Kevät toi vahvaääniset tarinankehrääjät
kuva: jouni harala
"Oli aika muuttaa maailmaa. Jättää siihen jälki. Paras ja itse asiassa tuohon aikaan ainoa tapa tehdä se oli hankkia tukku kahisevaa ja ryhtyä pyörittämään sitä ympärillään." kaarle aho
"Ainoa ero huoran ja minun välillä on se, etten minä ole huora, hän oli naputellut kolumninsa alkuun. Mutta onko ilmaisjakelulla tulevaisuutta?" venla hiidensalo
"Hetken on hiljaista, kunnes äiti lausuu Susannen nimen kuin salaisuuden tai uhkauksen. Susanne! Sinä otit Harrin mukaasi, etkö ottanutkin? Susanne ei vastaa." eeva rohas
Väärän kuninkaan päivä
29,95
Otava
27,95
Otava
Mediahuora
29,95
Otava
Syvä pää
otava.fi
www.suomalainen.com
Stig 12 .7 . 2 0 15 1 3 .- k . f i sa suus a a r i r o c J o en .i l o s www
(U K)
(S WE sum Na
)
ce alefa P
and tony ons (USA ) An hns he Jo suu t n & Joe rchestra City O
ic a a ly p t Apoc
X The X
Riv
SA ) ons (U al S
(GER ektor sel Mode
ic & egov d Br oran ding an G d is We Band (BIH) H l unera F
)
a Regin ar ck S t a
(U SA ) OR em (N Mayh )
(S WE )
a Tany ns (JA M) e Steph
Fir
Kit t Aid s
Bl
6 5 da
art d Ap K) Pulle rses (U o by H
i c (U fstat y so
Tuu bailaan mun kainaloon, hippi.
) (U SA Me! st Again
ren Child m do of Bo
K)
als ation rr The I
ES Iiris ( T)
yt iistet R
ara GG C
u Eloku
va n
P PMM
Liput issä n my yn sä iketis T
TARJOLLA LUKEMATTOMIA UUTUUSKIRJOJA!
M. J. McGrath JÄÄN MUISTI
Ajankohtainen ekotrilleri Kanadan arktisilta saarilta ja Grönlannin rannikolta.. Inuittien ja kansainvälisten öljy-yhtiöiden väliset eturistiriidat ajavat ihmiset äärimmäisiin tekoihin.
Craig Thompson HABIBI
Sukella itämaiseen mystiikkaan! Ylistetty sarjakuvaromaani kertoo ikiaikaisen tarinan rakkaudesta ja ystävyydestä maailmassa, jossa muinainen ja moderni kohtaavat.
Joan Didion ILTOJEN SINESSÄ
Kaihoisa muistelma tyttärestä, jota ei enää ole ja elämästä, joka on pian eletty. Kirjallisuusmaailman menestysteos on unohtumaton ja syvästi liikuttava teos elämän käännekohdista.
Carmen Aguirre KIIHKEÄ MAA Nuoruuteni vastarintaliikkeessä
Omakohtainen kertomus lapsuudesta perheessä, joka piilotteli vastarintataistelijoita Latinalaisessa Amerikassa.
Virginie Despentes Beate Grimsrud MAAILMANLOPUN TYTTÖ HULLU VAPAANA
Kohutun kirjailijan romaani vie vauhdilla halki Euroopan. Hätkähdyttävä romaani elämästä mielisairauden ja terveyden rajamailla.
P tti Ot Pentti Otsamo KAHVITAUKO
Vietä kahvitauko ja tartu sarjakuvaan, joka vie sinut unohtumattomalle kahvinhakumatkalle.
JP J. Pekka Mäkelä MUURAHAISPUU
Poika tyhjentää lapsuudenkotiaan myyntikuntoon. Mitä salaisuuksia yllättävät esineet ja suvun vaietut ihmiskohtalot kätkevätkään?
w w w. l i k e . f i
ilmoitus
TOUKOKUUN MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 30.4. 4.6.2012
AJASSA 818
4
2012
7
PÄÄKIRJOITUS
Kimmo Jylhämö on klaukkalalainen porvari.
14
Perma tulee, oletko valmis?
Ekosysteemit itsenäisiksi, Riikka Kaihovaara vaatii.
Tunisia vallankumouksen jälkeen s. 8 · Pikseli ähkyttää s. 9 · Lukijaposti s. 10 · Seinät vastaan järjestelmä s. 12 · Mutaa mainosmyllyyn s. 12 · Jalkapalloa taistelujen keskellä? s. 13 · Sananvalta, Teemu Mäki s. 14 · Rahan voima, Teppo Eskelinen s. 16 · Kunnallista menoa s. 16 · Viittomia osuuskuntapohjalta s. 17 · Elämää tuulipuistoissa s s. 17 · Toisinajattelija, Antti Rautiainen s. 18 · Asuntopula s. 18
Occupy demokratia
maaliskuussa kokeilu nimeltä Sosiaalinen hub. Kävin tutustumassa. Idea oli yksinkertainen: Hub pyöritti Senaatintorin laidalla väliaikaista, ilmaista & kaikille vapaata työskentelytilaa kahden viikon ajan. Käyttäjiksi ilmoittautui 72, Facebooktykkääjiksi yli 200 ihmistä.
HELSINGISSÄ JÄRJESTETTIIN
TÄSSÄ LEHDESSÄ 2239
· Perrozompopo, Nicaraguan rokkijumala s. 22 · Twin Peaks mielessämme s. 24 · Liftaamalla valtamerten halki s. 28
Occupy! Occupy!
34
KULTTUURI 4157
Kuvakuva, Pirjetta Brander s. 41 · Reino Nordin, kameleontti silkkipuvussa s. 41 · Biennaali tarvittaessa s. 42 · Katsojan osa s. 42 · Lapselliset sarjakuvasankarit valkokankaalla s. 44 · Ihmeellinen Alma Bang s. 45 · Eurooppa tuomiolla, faktaa ja tulkintaa s. 45 · Frida Hyvönen jakaa kauneutta s. 46 · Musiikkikolumni, Jari Tamminen s.47 · Barry Andrewsin disco s.48 · Puhdistus, nyt oopperassa! s.49 · Lapsi jää aina toiseksi s. 50 · Avaruusromua s. 51 · Yksi maailman merkittävimmistä sarjakuvista s. 52 · Nyörit tiukalla s. 53 · Taas niitä natseja s. 53 · Esikoiskirjojen epäutopiat s. 54 · Venäjän vapain mies s. 56 · Vaihtoehtopankkiirit etsivät asiakkaita s. 58
Euroopan älymystö vaatii vaihtoehtoja kapitalismin ylivallalle.
Vaikka siitä, että monet toimittajat, tutkijat, opiskelijat, kuvaajat, kirjailijat, ohjelmoijat ynnä muut informaatioajan työläiset ovat vailla vakinaista työpaikkaa, vaikka heillä töitä olisikin. Työn sosiaalisuus ja työyhteisö eivät kuitenkaan ole sivuseikkoja. Siksi perustetaan osuuskuntia, yhtiötä, työhuoneita ja kollektiiveja. Itsenäinen Suomi on täynnä tyhjiä julkisia tiloja, jotka pitäisi ottaa tällaiseen luovaan käyttöön. Hub-kokeilun järjesti Suomen itsenäisyysrahaston eli Sitran Uusi demokratia -projekti. Hankkeessa 30 hengen joukko laitettiin pohtimaan "demokratian tilaa Suomessa ja ideoimaan ratkaisuja sen haasteisiin".
M I S TÄ S U O S I O K E R T O O ? U U S T E R M I T " D E M O K R AT I A 2 . 0 " tai "uusi demokratia" tarkoittavat kuitenkin pahimmillaan uusia etuja pienelle ja valitulle porukalle. "Sitra haluaa kehittää suomalaista demokratiaa, mutta se tukee hankerahoituksella pääosin pieniä, sähköisiä ja kivoja hankkeita. Uutta demokratiaa Sitran mielestä ei ole perinteinen kansalaisjärjestötoiminta, jossa kriittisesti arvioidaan myös omaa toimintapolitiikkaa", professori Marja Keränen sanoi Valta Suomessa -seminaarissa. "Sen sijaan Ruotsissa demokratiaselvityksillä on vahva asema. Jos Suomessa kansalaiset eivät näytä osallistuvan kaikkeen, niin kansalaisia aletaan tutkia ja arvioida, vaikka demokratiassa kansalaisten pitäisi olla arvioinnin tekijöitä ei kohteita." " J O S K A N S A L A I S O S A L L I S T U M I N E N on pelkästään pikkukivaa puuhastelua lähiympäristössä, se ei riitä. Pahimmillaan silloin asiat epäpolitisoidaan ja lokalisoidaan", professori Keränen muistutti. Tarvitaan siis sekä suuria että pieniä projekteja. Sosiaalisen hubin kokouksessa maaliskuussa ehdotin, että edustamani Voimayhdistys voisi ottaa sosiaalisen hubin hankerahoituksen hakemisen kontolleen. Huhtikuussa Sosiaalinen hub sitten äänestettiin Sitran tukemaksi hankkeeksi. Sitä voi kutsua pikkukivaksi projektiksi. Seuraavaksi voisi toivoa suurta. Esimerkiksi sitä, että Uusi demokratia -hanke olisi Sitralle käännekohta, jonka jälkeen se ajaisi myös hyvinvointivaltiota? Occupy demokratia!
41 46
KOLUMNIT 14, 16 & 18
54
AKTIVISMI S. 58
Kimmo Jylhämö
PS. Sosiaalinen hub -toiminnasta voi ottaa minuun yhteyttä: kimmo.jylhamo@voima.fi. @
Teemu Mäki
S. 14
Teppo Eskelinen
S. 16
Antti Rautiainen
S. 18
4
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen vapaalla 31.10. asti, vt. Elsi Hyttinen (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelijat Teemu Muhonen & Henric Rönnberg ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Sezgin Boynik, Pirjetta Brander, Pablo Cambronero, Teppo Eskelinen, Maria Haanpää, Minna Henriksson, Hanne Honkanen, Mikko Jalonen, Anna-Sofia Joro, Oona Juutinen, Laura Karlin, Johanna Ketola, Kristiina Koivunen, Pertti Laesmaa, Anna Lilja, Sami Lotila, Hanna Moilanen, Juha Myllymäki, Teemu Mäki, Konsta Ojala, Jesse Pasanen, Pilli-Liisa, Elina Pohjansaari, Antti Rautiainen, Antti Ronkainen, Harri Römpötti, Nina Sarell, Kari Sihvonen, Mikko Siltanen, Katri Sipiläinen, Reetta Sironen, Kasper Strömman, Sanna Uuttu, Miia Vistilä Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 56/12 ilmestyy 4. kesäkuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
Laura Karlin
8
4
2012
AJASSA
Kaikki puhuvat politiikkaa
TEKSTI
LAURA KARLIN
Vallankumous toi tunisialaisille nuorille vapauden käyttää huivia ja kritisoida vallanpitäjiä.
kuukautta ennen Tunisian vallankumouksen alkua Ridha Temtem, 23, haettiin kotoaan poliisiasemalle. Hänet pidätettiin poliittisista syistä: Temtem tunsi oppositiopuolueeseen kuuluvia ihmisiä ja oli journalisti. Koska mistään rikoksesta ei löytynyt todisteita, hänet vapautettiin viidentoista päivän jälkeen. Läksiäisiksi poliisit muistuttivat, että hänen täytyy aina olla uskollinen presidentti Zine el-Abidine Ben Alin hallinnolle. Tammikuussa 2011 vallankumous vei Ben Alin mennessään, mutta mullisti myös Tunisian mediakenttää. Uusia radio- ja televisiokanavia sekä sanomalehtiä syntyi hetkessä satakunta. Toimittajaksi opiskeleva Temtem kirjoittaa niistä yhteen, viikoittain ilmestyvään Al Hassad -sanomalehteen. Arabiankielisen lehden nimi on vallankumouksen jälkeiselle ajalle oivallinen, se viittaa sadonkorjuuseen.
U U S I S TA tiedotusvälineistä huolimatta Tunisian valtamedia on yhä Ben Alin kannattajien hallussa. Monen tunisialaisnuoren mielestä uutisointi on puolueellista. Toimittajaksi opiskelevan Rihab Hamrounin, 25, mukaan media palvelee taloudellista eliittiä ja yrittää manipuloida kansalaisten mielipidettä. Se keskittyy esimerkiksi aivan liikaa islamilaista sharia-lakia Tunisiaan vaativiin salafisteihin, jotka ovat kuitenkin vain pieni vähemmistö yli 10 miljoonan tunisialaisen joukossa. Paljon tärkeämpää olisi Hamrounin mukaan puhua isommista on-
V
AIN
KAKSI
gelmista, kuten maata riivaavasta korkeasta työttömyydestä. ääri-islamistiset salafistit ovat vaatineet, että naiset saisivat pitää yliopistoissa kasvot peittävää niqabhuivia. Ben Alin aikana kaikki uskonnolliset symbolit oli kielletty, eikä peittäviä huiveja tai pitkiä partoja sallittu. "Tuntuu, että kyse on kostosta. Ei ole hyvä, että mennään yhVIIME KUUK AUSINA
taan, kasvot paljaaksi jättävään hijab-huiviin sonb nustautunut Rihab min Hamrouni. Aikaisemmin Hamrounin piti olla luova ja keksiä a muita tapoja verhota päänsä. ä, Nyt hän iloitsee siitä, ettei punää keutuminen rajoita enää hänen elämäänsä, vaan hän voi huivistaan huolimatta opiskella ja työsella matissaan. kennellä unelma-ammatissaan. "Tunnen itseni vapaaksi, kun paaksi, saan nyt harjoittaa uskontoani." kontoani." kuitenkaan hyväkkaan sy koko kasvot peittäviä huiveja. iä "On vaikea luottaa ihmiseen a saati puhua hänen kanssaan, anoo jos ei näe kasvoja", sanoo Imen S'helin, 23. Nuori kansalaisaktivisti ei aktivisti saan kuitenkaan ole huolissaan maan esta naisten tulevaisuudesta vaan moukseen suhtautuu vallankumoukseen optimistisesti. Esimerkiksi kansakiksi laisjärjestöihin kuuluminen on jo minen nyt helpompaa kuin ennen. Aiemnnen. min erilaisten tilaisuuksien järjesksien tämiseen tarvittiin aina virallinen a lupa, ja tilaisuuksien yhteydessä piti kiittää Ben Alin hallintoa. Jos allintoa. näin ei tehnyt, sai elää jännityksessä ja toivoa, ettei kukaan tilaisuuteen osallistuneista käräyttäisi järjestäjiä. Myöskään tenteissä ei voinut kirjoittaa mitään negatiivista hallituksesta, ellei halunnut saada hylättyä arvosanaa. Välttääkseen ongelmia S'helin alkoi opiskella yliopistossa englantia yhteiskuntatieteiden sijaan. Politiikan opiskelu kun olisi tarkoittanut Ben Alin kannattamista. Nykyisin tilanne on toinen. Politiikasta voivat puhua ja kirjoittaa kaikki, ja se tuntuu kiinnostavan niitäkin, jotka eivät ennen vallankumousta seuranneet politiikkaa ollenkaan. Moni myöntää silti, ettei asioista osata vielä keskustella ja siksi puheenvuorot jäävät usein tunnepitoisiksi. Ridha Temtem muistuttaa, että yhteiskunnan muutos vie aikaa ja vallankumouksen onnistuminen on nähtävissä vasta vuosikymmenten jälkeen. Jotain hyvää kumous on kuitenkin jo hänenkin mielestään tuonut: "Tällainen haastattelu ei olisi onnistunut ennen vallankumousta", Temtem toteaa Tunisin pääkadun Habib Bourguiban varrella olevassa katukahvilassa vain muutaman rakennuksen päässä kaupungin poliisitalosta, jossa hän oli pidätettynä edellisen hallinnon aikana.
K A I K K I E I VÄT
t i voinu eissä e gatiiTent a ne irjoitta llituksesk ha visesti halunnut i ta, elle lättyä arhy saada anaa. vos
destä ääripäästä toiseen", sihteerinä työskentelevä Amal Khouaja, 28, huomauttaa. Hän kertoo saaneensa viime kesänä kommentteja "liian paljastavasta" pukeutumisestaan ja olevansa huolissaan siitä, miten naisten oikeuksille käy. Tunisian naisten asema on ollut jo vuosikymmeniä muihin arabimaihin verrattuna erittäin hyvä. Suurimmissa kaupungeissa naiset kouluttautuvat, käyvät töissä ja saavat useimmiten itse valita puolisonsa. Ridha Temtemin mielestä huivijupakassa on kyse valinnanvapaudesta. "Ihmisillä on oltava mahdollisuus kouluttautua ja tehdä julkista työtä riippumatta siitä, käyttävätkö he huivia vai eivät." Samaa mieltä on mus-
TUNISIA KUMOUKSEN JÄLKEEN
T A M M I K U U 2 0 1 1 : President-
ti Zine el-Abidine Ben Ali pakenee Tunisiasta toista kuukautta jatkuvien mielenosoitusten takia. K E VÄT 2 0 1 1 : Ben Alin aikana kielletyt islamistipuolueet sallitaan ja vanha perustuslaki hylätään. L O K A K U U 2 0 1 1 : Uudet parlamenttivaalit, joiden voittajaksi nousee maltillinen islamistipuolue Ennahda 41 prosentin kannatuksel-
la. Kaksi muuta voittajapuoluetta ovat keskustavasemmistolaiset kongressipuolue CPR ja Ettakol. M A R R A S K U U 2 0 1 1 : Uuden perustuslain suunnittelu alkaa. Ennahda ei halua, että laki perustuu islamilaiseen shariaan. J O U L U K U U 2 0 1 1 : Maan presidentiksi nimetään kongressipuolueen Monsef Marzouki ja pääministeriksi Hamadi Jebali Ennahdasta.
SALAPERÄISET SALAFISTIT
Äärikonservatiivinen islamistiliike, joka oli aiemmin kielletty Tunisiassa. Vaatii, että Tunisian uusi perustuslaki perustuisi islamilaiseen sharia-lakiin. Liikkeen kannattajien määrää vaikea arvioida. Mielenosoituksiin on osallistunut useita tuhansia ihmisiä, osa radikaalimpia kuin toiset. Salafisteja on syytetty viimeaikaisista väkivaltaisuuksista ja hyökkäyksistä "liian paljastavasti pukeutuvia" naisia kohtaan. Salafistiryhmiä on myös monissa muissa muslimimaissa. Joidenkin lähteiden mukaan osalla tunisialaisista salafisteista on kytköksiä al-Qaidaan.
VASTALÄÄKE VANHALLE MEDIALLE. Rihab Hamrouni (vas.) ja Hajer Amar suunnittelevat opiskelijatovereidensa kanssa uutta demokratiaradiota. Nettisivut ovat jo valmiina.
AJASSA
4
"Suomalaiset ammattiliitot, eläkevakuutuslaitokset, kirkko ja pankit tekevät suomalaisten varoin sekä suoria että epäsuoria sijoituksia ydinaseita valmistaviin tai niitä rahoittaviin yhtiöihin." www.saferglobe.fi 26.4.
2012
9
Antti Ahonen
PIUHAT PAIKOILLEEN. Kokeellisen Elektroniikan Seuran edustajat puuhailevat vuoden 2010 Pixelähkyssä.
EDULLINEN JA HELPPO MAJA. Vinay Guptan kehittämä heksajurtta voidaan toteuttaa paikallisista raaka-aineista missäpäin tahansa missä vain mittakaavassa.
Kymmenen vuoden ähky
Älä tee sitä itse, kehottaa taidefestivaali.
Fragments of digital research or cooking Theatre of meta design and vandalism Tired of electronic design or education on ollut elektroninen taide ja sosiaaliset projektit Do It With Others -hengessä", tuotantojohtaja Ville Hyvönen kertoo. järjestettävä Pikseliähky ottaa tänä vuonna kevyen ja tiiviin muodon. Camp Pixelache toimii BarCamp-periaatteella, eli osa ohjelmasta jätetään avoimeksi ja osallistujat voivat paikan päällä vaikuttaa siihen. Paukkuja jaetaan tasaisemmin ympäri vuotta Pixelversity-työpajasarjaan. Kaupungin ja valtion tukemaksi festivaaliksi kasvanut Pikseliähky on edelleen outo lintu Suomen taidekentällä: marginaalista ei haluta poistua.
HELSINGISSÄ
I K S E L I Ä H K Y L L E sikiää uusi iskulause joka kerta, kun festivaalin verkkosivun päivittää. Kokeellisen taiteen, designin, tutkimuksen ja aktivismin tapahtuman syvimmästä olemuksesta ei saa helposti otetta. "Lähtökohtana on sekalainen porukka ihmisiä ja se, mistä he ovat kiinnostuneita. Fokuksena
P
"Haluamme pysyä harrastajamaisena ja uskollisena alkuperäiselle jutulle. Olemme velattomia, joten voimme keksiä ähkyn joka vuosi uudestaan ja miettiä, tuleeko seuraavaa kertaa." "Emme ota kantaa siihen, miten taidekenttää tulisi kehittää. Sen sijaan luomme esimerkiksi postapokalyptisia skenaarioita siitä, miten asioita voitaisiin tehdä, jos vaikka yhteiskunta lakkaisi olemasta."
" D O I T W I T H O T H E R S on vastaisku Do It Yourself -ajattelulle, jossa tilataan netistä paketti ja rakennellaan yksin kellarissa", Hyvönen kertoo. "Haluamme palata yhdessä
harrastamiseen, luoda happeningin ja oikean tapaamisen kulttuuria. Yhteisöllisyys saa sekä uusia muotoja että löytää vanhoja, kuten talkoot. Suomalainen yhteiskunta on ollut kriisissä viimeiset 20 vuotta, kun ihmiset ovat siirtyneet maalaiskylistä kaupunkinomadeiksi ostarilähiöiden yksiöihin." Hyvönen kuvaa ähkyä "reunakulttuurien hörhöjen kokoontumisajoiksi". Uskaltaako kuka vain mukaan? "Kannattaa tulla haistelemaan ilmapiiriä. On tietysti vaikea tyydyttää kaikkien tarpeet eli olla helpommin lähestyttävä niin, ettei ydinjengi vieraannu."
Anna-Sofia Joro
YHTEISTYÖN APOSTOLI
Vinay Gupta uskoo ihmiseen. Hallitukset ovatkin sitten epäilyttävämpiä.
C A M P P I X E L A C H E N avaa Vinay
Gupta, ympäristöaktivisti ja kestävän kehityksen asiantuntija. Gupta on kehittänyt heksajurtan, katastrofialueille soveltuvan tilapäissuojan, joka kiinnostaa niin Punaista Ristiä kuin Yhdysvaltain puolustusvoimiakin. Jurtta rakennetaan myös Helsinkiin ja siihen sauna. "Do It With Others - jurtan rakennus on laiskaa yhteistyötä. Paino jakautuu, kun 30 ihmistä nostaa 300 kiloisen jurtan pystyyn", Gupta kertoo. Avauspuheenvuorossaan hän pohtii, miksi hallitukset eivät selviä 2000-luvusta, mutta me selviämme. Valtio ja markkinat nykymuodossaan eivät Guptaa miellytä.
"Poliitiikka perustuu laajan alueen keskitettyyn päätöksentekoon, vaikka päätökset pitää nyt tehdä tuhat kertaa nopeammin kuin keskiaikaisessa kuningaskunnassa. Yhteiskuntaa leimaa lajin sisäinen kilpailu niin sanotuilla vapailla markkinoilla. Todellisuudessa markkinat ovat vain tuettua taistelua resursseista." Onneksi internet tarjoaa tilaa monimuotoisemmalle järjestäytymiselle. "Mikään hallitus tai yritys ei olisi voinut luoda Wikipediaa. Jotta niin laaja ihmismäärä saadaan mukaan jakamaan tietoa pitää todistaa, että siitä hyötyvät kaikki ilmaiseksi."
Y H T E I S T Y Ö T Ä I L M A N rahaa
pitäisi tukea sekä kehittää lainsää-
däntöä, joka heijastaisi uusia sosiaalisen järjestäytymisen muotoja, vaatii Gupta. "Taistelu otsonikerroksen ohenemista vastaan on ollut toimivaa globaalia yhteistyötä. Ilmastoprojekti taas epäonnistuu silmiemme edessä. Hukkaamme resursseja YK:hon ja muihin tahoihin mutta karu totuus on, että olemme kuin narkomaaneja, emme pysty lopettamaan tuhoamista." Myös yhteisöllisissä projekteissa riittää kehitettävää. "Olen nähnyt kiinnostavia esimerkkejä yhteisöllisestä asumisesta, mutta ne ovat kuin lentokoneita ennen Wrightin veljeksiä: tavoittelevat mahdollista maailmaa, mutteivät kohoa taivaisiin."
Gupta pääsee vauhtiin. "Viisi miljardia ihmistä elää köyhyydessä samalla kun miljardi meistä tuhoaa tulevaisuuden kuluttamalla." "Silti tulevaisuudessa nähdään toivoa, koska voin surffata internetissä puhelimella, puhua ilmaiseksi ihmisille eri puolilla maailmaa ja käyttää kenkiä, jotka korjaavat askeleeni. Maailma on mahdottomien äärimmäisyyksien paikka, ja olemme täällä kaikki yhdessä."
in narme ku me "Olem eja, em n komaa pettamaan o pysty l amista." tuho
Anna-Sofia Joro
Camp Pixelache 11.12. toukokuuta Helsingin Arbiksessa, Dagmarinkatu 3.
10
4
2012
AJASSA LUKIJAPALAUTE
"Autoilua tuetaan verotuksessa kahdella tavalla. Oman auton käytöstä työnantajan ajoihin maksetaan verotonta ylikompensaatiota. Työnantajan auton käyttö yksityisajoihin taas on aliverotettu palkanlisä." Osmo Soininvaara 19.4.
PILLI-LIISA
kä toimitus itsekään tiedä, mitä mieltä niistä on. Mieletsämme emme tee kirjoitusvihreitä.
palaute@voima.fi
klubin jäsen Anssi Rauramo. Video retkestä löytyy Fifistä hakusanalla golf.
Susanna Kuparinen Teatteriohjaaja Voiman toimituspäällikkö (vapaalla)
Kritiikki
Kommaripaskaa koko lehti. Viiltäkää ranteenne auki saatanan homokommunistit.
Stasi
Rikokset vanhennetaan
Kansalaisten rikosilmoituksia ei tutkita, kertoo Voima 3/12. Mikko Niskasaaren ansiokkaaseen kirjoitukseen voisi lisätä vielä erään tavan, jolla kunnollinen rikostutkinta tai ainakin syytteen nostaminen vältetään. Se on jutun vanhentaminen. Kun sen tekee tutkiva viranomainen, ei kansalaisella ole mahdollisuutta saada oikeutta. Tässä voidaan vedota myös resurssipulaan, mikä lienee todellinen. Ehkä meillä on vielä oikeusvaltio mutta kansalaisen oikeusturva ei ole alkuunkaan samalla tasolla. Sitä ei yleensä tiedä ennen kuin sen itse kokee. Hyvä että joku sentään jaksaa tästä puhua.
Alan mies
Hyvä Kyllönen!
Kahdessa edellisessä Voima-lehdessä on ihmetelty, miksi liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) nimitti fossiilikapitalisti Jorma Ollilan puheenjohtajaksi uusia tiemaksuja pohtivaan työryhmään. Pääsiäislauantain Helsingin Sanomissa taas Autoliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Merilinna höykkää uusia tiemaksuja kannattavaa Kyllöstä vastaan ja valittaa, kun tiemaksutyöryhmästä puuttuu autoilijoiden edustus. Kyllösen ministeritoiminta on ollut linjakasta ja toteuttanut hallitusolosuhteisiin nähden hyvin Vasemmistoliiton tavotteita. Ensimmäisen kerran liikenteen investoinneissa satsattiin enemmän raide- kuin autoliikenteeseen.
Teppo Markkula Helsinki
Talin viheriö 2010
Mitähän tapahtui Talin golfkentälle tehdyn luokkaretken jälkeen? Seuraamuksia tekijöille/ golfaajille? Suurempia muutoksia golfkentän tilanteeseen? En onnistu löytämään tästä enempää... Kiitos jo etukäteen.
Jyri
T O I M I T U S V A S T A A : Valtuustonäytelmän työryhmän retkestä ei tullut seurauksia. Helsingin Golfklubin haluttomuutta nostaa asiasta mekkalaa voi selittää se, että kuvanauhoille tallentui tilanne, jossa klubilaiset kävivät väkivallattomasti käyttäytyviin näyttelijöihin käsiksi. Poliisi toimi esimerkillisesti. Poliisit sopivat HGK:n kanssa, että riittää, jos kuoppa katoaa. Peitimme noin 50 x 50 cm:n kuopan näyttelijä Jari Hanskan kanssa, jonka jälkeen meidät ajettiin poliisiautolla metsätielle, missä pääsimme pois. Muut työryhmän jäsenet päästettiin henkilötietojen antamisen jälkeen. HS:n toimittaja Riku Jokinen laski marraskuussa 2010, että kaupunki subventoi Helsingin Golfklubia 10-90-periaatteella, kun muut maksavat 50-50 periaatteella. Marraskuussa 2010 Tilakeskus valmisteli kiinteistölautakunnalle esityksen, jonka mukaan kaupunki myisi Helsingin Golfklubille Talin kartanoalueen rakennukset 800 000 eurolla. Lautakunta palautti esityksen uuteen valmisteluun, koska hinta oli liian alhainen. Lokakuussa 2011 kauppa solmittiin: hinta pysyi ennallaan, mutta kaupasta poistettiin kaksi rakennusta. Helsingin liikuntalautakuntaa johtaa golf-
KOMMENTTI
Suvivirsi & ramadanjuhlat peruskouluun?
voi kyseenalaistaa kaikkea, että miksi koulussa opetetaan sitä tai tätä. Miksi koulussa opetetaan seksuaalikasvatusta?" piispainkokouksen teologinen sihteeri Jyri Komulainen vastaa, kun kysyn, miksi kouluissa pitää opettaa uskontoja. Suomalainen toimittajakunta saa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan järjestämässä toimittajatilaisuudessa Komulaiselta pyyhkeitä: liian maallistuneina me toimittajat emme ymmärrä uskontojen päälle, sotkemme uskonnon kulttuuriset ja poliittiset merkitykset.
" K Y L L Ä H Ä N S I TÄ
Lehti ei tullut tilaajalle
Ei ole taaskaan tullut lehteä ja otin jakelupisteestä. Tämän vuoden jälkeen kun tilaus umpeutuu lopetan tilauksen. Saan sen paremmin kauppareissulla. Lehti on hyvä.
Maia
Miksi
Miksi ihmeessä Voimassa on otettu tavaksi korvata ja-sanat &-merkeillä? Vaikuttaa teennäiseltä kikkailulta, joka vaan vaikeuttaa lukemista. Sääli, että asiallista sisältöä on vaikea ottaa vakavissaan, kun huomion vie tyyli, joka muistuttaa tuotepakkauksen mainostekstejä. Jossain hömppälehdessä asia tuskin haittaisi, kuin eivät myöskään ärsyttävän runsaat kirjoitusvirheet. Voimassa kuitenkin kirjoitetaan sellaisista asioista, joita toivoisin tuotavan ihmisten tietoisuuteen tavalla, joka ei saisi kyseenalaistamaan koko tiedotusvälineen uskottavuutta. Emme löytäneet syyllistä & -merkkeihin eiT O I M I T U S VA S TA A :
Pahoittelut takkuilusta! Jakeluongelmista kannattaa ottaa yhteyttä Tuomas Korkiakankaaseen osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai 09 7744 3112.
T O I M I T U S VA S TA A :
nousee esiin myös eri uskontotaustaisten ongelma: esimerkiksi islaminuskon opettajia ei ole koulutettu tarpeeksi, joten uskonnonopetuksen takaaminen kouluissa ei välttämättä toteudu. Eräs toimittaja kysyy, pitäisikö islaminuskoisille järjestää laajoilta kunta-alueilta keskitetysti omaa uskonnonopetusta ja muodostaa siten luokkia, joita yhdistäisi uskonnollinen tausta. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri Peter Kariuki huomauttaa, että tällä perusteella oltaisiin tekemässä varsin eriytyneitä luokkia ja lisäämässä segregaatiota kulttuurien kohtaaamisen sijaan.
KESKUSTELUSSA
Tsekkaus
Olen saanut käsityksen, että ammattiliitot keräävät rahaa huomattavasti enemmän kuin ne sitä tarvitsevat ja että kerättyjen rahojen päämärät on jokseenkin hämärän peitossa. Ihmettelin siis kun Voiman takakansi oli peitetty JHL:n mainoksella jatkaen valtavaa mainoskamppanjaa, mutta mistä syystä? Mitä käytännön hyötyä on tästä varainkeruusta? JHL maistuu minusta lähinnä vakuutusyhtiöltä. Jotain perustelua kaipaisin.
Petja
uskonnonopetus kuuluu peruskoulun opetusohjelmaan, jos sitä ei voi "vääräuskoiselle" antaa? Miksei elämänkatsomustieto voisi olla se kaikille sopiva muoto opettaa erilaisista uskoista, hyvästä ja pahasta, oikein tekemisestä ja toivosta? Jyri Komulaisen mukaan elämänkatsomustieto ei kelpaa uskonnonopetuksen vaihtoehdoksi, sillä se on "lähtökohdiltaan uskonnottomille, joita kristityt ja muslimit eivät ole". Kyse on kuitenkin lapsista, joille uskonnon määrää vanhemmat. Tietynlainen uskonnottomuus ennen täysi-ikäisyyttä voisi maallistuneessa, seksuaalikasvatusta arvostavassa Suomessa olla ihan hyvä pohja kouluopetukselle.
M U T TA M I K S I
Lukekaa Israelin lähihistoria!
Ette tunnu tietävän Israelin lähihistoriaa ollenkaan. Levitätte virheellistä tietoa Israelista. Israel voitti naapureidensa hykkäussodan v. 1967! Israel sai Länisannan ja muitakin alueita. Niin sai myös NL Suomelta Karjalan, miksi ette puhu samaan hengenvetoon myös siitä! Ilmeisesti olette änkyräkommunisteja ja siis toivottomia tapauksia! Israel omistaa enää vain 28 prosenttia siitä alueesta joka sille määriteltiin v. 1947! Arabeilla on rikkauksia
ja ÖLJYÄ, mutta arabiterroristeille vain menee YK:n kautta suomalaistenkin rahat! Inhottavaa ja kuvottavaa kuten teidän järjestönnekin. Teidän logossa pitäisi lukea MYRKYLLISTÄ, niin kuin lukee joissain hevimetallin saatananpalvontalevyissä! Hävettää että olette suomalaisia ja kuulun samaan heimoon. Ruvetkaa puhumaan jo TOTTA!
Helena A
Hannele Huhtala Kirjoittaja on Voiman verkkolehti Fifin päätoimittaja.
Katso tämän Voiman kansi, olemme toteuttaneet toiveesi.
T O I M I T U S VA S TA A :
Voima ei ota mainostajien moraalista erityistä vastuuta. JHL:n mainoksessa pointtina on ihmisten osallistuminen merkittvän järjestön vaaleihin. Minusta on hyvä, että JHL mainostaa vaalejaan laajemmin yleisön suuntaan, jolloin vaalien merkitykselle havahtuvat nekin äänioikeutetut, joita puolueiden koneistot eivät ehdi masinoimaan mukaan.
T O I M I T U S VA S TA A :
Tuomas Rantanen kustannuspäällikkö, Voima
AJASSA
SAK 25.4.
4
2012
11
"Valtaosa suomalasista (92 prosenttia) kokee, että palkansaajien on nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti."
Kuvissa: Vallankäyttöä & vohveleita
rauhanjärjestö Vredesactie organisoi väkivallattoman kansalaistottelemattomuusaktion Nato Game Overin Brysselissä 1.4.2012. Osallistujia kymmenestä eri maasta pyrki piikkilanka-aitojen yli Naton päämajan alueelle. Aseistakieltäytyjäliitto järjesti tapahtumaan bussimatkan Suomesta. Valokuvaaja Anni Waris hyppäsi kyytiin.
BELGIALAINEN
Näkökulma: Antakaa aikaa koulutukseen
S Y R J Ä Y T Y M I N E N O N tilastollinen termi, jolla kuvataan yhteiskunnan mittareista kadoksissa olevia. Heitä on nyt Suomessa hivenen laskutavasta riippuen noin 40 000. Valtiovalta haluaa saada luvun pienentymään. Koko suomalaisen koulutusjärjestelmän suojaverkko on viritetty toisen asteen ammatillisen koulutuksen varaan. Perinteisesti tämä tulkitaan siten, että syrjäytyneitä ovat amiksen keskeyttäneet.
Harva ymmärtää, että ammatillisella koulutuksella on kaksoistehtävä: opettaa ammatti ja pitää huoli siitä, ettei kukaan keskeytä. Tehtävä on käsittämättömän iso, koska siinä yhteiskuntamoraali liittyy ammatillisen osaamisen välittämiseen. Käytännössä tehtävän hoitavat oppilaitosten ammattiopettajat, jotka toimivat ryhmänohjaajina. Yhdessä opojen, kuraattoreiden ja muun oppilashuollon kanssa he tekevät parhaansa.
Yhdelläkään toisella koulutusasteella ei ole vastaavanlaista tehtävää. Kykyyn hoitaa näinkin laajaa tehtävää vaikuttaa epäsuorasti opettajien koulutus, joka ammatillisessa koulutuksessa on pääosin ammattikorkeakoulutasoista.
Petri Aarnio
Kirjoittaja on tamperelainen ammattiopettaja, AD & kulttuurialan tuottaja.
FIFIN LUETUIMMAT
1. Jari Hanska
ajalta 28.3.23.4.
3. Blogi: Veli Itäläinen
5. Petri Rautiainen
Piiloleikki jatkuu
Vuodettu muistio paljastaa, että hallitus jatkaa kaikessa hiljaisuudessa omistusten salauksen laajentamista.
2. Niina Linna
Pimppimellakka omin sanoin
Mitä maailman puhutuin punkbändi haluaa julistaa?
4. Voima 3/12: Teemu Muhonen
Munamaalari Pricasso
Tim Patch on Pricasso, maailman tunnetuin & ehkä ainoa peniksellään maalaava taiteilija.
6. Blogi: Teppo Eskelinen
McBride, paskiainen
Chauncey McBride on valinnut kivisen tien nuorten auttamiseen. Liittolaiset ovat karisseet matkan varrella, mutta McBriden ylpeys ei. "Jos lopettaisin nyt, lopettaisin voittajana."
Hamppua housuissa
Saija fundeeraa vaatteita & Janne skeittaa. Yhdessä he ovat Roots Cultural Movement.
Occupy, Suomi & keskiluokan ääni
Suomen keskiluokan ärsytykset ovat samansuuntaisia kuin Yhdysvalloissa, mutta silti erilaisia.
BLOGEISSA HUHTIKUUSSA
Varpu Lotvonen
Republikaanien esivaalien sähinää
Uusi blogisarja seuraa joulukuussa 2012 pidettävien Yhdysvaltojen presidentinvaalien esitaistoja.
Eekku Aromaa
Montako uhria on sopivasti?
Joku voisi arvella oikeaksi määräksi nollaa.
12
4
2012
KULTTUURIHÄIRIÖ
"EU:n tietosuojavaltuutettu pelkää, että Actan varjolla netinkäyttäjien viestintää seurattaisiin laajamittaisesti. Euroopan parlamentti äänestää Actasta toukokuun lopulla." YLE 25.4.
Mutaa mainosmyllyyn
on leviämässä Suomessa Voiman sivujen ulkopuolelle. Talven aikana on syntynyt Mudvertising Group, joka aikoo tehdä laajoja videopainotteisia vastamainoskampanjoita. Ryhmä haluaa herättää kriitVA S TA M A I N O S A AT E
tistä keskustelua perinteisen mainosmaailman epäeettisestä toiminnasta ja epäkohdista. "Markkinamiehet käyttävät estottomasti ihmisyyttä ja etiikkaa keinona myydäkseen tuotteita. Meidän ajatuksemme on kääntää asia toisinpäin. Otamme toimintamalleja markkinoinnin ja kaupankäyn-
nin maailmasta ja käytämme niitä edistääksemme ihmisyyttä ja etiikkaa", kertoo Yakup Albekoglu Mudvertising Groupista.
