1.
fifi.voim
ok 10 touk 4 20 uu
a.fi
Lue Lehti tai katsele kuvat.
2.
Etsi mieluiSA istumapaikka.
3.
Sijota PEFLETTI MAAHAN kuvapuoli ylöspäin
1.
4.
Lue Lehti tai t. katsele kuvat.
XXX
2.
Leikkaa Pelleeaa pallo ja liimaa se pahville.
3.
i Naulaa pahvi keppiin.
4.
N PUHKEAMATON N PELLEPALLO ON VALMIS.
4
Runoja roskista 19 Kuumottava kuntademokratia 26 Salo 42 Talouden ammattitappaja 44 Vashti Bunyanin freakfolk 48
KAHDEN PÄIVÄN FESTARILIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI ON KÄYNNISSÄ
Katso ennakkomyyntipisteet ja festariohjelma osoitteesta www.ilosaarirock.fi MYÖS SULO-KLUBIN LIPUT MYYNNISSÄ
w w w. g r a f e x . f i
ilmoitus
TOUKOKUUN MERKKITUOTTEET
4
2010
7
26.4.30.5.2010
rjoitus
sis
Meeri Koutaniemi
Ydinperse jyrää meitin
Kahvia mustana
26
Kun kunta ei enää riitä
Onko politiikka mahdollista kunnissa? Tutkija Anne Luomala vastaa.
EU:n köyhyyden vastaisen vuoden juhlavieraille tarjoilevat alipalkatut maahanmuuttajat.
9
turvallista, voimaloihin ei kohdistu terrori-iskuja, ei satu ikäviä onnettomuuksia, ja ongelmajätteiden varastoiminen onnistuu seuraavat vuosituhannet. Suomessa on voimassa ydinvastuulaki, jonka mukaan ydinlaitoksilla on vastuu 200 miljoonan euron vahinkoon asti. Summa on naurettavan pieni. Vaikka onnettomuuden todennäköisyys on valtavan pieni, riskit ovat valtavan suuria. Vahingon sattuessa riskin maksamme me, valtio.
YDINVOIMAHAN ON
sitten voi maksaa? Ukraina arvioi Tsernobylin ydinonnettomuuden jälkikustannuksiksi 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosina 19862000. Tsernobylissä kuolleiden määrästä kiistellään. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kuolleita oli 9 000, Venäjän tiedeakatemian mukaan 210 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti onnettomuuden vuoksi. Jotkut arviot lähenevät yli miljoonaa, mutta on se yhdeksäntuhattakin paljon.
M I TÄ Y D I N O N N E T T O M U U S
42
Tarina Salosta
Toimittaja Jukka Vuorio J k kertoo kotikaupunkinsa k n nousun & tuhon. tu
ryvettämä eduskunta tulee päättämään hallituksen esityksestä, jonka mukaan rakentamislupa annettaisiin Fennovoimalle ja Teollisuuden Voimalle. Elinkeinoelämä, kokoomus ja myös SAK haluavat tehdä ydinvoimaa hinnalla millä hyvänsä. Taustavaikuttajina ydinvoiman takana ovat käytännössä kaikki Suomen sähköyhtiöt ydinvoimayhtiöiden omistajina. Myös Atria, Kesko, Myllyn Paras, SOK ja Valio ovat vastuussa: ne osaomistavat ydinvoimalaluvan saaneen Fennovoiman. Poliittisen vastuun kantavat kansanedustajat.
VA A L I R A H A S K A N D A A L I N
52
Musta vai valkoinen? Muurin juurella
Länsiranta on eristetty maailmasta muurilla. Luovuutta muuri ei pysty patoamaan. Anthony Fabianin elokuva kertoo Sandra Laingin nuoruudesta ihonvärin sanelemassa EteläAfrikassa 1960-luvulta lähtien.
porskuttamisesta kantavat vihreät ja heidän ansiotaan on, että ilmastonmuutoskeskustelu on imaistu ydinvoimapuheen moottoriksi. Mitä jos vihreät olisivat olleet oppositiossa? Mitään uusiutuvan energian risupakettia ei olisi tarvinnut kyhätä. Ilman risupakettia ydinvoimapäätöstä ei olisi saatu läpi ilman raskaita poliittisia tappioita kokoomukselle ja keskustalle. Irvokasta on, että uusiutuvan energian vaateista tullaan luopumaan heti, kun ydinvoimaloiden rakennusprojektit saadaan käyntiin. Jo nyt kokoomuksen korppikotkat vaanivat tuulivoimahankkeiden yllä.
VA S T U U N Y DI N VOI M A N Y D I N V O I M A P Ä ÄT Ö K S E N
s. 20
32
ino stama va
kritiikki on ulkoistettu vihreiden parhaimmistolle EU-parlamentissa. Hassi & Hautala sanovat tiedotteessaan, että "kokoomuksen ja keskustan lehmänkauppa kahdesta ydinvoimalasta on megaluokan emämunaus". "Jos tämä lehmänkauppa toteutuisi, siitä tulisi todennäköisesti Suomen sodanjälkeisen historian suurin virhe. Se syrjäyttäisi Suomen energiatekniikan kehityksen valtavirrasta ja sementoisi meidät riippuvaiseksi riskiteknologiasta", he jatkavat. se sam Suomessa vihreät toistavat hokemaa "hallituksessa tori kin! t pysytään". Sivulauseissa kuuluu puhinaa, että he kaaEtäkon u sitten mu tavat hallituksen esityksen eduskunnassa. Siinä olisikin vihreillä näytön paikka.
s
Teemu Mäki äki
Teppo Eskelinen elinen
s. 12
1.
.fi fifi.voima fifi.voima.fi
10 4 2010 toukok uu
Lue Lehti tai katsele kuvat.
s. 44
Ajassa .................... 818 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Voimakalenteri ......1923 Talous ...................44-45 Musiikki ...............4849 Kirjallisuus .......... 5051 Elävä kuva ............5253 Lukijaposti ........... 5455 Voimahali .................... 56
2.
Etsi mieluiSA istumapaikka.
3.
Sijota PEFLETTI MAAHAN kuvapuoli ylöspäin
y k ynnys
No 2 / 2010 / á 5 euroa
Valtakunnallinen vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestön äänenkannattaja No 2 / 2010 / á 5
1.
4.
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Kynnys
Lue Lehti tai katsele kuvat. t.
XXX
2.
Leikkaa Pelleeaa pallo ja liimaa se pahville.
3.
i Naulaa pahvi keppiin.
Y D I N V O I M A P Ä ÄT Ö S O N vähintään 60 vuotta kestävä energiaratkaisu, sen verran on ydinvoimaloiden odotettu käyttöaika. Sen jälkeen eletään ydinjätteiden kanssa. Eduskunta ei ole kuitenkaan asiasta vielä äänestänyt. Meillä on vielä aikaa kääntää kansanedustajien enemmistö ydinvoimaa vastaan. Viimeistään nyt meidän olisi näytettävä voimamme. Helsingissä 8. toukokuuta järjestetään Ydinvoima historiaan -mielenosoitus. Ehkäpä se on alku jollekin uudelle. Kimmo Jylhämö
4.
N PUHKEAMATON N PELLEPALLO ON VALMIS.
4
Runoja roskista 19 Kuumottava kuntademokratia 26 Salo 42 Talouden ammattitappaja 44 Vashti Bunyanin freakfolk 48
Valokeilassa Keski-Aasia
Kuva: Charlott Boucht Kuva: Charlotta Bouch Kuva: Charlotta Boucht harlo ta ou ht arlotta
Abilis tukee kehitysmaiden vammaisia · Kohti itsenäistä elämää kehitysma
4
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimitusharjoittelijat Jenni Halttu, Maria Karuvuori & Meeri Koutaniemi (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Eeva Berglund, Olga Bobrova, Teppo Eskelinen, Olli-Pekka Haavisto, Markus Himanen, Anna-Sofia Joro, Jouko Huru, Taneli Karinen, Visa Kurki, Hanna Kuusela, Juho Kytömäki, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Ville Lähde, Päivi Mattila, Teemu Mäki, Päivi Nikkilä, Eva Nilsson, Kukka Ranta, Philippe Rekacewicz, Antti Rautiainen, Petri Rautiainen, Hannele Richert, Heidi Richert, Hannele Romppanen, Aiju Salminen, Henri Salonen, Nina Subin, Tixa, Karstein Volle, Jukka Vuorio, Marko Ylitalo Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 5/10 ilmestyy 31. toukokuuta. ISSN 1457-1005
8
4
2010
TEKSTI
EVA NILSSON
Kahvia mustana, kiitos!
Alipalkatut tarjoilijat pitävät huolen, että EU:n köyhyyden vastaisen vuoden vieraat syövät & juovat kuin ruhtinaat.
parlamentin kehitysyhteistyövaliokunta on kokoontunut istuntoon. Aamun aiheena on eurooppalaisen kriisinhallinnan nykytila. Kokous on juuri alkanut, kun ovesta astuu sisään ryhmä prässättyihin valkoisiin asuihin pukeutuneita tarjoilijoita. Vanhanajan palvelijoita muistuttavat tarjoilijat pujottelevat istuinrivistöjen välissä ja kaatavat kahvia ja teetä europarlamentaarikkojen ja muiden kokousvieraiden kuppeihin. Kyseessä on tuttu näky. Kaikissa Euroopan parlamentin kokouksissa on nimittäin kahvi- ja teetarjoilu. Silti näky aina hätkähdyttää. Tuntuu kuin lähes poikkeuksetta maahanmuuttajataustaisten tarjoilijoiden ja tarjoiltavien välinen eriarvoisuus olisi käsin kosketeltavaa. Millaiseltakohan eurooppalainen sosiaali-, työ- ja maahanmuuttopolitiikka näyttäisi, jos europarlamentaarikot ja EU-virkamiehet pysähtyisivät joskus kuuntelemaan näitä ihmisiä, jotka kaatavat kahvia heidän kuppeihinsa lähes päivittäin?
U ROOPA N
E
Y
K S I TA R J O I L I J O I S TA
a "Oma ajaa on t työnan vaikea kin kuiten , ettei työ ida kritiso ene alta." vaan m
kijöiden oikeuksia pitäisi parantaa ja heidän sosiaaliturvansa pitäisi taata koko mantereella." Asiantuntevalta kuulostava Badji puhuu kuin olisi poliitikko itsekin. Eikä ihme että mies kuulostaa asiantuntijalta hänhän todella on sitä. Vuokratyövoimafirmalle työtä tekevä Badji tienaa normaalisti noin 900 euroa kuukaudessa tarjoillessaan 7 600 euroa kuussa tienaaville europarlamentaarikoille kahvia. Työtunnit riippuvat parlamentin aikatauluista, minimipalkkaa tai mitään pysyviä työaikoja ei ole. Badji ei työskentele parlamentin alaisuudessa vaan monikansalliselle Sodexolle. Euroopan parlamentti on ulkoistanut yritykselle kaikki catering-palvelunsa. Sodexoa on kritisoitu laajasti muun muassa työntekijöiden matalapalkkaisuudesta. Sen tiedetään myös omistavan ja muonittavan yksityisiä vankiloita ja säilöönottokeskuksia Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sodexon Euroopan parlamentissa työskentelevä henkilökunta meni lakkoon. Työntekijät vaativat silloin epämääräisten sopimusten lopettamista, väliaikaisen henkilökunnan vakinaistamista, ylityötuntien korvaamista, järjettömästä joustamisesta luopumista (kuten 1113-tuntiset työpäivät) ja niin edelleen. Tilanne ei valitettavasti ole juurikaan parantunut. EU:ssa on yleisesti puollettu työntekijöiden joustamisen lisäämistä. Harmonisoituun sosiaaliturvaan on puolestaan vielä pitkä matka. Tällä hetkellä 79 miljoonaa EU-kansalaista elää köyhyysuhan alla, koska heidän tulonsa ovat 60 prosenttia oman maansa keskituloa matalammat.
Badji vakuuttelee kuitenkin olevansa tyytyväinen työhönsä, joka vastaa hänen koulutustaan. Parlamentti on hänen mukaansa haluttu työpaikka. "Tietenkin ulkoistaminen on ongelmallista. Puhtaasti voiton tuottamiseen tähtäävä toiminta polkee ihmisten hyvinvointia. Olen työstäni iloinen, mutta myönnän, että palkka on hyvin alhainen ja että Sodexolla olisi maailmanlaajuisessa toiminnassaan parannettavaa. Omaa työnantajaa on kuitenkin vaikea kritisoida, ettei työ vaan mene alta."
A D J I N yliopisto-opinnot Senegalissa jäivät aikanaan kesken, kun miehen vanhemmat menehtyivät. Elantonsa hän hankki työskentelemällä hotellissa. Sitä kautta Badji sai kutsun Belgiaan, jonne hän saapui seitsemän vuotta sitten. Mies ei siis ole vain alipalkkaisen vuokratyön asiantuntija, hänellä on myös omakohtaista kokemusta eurooppalaisesta maahanmuuttopolitiikasta. "EU:n pitäisi vastaanottaa enemmän ihmisiä ja olla avoimempi. Maahanmuuttajat integroituisivat yhteiskuntaan helpommin työllistymällä. Belgiassa tämä toimii aika hyvin. Väärin sen sijaan on, että kehitysmaista halutaan poimia vain korkeasti koulutetut insinöörit ja lääkärit Euroopan työvoimatarpeen mukaisesti. Tällaiset strategiat edistävät aivovuotoa ja lisäävät akuuttia työvoimapulaa kehitysmaissa." Euroopan parlamentin kehitysyhteistyövaliokunnassa valmistellaan parhaillaan raporttia kehitysavun koherenssista. Mukana yhtenä politiikan alana on myös maahanmuuttopolitiikka. Hyvä niin, koska siihen todellakin kaivattaisiin koherenssia.
B
Klaus Welp
H
UHTIKUUSSA 2005
on Lansana Badji, nuori Senegalista Belgiaan muuttanut mies. Mitä mies mahtaa ajatella Euroopasta ja EU:sta? "EU:lla on erittäin tärkeä rooli maailmassa, niin sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Etenkin sosiaalipolitiikka on tärkeää. EU:n tulisi harmonisoida sosiaaliturvalainsäädäntö kaikissa jäsenmaissa. Työnte-
TYÖ EI KIITÄ TEKIJÄÄNSÄ
A I E M M I N työpaikka oli paras ase köy-
hyyttä vastaan. Edelleenkin köyhyysriski on kolme kertaa suurempi, jos ei ole työpaikkaa. Tilanne on muuttunut viimeisten 15 vuoden aikana. Nykyään Euroopan unionin alueella elää 14 miljoonaa työssä käyvää köyhää ja yksi kolmasosa työskentelevistä aikuisista on köyhyysvaarassa. Working poor -ilmiön syynä ovat epätyypilliset työsuhteet, kuten osa-aika- ja
pätkätyöt sekä paikoilleen jämähtäneet palkat. EU:n suorittamien tutkimusten mukaan suurelle osalle working poor -ihmisistä työpaikat eivät ole enää väylä parempiin töihin, vaan niihin jäädään. Ilmiö näkyy myös Suomessa. Talouskriisin seurauksena pätkätöistä pudotaan suoraan toimeentulotuen varaan sossun luukulle, elämänhallinta heikkenee. Työskentelevien köyhien lisäksi EU:n
alueella elää noin 811 miljoonaa paperitonta siirtolaista. Ilman oleskelulupaa heidän täytyy suostua mihin tahansa työhön millä tahansa hinnalla, muun muassa vihannestarhoilla ja tekstiiliteollisuudessa.
U R O O P A N N E U V O S T O hyväksyi toukokuussa 2009 direktiivin niin sanotusta sinisestä kortista, joka yhdysvaltalaisen Green Cardin tavoin helpottaa korkeasti koulutettujen kolmansien maiden kansalaisten työluvan saantia Euroopassa. Sininen kortti edistää Euroopan mahdollisuutta poimia korkeasti koulutetut henkilöt omille työmarkkinoilleen ja lisää näin ollen työvoimapulaa kehitysmaissa. Direktiivi integroidaan myös suomalaiseen lainsäädäntöön lähivuosina. Samalla Eurooppa rakentaa muureja ympärilleen. EU:n ulkorajahallinnosta vastaavan Frontexin budjetti tuplattiin vuosien 2007 ja 2009 välillä. Samalla aikavälillä EU:n budjetti "eitoivotun" maahanmuuton pysäyttämiseksi kasvoi kuusinkertaisesti.
E
Susanna Kuparinen
Lähteet mm. Eurostat, Eurobarometrit, Vapaa liikkuvuus -verkosto
ihannepolitiikasta ollaan siis vielä hyvin kaukana. Se kummastuttaa, koska tänä vuonna on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi, jonka yhtenä avainarvona on solidaarisuus.
L
ANSANA BADJIN
Eva Nilsson
4
2010
9
FIFI.VOIMA.FI
lyhyesti
Kukka Ranta
Kiinan kuivuus koettelee
V E S I P U L A K O E T T E L E E kiinalaisia. Pahin kuivuus mies-
ROMANIPÄIVÄN JUHLAT? European Net of Roma Youth -nuorisojärjestö osoitti mieltä konferenssin edustalla.
muistiin alkoi Jangtsen yläjuoksulta, ja se on jatkunut viime kesästä saakka. Vesipula piinaa kymmeniä miljoonia ihmisiä viidessä maakunnassa eläimistä ja ekosysteemistä puhumattakaan. Lisäksi maan sähköhuolto kärsii. Maailman suurin vesivoimala Hubein maakunnassa Kolmen rotkon padossa ei vesivajeen vuoksi tuota kuten ennen. Edellisvuoteen verrattuna vedenpinta on nyt kuusi metriä matalammalla. Sen seurauksena myös sähköä saadaan aiempaa vähemmän. Tämä on aiheuttanut Hubein sähkövoimayhtiön mukaan 500 miljoonan kilowattitunnin energiavajeen. Sen korvaamiseksi täytyy hiilivoimalaitoksissa polttaa 300 000 tonnia hiiltä. Maakunta on tähän saakka saanut noin 30 prosenttia sähköstään vesivoimasta. Samalla sähkön kysyntä on uutistoimisto Reutersin mukaan kasvanut 30 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kuivuuden johdosta Hubeissa aiotaan pidättäytyä ensi kesän Shanghain maailmannäyttelyn sähköhuoltoon osallistumisesta, Xinhua-lehti tiedottaa. China Coal Resourcen mukaan asiantuntijat sanovat, että Kiinan hiilivoimaloiden raaka-aineen kysyntä on kuivuuden vuoksi kasvanut 45 prosenttia. Kun sähköä tuotetaan vesivoiman sijasta hiilenpoltolla, lisääntyvät kasvihuonekaasupäästöt.
Olli-Pekka Haavisto
Vain tomua & epäluuloa
EU vietti kansainvälistä romanipäivää Espanjassa. Kukka Ranta raportoi Cordoban telttaleiristä.
romanipäivänä 8. huhtikuuta, auringon painuessa jo mailleen, Espanjan Cordobassa heiteltiin kukkia kaupungin läpi virtaavaan jokeen. "Tänään miljoonat romanit laskevat vapauden symboleja maailman jokiin. Me kaikki tunnemme itsemme romaneiksi", julisti säteilevästi hymyilevä Espanjan terveys- ja sosiaaliministeri Trinidad Jiménez García-Herrera. Samaan aikaan Cordoban kaduilla ei ollut kuultu koko romanipäivän olemassaolosta. Turistiterasseja kerjuuhommissa kiertävät Itä-Euroopan romanit pysähtyivät hetkeksi hiljaisena paikalleen kuullessaan konferenssista. Mitä kummaa EU voisi heidän hyväkseen tehdä, ihmeteltiin ääneen.
Palkintosade
S U O M E N S I K AY R I T TÄ J ÄT luovuttivat 13. huhtikuuta vuo-
K
A N S A I N VÄ L I S E N Ä
C O R D O B A N K O K O U K S E S S A puhujat esittivät yksi toisensa jälkeen varsin yleisiä tosiasioita. Romaneilta puuttuu pääsy terveyspalveluihin, koulutukseen, työhön ja viralliseen asumiseen. Romanilapsia erottaa muista lapsista heikompi pituuskasvu: esimerkiksi Itä-Euroopassa eroa saattaa olla 715 senttimetriä romanilasten yksipuolisen ruokavalion vuoksi. Talouskriisin syvetessä rasistinen retoriikka on lisääntynyt yhä useammassa maassa. Kun yhteiskuntaa edustavat tahot alkavat käyttää romanivihamielisiä sanoja julkisesti, rasismista tulee ikään kuin sallittua. Ja vain 60 vuotta sitten Euroopassa murhattiin satojatuhansia romaneja miljoonien juutalaisten ohella. R O M A N I K O N F E R E N S S I N jälkeisenä päivänä Cordoban kaupungin laidalla
sijaitsevalla heinäpellolla näkyy vielä muutamia telttoja. Mustalaispoika polkee pyörällä kohti kotiaan ja pyytää peremmälle romuiselle piha-alueelle. "En luota keneenkään, kaikki tuntuu minusta valheelta. Mitä he ovat saaneet konferenssissa aikaan? Mahtoi vain maksaa mahdottomasti. Me haluamme jotain syötävää. Elämä on niin surullista ja vaikeaa", haastaa George Maria, 36-vuotias neljän lapsen äiti kotitalonsa portilla pahasti turvonnutta vatsaansa pidellen. Marialla on hepatiitti C, anemia ja kovat selkäkivut, eikä hän jaksa seisoa kauan. Talossa ei ole vessaa. Sähköntulo lakkasi yllättäen joitakin kuukausia sitten. Vesi haetaan kilometrin päästä pulloissa. Vesipisteellä käydään kaksi tai kolme kertaa päivässä. "Täällä kuitenkin asumme paremmin kuin Romaniassa, vaikkei meillä olekaan työtä talouskriisin vuoksi. Jos yritämme myydä jotain, poliisi ottaa kiinni ja vie tavaramme."
A M N E S T Y N Euroopan-ohjelman apulaisjohtajan David Diaz-Jogeixin mukaan romanien ahdingon vakiintumisessa on kyse ennen kaikkea poliittisen tahdon puutteesta. Mitään ehdotuksia pakkohäätöjen sanktioimisesta EUmaissa ei ole tulossa. "Ensin täytyisi valmistella selkeät poliittiset tavoitteet, sen jälkeen konkreettiset toimintaohjeet, eikä vain vaihtaa ajatuksia hyvistä käytännöistä ja kokemuksista, kuten konferenssi on painottanut", Diaz-Jogeix korostaa.
fifin luetuimmat
ajalta 23.3.21.4.
1. Laura Rantanen: Lihansyönti loppuu varmasti
Lihaa syödään Suomessa vuosi vuodelta enemmän. Tutkija Markus Vinnarin mukaan käänne tulee kuitenkin tapahtumaan.
2. Sähkeuutinen:
Kenialaiset ja romanialaiset ohittivat kantaväestön. Ks. s. 9.
den 2009 Sikateko-palkinnon Satafood Kehittämisyhdistykselle. Satakuntalainen kehittämisyhdistys on sikayrittäjien mukaan johtanut tuloksellisesti lihansyönnin menekinedistämisohjelman lippulaivaa Possupedia.fi-sivustoa. Tehomaatalouden lopputuotteesta sianlihasta ja sen syömisen iloista kertova sivusto avattiin vuoden 2009 lokakuussa. "Palkinto on sika-aiheinen puuveistostaulu. Se myönnetään hienosta sikataloutta edistäneestä teosta. Huomionosoitukseen ei liity rahapalkintoa", kertoi Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg. Sikayrittäjät mainitsevat, että menekinedistämishankkeen onnistumisen takana oli hyvä yhteistyö lihateollisuuden, mainostoimiston ja Sikayrittäjien kanssa. Hanketta on vuosina 20092010 rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö yhteensä 387 000 eurolla. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan puoliso ja tytär ovat sikatilallisia. Sama porsaanlihan menekinedistämishanke oli osaperuste eläinsuojelujärjestö Animalian myöntäessä Sirkka-Liisa Anttilalle Anti Animalia -palkinnon viime vuonna. Possupedia-sivuston logossa on iloinen, piirretty ja tietysti elävä sika, jolla on päässään kokinhattu. Voiman toimituksessa on arvuuteltu, tulisiko kuvakieltä lukea kenties niin, että kokkisika on innoissaan päästessään keittämään lajitovereitaan.
3: Jari Tamminen: Kyttien saartama sikapoliisi
Harro Koskisen Sikapoliisivaakuna vuodelta 1969 yllätti poliisit maaliskuussa 2010 Helsingin Kalliossa.
Jukka Vuorio
4: Suvi Auvinen: Sikamaiset kuvat
Lauantaimakkara emakon nisässä ja muita kuvia aktivistien sarjakuva-antologiasta.
Kenialaiset eniten töissä
K Y M M E N E N E R I maahanmuuttajaryhmän joukossa on
5: CrimethInc: Tehkää huorin!
Länsimaista maailmaa vainoaa haamu pettämisen haamu.
Kukka Ranta
blogeissa huhtikuussa
Hei me downshiftataan
Nouseeko sosiaalinen statukseni, jos ryhdyn entistä köyhemmäksi? Jukka Vuorio
Nössöjen puolue
Obama ja muut demokraatit, kirotut tunarit. Jenni Järventaus
enemmän työssäkävijöitä kuin syntyperäisten suomalaisten. Tieto selviää Tilastokeskuksen 20. huhtikuuta julkistamasta vertailusta. Sen mukaan työllisten osuus Suomen kansalaisista 44,7 prosenttia on alhaisempi kuin kymmenen muun kansalaisuusryhmän. Eniten työssäkävijöitä (67,7 prosenttia) on Suomessa asuvien kenialaisten joukossa. Seuraavina tulevat hollantilaiset, nigerialaiset, britit, ghanalaiset, filippiiniläiset ja romanialaiset. Työssäkäyntitilastoihin näyttää vaikuttavan voimakkaimmin kansalaisuusryhmien erilaiset ikärakenteet. Vähän työssäkävijöitä on ryhmissä, joiden joukossa on paljon lapsia ja opiskelijoita (esimerkiksi sudanilaiset, myanmarilaiset ja kongolaiset) tai eläkeläisiä (ruotsalaiset, australialaiset ja yhdysvaltalaiset). Kenian kansalaiset tosin korjaavat potin silloinkin, kun vertaillaan vain työikäisten työssäkäyntiä. Kenialaisten työikäisten työttömyysaste, neljä prosenttia, on vertailun alhaisin. Suomen kansalaiset sijoittuvat yhdenneksitoista 8,7 prosentin työttömyysasteella. Vertailun valittiin ne kansalaisuusryhmät, joiden edustajia asuu Suomessa vakituisesti yli viisisataa.
Fifi.voima.fi
4
2010
11
"Paavi puhkesi kyyneliin pedofilian uhrien edessä." HELSINGIN SANOMAT 19.4. n
Åkerlund ja Djambiba Dziiben Suomalaisia mustalaislauluja.
To 20.5. klo 19-21, 7/5 Liput ovelta tai varaukset tekstiviestillä 0504120481.
Anette
Rahaa rauhasta?
tavalla mitataan rauhantutkimuksen tuottavuus? Kiistely rauhantutkimuksen merkityksestä ja paikasta on jatkunut jo 40 vuotta. Vuonna 1970 perustettiin rauhanja konfliktintutkimuskeskus Tapri itsenäisenä OPM:n laitoksena. Se liitettiin vuonna 1994 Tampereen yliopistoon. Taprin lakkauttamista on vaadittu heti perustamisen jälkeen, varsinkin oikeistossa. Perusteluna on ollut, että Taprissa ei tehdä oikeaa tutkimusta vaan arvoväritteisiä kiistakirjoituksia, joilla tuetaan milloin mitäkin ääritouhua maailmassa. Viimeksi Tapri oli vaakalaudalla viime talvena, mutta pitkien taistelujen jälkeen laitoksen tulevaisuus osana Tampereen yliopistoa näyttää turvatul-
Kolikon
puolta
kaksi
Naiskuva Lähi-idässä ja Euroopassa. Syyrialaisen kirjailijan Marie-Thérèse Kriakin luento. Ke 19.5. klo 18-20, vapaa pääsy. 1 Kielet: Suomi ja arabia.
