a fifi.voim
ht 2011 hu 3 ikuu
.fi
s. 26
AITEILIJA RÄTTIT
IJA TU
s
SK.A T E I 20
Voiman gallup: Suomalaiset haluavat maksaa lisää veroja 8 Dokudraama 25 Veronkierto: helppoa! 40 Perhe & piri 50
3
De Gröna i Helsingfors
2
3
4
5
6
Zahra Abdulla
kaupunginvaltuutettu, kätilö Pehmeitä arvoja kovalla kokemuksella
Outi Alanko-Kahiluoto
kansanedustaja, sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen Ettei ketään jätettäisi
Verna Castrén
Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja, valt. yo, opiskelija Sävyt eivät säväytä, vaan teot
Pekka Haavisto
kansanedustaja, ulkoministerin erityisedustaja Yhdistävä tekijä
Kimmo Helistö
tuottaja, kaupunginvaltuutettu Itsenäinen yrittäjä eduskunnan lauteille
7
8
9
10
11
Sirkku Ingervo
erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu
Henrik Jaakkola
siviilipalvelusmies, ylioppilas Rahavallasta kansanvaltaan Kapinatalkoot 2011!
Emma Kari
kaupunginvaltuutettu, opiskelija Maailmaa ei muuteta välinpitämättömyydellä
Marko Kosunen
tekniikan tohtori, ay-aktiivi Huomisen kiitokset ansaitaan tämän päivän teoilla
Tuuli Kousa
kaupunginvaltuutettu, Master of Laws
Kanttia ja kansainvälistä kokemusta
Tukea nuorten, lapsiperheiden ja ikäihmisen arkeen!
12
13
14
15
16
Anna Moring
fil. maist. vs. pääsihteeri Tasa-arvoisemman kansan edustaja
Husein Muhammed
oikeust. maist. lakimies Mummot ja mustikat!
Mari Puoskari
diplomi-insinööri, puolueen varapuheenjohtaja Kestävän talouden insinööri
Jukka Relander
kolumnisti, radiohenkilö Politiikka on ajattelemista
Anni Sinnemäki
ministeri, Vihreiden puheenjohtaja Uusi avoin Suomi
17
18
19
20
21
Riitta Skoglund
psykologi, psykoterapeutti Kansan edustaminen on palvelutehtävä
Osmo Soininvaara
valt.lis, yrittäjä Itsenäinen ajattelija
Leo Stranius
ympäristöasiantuntija, pääsihteeri Onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus
Johanna Sumuvuori
kansanedustaja, valtiot. maist. Vapaus, vihreys, tasa-arvo
Sanna Vesikansa
kaupunginvaltuutettu, valtiot. maist. Työ ja perhe samaan elämään
22
Millainen on sinun leijonasi?
Ville Ylikahri
kaupunginvaltuutettu, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Liberaali kaupunkilainen
Äänestä ennakkoon 6.-12.4. tai vaalipäivänä 17.4.
Äänestämiseen tarvitset ainoastaan henkilöllisyystodistuksen.
Tee oma ja osallistu kilpailuun - tai käy äänestämässä muiden luomuksia osoitteessa www.vihreat.fi/leijona Parhaat painetaan julisteiksi ja esitellään vaalivalvojaisissa. Voittajille tarjolla kunniaa ja ylistystä.
HELSINGIN VAALIPIIRI
KYMEN VAALIPIIRI
LAPIN VAALIPIIRI
PIRKANMAAN VAALIPIIRI
19
Leo Stranius
Ympäristöasiantuntija, Luonto-Liiton pääsihteeri, hallintotieteiden maisteri
11
Annika Aalto-Partanen
Meribiologian maisteri ja projektipäällikkö Vihreää voimaa! www.aalto-partanen.com
95
Mika Flöjt
Tutkija Pallon parhaaksi
105
Mervi Janhunen
Hyvä arki, parempi Suomi.
Kehittämispäällikkö, sosiaalityöntekijä, YTM
Onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus
109
Leo Lähde
Fil.kand., lehtori (eläkkeellä)
112
Olli-Poika Parviainen
Freelance-yrittäjä, Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
114
Aziz Sheikhani
Vapaa toimittaja, YTM ja tohtorikandidaatti
118
Oras Tynkkynen
Kansanedustaja, YTM
Arkijärkeä Arkadianmäelle
Avoin yhteiskunta. Nyt.
Antakaa nyt meille mahdollisuus. Olemme osa yhteiskuntaa ja siksi yhdessä onnistumme.
www.azizsheikhani.com UUDENMAAN VAALIPIIRI
Pehmeiden arvojen kova puolustaja
POHJOIS-SAVON VAALIPIIRI
SATAKUNNAN VAALIPIIRI
15
46
12
16
Sara Sajaniemi
Ympäristötieteiden opiskelija
Esa Rintala
Ylilääkäri
Pauliina Juntunen
Terveystieteiden maisteri, opettaja, kunnanvaltuutettu
Johanna Karimäki
Kansanedustaja, DI
Enemmän ekoa vähemmän egoa!
Yhdenvertaisuus, vastuullisuus, perusturva
Pauliina ehdokkaasi, joka sanoo ja uskaltaa.
Jokaiseen hetkeen sisältyy mahdollisuus
VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRI
18
24
27
86
Sirpa Siru Kauppinen
Lahjomattomia ihmisiä monipallisten porhojen tilalle.
Ympäristötekniikan M.Sc., kaupunginvaltuutettu
Merva Mikkola
Valtiotieteiden maisteri, kaupunginvaltuutettu
Tuomo Railo
Avaran maan airut, populismin railo
www.tuomorailo.net
Elina Rantanen
VTM, tutkija, kaupunginvaltuutettu
Maa riittää kyllä ruokkimaan ihmisen tarpeet, vaan ei kenenkään ahneutta (M.Gandhi)
www.mervamikkola.blogspot.com
Pienten jalanjälkien puolesta
www.elinarantanen.net
Haluatko tukea Vihreän ehdokkaan eduskuntavaalikampanjaa? Nyt voit tehdä sen kätevästi tekstiviestillä:
Lähetä numeroon 16511 teksti TUE10 ehdokkaan nimi, jos haluat lahjoittaa 10 , ja TUE20 ehdokkaan nimi, jos haluat lahjoittaa 20 . Vihreiden jäseneksi voit liittyä lähettämällä numeroon 16511 tekstin LIITY. Jäsenmaksu 20 veloitetaan seuraavassa puhelinlaskussa.
Keräyslupa 2020/2010/3233 (7.12.2010) Vihreä liitto rp lupa voimassa koko Suomessa pl. Ahvenanmaa. Keräysaika: 1.1.201131.12.2012 Keräystili 800019-68819 tuotto käytetään eduskuntavaalikampanjaan 2011.
Tämän ilmoituksen ovat maksaneet: Annika Aalto-Partanen, Mika Flöjt, Mervi Janhunen, Pauliina Juntunen, Johanna Karimäki, Sirpa Siru Kauppinen, Leo Lähde, Merva Mikkola, Olli-Poika Parviainen, Tuomo Railo, Elina Rantanen, Esa Rintala, Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy, Aziz Sheikhani, Leo Stranius ja Oras Tynkkynen.
ilmoitus
A N N A PA L A A !
KANSAINVÄLISET YLIOPPILAST E AT T E R I F E S T I VA A L I T TURUSSA
HUHTIKUUN MERKKITUOTTEET
3
2011
7
28.3.1.5.2011
rjoitus
sis
Käppänäkö?
Säveltäjä Henrik Otto Donner, 71, kasasi uransa levyboksiin, jota kutsuu testamentikseen. Mutta nämä hautajaiset vietetään ilman vainajaa.
Suomi on globaali säteilyn edistämiskeskus
Voimassa säteilyturvakeskusta siitä, että se toimii maailmalla säteilyn edistämiskeskuksena, ei säteilyturvaviranomaisena. Mikään ei ole muuttunut. Viime vuosina STUK on lobannut ydinvoimaa muun muassa Chileen. Chile sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaalla, jolla tapahtuu 7090 prosenttia maailman maanjäristyksistä. Maailman voimakkain mitattu maanjäristys iski Chilen Valvidiaan vuonna 1960. Kaikkiaan neljä viime vuosisatojen voimakkaimmista maanjäristystä sattui Chilessä. Maailmassa ei ole yhtäkään ydinvoimalaa, joka olisi selvinnyt yli 6,8 richterin maanjäristyksestä. Sellaisia taas on sattunut eri puolilla Chileä kolmisenkymmentä viimeisen sadan vuoden aikana.
V I I S I V U O T TA S I T T E N K R I T I S O I N
44
31
Veronkierto, saavutettu etu
Suomi menettää sijoittajien verokierron vuoksi vähintään 800 miljoonaa vuodessa. VM:ssä valmisteltiin tukku lakiehdotuksia, joilla veronkiertoa helpotetaan.
aino stamdeksän Va n yh
Raha keä. hen
s. 16
s
kiehtoo Chileä. Vuonna 2007 Chilen kansallinen energiakomissio julisti tarjouskilpailun raportista, joka keräisi kansainvälisten kokemusten perusteella suosituksia Chilelle ydinvoiman sääntelystä ja hallinnollisista ratkaisuista. "Suomalaiset syöksyvät kehittämään ydinvoimaa Chilessä", otsikoi Chilen toiseksi suurin sanomalehti La Tercera marraskuussa 2008. Artikkelissa Suomen Chilen-suurlähettiläs Iivo Salmi selittää, että Suomi voisi auttaa riittävän ydinvoimasääntelyjärjestelmän kehittämisessä sekä kouluttaa ammattilaiset, joiden työnä on reaktoreiden hallinta. Myös Suomen hallitus ja yritykset ovat työskennelleet "hiljaisesti ja aktiivisesti, jotta Suomen ydinvoimamallia seurattaisiin myös Chilessä". Artikkelissa suurlähettiläs painottaa, että sekä Fortum että Teollisuuden Voima ovat kiinnostuneita Chilen markkinoista. "Suomalaiset yritykset hyötyvät tästä strategiasta, koska näkevät siinä mahdollisuuden ottaa paikkansa kaupassa, johon liittyy miljoonaluokan sijoituksia", La Terceran juttu valistaa.
S I LT I A J AT U S Y D I N V O I M A S TA
Maan hiljaiset
Lapsiköyhyys on Suomen häpeätahra.
Sinä olet varas
EU pöllii Afrikan kalat. Nälkää pakeneville Kanaria ei ole lomasaari.
ei ollut pelkkää puhetta: tarjouskilpailun ydinsääntelyraportista voitti Suomen Säteilyturvakeskus, vain kuukausi suurlähettilään lupausten jälkeen. Heinäkuussa 2009 julkaistun raportin mukaan "kaikkialla maailmassa eletään ydinvoimarenessanssin aikaa". (http://bit.ly/gOBvZV) Raportissa Säteilyturvakeskus antaa Chilelle kahdeksan suositusta siitä, miten ydinvoiman kehittämisessä kannattaa edetä, muun muassa lupaprosessin ja rakentamista säätelevien lakien kehittämisessä sekä asiantuntijoiden kouluttamisessa. Seismisyys mainitaan 87-sivuisessa raportissa kaksi kertaa. Ydinvoimaprojekti etenee nyt presidentti Piñeran ohjauksessa, ilmeisesti vielä Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeenkin.
S U O M A L A I N E N Y H T E I S T YÖ H A LU K K U U S
38
S Suvi Auvinen A Tuomas Rantanen
28
s. 42
Kirjallisuus .......... 4851 Elävä kuva ............5253 Kulttuuri ...............5457 Lukijaposti ........... 5859 Sarjakuvat .................. 60
Ruusu Haarla
s. 12 2
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Sosiaalifoorumi
Yli 60 debattia, seminaaria ja elokuvaesityksiä sekä näytteilleasettajia ja kirjamyyntiä. Järjestäjinä lähes 100 suomalaista kansalaisjärjestöä ja-liikettä.
s s. 14
Ajassa .....................817 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Talous .................. 4243 Musiikki ............... 4447
on katastrofi uusiutuvan energian kehittämisen kannalta. Vain kolme prosenttia Chilen energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Chilessä voisi hyvin tuottaa aurinkovoimaa aavikoilla, tuulivoimaa Tyynenmeren rannalla ja maalämpöä vulkaanisesta kaasusta. Uutistoimisto AP:n maaliskuussa 2011 haastatteleman ympäristöjärjestö Chile Sustenablen johtajan Sara Larrainin mukaan ydinvoimateollisuuden lobbaus vie mahdollisuudet uusiutuvia energianlähteitä painottavalta tulevaisuudelta. On se perkele, miten Suomen lobbaus kykenee tärvelemään uusiutuvan energian kehittämisen myös muualla.
SUOMAL AISEN LOBBAUKSEN TULOS
Kimmo Jylhämö
3
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala (vapaalla 31.5. asti), vt. Elsi Hyttinen Toimitus Susanna Kuparinen (vapaalla 4.3. asti), Elsi Hyttinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen valokuvaajaharjoittelija Topi Laiti toimittajaharjoittelija Sami Lindfors Avustajina tässä numerossa Julia Ahonen, Liisa-Maija Aukia, Suvi Auvinen, Timo Kalevi Forss, Maria Haanpää, Ruusu Haarla, Jari Hanska, Anu Harju, Antti Heinonen, Hanna Hellsten, Reetta Huusko, Elsi Hyttinen, Anna-Sofia Joro, Tea Kalska, Taneli Karinen, Tuuli Kaskisen, Outi Kuittinen, Kyhäritie, Pertti Laesmaa, Liisa Liimatainen, Ville Lähde, Tuomo Manninen, Päivi Mattila, Maria Miklas, Kati Pietarinen, Erkki Pirtola, Kukka Ranta, Saija-Riitta Sadeoja, Henri Salonen, Kari Sihvonen, Kasper Strömman, Anna Talasniemi Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 3/11 ilmestyy 28. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
8
TEKSTI KUVITUS
3
2011
KIMMO JYLHÄMÖ KLAUS WELP
Mä maksan!
Enemmistö hyväksyy verojen nostamisen, jotta hyvinvointipalveluista ei leikattaisi.
keskuudessa on enemmän epätietoisia vastaajia kuin miesten. vastauksissa siten, että keskiasteen koulutuksen saaneet ovat kaikkein valmiimpia palkansaajien ansioverotuksen nostamiseen. Keskimääräistä enemmän veronkorotuksia vastustavat korkeasti koulutetut. Heistä hieman vajaa kolmannes vastustaa palkansaajien verotuksen kiristämistä periaatteellisista syistä. Vastaajien tulotaso on yhteydessä heidän näkemyksiinsä. Ehdotus yli 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotuksen pienestä kiristämisestä saa enemmän kannatusta pienituloisilta. Hyvätuloisista talouksista liki puolet on vastaan joko periaatteesta tai siitä syystä, että heillä ei ole varaa. Se, että suurituloisilla talouksilla ei ole varaa, voi johtua esimerkiksi suurista lainakuluista. Eri ammattiryhmistä eläkeläiset ja työttömät suhtautuvat muita useammin myönteisesti ehdotukseen yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotuksen nostamisesta. Tulosta selittää se, että eläkeläiset ja työttömät eivät kuulu siihen joukkoon, joiden verotusta ehdotuksessa kiristettäisiin.
K O U L U T U S TA U S TA N Ä K Y Y
ta enemmistö suhtautuu myönteisesti ehdotukseen. Kokoomuksen kannattajien näkemykset hajoavat siten, että enemmistöistä mielipidettä ei synny. Kolmannes (32 prosenttia) kokoomuksen kannattajista suhtautuu ajatukseen kielteisesti periaatteellisista syistä. Reilu kaksi viidesosaa (43 prosenttia) kokoomuksen kannattajista kuitenkin hyväksyy sen, että yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta hieman nostettaisiin, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata.
suomalaisista hyväksyy sen, että yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta hieman nostettaisiin, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata. Tämä ilmenee kyselystä, jonka TNS Gallup teki Voiman toimeksiannosta. Viidennes (19 prosenttia) on periaatteessa korotuksia vastaan ja kuudesosa (17 prosenttia) vastustaa siksi, että heillä ei olisi varaa veronkorotuksiin. Miehistä (22 prosenttia) hieman suurempi osa kuin naisista (16 prosenttia) ilmoittaa, että yli 2500 euroa
NEMMISTÖ ELI 53 PROSENTTIA
uksen okoom tä 43 K täjis äänes annattaa ttia k . prosen rojen nostoa ve
kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta ei saa nostaa siksi, että korotus olisi vastoin heidän periaatteitaan. Kuitenkin sekä miehistä että naisista enemmistö suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Naisten
puolueiden kuin kokoomuksen kannattajista hyväksyy pienen veronkiristyksen. Eniten kannatusta ajatus yli 2.500 euroa ansaitsevien palkansaajien verotuksen pienestä kiristämisestä saa Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajilta. Myös Keskustan, vihreiden ja Perussuomalaisten tukijoisENEMMISTÖ MUIDEN
NÄIN KYSELYTUTKIMUS TEHTIIN
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 11.16.3.2011 Haastatteluja tehtiin yhteensä 1214 Vastaajat edustavat maamme 1574 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen Voima-lehden toimeksiannosta Tutkimuksessa vastaajille esitettiin kysymys: "Onko teistä oikein, että yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta hieman nostettaisiin, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata?"
Paljonko on hieman?
Y S E LY T U T K I M U K S E N mukaan enemmistö suomalaista on valmiita maksamaan palkastaan hieman enemmän veroja, jotta palvelut säilyisivät. Mitä se hieman voisi olla? Suomalaisten palkkatulot vuodessa ovat noin 100 miljardia euroa. Jos kaikkien palkansaajien veroja nostettaisiin keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä, valtion kassaan kilahtaisi sadasosa tuosta 100 miljardista eli miljardi euroa lisää. Vaalikauden aikana se tarkoittaisi yhteensä neljää miljardia euroa.
K
kysyvät kuitenkin ehdokkailta, miksi nämä eivät puhu tulevista leikkauslistoista mitään.
VA A L I E N A L L A T O I M I T TA J AT
3
2011
9
Kysymys lähtee oletuksesta, että leikkaukset ovat vääjäämättömiä. Tämä on luonnollista. Juuri mikään puolue ei halua kiristää verotusta muilta kuin hyvätuloisilta ja pääomatulojen saajilta. Esimerkiksi palkansaajakeskusjärjestö SAK:n teettämässä kyselyssä kansalaiset kannattavat suurituloisten verotuksen kiristämistä. Kyselyyn vastanneista 86 prosenttia oli ainakin jossain määrin sitä mieltä, että vero-
tuksen pitää määräytyä nykyistä selvemmin veronmaksukyvyn mukaan. että pelkästään rikkaita verottamalla ei veroja saada kerättyä tarpeeksi. Siksi Voima teetti oman kyselynsä TNS Gallupilla. Siinä selvisi, että kiistaton enemmistö suomalaista on valmiita kantamaan vastuunsa ja maksamaan lisää veroja, jotta perusasiat toimisivat.
K A I K K I K U I T E N K I N T I E TÄ VÄT,
1990-luvun lamasta lähtien suomalaisia on kehotettu koko ajan säästämään ja tinkimään siitä, mikä luo elämälle vankan pohjan, hyvinvointipalveluista. Psykologinen luottamus hyvinvointipalveluihin rapautuu, vaikka kaikissa kyselyissä kansalaiset sanovat edelleen kannattavansa niitä. Milloinkohan tämä alkaa näkyä poliitikkojen työssä?
Puheohjelma:
Radikaali miesopettaja, jakso 5: Sukupuoli ja seksuaalisuus
Mitä halutaan sanoa, kun puheohjelman nimi on radikaali miesopettaja? Jakson aiheena ovat sukupuoliroolit kasvatuksessa. Miten niitä toistetaan arkipäivän kasvatustilanteissa? Miten ne näkyvät oppikirjoissa? Saavatko lapset erilaista kohtelua sukupuolensa perusteella?
NOSTOJA KYSELYTUTKIMUKSESTA
K Y S E LY T U T K I M U S R I S T I V A L O T TA A suomalaisten mielipiteitä kiinnos-
Mitä hyvätuloisempi sitä vähemmän solidaarisempi
yli 45 000 euroa tienaavista kolmasosa vastustaa periaatteessa verojen nostoa 20 prosenttia hyvätuloisista sanoo, että heillä ei ole varaa verojen nostoon alle 35 000 euroa tienaavilla verojen korotushalu suuri, ehkä he tietävät mitä veroilla saadaan
tavasti. Se osoittaa, että radikaaleja näkemyseroja eri ryhmien välillä ei ole. Lähes kaikista ryhmistä vähintään 40 prosenttia vastaajista kannattaa verojen nostamista.
vähemmän solidaarisia neljäsosa kyselyyn vastaajista ei tiedä mitä puoluetta äänestää, heistä vähemmän kuin puolet eli 44 prosenttia kannattaa verojen nostoa
Koksut ja persut vastustavat eniten
viime kunnallisvaaleissa kokoomusta äänestäneistä 40 prosenttia kannattaa verojen nostoa, mutta toisaalta kokoomusta (31 prosenttia) ja perussuomalaisia (22 prosenttia) äänestäneistä vastustaa periaatteellisista syistä verojen nostoa niistä jotka eivät osaa/halua sanoa puoluekantaansa vain 38 prosenttia kannattaa verojen nostoa sen sijaan ne jotka eivät äänestäneet viime kerralla kannattavat 54 prosenttisesti
Solidaarisuus kehittyy iän myötä
nuorista alle 25-vuotiaista aikuisista verojen nostoa kannattaa puolet 2534 vuotiaista kannattaa vain 42 prosenttia (tämä selittynee osin asuntolainoilla) yli 35-vuotiaat kannattavat 52 prosenttisesti verojen nostoa, mutta yli 60 vuotiaista jo yli 60 prosenttia kannattaa verojen nostamista eläkeläisistä vain 9 prosenttia heistä sanoo, että heillä ei ole varaa maksaa enempää veroja
Pääkaupunkilaisilla vähemmän solidaarisuutta
pääkaupunkilaisilla on vähemmän verojen nostamisen halua, neljäsosa heistä vastustaa verojen nostamista periaatteellisista syistä eniten kannatusta löytyy kaupunkilaista muualla kuin pk-seudulla (heistä 57 prosenttia kannattaa verojen nostamista) taajamissa vastustetaan niukasti 49 prosenttia maalaisista 54 prosenttia kannattaa
Perusturvallisuuskin huojuu Japanissa
Valtava maanjäristys sekoitti kaikki suunnitelmat Japanissa perjantaina 11. maaliskuuta. Hannele Huhtala oli Tokiossa ja tajusi, ettei haluaisi kriisialuetoimittajaksi: turvassa oleminen kiinnostaa enemmän. Huhtala oli matkustanut Tokioon kolmen kuukauden työharjoitteluun. Maanjäristys laittoi suunnitelmat uusiksi. Jälkijäristysten piinaamasta Tokiosta oli lähdettävä evakkoon Osakaan. Siellä kaikki näytti normaalilta, vessat soivat ja mainosvalot vilkkuivat. Samaan aikaan uutiset kertoivat ydinkatastrofin mahdollisuudesta ja järistyksen aiheuttamista kuolonuhreista.
Hannele Huhta la
Oikeistoakseli narisee
oikeistoa kannattavista 24 prosentilla ei ole varaa verojen nostoon oikeistoa kannattavista 32 on periaatteessa vastaan vasemmisto kannattaa 78-prosenttisesti vasemmistokeskusta ja oikeistokeskustaan itsensä katsovat kannattavat verojen nostamista
Mitä parempi ammatillinen asema, sitä enemmän vastustaa veroja
verojen nostoa vastustavat suhteellisesti enemmän korkeammassa asemassa olevat puolet johtajista maksaisi enemmän veroja ylemmillä toimihenkilöillä on vähiten solidaarisuutta, heistä 34 prosenttia vastustaa verojen nostoa, johtajista taas 31 prosenttia vastustaa periaatteellisista syistä silti johtajien, työntekijöiden ja yrittäjien enemmistö kannattaa verojen nostamista yrittäjistä 51 prosenttia kannattaa verojen nostamista
Koulutus vähentää solidaarisuutta
31 prosenttia akateemisista vastustaa verojen nostamista periaatteellisista syistä silti 44 prosenttia akateemisista kannattaa verojen nostamista
Äänestä ja ole solidaarisempi
31 prosenttia kokooomuslaisia äänestävistä vastustaa periaatteellisista syistä verojen nostoa ja 25 prosenttia keskustalaisista kokoomuslaisia äänestäviä lukuunottamatta kaikki puolueita äänestävät kannattavat verojen nostoa vähintään 57 prosenttisesti puolueita äänestämättömät hieman
Ay-järjestöläiset vähemmän solidaarisia kuin muut keskimäärin
Ay-järjestöläiset (Akava, SAK, STTK) ovat hieman alle keskiarvon solidaarisia, kuitenkin 50 prosenttia SAK:n jäsenistä kannattaa verojen nostoa Akavalaisista vain 44 kannattaa verojen nostamista ja 28 prosenttia vastustaa periaatteellisista syistä
fifin luetuimmat
ajalta 20.2.22.3.2011
1. Hanna Kuusela: Saatanan tötteröhatut
Kirjallisuusbloggaaja Hanna Kuusela ruotii vaaliohjelmia ja vähän postmoderniakin.
4. Pertti Julkunen: Työuria on lyhennettävä
"Merkittävä osa kansanterveydellisistä ongelmista johtuu työperäisestä stressistä ja uupumuksesta", väittää tutkija Anna Kontula.
Onko oikein, että yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta nostettaisiin, jotta sosiaali- ja terveyspalveluista ei tarvitsisi leikata? (%)
Ei, koska verotusta ei saa periaatteessa kiristää Ei, koska omalla taloudellani ei ole siihen varaa En osaa sanoa Kyllä 0% Kaikki 19% 20 % 17% 40 % 12% 60 % 53% 80 % 100 %
2. Elsi Hyttinen: Tahallista julmuutta
Fifin vt. päätoimittaja hermostui homovastaiseen Älä alistu! -kampanjaan.
5. Veera Hidas-Elina: Näkökulma: Saska Saarikoski synnytti femakon
Internetpersoona vastaa Saska Saarikosken raiskausfantasioihin.
3. Jari Tamminen: Kuka vartioi vartijaa
Voiman juttu väkivaltaisista vartijoista kiinnosti myös verkossa.
6. Suvi Auvinen: Laitonta menoa
Demokratia on vaarassa kun lakeja säädetään, väittää Antivaaliblogi.
KESK KOK SDP VAS VIHR PS Muut Ei äänestäisi Epätietoiset 8% 13%
24% 32% 17% 5% 7% 19% 21% 21% 17% 23% 14% 13%
12%
6% 16% 8% 74% 8%
59% 43% 62%
blogeissa maaliskuussa
suvi auvinen Fanny Malinen
14% 16% 22% 18%
9% 6% 3%
57% 57% 54% 57% 20% 44%
Kansallinen itsepetos
Kansalainen, täytäthän kansalaisvelvollisuutesi, piiri pieni pyörii!
Hyökkäsimme Libyaan, mutta miksi?
Kun kotimaa lähtee sotaan, on vaikea olla ottamatta kantaa.
12
3
2011
"Talvivaaran ydinmateriaalia valvotaan tiukasti." (TALOUSUUTISET 10.3.), "Eurooppa jäädyttää ydinvoimahankkeita." (KAUPPALEHTI.FI 14.3.), "EU haluaa "stressitestit" unionimaiden ydinvoimaloille." (MTV3 15.03.), "Japanin katastrofi päivä päivältä Reaktoreita jäähdytetään epätoivoisesti" (TEKNIIKKA & TALOUS 17.3.)
Vapo
N Ä I N VÄ H Ä N A I K A A S I T T E N
melko erikoisen unen. Uni oli lyhyt ja perustilanteeltaan yksinkertainen: Kolme banaania yrittää selvitä hiekkamyrskyssä. Yksi banaani seisoo unikuvan keskiössä, yrittää suojata itseään pieksevältä hiekalta. Kaksi muuta banaania on kuvassa taka-alalla, toinen kannattelee toista, raahaa tätä kohti takana häämöttävää metsänreunaa, kuusimetsää, joka ehkä pelastaisi heikon banaanin hiekkanmyrskyn pahoinpitelyltä. Mistä uni kertoo? Kaikessa viattomassa vitsikkyydessään uni on suorastaan raamatullinen, se huutaa tulla tulkittavaksi. Mieleeni nousee banaaneihin liittyvä muisto lapsuudesta. Tulen keittiöön ja tilaan isältäni yhden "nakun banaanin". Se tarkoittaa banaania, joka ei ole kuoria nähnytkään. banaaneille olisi käynyt hiekkamyrskyssä, ilman kuoria! Alaston ja kuohkea banaani syöpyisi hiekanjyvistä kuin jäätelö pähkinästä. Nakusta banaanista olisi hetkessä tullut yhtä paljon hiekkaa kuin se on banaania. Kuinka kauhea ajatus. Ja samalla kiehtova. Olen ohjaajantyön yhteydessä pohtinut näyttelijän olemista näyttämöllä. Läsnäolo on näyttelijälle kaikki kaikessa. Hän ei voi suunnistaa näyttämöllä kohti metsänreunaa, vaan hänen on maltettava ottaa hiekka vastaan, alasti, ja annettava sen sekoittua itseen. Kyse on aistiherkkydestä ja hengittämisestä, joka mahdollistaa läsnäolon ja vaikuttumisen ympäristöstä. Jos ihminen vain tuntisi herkemmin, hän voisi kokea huoneilman kosketuksen juuri hiekkamyrskyn kaltaiseksi.
A J AT E L K A A M I T E N
"Suojeleminen on aina parempi vaihtoehto kuin jälkien korjaaminen."
Banaanit hiekkamyrskyssä
TURVENUIJUUTTA. Turvetuotanto muuttaa olennaisesti alueen ekosysteemiä. Kuvassa ojitetulta suolta jyrsittyä turvetta ajetaan karheelle, kekomaiseen muodostelmaan säältä suojaan.
Ojasta allikkoon
Soiden suojelemisesta käydään kovaa kamppailua. Kansalaisliikkeet & tutkijat kritisoivat turvetuotannon ympäristövaikutuksia.
N
OIN
KOLMANNES
O L E N I T S E K I N S U O R I T TA N U T eräänlaisia läsnäoloharjoituksia. Yritän keskittää läsnäoloani pois banaanin mustasta päänupista, kohti koko vartaloa. Keskityn tiedostamaan jalkapohjat, lantion tai sormenpäät, siten, etten aistisi ruumiinosia ulkoapäin, ajattelullani, vaan ajattelu pikemminkin siirtyisi sormenpäähän. Kun se tapahtuu, en aisti enää sormenpäätäni, vaan se aistii itse itsensä. Nämä hörhöt harjoitukset ovat voimistaneet läsnäolon kokemusta ja tuntoani, sanan laajassa merkityksessä. Tunto on maadottumista omaan kehoon, ja maadottuminen taas rauhoittaa, se on primitiivistä. Ihmiselle on ehkä nykyään liian tyypillistä mieltää ruumiinsa jäsennettynä, ehkäpä elinsarjana, lihassarjana, verisuonistona, luurankona, mallinukkena, naulakkona. Näin me kontrolloimme fyysistä läsnäoloamme ja samalla supistamme omaa tuntoamme.
että kun kuvittelen itseni banaaniksi, koko olemassaoloni tasa-arvoistuu. Banaanihan on vain huokoista massaa, se on yhtä läsnä sen jokaisessa ruumiinosassa. Mielikuva on kaoottinen ja jopa ihmisarvoa loukkaavan tuntuinen, mutta uskon, että vastareaktiossa on kyse vain primitiivisestä olemassaolon kauhusta. Kauhu on perusteltua, mutta tulee muistaa, että vain kuohkeana ja huokoisena voimme tuntea olemassaoloa ja onnea, kuin naku banaani hiekkarannalla. Ruusu Haarla
I H M E E L L I S TÄ O N ,
Suomen pinta-alasta on ollut soita. Nykyisin ojittamatonta suoalaa on kuitenkin jäljellä enää noin neljä miljoonaa hehtaaria, ja siitä valtaosa sijaitsee Pohjois-Suomessa. Suoluonnon nykytila on hälyttävä. Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo uhanalaisten lajien määrän kasvaneen kymmenen viime vuoden aikana, ja tällä hetkellä puolet suolinnuista on joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. "Jos kehitys jatkuu, menetämme suolinnustosta vielä 30 prosenttia lisää vuoteen 2030 mennessä." Suolintuja uhkaavat erityisesti ojituksen aiheuttamat ympäristömuutokset: yhden suon ojitus vaikuttaa myös ympäröivien alueiden vesitalouteen. Soilla on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Suomen metsiin ja soihin sitoutuneen hiilen määrä vastaa Suomen yli 370 vuoden kasvihuonekaasupäästöjä. Soiden ojittaminen aiheuttaa päästöjä vesistöihin. Hankalimpia ovat kiintoainepäästöt, jotka valuvat ojia pitkin moskaksi vesistöjen pohjille. Hajotessaan ne aiheuttavat happikatoa, mikä puolestaan vapauttaa vesistöjen pohjaan sitoutuneita ravinteita huonontaen veden laatua. suot kiinnostavat erityisesti turvetuottajia. Suomen suurimman turveyhtiö Vapon Senior Adviserin Pirkko Selinin mukaan turvetuotantoa tarvitaan ehdottomasti myös tulevaisuudessa.
S U U R E T J A PA K S U T U R P E I S E T
"Meille on annettu 1960- ja 1970-lukujen taitteessa kansallinen tehtävä energiaomavaraisuuden turvaamiseksi", Selin toteaa. Suomessa toimivat ympäristöjärjestöt eivät tue tavoitetta. Radikaaleimman kannan on ottanut Suomen luonnonsuojeluliitto, joka vaatii turpeen energiakäytön alasajoa vuoteen 2020 mennessä. Turveteollisuus toimiikin aktiivisesti kohentaakseen alan imagoa. Maaliskuussa 2010 Vapo aloitti 2 prosenttia -kampanjan turpeen energiakäytön lisäämiseksi ja tuotantopinta-alojen kasvattamiseksi. Nyt Turveteollisuusliitto on koonnut yhteen alan toimijoiden näkemykset turveinfo.fi-sivuille. "Kyseessä ei ole varsinainen mainoskampanja vaan tiedotussivusto, jonne on koottu tavallisia kansalaisia kiinnostavia turveasioita", Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola kertoo. "Tärkein viestintämuoto on maakunnissa tapahtuva paikallinen viestintä erilaisissa työryhmissä sekä maahankintojen yhteydessä paikallisten asukkaiden kanssa." metsätalousministeriön asettama työryhmä valmisteli kaksi vuotta kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa. Sen tarkoituksena oli ajantasaisen näkemyksen laatiminen soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden kestävästä ja monipuolisesta käytöstä. Yksi esityksistä on uusi luonnonsuojeluohjelma, jonka tavoiteaikatauluna on vuosi 2025. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija, dosentti Tapio Lindholm istui työryhmässä, mutta on tyytymäMAA- JA
tön strategiaan. "Sen tavoite on sopia menneiden vuosikymmenien soiden käytön kulttuurin jatkamisesta vuosikymmeniä eteenpäin", Lindholm luonnehtii. Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö päättävät prosessin jatkosta. Luontojärjestöt kantelivat Euroopan unionille luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla. Yhtenä perusteena kantelulle on strategiassa esitettyjen toimien hitaus: turveteollisuudella on hankittuna soita lähes kymmenen vuoden tuotantoa varten. Näitä suoalueita strategia ei auta.
Hanna Hellsten
Suomen luonnonsuojeluliiton & Luonto-Liiton Vastaääni vapon vedätykselle -kampanja Facebookissa.
PUOLET OJITETTU
Lähes puolet suomalaisista soista on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Uusia alueita ojitetaan nykyisin turvetuotannon tarpeisiin. Suomi on maailman suurimpia turpeen tuottajia maan pinta-alaan nähden. Turpeella tuotetun energian määrä on noussut vuodesta 1990 vuoteen 2009 noin kolmekymmentä prosenttia. Valtaosa siitä tuotetaan kuntien ja teollisuuden sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa.
Hanna Hellsten
Kaukomaid en karneva ali
28.-29.5.2011
Kaisaniemen puisto & Rautatientori, H elsinki
Vap a p äsy! pa pä y!
Kulttuuriohjelma julkaistaan 12.4. ja asiaohjelma 21.4.
sa. il www.maailmakylassa fi
pe--la 1.2.4.2011 Lasipalatsin Bio Rex, Helsinki
, , .
www.animalia.fi/eläin
14
3
2011
"Olen Martti Leinonen, Greenpeacen lippulaivan M/Y Rainbow Warrior II:n kolmas perämies. Olen ylpeä saadessani kirjoittaa teille nyt. Nimittäin vain viisi kuukautta sitten työskentelin perämiehenä maailman vastuuttomimmaksi valitulla yhtiöllä, Neste Oililla." GREENPEACE.FI 23.3.
Otsonikato ei ole ohi
stratosfäärissä pohjoisten napa-alueiden yllä on vähentynyt viime viikkojen aikana noin puoleen. "Arktis on ennätyksellisen otsonikadon partaalla", otsikoi Alfred Wegener -instituutti (AWI) lehdistötiedotetteensa maaliskuun alkupuolella.
OTSONIN MÄÄRÄ
Syynä tähän nopeaan otsonikatoon ovat pohjoisessa yläilmakehässä viime aikoina vallinneet epätavallisen matalat lämpötilat. otsoni vähenee, kun ihmisen tuottamien kloorifluorihiilivetyjen eli CFCYLÄILMAKEHÄN
yhdisteiden hajoamistuotteet reagoivat otsonin kanssa stratosfäärin erittäin kylmissä oloissa. Otsonia tuhoavia yhdisteitä on pyritty rajoittamaan onnistuneestikin. Valitettavasti myös ilmastonmuutos voi aiheuttaa otsonikatoa: Kasvihuonekaasut pidättävät maapallolta lähtevää
lämpösäteilyä ilmakehän alempiin kerroksiin. Niinpä ilmakehän alaosa lämpenee, mutta yläosa jäähtyy herkemmin. Ilmakehään jo päästetyt otsonia tuhoavat yhdisteet hajoavat hitaasti, ja vanhojen päästöjen vaikutus tuntuu vielä vuosikymmeniä. Yhdisteiden hajoamista
odotellessa arktisen stratosfäärin otsonikerroksen tila riippuu olennaisesti siellä vallitsevista lämpötiloista.
Maria Haanpää
Kirjoitus on julkaistu osana Fifin Sääasema-blogia 16. maaliskuuta.
Kuluta farkkusi itse
Hiekkapuhalletut tappajafarkut vaanivat kaupoissa.
