IIKKA KIVI Provosoiva koomikko 3–4/2021 HUHTI– TOUKOKUU VOIMA.FI
TEATTERIA KOTISOHVALLE NYT ESITYSTALTIOINTEINA: TALTIOINNIN KATSELU KEIKALLA.FI MUISTA MYÖS Kirsi Porkka – Marina Meinander TUOHTUMUS HITLER JA BLONDI Michael Baran Kjell Westö RIKINKELTAINEN TAIVAS Ohjaus Juhana von Bagh ”Hallittua, eheää ja koskettavaa aikalaisdraamaa.” HS LIPUT Tapahtuman järjestää Pääpartnerit
Seitsemän kuukautta kesäkunnossa Helpompaa hyvinvointia polkemalla 7 kk / 35 € hsl.fi/kaupunkipyorat kumppani
HUH TI– TOU KOK UU MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS IHMISKUNTA ENSIN! KOHTI EETTISTÄ SIVILISAATIOTA Mitä aikaa elämme? Mitä on tehtävä? Uusi historia -yhdistys on julkaissut ohjelmapamfletin, jonka mukaan ihmiskunnan eloonjäämisopin ytimessä on tieto ihmisestä. Liitteissä esitellään historianfilosofiaa, johon näkemys nykymaailmasta nojaa. Ohjelma perustuu suomalaisen filosofin Matti Puolakan elämäntyöhön. Tekstissä on hyödynnetty hänen tekstiarkistoaan, muistiinpanojaan ja puheitaan, jotka hän jätti yhdistykselle arkistoitaviksi ja julkaistaviksi. Pamfletti luettavissa ilmaiseksi: www.humanpath.net SING BACKWARDS AND WEEP YHTEINEN KRITIIKKI Mark Lanegan nou si grungebuumin myötä maailmanmaineeseen. Menes tystä seurasi syöksykierre: huumeriippuvuus, kodittomuus ja rikokset. Kierrettä vauhdittivat sydänystä vien Kurt Cobainin ja Layne Staleyn kuolemat. Silti Lanegan pystyi nousemaan jaloilleen ja uudelleen skenen keskiöön. Screaming Treesistä ja Queens of the Stone Agesta tunnetun laulajan muistelmat häikäisee brutaalin narkkarielämän ja unohtumattoman aikakauden kuvauksellaan. www.like.fi Suomen arvostelijain liiton julkaisema teos hah mottelee taidekritiikkiä keskusteluna, johon eritaustaiset pääsisivät tasavertaisesti mukaan. Heidi Backströmin toimittaman teoksen kirjoittajia ovat Sofia Blanco Sequeiros, Anders Carlsson, Veikko Halmetoja, Riina Hannuksela, Tenka Issakainen, Oxana Jguirovskaia, Anni-Kristiina Juuso, Maija Karhunen, Aurora Lemma, Sanna Lipponen, Omppu Martin, Aura Nurmi, Päivi Taussi, Max Ryynänen, Elina Vuorimies ja Maaria Ylikangas. www.kritiikinuutiset.fi JA NYT: MAAILMA! Ja nyt: Maailma! Kuusi näytelmää saksankielisiltä näyttämöiltä -antologiaan on valittu viime vuosien saksankielisen teatterin suosikkitekstejä, jotka tuovat esiin ajankohtaisia ja katsojia puhuttelevia aiheita. Mukana olevat näytelmäkirjailijat – kuten esimerkiksi Enis Maci, Thomas Köck ja Ewald Palmetshofer – ovat tarttuneet rohkeasti kokeellisiin ja yllättäviinkin muotoihin. Antologian ovat suomentaneet JukkaPekka Pajunen ja Merja Sainio. www.goethe.de/suomi Miten punk rantautui Suomeen? Mitä ensimmäisen aallon punkeille sittemmin tapahtui? Suomipunkin kummisedän, legendaarisen pienlehtimoguli Miettisen suomipunkin puhuttu historia vastaa näihin ja muihin asiallisiin ja asiattomiin kysymyksiin. Ääneen pääsevät mm. Eppu Normaali, Pelle Miljoona, Ratsia, Se, Vandaalit, Briard, Kollaa kestää, Vaavi, Kakolan Poikat ja kymmenet muut mestarija maakuntasarjan bändit, lehdentekijät ja levy mogulit. www.like.fi SUOMIPUNK 1977–1981 KAUKALOISSA KASVANEET Kaukaloissa kasvaneet tarkastelee korkealla tasolla jääkiekkoilevia nuoria miehiä. Tutkija Anna-Liisa Ojala seurasi heidän elämäänsä läheltä kahden vuoden ajan etnografisen tutkimuksen metodein. 28 euroa Tilaukset: nuorisotutkimusseura.fi VIIME VUONNA FRANKFURTISSA Millaista on sarjakuvatoimittajan työ? Jouko Ruokosenmäen sarjakuva-albumi antaa siihen vastauksen, joka saattaa yllättää monet lukijat. Viime vuonna Frankfurtissa esittelee kustannusmaailmaa aina 80luvulta lähtien sarjakuvatoimittajan vinkkelistä – kehyksenä Frankfurtin kirjamessut, jossa neuvotellaan vuosittain myös sarjakuvien julkaisuoikeuksista. Ajassa ja paikassa tempoileva ja eri tyylisuunnilla leikittelevä teos kertoo käännössarjakuvan kultakaudesta Suomessa ja tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen kulissien taakse. storyhouseegmont.fi Hopply Sparkling Hop Water – humala kasvilla maustettu kuplavesi Fat Lizardilta. Aidoista humalista, aikuiseen makuun. Alkoholiton, kaloriton, huoleton. Hopplyn humalat ovat samoja humalia, joilla loihditaan Fat Lizardin muidenkin juomien ihanimmat makukärjet. Hopply on vilpitön valinta aikuisiin hetkiin, joihin seitinohut on liian paksua. HOPPLY SACRAMENTO hopply.rehab
HUH TI– TOU KOK UU MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS IHMISKUNTA ENSIN! KOHTI EETTISTÄ SIVILISAATIOTA Mitä aikaa elämme? Mitä on tehtävä? Uusi historia -yhdistys on julkaissut ohjelmapamfletin, jonka mukaan ihmiskunnan eloonjäämisopin ytimessä on tieto ihmisestä. Liitteissä esitellään historianfilosofiaa, johon näkemys nykymaailmasta nojaa. Ohjelma perustuu suomalaisen filosofin Matti Puolakan elämäntyöhön. Tekstissä on hyödynnetty hänen tekstiarkistoaan, muistiinpanojaan ja puheitaan, jotka hän jätti yhdistykselle arkistoitaviksi ja julkaistaviksi. Pamfletti luettavissa ilmaiseksi: www.humanpath.net SING BACKWARDS AND WEEP YHTEINEN KRITIIKKI Mark Lanegan nou si grungebuumin myötä maailmanmaineeseen. Menes tystä seurasi syöksykierre: huumeriippuvuus, kodittomuus ja rikokset. Kierrettä vauhdittivat sydänystä vien Kurt Cobainin ja Layne Staleyn kuolemat. Silti Lanegan pystyi nousemaan jaloilleen ja uudelleen skenen keskiöön. Screaming Treesistä ja Queens of the Stone Agesta tunnetun laulajan muistelmat häikäisee brutaalin narkkarielämän ja unohtumattoman aikakauden kuvauksellaan. www.like.fi Suomen arvostelijain liiton julkaisema teos hah mottelee taidekritiikkiä keskusteluna, johon eritaustaiset pääsisivät tasavertaisesti mukaan. Heidi Backströmin toimittaman teoksen kirjoittajia ovat Sofia Blanco Sequeiros, Anders Carlsson, Veikko Halmetoja, Riina Hannuksela, Tenka Issakainen, Oxana Jguirovskaia, Anni-Kristiina Juuso, Maija Karhunen, Aurora Lemma, Sanna Lipponen, Omppu Martin, Aura Nurmi, Päivi Taussi, Max Ryynänen, Elina Vuorimies ja Maaria Ylikangas. www.kritiikinuutiset.fi JA NYT: MAAILMA! Ja nyt: Maailma! Kuusi näytelmää saksankielisiltä näyttämöiltä -antologiaan on valittu viime vuosien saksankielisen teatterin suosikkitekstejä, jotka tuovat esiin ajankohtaisia ja katsojia puhuttelevia aiheita. Mukana olevat näytelmäkirjailijat – kuten esimerkiksi Enis Maci, Thomas Köck ja Ewald Palmetshofer – ovat tarttuneet rohkeasti kokeellisiin ja yllättäviinkin muotoihin. Antologian ovat suomentaneet JukkaPekka Pajunen ja Merja Sainio. www.goethe.de/suomi Miten punk rantautui Suomeen? Mitä ensimmäisen aallon punkeille sittemmin tapahtui? Suomipunkin kummisedän, legendaarisen pienlehtimoguli Miettisen suomipunkin puhuttu historia vastaa näihin ja muihin asiallisiin ja asiattomiin kysymyksiin. Ääneen pääsevät mm. Eppu Normaali, Pelle Miljoona, Ratsia, Se, Vandaalit, Briard, Kollaa kestää, Vaavi, Kakolan Poikat ja kymmenet muut mestarija maakuntasarjan bändit, lehdentekijät ja levy mogulit. www.like.fi SUOMIPUNK 1977–1981 KAUKALOISSA KASVANEET Kaukaloissa kasvaneet tarkastelee korkealla tasolla jääkiekkoilevia nuoria miehiä. Tutkija Anna-Liisa Ojala seurasi heidän elämäänsä läheltä kahden vuoden ajan etnografisen tutkimuksen metodein. 28 euroa Tilaukset: nuorisotutkimusseura.fi VIIME VUONNA FRANKFURTISSA Millaista on sarjakuvatoimittajan työ? Jouko Ruokosenmäen sarjakuva-albumi antaa siihen vastauksen, joka saattaa yllättää monet lukijat. Viime vuonna Frankfurtissa esittelee kustannusmaailmaa aina 80luvulta lähtien sarjakuvatoimittajan vinkkelistä – kehyksenä Frankfurtin kirjamessut, jossa neuvotellaan vuosittain myös sarjakuvien julkaisuoikeuksista. Ajassa ja paikassa tempoileva ja eri tyylisuunnilla leikittelevä teos kertoo käännössarjakuvan kultakaudesta Suomessa ja tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen kulissien taakse. storyhouseegmont.fi Hopply Sparkling Hop Water – humala kasvilla maustettu kuplavesi Fat Lizardilta. Aidoista humalista, aikuiseen makuun. Alkoholiton, kaloriton, huoleton. Hopplyn humalat ovat samoja humalia, joilla loihditaan Fat Lizardin muidenkin juomien ihanimmat makukärjet. Hopply on vilpitön valinta aikuisiin hetkiin, joihin seitinohut on liian paksua. HOPPLY SACRAMENTO hopply.rehab 12.4.–24.5.2021 20 38 11 8 Riiputettua lihaa Suomiheviä Elina Lepomäki TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 22 COVID DREAMZ 23 3 / 2021 • 5 Hyvä lukija, elämme suurten muutosten aikaa. Tuntuu, että vuosikymmenessä kaikki vakaus ihmisen ympäristössä ja luon non tasapainossa on haihtunut. Muu tokset ovat liian suuria ihmisen arki elämässä ymmärtää. Ja kuitenkin moni käsite, joille maailmamme on rakentunut, on säi lyttänyt arvonsa. Jopa kasvattanut arvoaan. Otetaan kaksi sanaa, totuus ja kauneus. Otetaan vielä kolmas: rakkaus. KAUNEUS on subjektiivinen käsite, sa notaan. Yksi tykkää mustasta neliöstä, toinen punaisesta ympyrästä. Luonto välittää kiistatonta kauneut ta. Nouseva kevät herättää henkiin ke don kukat ja puiden vihreyden, tuo seuraksemme lintujen laulun ja haa van huminan. Yhtä jakamattomasti voidaan sa noa, että joku osaa maalata kuvaan enemmän kuin silmä näkee. Toinen osaa kirjoittaa tekstiin suurta syvyyt tä, saada meidät muistamaan vanhaa ja ajattelemaan uutta toisin kuin kos kaan ennen. Silloin yksi virke sanoo enemmän kuin tuhat kuvaa. TOTUUS. Tiede hakee totuutta. Ha vainnoidaan, kerätään aineistoa, luo daan sen pohjalta teoria ja malli, testa taan mallia ja korjataan tiedeyhteisön palautteen perusteella. Rehellinen toimittaja tai tietokirjai lija pyrkii ottamaan tekstinsä pohjaksi kaiken käytössä olevan, oikeaksi luo kiteltavan aineiston. Kaikki aineisto ei vain ole oikeellista. Taas viime vuosina meitä on koeteltu suurilla huijareilla, joille tarkoitus, oma etu, pyhittää kaik ki keinot. Myös totuuden täydellisen vääristämisen. RAKKAUS. Ihminen, joka rakastaa to tuutta ja kauneutta, ei voi olla läpeen sä paha. Hyvä kirja on totuus, kauneus ja rakkaus. Kirja elää ja voi edelleen hyvin. Ääni kirja on lyönyt rytinällä läpi ja kirjojen verkkokauppa käy kuumana. Vaikka kirjassa sisältö ja tarina ovat kin ne tärkeimmät, tunnustan silti hä peämättä, että itselleni kirja on myös fyysinen olento. Haluan ottaa kirjan käteeni, arvioida tekstityyppiä, koske tella paperia, tuntea tuoksun. Saada muiston, henkilökohtaisen kontaktin, jos sallitte metafyysisesti ilmaista. Eläköön kirja edelleen ylpeänä pö lyisinä papereina. Muistissa. Histo riassa. Vanhassa, lähes entisessä ajas sa, jossa on paljon hyvää. HANNU PALOVIITA Kirjoittaja on Rosebud Books Oy:n toimitusjohtaja ja Voima-lehden perustajia. Rosebud on yksi Voima-lehden omistajista. Pääkirjoitus N au sk a VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikot Ninni Kairisalo & Pinja Nikki | MUU TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Matti Ikonen, Julia Jernvall, Juno Lehtinen, Antti Kurko, Anna Miettinen, Nauska, Pinja Nikki, Hanna Niittymäki, Annika Pitkänen, Pinja Porvari, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Satu Söderholm, Jari Tamminen, Markku Tuhkanen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Aleksandra Aksenova, Tony Bay, Kamilla Billiers, Helene Fjell, Laura Gustafsson, Elisa Helenius, Esko Juhola, Tapani Kärkkäinen, Suvi-Tuuli Miilunpalo, Tapani Niemi, Hannu Paloviita, Virva Paloviita, Vesa Puuronen, Syksy Räsänen, Ari Turunen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 3-4 Ka ns i: Ka rst ein Vo lle Kemijoen lohet TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ on kirjallisuusliite, joka on Diplon (suomenkielisen Le Monde diplomatiquen & Novaja Gazetan) toimittama kirjallisuusliite. Liite ilmestyy samanaikaisesti myös Diplon uusimmassa numerossa. Tarkka lukija onkin huomannut jo aiemmin Voiman ja Diplon tiivistyneen yhteistyön. Kirjallisuusliite jatkaa tätä yhteistyötä. K irjallisuus on ollut alusta asti yksi Voima-lehden painotusalueista.
6 • 3 / 2021 Mikä auttaa sinua jaksamaan korona-aikana? Mielipide VERONICA AHO , 24, Espoo On tämä kyllä raskasta aikaa. Jos asuisin yksin, varmasti pää hajoaisi. Mulle voimaa antaa ennen kaikkea luonto. Asun ihan metsän vieressä, ja mulle on tosi tärkeää, että pääsen välillä irtautumaan sinne kotoa. Lisäksi olen joogaillut kotona, siitä on apua myös. JARI TOIVONEN , 60, Aura Vietän aikaa pääasiassa kotona vaimon kanssa. Toivotaan, että tämä tilanne menee nopeasti ohi. Maailmalla näyttää nyt kyllä todella pahalta, Brasiliassa esimerkiksi. Oma mieli pysyy virkeänä perheen ja koirien ansiosta. Kyllä se mieli täytyy kuitenkin virkeänä pitää. JUHO NIEMINEN , 21, Helsinki Tällä hetkellä jaksamaan auttaa se, kun kelit paranee ja kevät tulee. Siitä tulee heti hyvä fiilis. GEORG WESTLING , 53, Vantaa Tosi rankkaa on, kun ei pääse salille eikä uimaan . Ei mua se harmita, et kapakat on kiinni, se on ihan sama mulle oikeestaan, mutta kun ei pääse urheilemaan. OLen mä käynyt kokeilemassa avannossa ja ulkokuntosalipaikalla, kun ei ole muuta vaihtoehtoo. Tosi kylmää se oli, en tykännyt yhtään. TEKSTI ANTTI KURKO KUVA ANNA MIETTINEN TEKSTI JA KUVAT SATU SÖDERHOLM Kotimaisia ja ekologisia vinyylilevyjä H ELSINGIN VALLILASSA sijaitsevan entisen konepajan alueella kohoa vat savupiiput ovat vain muisto van hoista ajoista. Vuosi na 1903–2001 alueella toimi konepaja, jossa valmistettiin ja huollettiin junan vaunuja. Tällä vuosituhannella sinne on noussut toimistotiloja ja kirjavaa kulttuuritoimintaa. Syksyllä tiloissa aloittaa toimintansa Helsingin Levy puristamo, joka tuo alueelle takaisin sieltä hetkeksi kadonnutta teollista tuotantoa. ”Voisi ajatella, että olisimme täällä vain siksi, että alue on trendikäs. Itse asiassa, paikkaa valittaessa tuotannolli set seikat painoivat enemmän”, yhtiön toimitusjohtaja Lupu Pitkänen kertoo. Aivan pienestä nyrkkipajasta ei voida puhua, sillä kumpikin levy puristamoon hankittavista puristimista painaa 5 000 kiloa. Toiminnan aloittaminen vaatii li säksi isoja rakennustöitä, jotta koneet saadaan yhdistettyä kaukojäähdytys ja biokaasuverkkoon. Laiteinvestoinnit maksavat reilusti yli puoli miljoonaa euroa, ja tilan remontointiin, maatöi hin ja muihin kuluihin kuluu kuusinu meroinen summa. Äänilevyjen tekemisen myötä Pit känen tekee paluun musabisnekseen, joka vei häntä 1990luvun puolivälis tä 2000luvun alkuun isoimpiin elekt ronisen musiikin tapahtumiin ympäri Eurooppaa ja Japaniin asti. Ajatus vi nyylien valmistamisesta alkoi kehittyä jo tuolloin.”Harmitti jo silloin, kun teh tiin ensimmäistä levyä, ettei sitä voi nut valmistaa Suomessa. Finnvox oli lopettanut vinyylilevyjen valmistuk sen muutamaa vuotta aiemmin,” Pit känen muistelee. KOTIMAINEN VINYYLITEHDAS mah dollistaa siirtymisen kohti ekologi sempaa tuotantoa. Äänilevyjä on mahdotonta tehdä täysin hiilivapaas ti, sillä ne valmistetaan PVCmuovista. Levyjä voidaan nykyisin tuottaa kier rätetystä materiaalista, kuten van hoista levyistä tai hukkamateriaalis ta. Materiaalivalinnat ovat kuitenkin vain yksi osa kohti hiilineutraaliutta. Vinyylilevyjen tuotantoon vaaditaan paljon energiaa. Monta tonnia paina vat hydrauliset prässit, jotka purista vat PVCmassan äänilevyksi, vaativat valtavasti sähköä. Sitä on mahdollista ostaa hiilivapaana. Höyryn muodos tamiseen käytetään biokaasua. Kun prässi on puristanut PVCkiekon val miiksi levyksi, puristusmuotti on vii lennettävä välittömästi. Se tapahtuu kaukojäähdytyksen avulla. ”Olemme kenties ensimmäinen vinyylitehdas maailmassa, joka käyttää tuotannos sa kaukojäähdytystä,” Pitkänen heh kuttaa. Kun jäähdytysvesi on viilentä nyt levyprässien muotit, lämmennyt vesi kierrätetään hyödynnettäväksi kaukolämpöverkkoon. UUDELLE TEHTA ALLE on kysyntää, sillä kasvava vinyylilevymyynti on venyttänyt tuotannolliset jonot kol mesta neljään kuukauteen. Suoma laisille artisteille se mahdollistaisi lähituotannon musiikin julkaisuun. ”Pidän ajatuksesta, että artisti voi käydä Kaapelitehtaalla kaivertamas sa masterlevyn ja napata sitten met ron itäiseen kantakaupunkiin, jossa levy prässätään vinyyleiksi. Artisti voi itse käydä hakemassa tehtaalta valmiin tuotoksen sen sijaan, että odottaisi rahtia Itä tai KeskiEuroo pasta”, Pitkänen visioi. Onko vinyylilevyn hiilijalan jälki suurempi kuin digitaalisen tallen teen? ”On ihan selvä asia, että mu siikkistriimaus on kestävämpää kuin fyysiset äänitteet. Tulevia asiakkai ta kannustaisin miettimään, mitä he haluavat ikuistaa. Mikä on sellai nen kokonaisuus, jonka haluaa jät tää jälki polville ja tehdä siitä ikuisen käyttö esineen?” Helsinkiin avataan syksyllä vinyylilevytehdas. Helsingin Levypuristamo Oy jatkaa suomalaista vinyylilevyjen tuotantoa lähes 30 vuoden tauon jälkeen. Yhtiö tavoittelee maailman ympäristöystävällisintä vinyylien tuotantoa. ELINA , 37 Vantaa Työpaikalla ihanat ihmiset ja se, että se koetaan tarpeelliseksi, että me ollaan täällä töissä. Se myös auttaa jaksamaan, että ihmiset on jotenkin paljon huomaavaisempia toisiaan kohtaan kuin aikaisemmin. Työskentelen täällä ulkokiinteistönhuollossa siistijänä.
