Tunnetko islamin?
Uusin Kleio: Tom Kankkonen, Islam Euroopassa Nyt kirjatarjous! Lue lisää: www.kleio.fi
Vietä LOISTOlukuloma!
ras 2005 Ruotsin pa
Ruotsin pa
ras 2006
Parhaat pokkarit ilmestyvät LOISTOpokkareina. Lue lisää
www.loistopokkarit.com
ILMOITUS VETERAANIT RADIOHEAD URHO KEKKONEN
Tee mielenkiintoinen matka poliittiseen lähihistoriaan Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä. Näyttelyyn 11 presidenttiä 11 esinettä on koottu maamme jokaiselta presidentiltä esine, joka omalla tavallaan, myös symbolisesti, kuvaa kulloistakin presidenttiämme historiallista aikaansa vasten. Kesäkahvila Café Adjutantissa on esillä Mildred Lehtisen maalauksia.
Veteraanit -näyttely lähestyy sotaa tunteiden kautta. Miltä tuntui lähteä rintamalle? Miltä tuntui, kun vihollinen tuli kohti? Näyttely vie Toivon ja Lyylin kotiin, jossa sota vyöryy iholle asunnon seinistä ja katosta kuvina, ääninä ja elokuvana. Tervetuloa, käy sisään. "En minä tiedä että pelkäskö siinä, mutta kun ei oikein tiennyt että pitääkö tappaa heti vai mitä tehdä. Ei oikein tiennyt." G.A. Serlachius -museo R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä (03) 488 6800, www. gaserlachius.fi
Radioheadin ainutlaatuinen The Best Of -kokoelma julkaistaan 4. kesäkuuta. Kokoelma sisältää todellisen hittivalikoiman Radioheadin singleistä, albumien avainraidoista sekä yleisön livesuosikeista. Radiohead Best Of julkaistaan myös Suomessa neljänä erilaisena versiona, jotka ovat CD, tupla-CD, DVD ja neljän vinyylin boxi.
www.emimusic.com www.radiohead.com
Näyttelyt 15.8. asti Museo ja kahvila avoinna päivittäin 1117 Seurasaarentie 15, Helsinki www.nba.fi
JAKOBIN SIRKUS
Jakobin unelma oli oma sirkus. Unelma vei mukanaan ja tuloksena on yhden miehen nykysirkusesitys. Jakobin Sirkuksessa ison henkilökunnan, suuren teltan ja eläimet korvaa Jakobin rajaton kekseliäisyys ja vilpitön halu tuoda iloa katsojille. Jakobin sirkus kiertää sirkusteltalla Suomea kesän 2008.
FINGERPORI
MEIJU NISKALA: OLET TÄSSÄ (HELSINKI)
Olet tässä (Helsinki) jatkaa Olet tässä kaupunkikirjasarjaa. Perinteisten nähtävyyksien ohella kirja esittelee muun muassa kaupungin romanttisimmat paikat, uskomattomimmat kaupunkilegendat ja rauhallisimmat paikat ajantajun kadottamista varten. Tehtäväosioista lukija saa vinkkejä muun muassa kaupungin mikroäänien kuuntelemiseen, aktiiviseen eksyksissä oloon sekä metrobingon pelaamiseen.
Nykysirkuskiertue starttaa Tampereelta 3.6. Liput 10/8 euroa Lippuvaraukset ja tiedustelut: liput@jakobinsirkus.com tai 045 110 2290 (mape 917) Lisätiedot: www.jakobinsirkus.com
Pertti Jarlan luoma Fingerpori on mystinen paikkakunta jossakin päin Suomea, naapureinaan Vatikaani ja Mordor. Ensimmäinen Fingerpori-kokoelma on komeasti kovakantinen, osittain jopa nelivärinen teos, joka kirjahyllyssä paistatellessaan todistaa, että taloudessa asuu onnellinen kulttuuriperhe. Jo toinen painos! 56 sivua, osittain nelivärinen, sidottu www.sarjakuva.com
Kustannusosakeyhtiö Avain 176 sivua, 34 euroa Kirjakaupoissa viikolla 24 www.avain.net
KESÄKUUN MERKKITU OTTEET
PENTTI LINKOLA
Tere Vadénin toimittamassa pamfletissa Pentti Linkolan ajattelu ja kirjoitukset asetetaan nuorten tutkijoiden ja filosofien syyniin. Puheeksi tulevat poliittinen Linkola, elämänfilosofia, perinteiset elintavat ja vallankumous. Kirjoittajina ovat Tapani Kilpeläinen, Inkeri Koskinen, Ville Lähde, Olli Tammilehto, Arto Tukiainen, Salla Tuomivaara ja Tere Vadén.
MOVE ESPOONTORILLA 14.6.
Monikulttuuritapahtuma MOVE järjestetään Espoon keskuksessa 14. 6 klo 1117. ohjelmassa mm. Bollywood-tansseja, klovni Wayan Sutisna, Khmer-nuorten ja lasten tanssiryhmä, romanigospelia soittava Lauluyhtye Suoralähetys, Bem musiikkiryhmä, Aniritanssiryhmä sekä Mandi -lasten ja nuorten tanssiryhmä, joka esittää afrikkalaisia tansseja ja rummutusta. Lapsille on luvassa myös kasvomaalausta, poniratsastusta ja piirustuskilpailu. Ilmaistapahtuman järjestäjinä ovat Työväen Sivistysliiton Espoon ja Kauniaisten opintojärjestö, Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry, Kuvataidetalo Suna ry yhteistyökumppaninaan Espoon kaupunki. www.tsl.fi/jarjestot/espoo_ja_kauniainen
Into-pamfletti no. 3 Ilmestyy 15.6. Ovh 13 (Inton sivuilta10 ) Tilaukset: www.intokustannus.fi .fi
Keskustan ja maaseudun arkisto
voima 05 / 2008
7
2.6.200829.6.2008 2008
rjoitus
sis
Mikä voittaa?
Arbeit macht frei
51
Jal & rakkaus
Kuinka monen lapsisotilaan tulevaisuus kimaltaa glamouria? No ei kovin monen, mutta hiphop-tähti Emmanuel Jal onkin poikkeuksellinen tyyppi. Voima tapasi Sudanin kadotetun sukupolven äänen Lontoossa.
vapauttivat kolme kanaa epäeläimellisistä häkeistään ja antoivat niille uuden kodin, jossa ne aloittivat välittömästi luontaiset puuhansa. Mitään ei rikottu. Julkisuutta kolmen kanan vapauttaminen ei juurikaan saanut muualla kuin tässä lehdessä (ks. s. 10). Eläinoikeustoiminnan myötä muutokset pistävät kuluttajien silmiin kaupoissa, varsinkin kun vertaa, kuinka vähän eettisyyteen ja reiluuteen vetoavia tuotteita oli saatavilla kymmenen vuotta sitten. Muutosta on tapahtunut. Siirtyminen pois eettisesti kestämättömästä tehotuotannosta on silti vasta alussa.
SUOR AN TOIMINNAN AKTIVISTIT
Voiman taloustoimitus testasi työväen tulevaisuuden eväät esittämällä 11 kysymystä työstä ja työtaisteluista. Mitä työ on, minne se menee, ja miksi sitä ylipäänsä pitäisi tehdä?
22
Draaman kuninkaat
Näyttelijä Eppu Salmisen opinnäytetyö kuvaa 1980-luvun uvaa kuohuvaa Teatterikorkeakoulua, sen erikorkeakoulua, komediaa ja tragediaa. Julkaisemme gediaa. kuumana kesänovellina otteita novellina tekstistä, joka pursuaa teatteria, pursuaa p testosteronia ja vähän Turkkaakin. a
s. 14 nos mai Vasta
ä ly ipyöre ympär iperrystä. pi
Emmanuel Jalin utopia on maailma, jossa rauha lähtee liikkeelle maailman yksinkertaisimmasta asiasta: rakkaudesta kahden ihmisen välillä (ks. s. 22). Jalin ottoäiti pelasti pojan lapsisotilaiden joukosta. Vei vuosia, ennen kuin Jal oppi pois väkivallan kulttuurista. Rakkaus synnyttää välittämistä läheisistä ja rakkauden ketju kasvaa. Rakkaus pelastaa. Sveitsiläinen psykoanalyytikko Arno Gruen on samaa mieltä: tärkeintä on ihmisten välinen rakkaus sellaisena, kuin se usein ilmenee äidin ja lapsen välillä. Tappaminenkaan ei ole geneettistä, toisin kuin kuvitellaan. Gruenin mukaan kolmannes lapsista jää vaille rakkautta. "Myöhemmin nämä lapset kasvavat aikuisiksi, jotka itsekin halveksivat heikkoja ja apua tarvitsevia ihmisiä. Äänestäjinä he kanh nattav nattavat johtajia, jotka esiintyvät vahvoina ja päättäväisinä, vaik vaikka nämä johtajat eivät todellisuudessa välitä heitä ääne nestäneiden ihmisten eduista, eivätkä kykene ylipäätään t tuntemaan myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan." (ks. s. 47) pelleiKyynisyyteen sairastumattomien puhe ärsyttää niiisessa otakin l tä, jotka ovat rakentaneet paksun suojamuurin selviLapsel e taas j täkseen kaikkien taistelussa kaikkia vastaan. ssämm ä viher
ENTISEN LAPSISOTILA AN L Ä N S I M A I S E E N K U LT T U U R I T E O L L I S U U T E E N on sisältynyt itsekritiikki jo kulttuuriteollisuuden synnystä 1940-luit vul vulta alkaen. Max Horkheimer ja Theodor Adorno näkivät kirjas kirjassaan Valistuksen dialektiikka fasismin mekanismeja liberaaliss beraalissa yhteiskunnassa. Kulttuuri muuttuu yksiulotteiseksi ja tuottaa kontrollin muotoja, jotka sitouttavat ihmiset kulutuksen tehokoneiksi. Tampereella käydään naurettavaa keskustelua kulttuurikäytävästä ja siitä, mitä siellä saa esittää. Tilaa hallinnoivan parkkiyrityksen hallintopäällikön mukaan "taide voisi olla lähinnä maisemakuvausta". Hänen mielestään taiteen tulee olla harmitonta ja kulutusta edistävää. Kulutuksen kuplaan ei haluta uskottavuussäröjä (ks. s. 12).
27
Kirkuk ui öljyssä
Irakilainen Kirkukin kaupunki lepää valtavan öljylähteen päällä, mutta kaduilla näkyy köyhyys. Kristiina Koivunen vieraili paikallisessa toimittajakoulussa. Bensiininhajun keskellä nuoret rakentavat tulevaisuuttaan.
31
Mira Karjalainen s.12 Otto Bruun s.38
KolUMNIT
NUORT EN LEH T I NUORILLE
#41
05 2008 KESÄkuu
2/08 2.6.2008 12. VUOSIKERTA ISSN 1455-2574
KA KANNEN KUVA Kl Klaus Welp li liite Cu Curlyry
www.voima.fi www.voima.fi a
Ajassa ..................8-12 Poliittinen kirja .........11 Voimakalenteri .. 1519 Talous .....................38 Tiede ............... 4041 Luonto .................... 42
Musiikki ........... 4445 Kirjallisuus .......4647 Elävä kuva ....... 4849 Voima testaa .......... 51 Lukijaposti ........ 5253 Toisaalta ................. 54
A BLOGIN VOIM ia varjostaa blogikulttuur
Kaupallisuus
A SAA LIIKUNTAAIKAAN A AA ITÄ AIKA IHMEsopiva laji
Etsi itsellesi
Paavo Lipponen hyödyntää entisen puhemiehen auraansa, kun nykyinen pääministeri Matti Vanhanen imee vaalirahoitusta sohvakauppiailta. Kumpikin oman elämänsä toimitusjohtaja porskuttaa eteenpäin kuvitellen, että luottamus politiikkaan säilyy. Paavo Lipponen lyttää kirjassaan Järki voittaa aktivistien yritykset tavoitella lohdullisempaa maailmaa. Viedessään sivistykseltä sen itseisarvon Lipponen tulee ylistäneeksi passiivista kuluttajaa, joka ei edes halua mitään parempaa ja jolle pitää taata oikeus ydinsähköön. Kulutuksesta ei saa tinkiä (ks. s. 11). Jotain outoa on maailmassa, jossa urheilijoilta ja bisnesihmisiltä odotetaan parempia tuloksia, mutta sivistyksellinen kehitys nähdään vaarallisena fasismin siemenenä. Lipposen aika politiikassa on toki ohi, mutta ystäviä vielä löytyy: entisiä lapsia, joiden silmissä heikkous on halveksittavaa ja myötätunto on uhka. Järjen voitosta puhuvat vain psykopaatit, joiden on mahdoton ymmärtää muiden kokemuksia, niin vaikeuksia kuin intohimojakin. He ovat oikeasti vähemmistössä. Muut tietävät, että rakkaus voittaa.
YDINVOIMAN LOBBARI JA SI V IST YSKESKUSTELIJA
SUURI JÄTSK
T ITESTI! ITESTI!
NUORT KULTT EN U KUNNIA URI I AN!
Kimmo Jylhämö
5
W W W.C U R LY. F I L
Itsen hylkäys 8 Kanojen vapautus 10 Epun purkaus 32 Miljoonan Cokis 36 Kilju Noxan kans 44 Cassavetes tutuks 48
W W W.CU RLY. F I 2/2008 U R WWW.CURLY.FI 2/ 2008 C UR LY
1
05
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, (09) 7744 3112 Toimitusharjoittelija Inka Krueger Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & graafikkoavustaja Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö/Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3114, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Otto Bruun, Riku Cajander, Teppo Eskelinen, Ruusu Haarla, Matti Hagelberg, Minni Havas, Heikki Hiilamo, Markus Himanen, Jukka Huhta, Maria Hukkamäki, Anna-Sofia Joro, Mira Karjalainen, Kristiina Koivunen, Veli Koskinen, Tuomas Kyrö, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Sabina Mäki, Akse Pettersson, Kukka Ranta, Sara Rigatelli, Ville Ropponen, Aiju Salminen, Riikka Söyring, Julle Tuuliainen, Matti Ylönen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi ja Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Jukka Vuorio (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 6/08 ilmestyy 30. kesäkuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 05 / 2008
Joustava nainen hukkaa identiteettinsä mennessään naimisiin. Miksi naiset eivät käytä heille myönnettyä oikeutta pitää oman sukunimensä?
jotka julistavat että heillä ei ole seksistisiä ajatuksia. "Maapallolla tuskin on montaakaan ihmistä joka ei ajattelisi seksistisesti. Ihmiset on sosiaalistettu mieheksi ja naiseksi, ihmiseksi ja naisihmiseksi", Engelberg toteaa kuivasti. monen niskakarvat nousevat pystyyn. Uimonen myöntää, että jos sukunimivalinnan nostaa esiin feministisenä tai tasa-arvoon liittyvänä kysymyksenä, se leimataan helposti vouhotukseksi. 20 vuoden aikana sukunimensä säilyttäneiden naisten määrä on noussut vain 15 prosenttia. Kymmenen viime vuoden aikana on syntynyt soppa, jossa on vähän uutta, vähän lainattua ja aika paljon tummansinisiä asenteita. "Marginaalisemmat virtaukset, kuten seksuaalivähemmistöt, ovat saaneet enemmän näkyvyyttä ja kuvitellaan, että kaikki on nyt ookoo. Tosiasiassa uustraditionalismi on muotia", Uimonen toteaa. Häämessujen ja häätrendin kylkiäisenä sisään ui sukupuoli-ideologia. "Mahtihäät tarjoavat kicksejä ja iloa, mutta niillä myös rakennetaan kiinnekohtia ja pysyviä ankkureita elämään. Yhteinen sukunimi kuuluu olennaisena osana tähän konseptiin. Sen voi nähdä reaktiona lamanjälkeiseen turvattomuuteen ja pysyvyyden puutteeseen." Uuskonservatiivisuudella on vahva yhteiskunnan tuki. Yksinhuoltajien aseman kurjistuminen ja päiväTÄ S S Ä V A I H E E S S A
minuus ja pysyvyys liittyvät arvokkuuteen ja nimestä luopuminen tossun alla olemiseen. Naista minuuden vaihdos ei halvenna. Naisella oman minän rajat eivät ole sosiaalisena identiteettinä tiukkoja, eikä heitä myöskään kannusteta pitämään niistä kiinni", Uimonen pohtii. Naimisiin.infon keskustelupalstalla hätääntynyt mies kysyy: "Otan naisen nimen olenko tossun alla?" Useissa vastauksissa miestä kehutaan oikein miehekkääksi, mutta häntä varoitetaan, että ensimmäiset kaksi kuukautta kannattaa kovettaa nahkansa. On myös kertomuksia suunniltaan menneistä isäukoista ja perhesiteiden katkeamisista. Traditio ei ole Suomessa satoja vuosia vanha. Vasta vuonna 1930 tuli voimaan laki, joka määräsi aviomiehen sukunimen vaimolle pakolliseksi. Suomessa oli käynnissä patrioottinen projekti, jolla haluttiin vahvistaa Suomen identiteettiä valtiona. Naiset siirrettiin tässä projektissa sivurooliin. Laki pysyi voimassa 55 vuotta. välttämättä tule ylhäältä ja muserra ihmisiä, vaan se näkyy pienissä toiminnoissa. Minna Uimonen muistaa, kuinka lapsena kuuli mummoltaan, että suku jatkuu Minnan veljen kautta. "Pidin sitä loukkavana, mutta mitä siihen voi sanoa?" "Miesten hegemoniaa puolustavat naiset eivät ole nyrkin ja hellan välissä. Mikrotason toimijat voivat hyvinkin monin eri tavoin ylläpitää valtarakenteita." Miestä ei pidetä itsekkäänä, jos hän haluaa pitää oman sukunimensä tai jopa siirtää sen lapsilleen. Miehen nimen siirto yhteisille lapsille on hyväksyttyä sosiaalista merkkausta. "Jos taas nainen alkaa herätellä parisuhteessaan keskustelua oman nimensä säilyttämisestä, ei ratkaisu määrity itsestään selvänä, vaan hän joutuu pohtimaan syitä siihen." Nainen joutuu pohtimaan, onko hän ehkä feministi, itsekäs tai turhamainen. Uimonen kuittaa perusteettomana viisasteluna usein sukunimikeskustelussa käytetyn vasta-argumentin, että onhan naisen "omakin" sukunimi miehen eli isän nimi. "Sulhasenkin sukunimi on yleensä hänen isänsä nimi. SukunimiPA I N OS T US E I
hoitopaikkojen saamisen hankaluus ovat signaaleja päättäjien asenteista. Pätkätyöt sekä vuorottelu- ja hoitovapaat kannustavat naisia jäämään kotiin. "Vastakysymys on, että eivätkö naiset saa jäädä kotiin jos he haluavat. Tätä voisi verrata sukunimipolitiikkaan. Naisilla on oikeus valita. Kummassakin kysymyksessä valinnan vapaus on näennäinen."