Veera Vartiainen
Kansallinen itsepetos
jossa kaikki uskotellaan itsellemme ja toisillemme, että äänestämällä voi vaikuttaa? Että tämä systeemi on demokraattinen ja tapa, jolla päätöksentekijät valitaan, reilu? Että puolueet eroavat toisistaan jotenkin, ja on Tärkeä Asia miettiä ketä äänestää? Eduskuntavaalit ovat kansallinen itsepetos. On helpompi vain teeskennellä mukana, leikkiä yhdessä sovittua leikkiä jonka säännöistä ei ole muuta varmuutta kuin ettei leikkiä saa hetkeäkään epäillä. Itsepetos ulottuu edustuksellisen demokratian kaikille tasoille.
O LTA I S K O S E L L A I S TA P E L I Ä ,
"Ikään kuin niille olisi roiskunut verta."
lailla niin "työväen" asiaa ajava kokoomus, ydinvoimamyönteisestä hallitusyhteistyöstä "kieltäytyvät" vihreät, "muutoksen" tuovat perussuomalaiset kuin myös "ei ehkä näissä vaaleissa niin murskatappion kokeva" vasemmistoliitto. Sitä edustavat ehdokkaat, jotka uskottelevat itselleen ja kaikille muille olevansa jollain tapaa erilaisia kuin ne jo valitut kaksisataa ja menevänsä eduskuntaan ajamaan kansan etua, muuttamaan systeemiä sisältäkäsin ja olemaan korruptoitumatta ensimmäisen tilaisuuden tullen. Sitä edustaa äänestäjä, joka uskoo yhdellä äänellä olevan merkitystä, joka uskoo että tämänkertainen naama olisi jollain tapaa erilainen kuin ne huijarit jotka sinne viimeksi äänesti. Äänestäjä, joka vuodesta toiseen äänestää, joka kerta pettyen, ja silti uudestaan raahustaa piirtämään numeron äänestyslippuun. Sitä edustaa äänestäjä, joka sanoo antavansa nyt "protestiäänen" ja sillä pilkkaavansa systeemiä sekä äänestäjä, joka kokee tekevänsä vallankumouksen piirtämällä kirkkoveneen äänestyslipukkeeseen.
S I TÄ E D U S TA V AT Y H TÄ
muodossaan toimisi, ellei suurin osa väestöstä osallistuisi itsepetokseen. Mitä tapahtuisi, jos äänestäjät alkaisivat kyseenalaistaa sen, miksi vaaliliittojen ansiosta heidän nuorelle vihreälle naisehdokkaalle antamansa ääni veikin läpi kuusikymppisen kokoomuslaisen äijänkäppyrän? Tai miksi läpeensä korruptoitunutta, kaikki lupauksensa pettänyttä kansanedustajanlieroa ei saa neljän vuoden vaalikauden aikana pois palliltaan? Tai miksi kaikkien puolueiden vaalisloganit ovat tyhjää sanahelinää tyyliä "vastuu, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus", vaikkei mikään niistä aio ajaa näiden asioiden laajempaa toteutumista?
VA A L I T E I VÄT TÄ S S Ä
on uskomussysteemi, joka romahtaa, kun siihen kohdistaa epäilyksensä. Se ei ole kestävä, ja sen kannattajat tietävät sen hyvin. Mitä tapahtuu, jos lakkaamme tänä vuonna uskomasta sokeasti ja sen sijaan kyseenalaistamme, epäilemme ja vaadimme vaihtoehtoja?
E D U S T U K S E L L I N E N D E M O K R AT I A
Suvi Auvinen.
Kirjoittajan Antivaali-blogi Fifissä.
monella täällä on farkut jalassa", kysyy Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen. Iso osa kuuntelijoista salissa nostaa kätensä. "Kuinka moni voi varmuudella sanoa, ettei yllänne olevia farkkuja ole hiekkapuhallettu", hän jatkaa. Vain hänen kätensä pysyy ylhäällä. Puhtaat vaatteet -kampanja käynnistyi 8. maaliskuuta. Kampanjan tavoite on levittää tietoa hiekkapuhallettujen farkkujen valmistamiseen liittyvistä ongelmista. Se pyrkii saamaan valtion ja vaateyrityksetkin valvomaan, ettei hyllyistä löytyisi hengenvaarallisin menetelmin valmistettuja vaatteita. Hiekkapuhalluksella tarkoitetaan tekniikkaa, jossa farkkuja kulutetaan tietyistä kohdista hiekkapuhaltimella. Pölyn hengittäminen aiheuttaa silikoosia eli kivipölykeuhkotautia. Sairastuneita arvellaan olevan kymmeniä tuhansia. Hiekkapuhalluspajoilla työskennelleet ovat sairastuneet tautiin
KUINK A
kolmessa vuodessa, kun esimerkiksi kaivostyöläisillä taudin kehittyminen vie noin 20 vuotta. Turkissa hiekkapuhallettujen farkkujen valmistaminen kiellettiin vuonna 2009, mutta niitä valmistetaan edelleen muun muassa Kiinassa ja Meksikossa. "Ei tarvita kuin yksi kompressori ja hiekkaa. Eikä suojavarusteilla usein ole väliä. Näistä trendikkäistä farkuista maksetaan sitten hyvä hinta", kertoo Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen edustaja Jukka Pääkkönen. "Hiekkapuhallettuja farkkuja olisi mahdollista tehdä robotilla ja muitakin keinoja on, mutta ne ovat niin paljon kalliimpia, että manuaalinen tapa on alihankkijalle kannattavampaa."
M I L L A I S T A P A L V E L U A asiakas saa, jos haluaa tietää farkkujen valmistustavasta? Ensimmäinen kohteeni on Aleksanterinkadun H&M. Pohjoismaiden vaateliikejätti ilmoitti viime syksynä, että se luopuu hiekkapuhalletuista farkuista kokonaan. H&M kuuluu Puhtaat vaatteet -kampanjan hyvät-kategoriaan. Miesten osastolta löytyy mukavan näköiset farkut. Polvien kohdalla ja takareisissä on tarkasti tehdyt kulutusjäljet, trendin mukaisesti. Kassalla työskentelevä nuori mies osaa sanoa heti, että hiekkapuhalluksella niitä ei ole kulutettu. Heillä on kuulemma ollut esitteitä, joissa kulutustekniikasta olisi tarkempaa tietoa. "En muista ihan tarkkaan, muis-
taakseni se on sokeripuhalluksella tehty. Mä soitan tuonne ylös ja kysyn, pieni hetki", hän sanoo. Yläkerrassakin on esitteet loppu. Minulle vinkataan, että valikoimiin on tulossa myöhemmin enemmän luomutuotteita. Vien farkut takaisin hyllylle. Housuissa lukee "Made in Bangladesh". Jaa-a. Yhtiön nettisivuilta löytyvästä code of conductista selviää, että H&M noudattaa ILO:n ohjeita tuotteiden hankkimisessa. Ehtojen täyttymistä on erittäin vaikeaa valvoa, joten takuuta H&M:n farkkujen käsittelystä ei ole. on Mannerheimintien Diesel-vaateliike. Diesel on kampanjan listalla rumat-kategoriassa, koska yhtiö ei halua olla julkisesti tekemisissä kampanjan kanssa eikä ole suostunut toimimaan hiekkapuhallusta vastaan. Silmiini osuu farkkupinon päällimmäinen farkkupari. Polvien kohdalla on punaisia kuvioita, ikään kuin niille olisi roiskunut verta. Ja ne ovat totta kai kulutetut, kuten Dieselin farkut yleensä. Lähestyn myyjää eettisten huolieni kanssa. Myyjä kertoo, että kaikki valmistus tapahtuu Italiassa. Tai siis niiden mallien, joissa on Italian lippu. Käsittelytavoista hän ei voi kertoa mitään, koska ne on luokiteltu "liikesalaisuudeksi". Hän rohkaisee ystävällisesti katselemaan farkkuja, sillä "ovat ne ihan eettisesti tuotettuja". Eteeni tulee mallisto, joka vie Diesel-vierailuni ironian vielä asteen pidemmälle. "Looks dirty. Feels dirty. Tastes dirty. Proud to be dirty!" Sopivia farkkuja ei löydy kokeiltavaksi. Dieselin nettisivuilta ei löydy code of conduct -listaa tai muuta tietoa yrityksen menettelystä tuotteidensa valmistuksessa.
S E U R A AVA KO H T E E N I
Sami Lindfors
Farkkuteollisuuden hyvät, pahat ja rumat -lista www.puhtaatvaatteet.fi.
3 3
2011 2011
17
Kamppailu pelloista
MTK unohti pienviljelijät. Suomeen on nyt rantautunut pieni mutta tulinen haastaja Via Campesina.
Mattilasta tuli helmikuussa maailman suurimman kansalaisjärjestön jäsen, kun Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys liittyi osaksi Via Campesinaa. Via Campesina koostuu 150:stä eri viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden järjestöstä. Yhteensä sillä on 200 miljoonaa henkilöjäsentä Aasiassa, Afrikassa, Amerikoissa ja Euroopassa. Esimerkiksi kaikista Pohjoismaista ollaan mukana. "70 prosenttia maailman ruoasta on pienviljelijöiden tuottamaa, mutta silti puolet maailman nälkäisistä on maanviljelijöitä", Mattila selostaa järjestön tarvetta. eri puolilla maailmaa on Mattilan mielestä hämmentävän samanlainen. Pienet yritetään nitistää. "Etelä-Amerikassa ihmisiä häädetään mailtaan tuliasein ja caterpillarein. Täällä sama tehdään hienovaraisesti paperiarmeijan avulla." Mattila kertoo säädösviidakosta, johon suomalaiset viljelijät on alistetP E R H E V I LJ E L M I E N T I L A N N E
tu. Heille lähetetään joka kevät parisataa sivua erilaisia ohjepapereita, joten viljelijän työstä on tullut hyvin paperinmakuista. Byrokratiahelvetti ohjaa Mattilan mukaan näennäisviljelyyn. Monimutkainen ja jäykkä ohjeisto on osasyy suomalaisen ruokatarjonnan yksipuolisuuteen. "Monissa Euroopan maissa tiloilla tapahtuva jalostus nähdään rikkautena. On panimoita, juustoloita, leipomoja ja tilateurastamoja. Jokaisessa kylässä on oman makuisia ja näköisiä tuotteita. Meillä tilojen tuotteet ohjataan suuryrityksille, kun jalostuksesta ja suoramyynnistä on tehty niin byrokraattista." vaatii, että miljoonatuet suurille maatilayrityksille lopetetaan ja tuelle asetetaan tilakohtainen tukikatto. Tukien avulla ei pitäisi ylläpitää tuotantoa, jolle ei ole todellista kysyntää. "Eräskin karjatilallinen sai tuet 600 lehmän navetan rakentamiseen, eikä
E U RO O PA N V I A C A M P E S I N A
tyypillä ole edes varaa ostaa lehmiä. Suurtilojen sijaan tukea voitaisiin ohjata kannattaville ja uusia työpaikkoja luoville pienyrityksille", Mattila arvostelee tukikuvioita. Mattila kertoo, että vielä muutama vuosikymmen sitten MTK vastusti periaateohjelmassaan teollista maataloustuotantoa. Nyttemmin MTK on unohtanut pientuottajien edunval-
tukahduttamaan", Mattila kuvaa tilannetta. myös viljelijöiden vastuullisuutta ja keskinäistä solidaarisuutta. Mattilan mielestä globaalin agribisneksen vaikutuksia ei välttämättä ymmärretä eikä niistä osata ottaa vastuuta. "Kun suuryritykset tuottavat kehitysmaissa selluloosaa, soijaa ja palmuöljyä, se tarkoittaa käytännössä aina paikallisten viljelijöiden olojen heikentymistä. Pahimmillaan seuraa nälänhätää." Luomutuottajien yhdistys toivoo saavansa yhteistyökumppaneita muista suomalaisista oikeudenmukaista ja ekologista ruokajärjestelmää edistävistä järjestöistä. Toimintaa on luvassa jo huhtikuussa.
V I A C A M P E S I N A K O R O S TA A
tiahelyrokra näenB hjaa vetti o ljelyyn. näisvi
paikallisille ihmisille päätösvallan maahan ja siihen, mitä pelloilla tuotetaan", luomuviljelijä Eero Mattila tiivistää.
H A L U A M M E P A L A U T TA A
www.eurovia.org
vonnan ja valvoo lähinnä suurtilojen ja elintarviketeollisuuden etuja. "Suomessa maatilojen koko on kaksinkertaistunut EU-jäsenyyden aikana. Itävallassa keskikoko on kasvanut vain pari hehtaaria, koska siellä pienimuotoista toimintaa ei lähdetty
Päivi Mattila
Suomen sosiaalifoorumi 2.3. huhtikuuta Helsingissä.
T OI M I N TA , TA PA H T U M AT, K E S K US T E LU T & LUE N N O T
28.4. VIRPI HÄMEENANTTILA KIRJAKORJAAMOLLA Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa kello 1819.30 Helsingin Korjaamon Loungessa. 8.4. AFRIKKALAISTA TANSSIA & RUMMUTUSTA, rummutusta & tanssia kaiken ikäisille & tasoisille Menard Mpondan johdolla, Pitskun Kulttuurikirkko, Henrikintie 25 A 1, Helsinki, ilmoittautumiset Päivi Järvinen 0503649962, paivi@ kulttuurikirkko.net. KOKO PERHEEN TEATTERIPAJA, 27.3. & 3.4. kello 1314.30, kaikenikäiset pääsevät kokeilemaan teatterin tekemisen keinoja improvisaatio- ja ilmaisuleikkien & harjoitteiden muodossa teatteriopettajien opastuksella Helsingin Annantalolla, ilmoittautumiset annantalo.teatterikasvatus@ hel.fi.
TAIDENEUVOLA, ideoita perheiden yhteiseen kuvataideharrastukseen, tiistaisin 3.5. asti kello 10.3012.30, Annantalo, Topeliuksenkatu 16.
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 2.5. ja on jakelussa huhtikuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 18.4. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Tea Kalska.
VOIMA-KALENTERIN
kommentaattorina emeritusprofessori Ari Lehto, Luonnonfilosofian seuran luento, kello 18.1520, Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki.
28.4. KIRJAKORJAAMO: VIRPI & JAAKKO HÄMEEN-
ANTTILA, lukupiiri, keskustelu- & lukutilaisuus
KESKUSTELUT & LUENNOT
luentosarja jatkuu, paleontologi Suvi Viranta esittelee oman lajimme kehitystä kasvinsyöjästä lihansyöjäksi Itä-Afrikassa, kello 18, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki. KIRJAKORJAAMO: TAPANI BAGGE, lukupiiri, keskustelu- & lukutilaisuus sekä foorumi, jossa kirjailijat, kirjat & lukijat kohtaavat, kello 18 19.30 Helsingin Korjaamon Loungessa. 5.4. TIETEENFILOSOFIAN TEHTÄVÄ & NYKYTILA, dosentti Panu Raatikainen esitelmöi, Luonnonfilosofian seuran luento, kello 18.15.20, Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki. 7.4. KRIITTINEN PISTE, Talouspolitiikan tutkijat Heikki Patomäki & Ville-Pekka Sorsa keskustelevat EU-parlamentin hyväksymästä rahoitusmarkkinaverosta kello 1820, Ravintolalaiva Wäiskissä, Hakaniemenranta 11, Helsinki. 11.4. KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA -KLUBI, Terveys uhattuna tavallisen elämän ongelmat sairaustehtailun kohteena. Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas alustaa, kello 19 Teatteri Avoimet Ovet, Cygnaeuksenkatu 4, Helsinki, www.avoimetovet.fi.
31.3. AFRIKAN AARTEITA, 19.4. ALLAN SANDAGE & MAAILMANKAIKKEUDEN
sekä foorumi, jossa kirjailijat, kirjat & lukijat kohtaavat, kello 1819.30 Helsingin Korjaamon Loungessa. HELSINKI SUOMEN SOSIAALIFOORUMI 2.3.4. Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Dagmarinkatu 3, katso aikataulut ja ohjelma www.sosiaalifoorumi.fi.
TAPAHTUMAT
Kaapelitehtaan suuressa tilassa voi zumbata, ladata kännykän akkua polkupyörää polkemalla & osallistua Earth Hourin viettoon, kello 1422, Kaapelitehdas, Helsinki, www.energiatehdas.fi. 2.4. ELÄIN! ANIMALIAN BILEET, Eläin-tapahtuman päätösklubi kello 213 Helsingin Kulttuuritehdas Korjaamolla. KEVÄTKIRPPUTORI, myynnissä lastentarvikkeita & -vaatteita, Helsingin Monikkoperheet Ry järjestää, kello 9.3012.30, Palvelukeskus Albatrossi, Kauppakeskus Columbus, Kahvikuja 3, Helsinki 3.4. ELIAS-KOULUN KEVÄTMYYJÄISET, kello 1115, Elias-koulu, Ehrensvärdintie 3135 Helsinki. 17.4. EKSOOTTISTEN ELÄINTEN PÄIVÄ, tutustu hämähäkkien, skorpionien, sammakoiden, käärmeiden & maakonnien maailmaan kello 1417, Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11 Helsinki. SUNNUNTAIKIRPPUTORI, kello 1014, Kääntöpaikka, Arabianrannan asukaskerhotila, Intiankatu 1, Helsinki. LASTENTARVIKE26.3. ENERGIATEHDAS,
kello 1012 Korsotalo, Maakotkantie 19, Vantaa. 19.4. TUNNETIISTAI, aivotutkimus & taide kohtaavat, teemana hämmästys, muut Tunnetiistait 3.5. & 17.5., jolloin teemoina ovat suru & pelko, kello 19, Pitskun Kulttuurikirkko, Henrikintie 25, Helsinki. www.pitskunkulttuurikirkko.net. HELSINKI ELÄIN! Animalian suurtapahtuma 1. 2.4. Lasipalatsin Bio Rexissä. TURKU ROIHUAVA RAKKAUS -VIIKONLOPPU, kirjailijavieraita, musiikkia, ihmissuhdepelejä & rakkaudesta ammentavaa ohjelmaa, 1.2.4., Turun kaupunginkirjasto, Linnakatu 2. FLORA METAMORPHICADE, keramiikkakukkasten installaation luomiseen voi osallistua savityöpajoissa eri puolilla Turkua 25.4.9.5., työpajoissa syntyneistä keramiikkakukista rakennetaan kukkaketo toukokuussa, www.turku2011. fi/taiteilija-naapurina.
KIRPPIS, TUUSULA DRAAMAOPASTUS MUSTA UKKO -NÄYTTE-
näyttelijä Heikki Lund kertoo draaman keinoin pilapiirtäjä Kari Suomalaisen elämästä & teoksista, 27.3. & 10.4. kello 14, Halosenniemen museo, Halosenniementie 46.
LYSSÄ,
kello 1719 Helsingin ympäristökeskuksen Akvaario-kokoustilassa, Helsinginkatu 24. Ennakkoilmoittautumiset helena.elsila@hel.fi, 09-310 31992, 050 5174556 10.4. SETAN TÄYDENNYSKOULUTUS, täydennyskoulutus Setan ja jäsenjärjestöjen kouluttajille teemana kouluvierailut, kello 1016 Setan toimistolla Mannerheimintie 170 A Helsinki, ilmoittautuminen marita.karvinen@seta.fi. HELSINKI CROQUIS-PIIRUSTUSTA, elävän mallin piirtämistä, torstaisin 31.3., 7.4., 14.4., 28.4. & 5.5. kello 1819.30, ilmoittautuminen & tiedustelut Päivi Uljas, 044-3030960, Galleria Viileä punainen, Päivöläntie 20, Helsinki. TAIDENEUVOLA, ideoita perheiden yhteiseen kuvataideharrastukseen, tiistaisin 3.5. asti kello 10.3012.30, Annantalo, Topeliuksenkatu 16. JÄRVENPÄÄ KONTAKTI-IMPROVISAATIO, peruskurssilla tutustutaan lajiin & tanssitaan yhdessä ohjatusti, opettajana Iiris Raipala, 29.3., 5.4., 12.4. & 19.4. kello 1821, Anttilan koulu, Vanha Valtatie 40.
7.4. KOMPOSTOINTIKURSSI,
TOIMINTA
2.4. YDINVOIMAN VASTAINEN MIELENOSOITUS KE-
kello 11.30 kokoontuminen & järjestäytyminen kaupungintalon edustan pysäköintipaikalla Valtakatu 26, liikkeelle kello 12, puheita kauppatorilla kello 12.3013.15., keskustelutilaisuus kello 1418, mukana eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita, Kulttuurikeskus, Marina Takalon katu 3. 5.4. ANIMALIAN KOKOUS TURUSSA , kello 17, Kirjakahvila, Vanha Suurtori 3, Brinkkalan sisäpiha.
MISSÄ,
20.4. URAANITEOLLISUUDEN VASTAINEN MIELEN-
OULU SETA RY:N RYHMÄOHJAAJIEN KOULUTUS 2.
OSOITUS, kokoontuminen kello 14.30 Helsingin Rautatientorilla, lähtö kello 15, lisätietoja www.hyokyaalto.org. HELSINKI KOKO PERHEEN TEATTERIPAJA, 27.3. & 3.4. kello 1314.30, kaikenikäiset pääsevät kokeilemaan teatterin tekemisen keinoja improvisaatio- ja ilmaisuleikkien & harjoitteiden muodossa teatteriopettajien opastuksella, ilmoittautumiset annantalo.teatterikasvatus@hel.fi. VERTAISTUKIRYHMÄ VÄKIVALTAA KOKENEILLE NAISILLE, 29.3.,
KURSSIT
henkisen uudistumisen peruskurssi kello 17.30, lisätietoja & ilmoittautumiset 094584764, Nouseva Aurinko, Korppaanmäentie 6, Helsinki, www.aurinko.fi AFRIKKALAISTA TANSSIA & RUMMUTUSTA, kaikenikäisille & -tasoisille Pitskun Kulttuurikirkko, Henrikintie 25 A 1, Helsinki, ilmoittautumiset Päivi Järvinen 0503649962, paivi@ kulttuurikirkko.net.
8.4. MEDITAATIO I-KURSSI,
lauantai 2.4. kello 1017.30 & sunnuntai 3.4. kello 916.30, Oulun Setan toimisto, Isokatu 45 A 17, Oulu. Ilmoittaudu Setan nuorisotyönkoordinaattorille Anders Huldénille p. 044 3013020 tai sähköpostilla anders.hulden@seta.fi 25.3. mennessä.
3.4., TAMPERE ROKKITIPU PÄÄSIÄISASKARTELUA LAP-
LAAJENEMINEN,
professori Pekka Teerikorpi,
pääsiäistyöpajassa valmistetaan funkkaavia rokkitipuja 19.24.4., suljettu 22.4., Lastenkulttuurikeskus Rulla, avoinna tipe kello 914 & lasu kello 1116, Finlaysoninkuja 6.
SILLE,
12.4., 26.4., 10.5. & 24.5. kello 18 19.45, Naisjärjestöjen keskusliitto, Fredrikinkatu 39 C 22. VINTTI-TYÖPAJA, toiminnallisessa näyttelyssä tutustutaan Suomen historiaan & kulttuuriin, avoinna tisu kello 1216,30.4. asti, Kansallismuseo, Mannerheimintie 34.
Puolen vuoden isyysvapaa 6 malliin. tykästyi perhevapaiden 6+6+6-malliin.
Josif Teräs, Ilta-lehti
en Laps ti aan i! s s lähen
Kvanttisukupuoli hämmentää virkamiehiä. Pornoteollisuus uuden haasteen edessä.
www.vasemmistonuoret.fi/vaalit Osa tutkijoista on sitä mieltä, ttä kvanttisukupuoli ei olisi oma
lukea tulevaisuudessa? 9 vaaliteesiä, 48 ehdokasta:
56
katri immonen
helsingin vaalipiiri
katriimmonen.fi
maksaja: katrin tukiryhmä
perustulon puolesta!
He Jaakkola enrik
Juhis Ranta
Mainoksen maksaa Ilpo Haajan tukiryhmä
Kaikki työ Suomessa on tehtävä Suomalaisilla työehdoilla Vähintään 10 euron minimituntipalkka
54
HELSINKI
ilpohaaja.vas.fi
vasemmistonuoret ry.
"Helvetin hyvältajuttu!" palaava Piru
Viides sukupuoli Millaisia ! löytyi kuustauutisia Sinä haluaisit
sivistyneen menon puolesta
Helsinki 18
TASAVERO NAKERTAA TASA-ARVOA
Martina keskustelee Teppo Eskelisen kanssa taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta, ma 11.4. klo 1820 Koko-teatteri
Siltavuorenranta 18 (Kruununhaan puolella Pitkääsiltaa) TERVETULOA!
Pirkko Kotila
TOIMITTAJA · UUSIMAA
102
akatemiatutkija, yliopistoaktiivi
HELSINKI
Martina Reuter 66
www.pirkkokotila.fi
n enemämäm,män" "Rakapsetla ää v he k
Mirka Muukkonen
www.martinareuter.net
Mainoksen on maksanut ehdokkaan tukiryhmä
138
Turun kaupungin valtuutettu
Varsinais-Suomi
mirkamuukkonen.net
Mainoksen maksaja: tukiryhmä
LAURI IHALAINEN
PILVI TORSTI
oisin? isi tehdä t Mitä pitä
Lauri Ihalainen Pilvi Torsti.
KOLMEN SUKUPOLVEN PONNISTUS.
Tuija Teiska jättimäisten hahmojensa ympäröimänä. MAtonkuteista tehty jättiläisperhe on perheen voimin tehty. Ensin Teiskaa auttoi mummo, nyt äiti.
3
TEKSTI KUVAT
2011
21
ERKKI PIRTOLA KLAUS WELP
Tuija Teiskan Rätinkudeperhe
Tuija Teiska, 26, on "rättitaiteilija" Tampereelta. Hän veistää tai oikeammin punoo matonkuteista jättiperhettä. Projekti lähti liikkeelle mummon mökiltä Sotkamosta, mistä löytyi huone täynnä kudepalloja.
U I J A T E I S K A on valmistunut Imatran taidekoulusta, missä hän ei suostunut opiskelemaan mitään vaan keskittyi tekemään rättiväkeään koulun tiloissa. Rehtori Juhani Järvisen armosta hän sai lopputodistuksen olihan hän ollut erittäin tuottelias. Lopputyönäyttelyssä Helsingin Kaapelilla 2009 Tuijan värikkäästi räjähtäneet kutimet nousivat omiin korkeuksiinsa. Perheen pää on dinosauruksen muotoinen Mummo, Alfanaaras, jolla on pitkän kaulan päässä yksi suuri silmä ja jolla lapset tykkäävät ratsastaa. Jättiäidillä on mittaa kolmatta metriä, monta rintaa ja kainalossaan pikku Jeesus ja Maria. Äidin kieli on ulkona ja silmät verestävät ilkikuristen kakaroiden aiheuttamasta stressistä. Tuija pitää itseään ateistipakanana, mutta ei halua pilkata kenenkään uskontoa. "Kukaan ei vaan ole koskaan nähnyt Jeesuksen imetystä. Nyt voi pikkujeesuksen ottaa Äidin kainalosta ja imettää sitä", Teiska kertoo. Maria on täysverinen nainen jo syntyessään. Maria ja Jeesus ovat samankokoisia pikku rättivauvoja, ja Jeesuksen vatsassa on maailmannapa, josta "hän on itsensä synnyttänyt". Äidillä, Alfanaaraan tyttärellä, on myös utareet, joilla voi imettää suurta pässiä. Valkoinen pässi kuvaa Tuijaa itseään, ja koska hänellä on laktoosiintoleranssi, saa pässi äidinmaidosta
T
ripulin ja paskoo rätinkudepaskaa pitkin seiniä. Tuija Teiska edustaa sitä uutta nuorta ITE-taidepolvea, joka tarttuu lähimpään materiaaliin ja piittaamatta esikuvista, opeista tai taidehistoriasta tekee omat kuvansa omista tarinoistaan. Matonkudinperhe alkoi yhteistyönä mummon kanssa. Kun mummo ei enää jaksa nyttemmin repiä kuteita, jatkaa Teiskan äiti, koska rättiperhe saa suosiota. Keravan taidemuseon Puumorsian-näyttelyn menestyksestä johtuen osa rättiperheestä matkustaa myöhemmin tänä vuonna Rotterdamiin ja Wieniin. laajenee sitä mukaa kuin kuteita riittää. Hän on löytänyt paralleeleja omalle tekemiselleen outsider-taiteesta. Judith Scott, amerikkalainen Downin syndroomasta kärsinyt "accidental" artisti, eli 35 vuotta täysin omassa pimennossaan hoitolaitoksessa. 1980-luvulla kaksoissisar Joyce haki Judithin pois sairaalasta, ja tässä tapahtui muutos. Yhtäkkiä Judith Scott alkoi kietoa löytämäänsä tavaraa peittoon kaikenlaisilla nyöreillä. Näistä maagisista "möykyistä" tuli sittemmin suosittuja ja Judithista maailmankuulu. Teiskan rättiperhe syntyy kääntäen samalla metodilla. Tuija tunkee matonkudenahkoihin makuupusseja, vanhoja vaatteita ynnä muuta saadakseen ne tukeviksi. Suuren Äidin sisällä on polyuretaanilla täytetty mummonmekko. "Materiaalit ovat vain materiaalia, väline, ne eivät ole ajatusta tärkeämpää. Kädet ovat pään ja pää käsien
T E I S K A N AVA R U U S P E R H E
varassa. Ilman toisiaan niillä ei olisi käyttöä, sillä mitä kädet tekisivätkään ilman päätä tai minkä taakse pää menisi häpeämään ellei käsiensä", Teiska kertoo. "Matonkude on kätevä, siitä tulee koti mieleen kun on vihainen tai surullinen." Punaiset pallot kannattaa kuulemma jättää viimeiseksi ja jos mahdollista, säästää ne. "Väkertäminen saa aikaan illuusion itsestä parempana ihmisenä, mutta toistaiseksi taide ei ole poistanut huonoja tapojani. Ja toisaalta, jos sitä ei väkertäisi, mihin ne kädet ja pään taas pistäisi." on piilossa. Voisi kuvitella, että kangaspuilla voisi helskytellä mitä lennokkaimpia mattoja tai ompelukerhoissa puikot kilkkaisivat enemmän sitä "väärää" kuin "oikeata". Naisten käsityöt ovat yleensä tiukasti traditionaalisten mallien mukaan tehtyjä. Tuijan mummo tekee omintakeisia patalappuja, mutta ei näytille. Nykytaiteilijat kyllä käyttävät tekstiiliä vapaasti kuten Tuijan suosikki Sonja Salomäki, joka tekee valokuvista ryijyjä. Tuijan nyöritetyssä perheessä naaraat ovat voimahahmoja ja miehenä on homeisesta rottinkikorista tehty autolohikäärme, joka syöksee isän vanhoista vöistä tehtyä tulta. Kun sen pyörän alta ottaa pois rättipaskan, se rauhoittuu ja lähtee keinumaan vanteilla paikallaan. Sydämen paikalla on pääkallo, mutta sillä on "pelottavuuden" lisäksi pään päällä yksi sarvi, joka viittaa viattomuuteen. Toinen ukkohahmo on jättimäinen Tallaaja, jonka möhkälemäisen hahN A I S T E N T E K E M Ä I T E -TA I D E
mon jalan alta pikkulapsi liiskaantuu pitkin seiniä "verisinä" matonkuderäiskeinä. Muita jättihahmoja ovat Paniikkihäiriö, Kaljasieppo ja Naapurin kyttä. Teiska käyttää hätkähdyttävän voimakkaalla tavalla tätä jokakodin lattiaklasaria ja loihtii tästä materiaalista, missä vilkkuu koko vaatteiden historian kirjo, olentoja, jotka ovat hyvin nykyhetkisiä, hassunkarmeita pelija pilakuvahahmoja, meidän näköisiä ökyreitä. poliittinen ohjelma. "Minun mielestäni kaikki ihmiset ovat taiteilijoita. Kaikilla vain ei ole mahdollisuuksia taidettaan tehdä. Suomen kaltaisessa vauraassa valtiossa tulisi taiteelle antaa aivan erityinen rooli ihmisten hyvinvoinnin rakentajana. Kaikki yhteiset päätöksenteot tulisi keskustella taiteen keinoin selviksi. Kulloinkin paras taideteos johdattaisi meidät päämääriimme yksilöinä ja yhdessä."
T E I S K A L L A O N TA I T E E S S A A N
akse inkä ta isi "M en pää m n ellei mää häpeä nsä?" käsie
Tuija Teiskan Rättiperhe on esillä Helsingin kierrätysverstas Remakessa 16.4. asti, Hakaniementorinkatu 2. arkisin 1118, lauantaisin 1115.
OUTSIDER-TAITEILIJA. Judith Scott kieputteli möykkyjä jo 1980-luvulla.
TRANSAKTIOVERO / MAAKOHTAINEN KIRJANPITO / HIILIVEROT JA -TULLIT / KANSANPANKKI
Rahamarkkinoiden vallalle on vaihtoehto
Jussi Saramo
UUSIMAA:
310
HELSINKI:
WWW.SARAMO.NET
Paavo Arhinmäki
WWW.PUNAJUURI.NET
JUSSI JA PAAVO MAKSOIVAT ILMOITUKSEN.
51
Oikeus vaatia!
Helsinki
62
www.henkkanyholm.fi
facebook.com/ihmisoikeudet
JONKUN ON MUUTETTAVA MAAILMA. PIAN!
PIA LOHIKOSKI EDUSKUNTAAN
Nuorten ääni kuuluviin! 50
Riku Ahola
valtiotieteiden kandidaatti asiakasneuvoja
305
Ä Äiti, aktivisti, VTM Kaupunginvaltuutettu Puoluevaltuuston varapuheenjohtaja
10 euron minimituntipalkka Nuorten koulutustakuu Jäähyväiset ydinvoimalle Asumisen hinta alas e 750 euron perusturva kaikille
"Pia on aktiivinen, innostava ja asioihin paneutuva aatteen ihminen. Ihmisten parissa toimijoita ja mukaan tempaajia tarvitaan eduskuntaan." Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliiton puheenjohtaja.
Anna Vuorjoki
69
Vasemmistoliitto Helsinki
Uusimaa Pialohikoski.net
TUTKIJATOHTORI
POLITIIKAN TÄYTYY PELASTAA MAAILMA Meidän aikamme kysymykset ovat niin vaikeita ja monimutkaisia, että niitä ei voi ratkaista muuten kuin yhdessä sopimalla, siis politiikassa. Siksi politiikka täytyy pelastaa, ja politiikan täytyy pelastaa maailma.
Helsinki
TYÖ
Kansan edustaja.
psykologian maisteri koulupsykologi (sitoutumaton)
ehdokkaiden tukiryhmien maksama ilmoitus
Human rights before business
c
61
Tämän mainoksen maksoi Silvian tukiryhmä. Jos haluat auttaa kampanjan näkymisessä, pienikin lahjoitus auttaa. Lue lisää: www.silviamodig.fi m fi Muutetaan maailma yhdessä!
birgitta gran
ANTERO EEROLA 29I
EDUSKUNTAAN UUDELTAMAALTA
www.anteroeerola.fi
ANTERO EEROLAN TUKIRYHMÄ
toimittaja
SAMALLA PUOLELLA KUIN SYDÄMESI
ME TUEMME ANTERO EEROLAN VALINTAA EDUSKUNTAAN
292
CLAES ANDERSSON kirjailija, ex-puoluejohtaja ANNA KONTULA tutkija, kaupunginvaltuutettu JAAKKO LAAKSO kansanedustaja ESKO SEPPÄNEN euroedustaja 19962009 ESKO-JUHANI TENNILÄ kansanedustaja
Uusimaa
Kunnon perusturva nyt!
www.birgittagran.fi
20
I LMOITUKSESSA NÄKYVÄT EHDOKKAAT. ILMOITUKSEN OVAT MAKSANEET
15
M N AN NA S UM U V JOH ANN A SUM UVU OR I VTM, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, n pj kulttuuri- ja kirjastolautakunna i h rey s, tas a - a r vo Va p a u s, v www.sumuvuori.net g Helsingin vaalipiiri
JU KK A RE L A ND E R K E LAN DE Kolumnisti, radiohenkilö, suomen kirjastoseuran pj 6+ 6+ 6 www.jukkarelander.fi Helsingin vaalipiiri gn lipi ri ipii
17 20
JY R K I K A S VI Kansanedus taja, tekniikan to htori A vo in tu le va is u u s www.kasvi .org Uudenmaan vaalipiiri
KA ISA LE KA Sarjakuvapiirtäjä, kaupunginvaltuutettu n Oi ke ud en mu ka ine i ja ek olo gin en Su om w.kaisaleka.net ww Uudenmaan vaalipiiri
ED U SKU N TAVA A L I T 1 7. 4 . 201 1
3
2011
25
teella voi hahmottaa muutamia kehityssuuntia: Lähihistorian aiheista on siirrytty kohti yhä ajankohtaisempia aiheita. Paikallisten aiheiden rinnalla käsitellään yhä enemmän ylikansallisia teemoja. Julistavuuden ja agitaation sijaan arvostetaan moniäänisyyttä. Teknologian mahdollisuudet dokumenttiteatteri on ottanut aina nopeasti käyttöön. Esimerkiksi Rimini Protokoll näyttää lavalla livenä Turkin seismografisten asemien mittaaman maankuoren vavahtelun tai ottaa esityksissään puhelinyhteyksiä Intiaan. Dokumenttiteatterin nousukausia yhdistää yleinen yhteiskunnallinen liikehdintä: 1920-luvun Venäjän vallankumous, 1930-luvun Yhdysvaltojen lama ja suurtyöttömyys, 1960-luvun pyykinpesu toisen maailmansodan tapahtumien ja fasismin kanssa, Saksassa ja muualla. Protesteja ovat 1990- ja 2000-luvulla herättäneet roturistiriidat, globaalikapitalismin vaikutukset, Yhdysvaltojen johtamat sodat, kansalaisvapauksien rajoittaminen ja useiden maiden hallitusten leikkauslistat. Protestoinnin aikakausina historiaa halutaan kirjoittaa uudelleen, esittää vallitsevalle narratiiville vaihtoehtoja. Dokumentaarisuus tarjoaa tähän välineitä. Brittitutkija Derek Pagetin mukaan useat keskeiset 2000-luvun dokumenttiesitykset liittyvät postmoderniin poliittiseen kulttuuriin, jossa vastalauseilla ei ole mitään vaikutusta vallankäyttöön. lukija tarttuisi teatteriin eikä esimerkiksi videokameraan? Siksi, että teatteri on edullinen ja yhteisöllinen tapa käsitellä tärkeää aihetta. Prosessi on läpeensä vuorovaikutteinen; tarkasti rajattu aihe saa jo harjoitusvaiheessa monta tulkintaa. Lisäksi ryhmänä voi tehdä isomman tutkimuksen lyhyemmässä ajassa. Jos verrataan vaikkapa pamflettien myyntimääriin, ovat teatterin katsojamäärät aivan kelpo luokkaa. Eivät silti massamedian mitoissa. The Guardianin kokenut journalisti, näytelmäkirjailija Richard Norton-Taylor muistuttaa haastattelussani, että mediassa prosessiluonteiset uutiset usein pirstaloituvat palasiksi. "Normaalisti toimittajana kirjoitat ehkä 500 sanan jutun ja muutaman päivän päästä toisen, mutta se on satunnaista ja epäsäännöllistä. Eivätkä ihmiset edes lue juttujasi, roiskivat vain muronsa sivuille! Mutta teatterissa sanoja on käytössä riittävästi, kymmeniätuhansia sanoja. Ja ihmisillä on pylly penkissä sen kaksi ja puoli tuntia. Ja niiden on kuunneltava." Norton-Taylor sanoo tämän olevan kirjoittajalle tyydyttävää. "Teatteri pystyy selittämään asiat. Minkä tahansa asian voi selittää yhden näytelmän aikana. Se on parempi väline kuin pikku-uutisten välähdykset ilman kontekstia."
