Voima 4/2022 - Lehtiluukku.fi

4/2022 TOUKOKUU | VOIMA.FI TEEMA: HOIVA KORVAAMATTOMAT
16 .18 .6 . 2 2 2 H e l s i n k i , N o r d i s @ s i d e w ay sh e l
Kevään kiehtovimmat uutuudet Sami Tissari Krysa Vahvatunnelmainen esikois romaani keksinnöstä, joka muuttaa maailmanhistoriaa. Viola Ardone Lasten juna Tositapahtumiin perustuva romaa ni Italian sotalapsista kuvaa toisen maail mansodanjälkeistä Italiaa. Heather Morris Kolme sisarta Menestyskirjailijan koskettava romaa ni kolmesta Auschwitzista selvinnees tä sisaresta kuvaa kauniisti sisarusten välistä rakkautta. Kari Haakana Välitön uhka Ajankohtainen esikoistrilleri, jossa toimittajataustainen Haakana kuvaa fiktion keinoin poliittisen väkivallan voimistumista nykyEuroopassa. Ari Turunen Tuoksujen atlas Upeasti kuvitettu kirja kertoo tuoksu aineiden historiasta tavalla, joka avaa lukijalle uuden maailman. Chi Zijian Puolikuu Runollisen kaunis ro maani kertoo Kiinan IsonHinganin vuoris tossa asuvasta pai mentolaiskansasta, evenkeistä. Richard Munson Tesla Tämän unohdetun neron keksintöjä käytämme yhä tänä päivänä. Karina Sainz Borgo Kolmas maa Venezuelalaisen Karina Sainz Borgon hengästyttävä westernhenkinen tarina eloonjäämi sestä ja kuolemasta. Heino Falcke Valo pimeydessä ”Falcken kyky kertoa pitkälle erikoistuneesta tieteenalasta on verraton: Hän osaa selittää Einsteinin suhteellisuusteorian vaikka alakoululaiselle.” – spiegel Björn Natthiko Lindeblad Saatan olla väärässä ”En enää usko kaikkea, mitä ajattelen. Se on minun su pervoimani.” Björn Natthiko Lindebladin lämminhenki nen ja viisas elämäntarina oli vuoden 2021 myydyin tietokirja Ruotsissa. Kirjakaupoista kautta maan tai verkkokaupastamme aulakustannus.fi P.s. Kun liityt postituslistallemme, saat 20 prosenttia alennusta kaikista tuotteista! 16 .18 .6 . 2 2 2 H e l s i n k i , N o r d i s @ s i d e w ay sh e l
Magnus Fredriksen BANKSY COLOURING BOOK HIPHOP PALAPELI Monta taiteilijaa GRAFFITI STYLE COLORING Martin Ander SUBWAY SCRAWL Värityskirjassa kaikenikäiset pääsevät ihastelemaan ja värittämään Banksyn taideteoksia. Tunnista Tupac, E-40 ja Lauryn Hill! Hauska 1000 palan palapeli haastaa sopivasti ja opettaa hiphopin historiaa. Kirjassa on yli 50 graf? titaiteilijan teoksia, joita voi värittää tussilla paperin molemmin puolin. Värityskirjassa pääsee kuvittamaan metrojunia Torontosta Lontooseen ja matkustamaan mielessään urbaaniin maisemiin. 32€ + POSTIKULUT Pekka Turunen KUN SOTA ON OHI Valokuvataiteilija Pekka Turusen kuvat tutkivat entisen Neuvostoliiton sotilastukikohtia Itämeren ympäristössä sekä niiden liepeille syntynyttä uutta elämää. Teos kuljettaa lukijan läpi kylmän sodan ilmapiirin tuoden esiin vallinneen pelon ja väkivallan merkit. WHEN WAR IS OVER Tilaukset: kauppa.voima.? & tilaukset@voima.? Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. VOIMAKAUPPA UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA 10€ SIS. POSTIKULUT 20 € SIS. POSTIKULUT Miia Vistilä RAKKAAT YSTÄVÄT Rakkaat ystävät sisältää sarjakuvia sinkkuudesta, naisten välisistä romanttisista ja ystävyyssuhteista, itsensä kanssa toimeen tulemisesta ja hyvästä elämästä. LISÄÄ TUOTTEITA VERKKOKAU PASSA! VOIMAN VUOSITILAUS 39€ 10 numeroa 24,90€ SIS. POSTIKULUT Riina Tanskanen TYMPEÄT TYTÖT Värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. AIKUISTUMISRIITTEJÄ 19€ SIS. POSTIKULUT Hanna Niittymäki IHMISIKSI ELÄMISEN TAITO Viihdyttävä esseekokoelma tärkeistä asioista. Se rakentuu jo vuodesta 2015 Rauhan puolesta -lehdessä ilmestyneen Rauhankasvatusneuvolan ympärille. Tilaamalla lehden olet aina ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. Värityskirjassa kaikenikäiset pääsevät ihasteleSIS. POSTIKULUT 9,90 11,90€ 26,90€ + POSTIKULUT Pelago-pyörä kestää aikaa. Tilaa omasi nyt. Uutuutena monipuoliset Pelago-pyörälaukut. Tutustu kaupalla tai verkossa. PELAGO POLKUPYÖRÄT MYYMÄLÄ, HUOLTO, TESTIJA NOUTOPISTE Kalevankatu 32, 00100 HELSINKI Puhelin 045 657 2069 • shop@pelagobicycles.com WWW.PELAGO.FI
Magnus Fredriksen BANKSY COLOURING BOOK HIPHOP PALAPELI Monta taiteilijaa GRAFFITI STYLE COLORING Martin Ander SUBWAY SCRAWL Värityskirjassa kaikenikäiset pääsevät ihastelemaan ja värittämään Banksyn taideteoksia. Tunnista Tupac, E-40 ja Lauryn Hill! Hauska 1000 palan palapeli haastaa sopivasti ja opettaa hiphopin historiaa. Kirjassa on yli 50 graf? titaiteilijan teoksia, joita voi värittää tussilla paperin molemmin puolin. Värityskirjassa pääsee kuvittamaan metrojunia Torontosta Lontooseen ja matkustamaan mielessään urbaaniin maisemiin. 32€ + POSTIKULUT Pekka Turunen KUN SOTA ON OHI Valokuvataiteilija Pekka Turusen kuvat tutkivat entisen Neuvostoliiton sotilastukikohtia Itämeren ympäristössä sekä niiden liepeille syntynyttä uutta elämää. Teos kuljettaa lukijan läpi kylmän sodan ilmapiirin tuoden esiin vallinneen pelon ja väkivallan merkit. WHEN WAR IS OVER Tilaukset: kauppa.voima.? & tilaukset@voima.? Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. VOIMAKAUPPA UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA 10€ SIS. POSTIKULUT 20 € SIS. POSTIKULUT Miia Vistilä RAKKAAT YSTÄVÄT Rakkaat ystävät sisältää sarjakuvia sinkkuudesta, naisten välisistä romanttisista ja ystävyyssuhteista, itsensä kanssa toimeen tulemisesta ja hyvästä elämästä. LISÄÄ TUOTTEITA VERKKOKAU PASSA! VOIMAN VUOSITILAUS 39€ 10 numeroa 24,90€ SIS. POSTIKULUT Riina Tanskanen TYMPEÄT TYTÖT Värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. AIKUISTUMISRIITTEJÄ 19€ SIS. POSTIKULUT Hanna Niittymäki IHMISIKSI ELÄMISEN TAITO Viihdyttävä esseekokoelma tärkeistä asioista. Se rakentuu jo vuodesta 2015 Rauhan puolesta -lehdessä ilmestyneen Rauhankasvatusneuvolan ympärille. Tilaamalla lehden olet aina ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. Värityskirjassa kaikenikäiset pääsevät ihasteleSIS. POSTIKULUT 9,90 11,90€ 26,90€ + POSTIKULUT Käytännön tekoja ruokahävikin vähentämiseksi Hävikkiruokakauppa WeFoodin löydät Redin K1-kerroksesta. Olemme auki viikon jokaisena päivänä. Kiinnostaisiko sinua vapaaehtoistyö WeFoodissa? Lue lisää: wefood.fi Pelago-pyörä kestää aikaa. Tilaa omasi nyt. Uutuutena monipuoliset Pelago-pyörälaukut. Tutustu kaupalla tai verkossa. PELAGO POLKUPYÖRÄT MYYMÄLÄ, HUOLTO, TESTIJA NOUTOPISTE Kalevankatu 32, 00100 HELSINKI Puhelin 045 657 2069 • shop@pelagobicycles.com WWW.PELAGO.FI
TOU KOK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS MARIA KATAJAVUORI: VALAS LASIMALJASSA Maria Katajavuoren uutuus teos kertoo ympäristökriisin paradokseista ja avaa biologisia ja kulttuurisia malleja, jotka ohjaavat ylikulutukseen. Ihminen on kuin valas lasimaljassa, ansassa isoista aivoistaan huolimatta. Valaan tarina tarjoaa kuitenkin myös ratkaisuja. Tiedon lisäksi tarvitaan kannustimia, jotka vetoavat ihmisen luontaiseen itsekkyyteen ja palkitsevat kestävistä valinnoista. Muokkaamalla lasimaljaamme, yhteiskuntamme rakenteita, voimme uida vapauteen, ulos tuhoisasta pyörteestä. www.atena.fi ROBER COOVER & ART SPIEGELMAN: KATUKYTTÄ HEIKKI KÄNNÖ: IHMISHÄMÄRÄ Ihminen on tuhonnut planeettansa elinkelpoisuuden ja hänen valtakautensa luomakunnan herrana on ohi. Tapahtuu käänteinen Götterdämmerung: vanhat jumalat palaavat takaisin, on tullut ihmisen vuoro hiipua hämärään. Heikki Kännön Mehiläistie, Sömnö ja Runoilija olivat arvostelumenestyksiä ja häntä on verrattu muun muassa Mika Waltariin. Kännön historiallista romaania ja spekulatiivista fiktiota yhdistävät kirjansa muodostavat ainutlaatuisen, taiteen ja elämän suhdetta tutkivan universumin. www.sammakko.com Sömnö vat arvostelumenestyksiä ja häntä on verrattu muun muassa Waltariin ANTTI KOLI: PERHOSBAARISTA LISKONPETIIN Antti Kolin Perhos baarista liskon petiin on kirja jokaiselle, joka haluaa tukea ympäristön monimuotoisuutta pihalla, puutarhassa ja lähiluonnossa. Teos tarjoaa käytännöllisiä keinoja eläinlajien hyvinvoinnin ja runsauden sekä kasviston monimuotoisuuden lisäämiseen. Keskeistä on etenkin hallittu hoitamattomuus ja luonnonmukainen kasvillisuuden lisääminen. Avuksi ovat myös oikeanlainen maaperän hoito ja vaikkapa lintujen ruokinta. www.kirjapaja.fi Keskeistä on etenKeskeistä on etenkin hallittu hoikin hallittu hoitamattomuus ja tamattomuus ja kasvillisuuden lisääkasvillisuuden lisääminen. Avuksi ovat minen. Avuksi ovat myös oikeanlainen myös oikeanlainen myös oikeanlainen maaperän hoito ja maaperän hoito ja maaperän hoito ja vaikkapa lintujen ruovaikkapa lintujen ruoMaria Katajavuoren Maria Katajavuoren Maria Katajavuoren uutuus teos kertoo ymuutuus teos kertoo ymuutuus teos kertoo ymuutuus teos kertoo ympäristökriisin paradokpäristökriisin paradokpäristökriisin paradokseista ja avaa biologisia seista ja avaa biologisia ja kulttuurisia malleja, ja kulttuurisia malleja, MAGGIE NELSON: VAPAUDESTA Uudessa essee teoksessaaan Maggie Nelson pohtii, mitä kaikkea vapauden monimutkaisella käsitteellä tarkoitetaan neljällä erilaisella inhimillisen kokemuksen alueella: taiteen tai seksuaalisuuden piirissä sekä silloin, kun puhutaan päihteistä tai ilmastosta. Nelson käyttää teoksessaan suvereenisti laajaa tutkimus materiaalia erilaisista teoreettisista viitekehyksistä popkulttuuriin ja arki kokemuksiin, tutkii, kysyy, ajattelee ääneen ja kutsuu lukijan ajattelemaan kanssaan. www.sets.fi Kokeilevan kirjallisuuden legendan Robert Cooverin ja underground-sarjakuvan legendan Art Spiegelmanin yhteistyönä tehty kuvitettu pienoisromaani on tulevaisuuteen sijoittuva kertomus poliisi miehestä, joka joutuu työpäivän aikana kohtaamaan kaikenlaista robottipoliiseista eläviin kuolleisiin, loppujen lopuksi myös itsensä. Katukyttä on Spiegelmanin ensimmäinen uusi kuvitustyö yli kymmeneen vuoteen, ja yhdeksän kymppinen Coover antaa mennä kuin parhaina päivinään. www.moebius.press Millaista on aina erottua muista, marketin kassalla, baarissa, oppitunnilla, uimahallissa? Entä kun vanhemmat haikailevat takaisin Somaliaan, mutta nuorempi polvi ei sinne kaipaa etsiessään omaa paikkaansa? Onko pakko tuntea jatkuvaa kiitollisuutta, onko pakko pienentää itsensä sopeutuakseen suomalaisiin normeihin? Nura Farahin värikkäät tarinat kertovat niistä raastavista ja mahdottomista tilanteista, jotka ovat maahanmuuttajan arkea. www.otava.fi NURA FARAH: LUMIMAA PEKKA SAURI: ONNEN HARHA Tässä kirjassa koko kansan tuntema psykologi ja filosofi Pekka Sauri kiteyttää ymmärryksensä ihmisenä selviytymisestä. Ydinhavainto on yksinkertainen: elämä muuttuu kerralla helpommaksi, kun ihminen luopuu onnen tavoittelusta – sen kaikkoavan tunnetilan, jota onnellisuudeksi kutsutaan. Saurin kirja on omakohtainen kuvaus elämän peruskysymyksistä ja siitä, miten elää sovinnossa itsensä kanssa. www.minervakustannus.fi TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Terassilla on nyt myös lisäalue. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu K u s t a n n u s o s a k e y h t i ö S a m m a k k o
15 La Familia 10 Pauli Rautiainen 42 Iida Rauma TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA HOIVATYÖN LAULUJA SUSANNA HELKEN TAPAAN 32 44 Tyttökullat 4 / 2022 • 7 9.5.–5.6.2022 MENEILLÄ ÄN ON historiallisen laaja kunta-alan lakko, kun kirjoitan tätä. Lakossa on 80 000 ammattilaista, kouluja ja päiväkoteja on kiinni ympäri maata. Kevään mittaan käydyt terveyden huollon henkilöstön työtaistelutkin ovat yhä kesken. Kun lakossa ovat varhaiskasvatuksen työntekijät, on työn ja lapsenhoidon yhteensovittaminen aiheuttanut meilläkin aikamoista päänvaivaa. Ja se on tarkoituskin: kun yhteiskunta ei ole muuten valmis näkemään korvaamattoman hoiva-, hoitoja kasvatustyön arvoa tai ainakaan maksamaan siitä, on se sille kädestä pitäen näytettävä. Tämä on pelkästään oikein ja kohtuullista. Me olemme pärjänneet tämän viikon ystävien auliilla avulla sekä työnantajan – ja työkavereiden – lapsiystävällisyyden ja joustavuuden ansiosta. Kaikilla ei ole yhtä onnekas tilanne. Jokaisella vanhemmalla ja perheellä ei ole saatavilla epävirallista hoiva-apua eikä työ jousta yhtään. Viime aikoina puhuttaneista tukiverkoista todettakoon, etteivät ne ole kenenkään omaa ansiota eikä niiden puutteesta pidä ketään syyllistää. Vaan eipä voi varhaiskasvatuksen työntekijäkään viedä omaa lastaan työpaikalleen edes poikkeustilanteessa eikä tehdä työtään etänä. Silti he ovat niitä, jotka ovat vuosikausia venyneet ylitöihin ja vuoronvaihtoihin, että me muut pääsemme rauhassa töillemme. Lakko tekee tämän kaiken uudella tavalla näkyväksi. Eikä vain tee näkyväksi, vaan tuo konkreettisesti eteemme: missä olisimmekaan ilman toimivaa varhaiskasvatusta. Itse en pidemmän päälle ainakaan töissä. VARHAISKASVATUKSEN ONGELMAT ovat samankaltaisia ympäri maata, mutta kenties kärjistyneimpiä pääkaupunkiseudulla. Ehkä matala palkkataso on vähentänyt alan houkuttelevuutta entisestään korkeiden asumiskustannusten alueella, mutta noloa se yhtä kaikki rakkaalta kotikaupungiltani on – ettei nyt Helsinki saa lapsiaan hoidettua. Vuosikausien aliresursointi on kriisiyttänyt koko järjestelmän. Loppuvuoden budjettineuvotteluiden jälkeen tilanteen lupailtiin kovasti korjaantuvan, nähtäväksi jää. Ilman valtion apua on kuntien liikkuma vara kuitenkin rajallinen. Aivan pienistä summista ei ole kyse, mutta eipä ole pieni asiakaan. Joustot on joustettu ja kysymyksessä on varhaiskasvatuksen tulevaisuus. Elinkeinoelämälle maksetut suorat koronatuet ovat parin viime vuoden ajalta kolmatta miljardia. Karkeasti laskien hoitoja hoiva-alojen vaatimia palkankorotuksia olisi maksettu samalla summalla kymmenkunta vuotta – eikä senttiäkään hukkaan. Iso osa olisi myös palautunut verojen kautta takaisin valtion kirstuun ja voidellut kulutuksen kautta myös elinkeinoelämän rattaita. HOITAJIEN PALKKAVAATIMUSTEN on moitittu poikkeavan yleisestä linjasta. Harva kuitenkaan kiistää naisvaltaisten alojen olevan palkkakuopassa. Miten sieltä kuopasta sitten on tarkoitus nousta, jos ei palkkoja reippaasti korottamalla? Varsinkaan työn vaativuuteen ja tärkeyteen nähden en kuuna päivänä ilkeäisi väittää palkkavaatimuksia ylimitoitetuiksi. Kysymys ei ole vain hoitajien työoloista ja palkoista. Tässä lakkoillaan myös lasten turvallisen ja virikkeellisen arjen puolesta, ja mitä opettajiin tulee, koulutuksen ja sivistyksen puolesta. Hoivan, hoidon ja opetuksen laadulla on väliä. Ei tässä vähemmästä ole kysymys kuin terveydestä, turvasta ja tulevaisuu desta. Kukaan meistä ei selviä elolle eikä elämänsä loppuun ilman hoivaa. Hoiva on kaikkien asia. Olisi korkea aika asettaa hoiva ja hoivan tekijät sille paikalle, jolle ne kuuluvatkin: yhteiskunnan keskiöön ja lähtökohdaksi, jolle kaikki muu rakentuu. EMILIA KUKKALA Halvennettu hoiva VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Kukkala | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraafikko Pinja Nikki | TOIMITUS Julius Halme, Elisa Helenius, Matti Ikonen, Antti Kurko, Lotta Lahokoski, Nauska, Hanna Niittymäki, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Silja Seppälä, Janne Siironen, Iida Simes, Jari Tamminen, Miia Vistilä, Venla Välikangas & Timur Yilmaz | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Liz Frankland, Sara Kärpänen, Juuli Miettilä, Saara Paatero, Heli Sorjonen & Karsten Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET kauppa.voima.fi, tilaukset@voima. fi, Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 4 Ka ns i: N au sk a N au sk a Pääkirjoitus 36 TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ on Globe-liite. Se on globaalivaikuttamiseen ja -kasvatukseen erikoistuneiden toimijoiden omiin materiaaleihin perustuva tiedotuslehti. TOU KOK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS MARIA KATAJAVUORI: VALAS LASIMALJASSA Maria Katajavuoren uutuus teos kertoo ympäristökriisin paradokseista ja avaa biologisia ja kulttuurisia malleja, jotka ohjaavat ylikulutukseen. Ihminen on kuin valas lasimaljassa, ansassa isoista aivoistaan huolimatta. Valaan tarina tarjoaa kuitenkin myös ratkaisuja. Tiedon lisäksi tarvitaan kannustimia, jotka vetoavat ihmisen luontaiseen itsekkyyteen ja palkitsevat kestävistä valinnoista. Muokkaamalla lasimaljaamme, yhteiskuntamme rakenteita, voimme uida vapauteen, ulos tuhoisasta pyörteestä. www.atena.fi ROBER COOVER & ART SPIEGELMAN: KATUKYTTÄ HEIKKI KÄNNÖ: IHMISHÄMÄRÄ Ihminen on tuhonnut planeettansa elinkelpoisuuden ja hänen valtakautensa luomakunnan herrana on ohi. Tapahtuu käänteinen Götterdämmerung: vanhat jumalat palaavat takaisin, on tullut ihmisen vuoro hiipua hämärään. Heikki Kännön Mehiläistie, Sömnö ja Runoilija olivat arvostelumenestyksiä ja häntä on verrattu muun muassa Mika Waltariin. Kännön historiallista romaania ja spekulatiivista fiktiota yhdistävät kirjansa muodostavat ainutlaatuisen, taiteen ja elämän suhdetta tutkivan universumin. www.sammakko.com Sömnö vat arvostelumenestyksiä ja häntä on verrattu muun muassa Waltariin ANTTI KOLI: PERHOSBAARISTA LISKONPETIIN Antti Kolin Perhos baarista liskon petiin on kirja jokaiselle, joka haluaa tukea ympäristön monimuotoisuutta pihalla, puutarhassa ja lähiluonnossa. Teos tarjoaa käytännöllisiä keinoja eläinlajien hyvinvoinnin ja runsauden sekä kasviston monimuotoisuuden lisäämiseen. Keskeistä on etenkin hallittu hoitamattomuus ja luonnonmukainen kasvillisuuden lisääminen. Avuksi ovat myös oikeanlainen maaperän hoito ja vaikkapa lintujen ruokinta. www.kirjapaja.fi Keskeistä on etenKeskeistä on etenkin hallittu hoikin hallittu hoitamattomuus ja tamattomuus ja kasvillisuuden lisääkasvillisuuden lisääminen. Avuksi ovat minen. Avuksi ovat myös oikeanlainen myös oikeanlainen myös oikeanlainen maaperän hoito ja maaperän hoito ja maaperän hoito ja vaikkapa lintujen ruovaikkapa lintujen ruoMaria Katajavuoren Maria Katajavuoren Maria Katajavuoren uutuus teos kertoo ymuutuus teos kertoo ymuutuus teos kertoo ymuutuus teos kertoo ympäristökriisin paradokpäristökriisin paradokpäristökriisin paradokseista ja avaa biologisia seista ja avaa biologisia ja kulttuurisia malleja, ja kulttuurisia malleja, MAGGIE NELSON: VAPAUDESTA Uudessa essee teoksessaaan Maggie Nelson pohtii, mitä kaikkea vapauden monimutkaisella käsitteellä tarkoitetaan neljällä erilaisella inhimillisen kokemuksen alueella: taiteen tai seksuaalisuuden piirissä sekä silloin, kun puhutaan päihteistä tai ilmastosta. Nelson käyttää teoksessaan suvereenisti laajaa tutkimus materiaalia erilaisista teoreettisista viitekehyksistä popkulttuuriin ja arki kokemuksiin, tutkii, kysyy, ajattelee ääneen ja kutsuu lukijan ajattelemaan kanssaan. www.sets.fi Kokeilevan kirjallisuuden legendan Robert Cooverin ja underground-sarjakuvan legendan Art Spiegelmanin yhteistyönä tehty kuvitettu pienoisromaani on tulevaisuuteen sijoittuva kertomus poliisi miehestä, joka joutuu työpäivän aikana kohtaamaan kaikenlaista robottipoliiseista eläviin kuolleisiin, loppujen lopuksi myös itsensä. Katukyttä on Spiegelmanin ensimmäinen uusi kuvitustyö yli kymmeneen vuoteen, ja yhdeksän kymppinen Coover antaa mennä kuin parhaina päivinään. www.moebius.press Millaista on aina erottua muista, marketin kassalla, baarissa, oppitunnilla, uimahallissa? Entä kun vanhemmat haikailevat takaisin Somaliaan, mutta nuorempi polvi ei sinne kaipaa etsiessään omaa paikkaansa? Onko pakko tuntea jatkuvaa kiitollisuutta, onko pakko pienentää itsensä sopeutuakseen suomalaisiin normeihin? Nura Farahin värikkäät tarinat kertovat niistä raastavista ja mahdottomista tilanteista, jotka ovat maahanmuuttajan arkea. www.otava.fi NURA FARAH: LUMIMAA PEKKA SAURI: ONNEN HARHA Tässä kirjassa koko kansan tuntema psykologi ja filosofi Pekka Sauri kiteyttää ymmärryksensä ihmisenä selviytymisestä. Ydinhavainto on yksinkertainen: elämä muuttuu kerralla helpommaksi, kun ihminen luopuu onnen tavoittelusta – sen kaikkoavan tunnetilan, jota onnellisuudeksi kutsutaan. Saurin kirja on omakohtainen kuvaus elämän peruskysymyksistä ja siitä, miten elää sovinnossa itsensä kanssa. www.minervakustannus.fi TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Terassilla on nyt myös lisäalue. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu K u s t a n n u s o s a k e y h t i ö S a m m a k k o Tuntematon hoivaaja
8 • 4 / 2022 Ketä hoivaat arjessasi ja miten? Mielipide ELLIOTT SALAZAR, 33, Helsinki ”Kokkina huolehdin ihmisistä tarjoamalla laadukasta ruokaa. Myös hymyily on tärkeä tapa osoittaa välittämistä arjessa.” INKA SAARELA, 40, Helsinki ”Autan äitiäni byrokraattisten asioiden hoitamisessa.” JUHO PYLVÄLÄINEN, 36, Helsinki ”Työssäni hoidan ihmisiä päivittäin heidän terveysasioissaan.” HELMI, 25, Helsinki ”Aika usein soitan isälleni ja pyydän häntä kahville ja kysyn miten hänellä menee. Ja tietysti kumppanin kanssa tulee päivittäin juteltua miten päivä meni.” PIRJO COMIN, 70, Helsinki ”Annan aina rahaa jos joku köyhä kysyy. Sillä lailla yritän auttaa.” TEKSTI JA KUVAT TIMUR YILMAZ Ihmisyys sodassa Sodalla on säännöt. Siviilejä ei saa vahingoittaa tahallaan, haavoittuneiden hoito pitää järjestää ja kuolleet pitää luetteloida ja haudata. Kun sota on ohi, sotarikosten tutkinta pääsee käyntiin. H UHTIKUUN lopussa 2022 Venäjän valtion virallinen uutistoimisto TASS raportoi presidentti Vladimir Putinin ja YK:n pääsihteerin António Guterresin tapaamisesta Moskovassa. TASSin uutisen otsikko kuului ”Jos Azovstalissa on siviilejä loukussa, Ukrainan on annettava heidän mennä – Putin”. Putinin mukaan piiritetyiltä Mariupolin ja Azovstalin alueilta pääsevät pois kaikki halukkaat, ja ”130 000–140 000” henkilöä olisi jo lähtenyt. Hän sanoi myös, että YK ja Punainen Risti ovat tervetulleita katsomaan, miten Venäjä kohtelee sotavankeja. Kansainvälisen Punaisen Ristin ICRC:n komitea lienee käyttänyt Putinin yllättävää avoimuutta hyväkseen. ICRC kertoi 2. toukokuuta 2022, että Azovstalin humanitaarinen käytävä on järjestön valvonnassa ja ainakin muutamia siviilejä on evakuoitu. Siviilit olisi pitänyt pystyä pelastamaan paljon aikaisemmin, sillä maailman kaikkien valtioiden allekirjoittaman Geneven sopimuksen mukaan evakuoin nin järjestäminen on sodan osapuolten velvollisuus. Siviilit ovat joutuneet piileskelemään Mariupolissa parin kuukauden ajan. Useiden oletetaan menehtyneen. Sodan säännöt Päivittäin, kun Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa uutisoidaan viimeisimmät hirmuteot, pattitilanteet, evakuoinnit tai evakuoimisen tarpeet, uutisissa toistuu sana ”sotarikos”. Erityisesti Venäjän joukkoja epäillään jopa törkeistä sotarikoksista, mutta niitä ei ole kyetty tutkimaan. Sodan osapuolen tekemä rikos saattaa olla myös ”rikos ihmisyyttä vastaan”, kun siviiliväestöön hyökätään tai kun siviilejä kidutetaan tai raiskataan. Rikollista on myös se, ettei päästä siviilejä pois alueelta tai salli loukkaantuneita hoidettavan. YK:n terveysjärjestö WHO on toistuvasti vaatinut sairaaloiden suojelua Itä-Ukrainassa. Järjestö viestii #NotATarget -tunnuksen avulla, etteivät sairaalat ole kohteita. Itä-Ukrainan Donbasissa sairaaloihin on kohdistunut satoja pommi-iskuja. ”Sodalla on säännöt”, Punainen Risti -järjestö muistuttaa. Tähän voisi lisätä, että sodalla on myös hoivansa, sillä loukkaantuneista siviileistä ja sotilaista on huolehdittava. Jopa kuolleiksi todetuista on pidettävä huolta sopimuksen mukaan: ruumiit pitää luetteloida niin, että heidät voidaan mahdollisesti tunnistaa, ja kuolleille pitää järjestää hautaus. Haudat pitää myös merkitä. Kaikki tutkitaan Sotarikoksia voidaan tutkia jo nyt tai ainakin niistä voi kerätä informaatiota, mutta oikeudenkäynnit alkavat vasta myöhemmin todennäköisesti Alankomaiden Haagissa Kansainvälisessä tuomioistuimessa, ICC:ssä (International Criminal Court). Ihmisoikeusjärjestöjen, avustusjärjestöjen ja lehdistön mukaan sodan oikeussääntöjä on rikottu törkeästi ja toistuvasti. Ne ovat vasta epäilyjä, mutta todisteita kerätään parhaillaan mistä suinkin kyetään. Vaikkei Venäjä ole julistanut sotaa Ukrainaa vastaan, sodan säännöt pätevät myös erikoisoperaatioon, kuten Venäjä hyökkäyssotaa kutsuu. Mitä tahansa nimitystä operaatiosta käyttääkään, hyökkäys toiseen maahan on kansainvälisten sopimusten vastainen, ja edelleen jatkuvassa aseellisessa konfliktissa on noudatettava Geneven sopimusta. Sodassa on ainakin kaksi puolta. Pääasiallisesti tämä sota näyttäytyy epätasaisena siksi, että sitä käydään enimmäkseen Ukrainassa ja ylivoimaisesti suurin osa siviiliurheista on ukrainalaisia. Kun Ukrainan alueille pääsee riippumattomia asiantuntijoita, kaikki epäillyt sodan oikeussääntöjen rikkomukset tutkitaan riippumatta siitä, minkä osapuolen epäillään rikokseen syyllistyneen. W ikim ed ia C om m on s TEKSTI IIDA SIMES Azovstalin terästehdas silloin, kun se vielä toimi.
4 / 2022 • 9 Perusoikeudet vastakkain Lehdistönvapauden uudet lukemat Karstein Volle Perustuslaki takaa potilaan oikeuden hoitoon, mutta yhtä lailla se takaa oikeuden työtaistelutoimiin. Toimittajien murhat, vainot, painostus ja lahjonta heikentävät lehdistön vapautta. P OTILASTURVALAKI on noussut jälleen keskusteluihin. Tehy kertoi huhtikuun lopussa kolmesta liiton tekemästä rikosilmoituksesta, jotka koskivat hätätyön väärää käyttöä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa TYKS:ssa. Yksi ilmoituksista koski sairaanhoitajan tekemää normaalia työvuoroa laillisen lakon aikana. Ylihoitaja teki vuorosta hätätyöilmoituksen aluehallintovirastolle ja perusteli ilmoitusta teho-osaston tilanpuutteella. Työnantaja vetosi myöhemmin osaamisen ja resurssien puutteeseen. Lain mukaan hätätyötä voidaan teettää, jos ennalta arvaamaton tapahtuma, kuten suuronnettomuus, saattaa aiheuttaa keskeytyksen säännölliseen toimintaan tai uhkana on hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantuminen. AVI totesi, ettei tapaus täyttänyt suojelutyön kriteerejä. Tehyn mukaan ylihoitaja pyrki ilmoituksella vaikuttamaan AVI:n käsitykseen potilasturvallisuuden vaarantumisesta lakon aikana ja näin edistämään potilasturvalakia. Perheja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) johdolla valmisteltu potilasturvallisuuslaki jäi keväällä vaiheeseen, kun hoitajien järjestöt päättivät olla etenemättä hoitajalakon toiseen vaiheeseen. Lain nojalla hoitajat olisi voitu pakottaa töihin. Tämä olisi rajoittanut työtaistelua huomatatavasti. Hoitoalan kiistassa ovat vastakkain potilaiden ja hoitajien perustuslailliset oikeudet. Suojelutyö on keino, jonka avulla turvataan välttämättömän hoidon saaminen. Joskus hoitajan voi olla pakko mennä töihin lakon aikana potilasturvallisuuden säilyttämiseksi. Tilanne hoitoalalla on ollut vaikea jo pitkään. Korona-aika on aiheuttanut uusia ongelmia ja alalla on jouduttu joustamaan entistä enemmän. Työntekijäjärjestöt Tehy ja Super valmistelevat parhaillaan joukkoirtisanoutumisia. Perheja peruspalveluministeri Lindén kertoi 19. huhtikuuta Ylen A-Studiossa, millaisia seurauksia irtisanoutumisilla saattaisi olla. Mikäli potilasturva uhkaisi vaarantua, hoitajien työtaistelutoimia jouduttaisiin edelleen Lindénin mukaan rajaamaan. YHTEISKUNTAFILOSOFIAN professorin Arto Laitisen mukaan voidaan hakea myös luovia ratkaisuja, joilla varmistetaan hoitajien oikeus työtaistelutoimiin. ”Voidaan esimerkiksi päättää, että työnantajien tai valtion tulee maksaa niin isoja lisäkorvauksia, että lakko työtaistelukeinona säilyy.” Laitisen mielestä alan tärkeys oikeuttaa palkankorotukset: ”Kun jotain alaa ei voida päästää lakkoon, koska se on niin välttämätön ja tärkeä, pitäisi havahtua ajattelemaan, että ei sen ainakaan palkkakuopassa pitäisi olla”, toteaa Laitinen. Sosiologian yliopistolehtorin Han na Ylöstalon mukaan talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan helposti siten, että julkisen sektorin työ on ”vain kustannus”. Resurssien lisäämisellä on monenlaisia vaikutuksia. ”Kaikki työ on rahallistakin arvoa luovaa. Palkankorotukset eivät ole absoluuttisesti pois valtion kassasta. On hyvä muistaa, että mitä pienituloisempi henkilö on, sitä todennäköisemmin palkka menee peruskulutukseen. Rahaa palautuu takaisin talouden rattaisiin.” T OIMITTAJAT ILMAN RAJOJA -järjestö julkisti 3. toukokuuta tämän vuoden lehdistön vapauden indeksit eli sijoitustaulukon, josta käy ilmi miten lehdistön riippumattomuus ja lahjomattomuus toteutuvat. Venäjä on 155. sijalla, joka lähentelee pohjalukemia. Järjestö kertoo sen johtuvan etenkin siitä, miten valtio kontrolloi maan viestintää. Monet journalistit ovat paenneet Venäjältä. Samoin Ukrainan tilanne on kehno, vaikka sijoitus on peräti 106. Sodassa on kuollut toimittajia ja media-alan työntekijöitä. Sodan painostuksesta kertoo myös ValkoVenäjän 153. sija, sillä maassa hallitsee sananvapautta rajoittava presidentti. Turkin kehno 149. sija kertoo presidentti Erdoganin hallinnon tavasta suitsia toimittajia haastaen heitä oikeuteen ”presidentin loukkaamisesta” tai ”ääriryhmiin kuulumisesta”. AFRIKAN MANTEREEN TILANNE vaihtelee paljon maasta toiseen, mutta hyviäkin uutisia oli: Angolassa (99.), Zimbabwessa (137.) ja Etiopiassa (114.) lehdistön asema on parantunut viime vuodesta ja sananvapaus edennyt. Silti toimittajia painostetaan niin paljon, etteivät sijoitukset nousseet enempää. Synkin asema Afrikan lehdistöllä on Eritreassa, joka on 179. sijalla, vain yhden sijan edellä sananvapauden kannalta maailman synkintä valtiota, Pohjois-Koreaa. Monissa Etelä-Amerikan maissa poliitikot kiihottavat kansaa tiedotusvälineitä vastaan. Toimittajat ilman rajoja kertoo, että tutkivat journalistit – erityisesti naiset – joutuvat vihaja pelottelukampanjoiden kohteeksi. Kuuba on 173. sijalla, ja alle kymmenen sijaa ylempänä ovat Venezuela ja Nica ragua. Amerikan mantereen primus lehdistön vapauden listalla on Costa Rica kahdeksannella sijalla. Se ohittaa reippaasti Kanadan (19.), Yhdysvallat (42.) ja suurimman osan Euroopan maista. Perinteisesti kärkisijoilla ovat Pohjoismaat. Ykkösenä on Norja, kakkosena Tanska, kolmantena Norja ja neljäntenä Viro. Suomi putosi toiselta sijalta viidenneksi. Koko lista perusteluineen: rsf.org TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS KUVA SILJA SEPPÄLÄ TEKSTI IIDA SIMES Mielenosoitus 1. huhtikuuta Meilahden sairaala-alueella.