Groupin kustannukset on tarkoitus hoitaa Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevalla crowd funding -periaatteella. "Yksityishenkilöt lahjoittavat pieniä summia rahaa sen mukaan, kuinka paljon he meitä kannattavat", sanoo Albekoglu.
MUDVERTISING
Virallisesti Mudvertising Groupin toiminta lähtee käyntiin toukokuussa. Samalla alkaa avoin äänestys ensimmäisen kampanjan aiheesta. Äänestäminen on mahdollista ryhmän internetsivujen kautta.
Henric Rönnberg
www.mudvert.com
MAAILMA & ME
koonnut Kimmo Jylhämö & Jari Hanska
JOO - RAHAN TUOKSU. Mudvertising Groupin uusin vastamainosvideo näytettiin ensimmäisen kerran Lens Politica -elokuvafestivaaleilla Helsingin Andorrassa vuonna 2011.
K-ydinvoiman K-kehäpäätelmä
U U D E N T E K N O L O G I A N jättiyritykset Facebook, Goog-
Seinät vastaan järjestelmä
Venäjällä ei vallanpitäjiä gallerioissa kritisoida.
luonteva valinta taiteilijalle, joka haluaa kritisoida valtaapitävien toimia nykyVenäjällä. Museoihin kriittisellä taiteella ei ole asiaa, ja gallerioidenkin kanssa on vähän niin ja näin. "Kiasmasta löytyy runsaasti taidetta, joka sensuroitaisiin Venäjällä välittömästi", totesi pietarilainen taiteilija Alexandra Kachko, Sasha, hiljattain Suomessa käydessään. Aktivismin ja taiteen ristiaallokossa seilaava Kachko on siirtänyt oppositiopolitiikan ja feminismin Pietarin seinille. Kachkon töissä esiintyy usein ZOA: nuori ilkikurinen nainen, joka on välillä käsiraudoissa poliisiauton ta-
le ja Apple satsaavat uusiutuvaan energiaan, mutta K-ryhmä haluaa sitoutua riskialttiin ydinenergian kehittämiseen. Miksi? Kun asiaa kysyy Keskon viestintäpäällikkö Harri Utoslahdelta, hän kieltäytyy vastaamasta ja pyytää katsomaan Keskon nettisivuja. No, mitä siellä sitten lukee? "Suomeen tarvitaan vuoteen 2020 mennessä edelleen uutta sähköntuotannon peruskapasiteettia. Tulevaa lisätarvetta ei yksin uusiutuvilla tuotantomuodoilla kyetä kattamaan. Mikäli Keskon Fennovoima-hankkeesta varaama sähköenergian määrä haluttaisiin tuottaa tuulienergialla, tulisi koko tuulienergian tuotanto Suomessa vuonna 2008 puolitoistakertaistaa ja ohjata yksinomaan Keskon käyttöön". Summa summarum: Jos haluaisi lisää tuulienergiaa, pitäisi lisätä tuulienergian tuotantoa. http://bit.ly/IrAACV
S
E I N ÄT O VAT
kakontissa, välillä megafoni kädessä mielenosoituksessa. ZOA muistuttaa paljonkin Kachkoa itseään.
K A C H K O O N mukana jo muutaman vuoden ajan toimineessa Strategia 31 -kampanjassa. Venäläisten kokoontumisvapautta puolustava kampanja kerää ihmisiä yhteen rauhanomaisiin jul-
Kohti vapaampaa tiedettä
M I S S Ä T I E D E LY M YÄ Ä ? Tieteellisissä julkaisuissa. Mi-
rskaneni mu i rane "Rant oliisia e p nutta kään." miten kaistu
ten tieteellisiin julkaisuihin pääsee käsiksi? Ison fyfffekasan avulla. Mikä on Harvardin yliopiston motto? Totuus. Yksi maailman kuuluisimmista ja rikkaimmista yliopistoista Harvard on todennut, että se on liian köyhä maksaakseen tieteellisten journaalien maksuja. Harvardin kirjasto maksaa journaaleista 3,5 miljoonaa dollaria vuodesta. Se on rohkaissut tutkijoitaan suosimaan open access -journaaleja protestina sille, että viimeisen kuuden vuoden aikana maksut ovat nousseet yli 130 prosenttia, kertoo The Guardian. http://bit.ly/Kd9DQv
kisiin kokoontumisiin aina kuun 31. päivänä. Nimensä se on lainannut Venäjän perustuslain artiklasta 31, joka takaa kansalaisille kokoontumisenvapauden. Poliisiväkivalta ja pidätykset ovat värittäneet toistuvasti Strategia 31:n kokoontumisia. Toukokuun 2011 tapaamisessa Kachko pidätettiin. Tuolloin poliisi mursi hänen ranteensa. "Ranteeni murtanutta poliisia ei rankaistu mitenkään. Venäjän avaruushallinnon palveluksessa työskennellyt puolisoni sen sijaan sai potkut", Sasha kertoo oikeuslaitoksen ulkopuolelle leviävistä sanktioista. Hiljattain poliisi sattui paikalle juuri, kun Kachkolla oli kädessään valmiiksi liisteröity juliste. Poliisi pidätti taiteilijan, liisteröi julisteen seinään omin käsin ja kuvasi todistusaineiston. Kachkon töissä ZOA ja muut hahmot ovat usein mielenosoituksissa. "Mielenosoittaja on helppo pidättää, kuvaa mielenosoittajasta ei", Sasha selittää.
L U V AT O N TA katutaidetta tekevien ihmisten elämää vaikeuttaa myös Venäjän rikoslain pykälä 282, joka mahdollistaa ankarammat tuomiot, mikäli luvattoman taiteen tai aktivismin katsotaan olleen poliittista. Kuitenkin samalla kun Kachko kumppaneineen saa pampusta, Kremlille uskollinen taiteilijaporukka Gruppirovkaa Peremen saa rangaistuksetta maalata graffitejaan Pietarin seiniin. Kuinka aktivisti ja taiteilija sitten jaksaa viranomaisten pyrkiessä kaikin keinoin tukahduttamaan kriittisen taiteen? "Haluan vaikuttaa normikansalaisten ajatuksiin ja arvoihin. Haluan vaikuttaa Venäjän kehitykseen, vaikka minulla on varsin vähän toivoa sen suhteen. Mutta hieman kuitenkin."
Näin Suomessa rikostellaan
" P O L I I S I N , T U L L I N ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 tammimaaliskuussa kaikkiaan 91 000 rikosta, mikä oli 2 200 tapausta (kaksi prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Rikosten määrä oli sama kuin viiden edellisen vuoden tammi-maaliskuussa keskimäärin. Omaisuusrikoksia ilmeni 48 000, mikä oli 1 900 tapausta eli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli tietoon 9 200, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lisäksi kirjattiin 112 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta." Tilastokeskus 16.4.
NAISEN PAIKKA. Ristiinnaulitut naishahmot muistuttavat naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja kirkon roolista patriarkaalisen yhteiskunnan pönkittäjänä.
jari tamminen
AJASSA
4
2012
13
Jalkapalloa taistelujen keskellä?
Poliittisten kiistojen repimä Turkki havittelee suurkisoja.
ilmoittanut hakevansa sekä kesän 2020 olympiakisoja että saman kesän jalkapallon EM-kisoja. Jos olympialaiset tai jalkapallokisat myönnetään Turkille, kisojen historiassa saatetaan olla ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa ne järjestetään sisällissotaa käyvässä maassa. Tutkija-kirjailija Haluk Gerger varoittaa erityisesti kurdialueen uutisia välittävän Firat News -uutistoimiston haastattelussa Turkin olevan ajautumassa kohti sisällissotaa. Kaakkois-Turkissa, eli Pohjois-Kurdistanissa, on käyty sisällissotaa jo parikymmentä vuotta. Vaarana on, että sota laajenee koko Turkkiin.
T
URKKI ON
S Y Y R I A N N Y K Y J O H T O , Bashar al-Assad ja Ba'ath-puolue, ovat myös aleveja. Alevi-uskonto on sufi-islamin ohella kaikkein kauimpana enemmistönä olevasta sunni-islamista. Jotkut pitävät alevi-uskontoa enemmän filosofiana kuin uskontona. Turkin alevien joukossa on sekä turkkilaisia että kurdeja.
K A N S A I N VÄ L I S E N yhteisön huomio kiinnittyy nyt Syyriaan, jonka taisteluista ja epävarmasta tulitauosta raportoidaan päivittäin. Kotimaisten ongelmiensa kanssa kompuroiva Turkki esitetään maana, joka rakentaa rauhan Syyriaan ja estää Muslimiveljeskunnan nousun valtaan. Todellisuus Turkissa on toinen. Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan tunnusti hiljattain Dersimin massamurhat: vuonna 1938 murhattiin kymmeniätuhansia kurdisiviilejä. He olivat alevimuslimeja, joka on yksi shiialaisuuden laji. Erdogan ei pitänyt vastuullisena Turkin valtiota vaan Kemal Atatürkin CHP-puoluetta, jonka perustaman järjestelmän nykymuotojakin maltillista islamismia edustava Erdogan vastustaa.
Heidän tarkkaa lukuaan ei tiedetä. Heitä saattaa olla kymmenen prosenttia maan asukkaista. Sekä Syyrian että Turkin asukkaista enemmistö on sunnimuslimeja. Syyriassa vähemmistönä olevat alevit hallitsevat sunneja. Turkissa poliittinen johto on sunnien käsissä, ja alevien asema on niin vaikea, että monet jopa salaavat uskontonsa. Syyriaan julistettu aselepo näyttää horjuvalta. Sisällissodan syttymistä sunnien ja alevien välille pelätään. Turkki ei tällaisessa tilanteessa suinkaan olisi rauhanturvajoukkoja lähettävä valkoinen kyyhkynen. On olemassa suuri vaara, että sunni-alevi-sota leviäisi Syyriasta myös Turkkiin.
E R I TA H O T valmistautuvat Bashar al-Assadin jälkeiseen aikaan. Syyrian kurdit valmistelevat itsehallintoa tavoitteena samanlainen autonomia kuin Irakin kurdeilla. Myös Turkin kurdit valmistautuvat muuttuvaan tilanteeseen. Turkin valtio puolestaan yrittää estää kurdeja organisoimasta toimintaa. Kurdipoliitikkoja vangitaan 50100 henkilön päivävauhdilla. Tällä hetkellä heitä on kaltereiden takana lähes viisitoistatuhatta. Turkin lain mukaan heidät pitäisi viedä nopeasti oikeuteen. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, koska poliittisia oikeudenkäyntejä hoitavat erikoistuomioistuimet ovat ruuhkautuneet, eivätkä syyttäjät ehdi valmistella juttuja. Jos valta vaihtuu Syyriassa, Syyrian kurdit ovat valmiit aloittamaan oman kansannousunsa. Sen leviämistä Turkin kurdien keskuuteen vaikeuttaa johtajien istuminen vankilassa. Vaikka ihmisillä olisi kuinka valtava tarve muutokseen, massat eivät vyöry kadulle itsestään, vaan jonkun on organisoitava mielenosoituksia.
on monikulttuurinen alue, jossa monet uskonnot ja etniset ryhmät ovat eläneet satoja vuosia rauhanomaisessa rinnakkaiselossa. Uskonnolliset konfliktit tulivat vasta poliittisten ongelmien jälkeen. Nyt näyttää siltä, että Turkki ei ole maa, jossa voisi järjestää olympiakisoja tai jalkapallon EMkisoja.
L Ä H I - I TÄ
Kristiina Koivunen
14
4
2012
"Stora Enson ja sen tytäryhtiöiden maahankinta Kiinassa ja Brasiliassa täyttää tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen määrittelemät kriteerit maakaappaukselle." Maattomien ystävät ry 23.4.
AJASSA
SANANVALTA
Kirjoittaja on taiteilija & kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa.
Jos ei näin niin miten?
Tuore pamfletti etsii vaihtoehtoja teolliselle ruualle.
Henric Rönnberg
KEIDAS. "Ei metsääkään kukaan kitke tai kastele", Riikka Kaihovaara muistuttaa.
Vieraanvaraiset leijonat
työmatkalla Senegalissa. Istun taksissa. Autonrämän kojelaudassa on rivi tarroja: "Islam is One", "Bob Marley One Love", "Free Palestine", "Obama Yes We Can" ja "Lady Gaga". Kun kysyn kuskilta, että miten nuo muut tarrat sopivat yhteen tuon islam-läpyskän kanssa, hän vastaa: "There's somethin' good in all of them. I choose what's good for me." Moinen joustavuus saa minut leikkimään ajatusleikkiä.
OLEN KUUK AUDEN M I TÄ J O S K A L A S T U S työllistäisi viidenneksen suomalaisista ja 70 prosenttia suomalaisten syömästä proteiinista olisi lähivesiltä peräisin? Ja mitä jos toisenväristen troolarit alkaisivat kaapia rantojemme liepeillä niin ahkerasti, että kalakannat romahtaisivat kymmenessä vuodessa neljännekseen entisestä? Rasismi ja muukalaisviha ainakin yleistyisivät. Hallitus joutuisi eroamaan. Suomen rajavartiosto ja laivasto ampuisivat luvattomia troolareita kovilla. Ajatusleikin alkuosa on totisinta totta Senegalissa, mutta loppuosa ei. Afrikan rannikkovaltiot ovat menettäneet kansainvälisen liikakalastuksen vuoksi suurimman osan kalavaroistaan parissakymmenessä vuodessa, mutta eivät ole pystyneet nousemaan merkittävään vastarintaan. Miksi? Korruptoituneet hallitukset, jotka ovat pilkkahinnalla myyneet kalastuslupia ulkomaisille troolareille piittaamatta kalakantojen romahduksesta, ovat usein yksi syy, mutta vielä tavallisempi ja tärkeämpi on kuristusote, joka länsimailla on Afrikasta: useimmat maat tarvitsevat niin kipeästi ulkomaanvaluuttaa valtionvelan korkojen maksuun, ettei niillä ole varaa mukista länsimaiden sanelemista kauppaehdoista.
eivät tunnu kantavan meille kaunaa. Jopa tapaamani kalastajat ovat lempeän ystävällisiä, vaikka pitävät EU:n politiikkaa tekopyhänä tai jopa sodankäyntinä. Jotkut sanovat, että rauhallisuus johtuu täällä harjoitetusta sufilaisuudesta, joka on islamin lajeista joustavimpia ja eniten väkivallattomuutta korostava. Merkittävämpää lienee kuitenkin se, että Senegal on demokratia, jossa ei ole ollut yhtään vallankaappausta itsenäistymisen jälkeen. Islam, kristinusko ja juutalaisuus ovat sisaruksia: monoteistisiä Pyhän Kirjan tiukkapipoiluja. Ristiretkiä ja vääräuskoisten silppuamista on harrastettu niissä kaikissa. Pipon kireysastetta ei määrää Pyhä Kirja, vaan kulloisetkin ei-uskonnolliset paineet. Senegalissa on painetta, jota demokratian ja sufilaisuuden lisäksi hillitsee maan kulttuuriperinne, jossa vieraanvaraisuus wolofin kielellä teranga on hyveistä arvostetuin. Maan futismaajoukkueenkin nimi on Les Lions de la Téranga. Kuinka pitkälle haluamme näiden leijonien vieraanvaraisuuspinnaa venyttää?
S I LT I S E N E G A L I L A I S E T
saattaa vielä pelastaa ihmiskunnan, kun öljyvarat maapallolta loppuvat. Sehän on hyvä uutinen. Mutta siis perma... mikä? Tietokirjailija Riikka Kaihovaaraa naurattaa. "Siteeraan kirjassani asiantuntijaa, joka sanoo, että juuri tuohon kysymykseen vastaamiseen tarvitaan vähintään viisitoista minuuttia ja fläppitaulu. Mutta sanotaan nyt, että kyse on yrityksestä suunnitella ekologisesti kestävää ruuantuotantoa." Onko permakulttuuri haavekuva vai todellinen vaihtoehto tavoille, joilla ruoka nykyisin tuotetaan? "Väitän, että kyse ei ole pelkästä utopiasta. Nyt jo suuri osa maailman ruuasta hankitaan kotitarveviljelyllä. Täytyy vain katsoa Euroopan rajojen yli Aasiaan ja Afrikkaan." Kaikille siis oma puutarha ja kaikki on hyvin, niinkö? "Ei, kaikki kotipuutarhan pito ei ole permakulttuuria. Moni takapihaviljelijä on yhtä riippuvainen fossiilisista polttoaineista kuin suurteollisuus. Esimerkiksi lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistukseen käytetään öljyä ja taimien alustana turvetta."
P
E R M A K U LT T U U R I
eliöiden vaaliminen, monivuotiset viljelykasvit, sekaviljely ja kerroksellisuus. Olennaista on välttää fossiilisia polttoaineita. "On ihan mahdollista, että tällaiseen viljelyyn ei siirrytä ennen kuin on ihan pakko. Mutta sitten kun pakko tulee ja öljyvarat loppuvat, näistä opeista on hyötyä. Tosin itse ajattelen, että siirtyminen olisi aloitettava jo nyt, kun öljyä vielä on. Ravinteita kierrättävän ja ruokaa tuottavan kosteikon perustaminen voi olla aika raskas homma käsipelillä."
R I I K K A K A I H O V A A R A itse on kolmikymppinen stadilainen. Miksi hän kirjoitti kirjan juuri permakulttuurin mahdollisuudesta? Ja tietääkö hän ensinkään, mistä puhuu? "Mulla oli tässä oikeastaan oma lehmä ojassa. Olemme perheeni kanssa hankkineet talon maaseudulta Porvoon läheltä, ja
halusin tietää enemmän ekologisesta viljelystä. Kirjoitin pamfletin opettaakseni itseäni." Kirjoittamisen aikana Kaihovaara koki silmiensä avautuvan. "Tajusin, että nykymaataloudessa ei ole kyse mistään intiimistä veden, auringon ja maan yhteydestä, vaan raskaasti teollistuneesta tuotannonhaarasta, joka ei tule toimeen ilman kaivostoimintaa, öljynjalostusta ja kemianteollisuutta." Niidenkin, joiden mielestä kaikki vaihtoehtomaatalous on hippeilyä, on pian myönnettävä tämä: "Ainakaan nykymenolla ruuantuotanto ei ole mahdollista enää kauaa."
Elsi Hyttinen
Riikka Kaihovaara: Riippumaton puutarha. Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet. ViSiO 2012, 166 s.
HALUATKO PERMAVILJELIJÄKSI?
1 . Ä L Ä T E E M I T Ä Ä N . Tark-
teemu mäki
luonnon kanssa sopusoinnussa on permakulttuurientusiasteja eteenpäin ajava voima. Kaihovaaran oma ihannepuutarha muistuttaisi metsää. "Eihän metsiäkään kukaan kitke tai kastele, ja silti ne kasvavat ja tuottavat vaikka mitä. Samalla tavalla permakulttuurissa pyritään omillaan toimeentulevaan puutarhaan." Avainkeinoja permapuutarhan luomiseksi ovat maaperän pienH A L U PÄ R J ÄTÄ
kaile puutarhaasi ja anna luonnon löytää omat ratkaisunsa. Jos kirvat vaivaavat, voi olla, että jo seuraavana kesänä petopunkit ovat löytäneet tiensä kirvabuffetin ääreen. 2. Tee yhteistyötä luonnon kanssa, älä taistele sitä vastaan. Monet syväjuuriset rikkakasvit parantavat maaperää ja kiskovat ravinteita syvältä maasta, mikä hyödyttää viljelykasveja.
3. Yritä luoda puutarhan eri elementtien välille hyödyllisiä yhteyksiä. Maissi tarjoaa tukivarren pavulle, joka sitoo maahan typpeä. Typpi ravitsee kurpitsaa, jonka leveät lehdet suojaavat maata kuivumiselta ja tukahduttavat eitoivotut rikkaruohot. Kaikki kolme kasvia kukoistavat yhdessä. Ohjeet antoi Riikka Kaihovaara.
2.-6.5.2012
Tervetuloa kaikki hyvän elokuvan ja suvaitsevaisuuden ystävät nauttimaan afrikkalaisten kulttuurien rikkaudesta! Meiltä löydät Afrikan, joka esittäytyy omilla tarinoillaan ja ehdoillaan, elokuvataiteen voimin. ANDORRA, BIO REX & STOA
facebook.com/HAFFhelsinki
TALOUS
16 RAHAN VOIMA
4
2012
AJASSA
Kunnallista menoa
Virossa kuntauudistus on kuuma puheenaihe, johon kukaan ei halua ottaa kantaa.
lö, josta kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan. Alajõen kunnanvaltuutetut todellakin äänestivät uudeksi kunnanjohtajaksi miehen, jota eivät olleet edes nähneet. Miksi he näin t tekivät, sitä he eivät suostuneet kertomaan. Eräs valtuutetuista t tosin totesi Põhjarannikille, että kyseessä on kokenut ja erinomainen johtaja jonka nimeä hän ei t tosin juuri nyt valitettavasti pysty muistamaan. Noin viikko valinnan jälkeen uusi kunnanjohtaja Vladislav Ivanov lopulta ilmestyi valtuust tosaliin kertomaan itsestään kunhan toimittajat oli ensin hät tistetty salista ulos. Sen verran salista tihkui tiet toja, että Ivanov oli sanonut olevansa koulutukseltaan automekaanikko ja nähneensä ilmoit tuksen kunnanjohtajan virasta lehdessä. "Päätin kokeilla kepillä jäätä ja lähettää hakemuksen." Virumaalla kuiskitaan, että Alajõen tuoreen kunnanjohtajaA t tempauksenkin taustalla häärii Peipsin Viron-puoleisen rannikon mahtisuku, joka pyörittää alueella huomattavaa kalabisnestä. Suku, jonka jäsen istuu Alajõen kunnanhallituksessakin, haluaa pitää huolen siitä, että kunnan kaavoitus- ja ympäristöasioita sekä tukipolitiikkaa hoidetaan juuri niin, kuin se parhaaksi katsoo. Uusi kunnanjohtaja onkin jo ehtinyt paaluttaa tärkeimmäksi tavoitteekseen EU-tukirahojen tehostetun haalimisen Alajõelle. taaplaa tavallaan ja venyttää kunta-käsitettä, Andrus Ansipin hallitus tekee omanlaistaan kuntauudistusta mutta vain kansainvälisellä tasolla. Viron hallitus näet on toistuvasti vaatinut rahoitusvaikeuksissa olevaa Portugalia vähentämään kuntiensa lukumäärää dramaattisesti. Reilun 10 miljoonan asukkaan Portugalissa kun on peräti yli 300 kuntaa, jotka on jaettu tuhansiin pienempiin hallintoyksiköihin. Miksi Ansip on huolissaan Portugalin kunnista? Ilmiselvästi siksi, että hyvin informoituna miehenä hän on tutustunut analyyseihin, joiden mukaan liian pienet kunnat tuhlaavat valtion, veronmaksajien ja kuntalaisten rahoja, eikä niillä ole yhteiskunnassa mitään todellista roolia edes demokratian säilymisen tai kehittymisen kannalta. Tallinnasta on Lissaboniin 3 300 kilometriä, mutta Alajõelle vain 190 kilometriä. Kannattaisikohan Viron kuntaremontti kuitenkin aloittaa sieltä?
SA M A LL A KU N A L AJÕ E
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, ntatieteiden a joka tutkii & toimittaa ammatikseen.
Occupy, Suomi & keskiluokan ääni
ja kaikki siitä versoneet muut Occcupy-jengit muodostavat pirun mielenkiintoisen kansaalaisliikkeen. En tarkoita, että liikkeen poliittinen agenda a uolisi erityisen kiinnostava jo siitäkin syystä, että Occupyn agenda on vielä vähän auki, ja saattaa niin jäädäkin. n. En tarkoita oikeastaan edes liikkeen sisäistä dynamiikkkaa, vaikka toki liike on levinnyt ilmiömäisesti. Kiinnostavinta on tämä: Occupy on todella pystynyt yt muuttamaan poliittista puhetta Yhdysvalloissa.
O CC U PY WA L L S T R E E T
Mirkka Hietanen
puolin kummallinen. Occupy Wall ll Street koostuu tai koostui, näkökulmasta riippuen n puistossa majailevista ihmisistä, jotka ovat pääosin opiskelijoita ja jotka pääosin näyttävät todella "vaihtooehtoisilta", kuten on tapana sanoa. Heidän toimintansa a ydin on jatkuvassa ideaalidemokratiaa tavoittelevassa a päätöksenteossa, jonka asialista liittyy lähinnä puistosssa majailuun. Poliittisena ydinkäsitteenä toimii "99 proosenttia", jota liike sanoo puolustavansa. Idean mukaan n suurin yhteiskunnallinen konflikti Yhdysvalloissa kulkee e rikkaimman 1 prosentin ja loppujen 99 prosentin välillä. Jostain syystä juttu on uponnut Yhdysvalloissa laajemmin kuin aktivistit luultavasti osasivat toivoa. Asiaa voi havainnollistaa vaikka pohjoisamerikkalaiseen tapaan mielipidemittauksilla, jotka osoittavat enemmistön pohjoisamerikkalaisista tukevan liikkeen perusideaa "1 prosentin" vallan vastustamista.
A S I A O N PÄ Ä L L I S I N " 9 9 P R O S E N T I N " valinta ydinkäsitteeksi saattaa olla rat-
H
ALDUSREFORM
kaisevampaa kuin voisi kuvittella. Enemmistöille puhuminen on nimittäin marginaalipuheesta kieltäytymistä. Kun puhutaan enemmistöille, on aivan mahdollista että enemmistöt kuuntelevat. Tänä päivänä lähes jokaisella Yhdysvalloissa on kuulemma talouskriisiin liittyvä tarina kerrottavanaan, ja Occupy tuntuu kuuntelevan. Tarinoiden polttoaineena on epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja punaisena lankana keskiluokkaisen unelman särkyminen. Occupy tulee oikealla hetkellä näyttämölle osoittamaan eliittiä: katsokaa, tuo 1 prosentti on rikastunut sillä prosessilla, missä me muut kärsimme. Jos ette usko, tässä olisi tilasto.
Teppo Eskelinen
Teppo Eskelinen on kirjoittanut esipuheen Into Kustannuksen huhtikuussa julkaisemaan Occupy!-pamflettiin.
eli kuntauudistus on Virossa kuuma puheenaihe, siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, ettei Viron hallitus suostu käymään siitä minkään sortin keskustelua. Viroa seitsemän vuotta hallinneen pääministerin Andrus Ansipin ja hänen esikuntansa yksiselitteinen kanta on, ettei Virossa ole yhtään ylimääräistä kuntaa. Ei siitäkään huolimatta, että pienessä 1,3 miljoonan asukkaan Virossa on peräti 226 kuntaa, joista joka toisessa on alle 1 800 asukasta. 5,4 miljoonan asukkaan Suomessa kuntia on 336 eli Jyrki Kataisen hallituksen mielestä aivan liikaa.
V I I M E V I I K K O I N A kuntien lukumäärä ja tarkoitus on noussut Virossa tapetille pienen Alajõen kunnan takia. Alajõen kunta on alle 700 asukkaan maapläntti Koillis-Virossa, ihmeellisen kauniin Peipsijärven rannalla. Joku suomalainenkin on saattanut piipahtaa Alajõella ihastelemassa alueen kahta ortodoksista kirkkoa ja tietenkin Peipsiä. Alajõen kunnan vuosibudjetti on maltilliset 400 000 euroa. Kunnan palveluista mainittavimmat ovat lääkäri, joka päivystää tiistaisin kolme tuntia, ja kirjasto, joka on auki osan päivää kolmena päivänä viikossa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin Alajõe on budjetoinut noin 20 000 euroa vuodessa eli sadasosan siitä, mitä suurin piirtein vastaavankokoinen suomalaiskunta, Pelkosenniemi.
Valtakunnallisen uutiskynnyksen Alajõe ylitti vuoden 2009 kunnallisvaalien alla, kun 510 ihmisen kuntaan rekisteröityi äkisti 251 uutta asukasta, joiden pahat kielet kertoivat olevan lähikunnista rahalla houkuteltua päihderiippuvaista "vaalikarjaa". Erääseenkin talonröttelöön heitä "muutti" peräti 28 kappaletta. Siihenkin on joskus kiinnitetty huomiota, miten Alajõen kunnantalossa työntekijät vaihtuvat tiu-
nikmekaa ksen Auto oitu äki ilm ajan viko n njoht kunna lehdessä. rasta
haan tahtiin ja miten kaavoitusasiat jäävät seisomaan jopa 78 vuodeksi. Nämäkin ihmetyksenaiheet ovat nopeasti laantuneet, sillä vastaavia henkilöstöönsä "tervettä kiertoa hakevia" ja kaavoitusasioitaan "tarkasti harkitsevia" kuntia on Virossa kymmeniä. piskuinen, pääosin iäkkäiden peipsinvenäläisten kansoittama Alajõe houkuttaisi edes maakunnan vilttisarjan poliitikoita mainittavaan valtapeliin, mutta totuus on toinen. "Voiko kunnan yksityistää?" kysyi Virumaan kärkäs sanomalehti Põhjarannik maaliskuussa, kun Alajõen kunnanjohtaja sai potkut ja uudeksi valittiin henkiLUULISI, ETTEI
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 21.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TALOUS & RUOKA
pyöreän pöydän keskustelu saman aihepiirin tiimoilta. HELSINKI PANKKI 2.0 -SEMINA ARIN tarkoituksena on kehittää uudenlaista rahoituskulttuuria Suomessa, tarjolla kiinnostavia esitelmiä vaihtoehtoisesta pankkitoiminnasta, 18.19.5. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksessa, ilmoittautumiset www.pankki2.fi
POLIIT TISEN TALOUSTIETEEN A AKKOSET,
TAPAHTUMAT
3.5. TALOUDEN MY Y TIT & HARHAK ÄSIT YK-
-keskustelutilaisuuksissa esitellään markkinatalouden keskeisiä ongelmakohtia & osallisuustalousvision mahdollisuuksia, kello 17 Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa, lisätiedot info@parecon.fi. 1.6. TALOUS JA ARVO, poliittisen talouden seminaari kello 1016 Joensuussa ItäSuomen yliopistossa, lisätiedot teppo. eskelinen@aalto.fi. Seminaarin jälkeen kello 18 Wanha Jokela -pubissa populaari
SET
lukupiiri, jossa Robin Hahnelin kirjan pohjalta käydään läpi nykytalouden keskeistä sanastoa & talouteen liittyviä ennakkooletuksia, 10.5. luku 10 & 24.5. luku 11 + palaute + tulevien lukupiirien kiinnostuksen kartoittaminen, kello 17 Helsingin oppimiskeskus Minervassa, Siltavuorenpenger 5 A.
sami lotila
AJASSA
4
2012
17
"Viestintätoimisto T-Median tekemän kyselyn mukaan suomalaiset pitävät valtiota kiinnostavimpana työnantajana." HS 20.4.
Vian viittoma tie
Free, tuntuuko turvattomalta? Perusta osuuskunta!
ma osuuskunta työllistää vähän yli sata viittomakielen tulkkia ja opettajaa eri puolilla Suomea. Omistuspohjan merkitys näkyy esimerkiksi siinä, että Viassa sitoutuminen nähdään kaksisuuntaisena: yrityksen on ensin sitouduttava työntekijään, jotta työntekijä voi sitoutua yritykseen. sitoutuminen näkyi esimerkiksi muutama vuosi sitten, jolloin osuuskunta oli taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. "Talousasiantuntijat suosittelivat meille toiminnan lopettamista heikoimmin kannattavilla alueilla", Huusko muistelee. Toiminnan supistamisen sijaan Via valitsi tiukan talouskurin ja lomautti koko henkilöstönsä lyhyeksi ajaksi. Näin ketään ei tarvinnut irtisanoa. Osuuskunta Vian vanavedessä viittomakielialalle on vuosien saatossa tullut muitakin yrityksiä. Via on elävä todiste siitä, että yhden toimijan on mahdollista muuttaa koko omaa alaansa ja sen toimintakulttuuria.
K ÄY TÄ N N Ö S S Ä
potkaista!
luomuheinän
Huippuravinteikas ohrannorasjauhe virvoittaa ja vitalisoi kroppaasi ja antaa kuona-aineille kyytiä! Teelusikallinen jauhetta veteen sekoitettuna on terveellinen tapa aloittaa aamu viherjuoman kulautettuasi tunnet heti, kuinka vitamiinit vilisevät ja puhdistautuminen käynnistyy! Hyväksi myös elimistösi happo-emäs-tasapainolle.
Anna
viittomakielialan osuuskunta Via sai alkunsa ongelmasta reilut 12 vuotta sitten. 1990-luvulla tulkkien työsuhdeturva oli heikko. Kuuro oli periaatteessa tulkin työnantaja, mutta palkan maksoi sosiaalitoimi. Jokainen kunta maksoi eri palkkaa, usein alle ammattiyhdistyksen suositusten.
V
IA,
Lisäksi yksinäisten puurtajien työaikaa kului liikaa hallinnollisiin asioihin, eikä kehittymiseen jäänyt voimia. jaksaneet työskennellä freelance-pohjalta kovin kauaa, vaan siirtyivät toisille aloille. Osaamista katosi heidän mukanaan", Vian toimitusjohtaja Outi Huusko kertoo. Nyt työntekijöidensä omista" T U L K I T E I VÄT
Luomullisesti. www.ruohonjuuri.fi
kupongilla
Tällä
CocoVi-superfoodit
Hanna Moilanen
normaalihinnoista pois 31.5. asti
-
10%
terveystuotteet... Valloitu valikoimastamme!
Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet
SÄÄASEMA
Kamppi
Itäkeskus
Tampere
Turku
Tuulipuistojen elämää
Ilmastouutisia 10.16.4.
aikoina on saatu mielenkiintoisia uutisia tuulivoimasta. Ensinnäkin Amerikan tuulivoimayhdistys AWEA on julkistanut raporttinsa Yhdysvaltain viimevuotisesta tuulivoimatilanteesta. Vuonna 2011 Yhdysvalloissa rakennettiin tuulivoiman tuotantokapasiteettia noin 6 800 megawatin verran, mikä on noin 31 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltoihin on nyt rakennettu yhteensä noin 47 000 megawatin tuulivoimakapasiteetti. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli osavaltiotasolla suurin EteläDakotassa, missä noin 22 prosenttia sähköstä väännettiin tuulesta. Saman tilaston kärkisijoille nousivat myös Iowa (noin 19 prosenttia tuulisähköä) ja Pohjois-Dakota (noin 15 prosenttia). Lisää tuulivoimakapasiteettia on tällä hetkellä rakenteilla maassa yhteensä noin 8 300 megawatin verran: eniten Kansasissa, Teksasissa ja Kaliforniassa.
VIIME M Y Ö S M E R I T U U L I P U I S T O N vaikutuksesta kalojen elämään on julkaistu raportti. Raportti tarkastelee tilannetta seitsemän toimintavuoden jälkeen Horns Rev 1 -tuulipuistossa, joka sijaitsee Tanskan läntisellä merialueella. Tuuliturbiinit on pystytetty merenpohjaan siten, että niiden tyvi on ympäröity erikokoisista kivistä kootulla suojakerroksella. Kivien tarkoituksena on estää eroosiota eli sitä, että meriveden virtaukset kuljettaisivat hiekkaa pois turbiinien tyveltä. Horns Rev 1:n alue oli alun perin pelkkää paljasta hiekkapohjaa. Sellaista pohjaa tarvitsevat välttämättä esimerkiksi solakan pitkulaiset tuulenkalat, joiden elintapoihin kuuluu piileskellä,pohjahiekkaan kaivautuneena. Tuulenkalat ovat tärkeää ravintoa monille linnuille, ja ne ovat ihmisillekin merkittävä kalastuskohde. Moni taho voi nyt iloita siitä havainnosta, että tuulipuistosta kiviröykkiöineen ei ilmeisesti ole ollut tuulenkaloille haittaa, jos ei hyötyäkään. Havainnot viittaavat myös siihen, että turbiinien tyvikivikot houkuttelevat sellaisia kaloja, jotka viihtyvät luonnostaan kivikkopohjaisissa vesissä.
Tutkijat huomauttavat raportissaan, että Horns Rev 1 sijaitsee paikassa, jossa aallokko on voimakasta. Rauhallisempiin vesiin rakennetut tuulipuistot saattavat tarjota kaloille vielä suojaisampia sopukoita. Varsinaisessa kalakantojen suojelussa yksittäisen tuulipuiston merkitys on kuitenkin vähäinen. tehty tutkimus tuulipuiston vaikutuksesta maa-alueen linnustoon. Lintujen runsautta tarkkailtiin sekä tuulipuiston rakentamisen että varsinaisen toiminnan aikana. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että ainakin osa lajeista tottuu tuuliturbiinien läsnäoloon. Tutkitut lintulajit eivät myöskään näyttäneet olevan korostuneen alttiita törmäämään turbiinin lapoihin. Tärkeimpiä tutkimustuloksia on havainto, että tuulipuiston rakennustyöt voivat häiritä lintuja enemmän kuin valmiin tuulipuiston toiminta. Tutkijat ehdottavat, että selvitettäisiin vielä, voisiko vaikkapa tuulipuiston rakennustöiden ajoittaminen lintujen pesimäkauden ulkopuolelle vähentää lintujen kokemaa haittaa.
B R I TA N N I A S S A O N
Turkey
Me t Meets
nd Finland
Näytt l Näyttel t Näyttelyt t
Turkin johtavaa teollista muotoilua ja taidetta. to 21.6. asti, vapaa pääsy
Music Station
klubi
Meissa Niang & The Djambaar, la 12.5., 5
Bollywood
Tositapahtumiin perustuva Bollywood-musiikkinäytelmä. Esityksen jälkeen disco, dj:nä Space Witch Pop. la 5.5. klo 19, 10/7
Beat of
Maria Haanpää
www.caisa.fi, Mikonkatu 17 C
18
4
2012
"Feministisen punkyhtyeen Pussy Riotin kolme jäsentä pysyvät vankilassa ainakin 24. kesäkuuta saakka." Yle 20.4.
AJASSA
TOISINAJATTELIJA
Kirjoittaja on Voiman idänsuhteiden asiantuntija ja Fifin entinen kirjeenvaihtaja Moskovan yöpakkasista.
Asuntopula. Nyt.
Asunnottomuus lisääntyy. PAAVOkaan ei auta.
Miten minusta tuli Veli Itäläinen
Fifin silloinen päätoimittaja Hanna Nikkanen kirjoitti minulle lyhyesti sähköpostitse ja kysyi, kiinnostaisiko minua kirjoittaa "Voiman uuden verkkojulkaisun" kirjeenvaihtajien ryhmäblogiin. En vieläkään tiedä, kuka minusta oli Hannalle vasikoinut Voimaan olin tuota ennen kirjoittanut seitsemän vuotta aiemmin, enkä muutenkaan ollut kirjoittanut suomalaisiin lehtiin juuri sen jälkeen kun Muutoksen Kevät kaatui syksyllä 2003. Nikkasen tarjoama pesti tarjosi kaikesta epäilyttävyydestään huolimatta edes jonkin verran kirjoituskokemusta siltä varalta, että joskus joutuisin toimittajan töitä tekemään. Ja mikä tärkeää, Fifi suostui nimimerkillä kirjoittamiseen. Venäjän viranomaiset ovat hyvin herkkänahkaisia sen suhteen, mitä Venäjästä ulkomailla kirjoitetaan. Kirjoittamista kontrolloidaan neuvostoaikaisella akkreditaatioinstituutiolla. Ilman työlupaa ja ilman toimittajan akkreditaatiota olisin omalla nimellä kirjoittaessani vapaata riistaa siirtolaisuusviranomaisille, jos joskus oikeasti astuisin jonkun varpaille.
