4
IIPPU M
!
MA
IA . T
IL A A VO
I
i
m
TA JOURNALI
fif
i
o
v
.
fi
.
a
fifi.voima.fi
ON
Tilaa!
AT
SM
ER
TU
4|
1
20
3
u
to
k
u
ok
u
vaganza.fi
Tarjolla reilua viiniä, ruokaa ja kahvia
MOTÖRHEAD
HOT CH I P
LISSIE
(UK)
(USA)
(UK)
r SIGUR RÓS
r S Q UAR E P U SHER
r ADE P T
(SWE)
(UK)
(ISL)
r NIGHTWISH
r BETW EEN THE BU RIED AND ME
r TARRUS RILEY
(J AM/USA)
r WITCHCRAFT
(SWE)
(USA)
r PELICA N
(USA)
r DISCO ENSEMBLE
J. KARJALAINEN r PMMP r JUKKA POIKA & SOUND EXPLOSION BAND r JÄTKÄJÄTKÄT
KARRI KOIRA & RUUDOLF r STELLA r MICHAEL MONROE r P Ä Ä K I I r MOKOMA
RAAPPANA & SOUND EXPLOSION BAND r 22-PISTEPIRKKO WITH SUPER HORNS
ISMO ALANKO r MARISKA & PAHAT SUDET r L A U R A N Ä R H I r H A LOO H ELSINK I
WINTERSUN r J AAK KO LAITINEN & V ÄÄRÄ RAHA r HAAMU r FINNTROLL
EEVIL STÖÖ, KOKSUKOO & DJ KRIDLOKK r ETERNAL TEARS OF SORROW r H E X V E S S E L
DO M O V O YD r N I C O LE W ILLIS & THE SOU L INV ESTIGATORS r RUGER HAUER
P E A R L Y G A T E S r LAINEEN KASPERI & PALAVA KAUPUNKI r FREERAP RENTOSHOW
RYTMIHÄIRIÖ r T H E S C E N E S r PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT r SA TELLITE STOR IES
Kaikki lipputyypit
(25-85 euroa)
myynnissä Tiketissä
12.-14.7.2013 r Joensuu
www.ilosaarirock.fi
MAAILMA KYLÄSSÄ FESTIVAALI,
RAUTATIE
ENTORI, HELSINKI
Kirjateltta on avoinna lauantaina 25.5. klo 11?20,
sunnuntaina 26.5. klo 11?18, vapaa pääsy!
Osana Maailma kylässä -festivaalia
Rautatientorin suuressa kirjateltassa
esiintyy monikulttuurinen kavalkadi
kirjailijoita, runoilijoita ja muita taiteilijoita.
Kustantajat ja järjestöt esittelevät ja myyvät
kirjoja.
www.maailmakylassa.fi/ohjelma/ohjelma-aikataulu
Aalto ? ARTS Books & Musta Taide ? Armonkirjat ? Atar ? Atena ? Basam Books ? Bazar ? BunnyDuck Grafiks ? Docendo Gaudeamus
Goethe Instituutti ? Helsingin kirja- ja lelutukku ? Into ? Kansanvalistusseura ? Kirjakeidas ? Kurvin kirja ? Le Monde diplomatique
? Like ? Maailman Kuvalehti ? Minerva ? Nastamuumio ? niin & näin ? Noste ? Otava ? Perhemediat ? Pohjoismainen Afrikkainstituutti ? Pystykorva ? Rosebud ? Savukeidas ? Schildts & Söderströms ? TA-tieto Oy ? Terra Cognita ? Tiedekirja ? Tutkijaliitto
Ulkopolitiikka-lehti ? Vasemmistofoorumi ? Vihreä Lanka ? Viiden pennin kirjakauppa ? Voima ? Ydin ? Ympäristö ja kehitys
IHMISTEN JUHLA // 14.-16.6.2013 SEINÄJOKI
ilmoitus
TOUKOKUUN
MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 29.4.? 26.5.2013
4 / 2013
7
AJASSA 8?19
Jari Hanska on Voiman vastaava päätoimittaja. Hän suhtautuu intohimoisesti
kabinettipolitiikkaan, teatteriin ja yhteiskunnalliseen kähmintään.
18
PÄÄKIRJOITUS
Mallimaan
vaiettu rasismi.
Ruotsista tuli
paperittomien loukko.
Öljytty Ollila s. 8 ? Kansalaisaloite hämmentää
kansanedustajia s. 9 ? Lukijaposti s. 10 ? Disney
omii legot s. 11 ? Kiikarissa Iran? s. 13 ? Sano kyllä
s. 13 ? Öljyputki XL s. 14 ? Sananvalta, Teemu
Mäki s. 14 ? Rahan voima, Jari Tamminen s. 16 ?
Oikeusministerin likapyykki s. 16 ? Ruokatohtori s.
17 ? Toisinajattelija, Jukka Vuorio s. 18 ? Mallimaan
vaiettu rasismi s. 18
Jorman kintereillä
yliopiston päärakennuksen kolmannen
kerroksen käytävässä yliopiston hallituksen kokouksen päättymistä. Kokoushuoneessa istuu öljy-yhtiö Shellin hallituksen
puheenjohtaja Jorma Ollila.
Haluan keskustella Ollilan kanssa. Odoteltuani tovin kuvaajamme kanssa paikalle saapuu yliopiston vahtimestari.
Hän kysyy, millä asialla liikumme. Kerron tekeväni kohta haastattelun.
?Onko sulla lupa?? vahtimestari kysyy. Kerron olevani julkisessa tilassa. Ei ole hänen asiansa, olenko pyytänyt lupaa
vai en. Vahtimestari ei luovuta vaan haluaa meidät pois käytävältä. Kieltäydyn. Vahtimestari ilmoittaa soittavansa turvallisuuspäällikölle.
O D O TA N H E L S I N G I N
22
Vilma Vantola
TÄSSÄ LEHDESSÄ 22?41
kirjoitti jutun silloisesta
Nokian toimitusjohtajasta Jorma Ollilasta. Hän oli nostanut
Nokian menestyväksi matkapuhelinyhtiöksi. Juttuun päätyi
lause, jossa Ollilan hartioita kuvailtiin sanoin ?läheltä katsottuna varsin kapoiset?.
Yliopisto-lehti ei suostunut poistamaan lausetta Nokian
vaatimuksesta huolimatta. Seurauksena yliopiston rehtori
Kari Raivio kutsui Yliopisto-lehden päätoimittajan Pekka Matilaisen puhutteluun ja antoi hänelle kirjallisen varoituksen yliopiston yhteiskuntasuhteiden vaarantamisesta.
Matkapuhelinjätin toimitusjohtaja piiloutui yliopiston
taakse täysin naurettavassa asiassa. Tilanne on vielä lähes
viisitoista vuotta myöhemmin varsin nolo sekä yliopiston että
Nokian kannalta.
VUONNA 1999 YLIOPISTO-LEHTI
Rajatonta apua.
Rajatonta apua s. 22 ?
Hiekkalaatikkoleikkejä s.
26 ? Betoniraadot s. 30 ?
Jäähyväiset paratiisille s.
34 ? Suuri vedätys s. 36
? Akateeminen Kainuu
hiljenee s. 38
Vapaan liikkuvuuden
Katja Tuominen vastaa
puhelimeen melkein aina.
KULTTUURI 42?57
45
46
KOLUMNIT 14, 16, 18 & 40
Jukka
Vuorio
Olavi
Uusivirta
S.
Kannen kuva: Tatu Kallio
Jari
Tamminen
S.
S.
S.
Yliopiston vahtimestarin
soittama turvallisuuspäällikkö pyyhältää ohitseni mitään sanomatta ja menee kokoushuoneeseen. Kun kokous päättyy,
turvallisuuspäällikkö saattaa Ollilan ulos mustaan autoon ja
hyppää itse etupenkille.
Lähtiessäni pois yliopistolta vahtimestari huikkaa: ?Tervetuloa toistekin meidän julkiseen tilaan.?
jari hanska
P A L ATA A N TÄ H Ä N P Ä I V Ä Ä N .
AKTIVISMI S. 58
Teemu
Mäki
Tanu Kallio
Vilma Vantola
Pää auki s. 43 ? Kulttuuritantta, Olavi Uusivirta s. 44 ? Spektaakkeli sankaruudesta s. 44 ? Kuvakuva s. 44 ? Kuvissa kanssaoleminen s.
45 ? Seksivau! s. 46 ? Touko sanoo räyh! s. 48 ? Sommitteluvirheiden taide s. 50 ? Muut lehdet s. 51 ? Vanhemmuus painekattilassa s.
52 ? Betoni kukkimaan! s. 53 ? Tartu runoon s. 53 ? Syöty on hinajani s. 55 ? Sister Fa räppää kivusta s. 56 ? Tv-liite s. 57
55
Helsingin yliopistoon. Päinvastoin. Tehdessäni tähän lehteen juttua Jorma Ollilasta kävin läpi Helsingin Sanomien, Suomen Kuvalehden, Aamulehden,
Talouselämän, Taloussanomien ja Kauppalehden verkkoarkistot.
En löytänyt Ollilasta yhtään kriittistä haastattelua, jossa olisi
käsitelty öljy-yhtiö Shelliä.
Hän on saanut rauhassa julistautua ekomieheksi, kertoa
luontosuhteestaan ja ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä. Ollilan saavutukset Shellin hallituksen puheenjohtajana, eli vuodesta 2006 lähtien, voi lukea sivulta 8.
Laajimmat löytämäni Ollila-haastattelut ovat Helsingin
Sanomissa (27.1.2007) ja Suomen Kuvalehdessä (18/2008). Molemmissa jutuissa Ollila puhuu ympäristöasioista ummet ja
lammet, mutta niissä ei rinnasteta Ollilan puheita ja Shellin
tekoja. Viime toukokuussa Ylen Ykkösaamun toimittaja ilmoitti
Ollilan haastattelun aluksi, että Shellistä ei nyt puhuta.
O L L I L A N S U OJ E LU E I R AJOI T U
14
4
16
18
44
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen
mituk
sähköposti toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava
päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaalla 1.2.?31.8.2013, vt. Jari Hanska, 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset
lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen valokuvaajaharjoittelijat Tanu Kallio, Vilma Vantola Avustajina tässä numerossa Joan Alvedo, Airin Bahmani, Sabrina
Bqain, Anu Brask, Joonas Fritze, Jarkko Fräntilä, Laura Happo, Anna-So?a Joro, Oona Juutinen, Bruno Jäntti, Marjo Jääskä, Anna Kankaanpää, Jukka Koivula, Maria Kozulya, Pertti
Laesmaa, Mervi Leppänen, Esa Leskinen, Aki Loponen, Teemu Mäki, Aina-Maria Ojutkangas, Tommi Parkko, Pilli-Liisa, Helena R., Kari Sihvonen, Kasper Strömman, Kaisu Tervonen,
Olavi Uusivirta, Sanna Uuttu, Jukka Vuorio, Klaus Welp Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman
vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 5/13 ilmestyy 27. toukokuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
4 / 2013
8
Tämän vuoden lopussa puolet Syyrian 20,8 miljoonan hengen väestöstä on
humanitaarisen avun tarpeessa, jos taisteluja ei saada loppumaan.
YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu António Guterres 19.4.2013
YLLÄTYS. Greenpeacellä
oli asiaa Jorma Ollilalle.
Öljytty Ollila
Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila puhuu
mielellään ympäristöarvoista. Firmansa aiheuttamista
ympäristökatastrofeista Ollila yhtä mielellään vaikenee.
TEKSTI
JARI HANSKA
KUVAT
TANU KALLIO & VILMA VANTOLA
rappusia ylös suoraan kulman
takana odottavaan Greenpeacen
mielenilmaukseen.
A M M I K U U S S A Shell valittiin äänivyöryllä maailman pahimmaksi yhtiöksi kansainvälisessä Public Eye
Award -äänestyksessä. Ääniä yritys keräsi yli 16 000. Finanssikriisiä vauhdittanut Goldman Sachs
-pankki jäi kauas taakse.
Miltä tällainen voitto tuntuu?
?Siinä toimiva johto kommentoi?, Ollila huikkaa pinkoessaan
Helsingin yliopiston käytäviä.
Public Eye Awardin palkintoperusteissa nostetaan esiin muun
muassa Shellin innostus päästä poraamaan öljyä Arktikselle.
Maantieteellisesti Arktikseen eli
arktiseen alueeseen kuuluu pohjoisen napapiirin pohjoispuolella
sijaitseva alue.
Osa arktisista merialueista
kuuluu Venäjän, Yhdysvaltojen,
Tanskan, Norjan ja Kanadan talousvyöhykkeisiin, joita kukin valtio
hallinnoi.
Tälä hetkellä Venäjän hallinnoimalla alueella on enemmän
hyödyntämättömiä öljy- ja kaasuvarantoja kuin missään muualla maailmassa.
T
on pakko ottaa
riskejä, jos halutaan yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle se energia,
minkä se tarvitsee, jotta voidaan
luoda kasvua ja torjua köyhyyttä?,
Jorma Ollila vastaa kysymykseeni
ympäristöriskeistä.
Olen vihdoin saanut öljy-yhtiö
Royal Dutch Shellin hallituksen
puheenjohtajana vuodesta 2006
istuneen Ollilan haastatteluun.
Shellin viestintäosasto ei suostunut haastattelua järjestämään,
niinpä selvitimme öljymiehen
liikkeet. Ollilla istuu Helsingin yliopiston hallituksessa, joten hän
myös vierailee säännöllisesti yliopistolla kokouksissa. Sieltä hänet on helppo tavoittaa.
Ollila ei kuitenkaan suostu
vastaamaan, onko kasvun tavoittelu tulevien sukupolvien kustannuksella oikein, vaan harppoo
JONKUN VERR AN
Shell on suunnannut hiljalleen
kohti uusia alueita, joista öljyä ei
ole vielä porattu. Yksi suunnista
on pohjoinen. Alaskassa Shell on
pumpannut öljyä jo 1950-luvulta
alkaen, mutta Arktikselle asti yksikään yhtiö ei ole vielä päässyt.
a
tsaam
o
u
l
n
a
l
u,
Olli
lannist lle
i
e
l
l
e
se
Sh
Arktik n.
e
i
t
a
k
vaik t töyssyine
on ollu
R K T I K S E L L A poraamisen tekee kyseenalaiseksi alueen ainutlaatuinen ja herkkä ekosysteemi sekä
äärimmäisen hankalat olosuhteet. Öljyonnettomuuden sattuessa vahinko olisi käytännössä
mahdoton torjua. Siksi ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace ja
WWF, ovat kritisoineet voimakkaasti Arktikselle suuntautuvia
poraushankkeita.
Laajemmalla tasolla öljyn poraaminen ja käyttö lisää hiilidi-
A
oksipäästöjä, jotka kiihdyttävät
ilmastonmuutosta. Käynnistyy
itseään ruokkiva ketju: ilmastonmuutoksen myötä pohjoisilla
alueilla jääpeite sulaa, mikä puolestaan helpottaa öljy-yhtiöiden
poraushankkeita ja mahdollistaa
vielä hyödyntämättömien öljyvarojen käyttöönoton.
Vuonna 2009 Kööpenhaminan
julistuksessa 167 allekirjoittajamaata sopi, ettei maapallon lämpötilaa saa päästää nousemaan yli
kahta astetta. Jotta tavoitteessa
pysyttäisiin, ei koskemattomia öljy- ja kaasuvaroja tulisi ottaa lainkaan käyttöön, arvioi toimittaja Bill
McKibben Rolling Stones -lehden artikkelissa elokuussa 2012.
?Meillä on siis viisi kertaa
enemmän öljyä, hiiltä ja kaasua
kuin ilmastotutkijoiden mukaan
on turvallista polttaa. Niistä 80
prosenttia pitäisi pitää maan alle
lukittuna, että välttäisimme kohtalomme?, McKibben kirjoittaa.
I I M E I S E N V U O D E N aikana monet öljy-yhtiöt
ovat hylänneet tai jäädyttäneet suunnitelmansa Arktiksella poraamisesta. Syy ei ole ilmastonmuutos vaan taloudellinen
hyöty. Riskialttiissa ympäristössä
V
poraaminen on yksinkertaisesti
osoittautunut todella kalliiksi.
Maaliskuussa Norjan valtion
omistama Statoil ilmoitti keskeyttävänsä öljynporaussuunniltelmansa Alaskassa, venäläinen
Lukoil ilmoitti perääntyvänsä Karanmereltä ja Barentsinmereltä.
Kaiken huipuksi Grönlannin pääministeri Aleqa Hammond ilmoitti, ettei aio enää myöntää uusia
lupia öljynporaukseen.
Pelkästään Shellillä on palanut Arktiksen poraukseen talouslehti Forbesin mukaan jo 5 miljardia dollaria.
?Jos yhtiö tosissaan lähtisi siitä, että päästöjä vähennetään,
se ei tekisi näitä investointeja?,
Greenpeace Suomen ohjelmajohtaja Tapio Laakso kommentoi.
Ollilan luotsaama Shell ei lannistu, vaikka tie Arktikselle on ollut töyssyinen.
New York Timesin mukaan Shell
lobbasi ensin useita vuosia Yhdysvalloissa saadakseen luvat
Alaskan puoleisen Arktiksen öljynporaushankkeelle. Yhtiö onkin
suurimpia lobbaajia Yhdysvalloissa: Shellin lobbauskulut nousivat
vuoden 2008 4,5 miljoonasta dollarista jopa 14,8 miljoonaan dollariin vuonna 2011.
AJASSA
4 / 2013
9
Noin puolet sosiaali- ja terveysjohtajista toteaa palvelujen ostamisen
lisänneen kustannuksia neljän viime vuoden aikana.
Suomen sosiaali ja terveys ry:n tiedote 23.4.2013
Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman hallinto myönsi
Shellille porausluvat elokuussa
2012, vain kaksi vuotta Meksikonlahdella tapahtuneen öljy-yhtiö
BP:n valtavan öljynporausonnettomuuden jälkeen. Luvat kuitenkin jäädytettiin maaliskuussa
2013, sen jälkeen kun Shellin öljynporauslautta Kulluk ajoi karikolle alaskalaisen saaren edustalla uudenvuodenaattona 2012.
Yhtiö ei luovuttanut: 8. huhtikuuta 2013 Ollila istui venäläisen
öljyjätin Gazpromin hallituksen
puheenjohtajan Alexey Millerin
rinnalla Amsterdamissa. Herrat
allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Venäjän hallinnoimalle Arktikselle ulottuvalle talousalueelle
suuntautuvasta liuskeöljyn tutkimus- ja poraushankkeesta.
Ollila tosiaan tykkää puhua
ympäristöasioista. Hän vaikuttaa
olevan vilpittömän huolestunut
planeettamme tilasta. Joulukuussa 2012 Ollila piti puheen Jyväskylän Klubin 100-vuotisjuhlassa.
?Globaali ympäristöongelma
alkaa oireilla vakavasti ilman, että
siihen oltaisiin reagoimassa riittävästi?, Ollila pohti.
Helsingin Sanomat haastatteli
Jorma Ollilaa ympäristöasioista
tammikuussa 2007, kun Ollila oli
istunut Shellin hallituksen puheenjohtajana kahdeksan kuukautta.
Ollila kertoo haastattelussa
muuttaneensa aiemmin kriittistä
suhtautumistaan tuulivoimaan.
?Tuuli- ja aurinkoenergian tehokkuus ja kilpailukyky kehittyvät jatkuvasti.?
aivan
rajusti hommia näiden
[ympäristöasioiden] eteen,
niinkuin Shellkin?, Ollila väittää
Voimalle Helsingin yliopiston päärakennuksen ovella. Sitten hän singahtaa mustan Audin takapenkille.
Ollilan
innostus ei ole heijastunut Shellin toimintaan.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Shell sijoitti vuodesta 1999
aina vuoteen 2006, jolloin Ollila
aloitti työnsä Shellissä, uusiutu-
?
MÄ OON TEHNYT
V
A L I T E T TA V A S T I
tia, jossa laskettiin hintalappu
ilmastonmuutokselle. Raportin
perusteella on monta kertaa halvempaa panostaa ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin seistä
tumput suorana.
?Raportti nosti esiin myös
sen eettisen ongelman, millainen taloudellinen arvo meidän on
pantava toimissamme sille, että
olemme heikentämässä tulevien
sukupolvien mahdollisuuksia elää
maapallolla?, Ollila toteaa Helsingin Sanomille.
Viisi vuotta myöhemmin maaliskuussa 2013 Ollilan näkemys on
muuttunut.
?Koko energia-alan ja Shellin käsitys on kuitenkin, että uusiutuviin täytyy siirtyä niin nopeasti kuin mahdollista ottaen
huomioon kilpailukyky ja työllisyysnäkökohdat?, Ollila toteaa
Tekniikka&Talous -lehdelle antamassaan haastattelussa.
Toisin sanoen Ollila näkee ympäristöasiat tärkeinä, kunhan ne
eivät hankaloita bisnestä. Kilpailukykyä Shellillä luulisi riittävän.
Se teki viime vuonna voittoa joka
vaan energiaan yli miljardi dollaria. Tästä suurin osa meni tuulivoimaan.
Vappuna 2008, vain muutama päivä sen jälkeen kun Shell
ilmoitti tehneensä vuoden ensimmäisellä kvartaalilla neljä miljardia euroa voittoa, yhtiö ilmoitti
ottavansa hatkat London Array
-nimisestä, 1 000 megawatin tuulivoimapuistoa suunnitelleesta
yhteistyöhankkeesta Britanniassa. Vuonna 2009 Shell puolestaan veti piuhat irti omasta tuulivoimaprojektistaan.
Huhtikuussa 2012 Shellin talousjohtaja Simon Henry valitti
The Guardian -lehden haastattelussa, että merelle rakennettava
tuulivoima on yhtiölle liian kallista. Lisäksi Henry vaati Britannian
hallitusta tukemaan uusiutuvia
energiamuotoja kehittävien toimialojen sijaan jo valmiiksi menestyviä öljy- ja kaasualoja.
Sanomien
haastattelussa tammikuussa 2007 Ollila ylistää niin sanottua Sternin raport-
H
ELSINGIN
sekunti 720 dollaria, eli 5,6 miljardia dollaria vuodessa.
T&T:n haastattelussa Ollila ennustaa, että ehkä vasta
2040?2050-luvulla vaihtoehtoisista energiamuodoista, kuten
aurinko- ja tuulienergiasta tai
biomassasta, saadaan riittävästi
energiaa.
Mitä Shellin ja Jorma Ollilan
sitten tulisi tehdä?
?Ympäristöongelmien ratkaisemisessa niiden, joilla on suurin
valta, pitäisi myös toimia. Shellin
hallituksen puheenjohtajana Ollilalla on valtaa suuren öljy-yhtiön
strategisiin päätöksiin?, Greenpeacen Tapio Laakso kommentoi.
?Mikäli öljy- ja kaasuhankkeet
arktisilla merialueilla etenevät,
kyse on kokonaan uuden fossiiliprovinssin avaamisesta. Tämä on
täysin väärä suunta tilanteessa,
jossa ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää jättämään suuren
osan jo tunnetuista öljyvaroista
maahan.?
Lue laajempi versio ja katso video
Ollilan juoksuhaastattelusta Fi?stä.
Kansalaisten aloite ahdistaa edustajia
Aloite turkistarhauksen kieltämiseksi keräsi reilut
70 000 allekirjoitusta. Kiinnostaako se eduskuntaa?
Loomade Nimel
S
Kansalaisaloitteiden idea
on, että eduskunnan käsittelyyn saadaan hallitusohjelman
ulkopuolisia aiheita. Jotkut kansanedustajat, kuten esimerkiksi
kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter
Östman ovat silti ehtineet tuomita kansalaisaloitteet turhiksi ja
tarpeettomiksi.
toimiva
Avoin ministeriö ry auttaa laadukVA PA A E H T OI S VOI M I N
V O I M A K Y S Y I kansanedustajilta, onko tur-
kistarhaus kielletty jo kesällä vai meneekö tässä
jouluun asti?
?Lopputulos tulee olemaan se, että turkistarhaus pysyy sallittuna, työllistävänä ja satoja miljoonia vero-euroja tuottavana elinkeinona Suomessa.? Stefan Wallin (r.)
?En usko, että aloitetta hyväksytään, koska
enemmistö kansanedustajista näyttää vastustavan turkistarhauksen kieltämistä.? Ben Zyskowicz
(kok.)
?En jaksa uskoa, että kielto toteutuu tällä
vaalikaudella, vaikka itse sitä lämpimästi toivoisin.? Annika Lapintie (vas.)
?Pelkään pahoin, että valiokunnan enemmistö
vastustaa kansalaisaloitteen sisältöä. Valiokuntia
on kuitenkin suositeltu ottamaan eduskuntaryhmien kannat huomioon, joten pelkän valiokunnan
näkemyksiin asia ei kaadu.? Tarja Filatov (sd.)
?Tulevaisuudessa tarhaus tulee lopettaa, mutta siirtymäajan täytyy olla riittävä.? Kike Elomaa
(ps.)
?Arvelisin, että jouluna. Tarkemmin arvioituna
siirtymäaika päättyy joulukuussa 2024.? Anni Sinnemäki (vihr.)
SAMAAN AIKAAN TURKISTARHALLA.
Huhtikuussa julkistettiin salaa kuvattua materiaalia loukkaantuneista eläimistä Baltian suurimmalta turkistarhalta Viron Karjakülasta. Tarhan omistavan AS Balti Karusnahk
-yrityksen taustalta löytyy uusikaarlepyyläinen Oy Norcar-BSB Ab. Lue lisää Fi?stä.
U O M E N ensimmäinen
kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi meni torstaina 25. huhtikuuta
eduskunnan lähetekeskusteluun.
Kansalaisaloite käsitellään maaja metsätalousvaliokunnassa
puolen vuoden sisällä. Siihen pitää saada lausunto myös perustuslakivaliokunnalta, koska turkistarhaus kuuluu perustuslain
takaaman elinkeinovapauden
piiriin.
KARVATON JOULU?
kaiden kansalaisaloitteiden laatimisessa. Avoimen ministeriön toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen,
mitä turkistarhausaloitteelle nyt
tapahtuu?
?Uskoisin, että valiokunta
päättää ottaa aloitteen käsittelyyn
ja että mietintö saadaan aikaiseksi
ensi syksyn aikana. Täysistuntoon
aloite tulee luultavasti sen hylkäämistä ehdottavan mietinnön kera
ennen vuodenvaihdetta tai sitten
vasta keväällä 2014.?
Miksi kansalaisaloitteet tuntuvat pelottavan joitakin kansanedustajia?
?Kansalaisaloitteessa on kyse mullistuksesta, jota kansanedustajat eivät ole vielä täysin
ymmärtäneet. Kansanedustajien
monopoli oman asialistansa määrittelyyn on murtunut. Perustuslain mukaan kansalaisilla on nyt
mahdollisuus vaikuttaa suoraan
poliittisen päätöksenteon asialistaan.?
Mikä merkitys turkistarhaus-kansalaisaloitteen kohtalolla
on tulevien kansalaisaloitteiden
kannalta?
?Kansalaisaloitteen käsittelyprosessia ei valitettavasti ole
määritelty laissa. Ensimmäisenä aloitteena sillä on vahva rooli
käytäntöjen muodostamisessa.?
jukka vuorio
10
LUKIJAPOSTI
4 / 2013
Alkoholi liittyy tiiviisti suomalaiseen väkivaltaan ja noin 80 prosentissa aikuisten henkirikoksista joku
tapahtuman osapuolista on humalassa.
Sisäministeri Päivi Räsänen puheessaan Päihdefoorumi-tapahtumassa 24.4.2013
)palaute@voima.?
PILLI-LIISA
Poliitikot pahin este
Kiitokset Susanna Kupariselle
harmaan taloden torjuntaa koskevasta Horjahdus & Kamppi -artikkelista lehtenne numerossa
3/2013! Pahin este harmaan talouden torjumiselle ovat politiikot ja
puoluepolitiikka. Päätöksenteon
läpinäkyvyyttä ja todellisten vaikuttimien paljastamista tulee kaikin keinoin lisätä - ja tässä riipumaton media on avainasemassa!
kellä on oikeistolaisen median
hegemonia. Suomessahan on aito sananvapaus ja netin kautta
ei-oikeistolaiset mielipiteet voivat saavuttaa taviksen tajunnan,
mutta ei sillä ole väliä mitä jossain marginaalissa huudellaan.
Sillä on merkitystä, mitä isolla
tykillä ammutaan, kuka hallitsee
päänäyttämöä. Esimerkiksi maakunnista vasemmistolaiset lehdet ovat hävinneet. Porvarilehdet
ovat naamioituneet ?puolueettomiksi? ja manipuloivat kansaa tämän maskin turvin.
Oikeistolainen media puskee
24/7 kansalaisen tajuntaan uusliberalismia, elinkeinoelämän
etujen promoamista, kritiikitöntä
EU-ja euromyönteisyyttä ja Natomyönteisyyttä.
ETT, Juva
Oikaisu: Juko sai palkinnon
KOMMENTTI
Transparency Voimassa
& maailmalla
kirjoitti laajasti korruptiosta ja
sen torjujista, kuten Transparency Internationalista ja sen
maajärjestöistä, kuten Transparency Suomesta. Arvio oli
aika lohduton. Mutta näin huono tilanne ei ole.
Syynä siihen ei ole niinkään arvojen muutos, vaan
vahvistuneet toimintamekanismit, kuten Transparency
International. Sen tuottamiin aineistoihin perustavat
toimintansa nykyään myös ne tahot, jotka järjestön toimintaa kritisoivat.
Mutta voisi mekanismi parempikin olla. Sabluuna,
jossa jäsenmaiden hallitukset rahoittavat jopa mittavasti Transparency Internationalia, mutta eivät lainkaan maajärjestöjä, kuten Transparency Suomea, on
ongelmallinen sekä toiminnan laajuuden että yhdistyksen johtorakenteen suhteen.
Ilman omaa toimistoa ja toiminnanjohtajaa yhdistyksen hallitukseen valikoituu lähinnä ihmisiä, joiden leipätyöhön korruption torjunta tavalla tai toisella sisältyy.
Sitä, missä määrin muut syyt, kuten Voima-lehden
epäilemä ?hyvä veljeys?, hallitusvalintoihin vaikuttavat,
on lopulta helppo testata. Siitä vain jäseneksi, vuosikokoukseen ja käsi ylös. Luulisin, että valinnan todennäköisyys pyörii ykkösen paikkeilla.
Tällaiselle haastamiselle nostamme hattua.
VOIMA-LEHTI 3/2013
Erkki Laukkanen
Puheenjohtaja, Transparency Suomi ry.
Toimitus vastaa: Kiitos palautteestasi. Voima haastaa kaikki avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämisestä kiinnostuneet tahot liittymään Transparencyyn. Yhdessä voimme korjata Transparencyn ongelmat ja ottaa
Transparencylle kuuluva paikka suomalaisessa yhteiskunnassa.
Jari Hanska
Päätoimittaja
Lue Transparencyn vastine kokonaisuudessaan Fi?stä. Juttu
julkaistaan viikolla 18. Laukkanen kertoo vastineessa muun
muassa korruptiomittauksen ongelmakohdista, kehittämästään tarkemmasta mittaustavasta & siitä, mitä Transparency aikoo tehdä suomalaisen korruptiokeskustelun ?kuumalle
kivelle?, ?nassimarkkinoiden läpinäkyvyydelle.
Julkaisitte nettisivuillanne Sanna
Uutun kirjoittaman kritiikin Teatteri Vanhan Jukon ja Projektori -ryhmän esityksestä Che ? hän
elää!? Kiitos siitä. Jutun alussa on
kuitenkin asiavirhe: esitys ei voittanut VATAKin palkintoa, vaan
palkinnon sai Teatteri Vanha Juko. Esitys tuli kylläkin samoihin
aikoihin ensi-iltaan kun tieto palkinnon saamisesta julkistettiin.
Parhainta kevään jatkoa!
Jussi Sorjanen
Taiteellinen johtaja, Teatteri
Vanha Juko
Suomen oikeistomedia
V Ä I T T E E N I T U E K S I O N jo kättäkin pidempää. Vuonna 2011 ilmestyi tutkija Lotta Lounasmeren
väitöskirja, Kansallisen konsensuskulttuurin jäljillä, jossa muun muassa todettiin Helsingin Sanomien
1990-luvulla promonneen uusliberalismia ja EU-myönteisyyttä.
Toimittaja Johanna Korhonen on paljastanut, että EU-äänestyksen alla HS:n toimittajia
kiellettiin mainitsemasta EMUa.
Sama meno jatkuu näköjään
edelleenkin. HS:n päätoimittaja
kopioi tekstejä suoraan EK:n papereista jne.
Aidosti monipuolisen tiedon
saanti median kautta on yksi demokratian peruspilareita, ilman
sitä demokratia ontuu ja pahasti.
Väitän, että suomalaisen yhteiskunnan pahin syöpä tällä het-
Anonyymi
Hyvä lehti, huonot arviot
Anteeksipyyntö
Kiitos upeasta lehdestänne, luen sen joka kuukausi ja arvostan sitä suuresti. Siksi olenkin
ihmetellyt, miksi julkaisette
kuukaudesta toiseen samojen,
kirjallisesti täysin lahjattomien
ihmisten levy- ja kirja-arvosteluja. Tarkoitan nyt niitä pieniä
arvosteluja musiikki- ja kirjallisuussivuilla.
Uusimmassa Voimassa on
yksi levyarvosteluhistorian
pohjanoteerauksista. Tarkoitan
Pertti Laesmaan ?arvostelua?
Igor Stravinskyn Kevätuhrin uudesta levytyksestä.
Olisin toivonut saavani tietää, mitä Laesmaa oli mieltä
siitä, mitä uusi levytys tuo lisää
Kevätuhrien levytysten sarjaan, onko sovituksessa jotain
kiinnostavaa, miten levytyksen
akustiikka toimii jne.
Lukijana ehdotan, että lakkaatte julkaisemasta noita pieniä
kirjoituksia ja poimitte sen sijaan
listan kiinnostavista uutuuksista.
Olette varmasti itsekin huomannut noiden arvostelujen olevan
lehtenne heikoin lenkki.
Oikein hyvää kevään jatkoa
Voiman toimitukselle!
Hei, kirjoitin äsken palautetta,
jossa vaikeroin pienten levyja kirja-arvostelujenne onnetonta tasoa. Palautteeseeni oli
päässyt virhe, jota haluan pyytää anteeksi. Moitin Laesmaata helvetin surkean Stravinsky
-arvostelun kirjoittamisesta,
kun oikea syyllinen tuohon hirvittävään tekstiin oli Susanna
Kuparinen.
Laesmaan arvostelut vaan
niin usein saavat verenpaineeni
kohoamaan, että sekoitin hänet
tähänkin juttuun, johon hän ei
ole osallinen. Suositan, ettette
anna Kuparisen kirjoittaa kulttuurin arvosteluja, hänen lahjansa eivät selvästikään ole sillä saralla.
Laura
Laura
Toimitus vastaa: Olet oikeassa, että klasarilevytyksiä
arvioidaan usein suhteessa
edeltäviin levytyksiin, mutta kuten jutun ensimmäisestä kappaleesta voi lukea, kyseessä ei ollut levyarvio vaan
ennakkojuttu Kansallisoopperan Kevätuhri-balettiesityksestä ja Stravinskyn bii-
Ekoturismista
Annareetta Rantalan Fi?ssä julkaistu blogipostaus Pääsiäinen
vuorilla oli loistavaa tekstiä ja
kokemuspohjaista analyysia ekoturismin, paikallisten ihmisten ja
kulttuurin hiertymäkohdista. Tällaisia tv-dokkareita toivoisi näkevänsä kanavilla sikailupohjaisten
suomalaisten tekemien ?mukakova-meno-pakko-myydä-persettä- millä-tahansa-hinnalla?
-tv-jätösten sijaan!!!
Mediatyöläinen
Kiitos Messistä
Lämpöinen kiitos Laura Rantasen
jutusta vammaisten toimintakeskus Messin toiminnasta Fi?ssä 19.
huhtikuuta. Hyvin kirjoitettu ja
rakennettu ? ja täyttä asiaa.
Messin perustamisesta pitänee kiittää Eija Sjöblomia, jonka
visiosta ja ideasta homma lähti.
Ja myös Kristiina Anttila-Alkiolla
oli sormensa isosti pelissä. Alussa
oli kiemuransa, mutta puskemalla ja perustelemalla onnistuu.
Onneksi löytyi Hannele Vuorinen ohjaajaksi ja homma jatkuu
ihmisen kokoisena. Kunpa pieni
toimintaidea yleistyisi muuallakin. Yksin aika kova duuni, toivottavasti Hannele jaksaa jatkaa.
Paljon otin aineksia toimintaan sisupartiosta, jossa aktiivinen kansalainen ja oman parhaansa tekeminen on se juttu.
Voimaa työhön ja valoisaa kevättä!
Pia
Messin ohjaaja ekat
neljä?viisi vuotta
sistä sinänsä, näkökulmana
se, kuinka minä sen kuulen.
Voimassa julkaistaan erityyppisiä kulttuurijuttuja, pikkuarvioissa skaala on laaja.
Homma käy tylsäksi, jos ei silloin tällöin saa irrotella. Musiikki voi olla myös mielentila,
etenkin Kevätuhri keväällä.
Pertti Laesmaa taas on ollut
jazz-entusiasti jo vuosikymmeniä. Pertillä on vannoutunut fanijoukko, joka koostuu samanlaisista jazz-friikeistä.
Lue Rondoa, jos haluat ajantasaista tietoa uusista Stravinsky-levytyksistä. Lue Voimaa, jos haluat tietää, mitkä
kaikki huumecoctailit eivät riitä saavuttamaan samaa tunnetta kuin Stravinskyn kuunteleminen.
Tai voit tarjota Voimaan lyhyitä, noin 1 000 merkin levyja kirjallisuuskritiikkejä osoitteeseen toimitus@voima.fi,
sellaisia, joita itsekin haluaisit lukea!
Susanna Kuparinen
Toimituspäällikkö, ohjaaja &
käsikirjoittaja
FIFI.VOIMA.FI
4 / 2013
11
Ripuli iski matkalla tärkeään kokoukseen
Viestintätoimisto Stellariamedian ripulilääkettä
mainostanut tiedote 25.4.2013
Työkokeilu takaisin
Voiman numerossa 3/2013 kerrottiin Jukka Nivakosken kohtelusta
Tampereen TE-toimistossa, joka eväsi Nivakoskelta oikeuden
opiskella työmarkkinatuella.
Vuoden 2013 alussa voimaan
tullut TE-toimistojen toimintaa
ohjaava laki laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä
työ-ja elinkeinoministeriön palvelulinjaukset ovat heikentäneet
TE-toimistojen palvelukykyä erityisesti nuorten osalta.
Uusi laki ei anna enää nuorelle vastavalmistuneelle mahdollisuutta päästä oman alansa
harjoitteluun eli työkokeiluun ja
saada tärkeitä ensimmäisiä työkokemuskuukausia.
Ministeriö on lisäksi linjannut, että asiakkaille on tarjolla
TE-toimistoissa kolme palvelulinjaa, jotka ovat työnvälitys- ja
yrityspalvelut, osaamisen kehityspalvelut ja tuetun työllistämisen palvelut.
Näillä kolmella linjalla pitäisi
tavoittaa suoraan työmarkkinoille suuntaavat, osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille
suuntaavat ja ne, jotka pitää kuntouttaa työmarkkinoille.
että asiakkaiden sijoittaminen palvelulinjoille
ei TE-toimistoissa ole yhtenäistä
ja selkeää. Asiakkaiden, varsinkin
nuorten, palveluntarve muuttuu
jatkuvasti ja nopeallakin tahdilla.
Ikävä tosiasia on, että hallinnoilla on usein taipumusta byrokratisoitua. Onkin nähtävissä, että TE-toimistoihin on syntymässä
palveluongelmia, koska palvelulinjojen välinen asiakkaiden
joustava palvelu ja lakiin kirjattu
siirto palvelutarpeen mukaan ei
käytännössä aina toimi.
TE-palveluiden jäykkä organiONGELMA ON SE,
sointi voi pitkittää asiakkaan osumista oikeaan palveluun tai oikealle asiantuntijalle tai psykologille.
Uudistus on jo nyt vienyt kehitystä siihen suuntaan, että
nuorille ei ole kaikissa TE-toimistoissa enää tarjolla nuorten
palveluun erikoistunutta virkailijaa.
nuoret ovat
olleet vuosikymmeniä ryhmä, joihin on haluttu erityisesti satsata.
Nuoret ammattitaidottomat alle
25-vuotiaat asiakkaat tarvitsevat
kasvokkain tapahtuvaa palvelua
henkilöiltä, jotka ovat erikoistuneet nuorten kulttuuriin ja nuoruuden psykologiaan.
Jostain käsittämättömästä
syystä tästä hienosta TE-toimiston periaatteesta ollaan jo jossakin päin Suomea luovuttu, ja
nuoret asiakkaat on jaettu näille kolmelle palvelulinjalle, joissa virkailijoita ei välttämättä ole
koulutettu kohtaamaan nuoria
asiakkaita.