M I L A E N G E L B E R G muistelee huvittuneena reilut kaksikymmentä vuotta sitten käytyä debattia lakimuutoksesta. "Muistan, että yhtenä argumenttina käytettiin sitä, että jos nainen rakastaa sitä miestä, niin miksi hän ei sitten ottaisi miehen sukunimeä. Tietenkin tämän kysymyksen voisi kääntää myös toisinpäin." Lehdistössä marssitettiin etulinjaan kirkonmiehiä, ja kauhistuneiden kolumnistien kynät suhisivat. Pelättiin, että lakimuutoksen seurauksena perheinstituutio romahtaa. "On paljon ilmiöitä, joita perustellaan historialla. Tosiasiassa perinne ei oikeuta yhtään mitään. Samalla tavallahan joissakin kulttureissa perustellaan vaikkapa kunniamurhia", Engelberg huomauttaa. Monet miehet eivät tule edes ajatelleeksi, että yhteinen nimi olisi alun perin vaimon. Poikkeuksiakin on, sillä 1,5 prosenttia miehistä ottaa vaimonsa nimen. Määrä ei ole juuri muuttunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. "Miehellä sukunimi, sen tuoma
Klaus Welp
uusista aviopareista peräti 78,1 prosenttia valitsi miehen nimen, vaikka vuonna 1985 voimaan tullut laki antaisi naisille oikeuden pitää oman nimensä. Nimi on yksilöllinen valinta. Miten on mahdollista, että 80 prosenttia naisista tekee vapaaehtoisesti saman yksilöllisen valinnan? "Valinta ei ole aidosti vapaa", aatehistorioitsija Minna Uimonen lausahtaa. "Nykyään ihmiset eivät enää koe, että se olisi tasa-arvovalinta, koska laki ei enää rajoita heidän kansalaisoikeuksiaan." "Me elämme järjestelmän sisällä. Useimmat miehet ja naiset eivät kuitenkaan ole tietoisia siitä, mitä he ovat sisäistäneet", toteaa taas kielentutkija Mila Engelberg. Hän opettaa yliopistolla kielitiedettä ja naistutkimusta ja kohtaa toisinaan nuoria miehiä ja naisiakin,
UONNA 2007
V
SUKUNIMIVALINNAT VUONNA 2007
Puolisoilla yhteisenä miehen nimi 78,1 %
·puolisoilla pelkästään miehen nimi 70,9 % ·naisella kaksoisnimi 7,2 %
Puolisoilla yhteisenä naisen sukunimi 1,5 %
·puolisoilla pelkästään naisen nimi 1,3 % ·miehellä kaksoisnimi 0,1 %
Puolisot säilyttäneet sukunimensä 20,4 %
muut tapaukset 0,0 %
YHTEENSÄ 100 %
vihkimisilmoituksia yhteensä 33 696 Lähde: Väestörekisteri
10 voima 05 /2008
Koonnut Jari Tamminen
Shalom! Make love not war
V A N H A R A U H A NAGAIN N viisaus osoittautuu todeksi JNHJHJHGKS L I I K K E E bonobo-apinoiden keskuudessa. Bonobo-apinat ovat ihmisen lähimpiä sukulaisia. Kun bonobo-yhteisön jäsenten Helsingin Elimäenkadun sosiaalikeskukvälille Taideteollisen korkeakoulun aktiiveja Jos löytyy hyvä sen ja syntyy erimielisyyksiä, seuraa seksiä. ruoka-apaja,voi tukea hankkimallajää euron vähemmälle. yhdistääaan seuraa seksiä. Riitely 10 sitten Samaan toimintamalliin luottaa israelilainen t-paidan esimerkiksi painatuksella Ars Longa, parpar1. com-nettisivu.Taik-paitoja voi tiedustella oikein tosisQuartal Brevis. Lähi-idän rauhaa hierotaan saan. Amatööripornoon keskittyvällä sivustolla Israelin osoitteesta juska.jutila@taik.fi. juutalaiset ja arabit esiintyvät sulassa sovussa keskenään. Kaikilta esiintyjiltä edellytetään syntyperäistä Pyhän maan kansalaisuutta, maahanmuuttajia ja siirtolaisia ei hyväksytä. Hyvinkin rauhaarakastavan sivuston pyrkimyksenä ei kuitenkaan ole yksinomaan maailmanrauha. Sivuston perustaja Avi Levy kielsi Haarez-lehden haastattelussa poliittiset tavoitteet ja päämäärät: tavoitteena on vain a takoa rahaa, ei auroja. Ihmisten pitäisi ottaa opikseen bonobooserkkujen yhteiskuntarakenteesta.
Kolme iloista kanaa
Eteläsuomalaisesta tehomunalasta vapautettiin kanoja.
kanoista on toipunut todella nopeasti. Ne alkoivat saman tien nukkua orrella ja kuopsuttaa pehkua. Kolmas kana oli heikommassa kunnossa, se ei syönyt eikä juuri liikkunut", Emma Nykvist kertoo. Nykvist on yksi kolmen hengen aktivistiryhmästä, joka vapautti kolme kanaa suuresta häkkikanalasta Etelä-Suomessa toukokuussa. "Lattialla oli kuolleita kanoja, jotka näyttivät siltä, että ne olivat olleet lattialla kauan. Muutamia kanoja oli jotenkin päässyt pois häkistä. Ne istuivat nurkassa. Minä mietin kuinka usein joku ihminen todella tulee tänne sisään", Nykvist sanoo. Hän lisää, että tila oli niin iso, niin aktivistit näkivät siitä vain pienen osan. "Pari päivää sitten sain viestin, että kolmaskin kana on toipunut. Nyt se ymmärtää, mistä voi syödä", Nykvist iloitsee. Vapautus oli avoin, ja tekijät ovat kertoneet siitä omilla nimillään. Kolmen aktivistin ryhmä toimi itsenäisesti, tosin Oikeutta Eläimille -yhdistys on tiedottanut vapautuksesta.
K A K S I V A P A U T E T U I S TA
www.haaretz.com, www.parpar1.com
kodissa lajitovereiden joukkoon. Niitä pidetään kuitenkin erillään muista siihen saakka, että ne vahvistuvat. "Ennen kuin lähdimme tehokanalaan, päätimme ottaa vain kolme kanaa, koska meillä oli kolmelle uusi koti tiedossa. Ei sitä olisi voinut tilalla päättää, että milloin lopettaa, vai ottaako vielä neljännen tai viidennen kanan. Oli erittäin tärkeää, että kanoille oli koti. Otimme kolme suhteellisen hyväkuntoista kanaa. Niillä on parhaat mahdollisuudet toipua ja jatkaa tervettä elämää", Nykvist kertoo. "Eläimet ovat yksilöitä", hän lisää. Vapautuksen tarkoituksena on muistuttaa siitä, että koko suomalaista tehotuotannon hyväksyvää eläinkuvaa pitäisi muuttaa. "Minua huolestuttaa tehotuotantolaitosten ympäristövaikutukset. IhK A N AT P Ä Ä S I V ÄT U U D E S S A
misten ruokailutottumukset vaikuttavat suoraan ilmastonmuutokseen." Vaasan seudulla asuva Nykvist näkee eläinten kurjaa kohtelua myös turkistuotannossa, mutta hän painottaa, että todellinen ongelma on jokaisen lihansyöjän lautasella. Mitään syytettä ei ole nostettu Nykvistiä ja hänen aktivistikumppaneitaan vastaan. "Oletimme että jotain sellaista tapahtuisi. Jos jotain on vielä tulossa, niin olemme kyllä valmiina siihen." "Toivomme, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota eläinten kohteluun. Teimme vapautuksen avoimesti, jottei tätä pidettäisi jotenkin salaperäisenä toimintana. Olemme tavallisia ihmisiä. Toivottavasti joku innostuu esimerkistämme ja ajattelee, että hänkin voisi toimia näin."
Hannele Huhtala
Ti Tieto on valtaa
on valtaa, Jyväskylän yliopistossa toukokuussa väitellyt Ilkka Kauppinen toteaa ytimekkäästi. Hän kartoittaa väitöskirjassaan poliittista moraalittomuutta ja globaalia kapitalismia. Taloudellisessa globalisaatiossa ei suinkaan ole kysymys vapaaseen kilpailuun perustuvasta markkinataloudesta vaan epätasaisesta kapitalismista. Se puolestaan aiheuttaa monopoleja. Varsinkin tiedon aitaaminen yksityisomaisuudeksi lisääntyy bio- ja informaatioteknologian aloilla. Kritiikiltä Kauppisen väitöksessä ei säästy yliopistolaitoskaan. Ulkoisesti rahoitetun akateemisen kapitalismin vaiheessa yliopistot voivat liukua julkisen tiedon tuottamisesta tutkimustulosten patentoimiseen.
T I E D O N O M I S TA M I N E N
D Disneyland Bagdad
B A G D A D I N TA A P E R O I D E N iloksi Kalifornian, Floridan, Florid Pariisin, Hong Kongin ja Tokion Disney-teemapuistot saavat uuden kaverin. Disney Losangelesilainen sijoitusyhtiö C3 on rakenLosangel tamassa Bagdadiin "vihreän vyöhykkeen" kyltamass B keen 20 hehtaarin (200 000 m2) Disney-huvipuistoa. Kaikkien ajattelevien ihmisten lisäksi miehitysjoukkojen komentaja kenraali Petraeus on projektin suuri kannattaja. Joukot kaipaisivat kevyttä viihdettä ja lystiä sotimisen vastapainoksi. Jokaisen lapsen perusoikeuksiin kuuluu tietenkin rajoittamaton, joskin maksullinen pääsy huvipuistoon. Samoin perustein Irakin lapsille lahjoitetaan 200 000 skeittilautaa. Ehkäpä lautoihin voi asentaa maastorenkaat kraatereissa vetämistä varten, Irakista kyllä löytyy haasteellisia spotteja innokkaille lautailijoille.
joukko eläinaktivisteja julkaisi kuvia suomalaisten tehotuotantotilojen karmaisevista oloista Oikeutta Eläimille -järjestön kautta. Silloin aktivisteja moitittiin nimettömästi toimimisesta ja salamyhkäisyydestä. Aktivisteja vastaan tehtiin lähes 50 rikosilmoitusta. Keskustelu siirtyi aktivistien mahdollisesti tekemiin rikoksiin nopeasti. Silloin keskustelu varsinaisesta asiasta eli eläinten oloista unohtui. Eläinoikeusaktivismista keskusteleminen asiallisesti ei tunnu Suomessa olevan mahdollista, ja ruuantuotannon epäkohdista halutaan vaieta. Nykvistin mukaan ihmisiltä on tullut hyvää palautetta, mutta uutinen kanojen vapautuksesta ei ole juuri ylittänyt uutiskynnystä. "Tapaus ei kiinnosta, koska kanalalle ei tapahtunut taloudellista tai muuta vahinkoa. Ovi ei ollut lukossa, emme murtaneet mitään", Nykvist toteaa.
VIIME VUODEN LOPULL A
KOHTI VAPAUTTA. Emma Nykvist, Cajsa Nykvist ja Mathias Smulter toivovat kanoille parempaa elämää.
www.timesonline.co.uk
Banaani 3.0
MEIDÄN K A IKK IEN TUNTEMA A
HÄKKIKANALAT KIELLETÄÄN 2012
on noin kolme miljoonaa kanaa. Niistä 85 prosenttia elää häkeissä, joissa kanoille on tilaa A4-arkin verran", Cajsa Nykvist kertoo aktivistien lehdistötiedotteessa. Animalian tietojen mukaan Suomessa on 550 kanamunia tuottavaa maatilaa. Munan tuotantoon keskittyvillä tiloilla on keskimäärin 5600 kanaa kussakin. Häkkikanaloissa ruokinta, vedenjakelu, munien keruu ja usein myös lannanpoisto on automatisoitu. Häkissä eläimellä on tilaa seisoa, syödä ja munia, mutta liikkumaan ne eivät juuri mahdu. Tilaa kanaa kohden on 550 neliösenttimetriä. "Tehokanaloissa on mahdotonta huomioida kanojen tarpeita. Niiltä riistetään oikeus hyvään elämään ja niitä kohdellaan robottimaisina munantuottajina pikemminkin kuin elävinä
"SUOMEN K ANALOISSA
banaania nia uhkaa tuho eikä sitä pystytä estämään. n. Panamantautina tunnettu sieni Fusarium um oxysporum tuhoaa maailman banaaniviljelmiä. ll Sienen leviämisen tekee erittäin tuhoisaksi se, että 1900-luvun alussa banaaniteollisuus päätti viljelmillään panostaa monokulttuuriin. Jotta kauppoihin saataisiin mahdollisimman yhdenmukaisia banaaneja, keskityttiin viljelyssä yhteen ainoaan lajiin, joka altistaa kaikki viljelmät samoille taudeille. Kuljetusten mukana tuhoisa sieni on päässyt leviämään maailman eri viljelmille. Alkujaan United Fruit, nykyinen Chiquita, loi teollisen standardin Gros Michel -lajikkeesta. Kun panamantauti tuhosi viljelmät, teollisuus alkoi etsiä uutta panamantaudille vastustuskykyistä lajiketta viljeltäväksi. 1960-luvulla Gros Michelin viljely loppui ja tilalle tuli Cavendish. Nyt sama sieni uhkaa Cavendishiä, ja teollisuus etsii jälleen uutta lajia viljeltäväksi. Odotettavissa tuskin kuitenkaan on monokulttuurin alasajoa, se olisi huonoa bisnekselle.
ja tuntevina yksilöinä", Cajsa Nykvist toteaa. vuonna 2012. Sen jälkeen sallitaan lattiakanalat ja virikehäkkikanalat, joita on jo muutamia Suomessa. Virikehäkeissä kaE U K I E LTÄ Ä H Ä K K I K A N A L AT
www.independent.co.uk
nalla täytyy olla tilaa 600 neliösenttimetriä, ja kanoille pyritään tarjoamaan lajityypilliseen elämään mahdollistavia välineitä.
Animalia muistuttaa, että virikehäkeissä niiden koolle tai samassa häkissä pidettävien lintujen määrälle ei ole asetettu ylärajaa. Lattiakanaloissa ongelmana ovat luonnottoman suuret, eläimiä stressaavat laumakoot. Eläimillä on tilaa liikkua, mutta lattiakanaloiden puhdistaminen on vaikeaa. Heikompi hygieniataso lisää loistauteja, jotka leviävät lannan välityksellä. Animalian mukaan luomukanala tarjoaa kanoille parhaat mahdollisuudet elämiseen. Tällä hetkellä Suomessa on viitisenkymmentä luomukanalaa. Niissä voidaan pitää viittä kanaa neliömetrillä eli yhtä kanaa kohden on tilaa 2 000 neliösenttimetriä.