ELOKUUSSA 2008 T O I N O M A N A N A R K I S T I S E N viitekehykseni esiin heti ensimmäisessä kolumnissa. En ole koskaan halunnut tekeytyä objektiiviseksi ja neutraaliksi tarkkailijaksi. Minusta ei koskaan olisi sellaiseksi. Siitä huolimatta, että anarkismin aatehistoria on tiiviisti kiinni Venäjän historiassa, tämän päivän Venäjän politiikassa anarkismi on yhtä lailla marginaalissa kuin kaikkialla muuallakin. Se on tarjonnut minulle mahdollisuuden tarkkailla hieman sivusta politiikan tapahtumia ja olla yhtä lailla vieraantunut niin vallanpitäjistä kuin valtavirran oppositiostakin. Päätoimenani olen Moskovassa opiskellut matematiikkaa, mutta opiskelu on ollut minulle vähintään yhtä paljon väline kuin päämäärä. Vielä viime vuosikymmenen alkupuolella Moskovan päivittäistavaroiden hintataso oli niin matala, että pelkällä Suomen opintotuella saattoi elää mukavasti. Rahaa jäi jopa säästöön.
V
A LTA K U N NALLINEN
pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma PAAVO aloitettiin vuonna 2008. PAAVOssa on mukana kymmenen suurinta asunnottomuuskuntaa. Ohjelman taustalla ovat kuntien pyrkimykset leikata kuluja. Siksi ohjelman puitteissa tehdyt toimenpiteet ovat kohdistuneet lähinnä niihin asunnottomiin, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia ja jotka tarvitsevat tuettua asumista. Tämä onkin asunnottomien suurin ja katukuvassa eniten erottuva ryhmä, jonka tyypillinen edustaja on alkoholisoitunut kes-
ki-ikäinen tai vanhempi mies. Asunnottomuus on kuitenkin monimuotoistunut. tuoreimman selvityksen mukaan naisten osuus ulosottovelallisista on kasvanut kolmannekseen. Samalla keskimääräisen ulosottovelan määrä on noussut. Tämä näkyy myös asunnottomuustilanteessa.
TIL ASTOKESKUKSEN
Helsingissä joka viides asunnoton on nainen. Kaupungin talous- ja velkaneuvonnan jonot ovat pitkiä. Helsingin yksinäinen asunnoton on maahanmuuttaja, ja yli puolet asunnottomista perheistä on maahanmuuttajaperheitä. Osa asunnottomista maahanmuuttajista on kiintiöpakolaisia, joita syrjäseutujen muuttotappiokunnat ottavat valtiolta saatavien avustusten vuoksi. Kotouttamisajan loputtua maahanmuuttaja suuntaakin usein Helsinkiin, jossa on helpompi rakentaa sosiaalisia verkostoja ja saada töitä.
JOK A KUUDES
ikaispitkäa tara Ouluss ttomille o asunn ut asunnot koitet työsuhdevät päätyi yttöön. kä
SOSIAALIVIRASTO RUOKKII KAPITALISTIA
A S U N N O T T O M I K S I jääneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut roimasti viime vuosina. Taloudellista hyötyä tilanteesta on saanut vuokratyöyritys Baronan tytäryhtiö Forenom, joka tarjoaa majoituspalveluita. Homma toimii näin: Kun lapsiperhe jää asunnottomaksi, sille on hankittava väliaikainen yöpymispaikka välittömästi. Majoituspalvelulain mukaan huoneiston pitää olla kalustettu. Helsingin kaupungilla on vain muutamia asuntoja tällaisia tilanteita varten, joten se kääntyy yksityisen sektorin puoleen. Forenom on majoituspalveluyritys, joka vuokraa asuntoja yksityishenkilöiltä sekä asuntosijoittajilta ja vuokraa niitä eteenpäin.
pysyvän asunnon saamiseen." Kaupunki siis uskoo, että PAAVO ja muut ihmeet poistavat asunnottomuusongelman muutamassa vuodessa, ja sillä välin eurojen nakkelu yksityiselle yritykselle on järkevää.
T I L A P Ä I S M A J O I T U S T A ei
on mitätöinyt oleskelulupani. Olen jo toista viikkoa Suomessa ja samalla eräänlaisessa välitilassa. Päätin, että pyrin palaamaan Venäjälle työviisumin turvin, mutta sen hakeminen edellyttää kuukausien byrokratiaa. Lisäksi valitusprosessini oleskeluluvan mitätöimistä vastaan on kesken. En kuitenkaan halua asettua Suomeen, ennen kuin olen yrittänyt kaikin keinoin palata Moskovaan. Suomessahan on toki paljon mukakivaa kansalaisjärjestömeininkiä, kaikenlaista reilua, luomua ja muuta askartelupaskartelua, mutta kaikkiin vaatimuksiin vastataan aina, että Suomi on niin pieni, ettei se vaikuta mihinkään asiaan eikä päätä mistään asiasta yksin. Ei vallankumous Suomessakaan olisi ihan läpihuutojuttu, mutta silloin vasta harmittaisi, jos vallankumous täällä onnistuisi, mutta sillä ei olisi mitään merkitystä.
N Y T V E N ÄJÄ N SIIRTO L A I S V IR A S TO
ole kilpailutettu. Palviaisen mukaan asiasta on kyllä keskusteltu. "Tilapäismajoituksen tarpeen kasvu on tapahtunut yllättävän nopeasti. Sen ilmenemismuodot eivät ole vielä hahmottuneet tarpeeksi selkeiksi, jotta pystyttäisiin luomaan järkevät kriteerit kilpailutukselle." Forenomia on käytetty, koska se tarjoaa eniten valmiiksi kalustettuja huoneita ja huoneistoja.
L E I L A P A LV I A I S E N mukaan
kohteiden rakentaminen on rakennuttajille kannattavampaa kuin muu yleishyödyllinen rakentaminen, koska niihin saa paremmat valtion avustukset. Lyhyellä tähtäimellä myös kunnilta säästyy rahaa. Vantaan kaupunki ilmoitti alkuvuonna säästäneensä 1,6 miljoonaa euroa antamalla 118 pitkäaikaisasunnottomalle asunnon. Säästö koostui lähinnä vuorokausimaksuiltaan kalliiden päihdehuollon ja sairaalapaikkojen käytön vähenemisestä. Ohjelman yhteydessä on jo ollut myös väärinkäytöksiä. Oulussa RAY:n avustuksella rakennetut, pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetut asunnot päätyivät yritysten työsuhdeasuntokäyttöön.
TUETUN ASUMISEN
S O S I A A L I V I R A S T O syyti
Antti Rautiainen
vuonna 2011 Forenomille 2,7 miljoonaa euroa. Summa on kaksi kolmannesta kaikista kaupungin tilapäismajoituskustannuksista. Sosiaalitoimella on kahdeksan lapsiperheiden hätämajoitusasuntoa Loviisankadulla, miksei niitä voisi olla enemmän? Helsingin kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen vastaa: "Sosiaalivirasto ei ole lähtenyt kilpailemaan markkinoiden kanssa, vaan on keskittänyt voimavarojaan pitkäaikaisesti asunnottomina olleiden henkilöiden
tilapäismajoituksen kilpailutus ei ole päällimmäisin kysymys. Hän kyseenalaistaa sen, että sosiaalitoimen pitäisi ottaa hoitaakseen tontti, joka johtuu pitkälti asuntotuotannon riittämättömyydestä. "Onko oikea suunta se, että sosiaalitoimi alkaa luoda omaa toisen luokan asuntokantaa asunnottomiksi jääneille toimeentulotukea saaville henkilöille ja perheille, joilla ei ole varsinaista tuen tarvetta vaan puute asunnosta?" Niin tai näin, toistaiseksi Forenom kiittää.
todennäköistä, että valittu asuntopoliittinen linja kasvattaa kuntien menoja tulevaisuudessa. Mikäli lapsiperheiden asunnottomuus jatkaa kasvuaan, kunnat ovat suurten taloudellisten haasteiden edessä. Lasten sijoittaminen laitoksiin maksaa 400500 euroa vuorokaudessa. Huostaanotto on vieläkin kalliimpaa. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistyvät yhdeksi jättiläisvirastoksi tämän vuoden lopussa. Tehtävien jakaantuminen eri osastojen vastuualueille ei ole vielä tiedossa. Tiedetään vain, että päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyvät samalle luukulle.
ON HYVIN
Eija Pohjansaari
Teemu Muhonen
Maailma ky lässä -festiv aali i
2 26.-27.5.2012
ääsy! Vapaa p
K Kaisaniemen puisto &
Rautatientori, H elsinki
OHJELMA - OTA TALTEEN!
LAUANTAI 26.5.2011
SUNNUNTAI 27.5.2011
House of Democracy
La 1120, Su 1118, Rautatientori Testaa toimiiko demokratia festivaalin vinksahtaneilla vaaliuurnilla!
PARTNERIT:
TAPAHTUMAN TUKIJA: HELSINGIN KULTTUURIKESKUS
PÄÄJÄRJESTÄJÄ:
O I K E U D E N M U K A I S E N M A A I L M A N P U O L E STA W W W. K E PA . F I
Koko ohjelma: www.maailmakylassa.fi
ARKKITEHTUURI
sekä kaksi aiempaa teosta nyt huomattavan edullisesti
[Kaikki muutkin tuotteet tarjoushinnoin.]
MAAILMANKIRJALLISTA NON-STOP-OHJELMAA AAMUSTA ILTAAN
Sigurd FRosterUksen
taide
Maailman
LAUANTAI 26.5.
AMAZON-LAVA
KustanNUS Oy TAiteEn pöydästä.
KANSANVALISTUSSEURA MUKANA MAAILMAN KIRJOISSA
11.0511.15 Vuoden laatulehti 2012 -palkinnon jako Kultti 11.1511.40 Anni Nykänen: Mummo 2 ja Milla Paloniemi: Kiroileva siili 6 Sammakko 11.4012.00 Joni Krekola: Maailma kylässä 1962 Suomen Rauhanpuolustajat 12.0012.20 Maiccu Kostiainen: Hiljaisen viisauden voima Basam Books
Tomi Huttunen:
Mitä työsi on ja voisi olla?
Keijo Räsänen ja Marja-Liisa Trux kertovat, miten omasta työstä saa niskaotteen.
Hinta 35 euroa
PIETARI ON ROCK
Suomi-Venäjä-seura LA 12.40 13.00
12.2012.40 Kirsti Ekonen & Sanna Turoma: Venäläisen kirjallisuuden historia Gaudeamus 13.0013.20 Eva Nilsson & Päivi Lipponen: Yritysvastuuta vai vastuuttomia yrityksiä? Kepa
Jännitystarina projektinjohtamisesta
Aaro Ollikainen kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin johtamisesta.
Hinta 35 euroa
WWW. KANSANVALISTUSSEURA.FI/KAUPPA TILAA SIVISTYKSELLE
Elämän etsijöille ja haaksirikkoisille aitoja asioita, ei kangastusta
13.2013.40 Thomas Wallgren, Matti Kohonen & Sirpa Pietikäinen: Aarresaarilta harmaaseen talouteen Tax Justice Network 13.4014.00 Riikka Kämppi ja Jussi Lähde: Haavisto-ilmiö Helsinki-kirjat 14.0014.20 Toimittajat ilman rajoja; Ricardo Conzalez Alfonso (CUB) Suomen Pen 14.2014.40 Rafeef Ziadah: Hadeel over Gaza (PLE) Kirkon ulkomaanapu 14.4015.00 Boualem Sansal: Hyvitys; natseista jihadisteihin (ALG) Demokratiafoorumi VK 15.2015.40 Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät Avain 15.4016.00 Occupy! Wall Streetiltä Torikokoukseen Occupy! 16.0016.20 Valtaako argibisnes ruuantuotannon alaa? Maattomien ystävät 16.2016.40 Mervi Leppäkorpi & Johan Ehrsted: Reilumman kaupan jäljillä Estelle 16.40-17.00 Outi Hakkarainen ja Heli Kuuspalo: Ilmastokeittotaito Crash 17.0017.20 Pekka Borg & Sini Harkki: Polkuja metsään Ympäristö ja kehitys 17.20-17.40 Paul Polansky: Gypsy literature (USA) Savukeidas 17.4018.00 Airi Markkanen & co: Huomio! Romaneita tiellä Like 18.0018.30 Katja Kettu & co: Pimpit sorron yöstä nouskaa Wsoy 18.3018.50 Olli Löytty: Kulttuurin sekakäyttäjät Teos 18.5019.20 Janne Porttikivi: Filosofian (kumouksellisten mahdollisuuksien) puolesta Tutkijaliitto 19.2020.00 Yousif Haddad, Roxana Crisólogo & Khadar Ahmed: Onko tämä suomalaista kirjallisuutta? Uudenmaan taidetoimikunta
»
BOUALEM SANSAL (ALG)
Amazon-lava la 14.40 Hyvitys, natseista jihadisteihin su 14.40 Poste restante: Alger Mekong-lava su 11.30 Hyvitys, natseista jihadisteihin Into Kustannus
Timo Aarnialan kuvitusta B. Travenin romaaniin Kuolemanlaiva.
Keskellä ylimielistä, kaiken dominoivaa monikansallista rahan kulttuurin maailmaa ihmisellä on oltava tietoa ja sivistystä. Painavia sanoja, ajateltuja aiheita, toivoa. Unelmia paremmasta maailmasta Mustaa valkoisella. Hyvä kirja.
Ateneum, Kiasma, Kaapeli, Korjaamo, Kaivopiha, Kurvi, Mariankatu, Tiedekulma, Kuopio, Hakaniemen tori, Rautatientori, Sodankylä, Vammala,...
OLLI LÖYTTY:
SIMO SIPOLA:
KULTTUURIN SEKAKÄYTTÄJÄT
UUDEN EUROOPAN RAUNIOILLA
w w w. r o s e b u d . f i
ROSA MERIL ÄINEN
H A A S TAT T E L I J A N A
WWW.TEOS.FI
Onko kulttuurienvälinen ymmärrys ja keskusteluyhteys mahdollista?
Miten maailma muuttui kylmän sodan jälkeen?
M A A I L M A N K I RJAT Su 27.5. klo 17.00 JAT
Rosebud. Kirjoja kivijalassa ja telttakylissä.
M A A I L M A N K I R JAT La 26.5. klo 18.30 JA
tilaa vihreä lanka!
kirjat
WORLD VILLAGE FESTIVAL / 26.27.5.2012 / HELSINKI RAILWAY SQUARE
Runot 1931 1956
www.vihrealanka.fi/tilaa
Elvi Sinervo
Näissä runoissa ihmisyys ja ihmisten valinnat yhdistyvät Suomen ja maailman tapahtumien "rautaiseen virtaan". Uusi, täydennetty laitos Elvi Sinervon kootuista runoista. Jälkisanoissa Peter von Bagh kertoo runoista ja runoilijasta. Hinta 25 euroa. TA-Tieto Oy Tilaukset p. (09) 7743 810, www.tiedonantaja.fi
SUNNUNTAI 27.5.
AMAZON-LAVA
11.2011.40 Maia Rantanen: Sano Muikku! Suomen viehättävin kalakirja Into Kustannus 11.4012.00 Riikka Kaihovaara: Riippumaton puutarha Visili 12.0012.20 Peter von Bagh: Elvi Sinervon kootut runot TA-Tieto 12.2012.40 Erkki Aurejärvi: Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat Lääkärin sosiaalinen vastuu 12.4013.00 Heikki Taimio & Heikki Hiilamo: Hyvinvointivaltion suunta nousu vai lasku? Työväen sivistysliitto
Sofi Oksanen puhuu Aleksandr Solzenitsynin kirjasta
»
GULAG VANKILEIRIEN SAARISTO
Silberfeldt LA 15.00
Hanna Nikkanen:
VERKKO JA VAPAUS
Into Kustannus SU 14.20
13.0013.20 Kaisu Suopanki & Johanna Perkiö: Perustulon aika Vasemmistofoorumi 13.2013.50 Kaarin Taipale, Tuomas Rantanen & Stefan Bremer: Tulevaisuuden Helsinki Ydin 13.5014.20 Kimmo Jylhämö & Hanna Kuusela: Politiikkaa, idiootit 4 vuotta finanssikriisikeskustelua. Mihin on tultu? Voima 14.4015.00 Boualem Sansal: Poste Restante: Alger (ALG) Demokratiafoorumi VK 15.0015.20 Jean-Pierre Tuquoi: Länsi-Sahara ja Marokko (FRA) Suomen Rauhanpuolustajat 15.2015.40 Kiina Afrikassa. Katoaako köyhyys vai köyhien luonnonvarat? Kepa
15.4016.00 Pekka Peltola: Afrikassa Into Kustannus 16.0016.20 Rafeef Ziadah: Hadeel over Gaza (PLE) Kirkon ulkomaanapu 16.2016.40 Andrei Sergejeff : Afganistanin historia Gaudeamus 16.4017.00 Reko Ravela: Afganistanin loputon sota Suomen Rauhanpuolustajat 17.0017.20 Simo Sipola: Uuden Euroopan raunioilla Teos 17.2017.40 Matti Rämö: Polkupyörällä Jäämerelle Minerva
Jean-Pierre Tuquoi:
RANSKA JA MAROKKO IKUINEN AVIOLIITTO
Suomen Rauhanpuolustajat SU 15.00
WWW.INTOKUSTANNUS.FI
Riikka Kaihovaara:
RIIPPUMATON PUUTARHA
on romahdus - Teollisen ruoantuotann eet ja permakulttuurin perust
ysliitto ry, hinta 15, tilaa omasi: Vihreä sivist 73240, visio@visili.fi www.visili.fi, p. 044-72
Uutiset seis!
Kirjoja maista matkoista ja ihmisistä
www.enostone.fi
PÄÄHENKILÖ
KESKI-AMERIKAN ROBBIE WILLIAMS. Helsingissä toukokuussa esiintyvä Perrozompopo on mukava mies.
4
TEKSTI KUVAT
2012
23
NINA SARELL PABLO CAMBRONERO
Nicaraguan rokkijumala
Liskokuningas Perrozompopo kritisoi köyhyyden syitä & korruptiota.
J
stereotypiat ruumiillistuvat, eikä sille vain voi mitään. Nicaragualaisilla on taipumus olla todella mukavia, ja voi äimän käki että Perrozompopo on sitten mukava. Melkein ärsyttävyyteen asti. Nicaraguassa on ehkä viisi kuuluisaa artistia, ja 41-vuotias laulaja-lauluntekijä Ramon Mejía on yksi niistä. Se katu-uskottavimman näköinen. Kalju pää, aurinkolasit ja julmetusti tatuointeja. Musiikissa fuusioituvat muodikkaasti rock, balladit, rap, reggae ja latinovaikutteet. Urbaanin nicaragualaisen latinomusiikin supertähti. Keski-Amerikan Robbie Williams. "Moi Nina, täällä Perro." Artisti on palannut edellisenä päivänä Los Angelesista. "Sori kun soitan vasta nyt, eihän sulla nyt mennyt aikataulut ihan sekaisin? Kone jätti kentälle, ja veljen piti tulla pelastamaan", hän anelee. Ja sitten rokkijumalan näköinen mies haluaa mennä syömään tacoja Managuan isoimman ostoskeskuksen ravintolaan, jotta minun olisi helppo löytää perille.
OSKUS
mon Mejía laulaa inhimillisestä kärsimyksestä, jonka keskellä hänestä kasvoi mies. Perrozompopo on sissisodan keskellä aikuiseksi kasvaneen sukupolven ääni. Nicaraguan ääni. "En minä nyt tiedä, olenko juuri minä se ääni. Olen yksi monista äänistä", Perro korjaa ystävällisesti ja suosittelee minulle samoja tacoja, joita hän syö melkein joka kerta ostoskeskuksen meksikolaisessa vieraillessaan. "Ota niitä, ne on tosi hyviä. Juodaanko pullot kaljaa?" on melkein mahdotonta löytää mitään muuta kuin piraattilevyjä ja -elokuvia. Miten ihmeessä yksikään nicaragualainen voi tehdä musiikkia ja vielä pysyä hengissä? "Onhan se ironista, että täällä musiikkiteollisuuden vihonviimeisessä marginaalissa olen onnistunut paitsi tekemään nämä levyt ja luomaan uran, myös saavuttanut itselleni tärkeimmän tavoitteen eli saanut tehdä musiikkia, jolla on jokin sanoma.
N I C A R A G U A S TA
on kokonaisuudessaan vapaasti kuunneltavissa internetissä. Nykyaikaista. Joidenkin mielestä pelottavaa. Perro kokee, että musiikin tekeminen kehitysyhteistyötahojen kanssa on tuonut hänelle näkyvyyttä ja uskottavuutta myös Nicaraguan musiikkipiireissä. "Kun nyt esittelen Nicaraguassa musiikkiani, minuun uskotaan ja minua tuetaan", hän kertoo. Ei-kaupallinen rahoitus on mahdollistanut paitsi uran luomisen muusikkona, myös sen, että musiikilla on säilynyt tehtävä. "Minulla on ollut etuoikeus puhua asioista, joista en voi olla puhumatta. Nyt näistä teemoista on jo tullut osa Perrozompopon hahmoa, ja tiedän, että ne tulevat aina olemaan osa työtäni, teenpä musiikkia kenen kanssa tahansa."
R A M O N M E J Í A kantaa sukunimeä, joka tunnetaan Nicaraguassa. Mejíat ovat ihmelapsia, tanssiva ja laulava Trappin perhe. Olipa kyse runoudesta, proosasta, musiikista tai kuvataiteesta, Mejian perheestä löytyy joka lähtöön. Eikö tuo nyt ole jo vähän liian helppoa - alkaa soitella kitaraa, ja sukunimi hoitaa loput? Perro katsoo minua vakavana silmiin. "Kuule. Kun on tällainen sukunimi, on melkein pakko vastata ihmisten odotuksiin ylittämällä ne. Keskinkertainen tai hyvä suoritus ei riitä. Jos olet Mejía etkä olekaan ihmisten mielestä jollakin tavalla suurenmoinen, putoat saman tien pohjalle." Suomalaiselle tosi-tv-sukupolvelle kuuluisuus on yksi vaihtoehtoinen ammatti, tapa viettää välivuotta tai maksaa laskut. Perrozompopo, jolla kuuluisuuden potentiaali on ollut läsnä lapsesta saakka, paljastuu tylsän vanhanaikaiseksi idealistiksi. Hän viettää mieluummin aikaa vaikkapa kaatopaikan lapsia auttavan kehitysyhteistyöprojektin parissa kuin kittaamalla viinaa juorulehden paparazzi-kuvissa. "Minun mielestäni kuuluisuus tuo mukanaan vastuun ja roolin, se sisältää tehtävän. Teen kama-
lasti virheitä enkä ole järin suuri persoona, mutta yritän silti tehdä voitavani ollakseni esimerkki nuorille, jotka kuuntelevat musiikkiani." Perrozompopon tapaamisesta, mutta tacolautasten äärellä en lopulta tiedä, kumpi on enemmän innoissaan, artisti vai minä. Perrozompopo esiintyy toukokuussa Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä ja tekee myös pienimuotoisen Suomen-kiertueen. "Minusta uuden yleisön tapaaminen silmästä silmään on aina tärkeää ja hienoa. Maailma tuppaa nykyisin kutistumaan, koska cybertila, jossa elämme, on loppujen lopuksi aika rajallinen. Kulttuuri ja musiikki on moniuloitteisempaa kuin se, mitä löydämme netistä; emme aina tiedä mitä etsiä. Festivaalit ovat mahtava tilaisuus uusille kohtaamisille." Mutta kyllä häntä jännittääkin. Hän ei ole koskaan käynyt Suomessa. "Mahtaako siellä kukaan ymmärtää espanjaa?" hän tiedustelee. "Viestit, joita minulla on vietävänäni, ovat hyvin kaukana suomalaisten todellisuudesta. Ja kuitenkin minusta on mahtavaa saada mahdollisuus näyttää, minkätyyppisiä juttuja meillä päin tehdään. On keksittävä tapoja, joilla rakentaa siltoja kulttuuristen ja sosiaalisten rotkojen yli ja keskittyä yksinkertaiseen. Jakamiseen." "Anteeksi, oletko sä Perrozompopo?" "Joo, olen minä", Mejía hymyilee ystävällisesti teini-ikäiselle nuorelle miehelle, joka on hiipinyt pöydän ääreen huomaamatta. Hän pyytää valokuvaa. Claro que si, yksi Nicaraguan kuuluisimmista miehistä sanoo. Otetaan monta tuttavallista valokuvaa käsi harteilla, vaihdetaan välillä kuvaajaa. Ei ole kiire. Mukava Perro.
OLIN INNOISSANI
taiteilijanimi Perrozompopo on nicaragualaisten käyttämä nimitys pienestä vaaleansävyisestä liskosta, jolla on kokoonsa nähden kantava ääni. 12 vuotta täyttävä Perrozompopo on Ramon Mejían alter ego, ympäristöään tarkkaileva kaupunkilaisnicaragualainen, jonka kantaaottava ja poliittisesti virittynyt musiikki tarjoaa ihmisille mahdollisuuden ymmärtää ja tulkita kehitysmaan todellisuutta. Mejía kuvailee Perrozompopoa kuvitteelliseksi hahmoksi, mutta käyttää itsestään luomuksensa nimeä. Tai kutsuu itseään Perroksi, "koiraksi". Se on kamalaa. Perro on haukkumanimi, solvaus. Ei tunnu paljon häiritsevän. Tämä, öö... no, olkoon, Perro on syntynyt vuonna 1971. Vuonna 1979 Nicaraguassa tehtiin vallankumous, jota seurasi kymmenen vuotta kestänyt sisällissota. RaRAMON MEJÍAN
e coja, n Ota ta yviä. " ih on tos o pullot ank Juoda aa?" kalj
Itse asiassa juuri se, että olen jäänyt musiikin valtavirran ja ison teollisuuden ulkopuolelle, on mahdollistanut monta asiaa. Näin voimakkaille poliittisille viesteille ei useinkaan löydy tilaa kaupallisissa musiikkipiireissä. Olen myös pystynyt luomaan todellisen yhteyden yleisööni. Kaupallisissa kuvioissa näin intiimi suhde kuulijoihin jää yleensä haaveeksi." Perrozompopon levyjen takaa löytyy kehitysyhteistyötoimijoita. Edellinen levy on tehty yhteistyössä espanjalaisten kanssa. Koska taustalla ei ole lainkaan kaupallisia intressejä vaan tavoitteena on musiikin mahdollisimman suuri levikki, piratismin miekalta katkeaa terä: levy
Perrozompopo esiintyy Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilla lauantaina 26.5. kello 12.55 Taiga-lavalla ja kello 14.30 Savanni-lavalla.
TEKSTI KUVAT
JOHANNA KETOLA JOHANNA KETOLA & REETTA SIRONEN
Twin Peaks oli hieno tv-sarja. Se on ainoa televisiosta lähetetty ohjelma, johon olen ikinä ollut koukussa, kirjoittaa kuvataiteilija, valokuvaaja Johanna Ketola. Ketola matkusti Twin Peaksin tapahtumapaikoille kuvataiteilija Reetta Sirosen kanssa.
T
WIN Peaks -televisiosarjaa esitettiin Suomessa ja useissa Euroopan maissa ensimmäisen kerran vuosina 1991 ja 1992, kaksikymmentä vuotta sitten. Silloin äitini puristi sohvalla istuessamme 12-vuotiaan kättäni ja kysyi: "Miten me jaksetaan elää taas yksi viikko ennen kuin nähdään seuraava jakso?" David Lynchin ja Mark Frostin ohjaaman sarjan ihmeellinen ja pelottava, fantasian rajoilla keikkuva maailma oli koukuttanut meidät kummatkin. Emme olleet ainoita. Television sulkeuduttua vilkuilin hermostuneesti olohuoneemme nurkkiin, öisin näin unia sarjan hahmoista ja koulussa kuuntelin, kuinka ystäväni tilitti vakavana traumaattista pelkosuhdettaan sarjan pimeää edustavaan Bob-hahmoon. Vaikka tapahtumien keskiössä oli Laura Palmer -nimisen nuoren tytön murha, sarjan pääosassa olivat kuitenkin Twin Peaksin pikkukaupungin ja sitä ympäröivän metsän arvoituksellinen ilmapiiri ja niiden ainutlaatuiset asukkaat. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin sattuma on ohjannut minut ja ystäväni Yhdysvaltojen luoteisosaan. Kirkkaan lapsuuskokemuksemme innoittamina päätämme matkustaa Lynchin ja Frostin Twin Peaksiin.
laistyttö nukkuu sikeästi keskellä päivää linja-auton takapenkillä? Entä miksi linja-auton ikkunasta pilkottava metsä- ja vuorimaisema kutsuu meitä, melkein vetää puoleensa? On vaikea sanoa, mistä tämä välitön erityisyyden kokemus johtuu: onko meidät länsimaissa kasvaneina ihmisinä niin kyllästetty amerikkalaisilla elokuvilla ja tv-sarjoilla, että arkinen jenkkimaisema näyttäytyy siksi elokuvalliselta ja oudolta? Vai onko Pohjois-Amerikka itsessään niin outo paikka, ettei maisemia tarvitse suodattaa mielikuvituksen läpi niiden eriskummallisuuden löytämiseksi? Pienet kylämäiset kaupungit paljastuvat yksi kerrallaan, kuin salaa, vuorten ja kiemurtelevien metsäteiden lomasta. Olemme enemmän luonnossa kuin kaupungissa, ja metsä on täällä ihmeellinen: sekoitus eteläistä ja pohjoista, jylhiä havupuita ja reheviä liaaneja, vanhaa lehtimetsää ja ankaria rinteitä, kostean sammaleen kuorruttamia oksia ja kutsuvia syviä rämeikköjä. Kun vihdoin olemme perillä, vuoret kirkkaan auringinvalon paljastaman pikkukaupungin takana näyttävät irtileikatuilta lavasteilta. Tyhjällä jalkakäytävällä meidät ohittaa kirkkaan sillkihuivin päänsä ympärille kietonut keltatukkainen vanha nainen, joka luo meihin terävän katseen ja muikistaa kirkkaanpunaiseksi maalattuja huuliaan.
TWIN PEAKS
David Lynchin ja Mark Frostin käsikirjoittama ja ohjaama amerikkalainen tvsarja, joka valmistui vuonna 1990. Sarja esitettiin Suomessa ja useissa Euroopan maissa vuosien 1991 ja 1992 aikana. Sarja on lähetetty Suomessa uusintana vuosina 1995, 20002001 sekä 2007. Twin Peaks nauttii edelleen kulttisuosiota monissa maissa. Twin Peaksin kaikki jaksot on saatavissa DVD-tallenteina.
tunnelJ mavanhallamuuttua oudoksi. alkaa Miksi miehellä on noin
O LINJA-AUTOSSA
A aksin reunamilla Twin Pesijaitsevaan, täysin punaiseksi sisustetSTUMME SISÄ ÄN
eriskummalliset silmälasit päässään? Mitä ovat nuo kuviot, joita valkotukkainen mies elehtii käsillään pimeän parkkihallin suulla? Miksi tuo siististi meikattu lukio-
tuun Drive-In-Dineriin, jossa tarjoillaan lounasta. Yhdessä pöydässä pitkä kaivostyöläinen syö rasvassa paistettua perunalättyä, toisessa istuu ystävällisen näköinen, punaisiin pukeutunut eskimomies.
Iäkäs, kuultavaihoinen eskimo on uppoutunut tarkastelemaan ikkunasta maisemaa, jonka paikalliset tuntevat Nukkuvana intiaanina. Horisontaalissa asennossa lepäävä valtava kyömynenäinen hahmo muodostuu metsäpeitteen verhoaman yksinäisen vuoren siluetista. Pian punaiseen paitaan pukeutunut isokokoinen nainen lähestyy meitä. Hän osoittelee ruokalistaa monta senttimetriä pitkillä kaartuvilla kynsillään,
joista kaksi on katkennut tyveen asti. Hieman hätääntyneinä kerromme haluavamme vain kahvia. Palatessaan luoksemme nainen kohottaa lasisen kahvipannunsa hitaasti korkealle ilmaan ja kaataa höyryävää juomaa valtaviin paksureunaisiin kuppeihimme. Kohotan katseeni ja iltapäivän aurinko välkehtii pannun läpi: en ole koskaan nähnyt näin laihaa kahvia! Tämän täytyy olla erehdys tai vaihtoehtoisesti pitkäkyntinen nainen toteuttaa
maailmassaolemistaan poikkeavilla standardeilla. Tämä kahvi on vaaleampaa kuin tee. Dinerin seinällä huomaamme sille osoitetun, kehystetyn palkintosertifikaatin, jossa lukee: "Best coffee of 2005"! Vietämme pitkän tovin yrittäen saada erikoiset juomamme alas, uskaltamatta poistua kuppilasta. Päättäväisesti ja kysymättä nainen kaataa meille toiset kupilliset. Tehdessämme lähtöä valta-
4
2012
25
va tarjoilijatar levittää kätensä eteemme pöydälle ja hämmästykseksemme pyytää, että kävisimme tervehtimässä hänen ystäväänsä Davea dinerin takaovella. Takapihalla meitä odottaa jalaton rullatuolissa istuva mies, joka hymyilee leveästi mutta arasti lippalakkinsa alta. Sanomme "Hi" ja hän vastaa: "Hi." kohti NukS kuvan intiaanin juurella siU U N N I S TA M M E
jaitsevaa vaatimatonta motelliamme. Matkalla päätämme poiketa hiljaisella pääkadulla sijaitsevassa pienessä konditoriassa. Pastellisävyisen kahvila-konditorian kattoon on kiinnitetty esiliinoja ympyrämuodostelmaan, ja sen seinille on asetettu vieri viereen erivärisiä vauvojen neulevaatteita. Tiskin takana seisoo vakavailmeinen, vaalenapunaiseen paitaan pukeutunut teini-ikäinen tyttö, joka myy lautasenkokoisia,
paksusti sokerikuorrutettuja donitseja. Jollain vaikeasti tavoitettavalla tavalla tyttö näyttää säikähtäneeltä. Myyjätär alkaa yhtäkkiä avautua vuolaasti poikaystävästä, jonka kanssa on tehnyt erityisen matkan. Unohdumme tyhjän konditorian tiskille kuuntelemaan pitkän, sumean ja kauniin kertomuksen ja ihmettelemme, miksi tyttö ei ole koulussa. Emme osta tytöltä donitse-
ja, vaikka tiedämme, että Twin Peaksissa niitä syödään aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi, ja että nämä kuohkeat, erivärisillä päällysteillä koristellut taikinapallot tekivät hetkestä kuin hetkestä siedettävämmän myös Laura Palmerin murhaa tutkiville poliiseille. Mustan ison linnun seuratessa kulkuamme puisen sähkötolpan päältä kävelemme lopulta kaupungin toiseen laitaan, jossa meidät vastaanottaa motellin matalassa eteishuoneessa pienikokoinen, ystävällinen intialaispariskunta. Kantaessamme laukkumme pihamaan poikki meitä tervehtii oranssiin paitaan pukeutunut pyöreämahainen kääpiömies, joka hymyilee veikeästi peruukkinsa alta ja katoaa sitten isokoiseen amerikkalaiseen henkilöautoonsa. kauneimpaan aikaan saavumme taksilla Great Northern -hotellille, jonka vieressä vyöryvät mahtavat, pystysuorat putoukset. Putouksesta nousee usvaista vesihöyryä, joka heijastaa himmeää valoa sitä reunustavan kuusimetsän laitaan. Vietämme aikaamme kävellen hitaasti lähes sata metriä korkean pudotuksen reunaa pitkin, ahmien tätä yhtäaikaisen pehmeää ja uhmakasta näkymää tajuntaamme. Kohtaamme trooppiselta vaikuttavia pensaita, reheviä liaaneja ja violettina kukkivia kasveja, vaikka ilma on syksyisen kuulas. Meidät pysäyttää vain piikkilangasta rakennettu aita, jonka takana aukeavaan valtavaan metsään emme saa kulkea. Kiirehdimme takaisin Great Northern -hotellia kohti, jotta ehtisimme sinne ennen pimeän lakeutumista. Emme tapaa ketään hotellin punasävyisillä käytävillä, joiden pehmeä kokolattimatto hukuttaa omienkin askeltemme äänet. Vastaanottotiski ja aulojen seinät on kuorrutettu lukematomilla putouksia esittävillä tauluilla ja meistä tuntuu, kuin olisimme
I
LT A - A U R I N G O N
ainoat ihmiset koko rakennuksessa. Vain porrastasannepeilistä tavoitamme välähdyksen käytävään katoavista kengistä. Tämän hotellin kabineteissa sen omistaja Ben Horne, hänen veljensä Jerry ja Laura Palmerin isä Leland Palmer joivat whiskyä, tanssivat ja pyörittivät bisneksiensä ohella salaista One Eyed Jack's -bordellia. Great Northern -hotellin huoneissa myös Laura Palmerin murhaa tutkinut agentti Cooper kohtasi valveuniensa vihjeitä antavan jättiläisen, uniensa punaisen huoneen tanssivan kääpiömiehen ja kuumaa maitoa tarjoilevan vanhan baarimikon, joka jätti hänet hyväntahtoisuuttaan haavoittuneena makaamaan hotellihuoneen lattialle. Aistit valppaina kiipeämme toiseen kerrokseen, jossa taustamusiikki soi tyhjälle salille ja josta voimme nähdä kauas tummien kuusimetsien ja vuorten yli. Pian istuuduttuamme luoksemme ilmestyy hienosti pukeutunut iäkäs baarimikko, joka pyytää tilauksemme ja matalalla äänellä puhuen tarjoilee meille vihrein juomatikuin koristellut vodkadrinkit. Kaukana uoman reunalla vihreää valoa heijastava valonheitin skannaa nyt jo pimennyttä metsänlaitaa. Päätämme lähteä kävelemään pimeässä maantien reunaa takaisin kaupungin keskustaan. Kuunvalossa lepäävällä kaupungin laitamaalla kiirehdimme askeliamme valaistuja teitä ja katuja kohti, mutta saavummekin metsiköstä ilmestyville rautatiekiskoille ja vanhoja junia täynnä olevalle aidatulle ratapihalle. Nämä junat eivät vain muistuta, vaan ovat niitä kulkuneuvoja, joissa Twin Peaksin lukiossa opiskellut nuori Laura Palmer koki kohtalonhetkensä. Käsiämme palelee, kehojamme ravistaa kylmä väristys emmekä haluaisi viipyä tällä pimeällä paikalla yhtään kauempaa kuin on pakko. Nopein askelin jatkamme matkaamme ja löydämme erityisen lohdullisen näkymän; pimeyden keskellä ratapihan
takana seisoo valaistuna, rauhallisena, painavana ja maanläheisenä Giant Log, jättihalko. Tähän läpimitaltaan metrejä olevaan oikukkaaseen pölkkyyn kulminoituu hienosti Twin Peaksin kaupunkia leimaava absurdi, mutta itsepäinen unenomaisuus. ja katseeni A kiertää puujäljitelmämateriaalilla paneloituja punaruskeita
VA A N S I L M Ä N I
saapuO neet legendaariseen lounasDouble R Dineriin. Aiomme tilata
LEMME VIHDOIN
ta variaatiota Tipi-linnusta. Vanhuksen rullatuolin selässä lukee: "Please don't hit me". on I Twin Peaks pitää meitä otteesaloitettava matka kotiin, vaikka
LL ANSUUSSA MEIDÄN
seiniä. Kokolattiamatosta nouseva pöly täyttää pienen ja askeettisesti sisustetun motellihuoneen, jonka ikkuna on peitetty paksulla verholla ja jossa tuuletin hurisee epätasaisissa sykleissä ystäväni hengittäessä hiljaa vieressäni. Katseeni kiinnittyy katosta roikkuvaan maitolasiseen, hope-
ampun enkö l ssa Nä ise metall essa ks reunu hiusten iden harma ustamat reun ? kasvot
anvärisellä metallilla ympäröityyn yksinäiseen valaisimeen. Yhtäkkiä jäykistyn. Ne ovat varmasti vääristynyt heijastus omista kavoistani, nyt kääntyneenä ylösalaisin kuperan lampunreunuksen pinnassa. Heiluttelen hiljaa päätäni puolelta toiselle ja seuraan lampun kuvajaisen liikkeitä. Se ei liiku. Herätän ystäväni tökkimällä häntä olkapäähän ja kuiskaten hänen nimeään. "Katso! Katso lamppuun! Näetkö kasvot?" Ystäväni hätkähtää hereille, valpastuu, tuijottaa hetken lamppuun ja lausuu sitten hiljaa: "Näen! Se on... Bob!" Ylösalaisin kääntyneet, harmaa- ja pitkähiuksista miestä muistuttavat kasvot tuijottavat meitä edelleen salaperäisesti fondimallisen lampun reunuksesta.
ta, mutta ennen kaikkea olemme kiinnostuneita vuolaan täyteläisestä kirsikkapiiraasta, jota puhuvaa halkoa sylissään ympäri Twin Peaksia kantanut Log Lady kuvaili ihmeeksi, sekä kahvista, jota maistaessaan agentti Cooper lausui kuuluisat sanat: "A damn fine cup of coffee!" Tässä kahvilassa Audrey Horn tanssi punavalkoruutuisella lattialla levottoman ja salaperäisen jatsin tahtiin, täällä majuri Bricks sai poikansa kyyneliin kertoessaan näkemästään kirkkaasta visiosta, täällä Laura Palmerin ystävät Donna ja Maddy vaihtoivat salaisuuksia synkistä metsistä, pojista ja kuolleesta Laurasta, ja täällä Agentti Cooper piirsi lautasliinaansa kuulakärkikynällä tutkimustensa johtolankana toimivan kolmioista muodostuvan kuvion. Dinerissa on paljon asiakkaita. Huomiomme kiinnittyy kahteen nuoreen tyttöön, jotka istuvat vastakkain kahvilan seinustalla olevassa pöydässä. Tytöillä on pitkät hiukset, he ovat pukeutuneet kukikkaisiin leninkeihin ja heillä on jalassaan täsmälleen samanväriset sukkahousut ja kengät. Koitan tavoittaa toistensa peilikuvilta vaikuttavan kaksikon kasvonpiirteet, mutta he ovat uppoutuneet käymään keskustelua pöydän yli intiimisti kuiskaten. Heidän vieressään odottavat koskemattomina valtavat palat kirkkaanpunaista täytettä pursuavaa kirsikkapiirakkaa ja kaksi höyryävää kupillista pikimustaa kahvia. Havahdumme, kun lippalakkipäinen vanhus lähestyy meitä kahvilan käytävää pitkin rullatuolilla, pysähtyy kohdallemme ja pyytää vakavana, että toisimme hänen huomaansa kaikki ympäristössä kohtaamamme tyhjät juomapullot. Nyökkäämme ja lippalakkipäinen käynnistää sähköisen tuolinsa kadoten hitaasti ruudullista lattiaa pitkin käytävän päähän. Dinerin seiniä koristaa 100 erilais-
saan lähes vastustamattomasti. Metsäisten pikkukaupunkien välillä kulkevaa linja-autoa ei kuulu yli tuntiin. Toivottomaksi muuttuneen odotuksemme keskeyttää rytmikäs musiikki. Tien vastakkaisella puolella, maitobaarin edessä, koulutyttö tanssii suurieleisesti kiiltävissä väreissä välkkyvän hula-hula-vanteen kanssa. Pilvisestä säästä huolimatta hän on sonnustautunut aurinkolaseihin. Tuntemattomalle taholle suunnatun hienon jäähyväisesityksen katkaisee lopulta saapuva tyhjä linja-automme, jossa nautimme maitobaarista lohdukkeeksi hankkimamme donitsit. Seuraavassa vuoristokaupungissa vaihdamme suurkaupunkiin menevään linja-autoon, joka on ääriään myöten täynnä. Autossa nuori mies tiedustelee meiltä uteliaana, mistä olemme tulossa. Kerrottuamme innostuneina tulevamme Twin Peaksista kuulen vierestäni spontaanin ja ilkeän naurunröhähdyksen. En tavallisesti vaivautuisi välittämään, mutta nyt uteliaisuuteni herää, koska äänekäs nauru on selvästi kohdistettu meihin. Tiedustelen parrakkaalta vierustoveriltani kohteliaasti, miksi hän nauraa, ja hän vastaa: "Who bothers to go to Twin Peaks anymore?", ja jatkaa kumeaa nauruaan. Seattlen suurkaupungin lähiöiden lopulta avautuessa edessämme seuraava tieto lopettaa fantastisen matkamme: vierustoverini kertoo toimineensa valomiehenä Twin Peaks -sarjan kuvauksissa ja selittää meille yksityiskohtaisesti, kuinka juna-vaunuissa Snoqualmien ja North Bendin pikkukaupunkien rajalla sijaitsevalla ratapihalla tapahtuneet kohtaukset valaistiin.