M
ILLÄ
ta. Organisaatiouudisuudistuksesta vastannut vanut rarehtori Pertti Haapala aapala lupailee, että pienen yksikön asema enen osana isoa kokonaisuutta on vakaa. i tt k "Pienet yksiköt eivät ole riittävän innovatiivisia, tuottavia eivätkä tehokkaita", hän perustelee. suurvaltapolitiikka- ja aseistariisuntatutkimus eivät enää ole samassa asemassa kuin 1970-luvulla. Tutkimuksen sisällöksi on noussut uusia teemoja, kuten konfliktien sukupuolittunut toimijuus ja Balkan, muuttuva Eurooppa sekä Eurooppapolitiikka ja muutoskonfliktit Venäjän reuna-alueilla. Taprin tutkimusjohtaja Tuomo Melasuo pitää monitieteisyyttä rauhantutkimuksen leimallisena piirteenä ja vakuuttaa, että rauhantutkimuksen
PERINTEINEN
vanha maailmanpa maailmanparannuksen idea toimii yhä. Tosin juuri monitieteisyyden puutpuut tumiseen pureutuu rauhantutkimuk rauhantutkimuksen k itiikki Sitä ei k iitik id mukaan kritiikki. i kriitikoiden k löydy Taprista eikä juuri muualtakaan nyky-yliopistoista. Kriittisyyden sanotaan katoavan yliopistoista, kun tuottavuudesta on tullut kaikkea ohjaava avainkäsite. mukaan korkeatasoinen rauhantutkimus edistää rauhaa. Nyky-yliopistossa tutkimukselta kuitenkin odotetaan konkreettista hyötyä. Ehkäpä rauhan tuottamiselle on kehitettävä rahantarkka mittari?
TUOMO MELASUON
Semifinaalissa ratkeaa, mitkä yhdeksän ryhmää pääsevät grande finaleen. Pe 14.5. klo 19-22, Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46-48. Liput 12/8 Savoy-teatterista tai www.lippupalvelu.fi
f Semif inaali
Jouko Huru
Tapri juhlii tänä vuonna 40-vuotista olemassaoloaan.
Kansainvälinen kulttuurikeskus Mikonkatu 17 C Helsinki www.caisa.fi
Philippe Rekacewicz/Le Monde diplomatique
Terroristeja nähdään joka puolella
2 1 3
4
5
6 8 7 9
Sikhien itsenäisyysliike, joka perustettiin Britanniassa vuonna 1984 Intian armeijan hyökättyä Kultaiseen temppeliin Punjabissa. Islamilainen avustusjärjestö, jonka yhden päätavoitteen sanotaan olevan humanitaarisen avun tarjoaminen kriisialueilla Länsirannalla ja Gazassa. Sen uskotaan tukevan taloudellisesti Hamasia. Nuorten hollantilaisten muslimien muodostama järjestö. Mohammed Boyerin, elokuvaohjaaja Theo Van Goghin murhaajan, on epäilty kuuluvan siihen, mutta syytöstä ei ole voitu näyttää toteen. Iranilainen 1960-luvulla perustettu järjestö, jonka ideologia on yhdistelmä shiialaisuutta ja marxilaisuutta. Se osallistui vuoden 1979 vallankumoukseen, mutta pyrkii kumoamaan Iranin nykyhallinnon ja perustamaan tilalle demokraat-
1.
2. 3.
4.
tisen sosialistisen islamilaisen tasavallan. Liikkeen päämaja sijaitsi alun perin Irakin ja Iranin rajalla, mutta 1980-luvun alusta se on ollut Pariisissa. Järjestö on Osama bin Ladenin kanssa liitossa olevista sunnimuslimeista koostuva verkosto. Bin Laden perusti alQaidan vuonna 1988 taistelemaan neuvostomiehittäjiä vastaan. Arvellaan, että se ei ole enää toiminut Afganistanissa talibanien hallinnon kaatumisen jälkeen. Järjestöllä on nykyään toimintaa Lähi-idässä, Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Palestiinalainen järjestö, joka syntyi, kun Palestiinan vapautuksen kansanrintama PFLP jakaantui vuonna 1968. Liikkeen päämaja sijaitsee nykyään Damaskoksessa. Palestiinalainen vapautusliike, joka erosi vuonna 1968 Palestiinan vapau-
5.
6. 7.
tuksen kansanrintamasta PFLP:stä. Se piti päämajaansa Bagdadissa vuodesta 1990 aina Saddam Husseinin hallinnon kaatumiseen asti vuonna 2003. Sen jäsenten uskotaan olevan nykyään Libanonissa tai Syyriassa. Palestiinalainen järjestö, jonka uskotaan lopettaneen toimintansa sen johtajan Sabrikh Khalil Al-Bannan eli Abu Nidalin kuoltua Bagdadissa. Joitakin sen jäseniä on kuitenkin ehkä edelleen Libanonissa tai jopa Irakissa. Israelilainen uskonnollis-nationalistinen puolue, jonka johtajana on amerikkalainen rabbi Meir Kahane. Liike haluaa siirtää arabit pois Palestiinasta ja perustaa uskonnolliseen lakiin perustuvan juutalaisvaltion, "Eretz Israelin", jonka rajat olisivat samat kuin Raamatun Israelilla.
8. 9.
12
4
2010
Tulivuorenpurkaus ajoi Reilun kaupan ruusujen tuottajat ahtaalle.
REILUN KAUPAN EDISTÄMISYHDISTYS 20.4.
Tästä lähtien alaspäin
E I TA L O U D E N tarvitse kasvaa, vaan kulun ää. tusta ja tuotantoa voidaan vähentää. Talouslasku, negatiivinen kasvu ja kasvun purkaminen jouduttavat kohti uusia talousjärjestelmiä. "Pyrimme edistämään sosiaalista ja ekologista hyvinvointia tavoin, joihin kapitalispitalismin käsitteet ja käytännöt eivät sovellu", kirlu", joittavat Degrowth-blogia pyörittävät Paavo t Järvensivu ja Timo Järvensivu. www.degrowth.fi
Uuden ajan sosialismin johtotähtiä
ruohonjuuripohjalta ponnistava demokratia on mahdollista, todistavat toukokuun vieraat. Ensimmäinen on kansainvälisen politiikan kiinnostavin hahmo, Bolivian presidentti Evo Morales, Movimiento al Socialismo -puolueen johtaja. Morales on saanut aikaan maauudistuksen ja uuden perustuslain. Toinen vieras on brittiläis-pakistanilainen Tariq Ali, aktivisti ja kirjailija. Alin uusin kirja on What was Communism?, jossa Ali ei ole silti hylännyt sosialismia: "Rahaaristokratia hallitsee suurta osaa maailmaa kaikenkarvaisten kesyjen poliitikkojen avittamana. Omistajien ja
KOLLEK TII V INEN JA
ei-omistajien väliset kamppailut jatkuvat ja saavat uusia muotoja. 1900-luvun virheistä on opittava ja niistä on päästävä eteenpäin. Kapitalismi epäonnistui tässä tehtävässä. Sosialistien täytyy onnistua", kirjoittaa Maailman kirjat -tapahtumassa puhuva Tariq Ali. Kimmo Jylhämö
Evo Morales luennoi Helsingin yliopistolla 22.5., Tariq Ali Maailman kirjat -tapahtumassa 29.30.5 Rautatietorilla.
Nina Subin
Meeri Koutaniemi
POISSA MIELESTÄ. Metsälän asukkaat eristetään maailmasta lähes täydellisesti. Henkinen musertuminen on väistämätöntä.
Maksulliset arvovalinnat
KUUNTELIN K AHDEN
E I S U O M I S I LT I O L E läheskään niin puhtoinen kuin korruptiotutkimukset väittävät. Moni ajattelee, että politiikka on oikeasti etupiiri-, siltarumpu- ja iltalypsypolitiikkaa, jossa kuuluu muodon vuoksi vaikkapa "pirkanmaalaisena patrioottina", kuten eräs puliveivaava herra Merisalo itseään kutsuu puhua kansakunnan edusta, mutta käytännössä pelata vain omaan ja tukiryhmän pussiin. Toiminnalle on annettu uusi nimikin: "maksullinen arvovalintavaikuttaminen". Se levisi terminä huvittavasti liikemies Kyösti Kakkosen suusta yleiseen käyttöön: yhdet tosissaan väittävät sen olevan muuta kuin korruptiota, kun taas toisille se on korruption vitsikäs synonyymi. Mistä tämä voimistuva kyyninen tendenssi sitten tulee? Onko pyrkimys hoitaa omat ongelmat lahjomalla tai haastamalla muut oikeuteen? Olisi lapsellista ja turhaa taivastella moraalin rappiota ja vaatia nokka pystyssä ryhtiliikettä. Jokainen yksilö pyrkii hyvään tahtoon ja uskoo yhteishyvään, jos yhteiskunta antaa niille tilaa, ruokkii niitä. Nyt ei oikein ruoki. Sen sijaan viestinä on, että vain itsekkyydessä on järkeä. Ilman sitä ei kansantalous porskuta eikä yksilö pärjää ja vasta kun pärjää ja porskuttaa, on varaa hyvään tahtoon, "syntyy hyvinvointia jaettavaksi". Eikä viesti muuksi muutu, vaikka kansakunnan virallinen TV-pastori Pekka Himanen hehkuttaa kaikkien oikeutta arvokkaaseen säihkeeseen. T U L O E R O T O VAT S U O M E S S A
"Olen 110-prosenttisen varma tuomiostani."
koululaisen juttelua ratikassa. Toinen marmatti saaneensa kokeesta vain kuutosen, vaikka melkein kaikki vastaukset olivat oikein. Ope oli alentanut numeroa, koska poika oli luntannut. Nyt poika oli raivoissaan, koska oman sanomansa mukaan oli luntannut vain vähän ja osa niistä vastauksista oli ollut vääriä. Poika oli jutellut asiasta kotona isänsä kanssa ja retosteli nyt, että isä aikoo uhata koulua oikeusjutulla: poikaa on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, eikä lunttaamisesta ole kunnon todisteita! Isä ja poika päättelivät, että koululla ei ole varaa huonoon julkisuuteen, imagokolhuihin, ja että koulu tulee sen vuoksi pakottamaan opettajan pyytämään anteeksi ja korottamaan pojan numeroa. Pojan ja isänsä edustama oikeuskäsitys on aika yleinen. Luulen silti, että haasteuhkaus jää fantasiaksi, enkä ainakaan usko että koulu taipuisi, jos sitä uhattaisiin. Tällaisissa pikkuasioissa ja ruohonjuuritasolla Suomessa on korruptiota vain vähän. (Ainakin jos hetkeksi unohdetaan rakennusbisneksessä maan tavaksi kehittynyt järjestelmällinen veronkierto, varastelu ja kuittihuijaus.)
Likainen paskiainen
Homot kuuluvat lukkojen taakse Suomessa & Gambiassa.
Meeri Koutaniemi
ongelmat Gambiassa alkoivat, kun hänen parisuhteensa tuli lähipiirin tietoon. Kumppani kun sattui olemaan mies. Pariskunta uhattiin ilmiantaa viranomaisille, ellei vaadittuihin rahallisiin korvauksiin suostuttaisi. Pian miesystävä vangittiin. Hän istuu tällä hetkellä 25 vuoden vankeustuomiota. Tämä on kohtuutonta jopa Gambian mittapuulla, sillä suositeltava rangaistus homoudesta on 14 vuotta. Jawara on hakenut Suomessa vuoden aikana turvapaikkaa kahdesti. Ensimmäisessä hakemuksessa hän ei uskaltanut mainita syyksi homouttaan. Hän luuli, että myös Suomessa homous on laitonta. Jawara sai kumpaankin hakemukseensa kielteisen päätöksen.
AWA R A N
"Olen 110-prosenttisen varma tulevasta tuomiostani", Jawara sanoo rauhallisesti. "Gambiaa johtaa diktaattori, joka on valmis vangitsemaan ja tappamaan kenet tahansa. Hänen epäsuosiossaan olevilla on kolme vaihtoehtoa. Totella, mennä vankilaan tai kuolla."
G A M B I A S S A H O M O T ovat "likaisia paskiaisia". Jawaran mukaan hänen kuvansa ja henkilötietonsa ovat Gambian viranomaisten hallussa. Jos Jawara joutuu Gambian lentokentän viranomaisten haltuun, hän päätyy suoraan vankilaan. Jawaralla ei ole kotimaassaan tukiverkostoa. Perheeseen kuuluva isä istuu vankilassa syytettynä noituudesta, ja vanhempi sisko on ottanut etäisyyttä jouduttuaan pahoinpidellyksi veljensä homouden takia. Äitinsä Jawara menetti 4-vuotiaana. Gambiassa ei ole vielä homoutta kieltävää lakia, vaan vankilatuomio langetetaan "luonnonvastaisesta sukupuoliyhteydestä" rikosartiklan 144 mukaisesti. Suomen lain mukaan Jawara täyttää sekä turvapaikan ja oleskeluluvan saamisen että humanitaarisen suojelun kriteerit. "Näköjään myös Suomessa minua pidetään homouteni takia rikollisena, ja rangaistuksena minut lähetetään vankilaan." Meeri Koutaniemi
ka voidaan ilmoittaa hänelle vain muutama tunti ennen lähtöä lentokentälle. epäilee Jawaran homoseksuaalisuutta, koska hän ei oletettavasti kykene todistamaan seksuaalista suuntautumistaan. Virasto ei myöskään usko, että hän joutuisi kotimaassaan vankilaan. Jawara ja Gambian tilannetta kritisoineet ihmisoikeusjärjestöt ovat toista mieltä. Gambian presidentti Yahya Jammeh on vannonut julkisesti "katkaisevansa pään jokaiselta homolta, joka jää Gambiaan". Lisäksi presidentti on kertonut löytäneensä parannuskeinon maata koettelevaan aidsiin yrttien ja Koraanin säkeiden avulla.
MA AHANMUUTTOVIR ASTO
globaalissa mittakaavassa pienet, mutta kasvaneet parikymmentä viime vuotta ripeästi. Samalla myös sekä taloudellinen että poliittinen valta on kasautunut entistä harvemmille. Ja tämän muutoksen aistii sekin kansalainen, joka ei ilmiötä tiedosta. Siksi kansalaisuuden korvaa kokemus Minä Oy:stä, jolla on kuluttajan oikeudet ja omaa etua tavoittelevan ja markkinoilla taistelevan yrityksen pyrkyryysvelvoitteet. "Paljon helpompaa olisi lobata valituiksi oikeamielisiä edustajia, jolloin maksullinen arvovalintavaikuttaminen tarvitsisi tehdä vain kerran kuudessa tai neljässä vuodessa", Kakkonen sanoi Iltalehdessä 3.6.2008.
Teemu Mäki
helmikuussa siirrettiin Kemistä Metsälän säilöönottokeskukseen, hänelle ei kerrottu, että säilö tarkoittaa lähes täydellistä eristämistä muusta maailmasta. Nyt, istuttuaan säilössä lähes kolme kuukautta, Jawara kertoo fyysisen kuntonsa olevan hyvä. Henkistä musertumista on sen sijaan ollut mahdoton estää. "Täällä tarjotut harvat aktiviteetit eivät pysty pitämään henkistä tasapainoa yllä. Jos mieleni ei ole vapaa, en voi myöskään nauttia tekemistäni asioista suljetussa ympäristössä", Jawara kuvailee. Jawaraa uhkaa nopea karkotus, joK U N J AWA R A A
Haastateltavan nimi on muutettu.
14
4
2010
"Maailmanpankki on myöntänyt jättilainan Etelä-Afrikkaan rakennettavalle suurelle hiilivoimalalle." YLE 9.4.
PRO-ILMASTONMUUTOS:
Koe säteily!
haluaa kaksi ydinvoimalaa lisää, on aika viedä lapset Tekniikan museoon tutustumaan, mitä säteily on. Säteilyturvakeskus on mukana levittämässä ilosanomaa: "Säteilyn lumo esittelee röntgensäteiden, radioaktiivisuuden ja ydinvoiman historiaa, säteiden hyödyntämistä lääketieteessä, atomipommeja sekä ydinvoimaa".
NYT KUN HALLITUS
Säteilyn lumo Taidetta, tiedettä ja tekniikkaa -näyttely Tekniikan museossa Helsingissä.
Koonnut Pertti Laesmaa
Täällä huudettiin "Porvarin verta pakkiin" ja laulettiin DDR:stä omaksutussa muodostelmassa, siis hieman etukenossa ja toinen jalka vähän edempänä kuin toinen, jotta saatiin aikaiseksi mahdollisimman vaikuttava asetelma. M. A. Numminen, Turun ylioppilaslehti 6/2010
"Vapolla on käynnissä mainoskampanja."
Kelmien kulta T
Vapo tekee turpeesta törkybisnestä. Keskusta komppaa.
URVE
on kivihiiltäkin voimakkaampi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Sen poltto tuottaa Suomessa isommat päästöt kuin liikenne, mutta ongelmaa hyssytellään. Alasajon sijaan valtionyhtiö Vapo jatkaa uusien turvekenttien ostamista ja "kunnostamista", alan omaa slangia käyttäen. Vapo aloitti huhtikuussa ojitustyöt Parkanon Rukonevalla. Suolle asteli myös karpalonpoimijoiden, lintuharrastajien ja muiden luonnonsuojelijoiden lapiojengi. "Teimme symbolisesti padon yhteen kaivurin kaivamista ojista. Tämä oli tiettävästi historian ensimmäinen turvetuotannon vastainen suomielenosoitus", kertoo Juho Kytömäki.
L Ä H E S L U O N N O N T I L A I N E N Rukoneva oli yksi Etelä-Suomen harvoja jälJuho Kytömäki
jellä olevia riekkosoita. Paikalle saapui Vapon ympäristövastaava, joka korosti yhtiön toimivan lain sallimalla tavalla. Suomi on ainoa maa, joka on päättänyt jatkaa turpeen laajamittaista käyttöä energiana. Kytömäen mukaan ympäristöluvissa tarkastellaan lähinnä turpeenoton vesistöpäästöjä laajemmat ilmastoa tai biodiversiteettia koskevat kysymykset ohittaen. "Vapolla on käynnissä mainoskampanja, jossa se vaatii lisää soita haltuunsa. Samaan hengenvetoon se väittää kannattavansa soiden mittavaa lisäsuojelua. Esimerkiksi Rukonevasta näkee, että jälkimmäinen on huijausta."
VA P O Y R I T TÄ Ä L U O DA
huolimatta, että työllisyys kohenisi maaseudulla myös hake- tai biokaasuvoimaloilla. "Turvetta käytetään meillä paitsi pelkiltään myös puun kanssa seospolttoaineena lämpöä ja sähköä tuottavissa voimaloissa. Vapo väittää siihen, että pelkän puun käyttö voimanlähteenä ei onnistu. Ruotsissa sellainen polttotekniikka toimii kuitenkin hienosti ja meilläkin pienemmissä voimaloissa", Kytömäki sanoo. soista on ojitettu metsätalouskäyttöön miltei 80 prosenttia. Vapo havittelee parhaillaan turpeenottoon useita soita, joilla tiedetään olevan erityisiä luontoarvoja. "Kaikki tutkimustieto on meidän puolellamme. On selvää, että turvetuotannon vastainen toiminta jatkuu", Kytömäki sanoo. Päivi Mattila
PIRK ANMAAN
Sari Sarkomaan eroaminen ministerin tehtävästään ja Paula Lehtomäen vetäytyminen puheenjohtajakisasta perhesyiden vuoksi ovat siitä tuoreita esimerkkejä. Kaappikonservatiivisen yhteiskuntamme tasa-arvokäsitystähän kuvaa osuvasti se, kuinka mediassa oli tarpeen korostaa, että päätös oli vahvasti naisten oma, eikä heidän puolisoidensa. Edistyksellistä. Tiina-Mari Haka, Aino 3/2010
turpeesta kuvaa eräänlaisena mustana kultana. Keskustaministerien aikana turpeenpolton verotusta on kevennetty ja tukia lisätty. Aataminaikaiseen aluepolitiikkaan on sorruttu siitäkin
Tilaston mukaan suomalaisista hieman yli 20% elää haja-asutusalueilla. Jätetäänkö heidät kokonaan vaille kirjastopalveluja? Tätä menoa maaseudun asukkaista tulee tv:stä sivistyksensä hankkineita lampuoteja. Ritva Hokka-Ahti, Kirjasto 2/2010
Olisitko uskonut, että Coca Cola tekee mitään hyvää kenellekään ikinä? Ugandan Kinawatakassa kyseinen yhtiö on lahjoittanut orvoille mehupillejään. Joonas Lepistö. ARTTU! 1/2010
KEPULIKONSTEJA. Valtionyhtiö Vapo runtelee turvesoita. Perusteet eivät kestä päivänvaloa.
Naisten pukeutumisessa voi nähdä sekä peittävän että paljastavan puolen, ja niin kuin usein on osoitettu, naiset pukeutuvat yhtä paljon toisiaan kuin miehiä varten. On siis ehkä liian ehdotonta sanoa, että naiset pukeutuisivat riisuutumista silmällä pitäen, vaikka tätä tekijää ei pidäkään sulkea pois laskuista. Naiset itse kuvittelevat kernaasti pukeutuvansa "persoonallisesti", mikä tarkoittaa sitä, että he pyrkivät korostamaan kuvittelemiaan hyviä puolia ja peittämään kuvittelemiaan huonoja puolia. Mutta tämä tietoisuus ei liity mihinkään "henkisiin arvoihin", vaan ruumiiseen, seksualisuuteen, vielä tarkemmin sanoen ruumiin muotoihin. Sakari Toiviainen, Filmihullu 1/2010
Hengen nostatus
Hyvinvointivaltio on järkevin malli. Spirit level l on Euroopan puhutuimpia kirjoja juuri nyt.
intuition perusteella voi jo väittää, että räikeä epätasa-arvo tekee yhteiselosta hankalaa. Silti lukuisat tutkimukset ja raportit ovat osoittaneet eriarvoisuuden kasvaneen kolmenkymmenen vuoden aikana myös poliittisesti vakaissa hyvinvointivaltioissa. Menestyskirjassaan The Spirit Level brittiläiset epidemiologit Richard Wilkinson ja Kate Pickett väittävät piristävän suoraan, ettei eriarvoisuudessa ole mitään mieltä. Jopa polarisoivaa kehitystä systemaattisesti tukenut The Economist -lehti myönsi kirja-arviossaan, että vaikka argumentti ei miellytä, todisteaineistoa on vaikea sivuuttaa.
Heinäsirkka on ruohon yläpuolella ketjussa, joten se syö ruohoa, sammakko syö heinäsirkkoja ja niin edelleen. Yksi ihminen tarvitsee noin 300 lohta vuodessa tyydyttääkseen ravintotarpeensa tässä ravintoketjussa. Lohi tarvitsee 90 000 sammakkoa, sammakko 27 miljoonaa heinäsirkkaa ja heinäsirkat 100 tonnia ruohoa." Jussi Lepola, Vegaia 1/2010
P
ELKÄN
ma nelikko esiintyy hyvintoimivan elämän mallina. Tosin ongelmat ovat kasvaneet myös näissä maissa. Tappotilastojen tarkempi vertailu saa suomalaisen mietteliääksi. Absoluuttista köyhyyttä on Britanniassa vähän, mutta kovettuneen hierarkian pohjalla elämä on lyhyempi, sairaampi, väkivaltaisempi ja onnettomampi kuin edellisellä sukupolvella. Eriarvoisuuden haitat tuntuvat myös keski- ja hyvätuloisten elämässä pelkona ja eristäytymisenä. Ja se vie paljon verorahoja. sisäiset eriarvoisuudet saataisiin niihin pohjoismaisiin mittakaavoihin, joita Spirit Level suosittelee, tuloksena olisi liikalihavuuden puolittuminen, mielisairauksien väheneminen vajaaseen kolmannekseen nykyisestään, teiniraskauksien väheneminen neljännekseen, tappotilastojen puolittuminen ja sen väestönosan, joka ilmoittaa luottavansa tuntematJOS LONTOON
tomiin, osuus nousisi 85 prosentilla. Nyt sosiaalimenot ovat huikeat ja vaihtoehdottomuudesta kumpuava, muukalaisvihaa lietsova politiikka menestyy.
S U O M E S S A K I N V O I hyvin kysyä, voiko mielenterveysongelmia tai syrjäytymistä vähentää ilman, että kyseenalaistaa talousajattelua, joka näkee pääomien kasautumisen luonnollisena asiana, huolimatta sen sosiaalisesta ja ekologisesta kestämättömyydestä.
Eeva Berglund
Kirjoittaja asuu Lontoossa. Kirja-arvio kokonaisuudessaan Fifissä. Richard Wilkinson and Kate Pickett: The Spirit Level: Why More Equal Societies Almost Always Do Better. Allen Lane. 331 s.
Jos IRC-galleria olisi ollut olemassa Stubbin teiniaikana, Alexxx68:n kuvassa olisi todennäköisesti virnuillut lippispäinen lökapöksy, valkoiset Lacoste-tossut hohtaen ja golfmailaan tai iskän bemariin nojaten. Anna Munsterhjelm & Tuuti Piippo, Aino 3/2010
osuu rajuimmin Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Japanin, Ruotsin, Norjan ja Suomen muodostaKIRJAN KRITIIKKI
Helsinki African Film Festival HELSINKI-AFRIKKA FILMIFESTIVAALI
6-9.5.2010
VARAA LIPPUSI NYT
www.haff.fi
Afrikkalaisia nykyelokuvia. Kontakteja. Musiikkia.
Kino Andorra Eerikinkatu 11
Brazilian document photographer Sebastião Salgado´s pictorial from Brazil´s Landless Workers Movement is presented in Cable Factory at Posterart gallery 16.423.5.2010 Tallberginkatu 1 C/3 Helsinki
Also in World Village expo space in Kaisaniemi Park 29.30.5.
kuva: Malla Hukkanen
HAFF 2010 Aki Kaurismäen suojeluksessa
Sebastião Salgado
P H OTO E X H I B I T I O N T E R R A
tarkkana! N y t korvat fi.voima.fi fi
ntyy an kellarissa sy Voim udio. en radio. Fifi A uudenlain a .5.2010 osoitteess Ensi-ilta 4
n kirjat
SUNNUNTAI 30.5.
AMAZON-LAVA
29.30 .5.2010 / HELSINGIN RAU 0 5.2010 RAUTATIENTORILLA 29.30 .5.2010 / HELSINKI RAILW SQUARE 0 5.2010 RAILWAY
14:0014:20 Maahanmuuttokriittisyys poliitikon arjessa 14:2014:40 Post-Soviet Amnesia: Dina Khapaeva and Oksana Tshelyseva 14:4015:00 Sodan värit: Arkadi Babtshenko 15:0015:20 Vähemmistökansat Venäjällä: Natalja Antonova 15:2015:40 Latinalainen Amerikka performanssissa 15:4016:00 Veroparatiisit ja velkaongelma: Matti Kohonen ja Teppo Eskelinen
RAJNI BAKSHI RA JNI BAKSHI RAJNI BAKSHI
H U I M A P Ä I S E N N U O R U K A I S E N U S K O M AT O N SEIKKAILU AMAZONIAN SADEMETSÄSSÄ
16:0016:20 Finanssikapitalismin jälkeen: Tuuli Hirvilammi ja Teppo Eskelinen 16:2016:40 Virtues of Bazaars: Rajni Bakshi 16:4017:00 The President of Last Colony: Mohamed Abdelaziz 17:0017:20 Vaaleilla harvainvaltaan: Aasian demokratian tila. Tove Selin
11.2011.40 Filosofiaa lapsille 11:4012:00 Maailman tila 2010: Sirpa Pietikäinen ja Eeva Berglund 12:0012:20 Voiman vastamainokset: Klaus Welp 12:2012:40 Mustaa mannerta suomalaisin silmin: Esa Salminen ja Elina Hirvonen 12:4013:00 Gaza Mom: Laila El-Haddad 13:0013:20 Pakistan syndrome: Tariq Ali 13:2013:40 Islam and Democracy: Heba Raouf Ezzat 13:4014:00 Turvapaikka maan alla: Juha Suoranta ja Heikki Huttunen
ANDERS C. KROGH esiintyy Maailma kylässä -tapahtumassa Amazonlavalla lauantaina
29.5. klo 17.
LAILA EL-HADDAD EL HADDAD
-pamfletit
Diana Denham ja C.A.S.A. Collective (toim.)
TAVALLISTEN IHMISTEN KAPINA Kertomuksia Meksikosta
Suoraa toimintaa Meksikossa. Kapinaan osallistuneet ihmiset kertovat oman tarinansa.
Frédéric Lordon
Vierailua tukee
RAHAMYLLYT KURIIN
Kuinka vapautua finanssikriiseistä. Frédéric Lordon esittää neljä periaatetta, joista voi hakea solmujen aukaisijaa nykyiseenkin tilanteeseen.
Matti Ylönen
PIILOTTAJAN PÄIVÄKIRJA
Mitä tapahtuu, kun suomalaisprofessori yrittää oikaista maahanmuuttoviranomaisten virheen?
Outi Hakkarainen & Mira Käkönen (toim.)
Puhuttelevaa kevätlukemista
KENEN ILMASTO?
Miten ilmaston ylikuumenemisen voisi estää nykyistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin.
WWW.INTOKUSTANNUS.FI
iskanen Jukka He
Nuoren Marxin luonnonfilosofia ja sen ekologiset seuraukset
Jukka Heiskasen teoksessa selvitetään Karl Marxin käsityksiä luonnosta ja mm. edistyksestä, ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta ja eläinten luonnosta. 324 sivua.