HAnnele Huhtala
kirja
voima 05 / 2008
11
Skitso-öykkäri
Lipposelle järki on aktivismikammoa, kommunismin pelkoa ja ydinvoimahehkutusta.
aavo Lipposen teosta Järki voittaa hallitsee yksi kysymys: eikö todellinen sivistys ole jotakin muuta kuin pyrkimystä olla hienompi ihminen? Väärä sivistysajattelu tuottaa Lipposen mukaan luokkaeroja ja luokkataistelua. Usko omaan paremmuuteen oli ominaista myös saksalaiselle elitistiselle sivistysideaalille, Lipponen määrittelee. Tämä ideaali johtaa keskitysleirihin. Lipposelle sivistys on pohjimmiltaan fasismia. Lipponen myöntää kyllä, että korkea koulutusaste on Suomen kilpailukyvyn salaisuus. Samalla Lipponen ruotii yliopistoja: "Yhdysvalloissa opiskelleena ihmettelen suomalaista akateemista vapautta, jonka nimissä on mahdollista lorvia vuosikausia valmistumatta." Lipponen valmistui valtiotieteen maisteriksi yli kolmikymppisenä. kyllästyttävät Lipposta retoriikallaan ja Noam Chomsky vainoharhaisella Bushkritiikillään. Samaan aikaan Lipponen kaipaa Suomeen syvällistä eurooppalaista keskustelua ja älykästä newyorkilaista läppää. "Chomsky edustaa hyvin lajiaan: totalitarismiakin pahempi on hänelle liberaali kapitalistinen järjestelmä demokratioineen." Lipponen iloitsee aikakauslehti The Prospectin listasta, jossa intellektuelleja ovat myös demokratian ystävät paavi ja Irakin sodan isä Paul Wolfowitz. Ja pian Lipponen kritisoi aktivisteja ja eliittiä "parlamentaarisen demokratian väheksymisestä" ja ottaa todisteeksi Göteborgin eu-kokouksen 2001 ja Smash Asem -mielenosoituksen: "Kummassakaan tapauksessa lukemattomat intellektuellit eivät
R ANSK ALAISET FILOSOFIT
kyenneet tai halunneet erottaa toisistaan katuterrorismia ja kansalaisaktivismia." Lipponen ei välitä siitä, mitä oikeasti tapahtui. korkein aste on Lipposen mukaan uusliberalismin kritiikki ja erityisesti ydinvoiman vastustaminen, joka tuottaa kansalaisille tarpeettomia vaikeuksia. "Tämä vihertävä ylimielisyys nousee suoraan kansaa halveksivasta länsimaisesta intellektuelliperinteestä: halutaan kertoa, mitä ihmisten rauhaan kuuluu." Tämän jälkeen Lipponen silti vaatii: "Me tarvitsemme taistelevia intellektuelleja!" Ja jatkaa: "Järjen käytön korvaa suoraan 1970-luvun äärivasemmiston perinteestä nouseva fundamentalismi ja sitä myötäilevä pastoraaliseen idealismiin piiloutuva vanhoillinen maalaisliittolaisuus. Mistä löytyvät ne taistelevat intellektuellit, jotka uskaltavat nousta tätä valtamedioihinkin pesiytynyttä öykkäröintiä vastaan?" Liittolaiset Euroopassa löytynevät Lipposen parjaamasta Ranskasta, ydinvoimaa Olkiluotoon rakentavan Arevan kotimaasta: "Niinpä energiapolitiikassa Suomen kannattaa hakeutua yhteistyöhön Ranskan kanssa, jotta voimme puolustaa kansallisia etujamme ydinvoimaa käyttävänä maana." Näin puhuu ydinvoimateollisuuden tilaama lobbari.
INTELLEKTUELLITYHMYYDEN
P
häivähdystä? Lipponen painottaa painottamistaan, kuinka sosiaalidemokraattien merkitystä on vähätelty taistelussa kommunisteja vastaan. Kommunismin viha ja länsimaisuuden sokea rakkaus kävelevät käsi kädessä. Lipposelle "lännettyminen on siis tarpeen kaikkialla, missä länsimaiset arvot eivät ole juurtuneet". vaikealta ymmärtää, että kriittisyys omia arvojamme kohtaan olisi jotain muuta kuin länsimainen arvo. Yhtä vaikeaa on hyväksyä, että maailman politiikan väkivaltaiset ja epäoikeudenmukaiset realiteetit pitäisi hyväksyä "hyvää tarkoittamisen" näkökulmasta. Lipposen mukaan kun "länsimaiden hyvää tarkoittavat pyrkimykset tukahtuvat autoritaaristen hallitusten ja niitä vastustavien ääriliikkeiden välissä".
M I N U S TA T U N T U U L I P P O S E N K I R J A on harvinaisen harkiten koostettu argumentti "parempia ihmisiä" vastaan. Seurauksena on kuitenkin tekstillinen skitsofrenia: öykkäri joka yrittää näyttää sivistyneeltä ja kokee olevansa toisinajattelija, jolla ei ole ollut julkisuutta. Sama tyyppi hallitsi politiikkaa ja mediaa suvereenisti vuosikausia. Lipposen kirja kannattaa lukea siksi, että me paremmat ihmiset ymmärtäisimme, mikä merkitys tahdolla on politiikassa. Ei kukaan ole kaapannut valtaa Suomessa, vaan me hyvät kansalaiset olemme antaneet vallan lipposille ja uusliberalistisille virkamiehille.
SP
ILMOITUS
Lihapullat
eivät kasva
puussa
semme e tarvit ia "M v taistele eja!" tuell intellek
J
os vielä muutama vuosikymmen takaperin Mansikki ja Mustikki märehtivät naapurin pelloilla, niin valitettavan usein tämän päivän nimetön lihatuote viettää elonsa päivät ahdettuna sisätiloihin. Matka majapaikasta ruokapöytään on usein kohtuuttoman pitkä ja tuskainen. Esitetty tv-dokumentti Euroopan hevoskuljetuksista paljasti esimerkin eläinten oikeuksien julmasta laiminlyönnistä. Teuraskuljetukset tulisikin pitää mahdollisimman lyhyinä. Eläinten asiallinen kohtelu on sivistyneen yhteiskunnan velvollisuus. Suhtautuminen eläinten hyvinvointiin ja tiukka puuttuminen eläinrääkkäykseen mittaa Euroopan eettistä selkärankaa.
laittanut entisen pääministerin kirjoittamaan kirjan sivistyksestä? Mikä voima pakottaa eroavan puheenjohtaja Eero Heinäluoman ehdottamaan sdp:n presidenttiehdokkaaksi lääketeollisuuden lobbari Suvi-Anne Siimestä? Epäilen, että pelko Erkki Tuomiojasta sdp:n puheenjohtajana tai presidenttiehdokkaana. Ja mitäpä suomalainen punaniskademari pelkäisi enemmän kuin sosialismin vaaleanpunaistakaan
MIK Ä VOIMA ON
Kimmo Jylhämö
Paavo Lipponen: Järki voittaa. Otava 2008. 240 s.
Eläinten hyvinvointi on tärkeää, vaikka asiaa tarkistelisi vain taloudellisesta tai oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Ihmisten terveys linkittyy vahvasti eläinten terveyteen. Tuskin ketään tarvitsee muistuttaa hullun lehmän taudista. Pitkissä kuljetuksissa stressaantunut eläin erittää stressihormonia, joka ei ainakaan paranna lihan laatua. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna hyvinvoivat ja terveet eläimet ovat tuottavampia. Taudit johtavat turhiin kuolemiin ja teurastuksiin, mistä johtuvat taloudelliset menetykset ovat laajoissa epidemiatapauksissa usein muhkeitakin. Eläinten(kin) oikeuksissa tuntuu vallitsevan hierarkia. On hieman nurinkurista, että Mustille ja Mirrille syötetään Boeuf-gourmet -lihahyytelöä. Hyytelöpaketin sisällön taannoista elämänlaatua harvemmin pysähdymme ajattelemaan. Henki se on kanalla siinä missä kissallakin. Lainsäädännön avulla pitää varmistaa, että näin todella tapahtuu.
Tuomas Kyrö
SP
Sirpa Pietikäinen
Euroopan parlamentin jäsen www.sirpapietikainen.net sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu
Viimeisimmällä täysistuntoviikolla parlamentti hyväksyi mietinnön, joka koski komission tiedonantoa EU:n uudesta eläinten terveyttä koskevasta strategiasta vuosiksi 20072013. Mietinnön muutosehdotuksessa EU:ta vaadittiin harkitsemaan teuraseläinten kuljetusaikojen rajaamista yhdeksään tuntiin. Valitettavasti muutosehdotus ei mennyt läpi. Komission ehdotusta eläinkuljetuksia koskevan direktiivin tarkistamiseksi joudumme odottamaan vuoteen 2009. Toivon todella, että komissio päätyy asettamaan teuraskuljetuksille maksimiajan, eikä yli 8 tunnin kuljetuksia tulevaisuudessa sallita.
12 voima 05 /2008
kulttuuri häirintä
Taidetta
isolla
Kyllä peikko tietää
I S T U I M M E P U U TA R H A S S A
:llä
kaupunkitilaa, emmekä halua tästä poliittisen argumentaation tilaa. Materiaali ei saa ärsyttää ketään. Millainen rooli kaupungilla on kaupunkitilan hallinnassa? Tampereen kaupunki omistaa Pysäköintitalo Oy:n, mutta kaupungilla ei ole sanaa yhtiön operatiivisessa toiminnassa. Tampereen kaupunginhallituksen jäsen ja Tampereen Pysäköintitalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Riitta Koskinen (kok.), miksi kielletty teos oli sopimaton MEDIATunneliin? En ole nähnyt videota, mutta ymmärsin, että se olisi jotenkin yhteiskunnan vastainen. Sitä ei oikein koettu taideteokseksi. Kuulin myös, että siinä olisi kannustettu graffitien maalaamiseen. Taiteilijat käyvät käsiksi juuri tällaisiin tunneleihin ja liikkuvalla kuvalla on pyritty
Vain maisemakuvaus on hyvää taidetta Tampereella.
Pysäköintitalo Oy kieltäytyi esittämästä kaupunki- ja kulttuuritilojen valtasuhteita käsittelevää videoteosta MEDIATunnelissa. Finlaysonin alueen kyljessä sijaitseva tunneli oli varattu Suomen sosiaalifoorumin ohjelmistoon kuuluneelle teokselle 12.18.5. Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalon ja Vadelma ry:n yhteinen produktio kysyy, kenellä on oikeus kaupunkitilaan. Pysäköintitalon hallintopäällikkö Mikko Paavolan mielestä teos oli liian kantaaottava julkiseen kulkukäytävään.
kahvikupposella kun ystävä äityi valittamaan Intian-tuliaisena tuomaansa ameebaa, johon eivät olleet auttaneet antibioottikuuritkaan. Rakas mutta täyshörhö naapurini tarjosi apuaan ameebanpoistoon: hän oli lukenut Minä Olen -lehdestä, miten moisista loisista pääsee eroon. Minä Olen, tämä kerrottakoon, on vaihtoehtoista maailmankuvaa tarjoava lehti, joka käsittelee sivuillaan muun muassa ufojen tekemiä peltokuvioita. Kyseinen lehti lääketieteellisen tiedon lähteenä sai kaltaiseni niuhon tutkijan kurtistamaan kulmiaan ja naapurini huomasi tämän. Hän kiiruhtikin heti tuomaan tiedollensa lisätukea: "Siis tää tyyppi on semmoinen ihan peikon näköinen, siis tosi vaikuttava." No eihän siinä sitten tuommoisen todistuksen kuultuaan auta muu kuin mennä peikkomiehen kehottamaan enkelikylpyyn tai universumihengitykseen. Olisihan se nyt masentavaa päästä pitkien taistelujen ja jonotusten jälkeen terveyskeskukseen tai erikoislääkärille ja löytää sieltä joku heppu ilman vakuuttavaa partaa tai lakkia. Lakki oli peikkomiehellä kuulemma violetti.
T
AMPEREEN
MEDIATunneli on Pysäköintitalon omistama liiketila, jonka tarkoituksena on tukea vuokralaisten bisnestä. Siitä on haluttu tehdä korkeatasoinen mediatila mainosja taidekäyttöön ja esitämme siellä omien kriteeriemme mukaista aineistoa. Emme esitä poliittista, väkivaltaista tai sotaan liittyvää materiaalia. Kyseinen videoteos oli liian argumentatiivinen esitys julkiseen kulkukäytävään. MEDIATunnelia on mainostettu kulttuuritilana. Millaista taidetta siellä voi esittää? Tunnelissa ei ole esitetty vielä minkäänlaista taidetta, sillä tekniikka on saatu vasta kuntoon. MEDIATunneli sopii parhaiten mainontaan ja taide voisi olla lähinnä maisemakuvausta. Provokatiivinen materiaali kuuluu taidenäyttelyihin tai museoihin. Miksi ette näytä tunnelissa poliittista aineistoa? Poliittisen aineiston kieltäminen on tasapuolista. Tämä on neutraalia
P Ä Ä D Y I N V Ä Ä N TÄ M Ä Ä N V I T S I Ä aiheesta yliopistolla ja kehitimmekin kollegoideni kanssa uudenlaisen tiedon lähteiden luokittelutavan. Se jaetaan kirjoittajan olemuksen mukaan ainakin seuraaviin luokkiin: Haltiat ovat nättejä nuoria tutkijoita ja toimittajia, jotka tuottavat tietoa kivoista aiheista kuten kulttuurista. Kääpiöt ovat julkisuuden huomion katveeseen jääneitä ajattelijoita, joilla ei siksi ole koskaan mitään merkittävää sanottavaa saatikka oivalluksia tai tutkimustuloksia. Örkkeihin lukeutuvat työelämänsä ehtoopuolella olevat, urakehityksestään katkeroituneet kirjoittajat, tutkijat ja poliitikot kaikilta aloilta. He toistavat samaa asiaa uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Noitia ovat kaikkien naistutkijoiden lisäksi tietenkin valtavirran ulkopuolella toimivat tutkijat ja toimittajat, jotka ovat ilkeitä ja kamalia tyyppejä, heittävät myrkyllisiä vasta-argumentteja ja tarkastelevat tietoa kriittisesti. Entä peikot? He ovat vaikuttavia violeteissa hatuissaan ja siksi niin sisällä Totuudessa, etteivät tieteen ahtaissa porttikongeissa edes viitsi liihottaa. O L I N E I L E N TA I K A - P E T T E R I N , suomalaisen vatsastapuhujataikuri-teologin, avustajana hänen esityksessään. Vaikka kuinka yritin, en keksinyt miten hän sai valitsemani pelikortin nousemaan ilman kosketusta ylös pakasta. Minulla on siten asiasta aistihavainto, jota ei tiede selitä. (No teologia ehkä.) Miten toimia tällaisen selittämättömän havainnon edessä? Vaikka olen aina verrannut atomia ja jumalaa keskenään siinä mielessä, että kumpaakaan en ole nähnyt mutta molemmista kuulee juttuja, on minun silti vaikea lähteä naapurini tielle. Kun näen taikurin pelikortin nousevan ilmaan silmieni edessä vaikka olen siinä ihan vieressä, lähden hakemaan vastausta psykologiasta enkä valo-olennoista. Toisaalta, jos ei ole itse perehtynyt ydinfysiikkaan, joutuu kriittinenkin lukija luottamaan tiedon tuottajien arvostelukykyyn. Siinä mielessä fyysikot (harmittavan usein kääpiöitä) ovat atomiasiassa aivan samanlaisia korkeamman tiedon portinvartijoita ja lähettiläitä kuin papit (monasti haltioita) omassaan. Käsi ylös: kuka on nähnyt atomin? Luotamme siis joidenkin tietoon ja toisten emme, vaikka meillä itsellämme ei ole mahdollista todistaa kyseistä tietoa todeksi. Minä luotan ydinfyysikkokääpiöihin ja naapurini peikkoihin. Kerroin naapurilleni kirjoittavani kolumnia ja kysyin mistä hän haluaisi tietää lisää. "Pian maapallolla avautumassa olevista tähtiporteista", hän vastasi.
Tampereen Pysäköintitalo Oy:n hallintopäällikkö Mikko Paavola, miksi Etsä voi olla vapaa -teosta ei esitetty MEDIATunnelissa?
YRITÄKSÄÄ KRITISOIRA? Kaupunkitilan saa täyttää vain mainoksilla. Kuva on kielletystä videoteoksesta.
nimenomaan estämään graffitit MEDIATunnelissa. Sosiaalifoorumissahan oli esillä kaikennäköisiä epäkohtia, joten ehkä videota olisi voitu esittää sen viikonlopun ajan. Tapahtuma ja teos olisivat ehkä tukeneet toisiaan. Hallintopäällikkö Paavola nimittää tunnelia julkiseksi kulkukäytäväksi ja kaupunkitilaksi. Miksi julkisen kulkukäytävän omistaa pysäköintiyritys? Kaupungista irrallisen yhtiön päätöksenteko ja rahoitus on helpompaa. Millaiseen tilaan yhteiskunnallinen taide kuuluu? Tampereella on paljon taidetta, esimerkiksi kirjastolla ja Mältinrannassa. Yhteiskuntakriittiselle taiteellekin voi olla sijansa, mutta ei missään Keskustorilla. Se voisi haitata tiukkapipoja. Meidän pitäisi ehkä pohtia kaupunginhallituksessa, millaisen kannan otamme tunneleiden taidekäyttöön. Videolla kysytään: "Ketkä ovat päättäneet vaikkapa siitä, että valtavat mainokset ovat osa arkipäiväämme?" Mitä vastaisitte tähän? Vastaisin, että yhteiskunta on mennyt siihen suuntaan, että mainoksia on paljon. Mainokset tuovat rahaa kaupungin kassaan, kun taas taiteilijat ovat tunnetusti köyhiä.