10 • 4 / 2022 TEKSTI SILJA SEPPÄLÄ KUVA TIMUR YILMAZ Toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi tueksi, mutta moni elää sen varassa pitkäaikaisesti. Kaikkein köyhimmillä perusturvan ehtona on omaisuudesta luopuminen. Valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiaisen mukaan oikeudenmukaisempi perusturvajärjestelmä vaatii kokonaisvaltaisen rakenteellisen uudistuksen. Sellaista työstetään parhaillaan. Perusturva on ihmisoikeus arviointi ryhmän mukaan moni joutuu hakemaan toistuvasti toimeentulotukea. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tukimuodoksi, mutta todellisuudessa perusturvan tason alhaisuudesta johtuen monet saavat toimeentulotukea pitkäaikaisesti. ”Suomessa on kroonistunut järjestelmätason perusja ihmisoikeusongelma”, toteaa perusja ihmisoikeuksiin perehtynyt valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen. Toimeentulotuen saamisen ehtona on, että hakijalla ei ole omaisuutta. ”Saadakseen toimeentulotukea säästöt ja muu varallisuus on muutettava rahaksi. Omaisuudensuojan kannalta on aivan eri asia, maksetaanko ihmiselle toimeentulotukea vai varsinaista perusturvaa, kuten työmarkkinatukea”, hän jatkaa. S UOMESSA PERUSTURVA ei mahdollista kohtuullista minimikulutusta, kertoo perusturvan riittävyyttä arvioiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Perusturva on tarkoitettu turvaverkoksi ihmisen elämän riskitilanteeseen, mutta perusturvaetuuksien varassa elää Suomessa arviolta yli puoli miljoonaa ihmistä. Perusturva vaihtelee ihmisen tilanteesta riippuen. Perusturvaan kuuluu kolme tasoa: on vähimmäis-, perusja ansioturvaa. Vähimmäisturvaan kuuluu toimeentulotuki, perusturvaan esimerkiksi työmarkkinatuki ja ansioturvaan ansiosidonnaiset etuudet kuten ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat. THL arvioi perusturvan riittävyyttä joka neljäs vuosi. Vuoden 2019
Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. TEKSTI IIDA SIMES JOSKUS KOITTAA KUNNON BILEET K UN TOISEN MAAILMANSODAN jälkeen Euroopan rajuimmasta poliittisesta konfliktista, Jugoslavian hajoamissodasta, oli kulunut vain puolitoista vuotta, Voima-lehden numero 5/2001 oli ilmestyvä. Lehdessä oli laaja ote Pekka Haaviston uutuudesta. Kansanedustajan hommista taukoa pitänyt Haavisto (vihr.) oli julkaissut kirjan Kesä Balkanilla. Jutun otsikko oli ”Luulin, että pommitukset kuuluivat vain isoisän tarinoihin”. Haavisto oli kulkenut sodan tantereilla. Belgradilaisessa baarissa opiskelija pohti: ”En ollut koskaan ajatellut, että minun sukupolveni joutuisi pommitusten kohteeksi. Isoisämme puhuivat Saksan ilmahyökkäyksistä Belgradiin 6.4.1941, mutta en koskaan ajatellut, että me joutuisimme kokemaan sen saman.” Elämä ei ollut kadonnut kaikkialta. ”Pommitukset olivat luoneet serbeille yhteiset, jännittävät päivät, joiden aikana yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi. Yöelämä siirtyi iltapäiviin, jolloin Belgradin diskot pidettiin auki. Keskustassa pidettiin pommituspäivinä jättikonsertteja, joissa maan kaikki tunnetut rockbändit esiintyivät. Illaksi kiiruhdettiin pommisuojiin”, Haavisto kirjoitti. Kun pommeja satoi, nuoret kiipesivät katoille nähdäkseen paremmin. Kirjoituksen mukaan he luottivat siihen, että ”Nato ei ammu harhaan”. OPISKELIJAN ISOISÄN MUISTAMA hyökkäys oli nimeltään Operaatio Kosto. Huhtikuussa 1941 Saksa pommitti Belgradia kolme vuorokautta. Kuinka paljon siviilejä menehtyi, siitä ei ole tarkkaa tietoa. Tuhansia kuitenkin. Korvaamattoman arvokas kansalliskirjasto tuhoutui, ja eläintarhan eläimet vaelsivat kaupungilla karjuen. Operaatio mursi Jugoslavian, ja pirstaleinen valtio jaettiin akselivaltojen kesken. Toisen maailmansodan päätyttyä Jugoslaviaa oli yritetty kursia jälleen kokoon, mutta rauha oli liian hento. Jugoslaviassa syttyi sota uudestaan 1990-luvulla, kun Slovenia ja Kroatia itsenäistyivät. Keväällä 1999 puolustus liitto Nato alkoi pommittaa Belgradia. Tällä kertaa pommitus ei aloittanut sotaa, vaan se lopetti sen. Jengin pahis oli ollut Serbia, joka hyökkäili muihin valtioihin. Sen johto, etenkin presidentti Slobodan Miloševi?, todettiin Haagin tuomioistuimessa syylliseksi räikeisiin sotarikoksiin. Löytyi joukkohautoja ja todisteita karmeuksista. EUROOPASSA OLI KOITTANUT 20 vuotta sitten uudenlaisen rauhan aika. Kun Voima-lehteä vasta perustettiin 1999, pommitukset olivat käynnissä ja joukkohautoja vasta availtiin. Tämän jutun julkaisemisen aikaan, vuonna 2022, Euroopassa on taas sota, ehkä raaempi. Nato on noussut keskeisimmäksi ulkopoliittiseksi keskustelunaiheeksi. Sodan estämiseen ei näytä löytyvän muuta ratkaisua kuin sotilaallinen liittoutuminen. Toivottavasti Voiman ei tarvitse pohtia sotaa enää vuonna 2042, eikä missään ihmisten pidä piileskellä maan alla. Heidän on saatava tanssia illasta aamuun. Kaikessa rauhassa. Toimeentulotuen saajan omaisuudensuoja on siis muuta väestöä huonompi. Köyhyydestä ei voi nousta eikä omaa taloudellista puskuria luoda vähimmäisturvastaan säästämällä. Sosiaaliset risteymät jäävät huomiotta Perusturvan riittämättömyyden ohella tiedetään, ettei tilanteiden ja tuen tarpeen moninaisuutta osata ottaa riittävästi huomioon. Ihmisten eroihin kiinnitetään hirveän vähän huomiota. ”Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia, mitä perusturvajärjestelmämme ei tunnista aina riittävän herkästi. Äitiys on erilaista kuin työkyvyttömyys, vaikka perusturvan tarve syntyy kummastakin”, sanoo Rautiainen. Perusturvan riittävyyttä arvioidaan yleensä tutkimalla sellaisia tapauksia, joita on eniten. ”Sosiaalisten risteymien tutkiminen vaatii paljon uutta ja erilaista tutkimusja tilastointityötä. Ja vaikka järjestelmä tunnistaisi eri ihmisryhmätyypit, niitä ei välttämättä huomioida tutkimuksissa, ja ne jäävät usein myös julkisen keskustelun ulkopuolelle.” Tästä esimerkkinä Rautiainen n.ostaa esille vammaisten etuudet. Esimerkiksi sokeille ja pyörätuolilla liikkuville on luotu erilaisen työkyvyttömyyseläkejärjestelmä kuin muille ihmisille, mutta samalla tätä eläkettä ei tilastoida eikä tutkita mitenkään. ”Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat selkäydinvammaiset ovat lähtökohtaisesti automaattisesti oikeutettuja perustulotyyppiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jonka kanssa he saavat tienata vapaasti, kun taas monet pyörätuolilla liikkuvat CP-vammaiset saavat työkyvyttömyyseläkettä, johon liittyy ansiotuloraja.” Tutkimuksissa näkymättömäksi jääminen johtaa myös siihen, että he jäävät pois myös julkisesta keskustelussa. Perusturvalainsäädännössä on muitakin säännöksiä, joissa ihmisiä asetetaan eri asemaan. Erot korostuvat etenkin, kun ihminen kuuluu useam paan marginalisoituun ryhmään, esimerkiksi on vammainen sateenkaariperheen vanhempi ja tullut Suomeen maahanmuuttajana. ”Samaa sukupuolta olevien parien asema on edelleen vanhempainetuusjärjestelmässä heteropareja heikompi, vaikka lainsäädäntöön kirjattua epätasa-arvoa onkin korjailtu. Myös maahanmuuttajien asema on suomalaisessa sosiaaliturvassa osin syntyperäistä suomalaista heikompi.” Riittämätön perusturva on ihmisoikeusloukkaus Oikeus perustoimeentuloon nojaa Suomessa perustuslakiin. ”Perustuslaissa on joukko tunnistettuja sosiaalisia riskejä, kuten esimerkiksi työkyvyttömyys, sairaus ja lapsen syntymä, joiden aikana henkilöllä on oikeus perustoimeentulon turvaan. Suunnilleen sama luettelo löytyy sosiaalisia oikeuksia koskevista ihmisoikeussopimuksista”, kertoo Rautiainen. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea onkin todennut toistuvasti Suomen riittämättömän perusturvan loukkaavan ihmisoikeuksia. Suomi on vastannut toteamalla, ettei Euroopan sosiaalinen peruskirja tunnista Suomen kansallista järjestelmää riittävän tarkasti, vaikka perusturvan ongelmia tunnistetaan kotimaassakin. Sosiaaliturvalainsäädäntö on perusturvan kautta sosiaalipolitiikan jatke. Oikeus jäädyttää tiettyjä sosiaalipolitiikan polkuja, ja näitä ei voi muuttaa avaamatta lainsäädäntöä. Valtioneuvoston asettama sosiaaliturvakomitea, jossa ovat edustettuna kaikki eduskuntapuolueet, pohtii parhaillaan perusturvalainsäädännön kokonaisuudistusta. ”Isot rakenteelliset uudistukset, kuten osan esillä olleista perustulomalleista toteuttaminen saattaa edellyttää jopa perustuslain muuttamista, sillä Suomessa perusturvajärjestelmä on muuhun Eurooppaan verrattuna poikkeuksellisen vahvasti perustuslakiin paalutettua”, toteaa Rautiainen. PERUSTURVA EI MAHDOLLISTA KOHTUULLISTA MINIMIKULUTUSTA TOIMEENTULOTUEN SAAMISEN EHTONA ON, ETTÄ HAKIJALLA EI OLE OMAISUUTTA. Voiman 5/2001 kantta.
12 • 4 / 2022 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Hoiva-alan palkat ovat pienet, mutta yritysten arvo suuri. Markkinat ovat epäjohdonmukaiset arvioidessaan hoivan arvoa. Näkymätön työ ja näkymätön käsi ALAN YRITYSTEN MENESTYS JA ARVO PERUSTUU OSIN MATALAPALKKAISEEN TYÖVOIMAAN, TUOTOT JA TUOTTOODOTUKSET REVITÄÄN TYÖNTEKIJÖIDEN SELKÄNAHOISTA. VALITUT MITTARIT MITTAAVAT JUURI SITÄ, MITÄ NIIDEN HALUTAAN MITTAAVAN. TÄSSÄKIN ON KYSE VALINNOISTA. H OIVA-AL AN tärkeys yhteiskunnalle tuli poikkeuksellisen selväksi koronakriisin myötä. Alan kriittinen merkitys ei näy hoitajien palkoissa tai resurssoinnissa, mutta näkyy hoiva-alan yritysten pörssiarvoissa ja talouden mittareilla tarkasteltuna erittäin hyvissä tuloksissa. ”Positiivinen arvopuhe hoiva-alasta ei valu hoitotyötä tekevien palkkoihin ja työoloihin. Alan yritysten menestys ja arvo taas perustuu osin matalapalkkaiseen työvoimaan, tuotot ja tuottoodotukset revitään työntekijöiden selkänahoista”, Anna Elomäki aloittaa. Elomäki on talouden, tasa-arvon ja feministisen politiikan kytköksiin keskittynyt tutkija Tampereen yliopistolta. Taloustieteilijä Adam Smith esitti vuonna 1776 teoksessaan Kansojen varallisuus ajatuksen ”markkinoiden näkymättömästä kädestä”, joka kuvainnollisesti ohjaa rationaalisten yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa ja kanavoi varoja sinne, missä niitä tarvitaan ja arvostetaan. Smithin ajatuksesta on sittemmin muodostunut kivijalka, jonka varaan markkinoiden toimintaa on rakennettu ja johon uskotaan. Tulkinnat näkymättömän käden tekemisistä ovat vaihdelleet vuosien myötä, mutta yksi asia on pitänyt pintansa: Smith oli sokea yleensä naisten tekemän hoivatyön arvolle ja talouden vinkkelistä se työ on yhä näkymätöntä. Välillä näkymättömän työn tulokset kuitenkin tulevat näkyväksi. ”Keväällä 2020, kun yhteiskunnan monia toimintoja suljettiin, jäljelle jäivät toiminnot, joita ei voinut sulkea. Kun – usein naisvaltaista – hoivatyötä tehdään palkkatyönä, sille annetaan melko pieni rahallinen arvo. Kun sitä tehdään palkattomana työnä, sille ei anneta mitään rahallista arvoa”, jatkaa Hanna Ylöstalo, yliopistonlehtori Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta. Elomäki ja Ylöstalo ovat myös tieteellisen Poliittinen talous -lehden päätoimittajia. Markkinat arvostavat omistamista, eivät työtä Hoiva-alan arvostukseen liittyvät ristiriidat näkyvät erityisen selkeinä, kun vertaillaan työntekijöiden palkkoja ja yritysten markkina-arvoja. Koulutustasoon, vastuuseen, työn rasittavuuteen ja työaikoihin suhteutettuna hoitajat ovat palkkakuopassa. Samalla Terveystalon ja Mehiläisen kaltaiset yritykset menestyvät pörssissä, kasvavat huimaa vauhtia ja jakavat kelpo osinkoja omistajilleen. Markkinat siis palkitsevat yritykset, mutta silti näissä yrityksissä ja julkisella puolella työtä tekevät hoitajat näyttäytyvät monissa puheissa lähinnä kulueränä. Ylöstalo huomauttaakin, että hoivatyölle ei ole totuttu osoittamaan arvostusta rahallisesti. ”Sanotaan vaan, että ’me niin arvostamme tätä työtä’ tai valaistaan Finlandia-talo kiitokseksi venymisestä. Olen monesti hoitajien lakonkin aikana kuullut sanottavan, että ’tätä ei rahalla ratkaista, tämä on rahaa suurempi ongelma’. Mutta onko joku joskus yrittänyt ratkaista tätä rahalla? Voisi sitä ainakin kokeilla.” Aivan kuin kysynnän ja tarjonnan lain kaltainen markkinoiden perusominaisuus ei olisi voimassa hoivaalan töissä. Tämä on erikoista, sillä tavallisesti markkinoiden toimintaan uskotaan. Samalla, kun hoivatyön kohdalla markkinamekanismiin ei luoteta, kauhistellaan, kuinka valtavan kalliiksi ongelman ratkaiseminen rahalla tulisi. Tähän Elomäki huomauttaa, että ainahan hinta on maksettava. Kyse on siitä, kuka maksaa ja miten. ”Kustannuksia on monenlaisia. On rahallisia kustannuksia, ja jos valtio ei niitä maksa, niin hoitajat maksavat pienten palkkojen muodossa. Kustannuksia maksavat myös ne, jotka joutuvat ostamaan palveluita yksityiseltä puolelta, jos valtio ei niitä tarjoa. Ja ne, jotka joutuvat vähentämään omaa palkallista työaikaansa huolehtiakseen omaisista, jotka eivät saa riittävää hoitoa. Ja totta kai kustannukset voivat olla myös muuta kuin rahaa: stressiä, huolta, riittämättömyyden tunnetta”, Elomäki luettelee. Mikä lasketaan tuloksi ja mikä menoksi? Hanna Ylöstalon mukaan suurempi ristiriita liittyy siihen, miten talous ylipäätään ymmärretään ja mitä sen piiriin lasketaan. ”Kun puhutaan taloudesta, helposti ajatukset vievät markkinoiden toimintaan ja rahallistettuun talouteen. Julkinen talous ajatellaan tuottavan talouden ulkopuoliseksi, vaikka eihän mikään työ ole valtion kannalta ainoastaan kulu.” Elomäki puolestaan huomauttaa, että hoivatyö kyllä laskettaan osaksi taloutta – miinuspuolelle. Taloutta hahmotetaan eri tavoin riippuen siitä, mitä mittareita on päätetty käyttää ja kuinka niitä luetaan. ”Investoinnit nähdään hyvänä asiana, mutta ne ymmärretään on aika kapeasti. Rakennuksen rakentaminen on investointi, mutta työ, jota rakennuksen sisällä tehdään – joka sitten loppujen lopuksi on se olennainen asia – on vain kulua. Se, mikä lasketaan tuloksi ja mikä menoksi, ei kuitenkaan ole mikään fiksattu ajatus vaan muuttunut vuosikymmenien aikana. Esimerkiksi puolustusmenot asejärjestelmiin ovat nykyään investointeja”, Elomäki jatkaa. Mikäli puolustusmenot, jotka kenties lisäävät yhteiskunnan turvallisuutta, nähdään julkisena investointina, eikö samoin voitaisi halutessa nähdä investointina myös hoivatyö, joka muun muassa ylläpitää työntekijöiden työkykyä ja pitää talouden rattaat liikkeessä? Talous ei toimisi ilman hoivaa Sen lisäksi, että ammatillisen hoivatyön arvostus ei näy palkassa, jää merkittävä osa hoivatyöstä tyystin talouden mittarien ja siten näennäisesti talouden ulkopuolelle. Valitut mittarit mittaavat juuri sitä, mitä niiden halutaan mittaavan. Tässäkin on kyse valinnoista. Ajatus siitä, että kaikki pitäisi arvottaa talouden kautta on itsessäänkin ongelmallinen, mutta nyt yhteiskuntaa pyöritetään näiden talouden mittarien ja lainalaisuuksien mukaan. Tilastokeskuksen mukaan nykyään ”talouden ulkopuolelle” jäävä työ kasvattaisi lähes 40 prosentilla bruttokansantuotetta, joka mittaa valtion sisällä tapahtuvan tuotannon yhteenlaskettua arvoa. Kasvua siis tulisi, mikäli arvotettaisiin kaikenlainen perheissä, yhteisöissä ja järjestöissä tehtävä palkaton työ sekä naapuriavun, lastenhoidon, siivoamisen, ruuanlaiton ja sairaiden sukulaisten auttamisen kaltainen näkymätön työ. Elomäen mukaan ”valitut mittarit määrittävät tapaa, jolla katsomme maailmaa ja minkä näemme arvokkaana, ja mittarien muuttaminen tärkeä osa sitä ajattelutapojen ja käytännön politiikan muutosta”. ”Eikä talous edes pyörisi ilman hoivatyötä. Hoivatyön voi mieltää markkinatalouden tukiaiseksi samaan tapaan kuin maataloustukiaiset ylläpitävän elintarviketuotantoa ja yritystuet yritystoimintaa. Palkattoman työn tuominen mukaan bruttokansantuotteeseen toisi näkyviin sen, että sillä työllä on arvo myös taloudelle.” Talouspuheessa tiukasti määritellystä taloudesta tuntuu tulleen työkalun sijaan tavoite. Ylöstalon mukaan meidän pitäisikin miettiä uusiksi, mikä talouspolitiikassa on olennaista. ”Siinä, että pidämme kiinni nykyisestä systeemistä on kyse siitä, että jotkut hyötyvät siitä. Hyötyjillä on valtaa, ja siksi muutos on vaikeaa.”
Hei sijoittaja, haluatko varmoja tuottoja? Niin mekin. Terveystuloon kannattaa sijoittaa. Toimialamme on yhteiskunnalle kriittinen ja alan henkilöstömenot ovat alhaiset. Tämä näkyy myös tuloksessamme. Tervetuloa voittajien joukkoon. To im itu ks ell ist a ain eis to a.
– Tuoksuja maailman tuulilta – MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI SERLACHIUS-BUSSILLA TAMPEREELTA SUORAAN MUSEOIHIN! 14.5.–9.10. Rachel Kneebone, Ruumiinkieli on vielä tutkimaton, 2017, posliini, Corian ja liima, (yksityiskohta).
4 / 2022 • 15 Iloinen kutsumus Hoiva-alan ammattilaiset taistelevat vuosisatoja vanhoja ennakkoluuloja vastaan. Lasten, sairaiden tai vanhusten hoitaminen on muka kutsumus ja työ vain hauskaa. Ja jos kiukuttaa, hoitajan pitää muistaa, ettei kukaan ole korvaamaton. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT JUULI MIETTILÄ Essee
16 • 4 / 2022 S AIR A ANHOITAJAN eurooppalainen esikuva on ollut jo yli vuosisadan ajan Florence Nightin gale (1820–1910), ”lamppua kantava lady”, sodassa vaurioituneiden miesten väsymättömän lempeä palvelija. Puhdas ja koskematon, kuin nunna. Nykyajan kulttuurisessa kuvastossa hoivatyö kuuluu edelleenkin iloiselle ja uhrautuvalle naiselle. Kirjassa Hoivan arvoiset (Hoppania et al, Gaudeamus 2016) suomalainen tutkijaryhmä pohtii hoivatyön ja sen asiakkaiden tilaa. ”Yksi hoivan lähes universaaleista piirteistä on hoivatyön sukupuolittuneisuus. Hoivaaminen on äitiyden vuoksi yhdistetty naiseuteen luonnollisesti kuuluvaksi hoivan luonnollisuuden purkaminen, ja hoivan työksi osoittaminen onkin ollut feministisen kritiikin päätehtäviä 1960-luvulta lähtien. Toisaalta vaikka hoiva on luonnollistettu naisten työksi, se ei koskaan ole ollut yhtäläisesti kaikkien naisten työtä. Historiallisesti hoiva on ulkoistettu työväenluokkaisille naisille ja monissa maissa etenkin rodullistettuiIle naisille. Tänä päivänä hoivasta ja erityisesti vanhushoivasta on tullut maahanmuuttajien työtä myös Suomessa.” Luontaiset kyvyt Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Shir ley Dex kirjoitti vuonna 1985 miten naisten on ajateltu luontaisesti osaavan hoitaa lapsia ja vanhuksia. Dex huomasi myös, että jos osaamista pidetään sisäsyntyisenä, näitä kykyjä ei arvosteta yhteiskunnassa ”taitoina”, toisin kuin miesten hommia suurten taitojen ilmentyminä. Naisen osaamista hoiva-alalla ei pidetty ”urana”, sen enempää kuin muuallakaan, missä nainen ”palveli”. Koko ”ura”-sanalla tarkoitetaan miesten töitä. (Dex: The Sexual Division of Work. Conceptual Revolution in the Social Sciences, 1985.) Naisen ”luontaiset taipumukset” olivat juuri niitä, joita toisen maailmansodan jälkeen feministit kyseenalaistivat. 1900-luvun feminismin vaikutusvaltaisin ajattelija ja sukupuolten roolien mullistuksien alkuunpanija Euroopassa oli filosofi, kirjailija Simone de Beauvoir (1908–1986). Kirjassaan Toinen sukupuoli de Beauvoir osoitti, miten ”ihmisen” oletusarvo on mies. Nainen poikkeaa tästä monin tavoin. Jotkut poikkeavuudet ovat biologisia ominaisuuksia, kuten hedelmällisyyteen ja synnytykseen liittyviä asioita, osa taas kulttuurisia ja opittuja malleja, kuten idea saada tyydytystä siitä, että palvelee muita. De Beauvoirin mukaan hyvin pärjäävä, itsenäinen nainen on miehelle, eli valtaa pitävälle sukupuolelle, vastenmielinen ilmiö: ”Naisen liian näkyvä menestyminen nöyryyttää aviomiestä tai rakastajaa.” De Beauvoirin teksti auttaa ymmärtämään, miten naisen aseman oletusarvona voi olla vähäisempi arvostus: ”Naisen täytyy lakkaamatta hankkia luottamusta, jotka hänelle ei alkuaan ole annettu. Häntä epäillään, hänen täytyy näyttää mihin kykenee. [– –] Se, että ihminen tuntee olevansa pahansuopien ennakkoluulojen kohteena, ei suinkaan auta häntä voittamaan niitä.” De Beauvoir argumentoi, miten vaikeaa naisen on päteä. ”Varovaisuus tuomitsee ihmisen keskinkertaisuuksiin.” De Beauvoirin mukaan naisen asema toisena ja alistettuna on sellainen, ettei tämä voi saavuttaa uraa ja asemaa. Poikkeuksena ovat vain taiteilijat, erityisesti näyttelijättäret. He voivat elää kuin vapaat kurtisaanit ja tulla kohdelluiksi huippuammattilaisina, eli heidän asemassaan koristautuminen ja lemmenseikkailut eivät alenna heitä. Näyttelijättärinä naiset käyttävät samanlaista valtaa kuin miehet. Yli 35 vuotta de Beauvoirin kuoleman jälkeen naiset joutuvat taistelemaan ammattinsa arvostuksen puolesta. Hoivatyön tekeminen olisi de Beauvoirin mielestä juuri sitä ”varovaista” hommaa, johon naisen on helppo vajota, jotta ei vaan uhkaa miestä. Hoitaja toteuttaa valtaapitävien (miesten) unelmaa, jossa nainen jää miehen alle ja unelmoi vain tämän kautta. Mutta vaatimalla arvostusta työlleen, nainen yrittää tehdä työtään näkyväksi ja nousta pois miehen alta. Vetovoima hiipuu Pinnan alla pulppuaa edelleen käsitys, että hoitajan työ on erityisesti naisten kutsumus. Ja jos työ on kutsumus, se on tietenkin oletusarvoisesti kivaa. Miksi maksaa palkkaa, jos hoitajat tekevät samat hommat pienemmälläkin rahalla? Mutta työ ei välttämättä olekaan kutsumus. Maaliskuussa 2022 Itä-Suomen yliopisto julkisti tutkimuksen, jonka mukaan sairaanhoitajat kokevat vähemmän kutsumusta työhönsä kuin muut terveydenhuollon työntekijät. ”Hoitotyön pitoja vetovoima hiipuu”, tutkimus tunnusti. Työtaakka hoitotyössä on kasvanut. Yliopiston tiedotteessa tutkija Marja Hult vahvisti kutsumuksen olleen ”perinteinen” syy hakeutua hoitoalalle. ”Kutsumuksen kokemisen on todettu lisäävän työmotivaatiota, työtyytyväisyyttä, sitoutumista ja työn vaatimuksiin vastaamista.” Kutsumuksella on kuitenkin myös kääntöpuolensa: ”kutsumusta on pidetty perusteena matalaan palkkaan” ja ”sairaanhoitajat kokivat kutsumuksen myös alistavana”. Siten "kutsumus voi johtaa huonoihin työoloihin". Kun hoitajat ovat sanoneet, ettei pieni palkka motivoi uusia työntekijöitä alalle eikä vanhoja työntekijöitä pysymään alalla, bisnespuoli argumentoi, ettei hoitajan palkka ole huono tai ettei sen pitäisi edes olla olennainen asia. Eliitti pelottelee Valtaapitävä poliittinen ja taloudellinen eliitti Suomessakin väittää arvostavansa hoitoja hoivatyötä. Silti se ei ole ollut innokkaasti ohjaamassa arvostusta alalle näkyvän ja konkreettisen muutoksen kuten resurssien allokoinnin eli parantamalla työoloja saati nostamalla palkkoja. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kokoomuksen vaalikampanjassa ”Sari Sairaanhoitajalle” luvattiin selviä satasia lisää palkkaa. Kokoomus voitti vaalit, mutta hoitajien palkkojen nostamisesta tuli valtava sotku. Ne nousivat jonkin verran, mutta Suomessa alkoi taantuma, ja talous kärsi. Hoitajia syytettin pitkään Suomen talouden tuhoista. Eliitin keskustelussa palkkaa ei pidetä yksilöä motivoivana asiana, jos sitä pitäisi maksaa hoiva-alalle. Mutta kun suuryritys etsii uutta pomoa, eliitti korostaa palkan olevan tärkeä motivaattori. Yrityksen johtaminen ei siis ole kutsumus eikä kivaa. Eliitti kertoo usein pelkäävänsä, että Suomen terävimmät bisnesaivot pakenevat ulkomaille. Hoitajia siirtyy Suomesta jatkuvasti muualle töihin, sillä Suomessa palkat ovat kehnompia kuin läntisissä naapurimaissa – mutta eliitti ei tunnusta pelkäävänsä hoitajien aivojen lähtöä. Bisneshenkinen eliitti on jo ratkaissut pakenevien hoitajien aiheuttamat ongelmat, mutta ei konkreettisesti vaan pelkästään retorisesti: debatissa toistellaan sanaparia ”työperäinen maahanmuutto”. Näin yritetään pelotella palkankorotusta vaativia ja alan vaihtoa harkitsevia hoitajia. Hysteeristen tyttöjen on tajuttava, että maahan voidaan tuoda kymmeniä tuhansia kilttejä indonesialais hoitajia, jotka suostuvat tekemään ympäripyöreitä päiviä pikkurahalla. HYSTEERISTEN TYTTÖJEN ON TAJUTTAVA, ETTÄ MAAHAN VOIDAAN TUODA KYMMENIÄ TUHANSIA KILTTEJÄ INDONESIALAISHOITAJIA.
