikeissa kohdissa."
- J.S., Aamulehti
Rooleissa Riku Suokas sekä Toni Harjajärvi, Tomi Alatalo ja Petra Saaristo (NÄTY) Käsikirjoitus Martin McDonagh Ohjaus Mikko Kanninen
K16
17.3. alkaen. Esityksiä suomeksi ja englanniksi. ttt-teatteri.fi
Lippumyymälä (03) 2178 222, Ryhmät (03) 2178 333, Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.) Liput 22/20/15.Tapahtumanro: 17693
Yhteistyössä:
"Pappina saan olla perusasioiden äärellä. Aamulla kohtaan vastasyntyneitä, illalla näen elämän päättyneen. Kuolema on usein ikäiselPastori Kaisa Heininen
järjenvastainen asia on toivon perusta. Pääsiäisen tarina kertoo, miten Jumala uhrasi itsensä puolestamme. Saimme ilosanoman: kuolema on voitettu, ja anteeksiantamus on tarjolla kaikille. Jos uskoo tähän, ymmärtää, ettei kuolemaa tarvitse
pelätä. Voin keskittyä tähän päivään. Mutta ylösnousemuksessa ei ole kyse vain kuolemasta, vaan siitä, ettei toivosta tarvitse luopua milloinkaan. Pääsiäiskertomus heijastuu jokaiseen päivään, jona tarvitsemme näköalaa vastoinkäymistemme yli. Lutherin mielestä ilosanoman syvällinen ymmärtäminen voi vapauttaa meidät toimimaan lähimmäisenrakkauden hengessä. Minulle pyyteetön rakkaus on hienoin kuviteltavissa oleva asia. Tapahtumia kuoleman jälkeen ei kai voi tieteellisesti todistaa, mutta itselleni se on toissijaista. Oleellista on, miten usko ja toivo vaikuttavat siihen, millaisella asenteella toimin nyt."
leni vieras ajatus. Vaikka kuolema kerran tavoittaa mei-
dät, se on eristetty arjen ulkopuolelle. Surua peitellään lapsilta eikä kuolemasta mielellään keskustella. En siis hämmästele, ettei monella ole suhdetta ylösnousemukseenkaan. Meille kerrotaan 2000 vuotta vanhasta kuolemantuomiosta, mutta mitä saamme tarinasta tänään? Mitä tarkoittaa, että Jeesuksen seuraajat väittivät hänen nousseen kuolleista? Minulle tuo
voima 3 / 2009
27
PRESIDENTIT RIVISSÄ. Suomen presidentti Tarja Halonen ja Beninin presidentti Yayi Boni tapasivat maaliskuussa. Beninin ongelmat ovat vain tavallisia kehitysmaaongelmia verrattuna monen muun Afrikan maan kriiseihin.
lähti maaliskuussa koko ulkopoliittinen johto tutustumaan Afrikkaan. Suomi hakee tukijoukkoja äänestykseen paikasta yk:n turvallisuusneuvostossa, johon valitaan aina kahdeksi vuodeksi vaihtuvia jäsenmaita. Tavoite päästä turvallisuusneuvostoon on Suomen hallituksen asettama. Lentokoneliikenne Suomen ja Afrikan välillä käy kiivaana, sillä matkalla ovat ulkoministeri Alexander Stubb, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sekä presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari. Ahtisaari hamuaa koulutettuja osaajia Afrikasta Suomeen, Väyrynen haluaa edistää kehitysavun suuntaamista yksityiselle sektorille, hänen mukanaan matkustaa yritysvaltuuskunta. Stubb tutustuu Keski- ja Itä-Afrikassa kriisinhallintatyöhön ja "tutustuu Afrikkaan kokonaisvaltaisesti" uuden ulkopolitiikkansa mukaisesti. Halonen ei ole matkalla kauppavaltuuskunnan maskottina vaan luomassa tietoisuutta naisten merkityksestä rauhanrakentajina ja muissa ihmisoikeusasioissa. Halosen mukana on kahdeksan toimittajaa, joista olen yksi. Olen kotoisin Nokialandian ytimestä, Nokialta.
N
OKIALANDIASTA
Afrikan
tähti
U N K O N E V I E L Ä seisoo Helsinki-Vantaalla, Halonen iloitsee penkkirivien välissä, että tilaa on. Ja onhan sitä: istuimet koneen takaosastollakin (jonne toimittajat on ohjattu) ovat nojatuoleja, ja jalat pystyy ojentamaan suoriksi. Aina kun koneeseen palataan, tarjolla on
K
samppanjaa ja pieniä paahtoleipäpaloja päällystettynä milloin parsalla, chevrellä, ohueksi leikatulla kinkulla tai tomaattisalsalla. Herään nokosilta siihen, että Halonen kertoo toimittajaporukalle matkan keskeisiä teemoja. Hänellä on lentovillasukat jalassa, kuten mi-
nullakin. Koneen lattia on kylmä. "Keskeistä on naisten itsetunnon kohottaminen. Merkittäviä keskustelunaiheita tulevat olemaan pienaseet ja ihmiskauppa. Liberiassa kaupataan elimiäkin. Kaikki vierailukohteissa annettavat lahjoitukset, kuten kankaat ja ompelukoneet, on
hankittu paikallisesti. Benin lisättiin matkaohjelmaan suurten maiden lisäksi, koska he niin kovasti halusivat, että tulisimme edes lentokentälle", Halonen toteaa. Stuertti pysähtyy kysymään Haloselta, ottaako tämä jo kahvinsa. Halonen vastaa ranskalaisstuertille kovaan ääneen suomeksi: "En nyt, vie se vain minun paikalle", ja kääntyy kertomaan toimittajille, että stuertin isoäiti on suomalainen, siksi hän puhuu tälle suomea. Stuertti kuuluttaakin haparoivalla suomellaan kaikki kuulutukset. Vessasta tullessani hän pysäyttää ja pyytää kääntämään suomeksi paluukuulutuksen. Söpöä. Kahviasian setvittyään Halonen jatkaa ihmiskaupasta. "Keskeinen tapa saada ihmiskauppa kuriin on nimenomaan naisten itsetunnon kohottaminen", Halonen toistaa. "Kierre ajattelussa, että ainahan täältä maaseudulta on lähdetty prostituoiduksi, pitää saada katkaistua." Kun pääsemme hotellille Senegalissa, kaikki toimittajat virittävät internetyhteyden kotimaahan. Kuulen illallisella ensimmäiset kotimaan uutiset presidentti Halosen matkasta. Matkan hintaa taivastellaan IltaSanomissa otsikolla "Ulkopolitiikan ykkösketjulla yli puolen miljoonan Afrikan-matkat". Halosen matka maksaa 342 000 euroa. Jutussa kerrotaan, että Paavo Väyrynen matkustaa halvalla lentä-
30 voima 3 /2009
JOTAIN MÄTÄÄ NIGERIASSA. Nigerian väestöstä 70 prosenttia elää alle dollarilla päivässä. Rikkaudet keskittyvät maan eteläosissa asuville kristityille. Pohjoisessa on voimassa sharia-laki ja sen muslimikansat ovat köyhiä.
SISÄLLISSODAN JÄLKEEN. Liberia toipuu pitkästä sisällissodasta hiljalleen. Paratiisi maa ei vielä ole. Väestöstä on työttöminä 85 prosenttia.
PUNAINEN MATTO & PIKKUMERSUT. Minne Halonen meneekin, vastassa on tanssi- ja rumpuryhmä. Presidenttiä kiidätetään poliisisaattueessa, toimittajat yrittävät pysyä pikkubussilla perässä.
Nigeriasta tulevat opiskelijat. Hän on kuullut, että 1030 prosenttia Nigeriasta Suomeen hyväksytyistä opiskelijoista ei vastaanotakaan paikkaa koulussa, vaan vain oleskeluluvan. Se kun tulee automaattisesti, jos saa opiskelupaikan suomalaisesta koulusta. uutiseen Nigeriasta. bbc:n uutisessa kerrottiin, että nigerialainen poliisi oli pidättänyt vuohen autovarkaudesta. Nigeriassa luonnonuskontoihin suhtaudutaan vakavasti. Tässäkin tapauksessa uskotaan varkaan muuttaneen muotoaan vuoheksi päästäkseen pälkähästä. Luonnonuskontojen vaikutus saa vakaviakin piirteitä. Käymme tutustumassa ihmiskaupan uhrien suojakotiin, jota ylläpitää naptip-järjestö. naptipista kerrotaan, että vaikka
E
N N E N M AT K A A T Ö R M Ä S I N
prostituoituina olleille tytöille luvattaisiin täysi suoja heitä kaupanneita välittäjiä vastaan, tytöt eivät välttämättä kerro mitään. He pelkäävät noituutta ja pahaa henkeä, jujua. naptipin suojakodin sijaintia ei saa kuvata, kuten ei myöskään sen suojatteja. Halonen toivoo, että hänelle esiteltäisiin muutamia asukkeja. "Mitä teistä tulee isona? Haluaako joku olla opettaja?" Halonen kysyy, kun hänen edessään on kymmenisen nuorta naista, osa ihan lapsia. He ovat nigerialaisia, togolaisia ja beniniläisiä ihmiskaupan uhreja. Kuka on myyty kotiavuksi, kuka prostituoiduksi. Halosen kysymykseen ei kukaan vastaa myöntävästi. Yksi tytöistä sanoo, että haluaisi isona rikkaaksi, toinen saa sanottua, että haluaisi pankinjohtajaksi. Ainoastaan aivan pieni poika nyökyt-
tää vastaukseksi jokaiseen Halosen kysymykseen. Halonen kaappaakin pienen pojan syleilyynsä ja sanoo, että tästä varmasti tuleekin hyvä opettaja. Yksi tytöistä uskaltaa lähestyä Halosta ja sanoo, että haluaa isona kampaajaksi. "Nämä ovat tärkeitä ammatteja. Pankinjohtajaksi joutuu opiskelemaan paljon. On tärkeää, että palaatte kouluun, heti kun se vain on mahdollista." Osa nuorista nyökyttelee Halosen sanoille. Opettajat hymyilevät ja touhuavat jo seuraavaa ohjelmanumeroa eli lahjojenvaihtoa. matkakohde on Benin, jossa kaikki on hyvin. "Se on esimerkki maasta, josta ei tule jatkuvasti huonoja uutisia. Maassa taistellaan vain näitä niin sanottuja tavallisia kehitysmaaongelmia vas-
V
IIMEINEN
taan", Halonen kuvailee. Kulttuurista pitävä Halonen haluaa käydä Beninissä, koska suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo on legenda. Se on onnistunut lähes kymmenessä vuodessa rakentamaan itselleen merkittävän paikan suomalaisten taiteilijoiden virkistäytymisessä. Villa Karon johtaja Juha Vakkuri toivoo, että kehitysavussa huomioitaisiin kulttuuriapu. Villa Karoa ympäröivä maisema kuvastaa hyvää, onnellista Afrikkaa. Taiteilijoille on tarjolla voodoomenoja: välillä ihan aitoja, välillä maksullisia seremonioita. Tänne suomalaiset taiteilijat ovat tulleet kokemaan Afrikan eksotiikkaa. Villa Karon ympärille on muodostunut pikkubisneksiä. Suomalaisista otetaan hyöty irti. Ajamme pimeydessä ohi kadun-
varsien lukemattomien pienten kauppapöytien. Ohitamme televisiomyymälän, jossa yhdeksässä televisioruudussa hohtaa Tarja Halosen kasvot. Auto ohittaa verkkatakkisen mopoilijan. Nokian kylpylähotelli Eden, takin selässä lukee. Se voi kenties olla minun vanha vaatteeni, jonka olen paketoinut Uffiin tai Fidaan. Koti-ikävä läikähtää. Samalla tunnistan ongelman. Halonen sentään jakaa lahjoiksi paikallisten valmistamia ompelukoneita ja kankaita. Hyvässä tarkoituksessa lahjoitettu nokialainen verkkatakki ei auta senkään vertaa: se vain nakertaa jonkun paikallisen vaatturin leipää.
jaksi! ellesi tai lah Osta liput its Ai ku ine n 10 7 La ps i lle Alle 6-vuotiai ää sy. np va pa a sis ää yntipisteistä. pupalvelun my Ennakkoliput Lip
R KORKE ASA A
www.korkeasaari.fi/paasiaissaari
ES S A
9 10.-13.4.20 0
ZOOBUSS ILLA RAUTATI ENTORIL TA
MALMITALO TI 5.5. KLO 19 KANNELTALO KE 6.5. KLO 19
TRIO BALKAN STRINGS (Serbia)
Kitaramusiikkia Balkanilta. Rikas ja elinvoimainen balkanilainen musiikkiperinne yhdistelee elementtejä myös klassisesta musiikista, orientaalista ja jazzista. Zoran Starcevic, kitara Nikola Starcevic, kitara Zeljko Starcevic, kitara Liput alk. 10/8 e
KANNELTALO TI 19.5. KLO 19 JA KE 20.5. KLO 19
ALPO AALTOKOSKI COMPANY:
DE UNA SEMILLA ARJA RAATIKAINEN & CO: PIILOKUVA
Kahden sooloteoksen ilta
Uuden version Alpo Aaltokosken yhden esitetyimmeistä teoksista tanssii Joona Halonen. Piilokuvassa vanhenemisen, ilon ja jäähyväisten tematiikkaa tulkitsee tanssija Satu Tuittila. Liput alk. 15/10/8 e
Varaukset puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, www.malmitalo.fi Kanneltalo, Klaneettitie 5, www.kanneltalo.fi
32 voima 3 /2009
Mainosarkeologiaa
TEKSTI & KUVAT: KLAUS WELP
on sattuman kautta syntynyt viikkoja kestänyt vaikuttava ulkoilmanäyttely. Uusien mainostajien puuttuessa mainostilan huoltajat ovat repineet pois aiemmat kampanjajulisteet kaksi metriä korkeista ja neljä metriä leveistä kaupunkisuurtauluista. Talouskriisi on synnyttänyt valtavia kollaasitaideteoksia eri kerrosten paljastuessa ja synnyttänyt samalla osuvan metaforan ajastamme. Näkymä voisi olla tulevaisuuden
OTK AN K AUPUNGISSA
arkeologien aarre. Kenties he huolellisesti vaalisivat löydöksiä saadakseen paremman kuvan historian käänteistä ja aikamme yhteiskunnan luonteesta. maapalloa tehdyistä samankaltaisista löydöksistä johtuen tulevaisuuden arkeologit saavat selville, ettei aikamme tuntenut valtiollisia rajoja. He havaitsevat, että hahmotonta valtiomuotoa kutsuttiin "kulutusyhteiskunnaksi" ja sen kanM U I S TA Y M P Ä R I
salaisia "kuluttajiksi", joita paimennettiin maailmanlaajuisella, ennennäkemättömän tehokkaalla propagandakoneistolla. Kun arkeologit hienovaraisesti irrottavat hauraita paperikerroksia toisistaan monimutkaisilla tekniikoilla, he päättelevät löydöstensä perusteella, että nämä kuluttajat olivat vieraantuneet aikaisemmista sidoksistaan laumoihinsa. He merkitsivät itsensä heimologoilla ja liittoutuivat erilaisiin kuluttajaryhmiin ja -kastei-
hin varallisuudesta riippuen. Tutkijat kenties tuntevat empatiaa ja sääliä yksittäistä kuluttajaa kohtaan, jonka aisteja huuhdeltiin taitavalla viestinnällä, jota toteuttivat aikamme lahjakkaimmat taiteilijat ja mielen liikkeiden asiantuntijat. Jopa globaalien talouskriisien sattuessa kuluttaja saatiin pysymään ideologian puitteissa ja kantamaan oma vastuunsa yhteisössä kuluttamalla sekä itsensä että ympäristönsä suunnitelmallisesti loppuun.
voima 3 / 2009
33
ateUsko m nneen een o rialistis la kerrala rapisi p alas. laan
Ihmettelevätkö ilmastonmuutoksesta, ekokatastrofeista ja pakolaisaalloista selvinneet jälkeläisemme uskoamme tähän järjestelmään ja hintaa, jonka maksoimme tavoitellessamme aikamme ihanteen,"esimerkillisen kuluttajan" piirteitä.
V A I V O I S I K O oheinen näky olla merkki muutoksesta: satu päättyikin hyvin, kukaan ei enää katsonut jättimäisiin tauluihin kun usko
materialistiseen onneen rapisi hiljalleen pala kerrallaan alas. Päättyneen ajanjakson säilytettyjä julisteita nähtäisiin vain museoissa, joissa kävijät ihmettelisivät niiden naiviutta ja camp-henkisyyttä. Museokaupasta ihmiset ostaisivat pienen "propagandajulisteen" naureskellen kotiinsa.
Kotimainen, luotettava polkupyörälähetti Helsingissä.
www.hyotypyora.fi · 010 617 6920
www.vih etissä: reala tilaakir nka.fi/ ja
Tilaa n
10+pk
Mitä tehdä eläimille?
Voimmeko järjestää eläimille paremman elämän tinkimättä omastamme? Miten pystyisimme siirtymään eläinystävällisempään yhteiskuntaan?
Tutkija salla tuomivaara pohtii tuoreessa pamfletissaan eläinystävällisen maailman mahdollisuutta. Hän kirjoittaa siitä, miksi eläinten aseman parantaminen ei edisty, vaikka eläinten hyvää kohtelua kannattavat lähes kaikki. Tuomivaara kertoo, millaisin konkreettisin teoin voisimme muuttaa eläinsuhdettamme eettisesti hyväksyttävämpään suuntaan.
ara salla tuomiva
Vihreä Lanka Oy:n pamflettisarja isbn 978-951-98412-4-3
Luetko sinä ajatuksia?
> Lottovoittaja vai nettomaksaja? Lue Vihreästä Langasta uusia ajatuksia arjesta ja elämästä joka viikko. Tilaa Vihreä Lanka kotiisi ja lue myös verkkolehti osoitteessa www.vihrealanka.fi.
Tilaa Vihreä Lanka edullisena kestotilauksena 55 / vuosikerta (43 45 numeroa) tai vuositilauksena. Saat kaksi - elokuvavuokrausta ilmaiseksi (edun arvo jopa 11 ) tai esim. kirjan.
Voit tutustu myös a Lankaa Vihreään n kahd entoista nu ajan k meron ympill ä!
Tilaan Vihreän Langan!
> Kestotilaus: 55 / vuosi Vuosikerta: 75 Opiskelija, työtön tai eläkeläinen: vuosikerta 40 Tutustumistarjous: 12 numeroa 10 Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiini
POSTIMAKSU MAKSETTU
Vuositilaajan lahjaksi* valitsen
Kahden DVD-elokuvan vuokraamiseen oikeuttavat Makuuni-liput Salla Tuomivaaran tuoreen pamfletin "Mitä tehdä eläimille?" Muut tilaajalahjavaihtoehdot: www.vihrealanka.fi/tilaa
Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
Omat tietoni
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN / SÄHKÖPOSTI
Toisin sanoen.