Kustantaja Demokraattinen sivistysliitto. Tarjoushinta 30 e.
filosofia i luonnon kse giset seurau ja sen ekolo
Nykyinen kriisi ja Marx
nonfilosofi arxin luon kset Nuoren M ekologiset seurau ja sen
Kirjoittajina mm. John Bellamy Foster, Mario Candeias, Yrjö Hakanen, Pertti Honkanen, Lena Huldén, Jouko Jokisalo, Pekka Sauramo, Esko Seppänen, Päivi Uljas. 235 sivua.
Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy. Tarjoushinta 20 e.
www.avain.net
t
Maailman kirjat teltassa: TA-Tieto Oy, tiedonantaja.fi Maailma kylässä festarilla: Demokraattinen sivistysliitto
4
2010
TOU KOKU U
19
Haisevat aarteet
Suomen luetuimpien kirjojen listalta löytyvät Fingerpori, Kiroileva siili & Dan Brownin uusin. Ihan kiva, mutta jos tahtoo lukea jotain erilaista muualta, niin hankalaksi menee.
T YÖ PAJ A
kustantamot päättävät mitä ihmiset lukevat. Siis ne, joilla on rahaa ostaa kirjoja. Roxana Crisólogo ja Johanna Suhonen kyllästyivät kirjallisuuden kapitalistiseen malliin, lähtivät tonkimaan roskiksia ja alkoivat rakentaa kirjoja keräyspaperista ja -kartongista. Heistä tuli osa kasvavaa maailmanlaajuista liikettä. Suomessa Roskista runoiksi -projekti on käynnistymässä, mutta esimerkiksi Argentiinassa roskakirjoja löytyy nykyään myös kirjakaupoista.
SOT
tää tilanteen ja työllistää itsensä ja muita. Osuuskunta kasvoi. Siihen liittyi muun muassa perulaisia ja bolivialaisia maahanmuuttajia, naisia, työttömiä ja kodittomia, joilta kirjantekijät ostivat pahvia. Leikkaamalla, liimaamalla ja maalaamalla kartongista syntyi värikkäitä kirjoja. Helppoa ja yksinkertaista, ja halvoille kirjoille riitti kysyntää. Eloísa Cartonera pystytti oman liikkeenkin, jossa myytiin kirjojen lisäksi vihanneksia. Ideana oli julkaista marginaalisten kirjailijoiden teoksia, jotka eivät
niin teoksiin on mahdoton päästä käsiksi." "Aluksi keskitymme runoihin. Naisrunoilijoiden tekstien kääntäminen on myös kannanotto", Suhonen lisää. Käännettävät kirjailijat löytyvät verkostojen kautta. Liikkeen tyyliin sopii, että runoja kierrätetään kustantamolta toiselle. Samalla murtuvat stereotyypit. "Lattareihin yhdistetään aina sama musiikki ja kirjailijat. Näytämme uusia puolia", Suhonen ja Crisólogo korostavat. Heidän perustamansa kulttuuriyhdistys Artefacto alkaa järjestää tapahtumia, joissa ei yksinomaan tanssita salsaa ja cumbiaa. malliesimerkki työstä, joka ei vieraannuta tekijäänsä. Ja
PROJEKTI ON
roskiskirja jos mikä on ympäristöystävällinen tuote. "Edistämme antroposentristä maailmankuvaa ja luopumista paperinkulutuksesta. Suomalainen käyttää noin 200 kiloa paperia vuodessa ja asenne on, että kyllä paperia riittää". Ideoita syntyy, mutta pitäisi saada apuraha ja yhteistyökumppaneita. Se ei ole helppoa. "Perussa tuotetta ei aluksi pidetty edes kirjana", Crisólogo toteaa. "Isot tekijät suojelevat tonttejaan, joten tämä on omanlaistaan valtaustoimintaa."
"Jollemme saa apurahaa, niin ei auta kuin mennä tonkimaan roskia. No, sen me tekisimme joka tapauksessa", naiset nauravat. "Tosin ensimmäiset roskiskirjat kuulemma haisivat tosi pahalle."
Anna-Sofia Joro Crisólogo ja Suhonen järjestävät työpajoja, joissa voi kokeilla oman kirjan tekemistä kierrätysmateriaalista 29.30.5. Helsingin Maailma kylässä -festivaalilla.
I
e saa llemm iin ei Jo haa, n apura in mennä u auta k an roskia. a tonkim
kiinnosta isoja kustantamoja. Kirjat olivat menestys niin Buenos Airesin kaduilla kuin kansainvälisessä mediassa.
L I I K E L E V I S I C H I L E E N , Boliviaan, Peruun ja Brasiliaan sekä Berliiniin ja Malmöön. Ja nyt Suhosen ja Crisólogon ansiosta Helsinkiin. Aikeissa on perustaa "roskakirjakustantamo". "Suomeksi on käännetty tosi vähän Latinalaisen Amerikan kirjallisuutta, lähinnä itsestäänselviä klassikkoja. Marginaalisempi ja nykykirjallisuus ovat pimennossa", Crisólogo kertoo. "Joukossa on upeita kirjailijoita, mutta jollei osaa lukea alkukielellä
Anna-Sofia Joro
ROSKIKSELLA TAVATAAN. Ro-
E L O Í S A C A R T O N E R A -liike syntyi talouskriisin runtelemassa Buenos Airesissa vuonna 2003. Liikkeen isä Washington Cucurto halusi selät-
xana Crisólogo (edessä) ja Johanna Suhonen toivat Suomeen Roskista runoiksi -projektin, jossa kirjoja rakennetaan keräyspaperista ja -kartongista.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi VAPPUAATTO 30.4.
HELSINKI VALLIL AN VAPPUTANSSIT,
Vallilan Har-
tolanpuistossa kello 1620.
HÄMEENLINNA KUNNIAK ÄYNTI Toverihaudalla Ja-
nakkalan kirkolla kello 18.
L AINEEN K ASPERI & PAL AVA K AUPUNK I, vappubi-
leet Suisto-klubilla.
JOENSUU VAPPUA ATON TANSSIT
Sepänsalilla kel-
lo 18.
JUUKA YHTEINEN VAPPUA ATON JUHL A työväentalolla kello 19, puhumassa SKP:n Martti Vaskonen. KEMI VAPPUJUHL A, SKP:n Kemin kaupunkijärjestö, KTP:n osastot & Kemin demokraattiset naiset järjestävät yhteisen Vapun vastaanoton Kemin jahti- & kalamiesten toimitilassa kello 18.
ran Zaki, Iranin kommunistinen puolue & Quinton Dlamini, Swazimaan PUDEMO, tapahtuman juontaa Irene Auer. K U N N I A K ÄY N T I Punaisten muistomerkillä Stadionintiellä kello 9, lisäksi käynti punaisten haudalla Haagassa. VAPPULOUNA S Pakilan työväentalolla kello 14, liput varattava ennalta, p. (09) 7743 810.
HÄMEENLINNA VA PPU M A R SSI
ten muistomerkillä kello 9. VAPPUKULKUE lähtee Joensuun urheilutalolta kello 11.
JYVÄSKYLÄ VA PPU KU LKU E,
VAPPU 1.5.
SAK:n paikallisjärjestön & vasemmiston yhteinen vappumarssi järjestäytyy Rautatientorilla kello 10 & lähtee kello 11 kohti Hakaniemeä. T YÖVÄEN & NUORISON VAPPUJUHL A Tokoinrannassa kello 11.45 alkaen, esiintymässä rap-artisti Steen1, kuubalaista sonia esittävät Tero Toivonen & kurdiyhtye Peshraw, puhumassa SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen, tervehdykset SoHELSINKI VAPPUMARSSI,
Sibelius-puistosta torille kello 12.30, Työväen yhteinen vappujuhla Hämeenlinnan torilla kello 13, SKP:n Janakkalan & 9.5. ASTI TAIDENÄYTHämeenlinnan seudun osasTELY HYSTERIA Annika tojen kunniakäynnit punaisten Dahlstenin näyttely Jymuistomerkeillä Lammilla kello väskylän Grafiikkakes13.45, Tuuloksessa kello 14.45, kuksen galleria HarmoniHauhon Mustilla kello 15, Hauassa, tisu 1118. hon Vihniöllä kello 15.15, Hauhon Alvettulassa kello 15.30, Hattulan uuden kirkon hautaKUOPIO SKP:N VAPPUTIL A Iusmaalla kello 16.30 & Rengon hautausmaalla SUUS Kuopion torilla kello 9, puhumassa Anne kello 17.30. Ruuskanen. VERK ATEHTA AN VAPPU 2010, kello 1117 vapputaVAPPUMARSSI, vapputoimikunnan järjestämä pahtuma & kello 23 Suiston Vapputanssit: Banmarssi lähtee Kuopion torin edustalta kello 13 da Madrugada, Hämeenlinnan Suisto-klubilla. Kauppakatua pitkin Valkeisenlammelle, marsJOENSUU KUNNIAK ÄYNTI vappuaamuna punaissin jälkeen Valkeisenlammen vappupiknik, jossa
SAK:n & vasemmiston kulkue Järjestöjen talolta kello 11.30 kohti Lounaispuistoa, jossa kello 12 kaiken kansan vappujuhla. KUNNIAK ÄYNTI vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Vanhalla hautausmaalla kello 10. SK P:N VA PPUJUHL A kello 13 baari Vakiopaineessa, puhumassa Hanna Era & esiintymässä Pekka Huttunen & co. KEMI VAPPUMARSSI, SAK:n & vasemmiston vappumarssi lähtee entisen Kemin työväentalon parkkipaikalta 1.5. kello 11.40.
livemusiikkia, työväen lauluja, puheenvuoroja & palopuheita, K-klubilla jatkobileet kello 18, esiintymässä Ilkka Kalevi Tillanen & Räme-elukka. LAHTI VAPPUMARSSI kello 10.3011 Aleksanterinkatua pitkin Punavankimuistomerkille. VAPPUTAPAHTUMA, Vasemmiston yhteinen tapahtuma Lahden torilla kello 11.3013, puhumassa Tero Pitkä. LAPPEENRANTA KUNNIAK ÄYNNIT, SKP:n Lappeenrannan osaston käynti Linnoituksessa Punavankien muistomerkillä kello 10 & sen jälkeen Punaisten haudoilla Vanhalla hautausmaalla, puhumassa Matti Räsänen. NOKIA T YÖVÄEN VAPPUJUHL A, kello 11.30 Poutun puistossa, puhumassa Jari Heinonen. OULU VAPPUMARSSI kello 11.30 Otto Karhin puistosta Kauppatorille, jossa kello 12 työväenpuolueiden ja ay-liikkeen vappujuhla. TUUSULA KUNNIAK ÄYNTI Keski-Uudenmaan vasemmiston yhteinen kunniakäynti Punaisten muistomerkillä vappuna kello 9. TAMPERE VAPPUKULKUE, SAK:n & vasemmiston yhteinen vappukulkue järjestäytyy Sorin aukiolla kello 11 alkaen, lähtee kello 11.30. T YÖVÄEN VAPPUJUHL A kello 13 Vanhan kirjastotalon edustalla, puhumassa Jari Heinonen. TURKU T YÖVÄEN VAPPU, kulkue lähtee Puutorilta kello 11.30 & juhla Liljan patsaalla kello 12, tapahtuman järjestää SKP:n piiri & juhlatoimikunta, puhumassa Antti Sandberg, esiintymässä
Mikko Perkoila. VAPPULOUNA S T-talolla kello 1314.30, kunniakäynti toverihaudoilla kello 9. VAASA VAPPUMARSSI, SAK:n Vaasan paikallisjärjestön marssi järjestäytyy entisen linja-autoaseman aukiolla 1.5. kello 11. Juhla kauppatorilla kello 12. Työläisten & Torpparien muistomerkillä tilaisuus kello 10.
TOIMINTA
6. 5. TARHAUSK IELTOMIELENOSOITUS, turkistarhausta ei tule sallia eikä sietää missään tapauksessa, Oikeutta Eläimille kutsuu kaikki mielenilmaukseen Helsingin keskustaan & Eduskuntatalolle, kokoontuminen Kolmen sepän aukiolla kello 15, josta siirrytään hetkeä myöhemmin Eduskuntatalolle, www.tarhauskielto.fi. ÄL Ä L A IHDUTA -PÄ I VÄ, kansainvälinen päivä, jonka toi Suomeen vuonna 2008 Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry, Älä laihduta -päivän tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä oman itsensä & kokonsa hyväksymisestä sekä siitä, ettei onnellisuus, terveys, kauneus tai hyvä olo ole kokoon sidottuja, päivän tarkoitus on herättää pohtimaan, kuinka merkityksellistä paino on hyvinvoivassa elämässä ylipäänsä & kyseenalaistaa laihduttamisen keskeisyyttä nykypäivän yhteiskunnassamme.
20
TOU KOKU U
4
2010
VALOKUVA MARGINAALILUISU, KekeTopin Off Helsinki Schoolin valokuvanäyttely 9.5. asti Vantaan galleria Gjutarsissa, kepe 1218, lasu 1217.
28.4.
30.4.
MUSIIKKI TYÖVÄENLAULUHETKI, Uusi Kukka vetää yhteislaulutilaisuuden kello 18 Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1.
TEATTERI UTOPIA, Monoteatterin esitys käsittelee ydinvoimaa, sankaruutta & utopioita. Satu Mäkisen ohjaus viimeisen kerran Helsingin Puoli-Q:ssa kello 19.
2.5.
29.4.
TANSSI OURVISION GOES DANCING, nuorten & aikuisten sarjan karsinnat (III), aasialais- & amerikkalaistanssit sekä Tyynenmeren saarten tanssit Helsingin Caisassa kello 1921.
1.5.
TOIMINTA VAPPU, työväenkulkueita eri kaupungeissa Suomessa.
Meeri Koutaniemi
9.5. ÄL Ä MUUTA VIRK A Naton vastainen valtakunnallinen performanssi, toisen maailmansodan loppumisen 65-vuotispäivänä joukko keskittyneitä ihmisiä istuu julkisella paikalla ja suorittaa Naton vastaisen virkkauksen eri puolella Suomea samaan aikaan, kello 1313.30, Turussa kävelykatu Onnenhevosen luona & Helsingissä Kolmen sepän patsaalla, muista kaupungeista saa tiedon JP Väisäseltä, 050 573 8598. 11.5. KRIITTINEN PYÖR ÄRETK I, liikkeelle lähdetään Havis Amandan patsaalta kello 13, retki päättyy Lasipalatsin aukiolle, kriittinen pyöräretki kulkee niillä tieosuuksilla Helsingissä, joilla pyöräilijät on jätetty autoilijoiden varjoon, Helsingin kantakaupunkiin tulee toteuttaa laadukas pyöräkaistaverkosto.
vihreät ry. 7.8.5. keskusteluja, muotinäytös & tietoiskuja aikuiskoulutuskeskus Innofocuksessa, sen pihapiirissä & lähikadun markkinatorilla, pe kello 1218 & la kello 1016.
LOHJA REILUN K AUPAN MARKK INAT
LUENNOT, SEMINAARIT & KESKUSTELUT
6.5. VA ADIMME VÄHEMMÄN! Esa Kirkkopelto, Janne Porttikivi & Eetu Viren keskustelevat pakkomielteistämme, VATAKin, Taikin & Kiasman Taiteesta politiikkaan -keskustelusarja Kiasman seminaaritilassa kello 1820.30, keskustelua johtaa Hanna Nikkanen, lukuvinkki: Slavoj Zizek, Politiikka, idiootti! 8.5. ILMASTOSEMINA ARI, kaikille avoimessa seminaarissa keskustellaan isojen ympäristökysymysten haasteista yhteiskunnan muutoksille, Helsingissä kello 1013, ohjelma tarkentuu myöhemmin, tilaisuuden kieli englanti, tilaisuuden järjestää British Council & Dodo ry, www.dodo.org. 1 1 . 5. TIETO JA OMISTAMINEN, Jyrki Kasvi & Teppo Eskelinen Kriittinen piste -keskustelutilaisuudessa Helsingin Milenkassa kello 18, musiikista vastaa Vanaja. 12. 5. TA IDE JA YHTEISKUNTA, Teemu Mäki, Susanna Kuparinen & Lauri Maijala keskustelevat politiikan & taiteen suhteesta, VATAKin, Taikin & Kiasman Taiteesta politiikkaan -keskustelusarja Kiasman seminaaritilassa kello 1820.30, keskustelua johtaa Hanna Nikkanen. 21.5. VASEMMISTON UUDET (V)A ATTEET, Hanna Kuusela, Tuomas Rantanen & Johanna Rojola keskustelevat vasemmiston fundamenteista. Mistä voidaan luopua, mistä ei? VATAKin, Taikin & Kiasman Taiteesta politiikkaan -keskustelusarja Kiasman seminaaritilassa kello 1820.30, keskustelua johtaa Hanna Nikkanen, lukuvinkki: Puolueiden kriisi - puolueet ja uusliberalismi: mitä on tehtävä?
TAMPERE
TA MPEREEN SOSI A A L IFOORUMI &
PUNKROCKSANKARIT. Janne Tamminen (vas.) ja Jani Koskinen juhlivat toukokuussa kymmenvuotiasta levy-yhtiötään Combat Rockia.
21.22.5. mahdollisuuksien tori Finlaysonin tehdasalueella, tapahtuma koostuu perjantain monipuolisesta iltatapahtumasta & lauantain järjestötorista, työpajaohjelmasta, iltabileistä sekä sosiaalifoorumin keskustelutilaisuuksista, sosiaalifoorumi työväenmuseo Werstaassa & vanhalla kirjastotalolla.
MAHDOLLISUUK SIEN TORI
TAPAHTUMAT & RETKET
6.5. LINNUNL AULURETK I, livertääkö punarinta? Viheltääkö tiltaltti? Tule havainnoimaan lintuja polkupyöräretkelle Kauppi-Niihamaan, tapaaminen Tampereen Tenniskeskuksen parkkialueella, Toimelankatu 8, kello 19, mukaan sään kestävät retkijalkineet sekä halutessasi kiikarit & lintukirja, lintuoppaana Aapo Kangas, retken järjestää Tampereen vihreät ry. 10.5. VIHREÄ ILTA, uusille jäsenille & toiminnasta kiinnostuneille Tampereen Cafe Gopalissa, Kuninkaankatu 15, kello 1820, vihreiden toimintaa esittelee Päivi Sinkkonen & vihreän valtuustoryhmän toiminnasta kertovat Olli-Poika Parviainen & Kirsikka Siik, tapahtuman järjestää Tampereen vihreät ry. 1 5. 5.
Periaatebisnes
K E I K K A Jani Koskinen ja Janne Tamminen perustivat oman levy-yhtiönsä 10 vuotta sitten julkaistakseen omien ja kavereittensa bändien punkkia. Tänään ystävyksillä on oma levykauppa, heidän bändinsä Endstand ja I Walk the Line ovat kiertäneet useilla eri mantereilla ja Nosturi on varattu toukokuussa synttärijuhlien viettoon. "Kun on itse soitettu bändeissä, ollaan koko ajan ajateltu, että meidän on voitava tarjota sellaista, mihin itse olisimme tyytyväisiä", Tamminen valaisee. Koskinen kertoo, että alun idealismi ei ole kadonnut matkan varrella. Hänen mielestään monet bändit ansaitsisivat parempaa kohtelua julkaisijoiltaan, toisaalta yksinkin on vaikea edetä. "Monesti tuntuu, että levy-yhtiöissä ihmiset musiikin ja myynnin takana unohdetaan täysin. Tuotteistaminen ärsyttää. Me ollaan noudatettu punkin
periaatteita alusta alkaen."
kääntyy myyntilukuihin, miehiltä löytyy pientä piikkiä valtavirtamusan kriisiytyneille myyntiluvuille.
KUN KESKUSTELU
"Valtavirtamusiikkiteollisuudellahan menee koko ajan enemmän päin persettä", Koskinen kiteyttää. "Isojen levy-yhtiöiden paljon esillä olevien artistien myyntiluvut voivat olla tosi pieniä. Meillä on levyjä, jotka on myyneet olemattomalla mainosbudjetilla yhtä paljon tai joskus jopa enemmän", Tamminen kertoo. Talvella Yle Teema esitti dokumentin legendaarisen tamperelaisen punkbändin Kohu-63:n Pohjois-Amerikan kiertueesta. Se oli täynnä vastoinkäymisiä, säheltämistä ja tahatonta komiikkaa. Useissa maissa keikkailleet Tamminen ja Koskinen pitävät itseään onnekkaina,
kun ovat bändeineen välttyneet pahimmilta vastoinkäymisiltä. "Joskus on ajettu helvetin kauas Etelä-Italiaan keskelle ei mitään johonkin vallattuun taloon ja siellä on sitten ollut jotkut markan soittokamat ja paikalla 13 katsojaa. Ei se paljon naurata, mutta pakkohan siihen on huumorilla suhtautua", Tamminen kertoo.
Jukka Vuorio Combat Rock 10 vuotta Helsingin Nosturissa 21.22.5. Kakka-hätä 77, Endstand, Wasted, Manifesto Jukebox, Abduktio & Deathbed. Lue lisää Fifistä.
N OS T U R I N
ROCK-K IRPPIS,
levyjä, vaatteita, soittimia & löytöjä Helsingin Nosturissa kello 1116.
20.5. HIILINEUTR A A-
TEATTERI ROCK 26.5. PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT (kuvassa), Heikki Hela & Joku DJ, Marginaaliklubi Helsingin Dubrovnik Loungessa, klubin tuottaa Lyhty ry:n Kulttuuripaja Valo.
HELSINKI K IRJA SULLE, RUUSU MULLE!
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen haasteeseen? Aiheesta alustaa ECO2 Ekotehokas Tampere -ohjelman johtaja Pauli Välimäki, kommentaattorina apulaispormestari Timo Hanhilahti Tampereen pääkirjasto Metsossa, luentosali 2, kello 18, tapahtuman järjestää Tampereen
LI TAMPERE
kirjallista tositeatteria Töölön kujilla & kamareissa, Kirjan & Ruusun päivä syntyi 1930-luvulla Barcelonassa, jossa fasismin olosuhteissa kirjojen tehtävä oli puolustaa vapautta, yhteenkuuluvuutta & rauhaa, Metropolian esittävän taiteen koulutusohjelman opiskelijat ovat valmistaneet näyttämölle töölöläislähtöisten kirjailijoiden tarinoita Kir-
artova.fi
ISO
kierrätystapahtuma
15.5. klo 1116 Arabianranta, Toukola ja Vanhakaupunki
Solidaarista .. vappua
SYDAN
VASEMMALLA
www.PiaLohikoski.net
vapautuksen pedagogiikkaa
Kansan Sivistystyön Liitto
Hauskaa vappua!
26
4
2010
VALKEAKOSKEN KAUPUNGINTALO. Anne Luomalan sydäntä kuntademokratia lämmittää. Hän on tutkinut väitöskirjassaan kunnallista demokratiaa ja päätöksentekoa. Luomala on tyypillinen akateeminen pätkätyöläinen, joka on ollut mukana tutkimusprojektissa, opettanut ja toimii leipätyönään kuntien henkilöstön koulutussuunnittelijana Hämeenlinnassa.
4
TEKSTI KUVAT
2010
27
KIMMO JYLHÄMÖ MEERI KOUTANIEMI
Kunta on ruma sana
Krooh pyyh, sanoo suomalainen. Kunnallispolitiikka ei kiinnosta. Anne Luomala tutki budjettipuheita & huomasi, että ei ihme jos nukuttaa. Politiikka puuttuu. Kaikki on päätetty etukäteen.
V
A N H A TA R I N A
kertoo sammakosta, joka heitettiin pataan. Kun veden lämpötilaa nostettiin pikkuhiljaa, sammakko ei huomannut hypätä ajoissa pois. Kun muutos on vähittäistä, dramaattista lopputulosta ei havaitse riittävän aikaisin. "Kuntien asema muistuttaa sammakon asemaa valtion padassa, vaikka valtion edustajien puheista saa toisenlaisen käsityksen", kirjoittaa tutkija Heikki Helin Tilastokeskuksen Tieto&trendit -lehdessä 2/2009. Samaa vertausta käytti Al Gore elokuvassaan Epämiellyttävä totuus. Kuntatalous tarvitsisi kiehuvaa vettä. Hallitukset toisensa jälkeen väittävät, että ne vahvistavat kuntataloutta lisäämällä valtionosuuksia kuntatalouteen. Samaan aikaan kunnat ovat velkaantuneet hirvittävällä vahdilla jo ennen nykyistä lamaa.
I L A S T O K E S K U K S E N Heikki Helinin mukaan "tämä johtuu siitä, että valtio ei ole maksanut kunnille näille lain hengen mukaan kuuluneita valtionosuuksia täysimääräisinä ja ajallaan". Myös arjen tasolla ihmiset kokevat, että kuntapolitiikassa lähinnä tehdään välttämätön eli leikataan kuluja. Tämä on tiedostettu ja poliitikkojen hyväksymä tilanne. Valtiosihteeri Raimo Sailas linjasi toimintalinjan jo vuonna 2000: "kuntien talous on pidettävä sopivan kireänä". Silloin elettiin nousukautta. Kuntapolitiikka ei ole parhaassa huudossa, vaikka juuri siinä päätetään kuntalaisten asioista, hyvinvoinnin jakamisen periaatteista ja toimitaan edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaan.
jotka saatetaan runtata läpi huomaamatta tai keskustelematta. Esimerkiksi Helsingissä syntyi valtava väittely siitä, voiko kaupunki päättää, että kerran viikossa syödään kasvisruokaa. "Isoja asioita saatetaan hyväksyä ilman suurempia keskusteluja. Omassa tutkimuksessani tutkin talousarviokokousta. Sehän on koko budjettiprosessin aikana ainoa julkinen kokous, jota kaikki voivat tulla vapaasti kuuntelemaan. Muuten kuntalaiset ovat usein vain median tietojen varassa", Luomala kertoo.
N N E L U O M A L A on tutkinut väitöskirjassaan kunnallista demokratiaa ja päätöksentekoa talousarviokokousten näkökulmasta. Luomalaa kiinnostaa, miltä poliittinen päätösprosessi näyttää lehteriyleisön näkökulmasta oli siellä kuuntelemassa sitten yrittäjä, tavallinen kuntalainen tai tutkija. "Mitä kireämpi taloustilanne on, sitä vähemmän pidetään puheenvuoroja, jotka suuntautuvat tulevaisuuteen. Tämä koskee myös vaihtoehtopuheenvuoroja riippumatta siitä, onko puhuja valta-asemassa vai marginaalissa." Kireässä taloustilanteessa käy-
man aikana puoleen. "Tavallaan 1990-luvun lakimuutokset lisäsivät kuntien autonomiaa, mutta samaan aikaan kuntien tehtävävelvoitteet kiristyivät. Kaikki hyvinvointipalveluthan toteutetaan kunnissa." eriarvoisuus kasvaa, mutta samalla myös erot kuntien välillä kasvavat. Esimerkiksi kirjassa Mikä meitä jakaa Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa todetaan, että vuonna 1995 Suomessa oli vain 12 kuntaa, joissa yli 15 prosenttia väestöstä oli pienituloisia. Korkein kuntakohtainen pienituloisuusaste oli tuolloin vajaat 19 prosenttia. Vuonna 2007 Suomessa olikin sitten jo peräti 99 kuntaa, joissa pienituloisuusaste oli yli 20 prosenttia. Näyttää siltä, että kaikki eivät usko, että Suomi olisi edelleen hyvinvointivaltio. "Kriittisiä puheenvuoroja esitetään, mutta se tulee yleensä puhujien kautta, jotka ovat kokoustilanteessa marginaalissa. Toisaalta kyse on kunnan ja valtion välisestä rahanjaosta. Sanotaan, että valtio edellyttää, mutta ei anna varoja. Toisaaltahan taas valtio on mahdollistaja ja rahoittaja", Luomala kommentoi väitettä. Valtio vaatii kunnilta yhä enemmän, mutta kunnilla on vaikeuksia toteuttaa valtion vaatimukset. Valtio ei enää valvo, missä määrin kunnat toteuttaisivat vaatimukset autonomisuuteen vedoten. Taloudellinen kriisi kunnissa on ollut lähes krooninen. "Vuosituhannen taitteessa oli kuntien talouskeskustelussa valoisampi hetki, mutta se kesti vain hetken. Silloinhan oltiin lisäämässä kaikennäköistä tehtävälistalle, mutta silloinkaan ei keskusteltu siitä, mitä oikeasti tarvitaan ja mitä ei tarvita. Kuntalaisten kannalta on ongelmallista, että tätä keskustelua ei käydä julkisesti talousarviokokouksessa, vaan niistä päätetään suljettujen ovien takana."
tyä poliittista pelisilmää, heidän pitää osata politikoida ja politisoida." virkamiehet ja avainvaltuutetut pyrkivät hallinnallistamiseen, asioiden tehokkaaseen edistämiseen. Valtuuston keskusteluissa ennalta sovittuihin asioihin otetaan kantaa esimerkiksi etukäteen jo alkupuheenvuoroissa ennen kuin niistä on keskusteltu. "Kysymys on siitä, onko valtuuston kokouksessa enää todellista liikkumavaraa vai onko kaikki suunniteltu etukäteen." Peruskysymys kuntapolitiikassa on Luomalan mukaan yksinkertainen: kenen kuntaa rakennetaan? "Valtiotasolla pitäisi miettiä mitä kunta on. Kunnan budjetista sosiaali- ja terveysmenot vievät noin 60 prosenttia. Kun kuntien yhteistoimintaalueita perustetaan, voidaan miettiä, että mikä kunta enää on? Entä mikä on valtuuston rooli, kun 60 prosenttia asioista ei ole enää suoraan valtuuston päätettävissä, ja mikä paikka siinä on kunnallisella demokratialla?", Luomala kysyy.