Virkailijat joutuvat palvelemaan ammattitaidottomia nuoria muun työnsä ohella.
Yllä mainitut seikat ovat ehkä vaikuttaneet siihen mielestäni
väärään päätökseen, jonka Jukka
Nivakoski sai opiskelutukeensa
TE-toimistossa.
T E -T O I M I S T O S S A
E R I T Y I S E N H A R M I L L I S T A on
se, että työ-ja elinkeinoministeriö heikensi 16-vuotiaiden asiakkaiden palvelua TE-toimistoissa.
Työ- ja elinkeinoministeriö
kielsi omilla ohjeillaan vuoden
2013 alusta yhdeksän euron päiväkorvauksen maksamisen alle
17-vuotiaille asiakkaille työkokeilun ajalta. Työkokeilun ajalta ei
saa maksaa mitään.
On selvää, että nuorten on
vaikea motivoitua palkattomaan
työkokeiluun, kun 17-vuotias työ-
FIFIN LUETUIMMAT
1. Voima 3/2013
Jecaterina Mantsinen
Pelinappulana Jukka
Samaan aikaan kun työttömiä syyllistetään oleskelusta,
Tampereen TE-toimisto tekee
parhaansa, että eräs Jukka ei
kömpisi takaisin kunnon veronmaksajien joukkoon.
tön kaverikin saa 32,46 e/pv työkokeilun ajalta.
Työpaikalla tapahtuva työkokeilu on nuorten ammatinvalinnan selkiytymisen kannalta ollut erityisen hyvä keino auttaa
nuoria. On käsittämätöntä, että
ministeriö ohjeillaan kieltää tehokkaan ja edullisen nuorten palvelun TE-toimistoilta.
asiaan tuo se,
että eduskunta edellyttää hallitukselta puuttumista tähän epäkohtaan. Eduskuntaa huolettaa
se, että kun nuorille ei makseta
työkokeilun ajalta mitään, niin
lähtevätkö he ylipäätään siihen
ollenkaan.
EU:n huippukokous on hiljattain linjannut sen, että jäsenmaiden tulee tänä vuonna ryhtyä tosi taistoon nuorisotyöttömyyttä
vastaan. Mutta edellä mainitut
työ- ja elinkeinoministeriön toimet vievät mielestäni kehitystä
toiseen suuntaan.
P I E N TÄ T O I V O A
Jaakko Mikkola
Ammatinvalintapsykologi, Kainuun TE-toimisto
TE-toimistoista
Ei ole Jukka N. todellakaan ainoa,
jota on TE-keskus pannut halvalla! Itse jouduin hankaluuksiin
Helsingin TE-keskuksen kanssa jo
viime vuosituhannella!
Väitettiin, että olin kieltäytynyt töistä ilman syytä, vaikka olin
sairaana! Päädyinkin työkyvyttömyyseläkkeelle 2000 ja edelleen
oleskelen kotona 46-vuotiaana...
Osattiin sitä jo silloinkin, eikä
mikään ole muuttunut!
Juha Raahela
ajalta 19.3.?22.4.
3. Jari Tamminen
Miksi Hesari vaikenee
tekijänoikeuskeskustelusta?
Tekijänoikeuksia koskevaa
kansalaisaloitetta ei Helsingin Sanomissa käsitellä. Onko
kyseessä salaliitto?
2. Jari Hanska
4. Voima 3/2013
Jari Tamminen
Keskosilla Yleä
vastaan
Satulinnan synkempi
puoli
Mainos?rma Talvi Digital Oy
käytti kampanjassaan keskosvauvan kuvaa ilman lupaa.
Tarina siitä, kuinka Disney
tappoi kultamunia munivan
hanhensa.
5. Bl
Blogi
logi
gi
k Cabrera
era
Erick
Yhden miehen
synnytys
Siinä se nyt oli, pikkuinen.
Uusi ihminen, joka teki meistä
oikean perheen.
6. Blogi
Susanna Kuparinen
Oikeusministerin
likainen peli
Oikeusministeri Henriksson
pelaa ulos ministerityöryhmän hankalinta vastapeluria.
BLOGEISSA HUHTIKUUSSA
Erick Cabrera
Maria Michelsson
Mitä tarkoittaa pihulita?
New York -vinkkejä
vierailijoille
Suomen kielen hauskimpia sanoja
ovat tervetuloa, susi, suklaa, poro, hevonen, puu ja kiitoksia.
Näin majoitut, tippaat, liikut,
syöt & viihdyt New York Cityssä.
12
KULTTUURIHÄIRIÖ
4 / 2013
Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan tv-lähetys lauantaina Jyväskylästä
ei olekaan täysin suora, vaikka Yle on näin mainostanut.
Keskisuomalaisen uutinen 25.4.2013
Virtuaalista
mellakointia
V U O N N A 2 0 0 2 hollantilainen
DarXabre-pelistudio teki tietokoneille Hooligans: Storm Over Europe
-strategiapelin. Pelissä pelaajan piti
ohjata hollantilaista huligaaniryhmäänsä ympäri Eurooppaa. Jostakin
syystä virtuaalihuligaaniryhmittymän känniin juottamisesta, huumeiden vetämisestä ja satunnaisesta
MAAILMA & ME
koonneet Jari Hanska & Jari Tamminen
Oman elämän wahlrooseille
E R I T Y I S E S T I K I R J A S TA A N Atlas Shrugged tunnettu Ayn
Rand (1905?1982), tuo kaikkien oman onnen onkijoiden guru, vaikuttaa maailmaan haudan takaa. Hänen oppinsa vakuuttavat, että on ihan ookoo olla ahne. Björn Wahlrooskin perustelee oman
pyrkyryytensä Randin objektivismilla.
Mutta raha ei aina tuo rakkautta. Onneksi näitä yksinäisiä
menestyjiä varten on olemassa The Atlasphere -sivuston deittipalvelu. Siellä uljaat Ayn Rand -fanit voivat kehua itseään toisille
estoitta, objektiivisesti toki.
PS. Köyhät älkää vaivautuko.
www.theatlasphere.com/dating
väkivallasta palkitseva peli ei päättäjien mielestä ollutkaan ratkiriemukas tuotos.
Hooligansin eksploitaationäkökulma aihepiiriinsä oli sääli, sillä
mellakoivien väkijoukkojen mielenmaisemaa ei peleissä ole oikeastaan
koskaan käsitelty. Nyt asiaan tulee
muutos, sillä tänä kesänä ilmestyy
Kickstarter-yhteisörahoituksella
kustannettu Riot-niminen tuotos eri
mobiili- ja pelialustoille.
Riotin tekijöiden tavoite on puh-
taasti yhteiskunnallinen: he haluavat kertoa ihmisille, että mellakoissa on aina kaksi eri osapuolta, jotka
molemmat ovat omasta mielestään
oikeassa. Pelin tekijöiden mielestä molempien osapuolten äänet on
saatava kuuluviin tasavertaisesti,
sillä muuten demokratia ei toteudu.
Yhteisörahoituksesta saamiensa
varojen avulla pelin tekijät tekevät
kevään ajan tutkimustyötä, matkustavat ympäri maailmaa ja vierailevat
eri mellakoissa ja kriisipesäkkeissä.
Paikan päällä he haastattelevat niin
virkavallan kuin mellakoitsijoidenkin
edustajia.
Riotissa peliä ei tekijöiden mukaan
voi missään vaiheessa voittaa, vaan
peli loppuu aina kesken ? on pelaaja pelissä sitten mellakkapoliisien
tai mellakoitsijoiden puolella. Löytäköön tuosta vertauskuvallisuutta
ken haluaa.
Jarkko Fräntilä
Riotgame.org.
Disney omii legot
Pikku muovinpalasillakin on oikeus yksityisyyteen.
Valokuvaaja ei saa koota taidekirjaa kuvistaan, koska
niissä on Disneyn omistamaan Tähtien sota -legoja.
ristia näitä asioita valvomassa?,
Lehtimäki sanoo.
ONKO TÄMÄ TEOS? Kannattaa
harkita mistä taideteoksensa väsää. Kuvaaja Vesa Lehtimäki sattui valitsemaan legot ja jäi jumiin
tekijänoikeusviidakkoon.
ei voi kasata taidekirjaa tekemistään kuvista. Jopa
niiden julkaiseminen sellaisilla
kotisivuilla, joilla on mainosbannereita, voi olla riski.
Kuvat voi silti julkaista lehtijuttujen yhteydessä ja muiden
tekemissä taidekirjoissa, jos Lehtimäki ei saa niistä julkaisupalkkiota. Lehtimäki voisi myös teettää
LEHTIMÄKI
i
ua yön
k
k
u
n
n
?Halua sa. Disneyllä
rauhas intään 500
on väh itä asioita
nä
juristia massa.?
valvo
Crocsien loppu on lähellä!
hellä!
V I I M E V U O S I N A Suomen kadut vallanneista kammottavis-
ta Crocs-kengistä päästään pian eroon. Jätteiden käsittelyyn
erikoistunut yritys Ekokem aloitti huhtikuussa kampanjan kerätäkseen käytettyjä Crocs-kenkiä. Yhtiön on tarkoitus polttaa ihmiskuntaa riivanneet öljylenkkarit ja tuottaa näin kaukolämpöä.
Ekokemin mukaan yksi energiansäästölamppu palaa Crocs-parilla kaksi viikkoa.
?Tämä on ainutlaatuinen kampanja, sillä vastaavaa ei ole
tehty missään maassa aiemmin. Crocs tekee paljon hyväntekeväisyyttä esimerkiksi lahjoittamalla kenkiä vähävaraisille?, Crocs
Nordicin toimitusjohtaja Ville Rönkkö kommentoi tiedotteessaan.
Tällä kertaa kengät lämmittävät vähävaraisten varpaiden sijaan kaukolämpöputkia.
Lehtimäen kuvissa kohtaavat taiteilijan lapsuuden
suosikkielokuvat ja
oman lapsen lelut.
Vuodesta 2009 alkaen olohuoneen pöydän nurkalla kuvatut ja
minimaalisella jälkikäsittelyllä
tuotetut legokuvaelmat ovat niittäneet mainetta maailmalla. Parhaimmillaan Lehtimäen Flickr-tili
on kerännyt yli miljoona osumaa
vuorokauden aikana.
Mutta kuviin liittyy erityisen
kimurantti elementti.
V
ESA
ostanut kuvaamansa lelut kaupasta. Silti hän ei
saa julkaista kuvia omin päin.
?Olen yrittänyt selvittää näihin liittyviä tekijänoikeuskuvioita,
mutta en ole juristi. Tämänkaltaisia kuvia ei voi pistää kaupalliseen levitykseen ilman lupaa kaikilta asianomaisilta.?
LEHTIMÄKI ON
Vapaustaistelija & mätämuna
T H E E C O N O M I S T - L E H T I uutisoi kahden pitkäaikaisen joh-
tajan, Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin ja
Venezuelan presidentin Hugo Chavezin kuolemista alkuvuodesta. Molemmat merkkihenkilöt päätyivät kanteen.
Ansaitakseen rahaa ottamistaan valokuvista taiteilija tarvitsisi luvat Tähtien sota -brändin
omistavalta Disneyltä ja Legoyhtymältä.
?Olen kyllä ottanut yhteyttä,
mutta eipä ole kukaan vastannut?, Lehtimäki kertoo.
kysymys siitä, että
teoksissa on useita oikeuksia. Oikeus valokuvaan syntyy vain Lehtimäelle, mutta se ei poista kuvatun kohteen oikeuksia. Jos kohde
on suojattu tavaramerkillä, Lehtimäki ei voi tarjota tavaroita tai
palveluita käyttäen kohteen tavaramerkkiä?, kertoo Aalto-yliopiston tekijänoikeusasiamies Maria
Rehbinder.
Brändi kuuluu Disneylle, joten
erimielisyydet ratkottaisiin Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan.
?Haluan nukkua yöni rauhassa. Disneyllä on vähintään 500 ju? TÄ S S Ä O N
kuvista valokuvavedoksia. Numeroidut ja signeeratut vedokset
hän saisi vapaasti myydä, koska
ne olisivat taideteoksia.
?Teoskynnyksen ylittymiseen
saattaa vaikuttaa sekin, kuinka
suoraan kuvat toisintavat vaikkapa elokuvan kohtauksen. Mikäli kuvissa parodioidaan lähdeaineistoa, kynnys madaltuu?,
Rehbinder valistaa.
Lehtimäen sadat kuvat liittyvät Tähtien sota -elokuviin, mutta
tapahtuvat hieman sivussa niissä
nähdyistä kohtauksista.
S U R K U H U P A I S A K S I kaiken tekee se, että aina joku tienaa ?
vaikka se ei olisikaan taiteilija itse. Kun Lehtimäki jakaa kuviaan
ilmaiseksi netissä, kuvapalvelu
Flickr hyötyy niistä ansaintamallinsa mukaan, eikä kenelläkään
ole ongelmia sen suhteen.
On Lehtimäelle itselleenkin ollut hyötyä kuvista. Legolta
otettiin yhteyttä kuvien ansiosta
ja tarjottiin keikkaa. Hän päätyi
kuvaamaan Lego Hobbit -promokuvat.
Jari Tamminen
www.?ickr.com/photos/avanaut
AJASSA
4 / 2013
13
YK etsii Syyriassa maanäytteistä todisteita sariinikaasun käytöstä.
The Guardianin uutinen 24.4.2013
PÄÄKONSERTTI,
P
ÄÄKONSERTTI, L
LIPUT
IP
PUT
UT 6
65,5,- *
Mirkka Hietanen
Kiikarissa Iran?
Sotahaukat hamuavat uutta kohdetta.
Yhdysvaltain kongressin käsiteltäväksi tuotiin päätöslauselma, joka saattaa madaltaa
kynnystä aloittaa sotilaalliset
hyökkäystoimien Irania vastaan.
Asiasta on uutisoinut muun muassa verkkolehti The Daily Beast.
Rebublikaani- ja demokraattisenaattoreiden Lindsey Grahamin
ja Robert Menendezin mukaan
nimetyssä Graham?Menendezpäätöslauselmassa todetaan,
että jos Israel päättää hyökätä Iraniin, ?tulee Yhdysvaltain
seistä Israelin rinnalla ja antaa
diplomaattista, sotilaallista ja
taloudellista tukea Israelin hallitukselle?.
Päätöslauselmalla on vankka
H
ELMIKUUSSA
tuki sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. Yhdysvaltojen
aseellista sekaantumista kon?iktiin perustellaan muun muassa
Iranin ihmisoikeusloukkauksilla.
kapasiteetti on vaatimattomampi kuin
Yhdysvaltain ja Israelin esittämät
tulkinnat antavat ymmärtää. Tämä ilmenee Yhdysvaltain sotilastiedustelun vuonna 2010 Yhdysvaltain kongressille laatimasta
selvityksestä.
Raportti kuvailee Iranin asevoimien rakennetta ?puolustukselliseksi? ja toteaa Iranin sotilasbudjetin olevan ?vaatimaton Lähi-idän
muihin valtioihin nähden?. Myös
Yhdysvaltain puolustusministeriö
IRANIN SOTILAALLINEN
teki vuonna 2010 selvityksen, jonka mukaan Iranin kyky sotilaalliseen voimankäyttöön maan rajojen ulkopuolella on ?vähäinen?.
Vuoden 2012 Global Militarisation Index listasi Israelin
maailman militarisoiduimmaksi
valtioksi. Iran löytyy indeksistä
sijalta 34. Kaikki Lähi-idän valtiot
Qataria ja Jemeniä lukuun ottamatta ovat Irania aseistetumpia.
Airin Bahmani &
Bruno Jäntti
Kirjoittajat ovat vapaita toimittajia.
Artikkelin laaja versio Fi?ssä kertoo,
miten Iranin demokratia-aktivistit
kommentoivat Yhdysvaltojen aseelliseen uhkaan.
[The
[
The B
Blues
lues F
Found
o un da tiion:
on: S
Soul
oul Blue
es
sM
Male
ale Artist 2
2012]
012]
KA
ADU
DUN ILMAIS
SKO
KONSERTEISSA MM.
MI
INÄ
IN
NÄ JA V
VI
ILL
LE
E AHON
NEN
EN
MO
OJ
JO WO
OR
RKINGS
HU
H
UOJUVA LATO
ROBBI
IE
E HILL
...
...
BLUESKLUBIT,
KAKARABLUES...
26.-30.6.2013
JÄRVENPÄÄ
KATSO KOKO
ULJAS OHJELMA
PUISTOBLUES.FI
IN
N THE
TH
HE MOOD
M O OD SIN
MO
SI CE
SINCE
E 197
1978
8
L ut
Liput
tp
pää
pääkon
pä
ä
ääkon
ää
k ser
konser
kon
sertt
r tti
tt i in 65
ttiin
5 eur
euroa
oa
a my
myy Järve
Jä
ä rvenpä
r ve npä
rve
npääss
ä äss
ässä
ä Blue
B lue
uest
e sto
stoimi
o im
imi
imisto
mi
i st
sto ,
sto,
* Lip
He
elsingis
e
el
lsin
s ingis
g sä levyka
gissä
gis
levyk
lev
e yka
ykaupp
uppa
upp
ppa
a Fenn
F enn
ennica
ica
a Re
Recor
Records
cords
or d s (vain
(va
a in kät
kätein
ätein
ein
einen)
e
i n en)
in
inen)
e n) .
en
M ol
Menolipust
Menoli
Men
oli
li pus
l
pusta
us ta
t a ja
j a Lip
Li pup
Lippup
pupalv
p alv
alvelu
l elu
elusta
l sta
s ta li
lipun
i pun
un hi
hi
inta
nta
ta 68
68,50
8 ,50
5 0 eu
50
euroa
u roa
oa si
sisä
s
isäl
i säl
sältää
l tää
t ää
lippukau
lippuk
lip
pukaup
puk
aupan
aup
an toi
t oimit
m usk
mitusk
mi
uskulu
k ulu
ulut.
ulut
t . Kat
Katso
s o pui
puisto
pu
stoblu
sto
blue
blues
blu
e s.
es.fi
es
.f
fi
i
14
AJASSA
4 / 2013
On rohkeaa muistuttaa kaveria turvavyön käytöstä. Samalla se on osoitus välittämisestä.
Koulutuspäällikkö Antero Lammi Liikenneturvan tiedotteessa 22.4.2013
Hardisty
Regina
SANANVALTA
POHJOIS-DAKOTA
Kirjoittaja on taiteilija & kuvatiteen
professori Aalto-yliopistossa
MONTANA
ETELÄ-DAKOTA
WYOMING
NEBRASKA
ILLINOIS
Patoka
Steel City
KANSAS
MISSOURI
Cushing
OKLAHOMA
Kaikkihan me ollaan demareita
U S E I N S A N O TA A N ,
että ?mehän ollaan kuitenkin kaikki
demareita, puoluekannasta riippumatta?. Sillä tarkoitetaan, että kaikki täällä ovat olevinaan hyvinvointivaltion
vaalimisen kannalla.
Onko demarius siis valtionuskonto ja koko kansan yhteinen aate?
On, mutta se on itsepetosta. Tämä sosiaalidemokratia
on sitoutunut kulutuskapitalismiin niin tiukasti, että se on
aatteena lamautunut ja käy vain viivytystaistelua haihtumistaan vastaan.
Kulutuskapitalismi on talousjärjestelmä, jossa kulutus
ja sen jatkuva kasvu on itsetarkoituksellinen päämäärä.
meistä pitävät jatkuvan kasvun periaatetta ekologisesti tuhoisana ja elämänlaadun kannalta
turhana. Siitä huolimatta kulutuskapitalismi ehdottomasti
torjuu sen, että vaadimme vähemmän.
Miksi? No, kulutuskapitalismin logiikan mukaan kulutuksen on pakko kasvaa, koska ilman kasvua pitkästyisimme kuoliaaksi.
Tiedämme olevamme mukana leikissä, jossa tuotantokoneisto yhä kiivaammin ponnistuksin istuttaa meihin
puutteen tuntua ja tuputtaa sitten lääkkeeksi uusia tuotteita. Meitä mairittelee se, että meitä näin maanitellaan.
Vitsailemme itseironisesti siitä, miten hienolta joku
puhelin, auto, kämppä tai jätskiuutuus tuntui kymmenen
vuotta sitten ja miten kelvottomalta ne tuntuisivat tämänpäiväisiin verrattuna. Tällä ironialla koemme nousevamme
koko touhun yläpuolelle ja kestämme pettymyksemme.
Y H Ä U S E A M M AT
pakko kasvaa, koska muuten koko velkaperustainen talousjärjestelmämme ja elämäntapamme
romahtaisi.
Kulutuksen on pakko kasvaa, koska juuri kasvu imee
myös ne maailman aidosti köyhät pikkuhiljaa kuopastaan.
Kulutuksen on pakko kasvaa, koska muuten huoltosuhde
muuttuu sietämättömäksi. Tekniikan kehittyessä nykyiseen
tuotantomäärään tarvitaan tulevaisuudessa aina nykyistä
vähemmän ihmisiä, joten jotta työttömyys ei räjähdä käsiin,
täytyy tuotantoa ja kulutusta vastaavasti koko ajan lisätä.
Lisäriesana on nykyään vielä se, että väestön ikääntyessä työikäisten osuus uhkaa koko ajan supistua.
KULUTUKSEN ON
kulutuskapitalistiset näkemykset
ikään kuin niille ei olisi vaihtoehtoja, ikään kuin kasvu todella olisi pakollista. Olemme tuudittautuneet uskomaan,
että kasvu jotenkin sivutuotteenaan ratkaisee tasa-arvonpuutteen, väestönkasvuongelman ja huoltosuhdeongelman sekä jossain vaiheessa pysäyttää ekokatastro?n ja
peräti parantaa sen haavat.
Näiden ongelmien kimppuun ei muka voi käydä suoraan
kokonaistuotantoa supistamalla, työtaakkaa tasaisemmin
jakamalla ja kohdentamalla tuotanto- ja kehitysponnistuksia niihin asioihin, joista tiedämme ihmiskunnan eloonjäämisen riippuvan.
Edes tuotannon ja kulutuksen määrätietoista ohjaamista verotuksen keinoin tuhoisilta aloilta ekologiaisille ja ihmisen kärsimyksiä vähentäville aloille ei pidetä mahdollisena. Se kun saattaisi hidastaa kasvua.
Näin meistä demareista on tullut ihanteidemme saattohoitajia.
OLEMME NIELAISSEET
Teemu Mäki
Öljyputki
Suunniteltu öljyputki
TEKSAS
LOUISIANA
Port
Arthur
ur
Houston
Öljyputki kokoa XL
Jenkkihistorian pisin öljyputki olisi kuolinisku taistelulle
ilmastonmuutosta vastaan, tutkija sanoo.
Y
HDYSVALTA IN
presidentin Barack
Obaman hallinto
päättää todennäköisesti kevään tai
kesän aikana luvan myöntämisestä jättimäisen mittaluokan
Keystone XL -öljyputkihankkelle.
3 461 kilometrin pituiseksi kaavailtu putki kulkisi Kanadan länsiosassa sijaitsevasta Albertan
provinssista käytännössä koko
Yhdysvaltain Keskilännen halki.
Se loisi suoran yhteyden Kanadan tervaöljykentiltä Meksikonlahden jalostamoihin. Albertan öljyesiintymät ovat maailman
kolmanneksi suurimmat Venezuelan ja Saudi-Arabian esiintymien
jälkeen.
Kaksi energiajättiä, kanadalainen TransCanada ja yhdysvaltalainen ConocoPhilips, ajoi-
omme
t
n
i
l
l
a
?H
a
tukem us
puvu
öljyriip huumettaa
muistu vuutta.?
riippu
vat läpi Keystonen ensimmäisen
osan, joka aloitti toimintansa
kesällä 2010. Nyt suunniteltuun
laajennukseen osallistuu lisäksi yhdysvaltalainen Valery Energy Corporation. Keystone XL olisi
toteutuessaan Yhdysvaltain pisin yhtäjaksoinen öljynkuljetusta
varten rakennettu putki. Sen läpi
pystyttäisiin laskemaan puoli miljoonaa barrelia öljyä päivittäin.
Öljyputken rakennushankkeen luvataan luovan 118 000 uutta työpaikkaa. Useissa yhdysvaltalaisissa ammattiyhdistyksissä
uskotaan, että työmaa takaa tulevaisuuden kituville pikkukaupungeille. Myös rakennusala suhtautuu putkeen innostuneesti.
H A N K E T T A O N arvosteltu voimakaasti. Columbian yliopiston
luennoitsija, entinen Yhdysvaltain avaruushallinnon ilmastotutkija James Hansen on kuvaillut
sitä kuoliniskuksi ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle. Helmikuun puolivälissä putkea vastustava, Yhdysvaltain historian
suurin ilmastomielenosoitus keräsi järjestäjien mukaan 35 000?
50 000 osallistujaa.
?Kyse ei ole vain luonnosta
vaan myös ihmisyydestä?, kommentoi Leia Minch, hanketta vastustava aktivisti Oregonista.
?Tiedemiehet, maanomistajat ja ympäristöväki ovat jyrkästi
öljyputkea vastaan, mutta teollisuus jyrää ja saa lobattua läpi
tavoitteitaan. Hallintomme tukema öljyriippuvuus muistuttaa
huumeriippuvuutta.?
Keskeinen ongelma on, että
Albertan maaperän tervahiekoista irrotetun raskasöljyn kuormittavan ilmakehää keskimäärin 17
prosenttia enemmän kuin tavanomaisesta maa-aineksesta peräisin oleva öljy. Tämä myönnetään
hankkeen ympäristöselvityksessäkin.
Putkessa yhden päivän aikana kulkevan öljyn tuottamiseksi maa-ainesta on nostettava
miljoona kiloa, ja useampi sata miljoonaa litraa makeaa vettä saastuu käyttökelvottomaksi.
Prosessissa palaa myös merkittävä määrä maakaasua.
LINTUJEN PUOLESTA, PUTKEA VASTAAN. Keystone XL -hanketta vastustava aktivisti Leia Minch hoitaa
myös petolintuja.
mukaan putken rakentaminen sinetöisi öljyn aseman Yhdysvaltain
pääasiallisena elämän eliksiirinä ja katkoisi siivet satsauksilta uusiutuviin luonnonvaroihin.
National Wildlife Federation on
erityisen huolissaan vesistöjen
ja maaperän saastumisesta: öljyvuoto voisi viedä pohjan koko
Keskilännen maataloudelta.
Putken rakentaminen edellyttäisi luontoa vahingoittavaa järeää maanmuokkausta. Putki tärvelisi alkuperäiskansojen pyhiä
maita Kanadassa.
K ANSAL A ISJÄRJESTÖJEN
Jukka Koivula
Kirjoittaja on Oregonissa, Yhdysvalloissa asuva toimittaja & journalistiikan maisteriopiskelija.
Eurooppa-päivä Kampintorilla Helsingissä 8.5. klo 8.30-16!
30-16!
Ohjelmassa mm. klo 9.30 Lastenorkesteri Ammuu, klo 11 alkaen meppejä, ministereitä ja
kansanedustajia, klo 14.00 ja 15.10 Vallilan Tango ja sirkusryhmä Sekahaku. Tervetuloa mukaan juhlimaan!
an!
KIRJOJA LIKELTÄ
JA KAUKAA
PUSSY RIOT!
PUNKRUKOUS VAPAUDEN
PUOLESTA
Kertomus eräästä
näytösoikeudenkäynnistä.
Ahmad Khalid Tawfiq
UTOPIA
Egyptiläiskirjailijan synkkä
dystopia lähitulevaisuuden
Lähi-Idästä.
Sonja Hellman
NAISET ILMAN MAATA
Viisitoista kertomusta
maahanmuuttajanaisten
elämästä Suomessa.
Juha Vakkuri
AFRIKAN YMPÄRI
Kiehtova kertomus matkasta
mantereen ympäri.
Vakuutu myös:
Emmanuel Carrère
è Markus Uku Laitinen
LIMONOV KATUJEN ZEN
w w w. l i k e . f i
TALOUS & RUOKA
4 / 2013
16
Ilta-Sanomien legendaarinen rikostoimittaja Hannes Markkula muistelee Kuopion nailonsukkamurhia.
Ilta-Sanomien mainosjuttu IS:n Rikos-lehdestä 25.4.2013
RAHAN VOIMA
www
Oikeusministerin
valkopyykki
Nyt puhuu Henriksson. Harmaan talouden muistio
on hänen mukaansa hieno juttu.
Pahempaa kuin salaliitto?
osattiin heti epäillä salaliittoa, kun Helsingin
Sanomat selvitti viime aikoina julkisuudessakin olleiden kansalaisaloitteiden suosiota kansan keskuudessa.
TNS Gallupilla huhtikuussa teetetyssä tutkimuksessa
vastaajat saivat ilmoittaa näkemyksensä valikoiduista vireillä olevista aloitteista: turkistarhauksesta, sukupuolineutraalista avioliitosta, pakkoruotsista, kesäajasta luopumisesta, pössyn vapauttamisesta ja niin edelleen. Hassuksi
gallupin teki se, että listalta puuttui Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite.
Tekijänoikeusaloite oli tutkimuksen aikaan sukupuolineutraalia avioliittolakia ajavan aloitteen jälkeen selkeä
kakkonen kannatuksessa. Sillä haetaan nykyiseen lainsäädäntöön korjauksia, joista osa liittyy Hesariin suoraan tai välillisesti. Jostain syystä tekijänoikeusaloite karsiutui Hesarin
kyselystä kokonaan ulos. Ehkä kyseessä oli vahinko, tai ehkä
aloite rajattiin ulos siksi, että sitä on vaikea selittää yksinkertaisesti ja lyhyesti.
? P I I R E I S S Ä?
tavoite on estää tekijänoikeusrikkomusten tutkimiseen ja tuomioihin liittyvät ylilyönnit. Kaikki
muistanevat surullisenkuuluisan Chisugaten marraskuussa
2012, jolloin Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus
TTVK usutti poliisin takavarikoimaan Chisun levyn luvattomasta lataamisesta epäillyn pikkutytön tietokoneen. Suurrikollisen tietokonetta koristi Nalle Puh -tarra.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma-konserni on yksi
TTVK:n 16 jäsenestä.
Tekijänoikeusaloitteen toinen tärkeä tavoite on parantaa
artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa. Viime vuosina tällä saralla eniten keskustelua ovat herättäneet Sanoma
Newsin ja Sanoma Magazinen avustajasopimukset.
Sanoma vaatii avustajiltaan (toimittajat, kuvittajat, valokuvaajat) täydet oikeudet muokata ja myydä heidän tuotoksensa edelleen. Juridinen vastuu sälytetään alkuperäiselle
tuottajalle ? joka ei pysty edes vaikuttamaan tuotostensa
käyttöön tai muokkaamiseen.
Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite pyrkii parantamaan
juuri näiden avustajien asemaa lainsäädännön avulla.
A L O I T T E E N TÄ R K E I N
sitten salaliitto? Jaa-a, tuskin. Toimituksellisia valintoja ohjaavat aina rippumattoman ammattietiikan ohella tiedostamattomat ympäristöstä nousevat ?ilikset ja painotukset siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Näin käy
kaikissa toimituksissa, myös Voimassa. Jos päätoimittaja tai
toimituspäällikkö yrittäisi estää alaisiaan nostamasta esille
jotain konserniin liittyvää kysymystä, kuulisi koko Hesarin
toimittajien ja muiden journalistien kansoittama Sanomatalon Paino-baari siitä viimeistään vartin päästä.
Sanomien juuri väistyneen hallituksen puheenjohtajan
Jaakko Rauramon mukaan yhtiöllä on hallussaan 55 prosenttia Suomen viestintätoimialasta. Firman toimittajat
tuskin kiireen keskellä aina edes tietävät, minne kaikkialle
sen lonkerot ulottuvat. Toimitustyössä myös sattuu ja tapahtuu.
Hesarin toimittajien kannalta kiusallista on se, että tekevätpä he mitä tahansa, epäillään kotiin päin vetämisestä.
Ehkä salaliittoa isompi ongelma onkin se, että koti on niin
iso.
P A P E R I A on luettu kuin piru
Raamattua?, oikeusministeri
Anna-Maja Henr
riksson väitti Helsingin
Sanomissa 8. huhtikuuta 2013. OiS
keusministeri viittaa paperilla Voik
ma-lehdelle kaksi vuotta sitten
m
k
kesken hallitusneuvottelujen
v
vuodettuun harmaan talouden
työryhmän välimuistioon.
t
Harmaan talouden vastaisia
t
toimenpiteitä hallituskaudelle
2
2011?2015 suunnitellut työryhmä
k
koostui eri puolueiden hallitusn
neuvottelijoista. Pohjapaperin
ehdotukset oli poimittu eduskune
nan tilaamasta raportista, jossa
n
e
ehdotettiin toimenpiteitä harmaan talouden torjuntaan.
m
Vuodetun muistion perusteella
rkp ja kokoomus pyrkivät vesittär
m
mään harmaata taloutta kitkeviä
toimenpiteitä. Etenkin rkp, neuvott
telijoidensa pankkijuristi, kansant
Henrikssonin vastausten pohjalta listan, josta selviää:
1. Vuodetun muistion alkuperäinen kirjaus ja rkp:n
vaatima muutos- tai poistoehdotus,
2. Mitä kohta tarkoittaa.
3. Henrikssonin näkemys,
miksi rkp puuttui kyseiseen kohtaan.
4. Suomennos Henrikssonin
väitteestä.
5. Mitä hallitusohjelmaan
päätyi.
VOIM A KOKOSI
edustaja Anna-Maja Henrikssonin
ja talousvaikuttaja Peter Storsjön
johdolla, veti äärimmäistä linjaa.
E I P I D Ä paikkaansa, väittää
Henriksson Helsingin Sanomissa.
Hänen mukaansa osa rkp:n vaatimista poistoista oli siirretty toisiin
työryhmiin, siksi rkp vaati niiden
poistamista harmaan talouden
työryhmän asialistalta.
Voima pyysi Henrikssonilta listaa kohdista, joissa rkp on tullut
väärinymmärretyksi.
Listan perusteella Henrikssonin väitteet näyttäisivät pitävän paikkansa joissain kohdissa.
Niitä ovat muun muassa kirjaus
käännetystä todistustaakasta
ja rangaistusasteikon tarkastamisesta.
Muilta kohdin Henrikssonin tulkinta on vähintäänkin kyseenalainen. Finanssisektorin
harmaata taloutta, kuten veronkiertoa, koskevat kysymykset kä-
1. Muistio: Arvopaperimarkkinalain
kokonaisuudistuksen yhteydessä
varmistetaan viranomaisten riittävät tiedonsaantimahdollisuudet
ja huolehditaan siitä, ettei muutos
lisää harmaata taloutta [vaarantamatta suomalaisten yritysten kilpailuasemaa].
RKP: Lisätään [suluissa oleva lause]
2. Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistus on 500-sivuinen lakipaketti, jossa on sijoittajien veronkiertoa helpottavia ja julkisuutta
vähentäviä pykäliä.
3. Henriksson: ?Mielestämme oli perusteltua vaalia myös suomalaisten
ONKO K YSEESSÄ
Jari Tamminen
1. Su
Suomalaisten sijoittajien omistukset säilytetään julkisessa arvotuks
osuusjärjestelmässä.
osu
RKP: P
Poistetaan
2. Ar
Arvo-osuusjärjestelmään kirjataan suomalaisten sijoittajien tilit.
Järjestelmän kautta näkee, kuka
Järj
omistaa mitäkin.
omi
3. Ei selitystä.
s
4. 5. Kts
Kts. seuraava kohta.
1. Hal
Hallintarekisteröintiä ei laajenneta
nyky
nykyisestä.
Moniportaiseen hallintarekisteriin ei siirrytä.
tare
RKP: Poistetaan, tilalle teksti: Kun
hallintarekisteröintiä
kehitetään,
hall
tulee
tule ottaa huomioon viranomaisten tiedonsaantimahdollisuudet ja
osakeomistusten julkisuustarpeet.
osa
2. Hallintarekisteröidyn
Hal
tilin kautta
voi o
omistaa arvopapereita anonyymisti. Hallintarekisteröinnin laamis
jentaminen tarkoittaa omistusten
jent
siteltiin nimenomaan harmaan
talouden työryhmässä.
Rkp:n linjauksista voi nähdä, että puolueella on ollut kaksoistaktiikka. Neuvottelijat Henriksson ja Storsjö ovat vaatineet
systemaattisesti omistusten salaamista tukevia käytäntöjä, ja
yhtä järjestelmällisesti torpanneet aloitteita viranomaisvalvonnan edistämisestä. Muualta hallitusohjelmasta näitä aloitteita
ei löydy.
Onnistuiko rkp edistämään
hallitusohjelmassa finanssisektorin veronkiertoa? Osittain kyllä.
Voima poimi muutaman esimerkin.
Jari Hanska &
Susanna Kuparinen
Voima kävi läpi kaikki Anna-Maja
Henrikssonin listaamat väitteet,
juttu julkaistaan kokonaisuudessaan Fi?ssä toukokuun aikana.
yritysten kilpailukykyä ja varmistaa, että Suomessa säilyisi elinvoimaiset arvopaperimarkkinat.?
4. Henriksson asettaa yritysten kilpailukyvyn tärkeämmäksi kuin harmaan talouden torjunnan.
5. Rkp:n vaatima muutos päätyi hallitusohjelmaan. Arvopaperimarkkinoiden kokonaisuudistus on
edelleen kesken. Viranomaisten
tiedonsaantiin liittyviä ongelmia ei
ole pystytty ratkaisemaan. Samoin
hallintarekisteröinti on edelleen
pöydällä, koska hallituspuolueista
ainakin vihreät, vasemmistoliitto ja
demarit vastustavat sitä.
salaamisen laajentamista. Viranomaiset vastustavat hallintarekisteriä, koska se edistää veronkiertoa.
3.?Halusimme saada selkeämmän
kirjauksen, että meillä on samat
mahdollisuudet kuin esimerkiksi
Ruotsissa varmistaa, että meillä
säilyvät arvopaperimarkkinat myös
Suomessa. Avoimuus, totta kai!?
4. Ruotsissa hallintarekisteröinti on
käytössä. Henriksson väittää, että jos sijoittajat eivät saa omistaa
osakkeita anonyymisti, sijoittajat ja yritykset lähtevät Helsingin
pörssistä.
Henrikssonin kuuluttama avoimuus on ristiriidassa hallintarekisteröinnin kanssa, koska sen keskeinen tarkoitus on salata omistukset.
Molempia ei saa.
5. Rkp:n vaatimuksesta hallitusohjelmassa puhutaan rkp:n esityksen
mukaisesti epämääräisesti hallintarekisteröinnin ?kehittämisestä?.
TALOUS & RUOKA
4 / 2013
17
Yli neljännekselle työpaikoista ei palkata tänä
kesänä lainkaan kesätyöntekijöitä.
SAK:n tiedote 24.4.2013
Ruokatohtori
ri
OSA 3
Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin
kologin koulutuksella kotit sydänsuruihin, kadonneen
talouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit
nteisiin.
pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin.
Vaiva:
? E N O L E valmistautujatyyppiä.
Klaus Welp
Vuodesta toiseen herään vappupäivänä päänsärkyyn ja alan vaivalloisesti keittää perunasalaattiin perunoita. Siinä vaiheessa kun vihdoin
pääsen liikkeelle, niin vappumarssi,
porvareiden superbrunssit kuin hippimenotkin ovat jo hiipuneet.
Mitä kivaa piknikruokaa ehtisi
laittaa vielä vappupäivänä ilman että siihen menee koko päivä??
Ruokatohtorin diagnoosi:
S I N U L L A O N niin sanottu höpsis-
mi-syndrooma. Tahdosta huolimatta sielusi ei taivu esivalmisteluihin, vaan elät kynsin ja hampain
hetkessä.
Jos laatisin pari näppärää piknikreseptiä, tuhlaisin vain aikaani, sillä
unohtaisit kuitenkin käydä edellisenä päivänä kaupassa. Eikö niin?
Sitä paitsi parhaat pikniktarjoilut
valmistetaan organisoidusti pitkin
vappuviikkoa.
Pienellä näkökulmanmuutoksella
ongelmaasi löytyy ratkaisu. Hoida
itsesi superbrunssien äärelle ja lupaa oravannahkana illan jatkoruoat: niin vaivatonta papupataa, ettei
sinun tarvitse olla edes paikalla sen
valmistuessa.
Tarvitset vain mitä tahansa kuivattuja papuja. Myös reseptin rehut
ja mausteet ovat suuntaa antavia:
tyhjennä siis omat laatikkosi.
Huomaa, että pavut ovat kypsiä
jo noin viiden tunnin kuluttua. Tällöin nestettä on tosin padassa vielä
jonkin verran. Pidempi haudutusaika takaa sen, että neste imeytyy ja
maut muhivat ihanasti.
Jos pitkä haudutusaika jännittää
ja pelkäät neuroottisena pohjaan
palamista, vedä turvakypärä päähän, lisää nesteen määrää reippaasti
ja valmista ruoka suuremmassa astiassa. Saat huoletonta keittoa.
Alkossahan olet varmasti muistanut käydä, joten jätä viini tai kaksi
padan tai keiton kaveriksi.