> ALLEKIRJOITUS
* Tilaajalahja vuosikertatilaajille. Osoitetietoja voidaan käyttää vain Vihreän Langan tilaajamarkkinointiin.
K E H I T Y S Y H T E I S T Y Ö N PA LV E L U K E S K U S K E PA R Y O I K E U D E N M U K A I S E N M A A I L M A N P U O L E S TA W W W. K E PA . F I
36 voima 3 /2009
RESURSSIKIROUS. Kuvan kongolainen kaivostyöläinen on jäänyt resurssiloukkuun. Valtiot, joilla on paljon arvokkaita luonnonvaroja, tapaavat olla naapureitaan köyhempiä ja turvattomampia.
Kirotun rikas Kongo
TEKSTI: ARI LEHIKOINEN KUVAT: MARK GRAEMER
Kongon maan sisältä nousee arvokkaita mineraaleja elektroniikkateollisuuden käyttöön. Samaa maata kastelee sisällissodan uhrien veri. Viime joulukuussa toimittaja Ari Lehikoinen tapasi yhden sodan keskushahmoista, "Kisanganin teurastajana" tunnetun Laurent Nkundan, ja kysyi, miksi vauraassa Kongossa soditaan. Siitä tuli kapinallisjohtajan viimeinen haastattelu ennen vangitsemista.
voima 3 / 2009
37
isketyt kyltit kertovat, että olemme vuoristogorillojen maassa. Kongon hallituksen etsintäkuuluttama kapinallisjohtajaa Laurent Nkunda on luvannut tavata minut sotilastukikohdassaan, jonka hän valloitti viime lokakuussa Kongon armeijalta. Kongon sodalla on poliittiset, mutta myös taloudelliset syyt. Sotapäälliköt ja ulkomaiset yhtiöt himoitsevat Kongon rikkauksia ja mineraaleja, joilla on kysyntää maailman matkapuhelimissa, pelikonsoleissa ja tietokoneissa. Vaikka Kongo on luonnonvaroiltaan erittäin rikas maa, sen kansa on yksi maailman köyhimmistä. Kongon rikkaudet ovat olleet kirous sen kansalle. tie on hiljainen, mutta kuoppainen. Lokakuussa, vain muutama kuukausi aiemmin, täällä käytiin veriset taistelut, jotka ajoivat noin 250 000 ihmistä evakkotaipaleelle. Kongon sisällissodan evakkomääriä on vaikea ymmärtää. Arviot vaihtelevat miljoonasta jopa kahteen miljoonaan. Täällä ei pakolaisleirejä näe. Ne loppuivat kun poistuimme Kongon hallituksen valvomilta alueilta. Kansainvälisten avustusjärjestöjen kauhuksi Nkundan liike, cndp, on kieltänyt pakolaisleirit omalla alueellaan. Ihmiset joutuvat vaeltamaan pienissä ryhmissä, joita avustusjärjestöjen on lähes mahdoton löytää. Vastassamme on jälleen tiesulku. Olemme cndp:n etulinjassa. Kapinallisjoukko piirittää itäisen Kongon suurinta kaupunkia Gomaa. Nkundan sotilaita makaa vartiossa. Autokuskimme vaihtaa sotilaiden kanssa muutaman sanan. Heille on ilmoitettu tulostamme. Puomi nousee ja ajamme cndp:n puolelle. Lähes kaikki sodan osapuolet ovat sekaantuneet laittomaan mineraalikauppaan. "Esimerkiksi Walikalin kaivokset Itä-Kongossa ovat olleet Kongon armeijan 85. prikaatin hallussa. Prikaati on pitänyt kaivoksia omana bisneksenään. Työolot kaivoksilla ovat surkeat. Ajatelkaa, että eversti voi prikaatinsa kanssa perustaa oman valtion valtion sisälle. Kongon suuri ongelma on, että koko maa on rakennettu korruption pohjalle." Näin tilannetta kuvaa Goman kaupungissa sijaitsevan pole-tutkimusinstituutin johtaja Aloys Tegera. Sain häneltä ohjeita ja taustamateriaalia Nkundan tapaamista varten. Myös Nkundaa on syytetty laittomasta mineraalikaupasta.
E T U L I N J O J E N VÄ L I S S Ä
odottamaan, sillä hänen on vaihdettava t-paita sotilaspukuun. Jäämme autoon. Ulkona on kolmekymmentä astetta lämmintä. Autokuski tietää, että vaatteita vaihtamaan mennyt mies on Nkundan pr-upseeri. Muutaman minuutin kuluttua pr-mies on istuutunut etupenkille ja antaa ajo-ohjeita. Ihmettelen hänelle missä kaikki sotilaat ja aseet ovat. Hän nauraa ja väittää, että sotilaat ovat hyvin lähellä, mutta me emme vain näe heitä. Meitä on kuulemma seurattu koko matkan ajan ja seurataan yhä, mutta niin ettemme sitä huomaa. pr-mies tenttaa minua Suomen armeijasta. Ehkä hän haluaa varmistaa, että olen oikeasti Suomesta. Hän kysyy myös miksi Nkundan joukoista on mediassa annettu niin raakalaismainen kuva. En osaa vastata. pr-mies vakuuttaa, että he eivät ole raakalaisia. Jos he olisivat, he eivät ottaisi minua vastaan vieraana vaan kidnappaisivat minut tai veisivät vain rahani. luennon Kongon historiasta. Hän muistelee miten jo 1900-luvun alussa Belgian kuningas Leopold ii riisti Kongosta raaka-aineita; norsunluuta, kultaa ja kumia. Kuningas teki itsestään miljonäärin, mutta kongolaisten elämästä helvetin. Kuningas joutui luopumaan vallasta vuonna 1908, mutta Belgia jatkoi siirtomaaisäntänä vielä yli 50 vuotta. Se päättyi verisesti ja oli johtaa maan hajoamiseen. Lopulta valtaan nousi ulkovaltojen tukemana Mobutu Sese Seko. Hän jatkoi maan riistämistä ja teki omaisuuden kulta- ja timanttikaupoilla. Siirtomaa-aika jätti Kongoon syvät haavat ja ne haavat vuotavat yhä. Historian oppitunnin aikana nousemme vuoren laelle, jonka huipulla on aukio ja sen laidalla koulumainen rakennus. Aukion ympärillä on kymmeniä lapsia ja piha-alueella hyörii sotilaita sekä kansallispuiston vartijoita. pr-mies ohjaa meidät talon taka-pihalle ja kertoo, että kenraali saapuu hetken kuluttua. Kongon sisällissodan juuret ovat vahvasti Ruandan kansamurhassa. Vuonna 1994 Ruandan silloisen hallituksen lietsomat hutujen ääriryhmät silpoivat ja surmasivat sadan päivän aikana lähes miljoona tutsia ja maltillista hutua. Muutamassa päivässä kokonaisten kylien tutsiväestö oli tuhottu täydellisesti. Lopulta hutut pakotettiin vallasta. Ranskan lähettämien sotilaiden avustuksella äärihutut vetäytyivät Ruandasta rajan yli naapurimaahan Kongoon. Mukaansa he pakottivat jopa noin kaksi miljoonaa ihmistä. Itä-Kongossa äärihutut jatkoivat väkivaltaisia iskujaan. Laurent Nkunda palveli tuolloin Kongon armeijassa. Hän kyllästyi Kongon armeijan tehottomuuteen ja alkoi oman kapinaliikkeensä voimin sotia Ruandasta tulleiden äärihutujen perustamaa fdrl:ää vastaan. Samalla hän ajautui yhteenottoihin myös Kongon armeijan kanssa. Pian Nkunda julistettiin lainsuojattomaksi. Hänen suurin tukijansa on ollut Ruandan presidentti Paul Kagame. Viime syksynä Nkunda teki elämänsä tyhmyyden. Hän hyökkäsi rajusti Kongon armeijaa vastaan ja valtasi näiltä sotilastukikohdan. Nkunda vaati neuvotteluja Kongon hallituksen kanssa ja uhkasi jopa
P R - M I E S P I TÄ Ä
maa "Koko ettu nn on rake olle." ti korrup
rynnäkkökivääriinsä ja tuijottaa meitä. Hän on välinpitämätön ja väsynyt. Ehkä hän on kyllästynyt sotimaan. Sisällissota Kongon demokraattisessa tasavallassa on jatkunut jo viisitoista vuotta. Kuolleet lasketaan miljoonissa. Monet uhreista ovat olleet lapsia, he ovat kuolleet tauteihin ja nälkään. Sodan seuraukset ovat olleet tappavampia kuin luodit. Sotilas nostaa laiskasti tien yli kaadetun puomin ja viittoilee meitä eteenpäin. Ajamme Kongon hallituksen valvomalta alueelta etulinjojen väliin. Vasemmalla puolella savuaa Nyiragongon tulivuori. Tien varsille
OTIL A S NOJA A
kivistä ja kuoppaista mäenrinnettä ylös. Eteneminen ilman nelivetoa olisi lähes mahdotonta. Viidakko ympärillämme vaikuttaa hiljaiselta, mutta epäilemme, että meitä seurataan. Pysähdymme sotilastukikohdan portilla, meidät komennetaan autosta. Sotilaat tutkivat tavaramme ja ihmettelevät kameraa. Joku kysyy lisäohjeita radiopuhelimella ja saamme luvan jatkaa matkaa. Sotilastukikohta vaikuttaa autiolta. Emme näe aseita, emme edes sotilaita. Parakit näyttävät tyhjiltä. Autokuski pysähtyy kellertävän rakennuksen eteen, jonka sisältä ilmestyy t-paitaan pukeutunut mies. Hän roikottaa rynnäkkökivääriä ja tulee luoksemme. Kerromme, että meillä on sovittu tapaaminen kenraali Nkundan kanssa. Mies kysyy ohjeita radiopuhelimella. Hän pyytää
N O U S E M M E E R I T TÄ I N
38 voima 3 /2009
VAARALLISTA KAMAA. Vauraan pohjoisen kuluttajat ovat sisäistämässä huolen Länsi-Afrikan timanttikaivosten työoloista ja timanttirahan osuudesta konfliktien lietsojana. Samoilta alueilta louhitaan kuitenkin myös mineraaleja kännyköiden ja tietokoneiden akkuihin ja virtapiireihin. Ne eivät toistaiseksi ole synnyttäneet boikottiaaltoja.
vallankaappauksella. Neuvottelut aloitettiin, mutta verhojen takana punottiin suurempia juonia. Näistä Nkunda ei vielä silloin tiennyt mitään. Nkundaa jo tunnin. Takapihalla on kuuma. Yritämme jututtaa Nkundan sotilaita, jotka vakuuttavat uskollisuutta johtajalleen, vaikka valittelevatkin pientä palkkaansa. Yksi heistä pyytää meiltä pientä lahjaa, ulkomaista kirjaa tai edes vihkoa, lopulta he tyytyvät kuivamustekynään. Autokuski sujauttaa miehille myös rahaa. Äkkiä kaikki ryhdistäytyvät. Alkaa säpinä, josta tietää, että Nkunda on tulossa. Kenraali etsii meitä ensin väärältä puolelta taloa, mutta prmies juoksee hänen peräänsä ja ohjaa takapihalle. Nkunda kieputtaa kädessään pientä sauvaa, joka on kävelykepiksi aivan liian lyhyt. Sen ainoa tehtävä on toimia valtikkana ja osoittaa kuka täällä määrää. Psykologiaa opiskellut Nkunda on hylännyt maastopuvun ja vaihtanut ylleen siistin mustan puvun ja valkoisen paidan. "Tervetuloa Kongoon", Nkuda aloittaa. "Olet saapunut maahamme ja varmasti huomannut, että asiat eivät ole täällä kunnossa. Kysyt mikO L E M M E O D O T TA N E E T
si täällä soditaan. Syy on poliittinen. Täällä on aseistautuneita ryhmiä, jotka ovat maassa vain taloudellisten etujen vuoksi, he kaivavat mineraaleja ja vievät sitä maasta. Myös meidän liikettä on syytetty siitä, mutta vakuutan sinulle, että emme me taistele mineraalien vuoksi. Me taistelemme siksi, että haluamme Kongoon uudenlaisen johdon. Maan on annettu ajautua tilanteeseen, jossa sen oma armeija on kelvoton eikä pysty kontrolloimaan tilannetta. Tämä maa tarvitsee johtajuutta ja kongolaisilla on oikeus saada kunnon johtajat." silmiin ja pitää taukoa. yk:n mukaan Nkunda on mukana kaivosbisneksessä vaikka toisin väittää. Hän ei hallitse kaivoksia, mutta kerää laittomia tullimaksuja mineraalikuljetuksista, joista monet joutuvat kulkemaan hänen alueittensa kautta. Nkunda kertoo olevansa uskonnollinen johtaja, harras helluntalainen ja kirkon pastori. Hänen mukaansa suuri osa hänen joukkojaan on kääntynyt uskoon. Saarna jatkuu. Nkunda ripittää Kongon hallituksen alimpaan helvettiin ja vakuuttaa, että muutos on tulossa, joko hyvällä tai pahalla. Hän ihmettelee, miksi pääkaupungista Kinshasasta, yli tuhannen kilometrin päästä, voidaan jaella käskyjä ja ohjeita, jotka eivät yhdistä kansaa vaan aiheuttavat hajaannusta ja hämmennystä. Yritän udella miksi Ruandan johto tukee häntä, mutta Nkunda ei halua puhua asiasta, vaan kiistää kaiken. Tiedän hänen valehtelevan, koska yk:n tilaama raportti Kongon tilanteesta todistaa varsin aukottomasti, että Ruanda on tukenut Nkundaa vuosikausia. Rahaa cndp:lle on virrannut myös eurooppalaisilta liikemiehiltä. Nkunda ei vastaa näihin syytöksiin. "Haluan kertoa eurooppalaisille, että me emme kaipaa tänne lisää ulkomaalaisia sotilaita, emme EU:n
N K U N D A T U I J O T TA A
KISANGANIN TEURASTAJA. Kapinallisjohtaja Laurent Nkunda oli vielä viime vuonna tärkeä mies. Sitten hän teki elämänsä tyhmyyden.
tajaksi todisteltiin Ruandan johtoa. Ruandan kauhuksi sen ulkomaiset tukijat Britannia ja Hollanti lukivat yk:n raportin, ottivat sen tiedot vakavasti ja uhkasivat jäädyttää avustuksensa Ruandalle. Tämä oli liikaa Ruandan johdolle, joka hylkäsi suojattinsa ja teki kaupat kapinallisjohtajasta Kongon hallituksen kanssa. Kauppaan kuului, että Ruanda sai marssittaa tammikuussa noin 7 000 Y L L ÄT TÄ E N N K U N D A toivoo, että ehkä sotilastaan Kongoon. jostain pohjoismaasta löytyisi Ruandalaiset pidättivät Nkundan tammikuussa. uusi puolueeton välittäjä konfliktiin. Tarjoan Vielä saman kuun loNobelin rauhanpalpulla Ruandan sotioli kinnon saanutta laat marssivat Kon"Kongo eraali Martti Ahtisaarta, goon ja aloittivat n lib äine mutta Nkunda taistelut Konensimm -alue, jonne pyörittää päägossa olevia ääkina ja mark tään. Hän ei ole rihutuja vastaan amaan ulla ost koskaan kuulyhdessä Kongon sai t ain." tä v lutkaan Ahtisaaarmeijan kansaan mi kaivam resta. Nkunda kosa. Moni toivoi, etrostaa, että välittätä nyt alkoivat taistelut, joiden jälkeen jän pitää tulla EU:n ulkopuolelta esimeraseet vaikenisivat lopullikiksi Norjasta. sesti, mutta toisin kävi. "Kaikilla Euroopan unionin mailMaaliskuussa Ruandalaiset joukot la on omia intressejä Kongossa. Se ei juhlivat Goman kaupungissa operaaolisi puolueetonta." tionsa loppua. He suitsuttivat meNkunda kiistää liikkeensä syyl- nestystä, mutta tosiasiassa vain palistyneen sotarikoksiin ja lapsiso- risataa äärihutujen fdlr:n sotilasta tilaiden käyttöön. Kaikista näistä riisuttiin aseista. Vain muutamia päion yk:lla lukuisia todisteita, mutta viä operaation loppumisen jälkeen Nkunda haluaa korostaa vain sodan fdlr oli vallannut takaisin alueita, poliittisuutta. joilta heitä oli hetki sitten häädet"Kongossa on valtavasti ongel- ty. Näyttävä operaatio ei ratkaissut mia. Maassa on tuhon partaalla niin Itä-Kongon ongelmia. Tilanne saatpolitiikka talous kuin turvallisuus- toi jopa pahentua. Kylissä pelätään kin. Olemme menossa hyvää vauh- nyt fdlr:n joukkojen kostoa. tia kohti katastrofia, jos kukaan ei Kongon hallitus on vaatinut Nkuntee mitään." dan luovuttamista. Se haluaa tuomita Tällaiset puheet ja Nkundan uh- Kisanganin teurastajaksi ristimänsä kailu vallankaappauksella raivostut- kapinallisjohtajan. Mutta Ruanda on tivat Kongon johtoa, joka tuskin pys- alkanut empiä. Voisiko oikeudentyi salamaan innostustaan, kun se käynnissä paljastua epämieluisia sai yllättävän yhteydentoton Ruan- asioita? dasta. Sille tarjottiin Nkundan päätä vadilla. N K U N D A N H A A S TAT T E L U päättyy yhtä nopeasti kuin alkoikin. Lauma sotilaita juoksee viidakon kätköihin. J O U L U K U U S S A Y K : N turvallisuusneuvostolle annetussa raportissa yh- Heidän tehtävänään on suojata johdeksi Nkundan tukijaksi ja rahoit- tajan matkaa kivistä metsätietä pitnopean toiminnan joukkoja emmekä yk:n rauhanturvaajia. Ulkomaiset sotilaat eivät ole saaneet mitään aikaiseksi, he vain lisäävät sekasortoa. Me emme kaipaa tässä maassa sotilaita emmekä sotaa, vaan johtajuutta ja rauhaa." Nkundan henkivartijat astuvat muutamaan askeleen lähemmäksi ja tuijottavat ilmeettöminä kameraan.