-TEATTERI
KIRSIKKAPUISTO
JA MUUT SYKSYN ESITYKSET NYT MYYNNISSÄ!
Lippumyymälä Lippumyymälä 02 262 0030 (tila 1219) | Ryhmämyynti 02 262 0333 (ma-pe 915) | Lippupalvelu 0600 10 800 (1,96/min+pvm) i 0 (tila Ryhmämyynti ä 915) Lippupalvelu ) i l
TSEHOV ZHOLDAK AK
teatteri.turku.fi | kulttuuriaturussa.fi
RYHMÄTEATTERIN LIPUNMYYNTI Helsinginkatu 25, 00510 Helsinki, puh. (09) 718 622, avoinna ma-pe klo 11-18. LIPUT 33 / 29 / 25 / 23 / 16 lippupalvelu.fi · ryhmateatteri.fi
MATKAKAVERIT. Purjeveneen kyydissä liftaavat satunnaisesti myös linnut.
28
4
2012
Onnistuuko kotimatka UudestaSeelannista Suomeen ilmaiseksi & tuulivoimalla?
Pursiliftarin
TEKSTI KUVAT
HANNE HONKANEN HANNE HONKASEN MATKA-ALBUMI
O
N TOUKOKUU
vuonna 2011. Työtä ja hupia sisältänyt vuoteni Uudessa-Seelannissa on vierähtänyt nopeasti, mutta paluulippua kotiSuomeen ei vielä ole. Tulomatkan jälkeen olen vannonut, etten aio toiste puuduttaa pakaralihaksiani yli vuorokauden lentoreitillä. Eikä mieltä askarruta pelkästään aloillaan istuminen. Omatunto kolkuttaa, kun ryhdyn laskemaan yhdestä lennosta muodostuvaa hiilijalanjälkeäni. Alan pohtia, olisiko ilmatielle Tyyneltä valtamereltä pohjoiselle
napapiirille vaihtoehtoja? Kapteeni Cook seilasi jo vuonna 1769 Brittein saarilta maorien maahan. Häntä ennen meriä olivat ylittäneet navigoinnin esi-isinäkin pidetyt polynesialaiset purjehtijat jopa vuosituhansien ajan. Kun perille on päästy meriteitse ennen vanhaankin, miksei se olisi mahdollista nyt, kun tekniikka on huipussaan ja purjehtiminen ei ole enää vain harvojen hupi? Lopulta löydän uusiseelantilaisen tytön matkablogin: Kylie matkusti Brittein saarilta takaisin kotiin Uuteen-Seelantiin lentämättä Kiwi birds don't fly! Suurimman osan matkasta hän taittoi polkupyörällään. Koska pyörällä ei valtameriä ylitetä, Kylie pakkasi pyöränsä välillä laivaan. ja M risteilylaivat ovat matkushelpoin, mutta eivät halvin tapa
AT K U S TA J A - A L U K S E T
taa meritse. Aikaisemmin reppureissaajien suosimien rahtilaivojenkin hinnat ovat kohonneet luksusristeilijöiden hintojen tasolle. Lisäksi Australian ja Indonesian väliä kulkevat rahtilaivat eivät enää ota mielellään matkustajia, ehkä merirosvouhkan takia. Ainoaksi todelliseksi vaihtoehdokseni jää ylittää sen seitsemän merta kotiin asti purjehtimalla omalla tai jonkun toisen veneellä.
a halu Kyky j hdoton on e oppia timus vaa osaksi kseen päästä histöä. mie
Internet on pullollaan "Find a crew" -palveluita, joissa kapteenit etsivät miehistöä ja reppureissaajat venettä. Palveluihin rekisteröityminen on usein maksutonta, ja yksinkertaisimmat niistä toimivat seinäilmoitusten tavoin. Miehistöläisiltä ei yleensä vaadita varsinaista purjehduskokemusta, mutta kyky ja halu oppia on ehdoton vaatimus. Veneessä on usein kapteenin lisäksi vain 13 miehistön jäsentä, joten jokaisen panos yhteiseen matkantekoon on suuri. Kaksi tuntia palveluun rekisteröitymiseni jälkeen minulle alkaa sadella tarjouksia. Olen häkeltynyt. Näinkö helppoa on löytää vene, ja silti valtaosa ihmisistä ostaa mukisematta lentoliput? Tutustuttuani tarkemmin matkatarjouksiin putoan takaisin maan pinnalle. Alan vakavasti epäillä rekisteröityneeni vahin-
gossa deittipalstalle. On ilmeisen paljon sellaisia merimiehiä, joilta puuttuu tyttö juuri minun satamastani. Ymmärrän pian, että ilmoitusten kanssa tulee käyttää samaa maalaisjärkeä kuin muutenkin liftatessa. Meitä kun riittää joka veneeseen. kapO teenini, Whangareista,kotiDavid, löytyy satamastani kun
MA ENSIMMÄINEN
olen jo luopunut toivosta. Englantilainen, miljardöörienkin huvipursilla työskennellyt kokki tarvitsee miehistöä 43-jalkaiselle purjeveneelleen ainakin EteläAfrikkaan asti. Lopullinen määränpää on Etelä-Ranska, mutta meistä ei kumpikaan vielä uskalla sitoutua seilaamaan yhdessä Eurooppaan asti. Kiipeän veneeseen, kun se on vielä maankamaralla. Seuraavien viikkojen aikana valmiste-
MATKAAN VESITEITSE
Palveluita veneliftaajille: www.floatplan.com www.findacrew.net www.sailingnetworks.com Rahtilaivojen kyytiin: www.freighter-cruises.com www.freighterworld.com
4
2012
29
LIIKAA KEINUTUSTA. Nicolas ei voi hyvin matkamme alkutaipaleella. Kannella huojumisen, purjeiden veivaamisen ja ruoanlaiton sijaan hän loikoilee mieluummin makuupaikallaan, sisällä sohvalla.
ILMASTO MUUTTUU. Kaikkiin sääolosuhteisiin on varauduttava. Paratiisisaari voi muuttua äkkiä ikäväksi, kun kannella roikkuvat pyykit kolmatta päivää, koskaan ehtimättä kuivua, eikä maihinkaan pääse uppoamatta polviaan myöten mutaliejuun.
OMAVARAISTALOUS. Kullakin miehistönjäsenellä on omat velvollisuutensa myös kalastuksen suhteen. Kristin ei yrityksestään huolimatta onnistu nappaamaan syötäväksi kelpaavaa kalaa. Sen sijaan joudumme katsomaan silmästä silmään esimerkiksi tiikerihaita.
REITTI
lemme yhdessä "Watermelonin" merenkäyntiä varten. Samalla kapteeni käy läpi muita miehistöehdokkaita. Minun lisäkseni David on ollut yhteydessä ranskalaiseen reppureissaajaan sekä uusiseelantilaiseen purjerallaajaan. Kumpikin osoittautuu vesiperäksi. David ehtii jo varmistaa, olenko valmis ylittämään meriä kahdestaan hänen kanssaan. Sitten satamaan ilmaantuu ranskalainen Nicolas, joka on saanut seilaajilta liftikyydin Whangarein satamaan ja päättänyt etsiä heidän kertomuksistaan inspiroituneena itsekin veneen. töihin, V eikä palkkaa. Toisaalta mieveneessä olemisesta siksi saa
ENEESEEN EI TULLA
histöön liittyjä ei ole myöskään matkustaja, siksi hän ei maksa matkastaan. Englanninkieliselle termille "crewing" ei ole sopivaa suomennosta, mutta ilmiötä voisi kuvata merimatkan mahdolliseksi tekemiseksi yhdessä.
Monet miehistöä tarvitsevat kapteenit ovat huvimatkalla. Pallon ympäri purjehtii miehiä, naisia, pariskuntia ja perheitä kaikkialta maailmasta. Usein matkaan varataan aikaa 23 vuotta. Uusi-Seelanti on luonteva pysähdyspaikka matkan keskivaiheilla, ja siellä seuraavaa purjehduskautta saatetaan odotella puolikin vuotta. Jos mielii ylittää valtameriä, hyvä ajoitus on ensiarvoisen tärkeää. Syyskuun jälkeen uhkana ovat yllättävät tuulenpuuskat, monsuunit ja trooppiset myrskyt. Toukokuu on paras aika nostaa purjeet kohti Tyyntä valtamerta ja pikkuhiljaa valmistautua Intian valtameren ylittämiseen. Reitti on pidempi ja merenkäynniltään hurjempi kuin aiemmin suosittu Suezin reitti, joka on nyt merirosvojen takia boikotissa. luksusHWatermelonin kaltainen, näky paatilla. Tavallisempi on huoA R VA P U RJ E H T I I
nolla maulla verhoiltu, ummeh-
tunut kaksitoistametrinen paatti, jonka kapteeni on haaveillut valtamerien ylittämisestä vuosikausia, veneen ostamisesta asti. Kapteeni on usein eläkkeellä oleva tai sapattivuotta viettävä kokenut merenkävijä. David on lähtenyt merille heti peruskoulun päätettyään. Suurimman osan merimaileistaan hän on seilannut tosin kyökin puolella. Watermelonilla hän on lähtenyt pari vuotta aikaisemmin Ranskasta kohti eteläistä pallonpuoliskoa 3-vuotiaan tyttärensä ja vaimonsa kanssa. Nyt tytär on aloittanut koulun ja vaimo on kiinni työssään Euroopassa. Kapteenin on seilattava vene ilman heitä takaisin kotiin. Ensisijaisesti David haluaa myydä veneensä, mutta koska sopivaa ostajaa ei ole vielä ilmaantunut, hän on päättänyt aloittaa purjehtimisen odotellessa. Tarkkoja suunnitelmia hänellä ei ole pysähdyspaikkojen suhteen, vaan saamme kaikki vaikuttaa reitin sisältöön.
Uusi Seelanti, Whangarei Uusi-Kaledonia, Noumea Uusi-Kaledonia, Ile de Pins Vanuatu, Tana Vanuatu, Eromanga Vanuatu, Efate Vanuatu, Maewo Vanuatu, Ambae Vanuatu, Espirtu Santo
Australia, Thursday Island Australia, Badu Island Australia, Dauan Island Australia, Boigu Island Australia, Nhulunbuy Australia, Darwin Itä-Timor, Dili Malesia, Gelang Patah (lähellä Johor Bahrua, isompi paikka)
30
TAUKOJUMPPAA. Kyllä kapteeni aina keinot keksii! David näyttää kuinka merellä pidetään hauskaa.
4
2012
TUULIVOIMAA. Purjeiden koolla ja materiaalilla on väliä. Mitä keveämpi kangas ja suurempi purjeala, sitä kovempaa vene kulkee! Liian keveä purje tuuleen nähden saattaa kuitenkin revetä, ja suuri purje kellistää purren, joten Erik ei tarkkaile purjeita suotta.
MITEN LOPULTA KÄVI?
T U R H A U D U N , K U N maitse matkustaessa
OLVIMÄELLÄ. Itä-Timorissa paikalliset kalastajat bongaavat meidät jo kaukaa. Lämmin kalja kelpaa heille paremmin kuin meille.
AHDIN ANTIMET. Vedenhenget ovat meille suotuisia! Kuvassa Hanne ensimmäisen mahi-mahinsa kanssa. Kala näyttää koko väriskaalansa juuri ennen kuolemaansa. Ehkäpä muistutukseksi meille siitä, miten kaunista on elämä, ja hetkellistä kauneus.
budjetti hupenee hetkessä. Ruoka ei enää tulekaan merestä, eikä vaatteita saa hedelmiin vaihtamalla. Majoituksestakin pitäisi maksaa. Istun Kuala Lumpurissa sohvasurffaajana ja katselen huvikseni lentoja, kun löydän reilulla sadalla eurolla lennon Pariisiin. Siinä samassa unohdan päästökiintiöt, hiilijalanjäljet ja seikkailemisen mantereiden halki kotiin Suomeen vanhanaikaiseen tahtiin. Tällainen tarjous olisi tyhmää jättää käyttämättä. Seuraavana päivänä taivallan pilvenpiirtäjämäisten ostoskeskusten ilmastoiduissa merkkiliikkeissä etsimässä talvivarusteita. On myöhäinen lokakuu, Euroopassa ei enää tallustella sandaaleissa.
Y H TÄ N O P E A S T I kuin viisi kuukautta aikai-
semmin katosin tuulivoimalla horisontin taakse, olen taas täysillä mukana systeemin pyörteessä. Kolmetoista tuntia kestävän lennon jälkeen yritän keventää omatuntoani kannattamalla Euroopan sisäistä julkista liikennettä. Kööpenhaminassa juna-laiva-yhdistelmän hinta on lentoon verrattuna kolminkertainen ja aikataulullisesti hankala. Tällä kertaa ostan lennon vähän mukisten, mutta yllätän kotiväen vielä samana iltana soittamalla ovikelloa vuotta odotettua aikaisemmin.
on Whyttihyttiä. Kapteenillakolme on oma kylpyhuoneella. MiAT E R M E L O N I S S A
nulla on keulassa oma hytti, koska olen tyttö. Niin sanottu konehuone on yhteinen. Nicolas nukkuu käytävällä sohvalla. Ompelen hänelle verhot, jotta nukkuminen onnistuu toisten valvomisesta huolimatta. Sohvan alle on varastoitu kärrykaupalla ruokaa. Perunoita, sipuleita, riisipakkauksia ja jauhosäkkejä putoilee yhdestä jos toisesta kaapista saapasta tai köyttä etsiessä. Tunnelma on kaikilla mittapuilla tiivis, ylimääräistä tilaa ei ole. Tehtävät veneessä ovat yhtä yksinkertaisia kuin elämä noin ylipäätään, mutta niistä ei voi luistaa. Työtehtäviä on kolmenlaisia: ruokahuolto, veneen kunnossapito sekä vahtivuoro. Vahdimme kolmen tunnin vuoroissa. Avomerelle ei ankkuroida, joten matkaa tehdään ympärivuorokautisesti, satoi, paistoi tai salamoi. Kun minä olen lounasaikaan vahdissa, David kokkaa ja Nicolas tiskaa. pysyä R ta hyödyntäen,onpurjeitatuulsäätelemällä. Samalla vahdittava,
E I T I L L Ä P I TÄ Ä
vas käyvät tutuksi. Yön pimeinä tunteina ja aamuauringon sarastaessa on rauhoittavaa istua kannella keskellä ei mitään. Opin nauttimaan näistä hiljaisista yksinäisistä tunneista, mutta samaa ei voi sanoa kaikista miehistömme jäsenistä. Kun tulen vahtivuoroon neljältä aamuyöllä, yllätän sammahtaneen Nicolaksen kannelta. Ensimmäistä kertaa elämässäni ymmärrän, mitä luottamus todella tarkoittaa. elomme Y on rentoa. Vene on oma pienoisyhteiskuntansa.
L E I S E S T I O T TA E N
että meritie on esteistä ja muusta liikenteestä selvä. Jos vahdissa nukahtaa, koko laivaseurueen henki voi olla vaarassa. Rahtilaiva saattaa tulla törmäyskurssiin horisontista muutamissa minuuteissa. Tuuli saattaa kääntyä hyvinkin äkkiä ja voimistua kolminkertaiseksi sekuntien kuluessa. Jos purjeita ei ole mitoitettu oikein, on koko veneen tasapaino vaakakupissa. Auringonlaskut ja nousut, kuunkierto sekä valtava tähtitai-
Kaikki se mikä kotimaassa odottaa, unohtuu tai muuttuu epätodelliseksi. Todellinen elämä eletään tässä ja nyt. Ei kännyköitä, uutisia, internetiä. Jos kolmas maailmansota syttyisi, olisimme siitä autuaan tietämättömiä. Tuulienergialla kulkeminen on liftaajalle edullista. Miehistön jäsenten täytyy vain harvoin sijoittaa itse veneeseen. Meillä periaatteena on, että ruokakulut jaetaan ja jokainen maksaa itse viisuminsa. Uudessa-Kaledoniassa kuulemme toisen veneen miehistöläisiltä, että he jakavat myös bensiinikulut, eikä kapteeni ole kovin hanakka purjeita nostamaan. Matkan hinta voi yllättää, jos meri on tyyni ja kovaa pitäisi silti päästä. nousee K teen metriin, eikä maatakuuole ollut näkyvissä kahteen viikkoon,
UN A ALLOK KO
kutistuu nopeasti käytännössä kolmesta kahteen. Itse selviän sairastumatta, kun vain mukautan vartaloni veneen liikkeisiin. Tätä on kuitenkin vaikea selittää kajuutassa kyyristelevälle Nicolakselle. Lääkkeitä merisairauteen on yhtä monta kuin sairastelijaakin. Väitetään, että jopa sitruunan pitäminen kädessä voi ehkäistä pahoinvointia. Nicolaksen pahoinvointi alkaa ensimmäisen päivän jälkeen ärsyttää. Meistä alkaa Davidin kanssa muodostua tiimi. Uudesta-Kaledoniasta joukkoomme liittyy norjalainen Kristin kitaransa kanssa. Komediallisen illan päätteeksi päätämme tästedes esittää kaikki valitukset ja huomautukset Boratin äänellä: menetelmä toimii oivasti konfliktien ratkaisemiseen. mantereelta M toiselle yllätyksiin. Kirjallimatkustaessa on varauduttava
ERITEITSE
ten luksusjahdeilla ja on hyvin perillä sääolosuhteista, aikatauluista ja veneensä turvallisuudesta. Koska Erikillä ei ole perhettä, hän seilaa pääasiassa yksin tai kaltaisteni laivaliftareiden avuin. Erik haluaa tehdä matkaa nimenomaan nopeasti ja hän on seilaamassa Etelä-Ranskaan. Matkanteko kahdestaan on huomattavasti vaativampaa kuin kolmestaan. Selviämme yli kahden viikon matkasta avomerellä Vanuatulta Australian Torstaisaarelle vuoroissa: kolme tuntia unta, kolme tuntia valvomista. Samalla opin kymmenkertaisen määrän purjehduksesta Watermeloniin verrattuna. Käsivarsilihakset kasvavat! matkaM tessa on selvitettävä viisumiasiat.
A A S TA T O I S E E N
horisontissa vauhti alkaa hiipua. Syynä ovat tummat raskaat pilvimassat, jotka ovat väijyneet ympärillämme jo aamusta alkaen. Ne ovat merkki äkillisestä tuulenpuuskasta tai ukkosmyrkystä, joka saattaa kellistää liian suurilla purjeilla seilaavan purren. Laskemme purjeita pienemmiksi. Myrskyä vasten on kuitenkin turha ruveta taistelemaan. Pakoyritysten jälkeen päätämme ankkuroida Singaporen edustalle ja toivoa salamoiden leiskuvan vain veneemme ympärillä. mukaan ei S mene matka katamaraanillakaan. Darwinissa Erik saa kuulUUNNITELMIEN
alkaa tunnelma paatissa tiivistyä. Hurjasta merenkäynnistä innostunut Nicolas joutuu nielemään muutakin kuin sanansa kun aallokot nousevat. Miesvahvuus
sia sopimuksia matkan kestosta, työtehtävistä tai määränpäästä tehdään harvoin. Miehistön jäseneksi pestautuvalla on oikeus hypätä pois veneestä, kun siltä tuntuu. Sama oikeus on kapteenilla. Minä hyppään Watermelonista keltaiseen katamaraaniin Vanuatulla. Kapteenin suunnitelmat tuntuvat vakuuttavammilta kuin Davidin. Myöhemmin kuulen, että David on saanut Watermelonin myytyä ja palannut takaisin Eurooppaan. Matkalla hän on joutunut myrskyn silmään, menettänyt purjeen, gps-laitteen ja autopilotin. toiminut vuosia amE mattikapteenina bisnesmiesRIKI ON
Australiassa tuskin ehdimme ankkuroida, kun neljä virkaasuista viranomaista kapuaa jätesäkkeineen veneeseemme. Kaikki ruokatarvikkeet päätyvät automaattisesti roskiin. Mitään elävää tai mahdollisesti elävää sisältävää ei mantereelle lasketa. Uudessa-Kaledoniassa pilkomme sipuleita, porkkanoita ja kaaleja hädissämme keitoksi ja pistelemme kaikki jäljellä olevat hedelmät poskeen sellaisella vauhdilla, että viranomainenkin jää sanattomaksi. pilviä. O Eriktaivaan tuijottelun tärmuistuttaa moneen kertaan
PIN PELK ÄÄMÄÄN
la äitinsä sairastuneen kotona Ranskassa. Suunnitelmia yli vuoden yhtämittaisesta purjehduksesta on muutettava. Päätämme jatkaa yhdessä Malesiaan eteläkärkeen. Sieltä Erik on löytänyt halvan sataman, jonne hän päättää jättää veneensä odottelemaan seuraavaa vuotta ja purjehduskautta. Minä taas päätän jatkaa kotimatkaani maanteitse. olo tuntuu J kummalliselta neljä kuukautta kestäneen merimatkan jälO S ATA M A S S A
keydestä. Kaksirunkoisessa katamaraanissa se on erityisen tärkeää: jos vene kellahtaa, se ei enää nouse pystyyn. Singaporen häämöttäessä
keen. Malesia on kuuma, ja minä hikinen. Autiot hiekkasaaret merikilpikonnineen ovat takana päin. Indonesian värikkäiden kalastusalusten jälkeen on hämmentävää nähdä kiiltäviä eurooppalaisia huvipursia, ikääntyviä valkopaitaisia miehiä aasialaisten nuorten vaimojensa kanssa. Vesi näyttää samealta. Laineet työntävät rantaan muovipulloja ja hiekassa pilkottaa pikaruokaroskia.
Juhlat jatkuu vapun jälkeenkin! Vegfest 18.-20.5. Tampereella. vegfest.net
EI EDES DUUNIN VUOKSI
Vasemmistonuoret
KAIKKEA EI TARVITSE SIETÄÄ
Wappu woimaa siskot!
www.demarinaiset.fi
KUPLIVAA, KUOHUVAA JA KUMISTA VAPPUA.
Räyhää, rakkautta ja vallankumouksellista vappua!
w w w. l i k e . f i
Into Kustannuksen kondomiprikaati
www.intokustannus.fi
MOICCU! SUOMEN AINOA HOMOLEHTI KIITTÄÄ TAISTELEVIA TOVEREITAAN YHTEISTYÖSTÄ!
VAPPUMARSSILLA TAVATAAN
ja sen jälkeen Tokoinrannassa
www.yrjohakanen.fi
normihomolehti.fi
Uusi numero ilmestyy 12.6.2012
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
www.skp.fi
REILUA
VAPPUA VOIMAN
Kansan edustaja.
LUKIJOILLE.
Opiskelu voi olla myös toimintaa, tekemistä ja esitysten tuottamista musiikkija teatterialan ammattilaisten kanssa!
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA
PANOSTA ITSEESI!
TEATTERI
taidekäsityö
VNF:ssa voit valmentautua jatko-opintoihin ja panostaa intohimon kohteeseesi täydellä sydämellä! Opistomme yksivuotisilla linjoilla voit opiskella KIELIÄ JA TIETEELLISIÄ AINEITA sekä useita eri TAIDEAINEITA.*
MATKAILU
luonnontieteet
TANSSITAIDE
SARJAKUVATAIDE
Älä epäröi, hyppää sinäkin kielikylpyyn opiskele lukuvuosi ruotsinkielisessä ympäristössä! Lisätietoja kotisivullamme:
valokuvataide
ETOS
jan käsityksen teatteritaiteesta ja sen osa-alueista ja vahvistat ammatinvalinnallisia sekä taidollisia valmiuksiasi hakeutua teatterialan koulutukseen. Linjalta voit myös tulla hakemaan syvempää ymmärrystä omaan teatteriharrastukseesi.
Esittävän taiteen osaamiskeskus
Suorahaku: 11.6. ja 6.8.2012
* Jatko-opinto mahdollisuus yliopistotasolla Englannissa, University for the Creative Arts.
TILASUUNNITTELU tapahtumatuotanto graafinen tuotanto KIELET OIKEUSTIETEET turismi www-suunnittelu SISUSTUS
Västra Nylands folkhögskola | Pumppulahti 3, 10300 Karjaa | 019 222 6025 | info@vnf.fi
Näyttämötaiteen linjalla saat laa- Artistiluokka on sinulle, jolle laulaminen
on elämän suola. Saat laulaa sydämesi kyllyydestä yhdessä ja yksin. Artistiluokka tarjoaa monipuolisen kokonaispaketin huippuopettajien johdolla, oli mielessäsi sitten alan opinnot tai musiikkiteatterija lauluharrastus.
Musiikkilinja tarjoaa monipuolisen lähtökohdan musiikillisten valmiuksien kehittämiselle niin jatko-opintoihin kuin omaan harrastukseen. Linjan työskentely on kuitenkin pääasiassa bändityöskentelyä pop-, rock- ja maailmanmusiikin parissa.
Teatteri- ja tanssiluokalla
saat mahdollisuuden kokopäiväisesti opiskella esittävän taiteen osa-alueita: näyttelijäntyötä, tanssi-ilmaisua, klovneriaa, pantomiimia, laulua ja improvisaatiota. Koulutus vahvistaa valmiuksiasi hakeutua teatteri- tai tanssialan koulutukseen.
Koulutustarjonnassamme on myös kehitysvammaisten oma esittävän taiteen linja Aino ja Oiva. Koulutuksiin haetaan oppilaitoksen sähköisellä lomakkeella. I haku päättyy 1.6.2012. Koulutukset alkavat elokuussa ja kestävät yhden lukuvuoden. Lisätietoja: www.etos.fi ja www.seurakuntaopisto.fi Seurakuntaopisto | Järvenpää | opintotoimisto@seurakuntaopisto.fi
Monta tietä audiovisuaalisen viestinnän ammattilaiseksi
MEDIATUOTANTO
>» liikkuva kuva ja ääni >» ääni- ja tapahtumatekniikka >» verkkomedia >» visuaalinen media
Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski (toim.)
D E M O K R AT I AO P P I T U N T I Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa, 303 sivua, 30 euroa
Tilaukset: w w w. n u o r i s o tu tk i m u s s e u ra. f i/ cat alog
Kesäyliopisto on avoin kaikille. ilmoittaudu nyt!
Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai maalata merellisessä Helsingissä? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa koreaa tai ndongaa? Pohtisitko Design Managementin haasteita? Vai haluaisitko tutustua nyky-Venäjän politiikkaan tai matkustaa arkeologiselle kaivausleirille Viroon? Perehtyisitkö Latinalaiseen Amerikkaan? Hurmaisitko salsataidoillasi vai tanssisitko flamencoa lapsesi kanssa? Kiinnostaisiko Sinua hallintotiede tai kasvatuspsykologia? Vai tekisitkö sittenkin mieluiten teatteria?
Kesäyliopistossa on tänäkin vuonna miltei 600 kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Katso houkuttelevia vaihtoehtoja www-sivuiltamme, tai nouda ohjelma pääkaupunkiseudun kirjastoista tai kirjakaupoista. Ilmoittautuminen onnistuu kätevästi verkossa. Ohjelmassa: Avointa ammattikorkeakouluopetusta Abiturienttikursseja · Useita avoimia yleisötilaisuuksia Taideaineita · Tietotekniikkaa · Täydennyskoulutusta Avoin yliopistollinen opetus: Aikuiskasvatustiede Alue- ja kulttuurintutkimus · Arkeologia · Assyriologia Design Management · Egyptologia · Estetiikka Hallintotiede · Historia-aineita · Hoitotiede · Informaatiotutkimus · Kasvatuspsykologia · Laskentatoimi · Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Liikuntalääketiede · Musiikki · Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus · Tanssi ja kehonhuolto Tanssipedagogiikka · Teatteri ja kasvatus · Teatteritaide · Työ- ja organisaatiopyskologia Eritasoisia kielikursseja: Arabia · Englanti · Espanja Hollanti · Italia · Japani · Kiina · Korea · Kreikka Latina · Ndonga · Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi Saame · Saksa · Somali · Swahili · Tanska · Thai Turkki · Venäjä · Viittomakieli · Viro · Suomea ulkomaalaisille, tasot 19 sekä erikoiskursseja Englantia, ruotsia ja venäjää ulkomaalaisille
www.kesayliopistohki.fi
Helsingin kuvataidekoulu
Taiteen perusopetusta 4-20 -vuotiaille lapsille ja nuorille kahdeksassa opetuspisteessä eri puolilla kaupunkia Haku syksyn 2012 ryhmiin nyt! toimisto p. 09 7591 964
Aloita yliopistosi meillä
Historia | Humanistiset opinnot Kirjoittaminen | Kieli ja kulttuuri Kansainväliset opinnot Oikeustiede | Teatteritoiminta Psykologia ja kasvatustiede Yhteiskuntatieteet
akatemia.org
34
4
2012
Occupy Eurooppa
Eurooppaa johtavat liikemiehet ja pääoma, eivät enää poliitikot. Nyt tarvitaan vastavoimaa, joka uskaltaisi tarvittaessa olla moraalitonkin, älymystö vaatii.
myötä kansalliset parlamentit vaikuttavat menettäneen itsemääräämisoikeuden Euroopassa, julistetaan roomalaisen autonomisen korkeakoulun Libera Università Metropolitanan eurooppalaista talouskriisiä kommentoivissa teeseissä. Libera Università Metropolitana, LUM, julkaisi helmikuussa yksitoista teesiä, jotka hahmottelevat aktivismin tilaa ja mahdollisuuksia nyky-Euroopassa. Teesien mukaan nykyinen talouskriisi on ensisijaisesti eurooppalainen ja vasta toissijaisesti kansallinen. Kriisin ratkaisemi-
T
ALOUSKRIISIN
seksi ehdotetut lääkkeet ovat samat kaikkialla Euroopassa: julkisen sektorin ja infrastruktuurin alasajo, yksityistäminen sekä kansallisen ja kunnallisen demokraattisen päätäntävallan tuhoaminen. On syntymässä Eurooppa, joka ei ole enää liberdemokratia vaan autoritäärinen, ja jota ohjataan talouden ehdoilla, demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelta. Tässä tilanteessa opportunistiset ja populistiset oikeistopoliitikot saavat lisää tilaa samalla kun kansalaisten valtaa kavennetaan. Silti myös johtavat poliitikot ovat talutusnuorassa. Politiikka on halvaantunut ra-
haeliitin painostuksessa, roomalaiset analysoivat. politiikka voisi sitten kummuta? Teesien kirjoittajien mukaan ei ainakaan poliittisen järjestelmän tai puolueiden sisältä. Heidän mielestään vasemmisto ja vihreä liike on kytketty talutusnuoraan, jossa poliittiseksi urotyöksi lasketaan oikeiston "jarruttaminen". Kansallinen ja kansainvälinen pääoma on irtaantunut sosiaalidemokraattisesta mallista. Pääoma ajaa häikäilemättä epädemokraattista hallinnan mallia. Kannatusluvut eivät valehtele: sovinto työväen ja pääoman välillä on päättynyt.
M I S TÄ U U S I
Myös ammattiliitot ovat kyvyttömiä antamaan suuntaviivoja prekaarille työvoimalle, epäillään kirjoituksessa. Prekariaatti tarvitsee tuekseen uutta liikettä, nykyinen ei osaa käsitellä jatkuvien muutosten riepotteleman työvoiman ongelmaa. Occupy-liike on tehnyt näkyväksi ristiriidan, joka vallitsee arvoa tuottavan enemmistön ja rikkaudet kasaavan vähemmistön välillä. Mutta tämä ei riitä, teeseissä jylistään. Tarvitaan poliittinen liike, joka osaa olla tarvittaessa myös moraaliton ja vastata pääomaa suojelevaan systemaattiseen väkivaltaan. Vain ulkoparlamentaarisilla periaatteilla toimivat poliittiset
liikkeet voivat pakottaa koko poliittisen järjestelmän määrittelemään perusteensa uudelleen.
R A K E N T A A tulevaisuutta? On luotava uusia tapoja jakaa tietoa, hyvinvointia, hoivaa ja koulutusta, teeseissä vastataan. Tämä onnistuu vain luomalla uusia yhteiskunnallisia instituutiota sekä valtaamalla takaisin ja radikalisoimalla jo olemassa olevia. Onko siis vallattava valtio takaisin? Ei, vastaavat italialaiset, sillä viimeistään globaali uusliberaali käänne on osoittanut, että kamppailu valtiosta on menetetty: on vaikea kuvitella, miten puoluepoliittista järjestelmää ja KUINK A
4
2012
35
EUROOPPA TAKAISIN
V I I M E V U O D E T ovat osoitta-
tiukan byrokraattista lainvalmistelua muutettaisiin kokeilevammaksi ja avoimemmaksi. Kansallisvaltiollisen kamppailun sijaan Eurooppaa tulisi kehittää uutena federalistisena järjestelmänä, joka mahdollistaa suuren alueellisen itsenäisyyden samalla yhdistäen erilaisia kamppailuja, Libera Università Metropolitana vaatii. Tärkeintä on kuitenkin luoda yhteisiä instituutioita ja yhteisresursseja. Ei-valtiolliset instituutiot jakavat valtaa, kokemusta ja ymmärrystä niiden keskittämisen sijaan. On asetettava uudet yhteiskunnalliset instituutiot pääoman määrittelemiä lakeja vastaan. "vallankumous" on huono kaiku. Se viittaa liiaksi jyrkkään kahtiajakoon työvoiman ja pääoman välillä. Pääoma on nykyisin skitsofreenista, hajanaista ja kaikkialle levinnyttä. Myös prekaari työvoima on hajanaista, eikä sillä ole yhtä edustajaa tai puolustajaa. Siksi vallankumous perinteisessä mielessä, homogeenisten massoSANALLA
jen voimannäytteenä yhtenäistä eliittiä kohtaan, ei ole mahdollinen, teeseissä analysoidaan. LUM ehdottaakin uudeksi vallankumoukselliseksi käsitteeksi mellakkaa (tumult). Kyse ei ole väkivallan ihannoinnista, vaan erilaisten kamppailujen näkemisestä yhtenäisenä mul-
äen to työv lillä "Sovin an vä om ja pää ynyt", LUM tt on pää alysoi. an
listuksena. Mellakka on asioiden, kamppailujen, näkemysten ja kokemusten vallankumouksellista sekoittumista ja niistä oppimista. Uusien yhteiskunnallisten instituutioiden luominen, julkisen sektorin takaisinvaltaus ja yhteisen hyvän tuottaminen vaa-
tii myös uudenlaista asennetta. Yläluokkaisen vasemmistolaisen ja vihreän eliitin, boheemien porvareiden (bopo), asenne ei juurikaan auta näissä kamppailuissa. Uudet kamppailut vaativat käsien likaamista konkreettisissa töissä, olivat nuo työt sitten hoivaa, rakentamista, koulutusta tai tiedontuotantoa. Eurokriisin keskellä tarvitaan radikalisoitumista, joka hylkää maltillisuuden ja jarrutustaktiikat, LUMin teeseissä summataan. Miksi olisi käytävä viivytystaistelua ja seurattava hidasta hyvinvointivaltion alasajoa, teeseissä kysytään. Yhtä hyvin kapitalismin itsetuhoista prosessia voidaan myös kiihdyttää radikalisoimalla vihreän vasemmiston vaatimukset toisenlaisesta Euroopasta. Olemme päästäneet irti taloudellisen eliitin ja pääoman tuhoavan voiman. Nyt meidän on päästettävä irti yhteiskunnallisen radikalismin ja uutta luovan vihervasemmiston voimat.
mikko jalonen
neet, että Euroopan poliittinen eliitti on valmis tekemään kaikkensa, jotta yhteisvaluutta euro ei hajoaisi. Poliitikot varoittelevat ajautumisesta Kreikan tielle ja komissaarit pelottelevat Euroopan konkurssista, ellei tukipaketteja, vakausmekanismeja ja talouskurisopimuksia hyväksytä. Vaikka vika on Euroopan talous- ja rahaliiton rakenteissa, hyvinvointi uhrataan pankkien pelastamiseksi: palkkoja poljetaan, työuria pidennetään, eläkkeitä lasketaan, palveluita kilpailutetaan, koulutuksesta leikataan ja sosiaaliturvasta säästetään. Uusliberalismi on ottanut kurssin kohti autoritaarista kapitalismia. Kriisi on tehnyt liberaalien märistä unista totta!