L
UOMALAN MUKAAN
K
U N TA L A I S T E N VÄ L I N E N
A
T
ksiä päätö Isoja taan saate läpi a runtat matta. tele keskus
kuitenkin kiinnostunut. "Pienissä maalaiskunnissa kunnanvaltuustossa käytiin hyvin kiivasta ja intohimoista keskustelua koiraverosta tai katuvaloista", tutkija Anne Luomala kertoo 1980-luvun lopusta, jolloin kinasteltiin kyllä kyläkoulun tarvikkeista, mutta samalla jätettiin esimerkiksi suuret miljoonaluokan maakaupat käsittelemättä. Myös nyt tuntuu siltä, että kunnallispolitiikassa pienistä asioista on helpompi riidellä kuin isoista päätöksistä,
J
O K U S I I TÄ O N
tetään hyväksi talouspuhetta, josta Luomalan esimerkkilause on "taloudellisesti tehokkaat ja tuottavat palvelut", vaikka oikeasti pitäisi raivata aikaa politiikalle. Talouspuhetta voidaan käyttää yhtä lailla asioiden edistämiseen ja torppaamiseen. "Juuri silloinhan kaivattaisiin uusia vaihtoehtoja poliittisella toiminnassa. Pitäisi kilpailuttaa vaihtoehtoja ja keskustella rakentavassa hengessä. Tutkimukseni mukaan taloudellisessa ahdingossa poliittinen puhe vähenee, talouspuhe lisääntyy ja päättäjät pakenevat lukujen taakse." jatkuvasti pakonomaisia aikoja. Vasta nyt tämä uuden taloustaantuman myötä huomaamme, että kriisipuhetta on käytetty suurimmaksi osaksi taloudellisen nousukauden aikana", Luomala toteaa. Kunnat saivat laman jälkeen samalla itsenäisyyttä ja lisävaatimuksia valtiolta. Valtio-osuudet putosivat la-
"
K U N N I S S A E L E TÄ Ä N
nimi on Politiikan mahdollisuudesta valtuuston talousarviokokouksessa. Otsikko on karmiva. Nyt puhutaan enää politiikan mahdollisuudesta eikä itsestäänselvyydestä. "Kyllä näin on. Politiikkaa hallinnallistetaan tietoisesti valtuuston talousarviokokouksissa. Ymmärrän tässä politiikan laajasti toiminnallisena käsitteenä, jossa en rajaa sitä toimintana pelkästään puolueisiin, tiettyyn tilaan tai paikkaan. Politiikassa toimitaan jonkin puolesta." On virheellistä ajatella, että virkamiehet eivät toimisi poliittisesti. "Myös kunnan virkamiehet toimivat poliittisina toimijoina ajaessaan kunnan asioita. Heillä pitää olla tiet-
L
U O M A L A N VÄ I TÖ S K I RJ A N
kirjoituksen viime syksyltä. "Mielipidetutkimuksissa ihmiset sanovat kannattavansa heikompien auttamista ja sosiaaliturvasta huolehtimista", Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen totesi Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa ongelma on se, että gallupeissa ihmiset ovat kyllä solidaarisia, mutta politiikka vain kovenee. "Käytännön valinnoissaan hyvin toimeentuleva enemmistö huolehtii sittenkin enemmän yksilöllisten kuluttajanvapauksiensa turvaamisesta. Tähän huutoon porvaripuolueet, etenkin kokoomus, ovat onnistuneet vastaamaan", Rahkonen päätteli. Mielipidekyselyyn vastanneista 80 prosenttia puolusti väitettä, että "vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palveluiden ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen". Rahkosen mukaan on erikoista, että vaikka enemmistö kansalaisista haluaa hyvinvointipalveluja ja on valmis maksamaan veroja, politiikassa keskitytään leikkauksiin ja verojen alentamiseen. Julkisten palveluiden yksityistämistä kannattaa vain neljännes kansalaisista.
M
U I S TA N H ÄT K Ä H D Y T TÄ VÄ N
L
Rahkosen näkemystä. "Kysymykset hyvinvoinnista ovat yksilöllisiä näkökulmia. Pitäisi tietää, mitä oikeasti tarvitaan ja mitkä ovat oikeasti tärkeitä palveluita, jotka pitäisi hoitaa julkisen sektorin kautta.
U O M A L A E I H ÄT K Ä H D Ä
28
4
2010
Kaikkeenhan ei rahat riitä", Luomala vastaa lakonisesti. Luomalan tutkimusaineistojen pohjalta verojen nostoon ei ole suurta halukkuutta. Sitä käytetään lähinnä poliittisena uhkailuvälineenä. "Siksi olisi tärkeää, että valtuutetut keskustelisivat avoimesti siitä, mitä hyvinvointi on. Nythän kuntalaiset vastaavat mielipidekyselyihin hyvin subjektiivisesta näkökulmasta, he eivät välttämättä tarkoita hyvinvointipalveluilla samoja asioita", Luomala sanoo. että hyvinvointivaltion koneisto yskii. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin ei kerta kaikkiaan pääse, köyhien määrä on noussut viime lamasta lähtien. Nykyään köyhiä on yli 700 000. Kysyn, että eikö ole erikoista, että nämä asiat eivät välity poliittiseen keskusteluun. Luomalan mukaan kyse on kohtaamattomuudesta, keskustelun puutteesta ja hallinnallistumisesta. "Politiikkaan on sisäänrakennettu erilaisia pakkoja: puhutaan taloudellisuudesta, tehokkuudesta, tuottavuudesta, innovaatioista, strategioista, kumppanuuksista, kolmannesta sektorista ja arvokeskustelusta." "Näitä muotisanoja kutsun hallitsemisen iskusanoiksi. Niitä käytetään poliittisesti tarkoituksenmukaisesti, kun halutaan itselle näkyvyyttä tai muutoksia politiikkaan, mutta niitä itsessään ei kyseenalaisteta. Ei edes keskustella siitä, mitä ne tarkoittavat. Tämä on huolestuttavaa, koska silloin politiikka hallinnollistuu."
M
U I S T U TA N L U O M A L A A ,
uusliberalistinen talouspolitiikka, jossa uskotaan siihen, että vapaat markkinat takaavat parhaiten hyvinvoinnin. Pyritään alentamaan veroja ja lisäämään markkinaohjausta. Luomala on eri mieltä. "Tietenkin voidaan miettiä, mitä yhtymäkohtia hallinnallistamisella on uusliberalistiseen tendenssiin, mutta samaan aikaanhan on meneillään vahvana kommunitaristinen tendenssi. Vastavoimat eivät löydy enää samoista paikoista kuin ennen. Esimerkiksi verkostoituminen ja sosiaalinen media asettavat valtavat haasteet edustukselliselle demokratialle, mutta meidän systeemi nojaa teollisuusajan toimintatapoihin." että eivätkö nämä uudet tendenssit ole sellaisia, jotka toimivat suhteessa yksityistämisen ja yhteisen alueen kaventumiseen? "Teknologia on edistynyt valtavaa vauhtia. Samalla individualismi on vahvaa. Asioita tarkastellaan hyvin subjektiivisesta näkökulmasta, jonkinlainen minäkeskeisyys on lisääntynyt. Yhteistä vastuuta ei samalla tapaa kanneta, ilmenemismuodot ovat muuttuneet. Tämä liittyy myös hyvinvointipalvelukeskusteluun. Ei voi koko ajan vaatia, pitää esittää vaihtoehtoja, eikä sanoa että kaikki heti minulle." Huomautan Luomalalle, että edes peruspalvelut eivät enää välttämättä toimi. Eihän esimerkiksi mielenterveyspalveluihin pääse, vaikka haluaisi. "Minä taas ajattelin enemmän ilmiötendenssejä tai filosofisella tasolla", Luomala sanoo. "Meillähän on edelleen valtavasti rakenteellisia ongelmia ja siitä johtu-
K
Y S YN LUOMALALTA,
vaa kohtaamattomuutta. Valtuustothan päättävät budjetista könttäsummatasolla. Voi kysyä, kuinka paljon valtuutetuilla on oikeasti tietoa yksityiskohtaisista suunnitelmista ja käytännöistä. Pitää kuitenkin muistaa, että vastuu on valtuutetulla itsellään. Heidän pitää sekä ottaa selvää että muuttaa tarvittaessa käytäntöjä." "Peräänkuuluttaisin rohkeutta keskusteluun, vaikka mitään ryntäystä keskustelutilaisuuksiin en odotakaan. Lisäksi koko hallinto pitäisi saada keskusteluun mukaan, nehän ovat kaikki ammattilaisia niin siivoojat kuin kunnanjohtajatkin", Luomala opastaa. "Pitää osata luopua vanhasta, joka ei toimi, ja kehittää uusia toimintatapoja. Kuitenkin muutokseen liittyy aina liikaa vastarintaa. Kunnissa on tällä hetkellä paljon taloudellisesti kuluttavia byrokratiakäytäntöjä." että eikö tämänsuuntainen projekti ole tehty jo valtiohallinnon puolella. "En tarkoita, että työntekijöitä pitäisi välttämättä vähentää", Luomala sanoo. "Tarvitaan enemmän järkeviä ratkaisuja ja joustavuutta. Nykyään liian nopeasti mennään poteroihin ja tätä estää uuden toiminnan. Kokonaisuuksia pitäisi katsoa uudelleen pitkällä aikajänteellä." Toivottavasti kuntalaiset ja valtuutetut uskaltavat alkaa toimia hiljalleen kuumenevassa kuntatalouden liemessä, ettei käy kuten tarinan sammakolle.
"Hyvää keskitasoa"
Hyvinvointimallimme pelastaminen maksaa rutkasti rahaa. Siksi on puhuttava taloudesta, jos tahtoo puhua hyvinvoinnista", valtiovarainministeri Jyrki Katainen kirjoitti Savon Sanomien pääkirjoituksessa toukokuussa 2009. Katainen käyttää kirjoituksessaan säännönmukaisesti termiä "suomalainen hyvinvointimalli". Kyseessä on retorinen harhautus. Poliitikko, joka puhuisi Suomesta pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, syyllistyisi valehteluun. Suomi pohjoismaisena hyvinvointivaltiona on historiaa. Siksi viime aikoina kieleen on alkanut hivuttautua "suomalainen malli". Keskeinen ero suomalaisen ja pohjoismaisen mallin välillä on tapa, jolla tasa-arvo määritellään. Pohjoismaisessa mallissa tuloerojen tasaaminen on kaiken ydin. Kataisen määrittelemässä suomalaisessa mallissa puhutaan tasa-arvoisista mahdollisuuksista "tavoitella unelmiaan", jotka saavutetaan koulutuksen kautta.
S U O M E N E U - K O M I S S I O N Euroop-
K
Y S Y N L U O M A L A LTA ,
sia seurauksia. Hiljattain julkaistussa maaraportissa OECD toteaa lisääntyvän eriarvoisuuden olevan jo uhka koko suomalaiselle hyvinvointimallille. Tämä on alkanut näkyä tutkimuksissa ja raporteissa. Suomi sijoitetaan ihan eri ryhmään kuin aiemmin. Kun tunnuslukujen valossa ei enää voida korostaa Suomen kuulumista ihailtuun pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden ryhmään, on tullut tavaksi ilmaista asia niin, että Suomi kuitenkin edustaa "hyvää eurooppalaista keskitasoa." "Hyvinvoinnissa tyydytään näin jokseenkin mukisematta keskitasoon, toisin kuin esimerkiksi kilpailukyvyssä, jossa hyväkin keskitaso tulkittaisiin nopeasti suoranaiseksi Suomen tulevaisuuden menestyksen uhaksi", Hänninen ja Palola kirjoittavat.
Y K S I julkistamistilaisuuden alustajis-
M
I N U S TA TÄ M Ä
hallinnallistaminen kuulostaa samalta kuin
Anne Luomala, Politiikan mahdollisuudesta valtuuston talousarviokokouksessa. Sosiaalikehitys oy 2010.
pa-salissa huhtikuussa julkistettu Mikä meitä jakaa on kolmen tutkijan, Elina Palolan, Sakari Hännisen ja Maija Kaivonurmen toimittama analyysi siitä, millaiset poliittiset ja hallinnolliset ratkaisut ovat ohjanneet suomalaisen hyvinvointivaltion muutosta. Kirjan esipuheessa ilmoitetaan, että tutkimuksen rajaus tulonjaon ongelmiin on tehty EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen teemavuoden kunniaksi. EU-liturgiassa painotetaan sellaisia jakamattoman positiivisia käsitteitä ja tavoitteita kuin koheesio, inkluusio, kumppanuus ja koordinaatio. "Silloin monikaan ei tule huomanneeksi, että puhumalla kauniisti syrjäytymisen ehkäisemisestä ei enää puhutakaan tasa-arvon vahvistamisesta", kirjassa sanotaan. Eriarvoisuus on kadonnut virallisesta päiväjärjestyksestä. Aktiivinen sosiaalipolitiikka ja Kataisen tapa niputtaa talous ja hyvinvointi yhteen ovat rantautuneet Suomeen juuri EU:sta ja OECD:stä.
R I K K A I D E N M A I D E N tuloerojen
ta, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, on jäänyt jumiin Lissaboniin tuhkapilven taakse. Yhteys saadaan puhelimella, joka on kytketty kaiuttimiin. Siimes listaa syitä köyhyyden ja tuloerojen kasvuun. Hätkähdyttävää kyllä, ensiksi hän syyttää suomalaisia tutkijoita. "Tutkijat käyttävät niin vaikeaa kieltä, että poliitikkojen on hankala ymmärtää sitä", Siimes sanoo. Koska poliitikot eivät ymmärrä tutkijoita, he tekevät huonoja päätöksiä. Tämä taas antaa tilaa "halvalle populismille", joka määrittelee ongelmat, mutta ei anna ratkaisuja siihen. Tutkijat tuottavat paljon tutkimusta mutta vähän konkretiaa, Siimes väittää. Tilaisuuden puheenjohtaja, professori Marja Vaarama ei niele Siimeksen väitteitä. "Me olemme useaan kertaan todenneet ja laskeneet, että hyvinvointivaltion pelastaminen vaatii puolesta miljardista miljardiin euroon lisää rahaa", Vaarama äsähtää pöydällä lojuvaan kännykkään. "Olemme myös selkeästi ilmaisseet, että ihmistä on alettava jälleen määrittää jonakin muuna kuin tuotantotekijänä. Voiko sitä enää sen selvemmin sanoa?"
susanna kuparinen
kasvussa Suomi on kirkas ykkönen. Kehityksen suunta vie meitä niin vauhdikkaasti toisaalle, että jopa OECD on varpaillaan. Järjestön johtaja Angel Gurria varoitteli Suomea jo vuonna 2008 astumisesta vaaralliselle tielle, jolla on väistämättömiä sosiaalisia ja poliitti-
Sakari Hänninen, Elina Palola & Maija Kaivonurmi (toim.): Mikä meitä jakaa? Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa. Terveyden & hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki 2010. Kirjan voi lukea myös verkossa.
NOPEUTUU. Suurin muutos myös kuntatasolla on kaiken nopeutuminen. 2000-luvun kuluessa asioiden odotetaan aina toimivan yhä nopeammin. Anne Luomalan mukaan "maailma on muuttunut vaikeammin ennustettavaksi ja epävarmemmaksi".
Jens Rötzsch (1959)
Sarjasta Turnfest, Leipzig 1987
värivalokuva 50 x 50 cm
FAKTOJA STADISTA OSA 1
Räväkkä kansainvälinen laatulehti rauhasta & politiikasta, tasa-arvosta & oikeudenmukaisuudesta.
Kestotilaus
Tilaa Ydin!
Opiskelijatilaus 20 euroa / vuosi, kolme vuotta
Vuositilaus
ASUU KAUPUNGIN
VUOKRA-ASUNNOSSA
www.stadinasunnot.fi
KIRJALLISTA TOSITEATTERIA TÖÖLÖN KUJILLA JA KAMAREISSA
KUUDES
HELSINKILÄINEN
JOKA
28
/ vuosi
www.ydinlehti.fi
35
/ 4 nroa
Rakkautta 1900-luvun kirjallisuudessa Eino Leinosta Anna-Leena Härköseen
Ensi-ilta: 4.5.2010 klo 19.00 Muut esitykset:
6.5. 8.5. 11.5. 14.5. 15.5. klo 19.00 klo 16.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 16.00
Kirja sulle, ruusu mulle!
7.5. klo 19.00 9.5. klo 18.00
Korttelidraamat:
Kirjallinen illallinen Kiimaa etsimässä
12.5. klo 22.00
Esityspaikka:
Teatteri Avoimet Ovet (Museokatu 18, sisäänkäynti Cygnaeuksenkatu 4)
Tulen ja veden yö
Liput:
18 / 16 / 10 e
Ohjaus: Hannu Raatikainen Dramatisointi: Marja Louhijan johdolla
Metropolian esittävän taiteen toisen vuosikurssin opiskelijat
Lippuvaraukset:
Teatteri Avoimet Ovet (09) 4342 510 (ti-pe klo 11-14) ja www.lippu.fi
Esittävän taiteen koulutusohjelma
Töölönlahti
Man
nerh
eim
P. Malm
u Ra
tat
k ien
in
a
t du
Et
espe en H eläin
Mech
rian
kat
u
int
an
apin
o oh
Irtonumero 7 euroa Akateemisesta kirjakaupasta ja Lehtipisteestä.
Ru
Ka
ie
ne
ne
Runebergin
rh
h la
-
ink.
Kan s
ak
u
.
k.
Si
m
on
k.
ei
m
lahd
de
be
. nk
ra
ha
in
elini
rg
tie
katu
nkat
enk.
k.
n Are a di a nk atk Ek va u Ka
rik
in
k.
.
le
B
ta au .R P ja E. Malm di ink. aLra p i n l a n k . h ev a ad e n k . ul
L
n ön
r
in ot
k.
M
Yr
Ru
n tie
ka
du
t
jö
ne
. nk gi k . er n bn a - An
Al
Kan s
ak
.k
.
Si
m
o
Ab mi nk
.
be rti nk
.
d Uu
Ru
en
m
oh
o
h la
de
nk
.
be
rti
n
Al
be rti nk
rik Ee l Ka
www.tulva.fi
Ab
ra
ha
Bu
le
v
mi nk
.
a Pun
.
vuo
Uu
re
n
Mer
im
Pu r
s
BRAAHENKENTTÄ L ä nt . B ra he n k .
ur
en
k.
H e ls in g
St
in k a t u
ng
E l äi nta rh anl a h ti
HAKANIEMENTORI
S ilta-
nk
Li i s a n k at u
anta
Po h
joisr
.
nie
me
Ka
isa
Ka i v o k at u
on
k.
Al e k s ant eri nk.
SENA ATIN TORI
in
e
k.
k.
n va
L
n ön
rd e i
ro
tin
k.
E . e sp l a n a d i P. e s p l a n a di
F abi anin k.
KAUPPATORI
va
ud
a nm
an
k.
Is
.
o
Ro
o
r be
tin
k. ak at u
t Ra
k. en eh nk. mi e eh u mi at si nk pä Se
nk
Te h t a an k .
k. rik an Ee k. lev Ka tin ro nn Lö
Sö
vuorensalmi
rn
antie
H
äm
äi
st
ta
rh
ee
nt
en
ie
ra
nt
at
ja
ie
lin
ja
ja
Pe
si
lin
en
ja
ja
lin
Hä
En
To
in
as
lin
lin
id
es
me
er
s
Vi
ka
lm
ljä
en
Ko
Ne
tu
tie
Elä
in
S i l t a sa a r e n k .
F a b i a n in k .
M ar i a nk a t u
Unio n i nk .
M an
ne
Kluu v i k a t u
M i k on k at u
rh
ei
m
in
tie
Yr jön
k.
E ro t t a j a n k .
K a sa r mi nk .
K o r k e a v u o r en k.
An
na nk
.
K o r k e a v u o r e n k.
La i v u r i n k .
E ro t t a j a n k .
Yr jön
k.
An
Al
be rti nk
.
na nk
.
n aa k.
e n rti Ra
B
e ul U
r va
di nm
e ud
k. a ak tu
o Is
R
b oo
t
La i vu
n re
k.
nk
.
32
TEKSTI & KUVAT
4
2010
MEERI KOUTANIEMI
West Side Gallery
TARKASTUS ENNEN RUKOUSTA. Palestiinalaiset voivat joutua jonottomaan Länsirannan tarkistuspisteillä useita tunteja. Kuvassa Hebronin kaupungin keskellä sijaitseva tarkistuspiste rukouspaikalle.
4
2010
33
Israelin apartheid-muuri on muuttumassa eksoottiseksi nähtävyydeksi.
onotamme pitkään Betlehemin tarkastuspisteellä päästäksemme muurin köyhdyttämään Jeesuksen synnyinkaupunkiin. Kuvaan aikani ratoksi patsastelevia israelilaissotilaita. Vieressäni seisovat palestiinalaisnaiset ovat siirtyneet sivuun perusteellisempaa ruumiintarkastusta
varten. Sormenjälkitunnistimet tallentavat jokaisen jonottavan palestiinalaisen. Länsimaisilta näyttävät turistit ohjaataan jonoon, joka liikkuu huomattavasti sutjakammin. Kuvaamiseni lopetaan heti alkuvaiheessa. Israelilaissotilaat kieltävät lyhyesti ja kovaäänisesti minua käyttämästä kameraani.
Tarkastuspiste johtaa kolkkoon käytävään, jonka metallikalterit jakavat kahtia. Keskipäivän auringonvalo siivilöityy ylhäältä kaltereiden läpi kapealle käytävälle. Paikka muistuttaa vankilaa tai paremminkin karjaeläinten kuljetuskuilua, jossa eläimellä on hädin tuskin tilaa kääntyä takaisin. Heti käytävän
RAJATAIDETTA. 703 kilometriä pitkään Länsirannan muuriin on maalattu eri kielisiä iskulauseita sekä kymmeniä metrejä pitkiä kuvateoksia.
Art by Robots for Robots BEN BROWN GARTH ZEGLIN GEOFF GORDON IHEANYI UMEZ-ERONINI
Taidetta roboteilta roboteille MAREK MICHALOWSKI PAUL SCERRI SUE ANN HONG AXEL STRASCHNOY
27.3.30.5.
www.keravantaidemuseo.fi
keravan taidemuseo
on täynnä tapahtumia. Bongaa omasi!
Yleisöopastukset viikonloppuisin
Taidetunti lauantaisin klo 14 Taidevartit sunnuntaisin klo 13 ja 16 Taidehaltijan tunti lapsille yli 4-v. sunnuntaisin klo 14
SING! Candice Breitzin videoissa Madonnan ja Michael Jacksonin fanit
pistävät parastaan. Testaa oma lauluäänesi karaokekopissa.
Rakastu EMMAan 15.5.
12.0012.30 Tapiola Sinfoniettan musiikilliset taidevartit 12.4513.00 Taidevartti -opastus Saastamoisen kokoelmassa 13.0014.00 Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä kertoo taiteestaan 14.0015.00 Äänistä punottu -esitys. Tutustu taideteoksiin runon, laulun ja draaman kautta! Ohjaus: Katri Kauppala 15.0016.00 Tapiola Sinfoniettan konsertti 16.0017.00 Äänistä punottu -esitys. 17.0017.30 Tapiola Sinfoniettan musiikilliset taidevartit Sisäänpääsy 5,12.0013.30 ja 14-15.30 Työpaja Elämän tilkkutäkki
Afrikan voima
Ahertajantie 5, Tapiola.Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20. Ilmaisillat ke ja to 18-20. Bussit Kampista: 106 ja 110. www.emma.museum
24.2.--6.6.
4
TEKSTI KUVITUS
2010
37
VISA KURKI MIRKKA HIETANEN
Eläimet tuomiolla
Onko oikeustiede eläimille vain vääryyden tiedettä?
V
I D E O M AT E R I A A L I
järjestön ansiosta. Saksassa eläimet on tunnustettu perustuslaissa. Tämä velvoittaa tuomioistuimia ottamaan oikeudellisessa päätöksenteossa huomioon myös eläinten intressit. vastavalmistunut lakimies ei välttämättä tiedä aiheesta mitään. Ajatus varsinaisista eläinten oikeuksista vastineena ihmisoikeuksille ei saa tukea suomalaisilta oikeustieteilijöiltä. "Oikeudet kytkeytyvät asianosaisuuteen: eläimen pitäisi kyetä ajamaan asiaansa oikeudessa", toteaa Joensuun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto on tosin ehdottanut, että eläinsuojelujärjestöt voisivat toimia tässä roolissa. "Eläinoikeuksien luominen saattaisi jopa aiheuttaa tietynlaisen stagnaa-
S
UOMESSA
sikatiloilta ja turkistarhoilta kauhistutti monia, mutta jälkipyykki oli vielä järkyttävämpää. Suurin osa sikatiloista läpäisi kohua seuranneet eläinsuojelutarkastukset ongelmitta. Tiloilla nähty oli siis laillista. Eläimet ovat ihmiskeskeisessä oikeustieteessä hyvin ajankohtainen ongelma. Perinteisesti eläimiä on oikeudessa pidetty ennen kaikkea omaisuutena; mahdolliset rangaistukset ovat tulleet toisen omaisuuden vahingoittamisesta. Tämä näkemys menettää kuitenkin jatkuvasti alaa. "Animal law on monissa maissa jo yliopistollinen oppiaine", toteaa tuotantoeläinten asemasta väitöskirjaa Åbo Akademilla tekevä Birgitta Wahlberg. Yhdysvalloissa eläinoikeutta opetetaan yli sadassa yliopistossa. Alan läpimurtoa kuvannee se, että maailmankuulu Harvard Law School järjestää tänä vuonna oikeustapauskilpailun eläinoikeuden alalta. Eläinoikeuden järjestäytyminen on myös Euroopassa meitä edellä. Djurens Jurister -järjestö koordinoi eläinsuojelutoimintaa Ruotsissa. Eläinoikeusfilosofi Peter Singerin perustama kansainvälinen The Great Ape Project puolestaan ajaa ihmisapinoille "apinaoikeuksia" ihmisoikeuksien rinnalle. Espanjassa ihmisen lisäksi neljä muuta ihmisapinalajia ovatkin saaneet oikeuksia kuten oikeuden olla tuleen tule matta kidutetuksi pitkälti Singerin älti
itäisi imys p aan Kärs okon aada k aan. s loppum
tion, kun ihmiset olisivat niin tyytyväisiä aikaansaannokseensa. Oikeudet voisivat pahimmillaan hämärtää ydinasiaa, eli eläinten hyvinvointiin ja pitoon liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisemista käytännössä", Wahlberg spekuloi. Naiset saivat äänioikeuden yli sata vuotta sitten, mutta tasa-arvotyötä tarvitaan edelleen. Samalla tavalla liiallinen usko institutionaalisiin puitteisiin voisi saada ihmiset unohtamaan itse eläimet. "Voimassa oleva eläinsuojelulaki uojelulaki mahdollistaa jo nyt eläinystävällisemävällisemmän laintulkinnan ja -soveltamisen", tamisen", Wahlberg muistuttaa.
oleva oikeusfiloeva oikeusfilo va sofia asettaa tiettyjä esteitä yjä esteitä. "Oikeus on kielellistä. Olennaista ei ole eläimen kyky tuntea kärsimystä vaan kyky kielelliseen kommunikaatioon ihmisen kanssa", Tolvanen esittää. Toisaalta selkeiden oikeuksien myöntäminen eläimille helpottaisi yhtä eläinoikeuden selkeää ongelmaa: tulkinnanvaraisia normeja tulkitaan harvoin puolustuskyvyttömän eläimen hyväksi. Eläinsuojelulain 3 § kieltää tuottamasta eläimille tarpeetonta kipua ja tuskaa. Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin asetuksellaan sallinut esimerkiksi alle viikon vanhojen porsaiden kastroinnin ilman puudutusta. Kyse lienee siis tarpeellisesta tuskasta? Ei välttämättä viranomaisemme vain rikkovat lakia. "Maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojelulain nojalla antamat tarkemmat määräykset ovat näkemykseni mukaan tietyin osin lainvastaisia", Wahlberg toteaa. Laki jättää kuitenkin sijaa tulkinnalle. Tulkinnanvaraisuuden ehkäisemiseksi Tolvanen myöntäisikin eläimille tietynlaisia, ihmisiä sitovia perusoikeuksia. Käytännössä kyse olisi ehdottomista kielloista.