M I K S I TÄ M Ä N A R T I K K E L I N
Romy Cheesema
n
Richard Norton-T
aylor
päävirtaus, sanasanainen dokumenttiteatteri. Se nojaa haastatteluihin ja niiden toistamiseen sanasta sanaan. Lajin kehitti Stoke-on-Trentin Victoria Theatren Peter Cheeseman. Hän kutsui esityksiään "musiikkidokumentaareiksi". Matkustin kaupunkiin tutustumaan teatterin arkistoon. Myös Cheeseman käsitteli alkuun historiallisia aiheita ja pääasiassa kirjallisten (kuitenkin ensikäden) lähteiden avulla. Näytelmässä Fight for Shelton Bar (1974) hän käytti haastatteluja ensi kertaa ajankohtaisen aiheen käsittelyyn. Paikallista terästehdasta uhkasi lakkautus, ja tehtaan ammattiyhdistys pyysi teatteria mukaan kampanjaan tehtaan säilyttämiseksi. Esitys eli ajassa: näytöksen yhteydessä annettiin aina tehdastaiston tilannekatsaus. Viime huhtikuussa kuolleen Cheesemanin leski Romy Cheeseman kertoo, että Stoke-on-Trentissä oli teatteria perustettaessa vain pieni keskiluokka, mutta hyvin suuri joukko tehdastyöläisiä. "Ja kuinka kiehtovaa se oli! Tehdään teatteristamme houkutteleva ja relevantti näille ihmisille!" rouva Cheeseman kuvaa miehensä kokemuksia yliopiston arkiston tiloissa. Cheesemanille oli kaikki kaikessa luoda yhteys paikalliseen yhteisöön. Hän halusi, että teatterin näyttelijät tapasivat ihmisiä heidän työpaikoillaan ja esityksen jälkeen pubissa. Niin päädyttiin käsittelemään paikallisille tärkeitä asioita: alueen historiaa ja ajankohtaisia puheenaiheita. Oiva apu oli nauhuri. Cheesemania innoittivat Charles Parkerin radiodokumentit, "radioballadit", joissa kuultiin tuolloin radiossa harvinaista tavallisten ihmisten autenttista puhetta ja käytettiin montaasitekniikkaa. Parkerin suullisen perinnön, työväen arjen ja folk-musiikin arvostus siirtyi myös Cheesemanin esityksiin. on tärkeä näyttelijä Anna Deavere Smithille. Smith aloitti Yhdysvalloissa dokumenttiteatterin boomin näytelmillään Fires in the Mirror (1993) jaTwilight, Los Angeles, 1992 (1994). Näytelmät kertoivat ajankohtaisista rotukonflikteista. Esitykset ja niiden tekstit saivat useita palkintoja sekä Tony- ja Pulitzer-ehdokkuudet. Suomalaiselle Smith voi olla tuttu tv-sarjasta The West Wing. Smith kehitti oman tyylinsä näyttelijän tarpeisiin. Hän tekee sadoittain haastatteluja ja koostaa niistä monologiesityksiä. Smithin näytelmissä ihmisten puhe kiertyy tietyn yhteiskunnallisen teeman ympärille, mutta ihmisten omalaatuisista ilmauksista
N Y K Y T E K I J Ö I S TÄ N A U H U R I
ja rikkonaisista lauseista nousee esiin jotain runouden kaltaista. Tällä hetkellä Smith esittää näytelmää, joka kertoo Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistuksesta ja kuolemattomuuden illuusiosta. on asettamatta. Se on lontoolainen Tricycle Theatre ja teatterin "oikeussalidraamat". Oikeastaan kyse ei ole oikeudenkäynneistä vaan julkisista tutkimuksista (inquiry), jotka muodoltaan muistuttavat oikeudenkäyntiä todistajanlausuntoineen ja kuulusteluineen. Teatteri on tehnyt dokumenttiteatteria vuodesta 1994 lähtien. Uusi näytelmä tulee ensi-iltaan kesäkuussa. Esitykset ovat useimmiten syntyneet teatterin ohjaajan Nicolas Kentin ja Guardianin toimittajan Richard NortonTaylorin yhteistyönä. Näytelmällä The Colour of Justice (1999) oli laajat vaikutukset. Se on kronologinen "tiivistelmä" Stephen Lawrencen tapauksen julkisesta selvityksestä. Lawrence oli musta teinipoika, joka kuoli rasistisessa hyökkäyksessä Elthamissa vuonna 1993. Rikoksen tutkinnassa tehtyjen virheiden takia ketään ei koskaan tuomittu murhasta. Selvityksen mukaan virheet olivat seurausta poliisivoimien institutionaalisesta rasismista. Esityksiin tuli hyvin paljon mustia. Yleisö myös eli voimakkaasti esityksen mukana. Kentin mukaan näytelmä oli monelle katarttinen kokemus. "Moni tuli esityksestä hyvin vihaisena, vihaisena siitä millaiseen hirveään tilanteeseen Lawrencen perhe oli joutunut", Nicolas Kent kertoo teatterin tiloissa Kilburn High Roadilla. Kentin mukaan viha on kääntynyt myös toiminnaksi. "Esimerkiksi omalta osaltani. Jos näen poliisin pidättävän mustan tai aasialaisen ihmisen, menen aina viereen seuraamaan, että hän saa reilun kohtelun." Näytelmään on jätetty tarkoituksella elementtejä, jotka muistuttavat tekstin autenttisuudesta. Näin tutkimuksen puheenjohtaja puhuttelee yhtä kuultavaa näytelmässä: "Kiitoksia. Teidän ei tarvitse kurottua kohti mikrofonia, siirtäkää se lähemmäs itseänne, niin kaikki kuulevat kyllä mitä te sanotte. Mutta puhukaa ääneen, jotta kirjuri kuulee teidät huoneen toisella puolella." The Colour of Justice aloitti dokumenttiteatterin uuden nousukauden Isossa-Britanniassa.
KOLM A S SUUR I PERUSK I V I K U V A A M A L L A dokumenttiteatteri voidaan jaotella Piscatorin asiakirjoihin ja Cheesemanin haastatteluihin perustuvaan sekä Tricycle Theatren oikeudenkäynti-tyyliseen dokumenttiteatteriin. Lisäksi jaottelen kirjassani nykysuuntaukset sisällön ja tavoitteiden osalta kolmeen näkökulmaan: sanasanaiseen, journalistiseen ja taiteelliseen. Sanasanaisessa näkökulmassa korostuu ihmisen tarina ja autenttinen esittämistapa. Journalistinen dokumenttiteatteri painottaa journalistisia ihanteita ja tietoa. Taiteellisessa dokumenttiteatterissa korostuu tekijyys ja todellisuudesta peräisin olevan aineiston abstrahointi. Viimeistä edustaa esimerkiksi saksalainen Rimini Protokoll. Dokumenttiteatterilla on ollut kolme nousukautta: ensimmäinen 1920-luvulla, toinen 196070-luvulla ja viimeisin 1990-luvulla alkanut yhä jatkuva kausi. Tutkimukseni perusAINEISTOA
i tuli "Mon hyvin sestä esityk sena." vihai
Nicolas Kent
Judith Malina
Janne Junttila,
dokumenttiteatt
eri.fi
HARJOITUSTAUKO.
Roskakärryt ovat tosielämän rekvisiittaa.
Janne Junttila Artikkelin kirjoittaja tekee kirjaa dokumenttiteatterista. Videoita & lisätietoa: www.dokumenttiteatteri.fi
Lähteet: Erwin Piscator: The Political Theatre, John Willett: The Theatre of Erwin Piscator, Alison Forsyth & Chris Megson: Get Real & Miriam Dreysse & Florian Malzacher: Rimini Protokoll. Experts of the Everyday. Näytelmien käsikirjoitukset, tallenteet & esitykset. Judith Malinan, Romy Cheesemanin, Anna Deavere Smithin, Nicolas Kentin ja Richard NortonTaylorin haastattelut.
28
3
2011
Pula-ajan lapsia
Köyhien perheiden lapset valokuvasivat arkeaan. Kuvat nostavat raivon pintaan.
KÖYHÄ JÄÄ YKSIN. Tikkurilan Vernissassa on avattu Lapsen silmin -valokuvanäyttely, jossa köyhien perheiden lapset havainnollistavat valokuvin sitä, millaista on köyhän perheen todellisuus.
Köyhyys
Näyttelyyn osallistuneen Julia Ahosen, 12, puhe avajaisissa.
perheessä syödään aamuin ja illoin puuroa tai pelkkää leipää, koska muuhun ei oikein rahat riitä. Köyhissä perheissä aikuiset ajattelevat, että "annan lasten syödä sen verran, että nälkä loppuisi ainakin vähän". Ja sitten aikuiset eivät syö omaa nälkäänsä pois. On yksi yksinhuoltaja, joka huolehtii yksin lapsistaan ja itsestään. Hänellä on välillä aikaisin alkavia työpäiviä, silloin vanhimmat lapset joutuvat tekemään paljon aikuisille kuuluvia asioita. Jotkut lapset eivät näe toista vanhempaansa paljon ollenkaan, ellei sitäkään. Ja siitä syystä lasten sen vanhemman, joka elättää lapset, on välillä tehtävä vaikeita päätöksiä, esim. päättämään ruoka vai vaatteet. Köyhyys aiheuttaa sen, että on halvat puhelimet, josta lasten koulukaverit saisivat oivan kiusaamisen aiheen. Köyhänä ei pääse joka vuosi vaikka Kanarialle tai muualle, edes Ruotsin-risteilylle. Köyhänä sekä aikuisilla että lapsilla ei ole kaikkea kallista ja hienoa tavaraa. Köyhyydessä pelottaa, että jos rahat loppuvat kesken. Ja se, että joutuu kiusatuksi tai naurunalaiseksi. Kaikki eivät saa hienoja ja kalliita lahjoja jouluna tai syntymäpäivänä vain siksi, että ei ole varaa. Ja se pelottaa myös, että jos äidiltä tai isältä loppuisivat voimat, eivätkä he pystyisi hoitamaan lapsiaan. Mutta kaikesta huolimatta minä ja minun sisarukseni saavat äidiltäni tarpeeksi hoivaa ja rakkautta, ja minun äitini on todella ylpeä meistä.
U
SE A SSA KÖY H Ä SSÄ
A P S I K Ö Y H Y Y S O N kolminkertaistunut Suomessa 1990-luvulta 2000-luvulle. Yli 144 800 lasta elää pienituloisissa perheissä. Lapsen silmin -näyttely esittelee vantaalaislasten kuvia köyhyydestä: tyhjiä lompakoita, parasta ennen -päivää lähestyviä ruokia sekä halpoja hupeja. Ella Jokinen, 8, kuvasi köyhyyttä lelujen puuttumisen kautta: Köyhän leikkijuna on pahvilaatikko. Toisessa Jokisen kuvassa hän virnistää lumihangessa laudan kanssa. "Köyhä ei pääse huvipuistoon. Köyhän Hoplop on vanha kirjahylly, jonka mä asettelin takapihalle", Jokinen kertoo. Kuvat ja niitä selittävät koskettavat, ironiset kuvatekstit ovat lasten ja heidän vanhempiensa yhdessä suunnittelemia. Perheet osallistuvat Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projektiin, jossa pienituloisia yksinhuoltajaperheitä kannustetaan tuomaan oma äänensä kuuluviin.
L
EDUSKUNTA PÄÄTTÄÄ KÖYHYYDESTÄ
T E R V E Y D E N - ja hyvinvoinnin laitos
THL julkaisi 1. maaliskuuta raportin, jonka mukaan suomalaisen perusturvalla eläjän tulot ovat tipahtaneet asumiskustannusten jälkeen alle länsieurooppalaisen keskitason. Pienimmät sosiaalituet, kuten toimeentulotuki, ovat jääneet jo 40 prosenttia jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. "Niiden, jotka elävät pelkällä perustyöttömyysrahalla, köyhyysaste on jo 90 prosenttia", professori Olli Kangas Kelasta kommentoi Ylen uutisille 10. tammikuuta.
K A I K K I H A L L I T U K S E S S A istu-
na 1998 lain, jonka seurauksena köyhimpien asumiskulut kasvoivat. Demareiden hallitusvastuun aikana muun muassa pienituloisten kunnallisverovähennysoikeus muutettiin koskemaan pelkkiä työ- ja yrittäjätuloja, ei enää päivärahoja. Köyhimmät menettivät verohelpotuksensa.
N Y T K A U T E N S A päättävä hallitus
Kati Pietarinen Lapsen silmin -näyttely Vantaan Lasten & Nuorten kulttuuritalo Vernissassa 17.4. asti., Tikkurilantie 36. Lapsilisä-projekti www.lapsilisa.fi
neet puolueet ovat 1990-luvun laman jälkeen heikentäneet perusturvaa. Vasemmistoliiton ministeri Terttu Huttu-Juntunen esitteli vuon-
nosti sosiaalimaksuja 16,6 prosentilla ja sitoi maksut indeksiin. Ne nousevat joka vuosi automaattisesti. Hallituksen kärkihanke, Satakomitea, epäonnistui. Komitean piti ratkaista suomalainen sosiaaliturva, nostaa perusturvaa ja selkiyttää tukiviidakkoa ilman uusia kustannuksia. Komitean loppumietinnöstä on toteutettu hyviäkin uudistuksia.
Takuueläke nostaa pienimpiä eläkkeitä ja nykyään työtön voi opiskella työttömyysturvan varassa. Peruspalveluministeri Paula Risikko poimi Sata-komitean mietinnöstä Lex Soininvaaran nimellä tunnetun lakiehdotuksen: työstä tai opiskelusta pudonneen 1925-vuotiaan minimitoimeentulotukea voidaan pudottaa 2040 prosentilla. Kaikki hallituspuolueet äänestivät lain puolesta. Vihreät syyttävät työmarkkinajärjestöjä köyhyyden kasvamisesta, koska ne vastustavat perusturvan korotusta ellei ansiosidonnaista nosteta samalla. Molemmissa on vikaa. Eduskunnassa eivät äänestä etujärjestöt vaan puolueet.
Julia Ahonen
HILPEÄ MENO. Näyttelyn avajaisissa ohjelmanumeroita oli musiikkiesityksistä puheisiin.
Susanna Kuparinen
LI I VA A E T IFES I LL NSS N UOR TA A I LLE J LAPS 2011 17. 4 . 11.
TANSS EAT ER HURJARUUTH TANSS I T EAT T ER I HURJARUU TANSSITEATTERI HU RJARUU TH NSSI ATT ERI U RJARU SIT SI RUUTH
Kaapelitehdas, www.hurjaruuth.fi Kaapelitehdas,
Rovaniemen Teatterissa 20.4.-7.5.2011
Kuunnelmaa, teatteria ja biotaidetta yhdistelevä teos pohjautuu Risto Isomäen pelottavaan trilleriin ilmastonmuutoksesta ja maapallon lähitulevaisuudesta.
ANDRIY ZHOLDAK VALERIY ZHOLDAK VASYL BARKA NDR Y ZHOLD R O ALE ERIY ZHOLDAK VASYL BARKA L A L
L NIN LOVE STALIN OVE LENIN LOVE. STALIN LOVE VE. STAL V
SHARON EYAL SHARON EYAL ON
Liput 19 /14 / 10 Lippukassa 0400 282 484
CART BLANCH CARTE BLANCHE A T ANC
FILOMENA OLIVERIA, MIGUEL REAL O ENA OLIVERIA O VER GUE GU REAL A
UM FAMÍLIA PORTUGUE A UMA FAMÍLIA PORTUGUESA MÍLI RTUG E
NÂZ HIKMET GENCO ERKA NÂZIM HIKMET, GENCO ERKAL T CO KAL
KEREM GIBI ER GIBI GI
30 VUOTTA NÂZIM HIKMETIN KANSSA 30 UOTT NÂZ H KMET TTA T ZIM ZI ETIN ANSS SA
ANNA IVANOVA-BRASHINSKAYA NNA ANO NA A RASHINSKA SH NS
www.rovaniementeatteri.fi
TO THE END OF LOVE O E N LOVE
ANDR MOGUCHY, MAXI ANDREY MOGUCHY MAX M ISAEV OGUCHY, M XIM EV
SADOVODYI A OV D
TA J OR NTZO TANJA LORENTZON
MORMOR SVA MORMORS SVARTA ÖGON R GO
KRISTIAN SMEDS, FJODOR DOSTOJEVSKI R N SMED M JO JOD OD ST EVS T VSKI
SAD SONGS FROM A SONG FR M ONGS G TH H A OF UROP THE HEART OF EUROPE OPE P MIM GOES USTAINAB E MIM GOES SUSTAINABLE ES USTA N LASIN LÄPI AS ÄPI
TANSSITEATTERI MINIMI AN SIT AT E N T NM NIM
irti minusta
selviytymistarina syömishäiriöstä
tä! enää kaksi esitys
CANTHIA
Minna Canthin novelleja näyttämöllä
A OLUT F NLAND ABSOLUT FINLAND & MANNERS OF SUCCESS MANNERS OF UCC SS NNER
Liput: 2011 Kulma, Kristiinankatu 1 | info(@)turku2011.fi | (02) 262 2022 | Lippupiste 0900 600 600 (1,97 min/pvm)
21.2.12.5.
13.1.2.4.
Museokatu 18, 00100 Helsinki lipunmyynti (09) 4342 510 tipe klo 1114
IHME-päivät pe 01/04su 03/04 Vanha ylioppilastalo
IHMEpäivät Keskusteluja, elokuvia, työpajoja ja IHME-klubi
IHME-teos ke 23/03 la 02/04 Helsingin Kauppatori SUPERFLEX: Eläköön nykyaika (Stora Enson talo, Helsinki) Maailman pisin elokuva
VAPAA PÄÄSY
KATSO KOKO OHJELMA WWW.IHME2011.FI
Yhteistyökumppanit:
3
TEKSTI KUVITUKSET
2011
31
JARI HANSKA KARI SIHVONEN
Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään
Ennustus seuraavan hallituskauden tapahtumista: poliitikkojen omistukset kotimaisissa pörssiyhtiöissä tehdään näkymättömäksi, veronkiertoa helpotetaan & tuloeroja kasvatetaan. Jo nyt Suomi menettää varovaisten arvioiden mukaan 800 miljoonaa euroa vuodessa kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän veronkierron vuoksi. Valvonta mättää, sillä veronkierto on hyväosaisten saavutettu etu.
värjää Sanomatalon kultaiseksi. Häpeällisen hieno ilma puhua hallintarekistereistä. Olen sopinut Helsingin Sanomien taloustoimittajan Tuomo Pietiläisen kanssa tapaamisen. Miksi? No minäpä kerron. Ryhmäteatterin Eduskunta-esityksen toinen puoliaika käy läpi suomalaisen talousrikollisuuden ja korruption eri osa-alueita. Kuulun esityksen käsikirjoitustiimiin, ja vastuualueeni oli suomalaisen veronkierron uudet tuulet. Käsikirjoitustiimi haastatteli lukuisia eri virkamiehiä, poliiseja, asiantuntijoita ja poliitikkoja. Kysyimme kaikilta miten he näkevät suomalaisen korruption ja hyvä veli -verkoston kuinka se toimii. Hallintarekisteri nousi pian asiakirjoista ja haastatteluista esiin yhtenä suomalaisen järjestelmän erikoisuuksista. Eikä vain rekisteri vaan se, kuinka surkeasti Suomessa valvotaan ja kontrolloidaan sijoitustoiminnan liikkeitä. Ainoana valopilkkuna talousrikospoliisit näkivät sen, että on olemassa tinkimättömiä taloustoimittajia, kuten Hesarin Tuomo Pietiläinen. Eräs poliisi totesi lakonisesti, että Tuomo Pietiläinen on Suomen todellinen markkinavalvoja, ei Finanssivalvonta tai Verohallinto.
M
AALISKUUN
I LTA PÄ I VÄ A U R I N K O
Hallintarekisteri & VM:n lakipaketti
Suomalaisessa sijoitustoiminnassa ja sitä koskevassa lainsäädännössä on juuri nyt vauhti päällä. Lakeja muutellaan salamyhkäisesti ja media on yllättävän vaisu. Suurimmat kuprut liittyvät hallintarekisteriin. Hallintarekisteröinnillä omistuksista tehdään anonyymejä ja esimerkiksi syyttäjänlaitos ja talousrikostutkijat pitävät sitä keskeisenä veronkierron välineenä. "Meidän toimittajien mahdollisuuksia tutkia näitä talousrikosasioita rajoitetaan", Pietiläinen sanoo. Pietiläinen on huolissaan helmikuussa 2011 valtiovarainministeriöstä valmistuneesta lakiehdotuspaketista. Sen valmisteli unettavan nimihirviön taakse piiloutunut "Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä".
Yksi työryhmän ehdotuksista on, että suomalaisille sijoittajille sallittaisiin suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden hallintarekisteröinti. Toistaiseksi tavallisen suomalaissijoittajan täytyy ensin avata arvoosuustili pankista, minkä jälkeen hän voi ostaa esimerkiksi Nokian osakkeita Helsingin pörssistä. Tiedot kaupoista ja omistuksista kulkevat arvo-osuustileiltä Arvopaperikeskukselle eli Euroclear Finlandille ja edelleen veroviranomaisille. Näin verottaja pysyy ajan tasalla ja osaa periä suomalaisten sijoittajien myyntivoitoista ja osingoista pääomatuloveroa 28 prosenttia. Hallintarekisteri on tarkoitettu vain ulkomaisille sijoittajille. Se on arvoosuustilien kaltainen järjestelmä, johon arvopaperien kuten osakkeiden omistukset kirjataan. Merkittävin ero arvo-osuustileihin on se, että osakkeiden todellista omistajaa ei merkitä mihinkään omistajan tilalla lukee ainoastaan tilinhoitajan, esimerkiksi Swiss Bankin, nimi. Varsinainen omistaja jätetään anonyymiksi, eikä esimerkiksi myyntivoitoista makseta Suomeen veroja. Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden hallintarekisteröinti on toistaiseksi laillista ainoastaan ulkomaisille sijoittajille. Jos lakiehdotus toteutetaan, suomalaisten pörssiyritysten hallintarekisteröinti avataan myös suomalaisille sijoittajille. Suomalaisten pörssiyhtiöiden omistusten julkisuus katoaa, kun ne siirtyvät hallintarekistereihin. Esimerkiksi Paula Lehtomäen ja hänen miehensä omistukset Talvivaaran kaivosyhtiössä olisivat jatkossa mahdottomia selvittää. Elleivät he itse kerro. Kysyn, miten Pietiläinen aikoo selvittää finanssimaailman kuprut, kun hallintarekisteröinnin myötä häneltä viedään mahdollisuudet tutkia kotimaisiin pörssiyhtiöihin liittyviä epäselvyyksiä. Pietiläinen on optimistinen. "Ei peli ole vielä menetetty. Meinaatko sä, että se hallintarekisterin avaaminen suomalaisille sijoittajille menee läpi eduskunnassa?" Pahoin pelkään. Tosin Pietiläinen saattaa olla oikeassa. Hallintarekisteröinnin avaamista yritettiin jo 1990-luvun laman jälkeen. Siitä nousi kova meteli ja toimittajat onnistuivat torppaamaan lakiehdotuksen. Vuonna 2005 finanssipiirit voittivat, kun varallisuusveron lakkauttamisen yhteydessä poistettiin mahdollisuus saada tietoja omistusten suuruudesta. Nyt haetaan revanssia hallintarekisteröinnin suhteen.
Ikävä tutkimus
Valtiovarainministeriön entinen virkamies ja harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen julkaisi yhdessä Pekka Lithin ja Risto Waldenin kanssa kesäkuussa 2010 laajan tutkimuksen, jonka mukaan 90 prosenttia suomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle. Veroja kierretään muun muassa osakkeiden myyntivoittojen ja osinkojen osalta. Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän veronkierron myötä Suomi menettää varovaisten arvioiden mukaan verotuloja 800 miljoonaa euroa vuosittain.
OMISTUKSET PIILOON. Seuraava eduskunta päättää, saavatko muun muassa poliitikot piilottaa omistuksensa julksuudelta. Uusi lakiehdotus hallintarekisteröinnin avaamisesta suomalaisille sijoittajille on valmisteltu pääministeri Mari Kiviniemen aloitteesta.
32
3
2011
KAIVOON MUIDEN PERÄSSÄ? "Vaikka muu Eurooppa toimisi miten löysästi tahansa se ei muuta sitä tosiasiaa, ettei Suomen verottaja pysty tunnistamaan hallintarekisteröityjen arvopaperien omistajia eikä toimittamaan näistä tietoja muiden maiden veroviranomaisille. Tätä minä kutsun veroparatiisivaltioksi," harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen sanoo.
PASKAN MÖIVÄT
H A LL I N TA R E K I S T E RÖI N N I N
laajentamista perustellaan kansainvälisellä käytännöllä ja verokilpailun mantraa toistellen. Moni muu maa Euroopassa ja muualla kun tarjoaa mahdollisuuksia sijoittamiseen ohi julkisten rekisterien. Vastuu sijoittajien henkilöllisyyden tarkistamisesta vyörytetään pankeille, jotka ovat usein rekisteröityneet ulkomaille. Rahanpesun valvonta toimii tällöin yhtä hyvin kuin kansainvälisen pankkijärjestelmän heikoin lenkki. Heikoin lenkki on usein, no, heikko. USA:n viranomaiset paljastivat vuonna 2008 sveitsiläisen UBS-jättipankin laajamittaisen veronkiertotuotteiden markkinoinnin. Augusto Pinochetin oli merkitty arvostetun Riggs-pankin tietokantoihin "eläköityneenä ammattilaisena", joka on elämänsä aikana kerännyt huomattavan omaisuuden. Vastaavilla väärinkäytöksillä voisi revitellä sivukaupalla, mutta jätetään se väliin. Oleellisempi kysymys on, miksi laajentaa suomalaisia salaisuuslakeja kansainvälisen verokilpailun nimissä? Ketä tämä hyödyttää?
On vaikea keksiä muita merkittäviä hyötyjiä kuin lain valmistelutyöhön osallistuneet rahoitusmarkkinaalan yritykset sekä sijoittajat, joiden toiminta ei kestä päivänvaloa. Haittapuolina työpaikkavaikutuksia ei käytännössä juuri ole, eikä valtio tule keräämään enempää verotuloja päinvastoin. Kysymyksen voi kääntää myös toisin päin ja kysyä, mitä Suomi ja suomalaisyritykset ovat menettäneet aiemman, suppeamman (mutta silti ongelmallisen) hallintarekisterin puitteissa? Onko verokilpailu jyrännyt pienen Suomen, jättänyt meidät globalisaation ulkopuolelle? Tältä ei vaikuta ainakaan, kun katselee suomalaisten pörssiyhtiöiden omistuspohjaa. Huolena on päin vastoin ollut suomalaisomistuksen vähyys. Myös pankit ovat porskuttaneet yli taantuman. Verokilpailun mantralla voi tänä päivänä näköjään ajaa läpi minkä vain lainmuutoksen. Paskan möivät.
Nyt veronkiertäjien elämä tehdään astetta helpommaksi. Nykyään vielä nokkelien suomalaisten sijoittajien täytyy tekeytyä ulkomaalaisiksi ja sijoittaa ulkomaisten etävälittäjien kautta suomalaisiin yhtiöihin. Jos rekisteröinti avataan, enää ei tarvitse soitella Swiss Bankiin, vaan hallintarekisteröityjä osakkeita voi hankkia suomalaisen pankin kautta. Veronkiertäminen on silti jatkossakin rikos, vaikka se tehdään helpoksi.
Jo nyt Nokiasta omistetaan 85 prosenttia hallintarekisterin kautta. Hallintarekisteröinnin avaaminen juontaa juurensa helmikuuhun 2009. Silloinen kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi asetti "Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuu-
Poliitikkojen omistukset piiloon
Veromenetyksiä enemmän Tuomo Pietiläinen on huolissaan suomalaisten poliitikkojen omistusten läpinäkyvyyden katoamisesta. Vielä nyt Pietiläinen voi marssia Arvopaperikeskukseen eli Euroclear Finlandiin ja hakea tiedot omistuksista ECF:n näyttöpäätteeltä. Jos seuraava eduskunta äänestää lakipaketin voimaan, Pietiläinen ei enää pääse käsiksi vaikkapa tietoihin poliitikkojen omistuksista. Kun sijoittajat hallintarekisteröivät osakkeensa, omistukset muuttuvat anonyymeiksi. Täysin laillisesti. "Tässä ehdotuksessa on lisäksi asetettu julkisuuden rajaksi viiden prosentin omistus. Kun tarkastellaan esimerkiksi Nokiaa, niin sen suurin suomalaisomistaja Ilmarinen omistaa 1,3 prosenttia. Eli kaikki jäisivät piiloon", Pietiläinen summaa.
ttia prosenisten 90 ala suom nvälisen i kansa toiminnan s sijoitusta jätetään tuotoi ittamatta ilmo tajalle. verot
distusta valmistelevan työryhmän", jonka tavoitteeksi Kiviniemi määräsi hallintarekisteröinnin avaamisen suomalaisille. Toisin sanoen, keskellä vaalirahaskandaalia keskustan ministeri määräsi, että Suomeen pitää saada laki, jonka seuraus on että kohta kukaan ei tiedä mitä poliitikot omistavat.
Matti Ylönen Kirjoittaja tutkii veroparatiiseja. Matti Ylönen: Veroparatiisit. 20 ratkaisua varjotalouteen. Into Kustannus 2008.
Poliisi: valvonta ontuu joka tasolla
Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Tuija Taos. Haastattelin Taosta Ryhmäteatterin Eduskunta-esi-
tyksen yhteydessä. Hän ei ollut huolestunut hallintarekisteröinnistä. "Sitä veronkiertoa ja rikollista toimintaa tietysti ei millään voi estää", Taos valitteli puhelinhaastattelussa. Aikamoinen lausahdus henkilöltä, joka on Finanssivalvonnan johtokunnan varajäsen. Mutta täähän nimenomaan lisää veronkiertoa, jos hallintarekisteröinti halutaan avata myös suomalaisille sijoittajille, ihmettelin Taokselle. "Nyt niinku täs haetaan hirveesti lööppejä ja tätä et tää on kauheeta. Päinvastoin, nyt verotusmenettelyy ollaan tiukentamassa. Tää nykytila aiotaan toltakin osin saada paremmaksi." Epäselväksi jää, miten nykytila paranee, jos omistusten piilottaminen tehdään aiempaa helpommaksi. Tällä hetkellä pörssiyhtiöiden valvontaan ja sijoitustoimintaan liittyvät ongelmat ovat valtaisat. Suomessa on kaksi tahoa, joiden pitäisi informoida poliisin talousrikostutkijoita: Finanssivalvonta (Fiva) ja Verohallinto. Finanssivalvonnan rahoitus tulee 95 prosenttisesti valvottavilta eli pörssiyhtiöiltä ja pankeilta. Finanssivalvontaa valvoo puolestaan eduskunnan pankkivaltuusto, jossa istuvat muun muassa Timo Kalli (kesk) ja Marja Tiura (kok). Vuonna 2009 Finanssivalvonta ei tehnyt ainoatakaan rikosilmoitusta poliisille. Viime vuonna rikosilmoituk-
Yli 60 debattia, seminaaria ja elokuvaesityksiä sekä näytteilleasettajia ja kirjamyyntiä. Järjestäjinä lähes 100 suomalaista kansalaisjärjestöä ja-liikettä.
S U O M E N S O S I A A L I F O O R U M I 2011, M U K A N A M E N O S S A M U U N M U A S S A N Ä M Ä :
Attac Hyvinvointivaltion vaalijat ry Vapaus valita toisin ry Kuka kuuntelee köyhää -verkosto Kehys ry Helsingin seurakuntayhtymä Kirkkohallitus Metallityöväen liitto PAM Rakennusliitto Sähköalan ammattiliitto Suomen ylioppilaskuntien liitto Zeitgeist -liike Pakolaisneuvonta Ammattiliitto Pro Kriittinen AY-verkosto Oikeutta siivoojille Demokraattinen Sivistysliitto DSL Eri alojen ammattiliittojen ammattiosastoja pk-seudulta (tarkentuu) Työväen sivistysliitto Iloiset veronmaksajat ry Suomen rauhanliitto - YK-yhdistys Hands-Off-Venezuela-Finland ry Snellman-korkeakoulu Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus Työpaikkojen rauhantoimikunta Finnish Internet Forum maailma.net / Suomen OneWorld -portaaliyhdistys Marxilainen työväenliitto Sosialistiliitto Maan ystävät Suomen degrowth-verkosto Vasemmistofoorumi Mummoriiviöt Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Vasemmistonuoret ry Suomen AEPF-verkosto KIOS - ihmisoikeusäätiö Siemenpuu-säätiö Aasian ystävät ry Etelä-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ESVY ry Pro-kuntapalvelut verkosto Sel-nuoret Vastavoima Kommunistinen nuorisoliitto PAND-taiteilijat rauhan puolesta Tiede- ja taideyhdistys KAKTUS ry Vasemmistotaiteilijat ja kulttuurityöntekijät-toimintaryhmä VATAK Solidaarisuustalous-verkosto Merkur-pankki Stadin aikapankki Maailmankauppayhdistys Cafe Caracol-ryhmä Oma Maa -osuuskunta SASK Proutist Universal Neohumanist Education Rauhanpuolustajat Valtakunnallinen työpajayhdistys Rauhankasvatusinstituutti TOKYO ry SAK Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Kulttuurivihkot Tiedonantaja Porvoon aikapankki Tampereen aikapankki Naiset Rauhan Puolesta -liike Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike Uraaniaseet kieltoon -verkosto Ihmisiä muuttoliikkeessä -hanke ICAHD-Finland Demokraattinen naisverkosto Spartacus-säätiö Pipliaseura Tatusotu-verkosto Helsingin yliopiston kommunistit SONK Peli seis kampanja Suomen talousdemokraattinen puolue Kirkon Ulkomaanapu: EAPPI-ohjelma Kirkon yhteiskunnallisen työn työntekijät ry Esittelypöytä: (joilla ei seminaaria) Kepa Kultti Solidaarisuus Camino ry Pystykorvakirjat Into Voima Rosebud books Fokus VS-kustannus Changemaker Etelä-Suomen vasemmistonuoret Mustan kanin kolo Tapahtumia: Pienperheyhdistys Monikulttuurisuusyhdistys Familia Club
MIKÄ ON SOSIAALIFOORUMI?
KO U L U T U S , K U LT T U U R I J A TA I D E Y M P Ä R I ST Ö T E E M AT TYÖELÄMÄ
Sosiaalifoorumi ei ole itsenäinen organisaatio, vaan erilaisten kansalaisliikkeiden yhteistyön tulos. Se toimii avoimena tilana, jonne tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan kannattajat voivat tuoda näkemyksiään laajempaan keskusteluun. Erilaisten mielipiteiden ja taustaryhmien kirjo on laaja. Suomen sosiaalifoorumi noudattaa Maailman sosiaalifoorumin periaatteita. Suomen sosiaalifoorumi on osa kansainvälistä sosiaalifoorumien verkostoa, joka koostuu alueellisista ja temaattisista sosiaalifoorumeista. Foorumeista merkittävin on maailman sosiaalifoorumi (World Social Forum, http://fsm2011.org), joka on kasvanut globaalin kansalaisyhteiskunnan ehkä tärkeimmäksi keskusteluareenaksi. Maailman sosiaalifoorumit ovat koonneet yhteen parhaimmillaan yli 100 000 osanottajaa. Suomen sosiaalifoorumissa tuodaan esiin monia, joissain tapauksissa täysin päinvastaisiakin, näkökulmia nykymaailmaan. Tapahtumaa järjestävien tahojen yhdistävänä tekijänä on kuitenkin usko oikeudenmukaisempaan, demokraattisempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan. Sosiaalifoorumin tarkoituksena on tuoda tärkeitä aiheita julkiseen keskusteluun, antaa erilaisille näkemyksille mahdollisuus rakentavaan vuoropuheluun sekä edesauttaa toimijoiden välistä yhteistyötä.
D E M O K R AT I A JA OSALLISUUS
RAUHA JA TA LO U S J A HYVINVOINTI IHMISOIKEUDET
Suomen Sosiaalifoorumi, 2.3. huhtikuuta 2011 tiedotuslehti Julkaistu Voima-lehden liitteenä Päätoimittaja Karim Maiche, karimm@kaapeli.fi, Teemu Matinpuro Layout ja design Marja Salonen, Kansi Antti Nordin, Kartta Sanna-Maria Lousaari Julkaisija Suomen Rauhannpuolustajat ry Kiitämme ulkoministeriötä taloudellisesta tuesta.
2.3.4.2011 HELSINKI, ARBIS
GERSHON BASKIN
PALJON OPITTAVAA J STREETILTÄ
KIRJOITAN WASHINGTON DC:STÄ, jossa olen mukana Amerikan juutalaisten Israelin ja rauhan ystävien organisaation, J Streetin toisessa vuosittaisessa kokouksessa. Kokouksessa on mukana yli 2000 Amerikan juutalaista kaikilta elämänaloilta sekä neljä Knessetin jäsentä Kadima-puolueesta ja yksi Työväenpuolueesta. Täällä on myös lukuisia muita israelilaisia, jotka edustavat erilaisia rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjä. Avajaisilta oli omistettu kolmelle sellaiselle rauhan ja rohkeuden sankarille, joita suurin osa israelilaisista ei tunne. Jokainen heistä sai raikuvat aplodit. Yksi heistä on Peter Beinart kirjailija, toimittaja ja juutalainen filosofi. Hän kirjoitti kesäkuussa 2010 New York Review of Books -lehteen esseen The Failure of the American Jewish Establishment. Essee toimii nyt manifestina liberaaleille Amerikan juutalaisille. Se tarjoaa heille äänen niitä syytöksiä vastaan, jotka sanovat heidän luopuneen juutalaisesta identiteetistään ja yhteenkuuluvuudestaan Israelia kohtaan, koska he suhtautuvat kriittisesti Israelin hallituksen politiikkaan. Toinen sankareista on Sara Benninga. Hän on nuori israelilainen, joka kasvoi Länsi-Jerusalemissa. Benninga ei ollut erityisen sitoutunut poliittiseen toimintaan ennen kuin Israel päätti poistaa useita palestiinalaisia kodeistaan Sheikh Jarrahissa. Useat kokivat räikeänä vääryytenä väitteen, jonka mukaan alkuperäisillä juutalaisilla omistajilla on oikeus periä takaisin omaisuuttaan, jota heillä oli ollut ennen vuotta 1948. Sen sijaan palestiinalaisilla, jotka oli pakotettu siirtymään kodeistaan Israelin sisällä vuonna 1948, ei ole mitään oikeuksia periä takaisin omaisuuttaan.