Tuotamme ja jakelemme entistä enemmän monimediallista sisältöä esimerkiksi podcastien ja ääniartikkelien muodossa. Jaamme myös yhteistyökumppaneidensa sisältöjä, jotka eivät ole toimituksellista sisältöä. Podcasteista esimerkiksi Laura Gustafssonin ja Emilia Kukkalan Kukkala–Gustafsson Syndikaatti tarjoilee tiivistä tajunnanvirtaa. Johanna Ruohosen ja Kaisu Tervosen Jälkipelit analysoi jalkapalloa. Maija Alanderin ja Vilppu Rantasen Sanavalta käsittelee julkista puhetta, kieltä ja yhteiskuntaa. Tutkimusmatka musiikilliseen luovuuteen Mikä kaikki liittyy ja vaikuttaa musiikilliseen luovuuteen? Ovatko miehet luovempia kuin naiset? Voiko luomalla nähdä tulevaisuuteen? Mitä luovuus tarkoittaa? Puhu minulle luovuudesta -sarja paneutuu musiikillisen luovuuden muotoihin, rajoituksiin ja käsitteeseen muusikkoja tutkijavieraiden avulla. ”Luovuudesta puhutaan nykyisin paljon, mutta edes tutkimuksessa ei ole konsensusta siitä, mitä luovuus ylipäätään on”, kertoo podcastin toimittaja, musiikintutkija Riikka Hiltunen. Hän väitteli kesällä 2021 popmusiikin tekemiseen liittyvästä luovasta ja tulevaisuuteen suuntautuvasta ajattelusta. Sarja lisää ymmärrystä musiikillisesta luovuudesta. Luovuutta käsitellään suhteessa erilaisiin teemoihin kuten kaupallisuus, sukupuoli ja autonomia. ”Jo ensimmäiset vieraat osoittivat, että musiikillisessa luovuudessa on paljon samaa riippumatta musiikkigenrestä. Luominen on yhtä aikaa leikkiä ja raakaa työtä, tasapainottelua kuulijoiden odotusten suhteen sekä uuden etsimistä musiikkigenren sallimissa rajoissa. Toisaalta vieraat tuntuvat käyttävän luovuus-termiä keskenään hieman eri merkityksissä. Välillä he mieluiten korvaavat sanan jollain toisella.” Tulevien jaksojen teemoina ovat luovuus monikulttuurisissa musiikkikokoonpanoissa sekä musiikillisen luovuuden ja sukupuolen suhde. ”Sarjan tekeminen on itsellenikin tutkimusmatka. Musiikintutkijan taustallakaan en voi välttyä luovuuteen liittyviltä oletuksilta. Toivon pystyväni sarjan avulla purkamaan tiettyjä luovuutta koskevia mystisiä ja myyttisiä käsityksiä ja avaamaan musiikillista luovuutta moninaisena, kaikkien saavutettavissa olevana ilmiönä”, Hiltunen summaa. ILMOITUS KUUNTELE: voima.fi/audio & muut alustat Uudistunut Rosebud Citycenter Makkaratalossa * Tiedekulma Yliopistolla * Mariankadun korttelikauppa * Kuopion Rosebud Kauppahallissa Ole realisti, vaadi mahdottomia. Viimeiset vuodet olemme joutuneet elämään kahden hullun, valehtelevan suurvalta johtajan vainoharhaisessa vaihtoehtotodellisuudessa. Valheiden ja propagandan ulostus on johtanut kauheaan tilanteeseen, suurvallan täysi voimaiseen mielipuoliseen hyökkäyssotaan Euroopassa. On viimeinen aika havahtua vapaan, kriittisen ja tutkivan journalismin puolesta. On viimeinen aika havahtua puolustamaan perusteltua painettua sanaa, faktapohjaista kriittistä tietokirjallisuutta ja avarakatseista kauneutta tavoittelevaa fiktiota. Kaiken internetin tarjoaman minä-höpötyksen ja pseudo tiedon yli. Siksi meillä on Rosebud, siksi meillä on Sivullinen. Hyvin suuren valikoiman kirjakauppa täynnä tietoa ja kaunoa. Luke Hardingista Anne Applebaumiin, Jared Diamondiin ja Naomi Kleiniin. Svetlana Aleksijevitsista Andrei Kurkoviin, Tolstoihin, Dostojevskiin ja Camusiin. Käy taisteluun vapaan maailman puolesta. Kulje kirjojen maailmaan, ympäristöön, jossa sana, kynä ja paperi muuttuvat aseiksi. Kaisaniemenkatu 5 Kaisa-talo Helsinki
18 • 4 / 2022 Avun hakemisesta lisää ?ongelmia Lastensuojelun asiakkaiden oikeusturva on olematon ja palvelun laatu vaihtelee huomattavasti. S EKSUAALIKASVATTAJA Terhi Suokas toimii vapaaehtoisena tukihenkilönä lastensuojelun asiakasperheille ja on nähnyt alan ongelmia. Hänellä on myös omaa kokemusta lastensuojelun kanssa toimimisesta. ”On perheitä, joissa lapset tarvitsevat viranomaisten suojelua, ja on lastensuojelun yksiköitä, jotka tekevät hyvää lapsilähtöistä työtä. Mutta on myös perheitä, jotka pyörivät lastensuojelussa saamatta apua, ja prosessista tulee vain lisää ongelmia, myös niille lapsille, joiden tilannetta pitäisi auttaa”, Suokas linjaa. Kriisityöntekijäksi opiskeleva Suokas on perustamassa yhdistystä kohentamaan lastensuojelun laatua. Lastensuojelun tukija kehityskeskus -niminen yhdistys odottaa Patenttija rekisterihallituksen kirjaamista yhdistysrekisteriin. Järjestöön kuuluu asiakkaiden lisäksi tutkijoita ja lastensuojelun työntekijöitä. Monilla yhdistyksen jäsenillä on ollut huonoja kokemuksia lastensuojelusta. ”Lastensuojelun asiakkuus ei ole enää tabu. Ennen monella saattoi olla sellainen käsitys, että perheessä pitää olla vähintään väkivaltainen alkoholisti, jotta lastensuojelu puuttuu asiaan. Mutta nyt kun yhä useampi on lastensuojelun asiakas, moni on alkanut kertoa kokemuksistaan ja siitä, miten monenlaisista tilanteista lastensuojeluun on voitu päätyä”, Suokas kertoo. Lastensuojelun huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka vain, esimerkiksi naapuri, lapsen opettaja tai vanhempaa hoitava lääkäri. Ilmoituksen voi jättää myös nimettömänä, jos ei toimi viran puolesta. Ilmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä. ”Monella on sellainen virheellinen käsitys, että lastensuojeluilmoitus auttaa, jos perhe tarvitsee konkreettista apua arkeen tai lapsi esimerkiksi terapiaa. Mutta ei sieltä käytännössä saa sellaista tukea. Apu on usein tarkkailua ja yksinkertaisia käytännön neuvoja, joita moni vanhempi on jo ehtinyt kokeilla.” Kuitenkin lastensuojelulain mukaan avohuollon tukitoimiin voi tarpeen mukaan kuulua esimerkiksi tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen, lapsen kuntoutumista tukevia hoitoja terapiapalveluja, tehostettua perhetyötä, perhekuntoutusta sekä muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia. Ensin pitää tehdä asiakassuunnitelma. Suokkaan mukaan on yleinen virhe, että asiakassuunnitelmaa ei ole tehty. ”Kun lapsi halutaan sijoittaa kodin ulkopuolelle, sijoitusta perustellaan sillä, että jotkut toimet, esimerkiksi tapaamiset, ovat olleet avohuollon tukitoimia eivätkä ne ole riittäneet, vaikka niitä ei ole sellaisina esitelty eikä sellaisina mihinkään kirjattu”, Suokas kertoo. Eri alueilla on erilaiset resurssit palvelujen tuottamiseen. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen avaa ongelmien taustoja: ”On alueita, joilla lastensuojelun työntekijöistä on jatkuvasti pulaa. Voi olla, että pienillä paikkakunnilla ei ole resursseja tuottaa palveluja, tai palveluja ei tuoteta, koska tarvitsijoita on niin vähän. Vastaavan sosiaalityöntekijän osaamisesta myös riippuu, saako perhe kaikki palvelut, joita alueella on saatavilla. Mutta avun saaminen ei saisi olla kiinni siitä missä asuu tai kuka asiaa hoitaa.” Kokouksia, keskusteluja ja väärää tietoa Prosessin alettua moni perhe kokee, ettei tule kuulluksi eikä kunnioitetuksi, että viranomaiset ovatkin vihollisia, ja että byrokraattisen koneiston toiminta menee lapsen edun edelle. Prosessia koordinoi lastensuojelun tiimi. Vastaavalla sosiaalityöntekijällä pitäisi olla tieto perheestä ja vastuu prosessin kulkemisesta, mutta työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, eikä henkilöstö aina täytä lain pätevyysvaatimuksia. ”Usein käytännössä kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa asiakkaana olevan lapsen tilanteesta”, Suokas summaa. Usein lastensuojelun asiakkuus tuo vahemmille lisää työtä arjen helpottamisen sijaan. Suokas on ollut usein tukihenkilönä kokouksissa, joissa lasten asioita käsitellään vanhempien ja moniammatillisen tiimin kanssa. Mukana voivat olla sosiaalityöntekijän ja vanhempien lisäksi esimerkiksi terapeutti, opettaja ja perhetyöntekijä. ”Virka-aikaan järjestettävässä kokouk sessa voi olla läsnä kymmenenkin henkilöä, suuri osa näistä palkattuja ammattilaisia. Kokouksista ei saa etukäteen esityslistaa eikä ole määritelty, mitä niillä halutaan saada aikaan. On vain vapaata keskustelua, jonka hyötyä on usein vaikea nähdä. Kuitenkin vanhempien tulee järjestää arkensa näiden ympärille. Tämä TEKSTI JA KUVA MIIA VISTILÄ hankaloittaa perheen arkea monin tavoin, esimerkiksi kokopäivätyön tekemistä, mikä taas voi vaikuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen”, Suokas kertoo. Suokas on toiminut tukihenkilönä ihmisille, jotka yrittävät saada lapsensa sijoitusta puretuksi. ”Suoraan kysymykseen, mitä täytyy tapahtua, jotta lapsi voi palata vanhempiensa luo, ei saa suoraa vastausta. Mikään muu viranomainen ei voi tehdä päätöksiä yhtä määrittelemättömin perustein, subjektiivisten tunteiden ja tulkintojen perusteella. Prosessista puuttuu myös johtopäätösten perusteiden uudelleenarviointi kokonaan”, Suokas puuskahtaa. Suokkaan kokemusten mukaan kiusaaminen ja väärän tiedon välittäminen on helppoa. ”Faktantarkistusta ei ole lainkaan! Esimerkiksi eron jälkeen toinen puoliso voi väittää lastensuojelulle entisellä puolisollaan olevan mielenterveysongelma, jonka vuoksi hän käyttäytyy tietyllä tavalla, esimerkiksi ’on kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheessa käynyt shoppailemassa’. Eksän sanomiset kirjataan sellaisenaan, ja ne vaikuttavat asioita hoitavien viranomaisten tulkintoihin. Lastensuojelun työntekijät voivat kysyä, että ’oletko käynyt shoppailemassa’, mutta eivät varmista, onko diagnoosia tai väitettyjä ongelmia.” Asiakkaalta vaatii erityistä vaivannäköä hankkia itseään koskevat lausunnot. Jos niissä on virheitä, virheistä voi ilmoittaa ja niiden korjaamista vaatia. Silloin kirjataan tietoihin, että asiakas on ilmoittanut virheellisestä tiedosta, mutta virheellinen tieto jää yhä raporttiin aikaisempaan kohtaan. ”Väärä tieto voi olla ohjannut tulkintoja asiakkaan tilanteesta pitkään ja ohjata käytännössä edelleen,” Suokas harmittelee. Asiavirheiden ohella päätöksiä varjostavat henkilökohtaiset tulkinnat. ”Vanhemman tapa kommunikoida viranomaisten kanssa oletetaan malliksi kommunikaatiosta lapsen kanssa. Jos vanhempi turhautuu lastensuojelun väärinymmärrykseen, ja sitten tiuskii ja on vihainen tai itkuinen, tästä tulkitaan, että ei ole hyvä vanhempi. Mutta on luonnollista reagoida, jos menettää yhteyden lapseen”, Suokas kertoo. Psykiatrian vaje valuu lastensuojeluun Kaikki vanhemmat eivät vastusta lapsensa huostaanottoa. Monet toivovat sitä. 21-vuotias Ella oli sijoitettuna lastensuojelulaitokseen useita vuosia 2010-luvulla. Ellan vanhemmat ottivat yhteyttä lastensuojeluun, kun tämä oli 11-vuotias. Ella karkaili kotoa ja viilteli itseään. Teini-ikäisenä Ella oli välillä hoidossa psykatrisella osastolla, välillä kotona ja välillä sijoitettuna lastensuojelulaitokseen, josta hän myös karkaili. Nyt aikuisena Ella asuu omillaan, opiskelee ja käsittelee teini-iän kokemuksiaan psykoterapiassa. ”Näen lastensuojelun nyt ihan eri tavalla kuin silloin kun olin sen kohteena. Silloin harmitti, että äiti kiusaa, kun haluaa minut pois. Nyt ymmärrän, että käyttäytymiseni oli vanhem
4 / 2022 • 19 Avun hakemisesta lisää ?ongelmia milleni rankkaa, ja että he eivät olisi kestäneet jatkuvaa huolta, jos olisin asunut kotona ja karkaillut koko ajan. Huostaanotto auttoi ennen kaikkea perhettäni.” Ella ei ihmettele, että lastensuojelusta jää negatiivisia kokemuksia. Vaikka Ella ymmärtää huostaanoton olleen välttämätöntä, hänelle on jäänyt etenkin rajoittamisesta ja kiinnipidosta traumaperäistä stressiä. Kokemuksiaan lastensuojelusta hän on käsitellyt nyt aikuisena psykoterapeutin avustuksella. ”Jos ei pääse käsittelemään kokemuksiaan, mieleen jää ne huonot muistot sellaisena kuin ne silloin koki.” Ellalla on psykiatrisia diagnooseja ja muiden perheenjäsentensä tapaan neuroepätyypillisyyttä. Mielen häiriöihin ei lastensuojelulaitoksessa osattu reagoida, vaikka laitoksessa piti olla osaamista juuri tällaisten ongelmien hoitoon. ”Laitoksessa nuori nähdään tekojensa kautta ja rajoitetaan niitä, mutta ei selvitetä käytöksen syitä. Tunteet ohitetaan”, hän harmittelee. Aikuista Ellaa ihmetyttää eniten, että edes selkeään itsetuhoisuuteen ei puututtu. Vieläkään Ella ei tiedä, mistä tai miksi kaikki alkoi. Teini-iän käytös johti uusiin traumatisoiviin kokemuksiin. Hän esimerkiksi joutui karkumatkallaan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. ”On yleistä, että karanneet nuoret harrastavat seksiä jonkun kanssa vain saadakseen olla jossain yötä”, Ella kertoo. Hyväksikäyttäjä jäi sattumien kautta kiinni ja sai lopulta ehdollisen tuomion. Oikeudenkäyntiin Ella ei kestänyt osallistua, vaan tahtoi psykiatriselle osastolle oikeudenkäynnin ajaksi. ”Olisin tarvinnut pitkäkestoista psykiatrista osastohoitoa”, Ella tietää nyt aikuisena. Ellan kotikaupungissa saatavilla olleet nuoriso psykiatriset hoitojaksot olivat liian lyhyitä ja paikat täynnä. Potilaita nukkui välillä käytävillä, hän muistelee. Teini-ikäinen Ella myös kieltäytyi välillä hoidosta. Ellan ongelmat ovat alkaneet kunnolla purkautua vasta aikuisena psykoterapian myötä. Jälkihuoltoon Ella on tyytyväinen, vaikka palvelu vähenikin hänen muutettuaan toiseen kaupunkiin. Ellan äiti, joka toimii itse asiantuntijatyössä sosiaalija terveysalalla, oli monin tavoin tyytymätön sosiaalityöhön: ”Koen, ettei minua ja perhettä kuultu, ja tuntui, että Ellan laitostaminen oli tavoitteena eikä se, mitä toivoin, eli hoito ja kuntoutus.” Ellan äiti kertoo, että sosiaalityöntekijä jätti sovittuja asioita hoitamatta: ”Muun muassa Ellan sairaalalaskut, jotka hänen piti hoitaa, menivät perintään ja minulle tuli kirje, jossa kerrottiin niiden menevän ulosottoon ja minun menettävän luottotietoni, jos niitä ei heti makseta.” Ostopalvelussa asiakas on hyödyke Ellan äiti pyysi lastensuojelun apua uudelleen viime vuonna, Ellan pikkusiskon ongelmien hoitamiseen. Siskolla oli vaikeuksia käydä koulua, jossa oli paljon melua, hälyä ja siirtymiä. Hän pääsi sairaalakouluun, jossa opiskelu sujuu. Pikkusiskolle luvattiin myös tukihenkilö, mutta lupauksista huolimatta sellaista ei ole saatu. Sen sijaan perhe sai ulkopuoliselta palveluntuottajalta ostettua perhetyötä. Ellan äiti koki, että nämä työntekijät yrittivät keksiä uusia ongelmia, jotta yrityksen tuottamia palveluja voitaisiin myydä heille lisää. Ellan äiti raportoi kirjallisesti palvelun tuottajalle muun muassa seuraavasti: ”Perhetyöntekijöiden käytös oli monin tavoin rajatonta ja asiatonta. Kummallakin oli kännykkä kädessä ja he hoitivat muita asioita ollessaan meidän kanssa, ja he myös keskustelivat muista tarjouksista, asiakkaista (!) ja omista asioistaan meidän kuullen ja meille. Asiakastilanteisiin ei pitäisi kuulua muiden asiakkaiden asioi den lisäksi myöskään työntekijän omat perheja ihmissuhdeongelmat, kiroilu, työntekijän harrastukset tai muut työntekijän asiat ellei niillä pyritä tukemaan asiakasta, jos silloinkaan.” Psykologilta oli myös pyydetty lausunto perheen tilanteesta ja jatkotarpeesta kysymättä perheeltä siihen lupaa, heitä tapaamatta ja ilman ensikäden tietoja tai edes lääkärin lausuntoa. Ammatillisen taustansa kautta Ellan äiti tietää, että sellainen toiminta on sekä perhetyöltä että psykologilta epäeettistä ja vastuutonta, ja että siitä tulee ilmoittaa psykologien eettiseen lautakuntaan. ”Kokonaisuudessaan kokemus oli sellainen, jota ei kenelläkään pitäisi olla”, hän päättää raporttinsa palveluntuottajalle. Rakennemuutos ja lisää resursseja Ellan äiti kaipaa alalle lisää resursseja ja parempaa laadunvalvontaa: ”Resurssit ovat vähentyneet sairaanhoidossa ja on ruvettu käyttämään ostopalveluja sosiaalihuollossa. Mekin olisimme voineet saada tosi hyvää ja asiantuntevaa apua nyt 2021, jos palveluntuottaja olisi ollut hyvä. Kalliiksi tuli ja raskasta oli nyt se, mikä toteutui.” Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen tietää, miten lastensuojelua pitäisi kehittää: ”Jotta lastensuojelu toimisi, työmäärä sosiaalityöntekijää kohti tulee olla siedettävä ja vastavalmistuneella aina kokeneempi työpari. Sen lisäksi tarvitaan hyvää johtamista ja riittävä palkka. Olisi myös hyvä, että lastensuojelun työntekijöillä olisi mahdollisimman avoin käsitys siitä, että ihminen voi elää elämäänsä monella tavalla. Jos työntekijällä on kovin keskiluokkainen tausta, se voi näkyä siinä, miten asioita tulkitsee.” Järjestöaktivisti Suokkaan mielestä järjestelmä vaatii suuria rakenteellisia muutoksia: ”Lasten ongelmien taustalla olevia syitä pitäisi selvittää paremmin ja ratkoa niitä perimmäisiä ongelmia. Tarvittaisiin myös lisää avohuollon tukipalveluita ja perheille konkreettista tukea, kuten siivousapua arkeen”, Suokas kuvaa. Suokas vastustaa palvelujen yksityistämistä. ”Kun toisten hädällä tehdään rahaa, ei ole kannustinta vähentää sitä hätää vaan lisätä, jotta voidaan ansaita enemmän rahaa.” LAITOKSESSA NUORI NÄHDÄÄN TEKOJENSA KAUTTA JA RAJOITETAAN NIITÄ, MUTTA EI SELVITETÄ KÄYTÖKSEN SYITÄ.
20 • 4 / 2022 Anna Doktar, Reeta Vähämäki ja Joy Kanerva
4 / 2022 • 21 Hoitajien työtaistelua käydään terveydenhuollon tulevaisuudesta Hoitoala on ajautunut kriisiin. Kuormittavat työolot, huono palkkaus ja resurssien niukkuus ovat johtaneet hoitajapulaan ja alan vetovoiman vähenemiseen. Ellei ongelmia ratkaista, vaarana on hoidon laadun, potilasturvallisuuden ja koko terveydenhuollon rapautuminen. H OITOAL AN ammattiliittojen keväällä aloittamat työtaistelutoimet ovat vastaus alan työolojen ja palkkauksen pitkään jatkuneisiin ongelmiin. Tehy ja Super aloittivat 1. huhtikuuta 2022 lakon, jossa oli mukana 25 000 hoitajaa. Lakon toinen vaihe peruuntui, kun eduskunnassa ryhdyttiin valmistelemaan potilasturvallisuuslakia, joka olisi rajoittanut hoitajien lakko-oikeutta. Nyt ammattiliitot suunnittelevat joukkoirtisanoutumisia työtaistelutoimena. Hoitajien välittömänä tavoitteena on parantaa alan työoloja ja nostaa se palkkakuopasta, mutta työtaistelutoimilla on myös kauaskantoisempi tavoite: turvata sosiaalija terveyshuollon ja varhaiskasvatuksen tulevaisuus. Hoitajat ovat olleet jo pitkään huolissaan hoitoalan resurssija työntekijäpulasta sekä riittämättömästä palkkauksesta. Tämänhetkisten työtaistelutoimien taustalla ovat pitkälti samat huolet kuin vuoden 2007 hoitajalakossa. Lakosta on kulunut viisitoista vuotta, mutta hoitajien asemaan ei ole tullut merkittäviä parannuksia. Hoitotyötä kiireen ja uupumuksen keskellä Kätilöt Anna Doktar, Joy Kanerva ja Reeta Vähämäki ovat olleet alalla pitkään. He ovat työskennelleet Helsingin ainoassa synnytyssairaalassa Naistenklinikalla ja nähneet jokapäiväisessä työssään, kuinka hoitoalan kriisi on vuosi vuodelta syventynyt. Synnytysosastoilla tehtyä työtä vaikeuttavat alan yleiset ongelmat, mutta kätilöiden työhön liittyy erityisiä haasteita, joita tilanne kärjistää. ”Synnytysosasto on ollut aina haluttu työpaikka”, Kanerva kertoo. ”Valmistuttuani kätilöksi olin valmis tekemään töitä vaikka ilmaiseksi. Ihmiset pysyivät työsuhteissa pitkään, ja nuorten kätilöiden oli vaikea saada jalkaa oven väliin. Tilanne on muuttunut täysin. On hoitajapulaa, ja työvuoroja on vaikea saada täytettyä.” ”Ennen kätilöt työskentelivät synnytysosastoilla kunnes jäivät eläkkeelle”, Doktar sanoo. ”Tällä hetkellä suuri osa osastomme kätilöistä on ollut alalla alle kaksi vuotta. Ihmiset vaihtavat työpaikkaa, ja kokemus valuu pois. Tilalle saadaan vain vastavalmistuneita, ja heidät kulutetaan loppuun muutamassa vuodessa.” Resurssipula näkyy kiireenä, uupumuksena ja työn merkityksen kyseenalaistumisena. ”Töitä vain on liikaa”, Kanerva sanoo. ”Ei ehdi syödä, ei ehdi käymään vessassa. Välillä en ota edes eväitä mukaan, koska ajattelen, etten kuitenkaan ehdi syödä niitä.” ”Joka päivä, kun tulen vuoroon, jonkun eväät ovat jääneet syömättöminä pöydälle”, Doktar jatkaa. ”Jo alkuraportilla tajuaa, että okei, nyt kannattaa käydä vessassa, jotta jaksaa olla seuraavat kahdeksan tuntia töissä.” ”Ajatellaan, että jos ennenkin on pärjätty, niin se riittää”, Vähämäki toteaa. ”Ei edes pyritä tilanteeseen, jossa töitä olisi hyvä tehdä. Se tuntuu kurjalta.” Hoitotyön arvoissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä, mutta resurssit TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVAT NAUSKA
22 • 4 / 2022 ovat niukat, ja kiireessä kohtaaminen kärsii. Samalla synnytykseen liittyvät odotukset ovat muuttuneet. ”Nykyään synnyttäjät haluavat hyvän kokemuksen”, Kanerva sanoo. ”Kätilöillä olisi oltava aikaa, jotta voisimme tulla tässä vastaan. Opiskellessani kätilöksi ajattelin hoitotyön tarkoittavan perheiden kohtaamista. Nykyään ajattelen, että olen usein enemmänkin obstetrinen sairaanhoitaja. Tulen paikalle, isken lääkkeet, menen seuraavaan paikkaan ja teen jälleen temppuni. Haluan kuitenkin tehdä työni hyvin ja kohdata ihmisiä. Tämä tarkoittaa nipistämistä esimerkiksi tauoista. ” Pettymykset ja lannistumisen kokemukset ovat yleisiä. ”Monet kokeneet kätilöt, jotka vaihtavat työpaikkaa, kokevat riittämättömyyden tunnetta”, Doktar sanoo. ”He eivät koe voivansa tehdä työtään sillä tavalla kuin haluaisivat sitä tehdä. He lähtevät, vaikka heillä olisi hirveästi annettavaa.” Kätilön työ on itsenäistä, ja vastuu on suuri. Jos synnytys menee hyvin, potilas ei juurikaan näe lääkäriä, vaan kätilö hoitaa koko prosessin alusta loppuun. Toimenkuva on laaja, ja kätilöopintoihin kuuluu esimerkiksi kirurgisen hoidon, psykiatrisen hoidon, päihdehoidon ja lastenhoidon koulutuksia. ”Synnytysten lisäksi kätilöt hoitavat raskaana olevia naisia, joiden synnytys ei ole välttämättä käynnissä, mutta jotka tarvitsevat tehostettua hoitoa”, Doktar kertoo. ”Osastollamme hoidetaan antenataalipotilaita eli raskaana olevia, joilla on esimerkiksi vaikea raskausmyrkytys tai ennenaikainen synnytyksen uhka. Kätilöt myös toteuttavat keisarinleikkauksen jälkeisen heräämöhoidon. Hoidamme synnytysten käynnistyksiä ja pidämme synnytyspelkopoliklinikkaa. Jos raskaus menee yliaikaiseksi, potilaat käyvät kätilöiden luona poliklinikkakäynnillä. Joillakin potilailla on raskauden aikainen veriryhmäimmunisaatio, ja tällöin kätilöt avustavat lääkäreitä, jotka tekevät verensiirron vielä kohdussa olevalle sikiölle.” Hoiva on kohtaamista ja suurta vastuuta Kätilöiden työ, kuten hoivatyö ylipäänsä, ei ole vain käsillä tekemistä, vaan siihen liittyy myös paljon psykologista ja sosiaalista vastuuta. ”Kätilönä työskenteleminen on kanssakulkemista”, Doktar sanoo. ”Kohtaamme äidin ja puolison. Pidämme huolta syntymättömästä lapsesta ja synnytyksen jälkeen vastasyntyneestä. Olemme mukana järkyttävän KUKAAN EI PUHU SIITÄ, PITÄISIKÖ KORVAAMATTOMUUDELLE MAKSAA JOKU HINTA isossa prosessissa. Aika harvassa ammatissa saa osallistua niin intiimiin tapahtumaan. Toisaalta kätilöt joutuvat kohtaamaan vaikeita menetyksiä ja surua.” ”Kätilöiden työhön liittyy fyysisten hoitotoimenpiteiden lisäksi paljon ohjausta ja puhumista”, Vähämäki jatkaa. ”Lapsen syntymä on iso juttu, ja kätilön on tuettava siinä koko perhettä. Jos asiat eivät mene hyvin, silloin ollaan ihan eri ulottuvuuksissa. Esimerkiksi lapsen kuoleminen kohtuun ei ole erityisen harvinaista. Olen itsekin ollut tilanteessa, jossa katselimme yhdessä vanhempien, isovanhempien ja sisarusten kanssa kuollutta lasta, olimme huonona ja tuin yksin kaikkia. Tällainen työ vaatii hirveästi psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja.” Resurssien niukkuus johtaa siihen, että myös kätilöiden työ uhkaa muuttua suorituspainotteisemmaksi. ”Mitä tehokkaammin toimit, sitä parempi olet”, Doktar toteaa. ”Todellisuudessa läpimenoaika ei kerro työstämme mitään. Nyt kun työtaistelutoimet ovat päällä, johdonkin on helppo harmitella, ettei saada tarpeeksi työn
4 / 2022 • 23 ”Palkkaus on suurin työtaistelun taustalla oleva ongelma”, Doktar toteaa. ”Hoitoalan palkat ovat olleet kuopassa aina. Se on yksinkertaisesti hyväksytty yhteiskunnassa. Jos vertaan palkkaani samalle koulutusasteelle mutta insinööriksi opiskelleen puolisoni palkkaan, se on jotain aivan muuta. Lisäksi hoitajien palkoissa ei ole juurikaan palkkakehitystä. Kun meille tulee uusi työntekijä, hänen peruspalkkansa on sama kuin kätilöllä, joka on ollut töissa kaksikymmentä vuotta. Hoitajat saavat viiden vuoden jälkeen ikälisän ja kymmenen vuoden jälkeen toisen, ja se on sitten siinä.” ”Hoitajat eivät tule Helsingissä toimeen palkallaan, ja sen takia monet heistä tekevät paljon ylitöitä”, Kanerva jatkaa. Kätilöt eivät myöskään saa palkanlisää työhönsä sisältyvistä erityisistä vastuutehtävistä. Tilanne kuvastaa hoivan yleistä yhteiskunnallista asemaa: hoiva on elämän kannalta välttämätöntä ja siihen liittyy paljon näkymätöntä työtä, mutta vaivannäköä ei korvata rahallisesti. ”Kun kätilö on ollut tietyn ajan työelämässä, hänestä tulee työvuoron vastaava hoitaja”, Doktar kertoo. ”Hän vastaa työnjaosta ja osaston toiminnasta. Hänen on oltava perillä potilaista ja tiedettävä, mitä osastolla tapahtuu. Hän ei kuitenkaan saa tästä minkäänlaista korvausta.” ”Meiltä valmistuu paljon opiskelijoita, ja heidän ohjaamisensa kuuluu isona osana työhömme, mutta sekään ei näy palkkauksessa”, Kanerva lisää. Vähämäki puolestaan harmittelee kannustimien puutetta. Hoitajia ei palkita jatko-opinnoista ja koulutuksista. ”Minulla on kätilön tutkinnon lisäksi seksuaalineuvojan tutkinto, ja olen käynyt pedagogisia koulutuksia, joista on hyötyä esimerkiksi opiskelijaohjauksessa, perehdytyksessä ja hallinnollisissa töissä. Koulutuksistani ei ole ikinä maksettu palkanlisää.” Hoitoalan huono palkkataso on johtanut tilanteeseen, jossa kokeneet työntekijät pakenevat alalta ja nuoret puolestaan karttavat alan töitä. Palkassa ei ole siis kyse vain vastuullisen ja osaamista vaativan työn korvaamisesta oikeudenmukaisella tavalla vaan koko alan tulevaisuudesta. ”Edellisen lakon aikana vuonna 2007 hoitotyö oli vielä vetovoimaista”, Vähämäki sanoo. ”Työurani aikana vetovoima on kuitenkin vähentynyt. Nuoret kyllä kouluttautuvat hoitajiksi, mutta eivät enää hakeudu töihin tai kouluttaudu eteenpäin. Vastavalmistunut kätilö näkee heti, kuinka vaativaa ja itsenäistä työ on. Vastuu on painava, ja virheillä voi olla vakavia seurauksia. Lisäksi hän tajuaa, ettei palkka tule työuran aikana juurikaan nousemaan.” ”Rakastan työtäni, mutta se vie liian paljon voimia”, Kanerva sanoo. ”Kolmivuorotyön tekeminen on uuvuttavaa. Mietin usein, onko tämä kaikki sen arvoista. Voisin päästä helpommalla.” Pakkotyölläkö potilas turvallisuus kuntoon Hoitoalaa vaivaavien ratkaisemattomien ongelmien näkökulmasta eduskunnassa valmisteltu potilasturvallisuuslaki tuntuu hoitajista märältä rätiltä vasten kasvoja. Potilasturvallisuuslain päämääränä on pyrkimys varmistaa riittävän suojelutyön määrä työtaistelutoimien aikana. Hoitajien töihin pakottamiseen liittyy kuitenkin merkittäviä ongelmia. ”Työtaistelun aikana käyty keskustelu on ollut nurinkurista”, Doktar toteaa. ”Hoitajat ovat niin korvaamattomia, että on tehtävä pakkolaki, jotta heidät saadaan töihin. Mutta kukaan ei puhu siitä, pitäisikö korvaamattomuudelle maksaa joku hinta. Sen sijaan, että hoitajat pakotettaisiin töihin, tulisi heille maksaa riittävästi, jotta he haluaisivat tulla töihin.” ”Monet miettivät kannattaako edes valmistua”, Kanerva lisää. ”Jos itse opiskelisin, harkitsisin tarkasti, ottaisinko siltikään Valviran papereita.” Valmisteltu potilasturvallisuuslaki on ongelmallinen myös perusoikeuksien kannalta. Voidaanko ihminen pakottaa töihin vasten tahtoaan? ”Koen lain perusoikeuksien viemisenä”, Doktar sanoo. ”Olen ammatiltani kätilö, mutta en ole ihmisenä kätilö. Se, että minut voidaan pakottaa töihin, koska olen opiskellut tiettyyn ammattiin, ei sovi käsitykseeni ihmisyydestä.” Hoitajien näkökulmasta syytökset siitä, että lakko vaarantaisi potilaiden hengen, tuntuvat nurinkurisilta. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Ryt könen onkin todennut, että potilasturvallisuus on vaarantunut hoitajapulan vuoksi jo vuosien ajan. Synnytysosastoilla työskenteleville kätilöille lakon aikaiset suojelutyötoimenpiteet osoittivat, että vajaa resursointi on alalla arkipäivää. Doktarin mukaan suojelutyön määrä oli heidän osastollaan lakon aikana sama tai suurempi kuin normaalitilanteessa. ”Lakko ei näkynyt meillä, koska teemme työtä, joka on tehtävä aina. Paljon puhuttiin siitä, että lakko vaarantaa potilasturvallisuuden ja että pakkolaki tarvitaan, koska osastoilla on liian vähän työntekijöitä. Mutta kun lakko loppui, miehitys laski lakon aikaisesta, eikä ketään enää kiinnosta, vaarantuuko potilasturvallisuus vai ei.” Kun eduskunnassa ryhdyttiin valmistelemaan potilasturvallisuuslakia, hoitoalan ammattiliitot vastasivat perumalla lakon toisen vaiheen ja ryhtymällä suunnittelemaan joukkoirtisanoutumisia. Tehy sovelsi samaa työtaistelutoimea jo vuoden 2007 lakon aikana, jolloin irtisanoutumislistoilla oli yli 15 000 hoitajaa. ”Hoitoalan ongelmat ovat niin syviä, että joukkoirtisanoutumiset tapahtuvat joka tapauksessa ajan kuluessa, ellei tilannetta korjata”, Kanerva sanoo. ”Kun valmistuin kätilöksi, olin aivan innoissani. Nykyään en enää edes kerro ihmisille, että olen kätilö ja hoitoalalla. Jokin aika sitten houkuttelin juuri valmistuvaa opiskelijaa meille töihin, mutta hän vastasi, ettei ole niin hullu.” Hoitoalan huonot työolot ja palkkaus ovat konkreettinen osoitus siitä, kuinka yhteiskunta sivuuttaa hoivan merkityksen, vaikka se on elämän kannalta välttämätöntä. ”Hoitotyö on ollut pääasiassa naisten tekemää työtä, ja sitä ei arvosteta samalla tavoin kuin miesten tekemää työtä”, Doktar toteaa. ”Hoiva ei tuota yhteiskunnalle rahaa, ja siksi sitä ei haluta ymmärtää”, Kanerva lisää. ”Hoivalla on kuitenkin rahallisia vaikutuksia”, Doktar jatkaa. ”Mitä enemmän meille syntyy hyvinvoivia vastasyntyneitä, sitä halvemmaksi se tulee yhteiskunnalle.” Hoitoalan kriisi on ratkaistava Ellei hoitoalan rakenteellisia ongelmia korjata, uhkana on hoidon laadun ja koko julkisen terveydenhuollon rapautuminen. ”Pyöriikö hoitotyö tulevaisuudessa vain innokkaiden nuorten hoitajien varassa, jotka tekevät kaksi vuotta töitä, palavat loppuun ja toteavat sitten, ettei tällaista työtä voi tehdä?” Doktar kysyy. ”Vai hankitaanko hoitajia esimerkiksi Filippiineiltä? Ja tarkoittaako hoitajien tuominen ulkomailta sitä, ettei heidän työehdoistaan tarvitse välittää?” ”Olin työelämässä jo vuoden 2007 hoitajalakon aikaan, ja olin jo silloin valmis irtisanoutumaan”, Vähämäki TUNTUU HASSULTA, ETTÄ HOITAJIEN PALKAT OVAT AINA SE ASIA, JOKA KAATAA VALTIONTALOUDEN. HE LÄHTEVÄT, VAIKKA HEILLÄ OLISI HIRVEÄSTI ANNETTAVAA. tekijöitä. Mutta aikaisemmin vaatimus hoitaa mahdollisimman paljon asioita mahdollisimman pienellä määrällä tuli jostain muualta.” Kiire, vajaa miehitys ja uupuminen vaikeuttavat kätilöiden jaksamista haastavissa tilanteissa. ”Kun eräs opiskelija oli osastollamme mukana synnytyksessä, josta vastasyntynyt lapsi piti viedä ensihoitoon, hän kysyi minulta, onko meillä nyt joku briiffi, jossa asiaa käydään läpi”, Kanerva kertoo. ”Mietin, että ei meillä sellaista ole. Unohdamme tapahtuneen, ja sitten odottaa jo seuraava juttu. Töissä on niin väsynyt, ettei mikään enää hetkauta. Voimme koota henkisen ensiapuryhmän, mutta silloin tilanteen pitää olla jo tosi vakava. Työ on päivästä toiseen tällaista, rankat kokemukset ja väsymys kumuloituvat. Se on henkisesti raskasta.” Osa kätilön psyykkistä työtä on hyväksyä, ettei kaikkiin asioihin voi vaikuttaa. Epävarmuutta olisi kuitenkin helpompi sietää, jos työntekijät eivät olisi kiireen ja työstressin uuvuttamia. ”Valmistuttuani kätilöksi ensimmäiset vuodet menivät toivoessa, että kaikki sujuisi synnytyksissä täydellisesti”, Kanerva sanoo. ”Kun sitten kaikki ei aina tapahtunutkaan synnyttäjän tai kätilöiden toivomalla tavalla, tuoreena kätilönä mietin, olisinko voinut vaikuttaa lopputulokseen, vaikka todellisuudessa vaikuttamismahdollisuudet ovat aika pienet.” Hoitotyön vaativuus ei näy palkassa Hoitotyöhön liittyvä vastuu, sen edellyttämä ammattitaito tai työkokemus eivät kuitenkaan näy palkassa.