3 / 2021 • 7 TEKSTI MATTI IKONEN KUVA KAMILLA BILLIERS Niittyjen, ketojen ja hakamaiden suojelu etenee U HANALAISIMPIA elinympä ristöjämme ovat niityt, ke dot ja hakamaat. Niillä on erityisen paljon uhanalai sia kasveja ja hyönteisiä. Näiden pe rinnebiotooppien lajien pärjääminen vaatii aktiivisia toimia, kuten laidun tajia tai niittoa ja heinänkorjuuta. Toi met estävät puustoa valtaamasta tilaa kukkakasveilta. Laiduntamista vaativien perinne biotooppien hoito on ollut osa elin keino politiikkaa. Nyt kohteita kartoi tetaan kunnostettavaksi jatkohoitoa varten uudessa Helmiohjelmassa ympäristöministeriön ja ELYkeskus ten yhteistyönä. Ohjelmalla pyritään pysäyttämään luonnon köyhtyminen Suomessa. Ohjelman myötä perinnebio tooppien hoitoon saa nyt laajemmin tukea. ELYkeskusten asiantuntijat kartoittavat kohteet maastossa, jonka jälkeen maanomistajien kanssa sovi taan kohteiden hoidosta. Ohjelman avulla perinnebiotooppien hoidettua pintaalaa pyritään kasvattamaan 50 prosenttia. Tarvittaessa ELYkeskukset järjes tävät urakoitsijoiden kuten laidun yrittäjien avulla hoidon, johon voi kuulua umpeenkasvaneen kasvillisuu den raivausta, alueen aitaamista ja lai duntamisen järjestämistä. Perinnebio tooppien kunnostamisesta ja hoidosta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä oman ELYkeskuksen vastuu henkilöön. Myös ohjelmaan mahdol lisesti sopivista alueista voi ilmoittaa. VOIMA VIERAILI TALVELLA Nurmek sessa tutustumassa perinnebiotoop pien laiduntamiseen uudenlaisen verkostoyrityksen toteuttamana. Ver koston luonut yrittäjä Mariko Lindgren kuvasi miten pintaalan pe rusteella maksettu tuki ei kattanut aitakilometrien kustannuksia. ”Minusta valtion pitäisi vuokrata tai ostaa perinnebiotooppeja, kilpailuttaa niiden hoito ja korvata työ markkina hintaan. Seuduilla, joilla laiduntajista on eniten pulaa, nousisi korvaus kor keammaksi ja voisi tulla lisää tähän keskittyviä yrityksiä. Jos vielä kulut tajat maksaisivat laidun lihasta enem män ympäristön kannalta parempana tuotteena, se kattaisi osan kustannuk sista”, toivoo Lindgren nyt. Lue voima.fi -sivulta kyyttöjen, Kainuun harmaalampaiden ja hevosten sekä niiden hoitajien elämästä uhanalaisissa perinnemaisemissa. Karstein Volle V IHERK ASVIT , kukkaase telmat, kuvausrekvisiitat, juhlasomistukset ja kukka seppeletyöpajat kuuluvat helsinkiläisen hävikkikukkakauppa Kukkiksen valikoimaan. Kukkikses ta kimppua ostava asiakas hyväk syy, että jokin kasvi voi olla hiukan nuupallaan – kauppa nimittäin val mistaa tuotteensa Plantagenin ja muiden yritysten lahjoittamista hävikki kasveista. ”Jos kaupan kimpussa on 12 ruu sua, joista yksi on nahistunut, koko kimppu heitetään pois. Tämä tuottaa suuren hiilijalanjäljen”, Kukkiksen pe rustaja Armi Kunnaala kertoo. Viherkasvien ja leikkokukkien tuot taminen vaatii paljon vettä ja lannoi tetta. Suuri osa kasveista tulee Suo meen lentorahtina. Liian moni niistä, jopa 15–40 prosenttia, päätyy kaupasta roskikseen. Vapaaehtoisvoimin pyörivä Kuk kis toimii tällä hetkellä voittoa tuotta mattomana yhdistyksenä. Huhtikuun loppuun saakka toimintaan kerätään varoja Mesenaattikampanjalla, ta voitteena paremmat työvälineet ja mahdollisuus työllistää palkata yksi henkilö. Kesämyymälä sijaitsee Lapinlahden vanhalla sairaalaalueella Helsingissä, talvisin työpaja toimii muualla. Vapaaehtoistyöntekijät ja mielen terveyskuntoutujat ovat Kunnaalan apuna. ”Kasvien hoitaminen on medita tiivista, kukat ovat kauniita. Niiden kanssa mitään ei voi tehdä väärin. Kukkatyöpajat myös parantavat kau punkilaisten yhteyttä luontoon.” Kukkakimppuja hävikistä TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA ANNA MIETTINEN
8 • 3 / 2021 TEKSTI SYKSY RÄSÄNEN KUVA JUNO LEHTINEN Kansanedustaja Elina Lepomäki valittiin syyskuussa Kokoomuksen varapuheen johtajaksi. Hänen taustansa on yritys ja pankkimaailmassa. Lepomäki on tullut tunnetuksi itsenäisenä ajattelijana, joka puhuu yksilönvapaudesta. Elina Lepomäki näkee Fennovoimassa ongelmia E LINA LEPOMÄKI on va roittanut Venäjän käyt tävän energiahankkei ta politiikan välineenä. Fennovoimayhtiö ha luaa saada tänä vuon na rakennusluvan Hanhikivi1ydin voimalalle. Voimalan rakentaisi Venäjän valtionyritys Rosatom, joka omistaa 34 prosenttia Fennovoimas ta. Rosatom valmistaa myös Venäjän joukko tuhoaseita. Polttoaine tulisi ai nakin kymmenen vuotta Rosatomil ta, luultavasti laitoksista, jotka ovat osa joukko tuhoaseiden tuotantoa. EU määräsi lokakuussa Rosatomin johta jan Sergei Kirijenkon pakotelistalle oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkyttämisen takia. Lepomäen mukaan Rosatomin osal lisuus on ongelma: ”Kannattaisi tehdä uusi selvitys koko hankkeesta ja päi vittää näkemys suhteessa EU:n ja Suo men uuteen Venäjäpolitiikkaan”, Le pomäki linjaa. EU on kieltänyt tuonnin Krimin niemimaalta, koska ei tunnusta Ve näjän suvereniteettia Krimillä. EU ja Suomi eivät tunnusta myöskään Israe lin suvereniteettia miehitetyillä pales tiinalaisalueilla ja Golanin kukkuloil la. Kysyttäessä, pitäisikö kieltää tuonti myös Israelin siirtokunnista, Lepomä ki pohtii hetken ja vastaa, että ”pitäisi punnita yhdenmukainen lähestymis tapa, kun ollaan ihmisoikeuksien puo lella”. ”Vähintäänkin tästä pitäisi nyt keskustella”, hän sanoo. Suomi hankkii aseita israelilaisilta yrityksiltä, jotka testaavat tuotteitaan armeijan operaatioissa, missä usein kohdistetaan hyökkäyksiä siviileihin. Lepomäki pitää tätä ongelmana. ”Jul kisissa hankinnoissa pitäisi aika laa jasti nykyistä voimakkaammin ottaa ihmisoikeuskysymykset huomioon.” Hänen mielestään olisi hyvä ajatus, että Suomen asehankinnoista tehtäi siin aina ihmisoikeusarviointi. ALOITTAESSA AN puoluepolitiikassa vuonna 2011 Lepomäki arvosteli hu manitaarista maahanmuuttoa ja per heenyhdistämisiä kovin sanoin sekä osallistui vaalitenttiin Hommaforu milla, joka oli kasvanut Jussi Hallaahon blogin vieraskirjasta Suomen merkittävimmäksi rasistiseksi keskus telupalstaksi. Hän esitteli blogissaan Thilo Sarrazinin kirjan Saksa lopettaa itsensä ja esitti tosiasiana väitteen, että saksalainen kulttuuri katoaa mus limien maahanmuuton takia. Varhaisista kirjoituksista kysyt täessä Lepomäki sanoo, että niissä ei ole mitään ongelmallista, kiistää esittäneensä Sarrazinin kantoja fak toina, kieltää tehneensä kannanotto ja joita teki, ja sanoo että hänen nä kemyksensä eivät ole muuttuneet. Lepomäen linjaukset ovat kuitenkin muuttuneet paljon. Hän kannattaa pakolais kiintiön kasvattamista ja per heenyhdistämisiä ja sanoo vastusta vansa rasismia: ”Suomessa on pitkään ollut homogeeninen kulttuuri, eikä meillä ehkä osata pitää erilaisuutta
3 / 2021 • 9 Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana. TEATRAALISTA RUNOUTTA KANSALLE TEKSTI IIDA SIMES N IIN KOITTI se onnellinen päivä 20 vuot ta sitten, jolloin Voimalehti 3/00 oli jul kaiseva Nora Varjaman kirjoittaman runojutun. Varjama lainasi Reetta Niemelän runoa teoksesta Joen uoma on aina valoisa: Synnytä poikia! Kauniita jalkapallopoikia Poikia jotka vielä astuvat kaikille mantereille Värikkäitä, nauravia, viisaita poikia, Joilla on likapisamia niskassa Synnytä keinuvia lapsia! Paksupohkeisia tyttöjä, Jotka uskaltavat uida kauemmaksi kuin muut Unelta haisevia hippuloita SUOMESSA ELETTIIN RUNOUSBUUMIA . Tarjolla oli lavarunoutta, poetry slam kisoja ja runokaraokeja. Runokirjoja ilmestyi, ja niitä luettiin. Ääneen. Varjama kirjoitti Grupo Kapustarinnasta, joka oli ”neljän nuoren tur kulaisen runoilijanaisen perustama ryhmä”. ”Kapustarintalaiset liikkuvat ja ilmehtivät paljon esiintyessään. Ryh män runosessiot muistuttavat enemmän teatteria kuin perinteistä, usein jäykkää runolausuntaa.” Jutun kuvituksena oli kuva porukasta. Siinä Pauliina Haasjoki, Jenni Haukio, Reetta Niemelä ja Heli Peltoniemi hengailivat rennon näköi sesti keikalla ulkoilmanäyttämöllä. Naisemansipaatiota uhkuvalle porukalle oli paikkansa Turussa. ”Turun runoliikkeessä jyllää testosteroni”, Varjama kirjoitti. ”Miehiset runoteokset pursuavat katuromantiikkaa: bukowskimaisia tarinoita baa reista, naisten iskemisestä, seksistä ja viinasta.” VOIMA TAVOITTI Nora Varjaman Helsingistä työpaikkansa Aula Kustan nuksen toimistolta, jossa hän järjesteli julkistustilaisuutta. Etäyhteyksin, ajan hengen mukaisesti. ”Turku vuonna 2000 oli maailman paras runokaupunki”, Varjama hehkuttaa. Hän asui tuolloin Turussa. ”Yleisö oli tosi kiitollista. Ihmiset jaksoivat istua pitkään ja tulla kuun telemaan runoja illasta toiseen.” Juttu loppui Megasosrunokiertueen tietoihin: ”Liken, Nihil Interitin ja Sammakkokustantamon kiertueella mukana mm. Teemu Hirvilammi, Esa Hirvonen, Stuart Home, Markku Into, Jyrki Kiiskinen, Väinö Kirstinä, Mattijuhani Koponen, Kari Levola, Kai Nieminen, Tommi Parkko, Anni Sumari, Merja Virolainen.” Tämä poppoo – skottilaista Homea lukuunottamatta – kuuluu edelleen suomalaisen lyyrikan eliittiin. KEVÄÄN 2000 KIERTUE oli vaikuttavan laaja. Taiteilijat esiintyivät yli 30 paikassa, kuten Jyväskylän Vakiopaineessa, Jaakkiman kristillisessä opis tossa, Kokkolan Teatteri Iltatähdessä, Karkkilan Hotelli Oivassa ja lopulta Helsingin ravintola Sea Horsessa. Taas joskus, kun koronaepidemia hellittää, runoilloilla on Varjaman mielestä tulevaisuus. ”Kun ihmiset saavat jälleen kokoontua, runoiltoja pidetään taas. Ihmi set kaipaavat niitä ja toisiaan. Mä ainakin lähden heti mukaan.” hyveenä – mitä se on. Me korkeintaan suvaitsemme sitä. Mielestäni meidän pitäisi juhlia erilaisuutta.” Laajemman pakolaispolitiikan koh dalla ihmisarvon suojelemisen rajat tulevat kuitenkin vastaan. Lepomäki kannattaa EU:n ja Turkin sopimusta, jonka mukaan EU palauttaa Kreikan saarille saapuvat turvapaikanhakijat Turkkiin ja maksaa Turkille siitä, et tä se estää turvaa hakevia ihmisiä tu lemasta Eurooppaan. Amnesty on ar vostellut, että turvapaikanhakijoiden karkottaminen Turkkiin on kansainvä lisen oikeuden vastaista, koska Turkki ei ole turvallinen maa. Lepomäen mu kaan ”tämä on monisyinen asia”, kos ka ”on erilaisia näkemyksiä siitä, onko Turkki turvallinen ja kenelle”. Jos pakolaisasioissa Lepomäen po litiikka ei ole hänen ihmisoikeusreto riikkansa mukaista, transoikeuksien kohdalla on toisin. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio on arvostellut Suomea siitä, että sukupuolen vahvistamisen edel lytyksenä on sterilointi. Hallitus selvit tää translain uudistamista. Lepomäki vastaa kysymykseen aiheesta heti ja selvästi. ”Steriloinnin ei missään nimessä pidä olla edellytys sukupuolen vah vistamiselle. Kannatan translakia ja ihmettelen, miksi hallitus ei ole saa nut tässä mitään aikaan.” Lepomäen mukaan myös alaikäisillä tulee olla oi keus sukupuolen oikeudelliseen muut tamiseen ”ja sen rinnalle pitäisi tarjota vahva psykologinen tuki, mikä hyvin vointivaltiossa kuuluu asiaan”. ILMASTONMUUTOS ON SUURIN lä pileikkaava ihmisoikeuskysymys. Le pomäen mukaan Suomen pitää tehdä osansa siinä, että päästään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 as teeseen. Tämä vaatii valtavia vähen nyksiä. Kansainvälisen ilmastonmuu tospaneeli IPCC:n mukaan 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen kahden kol masosan todennäköisyydellä edellyt tää kokonaispäästöjen rajoittamista 305 gigatonniin. Jos tämä jaetaan ta san ihmisten kesken, Suomella on alle kolme ja puoli vuotta aikaa jatkaa ny kyisiä päästöjä, sen jälkeen pitäisi olla hiilineutraali. ”Se on ihan jättimäinen asia”, Lepo mäki toteaa. Kotisivuillaan hän kuiten kin linjaa, että kieltoja tai tukiaisia ei tarvita. ”Uskon, että teknologialla kye tään ratkaisemaan kaikki ongelmat jollain aikavälillä. Haastehan on se, et tä aikataulu on tosi tiukka.” Lepomäki tarjoaa keinoja, jotka ei vät tunnu olevan suhteessa muutoksen kokoon ja kiireellisyyteen: päästöjen hinnoittelu, työn verotuksen vähentä minen ja palvelutalouden lisääminen. ”Meidän pitää entistä enemmän noja ta ihmisten valintoihin. Julkinen valta voi auttaa ilmasto tavoitteiden saavut tamisessa siten, että hiiltä hinnoitel laan enemmän, mutta neutraalisti si ten, että ihmiset saavat itse päättää miten hiiltä päästävät. Tällä linjalla olen vahvasti.” Ilmastonmuutoksen myötä sadat miljoonat ihmiset saattavat joutua pa kolaisiksi. Kysymykseen siitä, miten Suomessa pitäisi varautua tähän ka tastrofiin ja sen tuomiin muutoksiin Lepomäki vastaa perusinhimillisesti: ”Meidän pitäisi kehittää tätä maata vastaanottavaisemmaksi ja ketteräm mäksi monessa asiassa. Meille tulee valtavia haasteita eteen lähivuosina. Kaikki lähtee siitä, että otetaan ih miset ihmisinä, annetaan ihmisille mahdollisuus määrittää oma itsensä ja elämäntapansa ja hyväksytään se, että elämäntapoja on monenlaisia.” STERILOINNIN EI MISSÄÄN NIMESSÄ PIDÄ OLLA EDELLYTYS SUKUPUOLEN VAHVISTAMISELLE. KANNATAN TRANSLAKIA JA IHMETTELEN, MIKSI HALLITUS EI OLE SAANUT TÄSSÄ MITÄÄN AIKAAN. Elin a H aas jok i
10 • 3 / 2021 Kulttuurihäirintä Ilmastokriisin rahoittajat Fossiliteollisuus tarvitsee paitsi maan uumenissa muhinutta raakaainetta, myös pääomaa ja rahoituspalveluita. Pankit ovat merkittäviä fossiilisen teollisuuden mahdollistajia, vaikka he viestinnässään korostavatkin vihreyttä. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA ASIAKKAITA KANNUSTETAAN ”LIKAISISTA EHKÄPÄ HIEMAN VÄHEMMÄN LIKAISIKSI”. HIILIRISKI VOI SYÖDÄ SUOMALAISTEN ELÄKKEITÄ. To im itu kse llist a ain eist oa. I HMISKUNNAN ON PAKKO lo pettaa kivihiilen ja muiden fos siilisten polttoaineiden poltta minen, mikäli haluamme pitää planeettamme elinkelpoisena. Kasvihuonekaasuja synnyt tävä fossiilinen energia on tuottanut jo parin sadan vuoden ajan vaurautta ja hyvinvointia, eikä siitä luopuminen ole helppoa. Erityisen vaikeaa luopu minen on heille, jotka ovat siitä hyöty neet eniten. ”Kyse ei ole siitä, että yritykset rik koisivat lakia. Kaikkien tulisi kuiten kin kantaa kortensa kekoon”, toteaa Hiilivapaa Suomi kampanjan Ansku Holstila. Kampanja tekee töitä sen eteen, että Suomen suuripäästöisim mät yritykset astuvat polulle, josta so vittiin Pariisin ilmastosopimuksessa. 170 maan edustajat nimesivät joulu kuussa 2015 Pariisissa tavoitteen, jon ka mukaan ilmaston lämpeneminen rajataan 1,5 asteeseen. Päämäärän saavuttamiseksi on tär keää esimerkiksi sulkea hiilivoimalat vuoteen 2030 mennessä. Kotimaassa syntyvien päästöjen ohella kampanja kohdistuu kunkin maan rajojen tuol le puolen. ”Yritysten kautta suoma laiset vaikuttavat globaalisti. Ei riitä, että meillä kotona päästöt leikataan, jos samalla osallistumme rajojen ulko puolella jatkuvaan saastuttamiseen”, Holstila jatkaa. SUOMALAISTEN YRITYSJOHTAJIEN arvoja on selvitetty monissa eri tut kimuksissa. Valtaosa heistä nimeää ilmastonmuutoksen tärkeäksi tavoit teeksi. Suomalaiset yritykset mainos tavat kuluttajille toimintansa vih reyttä ja erilaisia ympäristöystävällisiä tuot teita. Toisinaan mainosten vihreät arvot eivät näy yritysten omassa toiminnas sa. Hollantilainen BankTrackjärjestö julkaisi helmikuussa 2021 Exposing Scandinavian Bank Finance for Fossil Fuel raportin, joka pureutuu pank kisektorin ja fossiilisen teollisuuden kytköksiin. Siitä käy ilmi, että Parii sin sopimuksen solmimisen jälkeen kymmenen pohjoismaista pankkia on myöntänyt yhteensä lähes 70 miljar din euron edestä lainoja ja muita ra hoituspalveluita hiili, maakaasu ja öljyteollisuudelle. Ilman näitä palveluja tämä niin sa nottu fossiiliteollisuus ei voisi jatkaa toimintaansa, joten pankkien mah dollisuudet vaikuttaa alan tulevaisuu teen ovat suuret. Rahoituspalveluiden tarjoamisen ohella samat kymmenen pankkia omistavat fossiiliteollisuuden osakkeita miljardien edestä. Raportissa tutkituista pankeista Nordean fossiiliset investoinnit olivat suurimmat siitä huolimatta, että yhtiö on viestinyt näkyvästi vihreästä ja vas tuullisesta toiminnastaan. Nordea on myöntänyt lainoja ja takuita fossiilisel le teollisuudelle vuoden 2015 jälkeen noin 14,5 miljardin dollarin edestä, ja kesällä 2020 sillä oli yli kahden ja puo len miljardin euron edestä fossiilialan omistuksia. Ansku Holstila nostaa erityises ti esiin Nordean läheisen suhteen Fortumin kanssa. ”Nordea on yksi Fortumin suurimmista omistajista. Omistaja voisi käyttää ääntään yhtiös sä ja vaatia vastuullisempaa toimin taa. Vastuullinen pankki ei myöskään missään tapauksessa voi myöntää lainoja uusille fossiiliinfrahankkeil le. Fortumilla on paljon suunnitelmia maakaasun suhteen, eikä niitä pitäisi rahoittaa.” Holstila myös huomauttaa, että ei riitä, että jätetään rahoittamatta joi tain yksittäisiä ongelmalliseksi myön nettyjä hankkeita. Mikäli yrityksellä ei ole oikeasti esittää suunnitelmaa fos siilisista irtautumiseksi riittävän no peassa aikataulussa, sen toimintaa ei yksinkertaisesti pidä tukea. ”Yhtiöiltä pitää vaatia enemmän ja myös pankkien pitää tiukentaa lin jaansa asiakkaidensa suhteen. Yri tyksiä pitää vaatia sopeuttamaan liiketoimintansa ilmastotieteen mää rittämälle polulle.” VUONNA 2020 Hiilivapaa Suomi kampanja julkaisi ranskalaisen Re claim Finance järjestön Hiilipolitiikkamittarin Suomessa. ”Monet suomalaiset institutionaa liset sijoittajat pärjäsivät todella huo nosti kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. Esimerkiksi Nordea sai ai noastaan yhden pisteen 50 mahdolli sesta. Kuitenkin Suomessa tuntuu ole van valloillaan ajatus, että olisimme vastuullisia toimijoita – ei oikein näy tä siltä.” Historiallisesti suomalaiset suur sijoittajat eivät ole olleet erityisen merkittäviä fossiilisen teollisuuden tukijoita. Tilanne muuttui Fortumin ostettua reilulla kuudella miljardil la eurolla noin 70 prosenttia saksa laisesta energiayhtiö Uniperista. Sen tuotantokapasiteetista 80 prosent tia on fossiilista energiaa, erityisesti kivihiiltä. Sijoittajalle Suomen valtion hieman yli 50prosenttisesti omistama Fortum on näyttäytynyt houkuttelevana, kos ka yhtiö on maksanut muhkeita osin koja. Omistajien tuotot syntyvät yhtiön päästöistä. ”Tällä hetkellä monien suomalais ten eläkkeet ovat riippuvaisia rahas toista, jotka ovat kiinni fossiilisessa energiassa. Mikäli ilmastopolitiikkaa oikeasti tiukennetaan, noiden sijoi tusten arvo laskee. Hiiliriski voi syödä suomalaisten eläkkeitä.” NORDEA ON Suomen suurin pankki, ja sen merkitys koko alalle on suuri. Nordea mainostaa yksityisasiakkail leen muun muassa Hiilimittaria, joka laskee luottokorttiostosten perusteella kulutuspäätösten ilmastovaikutuksia. Tämä voi tarjota kuluttajakansalaisel le näppärän tavan seurata ja korjata omia kulutustottumuksia parempaan suuntaan. Nordea myös myöntää yk sityisasiakkailleen vihreitä auto ja asuntolainoja sekä kaupittelee vas tuullisia rahastoja. Samalla pankilla on sijoituksia For tumin lisäksi esimerkiksi Valero Ener gy yhtiössä, joka on suoran saastutta misen ohella pyrkinyt määrä tietoisesti hidastamaan tiukempien ympäristö normien toteuttamista Yhdys valloissa. Bloombergille antamassaan haas tattelussa Nordean kestävän rahoituk sen johtaja Jacob Michaelsen totesi, että vastuullisia ja kestäviä rahoitus palveluita ei voi leikata saastuttajilta. Sen sijaan, että yritysasiakkaita kan nustettaisiin ”hieman vihreästä su pervihreäksi”, kannustetaan asiak kaita Michaelsenin mukaan ”likaisista ehkäpä hieman vähemmän likaisiksi, jopa pikkuisen vihreiksi”. Mikäli Nordea lupaustensa mu kaisesti aikoo muuttaa toimintansa hiilineutraaliksi vuoteen 2050 men nessä, sen pitää toimia jo tänään. Ei riitä, että tehdään maailmasta hieman vähemmän likainen. Tarvitaan kun nianhimoa, eikä sitä voi jättää yksi tyisasiakkaden pienten vihreiden pää tösten varaan. ”Fortumin ja muiden energia yhtiöiden uudet investoinnit kestä vään, uusiutuvaan energiantuon tantoon eivät poista tarvetta luopua fossiilisista energialähteistä. Samoin yksittäiset vihreät vaihtoehdot eivät tee pankeista vastuullisia. Vihreydes tä puhuminen silloin, kun suuri osa liiketoiminnasta kiihdyttää ilmasto kriisiä, on silkkaa viherpesua”, Holsti la summaa.
3 / 2021 • 11 Vastuullinen. Ihan heti kohta. To im itu kse llist a ain eist oa.
Luomumysliä Sysmästä jo 20 vuoden ajan! Osta lähimmästä ruokakaupasta! MENTORITOIMINTA: mahdollisuus tutustua saman ammattialan ihmisiin ja auttaa maa hanmuuttajamiehiä töiden etsimisessä. TUKIHENKILÖTOIMINTA: etsimme vapaa ehtoisia ystäväksi ja tueksi maahanmuuttaja miehille. KESKUSTELURYHMÄ: suomenkielistä kes kustelua maahanmuuttajille ja suomalaisille. Vieraasta Veljeksi -hanke yhdistää suomalaisia ja maahanmuuttajamiehiä! MIKKELIN TAIDEMUSEO MIKKELIN TAIDEMUSEO Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli / Kauppakeskus Akseli, 2. krs Puh. 040 129 5090 / www.mikkeli.fi/museot Avoinna loka–huhtikuussa ke–su 10–17, ma–ti suljettu / touko–syyskuussa ti–su 10–17, ma suljettu Ethology of a Man JUHANA MOISANDER / 12.3.–16.5.2021 Et ho lo gy of a M an / 20 19 / vi de oi ns ta lla at io Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ JYMYSUOSITUT VASTAMAINOKSET VÄRIKUVINA 25 € SIS. POSTIKULUT Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 Viitasaaren kesäakatemian kurssit kansainvälisten huippuopettajien johdolla 6.–11.7.2021 Rebellion for Sale – Poikkitaiteellinen ja improvisatorinen esitystaiteen kurssilaboratorio opettajina säveltäjä Brigitta Muntendorf ja ohjaaja Michael Höppner Aikamme kamarimusiikki opettajina viulisti Eriikka Maalismaa, sellisti Markus Hohti, pianisti Emil Holmström ja kitaristi Petri Kumela Hakuaika kursseille päättyy 2.5. Lue lisää: www.musiikinaika.org musiikin aika time of music
3 / 2021 • 13 Kurjuuden markkinat Kansalaisjärjestöjen ja median hyvää tarkoittavat kuvat sambialaisista lapsiäideistä ja ympärileikatuista kenialaistytöistä ylläpitävät vahingollisia mielikuvia säälittävistä kehittyvien maiden ihmisistä. TEKSTI ELISA HELENIUS R ASKAANA OLEVA musta sambialaistyttö on pu keutunut nättiin mek koon ja nojaa puuhun. Tekstissä mainostetaan ironisesti suomalaisen vaatesuunnittelijan Paola Suhosen raskausvaatteita 12 vuotiaille. Kuva on Plan International Suomen varainkeruukampanjasta vuodelta 2017. Kampanja sai paljon palautetta, sekä positiivista että negatiivista. Kri tiikin mukaan kuva seksualisoi ja ek sotisoi lapsen. Lopulta järjestö poisti verkkosivuiltaan kuvan ja siihen liit tyvän videon. Globaalin kehitystutkimuksen toh torikoulutettavan Martta Kaskisen mukaan Plan Suomen 12vuotiaan äitiysvaatteet on hyvä esimerkki tul kinnanvaraisuudesta. Hänen vuonna 2018 valmistunut gradunsa käsitte li suomalaisten kansalaisjärjestöjen kampanjakuvia globaalin etelän nai sista ja tytöistä. Planin kampanja oli gradussa yksi esimerkki kuvien käy töstä. Plan vastasi esitettyyn kritiikkiin painottamalla, että tytöltä ja hänen äi diltään oli saatu suostumukset, ja hei tä haastateltiin kampanjaa varten eli heille ”annettiin ääni”. ”Kuitenkin nämä seikat – suostu mus, kuuleminen, suojelu ja kunnioi tus – olivat juuri niitä asioita, mistä kampanjaa kritisoitiin. Suostumuk sen takana oleva valtaasetelma tulisi myös ottaa huomioon. Se, että saa pa ri lausetta sitaatteina nettisivuille, ei avaa kyseisen tytön kokemusta vielä niin paljon, että voitaisiin sanoa hä nen tulleen kuulluksi. Hän sanoi juuri ne asiat, jotka suomalaiset lahjoittajat halusivat kuulla. Samanlaista kam panjaa ei olisi varmasti pidetty tyttöä kun nioittavana, jos kampanjan kasvo na olisi ollut valkoinen, eurooppalai nen tyttö”, Kaskinen sanoo. Lasten raskaudet ja lapsityö ovat monille suomalaisille kaukaisia asioita. On ilmeistä, ettei suomalaista lasta esi tettäisi markkinointijulisteessa omilla kasvoillaan ja nimellään raskaana tai muutenkaan uhrin asemassa. Myös tutkija ja hyväntekeväisyys järjestö Sahwira Africa Internationa lin perustaja Faith Mkwesha kritisoi Ylellä Mahadura & Özberkan radio ohjelmassa Planin lapsiäitikampan jaa. Hän kysyi, että mitä jos kyseinen tyttö joku päivä matkustaisi Suomeen lomalle tai työmatkalle, ja hänet tun nistettaisiin siitä, että hän posee rasi Stockmannin näyteikkunassa 12vuotiaana raskaana. Kokisiko hän silloin olonsa kunnioitetuksi? ”Tällainen ajatusleikki tuntuu mo nista absurdilta, sillä eihän nyt köyhä sambialainen lapsi koskaan matkus taisi Suomeen. Mutta jo se, että emme edes pysty kuvittelemaan tällaista ske naariota, kertoo siitä, miten staattinen kuva meillä on Afrikan köyhyydestä”, Kaskinen sanoo. Mkwesha kommentoi Voimalle, et tä kansalaisjärjestöjen ei tulisi käyttää stereotyyppisiä kuvia afrikkalaisista lapsista eikä mustista ja ruskeista ih misistä, koska sellaiset kuvat ylläpitä vät ennakkoluuloja ja rasismia. ”Ihmisten on aika lahjoittaa hyvä sydämisyydestään, ilman että heitä kosiskellaan nöyryyttävillä ja epäinhi millistävillä kuvilla. Sitä, mitä kansa laisjärjestöt eivät voisi tehdä valkoisille lapsille ja eurooppalaisille, niiden ei pi dä myöskään tehdä kenellekään muul le. Nöyryyttävä toiminta lisää rodulli sia jännitteitä afrikkalaisen diasporan ja muiden välillä”, Mkwesha toteaa. Stereotyyppinen kurjuuskuvasto Vuonna 2016 Suomen hallitus teki his toriallisen suuret ja äkilliset leikkauk set kehitysyhteistyömäärärahoihin. Tämä leikkaus vähensi useiden järjes töjen rahoituksia 43 prosenttia. Järjes töt joutuivat lopettamaan toimintansa useassa maassa ja hyödynsaajien mää rä väheni kehitysmaissa yli miljoonal la ihmisellä. Rajut leikkaukset pakottivat kehi tysyhteistyöjärjestöt tavoittelemaan enemmän lahjoituksia. Kampanjoiden kuvastot ja näkökulmat ottivat takapak kia, kun moni järjestö alkoi taas käyttää yksipuolista ja stereotyyppista kurjuus kuvastoa. Kampanjoissa ja uutisissa valkoiset ihmiset nähtiin usein sanka reina pelastamassa afrikkalaisia lapsia. Kaskisen mukaan periaatteet ovat toisaalta muuttuneet kehitysyhteis työjärjestöjen kampanjoissa viimei sen parinkymmenen vuoden aikana. Nykyään järjestöillä on kansainväli siä ohjeistuksia, joissa puhutaan pal jon uhriuttamisen ja toiseuttamisen välttämisestä. ”Käytännötkin ovat muuttuneet oh jeiden mukana, mutta eivät ehkä niin radikaalisti kuin periaatteet. Ongelma on esimerkiksi siinä, miten ohjeistuk sia tulkitaan”, Kaskinen sanoo. Hänen mukaansa humanitaarista kriisiapua tekevien järjestöjen viestintää on vai kea verrata pitkäjänteistä kehitysyh teistyötä tekeviin järjestöihin. ”Ylei AGENDA 20 30 Pelastusarmeijan kampanjassa vuodelta 2017 presidentti Halonen on kuvattu köyhänä. Koska Halonen on itse antanut kasvonsa kampanjalle ja tiedämme, että hän on menestyvä ihminen, kuva ei kyseenalaista hänen arvokkuuttaan. Kuva: Suunnittelu: Make it Simple, kuvaus: Anton Sucksdorff, tuotanto: Kasimir Häiväoja ja Kirsi Pärni.