Tämä epäoikeudenmukainen säädös kosketti syvästi Benningania ja satoja muita, jotka päättivät nostaa epäkohdan esiin. Näin he ovat tehneet jokaisena perjantai-iltapäivänä viimeisen kahden vuoden aikana, ensin Sheikh Jarrahissa ja nyt myös Silwanissa ja muualla. Benninga ja monet muut ovat joutuneet pidätetyiksi useita kertoja. He ovat olleet oikeudessa syytettyinä laittomista kokoontumisista ja kotirauhan rikkomisesta. Kolmas sankari on muita tunnetumpi henkilö, lääkäri Izzeldin Abuelaish Gazasta. Hänen kolme tytärtään ja veljentytär kuolivat omassa kodissaan tykistötuleen operaatio Cast Leadin yhteydessä. Pommitukset olivat Israelin puolustusvoimien virhe. Abuelaish, joka työskenteli myös israelilaisessa Sheban sairaalassa Tel Hashomerissa, on nyt omistanut elämänsä tyttäriensä muistolle etsien oikeutta, ei kostoa. Hänen näkemyksensä oikeuden etsimisestä yhdistyy rauhan saavuttamiseen. On vaikea kuvitella, että näille kolmelle sankarille annettaisiin tällaista kunniaan Israelissa. Kaksi ensimmäistä nähtäisiin todennäköisesti "itseään vihaavina juutalaisina". Monet israelilaiset olisivat mielissään, jos näkisivät Benningan ystävineen (allekirjoittanut heidän joukossaan) kaltereiden takana maanpetoksesta. Abuelaish sai laajaa julkisuutta Israelissa heti tyttäriensä kuoltua. Myöhemmin ilmoitettiin, että hän päätti muuttaa Kanadaan. Puhuin hänen kanssaan hautajaisten jälkeen, ja näin kuinka tällä miehellä on palava halu koskettaa israelilaisia ja saada heidät ymmärtämään, että heidän täytyy lopettaa konflikti. Lauantaina osallistuin useiden satojen Amerikan arabien mielenosoitukseen Valkoisen talon edessä. Mielenosoituksessa vaadittiin vapautta, demokratiaa ja vapautumista diktaattorien vallasta. Erilaiset yhteisöt huusivat vuorollaan megafoniin: "Free Libya!", "Free Bahrain!", "Free Yemen!", "Free Syria!". Mukana oli myös pienen Palestiinan lipun kanssa nuori palestiinalaisnainen, joka huusi: "Free Palestine!". Oli kiehtovaa katsoa kuinka nämä ihmiset kansojensa lippujen kanssa lauloivat "The people united will never be defeated" -kappaletta. Kaikki he olivat syvästi
huolissaan rakkaistaan, jotka kohtaavat väkivaltaa sellaisten itsevaltiaiden taholta, jotka kieltäytyvät luopumasta vallasta. On surullista, että Valkoisessa talossa on menneiden vuosien aikana tuettu näitä itsevaltiaita ja tyranneja. Näin on puolustettu ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden sijasta vakautta ja öljyä. Korotan ääneni tukeakseni näitä kolme J Street -konferenssin sankaria sekä Lähi-idän sankareita Tunisiasta Egyptiin, Libyaan, Bahrainiin, Syyriaan ja Jemeniin. Heidän taistelunsa vapauden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon puolesta on minun taisteluni. Abuelaish kutsui sitä taisteluksi inhimillisistä arvoista. Nämä sankarit haluavat samaa kuin minä ja useimmat israelilaiset. Emme halua elää ilman ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta. Mikä olisi sopivampaa meille juutalaisille kuin juhlistaa niitä ihmisiä, jotka vastustavat sortoa ja puolustavat vapautta? Kun palestiinalaiset lopulta astuvat kaduille (koska alueella kiertävä vallankumous ei pysähdy Länsirannan ja Gazan porteille), toivon, että myös he käyttävät väkivallattomuuden valtaa. Jos he tekevät niin, minä ja monet muut olemme eturintamassa heidän kanssaan, vapauttamassa heitä meidän miehityksestämme ja vapauttamassa itsemme heidän miehittämisestä. Tunsin olevani kotona J Street -konferenssissa. Ilmaisujen intohimo säteili syvää juutalaista identiteettiä ja rakkautta Israelia kohtaan. Kritiikki hallitusta ja lähes kaikkea vuoden 1967 jälkeistä
politiikkaa kohtaan nousee siitä kivusta, huolesta ja pelosta, että Israelista on tulossa sellainen valtio, jota he eivät voi enää tukea. Jos näin tapahtuu, osa heidän sielustaan tuhotaan. Voin vain kysyä itseltäni, miksi kaikki juutalaiset eivät ole täällä? Miksi kaikki israelilaiset eivät tue J Streetin periaatteita? Miksi emme voi tuoda yhteen 2000 israelilaista intensiiviseen kolmen päivän seminaariin, joka keskittyisi oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan, rauhaan ja turvallisuuteen? Meillä on paljon opittavaa J Streetiltä. Julkaistu aiemmin The Jerusalem Post -lehdessä 28.2.2011. Gershon Baskin julkaisee viikottain Encountering Peace -kolumnisarjaa. Käännös: Heli Tuominen
Gershon Baskin on IPCRI:n (Israel/Palestine Center for Research and Information) perustaja, tutkija, rauhanaktivisti ja IsraelPalestiina-kysymysten kansainvälisesti arvostettu asiantuntija. Baskinin johtama IPCRI on israelilais-palestiinalainen think-tank, joka kehittää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Lähi-idän konfliktin purkamiseksi. Vuonna 1988 perustetun IPCRI:n laaja-alainen toiminta sisältää muun muassa rauhankasvatukseen ja ympäristökysymyksiin liittyviä hankkeita. www.ipcri.org
JAMES CHANNAN
PAKISTANILAINEN PAPPI JAMES CHANNAN:
RAUHAN PUOLESTA TOIMIMINEN ON PARASTA RUKOUSTA
MAASSA, missä 96 % asukkaista on muslimeita ja 2 % on
kristittyjä, uskontojenvälinen vuoropuhelu ja yhteistyö on dominikaanipapille itsestäänselvyys. Maassa, missä itsemurhapommittajat iskevät ostoskeskuksiin, sairaaloihin, kouluihin, pelastuskeskuksiin, jopa pyhäköihin ja hartauspaikkoihin, rauhantyö on välttämätöntä. Pakistanilainen James Channan harjoittaa uskontodialogia toki myös sydämensä palosta eikä vain pakosta: koskaan ei pidä luopua toivosta parempaan tulevaisuuteen.
Isä James toivoo, että hänen väkivaltaisesta kotimaastaan tulisi paikka, missä ei tapeta minkään uskonnon nimissä. Tämä saa hänet tarvittaessa marssimaan Lahoren katuja kynttiläkulkueessa yhdessä muiden kristittyjen, muslimien ja hindujen kanssa, koska uskonnot opettavat kunnioittamaan elämää ja kunnioittamaan toinen toisiaan. Uskontojenväliseen toimintaan Pakistanissa kuuluu vahvasti rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Valitettavasti Pakistan on tänä päivänä paikka,
missä kukaan ei ole turvassa juuri missään. Ruohonjuuritason dialogi on tärkeää. Tahtotila rauhaan rakentuu ihmisten kesken arjessa. Naisten työ rauhan puolesta saa Channanilta erityistä arvostusta. Kaikkien tyttöjen tulisi saada koulutusta. Tällä hetkellä ainoastaan 36% pakistanilaisista naisista on saanut koulutusta. Miehillä vastaava prosenttiluku on 63. Channan on itse opiskellut aikoinaan muun muassa Vatikaanissa ja Harwardin yliopistossa.
2.3.4.2011 HELSINKI, ARBIS
LAITA LEHMÄ LYPSÄMÄÄN
36
www.solidaarisuus.fi
Sosiaalifoorumi su 3.4. klo 13-15
Paulo Freiren matkassa
Arbis luokka 23, Dagmarinkatu 3 Miten ihminen voi kasvaa tiedostamisen kautta vapauttamaan itsensä ja sortajansa epäihmisyydestä ihmisyyteen Alustus: Aino Hannula ja Antti Paakkari
Kommentaattori: Helena Kekkonen - Pj. Sari Vesikansa
Järjestää
Maailmankoulu
Kolmas maailma on täällä
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.
LUKUTAITOISILLE
Veganismi vapauttaa eläimet, säästää luontoa ja edistää terveyttä
Tilaa ilmaista lisätietoa kasvissyönnistä! Lähetä tekstiviesti numeroon 050 3449524. Kirjoita viestiin INFO sekä oma nimesi ja osoitteesi. Infopaketissa on mm. jäsenlehti Vegaian näytenumero! Vegaaniliiton jäseniksi voivat liittyä kaikki kiinnostuneet ruokavalioon ja muihin kulutustapoihin katsomatta. w w w. v e g a a n i l i i t t o . f i
Räväkkä laatulehti yhteiskunnasta kiinnostuneille ihmisille
Kestotilaus
Vuositilaus
28
/ vuosi
Vähävaraiset: 20 / vuosi
35
/ 4 nroa
www.ydinlehti.fi
YM PÄ R ISTÖ
MAAILMAN LUONNONVARAT HUPENEVAT, ja ne jakautuvat epätasaisesti. Kysymys on paitsi hyvinvoinnista ja taloudesta, myös ihmisen perustarpeista, kuten ruuasta. Maailman ruokakysymys korostuukin vuoden 2011 sosiaalifoorumissa. Globaalit ruokamarkkinat ovat vääristyneet tavalla, joka tuo luksusta länsimaisiin keittiöihin, Etelän markkinoille hintoja polkemaan. Kauppaa vääristetään myös erilaisilla tuilla ja rajoitteilla, ja Pohjoisten maiden ylituotantoa jopa dumpataan Etelän markkinoille hintoja polkemaan. Ratkaisuja maailman ruokaongelmaan löytyy paitsi maailmantaloudesta, myös ruohonjuuritasolta. Solidaarisen vaihdon mahdollisuudet ja ruokasuvereniteetti ovat tarvittavia askelia parempaan suuntaan.
GLOBAALI RUOKAKYSYMYS VAATII RATKAISUA
KLO 14 - LUOKKA 35
L AUANTAI 2.4.
Kahvia vai sikuria kanssa? Solidaarisen vaihdon mahdollisuudet
Reilun kaupan ja kestävän kehityksen nimeen markkinoitu kapitalismi ei edelleenkään ole mikään patenttiratkaisu maailman ongelmiin. Tämän työpajan teemana on solidaarisen vaihdon käytäntö ja mahdollisuudet. Työpajan teemaan johdatetaan kertomalla kahdesta suomalaisesta ryhmästä jotka omilla tahoillaan pyrkivät ekologisesti vähemmän tuhoisaan ja sosiaalisesti kestävämmän ruoan tuotantoon ilman reilun kaupan merkkiä tai monikansallisia välikäsiä. Asiantuntijoina ja alustajina Merki Leppäkorpi, Johan Ehrstedt ja Daniel Fernandez. KLO 16 - LUOKKA 11
Via Campesina Suomeen - vaihtoehtoja agribusinekselle
Suomen saapunut Via Campesina -liike tarjoaa globaalin ruokajärjestelmän vaihtoehdoksi ruokasuvereniteettia. Keskustelussa pyritään tuomaan esille globaalin ruokajärjestelmän ongelmat ja tuomaan esille keinoja, joilla niihin voi vaikuttaa Suomessa. Alustajina Mikko Sauli ja Jukka Lassila. KLO 11 - LUOKKA 41
SUNNUNTAI 3.4.
Ruokasuvereniteetti
Maatalouden globaalit ongelmat ja niiden ratkaisuja. Seminaari on osa "toimiva maailmantalous" projektia, jonka toteuttajia ovat ATTAC ja Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ESVY ry. KLO 11 - LUOKKA 35
Viedäänkö Lapista malmia Venäjälle? Soklin kaivos ja uusi kaivoslaki
Savukoskelle suunnitellaan fosfaatti-uraanikaivosta, jonka rikastaminen suunnitellaan toteutettavaksi Venäjän Kovdorissa. Millaisia haasteita ja riskejä suunnitelmaan sisältyy? Tapani Veistola, Suomen luonnosuojeluliitosta alustaa hankkeeseen liittyvistä uuden kaivoslain näkökulmista. Luonto-Liiton Venäjä-hankkeen koordinaattori Birthe Weijola ja Luonto-Liiton Senni Luosujärvi.
Sosiaalifoorumin avajaiset
Lauantaina 2.4.
Aamukahvi klo 9.30-9.50 Arbiksen kahvilassa 130 ensimmäistä saa kahvin ja chiapattaleivän ilmaiseksi klo 10 YHTEINEN AVAUS, juhlasali OIKEUS JA KOHTUUS Oikeus ja kohtuus Suomessa, Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas Kommenttipuheenvuorot Puheenjohtaja Antti Rinne, Ammattiliitto Pro Arja Alho, Vapaus valita toisin ry Jouko Karjalainen, Köyhyyden vastainen verkosto Puheenjohtaja Hyvinvointivaltion Vaalijat ry:stä Seminaareja, työpajoja, elokuvia alkaen klo 12, 14 ja 16 klo 18 vielä kaksi ohjelmaa: elokuva ja näytelmä
PAIKALLISET SOSIAALIFOORUMIT 2011
TAMPEREEN SOSIAALIFOORUMI 1.-2. kesäkuuta
Tampereen sosiaalifoorumi yhdistää paikalliset järjestöt ja ihmiset 1.-2. kesäkuuta toimimaan paremman maailman puolesta. Tämän vuoden teemoja ovat paikallisuus, toiminta ja yhteistyö. Foorumi aloitetaan keskiviikkona juhlilla, jotka sisältävät karnevaalikulkueen, katujuhlat Tullintorilla ja bileet Kulttuuritalo Telakalla. Helatorstaina jatketaan keskustelutilaisuuksilla ja työpajoilla Työväenmuseo Werstaassa. Finlaysonin Väinö Linnan aukiolle kokoontuu samaan aikaan Tampereen Mahdollisuuksien tori, joka tarjoaa tietoa vapaaehtoistoiminnasta, musiikkia, makuja ja monikulttuurista ohjelmaa kaiken ikäisille. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan, tekemään ja toimimaan! Lisätiedot: www.tampereensosiaalifoorumi.fi www.mahdollisuuksientori.fi/tampere
OULUN 1. SOSIAALIFOORUMI 10.-11. syyskuuta
Teemoja on laaja skaala Oulun kuntaliitosprosessista vapaakauppaan ja finanssikapitalismiin, globalisaatioon, vaihtoehtoiseen tiedonvälitykseen, yksityistämisen ja säästöjen harhaan, ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, työelämän ongelmiin ja työttömyyspolitiikkaan. Sosiaalifoorumi järjestetään OULU-opistolla, osoitteessa Suvantokatu 1. Lisätietoja saa Oulun sosiaalifoorumi -toimikunnan puheenjohtajalta osoitteesta katriina.oinas@gmail.com.
Sunnuntaina 3.4.
seminaareja klo 11 ja klo 13 alkaen
Sosiaalifoorumin päätöskeskustelu
klo 15 juhlasali:
GLOBAALI DEMOKRATIA Egyptiläinen demokratia-aktivisti ja bloggari Amr Gharbeia Kommentit: professori Heikki Patomäki ja journalisti Hanna Nikkanen
TURUN SOSIAALIFOORUMI SYKSYLLÄ 2011.
Lisätietoja tarjoavat nettisivut: http://turunsosiaalifoorumi.fi/
2.3.4.ARBIS 2011 HELSINKI,
KOULUTUS, KULTTUURI JA TAIDE
kolumni KATRI KOROLAINEN-VIRKAJÄRVI
KLO 14 - LUOKKA 23
Tehtävä Suomelle Kitketään köyhyys kunnollisella koulutuksella
L AUANTAI 2.4.
ELÄKELÄISTEN SUOMESSA EI NUORILLAKAAN NOUSE?
Seminaarissa lähestytään koulutusta ja köyhyyttä kolmesta eri näkökulmasta: Johtaja Tapio Huttula (HUMAK): Työvoimapoliittinen koulutus opetusministeriön alaiseksi. Erikoistutkija Tarja Heino (THL): Koulutus pelastaa huostaanotetun lapsen tulevaisuuden. Erikoistutkija Pekka Tiainen (TEM): Onko koulutuslupaus pettämässä? KLO 14 - LUOKKA 12
Homot amiksessa
Keskustelu ammattiin opiskelevien seksuaalivähemmistöjen asemasta oppilaitoksissa. Mukana tutkija, opiskelija ja opettaja. KLO 16 - JUHLASALI
POLITIIKASSA INNOVAATIOILLA on sijansa. Entinen pääministeri Matti Vanhanen lanseera-
si keväällä 2009 Rukan hangilla keksimänsä mantran työurien pidentämisestä. Ammattiyhdistysliikkeen vuosia torppaama keskustelu eläkeiän nostamisesta nousi poliittisen debatin keskiöön. Vaikka konkreettisia päätöksiä työurien pidentämisestä ei olekaan paljoa tehty, hallitsee työuradiskurssi kiistatta poliittista keskustelua kevään eduskuntavaaleissa. On eittämättä totta, että huoltosuhteen heikentyessä työuria tarvitsee pidentää niin alusta, lopusta kuin keskeltäkin. Jännittävää sen sijaan on, että työurilla pystytään tällä hetkellä poliittisesti perustelemaan valtakunnassa mitä vain, aina leikkauksista massiivisiin investointeihin. Hillittömimpiä esimerkkejä ovat esitykset opintotuen muuttamisesta lainapainotteiseksi tai lukukausimaksujen käyttöönotto. Kannattajien mukaan opintoajat lyhenisivät ja työurat pitenisivät, jos opiskelijat osallistuisivat nykyistä vahvemmin koulutuksensa kustannuksiin. Tutkimukset osoittavat, että Suomi on koulutuksen huippumaita ja meillä on tasa-arvoisimmat kouluttautumismahdollisuudet koko maailmassa. Miksi tästä halutaan luopua? Voisivatko suomalaiset kerrankin olla ylpeitä saavutuksistaan? Kannattaako toimivaa järjestelmää romuttaa? Hurjimpia ovat kuitenkin vanhoja hyviä aikoja nostalgisoivat suurten ikäluokkien edustajat, jotka penäävät paluuta nuoruutensa käytäntöihin. Entisaikojen kovan elämän mytologisoimisseuran aktiivit ovat eittämättä oikeassa siinä, että ennen oli kunnollista. Elettiin lainaksi, juotiin punkkua muovimukeista ja villapaidat päällä hiihdettiin yliopistolle kesät-talvet. Mutta suuret ikäluokat muuttivat Suomea peruuttamattomasti. Suomesta tehtiin korkean osaamisen innovaatioyhteiskunta uudistamalla päivähoito ja peruskoulu. Korkeakoulutuksesta tuli suurten ikäluokkien myötä massojen oikeus. Luotiin asuntolainan korkovähennysjärjestelmä, kunnolliset työehtosopimukset ja hyvinvointivaltio. Lopuksi vallankumous kruunattiin anteliaalla eläkejärjestelmällä. Hyvä näin, mutta järjestelmän ylläpitokoneisto alkaa tulevina vuosina köhiä pahasti, kun harmaantuvaa Suomea kannattelee miltei puolta pienempi ikäluokka. Hyvinvointivaltion menestystarina pohjaa vahvasti koulutukseen. Juhlapuheiden lisäksi korkean osaamisen pitäisi kuitenkin näkyä myös arkipäivän tekoina. Innovaatiojärjestelmän lisäksi Suomen tulisi panostaa myös isänmaan toivoihin. Opiskelijan näkökulmasta tilanne ei näytä niin ruusuiselta. Akateeminen työttömyys hipoo kaikkien aikojen huippulukemia. Yksinasuvista opiskelijoista 90 % elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. Korkeakouluopiskelijalla on käytettävissään keskimäärin 13 euroa päivässä asumiskustannuksien jälkeen. Opintorahan ostovoima on heikentynyt 13 % vuodesta 1992, jolloin nykyinen opintotukijärjestelmä luotiin. Opintotuki on 1.3. alkaen ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin. Inflaation ja kulutusverojen noustessa opiskelijoiden ostovoima heikkenee edelleen. Tätäkö isänmaa haluaa toivoilleen antaa? Kirjoittaja on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja
Korkeakoulutus muutoksessa
Paneelissa ylioppilaskuntien, työelämän, yliopistojen ja eri puolueiden puheenvuoroja korkeakoulutuksen muutoksesta.
KLO 11 - LUOKKA 13
SUNNUNTAI 3.4.
Taideammattilaisen tulevaisuus?
Missä koulutetaan taiteilijat? Millainen on taiteilijan eläketurva? Ohjaako elinkeinoelämä vapaata taidetta? Näistä asioista keskustellaan tässä TOKYO ry:n ja Taidemaalariliiton järjestämässä seminaarissa. KLO 11 - LUOKKA 11
Miten vasemmisto voi vallata kulttuurisen hegemonian?
Keskustelua median ja kulttuurin rajapinnalla KLO 13 - LUOKKA 23
Oikeus ja kohtuus kasvatuksessa
Seminaarin aiheina mm. globaalikasvatus, Freire, sosiaalipedagogiikka ja opetuksen arvomaailma. KLO 13 - LUOKKA 35
Elämmekö unessa Yrjö Kallisen elämä ja totuus
Dokumentaristi Timo Korhonen haastattelee kirjailija Matti Salmista ja vapaata tutkijaa Hilkka Pietilää.
BUSSIKULJETUS JOENSUUSTA VARAA PAIKKASI!
MATKA SOSIAALIFOORUMIIN 2-3.4.2011
REITTIÄ JOENSUU VARKAUS MIKKELI HELSINKI Aikataulu:
KOULUTUS, KULTTUURI JA TAIDE -TALO
TULEVAISUUS SYNTYY NYT
Eri puolella kaupunkia. Kiasman kahvilassa, yliopiston käytävällä, puoluetoimistossa, bussipysäkillä... Eri puolilla on kokoonnuttu yhdessä miettimään, miten tulevaisuus syntyy. Millaisia sukupolvia me nyt kasvatamme? Millainen on kulttuurin tulevaisuus? Millainen on ihmisten tulevaisuus? Koulutus-, kulttuuri ja taide -talon pääseminaarissa Korkeakoulutus muutoksessa. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto yhteistyökumppaneineen haastaa tulevan hallituskauden korkeakoulupolitiikan. Entä minkä varaan peruskoulutuksemme rakentuu? Seminaarissa Oikeus ja kohtuus kasvatuksessa haastetaan näke-
mään kasvatus ja koulutus toisesta näkökulmasta. Seminaarissa Homot amiksessa pohditaan tämän päivän opiskelijan mahdollisuuksia olla sinut seksuaalisuutensa kanssa ammattikouluyhteisössä. Tulevaisuus tarvitsee myös kuvaajansa. Seminaarissa Taideammattilaisen tulevaisuus joukko eri taidealojen edustajia kokoontuu käsittelemään taiteentekijän koulutukseen ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Seminaarissa Miten vasemmisto voi vallata kulttuurisen hegemonian? keskustellaan taiteen, politiikan ja median suhteesta ennakkoluulottomasti. Koko viikonlopun ajan Yhteisöllinen taidepaja, jossa voi taiteen keinoin päästä kertomaan viestinsä tulevalle hallitukselle. Ars longa vita brevis!!
La 2.3. klo 6.00 Joensuun tilausajopysäkki, Siltakatu klo 7.30 Varkaus, ABC (Severin vieressä) klo 9.00 Mikkelin linja-autoasema klo 11.45 Helsinki
Reitin varrelta pääsee tietysti myös kyytiin, mutta reitiltä ei kuitenkaan ehditä poikkeamaan. Paluu sosiaalifoorumin ohjelman päätyttyä sunnuntaina. Matkan edestakainen hinta 30 e/henkilö. Paikkavaraukset: markku.o.aho@gmail.com tai 044-5767201 (tekstarilla)
2.3.4.ARBIS 2011 HELSINKI,
TA LO U S J A H Y V I N V O I N T I
kolumni HEIKKI TAIMIO
KLO 12 - LIIKUNTASALI
L AUANTAI 2.4.
Miksi ja miten pääomaverotusta on muutettava
KLO 12 - LUOKKA 12
Miten leikkauslistat kaadetaan? kokemuksia kansalaistoiminnan tuloksista Suomen kunnissa
Kokemustenvaihtoa kuntien palvelujen leikkauksia vastustaneiden toimijoiden kesken. Puhujina Helsingin ja Vantaan Pro-kuntapalvelujen edustajia sekä Turun kirjastoliikkeen toimijoita. KLO 12 - LUOKKA 31
Osallisuustalouskeskustelu
Markkinatalouden keskeisten myyttien kautta peilataan osallisuustalouden mahdollisuuksia talouden instituutioiden ja päätöksenteon uudistamisesta niin työpaikoilla kuin kansainvälisestikin. Puhujina Parecon Finlandin Antti Jauhiainen, Joona Mäkinen ja Tuomas Salonen, sekä kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. KLO 12 - LUOKKA 41
ONKO KESTÄVYYSVAJE TODELLINEN?
RUNSAAN KUUKAUDEN KULUTTUA pidettävien eduskuntavaalien alla ehdokkailta tivataan kan-
Miten hyvinvointi järjestetään degrowth-yhteiskunnassa?
Tilaisuudessa pohditaan konkreettisia toimia, joilla kaikkien hyvinvointi turvataan hallitun talouslaskun oloissa. KLO 12 - LUOKKA 45
nanottoa leikkauslistoihin ja veronkorotuksiin. Valtamedia on ottanut ihan täydestä valtiovarainministeriön näkemyksen, että vyötä on jatkossa kiristettävä roimasti niin valtiolla kuin kunnissakin. Sitä on kuitenkin vahvat syyt epäillä. Valtiovarainministeriön synkkä näkemys perustuu sen viime joulukuussa julkistamaan raporttiin "Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle", jonka mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on 5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toisin sanoen valtion, kuntien sekä työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen veroja maksutuloja olisi lisättävä ja/tai menoja leikattava runsaalla 10 miljardilla eurolla ensi vaalikauden aikana eli vuoteen 2015 mennessä. Muutoin Suomen julkinen talous ei olisi kestävällä pohjalla. Suunnilleen tämän verran on VM:n laskelmista kerrottu valtamediassa. Puolueita ja ehdokkaita punnitseville kansalaisille olisi kuitenkin hyödyllistä kertoa, kuinka huteralla pohjalla VM:n kestävyysvajearvio todellisuudessa on. VM:n laskelmissa on useita heikkoja kohtia, joista mainittakoon tässä muutamia. Ministeriö nojaa EU:ssa sovittuun periaatteeseen, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on vakiinnutettava lähtövuoden tasolle - tässä tapauksessa vuoden 2015 vähän yli 50 prosenttiin. Ei ole mitään pakkoa eikä edes järkiperustetta menetellä näin. Suomen julkisen velan tilanne on EU:n parhaita. Suurten ikäluokkien aiheuttamia lisämenoja lähivuosikymmeninä voitaisiin aivan hyvin kattaa väliaikaisella lisävelalla. Kaikki merkit viittaavat siihen, että monet muutkin EU-maat joutuvat tekemään näin. VM:n mukaan sen laskelmien "oletukset vastaavat pitkälti EU:ssa yhteisesti sovittuja oletuksia" - mutta mistä ne ovat lähtöisin? VM:llä on aikaisemmin ollut ikävä tapa syöttää omia näkemyksiään kansainvälisille arvioijille, joiden tiedot Suomen tilanteesta ovat puutteellisia. Ei ole ihmekään, että EU:n komission, OECD:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston kestävyysvajeluvut ovat samaa luokkaa kuin VM:llä. Laskelmien helposti kyseenalaistettavia oletuksia ovat mm. bruttokansantuotteen totuttua paljon heikompi kasvu (1,7 % vuodessa), nettomaahanmuuton jääminen nykytasolle (+ 15 000/v) ja työurien piteneminen vain 1½ vuodella vuoteen 2025 mennessä. Julkisen velan reaalikoroksi VM olettaa koko ajan 3 prosenttia, vaikka se on viime aikoina ollut jopa negatiivinen ja voisi hyvin olla sitä jatkossakin. Tuoreet arviot (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 2,5 % ja Nordea 3 %) osoittavat, että VM:stä riippumattomat kestävyysvajelaskelmat jäävät merkittävästi alemmiksi. Palkansaajien tutkimuslaitoskin on arvioinut, että jo vuonna 2014 julkisen talouden tilanne olisi runsaat 7 miljardia euroa parempi kuin VM:n laskelmissa. VM ei tuota puolueettomia virkamiesarvioita, jotka olisi kiveen hakattu. Tämän superministeriön rooli valtion kirstunvartijana näkyy sen varovaisissa ja synkistelevissä arvioissa. Sen ilmapiiri tarttuu nopeasti kaikkiin, jotka menevät sinne töihin, henkilön poliittisesta kannasta riippumatta. Kannattaa myös muistaa, että VM on ministerinsä Jyrki Kataisen (kok) poliittisessa ohjauksessa. Puolueelle, jonka ideologisena linjana on keventää verotusta ja siirtää mahdollisuuksien mukaan eri toimintoja julkiselta puolelta yksityiselle, sopii mainiosti, että kestävyyslaskelmat viittaavat tarpeeseen leikata julkisia menoja. Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija
Solidaarisuustaloustiede
Seminaarissa kartoitetaan maailmansosiaalifoorumin peruskirjaan soveltuvia taloudellisia käytännön esimerkkejä Suomessa. Maanviljelijä Jukka Lassila esittelee suunnitelmiaan solidaarisuustalouden kehittämisestä maatilan ympärille sekä Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistyksen toimintaa. KLO 14 - LUOKKA 13
Epävarmuudesta hyötyjät Suomessa ja maailmalla
Mitkä intressiryhmät hyötyvät taloudellisesta ja poliittisesta epävarmuudesta sekä jatkuvasta talouden heilahtelusta Suomessa ja muualla. Matti Ylönen tarkastelee globaalista epävarmuudesta hyötyjiä, Ville-Pekka Sorsa analysoi pörssimaailman epävarmuuden hyväksikäyttäjiä ja Juha Nurmela analysoi millaiset intressiryhmät Suomessa hyötyvät köyhyydestä ja epävarmuudesta. KLO 14 - LUOKKA 41
Miehet, naiset ja raha
Tiedämme, että palkkatilastoissa naisen euro on 80 senttiä, mutta miten verotus vaikuttaa miesten ja naisten tuloeroihin? Miten muun muassa julkisten palvelujen karsiminen sortaa naisia? Onko sosiaaliturva sukupuolittunut? Entä miten perustulo vaikuttaisi sukupuolten suhteisiin? Keskustelemassa Leena Eräsaari, Martina Reuter, Katri Immonen ja Silvia Modig. KLO 14 - LUOKKA 45
Raha kulttuurimme sokea kohta
Raha on itsestäänselvä instituutio jonka harva kyseenalaistaa. Nykyisellään se johtaa moniin ongelmiin sekä Suomessa että globaalisti. Missä mättää ja millainen olisi kestävä ja reilu rahajärjestelmä. Kun rahan vallasta on vapauduttu, voidaan maapallon ongelmia alkaa toden teolla ratkomaan. Alustajina Henry Brade ja Ville Iivarinen. KLO 16 - LUOKKA 13
Mahtuuko hyvinvointi yhteen mittariin?
Bruttokansantuote on kansantalouden aktiviteetin mittari, mutta sitä käytetään usein myös vaurauden ja hyvinvoinnin mittarina. BKT:ta ei ole kuitenkaan suunniteltu hyvinvoinnin mittariksi. Miten hyvinvointi ja subjektiivinen onnellisuus voidaan vangita tilastoihin? Mitä pitäisi ja mitä ylipäätään voidaan mitata? Alustajina Jussi Ahokas (VATT) sekä Jukka Hoffren (Tilastokeskus). KLO 16 - LUOKKA 12
Finanssikriisin varjo
KLO 18 - JUHLASALI
Ajan henki elokuva
SUNNUNTAI 3.4.
KLO 11 - LUOKKA 12 KLO 13 - LUOKKA 42
Puhutaan rahasta
Velka ja anteeksianto paneeli oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta
Katsotaan pätkä elokuvasta The money fix, jossa selitetään rahan luomisen Jeesuksen kehotti seuraajiaan rukoilemaan "anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin periaatteita. Elokuvaa kommentoi rahoitusmarkkinatutkija Lauri Holappa annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa". Pitäisikö velat todella antaa anteeksi? Attacista, joka jälkeen pohditaan vaihtoehtoja nykyiselle rahajärjestelmälle. Keskustelemassa pastori Kai Sadinmaa, teologian maisteri Anssi Almgren sekä Helsinki Mission toiminnanjohtaja pastori Olli Valtonen (kok). Juontajana toimittaja Janne Villa. KLO 13 - JUHLASALI
Perustulo miten, milloin ja millä rahalla?
On aika siirtää perustulokeskustelu kyllä-ei -asetelmasta konkretiaan ja pohtia sitä, millainen perustulojärjestelmä meille olisi luotava ja millaisin menetelmin. Perusturvavisionäärit Ville Ylikahri (vihr), Jouko Kajanoja (vas) ja Arja Alho (sdp) esittelevät mallinsa perustulosta. Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola arvioi mallien vaikutuksia työttömän elämään. Keskustelua johtaa perustuloaktivisti, Dan Koivulaakso (vas).
KLO 13 - LUOKKA 12
Aikapankin Tovimarkkina
Tervetuloa Aikapankin Tovimarkkinoille! Tovimarkkinoilla Aikapankin jäsenet esittelevät ja antavat palveluitaan, kuten hierontaa, hiustenleikkuuta, lastenhoitoa, sukkien parsintaa ja leivontaa. Aikapankin Tovimarkkinoilla vaihdetaan palveluita aikaa vastaan. Kaikki työ ja aika on saman arvoista. Eurojen sijaan valuuttana on aika. Ajatuksena on perinteisen naapuriavun henkiin herättely, mutta palvelujen vaihto ei ole ainoastaan kahdenvälistä, sillä myös erilaiset järjestöt voivat osallistua.
2.3.4.2011 HELSINKI, ARBIS
DEMOK R ATI A JA OS A L L I S U U S
kolumni THOMAS WALLGREN
KLO 12 - LUOKKA 23
Suomen turvapaikkapolitiikan suunta ja seuraukset
L AUANTAI 2.4.
Suomessa on vaadittu turvapaikkapolitiikan kiristämistä "yleiseurooppalaiselle tasolle". Tärkeämpää olisi kuitenkin saavuttaa aito vastuunjako ja oikeudenmukainen turvapaikkajärjestelmä EU:n tasolla. Tilaisuudessa ovat keskustelemassa Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki, ministeri Astrid Thorsin eritysavustaja Thomas Bergman ja tutkija Suvi Keskinen Turun yliopistosta. KLO 12 - LUOKKA 42
KOLME AJATUSTA KANSANVALLASTA
DEMOKRATIAN JUURET
Demokratia on tärkeää kolmesta syystä. Ensimmäinen syy on ihmisten erilaisuus. Jos olisimme samanlaisia kuka tahansa meistä voisi tietää mitä kukin meistä haluaa. Voisimme tällöin delegoida yhteisten asioiden hoitaminsen harvoille. Mutta koska olemme erilaisia olemme kaikki toiveissamme, tarpeidemme arvioinnissa ja uusien ideoiden keksijöinä ja aloitteiden lähteinä korvaamattomia. Toinen syy on ihmisen yhteisöllinen olemus. Taloustieteen ja evoluutioteorian ruokkiman pinnallisen ihmiskuvan mukaan ihmisen tahto muodostuu olennaisesti muista ihmisistä riippumatta. Kuitenkin tiedämme seuraavaa: minä voin ymmärtää mitä minä haluan vain jos saan vapaasti kohdata sinut ja muut ihimset. Se, mitä te haluatte ja toivotte ja esitätte vaikuttaa minuun - siihen mitä minä haluan ja toivon ja saatan ehdottaa. Vain demokraattisen yhteisön jäsenenä - yhdessä muiden kanssa - voin kasvaa vapaasti omaksi itsekseni. Kolmas syy on ns. Platonin virhe. Platon uskoi, että demokratiaa parempi vaihtoehto olisi valistunut harvainvalta. Hän ei huomannut, kuinka vaikeaa on taata että harvainvalta pysyy valistuneena. Kuinka takaamme etteivät valistuneiden hallitsjoiden ohi valtaan nouse Stalin, Hitler tai sokeat markkinavoimat?
Ihmisoikeudet ja vapaa liikkuvuus
Seminaari, jossa alustuksen ja keskustelun merkeissä pohditaan ihmisoikeuksien toteutumista EU:n vapaan liikkuvuuden nimissä. Puhujana filosofian tohtori Sylvain Kipré. KLO 12 - LUOKKA 35
Economic Democracy and Universalism
Nature has been kind enough to provide abundant natural resources to every region of this earth, but she has not given guidelines on how to distribute these resources among the members of society. A seminar in english with Proutist Universal speaker Ravi & Neohumanist Education speaker (Gurukul) Dada Gatiimayananda. KLO 14 - LUOKKA 42
Internet, demokratia ja osallistuminen
Yleinen käsitys on, että internet sellaisenaan toimii sananvapauden ja demokratian hyväksi. Toisaalta sitä on käytetty esimerkiksi mielenosoittajien identifioimiseen tai vallanpitäjille kiusallisen informaation leviämisen estämiseen. Mitkä ovat internetin mahdollisuudet demokratian ja kansalaisosallistumisen edistämiseen. KLO 14 - LUOKKA 33
Loppuiko historia? - Kaatuuko kapitalismi? Keskustelua finanssikriisistä ja kapitalismin vaihtoehdoista
Onko tulevaisuus sosialismin vai barbarismin? Riittääkö kohtuus- tai onnellisuustalous vai tarvitaanko perusteellinen järjestelmän muutos? Kapitalismin kriisiä käsittelevässä seminaarissa mukana mm. Antti Ronkainen Tampereen yliopistosta. KLO 16 - LUOKKA 21
DEMOKRATIA ILMASTONMUUTOKSEN AIKAKAUDELLA
Ympäristöliikkeen sisällä yhä useampi on alkanut puhua aikapulasta tavalla, joka uhkaa kääntyä demokratiaa vastaan. Moni saattaa ajatella yhdysvaltalaisen sosiologin Michael Mannin tavoin, ettei vastuullista ilmastopolitiikkaa ehkä voida toteuttaa riittävän nopeasti demokratian keinoin. Minullakin on ystäviä, jotka puhuvat vakavaan sävyyn siitä, että nyt tarvitaan suurten yhtiöiden ja vahvojen johtajien apua tehokkaiden teknisten ratkaisujen käyttöönottamiseksi. Demokratialle ei heidän käsityksensä mukaan ole aikaa sillä ihmiset eivät ole valmiita riittävän nopeasti luopumaan tuhoisista kulutustottumuksistaan. Pidän tällaisia ajatuksenkulkuja psykologisesti ymmärrettävinä mutta planeetan tulevaisuuden kannalta vaarallisina.