24 • 4 / 2022 V ARHAISK ASVATTA JIEN työtä vaivaavat samat ongelmat kuin hoitajien työtä: työntekijäpula, resurssien vähyys ja riittämätön palkka. Myös varhaiskasvattajien työtaistelutoimien taustalla on pyrkimys kohdistaa huomio alan kriisiin. Mervi Korhonen on työskennellyt kolmekymmentä vuotta lastenhoitajana päiväkodeissa neljällä eri paikkakunnalla ja tunnistaa hyvin työoloihin ja palkkaukseen liittyvät ongelmat. ”Palkka on ensisijainen kysymys, se laahaa koko ajan perässä”, hän toteaa. ”Työ on mukavaa, mutta palkka on huono. Prosentuaaliset korotukset ovat todella pieniä, koska lähtöpalkka on pieni. Peruspalkka tulisi saada sellaiselle tasolle, että sillä pärjäisi ja voisi jotain laittaa pahan päivänkin varalle. Tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ei ole.” Jos palkkausta ja työoloja ei saada kuntoon, nuoret eivät hakeudu alalle töihin ja töissä olevat siirtyvät muualle. ”Tällöin alalle kouluttautuu vähemmän ihmisiä”, Korhonen toteaa. ”Kun nuoret miettivät, mitä lähteä opiskelemaan, varmaan tulee paljon keskustelua siitä, että tuonne ei ainakaan kannata lähteä.” Työvoimapula on ollut erityisen suuri pääkaupunkiseudulla. ”Varhaiskasvauksen opettajia ei ole tarpeeksi, jolloin lastenhoitajat joutuvat tekemään heidän sijaisuuksiaan, eikä lastenhoitajiakaan ole riittävästi jokaiseen ryhmään”, Korhonen kertoo. ”Lastenhoitajat ovat kokeneet tämän haasteelliseksi, koska heillä ei ole yhtä paljon pedagogisia koulutuksia kuin opettajilla. Subjektiivinen päivähoito-oikeus takasi puolestaan kaikille lapsille kokopäiväisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen, mutta koska henkilökuntaa ei aina ollut riittävästi, tehtiin töitä sijaisten avulla tai vajaalla miehityksellä. Se oli katkonaista, väsyttävää ja kuormittavaa. Aina kun oli joku epidemia tai flunssa-aalto, oltiin pulmatilanteessa. Henkilökuntaa tai lapsia siirrettiin ryhmästä toiseen, jotta suhdeluvut olisivat kohdallaan.” MIKA PEKKOLA Varhaiskasvattajat vaativat palkkaa, jolla elää Oikeus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ei toteudu, jos sen tekijät taistelevat toimeentulon ja jaksamisen kanssa. puolestaan toteaa. ”Tuntuu kummalliselta, että olemme jälleen samassa tilanteessa. Välissä on keskusteltu paljon siitä, että tilanne pitäisi korjata ja että palkkoja, työoloja ja hoitajamitoitusta olisi parannettava. Mutta mitään ei ole tehty. Koko järjestelmä pitäisi kääntää pohjamutia myöten.” Vähämäen pelkona on, että kokeneet työntekijät jättävät työnsä, jolloin alalta katoaa paljon osaamista. ”Jos kokeneet kätilöt poistuvat alalta, hiljainen tieto häviää. Samalla häviää hoitotyön ydin eli kohtaaminen. Synnytysten hoidosta tulee lääkärivetoista, ja se medikalisoituu. Asiakastyytyväisyys laskee, ja tarvitaan enemmän neuvolakäyntejä ja muuta tukea. Kaikki nämä lisäävät kustannuksia.” Hoitoalan kriisi on saanut yhä useamman hoitajan kyseenalaistamaan työnsä merkityksen. ”Olen kokenut oloni tosi pettyneeksi”, Doktar toteaa. ”Olin valmistuessani tietoinen siitä, että työni on huonosti palkattua, ja tiesin hyvin, millaiseen ammattiin olen valmistumassa. Sisar hento valkoinen on hiljainen ja nöyrä ja tekee niin kuin sanotaan. Olen aina arvostanut työtäni ylitse muun ja kokenut, että myös yhteiskunta arvostaa sitä. Tämä on ensimmäinen kerta työurani aikana, kun olen kadottanut arvostuksen omaa työtäni kohtaan. Ennen ajattelin, että jään aikoinaan eläkkeelle Naistenklinikalta konkarikätilönä. Enää en ole varma siitä.” Hoitajien työtaistelua on vastustettu toteamalla, että nyt ei ole oikea aika lakkoilulle. Hoitajien lakossa ei ole kyse kuitenkaan ainoastaan hoitoalan työoloista ja palkkauksesta. Panoksena on koko julkisen terveydenhuollon tulevaisuus. Vähämäki toteaa, että aika muutokselle on nyt. ”Tuntuu, että kaikkeen muuhun löytyy aikaa, mutta hoitoalan ongelmien korjaamiselle on aina huono hetki. Vasta-argumentteja ei enää ole. Hoitajien tilanteen ratkaiseminen on sijoitus kaikkeen, ei vain hoitajien elämään. Hoitajia on niin paljon, että kaikki hyötyvät, jos laitamme enemmän rahaa kiertoon.” Kätilöiden toiveena on, että hoitajien hätä otettaisiin viimeinkin tosissaan. ”Toivoisin, että yhteiskunta, päättäjät ja kuntatyönantajat heräisivät ti”Olemme huolissamme hoitotyön tulevaisuudesta ja nuorista hoitajista”, Vähämäki toteaa. ”Ohjelma palkkauksen korjaamiseksi voisi olla vastaus työtaistelutilanteeseen. Sekin helpottaisi, jos saisimme nyt jotain, ja lisäksi voisimme olla varmoja, että tulevaisuudessa hoitoalan ongelmat olisi ratkaistu. Ellei ongelmia ratkaista nyt, olemme viidentoista vuoden päästä jälleen samassa tilanteessa. Tuntuu hassulta, että hoitajien palkat ovat aina se asia, joka kaataa valtiontalouden. Jos yhteiskunnan kantokyky kestää myös Ruotsissa ja Norjassa sen, että hoitajien palkat ovat paremmat, miksei se kestäisi täällä?” lanteeseen”, Doktar sanoo. ”Toivoisin, että asioiden kaunistelu ja vähättely loppuisi, ja tilannetta katsottaisiin realistisesti. Hoitajien työn arvostuksen olisi näyttävä muuallakin kuin siinä, että Finlandia-talon julkisivu valaistaan siniseksi. On tapahduttava jotain merkittävää, jotta julkinen terveydenhuolto saadaan pelastettua ja hoitajat pidettyä töissä.” Hoitajien työolojen ja palkkauksen parantamisessa on kyse valinnoista ja arvojärjestyksestä. Onko yhteiskunta valmis antamaan hoitotyötä tekeville ihmisille korvauksen, jonka he ansaitsevat, vai tehdäänkö hoitotyötä jatkossakin halpuuttamalla?
GL BE Globaalijärjestöjen tiedotuslehti 2022
2 GLOBE – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti Globaalit kansalaistaidot antavat eväitä toimijuuteen epävarmuuksien maailmassa Globaalien haasteiden maailmassa myös epävarmuus lisääntyy. Globaalit kansalais taidot auttavat toimimaan epävarmuuksien keskellä ja vaikuttamaan yhteiskunnassa. I lmastonmuutos, sota Euroo passa ja koronaviruspandemia kos kettavat meistä jokaista ajattelemme me niitä tai emme. Olemme joka hetki esi merkiksi median, kulutusvalin tojemme tai ruuan kautta yhteydessä lukuisiin ihmisiin, ilmiöihin ja ympä ristöihin eri puolilla maapalloa. Etenkin nuorten käsitykset tule vaisuudesta ja globaalista kehityksestä ovat nuorisobarometrien ja kouluter veyskyselyiden mukaan pessimistisiä. Tulevaisuudesta voi olla vaikea sanoa mitään varmaa, mutta yksinkertai semmaksi maailman tilanne tuskin on muuttumassa – tarvitsemme entis täkin enemmän kykyä ymmärtää suu ria globaaleja tapahtumaketjuja sekä omaa rooliamme ja vaikuttamisen keinoja niiden keskellä. Nuorten lisäksi pelkoa ja epä varmuutta kokevat myös aikuiset. Yli kaksi vuotta jatkunut maailman laajuinen pandemia, Ukrainassa käyn nistynyt sota ja ilmastoraporttien hälyttävät tulokset aiheuttavat monen laisia tunteita meissä jokaisessa. Maa ilma voi vaikuttaa tulleen hulluksi, kun sodan uhka syö turvallisuuden tunteen lisäksi säästöt, bensapumpulla lompakko tuntuu kevenevän aiempaa enemmän, työpalaverit on siirretty yhteisen pöydän äärestä verkkoon ja julkinen keskustelu vilisee vieraalta tuntuvia sanoja. Uusia asioita pitäisi pystyä jäsentämään vauhdilla, mutta harvalla meistä on tähän riittäviä kei noja. Hallitsemattomalta tuntuvan kaaoksen keskellä pitäisi sopeutumi sen lisäksi pystyä myös ratkaisemaan ongelmia. Halusimme tai emme, on opittava luovimaan epävarmuuden kanssa ja kanavoimaan huolta toimin naksi. Anna Kivimäki-Pelluz on Suomalaiset kehitysjärjestöt ? Finnish Development NGOs Fingo ry:n globaalikasvatuksen asiantuntija ja Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeen projektipäällikkö. Ku va : M ark us So m m ers ” Maailma voi vaikuttaa tulleen hulluksi, kun sodan uhka syö turvallisuuden tunteen lisäksi säästöt.
GLOBE – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti 3 Hyvä paha empatia S uomi on täynnänsä pienempiä ja suurempia kansa laisjärjestöjä, joiden tavoitteena on tutustuttaa mei dät maailman toisiin todellisuuksiin ja kannustaa toimimaan sellaisen tulevaisuuden puolesta, joka olisi oikeudenmukaisempi kaikille eikä vain harvoille. Tässä Globelehdessä esittäytyy järjestöjä, joiden yhteisenä tavoitteena on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen maailmassa. Osan työ keskittyy niin sanottuun globaaliin ete lään ja osa kiinnittää huomiomme myös kotimaisiin epä tasa arvoisiin rakenteisiin. Kun järjestöt esittelevät meille mainittuja toisia todelli suuksia, ne haluavat kenties herättää empatian tunteemme. Empatia kuulostaa kauniilta ja hyvältä asialta, mutta sen kanssa on syytä olla varuillaan. Se saattaa johtaa meitä myös harhaan ja toimia jopa vihan katalysaattorina. Yalen yliopiston psykologian professori Paul Bloom on kirjoittanut kirjan Against Empathy, jossa hän varoitte lee ihmisiä toimimasta äkillisen empatian tunteen varassa. Empatia on nimittäin puolueellista.Tunnemme helpommin empatiaa itseämme muistuttavia ja meitä lähempänä asuvia ihmisiä kohtaan, kauniita helpommin kuin vähemmän vie hättäviä kohtaan. Yksittäisen ihmisen kärsimys herättää hel pommin myötätuntoa kuin suuren porukan kärsimys. Tun tiessamme empatia yhtä joukkoa kohtaan, saatamme tuntea vihaa toista joukkoa kohtaan, jonka ajattelemme olevan syy pää ensin mainitun joukon kärsimyksiin. Siksi päätöksenteko ja toimintatavat pitää sitoa yhteisesti sovittuihin periaatteisiin kuten ihmisoikeuksiin. Hyvin pieneen piiriin kohdistuva empatia ei siis aina edistä yhteistä hyvää. Koska me ihmiset kuitenkin olemme empaattisia otuksia, ehdotan seuraavaa: Ala ahkerasti reflek toida omaa empatianpiiriäsi. Mieti keitä ja mitä kohtaan tun net helposti empatiaa. Laajenna pohdintaasi ihmisistä muu hunkin luontoon. Jos tuntuu, että empatianpiirisi on kovin suppea, ala tietoisesti kasvattaa sitä. Se olisi nääs syytä ulottaa maailman ääriin. Hyvä keino piirin kasvattamiseen on tutus tua ihmisiin ja muuhun luontoon kaikkialla. En toivo, että otat allesi jumbojetin, vaan vaikka internetin. Lue kirjoja, katso dokumentteja ja fiktioita. Tutustu yhä uusien ihmis ten, muiden eläinten, kasviston ja jopa elottoman luonnon tarinoihin. Ala tehdä myötätuntotekoja, joiden kohderyhmä on entistä laajempi. Valjasta empaattisuutesi globaalin hyvän edistämiseen! Hanna Niittymäki opettaja ja globaalikasvattaja Globe on globaalivaikuttamiseen ja -kasvatukseen erikoistuneiden toimijoiden omiin materiaaleihin perustuva tiedotuslehti, joka ilmestyy itsenäisenä liitteenä Voiman välissä. Liitteen vastaava tuottaja on Tuomas Rantanen. Painopaikka: Alma Manu, Tampere. Painos 60 000. Tiedustelut yhteistyöstä: tuomas.rantanen@voima.fi. Kannen kuva esittää aamu-usvaa Cheranganin ylängöllä Länsi-Keniassa. Alueen Embobut-metsässä asuvat sengwerit ovat joutuneet toistuvasti Kenian metsähallinnon suorittamien pakkosiirtojen kohteeksi. Siemenpuusäätiö vetosi vuonna 2018 kehitysyhteistyöministeri Kai Mykkäseen Suomen metsäavun uudelleenarvioimiseksi. Kuva: Timo Kuronen / Siemenpuu, lokakuu 2013. Kasvatuksen, koulutuksen ja sivistyksen merkittävimpiä tehtäviä on tarjota eväitä, joiden avulla käsi tellä epävarmuutta, suhteuttaa asioita isompaan kuvaan ja parhaimmillaan toimia aktiivisena kansalaisena. Glo baalien ongelmien edessä meidän on opittava tietoja ja taitoja, joiden avulla voimme ymmärtää mutkikkaiden asioiden välisiä yhteyksiä kokonaisval taisemmin ja siten myös löytää keinoja toimia muutoksessa. Elinikäistä oppimista tarvitaan Globaalit kansalaistaidot ovat tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan epävarmuuksien keskellä ja vaikut tamaan niin omassa lähiympäristössä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Nii hin lukeutuvat esimerkiksi ymmär rys maailman tapahtumista, yhteis työ ja vuorovaikutustaidot erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa, kyky kriittiseen ajatteluun ja erilais ten näkökulmien huomioon ottami seen sekä osallistumisen ja vaikutta misen taidot. Globaaliin vastuuseen kasvaminen edellyttää toimintatapoja ja kohtaamisia, jotka voivat muuttaa tapaamme olla ja toimia maailmassa. Esimerkiksi tarinallisuus, draama, utopiaajattelu ja luovat yhteistoi minnalliset menetelmät voivat johda tella tarkastelemaan kriittisesti ympä röivää maailmaa ja ravistella totuttuja ajatus ja toimintamalleja. Lisäksi on uskallettava heittäytyä tuntematto maan, kuvitella mahdottomallakin tuntuvia tulevaisuuksia ja toimia nii den toteuttamiseksi. Osaamisen ennakointifoorumin mukaan globaalit kansalaistaidot ovat myös yhä merkittävämpiä tule vaisuuden työelämätaitoja. Yksilön näkökulmasta ne voivat tarjota eväitä huolen ja ahdistuksen tunteiden käsit telyyn ja auttaa kanavoimaan tunteet toiminnaksi. Globaalien kansalaistaitojen mer kitys on tunnistettu myös kansainvä lisesti tärkeäksi muutostekijäksi. YK:n kestävän kehityksen 17 maailman laajuista tavoitetta eivät voi toteutua Ku va : M iro Jo ha nss on Ku va : No ora Iso m äki Fingo Fingo on noin 270 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija. Teemme työtä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikille. Tutustu työhömme: www.fingo.fi/ www.globaalikasvatus.fi/ ilman motivoituneita, aktiivisia ja osaavia ihmisiä. Tavoite 4.7 muistut taa, että kestävän kehityksen saavut taminen edellyttää globaaleja kansa laistaitoja kaikilta. Se velvoittaa YK:n jäsenmaita – Suomi mukaan lukien – varmistamaan vuoteen 2030 men nessä, että kaikki oppijat saavat kestä vän kehityksen edistämiseen tarvitta vat tiedot ja taidot. Kansalliset opetussuunnitelmien perusteet antavat erinomaiset edelly tykset varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja lukioopetuksessa toteutettavalle globaalille kansalaiskasvatukselle. Glo baalit kansalaistaidot eivät kuitenkaan saa jäädä vain lasten ja nuorten asiaksi. Tarvitsemme elinikäistä oppimista, joka tarjoaa myös aikuisväestölle väli neitä jäsentää ympäröivää maailmaa ja vaikutusmahdollisuuksiaan sekä tehdä kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Sekä Suomessa että kansainvälisesti globaalin kansalaiskasvatuksen parissa toimivat jo monet eri tahot kansa laisjärjestöistä oppilaitoksiin, valtion hallintoon, tutkimukseen ja yksityi seen sektoriin. Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi ja tähän tarvittavien kansalaistaitojen valtavirtaistamiseksi tarvittaisiin kuitenkin yhä laajaalai sempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä sitä, että globaalin kan salaiskasvatuksen merkitys huomioi daan systemaattisesti myös poliittisessa päätöksenteossa. Fingon Globaalin sivistyksen edelläkävijät hankkeessa on koottu eri toimijoita yhteen vertais oppimaan ja kehittämään keinoja edistää globaalisti kestävää ja oikeudenmukaista tulevai suutta sivistyksen, kasvatuksen ja kansalaisvaikuttamisen keinoin.
O vatko kunnan nuo risotilat esteettömiä? Miten puututaan häirintään ja syrjin tään? Onko toiminta turvallista seksuaali tai sukupuoli vähemmistöön kuuluville nuorille? Kuullaanko nuoria päätöksiä teh täessä? Nuorisotyöntekijät kohtaa vat työssään päivittäin monenlaisia ihmisoikeuskysymyksiä. Ihmisoikeusliitto on vuodesta 2016 alkaen tukenut nuorisotyön tekijöitä nuorten ihmisoikeuksien toteuttamisessa ja ihmisoikeuskasva tuksessa. Yli 1 300 nuorisotyöntekijää eri puolilta Suomea on osallistunut Ihmisoikeusliiton koulutuksiin. Ope tus ja kulttuuriministeriön tukemassa Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä hankkeessa on koulutettu myös vähemmistöihin ja alkuperäiskansaan kuuluvia nuoria ihmisoikeuksista ja vahvistettu heidän osaamistaan vaikut taa omiin oikeuksiinsa. Tällä hetkellä hankkeessa tavataan kuntien nuoriso työn johtoa ja sparrataan yhteisö pedagogeja kouluttavia oppilaitoksia. Ihmisoikeusliiton ylläpitämä Ihmis oikeudet.netsivusto tarjoaa nuoriso työntekijöille ja muille ammattilaisille tietoa ihmisoikeuksista. Paras ihmisoikeusteko on toimia itse mallina nuorelle Nuorisotyön ytimessä on nuoren koh taaminen yksilönä. Voidakseen toi mia yhdenvertaisesti nuorisotyönteki jän on hyvä tiedostaa oma asemansa mahdollisesti enemmistöön kuulu vana, vaikkapa valkoisena ihmisenä. On hyvä miettiä, miten oma tausta ja etuoikeudet vaikuttavat kokemuk seen maailmasta. Kaikki ovat elämänsä aikana sisäistäneet erilaisia normeja, jotka vaikuttavat omiin toimintata poihin. Näitä on tärkeä purkaa nuo risotyön käytännöissä, jotta toiminta tavoittaa ja palvelee kaikenlaisia nuoria. ”Nuorisotyötä tekevien organi saatioiden on hyvä arvioida ja kehit tää toimintatapojaan systemaattisesti. Nuoret oppivat mallista. Kasvattajan paras ihmisoikeusteko onkin toimia itse esimerkkinä ja toteuttaa aktiivisesti nuorten oikeuksia. Tämän tueksi tar vitaan työyhteisön yhteistä keskustelua ja tietoista johtamista”, sanoo asian tuntija Aija Salo Ihmisoikeusliitosta. Yhdenvertaisuuden ja tasaarvon sekä nuorten muiden oikeuksien edis täminen ovat kaikkien lasten ja nuor ten kanssa toimivien ammattilais ten lakisääteisiä velvoitteita. Niiden toteuttamiseksi nuorisotyöntekijät tarvitsevat työvälineitä ja työnantajan tukea esimerkiksi täydennyskoulu tuksen muodossa. Esihenkilöiden on varmistettava, että nuorisotyönteki jöillä on aikaa tehdä kehittämistyötä ja käydä keskusteluja ihmisoikeusaiheista niin nuorten kanssa kuin omassa työ yhteisössä. Ihmisoikeudet ja niiden sitovuus on otettava mukaan työtä Nuorisotyö on ihmisoikeuskasvatusta! Ihmisoikeusliiton materiaalit tarjoavat työkaluja ihmisoikeusperustaiseen nuorisotyöhön. Ihmisoikeudet haltuun Tukea ja työkaluja: nuorisotyössä! ” Kasvattajan paras ihmis oikeus teko on toimia itse esimerkkinä ja toteuttaa aktiivisesti nuorten oikeuksia.
Kolme korjausta maailmantalouteen: 1. Rahoitusmarkkinat verolle 2. Loppu veroparatiiseille 3. Kehitysmaiden velat mitätöitävä Liity mukaan oikeudenmukaisemman ja tasapuolisemman globalisaation puolesta. www.attac.fi/jaseneksi Nuorisotyö on ihmisoikeuskasvatusta! Ihmisoikeusliiton materiaalit tarjoavat työkaluja ihmisoikeusperustaiseen nuorisotyöhön. ohjaaviin asiakirjoihin ja päivittäiseen johtamiseenkin. ”Nuorten ihmisoikeuksien toteu tumisessa nuorisotyö on avainase massa. Ihmisoikeusliiton tavoitteena on, että tulevaisuudessa ihmisoikeudet olisivat entistä vahvempi osa jokaisen nuorisotyön alalle kouluttautuvan ja sillä työskentelevän opintoja ja osaa mista”, sanoo Ihmisoikeusliiton asian tuntija Heta Hölttä . Nuorten tila toteutuu yhä useam min verkossa. Myös verkkonuoriso työssä on kiinnitettävä huomiota saavutettavuuteen ja turvallisem piin tiloihin. Se voi tarkoittaa monia asioita: tekniikan käytettävyyttä apu välineillä, häirintään puuttumisen pelisääntöjä, neuroepätyypillisyyden ottamista huomioon vuorovaikutuk sessa, nuoren itse valitseman nimen kunnioittamista. Tietoa ja vinkkejä ihmisoikeus kasvatukseen ihmisoikeudet.net-sivustolta Ihmisoikeusliiton koulutuksissa on noussut esiin, miten moninaisilla tavoilla nuorisotyö voi tukea nuoren oikeuksia. Nuorisotyöllä voi toteuttaa ja edistää nuorten oikeutta turvalli seen ympäristöön, oikeutta lepoon ja vapaaaikaan, mielipiteenvapauteen, oikeutta osallistua päätöksentekoon, oikeutta tasavertaiseen kohteluun, oikeutta tietoon, oikeutta mielivaltai sen kohtelun kieltoon, oikeutta riittä vään toimeentuloon sekä uskontoon tai uskonnottomuuteen. Ihmisoikeudet ja yhdenvertai set mahdollisuudet hyvään elämään kuuluvat jokaiselle nuorelle. Nuo risotyö on erinomainen väline tukea tämän toteutumista. Tarvitaan sekä nuorisotyön riittävää resursointia että tukea nuorisotyöntekijöiden val miuksille nuorten ihmisoikeuksien edistämiseksi. Apua ja vinkkejä ihmisoikeu s kasvatukseen löytyy ihmisoikeudet.net sivustolta. Sivuston materiaalipan kista löytyy menetelmäoppaita ja monenlaisia harjoituksia, joita voi tehdä yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi sivustolta löytyy kattavasti tietoa ihmisoikeuksista ja niiden toteutu mista valvovista järjestelmistä. Jotta nuorten ihmisoikeudet toteu tuisivat Suomessa täysimääräisesti, tar vitaan tietouden lisäämistä myös esi merkiksi opettajien, viranhaltijoiden ja päättäjien keskuudessa. Myös heille ihmisoikeudet.net tarjoaa tietoa työn ja päätöksenteon tueksi. RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 Ihmisoikeusliitto on asiantuntijajärjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien edistämiseen Suomessa. Seuraamme ihmisoikeustilannetta, vaikutamme ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta ja tuomme päivänvaloon ihmisoikeusongelmia Suomessa. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille! www.opilion.fi Ke rä ys lu pa RA /2 02 1/ 10 29 Lue lisää: www.taksvarkki.fi NUORI, ÄRSYTTÄÄKÖ EPÄREILU MAAILMA? 13 –18-vuotiaiden nuorten Challengers-ryhmässä olet mukana vaikuttamassa sinulle tärkeisiin asioihin. Tule mukaan! HAE GLOBAALIKASVATUKSEN KOULUTTAJAKSI! Taksvärkin kouluvierailijana ohjaat työpajoja yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Työpajojen aiheita ovat nuorten näköinen vaikuttaminen, yhdenvertaisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten oikeudet. TEIDÄN KOULUSTANNE MAAILMANKANSALAISEN KOULU? Tehdään yhdessä koulunne globaalikasvatuksesta aidosti vaikuttavaa! GLOBE – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti 5
Kirjoja maailmanparantajille Saatavilla kustantajan verkkokaupasta www.rauhanpuolustajat.org/kauppa. Hintoihin lisätään postikulut. Helena Kekkonen RAUHAN SILTAA RAKENTAMASSA Suomalaisen rauhankasvatuk sen grand old ladyn elämän tarina. Helena Kekkonen tunnetaan muun muassa omis tautuneesta työstään kehitys maiden naisten ja lasten aseman parantamiseksi ruohonjuuri tason hankkeissa. Kiehtovista aineksista syntyy romaanin lailla etenevä elämäkerta. 6,99 € Hanna Niittymäki IHMISIKSI ELÄMISEN TAITO: RAUHANKASVATUS NEUVOLA Esseekokoelma lähestyy ihmis elämän eettisiä ulottuvuuksia anekdoottien ja tutkimustie don voimin. Esseiden aiheita ovat muun muassa ihmisyys, arvot, dialogisuus, sovittelu, syrjintä, sota ja rauha sekä ekokriisi ja rakkaus. Kirjas sa on mukana harjoituksia ihmisiksi elämisen tueksi. 19 € Pertti Honkanen TALOUDEN PUNAINEN LANKA: MARXIN TALOUSTEORIA JA NYKYAIKA Tietoa Marxin talousteoriasta ja marxilaisesta taloustieteestä. Kirjassa otetaan huomioon viime vuosi kymmeninä tapahtunut kehitys sekä keskustelu teorian peruskäsitteistä ja Marxin kir joittaman Pääoman historiasta. 23 € Timo Virtala VÄKIVALLATTOMUUDEN VOIMA – KERTOMUKSIA ROHKEUDESTA Tämä kirja kertoo esimerkkien avulla, mistä väkivallatto muudessa on kysymys. Kirjan kertomukset osoittavat, että ihmis kunnalla on väkivallan käytön ja passiivisuuden rin nalla kolmaskin vaihtoehto. 20 € 23.–29.5.2022 | Helsinki & maailmakylassa.fi Tiivistämö, Allas Sea Pool, Temppeliaukion kirkko, Kauppatori Konsertteja: Orkesta Mendoza, Les Amazones d’Afrique, Santrofi, Pikku Papun Orkesteri, Nicole Willis & Gospel Helsinki ym. Puheohjelmaa: Laura Eklund Nhaga, Paleface, Hassan Maikal, Phyllis Omido, Iiris Laisi, Kumi Naidoo ym . Elokuvia: Tribes on the Edge, Los Hermanos, Metamorphosis, Bigger Than Us, Aboli’s Journey ym. Mahdollisuuksien tori: kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita kestävän kehityksen puolesta Teemana Planeettamme rajat Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival Hybrid Festival Vapaa pääsy! Tapahtuman järjestää Pääpartnerit
Suomen Somalia-verkoston hanke tuo globaalikasvatuksen tärkeät aiheet somalin kielen tunneille Suomessa jokaiselle oppilaalle kuuluu oikeus opiskella omaa äidinkieltään. Somalitaustaisille oppilaille tarjot tava opetusmateriaali somalin kielen tunneille perustuu opettajien omiin resursseihin. Ulkoministeriön VGK hankkeen kautta Suomen Soma liaverkosto (SSV) on tuottanut soma linkielistä globaalikasvatusmateriaalia opettajien käyttöön. Hanke toteute taan pääasiassa Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Hankkeen materiaalit ovat kaikkien somalin kie len opettajien käytettävissä. Somalin kielisen globaalikasvatuksen materiaa lien avulla on onnistuttu vahvistamaan oppilaiden identiteettiä, ja myös oppi laiden vanhemmilta on tullut run saasti positiivista palautetta. Globaalikasvatusta somalin kielen tunneilla SSV:n tuottamat materiaalit käsitte levät globaaleja kehityskysymyksiä, pakolaisuuden syitä, ilmastonmuu tosta, ympäristönsuojelua, kierrä tystä ja kestävää kehitystä. Materiaali antaa somalinkielisille lapsille ja nuo rille mahdollisuuden oppia ja käsitellä tärkeitä aiheita omalla äidinkielellään yhdessä somalitaustaisen kouluvierai lijan kanssa. Kouluvierailuja hankkeessa teh nyt koordinaattori Yassin Alibeto kokee oppilaiden vastaanoton hank keelle olleen positiivinen: ”Koulu vierailujen aikana oppilaat kysyvät paljon kysymyksiä, ja ovat kiinnos tuneita erityisesti minun taustas tani ja miten olen päätynyt verkos tolle töihin. Olen myös havainnut heidän olevan innostuneita uudesta opetus materiaalista, erityisesti opetta jien suosimat Kahootalustalle muo katut kysymykset ovat innostaneet heitä oppimaan.” Hanke toteuttaa Suomen kehityspolitiikan tavoitteita Hankkeen suunnittelussa on myös otettu huomioon Suomen kehityspo litiikan tavoitteet. Ajantasaisen ja fak tapohjaisen tiedon avulla somalitaus taisen nuorten on mahdollista kasvaa omaa taustaansa ajatteleviksi ja glo baaleja aiheita ymmärtäviksi aikui siksi. Yksi hankkeessa tiiviisti mukana olevista opettajista Nimco Noor on kokenut hankkeen olleen hyödyllinen: ”Tuntimateriaalien kotitehtävät ovat tuoneet kiitosta vanhemmilta, jotka ovat löytäneet yhteistä keskusteltavaa lastensa kanssa.” Hankkeen materiaaleja on hyö dyntänyt jo yli 200 oppilasta. Vahvistetaan nuorten identiteettiä S odasta kärsivät eniten sivii lit. Taisteluita käydään yhä useammin kaupunkialueilla. Kun osapuolet käyttävät tiheästi asu tuilla alueilla räjähtäviä aseita, kuten kranaatteja, ohjuksia tai tykistötulta, uhreista jopa 90 prosenttia on sivii lejä. Siviilien joukossa on myös paljon vammaisia ihmisiä. Sodat johtavat pakolaisuuteen. Väkivalta tai sen uhka on tutkitusti maailman yleisin syy siihen, miksi ihmiset jättävät kotinsa. Useimmat ihmiset pakenevat kotimaansa sisällä. Valtaosa vammaisista ukrainalai sista ei pääse pakenemaan kotoaan tai laitoksesta, jossa he asuvat. Olosuhteet ovat ankeat. Myös pommisuojat ovat usein esteellisiä ja niissä selviytyminen on vaikeaa. Siksi vammaiset ihmiset, jotka pääsevät pakenemaan, tarvit sevat paljon tukea arjessa selviytymi seen. Ukrainassa on rekisteröitynä aina kin 2,7 miljoonaa vammaista ihmistä. Tämä on yli puolet Suomen väestöstä. Abilissäätiö kerää rahaa ja kana voi sitä luotettaville Ukrainassa toi miville vammaisjärjestöille. Paikalliset vammaisjärjestöt, jotka Abilis tuntee usean vuoden ajalta, auttavat hank kimaan vammaisille ihmisille kaikkea tarvittavaa kuten ruokaa, vettä, lääk keitä, vaatteita ja vievät vammaisia ihmisiä turvaan Ukrainan länsiosiin tai ulkomaille. Henkistä tukea tar vitaan kipeästi, koska kuukausia jat kunut sotaepävarmuus on koetellut ukrainalaisten voimavaroja. Kriisi on traumatisoinut ihmisiä. ”Kansainvälisten järjestöjen apu saavuttaa usein vain kaupunkiin tul leita pakolaisia. Maaseudulla ja syrjäi sillä alueilla vammaiset eivät saa heiltä apua. Abiliksen kautta apu menee nimenomaan perille maaseudullakin”, kertoo säätiön työntekijä Marina Kitaigorodski . Ole mukana tukemassa Ukrainan vammaisten ihmisten elämää ja selviy tymistä. Kaikki Ukrainaan lahjoitetut varat käytetään heidän tukemiseen ja selviytymiseen. Ukrainan vammaisia ihmisiä ei saa unohtaa ”Pienellä tuella saadaan isoja vaikutuksia.” Lahjoita MobilePay 25090 tai www.abilis.fi/lahjoita Voit tehdä myös perinteisen tilisiirron: Helsingin OP Pankki, FI71 5541 2820 0200 72, SWIFT OKOYFIHH Nordea Pankki, FI41 1279 3000 5091 88, SWIFT NDEAFIHH Viestikenttään: Ukraina Rahankeräysluvan numero: RA/2020/1302 Kiitos tuestasi. Somalin kielen opettaja Nimco Noor oppi tunnillaan Maunulan alaasteella. Suomen Somalia-verkosto SSV on Afrikan sarven kehitysyhteistyön suomalainen kattojärjestö, jonka tavoitteena on edistää alueen rauhaa ja kehitystä. SSV:llä on tällä hetkellä käynnissä neljä kehitysyhteistyöhanketta. Suomessa teemme globaalikasvatusta ja koulutuksia nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Järjestämme myös Somalia-toimijoiden asiantuntijaseminaareja, ja neuvomme jäsenjärjestöjä yhdistystoiminnassa ja hankehallinnossa. Lisätietoja löytyy nettisivuiltamme www.somaliaverkosto.fi. Olemme myös Facebookissa ja Instagramissa. Tee lahjoitus Mobilepayn kautta numeroon 45292 Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa: RA/2021/1025 MIKÄ ABILIS-SÄÄTIÖ? KÄY TUTUSTUMASSA TOIMINTAAMME UUSILLA SIVUILLAMME: WWW.ABILIS.FI SEURAA MEITÄ MYÖS SOSIAALISESSA MEDIASSA. 23.–29.5.2022 | Helsinki & maailmakylassa.fi Tiivistämö, Allas Sea Pool, Temppeliaukion kirkko, Kauppatori Konsertteja: Orkesta Mendoza, Les Amazones d’Afrique, Santrofi, Pikku Papun Orkesteri, Nicole Willis & Gospel Helsinki ym. Puheohjelmaa: Laura Eklund Nhaga, Paleface, Hassan Maikal, Phyllis Omido, Iiris Laisi, Kumi Naidoo ym . Elokuvia: Tribes on the Edge, Los Hermanos, Metamorphosis, Bigger Than Us, Aboli’s Journey ym. Mahdollisuuksien tori: kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita kestävän kehityksen puolesta Teemana Planeettamme rajat Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival Hybrid Festival Vapaa pääsy! Tapahtuman järjestää Pääpartnerit GLOBE – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti 7