KATUTAIDETTA JA KULTTUURITILOJA
" S E O N P U O L I D O K U M E N TA A R I N E N
Mira Karjalainen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja tuleva örkki.
jossa pohditaan kulttuuri- ja kaupunkitiloissa vallitsevia valtasuhteita. Video kysyy, kenellä on oikeus käyttää kaupungin visuaalista, fyysistä ja henkistä tilaa", selittää kuvataiteilija Mikko Lipiäinen, yksi kielletyn Etsä voi olla vapaa -videon tekijöistä. Elävää kulttuuria edistävän Vadelma ry:n ja Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalon yhteistä teosta on ollut tekemässä joukko tamperelaisia ja helsinkiläisiä taiteilijoita. Teokseen on
TEOS,
koostettu kuvaa erilaisista kulttuuritiloista, vallatuista taloista ja katutaiteesta. Lipiäinen kertoo, että videoteos kyseenalaistaa mainosyhtiöiden sananvallan kaupungeissa. Pysäköintitaloa tai MEDIATunnelin visuaalista ilmettä hallinnoivaa mainostoimisto Roihua vastaan teoksessa ei kuitenkaan hyökätä.
Sabina Mäki Sabina Mäki
Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 00180 Helsinki www.kaapelitehdas.fi kaapeli@kaapelitehdas.fi p. 09-4763 8300
U 65 HDEN PÄIVÄN LIPP maan. KA issä kautta
nn Ennakkoliput myy w.ilosaarirock.fi atso lisätietoja ww K
grafex
16 voima 05 /2008
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Juridinen status, jonka merkityksen oivaltaa vasta, kun sen on menettänyt. Moderni kansalaisuus on merkinnyt syntymän kautta saavutettua poliittisen yhteisön jäsenyyttä, jonka tulisi taata osallisuus kaikille kansalaisille yhtäläisistä oikeuksista. Terrorismin vastaisen sodan maailmassa kansalaisoikeuksista puhutaan kuitenkin samaan sävyyn kuin hyvinvointivaltiosta niiden puolustamiseksi on tehtävä uhrauksia, joiden viimekätisenä seurauksena on niiden hävittäminen. Sen sijaan, että globalisaatio ja ihmisten lisääntyvä liikkuminen olisivat saaneet valtiot avaamaan kansalaisuutta, on eroa kansalaisten ja ulkomaalaisten välillä pyritty korostamaan entisestään. Paradoksaalinen seuraus tästä on ollut kansalaisuuden pirstoutuminen yhä uusien juridisten kategorioiden sekamelskan myötä: turvapaikanhakija, paperiton, tilapäinen oleskelulupa, lähetetty työntekijä, ja niin edelleen. Euroopassa asuukin pysyvästi miljoonia ihmisiä kansalaisen ja ulkomaalaisen väliin sijoittuvilla erilaisilla oleskeluluvilla tai ilman mitään lupia. Kansalaisuuden kriisissä ei ole kyse vain negatiivisesta asiasta. Pikemminkin siirtolaisten poliittiset kamppailut oleskeluoikeuden puolesta tarjoavat mahdollisuuden kansalaisuuden poliittiseen uudelleen muotoiluun.
Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
Aino nousuun!
N ÄY T T E LY Näinä tasa-arvon suurpäivinä pitää olla jo aika tarkkana siinä, miten puhuu naisista ja miehistä. Asiaa ei kannattaisi jättää huomioimatta, vaikka olisi kyse vain kengistä. Tampereen Kenkämuseoon avautui toukokuussa näyttely, jossa esitellään Aino- ja Reino-kenkiä. Mutta mitä ihmettä, näyttelyn nimi on vain "Hyvä Reino!"? "Reino on ilmiö, Aino ei ole", Ritva Palo-oja tiivistää. Hän on Tampereen museoiden kokoelmayksikön päällikkö ja tämän näyttelyn kokonaissuunnittelija. Tämän kevään äitienpäiväksi Suomen Kumitehdas lanseerasi uuden tuotteen: pinkin Reino-kengän. "Ainolla ei ole sellaista nostetta.
Pinkille Reinolle olisi varmaan keksitty naisen nimi, jos se olisi tuotu markkinoille 5060-luvulla." Palo-oja ei pysty helposti kuvittelemaan tilannetta, että Aino-kengistä tulisi yhtä suurta, sukupuolirajoja ylittävää hittiä kuin veljestään. "Aino on niin nostalginen, 50-luvun naisten kenkä kauluksineen. Tämä on nyt maallikon mielipide, mutta kyllä se tupsu tarvitsisi saada pois!"
Hannele Huhtala Hyvä Reino! Pieni teemanäyttely Vapriikin Kenkämuseossa, ti, tosu 1018, ke 1120.
Kansalaisuus
dittomien eläinten auttamiseen, Helsingin keskustassa Lasipalatsin kulmalla kello 1117.30. 7.6. ANNIK IN RUNOFESTIVA ALI 2008 Annikinkadun puukorttelin sisäpihalla kello 1221, Annikinkadun puukorttelin satavuotisjuhlien kunniaksi on festivaalin teemaksi valittu Tampereen runoilijat, esiintymässä Kirsi Kunnas, Mirkka Rekola, Risto Ahti, Kari Aronpuro, Panu Tuomi, Maria Syvälä, Seppo Järvinen, Katariina Vuorinen, Jussi Rusko, Matti Huhta & J. K. Ihalainen, lisäksi esiintyy kaksi vielä esikoistaan julkaisematonta tamperelaisrunoilijaa, ennen tapahtumaa 2.6.6. on Sampolan kirjastossa esillä Annikin Runofestivaalin viisivuotisjuhlanäyttely.
TANSSI & SIRKUS
Ken Main buto-tanssiesitys maailmankaikkeuden kauneudesta & rakkaudesta, mukana 13 avustajaa, 2., 3. & 8.6. KokoTeatterissa kello 19.
HELSINKI BUTOH BIGAKU,
Gruppen Fyran nykytanssifestivaali 10.6. asti, ohjelmistossa Gruppen Fyran kaksi uutta ensi-iltaa: Virpi Juntin koreografia Accumulator & Katja-Maria Taavitsaisen Enough Said, tanssiteatteri Minimin ensi-ilta Manners of Success & Pohjan Blondi & kansainvälisiä vierailuja, Kaapelitehtaan Pannuhallissa, esitykset kello 19. KURJA JOUKKO, nykysirkusesitys, jossa viisi henkilöä suljetaan sairaalaan hiomaan yhteiskuntakelpoisuuttaan, maailmaamme ei kelpaa jos hidastelee, änkyttää, möläyttelee, hipsii, kompastelee, rallattaa, välttelee tai epäonnistuu, Kurja joukko käsittelee nykysirkuksen, teatterin & tanssin keinoin sellaista olemista, jota ei suvaita, Korjaamo Teatteri & MedAndraOrd, ensiilta 7.6. kello 19 Helsingin Korjaamolla, muut esitykset 8.10.6. kello 19 & 12.6. kello 15 & 19. CIRQUE SANS RETOUR, sirkustaidetta ranskalaisesta Le Lidon huippukoulusta 16.17.6. kello 20 Helsingin Gloriassa.
K AKTUS-FESTIVA ALI,
Antti Kairakarin & Harri Jylhän tanssialus seilaa Oulun kaupungin rantatuntumassa, teos koostuu vedestä etenevästä lautasta, kahdesta tanssijasta & kolmen hengen yleisöstä, esitykset 31.7. asti, lähtö Oulun kauppatorin lähtölaiturilta, liput vain lähtölaiturilta.
OULU ROCK THE BOAT,
TEATTERI
4.6. S. V., Valko-Venäjän Kansallisteatteri Janka Kupala esittää teatteriesityksen tekijät muuntavat klassisen "Vishnjovy sad" -näytelmän (Tsehovin Kirsikkapuisto) "Sad vishnjovy" -näytelmäksi, jonka tuloksena on "S. V.", mikä venäjäksi tarkoittaa makuuvaunua. Koska juuri makuuvaunussa Ranevskaja saapuu Pariisista & näytelmän lopussa hän palaa taas sinne makuuvaunussa. Teatteriesitys kertoo ihmisten elämästä, heidän yksinäisyydestään ja keskinäisestä ymmärtämättömyydestään. Helsingin Aleksanterin teatterissa kello 19.
avajaiskonsertissa Valkoisessa salissa 8.6. soittaa Kuudennen kerroksen orkesteri Tuomas Hannikaisen johdolla Kustaa III:nnen hovin musiikkia, koko viikon Sederholmin talossa ohjelmallinen kahvila, jossa tarjolla musiikkiesityksiä, tanssinopetusta, korttipelejä & leivonnaisia Cajsa Wargin keittokirjasta, Helsingin kaupunginmuseossa 1700-luvun Helsinkiä esittelevä näyttely, www.lumieres.fi. OULU HÄSSÄKK Ä-PÄIVÄT, punkfestivaali 5.7.6. Another Sinking Ship, Real Vacation, Jyrki Nissinen & The Phoenix Foundation & mossauksen epävirallinen MM-kisa kulttuuritalo Valveessa, 45 Specialissa & AC-Willisiassa. RIIHIMÄKI RIIHIMÄK I ROCK 27.28.6., Von Hertzen Brothers, Kakka-hätä 77, Excuse Me Moses & I Walk The Line Riihimäen Messupuistossa. TURKU SEIKK ISROCK, lapsien rockfestari 7.8.6., Kengurumeininki & Vilperin perikunta Kupittaan Seikkailupuistossa.
ROCK, POP, PUNK
Jakobin Sirkus. Nykysirkusesitys Jakobin sirkus kiertää sirkusteltalla Suomea kesän 2008, kiertue starttaa Tampereelta 3.6. Teltan ja Jakob-hahmon takaa löytyy tamperelainen sirkustaiteilija Petteri Jakobsson. Koko perheelle suunnattu Jakobin sirkus -esitys on Circus Ruskan & Sirkustuotanto Oy:n yhteistuotantoa. www. jakobinsirkus.com
5.6. ILTA, valkovenäläisen nykyteatterin sydäntä vihlova tarina yksinäisyydestä & katumuksesta, Valko-Venäjän Kansallisteatteri Janka Kupalan esitys Helsingin Aleksanterin teatterissa kello 19.
Köyhää kansaa 15/24. Matti Hagelberg on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija. Hänen käsikirjoittamansa ja kuvittamansa Köyhää kansaa on Voiman 24-osainen jatkosarjis. Se perustuu Minna Canthin samannimiseen vuonna 1886 julkaistuun pienoisromaaniin.
Helsingin Bar Loosessa. Helsingin Nosturissa. LOS BASTARDOS FINL ANDESES Helsingin Gloriassa. 6.6. MURSK AJUHL AT, Murskahumppa & Mollimullit-mieskuoro Kuopion K-klubilla.
4.6. MANNA 5.6. THE FL ATLINERS 7.6. BEFORE THE DAWN, SILENTR AIN & THE FI-
Matti Hagelberg
Tuska & Stay Heavy Records present: Dirty Black Summer Club Tampereen Yo-talolla.
NAL HARVEST,
11.6. HÅK AN HELLSTRÖM, ANNA JÄRVINEN & SA-
ESPOO PURK AUS R A AK A A PUHETTA R AKK AUDES-
Espoonlahden teatterin esitys ensi-illassa 6.6. kello 19 Kannunsillanmäen kesäteatterissa, muut esitykset 10.18.6. kello 19 & 8.6. kello 15, esitys lähtee liikkeelle Kannusillanmäellä sijaitsevan Sunan navetan pihasta & vaeltaa Kannusillanmäen maastossa, liikkuvasta toteutuksesta johtuen esitys ei sovellu liikuntarajoitteisille katsojille, lippuvaraukset: 044 290 1075 tai espoonlahden_teatteri@hotmail.com. HELSINKI TUNTEMATON SOTIL A S, Mika Myllyahon ohjaus & dramatisointi uusintaensi-illassa 4.6. kello 19 Suomenlinnan kesäteatterissa, Hyvän Omantunnon linnakkeessa, muut esitykset 5.6.23.8.
TA,
From Sweden With Love, konsertti Vanhan Kauppahallin takana kello 1922. A STRID SWAN, TORI A, ANNAN MUSTAVALKOINEN MA AILMA & ADOR A, Seireeni-klubi Helsingin Libertéssä. REMINGTON BEACH CLUB, INIS, THE BITTERLICK S & R AD NATAS, 3 skeittileffaa, Skaterock Tre 2 Tampereen Yo-talolla. 12.6. HIGH PL ACES, LOS FUEGOS ARTIFICIALES & dj Super Mazembe Helsingin 6. linjalla. ROCK Y DAWUNI, Anssi Kela järjestää yhteistyössä Live Nationin kanssa hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotto annetaan Unicefille, lavalla myös Anssi Kela & joukko suomalaisia artisteja, Helsingin Tavastialla.
HAR A HOTNIGHTS,
13.6. A SA & JÄTK ÄJÄTK ÄT; JONTTI, SHAK A, JO-
DAROK & KOIVUNIEMEN HERR AT, OG IKONEN, dj:t
FESTARIT
7.6. VERNISSA REGGAE FESTIVAL, Aka Koxx, Jhikoman, Momo Cat & Grounsound & Suhinators feat Puppa J & Papa Zai, Vantaan Tikkurilassa Vernissa-tehtaalla kello 1401. HAAPAVESI HA APAVESI FOLK 26.29.6., Väsen, Stockholm Lisboa Project & Santtu Karhu, open stagella Kardemimmit, Kelpia & Salla Hakkola & Salmetar, festivaalitapahtumia kaupungilla, kirkossa, auditoriossa, Parakkiteatterissa & Folk-caféssa. HELSINKI BA SSO FESTI VA ALI 2008, kaupunkifestivaali 6.8.6., esiintymässä Heikki Kuula, Regina & Pyhimys, tapahtumia Sinebrykoffin puistossa, Kiasmassa, Virgin Oil Co.:ssa, Rose Gardenissa, Mbarissa, Fanny Goes Hollywoodissa & Cubassa.
Petos & Tatc, Osumaklubi Helsingin Gloriassa. 14.6. SABBAT, FL AME & EVOKED CURSE, Kamikaze Metal Attack III Helsingin Gloriassa. JULMA-HENRI & SYRJÄY T YNEET Tampereen Vastavirrassa. 16.6. SPARK S Helsingin Tavastialla. 18.6. JULMA-HENRI & SYRJÄY T YNEET Helsingin Lepakkomiehessä. 23.6. MGMT Helsingin Tavastialla. 25.6. SAMAE KOSK INEN Helsingin Bar Loosessa. 30.6. L AGWAGON Helsingin Tavastialla.
KLUBIT
6.6. KOHTI VALOA, dj Bunuel Helsingin Korjaamolla. PL ATONIX, ROBOT ELECTRONIC, SERENE, TECHNO OPER A, Tokyo Decadance, dj:t Sisen, Adrien, Stephane of Dead Sexy Inc., performers Kengo, Coco, Anna, Araki Tomoe, Michi, Selia & Suomi-dj:t Malakai & Ohmi Helsingin Gloriassa. TIDY: FINL AND. Dj:t: Amber D, Proteus, Sergei Shkuroff, Meke & Bora Bora Tampereen Yo-talolla. 7.6. CLUB SKENE, dj:t John Wayne & Slim Mike Helsingin Bellyssä. 13.6. KOHTI VALOA, dj Bunuel Helsingin Korjaamolla. PL AUNGE DJ:T: Herman Prime, Dalion, Åke Kanaria, Lars Palmas & Dj Rideon, visuaalit hoitaa Vixen vj:t Tampereen Yo-talolla.
VI LES LUMIÈRES VALISTUSAJAN KULT TUURI-
8.15.6., teemana Suomalainen kosmopoliitti Kustaa Mauri Armfelt Pariisissa 1784, Suomenlinnassa festivaalin ohjelmassa filosofiaa & oopperamusiikkia sisältävän piknikin lisäksi konsertti & tanssiaiset & konsertti "Joseph Martin Kraus und Sturm und Drang",
FESTI VA ALI
voima 05/ 2008
xxxxxxx
19
Poliittinen Kuraattori
Laura Lilja ylläpitää netissä omaa taidemuseota, nimeltään "Laura Liljan henkilökohtainen poliittisen, feministisen ja queer-taiteen taidemuseo". Liljaa kiinnostaa taide, joka kommentoi suoraan yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä. Alleviivaava propaganda ei riitä: "Näkökulman pitää olla terävä ja tuore, ja taiteilijan tehtävä on saada se näkyväksi." Kolme vuotta täyttävä Ars Kärsämäki on yksi Pohjois-Suomen tärkeimmistä nuorten kuvataiteilijoiden näyttelyistä. Tämän vuoden teemana on "epäkorrekteja kommentteja". Ars Kärsämäen kuratoi aina yksi edellisen kesän nuorista taiteilijoista. Tänä vuonna pestin hoitaa Lilja.