M
Y Ö S VA L L A L L A
avuksi avuksi. Unionin mi minimidirektiivit ovat lähinnä tekosyy viranomaisille olla itse säätämättä tiukempia vaatimuksia. "Suomessa on poliittinen päätös siitä, että meillä tehdään asiat EU:n minimin mukaan ja eläimet maksavat sen", jyrähtää Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Helina Ylisirniö. Toisaalta eläinsuojeluviranomaisen tehtävä on vaikea. Wahlberg rinnastaa tilanteen lastensuojeluun. Molemmissa suojellaan olentoja, jotka eivät siihen itse pysty. "Molemmissa myös tunkeudutaan hyvin yksityiselle alueelle: ihmisten koteihin ja henkilökohtaiseen elämään. Siinä tarvittaisiin monesti enemmän psykologin kuin eläinlääkärin taitoja." Erona on tietysti se, että lapsilla on oikeuksia ja kyky puhua.
E
U : S TA E I O L E
ELÄINTEN OIKEUDET ETENEVÄT
· 1979: Yhdysvalloissa perustetaan Animal Legal Defense Fund. Järjestön painopisteenä on muun muassa eläinoikeuden aseman ajaminen yliopistoissa ja tuomioistuimissa.
· 1992: Amerikkalainen Lewis & Clark -yliopisto alkaa julkaista Animal Law Review -julkaisua. Yliopistossa on jo aiemmin aloittanut eläinoikeuden tutkimusyksikkö ja koulutusohjelma. · 1997: Euroopan unioni tunnustaa eläimet tunteviksi olennoiksi Amsterdamin sopimuksessa. Tämä velvoittaa tietyissä rajoissa myös suomalaisia tuomioistuimia. · 2002: Saksan perustuslakia muutetaan niin, että se velvoittaa valtion suojelemaan eläimiä. Tieteen vapaus tehdä eläinkokeita ei ole enää ehdoton. · 2006: Lakimiesten, opiskelijoiden ja poliisien yhteistyöelin Djurens Jurister aloittaa toimintansa Ruotsissa. · 2008: Espanja myöntää varsinaisille ihmisapinoille oikeuden elämään ja oikeuden olla tulematta kidutetuksi tai hyväksikäytetyksi. · 2009: Oikeusministeriö julkistaa muistion eläinsuojelun tehostamisesta, jossa ehdotetaan muun muassa törkeän eläinsuojelurikoksen käyttöönottoa ja eläintenpitokiellon vähimmäispituutta. Eduskunta käsittelee asiaa luultavasti keväällä 2010. · 2010: Tammikuussa yhdysvaltalainen eläintieteilijä Lori Marino väittää delfiinien olevan maailman toiseksi älykkäin eläinlaji ja vaatii näille oikeuksia. · 2010: Maaliskuussa sveitsiläiset äänestävät "eläinten asianajajan" viran perustamisesta. Ehdotus kaatuu.
E
SIMERKIKSI
eläinoikeudessa liittyvätkin lakia tulkitseviin viranomaisiin. "Viranomaisten tekemissä eläinsuojelutarkastuksissa katsotaan paljon läpi sormien tai vain seurataan tilannetta", sanoo Wahlberg. "Tuomioistuimet vähättelevät eläinsuojelurikoksia. Pieniä sakkoja ja ehdonalaisia. Metsästysrikoksissa rikosvälinettä ei takavarikoida valtiolle, mikä on yleensä normaalikäytäntö", toteaa Tolvanen.
S
U U R I M M AT O N G E L M AT
on kaikesta huolimatta ilmassa. Eläinoikeus on ujuttautumassa Suomen yliopistoihin. Oikeusministeriöstä on tulossa lakiehdotus eläinsuojelurikoksia koskevien säädösten tiukentamiseksi. Mutta entäpä se lopullinen kysymys: onko oikein minimoida eläimille aiheutettava kärsimys, kunhan siitä ei tulee suuria kustannuksia eikö kärsimys, niin tarpeellinen kuin tarpeetonkin, pitäisi saada kokonaan loppumaan? "Jos eläinsuojelulakimme tavoitteet todella täyttyisivät jos todella tahtoisimme suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta niin meillä ei voisi olla tuotantoeläimiä. Mutta en usko, että ihmisten suuri enemmistö on tähän koskaan valmiita", hymyilee Wahlberg surullisesti.
P
O S I T I I V I S TA K E H I T Y S TÄ
K E H I T Y SY H T E I ST YÖ N PA LV E L U K E S K U S K E PA RY O I K E U D E N M U K A I S E N M A A I L M A N P U O L E STA W W W. K E PA . F I
4
2010
39
TEKSTI KUVITUKSET
OLGA BOBROVA MARIA KARUVUORI
Yön valtakunta
Moskovan metro-iskut toivat Pohjois-Kaukasian konfliktin monen vuoden tauon jälkeen maailman uutisotsikoihin. Juuri ennen Moskovan pommi-iskuja Novaja Gazetassa julkaistiin Olga Bobrovan kirjoitussarja. Bobrova kertoo kaiken, mitä et ole tiennyt viime vuosina naapurimaassa yhä edelleen käytävästä sodasta. Tsetsenian maallistuneen itsenäisyysliikkeen on syrjäyttänyt Kaukasian islamilainen emiraatti, valtio valtiossa, jonka oma parlamentti ja saria-oikeus edustavat ydinalueillaan yhtä todellista valtaa kuin Venäjän federaatiokin.
Moskovan metron pommi-iskujen takana on joukko miehiä, jotka johtavat valtiota Venäjän sisällä.
H
E T I , K U N K A R TA L L E
ilmestyi Venäjän federaatio, se joutui törmäyskurssille Pohjois-Kaukasian etnisen separatismin kanssa.
Marraskuussa 1991 Dzohar Dudajev julisti Itskerian tsetseenitasavallan itsenäiseksi. Tästä on jo lähes kaksikymmentä vuotta, mutta edelleenkään tsetseenit eivät ole yksimielisiä siitä, onko Tsetsenia osa Venäjää. Päinvastoin: idea separatismista on levinnyt koko Pohjois-Kaukasuksen alueelle, jopa sellaisille lojaaleille alueille kuten Karatsai-Tserkessija ja Pohjois-Ossetia. Aseistettu vastarintaliike on luonnollisesti ehtinyt näinä vuosina uudistua. Se on muuttunut jopa siinä määrin, että on jo vaikeaa puhua ideo-
40
4
2010
logisesta jatkumosta Dudajevin ajan aseistettujen ryhmien ja nykyisten, Kaukasian emiraatin edustajiksi itseään nimittävien sissien välillä.
Mikä on muuttunut?
Muuttuneet ovat niin taistelijat kuin heidän johtajansakin. Edellinen sukupolvi on joko kuollut (kuten Mashadov ja Gelajev) tai kivunnut korkealle järjestelmän hierarkiassa (kuten Kadyrov ja Delimhanov). Niistä johtajista, jotka taistelivat jo ensimmäisen Tsetsenian sodan aikana, vain muutama on enää hengissä. Ja uudet taistelijat ovat uutta lajia. He eivät tunne itseään osaksi Venäjää, kukaan heistä ei kirjoita runoja Basajevin tapaan eikä hämmästytä sakkitaidoillaan. Ja tämän uuden vihollisen kanssa on vaikea löytää yhteistä kieltä. Maanalaisen liikkeen sisäinen rakenne on muuttunut. Kunnianhimoisten johtajien itsenäisesti toimivien osastojen tilalle on tullut joustava verkosto, joka auttaa taistelijoita säily-
mään hengissä ja käymään aktiivista sotaa, usein menestyksekkäästi. Ryhmien johtajat tajuavat omien valtuuksiensa rajat eivätkä yritä kilpailla auktoriteetista muiden johtajien kanssa. Juonitteluilta ei kuitenkaan täysin vältytä, koska ihmisluonto ei ole vieras sisseillekään. Myös rahoitus on muuttunut. Jos aikaisemmin taistelijoiden ryhmät varustautuivat lähinnä Venäjän armeijan rappion kustannuksella, niin nykyään he elävät maailman kaikissa kolkissa asuvien tukijoiden ja myös paikallisen väestön laajan tuen kustannuksella.
Menetelmät ovat muuttuneet: aikaisemmat avoimet taistelut on korvattu sabotaaseilla ja muilla hajanaisilla iskuilla. Mahdollisuudet ovat muuttuneet. Jos aikaisemmin maanalaisen liikkeen komentajat levittivät ideoitaan yksinomaan henkilökohtaisen esimerkin kautta, niin nykyään viestintäteknologia on yhä keskeisempi osa sotaa. Se saavuttaa suuremman yleisön ja löytää tehokkaammin tukijoita. On paljon vaikeampaa tarttua asei-
siin ja kävellä metsään kuin seurata YouTubesta oikeamielisiä julistuksia.
Uskonsodassa
Myös ideologia on muuttunut. Se lienee olennaisinta. Entisen sekulaarin separatismin on korvannut uusi, uskonnollinen. Emiraatti on ottanut kurssin Venäjästä eroamiseen. Tarkoitus on perustaa koko Kaukasuksen alueelle sarian lakien mukaan elävä islamistinen valtio. Ensi näkemältä tämä uusbrändäys on fiksua suurin osa Kaukasian alueiden tasavalloista ei ollut kiinnostunut itsenäisen Tsetsenian projektista, ja sekulaari irroittautuminen Venäjästä Tsetsenian johdolla tarkoittaisi Tsetsenian alueellista hegemoniaa. Mutta jumalan halun toteuttaminen on jotain ihan muuta. Ei ole enää tsetseeneitä, ei avaareita eikä karatsaita, vaan pelkästään Allahin taistelijoita. Lisäksi vastarinnan islamilainen ideologia mahdollistaa uskonsodan tukijoiden mobilisoimisen kaikkialta maailmasta, mikä merkitsee huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia. Ideologian muuttumisella on myös muita seuraamuksia. On paradoksaalista, että vaikka maanalaisen liikkeen islamisaatio toi sille lisää tukijoita ja mahdollisti liikkeen leviämisen laajemmalle Venäjällä, kaiken kaikkiaan muutos on federaatiolle edullinen. Silloin kun kenraaleidemme vastapuoli muodostui heidän entisistä kollegoistaan, jotka halusivat erottaa synnyinmaansa laajasta Venäjänmaasta, sotaa seurasi koko maailma. Ja on tunnustettava, että maailman myötätunto oli ennemminkin separatistien puolella. Mutta kun eriväriset poliittiset liput vaihdettiin jihadin vihreään, Kaukasian nykyiset sissit tipahtivat pois poliittisesta kontekstista. Nykyään Venäjä sotii sekopäisten uskonnollisten fanaatikkojen kanssa, ja sellaisiin koko maailma suhtautuu sangen epäluuloisesti.
YÖN HALLITSIJOIDEN KUKA KUKIN ON
LEUATON MIES
Doku Umarov, ylin emiiri & Kaukasian röyhkein terroristi.
K A U K A S I A N E M I R A AT I N ylimmän
tti on miraa rssin E t ku ottanu jästä Venä en. ise eroam
emiirin poliittisella historialla on yllättävä kontakti entisen Neuvostoliiton alueella: Ukrainan presidentti Viktor Janukovits. Pikkurikollinen ilman sen kummempia ideoita ja lahjakkuutta löysi itsensä oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Uran eteneminen tärkeiden ihmisten lähipiirissä, petomainen vainu, joka auttaa löytämään vahvimmat, kyky osoittaa heille lojaalisuutta ja kun ympärillä ei enää ole voittamattomia kilpailijoita, loppuryntäys huipulle asti.
U M A R O V S Y N T Y I ja kasvoi Groznyissä, missä hän valmistui öljyalan opistosta. Vuonna 1982 hän selvitteli jotakin riitaa nyrkein ja sai kolmen vuoden linnatuomion "huliganismista". Hän pääsi kuitenkin ennenaikaisesti ehdonalaiseen ja lähti koettamaan onneaan Tjumeniin, missä hän perusti firman toisen tsetseenin, Musa Atajevin, kanssa. Ehkäpä tämä projekti olisi onnistunutkin ilman Umarovin räjähtävää temperamenttia. Hän ajautui riitoihin tutun kanssa, mikä päättyi siihen, että Umarov hyökkäsi Atajevin kanssa tämän kotiin. Kaikki asukit ammuttiin. Molemmat miehet etsintäkuulutettiin. Virkavallalta he päättivät piileskellä kotiseudulla, joka olikin jo kuohumistilassa. TA I TA V A tarinankertoja ja vastarin-
sukulaiseni. Ensi töikseni menin tapaamaan häntä. Ajelin paikalle Mercedekselläni, tohvelit jalassa ja sikari suussa, ja ilmoitin, että olin valmis liittymään jihadiin. Gelajev katsoi minua pitkään ja kysyi, rukoilenko minä. Kerroin että en, mutta olen valmis opettelemaan jos näin vaaditaan." Tämä tapahtui vuonna 1993. Nyt, vuonna 2010, Doku Umarovin kaikki puheet alkavat Allahista ja päättyvät Allahiin. Vuonna 1997 hän jopa vieraili Pakistanissa Gelajevin kanssa siellä hän kuulemma kävi islamilaisia kursseja valmistautuen vastarintaliikkeen siirtymiseen uskonnolliseen ohjelmaan. Toisten tietojen mukaan taas Pakistanin vierailun tarkoitus ei ollut opiskella pyhiä kirjoja vaan mobilisoida tukijoita.
TÄ H Ä N M E N N E S S Ä Umarov oli eden-
lähtien Doku Umarov on ollut Kaukasian röyhkein terroristi. Hän on organisoinut kaikki suurimmat hyökkäykset, esimerkiksi hyökkäyksen Ingusiaan 22. kesäkuuta 2004 ja Beslanin koulukaappauksen. Umarovin menestyksen vuoksi Abdulhalim Sadullajev, tapetun Mashadovin heikko seuraaja, luotti tälle Itskerian salaisen palvelun johdon. Tästä virasta Umarov kohosi Itskerian presidentiksi Sadullajevin kuoleman jälkeen. Vuonna 2007 Doku Umarov julistautui Kaukasian emiraatin johtajaksi, minkä jälkeen hän ei enää ollut kenenkään tämän maailman asukkaan määräysvallan alla.
O N S A N O T TA V A , että Umarov on
ilmoitti tästä videokirjeessään useilla separatistien sivustoilla. Umarov ilmoitti luopuvansa presidentin valtuuksistaan ja nimitti itsensä ylimmäksi johtajaksi: "Kaukasian mujahedien emiiriksi", "jihadin johtajaksi" ja "kaikkien mujahedien toiminta-alueiden ainoaksi lailliseksi vallaksi". Näkökentässä oli siis toiminta-alueen laajentaminen aina Tatarstaniin ja Burjatiaan saakka. Umarovin idea ei ollut uusi. Käytännössä se merkitsi vain muodollisen kontekstin luomista jo aikaisemmin perustetulle "Kaukasian rintamalle". Abduhalim Sadullajev, Umarovin edeltäjä Itskerian presidentin virassa ja "Kaukasian rintaman" keksijä, liitti siihen myös paljon alarintamia, kuten Volgan ja Uralin rintamat. Eikä tämä idea ollut niin keinotekoinen kuin ensi silmäyksellä voisi luulla. Ensimmäiseksi naibiksi eli varamiehekseen Doku Umarov määräsi tsetseeni Supjan Abdullajevin. Emiirin määräysvallan alla on rakenteita, jotka muistuttavat ministeriöitä. Näistä selkeimmät ovat "puolustusministeriö", "salainen poliisi" ja "tiedotusministeriö". Emiraatin sotaemiiri on jatkuvasti federaation joukkojen käsistä luistava Magas. Muhabaratia eli salaista poliisia johtaa Doku Umarovin luottomies Tarhan Gaziev. Tiedotuksesta huolehtii kokenut Movladi Udugov, joka toimi separatistien lehdistösihteerinä jo ensimmäisen Tsetsenian sodan aikana. Jostain ulkomailta, todennäköisesti Arabiemiraateista käsin, Udugov johtaa sariaa seuraavan valtion tiedotuspolitiikkaa. Ylin tuomiovalta Kaukasian emiraatissa kuuluu korkeimmalle sariaoikeudelle. Sitä on koko sen olemassaolon ajan johtanut kabardi Anzor Astemirov. Ulkomailla emiraatin etuja puolustaa Turkissa asuva Samsuddin Batukajev.
Melkein oikea valtio
Keväällä 2009 emiraatti sai edustuksellisen elimen, madzlisul suran. Siihen kuuluu vilajettien eli alueiden edustajia sekä merkittävimpiä dzamaattien eli paikallisten taisteluryhmien edustajia. Se muistuttaa jonkinlaista parlamentin ylähuonetta, mutta sen toimivalta on vain neuvoa-antava. Samaten sen toimivaltaan kuuluu uuden emiirin valinta vanhan kuoltua. Valtiomuotonsa puolesta Kaukasian emiraatti muistuttaa eniten federaatiota. Alun perin alue, jota emiraatti pitää omanaan, oli jaettu kuuteen alueeseen eli vilajettiin Dagestaniin, Nohtsijtsoon eli Tsetseniaan, Galgajtseen eli Ingusetiaan, Iristoniin eli Pohjois-Ossetiaan, Nogai-aroon eli Stavropolin alueeseen ja Kabardian, Balkarian ja Karatsain yhteiseen vilajettiin. Toukokuussa 2009 Doku Umarovin määräyksestä Iristonin vilajetti lopetettiin ja yhdistettiin Galgajtsen vilajettiin. Näin Kaukasian emiraatin emiiri ratkaisi inguusien ja osseettien välisen vuosikymmeniä kestäneen alueriidan oman "valtionsa" viitekehyksessä.
nan historijoitsija Said Burjatialainen (josta kerromme tarkemmin seuraavissa osissa) kertoi, mitä Umarov itse puhui Tsetseniaan paluustaan. "Kun sota alkoi, kuulin Dudajevin kutsun ja saavuin Tsetseniaan", Doku kertoi. "Hamzat Gelajev oli kaukainen
nyt jo Itskerian presidentin Aslan Mashadovin hallituksen "rikollisuudenvastaisen päämajan" johtajaksi. Pian Mashadov kuitenkin erotti hänet ja ilmoitti syyksi sen, että Umarov oli osallistunut ihmiskauppaan, jossa ihmisiä kidnapattiin lunnasrahoja varten. Se oli totta; Umarov ei koskaan kiistänyt mitään. Sitä Umarov ei ymmärtänyt, että kyseessä oli maallista separatismia Euroopalle tarjoavan Mashadovin poliittinen ele. Umarov taas uhkaili, että jos Mashadov jatkaa neuvotteluja Moskovan kanssa, hänet toimitetaan hautaan.
T O I S E N S O D A N alettua Itskerian
johto vaihtoi näkemyksiään. Mashadov ei enää riidellyt Umarovin kanssa pikkuasioista vaan määräsi tämän "läntisen rintaman" johtajaksi. Siitä
epäinhimillisen kestävä. Ei ole sellaista kipua, joka voisi saada hänet alistumaan. Talvella vuonna 2000 Umarov haavoittui vakavasti hänen leukansa tuhoutui, minkä jälkeen hänellä ei käytännössä enää ollut kasvoja. Hän soti jonkin aikaa ilman leukaa, kunnes hänelle järjestettiin monimutkainen leikkaus Naltsikissa, mikä nöyryytti Venäjän salaista palvelua. Umarovia yritettiin saada pois metsästä kidnappaamalla monia hänen sukulaisiaan näiden joukossa hänen vaimonsa, puolivuotias poikansa ja iäkäs isä. Umarovin omien sanojen mukaan kidnappauksista vastasi Adam Delimhanov, Kadyrovin oikea käsi. On tiedossa, että Umarovin isä on jo tapettu, ja myös pojan puhutaan olevan haudassa. Mikään ei kuitenkaan vihjaa, että tämä olisi saanut sotaherran pois tolaltaan.
Umarovin hovi
"Kaukasian emiraatti" antoi "itsenäisyysjulistuksensa" 7. lokakuuta 2007. Se määritteli itsensä islamilaiseksi valtioksi, joka ajaa alueellaan maanalaisen uskonnollisen liikkeen intressejä. Doku Umarov, joka oli tuolloin tunnustamattoman Itskerian presidentti,
Olga Bobrova
4
2010
41
Jokaista vilajettia johtaa oma emiirinsä, jolla on absoluuttinen valta omalla alueellaan. Hänet on valittu oman alueensa dzamaattien emiirien joukosta, jotka ovat samanaikaisesti alueiden johtajia ja liikkuvien aseistettujen ryhmien päällikköjä. Vilajetin emiirin alaisuudessa toimii pääsääntöisesti myös medzlis, neuvoaantava elin, jonka muodostavat yhteisön arvovaltaisimmat jäsenet.
Yön hallitsijat & saria
Emiraatin byrokratia ei luonnollisestikaan yllä oikean valtion mittakaavoihin. Mutta hallinnon rakenteella on myös tiettyjä etuja Venäjän vastaaviin verrattuna. Toisin kuin äitiVenäjän, emiraatin johtajien vaihtuvuus on suurta mitä alhaisempi arvo on kyseessä, sitä nopeammin kierto käy. Tämä johtuu johtajien korkeasta kuolleisuudesta. Mutta rotaation merkitys järjestelmälle ei riipu sen syistä. Toinen tekijä, joka antaa emiraatille edun Venäjän valtiokoneistoon nähden, on mahdollisuus kohota hierarkiassa ilman henkilökohtaisia suhteita hallitsevaan eliittiin. Pieni alueellinen komentaja, dzamaatin emiiri, voi päästä ylimpien johtajien joukkoon ilman lahjuksia, eikä hänen tarvitse nöyryyttää itseään todistelemalla muodollisesti lojaaliuttaan. Sotaherrojen joukossa uralla edistymiseen kannustaa usko ideaan, eivät taloudelliset syyt. Tosin islamistisen "valtion" hallintoa kiusaavat myös perinteiset valtioihin liittyvät vitsaukset, kuten korruptio. Sillä on ollut omat korruptioskandaalinsa, joita saria-oikeus on
käsitellyt. Kaukasian emiraatin päämäärä on saada saria-lainsäädäntö voimaan koko Pohjois-Kaukasiassa. Vuodesta 2007 alkaen emiraatin maanalaiset hallinnolliset elimet toimivat Venäjän federaation maallisten elinten rinnalla. Emiraatin elimet ovat tietenkin täysin laittomia, mutta kysymys niiden legitimiteetistä ei ole enää filosofinen vaan täysin käytännöllinen. Merkittävälle osalle Kaukasian väestöstä Kaukasian emiraatin elimet eivät ole sen vieraampia kuin Venäjän federaation vastaavat. Maallisen oikeuden vastavoima on saria-oikeus. Nuoret vapaaehtoiset liittyvät paljon innokkaammin metsien lukuisiin komppanioihin kuin Venäjän armeijaan. Kaikissa Kaukasian tasavalloissa uskonnolliset yhteisöt ovat jakaantuneet keskusvallalle myönteisiin ryhmiin ja niitä vastaan taisteleviin wahhabisteihin, jotka eivät tunnusta muslimien virallista uskonnollista johtoa. Ja jokaisen tasavallan presidenttiä vastaa vilajetin amiiri. Kylissä heitä kutsutaan yön hallitsijoiksi.
seään kansainväliselle yhteisölle sopivimpana tsetseenikansan itsenäisyystaistelun edustajana ja Umarov sysäsi hänet syrjään. Toiseksi Zakajev ei hyväksy uuden valtion päämääriä ja metodeita. Zakajev on maallinen ja korkeasti koulutettu toimija, ja hän on aina ajanut Tsetsenian (ja vain Tsetsenian) itsenäisyyttä kansalaisoikeusargumentaatioon nojautuen. Hän on puhunut eurooppalaiselle yhteisölle tärkeistä arvoista, kuten kansojen itsemääräämiseoikeudesta, ja kertonut venäläisten sotilaiden to-
asta Kuolem sään es tuli its ärä. päämä
vastaan ei oikeudenmukaisuuden vaan periaatteen vuoksi. Kuolemasta tuli itsessään päämäärä. Se nostattaa kylmän hien koko sivistyneen maailman niskaan. Mutta lukuisat ääri-islamilaiset järjestöt olivat hyvinkin kiinnostuneita tästä uudesta projektista Venäjän Kaukasuksella. Zakajev julisti, että emiraatin perustaminen on provokaatio tsetseenikansaa vastaan ja että sen päämäärä on viedä uskottavuus Tsetsenian itsenäisyyshaaveilta. Hän myös julisti, että nämä merkittävät muutokset maanalaisen liikkeen politiikassa olivat Venäjän salaisten palveluiden masinoimia näin ne saivat luotua manipuloitavissa olevan vihollisen, jota vastaan voidaan taistella kaikin mahdollisin tavoin. Maanalainen liike näet ajoi itse itsensä marginaaliin ja putosi kansainvälisen politiikan areenalta. Tästä eteenpäin taistelu sissien kanssa on kiistatta yksinomaan Venäjän federaation sisäinen asia.
Päivänpaiste loppui
Heti synnyttyään syksyllä 2007 uusi saria-oikeutta noudattava valtio joutui kansainvälisen skandaalin keskelle. Emiraatin perustamisjulistuksen yhteydessä lakkautetun, tunnustamattoman Itskerian valtion pääministeri Ahmed Zakajev kritisoi ankarasti Doku Umarovia. Zakajevilla oli joukko syitä asettua vastahankaan. Ensiksikin hän pitää it-
teuttamista etnisistä puhdistuksista. Zakajev teki kaikkensa, jotta tsetsenialaisella separatismilla olisi ollut kansainvälisen yhteisön silmissä hyväksyttävä imago; jotta sen edustajia tervehdittäisiin kättelemällä ja pidettäisiin itsenäisinä poliittisina toimijoina; jotta ihmiset tuntisivat myötätuntoa tsetseenien ongelmia kohtaan. Häntä kuunneltiin koko maailmassa. Ja Doku Umarov otti ja mitätöi tämän kaiken yhdessä silmänräpäyksessä. Kaukasian uusi emiiri valitsi päinvastaisen kurssin. Hän valitsi terrorismin ja ikuisen sodan vääräuskoisia
Hyvästi, Zakajev
Doku Umarov kävi jo aiemminkin julkista nokkapokkaa Ahmed Zakajevin kanssa siitä, miten idea itsenäisyydestä pitää esitellä kansainväliselle yhteisölle ja mitä metodeja sen saavuttamiseen tulee käyttää. Mutta jos aiemmin nämä kiistat tekivät Zakajevista Umarovin henkilökohtaisen vihollisen, niin nyt Zakajev sai kokonaisen emiraatin vihat päällensä. Elokuussa 2009 Anzor Astemirovin johtama ylin saria-oikeus tuomitsi Ahmed Zakajevin kuolemaan. Rikos oli "kääntyminen pois islamin määräyksistä".
Tämä suorastaan järkytti Venäjän establishmenttia jopa hallituksen virallinen äänitorvi Rossiskaja gazeta kirjoitti huolestuneena Zakajeviin kohdistuvasta uhasta. Venäjä itse on viime vuosina kuluttanut paljon resursseja neutraloidakseen Zakajevin, tsetseeniseparatismin sivistyneen puhemiehen. Mutta ei missään nimessä noin barbaarisin keinoin! Tsetsenian presidentti Kadyrov, joka aikaisemmin puhui Zakajevista tulikivenkatkuisen vihaisesti, alkoi nyt pommittaa häntä toinen toistaan houkuttelevammilla ehdotuksilla. Hän maanitteli Zakajevia palaamaan kotiin Tsetseniaan, tarjosi hänelle korkeaa virkaa tasavallan johdossa. Hän soitti Zakajeville puhelimitse ja jopa lähetti Tsetsenian parlamentin puhemiehen Dukvaha Abdurahmanovin Lontooseen neuvottelemaan Zakajevin kanssa. Siellä keskusteltiin Zakajevin mahdollisesta roolista Tsetseenikansan kongressissa sekä hänen osastaan tasavallan vakauttamisessa. Ja kaikki nämä kontaktit esitettiin julkisuudessa "neuvotteluiksi Ahmed Zakajevin kanssa". Mutta Venäjälle Zakajev ei kuitenkaan palannut...