LAPSEN TYÖ. Kongon kaivoksissa työskentelee kymmeniätuhansia lapsia sietämättömissä työoloissa. Kun elektroniikkavalmistajat vakuuttavat valvovansa tuotantoketjuaan, kaivostoimintaa ei lasketa mukaan.
kin. Matkalla Nkundan leiristä takaisiin Gomaan ohitamme auton, joka on täynnä mineraaleja. Ovatko ne matkalla Eurooppaan? Pohdin mitä pole-tutkimusinstituutin johtaja Aloys Tegera sanoi. "Kongo oli ensimmäinen liberaali markkina-alue, jonne sai tulla ostamaan ja kaivamaan mitä vain. Sai ottaa mitä halusi ja lähteä sitten pois. Valitettavasti mikään ei ole muuttunut, vaikka saimme itsenäisyyden jo lähes 50 vuotta sitten. Meidät halutaan yhä nähdä liberaalina markkina-alueena, jonne voi vain tulla ja viedä mukanaan mitä haluaa." Eikö tätä älyttömyyttä saada koskaan kuriin? Eivätkö kansainväliset tahot voisi sopia sertifikaatista, jolla todistetaan mistä elektroniikkateollisuuden mineraalit ovat peräisin. Ehkä sen avulla voitaisiin vähentää rahan valumista sotapäälliköille, jotka ostavat voitoilla vain lisää aseita ja tappaminen jatkuu.
voima 3 / 2009
39
MATKALLA KÄNNYKKÄTEHTAASEEN. Kongon demokraattisen tasavallan kaivoksista nousee mineraaleja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin: kobolttia akkuihin, tinaa juotteisiin, tantaalia kondensaattoreihin.
MAANSIIRTOKONEET PUHUVAT.
Länsi-Afrikan maissa kansainväliset kaivosyhtiöt lupaavat tuoda tuloja isäntävaltioiden kassaan. Sopimus on usein kuitenkin valtion kannalta huono: yhtiöt vaativat verovapautuksia, paikallisille asukkaille luodut työpaikat ovat huonosti palkattuja ja vaarallisia. Samalla demokratiakehitys vaarantuu, kun valtio keskittyy ulkomaisten yhtiöiden tarpeiden täyttämiseen ja unohtaa omat kansalaiset.
KONGON SORAA KÄNNYKÄSSÄSI
D E M O K R A A T T I N E N tasavalta kuuluu maailman suurimpiin tinan ja koboltin tuottajiin. Tinaa käytetään muun muassa elektroniikkajuotteissa ja kobolttia litiumioniakuissa. Maan kaivoksista nousee myös muun muassa tinaa, kultaa, kuparia, timantteja ja tantaalia. Tarkastellaan vaikkapa kobolttia. Sitä löytyy myös sinun matkapuhelimestasi ja kannettavasta tietokoneestasi, ja hyvin mahdollisesti se on louhittu juuri Kongon demokraattisesta tasavallasta, Katangan jättimäisiltä kaivoksilta. Katangan kobolttikaivoksissa ahkeroi 100 000140 000 kaivostyöläistä, joista arviolta 50 000 on lapsia. He ansaitsevat tavallisesti dollarin tai kaksi päivässä. Monet Kongon kaivoksista ovat aseellisten ryhmien valvonnassa. Kaivosten tuotot menevät aseiden ostoon ja kiihdyttävät näin maassa käytävää sisällissotaa, jossa arvioidaan kuolleen noin kuusi miljoonaa ihmistä. Sotaherrojen lisäksi Kongon kaivoksissa taotaan rahaa ulkomaisille yrityksille. Kongolaista kobolttia löytyy muun muassa Nokian, LG:n, Motorolan ja Samsungin matkapuhelinten akuista. Elektroniikkavalmistajat korostavat mielellään valvovansa tuotantoketjuaan ja puuttuvansa alihankkijoiden ongelmiin. Moni elektroniikkavalmistaja muun muassa Nokia, Apple, Motorola, Philips, Sony, Acer ja Nintendo ei kuitenkaan määrittele kaivostoimintaa osaksi tuotantoketjuaan. Siksi siihen eivät päde ne yritysvastuun periaatteet, joista samat firmat muuten väittävät pitävänsä kiinni. KONGON
aikanaan louhintaluvan ensimmäisen osamaksun, 50 miljoonaa dollaria, ruandalaisen Comiex-yhtiön tilille. Comiexin omistajiin kuuluu Laurent-Désiré Kabila, joka oli vastikään kaapannut vallan Kongossa. Vuonna 2007, kaksi vuotta sen jälkeen kun korruptiotyöryhmä paljasti Lundin-Kabila-yhteyden, Euroopan investointipankki antoi hankkeelle 100 miljoonan euron lainan. Pankin varapääjohtajana toimi tuolloin Sauli Niinistö. koboltista louhitaan Katangan maakunnasta. Kongo on yksi maailman köyhimmistä maista, ja siksi sikäläinen kobolttikin on poikkeuksellisen edullista. Eurooppalainen elektroniikkateollisuus ei pärjää ilman halpaa kobolttia. Lubumbashissa, Katangan maakunnan pääkaupungissa, elää Voiman viime numerossa haastatteleman Gilbert Adin perhe. Jos Euroopan unioni pitäisi Kongoa jonka sisällissodassa siis arvioidaan kuolleen noin kuusi miljoonaa ihmistä siviileille vaarallisena maana, kotimaassaan kidutettu Gilbert Adi olisi jo saanut Suomesta turvapaikan ja hänen perheensä olisi saanut muuttaa hänen luokseen. Niin ei kuitenkaan ole. Sodan ja maansiirtokoneiden runtelema Kongo luokitellaan turvalliseksi maaksi, koska sen kanssa halutaan käydä kauppaa. Siksi Gilbert Adi ei voi saada Suomesta pakolaisstatusta. Hänen perheensä jatkaa elämäänsä 4 500 kilometrin ja seitsemän vuoden odotuksen erottamana. Koska eurooppalainen elektroniikkateollisuus haluaa halpaa kobolttia.
KOLMA SOSA MA A ILMAN
SEKÄ RIKAS ETTÄ KÖYHÄ. Eliniänodote kullan ja timanttien maassa on alle 46 vuotta. Joka viides lapsi kuolee ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä. Joka kolmas lapsi on aliravittu. Inhimillisen kehityksen indeksi määrittää Kongon yhdeksi maailman kymmenestä kurjimmasta maasta.
kobolttisuoni sijaitsee Katangan maakunnassa lähellä Lubumbashin kaupunkia. Sitä louhii kongolaisyhdysvaltalais-ruotsalainen yhteisyritys Euroopan investointipankin tuella. Sisällissodan aikaista korruptiota tutkivan työryhmän mukaan hankkeen ruotsalainen osapuoli Lundin Holdings maksoi
TENKE FUNGUMEREN
Hanna Nikkanen
Kirkon ulkomaanavun nuorten vaikuttamisverkosto Changemaker lanseeraa huhtikuussa Kännykkäsi todellinen hinta -kampanjan, joka peräänkuuluttaa elektroniikkayritysten vastuuta Kongon konfliktin ratkaisemisessa. www.changemaker.fi
40 voima 3 /2009
-files
voima
V O I M A N TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
Hiljaa virtaa...
Globaali taantuma näkyy myös siirtolaisten rahalähetyksissä. Venäjällä pudotus on suurin.
Ericssonkortti
E D U S K U N TA V A H V I S T I
maaliskuussa Lex Nokian eli sähköisen viestinnän tietosuojalain. Kun elinkeinoelämän eturyhmät seuraavan kerran nostavat esiin uhan yritysten maastamuutosta, on syytä pysähtyä miettimään asiaa toisenkin kerran. Esimerkiksi Ruotsin ylpeys Ericsson päätti siirtää pääkonttorinsa Lontooseen jo vuonna 1998. Päätöstä ei ikinä viety käytäntöön lukuun ottamatta joitakin avustavia toimintoja. Niitäkin siirrettiin myöhemmin takaisin kansankodin huomaan. Suomessa kiisteltiin vuonna 1994 veroviranomaisten oikeudesta tehdä automaattisia tietokoneajoja pankeissa veronkiertotapausten tunnistamiseksi. Vakuutusyhtiöt otettiin järjestelmän piiriin, pankkeja ei. Taustalla oli pelko suomalaisen pankkisektorin kansainvälisestä kilpailukyvystä. Tulos? Suomalaisen Meritan ja ruotsalaisen Nordbankenin liitosta syntynyt Nordea sijoitti pääkonttorinsa kolmea vuotta myöhemmin Ruotsiin maahan, jonka pankeissa näitä vertailutietotarkastuksia voidaan tehdä. muutto voi toki aiheuttaa ongelmia, ja Ruotsistakin on moni yritys siirtänyt pääkonttorinsa. Metsään mennään kuitenkin siinä vaiheessa, kun kansanedustajat luikkivat lainsäädäntötyössä elinkeinoelämän uhkausten mukaan. Suomessa on alhainen yritysverotus ja korkea koulutustaso. Sitra jakaa tutkimusrahaa, jota muun muassa Nokia nauttii. Moni hyvinvointivaltioprojektin aikana Suomeen rakennettu järjestelmä, kuten yliopistolaitos, toimii pitkäaikaisesta säästökuurista huolimatta vielä edes jotenkuten. Jos tämä ei riitä valamaan lainsäätäjiin itseluottamusta, voi kuunnella Nokian toimitusjohtajaa Olli-Pekka Kallasvuota. Hän totesi 25. helmikuuta YLE:n A-plussassa, että Nokialla ei ole aikomusta lähteä Suomesta "riippumatta tästä Lex Nokiasta tai tietosuojalain muutoksesta". Kun maastamuuttokorttia seuraavan kerran heilutetaan, on uhkauksiin syytä soveltaa paria testiä. Ensin voi katsoa, löytyykö uhkauksille katetta. Lex Nokian tapauksessa Kallasvuon lausunto antoi ymmärtää, että ei löytynyt.
finanssikriisi on saanut maan toisensa jälkeen huomaamaan, etteivät ne ole globaalin talouden käänteille immuuneja. Viime aikoina kriisi on myös alkanut vaikuttaa kehitysmaiden tilanteeseen. Monissa kehitysmaissa rahoitus- ja pörssitoiminta on suhteellisen vähäistä, joten tältä osin ne selviävät tilanteesta varsin hyvin. Erityinen huoli on kuitenkin kohdistunut siirtolaisten rahalähetysten vähenemiseen. Kun työllisyys rikkaissa maissa laskee, siirtolaiset ovat usein ensimmäisinä vaikeuksissa. Rikkaissa maissa työskentelevien siirtolaisten rahalähetykset kotiin olivat viime vuonna maailmanlaajuisesti 300 miljardia dollaria. Summa on noin kolme kertaa maailman kehitysavun kokonaissumma. Tässä vertailussa on myös huomioitava, ettei kehitysapu mene kokonaisuudessaan kehitysmaihin.
NYT
N
OPEASTI
LEVIN-
aiheuttaa. Korkea bkt-osuus merkitsee syvää riippuvuutta ulkoisista lähetyksistä. Tämän tilaston kärjessä ovat Tadzikistan (45 % bkt:sta) ja Moldova (38 %). Kriisi iskee siis köyhien elämään tätä kautta Keski-Aasiassa ja Euroopan laidalla. Tadzikistanin ohella myös monet muut Keski-Aa-
sian erittäin köyhät maat ovat erittäin riippuvaisia rahalähetyksistä, esimerkiksi Kirgisia ja Uzbekistan.
K E S K I - A A S I A N ja Itä-Euroopan painottuminen tässä tilastossa on sikäli ikävää, että tilastot kertovat rahalähetysten vähentyneen erityisen paljon
juuri Venäjältä. Euroopassa ja Yhdysvalloissa siirtolaiset ovat toistaiseksi pitäneet paremmin pintansa. Tältä osin globaali taantuma näkyy siis selvimmin maailman köyhien elämässä sitä kautta, että työpaikat vähenevät Moskovassa. Teppo Eskelinen
Y H T IÖI D E N PÄ Ä KO N T TO R E I D E N
maat tästä ilmiöstä kärsivät eniten? Maailmanpankin tilastoista on saatavilla kohtuullisen tarkkoja lukuja sekä rahalähetysten absoluuttisista summista että rahalähetysten bkt-osuuksista vastaanottavan maan taloudessa. Näistä jälkimmäiset luvut ovat kiinnostavampia, koska ne kertovat kuinka suuren suhteellisen loven maan talouteen rahalähetysten tyrehtyminen
M U T TA M I T K Ä K Ö Y H ÄT
Euro juhlii vakavissa tunnelmissa
Ruotsalaisten pankkien riemukulku romutti latvialaiset pankit
Suomi liittyi euroalueeseen yhdessä yhdentoista muun maan kanssa, kun taas Ruotsi jättäytyi vuoden 2003 kansanäänestyksen jälkeen ulkopuolelle. Nyt talouskriisin keskellä sekä suomalaiset että ruotsalaiset selvittävät, tehtiinkö oikein. Viimeksi keskustelua herätti Stora Enson päätös siirtää tuotantoa Suomesta Ruotsiin. Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen perusteli siirtoa myös valuuttasyillä: Ruotsin kruunu on heikentynyt lähes 20 prosenttia euroon vuoden takaiseen verrattuna. Siten
J O S Y R I T Y S T E N J O U K K O P A K O kuitenkin näyttää kaavaillun lain tai sen säätämättä jättämisen vuoksi mahdolliselta, voidaan kysyä kannattaisiko laki säätää määräaikaisena. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi joissakin harmaata taloutta hillitsevissä laeissa. Kolmanneksi on syytä muistaa, että demokratialla ei ole hintalappua. Jos talous alkaa pyöriä muutaman yrityksen intressien ympärillä, on paras yksinkertaisesti suunnata yrityselämän tuki toisenlaisille, pienemmille yrityksille.
V
UONNA 2002
Matti Ylönen
Ruotsissa tuotetut tuotteet ovat vientimarkkinoilla lähes viidenneksen euromaassa tuotettuja halvempia. Euron kymmenvuotisjuhlat ovat siis aika synkät. Suomen liittymistä euroon edelsi innokas elinkeinoelämän lobbaus. Maaliskuun 25. päivänä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Sixten Korkman kuitenkin myönsi Taloussanomille, että Ruotsi hyötyy vaikeassa tilanteessa valinnastaan jättäytyä rahaliiton ulkopuolelle. "Åre on täynnä turisteja, suomalaiset tuovat jopa mai-
toa Ruotsista, Stora Enso siirtää tuotantoa Ruotsiin", Korkman totesi ja haukkui samalla Ruotsia vapaamatkustajaksi. Riittää Ruotsissa toki ongelmiakin. Autonvalmistajat saab ja Volvo ovat irtisanoneet kymmeniätuhansia työntekijöitä. Myös ruotsalaiset pankit ovat olleet suurissa vaikeuksissa. Lasku näyttää tosin lankeavan myös muiden maksettavaksi. Ruotsin Yleisradion mukaan pankit olivat noususuhdanteen aikana myöntäneet huikeasti halpoja lainoja Liettuassa.
Ammattiyhdistyksen Lo-lehdessä Martin Lindblom totesi, että "pankit maksattavat kriisin nyt Ruotsin valtiolla ja liettualaisilla. Törkeän halvan lainan vuoksi Riiassa oli ennen kriisiä enemmän isoja katumaastureita kuin yhdessäkään muussa kaupungissa." Latvian bruttokansantuote laskee arviolta kymmenen prosenttia tänä vuonna. otto bruun
taiteellinen kirjallisuus tapahtuma
28.2.-17.5.2009 ENZO CUCCHI SANTERI TUORI: METSÄ
ÄÄ ÄÄNESTÄ SUOSIKKISI Ä N KESÄNÄYTTELYYN
www.emma.museum/aanesta
L U E
Kati Neuvonen
OTA SELVÄÄ
NAKU
BO
N
A GA
Terhi Kokkonen
esikoisproosarunoa
NORSUNLUUNOKKAINEN TIKKA
uutta draamaa
Kari Hotakainen Juha Lehtola
nykynäytelmää
Kirja kerrallaan · kirjakauppa kirja
Lasipalatsi, mannerheimintie 22-24, 00100 Helsinki avoinna ma-pe 12-18, la 10-16 p. 09-612 7798, e-mail: kirja@lasipalatsi.fi www.kirja.lasipalatsi.fi
KUKA KUKIN ON
Kirja tekee hyvää
John Naish RIITTÄÄ JO
"Suositeltavaa luettavaa kaikille, jotka pohtivat miten elää tässä maailmassa paremmin ja ekologisemmin." KSML
Michael Pollan OIKEAN RUOAN PUOLESTA
Tavallisen ruoan puolustuspuhe antaa huutia nykymenolle, jossa ruoankaltaiset ravintovalmisteet ja kevyttuotekehitelmät ovat korvanneet oikean ruoan.
Alan Weisman MAAILMA ILMAN MEITÄ
Tärkeä ekologinen kannanotto ja hengästyttävä ajatusleikki siitä, mitä tapahtuisi, jos ihmiskunta häviäisi maapallolta. "Vuoden tärkein tietokirja!" TIME
www.atenakustannus.fi
ETSIMME
F2F-VARAINHANKKIJOITA JA TIIMINVETÄJIÄ
HELSINKIIN, LAHTEEN, TURKUUN, TAMPEREELLE, JYVÄSKYLÄÄN, LAPPEENRANTAAN, MIKKELIIN, HEINOLAAN, HÄMEENLINNAAN, PORIIN, VAASAAN, KOUVOLAAN, KOKKOLAAN, JOENSUUHUN, OULUUN JA ROVANIEMELLE. AMNESTYN F2F-VARAINHANKKIJAT REKRYTOIVAT KADUILTA AMNESTYLLE UUSIA KUUKAUSILAHJOITTAJIA.
SOVIT AMNESTYN F2F-VARAINHANKKIJAKSI, JOS: · arvostat Amnestyn työtä ihmisoikeuksien puolesta · olet hyvä sosiaalisilta taidoiltasi. · olet utelias ihmisiä ja uusia haasteita kohtaan. · pidät ryhmätyöskentelystä, mutta hoidat oman osasi työssä itsenäisestikin. · olet vähintään 18 vuotta SOVIT F2F-TIIMINVETÄJÄKSI, jos olet lisäksi tiimihengen ylläpitäjä ja tarvittaessa osaat vaatia tiimiltäsi parempaa tulosta. ME TARJOAMME SINULLE: · Mielekkään ja haastavan työn auringon paisteessa ja sateessakin. · Harvinaisen hyvän yhteishengen. · Ihmisoikeuskoulutusta työn ohessa. · Toistuvia haasteita ihmisoikeuksien puolesta! Voit hakea f2f-varainhankkijanpaikkaa sinulle sopivalta kuukaudelta. Osassa kaupungeissa on mahdollisuus aloittaa jo maaliskuussa ja f2f-varainhankintaprojekti jatkuu lokakuulle 2009. Työaika on 4,5h päivässä klo 11-19 välillä. Tuntipalkka 10 f2f-varainhankkijoille ja tiiminvetäjille 11 .
HAKEMUKSET
OULUUN JA ROVANIEMELLE
varainhankintakoordinaattori Janne Räikköselle, janne.raikkonen@amnesty.fi.