Kansalaistoimikunta WikiLeaksin ja yleismaailmallisen julkisuusperiaatteen puolesta!
WikiLeaks on nerokkaasti pystynyt käyttämään internetiä ja luomaan perusteita maailmanlaajuiselle salailun vastustamiselle. Samalla se on rakentanut pohjaa yleismaailmalliselle julkisuudelle ja demokratialle. Kokouksessa perustetaan kansalaistoimikunta, joka tutkii ja esittää miten me Suomessa voimme parhaiten tukea avoimuutta ja WikiLeaksia. Mukana professori Heikki Patomäki sekä osuuskunta Katto-Meny. KLO 16 - LUOKKA 35
Rahaeliitti maksakoon itse kriisinsä - eurooppalainen kansalaisaloite
Mikä on EU:n kansalaisaloite? Voidaanko sen avulla tuoda kansalaisyhteiskunnan tärkeäksi katsomia asioita EU:n agendalle? Puhujina Euroopan vasemmiston hallituksen jäsen Yrjö Hakanen ja Vasemmistoliiton Kirsi Pihlaja. KLO 16 - LUOKKA 33
GLOBALISAATIOKRIITTISEN LIIKKEEN TULISI HARRASTAA STRATEGISTA JA KRIITTISTÄ ITSEARVIOINTIA.
Olemme kamppailleet Tobinin veron ja tiukan globaalin ilmastosopimuksen puolesta jo kahden kymmenen vuoden ajan. Miksi tulokset ovat niin laihoja? Globali liike, jota olemme sosiaalifoorumeiden ja temaattisten kampanjoiden kautta rakentaneet, on panostanut suhteettomasti ylikansalliseen tasoon. Liian monella on myös epärealistisia haaveita Euroopan unionista globaalin vastuun edistäjänä: yhtiövalta ja demokratian heikkous ovat EU:ssa jättiläismäisiä ongelmia. Jos haluamme tuloksia demokratisointipolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista. Itsehallinto, autonomia, paikallisuus, omavaraisuus mutta myös kansallinen demokratia ja kuntataso ovat tärkeitä. Aloiteoikeus ja kansanäänestykset kaikilla tasoilla ovat tärkeitä. Mutta vaaleja ja puolueitakin tarvitaan. Ellei kansanvallan koko ketju toimi globaali demokratisointi jää tyhjäksi haaveeksi. Kirjoittaja on kansalaisaktivisti ja filosofi
Yhdistetään vasemmisto ja vihreät
Kolmen suuren puolueen järjestelmä on murrettava, jotta Suomen poliittinen elämä ei museoidu. Vasemmiston ja vihreiden yhdistäminen sekoittaisi perusteellisesti poliittisen kentän, ja tarjoaisi todellisen punavihreän vastavoiman.
KLO 11 - LUOKKA 21
SUNNUNTAI 3.4.
Mihin kansalaisliikkeitä tarvitaan
Keskustelua moniäänisten kansanliikkeiden vaikutuksesta yhteiskunnalliseen ajatteluun ja niiden roolista vaikuttajana ihmisten lähellä oleviin asioihin ja saadaanko heidän äänensä kuuluville päätöksentekoon asti? KLO 11 - LUOKKA 22
Helsingin Sanomat journalismin hautausmaa
Alustus ja keskustelua siitä, miten Helsingin Sanomat on vuosikymmenien varrella käsitellyt vapaakauppaa, Nato-jäsenyyttä, korruptiota ja atomivoimaa. AnnaLiisa Mattsoff kertoo Uraaniaseet kieltoon verkoston toiminnasta ja kansainvälisen kampanjan tähänastisista tuloksista ja työstä jatkossa. Lisäksi esitetään dokumenttielokuva: Uranium 238 Paljastava kuvaus uraaniaseiden kehittelystä USA:ssa ja niiden ottamisesta käyttöön Persianlahden sodassa. Elokuva kertoo köyhdytetyn uraanin radioaktiivisuuden vähättelystä ja vaikutusten peittelystä.
Toisenlainen maailma tehdään
Sosiaalifoorumin kantavana ajatuksena on se, että toisenlainen maailma on mahdollinen. Kansalaisten toimintamahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yhteiskuntamme toimivat ja kenen hyväksi. Demokratia- ja osallisuuskysymykset ovatkin vuoden 2011 sosiaalifoorumissa hyvin edustettuna. Foorumissa järjestetään yhteensä yksitoista aihetta käsittelevää tapahtumaa, jotka käsittelevät niin mediaa, internetin vaikutuksia kansalaistoimintaa kuin kansalaisliikkeiden tarvettakin. Politiikkaa ruoditaankin useista näkökulmista. Vasemmistotaiteilijat ja -kulttuurityöntekijät-toimintaryhmä VATAK ehdottaa vasemmiston ja vihreiden yhdistämistä. Pakolaisneuvonnan järjestämässä
tilaisuudessa pohditaan Suomen turvapaikkapolitiikan suuntaa ja seurauksia nykyisessä pakolaisvastaisesta ilmapiiristä. Metropolipolitiikan ja suoran demokratian lisäksi syvennytään myös Helsingin Sanomien journalismiin ja uraaniaseisiin. Euroopan unioni näkyy demokratia- ja osallistumistalossa vapaan liikkuvuuden ja Eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemoissa. Rakenteisiin liittyviä kysymyksiä puretaan, kun pohditaan kapitalismin vaihtoehtoja, taloudemokratiaa ja universalismia sekä internetin vaikutuksia demokratian mahdollistajana - ja toisaalta informaation leviämisen estäjänä. Osallistumisen mahdollisuudet vaikuttavat kansalaistoimijoihin monilla eri politiikan aloilla. Demokratia- ja osallistumiskysymyksissä seminaareja järjestävät niin ympäristöliikkeen, vasemmiston kuin ihmisoikeusliikkeenkin toimijat. Aiheista on keskustelemassa monenlaisia maailman muuttajia - tutkijoita, lakimiehiä, ministereitä ja aktivisteja. Tähän joukkoon ovat kaikki tervetulleita.
KLO 13 - LUOKKA 11
Onko metropoli pelkkä kuntaliitos?
Vapaus valita toisin -yhdistyksen ja Into-kustannuksen metropolipamfletin merkeissä keskustelemassa kaupunkitutkija TkT Kaarin Taipale ja kaupunginvaltuutetut Elina Moisio ja Yrjö Hakanen. KLO 13 - LUOKKA 41
Kansan valta Suora demokratia Suomen politiikan pelastuksena
Suomalaisen demokratian täydennykseksi tarvitaan suoria vaikutusmahdollisuuksia, jotta edustuksellisen politiikan oikeutus voidaan taata. Pelastaako suora demokratia parlamentarismin? Miten suoran demokratian käyttöönotto tapahtuisi, miksi niin tulisi tehdä ja miten Suomi muuttuisi.
Matti Salminen n
YR J Ö K A L L I S E N E L Ä M Ä J A TOT U U S
O Opetusneuvos Y Opetusneuv Yrjö Kallisen elämä on Suomen isen elä hi istorian merkillisimpiä. Sisällissodassa neljä merkilli p sällissodassa neljä kuolemantuomiota saaneen filosofin ajatukset uole osofin ajatukset ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Sid. v nyt ajank h
28
(ovh 30 )
ELÄMMEKO UNESSA?
Yrjö Kallisen elämä ja totuus -keskustelu sunnuntaina 3.4. kello 1314.30
Dokumentaristi Timo Korhonen haastattelee kirjailija Matti Salmista ja vapaata tutkijaa Hilkka Pietilää. Suomen sosiaalifoorumi, työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki. Työväen Sivistysliitto TSL ja Into Kustannus.
VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA!
www.intokustannus.fi
27
(ovh 29 )
Jan Li a Liesaho & Vaula Tuomaala u T a (toim.) m
Saara Ilvessalo & aa Henrik Jaakkola ri a (toim.)
Seppänen Esko k
O MA PÄÄO M A O
Tässä eräänlaisessa s elämäkerrassa Esko Seppänen l s ei ennusta menneitä vaan e ä puhuu tästä päiväs ä ja siitä, ästä miten tähän on tultu. l .
ILMAN L ENINN SETÄÄ, H U M Ä, HUO M.
Kulttuurivas masem miston vastais u. isku
KANSAN VA LTA N VA A
Suora demokrati atia Suomen politiikan n pelastuksena. Emme e voi vo olla vapaita, jos jos toiset päättävät asiois si istamme. Vain suora d odemo kratia voi muuttaa järjestelmän. t
Kirjassa mukan ana mm. Esa Kirkkoo pelto, Lissu Lehtimaj , Tuomas imaja Rantanen, Teemu Mäk ja AkuMäki liina Saarikoski.
Roy Arundhati n
25
(ovh 27 )
Heikki Hiilamo He
KUUNT E LEN T HEINÄ S IRKKOJA Ä Merkintöjä k demokratiasta o
Arundhat Roy hahmottelee hati kirjassaan demokratiaa, jonka on a jatkuvas uudistuttava. asti
UUSI UU HYVINVO I NTIVALTIO O O
Tasa-arvoisen aa yhteiskunnan i reseptit. Hyvintt vointivaltio, ei v l kahlitse e e eikä lannista.
Tuomas Martikainen
SUOMI REMIX X
Kirjassa on vilvoittavaa faktaa maahanmuutosta. Se ravistelee usein toistettuja harhoja.
Into-pamfletit 15 /kpl (ovh 17 )
Työntekijöillä pitää olla yhdenmukaiset oikeudet, riippumatta työsuhteen muodosta. Kesäloma, sairausloma ja irtisanomissuoja ovat ihan yhtä tarpeellisia kaikille työntekijöille Suomessa. Myös pätkä- ja vuokratyöläisille. Vai mitä? Katso työelämän vaalikoneesta, mitä mieltä eri puolueiden ehdokkaat ovat työntekijöiden oikeuksista.
Työelämän vaalikone: www.sak.fi
3
2011
33
MITÄ MEILLE EI KERROTA
O N K O S U O M E S TA todella tulos-
sa veroparatiisivaltio? Suomen valvonta- ja verotuskäytännöt poikkeavat huomattavasti muista Euroopan maista. Hallintarekisteröintiä on perusteltu sillä, että Suomen lisäksi ainoastaan kahdessa muussa EU-maassa se ei ole mahdollista. Suomen pelätään jäävän jälkeen "yleisestä kehityksestä". Samalla on jätetty kertomatta monia muita sijoitustoimintaa koskevia seikkoja: Britanniassa yhtiöillä on lakiin perustuva oikeus saada tietää omistajansa. Suomessa tätä oikeutta ei ole. Norja, Tanska, Saksa, Itävalta, Espanja, Alankomaat ja Luxemburg käyttävät osinkoja maksettaessa niin sanottua palautusmenettelyä. Tällöin liikaa veroa maksaneet joutuvat hakemaan jälkikäteen palautukset. Ehtona on, että he pystyvät todistamaan asuinpaikkansa. Tällä vältetään monta veronkiertäjää. Suomessa veroalennuksen saa jo osinkoja maksettaessa.
Esimerkiksi Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa talousrikollisuudesta annettavat rangaistukset ja hallinnolliset seuraamukset ovat merkittävästi ankarampia kuin Suomessa. Suomessa Finanssivalvonta ei ole määrännyt tähän päivään mennessä ainoatakaan seuraamusmaksua. Harmaan talouden tutkijan Markku Hirvosen ehdotuksesta Suomeen yritettiin saada kansainvälistä sijoitustoimintaa tutkiva yksikkö. Ehdotus ei saanut vastakaikua. Ruotsissa vastaava on jo olemassa ja se työllistää noin 80 henkilöä. Suomen Verohallinnolla on jokaisessa yksikössä rikosasianvalvoja... paitsi konserniverokeskuksessa. Sen tehtävänä on valvoa konsernien toimintaa ilman rikosasianvalvojia. Vuonna 2010 Suomessa toimi 52 ulkomaisista etävälittäjää, eli Helsingin pörssissä sijoituspalveluita tarjoavaa yritystä. Etävälittäjistä ainoastaan yksi antoi vuosi-ilmoituksensa Suomen veroviranomaisille. Valtiovarainministeriön mukaan etävälittäjiltä ei voida ilmoitusta edes vaatia. Esimerkiksi Ruotsissa ilmoitus vaaditaan.
Jari Hanska
sia tehtiin peräti kolme kappaletta. Seuraamusmaksuja väärinkäytöksistä Finanssivalvonta ei ole langettanut koskaan. Ei ainuttakaan. "On idealistisen väärä ajatus että Suomessa ei tapahtuisi pörssirikoksia", toteaa yksi Eduskunta-esitystä varten haastatelluista talousrikospoliiseista. Talousrikospoliiseilta ei löydy moitteen sanaa Fivan markkinavalvojista. "He tekevät työnsä varsin hyvin, mutta ongelma on se, että he eivät ilmoita havaitsemistaan epäilyistä poliisille." Sen sijaan "hitti" menee markkinavalvojan esimiehelle , joka vie sen esimiehelleen, kunnes se päätyy esimerkiksi Fivan markkinavalvontaosaston päällikölle Jarmo Parkkoselle. "Parkkoselle maksetaan harmittomuudesta hyvin, kymmenien tuhansien kuukausiliksa plus Suomen pankin edut", eräs poliiseista kertoo. Finanssivalvonta on suosittu työpaikka. Palkka on hyvä ja työssä pärjää, kun on "just sopiva", poliisin määritelmän mukaan. Nämä hitit päätyvät edelleen Finanssivalvonnan johtajalle Anneli Tuomiselle ja johtoryhmälle. "Kun syytä epäillä kynnys ylittyy, poliisin pitäisi saada tutkia. Nyt hitti jää pyörimään sinne Fivan johtokuntaan. Missään muussa rikosepäilyssä ei toimita niin, että mahdollinen rikoskeissi menee taloudellisesti ja poliittisesti valitun raadin kautta", eräs poliisi tuhahti.
edetään Suomessa aina kolmen vaiheen kautta. Alimman eli syytä epäillä -kynnyksen tulisi olla mahdollisimman matala, jotta poliisi pääsee tutkimaan onko jotakin rikollista tapahtunut. Seuraavana on syyttämiskynnys. Tämän ylittyessä syyttäR I K O S E P Ä I LY S S Ä
te joku otteks lkaisu?" "O n ju e persuj
jä vie tapauksen oikeuteen. Viimeinen eli tuomitsemiskynnys mitataan oikeudessa. Fiva on ottanut itselleen poliisin valtuuksia ja päättää omassa piirissään lasketaanko pörssikupru rikokseksi vai ei. Siksi valtaosa potentiaalisista "rikoskeisseistä" ei päädy poliisille. Toinen valvova viranomainen on Verohallinnon konserniverokeskus. Muissa Verohallinnon yksiköissä on rikosasianvalvoja, mutta ei konserniverokeskuksessa. Poliisin saamista talousrikosilmoituksista suurin osa tulee Verohallinnosta, mutta konserniverokeskuksesta niitä ei ole vielä tullut yhtään. "Olen tuumaillut, että ehtiikö siel-
tä tulla ainuttakaan rikosilmoitusta ennen kuin jään eläkkeelle", eräs vanhempi talousrikospoliisi ihmettelee. Oman ongelmansa muodostaa lisäksi Suomen koko. Pienessä maassa myös piirit ovat pienet ja henkilöt vaihtavat valvojan pallilta valvottujen penkille ja takaisin tämän tästä. Monet uransa Verohallinnossa tai Finanssivalvonnassa tehneet ovat siirtyneet työskentelemään esimerkiksi Finanssialan keskusliittoon. "Etenkin Fivan johdosta monet on rekrytoitu sieltä valvottavista", poliisi ihmetteli. Työmarkkinat ovat vapaat ja siirtyminen laillista. Olisi silti hyvä joskus pysähtyä pohtimaan millaisia ongelmia aiheutuu siitä, että kaverit valvovat toisiaan.
Finanssialan ehdoilla
Hallintarekisterin avaamista ehdottaneessa työryhmässä asioisa päättivät lähinnä finanssialan isot tekijät, kuten Finanssialan keskusliitto, Finanssivalvonta, NASDAQ OMX Helsinki Oy eli Helsingin pörssi ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Talousrikospoliisia tai syyttäjänlaitosta ei työryhmään pyydetty. Työryhmässä istunut Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Ilkka Harjun mukaan syyt olivat käytännölliset. "Jokin raja on työryhmien koolla, se liittyy näihin kokoushuoneiden ko-
34
3
2011
koon", Harju perusteli. Haastattelin Ilkka Harjua 1. maaliskuuta yhdessä Voiman toimituspäällikön Susanna Kuparisen kanssa. Kysyimme Harjulta, miksi valtiovarainministeriö edistää lainsäädäntöä, joka helpottaa veronkertoa. "Tää poliittinen ilmapiiri Suomessa on sellainen, että vaalien alla on tällainen aika kiihkee keskustelu ja tällaiset populistiset teemat..." Harju kuittasi. Kun tarkensimme, että onko valtiovarainministeriön virkamiehen mielestä veronkierto, siis talousrikollisuus, aiheena silkkaa populismia, hän totesi ykskantaan: "On, on joo. Oottekste joku persujen julkaisu?" "Pitäis erottaa verosuunnittelu ja veronkierto. Verosuunnitteluun on paljon mahdollisuuksia, asiantuntijakonsultteja, jotka auttaa niitä, joilla on resursseja käyttää tällaisia konsultteja, kuten yritykset ja varakkaat henkilöt." Harju tietää mistä puhuu, sillä hän käy luennoimassa Sijoitusakatemian 750 euron seminaareissa aiheista, joista hän itse on laatimassa lakeja, muun muassa hallintarekisterin avaamisesta. Siitä Harju oli kanssamme samaa mieltä, että verosuunnittelun ja veronkierron raja on hämärä. "Mitä varten se yritysjohto toimii?" hän kysyi retorisesti. "Voiton maksimointi yrityksessä on heidän tehtävänsä, koska se on osakkeenomistajan etu. Silloin tietysti erilaisten verojen välttäminen on niinku tähän liittyvä juttu, että tehtävä on kasvattaa liikevoittoja." Hirvosen, Lithin ja Waldenin kesäkuussa 2010 julkaistu harmaan talouden tutkimus oli Valtiovarainministeriölle myrkkyä, koska siinä osoitettiin hallintarekisteröintiin liittyvät ongelmat. Valtiovarainministeriö pyysi Hirvosen ja kumppaneiden raportista lausunnot 55 asiantuntijalta. Yksi lausunnonantajista oli Helsingin syyttäjänviraston Tapio Nyrhilä. "Hallintarekisteri on viranomaisvalvonnan ulkopuolella ja tarjoaa lail-
la täysin suojatun anonyymin ympäristön rikosten tekemiseen", Nyrhilä totesi lausunnossaan. Hallintarekisterin avaamista puoltava lakiehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella. Mahdolliset kriittiset tahot, kuten poliisi ja syyttäjä, eivät mahtuneet kokoushuoneisiin. On täysin eri asia päästä työryhmän sisällä vaikuttamaan lain sisältöön kuin kommentoida valmista lakiaehdotusta. Valtiovarainministeriössä Hirvonen leimattiin populistiksi, mikä käy ilmi erään toisen ministeriön työntekijän vuotamasta muistiosta. Muistio on päivätty 17. toukokuuta 2010. Esityksensä lopuksi Ilkka Harju toi julki käsityksensä harmaan talouden torjunnasta. Hän totesi, että viranomaisten toimet harmaan talouden torjunnassa ovat populistisia ja antavat virheellisen kuvan harmaasta taloudesta. Tällaisena populistisena esityksenä hän vielä erikseen mainitsi Markku Hirvosen eduskunnalle valmisteltavana olevan selvityksen harmaan talouden torjunnasta. Harju kertoi, että valtiovarainministeriö on tästä syystä antanut toimeksiannon Helsingin Kauppakorkeakoulun rehtorille laatia Hirvosen selvitykselle vastaselvitys harmaasta taloudesta.
"Nettohyöty vaikuttaisi kuitenkin olevan positiivinen suorien kustannusten osalta", Liljeblom summasi taloudelliset vaikutukset. Toisin sanoen valtiovarainministeriön työryhmän lakiesitys pohjautuu Hankenin rehtorin arvioon mahdollisesti positiivisesta nettohyödystä. Työryhmässä istunut Arvopaperikeskus, Euroclear Finland, ilmoitti omassa lausunnossaan, ettei työryhmä ollut kyennyt selvittämään uudistukseen liittyviä kokonaiskustannuksia ja tosiasiallisia vaikutuksia. Valtiovarainministeriön vero-osasto puolestaan huomautti, ettei työryhmä ollut selvittänyt Verohallinnon ja Finanssivalvonnan välistä tietojenvaihtoa eikä verojen maksamiseen liittyviä vastuukysymyksiä. Näyttää siltä, että ehdotus on haluttu saada mahdollisimman nopeasti valmiiksi valvonnasta ja kustannuksista piittaamatta.
Kuka hyötyy?
Kuka hyötyy laista, jonka taloudellisista seurauksista ei ole varmuutta? Liljeblomin raportin mukaan niille suomalaiselle sijoittajalle, jotka eivät piiloudu hallintarekisteriin vaan pitäytyvät avoimissa arvo-osuustileissä, voi "kertyä lisäkuluja". Nämä tavalliset piensijoittajat jäävät uuden järjestelmän maksumiehiksi. Kun Ruotsissa
lintarekistereillä ajetaan suurpääoman etua ja edistetään rikollista toimintaa. Samalla veronkierto kasvattaa myös tuloeroja. Ylen MOT-ohjelmassa kerrottiin 21. maaliskuuta, miten verotuksen progressio on käytännössä kadonnut kaikkein suurituloisimmilta kiinteän pääomatuloveron vuoksi. Suurten puolueiden into nostaa pääomaveroa ei hämmästytä. Kukaan asioista perillä oleva sijoittaja ei maksa pääomaveroa, jos sen kiertämisestä tulee helppoa. Pääomaveroa jäävät maksamaan lähinnä piensijoittajat ja pieniä vuokratuloja saavat vuokranantajat. "Suomessa on äärimmäisen kapea ja suljettu eliitti. Puolueella ei ole väliä, pitää olla jotain hallussa, kuten rahaa tai media, ennen kuin sut kutsutaan", eräs haastatelluista talousrikospoliiseista analysoi. "Ja kun sinne on kerran kutsuttu, sieltä ei kovin helposti joudu ulos. Ylimmässä kastissa on elinkeinoelämän keskushenkilöitä, työnantajajärjestöt ja Finanssialan keskusliitto."
mä selittää myös Kiviniemen ja muiden poliitikkojen innokkuuden hallintarekisteröinnin avaamisessa. "Nykyajan suomettuminen on sitä, että suuria konserneja, suursijoittajia ja pörssiyhtiöitä suojellaan. Niitä ei valvota, koska ei haluta keikuttaa venettä", talousrikospoliisi kiteyttää. "Voitteko kuvitella miltä tuntuu virkamiehistä, kun me yritetään saada orkesteri, eli poliisi ja virkamiestahot soimaan harmaan talouden vastaisesti, ja hetteikön päällä seistään kun päättäjätaho on mätä. Sitten ne hymyilee, että hieno työ."
Toinen pommi
Palataan takaisin Sanomataloon. Pläräämme Pietiläisen kanssa "Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän" 500-sivuista muistiota, joka sisältää kaikki työryhmän valmistelemat lakiehdotukset. Nykyisen lain mukaan pörssissä listaamattomien yhtiöiden täytyy pitää pääkonttorissaan julkista listaa osakkaista ja osakkeiden omistajista. "Niitä voi käydä siellä lukemassa", Pietiläinen kertoo. Tällaisia listaamattomia yrityksiä ovat esimerkiksi Turkistuottajat Oyj ja rakennusalalla vaikuttava Hartela ja Lujatalo. "Mä muistan paljon keissejä, joissa päättävien poliitiikkojen yhteyksiä on selvitelty nimenomaan osakeluettelosta. Ne ovat tärkeitä, niiden kautta me selvitettiin silloin Kauko Juhantalon ja Ulf Sundqvistin kytkökset." Sundqvist joutui eroamaan SDP:n puheenjohtajan paikalta ja sai vankeustuomion. Juhantalon talousrikoksia käsiteltiin valtakunnanoikeudessa. Selatessamme muistiota törmäämme yllätykseen. Lakiehdotusten sekaan on piilotettu pommi: lakimuutos, jonka seurauksena listaamattomien yhtiöiden osakeluettelot olisivat ainoastaan osakkeenomistajien saatavilla. "Muilla kuin osakkeenomistajilla ei momentin mukaan olisi oikeutta tutustua luetteloihin", lakiehdotuksesa sanotaan yksiselitteisesti. "Tässä piti olla kyse arvopaperimarkkinalaista, mutta täällä keskellä onkin muutos osakeyhtiölakiin", Pietiläinen hämmästelee. Hän soittaa kollegalleen ja alkaa selvittää kuviota. "Tää on vielä muotoiltu ovelasti, että osakkeen omistajilla on "edelleen oikeus" nähdä osakeluettelo. Mut sehän on perhana ollut se oikeus kenellä tahansa omisti niitä osakkeita tai ei!" Näin medialta halutaan viedä kuin varkain viimeisetkin mahdollisuudet selvittää sisäpiirikauppoja ja poliitikkojen kytköksiä. Poliitikot, virkamiehet ja finanssialan edustajat pitävät huolen, että tulevaisuudessa Uffet ja Juhantalot pääsevät kuin koira veräjästä.
Artikkelin kirjoittaja Jari Hanska on yksi Ryhmäteatterin Eduskunta-esityksen käsikirjoittajista & esiintyjistä. Hän valmistuu tänä keväänä Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan poliittinen historia. Pro gradussaan Hanska tutki kansanedustajiin kohdistuvaa lobbausta. Artikkeli pohjautuu Eduskunta-esitystä varten kerätyistä materiaaleihin & haastatteluihin. Esityksen käskirjoittaja & ohjaaja Susanna Kuparinen on myös Voimalehden toimituspäällikkö.
Puheet & teot eivät kohtaa
Olen yrittänyt saada yli kuukauden ajan pääministeri Mari Kiviniemeltä kommenttia Voima-lehteen siitä, miksi hän on määrätietoisesti ajanut hallintarekisteröinnin avaamista. Lukuisat soittopyynnöt ja sähköpostiviestit eivät ole tuottaneet tulosta. Kiviniemi puhui harmaan talouden torjunnasta 17. marraskuuta 2010 vastatessaan opposition välikysymykseen, jossa tivattiin miksi harmaata taloutta ei torjuta aggressiivisemmin. "Veroparatiisien suitsimisessa olemme edistyneet merkittävästi, ja näyttää vihdoin siltä, että pimeiden kansainvälisten rahavirtojen kulkua voidaan merkittävästi vaikeuttaa", Kiviniemi totesi. "Veroviranomaisten tietojen saantia henkilöiden sijoituksista ja tuloista eri maissa edistetään tietojenvaihtosopimuksilla." Kiviniemen puhe kuulostaa absurdilta ottaen huomioon, millaisia lakiesityksiä ja työryhmiä hän on ollut asettamassa. Myös vetoaminen tietojenvaihtosopimuksiin on silmänlumetta. Valtiovarainministeriö on laatinut vuodesta 2007 lähtien kymmeniä tietojenvaihtosopimuksia veroparatiisien kanssa. Kuluneen neljän vuoden aikana tietoja ei kuitenkaan ole kertaakaan vaihdettu. "Täytyy löytää semmonen tasapaino tän viranomaisvalvonnan ja sitte markkinoiden toiminnan välillä", hallintarekisterin avaamista valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, Fivan johtokunnan varajäsen Tuija Taos toteaa. Valtiovarainministeriössä uskotaan markkinoiden itseohjautuvuuteen ja -valvontaan. "Se on jokaisen sijoittajan oma valinta [käyttääkö hän arvo-osuustiliä vai hallintarekisteriä]", valtiovarainministeriön Ilkka Harju kommentoi. On siis jokaisen oma asia maksaako verot vai ei. Taloustoimittaja Tuomo Pietiläisen huolta sen sijaan kukaan ei jaa. Jos laki menee läpi, poliitikot ja virkamiehet voivat omistaa kotimaisia yhtiöitä ja tehdä samalla niiden toimintaan vaikuttavia ratkaisuja ministeriöissä, virastoissa, eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa vaikkapa rakennusalan yritysten hankkeisiin olennaisesti liittyviä kaavoituspäätöksiä. Kukaan ei pysty selvittämään poliitikkojen ja virkamiesten jääviyttä. Tä-
Hirvonen vs. Liljeblom
Finanssivalvonta, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Finanssialan keskusliitto antoivat myös omat asiantuntijalausuntonsa Hirvosen ja kumppaneiden tutkimuksesta. Lausunnot ovat lähes identtiset. Valvova viranomainen ja valvottavien etujärjestöt sanoivat kuin yhdellä suulla, että halllintarekisterin avaaminen on elintärkeää kilpailukyvyn kannalta. Kaikki tyrmäsivät Hirvosen, Lithin ja Waldenin tutkimustulokset ja viittasivat Hankenin rehtorin Eva Liljeblomin selvitykseen hallintarekisterin suotuisista puolista. Liljeblomin tutkimus oli valtiovarainministeriön tilaama. Siinä ylistetään hallintarekisteröinnin sijoittajille tuomia säästöjä.
ajan "Nyky uminen tt suomeitä, että on s nserneja, ko suuriarsijoittajia suu iyhtiöitä s & pörsellaan." j suo
tehtiin sama temppu, kaksi kolmasosaa ruotsalaisista sijoittajista ei halunnut luopua arvo-osuustileistään. Hallintarekistereistä sijoituspalveluyritysten lisäksi hyötyvätkin ne, jotka haluavat piilottaa omistuksensa tai kiertää veroja. Pimeä raha kelpaa suomalaisille yrityksille. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää viime toukokesäkuussa hyväksyttyä sijoitusrahastolakia, joka avasi ulkomaisille sijoittajille mahdollisuuden hallintarekisteröidä suomalaisia rahastoja. Sijoitusrahastolaista päätettiin täysistunnossa juuri ennen eduskunnan kesälomaa. Lakimuutos ei kiinnostanut juuri ketään. Aiheesta keskusteli neljä opposition edustajaa sekä hallituspuolue vihreiden Erkki Pulliainen. Yksikään keskustelijoista ei puolustanut lakia, ei edes hallituspuolueen edustaja Pulliainen. Samaan aikaan verottaja ja poliisi ilmaisivat lainmuutokseen liittyvät huolensa. He pelkäsivät, että veronkierto ja rahanpesu lisääntyvät. Viranomaisten ja muutaman kansanedustajan huolet eivät kuitenkaan pysäyttäneet lakia, se eteni kuin juna. Laki hyväksyttiin 1. kesäkuuta. Lain valmistelun takaa löytyi jälleen kerran silloinen hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi.
RIKOLLISET VALTIONHALLINNOSSA?
T O R S TA I N A 3 . helmikuuta 2011
eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tarkastusvaliokunnan laatimaa mietintöä harmaan talouden katvealueista. Kuunnellessani keskustelua korvaani särähti vihreiden Erkki Pulliaisen toteamus: "Kansliapäällikkö Raimo Sailas ilmoitti huolestuneena tarkastusvaliokunnalle havainnon, jonka mukaan rikollisuuteen taipuvaisia tahoja on ujuttautunut valtion virkakoneistoon." Tavoitin Raimo Sailaksen sairaslomalta ja kysyin, keitä nämä rikollisuuteen taipuvaiset tahot tarkalleen ottaen olivat. "En ole ollut tarkastusvaliokunnassa koskaan kuultavana harmaata taloutta koskevista asioista. Sairaslomani alkoi jo syyskuun lopulla, enkä sitä ennenkään ole tarkastusvaliokunnalle näistä asioista käsityksiäni esittänyt", Sailas vastasi sähköpostitse. "Tässä on edustaja Pulliaiselle tapahtunut joku muistivirhe tai vastaava. Hänen minun nimiini panemansa
virkekin tuntuu oudolta, enkä usko näin muuallakaan sanoneeni." Pulliainen pysyy kuitenkin kannassaan. "Syksyllä puolitoista vuotta sitten olimme tarkastusvaliokunnan kanssa valtiovarainministeriössä visiitillä, eli tarkastusmatkalla. Esittelypuheenvuorossa kansliapäällikkö Sailas kertoi huolensa siitä, että talousrikolliset ovat ujuttautuneet valtionhallintoonkin." Pulliaisen mukaan myös muut tarkastusvaliokunnan jäsenet muistavat Sailaksen lausunnon ja sitä on usein siteerattu. Yllättävää on se, että tarkastusvaliokunta ei halunnut tarkennusta siihen mistä nimenomaisista tahoista oli kyse, vaikka valiokunta olisi tämän tiedon halutessaan saanut. "Jos se ei ole työn kannalta välttämätöntä, niin salainen tieto on salaisena pidettävä, älä ota sitä mielesi rasitteeksi", Pulliainen toteaa.
Jari Hanska
Sammutetuin lyhdyin kohti veroparatiisia
Sijoitusrahastolaki ja nyt helmikuussa valmistunut hallintarekisterien avaamista koskeva lakiesitys vievät Suomea kohti veroparatiisivaltiota. Hal-
43 JP Väisänen
Verkko vapauttaa, mutta tuottaa myös uusia pakkoja ja uhkia. Ellet näy sosiaalisessa mediassa, sinua ei ole. Internet, Wikileaks, nettiporno, e-kirja ja pelit. Niistä puhutaan. Kun seikkailemme hakupalvelujen avulla netissä, kuljemmeko omia vai toisten meille valitsemia polkuja? Kuka oikeastaan käyttää ketä? Avaako verkko maailman vai tekeekö se tiedosta pinnallista? Entä millaisia uusia toimijuuden mahdollisuuksia verkko avaa? Voiko sen avulla rakentaa nykyistä demokraattisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa? Kriittisen tilan luennoitsijoina mm. professori Susanna Paasonen, Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm, professori Frans Mäyrä, loso Tere Vadén, opiskelija Aura Kalli ja päätoimittaja Kimmo Jylhämö.
Lisätietoja ja ohjelma: www.kriittisessatilassa.
SKP - Helsinki
jpvaisanen.blogspot.com
VAPAA PÄÄSY
STEINERPEDAGOGISTA AIKUISKOULUTUSTA Yleisopinnot Puhe ja draama Varhaiskasvatus Luokanopetus Kuvataide Eurytmia Lauluvuosi
HAKU KÄYNN ISSÄ! www.
snellm an-kor keakou lu.fi
Kesäkurssit 2011
www.eko.fi
KESÄKUU
27.-30.6. Viittomat kommunikaation tukena, alkeet 27.6.-1.7. Pitsinnypläys I 27.6.-1.7. Bändileiri 27.6.-1.7. Englannin suggestopedinen kurssi 27.6.-1.7. Auringosta energiaa II - aurinkolämpökeräimen itserakentamiskurssi 28.6.-1.7. Ismakogia keino hallita ryhtiä 28.6.-1.7. Hopeaketjut 29.6.-1.7. Alexander-tekniikan kurssi 29.6.-1.7. Kitaransoiton alkeet 11.-15.7. Akvarellimaalauskurssi 11.-15.7. Peruskouluruotsin kertauskurssi 12.-15.7. Digikuvaus ja kuvankäsittely 18.-20.7. Kalligrafian perusteet 18.-21.7. Viittomat kommunikaation tukena, jatko 18.-22.7. Vanhojen huonekalujen verhoilukurssi 18.-22.7. Abi-ruotsi 18.-22.7. Bändileiri II 20.-22.7. Kitaransoiton jatkokurssi 25.-29.7. Sorvaus 25.-29.7. Espanjan intensiivinen jatkokurssi 25.-29.7. Lasihelmen valmistus 25.-29.7. Englannin keskustelukurssi aikuisille 26.-29.7. Facebook, Skype, Sähköposti ja blogit haltuun
HEINÄKUU
4.-6.7. 4.-7.7. 4.-8.7. 4.-8.7. 4.-8.7. Helmikorut Minä kuvassa Ikonimaalauskurssi Pitsinnypläys II Iloa ja rentoutta esiintymiseen - arki- ja juhlatilanteissa 11.-13.7. Zumba-maraton 11.-15.7. Vanhojen huonekalujen entisöinti ja maalauskurssi
ELOKUU
1.-5.8. 1.-5.8. 3.-5.8. Abien englantia Maisemamaalauskurssi Astangajooga
Koulutie 4, 27100 EURAJOKI puh. (02) 868 0516 fax (02) 868 0554 opisto@eko.fi
turkuamk.fi/haku
MATKA ALKAA TÄSTÄ.
Hae opiskelemaan yhteishaussa 7.3.12.4.
Ilmaisun iloa Seurakuntaopistolla
HYPPÄÄ UNELMIISI TAIDELINJOJEN KAUTTA
ARTISTILUOKKA
www.turkuamk.fi
Onko laulaminen sinulle elämän suola tai jopa tulevaisuuden ammattihaave? Tartu Artistiluokan tarjoamaan tilaisuuteen saada koulutusta ja kokemusta laulamisesta ja esiintymisestä.
MUSIIKKILINJA
Haaveiletko esiintymisestä, omien kappaleiden säveltämisestä, soittotaidosta tai peräti ammatista musiikkialalla? Laajenna musiikillista osaamistasi Musiikkilinjalla.
TEATTERITYÖ I
Aiotko suuntautua teatterialalle? Oletko kulttuuri-, kasvatus-, opetus- tai hoitoalalla ja haluat pitää välivuoden työstäsi! Toteuta haavesi Teatterityön linjalla.
TEATTERITYÖ II
Teatteritaiteen syventävällä linjalla opit ymmärtämään teatterin monialaisuuden sekä nykyteatterin mahdollisuudet. Hakeutuminen linjalle edellyttää teatterityön perusteiden hallintaa. Opinnot alkavat elokuussa 2011. Hakuajat: 1. haku 27.5. ja 2. haku 29.7.2011 mennessä. Haku oppilaitoksen omalla lomakkeella. Koulutuksien hinta 2200 euroa + kirjat ja opintokäynnit noin 150 euroa. Seurakuntaopistolla voit suorittaa myös Avoimen yliopiston opintoja draamakasvatuksessa.
Lisätietoja
www.seurakuntaopisto.fi
opintotoimisto@seurakuntaopisto.fi
Seurakuntaopisto | Järvenpääntie 640 | 04400 Järvenpää | puh. (09) 2719 61
Kulttuurituottaja (AMK) Viittomakielentulkki (AMK) Yhteisöpedagogi (AMK)
YHTEISHAKU
7.3.12.4.2011
Nuorten ja aikuisten koulutus AMK- ja YAMK-tutkinnot
DANCE AND SOMATICS:
Practice, Pedagogy and Cultural Creativity
nt and dance One-year course introducing somatic moveme ning, somatic practices and group facilitation. Experiential lear process and n, creative methods, exploration and improvisatio ht in English. art as a diverse cultural practice. Classes are taug
www.humak.fi
Next course 22.8.2011 until 25.5.2012. Summer Course and audition in June 2011. See web site for details.