J U L K I S E N V E L A N kasvun hil-
etu". Puheet sääntelystä loistavat poissaolollaan, eikä kriisin aiheuttaneille poliitikoille, pankkiireille ja lobbareille ole vaadittu vankeusrangaistuksia tai vastuuta. Missä luuhaa vasemmistolainen vaihtoehto 2010-luvulla?
V A S TA R I N N A N on kyettävä
litsemisestä on tullut Euroopassa keino hallita massoja. Uudessa uljaassa Euroopassa valta on luovutettu markkinoille, Euroopan keskuspankille ja Maailman valuuttarahastolle. Demokratiavaje on hälyttävä: kyetäksesi vaikuttamaan Euroopan unionin vaaleissa sinun tulee olla Saksan tai Ranskan kansalainen! Vasemmisto on jo hävinnyt hegemonisen kamppailun velkaantumisen merkityksestä. Vasemmisto on sitoutunut kansallisvaltioihin, joissa oikeiston on onnistunut määrittää, mistä velkakriisi johtuu, miten velkaantumisesta päästään ja mihin velkaa ylipäätään voidaan käyttää. Vasemmisto on omaksunut parissa vuodessa ympäri Euroopan puheen "kipeistä, mutta vastuullisista päätöksistä": "hyvä taloudenhoito on köyhänkin
luomaan uusi, yhteinen, kansainvälinen ja sosiaalinen tila, josta käsin vastustaa leikkauspolitiikkaa ja markkinoiden diktatuuria. Demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja parlamentarismin heiketessä länsimaissa virinneet occupy- ja indignados-liikkeet tarjoavat ylikansallisen mahdollisuuden taistella euroeliittiä vastaan. Ensimmäinen näytönpaikka tarjoutuu toukokuussa Frankfurtissa, jonne on kutsuttu ensimmäinen yleiseurooppalainen mielenosoitus. Toukokuun 15. päivä on espanjalaisen 15M-torikokousliikkeen vuosipäivä ja keskiviikkona 16. päivä on Euroopan keskuspankin johtokunnan kokous. Näiden aikana ja sitä seuraavina päivinä järjestetään mielenosoituksia, kadunvaltauksia ja torikokouksia ympäri Frankfurtia. Frankfurtin mielenosoitus kokoaa yhteen työttömiä, siirtolaisia, feministejä, pätkätyöläisiä, ympäristö- ja rauhanliikettä, perustuloliikettä, ammattiyhdistysliikettä, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjä, vasemmistoa, vihervasemmistoa, antirasistisia ja -fasistisia ryhmiä sekä muita nykyistä leikkauspolitiikkaa vastustavia ryhmittymiä.
Kari Sihvonen
antti ronkainen Euroopan synkkää tulevaisuutta käsitteleviä manifesteja on koottu listaksi Fifiin.
36
4
2012
TIIVIS TUNNELMA. Björn Wahlroosin näkemykset ovat herättäneet paljon hämmennystä ja keskustelua. Kuvassa peräkkäin toimittajat Ruben Stiller ja Kimmo Jylhämö Wahlroosin kirjan lehdistötilaisuudessa.
Konsta Ojala
Prosentin asialla
Björn Wahlroos haluaa varmistaa, että vähemmistöt pidetään aisoissa.
Kun puhutte enemmistön tyranniasta, miten tämä enemmistön tyrannia heijastuu median logiikkaan? Siis olemmeko me täällä enemmistötyrannian edustajia? BW: "Keskeisin elementti kaikissa demokratioissa on ollut edustuksellinen demokratia, jolla on haluttu pitää enemmistön tyrannia aisoissa. Edustuksellisen demokratian perusajatus on se, että kansa ei päätä, mutta kansa saa valita ne, jotka päättävät. Käytäntö on muuttunut. Mistä se johtuu? Mediasta. Ihmiset pystyvät valvomaan edustajansa toimintaa paljon paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla edustajien liikkumavara on muuttunut olemattoman pieneksi. Media on eliminoinut poliitikkojen pelivaran tai ainakin voimakkaasti rajoittanut sitä."
R
UBEN STILLER:
tä on tietenkin täysin käsittämätöntä, että The Guardian julkaisee Kaurismäen tappokehotuksen. Olemmeko tosiaan keskustelussa, jossa on legitiimiä sanoa jotain tällaista?" KJ: Tulkintasi finanssikapitalismin kriisistä on se, että finanssikapitalistit eivät ole tehneet virheitä. Samalla sinun edustamasi pääoma, joka nytkin puhuu ja jota me kaikki täällä kuuntelemme ja jonka viestejä viestimme eteenpäin, vetäytyy kokonaan vastuusta ja syyttää kaikesta löperöä julkista taloutta. Argentiina ja Islanti ovat esimerkkejä talouksista, jotka ovat nousseet finanssikriisistä omilla keinoillaan. Kirjassasi nämä ohitetaan ja ikään kuin sanotaan, että vapaa markkinatalous tuottaa parhaan mahdollisen tilanteen. BW: "Jos luulet että minun maailmassani Argentiina tai Islanti, tai ne muut esimerkit joita mainitsit, edustaisivat vapaata markkinataloutta, niin voin vain pahoitella. Näin ei ole. Minä haluan vapaan markkinatalouden, minä haluan markkinatalouden, jossa vastuullisesti tehdään työtä yhteiseksi hyväksi vapaassa vaihdannassa. Minä en halua sitä tyranniaa, jota esimerkiksi mainitsemasi Argentiina edustaa."
Kimmo Jylhämö Haastattelu on tehty Björn Wahlroosin kirjan Markkinat ja demokratia lehdistötilaisuudessa huhtikuussa.
Kimmo Jylhämö: Aki Kaurismäki vaati The Guardian -sanomalehden haastattelussa rikkaimman yhden prosentin tappamista. Hän viittasi aika suoraan sellaiseen finanssipääomaan, jota sinäkin edustat. Yhtä lailla ympäri maailmaa arabikevään jälkeinen Occupy Wall Street -liike syyttää finanssipääomaa. Mistä se kertoo, että tämänkaltaisia kommentteja tulee akateemikolta? BW: "Jos mikään on tullut ilmeiseksi, niin se, että Occupy Wall Street on se yksi prosentti ja me muut olemme se 99. Toiseksi, ja vakavalla ja samalla hyvin surullisella äänellä, mun mieles-
WAHLROOSIN VÄITTEET
F R I E D R I C H N I E T Z S C H E sanoi,
että filosofia on johtopäätösten taidetta. Kirjoja kannattaa arvioida sen mukaan, millaisiin johtopäätöksiin ne luettuaan voi tulla. Myös pankkiiri Björn Wahlroosin kirja Markkinat ja demokratia on tiivistettävissä väitelauseiksi, kas näin: 1. Liiallisesta demokratiasta on päästävä eroon. Lisää valtaa markkinoille ja hierarkioille. 2. Jos omistusrakenne on epämääräinen, ei ole edellytyksiä demokratialle eikä markkinataloudelle. Yhtiö on ihmiskunnan tärkein keksintö. Yhtiöitä johdetaan hierarkisesti. Valta on annettu ylim-
pien johtajien käsiin. 3. Pääomasijoitusten maailmassa kapitalistisia järjestelmiä johdetaan hierarkisesti, ei demokraattisesti. Tämä saattaa mutta ei välttämättä johtaa korporaatioiden hallitsemaan maailmaan. Pääoman paras valvoja on vapaat markkinat. 4. Marxismi oli huono, sosiaalidemokratia parempi, mutta kumpikin väärässä. Kapitalismi on osoittautunut talouden järjestämisen tavoista parhaaksi. Kapitalismissa uudet tulokkaat pyyhkivät pois jopa monopolistien voitot. Kuitenkaan oikeuslaitosta, maanpuolustusta tai järjestyksenpitoa ei voi helposti paketoida siisteiksi yksiköiksi markkinoille tarjottaviksi. 5. Liiketoiminnassa äänestys ei ole
hyvä tapa ratkaista ongelmia: useimpiin ongelmiin ei ole "parasta" ratkaisua. Markkinavaltio on olemassa maksimoidakseen yhteiskunnan kaikkien jäsenten mahdollisuudet. Markkinat eivät vaadi vähemmistöjä taipumaan enemmistön tahtoon. Myös demokraattiset enemmistöt voivat olla sokeita tai epäoikeudenmukaisia. 6. Jos yrityksessä ei ole selvää hierarkiaa, heterogeeniset intressit hajottavat omistajakunnan helposti ja pysyvästi. Sama pätee valtioon. Äänioikeudella on aina hintansa, ja se hinta on lupaus mukautua enemmistön tahtoon. Kuitenkaan ei ole perustavampaa oikeutta ei ihmisillä eikä pääomalla kuin oikeus äänestää jaloillaan.
7. Markkinat toimivat, jos niitä ei valvota. Sääntely ja valvonta johtavat väärään luottamukseen. Jos finanssipyramidihuijari-Madoffin rahastoja ei olisi säännelty eikä valvottu, petos olisi hyvin todennäköisesti paljastunut paljon aikaisemmin, sillä sijoittajat olisivat alkaneet epäillä hänen poikkeuksellisia tuottojaan. Tarvitsemme markkinoille kuitenkin keskuspankin, rahoitusvalvojan, markkinaoperaattorin, pörssivalvojan ja tilintarkastajat. 8. Euroopassa on liian korkeat verot ja liian julkiset palvelut, ja tämä johtuu enemmistövallasta. Työmarkkinoiden sääntely synnyttää työttömyyttä ja tehokkuustappioita. Kilpaileva federalismi olisi Euroopan tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu. Se johtaa
verokilpailuun, joka vähentää sosiaaliturvaa mutta tuottaa nopeamman talouskasvun. No problem, silti Euroopassa me pidämme huolta toisistamme. 9. Markkinat olivat aina tienneet Kreikan raha-asioiden olleen retuperällä poliitikkojen ja innokkaiden virkamiesten vuoksi. Valtioiden välisestä kilpailusta seuraa aika ajoin väistämättä, että jokin kilpailija epäonnistuu.
Kari Sihvonen
Kimmo Jylhämö Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia. Loppu enemmistön tyrannialle. Otava 2012. 373 s.
4
2012
37
Urpilainen uskoo valtioon
Occupy-liike ravistelee niin oikeistoa kuin vasemmistoakin, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen myöntää.
Kaikki eurooppalaiset laitetaan vastuuseen velkakriisistä, palkkoja poljetaan, työuria pidennetään, eläkkeitä lasketaan, koulutuksesta leikataan ja sosiaaliturvasta säästetään. Onko julkisen velan kasvun hillitsemisestä tullut Euroopassa uusi tapa hallita ihmisiä? Jutta Urpilainen: "Kysymys on tasapainosta: jatkuvasti kasvavan velkataakan varassa eivät voi elää yksityiset ihmiset, eivät yritykset, eivät kehitysmaat, mutta eivät myöskään kehittyneet teollisuusmaat. Finanssikriisin yksi opetus on se, että yksityisen sektorin velkaantuminen johtaa kupliin ja koko yhteiskunnan pahoinvointiin. Valtiontaloudessa tasapainotustoimet pitää kuitenkin tehdä oikeudenmukaisesti ja useamman vuoden aikana, ei äkkirysäyksellä." amaan monissa kohdin yhteisiä ratkaisumalleja." Euroopan julkinen sektori ja työmarkkinat ovat äärimmäisessä murroksen tilassa. Missä luuraa vasemmistolainen talouspolitiikka 2010-luvulla? "Vasemmistolaisen vaihtoehdon ydin on pohjoismaisen hyvinvointivaltion vahvistamisessa. Suomessa tämä tarkoittaa talouden oikeudenmukaista tasapainottamista. Julkisen talouden kunnosta on huolehdittava, sillä kasvavat alijäämät voivat murtaa pohjaa pois myös hyvinvointivaltion kehittämiseltä. Kaikkien vasemmistopuolueiden vaalitavoitteissa oli myös valtiontalouden tervehdyttäminen. Sen sijaan resepti tälle eroaa etenkin veropolitiikan osalta merkittävästi oikeiston ja vasemmiston kesken. Solidaarisuusvero ja tuloverotuksen kiristäminen ovat sosiaalidemokraattien aloitteesta synnytettyjä toimia, jotka kohdistavat taakanjakoa niille, joilla on maksukykyä." Miksi ammattiliitot ovat kyvyttömiä puolustamaan tai antamaan suuntaviivoja prekaarille työvoimalle? "Ammattiliitot tekevät arvokasta työtä, mutta on myös tunnustettava niiden toimintaedellytysten muuttuneen. Järjestäytyminen on usein vaatimatonta. Ammattiliitot eivät aina tavoita pirstaloituneiden työmarkkinoiden kaikkia toimijoita, kuten vaikkapa silpputyötä tekeviä nuoria, vaikka liitto olisikin juuri näille ihmisille tärkeä vaikuttamisen väylä. Kannattaa huomata, että esimerkiksi viimeisimmässä työmarkkinoiden työurasopimuksessa päätettiin lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa kahdeksasta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Se parantaa nimenomaan pätkätyöntekijöiden turvaa työmarkkinoilla." Pitäisikö Eurooppaa kehittää kansallisvaltioiden vai federalismin kautta? "Olennaista on rakentaa visio siitä, mitä EU:n pitäisi olla 2020-luvulla. Tällä hetkellä se näyttäytyy ihmisille palokuntana tai kriisinhallintavälineenä, mikä heikentää EU-politiikan legitimiteettiä ja passivoi sen sijaan, että innostaisi uusia ihmisiä mukaan keskustelemaan ja päättämään EU:n suunnasta. SDP:n puoluekokous toukokuussa 2012 on yksi pysäkki sosiaalisen Euroopan mallin kehittämisessä." Mitä mieltä olet väitteestä, että USA:ta ja maailmaa hallitsee liian rikkaaksi kasvanut yksi prosentti? "Käydessäni huhtikuun puolivälissä Yhdysvalloissa tutustuin Occupy-liikkeeseen ja joihinkin sen toimijoihin. Liike syntyi nähdäkseni kahdesta keskeisestä havainnosta: Ensinnäkin rahoitusmarkkinoiden itsesääntely ei toimi, vaan johtaa kuplatalouteen, spekulaatioon ja lopulta lamaan ja tavallisten ihmisten pahoinvointiin." "Toiseksi amerikkalaisen unelman perustana on ollut ajatus tikapuista, joiden avulla jokainen voi kurkottaa kohti omaa unelmaansa. Vaikka tämä ajatus ollut alun perinkin enemmän haavekuvaa kuin todellisuutta, viime aikoina USA:ssa on yhä laajemmin tiedostettu, että tikapuut ovat rikki." "Tällöin myöskään tuloeroja ja yhä pienemmän omistavan luokan vallankäyttöä ei enää hyväksytä samalla lailla. Toivon ja toimin sen puolesta, että voimme vahvistuvalla kansainvälisellä vasemmistolaisella yhteistyöllä tuoda vallan takaisin enemmistöille, demokraattisen päätöksenteon piiriin." Occupy on pystynyt muuttamaan poliittista puhetta Yhdysvalloissa. Näetkö muutoksia esimerkiksi Obaman politiikassa? "Uskon, että Occupy-liikkeen varsinaiset vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Se on vaikuttanut jonkin verran USA:n henkiseen ilmapiiriin jo nyt, mutta kouriintuntuvat muutokset ovat vähissä. Uskon, että Obaman mahdollisella seuraavalla kaudella politiikan kurssi muuttuu astetta reformistisemmaksi: USA:n positiivinen suhtautuminen esimerkiksi kansainvälisen finanssitransaktioveron käyttöönottoon olisi tärkeää." Vetoaminen "99 prosenttiin" tarkoittaa puhumista myös suurille enemmistöille ja keskiluokalle. Onko Occupy-liikkeen ja keskiluokan intressien samastuminen mahdollisuus vasemmistolaiselle tai sosiaalidemokraattiselle politiikalle? "Occupy-liike on eräänlainen ravistus paitsi pienelle oikeiston valtaklikille, myös vasemmistopuolueille, jotka eivät ole onnistuneet tarjoamaan riittävän hyviä vaikuttamisen väyliä tavallisille ihmisille. Occupy-liike on kuitenkin sisäisesti melko hajanainen ja sisältää valtavasti erilaisia huolia ja tavoitteita. Yhteiskunnallinen uudistaminen vaatii myös strategista työskentelyä ja suoraa vaikuttamista poliittisiin prosesseihin mielenosoittamisen rinnalla. Siksi Occupy-liikehdintä ja muu kansalaisjärjestöaktivismi ja puoluetoiminta parhaimmillaan täydentävät toisiaan sekä USA:ssa että muualla, toivottavasti myös Suomessa."
K
IMMO JYLHÄMÖ:
ERÄS LAUSE KÄYMÄLÄSSÄ
Ohjaaja Aki Kaurismäki palaa prosenttilaskuihin.
T O I S E S TA L E H D E S TÄ
varastetun ja asiayhteydestään irrotetun lauseen käyttäminen vetävän otsikon toivossa ei edusta hyvää lehtimiestapaa, vaikka asialle laitettaisiin pahnanpohjimmaisista senttareista vähä-älyisin. Annoin tammikuun lopussa The Guardianiin haastattelun, jossa toimittaja kysyi mielipidettäni vastikään Lontooseen levinneistä Occupy Wall Street -mielenosoituksista. Koska "mellakoitsijat" kantoivat kylttejä, joissa ilmoittivat olevansa 99 prosenttia, totesin, että ongelmasta päästäisiin, jos puuttuva prosentti päästettäisiin päiviltä.
K O S K A O L E N VA K A U M U K S E L L I N E N
Kirjassaan Markkinat ja demokratia Björn Wahlroos vaatii puolestaan loppua enemmistön tyrannialle eli liialle demokratialle. Mitä mieltä olet siitä, että rikkaimpaan prosenttiin kuuluva Wahlroos vaatii demokratian vähentämistä ja hierarkioiden lisäämistä juuri nyt? "En ole lukenut Wahlroosin kirjaa, mutta sen pohjalta julkisuudessa kuullut huomiot ovat suoraan sanottuna pöyristyttäviä, vaikka ne olisikin esitetty provosointimielessä. Demokratia ja erilaisten vaihtoehtojen avoin vertailu keskenään ovat yhteiskunnan peruskiviä. Minä väittäisin, että demokratiaa ja tervettä sääntelyä on pikemminkin ollut liian vähän kuin liikaa." Mitä mieltä olet demokratiavajeesta Euroopassa? "Euroopassa on demokratiavaje, koska osallistuminen poliittiseen toimintaan on vähäistä. Osin ongelmat ovat itse synnytettyjä, osin yhteydessä puoluevaikuttamisen valitettavan huonoon maineeseen. Euroopalle on luotava uusi visio, joka osoittaisi, mitä hyötyä integraatiosta edelleen on tavallisten kansalaisten kannalta. Samalla kurssia pitää korjata kohti sosiaalisempaa Eurooppaa. Suomen vaikutusvalta on tällä hetkellä kokomme huomioon ottaen hyvällä tasolla. Olemme olleet välillä tiukkoja, mutta toisaalta pystyneet tarjo-
pasifisti ja toimittaja oli siitä tietoinen, kyseessä oli epäilemättä vitsi, joskaan ei nähtävästi kovin onnistunut. Paradoksi se joka tapauksessa oli siksi, että rikkain prosentti on olemassa niin kauan kuin ihmiskunnasta on jäljellä yli 99 henkeä. Sen jälkeen olisi lahdattava pelkkiä miehenpuolikkaita. Tosiasiaksi kuitenkin jää, että rikkain prosentti hallitsee ristiin omistamiensa noin 150 konglomeraatin (niistä hirvittävimpänä Monsanto) kautta tätä maailmaa paljon suuremmassa määrin kuin yksikään valtio tai poliitikko ja on siksi suorassa vastuussa siitä, että maailman köyhin kymmenys elää orjuuteen verrattavissa oloissa. Onneton on se kansa tai heimo, joka sattuu syntymään öljyn, kaasun tai timanttien päälle. Heidän ihmisoikeutensa eivät ole edes teoreettiset. Yhtenä esimerkkinä Nigerian ogoni-heimo ja sen puolesta väkivallattomasti taistelleet Ken Saro-Wiwa ja hänen yhdeksän toveriaan, jotka Nigerian valtio hirtti, mutta ei ilman Shellin joka heimon maat oli öljynporauksellaan saastuttanut lausumatonta toivetta.
N I I N P Ä P A H O I T T E L E N rikkaimmalle prosentille mahdollisesti aiheuttamaani ahdistusta ja unettomia öitä. Mahdolliset vahingonkorvausvaatimukset voi toimittaa lakimiehelleni Matti Wuorelle. Myötätuntoni kuitenkin säilytän niiden yli 50 000 lapsen puolella, joiden nälkäkuolema Afrikan sarven alueella ei ole kuukausiin ylittänyt uutiskynnystä. Tämäkin nälänhäntä johtuu suurelta osin siitä viljan hinnalla keinottelusta, jonka pankkiiriliikkeet Goldman Sachsin johdolla aloittivat 1990-luvulla. Björn Wahlroosille (joka epäilemättä yksinään muodostaa yhden prosentin jostakin, kenties nousukkaista) ja muille spekulanteille sen sijaan suosittelen jonkinlaisen ruokailuterapeutin tai -konsultin palkkaamista, ettei heidän pöydiltään aterioidessa putoaisi niin paljon muruja. Jonkun nekin on siivottava.
Aki Kaurismäki
Muista äitiä reilulla Mama-ekokosmetiikalla ja lahjoita maailman kaikille äideille mahdollisuus.
HELSINKI Sörnäinen (09) 701 4772 Puotinharju (09) 343 2299 Iso Roba (09) 612 1770 Hakaniemi (09) 876 3744 ESPOO Lähderanta (09) 592 693 Niittykumpu (09) 455 1566 Soukka (09) 813 3676 Espoon keskus (09) 805 6686 VANTAA Myyrmäki (09) 512 2779 JÄRVENPÄÄ (09) 289 790 KERAVA (09) 294 5202
Tee päivän hyvä teko osta tai lahjoita
www.lahetystorit.fi
KULTTUURI
NÄYTTELYT RUUMIINKULTTUURI KIRJALLISUUS ELÄVÄ KUVA
KULTTUURI
MUSIIKKI
1 2012
41
Village
KU LT TU U R IK AUSI
Ranskassa oli vuonna 2008 sarja tapahtumia, joiden avulla esiteltiin ranskalaisille suomalaista kultuuria. Olin osana tapahtumaa tuotantoresidenssissä Musée Mac/valissa Pariisin kupeessa, ja sain tilaisuuden suunnitella ja toteuttaa suuren teoskokonaisuuden museonäyttelyyn. Teosteni lähtölaukauksena toimii usein jokin kirjallinen teos. Nyt mieltäni askarrutti Emmanuel Carréren Valhe. Kirja on dokumentaarinen, kuitenkin kaunokirjallinen teos, joka perustuu Jean-Claude Romandin tarinaan. Romand on ranskalainen perheenisä, joka uskotteli lähipiirilleen työskentelevänsä menestyvänä WHO:n lääkärinä, vaikka todellisuudessa hänen perheensä elämäntapa rahoitettiin sukulaisilta ja lähipiiriltä kavalletuilla rahoilla. Valhe uhkasi paljastua vasta lähes 20 vuoden kuluttua, ja silloin Romand päätti tappaa koko perheensä estääkseen valheen paljastumisen. Carréren kirja on tarkka kuvaus tapahtumien kulusta, eikä hän säästele itseäänkään, taiteilijaa, vaan pohtii suorasukaisesti oman työnsä motiiveja ja lähtökohtia.
ENITEN MINUA JÄI
kukaan koskaan kysynyt yksinkertaisia, jokapäiväisiä kysymyksiä, joiden kautta valhe olisi paljastunut? Menestymisen paine ja perheen julkisivu ovat niin tärkeitä, että jokainen halusi uskoa valheeseen aivan loppuun saakka. Kirjassa tulivat esille oikeastaan kaikki minua taiteessa kiinnostavat asiat: hierarkiat, valta, tunteiden tukahduttaminen ja jakaminen, sekä kiintymyksen osiutuminen. Villagesta tuli seitsemän erikokoisen talon muodostama kylä, jonka taloja yhdistävät punaiseksi maalatut polut kuin verisiteet. Jokainen kylän talo on ulkoa musta, kuin palanut, ja niiden sisätilat ovat punaisia, kuten sisäelimemme. Kylän päärakennuksen sisätilat on maalattu vastavärein niin, että punaisella pohjalla vihreällä maalatut ihmisfiguurit näyttävät leijuvan seinällä, välillä ne näyttävät häälyvän katsojaa kohti, jollon niiden sijaintia on vaikea määrittää. Sisätilojen ihmispyramidi kuvaa yhteisön hierarkista rakennetta ja jatkuvaa, yhä kovenevaa kilpailua. Tilateoksen ritisevän ja kuhisevan äänimaailman on suunnitellut Étienne Charry.
KUVA
KUVA
Pirjetta Brander
askarruttamaan Romandin perhettä ympäröivän yhteisön osallisuus valheeseen: miten on mahdollista, ettei Village on esillä Pahan kukkia -näyttelyssä Taidehallissa 28.4-3.6.2012.
Reino Nordin,
kameleontti silkkipuvussaan
R E I N O N tulevalla albumilla on kapitalismia kritisoiva kappale Raha, jossa lauletaan, että Suomi-poika sä et ole voittaja, sua kusi silmään Sarasvuo ja Ollila", Reino Nordinin levy-yhtiömies kirjoittaa Voiman sähköpostiin. Onko letkeistä rakkauslurituksistaan tunnettu Reino & The Rhinos vaihtanut yhteiskuntakriitikoiden kaistalle, kysyn Nordinilta päiväkaljalla. "Ei oikeastaan. Raha on vain yksi biisi muiden joukossa. Ei se ole edes sinkku. Levy-yhtiömies varmaan lähetti sen teille, koska olette Voima", Nordin kertoo. No niinpä tietenkin. Rahassa on kaikki, mitä vasemmistoveisuun tarvitaan: päivitellään luonnon tuhoamista, liikalihavuutta, kouluampumisia ja amerikkalaista unelmaa, ja pistetään kaikki ahneuden ja yritysjohtajien piikkiin. Tätä on viime aikoina kuultu vähän joka tuutista. Sanon, että ei oikein uponnut. Nordin harmistuu hiukan.
Teemu Muhonen
"Raha on kirjoitettu muutama vuosi sitten. Ehkä siinä on vielä sellaista 25-vuotiaan Reinon naiiviutta. Mummosukupolvi on kyllä ollut biisistä innoissaan." Heitän lisää löylyä kiukaalle ja vertaan kappaletta Palefacen tuotantoon. Nordin kauhistuu. "Vihaan sitä Peilari-meininkiä, että pistetään pukumiehet ja rötösherrat kyykkyyn ja punaliput liehuu. On kauheaa katsoa, kuinka helposti jengi lähtee humalassa siihen mukaan."
N O R D I N K E R T O O esiintyvänsä tuhannen euron puku päällä. "Vasemmiston ongelma on se, että se kieltää kauneuden merkityksen. Jos ei osaa arvostaa italialaista käsintehtyä silkkipukua, on vajokki." Asiaa. "En todellakaan ole vassari enkä mitään muutakaan. Olen taiteilija. Hallituksessa voi vuorollaan istua sinisiä, punaisia, vihreitä tai vaikka neonvihreitä, mutta taide pysyy." Reino Nordin on suomalaises-
sa kulttuurimaailmassa harvinainen kameleontti, joka vaihtaa väriään tilanteen mukaan. Yhtenä päivänä hän pyörii tosi-tv-ohjelmassa ja hehkuttaa naistenlehdelle seksielämäänsä. Seuraavana päivänä hän kritisoi Voima-lehden toimittajalle tosi-tv:tä ja naistenlehtiä, painottaa filosofian tärkeyttä ja ylistää Garri Kasparovin kirjallista tuotantoa. Ehdotan Nordinille, että hän voisi olla avoimesti monivärinen. Puku päällä kiitävässä vasemmistoälykkö-panomiehessä olisi jo tyyliä. Nordin suhtautuu ehdotukseen suopeasti. "Olen viime aikoina pyrkinyt olemaan joka paikassa mahdollisimman rehellinen. Se osa kasvamista. On tosin mahdollista, että sen seurauksena kusipään maineeni tulee vahvistumaan entisestään", Nordin sanoo ja naurahtaa.
Teemu Muhonen Reino & The Rhinosin uusi levy ilmestyy 6. kesäkuuta.
PÄIVÄN ASU: Ilmainen Karhun verkkatakki, jonka alla kallis Stenströmsin kauluspaita. Värinvaihto käy vetoketjua vetämällä.
KULTTUURI
42
4
2012
KULTTUURI
Biennaali tarvittaessa
Voisiko Manifesta haastaa Helsingin Guggenheimin? Halvemmaksi se ainakin tulisi.
Euroopan ongelmiin ja käsittelemään niitä sekä kansainvälisten kuraattoritiimien konsepteissa että heidän kutsumiensa kuvataiteilijoiden teoksissa. H E L S I N G I S S Ä helmikuussa vieraillut Manifesta-säätiön johtaja Hedwig Fijen paljasti, että yksi tulevista Manifesta-kaupungeisManifesta 8, nykytaiteen euroop- ta on mahdollisesti Belfast. palainen biennaali, on kooltaan Toinen kiinnostava alue on suunnaton, häkellyttävä, ja laa- HelsinkiTallinnaPietari-akseli, juudeltaan huumaava, lähes- jonne hän visioi taidenäyttelyn tymistavaltaan kompromisseja sijaan kuraattoriakatemiaa, joka välttelevä ja kokeellinen", kirjoit- lisäisi kaupunkien välistä dialoti talouseliitin lehti gia. The Wall Street JourFijenin sanal vuonna 2010. noin ManifesJuuri tällaiseen ta liikkuu aina a on nifesta ityisen muutaman asvaikuttavuuteen Ma yks tapahtuman järjeskeleen instituuosteltu ksen tioiden edellä ja täjät pyrkivät. arv u Joka toinen vuorahoit ista. se pidetään, jos do si järjestettävän sille on tarvetristirii nykytaidenäytta. Ohjenuoratelyn Manifestan na kaupunkeja idea on hyvin euvalitessa on Eurooppalainen. Näyttely kootaan roopan nykytilan pohtiminen ja joka kerta eri alueelle Euroopas- alueen edustavuus tämän päivän sa. Ensimmäinen Manifesta jär- Euroopassa, sen DNA. Seuraava jestettiin vuonna 1996 Rotterda- Manifesta aukeaa Belgian Limmissa, ja sen jälkeen se on pidetty burgissa 2. kesäkuuta 2012. eri puolilla Itä-, Länsi- ja EteläManifestaa on arvosteltu esiEurooppaa. merkiksi näennäiskriittisyydestä Manifesta pyrkii pureutumaan ja yksityisen rahoituksen ristiriiOI, EUROOPPA.
Manifesta-biennaali haluaa nosta esiin erityisesti Itäja Keski-Eurooppaa.
Vapaa, ei heitteillä
Kollaasiesitys vaatii katsojaa valitsemaan.
E , M I K Ä päivisin on taidetta, voi iltaisin olla lavastusta. Nuori kollektiivi eri taiteenalojen tekijöitä on valmistanut helsinkiläiseen galleriatilaan noin kuukauden mittaisen näyttelyn ja 12 esitystä tai konserttia. Kollektiivin ensimmäisessä esityksessä Isolation eri osat, esimerkiksi musiikki, tekstit, videoprojisoinnit ja valokuvat, ovat keskenään samanarvoisia. "Tavallisesti kaikki muu, musiikki esimerkiksi, on tehty teatterikerronnan ehdoilla", kollektiivin jäsen Willehard Korander perustelee. Esitykset alkavat kello 19, mutta teatterikonventiot päättyvät siihen. Galleriassa ei ole katsomoa, ja tilassa ja sen ulkopuolella voi liikkua vapaasti. "Me halusimme sellaiseen tilaan, jossa ihmiset liikkuvat. Galleria oli lähtökohtaisesti toisenlainen kuin teatteritila", Korander jatkaa.
MITÄ KUVA KERTOO? On katsojan vastuulla, millaisen tarinan hän Isolation-esityksestä itselleen koostaa.
S
Esityksessä on mukana on yksitoista kollektiivin jäsentä, muutama konsultoitava taho ja viisi esseistiä, esimerkiksi Antti Nylén ja Tuomas Timonen, joilta on tilattu tekstejä Suomesta, eristäytymisestä ja vieraan pelosta. Katsoja voi itse valita esityksen eri elementeistä ne, joihin haluaa keskittyä. Yksittäisiä elementtejä, eri taidemuotoja, kuvia, tekstejä ja videoita, saattaa olla niin paljon, ettei kaikkea edes voi seurata. "Isolation on kollaasinomainen teos, jossa tapahtuu paljon koko ajan. Katsoja saa itse valita, mitä seuraa ja kuinka kauan", esityksen dramaturgi Anni Ojanen kertoo. De Kristalklaran esityksessä katsoja on vapaa, mutta ei heitteillä.
sanna Uuttu De Kristalklaran avajaiset/ensiilta 28.4. kello 19, näyttely avoinna 29.4.20.5. tisu 11-17 Helsingin galleria Sinnessä.
KULTTUURI KALENTERI
4
2012
43 NÄYTTELYT
24.5.
doista. Se on kuitenkin luultavasti Kasselin Dokumentan jälkeen merkittävin eurooppalainen toistuva kansainvälinen nykytaidenäyttely, jonka viimeiset editiot Euroopan reuna-alueilla keräsivät yli 100 000 katsojaa. budjetti on noin viisi miljoonaa euroa, josta puolet tulee isäntäkaupungilta ja puolet tuo Manifesta-säätiö. Manifestan järjestäminen Helsingissä maksaisikin vain kymmenyksiä siitä, mitä Helsinkiin kaavailtava Guggenheim-museo. Vaikka Manifesta pysyy tapahtumakaupungissaan vain muutaman kuukauden ajan, se toisi varmasti Helsingille suhteessa enemmän taideturisteja ja positiivista mainetta kuin pysyvä linnoitus, jonka brändin on moneen otteeseen todettu hiipuneen. Manifesta on ollut olemassa parisenkymmentä vuotta. Sinä aikana Eurooppa on kääntynyt uusliberaaliksi ja taiteen julkista rahoitusta leikataan kaikkialla. Manifestan rahoitusmalli on kuitenkin pysynyt melko muuttumattomana. "Kyse on aina ollut yhteistyöstä yhtäältä biennaalia isännöivän
N ÄY T T E LY I D E N
kaupungin ja yksityisten yhteistyökumppaneiden, toisaalta EU:n ja eurooppalaisten taidesäätiöiden välillä. Tärkeitä ovat myös yksittäiset tukijat, Manifesta-lähettiläät, jotka tukevat uusien taideteoksien toteuttamista ja lahjoittavat ne museoille biennaalin jälkeen." vaaliminen saattaisi nopeasti ajatellen vaikuttaa ikävästikin siihen, millainen taide Manifestassa pääsee esille. Fije tuntuu kuitenkin uskovan, ettei niin pääse tapahtumaan edes vahingossa. "Arvioimme jatkuvasti kriittisesti sitä, kuinka rahoitusmallit, joita olemme käyttäneet, ovat vaikuttaneet Manifesta-biennaaliin ja siihen, millainen vaikutus näyttelyillä on ympäristöönsä. Tällä hetkellä Manifesta-tapahtumista on puutetta erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa ja mietimme, miten rahoitusmallia pitäisi kehittää, jotta voisimme työskennellä enemmän myös näillä alueilla."
SPONSORISUHTEIDEN
ALKAEN. KOLME TARINAA SIIRTOLAISUUDESTA, toimittaja-valokuvaaja Kukka Rannan & kuvajournalisti Meeri Koutaniemen yhteisnäyttelyn henkilöt ovat paenneet kotimaansa työttömyyttä, rasismia, diktatuuria & poliittista vainoa 23.6. asti Kotkan valokuvakeskuksessa, ti-pe 12-18, la 12-16.
ASTI. MONDRIAN VARIATIONS, osa Sándor Vályn audiovisuaalista taideprojektia, jossa hän on työstänyt Piet Mondrianin teoksia yhdessä pianotaiteilija Éva Polgárin kanssa Porin taidemuseossa, tisu 1118, ke 1120.
27.5.
20.5.
ASTI. MITÄ KUVITELLA SAATTAA, Liisa Hilasvuoren tilateoksia Espoon galleria Aarnissa, tipe 1118, ke 11 20, lasu 1117.
ASTI. RANTAVIIVOJA KAUPUNKI MEREN ÄÄRELLÄ, näyttelyssä tutustutaan World Design Capital Helsinki 2012 -teemavuoden kohdekaupungeissa sijaitseviin ranta-alueisiin Helsingin Arkkitehtuurimuseossa, tisu 1118, ke 1120.
27.5.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 21.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
GALLERIA
virolaissyntyisen kuvanveistäjän Villu Jaanisoon näyttely keskittyy länsimaisen sivistyksen & sivilisaation historian neljään keskeiseen hahmoon, Voltaireen, Danteen, Goetheen & Shakespeareen, 20.5. asti galleria Kalhama & Piipossa. MA AL AUK SI A, Anssi Hanhelan ekspressionismissa vitalismi törmää eksistentialismiin, värit soivat & leimuavat & eros toteutuu kirkkaana, 16.5.3.6. galleria Jangvassa.
HELSINKI MUOTOKUVIA,
VALOKUVAT & VIDEOTEOKSET
dokumentaarisen videoinstallaation pääosassa on kommunistisen puolueen alaisuudessa toiminut kustantamo, Neiburgan nauhoittamat tarinat paljastavat Neuvosto-Latvian lehdistön elämän epävirallisia ulottuvuuksia & ilmeikkäitä yksityiskohtia, 20.5. asti Kaapelin Galleriassa Kaapelitehtaalla. TORNIO VUOSI METSÄ SSÄ, Heikki Willamon mustavalkoisten luontokuvien näyttely on kuvaus vuodenkierrosta metsässä, kokijan tuntemuksista metsän hiljaisuudessa, kertomus ihmisen & luonnon välisestä suhteesta, 17.6. asti Aineen taidemuseossa. TURKU SILENCE IS GETTING NE AR, turkulaisen Heini Vanhasen kamera varastaa paikkoja & elämää ympäröivästä todellisuudesta, kuvien tunnelmaa vahvistaa Jaakko Tolvin ääniteos, 20.5. asti B-galleriassa.
HELSINKI K ATRINA NEIBURGAN
MUSEOT
ESPOO YLVÄ S K AUPUNK I & MUITA KERTOMUK SI A, kuvataiteilija Peter Dahlin ensimmäinen läpimurto 1970-luvun alussa syntyi ruotsalaisen kansankodin porvarillisia arvoja kyseenalaistaneilla teoksilla, 27.5. asti Gallen-Kallelan museossa. JOENSUU K ARJAL A, karjalaisen taustan omaavien nykytaiteilijoiden näyttelyssä pohditaan, onko Karjala olemassa paikkana vai muistoina & mielikuvina, ryhmä haluaa purkaa stereotypioita & laajen-
sezgin Boynik & Minna Henriksson
taa mielikuvia Karjalasta, mukana muun muassa Paavo Räbinä, Raakel Kuukka & Seija Jouhki, 27.5. asti Joensuun taidemuseossa. KUOPIO MA AILMA on erilaisista maisemista & tapahtumista koostuva suuri veistos, museon alakerran lähes kokonaan täyttävässä teoksessa yhdistyvät Noora Schroderuksen tuotannon keskeiset teemat, ihmisfiguurit, luonto & maisema sekä Kimmo Schroderuksen kiinnostus mekaanisia rakenteita & kaikkea ihmisen rakentamaa kohtaan, 20.5. asti Kuopio taidemuseossa. LAHTI VIHREIDEN MUOTOJEN MA A, Ekolandia on Lahden taidemuseon sisään rakentuva pienoismaailma, jonka ytimen muodostavat eri tavalla ekologista ajattelua & tulevaisuutta luotaavat tilalliset kokonaisuudet ja yksittäiset teokset, neljä kuvataiteilijaa & muotoiluryhmää on luonut "maanosansa" Ekolandian sisälle, 27.5. asti Lahden taidemuseossa. OULU MARTTI MÄK I tunnetaan erityisesti kaupunkitilan julkisista teoksista & laajasta muotokuvatuotannosta, esillä maalauksia & valokuvia 9.9. asti Oulun taidemuseossa.