TA I D E N ÄY T T E LY
"Friikki-sarja kuvaa koulumaailmaa toisenlaiasen nuoren silmien kautta nähtynä", Laura Lilja kertoo. "Koulussa olin itse kympin tyttö, mutta myös tosi friikki."Sarja on osa Mältinrannan näyttelyä.
TALAKSEN TAISTELU. Suora toiminsiltä, että taidekenttä on jäänyt pyörimään esteettiseen leikkikehään. Ovatko nykyiset kuvataiteilijat irtaantumassa omalle maata kiertävälle radalleen, Laura Lilja? "Siihen ehkä rohkaistaan koulutuksessa. Minulle sanottiin opiskeluaikana, että miksi olet taidekoulussa jos haluat tehdä politiikkaa", Lilja naurahtaa ja lisää: "Tosin opiskelin TaiKissa, joten ehkä se ei ole niin ihmeellistä." Liljan kertoo, että hänen tuntumansa mukaan ärhäköiden tekijöiden määrä on nousussa. Kärsämäkeen Lilja valitsi vajaan parinkymmenen nuoren toivon töitä, mukana muun muassa Erika Erren Allah-leimasin sekä feministinen Megafon-ryhmä.
TOISINA AN TUNTUU
ta pelasti metsää hakkuilta Kai-
Ars Kärsämäki 2008 7.6.24.8. www.keskipiste.info/arskarsamaki Liljan taidemuseo www.lauralilja.net & retrospektiivinen näyttely 9.26.8. Mältinrannan taidekeskus, Tampere.
Laura Lilja Osa Friikki-teossarjasta (Globe), 2008 veistosinstallaatio (115 x 60 x 80 cm)
Susanna Kuparinen
matkoilta äärimmäisten olosuhteiden paikkoihin, maalaukset ovat etupäässä Lapista napapiirin pohjoispuolelta, Lehtojärveltä & Pohjois-Norjasta, Jäämeren tuntumasta, kulmaGalleriassa, mape 1218, lasu 1216. K ANSALLISMAISEMA, Rosa Liksomin näyttelyssä maalauksia, valokuvia & Finlandia-filmi 6.7. asti galleria Krista Mikkolassa, tipe 1217, la 1316. JOUNI VILJAK AINEN, piirroksia & eläviä kuvia 25.6.13.7. galleria Jangvassa, tipe 1119, la su 1117. NURMIJÄRVI JUHL AKULT TUUR I, Vesa Hjortin maalauksia biletyksestä vapauden ilmentymänä & pakkomielteenä, hauskanpitämisenä & riippuvaisuutena 4.6.9.8. Nurmijärven kirjastogalleriassa, mato 1020, pe 1018, la 1014. PUKKILA ANNA K IISK ISEN maalauksia vintissä & MIK A NATRIN veistoksia alakerrassa 4.29.6. Kohiseva, Keskustie 19, mape 1017, lasu 1016. TAMPERE LIHAN HA ARNISK A, Katariina Katlan tutkielmia seksuaalisuudesta 14.6. Bukra-galleriassa, Bukra-kirjakaupan alakerrassa, ma pe 1118, la 1116. IN WOOD, Kalle Mustosen puuveistokset Kadonneille & Dream of Balance 22.6. asti galleria Huoltamolla, avoin ikkunanäyttely, Suvantokatu 4. TURKU IN MY HOME TOWN, Anna Frömanin vesiväritöitä 19.6. asti B-galleriassa, tipe 1418, lasu 1216.
VALOKUVA
Ulla-Mari Lindströmin valokuvia 27.6. asti galleria Hippolytessä & PIENIÄ TILOJA, Kirsi Tiittasen teoksia 27.6. asti galleria Hippolyte Studiossa, tipe 1217, LUMO, Pira Cousinin valokuvia Helsingin luonnon monimuotoisuudesta 29.6. asti Harakan saarella, valokuvataiteilija Pira Cousin on kuvannut Helsingin luontoa näyttelyä varten keväästä 2007 alkaen, näyttely on osa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luonnon monimuotoisuushanketta, Harakan saaren kasematti 4, mape 1017, lasu 1216.
HELSINKI IRTI ARJESTA,
taIKALYHDYN KESÄNÄYTTELY. Vanhat
valokuvat kertovat ajasta, jolloin yhteydet ja uutiset maailmalta kulkivat Karjalassa laivojen ja kauppojen kautta. Kaupat toimivat sosiaalisina kohtaamispaikkoina ja laivat ikkunoina Eurooppaan. Näitä kuvaruutuja esittävät Taikalyhdyssä lemiläiset valokuvaajat Arvi Tawast, Emil Haikonen, Anton Taipale ja Eino Suonio. Lemin Taikalyhdyssä 1.6.30.8., joka päivä 1216.
Randa Mirzanin valokuvia sodan runnomasta Libanonista 22.6. asti Suomen valokuvataiteen museon Projekti-tilassa, tisu 1118. JOTAIN ON TAPAHTUNUT, Markus Jokelan kuvareportaaseja, reportaasi kertoo tapahtumista & ilmiöistä monin eri kuvin, sen yksittäiset kuvat avautuvat ehkä vasta pidemmän tarkastelun jälkeen, Jotain on tapahtunut -näyttely esittelee Jokelan kuvareportaaseja Irakin sodan alusta, tsunamin vaikutuksista Sri Lankassa, Darfurin pakolaisten elämästä Tsadissa, elämästä Pietarin lähiöistä & eri puolilla Yhdysvaltoja & NEW GENER ATION KUVAJOURNALISMIN NUORET NÄK IJÄT, alle 35-vuotiaiden kuvajournalistien reportaaseja & yksittäisiä kuvia 24.8. asti Suomen valokuvataiteen museossa, tisu 1118. OULU BILLY O., CHERYL & MIE Archaeology of New York, Jaakko Heikkilän teoksia 22.6. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, joka päivä 1020. ASYLON KOSTEA A VALOA, Päivi Setälän kuvia kasvihuoneesta, josta tuli mielisairaala, 22.6. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Kummigalleriassa, joka päivä 1020.
SHOCK CULTURE,
Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 30.6. ja on jakelussa kesäkuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan torstaihin 19.6. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Talven linjat 2008 linjat Oriveden Opistossa Kesäkurssit ja -- 2009 Oriveden Opistossa
www.orivedenopisto.fi
Sanataide, käsikirjoittaminen, kulttuuri- ja mielipidekirjoittaminen, kääntäjäkoulu, suomen kieli ja kirjallisuus, pelikäsikirjoittaminen, globaalikasvatus, pelikäsikirjoittaminen, taideohjaus, teatteri, musiikki, sarjakuva, Avoin Ateljee, Piir ustuskoulu ja Oriveden Opiston Kirjoittajalukio
Aloita yliopistosi Akatemiassa
Psykologia, Kasvatustiede Sosiologia, Valtio-oppi Poliittinen historia Historia, Kirjallisuus Kielet ja kulttuuri Teatteritoiminta Kansainvälisyys Oikeustiede
Kauniainen
A su k amp u k s e lla !
09 5404 240
akatemia.org
dia me voionmaan opisto
Viestintälinjat 18.8.2008 - 5.6.2009
Valitse viidestä 10 kuukauden linjasta oma alasi. Elokuvalinja, elokuvanäyttelijät, valokuvaajat, lehtitoimittajat ja radio-tv-toimittajat. Opinto-ohjelmassa on musavideoita, lyhytelokuvia, dokumentteja, valokuvia, juttuja lehtiin, ohjelmia radioon ja televisioon perusopintojen ja harjoitusten lisäksi. Suurin osa jatkaa Voionmaan jälkeen yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, osa menee suoraan töihin. Viime kurssista 54% jatko-opiskelee ja 38% on töissä. Lue nettisivut ja hae vauhtia Voionmaalta elämään ja opintoihin!
www.voionmaanopisto.com
info@voionmaanopisto.com puh. 03 314 22 900
H EO
Kirstinkatu 1, 00530 HELSINKI Puh. 09 7742 420, Fax 09 77424 232 WWW.HEO.FI
Avaa oma väyläsi yliopistoon Helsingin Kalliossa
Heon linjoilla voit aloittaa yliopistolliset opintosi ensi syksynä ja parantaa valmiuksiasi pyrkiessäsi yliopistojen tiedekuntiin. Tarjoamme runsaan valikoiman yliopistollisia perus- ja aineopintoja, jotka voit myöhemmin liittää osaksi korkeakoulututkintoja. Jokaisen linjamme ohjelmaan sisältyy myös monipuolinen valmennuspaketti yliopistojen valintakokeisiin. Tulokset ovat olleet vuosittain erinomaisia. Linjamme: · Historia · Kasvatustieteet ja psykologia · Kauppatieteet · Markkinointiviestintä · Teologia · Valtiotieteet Lukuvuosi 27.8.08 - 29.5.09 Lue lisää! Linjojen kuvaukset ja ohjeet opiskelun aloittamiseen löytyvät osoitteesta www.heo. Opintojen ohjausta saat numerossa 050 4620 724.
18-200
KI T
vakaaja
Huippu Trio
Valitse tarpeiseesi sopiva runko näistä
Katso tuotteet ja hinnat PROwebSTOREsta
Rajala Pro Shopissa erittäin laaja Nikon valikoima.
proshop@rajalacamera.fi Helsinki: Sanomatalo, Helsinki: Itäkeskus Tampere: Hallituskatu 8, Pori: Yrjönkatu 22, Turku: Yliopistonkatu 13,
020 7530 281 020 7530 287 020 7530 271 020 7530 241 020 7530 201
PROwebSTORE ! Nopeat toimitukset myös verkkotilauksissa
www.rajalacamera.fi
ERILACVCXVCXVV
Piratbyrån on ruotsalainen verkostomainen organisaatio, joka ei halua kuvata itseään järjestöksi, vaan pikemmink0 ääntä (0,63 %). Myös Suomessa ollaan perustamassa sisarpuoluetta, perustava kokous on Tampereella 24. 25. toukokuuta. http://piratbyran.org/ http://thepiratebay.org http://www.piratpartiet.se/ http://piraattipuolue.fi
voima 05 / 2008
23
MERKITTY MIES. Pommit, luodit ja nälkä eivät tappaneet Emmanuel Jalia. Nyt Jalin pitäisi selvittää, mitä tehtävää varten häntä säästetään.
Emmanuel,
valittu
TEKSTI: HANNA NIKKANEN KUVAT: KLAUS WELP
Korkeampi voima heitti kovan onnen lapsisotilaan Lontooseen, jossa nuoresta miehestä kehkeytyi rap-tähti.
E
MMANUEL JALIN ÄITI
uskoi aina, että pojasta kasvaisi jotain erityistä. Kun ilmahyökkäykset ja rosvojoukot kylvivät kuolemaa kotikylässä Etelä-Sudanissa, äiti oli rauhallinen. Emmanuel oli korkeampien voimien erityissuojeluksessa. Pohjoislontoolaisella kadulla erityissuojeltu Emmanuel melkein sulautuu väkijoukkoon. Lyhyt rastatukka on sekä laitetun oloinen että katu-uskottava, nousevalle hiphoptähdelle oikein sopiva. Jalin liikkeet ovat itsevarmoja, katse vähän ujo. Välillä hän säpsähtää kosketusta. Jos joku korkeampi voima suojelee Emmanuel Jalia, sille on totisesti ollut käyttöä. Sodan runteleman kylän pikkupojasta kasvoi lapsisotilas, joka nyt purkaa sotamuistojaan musiikin kautta. Jalista on tulossa tähti kahta reittiä: toisaalta Afrikan sotalasten puhemiehenä ja asekampanjoijana, toisaalta hiphop-muusikkona. Ja jokin Jalissa tuntuu tukevan äidin tarinaa tärkeisiin tehtäviin tarkoitetusta pojasta.
M M A N U E L J A L ei tiedä tarkkaa syntymäpäiväänsä. Hän syntyi ehkä vuonna 1981, joka tapauksessa rauhan aikana. Sisällissota jakoi Sudanin vuonna 1983. Kristinuskon ja perinteisten uskontojen hallitsema etelä vaati itsenäisyyttä ja alueen vastikään löytyneiden öljyvarojen hallintaa. Pohjoisen muslimien muodostama hallitus vastasi kapinahenkeen sotatoimin. Jal kiittää omaa äitiään elämänsä ensimmäisestä ihmeestä. "Kun pommit alkoivat ensimmäisen kerran pudota, me juoksimme päättömästi ympäriinsä. Äiti kutsui meidän luokseen, käski makaa-
maan ja vakuutti, että Jeesus suojelisi meitä. Kun myöhemmin näin naapurin palaneen talon ja ruumiit, eikä meille ollut tapahtunut mitään... se oli lapselle vahva kokemus. Tavallaan uskon vieläkin, että äiti huolehtii meistä." Yliluonnollinen suojelija ei pelastanut äitiä, joka kuoli yhdessä arabijoukkojen monista hyökkäyksistä. Isä kohosi Etelä-Sudanin vapautusarmeijan spla:n johtoportaaseen. Lapset näkivät sotilaiden raiskaavan tätinsä. Perhe alkoi hajota, ja Emmanuelin tie vei Etiopiaan, missä sotalapsille luvattiin ruokaa ja koulutusta YK:n pakolaisleirissä. riehuessa spla oli liittoutunut Etiopian kommunistijohtajan Mengistu Haile Mariamin kanssa. Pian selvisi, että järjestö rekrytoi lapsisotilaita pakolaiskouluista. Sotaan joutuminen seitsemän ikävuoden korvilla oli Emmanuel Jalin elämän toinen ihme. "Jos en olisi lähtenyt sotilaaksi, olisin kuollut nälkään. Tai sitten minut olisi myyty pelto-orjaksi, ja raataisin siellä vieläkin. Leirien lapsilla ei ollut muita vaihtoehtoja." Kun valta vaihtui Etiopiassa vuonna 1991 ja Mengistu lähti maanpakoon, tätä suojelemaan lähetetyt sudanilaissotilaat palasivat käymään sisällissotaa kotimaassaan. Jalista tuli miinajuoksija: yksi nuorista pojista, joiden uskottiin keveytensä ansiosta pystyvän juoksemaan miinakenttien läpi surmaamaan vihollisia näiden komentokeskuksissa.
lapsijoukosta ja adoptoi tämän. Hetkeä myöhemmin poika oli jo Nairobissa, pestynä ja ruokittuna, oppilaana Kenian hienoimmassa koulussa. Emmanuel Jal oli jälleen pelastettu. Spontaani ja kiistelty McCune, paikallisen sotapäällikön nuori vaimo, kuoli auto-onnettomuudessa vain kahdeksan kuukautta Emmanuelin adoption jälkeen. Ja nyt, noin 27-vuotiaana, monesti pelastettu Emmanuel Jal on tähteyden kynnyksellä. "Jal asettaa hiphopin riman korkeammalle", Washington Post kirjoittaa tuoreesta Warchild-levystä, Jalin kolmannesta. Emmanuel Jalista rakennetaan genren messiasta, joka nostaa hiphopin väkivallan ja aseiden ja kimalluksen yläpuolelle. Emmanuel Jalin tarinaan tämän tästä. Äidin humaani usko, joka ei erotellut kristittyjä muslimeista, vaihtui sodassa isän ja koko isänmaan sotilaalliseen vakaumukseen: oli tapettava niin paljon vääräuskoisia kuin mahdollista. "Älä anna osua jalkaan tai silmään. Älä jätä rammaksi, tapa ennemmin", Jal rukoili, ja kantoi pahimman varalta taskussaan ylimääräisiä luoteja itseään varten. Jos hän tapaisi jonkun, jonka nimi on Mohammed, hän tappaisi. Niin yksinkertaiset säännöt olivat. Sodasta palattuaan Jal on opetellut takaisin äitinsä uskoon, johon mahtuu todellisia ihmeitä, demoneita ja kaikkien ihmisten perimmäistä hyvyyttä. Hän teki toisen levynsä, Ceasefiren, pohjoissudanilaisen muslimimuusikon Abdel Gadir Salimin kanssa. Se oli iso askel entiselle arabintappajalle. "Jos on Jumala, sen on oltava rakkauden Jumala. Sellainen Jumala, joka ei tarvitse minun apuani puolustaakseen itseään vihollisia vastaan. En halua osoittaa jotain muslimikundia sormella ja käskeä seuraamaan Jeesusta. Se on yksityisasia."