14 • 3 / 2021 EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS sesti trendinä on kuitenkin ollut, että köyhyyttä esitetään nykyään enem män selviytymistarinoiden kautta kuin avuttomana kurjuutena.” Globaalista etelästä kuulemiemme tarinoiden yksipuolisuus kasvattaa epätasaarvoa. Kehittyvissä maissa koetaan toki äärimmäistä köyhyyttä, mutta myös hyvinvointia. Positiivi nen kehitys ei välttämättä ole kehitys yhteistyön seurausta, vaan myös pai kalliset saavat paljon aikaiseksi. ”Suomalaisilla on monipuolisem pi kuva yhteiskunnallisen elämän risuista ja ruusuista Suomessa ja Eu roopassa kuin Afrikassa. Mielikuvat, jotka meillä on Afrikasta, liikkuvat pitkälti köyhyyskuvaston tarjoamien narratiivien ympärillä. Monelle suo malaiselle tulisi varmasti yllätykse nä, minkälaista hipsterielämää monet nairobilaiset nuoret elävät”, Kaskinen sanoo. Oikeus yksityisyyteen Kansalaisjärjestöjen lisäksi myös me dia voi julkaista kyseenalaisia kuvia eilänsimaalaisista ihmisistä. Yksi esi merkki on Helsingin Sanomissa tammi kuussa 2014 julkaistu kuvareportaasi, jossa valokuvaaja Meeri Koutaniemi seurasi kahden teiniikäisen tytön ym pärileikkausta maasaiheimon kylässä Keniassa. Suomen Unicef tuomitsi kuvat, kos ka ne rikkoivat tyttöjen yksityisyyttä. Kuitenkin helmikuussa 2014 yhdysval talainen uutislehti Time julkaisi samat kuvat, ja saman vuoden joulukuussa kuvat saivat kunniamaininnan Sak san Unicefin järjestämässä Vuoden va lokuva kilpailussa. Tapauksen jälkeen Helsingin Sanomat vaikuttaa kiinnittä neen enemmän huomioita lasten yksi tyisyyden suojeluun. Suomen Unicefin ohjelmajohta ja Inka Hetemäki moitti Julkisen sanan neuvoston vapauttavaa pää töstä ympäri leikkauskuvista. Journalistilehden (nro 8/2014) haastattelussa hän totesi, että kuvien julkaisupäätös ei vastaa Suomen perustuslakia ja Suo mea sitovaa YK:n lapsen oikeuk sien sopimusta ja niissä taattua oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun. ”Juttu kuvineen oli vaikuttava, mutta toteutuksen olisi pitänyt kun nioittaa tyttöjen ihmisarvoa, ja jutussa olisi voinut kertoa enemmän ympäri leikkausten vastaisesta työstä ja siitä, mitä siinä on opittu. Toimittajan am mattitaitoa on miettiä, miten asioita viedään koskettavasti eteenpäin louk kaamatta ihmisarvoa”, Hetemäki kom mentoi Journalistissa. YK:n lastenjärjestö Unicef toimii yli 190 maassa, ja sen työntekijöistä suurin osa on paikallisia. Hetemäki kertookin Voimalle, että Unicef joutuu tasapai noilemaan sen kanssa, kuinka kertoa kehitysyhteistyöstä mahdollisimman eettisesti, lasten ja muidenkin ihmis arvoa kunnioittaen. Suomen Unicef on saanut positiivista palautetta siitä, että sen kuvissa lapset näyttävät nykyään hyvinvoivemmilta kuin aiemmin. ”Joskus kuitenkin saamme kritiik kiä, että lapsilla on kuvissa repalei set vaatteet. Tähän ei kuitenkaan ole helppoa ratkaisua, sillä viemme apua kaikista köyhimmille ja syrjäisimmil le alueille. Olisi valheellista piilottaa rikkinäiset vaatteet”, Hetemäki sanoo. Kaskisen mukaan julkinen keskus telu junnaa siinä, että järjestökuvas tossa pitäisi päästä uhriuttamisesta eroon ja kertoa enemmän positiivisia selviytymistarinoita. ”Tämäkin on ongelmallista, sillä selviytymistarinat nojaavat oletuk seen lähtötason väistämättömästä kurjuudesta, josta pääsee eroon vain länsimaalaisen järjestön tai yksittäi sen lahjoittajan avulla. Vaikka järjes tön viestinnässä kerrotaan, että joku on noussut köyhyydestä, ei se tarkoi ta, että hänellä olisi tässä narratiivis sa toimijuutta tai valtaa, vaan hänen toimijuutensa esitetään ensisijaisesti valkoisen pelastajan hänelle lahjoitta mana”, Kaskinen sanoo. Älä suvaitse, olemme tasa-arvoisia Kuvien lisäksi myös sanoilla on mer kitystä. Unicefillakin kieli on kehitty nyt vuosien saatossa. ”Olemme hyvin tarkkoja, että kielen tulee olla arvos tavaa, ei sääliin perustuvaa. Tuomme yhä enemmän esille paikallisten osal lisuutta, että he eivät ole vain kehitys yhteistyön kohteita”, Hetemäki sanoo. Unifecilla kiinnitetään huomiota siihen, ettei Afrikasta puhuta yhtenä kokonaisuutena, vaan kerrotaan, mikä Afrikan maa on milloinkin kyseessä. Järjestöllä on työntekijöilleen ohjeet myös kuvakulmiin, kuten ettei lapsia saa kuvata ylhäältä alaspäin. Aikaisemmin kansalaisjärjestöissä paljon käytetystä termistä ”suvaita” on luovuttu. Kenenkään ihmisarvo ei ole siitä riippuvainen, että joku toinen su vaitsee häntä. ”On parempi sanoa, että olemme kaikki yhdenvertaisia. Pyrim me myös siihen, että lapsilla on nimi, ikä ja ääni. Kerromme, jos lapsen nimi on muutettu turvallisuussyistä”, Hete mäki kertoo. Unicef lähettää medialle tiedotteita, joissa se kertoo kehitysaskelista koh demaissaan, mutta journalisteja eivät tunnu kiinnostavan hyvät uutiset. Uni cef toivoisi, että mediassa julkaistai siin myös hyviä uutisia, jotta ihmiset huomaisivat, että kehitystä tapahtuu, AGENDA 20 30 Amnesty Internationalin lyhytelokuvassa When you don’t exist (2012) joukko valkoisia brittejä joutuu hakemaan turva paikkaa nimeämättömästä Afrikan valtiosta. Elokuva saa katsojan havahtumaan siihen, miten siinä kuvatut ihmiset poikkeavat ulkomuodoltaan niistä ihmisistä, joita olemme tottuneet näkemään kriisikuvastossa. Kuva: Amnesty. Artikkeli on osa sarjaa, joka käsittelee 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on hyväksytty YK:N Agenda 2030:ssa. Globaali etelä ja muita käsitteitä Käsitteet kuten globaali etelä ja kehittyvä maa ovat kiistanalaisia. Parempien puutteessa niitä kuitenkin käytetään tässä artikkelissa. G lobaali etelä ja globaali pohjoinen -käsitteet kuvaavat valtarakenteita maailman maiden välillä. ”Pohjoisella” viitataan rikkaisiin avunantajamaihin ja ”etelällä” kehittyviin maihin, jotka vastaanottavat kehitysapua. Nykyinen globaali järjestelmä vahvistaa entisestään eriarvoistavia asetelmia, joista pohjoinen useimmiten hyötyy ja etelä taas ei. Jako ei ole maantieteellinen, vaan pohjoisessa voi olla ”etelää” ja päiväntasaajan eteläpuolella ”pohjoista”. Pitkään käytössä olleen termin ”kehitysmaa” alle niputetaan suuri osa maailman maita, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Kehitysmaalla tai kehittyvällä maalla viitataan teollisuusmaihin tai rikkaisiin maihin verrattuna ja tietyillä mittareilla tarkasteltuna vähemmän kehittynyttä valtiota. Usealla nykyisellä kehitysmaalla on kolonialistinen menneisyys siirtomaana. Jako kehitysmaihin ja teollisuusmaihin kuvaa nykymaailmaa huonosti. Termivaihtoehtoja ovat ”nousevat taloudet”, ”nousevat maat”. Lä hd e: Fi ng o – su om ala ise t ke hit ys jär jes tö t Kansalaisjärjestöjen kuvat kehittyvistä maista ovat muuttuneet viimeisinä vuosikymmeninä. Etenkin lapsia kuvatessa on hyvä kysyä itseltään, tuntuisiko minusta hyväksyttävältä, että oma tai läheinen lapseni esiintyisi tässä kuvassa. Kuva: Plan International.
3 / 2021 • 15 EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS ja että kehitysyhteistyötoimijat saavat tulosta aikaan. ”Media haluaa kärjistää, kuten ni meämällä, missä maassa on eniten tyttöjen sukupuolielinten silpomista. Halutaan kertoa kaikista raadollisin kertomus, vaikka se ei ole välttämättä osuvin”, Hetemäki toteaa. Suomalainen media haluaa Unice fin kohdemaista haastatteluun yleen sä suomalaisen eikä paikallisen työn tekijän. Tuoreena esimerkkinä voi mainita Helsingin Sanomien artikkelin (22.3.2021) Syyrian Unicefin toimin nasta, jossa ääneen pääsee ainoastaan suomalaistaustainen maajohtaja. Köyhät ovat varattomuuden asiantuntijoita Unicef jakaa tiedotteissaan tilastotie toja, mutta varainkeruumateriaaleis sa he nostavat esiin yksittäisen lapsen tositarinan. Järjestön tärkeintä, mut ta valitettavan näkymätöntä työtä, on pyrkimys muuttaa kohdemaan yhteis kunnallisia rakenteita. ”Voimme kampanjoissamme kertoa hankkimistamme lyijykynistä ja kou lurepuista, mutta se on vain pieni osa työtämme. Teemme yhteistyötä maan viranomaisten kanssa, ja tavoitteem me on, että paikalliset voisivat itse auttaa itseään. Meidän on ollut vaikea löytää keinoa, jolla kertoa julkisuuteen tästä tekemästämme rakenteellises ta työstä. Tai uskomme, että ihminen haluaa lahjoittaa rahaa vain, kun hän kuulee koskettavan tarinan yhdestä lapsesta”, Hetemäki pohtii. Unicefin eri maiden toimipisteillä on vaihtelevia tapoja kertoa asiois ta. Hetemäen mukaan Suomen Uni cefissä ollaan erityisen tarkkoja siitä, mitä sanoja ja millaista materiaalia käytetään. ”Emme vain randomisti ota kuvia jostain syrjäkylän lapsesta. Lapsen ja hänen vanhempiensa pitää ymmärtää, mihin kuvat tulevat ja missä tarkoituk sessa. Vähän isommalla lapsella tulee olla oma päätösvalta”, Hetemäki sanoo. Unicef on julkaissut journalisteille eettiset ohjeet lapsista raportoimiseen. Toimittajien tulee miettiä, voisivatko he julkaista samanlaisen jutun suoma laisesta lapsesta tai omasta lapsestaan. Suomen köyhyyden vastainen ver kosto EAPNFin on julkaissut verkko sivuillaan journalisteille oppaan köy hyydestä kirjoittamiseen. Oppaassa neuvotaan, että pelkkä köyhyyden ku vaus ei riitä, vaan jutuissa tulee etsiä myös köyhyyden yhteiskunnallisia syi tä ja tarjota niihin ratkaisuja. Ratkaisuja voi kysyä myös köyhyyt tä kokeneilta itseltään, sillä he ovat ti lanteensa asiantuntijoita. Köyhyyttä kokeneet tulee näyttää aktiivisina toi mijoina niin teksteissä kuin kuvissa, ei vain passiivisina avun vastaanotta jina. Köyhyyttä kokevat ihmiset ovat enemmän kuin sen hetkisen köyhyy tensä määrittelemiä: heillä on mennei syys, kiinnostuksen kohteita ja taitoja. ”M ENEEPÄS OSALL A IHMISISTÄ HUONOSTI” , ajattelivat maailman johtajat uuden vuosi tuhannen kynnyksellä. He päättivät aset taa YK:n nimissä kahdeksan vuosituhatta voitetta, joiden oli määrä toteutua vuoteen 2015 mennessä. Vielä tuolloin ei tunnustettu ongelmien kietoutumista koko ihmiskun taan, vaan ne nähtiin globaalin etelän probleemeina globaalin pohjoisen asemoituessa pelastajan rooliin. Osa tavoitteista saavu tettiin. Esimerkiksi absoluuttinen köyhyys puolittui. Tämä tuskin lohduttaa ihmistä, joka jäi sinne köyhään puolikkaaseen. Vuonna 2015 YK:ssa päätettiin tehdä jatkosuunnitelma pla neetan ja ihmiskunnan turvaksi. Maailma oli muuttunut. Ilmas tokriisi painoi päälle täydellä höyryllä. Ihmiset olivat heränneet luonnonkirjon köyhtymiseen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vähenemisen tai lisääntymisen ymmärrettiin vaikuttavan kaik keen ja kaikkiin. Syntyi Agenda 2030, joka sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Näillä eväillä maapallo ja sen kansat lähti vät seuraavalle 15vuotiskaudelle kohti parempaa maailmaa. Oli hienoa, että nyt peili käännettiin meitä kaikkia kohti. Yhdessä me nousemme tai vajoamme. Stockholm Resilience Center on laatinut ”hääkakkumallin” agendasta. Se auttaa hahmottamaan tavoitteiden kiireellisyys luokan ja keskinäiset suhteet. Kakun pohjan muodostavat pla netaariset reunaehdot. Jos ei ole palloa, ei ole meitäkään. Kakun keskikerros koostuu sosiaalisesta kestävyydestä. Kolmannessa kerroksessa kohtaavat neljä talouteen linkittyvää päämäärää, ja kirsikkana kakun päällä on suurin ja kaunein tavoite globaalista yhteistyöstä ja kumppanuudesta. Suomen valtio toimi esimerkillisen ripeästi ja laati oman toi meenpanoohjelmansa Agendalle jo 2017. Tavoitteet velvoittavat valtiota velvoittamaan toimijoitaan, kuten kuntia, yrittäjiä, kou lutuksen järjestäjiä ja ihan meitä kaikkia. Voimassa julkaistaan 17 artikkelin sarja vuosien 2021–22 aikana. Jokainen artikkeli luo katsauksen yhteen Agenda 2030 tavoitteeseen. Miten lähestyä teemoja niin, että lukija ei la maannu maailmantuskan sa äärelle, vaan innostuu toimimaan kestävän tule vaisuuden puolesta? YK:n agendaa on kri tisoitu siitä, ettei se juu rikaan kyseenalaista ka pitalistista jatkuvaan talouskasvuun pohjaavaa maailmanjärjestystä. Eh dotan, että me kansalaiset kuitenkin kyseenalaistam me ja etsimme vaihtoehto ja. Parhaiten onnistumme yhdessä. HANNA NIITTYMÄKI Agendalla planeetta Maa Yleisradion toimittaja Mikko Kekäläisen vierailu Keniaan Nenäpäivän yhteistyökohteeseen herätti keskustelua kehitysyhteistyökuvastosta vuonna 2020. Koska olemme tottuneet kuvastoon, jossa valkoinen ihminen on auttajan roolissa, onko meidän mahdollista tulkita tätä kuvaa vaikkapa niin, että näkisimme kuvassa isän ja äidin lapsensa kanssa tai edes eksyneen turistin tietä kyselemässä? Kuva: Nenäpäivä. Stockholm Resilience Centre
16 • 3 / 2021 Ko omik k o , y mpär i s töa kt ivist i j a e n t in en ä är ioi k e i st o n k a nna tt a ja Ii kk a K i v i tun te e kesku s t e lu je n k i p upi s t e et. Hä n ä r s y t tää m u u t t aa k se en ma ai l m aa p are mp a an . T EKS T I MII A V IS TILÄ KU VA KAR STEIN VOLL E Some m y rsky j e n s i lm ä ss ä
Ko omik k o , y mpär i s töa kt ivist i j a e n t in en ä är ioi k e i st o n k a nna tt a ja Ii kk a K i v i tun te e kesku s t e lu je n k i p upi s t e et. Hä n ä r s y t tää m u u t t aa k se en ma ai l m aa p are mp a an . T EKS T I MII A V IS TILÄ KU VA KAR STEIN VOLL E K UN KULTTUURIALAN silpputyöläinen, lavakoomikko, käsikirjoittaja ja ympäristöak tivisti Iikka Kivi kuuli vuosi sitten koronaviruksen leviä misestä, hän ajatteli ”nyt tää alkaa”. Ilmastonmuutoksesta ker tovia uutisia seuraavalle pan demia ei ollut yllätys. ”Tottakai olin shokissa, kun pandemia alkoi. Mutta jo sar sin ja lintuinfluenssan aikaan varoiteltiin, että todennäköi sesti kehittyy sellainenkin vi rus, josta tulee pandemia”, hän muistuttaa. Astmaa sairastava Kivi pe rui keikkansa. ”En halua ottaa riskejä. Kesällä tein ulkokeik koja ja syksyllä muutaman striimillä.” Työ käsikirjoittajana vie lä julkistamattomassa projek tissa hoituu etänä. Keikkojen peruuntuminen sai Kiven etsi mään myös uusia tulonlähtei tä. Valokuvauksen harrastaja alkoi myydä luontokuviaan esimerkiksi kalentereihin. Lisäksi hän kirjoittaa kir jaa. Loppuvuodesta on tarkoi tus ilmestyä kokoelma Kiven Facebookissa julkaisemista yhteiskunnallisista kannan otoista. Hän ottaa kantaa ym päristön puolesta ja yrittää herätellä ihmisiä pois identi teettipoliittisista poteroistaan toimimaan ilmastokatastrofin, tai koronan, estämiseksi. Sosiaalinen media on Ki velle keskeinen työkalu. Hän käyttää ahkerasti myös Twit teriä. ”Seuraan siellä hyvin laajaa suomalaisten joukkoa. Twitterissä saa paitsi tuoreet uutiset, myös asiantuntijanä kemykset ja aiheista käyty jen keskustelujen keskeiset näkökulmat.” KIVI EI KIROA EPIDEMIAN ra joitustoimia, päinvastoin: ”Ei vät koronan tuomien ongel mien syynä ole rajoitukset tai poliitikot, vaan koronavirus!” Kivi vertaa pandemian hoi toa ilmastokriisin ja luontoka don hoitoon: Tieteellinen tieto asioiden syy–seuraussuhteista sivuutetaan, jos tieteen kuvaa maa ja ennustamaa tilannetta pidetään liian ikävänä ja vaa dittuja toimia hankalina. ”Kun tiesimme, miten virus leviää ja uusi muunnos vie lä tehokkaammin, silti pääs tettiin ihmiset Uudeltamaalta talvilomalle ympäri Suomen. Sitten voivoteltiin, kun tartun nat levisivät”, oululainen koo mikko huokaa. ”Pandemia osoittaa ihmi sen paikan luonnossa. Luon non kanssa ei voi neuvotella. Täytyy ottaa huomioon miten se toimii ja sopeuttaa omat toimet siihen.” Jos politiikkaa ohjaa halu saada nopeasti ta loudellista hyötyä, ongelmat pahenevat. Sitten edessä on vielä hankalampia toimia. ”Koronan leviämisen hidas tamista ohjaa naurettavan ly hytaikainen taloudellinen etu! Taloustiedekin jo näyttää, että viruksen tukahduttaminen oli si talouden kannalta parasta”, hän harmittelee. PANDEMIA EI OLE ERILLINEN KRIISI, vaan eläintuotannon seuraus. Tautien leviämisen lähtökohtiin ei koronakriisin kään myötä olla valmiita, aina kaan riittävästi, puuttumaan. ”Vaikka tiedetään, että teho tuotanto ja villieläin kontaktit edesauttavat pan demioita, Suomessa ei edes puhuta niiden rajoittamises ta, jotta uusia pandemioita ei tulisi.” Koronavirus leviää myös minkkitarhoilla, minkä takia monet maat ovat teurastaneet tarhaeläimet. Tanskassa koko turkistuotanto lopetettiin, jotta tarhoilta ei leviäisi rokotteille vastustuskykyistä kantaa ih misiin. Suomessa alan odote taan hyötyvän muiden maiden ongelmista ja kasvavan. Maail man ainoa turkishuutokauppa on Kööpenhaminan huutokau pan lopetettua Vantaalla. Vasikoista ihmisiin tarttu va alkueläimen aiheuttama kryptosporidioosi on yleisty nyt Suomen tiloilla karjakoon kasvaessa ja kasvatusmenetel mien muuttuessa. Ihmiselle tauti voi olla vaarallinen ja levitä ihmisten välillä. Se on aiheuttanut epidemioita maa ilmalla aiemmin. Tautia torju taan nyt neuvomalla kasvatta jia parantamaan hygieniaa. Pohjanmaalla kasvanut Ki vi tuntee elämän maaseudulla ja ymmärtää tuottajienkin nä kökulmaa. ”Ihmiset ovat teh neet vuosikymmeniä töitä tie tyllä tavalla, ja heitä on siksi arvostettu. Nyt kun tuotanto tapojen täytyy muuttua tai jo pa bisnes kokonaan lopettaa, heitä pitää tukea. Jos ihmiset eivät saa tukea muutokseen, he takertuvat vanhaan.” HYVÄ PROVO ON ODOTTAMATON JA EPÄMUKAVA, MUTTA PERUSTELTU AJATUS. Some m y rsky j e n s i lm ä ss ä
18 • 3 / 2021 KIVI KAIPA A POLITIIKKA AN psykologista ymmärrystä: ”Oman ajatusmaailmansa muuttaminen on vaikeaa. On ymmärrettävää, että jos on vuosikymmeniä uskonut, et tä oma elämäntapa on hyvä ja oikea, ei halua uskoa, että se olisikin paha ja haitallinen. Ihmisiä pitäisi tukea hyväksy mään tosiasiat elämäntavas taan ilman ajatusta, että olisi paha ihminen.” Kiven oma maailmanku va on muuttunut. Kymme nen vuotta sitten hän äänesti perus suomalaisia. ”Puolueen rasismi ei ollut silloin yhtä avointa kuin nykyään. Vies tintä muistutti kulttien viestin tää: asiat, joita on vaikeampi hyväksyä, oli piilotettu ja niitä vastaan oli rakennettu valmiita vastaväitteitä”, hän pohtii nyt. Kivi oli muuttanut pienem mästä kaupungista suurem paan ja tunsi olonsa ulkopuo liseksi. Äärioikeiston viesti ”et ole väärässä paikassa, maail ma on pilalla” tuntui lohdul liselta. Myös reteys ja huumori ve tosivat: ”Vähitellen mukaan tuli kapinaa, rajut mielipiteet tuntuivat rohkeilta. Oli hienoa järkyttää ja päästä ihon alle.” Kun avoin rasismi, kuten natsien kanssa poseeraami nen, nousivat esiin, hän lähti liikkeestä. ”Olihan se rankkaa myöntää, että olin väärässä ja tuli mokattua.” Kiven maailmankuva oli alkanut muuttua jo aiemmin. ”Kun totuin asumaan isom massa kaupungissa, matkailin ja tapasin ihmisiä erilaisista taustoista, vanha tapa katsoa maailmaa jäi ahtaaksi.” Kiveä auttoi, että hänellä oli ympärillään ihmisiä, joi hin hän luotti ja jotka kyseen alaistivat hänen maailman kuvaansa eivätkä hylänneet ihmisenä. Myös kaltaiselleen ”masennukseen taipuvalle introvertille” hän pitää mo nipuolista ihmisverkostoa ja valmiutta tutustua ihmi siin tärkeänä maailmanku van avartamiselle ja mielen terveydelle. Pandemian aikaan ei voi matkailla ja on hankala tava ta ihmisiä. Moni tuntee olonsa ulkopuoliseksi. ”Tekisi mieli sanoa, että menkää terapiaan, hakekaa ammattiapua, koska yksin voi eksyä vielä pahemmin. Mutta eihän se ole niin helppoa, kun mielenterveyspalveluja on vaikea saada.” Kivi haastaa rehelliseen itse tutkiskeluun: ”Kun on si nut itsensä kanssa, ei tarvitse syyllistää muita. Mieti ihan oi keasti, johtuuko paha olosi jos tain toisesta ihmisryhmästä, esimerkiksi maahanmuutta jista, vai jostain asiasta omas sa elämässäsi, jonka kanssa et ole sinut? Koska käytännös sä aina jälkimmäisestä. Eikä siihen auta politiikka, vaan omien kokemusten työstämi nen yleensä ammattilaisen kanssa.” RAFLA AVILLA MIELIPITEILLÄ provosoinnista Kivi ei ole luo punut. Nykyisin kritiikin kärki osuu ilmastokeskustelujen ki pupisteisiin. Hän seuraa pal jon erilaisia väittelyjä, tuntee eri tavoin ajattelevien mieli piteet, ja tökkii niitä luovasti. Hyvä provo on odottama ton ja epämukava, mutta perusteltu ajatus. ”Olen – näkökul masta riippuen – typerä tai pelo ton”, hän kuittaa. Palau tetta tulee, myös haukkuja ja uhkauksia. Päästäkseen niistä irti hän sulkee netin ja lähtee linturetkelle tai meditoi. Erityisen riemukkaasti hän muistelee provoa, jossa verta si lihan tehotuotannon haitto ja huumekaupan haittoihin. Miksi toinen ala on laillinen ja toinen ei? ”Tottakai se herätti ärty mystä ruuantuottajien kes kuudessa!”, hän naurahtaa. Kivi ymmärtää tuottajien asemaa. ”He tekevät pitkää päivää ja kovaa työtä ruok kiakseen ihmisiä. Pointtina ei ollut sanoa, että ’olette pahoja ihmisiä’, vaan herättää mietti mään miten eri tavoin asioihin moraalisesti suhtaudutaan.” Aktivisti Kivi on alkanut ot taa käyttöön myös muunlaisia viestinnän keinoja. Maailman muuttamiseen tarvitaan kritii kin rinnalla empatiaa. ”Henkinen muutos on kaik kein suurin tarvittava muutos. Tiede tarjoaa meille parhaat välineet toimia maailmassa. Kun se, mitä tieteen perusteel la pitäisi tehdä, ei olekaan ki vaa, ei haluta uskoa tiedettä. Sen sijaan pitäisi miettiä, mi ten se, mitä pitää tehdä, voi daan tehdä mahdollisimman mukavasti.” Muutoksen aikaansaami nen on vaikeaa, koska ny kyiseen hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan tavaroiden ja palvelujen tehotuotantoon on sijoitettu paljon rahaa – ja se tuottaa paljon rahaa. ”Talous on abstrakti jär jestelmä. Sen toiminnan eh doista voitaisiin neuvotella ja sen lakeja muuttaa. Luon non kanssa ei voi neuvotella eikä luonnonlakeja muuttaa. Jos elinympäristö tuhoutuu, ihminenkin tuhoutuu”, Ki vi muistuttaa. Planeetan elinkelpoisuuden säi lyttäminen pitäi si olla kaiken politiikan lähtö kohtana ja sii hen pyrkiä erilaisin keinoin yhtä aikaa. Tästä Kivi vaatii myös median kan tavan vastuuta: ”Nyt annetaan ihan liikaa tilaa ilmastodenia listeille, valtapolitiikalle ja konfliktien lietsomiselle.” Kivi kritisoi identiteetti politiikkaa usein somepäivi tyksissään. ”Se on koko poliit tista kenttää riivaava ongelma. Kun päätöksiä tekee joku, jo hon voi samaistua, huonoja päätöksiä ei haluta kritisoida, ja haittoja aiheuttava toiminta jatkuu.” Tänä keväänä Kiveä ovat kaivanneet kuntapolitiikkaan niin vasemmisto kuin vihreät kin. ”En halua olla poliitik ko, enkä tarvitse lisää töitä. Ha luan olla perheen kanssa, luonnossa ja tehdä luovaa työ tä.” Lisäksi hän haluaa edel leen puhua suoraan ja tar vittaessa ärsyttää. ”En voisi politiikassa olla tällainen tör kyturpa. Poliitikon pitäisi pu hua siistimmin ja toimia stra tegisemmin, ei saisi ärsyttää ihmisiä, joiden tukea tarvitsee. Arvostan suuresti ihmisiä, jot ka tällaiseen kykenevät ja jak savat tehdä kompromisseja.” KIVI POHTII ILMASTOKRIISIÄ myös evoluution kautta: ”Ym päristön ohella kyse on koko ihmiskunnan tulevaisuudesta, olemmeko riittävän sopeutu va laji selviytymään? Evoluu tio on valmistanut meitä säi lymään hengissä välittömistä vaaratilanteista, lisääntymään ja huolehtimaan lähipiirim me, oman laumamme, selviy tymisestä. Lajin, sivilisaation ja ekosysteemin selviytyminen ovat liian isoja keloja apinalle, etenkin kun tekojen seurauk set eivät monimutkaisessa jär jestelmässä heti näy. Ihmisen pitää nähdä, jotta uskoo.” Kivi on nähnyt muutok sen omassa ympäristössään. Hän aloitti lapsuuden harras tuksensa, lintujen tarkkailun uudelleen viisi vuotta sitten. Luontokato tuli pian selväksi. ”Lapsuudesta tuttuja lintuja, kuten riekkoja ja hömötiai sia, ei juuri enää näe. Viime viikolla näin yhden hömötiai sen, aiemmin yleisen linnun, kun tiesin missä sen reviiri on. Kala joella havaitsin vii me vuonna kolme pikkusirriä, kun lapsuudessani kahden tu hannen parvet olivat yleisiä.” Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa etenkin pohjoisten lintulajien elämää. Talvet ovat lyhyempiä ja lämpimämpiä. Valkoiset riekot jäävät peto jen saaliiksi, kun lumettomas sa maassa suojaväristä tulee huomioväri. – IIKKA KIVI – • s. 1986, asuu Oulussa • Lavakoomikko, käsikirjoittaja, ympäristöaktivisti • Käsikirjoittanut esimerkiksi Noin viikon uutiset ja Yle leaks -ohjelmia • Harrastaa linturetkeilyä ja luontovalokuvausta • Menisit ennemmin tera piaan: rehellinen self help -kirja (Kosmos, 2018) —
Maaliskuus sa 2021 julkais tun BirdLife Suomen Linnuston tila rapor tin mukaan yhä useam pi lintu laji on uhanalainen. Syitä siihen ovat ve sistöjen tilan heikke neminen, maa ja metsä talous sekä ilmastonmuutos. Luonnossa muutokset tapah tuvat ketjuina. Hyönteiskato on suurinta tehomaatalouden alueilla, ja hyönteisten merkit tävä väheneminen vähentää niitä syövien lintujen määrää. Lintujen tarkkailu on Ki velle tärkeä harrastus. Luon nossa liikkuminen tuottaa edelleen elämyksiä, vaikka onkin katkeransuloista: ”Tie dänpä miksi tätä taistelua käydään! Kaikki ei ole vielä menetetty.” JOS MUUTOS SUUNNITELLAAN hyvin, elintason laskua voi helpottaa elämänlaadun paraneminen. Kivi on tes tannut tätä omassa elämäs sään. Hän on laskenut hii lijalanjälkensä alle puoleen suomalaisten keskiarvos ta, noin kolmeen tuhanteen hiili dioksidiekvivalenttiin vuodessa. Hiilijalanjäljen laskemiseen löytyy ohjeita esimerkiksi Suomen ympä ristökeskuksen Ilmastodieetti verkkosivulta. Valinnat ovat tuoneet elä mään uudenlaista hyvin vointia. ”Elän ihan tavallista, mukavaa elämää. Syön kasvis ruokaa ja kärsin närästyksestä harvemmin kuin en nen. Lomamatkai len kotimaassa. En enää shop paile huvikseni tekniikkaa.” Ekologiset valinnat näkyvät myös töissä. Mat kat Oulusta Helsin kiin, silloin kun niitä on, sujuvat junalla entisen lentä misen sijaan. ”Se on kalliim paa, mutta ehtii pysähtyä ja levätä, katsella maisemia ja tarvittaessa tehdä töitäkin.” Kivi ei myöskään keikkai le enää ruotsinlaivoilla, kos ka ”kelluvat kulutus hotellit maailman likaisimmalla me rellä ovat aivan järjetöntä saastuttamis ta!” Hän ei kuitenkaan pidä itseään minään eko logisuuden py himyksenä. ”En aina jaksa arjessa välttää kaikkia epä eettisiä tuotteita, kos ka se on hyvin vaikeaa ja työ lästä”, hän myöntää. Silti hän yleensä tarkistaa sisältääkö tuote esimerkiksi palmuöljyä, jota saadaan sademetsien tilal le raivatuilta pelloilta. KIVI USKOO MUUTOKSEEN. Ihmiskunnalla on vielä aikaa muuttaa kehityksen suunta. Jotta muutoksen taakse saa taisiin koko poliittinen kent tä, sitä pitää ajatella erilaisista lähtökohdista. Mitä se tar joaa ihmisille, joilla on erilaisia arvoja? ”Oikeistoa motivoi talous, annetaan heille sitä. Jos vih reää siirtymää ei tehdä, seu raa vuosikymmeniä kestävä syvä lama.” Oppia tulevaan voi hakea myös menneestä: ”Ajatellaan isovanhempiemme elämää sodanjälkeisessä Suomessa. Silloin oli köyhempää, mutta olivatko heillä asiat niin ka malan kurjasti?” Yksilön muutoksista voisi tulla elämäntapa, joka antaa merkitystä elämään. ”Jokai nen voi olla oman elämänsä sankari. Ekologiseen elämän tapaan pyrkiminen voi olla mukavaa projektitekemistä, se sopii loistavasti hyvinvointi buumin jatkeeksi. Voi si olla vastaavasti ilmastonmuutos valmentajia, niin kuin nyt on per sonal trainerei ta”, Kivi visioi. Sini Kollan, Helsinki sosionomi-diakoniopiskelija Instagram & Twitter: @sinikettutytto LAITA AKTIVISTI ASIALLE! annamakipaa.net Anna Mäkipää uudelleen valtuustoon Tehdään yhdessä punavihreä Turku! TUOMAS RANTANEN Voima-lehden kustantaja ja kulttuuritoimittaja Kaupunginvaltuustossa jo vuodesta 2000 M ai no ks en m ak sa ja : Tu om as R an ta ne n EHDOLLA HELSINGISSÄ Kulttuurin koronatuet, kaupunkimetsät, asuinalueiden tasa-arvo. www.tuomasrantanen.fi ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS Petra Malin, Helsinki KOULUTUKSEN PUOLELLA, LEIKKAUKSIA VASTAAN M ak sa ja : Pe tra M al in in tu kir yh m ä Kaupunginvaltuutettu, sosiaalityön yliopisto-opettaja
Kaunis a kipua Kiinnostaako kommunismi? Klikkaa skp.fi ja tutustu meihin! 12.-25.4.2021 JESSY RAZAFIMANDIMBY JAKOB ÖHRMAN QUIM BIGAS AITANA CORDERO FLORENCE PEAKE 4 FLOORS OF WHORES OGUTU MURAYA OGUTU MURAYA SIMO KELLOKUMPU SIMON VINCENZI MADHOUSEHELSINKI.FI/BADHOUSE KENEN LUONTO? SUOMEN KIERTUE 2021 26.3.–16.5. Jyväskylän taidemuseon Holvi Kauppakatu 23, Jyväskylä 26.3.–25.4. Heikki Willamo Mielen kuvia – valokuvia eläimistä Galleria Ratamo, Veturitallinkatu 6, Jyväskylä 26.3.–16.5. Kenen luonto? Keski-Suomi KeMu Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä 16.7.-29.8. Valokuvakeskus Peri ry Turun Taidehalli, Vanha Suurtori 5, Turku 4.9.–3.10. Pohjoinen valokuvakeskus ja Valvegalleria Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu 13.10.–18.11. Pohjanmaan valokuvakeskus Vanhan Paukun tie 1, Lapua Kuva: Veera Konsti, Metsän pidot, 2018 Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 Antti Kalakivi PERINTÖ 35€ + POSTIKULUT Maalauksia, paikkoja, tekijöitä ja tarinoita helsinkiläisestä graffitikulttuurista neljännesvuosisadan ajalta valokuvin ja tekstein. HELSINKI-GRAFFITIA VUOSILTA 1992-2017 20€ SIS. POSTIKULUT 25€ + POSTIKULUT Teos kertoo, mitä graffiti on ja miten sitä tehdään. Siinä esitellään tarvittavat materiaalit ja välineet sekä valotetaan monin tavoin graffitin tekemisen eri vaiheita suunnittelusta toteutukseen ja dokumentointiin. GRAFFITISTA INNOSTUNEILLE SUOMI RADALLA Dokumentti kertoo tarinan suomalaisen katutaideja graffitikulttuurin kehityksestä kaduilta gallerioihin. Elokuva esittelee tekijöiden ideologiaa, erilaisia näkemyksiä ja kohtaloita muuttuvassa yhteiskunnassa. DVD Jay Kowski & Tiina Hiekkaranta Juho Toiskallio GRAFFITI – WRAITTERIN KÄSIKIRJA Lisää tuottei ta Voima kaupa ssa!