200
pääk aupunkina
Helsinki
vuotta
juhlanäyttely
pää ja sydä n
4.4.17.6.2012
virka galleria, sofiankatu 1 mape 919, lasu 1016
WWW.VI R KA.F I
LAURI LAINE
12.5. 2.9.2012
MAALAUKSIA VALOSTA JA TILASTA MÅLNINGAR AV LJUS OCH RUM PAINTINGS OF LIGHT AND SPACE
Modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa puh. (06) 325 3920 Ti-su 11-17, to 11-20 kuntsi.vaasa.fi
KULTTUURI
44
4
2012
AJASSA KULTTUURI
Kielletty aikuisilta
Sarjakuvasankarit muuttavat Hollywood-elokuvia entistä lapsellisemmiksi.
U U R I N hittituote Hollywoodissa on tätä nykyä supersankarit. Meilläkin pyörivästä Josh Whedonin Avengersista veikataan Yhdysvalloissa yhtä vuoden suurimmista paukuista. Siinä supersankareita on koko lauma. Myös Hämähäkkimiehestä ja Batmanista on tänä vuonna luvassa taas uudet elokuvat.
S
syntyivät yli 70 vuotta sitten: Teräsmies vuonna 1938 ja Batman vuonna 1939. Sarjakuvalehti oli silloin uusi tuote, joka leimautui lasten tavaraksi. Useimmat supersankarit kuoriutuivat sosiaalisesti syrjityistä nörteistä: Teräsmies on rillipäinen nahjus Clark Kent. Batmanin julkisivuna on sentään ökykartanossa asuva porho Bruce Wayne. Unelmat surkimusten salaisista voimista vetosivat ennen kaikkea keskenkasvuisiin poikiin.
SUPERSANK ARIT
tarjosivat 1930-luvulla töitä uusille tekijöille. Vähemmistöillä, kuten juutalaisilla, ei ollut tuolloin asiaa taiteellisille aloille, ei mainoskuvittajiksi eikä sanomalehtisarjakuviin. Sarjakuvalehtiä juutalaiset saivat piirtää. Teräsmiehen loivat Jerry Siegel ja Joe Shuster, Batmanin Bob Kane. Varsinkin Teräsmiestä on verrattu Golemiin, keinotekoiseen mieheen, joka juutalaisen tarun mukaan herätettiin henkiin suojelemaan Prahan ghettoa.
U U D E T M A R K K I N AT
SUPERKOSTAJAT. Avengersia on veikattu vuoden supersankarileffaksi.
E N Ä Ä H O L LY W O O D I S S A ei tehdä aikuisten draamaa juuri ollenS A N K A R E I D E N suosio alkoi hiikaan. Se on siirtynyt television pua 1970-luvulla. 1980-luvul- laatusarjoihin tai Daniel Clola sarjakuvia wesin kaltaisten tekijöiden sarjakuviin. myytiin YhdisSupersankarit valloissa enää at lähinnä erikoisovat näivettäneet seimm rit U liikkeissä. elokuvat lapsellisiksi anka supers uivat 1980-luvun fantasioiksi. Vakapuolivälissä ilvan sisällön tarjoaoriut ä ku mista jopa pelätään. mestyi kolme ityist syrj Vuoden 2008 Batamerikkalaisen tä. s man-versio Yön ritari sarjakuvan menörtei lienee paras supernestysteosta. Kyseessä oli vuoronvaihto. sankarielokuva. Se tarjoilee teräFrank Millerin Batman-ver- vän allegorian, jossa Yhdysvallat sio Yön ritari sekä Alan Mooren on seonnut supervalta. Haastatja Dave Gibbonsin Vartijat olivat telussa ohjaaja Christopher Nosupersankarilajityypin viimeinen lan kuitenkin kielsi halunneensa väläys. Art Spiegelmanin Maus sanoa elokuvalla mitään poliitviitoitti amerikkalaisen taidesar- tista. jakuvan nousua. Nyt Hollywood-elokuva on aikuisilta kielletty, tai ainakin aikuiS U P E R S A N K A R I T olisivat näisuus on kielletty Hollywoodilta. vettyneet hengiltä sarjakuvaHarri Römpötti kauppojen ja fanipoikien slummiinsa, ellei elokuvateknologian kehitys olisi nostanut niitä valko- Josh Weldonin Avengers elokuvatekankaille. attereissa. Sankareista tehtiin ennen- Batman-elokuva Yön ritarin paluu kin elokuvia, animaatioita ja tv- ja The Amazing Spider-Man ensisarjoja, mutta vasta digitaaliset illassa heinäkuussa.
Sankarit ovat muuttuneet yli 60 vuodessa hyvin vähän. 1960-luvulla Steve Ditkon piirtämä Hämähäkkimies ja Jack Kirbyn piirtämät Ihmeneloset alkoivat kuitenkin kipuilla muodikkaasti neuroosien kanssa. Kirbyn tanakalla viivalla piirretyt supersankarit vivahtivat psykedeliaan ja pop-taiteeseen. Niiden ansiosta supersankarisarjakuvat saivat vanhempia lukijoita, jopa yliopistokampuksilta.
erikoistehosteet saivat ihmisen lentämään ja tekemään yliluonnollisia temppuja uskottavasti. Uusi aika alkoi Tim Burtonin Batman-elokuvan menestyksestä vuonna 1989. Muutos merkitsi sarjakuvalle aikuistumista, mutta Hollywoodin elokuvatuotannolle se on ollut taantumista entistä syvemmälle lapsellisuuteen.
KALENTERI
RUUMIINKULTTUURI
4.5.5.
UP WITH PEOPLE SHOW, lavalla tanssii & laulaa sata nuorta 21:sta eri maasta, lipputulot lahjoitetaan Seinäjoen Nuorisoasema Steissille & Eskoon erikoiskoulutusyksikkö Kaarisillalle, Seinäjoen Urheilutalolla & 13.5. asti Kouvolassa, www.upwithpeople.org.
TIKKURILAN TEATTERI- JA SIRKUSKOULULAISTEN Narri-ryhmän esitys Lasten vallankumous Vernissan yläsalissa kello 18, muut esitykset 9. & 15.5. & Sirkus Lumous Korson Lumo-salissa, ensi-ilta 19.5. kello 15, toinen esitys 21.5.
8.5.
18.20.5. 18.5.
PELKKÄÄ TEATTERIA, lasten & nuorten teatterifestari tarjoaa valmiita näytelmiä & nuorten itsensä käsikirjoittamia esityksiä, Narrin näyttämöllä nuorten toimintakeskus Hapessa, pelkkaateatteria. munstadi.fi
ASTI. KUNINGATARLEIKIT on esitys naisista, jotka joutuvat tavalla tai toisella luopumaan naiseudestaan, pääosissa Karoliina Kudjoi, Antti Mankonen & Tanjalotta Räikkä, Tampereen Teatteri Telakalla, www. telakka.eu/teatteri, jatkuu syksyllä.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 21.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
esitykset 22.23.5. Kanneltalossa. nykytanssiryhmä Roudan luoma organismi sopeutuu erilaisiin ympäristöihin & muodostaa niissä lyhyitä tilatansseja, eri puolilla Kainuuta kuvattu videomateriaali muodostuu osaksi esitystä, ensi-ilta 3.5., muut esitykset 4.11.5. Generaattorilla, www.g-voima.fi.
KAJAANI KULK EM AT TOMILTA TEILTÄ,
TANSSI
koreografia on Reija Tapanisen taiteellispedagoginen opinnäyte, ensi-ilta 7.5., muut esitykset 9.12.5. Teatterikorkeakoulun torilla. K AIKK I VAIKUTTA A, koreografi Arja Tiilen & taiteilija Teemu Mäen teos yhdistää breaktanssia & videotaidetta, esityksen raaka-aineiden listalla on sotatilastotiedettä, breikkausta, dokumenttivideoita Moskovasta, Helsingistä & Tsetseniasta,
HELSINKI REJOICE,
TEATTERI
Nukketeatteri Sampon esitys Tohelosta & Torvelosta, kello 10.15 Espoon Sellosalissa, sopii kaikenikäisille.
30.5.
MUISTOJEN HYRR Ä,
Jeninin pakolaisleirillä toimivan palestiinalaisen The Freedom Theatren vierailuesitys korostaa mielekkyyden, solidaarisuuden & ystävyyden etsintää huolimatta siitä, että ympäröivä maailma on ahdistava, pohjautuu Beckettin teokseen Huomenna hän tulee, esitykset 14.5. kello 19 & 15.5. kello 13 Kansallisteatterissa, esityskieli arabia, tekstitys englanniksi, tekijätapaaminen Lavaklubilla 14.5. kello 17. TAMPERE MINÄ MINÄ MINÄ! on Legioonateatterin kevään 2012 työpajan esitys, jossa narsismi saa kyytiä & josta narsistit nauttivat, esitykset 30.5. asti Legioonateatterissa.
HELSINKI WHILE WA ITING,
elokuvana nähty komedia kahdesta mielenterveyskuntoutujasta, jotka opettelevat hoitokodin jälkeistä elämää omassa tukiasunnossaan Oslossa, esitykset 13.5. asti Tampereen Tukkateatterissa. EDITH YÖPERHONEN, teatteri Undan esitys Edith Piafista 4., 7. & 14.5. mielenterveysyhdistys Taimi ry:n Ruusan kahvilassa.
ELLING,
STAND UP, IMPRO & SIRKUS
12.5. CIRKO-FESTI VA ALI SPECI AL, taikaa & stand uppia -klubi goes Cirko-festari, stand up -taikuutta kello 21 Helsingin Uuden sirkuksen keskuksessa, Kaasutehtaankatu 1/4, www.cirko.fi.
15.5. VALTIMONTEATTERIN ILTAMISSA improvisaatioteatteria, livemusaa & lausuntaa, lavalla Valtimonteatterin näyttelijät & muusikot, kello 19 Helsingin Valtimonteatterissa. 24.5. IMPROSTA ATIT, Joensuun Ylioppilasteatterin esitys kello 20 Joensuun Kerubissa. SAMI HEDBERG SHOW, stand up -koomikon soolokiertue 2.5. Espoon kulttuurikeskuksessa, 3.5. Salon kulttuuritalo Kivassa & 9.5. Porin Promendakeskuksessa. TURKU CABARET INTERRUPTUS, improvisioitua runoa & musiikkia 4.5. kello 19 & 5.5. kello 18 Turun ylioppilasteatterissa, esityskieli viro.
AJASSA KULTTUURI
4
2012
45
www.mondediplo.fi
Naiseksi ihmeellinen Alma Bang
A U R A Gustafssonin kirjoittama uutuusnäytelmä SupersankariTAR pui riipaisevasti menestyneen naisen stereotypiaa. Stereotypia on, ettei menestyvää naista voi olla. Suomessa naiset eivät johda suuryrityksiä eivätkä juuri muitakaan yhteiskunnallisesti merkittäviä laitoksia. Toki meillä on kaksi poikkeusta, presidentti Tarja Halonen ja Suomen Pankin entinen johtaja Sirkka Hämäläinen, mutta näiden poikkeuksien perusteella ei vielä juhlita, näytelmä muistuttaa.
L
muistotilaisuuteen. Alma Bangin elämä on ollut suuri seikkailu: kansainvälisiä rauhantoimia ja kohtalokkaita suhteita, aivan kuin James Bondilla. Näytelmän kolmen naisen kautta peilataan naisen paikkaa, oletettua käyttäytymistä ja feminismin luonnetta: kuka on tekijä ja kuka saa kertoa maailman tarinaa? lennokkaalla esikoiskirjallaan Huorasatu (Into 2011) Gustafsson pääsi viime vuonna Finlandia-ehdokkaaksi. Supersankarittaressakin nähdään Gustafssonin tutuksi tekemä elämän edessä hölmistynyt, kysymyksillään arkipäivän typeryyksien ytimeen osuva nuori nainen. Teksti on ironinen ja hauska, mutta ainakaan vielä huhtikuisessa ensi-illassa SupersankariTAR ei pääse lavalla upeimpaan nousuun.
NEROKK A AN
OPERAATIO RUOKAMARKET
700 m² liiketilaa Teurastamolla, Kalasataman kupeessa odottaa intohimoista toteuttajaa. Tiedätkö sinä millainen ruokakaupan pitäisi olla tai tunnetko tekijöitä, jotka haluavat olla mukana luomassa tulevaisuuden kauppakonseptia? Teurastamo avaa mahdollisuuden luovalle yrittäjälle tai yhteisölle, jolla on kanttia haastaa perinteinen ruokakauppa ja toimintavat. Kiinnostavimmat tekijät ovat jo alueella. Haku auki nyt!
S U P E R S A N K A R I T A R -näytelmässä nähdään kaksi naista (Pinja Flink ja Minna Puolanto) muistotilaisuudessa. Alma Bang, supersankari, on kuollut. Naisista toinen on Alepan kassa, joka on tutustunut Almaan pari vuotta aiemmin ja fanittaa Alman elämäntarinaa. Toinen on kyyninen, viiniä sammioittain kuluttava maisterisnainen, joka on vain eksynyt
Hannele Huhtala SupersankariTAR Helsingin Kokoteatterissa 1.5.8.6.
Eurooppa tuomiolla
Faktaa & tulkintaa siirtolaisten kurjasta asemasta.
S Y Y TÄ M M E Eurooppaa järjestelmällisistä ihmisoikeusrikkomuksista siirtolaisia, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia kohtaan." Tukholmassa järjestettävässä Tribunal 2012 -tapahtumassa esitetään todistajanlausuntoja vääryyksistä, joita eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa. Joukko kansainvälisesti tunnettuja asiantuntijoita, aktivisteja ja ajattelijoita keskustelee lausunnoista. 13-tuntinen spektaakkeli videoidaan ja näytetään suorana muun muassa Tanskassa, Englannissa ja Suomessa. Videoitujen osuuksien lisäksi kussakin maassa järjestetään paikallista ohjelmaa. " T U R VA P A I K A N H A K I J AT O VAT
www.heltu.fi
"Kun lapsi ei pääse esimerkiksi vuoteen kouluun, menetys on suuri. Vastaanottokeskuksissa vanhemmilla ei välttämättä ole energiaa tukea lastensa kasvua." Raekallio puhuu myös siitä, että osa järkyttävistä oloista paenneista menehtyy jo matkalle. "Puhutaan linnake-Euroopasta: vaikka selviää matkasta, turvapaikkahakemusta ei aina pääse jättämään." tapahtumaan osallistuu kansalaisjärjestöjä ja joukko eri alojen taitelijoita. "Omat lähtökohtani tapahtuman järjestämiseen ovat humanistiset ja ehkä naiivit, mutta paikalla on lakimiehiä ja järjestöjen edustajia. Heidän sanomansa resonoi sitten toisissa", Raekallio toteaa. Tarkoituksena on tuoda esille tarinoita, joita muuten ei pääse kuulemaan. "Harva kovia kokenut alkaa vuodattamaan satunnaisille vastaantulijoille omia kokemuksiaan."
SUOMESSA
Valtavasti kierrätystä
kokeneet niin paljon järkyttäviä asioita, joita kenenkään ei pitäisi kokea, ja sen päälle he joutuvat systeemin riepottelemiksi. Epäreilun systeemin vastustaminen oli ensimmäinen syy protestiin", Tribunalin Suomen-tapahtuman organisoija Johanna Raekallio kertoo. Hän on taideprojektiensa kautta tutustunut turvapaikkapäätöstä erittäin pitkään odottaviin ihmisiin.
&
Hannele Huhtala Tribunal 2012 -tapahtuma 12. toukokuuta Helsingissä, Iso Roobertinkatu 4, tribunal12helsinki.wordpress. com, tribunal12.org.
katutaidetta
arabiankatufestivaali.fi
12.5.2012
MUSIIKKI
46
4
2012
ESTEETIKKO. Frida Hyvönen tavoittelee kauneutta ja diggailee suomalaisia juuriaan.
MUSIIKKI
JYLHÄÄ JA ARKISTA
H A A S T E T T E L U S S A Frida Hy-
spiraalissa ylöspäin samalla kun sanojen filosofinen viesti kutsuisi häntä pikemminkin rauhoittumaan.
S O V I T U K S E T O V AT yllättäviä ja kokonaisuutta värittävät niin 80-luvun syntikat kuin balilaisen kansanmusiikin elementitkin. Kaiken keskiössä on Hyvösen hieman metallinen, itsevarmana kaikuva ääni. Kokonaisuutena To the Soul on jylhää kuunneltavaa. Tällä levyllä ei söpöillä.
vönen sanoo kappaleittensa sanoitusten ja tunnelman olevan ensisijaisia. Musiikin on tarkoitus tukea niitä. Levyä kuunnellessa lyriikoiden ja melodioiden välille syntyy kuitenkin myös kiinnostavia ristiriitoja ja jännitteitä. Esimerkiksi Picking Apples, joka kertoo kuolleista isovanhemmista ja heidän omenapuittensa herättämistä tunteista, on musiikillisellta muodoltaan reippaasti etenevä popkappale. Sen kiihtyvä tempo pyörittää kuuntelijaa hilpeässä
Elsi Hyttinen Frida Hyvönen: To the Soul. Universal Records 2012.
TEKSTI
ELSI HYTTINEN
Hurmaava varttisuomalainen
Frida Hyvönen laulaa, jotta ihmiset pelkäisivät vähemmän.
tekevät musiikkia herättääkseen tunteita, toiset shokeeratakseen porvareita. Ruotsalaista Frida Hyvöstä ajaa kauneus. "Haluan jakaa kauneutta ja lohtua niin, että ihmiset uskaltaisivat pelätä vähän vähemmän. Henkistä turvallisuutta. Kun minulla kuitenkin on tämä laulujen kirjoittamisen lahja." Tällä turvan tarjoamisella on poliittinen ulottuvuutensa. "Vastustan kilpailuhenkisyyttä. Ja patriarkaattia!"
OTKUT
J
-sanomalehti käytti Hyvösen tuoretta To the Soul -albumia arvostellessaan laatusanaa fenomenal kaksi kertaa. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka paljon laulaja-lauluntekijä Frida Hyvöstä Ruotsissa arvostetaan. Ja omintakeinen To the Soul onkin: eklektinen yhdistelmä hämDAGENS NYHETER
mentäviä tarinoita ja eri aikakausien musiikillisia elementtejä. Monet Hyvösen laulut syntyvät arkisista havainnoista. Hän pyrkii välittämään sen erityisyyden ja, niin, kauneuden, joka meitä kaikkialla ympäröi. Yksittäisestä havainnon pirstaleista edetään kohti filosofisia kysymyksiä. "Esimerkiksi uuden levyni kappale Picking apples kertoo ajatuksista, joita isovanhempieni talon ohi ajaminen synnytti." Isovanhemmat ovat kuolleet, mutteivät kovin kauan sitten. Heidän talonsa on vielä myymättä ja pihan hyvin hoidetut omenapuut kasvavat hedelmää. "Tämä synnytti jonkinlaisen eksistentiaalisen oivalluksen. Vaikka olimme juuri haudanneet isoisäni, hän oli kuitenkin edelleen läsnä, huolehti minusta haudan takaa. Hänen omenansa olivat yhä poimittavissani." miksi Hyvönen haluaa jakaa näin yksityisiä asioita, yllättää hänet.
K Y S Y M Y S S I I TÄ ,
"Minusta ajatusten jakaminen on peri-inhimillistä. On luonnollista jakaa huomioitaan. Mehän jaamme toisten ihmisten kanssa jotain koko ajan." Hyvönen kertoo, että kaune-
lle "Minu juuret laiset suoma le koskaan eivät o peän aihe. hä olleet astoin." Päinv
us on hänelle tärkeää muutenkin kuin lauluissa. Hän kiinnittää paljon huomiota siihen, millaisia esineitä, muotoja ja värejä hän kerää ympärilleen. "Rakastan järjestämistä, esteettisten kokonaisuuksien luomista. Ja sen kauneuden lahjoittamista myös muille." Myös Hyvösen kappaleiden sovitukset perustuvat haluun vä-
littää jokin tunnelma tai ajatus. "Laulujen pohjat äänitetään yleensä livenä, piano, rummut, basso ja laulu yhtä aikaa." Tähän pohjaan sitten lisätään värejä, erilaisia elementtejä, jotka tukevat sanojen viestiä ja kuulostavat oikealta. "Uuden levyn Terribly dark rakentuu 80-luvun syntikkasoundien varaan. Halusin, että kappale on tosi cool ja samalla välittää ajatuksen jostakusta, joka yrittää olla cool muttei ihan onnistu." on oman määritelmänsä mukaan 25-prosenttisesti suomalainen. Hänen vanhempansa eivät puhu suomea, vaan suomalainen sukunimi periytyy Rovaniemen seudulta kotoisin olleilta isovanhemmilta. Vuonna 1977 syntyneen laulajan kotona ei eletty niitä häpeän, melankolian ja pärjäämisen pakon tunteita, jotka monia Ruotsin suomalaissiirtolaisia yhdistävät. "Minulle suomalaisuus ei koskaan ole ollut häpeän aihe, enkä ole kokenut sukunimeni
FR IDA HY VÖNEN
takia ulkopuolisuutta. Päinvastoin: koulussa ylpeilin suomalaisuudellani, se teki minusta erikoisen." Hyvönen korostaa kuitenkin, ettei tiedä Suomesta juuri mitään. Hän on käynyt täällä viitisentoista kertaa, mutta käyntejä enemmän hänen Suomi-käsitykseensä ovat vaikuttaneet tarinat. "Minun Suomeni on sekoitus isoisäni tarinoita ja Kaurismäen elokuvia." Ulkopuolisuuden tunteita hän pääsi kokemaan vasta Pariisissa. Hyvönen asui Ranskassa puolisentoista vuotta, ja on vasta äsketäin muuttanut takaisin Ruotsiin, omaan taloon maaseudulle Västerbotteniin. "Oli hyvä joutua maahanmuuttajan asemaan. Hoitaa vaikka pankkiasioita ymmärtämättä oikeastaan, miten kuuluisi toimia. Se pisti vähän nöyrtymään."
Frida Hyvönen esiintyy Helsingin Korjaamolla 18.5. kello 20.
MUSIIKKI
4
2012
47
Kuuluuko piikkejä?
I L J A T T A I N sijoitin kuukausipalkkani verran rahaa kaiuttimiin. Päätös saattaa tuntua hieman dilleltä, olenhan perheellinen asuntosäästäjä eikä äänenlaatu enemmistön mielestä ole kovin iso issue. Ääni on kuvaa abstraktimpaa, siksi sen hyvyyttä tai huonoutta on vielä kuvanlaatuakin vaikeampi määritellä. Teräväpiirtotelkkarissa kuva on sentään silmin nähden parempi kuin vanhassa matkatv:ssä. Siksi niihin sijoitetaan. Kansakunnan olohuoneissa parin tonnin telkkarit pihisevät sisäänrakennettujen kaiuttimien tai muutaman satasen pakettistereoiden kautta.
Musiikkijuhla Kainuussa ja Vienan Karjalassa
2 8 . 6 . - 2 . 7. 2 0 12
Ohjelma ssa ko n se rtte ja, k u r sse ja , se m in a a r e ja , ta ide n ä ytte lyitä sek ä oh je lm a a k o k o p e r h e e lle ! T u le mu k a a n myö s un o h t u m a t t o m a lle k u lt t u u r imatk a lle Vien a n Ka rjalaa n 1 .-3 .7 .2 0 1 2 !
www.runolaulu.fi/sommelo
E I V ÄT M U S I I K I N tuottajatkaan aina tunnu arvostavan hyvää äänenlaatua: populaarimusiikkia kompressoidaan surutta. Tuotantovaiheessa äänitteen ääripäät hiotaan pois. Vähennetään dynamiikkaa ja kontrastia. Ilmiö on tuttu tvmainoksista, mutta eihän äänilevyjä tulisi käsitellä mainoksina, eihän? Surullinen esimerkki kompressoinnista on Metallican Death Magnetic, joka on pu-
E N TÄ P Ä N E kaiuttimeni? Äänentoistollisesti elämäni on kaiutinkauppojen jälkeen ollut yhtä juhlaa. Visa-lasku kirpaisee, mutta onneksi sentään tuin kotimaista työtä ja valitsin kuopiolaisen Amphionin kaiuttimet. Jäivät nekin rahat kotimarkkinoille.
Jari Tamminen
KALENTERI
MUSIIKKI
SYLVIKLUBI: Mirel Wagner (kuvassa), Death Lazer ja Zorro Polar Helsingin Nosturin alakerrassa. Kuva: Riitta Supperi.
5.5.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 21.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIERTUEET
AHOL A 4.5. Helsingin Tavastialla (levynjulkkarit), 5.5. Salon Keikkamestassa, 11.5. Turussa & 16.5. Joutsenon Penny Nightissa. APUL ANTA 4.5. Mikkelin Vaakunassa, 16.5. Espoon Sellosalissa, 18.5. Rauman Rauma Rockissa, 19.5. Helsingin Nosturissa, 25.5. Ylöjärven Pöheikön Pölläyksessä & 26.5. Naantalin Kaivohuoneella. HAULI BROS duo 4.5. Helsingin Presidentissä, 19.5. Kiikalan AnMarin Helmessä, 26.5. Heinolan Iloisessa Kulkijassa, band 11.5. Tampereen Kujakollissa, 12.5. Mynämäen Casper's Cafessa, 18.5. Tampereen Pakkahuoneella & 25.5. Nokian Club Dramassa. INVA SIONEN 10.5. Helsingin Tavastialla, 11.5. Tampereen Vastavirrassa & 12.5. Jyväskylän Mustassa Kynnyksessä NOTKE A ROT TA 4.5. Kalajoen Dyynissä, 5.5. Kokkolan Kaarlessa & 11.5. Helsingin Nosturissa. OL AVI UUSIVIRTA 1.5.Jyväskylän Lounais-
puistossa, 18.5. Jurvan Tarinaravintolassa, 19.5. Viitasaaren Pihkurissa, 25.5. Hyvinkään Ale Pubissa & 26.5. Forssan Blue Poolissa. POSTELJOONA & YSTÄVÄT 4.5. Valkeakosken The Klubissa, 11.5. Helsingin Semifinalissa, 20.5. Helsingin Käpylän kyläjuhlilla, 2.6. Hämeenlinnan Suistossa. T V SMITH 23.5. Tampereen O'Hara'sissa, 24.5. Helsingin On The Rocksissa, 25.5. Jyväskylän Mustassa Kynnyksessä & 26.5. Kouvolan Rytmikatissa.
?
BASEMENT JAXX
(ENGLAND)
GROOVE ARMADA
(ENGLAND)
KE 2.5.
(SEURAAVA ARTISTIJULKISTUS)
ROCK, POP, HIPHOP, ELEKTRO, INDIE, FOLK
2.5. PERTTI KURIK AN NIMIPÄIVÄT, ROCK-
WALLI, EIL A & ARMOTTOMAT, VÄINÖL Ä, DJ
Tampereen Klubilla. DEPORTEES Helsingin Korjaamolla. 4.5. SAR A Kalajoen Dyynissä. FREUD, MAR X, ENGELS & JUNG Tampereen Klubilla. PALEFACE & R ÄJÄHTÄVÄ NYRKK I Turun Klubilla. REBOUND Lappeenrannan Bar Totemissa. BL ACK MAGIC SI X Kouvolan Rytmikatissa. K ILLIING JOKE, THE ICARUS LINE & THE CRYING SPELL Helsingin The Circusissa. MI AU Keravan Bar Bilisissa. SAVAGE REHAB, PHYSICS & BURMA HelsinL AURIL A
CONCHA, DACO JUNIOR, DJ HARVEST, DJ RASCAL, GRACIAS, HUORATRON, HANNA NYBERG, HEAVYWEIGHT DJ'S KOLLEKTIIVI, FLIGHT, GENKI, IDIOMATIC, I WAS A TEENAGE SATAN WORSHIPPER, JAYTECH, KARRI KOIRA, KEMMURU, KID LO, KIIPPARI KALLE, MAGNUS BLOMKVIST, MILLA LEHTO, MISTA S, DJ PROTEUS, ORION, REGINA, RUGER HAUER, RUUDOLF, SHINE2009, SMC LÄHIÖROTAT, SOPPA, SUPER8 & TAB, DJ TASTE, TREMONT, STEEN1, SYNA, TEFLON BROTHERS, TIMO JUUTI & HECTOR 87 JA TUNDRAMATIKS.
LIPUT MYYNNISSÄ LIPPUPISTEISSÄ KAUTTA MAAN!
PE & LA (2 pv) 75 PE tai LA (1 pv) 45
Tapahtuman ikäraja on 18 vuotta.
lovemusicfestival.fi | facebook.com/LoveMusicFestivalFinland
w w w . f a c e b o o k . c o m/ s o mme l o w w w . t w i t t e r. c o m/ s o mme l o f e s t i v a l
H
ristettu puuroksi, mutta hei, kuulostaa siltä ku jätkät soittais niinku täysii koko ajan. Epäonnistumisen myöntämisenä voinee pitää sitä, että Death Magneticin överiksi mennyt kompressointi korjattiin Guitar Hero -konsolipeliä varten. Mikäli siis haluat kuunnella levyä hyvällä äänellä, lataa viekkaudella ja vääryydellä Guitar Hero -versio flactiedostoina netistä ja polta itse levylle. Alkuperäistä levyä voikin sitten käyttää vaikka lasinalusena. Toivoakin on, onneksi. Chisun multiplatinaa myynyttä levyä Kun valaistun ei kompressoitu käytännössä ollenkaan. Musiikki on saanut arvoisensa kohtelun ja kyllä, se nimenomaan kuulostaa hyvältä.
sommelo
JUMINKEKO-SÄÄTIÖ
48
4
2012
MUSIIKKI
ennen haastattelua Barry Andrewsin Disko on esiintynyt uransa ensimmäistä kertaa Tavastia-klubilla. "Kai siellä soittaminen on jollekulle rock-unelman täyttymys. Minä istuin yksin takahuoneessa, join kaljaa ja luin kirjaa. Keikan jälkeen kukaan ei oikeastaan edes sanonut mitään", Diskon ainoa jäsen Jukka Herva kertoo huvittuneeseen sävyyn. Tavastialla vastaanotto saattoi olla välinpitämätön, mutta muualla Hervan kotikutoinen popmusiikki on herättänyt innostusta. Esikoisalbumi ilmestyy toukokuussa, keikkoja riittää ja YleX ja Rumba nostivat hänet viime vuoden lopussa "Tulevaisuuden tusinaan", jossa ne esittelevät uusia kiinnostavia musiikintekijöitä. ei varsinaisesti ole mikään uusi kyky, vaan hän on tehnyt musiikkia jo pitkään. Rovaniemellä syntynyt ja nykyään Turussa asuva muusikko on ehtinyt vaikuttaa sellaisissa yhtyeissä kuin Riukupastori!, Avaruuskaiut ja Vindi Karlos. Barry Andrewsin Disko sai alkunsa jyväskyläläisessä opiskelijaasunnossa vuonna 2007. "Äänittelin musiikkia itsekseni halvalla kasettineliraiturilla. Teknisten rajoitusten takia musiikista tuli yksinkertaista, ja aloin innostua sen tekemisestä entistä enemmän", Herva kertoo. Lopputuloksena oli kaset2 5 - V U O T I A S H E R VA
C-kasetilla maineeseen
Barry Andrewsin Disko on yhden miehen orkesteri, jonka klubikeikalla luetaan takahuoneessa kirjaa.
P
ARI
PÄ I VÄ Ä
tikaupalla persoonallista musiikkia, jota voisi kuvailla laatusanoilla unenomainen, lämmin ja kotoisa. Moni toimittaja on halunnut leimata Barry Andrewsin Diskon kaihoisan tunnelmoinnin elektroksi, mutta tekijä itse vierastaa termiä. "Käytän koneita tehdessäni musiikkia, mutta lopputulos on mielestäni yksinkertaisesti pop-
npäin Jälkee onpas " , että mietin omaisia tavan a." aiheit
pia, jossa on jotain folksävyjä. Haluan, että tekemisissäni on karheutta ja kokeellisuutta. On rasittavaa, kun musiikissa ei ole nykyään tilaa virheille." Yhtyeen erikoinen nimi on perua Hervan teinivuosilta. "Barry Andrewsin Disko tuli vanhasta joululaululevystä, jonka tein kavereilleni lahjaksi lukiossa. Silloin se kuulosti surkean yökerholaulajan nimeltä ja oli kornilla tavalla hauska. Sittemmin nimi on alkanut jo ärsyttää, mutta samapa tuo." Diskon esikoisalbumin Kuka siellä? julkaisee tamperelainen pienlevy-yhtiö Fonal Records. Muun muassa Riston, Ville Leinosen ja PaavoBARRY ANDREWSIN
harjun levyjä aiemmin julkaissut yhtiö tunnetaan valtavirrasta poikkeavista kiinnityksistään. "Oli hienoa päästä tekemään oma levy nimenomaan Fonalin kanssa. Yhtiö on aiemmin julkaissut paljon sellaista musiikkia, joka on minulle itselleni tärkeää." Kuka siellä? kokoaa yhteen Hervan musiikillista historiaa pitkältä ajalta, sillä mukana on miltei kymmenen vuotta vanhoja lauluja. Levyllä ei ole varsinaista teemaa, vaikka Herva epäileekin ulkopuolisen kuuntelijan helposti ajattelevan toisin. "Tarkastelin jälkeenpäin levyn lauluja ja mietin, että onpas tavanomaisia aiheita. Yöstä, yksinäisyydestä, alakuloisuudesta ja eläimistä on tehty musiikkia jo satojen vuosien ajan. Toisaalta ne ovat sen verran kestäviä aiheita, että niihin voi palata yhä uudelleen", Herva pohtii. Toukokuun lopussa ilmestyvä Kuka siellä? ei ole Barry Andrewsin Diskon ensimmäinen julkaisu. Herva on aiemmin julkaissut yhden cd:n ja pari c-kasettia rovaniemeläisellä ROH Tapesilla, jonka toimintaan hän itsekin on sotkeutunut. "Pienempiä julkaisuja aion tehdä edelleen itse, sillä Diskon musiikkia on pöytälaatikossa runsaasti. Ei kaikkia juttuja tarvitse julkaista suurellisesti. Tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä myös jotakin erään turkulaisen runoilijan kanssa, mutta ei siitä sen enempää vielä."
mikko siltanen
LEVYT
mirkka hietanen, kimmo jylhämö, Pertti Laesmaa & jari tamminen
Mopo: Jee! Texicalli Records Oy 2012. C Conflicts & C Conclusions. D Kapital Plays Das H Hanns Eisler. Das K . Kapital Records 2011. An Antero Lindgren: Mo Mother. Ei- Records Ei-No 201 2012. P kki Perhosveitsi-Heikki & Lika-Aki: K Katuvisioita. M Monsp 2012. ki Emma Salokoski Ensemble. n. Valoa pimeään. Warner 2012.
Jee Mopo!!! !!
Koulussa väänsimme ensyklopedistit muotoon aasimopedistit, mutta se on toinen tarina... Linda Fredrikssonin, Eero Tikkasen ja Eeti Niemisen Mopo on riemukas asia. Linda soittaa foneja, Eero bassoa ja Eeti rumpuja. Lisäksi he puhaltelevat välillä pilliin ja kolistelevat ja kilistelevät milloin mitäkin irtaimistoa. Viime vuonna Mopo edusti Suomea Young Nordic Jazz Comets -yhtyekilpailun finaalissa. Syksyllä meitä faneja pääsi dösälastillinen johonkin hevonskutsiin tämän levyn äänitysstudiossa pidettyyn konserttiin. Olivat juuri levyttäneet albumin ja kertoivat samalla kokemuksistaan. Me fanit vetelimme punkkua ja pääsimme dallaamaan esityksen aikana pitkin taloa. Kävin myös studion hermokeskuksessa seuraamassa parhaillaan tapahtuvaa konsertin äänittämistä. Vaude! Tällä levyllä on siitä tilaisuudesta Metsärukkanen. Se onkin Mopon lippulaiva. Nyt Mopo ajelee ristiin ja rastiin Suomea kuin SMP:n entinen puoluesihteeri Poutiainen. Kantsuu mennä Mopon iltamiin, hyvä proknoosi! (PL)
P Pääoma Eislerin ki i kimpussa
Hanss Eisler pakeni natsihallintoa 1930-luvulla Moskovan kautta New Yorkiin. Sieltä hänet karkoitettiin kuitenkin takaisin Berliiniin seuraavalla vuosikymmenellä. Das Kapital on tehnyt toisen albumin Eislerin musiikkia. Edellinen oli Ballads & Barricades. Nyt aloituskappaleena on entisen Itä-Saksan kansallislaulu. Mukana on myös sävellyksiä Eislerin vähemmän tunnetulta poliittiselta jaksolta ja hänen Hollywood-tuotantoihin tekemiään elokuvasävellyksiä. Kävin kuuntelemassa Das Kapitalia (saksalaisfonisti Daniel Erdmann, tanskalaiskitaristi Hasse Poulsen ja ranskalaisrumpali Edward Perraud) Juttiksessa. Ihan knockout-porukka! Joka äijä on soittimensa kanssa virtuoosi. Täydellistä yhteen pelaamista. Das Kapital osaa lavashown joka suhteessa. Ja kuin tosta vaan siinä ohessa Perraud väläyttelee jonglöörin kykyjään. En ihmettele yhtään, että yhtye on kovaa valuuttaa muualla Euroopassa. Tällaista nautintoa ja hyvänolon tunnetta en ole kokenut aikoihin! (PL)
Itk Itkettäjä-Antero t
Rumba-lehti kirjoitti helmikuussa 2012: "Yksi alkuvuoden parhaista levyistä, jota kukaan ei tunne tai tiedä". Hyvä, että kirjoitti. Sydänvertaan vuodattavat taiteilijasielut kun eivät yleensä ole mitään markkinaheppuja. Tätä levyä tehtiin vuosia ja välissä tuottajatkin vaihtuivat. Levystä huomaa, ettei sitä polkaistu tyhjästä. Kappaleet ovat samalla pieniä ja suuria, ja tarinat elämänkokoisia, vaikka laulettaisiin röökintumpista. Mother ei ole erikoinen, mutta sielua järisyttävän siitä tekee tunnelma, jonka luojana Lindgren onnistuu erinomaisesti. Lindgreniä on soviteltu suuriin saappaisiin, mutta ainakin Suomen mittakaavassa artisti painii ihan omassa sarjassaan. Folkrock-levy on täynnä kaunista kitarointia, synkkiä säveliä ja niin ihanaa ja vaivatonta lauluääntä, että kun tätä kuuntelee yksin pimeässä on vaikea olla liikuttumatta. (MH)
R Roolina lähiönilkki ö ilkki
Räpartisti Pyhimys on skarppi sälli ja hänen levynsä antavat poikkeuksetta ajattelemisen aihetta. Vakavan asian ohella Pyhimyksen tuotannossa piisaa myös lungia irrottelua. Yhdessä Heikki Kuulan kanssa tehty Katuvisioita on lähiöromantiikkaa viihdyttävimmillään. Pyhimys (eli LikaAki) ja Kuula (eli Perhosveitsi-Heikki) ovat eläytyneet albumilla Helsingin ongelmalähiöiden ongelmanuorten säätämisiin. Tarinat kertonevat muusikoiden omasta nuoruudesta ja tekemisistä, mutta samalla on vaikeaa olla näkemättä roolisuorituksia juuri niinä: rooleina. Nokkela sanailu päihteistä, lähiömuodista ja bommaamisesta ylistää mutta ehkä myös kyseenalaistaa sekoilua. Kannattaa vastustaa houkutusta dumata läpät ja kertojat tyhjäpäisiksi dilleiksi: sukeltakaa siis sanoitusten pintaroson alle ja hiljentykää hetkeksi pohtimaan lähiöitä ja niiden asemaa yhteiskunnassamme. (JT)
Emma käy popiksi
Laitettuani Emma Salokosken levyn Valoa pimeään cd-pesään joudun tarkistamaan, että soittimeen ei mennyt vahingossa jokin Scandinavian Music Groupin vanha levy. Mutta kyllähän Salokosken ääni on tunnistettava, vaikka heti tulee verranneeksi sitä myös Johanna Iivanaiseen. Itse asiassa en aina oikein osaa heitä erottaa toisistaan, lähinnä siksi, että kumpikin pystyy laulamaan & tulkitsemaan hienosti perinteistä vanhaa iskelmää ja uutta laulelmaa. Uuden Salokoski Ensemblen jälkeen olo on siis lyhyesti sanottuna hämmentynyt. En odottanut näin yksioikoista poplevyä. Ei popissa sinänsä ole mitään vikaa, monethan pitävät siitä ja kyllähän sitä artistit kai saavat muuttua & kehittyä. Musta taivas ja Aallon harjalla kuulostavat siltä hengeltä, jota levyltä etukäteen odotti. Samaan henkeen jatkaa kappale Ystävälle: "Anna jo voimas valloittaa / pohjaton / lähde sisälläsi on / sieltä loistaa valo auringon". En erityisemmin pidä levystä, mutta jaksan kyllä kuunnella sen useamman kerran peräkkäin. Hmm. (KJ)
MUSIIKKI
4
2012
49
23.5.