T ulevia ja nykyisiä kasva tus ja koulutusalan ammattilaisia koulutta vana järjestönä meidän on tarkasteltava erityisen kriittisten ja herkkien silmälasien läpi tekemäämme työtä ja omia valintojamme. Voimme vaikuttaa siihen, minkälaisia tarinoita maailmasta ja sen ihmisistä kerromme, toisin sanoen, minkälaista maailman kuvaa tuotamme – ja uudelleen tuotamme. Rauhankasvatusinstituutti kou luttaa ensisijaisesti kasvatus ja kou lutusalan ammattilaisia, ja tuottaa materiaaleja tukemaan heidän työ tään. Mutta minkälaisen globaali kasvatuksen näkökulman tuomme ammattikasvattajille ja heidän kaut taan lapsille ja nuorille? Onko glo baalikasvatuksemme aidosti globaa lia ja vahvistaako se globaalin etelän ja pohjoisen välistä kumppanuutta? Käännämmekö katseemme saman kaltaisuuksiin erontekojen sijaan? Kerrommeko esimerkiksi tarinoita (kasvavasta) keskiluokasta, joka elää suhteellisen samannäköistä arkea, kuin keskiluokka pohjoisella pallon puoliskolla, tuommeko esiin kaupun gissa elävien nuorten vapaaaikaa vai keskitymmekö ainoastaan tarinoihin aliresursoiduista kouluista ja kau punkien laitamien jättimäisistä slum meista? Kansainvälinen tutkijayhteisö on varoitellut liiallisista ja ylimitoitetuista odotuksista yhtä ammattikuntaa ja toimialaa – opettajia ja koulutusta – kohtaan ja heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa laajempaan yhteiskunnalli seen muutokseen – perustellusti, ajat telen. Mutta samaan aikaan tiedämme, että opettajat ovat yksi kriittisimmistä professioista edistää sosiaalista oikeu denmukaisuutta ja yhteiskunnallista kehitystä, sekä oppilaiden kokonais valtaista hyvinvointia. Olemme ratkoneet näitä kysy myksiä muun muassa aloittamalla yhteistyön kansainvälisesti palkitun suomalaisen virtuaalisen oppimis alusta Lyftan kanssa, moninaisem man globaalin kuvaston, tarinoiden ja rauhankasvatustyön tuomiseksi suo malaisiin kouluihin. Ensimmäinen yhteistyön tarinamaailma on nimeltä Fashion Photographer (Kenia), jonka päähenkilönä on Emmaculate Jacobine , nuori taiteilija ja Youtubettaja Nairobista. Tiedämme myös, että koulun toimintakulttuuria muutetaan par haiten osallistamalla koko yhteisö mukaan muutosprosessiin. Tästä ideasta olemme lähteneet liikkeelle Euroopan globaalikasvatusverkoston (GENE) palkitsemassa Globehank keessa, jossa koulutetaan opettajia, rehtoreita ja koulutusjohtoa globaa lin vastuun kysymyksistä ja erityisesti Agenda 2030tavoitteista ja mietitään, miten niitä tuodaan kokonaisvaltai sesti osaksi koulujen arkea. ”Olin kuullut kestävän kehityksen tavoitteista, mutta nyt ymmärrän mistä niissä on kyse. Huomasin, että olen opetuksessani tehnyt töitä kestävän kehityksen tavoitteiden suuntaisesti. Nyt myös tajuan niiden takana olevan laajemman ajattelun ja nyt osaan ehkä lähestyä aiheita eri näkökulmista opetuksessani.” – Globekoulutukseen osallistunut opettaja. Lisää työstämme: rauhankasvatus.fi Meidän on tarkasteltava kriittisesti sitä, millaisia tarinoita kerromme niin globaalista etelästä kuin pohjoisestakin. Terävämpiä näkökulmia maailmasta Mari-Anne Okkolin, koulutussosiologian ja kansainvälisen koulutustutkimuksen dosentti sekä Rauhankasvatusinstituutin johtava asiantuntija Nairobilaisen taiteilijan ja tubettajan Emmaculate Jacobinen tarina on syksyllä 2022 valmiina kouluihin Kuva: Lyfta 42 € SIS. POSTIKULUT Vietnamilaisten yksinhuoltajaäiten valmistama silkkimakuupussi sopii lakanaksi yökylään ja on kätevä reissussa. Silkki hengittää kesäkuumalla ja lämmittää talvella. Auki sivusta, helppo mennä sisään ja ulos, tasku tyynylle, tuplatikattu, Koko 90 x 220 cm, Paino 140 g. 100% silkkiä! REISSUSSAKIN SILKKIÄ YLLÄ JA ALLA Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 SILKKIMAKUUPUSSIT
GLOBE – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti 9 EU virallisesti vastustaa alueliitoksia ja laittomia siirtokuntia miehitetyillä alueilla, koska ne ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Mutta vaikka siirtokunnat ovat sotarikos, EU jatkaa kaupankäyntiä niiden kanssa. Näin EU tukee laittomia aluevaltauksia taloudellisesti. Eurooppalainen kansalaisaloite on virallinen kanava vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Tämä aloite vaatii EU:ta laatimaan yleisen säännön, joka lopettaa kaupankäynnin kaikkien laittomien siirtokuntien kanssa. #StopSettlements Allekirjoita aloite skannaamalla tämä QR-koodi Lisätietoa ja linkki vetoomuksen allekirjoittamiseksi löytyy myös täältä: www.rauhanpuolustajat.org Vinkit uutistulvassa selviämiseen TOIVOA JA TOIMINTAA on Biologian ja maantieteen opettajien liiton hanke, jossa koulutetaan eri oppi aineiden opettajia ja julkaistaan opetusmateriaaleja. www.toivoajatoimintaa.fi -sivustolla lähestytään kestävän kehityksen kysymyksiä tiedon, tunteiden käsittelyn ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista. Osana hanketta Voima julkaisee artikkelin kustakin 17 Agenda 2030 -tavoitteesta. K ohtaamme medias sa paljon globaaleja kestävän kehityksen haasteita, joilta välillä tekee mieli sulkea silmät. Uutisten selailua ja ruutuaikaa kannattaa säädellä oman jaksamisen nimissä, mutta toisinaan uutisten äärelle pysähtyminen tekee hyvää. Tässä vinkkimme arjen mediamyllytykseen. Kohtaa tunteesi Kestävyyskriisi aiheuttaa tunteita. Tunteet kerto vat siitä, että aihe koskettaa. Kun kohtaamme tun teemme, ne eivät patoudu meihin ja vuorovaikutus kin on sujuvampaa. • Millaisia ajatuksia ja tunteita uutinen sinussa herättää? Surua, turhautumista, syyllisyyttä, uteliaisuutta, myötätuntoa tai innostusta? • Vaikuttavatko tunteesi siihen, miten luotettavana pidät mediassa esitettyjä faktoja? • Miten tunteesi vaikuttavat toimintaasi? Vältteletkö uutisten lukemista? Ryhdytkö raivoamaan? Herääkö sinussa tarmo toimia ongelmien ratkaisemiseksi? Hanki tietoa Pitkät, taustoittavat jutut ovat mediassa nykyään enemmän poikkeus kuin sääntö. Jos aiheesta haluaa kokonaiskuvan, voi joutua itse toimimaan taustatoi mittajana. Usein tiedonhaku ja lähteiden kriittinen tarkastelu rauhoittaa epävarmaa oloa. • Mistä voit löytää luotettavaa lisätietoa? • Kenen näkökulmasta tieto on tuotettu? • Keiden näkökulmat jäävät ulkopuolelle? Toimi ja vaikuta Yksi ihminen ei voi korjata isoja kestävyysongelmia, mutta jokaiselle löytyy kiinnostavia vaikuttamisen tapoja. • Lähetä palautetta. Pohdi, keillä on aiheeseen liittyvää vaikutusvaltaa. Lähetä palautetta esi merkiksi poliitikolle tai yritykselle. Tehokkain palaute on kohteliasta ja rakentavaa. • Osallistu keskusteluun. Jaa juttuja ja kerro perus teltu mielipiteesi somessa. Tee ja jaa aiheeseen liit tyvää taidetta, meemi tai vastamainos. • Keksi muu vaikuttamiskeino. Voit vaikka alle kirjoittaa vetoomuksen tai kansalaisaloitteen, osallistua mielenosoitukseen tai järjestön toimin taan, äänestää tai vähentää kulutusta. Ku va : Ju liu s Dr os t
Ilmasto ja elonkirjo vaakalaudalla – järjestelmämuutoksia tarvitaan heti: Tue oikeudenmukaista siirtymää! E lonkirjon eli luonnon moni muotoisuuden köyhtyminen on ilmastonmuutoksen rin nalla aikakautemme vakavin globaali kriisi. Kansainvälinen yhteisö on entistä yksimielisempi siinä, että elonkirjon vahvistamisen tulee tapah tua käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Meneillään olevissa kansainväli sissä neuvotteluissa luonnon moni muotoisuuden suojelun vahvista miseksi ei vielä ole löydetty tapaa puuttua tehokkaasti elonkirjon häviä misen juurisyihin eikä varsinkaan kestämättömiin kulutuskäytäntöi hin. Tarvitaankin laajempaa ohjel maa yhteiskunnalliseen muutokseen ja murrokseen, jossa käsitteitämme ja käytäntöjämme arvioi daan uudelleen. Tarvitaan muutosvaihtoehtoja! Siemenpuun muutosvaihtoehdot.fi esittelee globaalista etelästä nousevia vaihtoehtoisia näkemyksiä ja mal leja kestävämmän ja oikeudenmu kaisemman tulevaisuuden rakenta miseksi. Verkkojulkaisun artikkelit ja manifestit tarjovat konkreettista tarttuma pintaa ja tuovat näkyväksi järjestelmätason muutosmahdolli suuksia. Esimerkiksi Fatimah Kelleher kirjoittaa, kuinka Afrikan ekofemi nistien näkökulmat, intohimot ja kokonaisvaltaiset lähestymistavat tarjoavat keskeisiä ainesosia vaihto ehdon luomiseksi kehitystä tähän asti määrittäneille, pääomakeskei sille talouskasvuideaaleille. ”On aika alkaa unelmoida ja toteuttaa sellaista afrikkalaista tulevaisuutta, joka pys tyy parempaan.” Julkaisun tekstit on jaettu kuuden eri teeman alle: Hyvä elämä, Kasvun purku, Yhteisvauraus, Ekofeminismi, Maaemon oikeudet ja Paikallistami nen. SIEMENPUU-SÄÄTIÖ toimii globaalin etelän kansalaisjärjestöjen omien, paikallisesti suunnittelemien ja toteuttamien aloitteiden rahoittajana. Tuemme kohteena ovat ympäristöoikeudenmukaisuutta, ekologista demokratiaa ja ihmisoikeuksia ajavat kansalaisliikkeet ja yhteisötason toimintaryhmät. Lisäksi Siemenpuu välittää etelän ympäristöoikeudenmukaisuusliikkeen ja ympäristönpuolustajien viestejä suomalaiseen keskusteluun tapahtumien ja julkaisujen kautta. Siemenpuun tuorein teemajulkaisu Luonnonsuojelun dekolonisaatio – Kohti kanssaelävää suojelua käsittelee luon nonsuojelun kolonialististen raken teiden purun tarvetta ja oikeuden mukaista yhteiskunnallista muutosta etelän ja alkuperäiskansojen näkökul mista. Elonkirjon suojeluneuvotteluissa yhä suurempaa kannatusta on saa nut suojeltavien alueiden lisääminen: useat toimijat ja valtiot kannattavat ns. 30x30 tavoitetta, eli 30 prosent tia maapallon maaalueista ja 30 pro senttia meristä suojellaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite herät tää kuitenkin suurta huolta alku peräiskansa ja paikallisyhteisöissä. Luonnonsuojelualueet ovat perintei sesti syrjäyttäneet näiden yhteisöjen oikeudet ja samalla epäonnistuneet elonkirjon suojelussa. Siemenpuun julkaisussa analy soidaan Brasilian, Etiopian, Intian, www.siemenpuu.org/publication/ luonnonsuojelun-dekolonisaatio muutosvaihtoehdot.fi Tue etelän ympäristönpuolustajien työtä Siemenpuun kautta! www.siemenpuu.org/lahjoita Kolumbian, Madagaskarin, Myan marin, Saamenmaan ja Suomen esi merkein luonnonsuojelupolitiikan epäonnistumisen taustoja ja annetaan näkökulmia tarvittavaan muutok seen. Vaikka luonnonsuojeluyhteisö on edistynyt räikeän kolonialistisista suojelun käytännöistä kohti ihmisoi keuksien parempaa huomioimista, kir joitukset avaavat tarvetta syvemmälle luonnonsuojelun dekolonisaatiolle eli kolonialististen rakenteiden purulle. Saamelaisneuvoston varapuheen johtajan Áslat Holmbergin sanoin: ”Pyritään dekolonisoimaan it semme ja ympäröimämme rakenteet. Maailma tarvitsee alkuperäiskansojen tietoa ja taitoa kestävään elämiseen. Samoin maailma tarvitsee alkuperäis kansojen alueita – ei riistääkseen, vaan elämän ylläpitämiseen. Suojellaan kulttuurien ja lajien kirjoa ja muis tetaan: Maa ei ole meidän, vaan me olemme maan.” Noora Ojala: Keräilytaloutta. Chico Mendesin keräilytalous ja suojelualue, Acre, Brasilia. Valokuvaessee ”Elävä ja kuoleva” kokonaisuudessaan kirjassa Luonnonsuojelun dekolonisaatio. 10 GLOBE – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti
Kaikki kestävästä kehityksestä S uomalaisessa yhteiskun nassa tehdään tällä hetkellä todella paljon hyvää. Yksi tyishenkilöt ja yritykset ovat lahjoittaneet miljoonia euroja ukrai nalaisten auttamiseen. Vaatteita, tar vikkeita ja aikaa ollaan valmiita anta maan valtavasti. Seuraamme tätä toimintaa Monihelissä suurella ilolla ja ylpeydellä. Samaan aikaan näemme ristirii taiset reaktiot, joita tilanne herät tää ympärillämme. Jäsenjärjestömme edustavat useita kansallisuuksia ja kulttuureita, jotka ovat kärsineet konflikteista ja joiden kansalaiset ovat joutuneet pakenemaan kotimaastaan Suomeen. Nämä ihmiset ymmärtä vät ukrainalaisten tilanteen paremmin kuin moni muu, ovathan he itse myös paenneet sodan keskeltä. Yhteiskun nallinen keskustelu kuitenkin täyt tyy tällä hetkellä lausunnoista, joissa ukrainalaisten kohtaama myötätunto perustellaan kärjistämällä stereoty pioita muista pakolaisista. Kenenkään ei pitäisi tuntea, että hänen hätäänsä vähätellään ihonvärin tai etnisyyden perusteella. Ymmärrämme nämä tunteet. Myös Moniheli on reagoinut Ukrai nan tilanteeseen voimakkaammin kuin aikaisempiin kansainvälisiin konflikteihin. Toimintamme reflek tointi on saanut meidät huomaamaan rakenteellisen rasismin ja valikoivan empatian, jota olemme itse harjoitta neet ja joka vaikuttaa myös Monihelin päätöksentekoon. Ukrainan pakolaisten asettuessa Suomeen on erityisen hyvä hetki poh tia niitä kulttuuriimme juurtuneita ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat toimintaamme tahtomattammekin. Vain myöntämällä ja tunnistamalla toimintamme valikoivuuden voimme muuttua ja kehittyä. Kannustamme yhteiskunnallisia toimijoita kyseen alaistamaan rohkeasti omia oletta muksiaan ja tarkastelemaan toimin taansa systemaattisesti. On hienoa, että niin monet ovat aktivoituneet auttamaan ukrainasta saapuvia pakolaisia. Konfliktin saa puminen omalle mantereellemme on ymmärrettävästi herättänyt monet suomalaiset pohtimaan omia arvojaan, ja samalla herkistänyt meidät reagoi maan Ukrainan tilanteeseen voimak kaasti. Tilanteesta seurannut empatian ja solidaarisuuden aalto on voimakas merkki suomalaisten kyvystä välittää ja auttaa. Kaikkien ihmisten hätä ja kärsimys ovat saman arvoisia. Me Monihelissä toivomme, että tämän kokemuksen myötä pystymme jatkossa samaistumaan muiden hätään entistä paremmin, ja olemme sitä kautta valmiimpia auttamaan ihmisiä ihmisinä riippumatta heidän lähtö maastaan. Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä useita konflikteja, ja niistä pakenevat ihmiset tarvitsevat turva paikan. Pakolaisten vastaanotolla on heidän kotoutumisensa kannalta olen nainen rooli. Myönteisellä ilmapiirillä varmistamme, että kaikilla pakolaisilla on tasavertainen mahdollisuus kotou tua ja osallistua suomalaisen yhteis kunnan rakentamiseen. Toivomme, että tapamme suhtautua pakolaisiin muuttuisi tämän kriisin myötä pysy västi solidaarisemmaksi. Moniheli on Suomen suurin monikulttuuristen järjestöjen kattojärjestö, jolla on yli 130 jäsenjärjestöä. Toimimme monikulttuurisuuden ja yhden vertaisuuden asiantuntijana Suomessa Lisätietoja: www.moniheli.fi Kaikkia sotaa pakenevia on kohdeltava johdonmukaisesti 1
Analyysia politiikasta, kulttuurista ja muista ajankohtaisista aiheista. Sisältää kirjallisuusliitteen ja Novaja Gazetan artikkeleita. Kulttuurilehti, joka nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita maailmalta ja kotimaasta. Lehdestä luet kulttuurikentän uusimmat uutiset ja kritiikit. MAALISKUU VOIMA.FI TEEMA: YMPÄRISTÖ HUHTIKUU VOIMA.FI TEEMA: SOTA JA RAUHA Paperilehti 39 €/vuosi Paperija digilehti 29,90 € digilehti 25 € TILAA NYT RIIPPUMATONTA JA ROHKEAA JOURNALISMIA Tee tilaus: kauppa.voima.fi Yhteistilaus 62€
Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Tuodaan työ näkyväksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity
TULE TAITEILEMAAN HELSINGIN KUVATAIDEKOULUUN! Uusien oppilaiden haku syksylle 2022 alkaa 11.4.2022. Kesäkursseja ja uutta toimintaa! kuvataide.eepos.fi -kuvataide -sarjakuva /animaatio -valokuva -avoin yliopisto -lyhytkurssit LIMINGAN TAIDEKOULU p. 08 51 4 5700 limingantaidekoulu.fi -kuvataide -sarjakuva /animaatio -valokuva -avoin yliopisto -lyhytkurssit LIMINGAN TAIDEKOULU p. 08 51 4 5700 limingantaidekoulu.fi puh. 044-726 5030 tai toimisto@limingantaidekoulu.fi www.limingantaidekoulu.fi ? Kuvataidelinja ? Vapaalinja ? Sarjakuva / animaatiolinja ? Teatterilinja ? UUSI: Kesälukukausi 6.6.-29.7.2022 (Hyvinvointitaide) Avoin yliopisto Kurssit Lukuvuosi 15.8.2022–26.5.2023: Keski-Pohjanmaan Kansanopisto Arts-taidelinja, suuntautumisena kuvataide ja esittävä taide www.kpedu.fi/kalvia_arts kalvia.arts @kalviaarts
4 / 2022 • 27 Ihmiskunta kaupungistuu TEKSTI SAARA PAATERO KUVAT SHUTTERSTOCK JA NASA Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa ihmisistä asuu kaupungeissa. Infrastruktuurin kehittyminen on muuttoliikettä hitaampaa. Kaupungistumisen ongelmia voidaan ratkoa asukkaita kuuntelemalla ja eriarvoisuutta poistamalla. 20 30 AGENDA
28 • 4 / 2022 EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS Artikkeli on osa sarjaa, joka käsittelee 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on hyväksytty YK:N Agenda 2030:ssa. KAUPUNGIT VIEVÄT MAAPALLON PINTAALASTA VAIN KOLMEN PROSENTIN VERRAN, MUTTA KULUTTAVAT 60–80 PROSENTTIA ENERGIASTA JA TUOTTAVAT 75 PROSENTTIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖISTÄ. N YKYISIN yli puolet maailman väestöstä eli noin neljä miljardia ihmistä asuu kaupunkialueilla. Kaupunkien odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevinakin vuosina, joten kaupunkien kestävän kasvun seuraaminen on olennaista koko yhteiskunnan kannalta. Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoite 11 keskittyy kaupunkien haasteisiin ja kestävään kaupunkikehitykseen. Kaupungeissa on usein korkeampi elintaso kuin maaseudulla. Ne houkuttelevat tulijoita mielikuvilla paremmista mahdollisuuksista. Voimakas kaupungistuminen tuo kuitenkin mukanaan monia ongelmia. YK:n arvion mukaan vuodesta 2007 lähtien enemmän ihmisiä on asunut kaupungeissa kuin maaseudulla. Kaupungistuminen tulee jatkumaan tulevina vuosina, sillä vuoteen 2050 mennessä odotetaan kaupungissa asuvien määrän kasvavan yli kahteen kolmasosaan maailman ihmisistä. Tällöin noin seitsemän miljardia ihmistä asuisi kaupungeissa. Arviot asukasmääristä vaihtelevat, koska ei ole yksimielisyyttä siitä, miten kaupunkialue määritellään. YK:n mukaan noin 95 prosenttia kaupunkien kasvusta keskittyy kehittyviin maihin. Etenkin Afrikassa ja Aasiassa odotetaan tulevina vuosina voimakasta kasvua. Vuosien 2018 ja 2050 välisen kasvun ennustetaan keskittyvän etenkin Intiaan, Nigeriaan ja Kiinaan. Maata pienituloisille, lisää viheralueita Tutkija Try Thuon Phnom Penhin kuninkaallisesta yliopistosta Kambodzasta kertoo, että Etelä-Aasiassa vauraammat ovat hyötyneet kaupungistumisesta enemmän kuin köyhät. Yksi ongelma kaupungeissa on, että infrastruktuurin kehitys on hitaampaa kuin kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike. Kambodzassa on neljä voimakkaasti kasvavaa aluetta, joista pääkaupunki Phnom Penh kasvaa nopeimmin. Köyhimmät ihmiset ovat altistuneet nopean kaupungistumisen haitallisille vaikutuksille. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Phnom Penhissä ja muualla Kambodzassa selkeästi. Yhdennentoista tavoitteen saavuttaminen vaatiikin kaupunkisuunnitteluun panostamista, hallinnon sitoutumista ja koulutusta. Phnom Penhissä on tehty pitkä toimen pidelista, jotta kaupunki tulisi kestäväksi vuoteen 2030 mennessä. Monien muiden toimien ohessa kaupungissa halutaan tarjota maata pienituloisille ja sijoittaa teollisuus pois asuinalueilta. Myös viheralueiden määrä aiotaan kaksinkertaistaa tulvimisen hillitsemiseksi, ja kehittää jäteveden käsittelyä. Afrikan kaupunkeja tutkineen Archimedes Muzendan mukaan kaupungistuminen on muuttanut ihmisten elämää paljon ja tuonut osalle uusia mahdollisuuksia eteläisessä Afrikassa. Vaikka kaupungit houkuttelevat ihmisiä, kaikkien kohdalla niiden tarjoamat mahdollisuudet eivät ole toteutuneet. Suurin osa ei ole hyötynyt kaupungistumisesta. Alueen kaupunkien suurimpia ongelmia ovat heikko talouskasvu, puute sopivista asunnoista sekä puutteellinen infrastruktuuri. Uusille alueille muuttavat kohtaavat työttömyyttä ja kaupungeissa syntyy myös konflikteja. Ihmisillä ei ole mahdollisuuksia hankkia asuntoja, jolloin he päätyvät slummeihin. Myös Afrikan kaupungit kamppailevat ympäristöongelmien kuten ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa. Näiden ongelmien ratkaiseminen ei ole aina helppoa, koska yhtä aikaa on ratkottava nälän ja veden puutteen kaltaisia akuutteja kriisejä. Kun kaupungeissa esimerkiksi Etelä-Afrikassa ei ole työmahdollisuuksia, ihmiset alkavat viljellä kosteikkoalueita, mikä vaikuttaa haitallisesti ympäristöön. African Urban Institutessa työskentelevä Muzenda korostaa, että kestävän kehityksen globaalit tavoitteet pitäisi muokata paikallisiin tarpeisiin. Kaupunkien ihmiset pitää ottaa mukaan suunnitteluun, jotta hankkeet saavat heiltä tukea. Esimerkiksi asuntotuotanto tulisi suunnitella paikalliset tarpeet ja monet eri ihmisryhmät huomioiden. Muzenda korostaa, että kestävä kaupungistuminen ja muut kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa, jos paikalliset yhteisöt huomioidaan ja kaikki tavoittelevat toiminnassaan samoja päämääriä. Joka viides elää slummissa Globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta muistuttaa, että globaalin etelän kaupungit ovat sosiaalisesti, poliittisesti ja taloudellisesti keskenään hyvin erilaisia. Myös kaupunkien ympäristöolot eroavat. Esimerkiksi Indone sian pääkaupunki Jakarta sijaitsee suo alueella ja vajoaa koko ajan. Se kärsii merenpinnan noususta ja tulvista. Mexico City sen sijaan on rakennettu yli kahden kilometrin korkeuteen vuoristoon. Nämä kaupungit kärsivät siten erityyppisistä ongelmista ja tarvitsevat erilaisia ratkaisuja. Median huomion vievät usein mega kaupungit, joissa asuu yli 10 miljoonaa ihmistä. Näitä kaupunkeja on tällä hetkellä 33, ja monet niistä sijaitsevat Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Niissä on usein ympäristöongelmia ja ne ovat sosiaalisesti eriytyneitä. Nygren muistuttaa, että globaalissa etelässä on kuitenkin paljon myös keskikokoisia kaupunkeja, joissa on 1–5 miljoonaa asukasta. Näiden kaupunkien kestävään kehitykseen on kiinnitetty vain vähän huomiota. Kestävän kehityksen suunnittelussa myös nämä kaupungit tulisi huomioida, sillä tällä hetkellä monet nopeimmin kasvavista ovat näitä keskikokoisia kaupunkeja Aasiassa ja Afrikassa. Ihmiset altistuvat monissa globaalin etelän kaupungeissa näkymättömille ongelmille. Ilmansaasteiden ja liikenteen päästöjen lisäksi terveyttä vaarantaa monilla köyhillä alueilla saastunut maa, joka voi olla lähtöisin kaatopaikoilta. Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan kaupungit vievät maapallon pinta-alasta vain kolmen prosentin verran, mutta 60–80 prosenttia energiankulutuksesta ja 75 prosenttia hiilidioksidipäästöistä keskittyy niihin. ”Kaupungit ovat ihan ratkaisevassa asemassa, kun mietitään ilmastonmuutosta, energian tuotantoa ja käyttöä sekä sosiaalista hyvinvointia”, Nygren sanoo. Yli 20 prosenttia maailman kaupungeissa asuvista ihmisistä asuu slummeissa, ja suurin osa heistä elää Itäja Kaakkois-Aasiassa. YK:n tilastojen perusteella etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa monilla slummeissa asuvista ihmisistä ei ole kestävää asuntoa, puhdasta vettä eikä kunnollista viemäröintiä. ”Hyvä terveydenhuolto ja jätehuolto kulkevat käsi kädessä. Ripulilääkkeitä voidaan määrätä lapsille, mutta ongelmien syyt eivät lopu siihen, jos jätehuoltoa ei ole hoidettu kunnolla”, Nygren sanoo. Noin 70 prosenttia maapallolla kulutetusta energiasta kuluu kaupungeissa M a a p a l lo n pi n taala st a kol me pr ose ntt i a o n kau punki a Maap all o n pi n t a-a la s ta 97 pr o s en tt i a ei ol e ka u p un k i a
EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS 57 Aasiassa 13 Pohjois-Amerikassa 10 Etelätai Väli-Amerikassa 10 Afrikassa? 9 Euroopassa 1 Australiassa Maailman sata suurinta kaupunkia Kaupunkisuunnittelussa painotettu valvontaa Tavoite 11 sisältää vaatimuksia toimista, jotka edistävät resurssien tehokasta käyttöä ja ihmisten sopeutumiskyvyn parantamista katastrofitilanteissa. Asuinolot, sähkö, liikennejärjestelyt, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, turvallisuuskysymykset ja ympäristöriskien hallinta tulee ottaa huomioon kaupunkien kestävää kehitystä suunniteltaessa. Nygren toteaa, että ilmastonmuutoksen riskit ja energian saanti vaatisivat nopeita ratkaisuja, mutta pitkän aikavälin suunnittelua. Tämän vuoksi asioiden ratkaiseminen ei ole aina helppoa. Kaupungeissa, joissa ongelmia on paljon, niihin totutaan, eikä kaikesta jakseta kantaa jatkuvasti huolta. Lisäksi kaupunkeihin liittyy ympäristöriskejä, kuten tulvia ja maanvyörymiä. Tiheään rakennetussa ympäristössä esimerkiksi joet ovat usein niin kapeissa väylissä, että ajoittaiselle tulvimiselle ei ole tilaa. Etenkin monilla köyhillä alueilla ei tulvien ennaltaehkäisyyn ole juuri mahdollisuuksia. Kaupunkisuunnitteluun liittyvä kasvava sosiaalinen eriytyminen on ongelma, kun eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset elävät erillään toisistaan. Osa asuu vartioitujen muurien takana, osa keskiluokkaisilla alueilla ja osa slummeissa. Nygrenin mukaan tällainen tilanne ei ole ihanteellinen minkään ihmisryhmän näkökulmasta, sillä ihmiset eivät pysty liikkumaan kaupungissa vapaasti. Parhaita ratkaisuja toimivaan kaupunkiin olisivatkin sekoitetut naapurustot, joissa asuminen olisi miellyttävää kaikille asukkaille. ”Monien kaupunkien rakentamista on ohjannut teknologia ja modernisaation ihailu”, Nygren sanoo. Tällöin on ollut tarve näyttää valtiovallan läsnäoloa, eikä rakentamista ole suunniteltu kestävästi, vaan kaupunkisuunnittelu on suorastaan lisännyt sosiaalisia ja ympäristöongelmia. ”Useissa kaupungeissa viralliset instituutiot vahtivat tarkasti ihmisten elämää, samalla kun ne tarjoavat asukkaille niukasti peruspalveluita. Ne määrittelevät, miten ihmisten tulisi elää. Viranomaiset kontrolloivat ja estävät luovuutta.” Tavoitteessa 11 vaaditaan, että ihmiset voisivat osallistua oman alueensa kehittämiseen. Tavallisilla ihmisillä on oikeus saada äänensä kuuluville arjessa ja päätöksenteossa. Ongelmia voidaan ratkoa neuvottelujen ja aktiivisten sosiaalisten verkostojen avulla. Mukana tulisi olla monen alan edustajia, kuten kaupunkisuunnittelijoita, tutkijoita, kehitysasiantuntijoita, poliittisia päättäjiä, aktivisteja ja paikallisia asukkaita. Olennaista on läpinäkyvä ja hyvä hallinta. Tutkimusten perusteella ihmiset pelkäävät näkymättömyyttä. Asukkaiden hyväksyntä ja arvostaminen, tasavertainen palveluiden tarjonta ja työllistäminen ovat tärkeitä, Nygren kertoo. Kaupunkien ongelmien ratkaisussa tarvitaan uudenlaisia näkökulmia. Yksi esimerkki tästä ovat digitaaliset open access -verkostot, joiden avulla köyhien alueiden palveluita ja riskejä kartoitetaan. Kun esimerkiksi virallisia osoitteita kirjataan myös slummialueille, hälytysajoneuvot löytävät perille. ”Usein unohtuu, että etelän suurkaupungeista voisi olla myös paljon opittavaa. Nämä kaupungit eivät ole vain ongelmapesäkkeitä, vaan niissä on paljon luovuutta ja kekseliäitä ratkaisuja, joissa viralliset ja epäviralliset toimintatavat linkittyvät toisiinsa”, Nygren sanoo. Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y ovat Y no Y Y u Y Y s Y Y s Y ee Y ee Y t ulkopolitiikan keskiöön. Euroopan unioni on Y ihm Y Y i Y Y s Y Y o Y ikeuksien puolustajana iso tekijä ja unionin mieY li Y Y pi Y Y t Y Y e Y Y e Y Y l Y l Y l Y ä on painoarvoa. Y S Y uomi Y uomi Y taas on maailmalla kovin pieni tekijä, promille Y le Y ma Y ma Y ail Y ail Y man väestöstä. Unionin kautta mielipiteemme kuitenkin näky ky k y ja kasvaa kokoaan suuremmaksi. EU on nostanut ihmisoikeusasiat oman politiikkansa keskiöön ja Euroopan parlamentilla on kansalaisten mielipiteen esilletuojana ollut tässä tärkeä merkitys. EU on meille vahva arvoyhteisö ja keino vaikuttaa niin lähialueillamme kuin koko maailmassa. Kauppapolitiikassa unionilla on täysi toimivalta jäsenmaidensa puolesta. EU-parlamentti on asteittain ajanut kauppasopimuksiin yhä enemmän määräyksiä, jotka antavat mahdollisuudet vaatia kauppakumppaneiltamme korkeampia ympäristönormeja, sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista. Amazonin metsäkato vaikuttaa EU-parlamentin kantaan Brasilian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen hyväksymisessä. Vietnamin kanssa tehdyn kauppasopimuksen iso kysymys oli vaatimus Vietnamin sitoutumisesta Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työntekijöitä suojaaviin sopimuksiin. EU:n ja Kiinan välinen investointisuojasopimus odottaa käsittelyään EU-parlamentissa. Senkin hyväksymiseen moni liittää ihmisoikeusnäkökulman. Joulukuussa EU-parlamentti hyväksyi uuden ihmisoikeusloukkauksiin tarttuvan pakotemekanismin. Se mahdollistaa pakotteiden kohdentamisen suoraan henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet selkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Ensimmäistä kertaa mekanismia käytettiin tänä keväänä, kun EU päätti pakotteista niitä venäläisiä kohtaan, jotka olivat vastuussa oppositiopoliitikko Aleksey Navalniyn oikeuksien loukkaamisesta ja hengen vaarantamisesta. EU:n ja Tu Tu T rkin suhteissa ihmisoikeusky ky k symykset ovat nousseet ratkaisevaan asemaan. Huoli Tu Tu T rkin demokratian kaventumisesta, oppositiopoliitikkojen pidätyksistä ja median saattamisesta hallitsevan puolueen valvontaan lisäävät epäluuloa pitkään paikallaan polkeneisiin Tu Tu T rkin EU-jäsenyysneuvotteluihin. Tou Tou T kokuussa EU-parlamentissa hyväksytty Tu Tu T rkki-kannanotto vaatii Tu Tu T rkin hallinnolta linjanmuutosta sekä sisäisesti että suhteissa lähinaapureihinsa, erityisesti Ky Ky K prokseen. EU asettaa yhä enemmän vaatimuksia kauppakumppaneilleen ja erityisesti naapureilleen kautta linjan. Ollakseen uskottava, unionin on pidettävä oma pesäänsä puhtaana. Siksi keskustelu Unkarin ja Puolan demokratiaa rajaavasta kehityksestä jatkuu. Demokratiaa on puolustettava jatkossakin. Eero Heinäluoma Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä eeroheinaluoma.fi O n ilo tervehtiä Voiman lukijoita Eurooppapäivänä ilmestyvässä lehdessä EU:n tärkeimpien arvojen demokratian, kansalaisten vapauden ja oikeuksien merkeissä. Vaikka Euroopan yllä on synkkiäkin pilviä, on perusteltua juuri nyt vaalia näitä yhteisiä ja tärkeitä perusarvojamme. Yksi EU:n arvokkaista periaatteista on läheisyysperiaate. Päätetään asiat mahdollisimman lähellä ihmistä ja siirretään EU:n päätettäväksi vain ne asiat, joissa Unioni tuo päätöksiin aitoa lisäarvoa tai joita emme voi tuloksellisesti jäsenmaissa hoitaa. EU:n päätettäväksi ei pidä viedä asioita , joissa yhteispäätöksistä syntyy enemmän byrokratiaa kuin lisäarvoa. Tällainen asia on EU-parlamentissa valmistelussa oleva EU:n vaalilainsäädäntö. En näe kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntyvän sillä, että määrättäisiin yksi yhteinen vaalipäivä kaikkiin EU:n jäsenmaihin. Lisää sekaannusta ehdotukseen tuo vaatimus, että tämä vaalipäivä sidottaisiin vaihtuvaksi viikonpäiväksi sen mukaan, miten Eurooppapäivä vuosittain asettuu. En myöskään näe tarvetta siirtää EU-parlamentin valintaa tapahtuvaksi edes osin ylikansallisissa listavaaleissa, joissa ehdokkaat asetettaisiin kaukana Suomesta ja ehdokkaana olisi enimmäkseen suomalaisille tuntemattomia suuruuksia. Sen sijaan meillä on merkittävä määrä asioita , joissa on perusteltua hakea ratkaisuja koko EU:n alueella ja EU:n johdolla maailmanlaajuisestikin. Tällaisia uudistuksia ovat esimerkiksi rahanpesun estäminen, monikansallisten yritysten minimiverotasosta päättäminen, digijättien vallan rajoittaminen ja vaikkapa yritystenvastuun lisääminen. Olen parlamentin puolesta raportoijana rahanpesun vastaisessa uudistuksessa, jonka tavoitteena on kaikkinainen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen. Rahanpesun torjuminen on myös merkittävä turvallisuuskysymys ajankohtana, jolloin on tarve suitsia oligarkkien vaikutusta koko Euroopassa. Globaalin minimiverotason määrittämisessä lähdemme siitä, että suurten konsernien on maksettava kansainvälisesti tietyt minimiverot siitä riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan. Digijättien vallan rajoittaminen ja valtavien voittojen verottaminen ovat kysymyksiä, joihin kansallisella lainsäädännöllä ei pystytä juurikaan vaikuttamaan. EU:n kokoisen yhteisön lainsäädäntö on jo huomattavasti tehokkaampi työväline tällaiseen vaikuttamiseen. Nämä ovat oivallisia esimerkkejä , että eurooppalaista päätöksentekoa tarvitaan monella rintamalla myös jatkossa. Eurooppalaista yhteistyötä voi kannattaa, vaikkei kannattaisikaan ihan jokaista EU-apparaatissa syntyvää ehdotusta. Yhteistyöterveisin Oikea päätös oikeassa paikassa
LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio julkaisu! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Lehti painetaan suomalaiselle paperille Suomessa. Hinnat 55 € (12 kk) ja 35 € (6 kk) www.lapsenmaailma.? 1/2021 . Suomalainen Naisliitto ry MITÄ OLISI SUOMI ILMAN NAISIA? LUE VAIKUTTAJANAISISTA! Anu Pentik, Mari Leppänen, Siiri Rantanen, Liisa Jaakonsaari, Anni Marttinen… MITÄ SANOO TASA-ARVOMINISTERI Thomas Blomqvist UUDET MINNA-PALKINNON SAAJAT Mimmi Koukkula ja Elina Viitasaari GRAFIA Gra? a-lehti on visuaalisen viestinnän alan äänenkannattaja. Palkittu kulttuurilehti taustoittaa visuaalisen viestinnän ja luovan suunnittelun ilmiöitä laaja-alaisesti sekä kertoo alan tekijöistä ja heidän töistään. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerta 30 euroa. Tilaus: www.gra? a.? /kauppa www.kulttilehdet.? /gra? a 4/2022 8 € www.tiedonantaja.fi Sote-ala kärsii vakavasta hoitajapulasta ja työntekijät ovat edelleen palkkakuopissa. Mihin suuntaan nyt Suomen turvallisuuspolitiikassa? 18-19 Kymmenen syytä hylätä Nato-jäsenyys 24-25 Hoitajat taistelevat oikeuksistaan! TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin. 12 numeroa vuodessa 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3 kk 38 € / 33?€ Tilaukset www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? ja (09) 774 3810 MINNA Minna on 115-vuotista toimintaansa juhlivan Suomalaisen Naisliiton jäsenlehti. Liitto ajaa suku puolten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan kaikissa rakenteissa ja edistää toiminnallaan naisten ja tyttöjen asemaa, kehittymistä, elinolosuhteita ja selviytymistä. 1–2 numeroa vuodessa (Vuonna 2022 yksi numero), Irtonumerot 5 € / nro. Luettavissa netissä: www.suomalainennaisliitto.? Tilaukset: toimisto@suomalainennaisliitto.? SUOMEN LUONTO Lehti kaikille luonnonystäville. Ajankohtaista ja luotettavaa luontotietoa sekä perusteellisesti taustoitettuja vastauksia kysymyksiin luonnon ja ympäristön tilasta, painettuna ja verkossa. Tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa+digi 19,40 €, Tilaukset: suomenluonto.? /tilaa VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhden vertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.? /va-lehti; tilaushinta 30 €, val@vapaa-ajattelijat.? SARJAINFO Suomen sarjakuvaseuran 50 vuotta täyttävä Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa. Kotija ulkomaiset tekijät, haastattelut, analyysi, tutkimus, arviot ja alan uutiset. 4 numeroa vuodessa. Tilaus sisältyy jäsenmaksuun: alle 18-vuotiailta 30 €, aikuisilta 35 € ja tukijäseniltä 300 €. Irtonumerot 9 €. Tilaukset sarjakuvaseura.? . KULTTUURIVIHKOT Vasemmistolainen aikakauslehti taiteiden, sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 45 € / vuosi, määräaikainen 52 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle uusin numero (kuvassa). tilaus@kulttuurivihkot.? / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.? NUORTEN LUONTO & SIEPPO Nuorten Luonto (4 nroa vuodessa) on Luonto-Liiton lehti nuorilta nuorille. Vakioaiheita ovat ympäristönsuojelu, ympäristöystävällinen elämäntapa, luonnonharrastus ja kulttuuri. Sieppo (6 nroa vuodessa) on Suomen ainoa lasten luontolehti. Tilaus jäsenille 29 €/vuosi, ilman jäsenyyttä 35 €/vuosi. luontoliitto.? /liity PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Aikakauslehti, joka tuo psykoanalyyttisen näkökulman ihmiseen ja ilmiöihin. Kevään numeron teemana yhteiskunta, ympäristö ja radikaali psykoanalyysi. Yksi painava nro vuodessa. Tilaus 20€ ja irtonumero 20 € + toimitusmaksu. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.? . Tai osta Rosebud Sivullisesta. TÄHTIVAELTAJA Suomen paras sci? -, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö ? loso? sia esseitä, talouskasvuyhteis kunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com Kiinnosti sitten kulttuuri, tiede tai erilaiset mielipiteet, Kultin lehdistä löydät mielenkiintoista luettavaa. Tutustu lehtiin osoitteessa kulttilehdet.? tai käy selailemassa lehtiä Helsingissä Kaapelitehtaan Konttorissa tai Oulussa Kulttuuritalo Valveella. YDIN Ydin on ihmiselle, jolle väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Erikois-Ydin käsittelee ajankohtaista ulkoja turvallisuuspoliittista tilannetta näkökulmista, jotka valtamedia on sivuuttanut. Tilaa nyt, vain 28€, neljä satasivuista numeroa! www.ydinlehti.? NY TID Den rödaste samhällsoch kulturtidskriften på svenska i Finland. Beställ tidningen för att ta del av intervjuer, reportage, essäer och recensioner, ur ett radikalt rödgrönt perspektiv! Fortlöpande 12 nr/år 72 € 12 mån. tidsbunden 83 € 6 mån. 43 €, 3 mån 24 € * 33% studeranderabatt nytid.? /pren, pren@nytid.? NIIN & NÄIN niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt ? loso? nen aikakauslehti, jossa julkaistaan monialaisesti ja -teemaisesti kaikentyyppisiä kirjoituksia runoista ja kolumneista vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kestotilaus (4 numeroa) 48 € Määräaikaistilaus (4 numeroa) 52 € Tilaukset ulkomaille + 4 € Tilaukset: www.netn.? /lehti KRISTOSOFI Aseettomuudesta, jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisyysmoraalista kiinnostuneille. Tarjous uusille tilaajille 12 numeroa 15 €! anja.kesavuori@gmail.com puh. 050 369 7534 Kristosofinen aikakauslehti Nro 10 • 2021 Tässä numerossa: Pohjolan valkoinen valtakunta, Pekka Ervast ...............289 Järjen, tunteen ja tahdon enkelikuoro, J. R. Hannula ...291 Joulu lähestyy, Väinö Lehtonen ....................................293 Toimittajalta, Hilkka Lampinen ....................................295 Tietäjät itäisiltä mailta, Sinikka Savolainen ..................296 Puhutteleva Johanneksen evankeliumi, Raija Kiiski ....298 Elämä on pysähtynyt paikalleen, runo, Pirta ...............302 Tietäjät lahjoineen, Annikki Kumpulainen ..................303 Kuin pieni joulun kynttilä, runo, Kulkija ......................305 Pahan tilalle hyvä, runo, Pihla ......................................306 Joulun tunnelma, Sinikka Savolainen ...........................307 Uskonnon perustajan ymmärtäminen, Raija Kiiski ......308 Hyvää joulua myös sille sisässämme olevalle lapselle, runo, -kka ...................................................................... 311 Kirjallisuutta: J. R. Hannula, Jos Kristusta seuraisin? Hilkka Lampinen ....................312 Kristosofin sisällysluettelo v. 2021 ..............................316 Tien ohesta ....................................................................318 Luomakunta kaikkineen, runo, Kulkija ........................318 Kristosofisia esitelmiä joulukuussa ..............................319 Tihenevä hämärä, runo, Estelle .....................................319 Ihminen Auringossa, runo, Estelle ................................320 Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio julkaisu! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Lehti painetaan suomalaiselle paperille Suomessa. Hinnat 55 € (12 kk) ja 35 € (6 kk) www.lapsenmaailma.? 1/2021 . Suomalainen Naisliitto ry MITÄ OLISI SUOMI ILMAN NAISIA? LUE VAIKUTTAJANAISISTA! Anu Pentik, Mari Leppänen, Siiri Rantanen, Liisa Jaakonsaari, Anni Marttinen… MITÄ SANOO TASA-ARVOMINISTERI Thomas Blomqvist UUDET MINNA-PALKINNON SAAJAT Mimmi Koukkula ja Elina Viitasaari GRAFIA Gra? a-lehti on visuaalisen viestinnän alan äänenkannattaja. Palkittu kulttuurilehti taustoittaa visuaalisen viestinnän ja luovan suunnittelun ilmiöitä laaja-alaisesti sekä kertoo alan tekijöistä ja heidän töistään. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerta 30 euroa. Tilaus: www.gra? a.? /kauppa www.kulttilehdet.? /gra? a 4/2022 8 € www.tiedonantaja.fi Sote-ala kärsii vakavasta hoitajapulasta ja työntekijät ovat edelleen palkkakuopissa. Mihin suuntaan nyt Suomen turvallisuuspolitiikassa? 18-19 Kymmenen syytä hylätä Nato-jäsenyys 24-25 Hoitajat taistelevat oikeuksistaan! TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperilehden, digilehden tai kummatkin. 12 numeroa vuodessa 100 € / 75 € (opiskelijat ja työttömät), 3 kk 38 € / 33?€ Tilaukset www.tiedonantaja.? /tilaa, toimisto@tiedonantaja.? ja (09) 774 3810 MINNA Minna on 115-vuotista toimintaansa juhlivan Suomalaisen Naisliiton jäsenlehti. Liitto ajaa suku puolten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan kaikissa rakenteissa ja edistää toiminnallaan naisten ja tyttöjen asemaa, kehittymistä, elinolosuhteita ja selviytymistä. 1–2 numeroa vuodessa (Vuonna 2022 yksi numero), Irtonumerot 5 € / nro. Luettavissa netissä: www.suomalainennaisliitto.? Tilaukset: toimisto@suomalainennaisliitto.? SUOMEN LUONTO Lehti kaikille luonnonystäville. Ajankohtaista ja luotettavaa luontotietoa sekä perusteellisesti taustoitettuja vastauksia kysymyksiin luonnon ja ympäristön tilasta, painettuna ja verkossa. Tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa+digi 19,40 €, Tilaukset: suomenluonto.? /tilaa VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhden vertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.? /va-lehti; tilaushinta 30 €, val@vapaa-ajattelijat.? SARJAINFO Suomen sarjakuvaseuran 50 vuotta täyttävä Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa. Kotija ulkomaiset tekijät, haastattelut, analyysi, tutkimus, arviot ja alan uutiset. 4 numeroa vuodessa. Tilaus sisältyy jäsenmaksuun: alle 18-vuotiailta 30 €, aikuisilta 35 € ja tukijäseniltä 300 €. Irtonumerot 9 €. Tilaukset sarjakuvaseura.? . KULTTUURIVIHKOT Vasemmistolainen aikakauslehti taiteiden, sivistyksen ja solidaarisuuden asialla kuudesti vuodessa. Kestotilaus 45 € / vuosi, määräaikainen 52 € / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan päälle uusin numero (kuvassa). tilaus@kulttuurivihkot.? / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.? NUORTEN LUONTO & SIEPPO Nuorten Luonto (4 nroa vuodessa) on Luonto-Liiton lehti nuorilta nuorille. Vakioaiheita ovat ympäristönsuojelu, ympäristöystävällinen elämäntapa, luonnonharrastus ja kulttuuri. Sieppo (6 nroa vuodessa) on Suomen ainoa lasten luontolehti. Tilaus jäsenille 29 €/vuosi, ilman jäsenyyttä 35 €/vuosi. luontoliitto.? /liity PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Aikakauslehti, joka tuo psykoanalyyttisen näkökulman ihmiseen ja ilmiöihin. Kevään numeron teemana yhteiskunta, ympäristö ja radikaali psykoanalyysi. Yksi painava nro vuodessa. Tilaus 20€ ja irtonumero 20 € + toimitusmaksu. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.? . Tai osta Rosebud Sivullisesta. TÄHTIVAELTAJA Suomen paras sci? -, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö ? loso? sia esseitä, talouskasvuyhteis kunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com Kiinnosti sitten kulttuuri, tiede tai erilaiset mielipiteet, Kultin lehdistä löydät mielenkiintoista luettavaa. Tutustu lehtiin osoitteessa kulttilehdet.? tai käy selailemassa lehtiä Helsingissä Kaapelitehtaan Konttorissa tai Oulussa Kulttuuritalo Valveella. YDIN Ydin on ihmiselle, jolle väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Erikois-Ydin käsittelee ajankohtaista ulkoja turvallisuuspoliittista tilannetta näkökulmista, jotka valtamedia on sivuuttanut. Tilaa nyt, vain 28€, neljä satasivuista numeroa! www.ydinlehti.? NY TID Den rödaste samhällsoch kulturtidskriften på svenska i Finland. Beställ tidningen för att ta del av intervjuer, reportage, essäer och recensioner, ur ett radikalt rödgrönt perspektiv! Fortlöpande 12 nr/år 72 € 12 mån. tidsbunden 83 € 6 mån. 43 €, 3 mån 24 € * 33% studeranderabatt nytid.? /pren, pren@nytid.? NIIN & NÄIN niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt ? loso? nen aikakauslehti, jossa julkaistaan monialaisesti ja -teemaisesti kaikentyyppisiä kirjoituksia runoista ja kolumneista vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kestotilaus (4 numeroa) 48 € Määräaikaistilaus (4 numeroa) 52 € Tilaukset ulkomaille + 4 € Tilaukset: www.netn.? /lehti KRISTOSOFI Aseettomuudesta, jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisyysmoraalista kiinnostuneille. Tarjous uusille tilaajille 12 numeroa 15 €! anja.kesavuori@gmail.com puh. 050 369 7534 Kristosofinen aikakauslehti Nro 10 • 2021 Tässä numerossa: Pohjolan valkoinen valtakunta, Pekka Ervast ...............289 Järjen, tunteen ja tahdon enkelikuoro, J. R. Hannula ...291 Joulu lähestyy, Väinö Lehtonen ....................................293 Toimittajalta, Hilkka Lampinen ....................................295 Tietäjät itäisiltä mailta, Sinikka Savolainen ..................296 Puhutteleva Johanneksen evankeliumi, Raija Kiiski ....298 Elämä on pysähtynyt paikalleen, runo, Pirta ...............302 Tietäjät lahjoineen, Annikki Kumpulainen ..................303 Kuin pieni joulun kynttilä, runo, Kulkija ......................305 Pahan tilalle hyvä, runo, Pihla ......................................306 Joulun tunnelma, Sinikka Savolainen ...........................307 Uskonnon perustajan ymmärtäminen, Raija Kiiski ......308 Hyvää joulua myös sille sisässämme olevalle lapselle, runo, -kka ...................................................................... 311 Kirjallisuutta: J. R. Hannula, Jos Kristusta seuraisin? Hilkka Lampinen ....................312 Kristosofin sisällysluettelo v. 2021 ..............................316 Tien ohesta ....................................................................318 Luomakunta kaikkineen, runo, Kulkija ........................318 Kristosofisia esitelmiä joulukuussa ..............................319 Tihenevä hämärä, runo, Estelle .....................................319 Ihminen Auringossa, runo, Estelle ................................320 Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
32 • 4 / 2022 Talouden logiikka ei sovi hoivatyöhön Kuorolaululla rytmitetty dokumentti kertoo pikimustalla huumorilla ryyditettynä seniorihoivan ongelmista ja näyttää samalla, kuinka hoivattavat pitäisi kohdata kokonaisina ihmisinä. ”Armotonta menoa pannaan nyt vauhdilla eteenpäin eikä yhtään me mistään nyt tingitä” Näin lauloi Sepi Kumpulainen lamaSuomessa 1990-luvun alussa. Siinäpä koko hittibiisin sanat olivatkin. Kappale on päivitetty 2020-luvulle Susanna Helken ohjaamaan Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja -dokumenttielokuvaan: ”Armotonta menoa vauraassa Suomessa, kuiluun taas pudotaan, talouskurissa on turha nurista” Elokuva kertoo yksityistetyn ja tehostetun vanhushoivan ongelmista, kuten hoitajien kiireestä ja vajaamiehityksestä, sekä kokeneesta yöhoitajasta Tiinasta, joka kohtaa hoidettavansa ihmisinä lämmöllä ja huumorillakin. ”Hoitajat puhuvat hoitotyöstä, mutta elokuva on kuitenkin Hoivatyön lauluja. Hoiva on hoitoa laajaalaisempaa. Siihen sisältyy myös inhimillinen kohtaaminen eikä siihen sovi tehdastyön tai talouden logiikka”, ohjaaja-käsikirjoittaja Helke huomauttaa. Vuonna 2019 taas kerran leimahtanut keskustelu alan ongelmista innoitti dokumentin tekoon, mutta aiheesta on puhuttu jo 1990-luvulta lähtien. Laman myötä tehtyjen säästöjen seuraukset alkoivat näkyä pian. Ysärinostalgiaa luovat myös dokumentissa näytettävät hoivarobotit ja kuntapolitiikan kiemurat, jotka ovat kuin suoraan Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvasta. ”Olen ikuinen ysärin lapsi”, Helke myöntää. Elokuvassa ongelmista ei vain puhuta, vaan myös lauletaan. Musiikki keventää tunnelmaa, tuo mukaan mustaa huumoria. TEKSTI MIIA VISTILÄ ”Huumori on selviytymiskeino. Kun ihmiset ovat kovilla, kun kipu menee riittävän pitkälle, väkisinkin tilanteen alkaa nähdä koomisena. Mutta sen naurun alla on aina surua”, ohjaaja pohtii. Hoitajien kuoro esittää kappaleita, jotka AnnaMari Kähärä on säveltänyt hoitajien luottamuksellisiin kirjoituksiin työstään. Helken mukaan musiikinlajikin on viesti: ”Kuorolaulu, monien ihmisäänten voima, muistuttaa yhteisöllisyydestä ja siitä, että jaamme aineetonta maailmaa. Meistä on tehty yksilöitä, jotka kuluttamalla ilmaisevat identiteettiään, mutta oikeasti olemme paljon enemmän.” Haamuhoitajia työvuorolistoilla Työstään kertovat hoitajat haluavat pysyä nimettöminä, koska pelkäävät, että puhuttuaan ongelmista heitä ei enää oteta töihin. ”Sähköposteissa toistuivat jatkuva uupumus ja henkinen kuormitus siitä, että ei ehtinyt tekemään työtään kunnolla. Läheltä piti -tilanteetkin kuormittavat, sillä jos tilanne olisikin mennyt toisin, se olisi voinut johtaa asiakkaan kuolemaan”, Helke kertoo. Liian vähäinen henkilökunnan määrä ja siitä syntyvät ongelmat ovat alalla tiedossa. On yleistä, että hoitajia on töissä kerrallaan vähemmän kuin olisi sallittua. Vuorolistalta voi löytyä työn lopettaneenkin nimi ”ilmoittamassa, että se paikka on tyhjä”. Ongelmista on käsketty vaikenemaan. Etenkään omaisille ei saa kertoa, että töissä on liian vähän ihmisiä. ”Hoitajilla on kova työetiikka. Kuitenkin, kun on tehty pitkään tehos taen, nuorempi polvi on oppinut, että hyvä hoitaja tekee asiat nopeasti. Tehokkuus on jo sisäistetty hyvän hoivatyön malliksi. Jos tätä ei onnistu sisäistämään, palaa loppuun. Mutta samalla menetetään jotain oleellista kohtaamisista ja yhteisöllisyydestä, hoivan laadusta”, Helke harmittelee. Hoivayritys on kunta kunnan sisällä Vähemmän hoitajia tarkoittaa pienempiä palkkakustannuksia eli vähemmän kuluja – ja suurempia voittoja omistajille. On ainakin seuraavan osavuosikatsauksen tunnuslukujen valossa tehokkaampaa vaatia hoitajia tekemään työnsä valittamatta kuin lisätä hoitajien määrää lain vaatimalle tasolle. ”Hoivapalvelujen yksityistäminen on tulonsiirtoa kunnilta ja valtiolta pääomasijoittajille. Hoivasta ei synny sellaista lisäarvoa, josta kertyisi tuloa, vaan tuotto revitään siitä, että supistetaan hoivan laadussa”, Helke huomauttaa. Dokumentissa seurataan Attendon hoivakodin nousemista Pohjois-Savolaisen Kaavin kunnan keskustaan entisen kunnantalon tontille.
Talouden logiikka ei sovi hoivatyöhön ”Kunnanjohtaja ei olisi halunnut, että kuvaamme dokumenttia siellä, ja keksi meille kaikenlaisia rajoituksia, joita kuitenkin onnistuimme kiertämään”, ohjaaja kertoo. Kuntalaisille oli kerrottu, että hoivakoti tuo työpaikkoja kuntaan, mutta kuntalaiset epäilivät sen vähentävän paikallisten palveluiden käyttöä. ”Yksityinen hoivayritys on kuin kunta kunnan sisällä, mutta sellainen, jonka toiminnasta maksetaan myös voittoja omistajille. Se kaappaa yhä useampien palvelujen tuotannon itselleen ja näivettää pientä paikallista toimintaa.” Dokumentin päähenkilöitä on hoivakotien ongelmia esiin nostanut karismaattinen yöhoitaja Tiina, joka työskentelee nyt säätiöpohjaisessa hoivayrityksessä. ”Säätiön omistamassa firmassa toiminnan tuotto menee toiminnan kehittämiseen, ei sijoittajien taskuun”, Helke täsmentää. Musiikki kantaa muistoja muistin takaakin Musiikki yhdistää ihmisiä, dokumentissa näytetään. Kuntapolitiikan aktiivit laulavat karaokea ja tanssivat yhdessä. Musiikki myös kantaa sinne, minne mieli ei enää muuten yllä. Hoitaja Tiina kertoo dokumentissa: ”Meitä oli kaksi hoitajaa yövuorossa 66 asukkaan yksikössä. Olin toista hoitajaa auttamassa yläkerrassa, kun sain liiketunnistehälytyksen kännykkään. Menin omalle dementiaosastolle. Yksi asukas seisoi tuolin päällä ja pesi sukalla tiiliseinää. Yksi käveli käytävällä ja etsi lapsiansa. Yksi oli riisunut itsensä alasti. Yhdellä oli taulutelevisio kourassa. Kello oli silloin varttia yli neljän TODELLINEN KESTÄVYYSVAJE ON LUONNONVAROJEN YLIKULUTUS. Ohjaaja Susanna Helke. ja mä laitoin Olavi Virran somaan. Me tanssittiin siihen asti kun aamuvuoro tuli seitsemältä töihin. Ei siinä ollut mitään muuta ratkaisua saada sitä tilannetta rauhoittumaan.” Rankkojen kertomusten vastapainoksi dokumentissa näytetään paljon hyvää hoivaa ja ihmisten välistä monenlaista läheisyyttä, romantiikkaakin. Vanha pariskunta laulaa hoivakodissa yhdessä ”lapsuuden ajan hellimmän sä leikit kanssani, sä olit aina ystäväin ja ainoo iloni”. Muistisairas vaimo ei aivan pysy mukana sanoissa, rytmissä tai nuotissa, mutta pariskunnan syvä tunneyhteys välittyy selvästi. Ikäluokat pienenevät ja voitot vähenevät ”Me olemme kestävyysvaje, me olemme kestävyysvaje, me olemme väärinpäin kääntyneen pyramidin laakea latva, me olemme kestävyysvaje, me olemme kestävyysvaje, seutujen alijäämäisten heilahdus huoltosuhteiden, me olemme jukinen sektori, me olemme julkinen sektori, yli kantokykynsä paisunut epä suhtaansa seonnut vektori, seonnut vektori…” ”Kestävyysvaje! Ikäihmisistä käytetään todella epähumanisoivaa kieltä! He ovat eläneet pitkän elämän, rakentaneet Suomea ja nyt heidät jätetään säilytykseen halvimmalle mahdolliselle huolenpidolle. Todellinen kestävyysvaje on luonnonvarojen ylikulutus, joka tuhoaa planeettamme elonkehää. Hoivatyö on kestävää työtä”, Helke painottaa. Tutkija Marja Vaarama kertoo dokumentissa, että moni pelkää vanhenemista ja hoivattavaksi joutumista niin, että suunnittelee ennemmin tekevänsä itsemurhan kuin jäävänsä hoivajärjestelmän armoille. Susanna Helke ei pelkää vanhenemista. Dokumentissa näkyvien reippaiden kaavilaisseniorien esimerkki muistutti, että hyvässä kunnossa voi olla pitkään eläkeiän jälkeenkin. Sitäpaitsi kuka tietää, miltä hoivatyö tulevaisuudessa näyttää. ”Pitäisi ajatella kaikki toiminta uudestaan hyvän elämän eikä talouden näkökulmasta. Hyvää elämän kuuluvat esimerkiksi yhteisöllisyys, taide, hoiva, joita pitää toteuttaa ympäristön kannalta kestävästi.” Helke ennustaa, etteivät suuret yksityiset hoivayritykset, jotka ovat nyt vallanneet markkinat, toimi montaa vuosikymmentä: ”Voittoja voi tahkota vähän aikaa, kun suuret ikäluokat tarvitsevat enemmän palveluja ja markkinat laajenevat. Mutta kun ikäluokat ja sen myötä markkinat pienenevät ja infrastruktuuri on rakennettu eikä siitäkään saa enää valtion tuilla maksettuja voittoja, lähtevätkö nämä firmat pois markkinoilta. Mitä meillä sitten on, kun julkiset palvelut on purettu?” Susanna Helke: Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja Elokuvateattereissa nyt. Pöhinäpuhe ei pelasta hoiva-alaa Teknologia ei pelasta -blogissa suunnataan katse tulevaan ja tarkastellaan niitä vaikutuksia joita teknologialla on meihin niin yksilön, yhteiskunnan kuin koko planeetan tasolla. TEKNOLOGIA EI PELASTA P i nj a N ikki R OBOTISA ATION JA DIGITALISA ATION yleistyminen hoivatyössä eivät lähtökohtaisesti ole huono asia. Ne voivat mennä kuitenkin pahasti pieleen, mikäli näitä asioita ajetaan samalla kaupallisella pöhinä-hypellä, joka näkyy halussa kehittää ja ottaa käyttöön uusia teknologioita. Kaikki kunnia hoitohenkilökunnalle, joka on vaikeiden pandemiavuosien aikana pitänyt maata pystyssä painaen pitkää päivää. Ongelmia oli jo ennen kriisivuosia, ja moni on lopen uupunut työhönsä. Krooninen työvoimapula, alipalkkaus ja jatkuvat ylityöt ovat saaneet monet vaihtamaan alaa tai vähintäänkin harkitsemaan sitä. Hoitajien lakon ei olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä. PALKITTU DOKUMENTTIELOKUVA Armotonta menoa kuvaa vaikuttavalla tavalla vanhusten hoivan. Kiire ja paine määrittävät sitä todellisuutta, jossa vanhuksia hoivataan jatkuvassa kuntatalouden niukkuuden ja yksityisen voitontavoittelun ristipaineessa. Tehostus näkyy esimerkiksi siinä, että koti hoidossa olevien vanhusten ruokailua valvotaan sermien rajaamissa avokonttoreissa videoyhteyksien avustuksella. Kontrastia dokumenttiin tuo helsinkiläinen hoivakoti, jossa tehdään kunnolla digiloikkaa. Käytävällä pyörii uudenkarhea palvelurobotti, jonka kanssa voi pelata muistipeliä tai kuunnella musiikkia. Osa vanhuksista suhtautuu hyvin varauksellisesti robotteihin, jotka puhuvat heille kuin lapsille: ”Jos tämä on se ajanviete, mitä on tarjolla, me ollaan kaikki dillejä.” ELINKEINOELÄMÄN VALTUUSKUNNAN EVA:N mukaan robotit voisivat tehdä jo viidenneksen sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähi hoitajien työstä. Robotiikkaa olisi mahdollista käyttää esimerkiksi potilaiden ja tarvikkeiden kuljettamisessa, lääkkeiden annostelussa tai elintoimintojen seurantatietojen tallentamisessa. Yksitoikkoisen, mekaanisen ja raskaan työn vähentyessä vapautuvaa työaikaa voisi kohdistaa enemmän asiantuntijuutta vaativaan potilastyöhön ja ihmisten aitoon ja kiireettömään kohtaamiseen. Hoivan digitalisaatio ei tapahdu vain laitoksissa, vaan myös osana kotihoitoa. Kotona olevat robotit pystyisivät avustamaan arkisissa asioissa ja mahdollistamaan kotona asumisen pidempään. Lattiaan liitettävät paineanturit voisivat kertoa liikkumisesta ja älyvessa puolestaan analysoida virtsan wc-käynnin yhteydessä. Automaattinen tarkkailu mahdollistaisi sen, että asioihin olisi mahdollista puuttua aiemmin, jolloin myös hoito olisi helpompaa. PELKÄN DIGITALISOITUMISEN varaan ei voida kuitenkaan tulevaisuuden hoivatyötä laskea. Altistamme järjestelmiämme sitä enemmän potentiaalisille häiriöille, mitä suuremman osan digitalisoimme yhteiskuntamme infrastruktuurista. Ukrainan sota on näyttänyt, miten kohdistetuilla kyberhyökkäyksillä voidaan aiheuttaa laajoja haittoja aina sähköja tietoverkkojen kaatamisesta erilaisten toimintojen häiritsemiseen. Digitalisaatiota ei pitäisi tehdä vain puhtaasta digitalisoinnin ilosta. Investoinnit maksavat kunnille ja samaan aikaan ne voivat luoda harhan siitä, että hoivaan on panostettu, vaikka todellisuudessa rahaa on käytetty korvaamaan jokin toimiva asia digitaalisella ratkaisulla. ANTTI KURKO Ti m o Ko rh on en
34 • 4 / 2022 Eläköön Katri Vala! Teatteriohjaaja Hanna Ryti ja tietokirjailija Minna Maijala näkevät runoilijan karun kohtalon muistuttavan meitä toisinajattelijuuden ja hoivaverkkojen tärkeydestä. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Ka ri Su nn ari En ole lipunkantaja, en kotkansydäminen tiennäyttäjä matkallanne aamun maahan. Olen virran partaalla paju, jonka lävitse tuulet puhaltavat, josta maailman kapinallinen henki taittaa yksinkertaisen pillin soittaaksensa sävelmän, jossa on myrskyä tuskaa rakkautta ja hiukan aamunsarastusta. T ÄMÄ K ATRI VAL AN r uno Pajupilli (1934) esitetään Hanna Rytin ja Cécile Orblin huhtikuun lopulla Tampereen työväenteatterissa ensi-iltaan tulleessa näytelmässä Vala! Se löytyy myös Minna Maijalan tuoreen Katri Vala. Kulkuri & näkijä -elämäkerran (Otava 2021) etuliepeestä. Yhteistä valintaa selittää se, että teoksia on tehty rinnakkain ja näkemyksiä vertaillen. Ohjaaja Rytin mukaan näytelmän tekemiseen kannusti Valassa kiteytyvä taiteilijuuden, naisen roolin ja arjen haasteiden törmääminen. Alusta asti mukana oli myös pyrkimys murtaa myyttiä, joka ohjaa miten Valan tuotantoa luetaan. ”Koronapandemian pahentuessa alkoivat nousta esiin myös Valan tuberkuloosi ja se, miten jo silloin taiteilijoita estettiin kulttuuripoliittisin keinon tekemästä työtä. Ja kun juuri harjoitusten alkamisen alla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, se leikkasi suoraan siihen, miten Valan pasifismi oli yksi suuri syy, jonka vuoksi hänet työnnettiin syrjään.” Tietokirjailija Maijala tunnisti samat ajankohtaisuudet elämäkertaa tehdessään. ”Kolmekymmentäluku tuntui kauhean ajankohtaiselta fasismin nousun takia. Korona-aika taas rinnastui väkisinkin siihen, miten Valalla ei ollut varaa hoidattaa tuberkuloosiaan Suomessa. Hän jäi jopa kirjailijoiden tuberkuloosiavusten ulkopuolelle silloiseen kansallismieliseen kulttuuri-ilmapiiriin sopimattomien arvojensa vuoksi.” Oman tiensä kulkija Runoilja Katri Vala (1901–1941) oli oikealta nimeltään Karin Wadenström ja naimisiiin mentyään Karin Heikel. Valtion kirjallisuuspalkinnon jo esikoiskokoelmastaan Kaukainen puutarha (1924) saanut Vala tunnetaan myös 1920ja 1930-luvuilla vaikuttaneen Tulen kantajien kulttuuripiirin jäsenenä. Siihen kuuluivat myös muun muassa kirjailija Uuno Kailas, Olavi Paavolainen, Elina Vaara, Lauri Vil janen sekä Tulenkantaja-lehden päätoimittajan toiminut Valan veli Erkki Vala. Maijalan mukaan Valalle modernismi ei ollut pelkästään muodon asia, vaan se oli myös uudenlaisen elämäntunnon ja arvomaailman rakentamista. Kulkuri & näkijä -elämäkerta kuvaa, miten Katri Vala oli luokkataustaltaan väliinputoaja. Hänen äitinsä suku oli kotoisin Muonion peräkyliltä, mutta isänsä kuului ruotsinkieliseen koulutettuun keskiluokkaan. Kun isä kuoli nuorena, perhe ajautui köyhyyteen. Osin tästä syystä Vala halusi aikuisena varmistaa toimeentulonsa ryhtymällä opettajan ammattiin. Vala eli tavallaan kaksoiselämää, jonka toisessa roolissa hänet miellettiin Olavi Paavolaisen aktiivisen brändäystyön mukaisena boheemina runoilijana. Samaan aikaan arjessa hän oli opettaja, joka teki tunnollisesti päivätyötä sairaanakin elättääkseen myös äitiään ja nuorempaa veljeään. Myöhemmin hän joutui omalla työllään paikkaamaan yhteiskunnan hoivarakenteiden puutteita myös lapsensa sairastellessa ja miehensä mielen järkkyessä. ”Näen hänet eräänlaisena nomadina, joka ei kuulunut koko elämänsä aikana oikeastaan mihinkään. Pääkaupunkiseudulla hän ei asunut ennen kuin kolmekymmentäluvulla. Tämä kaikki auttoi häntä näkemään aatemaailmojen mustavalkoisuuksien läpi”, selittää Maijala. Ryti kertoo miten Valan kirjoista ja päiväkirjoista välittyy sellainen kuva, että hän ei siedä minkäänlaista teeskentelyä. ”Vala oli poikkeuksellinen aikansa nainen myös siinä, että hänellä oli useam pia heiloja. Hän oli avoin elämälle ja tulevaisuusuudelle – ja rakastumiselle, mikä tuotti sydänsurujen ohella myös materiaalia hänen runouteensa.” Toisinajattelijan perintö Ryti ja Maljala tähdentävät, miten Vala joutui syrjityksi juuri itsenäisyytensä takia. Samalla kun 1930-luvun polarisoituvassa aatteellisesti jännittyneessä ilmapiirissä runoilija V. A. Kosken niemen johtamat kansallismieliset kirjallisuuspiirit veivät häneltä työskentelyedellytykset, vasemmistolehdistössä hänen runouttaan syytettiin porvarillisesta individualismista. Esimerkiksi oman lapsen kuolemasta kirjoittaminen ei sopinut luokkataistelun silloiseen kehykseen. ”Vala sanoi hienosti, että minua ei saa punaiseen eikä mustaan pulloon, puhun ihmisten enkä puolueiden puolesta. Varmasti hänen sympatiansa ovat jossain, mutta hän ei suostu ottamaan ikään kuin aatteen airueen tehtävää. Vaikka hänelle ehkä myöhemmin sellainen on annettu”, arvioi Ryti. ”Minulle Katri Valan elämään perehtymisestä on jäänyt erityisen vahva tietoisuus kulttuurin voimasta ja siitä, miten kolmekymmentäluvulla kulttuurin tekijät pettivät ihmisyyden lietsoessaan suomalaisia sotaisaan mielentilaan. Ja miten kuolemansa jälkeen Vala korotettiin jalustalle jonkinlaisena ikonisena esikärsijänä. Traagisinta on, että Vala tiesi, että näin tulee tapahtumaan”, huokaa Maijala. Rytin mukaan tämä tekopyhyyden näkökulma haluttiin nostaa vahvasti esiin myös näytelmässä. ”Hänen kuolemansa jälkeen monella suulla sanottiin, että yhteiskunnan täytyy pitää parempaa huolta taiteilijoistaan. Silti tässä pandemian aikana näyttää taas unohtuneen, mikä on ihmisyyden ja humanismin ydin, ja miten tarvitsemme juuri taiteen ja tieteen tulkitsemaa tietoa siitä.” Hanna Ryti & Cécile Orblin: Vala! Seuraavat esitykset Espoon kaupunginteatterissa 13.–14.5 Hanna Rytin ja Minna Maijalan näkemyksiä myös Teatterin politiikkaa & politiikan teatteria -podcastissa: www.voima.fi/audio Vala!-näytelmän nimiroolissa nähdään sen toinen kirjoittaja Cécile Orblin. VALA OLI POIKKEUKSELLINEN AIKANSA NAINEN MYÖS SIINÄ, ETTÄ HÄNELLÄ OLI USEAM PIA HEILOJA.