TEKSTI ELISA HELENIUS Body suspensionissa harrastajien iho lävistetään koukuilla, joihin kiinnitetään narut. Roikkujat koukuttuvat hyvään fiilikseen ja hallittuun kipukokemukseen. N UORI NAINEN astelee järven pin nalla kuin henkimaail man olento. Hän roikkuu naruissa, jotka ovat kiinni hänen ihossaan – selkään ja käsivarsiiin kiin nitetyissä koukuissa. Toisessa kuvassa hän roikkuu korkeal la järven yläpuolella. Valokuvan henkilö on 36 vuotias Niina Heikkinen. Hän on tehnyt harrastuksestaan sosiaali ja kulttuuriantropo logian opinnäytetyön Body suspension: Kehon intensiivistä leikkiä rajapinnoilla. Tut kielmassaan hän tarkastelee lajia kenttätyön, haastattelu jen, kehonmuokkauksen his torian ja kipututkimuksen näkökulmista. Body suspensiosta käytetään Suomessa myös termiä roikkuminen tai suspensio. Roikkumisesta tuli maail malla ilmiö 1990luvun lo pulla, ja harrastus rantau tui Suomeen vuosituhannen vaihteessa. Heikkisen haastat telemat harrastajat ovat mie leltään avoimia vaihtoehto kulttuurin edustajia. Vaikka ulkopuolisille suspensiosta voi tulla mieleen BDSM, harrasta jat eivät yleensä koe, että roik kuminen olisi heille seksuaali nen kokemus. NOSTO TAPAHTUU VÄKIPYÖR Ä ÄN kiinnitetyn paksun köyden avulla. Avustaja nos taa roikkujan ilmaan köydes tä vetämällä, mutta roikkuja voi myös itse nostaa itseään. Roikkuminen voi kestää muu tamista sekunneista muuta miin tunteihin. Kun roikkuja haluaa tulla alas, hän sanoo siitä järjestäjille, ja hänet las ketaan alas. Tämän jälkeen roikkuja viedään jälkihoito pöydälle, jossa järjestäjät ir rottavat koukut ihosta, puh distavat haavat ja peittävät ne haavasidoksin. ”On olemassa staattisempia asentoja, joissa liikkuminen on aika rajoitettua. Sitten on dynaamisempia asentoja, jois sa roikkujat voi vaikka juosta ja ponkaista vauhtia lattias ta tai ympäröivistä rakenteis ta. Joku muu voi myös antaa roikkujalle vauhtia eli hieman työntää roikkujan kehoa, niin että tämä alkaa heilua köyden varassa edestakaisin”, Heikki nen kuvailee. Yleensä body suspensiossa vaiheet, joissa kipu tuntuu eniten, ovat lävistys ja nosto. Ilmassa roikkuessa kipu on häilyvää, ja kokemus voi olla todella kivulias tai jopa täysin kivuton. ”Jotkut tykkäävät siitä, että vedetään kerralla ylös ja tulee iso, mutta nopeasti ohi mene vä shokki. Suurin osa haluaa totutella kipuun, kuten minä. Nostamisessa vaihtelevat ki vun ja turtumuksen aallot”, Heikkinen muistelee. LYHYTKESTOINEN JA ITSE VALITTU KIPU eroaa esimer kiksi kroonisesta kivusta. Ant ropologi Mark Zborowskin mukaan kipuun liitettävät kulttuuriset merkitykset usein määrittelevät, onko kipu hy väksyttävää vai ei. Urheilusuo rituksessa tunnettava kipu voi olla ”hyvää kipua”, toisin kuin vahingossa loukkaantumises sa aiheutuva särky. Jännittävässä tilanteessa vereen virtaa endorfiineja ja adrenaliinia, jotka lievittävät särkyä. Lävistystilanteissa ki pua osaa odottaa, ja monelle kipu on olennainen osa koke musta. Kiinnostavinta ei ole itse kipu, vaan mitä tapahtuu kivun avulla ja sen hälvettyä. Heikkinen siteeraa gradus saan tutkija Drew Lederin ajatuksia siitä, kuinka emme aktiivisesti ajattele kehoam me, kun teemme jokapäiväisiä asioita, kuten syömme. Kivun kautta tulemme tietoiseksi ke hostamme. Kipu vaatii ehdot tomammin huomion keskittä mistä ruumiiseen. ”Body suspensionin yhtey dessä kipua ja sen luotaan työntävyyttä ei yritetä paeta vaan se tietoisesti ja aktiivises ti kohdataan, hyväksytään ja lopulta ylitetään”, Heikkinen kirjoittaa gradussaan. POHJOIS-AMERIK AN ALKUPERÄISKANSOJEN ja Intiassa hindulaisuuden rituaaleihin on kuulunut koukuista roik kumista tai vetämistä. Ne ovat olleet keinoja ”irtaantua ruu miista”, nähdä näkyjä ja kom munikoida henkimaailman kanssa. Heikkisen haastattelemat suomalaiset harrastajat oli vat kiinnostuneet roikkumi sesta eri syistä. Harrastajat halusivat kokeilla rajojaan, saada riippumisesta kaunii ta valokuvia tai meditatiivi sen kokemuksen. Eräs har rastajista oli päässyt eroon lapsuudesta asti kokemistaan kroonisista kivuista. Hän oli alkanut kiinnostua hallittuista kipukokemuksista. ”Body suspensioniin liittyy vahvasti jokaisen omaa koke musta korostava eetos, eli sillä tavalla se on länsimaisen indi vidualistinen harrastus. Roik kuminen tapahtuu kuitenkin yleensä muiden seurassa, jol loin siihen kuuluu myös ke hollinen yhteisöllisyys”, Heik kinen kertoo. Hän täsmentää, ettei body suspension glorifioi kipua. Enemmänkin harrastus juh listaa vartalon kestävyyttä ja kehollista leikkiä. Suspensioon liittyy käsite ”haastava haus kuus”. Heikkinen kiinnitti en simmäiseksi huomiota siihen, miten iloisilta ihmiset näyttä vät roikkuessaan. ”Tapahtumissa on paljon naurua ja iloa. Se ei ole ham paat irvessä kivun kestämis tä, vaan rentoa ajanviettoa yhdessä. Lajiin liittyvät luo vuus, leikillisyys ja tee se itse meininki”. Hän on saanut tapahtu mista hienoja kokemuksia ja muistoja. ”Vaikka onkin kliseistä sa noa näin, niin olen saanut lisää uskallusta: jos pystyn roikkumaan, pystyn mihin vain!” Koronaepidemian takia body suspension -tapahtumia ei tällä hetkellä järjestetä. Aiemmin Nosturissa toiminut yritys Supersankari Suspension Team etsii parhaillaan uusia tiloja Helsingistä. Kaunis a kipua Roikkumista voi harrastaa myös ulkona luonnossa. Kuva Mirjam Lehtonen. Koukut voidaan kiinnittää eri kohtiin kehoa. Kuva Helene Fjell. Lue lisää Niina Heikkisen roikkumiskokemuksista voima.fi:ssä julkaistusta pidemmästä artikkelista.
KUN KEMIJOEN LOHI SURMATTIIN SURUTTA, MYÖS KEMIJOKI KUOLI. KOKO ELÄMÄ PITI OPETELLA UUDESTAAN. KUIN OPETTELISI RAMPANA KÄVELEMÄÄN. Kuka murhasi Kemijoen lohen? R OVANIEMELÄINEN professori Vesa Puuronen maalasi kesällä 2019 Vanttauskosken voimalaitoksen seiniin iskulauseita ja symboleita, joissa hän otti kantaa Kemijoki-yhtiön toimintaan ja Kemijoen tilaan. Yhtiö poistatti maalaukset. Puuronen maalasi lisää lohenkuvia kesällä 2020. Kemijoki Oy sai selville maalarin ja teki rikosilmoituksen. ”Poliisikuulusteluissa tunnustin teon ja vetosin sananvapauteen. Ihmisen on puolustettava luontoa. Lohenkuvat edustavat mielipiteen ilmaisua, jota perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset suojaavat”, Puuronen sanoo. Kemijoki Oy ei suostunut sovittelemaan, vaan halusi Puuroselle rangaistuksen. Käräjäoikeus päätti, että vahingonteko, sakot ja rikosuhrimaksu tekevät kuluineen yhteensä 20 000 euroa. Puurosen tuomio osoittaa, että Kemijoen lohisota jatkuu yhä, vaikka lohen katoamisesta on kulunut yli 70 vuotta. Kuohittu Kemi joki ja sukupuuttoon surmatut vaelluskalat ovat edelleen märkivä haava jokivartisille. Viha, katkeruus ja epäluulo eivät näytä laantuvan. Kuollessaankin Kemijoen lohi on poliittinen eläin, joka rakentaa barrikadeja ihmisten välille. KEMIJOEN LOHEN , meritaimenen ja merisiian surmaaminen sukupuuttoon on yksi viime vuosisadan suurimmista Suomessa tehdyistä ympäristörikoksista. Pohjolan Voima Oy toteutti sen valtion ja poliitikkojen tuella. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja poliitikot lupasivat Lapin vaurastuvan. Kemijokivarresta luvattiin tulevan teollinen paratiisi, jota ei tarvitse hävetä etelän teollisuuskeskuksien rinnalla. Kaikki lupaukset petettiin. Kemijoen vaelluskalojen tappaminen sukupuuttoon ei ollut poikkeus jokivarren historiassa. Tuhat vuotta sitten uudisasukkaat kaappasivat lohen alkuperäisasukkailta. Kruunu puolestaan anasti lohen 1600-luvulla talonpojilta, kun Kustaa Vaasa väitti erämaiden rikkauksien kuuluvan yksinomaan hänelle. Lohen kalastusoikeus ei siirtynyt milloinkaan ”laillisesti” valtiolle, vaan kruunu yksinkertaisesti ryösti lohen. Puutavarakapitalismi syntyi Kemijoen suulle 1860-luvulla. Joessa alettiin uittaa tukkia sahoille, ja tukki rikkoi lohipatoja. Asiasta riideltiin talvisotaan saakka, ja valtio asettui tehtaiden puolelle. Sodan jälkeen valtion rooli lohikiistoissa näkyi vielä selvemmin. Kun Isohaaran patoa muurattiin sodan jälkeen Kemijoen suulle, toimivia lohiportaita ei edes ajateltu rakentaa, vaan lohi päätettiin tietoisesti surmata sukupuuttoon. Kun lohi kuoli, rutina jokivarressa loppui. 1950-luvulla Kemijoki-yhtiö muokkasi maisemaa ja kyliä. Kemijoesta tuli yhtiön joki, ja jokivarteen nousi uusi yhteiskuntaluokka, jokiyhtiön herrat. Professori Puurosen mukaan tuolloin jokiyhtiö omaksui hyväntekijän roolin jokivarressa. Se uskoi tuovansa Lapin raukoille rajoille edistystä ja vaurautta. Kansa nousisi ylös kurjuudesta ja pimeydestä. LOHI MERKITSI ELÄMÄ Ä. Jokiyhtiö ei koskaan ymmärtänyt eikä ymmärrä vieläkään, mitä Kemijoen vaelluskalat merkitsivät jokivartisille. Kemijoen lohi ei ollut vain kala tai elinkeino. Jokivartisen arkipäivät, juhlat ja työt rytmittyivät lohen vuotuiskierron ympärille. Lohi polskutteli uniin, se synnytti tarinoita, yhdisti pyyntikuntia, herätti naapurissa kateutta ja ylimuistoisia vihoja. Kemijoen lohi oli jokivartisen maailmankuva, identiteetti ja suuri rakkaus jokeen. Kun Kemijoen lohi surmattiin surutta, myös Kemijoki kuoli. Koko elämä piti opetella uudestaan. Kuin opettelisi rampana kävelemään. Kemijokivarren kalastajille luvattiin hyvinvointia, jos he suostuvat voimalaitoksiin. He taipuivat painostukseen, koska maakunnan omat miehet vakuuttivat, ettei vaihtoehtoa ollut. Kalakorvauksia ei kuitenkaan kuulunut, vaikka oikeus istui 30 vuotta. Karvalakkilähetystö miehitti vuonna 1979 oikeusministeriön. Korvaukset tulivat, mutta ne olivat pieniä kuin pajatso rahat. Karvalakkilähetystö voitti aiheuttamansa kahinan, mutta hävisi lohisodan. Monet lappilaiset kannattivat joen rakentamista, toiset vastustivat. Suuri teollinen projekti onnistui, koska valtio ja jokiyhtiö liittoutuivat Lapin maakuntaliiton ja poliittisen eliitin kanssa. Jokiyhtiö saavutti tavoitteensa. Kemijoki on rakennettu latvoille asti. Tilanteen olisi luullut rauhoittuvan, mutta niin ei käynyt. Jokivartisten nöyryyttäminen ja kiusaaminen jatkuivat vuosikymmeniä, ja joidenkin mielestä se jatkuu yhä. Kemijoen lohen surma seitsemän vuosikymmentä sitten ei ollut onneton tapaturma, jolle ei ollut vaihtoehtoa, kuten vanhoilliskeskustalaiset poliitikot ja virkamiehet väittävät. Kemijoen lohi surmattiin tietoisella päätöksellä, ja se on johdonmukainen jatke tuhatvuotiselle historialle. Siksi ei olekaan ihme, että nyt 2020-lvulla yhteistoimintamiehet juonittelevat Lapissa jokiyhtiön ja Lapin liiton kanssa estääkseen lohen paluun Kemijokeen. Siksi piti antaa 20 000 euron opetus kapinoivalle professorille. Kirjoittajan toimittama viisiosainen Lohen surma -esseedokumenttisarja YLE radio 1 sunnuntaisin 18.4. alkaen, uusinnat aina seuraavan viikon torstaina. Myöhemmin kuultavana kokonaisuudessaan YLE Areenassa. TEKSTI TAPANI NIEMI KUVA VESA PUURONEN LOHI POLSKUTTELI UNIIN, SE SYNNYTTI TARINOITA, YHDISTI PYYNTIKUNTIA, HERÄTTI NAAPURISSA KATEUTTA JA YLIMUISTOISIA VIHOJA. Poliittinen painostus tappoi Kemijoen Poliittinen painostus tappoi Kemijoen lohen 70 vuotta sitten. Lohi ei ollut vain lohen 70 vuotta sitten. Lohi ei ollut vain kala tai elinkeino, se oli asukkaiden kala tai elinkeino, se oli asukkaiden maailmankuvan perusta. maailmankuvan perusta. Covi d
3 / 2021 • 23 TEKSTI SUVI-TUULI MIILUNPALO KUVAT TONY BAY Covi d Dreamz Ei tarvitse jumittaa koronaeristyksen keskellä. Voi irtisanoutua töistä, myydä kamansa ja suunnata pakulla etelään ihmettelemään miltä Eurooppa näyttää pandemian keskellä.
24 • 3 / 2021 K ORONAN VUOKSI ravintolaelämä on hiljentynyt take away -toiminnaksi kaikissa Etelä-Euroopan maissa. Roskaakin on enemmän, ravintoloiden ja kahviloiden sijaan mennään luontoon syömään ja jätetään roskat sinne. Marketit ovat auki, osa rajoitetusti alueesta riippuen. Tavanomaisesti ovella tönöttää vartija laskemassa, kuinka monta henkilöä voi yhtä aikaa olla sisällä kaupassa. Kaupassa käydään yksinään ja ihmiset jonottavat turvavälejä noudattaen kadulla. Rahaa ylimääräisiin ja yllättäviin asioihin ei juuri kulu. Ajat ovat kovat kaikille, varsinkin niille, jotka ovat jo ennen koronaa olleet kaikista heikoimmassa asemassa. Portugalissa Romanian romanit käyvät silloin tällöin myymässä avokadoja, appelsiineja tai kerjäämässä rahaa. Muuten kerjäläisiä ja muita kadulla asujia näkyy vähän. Ajat ovat kovia kaikille ja varsinkin niille, jotka ovat jo ennen koronaa olleet kaikista heikoimmassa asemassa. Matalan bkt:n maissa ihmiset tekevät enemmän työtä, joka ei kasvata kansantaloutta. Esimerkiksi Kroatiassa näki joka ilta ihmisiä kalastamassa. Monestiko Suomessa näet, että jengi kalastaa huvikseen? Ainakin oma fiilis on, että täällä kalastetaan, koska se on kivaa. Hyötynä on, että saa ruokaa ja että teet jotain, mistä tykkäät. Tässä toki olettamuksena, että ihmiset eivät nauti tuottavasta työstä. L ÄHDIN MATKA AN LOKAKUUSSA ja olen ylittänyt valtioiden rajoja 12 kertaa. Rajavalvontaa ei ole ollut juuri missään. Yhtäkään koronatestiä en ole joutunut tekemään. Vain Slovenian ja Kroatian rajoilla on ollut valvontaa. Kroatiasta lähtiessäni kyytiläiseni sai tuhannen euron sakon, koska ei ollut lukenut viranomaisten ohjeita tarpeeksi tarkkaan, ja negatiivinen testitulos oli pari tuntia liian vanha. Suosittelen vakavasti harkitsemaan kannattaako nyt matkustaa. Säännöt siitä, miten ja minne kannattaa matkustaa, eivät ole turhia. Rantalomaa Portugalissa en voi suositella. Jos oma toive on maata rannalla, syödä ravintoloissa ja bailata klubilla, ne eivät nyt onnistu. Jos haluat mennä asumaan erakkona ja katselemaan tyhjillään olevia kummituskaupunkeja, niin tee se ohjeiden mukaan ja pidä mielessä, että olet vastuussa sekä omista valinnoistasi että muista ihmisistä ympärilläsi. Itse olen valkoisena heteromiehenä hyvin etuoikeutetussa asemassa. Lähdin matkaan itsekkäistä syistä, halusin olla rauhassa. Toki olisin voinut tehdä niin jossain jyväskyläläisessä mökissä, mutta olen utelias. Nyt eletään mielenkiintoista aikaa, kun turismia suitsitaan eri puolilla maailmaa. Tuntuu, että nyt on viimeiset hetket nähdä asioita, joita haluaa. Venetsiakin meinataan sulkea turisteilta. Matkan myötä on korostunut halu dokumentoida tätä tilannetta. P ORTUGALISSA ohjataan moottorikodeilla matkustavia turisteja yksityisesti järjestettyihin, usein kalliisiin karavaaniparkkeihin samalla kun hotellit ja rannat huutavat koronan vuoksi tyhjyyttään. Esimerkiksi eteläportugalilaisessa Algarven maakunnassa hotellien varaukset ovat romahtaneet vuoden takaisesta 85 prosenttia. Rannoille roudataan isolla rahalla joka vuosi lisää hiekkaa, jotta turistien olisi mukavampi köllötellä auringon alla. Hotellien ja rantapalveluiden rakennusja kunnostustyöt näyttävät edelleen jatkuvan, vaikka turisteja ei saavu normaalisti. Ainoat liikkujat ovat juuri moottorikodilliset, joiden olemista rajoitetaan isolla kädellä. Kenties huonoon aikaan ja väärästä suunnasta aloitettua kestämättömän turismin rajoittamista, kenties vain moottorikodillisen katkeraa tilitystä, kun ei halua pitää kotiaan suurella hiekkakentällä muiden ihmisten välittömässä läheisyydessä ja ajoittain melko kovaan hintaan. Yksi yö tällaisessa paikassa maksaa normaalisti kolmesta kymmeneen euroa. STAY HOME, STAY SAFE, STAY PROTECTED. HAIL ORAS. FUCK OLYMPICS. GO VEGAN. STOP RACISM. E UROOPPA A RISTIIN RASTIIN matkustava kotkalainen Tony Bay muutti pakettiautoon ja jätti Suomen tomut taakseen. Nyt hän ihmettelee turistien hylkäämiä eurooppa laisia kaupunkeja ja rantalomakohteita. Aurinkokennoilla varustetusta pakusta rakentui viihtyisä koti, jossa mukana kulkevat keittiö, vessa, sänky ja rakkaat polkupyörät. MATKAA VOI SEURATA YouTube-kanavalta Tony Bay, johon hän päivittää viikottain videomateriaalia matkan varrelta.
3 / 2021 • 25 O STRAVASSA Tšekissä, ollessani mietin, että kyllä sitä ihminen kaikkea keksii rakentaa roskasta. Seisoin 300-metrisen mäen päällä. Se oli kasattu jostain teollisuudelle ylimääräisestä hiekasta tai vastaavasta kamasta. Mäen sisällä oli niin kuuma, että se savusi joistain koloista. Kroatiassa puolestaan rannat olivat käytössä normaalisti, turistisesongin aikaan ja muutenkin, mikä näkyi ihan perusroskana. Pulloja, pika-ateriankuoria, sipsipusseja, hammaslankaa ja vaikka mitä oli paljon esillä. Kun googlaili rantojen arvosteluja, poikkeuksetta jokaisessa valitettiin roskasta ja parkki paikkojen vähyydestä. Rantojen ehdottomasti suosituin brändi on Durex – Kroatiassa asutaan usein liki kolmekymppiseksi asti vanhempien nurkissa, joten rantoja käytetään kutemiseen. Marseillen kadut olivat joulun jälkeen täynnä jätevuoria. Portugalissa roskaamista on yritetty suitsia kieltämällä autoissa nukkuminen, sillä virallisen selityksen mukaan rannoilla ja luonnonpuistossa majailevat karavaanarit ja vanlife-tyypit roskaavat ja meluavat. Yöunet saattavat keskeytyä santarmien vierailuun ja 60–600 euron sakkoon. Oman näkemykseni mukaan rajoituksella halutaan puuttua rantapummeiluun, romanileireihin ja muutenkin heikossa asemassa olevien oleskeluun. T ALVEKSI SUOMEEN jääminen ei myöskään ollut vaihtoehto, koska omaehtoinen asunnottomaksi jääminen siellä on mahdotonta. Pitää siis seurata ilmastoa. Kulkuvälineeksi valitsin pakettiauton, koska siinä on paras hinta– laatuja kokosuhde. Tämä on samalla koti. Kaikki tavarani eivät olisi mahtuneet henkilöautoon. Kyydissä on myös kolme pyörää, kaiken muun olen myynyt pois. Olen pyöräillyt vähemmän kuin olin ajatellut. Tavoiteenani oli päästä harrastamaan maastopyöräilyä, mutta nyt on vaikeaa saada ajoseuraa. Laskettelukeskusten pyöräilyreitit ovat kiinni, eikä ole ollut oikein fiilistäkään. Kerran kävin kyllä kantamassa pyörää yhdellä vuorella. Pitkin Eurooppaa on yritetty selvittää, miksi autosta häviävät tehot. Useammassa paikassa kävin kyselemässä, mutta ei niissä ymmärretty englantia eikä oikein autojakaan, vaikka autokorjaamoja olivatkin. Riskillä lähdin Ranskasta Espanjan kautta Portugaliin ajatuksena korjauttaa auto Lissabonissa. Tunti ennen Lissabonia auto hajosi tiellä. Neljän viikon ja kymmenien viestien ja puheluiden jälkeen sain auton kuntoon. Suomessa asuva portugalilainen tyyppi avusti. Palasin autolla Etelä-Portugaliin odottelemaan uusia määräyksiä ja rajoituksia. Minun täytyy tulla Suomeen katsastuttamaan auto keväällä. Auton hajoamista enemmän paluumatkassa kuumottaa lumi ja jää, kun autossa on kesärenkaat. J ULKISTEN PAIKKOJEN , kuten museoiden ja kirjastojen ollessa kiinni aikaa jää hyvin käppäillä ympäri kaupunkia ja lukea seiniltä, sähkökaapeista ja kaiteista, mitä sanottavaa on joka tuuman nuuhkijoilla. Katujen töhrijöitä, maalareita, tussareita, tarranliimaajia ja aktiivisia kaupunkitilan käyttäjiä ei näe tekemässä hommiaan, mutta kätten jäljen näkee aina. Sakkojen ja jopa vankeuden uhalla he koristavat kaupunkikuvaa meidän kaikkien iloksi. Eniten minua kiinnostaa katutila, joka on kaikkien muokattavissa. Kerrostalon seinään maalattua muraalia ei voi mennä sotkemaan, mutta bussipysäkin seinään voi kuka tahansa kirjoittaa omat terveiset. Tällä hetkellä mainosten määrä kaupunkikuvassa on vähentynyt, mikä antaa lisää palstanäkyvyyttä ei-kaupalliselle sisällölle. Yksittäisten töhryjen sijaan olen kiinnittänyt huomiota saman tekijän toistuviin maalauksiin, kuten kissoihin Marseillessa. Yhdessä mieleen jääneessä kuvassa oli asunnottoman nukkumapaikka jonkin liikehuoneiston edessä. Kissa oli siinä ovessa patjan yläpuolella ikään kuin suojelemassa tai sisustuselementtinä. Ehkä se kissa oli hänen terapiaeläimensä. STAY HOME, STAY SAFE, STAY PROTECTED. HAIL ORAS. FUCK OLYMPICS. GO VEGAN. STOP RACISM.
ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 490 muuta inspiroivaa verkkokurssia Verkkoluennot 14.4. Kulttuurikulma: Kambodža – Kaakkois-Aasian hiomaton helmi, Ari Saastamoinen 17.4. Deutsche Weinund Bierkultur, Michael Möbius 20.4. Sydänluento: Virtuaaliluento rytmihäiriöistä, Anna-Mari Hekkala 20.4. Luentokonsertti: Kuka omistaa musiikin? Eveliina Sumelius-Lindblom 11.5. Hyvän tulevaisuus, Lassi Raunio Verkkokurssit Kuplivan seuraksi ....................................................... H211777 Tähteistä taivaallista ................................................... H211985 Lähi-idän kasviskeittiö ................................................ H211975 Yoga for beginners ..................................................... H213556 Taidemietiskely ja kohtaamisen taide ........................ H213740 Julkisen puheen syventävä kurssi ............................. H212033 Videon leikkauksen perusteet Premiere Pro CC ...... H213565 Berlin kennenlernen ................................................... H213022 ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 490 muuta inspiroivaa verkkokurssia Verkkoluennot 14.4. Kulttuurikulma: Kambodža – Kaakkois-Aasian hiomaton helmi, Ari Saastamoinen 17.4. Deutsche Weinund Bierkultur, Michael Möbius 20.4. Sydänluento: Virtuaaliluento rytmihäiriöistä, Anna-Mari Hekkala 20.4. Luentokonsertti: Kuka omistaa musiikin? Eveliina Sumelius-Lindblom 11.5. Hyvän tulevaisuus, Lassi Raunio Verkkokurssit Kuplivan seuraksi ....................................................... H211777 Tähteistä taivaallista ................................................... H211985 Lähi-idän kasviskeittiö ................................................ H211975 Yoga for beginners ..................................................... H213556 Taidemietiskely ja kohtaamisen taide ........................ H213740 Julkisen puheen syventävä kurssi ............................. H212033 Videon leikkauksen perusteet Premiere Pro CC ...... H213565 Berlin kennenlernen ................................................... H213022 ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 490 muuta inspiroivaa verkkokurssia Verkkoluennot 14.4. Kulttuurikulma: Kambodža – Kaakkois-Aasian hiomaton helmi, Ari Saastamoinen 17.4. Deutsche Weinund Bierkultur, Michael Möbius 20.4. Sydänluento: Virtuaaliluento rytmihäiriöistä, Anna-Mari Hekkala 20.4. Luentokonsertti: Kuka omistaa musiikin? Eveliina Sumelius-Lindblom 11.5. Hyvän tulevaisuus, Lassi Raunio Verkkokurssit Kuplivan seuraksi ....................................................... H211777 Tähteistä taivaallista ................................................... H211985 Lähi-idän kasviskeittiö ................................................ H211975 Yoga for beginners ..................................................... H213556 Taidemietiskely ja kohtaamisen taide ........................ H213740 Julkisen puheen syventävä kurssi ............................. H212033 Videon leikkauksen perusteet Premiere Pro CC ...... H213565 Berlin kennenlernen ................................................... H213022 DIFFELARITIES Erisamanlaisuudet. Valokuvaaja Alexander Aksakov pyöräili vuonna 2018 Yhdysvaltojen ympäri, dokumentoi elämää ja koosti kymmeniä kuvapareja Venäjällä ottamiensa kuvien rinnalle. Miltä maat näyttävät arjessa, otsikoiden ja politiikan tuolla puolen? Mitä kaikkea voikaan nähdä ja kokea, kun polkee itsensä paikalle? Katso Alexin kuvat: pelagobicycles.com/btw/diffelarities KAUPUNKI — MAANTIE — MAISEMAREITTI
3 / 2021 • 27 ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 490 muuta inspiroivaa verkkokurssia Verkkoluennot 14.4. Kulttuurikulma: Kambodža – Kaakkois-Aasian hiomaton helmi, Ari Saastamoinen 17.4. Deutsche Weinund Bierkultur, Michael Möbius 20.4. Sydänluento: Virtuaaliluento rytmihäiriöistä, Anna-Mari Hekkala 20.4. Luentokonsertti: Kuka omistaa musiikin? Eveliina Sumelius-Lindblom 11.5. Hyvän tulevaisuus, Lassi Raunio Verkkokurssit Kuplivan seuraksi ....................................................... H211777 Tähteistä taivaallista ................................................... H211985 Lähi-idän kasviskeittiö ................................................ H211975 Yoga for beginners ..................................................... H213556 Taidemietiskely ja kohtaamisen taide ........................ H213740 Julkisen puheen syventävä kurssi ............................. H212033 Videon leikkauksen perusteet Premiere Pro CC ...... H213565 Berlin kennenlernen ................................................... H213022 Ranska turvaamassa Sahelin alueen olematonta rauhaa Sahelin alueen väestö on kurkkuaan myöten täynnä jihadistien julmuuksia, hallitusten välinpitämättömyyttä ja kansainvälisten joukkojen tukahduttavaa valvontaa. S AHELIN ALUE on ollut kahdeksan vuotta ulkopuolisen sotilaallisen ja taloudellisen tuen varassa. Siitä huolimatta aseistautuneet ryhmät ovat lisänneet ja laajentaneet iskujaan ensin Pohjois-Malista maan keskiosiin ja sen jälkeen Burkina Fason ja Nigerin pohjoisosiin. Ketterät, nopeasti liikkuvat aseryhmät käyttävät hyväkseen valtiotyhjiötä. Isoja asutuskeskuksia vältellen ne mieluummin lujittavat asemaansa raja-alueiden tuntumassa, missä liikkuu tavaraa, aseita, huumeita, taistelijoita ja siirtolaisia. Ranskan joukot saapuivat Saheliin vuonna 2013, mutta ne eivät ole onnistuneet nujertamaan alueella toimivia muutaman sadan tai tuhannen taistelijan katiba-yksikköjä. Nämä suoraa taistelukontaktia välttävät taistelijapataljoonat ovat kehittäneet strategian, jonka avulla ne ankkuroituvat alueelle ilman virallista vallankäyttövastuuta. AFRIKASSA ON TYYPILLISTÄ , että maiden asevoimat on koulutettu valtioiden väliseen sotaan tai valtaa pitävän hallinnon suojelemiseen, mutta niillä ei juuri ole valmiuksia puuttua maiden sisäisiin konflikteihin tai rajaalueiden laittomaan liikenteeseen. Jalkaväen liikkuvuus on varusteiden puutteen vuoksi erittäin heikkoa, joten se lähinnä majailee kasarmeilla tai asemapaikoissaan, missä se on helppo kohde kapinallisten iskuille. Vuosina 1992, 2006, 2013 ja 2015 Mali on solminut rauhansopimuksia kapinallisten kanssa. Siksi sen armeija on joutunut muiden Sahelin alueen maiden tavoin integroimaan joukkoihinsa entisiä kapinallisia ja muita taistelijoita. Korruptio jäytää kaikkia armeijan hallinnon tasoja. Malin keskiosissa aseryhmät murskasivat armeijan kasarmit ja hallitsevat nyt seutua. Maan pohjoisosassa – joka ei ole ollut vuosikymmeniin täysin armeijan hallinnassa – armeija joutui vetäytymään ja pääsi vasta tammi kuussa 2020 osittain taas vahvistamaan jalansijaansa. Malin asevoimat on myös syyllistynyt sotarikoksiin. Senegalilainen Malin ihmisoikeusasioita tutkiva Alioune Tine on laskenut Malin keskiosissa, erityisesti Moptin ja Ségoun ympäristössä, tapahtuneen yli 200 ilman oikeudenkäyntiä suoritettua teloitusta vuonna 2020. Samanlaisia syytöksiä on esitetty myös Burkina Fason asevoimia vastaan. Vuonna 2014 alueen maat perustivat G5 Sahel -puolustusyhteistyöverkoston, johon kuuluvat Mali, YHTEISTYÖSSÄ SUOMEN EDITIO MONDEDIPLO.FI TEKSTI PHILIPPE LEYMARIE SUOMENNOS KIRSI KINNUNEN Ranskan armeijan operaatio Barkhane eteläisessä Malissa. TM 19 72 ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 490 muuta inspiroivaa verkkokurssia Verkkoluennot 14.4. Kulttuurikulma: Kambodža – Kaakkois-Aasian hiomaton helmi, Ari Saastamoinen 17.4. Deutsche Weinund Bierkultur, Michael Möbius 20.4. Sydänluento: Virtuaaliluento rytmihäiriöistä, Anna-Mari Hekkala 20.4. Luentokonsertti: Kuka omistaa musiikin? Eveliina Sumelius-Lindblom 11.5. Hyvän tulevaisuus, Lassi Raunio Verkkokurssit Kuplivan seuraksi ....................................................... H211777 Tähteistä taivaallista ................................................... H211985 Lähi-idän kasviskeittiö ................................................ H211975 Yoga for beginners ..................................................... H213556 Taidemietiskely ja kohtaamisen taide ........................ H213740 Julkisen puheen syventävä kurssi ............................. H212033 Videon leikkauksen perusteet Premiere Pro CC ...... H213565 Berlin kennenlernen ................................................... H213022
28 • 3 / 2021 Burkina Faso, Niger, Mauritania ja Tšad. Kukin maa on siirtänyt yhden tai kaksi pataljoonaa G5 Sahel -operaation ”yhteisiin joukkoihin”. Verkosto toimii yhteistyössä Ranskan Barkhane-joukkojen kanssa. Sen joukoilla on lupa ajaa takaa aseryhmiä sadan kilometrin päähän kunkin maan aluerajojen sisäpuolelle. Koko alueen hallinta on kuitenkin edelleen saavuttamattomissa: esimerkiksi Nigerissä tapahtui toinen päivä tammikuuta 2020 pahin verilöyly kymmeneen vuoteen, kun Malista moottoripyörillä tulleet taistelijat iskivät rajaalueen kylään ja tappoivat noin sata asukasta. Vuoden 2020 aikana Nigerin armeija menetti satakunta sotilasta sen asemapaikkoihin kohdistuneissa iskuissa. Tällä alueella myös Ranskan joukot ovat kärsineet pahimmat tappionsa viime vuosina. TŠADILLA ON SAHELIN ALUEEN kokenein armeija. Sieltä yhteisten asevoimien piti saada kahdeksas pataljoonansa, mutta G5 Sahelin tuleva johtaja, Tšadin presidentti Idriss Déby luopui lopulta hankkeesta. Hän vetosi Tšadjärven ympäristössä vallitsevaan jatkuvaan uhkaan. Alue on nigerialaisen jihadistiryhmittymän Boko Haramin aktiivista toiminta-aluetta. Elokuussa 2020 perustuslain muutoksen myötä ”Tšadin marsalkaksi” nimitetty Déby haluaa kuitenkin ensisijaisesti pitää armeijansa kaikki voimat omassa käytössään siltä varalta, että jokin uhkaisi hänen yli kolmikymmenvuotista valtamonopoliaan. Sahelin turvallisuuden tärkeänä takaajana toimii myös Minusma, Malin vakauttamiseen tähtäävä moniulotteinen hanke, joka on yksi YK:n suurimmista rauhanturvaoperaatioista. Sen joukkojen lukumäärä on noussut viidessä vuodessa 14 000 sotilaaseen. Minusman joukot toimivat koko Malin alueella, mutta hanketta on syytetty siitä, ettei se suojaa siviilejä riittävästi. Ranskan Barkhane-joukot ovat erityisen merkittävä voimatekijä Sahelin alueella. joukot ovat levittäytyneet kaikkiin viiteen Sahelin maahan. Operaation kuuluu 5 100 sotilasta, jotka vaihdetaan neljän kuukauden välein. Ilmakuljetuskapasiteetti on huomattava: Malissa on helikoptereita, Tšadissa kuljetuskoneita, Nigerissä lennokkeja ja hävittäjiä. Ranska siis hallitsee Sahelin alueellisia turvajärjestelyjä. Ranskan armeijalla on siirtomaaajoilta tehokas sotilasretkikuntien perinne, jota ylläpitävät vielä nykyisinkin laivaston joukot ja muukalaislegioona. Barkhanen sotilaat hallitsevat vanhan mallin. Epäilyksenalaisiin kyliin tehdään yöllisiä ratsioita, etsintöjä ja pidätyksiä. Nykyisin ne toteutetaan yhdessä afrikkalaisten sotilaiden kanssa. Ranskan armeija, jonka ”voittoa” presidentti François Hollande ylisti vuonna 2013, rämpii nyt kahdeksan vuotta myöhemmin Sahel-nimisessä suossa. Se joutuu valvomaan LänsiEuroopan kokoista aluetta, jonka hallinto ja asevoimat ovat heikossa hapessa, mistä uusimpana esimerkkinä on Malissa 18. elokuuta 2020 tehty vallankaappaus. Erityisesti Malissa väestö on vähitellen kääntynyt Ranskaa vastaan. Vallitsevan mielikuvan mukaan ranskalaiset sotilaat mieluiten suojautuvat tarkkaan vartioituihin kasar meihinsa, liikkuvat vain panssariajoneuvoilla hyvin aseistautuneina, naamioituneina ja viimeisen päälle hienoissa suojavarusteissa. Nämä varotoimet, ovat sotilaille tuttuja, mutta herättävät pelkoa väestössä ja estävät vuorovaikutusta. Tällaisessa tilanteessa on vaikeaa harjoittaa ”sydänten ja mielten valloitusta”, niin kuin teoreetikot suosittelevat. YHTÄ EPÄILEVÄSTI ALUEELLA suhtaudutaan ”päänahkastrategiaan”, joka tarkoittaa kapinallisjohtajien eliminointia Ranskan erikoisjoukkojen tai aseistettujen lennokkien voimin. Näistä operaatioista ei koskaan julkisteta kuvamateriaalia, saati uhrien nimiä tai määriä. Kaikesta huolimatta Sahelinin alue on hyvä näyttämö, jossa esitellä Ranskan aseteollisuuden tuotteiden taistelu valmiutta. Näin kiillotetaan Ranskan sädekehää Euroopan turvallisuusjohtajana erityisesti etelässä. Kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet räjähdysmäisesti. Rahoituskulut ovat lähes miljardi euroa vuodessa. Paikalla ympärivuotisesti olevan henkilöstön kierrättämiseen vaaditaan 17 000 sotilasta, joka on neljännes Ranskan Tšadjärvi Niger joki Ouagadougou Niamey Bamako N’Djamena Timbuktu Goundam Ber Mopti Gao Bobo-Dioulasso Kano Maiduguri Tamanrasset Zinder Di a Maradi Arlit Tessalit Zouar Kidal Aguelhoc Gossi Douentza Aguelal Menaka Ansongo Agadez NIGER BURKINA FASO MAURITANIA TŠAD MALI LIBYA ALGERIA N NORSUNLUURANNIKKO O O O O N R BENIN I GHANAA GUINEA NIGERIA TOGO O T O TO 500 1 000 km Ulkomaisten sotilaiden läsnäolo Lähteet: Armed Con ict Location and Event Data Project (Acled), tammikuu 2021; Ranskan armeijan pääesikunta, Ranskan puolustusministeriö. C ÉC IL E M AR IN Yhdysvaltain armeija Yhteisten joukkojen sodanjohto Minusma Ranskan armeija G5 Sahel -maat Uhrien määrä per isku 50 180 10 Kuolonuhreja vaatineet iskut Malissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä Ranskalaiset ja kansainväliset asevoimat Kansalliset asevoimat (armeija ja poliisi) Jihadistit ja muut aseryhmät Pysyvä sotatila 1 000 Lähde: acleddata.com 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Kuolleet 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Sotilaat ja poliisit Siviilit Jihadistit ja muut aseryhmät armeijan maavoimien taisteluvalmiudesta. Vuodesta 2013 Ranskan tappiot ovat olleet 55 kuollutta ja 300 haavoittunutta. Kun Ranskaa vielä epäillään uuskolonialismista, myös operaation poliittinen hinta nousee korkeaksi. Tervehdyksessään Ranskan asevoimille 19. tammikuuta presidentti Emmanuel Macron sanoi, että Ranskan ”sotilaalliset ponnistelut” olisi ”tarkistettava”. Suotuisan ratkaisun löytäminen operaatio Barkhanelle vaikuttaa kuitenkin mahdottomalta. Ranskalaisten lähtö Malista tai joukkojen uudelleensijoittaminen maan ulkopuolelle tekisi mahdolliseksi sen, että Ranskan hallinto vapautuisi suorasta vastuusta, mutta se epäilemättä antaisi jihadisteille vapaat kädet ja saattaisi avata suoran reitin Saheliin venäläisille, turkkilaisille tai kiinalaisille. Jäädäkö siis paikalle ja jatkaa toimintaa? Niin kuin Ranskan hallitus on toistamiseen vakuuttanut tekevänsä ja minkä Malin vallankaappausjohto on ilmoittanut hyväksyvänsä. Silloin Ranskalla ei ole varmuutta, eikä edes toivoa siitä, että se pystyisi ilman paikallisten poliittisten ja hallinnollisten tahojen riittävää tukea realistisesti parantamaan alueen tilannetta. Tutkija Marc-Antoine Pérouse de Montclos ei usko, että sotaa on mahdollista voittaa. Hän varoittaa, että Ranskan sotilaiden jatkuva ja määrittelemättömän pitkä läsnäolo Sahelissa sekä konfliktien leviäminen ”voivat johtaa siihen, että jotkut aseryhmät laajentavat toimintansa kaikkialle maailmaan ja järjestävät kostoiskuja Eurooppaan”. Tällaista uhkaa edustaa muun muassa Sahelin al-Qaidaan kuuluva islamin ja muslimien tukiryhmä, joka ilmoitti olleensa sotilaskuljetukseen 28. joulukuuta 2020 kohdistuneen iskun takana. Konfliktin leviäminen iskisi niiden Ranskan ja Afrikan maiden johtajien selustaan, jotka eivät lakkaa toistamasta, että koko Sahelin, LänsiAfrikan ja jopa Euroopan vakaus riippuu Ranskan sitoutumisesta alueen rauhoittamiseen. Tähän ei olisi tultu ilman Ranskan jatkuvia poliittisia virhearvioita. Niistä ensimmäinen on tapahtunut vastustajien nimeämisessä. Monet tutkijat kyseenalaistavat retoriikan, jossa puhutaan ”terrorismin vastaisesta sodasta”, sillä se on yksinkertaistavaa ja johtaa strategisisiin virheisiin. Ranskan Eurooppaja ulkoministeriön Analyysi-, ennusteja strategiakeskuksen CAPSin projektipäällikkö ON VÄLTETTÄVÄ JIHADISTIEN, SEPARATISTIEN JA HUUMEKAUPPIAIDEN NIPUTTAMISTA SAMAKSI JOUKKIOKSI. PERUSTAVANLAATUISIN VIRHEARVIO OLI MUAMMAR GADDAFIN HALLINNON NUJERTAMINEN VUONNA 2011. RANSKAN ARMEIJA JOUTUU VALVOMAAN LÄNSI-EUROOPAN KOKOISTA ALUETTA, JONKA MAIDEN HALLINTO JA ASEVOIMAT OVAT HEIKOSSA HAPESSA. ON VÄLTETTÄVÄ JIHADISTIEN, SEPARATISTIEN JA HUUMEKAUPPIAIDEN NIPUTTAMISTA SAMAKSI JOUKKIOKSI.
3 / 2021 • 29 Laurent Contini suosittelee lopettamaan ”yhdestä vihollisesta” puhumisen ja välttämään jihadistien, separatistien ja huumekauppiaiden niputtamista samaksi joukkioksi, etenkin kun näiden ryhmien rajat ovat huokoisia ja tilanteesta riippuvia. Jihadistien esittäminen maailmanlaajuisena ongelmana tarjoaa Ranskalle tavan perustella sotilaallisia toi miaan ja muulle maailmalle. Samalla se hyödyttää geopoliittisesti alueen maiden johtajia. Siten laillistetaan oikeus valtiota vastaan rikkovien poikkeushallintojen perustaminen. Montclos korostaa sitä, että Malin asevoimat voivat toimia alueella rankaisematta, jolloin niiden kyläläisiä kohtaan harjoittamat julmuudet ja vääryydet edistävät tehokkaasti rekrytointia miehityksen vastustajina esiintyviin jihadistiliikkeisiin. Montclos’n mukaan jihadistiliikkeiden juurtuminen alueelle kertoo enemmän paikallisesta suojeluja selviytymistarpeen logiikasta kuin uskonnollisesta motivaatiosta. Esittämällä jihadismi arabimaailmasta tulleena uhkana ja syyttämällä terroristiskuista islamin radikalisoitumista, alueen hallitukset voivat lakaista omat puutteensa maton alle. Tällöin uhkien ja konfliktien teemoittelu ja niiden tarkempi analysointi jäävät tekemättä ja kriisien poliittisen ratkaisun reitit umpeutuvat. Kun Ranska pani stopin Malin pyrkimykselle ryhtyä vuoropuheluun eräiden jihadistiryhmien kanssa, se ei suinkaan kiillottanut Ranskan kilpeä. Sitä ei tehnyt myöskään Emmanuel Macronin korskea asenne Afrikan valtionpäämiehiä kohtaan Paun huippukokouksessa tammikuussa 2020, afrikkalaiset johtajat kutsuttiin EteläRanskan varuskuntakaupunkiin, jossa oli juuri järjestetty Malissa tapettujen ranskalaissotilaiden hautajaiset. Afrikkalaisia johtajia vaadittiin esittämään julkisesti tukipyyntönsä entiselle siirtomaakauden emämaalleen. Todellisuudessa ranskalaiset joukot olisi pitänyt vetää Malista vuoden 2013 lopussa. Ranskan lähtö alueelta olisi pakottanut sekä Malin että muut alueen maat ottamaan sotilaallisen vastuun alueesta. Perustavanlaatuisin virhearvio oli Muammar Gaddafin hallinnon nujertaminen vuonna 2011. SotilasinterLue tämä artikkeli laajempana ja muita Diplon artikkeleita osoitteessa voima.fi. Ranskalaisten sivistys tehtävä R ANSKAN ARMEIJA valvoo Sahelissa LänsiEuroopan kokoista aluetta. Sahelin valtiot ovat viivottimella piirrettyjä Ranskan entisiä siirtomaita, mutta ranskalaiset sotilaat hallitsevat vanhan mallin mukaisesti. On yöllisiä ratsioita, etsintöjä ja pidätyksiä. Asenne entisiin siirtomaihin on Ranskan johtajilla edelleen alentuva. Kun Sahelin tilanteesta järjestettiin huippu kokous vuonna 2020, presidentti Emmanuel Macronin asennetta kuvailtiin korskeaksi. Afrikkalaisjohtajia vaadittiin esittämään julkisesti tukipyyntönsä Ranskalle. Säännönmukaisesti Ranskan presidentit ja pääministerit ovat suhtautuneet entisten alusmaidensa asukkaisiin kuin holhouksenalaisiin. Ranskan pääministerinä 1880-luvulla kahteen kertaan ollut Jules Ferry oli innokas siirtomaavallan kannattaja ja perusteli sitä taka pajuisten kansojen sivistämisenä. Lähtökohtana oli sulauttaa alku peräisasukkaat ranskalaiseen kulttuuriin. Sitä kutsuttiin nimellä mission civilisatrice, sivistystehtävä. Ferryn mielestä piti avoimesti sanoa, että korkeimmilla roduilla on oikeus ja velvollisuus hallinnoida ja sivistää alempia rotuja. Tällöin alusmaiden asukkaista voisi parhaimmassa tapauksessa tulla jopa ranskalaisia. Ranskalaisten valtiomiesten omahyväinen asenne ei ole muuttunut vuosien saatossa. Kesäkuussa 2007 Senegalin Dakarissa presidentti Nicholas Sarkozy paljasti puheessaan siirtomaaherrojen ylimielisyyden. Hän väitti, että ”ei tullut Dakariin saarnaamaan”, mutta hänen puheensa oli hämmentävä. Sarkozyn mielestä Afrikan tragedia oli, että afrikkalainen ei oikeastaan ole koskaan astunut historiaan, vaan afrikkalainen talonpoika on elänyt vuodenaikojen ja luonnon mukaan toistaen loputtomasti samoja tekoja ja samoja sanoja. Tämän takia afrikkalaisella ei ole ollut tilaa minkäänlaiselle ajatukselle kehityksestä. SARKOZYN TÄYDELLINEN tietämättömyys Afrikan historiasta ja sen sivilisaatioista otettiin vastaan hämmentyneenä. Hän käyttäytyi kuin Ranskalla olisi edelleenkin siirtomaita. Patruunamainen asenne näyttää säilyvän Emmanuel Macronin aikakaudella. Mitä Ranskan kouluissa on Sarkozylle ja Macronille opetettu historiasta ja maantieteestä? Olisiko ajankohtaista lanseerata sivistystehtävä myös Ranskan johtaville poliitikoille? Kirjoittaja on Le Monde diplomatiquen Suomen edition päätoimittaja. TEKSTI ARI TURUNEN vention aloittivat Ranska ja Britannia Naton suojeluksessa konsultoimatta Sahelin alueen liittolaisten mielipidettä ja piittaamatta sovittelua yrittäneen Afrikan unionin vastalauseista. ”Sain kuulla siitä radiosta”, kertoi Nigerin presidentti Mahamadou Issoufou. Seurauksena oli jo lähes kymmenen vuotta jatkunut sisällissota, jossa aseet ja taistelijat ovat kulkeneet ristiin rastiin pitäen yllä koko alueen kattavaa kriisiä ja moninkertaistaen koko Sahelin epävakauden, kuten G5 Sahelin puheenjohtajana helmikuuhun 2021 asti toiminut Mauritanian presidentti Mohamed Ould Ghazouani on todennut. Hänen käsityksensä mukaan Sahelin alueen kriisin pysyvä ratkaisu edellyttää Libyan kriisin ratkaisemista. Pakolaisia kuljetetaan aavikolla Tšadissa marraskuussa 2017. To rste n Pu rsc he, Sh utte rsto ck.
s e i n a j o e n t a i d e h a l l i . f i | M a p e k l o 1 1 1 9 l a k l o 1 1 1 5 Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta, Nyykoolinkatu 25, Seinäjoki Pysykää yhdessä 1.4.29.5.2021 Prometheuksen kanto: SEINÄJOEN TAIDEHALLI JAANA MAIJALA & VILLE LINNA VAPAA TAIDEKOULU FREE ART SCHOOL Opiskele taidemaalarin ammattiin Kaapelitehtaalla. Earn a Painter’s Degree studying at the Cable Factory. e t h n o g r a p h i c f i l m f e s t i v a l 12.–18.4.2021 online cultureels.com HelsinkiCineAasia ? / ? / .fi 16.–18.4.2021 ONLINE! Lipunmyynti (09) 4342 510, ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki ENSI-ILTA 8.4.2021 ESITYKSET 8.4.-24.4.2021 Steve Tesich – Hanna Kirjavainen LAVALLA Minna Kivelä ja Tiina Weckström POST-APOKALYPTINEN MUSTA KOMEDIA Open Road Show Keski-Pohjanmaan kansanopisto Kälviä www. kpedu.fi/arts info.kansanopisto@kpedu.fi 040 808 5035 Nuorten ja aikuisten kouluttaja kansanopistoon? Kiinnostaako opiskelu vuoden pituisella Kälviä Arts taidelinjalla Keski-Pohjanmaan kansanopistossa? Sinulla on mahdollisuus rakentaa itsesi näköinen kokonaisuus valitsemalla perusopinnot tanssin, sirkuksen, kuvataiteen ja teatterin suuntautumisista. Voit opiskella lisäksi monitaiteisesti soveltavan taiteen, ympäristötaiteen, kokemuksellisen taiteen ja produktioiden kokonaisuuksista valitsemiasi osia. Opinnot ovat laadukasta nykytaideopetusta ja teknisten taitojen harjoittelun lisäksi saat paljon käytännön kokemusta oman ilmaisun laajentamiseen. Lue lisää ja hae: www.kpedu.fi/arts Koulutukset alkavat syksyllä 2021. sirkus tanssi teatteri kuvataide www.kpedu.FI hae nyt KÄLVIÄ ARTS -TAIDELINJa lle!