LAPPEENRANTAAN, HELSINKIIN JA JOENSUUHUN
varainhankintavastaava Adam Kralille,adam@amnesty.fi
LAHTEEN, TURKUUN, PORIIN, VAASAAN JA KOKKOLAAN
varainhankintavastaava Henrik Linnavirralle, henrik.linnavirta@amnesty.fi
TAMPEREELLE,MIKKELIIN, HÄMEENLINNAAN, LAPPEENRANTAAN,HEINOLAAN, KOUVOLAAN JA JYVÄSKYLÄÄN
apulaisvarainhankintapäällikkö Else Hukkaselle, else.hukkanen@amnesty.fi,
ia
Koonnut Pertti Laesmaa
voima 3 / 2009
43
Kuninkaallista tirkistelyä
Ina Kallis
Kymmenestä vuoden 2009 Miss Suomi -finalistista seitsemän työskenteli palvelualoilla. Pamilaiset ovat kauniita, palvelualojen osuus suomalaisesta työvoimasta kasvaa. Looginen päätelmä: Kansa on muuttumassa paremman näköiseksi! Vahvat viestit -palsta, Pam 4/2009
Ajatus on vähän sama kuin 70-luvun pioneeritoiminnassa. Tuolloinhan uskottiin, että kun lapsi leikkii kivassa kerhossa joka viikko, hän samalla oppii kommunistiksi ja aikuisena kylvää aatetta ympäriinsä omalla esimerkillään. Toisin kuitenkin kävi. Pioneeripennuista kasvoi markkinatalouden ahkerin kulutussukupolvi, jonka kriittisin segmentti tyytyi kirjoittamaan ironisia pilkkaromaaneja vanhempiensa utopioista. Minna Lindgren, Sibis 1/2009
Uutiset & juorut kuningashuoneiden tapahtumista antavat arkeen lohtua, säihkyä & kimalletta.
keskittyvää teollista julkisuutta on tutkittu vähän. Useimmissa perustuslaillisissa monarkioissa kuningashuoneiden suosio on suuri jopa niin suuri, että vasemmistolaiset ja perinteisesti tasavaltalaiset poliitikot eivät edes vallassa ollessaan uskalla kyseenalaistaa sitä. Kuninkaallisten suosio ulottuu myös tasavaltoihin, kuten Suomeen. Kesällä 2010 tiedotusvälineet repeävät, kun Ruotsissa vietetään kruununprinsessa Victorian ja hänen miesystävänsä Daniel Westlingin häitä. Ruotsin valtiollinen televisio svt välittää tapahtuman koko maailmaan sadoille julkisille ja yksityisille televisiokanaville. Televisioyhtiöissä sekä julkkisjournalismiin erikoistuneissa lehdissä valmistellaan kuumeisesti harvinaista megatapahtumaa. Yleisömäärä vuonna 2010 tulee olemaan valtava, ainakin samaa luokkaa kuin Tanskan kuninkaallisissa häissä 1995. Kruununprinssi Joachimin ja Alexandra Manleyn häitä seurasi televisiosta 2,7 miljoonaa tanskalaista eli 55 prosenttia väestöstä. on monarkioiden synkkä historia, jota julkkisjournalismi vain osittain peittää. Kymmenet vihatut kuninkaat ja keisarit ovat menettäneet henkensä ja valtansa kapinoissa ja kansannousuissa, kuten Ranskassa, Englannissa, Venäjällä, Saksassa, Portugalissa, Iranissa, Irakissa, Nepalissa ja Turkissa. Kansanäänestyksissä kuningaskunnat on kaadettu Italiassa, Kreikassa ja Bulgariassa. Monissa maissa kuningasvalta on muuttunut perustuslailliseksi monarkiaksi, jolloin todellinen valta on parlamentilla ja hallituksella, kuten Englannissa ja Espanjassa. Euroopan kuninkaalliset naivat toisiaan satojen vuosien ajan. Sukurutsaus aiheutti hallitsija-aineksen heikkenemisen. Absoluuttisten monarkioiden tuhoutumiseen vaikutti taitamaton ja julma vallankäyttö, joka johti sotiin ja kapinointiin.
K Ä ÄNTÖPUOLENA
K
UNINGASHUONEISIIN
hyväkseen, onhan hallitsijasuvuilla satavuotisia kokemuksia julkisuuden hallinnasta. Siinä taidossa vain katolinen kirkko pystyy samaan. Suomen tasavallassa naisten- ja julkkislehdet tekevät raakaa politiikkaa tukiessaan demokratian vastaisia perinnöllisiä monarkioita. Ne unohtavat ja työntävät sivuun kuningashuoneiden väkivaltaisen, perverssin ja demokratian vastaisen historian. Median suhtautuminen monarkioihin on kaksijakoinen. Suomen Journalistin ohjeiden kohta 27 sanoo: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Tämän on katsottu tarkoittavan, että poliitikkojen ja vallankäyttäjien yksityiselämästä voi kertoa julkisuudessa, jos asioilla on merkitystä yhteiskunnalliseen elämään. Perustuslaillisissa monarkioissa kuninkaat ja prinsessat eivät käytä valtaa eikä heidän tekemisillään pitäisi olla poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä mutta onko sitä? Roskilden yliopistosta tutki Tanskan kuningashuoneen suosiota. Muuttunut hovijulkisuus voidaan ymmärtää osana modernia julkisuutta. Valtansa menettäneet kuninkaalliset esiintyvät "kuten kuka tahansa", joihin voi saLOUISE PHILLIPS
Kesällä 2010 et tiedotusväline repeävät.
maistua samoin kuin filmitähtiin tai muihin julkkiksiin. Kuninkaalliset ovat osanneet luoda ympärilleen samankaltaisen auran jäljitelmän, millä sosiologi Walter Benjamin (18921940) selitti Hollywoodin tähtien suosiota. Ilman valtiollista valtaa kuninkaalliset pystyvät samaan kuin filmitähtien takana oleva teollisuus. Yleisölle tarjotaan teollisesti kopioitu jäljenne, joka on riittävän aito antaakseen hetkellisen mahdollisuuden tirkistää oikean ihmisen, filmitähden tai kuninkaallisen yksityiselämään ja makuuhuoneeseen. "He ovat tavallisia ihmisiä kuten me", Phillips kirjoittaa. Julkkiskuninkaalliset luovat vaikutelmaa tasa-arvosta. Absoluuttisen monarkian, tyrannian, perustelu oli Jumalan antama valta. Muutos on dramaattinen, ja Euroopan kuningashuoneet ovat hallinneet sen.
ER ÄIDEN MONARK IOIDEN
Harrastukset eivät ole tärkeitä. Ne ovat ehdottoman välttämättömiä. Ystäväni heitti kerran pohdiskeltavakseni kysymyksen, mitä muistokirjoituksessani mahdettaisiin minusta kertoa. Työurallani ohittamieni virstanpylväiden lisäksi mainittaisiin taatusti jotain oleellista harrastuksistani. Mielikuva on masentava. Ehkä pitäisi alkaa harrastaa golfia. Tai edes pubitikkaa. "Hän jaksoi päivittää Facebook-statustaan kerran tunnissa vielä saattohoidossakin" ei kerta kaikkiaan kuulosta unelmien nekrologilta. Nimimerkki Ruzaccho, Ylioppilaslehti 4/2009
Pekonia koko rahalla. Ihmelääke Gastronel+ lupaa Hesarin ilmoituksessaan onnen päivät kaikille pekonin ystäville. Autokauppias Ville Haaralakin vakuuttaa, että "viimeksi eilen kävin grillillä ja vetäisin pekonilautasen tuplapekonilla, ja vatsa vain kiittää". Hanurista-palsta, Markkinointi&Mainonta 8/2009
suosio ei poista instituution tasaisen varmaa taantumista. Lähes kaikki maailman maat olivat monarkioita 200 vuotta sitten. Nyt niitä on enää 29, kun maailmassa on 217 itsenäistä valtiota. Moni kuningas tietää lähtölaskennan alkaneen. Satuhäät ja julkkislehtien juorut eivät käännä suuntaa. Jorma Mäntylä
Enkä nyt aio puhua pelkästään uskomattomimmista ympärillämme olevista todisteista kuinka tulevaa Mannerheim-elokuvaa selostetaan melkein päivä päivältä kuin lapsenuskon huumaamina, kuinka ainoa kriteeri alkaa olla onko "näyttelijä näköinen", kuinka kulttuuripalstoilla on entisen esseekulttuurin vastapainona ihastelua siitä, että tehosteita ja lavasteita tulee kuulemma hoitamaan jopa ulkomaalaisia. Peter von Bagh, Filmihullu 1/2009
NE TEKEVÄT SEN ITSE
N E PA L IN K U N I N K A A N PA L AT S I N
antoi jäljelle jääneille perustuslaillisille monarkioille uuden mahdollisuuden. Kuninkaalliset osaavatkin käyttää julkisuutta
MODERNI JULKISUUS
joukkomurha vuonna 2001 herätti laajaa huomiota, kun kruununprinssi Dipendra tappoi yhdeksän kuningasperheen jäsentä ja itsensä. Tapaus ei ole ensimmäinen. Moni vihattu kuninkaallinen on menettänyt päänsä väkivaltaisesti, kuten Englannin Kaarle I vuonna 1649 ja Ranskan Ludvig XVI vuonna 1793. Ruotsi-Suomen kuningas Eerik XIV surmasi aatelisia, mistä seurasi kapina 1568. Loppuelämänsä Eerik vietti mielisairaana linnassa. Hänen jälkeensä Fredrik I (16761751) erikoistui naisiin. Hänellä oli 72 lasta, eikä yhtään vaimo Ulriika Eleonooran kanssa. Englannin Kaarle II (1630 1685) tunnusti 14 lasta seitsemän naisen kanssa.
ovat silti nappuloita verrattuna itämaisiin kollegoihin. Turkin sulttaaneita kasvatettiin haaremivankiloissa, joissa oli tuhansia naisia. Sulttaani Murad IV:llä (16121640) sanotaan olleen 112 lasta. Huippu lienee Marokon Ismail Ibn Sharif (n. 16451727), jonka väitetään olleen 888:n lapsen isä, joskin määrää on epäilty. Venäjän Nikolai II:n kruununprinssi Aleksein (19041918) hemofilia eli verenvuototauti oli Euroopan toisiaan naineiden kuninkaallisten perinnöllinen sairaus, joka periytyi 1800-luvulla Englannin kuningatar Viktorian kautta Romanovien hallitsijasukuun. Luetteloa kuninkaallisesta väkivallasta ja seksuaalisesta kieroutuneisuudesta voisi jatkaa sivukaupalla.
E U RO O PA N K U N K U T
Minut on Pohjanmaalla kasvatettu körttiläiseksi, joten karvainen asu ja häntä auttavat minua roolin hahmottamisessa. Anu Komsi, Rondo 3/2009
Pääministeri Matti Vanhasen kohua herättänyt päätös eläkeiän nostosta ei Lehden saamien tietojen mukaan syntynytkään Rukan hangilla hiihdellessä. Sen sijaan päätöksen taustalla on chat-keskustelu Suomi24-sivustolla valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kanssa. Vanhasta kuitenkin hävetti myöntää keskustapiireissä, että osaa käyttää tietokonetta, joten hän ei uskaltanut kertoa totuutta. "No mietin jotain hyvää nelikirjaimista väärää paikkaa, mutta Ikea oli jo käytetty ja Rukan lisäksi ei tullut muita mieleen", aina värikäs ja mielikuvituksellinen pääministeri myöntää. Lehti totuus seuraa perässä 14.03.2009 http://lehti.samizdat.info
Jorma Mäntylä
44 voima 3 /2009
kasvi
Anorakki niskaan!
Jätä Gore-Tex & muut supermateriaalit vaaterekkiin.
suosio on viime vuosina kasvanut kohisten, samoin vaellusvaatemarkkinat. Jos vaelluslomaviikko on vuoden kohokohta, niin kukapa haluaisi pilata sen huonoilla varusteilla. Tarjolla on toinen toistaan hienompia goretex-vermeitä ja muita erikoisvaatteita. Kierros urheiluvälineliikkeissä kutistaa rahapussia helposti vähintään 500 eurolla. Onko maastoon halajavan paiskittava pari ylimääräistä työviikkoa ennen rinkan kääntämistä kohti tuntureita? Olli Manninen ystävineen haluaa palauttaa luonnonystävät mainosten mielikuvamaailmoista ulkoilun todellisuuteen. Nautinnollisen retkeilyn ei tarvitse olla varakkaiden eliittitouhua. "Mun maastovaatekerta on maksanut 20 euroa. Siinä on mukana kaikki paitsi saappaat", kertoo Olli. Kyse ei ole primitiiviretkeilystä tai poikkeuksellisen hyvästä tuurista. Luontokartoitusta työkseen tekevä Olli vietti sata yötä maastossa vuonna 2008. Toukokuusta syyskuulle ulottuvalla kaudella säät vaihtelevat lumisateista helteisiin. Työtä ei jaksa, elleivät vaatteet ole mukavia ja laadukkaita. "Mä käytän ylijäämäliikkeistä ostettuja armeijavaatteita. Ne on yleensä tehty maastokäyttöön. Sopi-
Valkovuokko
nimenomaan äitienpäivän juhlakukaksi mielletty valkovuokko (Anemone nemorosa) on etenkin Etelä-Suomessa erittäin yleinen. Se on monivuotinen luonnonkasvi, joka viihtyy ravinteikkaalla maalla, valoisissa metsissä ja niityillä. Valkovuokon varsi on 1020 senttiä pitkä ja sen kaunis kukka koostuu yleensä kuudesta terälehdestä. Jostain syystä toisinaan terälehtiä voi kuitenkin olla viisi tai vaikka kahdeksan. Toisin kuin esimerkiksi sinivuokko, valkovuokko lisääntyy siementen ohella levittämällä juurakkoa ja maavartta maan alla. Silti se on Oulun ja Lapin lääneissä rauhoitetttu. Leskenlehti, sinivuokko ja valkovuokko ovat Suomessa kevään heräämisen merkkejä. Valkovuokon ensimmäiset kukat ovat perinteisesti ilmestyneet huhtikuun loppupuolella. Kukinta on yleensä ollut parhaimmillaan juuri toukokuun toisena sunnuntaina vietettävän äitienpäivän tienoilla.
SUOMESSA I L M E I S E S T I ilmastonmuutoksen takia kukkimisen ajankohta vaikuttaa kuitenkin viime vuosina muuttuneen. Esimerkiksi Luonto-Liiton vuosittaiseen Kevätseurantaan lähetettyjen yleisöbongausten mukaan ensihavaintojen keskiarvot ovat aikaistuneet 10 vuoden aikana. Ensimmäiset kukat tulevat usein jo huhtikuun alkupuolella, lämpiminä keväinä ihan ensimmäiset on havaittu jo maaliskuussa. Jos kukinta alkaa näin aikaisin se voi hyvinkin olla jo lähes kokonaan ohi äitienpäivään mennessä. Valkovuokon kukinnan tämän vuoden osumisesta äitienpäivään saadaan ennakkotietoja jo huhtikuun kuluessa. Havaintoja Kevätseurannan yhteiseen aineistolaariin voi toimittaa kuka tahansa. Seurattavia kasvi- ja eläinlajeja on yhteensä liki viisikymmentä. Varsinaisen Kevätseurannan rinnalla lapsille on oma kahdentoista helpoimman lajin Kevättuuli-havaintolomakkeensa. Jo 1960-luvun alusta lähtien toteutetun Kevätseurannan tiedot on talletettu vuodesta 1993 alkaen Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Havaintojen avulla pystytään vertailemaan kevään alkamista ja edistymistä eri vuosina. Samalla voidaan tutkia lajien runsautta, johon tietenkin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ilmastomuutos.
V
A E LTA M I S E N
via vaatteilta löytää myös kirppareilta lähes ilmaiseksi, jos ehtii kiertää", Olli vakuuttaa. "Osa kulkee maastossa jopa farkuissa. Retkillä voi käyttää mitä tahansa rentoja vaatteita, jotka ovat niin kulahtaneet, ettei niitä ehkä kehtaa kaupungissa enää pitää."
T E P P O R Ä M Ä , biologi hänkin, nyökkää vierestä. Saappaineen hänen kamansa ovat maksaneet 5060 euroa ja tällä varustuksella liikkuu monta vuotta. Samoihin summiin päätyy myös metsiä kolunnut Sini Saarela. Enemmän junamatkoihin menee rahaa kuin retkivarusteisiin. Gore-Tex saa heidät puistamaan päätään. Nykyisin pururadoillakin pukeudutaan goreen. Kaikkeen on ihmiset huijattu uskomaan. "Niitä käytetään yleisvaatteina, silloinkin kun ei sada. Ongelma on, että ne kuluvat nopeasti. Jos goretakkia käyttää kolmesti vuodessa, voi se olla hyväkin, mutta ei jokapäiväisessä käytössä", toteaa Olli. Ainakin halvahkojen gore-mallien kankaat kestävät kulutusta selvästi huonommin kuin perinteiset polyester-puuvilla-sekoitteet. Kun saumoihin alkaa tulla kulumia, ei takkia voi ompelukoneella paikkaa-
at"Usein gore-va teet kahisevat, mikä häiritsee n luonnon äänie havainnointia."
malla korjata. Yleensä takki heitetään siinä vaiheessa roskiin. Lyhytikäinen vaate ei ole ympäristöystävällinen hankinta. "Usein gore-vaatteet kahisevat, mikä häiritsee luonnon äänien havainnointia. Ja kyllä ne lupauksista huolimatta hiostavatkin. Tuulenpitävä, mutta hengittävä poutakelin vaate on puuvillainen", Teppo miettii. Usein sadetta voi väistellä. Viikonloppuretkiä suunnitellaan uutisten säätietojen kanssa, ja vaelluksilla pysytään aamulla ehkä siihen asti teltassa, että sade lakkaa. Päivällä sadekuuron ajaksi voi suojautua kuusen alle. "Ässäjuttu on niin iso sadetakki, että päiväreppu mahtuu sen alle", vinkkaa Olli. Joskus kuitenkin tulee päivä, jolloin tihuttaa tunnista toiseen. Se on Ollista ikävin mahdollinen keli. "Sadevaatteet pitävät kulkijan kuivana, kunhan ne jaksaa kiskoa ajoissa ylleen. Litimäräksi on vaikea kastua. Mutta jos on putkeen kaksi päivää sateista, pysyy kuivana tuskin millään. Vaatteista tulee nihkeät." Silloin on onni, jos pääsee yöksi kämppään kuivattelemaan vaatteita. Rinkan päälle ripustettuina ne kui-
vuvat kyllä poutasäällä myös päivän mittaan. retkeilyä suunnitteleville Sini antaa väljät vaatteet. "Kerrospukeutuminen on tärkeintä. Samaa päällystakkia ja -housuja voi käyttää joka säällä. Pitkiksiä ja paitoja monta kerrosta alle, jos on kylmä. Alusvaatteiksi keinokuidut ovat puuvillaa parempia, koska hiestynyt puuvilla tuntuu kalsealta. Villainen välikerrasto lämmittää kostuneenakin." Sini kehuu käytännöllistä hupparianorakkiaan ja reisitaskuhousuja. "Säästyy repun kaivelemiselta, kun tavarat ovat käsillä takin mahataskussa ja housujen sivuilla. Eniten Sini ja muut haastateltavat satsaavat hyviin vaellussaappaisiin. Jalat ovat vaelluksella kovalla rasituksella ja jos alla on tennarit tai ohutpohjaiset Kontio-saappaat, voivat kilometrit tuntua monta kertaa pidemmiltä kuin ne ovatkaan. Suomen olosuhteissa vaelluskengät ovat Sinin kokemuksen mukaan turhat. Ainakin, jos liikkuu muuallakin kuin merkityillä reiteillä ja pitkospuilla: "Metsissä ja soilla on märkää. Jos sataa pitkään alkavat vaelluskengät vettyä ja haista pahalta. Ei gore voita kumppareitakaan."