TEKSTI TUOMAS RANTANEN Kevätkauden klassikot ovat Strindberg, Goethe ja Kylätasku A UGUST STRINDBERGIN Pelikaanin (1907) etualalla ovat tekijälleen tyypilliseen tapaan porvarisperheen myrkyllinen tunnekylmyys ja ihmisten sisimpiä kerroksia vereslihaisesti repivä psykologinen valtapeli. Juho Mantereen Viiruksen sovituksessa yleisö päätyy 1900-luvun alun porvariskodin olohuoneen seinustoille seuraamaan sen keskellä nähtävää perhehelvettiä. Siinä välejään selvittävät leskeksi jäänyt julmuriäiti Elise (Maria Alroth), perintörahoja juonitteleva vävy Axel (Joonas Heik kinen), alkoholisoitunut poika Fredrik ( Martin Bahne) ja tunteitaan torjuva tytär Gerda (Iida Kuningas). Luokkajännitteistä muistuttaa suorasanainen sisäkkö Margret (Kuningas). Alkutekstin mustaa huumoria on vahvistettu uudella kehyskertomuksella ja metaviitteillä muun muassa The Addams Family -televisiosarjaan sekä Blade Runner ja Terminator 2 -elokuviin. Viiruksen tulkinnan vahvuus on kuitenkin siinä, että se ottaa näytelmän pohjimmaisen tragedian äärimmäisen vakavasti ja onnistuu välittämään sen koko painollaan. JOHANN WOLFGANG VON GOETHEN Faust (1808 ja 1832) perustuu tarinaan sielunsa paholaiselle myyneestä tohtori Faustuksesta. Siinä yhden ihmisen tragedia laajenee koko ihmiskunnan vertauskuvaksi. Dramaturgi Eva Buchwaldin ja ohjaaja Anne Rautiaisen sovituksessa moninaisuuden tilkkutäkkiä rikastavat muun muassa Greta Thunberg -sitaatit ekokriisin ajankohtaisuudesta. Faustin (Marc Gassot) yhdessä Saatanan (Juha Varis) kanssa virittämä juoni nuoren Gretan (Aksa Korttila) viettelemiseksi ei kuitenkaan jäännöksettä taivu metaforaksi tämän ajan ihmiskunnan harha-askelista. Anne Rautiaiselle tyypilliset visuaa liset näyttämökuvat ja nukketeatterin hyödyntäminen ovat vaikuttavia edelleen. Hankalammin kokonaisuudessa toimii Saatanan ja Jumalan (Annika Poijärvi) inhimillisen oloinen kohkaaminen, joka banalisoi näiden suurempien voimien vertauskuvallisuutta. Salin ulkopuolella koettava finaali on vaikuttava. Siinä kaikki hyvät ja pahat voimat ja niiden höykyttämät hahmot kamppailevat eksistentiaalisten ja moraalisten haasteidensa äärellä. Tämän kyöpelinvuoren bakkanaalin keskellä katsoja voi tavoittaa aitoa pelon tunnetta siitä, miten meidän kaikkien käy tässä hetkessä ja ylipäänsä elämässä. JUSSI KYLÄTASKUN Runar ja Kyllikki sai ensi-iltansa vuonna 1974 Kotkan kaupunginteatterissa Jouko Turkan ohjaamana. Vuoden 1953 Kyllikki Saaren murhaan ja vuoden 1957 Tulilahden kaksoismurhaan viittavan näytelmän ytimessä ovat ahdistavat sukupuoliroolit sekä seksuaaliset halut ja niihen liittyvä kaksinaismoralismi. Lauri Maijalan ohjaamassa Komteatterin sovituksessa naishahmoja esittävät miesnäyttelijät ja toisin päin. Perinteisen häirinnän kaavan uusintamisen välttämiseksi ristiinroolitus on perusteltu. Silti samalla se on omiaan vahvistamaan sukupuolten välistä kategorista vastakkainasettelua enemmän kuin tässä ajassa tuntuu luontevalta. Vielä suurempi ongelma on, että kaikki näyttelijät eivät ole sinut roolihahmojensa kanssa. Siksi yhä verevän kansankuvaukseen nojaava tragedia uhkaa paikoin lipsahdella puskafarssin puolelle. Näyttelijöistä erityisen vahvat suoritukset nähdään Ella Mettä seltä Runarina ja Satu Silvolta tunnemaailmaltaan aidon ristiriitaisena Kyllikin isänä. Heidän viitoittamallaan tiellä on helppo tunnistaa, että Kylätaskun tekstissä riittää kyllä aineksia tähänkin aikaan. Pelikanenin esitykset Viiruksessa päättyivät 30.4. Faust: Vallilan Kansallisteatterissa 29.10. asti. Runar ja Kyllikki: Kom-teatterissa 21.5. asti. Pa te Pe son ius Ern est Pro tas iew icz SUOMEN AINOA ESITTÄVIEN TAITEIDEN AIKAKAUSLEHTI • TEATTERITANSSI.FI TTS_pikkuilmo_voima_118x26mm.indd 1 25/03/2022 16.59 Ahdistuksen äärellä. Viiruksen Pelikanen -sovituksessa Gerdan (Iida Kuningas) sisäisiä tuntoja ilmentää muovikelmu, jonka sisällä happi uhkaa loppua. TEHDASTEATTERI.FI 050 4122344 liput@tehdasteatteri.fi Itäinen Rantakatu 64 A (Manilla) Turku MULLIN MALLIN 13.5.-15.5. ”Räikeä ja rohkea teos naurattaa ja tökkii sopivasti niin aivonystyröitä kuin sydänalaakin.” Turun Sanomat keväthumaus rauhan puolesta 15.5. Keväthumauksessa perheet pääsevät nauttimaan esityksistä, työpajoista ja pihaan pystytettävän vohvelikahvilan herkuista. Jeanne d’ArC Living PARASTA ELÄMÄNTYYLIÄ!!!! 5.5.-28.5. Näyttämöikoni ja elektropunkfantasia. 27.4.–28.8.2022 www.artsimuseo.com Muutoskoht(i)a Aleksanteri Ahola-Valo | Anna Estarriola | Corinna Helenelund Linnea Mettälä | Pekka Pitkänen | Problem Collective Mykola Ridnyi | Samra Šabanovi? & Sheung Yiu Brynhildur Thorgeirsdottir | Ilkka Virtanen
36 • 4 / 2022 ”M INÄ pöydän alla. Sattuu, sattuu, saatanasti. Olen pieni poika, kyyneliä valuu silmistä. En näe kunnolla. Päällimmäisenä raivo ja viha. Viha isää kohtaan. Sen isoa ja satuttavaa kättä kohtaan.” Näin aloittaa omakohtaisen monologinsa yleisölle suoraan sanansa osoittava mieshahmo. Hänen takanaan liikkuu vähäeleisen rytmikkäästi noin tusinasta esiintyjästä koostuva tanssijoiden kuoro. Kertoja seisoo välillä ryhmän edessä, välillä se takana. Ryhmän liikkuessa hän seuraa hetken sen mukana kääntyen hetken päästä toiseen suuntaan kuin uisi merellä vastavirtaan. Tässä ollaan toukokuussa Tanssin talossa ensi-iltaan tulevan La Familia -esityksen harjoituksissa Helsingin Kaapelitehtaalla. Kyseessä on Porttiteatterin ja Compañía Kaari & Roni Martinin yhteistuotanto. Vuonna 2015 perustettu Porttiteatteri on vapautuneiden ja vapautuvien vankien yhteisöteatteri. Se tunnetaan dokumentaarisista esityksistä, joissa esiintyjät avautuvat omaan elämäänsä liittyvistä käännekohdista taiteellisesti ja yhteiskunnallisesti puhuttelevalla tavalla. ”Meillä mukana olevat ovat usein palaamassa tuomioidensa jälkeen takaisin yhteiskuntaan. Siksi on välillä haluttu puhua vankilateatterin sijaan vapausteatterista. Tässä nivelvaiheen prosessissa minusta on myös erityisen tärkeää, että jokainen pystyisi saamaan jo alussa jonkinlaisia onnistumisen kokemuksia. Sitä kautta sitten La Familiassa kohtaavat vapautuvien vankien yhteisöteatteri ja flamenco. ”Tosin tällä kertaa kävi niin, että eräänä päivänä mietin, että nyt pitäisi kehitellä jotain uutta ja soitin toiselle taiteelliselle suunnittelijallemme Sanna Salmenkalliolle, joka sattui istumaan juuri silloin Kaari Martinin toimistolla. Siinä yhdessä sitten keksittiin, että hitto, mehän voidaan tehdä tällainen yhteisteos.” Yli 20 vuotta toiminut Compañía Kaari & Roni Martin on oman määritelmänsä mukaan kansainvälinen taiteilijaryhmä, jonka teoksissa suomalainen ja andalusialaisen taide kohtaavat tavalla, jossa korostuvat rosoisuus, kauneus ja karnevalismi. ”Flamenco on todella monitahoinen taiteenlaji, jonka sisällä elää vahva perheeseen nojaava traditio. Vaikka on myös kaikenlaisia rockja pop-flamencobändejä, flamenco on pohjimmiltaan hyvin yhteisöllistä. Toisaalta siihen liittyy vahvasti myös Francon ajan historia, jolloin flamencon kiinnostavimmat vaikuttajat kansallisrunoilija Federico García Lorcaa myöten tapettiin tai he joutuivat piiloutumaan luoliin tai lähtemään maanpakoon”, kertoo esityksen koreografi Kaari Martin. Hänen mielestään väkevästi ilmaisevien porttiteatterilaisten kanssa voi tavoittaa jotain olennaista flamencon ytimestä. ”En ole koskaan muutenkaan ollut mikään klooniarmeijoiden koreografi, vaan minua ovat aina kiinnostaneet persoonat, kaiken maailman mummot ja kultahammasäijät ja yleensä erilaiset tavat liikkua. Se, mikä flamencossa tulee lähelle Porttiteatteria, on nimenomaan sen yhteisöllinen puoli.” Ammattilaisina esityksen toteutuksessa mukana ovat lisäksi ohjaaja Atro Kahiluoto, muusikko Roni Martin sekä espanjalaiset kitaristi Juan Antonio Suárez Cano ja laulaja Victor Carrasco. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVAT NAUSKA Yhteisön tuki Yhteisön tuki on parasta hoivaa on parasta hoivaa MINUA OVAT AINA KIINNOSTANEET PERSOONAT, KAIKEN MAAILMAN MUMMOT JA KULTAHAMMASÄIJÄT. pystyy sitoutumaan yhteisöön ja samalla saamaan omaa pakettiaan muutenkin kuntoon”, avaa Porttiteatterin pitkäaikainen ohjaaja-tuottaja Tuija Minkkinen. Porttiteatterissa tekeminen lähtee käytännössä siitä, että ryhmästä nousee joku teema, johon sitten yhdessä istutetaan esiintyjien itse kirjoittamat monologit.
Lavalla nähdään myös Porttiteatterin teoksissa jo pitkään mukana ollut Ola Miettunen. Esiintymisen ohella vertaisohjaajana toimiva Miettunen kertoo Porttiteatterin tekemisen nojaavan vahvan yhteisöllisyyden ohella eräänlaiseen sipulin kuorimisen tekniikkaan. ”Porttiteatterilla on sellainen oma taika, että siinä avautuu kerros kerrokselta pikkuhiljaa. Ensin sitä tulee treeneihin patsastelemaan ja ekan puolen vuoden aikana sitä alkaa avautua. Ja sitten tulee se häkellyttävä muutos, että esiin tuleekin se tyyppi, joka on ollut viimeksi kaksitoistavuotiaana.” Hyppäys teatterista flamencon pariin on ollut Miettusesta luontevaa. ”Itse olen tanssinut pentuna, mutta nyt kun olen jo vanha ukko, sitä ei liiku niin kuin kun ennen, mutta tuohan se tähän semmoisen lisämausteen ja erilaisen perspektiivin. On tosi hyvin tullut esiin, että näissä muuveissa tärkeintä on asenne, miten sä sen teet.” La Familian esitykset 9.–12.5. Tanssin talon Pannuhallissa Kaari Martinin, Ola Miettusen ja Tuija Minkkisen laajempi haastattelu on kuunneltavissa Teatterin politiikkaa & politiikan teatteria -podcastissa. Se löytyy osoitteesta voima.fi/audio. Yhteisön tuki Yhteisön tuki on parasta hoivaa on parasta hoivaa
38 • 4 / 2022 Okulovulva näyttää elämän kaoottisuuden Kirjailija, väitöskirjatutkija ja kääntäjä Aura Sevónin esikoisromaani Okulovulva on kuohuva matka vapauttavaan unitilaan. Proosan, runouden ja akateemisen esseen ilmaisukeinoja hyödyntävä teos hahmottelee vulvaanista ajattelua, joka ylittää binäärisen patriarkaalisen perinteen ja luo uusia mahdollisuuksia. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA HELI SORJONEN A UR A SEVÓNIN romaanista Okulovulva (Aviador 2021) on moneksi: kirja käsittelee binaarisen sukupuolijärjestelmän, patriarkaalisen katseen ja hallinnan kritiikkiä, omaelämäkerrallista ruumiillisuutta, länsimaista elokuvataidetta ja pornografiaa, otteita lehtien tekstaripalstoilta, teknologisen maailmankuvan ja taloudellisen tehokkuuden seurauksia, mehiläisten seksuaalisuutta, yhteyden filosofiaa ja vulvaanisen ajattelun näkymiä. Okulovulva on merkillinen teos. ”Halusin kirjoittaa ruumiin sisäisistä kokemuksista, joita ei voi nähdä perinteisellä katseella”, Sevón kertoo. ”Kokemukseni kohdunulkoisesta raskaudesta toimi yhtenä sysäyksenä kirjoittamiseen. Traumaattinen kokemus yhtäältä pakeni sanoja ja toisaalta houkutteli esiin uusia ilmaisuja.” Sevón kirjoittaa kirjan alkupuolella autobiografisista aineksista – lapsuudenmuistoistaan, virhesijaintisesta raskaudestaan sekä siihen liittyvistä lääketieteellisistä toimenpiteistä – realistisen kerronnan keinoin. Ruumiillisuus tuo esiin elämän haurauden. Hallinta, jota patriarkaalinen ajattelu on perinteisesti vaalinut, ei ole mahdollista. ”Havahduin jossain vaiheessa opintojani siihen, että länsimaisen kerronnan, kirjallisuuden ja taiteen historiaa dominoi maskuliininen perspektiivi”, Sevón toteaa. ”Se näkyy filosofiassa mutta myös populaarikulttuurissa aina suoratoistopalvelujen poliisisarjoista netin pornografisiin sisältöihin. Länsimaisen ajattelun historia on perustunut Platonista lähtien dualistiseen logiikkaan, kuten australialainen ekofeministifilosofi Val Plumwood on esittänyt. Luonto, ruumiillisuus, tunteet, aistit ja materia on assosioitu feminiinisyyteen ja järki, rationaalisuus, älyllisyys, teknisyys ja tunnekylmyys maskuliinisuuteen.” Plumwoodin mukaan dualistinen logiikka on luonut perustan naisten ja luonnon alistamiselle sekä kolonialismille. Vastakohtaparit – luonto ja järki, nainen ja mies, ruumis ja äly – on käsitetty ehdottomiksi. Naisten toimijuus on sivuutettu. Katsominen sivuuttaa lähiaistit Patriarkaalista ajattelua hallitsee katse. Sevón tarkastelee kirjassaan näköaistin merkitystä länsimaisessa elokuvahistoriassa ja pornografiassa. Akateemisen esseen ilmaisukeinoja hyödyntävät osuudet limittyvät kirjan kertojan kokemuksiin miespuolisen kollegansa tuijotuksen kohteeksi joutumisesta. Mies ei lähesty kertojaa vaan tuijottaa tätä selittämättömällä tavalla aina tämän kohdatessaan. Piinaavan katseen mysteeri avautuu Sevónin käsitteellistäessä kokemusta feministisen teorian avulla. Teoreettinen ja henkilökohtainen limittyvät. Katsominen on hallintaa, luokittelua
ja hierarkioiden pystyttämistä. Länsimainen perinne on siirtänyt lähiaisteihin, eli tuntoja makuaistiin, liittyvät kokemukset toissijaisiksi. ”Olemme helposti sokeita asioille, jotka eroavat itsestämme. Toiseutamme katseella ihmisiä sukupuolen ja ihonvärin perusteella. Esimerkiksi itselleni tutussa ranskan kielessä verbi voir tarkoittaa näkemistä, ja näkeminen sisältyy myös sanoihin pouvoir eli valta, savoir eli tieto ja avoir eli saada, omistaa. Feministisessä teo riassa on ajateltu, että mieskatse sisältää kolonialistisen aspektin: subjekti haluaa omia itselleen maita, mantereita, naisruumiita ja muita himonsa kohteita.” Länsimaisessa elokuvataiteessa ja pornografian valtavirrassa toimijana onkin lähtökohtaisesti ollut mies, jonka katseen ja halun kautta seksuaalisuus on saanut merkityksensä. Feministinen pornokäsitys voi Sevónin mukaan kuitenkin purkaa valta-asetelmia ja lisätä marginalisoitujen subjektien toimijuutta. ”Mediatutkija Susanna Paasonen on tuonut esiin, että pornon estetiikka perustuu kitschille ja överiydelle. Porno ei ole realistista representaatiota. Haluan nostaa esiin naishalun moninaisuutta. Esimerkiksi nainen, jonka seksuaalisiin mieltymyksiin kuuluu alistuminen, voi aivan hyvin olla feministi. Ollaan taas patriarkaalisessa logiikassa, jos ajatellaan, että naiset ovat aina lempeitä ja kilttejä ja haluavat vain paijaamista.” Patriarkaalinen ajattelu on pyrkinyt hallitsemaan maailmaa katseen lisäksi teknologian avulla. Eräs Okulovulvan mieshahmoista kuvailee yksityiskohtaisesti elämäänsä sujuvoittavia teknologisia laitteitaan: Golden Heaven -katumaasturia lisävarusteineen, triplaeristettyä teräsmukia sekä kylpyhuoneensa niskuroivaa magneettiventtiilihanaa. ”Pyrimme hallitsemaan teknologian avulla kaikkea ja luomaan turvallisuutta”, Sevón sanoo. ”Suomalaisesta kulttuurista puuttuu henkisyys, ja teknologia on ottanut Jumalan paikan. Elämme illuusiossa, että teknologia tekee meistä haavoittumattomia. Mutta eihän se mene niin. Ihminen ei tule koskaan hallitsemaan edes omaa elämäänsä.” Teknisen tiedon ihanne näkyy Sevónin mukaan myös suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa, jossa teoksia arvotetaan erityisesti muodon ja kielen perusteella. Kirjallisuuspalkintoja jaettaessa kiinnitetään huomiota hallittuun ja huoliteltuun kieleen – usein kirjallisuuden yhteiskunnallisen ja eettisen merkityksen kustannuksella. Syvä yhteys sisimpään, sinne minne ei voi nähdä Sevón pyrkii nostamaan Okulovulvassa esiin romaanitaiteen moninaisia mahdollisuuksia tukeutumalla feministiseen vastakatseeseen, josta hiljattain edesmennyt filosofi bell hooks kirjoitti. ”Halusin kääntää katseen toisinpäin siten, ettei se suuntaudu ruumiista ulospäin omimistarkoituksessa vaan toimii itseymmärryksen välineenä. Feministinen vastakatse luopuu välineellisestä suhteesta tietoon. Se tutkii ruumiillista kokemusta ja aisteja tiedon mahdollistajina.” Moninaisuus näkyy Okulovulvassa niin rakenteen, sisällön kuin ilmaisun tasolla. Sevón hahmottelee vulvaanista ajattelua, joka muistuttaa kirjailija Ma ria Matinmikon teoksessaan Kolkka tutkimaa vaginaalista estetiikkaa. Samalla se tuo mieleen feministisen ajattelijan Hélène Cixous’n tuotannon, jota Sevón on kääntänyt ja tutkinut. ”Vulvaaninen ajattelu on joustavaa ja kimmoisaa ajattelua, jossa perinteisiä hierarkioita ja kategorioita kannatteleva binaarinen logiikka vesittyy”, Sevón toteaa. ”Se liudentuu vuotaviksi, moninaisiksi ja haarautuviksi tekstuaalisuuksiksi, joissa ei voi enää tehdä jakoa perinteisiin vastapareihin, kuten sisäja ulkopuoleen.” Sevón rikkoo Okulovulvan monikerroksisella, monitahoisella ja monigenreisellä muodolla paitsi lineaarista lukutapaa, myös yhtenäisyyden ja yhdenmukaisuuden periaatetta. Niinpä romaanissa liu’utaan ”realistisesta kerronnasta ja proosasta visuaaliseen runouteen ja teoreettiseen esseeseen orgaanisesti ja virtaavasti”. Romaani huipentuu unenomaiseen matkaan, jossa kertoja kulkee pitkin aistirikkaita näkyjä pursuavaa ”pitkän opin tietä” kohti ”eroottis-henkistä ja affektiivista suhdetta kaikkeen elävään”. Kertojan rohkeus olla vastaanottavainen vallitsevasta vääryydestä ja kärsimyksestä huolimatta mahdollistaa olemisen tavan, joka on sekä kaikkein haastavin että kaikkein palkitsevin: hauras ja haavoittuvainen, mutta samalla hurmioitunut ja nauttiva. ”Teoksen loppu, jossa eroottinen ja teoreettinen limittyvät poeettisessa proosassa orgaanisesti, syntyi kirjailijaresidenssissä Rodoksen saarella Kreikassa”, Sevón kertoo. ”Luin aamulla Astrida Neimanisin esseetä vesivaroista, ja iltapäivällä kelluin kultaisessa aallokossa. Ruumiin ja aaltojen liike sulautuivat toisiinsa ja loivat nautinnon kielen teoksen päättävälle osiolle.” HALUAN NOSTAA ESIIN NAISHALUN MONINAISUUTTA. Flying Words Project (USA) | Imogen Stirling (UK) | Ghayath Almadhoun (SYR) Elías Knörr (IS) | Marja-Leena Mikkola & Kielo Kärkkäinen | Ursus Factory Sanni Purhonen | Heli Laaksonen & Harri Hertell | Antti Paalanen | Pertti Seppälä Pelle & Romantiks | Pelkkä Poutanen | Mirjami Heikkinen | Johanna Venho Jukka Viikilä | Aino-Kaisa Koistinen | Kirsi-Marja Moberg | Sara Vallioja PÄÄTÖSKLUBI: Nihkee Akka | Pimeä Hedelmä. 11.6.2022 TAMPERE “JÄTTILÄISTEN HARTIOILLA” ANNIKKI POETRY FESTIVAL ENNAKKOLIPUT : lippu.fi annikinrunofestivaali.net “On the Shoulders of Giants” ANNIKIN RUNOFESTIVAALI #ANNIKINRUNOFESTIVAALI Teatterin politiikkaa & politiikan teatteria Tuomas Rantasen teatteripodcastin uusi jakso joka maanantai! Kuuntele Spotifysta, podcastpalveluista tai osoitteesta voima.fi/audio. HELLRAISERS CREW GRAFFITI FROM ESPOO, FINLAND EST. 1990 Tilaa hintaan 25€: kauppa.voima.fi
40 • 4 / 2022 Kamppailu paremmasta kaupungista Yhteisen tilan kehittäminen on kaikkien vastuulla, mutta kaikilla ei ole käytettävissään samoja keinoja. Vaikustusvaltaansa voi lisätä heittäytymällä luovaksi, mihin opaskirja antaa vinkkejä. V AIKKA FYYSINEN todellisuus on kaikille sama, kokemus siitä vaihtelee. Kaupunki näyttää erilaiselta esimerkiksi auton ratista, kävellessä tai pyörätuolista. Samoin puisto voi näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, onko mies vai ei. Nämä lukemattomat erilaiset kokemukset olisi hyvä ottaa huomioon yhteisiä tiloja suunniteltaessa. Taide ja aktivismi tarjoavat keinoja tuoda näkymättömissä oleva näkyville. Lontoossa asuva kirjoittaja, taiteilija ja aktivisti Sara Kärpänen on seurannut taiteen ja aktivismin ympärille kietoutuvaa vaikuttamistyötä useissa maissa ja eri mantereilla vuosien ajan. Hän on osallistunut toimintaan ja rakentanut työskentelynsä havaintojensa ympärille. Kokemustensa pohjalta hän on kirjoittanut opaskirjan Naisten kaupunki – Työkaluja oman tilan valtaamiseen. Teoksessa vuorottelevat kuvauk set luovista kampanjoista, käytännönläheiset ohjeet omalle toiminnalle sekä eri maissa kohtaamiensa tekijöiden haastattelut. Esimerkkejä yhdistää tavoite saavuttaa avoimempi TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA SARA KÄRPÄNEN ja tasa-arvoisempi yhteiskunta, mutta keinot ja lähtökohdat vaihtelevat suuresti. ”Taiteen, aktivismin ja arkkitehtuurin leikkauspinta on kiinnostava. Miten alat tekevät tilaa toisilleen ja avaavat uusia näkökulmia.” Kirjassa yhteisiä tavotteita elävämmästä, viihtyisämmästä ja turvallisemmasta kaupungista tavoitellaan muun muassa siemenpommien, tanssin, katutaiteen, block-partyjen ja liikuteltavien kirjastojen avulla. Toiminta tapahtuu niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Väistämättömänkin vastustaminen kannattaa Vaikka taiteen ja aktivismin tulkinnat ja lähtökohdat voivat olla erilaisia, tukevat ne toisiaan monin tavoin. Tarkan rajan vetäminen taiteen ja aktivismin välille ei ole aina mahdollista. ”En näe niitä kauhean erillisinä. Varmaan jokaisella taiteilijalla ja aktivistilla on oma näkemyksensä, mutta kuten Ai Weiwei totesi: kaikki taide on poliittista”, Kärpänen sanoo. Sara Kärpäsen koti sijaitsi vuosia Itä-Lontoossa, Hackney Wickissä. Chilen Valparaisossa perustettu Colectivo Las Tes on feministinen ja poikkitaiteellinen kollektiivi, jonka Un violador en tu camino -performanssi on toistettu useissa maissa. Gentrifikaatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa aikaisemmin työväenluokan tai esimerkiksi taiteilijoiden asuttaman – usein melko robustin – alueen asuntojen hinnat nousevat voimakkaasti ja alueen aikaisemmat asukkaat joutuvat muuttamaan pois. Kuvassa katutaide tuo jännittävää särmää alueelle ja viereen nousee kalliita asuntoja.
1800ja 1900-lukujen taitteessa vauhdikkaasti teollistunut alue pääsi rapistumaan ja autioitui vähitellen vuosituhannen vaihteen lähestyessä. Alue veti puoleensa taiteilijoita. Kärpänen oli mukana rakentamassa yhteisöä, jossa työtilat ja asuinsopet täyttivät yhden alueen tyhjäksi jääneistä teollisuuskiinteistöistä. Vuosien työllä taiteilijoiden suosimasta alueesta rakentui kiinnostava ja eloisa, mikä houkutteli kiinteistösijoittajia. Ensin alueelle perustettiin hintavia ja trendikkään robusteja ravintoloita, ja vähitellen kiinteistöihin rakennettiin kalliita loft-asuntoja. Jos olemassaolevaa ei pystytty kehittämään, se jyrättiin uudisrakentamisen ja entistäkin kalliimpien asuntojen alta. ”En koe itseäni aktivistiksi, olen enemmän kirjoittaja. Mutta kyllä kamppailu Hackney Wickin puolesta ehdottomasti oli aktivismia”, Kärpänen myöntää. Aktivismi ja rakenteiden muuttaminen ovat hidasta kamppailua. Muutokset vievät usein vuosia. Vaikka tappioihin kannattaa varautua henkisesti, niin on tärkeää myös iloita onnistumisista. ”Katsotaan vaikka yhteiskunnan suhdetta katutaiteeseen. Sitä vastaan oli Suomessa nollatoleranssi, mutta vähitellen sekin muuttui”, Lontoossa katutaideteemaisia kaupunkikävelyitä turisteille ja muille kiinnostuneille vuosia vetänyt Kärpänen toteaa. Poliisit ymmällään tanssista Naisten kaupungissa esitellyt tekniikat ja toimijat tukeutuvat luovuuteen ja ovat määriteltävissä ainakin jossain määrin taiteeksi. Taide vaikuttaa tunteisiin ja sitä kautta myös tekoihin. Taide saattaa myös suojata tekijöitä ja vaikuttaa viranomaisten toimintaan. Kärpänen on haastatellut kirjaansa varten chileläisen raiskauksia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltakulttuuria kritisoineen Colectivo Las Tesisin edustajia. Las Tesisin tekemän Un violador en tu camino (”Raiskaaja tielläsi”) -laulun ja tanssikoreografian yhdistävä performanssi levisi globaaliksi ilmiöksi. ”Poliisi ei tiennyt, mitä tehdä tuhannelle laulavalle ja tanssivalle naiselle. Vaikka Chilessä aktivistien kohtaama poliisiväkivalta on iso ongelma, eivät poliisit suhtautuneet tähän kuin aktivismiin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että taiteen avulla voidaan luoda muutoksia.” Sama taktiikka toimii monissa paikoissa. Kärpänen mainitseekin Las Tesisin perään omasta kotikaupungistaan Lontoosta lähteneet Liberate Taten ja Extinction Rebellionin, joista ensimmäinen kritisoi öljy-yhtiöiden ja taidemaailman kytkentöjä ja jälkimmäinen tekee karnevalistista ympäristöaktivismia. Suomessa Extinction Rebelionin toiminta jatkuu nimellä Elokapina ja on herättänyt huomiota perinteisestä ilmastoaktivismista poikkeavilla tempauksilla. Taiteen muotoinen ja luova aktivismi voi olla myös tekijöille itselleen mielekkäämpi tapa toimia. ”Aina ei tarvitse järjestää perinteistä mielenosoitusta, vaan tavoitteita voi lähestyä moniulotteisesti ja eri tavoin. Kun ilmaisemme itseämme taiteen avulla, meillä on paljon työkaluja käytettävissämme. Minua kiinnostaa, miten taide ja aktivismi liittyvät toisiinsa.” Luvallisia ja luvattomia tekniikoita Kärpänen on listannut kirjaansa selkeitä ohjeita ja asioita, joita erilaisia tempauksia järjestävien kannattaa ottaa huomioon. Osa kuvailluista tekniikoista on täysin luvallisia valtaosassa maailman maista, kun jotkut taas saattavat koetella – ja ylittää – sallitun rajoja. Valinta parhaasta keinosta pitää aina tehdä itse, kun mahdolliset seuraamuksetkin tulevat omille harteille. Turvallisemman ja viihtyisämmän elinympäristön tuottamisen voi nähdä myös eheyttävänä työnä. Rikkomisen sijaan olemassa olevaa voi varovasti kehittää ja ohjata muutosta parempaan suuntaan. Usein lopputulos on hyvin erilainen kuin millaiseksi sen mietti prosessin alussa. ”Rakastan taidetta siksi, että se ei tarjoa suoria vastauksia, enemmänkin esittää kysymyksiä”, Kärpänen summaa, miksi hän suosii taidetta aktivistien työkalupakissa. Sara Kärpänen: Naisten kaupunki – Työkaluja oman tilan valtaamiseen Into Kustannus 2022, 126 s. Saksalainen Claudia Walde, eli MadC on raivannut tilaa naisille kovin miehisessä katutaiteen maailmassa. Äärimmäisen teknisenä maalaajana tunnettu MadC on vieraillut myös Suomessa ja maalannut Keravan museokeskus Sinkan julkisivun uusiksi. M ar co Pr os ch Alviina Alametsä Vihreä europarlamentin jäsen alviina.alametsa@europarl.europa.eu Instagram: @alviinaalametsa Facebook: @alviinavaaleissa Twitter: @alviinaalametsa www.alviina.fi Kohti täysiä sateenkaarioikeuksia Alviina E uroopassa 60% seksuaalija sukupuolivähemmistöi seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista pelkää pitää kumppaniaan kädestä julkisesti. Itsekin tiedän panseksuaalina tämän tunteen. Jotkin seurustelusuhteeni ovat olleet toisia hyväksytympiä. Se on yksiselitteisesti väärin. Onneksi seksuaalija sukupuolivähemmistöt ja liittolaiset ovat puolustaneet ihmisoikeuksia tinkimättömästi. Sateenkaarioikeudet ovatkin edenneet harppauksin HLBTIQ-liikkeen alusta, ja tänään yhä useampi seksuaali-ja sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen voi elää turvallisesti omana itsenään. Kehitys on kuitenkin eriytynyt maiden välillä. Ja osassa Eurooppaa ollaan menty huonompaan suuntaan. Konservatiivisuus ja koronakriisi ovat iskeneet rankasti erityisesti sateenkaarinuoriin. Monille koti ei ole turvallinen paikka; Suomessa joka neljäs seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa. Myös valtiot voivat käyttää poikkeustilaa tekosyynä heikentää julmasti vähemmistöjen oikeuksia, kuten Unkarissa, jossa poistettiin viime vuonna oikeus korjata juridinen sukupuolensa. Puolassa taas on ryhdytty julistamaan vastenmielisesti vähemmistöistä ”vapaita” alueita, joilla poliisi partioi. Siksi julistimme keväällä Euroopan parlamentissa ylivoimaisella enemmistöllä EU:n HLBTIQ-vapauden alueeksi. Perusoikeuksien turvaamiselle löytyy laajaa tukea joidenkin maiden vastustuksesta huolimatta. Myös EU:n uudessa HLBTIQ strategiassa on monia sateenkaarioikeuksien kannalta tärkeitä tavoitteita, kuten viharikosten ja vihapuheen asettaminen EU:n rikosluetteloon. Euroopan unionin tulisi tehdä vielä paljon enemmän kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi. EU-rahojen saamista ja käyttöä pitäisi rajoittaa, mikäli maa syyllistyy ihmisoikeusloukkauksiin. Lisäksi EU:n tulee yhdenmukaistaa pari-ja perhesuhteisiin liittyviä dokumentteja, jotta jokainen perhe tunnistetaan, jäsenmaasta riippumatta. Euroopan tuomioistuin käsittelee juuri tapausta, jossa Bulgaria kieltäytyi antamasta naisparin lapselle syntymätodistusta, mikä jätti lapsen ilman kansalaisuutta. Tämä tilanne on korjattava. Kaikilla, myös sateenkaariperheillä, on oltava oikeus tulla tunnustetuksi sekä vapaus matkustaa ja asua koko EU-alueella. Euroopan Vihreät kampanjoivat tällä hetkellä myös ”eheytyshoitojen” kieltämiseksi EU-laajuisesti. On järkyttävää, että Suomessakin seksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteetin muokkaamiseen tähtäävät ”eheytyshoidot” ovat yhä sallittuja, vaikka tutkitusti ne aiheuttavat tutkitusti vakavaa psykologista vahinkoa, ja ovat henkistä väkivaltaa. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia voidaan edistää monin tavoin Euroopan unionissa, jäsenmaissa ja kunnissa. Mutta muutokset eivät tapahdu itsestään. Erityisesti naisten ja vähemmistöjen oikeuksia ja olemista pyritään rajoittamaan jatkuvasti. Siksi meiltä kaikilta vaaditaan valppautta, liittolaisuutta ja poliittista toimintaa. Monet symboliset eleet, kuten sateenkaarivähemmistöjen vapauden alueeksi julistautuminen tai sateenkariliputus kunnantalolla, ovat arvokkaita. Samalla Suomessakin tarvitaan ennen kaikkea lisää käytännön tekoja, translain uudistamisesta palveluiden ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Sateenkaarioikeudet toteutetaan parhaiten kuuntelemalla sateenkaariyhteisöä itseään. Alviina Alviina Mielenterveydestä vaietaan Euroopassa edelleen E uroopan parlamentti kävi äskettäin meppiaikani ensimmäisen täysistuntokeskustelun mielenterveydestä. Monista hyvistä puheenvuoroista huolimatta keskustelu oli pettymys, sillä se muistutti siitä, kuinka vaiettu ja väärinkäsitetty aihe mielenterveys yhä on. Meistä pisimmän puheenvuoron, kokonaiset neljä minuuttia, sai meppi, jonka mukaan mielenterveyden ongelmat johtuvat siitä etteivät nuoret ole löytäneet Kristusta, ja siitä että transsukupuolisuus ja sateenkaarioikeudet ahdistavat heitä. Tämä vain jatkui ja jatkui ja meni pahemmaksi. Puheenvuoro järkytti: tälläkö tasolla keskustelu täällä on? Tuntui hurjalta sanoa puhujakorokkeella, että olen itsekin kokenut mielenterveyden ongelmia ja niiden seurauksia. Että syyt ovat moninaiset, kuten traumat, köyhyys ja eriarvoisuus. Ja että keinot auttaa löytyvät kyllä politiikasta, jos niin vain halutaan. Suurimmassa mielenterveyden ongelmien riskissä ovat juuri ne nuoret, jotka joutuvat kokemaan syrjintää. Tärkeimpiä tekijöitä sateenkaarinuoren hyvinvoinnille on se, kuinka hänen lähipiirinsä suhtautuu hänen identiteettinsä. Suuressa osassa Eurooppaa mielenterveydestä ei puhuta lainkaan. Kun pidin aiheesta puheen seminaarissa yksi meppikollega totesi, että on hienoa kun ajat mielenterveysasiaa, mutta minun kotimaassani ei mielenterveyden ongelmia ole. Vaikka keskustelu on Suomessa monia EU-maita pidemmällä, niin myös Suomessa lähes puolet mielenterveysongelmia kokeneista tuntee joutuneensa leimatuksi sairautensa vuoksi. Mielenterveyden ongelmia kokevat kohtaavat edelleen usein tietämättömyyttä, ennakkoluuloja ja syrjintää. Syrjintää esiintyy esimerkiksi työnhaussa. Mielenterveysdiagnoosi voi estää myös vakuutuksen, adoption tai ajokortin saamisen. Siksi mielenterveydestä ja sen aidosta tukemisesta pitää puhua, niin Suomessa kuin Euroopan parlamentissa. Vaadin täysistuntopuheessani mielenterveyspalveluiden parantamista, köyhyyden ja väkivallan torjumista, rahoitusta tutkimukselle ja mielenterveysstrategiaa Eurooopan unionille. Moni kollega oli onneksi näistä samaa mieltä. EU:n toimet ovat olleet aivan liian heikkoja, eikä mielenterveyttä vielä tunnisteta kansanterveydellisenä haasteena. Tekojemme täytyy perustua tutkittuun tietoon ja mielenterveysongelmia kokeneiden toiveisiin. Ei mututuntumaan, ennakkoluuloihin tai nuorten tuomitsemiseen.