3 / 2021 • 31 TEKSTI GAVIN RAE SUOMENNOS IIDA SIMES KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA Nuoret ja naiset haastavat oikeistohallituksen ja katolisen kirkon konservatiivisen politiikan. Sateenkaariväen ja naisten aseman heikentäminen sai ihmiset kaduille. Vasemmiston kannatus kävi aallonpohjassa, mutta on alkanut taas kasvaa. Puola – oikeistohallituksen suosio laskee P UOL AN POLITIIKK A A on hallinnut kaksi oi keistolaista puoluetta: Laki ja oikeus, puolaksi Prawo i Sprawiedliwo??, PiS, ja Kansalaisfooru mi, Platforma Obywatelska, PO. Molemmat konservatiiviset puo lueet ovat olleet vallassa vuodes ta 2005. Niiden dominoivan aseman mahdollisti vasemman laidan romah taminen. Nykyinen PiSpuolueen johta ma hallitus on ottanut käyttöön oi keistolaisen, hyvin autoritaarisen ja konservatiivisen poliittisen oh jelman samalla kun se on paranta nut sosiaaliturvaa. Yhdistelmä on osoittautunut valtavaksi ongelmak si vasemmistolle, joka yrittää kulkea hallituksesta ja tärkeimmistä uuslibe ralistisista oppositiopuolueista riip pumatonta tietä. Kansalaisfoorumi PO oli alun pe rin keskustaoikeistolainen konserva tiivipuolue, jonka talousohjelma oli suorastaan äärimmäisen uusliberalis tinen. Kuitenkin päästyään muodos tamaan hallituksen vuonna 2007, se muutti suhtautumistaan talouspolitiik kaan käytännöllisemmäksi ja kanavoi maahan virtaavia Euroopan unionin varoja julkisiin investointeihin. Puo lasta tulikin ainoa EUmaa, joka vältti talouden romahduksen vuonna 2008 alkaneessa maailmanlaajuisessa fi nanssikriisissä. PO:n johtama hallitus teki useita talousuudistuksia. Se nosti eläkeikää, jäädytti useimpien julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ja yksityisti julkisia palveluita. Niiden kahden kauden aikana, jol loin PO oli pääministeripuolue, jul kinen sektori pieneni. Sairaaloiden määrä väheni, noin tuhat alakoulua suljettiin, ja julkisin varoin rakennet tavien asuntojen määrä melkein puo littui. Samaan aikaan, talouskasvusta huolimatta, äärimmäinen köyhyys al koi kasvaa. Epävarmoissa työsuhteissa olevien, erityisesti nuorten työntekijöi den osuus kasvoi merkittävästi. Kansalaisfoorumi tuki konserva tiivisia puolalaisia aatteita, eikä se to teuttanutkaan liberaaleja poliittisia uudistuksia, kuten höllännyt maan en nestään tiukkaa aborttilakia tai paran tanut homoseksuaalien ja transihmis ten eli sateenkaariyhteisön oikeuksia. NÄISSÄ OLOSUHTEISSA Laki ja oikeus puolue PiS voitti vaalit vuonna 2015. Puolue kritisoi vahvasti ”postsosialis tista” siirtymäkautta ja väitti ”korrup toituneen eliitin” anastaneen taloudel lisen ja poliittisen vallan. Sen mukaan taloudellisesti ja kulttuurillisesti Puola ”mateli” lännen edessä. PiS lupasi turvata Puolan kansalli sia perinteitä ja kulttuuria noudattaen samalla taloudellista strategiaa, jossa asetetaan etusijalle kansalliset yrityk set ja kotitaloudet. Laajentaen samalla sosiaaliturvaa. PiS erosi puolalaisen politiikan tu tusta protokollasta toteuttamalla mo nia vaalilupauksiaan. Sosiaalimenot kasvoivat PiSin hallituksen ensim mäisinä vuosina, ja se perui edellisen hallinnon käynnistämiä liberaaleja ta lousuudistuksia. Se alensi eläkeikää, korotti minimipalkkaa ja lanseerasi uuden lapsilisäpaketin. Uuden lapsilisän myötä toisesta lap sesta lähtien huoltaja sai 500 z?otya eli noin 105 euroa kuukaudessa. Pian tätä uutta lapsilisää alettiin maksamaan jo ensimmäisestä lapsesta. Lapsiperheiden köyhyys laski 23 prosentista 11 prosenttiin vain kah dessa vuodessa. Etuuksia saaneiden
32 • 3 / 2021 lasten määrä lähes kaksinkertaistui kahdesta miljoonasta 3,8 miljoonaan. Ennen koronaepidemian puhkea mista tämä sosiaalimenojen lisäys aut toi vauhdittamaan talouskasvua, joka oli 2015–2019 keskimäärin noin neljä prosenttia. Puolalaiset ja ulkomaiset uusliberaalit tutkijat yrittivät turhaan varoittaa talouden ylikuumenemi sesta. Näistä menestystarinoista huolimat ta PiSpuolueen sosiaalipolitiikka nojaa konservatiivisiin arvoihin tukien perin teistä perhemallia. Vallanpitäjät eivät ole halunneet investoida ahdingossa oleviin julkisiin palveluihin, kuten ter veydenhoitoon tai koulutukseen, saati parantaa työläisten, erityisesti alustata louden pätkätyöläisten, asemaa. PIS-PUOLUEEN sosiaalipoliittiset uudistukset olivat omiaan takaamaan puolueelle vahvaa poliittista tukea. Sen johtama koalitio äänestettiin val taan jälleen vuonna 2019, ja se uusi voittonsa presidentinvaaleissa vuon na 2020. Puolue on käyttänyt hyväksi johto asemaansa ja suosiotaan tekemällä au toritaarisia poliittisia uudistuksia. Se on alkanut kontrolloida monia aiem min riippumattomia tahoja, kuten oi keuslaitosta ja tiedotusvälineitä. Tätä edisti näiden tahojen epäsuosio, kun monet uskoivat niiden pönkittävän ”vanhaa eliittiä”. PiS lupasi ”puhdis taa” ne ja saattaa ne valtion ”demo kraattiseen” valvontaan. Vaikka PiSpuolueesta tuli vuonna 2015 Puolan modernin historian en simmäinen puolue, joka yksin muo dosti parlamentin enemmistön, se ei ole saanut tarvittavaa kahden kol masosan enemmistöä perustuslain muuttamiseen. Niinpä Puolan halli tuksen uudistukset eivät ole menneet yhtä pitkälle kuin monet niistä, joita Unkarissa on toteuttanut maan val tapuolue Fidesz, Unkarin kansalais liitto. Erilaisten poliittisten manööverei den avulla Puolan hallitus on onnis tunut saamaan hallintaansa perus tuslakituomioistuimen, ja puolueen vaikutusvalta on kasvanut muissakin tuomioistuimissa kuten korkeimmassa oikeudessa. Hallitusta johtaa aivan ennennäke mättömän vahvalla tavalla PiSin pu heenjohtaja Jaros?aw Kaczy?ski, ja se on onnistunut tiukentamaan otettaan valtiosta. AUTORITA ARINEN PIS on kääntänyt Puolan politiikkaa oikealle. Hallitus on harjoittanut vahvasti ”kommunismin vastaista” politiikkaa. Ilmaisulla ha lutaan halventaa vasemmistoa ja sen historiallisia perintöjä. PiS on myös ruokkinut kansallismielisten ja muu kalaisvihamielisten mielipiteitä ja nos tattanut rodullistettuihin ja seksuaali vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa. Hallitus on usein toistanut, että Puola on yksi viimeisistä kristittyä Eu rooppaa puolustavista linnakkeista, eikä se halua jäljitellä LänsiEuroopan maista tuttua monikulttuurisuuden politiikkaa. Suurimmat tiedotusvälineet valta puolue on muuttanut äänitorvikseen. PiS nousi valtaan vuonna 2015 sat saamalla vahvasti pakolaisvastaiseen retoriikkaan. Puola kieltäytyi ottamas ta vastaan Euroopan unionissa sovit tua osuutta pakolaisista, noin 7 000 henkeä, mikä innosti myös äärioikeis ton kannattajia. Vähäisestä vaalimenestyksestään huolimatta äärioikeisto on saanut mo bilisoitua huomattavan määrän ihmi siä kaduille. PiS on tarjonnut äärioi keistolle tilaa laajentua, mikä näkyi mitä selkeimmin Puolan itsenäisyy den satavuotispäivänä vuonna 2018, kun äärioikeistolainen mielenosoitus sulautui viralliseen hallituksen orga nisoimaan paraatiin. Tilaisuudessa presidentti Andrzej Duda puhui noin 200 000 ”patriootille”. PUOLAN POLIITTINEN käännös oi kealle on tullut näkyväksi erityisesti hallituksen ja katolisen kirkon välille muodostuneen vahvan liittoutuman ansioista. Selviä merkkejä muutoksesta ovat myös naisten ja sateenkaariväen oi keuksia vastustavat toimet. PiS on väit tänyt suojelevansa puolalaista perhei tä niin kutsuttua ”LGBTideologiaa” eli homoseksuaaleja, transihmisiä ja muuta sateenkaariväkeä vastaan. Jot kut PiSin hallitsemat maakunnat ovat jopa julistautuneet ''LGBTvapaiksi alueiksi''. Tämä on nostattanut homo fobiaa ja vihaa. Fyysinen väkivalta on lisääntynyt. Samaan aikaan oikean laidan ka toliset poliitikot ovat heikentäneet naisten lisääntymisterveyteen liitty viä oikeuksia. Parlamentissa katoliset puskivat läpi lakiesityksen, joka teki aborteista laittomia siinäkin tapauk sessa, että sikiö on epämuodostunut. Hallituksen valvoma perustuslakituo mioistuin ratifioi lain, ja niin Puolaan muokattiin maailman tiukimpiin lu keutuva aborttilainsäädäntö. Hallituksen konservatiivinen ja au toritaarinen politiikka on levittäytynyt kulttuurielämään: Tiedotusvälineitä on sensuroitu ja hallitusta arvostele va musiikki on kielletty. Gallerioista on poistettu taideteoksia, joita konser vatiivit pitävät sopimattomina. Poliit tisesti haitalliseksi väitetyn kulttuuri työn rahoitusta on leikattu. OIKEISTON VALTAANNOUSU on edel lyttänyt vasemmiston tukahduttamis ta. Vasemmistopuolue Demokraattisen vasemmiston liitto (Sojusz Lewicy De mokratycznej, SLD) oli vielä 1990lu vulla Puolan vakain poliittinen voima. Vuonna 2001 se voitti yli 40 prosenttia parlamenttivaalien äänistä, ja presi denttinä jatkoi puoluetta edustava Aleksander Kwa?niewski. Hallituksessa SLD omaksui Britannian pääministerin Tony Blairin politiikkaa muis tuttavan ohjelman, joka siir si demokraattipuoluetta oikealle. Huolimatta lupa uksestaan lisätä sosiaali menoja, SLD:n johtama hallitus pitikin maan uusliberalistisella kurs silla. Se ryvettyi korrup tioskandaaleissa, eikä se onnistunut toteutta maan puolueohjelmas saan antamiaan liberaa leja maallisia lupauksia, joita oli kirkon erottami nen valtiosta kokonaan ja abortin vapauttaminen. Vuoden 2005 eduskunta vaaleissa SLD:n ääniosuus laski 15 prosenttiin. Vuoden 2015 eduskunta vaaleissa, ensimmäistä ker taa Puolan itsenäisen val tion historiassa, vasemmisto ei onnistunut saamaan yh tään kansanedustajaa. Niin pä PiSin ensimmäisellä val takaudella parlamentissa oppositiopolitiikkaa toteutti vat pääasiassa toiset liberaalit puolueet. Vasemmisto oli jäänyt marginaaliin, ja PiS oli muuttunut heikoimpia parhaiten suojelevaksi po liittiseksi voimaksi. Huolimatta aatteen alamäestä uu den vasemmistopuolue Razemin on nistui saada kolme prosenttia äänistä vuoden 2015 vaaleissa, mikä tarkoit ti, että se oli oikeutettu valtionapuun. Puolue oli muodostettu vasemmisto laiseksi vaihtoehdoksi SLD:lle Espan jan Podemoksen mallin mukaan. Sa moihin aikoihin oli muodostettu myös kilpaileva sosiaaliliberaalinen puolue Wiosna uutena yrityksenä luoda va semmistolainen vaihtoehto Puolan politiikkaan. Kumpikaan näistä uusista puolueis ta ei ole kyennyt korvaamaan SLD:tä maan keskeisimpänä vasemmistopuo lueena, ja niinpä vuoden 2019 edus kuntavaaleissa ne muodostivat yh teisen koalition SLD:n komennossa. Verrattuna vuoden 2015 aallonpoh jaan vasemmiston kannatus nousi ja se sai 600 000 uutta äänestäjää ja 49 paikkaa parlamentissa. Vaikka vasem misto on edelleen oppositiossa, se on palannut tärkeänä poliittisena voima na. Vasemmistolaisiin oppositiovoimiin voidaan lukea myös vaikutusvaltainen poliitikko Barbara Nowacka ja Vihreä puolue, jotka etenivät viime vaaleissa parlamenttiin keskustaoikeistolaisen PO:n johtamasssa koalitiossa. PIS-PUOLUEEN JOHTAMAN hallituk sen menestyksestä huolimatta sillä on nyt yhä enemmän suuria huolia. En sinnäkään hallitus ei ole onnistunut hoitamaan koronaepidemiaa riittävän hyvin. Tästä on aiheutunut valtavia so siaalisia ja taloudellisia vahinkoja. PIS ON ALKANUT KONTROLLOIDA MONIA AIEM MIN RIIPPUMATTOMIA TAHOJA, KUTEN OIKEUSLAITOSTA JA TIEDOTUSVÄLINEITÄ. PUOLALAISEN NUORISON JOUKOSSA VASEMMISTOLAISTEN IHANTEIDEN JA POLITIIKKOJEN KANNATUS KASVAVAT.
3 / 2021 • 33 Tutkimus puolalaisten osuudesta holo kaustiin halutaan kieltää H ELMIKUUSSA varsovalainen tuomio istuin määräsi kahden holokaustitut kijan, Barbara Engelkingin ja Jan Grabowskin, pyytämään anteeksi natsimiehityksen aikaisen kylänvanhimman sisa rentyttäreltä. Yli 90vuotias sisarentytär oli haas tanut tutkijat oikeuteen enonsa maineen mus taamisesta. Engelking ja Grabowski olivat näet kolme vuotta sitten ilmestyneessä tutkimukses saan kertoneet, että kylänvanhin oli osallistunut kylässä 22 juutalaisen teloittamiseen. Oikeuden mukaan Engelking ja Grabowski oli vat kirjoittaneet aiheesta ”epätarkasti”. Se mää räsi heidät esittämään kantajalle julkisen anteek sipyynnön, mutta jätti määräämättä vaaditun suuren korvaussumman. Tuomitut ovat valitta neet tuomiosta. Oikeudenkäynnillä oli selkeä poliittinen ulot tuvuus. Kantajan taustatukena oli nationalistinen puolalaisjärjestö Reduta Dobrego Imienia, jota Puolan hallitus rahoittaa. Järjestö jahtaa ”Puolan maineen loukkaajia” sekä Puolassa että ulkomail la. Varsovassa toimivan Puolanjuutalaisten histo rian museon Polinin johtaja Zygmunt St?pi?ski on todennut, että valtion rahoittaman tahon se kaantuminen paljastaa koko oikeudenkäynnin olleen sensuuri ja pelotteluyritys. Puolan natio nalistihallitus on jo vuosien ajan jatkanut jo kom munistihallitusten viitoittamaa nationalistista historiapolitiikkaa. Sen ytimessä on puolalaisten sankaruuden ja viattomuuden korostus sekä an tisemitismin vähättely. Engelkingin ja Grabowskin tutkimukset ovat olleet erityinen piikki hallituksen lihassa. Hei dän arvionsa mukaan kaksi kolmesta puolalaisil ta maanmiehiltään apua pyytäneistä juutalaisis ta (mahdollisesti jopa 200 000 ihmistä) kuoli joko puolalaisten surmaamina tai heidän ilmiantojen sa seurauksena. Toisin sanoen, puolalaisväestö otti aiemmin oletettua laajemmin osaa natsimie hittäjien toteuttamaan holokaustiin. Siinä sur mattiin vuosina 1939–1945 peräti 90 prosenttia Puolan juutalaisväestöstä, noin kolme miljoonaa ihmistä. Vuonna 2018 hallitus sääti lain, joka teki ran gaistavaksi väittää, että Puolan valtio tai puola laiset olivat edes osavastuussa juutalaisten kan sanmurhasta. Kuitenkin kansainvälisen kohun jälkeen lakia jouduttiin muuttamaan. Grabowski on huolissaan tuomion vaikutuk sesta tutkijoihin, jotka hänen laillaan selvittävät puolalaisten yhteistoimintaa natsimiehittäjien kanssa. ”Kuvitelkaa, mihin tuomio asettaa jon kun 25vuotiaan historian opiskelijan. Uskaltaako hän ruveta tutkimaan Puolan historian vaikeita asioita?”, Jan Grabowski pohti lehtihaastattelussa tuomion jälkeen. Kirjoittaja on palkittu puolalaisen kirjallisuuden suomentaja. Jo varhain pandemian vasta kiih tyessä Puolan hallitus ajoi maan sul kutilaan. Se vältti ensimmäisen aallon ankarimmat vaikutukset, toisin kuten esimerkiksi Italia, Espanja, Ranska ja Britannia. Ennen elokuuta uusien ko ronatartuntojen päivittäinen määrä Puolassa oli hyvin alhainen. Joitain alueita oli eristetty, eikä kaikkialla Puolassa edes ollut koronaa. Mutta sen sijaan, että koronaepidemiaa olisi edelleen tukahdutettu, hallitus ilmoitti onnistuneensa voittamaan viruksen ja avaavansa taloudellisen ja sosiaalisen elämän. Kesäkuussa koko maassa järjes tettiin presidentinvaalien kampanja tilaisuuksia ja joukkokokouksia. Puo lalaisten kotimaan lomamatkoille hallitus antoi jopa taloudellista tukea, mikä kiihdytti viruksen leviämistä ko ko maassa. Syyskuussa koulujen avaamisen jälkeen koronapositiivisten ja kuol leiden määrä kasvoi dramaattisesti. Maan terveydenhuollon huonon ti lan takia viruksen aiheuttamia kuo lemantapauksia on tähän mennessä ollut Puolassa lähes 50 000, suhteel lisesti enemmän kuin missään muus sa Euroopan unionin maassa. Samal la Puolan osittaiset sulkutilat ovat aiheut taneet valtavia taloudellisia vahinkoja työpaikoille, yrityksille ja nuorten koulutukselle. Hallituksen hyökkäykset sateen kaariväkeä ja naisten oikeuksia vas taan ovat nostattaneet mielenosoitus ten aallon ympäri maata. Yksi sotien jälkeisen Puolan historian suurimmis ta yhteiskunnallisten protestien aal loista nousi aborttilain uudistukses ta: suurmielenosoituksia ja marsseja järjestettiin suurissa ja pienissä kau pungeissa sekä maaseudulla – siitäkin huolimatta, että yleensä pikkukaupun keja ja maalaiskuntia pidetään konser vatiivisen PiSin tukikohtina. Vaikka näiden mielenosoitusten huippuajat ovat ohi ja tilanne on rau hoittunut, niiden pohjalla oleva viha ja intohimot pysyvät. On vain ajan ky symys milloin nämä liikkeet palaavat kaduille. Hallituksen oikeistolaisimmat ryh mät pyrkivät edelleen taantumuksel lisempaan lainsäädäntöön, ja tämä voi aiheuttaa uusia mielenosoituksia. Parhaillaan parlamentti keskustelee esityksestä, joka vaatii presidenttiä ir rottamaan Puolan Istanbulin sopimuk sesta, joka kieltää naisiin kohdistuvan väkivallan. VAIKKA PIS JOHTAA edelleen mielipi demittauksia, puolueen kannatus on pienentynyt. Viime kuukausina hallit sevaa koalitiota ovat ravistelleet sisäi set konfliktit. Näyttää myös siltä, että puolalaisen nuorison joukossa vasem mistolaisten ihanteiden ja politiikko jen kannatus kasvavat. Äskettäisen mielipidetutkimuksen mukaan vuonna 2020 alle 25vuoti aiden vasemmistolaisten prosentti osuus kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna 30 prosenttiin, ja nuorista naisista osuus oli yli 40 prosenttia. Nyt vasemmiston tuki on laajempaa kuin koskaan 1990luvun jälkeen. Nuoret ovat olleet eturintamassa hallitusta vastustavissa poliittisissa joukoissa, kuten naisten ja sateen kaariväen oikeuksia vaativissa liik keissä. Lisäksi he ovat organisoineet useita näyttäviä protesteja ilmaston puo lesta. Saa nähdä, miten vasemmisto hyö dyntää mielipideilmaston muutoksen, ja millaisen sosiaalisen ja poliittisen liikkeen se rakentaa uhmaamaan kon servatiivisen ja uusliberaalin oikeiston hegemoniaa. Kirjoittaja on brittiläissyntyinen Varsovassa asuva sosiologi. TEKSTI TAPANI KÄRKKÄINEN
Vallankumousta lapioimassa Kirjailija Laura Gustafsson ryhtyi maanomistajaksi vuonna 2019. Sadon lisäksi kasvoi maan muokkaajan ymmärrys. TEKSTI LAURA GUSTAFSSON KUVA NINNI KAIRISALO K UN AJATTELEE omistavansa jonkin, on jo riistänyt siltä elämän, sanoo maasta yhteis vaurautena kirjoittanut toimit taja Christopher Ketcham. Pyllistellessäni tuusulalai sella pellolla kesähelteellä re pimässä rikkakasveja porkka na ja palsternakkapenkistä tiedostan oman hikisen elä mäni. Sen, miten kaikki muu kin elää, ja miten olen osa tätä elämistä. En koskaan todella voi omistaa maata. Maa omis taa minut. Olen osakas Luomuosuus kunta Oma Maassa, jossa har joitetaan kumppanuusmaata loutta tuottajien ja kuluttajien kesken. Kumppanuus tarjoaa tuottajille luotettavan mark kinaväylän, ja kuluttajat saa vat luomuruokaa satokauden mukaan. Kuluttaja jakaa vilje lijän kanssa ruuantuotantoon kuuluvat riskit, kuten heikon sadon. Toisaalta osuuskuntalai sella on mahdollisuus vaikut taa sadon onnistumiseen ja ennen kaikkea siihen, ettei hävikkiä synny. Jos minäkin olisin loppukesästä mennyt poimimaan mustaherukoita viikkoa aiemmin, en olisi jou tunut suremaan marjalitroja, jotka paikoin käyneinä ja liian pehmeinä, mutta makeina ja mehevinä, jäivät pensaiden riippuville oksille. Opin seu raavaa sadonkorjuuta varten: viinimarjat eivät odota. Oma Maassa viljelijä ja osuuskunnan jäsenet neuvot televat yhteisön kesken siitä, miten tuotanto vastaa parhai ten jäsenten tarpeisiin ja mi ten ekologiset reunaehdot ja monimuotoisuus tulevat huo mioiduiksi ruoantuotannon joka vaiheessa. Yhteisöön voi ajatella kuuluvan myös toi mintaan liitetyt maatilat mai neen ja kasveineen, niitä ym päröivä luonto eläjineen sekä tietysti tilalla pidettävät ka nat ja maisemoinnista vas taavat naudat. Kauppoja tai muita välikäsiä ei ole mukana toiminnassa. Oma Maan ja osakkaan suhde muistuttaa perinteistä kuluttajuutta: jäsen maksaa ja saa rahalle vastineeksi sa tokassin. Tällaisena anonyy mina vuorovaikutuksena olin nähnyt omankin jäsenyyteni. Osuuskunta viestittää kui tenkin sinnikkäästi talkoista, tapahtumista ja kokouksista. Kyse on ruuan kuluttamisen lisäksi osallistumisesta tuo tantoon, prosessointiin ja ja keluun. Tavoitteena on orga nisoida yhteiselämää yli ja ohi kapitalistisen talousjär jestelmän ja valtiokeskeisen talousajattelun. OMA MA A ON radikaalisti de mokratiaan pyrkivä hanke. Yhteistoiminta, yhdessä päät täminen ja yhteisomistajuus kulkevat vapaaehtoisuuden, yhteisvastuun ja sitoutumisen vierellä. Ensimmäisen vuoden aika na aloin tuntea oloni koko ajan epämukavammaksi siitä, et tä jätin talkookutsut järjestel mällisesti huomiotta. Kysyin Ruby van der Wekkeniltä, Oman Maan tuottajajäsenel tä ja globaalin oikeudenmu kaisuusliikkeen pitkän linjan aktiivilta, miten kaltaiseni, sangen pienestäkin talkoovel vollisuudesta luistava nahjus saataisiin osallistumaan muu toinkin kuin lompakollaan. Jokaisella on tietenkin omat ajalliset ja avaruudelliset ra joituksensa. Jotta työhön osal listumisen kokisi todella tärkeäksi, on ymmärrettävä, miten voimak kaasti projekti punoutuu lajimme ja elonkehämme tule vaisuuden kannalta kaikkein kiireellisimpiin kysymyksiin. Van der Wekkenin mukaan ruoka on yhteiskunnan ydin kysymys. Sillä, joka hallit see ruoantuotantoa, on valta muuttaa yhteiskuntaa. Radikaali muutos, jota täs sä ajassa tarvitaan, ei voi tul la ylhäältä abstraktina. Sen on käynnistyttävä kirjaimellisesti ruohonjuuritasolla, kytkeydyt tävä elämän kannalta perusta vimpiin asioihin: ruokaan, veteen, energiaan ja asu miseen. Yhteisomistajuus ei aina ole helppoa. Käytännön päätök senteossa jokaisen ääni painaa, mutta miten kan nattaa toimia, kun ihmisten tietotaso ja kokemus ovat hy vinkin eri luokkaa? On pystyt tävä omaksumaan uutta tietoa ja uusia taitoja. Maanviljely on käytännönläheistä. Vastaan tulee myös kysy myksiä, joissa näkyvät osuus kuntalaisten erilaiset vakaumukset. Konk reettinen työskentely yhdessä ja yhteinen päämäärä kuiten kin yhdistävät ihmisiä. Maata ton kiessa on perusasioiden ää rellä, eikä ajatus ja suunnitte lu karkaa turhan käsitteellisel le tasolle. VA LL AN KUMOUK SE N VÄ LI N E ET Vallankumouksen välineet -juttusarjassa gonzojournalismia vihaava kirjailija kokeilee ja raportoi. EN KOSKAAN VOI OMISTAA MAATA. MAA OMISTAA MINUT. SILLÄ, JOKA HALLITSEE RUOANTUOTANTOA, ON VALTA MUUTTAA YHTEISKUNTAA.