U
SKONTO PUNOUTUU
Jos Jumalalla on vapaus valita, miksi hän valitsisi näin kauhean maailman? Miksi kaunis Sudan on kirottu niin suurilla öljyrikkauksilla? Jal palasi viime vuonna Sudaniin kuvaamaan sotadokumenttia, joka kantaa uuden levyn nimeä. Samalla hän onnistui jäljittämään kadonneita perheenjäseniään. Jälleennäkemiset eivät aina olleet toiveikkaita: yksi sisarista elää sotaherran seksiorjana, ja moni nuori mies on teillä tietymättömillä. "Sudanilaiset ovat hukassa. He eivät tiedä, miten maan asiat voitaisiin ratkaista. Uskon silti, että se on yksi niistä sodista, joissa kansa voi voittaa. Sudan on viljava, sillä on öljyä. Sillä on mahdollisuudet kaikkeen, kunhan ihmiset vain oppisivat kyseenalaistamaan hallituksen." "Sutenöörit ja varkaat italialaisissa puvuissanne / Lopettakaa Afrikan raiskaaminen kuin se olisi huoranne / Herrat öljy, timantti ja kullankaivaja / Älkää kohdelko äiti Afrikkaa kuin emätintä." (Vagina) sympatiaa Sudanin hallitusta ja presidentti Omar al-Bashiria kohtaan. Myös luottamus Yhdistyneisiin kansakuntiin on vähissä: Jal muistaa yhä Etiopian pakolaisleirit, joista kapinallisarmeijat ja orjakauppiaat sieppasivat lapsia hyvää tarkoittavan maailmanjärjestön huomaamatta. Hän on kyllästynyt jokaista kansanmurhaa seuraaviin kauhistuneisiin vakuutteluihin, jotka unohdetaan muutamassa vuodessa. "Toisen maailmansodan jälkeen, Ruandan kansanmurhan jälkeen, Bosnian verilöylyjen jälkeen, aina sama: mitään tällaista ei enää ikinä tapahdu! Ja nyt Sudanissa, Kongossa ja Ugandassa tapetaan, ja monessa muussa maassa. Miksi se lupaus ei ikinä pidä?" Vielä ankarammin Jal suomii öljy- ja kaivosyhtiöitä, jotka ryöstävät Afrikan aarteet ja jättävät jälkeensä tyhjiin pumpattuja rujoja reikiä. Jos Jalin pyhimysmäinen äiti vielä eläisi, Warchildin vihaisimman kappaleen Vaginan sanoitukssaattaisivat saada hänen poskensa kuumottamaan.
S
UDANIN SODAN
J
AL EI TUNNE
E
tapahtui viiden sotavuoden jälkeen. Silloin 400 lapsisotilasta päätti yksissä tuumin paeta spla:n leiristä. Vain 12 lasta selvisi hengissä kolme kuukautta kestäneestä vaelluksesta autiomaan halki Waatin kaupunkiin. Osa henkiin jääneistä oli joutunut syömään kuolleiden tovereiden lihaa, mutta Jal vakuuttaa, ettei hän itse joutunut koskemaan ihmislihaan. Viime hetkellä Jumala järjesti aina ruokaa. Waatissa odotti brittiavustustyöntekijä Emma McCune, joka hetken päähänpistosta poimi Emmanuelin
K
OLMAS IHME
mala, Jos on Ju va a sen on olt n e rakkaud Jumala.
ikinä pääsee tapaamaan häntä suojelleen korkeamman voiman, hänellä on liuta kysymyksiä. Miksi kotikylän ihmiset ovat saaneet tuloksetta rukoilla rauhaa niin pitkään?
J
OS EMMANUEL JAL
voima 05 / 2008
27
TEKSTI: KRISTIINA KOIVUNEN KUVAT: CHALAK SALAH JA KRISTIINA KOIVUNEN
Pohjois-Irakilainen Kirkukin kaupunki makaa valtavan öljyalueen päällä. Toimittaja Kirstiina Koivunen kertoo kurditaistelija Haseb H. Hamzan tarinan matkasta toimittajakoulun penkille.
armeijan sotilaaksi viime vuosikymmenen puolessa välissä, ettei perheeni olisi joutunut muuttamaan pois Kirkukista. Se oli niitä aikoja, jolloin Saddam Hussein pakotti kurdeja muuttamaan pois kaupungista ja asutti heidän tilalleen arabeja", kertoo toimittajaksi opiskeleva Haseb h. Hamza.
MENIN IRAKIN
"Siitä ei ollut hyötyä. Kolmen vuoden kuluttua vanhempani joutuivat kuitenkin lähtemään Kirkukista. Minäkin lähdin armeijasta, ja aloin vuonna 1999 puolueemme puk:n (Kurdistanin isänmaallinen liitto) peshmergaksi eli kurdivapaustaistelijaksi", hän jatkaa. "Vaihdoin puolta, halusin taistella Irakin armeijaa vastaan."
oli Hasebin ryhmä n amerikkalaiste ana joukkojen muk vapauttamassa min Kirkukia Sadda vallasta.
että hänen ryhmänsä taisteli ensimmäisenä ääri-islamilaista Jund al-Islamia vastaan. Seuraavana vuonna he olivat ensimmäisten amerikkalaisten joukkojen mukana vapauttamassa Kirkukia Saddamin vallasta. Se oli Hasebille juhlava paluu kotiin. Nykyään Haseb, joka on juuri täyttänyt kolmeH A S E B K E R TO O,
cvcxvcxvcxv
MUSTAN KULLAN KAUPUNKI.
Öljykaupunki Kirkuk minareetin huipulta kuvattuna. teksti: kristiina koivunen kuvat: minnI havas
28 voima 05 /2008
KIRKUKIN LINNOITUKSEN MINAREETTI.
Vasemmalla toimittajakoulun opettaja Chalak Salah kuvaamassa edellisellä sivulla olevaa näkymää.
RAHA PALAA. Öljy on Kirkukin kirous, jonka kurdit haluavat muuttaa siunaukseksi.
kymmentä vuotta, elättää itsensä öljy-yhtiön turvamiehenä. Hän on sotinut koko aikuisikänsä, vaikka haluaisi vain elää tavallista elämää. "Saddamin takia en voinut opiskella, minusta tuli sotilas ja perheeni joutui lähtemään Kirkukista", hän summaa kohtaloaan. "Kun annoin äidilleni peshmergana ansaitsemani palkan, että hän voisi ostaa kotiimme huonekaluja palattuamme Kirkukiin, äiti alkoi itkeä. Hän sanoi, että tämä oli viides kerta, kun perustamme kotimme uudestaan, ja joka kerta sen oli tuhonnut Irakin hallitus", kertoo Haseb rauhallisella äänellä, kuulostamatta katkeralta.
lla Kirkukin aluee nttia on kuusi prose maailman tunnetuista öljyvaroista.
E LJ Ä N T OI S TA
vuoden tauon jälkeen Haseb h. Hamza palasi koulun penkille viime syksynä, kun hän alkoi opiskella toimittajaksi komakin toimittajakoulussa
Kirkukissa. komak on kurdilasten ja -nuorten oikeuksia ajava ihmisoikeusjärjestö, joka tekee yhteistyötä Kurdistanin aluehallituksen nuorisoministeriön kanssa. Kirkuk on arabien hallinnassa. Suurin osa Kirkukin asukkaista on kurdeja, ja kaupungin hallinta on ollut yksi Irakin vaikeimmista kiistakysymyksistä valtion koko olemassaolon ajan. Kirkukin pitäisi olla maailman rikkain kaupunki, sillä tämän yhden ainoan kaupungin alueella on kuusi prosenttia maailman tunnetuista öljyvaroista. Miljoonan asukkaan kaupunki suorastaan kelluu öljyn päällä. Eikä alueen öljyvaroja ole kartoitettu kovinkaan hyvin. Vieraillessani Pohjois-Irakissa huhti-toukokuun vaihteessa minulle kerrottiin useista alueista, joilla arvellaan olevan rikkaita öljyesiintymiä. Yli sata ulkomaista öljy-yhtiötä odottaa Irakin olojen rauhoittumista. Öljyn hallintaan liittyvä lainsäädäntö on valmisteilla olevan Irakin perustuslain vaikein kiistakysymys.
YKYISEN
perustuslain artiklan 140 mukaan Kirkukissa piti järjestää viime vuoden loppuun mennessä kansanäänestys, jossa asukkaat olisivat saaneet päättää haluavatko he kuulua edelleen Irakin arabialueeseen vai liittyä Kurdistanin autonomiseen alueeseen. Äänestystuloksesta ei ollut epäselvyyttä, sillä suurin osa kirkukilaisista on kurdeja. Kurdialueen talous- ja turvallisuustilanne on täysin eri tasolla kuin kaaoottisen arabialueen, jossa kehitys on menossa samaan suuntaan kuin naapurimaas-
sa Afganistanissa. Näyttää siltä, että vain sharian, eli islamilaisen lain, käyttöön otto rauhoittaa Irakin. Kurdistanin autonomisen alueen hyvää turvallisuustilannetta kuvaa se, että siellä ei ole kuollut yhtäkään amerikkalaista sotilasta koko sodan aikana, eikä siellä ole siepattu ainoatakaan ulkomaalaista. Vaikka Kirkukin kansanäänestyksestä on yk:n päätös, se on siirtynyt yli kaikkien määräaikojen. Kansanäänestystä on mahdoton järjestää tilanteessa, jossa ihmisiä kuolee lähes päivittäin pommi-iskuissa tai muissa attentaateissa. Kansanäänestystä kyseenalaistavia levottomuuksia ovat lietsoneet ilmeisesti ne, jotka tietävät häviävänsä sen, mikäli äänestys järjestetään.
ÄLLÄ
HETKELLÄ
LUOKKAKUVA. KOMAKin toimittajakoulun oppilaita. Äärimmäisenä oikealla Haseb H. Hamza. Kristiina Koivunen takarivissä viides oikealta.
Irakin öljytuloista 17 prosenttia menee kurdialueen hallinnolle. Osa Irakin valtion budjetista menee yksittäisiin projekteihin, kuten Kirkukin kurdien paluumuuttoon kaupunkiin ja vastaavasti arabien poismuuttoon sieltä. Loppuosa menee Bagdadin keskushallitukselle ja arabialueille. Tämän järjestelyn vakinaistaminen on yksi malleista, joista keskustellaan Irakin uutta perustuslakia laadittaessa. "On etsittävä sellainen ratkaisu, jossa ei ole voittajia eikä häviäjiä, vaan jossa kaikki hyötyvät", toteaa Kirkukista vastaava Kurdistanin alueministeri Mohammed Ihsan. Yksi mahdollisuus on nykyisen käytännön vakinaistaminen pysyväksi järjestelyksi. Irakin valtiossa asuu kolme väestöryhmää, joiden keskinäiset välit ovat olleet ongelmalliset satojen vuosien ajan. Pohjoisessa asuu kurdeja, etelässä shiia-arabeja ja keskellä sunniarabeja. Parhaillaan on menossa Irakin hidas jakautuminen kolmeen osaan. Ongelma on se, että tärkeintä luonnonvaraa, öljyä, on vain shiiojen ja kurdien alueilla. Sen sijaan entisen hallitsevan ryhmän, sunnien, alue on köyhää. Huhtikuun lopussa ministeri Ih-
voima 05 / 2008
29
"EI TÄS MIDIKSII." Sodan keskellä eletään tavallista arkea.
IKUISET MUURIT. Kirkukin linnoituksen muureja.
TULEVAT KYNÄILIJÄT. Opettaja Asos Shafeek (vas.) tulkkaa oppilaiden ryhmähaastattelua.
AINOANA KIRKUKISSA
KOMAK IN KOULUR AKENNUS
Kirkukissa tuhoutui korjauskelvottomaksi pommi-iskussa kesäkuussa 2007. Toiseen rakennukseen perustettu uusi koulu otettiin käyttöön saman vuoden lokakuussa. Kävin tutustumassa kouluun kolmantena ulkomaalaisena toimittajana kuluvan vuoden huhti-toukokuussa. Toimittajia ei koululla ole liiemmin vieraillut. Kirkukia pidetään Bagdadin ja Basran jälkeen Irakin vaarallisimpana kaupunkina. Yleensä ulkomaalaisten toimittajien matkajärjestelyt sinne hoitaa Yhdysvaltojen armeija. Matkustin Kirkukiin Asos Shafeekin kanssa. Shafeek on Kurdistanin aluehallituksen nuorisoministeriön osastopäällikkö, jonka vastuulla on koulutus. Ensimmäisellä matkalla pysähdyimme Radio Lawalin toimituksessa. Kirkukin nuorisolle kurdinkielisiä ohjelmia lähettävä radioasema on nuorisoministeriön projekti, vaikka Kirkuk ei kuulu Kurdistanin aluehalli-
tuksen alueeseen. Sen jälkeen olimme pari tuntia KOMAKin toimittajakoulussa ja teimme reippaan kävelylenkin Kirkukin linnoituksen alueella koulun oppilaiden kanssa. Heistä osa on entisiä sissejä ja työskentelee nykyään osa-aikaisina turvamiehinä öljyfirmoissa. Toisella kerralla kävimme vain toimittajakoululla. Emme käyneet Kirkukin arabialaisessa osassa, koska Erbilista tuleva tie tulee suoraan kurdikaupunginosaan. En jäänyt seisoskelemaan jalkakäytävälle, kun auto oli pysäytetty koulun eteen. Minulla ei ollut turvamiehiä, mutta Shafeekilla ja hänen avustajallaan on aina ase, kun he käyvät Kirkukissa. Kukaan muu ei tiennyt etukäteen matkastani kuin nuorisoministeri Taha Barwary. Han soitti Shafeekille pian sen jälkeen kun olimme palanneet Erbiliin kuullakseen miten matkamme oli sujunut.
K R IST IINA KOI V UNEN
san arvioi, että Kirkukin turvallisuustilanne on parantunut paljon puolessa vuodessa. Hän pitää kuluvaa vuotta kohtalon vuotena Irakille. Sen aikana ratkeaa, pysyykö maa kasassa vai hajoaako se kolmeksi valtioksi. "Liittovaltio olisi paras ratkaisu. Kansoillamme on niin riitainen historia, että meidän on mahdotonta elää enää entisenlaisessa valtiossa. Kuluvan vuoden aikana selviää, päättyykö tämä avioliitto eroon vai kääntyykö se parempaan suuntaan", ministeri Ihsan arvioi.
kurdikaupunginosan turvallisuustilanne on paljon parempi kuin arabialueen", arvioi Kurdistanin nuorisoministeriön osastopäällikkö Asos Shafeek. Hän käy opettamassa komakin toimittajakoulussa viikoittain Erbilistä käsin. Kirkukilaiset nuoret yrittävät elää tavallista elämää, mutta sota näkyy kaikkialla. komakin edellinen koulurakennus esimerkiksi tuhoutui korjauskelvottomaksi pommi-iskussa viime vuoden kesäkuussa. Kukaan ei kuitenkaan kuollut eikä loukkaantunut. Minulle näytetään kuvia syksyltä 2007, jolloin ryhmä koulun henkilökuntaa ja oppilaita oli arabialueella Shangalissa osallistumassa vapaaIRKUKIN
ehtoisina useita satoja kuolonuhreja vaatineen pommi-iskujen sarjan jälkien raivaamiseen. Koulun opettajan Chalak Salahin ja monien muiden vapaaehtoisten olalla roikkuu kalashnikov. Kuvat on otettu kännykkäkameralla ja niissä on niin alhainen pikselimäärä, ettei julkaiseminen onnistu. Koululla on turvamies, mutta hän on siviilivaatteissa. Kouluun saapuville henkilöille ei tehdä turvatarkastuksia, kuten monissa Erbilin virastoissa. Aseet eivät nimittäin ole tässä koulussa kiellettyjä, vaan niitä pidetään päinvastoin tarpeellisina. Ruotsissa pitkään asuneen Shafeekin mielestä aseet ja turvamiehet ovat vastenmielisiä, mutta heidän on huolehdittava oppilaiden turvallisuudesta. Hän ei hyväksy ehdotusta siitä, että kirkukilaisille järjestettäisiin opetusta kurdien hallitsemalla alueella, vaikka siellä on turvallisempaa. Lähteminen pois Kirkukista merkitsisi luovuttamista ja alistumista väkivallalle.
A A R O I S TA H U O L I M AT-
pakkosiirrettyjä kirkukilaisia on palannut kaupunkiin siitä lähtien, kun se amerikkalaiset ottivat sen Saddam Husseinin hallinnasta viisi vuotta sitten. Kurdistanin autonominen
TA
alue perustettiin ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeen vuonna 1991, mutta Kirkuk ei kuulu siihen. Vaikka Irakin valtion budjettiin on varattu varoja kirkukilaisten paluumuuttoon, monien muuttajien olot ovat edelleen ankeat. Kirkukin jalkapallostadionilla on asunut 350 perhettä väliaikaissuojissa jo viisi vuotta. Tosin heidän oloissaan arabialueilla ei ollut kehumista ennen sitäkään. Eräs paluumuuttajista on 31-vuotias Tavga Hasan Muhammad. Hän muutti miehensä ja kahden lapsensa kanssa takaisin Kirkukiin Erbilistä neljä vuotta sitten. Tavga hakeutui toimittajakouluun varsin erilaisista syistä kuin Haseb. Hän on ammatiltaan kampaaja ja viihtyy työssään, mutta Kirkukissa ei ole töitä kampaajille. Luonnonvaroiltaan maailman rikkaimman kaupungin asukkailla ei ole varaa huolehtia hiuksistaan. Köyhyys näkyy muutenkin kaikkialla. Kaupungin ilma haisee voimakkaasti bensiiniltä päivinä, jolloin jalostamoiden suodattimia puhdistetaan. Asukkaat ostavat oman huonolaatuisen bensiininsä kaduilla muovikanisterien kanssa päivystäviltä kaupustelijoilta. Sähkökatkot ovat yhtä yleisiä kuin muuallakin Irakissa, sillä amerikkalaisten vuonna 1991 pommittamia voimaloita ei ole saatu kuntoon, vaikka kansainvälisen kauppasaarron päättymisestä on viisi vuotta.