Resepti
Pavuista pataa
vaivatta
(ja liottamatta)
Kymmenen hengen
jatkoille
4 dl kuivattuja papuja
1 ½ l kuumaa vettä papujen keittämiseen
1 iso sipuli
3 pulleaa valkosipulin kynttä
(1 tuore chili tai maun mukaan)
4?5 (500 g) kiinteää perunaa
2 isoa porkkanaa
2 omenaa
2 rkl öljyä
1 rkl currya
1 l vettä tai kasvislientä
Tarjoiluun:
suolaa ja mustapippuria
sitruunamehua
tuoreita yrttejä (persilja, korianteri, tilli ym.)
1. Huuhtele pavut juoksevan
veden alla, seulo liat ja ruhjoontuneet yksilöt. Keitä vesi. Laita
pavut kattilaan ja kaada päälle
kuuma vesi. Anna kiehua 10 minuuttia. Jos pinnalle muodostuu
vaahtoa, kuori se pois.
2. Nosta papukattila liedeltä,
sulje kannella ja anna papujen
seistä keitinvedessään tunti.
3. Kuori odotellessa vihannekset. Puolita isot perunat, pienet
voi jättää kokonaisiksi. Pätki
porkkanat ja lohko omenat reiluiksi paloiksi. (Käy suihkussa.)
4. Väännä uuni 250 asteeseen.
Valuta ja huuhtele pavut.
5. Kuumenna öljy vähintään
kahden litran uunipadassa. Jos
uunivuoka ei ole liedenkestävä,
käytä paistinpannua.
6. Kuullota sipulikuutiot, valkosipulit ja pilkottu chili. Lisää
porkkanat, perunat ja curry.
Freesaa nopeasti ja kippaa pavut mukaan. Kaada päälle vettä
tai kasvislientä niin, että nestettä on papujen päällä pari?kolme
senttiä. Kiehauta.
7. Nosta vuoka kuumaan uuniin. Laske uunin lämpötila noin
100 asteeseen reilun viiden minuutin kuluttua.
8. Hauduta pataa 5?10 tuntia.
(Lähde vappurientoihin.)
9. Ennen ruokailua lisää suolaa
ja mustapippuria maun mukaan.
Viimeistele pata vielä lorauksella sitruunamehua ja kourallisella valinnaisia yrttejä. Oheen
leipää.
VOIMA SUOSITTELEE
Koonnut Kaisu Tervonen
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 6.5. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
RIEMUN JA
RAPPION RYYPPY
NOKIAN IHMEESTÄ IT-KUPLAAN
18.5. kello 17
Satakunnan museo ja Panimoravintola Beer Hunters, Pori
Porissa juhlitaan kulttuurin superlauantaita, johon kuuluu myös panimokierroksen ja Riemun ja rappion ryyppy ?näyttelyn yhdistelmä.
2.5. kello 18.30-20
Opistotalo, Helsinki
Suomen taloudellista, poliittista ja kulttuurista kehitystä
toisen maailmansodan jälkeen
kartoittanut luentosarja perehtyy viimeisessä osassaan
Halosen ja Niinistön aikakausiin sekä Euroopan kriisiin.
VILLIVIHANNESRETRIITTI
26.5. kello 11-18
Vartiosaari, Helsinki
Kasviasiantuntija Adele Pajunen sekä villivihanneskokki Outi Rinne järjestävät yhden päivän
retriitin, jonka aikana sekä kerätään ravinto- ja
lääkekasveja että kokataan keräillystä materiaalista ateria.
MEAT THE TRUTH
20.5. kello 18
Tampereen pääkirjasto Metso
Oikeutta eläimille -yhdistyksen elokuvaillassa esitetään Meat the Truth, dokumentti, joka käsittelee eläintuotannon ja
ilmastonmuutoksen yhteyksiä.
18
AJASSA
4 / 2013
Aina kun luulee kaiken nähneensä, ei ole nähnyt vielä mitään.
Muusikko Jonne Aaron Iltalehdessä 25.4.2013
Mallimaan vaiettu rasismi
TOISINAJATTELIJA
Jukka Vuorio on helsinkiläinen
toimittaja, kissanomistaja ja ikuinen
vuoden nuori journalisti.
Sisäpihan simpanssit
pääkaupungissa. Sisäpihamme on suunnilleen puoliympyrän muotoinen ja sen keskellä on leikkikenttä.
Usein kun seisoskelen parvekkeellamme, en sillä
tavalla vain epäilyttävästi lapsia tuijottamassa vaan
kahvia juodessani ja auringosta nauttiessani, katselen
leikkikentän lapsia ja niiden touhuamista ja huomaan
ajattelevani simpansseja.
Välillä pihalla voi olla parikymmentäkin lasta, jotka
muodostavat jonkinlaisen yhteisön. Ihan niin kuin saman kokoinen simpanssilauma. Yhteisö puuhaa enimmäkseen muutaman hengen ryhmissä, ihan niin kuin
simpanssitkin. Nämä pienryhmät ovat hyvin väljiä ja
vaihtuvia, kuten simpansseillakin.
En nyt välttämättä sano, että lapset ovat kuin simpansseja. Mutta jos sanoisin, niin ottakaa huomioon,
että simpanssit ovat mielestäni tosi hienoja. Notkeita
ja vahvoja ja älykkäitä. Jos simpanssi nappaisi vaikka
hattuni, niin eihän sitä saisi takaisin.
A S U N TÄ Ä L L Ä M A A M M E
on todistettu, että jos on
aikaa ja kärsivällisyyttä, simpanssille voi opettaa viittomakieltä. Ihminen ja simpanssi voivat keskustella. Kun
tarpeeksi moni simpanssi osaa viittomakieltä, ne pystyvät opettamaan sitä uudelle ryhmään tuodulle simpanssille. Minusta se on aika far out.
Tiedeyhteisö väittelee silloin tällöin siitä, pystyykö
simpanssi kokemaan empatiaa. Monet tulokset viittaisivat siihen, että pystyy. Minulla ei ole paljon kokemuksia lapsista, mutta käsittääkseni nekin pystyvät.
En ole simpanssien asiantuntija, mutta tuntuu siltä,
että ihmisellä ja simpanssilla on suunnilleen yhtä paljon
eroa kuin leijonalla ja tiikerillä.
ERI PUOLILLA MAAILMAA
Ruotsissa poliisi jahtaa paperittomia jopa sairaalan
psykiatrisella osastolla. Mutta vastavoimat ovat hereillä.
U O T S I L L A on maine tasa-arvon ja
suvaitsevaisuuden
mallimaana. Ruotsidemokraattien
suosion kasvu ja koventunut julkinen retoriikka ovat paljastaneet
antirasistisen Ruotsin myytiksi.
Viime kuukausina on suomittu
maahanmuuttoviraston, vankeinhoitolaitoksen ja poliisin vuonna 2010 alkanut yhteisprojektia,
jolla tehostetaan paperittomien
maahanmuuttajien pidättämistä
ja käännyttämistä.
Rättsäkert och effektivt verkställighetsarbeten eli Reva-projektin
puitteissa rajapoliisi tekee tarkastuskäyntejä esimerkiksi sairaaloihin, työpaikoille ja kouluihin.
Malmössä poliisin kerrotaan
keskeyttäneen vihkimisiä ja etsineen paperittomia sairaalan
lasten ja nuorten psykiatriselta
osastolta. Tarkastuksia tehdään
yleisövihjeiden ja viranomaisten
omien epäilyjen pohjalta.
Metro-lehden helmikuussa tekemän selvityksen mukaan päivässä keskimäärin 26 henkilöltä pyydettiin paperit Tukholman
seudun metrossa. Tukholman
läänissä poliisi tarkisti tammikuussa 716 epäillyn paperit. 617
tapauksessa epäilyt luvattomasta maassa oleskelusta olivat perusteettomat.
Tukholman rajapoliisin edustajan Jessica Fremnellin mukaan
henkilöllisyystodistuksia voi tarkistaa vain henkilöiltä, joita epäillään rikoksesta. Ulkonäön perusteella niitä ei saa pyytää.
R
Gonzalo Munos kertoi ABC-uutisohjelmalle, kuinka hänet vietiin si-
RUOTSALAISSYNT YINEN
Jukka Vuorio
K A N S A L A I S A L O I T T E I T A projektin lakkauttamiseksi on tehty
eri puolilla maata. Vapaaehtoisten juristien Tukholmaan perustama Revajouren tekee valituksia viranomaisista, jotka toimivat
projektin puitteissa. Valitukset
viedään oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle, sillä virhemarginaali on suuri.
?Poliisin henkilöllisyystarkastuksissa yhdeksän henkilöä kymmenestä ei ole paperittomia?, to-
teaa Anahitta, yksi Revajourenin
juristeista.
Tarkastuksissa kiinni jääneet
paperittomat viedään säilöön
odottamaan karkotuspäätöstä
ulkomaille. Skånessa karkotusten
määrä on kasvanut 25 prosenttia.
Poliisin mukaan Tukholmasta
käännytettiin vuonna 2012 2 154
henkilöä, mikä on 47 prosenttia
enemmän kuin vuonna 2010. Paperittomien karkotuksia varten
on varattu erikoislentoja.
EU:n paluurahasto rahoittaa
puolet Revan budjetista. Kaikille
EU-maille on varattu 676 miljoonaa euroa vuosien 2008?2013 palautushankkeisiin.
mukaan niin sanottujen toimeenpanojen määrän kasvu on myös maahanmuuttoviraston ja vankeinhoitojärjestelmän
välisen yhteistyön parantumisen
ansiota.
?Kyseessä on ihminen, joka
karkotetaan maasta vasten tahtoaan. He saavat sen kuulostamaan niin helpolta, hyvin tekniseltä ja kylmältä?, juristi Parisa
hämmästelee.
Röda linjen mot Revan aktivistin Sissela Nordling Blancon
mukaan kylmyyttä kuvaa Ruotsin maahanmuuttoministerin retoriikka.
?Hän puhuu turvapaikanhakijoiden ?volyymin? vähentämisestä. Tämä on esimerkki rasistisesta ihmiskuvasta, josta on tulossa
entistä hyväksytympää.?
POLIISIN
Aina-Maria Ojutkangas
Kirjoittaja on Uppsalassa asuva
sambaaja ja sukupuolitietelijä.
Mirkka Hietanen
katsellut sisäpihan lapsia ja ajatellut simpansseja jonkin aikaa hyppelemässä viidakossa
ja/tai viemässä hattuani, mieleeni hiipii ikävästi tietoisuus siitä, että simpansseja käytetään kaikenlaisissa
eläinkokeissa.
Sellaisissa todella vittumaisissa kokeissa. Myrkytetään ja tartutetaan tauteja. Sitten tutkitaan, auttaisiko
tämä uusi kehitteillä oleva lääke. Joitakin simpansseja
tiedetään käytetyn kokeissa jopa neljänkymmenen vuoden ajan.
Suomessa ja EU:ssa eläinkokeet ihmisapinoilla on
kielletty. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole. Siellä
myrkytellään menemään käsittääkseni noin 10 000 simpanssin vuositahtia.
Vaihtoehtojakin olisi. Nykyään kärsitään kaikenmaailman itse aiheutetuista elintasosairauksista. Ihmiset
voisivat aiheuttaa vähemmän näitä sairauksia. Sitten
niitä ei tarvitsisi hoitaa lääkityksellä, eikä lääkkeitä testata eläimillä.
Lisäksi olen ymmärtänyt, että ihmiskunnan ATKtaidot ovat aika kovaa tasoa. Osataan tehdä tietokonemallinnuksia ja kudos- ja soluviljelmiä. En tiedä, miten
niillä saisi vähemmän luotettavia tutkimustuloksia kuin
tutkimalla esimerkiksi simpansseihin väkisin istutettuja
sairauksia, jotka eivät niillä luonnostaan edes esiinny ja
jotka ihmisillä kehittyvät yleensä pitkän ajan kuluessa.
SITTEN KUN OLEN
vuun Tukholman metrossa ja
vaadittiin näyttämään passinsa
todistaakseen olevansa ruotsalainen. Poliisin mukaan häntä
epäiltiin maassa oleskelusta laittomasti.
?Monien lausuntojen mukaan
poliisi toimii ihonvärin ja ulkonäön perusteella?, kertoo Sissela Nordling Blanco, joka kuuluu
projektia vastustavaan Röda Linjen mot Reva -aktivistijärjestöön.
Järjestön perusti viisi Tukholman Norsborgiin menevän punaisen metrolinjan varrella asuvaa
aktivistia. Sittemmin myös vihreä
ja sininen linja ovat perustaneet
ryhmiä, jotka jakavat metrossa
lentolehtisiä ja keräävät allekirjoituksia adressiin.
?Haluamme pysäyttää paperittomien metsästämisen. Vastustamme poliisin käyttämiä rasistisia menetelmiä, joissa kaikki,
jotka eivät ole ?ruotsalaisen näköisiä? joutuvat epäilyn alaiseksi?,
Nordling Blanco korostaa.
HELSINKI AFRICAN FILM FESTIVAL
3
1
0
2
.
5
.
2
8.5.-1
NUORET JA VALTA
YOUTH & POWER
ANDORRA & KINO ENGEL
WWW.HAFF.FI
eI oLe vAlMiS ? tUlE jA vAiKuTa!
tekisikö mielesi sanoa päättäjille
pari painavaa asiaa?
Tule mukaan kevään suurimpaan kansalaisvaikuttamistapahtumaan
ja kerro kansanedustajille, miten maailmasta tehdään parempi.
Osallistu Painavaa asiaa -tapahtumaan 24. toukokuuta kello 9-13 ja
muistuta kansanedustajia siitä, että Suomessa tehdyt päätökset
vaikuttavat myös kehitysmaiden ihmisten elämään. Tapahtumassa
ihmiset eri puolilta Suomea tapaavat porukalla oman alueensa päättäjiä
Eduskuntatalon edustalla Helsingissä.
Jos olet kiinnostunut maailmanparantamisesta, kehitysmaista,
ilmastonmuutoksesta tai globaaleista talouskysymyksistä kuten
veronkierrosta tai yritysvastuusta, olet juuri oikea henkilö osallistumaan!
Sinun ei tarvitse olla kehityskysymysten asiantuntija ? Painavaa asiaa
-tapahtumaan voi tulla mukaan kuka tahansa.
Ota kaveri mukaan ja lähde
kevätretkelle Helsinkiin!
Kansanedustajien tapaamisen lisäksi pääset
samalla reissulla Maailma kylässä -festivaalille,
joka järjestetään 25.-26. toukokuuta Kaisaniemen
puistossa. Patikkakyydin sijaan voit ottaa junan
tai bussin: Kepa korvaa osallistujille matka- ja
majoituskuluja.
Osallistujille tarjotaan kevään aikana koulutusta
ympäri Suomea ? voit valita teemat, jotka sinua
eniten kiinnostavat!
Lue lisää ja ilmoittaudu:
www.globbarit.fi/painavaa-asiaa
22
4 / 2013
SINNIKÄS PERII MAAN.
Vapaa liikkuvuus -verkosto ja aktivisti Katja Tuominen käyvät välillä toivotonta
vääntöä turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta, mutta Tuominen ei ole ikinä aikonut iskeä hanskoja tiskiin.
?Kyseessä on tapa ottaa suhde ympäröivään maailmaan?,
Tuominen kertoo.
PÄÄHENKILÖ
4 / 2013
Rajatonta apua
Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuominen paikkaa
turvapaikanhakijoiden risaista tukiverkostoa.
TEKSTI
Tuominen ja hänen
vuoden vanha tyttärensä sulautuvat Kiasman
kahvilan
mikronlämmintä purkkiruokaa
lusikoiviin äiti-lapsipareihin.
Kun löydän Tuomisen, hän pahoittelee, ettei ole nukkunut hyvin. Univajeen aiheuttajaksi voisi
kuvitella vauvan, mutta Tuomisen kohdalla syynä saattaa olla
hätääntynyt puhelu.
?Ulkomaalaisten on usein tavoitettava joku auttava taho virka-ajan ulkopuolella. Pyrin vastaamaan puheluihin aina ? en
kuitenkaan öisin, ellei käynnissä
ole akuutti tilanne?, Tuominen
kertoo.
Vapaa liikkuvuus -verkosto
auttaa ihmisiä kohtaamaan Suomen maahanmuuttohallinnon.
Tai ei auta, vaan kamppailee yhdessä heidän kanssaan perusoikeuksien puolesta.
Verkoston keskushahmo Tuominen on tarkka sanoistaan ja puhuu väsyneenäkin maahanmuuttopolitiikasta niin, että maallikko
tajuaa. Harvinaista herkkua.
?Oleskelulupapolitiikka on
äärimmäisen monimutkaista.
Olen harrastanut sitä kymmenen
vuotta, mutta joka viikko täytyy
perehtyä viranomaisten uuteen
jippoon?, Tuominen sanoo.
Suomalainen törmää maahanmuuton byrokratiaan vain sattumalta, ystävystyessään tai rakastuessaan muualta tulleen kanssa.
Yleensä kokemus pistää vihaksi.
?Yllättävän monella on oleskelulupaongelmia, eivätkä kaikki
suinkaan ole turvapaikanhakijoita?, Tuominen selvittää. ?Asiat ovat menneet huonompaan
suuntaan.?
Ihmisten liikkuvuus ei ole ainakaan vähenemässä, joten kestäviä ratkaisuja pitäisi löytyä.
K
AT J A
ANNA-SOFIA JORO
tosta tai käytäntöjen kritiikkiä.
?Äänitorvena oleminen on poliittista työtämme ? välttämättömyys. Suostun aina, jos minulla
on mahdollisuus ja koen tilaisuuden tärkeäksi. En ole ainut, joka
meiltä käy puhumassa, enkä koe
tilaisuuksia henkilökohtaisina
asioina?, Tuominen sanoo.
Kääntöpuolena Tuomisen nimi hyppii esiin Hommaforumilla
ja vastaavilla palstoilla. Tuomista
ei kiinnosta, mitä hänestä ja verkostosta kirjoitetaan.
?Eniten yleisessä keskustelussa ärsyttävät virheellisyydet, joita
kierrätetään, jottei ulkomaalaisten asema parantuisi.?
Kriittistä palautetta tulee
säännöllisesti.
?Asiallisiin vastaamme, mutta muuten on tärkeämpääkin
tekemistä.?
U N P Y Y S I N Tuomiselta haastattelua, vastaus
oli ystävällinen mutta
N A I K A päästää Tuominen
elementtiinsä ? ennen kuin kuvakirjaa lattialle viskova lapsi saa
tarpeekseen.
Suomeen rakennettiin ensimmäinen säilöönottokeskus vuonna 2002. Tuomisen kipinä syttyi,
kun hän vieraili tuolloin Katajanokan vanhassa vankilassa sijaitsevassa säilössä.
Vankila oli poistettu käytöstä,
koska se ei täyttänyt ihmisoikeusstandardeja. Turvapaikanhakijoille vankilan katsottiin kelpaavan. Nyt Euroopasta löytyy satoja
säilöönottokeskuksia, yksi niistä
Helsingin Metsälästä.
?Ahdistavassa suljetussa laitoksessa ei juuri voi ulkoilla tai
saada terveydenhoitoa. On nälkälakkoja, pakoyrityksiä ja itsemurhayrityksiä?, Tuominen sanoo.
?Emme vieraile Metsälässä
säännöllisesti. Ei ole järkeä antaa ihmisille turhaa toivoa, vaan
täytyy olla selkeä agenda toimia.
Vierailut eivät onnistuisikaan, sillä keskukseen pääsee vain säilöönotetun kutsusta.?
Vapaa liikkuvuus vastustaa ihmisen vapauden riistämistä pelkän ulkomaalaisuuden takia.
tiukka.
?Voin kertoa mielipiteitäni,
mutten aio esitellä itseäni vaan
tätä asiaa?, Tuominen tekee selväksi sähköpostiviestissä. Hymiön kanssa, mutta kuitenkin.
Kymmeniin tilaisuuksiin ja
haastatteluihin osallistuneelta
Tuomiselta pyydetään kommenttia lähes aina, kun halutaan liberaalia mielipidettä maahanmuu-
Y K S Y L L Ä 2 0 1 1 verkosto
aloitti säännöllisen neuvontavastaanoton siirtolaisille. Viime vuonna Vapaa liikkuvuus sai Sadankomitean rauhanpalkinnon ruohonjuuritason
työstään oikeudenmukaisemman
turvapaikkapolitiikan puolesta.
Mikä tekee verkostosta
erityisen?
K
O
S
KUVAT
VILMA VANTOLA
?Emme ole palveluja tarjoava auttaja, vaan kamppailemme
yhdessä siirtolaisten kanssa perusoikeuksien puolesta. Joskus
meitä syytetään ihmisten tilanteen politisoimisesta. Syytös on
absurdi, sillä politisointi on ainut
väline taistella oikeuksista?, Tuominen toteaa.
?Emme saa mitään julkista rahoitusta, eli kukaan ei sido
käsiämme ja kerro, miten pitäisi
ajatella.?
Verkoston kannatusyhdistys
Oikeudet ilman rajoja ottaa vastaan lahjoituksia yksityisiltä, yhdistyksiltä ja yhteisöiltä.
Maanantaisin verkoston vapaaehtoiset pitävät vastaanottoa Etelä-Suomen vasemmistonuorten toimistolla. He tapaavat
viikottain 3?10 henkilöä. Sisään
messa
o
u
S
i
?Ark moinen
a
on aik eli.?
mank
voi kävellä anonyymisti. Kysyjä voi olla vaikkapa akateeminen
tyyppi, jolla on ongelmia perheen
yhdistämisessä.
?Vastaanotolla on puhelinnumero, mutta ihmiset soittavat
myös suoraan minun numerooni,
joka on levinnyt vuosien varrella?,
Tuominen kertoo.
Verkosto neuvoo, kuinka toimia oleskelulupaprosessissa.
?Jos ulkomaalaisella ei ole
riittävää tietoa esimerkiksi oleskeluluvan hausta, hän voi saada kielteisen päätöksen ja joutua käännytettäväksi, vaikka
täyttäisi luvan myöntämisen
perusteet.?
Tuomisen mukaan monet turvapaikanhakijat eivät saa Suomesta kansainvälistä suojelua,
vaikka ovat sen tarpeessa. Verkosto pyrkii auttamaan heitä
löytämällä toisen lupaperusteen,
kuten työn tai opiskelun.
?Kun ihmiset onnistuvat saamaan oleskeluluvan ja voivat
jatkaa elämää Suomessa, yhteytemme yleensä katkeaa. Näin pitääkin olla.?
V
E R K O S T O O N kamppaillut monien yksittäisten
ihmisten ja ryhmien puo-
lesta, mutta Tuominen ei suostu
arvioimaan, onko hän pelastanut
ihmishenkiä.
?Koen tehtäväkseni neuvoa
keinot, jotka mielestäni toimivat
itse kullekin.?
Vapaa liikkuvuus toimii myös
Suomeen saapuvien romanien
parissa. Talonvaltaajien kanssa
he jakoivat romaneille avustustarvikkeita ja järjestettivät majoitusta Sosiaalikeskus Sataman pihalla, kunnes Helsingin kaupunki
purki keskuksen vuonna 2011. Kevään koittaessa työ jatkuu.
?Talvella romaneita on vaikea
tavoittaa, sillä he asuvat autoissa
tai asunnoissa, joita joku välittää
ja vetää rahat välistä. Jonkin verran on kotimajoittajia?, Tuominen
sanoo.
Viime syksynä verkosto tuki
afgaanipakolaisia Abdullahi Gholamsidia ja Jawad Mirzaita, jotka
saivat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja ryhtyivät yli 70 päivän
nälkälakkoon.
Sisäministeriö arvosteli sekä nälkälakkoa että verkostoa
?oman asiansa edistämisestä
haavoittuvassa tilassa olevien ihmisten avulla?. Tuomisen mukaan
ihmiset turvautuvat äärimmäisiin
keinoihin, kun vaihtoehtoja ei ole.
?Arki Suomessa on aikamoinen mankeli. Selviytymismahdollisuudet vaihtelevat. Yksin
tullut nuori mies pystyy rakentamaan tyhjästä enemmän kuin
kuusihenkinen perhe?, Tuominen
vertaa.
?Järjestelmä perustuu siihen,
että niin kauan kuin ei ole annettu
oleskelulupaa, ei anneta mitään.
Vastaanottokeskukset sijaitsevat
usein syrjäseuduilla vanhoissa
tubisairaaloissa tai vankiloissa,
mikä ei kauheasti edistä maahan
tutustumista.?
?Monen turvapaikanhakijan
mielenterveys on heikoissa kantimissa, ja viimeistään viranomaisprosessi voi sen romauttaa.?
mukaan valtiot ovat siten rasistisia,
että ulkomaalaisilla on aina heikompi asema kuin kansalaisilla. Hallitseva ajatus on, että
ihmiset tulevat käymään, eivät
asumaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikan epäkohtia Tuominen luettelee lonkalta. Ensinnäkin se aiheuttaa paperittomuutta.
?Vaikka ihminen olisi töissä ja
täyttäisi oleskeluluvan kriteerit,
hän ei aina voi hakea lupaa, koska
T
UOMISEN
23
24
4 / 2013
MONIEN TURVAVERKKO
TA P A U S T E N tuominen julkisuu-
teen on usein viimeinen oljenkorsi.
Vapaa liikkuvuus on tukenut esimerkiksi näitä ihmisiä.
N A Z E A G H A I pakeni vuonna
2005 Iranista vainoa, kidutusta ja
järjestettyä avioliittoa ja haki turvapaikkaa Suomesta ? turhaan.
Aghain karkotuspäätös herätti
laajaa vastustusta. Lopulta Aghai
sai oleskeluluvan vuonna 2008.
E V E L I N E F A D AY E L oli leskeksi
jäätyään muuttanut Egyptistä
Vantaalle poikiensa luo ja haki
Suomesta oleskelulupaa vuonna
2007. Lupa evättiin. Lääkärien
mukaan Fadayel oli riippuvainen
pojistaan, eikä hänellä ollut Egyptissä ketään. Isoäiti sai oleskeluluvan vuonna 2010 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen otettua
kantaa asiaan. Seuraavana vuonna
hän kuoli haimasyöpään.
A R L I N D O (nimi muutettu) pakeni Angolan sisällissotaa Suomeen
vuonna 2003. Nuoremmille sisaruksille myönnettiin turvapaikka,
mutta Arlindo päätettiin käännyttää. Hän piileskeli ystävien
avulla, kunnes jäi kiinni. Arlindo
haki käännytysuhan alla uudestaan turvapaikkaa ja pystyi vihdoin puhumaan siitä, että hän oli
joutunut lapsisotilaaksi ja häntä
oli kidutettu. Verkosto vaati tut-
kimaan tapauksen uudelleen.
Lopulta Arlindolle myönnettiin
turvapaikka vuonna 2009.
M A R I A M (nimi muutettu), pa-
kistanilainen kristitty, pakeni uskonnollista vainoa Suomeen. Vuonna 2007 Maahanmuuttovirasto
hylkäsi Mariamin turvapaikkaanomuksen, eikä päätös kumoutunut ylemmissä oikeusasteissa.
Mariam elää paperittomana maan
alla. Verkosto on järjestänyt
mielenosoituksen ja kerännyt varoja tukeakseen häntä. Neuvottelut Maahanmuuttoviraston kanssa
jatkuvat.
Anna-So?a Joro
KOHTAAMISIA VAPAA LIIKKUVUUDEN KANSSA
?Vapaa liikkuvuus -verkostolla
on erittäin hyvä ymmärrys ihmisten todellisesta tilanteesta.
Ohjaan ihmisiä juuri heidän neuvontapalveluunsa, koska luotan verkoston taitoon avustaa
hyvinkin monimutkaisissa lupaprosesseissa. Verkosto osaa
yhdistää
poliittisen
vaikuttamistoiminnan, ihmisten henkilökohtaisen neuvonnan sekä
sosiaalisen avustamistyön. Olen
kiitollinen siitä, että olen saanut olla yhteistyössä verkoston
jäsenten kanssa, ja ihailen heidän
kokonaisvaltaista
työotettaan.
He tekevät urbaania ihmisoikeustyötä.?
?Keväällä 2009 piilotin käännyttämispäätöksen saaneen turvananojan Ashraf Sahilin. Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuominen
ja Markus Himanen tulivat Tampereelle tapaamaan minua ja Ashra?a. Istuimme keskustelemassa
isoisävainaani asunnossa, jonne
olin vienyt Ashra?n turvaan poliisilta. Kun nyt lehteilen tapahtumista kirjoittamaani Piilottajan
päiväkirjaa, huomaan Katjan ?seikkailevan? mukana läpi kirjan. Hänen panoksensa oli korvaamaton:
Ashra?n käännytyspäätös saatiin
kumotuksi, ja tänä keväänä nuori
mies valmistuu sähköasentajaksi
ammattikoulusta.?
Marja-Liisa Laihia,
maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasiantuntija, Kirkkohallitus
Juha Suoranta,
tietokirjailija, Tampereen yliopiston
aikuiskasvatuksen professori
?Työskentelin keväällä 2010
Suomen Pakolaisavussa. Perjantai-iltapäivänä toimistolle saapui
hätääntynyt äiti pienen tyttärensä kanssa. Tiesin heti, että me
emme heitä auta: Pakolaisavulla
ei ole neuvontaa. Tajusin pian,
että tapaus on niin mutkikas
ja avun tarve niin akuutti, ettei
isoista järjestöistä ole hyötyä.
Eikä mikään paikka ole auki
perjantai-iltana. Soitin Tuomisen
Katjalle, joka lupasi tavata äidin
ja tyttären. On älytöntä, että Katjalla henkilökohtaisesti ja Vapaa
liikkuvuus -verkostolla on
yhteiskunnassamme näin valtava
vastuu, vain koska sitä ei ota kukaan muu.?
Kati Pietarinen,
toimitussihteeri, Voima
poliisilla on valtuudet käännyttää
hakija. Vaihtoehdoksi jää oleskella laittomasti maassa.?
Kukapa kävelisi ehkä omaan
kuolemaansa.
?Kaikki jauhavat, kuinka hirveää hyväksikäyttö ja ihmiskauppa
on. Uhreja autetaan jälkikäteen,
mutta olisi järkevää tukea ihmisiä
hallitsemaan elämäänsä.?
?Järjettömyydet tuntuvat ulkomaalaisvastaiselta politiikalta.
Kenen etu on käännyttää kikkailulla ihmisiä, jotka ovat asuneet
vuosia Suomessa??
mielestä käsitys ulkomaalaisen oikeusturvasta on hatara.
?Sisäministeriössä vieraillessani ministeri Päivi Räsänen sanoi, ettei ongelmaa ole: jos tulee
kielteisiä päätöksiä, hallinto-oikeus pitää ne melkein aina voimassa. Se ei automaattisesti ole
hyvä merkki, vaan voi kieliä siitä, etteivät päätökset korjaannu
edes siellä.?
Verkoston edustajia kutsutaan keskustelemaan sisäministeriöön, Maahanmuuttovirastoon
ja eduskuntaan. Törmäävätkö he
asennemuureihin?
?Viranomaisista löytyy mitäs
läksit -asennetta, eivätkä kaikki
vastaanottokeskukset halua tiedottaa palveluistamme.?
?Järjestökentälläkin ollaan aika hiljaa, mikä voi johtua rahoituksesta. Luvat saaneille löytyy
tukea, luvasta kamppaileville ei
niinkään.?
Puoluepoliittisesti sitoutumattomaan verkostoon on lyöty
muun muassa äärivasemmiston
leimaa.
?Järjestämme tilaisuuksia
kansanedustajien kanssa, jotka
näkevät siirtolaispolitiikassa samanlaisia ongelmia kuin me.?
?Käytännössä tällaisia edustajia on ollut lähinnä vihreissä ja vasemmistoliitossa, mutta
olen myös tavannut esimerkiksi kokoomuksen edustajan, jol-
T
UOMISEN
le esittelin erään elinkeinonharjoittajan saaman kielteisen
oleskelulupapäätöksen. Edustaja piti sitä ulkomaalaislain hengen vastaisena.?
M
Y Ö S perussuomalaisten agendalla on, että
kyllä Suomeen töihin
saa tulla.
?Jännä piirre maahanmuuttokeskustelussa on, että hallitusohjelmassa sanotaan että
tarvitsemme sen ja sen verran
maahanmuuttajia, mutta käytännön toimet eivät sitä tue.?
Tuominen kertoo esimerkin
Suomen saatavuusharkinnasta eli siitä, ettei tietyille aloille
päästetä EU:n ulkopuolisia työntekijöitä. Viime syksynä avattiin
siivousala, ja nyt muukin kuin EUkansalainen voi hakea työlupaa.
?Valtaosa ay-liikkeestä vastusti avaamista, koska sen ajateltiin tarkoittavan ulkomaalaisten
hyväksikäyttöä. Päinvastoin. Jos
voi hakea työlupaa ammatin perusteella, on laillisesti maassa ja
pystyy kilpailuttamaan työnantajia. Siirtolaisuuspolitiikka on aina
myös työvoimapolitiikkaa.?
mutta
pienintä osapuolta alkaa
hermostuttaa.
Yksi juttu vielä. Katja Tuominen, onko sinulla ikinä
vapaa-aikaa?
?Kukaan, joka tekee intohimoisesti jotain, ei ole siitä koskaan kokonaan vapaalla. En edes
koe tarvetta sellaiseen, sillä jokaisessa päivässäni on sekä työtä että lepoa ? joskus enemmän
työtä ja joskus enemmän lepoa.?
Nyt on aika kerätä kuvakirjat lattialta ja vaihtaa
lapsivaihteelle.
A
S I A A R I I T TÄ I S I ,
Gathering for Migrants' Rights -tapaaminen siirtolaisten oikeuksista
kiinnostuneille Helsingin Uuden Ylioppilastalon Kupolissa 27.4.
www.facebook.com/vapaaliikkuvuus
SUOMENLINNAN KESÄTEATTERISSA:
ENSI-ILTA
12.6.2013
ROBIN
HOODIN
SYDÄN
DAVID FARR
JUHA KUKKONEN
RYÖVÄRIN RAKKAUSTARINA
ESITYKSET 11.6. - 31.8.2013
LIPUT toimituskuluineen alkaen 18,50 ? puh. (09) 718 622 www.ryhmateatteri.fi
ESITYKSET KLO 19
Liput 12/10?
Katri Valan puiston väestönsuoja,
Käenkuja 6?8
24.4.
8.5.
22.5.
25.5. (myös klo 21!)
29.5.
5.6.
7.6.
www.teatterikultsa.?
26
4 / 2013
TEKSTI
HANNELE HUHTALA
KUVITUS
KARI SIHVONEN
Hyvinvointivaltiota puretaan ympäri
Eurooppaa, koska vakautus vaatii. Voiko
talouspuhetta ymmärtää?
Hiekkalaatikkoleikkejä
T
USKASTUN.
Etsin tietoa
Euroopan vakausmekanismista ja törmään sellaisiin sanoihin
kuin joukkovelkakirja, luottoriskisijoitukset ja sixpack-lainsäädäntö. Googlaan. Eksyn Wikipediaan.
Olen ymmärtänyt, että Euroopassa jaetaan miljardeja euroja
ilman, että niiden jakoperusteista käydään selkeää keskustelua.
Kansantaloudet romahtavat, ihmiset kärsivät. Kuinka tässä kävi
näin? Miksi en ymmärrä mitään?
Syy voi olla se, että osa keskustelusta hukkuu virkamiesten
kehittämän hämärän kielen su-
muun, osa eksyy EU-populistien
hokemiin siitä, että Etelä-Euroopassa vain laiskotellaan ja me
täällä ylväässä Pohjolassa maksamme. Mistä tässä on kyse?
Aikomuksenani oli tehdä juttu pelkästään Euroopan vakausmekanismista eli EVM:stä. Se on
rahoitusjärjestelmä, joka on kehitetty antamaan rahaa kriisimaille, joiden korot markkinoilla ovat
nousseet liian korkeiksi. Tuen ehtona ovat sopeutustoimet ja budjettileikkaukset.
Mutta jotta ymmärtäisi, mistä
EVM:ssä on kyse, on ymmärrettävä taustoja koko eurotaloudesta.
?Euroasioita käsitellään tietoisesti sekavasti. Sanomalehdissä pidetään yllä linjaa, jonka
mukaan on vain tiettyjä ihmisiä
? taloustieteen professoreja tai
pankkimaailman ekonomisteja ?
jotka osaavat sanoa, mistä on kyse. Harva ymmärtää euroon liittyviä sopimuksia ihan jo siksikin,
että sopimukset ovat salaisia?,
tutkija-aktivisti Antti Ronkainen
sanoo.
Katsotaan, miten minun ja sinun käy, voiko tästä talouspuheesta sittenkin tajuta jotain?
Rahoitusjärjestelmien kehitys
Jos valtio voisi mennä konkurssiin, niin Kreikka olisi kaatunut vuonna 2009. Kreikan valtio ajautui velkoihin pankkien
sijoituskeinottelujen vuoksi.
Vuonna 2008 Kreikan valtiolla
oli velkaa 240 miljardia euroa.
Velka kasvoi muutamassa vuodessa 360 miljardiin. Antti Ronkainen tarkentaa, että valtion
velka suhteessa bruttokansantuotteeseen eli BKT:hen kasvoi
myös huomattavasti: 105 prosentista (vuonna 2008) 156 prosenttiin (2013), pahimmillaan
velka nousi 190 prosenttiin.
Palataan velka-asiaan vielä
myöhemmin. Nyt on tärkeää ymmärtää, että kansainvälinen kriisi oli synnyttänyt tilanteen, että
Kreikalla oli velkaa niin paljon,
ettei sillä ollut mitään mahdollisuuksia maksaa sitä takaisin.
Kreikan jälkeen ongelmiin
ajautuivat Irlanti, sitten Portugali, Espanja ja Italia. Näitä kutsutaan maiden englanninkielisten
nimien alkukirjainten mukaan
PIIGS-maiksi. Viimeisimpänä kriisiin ajautui keväällä 2013 Kypros.
Talouden epävakautta ryhdyttiin setvimään heti, kun Kreikan
ongelmat paljastuivat ja ratkaisuksi kehitettiin vakausväline.
oli puuttunut
mekanismi, jolla voisi tasata valtioiden ali- ja ylijäämien välistä epätasapainoa. Kyse oli siitä,
ettei Euroopan keskuspankki eli
EKP rahoita euromaita, minkä
seurauksena ne voivat tehdä konkurssin. Markkinat hermostuivat,
ja kriisimaiden korot nousivat.
R A H A L I I T O S TA
4 / 2013
TÄTÄ J U T T U A VA R T E N keskustelin tutkija-aktivisti Antti Ronkaisen kanssa, joka
on kirjoittanut muuan muassa Voimaan eurotaloutta käsitteleviä juttuja.
Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto järjesti huhtikuussa talousaiheiset
aamukahvit toimittajille. Paikalla olivat Sirpa
Pietikäinen (kok), Petri Sarvamaa (kok) ja
Satu Hassi (vihr), siellä kuulin meppien näkemyksiä. Sen lisäksi keskustelin talousasioita
ymmärtävän ystäväni kanssa, joka työskentelee pankkialalla, ikään kuin sisäpiirissä.
Yhdeksi tärkeimmäksi lähteeksi muodostui vasemmistolaisen entisen europarlamentaarikon Esko Seppäsen kirja Emumunaus (Into
Kustannus 2012).
Epätasapaino taas johtui juuri siitä, että alun perin rahaliittoa
synnytettäessä mukaan otettiin
taloudellisesti erivahvuisia talouksia.
Esko Seppänen kuvaa rahaliiton epätasaista pohjatilannetta
valuviaksi kirjassaan Emumunaus.
Tilannetta voisi kuvata puiston hiekkalaatikkoesimerkillä:
samalle hiekkalaatikolle pääsi leikkimään, jos oman ämpärin pohjalla oli jo kunnon kerros
hiekkaa. Osa leikkijöistä huijasi:
täytti ämpärin pohjan risuilla ja
levitti siihen päälle vain pienen
kerroksen hiekkaa. Hetken aikaa
kaikki näytti hyvältä, kunnes huijaus paljastui.
Mitä kehitettiin?
Ensin päätettiin väliaikaisista rahoitusjärjestelmistä, joiden toivottiin riittävän kriisiin ajautuneiden PIIGS-maiden talouden
vakauttamiseen.
Vuonna 2010 julkaistiin Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVM ja Euroopan rahoitusvakausväline ERVV. Mekanismi ja
väline ? tässä ollaan nyt hämärän
virkamieskielen keskiössä. Yritetään silti ymmärtää.
ERVM:n budjetti rajattiin
60 miljardiin euroon. ERVV:lle
euromaat antoivat alun perin 440
miljardia, myöhemmin välineen
varallisuus nostettiin 780 miljardiin euroon.
Palataan hiekkalaatikolle.
Huijarit ovat juuri paljastuneet.
KESKUSPANKKI?
ditaan myös kansallisten keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin roolia.
?Ovatko keskuspankit riippumattomia?
Kyproksen parlamentti on tutkinut keskuspankin johtajan Panicos Demetriadesin toimia.