YLEISSUOSITUKSEKSI
Päivi Mattila
Olli Manninen
REIPPAILIJAT. Näillä vaatteilla
pärjää. Sini, Päivi, Teppo ja Olli rankan maastoviikon jälkeen. Ei satanut kertaakaan.
Tuomas Rantanen Lisätietoja: www.luontoliitto.fi/ kevatseuranta. Kevätseurannan nettilomake löytyy osoitteesta www.hatikka.fi/kevatseuranta Huhtikuussa Kevätseurannan tuloksista kerrotaan myös YLE:n aamutelevisiossa 2.4., 16.4. & 30.4. kello 7.55.
Valitse, miten käyttämäsi vihreä sähkö on tuotettu.
Ekosähkö tuottaa sähköä ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä pienvoimalaitoksissa. Emme myy fossiilisilla polttoaineilla, turpeella tai ydinvoimalla tuotettua sähköä.
Kaikki Ekosähkön tuotantolaitokset ovat pienvoimalaitoksia. Valtaosa Suomessa vihreänä sähkönä myytävästä sähköstä tuotetaan suurissa vesivoimalaitoksissa.
Ekosähkön alkuperä on todennettavissa yksittäisille tuotantolaitoksille saakka. Emme osta erikseen ympäristöarvoa, joka liitetään sähköpörssistä hankittuun sähköön.
Olemme lisänneet uusiutuvaa energiaa käyttäviä hankintalähteitä. Myös uusia selvityksiä mm. tuulivoiman lisäämiseksi on käynnissä.
Soita asiakaspalveluumme 0800 92 480 tai vaihda Ekosähköön netissä www.ekosahko.fi
Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan opettajia,taistelemaan HIV/AIDS epidemiaan vastaan.
Ota yhteyttä: veronique@humana.org tai +45 2367 4906, www.lindersvold.dk
tilaa maailman kuvalehti kumppani osoitteessa: www.kumppani.fi
Kestotilaus maksaa vain 27 euroa vuodessa.
Enemmän kuin postikortti
Maailman kuvalehti Kumppani on kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti. Se kertoo niin tavallisten ihmisten tarinoita kuin suuria globaaleja kertomuksiakin. Kumppani on maailman paikallislehti.
kehityspolitiikka
ihmisoikeudet ympäristö
kulttuuri
"Superruokia" nyt Ruohonjuuresta!
"Maailman rav inteikkain hedelmä"
eri mineraalia, i-marjat sisältävät 21 , natriuHuipputerveelliset goj ngaania, magnesiumia , ma mm. rautaa, kalsiumia Himalajan rinteilläkasvavissa gojiä. mia, seleeniä ja sinkki eja, vitamiineja saasti antioksidantt taa enemmän marjoissa on myös run i-marjoissa on 500 ker mmän Goj ene ja kivennäisaineita. ineissa ja 12 kertaa elsi C-v itamiinia kuin app issa. proteiinia kuin omeno
Goji-marja
"Syö itsesi iloiseksi!"
Maca-jauhelelle ja keholle" kaa mie
sisältää runsaasti Maca (Lepidium meyenii) mii, kalsiumia, rautaa ja vita aminohappoja itamiineja. Mieltä neista mm. B12- ja C-v rgisoiva jauhe ja kehoa vitalisoiva ja ene , hidastaa ikääntymisen helpottaa stressiä ua ja auttaa oireita, parantaa unen laat (horivaivoissa, PMS-oireissa vaihdevuos tasapainottaminen) sekä moonitoiminnan hiusten lähdössä.
Raakakaakaopalaset sisältävät valtavasti antioksidantteja, kohottavan elinvoimaa ja mieskuntoisuutta sekä vaikuttavat aivoihin hyvän olon tunnetta lisäävästi ja alakuloa karkottavasti. Voit napostella"Jumalten ruoaksikin" kutsuttuja raakakaakaon palasia sellaisenaan tai vaikkapa murojen tai jogurtin joukossa.
Cacao Nibs
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5
(Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus)
"Voimaruo
Ruohonjuuresta myös "ihmeitä tekevät" Inka-marjat ja voimaruokasekoitus Earthers´Delight". Maista ja virvoitu!
TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TURKU p. 02- 478 2660
(reilu meininki)
www.ruohonjuuri.fi
Verkkokauppamme osoitteessa:
www.ruohonjuuri.fi
46 voima 3 /2009
Anna Järvinen från Sverige
Klaus Welp
on ihana, valloittava ja lumoava. Näin nousevaa ruotsinsuomalaista folkpopartistia ylistetään vuolaasti sekä Suomessa että Ruotsissa. Lähden haastatteluun etsimään jotain muuta, ehkä vihaista nuorta naista, joka on jäänyt piiloon hurmaavien artikkeleiden taakse. Eihän kukaan voi olla noin puhtaan viehätysvoimainen? Kun haastattelu ja kuvien otto on ohi, jotain on tapahtunut. Anna lähtee kuvauspaikalta ja halaa minua. Astun ulos Helsingin keväiseen aurinkoon ja hymyilen. Taidan olla ihastunut. Miten näin pääsi käymään?
NNA JÄRVINEN
A
S A A V U N L A S I P A L AT S I N
"Minulta puuttui pitkään itseluottamusta tuhannesta eri syystä. En ollut tottunut tulemaan nähdyksi. Jos on ujo, omistaa heikon äänen ja on pikkusisko voi olla vaikea menestyä." Vanhimpana sisaruksena en pysty ymmärtämään miksi pikkusiskot luulevat aina olevansa jonkun varjossa, mutta Järvinen vakuuttelee minua: "Tekisin varmaan aivan erilaista musiikkia jos olisin vaikka isoveli. Lapsena harjoittelin pianolla pieniä klassisia helmiä ja katselin, kuinka isoveljeni sai improvisoida ja soittaa mahtavia sointuja. Tunsin oloni uskomattoman voimattomaksi." kulttuurisesti heikoiksi katsotut ominaisuutensa, kuten ylenpalttisen herkkyyden, ujouden, naiseuden ja vierauden voimavaroikseen. Tätä edelsi kuitenkin monen kymmenen vuoden epätietoisuus siitä mitä olisi tehtävä. Hän kokeili romaanien kirjoittamista, yritti päästä taidekouluihin tuloksetta ja lauloi, aina vaan. Voiko olla, että ne joilla on eniten lahjakkuutta jäävät myös helposti menestyksen sivuun koska lahjakkuus on niin erityislaatuista, että sitä on vaikea tunnistaa? "Luulen, että kysymys on tietynlaisesta yliherkkyydestä. Itsensä esiin tuominen on niin pelottavaa. Siinä riskeeraa kaiken. En laula aiheista, jotka eivät merkitse mitään. Asetan koko elämäni muiden arvioitavaksi." Mutta Järviselle kävin hyvin. "Pitkään pelkäsin silti, että joudun julkisen pilkan ja naurun kohteeksi." Hän kertoo elämästään, jossa toistuvat ulkopuolisuuden ja näkymättömyyden teemat. Hän on maahanmuuttaja, joka ei näytä maahanmuuttajalta, ja nainen miesmuusikoiden maailmassa. Lisäksi hän kantaa mukanaan loputonta kaipausta toisaalle.
J Ä R V I N E N O N K Ä Ä N TÄ N Y T K U N J Ä R V I N E N M U U T T I kuusivuotiaana äitinsä ja isoveljensä kanssa Hel-
TYRMÄYS. Anna Järvinen kertoo inspiroituvansa hyvistä muusikoista, uusista ajatuksista, keskustelustamme ja minusta. Pisteet laulajalle hämmentävästä haastattelutilanteesta.
kahvilaan. Järvinen on valinnut haastattelupaikaksi lapsuusmaisemista tutun ympäristön. Ikkunasta avautuu maisema, jossa hän odotti bussia, joka vei hänet lapsena kesämökille. Se oli silloin, ennen muuttoa Ruotsiin ja ennen loputonta ikävää, josta hänen laulunsa kertovat. Istumme kahvilan pöydän ääreen ja tunnen oloni kömpelöksi lippiksessäni ja hupparissani, jossa vapautetut koirat juoksevat palavan eläinkoekasvattamon ulkopuolella. Järvinen on kuin romantiikan esitaistelija ja hän on pukeutunut valkoisiin helmiin ja neuleisiin. Hän sipaisee otsatukkaansa ja hymyilee, katsoo toisinaan kohti, toisinaan pois ja vastaa kysymyksiin kauniilla riikinruotsilla. Anna Järvisen ensimmäinen levy Jag fick feeling oli suurmenestys. Hän lähti kuitenkin soolouralle vasta 34-vuotiaana.
maria-kaisa jurva, pertti laesmaa & jari tamminen
Sassyn tulkintoja
Sarah Vaughanin tuotannossa tämä Tokion konsertti syksyltä 1973 on yksi lemppareitani. Toinen on kymmenen vuotta aikaisempi Köpiksen tivolin konsertti. Tällainen laulaminen on tulkitsemista. Läpilaulaminen taas on läpilaulamista. Se ei muutu tulkitsemiseksi vaikka itse juontaja tai kuuluttaja käyttäisi tuota sanaa. Silmät kiinni laulaminen, kyky saada nenänvarsi ryppyyn tai villit vibratoyrityksetkään eivät yksin riitä. Ei, ei. Tulkinta vaatii esittäjältään täyttä (siis muutakin kuin ulkoista) omistautumista sävellykselle sekä sen muuttamista omien tunteittensa ilmentymäksi, joskus jopa melodiaakin muuttaen. Tokiossa kuulemme Sassya myös säestämässä itseään pianolla. Tietysti se irtoaa! Olihan hän jo alle kaksikymppisenä Earl Hinesin yhtyeessä pianistina ja Charlie Parke-
rin ja Dizzy Gillespien bändikaverina. Ja kyllä säestävä triokin pääsee loistamaan. Siinä soittavat Carl Schroeder (piano), John Gianelli (basso) ja Jimmy Cobb (rummut). Yksi vika löytyy. Tämän kahden tunnin konsertin kuultuaan muut laulusolistit eivät tunnu enää oikein miltään. (PL) Sarah Vaughan: Live in Tokyo, Complete edition. Jazz Lips Music 2008
Malin laululintu
Oumou Sangaren viides albumi on yhtä suggestiivisen sykkivä kuin hänen albuminsa tapaavat olla. Häntä on kutsuttu "Wassouloun laululinnuksi", joka on tuonut Etelä-Malin syrjäisen metsikköseudun Wassouloun myyttisen ja maagisia voimia omaavan metsästyslauluperinteen urbaanien asukkien ipodeihin ja moderniin aikakauteen antaen
lauluille ajankohtaisen sisällön. Nyt jopa miehetkin hyräilevät naisten vapaustaistelijana tunnetun Oumou Sangaren tekstittämien milloin vihaisten, milloin iloisen railakkaiden viestien ja värssyjen tahtiin. Levyllä on mukana koko joukko kanssalaulajia, kuten nais- ja mieskuoroja sekä taitavia instrumentalisteja, jotka tietävät kuinka hoidella Malin perinteistä jousisoitinta, ngonia. Oumou itse loikkaa mielellään tekstien ulkopuolelle milloin huudahdellen milloin naurahdellen rivien välistä niin ettei kuulijalle jää epäilystäkään laulajattaren vakavista tarkoitusperistä, paatoksesta ja huumorintajusta. (MKJ) Oumou Sangare: Seya. Playground 2009.
Maagista elektroa
Levyn jakelija Skandinaviassa etiketöi albumin "popiksi", mutta se on virhe. Se on enemmän kuin sitä. Kyseessä on argentiinalaisen säveltäjän, kitaristin ja laulajan Juana Molinan viides taidonnäyte. Ehkä kyseessä on jopa nero. Siis ei orkesteri, vain yksi ainoa kameleontti musiikintekijä. Tekniikka on kuitenkin vain pelkkä apuväline, musiikintekijän
on omattava perustavanlaatuiset ideat ja visiot, muuten ei musiikinteosta tule yhtään mitään. Juana Molina on arkkitehti, joka hoitaa koko äänikuvion: laulannan, keybordin, kitaran, kuoro-osuudet, lyömäsoittimet. Tuloksena singersongwriter elektropoppia espanjaksi hypnoottisessa ja unenomaisessa, lähes psykedeelisessä äänimaisemassa. Erityisen jännittävää artistia on seurata suoraan livenä lavalta, kun hän luo koko äänikuvion reaaliajassa. Tällöin Molina ottaa myös suuren riskin epäonnistua, koskaa nauhoittaa kaikki effektit "suorassa lähetyksessä". Maagista kuin sadussa. (MKJ) Juana Molina: Un dia. Playground 2008.
Kierrätys kunniaan
Vuonna 1965 keuhkosyöpään kuolleen Nat King Colen tuotanto puksuttaa eteen päin. Vuonna 1991 Colen tytär Natalie Cole levyt-
ti isänsä kappaleen "Unforgettable" päälle omaa lauluaan, ja huutohan siitä seurasi. Pyhäinhäväistys, että tytär kehtasi koskea isänsä biisiin. Samanlainen kotkotus seurasi vuonna 1997, kun Kirka lauloi omat luritukset edesmenneen veljensä kappaleen Daa-Da DaaDaan päälle. Mikä vikaa tuossa nyt on, eihän tässä mistään pyhistä skripteistä ole kysymys. Nyt Nat Kin Colelta on julkaistu kokonainen levyllinen uudelleen viritettyjä kappaleita, ja hyvä niin. Liuta tuottajia on päässyt kokeilemaan, miltä Colen tuotanto olisi saattanut kuulostaa, jos hän olisi levyttänyt ne 2000-luvun alun tietämillä. Hieman vaihtelevan tasoisen kokoelman ehdottomiksi helmiksi nousevat kahden Helsingin Flow Festivalilla vuonna 2007 vierailleen artistin versioinnit. Tu o t t a j a / dj Cut Chemistin rennon letkeä "Straighten Up And Fly Right"
voima 3 / 2009
47
singistä Ruotsiin, hän oli hiljaa kokonaisen vuoden. "Muistan kuinka sanat lopulta tulivat. Vuoden hiljaisuuden jälkeen huusin minua kutsuvalle ystävälle: Jag kommer, jag kommer." "En koskaan istunut ruotsalaiseen täydelliseen idylliin, missä kaikki ovat kauniita ja ystävällisiä", hän selittää ja näyttää erittäin kauniilta ja ystävälliseltä.
NYT JÄRVINEN
julkaisee toisen levynsä, Man var bland molnen, jonka voi hänen mukaan kääntää suomeksi vaikka näin: Pilvessä! Uusi levy, kuten Annan olemuskin, huokuu feminiinistä ja herkkää vetovoimaa. Niin herkkää, että sen päälle voisi helposti vahingossa talloa. Ehkä juju onkin juuri tässä kohtaa. Hän ei ole mainos eikä musiikkibisneksen tuote vaan jotain autenttista. Hänen laulunsa eivät ole vain lauluja, ne ovat "på riktigt", oikeasti olemassa. Kappaleesi kertovat ikävästä ja mihinkään kuulumattomuudesta. Löysitkö koskaan kotiin? "Koti löytyy jos asettaa itsensä alttiiksi kaikelle sille mitä pelkää. Se löytyy jos uskaltaa tarpeeksi" sa-
"En istunut oskaan iseen k a ruotsal seen i täydell ." idylliin
noo Anna. Heitän hänelle takaisin vastaväitteiden ryöpyn. Kerron kuinka monta kertaa olen riskeerannut ja menettänyt kaiken. Hän hymyilee. "Niin minullekin on käynyt. Aika usein sitä huomaa, että suunta oli silloin ehkä hieman väärä. Ja lopulta", Anna selittää, "ihminen on kotona vain itsessään."
JA NÄIN LÄHDEN
haastattelusta ajatellen sitä mitä Anna kertoi minulle. Musiikki lohduttaa ja laulaminen tekee onnelliseksi, hän sanoi. Lyön Annan uuden levyn soittimeen ja huomaan, että tämä ajatus kuuluu levyn jokaisessa kappaleessa.
Akuliina Saarikoski Man var bland molnen ilmestyi 25.3. Anna Järvinen Göteborgin Nefertitissä 23.4., Tukholman Strandissa 24.4., Malmön Babelissa 29.4. & Helsingin Tavastialla 28.5. www.myspace.com/annajarvinen
LASIPALATSIN KATOLLA. Anna katsoo yli Helsingin. Tänne hän ei enää palaa.
Klaus Welp
tanssilattiaralli saa liikettä kankeimpaankin takamukseen, ja brasilialaisen Bebel Gilberton laululla ryyditetty "Brasilian Love Song" on niin saumaton kokonaisuus, että vuosikymmenten vierähtämistä lauluosuuksien välillä on vaikea uskoa. Ja onhan mukaan saatu Nataliekin. Harmillisesti levy-yhtiö ei julkaise samalla kokoelmaa, josta löytyisi levyn alkuperäiset kappaleet. Näinhän tehdään tehdään aina esimerkiksi Verve Remixed -sarjan levyjen kohdalla, ja se jos mikä on hienoa valistustyötä.(JT) Nat King Cole: Re:Generations. Capitol 2009.
Jazzin joikaamista
Ruotsinsaamelaisen laulajan Sofia Jannokin musiikissa joiku kohtaa kansanmusiikin, laulelmaperinteen, popin ja jazzin. Hänen pohjoissaameksi lauletuissa lauluissaan on läsnä sekä saamelainen että ruotsalainen musiikkiperinne. Molemmat ovat osa hänen kulttuuriperintöään, vaikka paino onkin enemmän saamelaisten sanattomassa improvisaatiossa, joikussa. Jannok kirjoittaa laulut acapella-tyyliin, jotka tällä toisella soololevyllä ovat saaneet instrumentaaliset raamit Peter Tikka-
nen Triolta. Yhteistyö onnistuu loistavasti: Jannokin talviöisen tähtitaivaan kirkas ääni harmonisoituu Peter Tikkasen herkän jazzpianokosketuksen kanssa. Taustalla tunnelmoivat yhtä herkkäkuuloiset Tobias Helén (basso) ja Johan Englund (rummut) sekä muutamat jousi- ja puhallinsovitukset. Ruotsalaisella maailmanmusiikillaan Sofia Jannok on vain viimeisin esimerkki siitä, ettei Ruotsi ikänä ole ollut yhden kansan yksikielinen ja -kulttuurinen maa, kuten jotkut tahot ovat itsepäisesti väittäneet. Saamelaisuus on aina ollut osa Ruotsia, vai pitäisikö sanoa ruotsalaisuus osa Saamenmaata. Sillä saamelaisethan Skandinavian ensimmäisenä asuttivat. (MKJ) Sofia Jannok: ássogáttis/by the embers. Caprice/CDA 2009.