42 • 4 / 2022 Kiusaaminen nojaa hierarkiaan Koulukiusaaminen on henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja sosiaalista peliä, jossa sortamalla joitakin pidetään kaikki tottelevaisina. Syrjintää, väkivaltaa ja ulossulkemista tehdään eniten vahvojen sääntöjen yhteisöissä. Kouluissa sitä vähennetään kunnioittamalla oppilaita. K IRJAILIJA Iida Rauma kirjoitti kolmannen kirjansa kokemuksistaan peruskoulussa. Hävitys-romaanissa (Siltala 2022) käydään yksityiskohtaisesti läpi monenlaista henkistä ja jonkin verran fyysistä väkivaltaa, joiden kohteeksi hän koulussa joutui. ”Dokumentoin A:n tarinassa mahdollisimman tarkasti sitä, mitä olen itse kokenut”, kirjailija tunnustaa, ”mutta ei tämä ole vain minun tarinani, vaan kuvaus yleisemmästä ilmiöstä.” Kirjassa kiusaamisen aloittaa opettaja osoittamalla pienillä tavoilla päähenkilön huonommuutta ja ohjaamalla kavereita pois hänen luotaan. Oppilaiden välillä koulussa on tarkka hierarkia, mutta niin on myös opettajien ja oppilaiden välillä. Rauma kävi koulua 1990-luvulla Kaarinassa Turun lähellä. ”Oppilaiden ja opettajien piti käyttää eri ovia, vain opettajat saivat kulkea pääovesta. Välitunnilla ei saanut mennä vessaan pyytämättä lupaa erikseen. Tätä selitettiin sillä, että välitunneilla ei saanut olla sisällä, mutta käytännössä kehon perustoimintojen alistaminen opettajan vallan alle on silkkaa simputusta”, hän sanoo. Raumasta ei ole ihme, että sellaisessa ympäristössä lapset alistavat toisia: ”Opettajien tapa suhtautua lapsiin on selkeä viesti siitä, että toisten sortaminen on hyväksyttävää. Uskon, että lasten välinen sosiaalinen väkivalta on myös tapa purkaa kouluympäristön aiheuttamaa stressiä.” Rauma luki teoksensa tausta-aineistoksi paljon koulukiusaamista käsitteleviä kirjoja. Niissä kiusaamista selitetään yhä kiusattujen ”erilaisuudella”. ”Henkinen ja fyysinen kouluväkivalta on rakenteellinen ongelma, joka on yksityistetty. Ensin sitä selitetään yksilön ominaisuuksilla ja käännetään yksilön tunne-elämän ongelmaksi: ongelma on, että uhrista tuntuu pahalta, eikä esimerkiksi se, että muut haukkuvat häntä. Myöhemmin kokemuksista tulee yksilön taakka, joka hänen pitää itse ratkaista.” Yksilönäkökulma elää, vaikka tutkimusten perusteella tiedetään, että syrjintää esiintyy eniten vahvasti hierarkisissa yhteisöissä, joissa on paljon tarkkoja sääntöjä. Kiusaaminen on sosiaalista peliä, jossa kukaan ei ole turvassa. Muut kiusaavat ulossuljettua, mutta samalla tietävät, että voisivat yhtä hyvin olla siinä asemassa itse. ”Kuka tästä hyötyy? Pelon ilmapiiri tekee kaikista tottelevaisempia valtaa käyttävälle taholle”, Rauma huomauttaa. Jos uskoo aidosti kiusatun huonommuuteen, oma toiminta on helpompi oikeuttaa. ”Ihmiset, myös aikuiset, uskovat sen, mitä heidän ympärillään uskotaan – ja se voi olla aivan eri asia TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA TIMUR YILMAZ
4 / 2022 • 43 TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS TEKSTI MIKA PEKKOLA Naisen näkymätön käsi Hoiva elämän keskiöön R ATIONA ALISEN TOIMIJAN , homo economicuksen, on ennen markkinatalouteen astumistaan kasvettava aikuiseksi. Se tarkoittaa, että jonkun näkymätön käsi pyyhkii vauvan kyyneleet, vaihtaa vaipat ja antaa ruokaa. Klassisen taloustieteen oppi-isä Adam Smith ei valmistanut päivällistään edes aikuisena. Sen valmisti hänen äitinsä Margaret Douglas. Äidin tekemää työtä ei kuitenkaan huomioida Smithin kehittämässä talousteoriassa, jonka mukaan taloutta ohjaa yksilöiden keskinäinen kilpailu ja persoonaton, näkymätön käsi, joka kasaa varallisuutta kaikkien yhteiseksi hyväksi. Teorian ongelma on, että ihmiskunnan toinen puolikas on unohtunut, ruotsalaistoimittaja Katrine Marçalin BRITTILÄISISTÄ TUTKIJOISTA koostuvan The Care Collectiven kirja The Care Manifesto kysyy, mitä tapahtuisi, jos asettaisimme hoivan elämän keskiöön. Hoivan merkitys tunnustetaan nyky-yhteiskunnassa, mutta siihen suhtaudutaan ensisijaisesti tuottavuutta ylläpitävänä toimintona. Hoivan sijaan yhteiskuntaa ohjaavat yksilöllisen pärjäämisen ja taloudellisen kasvun periaatteet. Hoivatyö on huonosti palkattua ja huonosti arvostettua, ja hoivaan liittyvät rasitteet ovat kasautuneet naisille. Hoivan laiminlyöminen on johtanut hyvinvoinnin rapautumiseen. Kollektiivi puhuu ”hoivan promiskuiteetista”, joka mahdollistaisi hoivan piirin laajentamisen, keskinäisten riippuvuuksien tunnustamisen ja hoivaan liittyvien rasitteiden tasapuolisemman jakautumisen. Se esittää myös käytännön ratkaisuja: osuuskuntia, julkisten tilojen laajentamista, yhteisöllistä kaupunkisuunnittelua, aikapankkeja, hyödykkeiden jakamista, rajojen avaamista sekä julkisen terveydenhuollon ja hyvinvointivaltion vahvistamista. Kollektiivin keskeisenä yhteiskunnallisena vaatimuksena on kapitalistisen logiikan korvaaminen Kirja-arviot hiljattain suomennettu teos esittää. Marçal siteeraa kanadalaisia arvioita, joiden mukaan naisten tekemä näkymätön hoivatyö vastaisi 30–41 prosenttia maan BKT:sta, jos se huomattaisiin laskea mukaan. Ajatus siitä, että kaikki ovat kylmän laskelmoivia, rationaalisia yksilöitä, on sekin tosiasioiden valossa hatara idea. Silti se on noussut aikamme kertomukseksi, joka on laajentunut koskemaan koko ihmiselämää, jopa parisuhteita. Ikään kuin elämä olisi taloudellinen peliteoria, jossa miesyksilöt kilpailevat toisiaan vastaan tyhjiössä. Ikään kuin kiintymys olisi niukka kulutushyödyke, josta täytyisi taistella. Ikään kuin kukaan ei muuten rakastaisi vastasyntyneitä vauvoja. Tämä on erehdys, joka pitää korvata täsmällisellä kuvalla ihmisistä, Marçal esittää. Yleistajuinen, vetävästi etenevä kirja sisältää perusteelliset lähdeviitteet ja vyöryttää faktoja maailmasta, joka ei pohjaudukaan itsekkyyteen. Se kertoo myös, että Adam Smithillä oli lämmin suhde äitiinsä, jonka kanssa hän asui koko elämänsä. Katrine Marçal: Kuka valmisti Adam Smithin päivällisen? Suomentanut Elina Halttunen-Riikonen niin & näin 2022, 173 s. universaalilla hoivalla. Tämä vaatisi markkinoiden demokraattista säätelyä, jonka lähtökohtana olisi omaisuuden kasaamisen sijaan tarpeiden tyydyttäminen. The Care Manifesto on kirjoitettu ja argumentoitu hyvin. Kirjassa esitettyjen ajatusten toivoisikin leviävän laajemmin julkiseen keskusteluun ja auttavan kyseenalaistamaan vallitsevaa poliittista vaihtoehdottomuutta. The Care Collective: The Care Manifesto Verso 2020, 128 s. kuin mihin he olisivat omien havaintojensa pohjalta päätyneet”, Rauma tietää. Kirjan päähenkilö yrittää saada apua kiusaamiseen koulukuraattorilta. Keskustelujen seurauksena kuraattori päätyy leimaamaan hänen luokan edessä lapselliseksi. ”Lapselliseksi leimaaminen on yleinen häpäisemisen tapa, jota on käytetty pitkään erilaisia alistettuja ryhmiä kohtaan. Sen myöntäminen, että opettaja, aikuinen, tekisi jotain väärin kyseenalaistaisi opettajan, ja samalla kaikkien aikuisten, auktoriteettia ja asemaa sosiaalisessa hierarkiassa.” Rauma ymmärsi jo lapsena kiusaamisen perimmäisen luonteen: ”Tajusin, että tässä voisi olla kuka muu tahansa. Että saamani kohtelu ei riipu minusta.” Kunnioitus luo hyvinvointia Lasten aseman parantamiseksi ei ole syntynyt vastaavaa näkyvää vapautusliikettä kuin monien muiden marginalisotujen ryhmien. Lapsuudesta pääsee pois kasvamalla, mutta sorron jäljet voivat tuntua pitkään. Rauman mielestä niistä ei tarvitsekaan ”päästä yli”. Tunteet ja kokemukset voi kääntää yhteiskunnalliseksi voimavaraksi. Iida Rauma kirjoitti Hävityksen nostaakseen esiin lasten kohtaamaa väkivaltaa. Kirjan tekeminen oli raskas prosessi, joka kesti kuusi vuotta. Ensimmäisiä kertoja hän kirjoitti aiheesta yläasteella. ”Harva paikka on yhtä olemista normittava kuin kouluympäristö. Mutta olen kuullut paremmista kokemuksista samalta aikakaudelta lähialueen muista kouluista. Näissä kouluissa on ollut vapaampi ja kunnioittavampi ilmapiiri ja vähemmän turhia sääntöjä.” Ilmapiirin vaikutus on tullut esiin myös tutkimuksissa. Pitkään on tiedetty, että oppilaan tausta vaikuttaa paljon koulumenestykseen, ja että korkeakoulun käyneiden vanhempien lapset jatkavat muita useammin korkeakouluun. Mutta myös lasten kohtelu koulussa voi vaikuttaa heidän numeroihinsa. Kun on selvitetty, miksi eri kouluissa, joissa on oppilaita samanlaisista taustoista, on toisissa yleisesti hyviä oppimistuloksia ja toisissa on huonompia, ero on selittynyt koulun ilmapiirillä. ”Parempien oppimistulosten kouluissa oli siis erikseen päätetty, miten lapsille ja lapsista puhutaan. Että opettajat eivät esimerkiksi hauku lapsia selän takana”, Rauma pohtii. Nykykoululaisten ystävyyssuhteita jäsentää sosiaalinen media. joka on usein myös kiusaamisen väline. Rauma ei käytä sosiaalista mediaa. Hän kokeili Facebookia kuukauden jälkeen 2010-luvun loppupuolella, ja ymmärsi, ettei halua sellaista elämäänsä. ”Algoritmit on luotu tuottamaan ihmisissä negativiisia tunteita, koska sellaiset saavat ihmiset reagoimaan ja pysymään palvelun käyttäjinä. Mutta en kaipaa elämääni sellaisia tunteita, enkä lisää ruutuaikaa, nettiin on muutenkin liian helppo jäädä kiinni.” Somettomuus on yleistä myös Rauman ystäväpiirissä, vaikka ”varmaan olen jäänyt monista tapahtumista paitsi”, hän epäilee. Ilmastokatastrofin torjunta on osa lasten oikeuksia Hävitys-nimi viittaa myös laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Rauma kertoo kirjassaan paljon Turun historiaa, tarinoita menneistä, tuhotuista paikoista. ”Siinäkin käytetään valtaa, kun päätetään kenen historia on suojelemisen arvoista ja kenen ehdoilla ympäristöä rakennetaan. 1960-luvulla Turusta halutiin tehdä ’automiehen kaupunki’ ja paljon vanhaa purettiin.” Autoilun suosiminen näkyy edelleen hiljattain valmistuneessa toriparkissa. Liikennejärjestelytkin kertovat vallasta. ”Lapset ja nuoret eivät käytä autoa, vaan julkista liikennettä tai polkupyörää tai kävelevät. Autoille suunnitellussa kaupungissa heidän on vaikeampi liikkua.” Historian tuhoamisen rinnalla Maapallolla on käynnissä paljon vaarallisempikin hävitys. ”Se, että emme tee riittävästi ilmastokatastrofin estämiseksi, on aikamme suurin lapsivihan ilmaus. Se on pois lasten ja kaikkien seuraavien sukupolvien, tarpeista, hyvinvoinnista ja elinmahdollisuuksista!” Rauma tuskailee. Iida Rauma: Hävitys Siltala 2021, 401 s. LASTEN ASEMAN PARANTAMISEKSI EI OLE SYNTYNYT NÄKYVÄÄ VAPAUTUSLIIKETTÄ.
44 • 4 / 2022 Tyttökultien utopia 30 vuotta päättymisensä jälkeen Tyttökullat-sarja kerää edelleen uusia ystäviä. Komediaklassikko kertoo itse valitusta perheestä, naisista jotka tukevat toisia naisia ja elämästä ennen kuolemaa. O N VAIKEA osoittaa tarkkaa kohtaa, jolloin Tyttökullat muuttui puhtaasta kasarinostalgiasta joksikin, joka yksinkertaisesti kieltäytyy kuolemasta. Vuosina 1985–1992 esitetty televisiosarja on jatkanut elämäänsä loputtomina uusintoina VHS-, DVDja striimaus-muodoissa ja jalkautunut nyt uusimman fanisukupolven myötä myös Instagramiin ja TikTokiin. Viime vuoden lopussa Tyttökullat siirtyi osaksi Disney+-palvelua näyttävän uudelleenlanseerauksen myötä. Huhtikuussa pidettiin ensimmäinen ”Golden Con” -fanitapahtuma, joka keräsi tuhansia sarjan ystäviä Chicagoon. Tyttökultien luoja Susan Harris on käyttänyt itse termiä totuudellisuus, pohtiessaan sarjan pitkäikäisyyden syitä. Pastellinvärisen pintansa alla sarja heijastelee aikaansa – 80-luvun Yhdysvaltoja – naisen asemaa ja amerikkalaisen unelman kääntöpuolta. Kun ydinperhe hajoaa, mitä tapahtuu kaikille niille 50–60-vuotiaille naisille, jotka ovat omistaneet koko elämänsä aviomiehille ja lapsilleen? Tyttökullat kertoo neljästä Miamissa asuvasta asunnon jakavasta vanhemmasta naisesta, joista kolme on leskiä ja yksi eronnut. Talon omistaja on Blanche Devereaux (Rue McClanahan). Rose Nylund (Betty White) ja Dorothy Zbornak (Bea Arthur) ovat molemmat vastanneet Blanchen asuntoilmoitukseen ja muuttaneet tämän alivuokralaisiksi. Pilottijaksossa joukkoon liittyy myös Dorothyn 80-vuotias leskiäiti Sophia Petrillo (Estelle Getty), kun hänen vanhainkotinsa Shady Pines palaa maan tasalle. Suuri osa sarjan seitsemästä tuotantokaudesta vietetään keittiössä juustokakun ääressä elämää ja maailmanmenoa ihmetellen. Iän tuoman ”harmittomuuden” turvin Tyttökullat TEKSTI JANNE SIIRONEN KUVAT LIZ FRANKLAND saattoi käsitellä ohjelmassa haastaviakin aiheita, kuten mielenterveysongelmia, AIDS-kriisiä, lääkeja peliriippuvuutta, homoliittoja, kodittomuutta, rasismia, armokuolemaa… Ja monia muita sosiaalisia kysymyksiä, joista ei oltu totuttu puhumaan parhaaseen katseluaikaan. Huumori syntyy hahmojen välisestä dynamiikasta. Dorothy on sarjan ”straight man ”, sarkastinen sijaisopettaja Brooklynista, Rose on naiivi puupää Minnesotasta, Blanche itserakas vamppi etelästä. Dorothyn äiti Sophia on ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja Sisiliasta ja menettäny aivoinfarktin myötä kyvyn sensuroida sanomisiaan. Vakiovitseinä toimivat esimerkiksi Rosen synnyinpaikka, ”maailman tyhmin kaupunki” St. Olaf tai Blanchen kyltymätön seksuaalinen ruokahalu. Parhaimmillaan komiikka on ajatonta ja toimii tänään yhtä hyvin kuin 35 vuotta sitten. Esimerkiksi vaikkapa kohtaus, jossa Dorothy kertoo Miamin pikkukuuluisuudesta, näyttelijättärestä, joka oli niin huono Anne Frankin päiväkirja -näytelmän pääosassa, että yleisö alkoi huutamaan toisen näytöksen aikana ”Hän on ullakolla! Hän on ullakolla!” Naisen osa Muodoltaan Tyttökullat on vanhanaikainen, sentimentaalinen sitcom. Jos Seinfeld (1989–1998) oli viihteen vedenjakaja, jäi Tyttökullat vanhaan maailmaan, jossa Norman Lear oli ollut kuningas. Lear tunnetaan ”miehenä joka uudisti television”. Hän esitteli 1970ja 80-luvuilla yhdysvaltalaisille rohkeamman, sosiaalisesti kantaaottavan tilannekomedian hittisarjoillaan kuten Perhe on pahin ja Maude. Learin komediat osoittivat, että suuri yleisö on valmis nauramaan tabuillekin, kunhan vitsi on riittävän hyvä. Tyttökultien luoja Susan Harris oli mukana käsikirjoittamassa paria Learsarjaa, ja oppi parhaalta. Myös Tyttökultien sydämessä sykkii sosiaalinen omatunto. Esimerkiksi toimeentulon teemaa käsitellään sarjassa toistuvasti. Itseasiassa koko sarjan premissikin rakentuu sille tosiasialle, että eronnut Dorothy ja leskeksi jäänyt Rose muuttavat Blanchen alivuokralaisiksi – ei, koska he ovat best friends forever – vaan koska heillä on siihen taloudellinen pakko. HOITAJIA, HOIVAAJIA, HUOLEHTIJOITA, SIISTIJÖITÄ JA KODINRAKENTAJIA ALISTETAAN YLISTÄMÄLLÄ. Michiganilainen taidemaalari Liz Frankland käyttää aiheenaan popkulttuuria. ”Minusta Tyttökullat on osa tämän päivän mytologiaa. Nämä ovat tarinoita, joita kerrotaan uudestaan ja uudestaan, ja ihmisillä ympäri maailmaa on niihin vahva tunneyhteys.” lizfrankland.com
Tyttökultien utopia Yhdysvalloissa Tyttökullat oli kaikkien aikojen ensimmäinen tv-sarja, jonka päärooleissa nähtiin pelkästään vanhempia naisia. Tämä vaikutti automaattisesti sarjan statukseen. Menestyksestä huolimatta Tyttökullat sai jo lähtöruudussa leiman ”hönttinä” televisiona, lähinnä koska sen kuvaaman väestönosan – 50 plus naisten – elämät nähtiin niin toivottaman epäkiinnostavina. Hoitajia, hoivaajia, huolehtijoita, siistijöitä ja kodinrakentajia alistetaan ylistämällä. ”Naisten töitä” tekevien todellinen arvostus näkyy palkkauksessa. Televisiossa arvostus on kerrottu perinteisesti sillä, kuka saa eniten ruutuaikaa ja vuorosanoja. Vanhemmat naiset eivät ole olleet korkealla tällä listalla. Tyttökullat räjäytti ennakko-odotukset massiivisilla katsojaluvuilla ja 68 Emmy-ehdokkuudellaan. Utopia ja muutos Joskus viihde ja fiktio auttavat meitä kuvittelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä ja kyseenalaistamaan nykyhetken lisäksi myös muita vallitsevia tulevaisuuskuvia. Muutoksen kannalta tämä on oleellista; emme voi saavuttaa tulevaisuutta, jota emme pysty kuvittelemaan. Teatteria tutkinut professori ja feministi Jill Dolan on esitellyt teorian ”utopistisesta performatiivisuudesta”. Sen mukaan esiintyjät voivat rakentaa esitystensä kautta idealistisen tilan, johon yleisö pystyy samaistumaan ja ”astumaan sisään”. Tässä tilassa esiintyjät, esimerkiksi Tyttökultien Arthur, White, McClanahan ja Getty, voivat demonstroida omaa, ihanteellista versiotaan todellisuudesta. 1980-luvun Yhdysvalloissa Tyttökullat haastoi ja venytti käsitystä siitä mitä tarkoitti olla 55–85-vuotias nainen. Sarjassa keski-iän ylittäneitä naishahmoja ei määritelty muiden henkilöiden kautta. He eivät olleet vain jonkun äitejä, mummoja, anoppeja, opettajia tai naapureita. Dorothy, Blanche, Rose ja Sophia esitetään elämän valtavirrassa uivina aktiivisina yksilöinä, joille tapahtuu ja joilla on merkitystä. Iästä ja sen tuomista muutoksista revitään huumoria, mutta vitsin punchlinen toimittaa vanha nainen itse. Sarja näytti, että vanhempien naisten elämä voi olla hauskaa, mutta vielä vallankumouksellisemmin se antoi tilaa myös ”ei-seksikkäille” aiheille, kuten terveysongelmille ja kuolemalle. Tyttökullissa otettiin haltuun myös teemoja, joita oli aiemmin käytetty lähinnä häpäisemiseen – vaihdevuodet, kuukautiset, seksuaalinen ahdistelu – ja käsiteltiin niitä aikuismaisesti ja huumorilla. ”Tyttökultien utopia” tiedostaa, että patriarkaalinen järjestelmä ruokkii nainen on naiselle susi -ajattelua, ja korvaa sen sisarellisuudella ja solidaarisuudella. Ja vaikka sarjassa nähdään miehiäkin (Blanchen sanoin ”monia monia, monia miehiä”), jäävät he auttamatta statistin osaan. Seksistä puhutaan kuitenkin paljon. Nelikon ikä antoi sarjalle eräänlaisen näkymättömyysviitan sensoreiden edessä, ja mukaan saatiin roppakaupalla vitsejä, jotka eivät olisi menneet läpi 20-vuotiaiden esittäminä. Blanchen ”yliseksuaalisuus” esitetään sarjassa positiivisena voimavarana, jota hahmo itse kieltäytyy häpeämästä (vaikka muut hahmot sortuvatkin aika-ajoin sisäistettyyn misogyniaan). Blanche sijoittuukin seksuaalisesti vapaana naisena samaan jatkumoon ajan muiden ”aggressiivisten” naisten, Madonnan ja Sex and The Cityn Samanthan kanssa. Ei ole mikään ihme, että sarjan sanoma resonoi erityisesti marginalisoitujjen ryhmien kuten HLBTQ+-vähemmistöjen kanssa. Jostain pastellivärien, banaaninlehtiverhojen, korvakorujen ja olkatoppausten seasta välittyi viesti: voit selviytyä, voit löytää heimosi, sinä pärjäät, et ole yksin. Tulevaisuuden ei tarvitse olla vain pelottava asia. Yksi sarjan voimauttavia oivalluksia on sen päähenkilöiden kautta tapahtuva perheen käsitteen uudelleenmäärittäminen. Tyttökullat venyttää esimerkillään perheen määritelmää yhteiskunnan sanelemasta heteronormatiivisesta yksiköstä joksikin laajemmaksi. Sarja maalaa kuvaa kaikista perheen mahdollisuuksista ja näyttää, että perinteisen parisuhteen ja ydinperheen sijaan elämä voi rakentua myös solidaarisuudelle, ystävyydelle ja itse luoduille yhteisöille. Estelle Getty, Bea Arthur, Rue McClanahan ja Betty White. O h j a u s ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS O S C A R V O I T T A J A T I L D A S W I N T O N O H J A U S A P I C H A T P O N G W E E R A S E T H A K U L " K A U N I S J A S A L A P E R Ä I N E N " T H E G U A R D I A N E L O K U VAT E AT T E R E I S S A 2 . 5 .
46 • 4 / 2022 ELOKUVAT Apichatpong Weerasethakul: MEMORIA Ensi-ilta 20.5. Jessica kuulee päänsä sisällä äänen, jonka hän osaa kuvailla hämmästyttävän tarkasti: ”Kuin valtava betonipallo putoaisi ja siitä jäisi soimaan metallinen kaiku.” Teknikko pystyy yllättäen rakentamaan tismalleen samanlaisen soinnin, mutta se ei auta ymmärtämään, mitä ääni tarkoittaa. Yhtäkkiä jysähdykset kiihtyvät. Välillä ne tulevat häiritsemään Jessican keskusteluja kuin sensuroidakseen mitäänsanomatonta ajatustenvaihtoa tai varoittamaan valehtelemisesta. Kukaan muu kuin Jessica ei kuitenkaan kuule pamausta. Jotain outoa on tekeillä… Ainoa, mikä on varmaa, on että ääni on viesti. Naisen (tyylikäs Tilda Swinton, joka on myös päätuottaja) on etsittävä avainta maailman ymmärtämiseen. Memoria on vieraantumisen kertomus. Ihmisen luonnosta vieraannuttama orkidea on ruukkunsa vanki, ja kaupunkilaista ihmistä luonnosta muistuttaa vain sade. Kuin Shakespearen näytelmässä päähenkilöt miettivät, mitä tapahtui vai tapahtuiko mitään. Olinko minä jo täällä – vai onko tämä kaikki unta? Olemmeko me jo tavanneet? Mystisen Hérnanin hahmon myötä tarinasta alkaa kuoriutua toinen aspekti: me olemme kaikki yhtä. Kaikilla maan asukkailla, tai ainakin ihmisillä, on yhteinen juuristo. Emmekä ole yhteydessä vain toinen toisiimme, vaan myös menneiden aikojen henkiin. Thaimaalaissyntyinen ohjaaja Weerasethakul voitti Cannesissa 2010 elokuvallaan Setä Boonmeen edelliset elämät. Samanlainen buddhalainen teema kaikuu uutuudessakin. IIDA SIMES John Webster: HAPPY WORKER Elokuvateattereissa nyt. John Webster kipusi suomalaisen dokumentti elokuvan eturiviin jo lama-Suomen oveltaovella-myyjistä kertovalla Pölynimuri kauppiailla (1993). Hänen tiedetään myös esimerkiksi salolaisia poliiseja kuvaavasta elokuvastaan Sen edestään löytää (2005), ilmastodokumentistaan Katastrofin aineksia (2008) sekä tuoreesta Jörn Donnerin viimeiseen haastatteluun nojaavasta henkilökuvasta Donner – Privat (2021). Happy Workerin päähenkilöinä ovat viisi eri maasta tulevaa burnoutin kokenutta hyväpalkkaista toimistotyöntekijää, jotka avautuvat porukalla kokemuksistaan. Elokuva kysyy, miten on mahdollista, että nykyaikainen toimistotyö on ehdoin tahdoin sabotoitu työntekijöille äärimmäisen epätyydyttäväksi Daniel Kwan & Daniel Scheinert: EVERYTHING EVERYWHERE ALL AT ONCE Elokuvateattereissa nyt. Everything Everywhere All At Once (EEAAO) muistuttaa elokuvakokemuksena jossain määrin Matrixia. Molemmissa todellisuuden rakenne pirstaloituu ja paljastuu odotettua monimutkaisemmaksi. Mutta olennaisempaa on se, että elokuvat onnistuvat yllättämään ja rikkomaan odotukset. EEAAO:n alussa Michelle Yeohin esittämä, Kiinasta Kaliforniaan puolisonsa kanssa muuttanut Evelyn Wang yrittää pitää perheensä kasassa ja perheen automaattipesulan pystyssä verotarkastajan kuumottaessa. Arjen kuvaus antaa vaikutelman elämästä, joka murskaa sielun. Multiversumi on kuitenkin yllättävä paikka, vaihtoehtoja piisaa. Vaikka halki multiversumin – eli vaihtoehtoisten universumien – laukkaava seikkailu voisi pudota scifi-genreen, ei EEAAO välitä selittää tieteeseen liittyviä asioita ja on enemmänkin fantasiaa. Samalla teoksesta puuttuvat fantasialle tyypilliset troopit. Juonesta ei ennen elokuvan näkemistä kannata tietää liikaa., mutta toisaalta juoni on vähemmän olennainen kuin yksittäiset kohtaukset ja henkilöhahmojen väliset suhteet. Myös kerronnan poukkoilevalla kaoottisuudella on tarkoituksensa: scifi-fantasiaseikkailun voi kokea kuvauksena sekamelskasta, jota päämme ja elämämme ovat pullollaan. Elämä on kaoottista ja jatkuvaa valintojen virtaa, ja joskus sen voi kuvallistaa tarinalla, joka on absurdi, hauska ja kontrolloidun kaoottinen. Ja upea, ennen kaikkea upea kuin elämä itsessään. JARI TAMMINEN KOONNUT TUOMAS RANTANEN 22.5. Nelonen & 26.5. Hero: Fargo (USA 1996) Melkein oman elokuvallisen lajityyppinsä luoneiden Coen-veljesten menestyselokuvassa kiteytyy tekijäparin elämän peruskysymyksiä viisaasti puntaroiva absurdi musta huumori. Sen castingissa nähdään Oscarin arvoisesti maanläheistä poliisia esittävän Frances McDormandin ohella myös antiarkkityyppisinä miessankareina hääräävät William H. Macy ja Steve Buscemi. 25.5. Yle Teema & Fem: Donbass (Saksa, Ukraina, Ranska, Alankomaat, Romania 2018) Sergei Loznitsan dokumentaariseen tyyliin toteutettu satiirinen draama kertoo 13 novellimaista tarinaa separatistien hallitsemasta ItäUkrainasta vuosilta 2014–2015. Venäjän tänä keväänä aloittaman täysimittaisen hyökkäyksen ja sitä saatelleen propagandasodan myötä elokuvan mediakritiikki tuntuu vähintään yhtä ajankohtaiselta samalla kun mustalle huumorille on entistä vaikeampi nauraa. Netflix: Jimmy Savile: A British Horror Story (USA, 2022) Jimmy Savile (1926–2011) oli miljoonia hyväntekeväisyyteen kerännyt filantrooppi, rock-tähtien ja kuninkaallisten ystävä sekä Margaret Thatcherin väkisin ritariksi ajama englantilainen televisiopersoona, joka paljastui kuolemansa jälkeen yli 400:aan seksuaalirikokseen syyllistyneeksi ihmishirviöksi. Rowan Deaconin ohjaama kaksiosainen dokumentti purkaa paneutuneen asiallisesti ja ilman tunnetehostelua miten Savilesta tuli jo eläessään myytti, jonka läpi ei selvistä vihjeistä huolimatta haluttu nähdä. YLE Areena: Transport (Suomi 2022) Esimerkiksi Neitoperho (1997) ja Pelon maantiede (1999) ja Ystäväni Henry (2004) -elokuvistaan tunnetun kulttuurin moni ottelijan Auli Mantilan tuoreessa televisiosarjassa paneudutaan ruokaväärennösten, hevoskaupalla tehtävän rahanpesun ja vakuutuspetosten maailmaan. Tavallista monipuolisemmassa henkilögalleriassa paneutuneita rooleja tekevät esimerkiksi Emmi Parviainen kärsimättömyyttään keulivana toimittajana, Maria Heiskanen työlleen omistautuneena vakuutusetsivänä, Pirkko Hämäläinen rikollisten kanssa kauppoja hierovana pankinjohtajana sekä Ulla Raitio vihanhallinnan kanssa kompuroivana roller derby -harrastajana. Lauantaisin YLE TV1 & YLE Areena: Jukka Lindströmin sivuhistoria (Suomi 2022) Noin viikon uutiset -ajankohtaissatiirin kautta tunnetuksi tulleen stand up -koomikko ja toimittaja Jukka Lindströmin uudessa mediaparodiapläjäyksessä tarkastellaan 2020-luvun Suomea futuristisesta vuoden 2042 näkökulmasta. Vaikka sen kärki kohdistuu laajemmin mediailmiöiden puimiseen, kussakin jaksossa kylmää kyytiä saa yhden eduskuntapuolueeen medianhallintahaparointi. Tony Stone: TED K Ensi-ilta 6.5. Tony Scott kertoo kirjepommittaja Unabomberin eli erämaamökkiinsä erakoituneen matematiikan tohtori Theodore Kaczynskin tarinan pienen budjetin estetiikalla ja jopa koruttoman epädramaattisesti. Huolimatta viittauksista USA:n militanttiin ympäristöliikkeeseen Ted K antaa ymmärtää Kaczynskin päämotiivin liittyneen kyvyttömyyteen solmia parisuhdetta. Vaikka tämä on uskottavaa, 26 vuotta hänen pidätyksensä jälkeen selitys on elokuvan kantavaksi teemaksi hiukan antikliimaksinen. TUOMAS RANTANEN Lue lisää arvioita osoitteessa ja samalla kaikilla mittareilla taloudellisesti tehottomaksi. Lopullista vastausta tähän enemmän kuin miljoonan taalan kysymykseen ei saada, mutta selväksi tulee, että dokumentin harjoittama vertaistuettu pohdiskelu voi auttaa asiassa eteenpäin. Webster hallitsee sujuvan elokuvallisen kerronnan ja raskaan faktapatterin eloisan esittämisen huumoria ja animaatiota hyödyntäen. Äskettäin edesmennyt antropologi David Graeber ja burnout-tutkimuksen pioneeri, sosiaalipsykologi Christina Maslach avaavat asiayhteyksiä ilmeikkäästi ja uutta tietoa tarjoavasti. Erityisen valloittavia ovat rakennetut kohtaukset – etenkin ne, joissa taaperot yrittävät toimistokulissien keskellä harjoittaa ihmisen luontaista leikkimieltä. TUOMAS RANTANEN Voiman TV-tärpit
elokuvateat tereissa 3.6. Osku pystyyn! -osuuskunnan perustamiskoulutus peda.n e t / ks l /oskupystyyn Osku haltuun! -tietopaketti os u u s k untien hallinnosta peda.n e t /ks l /oskuhaltuun V a p a u s oppi a. Itsenäisesti. O m a a n tahtii n . KSL:n kaikille avoimet osuuskuntaopintomateriaalit nyt verkossa! Osku podkussa! -osuuskuntatietoa podcasteina soundcloud.com/kslopintokeskus peda.ne t /ksl | soundcloud.com / kslopintokeskus ksl.fi
Ilman laajaa järjestäytymistä ja ammattiliittoja Satu, Nina, Juuso, Sanna ja sadattuhannet muut ratkoisivat työelämän ongelmia yksin. Liittojen neuvotteluvoimaa ja jäsenten ääntä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Parempi työelämä saavutetaan vain yhdessä sopien. Liity osaksi suurempaa joukkoa: proliitto.fi Kuulostaako tutulta? Haluan jonkun pitävän puoliani. Työmäärä kasvoi, palkka ei. Sain liian vähän palkkaa. Olin eksyksissä.