Vaatimuksia Demetriadesin eroamiseksi on vaatinut maan uusi presidentti Nicos Anastasiades.
Siihen Euroopan keskuspankin johtaja Mario
Draghi on sanonut, että jos sen teette, hän vie
asian EU-tuomioistuimeen. Mikä on keskuspankin rooli? Juhanavartiaiset hehkuttavat
keskuspankin ?riippumattomuutta?, mutta tosiasiallisesti tällä estetään kokonaan keskustelu rahapolitiikan vaihtoehdoista. Kannattaa
muistaa, että Draghi on Goldman Sachsin lisko?,
Antti Ronkainen sanoo.
Ronkainen
viittaa
yhdysvaltalaiseen
liikepankki Goldman Sachsiin, jonka varapääjohtajana Draghi toimi vuoteen 2005 asti. Goldman Sachs on se pankki, jolta Kreikka sai vuonna
2002 apua Emu-kriteerien täyttämiseksi.
?[Goldman Sachs] antoi Kreikalle miljardien
suuruiset dollari- ja jenilainat ja räätälöi näistä
valuutoista ja niiden koroista mittatilauksena
swapin (swap = kahden osapuolen välinen
sopimus ?nanssituotteiden vaihdosta). Se oli
johdannainen, jolla tilastot manipuloitiin käyttäen hyväksi väärää valuuttakurssia?, Esko Seppänen kirjoittaa.
Keskeistä on hahmottaa, ettei raha ole
mitään konkreettista. Se on bittejä, joilla keinotella. Tukipaketit eivät ole suoraa tukea, ne
ovat lainatakauksia, joita kansainvälisillä lainamarkkinoilla kaupitellaan paremmin tuottaviksi.
Johdannaiset ovat arvopapereita ja sopimuksia,
joiden arvo johdetaan joidenkin muiden arvopapereiden tai hyödykkeiden hinnoista, Maailmantalouden ABC ja D -kirjassa selitetään. Tällaisilla
johdannaiskaupoilla Kreikan tilit saatiin näyttämään paremmalta, jotta se voitaisiin ottaa
mukaan Emuun.
Muut kakarat tajuavat, ettei huijarien hiekka riitä leikkeihin. Ensin paikalle kannetaan tyhjä ämpäri, jossa lukee ERVM. Kaikki
hiekkalaatikon lapset kippaavat
omasta ämpäristään sinne hieman hiekkaa. ERVM-ämpäriin laitettu hiekka on todellista.
Myöhemmin hiekkalaatikolle kannetaan valtava ERVV-säiliö. Nyt kukaan lapsista ei kaada
omaa hiekkaansa säiliöön, mutta
tekevät keskenään sopimuksen.
Jos huijarit eivät pysty palauttamaan säiliöstä ottamiaan hiekkoja, muut lapset palauttavat hiekat omista ämpäreistään. Tässä
vaiheessa hiekka on muuttunut
kuvitteelliseksi. Huijarit saavat
mielikuvitushiekkaa.
rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) on Euroopan komission alainen hätärahoitusohjelma. Euroopan rahoitusvakausväline on osakeyhtiömuotoinen rahasto, jonka päämaja on
Luxemburgissa.
Ylivelkaantuneiden maiden
suora avustaminen rahalla on
kiellettyä EU:n perustussopimuksessa.
?Epäsuoraa avustamista lainatakauksilla kolmannen osapuolen kautta ei ole kielletty, ja
ERVV on ollut sellainen kolmas
osapuoli?, Seppänen kirjoittaa.
Järjestelyllä kierrettiin myös se,
ettei lainaa antavien maiden tarvitse antaa suoraan rahaa, vain
takuut. Takuut eivät näy avunantajamaan budjetissa velkana.
E U RO O PA N
KRIISIAIKAJANA
TA L O U S K R I I S I K E S K U S T E L U N osana poh-
Talouden vakauttamisen piti
tapahtua näillä mekanismeilla ja
välineillä siten, että ylivelkaantuneet maat saavat halpaa lainaa
ei-niin-velkaantuneiden maiden
takauksia vastaan.
Vakausväline tarvitaan siihen,
että pieniongelmaisten euromaiden takauksia jalostetaan kansainvälisillä lainamarkkinoilla,
Seppänen selittää. Jalostamisek-
ismi
Mekan e ? tässä
n
ja väli hämärän
nyt
ollaan ieskielen
virkam össä.
keski
si kutsutaan kaupankäyntiä, joilla takuulupauksia muutetaan rahaksi lainamarkkinoilla. Tämä on
pörssikauppaa.
Muistellaan hiekkalaatikkoa:
niille, joilla on risuja ei kuitenkaan saa toinen leikkijä antaa
suoraan hiekkaa. Myöskään vanhemmat eivät saa antaa hiekkaa
niille, joilta sitä puuttuu, eikä tarhantäti. Kakarat keksivät systeemin: hiekkaa saa naapuripihan
hiekkalaatikolta, ja naapurilaatikolta sitä saa antaa sitä tarvitseville. Tämän hiekkalaatikon
kakaroiden vain pitää ostaa sitä
muulla kuin hiekalla. Sopivaksi vaihdannan välineeksi käyvät
1993
? Talous- ja rahaliitto Emu astuu
voimaan osana Maastrichtin eli
Euroopan unionin perustamissopimusta. Muissa Emu-maissa
käytössä on euro, Ruotsilla,
Tanskalla ja Britannialla on
erityissopimus, joka vapauttaa
maat euron käytöstä.
1998
? Kesäkuussa perustetaan
Euroopan keskuspankki.
1999
? Euro otetaan käyttöön
tilivaluuttana.
2001
? Kreikka saa luvan liittyä
euroon.
2002
? Euro otetaan käyttöön käteisvaluuttana Suomessa ja muissa
euromaissa kolmen vuoden
siirtymäajan jälkeen.
2003
? Syyskuussa Ruotsissa järjestettään kansanäänestys euroon
liittymisestä. 56 prosenttia
äänestäneistä vastustaa maan
liittymistä Emuun.
2008
? Kypros ja Malta liittyvät
euroon.
kävyt, joille sovitaan arvo hiekkana. Kaupankäyntiin tarvitaan talonmies. Talonmies neuvottelee
käpyjen arvon suhteessa hiekkaan naapurilaatikon leikkijöiden
kanssa ja saa näin soveltuvan
määrän hiekkaa ensimmäisen
laatikon leikkijöille.
Rahoitusjärjestelmät tukevat
kriisimaita lainaamalla rahaa,
mutta jotta rahan saa, maiden on
täytettävä tietyt ehdot ja niiden
on ryhdyttävä tiettyihin toimiin.
Ehdoista löytyy tarkemmin tietoa
tekstilaatikosta ?Talouskuri, vähän rajumpi karkkilakko?.
Autettava maa sitoutuu noudattamaan talouskurisäädöksiä, joiden toteutumista valvovat
kansainvälinen valuuttarahasto
IMF, Euroopan unioni ja Euroopan keskuspankki EKP. Tätä kolmikkoa kutsutaan troikaksi.
Hiekkalaatikolla se tarkoittaisi
tarhantätiä, vanhempia ja talonmiestä vaatimassa karkkilakkoa
ja arestia ennen kuin hiekkaa saa
omaan ämpäriin. Lisäksi he vahtivat, että lainattu hiekka käytetään juuri sellaisen kakun tekemiseen kuin on sovittu.
Väliaikaisista
pysyvään
Seuraavaksi väliaikaisten rahoitusjärjestelmien sijaan päätettiin kehittää pysyvä järjestelmä.
Sen nimi on Euroopan vakausmekanismi eli EVM, ja se piti ottaa käyttöön vasta tämän vuoden
heinäkuussa, mutta sen käyt-
? Globaali velkakriisi kärjistyy,
kun Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden hintakupla puhkeaa.
? Myös kaikki euromaat alkavat
velkaantua.
2010
? Kahtena toukokuun päivänä
peräkkäin perustetaan ensin
ERVV ja sitten ERVM.
? Kesällä Kreikalle annetaan
ensimmäinen
tukipaketti.
? Marraskuussa Irlanti hakee
talousselvitysapua EU:lta.
? Portugalin talousongelmat
alkavat kasautua.
2011
? Huhtikuussa Portugali saa
tukipaketin EU:lta.
? Heinäkuussa Italian taloustilanne näyttää olevan
vaakalaudalla.
2012
? Helmikuussa toinen tukipaketti
Kreikalle.
? Suomen eduskunta hyväksyy
EVM-sopimuksen 21.
kesäkuuta.
? Heinäkuussa Espanja ja Kypros
ilmoittavat talousongelmista.
? Syyskuussa perustetaan EVM.
2013
? Maaliskuussa Kypros pyytää ja
saa 23 miljardin euron tukipaketin, josta 10 miljardia
EVM:stä.
töönottoa nopeutettiin, kun talouskriisi yltyi. EVM julkaistiin 8.
lokakuuta 2012.
EVM on Luxemburgiin perustettu osakeyhtiö ja maailman
suurin kansainvälinen rahoituslaitos.
?[EVM:n] peruspääoma tulee
olemaan kaikkiaan 700 miljardia
euroa, josta 80 miljardia euroa
maksetaan vuoden 2014 alkuun
mennessä ja noin 33 miljardia euroa jo 12. lokakuuta 2012 mennessä?, Euroopan unionin neuvoston
sivuilla kerrotaan.
Eli 80 miljardia on sopimukseen sitoutuneiden maiden jo
maksamaa, loput maksetaan
vaadittaessa.
Huomioi yksityiset
Kun Euroopan talouskriisistä puhutaan, kaikkien muidenkin asioiden lisäksi sekaisin menee julkisen velan ja pankkikriisin osuus.
Antti Ronkainen sanoo, että
kriisin jälkeen alkaneelle julkiselle keskustelulle tämä on ollut
tyypillistä, vieläpä niin, että yksityinen velka jätetään kokonaan
huomioimatta.
?Ensinnäkään julkisvelka euroalueella ei ole kasvanut oleellisesti ennen kriisin puhkeamista
euron käyttöönoton jälkeen. Sen
sijaan kotitalouksien, yritysten ja
erityisesti pankkien velkaantuminen on kasvanut huomattavasti
samana aikana.?
Velkakeskustelussa pitäisi
huomioida tämä kahtiajako: jul-
27
28
4 / 2013
kinen velka on valtioiden velkaa,
yksityinen velka on kotitalouksien, yritysten ja pankkien velkaa.
?Yhtä usein kuin muistetaan
mainita, että on vastuutonta elää
yli varojen ja jättää julkisvelka tulevien sukupolvien maksettavaksi, jätetään sanomatta että kun
euroalueen yli 90 prosentin julkisvelka ja yksityinen velka lasketaan yhteen, euroalueen kokonaisvelka on jo yli 480 prosenttia
suhteessa BKT:hen.?
90 prosentin julkisvelan rajaa
on pidetty kriittisenä, mutta sen
määritelmä on nyt keväällä 2013
murroksessa. Siitä lisää kappaleessa ?Mitä seuraavaksi??
puoli otettiinkin mukaan, kun ensimmäinen
takuupaketti ei ratkaissut ongelmia Kreikassa. Vuoden 2012 alussa maa oli jälleen huonossa jamassa, ja tilanteeseen kehitettiin
toinen takuupaketti. Osana sitä
osallistettiin yksityissektori niin
kutsutulla Private Sector Involvementilla eli PSI:llä ja yksityisten omistamasta Kreikka-velasta
napattiin 53,5 prosenttia pois.
Jos olit lainannut Kreikan valtiolle sata euroa, niin PSI:n seurauksena valtio maksoi takaisin
vain noin 50 euroa.
Kyse oli ensimmäisestä ja
toistaiseksi ainoasta vasemmistolaisesta ongelmanratkaisusta
eurokriisissä: velkojen leikkaaminen ei edellytä hyvinvointivaltion
purkua.
Ennen PSI:tä yksityiset velkojat olivat saaneet rahansa täysimääräisinä takaisin muiden maiden Kreikka-avustuksista.
SITTEN YKSITYINEN
Pankkiryöstö
Kyproksella
Vaikka EVM:ää kutsutaan pysyväksi ratkaisuksi ja se on luotu
vasta pari kuukautta sitten, se on
jo vähän eilispäivän uutisia. Tilanteen muutti kriisiin ajautunut
Kypros. Sen pelastamiseksi suunniteltiin jo aivan uudenlainen
ratkaisumalli, jossa verotetaan
kaikkia yli 100 000 euron pankkitalletuksia.
Talletusverojärjestelmää on
muun muassa Helsingin Sanomissa kutsuttu pankkiryöstöksi, jossa valtio vie rahat kansalaisten,
?rmojen ja instituutioiden tileiltä.
Toimittaja-aktivisti Antti Ronkainen lisää, että vaikka talletusverotusta markkinoidaan solidaarisuudella, kyse on muusta.
?Kreikan suhteen talouskuria
oikeutetaan mielikuvilla laiskoista kreikkalaisista ja tuhlaamisesta samaan aikaan kun jätetään
sanomatta, että Kreikassa oli jo
valmiiksi alhainen sosiaaliturva ja
että suuri osa julkisista menoista
meni armeijaan ja poliisivoimiin.
Nyt Kyproksen suhteen sanottiin, että on pelkästään ok viedä
venäläisten oligarkkien rahoja.
Kyseessä ovat pohjimmiltaan rasistiset myytit, joilla leikkauspolitiikkaa oikeutetaan.?
Ronkainen on huolissaan, sillä Kyproksella on tehty nyt myös
mittavat kaasulöydökset.
?Käykö tässä nyt niin, että
köyhä Kyproksen kansa ryöstetään näistä luonnonvaroistakin
auttamisen motiivilla??
Ronkainen lisää, että kapitalismiin kuuluu se, että pankkien
omistajat ja velkojat kantavat
vastuuta.
?Kuitenkin samaan aikaan
kun tavallisten kansalaisten käteisnostot rajattiin 100 euroon,
Kyproksen hallinto, pankkieliitti
ja niitä lähellä olevat tahot siirsivät rahansa ulkomaille turvaan
ennen kuin varsinainen talletusvero astui voimaan. Kyseessä
on sijoittajavastuun irvikuva ja
pankkiryöstö.?
Mitä seuraavaksi?
Eurotalous on risteyskohdassa.
On mahdotonta arvioida, paljonko tulisi maksamaan, jos eurojärjestelmästä haluttaisiin irtautua.
Kyseessä on kuitenkin niin valtava talouspoliittinen hanke, että
sä on
Kysees astuun
jav
sijoitta uva ja
irvik
yöstö.
r
i
k
k
n
pa
se yritetään pitää hengissä melkein hinnalla millä hyvänsä.
Kaikkia muitakin kustannuksia on vaikea arvioida.
?Ihmiset luulevat, että taloustieteessä on kyse fysiikasta. Että
voitaisiin valita vaihtoehtoisista
malleista se kaava, jolla saadaan
paras lopputulos. Käytännössä
taloustiede on ihmislaboratorion
koe?, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen selittää toimittajille Euroopan parlamentin tilaisuudessa.
Sille, että joku maa eroaisi
eurosta ei ole määritelty mitään
ohjeistusta, tapahtuisi se sitten
maan omasta tahdosta ja EU:n
poliittisesta päätöksestä tai ei.
Niinpä sille ei pysty arvioimaan
kustannuksiakaan.
Huhtikuun puolessavälissä
selvisi, että monen oikeistolaisen suosikkiekonomistit Kenneth
Rogoff ja Carmen Reinhart ovat
tehneet tarkoitushakuista tutkimusta vuonna 2010 julkaistussa
Growth in the Time of Debt -tutkimuksessa. Siinä Rogoff ja Reinhart tutkivat julkisen velan suhdetta talouskasvuun.
He arvioivat, että valtioiden
talouskasvu hidastuu merkittävästi, kun valtion velan suhde
bruttokansantuotteeseen saavuttaa 90 prosentin kriittisen rajan. Tätä on pidetty EU:ssa kriittisenä rajana edellämainittuun
tutkimukseen nojaten.
Nyt näyttää siltä, että Rogoff
ja Reinhart ovat käyttäneet tutkimustaan varten tietoja tarkoitushakuisesti ja valikoivasti.
?He mysti?oivat velkaa. He
laskevat sen tavalla, josta on
mahdotonta ymmärtää, mitä julkisvelka on. Toisin sanoen Reinhart ja Rogoff eivät tunne tutkimuksensa aihetta. Tämä asettaa
koko käsityksen julkisvelasta erittäin hataralle pohjalla. Politiikkaa
on perusteltu mielikuvilla ja harhaanjohtamisella?, Ronkainen
selittää.
Asiasta uutisoitiin kaikkialla Excel-kämmi-otsikoilla, ikään
kuin kyse olisi vain pienestä tilastoharhasta, kun kyse on laajemmasta mittakaavasta.
Rogof?in ja Reinhartiin on
vedonnut esimerkiksi Olli Rehn,
Euroopan unionin talous- ja raha-asioista vastaava komissaari,
onpa kaksikkoa kutsuttu Talouselämä-lehdessä Rehnin suosikkiekonomisteiksikin.
?Tuhoisaa politiikkaa on tehty
ilman perusteita. Työttömyyteen
ei ole kiinnitetty mitään huomiota, vaan on keskitytty talouskuritoimiin?, sanoo yhdysvaltalainen
taloustutkija Paul Krugman New
York Timesissa. Nobel-palkittu
Krugman on kriisitoimia kritisoinut kauppatieteen professori.
Talouskuriin perustuvia järjestelyä kritisoidaan siitä, että
ne ilmentävät uusliberalistista
linjaa: talouskuritoimenpiteet
ovat ulkoa ohjattuja, mikä jo
lähtökohtaisesti kaventaa kunkin valtion demokratiaa. Uusliberalististen oppien mukaan
kapitalistisen talouskasvun esteenä on hallitusten asettamat
rajoitteet, joita talouskuritoimenpiteet purkavat.
?Elvytys on toinen vaihtoehto,
mutta siitä saattaa seurata superin?aatio, jolloin jälleen kärsivät
ne kaikkein pienituloisimmat.
Kyllä päätöksenteossa pitäisi
huomioida sosiaalinen ulottuvuus?, Sirpa Pietikäinen toteaa.
M U U T O K S E N K E V ÄT on täällä
Euroopan parlamentinkin tasolla, sillä huhtikuussa 2013 se hyväksyi vakavaraisuusdirektiivin
uudistuksen, joka tehostaa EU:n
pankkivalvontaa. Keskeinen uudistus on bonuskatto: pankkiireille ei voi maksaa isompia bonuksia
kuin mikä heidän palkkansa on.
Ehkäpä tulevaisuudessa hiekkalaatikolle kokoontuu onnellisia
kakaroita, joilla on ämpäreissään
sen verran hiekkaa, että yhdessä
voidaan leikkiä. Kävyt on siivottu, eikä mielivaltainen karkkilakko uhkaa.
SANASTOISTA APUA
E U R O T A L O U D E N
ymmärtäminen ei ole yksinkertaista. Se on huomattu
muussakin mediassa, sillä esimerkiksi Ylen verkkosivuilta
löytyy eurokriisi-suomi-sanakirja. Hyvät perusteet kansainväliseen
talouspolitiikkaan
antaa Matti Ylösen ja Hanna
Kuuselan toimittama Maailmantalouden ABC ja D -kirja
(Attac 2012). Sanastossa käydään läpi muun muassa luottoluokituslaitokset, sixpacklainsäädäntö ja veroparatiisit.
VIISI KEINOA PELASTUKSEEN
1. Euroopan perustamissopimus eli Maastrichtin sopimus on muutettava niin, että
Euroopan keskuspankki voi
rahoittaa jäsenmaita ja sille
annetaan vastuu in?aation torjumisesta ja työttömyysluvuista.
Lisäksi on voitava erottaa EKP:n
johto.
Talouskurisopimuksen
?vakauden? mittarit hylätään
ja korvataan mittareilla työllisyydestä, palkkakehityksestä,
kokonaisvelasta sekä ali- ja ylijäämien tasapainosta.
2. Pankkiunioni on valmisteilla oleva elin, jolla lisätään
pankkien valvontaa, mutta
nykyisestä esityksestä puuttuvat kontrollia lisäävät elementit.
Pankkiunionissa tulee erottaa
toisistaan liikepankkitoiminta ja
spekulatiivinen investointipankkitoiminta, jotta kotitalouksien
säästöillä ei voida keinotella.
On otettava käyttöön myös
Brasilian malli, jossa pankkien johtokunnat vastaavat
henkilökohtaisella
varallisuudella tekemistään päätöksistä.
Läpinäkyvyyden
lisäämiseksi
y
pankkisalaisuus
suus on poistettava
ja rahoituksesta
sesta on tehtävä täytä
äyy-
sin julkista.
3. On erotettava toisistaan
?nanssikeinotteluun ja yhteiskuntien
kehittämiseen
käytetyt velat niin että kotitaloudet, yritysten, julkislaitosten
ja eläkerahastot voivat jatkaa
toimintaansa. Tämän jälkeen
suoritetaan Euroopan laajuinen
hallittu velka-armahdus, joka
toimeenpanee sijoittajavastuun
ja kitkee moraalikadon.
4. Eurooppaa vaivaa myös
ali-investointikriisi.
Tarvitaan
investointeja
homekoulujen,
sairaaloiden ja rapistuvan infrastruktuurin peruskorjaamiseen.
Yksityistäminen on lopetettava ja hyvinvointi palautettava
julkisiksi palveluiksi. Eurooppaan on rakennettava uusiutuvilla energioilla hyrräävä sähköverkko, jonka suunnittelu ja
rakentaminen työllistää pitkäksi
aikaa.
5. On järjestettävä Emu-kansanäänestys, jolla mitataan kansojen tukea näille uudistuksille
sekä sille, haluavatko valtiot
jatkaa vielä rahaliitossa.
j
Antti
A
ntti Ronkainen
TALOUSKURI, VÄHÄN
Ä Ä
RAJUMPI KARKKILAKKO
käyttöönoton myötä kriisitilannetta
hoidettiin pakottamalla Kreikka
ja muut kriisiin ajautuneet maat
?sisäisellä devalvaatiolla sopeutumaan Saksan talouden tilaan?,
Esko Seppänen kirjoittaa. Seppäsen mukaan sisäinen devalvaatio tarkoittaa hyvinvointivaltion
purkua, sillä sosiaalimenot joutuvat ensimmäisenä leikkuriin.
Juuri tämä teko syvensi lamaa
entisestään.
VA K A U S VÄ L I N E E N
TALOUSK IR ISTÄ MISI Ä
ja leikkauksia budjetista kutsutaan talouskuriksi (austerity).
Sana sisältää ajatuksen toimien
moraalisuudesta. Kuri ? ikään
kuin ongelmissa olevissa maissa
oltaisiin oltu tuhmia.
Näitä talouskuritoimenpiteitä
vastaan kansa on noussut Euroopassa, erityisesti Espanjassa ja
Kreikassa, joissa on nähty valtavia mielenosoituksia. Huhtikuun
22. päivä pitämässään puheessa
Euroopan unionin puheenjohtaja
Jose Manuel Barroso käänsi kelkkansa ja sanoi, että talouskuripolitiikka on ollut liian kireää.
?Talouskuri säästää kansallisvarallisuutta, mutta maksaa sosiaalisesti?, europarlamentaarikko
Sirpa Pietikäinen sanoo. Köyhät
kärsivät, mutta valtion kassassa
tilit tasaantuvat.
T U N T U U S E LVÄ LTÄ , ettei
yksikään talousongelmiin joutunut maa selviäisi tilanteesta omin
avuin. Nyt vain on niin, että ehdot
ovat liian kireitä. Sopeuttamistoimet näyttävät niin kutsutulta
sokkihoidolta, josta yhdysvaltalainen toimittaja Naomi Klein kirjoitti uusliberalismia kritisoivassa
teoksessaan Tuhokapitalismin nousu. Sokkiterapia toimii niin, että
kriisin jälkeisessä kaaostilassa
maihin ajetaan systemaattisella
ohjelmalla syvempää kapitalismia, yksityistämisiä ja valtion
roolin pienentämistä. Kaaoksen
takia näiden toimien vastustajat eivät ehdi ottaa kantaa tai
järjestää vastarintaa.
ovat
saaneet vasemmistolaiset aktivistit nousemaan barrikadeille,
mutta myös erilaiset populistiset
ryhmittymät ovat nostaneet suosiotaan.
Britanniassa
pääministeri,
konservatiivipuolueen
David
Cameron, puuhaa kansanäänestystä siitä, pitäisikö Britannian
erota EU:sta.
Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 22. syyskuuta. Jos
Angela Merkelille käy niissä
huonosti, EU-kriittiset tahot saattavat voittaa ja koko rahaliitto
natista.
TA L O U S K U R I T O I M E T
Musiikkilinja
Kuvataidelinja ja Avoin Ateljee
ORIVEDEN OPISTON TALVEN LINJAT
Sanataiteen linja
Sarjakuvalinja
19.8.2013 - 16.5.2014
Journalismin linja
Taidepainotteinen kasvatustiede
KIRJOITTAJALUKIO
Käsikirjoituskoulu
Oriveden Opiston Kirjoittajalukio
12.8.2013 - 30.5.2014
Oriveden Opisto, Koulutie 5, 35300 Orivesi | puh. 0207 511 511 | orivedenopisto@kvs.fi | www.orivedenopisto.fi
Opintotukeen oikeuttavaa
opiskelua
olemme facebookissa!
LIITY HELSINKIMISSION
ILOISEEN FEISSARITIIMIIN!
Haemme kaikenikäisiä varainhankkijoita pääkaupunkiseudulle
kevääksi ja kesäksi 2013.
Järjestömme feissarina olet mukana auttamassa tämän
kaupungin unohdettuja ja yksinäisiä: vanhuksia, lapsiperheitä,
erityisryhmiin kuuluvia sekä kriisiapua tarvitsevia nuoria.
Työssäsi saat kiinteän tuntipalkan + tuntuvat bonukset ja
työskentelet sinulle sopivina aikoina (klo 12-20 välillä).
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi
sähköpostitse: aleksi.harmokivi@helsinkimissio.?
Kysy lisätietoja, puh. 044-054 6224.
Toimi pian!
HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka haastaa
suomalaiset taistelemaan unohdettujen puolesta
? yksinäisyyttä vastaan.
www.helsinkimissio.?
Inspiroidu kesästä. kesäyliopistossa.
Ohjelma kirjastoissa, kirjakaupoissa ja verkossa. Ilmoittaudu nyt.
Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai tanssia flamencoa lapsesi kanssa? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa koreaa, ndongaa
tai turkkia? Pohtisitko uusmedian haasteita? Vai haluaisitko tutustua kelttiläisyyteen tai matkustaa kaivausleirille Viroon?
Perehtyisitkö Venäjän vähemmistökansapolitiikkaan? Kiinnostaisiko Sinua valta ja yhteiskunta vai sittenkin maaginen
ajattelu? Kesäyliopistossa on yli 600 innostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Löydä omasi.
.HVl\OLRSLVWR
RQ DYRLQ VLQXOOH
PLQXOOH PHLOOH
NDLNLOOH
Avoin yliopistollinen opetus: Aikuiskasvatustiede ? Alue- ja
kulttuurintutkimus ? Arkeologia ? Egyptologia ? Estetiikka
Farmasia ? Gerontologia ? Hallintotiede ? Historia ? Hoitotiede ? Informaatiotutkimus ? Kasvatuspsykologia ? Laskentatoimi ? Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi ? Liikunta-
lääketiede ? Mediakasvatus ? Mediatiede ? Musiikki ? Nuorisotyö ja nuorisotutkimus ? Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus ? Taidehistoria ? Tanssi ja kehonhuolto ? Teatteri ja kasvatus ? Teatteritaide ? Tulevaisuudentutkimus
Työ- ja organisaatiopyskologia ? Uskontotiede
Ohjelmassa myös: Avointa ammattikorkeakouluopetusta ? Abiturienttikursseja ? Avoimia yleisötilaisuuksia
Eritasoisia kielikursseja 24 eri kielessä ? Suomea, ruotsia, englantia ja venäjää ulkomaalaisille ? Taideaineita
Tietotekniikkaa ? Täydennyskoulutusta
www.kesayliopistohki.fi
ILMIANNA
ITSESI
Vuosi
taiteen hurmaa!
PALJASTA
KAVERISI
TOIMI
NOPEASTI
ETSIMME MEDIA-ALASTA KIINNOSTUNEITA AIKUISIA.
OLETKO HAASTEISTA INNOSTUVA, TIIMITYÖTAITOINEN, IDEARIKAS
JA HYVÄ TYYPPI? HAE KOULUTUKSEEN JA OLE TULEVAISUUDEN
MEDIA-AMMATTILAINEN!
Laulu- ja musiikkiteatterilinja ¦ Musiikkilinja ¦
Näyttämötaiteen linja ¦ Teatteri- ja tanssilinja
Esittävän taiteen linjamme ovat Sinulle, joka haluat hakeutua esittävän
taiteen jatko-opintoihin. Voit tulla hakemaan myös syvempää ymmärrystä ja työvälineitä omaan musiikki-, tanssi- ja teatteriharrastukseesi.
Koulutuksemme sisältävät toimintaa, tekemistä ja esitysten tuottamista
esittävän taiteen ammattilaisten kanssa.
Koulutukset alkavat elokuussa ja kestävät yhden lukuvuoden. Haku on
oppilaitoksen sähköisellä lomakkeella. I haku päättyy 31.5.2013.
Etos on Järvenpäässä, Seurakuntaopiston kampuksella toimiva esittävän
taiteen osaamiskeskus.
Lisätietoja
www.etos.?
www.seurakuntaopisto.?
opintotoimisto@seurakuntaopisto.?
PRINT-WEB-PHOTO
HAKU KOULUTUKSEEN 9.6.2013 MENNESSÄ:
AUDIO-VIDEO
WWW.MEDIA-AMMATTILAINEN.FI
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN
AMMATILLISET TUTKINNOT
30
4 / 2013
LA NUCIA, ALICANTE. Valencian rannikko oli vuodesta 2000 vuoteen 2007 rakennusbuumin luvattua maata. Hintojen
ja kysynnän äkillisen laskun vuoksi rakennuttajia ja pankkeja ei kiinnosta saattaa valmiiksi puolitiehen jääneitä taloja.
Betoniraadot
TEKSTI
& KUVAT JOAN ALVEDO
KÄÄNNÖS
MERVI LEPPÄKORPI
Valokuvaaja Joan Alvedo
kiersi Valencian
rannikolla kuvaamassa Espanjan
rakennusbuumin
apokalyptisia
jäänteitä.
B
on kymmeniä
asfaltoituja katuja asuinalueilla,
joita ei rakennettu.
Kuljen autioiden katujen verkossa, ja elämä vaikuttaa kadonneen: pysäkkejä olemattomille linja-autoille, teitä ilman
liikennettä; liikennemerkkejä,
rikkaruohoa kasvamassa villinä
sähkölinjojen välissä. Tunnen
olevani Mad Max -elokuvan kulisseissa.
Sitten näen yksinäisen ihmisen kävelevän poispäin hylättyä
tietä pitkin. Tajuan heti, että siinä
ENIDORMISSA
minulla on ensimmäinen apokalyptinen valokuva.
K
kuumenivat Espanjassa poikkeuksellisen voimakkaasti vuosiI I N T E I S TÖ M A R K K I N AT
en 1998 ja 2007 välillä. Rakentaminen oli massiivista. Asuntojen hinnat nousivat jatkuvasti. In?aatio
nousi jopa 30 prosenttiin.
Vuoden 2007 lopussa kansainvälinen talouskriisi nopeutti
Espanjan asuntokuplan puhkeamista. Sen seurauksena suuri osa
rakennus?rmoista joutui konkurssiin.
Konkurssien myötä tuhansista
asunnoista ja rakennushankkeista tuli kertaheitolla suurten pankkien omaisuutta. Mutta pankit
tuskin edes pystyvät hoitamaan
tätä uutta resurssiaan: uusimpien, vuoden 2011 tilastojen mukaan Espanjassa on 3,4 miljoonaa
tyhjää asuntoa. Lisäksi kysynnän
puutteen ja velkojen takia maas-
sa on lukematon määrä kesken
jääneitä rakennushankkeita.
Valencian rannikko oli rakennusbuumin aikana merkittävimpiä esimerkkejä villistä suunnittelusta ja rakentamisesta. Yli 60
prosentille rannikosta oli lupa rakentaa. Silloin paikallishallinnot
ja yksityiset rakennuttajat solmivat mahtavia diilejä: pikakehitystä ja golfkenttiä hinnalla millä
hyvänsä.
Vuonna 2009 ympäristöasioista vastaava syyttäjänvirasto
tiedotti, että pelkästään Valencian itsehallintoalueella oli meneillään 120 oikeudenkäyntiä rakennushankkeita vastaan, ja lähes
viidesosa alueen kunnista oli sotkeutunut poliittisiin korruptiotapauksiin.
Rakennusbuumi pysähtyi vasta kansainväliseen ?nanssikriisiin. Mutta siihen mennessä luonto oli jo räjäytetty pois tieltä.
Olen itse kotoisin tältä alu-
eelta. Synnyin Alteassa, yhdessä
Valencian rannikon kylistä. Kasvoin uusien nousevien asutuskeskusten, hotellien ja turisteille
suunniteltujen oleskelualueiden
keskellä.
lopulla päätän
V
alkaa kuvata tämänhetkisen
kriisin erilaisia todellisuuksia.
UODEN 2011
Sopivan konseptin ja estetiikan
löytämiseksi etsin subjektiivista
tulokulmaa, pyrin liioittelemaan
tarinan epätodellisimpia puolia.
Näen romahduksen apokalyptisesti: erään dominoivan elämäntavan loppumisena, yhden aikakauden päättymisenä.
On loogista aloittaa omilta
juuriltani. Palaan vanhempieni
luokse ja dokumentoin asuntokuplan puhkeamisen seurauksia
lapsuudenkotini ovelta. Pidän Alteaa tukikohtanani ja teen usean
kuukauden ajan viikot intensiivisesti töitä maaseudulla.
4 / 2013
POLOP DE LA MARINA.
FINESTRAT, ALICANTE.
BENIDORM, ALICANTE.
Polop de la Marina
la nucia
?nestrat
BENIDORM
Keskityn Marina Baixan alueeseen, jonka turistit tuntevat
nimellä Costa Blanca. Käyn kotikyläni lisäksi seitsemällä paikkakunnalla: Benidormissa, Finestratissa, La Nuciassa, Popopissa,
Calpissa, Alfà del Pissä sekä Sellassa. Kuvaan kymmeniä taajamia.
Joka iltapäivä matkustan uudelle asuinalueelle. Kuljen autolla, koska julkinen liikenne ei yllä
näihin taajamiin asti. Havaitsen,
että lähes kaikissa alueen kylissä vallitsee samanlainen kurjuus:
autiot asuinalueet, keskeytyneet
rakennushankkeet, velka.
erottamaan kaksi
O
erilaista asuinaluetta. Idylliset luksusalueet, valtiot valPIN PIAN
tiossa, ovat lähinnä muualta Euroopasta tulleiden eläkeläisten
asuttamia. He viettävät Costa
Blancalla koko vuoden jalassaan
sandaalit ja polviin asti ulottu-
vat sukat. Turistisesongin ulkopuolella taloista on 90 prosenttia
tyhjillään.
Toinen asuinaluetyyppi on
vaatimattomampi. Asukkaat
ovat paikallisia. Nuoria pareja ja
alemman keskiluokan perheitä,
jotka hyödynsivät nousukauden.
Täällä talo puutarhalla ja parkkipaikalla oli halvempi kuin asunto
kylissä. Mitä vielä voisi toivoa?
Yksityisomistamisen ilosanoma
saavutti kaikki.
Nykyään nämä perheet elävät
alueilla, joissa yli puolet asunnoista on tyhjinä. Monet näistä
hätäisesti rakennetuista taajamista ovat velkaantuneita.
Nämä molemmat asuinaluetyypit sijaitsevat erillään alkuperäisistä kylistä. Ne ovat kuin
keinotekoisia kaupunkeja, joiden
rakenne perustuu yksityishenkilöiden rinnakkaiseloon yhteisöllisten tilojen sijaan. Jokainen
talossaan, koirien suojaamana.
Niinpä en ylläty, kun asukkaat
käyttäytyvät torjuvasti minua
kohtaan.
Kukaan ei halua tulla kuvatuksi, ihmiset suostuvat hädin tuskin
juttelemaan. Se on ymmärrettävää. Ne, jotka luulivat vihdoin
saavansa osansa hyvinvoinnista,
epähumaaneissa tiloissa.
Päivästä toiseen kiertelen aidattuja keskeneräiseksi jääneitä kerrostaloalueita. Etsin jälkiä
ihmisistä taloissa, tarkastelen
rakennustelineitä kuin dinosaurusten fossiileja. Olen saapunut
etsimääni epätodellisuuteen.
viimeisistä illoista
Y
kohtaan kotikylässäni Alteassa miehen, joka merkitsee
HTENÄ
t
perhee ,
ä
m
ä
N
lueilla
a
t
ä
v
ä
et
el
li puol
y
a
s
s
i
n
jo
oista o
n
n
u
s
a
.
tyhjinä
eivät nyt halua antaa kasvojaan
sellaisille ikäville termeille kuin
romahdus, velka tai petos.
Torjunta on piste i:n päälle muutenkin eristäytyneissä ja
alueiden rajoja valkoisella kalkkimaalilla. Maisema ja valo ovat
täydellisiä.
Kun alan kuvata, työmies tuleekin halaamaan minua. Kestää
hetki tunnistaa Domingo, vanha
kaveri, jota en ollut tavannut lapsuuteni jälkeen.
Domingo on arkkitehti, mutta työskentelee maanmittaajana. Töitä on todella vähän, niillä tienaa juuri ja juuri tarpeeksi.
Hän haluaisi kokeilla onneaan
Euroopassa, mutta ei uskalla.
Aiemmin hänellä meni kuitenkin
paremmin. Kerron Domingolle
projektistani, ja hän muistelee
olleensa mukana rakentamassa
monia asutuskeskuksia. Hän ei
kuitenkaan halua kuvattavaksi.
?Tiedän, mitä ajatuksia tällaiset
kuvat herättävät?, Domingo perustelee.
Hän antaa minulle listan keskeneräisistä asuinalueista. Se on
niin pitkä, että voisin jatkaa betoniruumiiden kuvaamista vaikka vuoteen 2018 asti.
Aurinko on lasE
kenut. Käännyn vielä kerran
katsomaan ennen kuin palaan koROAMME.
tiin. Domingo jatkaa työtään, hän
merkitsee kärsivällisesti maahan
yhä uusia ja uusia kalkkiviivoja.
Joan Alvedo on espanjalainen valokuvaaja, joka kuvaa itselleen
tärkeitä tarinoita objektiivisuuden
tavoittelun sijaan.
31
KEVÄT ON YHTÄ JUHLAA! Valmistujaiset, päättäjäiset, ylioppilasjuhlat? Kevään juhlissa voit muistaa sankaria
lahjalla, jossa on ajatusta. Kultin 200 jäsenlehdestä löytyy niin kulttuuria, taidetta, tiedettä, politiikkaa kuin
teräviä mielipiteitäkin. Antamalla lahjaksi lehden vuosikerran ilahdutat monta kertaa vuodessa!
Tutustu Kultin uusittuihin nettisivuihin ja tilaa lehti helposti osoitteesta www.kultti.net.
Kultin lehtiä on jaossa ilmaiseksi Maailma Kylässä -festareilla 25.?26.5.
Mahdollisuuksien tori -teltassa osastolla D 268. Tule ja löydä kaltaisesi lehti!
K U L T T U U R I - , M I E L I P I D E - J A T I E D E L E H T I E N L I I T T O K U L T T I R Y.
w w w. k u l t t i . n e t
34
4 / 2013
PARATIISI PULASSA.
Vielä ei tiedetä, milloin Royal
Groupin rakennushanke käynnistyy Koh Rongin saarella.
TEKSTI
JOONAS FRITZE
T
KUVAT
ÄY D E L L I N E N
hiekkaranta näyttää jatkuvan loputtomiin. Laiskasti
aaltoilevaa kirkkaan turkoosia vettä täplittävät
pienten kalojen suuret parvet.
Kivenheiton päässä rannasta
alkaa viidakko.
Jones, 46-vuotias suomalainen nomadi ja punkkari, tajusi
löytäneensä pitkään etsimänsä
paratiisin Kambod?assa sijaitsevalta Koh Rongilta astuessaan
ensi kertaa saaren vitivalkoiselle korallihiekalle.
?Mä vuokrasin 2000-luvun
alussa Kambod?assa mopon ja
lähdin ajelemaan rannikkoa pitkin ja yritin löytää jotain tällaista. Kun me lopulta päästiin tähän
poukamaan, niin mä sanoin, että voidaan kääntyä takaisin tekemään tarvittavat paperit. Mä
vaan ihmettelin, että mikä tässä
paikassa on vikana, kun täällä ei
ole ketään,? Mr. Jones sanoo bungalowinsa terassilla.