EVERY TIME I DIE Helsingin Nosturissa.
25.-27.5. 17.5.
PESULLA. Puhdistuksen musiikki kuulostaa hyvin tehdyltä, mutta se ei vakuuta.
ROCK AGAINST RACISM: Anal Thunder, Laineen Kasperi & Palava Kaupunki (kuvassa), Rad Natas & Ratface Tampereen Klubilla.
WILDLIFE HELSINKI. Rytmimusiikkiin & katutaiteeseen keskittyvä Wildlife Helsinki järjestetään toukokuussa kolmatta kertaa Tavastia-klubilla & Mbarissa. Kuvassa Max Rome.
gin Bassmentissa.
5.5. ADEPT, ONE MORNING LEFT
WARWICK Tampere-talossa & 20.5. Helsin-
lo 14 & 18 Helsingin Kaapelitehtaalla.
11.5. MITEN ENKELEITÄ VIETELL Ä ÄN, dramatisoitu konserttikabaree Bertolt Brechtin runoihin sävelletyistä lauluista, enkeleitä viettelemässä Eeva Siljamäki, Veera Railio & Maija Ruuskanen, kello 19 Helsingin Musiikkiteatteri Kapsäkissä. 12.5. Ä ITIENPÄ I VÄ HUNNINGOLL A, Erin, nuori nainen nailoneitta & Jukka Takalon yhden hengen disko, kello 20 Helsingin Aleksanterin teatterissa, Bulevardi 2327. 17.5. TOM RUSSELL Helsingin Gloriassa & 18.5. Tampereen Vastavirrassa. 20.5. HEVISAURUS kello 16.30 Helsingin Nosturissa. 22.5. R AMONESI A KODIT TOMUUT TA VA S -
Puhdistus oopperassa
kunnia sille, että poliittisesti sytyttävästä aiheesta työstetään suuri ja monessa mielessä onnistunut produktio Kansallisoopperaan. On rohkeaa, että tehdään ooppera ajankohtaisesta romaanista. Sofi Oksasen Puhdistus tarjoaa hyvät lähtökohdat. Virolaisten naiskohtaloiden käsittely suomalaisella oopperanäyttämöllä antaa odottaa paljon. Oopperan ensi-illan vastaanotto oli kuitenkin laimea. En muista koskaan kuulleeni yhtä vaisuja aplodeja ensi-illassa, puhumattakaan kantaesityksestä.
Nosturissa. SAR A Clubissa. REBELHE AD Tampereen Klubilla.
TES BEFORE THE DIVE
Helsingin Kokkolan Calle Night
& V ULTURE CLUB
gin Musiikkitalossa. 20.5. L ADY ESCAPE Helsingin Käpylän kyläjuhlilla.
23.5. VICTIMS FAMILY, SOKEA PISTE & CAN
6.5. ADEPT, ONE MORNING LEFT & 15 MINU-
Tampereen Klubilla. TAM TAM Helsingin Siltasessa.
7.5. THE LEMONHEADS & MEREDITH SHEL-
K
AIKKI
dramaattisesti. Se kuulostaa hyvin tehdyltä, mutta se ei vakuuta. Musiikillinen motivaatio puuttuu. Laulu asettuu musiikin päälle epäkiinnostavasti jatkuvana valituksena tai epäkiinnostavana puhelauluna. Orkesterin ja laulun välillä ei ole dialektiikkaa vaan pelkkää päällekkäisyyttä ja rinnakkaisuutta. Oopperassa lauletaan suomeksi, välillä myös viroksi. Jostakin syystä virolaiset kohdat kuulostavat paremmilta. Reinveren ooppera jättää ilmaan konservatiivisen kysymyksen siitä, miksi kaunis laulu on karkotettu nykysäveltäjien oopperoista.
Kimmo Jylhämö Jüri Reinvere: Puhdistus. Libretto Jüri Reinvere Sofi Oksasen romaanin pohjalta. Kansallisoopperassa toukokuussa.
Tampereen Klubilla. OZZ Y & Helsingin Hartwall Areenassa. LILJAN LOISTO Helsingin Kuudennella Linjalla.
CAN HE ADS FRIENDS, BL ACK L ABEL SOCIET Y
24.5. SCARRED BY BE AUT Y, THE DE AD L AY
Tampereen Klubilla. Helsingin Tavastialla. 9.5. RIVERS OF MARS Oulun 45 Specialissa. THE SOUNDTR ACK OF OUR LIVES Helsingin Tavastialla. KUNINGASIDEA & ATLÉTICO KUMPUL A Helsingin Kuudennella Linjalla. 10.5. TOPI SAHA & MIKKO JOENSUU Oulun 45 Specialissa. COFFINS & SOLOTHUS Tampereen Klubilla. JE X THOTH & HORSE L ATITUDES Helsingin Kuudennella Linjalla. 11.5. SAR A Helsingin Nosturissa. JARE & VILLEGALLE Jyväskylän Lutakossa. PALEFACE Joensuun Kerubissa. MOONFACE & SIINA I Helsingin Korjaamolla. AMEEBA Helsingin Bassmentissa. 12.5. CATS ON FIRE Helsingin Korjaamolla. 13.5. MAGUL AMBIERRE BAND Helsingin Siltasessa. KOMPOSTI SOUND Helsingin Bassmentissa. 16.5. HANNU & KERTTU Helsingin Siltasessa. DANNY KRIVIT Helsingin Kuudennella Linjalla.
DON
8.5. SLEEP 18.5. NOLL A NOLL A NOLL A & LOISTAVA POL-
Tampereen Klubilla & 25.5. Helsingin Bar Loosessa. VICTIMS FAMILY & SOKEA PISTE Helsingin Bar Loosessa. 25.5. JIPPU Joensuun Kerubissa. PUPPA J, BUDDHA SURFERS & HILTON MAROWA Tampereen Klubilla.
WAITING & DEVI ANT TACTICS
26.5.
JOHN LEWIS TR IO, THE RHY THM
THREE, FL AT TOP ROCKETS & SUPR AFONICS
Tampereen Klubilla. ZEBR A & SNAKE (levynjulkkari) Helsingin Kuudennella Linjalla. 30.5. SAMLING Helsingin Bar Loosessa.
SUPERJANNE & STIG, YONA & ANNA PUU
Helsingin Kuudennella Linjalla.
1.6.
hyväntekeväisyyskonsertin tuotto lahjoitetaan Vailla vakinaista asuntoa ry:lle, esiintymässä muun muassa Tumppi Varonen, Joey Luumäki & Sammy Aaltonen housebändin kanssa Helsingin Tavastialla. 28.5. LINTU & K AL A, barokkiyhtye Cornucopia esittää vanhaa italialaista & uudempaa suomalaista, kello 19 Helsingin Metropolian konserttisalissa, Ruoholahdentori 6.
TA AN,
MANILL A ROAD, SPEEDTR AP & DE-
VA STR ACTOR
Helsingin Nosturissa.
AL A-
KLUBIT
5.5. LOIVA-KLUBIN liveillassa Neat Neat & All Will be quiet Lahden Seurahuoneen yökerhossa. 12.5. MOODSWINGS, tanssittava audiovisuaalinen klubi Rovaniemen Café Kauppayhtiön alakerrassa. 15.5. TARINANKERTOJAT -klubi-illassa housebändi säestää Juha Lehteä Sir Elwoodin hiljaisista väreistä Helsingin Korjaamolla. 23.5. OIREKLUBILL A Emirate, DJ:t aito Pystynen & DJJP Helsingin Siltasessa.
M A A ILM AN VA SAR AT & TUNDR AM ATIK S
Tampereen Klubilla.
2.6. AUR A NOIR & TUKK ANUOTTA
gin Nosturissa. Kukassa.
L ADY ESCAPE
HelsinTurun Bar
KU
Tampereen Klubilla.
säveltäjän Jüri Reinveren Puhdistus on erikoinen kokemus. Musiikki uhoaa synkkää tunnelmaa, vaappuu, sihisee, kolisee ja välillä vyöryy päälle
VIROLAISEN
Joensuun Kerubissa. SAR A SAYED, HALF PA ST NEVER BAND Helsingin Kuudennella Linjalla. OZRIC TENTACLES Tampereen Pakkahuoneella & 20.5. Helsingin Tavastialla. CATS ON FIRE Tampereen Klubilla. DIONNE
19.5. EMMA SALOKOSK I ENSEMBLE
MUUT
6.5. MA AN L AULU, Petkele-kansantanssiryhmän & kansanmusiikkiyhtye Maatanan moderneja vivahteita saanut esitys & otteita Petkeleen muusta ohjelmistosta kel-
KIRJALLISUUS
50
4
2012
KIRJALLISUUS
TEKSTI KUVA
ANNA LILJA JESSE PASANEN
Lapsi jää aina toiseksi
Kirja ihmettelee, miksi lapset jäävät huonolle hoidolle. Väsyttääkö aikuisuus aikuisia?
kirja Lapsi Toinen on pamfletti ja provokaatio: kiistakirjoitus, jossa lapsen asemaa nyky-Suomessa käsitellään kriittisesti eikä kärkevien kannanottojen esittämistä pelätä. Kirjan tyyli on lacanilaisen runollinen ja lähestymistapa analyyttinen. Miksi kaiken hyvinvointimme keskellä kohtelemme lapsiamme huonosti? Onko pahoinvointi ja eriarvoisuus jo niin suurta, ettemme jaksa aikuisuuden taakkaa? Janne Kurki herättelee meitä miettimään vanhemmuuden etiikkaa ja pohtimaan yhteiskunnan kykyä huolehtia lapsistaan. Ensin huonot uutiset: tilanne ei vaikuta hyvältä, sillä lasten pahoinvointi näyttää lisääntyneen. Emme pääse eteenpäin ilman rehellistä pohdintaa, johon liittyy myös syyllisyyden painon kohtaaminen. Sitten hyvät uutiset: jos kykenemme aikuisina ja vanhempina tuntemaan syyllisyyttä, eläytymään lapseen ja pohtimaan rakentavalla tavalla korjaavia toimenpiteitä, meillä on vielä toivoa. Syyllisyys voi lamauttaa, mutta myös viedä eteenpäin. Kirjan mukaan yhteiskunnan mittana voidaan pitää sitä, mitä tapahtuu sen heikoimmilANNE KURJEN
J
le jäsenille, erityisesti lapsille ja vanhuksille. Päivittäin uutisia seuraamalla on helppo nähdä merkkejä siitä, että näiden ihmisryhmien kohtelu ei aina ole riittävän hyvää. Mistä on kysymys? Syvimpänä syynä Kurki näkee sen, että keskitymme narsistisesti nykyhetkeen. Vanhukset menneisyys halutaan unohtaa, samoin lapset tulevaisuus vaikka he ovatkin ainoa tulevaisuus, mitä meillä on. Narsistista minäämme loukkaa ajatus, että ennen meitä on ollut jotain ja meidän jälkeemme tulee jotain, mihin meillä ei ole osaa eikä arpaa. En olekaan itse kaiken keskipiste ja mitta. perspektiivin kaventuminen nykyhetkeen kvartaalitalouteen, lyhytaikaisiin ihmissuhteisiin, hallituskausiin ruumiillistuu Kurjen mukaan yhteiskunnan päätöksissä päiväkotien, lastensuojelun ja vanhustenhoidon jatkuvassa alibudjetoinnissa. Tätä Kurki kutsuu pienisieluisuudeksi: Suomessa otetaan huostaan enemmän lapsia kuin koskaan, ja vanhukset kärsivät ennennäkemättömän huonoissa oloissa. Kurki suhtautuu vanhemmuuteen äärimmäisen vakavasti. Nykyaikuisuus ei kannattele lasta. Vanhemmuuden etiikka tarkoittaa, että lapsi saa olla lapsi ja aiAIK AMME
kuinen pysyy aikuisena kaikkein vaikeimpinakin hetkinä. Tehtävä on perustava: aikuisen kautta muodostuvat lapselle avautuvan maailman rajat. Kurki kirjoittaa, että aikuinen on lapselle kaikki kaikessa, sanan `kaikki' kirjaimellisimmassa merkityksessä. Vain ihminen, joka kantaa tuon äärettömän vastuun lapsesta, on aikuinen. ei ole juhlavaa vaan arkista, jatkuvaa toimintaa, "jotain mikä jäytää ja kalvaa arkea antaen sille samalla
K A S V AT TA M I N E N
nelle ymme sista Jos k e lap till prosen ötettävä olisi sy ääkettä, nl psyyke lapsissa? ika onko v
suunnan ja arvokkuuden". Juhlavat ja ihanat hetket tulevat lisänä. Ne ovat eräänlaisia toiseuden kohtaamisen kristallisoituneita hetkiä. Koska lapsi edustaa tulevaisuutta, lapsen varjeleminen tar-
koittaa myös eettistä suhdetta tulevaisuuteen. Kurki on filosofi ja dosentti, joka vetää filosofiaa julkaisevaa kustannusliikettä. Hän on myös lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri. Lääkärin roolissaan hän lienee nähnyt niin paljon lasten hätää, ettei ole voinut vaieta. Hän kuvaa tilanteita, joissa lääkäri yrittää parhaansa mukaan auttaa potilaaksi tuotua lasta, jolla on ongelmia vaikkapa "sosiaalisissa taidoissa". Keinona on usein lähinnä lääkkeiden määrääminen. Jos lähes kymmenelle prosentille lapsista olisi oirekuvansa puolesta syötettävä psyykenlääkettä, onko vika lapsissa vai heidän kasvuympäristössään, Kurki kysyy. Medikalisoivassa ajassamme lapsi, joka ei sopeudu aikuisten maailmaan, luokitellaan sairaaksi. Lääkitsemisen sijaan meidän pitäisi Kurjen mukaan nähdä paitsi kotien myös koulumaailman ongelmat, joita ovat ennen kaikkea aikuislähtöisyys ja liian suuret ryhmäkoot sekä koulujen liian pienet resurssit tarjota lapsen tarvitsemaa opetusta ja turvaa. "Koulujen resursoinnista päätetään poliittisesti, joten ongelma ei ole lääketieteellinen ADHD ei ole mikään pisaratartuntana leviävä pandemia vaan poliittinen."
Vastaavasti epidemiana leviävää työikäisten aikuisten masennusta pidetään turhan usein yksilön sairautena, ja pahoinvoinnin yhteiskunnalliset ja yhteisölliset syyt unohdetaan. Kilpailukyvystä on tullut uskontunnustuksemme, jolla eettiset ongelmat voidaan pyyhkiä maton alle. On alettu uskoa, ettei epäkohdille voida mitään. Kurki kutsuu tätä talouden monoteismiksi. sitten ehdottaa? Aikuisen ei tarvitse ryhtyä lapsen palvelijaksi tai luopua omasta elämästään. Aikuisen oma elämä ei silti voi olla millaista tahansa. Jostain pitää luopua. Kurki ehdottaa, että käytännön tasolla me aikuiset voisimme luopua vaikkapa liiallisesta päihteiden käytöstä. Jos tämä on meille liikaa, niin ehkä voisimme luopua edes turhanpäiväisestä turismista? Voisimmeko opetella pitämään hauskaa ilman alkoholia, ja voisimmeko rantalomalle lähtemisen sijasta vaikkapa auttaa naapurin lapsia? Kurki ennakoi, että puolustaessaan lapsen oikeutta aikuisen huomioon, aikaan ja rakkauteen hän ei ole mediaseksikäs, vaan häntä saatetaan syyttää "ämmämäiseksi". Kurkea ja muita "ämmiä" kannattaisi ehkä silti kuunnella.
M I TÄ K U R K I
KIRJALLISUUS
epäonnistumme aina tavalla tai toisella. Voimme olla vain riittävän hyviä, emme täydellisiä. Kurki toteaa, että äärettömän vastuumme vanhempina kestämme vain olemalla itsellemme armollisia. Vastuun kantamiseen tarvitsemme lisäksi toisia vanhempia ja vastuun yhteistä ottamista. Vastuuta riittää kaikille. Jos joku vanhemmista uupuu, on muiden aikuisten velvollisuus suojata lapsen ja hänen vanhempansa muodostamaa kokonaisuutta epätoivolta. "En ole vielä tavannut yhtään lasta, jolla olisi liikaa vastuunVA N H E M P I N A
4
2012
51
sa tuntevia aikuisia elämässään, mutta lukemattomia, joilla on lähellään liian vähän aikuisuutensa kantavia aikuisia", Kurki toteaa. Toivon säilyttäminen on mahdollista: jos kohtaamme lapsen lapsena, vastaanotamme samalla tulevaisuuden. Voimme tarttua lapsen tarjoamaan leikkiin, antaa hänelle hänen maailmansa rajat ja iloita hänen ilostaan.
Anna Lilja
Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti.
Janne Kurki: Lapsi - Toinen. Apeiron kirjat 2011. 34 s.
Universumin suurin kaatopaikka
käsittelee usein ajankohtaisia ilmiöitä, jotka on siirretty toiseen tapahtumapaikkaan ja -aikaan. Japanilaisen Makoto Yukimuran manga-sarjakuva Planetes on sekä allegoria maat ja meret saastuttavan elämäntapamme hinnasta että aito visio ongelmista, joita avaruuden valloitus tuottaa. 2070-luvulle sijoittuvan tarinan keskiössä on joukko Maan kiertorataa puhdistavia roskakuskeja arkisine ongelmineen. Hard-scifiksi luokiteltava lähestymistapa jättää avaruuspyssyt ja valonnopeudella lentämiset viihteellisempiin teoksiin. Avaruudessa matkustaminen on (suhteellisen) hidasta puuhaa.
S
CIFI
K IERTOR ADALLEEN
hylätyt satelliitit ja kantorakettien sun muiden kappaleet aiheuttavat jo nyt ongelmia avaruusmatkailulle, eivätkä ongelmat ole näillä näkymin helpottumassa. Jo pelkkä ruuvi tekee riittävän vauhdin saavutettuaan pahaa jälkeä vastaantulijaan, ja toisiinsa törmäillessään isommat avaruusroskat muuttuvat kokonaisiksi romuparviksi. Jos huonosti käy, avaruusromu voi tehdä avaruusmatkailun ja satelliittien laukaisun mahdottomaksi ja sulkea meidät ihmiset tänne palluralle keskenämme. Ilmiöstä käytetään termiä Kesslerin syndrooma. Avaruuden militarisoiminen tuskin vähentää tämän skenaarion todennäköisyyttä. Ekologisen pohdiskelun ohessa Yukimura nostaakin esiin myös avaruuden valloituksen eettisiä ongelmia: militarismin, demokratian ja rahan välisen valtatais-
telun sekä terrorismin, muutamia mainitakseni. Planetesista on tehty 24-osainen animesarja, mutta se ei pärjää alkuteokselle. Vaikka animaatio jonkin verran laajentaa sarjakuvan poliittisia ulottuvuuksia, valtaosa lisätilasta on täytetty turhanpäiväisellä ihmissuhdehömpällä, jonka olisi voinut vaikkapa jättää piirustuspöydälle. Tee itsellesi palvelus, väistä anime ja keskity mangaan.
S A R J A K U VA N L I S Ä K S I
Jari Tamminen Makoto Yukimura: Planetes 14. Tammi 2011.
52
4
2012
KIRJALLISUUS
HULLU JOKI. Vasco matkan alussa Equadorin Coca-kaupungissa.
Kodittomat sankarit tarinoissaan
Craig Thompsonin sarjakuvaromaanissa Habibi että Javier de Isusin Maattoman Juanin matkassa -albumisarjassa luotetaan tarinoihin ja etsitään kadonnutta ystävää. Siinä, missä Thompsonin päähenkilöt joutuvat taistelemaan ihmisarvonsa puolesta ruumiillaan ja oveluudellaan, de Isusin sankarit turhautuvat vapaudesta ja etsivät seikkailuista rajojaan ja merkitystä elämälleen. Molemmista sarjakuvista muodostuu pitkä, eeppinen kertomus, jossa käsitellään paitsi seikkailujen yleisiä teemoja kuten vapautta, vieraisiin luottamista ja avunantoa, myös eri etnisten ryhmien välisiä valtasuhteita ja olemista sukupuolten välissä.
S
EKÄ
Amerikassa kadonnutta ystäväänsä etsimässä. Tarinassa on selkeitä viittauksia Corto Malteseen. Toinen seikkailijoista muistuttaa ulkoisestikin Cortoa ja Javier de Isusin piirrosjälki Hugo Prattin viivaa.
ussee bibi no lman "Ha aai deksi m isimmistä yh yksell merkit jakuvasar ta." aaneis rom
Viittaukset pysyvät kuitenkin kohtuudessa eivätkä häiritse tarinan lukemista itsenäisenä kokonaisuutena. Kuten Cortoissa usein, tässäkin kiinnostavimpia ovat sivuhahmot, joihin päähenkilöt joutuvat luottamaan.
A R A B I A L A I S E S TA kulttuurista ammentava Habibi on tarinoista
syvällisempi ja suorapuheisempi. Siinä kaksi orpolasta pelastautuu autiomaahan hylättyyn laivaan vain päätyäkseen nuorina aikuisina orjiksi sulttaanin haaremiin. Välissä ehditään kokea monta odott0amatonta käännettä ja kertoa Koraanista ja Raamatusta tuttuja tarinoita. Eikä seikkailijaparin elämä pääty haaremin yltäkylläiseen vankilaan. Thompson yhdistää periamerikkalaisia sivusommittelukikkoja arabialalaiseen, kirjaimia ja ornamentteja hyödyntävään kuvitusperinteeseen. Piirrosjälki on tarkkaa, yksityiskohtaista ja elävää. Habibin yli 700 sarjakuvasivua muodostavat eepoksen, joka noussee yhdeksi maailman merkittävimmistä sarjakuvaromaaneista.
Miia Vistilä Javier de Isusi: Hullu joki, Like 2011, 172 s. Craig Thompson: Habibi, Like 2012, 705 s.
uusimmassa albumissa Hullu joki eurooppalaiset reppumatkaajat kulkevat EteläJUAN-SARJAN
HABIBI. 700-sivuinen eepos sisältää tarinoita Koraanista ja Raamatusta.
KIRJAT
Hannele Huhtala, elsi Hyttinen & Henric Rönnberg
Rax Rinnekangas: as: Peilipoika. Lurra Editions. 244 s. Sinikka Nopola: a: Matkustan melko elko harvoin ja muita ita kirjoituksia. WSOY 2012. 140 s. 0 . V Virginia Woolf: olf: M Menomatka. a. S Savukeidas 2012. 41 s. 414 Liisa Bjurwald & al: a Liikkeitä laidasta ja laitaan. Ajatuspaja e2, Ajatushautomo Magma, to 2011. Vihreä Sivistysliitto 2011. 80 s. Ljudmila Ulitskaja: kaja: Medeia ja hänen en lapsensa. Siltala 2012. 359 s. 9
Mystisen peilin arvoitus
Rax Rinnekankaan romaanihenkilö Raul ei ole koskaan tavannut biologista isäänsä. Kirja käsittelee luonteen periytymistä sukupolvelta toiselle tilanteessa, jossa poika ja isä eivät tunne toisiaan. Peilipoika on kirjoitettu helpolla ja ymmärrettävällä kielellä. Raul pohtii intensiivisesti sitä, miksi hänen isänsä on ylipäätänsä laittanut hänet alulleen ja sitten häipynyt, ja sitä, miksi hänen äitinsä on pitänyt ei-toivotun lapsen. Peilipoika on on pienimuotoinen ja unenomainen kasvutarina teini-iästä varhaisaikuisuuteen. Kokonaisuudessaan se on suhteellisen viihdyttävä. Kirjan kiinnostavin juonne esittelee Baruch Spinozan ja muiden filosofien ajatuksia valosta ja sen vaikutuksista ihmisluontoon. Kirja ei herätä uusia ajatuksia, loppuu kuin seinään ja välillä on vaikeuksia pysyä mukana missä milloinkin mennään. (HR)
Keveitä ajatuksia muun muassa kuolemasta
Sinikka Nopolan uusi tekstikokoelma on varsin kevyt, mutta hänen tapansa kuvailla elämän pieniä yksityiskohtia on ihastuttava. Kauhat tulevat -teksti muistuttaa mieliin H. C. Andersenin tarinan parsinneulasta, joka luuli olevansa rintakoru. Andersenin innoittamana Nopola kirjoittaa lättypannusta, kauhoista, lusikoista ja haarukoista. "Nyt eläydyn jäätelökauhaan. Se on keittiötarvikkeitten terävähampainen sinkku, joka kohtaa lättyjensyöntitapahtumassa nuo kadehditut yhteisöllisyyden hedelmät, leppoisat lätyt." Nopola on parhaimmillaan kirjoittaessaan nuoruutensa murteella. Kun murretekstejä on kokoelmassa vain yksi, tasapaino järkkyy ja tämä vesilahtelaisten viksuudesta kertova teksti tuntuu valitettavan orvolta. Nopolan teksteissä aiheina ovat yksinäisyys ja vanheneminen: se, kun lapsi muuttaa pois kotoa ja kuinka puhelinnumerot pikkuhiljaa korvautuvat tuttavien hautapaikkojen numeroilla. Surullisia asioita, joista syntyy tunteellisia mutta kevyitä tekstejä. (HH)
Eristäytyneitä eklektikkoja
Virginia Woolfin esikoisteos Menomatka vuodelta 1915 on nyt suomennettu. Menomatka seuraa laumaa keskiluokkaisia brittejä ensin laivamatkalla Britanniasta Etelä-Amerikkaan ja sitten kuukausien ajan kuvitteellisessa Santa Marinan pikkukylässä. Matkalaiset keskustelevat politiikasta ja kulttuurista, tylsistyvät ja tekevät pieniä tutkimusmatkoja. Teos on myös suojatusti eläneen 24-vuotiaan Rachelin kasvutarina. Woolf viittaa ahkerasti kaunokirjallisuuteen ja filosofisiin teksteihin, ja suomentaja Ville-Juhani Sutinen on tehnyt tarkkaa työtä: hän antaa kaikista lyhyet esittelyt. Harmillista, että kirjan viimeistely on oikoluvun osalta jäänyt yhtä kierrosta vajaaksi. Ihastuttavaa on, että Dallowayn pariskunta viivähtää myös tässä tarinassa hetkisen. Sittemmin Mrs. Dallowaysta tulee Woolfin samannimisen kirjan päähenkilö. Aikanaan Woolf aiheutti kirjoillaan pahennusta, muun muassa koska hän naisena kirjoitti politiikasta. 2010-luvulla Menomatka ei vaikuta järkyttävältä eikä Woolfin pääteokselta, vaikka se nostaakin jo esiin teeman naisten oikeuksista. (HH)
Pelottavat populistit populistit tit
Liikkeitä laidasta laitaan populismin nousu Euroopassa kartottaa EU-maiden populistipuolueiden historiaa ja tutkii, kuinka puolueet esiintyvät nykyään eri maiden hallituksissa ja oppositioissa. Lukija oppii, ettei Suomi ole lainkaan pahimmasta päästä, kun puhutaan populismin ja äärioikeiston noususta. Perussuomalaiset on vielä suhteellisen pehmeä puolue verrattuna esimerkiksi Italian Lega Nord -puolueeseen, joka istuu Italian hallituksessa. Kun rotumellakat vuonna 2010 ravisuttivat maata, Rosarnon kaupungissa afrikkalaisia siirtotyöläisiä pahoinpideltiin ja ammuttiin. Sisäasiainministeri Roberto Maroni (Lega Nord) ei tuominnut rotumellakoita, ainoastaan selitti, että Italia on suhtautunut liian suvaitsevasti maahanmuuttajiin. Kirja ansaitsee neljä tähteään kielensä, selkeiden talukoiden ja kattavan tiedon ansiosta. Hiukan enemmän tietoa muiden EU-maiden kuin Suomen populistipuolueista ja äärioikeistosta olisi ansainnut kirjalle täydet pisteet. (HR)
Maaginen sukutarina
Antiikin draamoissa Medeia tappaa lapsensa mutta saa lopulta jumalilta anteeksi. Ulitskajan romaanin Medeia on eräänlainen käänteishahmo kaimalleen: lesken mustissaan kulkeva Medeia on lapseton mutta hänen talonsa on koko suvun keskipiste. Juuri hänen luokseen krimiläiseen syrjäkylään saapuvat sisarten lapset ja lapsenlapset, kun kaipaavat lomapaikkaa tai kosketusta maailman keskipisteeseen. Eikä Medeia petä heitä. Romaanissa on maagisen realismin sävyjä: suvut haarautuvat, rakkaus ja tuska näkyvät iholla fyysisinä oireina, luonto on rehevä ja antelias, Medeian toimia ohjaavat aavistukset ja intuitio. Kaikkeen tähän tuo oman värinsä se, että tapahtumat sijoittuvat Neuvostoliittoon. Neuvostoarki ei ole kirjassa erityisen ankeaa tai autuasta. Puutetta tavaroista, poliittista vainoa, kyllä, mutta myös arkea ja ilmaa, jota hahmot hengittävät. Suomentaja Arja Pikkupeura on tehnyt erinomaista työtä kääntäessään Ulitskajan polveilevan kertomuksen sujuvalle ja rehevälle suomelle. (EH)
POLIITTINEN KIRJA
4
2012
53
Ihminen Hitlerin rinnalla
Eva Braunin elämäkerta nilkuttaa hieman lähteiden puutteessa.
V A Braun ja Adolf Hitler kohtasivat ensimmäisen kerran vuonna 1929 Braunin toimiessa tulevan valtakunnanjohtajan hovivalokuvaajan Heinrich Hofmannin apulaisena. Vuonna 1936 24-vuotias Braun muutti asumaan tuolloin 45-vuotiaan Hitlerin luo. Viimeistään silloin heidän suhteestaan tuli natsiviestinnän julkisuudelta varjelema salaisuus. Yhdeksän vuotta myöhemmin pariskunta avioitui natsien sodanjohdon bunkkerissa ja teki sen jälkeen kaksoisitsemurhan. Samaan aikaan puna-armeija jo marssi kukistettuun Berliiniin.
Maailman pankit & finanssit
Hyvisten & pahisten erottelu ei ole yksinkertainen juttu.
globaalin kapitalismin kriitikot pitävät kahta pankkijärjestöä, IMF:ää eli Kansainvälistä valuuttarahastoa ja Maailmanpankkia, supervalta-USA:n tovereina paljossa pahassa. No, mitä ne oikeasti tekevät? Maailmanpankki auttaa kehityshankkeita ja IMF valvoo maailmanlaajuisia rahoitusjärjestelmiä. Pelkästään pahiksia ne siis eivät enää ole. "Kun Eurooppa tukeutuu laman syvetessä pitkän aikavälin talouskasvua luovan elvytyksen sijaan budjettikurin ja rakennesopeutuksen ideologiaan, alkaa IMF:n ja Maailmanpankin nykyajattelu näyttää paradoksaalisesti osin tuoreelta ja raikkalta", tietokirjailija Matti Ylönen toteaa kirjassaan Mahti kukkarossa.
E
va varauksella. Braunia koskevia ristiriitaisia lausuntoja sävyttävät muistelijoiden häpeämättömät pyrkimykset peitellä omaa suhdettaan Hitleriin ja omaa osallisuuttaan natsien politiikkaan. Görtemaker pystyy teoksessaan luomaan kuvan naisesta, joka oli varsin hyvin perillä Hitlerin maailmankuvasta ja päämääristä ja kannatti niitä. Braun oli myös hyvin tietoinen asemastaan Hitlerin puolisona ja käytti sen suomaa valtaa natsien sisäpiirissä. Silti myös hänen tunteensa Hitleriä kohtaan lienevät olleet aitoja. Kirjan erityinen arvo on siinä, että Görtemaker tulee Eva Braunin asemaa jäljittäessään kuvanneeksi myös tavanomaista tarkemmin julman natsijohtajan arkisempaa sosiaalista puolta. Hitlerillä oli ilmeisen inhimillinen suhde rakastettuunsa ja hän näyttää olleen hyvinkin riippuvainen keskenään juonittelevaan sisäpiiriinsä huomiosta ja kannustuksesta. Führerilläkin oli tämänsä.
K A I K E S TA H U O L I M AT TA
M
ONET
Maailmanpankin johtajaksi taas valittiin Jim Yong Kim, joka bisneseliitin Economist-lehden mukaan on ajatuksiltaan lähellä Occupy-liikkeen näkemyksiä.
väärien näkemysten välttäminen tuottaa tylsyyttä. Ylösen kirja tasapainottelee tylsyyttä vastaan.Se suoriutuu tehtävästään, vaikka voisi kyllä olla 50 sivua lyhyempikin.
ankin ilmanp n Maa aja o joht lähellä siltaan ttä. ajatuk y-liike Occup
Tämä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta koska Kim oli USA:n virallinen ehdokas, liikaan optimismiin ei liene syytä. Maailmanpankin talous- ja kehitysajattelu vaikuttaa suoraan ja välillisesti myös suomalaiseen politiikkaan ja täkäläisiin käsityksiin talouden ja yhteiskuntien toiminnasta", Ylönen muistuttaa toimittajia ja tutkijoita. Faktakirjat ovat välillä pirun uuvuttavia, koska virheiden ja
"IMF:N JA
Kimmo Jylhämö Matti Ylönen: Mahti kukkarossa. Johdatus Maailmanpankkiin ja IMF:ään. Into 2012. 246 s.
on tehnyt huolellisesti dokumentoidun teoksen ihminen Eva Braunista. Teoksen punaisena lankana on osoittaa, että Braun ei ollut vain diktaattorin naiivi ihailija ja bändäri, vaan verraten itsenäinen ja vahvatahtoinen toimija, johon Hitlerillä oli vahva tunneside. Kaikkien nurkkien pölyttämisen jälkeenkin Eva Braunin elämästä ja ajatuksista näyttää olevan käytettävissä hyvin vähän ensi käden aineistoa. Lisäksi sodasta selvinneiden sukulaisten ja natsien sisäpiiriläisten kertomusten lähdearvoon on suhtauduttaHEIKE B. GÖRTEMAKER
Tuomas Rantanen Heike B. Görtemaker: Eva Braun Elämä Hitlerin kanssa. Suom. Hanna Kjellberg. Otava 2012. 400 s.
Islannin talouspolitiikan pystyyn vielä muutama vuosi sitten, kun Islanti kieltäytyi maksamasta pankkiensa velkoja ulkomaille. Nyt IMF myöntää, että Islannin ratkaisu oli oikea.
IMF HAUKKUI
PALEFACE: MAAN TAPA
VINYYLI/CD/ DOWNLOAD/25.4.2012
54
4
2012
KIRJALLISUUS
MUUT LEHDET
Koonnut Pertti Laesmaa
Kansainvälises lehdistös on ny lanseerattu mainio käsite: first world problem. Esmes se, ettei kahvilasta saa frappuccinoo, on tällane ekan luokan ongelma. Tai et vessapaperihylssyistä pitää kehittää huuhdeltavia ku elintasoihminen ei jaksa polkasta vessaroskiksen kantta auki. Jossain muualla sit funsitaan, mistä saatais puhdasta vodaa tai viemäröinti bygattuu." Pirjo Tuohimaa, Tsilari 1/2012
Arvoisa uusi presidentti Sauli Niinistö! Haluaisin, että turkiksia tehtäisiin vähemmän, koska on surullista, kun niitä tapetaan. Ja että annettaisiin enemmän ruokaa ja vettä maille, jotka sitä tarvitsee. Ja että eläinten ruokinta paikkoja tehtäisiin enemmän. Ja että pysyisit muiden maiden kanssa sovussa, ettei tulisi sotia." Jaakko Holopainen 2 C, Kevätpörriäinen 2012
Suurimmassa osassa kunnista samat päättäjät ovat sekä tilaaja- että tuottajahallinnossa. Ne vaan laittaa toisen hatun päähän." Juhani Lehto, Aikalainen 6/2012
Ei aikuisten maailmassa kukaan katso ensimmäisenä, mitä sivuaineita siellä tutkintotodistuksessa on. Rosa Meriläinen, Aviisi 4/2012
Viime viikkoina on kuultu. ettei yhteiskuntaluokilla ole Suomessa merkitystä. Kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet, kunhan vain ottaa vastuun itsestään. Tätä ajatusta noudatti myös Björn Wahlroos viikko sitten kritisoidessaan presidentti Tarja Halosta tulo- ja terveyserojen toisiinsa littämisestä. Tuloerojen kasvu ei kuulemma ole selitys. Selitys on:"Syrjäytyneet eivät panosta terveytensä hoitamiseen." Yksilön vastuuta voisi koettaa korostaa muidenkin tutkimusten tulkinnassa. Joulukuinen tutkimus kertoi, että elinajanodotteen mukaan alimman tuloryhmän 35-vuotias mies kuolee 12,5 vuotta aiemmin kuin ylimmän tuloryhmän mies. Tulkinta olisi: alimpaan tuloryhmään kuuluvat eivät tähtää riittävästi tulojen hankintaan." Auli Kivenmaa, Pam 3/2012
TEKSTI KUVITUKSET
OONA JUUTINEN KATRI SIPILÄINEN
Sairauskertomuksia
Kevään esikoiskirjat ovat ehkä synkkiä, mutta niiden kirjoittajat uskovat parempaan maailmaan.
He olivat sodan kokeneita, useimmat työttömiä ja mieli maassa. Pettäjän tie oli jukeboxin soitetuin biisi." Mutta löytyi elämän murjomilta psykologista pääomaakin. He etsivät ilonpilkahduksia ja olivat uteliaita elämän suhteen. "Lotossa voitettuaan yksi Kaaleppi lähti Ouluun ja osti mopon. Muuan Matti taas oli nähnyt telkkarissa hienojen ihmisten juovan samppanjaa. Hän osti pullon kuohuviiniä selvittääkseen, mikä siinä niin erinomaista oli. Bussin takapenkillä pullosta maistettuaan Matti totesi, että 'pahhaahan tämä on.'" Marja-Liisa Manka Pirjo Helastin artikkelissa, Mielenterveys 2/2012
D
YSTOPI A
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 21.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIRJALLISUUS
yliopiston Linna-pääkirjastossa kello 11, www.uta.fi/cmt/tkga/index.html 7. 5. KUUK AUDEN K IRJAV IER A S, Anja Snellman keskittyi Parvekejumalat-teoksessaan esittämään Helsingin maahanmuuttajan silmin, professori Laura Kolbe haastattelee Helsingin Stoassa kello 18.
23.5.
on utopian vastakohta, antiutopia synkkä kuvitelma tulevaisuudesta. Lajityypin tunnetuimpia edustajia lienevät kaikkien koululaistenkin läpikahlaamat George Orwellin 1984 sekä Aldous
Huxleyn Uusi uljas maailma. Viime vuosina dystopiat ovat karanneet koulujen lukulistoilta trendikkäiksi myyntimenestyksiksi. Etenkin Yhdysvalloissa erilaiset katastrofien jälkeisiin tai sortovallan alaisiin yhteiskuntiin sijoittuvat selviytymiskertomukset ovat vallanneet niin kirjamarkkinat kuin elokuvateatteritkin. Siellä kirjakaupoissa ei ole enää aikoihin mahtunut kääntymään tönäisemättä vähintäänkin yhtä synkkään tulevaisuuteen sijoittuvaa seikkailutrilogiaa. Sama ilmiö näyttää olevan nyt rantautumassa Suomeenkin.