Mitä Zakajeville sitten kävi? Mikä on "kytänteurastaja" ja kuka pitää yllä "tilaussissejä"? Miten tavallisesta kaverista Burjatiasta tuli legenda ja koko Kaukasuksen vastarinnan innoittaja? Miten syntyi operaatio "vaihtoehtoinen vastarinta"? Fifi julkaisee Novaja Gazetan Kaukasuskirjoitussarjan kevään aikana. Uusi osa ilmestyy verkkoon aina keskiviikkoisin. Käännös Veli Itäläinen.
42
4
2010
Nokialandian lopun ajat
TEKSTI KUVITUKSET
JUKKA VUORIO MIRKKA HIETANEN
K
UINK A
ehkä ainoa tsunamista selvinnyt salolainen. ja lukiota juuri 1990-luvun laman keskellä. Omaa perhettäni työttömyys ei koskettanut, koska äitini oli töissä Nokialla ja isä yksityisyrittäjä. Olin perheen ainoa lapsi, ja viikkoraha kasvoi vuodesta toiseen ihan niin kuin aina ennenkin. Oli tietysti monia kavereita, joiden perheillä meni selvästi heikommin. Yhden kaverin luona tunnuttiin syövän aina keitettyjä silakoita, kun meillä niitä söi kissa. Toinen taas ei koskaan saanut rahaa eikä päässyt mukaan leffaan tai lätkämatsiin. Kolmannen perheeltä loppuivat rahat kesken omakotitalon rakentamisen. Nokia on Salon kaupungin suurin työnantaja, lukuisista lomautuksista ja työsuhteiden lakkauttamisista huolimatta. Vaikka yritys on vienyt tuotantoaan esimerkiksi Kiinaan, Intiaan ja Koreaan, on Salon kännykkätehdas edelleen Nokian toiseksi suurin ja tietysti Suomen suurin. Suomalaisen pikkukaupungin ja monikansallisen suuryhtiön suhde on virallisesti kiiltävä, mutta todellisuudessa kaupunkilaisten tunteet ovat varsin kirjavia.
K
Ä V I N Y L Ä A S T E T TA
paljon ja kuinka usein maailma tarvitsee uusia kännyköitä? Salossa toivotaan, että aika hemmetin paljon ja usein. Ja mielellään äkkiä, ennen kuin viimeisetkin työpaikat katoavat kuntaliitosten Suomen ennätyksen läpikäyneestä kaupungista. Nykyään Salon entisiä kuntia kutsutaan kaupunginosiksi, ja kuntien kylät taas ovat salolaisia kyliä. Niitä on niin paljon, että kotiseutuharrastajallekin lienee ylivoimaista muistaa kaikkia. Olen kotoisin Kiskosta, entisestä Salon talousalueen kunnasta ja nykyisestä Salon kaupunginosasta, ja olen tottunut siihen, etteivät ihmiset hahmota, missä kaupunki kartalla sijaitsee. Yleensä ihmiset sijoittavat Salon suunnilleen Raision paikalle. Silloin, kun joku tietää Salon olemassaolosta ja osaa mieltää sen sijainnin suunnilleen oikein, on syynä yleensä Palloliiton puheenjohtaja Sauli Niinistö. Hän on nimittäin tunnetuin ja
kuluneen vuoden aikana Salon Nokian henkilöstöä on vähennetty noin 500 henkeä, ja lisäksi ulkopuolisten vuokratyöfirmojen kaut-
V
IIMEKSI
Talouskriisin seuraukset näkyvät ylikansallisen Nokian hallitsemassa kaupungissa kouriintuntuvasti. Salo on kuva koko Suomesta.
4
2010
43
ta palkattujen noin 1 000 henkilön työsopimuksia ei ole jatkettu. Helmikuun alussa Nokia ilmoitti 285 henkilön ytneuvotteluista. Määrät olisivat suuria missä tahansa, mutta Salon kaltaisessa pikkukaupungissa vaikutukset näkyvät kaikkialla. Aina kaikki ei tietenkään ole mennyt näin masentavasti. Nokian osakkeen kurssi nousi kesällä 2000 yli 50 euroon. Silloin monista salolaisista tuli ainakin vähäksi aikaa teoreettisesti mutta joistakin myös konkreettisesti miljonäärejä. Firmassa oli meneillään muutamia vuosia aikaisemmin alkanut pyöröovirekrytointi. Menestysyhtiön kupeeseen ilmestyi useita alihankintayrityksiä. työttömiksi päätyneet eivät ole joutuneet irtisanotuiksi. Nokia tarjosi Salon työntekijöilleen viime vuonna vapaaehtoisia eropaketteja, joihin ensimmäisen viikon aikana tarttui lähes 300 henkilöä. Eropaketteja jonotettiin työnjohtajien ovilla, kunnes yhtiön asettama tavoite saavutettiin ja pakettien tarjoaminen lopetettiin. "Ehkä nyt salolaisille alkaa viimein selvitä, millä arvoilla Nokia pelaa", kommentoi Paula, 53. Hän tuntee suuren joukon kaupunkilaisia, jotka ovat ottaneet eropaketin tai joutuneet irtisanotuiksi. Kaikkien tulevaisuus on epävarma. "Hain vuonna 2003 osa-aikaeläkkeelle pitkään jatkuneiden selkä- ja jalkakipujen vuoksi. Olin ajatellut, että sillä tavoin jaksaisin yhä tehdä työtä." "Kaksi päivää eläkepapereiden jättämisen jälkeen sain ilmoituksen irtisanomisesta. Kun menin puhumaan pomolle, että lääkäri puoltaa osa-aikaeläkettä, niin pomo sanoi pyyhkivänsä perseensä sellaisilla papereilla." Episodin seurauksena Paula sairastui masennukseen ja päätyi kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
"Aspocomp lopetti kokonaan ja irtisanoi 237. Painotalo Hansaprint menetti Nokian painotyöt, lakkautti toimintansa, ja 75 irtisanottiin. Nostureita valmistava, Hiabin omistama Loglift Jonsered lopetti koko toimintansa, ja sokeritehdas lopetti jo vuonna 2006", Halme luettelee. myös Tomi, 29. "Olen asunut koko ikäni Salossa. Lukio jäi aikoinaan kesken monestakin syystä, eikä vähiten huumeitten takia. Salostahan tehtiin 2000-luvun alussa Poliisi-TV:n erikoisjakso kaupungin heroiini- ja amfetamiiniongelmasta." "Pääsin aineista eroon, ja sain töitä vuokratyöfirman kautta Nokialta. Vaikka palkka oli pieni, se oli suuri tuki ihan normaalin elämän elämiseksi. Nyt se duuni ja kaikki muutkin vuokratyöpaikat ovat hävinneet." Tomi kertoo, että ahdistus näkyy nuorissa aikuisissa varsinkin viikonloppujen yöelämässä. Salo on väkivaltainen paikka. Vaihtoehdot ovat vähissä.
rakennuttama Isohärjänmäen asuntola on tyhjillään", Halme manailee. Hukkainvestointi. vuonna Nokian kesätyöntekijänä. Ensin liukuhihnalla kiinnittämässä ruuveja puhelimiin ja vuotta myöhemmin varastossa akkuja testaamassa. Firman kesäjuhlissa esiintyi sen ajan kovin juttu,
O
LIN KAHTENA
P
OTKUT SAI
Leningrad Cowboys, ja kaikki työntekijät saivat niin paljon ilmaista viinaa kuin jaksoivat juoda. Tottahan salolaiset jaksoivat. Nykyisin kesäjuhlia vietetään huomattavasti vaisummissa ja hillitymmissä merkeissä. Nokian maailmanvalloitus toi Saloon työtä, verotuloja ja muuttoliikettä 20 vuoden ajan.
Nykyään minun ja aika monen muunkin on vaikea päättää, ollako kiitollinen tuosta ajanjaksosta vai katkera nykyisestä työttömien perheiden armeijasta.
Kirjoittaja on toiminut Voiman vakituisena avustajana vuodesta 2006 lähtien. Huhtikuussa hänet palkittiin vuoden 2009 nuorena freelance-journalistina.
L
ÄHESKÄÄN KAIKKI
SE ON MAMUJEN SYY
V U O D E N 2 0 0 9 ensimmäisenä päivänä Saloon liitettiin sen entiset ympäryskunnat Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Samalla Salon väkiluku nousi yli kaksinkertaiseksi, 55 000 asukkaaseen. Kesäisin Salon talousalueella pyörii merkittävästi virallista väkilukua suurempi määrä ihmisiä, sillä uudessa Salossa on Suomen neljänneksi eniten kesämökkejä. Eivät mökkeilijät toki ole ainoita Saloon tulijoita. Salossa maahanmuuttajien osuus väestöstä on piirua vajaat neljä prosenttia, kun koko maan kuntakohtainen keskiarvo on 2,7. Tosiasiassa Salossa on ulkomaalaisia vielä enemmänkin. Ulkomaan kansalainen tilastoidaan Suomen väestöön, jos hän aikoo asua tai on asunut maassa vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija tilastoidaan väestöön vasta, kun Maahanmuuttovirasto
on myöntänyt hänelle pysyvän oleskeluluvan.
E I K Ä M A A H A N M U U T TAJ I L L A , varsinkaan turvapaikanhakijoilla ole Salossakaan helppoa. Vuoden 2009 tammikuussa Suomusjärvelle perustettiin vastaanottokeskus entisen motellin tiloihin. Keskuksessa asui enimmillään yli 60 henkeä Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Nigeriasta. Muutamat mediat julkaisivat juttuja, joissa osa asukkaista valitti keskuksen syrjäistä sijaintia, huonoja kulkuyhteyksiä sekä netin ja tekemisen puutetta. Se ärsytti salolaisia. Jopa siinä määrin, että kesäkuun puolessa välissä keskuksen pihassa räjähti pommi. Kukaan ei loukkaantunut, vaikka keskuksen ikkunat rikkoutuivatkin. Mahtoi sekin olla kokemus sisällissotaa paenneille turvapaikanhakijoille. Vain kaksi päivää iskun jälkeen uutisoitiin, että keskus lakkautetaan, koska turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan Salon alueen resurssit, asenteet ja toimintarakenteet ja -käytännöt eivät tällä
tahan "Salos in tehti n luvu 2000- isi-TV:n Poli alussa isjakso." eriko
hetkellä vastaa ajankohtaisia tarpeita. Euroopan sosiaalirahasto on tämän johdosta käynnistänyt 2,5-vuotisen Monikulttuurinen Salo -projektin, jonka lopussa 50 maahanmuuttajan on tarkoitus olla integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään Salon seudulla.
S A L O N S E U D U N koulutuskuntayh-
eivät ole jääneet vain Nokialla töissä olleet, sillä vielä 2000-luvun alussa Nokia työllisti myös välillisesti huomattavan määrän ihmisiä. Nyt useimmat alihankkijat ovat lopettaneet toimintansa. Toiset firmoista valmistivat kännykänkuoria, toiset mikropiirejä ja niin edelleen. Nykyään mikropiirit tulevat Kiinasta. "Salossa on Nokian alihankkijoita, kuten Salcomp, Elcoteq ja Aspocomp, jotka ovat käyneet läpi samanlaisen irtisanomisrumban kuin pääyhtiö Nokia", kertoo Salon Seudun Vihreiden varapuheenjohtaja Martti Halme.
T
YÖT TÖ M I K SI
elinkeinotoimiston työssäkäyntialue on levitetty varsin suureksi. Se ulottuu VarsinaisSuomen lisäksi myös Hämeen ja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskusten alueelle. Työssäkäyntialue on työttömyysturvajärjestelmässä keskeinen käsite, koska työnhakijalla on vain rajalliset mahdollisuudet kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työpaikasta. Töihin pääsemistä mutkistaa oleellisesti puutteellinen julkinen liikenne. Ilman autoa on jo pelkästään Salon kaupungin alueella mahdotonta päästä keskuksesta toiseen iltaisin ja viikonloppuisin. Salon seudun liikenne olisi pitänyt järjestää uudelleen kuntien yhdistyttyä. Valtion tukea ei saa kuntien sisäiseen liikenteeseen, ja tämän seurauksena töihin pääsemisen ongelmat vaikuttavat myös seudun asuntopolitiikkaan. "Salon kuntakeskuksissa on kymmenittäin tyhjiä asuntoja, koska julkinen liikenne puuttuu. Vuokratyöntekijöiden määrän vähentyessä kaupungin
S
A LO N T YÖ - JA
tymän koulutusjohtaja Eeva Nuottasaari toimii projektin vastuuhenkilönä. Hänen mukaansa tavoite saattaa jäädä vajaaksi. "Viidenkymmenen maahanmuuttajan työllistyminen tuntuu tässä tilanteessa hieman optimistiselta, kun Salosta kuuluu näinä aikoina paljon lomautus- ja irtisanomisuutisia ja monien muidenkin on vaikea löytää työtä."
Jukka Vuorio
TROIJAN PERILLINEN
A L U E E N elektroniikkateollisuuden ympärillä pyörivä historia on vasta vajaan sadan vuoden ikäistä. Salossa tiedetään olleen asukkaita kuitenkin jo ainakin 7 000 vuotta. Salon seutukunnan asukkaiden ei ole ajateltu näytelleen maailman tai edes Suomen historiassa kovinkaan merkittävää osaa. Siis virallisen historiankirjoituksen mukaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole sen kanssa yhtä mieltä. Italialaisen ydinvoimainsinöörin Felice Vincin jännittävä teoria antiikin Troijasta on vuosien saatossa tuonut Kiskoon kenties enemmän tuloja kuin moni oikea bisnes. Niin, Felice Vincin mukaan Antiikin Troija sijaitsi Kiskon Toijassa. SALON A J AT U S P E R U S T U I pääpiirteissään
KAKARAT KORTISTOON
S A L O N T Y Ö - ja elinkeinotoimiston apulaisjohtaja Juha Metsänojalla on kuluneena talvena ollut kiirettä, ja keväällä loppuvat koulut tietävät lisää päänvaivaa työttömyydestä kärsivälle kaupungille. Salosta on kadonnut parissa vuodessa pari tuhatta työpaikkaa. Mikä on Salon työttömyysprosentti tällä hetkellä? "Viimeksi vahvistettu työttömyysprosentti oli joulukuussa 12,5."
Entä mikä Salon tilanne oli parhaimmillaan? "Elo-syyskuussa 2008 juuri ennen lamaa Salon työttömyysprosentti on 5,7, eli nyt se on yli kaksinkertaistunut." Salon nuorisotyöttömyys on noussut muutamassa vuodessa yli 150 prosenttia. Paheneeko tilanne entisestään? "Ainahan nuorisotyöttömyys kasvaa kun koulut päättyvät."
muiden paikannimien samankaltaisuuteen. Vinci kävi muutamaan kertaan luennoimassa asiasta Suomessa ja sai Toijan kylälle hetkeksi valtakunnallistakin julkisuutta. Vincin teoria ja sen saama julkisuus innosti kiskolaisia elvyttämään jo 1960-luvun alussa perustetun Kisko-Seuran. Se järjesti useana vuonna Odysseus Pohjolassa -aiheisia taidenäyttelyitä ja teatteriesityksiä, kylän naisten joukosta valittiin vuosittain Troijan Helena ja kylän edustalle pystytettiin Troijan puuhevonen, jonka nuoriso kävi viikonloppuisin kaatamassa. Kun puuhevosen jalat kolmantena kesänä lyötiin niin syvälle maahan, ettei hevosen kaataminen ollut enää mahdollista, joutui hevonen tuhopolton uhriksi, eikä sitä rakennettu enää uudelleen.
" K I S K O - S E U R A N jäsenmäärä on
kiskolaisuuden korostus ihan hyvässä mielessä on tapetilla", sanoo KiskoSeuran puheenjohtaja Jaana Shelby. Työskentelin itsekin yhden kesän kunnan järjestämillä "arkeologisilla kaivauksilla", joissa etsittiin mykeneläisiä ruukunpalasia tai muuta vastaavaa myöhäispronssikauden esineistöä. Kaivausvälineinä olivat hakku ja lapio. Hiki virtasi ja paarmat purivat. Useista noin metrin syvyyteen kaivamistamme kuopista ei löytynyt merkkejä Vincin teorian tueksi. Mutta silloin oli nousukausi, ja hölmöistäkin hommista kannatti maksaa kesätyörahat paikallisille nuorille.
Y H Ä E D E L L E E N ulkomailta saapuu
Jukka Vuorio
Toijan ja Troijan sekä myös Espoon ja Lesboksen saarten sekä muutamien
noussut lähelle 100 jäsentä. Kiskolaisuus on voimissaan, ja Kiskon vaakunalla varustetut isännänviirit menevät kaupaksi kuin siima. Kaikenlainen
harvakseltaan kuvausryhmiä ihmettelemään uinuvaa Toijan kylää. "Järjestimme Kiskon nykyisellä nuorisotalolla kansainvälisen tutkijaseminaarin muutama vuosi sitten. Suomalaista kustantajaa Vincin kirjan suomennokselle ei vielä ole löydetty", Shelby kertoo.
Jukka Vuorio
44
4
2010
Välipalaa!
Ruistoast puolukalla
· ruisleipäviipaleita · puolukkahilloa · kylmäsavutofua · marinoituja tai paahdettuja valkosipulinkynsiä Paahda ruisleipäviipaleet. Asettele päälle parin millin siivuiksi viipaloitua kylmäsavutofua, voitele tofu puolukkahillolla ja laita päällimmäiseksi viipaloituja valkosipulinkynsiä makusi mukaan. Mikäli haluat tehdä eväsleipiä, laita täytteitä enemmän ja toinen paahdettu leipäviipale päällimmäiseksi.
Lisää välipalareseptejä Arktiset Aromit ry:n verkkosivuilta.
Talouden ammattitappaja
Entinen köyhien kyykyttäjä paljastaa kuinka maailmantalouden sisäpiiri toimii.
tyksille. Nämä kun hallitsevat lobbaamalla politiikkaa ja omistussuhteilla mediaa. kouluttautunut Perkins tunnustaa Confessions-kirjassaan millainen hänen toimenkuvansa oli, kun hän toimi suurvallan yritysten edunvalvojana. Yhdysvaltain kansallinen turvallisuuspalvelu NSA rekrytoi hänet salaisiin tehtäviin. Keikka vei hänet Chas. T. Main -konsulttifirman pääekonomistin pallille. Ensimmäinen askel oli löytää maita, joissa oli suuryritysten ja valtion tavoittelemia resursseja kuten öljyä tai kuparia. Sen jälkeen Perkinsin kaltaiset "talouden ammattitappajat" tekivät työtään kahdessa vaiheessa. Ensin heidän tehtävänään oli suostutella tai lahjoa kolmansien maiden johtajat ottamaan suunnattomasti lainaa suuriin projekteihin, esimerkiksi voimaloihin tai infrastruktuurin kehittämiseen. Maat kuten Panama tai Ecuador ottivat velkaa NSA:n ja suuryritysten pussiin pelaavien ekonomistien ruusuisiksi maalailemien ennustusten varassa. Toinen tärkeä tehtävä oli yksityistämisen läpiajo, jotta sopimukset menisivät amerikkalaisille toimijoille. Lainojen takuina oli hänen mukaansa se, että lainarahoista jopa 90 prosenttia palautuisi amerikkalaisille suuryrityksille kuten pahamaineiselle Halliburtonille.
EKONOMISTIK SI
voima
Vallankumous tänään
K U T E N T U N N E T T U A , nykyoikeisto kaappaa mielellään "työväen" kaltaisia vasemmistolaisia käsitteitä, mitä vasemmisto luonnollisesti paheksuu. Tätä paheksuntaa ei, outoa kyllä, ole kohdistettu radikaalin vasemmiston rakkaimman idean kaappaukseen. Tarkoitan tietysti vallankumousta. VA L L A N K U M O U S , revoluutio, tarkoittaa ympärikääntämistä. Se on uskoa yhteiskunnan historialliseen hetkeen, jossa kaikki vanha, tai ainakin sen perusta, voidaan tuhota ja määritellä uudelleen. Kyse on ennen kaikkea tapahtuman yhtäkkisyydestä ja kertakaikkisuudesta. Astumme huomiseen, josta eilistä ei enää tunnista. Mitä muuta "sokkidoktriini" tai "katastrofikapitalismi", Naomi Kleinin kuuluisaksi tekemät käsitteet, tarkoittavat? Mullistusta käytetään vipuvartena totaalisen muutoksen luomiseen. Vallankumous kiihdyttää itseään. Kleinin esimerkit liittyvät lähinnä luonnonkatastrofeihin, mutta se ei muuta perusideaa. NIIN SANOTUT
SORI KAVERIT. Katuva John Perkins kertoo ikäviä totuuksia suuryritysten kähminnästä.
siirtymätaloudet ovat kiinnostavia esimerkkejä. Kun tiedetään, että järjestelmää täytyy joka tapauksessa muuttaa, astuu esiin kaksi ihmisryhmää: hitaat uudistajat ja sokkiterapeutit. Jälkimmäiset ovat eräänlaisia vallankumouksellisia, kärsimättömiä miehiä joilla on suuri visio. Kun Neuvostoliitto hajosi ja kaikille oli selvää, että valtionomistuksia täytyy vähentää, olisi homma voitu tehdä maltillisesti. Sokkimiesten ratkaisu oli myydä kaikki sillä hinnalla mitä saa, pistää valuutta saman tien vapaaksi ja antaa pääomien virrata. Laskua maksetaan vielä tänäkin päivänä. Etelämpänä vauras Zimbabwe oli kehittänyt paljon tuontia korvaavaa teollisuutta apartheid-boikottien aikaan. Kun tuonti oli mahdollista, kotimarkkinoita olisi voitu avata hitaasti. IMF:n sokkimiehet päättivät toisin: kaikki kauppa kerralla vapaaksi. Tämä johti siihen, että presidentti Mugabe menetti työttömäksi jääneen teollisuusproletariaatin kannatuksen, keksi uudeksi kannatuspohjakseen maanvaltaajat, ja loppu on historiaa.
tunne, kun tajuaa puhuvansa miehelle, jonka aiempi työ on muistuttanut jännityskirjallisuutta salaisine tehtävineen. John Perkins oli 1970-luvulla "talouden ammattitappaja". Hänen kohteitaan olivat kolmannen maailman valtiot ja
O
N OUTO
niiden resurssit, keinojaan päättäjien lahjonta, suostuttelu ja kiristys. Vuonna 2004 Perkins teki täyskäännöksen ja toi julkisuuteen suuryhtiöiden likaisen edunvalvonnan bestseller-kirjassaan Confessions of an Economic Hit Man. Perkinsin uusin Hoodwinked-kirja on selonteko nykytilanteesta, kun todellinen valta on siirtynyt valtiotason poliittisilta toimijoilta globaaleille yri-
avulla suurlainoihin huiputetut maat ajautuivat odotetusti vaikeuksiin. Tällöin "ammattitappajat" palasivat rikospaikalle vaatimaan velkaantuneelta maalta korvauksia, esimerkiksi halpaa öljyä. Kun maat eivät sitten selvinneet velkataakastaan, niiden ohjailijoiksi tulivat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kaltaiset laitokset. Velan
VÄ Ä R I E N E N N U S T E I D E N
Loviisan RoboCop
V O I M A L O I TA suojaavat yksityiset atomipoliisit." Hieraisen silmiäni. "Nämä turvahenkilöt eivät ole vartijoita, vaan " Toimintascifin innostamat aivoni haluavat jatkaa lausetta itse: "...ihmisen ja huipputeknologian liitto". Mutta ei: " lainsäädännössä määriteltyjä turvahenkilöitä, jotka käyttävät laitosalueen sisäpuolella käytännössä samoja valtuuksia kuin poliisit." Luen Yleisradion uutista Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden turvajärjestelyistä. Olen juuri katsonut RoboCop 2:n. Todellisuuden ja elokuvan raja on hetkellisesti hukassa. Palataan vähän taaksepäin.
NÄISSÄ TILANTEISSA
vasemmisto saa helposti talousrationaalisen roolin. Huomaan itsekin tavoittelevani vakaan kamreerin puhetapaa selittäessäni, miksi sokkiterapioiden tulokset ovat olleet karmaisevia. Kyseessä on valtava kulttuurinen kaappaus. Vasemmisto on pakotettu käyttämään perinneoikeiston retoriikkaa. Sokkiterapian oloissa voi muistuttaa ihmisen psykologiasta, korostaa jatkuvuutta ja osoittaa kertaheitolla kuntoon -puheiden suhtautuvan sosiaaliseen todellisuuteen epärealistisesti. Tuleeko neuvostoihmisen kritiikki mieleen?
J A E N N E N K A I K K E A : eikö vasemmistolla olekaan historiallista oikeutta vastuuttomuuteen?
Teppo Eskelinen
nilkkani. Thaimaalaisessa sairaalassa jalkaan asennettiin neljä titaaniruuvia. Titaani on hieno metalli: kevyt, kova ja kaunis. Elimistö ei sitä hylji eikä se magnetisoidu. Titaanista on rakennettu myös RoboCop, elokuvan sentimentaalinen kyborgi, johon mielelläni samastun. RoboCop-elokuvissa, joita toipilasaikanani olen luonnollisesti katsellut, rahapula on pakottamassa Detroitin kaupungin yksityistämään kaikki palvelunsa, muun muassa koko poliisilaitoksen. Kunnallispoliitikot ovat kutistuneet voimattomiksi pelleiksi, joilla ei enää ole muuta virkaa kuin oman kuoppansa kaivaminen uusia yksityistämissopimuksia neuvottelemalla. Ihanat, hölmöt RoboCop-leffat pohtivat kömpelösti liiketoiminnan logiikkaa ja valtion väkivaltakoneiston ulkoistamisen seurauksia.
M
URSIN MA ALISKUUSSA
E T R O I T I A H A L L I T S E V A jättimäinen Omni Consumer Products on häikäilemätön konserniyritys, joka pyrkii hallitsemaan mitä erilaisempia yhteiskunnan toimintoja: energiantuotantoa, armeijaa, terveydenhuoltoa, vankiloita. Mitä suuremmaksi emoyhtiö kasvaa, sitä kauempana sen osaset ovat demokraattisesta kontrollista. "Kaupungintalo on huonon hallinnon ja korruption rappeutuva symboli", OCP:n toimitusjohtaja pilkkaa RoboCop 2:ssa esitellessään jälleen uutta tappajakyborgia, jolla luvataan puhdistaa törky-Detroitin synkät kadut. Mitä kammottavampaa on katuväkivalta, mitä munattomampia poliitikot, sitä paremmin voi turvallisuusbisnes ja sen mahtavampi on OCP.
D
Loviisan ydinvoimalaitoksen suojelupäällikkö Olli Vanhanen kertoo ydinener-
Y
LEN UUTISESSA
Talven linjat 2010 - 2011 Oriveden Opistossa
Sanataide, draama ja elokuva, leh - ja ne journalismi, suomen kieli ja kirjallisuus, tea eri, musiikki, sarjakuva, Avoin Ateljee, Piirustuskoulu, Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio. Rockweiler Band Camp 18. - 23.6.2010
www.orivedenopisto.fi
Kesäyliopisto on avoin kaikille. ilmoittaudu nyt.
Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai maalata merellisessä Helsingissä? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa japania tai swahilia? Pohtisitko Design Managementin haasteita? Vai haluaisitko tutustua kiinalaiseen filosofiaan tai matkustaa Uplannin viikinkiaikaisiin kohteisiin? Perehtyisitkö Latinalaiseen Amerikkaan? Hurmaisitko salsataidoillasi? Kiinnostaisiko Sinua hallintotiede tai maisemantutkimus?
Kesäyliopistossa on tänäkin vuonna yli 500 kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Katso houkuttelevia vaihtoehtoja www-sivuiltamme, tai nouda ohjelma pääkaupunkiseudun kirjastoista tai kirjakaupoista. Ilmoittautuminen onnistuu kätevästi verkossa. Ohjelmassa: Avointa ammattikorkeakouluopetusta tiede Avoimena yliopistollisena opetuksena: Arkeologia Eritasoisia kielikursseja:
19 sekä erikoiskursseja
www.kesayliopistohki.fi
oma n te l e nnit ta viiko u i Suu o lopp i ja v iikon ittis hotelliv t A495 re , o h sit ipas werS pasBuss anon Po Matkao C at ja kerrat ekä s er ikam uosi essa -dig en v e lehd e osoitt * ell o.fi kahd kahuolt mat
Mutkien tekeminen kannattaa myös lomilla. Matkahuollon Bussipassilla matkustat kotimaassa minne haluat viikon ajan 149 eurolla tai kaksi viikkoa 249 eurolla.
* Kilpailuaikaa on 28.6.2010 asti. Bussipassin voi hankkia ympäri vuoden.