48 voima 3 / 2009
Vapaaehtoisen köyhyyden sarja jatkuu
Brahmaan yhtyjät
Intian vapaaehtoisen köyhyyden gurut kuohitsevat itsensä, jos ei muu auta & veri vetää. Mitäs paavi siihen sanot?
uskonnot näkevät asketismin ja maailmasta vetäytymisen ihmisen henkisen kehityksen edellytyksenä. Tänäkin päivänä kaikkialla Intiassa näkee puolialastomana kerjuukulhojensa kanssa kulkevia hindulaisia sadhuja eli pyhiä vaeltelevia miehiä, jotka ovat jättäneet perhe-elämän ja maalliset velvoitukset omistautuakseen täysipäiväisesti henkiselle elämälle. Klassisessa hindulaisuudessa ihmisen pyrkimyksenä on saavuttaa moksa eli vapautuminen sielunvaelluksesta, jota on tavoiteltu aikojen saatossa monenlaisilla askeettisilla harjoituksilla, toisinaan jopa suoranaisella itsekidutuksella. Esimerkiksi selibaatti-lupauksen pitämistä on saatettu helpottaa yksinkertaisesti tuhoamalla sukupuolielimet. joogisessa perinteessä lihanhimoa ja maalliseen takertumista yritetään taltuttaa saavuttamalla akrobaattinen kehon hallinta ja sen myötä keskittynyt, meditatiivinen mielentila. Sen avulla yksilöllisen ihmissielun on suurten ponnistelujen kautta mahdollisuus irtautua rajallisesta olemuksestaan ja yhtyä suureen maailmansieluun eli brahmaan. Pyrkimystä edesauttavat sukupuolinen pidättyminen, säännöstelty ruokavalio ja toistuvat, kurinalaiset harjoitukset. Joogan fi- losofiaa tävän selittävän Katupanisadin ha-upanisadin mukaan ihmiaan sellä on vauä nuinaan kenaan ho, hevosin naan aistit, ina ajurina järki ja ohjaksina mieli. Jotta aistia set nautinnot eivät
HINDULAISUUDEN
U
S E I M M AT
INTIALAISET
veisi joogia epäpuhtaisiin ajatuksiin tai tekoihin, hänen on harjoituksen avulla koulittava mielensä järkkymättömäksi. Joidenkin kuuluisien askeettien ympärille on järjestäytynyt kokonaisia oppitraditioita. Suurin yksittäinen nyky-Intiassa vaikuttava askeettinen perinne ovat niin sanotut ramanandit, jotka pitävät 1300-luvulla elänyttä Ramananda-askeettia perustajagurunaan. Ramanandit eivät arvosta teologisia opinkappaleita tai uskomusjärjestelmiä vaan heidän päämääränsä on muokata mieli ja ruumis henkilökohtaista jumaloivallusta varten.
R A M A N A N D I - A S K E E T I N päivä on pitkä ja ankarasti säännöstelty. Hän herää kahden tai kolmen maissa aamulla ja suorittaa päivän ensimmäiset rukoukset ja puhdistautumisrituaalit. Aamutoimien jälkeen ovat vuorossa varsinaiset henkiset harjoitukset, joissa askeetti asettuu meditaatioasentoon ja alkaa lausua vihkimyksessä saamaansa mantraa. Noin tunti ennen auringonnousua suoritetaan ensimmäinen palvontatoimitus. Loppupäivän ohjelma muodostuu muun muassa pyhiinvaelluksesta, joogaharjoituksista, aterioinnista ja pyhien tekstien lukemisesta. Päivän päätteeksi askeetti suorittaa uudelleen mantraresitaation, minkä jälkeen hän voi asettua levolle. Kyseessä on siis kokonaisvaltainen uskonnolle omistautun eläomistautunut mäntapa, jossa askeetin jokainen tejokai ko ja vuorokauden jokainen hetki jokaine on pyhitetty jumalalle ja hänen etsimiselleen.
Tero Tä Tähtinen Veda-kirjojen viimei viimeinen osa Katha-upanisadi l löytyy kirjastosta. Englanniksi Engl täältä: www.ve www.vedarahasya.net/ka hasya.net/katha.htm
voima 3 / 2009
49
Rakkaus, runous & jalkapallo
Voiman Jukka Vuorio tapasi turkulaisen rakkausrunoilijan.
Kinnusen kanssa tämän kotikaupungissa, runoilijan arvostamassa baarissa Uudessa Apteekissa. Kinnunen, 47, on kahdeksan teosta julkaissut turkulainen runoilija. Lisäksi hän on kahden tyttären isä, jalkapallofani, ja osa-aikainen kirjastotyöntekijä. Terve Tapani Kinnunen. Kevät on tullut Turkuun. "Kevät on mun suosikkivuodenaika, koska sen jälkeen tulee aina kesä." Aloitetaan aiheesta joka kiinnostaa kumpaakin. Olet runoissasi kirjoittanut useampaan otteeseen Turun Interistä ja käyt säännöllisesti matseissa. Jalkapallo on aivan mahtavaa. Mutta miten selittää se Voiman lukijalle? "Ihminen tarvitsee eskapismia. Ja sitä jalkapallon seuraaminen juuri on. On hienoa, kun voi välillä muutamaksi tunniksi irrottautua arjesta juomaan kaljaa äijäporukkaan ja huutelemaan kentälle. Ja futiksessa on jotain vastarintaa. Suomi on, kuten tiedämme, lätkän ja autourheilun luvattu maa." Olet päätynyt valitsemaan turkulaisista joukkueista Interin, vaikka TPS:kin olisi ollut tarjolla. Miten tässä kävi näin? "tps edustaa samaa Turkua kuin Bogart Company, Lola Odusoga ja Matti & Teppo. Ja myös sitä, että elät ja asut Turussa koko elämäsi et-
I
S T U M M E TA P A N I
kä mielellään käy missään muualla tai näe muuta maailmaa. Inter on eri juttu. Siellä on kansainvälisempi meininki. Interin kannattajissa on paljon nykyisiä rap-musiikin ystäviä ja vanhoja punkkareita. Interin fanibussissa soi Iggy & The Stooges, Tepsin bussissa Yö." Jos nyt ajatellaan, että mies, tai henkilö, voi rakastaa jalkapallojoukkuetta, niin miten vertaisit oman kumppanin rakastamista Interin rakastamiseen? "Ei ne ainakaan poissulje toisiaan, vaikka onhan se hyvänen aika sentään erilaista rakkautta. Mulla on puoliso ja kaksi tytärtä, futisjoukkueen kanssa ei voi asua yhdessä ja lisääntyä. Seksuaalivoima kumppanin kanssa on tärkeätä. Toisaalta, mullakin on kokemusta siitä, että kumppania voi vaihtaa, jalkapallojoukkuetta ei." Niin, se perhe. Miten isäksi tuleminen muutti sua runoilijana? "Ainakin ihan fyysisesti siinä paikkeilla, oisko vuosina 19981999, runot alkoivat selvästi pidentyä. Jos verrataan vaikka Show Timea (1998) ja Alaskan runoja (2001), niin onhan ne selvästi erilaisia teoksia. Show Timessa dokataan
"Jos en olisi tullut isäksi, t olisin saattanu jatkaa naisten jahtaamista."
ja naidaan, kun taas Alaskassa näyttäydyn isänä. Siinä vaiheessa aloin tuoda mukaan myös Interin kannattamista. Vaikka toisaalta, yhteensattumia nämä kaikki aina on. Jos en olisi tullut isäksi, olisin saattanut jatkaa naisten jahtaamistakin." No sun kohdalla mainitaan aina, että olet juuri turkulainen runoilija. Mitä merkitystä sinulle on Turulla tai turkulaisuudella? "Turku on Suomessa paras paikka kirjoittaa ja elää. Tunne sanoo mulle niin, samoin kuin tunne sanoo, että Inter on paras jalkapallojengi ja vaimo paras nainen. Turussa on hyvää se, että täällä ei tungeta nenää toisten asioihin, mutta silti halutessaan ihmisiin on helppo tutustua." Ja täällä Turussa on myös runojasi nykyään julkaiseva Savukeidas. "Savukeidas on eräänlainen perhe. Toisaalta jotain isoja apurahoja voisi saada helpommin jos olisi Otavan tai wsoy:n listoilla, mutta raha ei ole ikinä ollut minulle pääasia. Ja isolta kustantamolta tulee tietysti helpommin kenkää, se on vähän niin kuin jalkapallossa, suurseuroista voidaan pelaaja myydä yhtäkkiä toiseen joukkueeseen. Pienessä kustantamossa minustakin ajatellaan, että olen ihminen en-
kä pelinappula." Minkälaista on olla runoilija? "En minä kaupungilla kävellessä ajattele, että tässä menee runoilija. Mietin, että pitäisi käydä kaupassa ja harrastaa enemmän liikuntaa." julkaisi Kinnusen ehkä kuuluisimman kokoelman Show Timen vuonna 1998. Runoilija ja kustantaja kutsuvat sitä rakkausrunokokoelmaksi. Show Timen rakkaus on peittelemätöntä naimista, sekoilua ja tappelua ympäri kaupunkia ja kirjallisuustapahtumia. Toisaalta, Kinnunen muistuttaa, myös rakkaus kiihkeän elämän sykkeeseen voi olla aitoa rakastamista. Show Time ei ihan kaikkien arvostelijoiden mielestä ollut rakkausrunokokoelma. "Sen, mitä rakkaus tarkoittaa, voi jokainen itse määritellä. On olemassa niin monenlaista rakkautta. Joku voi rakastaa perhokalastusta, joku toinen vaikka jotain aatetta." Kuinka moni suomalainen runoilija elättää itsensä runoilla? "Ei yksikään. Tai no, ehkä Heli Laaksonen ja Tommy Tabermann pystyisivät halutessaan tekemään niin, mutta sekin olisi siinä ja siinä. Siis jos ei lasketa sitä, että elää sossurahoilla ja kirjoittaa siinä samalla runoja." Sä olet ahkerana keikkailijana kiertänyt monta vuotta esittämässä runojasi ympäri Suomea eri kuppiloissa ja tapahtumissa. Minkälaisia palkkioita niistä keikoista saa? "Tyypillisin keikkapalkkio on varmaan se, että saa juoda maksutta paljon kaljaa." Entäs jos runoilija on absolutisti? "Oletusarvo tuntuu olevan, että runoilija haluaa kaljaa. Absolutistirunoilijat saavat varmaan sitten jaffaa." Istutko koskaan tietokoneen eteen ja mietit, että nytpä muuten kirjoitan runon tai pari? "En. Runot syntyvät milloin missäkin, kauppakuittien, tiliotteiden ja tulosvetokuponkien kääntöpuolille. Kai sitä periaatteessa voisi istua koneella kahdeksasta neljään ja synnyttää neljä runoa päivässä, mutta sittenkin ne vaatisivat ensin pitkän muhimisajan päässä." Mun mielestä sun tapa kirjoitS A M M A K K O K U S TA N TA M O
Anni Waris
Olet puu
Riipun sinusta kuin hirtetty mies tarokkikortissa. Haluan pillusi pysyvästi elämääni. Kun olet vanha ja perseesi roikkuu lattianrajassa haluan sen.
Tapani Kinnunen, Show Time (1998)
Anni Waris
taa on rankka, kun kerrot suoraan, että huonosti menee tai että on tullut mokattua. Mä en haluaisi julkisesti kertoa sellaisia asioita itsestäni. "Jos mä rupeisin miettimään mitä lukijat ajattelevat minusta, en voisi kirjoittaa oikein mitään. Jos ajattelisin sitä minkälainen kuva minusta välittyy, niin voisin julkaista kuvakirjan mun iloisista ja menestyvistä kavereista." Eräässä runossasi kerrot, että mikään ei estä sinua olemasta juntti. "Runouden pitää riisua, eikä pukea tai varsinkaan kuorruttaa. Ja mitä tulee junttina olemiseen, se on osa meitä kaikkia. Runoilijan täytyy tunnistaa kaikki puolet itsessään." Kiitos. "Kiitos, oli mukava rupatella."
Jukka Vuorio Tapani Kinnunen: Amerikkalainen parranajo. Runot 19942009. Savukeidas 2009. 276 s. Jalkapallon liigakauden avaus MIFK Inter 20.4. Maarianhaminassa, Inter MyPa 23.4. Turussa.
Kootut runot. Runoilija Tapani Kinnusen juuri ilmestynyt antologia Amerikkalainen parranajo on massiivinen teos, joka sisältää otteita 15 vuoden tuotannosta ja yhden uuden kokoelman.
Arvio
Hei ota Toffee, ota vaan!
K A I K K I liittyy kaikkeen! Nykypäivän totuus rakennetaan muinaisten kirjoitusten varaan! Makeiset pyörittävät maailmaa!" Aapo Rapin syksyllä ilmestynyt Kuningas Toffee kertoo maailmasta, joka on rakennettu ainoastaan makeistuotannon palvelemista varten. Karkki pyörittää maailmaa, joka pyörii karkin ympärillä. Historia on julistettu loppuneeksi. Kukaan ei tunnu olevan tilanteesta kovin innoissaan. Teoksen kerronta kulkee kahdella tasolla. Päällimmäisenä on
ankea nykyhetki, jossa tarinan nimetön, hontelo sankari tasapainoilee ilkeämielisen valtiaan ja nälkäisen perheensä miellyttämisen välillä. Mukaan kuvioon astuvat höperöt tutkijat, jotka johdattelevat päähenkilön sadunomaiseen muinaisten kääröjen maailmaan, Toffeen aikaan, josta kaikki alkoi. Nämä kääröistä paljastuvat kertomukset ovat teoksen toinen tarinalinja, jossa pääosaa näyttelevät ahne kuningas Toffee sekä hämmentävästi nykyisyydessä elävää päähahmoamme muistuttava kuninkaan lakeija. Molempien tarinoi-
den edetessä alkavat menneisyyden ja nykyisyyden rajat rakoilla ja juonet kietoutuvat toisiinsa. löytää tarinasta rinnastusta markkinavoimien voittokulkuun läpi historian. Esimerkiksi kuningas Toffeen jälkeen lyhyen aikaa hallinnut kuningas Hyvä Munkki on keynesiläisen talousajattelun suora ilmentymä. Mitä pidemmälle Kuningas Toffeeta luin sitä enemmän tunsin lukevani Naomi Kleinin Tuhokapitalismin nousun kuvitettua versiota. Feodaalisortoa, uusliberalismin
E I O L E VA I K E A A
nousua, voodoo-politiikkaa. Kaikki se alkoi toffeesta. Hahmojen dialogi on loistavaa ja piirustustyyli miellyttävän maanläheinen. Teos on hieman pienieleisestä ulosannistaan huolimatta jäänyt liian vähälle huomiolle.
Henri Salonen Aapo Rapi: Kuningas Toffee. Huuda Huuda 2008. 84 s.
50 voima 3 / 2009
Libanonin leffasota
Homoseksuaalisuus & alastomuus olivat liikaa libanonilaisviranomaisille.
IBANONISSA käydään maalle epätyypillistä kamppailua siitä, mikä on sopivaa valkokankaille. Libanonilaisen elokuvaohjaaja Marc Abi-Rachedin esikoiselokuvan Helpin oli nimittäin tarkoitus saada ensi-iltansa helmikuussa. Niin ei kuitenkaan käynyt. Homoseksuaalisuutta ja prostituutiota käsittelevän elokuvan esittäminen kiellettiin vain muutama päivä ennen ensi-iltaa. Help sisältää viranomaisten mukaan "sopimattomia aineksia", eikä elokuvaa nähdä elokuvateattereissa, ellei Abi-Rached leikkaa pois sopimattomaksi katsottuja kohtia. Kohtia, jotka olivat liikaa viranomaisille, on yhteensä puoli tuntia. Ne sisältävät homoseksuaalisuutta, alastomuutta ja kiroilua. "Tässä on kyse periaatteesta, en aio leikata elokuvasta pois sekuntiakaan", Abi-Rached sanoo.
L
"Olin positiivisesti yllättynyt, kun sain viranomaisilta luvan elokuvan tekemiseen", Abi-Rached kertoo. Help kertoo Beirutin alamaailmasta realistisella tyylillä. Elokuvan päähenkilö on nuori Ali-poika, joka ystävystyy prostituoituna toimivan Sorellan kanssa. Elokuva käsittelee myös homoseksuaalisuutta taksikuski Marounin kautta. "Tarkoitukseni on kertoa rakkaudesta, kuvata elämää realistisesti. Halusin toki provosoida, saada ihmiset reagoimaan", kertoo AbiRached. ei ole nähty valkokankaalla, on se herättänyt Libanonissa aktiivisen keskustelun puolesta ja vastaan. "Elokuvan kieltäminen on tuonut Helpille valtavasti huomiota. Minä saan haastattelupyyntöjä aina Japanista ja Yhdysvalloista asti. Kiitin tästä viranomaisia", Abi-Rached naurahtaa. Helpin levittämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
VA I K K A H E L P I Ä
VAPAAMPI BEIRUT
Lähi-idän seksuaalivähemmistöille Beirut on unelmien vapaa kaupunki.
V A I K K A H E L P oli liikaa libanonilaisviranomaisille, löytyy maan pääkaupungista aktiivinen homoyhteisö. Libanonissa toimii Lähi-idän ensimmäinen lesbojen, homo-, bi-, ja transseksuaalien oikeuksia puolustava järjestö, Helem. Beirutin yöelämän trendikkäimmiltä kaduilta löytyy homobaareja. "Libanon, tai tarkemmin sanottuna Beirut, on turvasatama Lähi-idän homoille", kuvailee Helemin toiminnanjohtaja Georg Azzi, 27. "Libanoniin muuttaa homoseksuaaleja useista eri Lähi-idän maista, joissa ei olla yhtä suvaitsevaisia. Pahin tilanne on tällä hetkellä Irakissa, missä ei ole minkäänlaista lakia tur-
vaamassa järjestystä. Homoihin kohdistuu siellä väkivaltaa, ja useassa tapauksessa he ovat hengenvaarassa", kertoo Azzi. Azzi oli mukana, kun Helem perustettiin viisi vuotta sitten. Järjestö on ensimmäinen laatuaan Lähi-idässä. Helem tarjoaa lakiapua syrjityksi joutuneille ja pitää yllä auttavaa puhelinta. Lisäksi järjestö yrittää lisätä tietoisuutta homoseksuaalisuudesta Lähi-idässä. on muuttunut homoystävällisemmäksi 2000-luvulla. Helem-aktiivi Joe Labakin mukaan asennemuutos tapahtui Israelin ja Hizbollahin välisen sodan aikaan
LIBANONIN ILMAPIIRI
kesällä 2006. Helem perusti sodan ajaksi tiloihinsa pakolaiskeskuksen. "Aluksi keskukseen tulleet pakolaiset suhtautuivat meihin varauksellisesti. Pian tunnelma kuitenkin vapautui. Sodan myötä meidät alettiin nähdä osana libanonilaista yhteiskuntaa," kertoo Labaki. Homoseksuaalisuus on Libanonissa kuitenkin edelleen laitonta, vaikka homoseksuaalisuuden kieltävää lakipykälää ei ole sovellettu vuosikausiin.