Kesyttämätöntä ja kaunista,
pinta-alaltaan Hong Kongin kokoista saarta asutti kourallinen
paikallisia. Jonesista tuli Koh
Rongin ensimmäinen farang,
länsimaalainen, kun hän perusti saarelle majatalonsa Broken
Heart Guest Housen vuonna
2004. Se oli pitkään saaren ainoa.
Guest HouB
se, tai BHGH, on kaukana
luksuksesta: bungalowit ovat
ROKEN HEART
alkeellisia, ja rottia, hämähäkkejä, liskoja, skorpioneja, termiittejä ja jopa käärmeitä riittää. Todellinen käärme Eedenissä ? niin reppureissaajien
kuin paikallistenkin kannalta ?
on kambod?alainen yritysjätti
Royal Group.
Muutama vuosi sitten Royal
Group, jolla on sijoituksia muun
muassa turismi-, media- ja
pankkibisneksessä, vuokrasi yksinoikeudella koko saaren
Kambod?an hallitukselta 99
vuodeksi. Kaupan yhteydessä
SABRINA BQAIN
myös Jones menetti omistamansa maatilkun.
Royal Group tarjosi Jonesille kahta vaihtoehtoa: saarelta
häipymistä tai yrityksen vuokralaiseksi ryhtymistä. Mies valitsi jälkimmäisen. Ratkaisu on
väliaikainen, sillä ennen pitkää
lappu on laitettava luukulle. Siitä pitävät huolen Royal Groupin
suuret suunnitelmat.
Royal Group aikoo kehittää
Koh Rongista viiden tähden ympäristöystävällisen lomakohteen.
Yrityksen tarkoituksena on jättää
vajaat 3 000 hehtaaria maata
koskemattomaksi sademetsäksi.
Pohjaa ekovakuutteluiden alta vie
se, että saarelle aiotaan rakentaa
muun muassa satama, lentoasema ja golf-kenttiä.
?Meillä saaressa asujilla on
aitiopaikka seurata, miten paratiisi muuttuu hitaasti turistihelvetiksi?, Jones sanoo.
Royal Group on Kambod?an
suurimpia ?rmoja. Yrityksen nokkamies Kith Meng on noussut
punakhmerien työleiriltä maan
kenties vaikutusvaltaisimmaksi liikemieheksi. Koh Rongin itäpuolella majataloa isännöivä länsimaalainen mies kuvailee Kith
Mengiä oman onnensa sepäksi,
jolla on erittäin läheiset suhteet
maan hallitukseen.
?Kambod?assa hänen kaltaisiaan ei kannata ärsyttää?,
nimettömänä pysyttelevä mies
sanoo.
Jones kertoo Royal Groupin
olleen olosuhteet huomioon ottaen reilu vastapeluri neuvottelupöydässä. Hän kuitenkin allekirjoittaa kilpakumppaninsa
mielipiteet.
?Jos tilanne menee liian hankalaksi Royal Groupin mielestä,
niin niillä on kaikki nappulat pelata sut ulos siististi tai vähemmän siististi. Onnettomuuksiahan voi aina tapahtua?, Jones
sanoo.
JonesilT
la, saati paikallisilla, ei ole
varmaa tietoa tulevaisuudesta.
ÄLLÄ HETKELLÄ
Saarella on neljä pientä kylää,
joiden asukkaat elättävät itsensä pääasiassa kalastuksella ja
laittomilla metsähakkuilla.
?En tiedä mitä mieltä olla tästä kaikesta, sillä en ole
tarkkaan perillä Royal Groupin
suunnitelmista?, Broken Heart
Guest Housessa työskentelevä
noin kolmikymppinen Mau sanoo.
Samaa mieltä tuntuu olevan
moni muukin paikallinen. Huhuja on liikkeellä paljon, tietoa
vähän.
Saaren itäpuolella sijaitsevassa kylässä paikalliset asuvat hökkeleissä viidakon reunalla. Merinäköalan peittävät
viime vuosina rakennetut bungalowit ja ravintolat, joissa reppureissaajat antavat päivien
lipua ohi. Leppoisaa reggaeta
luukuttavan ravintolan takana
kambod?alainen suurperhe istuu maassa syömässä riisiä.
Monet saaren alkuperäisistä asukkaista ovat ryhtyneet
rakentamaan kylään uusia bungaloweja. He toivovat voivansa
ratsastaa turismiaallon harjalla.
Kambod?an turismiteollisuus on
vielä nappikauppaa esimerkiksi
naapurimaa Thaimaahan verrattuna. Maan isoin vetonaula
matkailijoiden keskuudessa
ovat Angkor Watin temppelirauniot, mutta rantalomakohteitakin löytyy koko ajan enemmän.
Majatalojen tarina jäänee
kohtalaisen lyhyeksi. Royal
Group on jo aloittanut oman rakennusurakkansa.
Kerrotaan, että Royal Group
on luvannut sijoittaa uudelleen
kaikki paikalliset yhteen kylään.
Koh Rongin ympärillä pyörivien
tarinoiden todenperäisyydestä
on kuitenkin hankala päästä selville. Royal Groupista ei vastattu
yhteydenottopyyntöön.
Jonesin nimi on muutettu.
Freelancereina työskentelevät
Joonas Fritze ja Sabrina Bqain tutustuivat Koh Rongin tapaukseen
puolivahingossa häämatkallaan.
TURHAN TAVALLINEN TARINA
K O H R O N G I N tapahtumien
kulku kuulostaa Kambod?assa ja
Laosissa maakysymyksiä tutkineen Siemenpuu-säätiön aktivistin Otto Bruunin korviin tutulta.
Kambod?assa kaiken maan
omistaa viime kädessä
valtio, vaikka se on kansalaisten
käytössä. Valtio on 1990-luvulta
asti siirtänyt tai vuokrannut maata yksityisille omistajille. Maita
asuttavat paikalliset ovat usein
päätyneet kärsijän rooliin.
Ongelma on iso, ja sillä on
nimi: pitkiä, jopa 99 vuotta kestäviä vuokrasopimuksia kutsutaan taloudellisiksi maakonsessioiksi.
Kambod?an vuoden 2001 maalain
mukaan vuokraajalla on vastaavat oikeudet kuin omistajalla,
paitsi että käyttöoikeutta ei voi
siirtää tai myydä.
O T T O B R U U N I N mukaan
Kambod?an kokonaispinta-alasta on vuokrattu viimeisten vuosikymmenten aikana jopa parikymmentä prosenttia. Yli miljoona
hehtaaria maata on valjastettu
etenkin plantaasiviljelyn ja kaivosteollisuuden tarpeisiin. Maata
on vuokrattu myös turismihankkeita viritteleville tahoille.
?Jopa luonnonsuojelualueita
ja kansallispuistoja on avattu pitkille maanvuokrasopimuksille.
Suojelluilta alueilta on hakattu
metsää,? Bruun sanoo.
Kon?iktit ulottuvat myös
pääkaupunki Phnom Penhiin.
?Viimeisten 10 vuoden aikana
arviolta 10 prosenttia Phnom
Penhin asukkaista on häädetty
kodeistaan erilaisten hankkeiden
tieltä. Viime vuonna häädetyksi
joutui 12 000 perhettä,? Bruun
sanoo.
liittyvät ongelmat paisuivat Bruunin mukaan 2000-luvun aikana.
Poliitikot ryhtyivät vuokraamaan
yhä enemmän maata pääasiassa kiinalaisille, vietnamilaisille ja
kambod?alaisille yrityksille sekä
kambod?alaisille yksityishenkilöille. Isoimpien maanomistajien joukosta löytyy Bruunin mukaan myös lukuisia valtapuolue
Kambod?an kansanpuolueen poliitikoita.
?Tästä on tullut paikalliselle
eliitille helppo tapa kerätä iso
omaisuus.?
Paikallisten on vaikea taistella vastaan. Vastarintaa pyritään
myrskaamaan monella tapaa.
?Kansalaisjärjestöjen
toimintamahdollisuuksia on heikennetty ja aktivisteja pidätetty.
Viime vuonna tapettiin konsessioita vastustanut tunnettu
ympäristöaktivisti Chut Wutty ja
yksi tapauksia selvittänyt toimittaja?, Bruun sanoo.
Lukuisten kon?iktien takia
Kambod?an hallitus jäädytti vuonna 2012 uusien maakonsessioiden myöntämisen. Asetuksessa
on kuitenkin porsaanreikä, joka
sallii hankkeet, joista on periaatteessa sovittu. Konsessioiden
myöntäminen on jatkunut, sillä
sovituista hankkeista ei ole tietokantaa.
MA AKONSESSIOIHIN
? IRTO
N
17.5. klo 19.00?23.30
Ravintola Piano,
Rauhankatu 15, Helsinki
? Juhlapuhuhujina ulkoministeri Erkki Tuomioja
ja teatteritaiteen tohtori Timo Kallinen
90
0,
UM
Juhlanumero
ilmestyy 6.5.
AUPASTA,
1
EROT AKAT
ESTA K
IR
J
AK
TAITEESTA & TAISTELUSTA
Kulttuurivihkot 40 vuotta
MIS
EE
? Laulaja Daniela Fogelholm: Aulikki Oksasen
runohelmiä Kaj Chydeniuksen säveltäminä
? Tapani Kinnunen: runonlausuntaa
? Trubaduurit Leevi Launis ja Iida Umpikuja
? Bilebändi Väinö Grön
Ei kukkia tai lahjoja ? tue Kulttuurivihkoja ostamalla lippu
7 euroa ovelta, sisältää narikan! Tervetuloa!
? Juhlatervehdyksiä ? lava vapaa ? ja hyvää seuraa!
Tilaa Kulttuurivihkot: ensimmäiset puoli vuotta uudelle kestotilaajalle nyt vain 16,90 ?! www.kulttuurivihkot.?/lehti/tilaus tai 09 4114 5369
MUSEOVIIKKO 13.-19.5.2013
Kansainvälinen museopäivä & Museoiden Yö
18.5. klo 11?22. Ohjelma: kuntsi.vaasa.fi
Modernin taiteen museo, Vaasa
kuntsi.vaasa.fi
Kaisu Koivisto - Puppy 106 (2012)
36
4 / 2013
Suuri
vedatys
4 / 2013
TEKSTI
ESA LESKINEN
KUVITUS
MIRKKA HIETANEN
Tapahtui mitä tahansa, ?nanssisektori pulskistuu &
julkinen sektori ohenee. Se johtuu in?aation käsitteen
tarkoitushakuisen väärästä määrittelystä.
jossa nykyisin elämme, on vain noin 40
vuoden ikäinen. Tämä monetarismina tai uusliberalismina
tunnettu aatesuuntaus on laittanut kokonaan uusiksi markkinatalouden toiminnan keskeiset
piirteet. Myös Euroopan unioni noudattaa sitä talouspoliittisessa päätöksenteossaan. Aatesuuntaus perustuu pitkälti Chicagon yliopiston taloustieteen
professorin Milton Friedmanin
ja hänen seuraajiensa muotoilemiin ajatuksiin.
Miljoonia kappaleita myyneessä kulttikirjassaan Capitalism and Freedom (The University
of Chicago Press, 1962) Friedman
kirjoittaa, että hänen politiikkansa päämääränä on yksilön
mahdollisimman suuri vapaus
kaikesta ulkopuolisesta kontrollista. Koska keskittynyt valta johtaa Friedmanin mukaan
helposti totalitaristisiin valtioihin, jotka alistavat kansalaisiaan, olisi kaikki tai lähes kaikki valta otettava pois valtioilta
ja annettava sen sijaan vapaille
markkinoille. 60-luvulla, jolloin
fasismin ja kommunismin hirmutekojen seurauksiin vasta alettiin todella heräillä, tämä ajattelu olikin varsin ymmärrettävää.
Friedmanin ideologinen perusteesi on, että markkinoiden
vapaus ja säätelemättömyys
synnyttää myös yhteiskunnallisen vapauden. Toisin sanoen
markkinat edustavat vapautta,
eli hyvää, ja valtio taas valtaa,
eli pahaa.
Samastaessaan markkinat
syvästi vapauden käsitteeseen
Friedmanille ei tule edes mieleen, että myös markkinoiden
sisällä voisi muodostua totalitaristisia rakenteita, jotka pyrkivät ehdottomaan valtaan. Friedmanin teorioissa vapaa kilpailu
voittaa aina monopolipyrkimykset. Historia on kuitenkin osoittanut, että asia ei ole aivan näin
yksinkertainen.
ALOUSJÄRJESTELMÄ,
Y
talousajattelun kulmakivistä on in?aation vastainen
KSI
FRIEDMANIN
taistelu. Keskuspankeilla tai viranomaisilla ei ?nanssipolitiikassa ole oikeastaan muuta tehtävää kuin pitää in?aatio alhaalla. Markkinat hoitavat kaiken
muun. In?aation vastainen taistelu on myös Euroopan keskuspankin ainoa virallinen tehtävä.
Ongelmana vain on, että koko in?aation käsite on taloustieteessä hankala ja sisäisesti ristiriitainen. In?aatio tarkoittaa
kirjaimellisesti rahan in?aatiota
eli rahan määrän lisääntymistä.
No, rahan määrä on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt
maailmassa aivan järkyttävästi
ja lisääntyy koko ajan, kun keskuspankit Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Japanissa ja
Englannissa ovat vuoden 2008
?nanssikriisin jälkeisenä aikana
painaneet sitä tyhjästä yli kuutta tuhatta miljardia euroa vastaava summa.
Tämä tyhjästä luotu uunituore raha puolestaan valuu
suoraan monikansallisille liikepankeille, joita näin rohkais-
it ovat
k
n
a
p
s
Kesku eet rahaa
painan yli kuuden
tä
tyhjäs din euron
miljar ran.
ver
taan ottamaan lisää riskejä siinä
toivossa, että saataisiin aikaan
uutta kasvua. Liikepankit taas
luovat markkinoille yhä lisää rahaa joko lainaamalla ulos sellaista rahaa, jota niillä ei ole, tai
luomalla ?virtuaalista? rahaa
joko reaalitaloudesta irrallisilla
johdannaisilla tai muilla arvopaperistetuilla ?nassituotteilla. Näin markkinoille syntyneen
uuden rahan määrä kasvaa yhä
entisestään.
Mutta jos in?aatio kerran
tarkoittaa rahan määrän lisääntymistä, niin kuinka on mahdollista, että kaikesta tästä rahamäärästä huolimatta viralliset
in?aatioluvut ovat huomattavan
alhaisia?
Vastaus on, että virallisilla in?aatioluvuilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa,
koska taloustiede ei laske in?aatioksi varallisuushyödykkeiden,
kuten osakkeiden, johdannaisten tai muiden pörssituotteiden,
ja omaisuuden hintojen nousua.
Eli juuri niillä talouden alueilla,
joissa kuplat todellisuudessa
syntyvät, ei in?aatiota ole olemassakaan. Siellä on vain ?kasvua?.
In?aatio koskee jostain syystä vain palkkojen ja kuluttajahintojen nousua. Ja kun in?aatiota vastaan kerran pitää
taistella, niin työn hintaa lasketaan ja julkista taloutta sopeutetaan, mutta ?nanssitalous
saa kaikessa rauhassa paisua ja
luoda rahasta lisää rahaa ilman,
että mikään mekanismi hillitsee
sen laajenemista.
bruttokansantuote on noin 74
biljoonaa dollaria. Sen
verran arvoa maailman reaalitalous tuottaa vuodessa dollareissa
laskettuna.
Mutta vain parissakymmenessä vuodessa reaalitalouden
kylkeen on syntynyt jättiläismäinen ?nanssitalous. Pelkästään
niin sanottuja johdannaisia ostetaan ja myydään 1 700 biljoonalla dollarilla vuodessa. Niiden
liikevaihto on siis yli 20 kertaa
suurempi kuin koko maailman
bruttokansantuote. Finanssitaloudessa rahaa luodaan suoraan
rahasta, ilman, että tuotetaan
mitään konkreettista, ja vain hyvin pieni osa tästä rahasta päätyy palvelemaan reaalista taloutta.
Tätä jättiläismäistä virtuaalirahakauppaa pyörittää vain noin
15 suurpankkia, joiden markkinaosuus on lähes 90 prosenttia.
Nämä pankit ovat niin sanottuja SIFI-pankkeja (Systemically
Important Financial Institution), mikä merkitsee sitä, että ne
kaikki ovat jo etukäteen saaneet
kotivaltioiltaan takuut siitä, että
niiden tekemät mahdolliset tappiot sosialisoidaan suoraan veromaksajien piikkiin.
Suuret ylikansalliset pankit
toimivat kuin jättimäiset kartellit, jotka harrastavat avoimesti
rikollista toimintaa ? manipuloivat korkokursseja, pesevät
huumerahoja, ketjuttavat ros-
M
AAILMAN
t kuin
a
v
i
m
i
to
Pankit rtellit, jotka
jättika astavat
harr kollista
en ri
avoim intaa.
toim
kalainoja niin monimutkaisiksi härveleiksi, että ne saadaan
näyttämään priimalaadulta. Ne
eivät kuitenkaan yleensä joudu
tästä minkäänlaiseen oikeudelliseen vastuuseen, vaan korkeintaan maksavat taseisiinsa nähden naurettavan pieniä sakkoja.
Jos Friedmanin teoria toimisi,
riskinotossaan epäonnistuneet
ja laittomuuksiin syyllistyneet
pankit ja niiden johtajat katoaisivat markkinoilta ja korvautuisivat uusilla, paremmilla toimijoilla. Mutta näin ei käy. Samat
pankit ovat edelleen täällä ja
käärivät hihoihinsa kansalaisten
takaamaa halpaa rahaa. Tämän
rahan turvin ne kasvattavat voittojaan, ja samat johtajat istuvat
edelleen viroissaan.
Mitä suuremmiksi johdannaismarkkinat paisuvat, sitä
sta
roopa
u
E
a
k
Vaik aisiin koko
leikatt n sektori,
julkine at olisivat
in
markk stuneet.
hermo
enemmän maailmassa on virtuaalista rahaa. Tämä, hyvät ystävät, on in?aatiota. Paitsi tietysti
taloustieteessä.
Johdannaismarkkinoita ei
niiden nykyisessä mielessä ollut
30 vuotta sitten edes olemassa,
mutta tänään maailman koko reaalinen tuotanto on vain kärpäsen surinaa verrattuna johdannaisissa liikkuviin rahamääriin.
Tätä vasten ei liene kovin vaikea
ymmärtää, miksi kansantalouksia ? eli meidän kaikkien elämää
? on alettu johtaa ?nanssitalouden eikä kansalaisten tarpeiden
mukaan.
in?aatiosta
ja sen vastaisen taistelun tärkeydestä on täysin
merkityksetöntä niin kauan kuin
in?aatiolukuihin ei lasketa mukaan varallisuushyödykkeiden
arvonnousua. Niin kauan kuin
kuplat saavat syntyä ?nanssitaloudessa vapaasti, ilman että
niitä lasketaan in?aatioksi; niin
kauan kuin palkkoja, joiden nousu taas lasketaan in?aatioksi,
painetaan alas; niin kauan taloutemme on tuomittu tuloerojen kasvuun, ?nanssisektorin
yhä suurempaan paisumiseen
ja jatkuvasti toistuviin kriiseihin, joiden varjolla puolestaan
tehdään yhä uusia leikkauksia
julkiseen talouteen, ikään kuin
julkinen talous olisi kriisien perimmäinen syy.
Sanotaan se nyt vielä kerran:
taloutemme kriisiytymisen syy
ei ole julkisen sektorin kustannusten nousu, vaan globaalien
?nanssimarkkinoiden paisuminen yli kaiken ymmärryksen sekä
keskuspankkien tarve pönkittää
K
AIKKI PUHE
näitä koko ajan romahtamassa
olevia virtuaalisia markkinoita
painamalla yhä lisää halpaa rahaa niiden käyttöön. Järjestelmä
on kieltämättä nerokas: tapahtui mitä tahansa, ?nanssisektori pulskistuu ja julkinen sektori
ohenee.
Eikä se koskaan lopu. Markkinoilla on aina edessä uusi kriisi,
koska juuri kriisit ovat järjestelmän sisäänkirjoitettu luonne.
Vaikka Euroopasta leikattaisiin pois koko julkinen sektori,
kaikki palvelut poistettaisiin ja
ihmiset jätettäisiin täysin oman
onnensa nojaan, markkinat olisivat silti ?hermostuneet?. Niillä olisi silti liikaa virtuaalista
rahaa, joka on tulevaisuudelta
otettua velkaa uinumassa aikapommina pankkien taseissa.
Rikkaiden pitäisi edelleen rikastua lisää, koska muutenhan he
alkaisivat köyhtyä. Pankit tarvitsisivat edelleen lisää halpaa
rahaa saadakseen aikaan uutta
kasvua.
Vain nykyisen järjestelmän
purkaminen, varallisuusarvojen
nousun laskeminen mukaan in?aatiolukuihin ja ?nanssiteollisuuden voimakas sääntely ovat
pysyvä tie ulos kriisistä. Avustuspaketteja ja rahan painamista tarvittaisiin edelleen, mutta
toimien tulisi pankkien sijaan
kohdistua suoraan valtioihin ja
niiden reaaliseen talouteen, joka myös tuottaa todellista kasvua ja työpaikkoja.
kohteli Milton
Friedmania täsmälleen
samoin kuin kaikkia muitakin utopisteja. Markkinatalous
ei ole tehnyt vaikkapa Kiinasta
vapaata länsimaista demokratiaa, kuten Friedman ennusti,
vaan uudenlaisen totalitaristiskapitalistisen yhteiskunnan, joka
on täällä jäädäkseen. Kiina muuten on ainakin talousguru Björn
Walhroosin mukaan tämän hetken tehokkain ja tuottavin yhteiskuntamalli, josta olisi syytä
ottaa lännessäkin oppia. Joskin
useimpien analyytikkojen mukaan myös Kiinan velkarahalla
luotu talouskupla lähestyy parhaillaan puhkeamistaan.
Aurinkoisesta vapauden valtakunnasta, jossa jokainen on
oman onnensa seppä ja jossa kova työ palkitaan, onkin tullut pääomamarkkinoiden nihilistinen,
avoimesti irvistävä, epäkeskittynyt mutta yhtä kaikki totalitaarinen valta.
H
ISTORIA
Kirjoittaja on teatteriohjaaja &
Ryhmäteatterin taiteellinen johtaja,
jonka viimeisin ohjaus on Kansallisteatterissa pyörivä Neljäs tie.
37
38
4 / 2013
Akateeminen
Kainuu hiljenee
Opettajakoulutus on suomalainen vientituote. Dokumenttiteatteriesitys selvittää,
miksi yli satavuotinen menestyvä Kajaanin opettajankoulutusyksikkö suljetaan.
TEKSTI
& KUVAT LAURA HAPPO
K
A I N U U E I komeile tilastoissa.
Muuttotappiota, ikääntyvää väestöä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Vuonna 2008 suljettiin UPM:n
paperitehdas. Talvivaaran kaivoksen piti olla lottovoitto, mutta kävi toisin.
Tänä keväänä 113-vuotias Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
sulkee ovensa. Siihen loppuu akateemisen opetuksen historia koko
Kainuussa.
?Alkutilanne tuntui ihan käsittämättömältä. Että jos Suomessa kerran uudistetaan ja tehostetaan yliopistosysteemiä, niin
miksi tehokkaimmat potkitaan
veneestä??
Veikko Leinonen ei peittele
turhautumistaan. Hän ohjaa parhaillaan Kajaanin harrastajateatterille sanasanaista dokumenttiteatteriesitystä. Oikeusjuttu
käsittelee Kajaaniin opettajankoulutusyksikön alasajoa ja yrittää löytää selityksen tapahtumalle.
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö kuuluu kahdensadan kilometrin päässä sijaitsevaan Oulun yliopistoon. Se
on yliopiston ylivoimaisesti vanhin
osa. Myös Oulussa on koulutettu
opettajia, mutta Kajaanin yksikkö
oli pitkään merkittävämpi.
Tragedia alkaa vuodesta 2006,
jolloin Kajaanissa suljettiin yli
kolmekymmentä vuotta toiminut
varhaiskasvatuksen linja. Siihen
saakka Kajaanin opettajankoulutusyksikön alla oli toiminut sekä
varhaiskasvatuksen että luokanopettajakoulutuksen linjat, joissa
aloitti vuosittain yhteensä sata
uutta opiskelijaa. Toivo Peppanen, opiskelija-aktiivi ja Oikeusjutun ohjaajan assistentti, opiskeli
tuolloin varhaiskasvatusta Kajaanissa. Peppasen mukaan linjan alasajo tuli yllätyksenä.
?Rehtori oli etusivulla Kainuun
Sanomissa just kun kesälomat
alkoi: varhaiskasvatus keskitetäänkin Ouluun. Soittelin henkilökuntaa läpi, ja he olivat itsekin
ihmeissään. Oli hyvin vaikea järjestää mitään vastarintaa, sillä
kaikki olivat juuri jääneet kesälomille?, Peppanen kertoo.
H
OVI KÄY. Kajaanin harrastajateatteriläiset etsivät syytä opettajankoulutusyksikön kuolemaan.
ALLINNOLLISESTI
4 / 2013
?Kajaanin kampus oli tuottava
Oulun yliopistolle. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen itsekin
toi julki, että Kajaanin yksikkö on
yksi heidän parhaista yksiköistä?,
Veikko Leinonen ihmettelee.
K AJA A NISSA
kehitettiin varhaiskasvatuksen
maisteriohjelma ja tehtiin
merkittävää kansainvälistä tutkimustyötä. Varhaiskasvatuksella
on pitkät perinteet nimenomaan
Kajaanissa?, Peppanen muistuttaa.
Kun varhaiskasvatuksen linja
Kajaanissa lopetettiin, Lajunen
lupasi, että Kajaanin opettajankoulutusyksikön tulevaisuus on
silti turvattu.
?Käytännössä se tarkoitti sitä, että Kajaani käveli löysässä
hirressä?, Leinonen arvioi.
?Kustannustehokkuus laski
varhaiskasvatuksen poistuessa.
Jäi 60 aloituspaikkaa sadan sijaan. Lajunen vetosi ministeriön
vaatimuksiin. Että pitää keskittyä ja pro?loitua.?
?Oikeita syitä alasajoon ei
koskaan tuotu julki?, Leinonen
jatkaa.
?
työryhmä
on yrittänyt saada haastateltavaksi Oulun yliopiston johtoa, mutta hallituksen
puheenjohtaja Hans Söderlundia
lukuunottamatta he ovat kieltäytyneet kommentoimasta asiaa.
?Meillä ei ole mitään varmoja
totuuksia kaikista käsiteltävistä
asioista, koska kukaan ei Oulun
päästä kerro meille mitään?, Leinonen toteaa.
?Siinä välissä on sellainen hil-
O
IKEUSJUTUN
jaisuuden muuri?, Peppanen jatkaa.
Kainuun maakuntavaltuusto
päätti vuonna 2010 asettaa selvitysmiehen tutkimaan opettajankoulutusyksikön lakkautuksen
vaikutuksia sekä mahdollisuuksia
opettajankoulutuksen säilyttämiseksi Kainuussa. Selvitysmiestä
ei kuitenkaan koskaan saatu.
Voimalle Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kertoo, että
varhaiskasvatus siirrettiin Ouluun, koska siellä on suurempi
tarve lastentarhaopettajille. Syynä olivat myös taloudelliset perusteet ja pro?loituminen.
?Paineet toisen linjan lakkautukselle olivat jo silloin olemassa.?
Leinosen mukaan Kajaanin yksikön lakkautuksen taustalla on
järjestelmällinen alasajosuunnitelma.
?Tavoite oli näivettää tämä
Kajaanin kampus, mutta sitä ei
pystynyt asiasyin perustelemaan.
Eräs Kajaanin yksikön työntekijä
totesi, että vaikka tätä päätöstä
katsoisi Kajaanin kannalta, Oulun yliopiston kannalta tai koko
yhteiskunnan kannalta, niin hän
ei löydä hyötyjää tälle päätökselle?, Leinonen kertoo.
Lauri Lajunen kiistää väitteen.
Entä se Kajaanin yksikön hyvä
tuottavuus?
?No joo, näitä tuottavuuslukujahan löytyy?, Lajunen kommentoi.
?Eri vuosina joko Oulun tai Kajaanin yksikkö oli tuottavampi.
Merkittäviä eroja ei ole. Kajaanin resurssit ovat olleet pienemmät, jolloin tehokkuusluvut saadaan paremmiksi. Meillä on ollut
jatkuvasti huoli myös laadusta.
Laatua ei voitu kahdessa paikassa varmistaa.?
Kajaanin yksikön luokanopettajankoulutukseen otettiin vuosittain kuusikymmentä uutta
opiskelijaa, Ouluun kaksikymmentä. Toinen sai lähteä.
Kajaanin yksikön henkilökunta ja kainuulaiset poliitikot
kommentoivat asiaa halukkaasti
teatterityöryhmälle. Haastatteluissa kävi ilmi, että tilanne Oulun ja Kajaanin välillä on ollut tulehtunut jo pidempään. Leinonen
johtaa juuret tälle asetelmalle jo
vuoteen 1974, kun silloinen Kajaanin seminaari liitettiin Oulun yliopiston alaisuuteen.
?Sitä kutsutaan seminaaritaisteluksi. Silloinkin vääntäminen kesti vuosia. Jo silloin luotiin
asetelma, että Kajaani kilpailisi
Oulun kanssa samoista resursseista. Sama mielentila tämän
L
EINOSEN MUK A AN
n
essaki
r
u
u
s
?Eikö assa ole
maailm että iso
u,
todett s ei ole
kampu tae??
laadun
asian ympärillä on jatkunut. Siinä on kyse silkasta valtataistelusta.?
Opetusministeriö linjasi vuonna 2007, että koulutusvolyymiä
siirretään Pohjois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle. Kun
DOKUMENTTITEATTERI YHTEISELLÄ ASIALLA
V E I K K O L E I N O N E N ja Toivo
Peppanen tekivät
Oikeusjuttunäytelmää varten yli kolmekymmentä haastattelua. Niiden
lisäksi he kahlasivat läpi kaiken
mahdollisen dokumenttiaineiston, mitä käsiinsä saivat: yliopistohallituksen pöytäkirjoja,
eduskunnan täysistuntojen keskusteluja ja lehtiartikkeleita.
Yksi vuodettu muistiokin päätyi työryhmän käsiin. Se sisältää
seitsemän kohdan näkemyksen
siitä, että Kajaanin yksikön alasajon taustalla on pitkän tähtäimen suunnitelma. Muistion
todenperäisyyttä ei voitu näyttää toteen, mutta siitä kuitenkin
uutisoi Suomenmaa-lehti. Rehtori
Lajunen kiisti muistion todenperäisyyden.
Dokumentaarisuus
tuo
Leinosen mukaan näytelmälle
lisäarvoa. Esitys on todellisia tarinoita, elettyä elämää.
?Muitakin yhteiskunnallisia
kysymyksiä olisi hyvä käsitellä
tähän tapaan.?
E S I T Y S N O S TA A näyttämölle
sen, mikä yleensä jää kahvipöytäkeskusteluihin. Työryhmä
haluaa tarjota ihmisille toisen
näkökulman, vastauksen. Heille
on tärkeää, että ihmiset näkevät
Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkautuksen laajemmassa
yhteiskunnallisessa
merkityksessä.
?Vaikka paljon puhutaan yhteisen kokemuksen hajoamisesta, niin teatterin avulla voidaan
kuitenkin yhdessä kohdata asioita, luoda solidaarisuutta. Jos teatterin avulla ymmärtää jotakin
käsittämätöntä, niin se voi olla
hyvin voimaannuttavaa?, Leinonen kertoo.
?Meidän tehtävämme on
tuoda esiin niiden ihmisten ääni,
jotka ovat tämän prosessin kokeneet mutta eivät ole siitä julkisesti kenellekään kertoneet. Joillekin
tämän näytelmän katsominen voi
olla terapeuttinen kokemus?,
Peppanen korostaa.
Näytelmä on dokumentaari,
vaikka totuudessa on aina kyse
rajauksesta.
?Sanotaanko näin, että me
emme pysty ikinä unohtamaan
totuudesta yhtä paljon kuin Oulun yliopisto?, Leinonen linjaa.
valtakunnallinen politiikka asetti
Oulun yliopiston ahtaalle, seurasi
Kajaanin ja Oulun välinen kilpailu
resursseista.
tajankoulutusta on tällä hetkellä
riittävästi koko Suomen tarpeisiin, eikä opettajista tule olemaan
pulaa Kainuussakaan.
kommentoi myös vuoden 2010
yliopistouudistusta, joka lisäsi yliopistojen autonomista päätösvaltaa. Oulun yliopiston hallitus laati strategian,
jonka mukaan Oulusta tehdään
kansainvälisesti kilpailukykyinen
tiedeyliopisto. Eikö kuvioon sopinut Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Kainuun erämaassa?
?Siitä ei ole kysymys?, Oulun
yliopiston rehtori Lauri Lajunen
sanoo.
?Syynä ovat olleet valtakunnalliset tiede- ja korkeakoulupoliittiset linjaukset.?
Peppasen mukaan yliopistot
suosivat huipputieteitä.
"Kunhan vain siellä Shanghain
listalla pärjäisi jotenkin. Alueellisen koulutuksen merkitys heilahti kerralla pois vaakakupista. Eikö se ole siellä suuressakin
maailmassa osoitettu, että suurin
kampus ei välttämättä ole laadun
tae?"
?Kyllä tämä oli opetusministeriöltä sellainen linjaus, joka osoitti, etteivät pienet paikkakunnat
voi täyttää valtakunnallisen koulutuksen tehtävää. Ei, vaikka ne
tekisivät työn paremmin kuin jossain muualla?, Veikko Leinonen
toteaa.
Pienille paikkakunnille ei Leinosen mukaan välttämättä tarvitse keskittää kansainvälisen
huipputieteen yksiköitä, mutta
opettajankoulutuksen täytyisikin
kilpailla täysin eri sarjassa.
?Suomalaisen koulutuksen menestystarinalla ne poliitikot usein
maailmalla ylpeilevät. Samaan aikaan murennetaan omaa kivijalkaa?, Peppanen huomauttaa.
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto (SOOL) pelkää
päätöksen ikäviä vaikutuksia
alueellisesti tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toteutumiselle. Peppanen
muistuttaa laadukkaan varhaiskasvatuksen olevan jopa Maailmanpankin laskelmien mukaan
tehokkain keino ehkäistä sosiaalisia ongelmia.
Kun varhaiskasvatuksen opetus Kajaanissa 2006 päättyi, alkoi pätevistä lastentarhaopettajista olla pian pulaa Kainuussa ja
Ylä-Savossa. Päiväkotien ryhmäkoot kasvoivat, ja jonot pidentyivät. Tähän reagoitiin aloittamalla vuoden 2013 tammikuussa
varhaiskasvatuksen poikkeuskoulutusohjelma, josta Oulun
yliopisto rahoittaa vain pienen
osan. Loput ohjelmasta rahoitetaan rakennerahastorahalla sekä kuntien tuella. Vastuu opettajankoulutuksesta siirtyy siis
valtiolta kunnille.
Rehtori Lajusen mukaan opet-
N Ä R Ä Ä tämä
päätös on herättänyt kainuulaisissa nuorissa?,
Peppanen kommentoi.
?Varsinkin niissä, jotka miettivät tulevaisuutta kainuulaisina:
jäädäkö vai lähteä? Vaihtoehdot
ovat kaventuneet kummasti.?
Tiistai-iltapäivänä Kajaanin
kampuksen Kahvikolossa on hiljaista ja tyhjää. Niko Aihio, Jeremia Hintsala ja Hannu Leppänen
hörppivät kahvia. Miehet ovat
turhautuneita niin sanottuun kolmen vuoden siirtymävaiheeseen,
jossa opetus pala palalta siirretään Ouluun.
?Ulkopuolinen voi käsittää tämän jutun ehkä sillä ajatusleikillä, että tekee kolme vuotta jatkuvaa muuttoa?, Aihio puuskahtaa.
Hän on Kajaanin yksikössä opiskelevien ainejärjestön puheenjohtaja.
?Ja alusta asti vakuuteltiin,
että opiskelijan edut turvataan.
Kaikki toimii niin kuin ennenkin.?
Leppäsen lausahduksesta seuraa
ilotonta naurua.
?Paskanmarjat. Opiskelijoiden
etua ei näillä toimilla ole turvattu.?
?Meillä on ollut täällä välillä
paskamaisen vaikeeta. Päättäjille semmoisia terveisiä, että ei
näin suljeta yliopistollista yksikköä. Tämä on kaikista huonoin
vaihtoehto, minkä maailmassa
voi tietää. Ensin annettiin ilmaan
riippuva lopettamispäätös: te
siirrytte Ouluun, ei mitään hätää.
Pian täällä alkoi ravata keikkatyöläiset eli ulkopuoliset opettajat. Henkilökunnalla itsellään oli
sekavat mielikuvat siitä, mitä tuleman pitää?, Aihio kertoo.
Rehtori Lajunen ei ole kainuulaisten opiskelijoiden tilanteesta
kovin huolissaan. Hän kertoo lukeneensa Kainuun Sanomista, että osa siirtyy erittäin mielellään
Ouluun.
?En minä ihan sellaista ajattelua ymmärrä, että sillä paikkakunnalla, missä on syntynyt, pitäisi saada käydä myös koulua,
valmistua ammattiin ja tehdä
työura. Kyllä ihmisten pitäisi vähän pystyä liikkumaan ja näkemään muutakin.?
O
IKEUSJUTTU
?
ENITEN
kampuksen
metallityöluokka
on
kuulemma jo vuokrattu
eteenpäin moottoripyöräkerholle. Akateeminen Kainuu hiljenee.
K
AJA A NIN
Oikeusjuttu Kajaanin harrastajateatterissa 26.5. asti.
kajaaninseminaari.blogspot.?
Kirjoittaja on tamperelaistunut visuaalisen journalismin opiskelija,
esteetikko & sekatyöläinen.
39
Maailma kylässä -festivaali 25.?26.5.2013
Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki
maailmakylassa.fi
Lauantai 25.5.2013
SAVANNI-LAVA
KAISANIEMEN PUISTO
11.00 PMMP
12.30 Diandra
14.30 White Shoes & The Couples
Company (INA)
16.30 Metro esittää: Don Johnson
Big Band FeatFest Special
18.30 Hanggai (CHN)
MONSUUNI-LAVA
KAISANIEMEN PUISTO
11.45 Banyu Petak ?
Gamelan & Dance (INA)
13.30 PelBo (NOR)
15.30 The Cambodian
Space Project (CAM/USA)
17.30 Jambinai (KOR)
MEKONG-LAVA
RAUTATIENTORI
11.00 Big Band Battle: Fighters vs.
Finnair Pilots (musiikki)
11.45 Politiikkako ihmisoikeus?
12.15 Puhemaraton:
?En ole rasisti, mutta...?
12.45 Unquenchable Thirst! Water as a
Human Right (USA/FIN)
13.15 World We Want: Sustainability
and Equity Now! (DEN/FIN)
13.45 Suomen kehityspolitiikka tänään
ja tulevaisuudessa
14.30 Color Dolor (musiikki)
15.15 Pussy Riot! Punkrukous
vapauden puolesta (RUS/FIN)
16.00 Ramin Sohrab
Art Wushu (IRA/FIN) (kungfu)
Sunnuntai 26.5.2013
SAVANNI-LAVA
KAISANIEMEN PUISTO
11.00 Fröbelin Palikat
12.30 Ismo Alanko
14.30 Sierra Maestra & Kuukumina
(CUB/FIN)
16.30 Charmaine Clamor (PHI/USA)
MONSUUNI-LAVA
KAISANIEMEN PUISTO
11.30 Kuningasidea
13.30 Totoo Zebingwa &
Sanaa Sana (TAN)
15.45 Melech Mechaya (POR)
MEKONG-LAVA
16.15 Loppu työttömyydelle ?
kamalari-orjuudesta omaan
elantoon (FIN/NEP)
17.00 Johanna Juhola & Reaktori
(musiikki)
17.45 Ahmad Khalid Tawfiq (EGY)
18.15 Ei vangita unelmia
19.00 Conté, Keita & Dounya Fanyi Fan
(GUI/FIN) (musiikki/tanssi)
TENAVA-TIMBUKTU
KAISANIEMEN PUISTO
11.15
11.50
12.30
13.15
14.15
15.00
15.45
16.30
Keskipäivän taiji koko perheelle
Balilainen naamiotyöpaja (INA)
Khmertanssiryhmä (CAM)
Heviosso (BEN/FIN)
Hulatanssiesitys (PAC)
Bhinneka (INA)
PuistoPellet
Conté, Keita & Dounya Fanyi Fan
(GUI/FIN)
AMAZON-LAVA
15.20 Hanna Kuusela & Matti Ylönen:
Konsulttidemokratia
15.40 Matti Rämö:
Polkupyörällä maailman ympäri
16.00 Jeremei Aipin:
Siperian veriset lumet (RUS/FIN)
16.20 Oksana Tshelysheva: They
Followed Me in the Street (RUS)
17.00 Tamas Matekovits:
Budapest Metro
17.20 Juha A. Vuori:
Kiinan kansantasavallan historia
17.40 Ilmari Vesterinen:
Japanin kulttuurihistoriasta
18.00 Pertti Seppälä:
Kiinalainen kirjallisuus, Hai Zi
18.20 Mitä miten zen
18.40 Markus Uku Laitinen: Katujen zen
19.00 Sivuvalo: If This is Finnish
Literature (CMR/CAN/ESP/FIN/
GER/MEX/PER/SWE/URU/USA)
RAUTATIENTORI
TEATRIS-LAVA
TAIGA-LAVA
KAISANIEMEN PUISTO
11.15 Järjestöjen tietoiskuja
11.50 Kansainvälisen kadonneiden
lasten päivän viesti
12.10 Kansalaisten oikeuden EU:ssa ?
lisää valtaa unionille?