ISLO, Joens uu, Finland www.islo.fi/koulutus
EF International Language Centers ter rs
Kielikurssit Ulkomailla
Opiskele englantia, espanjaa, ranskaa, saksaa, italiaa tai kiinaa yli 40 kohteessa ympäri maailmaa. Kielikursseja ja pidempiä opinto-ohjelmia kaiken ikäisille ja tasoisille. Aloittaa voit vuoden jokaisena maanantaina. Varaa oma kurssisi jo tänään!
Varatessasi vähintään 6 viikon EF kielikurssin tai EF Opintovuoden ulkomailla a Sydneyssä tai Brisbaness ilmaisen iPadin. saat Applen ! Varaa 30.4. mennessä
Kalevankatu 44, 00180 Helsinki kielikoulut@ef.com 0800-1-54354
www.ef.com
Jätä jäähyväiset abinoiden planeetalle ja tee syksyllä paluu tulevaisuuteen!
Auta Tokea osoitteessa www.tokem.fi ja voita pääsiäinen Levillä!
Yhteishaku on nyt! Katso monipuolinen koulutustarjonta ja hakuohjeet webistä tai tilaa ilmainen Hakijan opas 2011, hakutoimisto@tokem.fi, puh. 010 383 5279.
Tekniikka · Liiketalous · Tietojenkäsittely · Sosiaali- ja terveysala · Kulttuuriala
38
3
2011
KANARIAN KÄÄNTÖPUOLI. Länsi-Afrikan kala-apajien ytimessä Euroopan lomaparatiisista on muodostunut keskeinen huoltosatama kansainvälisille aluksille.
TEKSTI & KUVAT
KUKKA RANTA
EU kalavarkaissa
Laittoman kalakaupan & siirtolaisuuden jäljet johtavat Kanarian kautta sylttytehtaalle: meihin, Euroopan unioniin & eurooppalaisten ruokapöytiin.
se aika vuodesta, kun skandinaavieläkeläiset ja lapsiperheet ovat täyttäneet Kanarian saarten lomakeskukset. Turistien lisäksi Euroopan lomaparatiisilla käy muukin liikenne. Las Palmasin satama toimii rahtiliikenteen ohella myös kansainvälisen kalakaupan keskuksena. Useat ympäristöjärjestöt ja Euroopan komissio epäilevät Las Palmasin satamaa yhdeksi maailman suurimmaksi laittoman kalakaupan keskukseksi. Kalaa kulkee Länsi-Afrikan rikkaalta kala-apajalta kohti jatkuvasti laajenevia Euroopan ja Aasian markkinoita.
O
N TA A S
Päivittäin Las Palmasin sotilaskentältä nousee lentokone, joka suuntaa Länsi-Afrikan alueelle tarkkailemaan mahdollisten venepakolaisten lähtöyrityksiä kohti Kanarian saaria ja Euroopan unionia toiveenaan varmempi tulevaisuus. Samaan aikaan kansainväliset alukset liikakalastavat maailman köyhimpien maiden luonnonvaroja.
U O N N A 2 0 0 6 lähes 31 000 Länsi-Afrikan siirtolaista rantautui lomasaarten hiekkarannoille puisilla kalastuspaateilla. Edellisvuoteen verrattuna luku oli räjähtänyt hetkessä yli kuusinkertaiseksi. Mikä mahtoi saada aikaan nopean muutoksen?
V
Samaan aikaan Senegalin ja EU:n välinen, vuosikymmenien ikäinen kalastussopimus jätettiin uusimatta, kun maan kalakannat olivat romahtaneet. Senegalista ja Mauritaniasta maista joiden kanssa EU:lla on ollut pisimmät ja suurimmat kalastussopimukset muodostui suurimmat siirtolaisten lähtöalueet kohti Euroopan unelmia. Siirtolaisuus laitettiin kuitenkin hetkessä kuriin. Euroopan unionin ja Espanjan miljoonien eurojen ohjelmilla siirtolaisten määrä Kanarialle on romahtanut yli 90 prosenttia. Vuonna 2010 Euroopan unionin lomaparatiisiin rantautui enää 204 siirtolaista. Miten tämä on mahdollista?
vanhan kaupungin San Telmon keskuspuiston upeimman edustustalon ovella seisoo sotilas ojennuksessa. Rakennus on Espanjan puolisotiaallisen poliisiorganisaation Guardia Civilin keskus, josta valvotaan koko Länsi-Afrikan aluetta Sea Horse -ohjelmalla. Kättä viedään otsalle ja kantapäät lyövät yhteen, kun majuri Daniel vie vierasta syvemmälle Guardia Civilin rakennukseen. Käytäviä koristavat valokuvat hengenvaarallisen venematkan rasittamista Länsi-Afrikan siirtolaisista. Espanjan, Portugalin ja Länsi-Afrikan maiden välinen Sea Horse -ohjelma alkoi vuonna 2006. Kahdenväliset
L
A S PA L M A S I N
sopimukset allekirjoitettiin Marokon, Senegalin, Mauritanian ja Kap Verden välillä. Ohjelma kattaa poliisien väliset vierailut sopimusvaltioiden kesken, tiedon ja teknologian vaihtamista, välineiden lahjoituksia, koulutusta, valvonnan kehittämistä ja poliisikonferensseja. "Tavoitteenamme on estää siirtolaisten lähtö ja traaginen merimatka, ja tämä onnistuu vain yhteistyöllä lähtömaiden kanssa", majuri Daniel selostaa. Vuonna 2007 ohjelma laajeni, kun yhteyksien helpottamiseksi rakennettiin satelliittijärjestelmä. Puhelimitse ja internetin välityksellä vaihdetaan tietoa siirtolaisasioista ja tehdään
3
2011
39
HANTTIHOMMISSA LAS PALMASISSA.
Mauritanialainen Ousmane Sissokho on työtön kalastaja ja haaveilee lastensa paremmasta tulevaisuudesta.
MITÄ ON LAITON KALASTUS?
WWF arvioi, että puolet Eurooppaan tuodusta kalasta on laittomasti kalastettua. Laitonta kalastus on silloin, kun on kalastettu · ilman olemassa olevaa lupaa · määrättyjen kalastuskiintiöiden ulkopuolelta · kalansaaliista ei ole jätetty virallista saalisilmoitusta · pyyntimenetelmät eivät ole olleet sopimusten mukaisia
päätöksiä ihmisliikkeiden hallinnasta. Las Palmasin Guardia Civilin valvomohuoneen seinälle on heijastettu kaksi tietokoneen ruutua. Satelliittiohjelma tarkentaa Länsi-Afrikan alueelle, ruutuun hahmottuu valtavasti pieniä puisia kalastuspaatteja Senegalin rannikolla. Juuri tuollaisilla kymmenet tuhannet lähtevät kohti Eurooppaa. sopimuksia Länsi-Afrikan kanssa hallinnoivat Espanjan valtio ja Guardia Civil. Euroopan komissio rahoittaa ohjelmasta 80 prosenttia, mikä vuosina 20062009 tarkoitti 6 miljoonaa euroa. Loput 20 prosenttia budjetista maksaa Espanjan valtio Guardia Civilin kautta. "Afrikan maat eivät maksa ohjelmasta mitään. Länsi-Afrikan maat hyötyvät siitä ja vastaanottavat koulutusta, teknologiaa ja viranomaisyhteistyötä", Daniel tarkentaa. Guardia Civilin yläkerran perähuoneessa seisoo marokkolaisia naisia univormuissa nauraen. Vieressä senegalilainen ja mauritanialainen poliisi tapittavat tietokoneruutuja. Reunimmaisena puhelimessa neuvottelee Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin edustaja, joka on vierailulla Puolan päävirastosta. "Meillä on täällä poliiseja vaihdossa Sea Horsen sopimusvaltioista. Vas-
taavasti espanjalaisia poliiseja on runsaasti Länsi-Afrikassa, he ovat ikään kuin Sea Horse -ohjelman suurlähettiläitä", Daniel hymähtää. toimivilla tietokoneilla ja puhelimilla kerätään tietoa suoraan lähtömaista. Paikalliset poliisit vihjaavat Guardia Civilille mahdollisista rajaylityksistä. Venematkat yritetään estää ennen kuin ne ehtivät edes alkaa. Guardia Civilin poliisit partioivat laivoineen pitkin Senegalin ja Mauritanian rannikkoa 365 päivää vuodessa. Kaksi alusta on jatkuvasti liikkeellä kummankin valtion edustalla. Paikan päällä Länsi-Afrikassa toimii yhteensä noin 100 Guardia Civilin poliisia. Tämän lisäksi Frontexin maksama, Kanarian Guardia Civilin hallinnoima valvontalentokone tarkkailee päivittäin ilmasta käsin Mauritanian ja Senegalin rannikoiden mahdollisia siirtolaislähtöjä.
S
AT E L L I I T T I Y H T E Y D E L L Ä
K
A H D E N VÄ L I S I Ä
hyllyt kettien alasta Mar vät k yhjene en 2048 t vuote ssä. menne
Sea Horse -ohjelma laajenee entisestään Malin, Nigerin, Guinean ja Burkina Fason alueelle. Frontex on parhaillaan suunnitte-
T
ÄNÄ VUONNA
lemassa Kanarian saarten ja Länsi-Afrikan välisen alueen HERA-ohjelman uusimista. Ohjelma keskittyy erityisesti Marokkoon, Senegaliin ja Mauritaniaan. Frontexilla on tällä hetkellä käytössään kolme lentokonetta. Vuonna 2006 myös Suomi lähetti rajavalvonnan tueksi yhden valvontalentokoneen. Sea Horse -ohjelman ja Frontexin lisäksi Espanjalla on käytössä SIVE-tutkavalvontajärjestelmä. Korkean teknologian kameroilla näkee kilometrien päähän; siirtolaisveneet havaitaan hyvissä ajoin ennen saapumistaan rannikolle. SIVE-kameroita on asennettu pitkin Kanarian saarten, Marokon, Algerian ja Manner-Espanjan rannikkoa. Valvontaa aiotaan laajentaa niin pitkälle kuin siirtolaisten lähtöyritykset järjestelmältä vaativat. Majuri Daniel kertoo, kuinka SIVE:n avulla ihmiset saadaan nopeammin kiinni ja näin vähennetään heidän merillä oloaan. Riski kuolla on sitä suurempi, mitä pidempään merimatka kestää. Vuonna 2010 Guardia Civil löysi 15 hukkunutta, vuonna 2009 yhteensä 39 ja 2008 uhreja löytyi 44. Kuitenkin siirtolaiskontrollit ovat
ajaneet ihmisiä entistä pidemmille reiteille. Siirtolaiskontrolleja pelätessään ihmiset ottavat yhä suurempia riskejä välttääkseen kiinnijäämisen ja karkotuksen. Euroopan ratkaisu siirtolaisongelmaan on rajakontrollien tiukentaminen, säilöönottokeskusten rakentaminen, karkotukset ja siirtolaisten lähdön estäminen maksoi mitä maksoi. Euroopan unioni ja Espanja ovat käyttäneet miljoonia euroja siirtolaisuuden tukkimiseen, mutta miksi siirtolaiset ylipäätänsä lähtevät? Halutaanko asiasta kenties vaieta? Minkälaisia kauppapoliittisia yhteyksiä Euroopalla on Länsi-Afrikassa? mukaan vuoteen 2005 saakka suuri enemmistä venepakolaisista oli marokkolaisia ja Länsi-Saharan pakolaisia. Vuonna 2006 tilanne muuttui, kun siirtolaisia alkoi saapua räjähdysmäisesti lähinnä Senegalista ja Mauritaniasta, kertoo siirtolaisten reittejä tutkiva Guardia Civilin poliisi. Vuosien 2008 ja 2009 aikana siirtolaisia saapui Senegalista ja Norsunluurannikolta ja kaikkialta niiden välistä, mutta suurin osa oli kuitenkin mauritanialaisia. Miksi pakolaisia tulee juuri Senegalista ja Mauritaniasta?
G
UARDIA CIVILIN
Ä N S I - A F R I K K A O N maailman suurin laittoman kalakaupan alue. Harmaa kalakauppa kattaa 40 prosenttia alueen kokonaissaalista. Saharan etelänpuoleinen Afrikka menettää rahassa noin miljardi dollaria vuosittain, arvioi Oceana-järjestö. Yksi keskeinen laitonta kalastusta kiihdyttävä tekijä ovat jatkuvasti laajenevat markkinat niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa erityisesti Aasiassa. Useat ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace, WWF, Environmental Justice Foundation ja Oceana, syyttävät EU:ta ja kansainvälisiä aluksia kehitysmaiden kalakantojen ryöstämisestä. Maailman kalakannat ovat romahtamaisillaan. YK:n arvion mukaan markettien hyllyt tyhjenevät vuoteen 2048 mennessä, ellei radikaalia muutosta saada heti aikaan. FAO arvioi, että maailman kalakannoista 80 prosenttia on liikakalastettua. Kalat eivät ehdi lisääntymään, kun uudet tehopyydykset jo vievät mukanaan. Euroopan vesien omista kalakannoista vain 25 prosenttia kestää nykyisen kalastustahdin. Eurooppalainen syö kalaa keskimäärin reilut 25 kiloa vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa kulutetaan Euroopan maista kolmanneksi eniten kalaa vuodessa. Eurooppa on pystynyt laajentamaan kalan kulutusta kalakadosta huolimatta tuomalla 60 prosenttia alueellaan syödystä kalasta EU:n ulkopuolisilta alueilta. Suurin osa EU:n 20 kalastussopimuksesta on solmittu Länsi-Afrikassa, joka on yksi maailman rikkaimpia merialueita. WWF arvioi, että puolet Eurooppaan tuodusta kalasta on laittomasti kalastettua.
L
E K Ä E U R O O P P A L A I S E T että aasialaiset ovat kalastaneet LänsiAfrikan alueen rikkailla vesillä kolonialismin alkuajoista saakka. Saharan etelänpuoleisista Afrikan maista Senegal solmi ensimmäisenä kalastussopimuksen Euroopan kanssa vuonna 1979, minkä jälkeen muut maat tulivat perästä.
S
www.julia2030.fi
Julia 2030-hanke saa rahoitusta EU:n Life-ohjelmasta. (LIFE07 EN/FIN/000145)
Laske arkiliikenteen päästösi: www.hsl.fi/jälki
Älä päästä
työkaveriasi voitolle.
Kokeile Jälki-laskuria ja haasta kaverisi, naapurisi tai vaikka perheesi vähentämään päästöjä.
42
TA LO US & RU O K A
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 18.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
3
2011
TAPAHTUMA
Sosiaalifoorumin luento kello 1113 Arbiksen luokassa 12, Dagmaarinkatu 3, Helsinki, www.vasemmistofoorumi.fi. PERUSTU3.4. PUHUTA AN R AHASTA,
maistellaan lemmenliekkejä leimauttelevaa raakakaakaota, sydäntä sykähdyttävää chiliteetä & muita rakkauden tunnetta lisääviä afrodisiakkeja, kello 1820 Kampin Ruohonjuuri, Helsinki.
13.4. EET TISEN KULUT TAMISEN ILTA,
LO MITEN MILLOIN & MILL Ä R AHALL A,
Sosiaalifoorumin luento kello 1315 Arbiksen juhlasalissa, Dagmaarinkatu 3, Helsinki, www.vasemmistofoorumi.fi 9.4. RUOHONJUUREN SINKKUILTA, ostosten lomassa, leikkimielisen tietokilpailun & rakkausrunojen ohella
teemana ravitsemus, kello 18 20, Hub Tampere, Väinö Linnan aukio 15, 5. krs. 17.4. VEGA ANIBRUNSSI, kello 1114, Turun Kirjakahvila, Vanha Suurtori 3. 19.4. LUOMU- & L ÄHIRUOK A A, pientuottajien tuotteita myynnissä PopUp -kyläkaupassa kello 1520, lapsille poniratsastusta, Hirvenpäämaja, Hiihtomäentie 34 A, Helsinki.
Neljäs tie on bluffia
Degrowthin palvoma niukkuus a ei ole moraalinen ihanne. Kyse on nne. politiikasta & siitä miten vähästä ten jaetaan.
Klaus Welp
voima a
Normihomoileva Voima
O L I P A K E R R A N J O U K K O kansalaisaktivisteja, pari toimittajaa ja yksi kirjankustantaja, jotka ryhtyivät miettimään, olisiko mahdollista ryhtyä julkaisemaan yhteiskuntakriittistä lehteä, jolla olisi laaja lukijakunta. Syntyi Voima vuonna 1999. Sitten syntyi kirjoja kustantava Into Kustannus vuonna 2007. Syntyi verkkolehti Fifi vuonna 2008. Ja kesällä 2010 käynnistyi Voiman tapaan citytabloidina julkaistava NHL Normihomolehti. Mikä ihme on NHL? Normihomolehti on ennen kaikkea queer. Se etsii vinoa näkökulmaa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja sukupuolirakenteisiin. Normihomolehden nimi on tietenkin ironiaa. Se viittaa heteronormatiivisuudesta poikkeavan queer-yleisön moninaisiin näkökulmiin ja tietysti myös kuppikuntaisuuteen. Normihomosta puhuminen on ainakin yhtä hassua kuin normiheterosta puhuminen. Ihmisten sukupuolinen identiteetti muodostuu lopulta muistakin elementeistä kuin siitä, miten kulttuurinen kurinpitokoneisto normittaa. V O I M A K U S TA N N U K S E N näkökulmasta NHL:n lähtötilan-
resurssien niukkuudesta ja talouskasvun ongelmista jatkuu pitkästä aikaa. Teema valui poliittisen keskustelun marginaaliin 1970-luvun jälkeen, mutta uudet kasvukriitikot ovat herättäneet sen horroksesta. Ongelmana on kuitenkin oletus, että degrowthin pitäisi olla liike, jolla on oma ohjelma ja päämäärä. Taustalla on yksinkertaistava näkemys poliittisen kehityksen luonteesta ja sen ennakoinnista. Pontus Purokuru ja Antti Ronkainen (Voima 9/2010) kritisoivat degrowth-keskustelua perustellusti siitä, että kasvukäyrän taittaminen tavataan esittää turhan ruusuisesti. He varoittavat luokkaristiriitojen kärjistymisestä ja akuutin köyhyyden lisääntymisestä. He vaativat selkää kantaa rakenteelliseen eriarvoisuuteen ja syvällisempää kapitalismin analyysiä. Degrowthin olisi muututtava vahvaksi kapitalismikriittiseksi liikkeeksi. Luokkakonfliktit eivät kuitenkaan ole vain riski, vaan ne ovat käynnissä ja kiihtyvät parhaillaan, kun yhä vähemmän jaetaan yhä useammille yhä epätasaisemmin. Tähän kehitykseen reagoiminen ei ole vain moraalinen ihanne tai haaste kapitalismille vaan väistämätön poliittinen suunta. Reagoinnin tavat eivät kuitenkaan välttämättä pohjaa kasvunvastaisuu-
K
ESKUSTELU
teen vaan valtioiden ja alueellisten liittojen haluun jatkaa omaa kasvuaan tai pitää edes omaa asemaansa yllä. On sitten ihan eri asia, kuinka kauan resurssien omimisen strategia toimii. Niukkuuden politiikka on joka tapauksessa käynnissä. ei ole mahdollisuuksia muuttua politiikaksi, jos se mielletään lähtökohtaisesti uutena, omaleimaisena, eräänlaisena "neljäntenä tienä". Resurssien niukkuus on niin perustava ongelma, että se muodostaa kaiken merkityksellisen politiikan taustan hamaan tulevaisuuteen. On naiivia olettaa, että mikään liike voisi pitää teeman symbolisesti hallussaan ja määrittää sen poliittisen tulkinnan. Sen sijaan niukkuus tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen kieleen, jonka avulla voidaan käydä poliittiseen mitDEGROWTH-KRITIIK ILL Ä
telöön. Yhteinen kieli ei tarkoita iloista yhteisymmärrystä vaan kykyä kamppailla samasta asiasta. Ympäristökysymys on juuttumassa yhä pahemmin epävarmuuden, skepsiksen ja monimutkaisuuden suohon, ja ympäristöpolitiikalle vihamieliset poliittiset voimat ovat osanneet pelata tällä hyvin. Resurssien niukkuus on selkeämpi ja rajatumpi teema, jonka työntäminen vihreään laatikkoon ei ole niin helppoa. monilla rintamilla. Energiavarojen niukkuus johtuu ennen kaikkea tiettyjen polttoaineiden rajallisuudesta ja toisaalta yhteiskunnan infrastruktuurin rakentumisesta niiden varaan. Öljy kallistuu väistämättä, eikä sitä riitä kaikille, ja etenkin hiilen käyttöä on pakko rajoittaa. Mitkään muut energialähteet eivät ehdi täyttää vajetta ilman kokonaisvolyymin laskua. Samalla maatalouden teollisten lannoitteiden raaka-aineet ovat loppumassa. Öljyn, fosfaattien, veden ja viljelymaan ehtyminen asettaa hirmuiO N G E L M A K O H D ATA A N
Maria Miklas
ne muistuttaa Voiman perustamisen aikaista asetelmaa. Silloin haluttiin tuoda aktivismista ja yhteiskunnallisesta haastajuudesta kiinnostunut lehti kaupallisen kaupunkikulttuurin keskiöön, keskustaliikkeiden tuulikaappeihin. Tilan valtauksella haluttiin osoittaa, että Voima ei ole vastakulttuurinen vaan valtakulttuurinen julkaisu. Voiman toiminnan kaupallisiin elinmahdollisuuksiin uskoi aluksi harva. Nyt lehti on jonkun sortin instituutio hyvässä ja varmasti jo vähän pahassakin. Samalla tavalla kuin Voima toi aikoinaan aktivismia osaksi valtakulttuuria, NHL tuo sinne osaltaan sukupuolista haastajuutta. Sukupuolinen toiseus ei ehkä ole sellainen tabu kuin se oli jokunen vuosikymmen sitten, mutta tabu se on silti minkä osoitti erityisen hyvin syksyn kiihkeissä homokeskusteluissa puoluejohtaja Päivi Räsänen.
O N K I I N N O S TA VA S E U R ATA , kuinka NHL:n jakeluverkko kehittyy seuraavien vuosien aikana. Sitten kun lehteä saa normikapakankin tuulikaapista, ainakin jotakin voi olettaa tapahtuneen yleisissä asenteissa. Jo nyt NHL:ssä mainostavat punaviherliberaaliehdokkaiden keskellä myös kokoomus ja keskusta. Kustantajana olen ylpeä kaikista Voiman mediaperheen tuotoksista. Pidän tavattomasti uuden NHL-lehtemme uhmakkaan itsetuntoisesta tavasta uida valtakulttuurin vanhentuneita perusolettamia vastaan ja samalla tarkastella myös haastajuuden kliseitä ilokoivan ironian ja itsekritiikin keinoin. Ja hauskaa tässä on sekin, että niin NHL:n kuin koko Voima Kustannuksen mediapajan kustannuksista suurimman osan maksavat mainostajat. Markkinalogiikkaan tukeutuen voi todellakin tehdä muutakin kuin kaupallisia intressejä nuolevaa puudelikökköä.
ruoka
Ilmastonystävä syö terveellisesti
terveellisesti syö myös ilmastoystävällisesti. Virallisia ravintosuosituksia havainnollistava lautasmalli on käypä ohje myös ilmastonystävälle. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa perunalla, pastalla tai riisillä, viimeinen neljäsosa proteiininlähteillä. Lautasen viereen otetaan pala täysjyväleipää. MTT:n tutkimuksen mukaan ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio tuottaa 16 prosenttia vähemmän ilmastopäästöjä kuin keskiverto suomalaisen sekasyöjän ruokavalio. Lihankulutus kuitenkin kasvaa Suomessa ja globaalisti terveys- ja ilmastohaitoista huolimatta. Vuosisadan alusta 1960-luvulle saakka suomalainen söi keskimäärin 35 kiloa lihaa vuodessa. Nykyään syömme yli kaksinkertaisen määrän, noin 77 kiloa. lmastonmuutoksen kannalta kestävä taso olisi noin 25 kiloa vuo-
S
YÖM Ä LL Ä
dessa eli alle puoli kiloa lihaa viikossa jokaiselle maapallon asukkaalle. Se tarkoittaa kahta makkaraa, yhtä kananpalaa ja pientä porsaankyljystä viikossa. vaihtelee kasviksia lautasellaan kauden mukaan, käyttää erilaisia täysjyväviljoja, perunaa ja juureksia sekä suosii papuja, linssejä, herneitä ja kotimaisia villikaloja. Kasvisruokaa kuulee joskus soimattavan puutteelliseksi. Monipuolinen kasvispainotteinen ruoka sisältää kuitenkin kaikkia niitä vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita, joita tarvitsemme hyvän terveyden rakennusaineeksi. Ruoka-aineiden hiilijalanjäljet ilmaistaan yleensä yhtä kilogramI L M A S T O N Y S TÄVÄ
Tuomas Rantanen Kirjoittaja on Voima Kustannus Oy:n toimitusjohtaja. NHL:n nettisivut ja linkki sähköiseen näköislehteen löytyvät osoitteesta www.normihomolehti.fi.
maa kohden. Käytännössä huomiota täytyy kiinnittää myös ruoasta saataviin ravintoaineisiin ja energiamäärään. Suomalaisen elintarviketuotannon luonnonvarakulutusta arvioineessa tutkimuksessa etsittiin ravintoarvojen ja ekotehokkuuden parasta yhdistelmää. Se löytyi neljästä raaka-aineesta: kotimaisista marjoista, perunasta, soijasta ja leivästä.
Tuuli Kaskisen, Outi Kuittisen, SaijaRiitta Sadeojan & Anna Talasniemen Kausiruokaa herkuttelijoille & ilmastonystäville -keittokirja ilmestyy huhtikuussa Teokselta.
3
sia haasteita ruokatuotannolle. Koska väestömäärien laskuun ei ole nopeaa keinoa, joka ei johtaisi täydelliseen kaaokseen, on resurssien tuhlauksen vähentäminen ainoa tie uusien vaihtoehtojen kehittämiseen. On kuitenkin turha kuvitella, että parhaassakaan tapauksessa voitaisiin välttyä vakavilta ongelmilta materiaalinen vauraus ei jakaudu uudelleen sujuvasti kuin elohopea. Niukkuus ei johdu vain resurssien määrästä vaan niiden kulutustavoista, eli inhimillisten tarpeiden järjestelmistä ja hankituista luokkaetuuksista. Kuten Purokuru ja Ronkainen toteavat, ne ovat muutosten tiellä. Nykyään ajaudutaan kohti tilannetta, jossa akuutin köyhyyden lisääntyminen luo toisaalta painetta globaalille uusjaolle, mutta toisaalta rikkaampien yhteiskuntien sisäinen eriarvoisuus ohjaa katsetta pois globaalista ympäristöstä. Niukkuudesta tulee siten väistämättä poliittinen teema, mutta ei välttämättä globaalisti tulkittu kysymys.
I R O N I S E S T I O N H Y VÄ K I N A S I A ,
2011
43 43
misessa. Retorisella tasolla oikeistolla onkin, yllättävää kyllä, parhaat mahdollisuudet mobilisoida poliittista voimaa omille tavoilleen vastata niukkuuteen. Sisäisesti oikeistolla on tietysti suuria ongelmia asian kanssa: se on sitoutunut vahvaan yksityisomaisuuden suojaan, poliittisten interventioiden vastustukseen ja kasvun välttämättömyyteen. Niinpä lopulta sen strategian ytimessä on kasvavan eriarvoisuuden hallinnointi. Strategian sisäinen ongelmallisuus ei kuitenkaan estä sen retorista voimaa. parlamentaarisen vasemmiston ongelmana taas on sitoutuminen torjuntataisteluun kapitalismia vastaan. Poliittinen priorisointi on aina selvä: jakamisen ongelmat on hoidettava ensin, muu tulee perässä. Tähän liittyy liian yksinkertainen usko siihen, että kaikki "ympäristön" kaatoluokkaan laitetut asiat ovat lopulta kapitalismin vika, jolloin niukkuuden laajempaa materiaalista taustaa ei oteta tosissaan. Tällä tavoin vasemmisto jää saman hyvinvointilupauksen vangiksi kuin oikeistokin. Mikäli vasemmistossa ei oteta tosissaan sitä, että parhaista aikeista huolimatta niukkuuteen vastaaminen myös lisää materiaalista köyhyyttä, ei ole mahdollisuuksia selvitä tulevista poliittisista kamppailuista. Vasemmistolaiset ryhmät kohtaavat aivan yhtä kipeän identiteettikriisin kuin vihreätkin. Jos poliittista näkemystä ei ole yli nelivuotiskauden, ei omaleimaista suhdetta tulevaisuuden tärkeimpään haasteeseen saada muodostettua. Tällöin kritiikki perinteisiä poliittisen toiminnan muotoja kohtaan vain kiihtyy, ja aiheesta.
ETENKIN
.fi Jyrkkä kyllä 98 TarjaKantola kohtuudelle TarjaKantola Kansanedustajaksesi Helsingistä
Hki
että niukkuuden politisoiminen ruokkii myös itsekkyyttä. Jos kasvun kriisi on kaikkien yhteiskuntien ongelma, se on pakko kohdata, eli se on jo valmiiksi pelikentällä. Sosiaalisesti tai ekologisesti parempien suuntausten ei tarvitse ensin vakuuttaa kaikkia siitä, että ongelma on olemassa. Vaikka ne ovatkin altavastaajia, ne kamppailevat samasta asiasta. Jos niukkuus ei ole yleisessä keskustelussa, ei teemaa saada myöskään radikalisoitua. Millaisia mahdollisuuksia niukkuuden politisointiin sitten on? Puhun nyt yksinkertaistaen vain oikeistosta ja vasemmistosta. Degrowth-keskustelussa tahdotaan sivuuttaa se, että oikeistolla on vahvat perinteet poliittisessa "realismissa" ja huonoista ajoista saarnaa-
sia Millai uksia llisu mahdo uuden niukk iin on? oint politis
Ville Lähde Ville Lähde on filosofisen niin & näin -aikakauslehden päätoimittaja.
Ohra-kanelisalaatti neljälle
Tämä ohrasalaatti on inspiroitunut marokkolaisista kuskusruoista. Voit käyttää rusinoiden sijasta muitakin kuivattuja hedelmiä kuten silputtuja taateleita, viikunoita tai aprikooseja. Luomusitruuna on ehdottomasti paremman makuista kuin tavallinen. 4 dl kokonaisia ohrasuurimoita 1 pieni kesäkurpitsa 1 punasipuli 4 valkosipulin kynttä 1 parsakaalin varsi 1 dl rusinoita 1. Laita vesi kiehumaan ja mausta se kahdella teelusikallisella suolaa ja kahdella rikotulla valkosipulin kynnellä. Huuhdo ohra siivilässä kylmällä vedellä ja keitä lähes kypsäksi eli noin 3035 minuuttia. Ohra saa jäädä hieman al denteksi. Huuhtele hyvin kylmän veden alla siivilässä ja valuta. 2. Kuutioi kesäkurpitsa ja suikaloi sipuli. Kuori parsakaalin varsi ja leikkaa poikittain ohuiksi viipaleiksi. Jos et ole jo syönyt parsakaalin nuppuosaa etukäteen, höyrytä ja syö öljyn, suolan ja pippurin kera välipalaksi. 3. Kuumenna öljy paistinpannussa ja kuullota yksi ruokalusikallinen kanelia ja kaksi hieman murskattua valkosipulin kynttä. Lisää kesäkurpitsa ja parsakaali. Paista kunnes kesäkurpit3 rkl kanelia 1 sitruuna 1 dl silputtua tuoretta persiljaa 1 rkl oliiviöljyä 1½ tl suolaa 1 tl mustapippuria sa on kypsää mutta salaattiin sopivan rapsakkaa. Lisää punasipuli ja rusinat ja anna pehmitä vain hetki. Lisää puoli teelusikallista suolaa. 4. Kaada jäähtynyt ohra takaisin kattilaan, lisää kaksi ruokalusikallista kanelia, sitruunan mehu, ripaus raastettua sitruunankuorta, tuoretta persiljasilppua ja mustapippuria. Jätä osa persiljasilpusta koristeluun. 5. Kääntele ohran joukkoon kesäkurpitsapaistos, lisää maun mukaan suolaa ja siirrä tarjoiluastiaan. Koristele silputulla persiljalla.
Raaka-aineiden hiilijalanjälki: 1,22 kg CO2e/kg Valmistuksen hiilijalanjälki: 0,12 kg CO2e/kg Yhden annoksen jalanjälki on 0,34 kg CO2e/kg
Tarja Kantolan tukiryhmä
44
Topi Laiti
3
2011
TÄYDET TYYLIPISTEET. Yli 70-vuotias Donner kiipeli kuvaajan riemuksi takana näkyvän kaiteen yli (katso tämän lehden sisällysluettelo). Akrobaattisen liikesarjan täydensi Donnerin tavaramerkiksi muodostunut pikkusikarin sytyttäminen.
Donnerin pitkät kädet
Jos Henrik Otto Donneria ei olisi, hänet pitäisi keksiä. Soittaja, säveltäjä & musiikin harmaa eminenssi tarkkailee jälkipolvea & odottaa työlleen jatkajaa.
musiikin tukipilari, Henrik Otto Donner, 71, dallaa Helsingin Kaapelitehtaalle aurinkolasit päässä. Hiljattain tehty silmäleikkaus pistää kevätauringon häikäisemään, mutta vauhti ei ole hidastanut. Hyppysissä on edelleen tukevasti lukuisia projekteja. Haastattelu kulttuuriväen täyttämässä ravintolassa keskeytyy vähän väliä ohikulkijoiden moikatessa sohvalla istuvaa Donneria. Kuulumisiakin vaihdetaan. Suomi on täynnä taiteilijoita, joiden kanssa hän on tehnyt yhteistyötä. Piirit ovat pienet. "Tai mulla on pitkät kädet", Donner hohottaa. Pitkä ura näkyy sekä laajana tuttavapiirinä että harvinaisen monipuolisena tuotantona. Tyylipuhtaan jazzin lisäksi Donner on soittanut ja säveltänyt mitä oudoimmat genret läpi. On kamari- ja kuorocomboa, musikaalia ja operettia. Wigwamin mullistaessa kotimais-
S
UOMALAISEN
ta progea Donner istui tuottajan pallilla. Kun Pepe & Paradise käynnisteli uraansa, Donner vastasi bändin sävellyksistä ja sovituksista. Sävellettyjä kappaleita on kertynyt pitkälle toista tuhatta. Muusikon ja säveltäjän roolit eivät häiritse toisiaan. Pikemminkin täydentävät: "En koe mitään konfliktia niiden välillä. Olen tosin itse aina kokenut olevani parempi säveltäjä kuin soittaja."
DONNERIN K ÄDENJÄLKI
nen musiikkiteollisuus ovat olleet vähän jäykkiä mitä alan digitalisoitumiseen tulee. Kaikki ovat nähneet miljoona mahdollisuutta, mutta yksinkertainen myyntitapahtuma on tehty monimutkaiseksi oikeuksien osalta", mies laukoo. "Kehitys on viivästynyt erityisesti Suomessa ja Euroopassa,
Amerikassahan musiikin verkkokauppa jo toimii. EU on lisäksi sotkenut kehitystä sekavilla direktiiveillä ja ohjeistuksilla." maailmaa, ei rahanhimo ollut motivaationa vuonna 1966, kun Donner yhdessä Atte
V A I K K A R A H A P Y Ö R I T TÄ Ä
Blomin ja Christian Schwindtin kanssa perusti Love Recordsin. "Me oltiin tyhmiä. Ajateltiin, että sijoitetaan kaikki tuotto siihen musiikkiin, jota halutaan tehdä", Donner puuskahtaa. Markkinalogiikan vastainen toimintamalli kostautui, ja konkurssi oli
n Mikää ei ole llinen inhimiierasta. v
TESTAMENTTI
D O N N E R J U L I S TA A uuden Live at
näkyy myös alan rakenteissa. Hän toimi vuosia Teosto ry:n puheenjohtajana ja oli perustamassa Love Recordsia sekä Elmua. Tammisaaressa pyörii täystyöllistetty DER-studio ja Kaapelitehtaalle hänet sai tällä kertaa Meteli.net. Meteli on ollut musiikin nettikaupan kotimainen uranuurtaja. Donner oli kymmenen vuotta sitten perustamassa yhtiötä ja on edelleen sen osakkaana. Musiikkiteollisuutta jo 1960-luvulta seurannut vanhempi valtiomies ei jaa pelkkiä kehuja alan murroksen keskellä. "Teosto ja sen kaltaiset organisaatiot kansainvälisesti ja kansainväli-
ovat vain pieniä osia elävästä kokonaisuudesta", Donner selventää puhuen itsestään kolmannessa persoonassa.
P U H D A S TA freejazzia edustavan The
ti nojaavan keikan lopputulosta ei voi koskaan etukäteen ennustaa varmaksi.
" V I I D E S L E V Y, Electric Night, perus-
Five Corners -boksin testamentikseen. Antaa maestron itse esitellä Jumo Jazz Clubilla vuosina 2001 ja 2002 esitetystä konserttisarjasta koottu paketti. "Boksin ensimmäinen levy, Vocal Music on aika helposti sulavaa", Donner kommentoi. "Toinen, Plays Standards -levy pyrkii jazzstandardeineen osoittamaan, mistä me olemme lähteneet liikkeelle ja mikä meidän suhde alan perusmateriaalin on. Traditiota täytyy kunnioittaa, muuten on turha tehdä freetä." "Kolmas levy, Plays Kantonen and Donner, on vähän sellaista donnerismia ja Kantosta. Kantonen on aika originelli persoona." "Neljännellä, Palestiina-aiheisella levyllä on Donnerin teemoja, mutta ne
Palestine Night -levyn hajanainen alku tuo mieleen liikkuvat nomadikansat. Pian soitto kuitenkin ryhdistäytyy varsin räväkäksi, rummut hakkaavat konekiväärikomppia ja sähkökitara rynnäköi hävittäjänä. Mieleen nousee kuvia Israelin väkivaltaisesta syntyprosessista ja nykypäivästä. Aggressiivisen keskiosan jälkeen optimismi kuitenkin voittaa miehityksen. Konsertin päättävä, Johanna Iivanaisen laulun saattelema osuus tarjoaa kurkistuksen ruusuisempaan tulevaisuuteen. "Olen itse yllättynyt välittyneen viestin selkeydestä", Donner toteaa sanattomasta mutta merkityksellisestä teoksesta. Improvisaatioon vahvas-
tuu siihen, että toimme Mika Rintalan mukaan kokonaisuuteen, jossa meillä oli mukana sähköisiä elementtejä. Viimeisen levyn täyttävät Ever, After... -kappale ja sen tekemisestä kertova Tomorrow, Again -dokumentti", Donner sulkee testamenttinsa. "Se kappale on mun sävellys ja konserttimusiikkiin verrattavissa, vaikka on siinäkin improvisointia mukana. Sillä kappaleella olen vähän tosissani."