30 voima 05 /2008
HARVINAINEN NÄKY. Toimittajakoululai-
set uudistavat öljykaupungin liikennekulttuuria. Yleensä Irakissa ei pyöräillä.
käyntikerralla komakin toimittajakoululla järjestän oppilaille ryhmähaastattelun, joka on samalla opetustilanne. Oppilaat seuraavat ulkomaalaisen toimittajan työskentelyä. Kun pyydän heiltä arvioita ja ehdotuksia Kirkukin ongelmien ratkaisemisesta, melkein kaikki nostavat kätensä. Haastattelu keskeytyy välillä helikopterien meteliin, välillä viereisen moskeijan minareetista kuuluvaan rukouskutsuun. Nuorten mielestä ongelmien juuret ovat kaupungin ulkopuolella, monet ulkomaisetkin tahot sekaantuvat öljykaupungin asioihin. Kirkukissa toimivat al-Qaida, Ansar al-Islam, Turkin tiedustelupalvelut mit ja jitem, Iranin tiedustelupalvelu Itelaat sekä monia muita ryhmiä. "Kirkuk on samanlainen ongelmakimppu kuin Israel, täällä on niin paljon erilaisia ryhmiä", arvioi Arsalan Mohammad. Hän oli perheineen vuosia pakkosiirrettynä Saddamin kotikaupungissa Tikritissä. Monet opiskelijat puhuvat kaupungin ympäristöongelmista, jotka eivät saa lainkaan huomiota, koska aina puhutaan turvallisuudesOISELL A
ta. Nuoret eivät esitä mitään suuria vaatimuksia, he olisivat tyytyväisiä, jos kaupunkiin saataisiin pari puistoa.
ULLESSANI LULLE
KOU-
MARS & VENUS. Toimittajakoululaiset retkellä Kirkukin linnoituksen moskeijassa.
lyhyt ajomatkakin alkaa tuntua pelottavalta. Erbilin Kirkukin tien viimeiseltä tarkastuspisteellä vartioivat Irakin armeijan univormuja käyttävät kurdipeshmergat. Tunnen olevani kuin keskellä television uutiskuvia. Paikalla olevien amerikkalaisten sotilaiden luotiliivit, kypärät ja konekiväärit näyttävät samalta kuin televisiossa, ja heidän ajoneuvonsa ovat tosi isoja. Mutta komakin toimittajakoulun luokkahuoneissa elämä tuntuu normaalilta. Oppitunnin jälkeen käyn koulun opiskelijoiden kanssa tutustumassa kaupungin ikivanhaan nähtävyyteen, Kirkukin linnoitukseen. Sen jykevät muurit ovat kestäneet monenlaisia hyökkäyksiä, ja tämäkin sota jää muurien ulkopuolelle. Linnan alueella on uskomattoman hiljaista, liikenteen melu ja muut äänet eivät kuulu sinne. Kiertelemme linnoitusalueella kuin mikä tahansa turistiryhmä, ja nuoret nauttivat vaihtelusta luokassa istumiseen. Jotkut testaavat kans-
sani englannin taitoaan. Mietin missähän nekin sanat on opittu, ei ainakaan koulussa. komakin kouluun hyväksytään vain sellaisia hakijoita, joiden opiskelu on aikoinaan jäänyt kesken syystä tai toisesta. Kirkukin hektisten uutisten keskellä nuoret rakentavat omaa elämäänsä. Lähes puolet koulun 30 oppilaasta on jo saanut töitä toimittajana joltakin Kirkukin televisioasemalta tai lehdestä, vaikka opintojen päättymiseen on vielä lähes puoli vuotta. Koulutus kestää vuoden.
ASEB
H. HAMZA
toimii monikulttuurista Kirkukia kannattavassa yhdistyksessä, jonka lehteä julkaistaan kolmella kielellä: kurdiksi, arabiaksi ja turkomaaniksi. Hän on varma siitä, että voi pian lopettaa turvamiehen hommat ja toimia kokopäiväisenä toimittajana. 17-vuotias Shadan Burhan työskentelee jo toimittajana Ergi al-Irakia
-televisiossa. Yleensä hänen ikäisensä tytöt odottavat kotona sitä, että isä löytää heille sopivan aviomiehen. Hän rakastaa työtään ja komakin koulua. "This school is very, very, very good." Hän rakastaa myös Kirkukia, jonne hänen perheensä palasi pakolaisuudesta neljä vuotta sitten. Shadan uskoo, että tulevaisuudessa Kirkuk on maailman kaunein kaupunki.
www.mosy-krg.org/ www.komak.nu/
VIIKKOLEHTI
älä niele purematta
Tila a va ikka valm istum
islah
jaks
i op
iske
lijall
e!
Makea kuin mansikka, punainen kuin puolukka?
Mitä jää, kun uudistukset on esitelty, linjavedot vedetty ja kasvukäyrät ihasteltu? Älä tyydy viralliseen versioon.Vaadi uusi näkökulma. Joka perjantai Kansan Uutiset Viikkolehti katsoo pintaa syvemmälle.
Tilauksen voit tehdä myös suoraan verkossa tai puhelimitse: w w w. k a n s a n u u t i s e t . f i puh. 0800-97006
Tilaa ja tutustu
VIIKKOLEHTEEN
23,50 /3 kk
Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin
Kansan Uutiset maksaa tilauksen postimaksun
Koskee vain kotimaan tilauksia. Alv 0% (tilattu sanomalehti). Tilaus on määräaikainen.
VIIKKOLEHTI
Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS
Tilaajan allekirjoitus
32 voima 05 /2008
Teatteria & testosteronia
1970-luvulta 1980luvulle, taiteessa palattiin perusasioihin. Poliittinen laulu teki tilaa punkin konstailemattomalle uholle. Teatteri sai Jouko Turkan. Turkka halusi, että näyttelijän kokemuksen rajana on fyysinen todellisuus, kuri ja jopa väkivalta. Samalla tavalla 1980-luvun lopussa Teemu Mäki haki kuvataiteessa taiteen rajaa kuuluisalla kissantappovideolla. Molemmat taiteilijat käsittelivät väkivaltaa väkivallan kautta. Nyt Jouko Turkka on kansakunnan virallinen teatteripaavi, jonka muumiointi on alkanut. Balsamoijana toimii Turkan oppilas ja Jumalan teatterin jäsen Esa Kirkkopelto, joka erotettiin Teatterikorkeasta vuonna 1987. Tätä nykyä Kirkkopelto toimii Teatterikorkeakoulun taiteellisen tutkimuksen professorina. Hän sai juuri työryhmänsä kanssa Kulttuurirahastolta 250 000 euroa kolme vuotta kestävään näyttelijän taidetta ja nykyaikaa käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus keskittyy Turkan oppilaiden kokemuksiin tämän opetusmetodeista. Mitä Turkasta on jäänyt käteen? Onko opittua voinut käyttää ammatissa? Mistä kaikessa oli kysymys? "Ettei hyvä mene hukkaan", kuten Kirkkopelto totesi omaa Turkka-tiliään tekevälle Eppu Salmiselle puhelimessa.
UN SUOMI SIIRTYI
K
kimmo jylhämö & hanna nikkanen
opetusta aikoinaan ihaillut teatterikorkeaa koululainen Eppu Salällä minen kertaa keväällä nvalmistuneessa opinnäytetyössään taririnoitaan koulun kuoohunnasta. Pitkään muhinut ut teksti ei kerro niinkään Jouko o Turkasta, vaan murroskauden Suomesta ja sen teatterimaailmasta, joka tempaisi kourallisen nuoria ihmisiä tekemään vallankumousta ja haistattamaan paskat koko esOUKO TURK AN
tablishmentille. Voima julkaisee Salmisen työstä katkelman, josta on karsittu pois monia keskeisiä hahmoja ja tarinoita. Kouluvuosiin kuului paljon sellaista hyvää ja hauskaa, jota lyhennetyssä tekstissä ei näy, Salminen pyytää muistuttamaan.
O P I N N ÄY T E T Y Ö N E P P U , teatterikorkeakoulun ykköskurssilainen 21 vuoden takaa, on yhtä aikaa uhkarohkean ja haavoittuvan oloinen
nuori niin kai moni meistä siinä iässä. Sitä Eppua Salminen yrittää katsoa aikuisen silmin nyt, kun oma poika on juuri hakenut samaan kouluun ja Jouko Turkkaa museoidaan tutkimuksen kohteeksi. Tuota aikakautta käsitteleviä lehtijuttuja jälkikäteen selatessa voi tulla sellainen olo, että Teatterikorkean kuohunta oli vain myrsky vesilasissa. "1980-luvun opiskelijaliike kesti 15 minuuttia", mukana ollut Timo Harakka kuittaa Salmiselle, kuitenkin vähän itsetyytyväisen oloisena: jotain aika historiallista tuli tehtyä. Salminen yrittää muistuttaa tapahtumien
inhimillisestä hinnasta. On rajoja, joita opettajan tulisi kunnioittaa. On laki, jota rikottiin. Moni sekosi ihan oikeasti. "Halusin laittaa kirjoihin ja kansiin sen, että tällaista tapahtui ja kukaan ei silloin puuttunut asiaan", Salminen selittää. "On myös tavallaan nastaa kertoa näitä tarinoita, että olin paikalla ja näin tämän. Ei ole tarkoitus huutaa autiomaassa, että tämä on väärin."
K O U L U U N S A A P U E S S A A N Salminen oli innoissaan Jouko Turkasta. Tämä oli rikkonut koulun jähmettyneen perinteen:
aikaisemmin "vedettiin röökiä ruskeissa samettitakeissa ja oltiin kommunisteja", Salminen kuvaa. Turkka toi kouluun fyysisyyden ja tekemisen meiningin. Se sopi Salmiselle, joka nautti juoksulenkeistä ja riehumisesta. Salminen ihaili Turkkaa myös teatteriohjaajana. Ihailee vieläkin: "Olen nähnyt siltä aivan fantastisia juttuja. Mutta ei se tee siitä hyvää pedagogia. Eikä oikeuta sen tekoja." Opinnäytetyön kliimaksi on turpiinotto Taisto Reimaluodolta kevättalvella 1987. Tarinassa lehtori Turkka, jonka Salminen
voima 05 / 2008
33
Lasten ristiretki 19861988
TEKSTI: EPPU SALMINEN
Eppu Salminen kävi Teatterikorkeakoulua nousukautta edeltävinä hulluina vuosina.
V
UONNA 1986,
mutta saattoi tulla kesken kuvausten näyttelijöidensä kanssa Helsinkiin ja koululle, pysäyttää portaissa jonkun uusista opiskelijoista ja sanoa jotain hauskaa kuten: "Katsokaa kun on mulkun näköinen jätkä!" Ja veljekset nauroivat ympärillä. lopussa teatterinjohtaja Jussi Helminen vaikuttui koulun skandaalimaisesta Tauti-näytelmästä, jonka ohjasi Erik Söderblom. Hän halusi jotain vastaavaa tammikuussa 1987 Oulun kaupunginteatterissa pidettäville Pohjoisen teatteripäiville. Helminen lähestyi näytelmässä mukana ollutta Jari Halosta. Halosella oli oma ryhmä, johon kuului lisäksi Jari Hietanen, Esa Kirkkopelto ja Jorma Tommila. Heidän ryhmänsä nimi oli "Jumalan teatteri". Kuulostaapa hyvältä, ajatteli Jussi ja pyysi poikia keikalle. Pojat suostuivat. Olin viettämässä viikonloppua vanhempieni luona Lahdessa, kun tv-uutisten päälähetys kertoi ykkösaiheenaan Jumalan teatterin tempauksesta. Kaverit olivat kiivenneet estradille, viillelleet itseään, heitelleet yleisöä kananmunilla ja sianpaskalla. Lopuksi ruoskittiin myös ja tyhjennettiin vaahtosammutin ihmisten päälle ilotulitteiden paukutuksen tahdissa. Ensireaktio oli nauru. Vittu mikä meininki. Teatteripäivien teemana oli ollut Arktinen hysteria! Sitä saa mitä tilaa. Koululla pidettiin oppilaskunnan kokouksia ja ihmeteltiin tilannetta. Osa tuomitsi Oulun tapauksen jyrkästi, osa oli huolissaan Jumalan teatterin jäsenistä, joita pidettiin putkassa vangittuina lopulta 11 päivää. Yhdessä kokouksessa myös Turkka oli jostakin syystä paikalla. Luokan ulkopuolella parveili toimittajia. Itse kokouksen aikana Turkka sanoi vain yhden lauseen: "Hellurei on pillu ruottiks." Muistan olleeni saatanan pettynyt. Miksi Turkka ei kertonut meille opiskelijoille omaa kantaansa tapahtuneeseen? Miksi hän ei analysoinut meidän kanssamme tilannetta ja määritellyt tulevia linjauksia? Kokouksen jälkeen Turkka poseerasi valokuvaajille. Hän nosti uhmakkaasti peukalonsa pystyyn ja
antoi ymmärtää, että ovien takana jumppasalissa oltiin juuri puhuttu jotain elämää suurempaa. "Hellurei on pillu ruottiks." Siinä kaikki. Jumalan teatterin näyttelijät totesivat 29. tammikuuta 1987 Iltalehdelle antamassaan haastattelussa, että "Suomessa on vain Turkka ja Parviainen jotka osaavat tehdä teatteria". jäsenet marssivat Oulun putkasta koululle, perustivat ystäviensä kanssa "Avoimen" oppilaskunnan, valtasivat rehtorin huoneen ja ilmoittivat 2. helmikuuta 1987 vaatimuksensa erikseen laaditussa julistuksessa: Jussi Parviainen koulun johtoon, Turkka jatkaa ohjaustyön professorina, erotettava vt. rehtori Möller, näyttelijäntyön opettajat Valkama ja Saarela. Avoimeen oppilaskuntaan kuuluivat Jumalan teatterin jäsenten lisäksi Kai Raumonen, Sirpa Hyttinen, Timo Harakka ja Juha Hemanus. Kolme dramaturgia ja yksi ohjaaja. Kulttuuriministeri Gustav Björkstrand oli perustanut Oulun tapauksen jälkeen koulun tilannetta pohtivan Tarastin työryhmän, joka nimettiin työryhmää johtavan kansliapäällikkö Lauri Tarastin mukaan. Avoin oppilaskunta vaati, että työryhmän pääsy koulun tiloihin oli estettävä. Ja lopuksi: kaikkien niiden, jotka olivat eri mieltä näistä vaatimuksista, oli erottava. Siis kaikkien. Muuten tehtäisiin kaikki tarvittava "koulun sulkemiseksi". Ilmoitustaulun edessä päivystävät Avoimen oppilaskunnan edustajat vaativat ohikulkevia oppilaita allekirjoittamaan julistuksen. Paperi oli itse asiassa alkuperäisen julistuksen kopio. Ensimmäisen julistuksen nähtyäni olin nimittäin niin tyrmistynyt ja vittuuntunut, että tuhrin sen ulosteella. Omallani.