12.30 Guatemalan nuoret mayanaiset
tulevaisuuden muovaajina
(GUA/FIN)
12.50 Nuoret vihapuhetta vastaan
13.10 Uskallatko uskoa? Uskontojen
vuoropuhelu nuorten asialla
13.30 Naiset ovat puoli maailmaa ?
miksi suurin osa köyhistä on
naisia?
14.15 Vuoden laatulehti 2013
-palkinnon jako
14.30 People for Sale (UGA)
15.10 The Day I Will Never Forget ?
lääkkeenä (FIN/NEP)
15.30 Bon Jouni (musiikki)
16.15 Condoms and
Crackers for Health (DEN/FIN)
16.45 Whose Human Rights?
(INA/PHI/FIN)
17.30 Helsinki Cotonou Ensemble feat.
Axl Smith (BEN/FIN)
TENAVA-TIMBUKTU
11.10 Human Rights and Environment
in East and Southeast Asia
11.40 Ari Turunen: Maailman kuvat
12.00 Kimmo Kiljunen: Maailman maat
ja liput
12.20 Juha Vakkuri: Afrikan ympäri
12.40 Kolmannen maailman puheenvuoroja
13.00 Jaakko Hämeen-Anttila:
Islamin miekka
13.20 Tomi Uschanov & Hussein
Muhammed: Suomi ja Islam
13.40 Johanna Korhonen &
Li Andersson:
Mitä on suomalainen populismi
14.00 Sonja Hellman:
Naiset ilman maata
14.20 Pasi Saukkonen:
Erilaisuuksien Suomi
14.40 Ahmad Khalid Tawfiq:
Arab Science Fiction (EGY)
15.00 Heikki Patomäki:
Talouskriisin jälkeen
14.30 Ay-aktivismin kova hinta
Kolumbiassa
14.50 Coming Out ? Seksuaalivähemmistöt Venäjällä (RUS)
15.10 Artist Interview: Totoo Zebingwa
& Sanaa Sana (TAN)
15.30 Meeri Koutaniemi,
Vuoden Lehtikuvaaja 2012
15.50 Artist Interview:
Filastine & Nova (USA/INA)
16.10 Järjestöjen tietoiskuja
KAISANIEMEN PUISTO
11.15 Minun tieni tähtiin!
Lorenz Backman
12.15 Minun tieni tähtiin! Eero Ritala
13.15 Minun tieni tähtiin!
Lotta Lehtikari
14.15 Alice (teatteri)
15.00 Minun tieni tähtiin! Maria Ylipää
16.00 Stories from the road (teatteri)
16.35 Minun tieni tähtiin! Miitta Sorvali
17.20 Aivan Oikeasti (teatteri)
18.00 Vapaaehtoisena etelässä
(teatteri)
18.30 Katkelma näytelmästä Vartija
(Peking-ooppera)
19.00 Mana ?O Laka (PAC) (tanssi)
19.30 NOIR? (tanssi)
påståenden om global ojämlikhet
15.40 Miten ilmastolasku maksetaan?
16.00 Mitä öljyn jälkeen?
16.20 Olli Tammilehto: Kylmä suihku
16.40 Timo Paukku: Teknologiat
muuttavat maailmaa
17.00 Marxin Pääoman uusi painos
TEATRIS-LAVA
KAISANIEMEN PUISTO
KAISANIEMEN PUISTO
AMAZON-LAVA
11.45 Keskipäivän taiji koko perheelle
12.30 Rojupöhö ? reseptejä turhan
tavaran paljouteen
13.15 China Dance Group (CHN)
14.00 Minni Ilmonen & Koto
15.00 Mimmit duo
15.30 Balilainen naamiotyöpaja (INA)
16.00 Mimmit duo
TAIGA-LAVA
RAUTATIENTORI
KAISANIEMEN PUISTO
11.00 Aino Venna (musiikki)
11.45 What Kind of a Market! Stop
Human Trafficking! (GBR/FIN)
12.15 Kunnianhimoa
ilmastotavoitteisiin
13.00 The Sounds of Japan
(GBR/JAP)
13.45 Yrityksestäkö ihmisoikeuspuolustaja?
14.15 Mihin vie Myanmarin tie?
(MYA/FIN)
14.45 Maailman vahvin ase ?
tyttöjen koulutus köyhyyden
11.20 Järjestöjen tietoiskuja
12.10 Tasan vuosi eurovaaleihin ?
kansalainen määrää EU:n
suunnan!
12.30 Artist Interview:
Sierra Maestra (CUB)
12.50 Energia ja ihmisoikeudet
13.10 Vapaaehtoistöissä Kambodzhassa ihmisoikeuksien puolesta
13.30 Korkeakoulutusta kaikille ? ihmisoikeudet kehitysyhteistyössä
14.10 Artist Interview:
Charmaine Clamor (PHI/USA)
Partnerit:
A Helpers? Story (PHI/FIN)
15.30 Myönteinen minäkuva
valokuvien kautta Suomessa ja
Sambiassa
15.50 Forced Labour Behind Pineapple
Juice ? What Has Changed?
(GBR/FIN)
16.10 Euroopan kevät ?13 ? sosiaalinen
katastrofi ja kansannousuja?
16.30 Falun Gong ? mielipidevankien
ihmisoikeudet Kiinassa
17.10 Artist Interview: The Cambodian
Space Project (CAM/USA)
17.30 Nuorten ääni politiikassa
17.50 Sanitaatio ihmisoikeudeksi!
18.10 Artistihaastattelu: Don Johnson
Big Band ja Metro FeatFest
-voittaja Mea Karvonen
18.30 Järjestöjen tietoiskuja
Vapaa pääsy!
RAUTATIENTORI
11.20 Hilkka Pietilä: Yli rajojen
11.40 Kai Ekholm & Jussi T. Koski:
Ihmisestä, työstä ja tietoyhteiskunnasta
12.00 Ahmad Khalid Tawfiq &
Lilly Korpiola: Egypt After
Revolution (EGY/FIN)
12.20 Kylläinen & Riekkinen:
Uskon kintereillä
12.40 Mielipidelehtien merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa
13.00 Voima-debatti:
Kuka päsmäröi toimittajaa?
13.40 Jari Tamminen: Häiriköt
14.00 Pussy Riot! Punkrukous
vapauden puolesta (RUS/FIN)
14.20 Oras Tynkkynen:
Pieni maailmanpelastusopas
14.40 Kaapattu maa ? maanostoryntäyksen voittajat ja häviäjät
15.00 Elisa Aaltola: Johdatus
eläinfilosofiaan
15.20 Afrika på bordet ? fakta och
11.15 Minun tieni tähtiin!
Mika Myllyaho
12.00 Minun tieni tähtiin!
Aku Hirviniemi
13.05 Pirtunäytelmä (teatteri)
14.10 Kiinalainen lohikäärmetanssi
(tanssi)
14.30 Vapaaehtoisena etelässä
15.00 China Dance Group (CHN)
15.40 Afrodisiac (RUS/VIE/FIN) (tanssi)
16.10 Kiinalainen lohikäärmetanssi
(tanssi)
16.30 Klovnit ilman rajoja (teatteri)
17.00 Ali Jahangiri (IRA/FIN) (stand up)
17.30 Neljäs Seinä (improteatteri)
Girl Rising -elokuva (USA)
Kansallisteatterin Päänäyttämö
17.00?18.45
Festival Club Niubi 21?03
Filastine feat Nova (INA/USA)
LCMDF
DJ Ardouche (Mental Alaska)
Virgin Oil Co., Kaivopiha, Mannerheimintie 5, Helsinki. K18. Liput 8/10 ?
Ennakko Tiketti ja festivaalialueen
Infosta.
Tapahtumaa tukevat:
Helsingin kulttuurikeskus sekä
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Iloa kasvisruokakirjoista
HERKKURUOKIA ISOJEN
JA PIENTEN MAKUUN
MAHTAVIA
PIKARUOKAVAIHTOEHTOJA
Kasvisseikkailu
Raisa Kettunen
ovh 28,?
Planeetan
parhaat
vegepurilaiset
Joni Marie Newman
ovh 30,?
K I RJAKAUP OIS TA KAUTTA MAAN
MOREENI ? www.moreenikustannus.fi
HELSINKI:
Kamppi: Salomonkatu 5
,????????? ^????????? ??????? ?
TURKU: Yliopistonkatu 23
TAMPERE: Hämeenkatu 15
4.-5.5.2013 Kaapelitehdas, Helsinki
La ? Su klo 10-17 | Vapaa pääsy
s Z<<K< hWW ? ?????????????????
JUO ITSESI ILOISEKSI!
>?????????? ????????????? ????????????????? ?? ???pesuaineiden lisäksi löydät Ruohonjuuresta useita kymmeniä kukkeita kulauteltavia, jotka saavat makuhermosi
?????????? ? ?? ?????? ?????? ????? ???????????
??????????????
Luonnonkaunis 2013
L U O N N O N K O S M E T I I K K A M E S S U T
Tervetuloa tutustumaan satoihin luonnonkosmetiikkatuotteisiin ? hoitoa kasvoille ja vartalolle, meikkejä,
saippuoita ja paljon muuta. Hyvinvointia luonnosta!
Kietaise kitaasi - ja ihastu!
www.luonnonkosmetiikka.fi
d???? ?????????? ????? ???
Ruohonjuuresta
KAIKKI normaalihintaiset
juomat
- 10 %
Suut makeaksi Into-kirjoilla
26?
24?
(ovh 28?)
Partanen, Paloheimo & Waris:
SUOMI ÖLJYN JÄLKEEN
(ovh 26?)
Esko Seppänen & Ilkka Taipale:
EUTANASIA
27?
24?
(ovh 29?)
Michael Axworthy:
(ovh 26?)
Brooke Allen:
IRANIN HISTORIA
SATUMAINEN SYYRIA
27?
(ovh 29?)
Juhana Pettersson:
26?
31?
(ovh 28?)
Jeremei Aipin:
SIPERIAN VERISET LUMET
(ovh 33?)
Bjarne Nitovuori:
BARRIKADIMAISTERI
? Pentti Järvinen ja 1960-luvun marssijat
SOKERISAMURAI
Musiikkiteollisuuden ja julkisuuden
maailmassa kaikki on kaupan, mutta
joskus hyväksikäytön varaan voi
rakentaa rakkaussuhteen.
www.intokustannus.?
Hinnat sisältävät postimaksut. Tilaukset www.intokustannus.fi, myynti@intokustannus.fi tai puh. 040 179 5297
KULTTUURI
4 / 2013
43
Punkkari Teemu
Bergman kauppaa
keikkojen välissä
varastettua paistilihaa.
P
U N K R O C K B Ä N D I Pää kii on
vuoden olemassaolonsa aikana
muovannut uusiksi suomalaisten käsitykset punkista. Yhtye on
saanut pystejä niin Emma- kuin
Femma-gaalastakin ja myynyt levyjä ja keikkasaleja loppuun. Bändin perustajaa ja laulaja-kitaristia
Teemu Bergmania on haastateltu
naistenlehtiin ja tv-ohjelmiin.
Mitä ajattelee mies, joka toi
punkin takaisin radion soittolistoille?
T E E M U, O L E T KO SÄ
nyt suku-
polven ääni?
?No jos oon, niin se on sukupolven kannalta aika huono asia.
Mä teen vain musiikkia. Lauluja,
joissa on sanoja ja sointuja peräkkäin.?
?Meidän bändissäkin on vii-
si jätkää, joilla kaikilla kiinnostus punkrockiin tulee aivan eri
lähtökohdista, joten en voi kommentoida asioita edes koko bändin puolesta. Miten ihmeessä mä
voisin puhua jonkun sukupolven
puolesta??
Monet kuitenkin kuuntelee,
mitä sä sanot, ja sun biisit on yhteiskunnallisesti kantaa ottavia.
?Mua ei kiinnosta laulaa mitään piha ilman sadettajaa -juttuja tai varsinkaan mitään Maki
Kolehmainen -osastoa. Mä asun
tän kaiken saastan keskellä ja
olen itsekin osa sitä. Sanoitukseni ovat havaintoja siitä, mitä elävässä elämässä tapahtuu.?
Olet todella tuottelias muusikko. Kuinka itsekriittinen olet
omaa tuotantoasi kohtaan?
?No viimeksi kun oltiin biisejä äänittämässä, niin päätettiin,
että biisien pitää olla valmiita
siihen mennessä, kun viimeinen
bussi Malminkartanosta lähtee.
Jälkikäteen sain kuulla, että eräs
iso levykauppaketju oli tilannut
sitä levyä ennakkoon ihan järjettömät määrät. Että olisihan niitä biisejä voinut hinkata vaikka
kuinka paljon, mutta tämä nyt
meni bussiaikataulun mukaan.?
kai lapsena haaveilleet rocktähteydestä. Mistä
sä haaveilit?
?Varmaan tennismaila kädessä leikin soittavani kitaraa ja halusin olla joku Kissin tai AC/DC:n
jätkä. Vähän vanhempana se
vaihtui johonkin Ramonesin jätK A I K K I O VAT
kään. Ei mulla mitään realistisia
ammattihaaveita koskaan ollut,
mutta tuskin kenelläkään lapsella on. Kun näki Miami Vicea, niin
heti ajatteli, että olisipa siistiä olla poliisi.?
Nyt kun susta on tullut rocktähti, niin onko se sellaista, kuin
ajattelit sen olevan?
?Olisi tyhmää ajatella, että
mä olisin minkään sortin rocktähti. Ei ole mitään bändin omaa
aatan
?Mä s ikalle
ke
liftata ään, jos
m
esiinty rahaa
ei ole .?
junaan
bussia, jolla backstagelle ajeltais.
Itse asiassa mä saatan liftata keikalle esiintymään, jos ei ole rahaa
junaan.?
Sulla on monta bändiä, teet
dj-keikkoja ja julkaiset muiden
bändien levyjä. Onko elämäsi
nyt pelkkää musiikkia?
?Tällä hetkellä joo, mutta esimerkiksi vuokrat on maksamatta.
Siitä voi tehdä vähän matemaattisia yhtälöitä, että miten kannattavaa tää touhu on. Yks frendi tarjosi kesäksi mulle yhtä ihan
järkevää duunia. Mä näytin sille
keikkakalenteria ja kysyin, että
voiko sieltä olla tän verran pois.
Se totesi, että joo, eiköhän me
unohdeta nyt se duuni sitten kuitenkin. Tietenkin mä sen ymmärrän. En mä voi olettaa, että muut
työntekijät joustaa mun takia.?
Jos olisi joku duuni, jota voisit tehdä etänä?
?Niin, että olisin vaikka joku
atk-nero. Mä nyt en suunnilleen
osaa edes käynnistää tietokonetta. Tai juuri mitään muutakaan.?
Etkö sä ole jonkin sortin graa?kko?
?Äh, vitut. Mä kävin siellä
koulussa kääntymässä pari kertaa, kunnes ne antoi mulle kenkää. Jos sinne pitää joku ammatti
laittaa, niin kirjoita, että mä myyn
tossa Piritorilla varastettuja partateriä ja paistilihaa.?
Suomea eri
punkbändien kanssa monta
vuotta. Poikkeaako elämä Helsingissä jotenkin merkittävästi
maakuntien elämästä?
?Totta kai poikkeaa aivan vitusti. Presidentinvaalien aikaan
jengi täällä ihan oikeasti uskoi,
että nyt se Haavisto voittaa, koska kaikki ympärillä äänesti sitä.
Jos ihminen on asunut koko elämänsä Helsingissä, sillä ei ole
mitään käsitystä siitä, minkälaista tuolla maakunnissa oikein on.?
Niin, takahikiällähän voi saada turpiin esimerkiksi vähänkin
vasemmistolaisten mielipiteiden
vuoksi.
?Yhteiskunnan taloudelliset
tekijät vaikuttavat siihen, minkälainen asenneilmapiiri minneO L E T K I E R TÄ N Y T
kin syntyy. Mikä nyt on sinänsä
aika älytöntä, koska Suomessa
periaatteessa pitäis olla aika ?ksua porukkaa. Kaikki on pakotettu käymään vähintään yhdeksän
vuotta koulua, ja suurin osa on
käynyt vielä puolet lisää. Ja sitten kuitenkin kun ajat on kovat,
ruvetaan äänestämään oikeistopuolueita.?
Niin siis perussuomalaisia vai?
?En mä puhu pelkästään perussuomalaisista, koska ne nyt
on aika pitkälle vitsipuolue. Oikeasti tärkeiden yhteiskunnallisten asioiden sijaan mediassa
puhutaan jonkun vitun maakunnan rasistivaltuutetun Facebookpäivityksestä. Samaan aikaa voidaan kaikessa rauhassa murtaa
ne hyvinvointiyhteiskunnan rippeet, jotka vielä ovat jäljellä. Ja
ne ihmiset, jotka ovat huonoimmassa asemassa ja joita nää
muutokset eniten koskee, ovat
myös kaikkein välinpitämättömämpiä.?
?Tuskin hyväosaiset koskaan
köyhyyttä lopettaa. Mistä he
muuten enää löytäisivät huoransa, sotilaansa ja siivoojansa. Vai
onko siivooja muka jollekin kutsumusammatti??
jukka vuorio
Pää kii keikoilla 8.5. Oulun Teatterissa, 9.5. Kajaanin Rockhouse
Kulmassa ja 11.5. Kouvolan House of
Rockissa.
Kirjoittaja on ikuinen Vuoden nuori
journalisti.
Tanu Kallio
KYLÄN PAHALLA PUOLELLA.
Teemu Bergman sanoo asuvansa Helsingissä saastan keskellä &
olevansa itsekin osa sitä.
44
4 / 2013
NÄYTTELYT / RUUMIINKULTTUURI
Aki Loponen
KULTTUURITANTTA
Kirjoittaja on popmuusikko ja näyttelijä.
Ksdf
Hän vuorottelee tällä kolumnipaikalla ohjaajaopiskelija Ruusu Haarlan kanssa.
Aristokraatit
ajattelemasta, että mitäköhän AnnaKaisa Hermuselle kuuluu. Sitten hän ilmestyi Arto Nybergin ohjelmaan ilmoittamaan, että televisiosta on
tullut vielä hieman ontompi pönttö kuin mitä se oli
kultakaudellaan 1990-luvulla, kun Hermunen itse oli
pöntön sisällä.
Ilahduin ja tulin surulliseksi. Ilahduin siitä, että
hän puhui suoraan ja taisi puhua tottakin. Ajoitus sai
minut kuitenkin ajattelemaan, että miksi tämä menee
aina näin.
Miksi Anna Eriksson kusee musiikkiteollisuuden
naamalle ja antaa täyslaidallisen iskelmätehtailun
mädännäisyydestä vasta sen jälkeen, kun hän on itse
saanut kirjaimellisesti kaiken, mitä musiikkiteollisuudelta voi tässä maassa saada?
Miksi Iiro Viinanen alkaa täyspäiväiseksi soidensuojelijaksi vasta sen jälkeen, kun norsunluutornin
hissi on kilahtanut pohjakerrokseen ja nimi on jäänyt
historiankirjoihin rauhanajan verisimmistä talousleikkauksista vastanneena valtiovarainministerinä? KariPekka Kyrökin avasi suunsa vasta, kun viimeisetkin
pokeripanokset oli pelattu loppuun.
PÄ Ä S I N J U U R I
S U O R A A N P U H U M I N E N on sairaus. Rehelliset ohjataan hoitoon.
Kaikki tietävät sen ihmistyypin, joka sanoo suoraan mitä mieltä oli illan esityksestä. Hänen ympärillään vedetään henkeä ja aletaan etsiä silmillä vesiautomaattia. Suoraanpuhuja ei ymmärrä, että jos esitys
ei miellytä, kuuluu sanoa kiitos, pitää sitten pieni tauko ja sanoa, että prosessi kyllä näkyy, koko se matka,
jonka olette yhdessä tehneet. Kiitos.
Huono puoli tässä on se, että Suomi on yhtäkkiä
tulvillaan esityksiä, joissa prosessi näkyy.
Politiikassa prosessi vasta näkyykin. Kiitos kehysriihestä. Pidin siitä, että prosessi näkyi. Se matka, jonka olitte kulkeneet yhdessä, tarkoitan. Ei haittaa, että
yksikään teistä ei voi puhua sydämensä äänellä. Ettehän te muutenkaan voi nukkua öitänne rauhassa, sillä
tiedätte, miten lakeja säädetään ja miten maailman
pyörä pyörii.
tyttöystävääni, en ehkä kertoisi koko totuutta. Sanoisin, että siinä oli jurrista kähmintää ja kännissä vähän sekoiltiin. Se aloitti. Sanoisin, että siinä ei ollut tunnetta mukana. Sanoisin, että
varsinaista penetraatiota ei tapahtunut. Oikeastaan
kyse oli pullonpyörityksestä. Puhuisin niin kuin kunnon ministerin pitää. Sanoisin, että teräviin ei koskettu, näiden jälkeen kotiin.
Vain kaikkensa menettäneellä tai yhteisöstään erkaantuneella on varaa puhua asioista suoraan. Tällaiselle ihmiselle on oma sana: hän on aristokraatti.
Meillä, jotka kuljemme sunnuntaisin Esplanadilla
öljykangastakeissamme toisistamme hennosti kiinni
pitäen, on aivan liian paljon menetettävää. Lepertelemme terriereillemme ja puhumme loputonta puutaheinää. Sydämissämme tiedämme olevamme aivan
liian rikkaita rehellisyyteen.
Odotamme eläkepäiviä, joita ei tule. Silloin katsomme peiliin ja näemme Anna-Kaisa Hermusen kasvot. Olemme päästäneet irti. Meistä on tullut aristokraatteja.
J O S M I N Ä P E T TÄ I S I N
olavi uusivirta
Spektaakkeli sankaruudesta
Che ? hän elää?! -näytelmä suree aikaamme,
jossa ei enää ole eettisiä sankareita.
A H T E L A I N E N teatteri Vanha Juko ja
helsinkiläinen Projektori-ryhmä ovat yhdistäneet rajalliset taloudelliset
resurssinsa suurenmoiseksi
yhteisproduktioksi, liki spektaakkeliksi. Rinnastukset ovat suuria
ja jokainen kohtaus on vilpitön.
Che ? hän elää?! -näytelmän on
ohjannut Juha Luukkonen, yhdessä hänen kanssaan sen on kirjoittanut Ari-Pekka Lahti.
Che on yli kolmituntinen, moniosainen teos, joka vuorotellen
rakentaa ja purkaa sankaruutta.
Näytelmän materiaalina on eteläamerikkalainen vallankumouscomandante, Suomen vuoden 1918
kamppailujen jättämät arvet, tornionjokilaaksolaisen suvun runnottu tarina ja perussuomalais-
L
KUVA
ten vaalivoitto. Materiaalina on
myös tämä todellisuus, jossa ei
enää ole eettisiä sankareja, jotka
merkitsisivät toivoa paremmasta.
N ÄY T E L M Ä S S Ä on kaksi väliaikaa, jotka jakavat teoksen kolmeen osaan eräänlaiseksi triptyykiksi, jossa eri osien tarinat
hyödyntävät hieman erilaista estetiikkaa, hieman erilaisia vaikutuskeinoja ja rakenteita.
Luukkosen ohjaus on varmaotteista ja toisen osan rytmi on
hengästyttävä. Pahoinvoinnin,
viinan ja kuoleman värittämä tarina on näytelmän upein osa, joka
on asetettu yhden lyhyen monologiosan, perussuomalaismyytin
ja musiikkinäytelmäosien väliin.
Taustakankaalla ikoniset kuvat kaikkialta maailmasta seu-
raavat toisiaan. Ne kertovat
sodan ja sorron kauhusta. Moninainen kuvavirta on kuin muistutus, ettei kyse ole ihan vähästä. Samalla kooltaan ja tyyliltään
epäyhtenäisten kuvien virta jää
hieman suttuiseksi. Kuvia ei kiinnitetä nimiin tai vuosilukuihin.
Viimeisessä osassa sankari
ylösnousee. Projisoinnissa Che
Guevaran ruumis löydetään Bolivian joukkohaudoista 1990-luvun
lopussa. Valtiovallan järjestämissä hautajaisissa tunnistamme
sen turmeltuneen spektaakkelin,
joka Guevarasta on tullut.
Sanna Uuttu
Esitykset Lahden teatteri Vanhassa
Jukossa 5.5. asti.
KUVA
Polttarit
P O L T T A R I T / Bachelor
party
-näyttelyni Kalasataman konttiaukiolla voi nähdä polttarisimulaationa tai jatkettuna vappuna. Näyttely
koostuu joukosta maalauksia ja videotaideteoksia.
Vaikka näyttelyni teema on
polttarit, ja näyttely on näin ollen
osa yhteiskunnassamme vallitsevaa hääbuumia, josta ovat vastuussa ainakin Krista Siegfrieds ja Tahdon2013-kampanja, silti näyttelyn
ei ole tarkoitus puhua uusfamilismin puolesta, päinvastoin. Polttarit-näytteyssäni palautan kunnian
ystävyydelle, sekoilulle, seksikkäille jäbille ja valinnanvaraa alleviivaaville huoramaisille irtokarkeille. Kaikille noille nuoren elämän
väripilkuille, joihin nuhjuinen uusfamilismi yrittää iskeä sodanmustilla, kakkaisilla lastenvaunuillaan.
Näyttelyn paikkana on Kalasatama Konttiaukio, koska teokseni
sijoittuvat katutaiteen jatkumoon.
Helena R.
Polttarit/Bachelor party, avajaiset
10.5. kello 18 Helsingin Kalasatamassa, Konttiaukiolla. Näyttely
avoinna 24.5. asti päivittäin kello
12?20.
NÄYTTELYT
4 / 2013
45
Kuvissa kanssaoleminen
Eija-Liisa Ahtilan videoteoksissa kuusi huojuu
vaakatasossa &
koirat ulvovat.
V
I D E O TA I T E I -
Eija-Liisa
Ahtilan näyttelykokonaisuutta ja sen
pohjapiirustusta esittelevässä valotaulussa on muotokuva taiteilijasta suuren
kuusen vieressä. Kuusi täyttää
kuvan, Ahtila on sen rinnalla pikkuinen.
?Ihmisen osuus olisi yksi viidesosa, loppuosa kuuluu kaikelle muulle.? Näin Ahtila selittää,
kuinka hän hahmottaa maailmaa
ja kuinka tuo muotokuva on hyvä
osoitus siitä.
Ahtilan teoksissa kohdataan
luonto sellaisena kuin se on: rajuna, ihmistä voimakkaampana. Viisiminuuttisessa Kalastajat-teoksessa länsiafrikkalainen
venekunta meloo yhä uudestaan
kohti aaltoja päästäkseen työhön.
Mutta aallot voittavat, vene kaatuu ja melojat uivat rantaan. Kunnes yrittävät uudestaan.
LIJA
on muotokuva kuusesta. Se on 6-kanavainen projisointi, jonka ruuduista muodostuu kuva valtavasta
kuusesta vaakasuorassa. Ahtila
V A A K A S U O R A -T E O S
kertoo päätyneensä vaakaprojisointiin, koska kuusi ei mahtunut
pystykuvaan.
?Yritys kuvata kuusta asettaa kuvaajan vastakkain elokuvan teknisten, ihmissilmän ja havainnon jatkeeksi rakennettujen
laitteiden kanssa sekä samalla
yllyttää pohtimaan ihmiskeskeisen dramaturgian vaatimuksia ja
sen aikaansaamia arvoasetelmia
kuvassa ja esittämisen järjestyksessä?, Ahtila selittää näyttelymateriaaleissa.
Ahtila katsoo luontoa, ihmisiä
ja eläimiä empaattisesti. Teoksista
välittyy lempeä tunnelma, mutta
Ahtilan teokset tuntuvat sanovan, että eläin ja luonto ovat
todellisena osana meissä, ja että
tämän yhteyden kokeminen on
varsin syvää.
huhtikuussa avautunut näyttely on tehty yhteistyössä Tukholman Moderna
museetin kanssa. Siellä teokset
olivat esillä kevättalvella 2012.
Ahtilan teoksia on edellisen
kerran ollut näin kattavasti esilKIASMASSA
?Ainoa toiveeni on, ettei tänne
tultaisi suorittamaan. Jos on vain
vähän aikaa, toivon, että katsoja valitsee yhden kokonaisuuden
ja katsoo sen alusta loppuun tai
keskeltä takaisin keskelle.?
Hannele Huhtala
Rinnakkaiset maailmat, Eija-Liisa
Ahtilan videoteoksia & veistoksia
1.9. asti Helsingin Kiasmassa.
ssa
Teoksi an
ta
kohda istä
ihm
luonto ampana.
kka
voima
ne ovat pistävän älykkäitä. Aiheina on ihmisen ja lemmikkieläimen
välinen yhteys, kolonialismi ja psykoosiin sairastuminen. Teosten
keskiössä on usein nainen.
Rukoushetki-teos perustuu Ahtilan omiin kokemuksiin. Teoksen
alussa päähenkilö kertoo nähneensä matkalla ollessaan unen
siitä, että hänen koiransa oli hukassa. Päähenkilö pohtii, onko
kotona häntä kaipaavan koiran
hätä tullut hänen uneensa.
ÄLÄ SUORITA MUSEOSSA!
Videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila neuvoo hätäisiä katsomaan
näyttelystään yhden kokonaisuuden: alusta loppuun tai keskeltä keskelle.
Piste
Kartalla
24.5-
taidetapahtuma Strömsissä
la-su 25.-26.5. klo 12-16
Strömsin taidekartanossa Roihuvuoressa (Untuvaisentie
10) kuvataidekoulun oppilastyönäyttely sekä pihapiirissä
Strömsinlahden rannassa kaikille avoin taidetapahtuma.
Tervetuloa koko perheen voimin!
9.6.
Lahden taideinstituutin
opinnäytetyönäyttely
lä Kiasmassa vuonna 2002. Helsinkiläinen galleria Heino esitteli kolmikanavaisen Marian
ilmestyksen vuonna 2010. Puolen
tunnin videoteoksen katsominen
kosketti niin syvästi, että sen perusteella tekee mieli neuvoa vierailijoita saapumaan Kiasman
näyttelyyn ajan kanssa.
Ahtilalla ei ole katsojille mitään erityisiä ohjeita, vaikka monikanavaisten teosten katsominen voi tuntua hankalalta.
Mieli kuvissa -päättötyönäyttely 2013 Herttoniemen
sairaalan galleriassa (Kettutie 8 I) 30.4.-23.5.2013.
Kaapelitehdas, Puristamo
Tallberginkatu 1 C 15
00180 Helsinki
ti-pe 11-18.00
la-su 12-16.00
piste2013.com
Helsingin
Kuvataidekoulu
www.kuvataide.fi
46
4 / 2013
RUUMIINKULTTUURI
Beloved palaa kummituksena
vaatimaan omaansa takaisin.
Jotain kummallista lukutilanteessa on: Solén outo hymynkare, kasvolihasten nykähdys, piiloteltu huokaus. Solén on yhä
vaikeampi keskittyä tekstiin, sillä pöydän alla selkeästi tapahtuu
jotain. Solé painaa vastaan, käsi
kolahtaa pöytään. Huokaus keskeyttää hetkeksi lukemisen kerran, ja vielä toisen kerran. Sitten
kuuden minuutin kohdalla se tulee ? aito, räjähtävä orgasmi.
Solé hengittää hetken, katsoo alas, sitten kameraan. Toistaa nimensä ja lukemansa kirjan
nimen. Painaa päänsä pöytään ja
räjähtää nauramaan.
?Oh my fucking God, that was
the best thing of my life.?
MITÄ TAPAHTUU PÖYDÄN
ALLA? Solélla on edessään
elämänsä paras lukukokemus.
Seksivau:
nainen lukee kirjaa & saa orkun
Taideprojekti
Hysterical Literature on riemastuttavaa, tislattua
seksiä.
istuu pöydän äärellä,
esittelee itsensä ja kirjan. Katsoo
kameraan, ja alkaa lukea rauhallisella äänellä. Solélla on iso tukka
nutturalla pään päällä, korvissa
näyttävät korut. Video on mustavalkoinen.
Kirja on Toni Morrissonin Beloved, suomeksi Minun kansani,
AINEN
minun rakkaani. Se on yhdysvaltalaisen ja afroamerikkalaisen kirjallisuuden klassikko ja mystisen
realistinen tarina siitä, millaisia
jälkiä orjuus jättää vapaiden ihmisten identiteettiin ja seksuaalisuuteen.
Solén lukemassa unenomaisessa pätkässä lapsena kuollut
VA L O K U VA A J A , elokuvaohjaaja
ja kirjailija Clayton Cubittin taideprojekti Hysterical Literature
käsittää tähän mennessä seitsemän videota, jotka kaikki ovat
nähtävissä Youtubessa. Niissä
Solén kaltaiset, siististi pukeutuneet, kauniit kolmekymppiset
naiset lukevat kirjoja ja saavat
orgasmeja.
Orgasmeista huolimatta Hysterical Literature on ensisijaisesti
muuta kuin erotiikkaa, ja pornosta videot ovat todella kaukana.
Niissä riemastuttaa peittelemättömän ja vapautuneen nautinnon
näkeminen, kuin seuraisi ihmisten kiljumista vuoristoradassa.
Voisikohan näitä käyttää koulujen seksivalistuksessa? Tai englannintunneilla?
Projekti leikittelee sillä, että
naisen on teknisesti mahdollista
saada orgasmi pelkästään ajattelemalla. Miksei siis täydellinen
proosa toimisi yhtä hyvin?
Teokset ovat brittiläistä ja yhdysvaltalaista kaunokirjallisuutta, kuten 1800-luvun jenkkirunoilija Walt Whitmanin avoimen
seksuaalisesta kuvauksestaan
tunnettu runokokoelma Leaves
of Grass, Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini ja seksuaalisista
perversioista kirjoittavan netti-
VOIMA SUOSITTELEE
Koonnut Kaisu Tervonen
Voima
a valitsee suosit
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 6.5. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
sta.
KUVIN KIVAA
KLAFFI
K
19.5. EMMA, Espoo
www.emma.museum
4.-8.5. kello 19
Hällä-näyttämö, Tampere
Kaiken ikäisille avoimessa pajassa tehdään itse animaatiota, minkä lisäksi päivän aikana näyttelytilassa voi osallistua
lapsille sopivaan yleisöopastukseen.
http://www.tanssiteatterimd.?
Ranskalaisesta uuden aallon elokuvasta vaikutteita imenyt tanssiteos palaa Tanssiteatteri
MD:n ohjelmistoon kolmen esityksen ajaksi.
TURKU DESIGN FESTIVAL
15-21.5. Turku
www.turkudesignfestival.?
Paikallisia muotoilijoita, suunnittelijoita ja käsityöläisiä esitä on
televä festivaali järjestetään nyt kolmatta kertaa, ja esillä
muun muassa skeittilautojen muotoilua ja gra?ikoita.
WE WALK ALONE
THE EARTH SONG
16.5.-29.5.
Pannuhalli, Helsinki
26.5. asti
Korjaamo Galleria, Helsinki
www.zodiak.?
Vapaana valokuvataiteilijana työskentelevän mutta lehtikuvaajanakin tunnetun Hannes Heikuran tummasävyiset kuvat sijoittuvat helsinkiläismaisemiin, mutta kuvaavat ennen kaikkea kohteidensa mielenmaisemaa.
Koreogra? Sari Palmgrenin tanssiteos on sekä populaarikulttuurista että nykytanssin traditioista
liikekielensä nappaava pohdinta
ihmisen ympäristösuhteesta.
RUUMIINKULTTUURI
4 / 2013
persoona-taitelijaorganisaation
Supervertin Necrophilia Variations.
Hysterical Literaturen lukijat eivät kuitenkaan saa pelkällä sanan voimalla: pöydän alla
on nainen vibraattorin kanssa.
Siihen projektin nimikin viittaa.
Vuosisatojen ajan aviopuolisoiden kanssakäymisen päätehtävä
länsimaissa oli tuottaa lapsia ja
itsetyydytystä pidettiin syntisenä ja vaarallisena. Kätilöt ja lääkärit hoitivat sormillaan ja myöhemmin hieromasauvoilla naisia,
jotka kärsivät kymmenistä ?hysteriaan? liitetyistä oireista, kuten
päänsäryistä, tunteiden epätasapainoisuudesta, melankoliasta ja
aggressiivisuudesta.
vää on se, että projektin tekijä on
mies. Miksi hän on valinnut lukijoiksi pelkkiä naisia?
Clayton Cubitt kertoo verkkolehti Salonin elokuisessa haastattelussa tutkivansa mahdollisuutta lisätä sarjaan myös
miespuolisia tai translukijoita.
Taiteilijan mielestä ongelma on
se, että vain naisilla on historiallinen yhteys hysterian käsitteeseen, eikä miehillä ole samanlaista sensuellia suhdetta
kirjoitettuun sanaan kuin naisilla.
Projektissa Cubittia kiinnostaa
lukijan kokema taistelu mielen ja
ruumiin välillä: se, miten pitkään
yhden ylivalta toiseen säilyy, milloin ne saavuttavat tasapainon,
ja millä hetkellä roolit vaihtuvat.
U S K A L L U S TA T U L L A kameran
?Minua on pitkään kiinnostaedessä auttaa varmasti se, että nut kontrollin ja autenttisuuden
osalla videoilla esiintyvistä nai- käsite muotokuvauksessa, varsista on tausta vaihtoehtopor- sinkin näinä henkilökohtaisen
nossa tai -erotiikassa.
brändäämisen, Facebook-omaSolélla ei
kuvien ja Instaole. Feminisgrammin itsedotiblogi She must
kumentoinnin
i
t
nises
k
e
challengessa hän
moderneina ait
n
no
da koina?, Cubitt toa
kuvailee epä- Naise
a
s
a
t
röintiään prohdollis kästään teaa.
a
m
?Mitä muotojektiin osallisi pel a.
m
s
a
g
r
l
tumisesta: mitä
kuvaaja
voi enää
l
o
a
lem
e
t
t
vanhemmat sapaljastaa?
Miten
a
j
a
novat, viekö
voimme murtautämä työmahtua johonkin todollisuuksia, tudelliseen??
leeko tämä tulevaisuudessa vasYhdessä aiemmassa projektaan väärissä paikoissa? Sitten tissaan Cubitt kuvasi suurikokoihän muisti omistavansa itsensä.
sia valokuvia naisten kasvoista
Minulle aina kerrotaan, mitä orgasmin hetkellä, jossa he yritnainen saa ja ei saa tehdä, mitä tum- tävät pitää katsekontaktia kamaihoiset saavat ja eivät saa tehdä, meraan. Toisessa videomuotomiltä tummaihoisuus näyttää, miltä kuvasarjassa kuvattavat pysyivät
se tuntuu, miten me naimme, miten paikoillaan ja katsoivat kameraan
me rakastamme. Tuotetut etnisyy- viiden minuutin ajan.
?Yleisemmin minua kiinnosden ja sukupuolen käsitykset ovat
läpäisseet olemiseni ytimen: kuule taa se, miten yhteiskunta jakaa
siis tämä raivokas protestivoihkai- taiteen korkeaan ja matalaan ja
su. Kuuntele, kun valtaan julkisesti piirtää rajan hyväksyttävien ja
takaisin ne osat minua, jotka yhteis- tabuaiheiden välille sekä sen väkunta yrittää aina kieltää, margi- lille, mitä voi palvoa ja mikä pitää
nalisoida, horjuttaa, sivuuttaa. Ym- piilottaa.?
märrä, että olen kokonaan minun.
47
!
a
l
o
h
aa
k at s o p i n t
sy v e m m ä l l e.
isin tacoja
Patricia myy päiv tujen
a
yn
Re
n
ne
ai
ol
uu ka
Meksik
a. Yöllä hän muutt
miehen vaatteiss ti on hiv-positiivisten
Ko
kuningattareksi.
hoitokodissa.
isas
O
n
ie
intiaan
utan ie m i
ku va : m ee ri ko
kati pietarinen
ilottelun keskellä hieman hämmentäK AIKEN FEMINISTISEN
claytoncubitt.com
SEINÄKUKKA
Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.?.
HELSINKI. Vaasankatu, huhtikuu 2013.
Maailma muuttuu.
Hyppää kyytiin!
Maailman Kuvalehti,
kerran kuukaudessa.
Nyt tarjoushintaan
29,00 / vuosi.
Tilaa täältä:
maailmankuvalehti.fi
4 / 2013
48
MUSIIKKI
Touko sanoo räyh!