Jari Tamminen Otto Donner Free For All: Live at Five Corners, 5 cd + dvd. TUM Records 2011.
3
2011
45
Felix
ngteor Ze b x
Bea
pe 29.4. klo 19 Erityisvieraat: ASA - räpit ja Petteri Sariola - kitara 12/10/5 , varaukset puh. (09) 310 12000 (ark. 12-18) ja Lippupalvelu
Klaneettitie 5 | www.kanneltalo.fi
www.tanssivirtaa.net
edessä vuonna 1979. Loven vaikutus kotimaiseen jazziin sekä poliittiseen ja avantgardistiseen musiikkiin oli kuitenkin pysyvä. Kukaan yksittäinen toimija ei ole noussut tuon työn jatkajaksi, maailma on muuttunut ja fragmentoitunut. "Ei kukaan sitä aukkoa yksin täytä. Meillä oli periaate, että mikään inhimillinen ei ole vierasta. Nykyään useimmat indie-yhtiöt keskittyvät omalle kapealle sektorilleen, meidän koko ideologia perustui sille, että käsityksemme musiikin kentästä oli hyvin laaja." yksi suomalaisen poliittisen laululiikkeen vahvimmista linnakkeista läpi toimintahistoriansa. Vaikka kaikki tuotanto ei julistavaa ollutkaan, oli linjana se, että jokaisella levyllä on viestinsä. Vaikka sitä ei olisikaan sanottu suoraan. "Ei se ole mikään hirvitys, jos muusikot puhuvat politiikkaa. Hehän elävät osana yhteiskuntaa, ja yhteiskunnassa on sellaisia realiteetteja, jotka panevat puhumaan välillä suoremmin ja välillä vähän kierommin. Muusikko, joka ei ymmärrä tätä, on hölmö."
LOVE OLI AGITPROPPEINEEN
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI ESITTÄÄ
FeMale
Burleski identiteettikabaree
Pola Ivanka & Kaisu Kurki featuring Jukka Nykänen.
VIIMEISET ESITYKSET!
Lelukaupan laulukirja
mukana mm. Paavo Kerosuo
ke 30.3. / to 31.4. / la 2.4.
Konserttikabaree
Jari Tamminen
Miten enkeleitä vietellään
Hämärän lapsi
Brechtin naiskohtaloita suomalaisin
FeMale
Erikoismiehet Voiko lihava ystävystyä laiheliinin kanssa? Risto Räppääjä -konsertti
M US I I K K I TA PA H T U M AT
3.4.
NIKOLA SARCEVIC Helsingin Bar Loosessa.
Ruuskanen Railio Klubi
Operetin juhlaa
3.4. THE ABC&D OF BOOGIE WOOGIE
klubit! Katso tarkemmat tiedot:
www.kapsakki.fi
Kulttuuritalolla. feat MUS DR JARNO kello 19 Helsingin Club Ahjossa, Bulevardi 2-4. BIG SENSATION, Törstdag-klubi kello 234 Helsingin 6. linjalla, Hämeentie 13. 8.4. RUBIK & MIREL WAGNER kello 21 Turun Klubilla. MOHOMBI, Artistry-tapahtumassa Helsingin Apollo Live Clubilla. SHINE 2009 kello 23 Helsingin Club YK:lla. 9.4. APUL ANTA Turun Caribiassa, Kongressikatu 1. THE TOASTERS & THE VALK YRIANS Helsingin Bar Loosessa.
7.4. GEORGE BENSON NIGHT
KUKKONEN
ROCK, POP, HIPHOP
28.3. THE WOMBATS & THE WHA S,
Helsingin
Ruuskanen Railio Klubi
vaan musiikkiin voit vaikuttaa lähettämällä biisitoiveen etukäteen osoitteeseen
KLUBITOIVEET@GMAIL.COM
Nosturissa.
29.3. LISSIE 30.3. LIEKK I PL AYS KORPPI
Helsingin Virgin Oilissa. Turun Klubilla.
MARMAL ADE BAND
Helsingin 6. linjalla, Hämeentie 13. feat REDR AMA kello 19 Helsingin Club Ahjossa, Bulevardi 2-4.
SKULLS
10.4. THE TOASTER, THE CAPITAL BEAT & UNION
1.4. THE VALK YRI ANS, THE BL A STER MA STER,
Ska-klubi 2 Tampereen Yo-talolla. MESMER & K AP K AP Helsingin Bar Loosessa. 2.4. BL ASTER MASTER & UNION STREET Helsingin Bar Loosessa.
VOIMARYHMÄ & UNION STREET,
kello 18, 19 & 20, All Age -S- Sunday Tampereen Klubilla. 11.4. BL ACK MOUNTAIN Helsingin Tavastialla. 12.4. THE VAN JETS Helsingin On the Rocksissa. 14.4. R ANDY BARR ACUDA, Törstdag-klubi kello 234 Helsingin 6. linjalla, Hämeentie 13.
STREET,
Kuustonen
Musiikkiteatteri Kapsäkki Hämeentie 68 info@kapsakki.fi (09) 260 0907 LIPUT: lippu.fi tai p. 0600 900 900 (1,75/min.+pvm) tai 1h ennen ovelta.
Lelukaupan laulukirja
31.3. THE GATES OF SLUMBER & THE PL ACE OF
Risto Räppääjä
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 18.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Helsingin
48
3
2011
Timo Laiti
Koonnut Pertti Laesmaa
Miettiessäni ääneen lähi-Siwani kassalla, että kuinkahan kauan hankkimani energialamput kestävät, totesi kassalla istuva täti lakonisesti: "tarpeeksi kauan", koska, "maailma kuitenkin loppuu mayojen mukaan vajaan kahden vuoden päästä joulukuussa", hän jatkoi. Jarkko Kumpulainen, Uljas 3/2011
KOKONAISTAIDETEOS. Kapteeni Shiva -teokset ovat proosan, musiikin ja kuvan kolmiyhteys. Jokaisen kirjan mukana seuraa levyllinen musiikkia, jonka laadun takaa nimekäs kaarti. Uusi Fantasia, KXP, Jimi Tenor ja muut veijarit vain esiintyvät taiteilijanimillä. Papukaijamerkki sille, joka kaikki tunnistaa. Kirjojen kuvituksesta puolestaan vastaavat mm. Vilunki, DJ Tixa, Christer Nuutinen ja Jyrki Nissinen.
Tutustuin ensimmäiseen ei-lukiolaiseen ystävääni vasta yli kaksikymppisenä. Siihen asti maailmankuvaani ei mahtunut, ettei kaikkien kotona olekaan tuhansien opusten kirjahyllyjä. Pidin kyllä meteliä maahanmuuttajien puolesta, mutta sosiaalisesti erilaisesta suomalaistaustasta tulevan ikätoverini asemaan en osannut astua. Siksi olen sata kertaa loukannut vähemmän elitistisistä perheistä tulevia kavereitani kysymällä tyhmiä ja olettamalla vääriä asioita. (Onko sullakin kaameita traumoja siitä, että lapsena pakotettiin oopperaan? Aa, et ole koskaan käynytkään!) Anne Munsterhjelm, Aino 2/2011
Kansliapäällikkö Erkki Virtasen (TEM) mukaan kyseessä on "maailman parhaan pohjoismaisen mallin peruskorjaus, jotta se olisi maailman paras myös jatkossa". Näillä näkymin myös koulutus ja kirjastopalvelut voidaan siirtää yksityisille toimijoille. Otetaanko halvimman tarjouksen tehnyt firma peruskorjaamaan maailman paras kirjastolaitos vielä paremmaksi? Tämä on juuri sitä hölmöyttä, minkä kansalainen liittää päättäjien toimiin. Ritva Hokka-Ahti, Kirjasto 6/2010
Aiemmin suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen osaksi korkeakoulututkintoa nopeuttaa opiskelijan valmistumista. Tämän todistamiseksi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen täytyi tehdä kyselytutkimus 3 380 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijalle. Älkää nyt. Ihanko todella 40 metrin viivalta sadan metrin juoksun aloittava urheilija on oikealta lähtöviivalta lähtenyttä ennen maalissa? Anna-Elina Matilainen, Turun ylioppilaslehti 4/2011
Sosialismi on sci-fiä
Helsinkiläinen Megatron Braineater aka Maria Candia rakentaa kirjoihinsa rauhaa rakastavia olentoja, jotka eivät syö lihaa & vaihtavat sukupuoltaan kun sille päälle sattuvat.
liset ovat saaneet seurakseen postsukupuoliset. "Stereotyyppinen naismääritelmä ei ole koskaan vastannut omaa kokemustani. Yliopistolla naistutkimusta lukiessani koin lopullisen herätyksen", Candia kertoo. Lonkeron aika tarjoaa virkistävän kurkistuksen yhteiskuntaan, jonka jäseniä ei ole jaettu kahteen leiriin. On yksi sukupuoli, ja parinmuodostuksen yhteydessä yksilö valitsee roolinsa suvunjatkamisprosessissa. Hieman roskakirjallisuudelta haiskahtava asetelma ei ole mielikuvituksen tuotetta, vaan se on peräisin koajanut maailmamme tilaan, josta joudumme palaamaan yksinkertaisempaan malliin", Candia muotoilee. Teossarjan päähenkilö kapteeni Shiva on geenimanipulaation avulla rakennettu super-avaruuslentäjä, jonka DNA koostuu useiden eläinlajien ja ihmisen sopivimmista palasista. Kapteeni Shiva on omaa etuaan ajava antisankari, joka pelaa valtapoliittisia pelejä. Koska Shiva on luomakunnan huipulla erikoisen koostumuksensa takia, hän kohtelee ihmisiä kuten ihmiset kohtelevat vaikkapa lehmiä ja muita eläimiä. Yhteiskuntarakenteeseen liittyviä spekulaatioita piisaa kapteeni Shivan kohtaamissa taloudellisissa ja poliittisissa malleissa. Jupiteria kiertää Sosialistisen Jupiterin valtio, Marsissa on vallalla kleptokratia ja Maassa rehottaa rajaton kapitalismi. Mitään mallia ei kuitenkaan esitetä puhtaan auvoisena onnelana tai utopiana. "Jos kaikki ajattelisivat kuin minä, niin maailma olisi varmaan kommunistinen paratiisi." Lonkeron ajan yhteiskunta on lähellä Candialle mieluisinta mallia. Sen asukit eivät ole petoja, vaan rauhaa rakastavia olentoja, jotka eivät syö lihaa.
" K A S V U F A N TA S I A O N
Heikkona hetkenä tuntuu, että parasta olisi lyödä hanskat tiskiin. Sanoutua irti kehityksestä, muuttaa syrjäkylän perukoille ja ryhtyä puolialkoholisoituneeksi pitkäaikaistyöttömäksi. Silloin ainakin tulevaisuudenkuva olisi selvä, vaikka mies ei välttämättä olisikaan. Seppo Honkanen, Aviisi 4/2011
Yksi ylilyönti on vanhuuden liiallinen ihannointi: unelma auvoisesta vanhenemisesta, jossa vanhukset ovat viisaita, lämpimiä ja kokemuksestaan rakkaudella ohjeitaan jakavia. He ovat jopa ulkoisesti kauniisti harmaantuneita, pyöreäposkisia mummoja ja vaareja, jotka aikanaan tyynesti nukahtavat suvun ympäröimänä ajasta ikuisuuteen. Toinen ylilyönti on nykyajan mielikuva supervanhuksista, jotka vielä kahdeksankymppisinä matkustelevat rinkka selässä ja suorittavat tutkintoja. Pirjo Juhela, Mielenterveys 1/2011
Perussuomalaiset tekevät hyvää suomalaiselle demokratialle samalla tavalla kuin punk-rokkarit tekivät suomalaiselle rockille. Perusidea on, että nekin saavat soittaa, jotka eivät sitä lainkaan osaa. Heikki Laurinolli, Aikalainen 5/2011
mahdollisuus tarkastella ajankohtaisia ongelmia hieman ulkopuolisen silmin", Maria Candia toteaa haastattelun aluksi. Taiteilijanimellä Megatron Braineater neljä kapteeni Shiva -romaania sekä Lonkeron aika -teossarjan julkaissut Candia ei arkaile ajankohtaisia aiheita kirjoissaan. Esimerkkinä ajankohtaisesta aiheesta käy homokeskustelu. Seksuaalisuuden eri ilmenemismuodot ovat keskeisessä roolissa kapteeni Shivan 2000-luvun loppupuolelle sijoittuvassa tarinassa. Heteronormatiivisuus ja normihomous ovat muinaista historiaa ja tekniikan kehitys on tehnyt ihmiskehon muokkauksesta arkipäiväistä. Naiset ja miehet sekä trans- ja intersukupuoS C I F I S S Ä A N N E TA A N
Kaiut tuksesta jalos rodun vat ikäviä a rakent nneeseen. me siltoja
vasta luonnontieteestä. Variaatioiden määrä on lukematon. "Maailmassa elää nytkin useita otuksia, jotka tekevät niin. Esimerkiksi limasienillä on 570 eri sukupuolta."
3
2011
49
Sitoutumaton, Helsinki www.atte.blom.fidisk.fi
RASKAS TIE HYLLYLLE
M E G AT R O N B R A I N E AT E R I N
kirjojen päätyminen kirjakauppojen hyllyille on epätavallisen prosessin tulos. Vakiintuneiden kustantamoiden sijaan kirjat on julkaissut pienlevy-yhtiö Flamongo Sanomat. Yhtiön takaa löytyy muusikkona ja radiopersoonana tunnettu Mikko Viljakainen, eli Vilunki 3000. "Kun sain tarinan valmiiksi, yritin lähestyä muutamaa kustantamoa. Jotkut olivat siitä kiinnostuneitakin, mutta eivät ne ehtineet vastata ennen kun saimme julkaistua ensimmäisen osan Flamongon kautta", Maria Candia kertoo. "Mikko luki kässärin ja sanoi, että miksi emme julkaisisi tätä itse."
Kapteeni Shiva -sarjan painos on ollut 500 per kirja. Kolmos- ja nelososa julkaistiin maaliskuussa ja alkupään kirjat alkavat käydä vähiin. Flamongolla on istuttu viimeisten kirjalaatikoiden päällä, että viimeisten osien ilmestyessä niitäkin riittäisi kaupan hyllyille. "Olisi sääli, jos näistä ei toista painosta tule. En kuitenkaan usko, että me jaksamme siihen lähteä. Kirjojen levittäminen on paljon niiden kirjoittamista raskaampaa kun ei ole jakelijaa. Kirjoja kannetaan käsipelillä kauppoihin. Taidan lähestyä kustantamoita uudemman kerran, jos vaikka sieltä löytyisi vastakaikua." Eikä kunnianhimo rajoitu uuteen painokseen: "Onhan mulla näitä tarinoita kerrottavana lisääkin, vaikka kuinka. Ei ne lopu."
Suurten filosofien näkemyksiä
Jari Tamminen
"Voin kyllä maalailla utopioita, mutta olen oikeastaan aika neuvoton." keskeisenä teemana on geenimanipulointi ja ihmiskehon muokkaus. Elämän rakennuspalikoilla leikitään silkkaa turhamaisuutta ja toisaalta seuraavaa evolutiivista loikkaa etsiskellen. Myös työtehtäviin optimoidut elämänmuodot ovat paletilla. "Kirjoista löytyy ajatusleikki siitä, mitä seuraisi jos tällaisia olentoja olisi olemassa. Ottaisivatko ihmiset huomioon, että esimerkiksi rakennetuilla supersotilailla olisi oma vapaa tahto? "
K A P T E E N I S H I VA - K I R J O I S S A
Ihmisten geenimanipuloinnin muassaan tuomat kaiut eugeniikasta, rodunjalostuksesta, rakentavat ikäviä siltoja menneeseen. "Olen kyllä geenimanipulointia vastaan, mutta ei aikaa voi pysäyttää. Sitä tehdään jo, emmekä voi tietää, mihin saakka sen kanssa ollaan valmiita menemään. Varmaan aika pitkälle."
Jari Tamminen Megatron Braineater: Kapteeni Shiva, osat 14. Flamongo Sanomat 200711. Megatron Braineater: Lonkeron aika , osat 13. Flamongo Sanomat 2009.
Onko rakkaus
sukupuolivietin juoni, avain ikuisuuteen, elämänmittainen haaste vai ansa?
otava.fi
50
3
201 2011 2011 2011
Perhe & piri
Alussa on onni: pieni vauva, ylpeät vanhemmat & oma pieni koti.
kolmihe kolmihenkisessä perheessä ol palheessä ole jon, mutta tulevaisuudenuskoa riittää. Sitten ajatellaan myydä pieni erä piriä. Ja kokeilla pitkästä aikaa itsekin. sek Karin Mäkelän Valkea voima on amfet fetamiinin hallitsema omaelämäkerta. Ad Addiktion kuvaus se ei ole: pääosassa on taistelu siitä, mitä kama jättää vanhem hemmuudesta jäljelle. Se jättää jäljelle metsikössä katkaistun haulikon kanssa heiluvan äikai din din, joka silti jaksaa järkyttyä jokaisen uud uuden huostaanoton myötä.
R
AHAA EI
dilla ei mässäillä, äiti ja isä vain joko ovat kuivilla tai sitten eivät ole. Näillä ehdoin yritetään tulla yhteiskunnassa toimeen. Yleensä ei oikein tulla. Lopulta keskiöön nouseekin se, miten yksioikoisesti yhteiskunta määrittelee lasten edun. Tahdonvastainen orpous on lapsille muka huonoja vanhempia parempi kohtalo. Tämän käsityksen Mäkelä haluaa kiistää. Valkean voiman tarina ehkä sanoo toista. pirin ja lasten välillä kirkastaa kovien aineiden keskeisen ongelman: addiktio on fyysinen, konkreettinen asia, mutta raastavaksi taisteluksi sen tekee ihmisen taipumus ajatella hyvää itsestään. Jo Mäkelän tavasta kertoa piirtyy
MÄKEL ÄN TEMPOILU
halukkuus nähdä ongelmat ensisijaisesti muualla, ympäröivissä rakenteissa. Ei sillä, etteivätkö ympäröivät rakenteet kritiikkiä kaipaisi. Äitiä kohdellaan ensisijaisesti rikollisena, ja lasten eristäminen vanhemmistaan näyttää olevan suorituskeskeisille virkamiehille itseisarvo. Onkin hirveä sääli, ettei Mäkelä todella kohtaa omaa vanhemmuuttaan silmästä silmään. Vain tämä antaisi muiden arvostelemiselle tarvittavan uskottavuuden.
O L L E S S A N I olin kuullut kymmeniä tarinoita siitä, miten juuri koulukoti oli ollut monen nuoren ensimmäinen oppiaste rikoksiin. Viimeistään siellä oli opittu huumeiden käyttö ja rikokset sekä omak" VA N K I L A S S A
suttu auktoriteettivastainen ajattelu", Mäkelä muistelee. Entä vankilassa olevan äidin esimerkki? Valheet, rikokset ja psykoottinen käyttäytyminen? Pelkkä päihtymys itsessään? Vaikka rakkaus saakin kirjassa lopulta suurimman painoarvon, ei lukija voi kuin miettiä pimeiden kausien vaikutuksia lapsiin. Näin Mäkelän itsestään antamaan kuvaan on vaikea suhtautua empaattisesti. Sen sijaan taudinkuvana jossa tauti alkaa vaikuttaa jo itse tapaan kuvata on Valkea voima riipaisevan tosi.
Tapani Möttönen Karin Mäkelä: Valkea voima. Atena 2011. 165 s.
VA L K E A V O I M A kuvaa vähäeleisesti, mit miten luonnolliseksi pirin määrittämä elämä vähitellen muodostuu. Kamanelä ved vedon tai murtokeikkojen yksityiskoh-
Valtiomies joka katosi
Joskus jo otsikko lyö lukijaa tämän omalla tietämättömyydellään päähän.
Erkki Tuomiojan poliittinen elämäkerta Jaan Tõnisson ja Viron itsenäisyys, jonka päähenkilöstä allekirjoittanut ei muista koskaan kuulleen mainintaakaan ennen Tuomiojan isoäidistään He Hella Wuolijoesta kirjoittamaa historiik riikkia Häivähdys punaista. Tämä siitä huolimatta, että Jaan Tõ Tõnisson on etelänaapurimme Viron moninkertainen pääministeri ja riigimo van vanem, lehtimies ja aikansa keskeinen oik oikeistovaikuttaja. Häntä voi pitää my myös yhtenä keskeisenä vaikuttajana Vir Viron kansallisidentiteetin muodostumis misessa toista maailmansotaa edeltävän vänä aikana. Ongelmana on se, että Tõnisson oli ede edellä mainittuja asioita aikana, jonka pää päätti Konstantin Pätsin autoritaarinen pseudodemokratia. Ja että tämän
N
ÄIN TEKEE
jälkimmäisen päätti neuvostomiehitys, josta ei Päts sen enempää kuin Tõnissonkaan selvinnyt hengissä.
JAAN TÕNISSON ( 1 8 6 8 1 9 4 1)
omistautui jo nuorella iällä virolaiselle kansallisuusaatteelle. Vauraan talonpoikaisperheen lapsi kasvoi tsaarin Venäjään kuuluvassa, maataloudesta elävässä Virossa, jossa maanomistussuhteita määräsivät saksalaisen eliitin privilegiot. Varhaiskypsästä ja itsetietoisesta Tõnissonista tuli lakitieteen opintojen kautta jo 28-vuotiaana tarttolaisen Postimees-lehden päätoimittaja. Tämän vuoteen 1935 jatkuneen päätoimittajakauden ympärille Erkki Tuomiojan kuvaus pitkälti rakentuu. Päätoimittajuus kun oli Tõnissonille ilmeisesti ennen kaikkea yhteiskunnallinen vaikutuskanava ja astinlauta
kohti kansallista johtajuutta. Jaan Tõnisson ja Viron itsenäisyys kuvaa tragikoomisellakin tavalla kansallismielisen miehen ja tämän kotimaan ristiriitaisia tarinoita. Tragikoomisuus piilee Tõnissonin henkilössä, joka tuntuu aina olleen oikeassa ja aina kuuluneen "kansakunnan kaapin päälle". Itsepäinen ja itserakaskin Tõnisson oli demokratia-aktiivi, joka ei oikein sietänyt demokratiaan kuuluvaa moniäänisyyttä. Kansallisuusmies, joka halusi itse määritellä mitä virolaisuuteen kuuluu. Tämän ristiriitaisuuden havainnollistaminen lähes yksinomaan poliittisen toiminnan kautta on Tuomiojan teoksen keskeinen ansio mutta samalla myös ongelma.
T U O M I O J A N K E R R O N TA
pahassa: tapahtumien kuvaus ei etene koskaan kovinkaan kauas alkuperäisasiakirjoista tai jo tehdyistä historiallisista tutkimuksista. Lopputulos on lakoninen luetelma historiallisia vaiheita. Tämä tyylilaji toimisi paremmin, ellei kaksoispainotus sekä Viron yleiseen että Jaan Tõnissonin yksittäiseen historiaan suorastaan huutaisi synteesiä. Tehokeinona tämä huomion rajaaminen kuitenkin kirkastaa sen, miten haavoittuva on nuori demokratia ja miten vähän tulevaisuus voi itsestään päättäjälle paljastaa. Tässä Jaan Tõnisson ja Viron itsenäisyys on opettava tragedia.
tapani möttönen Erkki Tuomioja: Jaan Tõnisson ja Viron itsenäisyys. Tammi 2010. 352 s.
on tiukan dokumentaarista, niin hyvässä kuin
timo kalevi forss, anu harju, Elsi Hyttinen, kati pietarinen & Henri Salonen
Anni Nykänen: nen: Mummo. Sammakko 2010. o
Sanni Seppo: S po: Palsta. P Maahenki 2010. M
Raimo Pesonen: Kuinka ei voi ajatella. lla. Siltala 2011. 309 s.
Maria Björklund: Kaksin. Arktinen Banaani 2011. 011. 64 s.
Leena Krohn: L A Auringon lapsia. .
T Teos 2011. 80 s.
Mummo tsumpaa
Kollega tarjosi lounaslukemiseksi Mummosarjakuvakirjaa. Pian sen sivuja koristivat soijarouhespagetin roiskeet kun nauratti niin kauheasti. Mummo on toimelias, utelias, lähes ennakkoluulottomasti avoin uudelle mutta ei arastele pitää kiinni käsityksistään. Paikoin Mummo on härski esimerkkinä sivu 25, jolla Mummon aikuinen lapsenlapsi esittelee tälle harvapartaisen poikaystävänsä Tsupen. Mummo kommentoi poikaparan leukakasvustoa... no, katsokaa itse, miten! Jotkin isoäitiyden ominaisuudet lienevät universaaleja. Anni Nykäsen Mummo on kuitenkin keskimääräistä ronskimpi ja vireämpi, eikä Mummon Ukko pysy reinoissaan perässä. Mutta muuttuuko mummous? Mummo on ikäpolvea, joka on elänyt sodan ruhjomassa Suomessa, kokenut puutetta ruoasta ja hyödykkeistä, jotka suurimmalle osalle nyky-Suomessa ovat itsestäänselvyyksiä. Millainen mummo tulee siitä, joka nyt on lapsi? Kun kaiken voi nähdä ja kokea jo ennen eläkeikää, sovinnaistuuko tulevaisuuden mummo, muumioituuko tabletin tai sen seuraajan eteen ja vaipuu koomaan? (AH)
Kaupunkilaisten viljelyparatiisit
Teollisen vallankumouksen Englannissa nälkäisille tehdastyöläisille annettiin viljeltäväksi kaupunkien joutomaita. Ilmiö levisi maailmalle: Helsingissä ensimmäisiä palstaviljelijöitä olivat 1800-luvun "kaaliryssät", jotka asuivat Arkadianmäen alueella. Nykyisin pääkaupunkiseudulla on 70 viljelypalsta-aluetta ja tuhansia viljelijöitä. Valokuvaaja, palstaviljelijä Sanni Seppo on tallentanut kevään ja kesän väreissä hehkuviin kuviinsa pääkaupunkiseudun palstalaisia ja heidän pieniä unelmiaan. Kuvia rytmittävät Mari Räsäsen arkiset palsta-aiheiset runot, Sepon leppoisan harvasanainen, fasaanikeskeinen palstapäiväkirja sekä nimettömien palstaviljeijöiden tarinat. Koskettavissa, suorasukaisissa ja hauskoissa tarinoissa viljelijät kertovat palstaarjesta, naapuruudesta sekä niistä elämän kriiseistä, joihin viljely on auttanut: raastavasta avioerosta, työttömän liiasta ajasta, pakolaisen yksinäisyydestä, uraihmisen liiasta kiireestä ja opiskelupaikatta jääneen nuoren turhautumisesta. Unenomaisen kauniin kirjan sanoma on, että kaupunkilaisten pienet paratiisit ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeitä ja että tämä on syytä muistaa myös kaavoituskeskusteluissa. (KP)
Romaani on rock
Raimo Pesosella on sanottavaa ja persoonallinen tapa sanoa se. Rockin monitoimimiehenä tunnettu Riemu-Raimo on armoitettu tarinankertoja. Kuinka ei voi ajatella on nuoren miehen kasvukertomus, ja siinä liikutaan rockmaailmassa. Eletään 1990-luvun alkua, ja päähenkilö Joona bändeineen lähtee Saksaan valloittamaan maailmaa. Tästä edetään nykyhetkeen. Roudariksi päätynyt Joona on saanut tarpeekseen muuttuneesta rockbusineksesta ja löytää itsensä lumen peittämänä pohjanmaalaisesta ojasta. Seksi- ja huumesekoilut kuvataan inhorealistisuutta lähenevällä tyylillä, myös bänditoiminnan kuvaus on tarkkaa. Se kertoo, miltä soittajasta tai miksaajasta tuntuu milläkin hetkellä. Pesonen kuljettaa päähenkilöään vuosikymmenten läpi. Kirjan yksi sivujuonne on sota ja sotahistoria. Suomen historia sadan viime vuoden ajalta käydään läpi sivun pituisena muistiona, jossa saavat kyytiä ajopuuteoria ja yya-sopimus. Raimo Pesonen on löytänyt kirjailijana oman äänensä. Kuinka ei voi ajatella on hieno osoitus siitä, kuinka todellakin voi ajatella. (TKF)
Rakkauden kevät
Kaksin on sellainen sarjakuva, jonka voisi antaa varhaisteinille, kortsupaketin kera. Elämä, tai seksi siinä sivussa, ei ole kauhean vakava asia. Maria Björklund (s.1970) loi Kaksin-sarjakuvan vuonna 1995 Kemin valtakunnallista sarjakuvakilpailua varten. Sen jälkeen Björklundin strippejä on ilmestynyt tasaiseen tahtiin muun muassa Iltalehden kuukauden kotimaisessa, Turun Ylioppilaslehdessä sekä Satakunnan Sanomien viikkoliitteessä. Kaksin-sarjakuva-albumi koostuu erilaisia parisuhteita ja yhdessäelon hetkiä kuvaavista lyhyistä stripeistä. Yhdessä elämisen solmukohdat ovat kuitenkin kevyitä ja leikkisiä. Löysin useita tunnistettavia kokemuksia Björklundin sarjakuvan stripeistä, mutta erityisen samaistuttava oli kohtaus, jossa pariskunta herää yhdessä kotona keskipäivän auringon läkähdyttävään kuumuuteen ja kaameaan krapulaan. Pariskunta on tässä stripissä yrittänyt edellisenä yönä harrastaa seksiä onnistumatta kuitenkaan humalan takia riisuutumaan täysin vaatteistaan. Pahanhajuinen, pahoinvoiva, epämiellyttävä yhdessä herääminen on minkä vain parisuhteen aatelia. (HS)
Kuvakirja aikuisille
Auringon lapsia on sisarusten Leena ja Inari Krohn tekemä pieni, kaunis kirja. Se sijoittuu tarkentumattomaan menneisyyteen, aikaan, jolloin vielä oli neiti-ihmisiä ja kivijalkakauppoja. Leena Krohnin kirjoittamaa tarinaa rytmittää Inari Krohnin kukkagrafiikka. Koulutyttö Orvokki saa pestin kukkakaupan lähettinä. Viikon aikana hän tapaa joka päivä yhden uuden ihmisen. Se, millaisen reaktion Orvokin tuoma kukkalähetys herättää, kertoo paljon vastaanottajasta. Näistä kohtaamisista rakentuukin pieni tutkielma ihmisluonnon heikkouksista ja herkkyydestä. Kirjan lajia on vaikea määrittää. Lähinnä se on kuin vanhanaikainen tyttökirja, mutta aikuisille. Koska tekstin laji on epäselvä, lukija ei oikein tiedä, kuinka tätä kirjaa lähestyä. Ja se onkin hyvä: hitaasti hapuillen tarinasta saa eniten irti. Paras lukuohje olisi ehkä se, että Auringon lapsiin kannattaa suhtautua kuin runoon. Kepeän tarinankuljetuksen ei saa antaa hämätä. Yksinkertaisten lauseiden takana on viisautta. Kukat elävät vain hetken, mutta joka ei silloin pysähdy haistamaan ja katsomaan niitä, menettää maailmasta paljon. (EH)
kirja
51
3
2011
51
Yliopistokamppailun lyhyt oppimäärä
Topi Laiti
"Ajattelu, tieto tai innovaatiot eivät muodostu käskyjen tai lakien vuoksi."
YHTEINEN YLIOPISTO
Y
LIOPISTO
osana yhteiskuntaa on avoin määrittelylle. Eri käsitykset yliopistosta synnyttävät vastaavien valtarakenteiden mukaisia olemisen muotoja: karjankasvatuslaitosyliopisto tuottaa akateemista prolemassaa, bisnesyliopisto individualistiyrittäjän, korkeiden lukukausimaksujen yliopisto eliittiä. Vastavoimaksi virallisten instituutioiden keinotekoisesti asettamia rooleja vastaan opiskelijat eri puolilla maailmaa ovat perustaneet autonomisia yliopistoja, joissa opetus ja tutkimus syntyvät kriittisen pedagogiikan mukaisesti ja omaehtoisesti opintopiireissä sekä verkostoissa. Kirjan toimittaneet tutkijat Jakonen ja Tilli kertovat pettyneensä yliopistouudistuksen käsittelyyn valtamediassa. Usein se typistyi opetusministeriön retoriikan ontoiksi kaiuiksi. Heidän mukaansa kirjoittajia yhdistää pettymys oikeistolaisen koulutuspolitiikan esitettyyn vaihtoehdottomuuteen.
-kirjassa on myös opiskelija-aktiivien kirjoituksia. Anarkistinen all play, no work -asenne kuvaa Joensuun autonomisen opiskelijaliikkeen käsitystä tiedon synnystä: "Mitä tahansa uuden lain kanssa kävisi, ajattelu, tieto tai innovaatiot eivät muodostu käskyjen tai lakien vuoksi, vaan niistä huolimatta", Heidi Meriläinen ja Juhana Venäläinen kirjoittavat. Meriläisen ja Venäläisen mukaan innovaatiopolitiikka näkee opiskelijat muokattavana, oletetuista työtarjouksista kilpailevana massana. AnnaMari Kaján kirjoittaa, että Jyväskyläs-
testin rakentamisessa uuden yliopistolain eduskuntakäsittelyn aikana. On kuitenkin omituista, että kirjassa opiskelijoiden kirjoitukset on lykätty omaan lastenosastoon ja erotettu tutkijoiden kirjoituksista. uuden yliopistolain monella tavalla epäonnistuneena. Professori von Bonsdorffin mukaan huonoa uudistuksessa on ollut ennen yliopiston kollegiaaliseen luottamukseen perustuvan hallinnon muuttuminen vertikaaliseksi konsernijohtamiseksi. Tutkija Matti Volanen kaipaa yliopiston alkuperäistä sivistystehtävää. Vasemmistoaktiivi Joel Kaitilan ja YTL Jukka Peltokosken mukaan New Public Management -kritiikki tai sivistysyliopiston muuttuminen kannoksi kapitalismin kaskessa ei selitä muutoksia työn ja tuotannon suhteissa, koska tiedon ja koulutettujen tietotyöläisten tuotanto on nykyään edellytys pääoman kasautumiselle. Siksi tietotyöläisten kontrolli ja tietotuotteiden yksityistäminen ovat oikeiston tavoitteita, jotka tulisi politisoida. Näin sivistysyliopistodiskurssin ja tietokapitalismianalyysin voi asettaa vastakkain. Jos kohta sivistyspuhe hukkaa kapitalismin ja tiedontuotannon strategisen yhteyden, niin tietokapitalismianalyysi on suppea kuvaus kapitalismista, joka koskee vain rajattua joukkoa kehittyneimmissä maissa.
T U T K I J AT N Ä K E VÄT
joiden piskeli t on O ukse kirjoit omaan tu erotet astoon. os lasten
sä opiskelijaliike tuotti oppimisesta ja opiskelijan asemasta arvokasta tietoa, minkä myös yliopisto tai ylioppilaskunta olisi voinut tehdä. Kaikista opiskelijoiden kirjoituksista näkyy turhautuminen ylioppilaskuntiin, kun yliopistojen johto esitti kaikkia koskevat uudistukset autoritäärisinä määräyksinä, joista ei voisi neuvotella. Opiskelijaliikkeillä koetaan olleen ratkaiseva vastuu näkyvän pro-
maiden työläiset olisivat nokkelia tietoduunareita, joku voisi vaikka Marxin Grundrissen pohjalta ihmetellä, miksei vallankumous ole jo täällä. Mutta ehkä onkin parempi seurata ranskalaisen filosofi Gilles Deleuzen ajatusta, että "tulee ajatella ennemMIK ÄLI K AIKKIEN
min vallankumoukselliseksi tulemista kuin vallankumouksen tulevaisuutta".
Antti Heinonen Mikko Jakonen & Jouni Tilli (toim.): Yhteinen yliopisto. Tutkijaliitto, Helsinki 2010. 215 s.
Animalian 50-vuotisjuhlakirja kertoo järjestön historian sen alusta aina tähän päivään saakka. Samalla teos toimii katsauksena Suomen eläinoikeuksien historiaan ja siihen, kuinka eläimiä on systemaattisesti käytetty hyväksi eri tavoin.
Vi Viime aikojen johtava ajatte telija ja historioitsija Tony Ju Judt (19482010) ruotii sitä, ku kuinka toisen maailmansodan jälkeen yhteisymso märryksessä rakennettua m länsimaista hyvinvointia lä ollaan purkamassa, kenties o peruuttamattomasti. Kuinka pe tässä näin kävi? tä
V Viron kansan omatunto Enn Soosaar (19372010) luotaa S V Viron historiaa ensimmäisestä itsenäisyydestä nykypäivään. Hänen mukaansa virov laista yhteiskuntaa vaivaavat la edelleen neuvostoaikana e opitut tavat. o
Maailmankuulun uskontotieteilijän käytännönläheinen opas parempaan elämään. Kirja haastaa pohtimaan, olisiko meidän mahdollista asettaa muiden tarpeet omiemme edelle. Mitä jos "Minä" siirtyisikin hetkeksi taka-alalle?
54
3
2011
Elukat & toiset elukat
New Karleby -näytelmässä eläimet eivät ole ihmisen kuvia.
poikkeuksellista. Kyllä, teatterihistoria toki tuntee eläinhahmoja, paljonkin. Fedja-setä, kissa ja koira -lastennäytelmässä eläimet ovat usein isäntäänsä neuvokkaampia. Cats-musikaalissa kissat mouruavat yksinäisyyttään kuin ihmiset. Näyttämöiden karvaturreilla on perinteisesti ollut yksi yhdistävä piirre. Ne
N
EW K ARLEBY
-näytelmässä lavalla on sekä ihmisiä että eläimiä. Tämä on harvinaista, suorastaan
ovat inhimillisiä, meidän kuviamme. Sitä eivät New Karlebyn täplähyeenat ole. Kokkolaan Afrikasta. Vähään tyytyvillä siirtotyöläisillä on kysyntää. Enimmän aikaa näyttämöllä on vain uroshyeenoita. Ukkojen lauma on työteliäs ja solidaarinen. He ovat levollisia ja itsetiedottomalla tavalla hyviä. Toisin kuin näytelmän ihmishahmot, he eivät juuri pohdi identiteettiään. Ukkojen elämässä kaikki on hyvin, kunhan panovuorot ovat selvillä. Naaras pitää lauman kurissa. Jos
H Y E E N AT O VAT T U L L E E T
häneltä menevät hermot, hän tappaa. Jos hän on suotuisa, hän antaa. Jos tämä kuulostaa inhimillisen parisuhteen metaforalta, se ei kerro tästä näytelmästä, vaan populaarien pa-
vin, ikki hy uorot Ka anov nhan p lvillä. ku e ovat s
risuhdeoppaiden kiusallisesta tavasta käyttää eläinmetaforia seksismin perusteluun. New Karlebyn ihmiset poikkeavat eläimistä juuri siinä, että heidän elämällään ei ole selkeää suuntaa. Eläinurosten elämänenergia tulee vonkaamisesta, eläinaaraan ukkojen kurittamisesta. Ihminen kysyy, kuka hän on, ja siitä seuraa paljon enemmän sotkuista ajattelua ja päätöntä käytöstä.