Aishi Zidan Artikkelin pitkä versio fifi.voima.fi
elokuvan nostattama kohu on verrattain vapaamielisessä Libanonissa harvinainen. Vain runsas vuosi sitten sama virasto hyväksyi elokuvan käsikirjoituksen.
ABI-R ACHEDIN
Aishi Zidan
valkokangas
Lukija viiltää
Kate Winslet pissaa seisaallaan. Hän katsoo uhmakkaasti silmiin Harvey Keiteliä samalla kun lämmin urea juoksee pitkin hänen sääriään. Tämä kohtaus Jane Campionin elokuvasta Holy Smoke Pyhässä pilvessä (1999) on yksi Winsletin uran mieleenpainuvimmista. Winslet ei ole koskaan pelännyt hätkähdyttämistä. Heavenly Creaturesissa (1994) hän on ystävänsä kanssa äidinmurhaa suunnitteleva teinityttö. Little Childrenissä (2006) Winsletin roolihenkilö on miestään pettävä kotiäiti, joka kykenee tuntemaan myötätuntoa pedofiilinaapuria kohtaan. Lukijaa on joissakin arvioissa ehditty pilkata silkaksi seksiseikkailuksi, mutta tosiasiassa elokuva on äärimmäisen hienovireinen ja syväluotaava kuvaus siitä, miten kahden ihmisen tapaaminen voi muuttaa kokonaisen ihmiselämän. Jälki jonka Hanna jättää Micheliin ei kulu vuosien saatossa, ei edes sitten kun Michaelille paljastuu totuus Hannan menneisyydestä. Lukija kuljettaa erinomaisesti rinnakkain sitä kipua, jonka romanttinen suhde voi jättää jälkeensä, sekä natsi-Saksan hirmutekojen vaikutusta ihmismieleen. Elokuvan keskeiset teemat ovat häpeä, jonka kantamista Winslet esittää vastaansanomattoman todentuntuisesti, viha ja anteeksianto. Suuria teemojaan elokuva pystyy käsittelemään pienten, tunnistettavien hetkien ja yksityiskohtien avulla. Winslet on elokuvan kiistaton päätähti, mutta myös nuorta Michaelia esittävä Kross on roolissaan hämmästyttävän hyvä. Hänellä on toki kokemusta jo viiden saksalaiselokuvan verran, mutta hymy joka syttyy hänen silmiinsä muuten niin vakavilla kasvoilla vakuuttaa katsojan hänen herkkyydestään näyttelijänä. Jos Winsletin urasta vain Titanic on tuttu, niin nyt on erinomainen mahdollisuus nähdä valkokankaalla paitsi Lukija myös Revolutionary Road, joka raapaisee syvän viillon keskiluokkaiseen elämään. Kumpikaan elokuvista ei sorru sentimentaalisuuteen, mutta etenkin Lukija on niin vavisuttava kokemus, että paketillinen nessuja kannattaa varata matkaan. (SL) Stephen Daldry: Lukija. Ensi-ilta 27.3.
Satu Linnapuomi & Tuomas Rantanen
Salatut elämät Kairossa.
Alaa Al Aswanyn kirjaan perustuva Marawan Hamedin ohjaama egyptiläinen elokuva kuvaa vanhassa hienossa kairolaisessa kerrostalossa asuvan porvariston ja sen katolla kortteeriaan pitävän köyhälistön
ään kolme kertaa vanhempaan elostelijaan vaatisi ainakin annoksen lisää dramaturgista tukimateriaalia. Toisaalta ympäristön paineita vastaan kamppaileva homoseksuaalikin on karaktäärinä siinä määrin epämiellyttävä, että hänen tragediansa isku ei sittenkään kosketa siten kuin olisi kohtuullista. Kun elokuvan kaikki henkilöt ovat itsekkäitä ja ajavat ensi sijassa omaa etuaan, elokuvan ihmiskuva muuttuu sangen fatalistiseksi. Tilaa muutoksen mahdollisuudelle jää vähän. Epäselväksi jää, onko tämä elokuvan tarkoituksellinen viesti. (TR) Marwan Hamed: Yacubian talo Kairossa. Ensi-ilta 3.4.
Ja nyt, Oscar-palkitussa roolissaan elokuvassa Lukija Winslet esittää Hanna Schmitziä, naista, joka on syytettynä natsien rikoksia käsittelevässä sotarikostuomioistuimessa. Ja hänellä on suhde itseään puolet nuoremman pojan, Michaelin, kanssa. Hanna pitää ääneen lukemisesta, ja ennen rakastelua Michael lukee tälle maailman merkkiteoksia. Michelin esittäjä David Kross on tosielämässäkin niin nuori, että kuvausten alkua piti odotella, jotta poika ehti tulla täysi-ikäiseksi ja intiimien kohtausten kuvaaminen hänen kanssaan oli mahdollista.
kautta ympäröivän yhteiskunnan suuria jännitteitä. Yksittäisten henkilötarinoiden kautta käsitellyksi tulevat luokkajaon ohella ainakin korruptio, uskonnollisen ja maallisen normiston törmäys, ääri-islamistinen poliittinen liikehdintä, brutaali poliisiväkivalta, naisten nurja asema perheessä ja työelämässä sekä homoseksuaalisuuden tabu. Erinomaisen kiinnostavista lähtöasetelmista huolimatta elokuva kompastelee draamallisen tyhjäkäynnin kanssa. Samalla se jää myös kuvaamiensa päähenkilöiden ja aiheiden osalta oudon ulkokohtaiseksi. Vaikka on helppo ymmärtää esimerkiksi miten luokkakatkeruus voi kääntyä fanaattiseksi uskonnolliseksi kapinaksi, puuttuu elokuvan roolihahmon kääntymyksestä silti jotain oleellista. Samoin työelämässä sukupuolisen häirinnän kohteeksi kerta toisensa jälkeen joutuvan nuoren naisen rakastuminen itse-
Lukaksen opetuselokuva
Lukas Moodyssonin uusin elokuva on epämuodikkaalla tavalla poliittisesti ylikorrekti ja valistuksellisuudessaan totinen. Mammutissa kyse on Alejandro Gonzálezin Babelin tapaisesta globalisaatioelokuvasta. Molemmissa rakennetaan ristikkäisepisodeilla kuvaa uuden maailmanrakenteen verkottuvista kerroksista ja ihmiskasvoisesta riistosta. Moodyssonin tiukemmassa rajauksessa vastinpareiksi
asettuvat eurooppalaisesti samaistettavissa oleva, liberaalin tiedostava amerikkalaisperhe ja heidän filippiiniläisen kotiapulaisensa kaukana kotimaassa asuva etäperhe. Moodyssonille globaali riisto ei ole ensi sijassa hyväosaisten pahuudesta riippuvaa. Tosin sitä pahuuttakaan ei kokonaan piiloteta. Keskeinen pyrkimys on osoittaa, että materiaalisesti haaskuuteen asti yltäkylläinen elämäntapa riistää myös riistäjiä ja erityisesti lapsia elintasokuilun kummallakin puolella. Asetelmallisuudestaan huolimatta Mammutti ei ole huono elokuva. Sen henkilöiden psykologia ja asetelmat ovat uskottavia. Verkkaisesta etenevän juonen kulut ovat usein arvattavissa, mutta ne kuvaavat maailmaa, joka on varmasti totta. Eikä tällaisten totuuksien ääneen sanominen sittenkään ole tarpeetonta, vaan jopa erityisen tähdellistä. Moodyssonin edellisten leffojen tapaan Mammutista puuttuu täysin varhaisempien Fucking Åmål ja Kimpassa -elokuvien vapauttava huumori. Ehkä hän kokee tai ainakin haluaa esittää maailman aikaisempaa lohduttomana. Etenkin lapsiin kohdistuva vääryys näyttää olevan Moodyssonille asia, jonka perusteet on syytä vääntää rautalangasta selvästi ja kollektiivista vastuuta peittelemättä. Mammutin kohdalla usein mielessä käy myös epäilys, että Moodyssonia vaivaa omakohtainenkin syyllisyys siitä, että duunia on liikaa, elämää liian vähän. (TR) Lukas Moodysson: Mammutti. Ensi-ilta 17.4.
voima 3 / 2009
51
Smith on jumala
Perusteos kulttuurikodin kirjahyllyyn.
K S I H I E N O I M P I A ikinä kokemiani rock-konsertteja oli Patti Smithin esiintyminen vuoden 2005 Helsingin Juhlaviikoilla. Kulttuurisesta, poliittisesta tai filosofisesta vapautumisesta olisi parempi olla puhumatta enää mitään rock-musiikin kohdalla, mutta tuolloin Patti Smith onnistui ilmaisemaan oudon uskottavalla tavalla sitä, mistä näissä kliseissä saattaa olla kyse. Alkuun muutaman kappaleen rennon itseironisesti esitellyt Smith ehti vielä tyrkätä madonluvut Georg w. Bushin hallinnolle ennen kuin väänsi päävaihteen päälle. Ja kun omasta ilmaisustaan kiihtynyt 58-vuotias Smith nosti jalkansa lavamonitorin päälle ja huusi haluavansa juuri minut, tuntuu kuin dialektiikka olisi pysähtynyt ja hegeliläinen maailman henki täyttänyt Huvilateltan. Sisälläni syttyi valaistumisen liekki. Ja jo vaikeni baaritriskin ikikolinakin.
Y
sä Detroitissa keskittynyt artisti oli menettänyt lyhyen ajan sisällä henkiystävänsä Robert Mapplethorpen, veljensä sekä miehensä Fred Sonic Smithin. Terapeuttisesti latautuneen henkilökuvan alkuasetelmissa kahden lapsensa kanssa takaisin New Yorkiin muuttanut Smith kokoaa oman elämänsä jäljelle jääneitä palasia runollisen pohdiskelevassa suojahaarniskassa. Bob Dylanin ja r.e.m.-yhtyeen Michael Stipen tuella Smith on kasannut uuden kiertueyhtyeen ja tekee paluuta omimmalle ilmaisualueelleen. hienoa, joskin niukkaa ja epäilemättä Smithin tiukasti kontrolloimaa. Konserttipätkiä on sietämättömän vähän, mutta ne ovat oleellisia ja toimivat hyvin. Kokonaisuutta hiukan häiritsee Sebringin pyrkimys häivyttää kohtausten asetelmallisuutta tekotaiteellisillakin tehokeinoilla. dvd:n takakannessa Smithiä ylistetään musiikilliseksi neroksi ja yhdeksi aikamme suurimmaksi taiteilijaksi. Vähempikin riittäisi. Patti Smith on karismaattinen taiteilija, joka ansaitsee työhönsä ja henkilöönsä kohdistuvan kiinko o nostukse nostuksen ja kunnioituksen. Juuri tämä välittyy Juu elokuva elokuvasta hyvin.
K U V A M AT E R I A A L I O N
S T E V E N S E B R I N G I N viime vuonna valmistunut Dream of Life -henkilökuva korostaa Patti Smithiä beat-runoilijoiden perintöön ja 70-luvun New Yorkin punkpiireihin paikallispiireihin alisesti tuvana intellektuaalisesti ja poliittisesti asennoituvana poikkitaiana teilijana. Dokumentti perustuu 11 erustuu vuoden aikana enimmäkseen i immäkseen n yksityisissä tilanteissa kuteissa vattuun aineistoon. Kuvausn. ten käynnistäminen ajoittui en Smithin elämän dramaatramaattiseen kriisivaiheeseen. eseen. Liki parikymmenmenastä vuotta ensi sijasnsa perhe-elämään-
T Tuomas Rantanen Steven Sebring: Patti Steve Smith: Dream Of LiSm fe, Pan Vision Finland, saatavana dvd-kaupoissa ja vuokraamoissa.
LÄPI VUODEN
Fucking Åmål 7.4. & 11.4.
ELOKUVAFESTIVAALI
VOIMAN TV-LIITE
Tiistaisin 31.3. alkaen YLE TV1 : Generation Kill Irakin sodan alun kenttäkokemuksiin perustuvien Evan Wrightin artikkeleiden pohjalta tehty HBO:n laatusarja osoittanee jälleen kerran kuinka paljon paremmin amerikkalaisissa sotakriittisissä draamoissa osataan eläytyä amerikkalaisen taistelijan kärsimykseen epäoikeutetun sodan syövereissä kuin siihen miltä sama sota mahtaa tuntua niistä toisen kulttuurin ihmisistä, jotka koteineen ja perheineen ovat sen kohteena. 9.4. YLE TV1: Luther (Saksa 2003) Eric Till yrittää kertoa uuterasta uskonpuhdistajastamme kaiken ja onnistuu siksi sanomaan tuskin mitään, mutta ehkä aihe itsessäänkin riittää herättämään huomamaan, että ihmisten tekemät uudet tulkinnat uskonkappaleista ovat jopa paavista huolimatta mahdollisia, ja että Lutherin nykyistenkin opetuslasten kannattaisi pohtia olisiko jälleen aika opillisten putki-, sähköja julkisivurakenteiden peruskorjaukselle. 10.4. alkaen MTV3: Brändin takana Pääsiäisen kunniaksi MTV3 aloittaa tunnettuja suomalaisia brändejä tutkivan neliosaisen sarjan mainostoimisto SEK:sta (tuntevathan kaikki?) ja tullee samalla osoittaneeksi kuinka näppärästi yrityksen brändin myötäkarvainen purkaminen voi olla osa saman brändin rakennusta, kuten sitäkin miten pitkälle kohteidensa puhtaaseen promootioon voi edetä dokumentiksi kutsuttavassa ohjelmaformaatissa. Tuomas Rantanen
LUKAS MOODYSSON
ELOKUVIA HUHTIKUUSSA
ORION
Eerikinkatu 15 p. 09-61540201
OSTA LIPUT VERKKOKAUPASTA
Elokuvateatteri
52 voima 3 / 2009
Haluamme auttaa Adia
Lämmin kiitos Hanna Nikkaselle ansiokkaasta artikkelistasi Gilbert Adista. Sen luettuani olen ollut sydänjuuriani myöten järkyttynyt suomalaisen byrokratian totaalisesta epäinhimillisyydestä. Kauheinta on ajatella, kuinka monta onnetonta vastaavaa tapausta maahanmuuttoviraston seinät sisäänsä kätkevät. Haluaisin tietää onko artikkelisi herättänyt muitakin ja onko suunnitteilla kenties jotain konkreettista tekoa perheen auttamiseksi? Haluaisin kantaa korteni kekoon ja saan myös sukulaiseni ja ystäväni mukaan. Jotain täytyy tehdä, ja ryhmä saa enemmän aikaan kuin yksi ihminen. Kiitos muutenkin toimituksellenne. Nostatte tärkeitä asioita esille, toivottavasti jaksatte jatkaa arvokasta työtänne.
ELINA
posti
maahanmuuttajien epätoivoista taistelua suomalaisen byrokratian kanssa. Asiani koskee nyt niinkin proosallista asiaa kuin sohvaa: jos kerran Adilla on melko tyhjä olohuone, niin minä voisin lahjoittaa sohvani hänelle. Se on kirppikseltä ostettu noin vuosi sitten mutta hyväkuntoinen. En tarvitse sitä pian enää, kun muutan oman maahanmuuttajamieheni kanssa yhteen. =) Kuljetusta en tosin pysty järjestämään. En tiedä, onko tämä hölmö idea, mutta minulla heräsi halu auttaa. Pystyisikö tätä sohva-asiaa jotenkin järjestämään?
NINA
SAK & sotarikollinen
Mannerheim-elokuvan kunniatoimikuntaan on kutsuttu 15 vaikuttajaa yhteiskunnan eri aloilta. He ovat lupautuneet tukemaan elokuvahankkeen toteuttamista arvovallallaan ja asiantuntemuksellaan. Silmääni pistää yksi nimi yli muiden Lauri Ihalainen, SAK:n puheenjohtaja, miksi ihmeessä hän ja vieläpä SAK on sotkettu, tähän sotarikollisesta kertovaan elokuvaan? Eivätkö pj Ihalainen ja SAK ole tietoisia vuoden 1918 tapahtumista? Hampaattomalla SAK:lla ja sen puheenjohtajalla luulisi tässä ajassa ja paikassa olevan todellakin muuta tekemistä, kuin olla tukemassa elokuvan keinoin henkilöpalvontaa tätä historian veristä sotarikollista kohtaan, jonka teoista työväenluokka on saanut kärsiä verisesti. Lähes 25vuotta SAK:n jäsenenä olleena vaadin että SAK vetäytyy tästä äärioikeistolaisesta hankkeesta ja palaa juurilleen työväenluokan pariin, vastakkain olon aika ei todellakaan ole ohi!
JORMA TALIKKA
Juttu Gilbert Adista sai minut kuohuksiin. Istuin kahvilassa lehti nenän edessä ja juttua lukiessani en voinut estää kyyneliä, enkä vihastumista. Tuo juttu tuli nyt uudestaan mieleeni, kun luin noin sadatta kertaa netistä ennakoluuloja ja vääriä tietoja levittävää ulkomaalaisvastaista propagandaa. Sitä tässä maassa tuntuu riittävän; myötätuntoa ja halua toimia ihmisyyden hyväksi joutuu välillä etsimällä etsimään. Olo tuntuu voimattomalta. Kunpa voisin auttaa.
MARIA
Kiitos Hanna Nikkanen Adi-artikkelistasi, en voi sanoa kivasta, mutta sellaisesta joka sai suuttumaan. Hirvittää että ihminen kaiken läpikäymänsä jälkeen joutuu vielä tämän meidän byrokratian pyörittämäksi. Ajattelin, että jos mulla olisi rahaa, ottaisin Gilbertin heti töihin sellaisella summalla, että se saisi perheensä tänne. Juttusi insertissä kävi ilmi, että ehkä se järjestyy kohta joka tapauksessa. Mutta tuli mieleen, että voisi kerätä rahaa ja ottaa Gilbert hommiin. Tarpeeksi monen ihmisen pitäisi sittoutua lahjoittamaan määrätty summa rahaa kuussa määrätyksi ajaksi, jotta Gilbertin voisi "ottaa töihin" sellaisella palkalla, joka olisi esimerkiksi vaaditun summan ja nykyisen palkan erotus. Olisin mielelläni mukana projektissa.