50
4
2010
Kivat kapitalistit
Cory Doctorow uneksii kylmiä näkyjä uusista talouksista.
tä puuttuukin edellisen kirjan napakkuus ja iskevyys. Siitä huolimatta se on kiinnostavaa luettavaa ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita teknologian ja sen tuotantotapojen muutoksista lähitulevaisuudessa.
K I R J A N P Ä Ä H E N K I L Ö T Perry ja Lester ovat äärimmäisiä kierrättäjiä. He rakentavat sekä mielikuvituksellista että mielettömän käytännöllistä asuttamansa kaatopaikan elektronisista jätteistä. Kirjan sivuilta henkii Doctorowilta tuttu teknologian haltuunottamisen teema. "Joka puolella näkyy ilmaisia vempeleitä, joista saa irti mitä tahansa minkä tahansa tekemiseen." Tarinan edetessä kaverukset laajentavat DIY-nyrkkipajaansa yhdeksi "Uuden työn" menestystarinaksi, jon-
tä, vaikka hän muistikin Uuden työn kulta-aikojen kokeilut, unelmat itseään kopioivista koneista.... Oli jotenkin, no, aavemaista nähdä pienten pirulaisten rakentavan konetta käyttäen toista samanlaista."
J O S K I R J A N T E K N O L O G I S E T pohdinnat herättävätkin sisäisen nörtin, jättää Doctorowin yhteiskunnallinen pohdinta vähän kylmäksi. Tarinan alkupuolella dynaaminen ja idearikas yritysjohtaja alkaa rahoittaa verkostoitunutta "Uutta työtä", joka lupaa mahdollisuuksia vanhan rapistuvan teollisuuden ja IT-kuplan uhreille. Ajatuksena on lahjakkuuden runsaus, jonka hyödyntämiselle pitää luoda mielekäs ympäristö sitä rajoittavan sijaan. Doctorow pistää yritysjohtajansa jopa ottamaan mallia Grameen-pankin toiminnasta. Kirjasta henkii usko vapaiden markkinoiden mahdollisuuksiin ja luovan tuhon hyödyllisyyteen. Vanhaan teknologiaan ja työn organisointiin perustuva talous katoaa väistämättä, ja sitä vastaan kamppailu hukkaa uudet mahdollisuudet. Kirjan pahis onkin jenkkiläisen vasemmistolainen jäärä Freddy, visionäärejä vainoava toimittaja, joka on jäänyt menneisyyden vangiksi. Uusi työkin osoittautuu kuplaksi, ja senkin on tehtävä tilaa uudelle. Jos tekstin kanssa on kärsivällinen, osoittautuu se kohtuullisen moniääniseksi, joskin vähän pinnalliseksi. Pahin ongelma on se, että kirjan maailmalla ei ole kontekstia. "Maailman ongelmat" ovat jossain, pistemäisinä, mutta Doctorowin unelmoima niukkuuden eliminoinnin energia- ja materiaalitalous jää unelmien tasolle.
A N A D A L A I S syntyisestä
Cory Doctorowista on sukeutunut viime vuosina tuottelias kirjailija, joka käsittelee teoksissaan vahvasti yhteiskunnallisia teemoja. Monet hänen kirjansa sijoittuvat joko nykyhetkeen tai tunnistettavaan lähitulevaisuuteen, mutta niissä on usein science fictionin perinteestä tunnettuja elementtejä. Doctorow on kuitenkin ennen kaikkea journalisti ja erilaisten commons-teemojen kanssa toimiva aktivisti, ja kirjallisuus on hänelle väline näiden päämäärien ajamiseen tai niiden pohtimiseen. Doctorowin edellinen teos, Voiman numerossa 7/2008 arvosteltu Little Brother, oli Bushin kauden kamppailukirja, nuorisoromaanin muotoon puettu vastarintapamfletti. Viime vuonna julkaistu Makers on pohdiskelevampi teos, jossa Doctorow työstää talouteen, teknologiaan ja sosiaaliseen organisaatioon liittyviä ajatuksiaan. Kuten edellisessäkin, kirjailijantyön "välineellinen" luonne näkyy. Kirjan kerronta ja henkilöhahmot ovat ohuita, jopa banaaleja, mutta Doctorow on onneksi niin sujuva kirjoittaja, että tekstiä jaksaa lehteillä hänen pohdintojaan jäljittäessään. Makers on kuitenkin tuskallisen pitkä kirjalliseen tasoonsa nähden, ja sii-
pistää torow jansa Doc ohta yritysj n mallia aa ottam -pankin en Grame nnasta. toimi
ka ytimessä ovat 3D-printterit, yleispätevästä massasta ja kierrätetyistä elementeistä uutta luovat masiinat. Aiemmassa kirjassa pirullisina valvontalaitteina olleista saattomuisteista (RFID) muotoutuu tulevaisuuden arkiteknologian selkäranka: esimerkiksi kodin laatikot ilmoittavat itse, missä hukattu tavara on. Doctorow myös ennakoi kirjan lopulla nykyscifin vakioelementtiä eli itseään monistavia koneita, jotka loisivat pohjan todelliselle niukkuuden jälkeiselle taloudelle. "Suzanne ei ollut vielä kuullut täs-
Reetta Nieminen: Lempi ja rakkaus. Suuri kurpitsa. Nelivärinen, inen, pehmeäkantinen. 56 s.
Flagburner #14. F Saatavilla Tuska ja ahdistus S distrosta d tuskajaahdistus@netti.fi. 28 s. t
Maria Karuvuori
yhteiskunnallisuuden pohdinnoissaan hän keskittyykin vain
TEKNOLOGIAN
jenni halttu, Maria Karuvuori, Henri Salonen & jukka vuorio
Ville Pirinen: Yhesti yhes toises paikas. ikas. Suuri kurpitsa 2010. 48 s. Ernst Billgren: Mitä on taide ja sata muuta tosi tärkeää kysymystä. tä. Teos 2010. 256 s. Ari A Linna (toim.): : Bongauksen hurma. B ma. Lintuharrastuskirjoituksia. L rjoituksia. ia i Sammakko 2010. 280 s. S 80 s. 0
Millaista rakkaus oli
Reetta Niemensivu (s. 1979) on kuvittaja ja graafinen suunnittelija jonka ensimmäinen täysimittainen albumi Lempi ja rakkaus perustuu tekijän Lempi-mummon elämän vaiheisiin. Niemensivu itse kuvailee sarjistaan Suomi-filmimäiseksi rakkaustarinaksi, jossa seurataan Lempiä nuoresta tytöstä aina vanhuuteen saakka. Nieminen yhdistelee sulavasti tussipiirtämistä, vesivärivarjostusta ja kuvankäsittelyä. Lopputulos on näyttävää ja huoliteltua jälkeä. Kuvitustapa ja sarjakuvaruutujen epäsäännöllinen asettelu on tunnelmaltaan lähellä Ville Rannan kepeää tyyliä. Kuvakulmien vaihteluissa Lempi ja rakkaus pysyy kuitenkin tiukemmin raameissa. Tyyli on selkeää ja linjakasta. Tarina on lämmin mutta traaginen kuvaus rakkauden kivisestä ja yllätyksellisestä tiestä. Lempi-neidon ja hänen lemmittynsä Väinön elämän vaiheet kuvataan hienotunteisesti vihjaillen. Selkeämmin tarinan tapahtumien aukkoja täyttävät sarjakuvan sivuilla juoruavat kylän naiset. Sarjakuva on vähäsanainen ja tunnelma on kuin vanhaa valokuva-albumia selailisi. Lempi ja rakkaus on kaunis ja kokonainen teos, josta liika rönsyily on pois veistetty. (HS)
Lehti lipunpolttajille
Vuodesta 1997 lähtien ilmestynyt Flagburner on eräs pitkäikäisimmistä tällä hetkellä mukana kuvioissa olevista kotimaisista pienlehdistä. Todella monen zinen tarina kun jää valitettavasti vain muutaman numeron pituiseksi. Ehkä eräs selitys Flagburnerin jatkuvuudelle on sen kiireetön ilmestymisaikataulu. Tänä keväänä nimittäin ilmestyi lehden neljästoista numero. Englanniksi kirjoitettujen juttujen aiheina ovat, kuten lehden jokaisessa numerossa, punk-bändit, vegaaniruoat ja anarkistinen toiminta. Tällä kertaa mukana on myös laajahko ja mielenkiintoinen selvitys merirosvo Mustaparran elämästä ja kuolemasta 1700-luvun Karibianmeren laineilla. Merirosvoromantiikkahan on ollut jo useamman vuoden punk-piirien tyylikuvaston suunnannäyttäjänä, mutta zinen jutussa merirosvo käsitellään myös oman aikakautensa sosiaalipoliittisena ilmiönä. Bändihaastatteluissa esiintyvät Rakkauden ja Ydinperheen jäsenet ovat avautuneet ajatuksistaan melko avoimesti tutulle haastattelijalle, päätoimittaja Jannelle. Yhdessä pohditaan muun muassa alkoholin merkitystä punk-skenelle ja ihmisen henkilökohtaiselle elämälle. (JV)
Kreisinä ratikassa
Ville Pirisen uusin sarjakuvajulkaisu on hauskinta kamaa moneen vuoteen. Luin minialbumin raitiovaunumatkalla Kruununhaasta Pikku Huopalahteen, ja nauroin matkan aikana monta kertaa täpötäydessä ratikassa. Vähän siinä sitten jopa nolotti ja yritin pitää naamaa peruslukemilla, mutta se varmaan näytti vielä omituisemmalta. Yksinään nauruun purskahteleva ratikkamatkustaja sopii hyvin Pirisen sarjakuvan tunnelmaan, sillä sivuilla esitellään lyhyitä kreisejä tarinoita arkipäivän sattumuksista ulkopuolisen tarkkailijan silmin katsottuna. Pirisen mukaan tarinat perustuvat enemmän tai vähemmän tositapahtumiin. Erityisesti on paneuduttu yläasteen jumppamaikkaan, jolla on uskomaton taipumus liikkatuntien tiimellyksessä satuttaa joko itseään tai oppilaitaan. Mustavalkoinen piirrosjälki sopii tunnelmaan mahtavasti ja tarjoaa lukijalle paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Julkaisu tekee sen mitä parhaimmillaan voi: se herättää mielenkiinnon hankkia lisää Pirisen sarjakuvia. (JV)
Vähemmän tärkeetä
Nykytaide puhuttaa. Mitä on taide? sisältää satakunta kysymystä aiheeseen liittyen. Tunnettu ruotsalaistaiteilija Ernst Billgren vastailee. Tekstit ovat enimmäkseen kevytfilosofisia pohdintoja kulttuurista ja ihmisen luonteesta. Usein toistuu ajatus taiteesta kielenä. Kysymyksiä, kuten "Voiko tieto ratkaista taiteelliset ongelmat?" ja "Miksi en voi sietää tiettyjä taiteilijoita ja tietynlaista taidetta?" Billgren purkaa anekdooteilla muun muassa leivänpaahtimista ja laboratoriorotista. Kirja on ihan hauskaa ja viihdyttävää luettavaa. Jossain vaiheessa Billgrenin näsäviisaus saattaa alkaa tympiä. Kantava argumentti tuntuu olevan: relatkaa, ei kukaan muukaan mistään mitään tiedä, ja sitä paitsi taiteesta puhuminen on noin ylipäänsä aika turhaa. Mitä kirjasta sitten saa irti? No, ainakin uraansa aloittelevalle taiteilijalle Billgren tarjoaa ihan käytännöllisiäkin neuvoja esimerkiksi galleristien valitsemisesta ja teosten markkinoinnista. Muut voivat vaikkapa psyykata itseään, jos päivälliskutsujen nykytaidekeskustelut pelottavat. (MK)
Puoli kuuta peipposesta
Bongauksen hurma on Ari Linnan toimittama ja Ari Karhilahden kuvittama uutuusteos, joka tutustuttaa lukijansa siivekkäiden kiehtovaan maailmaan. Lintuharrastajat kuvailevat bongausuransa huippuhetkiä: toiselle tyydytystä tuottaa koulun yli liitävä 760 kurjen parvi, kun taas erään bongarin rippileiriä varjostaa tieto siitä, että toisella puolella Suomea majailee samanaikaisesti harvinainen keltajalkaviklo. Opus kertoo, kuinka sotien jälkeen alkaneesta, tyhjäntoimittamisena pidetystä bongailusta kypsyi itse presidentillekin sopiva ajanviete. Harvinaisten tirppojen ja niistä saatavien eliksien eli elämänpinnojen tavoittelu on yllätyksellistä ja välillä koomisiakin piirteitä saavaa touhua. Lintukertomuksia lukiessa noviisikin alkaa pohtia, pitäisikö panna ranttaliksi kuten Alan Davies ja Ruth Miller, jotka jättivät kotinsa ja työnsä bongatakseen 4 341 lintulajia vuodessa eri puolilla maailmaa. Kirjasta selviää myös, kuinka seitsemän kuolemansyntiä ilmenevät lintubongarissa ja miten sujuu tipujen tiirailu lastenvaunuja työntävältä isältä. (JH)
52
4
2010
Älä kanna kaunaa
Raaka rotupolitiikka sai Sandra Laingin polttamaan ihonsa valkaisuaineella.
Laing, vuonna 1955 Etelä-Afrikassa syntynyt musta tai valkoinen nainen, on Anthony Fabiainin elokuvan päätähti. Musta tai valkoinen Laing on sen mukaan, milloin asiaa tarkastellaan. Sandra Laing syntyi valkoisille afrikaaneri-vanhemmille, jotka eivät tienneet kantavansa mustaa perimää. Vanhemmilleen tytär on aina valkoinen. Kun Sandra Laing viedään apartheidin jakamassa Etelä-Afrikassa valkoisille tarkoitettuun kouluun, opettajat eivät suvaitse häntä. Vaikka pieni tyttö yrittää pärjätä, se ei riitä. Opettaja rankaisee Sandraa piiskan iskuilla ilman syytä. Tytön koulunkäynti loppuu.
S
KAKSIVÄRISET KASVOT. Sandra Laing (tässä näyttelijä Sophie Okonedo) on kahden vitivalkoisen vanhemman tytär. Se tuottaa ongelmia Etelä-Afrikassa.
TÄ S TÄ A L K A A
ANDRA
kymmeniä toimittajia. Kun Fabianin elokuvaprojekti oli alkamassa, Laing toivoi, että hän hyötyisi itsekin projektista. "Laing elää yhä köyhyydessä. Projektini yksi tavoite on auttaa häntä." Laing saa virallisen valkoisen statuksen, ei elämä suju. Valkoinen poikaystäväehdokas vie nuoren naisen treffeille vain valkoisille tarkoitettuun ravintolaan. Sandra pakenee kuiskuttelua ja osoittelua vessan ikkunasta, kun deittiseura ei ymmärrä tilanteen ahdistavuutta. Sandra tuntee olonsa turvallisemmaksi toisten tummaihoisten seurassa.
VA I K K A S A N D R A
ta ei kai voi olettaa, että pitkästä rotuerottelun historiasta toivuttaisiin yhdessä yössä", Fabian muistelee.
S A N D R A L A I N G I N E L Ä M Ä ei ollut helppoa maailmassa, jossa mustien perheiden asumukset saatettiin jyrätä puskutraktoreilla varoittamatta. Elokuvan läpi kulkee hänen isänsä opetus: älä anna periksi. DVD:n lisämateriaaleihin haastateltu Sandra Laing sanoo, että hän katuu yhä sitä, ettei nähnyt isäänsä ennen tämän kuolemaa. Elokuvan viesti tuntuukin olevan: älä kanna kaunaa. "Pelkäsin, että elokuvaa pidettäisiin liian yksittäisenä tarinana. Mutta vastaanotto on ollut yhtä liikuttunutta niin Hong Kongissa kuin Brasiliassa. Kaikilla meillä on vanhemmat ja jokainen on tuntenut itsensä ulkopuoliseksi jossain vaiheessa", Fabian sanoo.
ANTHONY FABIAN SUOMI
A N T H O N Y F A B I A N on ohjan-
nut dokumenttielokuvan suomalaisesta säveltäjä, pianisti ja kapellimestari Olli Mustosesta, Olli Mustonen: Visions fugitives. Elokuva tehtiin Mustosen levy-yhtiön pyynnöstä. "Työskentelin Ollin kanssa Lontoossa, en ole päässyt käymään Suomessa aiemmin", Fabian kertoo. Elokuvaohjaajan olisi tarkoitus osallistua Helsinki African Film Festivalille toukokuus-
sa, jos "islantilainen tulivuori sen sallii". "Suomi on hyvin kiinnostava maa, olette kaiken risteyskohdassa. Olen taustaltani puoliktani si unkarilainen, suomen ja unmen karin kielten samankaltaisuus nkaltaisuus kiinnostaa minua. Olen hyvin utelias Suomen suhteen!" teen!"
Hannele Huhtala
ohjaaja Anthony Fabianin vuonna 2008 valmistunut elokuva Skin. Elokuva näytetään toukokuussa ensimmäistä kertaa Suomessa. Sandra Laingin isä aloittaa oikeustaistelun, jolla hän haluaa todistaa tyttärensä olevan valkoinen, huolimatta siitä, että tytär täyttää kaikki tummaihoisen määritelmät. Liikuttavassa kohtauksessa pieni tytär tekee pyykinpesuun tarkoitetusta valkaisuaineesta väkevää sekoitusta, jolla toivoo tekevänsä vanhempansa onnellisiksi, mutta päätyy polttamaan ihonsa. Lontoossa asuva Fabian kuuli Sandra Laingin tarinan televisiokanava BBC Fourilta ja jäi siihen heti kiinni. "Laingista on jo tehty kaksi dokumenttia, siksi päätin tehdä hänen elämästään kokoillan elokuvan, jossa hänen itsensä ei tarvinnut olla mukana." Laing on vuosien aikana tavannut
yhä g elää . "Lain ydessä köyhy ni yksi ti Projek n auttaa eo tavoit ntä." hä
Tästä hänen isänsä ei ilahdu vaan reagoi kuin kuka tahansa valkoinen mies äärimmäisen rotupolitiikan maassa. Riidat johtavat perheen hajoamiseen. Fabian kertoo, että Etelä-Afrikasta löytyi innokasta väkeä näyttelemään elokuvassa. Pääosaa näyttelee Sophie Okonedo. Elokuvan DVD-version lisämateriaaleissa on kuvattu käsikirjoitustyöpajoja, joissa osallistujat ovat selvästi liikuttuneet Laingin tarinasta. "Ainoa järkytys tuli vuonna 2007, kun olimme aloittamassa kuvauksia eräässä kirkossa. Kun henkilökunnalle selvisi elokuvan aihe, he ilmoittivat, että mustien kirkko on toisella puolella kaupunkia. Se oli hämmentävää! Mut-
San Franciscossa, USA:ssa, hän on asunut Meksikossa, Ranskassa ja Britanniassa. Skinelokuvan teko oli hänelle ensimmäinen kosketus Etelä-Afrikkaan. Elokuva on hyvä päivitys siitä, mitä arki Etelä-Afrikassa oli 1960-luvulta 1980-luvulle. Fabian sanookin, ettei Etelä-Afrikan tapahtumia pidä unohtaa. Holokaustista on tehty paljon elokuvia, mutta hänen mukaansa niitä pitää tehdä myös apartheidista. "Elokuvani kertoo silti enemmän yleisesti inhimillisyydestä ja siitä, miten meistä jokainen on ihonsa alla samanlainen kuin toinen."
FA B I A N O N S Y N T Y N Y T
Hannele Huhtala Anthony Fabianin ohjaama Skin-elokuva 7.5. Helsinki African Film Festivalilla, 6.9.5. Andorrassa, www.haff.fi.
Maria Karuvuori, Päivi Nikkilä, Jari Tamminen & Ville Toivanen
Nicolas Winding Refn: Valhalla Rising. Ensi-ilta 30.4. Murray Siple: Carts of Darkness. www.documentary24.com (löydät elokuvan nimihaulla) Josef Fares: Farsan. Elokuvateattereissa nyt. Scott Cooper: Crazy Heart. Ensi-ilta 14.5. Pierre Morel: From Paris with Love. Ensi-ilta 30.4.
Merkityksetöntä väkivaltaa?
Maailman medioissa ristiriitaisen vastaanoton saanut tanskalaisohjaaja Nicolas Winding Refnin Valhalla Rising on väkivallan ja kohtalon syövereihin sukeltava meditatiivinen matka, jossa uskonnot ja kulttuurit törmäävät toisiinsa verisesti. Juonta elokuvassa ei ole nimeksikään, eikä sitä jää kaipaamaankaan. Kyse on enemmänkin tunnelmasta ja kerronnan rytmistä. Elokuva sijoittuu aikaan, jolloin viikingit remusivat Brittein saarilla ja kristinusko valtasi jalansijaa Pohjois-Euroopassa. Tapahtumapaikat kuitenkin jätetään tarkoituksellisen epäselviksi. Tarinan olisi voinut sijoittaa mihin ympäristöön tahansa. Vallan ja omaisuuden lupauksin ristiretkelle houkutellut soturit sanovat ääneen kauniiden korulauseiden ja propagandan takaa löytyvät sotien todelliset motiivit. Kuvaus kristinuskon leviämisestä ei ole mairitteleva. Missä puolestaan sijaitsee elokuvan nimen viittaama tuonpuoleinen, helvetti? Sitä jokainen voi etsiä peilistä. (JT)
Kodittomat duudsonit
Alamäkiskeittarit sekä lumilautailijat tietävät, miten hyvältä tuntuu pommittaa mäkeä alas niin lujaa kuin sielu sietää ja laudasta lähtee. Mutta oi sitä vapauden riemua, kun 10 kuukauden jälkeen pääsee lusimasta ja laskemaan asvaltoitua mäkeä ostoskärryillä. Vancouverissa asuva Murray Siple ihmetteli teiden varsilla lojuvia romuttuneita ostoskärryjä. Hän löysi joukon pulloja kerääviä kodittomia miehiä, jotka pistävät välillä ranttaliksi syöksymällä alas asvalttiteitä 6070 kilometrin tuntivauhtia. Pannuttamisilta ei siinäkään lajissa vältytä. Aloitettuaan kuvaukset Siple pääsi yllättävänkin lähelle kohteitaan, ja hurjastelu jää sivummalle kerronnan saadessa sosiaalista ulottuvuutta. Siple on vanha snoukkaleffojen tekijä. Tässäkään hän ei osoittele ketään vaan lähinnä hengailee porukoissa. "Ohjaaja kuvissa" -dokkareita kannattaa toisinaan vältellä, mutta nyt hillitty ja hallittu mukanaolo antaa sopivasti lisävalaistusta tarinaan ja sen taustoihin. (VT)
Farsan, mitä varten?
Mehukkaiden Kopps-ja Jalla! Jalla! -elokuvien ystävänä petyin Josef Faresin uuteen elokuvaan Farsan. Raita alkaa vetoavasti. Pääosaa näyttelee ohjaajan oma isä. Siinä on elokuvan ongelma. Isä on rakastettava, hän heittää hyvää herjaa ja stereotyyppisen mamumiehen aatoksia. Mutta entä sitten? Uusruotsalainen ohjaaja vitsailee oman kulttuurinsa asenteista. Muillekin ennakkoluuloille saa vastinetta leppoisten ja isomahaisten miekkosten puheista ja toimista. Ohjaaja on taitava karrikoimaan henkilöiden piirteitä ja luomaan osasta herkullisia kohtauksia. Surujakin koetaan. Mutta tämä ei kanna koko elokuvan verran. Asetelmat ovat yksioikoiset ja henkilöiden toiminta arvattavaa. Ihku poika arastelee ihkun vaimonsa ihmetellessä vieressä. Epävarma kantaruotsalainen ahdistuu. Tyylilaji ei pidä tarinaa koossa. Käteen jää teennäisiä tilanteita ja ontuva kerronnallinen rytmi. Kevytlevittettä. (PN)
Musiikin voimalla
Crazy Heartiin on leivottu tarina, mutta musiikki, se on elokuvan sydän. Oscar-palkitun musiikin tuotti T-Bone Burnett, joka vastasi musiikista myös Johnny Cashin elämänkerrallisessa Walk the Line -elokuvassa. Molemmista elokuvissa välittyy näkemys, että muusikon pitää elää elämää vähän rankemman kautta, jotta sanoituksiin tulisi uskottavaa tunnetta ja paloa. Toivottavasti aina ei kuitenkaan tarvitse ponnistaa vauhtia, yhtä pohjalta kuin elokuvan päähenkilö Bad Blake (Jeff Bridges). Ohjaaja Scott Cooperin ei saanut oikeuksia muusikko Merle Haggardin elämänkertaan, joten hän yhdisti Blaken hahmoon Haggardia ja kahta kantrilegendaa, Waylon Jenningsiä ja Kris Kristoffersonia. Tarina huojuu kohti pahimpia mahdollisia elokuvakliseitä, mutta väistää ne viime tingassa. Tosin ratkaisevaan väistöliikkeeseen tarvitaan jo melko epäuskottava käänne. Elämänsä roolin tehnyt ja siitä Oscarin pokannut Bridges kampeaa kolmen tähden elokuvan neljään. (JT)
Ase on miehen ystävä
From Paris with Love on Ranskaan sijoittuva actionpläjäys, jonka taustatiimissä hääri Luc Besson. Elokuva on kuitenkin äärimmäistä amerikkalaisuuden ihannointia. Härskin gangsterin näköinen John Travolta esittää CIA:n agentti Charlie Waxia, alfaurosta, joka ensitöikseen teurastaa omakätisesti noin puolet Pariisin aasialaisväestöstä. "Wax on, Wax off", Travolta tylyttää. Pian selviää, että terroristeja tässä jahdataankin. Pahisten listimisen välissä ehditään toki saarnata fanaatikoille, että rakkaus se on elämän ainoa tarkoitus. Kehyskertomus on sangen yllätyksetön kuvaus kahden miehen kohtaamisesta. Jonathan Rhys Meyers näyttelee Waxin työpariksi joutuvaa James Reeseä, älyynsä nojaavaa nynnyä, jota väkivalta aluksi kauhistuttaa. Ennen pitkää hänkin kyllä oppii, että ase on miehen paras ystävä. Loppua kohden naurua on jo vaikea pidätellä. Elokuvaa voinee suositella hillittömänä machokliseiden parodiana, jossa on pari komeaa erikoistehostetta. (MK)
4
2010
53
Heeroksia
täytti 26 ja halusi juhlistaa päivää menemällä elokuviin. Yllätyksekseni hän sivuutti ohjelmistossa pyörivät väkivaltamelskeet ja vaati nähdä Tim Burtonin sovituksen klassikkosadusta Liisa Ihmemaassa. Kolme deenä, tietty. Paluu lapsuuteen ja rajattomiin mahdollisuuksiin sattui olemaan myös elokuvan teema. Liisa elää 1800-luvun Englannissa, rakastettu isä on kuollut ja edessä odottaa aikuisuus astuminen naisen rooliin aviomiehen ruokavalion laatimista, korsettia ja muiden kautta elämistä.
P
IKKUVELI
valkoisen kanin perässä omista kihlajaisistaan ja jättää sulhasehdokkaan satapäisen tyrmistyneen juhlaväen eteen. Ja mihin Liisa pakeneekaan! Burton on tehnyt feministisimmän elokuvan, jota aikoihin on A-sarjassa nähty. Ihmemaan sukupuoliasetelmat paljastavat, kuinka ankarat normit valkokankaan toisella puolella, 2000-luvun lännessä vallitsevat ennen kaikkea tarinankerronnan konventioissa. Ihmemaassa pääpahis ja päähyvis ovat molemmat naisia. Ja haarniskaan sonnustautunut heeros, joka pelastaa valtakunnan, jonka taistelua kaikki seuraavat henkeään pidätellen, on Liisa itse.
L I I S A PA K E N E E
aiemmin. Siitä on kauan: Ridley Scottin elokuvassa Alien (1979), jossa Ellen Ripley näytti, että naisista on muuhunkin kuin kirkumaan. Ripley sai odottaa seuraajiaan pitkään. Parasta Liisassa ja Ripleyssä on sankaruuden itsestäänselvyys. Sitä odotetaan naiselta, ja se on osa hänen persoonaansa. Miessankareille oikeudentunto ja muut elämänfilosofiset syyt ovat olleet aina luonnollinen toimintaa synnyttävä motiivi. Taistelevat naiset on nähty lähinnä raiteiltaan menneinä perheenäiteinä tai tyttöystävinä, jotka alkavat käyttäytyä lajilleen epätyypillisesti, kun pelissä on lapsen tai poikaystävän henki. Myös Quentin Tarantinon Kill Bill kuuluu tähän kategoriaan, vaikka ohjaaja muuten on poikkeuksellisen feministinen ohjaaja. Ellen Ripleyn ja animaatio-ohjaaja Hayao Miyazakin sankaritarten jalanjälkiä. Liisan sankaruus nousee johtajan ominaisuuksista, omapäisyydestä, vahvasta etiikasta ja halusta määritellä oma kohtalonsa. Toistaiseksi näiden naisen luontaisten ominaisuuksien esittely on harvinaista, ja silloinkin mahdollista vain saduissa ja science fictionissa.