N E W K A R L E B Y T E K E E sen, mihin kulttuurimme harvoin pystyy: ottaa eläimet vakavasti toisina. Yksilöinä,
Harri Hinkka
joiden toimintaa ohjaa toisenlainen logiikka kuin meidän. Näytelmän täplähyeenoilla ei ole söpöä karvapeitettä eikä luppakorvia. Teräviä kulmahampaita lukuun ottamatta he näyttävät joukolta tavallisia peräkammarinpoikia. Eläintä on rakennettu sisältä käsin, ei lajiemme ulkoisista eroista. Nämä eläimet poikkeavat ihmisestä esimerkiksi siinä, että heidän kasvoiltaan paistaa aulius ja vilpittömyys. He pyrkivät hyvään, mutta lauman hierarkian on oltava selvillä. He eivät tule känniin, sillä kuten näyttämöllä sanotaan känni on inhimillistä. Eivätkä he sure kuolemaa. suoraviivaista, ja niin on heidän kuolemansakin. Eräs näytelmän naishahmoista ystävystyy hyeenanaaraan kanssa ja tuntee hetken, että häntä ymmärretään. Kun nainen kyllästyy hyeenan seuraan, hän yksinkertaisesti paiskaa eläimen sillankaiteeseen. Luonnollista. Vaikka hyeena eläessään oli keskeinen hahmo näytelmässä, hänen kuolemansa mahtuu sivulauseeseen. Teosta ei kukaan kauhistu eikä naarasta surra. Tämä, jos mikä, kertoo ihmisestä. Eläimet ovat näytelmässä yhtä aikaa läsnä ja tavoittamattomia. Ihmisellä on valta eläimen elämän yli, mutta hän ymmärtää eläintä sangen vähän. Myös hyeenat tulkitsevat ihmisiä jatkuvasti pieleen, koska ihmisen ajattelun sekavuus on heille vierasta. Näytelmä asettaakin katsojalle moraalifilosofisen haasteen katsoa toisenlaisuutta toisenlaisuutena, ilman, että se nimetään uudestaan joksikin jo tunnetuksi. Tämä on vaativaa, miltei mahdotonta. Tämä on kiinnostavaa. Ehkä tästä voisi aueta reitti myös toisenlaisten ihmisten kohtaamiseen. Sellaiseen kohtaamiseen, jonka lopputulos ei ole toisen pakottaminen samanlaiseksi kuin itse on.
ELÄINTEN ELÄMÄ ON
HURJA JOUKKO. Kokkolan hyeenat ovat kuvia eläimestä, eivät ihmisen peilejä. Tai niin hyviä kuvia eläimestä kuin nyt ihmisen rajallisesta perspektiivistä on mahdollista hahmottaa.
Elsi Hyttinen
N ÄY T T E LY T
TANSSIVA MUUMILAAKSO, koko perheen tanssiteatteriseikkailu Tove Janssonin tarinoiden pohjalta, esityksiä 5.4.11.5. Tanssiteatteri MD, Hällä-näyttämö, Hämeenkatu 25, www. tanssiteatterimd.fi. Kuva Ari Ijäs. TANSSITEATTERI AURACON ME-ME on nähtävillä 20.4. kello 10.30 & 12.30 Vernissa, Tikkurilantie 35, VANTAAN TANSSIN VIIKOILLA 15.29.4. HOW TO MAKE LIVING IN FINNISH, puolisuomalaiset Kristina Junttila & Johanna MacDonald esittävät käyttöoppaan suomalaisuuteen & puolisuomalaisen arkeen, esitykset kello 19, 25.3., 27.3., 29.3., 3.4., 6.4., 9.4., 10.4., 12.4., 13.4. & 15.4., Teatteri Naamio & Höyhen, Korkeavuorenkatu 17. ANNA PALAA! kansainvälisillä ylioppilasteatterifestivaaleilla Turussa 7.10.4. on nähtävillä Tampereen ylioppilasteatterin punkmusikaali Täällä haisee häpeä 9.4. kello 16 & 20 Turun Nuoressa Teatterissa, Ursininkatu 4. www. syty.fi/festivaali
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 18.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
GALLERIAT
HELSINKI FAKE FINN FESTIVAL OF EXPERIMENTAL LIVE ARTS, ulkomaalaisten taiteilijoiden antia suomalaiselle kulttuurille, 31.3.2.4. tiistaista sunnuntaihin kello 1118, Galleria Augusta, Suomenlinna B28, Susisaari. IKONIEN R AUHA A, 3.25.4., tiistaista perjantaihin kello 1217 & lauantaista sunnuntaihin kello 1216, Galleria Maria, Mariankatu 14.
VA L I T TAVAT O N N E L L I S E S T I Sanna Vainionpään näkemyksiä yksityisistä mieltymyksistä & yleispätevistä rakkauksista, 30.3.23.4 tiistaista perjantaihin kello 1218 & lauantaisin kello 1216, Napa Galleria, Eerikinkatu 18.
MUSEOT
kahdeksan kuvataiteilijan teoksia, 5.14.4. maanantaista perjantaihin kello 1119 & lauantaista sunnuntaihin kello 1018, Kaapelitehtaan Puristamo-salissa. JYVÄSKYLÄ KUVA K IERTÄ Ä -NÄY TTELYSARJA, KuHELSINKI TUHAT & YK SI YÖTÄ,
vataideakatemiasta valmistuneiden taiteilijoiden ryhmänäyttely 3.4. asti tiistaista sunnuntaihin kello 1118 Jyväskylän taidemuseon Holvissa, Kauppakatu 23. OULU KUKK IA K AIK ILLE AISTEILLE! Floristimestariopiskelijoiden tilataideteos Aistikaaosnäyttelyssä 25.3.21.4. tiistaista torstaihin kello 1017, perjantaisin 1219 & lauantaista sunnuntaihin 1017, Oulun taidemuseo, Kasarmintie 7.
TORNIO LUOMAKUNNAN KRUUNU JA R A AK A VA-
VALOKUVAT & VIDEOTEOKSET
HELSINKI JOHANNA HELDEBRO: TO COME WITHIN
nuoren miehen deponointikokoelma & uusia hankintoja Aineen taidemuseossa, avoinna 24.4. asti tiistaista torstaihin kello 1118 & perjantaista sunnuntaihin kello 1115, Torikatu 4.
LO,
kyseenalaistaa perhesiteiden & yksityisyyden välistä suhdetta, 25.324.4., tiistaista sunnuntaihin kello 1118, Kaapelitehdas, Suomen valokuvataiteen museon projekti-tila. OFF THE MAP, Saara Salaman valokuvia 6.4 24.4. tiistaista perjantaihin kello 1119 & lauantaista sunnuntaihin kello 1117, Gallery Jangva, Uudenmaankatu 46.
RE ACH OF YOU JOENSUU JA AKKO K ILPI Ä INEN RIEMURUHTINA AT,
valokuvia, dokumenttifilmi & aitoa aineistoa silmänkääntäjien, taikurien, kahleku-
ninkaiden & surmanajajien elämästä, 13.4.5.6. tiistaista sunnuntaihin kello 1116 , keskiviikkoisin kello 1120, Joensuun taidemuseo, Kirkkokatu 23. TURKU SYNT YMIÄ, Minna Havukaisen valokuvia 30.4. asti, pääkirjaston aula & tietotori, avoinna maanantaista perjantaihin kello 920, lauantaisin kello 1016 & sunnuntaisin kello 1218, Linnankatu 2. VALL ATON K AUPUNK I, Tapio Onnelan & Katja Lappalaisen kuvia, avajaiset 9.4. kello 21, näyttely on osa suomalaisen elokuvan festivaalin ohjelmaa, Cup & Pint Humalistonkatu 17.
3
2011
55
V A PA A TA I D E K O U L U V A L I N T A K U R S S I 1. VUODEN MAALAUSLUOKALLE 9.20.5.2011 MA-PE KLO 0914 TAI KLO 1520 | MAALAUSTA JA
TAKAISIN KOKKOLAAN
TA M P E R E E N T E AT T E R I N New Karleby on Leea Klemolan Arktisen trilogian päätösosa. Piano Larsson (Klaus Klemola) palaa vanhempiensa luokse Grönlannista. Uudenlaisen yhteiskunnan rakentaminen maailman pohjoisimman grillikioskin ympärille on epäonnistunut pahasti. Pianon sieluun on kertynyt kuonaa ja iholle paksu kerros paskaa. Paska irtoaa saippuavedellä, kunhan joku välittää tarpeeksi komentaakseen pesulle. Sielua voi puhdistaa pyrkimällä hyvään. Piano alkaa etsiä sisäistä mummoaan toivoen, että hänen mummohahmonsa näkeminen toisi kenelle tahansa turvallisen olon. Samaan aikaan Pianon isä (Heikki Kinnunen) ystävystyy hyeenalauman kanssa, ja hänen äitinsä (Jaana Saarinen) ajaa ambulanssilla katastrofista toiseen, nukkumatta, viinaa juoden ja kiroillen. Suomalaisen queer-tutkimuksen uranuurtaja Lasse Kekki piti trilogian
avannutta Kokkola-näytelmää harvinaisena esimerkkinä suomalaisesta queer-näytelmästä. Viime vuonna postuumisti ilmestyneessä Pervo parrasvaloissa -kirjassaan hän osoittaa, että Kokkola sekoitti sukupuolistereotypioita harvinaisen epästereotyyppisellä tavalla. Myös tässä päätösosassa hahmot ovat miehisiä, naisellisia, kylmiä, lämpimiä ja toisinaan perverssejä. Useimmiten kaikkea tätä yhtä aikaa. New Karleby katsoo hahmojaan armollisesti ja ymmärrystä hakien. Kylmän kasvatit saattavat yrittää valehdella, mutta epäonnistuvat. Heillä ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin olla toistensa edessä sellaisina kuin ovat, itsekkäinä ja haavoittuvina. Katsojalle tämä on haastavaa. Näytelmä itkettää ja naurattaa, ja molemmat reaktot johtuvat järkytyksestä. Tällainenko ihminen on, näin avuton ja paljas?
PIIRUSTUSTA KAAPELITEHTAAN YMPÄRISTÖSSÄ VALINNAT KURSSIN PERUSTEELLA | ALAIKÄRAJA 1 6 V U O T TA | K U R S S I N H I N TA 1 9 0 E U R O A ILMOITTAUDU VIIMEISTÄÄN 2.5.2011 KYSY LISÄÄ INFO@VAPAATAIDEKOULU.FI | P. 09-6866210 TAI K A T S O W W W. V A PA ATA I D E K O U L U . F I
Elsi Hyttinen New Karleby Tampereen teatterissa 20.5. asti. Esitykset jatkuvat syksyllä.
Yksissä naisin palvelujen puolesta!
Guggenheim boikottiin?
103 valloittavaa vasemmistonaista ehdolla eduskuntaan
taiteilijaa, monet Lähiidän keskeisiä kulttuurivaikuttajia, on uhannut boikotoida Abu Dhabiin rakennettavaa Guggenheim-museota, kertoo The New York Times. Boikotilla uhkaavat taiteilijat kieltäytyvät luovuttamasta töitään museon käyttöön tai osallistumasta sen järjestämiin tilaisuuksiin. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) tukee boikottia. HRW:n raporttien mukaan Abu Dhabin museotyömaalla on rikottu laajasti työntekijöiden oikeuksia, työturvallisuudesta ei ole huolehdittu ja palkkoja on jätetty maksamatta. Työnantaja on takavarikoinut siirtotyöläisten passeja. Heiltä on myös vaadittu työpaikan saadakseen niin sanottua rekrytointikorvausta, joka on jättänyt työläiset velkaloukkuun. Siirtolaistyöläisten oikeuksien rajoittaminen ei ole mitenkään harvinaista alueella. Guggenheimin arvostelijat vaativat rekrytointikorvausten takaisin maksamista, työntekijöille
Y
LI 130
oikeutta irtisanoutua halutessaan sekä riippumattoman valvojan huolehtimaan työntekijöiden oikeuksien toteutumista. "Taiteilijoita ei pitäisi pyytää esittämään töitään rakennuksissa, jotka on revitty hyväksikäytettyjen rakennustyöläisten selkänahasta", toteaa libanonilaissyntyinen taiteilija Walid Raad.
GUGGENHEIM-
Aikaa elämälle, läheisille ja lapsille. Mielekästä työtä kunnollisin työehdoin ja riittävällä palkalla. Ei ydinvoimaa! Rauhaa.
vitty s on re jen nu Raken ikäytetty s hyväk styöläisten u rakenn nahasta. selkä
säätiölle boikottiuhka tulee kiusalliseen aikaan. Säätiöllä on edessä valtava urakka, että se saisi täytettyä massiivisen museorakennuksen taiteella vuoden 2015 avajaisiin mennessä. Museon tarkoituksena on ollut keskittyä nimenomaan Lähi-idän nykytaiteeseen. Säätiö kiistää väärinkäytökset ja toteaa tekevänsä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa, jotta työläisten oikeuksista huolehdittaisiin.
Jari Tamminen
Vasemmis naiset
Ehdokasnaisia voit tukea: vaalit.vasemmisto.fi/tue-ehdokasta
VÄ N S T E R K V I N N OR N A
www.vasemmistonaiset.fi
Pyydä ilmainen vaalipippuri: aila.saarela-kurtelius@vasemmistoliitto.fi
56
3
2011
Pyhien jokien tuho
elämäntehtävänä on ollut valokuvata Intian suurten jokien varsien katoavia arkaaisia maisemia. Anttila eli 1970-luvulla buddhalaisena munkkina Sri Lankan vuoristoissa erakkomajoissa, mutta palasi kotikaupunkiinsa Ouluun, missä opiskeli omin päin valokuvauksen ja palasi Intiaan kuvaamaan. Anttila toteutti unelmansa. Hän vaelsi 1980-luvulla Gangesin Himalajan jäätiköiltä suistoon kameransa
Sakari Viika
M
ARTTI ANTTILAN
kanssa ja tallensi ihmisiä, lehmiä ja pyhiinvaeltajia. Viimeisin kuvausvaellus osui 2008 Narmada -joelle, joka oli hänen silmissään "kaunein näkemänsä joki". Kuvausretkien aikana Intiasta alkoi kehittyä uusi talouden suurvalta ja Anttila joutui kohtaamaan sen kääntöpuolen; pyhien jokien saastumisen ja ihmisoikeuksien polkemisen. Ikivanhat kylät katosivat jättipatojen tieltä, eikä pakkomuutetuille korvattu mitään. "Siinä missä Ganges ja Jamuna -joet olivat kuolettavasti saasteiden sairastuttamia, oli Narma-
da patoaltaitten muodostamien kuolioiden haavoittama. Kuvausmatkoillani 25 vuoden aikana Intian pyhillä joilla olen nähnyt elämäni kauneimmat näyt", Anttila kertoo. " Tuon kauneuden intensiteetti on verrannollista ainoastaan rumuudelle, jota synnyttää ihmisten eriarvoisuus intialaisessa yhteiskunnassa."
Erkki Pirtola Martti Anttilan valokuvanäyttely 7.8. asti, Helinä Rautavaaran museo, Espoon WG-talo.
KODIN VÄREILYÄ. Laikkuja Hilda-momman matolla.
KAUHEAA
& KAUNISTA.
Umes ja Kalu, Tannagri 2008.
Oma talo
Citysaamelaisten kulttuuri näivettyy. Oma talo auttaisi.
P U O L E T Suomen saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, iso osa heistä pääkaupunkiseudulla. Täällä heidän kielensä ja saamelaisidentiteettinsä rapautuu, jos niitä ei tueta. Taiteilijapariskunta Lea ja Pekka Kantonen haluaa kiinnittää huomiota saamelaisten tilanteeseen. Kodin väreilyä -näyttelyn yhteydessä järjestetään seminaari, jossa pohditaan yhteisötaiteen keinoja vähemmistökulttuurien elvyttämiseen. "Yleensähän koti mielletään turvaksi, suojaksi ja yksityiseksi. On se sitäkin, mutta tässä näyttelyssä koti ymmärretään ennen kaikkea solmukohdaksi, jossa erilaiset verkostot kohtaavat", selittää Pekka Kantonen. Kulttuuri, tavat ja kieli ovat juuri tällaisia verkostoja. Vähemmistöt ja yhteisötaide -seminarissa Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari esittelee ideaa pääkaupunkiin raken-
Y
LI
nettavasta Saametalosta. Talo toimisi kulttuurikeskuksena, näyttely- ja kurssitilana, kielipesänä ja vierastalona. "Ilman taloa saamelaiskulttuuri ja kieli häviävät tästä kaupungista. Toki kodeissakin saamea lapsille opetetaan, mutta luulen, että koko ajan vähemmän ja vähemmän. Tarvitaan ympäristöä, jossa tämä kieli on elävää kulttuuria." Talosuunnitelmat ovat osa kaupunkilaista saamelaiskulttuuria vaalivan Citysámit-yhdistyksen kaavailemaa saamen kielen ja kulttuurin elvytysprojektia, johon ei kuitenkaan ole vielä saatu rahoitusta.
Elsi Hyttinen Lea ja Pekka Kantosen näyttely Kodin väreilyä Helsingin taidehallissa 19.3.17.4. Vähemmistöt & yhteisötaide -seminaari 15. huhtikuuta klo 1517. Näyttely on osa Pekka Kantosen Kuvataideakatemialle valmistelemaa tohtorintyötä.
RU UM I I N K ULT T U UR I
SYNTYMIÄ, Minna Havukaisen Anna ja Inka -teos & muita lapsivuodevalokuvia 30.4. asti, Turun pääkirjaston aulassa & tietotorilla, maanantaista perjantaihin kello 920, lauantaisin kello 1016 & sunnuntaisin kello 1218, Linnankatu 2. Virolaisen Maarit Murkan teoksia on nähtävillä LUOMAKUNNAN KRUUNU JA RAAKA VALO, nuoren miehen deponointikokoelmassa 24.4. asti tiistaista torstaihin kello 1118 & perjantaista sunnuntaihin kello 1115, Aineen taidemuseo, Torikatu 4, Tornio. Tellervo Kalleinen ja Puhekaraoketeos, KUVA KIERTÄÄ -NÄYTTELYSARJASSA, Kuvataideakatemiasta valmistuneiden taiteilijoiden ryhmänäyttelyssä "Olen liberaalisosialisti zenarkisti - individualisti - kollektivisti - skeptikko - humanisti - kapitalisti - romantikko - kooperatiivisti nihilisti" 3.4. asti tiistaista sunnuntaihin kello 1118 Jyväskylän taidemuseon Holvissa, Kauppakatu 23. SAARA SALAMAN VALOKUVIA 6.424.4. tiistaista perjantaihin kello 1119 & lauantaista sunnuntaihin kello 1117, Gallery Jangva, Uudenmaankatu 46, Helsinki.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 18.4. asti, voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TANSSI
HELSINKI TOGETHER, K ATU, TAIKURI & TÄRKEIN-
Alpo Aaltokosken ja Ervi Sirénin nykytanssiteoksia Stoassa 6.4.13.4., esitykset Together 6.4. & 7.4. kello 19, Katu & Taikuri 8.4. & 9.4. kello 19 & 10.4. kello 15, Tärkeintä on olla 11.4., 12.4. & 13.4. kello 19, Stoa, Turunlinnantie 1. TAMPERE TANSSI V IRTA A TAMPEREELL A, nykytanssifestivaali 12.17.4. Hällä-näyttämö, Hämeenkatu 25, Tampere, www.tanssivirtaa.net. TANSSIVA MUUMIL A AKSO, tanssiteatteriseikkaiTÄ ON OLL A,
lu Tove Janssonin tarinoiden pohjalta, esityksiä 5.4.11.5. Tanssiteatteri MD, Hällä-näyttämö, Hämeenkatu 25, www.tanssiteatterimd.fi. VANTAA TANSSIN VIIKOT 15.29.4., tanssi- ja musiikkielämyksiä kaiken ikäisille, esityksiä Kulttuurikeskus Vernissa, Konserttitalo Martinuksessa, Monitoimikeskus Lumossa, Hakunilan nuorisotilassa & Tikkurilan lukion auditoriossa, www.vantaa.fi.
TEATTERI
ANTIGONE, esityksiä Helsingin Korjaamon Vau-
nusalissa 25.3.29.3., Espoon kaupunginteatterissa 7.4. 9.4., Tammisaaren Kulturhuset Kareliassa 12.4., Tampereen Työväen Teatterissa
9.5.11.5. & Turun Linnateatterissa 15.5. HELSINKI VIIMEINEN VIILTO, homoaktivisti on murhattu rikosnäytelmässä, Helsingin Gayteatteri HGT, KokoTeatteri, Unioninkatu 45, näytöksiä 26.3. kello 14, 27.3. kello 15 & 19, 28.3. kello 19, 29.3. kello 19, 2.4. kello 14, 3.4. kello 15 & 19 & 4.4. kello 19. 100 + 2 = 1 (AN EPIC TALE), suvun tarina on sovitus romaanista Sadan vuoden yksinäisyys, ensiilta 12.4. kello 19, muut esitykset 16.4. kello 15 & 15.4., 18.4., 19.4. 20.4. & 21.4. kello 19, Metropolia-teatteri, Hämeentie 161, Tanssistudio. HOW TO MAKE LIVING IN FINNISH, live-käyttöoppas suomalaisuuteen & puolisuomalaisen arkeen, esitykset kello 19, 25.3., 27.3., 29.3., 3.4., 6.4., 9.4., 10.4., 12.4., 13.4. & 15.4., Teatteri Naa-
mio & Höyhen, Korkeavuorenkatu 17. mustan humoristinen tragikomedia, esitykset 20.4. & 21.4. kello 19 & 22.4., 24.4., 25.4. kello 17, Hotelli Tammer, Satakunnankatu 13. EDVARD II, näytelmä Englannin kuninkaan rakkaudesta toiseen mieheen, esitykset 1.4., 5.4., 11.4., 13.4., 25.4., 27.4. & 29.4., kello 19, Tukkateatteri, Tammelan puistokatu 29. TURKU ANNA PAL A A! kansainväliset ylioppilasteatterifestivaalit Turussa, 7.10.4., www.syty. fi/festivaali. OLGA, pikkurikollinen Rundis tulee iäkkään Olgan elämään, esityksiä 6.5. asti kello 19, Jo-jo Teatteri, Itäinen Rantakatu 64, www.jojoteatteri.com.
TAMPERE PIETÁ,
LAHTI L A SINEN EL Ä INTARHA, Tennessee Williamsin klassikko Lahden Kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä sai ensi-iltansa 23.3. esitysaikataulu www.lahdenkaupunginteatteri.fi.
STAND UP
20.4. KOKOVARTALOMIES, Sami Hedbergin sooloesitys, kello 1921.30, Savoy-teatteri, Kasarmikatu 4648, Helsinki. 23.4. NAURUNPAIKK A 57 STAND UP -KLUBI, Riku Sottiinen & Tommi Mujunen kello 19 Tampereen Yo-talolla.
58 58
3
2011
posti
palaute@voima.fi
Jutut katoavat
Fifi-verkkolehden usein parhaasta päästä olevat artikkelit, kuten Veli Itäläisen blogi-kirjoitukset, hukkuvat hyvin pian ilmestymisen jälkeen jonnekin sivuston syövereihin. Tokihan ne hakutoiminnolla sieltä löytyvät, mutta olisiko paikallaan uudistaa sivustoa siten, että uudet jutut näkyisivät hieman pitempään ja antaa selkeät alueet eri aiheille. Jokaisen aihealueen jutut vieläpä ilmestymisjärjestyksessä, josta pääsis selailemaan vanhoja juttuja. Nykyisellään helpoin tapa on käyttää googlea, jotta löytää teidän sivuilta haluamiaan juttuja ja se ei ole kai ideaali tilanne.
Keijo
Karut vartijat
Helsingin vartioiden meno kuulosti todella karulta ja väkisinkin tuli mieleen että mites muissa kaupungeissa? Itse asun Kuopiossa ja täällä yksityinen vartiointi kattaa myös kauppakeskuksia, mutta poliisit valvovat esimerkiksi torialuetta. Tiedän että kattavan jutun tekeminen ei varmasti onnistuisi Kuopiosta, koska vartiointi on niin vähäistä, kertomuksia ei löydy. Kuitenkin Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu voisivat olla paikkoja joista saisi myös stooria. Jos ongelmat ovat vain Helsingissä niin silloin voidaan olettaa kyseessä olevan vain muutamat mädät omenat, mahdollisesti johtoportaassa.
Jaakko
"omistaa vanhuksen". Laitoksen vaihtaminen ei tule kysymykseenkään. Siinä vaiheessa, kun joudutaan sairaalasta (tai kotoa) laitokseen ja tarjotaan paikkaa, on se pakko ottaa, muussa tapauksessa menee taas kuukausia ennenkuin seuraava paikka vapautuu. Olen seurannut asioita yli pari vuotta omaiseni kohdalla tiiviisti enkä itse haluaisi koskaan joutua laitokseen. Toivottavasti ajat muuttuvat ja siinä vaiheessa, jos oma laitokseen siirtyminen on ajankohtainen, voisi valita kuolettavan piikin ja laitoksen välillä. Olen tällä hetkellä viisikymppinen. Hyvää kevättä! NN
Toimitus vastaa: Kiitos palautteesta. Uudistimme Fifiä niin, että uudet blogipostaukset pysyvät etusivulla pidempään kuin aiemmin.
Väärin hiihdetty Juttuehdotus
Mielestäni lehtenne on mielenkiintoinen ja kantaaottava. Luen sitä säännöllisesti. Voisitte kuitenkin laajentaa skaalaanne myös vanhuksiin. Nuorten (ja muidenkin) tulisi olla huolissaan muustakin kuin eläinten huonosta kohtelusta. Monia laitoksissa asuvia vanhuksia kohdellaan huonommin kuin eläimiä. Ihmisten intimiteettisuoja tosin kieltää valokuvaamisen, joten tuoliin sidottuja, likaisissa vaipoissa istuvia vanhuksia ei voi kuvata. Vanhuksia ei voi kukaan auttaa, varsinkin kun päättäjät eivät pidä sitä tarpeellisena. Omaisten tekemät valitukset aluehallintovirastoon eivät johda mihinkään, koska laitosta (vanhainkotia) uskotaan eikä omaisia. Asioita ei edes tutkita kunnolla. Lisäksi omaisella eikä tietenkään vanhuksella itselläänkään ole mitään "oikeuksia", vaan laitos ns. Haluan kommentoida Hanna Koikkalaisen hiihtoa käsittelevää artikkelia Voimassa 2/2011. Hienoa, että ehkäpä monipuolisin ja terveellisin ulkoilu- ja liikuntalaji on saanut tilaa lehdessänne. Liikuntaa on yleensä vaikeaa opettaa lehden sivuilla; motivointi on helpompaa. Helpompaa on antaa virheellisiä ja terveydelle vaarallisia ohjeita. Näin kävi nyt. Hiihtämistä voi harrastaa monella tavalla. Perinteisessä maastohiihdossa on monenlaista tekniikkaa ja "tyyliä". Kaikki mikä palvelee terveyttä ja hyvää elämää saa vilpittömän kannatukseni. Sen sijaan ammattilaisena kuulen ja näen ladulla paljon sellaista, mikä pilaa terveyttä, jopa peruuttamattomasti. Yleensä silloin on kysymys sukupolvelta toiselle siirtyneestä "tiedosta" ja omatekoisesta hälläväliä asenteella opetellusta tekniikasta. Kun suksissa ja laduissa on kuitenkin siirrytty pois Lönnrotin ajoista on sukupolvelta toiseen siirryttäessä jäänyt itämään
Pilvi piiloon
Voima on muuten ihan kiva ja nokkela lehti, mutta yksi asia mua nyppii, nimittäin kannabismyönteisyys! Ärsyttää että joka lehdessä viimeaikoina on ollut jotakin asiaa puolustelevaa. Kannabis, kuten muutkaan huumeet ei ole hyvä asia, ei edes ne lailliset. Mun mielestä voiman pitäisi kannustaa ihmisiä päihteettömään elämään ja ajattelemaan omilla, selvillä aivoillaan. Ja jos jotkut niin sanotut pilviveikot tästä suuttuu, niin minua ei haittaa, itekkin on tullut kokeiltua, mutta mikään ei voita omia, raakoja aisteja. Muistakaa se ensi kerralla kun meinaatte sumentaa aivojanne huumeilla tahi alkoholilla.
Elina
puoti
Voiman hienot
brändi-paidat ja -hupparit Materiaalina ovat täällä taas! luomupuuvi
(huppari luomupuuvillaa/
lla!
kierrätyspolyesteriä)
Tilaa nyt Voima-lehti:
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Kaupanpäälliseksi Le Monde diplomatiquen viime vuonna ilmestyneet neljä pokkaria (nrot IX-XII). Pokkaripaketin hinta erikseen tilattuna 15 euroa. Mainitse pokkareista viestissä. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: ösekä olka- että vyötäröhihnat!
3
2011
59
Pelit eivät tapa
OLEN LUKENUT
lehteänne säännöllisesti ja ihastunut riippumattomaan journalismiinne. Olette tärkeä lehti, minulle ja meille. Mutta aktiivisena videopeliharrastajana minua hämmensi syvästi maaliskuun lehtenne (Voima 2/2011) Kimmo Jylhämön artikkeli Killzone 3 -pelistä. Ensin kerroitte pelin olevan hyvin väkivaltainen. Se on fakta, jota en kiistä mutta väitän sen silti olevan aika kaukana väkivaltaisimman pelin tittelistä. Mutta se mikä minua vaivaa johtuu artikkelin jatkuvasta kärjistämisestä: "Sonyn pleikkari kolmoselle tehty Killzone 3 laajentaa sarjan vanhastaan tuttua tappamisfiilistä kolmanteen ulottuvuuteen." Siis anteeksi nyt vain, mutta pelaanko siksi että saisin tappaa? Minä luulin että kyse oli jännityksestä ja reaktiotestistä? Ja kappaleen aloitus "Ovatko tälläiset pelit sitten vahingollisia vai ei? Ovathan ne. Niin lähelle todellisuutta ne kiilaavat."
deopeleistä, kirjoitatte jotain uskomatonta sontaa. En ole koskaan ennen kuullut lehtenne olevan samaa mieltä amerikkalaisen Fox-kanavan kanssa. Kanava kertoo videopelien olevan vaarallisia "monien tutkimusten mukaan". Pelaaja-lehteä lainatakseni, "suurin ja vaikein tutkimus onkin näiden tutkimusten löytäminen." Se miksi otin esiin lehtenne kulttuuripuolen johtuu siitä että tiedän kuinka tärkeää taide on teille. Selvästi lehtenne ei lue videopelejä taiteeksi. Kun joku on masentunut tai muuten vain kaipaa piristystä, hän kaivaa esiin suosikkilevynsä. Joku kaivaa sen rakkaan elokuvansa, tai vaikkapa kirjan.
M I N Ä K A I VA N P E L I N .
kuvitellut mieleensä sodan melskeen ja nauttinut siitä?
S U U R I N VÄ I T E , I T S E A S I A S S A
A R T I K K E L I N L U E T T U A N I minun täytyi lukea se uudestaan. Ja uudestaan. Mitä helvettiä? Tämä artikkeli ei sovi lehden liberaaliin arvomaailmaan millään tavalla. Ihan niin kuin Timo Soini sanoisi homojen olevan "ookoo". Teillä on lehdessänne monta sivua kulttuurista. On musiikista, on taiteesta, on elokuvista, on kirjoista. Ja kun vihdoin kirjoitatte jotain vi-
Pelit ovat taidetta, olivat ne väkivaltaisia tai ei. Monet elokuvat ovat väkivaltaisia, mutta silti me nautimme niistä. Tietenkin pelien vastustajat sanovat eron olevan siinä, että nyt pelaaja on painamassa liipaisinta. Mitä sitten? Minä tiedän, että pelaan peliä. Ja tiedän myös että kaikki mitä peli antaa eteeni, ei ole totta ja vaikka otankin pelissä tappajan roolin, nautin siitä. Jos joku lapsi sekoaa sellaista pelatessaan, se ei ole pelin vika. On ihmisiä kirjoistakin seonnut ja kirjoissahan tapetaan paljon. Paljon enemmän kuin missään pelissä, ja kuka voisi väittää että vaikkapa Taru Sormusten Herraa lukiessaan ei olisi sotakohtauksissa
minua jopa loukkaava väite siitä, että pelit ovat väkivaltaisia on täyttä puppua. Peleillä ja muulla taiteella ei ole mitään eroa, pelit ovat vain sen seuraava aste. Lapset eivät sekoa peleistä mitenkään enempää kuin väkivaltakirjastakaan. Toivon Voima-lehden harkitsevan uudelleen ajatustaan videopeleistä. Haluan myös mainita että Killzone 3 ei ole mitenkään erikoinen räiskintäpeli, enemmänkin keskivertoa. Toivoisin Voima-lehden pelaajien pelaavan loistavan Half-Life-pelisarjan, sen mieltä kutkuttava maailma ja mahdollisimman vähän informaatiota antava juonenkulku on johtanut siihen, että olen pelannut sen yhtä monta kertaa läpi kuin olen lukenut Sinuhe Egyptiläisen. Kokeilkaa myös Minecraftiä, se on rakentelupeli jossa ei tosin vielä hirveän hyvin vegaanina voi elää. Ehkä nämä muuttaa käsitystänne peleistä, eikä lehtenne tuota minulle enää samanlaista myötähäpeää kukkahattutätimäisillä artikkeleillanne, joissa syytetään maailman ongelmista harmitonta viihdettä.
Tommi Hyyryläinen Peliharrastaja, 18 v. Opiskelija vailla tulevaisuutta
puusuksien tekniikka. Niin oli artikkeliinkin. Kalevala kestää isältä pojalle, mutta artikkelin ohjeilla ei pojan selkä välttämättä kestä perinteisen hiihtoa. Lajia ja nimenomaan pertsaa ykköslajina harrastavana ja opettavana (SHORY, auktorisoitu) toivoisin, että aiheen kirjoittajalla olisi ollut perehtyneisyyttä sekä lajin perusteisiin että sen opettamiseen. Niin voiteluun, tekniikkaan kuin varusteisiinkin on olemassa päteviä yleis-
ohjeita; artikkelin ohjeet olivat puutteellisia ja jopa virheellisiä. Väitän ettei mikään liikunta sinänsä ole terveellistä tekniikan pitää olla biomekaanisesti ja fysiologisesti terveyttä tukevia ja välineitten riittävän hyvät. Noilla ohjeilla; mikäli ne ymmärtää, kuten pähkäilyn jälkeen minä ymmärsin ei voi hiihtää terveellisesti ja nautittavasti, vaan altistaa itsensä terveysriskeille; turhaan. Maastohiihtoa nykysuksilla, koneella tehdyillä laduilla
hiihtämisen taitoa ei imetä äidinmaidosta; vaikka niin moni suomalainen niin luulee. Pätevän opetuksen ja ohjauksen saaminen tekee lajista terveellisen ja nautittavan. Aurinkoa hangille ja hiihtäjille Sipoonkorven reunoilta toivottaen:
Jari Ansio
tilaukset@voima.fi oima.fi
(25 euroa) Fuerza-, Kraft - tai Fifi-rintapainatuksilla.
Kokovaihtoehdot S-XXL, slim-leikkauksella S-XL.
T-paidat
Hupparit
Fuerza- tai Kraft-selkäpainatuksella. uksella. el ella Huppari vetoketjulla (55 euroa). Huppari ns.kengurumallina (vain Fu in Fuerza) uerza) (49 euroa). Kokovaihtoehdot S-XXL. ot S-XXL S-XXL.
59 55
55
29
49
nyt ale!
25
Liikkuva koti
on täynnä tapahtumia. Bongaa omasi!
2.3.-7.8.2011
OTTO MÄKILÄ
4.3.-12.6. TOR ARNE I JOAN MIRÓ MIRÓ JA SUOMALAISTA FANTASIAA
OPASTUKSET: LA: Taidetunti klo 14 SU: Taidetunti klo 13, Taidevartti klo 16 Taidehaltijan tunti Satuja Mirósta klo 14 (yli 4-v.) LUENNOT Ke 6.4. klo 18 FT Timo Kaitero: Miró ja materiaalien mielikuvitus Ke 4.5. klo 18 Vuoden nuori taiteilija Anna Tuori kertoo taiteestaan Museolipun hinnalla.
Kulttuurien museo Tennispalatsi 2. krs www.kulttuurienmuseo.fi
OTTO MÄKILÄ Punainen levoton kipinä 29.5. PIMIÖ/ANIMOI* Turun Anikistit & STUDIO Elliina Peltoniemi 8.4.29.5.
*
Crème de la Crème Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta 5.2.2012
www.turuntaidemuseo.fi
Aurakatu 26, Turku, (02) 2627 100
weegee
näyttelykeskus
Ahertajantie 5, Tapiola I Ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la,su 11-17 www.weegee.fi I www.emma.museum I Bussit Kampista 106 ja 110
Valitse elämä. Valitse luomu. Valitse lisäaineettomuus. Valitse reilu kauppa. Valitse aidot maut, lähialueen villiyrtit, itsepoimitut mustikat ja lähdevesi ruskeissa lasipulloissa. Valitse huipputerveys, alhainen kolesteroli ja kimmoisat lihakset. Valitse elinvoima, luonnonmukainen itsehoito ja vankkumaton vastustuskyky. Valitse alkuperäisyys, raakaruoka ja eri kulttuureiden parhaat superfoodit, joiden avulla saat itsesi yltämään uskomattomiin suorituksiin. Valitse maadoitusmatto, detox-laastarit ja veden alkalisointivälineet. Valitse kemikaalivapaa elämä ja lisäaineilla kyllästetyn roskaruuan korvaaminen itse valmistetuilla luomuaterioilla.
Ruohonjuuri
Valitse Ruohonjuuri.
Valitse tulevaisuutesi.
Sielun Veljet
Lippujen ennakkomyynti alkaa ma 4.4.
Osta lippusi ajoissa!
Sielun Veljet · Neljä Ruusua Aphex Twin (UK) · Blackfield (UK/ISR) Buzzcocks (UK) · Gentleman (GER) Iced Earth (USA) · Kvelertak (NOR) Melt-Banana (JPN) · Ojos De Brujo (SPA) Red Sparowes (USA)
Ennakkoliput kätevästi:
Katso muut ennakkomyyntipisteet ja varmistuneet esiintyjät www.ilosaarirock.fi
Paraatipaikalla Ilosaaressa
Tiedätkö missä vietät viikonloppusi?
Katso Kerubin tuleva ohjelma ja osta lippusi ennakkoon
Kesällä taajaman aurinkoisin terassi!
www.kerubi.fi
grafex