KURT
Olen Dublinista ja asunut Helsingissä 3,5 vuotta. Olen Voiman vakituinen lukija ja yritän samalla parantaa suomen kielen lukutaitoani. Viime numero oli erityisen koskettava. Vaikka olen EU:n kansalainen, olen kokenut Suomessa syrjintää ja kovasydämisyyttä maahanmuuttajia kohtaan. Artikkeli Adista sai minut tuntemaan myötätuntoa ihmisiä kohtaan, joiden on tehtävä vielä paljon enemmän töitä tullakseen hyväksytyiksi Suomessa, jos se edes koskaan voi olla mahdollista, ja heidän jatkuvasta taistelustaan vaikeuksia vastaan joita he jatkuvasti kohtaavat. Jos mahdollista, haluaisin lähettää Adille kortin, jossa ilmaisisin myötätuntoni ja toivottaisin hänelle voimia selvitä ahdigostaan. Ymmärrän, jos häneen ei voi ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti, mutta voinko lähettää kortin Voiman kautta?
NIAMH
Janakkala
Typerää naureskelua
Jorma Mäntylän artikkeli Salaliittoteoriat keskuudessamme (Voima 2/2009) niputti yhteen huonoa makua osoittaen teletapit, vaihtoehtoiset teoriat Estonian uppoamisesta ja ja 9-11 totuusliikkeen. On toki metkaa naureskella teleevaglestistan homovainoiluille mutta kun on kyse tuhansia ihmisiä surmanneesta hirmuteosta, jolla on oikeutettu sekä kaksi brutaalia hyökkäysssotaa että kansalaisvapauksien systemaattinen eroosio "terrorismin vastaisen sodan" varjolla, on kyse mielestäni lähinnä huonosta journalismista. Artikkelissa "salaliittoeksperttinä" esiintyvä Jukka Paastela osoittaa perehtymättömyytensä lukuisten eri alojen edustajien kuten arkkitehti Richard Gagen tai tekniikan tohtori Heikki Kurttilan esiin tuomiin lukemattomiin epäkohtiin ja teknisiin mahdottomuuksiin 9-11 tutkintakomission raportissa. Hänen mukaansa Osama Bin ladenin osallisuus 9-11 terroritekoihin on "riittävästi selvitetty". FBI on kuitenkin eri mieltä. FBI ei ole edes etsintäkuuluttanut Osama Bin ladenia osallisuudesta 9-11 tapahtumiin, juuri todisteiden puutteesta johtuen. Paastelan spekulaatiot 9-11 kaltaisen False Flag -operaation salaamisen mahdottomuudesta ovat itsessään lois-
Toimittaja vastaa
Gilbert Adi perheineen odottaa nyt Helsingin hallinto-oikeuden vastausta valitukseensa. Toivoa on: jos maahanmuuttovirasto ei noudatakaan sille annettuja joustokehotuksia, hallinto-oikeudesta joustohaluja on toisinaan löytynyt enemmän. Viereisen sivun vetoomuskortilla voit pyytää hallinto-oikeutta toimimaan perheen tapauksessa humaanisti. On aika joustaa kohtuuttomista tulovaatimuksista ja edetä ripeästi. Tämä perhe on joutunut odottamaan jo liian kauan. Oletko sellaisessa asemassa, että voisit tarjota kielitieteilijä Gilbert Adille töitä esimerkiksi ranskanopettajana, tutkijana, luennoitsijana tai kääntäjänä? Saat häneen yhteyden Voiman toimituksen kautta.
HANNA NIKKANEN
Juttu Gilbert Adista kosketti minua, sillä olen läheltä seurannut muutamien
Alaston keisari
Voiman vastamainokset nyt A3- julisteina. 10 erilaista, 2 viiden julisteen settiä.
Tilaa 5 julistetta hintaan 25 . Kaikki 10 julistetta hintaan 40 , kaupan päälle 2 yllätysjulistetta!!! Hinnat sisältävät postituskulut. Tilaukset oheisella kupongilla tai osoitteesta tilaukset@voima.fi. Saatavilla myös Rosebudin kirjakaupoista. Kaikki julisteet nähtävissä osoitteessa www.voima.fi.
Tilaa Voima,
saat kaupan päälle Le Monde diplomatiquen arvostetun Ympäristöatlaksen. Tiiviitä tekstejä ympäristön tilasta viimeisimmän tutkimustiedon valossa, noin 150 karttaa ja kuvallista esitystä. Nidottu, 98 sivua. Lisätietoja: www.intokustannus.fi. Ovh 19 euroa.
t: olitiikka vastamainokset p
"EDUSTAJA"-TUOLI
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. tilaukset@voima.fi
"MATTI"
-PÄÄMINISTERINT
UOLI
"UNIVERSALI"KAUKOSÄÄDIN
27
PA Mone M y
ILM.4:5-6 Ja valtaistuimesta Ja valtaistuimen lähti salamoita edessä oli ikäänkuin ja ääniä ja ukkosen lasinen meri, kristallin jylinää; ja valtaistuimen näköinen; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän keskellä ja valtaistuimen tulisoihtua, ympärillä
jotka ovat ne oli neljä olentoa, seitsemän Jumalan edestä henkeä. ja takaa silmiä täynnä.
Vedä itsesi meidän jojoon.
Aseet auroiksi!
Armeijan vanhat kaasunaamarilaukut voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyötäröhihnat!
ord
All rights reversed.
PA Money MasterC
PA Money
Diiba-daaba
hot samö sam amö
vastamain okset:mark kinat
"PA Money MasterCord"
Tekisikö mielesi kaikenlaista kun käytät pikkukivaa, PA Money mutta rahat MasterCordia, eivät menetät Sijoittamalla rahaa. Tätä riitä? Älä huoli, rahasi meihin, etua kutsutaan me vippaamme. täjistä puuttuisi tuet samalla PA Money cashgoneksiTM, moottorit. maailman mitä enemmänMasterCord mahdollistaa suurimman yhtiön toimintaa ostat sitä ostostelun enemmän ja pääset myös persaukisille. sinulta kuluu osaksi sotateollisuutta. rahaa. Näppärää, Aina Ilman meitä, eikö? sinä et olisi jojon jatkona ja hävit-
persaukista
reilusti
breakmark
of Voima-Adbusters
PA vedättä ä
morphoration.
nau! nau! nau
A is a unregistered
Ilmastomuu tos vakiona
19
voima 3 / 2009
tava esimerkki siitä miksi viralllinen salaliittoteoria 19 lentotaidottomasta, lähinnä paperiveitsin varustautuneesta terroristista, joille Amerikan ilmapuolustus ei voinut mitään elää ja voi hyvin. Tämä teoria on kuitenkin kaikkine todistettavine valheineen niin "läpitunkevan hatara" sepostus että sitä vilpittömästi puoltavan ihmisen on hyvin vaikea olla sortumatta puhtaaseen idiotismiin ja kehäpäättelyyn. Olen Paastelan kanssa samaa mieltä riippumattoman tutkimuksen välttämättömyydestä 9-11 tapahtumien kohdalla. Obama tai mikään muukaan "virallinen taho" tuskin sitä tulee vapaaehtoisesti tekemään. Juuri Siksi 9-11 totuusliike ei yksinkertaisesti ansaitse tällaista roskaa. Suosittelen kaikille riippumatomasta ja objektiivisesta tutkimuksesta asian tiimoilta kiinnostuneille Hannu Yli-Karjanmaan loistavaa kirjaa Valtiot ja terrorismi. Kannattaa myös tarkastaa Yli-Karjanmaan nettisivut www.11syyskuu.org.
JOONAS SUOMINEN
53
kortti
LEIKKAA IRTI, TAITA KAHTIA JA NIITTAA YHTEEN.
VOIMA SSA 2/2009 KERROT TIIN
Gilbert Adin hankalasta tilanteesta. Kongon demokraattisen tasavallan kansalainen Gilbert Adi Kadima Batumona on joulukuussa valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen maahanmuuttoviraston päätöksestä, joka koskee perhesiteen perusteella haettua oleskelulupaa. Oleskelulupaa on haettu valittajan puolisolle Mymy Walelulle sekä pariskunnan neljälle lapselle. Virasto vetosi kielteisessä päätöksessään siihen, että perheenisän nettokuukausitulot jäävät vaaditun 3 330 euron alle. Perhe on joutunut odottamaan jälleennäkemistä jo seitsemän vuotta. Se on kohtuuttoman kauan. En näe syytä olettaa, että tämä koulutettujen ja työssäkäyvien vanhempien perhe olisi uudelle kotimaalleen taloudellinen taakka. Pyydänkin, että hallinto-oikeus ottaisi tapauksen käsittelyyn välittömästi. Pyydän Teitä myös joustamaan tulovaatimuksista, jotta Gilbert, Mymy, Josué, Jérémie, Mathilde ja Manassée pääsisivät mahdollisimman pian viettämään kaipaamaansa perhe-elämää. Kunnioittaen,
ALLEKIRJOITUS
Helsingin hallinto-oikeus / ylituomari Liisa Sahi Ratapihantie 9 00520 HELSINKI
Oikaisu
Voimassa 2/09 Vuoden lehtikuvaa koskeneessa jutussa kerrottiin että Irakissa olisi 34 00038 000 USA:n sotilasta. Jutussa sanottiin myös, että presidentti Barack Obama ilmoitti 17. helmikuuta, että joukkojen määrää nostetaan 17000 sotilaalla. Nämä tiedot koskevat Afganistania, eivät Irakia. Sen sijaan Irakissa on ulkomaisia sotilaita 151 000, suurin osa heistä, noin 144 000, USA:n sotilaita. Luku ei sisällä yksityisten vartiointiyritysten turvamiehiä. Elokuuhun 2010 mennessä joukkojen määrä vähentyy 35 000-50 000 sotilaaseen. Afganistanin joukkojen määrä puolestaan kasvaa 60 000 sotilaaseen.
Postimerkki
Surkea töhryraati
Typerä töhryraatinne Fifissä, joka yrittää antaa valoisamman kuvan kansalaisille graffiteista, on täysin epäonnistunut. Huijaatte vielä maalanneenne 10 vuotta? Olette niin kauan maalanneet, ettekä ole tähän mennessä osanneet arvata mitä yhdessäkään maalauksessa lukee. Vain kolme kertaa on mennyt oikein!?!?! Joten pliis lopettakaa koko helvetin raati ennen kuin se pilaa graffitikulttuurin maineen.
PETRI
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤, saan kaupan päälle le monde diplomatiquen ympäristöatlaksen tilaan ainoastaan le monde diplomatiquen ympäristöatlaksen hintaan 15 Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
54 voima 3 /2009
Länsimainen lehmä
kaupunkilaisille lehmistä? Olen kävellyt niiden kanssa pitkin kaupunkia ja pyöräteitä, kuin koiran kanssa konsanaan. Olen kävellyt lehmän kanssa myös paikallisen huoltoaseman ovista sisään. Kaupunkilaiset ovat olleet vaikuttuneita. Maatilalleni pääsee suoraan Elielin aukiolta, seutulipun hinnalla puolessa tunnissa. Navettani on Espoon kaupungin ainoa. Helsingissäkin on karjatiloja useampia. Vantaan Seutulassa on ajan kelkassa pysyneitä lypsykarjatilojakin. Espoossa ei ole kui-
M
ITEN KERTOISIN
tenkaan omieni lisäksi ainuttakaan nautaa. Minulle on kerrottu espoolaisten olevan vähän muita pääkaupunkiseutulaisia fiinimpiä. Joku on sanonut pihaan tullessa paskan haisevan. Useimmiten tulija on kuitenkin haltioitunut. Silläkin kertaa kun eläinlääkäri soitti pöydässäni istui kaupungista piirtämään tullut kuvismaikka. Eläinlääkäri on miellyttävä keski-ikäinen, niin sanottu kansanmies. Puhuessaan hän on tuttavallinen, sanoo mitä ajattelee ja värittää sanomaansa kirosanoin. Nyt hänet oli värvätty tutkimaan navettani maitovirtoja. Viranomaistaholla oli he-
rännyt epäilys, että myyn tinkimaidot kaupunkilaisille ilman lupaa ja ohi tarkan hygienialainsäädännön. Ja olinhan minä toki antanut pari litraa ternimaitoa joulun alla ystäväpariskunnalle. Lypsin sen vieläpä puhtaasta utareesta suoraan maitopänikkään. Edellisen toimeksiannon hän oli saanut vain pari viikkoa aikaisemmin. Hän piirteli silloin eläinsuojelutarkastuspöytäkirjaan aaltomaisia, lomakesarakkeet täyttäviä kuvioita. Diagnoosina oli: Aiheeton ilmoitus. Koiranulkoiluttaja oli väärässä. Navetastani löytyi pilttuupaikka myös päivisin ulkona olevalle hevoselle. Vaikka varsinaista tallia minulla ei olekaan. Kake -kukko on sitä vastoin ajanut osan nuorisosta maailmalle. Viisi viime kesänä tallinruuhessa haudottua nuorikkoa on palannut ylisten kanalasta takaisin kuoriutumissijoilleen. Rotkottelevat yönsä lehmäparsien niskapuulla. Päivisin nämä hyyryläiset livahtavat lantoja kottikärryyn luodessa ovesta ulkoilemaan. Kerran kauniina talvipäivänä aurinko heitti säteitään navetanseinustalle. Kolme hyyryläisistä makoili seinän ja lumen välisellä paljaalla maankaistaleella reporankoina siivet levällään, elävänä esimerkkinä yksinkertaisesta onnesta. Edellisenä päivänä oli kuitenkin alkanut siipikarjan sisälläpitopakko lintuinfluenssavaaran varotoimenpiteenä. En muistanut ajaa näitä nautiskelijoita sisälle maataloussihteerin ja ympäristötarkastajan tullessa kylään. Käynnin varsinaisena tarkoituksena kun oli vain tienvarVA N H A J A R E V I I R I T I E TOI N E N
ressa oleva lantapatteri. Olin laiminlyönyt väliaikaispohjan perustamisen. Kaivinkoneen olisi pitänyt kaivaa riittävän laaja syvennys, johon olisi pitänyt levittää pohjakangas, sen päälle hiekkaa ja paksulti kuiviketurvetta. Ohikulkijoiden ilmiannot paljastuivat aiheelliseksi. Rikospaikalla oli auringonsäteissä retkottelevien kanojen lisäksi lantakasa, joka oli pakkasista huolimatta pysynyt sulana. Se oli kuohkeaa ja kuivaa, koska siihen oli sotkettu yli 40 kuutiota turvetta. Muutaman metrin päässä oli kontrastina ruuhkainen maantie, yksi kaupunkiin vievistä pääväylistä. Vihdintie jolla kulkee keskimäärin 1 000 autoa tunnissa, ruuhkahuippuina huomattavasti enemmän. rehevöittäväni tämän kuivan lantakasan valumilla puolen kilometrin päässä olevaa Luukinjärveä. Pari metriä korkean ja monta metriä leveän tienpenkan läpi. Järveä joka on muutenkin kohdallani rannoiltaan rämeikköinen ja niin umpeenkasvanut, että vain kapea noro sen keskellä näyttää tien ja talvisen koivikon yli katsoessa avoimelta. Käyntiä seuranneena päivänä sain sähköpostilla tarkastuspöytäkirjojen lisäksi eläinsuojelu-, siipikarjan ulkonapito- ja lantalan perustamiseen liittyvät asetukset. Melkein
EN JAK SANUT USKOA
t Joku on sanonu pihaan tullessa n. paskan haiseva
viidesosa puoli hehtaaria käsittävästä tontistani olisi määräyksien mukaan peitettävä betonilaatan alle. Samalla se on tontin ainoa avoin ja aurinkoinen alue, jolle ajattelin perustaa omia tarpeitani silmällä pitäen perunamaan. Harjoitan muutenkin ilmeisen epäilyttävää toimintaa. Tapanani on antaa naapuriin silloin tällöin kymmenkunta kananmunaa, vaikka minulla ei ole munanpakkaamoa. En myöskään ole toimittanut salmonellanäytteitä puolivuosittain elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan. Miten minä osaisin olla järjenvalona, joutumatta käsirautoihin tai saattamatta tilaani toimenpidekieltoon? Kaupunkinauta on ilmeisesti brändättävä ympäristöön sopivaksi. Viereisellä pyörätiellä rouvat ulkoiluttavat koiriaan marimekkomaisen raitaisissa asuissa. Minulla on Singer-merkkinen poljettava ompelukone ja osaan käyttää sitä. Seuraavalla kerralla ostan kaupungista lehmilleni samankaltaista trendikangasta.
Ilmari Majuri Kirjoittaja on Espooseen muuttanut karjankasvattaja, performanssitaiteilija & vapaa kirjoittaja
-pamfletit. Tarpeellisia puheenvuoroja.
Olli Tammileht o
RAHDIN RIKOKSET
Timo Kopomaa
stikin Kansainvälise uinen kirja ainutlaat raglobaalin tava uksista kenteen vaikut lii tokseen ilmastonmuu den ja sekä ilman, ve . n saastumiseen maa h 15 . Nid. 128 s. Ov
LEPPOISTAMISEN TEKNIIKAT
Matti Ylönen
VEROPARATIISIT
Rolf Büchi, Nadja Braun fmann ja Bruno Kau
hti Kuljemmeko ko tauden onnellisen hi aikakautta? Toinen painos. h 15 . Nid. 128 s. Ov
sNordean sijoitu Liechtenpalvelut G ja steinissä, KPM iisi lkist alouden kr ju uttua vero miten pu en? paratiisit aloute . 172 s. Ovh 13 Nid.
AN OPAS SUORA AN DEMOKRATIA
demokratia Mitä on suora sit ä voisi toteut ja miten ? taa Suomessa h 13 . Nid. 208 s. Ov
UUTUUS!
r Martina Reute Ruurik Holm ja (toim.)
Tere Vadén (t
oim.)
KOULU JA VALTA
LINKOLAN AJAMANA
Hanna Kuusela ö ja Mika Rönkk (toim.)
TULOSSA KE
VÄÄLLÄ:
la Onko koulun ol llist a olla mahdo tasasekä luova että arvoinen? h 13 . Nid. 128 s. Ov
aa Tuhon ennust aj ta ja vast aan. puoles h 13 . Nid. 192 s. Ov
PUOLUEIDEN KRIISI
kka Korhonen, Ju Anna-Reetta a Saukkonen Miik E Peltokoski ja RRIKADEILL
sia Tuoreita ajatuk ratian pelast ademok uusittu miseksi. Toinen t jälkipainos, uude puheet. h 13 . Nid. 144 s. Ov
EISTA BA PASKADUUN julistus Prekariaatin
ka ikkia. Olisiko ai koskettavat ka än muutokset h 15 . Työeläm steluja? Nid. Ov denlaisia työt ai organisoida uu
Anna Kontula
AROITTI TÄSTÄ ÄITI V rkokenkä rivejä. Onko ko
isasialiikkeen ntulan Seksi jakaa na uttaja? Anna Ko vai ihana vapa . kauhea kahle si. Nid. Ovh 15 tään kylmäk fletti ei jätä ke pam
LUE KIRJOJA, JOTKA AVAAVAT UUSIA NÄKYMIÄ!
www.intokustannus.fi