"Dystopioiden ilmaantuminen kirjallisuuskenttäämme kertonee yhteiskunnan kasvavasta pahoinvoinnista", kevään esikoiskirjailija Jan Salminen analysoi. "Dystopia on ennen kaikkea yhteiskunnan sairauskertomus."
D Y S T O P I O I D E N aineksia ovat kirjoittamishetkellä ajankohtaiset aiheet ja vallitsevat olosuhteet. Näistä totuuden siemenistä kirjailija kasvattaa romaanin mittaisen kauhuskenaarion. "Kirjoittaja rakentaa tekstistään vääristävän peilin, josta ai-
TAPAHTUMAT
Literaturen -aikakauslehden päätoimittaja Frauke Meyer-Gosau luo katsauksen kevään saksalaisiin uutuuskirjoihin sellaisiin, joista nyt puhutaan sekä kirjailijoihin, joista vielä kuullaan, Helsingin Goethe-instituutissa kello 15. Tilaisuus on saksan- & englanninkielinen.
3.5. SAK SAN K IRJAKEVÄT, 4.5. SUOMAL AINEN SARJAKUVA 2010-LU-
UHKAAVAT NAISET
V O I K O V Ä K I V A L L A N kitkeä
SUOMAL A INEN RUNOUS VUONNA
Silja Järventausta & Silenen Lehto keskustelevat runoudesta & lukevat näytteitä teksteistään Helsingin Teatteri Kalliossa kello 18.30.
2012, TAMPERE K IRJAKORI 2011 -NÄY T TELYSSÄ
Voiko sarjakuvalla opettaa, seminaarissa mukana Ilpo Koskela, Leif Packalen & Lissu Lehtimaja, Tampereen
VULL A:
ovat esillä lähes kaikki vuonna 2011 julkaistut lasten- & nuortenkirjat, 16.5. asti Lastenkirjainstituutin kirjastossa ma 10 18 & tipe 1015.
pois yhteiskunnasta ja ihmisistä väkivallalla? Onko ihminen aina ihmiselle susi? Vartija Anna-Liisa ja palvelemaan koulutettu koiras Benjamin näkevät Äidinmaan eri puolet, ja kolmas kertoja on jossakin niiden välissä. Esikoiskirjailija Jan Salminen
on maailmanrakentajana perusteellinen. Äidinmaan synnystä saa tarkan kuvan, ja lukijalle tarjotaan myös monista heppoisemmista dystopioista puuttuvaa historiankirjoitusta sekä herkullisia yksityiskohtia. Kirjan kielikin on kekseliästä: monoseksuaalisuuden ja Kantaneiden muistopäivän kaltainen sanankäyttö riemastuttaa. Kirjan loppu olisi hyötynyt tiivistämisestä, sillä suomalaiselle kirjallisuudelle tyypillinen maalai-
leva kertomus henkisestä hajoamisesta alkaa pian tylsistyttää. Myös eri kertojanääniin olisi kaivannut suurempia eroja, sillä ne ovat toisinaan sekoittua. Kunnianhimoisesta romaanista ei suuria teemoja puutu: sukupuoli, seksuaalisuus, uskonto, väkivalta... Äidinmaa on mielenkiintoinen, provosointia pelkäämätön teos.
Jan Salminen: Äidinmaa. Tammi 2012. 392 s.
KIRJALLISUUS
kamme pelot näkyvät outoina mutta selkeinä kuvajaisina", Salminen selittää. Dystooppiset romaanit ovat aina olleet sitä suositumpia, mitä epävakaammilta ajat ovat tuntuneet. Toisen maailmansodan jälkeen lukeva yleisö suorastaan ahmi dystopioita, sillä niiden visiot heijastivat heidän senhetkisiä pelkojaan. Tuon aikakauden romaaneissa vilisee ydinsotia ja ydinkatastrofeja kaikissa kuviteltavissa olevissa muodoissaan. Myös erilaiset totalitaristiset hallinnot ja väkivaltaiset valtiokoneistot kukoistivat kirjojen sivuilla kommentoiden natsi-Saksaa ja Neuvostoliittoa. Talouskriisin ja ilmastonmuutoksen poliittisesti epävakaassa maailmassa dystooppisen kirjallisuuden uusi nousu ei kummastuta. Nyt maailmanjärjestystä eivät enää uhkaa kommunistit vaan yhä useammin esimerkiksi öljyn loppuminen ja ympäristökatastrofit. maailmassa liikkuu myös Emmi Itäranta, joka voitti Teemestarin kirja -romaanillaan kustannusosakeyhtiö Teoksen suuren fantasia- ja scifikirjoituskilpailun. Itäranta kertoo esikoisromaaninsa tapahtumien kehyksen, ekokatastrofista johtuvan makean veden pulan,
Y M PÄ R I S TÖT U H OJ E N
4
2012
55
liittyvän saumattomasti dystopioiden perinteeseen. "Kaikkeen, mikä on elämälle välttämätöntä, liittyy mahdollisuus käyttää valtaa", Itäranta muistuttaa. "Ja vallan kuvaaminen kuuluu dystopioiden ydinaineksiin." Itäranta kertoo halunneensa herättää lukijansa ajattelemaan
i on " Tekst peili, tävä vääris mme pelot ika josta a ät selkeinä näkyv aisina" kuvaj
nykyhetkeä ja ottamaan vastuuta tulevaisuudesta. "Uskon, että dystooppiset romaanit ovat pohjimmiltaan aina keskustelunavauksia ja pyrkimyksiä kohti muutosta." Äidinmaa on hyvä esimerkki dystopiasta, joka versoo ajankohtaisesta keskustelusta. Salminen ei tosin liioittele jo olemassa olevaa vaan kääntää asetelmat ylösalaisin: tulevaisuuden Suomesta on tullut Äidinmaa, naisten hallitsema yhteiskunta, jossa koiraiksi kutsutuilla
JAN SALMISEN
miehillä on tuskin lainkaan arvoa. Naiset elävät heimoissa ja vain yhden rakastaminen, monoseksuaalisuus, on sairautta. "Yhteiskunnan tapa suhtautua vähemmistöihinsä on selvimpiä merkkejä siitä, kuinka terve tai sairas yhteiskunta on", Salminen sanoo. Äidinmaan teemat ovat yhtä ajankohtaisia kuin Itärannan kauhukuvat ilmastonmuutoksesta ja ympäristökatastrofeista. Dystopia, joka ei perustu jo johonkin olemassa olevaan, ei pelota. Pelon pitää tulla lähelle, jotta se haastaisi lukijan. "Dystopioita kirjoittavat useimmiten parantumattomat idealistit juuri ne, jotka jääräpäisesti uskovat, että voivat fiktion keinoilla herättää lukijansa ajattelemaan ja sitä kautta ehkä jopa toimimaan", arvelee Itäranta. "Dystopia on jo määritelmällisesti yhteiskunnallisen kirjallisuuden muoto", komppaa Salminen. Tulevaisuudesta kertoessaan kirjailija kirjoittaa nykyhetkestä. Salminen sanookin kirjansa kertovan ihmisistä, jotka koettavat elää elämäänsä ilman, että heitä sorretaan, piinataan, alistetaan ja pilkataan. "Sellainen on vaikeaa valitettavan monelle suomalaiselle nytkin."
JANOINEN MAAILMA
N U O R I N O R I A on tuleva tee-
mestari, jonka kotona riittää aina vettä. Se on eriskummallista maailmassa, jossa puhdas vesi on lähes lopussa, vesirikollisuudesta teloitetaan ja lapset kuolevat janoonsa. Teemestariuteen liittyy salaisuuksia, jotka valkenevat Norialle vähitellen hänen jäädessään yksin niiden kanssa. Salaisuuksia kätkee sisäänsä myös muovihauta, josta löytyy kertomus menneestä. Onko juomakelpoista vettä sittenkin lisää? Yritetäänkö se salata? Ja
mitä univormujen vartioima pieni ihminen voisi mahdollisesti asialle tehdä? Emmi Itärannan kieli on huolellista, tarkkaa ja juuri sopivaa. Runollisuus ja veteen liittyvät vertauskuvat rauhoittavat kirjan rytmiin kuin tarinassa keskeiseen teeseremoniaan. Jatkuvaa toimintaa kaipaaville kirja tuskin sopii: teeseremonian lailla se soljuu hitaasti, ja kaikilla liikkeillä on tarkoituksensa, pienilläkin. Sen aikana tulee vain katsoa ja kuulostella. Kiire ei saa olla.
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. Teos 2012. 256 s.
MUITA TÄMÄN KEVÄÄN DYSTOPIOITA:
Salla Simukka: Jäljellä. Tammi 2012. 224 s. Laura Lähteenmäki: North End Niskaan putoava taivas. WSOY 2012. 258 s. Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Hiekkasotilaat. WSOY 2012. 400 s.
Lue Simukan ja Lähteenmäen kirjojen arviot Fifistä!
ELÄVÄ KUVA
Juha Myllymäki
56
4
2012
ELÄVÄ KUVA
Viidettä vuosikymmentä vastahankaan
Venäläinen elitistikirjailija Viktor Jerofejev tuntee olevansa vapaa.
Viktor Jerofejev joutui viranomaisten hampaisiin ensimmäistä kertaa 1970-luvulla. Hän oli julkaissut Neuvostoliiton merkittävintä riippumatonta kirjallisuuslehteä, Metropol-almanakkaa. Kirjailija ei itse päätynyt vankilaan, mutta tapaus katkaisi hänen isänsä, entisen Stalinin henkilökohtaisen kääntäjän, diplomaatin ja ulkomi-
K
IRJAILIJA
nisterikandidaatin, uraputken. Ari Matikaisen ohjaama elokuva kertoo Venäjästä kirjailija Viktor Jerofejevin kautta. Dokumentin keskushenkilöllä on ko-
jevin Jerofe garkit n oli mukaa enäjän ovat V n ainoa ratia demok tae.
kemuksia toisinajattelusta viideltä vuosikymmeneltä. Isäsuhde on yksi dokumentin keskeinen teema. Perheenjäsenistä pääsee ääneen myös nuorempi veli, kuraattori Andrei. Vuonna 2007 ArtHronika-lehti valitsi Andrein Venäjän taidemaailman merkittävimmäksi toimijaksi, mutta suuri yleisö tuntee miehen etenkin "kansallismielisestä tai uskonnollisesta vihanlietsonnasta" saamastaan tuomiosta. Tuomio tuli Kielletty taide 2006
VILLIT PEDOT JUOKSEVAT ITSEKSEEN
V I K T O R J E R O F E J E V vieraili
TOISINAJATTELIJA. Viktor Jerofejev vastusti neuvostojärjestelmää ja vastustaa edelleen ajatusta kirjoista valistuksen työkaluina.
huhtikuun lopulla Suomessa. Mitä mieltä kirjailija on suomalaisista? "Olin täällä ensimmäistä kertaa jo parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin tietty prosenttiosuus kansasta oli vielä villiä, joko alkoholismin tai elämässään epäonnistumisen vuoksi. Sittemmin maa on kehittynyt ja nyt kaikki näyttää siivolta ja miellyttävältä." Miksi suomalaiset ovat olleet kiinnostuneita kirjoistanne, vaikka moni muu Venäjän nykykirjailija on jäänyt kääntämättä? Ehkä siksi, että suomalaiset rakastavat
venäläisten mystifioimista? "Suomalaiset ovat toisaalta erittäin kiinnostuneita Venäjästä, toisaalta se on heille myös luotaantyöntävä, sodan ja arvojen eron vuoksi. Kiinnostus venäläisiin naisiin on täällä valtava, lähes eläimellinen. Törmään siihen jatkuvasti. Lisäksi suomalaisia kiinnostavat venäläisen kulttuurin hullut ja älyttömät piirteet. Koska eurooppalaisessa kulttuurissa on tiettyjä rajoitteita, nämä voivat laajentaa tajuntaa. Kaikki täällä vihaavat Venäjän politiikkaa ja Putinia, mutta asiaa sen kummemmin pohtimatta. Suo-
rastaan toivotaan että Venäjällä kaikki menisi pieleen. Sympatia liittyy lähinnä kauppaan ja turismiin. Suhtautuminen Venäjään on hyvin ristiriitaista minä en näe että suomalaiset mystifioisivat Venäjää, mutta en myöskään näe että Venäjää ymmärrettäisiin täällä." Voivatko kirjanne sitten lisätä ymmärrystä Venäjästä? "Kirjat eivät voi auttaa mitään... Riippuu lukijasta, miten ne hänen alitajuntaansa vaikuttavat. Kirjoillani ei ole mitään valistuksellista tai kulttuurista tehtävää, ne ovat villejä petoja jotka juoksevat itsekseen."
KUVARUUTU & VALKOKANGAS
Kati Pietarinen, TUOMAS RANTANEN & jari tamminen
Lynne Ramsay: Poikani Kevin. Elokuvateattereissa nyt. Terence Davies: Syvänsininen meri. Ensi-ilta 18.5. Jukka Kärkkäinen & JP Passi: Kovasikajuttu. Ensi-ilta 4.5. Marko Mäkisalo: War of the Dead. Ensi-ilta 4.5. tai Jean-Pierre Améris: Anonyymit romantikot. Ensi-ilta 11.5.
Heidi Merima-Halonen, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
Kasvattajan painajainen
Lynne Ramseyn elokuva perustuu Lionel Shriverin vuonna 2003 ilmestyneeseen romaaniin, jossa koulusurmaajan äiti kirjoittaa kirjeitä miehelleen. Elokuvassakin tapahtumien kulkua tärkeämpää on muoto: monimutkainen takaumarakenne ja osin ekspressionistinen kuvasto nostavat äidin ristiriitaisen tunnemaailman kerronnassa etualalle. Omina säikeinään vyyhden läpi pilkottavat primitiivinen pyrkimys selviytyä ja yhä jäljellä oleva vanhemman rakkaus lastaan kohtaan. Tilda Swintonin näyttelijäntyö pääroolissa on sisäistettyä ja sen kautta välittyy uskottavasti, kuinka painajaismaista voi olla se, jos oman lapsen psykologiseen killiinkasvamiseen ei ole keinoja puuttua. Elokuvan kuvat on tarkoin rakennettu, rytmi huolella leikattu ja musiikkivalinnat täsmätuunattu niin vahvasti, että tarinatason aukeaminen tuntuu suorastaan lattealta. Vähempikin olisi ehkä riittänyt. (TR)
Rakastamisen vaikeudesta
Terrence Daviesin ohjaaman kamarielokuvan pohjana on Terrence Rattiaganin näytelmä. Toisen maailmansodan jälkeiseen Englantiin sijoitetussa tarinassa latistavan avioliiton vangiksi itsensä kokema nainen tarttuu toiseen tilaisuuteen, mutta huomaa pian päätyneensä ojasta allikkoon. Klassisen ihmissuhdedraaman ainekset on valittu huolella ja dialogissa on ideaa. Silti elokuvan ongelma on siinä, että henkilöiden dynamiikka ei toimi parhaalla tavalla. Esimerkiksi pääosan Rachel Weisz huojuu liikaa ylpeyden ja uhriuden ääripäissä samalla kun ei juurikaan onnistu ilmentämään sitä intohimoa, josta elokuvassa puhutaan niin paljon. Alleviivaava musiikki lähinnä osoittaa kohtia, missa draamaa olisi tarvittu lisää. Voi vain pohtia millaisen elokuvan Ingmar Bergman olisi kasannut näistä palikoista. (TR)
Ihminen, ei diagnoosi
Kehitysvammaisten kohtalona on usein tulla luokitelluksi ulkoisen olemuksensa perusteella. Dokumenttielokuva Kovasikajuttu korjaa vinoumaa ja kuvaa kehitysvammaisia ihmisinä: Pertti, Kari, Sami ja Toni ovat yksilöitä, eivät lääketieteellisiä diagnooseja. Vaikka Kovasikajuttu on päällisin puolin kuvaus heppujen elämästä ja heidän Pertti Kurikan nimipäivät -punkyhtyeestään, on se ensisijaisesti elokuva ihmisarvosta ja itsemääräämisoikeudesta, oikeudesta omaehtoiseen elämänhallintaan. Hyväntuulinen dokumentti naurattaa yleisöään ja samalla tarttuu arkaan aiheeseen, kehitysvammaisten asemaan yhteiskunnassa. Leffa tasapainoilee jatkuvasti sosiaalipornon ja voyerismin partaalla niihin kuitenkaan sortumatta. Tekijät päästävät kohteensa itse ääneen ja välttävät heidän päidensä yli puhumisen. Elokuva saisi kuusi tähteä, mikäli asteikko ei loppuisi viiteen. (JT)
Siis huh-huh
Välittömästi suomalais-kansainvälisen avaruusnatsielokuvan perään enskariin tulee suomalais-kansainvälinen zombienatsielokuva. Sattumaako? En usko. Kyllä tämä jotain jostain kertoo, tiedä sitten mitä ja mistä. War of the Deadin ohjaaja-käsikirjoittaja Marko Mäkisalo on heittänyt projektin aluksi historiankirjoilla vesilintua. Leffan asetelma on seuraava: jatkosodan keskellä suomalaiset ja yhdysvaltalaiset sotilaat hiippailevat yhdessä rajan yli Venäjän puolelle, missä natsit pyörittävät salaista zombitutkimusasemaa. Missään ei ole mitään järkeä, ei sitten millään tavalla ja juonessa on enempi reikiä kuin Suomi KP:sta täysilaidallisen saaneessa epäkuolleessa. War of the Deadia voisikin kritisoida tästä kaikesta. Elokuvaa voisi myöskin kritisoida tankeroenglannista ja tökeröstä dialogista, mutta miksi ihmeessä? Hauskahan tämä on, omalla älyttömällä tavallaan. (JT)
Stressaantuneiden treffit
Katsojalta ei vaadita kummoisia ennustajankykyjä sen arvaamiseksi kuinka käy, kun suklaatehtaaseen päätyy töihin kaksi yliherkkää, elämää pelkäävää ei-niin-nuorta henkilöä, mies ja nainen. Siinä sitä sitten seurataan vaivautuneesti vaivautuneiden Angéliquen ja Jean-Renén kohtaamisia työpaikalla, ravintoloissa ja työmatkalla. Tunnelmaa kevennetään musikaaliviitteillä: Angéliquen tunnuslaulu on Sound of Musicista tuttu itsetuntoviisu ja itävaltaisesta kotiopettajattaresta muistuttaa myös kulunut vanha matkalaukku, jossa Angélique kantaa esittelemiänsä suklaita. Kohtausten välillä seurataan tilitystä. Angélique käy anonyymien yliherkkien vertaistukiryhmässä, Jean-René ankarannäköisen psykologin luona. Angéliquella on pelkonsa lisäksi pieni salaisuus, joka paljastetaan liian pian. Käänteitä ei ole odotettavissa. (KP)
ELÄVÄ KUVA
-näyttelystä, jossa vierailijat pystyivät pienten reikien läpi katselemaan taideteoksia, joita Moskovan galleriat ovat kieltäytyneet asettamasta näytteille. Monet teoksista käsittelivät uskonnollisia aiheita. Esimerkiksi Aleksandr Savkon maalauksessa opetuslapset ympäröivät mikkihiiripäistä Jeesusta. on klassinen liberaali. Hän edustaa zapadnikkien eli Venäjän länsimielisten kaksisataavuotista traditiota. Jotkut Jerofejevin näkemyksistä ovat jopa niin klassisia, että hyvinvointivaltion hyysäämän suomalaiskatsojan popcornit voivat mennä väärään kurkkuun. Jerofejev on esimerkiksi sitä mieltä, että varallisuuden äärimmäisen epätasaisen jakautumisen synnyttämä oligarkkien luokka on välttämätön vastavoima Putinille ja Venäjän hataran demokratian ainoa tae. Välillä jopa narsismiksi yltyvä elitismi on jokaisen vakavasti
POLIITTISESTI JEROFEJEV
4
2012
57
otettavan zapadnikki-intellektuellin piirre - dokumentin suomenkielinen nimi Venäjän vapain mies onkin kirjailijan itsemääritelmä. menee yksiin muutosvaatimusten kanssa. Viktorin esittämä kommentti, että "80 prosenttia venäläisistä on vähemmän liberaaleja kuin Putin" voi tietysti olla karu totuus, mutta se myös kertoo venäläisälymystön perinteisestä "tavallisen kansan" pelosta. Kirjailijan pessimistisiä näkemyksiä vallankumousten tuhoisuudesta ja kansan taantumuksellisuudesta kompataan kuvilla viime talven vaalivilpin vastaisiin mielenosoituksiin osallistuneista uusnatseista. Talven protesteihin Jerofejev suhtautuu kuitenkin myönteisesti. Hän otti niihin osaa itsekin.
ELITISMI EI AINA
A l a - M a u n u s H u b e r Ko s k i n e n L u n a b b a M o i s a n d e r S a a r i k ko S u o n i e m i
Taidetta Helsingin kaupungintalon käymälätiloissa 23.3. 30.9.2012
Virka Galleria Helsingin kaupungintalo, Sofiankatu 1 ma-pe 9-19, la-su 10-16. Vapaa pääsy www.virka.fi
antti rautiainen Ari Matikainen: Russian Libertine Venäjän vapain mies. Ensi-ilta 11.5.
VOIMAN TV-LIITE
Sunnuntaisin YLE TV1: Uutishuone (Suomi, 2009)
Tuomas rantanen
Toisella kierroksella oleva draamasarja 1960-70-lukujen televisiouutisten maailmasta alleviivaa ihastuttavien yksityiskohtien varaan rakennetun epookin keskeltä sitä ajatonta totuutta, että toimittajuutta, kuten muutakin ammatillisuutta ohjaavat osaltaan yhteiskunnalliset olosuhteet, henkilöiden mukaan vaihteleva kunnianhimo ja kaikkinaiset arkielämän muuttujat.
Sunnuntaisin Fox: The Walking Dead (USA, 2010)
Robert Kirkmanin sarjakuvaan perustuva rujon väkivaltainen zombie-sarja muistuttaa ainakin laaja-alaisempaa televisiokatsojaa siitä, miten ensin kylmän sodan aikaisissa amerikkalaisissa scifi-leffoissa aggressiiviset valloittajat saapuivat ulkoavaruudesta eli Neuvostoliitosta, mutta ainakin hiukan itsekriittisemmässä zombie-genressä kollektiivisen uhan juuri paljastuikin alkuperältään kotikutoisemmaksi.
23.5. Yle Teema: Gomorra (Italia, 2008)
Roberto Savianon mafiaraporttiin perustuva Matteo Garronen elokuva kuvaa italialaisen järjestäytyneen rikollisuuden suhdetta sosiaaliseen kurjuuteen, talouden rakenteisiin ja ankeaan sakilaisuuteen niin vakuuttavasti, että se muistuttaa enemmän dokudraamaa tai Kieslowskin elokuvaa Lyhyt elokuva tappamisesta (Puola, 1988) kuin mafiaelokuvien oopperamaisia klassikoita.
TAIDEKOULU MAA:n LOPPUTYÖNÄYTTELY
OHJELMA:
TRANSITION HALL 14
KALENTERI
ELOKUVAT
8.5.
ASTI. EUROOPPALAISEN ELOKUVAN VIIKOT esittelee eurooppalaista nykyelokuvaa, ohjelmistossa muun muassa maltalaista, slovenialaista & belgialaista tuotantoa, Helsingin Eurooppasalissa, Malminkatu 16, ec.europa.eu/ finland/service/tapahtumat_ fi.htm. Kuva: Play (SWE).
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 21.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
8.5. TINTIN SEIKK AILUT: YK SISARVISEN
SAL A ISUUS,
ELOKUVAT
-sarjassa nähdään Oliver Schmitzin Elämä ennen kaikkea (Life, Above All, Etelä-Afrikka & Saksa) kello 19 Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa, Kulttuuriaukio 2.
2.5. KUUK AUDEN LEFFA
Steven Spielbergin ohjaus kello 13 Kuopion Kino Kuvakukossa. 12.5. DOC LOUNGEN & Pinnan alta -klubin ulkoilmanäytös kello 19, doclounge. se/helsinki.
HELSINKI HELSINK I AFRIC AN FILM FES -
3.5. Avajaiset 17-22.00 dj:t Soma, Althustler & G fo T (Kalliofornia) ---> jatkobileet Kuudes Linja 5.-6.5. Ken Mai Butoh Aesthetics -workshop 13-17.00 5.5. Seppo Renwall, elokuvanäytös 18-20.00 6.5. Screening/Uuden median paja, Taidekoulu MAA 8.-10.5. How to make trouble and influence people -workshop, Amal Laala 13-15.00 11.-12.5. MOOOT-kaupunkitaidetyöpaja, Ursula Hallas 10-15.00 18.5. Vj-Battle -ilta 17-23.30 19.5. Ravintolapäivä 14-22.00 20.5. 2012: Year Of The Collective 17.00 Pretty Bruises Squad: REBIRTH REVOLUTION 19.00 23.5. Hanna Nikkanen, Verkko ja vapaus -kirjan julkaisutilaisuus ja paneelikeskustelu 14.00 24.5. Pyörien korjausta ja kaupunkiviljelyä 13-19.00 26.5. Graffitin historia + workshop, Make Your Mark Garage Gallery 12.00 27.5. SUURI TYYNYSOTA! Yllätys Dj 15-19.00 LOPPUBILEET! 19.00 Super Janne LIVE! 22.00 Lisätiedot ja tarkennetut aikataulut: www.facebook.com/TransitionHall14 Kaikki tilaisuudet ovat ilmaisia ja ihan kaikille avoimia! Kalasatama, Kyläsaarenkatu 14
afrikkalaista nykyelokuvaa esittelevän festivaalin teemana on Sillanrakentajat, ohjelmistossa on draamaa, komediaa & dokumentteja kymmenestä eri Afrikan maasta, 2.6.5., www.haff.fi.
TI VAL,
58
4
2012
AKTIVISMI Etiikka ja pankkitoiminta eivät helposti taivu yhteen. te
A N S K A L A I N E N eettistä ja läpinäkyvää pankkitoimintaa ajava Merkur-pankki on toiminut Suomessa pää pääosin vapaaehtoisvoimin kymme menen vuotta. Lentoon toiminta ei varsinaisesti ses ole lähtenyt: Merkurilla on Suo Suomessa 300 asiakasta. Oscar Fresán Landíbar on Suo Suomen Merkurin yhteyshenkilö. Pankin pienuus on yksi syistä, jon jonka takia hän ryhtyi vetämään Pan Pankki 2.0 -nimistä hanketta. Hankkeen tarkoituksena on keh kehittää vaihtoehtoista pankkitoim toimintaa. "On hyvä tutkia, voisiko sen järj järjestämiseen olla toinen tie", Fre Fresán Landíbar sanoo. Fresán Landíbarin mukaan suu suurten pankkien ongelma on niid sulkeutuneisuus. Ihmiset niiden eivä eivät ymmärrä, mitä rahan laitta-
Ihmiskasvoinen
raha?
T
minen pankkiin tarkoittaa ja mihin rahoja käytetään. Merkurin toimintaperiaate on ollut julkaista avoimesti kohteet, joihin pankki lainaa rahaa, ja antaa asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa kohteiden valintaan. Spekulatiivisia sijoituksia pankki ei harrasta ollenkaan.
luettelee kolme mahdollista syytä siihen, miksi Merkur ei ole menestynyt Suomessa. Ensimmäinen niistä on alkupääoman puute. Pankin on vaikea saada asiakkaita, jos se ei pysty tarjoamaan esimerkiksi käyttötiliä. Toiseksi Merkur on tiedottanut toiminnastaan Suomessa aktiivisesti vasta viimeisten kahden vuoden ajan. Kolmanneksi monille saattaa olla ongelma se, että pankin toiminta kytkeytyy antroposofiseen liikkeeseen. Merkur-pankin toiminta on alun perin saanut inspiraationsa Rudolf Steinerin ajattelusta, ja se on useille ihmisille vaikeasti ylitettävä kynnys.
FRESÁN L ANDÍBAR
pidettävän Pankki 2.0 -seminaarin tarkoitus ei Fresán Landíbarin mukaan ole Merkurin mainostaminen. Paikalle tulee Ruotsin, Espanjan ja Tanskan eettisten pankkien edustajia kertomaan omista kokemuksistaan. Suomalaisista alan toimijoista on Merkurin lisäksi paikalla vuonna 2010 perustettu JAK-Finlandrahoitusosuuskunta, joka tarjoaa jäsenilleen esimerkiksi korotonta lainaa. Oscar Fresán Landíbar toivoo, että kaikille avoimeen seminaariin tulisivat paikalle sellaisetkin ihmiset, joilla ei ole aikaa tai halua osallistua uuden pankin kehittämiseen. Paikalle voi tulla kuka vain kertomaan, millaisia asioita pankkitoiminnalta odottaa. Pankki 2.0 -ohjelman tavoitteena on nimittäin luoda sellainen pankki, jonka ihmiset haluavat. Ja jolla on reilusti yli 300 asiakasta.
TOUKOKUUSSA
Teemu Muhonen
Pankki 2.0 -seminaari pidetään Helsingissä 18.19.5. www.pankki2.fi.
KALENTERI
MAHDOLLISUUKSIEN TORIT tarjoavat tietoa maailman tilasta koko perheelle kulttuurin avulla & järjestöjen esittelyillä, tämän vuoden teema muuttoliikkeet & pakolaisuus, 12.5. Espoo, Joensuu & Vaasa, 16.5. Seinäjoki, 17.5. Tampere, 19.5. Kajaani & Oulu, 26. 27.5. Helsinki, 26.5. Kuopio & Savonlinna, www.mahdollisuuksientori.fi
KESKUSTELUT, LUENNOT, KURSSIT, TAPAHTUMAT & TOIMINTA
3.6.
PAX, koko perheen piknik-tapahtumassa järjestöesittelyjä, rauhaa & musiikkia, esiintymässä muun muassa Asa & DJ Polarsoul & Freud, Marx, Engels & Jung, kello 1422 Tampereen Näsinpuistossa.
18.20.5.
VEGFEST, Suomen suurin vegaanifestari tutustuttaa kasvissyönnin maailmaan, musiikkia, luentoja, esittelyjä, makuja & maistiaisia, Tampereen Keskustorilla, www.vegfest.net/fi
3.5.5.
Sinervosta kertovat Peter von Bagh & Liisa Ryömä, Sinervon runoja laulavat Minja Koski & Kaj Chydenius, tilaisuudessa julkistetaan Elvi Sinervon koottujen runojen uusi laitos Baghin jälkisanoilla, Helsingin ravintola Milenkassa kello 19. 9.5. ELÄVÄ BLOGI -tapahtuma pureutuu suomalaiseen taidekritiikkiin & journalismiin internetissä, kello 14 taidekirjoittajien blogien esittelyt & avoin kuvaustilanne, kello 16 keskustelutilaisuus, Porin taidemuseossa. EUROOPPA-PÄIVÄN vietossa mukana Eikka Kosonen, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen & Alexander Stubb sekä suurlähetystöjen edustajia, ex-meppejä & kansalaisjärjestöjä, kello 917 Helsingin Kampintorilla. 12.5. SIIVOUSPÄIVÄ, kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien & kaupunkikulttuurin uusi juhlapäivä muuttaa kaupungit isoiksi kirpputoreiksi & markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaransa myytäväksi tai annettavaksi, katso mukana olevat kaupungit siivouspaiva.com. 15.5. TUNNETIISTAI: INTOHIMO, intohimoa ruokaan, rakkauteen & kieleen lähestytään rinnakkain taiteen & tieteen keinoin, mukana Mikko Sams, Päivi Järvinen, Ilari Nummi & tiede- ja taidevierailijat, Helsingin Pitskun Kulttuurikirkossa kello 19, www.kulttuurikirkko.net. 19.5. YLÄKAUPUNGIN YÖ, 20-vuotista taivaltaan juhliva tapahtuma esittelee Jyväskylässä muun ohjelman ohella festivaalin historiaan liittyvän näyttelyn, www.ylakaupunginyo.fi. 20.5. TEATTERIKIRPPIKSELLÄ myydään puvuston & tarpeiston aarteita, kello 1216
NEW PERFORMANCE TURKU, kansainvälinen performanssi- & esitystaiteen festivaali levittäytyy eri puolille Turkua, www.newperformance.fi
VOIMAKALENTERIN osioissa julkaistaan tie-
toja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 4.6. & on jakelussa kesäheinäkuun. Tietoja kalenteriin otetaan 21.5. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Anu Harju.
Kantola, SKP:n tervehdys Herkku Hernesniemi, ohjelmassa Pyryn tytöt, Jari Välimäki, Oktaavi & Nokian työväen mieskuoro. OULU KULKUE kello 11.30 Otto Karhin puistosta, Torinrannassa SAK:n juhla.
POHJA/RAASEPORI SKP:N VAPPUTILAISUUS
Helsingin Kansallismuseossa.
15.5.
POLARISOITUVATKO TYÖMARKKINAT
MYÖS SUOMESSA? Professori Jari Vainiomä-
ki luennoi kello 16.15 Tampereen yliopiston Pinni B -rakennuksen luentosalissa 1096.
VAPPU 1.5.
lähtee Musiikkitalon viereiseltä Kansalaistorilta kello 11 kohti Hakaniementoria, jossa puhumassa Lauri Lyly & Silvia Modig, juontaa Niko Saarela, ohjelmasta vastaavat muun muassa Helsingin Jyryn voimistelijat, Jonna Pirttijoki & Pelle Miljoona United. Työväenlauluja kokoonnutaan laulamaan Hakaniemen Paasitorniin kello 14.
HELSINKI KULKUE HELSINKI TYÖVÄEN & NUORISON VAPPUJUHLA
Pohjan nuorisotalolla Högåssa kello 13.30, puhumassa JP Väisänen, esiintyy Johan Mångård. PORVOO KULKUE torin läheltä kello 10.30, puhumassa Jutta Urpilainen & Matti Huutola.
TAMMISAARI KUNNIAK ÄYNTI PUNAISTEN MUISTOMERKILLÄ
KURSSIT & SEMINAARIT
5.5. BZZZ! MEHILÄISIÄ KAUPUNGISSA, voiko mehiläisiä tarhata kaupunkialueella, onko niiden tuottama hunaja puhdasta & mitä naapuritkin sanovat? Kaupunkimehiläisaiheinen tapahtuma, jonka ohjelmassa kolme luentoa Goethe-instituutin tiloissa & säiden salliessa pieni käytännön osuus Dodon kaupunkiviljelypuutarha Kääntöpöydällä, kello 1218 Helsingin Goethe-instituutissa. 16.5. LISÄÄ VUOSIA ELÄMÄÄN, Mielenterveyspoolin seminaarissa mukana peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, kansanedustaja Kari Tolvanen, kehittämisjohtaja Kristian Wahlbeck & toiminnanjohtaja Timo Peltovuori, kello 1215 Helsingin Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen galleriassa, Ratakatu 9, ilmoittautumiset viimeistään 11.5. keskus@mtkl.fi.
kello 12. Puhuu Maarit
Feldt-Ranta. kokoontuu kello 11 Sorin aukiolla. TYÖVÄEN VAPPU kello 13 Vanhan kirjastotalon edustalla, puhumassa Jari Heinonen, musiikkia. SAK:n, SDP:n ja VAS:n juhla kello 12 Keskustorilla, puhumassa Ilkka Kantola, Paavo Arhinmäki & Ann Selin. TURKU KULKUE kokoontuu Puutorilla kello 11. JUHLA Liljan patsaalla kello 12, esiintymässä Vapaat radikaalit & Yleislakko, puhe Kaija Kiessling, juontaa Linda Ojanen. VAPPUJUHLA Vanhalla Suuritorilla kello 12, puhuu Annika Lapintie.
TAMPERE KULKUE VAASA SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖN MARSSI
Tokoinrannassa kello 11.45, jossa esiintyy Kristiina Halkola, Juha Mäntylä & Jontti, puhumassa Yrjö Hakanen, Tommi Lievemaa & Soran Zaki. HÄMEENLINNA KULKUE kokoontuu kello 12.30, kello 12.45 juhla Kauppatorilla. JYVÄSKYLÄ KULKUE Järjestöjen talolta kello 11.30 Lounaispuistoon, jossa vappujuhla kello 12. KEMI SAK:N VAPPUKULKUE , kunniakäynti punaisten haudoilla Peurasaaren hautausmaalla kello 10. Puhuu Tapio Siirilä. KOTKA KULKUE kello 10.45 Keskuskoululta, juhla kello 11.15 Sibeliuspuistossa. KOUVOLA KULKUE kello 11.30, juhla kello 12 Myllykosken torilla.
NOKIA VASEMMISTON YHTEINEN VAPPUJUHLA
Helsingin Valtimonteatterissa. HELSINKI KIERRÄTYSTEHDAS, ekodesignia & kestävää elämäntapaa esitellään yli 50 näytteilleasettajan voimin, ohjelmassa myös tuo tai vie -periaatteella toimiva ilmaistori, työpajoja & muoti- & työnäytöksiä 5.6.5. Helsingin Kaapelitehtaalla, www.kierratystehdas.fi. HELSINKI UNDERGROUND ART WEEKEND -minikaupunkifestivaali koostuu näyttelyistä & klubeista, performansseista, dj:stä & livemusiikista, esiintymässä muun muassa Jori Hulkkonen, Rinneradio & Siiri Nordin, 11.13.5., www.facebook.com/Helsinkiundergroundart. PYHÄJOKI HANHIKIVIPÄIVÄT 5.6.5. ajaa ydinvoimavapaata Hanhikivenniemeä & tarjoaa 5.5. kello 912.30 energiaseminaarin, jossa mukana muun muassa professori Nils-Axel Mörner, Tobias Riedel Saksan Greenpeacesta, Oras Tynkkynen & Risto Isomäki, kello 18 Rospuutto-ryhmä esitys Sarasvatin hiekkaa Pauhasalissa, www.hanhikivi.net/paivat.
TOIMINTA
HELSINKI LOPPU RASISMILLE KATTO SIIRTOLAISILLE! Tule vaatimaan loppua rasistiselle politiikalle & osallistu mielenosoitusleiriin romanisiirtolaisten puolesta 11.13.5. Senaatintorilla. TAMPERE TAMPEREEN SOSIAALIFOORUMI, 16. 17.5. keskusteluja, huippubändejä, suuri järjestötori, vegaaniruokaa, käsityöläisiä, työpajoja ja paremman maailman juonimista Väinö Linnan aukiolla, työväenmuseo Werstaalla & kahvila Hertassa.
kello 11.30 & toritilaisuus kello 12. VAPUN punainen laulu- & runotapahtuma kello 15 Palosaaren järjestötalolla.
TAPAHTUMAT
6.5. AFRIKKALAINEN TORI, esittelyssä afrikkalaista designia, käsitöitä & matkailua, kello 12.3019 Helsingin Bio Rexin aulassa, tapahtuma on osa Helsinki African Film Festivalia. 7.5. ELVI SINERVO -ILTA, Maanantaiklubilla
KESKUSTELUT & LUENNOT
10.5. SUOMI-NEITO POLIITTISISSA KUVISSA,
klo 12.45 Pirkkalaistorilla, puhe Ilkka
keskipäivän opastuksessa esimerkkinä Eetu Iston Hyökkäys-maalaus, kello 12
Kallio Kukkii 2012 -kaupunki-
www.kallionkulttuuriverkosto.fi
festivaali
EAGLES OF DEATH METAL (US) | SNOW PATROL (UK) | JUSTICE LIVE (FR) | BILLY TALENT (CAN) SLAYER (US) | M83 (FR) | BAT FOR LASHES (UK) | NIGHTWISH | KYUSS LIVES! (US) | MASTODON (US) RISE AGAINST (US) | IIRIS (EST) | OFF! (US) | THE GASLIGHT ANTHEM (US) | EXAMPLE (UK) EWERT AND THE TWO DRAGONS (EST) | RENEGADE ELECTROSTAGE: CHASE & STATUS (UK), PENDULUM DJ SET (AU/UK), ANDY C (UK), MODESTEP (UK) | MICHAEL MONROE | CHISU
Stam1na | Amorphis | Pariisin kevät | Eläkeläiset | Freeman | Kairon; IRSE! | Hebosagil | Relentless | Jukka Poika & Sound Explosion Band PMMP | Elokuu | Kauko Röyhkä & Narttu | Reckless Love | Ghost Brigade | Viikate | Sara | Risto | The Irrationals
VI R IT TÄYD Y FI IL IK SE EN !
LIPUT MYYNNISSÄ NYT!