LIISA SEURA A
Susanna Kuparinen Tim Burton: Liisa Ihmemaassa. Elokuvateattereissa parhaillaan. DVD ilmestyy kesällä.
pohdiskelimme, missä olimme nähneet hurjan lohikäärmeen kanssa taistelevan Liisan
L E FFA N JÄLKEEN
LÄPI VUODEN
ELOKUVAFESTIVAALI
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
1.5. MTV3: Blade Runner: Final Cut (USA, 1982-2007) Vaikka kaikki ovat tietenkin nähneet ziljoonasti eri versiot Ridley Scottin hyllymetreittäin elokuvatutkimusta heruttaneesta scifi-lajityypin avainteoksesta, ehkä vieläkin kannattaa pysähtyä ihailemaan, kuinka taitavasti tämä mainstream-elokuva tarjoaa näennäisen film noir -kehyksensä ohi filosofisestikin imponeeravan tarinan siitä, miten pitkälle ihmisyyden kokemusta voi konstruoida teknologian keinoin ja ennen kaikkia siitä, missä oma tietoisuutemme itsestämme, elämänhistoriastamme ja maailmastamme alkaa ja päättyy. 4.5. YLE Teema: Koraani 1-2 (Englanti, 2008) Anthony Thomasin dokumentti islamin pyhästä kirjasta ja sen erilaisista käytännön tulkinnoista istuu erinomaisesti suomalaisen maahanmuuttopöhinän aggressiiviseksikin kehittyneeseen ilmapiiriin, jossa ulkomaalaisiin kohdistuvat pelot ja ennakkoluulot yhä tiiviimmin näyttävät pelkistyvän vähemmän pyhäksi ja oikeutetuksi uskoksi nimenomaan islamiin aina sisältyvistä väkivaltaisuudesta ja kivikautisista sukupuolirooleista. Tiistaisin 15.5. alkaen YLE TV1: Johan Adams (USA, 2009) Kehutussa ja tekijöiden kunnianhimostakin kieliviä palkintoja haalineessa seitsemänosaisessa HBO-sarjassa paneudutaan USA:n toisen presidentin elämäntarinan kautta amerikkalaisen yhteiskuntajärjestyksen ideologisiin ja käytännöllisiin syntyjuuriin mukaan lukien juuri näiltä ajoilta kumpuava oudon kaksimielinen suhde toismaalaisiin maassa, jossa kaikki olivat lähtökohtaisesti jonkin sortin toismaalaisia.
ERIC ROHMER muistosarja
CINEMA MONDO 20 vuotta
ORION
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5 /4 /2
Elokuvateatteri
54 54
4
2010
posti
(ihminen?) ja toisaalta hyödyllisemmästä oliosta (mato, mehiläinen, bakteeri?). Tai järjestäkää yhdessä Greenpeacen ja asiantuntijoiden kanssa kansainvälinen oikeudenkäynti ihmistä (erikseen naiset, miehet?) vastaan, sen hyödyttömyydestä ja tuhoisuudesta (sodat ja luonnon raiskaus, atomijätteet). Ottakaa aloite haltuunne, laulakaa vastustajat suohon, kuten Väinämöinen Joukahaisen, kiroilkaa, Perkele, muuten ei maailma kuule. Älä tapa aikaa, aika tapaa sinut! Leo Nygren
palaute@voima.fi
Pidän Voimasta
Hienoja, mainiosti maailman menoa koskevia mielipiteitä ja artikkeleita. Näitä yhteiskuntaa, luontoa, koko maailmaa koskevia asioita tulisi ihmisten enemmän miettiä. Maailman luominen luonnottomaksi on väärin ja siihen on herättävä! Mari
Ydinvoimala Skattalle
Pitkään kaavaillut putket Luoteis-Venäjältä Itämeren ja Pohjanlahden kautta Suomi toivottavasti niihin liitettynä Keski-Eurooppaan ja Norjaan mahdollistavat verkoston, johon kaasua voidaan toimittaa niin Siperiasta, Jäämereltä kuin Pohjanmereltä. Hanan sulkemisesta varoittavat viestit ovat aiemminkin esimerkiksi Suomen osalta olleet yliampuvia. Maamme nykyinen verkosto kykenee toimittamaan talouksiin kaasua parin vuoden tarpeeseen. Teollisuuskäyttäjillä on kaikilla omat varaenergialähteet. Huolta ei pitäisi aiheutua myöskään ehdotetusta sähkökaapelista Venäjän ja Kotkan välillä. Onhan Pohjolan Voima jo viimeistelämässä Estlink-yhteyttä Virosta Suomeen. Mitä enemmän on verkkoja sähkön saamiseksi sitä edullisempaa sen pitäisi olla loppukäyttäjille. Ongelmia meille tavallisille kuluttajille aiheuttavat lähinnä markkinatalouden rahastustarpeet ja keinot, jotka tulivat tutuiksi muun muassa Fortumin optiojärjestelyissä. Venäjän vanhat ydinvoimalaitokset kuten muuallakin maailmassa ovat riskialttiita, mutta niitä voidaan parantaa ja käyttää vielä pitkään. Itse kannatan vaikka pientä ydinvoimalaa tänne Katajanokan itäkärkeen ehkä perutun hotellin tilalle. Se voisi hyödyntää alueen alle louhittuja, asukkaita ja rakennuksia haitanneita luolastoja. Ydinvoiman käyttö ei ole kiinni rikastettavissa olevan uraanin määrästä. Sitä löytyy meiltäkin, eikä haittoja tarvitse pelätä. Ydinvoima ei suinkaan ole ykköskohteena millään tuntemallani vapaustaistelu- tai terroristijärjestöllä. Insinöörinä uskon, että fuusioenergia tullaan mahdollistamaan. Aikaa se vielä vaatii, mutta osataanhan se auringossakin. Tuulimyllytkin gsm-mastoja kauniinpina ovat tervetulleita. Energia- ja ympäristöpolitiikkaa
Vasemmisto muistaa köyhät
Miten päätoimittaja Kimmo Jylhämö viitsii väittää isojen demarien ja vasemmistoliiton olevan kollektiivisesti kiinnostumattomia "kelkasta pudotetuista"? Molemmista puolueista löytyy varmasti kiinnostusta ja aitoa halua asiassa. Vasemmistoliitto on viime aikoina vaatinut perusturvan nostoa 750 euroon, sadat puolueaktiivit kamppailevat peruspalveluiden puolesta lautakunnissa, valtuustoissa ja niin edelleen. Yhtä perustelematon on Jylhämön väite, että köyhistä puhutaan vain holhottavina kohteina. Tämä on toki ollut vasemmistolle aiheellista kritiikkiä ja sitä on esittänyt muun muassa General Intellect -kollektiivi Vasemmisto etsii työtä -kirjassaan, mutta Jylhämölle on kyllä jäänyt nyt levy päälle. Vasemmiston viimeaikaisista perustulon ja ansiosidonnaisuuden kehittämisen malleista on kirjoitettu muun muassa Vasemmistolinkin verkkosivuilla www.vasemmistolinkki.fi. Minna Perkiö
Voimalla on ongelma
Ihan mahti lehti ja kaikkee kunnioitusta! Probleemi on siinä, et massoi on vähän vaikee saada tekee muutoksii yhtään mihinkää, jos massa ei tajuu et mistä puhutaan. Oon täysjärkinen ihminen, jota ei kiinnostanu koulun käynti, ja lopputulos on se et en osaa keskittyy lukemiseen, ja vähänki monimutkasemmas tekstis ajatus rupee harhailee niin kauas et huhhuh. Jos halutaan et muutoksii tapahtuu, nii pitäs tehä sen verran yksinkertast tekstii et tyhmimmätki ihmiset ymmärtää sen. normi jäbis
Ahneet työläiset
K I I T O S E R I N O M A I S I S TA
Kukkaro kateissa
Tyttäreltäni katosi kukkaro eilen bussiin Espoossa. Oiskohan joku mahdollisesti toimittanut senkin sinne toimitukseen? pekka lyytikäinen
Unohditteko sossun?
Jutut Helsingin sosiaalivirastosta loppuivat kuin seinään. Lastensuojeluun on tullut Kelasta johtaja, joka hakee tehokkuutta ja leikkaa. Kertokaa nyt jotakin sieltä.
artikkeleista köyhyyden osalta ja eriarvoisuudesta Suomessa ja Euroopassa, muun muassa Voimassa 1/2010 julkaistuista Heikki Hiilamon ja Hannele Huhtalan artikkeleista. Itsekin pidän mekkalaa usein aiheesta, kun ärsyttää kovasti omien joukkojen eli työläisten rahan ahneus. Olen istunut oman ammattiyhdistykseni hallituksessa ja itsekin nähnyt selkeästi kuinka hyvätuloisimmat setä-ihmiset ovat siellä osanneet lyödä nyrkkiä pöytään, että akat ja nuoremmat ihmiset olisivat hiljaa. Voin vain kuvitella mitä on ollut toiminta Sata-komitean työryhmissä!
Kaisa
Laulakaa ne suohon
Järjestäkää lukijaäänestys maapallon turhimmasta ja tuhoisimmasta oliosta
puoti
Voiman hienot
brändi-paidat ja -hupparit Materiaalina ovat täällä taas! luomupuu
(huppari luomupuuvillaa/
villa!
kierrätyspolyesteriä)
Tilaa samalla myös Voima-lehti,
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Kaupanpäälliseksi Le Monde diplomatiquen viime vuonna ilmestyneet neljä pokkaria (nrot IX-XII). Hinta erikseen tilattuna 15 euroa. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyöötäröhihnat!
4
2010
55
tulisi edistää kaikin mahdollisin tavoin. Itämeren pelastamiseksi pitää toimia eikä vain puhua. Ari Kukkonen Helsinki
Ydinvoima on luonnollista
Suomessa halkojen polttamisessa syntyneet pienhiukkaset tappavat nykyään ennen uusiutuvan energian laajempaa käyttöönottoa arviolta 200 ihmistä vuosittain. Ydinenergiasta syntyneet uudet atomit eli ydinjätteet pysyvät metallisina polttoainenipuissa, ja ne voidaan säilöä tai kierrättää polttoaineeksi uusiin reaktoreihin. Suomessa ydinenergiasta syntyneet jätteet tappavat arviolta nolla ihmistä vuosittain. Kallioperässämme on säteilevää uraania paljon jo nyt. Se liukenee juomaveteen ja säteilee koko ajan asunnoissamme radon-kaasun välityksellä toisin kuin ihmisen tuottamat ydinjätteet. Tätä luonnollista säteilyä, joka on samankaltaista kuin ydinjätteiden säteily, on paljon enemmän kuin ihmisen tuottamissa ydinjätteissä tulee olemaan. Maapallolta löytyy luonnollisia ydinreaktoreita, jotka tuottavat luonnollista ydinjätettä: vastaavaa kuin se keinotekoinen. Luonnon reaktoreiden ei kuitenkaan tiedetä haitanneen kenenkään terveyttä, vaikka ydinjätteet makaavat kalliossa ilman suojakuoria. Otetaan siis energia sieltä, missä se on, ja säilötään pieni jätemäärä tai otetaan energia sieltä, missä sitä ei juurikaan ole, ja tuotetaan tuhatkertaisesti tappavia saasteita suoraan ihmisten hengitettäväksi. Petrus Pennanen Ydinfysiikan tohtori
Latisevan kommentit ovat järkyttävän yksisilmäisiä, häiriintyneen värittyneitä ja meitä avoimesti ja myönteisesti venäläisiin suhtautuvia suomalaisia kohtaan loukkaavia. Reijo Härkönen Matkailutoimittaja
Juttuja verotuksesta
Verotus on keskeisin asia oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa. Olisi jo syytä jonkun tehdä tutkivaa journalismia esimerkiksi Veronmaksajain keskusliitosta Teemu Lehtisineen. Kenen etuja tämä liitto oikeasti ajaa? Nimensä perusteella ikäänkuin kaikkien suomalaisten veronmaksajien siis lähes kaikkien kansalaisten verotusasioita. Liitto ja Lehtinen esiintyvät usein myös verotuksen ylimpinä asiantuntijoina. Heidän keskeinen poliittinen sanomansa vaikuttaisi olevan lähes aina: verot aina vain pienemmiksi; koskaan he eivät mainitse, mitä hyviä asioita yhteiskunta verotuksella ylläpitää. Minulle on syntynyt kuva, että liitto on hyvätuloisten ja osakesijoittajien etujärjestö, jonka poliittiset päämäärät yhdessä oikeiston kanssa ovat erittäin uusliberalistisia. Liitto ei siis todellakaan ole kaikki-
en veronmaksajien etujen puolustaja, vaan päinvastoin kansalaisten yhteisen hyvän hävittäjä. En ole havainnut, että valtamedioissa olisi koskaan Veronmaksajain keskusliitosta uutisoitu yhtään tutkivaa, analyyttistä juttua. Mahtaisiko Voima-lehti tehdä tämän? Helena Rikola
Hyvä idea
Ensi hätään voit lukea Voimassa 3/2005 julkaistun Paul Alinin artikkelin "Ideologia syö yhteisen edun". LöytyyVoiman juttuarkistosta, fifi.voima.fi. Toimitus
Missä vastikset?
Olen lehtenne uusi tilaaja ja kysyisin pääseekö sivuillanne katselemaan vastamainoksia. Lauri
Netissä
Kaikki vastamainokset on julkaistu Voiman verkkolehdessä Fifissä, osoitteessa fifi.voima.fi. Sivun yläosassa on harmaa palkki, josta löytyvät linkit vastamainoksiin ja juttuarkistoon. Toimitus
Kuntoutus toimi ennen
ON TIET YSTI
Hölynpölyvoissa paistettu
Inna Latiseva on sitä mieltä, että suomalaiset eivät halua tai osaa tutustua Suomessa asuviin venäläisiin (Voima 3/2010, "Vaikka voissa paistaisi"). Eipä kannattaisi yleistää. Mielelläni tapaisin enemmän meillä asuvia venäläisiä, kaikki yleensä mukavia ihmisiä Venäjällä tavatessa, mutta meillä he mieluummin ovat omissa porukoissaan ja diskoissaan, eivätkä monet osaa sopeutua Suomeen tai halua opetella suomen kieltä.
helppo tuomita J. Miettisen tavoin (kts. Voima 3/2010 lukijaposti) kuntouttava työtoiminta sairaaksi rinnastamalla se Auschwitziin. Vaikeampaa on sanoa voisimmeko elää ilman. Kuntouttavaa työtoimintaa alettiin järjestää kompensaationa yhteiskunnan murrokselle, jossa valtio ja kunta lakkasivat tehostamistoimiensa seurauksena työllistämästä ihmisiä, joiden ei katsottu olevan riittävän tehokkaita.
yhteiskunnassamme? Kuntouttava työtoiminta ei ole tähän tietenkään paras ratkaisu, mutta vaikka sitä syyllistämätöntä perustuloa odotellessa siihen lienee tyytyminen.
OMA LUKUNSA
T E H O K K U U S E D E L LY T TÄ Ä
tekijöiltään, kuten Ollilan puheista tiedämme, 110 prosenttista partiolaisuutta joka aamu. On selvää, ettei meistä kaikista ole tähän. n. Mikä on tällaisten ihmisten osa aisten
on sitten koko hankkeen mielekkyyttä uhkaava SATA-komiten mietintö, jota mukaillen kuntouttava työtoiminta muuttui vuoden alusta velvoittavaksi. Tätä köyhiä nöyryyttävää sopimusta olikin sitten omalla painavalla kädellään mukana allekirjoittamassa palkansaajien etujärjestöt SAK, AKAVA ja STTK.
Veijo Wienkoop
ma.fi tilaukset@voima.fi
(29 euroa) Fuerza-, Kraft - tai Fifi-rintapainatuksilla.
Kokovaihtoehdot S-XXL, slim-leikkauksella S-XL.
T-paidat
Hupparit
Fuerza- tai Kraft-selkäpainatuksella. lla. Huppari vetoketjulla (69 euroa). Huppari ns.kengurumallina (vain Fuerza in Fuerza) a) (65 euroa). Kokovaihtoehdot S XXL ot S-XXL.
69 65 29
56
4
2010
hali, osa 3
Peiton alla on tilaa
Huorintekemisen sijaan kannattaa rakastaa useaa yhtä aikaa. Se on inhimillistä.
on yksi harvoista lajeista, joka pysyy ensimmäisen partnerin kanssa koko ikänsä. Ihmiset eivät elä näin, eivät missään kulttuurissa. Meidän kulttuurissamme puolet avioliitoista päättyy eroon, joissakin muissa kulttuureissa joissa avioeroja suvaitaan vähemmän, prostituution merkitys on vielä suurempi kuin meillä. Kulttuurimme on siirtynyt ikuisista avioliitoista "sarjamonogamiaan", jossa olennaisempaa kuin partnereiden määrä on se, ettei niitä tulisi olla useita samanaikaisesti. Sarjamonogamia ei kuitenkaan välttämättä ole ideaalinen ratkaisu. Pahimmassa tapauksessa sarjamonogamia on kyynistä laskelmointia siitä, milloin suhteen käyttöarvo on laskenut niin alhaiseksi, että on jo aika korvata se uudella. Ja koska kiinnostus kolmansiin osapuoliin on edelleen tabu, sarjamonogaamiset suhteet voivat olla aivan yhtä valheellisia kuin suhteet, jotka väittävät olevansa ikuisia.
V I O L I I T T O I N S T I T U U T I O TA vastaan on hyökätty keskiajalta lähtien, mutta emme ole päässeet siitä eroon. Syy tähän on paljolti vallankumouksellisissa itsessään, emme ole pystyneet luomaan uskottavia vaihtoehtoja, jotka tarjoavat samaa turvallisuudentunnetta. Vapaasta rakkaudesta tuli 1960-luvulla vastuuttomuuden synonyymi. Vastareaktiona sille 1970-luvun feminismi taas suhtautui seksuaalisuuteen melko puritaanisesti. Mutta monogamian ja vastuuttomuuden lisäksi on myös kolmas vaihtoehto polyamoria. Polyamoria (sanoista poly - monta ja amor - rakkaus) tarkoittaa useita samanaikaisia rakkaussuhteita, jotka ovat kaikkien osapuolten tiedossa ja heidän hyväksymiään. Termin käyttö on yleistynyt 1990-luvulla, vaikka samanlaisia ideoita ja termejä on esiintynyt jo paljon aikaisemmin. Tässä artikkelissa käytän termiä "monisuhteisuus". Se ei ole aivan sananmukainen käännös, mutta Suomen kielessä rakkaus-sanalla on niin vahva lataus, ettei se oikein taivu uudissanojen osaksi.
P
A
REERIAMYYRÄ
kuuluu, että se kiistää noudattavansa mitään säännönmukaisuuksia, ja se löytyy aina sieltä, missä sitä voisi vähiten odottaa. rakkaus ei olisi tarpeeksi? Joillekin yksi rakkaus ehkä riittääkin, ja jotkut eivät rakastu ikinä. Mutta jokainen rakkaus on erilainen ja ilmaantuu erilaisissa olosuhteissa yksi rakkaus ei voi koskaan sisältää kaikkia samoja asioita kun toinen rakkaus. Tätä voi toki olla vaikeaa ymmärtää, jos ei ole koskaan ollut rakastunut useampaan henkilöön samanaikaisesti, ja suurelle osalle monisuhteisista ihmisistä omat tunteet ovatkin tulleet yllätyksenä, kun ne on kohdannut itse ensimmäistä kertaa. Tietysti voi yrittää pakottaa itsensä olemaan rakastamatta, samalla tavalla kuin homoseksuaali voi yrittää estää itseään rakastamasta samaa sukupuolta olevaa ihmistä, mutta tämä ei onneksi ole ainoa mahdollinen ratkaisu! Ystävyyden ja rakkauden rajanveto on lähes yhtä keskeinen kulttuurimme
M
IKSI SITTEN YKSI
tävyyden kariutumiseen. Monisuhteisuus tarkoittaa rehellisyyttä, mutta ei välttämättä täydellistä omistautumista. Vaikka osa monisuhteisista haluaa vetää selvät rajat ystävyyden ja seurustelun välille, monisuhteisuuteen liittyvä dogmeja pakeneva rehellisyyden filosofia auttaa myös löytämään sopivan välimuodon ystävyyden ja rak-
¨ isuus asukka gelMust se on t ei ole i an oire. ma va
kauden välillä silloin, kun kumpikaan ääripäistä ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Ja miksi meidän ylipäätänsä pitäisi tehdä selkeä ero rakkauden ja ystävyyden välille? Useampi samanaikainen kumppani ei vielä tarkoita pettämistä. Pettäminen tarkoittaa sitä, että teot ovat ristiriidassa lupausten kanssa.
sitä, että suhteessa on ongelmia jotka johtavat turvattomuuden tunteeseen, ja jotka kaipavat selvittämistä. Mustasukkaisuus ei ole merkki rakkaudesta sen enempää kuin sen puutteestakaan. Usein mustasukkaisuus ei myöskään ole itse ongelma vaan ongelman oire. Se kertoo turvattomuuden tunteesta, joka voi johtua aikaisemmista pettymyksistä, alitajuisista peloista tai suhteen selvittämättömistä ongelmista. Monisuhteisuudella ei ole välttämättä mitään tekemistä polygamian kanssa, koska avioliitolla ja rakkaudella ei usein ole mitään tekemistä keskenään. Monisuhteisuus ei myöskään ole "vapaata rakkautta", koska rakkauteen liittyy aina myös vastuuta, eikä myöskään "vapaata seksiä" koska seksiä voi olla ilman rakkautta ja rakkautta ilman seksiä. eroaa myös swinger-kulttuurista, jossa monogaamiset parit kokoontuvat harrastamaan seksiä toisten ihmisten kumppaneiden kanssa. Toki monisuhteiset voivat harrastaa satunnaista seksiä
saavuttamisen menetelmä on lupaus "moniuskollisuudesta", eli kieltäytyminen suhteista monisuhteen ulkopuolella.
T S E A S I A S S A monisuhteisuus ei välttämättä edes poissulje avioliittoja, koska avioliitotkin voi ymmärtää monella eri tavalla. Niiden ei ole mikään pakko noudattaa olemassaolevien lakien kirjainta, vaikka tietysti joissakin maissa tästä kirjaimesta poikkeaminen voi olla rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Avioliitto voi esimerkiksi olla monenkeskinen, tai se voi olla sitoutuminen yhteen ihmissuhteeseen ilman seksuaalista tai rakkaudellista poissulkevuutta. On olemassa valtava kirjo mahdollisia tapoja järjestää monisuhde, ja jokaisessa niistä on omat hyvät ja huonot puolensa. Mitään kaikille sopivaa yleisratkaisua ei ole olemassa. Totta kai useamman suhteen samanaikainen hoitaminen vaatii ajankäytön suunnittelua, etteivät toiset tuntisi itseään laiminlyödyiksi. Usein paljon suurempia ongelmia monisuhteisuudessa ovat kuitenkin ympäröivien ihmisten asennoituminen ja odotukset.
I
M
ONISUHTEISUUS
on tullut tehokas keino monisuhteisten verkostoitumiseen, ja koko käsite on internetin ansiosta levinnyt ympäri maailmaa. Useimmille monisuhteisille internet on tietysti ennen kaikkea kanava samanmielisten ja ehkä myös rakkaiden löytämiseen. Internetissä käydään keskusteluja siitä, kuinka voi käsitellä mustasukkaisuutta ja kertoa monisuhteisuudesta sukulaisille ja työtovereille, ja millaisia sääntöjä polyamorisissa suhteissa sitten voi ja pitää olla. Monisuhteiset voivat törmätä viranomaisten ennakkoluuloihin, esimerkiksi lasten huoltajuuskysymyksissä, joten joskus polyamoristen organisoituminen liikkeeksi on tarpeen. Monissa maissa polyamoristit ovat verkostoituneet muiden seksuaalista tasavertaisuutta vaativien ryhmien, esimerkiksi homo - ja biseksuaalisten ja transgender-ihmisten kanssa.
I
Maria Karuvuori
N T E R N E T I S TÄ
usko, että kahden tai kolmen lapsen vanhemmat rakastavat yksittäistä lasta vähemmän kuin yhden lapsen vanhemmat ainokaistaan. Emme myöskään usko, että yksi lapsi olisi välttämättä rakkaampi kuin toinen. Näin ollen on aika erikoista uskoa, että rakkauden määrä vähenee, jos yhden suhteen lisäksi meillä on samanaikaisesti kaksi tai useampia, tai että ylipäänsä voisimme rakastaa vain yhtä ihmistä kerrallaan. Rakkaus ei ole fyysinen suure. Kaikista rakkauden geneettisistä, biologisista ja kemiallisista selityksistä huolimatta se pakenee menestyksellisesti kaikkia yrityksiä mitata itseään kvantitatiivisesti. Rakkauden luonteeseen
Y
LEENSÄ EMME
draama kuin "pettämisen" ja "uskollisuuden" itseään toistavat näytelmät. Kuinka monta hyvää ihmissuhdetta onkaan tärveltynyt vain siksi, että ne ovat ylittäneet myyttisen "seurustelun" rajapyykin, joka ei välttämättä tarkoita mitään muuta kuin seksiä? idean äärimmäinen kunnianhimoisuus asettaa seurustelulle usein aivan kestämättömiä vaatimuksia, jotka johtavat usein koko seurustelua edeltäneen ys-
Toisten osapuolten kunnioitus ja tarpeiden huomioonottaminen on monisuhteisuudessa aivan yhtä keskeisellä sijalla kuin monogaamisissakin suhteissa. Mustasukkaisuus ei ole luonnonlaki jotkut ihmiset eivät koskaan tunne mustasukkaisuutta. ihmiset voivat olla mustasukkaisia. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että on aika siirtyä monogamiaan vaan
M
ONOGAAMISEN
J
OSKUS MONISUHTEISETKIN
suhteiden ulkopuolella, mutta tämä ei kuulu polyamoriaan sinänsä, ja osapuolet voivat myös sopia, että irtosuhteita ei harrasteta. Polyamorinen suhde ei siis välttämättä ole avoin suhde. Monisuhteisuus perustuu monenkeskeiseen luottamukseen, joka taas perustuu kommunikaatioon ja miksei myös sanattomaan yhteisymmärrykseen silloin kun se on mahdollista. Jokainen suhde on ainutlaatuinen, ja luottamuksen voi saavuttaa monilla eri tavoilla. Joskus luottamuksen
sitten olla elämäntavan lisäksi myös aatteellinen liike? Tästä monisuhteiset eivät ole yksimielisiä vaikka vapaus, rehellisyys ja avoimuus ovat varmasti universaaleja arvoja, voi olla ettei monisuhteinen elämäntapa yksinkertaisesti sovi kaikille. Mutta joka tapauksessa on tarpeen levittää sanaa siitä, että sarjamonogaamiset suhteet ja perheelämä eivät ole ainoa mahdollinen elämäntapa, johon kaikkien on pakottauduttava.
V
OIKO MONISUHTEISUUS
Antti Rautiainen Artikkeli on julkaistu alun perin Kapinatyöläisessä nro 41. Kolmiosainen sarja vapaasta rakkaudesta päättyy tähän. Artikkelin pitkä versio luettavissa Voiman verkkolehdessä Fifissä.
TUTUSTU NY T
Opiskelija! Viileneekö maailma säästä puhumalla?
Tilaa Vihreä Lanka kotiin tai opiskelijayhteisön kimppalehdeksi!
Tutustu kympillä 3kk tai ota opiskelijahintainen vuositilaus 40! Tee tilaus ja valitse tilaajalahja osoitteessa: www.vihrealanka.fi/tilaa
3 kk/10 !
Toisin sanoen.
Ruohonjuuri -palkinto ja -apurahat!
Nyt jaossa:
Hakuaika: 16.4.-30.5.2010
Ruohonjuuri-palkinto ja apurahat
Ruohonjuuri-rahasto palkitsee ja tukee innovaatioita ja tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka edistävät energian ja raaka-aineiden säästämistä, luonnon kanssa tasapainossa olevan yhteiskunnan kehittämistä sekä maapallon luonnonvarojen oikeudenmukaista käyttöä.
Myönnettävä palkinto tai apuraha on suuruudeltaan 1000-5000 euroa.
Toimitusjohtaja Arto Ranta-aho, puh. 050-3730 330 sekä hallituksen puheenjohtaja Ari Matikka, puh.040-5508 265.
Tarkemmat tiedot: www.ruohonjuuri.fi
tai arkisin klo 9-16:
Kolmas maailma on täällä
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.
LUKUTAITOISILLE