IHMISTEN VILJELEMÄT SIEMENET MUISTUTTAVAT HEITÄ ITSEÄÄN. MAASTA IRRALLINEN demokratian edis täminen, kansalais ten keskinäinen orga nisoituminen tai ylipäätään keskustelu vallasta ja omista juudesta on alkanut kuulos taa korvissani yhä enemmän tyhjältä helinältä. Kuten van der Wekken sanoo, jos onnis tumme ottamaan omiin kä siimme elämiselle olennaiset alueet, meillä on huomatta vasti enemmän valtaa vaikut taa elämäämme ja siihen, mil laista yhteiskuntaa haluamme rakentaa. Niin kauan kuin suuret omaa taloudellista etuaan ta voittelevat toimijat hallinnoi vat elämän perusteita, on tur ha odottaa ruoantuotannon sen enempää kuin globaalin yhteisöm mekään muuttuvan ekologi sesti kestäväksi ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi. Viljelijä, kirjailija ja alku peräiskansojen oikeuksia ja omavaraisuutta ajava aktivis ti Rowen White sanoo runol lisesti, että ihmisten viljelemät siemenet muistuttavat heitä itseään. Runollisuus karisee, kun pohtii, millaisia siemeniä tehomaataloudessa kasvate taan: tasalaatuisia, yhdenmu kaisia, mahdollisimman suu ren vastineen tuottavia, mutta ei kovin vastustuskykyisiä – hyvin alttiita hävitykselle, joka pyyhkäisee mennessään koko kannan. White uskoo onneksi, että kun ihmiset parantavat suh dettaan syömäänsä ruokaan ja sen alkuperään, he samalla voimistuvat itse. Lisätietoja Luomuosuuskunta Oma Maasta: www.omamaa.fi Poliittisten koirien kusitolpat N inn i Ka iri sa lo K UNTAJOHTAJA – POLIITTISTEN KOIRIEN KUSITOLPPA. Näin nimesi paljastuskirjansa (2007) Pieksämäeltä aikanaan savus tettu kaupunginjohtaja Heimo Polvi. Kolme vuosikymmentä kokemusta, neljältä eri paikkakunnalta. Kun kuntavaalit lähestyvät, kunnanvaltuutettujen pidätyskyky näyt tää heikkenevän entisestään. Kuntaliiton tiedossa on viimeksi kuluneen vuoden ajalta yhdeksän tapausta, joissa kunnan tai kaupunginjohtaja on joutunut erottamismenettelyyn. Yleensä tällaisia eroja on vain muutama vuodessa. Lisäksi seitsemässä kunnanvaltuustossa käytiin railakasta keskustelua kunnanjohtajaan kohdistuvasta epäluottamuksesta, vaikka eroprosessiin ei lopulta päädyttykään. Kangasniemellä kunnanjohtaja saatiin luopu maan virastaan ennen eläkeikää sopimalla erorahasta. REPIVÄT HENKILÖRIIDAT kuntapolitiikassa ja kuntavirkamiesten ajojah dit kertovat sekä keskustelukulttuurin raaistumisesta että vuorovaiku tuksen puutteesta. Valtuutetun on helppo avautua someen, jos pännii tai kun kansalais kunto on hetkellisesti alentunut. Koronavuosi on heittänyt omat maus teensa, kun valtuuston kokouksetkin ovat siirtyneet verkkoon. Mutta jo ennen epidemiaa, kuin trendinä, kymmenissä valtuustois sa eri puolilla maata on noussut puolueiden sisäisiä ryhmittymiä, jotka änkyröivät paitsi muiden puolueryhmien, niin myös omiensa joukossa. Itsekkyyden uusi aika näkyykin erityisen selvästi kuntapäättäjissä. Ehkä kunnallispolitiikkaan on todellakin tullut mukaan entistäkin enemmän niitä, joiden innostus ei kohdistu yhteisten asioiden hoitami seen vaan oman statuksen kohottamiseen. Mallia on otettu ylempää, vii me vuosikymmenen valtakunnanpolitiikasta. SUURIN PORMESTARIHUUMA näyttää sen sijaan hävinneen. Suomessa pormestari johtaa kuutta kuntaa. Kesäkuun kuntavaalien jälkeen tähän porukkaan liittyy vain Turku. Äänestäjän on hyvä muistaa, että pormestarin valinta ei perustu mi hinkään valtakunnalliseen lakiin. Puolueet ovat näissä kunnissa vain kes kenään sopineet, että suurimman valtuustoryhmän ehdokas valitaan kau pungin huippupalkkaiseksi edusmieheksi. MARKKU TUHKANEN P.S. Kun koko valtakuntaa kuohuttaa holtiton meno valtiontaloutta val vovassa virastossa, voi vain kuvitella miten Merde! soi Suomen pienessä, ranskanmielisessä ylimystössä. Frankofilia yhdistää, paitsi onnettomas ti toimineen pääjohtajan ja oikeuden toteutumista valvovan suosijansa, myös monia muita suomalaispäättäjiä, kuten maan suurimman median suuromistajan. Pikkulinnut laulavat, että jo Beaujolais nouveau kutsuilla viini maistui happamalta, kun skandaalia ennakoitiin. #vaalikahvit Markku Tuhkanen seuraa politiikan kiemuroita #vaalikahvit-blogissaan Voiman nettilehdessä osoitteessa
36 • 3 / 2021 Teatteri E NSIMMÄISESSÄ kuvas sa näyttämöä hallitse kaksi ikkunaverhoilla varustettua huonetta. Hetken päästä näemme toisiinsa lomittuvia lä hikuvia esitystä säestävästä jousiryh mästä ja lentävästä lokista. Samalla kun kertojaääni paljastaa meidän olevan rantahotellissa, kamerakuva vaeltaa vakoilemaan sen asukkai ta. Katsomme vierestä, miten lapsi leikkii lattialla. Pian stalkkaamme vessanpytyn takaa, kun nainen voi pahoin. Näin alkaa suoratoistolähetys Susanna Airaksisen Teatteri Viiruk selle ohjaamasta Pipsa Longan näy telmästä Fyra dagar av närhet. ”Minua häiritsee ajattelu, että strii maus ja teatteri eivät kuulu yhteen. Muoto on aina osa sisältöä. Video kuva ei vain dokumentoi teatteria, vaan ottaa askeleen kohden itsenäistä teosta”, avaa Viiruksen johtaja Jussi Sorjanen. ”Esityksen videoinnissa on suu ri ero siinä, tehdäänkö tallennetta vai suoratoistoa. Jälkimmäisessä voi säilyttää teatteriin olennaisena kuu luvan vaaran tunteen – siis että voi epäonnistua tai mitä tahansa saattaa tapahtua. Nyt mietimme sitä, että jos perusteatterista otetaan pois yhdes sä jaettavan tilan kokemus, voiko sen sijalle antaa jotain muuta”, selven tää esityksen striimauksesta vastaava Ville Seppänen. LONK A TUNNETA AN NÄYTELMISTÄ ÄN, joissa usein käsitellään ihmis ten ja eläinten toisiinsa luomia kat seita. Tällä kertaa katsoja ohjataan tarkkailemaan esityksen ihmishahmo ja samalla ulkopuolisella tavalla kuin nämä seuraavat rinnakkaiseloa kans saan viettäviä lokkeja. Ehkä juuri näin myös lokit katsovat meitä ihmisiä. Seppäsen mukaan jokaisessa esityk sessä on oma näyttämökielensä. Fyra dagar av närhet esityksen striimauk sessa haasteena on tavoittaa alkuteok sen erityinen tilallisuus ja poeettinen tunnelma. ”Kun esitystä käännetään striimin kielelle, sen voi tehdä muutenkin kuin laittamalla yhden kameran keskelle ja pari sivuille ja vaihtamalla niiden välittämää kuvaa lennosta. Esityksen luonteesta riippuen voidaan hyödyn tää esimerkiksi lähikuvia, ristikuvia, simultaanisuutta, efektejä tai vaik ka siirtyä kameran kanssa rampin yli näyttämölle. Tässäkin tapauksessa kä vimme ohjaajan ja työryhmän kanssa toteutusvalinnat läpi kohtaus kohtauk selta", selittää Seppänen. SEPPÄNEN VASTAA TIIMEINEEN myös Qteatterin Toksisen kabareen strii mauksesta. Juho Mantereen estradi shown muotoa hyödyntävässä näytel mässä esitetään eettisiä kysymyksiä ihmisen luonnosta ja satirisoidaan televisioviihdettä. ”Toksinen perustuu suoraan yleisö suhteeseen ja manifestoi läsnäoloa Teat teri Viiru ksen johta ja Juss i Sorja nen kuva ttun a Fyra daga r av närh eten -esit ykse n lavas teiss a. tässä hetkessä erityisen tärkeällä taval la. Oleellinen kysymys sen striimauk sessa on, miten samat teemat tai kysy mykset välittyvät katsojalle eri median kautta. Varsin pienillä resursseilla ja luovalla otteella olemme yrittäneet luoda sellaista vääristynyttä televisio kerrontaa, joka sijoittuu jonnekin teat terin, YouTuben ja TV:n väliin.” Esityksessä tavan takaa toistuvaa näyttämön neljännen seinän rikko mista mukaillaan striimauksessa siten, että näytelmän lavajuontajan hahmo kääntyy usein esittämään huomioi taan kameralle ja sen takana luuraa ville kotikatsomoille. Kamera viedään myös kulissien taakse niin esityksen aikana kuin sitä ennen ja väliajalla. ”Oman haasteensa tuottivat teks tareilla tehtävät yleisöäänestykset, koska lähetyksessä on tekninen puo len minuutin viive. Mutta siinä pääs tiin nojaamaan kätevästi realityvih teen perusmaneereihin”, naurahtaa Seppänen. OMANL AISTA AN STRIIMAUSTAPA A käytetään Sorjasen ja Seppäsen yh dessä Kasperi Laineen, Hanna Nymanin ja Marko Tandefeltin kanssa ensi marraskuulle suunnittelemassa Protagonistesityk sessä. Se nähdään vielä julkis tamattoman tanskalaisen digital first periaatteella toimivan festivaalin yhteydessä. ”Sitä ei toteuteta näyttämöllä, vaan se on suorana eri puolilta Helsinkiä vä litettävä kuusiosainen esityssarja, jos sa katsoja näkee ja kuulee saman kuin päähenkilö. Striimaus vie katsojan päähenkilön pään sisälle. Enemmän kuin teatteria tämä on ehkä jotain uut ta taiteenlajia”, tuumii Sorjanen. ”On kiehtova ajatus, että samal la tavalla kuin Helsingissä tapahtuva esitys voi osallistua livenä ulkomaalai sille festivaaleille, uusi tietotekniikka antaa mahdollisuuden kommunikoida esityksen kautta vaikka Utsjoella koto naan kahvia juovan eläkeläisen kans sa”, jatkaa Seppänen. Sorjanen muistuttaa, että striima tulla esityksellä voi periaatteessa ol la vaikka miten paljon katsojia. Tämä vaikuttaa esityskalentereihin ja lipun hinnat voivat muuttua yhä useamman saavutettavaksi. Esityksissä voi olla myös erikieliset käännökset valmiina mukana. ”Olemme tässä koronan saneleman pakon äärellä, mutta olen varma siitä, että vaikka korona katoaisi nyt yhtäk kiä jälkiä jättämättä, tämä kehitys kul kee omaa tietään”, arvioi Seppänen. Sorjanen on tästä samaa mieltä. ”Tosin tässä evoluutiossa olemme suunnilleen siinä vaiheessa, jossa ma to vasta ryömii merestä rannalle.” Fyra dagar av närhet -esityksen ja Toksisen kabareen striimauksista löytyy lisätietoa Viiruksen ja Q-teatterin nettisivuilta. Striimaus ei ehkä olekaan teatterille kuolemaksi Teatterijohtaja Jussi Sorjasen ja visualisti Ville Seppäsen mukaan syntymässä voi olla uusi taiteenlaji. TEKSTI JA KUVA TUOMAS RANTANEN Visualisti Ville Seppänen.
3 / 2021 • 37 Teatteriarvostelut TEKSTI TUOMAS RANTANEN M I H A I L B U LG A KOV I N omaan aikaansa 1930 luvun Neuvostoliittoon viittaava klassikkoromaani Saatana saapuu Moskovaan on surrea listinen kuvaelma pelkuruuden pön kittämästä yhteiskunnasta. Se lähestyy teemaa myös tarjoamalla kuvaelman Pontius Pilatuksen tunnonvaivoista tämän jättäessä Jeesuksen kohtalon vallanhimoisen papiston ja ailahtele van kansan käsiin. Kerrokset sidotaan yhteen kirjai lijan alter egoksi tulkittavissa ole van Mestarin ja hänen muusansa Mar garitan rakkaustarinan kautta. Margaritan hahmon voi tulkita myös kirjailijan omatunnoksi tai koko Venä jän myyttiseksi pelastusenkeliksi. Antti Mikkolan Tampereen teat terille ohjaama sovitus sai ensiiltan sa helmikuussa ennen uusia korona rajoituksia. Nyt se on tehnyt paluun live esityksinä suoratoistossa. Etenkin esityksen ensimmäinen puoli on dy naamisesti kulkevaa teatteria, jossa erityisen väkeviä kohtauksia ovat ne, joissa maagi Wolandiksi (Esa LatvaÄijö) naamioitunut Saatana ja hänen apujoukkonsa Korovjev (Matti Hakulinen), Azazello (Eeva Hakulinen) ja kissa Begemot (Elisa Piispanen) kylvä vät sekaannusta Moskovan kulttuuri piireissä ja kabareeesityksessä. Surrealismin ja klaustrofobian tun tua vahvistavat erityisesti sirpaleisia seinäelementtejä hyödyntävä lavas tus (Teppo Järvinen) sekä valoilla ja videoprojisoinneilla (Tiiti Hynninen) luodut maagiset hyppäykset ja katu näkymät. Vaativat siirtymät tasolta toiselle toimivat jouhevasti, mutta joissain kohtauksissa rytmi ei ole parhaim millaan. Esimerkiksi Pilatuksen (Jukka Leisti) ja Ješua HaNotsrin (Pia Piltz) ensikohtaamisessa on sykäh dyttävää jännitettä, mutta Pilatuksen myöhempien vaiheiden selvittelys sä puhti ei yllä samalle tasolle. Toi saalta Mestarin (Antti Tiensuu) ja Margaritan (Piltz) suhteen hehku jää ponnettomaksi ja finaalissa faustisen sopimuksen neuvottelu uhkaa livetä jaaritteluksi. Kuvaston viittaukset Stalinin vai noihin ovat perusteltuja, mutta taitta vat terää teoksen yliaikaiselta viestiltä: pelkuruus onnistuu itse kultakin. Mihail Bulgakov & Antti Mikkola: Saatana saapuu Moskovaan. Striimauksen suunnittelu: Sami Räty & Heikki Järvinen. Seuraavat livestriimaukset 9.4. & 14.4. Sympatiaa Saatanalle Täydellisyyden kanahäkki M ar ia At os uo K ORONAN TAKIA toistaisek si vain tallenteena nähtävis sä oleva Diplomaatit on Juha Mustanojan kirjoittama ja ohjaama absurdi komedia. Kansallis teatterin Kiertuenäyttämölle tehdyn näytelmän ulkoinen olemus on lä hempänä karnevalistista katuteatte ria kuin hänen edellisen näytelmänsä Atlantiksen spektaakkeellisuutta. Sen ai noa rekvisiitta on täydellisyyden totee mina näyttäytyvä kultainen naulakko. Näytelmässä diplomaatit Kasper (Nora Raikamo), Jesper (Antti L. J. Pääkkönen) ja Prosper (Jussi Lehtonen) tepastelevat nahkasaappais sa ja röyhistelevät höyhenineen kuin kukon pojat ja julistavat vuoron perään omaa täydellisyyttään toistensa kus tannuksella. Kaiken kauno puheisen kahnailun jälkeen he päätyvät kelpo opetusnäytelmän hengessä ymmärtä mään täydellisyyden idean alkuasetel maa syvällisemmin. Filosofisesti leikittelevän tekstin ohella esitys nojaa hurmaavan eläy tyvään näyttelijätyöhön, jonka inten siteetti kestää hyvin kameralla rajatut lähikuvatkin. Silti on helppo kuvitella miten sen liioittelulla ilakoiva teatraa lisuus puhkeaa todelliseen kukkaansa keskellä myötäelävää yleisöä. Juha Mustanoja: Diplomaatit. Taltiointi ja leikkaus Ida Järvinen. Tallenne oli nähtävillä 7.4. asti Kansallisteatterin Tapahtumakanavalla. Live-esityksiä kun korona sallii. E PIDEMIA-AJAN teat teripuutteeseen lohtua tuo tuore Ja nyt: Maailma! draamaantologia. Jukka-Pekka Pajusen ja Merja Suonion kääntämään teokseen on valittu kuusi saksankielistä nykynäytelmää. Ne kommentoivat eurooppalaisen todellisuu temme jännitteitä ennen koronan niihin tuomaa uutta kerrosta. Ajallisesti vanhin näytteistä on jo vuonna 2002 ensiiltaan tullut No belkirjailija Efriede Jelinekin (s. 1946) Jackie. Kulttuurista naiskuvaa Jacqueline Kennedy Onnassiksen henkilön ja erityisesti hänen kuului siin vaatevalintoihinsa liittyvän mediajännitteen kautta peilaava mono logi on osa viisiosaista Tyttö ja kuolema näytelmäsarjaa. Näyttämöohjeis saan kirjailija kannustaa huomioimaan, miten kovia kokenut naishahmo vetää perässään kuolleiden miestensä ja lastensa taakkaa. Netistä löyty vän newyorkilaisen Women’s Project Theaterin trailerista voi päätellä tätä ohjetta noudatetun myös konkreettisesti. Sibylle Bergin (s. 1962) koko antologialle nimen antanut Ja nyt: Maailma! Eli niin kutsuttu ulkona ei sano minulle mitään (2013) on myös korostuneen naisnäkökulmainen mono logi. Aggressiivisena rapvuodatuk sena kulkevan feministisen tekstin päävirtaa pilkkovat pu helimella, tekstareilla, skypellä ja ”tsätillä” ulkomaailmasta tu levat yhteydenotot. Ewald Palmetshoferin (s. 1978) Harhautuneiden (2019) hahmot kärsivät keskinäisen kommunikaation katkoksista, mikä johtaa vääjäämättä klassi seen tragediaan. Esitys alkaa ja päättyy antiikin teatterin yksi äänistä kuoroa muistuttavin osuuksin, jotka alleviivaavat ajan epätoivoa. Kirjailija toivoo näyttämöohjeissaan lavastukselta vahvaa pelkistystä – yhden ratkaisun voi nähdä Reidenztheaterin kantaesityksen trailerissa. Falk Richterin (s. 1969) In My Room perustuu autobiografiseen aineis toon, jossa työryhmän miehet pohtivat omaa isäsuhdettaan. Siinä koros tuvat homoseksuaaliseen identiteettiin liittyvät jännitteet ja – saksalaisit tain tyypilliseen tapaan – natsiaikaan ankkuroituvat sukupolvitraumat. Enis Macin (syntynyt 1993) Sivustakatsoja (2018) puolestaan imitoi muo doltaan mediaajan viestitulvaa tutkien erityisesti sitä, miten internetin torikokouksissa väkivallan tunnistamisen ja moraalisen puuttumisen mahdollisuus katoavat. Thomas Köckin (s. 1986) tulviva paratiisi harhautunut sinfonia (2016) on rönsyilevä ja jopa luettunakin kakofoninen keitos, jossa kohtaavat ilmaston muutoksen jälkeinen dystopia ja tämän hetken tekopyhä pyrki mys yrittää sovitella 1800luvun lopun kolonialismin syyllisyystaakkaa. Ruhrspiele Eecklinghausenin kantaesityksen trailerista saa lisävihjeitä siitä, mihin näytelmän saama huomio perustuu. Toivottavasti tällainen saksankielisten näytelmien käännösten julkai seminen saa jatkoa. Vielä anteliaampaa olisi, jos tällaisia käännöksiä olisi saatavilla, kun esitykset ja mahdollinen kulttuurikeskustelu ovat käyn nissä. Eipä haittaisi sekään, jos tarjolla olisi kuvallista materiaalia esi tysten näyttämöllistämisestä ja edes lyhyt yhteenveto niiden saamasta vastaanotosta. Ja nyt: Maailma! Kuusi näytelmää saksankielisiltä näyttämöiltä Toimittaneet ja kääntäneet Jukka-Pekka Pajunen & Merja Sainio, 514 sivua, Goethe Institut 2021. Teatteria kirjan muodossa TEKSTI TUOMAS RANTANEN Saksankielisten näytelmien antologia tarjoaa monipuolista virikettä aikalaisahdistukseen.
38 • 3 / 2021 Litku Klemetti Kukkia muovipussissa Luova Records (2021) SANNA KLEMETIN ja Pekka Tuomen iskelmällinen syntikkadisko tunkeu tuu menestyksekkäästi teinimaail maan. Levyn houkuttelevin aines Le vy ar vi ot syntyy biisien Poikien kyyneleet ja Su 10:30 yhdistelmästä, ja niiden välises tä siirtymästä jyskeestä pökertymisen partaalle. Kateellinen lapsille laulun kertoja on ilahduttavan katkera kermaperse kakaroille. Ivallisuus ja uho kuului jo usealla Litkun varhaisemmallakin kappaleella, mutta aina tietyn toiveik kuuden ja kiltin tytön roolin läpi. Täl lä kertaa hän on sapekas sitä piilot telematta. Sukupuolen moninaisuus otetaan lyriikoissa tyttöjen, poikien ja muiden muodossa huomioon. Viimevuotinen koronasingle Topsi puikolla aivoon on jätetty levyltä pois. Päätös on huojentava ja parasta, mitä albumille olisi voinut tehdä. PINJA PORVARI Ánnámáret Nieguid duovdagat Uksi (2021) TAITEILIJANIMI ÁNNÁMÁRETIN ta kaa löytyy Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Nuorgamin kylässä Utsjoella asuva Ánnámáret yhdistää saame laista joikua elektroniseen musiik kiin. Inspiraatiota hän on hakenut eri tyisesti suvun joikuperinnöstä, jota on taltioi tu arkistonauhoille. NäkkäläjärviLänsmanin uuden Nieguid duovdagat levyn nimi viittaa unimaisemiin. Levyn kappaleiden sa noissa viitataan sukupolvelta toisel le välittyvään iloon ja suruun, taak sepäin kurkoittamiseen sekä uusien kysymysten esittämiseen. Nämä tee mat kaikuvat äänimaisemassa , jossa toisiinsa nivoutuvat saumattomasti Ánnámáretin ikiaikainen joiku, Ilkka Heinosen jouhikko ja uutta edustavat Turkka Inkilän elektroniset soittimet. JARI TAMMINEN TEKSTI ESKO JUHOLA Sarcofaguksen kitaristi Kimmo Kuusniemi vuonna 1979. Kuva: Sarcofagus.com Elävien hautausmaalta orjaplaneetalle suomenkielisen hevin neljä vuosikymmentä
3 / 2021 • 39 Miksi kukaan haluaisi soittaa heviä? ”Sarcofaguksen lopettaminen on ollut aikomuksenani melko kauan, mutta tänä vuonna kävi hyvin selväksi, että mielessäni ei ole enää tilaa Sarcofaguksel le. On nollauksen aika.” – Kimmo Kuusniemi Eräs ympyrä sulkeutui tämän vuoden alussa, kun aikaansa edellä ollut suo mihevin veteraani Sarcofagus lopetti toimintansa. Yhtyettä sen alusta asti luotsannut Kimmo Kuusniemi laittoi jo toistamiseen bändin tarulle pis teen, mutta päätös tuskin sai kovin suurta värinää aikaan hevipiireissä. Vuonna 1977 perustettu yhtye on ja pysyy kultti bändinä, jonka tunnetuin saavutus on ensimmäisen suomen kielisen hevimetallialbumin julkai su vuonna 1982. Moottorilinnutlevy tosin julkaistiin Kimmo Kuusniemi Band nimikkeen alla. Kappaleiden aiheetkin olivat ehtaa hevimetal lia: Metallinen sateenkaari ja Elävien hautausmaa. Hevin historiaa Suomessa tut kineen Tomi Gullsténin mukaan 1980luvun ensimmäiset vuodet oli vat raskaammalle musiikille vaikeaa aikaa. Suomalainen musiikkilehdistö suhtautui tyylilajiin penseästi. Haas tatteluissakin toimittajat olivat kiin nostuneita lähinnä siitä, miksi joku halusi soittaa heviä. Kymmenluvun loppupuolella tilanne muuttui, kun Zero Ninen, Tarotin ja Stonen kaltaiset bändit alkoivat saada suopeita arvioita musiikkimedioilta. Nämä bändit, joi den esityskieli oli englanti, auttoivat tekemään raskaasta musiikista hovi kelpoisempaa Suomessa. Hitaasti kohti suurta menestystä ”Kauan sitten suomenkielinen hevi oli kummallinen ajatus, huono idea ja melkeinpä vitsi. Se oli (tai pikemminkin oli si ollut) koominen tyylirikko Yona Uni johon herään Johanna Kustannus (2021) YONAN KAHDEKSAS ALBUMI, Uni johon herään, on tehty yhteistyös sä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Heti ensimmäisessä kappaleessa, yli kahdeksanminuuttisessa Ooksä unohtanu? klassinen ja popmusiikki lyövät kättä yhteen. Yonan tuotannossa korostuu sulava liikkuminen tyylilajeista toiseen eikä artisti ole jäänyt kierrättämään van haa, vaan on määrätietoisesti halun nut etsiä uusia ilmaisutapoja. Silti levy ei varsinaisesti yllätä vaan kuulostaa juuri siltä miltä tällaisen levyn ajat telisikin kuulostavan. Aikaisemmilta levyiltä on myös tarttunut elementte jä mukaan, kuten Vitun unelmat kap paleessa kuultavat räppivaikutteet. Paikoin levyllä liikutaan teemallises ti erittäin tummissa vesissä, kuten it semurhaa käsittelevässä Kultavehka kappaleessa. ANTTI KURKO mittapuulla varsin turvallinen sekä sa malla sopiva jatkumo edellisen taiteel lisen levyn jälkeen. Albumi koostuu raivokkaasta rymistelystä ja ajankoh taisista sanoituksista, mutta kokonais kuva jättää kuulijan kylmäksi. Levyltä olisi odottanut enemmän kuin kahden biisin verran energiaa. Kokonaisuudessaan se on kuitenkin luotettavaa perushyvää Stam1naa, jo ka näyttää bändin taidot tehdä moni puolista metallimusiikkia. Albumin voisi antaa bändiin tutustuvalle hen kilölle ja sanoa, että valitse mieleise si kappale, niin annan sen mukaista kuunneltavaa. Toisin sanoen levyllä on kaikille kaikkea, mutta onko se hy vä asia? JULIA JERNVALL Stam1na Novus Ordo Mundi Sakara (2021) STAM1NAN YHDEKSÄNNESSÄ pitkäsoi tossa hapuillaan bändin uran alku ajan tunnelmia. Uuteen maailmanjärjes tykseen viittaava julkaisu on yhtyeen genres sä, jonka teesit oli hakat tu kiveen ulkomailla.” – Tietokirjailija Ari Väntänen, Levyhyllyt.fi-blogi 2017 Yhdeksänkymmentäluvun alussa suo menkielinen hevi alkoi nostaa jälleen päätään. Jouni Mömmön ohjastama Mana Mana ehti toimia muutaman vuoden ja julkaista yhden albumin (Totuus palaa, 1990) ennen Mömmön kuolemaa. Hieman myöhemmin myös Lyijykomppania ja Kotiteollisuus – joka esiintyi alkujaan nimellä Hullu ukko ja kotiteollisuus – julkaisivat en simmäiset levynsä. Lyijykomppania oli tosin perustettu jo vuonna 1981 Lead Company nimellä, mutta ensim mäiset levynsä se julkaisi vasta vuo sikymmen myöhemmin. Lyijykomp panian ensimmäisenä laulajana toimi sittemmin Trio Niskalaukaus yhtyeen perustanut Timo Rautiainen. Toden teolla suomenkielinen hevi alkoi lyödä läpi 2000luvun ensim mäisinä vuosina. Tuohon hetkeen osuu useampia keskeisiä suomen kielisen hevimetallin julkaisuja, ku ten Trio Niska laukauksen Raja portti (2002), Kotit eollisuuden Helvetistä itään (2003), Teräsbetonin Metalli totuus (2005), joita kutakin myytiin platina levyyn oikeuttava määrä. Sa malla vuosikymmenellä kultalevy rajan ylittivät Mokoman Kuoleman laulukunnaat (2006), Stam1nan Uudet kymmenen käskyä (2006) ja Viikatteen Marraskuun lauluja I (2007). Kulta levyt ovat nykyisellä striimauksen ai kakaudella kokeneet inflaation, mutta vielä 2000luvulla niiden viesti oli sel vä: suomenkielinen hevi oli saavut tanut hyväksytyn ja katuuskottavan musiikin leiman. Lopunajan merkkejä Suomenkielisellä hevillä kesti siis tois takymmentä vuotta ennen kuin ovet radion soittolistoille ja suuremmille festareille avautuivat. Kummallista tä mä on erityisesti siksi, että suomenkie linen rockmusiikki juiceleskisineen ja eppunormaaleineen oli ollut tässä vaiheessa suosittua jo pitkän aikaa. Miksi suomen kieli ei kelvannut ras kaan musiikin ystäville tai kriitikoille? Zero Ninen tunnetuimpia kappalei ta on Bangin’ on Drums, jonka lyriikoi ta voi kukin omalla tahollaan koettaa kääntää suomeksi: ”Banging on drums we bring down the halls / We use any guns to go through the walls.” Englanniksi bändit voivat siis ralla tella melkein mitä tahansa silloin, kun se ei ole vastaanottavan yleisön äi dinkieli. Sen sijaan suomeksi laulavat bändit joutuvat jollakin tapaa fokusoi maan sanottavansa, koska suurin osa kuuntelijoista ymmärtää välittömästi, mistä biisissä lauletaan. Toisaalta suo men kieli mahdollistaa oikeasti paina vien asioiden sanomisen. Esimerkiksi Stam1nan Viimeinen Atlantis levyn teemana ovat kulutushysteria ja ilmas tonmuutos. Lopunajan merkit ovat olleet läpitunkeva aihe myös Timo Rautiai sen eri bändien sanoituksissa. Suomen kielellä leikittely sen sijaan on vaikeaa, mistä Teräsbetoni on erin omainen esimerkki. Bändin imagolle ja sankariteemaisille lyriikoille nau reskeltiin aikanaan avoimesti, vaik ka useat bändit olivat tehneet vastaa via juttuja ennen heitä englanniksi. Studio Impossible sketsisarjassa yh tyeestä tehtiin jopa parodia nimellä Teräs villa. Hevipiireissä bändiin suh tauduttiin paljon suopeammin, sillä tietty ylilyövyys ja itseironia on kes keinen osa hevi kulttuuria. Tämä jää musiikkityylille naureskelevilta usein huomaamatta. Metallityranni nousee ”Vastaanotto on ollut sitä, että onko Tyrantti vitsi tai tarkoitet tu huumoriksi?” – Henkka, Tyrantti Uuden vuosituhannen ”lihavista vuo sista” on jo aikaa, mutta suomen kieltä ei hevin esityskielenä enää kummek suta. Teräsbetonia lukuun ottamatta kaikki 2000luvun alkupuolen menes tyjät ovat edelleen olemassa ja julkai sevat musiikkia aktiivisesti. Suomen kielinen hevi on kuitenkin jo joitakin vuosia polkenut paikallaan, kun van hat tekijät ovat löytäneet sapluunan sa ja tekevät juuri sellaista musiikkia kuin heiltä odotetaankin. Osittain tä mä johtuu musiikkiskenen muutok sesta, jossa musiikki on käytännössä ilmaista ja raha tehdään keikkailemal la. Kerran keksitystä menestysreseptis tä ei uskalleta poiketa. Tuorein yrittäjä suomenkielisen he vin areenalla on helsinkiläinen Tyrant ti, jonka toinen albumi Orjaplaneetta julkaistiin tämän vuoden helmikuussa. Erityisesti uusimmalla levyllään yhtye ammentaa 1980luvun kasariheviltä, kuten Iron Maidenilta, Judas Priestilta ja King Diamondilta. Yhtye ei tee mi tään mullistavan uutta, mutta kasari hevin yhdistäminen suomen kieleen tuntuu silti uniikilta ja virkistävältä. Veritiikereistä ja feenikseistä lau lava yhtye tuo mieleen Teräsbetonin. Promokuvissa bändi esittelee rinta karvojaan ja tuijottaa julmasti suoraan kameraan. Päällä on nahkaa ja niittejä melkein yhtä paljon kuin Judas Pries tin nokkamiehellä Rob Halfordilla. Aivan kuten Teräsbetoni, myös Tyrant ti on joutunut taajaan vastailemaan kysymyksiin siitä, onko bändi aivan tosissaan. On ja ei. Hevi voi olla myös hauskaa, ja har va bändi ottaa itseään tosissaan. Tämä ei kuitenkaan poissulje vakaviakaan teemoja. Tyrantin Orjaplaneettakon septissa, jossa koneet ovat alistaneet ihmisen hallintaansa, voi halutessaan nähdä analogian kulutusyhteiskun nasta, jos niin haluaa. Tällä tavoin bändi liittyy osaksi suomenkielisen hevin kaanonia, jonka sanoituksille ei enää avoimesti naureskella.