Onko lapsen syntymän pakko tarkoittaa levylautasen pö
pölyyntymistä?
lastenmu- sa vedetyt villit Hevisaurus-esisiikin pakko olla tykset ovat naulinneet tunteyksinkertaista ja mattomat ohikulkijat paikoilleen.
sanoitusten sel- Nyt kolmivuotias poika on käykokielisiä? Ei.
nyt bändin keikalla pari kertaa ja
Skideille kannattaa tarjota tarkastimme yhdessä Peacockmuutakin kuin titinallea. Kuo- teatterin Velhojenvuoren salaisuus
puksemme Touko diggaili vauva- -musikaalin.
na eniten afrobeatia ja sittemmin
olemme käyneet läpi loputto- I T S E L L E N I Hevisaurus oli pitman valikoiman eri tyylejä. Lap- kään tuttu lähinnä yhtyeen
set saavat kiinni yllättävän moni- rumpalin ja levy-yhtiön julkimutkaisesta matskusta.
sesta kädenväännöstä. DinoReilun vuoden
sauruspukujen
epäselvien immaverran ylitse muiteriaalioikeuksien
den on ollut naailu
a
r
e
i
V
huomasin,
purin Aarnin esit?
sa on lisäksi
s
e
s
telemä Hevisaurus.
että
kyseessä
on
k
u
aur
an tehokkaasti tuotj
i
Vuosi sitten sain Hevis
a
f
t
nu
seurata, kuinka nosvatta lasten teistettu brändi ?
a
k
peasti heavy-kliHevisaurus-tuottta
maine dissa.? teita on loputon
seet tarttuvat lapo
siin.
määrä.
päiväk
Katseltuaan paOheistuotteirina iltana Hevisauden seasta löyrus-videoita kaksivuotias Touko tyy myös ehtaa musiikkia. Healkoi kävellä ympäri kämppää visauruksen tuottaja, säveltäjä,
mikä tahansa lelu kitarana ja nos- sanoittaja, studiomuusikko, äätaa jalkansa vuorotellen sohvalle, nittäjä ja miksaaja Nino Laurenpenkeille tai sohvapöydälle. Kaik- ne on ollut mukana alusta alkaki monitorikaiutinta etäisestikin en, ja vakuuttaa, että yhtye tekee
muistuttavat korokkeet saivat juraheviä tosissaan.
osakseen tämän kunnian.
?Minulle ei ole koskaan tullut
Hän osoitteli määrätietoisesti mieleenkään yksinkertaistaa Heetusormellaan ympäriinsä, kohti visauruksen musiikkia. Uskon,
kuvitteellista yleisöä uskottavan että kaiken ikäisille kuulijoille värokkikukon itsevarmuudella.
littyy täysillä soittamisesta synHiekkalaatikolla Aarnin kans- tyvä energia?, Laurenne kertoo.
O
NKO
LEVYT
Hannele Huhtala, Anna Kankaanpää, pertti laesmaa & Jari Tamminen
The Shrieks:
y.
Blood and Lunacy.
2013.
J
ki:
Jukka Kuoppamäki:
T
Tunnustus ?
K
Kauneimmat
b
balladit 1971?78.
U
3.
Unja Records 2013.
M
Manuel Dunkel
U
United & Proton
S
String Quartet:
M
Meeting Point.
T
Texicalli 2013.
Tuomari Nurmio:
t.
Dumari ja Spuget.
Ratas Music 2013
H
Husky Rescue:
T
The Long Lost
F
Friend.
E
El Camino 2013.
The Meteors
s
kohtaa Mis?tsin
Skrububacka
S
a
Manun illallinen
M
linen
Douppii shittii
tii
Ufoa pörinää
U
ä metsästä
Turha pyytää Jukka Kuoppamäkeä
kröhäisemään tai väittää KatriHelenan ääntä kireäksi ja kapeaksi.
Sinivalkoisia ääniä. Kyllä kansa tietää!
Sirpa ja Jukka Kuoppamäki budjas
joskus Månsas Cityssä eli Maunulassa kuten minäkin. Niillä on valtavasti
lapsia. Sirpa oli Levyraadissa. Levyraadista tunsin myös Jahnun ja Eeva Kasteen, mutta se on taas toinen tarina.
Skrubu on tehnyt suuren työn
suomalaisen iskelmämusiikin hyväksi.
Hän on säveltänyt jo nyt ikivihreiksi tulleita stygejä paitsi itselleen
myös muille artisteille. Ne kertovat
Suomesta, miehen ja naisen välisestä rakkaudesta ja ihmisen ikuisesta
kaipauksesta. Kiskot ovat vieneet etelään ja milloin minnekin, mutta junan
kyydissä on aina ollut ihminen.
Tässä albumissa keskitytään
Kuoppamäen itsensä esittämiin
kauneimpiin balladeihin 70-luvulta.
Sopii mainiosti minulle ja varmasti
muillekin.
Sininen ja valkoinen, Pieni mies
ja muut saavat kyyneleen pyrkimään
väkisin raavaimmankin suomalaisen
miehen silmäkulmaan. (PL)
Pyhäinhäväistys! huusivat jazzin fariseukset kun Charlie Parker teki levyn
jousien kanssa. Aina löytyy jengiä, joka on mieltynyt liian kireään borsaan.
Bird soitti standardeja. Pienen
yksiön verran prenikoita kerännyt
Manuel Dunkel panee paremmaksi.
Sävellykset ovat omia. Ainoa poikkeus
on Rauno Lehtisen Kevätkoivu elokuvasta Vodkaa, komisario Palmu, totean
viskiä maistellen.
Olen levynjulkkareissa Koko Jazz
Clubilla. Jousiryhmä on aivan edessäni. Aivan samoin kuin vuosi sitten
April Jazzissa Jukka Eskolan johdolla.
Tämä on kuitenkin intiimimpää, sillä
ensiviulun soittaja istuu melkein sylissäni.
?Ihanaa?, alttoviulisti Maarit
Holkko sanoo väliajalla. ?Kuin olisi
leikisti jazzmuusikko!?
Siis aivan helvetin makee levy!
Myös vuoden 2008 Jazzdiggari Seppo
Hanste kertoo kuunnelleensa sitä
tiiviisti.
Olen aivan varma, että Manulle
lankeaa tästä lisää prenikoita. Voin
tarjota tarvittaessa säilytystilaa uusille pytyille, ja uskon, että niin voi
Seppokin. (PL)
Kaikki slangiprojektit ovat snadisti tekemällä tehtyjä. Epätoivossaan tekijät
tunkevat slangisanoja sinnekin minne
ne eivät sovi, ja jopa keksivät slangahtavia sanoja kuulostaakseen niinku
sillai tosi doupeilta. Ehkä kauhein
esimerkki ilmiöstä on telkkarissakin
kekkuloinut Sami Garam, jonka puhe
ei muistuttanut mitään ikinä puhuttua
kieltä ja joka oli Himastakin fuulampi.
Tuomari Nurmio on ollut raikas
tuulahdus näiden viritysten keskellä,
eikä hän petä uudella levyllään. Ei haittaa, vaikka nykyslangi poikkeaa Nurmion käyttämästä kielestä melkoisesti,
minkä taiteilija auliisti myöntääkin.
Dumari toimii hyvin myös SMC Lähiörottien kanssa nautittuna.
Rytmiryhmä Spuget sattuu vielä
olemaan ensiluokkaisen hyvä ja onnistuu puhaltamaan uutta eloa myös
Nurmion vanhoihin kappaleisiin, joita
levyllä on muutama. Tätä kelpaa kuunnella Voiman toimituksessa Sörkassa,
jonka välittömään läheisyyteen lähes
kaikki levyn tarinat sijoittuvat. (JT)
Kun Husky Rescuen uusi levy soi
toimituksessa, sitä kommentoidaan
ufoksi pörinäksi. Melkoista elektosurinaa levy onkin. Hyvin elokuvallista
ja kaunista.
Husky Rescuen keskushahmo
Marko Nyberg valitsi yhtyeensä laulajaksi ruotsalaisen Johanna Kalénin,
kun edellinen laulaja Reeta-Leena
Vestman jätti bändin vuonna 2010.
Uutta on myös se, että bändi on kolmihenkinen. Kolmantena mukana
on kitaristi-kosketinsoittaja Antony
Bentley. Ainahan Husky Rescue on
liikkunut niillä kiinnostavilla tanssipopin ja häröilyn rajamailla, bändi tosin
muistetaan loistavista tanssi-pop-biiseistä kuten Summertime Cowboy ja
Nightless Night.
Nybergin perustama oma levy-yhtiö El Camino Records julkaisi syksyllä
2012 Tiiu Helinän esikoislevyn Veli, jota
voisi kuvailla elektrofolkiksi. The Long
Lost Friend seikkailee paikoin samoissa
metsissä. Nyberg on haastatteluissa
kertonut, että levyn inspiraationa on
ollut ystävän uudelleen löytäminen 15
vuoden jälkeen ? kaunista! (HH)
Läskibasso läiskyy, huulet on punattu. Sanoituksissa veri virtaa ja
hirviöt temmeltävät. Lähtöasetelma
voisi olla kliseinen, ellei asialla olisi
suomalainen The Shrieks. Naisnelikko hyödyntää tyylikkäästi perinteisiä
teemoja ja maustaa musiikkinsa aineksilla, jotka saavat kokonaisuuden
kuulostamaan ainutlaatuiselta.
Bändi sai alkunsa neljä vuotta
sitten, kun psychobillypiirien äijämeininkiin kyllästyneet naiset halusivat
ravistella stereotypioita. Ainoastaan
puolella jäsenistä on aiempaa musiikkitaustaa, mutta naiset soittavat
kuin ammattilaiset. Neljä kappaletta
kattava Blood and Lunacy -ep on The
Shrieksin esikoisjulkaisu.
Psychobillystä ja horrorpunkista
ammennetaan vaikutteita isolla kauhalla, mutta bändi venyttää sopivasti
genrerajoja. Räyhäkkä asenne paljastaa jäsenten punktaustat. Ote on
silti rennonletkeä. Nokkelat lyriikat
peilaavat arkisia tilanteita kauhuteemojen kautta. Tarttuvien rallien räiskyvä energia houkuttelee vetämään
creepersit jalkaan ja säntäämään
tanssilattialle. (AK)
MUSIIKKI
4 / 2013
49
Bändi toimii myös isommille. Vuonna 2010 Ilosaarirockissa
esiintyneen, vahvasti aikuiseen
makuun musiikkia tekevän Bad
Religionin basisti Jay Bently ylisti
Voiman haastattelussa Joensuussa näkemäänsä Hevisaurusta
maasta taivaisiin.
testaa tuotoksensa
omalla tyttärellään ja on saanut
tuotannoilleen vahvan hyväksynnän. Sama tinkimättömyys
kuuluu myös muutamissa muissa lapsille suunnatuissa musiikkiprojekteissa, kuten Ella ja Aleksi sekä Ipanapa putoavat samaan
laariin Hevisauruksen kanssa.
Kokeneet muusikot soittavat
tosissaan ja kunnianhimoisesti,
kohdeyleisöä aliarvioimatta.
Toisinaan yleisön rajoja jopa
koetellaan. Hevisauruksen uusimmalla, Kadonneen louhikäärmeen arvoitus -levyllä kuullaan
entistä rankempia soundeja.
Pingviini vilkuttaa -kappaleella matkustetaan Norjaan ja tyylilajina on Dimmuborgirilta vaikutteita saanut blackmetal. Koska
laulun tarinassa pingviinillä on
kurkku kipeänä, on laulukin ihan
ehtaa kuolonkorinaa. Touko pohti kappaleen ensi kertaa kuullessaan, että laulaja varmasti tarvitsisi kurkkupastillia.
?Pingviini vilkuttaa oli varmasti niin rankka kuin voi ol-
6
&& (%/'
)/ &%
& /. -&.
-#
la. Siinä on kyllä vedetty homma tappiin, kun blastbeatit
pauhaavat kahden sadan tempolla, ja päälle kiljutaan Norja-aiheisia tekstejä. Tempon suhteen raja tulee vastaan myös siinä, että
pystyvätkö muusikot soittamaan
sitä livenä.?
KONSERTEISSA
L AURENNE
3£'??(
.,0./&) ,'' %-# N=?9FAKKAEG
_
' #&' *
%MDE9NMGJ=FC ./
"=DKAFCA
' *
&
jurametallisaurukset soittavat biisit itse ja taustanauhojen käyttö on minimoitu.
Jeesiä tarvitaan ainoastaan muutamissa kohdissa, joissa levyllä
soittajia on enemmän kuin konsertissa lavalla.
Hevisaurus-levyillä on vieraillut liuta eturivin heavy-muusikoita, jokunen ulkomaan vahvistuskin. Kuinka lastenlevyllä
esiintyminen on yhdistettävissä
rankan rokkisällin imagoon?
?Kaikki, joita olemme pyytäneet, ovat lähteneet mukaan kiljuen. Monilla heistä on omia lapsia ja vierailu Hevisauruksissa on
varmistanut, että faijan maine
lasten päiväkodissa on kasvanut.
Kyllä ammattilaiset tajuavat tämän hauskuuden ja jujun?, Laurenne vakuutta.
>9;=:GGC
;GE
N=?9FAKKAEG
IX tampere
guitar
Kitaran juhlaa 1.-9.6.2013
Choro| Classical | Flamenco | Gipsy Swing | Jazz
La 8.6. Tampere-talo
Vicente Amigo Quartet (esp)
Jari Tamminen
Tapahtumajuna Helsingistä Lauantain 8.6. Elämyskonsertteihin 53 ?
Konserttiliput alk. 19 ? | Passit alk. 99 ?
Hevisaurus & Velhojenvuoren salaisuus -musikaali Linnanmäen
Peacockissa touko- & kesäkuussa.
Lisäksi bändi keikkailee läpi kesän.
VOIMA SUOSITTELEE
festival
7 ? S-Etu 31.5. saakka
www.tampere guitar festival.com
Koonnut Kaisu Tervonen
Voima
a valitsee suositu
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 6.5. asti voima@voima.?.
KÄHEÄT KURKUT
2.5. kello 20
KOM-teatteri, Helsinki
Näyttelijöinäkin tunnetut Essi
Hellén ja Emmi Parviainen vetävät vapun jatkoilla lainakipaleita
Lady Gagasta euroviisuihin Joel
Mäkisen säestyksellä.
ROCKBISTRO
OPENING SOON
IN KURVI NEAR YOU!
facebook.com/Loosister
BLACK LIZARD
3.5. Oulu, 45 Special, 4.5. Seinäjoki,
Bar 15, 8.5. Pori, Rock Bar Monttu,
11.5. Helsinki, Kuudes linja
Uusiopsykedeliaansa tylyllä punkrockilla maustava helsinkiläiskokoonpano kiertää Suomea
esikoislevynsä tiimoilta.
FESTIVAL CLUB NIUBI
26.5. Virgin Oil Co., Helsinki
www.maailmakylassa.?/
Maailma kylässä ?festivaalin päätösklubilla soivat maailmanmusiikkivaikutteilla silatut urbaanit rytmit, kun pääesiintyjänä
on indonesialais-amerikkalainen Filastine feat Nova.
YLÄKAUPUNGIN YÖ
18.5. Jyväskylä
www.ylakaupunginyo.?
Wonderlust
Eri taiteenlajeja yhteen kokoava festivaali esittelee
tänä vuonna uuden tapahtumapaikan, Toivolan
vanhan pihan, jossa esiintyvät muun muassa katukansanmusiikkia soittava Sateenkaarina sekä Balkanilta inspiraatiota hakeva folkduo Wonderlust.
4 / 2013
50
KIRJALLISUUS
Sommitteluvirheiden taide
Milan Kundera romaanioppi sukeltaa tylsyyden ytimeen.
Maria Kozulya
Kundera on kirjoittanut ranskaksi vuodesta 1994. Siitä lähtien
hänen romaaninsa ovat menettäneet teräänsä.
K U N D E R A L L E isänmaa ei tarkoita nationalistista ajatusta yhdestä kansasta.
?Kulttuurinen monimuotoisuus on tärkeä eurooppalainen
arvo. Silloin kun venäläinen maailma halusi muokata piskuisen
kotimaani omaksi kuvakseen,
muotoilin ihannekuvani Euroopasta näin: mahdollisimman paljon monimuotoisuutta mahdollisimman pienessä tilassa.?
Kunderan käsitys modernista taiteesta on polyfoninen mutta sidottu kasvupaikkaansa.
1900-luvun alun Ranskassa taide
jatkoi ?Baudelairen ja Rimbaudin
suurta lyyristä kapinaa. Se löysi
mieluisimmat ilmaisukeinonsa
maalaustaiteesta ja varsinkin runoudesta.?
itäeurooppalaista
mielenmaisemaa, kiireettömyyttä, kitschin, pilojen, musiikin, melankolisten muotojen ja eroottisten suhteiden romaania.
Sitä Milan Kunderan romaanit
A R M A ATA
on modernisti, mitä
on helppo pitää vanhanaikaisena. Pienen mutta Euroopan keskipisteessä olleen T?ekkoslovakian
kasvattina hän on suorastaan takertunut ajatukseen isänmaasta
ja kansakunnasta.
Ehkäpä siksi Kundera kirjoittaa, että ?oli sitten nationalisti tai
kosmopoliitti, juurtunut tai juuriltaan temmattu, eurooppalainen
ihminen määrittyy ennen kaikkea
suhteessa isänmaahansa?.
Vaikka moni kirjailija pakenee
kansakuntaansa, eivät muistot jätä
rauhaan silloinkaan, kun kirjoittaa
toisella kielellä. Ja jos jättävät, se
saattaa näkyä tylsistymisenä. Näin
on käynyt Kunderalle itselleen.
KUNDERA
esseekirja kertaa
muistin ja unohduksen teemoja,
ylipäätään historiallisen tietoisuuden merkitystä taiteessa. Kun
kuuntelemme musiikkia, tulkintaamme siitä vaikuttaa vahvasti
se, miltä ajalta me kuvittelemme
sen olevan.
Jos joku säveltäisi nykyään
sonaatin, joka muistuttaisi parhainta Beethovenin sonaattia, se
ei aiheuttaisi minkäänlaista innostusta.
?Meidän tapamme havainnoida taidetta on niin voimakkaasti
sidoksissa historialliseen tiedostamiseen, että tuo anakronismi
(nykyaikana sävelletty Beethovenin teos) koettaisiin spontaanisti
(siis vailla tekopyhyyden häivää)
naurettavana, epäaitona, sopimattomana tai jopa hirvittävänä.?
Tämä kaikki koskee myös romaania. Me todellakin olemme
ajan metafysiikan vankeja.
KUNDERAN
Kunderan KeskiEuroopassa modernismi kehittyi
romaanin taiteena. Kundera kir- K U N D E R A N I S Ä oli muusikko.
joittaa erityisesti itävaltalaiskir- Ehkäpä siksi hänen tapansa kirjailijoista Robert Musilista ja Her- joittaa musiikista on luonteva,
mann Brochista, puolalaisesta jos sitä vertaa vaikkapa Mannin
romaanikirjailijasta Witold Gom- Tohtori Faustuksen ensyklopedisbrowicsista sekä Franz Kafkasta. tiseen tapaan kirjoittaa musiikin
?Muodostihistoriasta ja
vatko he ryhmän,
kaikista soittikoulukunnan tai
mista ja opetna
n
liikkeen? Eivät.
taa musiikin
A
i
s
Mik
a
a
Kukin heistä oli ykteoriaa siinä
p
a tap li
n
i
sivussa.
sin.?
n
e
r
Ka
ikä o
Heitä Kundera
Kaikki kunM
?
ä
kutsuu romaanin
nia Mannille,
itsens linnan
n
runoilijoiksi: ?He
joka oppi muKafka va?
lumoutuivat miesiikinteoreetu
k
i
s
e
likuvituksesta, jotiset näkökulka pyrki ylittämään
mat filosofi
?realismin? rajat, ja
Theodor Adorolivat samaan aikaan kuuroja kai- nolta ja kirjasi ne uskollisesti kirkille lyyrisille houkutuksille.?
jaansa. Kunderalla sen sijaan on
säveltäjän ote romaaniensa koK U N D E R A P A A L U T TA A kirjailikonaisuuteen, rytmiin, dynamiikjat aikaansa ja paikkaansa suo- kaan, harmoniaan ja teemoihin.
rastaan vimmaisesti. Ehkäpä hän
Samassa hengessä Kunderan
ajattelee nostalgisesti omaa koh- kiteytys modernista romaanin
taloaan.
lopettamisen taiteesta tiivistyy
?Miten ihanaa onkin kuvitel- musiikilliseksi ideaksi:
la muita elämiä, kymmeniä mah?Romaanin lopettaminen uudollisia elämiä. Mutta haaveilu teen aiheeseen on sommittelusikseen! Meidät kaikki on peruut- virhe, aivan kuin sinfonian viime
tamattomasti naulittu syntymä- tahdeilla säveltäjä pääteemaan
paikkaamme ja -aikaamme.?
paluun sijaan sujauttaisi yhtäkkiä
Hän vannoo eksistentiaalisen mukaan aivan uuden melodian.?
sitoutumisen nimeen, mutta ei
Tässäkin Kundera on polyfopuhu ?loso?asta. Eksistentialis- ninen itsensä kanssa. Romaanilmin aloittivat kirjailijat, eivät ?- la ei ole sääntöjä.
loso?t.
?Tässä kohtaamme jälleen
Kimmo Jylhämö
saman syvään juurtuneen virheen, virheiden virheen, ajatuk- Milan Kundera, Esirippu. Suom. Vilsen, että ?loso?an ja kirjallisuu- le Keynäs. Siltala 2013. 151 s.
den välinen suhde toimii vain
yhteen suuntaan, että tarvi- Kirjoittaja on klaukkalalainen vatessaan ideoita ?kerronnan am- semmistoporvari ja Voiman kirjoimattilaiset? voivat ainoastaan tusvapaalla oleva päätoimittaja.
SEN SIJA AN
ovat. Parhaimmillaan ne esittävät vastalauseen romaanitaiteen
mestariteoksille, jotka tietoisesti
ajavat lukijaansa tylsyyden ja nukahtamisen rajamaille.
Vaikka Kunderan romaanitaiteilu olisikin viihdyttävää, se ei
tarkoita, etteikö hän arvostaisi
nimenomaan tietoisen tylsyyden
apostoleja.
Kunderan esseekirja Esirippu pohtii suurien klassikoiden
romaanipoetiikkaa. Miksi Anna
Karenina tappaa itsensä? Miksi
Dostojevskin romaaneissa kello ei koskaan lakkaa lyömästä?
Miksi Flaubertilla tyhmyys on
parantumatonta? Mikä oli Kafkan linnan esikuva?
lainata niitä ?ajattelun ammattilaisilta?.?
KIRJALLISUUS
4 / 2013
VOIMA S
SUOSITTELEE
51
Koonnut Kaisu Tervonen
V
Voima
valitsee suositukset tapahtumatiedoista.
N
Niitä otetaan vastaan 6.5. asti voima@voima.?.
RIKOSKIRJALLISUUDEN LUKUPIIRI
R
uksia,
Paljon tarjo
löytöjä ja
uutuuksia,
isossa
klassikoita
a.
kirjateltass
2.5. KelLO 18?20
Pasilan kirjasto, Helsinki
Neljän viikon välein kokoontuvan lukupiirin käsittelyssä on Ken
Follettin romaani Neulansilmä, jonka lukupiiriin osallistuvat voivat noutaa lainaksi Pasilan kirjastosta.
SANAAMO
25.5. KellO 11.30?20
Toimintakeskus Happi,
Helsinki
Nuorten sanataidetapahtumaan
ovat tervetulleita 12?19-vuotiaat
nuoret, joille tapahtumassa on
tarjolla opastusta kirjoittamiseen
sekä oman tekstin esittämiseen.
asppil tä!
o
i
l
Y
äl
at tä
j
h
a
l
SARJAKUVALUKUPIIRI
2.5. KelLO 17?18
Kulttuuritalo
Valve, Oulu
Tämänkertaisen lukupiirin
teemana ovat naissankarit, joista osallistujat voivat
tuoda mukanaan esimerkkejä
sarjakuvien muodossa.
SAIMA HARMAJAN
KAHDET KASVOT
8.5. KelLO 19
Kansallisteatterin Lavaklubi, Helsinki
www.lavaklubi.?/
Saima Harmajan 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi Lavaklubilla kuullaan
runoilijan tekstejä ensiksi hänen päiväkirjaotteisiinsa pohjaavana monologina ja sitten Uinuva-yhtyeen versioina.
MUUT LEHDET
Koonnut Pertti Laesmaa
Ratikasta poistuminen on oma taiteenlajinsa. Ikkunapaikalla istuva alkaa
oirehtia poispääsyä
hengittelemällä ja ilmeilemällä. Mutta
että on vaikeaa avata suu ja sanoa: ?Anteeksi, mä jäisin pois.??
Ulla Krekola, Enemmistö - Majoritet 1/2013
Maailman meno on muuttunut niin
monimutkaiseksi, että harva enää
ymmärtää. Jo kuntauudistus pudotti kärryiltä tolloimmat. Sote-suunnitelma oli
liikaa keskikoulun käyneillekin. Eurokriisi
meni yli ymmärryksen ?loso?an maistereilta ja molempain oikeuksien kandidaateilta. Osinkoverosta ymmärtää enää Sixten Korkman, muutama Kansanradioon
soittelija sekä tietysti sosiaalinen media.?
Jukka Ukkola, Suomen Kuvalehti 15/2013
Onko yleisö sellaisen väen joukko,
joka havainnoi oitis nyrpistyksin
vähän alavireiset johtosävelet, soinnillisen epätasapainon fortissimoissa tai löysän aspiraation saksan kielen resonanttikonsonanteissa?
Tullaanko kantaesitykseen seuraamaan säveltäjän liittymistä pisteellissarjallisen tradition epäperiodisia ääniä
kokeilevien soittotapojen taipumista
hälyisien spektrien transformaationa elliptisesti... (tämä virke ajautui nyt umpikujaan).?
Tapani Länsiö, Rondo 4/2013
On ihmisiä, jotka nurisevat kaikesta. Ravinto on kelvotonta, upouusi
tietokone ei ole tarpeeksi nopea, kieli
tarttuu kylmään kaiteeseen. Valittajia inspiroi huonosti hoidettu suhde omaan rajallisuuteen ja sen jatkuva projisiointi lähiympäristöön. En minä muuten, mutta
kun kaikki on niin kehnosti hoidettua.
Tietenkään valittajat eivät ole täysin
väärässä. Maailma kun kohtelee itse kutakin ajoittain kuin Unto-sedän kauppakeskuksen lattialle pudottamaa keinonahkakinnasta.?
Kaapo Paatos, Turun Ylioppilaslehti 7/2013
En välitä elokuvateatteriesityksistä kuten ennen. Kun projektorissa
ei pyöri ?lmi, katseeni ei pysy kankaassa,
vaan harhailee salissa, kankaan reunoissa, seinissä. Lattioissa ja katossa. Korkeatasoinenkin digielokuva synnyttää
usein näkökentässäni sateenkaaren värejä.
John Watersin mukaan kirjoista pitäisi tehdä jälleen seksikkäitä. ?Jos menet
jonkun luo, eikä hänellä ole kirjoja hyllyssä, älä nussi häntä.? Eikö samaa voisi
soveltaa elokuvaan? ?Jos joku vie sinut
elokuviin, mutta siellä ei pyöri ?lmi, älä
nussi häntä.?
Julkisissa kulkuneuvoissa matkustavat ovat pääasiassa vaitonaisia.
Poikkeuksen muodostavat päiväkotiryhmät, joiden terhakka pikkuoravamaisuus
muodostaa jyrkän vastakohdan hartaalle
konttorikansalle, joka on naama peruslukemilla kuin Mikkelinpäivän jumalanpalvelukseen pakotettuna. Joskus myös
suomenruotsi, somali ja venäjä rikkovat
bussikoodia, johon kuuluvat sallittuina
elementteinä enintään mobiilien äännähtelyt ja nuorison edustajien fuskaavien kuulokkeiden välittämät tsuh-tsuhtsuh-kompit.
21.-22.5.
Helsingin Rautatientorilla
Hien
Hi
enoa
en
o ohj
hjel
elma
maa
ma
a aa
aamu
mu
ust
s a il
ilta
taan
ta
n. Aa
A mu alk
lkaa
aa
a las
a te
enohje
oh
hje
jelm
lmal
lm
alla
al
l ja
la
il
ilta
lta
t hii
ipuu
pu
uu jä
j nn
nnit
ityk
it
ykse
yk
se
s
een
en.
. Si
Siin
in
nä vä
väli
liss
ssä
ss
ä es
esit
it
itel
tel
llä
ään
n kau
auno
no
oki
k rj
rjal
alli
al
lisu
li
s ud
su
uden
e
uutu
uu
tuuk
tu
uk
uksi
ksi
sia
a ja
ja kes
esku
k st
ku
stel
el
lla
laan
a aja
an
jank
nk
nkoh
ko
oh
htais
ta
ais
isis
ista
is
ta
a asi
sioi
oist
oi
st
ta.
Tiistai 21.5.
12?13.30 NUORIMPIEN LUKIJOIDEN
N OHJELMAA
OH
HJ
JEL
LM
MA
AA
AA
Myyrä! kello 12, 13, 14, ja 15
12.30 Kreeta Onkeli Selityspakki Otava
13.30 Kirjakaupan uudet roolit
14.30 PARHAITA LAHJAKIRJOJA
Taro Korhonen Anoppikirja Otava
Katja Lindroos Momo-kirja Siltala
15.30 NOSTALGISTA KAUNOA
Virpi Hämeen-Anttila Tapetinvärinen Otava
Katja Kallio Säkenöivät hetket Otava
16.30 VOIKO ASIOITA NÄIN KÄSITELLÄ!
os
16.30 Anu Silfverberg Äitikortti Teos
ehd
eh
d
17 Minna Lindgren Kuolema Ehtoolehdossa
Teos
17.30 Esko Seppänen Eutanasia Into
KLO 18 HULLUUTTA VAI HUUMORIA?
SARJAKUVAN UUTUUKSIA
JP Ahonen Villimpi Pohjola I ja II
Pertti Jarla Fingerporit I?VI ja Kapteeni Tserep
Petri Hiltunen Anabasis I ja II Arktinen Banaani
Keskiviikko 22.5.
Pertti Ja
rla
12?14 NUORIMPIEN LUKIJOIDEN OHJELMAA
Myyrä! kello 12, 13, 14, ja 15
12.30 Reka Kiraly ja Marika Maijala Lunta sataa, Lupo! Wsoy
13 Jarkko Tontti Vedeeran taru Otava
14 ONKO JOURNALISMIKIN KULTTUURIA?
ENTÄ ONKO ENÄÄ KULTTUURIJOURNALISMIA?
Heikki Valkama, APU
Markus Ånäs
Pj Tuomas Rantanen, Voima
klo 15 KESKITY!
Jutta Saanila Läsnäilo Minerva
klo 15.30 KEVÄTESIKOITA EIKUN ESIKOISIA
Tua Harno Ne jotka jäävät Otava
Anu Juvonen Lähiöoksennus Minerva
Miina Supinen
klo 16 KAUNOA KONKAREILTA
Marja Björk Poika Like
Miettin
en
Miina Supinen Orvokki Leukaluun urakirja Wsoy
Inka Nousiainen Kirkkaat päivät ja ilta Siltala
KLO 17 USKOMATONTA?
Anna Kontula Mistä ei voi puhua
? Kirja uskosta ja uskonnosta Into
klo 17.30 DEKKARITUNTI
Miettinen Sukuviha Like
Vapa
a
pääs
y
,
tiete
nkin
!
Eero Tammi, Filmihullu 1/2013
Arja Tuusvuori, Niin & näin 1/2013
www.kirjakarnevaali.fi
4 / 2013
52
KIRJALLISUUS
Vanhemmuus painekattilassa
Ekoäidit palauttavat
meidät 1950-luvulle,
Anu Silfverberg sanoo.
vaikeutta ja häm
hämmentäviä fyysisiä kokemuksia.
Yleisemmin ta
taas pohditaan
muun muassa tyt
tyttöjen seksivalitusta, trendikäst
trendikästä luomusynnytystä ja julkisilla paikoilla imettämistä.
Hänen mielestään luonnollista pitäisi olla se, että ?kaikki ne
ihmiset, jotka hankkivat lapsia,
myös hoitavat niitä?. Edes myyttinen ?omiva äiti? ei oikeasti voi olla esteenä, jos normaali aikuinen
ihminen haluaa lapsiaan hoitaa.
Silfverberg kirjoittaa ke
keskiluokkaisissa
piireissä muodikkaasta
muodikk
ekovanjonka hän näkee
hemmuudesta, jo
ohjaavan naisia ta
takaisin 1950-luvun kotirouva-asetelmaan.
kotirouva-ase
Koko
paketti kantoliinoineen,
kantoliin
kestovaippoineen, rintaruokintoineen
rint
ja perhepeteineen nimittäin näyttää asettuvan nim
nimenomaan äitien
taakaksi.
Silfverberg
kannustaakin
miettimään, mitä seuraa esimerkiksi siitä, että vauvan ruokahuollosta on vast
vastuussa vain äiti.
Kysymys ei suinka
suinkaan ole ainoastaan äidin vapaa-ajasta
vapaa
tai sen
puutteesta, vaan toisen vanhemman asemasta lap
lapsensa elämässä. Kun lapsi on a
alusta asti saanut olla kummank
kummankin vanhemman
sylissä ja ruokittav
ruokittavana, hän oppii,
että molemmat va
vanhemmat ovat
yhtä turvallisia.
Ensihetkistä lä
lähtien tasapuolisesti jaettu vanhe
vanhemmuus saattaisiihenkin, että miehet
si vaikuttaa siihen
käyttäisivät vanh
vanhempainvapaita
enemmän kuin ny
nykyisen kuuden
prosentin edestä. Silfverberg
S
tivaa
miehiltä vastuunk
vastuunkantoa.
K IRJA A LUK IESSA
ERITYISEN KIRPEÄSTI
J
esseekokoelmassaan Luonto pakastimessa (Teos 2011)
Anu Silfverberg sovitteli onnistuneesti yhteen yksityistä ja yleistä.
Myös uudessa kirjassa Äitikortti
? kirjoituksia lisääntymisestä päiväkirjamainen omakohtaisuus ja
yhteiskunnallisuus sulautuvat
toisiinsa.
Henkilökohtaisimmalla tasolla kirjoittaja ihmettelee ihmisen lisääntymisen pohjimmiltaan
biologisia, mutta salakavalasti
myös sosiaalisia ja psykologisia
ilmiöitä, kuten raskaaksi tulon
O
kokee monia tajuamisen hetkiä. Silfverberg osaa antaa sanat mielessä
sekavina pyörineille havainnoille
ja pohdinnoille. Kirkas ajattelu,
siitä kumpuavat täsmälliset lauseet, sopivan humoristinen ote ja
aivan aavistuksenomainen itseironia luovat nautittavan kokonaisuuden.
Tekstit ovat niin taitavasti rakennettuja, että luin hyvin innostuneena myös niitä pohdintoja,
joissa omat valintani ja ajatusmallini kyseenalaistettiin.
Marjo Jääskä
Anu Silfverberg: Äitikortti ? kirjoituksia lisääntymisestä. Teos 2013.
1 s.
251
Äitienpäivä
tienpäivä 12.5.
KIRJAT
oona juutinen, Marjo Jääskä, jari hanska & jari tamminen
Markus Uku Laitinen:
en:
Katujen zen.
Like 2013. 217 s.
Sergei Lukjanenko:
o:
Yöpartio.
Sergei Lukjanenko:
o:
Päiväpartio.
Into Kustannus
2012 ja 2013.
Rauli Partanen, Harri
Paloheimo, Heikki Waris:
aris:
Suomi öljyn jälkeen.
Into Kustannus 2013.
300 s.
Klanten, Ehmann, Borges,
orges,
Feireiss (toim.): Going
ng
Public ? Public
Architecture, Urbanism
nis
is
sm
and Interventions.
Gestalten 2012. 272 s.
Antti
A
Eronen:
Talvi.
T
Myllylahti
M
2011.
316
3 s.
&
Rock, rauha & zen
Markus Uku Laitisen Katujen zen yhdistelee itäistä maailmankatsomusta
ja reipasta rockhenkisyyttä vähän samaan tapaan kuin Brad Warnerin kirjakaksikko Hardcore Zen ja Zeniä karmalla
ja suklaakastikkeella.
Laitinen tutkii zenbuddhalaisuutta
esittelemällä joitakin sen käsitteitä,
opettajia, tekstejä ja tarinoita. Hän
höystää letkeää tekstiä katukielen
ilmaisuilla. Lopputulos on hauska, ei
lainkaan vaivaannuttava. Ydinviesti ei
katoa kielellisten kuorrutusten alle.
Idän ?loso?aa lähestytään myös
kirjoittajan rosoisen elämäntarinan
avulla. Laitinen on kulkenut pitkän
päihteiden liukastaman polun koulukiusatusta änkyttäjästä itsensä kanssa
viihtyväksi perheenisäksi, yliopistoopiskelijaksi ja osa-aikamuuttomieheksi.
Kirja antanee toivoa ja työkaluja
elämän haasteiden väsyttämille. Jo
pieni asennetarkistus voi saada ihmeitä aikaan. Niille, jotka tuntevat vetoa
muodollisempaan harjoittamiseen,
Laitinen antaa maanläheiset ohjeet
zazen-istumamietiskelyä varten. (MJ)
Vampyyri saapuu
Moskovaan
Öljynarkkarin
viimeinen ?ksi
Ideoita
kaupunkisuunnitteluun
Sergei Lukjanenkon vampyyrifantasiassa vallitsee kauhun tasapaino.
Kon?iktin osapuolet, päiväpartio ja
yöpartio, ovat lukkiutuneet asetelmaan, jossa molemmat ovat niin voimakkaita, että täysimittainen sota
johtaisi täydelliseen tuhoon.
Viisiosaisen kirjasarjan kahdessa
suomennetussa osassa, Yöpartiossa
ja Päiväpartiossa, hahmotellaan osapuolten yhteenoton mittasuhteita.
Tarina kiedotaan osaksi todellista
historiaa: esimerkiksi Neuvostoliitto
oli Valon puolen hieman pieleen mennyt yritys luoda onnela maan päälle.
Osapuolet Valo ja Pimeys ovat
niin kliseisesti nimettyjä, että tekisi mieli vajota maan uumeniin.
Vampyyreja ei ole helppo käsitellä
tuoreesti.
Silti Lukjanenko luo puhki kuluneista aineksista uutta ja yllättävää. Tai sitten tapahtumapaikka,
ränsistynyt Moskova, on se uusi
mauste. Vampyyrit ja niiden metsästäjät hörppivät vodkaa ja napostelevat suolakurkkuja. Nyky-Venäjän
korruptoitunut yhteiskuntamalli ja
neuvostomenneisyys nousevat kiinnostavasti tarinan raoista. (JT)
Toivottavasti he ovat väärässä, ajattelen luettuani Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen Suomi öljyn
jälkeen -kirjan.
Kolmikko käy seikkaperäisesti läpi,
mistä öljyssä on kysymys. Apunaan
heillä on lukuisia tutkimusraportteja,
talousennusteita ja tilastoja. Poliittisesti herkän aiheen vuoksi niiden sisällöt ovat ristiriitaisia ja virallista totuutta
on vaikea löytää.
Vaikka arviot öljyvarannoista vaihtelevat, suunta on selvä. Me
elämme öljyntuotannon osalta huippukautta. Öljy ei siis lopu juuri nyt,
mutta sen tuotanto on saavuttanut
lakipisteen.
Halvan öljyn jäähyväisistä näyttää
tulevan varsin kivulias prosessi, sillä
ihmiskunta on öljyyn pahasti koukussa.
Vauraustuminen ja kasvu ovat 1800-luvun lopulta alkaen nojanneet entistä
enemmän halpaan öljyyn. Se on pitänyt
talouden liikkeessä. Nyt kasvun rajat
ovat tulleet vastaan, mikä heijastuu
muun muassa talouskriiseinä. Ja tämä
on vasta alkusoittoa. (JH)
Helsinki oli maailman designpääkaupunki, World Design Capital vuonna
2012. Näin kaupunkilaisen vinkkelistä
katsottuna mitään kovin kiinnostavaa
ei jäänyt käteen. Monet WDC-leiman
kylkeensä saaneet projektit olisi toteutettu ilman teemavuottakin.
Ällistyttävän mitäänsanomattoman graa?sen ilmeen ohella tapahtuman suurin synti oli se, että WDC-porukka ei saanut kehitettyä rohkeita tai
pysyviä rakenteita Helsingin katukuvaan. Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon väliin rakennettu paviljonkikin purettiin.
Eikö porukalla ollut visiota, vai
puuttuivatko lihakset?
Helsinki ja koko Suomi loistavat
poissaolollaan tuoreessa Going Public
-teoksessa, joka kokoaa yhteen viime
vuosien päräyttävimpiä tilankäytöllisiä ideoita ja arkkitehtonisia spektaakkeleita. Voisin koostaa unelmieni
kaupunkiutopian kirjan annista.