40 • 3 / 2021 VOIMAN MISOGYNIATÄRPIT B RITNEY SPEARS on kymmenvuotias rusetti päinen koulutyttö, kun hän esiintyy tele vision lauluohjelmassa. Iäkäs haastattelija setä kysyy televisiokameroiden edessä: ”Onko sinulla poikaystävää?” Laulaja häm mentyy. ”Ei ole, sir.” Haastattelija jat kaa: ”Voisinkos minä olla poikaystävä si? Heh heh.” New York Timesin tuottama Framing Britney Spears dokumentti on katsaus lahjakkaan laulajan elämän vaiheisiin. Samalla se kuvaa men neiden vuosikymmenten naisvihaa, tyttöjen seksualisointia ja naisiin koh distettuja vaatimuksia. Katsojassa herää kysymys: miten Britney Spear sia olisi kohdeltu, jos hän olisi mies artisti? Vertailun vuoksi: Kun laulaja Ozzy Osbourne puri lepakolta pään irti ja heitti television hotellihuoneen ik kunasta kadulle, hänen taiteilija maineensa vain kasvoi. Kun Britney Spears hermostui häntä vainoaville kuvaajille, hänet suljettiin pakkohoi toon ja hänen kansalaisoikeutensa riistettiin. DOKUMENTTI ALOITTA A uran alku ajoista. Teiniikäinen Spears brän dätään seksikkääksi naapurin tytöksi, jonka piti samalla korostaa viattomuuttaan. ”Ai olenko minä neitsyt?” parikymppi nen laulaja hämmentyy, kun häneltä kysytään televisio kameroiden edessä. Lahjakas laulaja luo taiteel laan miljoonaomaisuuden, mutta media ei kysy häneltä bisnesvinkkejä vaan revittelee hänen seurustelusuhteillaan. Paparazzit rynnivät Spearsin ympäril lä kuin karjalauma, sillä julkkisjuorut ovat tuottoisa rahanlähde. Otsikot käyvät ajan myötä julmem miksi. Entinen poikaystävä Justin Timberlake käyttää julkisuutta koston välineenä, kun Spears ja Timberlake eroavat. Media ostaa miehen version tarinasta: ”Sinähän olet roolimalli lap sille. Justin kertoi, että särjit hänen sy dämensä. Mitä teit, että aiheutit eron?” toimittaja kysyy Spearsilta. Naisvihaa varten on olemassa ko konainen koneisto, jonka hampai siin Spears joutuu. Media saa tuloja shokki otsikoista, ja hänen kuvistaan maksetaan paparazzeille suuria sum mia. Hän yrittää vetää rajoja julkisuu delle, mutta se käy yhä vimmaisem maksi. Ei ole tavatonta, että hänen hermonsa alkavat vuosien kuluessa pettää. Kuuluisaksi käyneessä tapauk sessa laulaja hermostuu ja mäiskii pa parazzin autoa sateenvarjolla. Media julistaa: ”Britney sekosi”. Alkaa elä mäntarinan karmivin osuus. Laulaja suljetaan mielisairaalaan pakkohoitoon. Lailliseksi edunvalvo jaksi määrätään hänen isänsä Jamie Spears, jonka kanssa hänellä on huo not välit. SPEARS ON OLLUT HOLHOUKSEN ALAISENA 13 vuotta, eikä hän saa it se määrätä lähes 60 miljoonan dolla rin omaisuudestaan tai psykiatrisesta hoidostaan. Nyt hän vaatii, että isän rooli hol hoojana puretaan. Oikeuskäsittely on kesken. Julkisuuteen toimitetuissa oi keudenkäynnin pöytäkirjoissa edun valvontajärjestelyä kuvataan oudosti: se on ”liiketoimintamuoto”, joka tuot taa isäSpearsille satumaisia summia. Fanit uskovat, että laulajaa pide tään panttivankeuden kaltaisissa olois sa. He ovat perustaneet Free Britney liikkeen, joka vaatii hänen vapautta mistaan. Fanien mukaan on erikoista, että 13 vuotta sitten holhoukseen mää rätty laulaja on kyennyt jatkamaan työskentelyä koko ajan. Spearsin tuki joiden mukaan se on merkki täysival taisesta harkintakyvystä. Spears on kuitenkin mennyt lakkoon: hänen sa notaan kieltäytyneen työnteosta, kun nes isän rooli holhoojana puretaan. Britney Spears itse ei osallistunut dokumen tin tekemiseen, mikä on dokumentin suurin puu te. Tekijät eivät tiedä, menikö heidän haastattelupyyntönsä koskaan perille asti. Toivottavasti pian tehdään jatko osa, jossa laulaja saa puhua itse. Framing Britney Spears (2021) katsottavissa ilmaiseksi mtv.fi-palvelussa. Ohjaus Samantha Stark. RISTIINNAULITTU BRITNEY SPEARS Tuore dokumenttielokuva on ajankuva 2000luvun naisvihasta. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVAT MTV Free Britney -kansanliikkeessä on laulajan faneja . He uskovat, että hänen itsemääräämisoikeuttaan rajoitetaan perusteettomasti. Rikostapaus: Peter Nygård Ohjaus Geno McDermott ja Stephanie Nanes, Yhdysvallat 2021 (Discovery+) 79-vuotias suomalaiskanadalainen miljonääri Peter Nygård joutuu vastaamaan Kanadassa syytteisiin alaikäisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ja kiristyksestä. Tuore dokumenttisarja pureutuu Nygårdin elämään ja kauhujen kartanoon Bahamalla, jossa hän huumasi ja raiskasi köyhistä oloista tulevia nuoria tyttöjä. Myös Linda Lampenius ja muut suomalaiset naiset joutuivat Nygårdin hampaisiin. The Pickup Game Ohjaus Barnaby O’Connor ja Matthew O’Connor, Yhdysvallat 2019 (Yle Areena) 2010-luvun pelimieskulttuuri ei ole kadonnut minnekään, vaan muuttanut muotoaan. Aikanaan sovinistiset myyntimiehet kaupittelivat peräkammarin pojille keinoja, joilla he onnistuisivat iskemään naisia. Nykyisin he kutsuvat toimialaansa ”elämäntapakonsultoinniksi”. Taustalla vaikuttaa vanha tuttu naisviha: naiset esineellistetään persoonattomiksi valloitusten kohteiksi ja miessukupuolen syrjäytyminen vieritetään naisten syyksi. Kaksi ruumista rannalla Ohjaus Anna Paavilainen, Suomi 2019 (Yle Areena) Jussi-palkinnon vuonna 2020 voittanut lyhytelokuva kysyy, voiko nainen olla rikossarjassa muuta kuin kuollut ruumis. Laura Birnin ja Anna Paavilaisen käsikirjoitus parodioi eri genreihin kuuluvia elokuvia feministisestä perspektiivistä. Elokuva alkaa rikossarjoista tutulla kohtauksella, josta puolialaston, estetisoitu naisen ruumis löytyy rannalta pussiin käärittynä. Ruumis herää eloon, katsoo itseään ja toteaa: ”Ei saatana ole todellista, taas?” Birnin esittämä hahmo kompuroi dokumentin halki puolialastomana ja etsii selitystä sille, miksi päätyy aina samaan jamaan. Elokuva Lehdistö rakasti uransa alussa olevaa Britney Spearsia. Ajan myötä otsikot ja paparazzit kävivät yhä julmemmiksi. Britney Spears on 2000-luvun megatähti, joka sai osansa rakenteellisesta naisvihasta. M itro H ärk ön en /B ufo D isc ove ry
Tuore dokumenttielokuva on ajankuva 2000luvun naisvihasta. ELOKUVAT Joonas Berghäll: PUNKKISOTA Ensi-ilta 14.5. (jos korona sallii) Dokumenteistaan Miesten vuoro (2010), Äidin toive (2015) sekä Miehiä ja poikia (2019) tunnetun Joonas Berghällin uusi elokuva käsittelee punkkien levittämiä tauteja. Vakavan kroonisen borrelioosin omakohtainen potilasnäkökulma laajenee globaaliksi terveyspoliittiseksi kannanotoksi. Ääneen pääsevät kohtalotoverit ja asiantuntijat Suomessa, Saksassa, Puolassa, Ranskassa, Italiassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Kokenut dokumentintekijä kuljettaa tarinaansa läpi puutteellisten diagnoosien tuottaman ahdistuksen, sairauteen ja hoitoihin Chloé Zhao: NOMADLAND Elokuvateattereissa nyt. Elokuvan alkuteksteissä kerrotaan Nevadan Empiressä sijaitsevasta kipsitehtaasta, joka joutui sulkemaan ovensa 88 vuoden jälkeen. Ensimmäisessä kuvassa katsomme pimeästä autotallista, kuinka elokuvan päähenkiö Fern tempaisee oven auki. Pian selviää, että leskeksi jäänyt Fern on menettänyt myös työsuhdeasuntonsa ja pakkaa siksi kaiken omaisuutensa kodikseen rakentamaansa pakettiautoon ja lähtee tien päälle. Chloé Zhaon Nomadland voitti sekä Venetsian elokuvajuhlien pääpalkinnon että parhaan elokuvan ja ohjauksen Golden Globet. Elokuva on Ferninä nähtävän Frances McDormandin ylittämättömän karisman varassa kulkeva tarina ikääntyvästä naisesta, jonka täytyy tehdä niin kuin naisen täytyy tehdä ottaakseen elämänsä takaisin hallintaansa. liittyvän fyysisen kärsimyksen sekä terveyshallinnon asenteisiin liittyvän turhautumisen. Samalla kun aiheen viiltävä henkilökohtaisuus tuo kerrontaan tunnetta, se vie tyylilajia tutkivasta journalismista pamfletin suuntaan. Selväksi tulee, että punkkisairauksien diagnosoinneissa ja hoidon saamisessa on vakavia pulmia. Silti esiin vyöryvät tapaustodisteet eivät itsessään osoita, etteikö myös psykosomaattisilla tekijöillä voisi olla osuutta. Elokuvassa esitetyt vahvat väitteet koko maailmaa koskettavasta pandemiauhasta, globaalista salaliitosta ja vain harvojen potilaisiin empaattisesti suhtautuvien ammattiauttajien pyyteettömyydestä tuntuvat ylidramatisoiduilta. TUOMAS RANTANEN Fern ja hänen kohtaamansa autenttiset karavaanarinomadit näyttäytyvät sellaisina amerikkalaisten uudisraivaajien antimaterialistisen koulukunnan edustajina, jollaisina tunnemme myös Jack Kerouacin ja beatnikit. Road movien ohella elokuva kuuluu myös työläiselokuvan genreen. Itsellisessä Fernissä kohtaavat köyhän kunnia ja solidaarisuus kohtalotovereita kohtaan. Elokuvassa tehdään hanttihommia, poltetaan tupakkaa, diggaillaan koiria ja kuunnellaan juurirokkia yhtä sielukkaasti kuin Aki Kaurismäen elokuvissa. Suomalaisen järvitunnelmoinnin sijaan maisemakuvissa korostuvat westernien autiomaat ja horisontin vuoristot. Pittoreskien kaljakuppiloiden sijaan pysähdyspaikkoina toimivat estetiikaltaan niin umpirumat hampurilaispaikat ja asunnot, että on helppo ymmärtää, miksi moottoritie on niin kuuma ja kutsuva. TUOMAS RANTANEN Nomadland Punkkisota Sami Pöyry: PUNAINEN KOHINA Ensi-ilta 9.4. (jos korona sallii) TUOMAS RANTANEN Sami Pöyryn kirjoittama, ohjaama ja tuottama Punainen kohina kertoo perintötilalleen erakoituneesta leffantekijä Timosta ( Jari Manninen), jota tapaamaan saapuu vanhoja lapsuuden ystäviä. Eri aikatasoilla hiukan tahmeasti kruisaileiva elokuva hyödyntää kotikutoisen kekseliäästi kauhuelokuvan ja taide-elokuvan tehokeinoja samalla kun rytminvaihdoissa lisäpotkua antaa Sigurður Rögnvaldssonin musiikki. Lue lisää arvioita osoitteessa E lämässä ymmärtää asioiden merkityksen vasta, kun itsestäänselvinä pidetyt asiat ovat poissa. Tämä mietitytti itseäni maaliskuussa, kun Euroopan parlamentti pohti mahdollisuuksia palata koronan jälkeiseen uuteen normaaliin. Koronakriisi on rujolla tavalla muistuttanut meitä siitä, ettei mikään sittenkään ole itsestäänselvää. Voit olla liikunnallinen, syödä terveellisesti ja pysyä kaukana riskiharrastuksista, ja siitä huolimatta törmätä tähän vain muutama kuukausi sitten syntyneeseen virukseen, joka saa ensin sairaaksi ja sitten tehohoitopotilaaksi. Korona on pysäyttänyt vapaan matkustamisen, lopettanut lentoyhteyksiä ja tuonut monimutkaiset tarkistukset rajojen ylityksiin; asioita joita oikeastaan kukaan ei osannut ennustaa vielä runsas vuosi sitten. Koronan myötä sulkeutuneet rajat tuntuvat edelleen oudoilta, vaikka rajoitukset ovatkin terveytemme suojaamiseksi enemmän kuin tarpeellisia. Rauha Euroopassa on sekin asia, joka on tuntunut itsestäänselvältä meille kaikille sotien jälkeen syntyneille. Ja kuitenkin vain runsaan tuhannen kilometrin päässä Ukrainassa sotaa käydään päivittäin, vaikkakin pienimuotoisesti. Yhä useammassa eurooppalaisessakin maassa moni poliitikko hankkii itselleen kannatusta syyllistämällä naapureitaan tai ylipäänsä ulkomaalaisia. Vastakkainasettelu tuo kannatusta muillekin kuin Yhdysvaltain presidentin viran kerran voittaneelle liikemies Donald Trumpille. Kansallisvaltiot ja niiden päätöksenteko ovat olleet arvossaan, kun on nopeasti pitänyt suojata kansalaisia koronan riskeiltä ja turvata terveydenhoidon kapasiteettia. Paluu normaaliin ei kuitenkaan onnistu kansallisvaltioiden päätöksillä, sillä korona loppuu Euroopasta vasta, kun tauti on hävitetty koko maailmasta. EU-parlamentti haluaa jäsenmailta yhteisen toimintalinjan siitä, miten koronarajoitukset puretaan, terveydenhoidon toiminta turvataan ja vapaa liikkuminen Euroopassa tehdään uudelleen mahdolliseksi. Yksi askel tähän on yhtenäisen, liikkumista helpottavan koronatodistuksen aikaansaaminen. Toteutuessaan koronatodistus, eli viralliselta nimeltään digitaalinen vihreä sertifikaatti, helpottaisi rajavalvontaa ja -tarkastuksia. Todistus ei olisi vain rokotetodistus, vaan siihen kirjattaisiin rokotetietojen lisäksi saadut testitulokset ja sairastetun koronan myötä näkyvät vasta-aineet. Matkustaminen siis helpottuisi rokottautumisen, testaamisen tai vasta-aineiden perusteella. Kaikki eivät halua ottaa itselleen tai läheisilleen rokotusta. Eurooppalaisten ratkaisujen pitää mahdollistaa liikkuminen myös ilman koronarokotuksia. Voi hyvin olla, että ilman rokotustodistusta olevat joutuvat vaihtoehtoisesti todistamaan testillä, etteivät kanna virusta mukanaan. Niin kauan kuin koronaa on liikkeellä, on luvassa ylimääräisiä järjestelyjä matkustamisessa ja kanssakäymisessä. Mitä itse olen oppinut menneestä vuodesta? Sen, että mikään elämässämme ei todellisuudessa ole itsestäänselvää. Sen, että annan arvoa ja nautin arvokkaista asioista jo tänään enkä vain suunnitelmissa huomenna. Ja sen, että olen valmis puolustamaan yhteisen maanosamme arvokkaita aikaansaannoksia. Eero Heinäluoma Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä eeroheinaluoma.fi Menneen vuoden opetuksia
42 • 3 / 2021 YLE Areena: Ihmisten puolue (Suomi 2008–2010) Atte Järvisen käsikirjoittaman ja ohjaaman komediasarjan vanhojen tuotantokausien paluu sopii mitä parhaiten juuri kunnallisvaalien ajankohtaan. Se kertoo hupaisalla satiiriotteella poliittisen populismin ja arkisen kuntapolitiikan yhdistämisen ongelmista aikana, jolloin sosiaalinen media ja vihapuhe eivät olleet vielä saavuttaneet nykyisiä mittasuhteita ja tehneet poliittisen höpsisimin parodioinnista mahdotonta. Yle Areena: Dinosaurus (Suomi 2021) Veikko Aaltosen dokumentti elokuvaohjaaja ja -tuottaja Rauni Mollbergista on sukellus elokuvien tekemiseen kauan ennen aikaa, jolloin ohjaamisen neromyytti kaatui omaan miehiseen miekkaansa. Se näyttää, miten elokuvanteossa lapsia itketettiin, eläimiä rääkättiin ja näyttelijöitä nöyryytettiin. Elokuva ei kiistä etteikö näillä asenteilla voi syntyä hyviäkin elokuvia, mutta se muistuttaa siitä hinnasta, mitä niiden tekemisestä on maksettu – kannustaen samalla elokuvantekijöitä jatkossa miettimään metodinsa toisin. Yle Areena: Capote (12) USA/ Kanada 2005) Bennet Millerin esikoiselokuva kertoo, miten kirjailija ja toimittaja Truman Capote kirjoitti nelihenkisen perheen raa’asta ryöstömurhasta kertoneen dokumenttiromaanin Kylmäverisesti. Nimiosaa oscarin edestä esittävä Philip Seymour Hoffman onnistuu tavoittamaan hiukset pystyyn nostamalla tavalla älykkötoimittajan tasapainoilua sosiaalisen tiedostavuuden ja kyynisen hyväksikäytön välisellä kapealla polulla. Yle Areena: Aurora (Suomi 2019) Ohjaaja-käsikirjoittaja Mia Tervon ensimmäisen pitkän fiktioelokuvan näyttämönä toimivat Rovaniemen vähemmän bränditietoista Lappi-eksotiikkaa tihkuvat baarit, yökerhot ja grillikioskit. Nupit kaakossa bailaavan kynsiteknikko Auroran ( Mimosa Willamo) kyydissä hyvin kulkeva elokuva kertoo persoonallisesti ja tiedostavan epäkorrektisti kulttuurien, ennakkoluulojen ja oman elämän kuprujen kohtaamisesta. Yle Areena: Kaikki irti eläimistä (Suomi 2021) Riikka Kaihovaaran kolmeosaisessa dokumenttisarjassa katsojan silmille läväytetään tiivistetty kuva suomalaisten tuotantoeläinten historiasta ja nykytilanteesta. Sarjan osien nimet Näkymätön lehmä, Kadonnut sika ja Tuntematon kana kertovat, miten kauas todellisuuden vankileirien saaristosta miellämme omien ruoka pöytiemme antimien alkuperän. KOONNUT TUOMAS RANTANEN VOIMA N TV-TÄR PIT Thomas Kail ja Lin-Manuel Miranda: HAMILTON Disney+ Hip hop -musikaali Yhdysvaltojen itsenäistymisen ajoilta kertoo Alexander Hamiltonista, joka oli Yhdysvaltain perustajia ja kirjoitti suurimman osan maan perustuslaista. Hän oli George Washingtonin luottoystävä ja liittovaltion ensimmäinen valtiovarainministeri. Hamilton-elokuva on taltioitu New Yorkin Broadwayn lavalta alkuperäisten näyttelijöiden kanssa. Vaikka elokuvaa katsoisi tietokoneen näytöltä, siitä välittyy se upea tunne, kuin olisi itsekin paikalla. Teoksen on kirjoittanut, säveltänyt ja sanoittanut Lin-Manuel Miranda. Musikaali yhdistää hip hoppia, räppiä, poppia, R&B:tä ja soulia Broadway-tyylin showmusikaalin piirteisiin. Oopperan tapaan se on kokonaan laulettu, ilman puhuttua dialogia. Suurin osa esiintyjistä on tummaihoisia. Daveed Diggs tekee ennätyksen Broadwayn nopeimmalla räpillä de Lafayetten roolissa kappaleessa Guns and Ships. Renée Elise Goldsberry laulaa toisen upeimmista räpeistä Angelica Schuylerina kappaleessa Satisfied. Kappaleessa The Schuyler Sisters teoksen kolme keskeistä hahmoa laulavat tasa-arvon puolesta. Miranda on kommentoinut Hamiltonin olevan ”Amerikka silloin nykypäivän Amerikan kertomana”. Musikaali ottaa kantaa Yhdysvaltain politiikkaan, tasaarvoliikkeeseen ja rotusyrjintään. Teos viittaa muun muassa Black Lives Matter -liikkeeseen. VIRVA PALOVIITA J APANILAISEN OHJA AJAN Yukiko Soden draama elokuva Aristocrats avaa ikkunan nykypäivän Ja paniin, maahan joka monen aa sialaisen valtion tavoin kipuilee ikivanhojen äärikonservatiivisten perinteiden ja uusien aikojen libe raalien mullistusten välillä. Teoksen voi nähdä aasialai seen nykyelokuvaan keskittyvillä Helsinki Cine Aasia festivaaleilla verkossa. Tutustumme Hanakoneitiin, tokiolaisen yläluokan nuoreen naiseen, joka ei ole vielä päässyt naimisiin. Hän on kiltti, ujo ja tyy litaituruuden mestari kauniine kä velypukuineen ja käsilaukkuineen. Kuin Jane Austenin kerronta koh taisi Aamiaisen Tiffanylla. Mutta tarinaan saapuu muita kin sinkkunaisia. Eivätkä monet heistä edes halua naimisiin. Hanako joutuu tilanteeseen, jos sa hän joutuu valitsemaan kahden pelottavan asian välillä: ollako su kulaistensa luona asuva naima ton ja siksi paheksuttu hylkiö, vai ryhtyäkö onnettomassa avioliitos sa eläväksi rikkaaksi tyhjäntoimit tajaksi? Mutta kun asiat etenevät, muitakin vaihtoehtoja paljastuu… ARISTOCRATS EI OLE pelkästään hylkäämässä miehen asemaa per heen päänä, vaan se kyseenalaistaa rahan merkityksen onnellisuuden mittarina. Aika rajusti se tölväisee myös vanhojen sukulaisten ase maa nuorempien käskyttäjinä. Leffa sopii hyvin kaukokaipuu ta poteville. Aristocrats näyttää laajaa kuvaa Tokiosta, kiipeää pil venpiirtäjiin ja vie katsojat katto terasseille nauttimaan Japanin ylä luokan arvostamaa englantilaista iltapäiväteetä. Kuvat kertovat käsikirjoituk sen ohella luokkaeroista: Hanakoa kuljetetaan autolla paikasta toi seen, mutta ystävät käyttävät met roa. Neidin hiusten kastuminen on merkki kosketuksesta luontoon, melkein seksuaalisuuden ilmaisu, joka ei tietenkään yläluokan nai selle sovi, mutta itsensä elättäjille säiden armoilla eläminen on villiä arkea. Jos Aristocrats saa kohderyh määnsä, nuoria naisia, katsomoi hin, se pystyy horjuttamaan Japa nin kaltaisen bisnespatriarkaatin perustuksia. Niin vallankumouk sellinen se on. YLEENSÄ FESTIVA ALIEN valikoi missa on taideteoksia isoimpien studioiden ja levittäjien listojen ul kopuolelta. Festarikävijät oppivat, ettei teoksen tekemiseen kulunut megabudjetti ei takaa laatua eikä – pinnallisimmille katsojille tiedoksi – edes viihdearvoa. Jopa elo kuvien glitterparaatien ylimmän kisan huipentumaan eli Oscargaalaan pääsee silloin tällöin niin kutsut tuja riippumattomien tuotantojen leffoja muihinkin kategorioihin kuin ulkomaisen elokuvan sarjaan. Viime vuosien suuri menestys tarina on tullut EteläKoreasta: Bong Joon-hon käsikirjoittama ja ohjaama Parasite voitti Kultaisen palmun Cannesin elokuvajuhlilla 2019, ja keväällä 2020 se sai par haan elokuvan Oscarin. Parasite ei varsinaisesti ollut marginaali nen tuotanto, sillä ohjaaja tunne taan monikansallisesta scifi-spek taakkelista Snowpierceristä (2013), mutta korealaisena elokuvana vain 15,5 miljoonan dollarin bud jetin Parasite on lähtökohdiltaan vaatimaton verrattuna Yhdysval tain elokuvakoneiston satojen mil joonien eurojen tuotoksiin. Pienillä uutuuselokuvien festa reilla voi bongata tulevia palkin toteoksia. Seuraavilla festareilla on kiva kehua lippujonossa, miten jonkin, minkä vaan, elokuvan alus sa tiesi hengentuotteen kohoavan suurmenestykseen tai vähintään kulttimaineeseen. Helsinki Cine Aasia 16.–18.4.2021 Liput ja ohjelma: helsinkicineaasia.fi Nyky-Aasiaa ravistellaan valkokankaalla TEKSTI ILONA IIDA SIMES
rauhanpuolustajat.org Liity rauhan jengiin 25 euroa vuodessa – saat paljon pätevää luettavaa, näppärän ja inspiroivan Solidaarisuuskalenterin ja alennuksen kaikista tuotteista nettikaupassamme. Hurriganes Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä 1973 Kuva: Keijo Laajisto, museoviraston kokoelmat Rauha – lahkeet ja sydän lepattamaan! Hyvät jutut eivät koskaan vanhene. rauhanpuolustajat.org Liity rauhan jengiin 25 euroa vuodessa – saat paljon pätevää luettavaa, näppärän ja inspiroivan Solidaarisuuskalenterin ja alennuksen kaikista tuotteista nettikaupassamme. Hurriganes Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä 1973 Kuva: Keijo Laajisto, museoviraston kokoelmat Rauha – lahkeet ja sydän lepattamaan! Hyvät jutut eivät koskaan vanhene. Tärkeä dokumentti jo kadonneista teoksista ja graffitipaikoista maalarien kertomana. 35€ + postikulut >> kauppa.voima.fi / tilaukset@voima.fi PERINTÖ – HELSINKI GRAFFITI 1992–2017