Mitä pitäisi tehdä, jotta me suomalaisetkin ansaitsisimme paikkamme tämän kaltaisissa teoksissa? Ainakin kaupunkisuunnittelusta vastaava
porukka voisi lukea Going Publicin. Ja
vähän ryhdistäytyä. (JT)
Ydintalvi kaipaa editointia
Antti Erosen Talvi kertoo lähitulevaisuuden Suomesta, jonka ydinsota
pimentää. Ilmastopakolaiset ovat
vyöryneet Eurooppaan. Lyhyt mutta
tuhoisa sota jättää monet maailman
suurkaupungeista raunioiksi. Tuhkasta harmaan lumen keskellä Rannan
perheen kolme jäsentä, Heikki-isä ja
lapset Samuli ja Suvi, yrittävät kukin
pärjätä tahoillaan.
Talvi olisi ehdottomasti hyötynyt
tiukemmasta editoinnista ? kirjaa
lukiessa tulee toisinaan olo, ettei yksikään ammattilainen ole näyttänyt
sille punakynää. Lisäksi päähenkilöiden ajatusten ja tunteiden puhkiselittämisen olisi suonut jäävän hieman
vähemmälle.
Ainoa lukijalle säästettävä mysteeri onkin salaperäinen mies nimeltä
Mustamaa, joka kuvataan pitkään
mustaan takkiin pukeutuvaksi, alati
aurinkolaseja käyttäväksi rasvaletiksi. Tyyppi kuulostaa lähinnä teinigoottien käsitykseltä coolista, ja tätä
on vaikea ottaa vakavasti traagisena
hahmona.
Kaiken kaikkiaan Talvessa on
ainesta. Jäänkin odottamaan vasta
23-vuotiaan kirjailijan kehittymistä. (OJ)
KIRJALLISUUS
tuottaminen ei enää ole vain
ammattiviljelijöiden tai maalle muuttaneiden idealistien hommaa. Myös
umpikaupunkilainen voi upottaa
sormensa multaan ja nauttia sellaisista kasviksista, juureksista
ja marjoista, joiden alkuperä on
varmasti tiedossa. Kevään puutarhakirjojen joukossa on peräti
kaksi kaupunkiviljelyä käsittelevää teosta.
Ruokakirjailijana tunnettu
Varpu Tavi lähestyy kaupunkiviljelyä erityisesti terveyden ja
hyvinvoinnin näkökulmasta. Villiinny kaupunkiviljelijäksi -kirjassa
pääosassa ovat viljeltävät kasvit. Tavi ohjeistaa muun muassa
yrttien ja muiden ?terveyskasvien?, kuten punahatun ja chilin,
kasvattamisessa, antaa vinkkejä
parvekekasvatettavista sekä paljastaa laiskan puutarhurin pihaviljelyniksit.
Erityisen hyödyllisiä ovat laajahkot jaksot idättämisestä ja
versojen kasvatuksesta. Myös
lyhyet esittelyt kattopuutarhoista, sissiviljelystä sekä lasten kaupunkiviljelyhankkeesta ovat kiinnostavaa luettavaa.
R
Kaupunkiviljelijän oppaassa nostetaan
esiin pääosin samat asiat, mutta
kokonaisuus on tasapainoisempi ja osin yksityiskohtaisempi ja
selkeämpi. Tilaa jää opastaa esimerkiksi mehiläistarhan perustamisessa.
S A L L A K U U L U VA I S E N
53
TARTU RUNOON
Betoni kukkimaan!
UOAN
4 / 2013
Kirjan keskeinen teema on yhteisöllisyys, vaikka Kuuluvainen
muistaa hehkuttaa myös ?ihanan
individualistista? parvekeviljelyä.
Ruokaan liittyvälle kansalaistoiminnalle, johon lukeutuvat muun
muassa ruokapiirit ja yhteisviljelmät, on kirjassa omistettu oma
lukunsa.
Kaupunkiviljelijän opas on Rosemarie Särkän valokuvia myöten innostava ja inspiroiva paketti, joka
?losofoi, ideoi ja ehdottaa. Oppaan
lukemisen jälkeen tuttuja kulmia
katselee aivan uusin silmin.
Puu kasvaa tyhjän päällä, sen helma on auki,
paljastuneet nilkat. Lehvästössä liian monet kasvot
ovat auki, ne liplattavat, riuhtovat, mitä ne tahtovat.
Haukkovat henkeään, haukkaavat, haukkaavat,
kamala kuva hukkuvista tai sateeseen upotetuista.
Joka päivä niin kuin joku vilkuttaisi. Aina hyvästejä,
hyvästejä.
Tässä sarjassa runoilija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko avaa runoutta.
Usein ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa ymmärtää runo. Runon puitteet voivat rajoittaa
mahdollisia tulkintoja. Avauksissa Parkko kiinnittää huomiota juuri näihin puitteisiin.
Miia Toivio: Pysty hiljaisuus. Teos 2013. 69 s.
Kuvallisuuden voima
Marjo Jääskä
Varpu Tavi: Villiinny kaupunkiviljelijäksi. Lähiruokaa tosi läheltä. Gummerus 2013. 128 s.
Salla Kuuluvainen & Rosemarie
Särkkä: Kaupunkiviljelijän opas.
Löydä syötävä kaupunki. WSOY
2013. 204 s.
pidetään yhtenä keskeisistä runouden keinoista.
1950-luvulla ja sen jälkeen on
tehty lukuisia kuvallisia runoja.
Vaikka runouden muodit joskus
kuvia väheksyvätkin, Miia Toivion runossa näkyy kuvallisuuden
voima.
Arkikokemuksen mukaan puu
ei kasva tyhjän päällä, ja harvemmin puulla sanotaan olevan nilkat. Lehvästössä ei myöskään ole
kasvoja, eikä lehtien sanota haukkovan henkeään, koska niillä ei ole
keuhkoja, joilla hengittää. Kaikkien kuvallisten ilmausten ei tarvitse olla kirjaimellisesti mahdottomia, kuten edellä mainituissa
esimerkeissä, mutta tässä Toivion
runossa kirjaimellisesti mahdottomien kuvien määrä on runsas.
Kirjaimellisen mahdottomuuden huomaaminen on tärkeää
runon ymmärtämiseksi. Joskus
K
U VA L L I S U U T TA
ilmausten mahdottomuutta korostetaan äärimmilleen viedyllä
vastakohtaisuudella, paradokseilla, mutta ilmaisu voi olla hienovaraisempaa ja vaatia runon
huolellista lukemista. Toivion runon sanasto on melko tavallista,
eikä runossa ole yhtään hankalasti ymmärrettävää sanaa. Siinä ei ole myöskään kieliopillisesti monimutkaisia rakenteita.
Runoon on helppo tulla.
Voimakkaimmassa kuvassa
näytetään henkeään haukkovat,
hukkuvat tai sateeseen upotetut
jotkut. Ei ole selvää, mitkä haukkovat henkeään ja hukkuvat. Puu
tai ihminen voi olla hukkumassa.
Puun hengityksessä, jos sitä tällaisella sanalla voi kuvata, hiilidioksidia vedetään sisään ja ulos
tulee happea ? päinvastoin kuin
ihmisen hengityksessä. Kuinka
hiilidioksidia hengittävä hukkuu?
Jotain uhkaavaa ja peruutta-
matonta tapahtuu, sillä runon
lopussa vilkutetaan hyvästejä.
Kuka jättää hyvästejä? Puu vai
joku ihminen? Tähän runo ei anna yksiselitteistä vastausta. Runoudelle tyypilliseen tapaan se
vihjaa ja jättää lopullisen tulkinnan lukijalle. Runo synnyttää erilaisia tulkinnan mahdollisuuksia,
joista lukija voi valita oman kokemuksensa ja maailmankuvansa
mukaan hedelmällisimmän tulkinnan.
Kuvallisuuden yhtenä tehtävänä onkin luoda runoon tulkinnallisuutta. Kuvallinen ilmaus
toimii kuin valokuva: yksi kuva
kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun runossa on runsaasti
kuvia, se voi käyttäytyä kuin valokuva. Lukija voi siis lähestyä runoa samaan aikaan monesta näkökulmasta.
Tommi Parkko
HERÄTTELEVÄÄ TIETOA
Hussein
al-Maadidi
361 PÄIVÄÄ
HELVETISSÄ
Xinran
KIINAN
KADOTETUT
TYTTÄRET
Kirjakaupoista kautta maan & www.atena.fi
Miltä näyttää viime
vuoden parhaaksi
valittu mainonta
ja visuaalinen
suunnittelu?
MM2014-KARS
2014-K
K ARSINNA
NAT
OLYMP
O
LYM
L
YMPIAS
IA
ASTADIO
ONI
ILLA
LLA
PE
7.6.201
P
E7
.6.20
013 KLO
LO 19
19
YK
Y
KS I K
KAIKKIEN
AIKKIE
IEN, K AIKKI
KI
YHD
Y
HDENTOISTA
NTOISTA P
PU
UOLE
LESTA
TA
Vuoden Huiput 2012 -näyttely
Virka Galleriassa
12.4.?26.5.2013
LIPUT ALK. 17,50/8,50 e
PERHELIPPU ALK. 63,50 e
(2 aikuista + 2 lasta tai 1 aikuinen + 3 lasta)
Hinnat sis. toimituskulut
lippupalvelu.fi
NUORTEN
VA LTA K U N N A L L I N E N
TEATTERIK ATSELMUS
el.À/teatris
n uo
ri
.h
so
ww
w.n
uorikulttuur
i.fi
24.?26.5.13
Virka Galleria
Helsingin kaupungintalo
Sofiankatu 1
ma?pe 9?19 / la?su 10?16
vapaa pääsy
www.vuodenhuiput.fi
ELÄVÄ KUVA
4 / 2013
55
Syöty on hinajani
Ei pelkkää hunajaa kuvaa raadollisesti
hyönteismaailman ruuantuottajista.
Tanu Kallio
R
OTUOPPIA,
antibiootteja
ja liian tiukkoja työaikatauluja. Kaikki
tämä vaikuttaa nykyään mehiläisiin ja hunajan- sekä ruuantuotantoon.
Sveitsiläisen Markus Imhoo?n ohjaama elokuva Ei pelkkää
hunajaa seuraa aluksi Alpeilla viljelijää, joka tahtoo pitää pesänsä
mustat mehiläiset mustina. Farmari on valmis nitistämään hengiltä vääränväriset yksilöt. Hän
uskoo, että rotupuhtaus pitää
hunajantuotannon hyvänä. Tosiasiassa monokulttuuri tuhoaa
mehiläisiä, kuten muita eläimiä.
Liiallinen rotupuhtaus aiheuttaa ongelmia jo esimerkiksi koirilla. Valioyksilöitä risteyttämällä
tuleekin moniongelmaisia ja sukurutsaisia yksilöitä. Monokulttuurin ongelmat ovat tutumpia
viljelyksiltä, pelloilta ja metsistä.
Mutta monokulttuuri ei ole ainoa mehiläisten kohtaama ongelma. Mehiläisten häviämisestä on
oltu jo pitkään huolissaan.
71, on mehiläissuvusta. Hänen isoisällään oli
ollut mehiläistarha ja hänen tyttärensä ja tämän mies ovat mehiläistutkijoita.
Imhoof oli huolestunut mehiläisistä jo aiemmin ja harkitsi
elokuvaa aiheesta. Kun mehiläistuhoista alettiin uutisoida yhä
enemmän, Imhoof ymmärsi, että
hän voisi tehdä elokuvan ilman,
että sen katsottaisiin kertovan
vain hänen perheestään. Mehiläisistä oli tullut poliittinen aihe.
?Hyvä kun ihmiset erottavat
mehiläistä ampiaisesta. Länsimaisten ihmisten luontosuhde
on etäinen, olemme hukassa?,
Imhoof sanoo. Ohjaaja vieraili Suomessa huhtikuun puolessa
välissä.
Imhoo?n huoli on aito, sillä
jos ei ole mehiläisiä, ei ole pölyttäjiä eikä niin ollen hedelmiä ? eikä ruokaa.
Dokumenttielokuvan surullisin kohtaus nähdään Kiinasta.
Siinä puutarhurit ensin hankkivat
siitepölyä pusseissa ja sitten topsipuikkojen kanssa kiipeävät kukkiviin omenapuihin. Mehiläisiä ei
enää riitä pölytyshommiin.
Elokuvan mainosjulisteissa
lainataankin Albert Einsteinia:
kun mehiläiset häviävät maapallolta, ihmiskunnalla on neljä
vuotta elinaikaa.
?Kyllä sitä voi miettiä, että
kumpi on parempi pölyttäjä, ihminen vai mehiläinen.?
M A R K U S I M H O O F,
E L O K U V A kertoo
myös rahanahneudesta. Kun yhdysvaltalaisen mehiläistarhuri
Millerin tuhannet mehiläiset surisevat valtavassa mantelipuuIMHOOFIN
KATTOPUUTARHASTA
OMAA HUNAJAA
S U O M E S S A S Y Ö D Ä Ä N vuosittain reilut
puolikiloa hunajaa henkeä kohden, maa- ja metsätalousministeriön tiedot kertovat. Se on vähemmän kuin eurooppalaisten keskiarvo 700
grammaa.
Suomen ehkä eksoottisin mehiläistarha löytyy helsinkiläiseltä katolta. Ravintola Savoylla
on oma pesänsä, jonka parven tuottamaa hunajaa tarjoillaan ravintolassa.
Kaupunkiviljelyn myötä myös muita kiinnostuneita mehiläistarhureita on uskaltautunut pystyttämään pesiä kaupunkeihin. Ympäristöjärjestö Dodo koordinoi kaupunkimehiläishankkeita.
Tällaisissa kaupunkiviljelyksissäkin on kyse
jostain aivan muusta kuin massatuotetusta bulkista, jota tehdään vain rahanahneudesta.
MEHILÄISMIES. Elokuvaohjaaja
Markus Imhoof vieraili Suomessa
huhtikuussa kertomassa mehiläisten surullisesta tilanteesta.
tarhassa, tarhuri hyrisee, että
täällä surisee raha. Honey ja money, maksaa hunajaa, niinpä niin.
Tahmeaa kultaa, sitä mehiläisten
ruoka hunaja on, lähes 80-prosenttisesti erilaisia sokereita.
?Välillä oli vaikeaa olla tappelematta Millerin kanssa. Hänhän myöntää itsekin, että tapa,
jolla hän pitää mehiläisiä, on aika erilainen kuin hänen isänsä.
Mehiläisiä on kymmenkertainen
määrä, ja ne ovat vain tuotantovälineitä?, Imhoof kertoo.
Ei vain hunajaa -elokuva näyttää, kuinka muutamaan rekkaan
pakattavat, kiertävät mehiläis-
isille
Mehilä än
ä
syötet teja
oot
antibi aralta.
v
kaiken
pesäfarmit kiertävät yhdysvaltalaisia maatiloja. Samat eläimet
matkaavat päiväkausia. Kun niillä todetaan jokin tauti, niitä ruokitaan antibioottiliuoksella.
?Antibioottiliuosta syötetään
myös kaiken varalta, ennen kuin
mitään tautia on todettu. Eräs
yhdysvaltalainen tutkija sanoi
minulle, ettei hän koskaan söisi
maassaan tuotettua hunajaa.?
M E H I L Ä I S T U H O J A aiheuttavat erilaiset sairaudet ja stressi.
Maa- ja metsätalousministeriön
nettisivulla pahimmiksi uhkiksi
listataan sikiötaudit ja varroapunkki. Mutta niitäkin vaarallisempia ovat hyönteistuhoaineet.
?Aineilla ei ole sellaisia ominaisuuksia, että ne tappaisivat
vain kasveja haittaavia hyönteisiä. Ne tappavat kaiken?, Imhoof
sanoo.
Maaliskuussa 2013 EU:ssa
alettiin käsitellä neonikotinoidien käyttökieltoa. Hyönteistorjunnassa käytettäviä neonikotinoideja pidetään yksinä
merkittävinä mehiläiskuolemia
aiheuttavina myrkkyinä. Suomi
ei äänestänyt päätöksestä, koska Suomen edustajien mukaan
ennen täyskieltoa pitäisi olla siirtymäaika, jota Saksa ajaa. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan
neonikotinoidien kielto astuisi
voimaan heinäkuussa 2013.
?Lobbaus on valtavaa. Kun
asiasta keskusteltiin EU:n parlamentissa, Brysselin lentokentällä oli valtava lääkeyhtiö Bayerin
mainos, jossa oli kuva varroapunkista tuhoamassa mehiläistä ja
teksti ?tämä on se, mikä mehiläisiä tappaa?. Lääkeyhtiöllä on ra-
haa markkinoida kemikaaliensa
puolesta?, Imhoof kertoo.
Euroopassa kaksi suurinta
hyönteistuhoaineitakin tuottavaa
lääke?rmaa ovat Bayer ja Syngenta. Niiden mainoskampanjat
ovat valtavia.
mahdollisuuksia mehiläisten selviytymiseen kuitenkin
on. Brasiliaan vietiin 1950-luvulla afrikkalaisia mehiläisiä, jotka
ovat ärhäkämpiä kuin lauhkeat
eurooppalaiset serkkunsa, joita
tuolloin tarhattiin Brasiliassakin.
Kahta kantaa risteytettiin tarkoituksena tuottaa kestävämpiä
lajeja. Syntyi uusi laji, ?tappajamehiläinen?, joka sietää muun
muassa varroapunkkia eurooppalaista mehiläistä paremmin.
Tappajamehiläisten pistokset
ovat huomattavasti ärhäkämpiä
J O TA I N
kuin eurooppalaisten mehiläisten
ja ne myös pistävät hanakammin.
Ihmisiä on kuollut tappajamehiläisten pistoihin, mutta useimmiten on kuitenkin kyse useista
kymmenistä pistoista. Ne ovat
aggressivisempia ja lentävät parvissa. Niiden pistot koituvat kohtaloksi, jos ei ehdi suojaan.
?Ne luovat toivoa, vaikka
tappajamehiläinen-sana kuulostaakin vain vanhalta b-luokan
elokuvalta. Ja vaikka tappajamehiläisistä väitetään, etteivät ne
tuota hunajaa, se ei pidä paikkaansa?, Imhoof kertoo. ?Luonto
kyllä selviytyy!?
hannele huhtala
Markus Imhoof: Ei pelkkää hunajaa
elokuvateattereissa nyt. Elokuvan
arvio s. 56.
4 / 2013
56
ELÄVÄ KUVA
Sister Fa räppää kivusta
Dokumenttielokuvan tähti keikkailee Senegalin kylissä.
SANKARITARINA. Sarabah
kertoo Berliinissä elävästä
perheenäidistä, joka räppää
silpomista vastaan.
Maria
Luisa Gambalen
nostattava dokumenttielokuva Sister Fasta,
saapuu Helsinki-Afrikka-elokuvafestivaalille toukokuussa.
Sarabah tarkoittaa paratiisia, piilopaikkaa, jonne Sister Fa
aka Fatou Mandiang Diatta tapasi lapsena paeta. Sarabahin
kaltaisena hän haluaisi nähdä
kotimaansa Senegalin nuorten
tulevaisuuden.
Kun Sister Fa syntyi maan
pääkaupungissa Dakarissa vuon-
S
AR ABAH,
na 1982, musiikki oli vielä vähemmän tyttöjen juttu kuin nyt.
Ihmiset paheksuivat, mutta
muusikko raivasi tietään uskomattomalla energialla ja ?mitä
mies voi tehdä, nainenkin voi?
-asenteella.
Debyyttialbumi Hip Hop Yaw
La Fal julkaistiin vuonna 2005, ja
Sister Fa hyödynsi suosiotaan puhuakseeneismerkiksi aidsista ja
naisten oikeuksista. Sanoitukset
tulivat sydämestä.
Sitten rakkaus itävaltalaiseen
Lukas Mayhin vei Sister Fan naimisiin, Berliiniin ja äidiksi.
Muusikon ura oli tukossa,
kunnes hän löysi ?perheensä?,
jossa yhdistyvät ammattilaisjazzmuusikot, senegalilaiset rytmit sekä rap, soul ja reggae.
kypsyi kovassa koulussa. Senegalissa yhteisön ympäröimä Sister Fa vietti Berliinissä paljon aikaa yksin ja
palasi lapsuuteensa. Muistot eivät olleet kauniita, sillä hänetkin
oli silvottu. Kipu on aina läsnä.
Silpominen tarkoittaa, että
naisen ulkoisista sukuelimistä
leikataan pois osa, raaimmasR O H K E A VA I K U T TA J A
sa muodossa kaikki. Seurauksena on loppuelämän mittainen
tuska.
Usein miehet pesevät kätensä
?naisten asiasta?. Sister Fa muistuttaa, että vastuu on kaikkien.
Maailmassa noin 140 miljoonaa tyttöä ja naista kärsii silpomisesta. Senegalissa silpomisen
kieltävä laki on ollut voimassa
yli kymmenen vuotta ja asenteet
muuttuvat vauhdilla, mutta perinteetkin istuvat sitkeässä.
Sister Fa yhtyeineen kiertää
kylissä, järjestää ilmaiskonsertteja ja tapaa koululaisia. Hän pitää kiinni vapaudestaan ja hoitaa
homman tyylillään. Tukea tarjoaa Tostan-järjestö, joka yrittää
rakentaa afrikkalaistyylistä konsensusta ?barbaarisen ilmiön?
päivittelyn sijaan.
Musiikin sanoma toimii, mutta
vastustajia riittää.
valoisa pohjavire. Se on ohjaaja Maria Luisa
Gambalen tavoite.
?Jotkut katsojat päivittelevät, että onpa hirveää. Vastaan,
että elokuvahan kertoo upeasta
tyypistä, joka muuttaa asioita?,
kertoo Gambale puhelimitse Istanbulista.
Siellä Gambale ja ohjaajakollega Steven Lawrence tutustuivat Sister Fahan YK:n konsertissa
vuonna 2009.
E L O K U VA S S A O N
Gambale ja Lawrence olivat
kaavailleet Sister Fata muslimimaiden muusikoista kertovaan
lyhytelokuvien sarjaansa.
?Hän on loistotyyppi. Tavatessamme tiesin heti, että haluan
tehdä elokuvan hänestä, vaikken
ollut ikinä ohjannut mitään yksin.?
?Rakastan sankaritarinoita. Senegalissa tilanne on parantunut,
mutta töitä pitää tehdä niin kauan
kuin yksikin tyttö silvotaan.?
Sarabah kuvattiin nopeassa
tahdissa Berliinissä ja Senegalissa, mutta siinä on Sister Fan koko tarina.
?Sister Fan mies Lukas May on
dokumenttiohjaaja, joten saimme
häneltä loistomateriaalia?, Gambale paljastaa.
Ohjaaja ja Sister Fa ystävystyivät ja ideoivat jatkoa.
?Sister Fa haluaa, että palaan
Senegaliin kuvaamaan. Youtubessa on ihmisoikeuskanavia,
joilla voisimme julkaista pätkiä
afrikkalaisaktivisteista.?
Nyt räppäri virittelee yhteistyötä länsiafrikkalaisten muusikoiden kanssa, jotta viesti kantaisi kauemmaksi.
anna-so?a joro
Helsinki African Film Festival
8.?12.5. www.haff.?
VALKOKANGAS
hannele huhtala, tuomas rantanen & vilma vantola
Robert Redford:
Ikuiset liittolaiset.
Ensi-ilta 26.4.
Philippe Lioret:
Mitä ikinä haluat
Ensi-ilta: 10.5.
Gabriela Pichler:
Syödä, nukkua, kuolla.
Elokuvateattereissa nyt.
Terrence Malick:
To the Wonder.
Ensi-ilta 3.5.
Markus Imhoof:
Ei pelkkää hunajaa.
Ensi-ilta 26.4.
Älä unohda katsoa taakse
Elämä jatkuu
Työn alla elämä
Hengellinen jyrkkä ehkä
Katso mehiläistä
Weathermen oli yhdysvaltalaisesta
1960-luvun opiskelijaliikkeestä noussut radikaaliryhmä, joka 1970-luvulla
räjäytti pommeja valtion virastoissa.
Pommi-iskuissa ei kuollut ketään,
mutta vahingossa lauennut pommi
surmasi kolme järjestön jäsentä.
Vuonna 1981 eräät järjestön entiset
jäsenet tappoivat ryöstön yhteydessä
kaksi poliisia ja vartijan. Organisaation
jäsenistä osa antautui jo 1970-luvulla,
toiset myöhemmin. Jotkut ovat yhä
maan alla.
Sam Greenin ja Bill Seagalin järjestöstä tekemä dokumentti Weather
Underground (2002) noteerattiin Oscarehdokkuudella.
Ikiliberaalina tunnettu Robert
Redford esittää pääosaa itse taiten
ohjaamassaan elokuvassa Ikuiset liittolaiset. Siinä Timo Harakan näköinen
sinnikäs toimittaja (Shia LaBeouf)
pääsee vanhan Weathermen-aktivistin
jäljille. Älykäs elokuva suo ymmärrystä radikalismin motiiveille ja kuvaa satuttavasti sitä, miten virheiden taakka
vanhetessa kasvaa. Se tuo kiinnostavan näkökulman tilanteeseen, jossa
toimittajaetiikka ja oikeudentunto
eivät käy yksiin. Moraalivalinnoistaan
kukin vastaa itse. (TR)
Mitä ikinä haluat on tarina määrätietoisesta Clairesta, jolla on hieno ura,
rakastava mies ja kaksi ihanaa lasta.
Lääkärissä hän saa tietää kasvaimesta, josta ei voi parantua.
Claire salaa sairautensa läheisiltään ja omistaa elämänsä viimeiset
kuukaudet auttaakseen ystäväänsä
taistelussa epäoikeudenmukaisia
vippi?rmoja vastaan. Marie Gillainin
onnistuneesti esittämän päähenkilön
puhdas hyvyys ihmetyttää katsojaa,
joka elää mukana Clairen todellisuudessa, mutta joutuu samalla seuraamaan, miten läheiset ovat autuaan
tietämättömiä sairaudesta.
Elokuvassa on mieletön olemassaolon tuntu. Se saa ajattelemaan,
kuka mihinkin käyttää aikaansa, tälläkin hetkellä. Koskaan ei voi tietää,
mikä päivä on viimeinen ja mitä sen
jälkeen tapahtuu. Myös miehen ja
naisen ystävyys kuvataan elokuvassa
ilahduttavalla tavalla.
Elokuvan koskettavuus nousee
siitä, että tapahtumat on sijoitettu katsojalle läheiseen, arkiseen
ympäristöön. Lioret on onnistunut
luomaan yhteiskunnallisen elokuvan,
johon kenen tahansa on helppo samaistua. (VV)
Gabriela Pichlerin maailmallakin
palkittu esikoisohjaus on tämän
ajan skandinaavista duunarielokuvaa parhaasta päästä. Elokuvassa
kuvataan pikkulapsena Montenegrosta Ruotsiin päätyneen 20-vuotiaan Ra?an kamppailua työpaikastaan
näivettyvässä skoonelaisessa pikkukaupungissa.
Käsivarakameralla dokumentaarityyliin kuvattu vähäeleinen
elokuva tavoittaa arjen jännitteet ja
komiikankin ilman ylimääräisiä dramaturgisia tai kuvallisia tehosteita.
Pääosaa esittävä Nermina Lukac on
omassa persoonassaan vaikuttava.
Erityisen taiten on rakennettu Ra?an
suhde raihnaiseen, mutta sympaattiseen isäänsä (Milan Dragisic) ja
parhaaseen ystäväänsä, teini-ikäiseen Nickiin (Jonathan Lampinen).
Elämisen ja etsimisen taakkaa yhdessä jakavien eri-ikäisten ihmisten
kohtaaminen on koskettavaa.
Elokuvan kerronnallinen arkisuus
saattaa harhauttaa katsojan olennaisesta. Sen sosiaalinen kulma on
analyyttisen tarkkanäköinen, ja sen
suhde alistaviin rakenteisiin yhtä
aikaa harkitun ymmärtävä ja kriittinen. (TR)
Terrence Malick on kuvien liikkeen,
leikkauksen rytmin ja latteiden symbolien armoitettu taitaja.
Mestariohjaaja vaikuttaa vastikään käyneen läpi ranskalaista uutta
aaltoa. Mies ja nainen kohtaavat ilman dialogia kuin Alain Resnaisin elokuvassa Hiroshima, rakastettuni (1959).
Välikuvassa vaikuttaa vilahtavan
Viime vuonna Marienbadissa -elokuvan
(1961) veistetyt pensaat. Elokuvassa ?irttaillaan Pariisin kaduilla kuin
Jean-Luc Godardin Viimeisessä hengenvedossa (1959), paetaan avoautolla
merenrantaan kuin Hullu Pierrot?ssa
(1965) ja puhutaan ristiin eri kielillä
kuin Itätuulessa (1970).
Malickin eksistentialismi ei kuitenkaan edusta sartrelaista elämäntapahybristä, vaan hän on aito kierkegaardilainen, jolle vapaus on lähinnä
sitoutumista ja hyppyä uskoon. To the
Wonderissa hän rinnastakin parisuhteessa vieraantumisen kristityn uskon
epäilyyn.
Tällä kertaa Malick nojaa jo annoksen liikaa tekniseen taituruuteensa. Samalla hän unohtaa nöyryyden ja
sortuu saarnaamaan oman kilvoittelunsa ylevyydestä. (TR)
Markus Imhoof teki dokumenttielokuvaansa viisi vuotta. Vuosi kului
ennakkotutkimuksissa, kaksi kuvauksissa ja toiset kaksi leikkauspöydän
ääressä. Elokuvaa teki kaksi kuvausryhmää, joista toinen viiden hengen
ryhmä kuvasi ihmisiä ja toinen reilun
kymmenen hengen ryhmä kuvasi
mehiläisiä.
Elokuva on huikaisevan kaunis.
Se näyttää mehiläisten elämää niin
läheltä kuin vain mahdollista.
Sen tekemiseen ei ole käytetty 3Dtekniikkaa, vaikka ohjaaja kertoo, että
tuottajan mukaan samalla rahalla
olisi saanut hyvin tehtyjä digitaalisia
mehiläisiä.
Elokuva on koskettava dokumentti ruuantuotannon keskeisestä osasesta eli pölyttämisestä. Mutta se on
myös opetusvideo. Siinä seurataan,
kuinka mehiläinen etsii uuden mesipaikan ja palaa sitten kertomaan siitä
pesään muille tovereille. Mehiläinen
tanssii lyhyimmän reitin tiedot muille.
Elokuva on myös hyvin poliittinen. Ei jää epäselväksi, että olemme
tuhoamassa mehiläisiä ja ruuantuotannon vaikeuksien kautta itseämme.
(HH)
ELÄVÄ KUVA
4 / 2013
VOIMA SUOSITTELEE
57
Koonnut Kaisu Tervonen
Voima
a valitsee suositu
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 6.5. asti voima@voima.?.
LOUD SILENTS
4.5.
Tampereen
Ylioppilasteatteri
http://loudsilents.com/
Uusi elokuvafestivaali
esittelee eri tavoin säestettyjä mykkäelokuvia niin
klassikko-osastolta kuin
nykyteoksistakin.
UNETON48
24.-26.5. Suomi, Ruotsi, Viro
www.uneton48.com
Vuosittain järjestettävä elokuvakisa
haastaa joukkueet tekemään kokonaisen
lyhytelokuvan vain 48 tunnissa.
ORIONIN KESÄKAUSI
29.4.-18.8.
Orion, Helsinki
pakolais leirillä
6.3.-2.6.2013
www.kava.?
Elokuvateatterin kesäkauden teemoihin kuuluvat muun muassa science
?ction, ranskalaistähdet sekä turkulaiskriitikko Tapani Maskulan valitsema sarja amerikkalaisia rikoselokuvia.
på flyktinglägret
EUROOPPALAISEN
ELOKUVAN VIIKOT
4.5. asti Eurooppasali, Helsinki
www.facebook.com/european?lmweeksinhelsinki
Jo huhtikuun alussa alkaneet elokuvaviikot keskittyvät
tänä vuonna erityisesti kansalaisuuden ja identiteetin
kysymyksiin, joita omalta osaltaan pohtii 3. toukokuuta
esitettävä dokumentti Laulu koti-ikävästä.
Kristiina Tuura | Leena Neuvonen | Annu Kekäläinen
AVOINNA|ÖPPET|OPEN
TI|TI|TUE 11-18, KE|ON|WED 11-20
TO-PE|TO-FRE|THU-FRI 11-18
LA-SU|LÖ-SÖ|SAT-SUN 11-17
www.helinamuseo.fi
AFF:N KILPAILU
31.5. asti
Arabia, Helsinki
artova.?/aff/kilpailukutsu
Syyskuussa järjestettävään Artova Film Festival ?tapahtumaan voi tarjota omaa elokuvaansa, mikäli ainakin yhdellä tekijäryhmän jäsenellä on siteitä Arabian alueelle.
VOIMAN TV-LIITE
koonnut Tuomas Rantanen
Tiistaisin YLE TV1: Newsroom (USA, 2012)
Howard Hawksin klassiselle screwball-komedialle Meidän vastaeronneiden kesken (1940) muutenkin kuin dialogin rytmin puolesta paljon velkaa oleva hyperaktiivisen mediakriittinen draamasarja kuvaa valaisevasti amerikkalaisten
televisiouutisten sisällöntuottamisen realiteetteja, vaikka sortuu
itsekin vahvistamaan reaaliaikaisuuden tyranniaa, nippelitietofetisismiä, työnarkomaniaa ja oudon vanhanaikaisia sukupuolirooleja.
Keskiiviikkoisin Sub: Hävyttömät (USA, 2011)
Paul Abbot ylsi tunnetussa brittisarjassaan (2004?2011) proletaarisen alkoholistiperheen tragikoomisen elämänpinnistelyn kuvauksessa liki felliniläisiin sfääreihin, eikä se amerikkalaisessa jatkotuotteistuksessakaan (2011?) ole menettänyt
kaikkea teräänsä, vaikka tiukkapipoisempi katsoja saattaa kohotella kulmakarvojaan sille, että loivennetun luokka-analyysin myötä
jo jääkaapin sisällön runsaus tuntuu kaikkea muuta kuin köyhältä.
13.5. Yle Teema: Lannistumaton Luke (USA,1967)
Stuart Rosenbergin ohjaama klassinen vankilaelokuva asettuu sinnikkään vastarinnan kuvauksena vaikkapa Papillonin (1973) ja Yksi lensi
yli käenpesä (1975) -elokuvan edeltäjäksi, mutta Paul Newmanin ikihurmaavan karisman ja unohtumattoman kananmunansyöntikohtauksen alta punkee myös yliaikaisen terävää tulkintaa itsensä alttiiksi
laittamisen ja sitä siipeilevän fanituksen välisestä jännitteestä.
on the refugee camp
näyttelykeskus
weegee
AKTIVISMI
4 / 2013
58
Leikkaa katkoviivoja pitkin,
kiepauta käden ympäri ja pyydä
toveria nitomaan hihamerkin
päät yhteen. Olet valmis
vappumarssille!
Hihat palaa
Näin erotat pätkätyöläisen vappuna.
töpsähti
tiedote.
?Suunnittelimme pätkätyöläisten
hihamerkin, jotta
kun tavataan, tunnistetaan toisemme ja voidaan vaihtaa tietoa
siitä, missä on töitä. Pätkätyöläisyys yhdistää yli puoluerajojen.
P-hihamerkin voi valmistaa toimistotarvikkeilla. Vappuna tavataan!??
Hihamerkin valmistusohjeista
on tehty näppärä video. Lisäsäväyksenä merkin voi värittää oman
lempipuolueen tunnusvärillä tai
vaikka sateenkaariraidoilla. Jos hihamerkki tuntuu liian leimaavalta,
nettisivulla on ohjeet myös hillitymmän P-pinssin valmistukseen.
V
OIMA AN
ryhmään sivuston kommenttipalstan kautta.
Vastaus tulee nopeasti. Pätkätyöläinen eli prekaari päivystää meilin
ääressä aina.
Minkä lajin prekaareja olette?
?Miten prekaareja lajitellaan?
Kuka niitä lajilittelee? Saako laijittelija palkkaa työstään? Mitä darwin sanoisi tähän??
?Olemme turhautuneita mutta
tunnollisia työntekijöitä. Kävimme
koulut kiltisti, toinen jalka työelämässä. Meille on vuoroin lupailtu
vakipaikkaa, vuoroin kuumoteltu
leikkauksilla.?
Vittumaisin prekaarigenre?
?Pakotettu yrittäjyys on pahimmasta päästä. Se kiteyttää yhteiskunnan säälimättömyyden. Työkykyinen heitetään käytännössä
yli laidan, eikä jäädä katsomaan
kelluuko se.?
Miksi ideoitte P-hihamerkin?
?On jännittävää nähdä, kuinka
monella on vappuna P-hihamerkki
käsivarressa. Kuva hihamerkkien
värittämästä vappumarssista luo
toivoa. Ja jos ei vielä tänä vappuO TA N Y H T E Y T TÄ
na, niin ensi
i vappuna. Vappujen
välillä voi käyttää
kä
P-pinssiä, joka
on vähemmän riehakas... Miltei
virkamieshenkinen.?
?Kaikista toimistopisteistä
löytyy printterit, sakset ja nitojat.
Kaikkialla tuntuu olevan vain pätkätyöläisiä. A4-kokoon sovitettu
askartelutehtävä on mahdollista suorittaa jokaisessa maailman
työmaatoimistossa.?
Mikä on prekarisaation isoin
ongelma? Entä kauniit puolet?
?Köyhyys ja siihen liittyvä jatkuva valmiustila työnantajien
suuntaan. Näistä seuraa tunne,
ettei oikein hallitse elämäänsä. On
usein traaginen olo. Kaupungilla
vaeltaa pätkätyöläisiä, jotka tuntevat kaikki ehkä samoin ? kaikki
ovat erillään toivottomia. Hienointa on, kun saa jäädä arkena kotiin.
Rakastella, kastella kukkia ja lukea
lehtiä. Vapauden kaipuu on prekarisaation pahin houkutus. Tunteet
korvaavat järjen.?
Vappu tulee, ja vappuheilat.
Voiko prekaari lisääntyä?
?Voisi kuvitella, että lisäänty-
VOIMA SUOSITTELEE
minen edellyttää
keskittymistä.
y
Prekariaatin tapauksessa juttu
onkin täysin päinvastoin. Vasta
kun keskittyminen herpaantuu ja
sattuu rakastumaan... Silloin tulee lapsia. Pätkätyöläiskuvioissa
lasten saaminen nähdäänkin armottomasti ?omana virheenä?.?
Kun raha tulee mistä sattuu
milloin sattuu, siihen alkaa suhtautua nihilistisesti. Välillä vie
pullot kauppaan, että saa ruokaa, välillä voi tilillä olla yhtäkkiä
2 000 euroa. Mitä voi tehdä?
?Joskus on taisteltava kaaoksella kaaosta vastaan ? käytettävä viimeiset rahat laatuviiniin. Ei
kannata potea syyllisyyttä hyvistä
makutottumuksista. Varsinkaan
vappuna. Katetaan pöytään ensin
laatuviinit ja sitten vasta hanapakkauslitkuja. Näin se on aina ollut ja
tulee aina olemaan.?
Susanna Kuparinen
hihamerkki.wordpress.com
Lue P-hihamerkkiryhmän koko
haastattelu Fi?stä vappuaattona.
Koonnut Kaisu Tervonen
Voimakalenterin
makalenterin osio
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 27.5. ja on jakelussa toukokuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan
6.5. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KENEN JOUKOISSA SEISOT
29.4. kello 14
Vanha Ylioppilastalo, Helsinki
Sukupolvien välisen solidaarisuuden Eurooppapäivän keskustelussa muun muassa Lukiolaisten
Liiton pääsihteeri Sini Korpinen ja arkkiatri Risto
Pelkonen pohtivat, mitkä ikäryhmät ovat kiinni
päätöksenteossa ja mitkä eivät.
LEIRI: MIKÄ TULEVAISUUS?
17.?19.5.
Espoon Matasaari
Lisätietoja: mitaverkosto@plan.?
Espoon saariston leirikeskuksessa järjestettävään tapahtumaan toivotaan nuoria pohtimaan globaalia nuorisotyöttömyyttä, omaa työllistymistään sekä kokoamaan työnantajille
toimitettavaa kannanottoa aiheesta.
toimite
KEVÄÄN LINTUJA
KAUPUNKIPUISTOSSA
BÄNDILEIRI
3.?5.5.
Harjun nuorisotalo,
Helsinki
girlsrock?nland.weebly.com
Tyttöjen rokkileiriyhdistys järjestä
järjestää
ää ensimmäisen viikonloppuleirinsä, jonne
jo
onne
rokkaamaan ovat tervetulleita tytöt,
tyt
töt,
öt
naiset, transihmiset ja sukupuolijakoa
sukupuolij
jakoa
hylkivät.
18.5. kello 15-17
Luontotalo Arkki, Pori
Lintuaiheinen iltapäivä
alkaa luontotalo Arkin näytnäy
yttelyllä, mutta jatkuu PolsanPolsa
anluodon luontopolulle, jossa
joss
sa
ryhmänvetäjänä toimii Porin
Lintutieteellisen Yhdistyksen opas.