U M A L A N T E AT T E R I N E U R A A V A N A A A M U N A menen kouluun. Hyppään ulos 3Braitiovaunusta ja kävelen kohti Ehrensvärdintietä. On helmikuun 4. päivä 1987. Ensin kuulen huudon. Niina Nurminen itkuisella äänellä: "Saatanan paskat, miksi te tuhoatte muiden tulevaisuuden? Puhukaa! Sanokaa jotain! Menkää muualle... perustakaa oma teatteri!" Olen sen verran kaukana, etten vielä näe koulun pihalle. Kävelen Nurmisen viereen ja katson matalan muuriaidan yli tapahtumia. Olemme aitiopaikalla. Pääoven edessä istuvat Hieta-
V
UODEN 1986
kun olin ensimmäistä päivää Teatterikorkeakoulussa Ehrensvärdintiellä, luokseni tuli paikan talonmies. Olimme kahden pihalla ja tervehdimme. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän sanoi: "Mä olen nähnyt kun täällä on teetetty oppilailla asioita, joista armeijassa kapiainen joutuisi vankilaan." Vuonna 1983 näin Turkan Tuhat ja yksi yötä -esityksen Teatterikorkeakoulun Kino Helsingin näyttämöllä. Fantastinen esitys. Melkein neljä tuntia intensiivistä, fyysistä näyttelijäntyötä ja oivaltavaa ohjausta. Nauroin ja itkin alusta loppuun. Perkele, mikä meininki. Tänne opiskelemaan! Esityksen jälkeen näin Turkan teatterin aulassa ja läiskäisin häntä olalle. Kiitos paljon. Muistan että Turkan kroppa tuntui kiveltä. Kun lähdimme kohta autolla kohti Lahtea, istuin takapenkillä ja näin Turkan juoksemassa jalkakäytävällä. Katseemme kohtasivat. Näytin peukalolla ylöspäin ja hymyilin. Turkka nyökkäsi ja hymyili takaisin. pamahti Tshernobylin ydinvoimala ja minä valmistauduin kolmatta kertaa Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Olin itsevarma ja rento. Kolmannessa vaiheessa teimme kohtauksia Salaman Finlandiasta. "Siinä sulle mustaa makkaraa!" oli eräs repliikeistäni. Näin kun Erkki Saarela veti pitkän miinuksen papereihinsa, kun laskin housut puolitankoon. Ei haitannut. Pääsin sisään. Jukka Puotila sanoi minua onnitellessaan, että kurssistamme tulee varmasti erityisen luja yhteishengeltään. Odotukset olivat korkealla, olin valmis antamaan koululle kaikkeni. Rokkaamaan koko maailman paskaksi. Tästä tulisi ihanaa. Olimme ensimmäinen kurssi, jota Turkka ei rehtorivuosiensa jälkeen valinnut. Se oli pätevä syy vihata meitä. Turkka ohjasi silloin Seitsemän veljestä -tv-sarjaa Tampereella,
ktio Ensirea Vittu ru. oli nau nki. Teateini mikä m en teemana vi teripäi t Arktinen oli ollu eria! hyst
Klaus Welp
K
E VÄ Ä L L Ä 1 9 8 6
S
nen, Kirkkopelto ja Halonen. He ovat kytkeneet itsensä kettingillä kiinni toisiinsa sekä oven kahvoihin. Kirkkopelto on keskellä. Aivan kuin hän olisi purskahtamaisillaan itkuun. Hänen vasemmalla puolellaan nuokkuu Halonen. Pipo silmillään hän nojaa Kirkkopeltoon ja teeskentelee nukkuvaa. Oikealla puolella on Hietanen, joka katselee vihaisesti ympärilleen. Kirjastoon johtavalla ovella seisoo Tommila. Hän on myös lukinnut itsensä ketjulla oveen. Välillä Tommila työntää päänsä syvemmälle takkinsa sisään suojatakseen niskaansa taivaalta satavaa lasimurskaa vastaan. Rikkoutunutta lasia putoilee hänen nahkatakkinsa selkämykseen. Joku hänen yläpuolellaan hakkaa ikkunoita rikki. Aurinko heijastuu ruutuihin joten en näe, kuka rikkoja on. Päärakennuksen toisen kerroksen ikkunasta lentää läpi yksi Alvar Aallon tuoli. Timo Harakka kävelee ruokalassa ja heittelee irtaimistoa ulos. Pihalle on kerääntynyt lisää
katsojia. Viereisen päiväkodin pihalla lapset katselevat ihmeissään itkeviä ja huutavia ihmisiä. Koulu suljetaan nyt. Se oli itselläni sen hetken voimakkain ajatus. Saatana. Goodbye.
O L I I S I T S A A P U V AT. Leppoisan oloinen pulska konstaapeli kävelee Jumalan teatterin porukan luo. "Mitäs täällä tapahtuu?" Talon henkilökunta osoittaa rikkojia ja he antautuvat ilman vastarintaa. Alkavat kävellä kohti ovet avoinna odottavaa mustaamaijaa. Seison poliisiauton vieressä. Ohitseni tuodaan ensin Harakka. "Mikä oli homman nimi?" kysyn Timolta, ja ensimmäisen kerran koko aamuna joku kommentoi. Harakka katsoo minua: "Jos sä et nyt tajua, niin sä et tajua koskaan." Poliisin lähdöstä on kulunut melkein tunti, kun kavereiden kanssa tutkitaan ruokalan kaaosta. Yhtäkkiä näen rikotun kukkaruukun mullan seassa jotain tuttua. Kaksi viikkoa kateissa ollut pipo on löytynyt! Musta kommandopipo, jonka tilasin
P
on suututtanut puhumalla Uuden Suomen toimittajalle, katselee etäämmältä ja hymyilee. "Reimaluoto olisi halutessaan voinut aiheuttaa paljon pahempaa jälkeä sen sanominen on reilua Reimaluotoa kohtaan. Pahoinpitelyn määritelmä täyttyi silti reilusti. Huonommalla onnella, jos pari potkua olisi osunut vähän sivuun, olisi voinut käydä pahasti." Episodin jälkeen Salminen jätti koulun vuodeksi. Paluu kannatti, sillä edessä oli paljon hyviä kokemuksia. Kickboxing, karate ja juoksulenkit soramonttujen rinteis-
sä olivat kasvattaneet itsetuntoa. Jokainen pärjätköön omillaan, Salminen päätti. Sen testosteronipilven luominen kai oli turkkalaisen teatterikoulutuksen ytimessä. "Pystyin relaamaan kun tajusin, että voin lyödä takaisin. Eikä kukaan sitten enää yrittänytkään."
K U N T I E T O S A L M I S E N opinnäytetyön aiheesta levisi, lehdistö kaivoi valmiit Turkka-asenteensa esiin naftaliinista. Osa toimittajista kantoi huolta entisten opiskelijoiden jaksamisesta. Toiset taas ihmettelivät, miten nämä jaksavat vieläkin
valittaa kokemuksistaan. Tietty simputus kuuluu mieheksi kasvamiseen, viesti kuuluu. "On meillä muillakin ollut paskamaisia maikkoja ja reksejä, on meitäkin ahdistanut koulussa, ollaan mekin oltu nuoria ja epävarmoja ja pelokkaita", Helsingin Sanomien viihdebloggaaja Virpi Salmi kommentoi. "Me ollaan hei päästy siitä YLI, koska se kuuluu normaalina osana ihmisen kasvuun." Salminen katsoo asiaa isän näkökulmasta: jos sitä itse parikymppisenä kuvittelikin kestävänsä mitä vain, 18-vuoti-
aan vanhempana simputukseen tuppaa suhtautumaan vakavammin. Kuinka moni Turkan ymmärtäjistä oikeasti uskoisi oman lapsensa väkivaltaisen ja manipuloivan ohjaajan hoiviin? Mutta kulttuuristarojen machoilulle riittää aina ymmärtäjiä, hän arvelee. "Jos mä menisin Hakaniemen torille, potkisin kymmentä ekaa vastaantulijaa ja sanoisin, että tämä oli kannanotto maailman pahuutta vastaan, niin varmaan löytyisi joku sanomaan, että tämä oli ainoa oikea teko tässä tilanteessa. Niin sanottiin Turkalle, niin sanottiin Teemu Mäelle."
Turkka on ollut kulttuurilehdistölle rakas hahmo, paholainen ja messias. Testosteronihuurussa on jotain pyhää. Kulttuuritoimittajat jotka eivät ryhmänä varsinaisesti mieshormonia uhku suojelevat väkivaltaista ikoniaan. "Jostain ihmeen syystä humanistikulttuuritoimittajia vain kiehtoo väkivalta. Ne menee sekaisin, kun joku tekee jotain tosi rajua. Jos joku siinä valittaa, että multa nyt katkes tässä käsi, niin ne vastaa, että sä et vaan ymmärrä. For a bigger cause, hei."
hanna nikkanen
34 voima 05 /2008
Apu-lehdestä vuotta aiemmin. "Hei!" huudan Koukin Mikolle joka seisoo röökihuoneen ovella. "Jotain hyvääkin tässä kaikessa! Pipo löyty!" Nauretaan. Äkkiä kuulen kameran sulkimen ääniä. Joku ottaa kuvia sarjatulella. Naks viuuh naks viuuh naks viuuh. Seison ison rikotun ikkunan takana kommandopipo päässä. Viereisellä tiellä, alhaalla, seisoo valokuvaaja. Nostan nyrkin pystyyn ja huudan: "Me jatketaan töitä! Laita sinne lehteen, ettei me tästä masennuta!" Kuvaaja hymyilee. Nyökkää. Poistuu. Yhteisellä asiallahan siinä oltiin." Kysyin Timolta, mitä hänelle oli tapahtunut 21 vuotta aikaisemmin sen jälkeen, kun mustanmaijan ovet olivat sulkeutuneet ja kontaktimme oli katkennut. "No, meidät vietiin Isolle Roballe ja kuulusteltiin. Illalla päästiin pois. Siinä se oli. 1980luvun opiskelijaliike kesti 15 minuuttia." Kaduttaako? "No, ei." Harakan mielestä Avoin oppilaskunta onnistui tavoitteissaan. Tutkijaryhmä ei koskaan uskaltautunut koululle, eikä Turkkaa erotettu. Pääpointtihan oli se, että kaveria ei jätetä. "Tuli se kyllä aika kalliiksi." Kysyin, että tiesikö Harakka mitä minulle tapahtui sen jälkeen, kun olimme tavanneet koulun pihalla kun häntä talutettiin maijaan. Ei tiennyt, ei ollut kuullut. Minäpä kerron.
O U L U N H A J O T U S P Ä I V Ä N jälkeisenä aamuna herään opiskelijakämpässäni Etelä-Haagassa. Luen ennen kouluunlähtöä oppilastalon aulassa Uuden Suomen. Etusivulla on melkein puolen sivun kokoinen kuva. Rikotun ikkunan takana seisoo musta pipo päässään tyyppi, jolla on nyrkki pystyssä. Kuvan henkilö olen minä. Vieressä on iso otsikko: Turkkalaiset riehuvat. Alla kuvateksti: Hetki ennen poliisin tuloa. Hetki ennen poliisin tuloa? Kuva otettiin tunti poliisien lähdön jälkeen. Ja todellakaan se en ollut minä, joka niitä ikkunoita hajotti. Soitto lehteen. Saan kiinni jonkun vastaavan toimittajan. Selitän hänelle, että on tapahtunut sekaannus. Toimittaja on pahoillaan. Vaadin oikaisua. "Tottakai", toimittaja lupaa. Juttelemme hetken ajan. Jossain vaiheessa keskustelua sanon, että minun mielestäni koulun hajottajien keinot tuovat mieleeni Hitler Jugendin toimintatavat. Päätän lähteä käymään vanhempieni luona. Linja-autoasemalla ostan Iltalehden, Uuden Suomen iltapäiväjulkaisun. Jutun yhteydessä melkein koko sivun täyttää sama kuva kuin Uuden Suomen kannessa. Kommandopipo, ikkuna ja nyrkki. Alla teksti jossa puhutaan riehujista.
n ikRikotu a seitakan kunan pipo päässta soo mu ppi, jolla on y sään ty pystyssä. nyrkki
Seuraavan päivän lehdissä on korjaukset. Uuden Suomen korjaus on tulitikkuaskin kokoinen. Sama pipoikkunanyrkki-kuva miniatyyrikoossa, alla teksti: "Viesti kuului: Me jatkamme töitä! Turkkalaisia Salminen pitää Hitler Jugend -porukkana." Turkkalaisia? Mitä helvettiä? Kun sanoin riehujien (Harakka, Hyttinen, Raumonen ja Hemanus) käyttämiä metodeja hitlerjugendmaisiksi, se Uuden Suomen logiikan mukaan tarkoittaa, että pidän turkkalaisia natseina. Turkka tuolloin herätti minussa jo ristiriitaisia tunteita, mutta itse asiassa kehuin häntä ja Parviaista samana päivänä ilmestyneessä Etelä-Suomen Sanomissa. Mitä sitten tapahtui? Ainakin selvisi ettei Jouko Turkka lue EteläSuomen Sanomia.
L E M M E T U L O S S A koululle Kevään heräämisen harjoituksista Helsinginkadulta Eiraan. Metroasemalla näyttelijäntyön opettajana toiminut Ritva Valkama huikkaa, että "pitäkää lippu korkealla". Aulassa huomaan Jouko Turkan. Hänen vieressään seisoo Taisto Reimaluoto, yksi Turkan ohjaaman Seitsemän veljestä -tv-sarjan veljeksistä. Reimaluoto kääntyy, näkee minut, lähtee tulemaan kohti. "No siinä se saatana on!!" Ensin luulen, että Reimaluoto puhuu jollekin toiselle. Että takanani on joku josta Taisto ei pidä. Sitten ajattelen, että se pelleilee. Tämä on nyt jotain huumoria. Ehkä jopa jonkinlainen ystävyyden osoitus. Hassuttelua. Kohta me nauretaan, että ähäkutti pelästyitkö. Spekulaationi katkeaa kun Reimaluodon nyrkki heilahtaa parin sentin päässä kasvoistani. Väistän refleksillä. Jos se olisi osunut, olisivat etuhampaat lähteneet. Taisto tarraa rinnuksiin, nostaa minut ilmaan, paukuttaa minulla auki kaksi pihalle vievää ovea, heittää maahan. Alkaa lyödä ja potkia. Suojaan itseäni sikiöasennossa. Jenkkiarmeijan talvitakki pehmentää kroppaan satelevia potkuja. Kaiken aikaa Reimaluoto huutaa naama punaisena: "Saatana, meitä oot menny haukkumaan natseiks ja fasisteiks. Ai että pistää vihaks tommonen. Kato että oli viimenen kerta... saatana kun tekis mieli vetää kunnolla turpaan tollasta!" Muita oppilaita tulee väliin. "Lopeta", osa huutaa. Turkka on jäänyt sisään. Kun Reimaluoto antoi ensimmäi-
Timo Harakka oli yksi Avoimen oppilaskunnan jäsenistä ja koulun hajottajista. Soitin Harakalle 7. huhtikuuta 2008 ja kerroin tekeillä olevasta lopputyöstäni. Muistutin tapaamisestamme koulun pihalla 21 vuotta aiemmin. Harakka sanoi olleensa tyrmistynyt, koska opiskelijat halusivat tuomita Oulun tapauksen, olivat "huolissaan maineestaan ja keikoista" ja valittivat, että "duunit loppuu ja massi loppuu". Kukaan ei tuntunut välittävän siitä, että opiskelijakollegoita pidettiin putkassa jo ties kuinka monetta päivää ilman virallista vangitsemista. Kohtuuttomasta pidätysajasta oli nostettava meteli. Heidän kokemuksensa tilanteen epäoikeudenmukaisuudesta vahvistui, kun opetusministeriö, johtavat poliitikot ja tiedotusvälineet alkoivat syyttää Turkkaa Oulun tapahtumista ja vaativat häntä eroamaan Teatterikorkeakoulusta. Opetusministerin perustama Tarastin työryhmä oli viimeinen pisara. Mitään "kuriin pistämistä" ei saatana sallittaisi. Asioita ei vaiettaisi kuoliaaksi. Turkkaa ei saisi erottaa ilman kovaa protestointia. Koulun hajotusoperaatio ei ollut spontaani teko. Harakan ryhmä kokoontui aamulla koulun viereisessä kahvilassa. Oviin kahlitut Jumalan teatterin jäsenet eivät tienneet suunnitelmasta mitään, mutta olivat ilahtuneita, kun Harakka tovereineen saapui koululle. Sitten vaan paikka remonttiin. Timo ihmettelee vieläkin muiden oppilaiden voimakkaita reaktioita. "Tuntui älyttömältä kun muut oppilaat itkivät ja huusivat hysteerisinä.
N
Y K Y I N E N T V -T O I M I T TA J A
O
K
AVOIN OPPILASKUNTA. Yksi ohjaaja ja kolme dramaturgia eli Juha Hemanus, Sirpa Hyttinen, Timo Harakka ja Kai Raumonen pistivät pystyyn vuosikymmenen shown.
set iskut, Turkka seisoi liikkumatta ja katseli. Hieman päätään kohottaen, kulmat kurtussa hän seurasi hyväksyvällä katseella kun minua retuutettiin. Ikään kuin tarkkaili oppilaansa suoritusta. Ei jäänyt epäselväksi, kenen idea koko manööveri oli. Pihalla Reimaluoto hieman rauhoittuu ja minä nousen ylös maasta. Tajuan nyt mistä on kysymys. Se Uuden Suomen vastine saatana! Yritän huutaa, että kyseessä on väärinkäsitys, virhe! En mä ole sanonut teistä mitään tollasta! Ei se kuuntele. Reimaluoto vaan huutaa. Räkä valuu ja kuola lentää. "Kiitä onnees perkele!" se huutaa. Tulee taas kohti. Pysähtyy. Meneekin takaisin sisään. Minä painan perään. Aulassa on Turkka. Hän on tullut lähemmäksi ulko-ovea, että kuulisi paremmin miten lätty lätisee. Se vilkuilee jotain papereita muka saatanan tärkeänä. Reimaluoto menee portaita alas kohti jumppasalia. Huudan perään: "Kuuntele nyt Reimaluoto, perkele!" Ei vastausta. Muut ovat häipyneet paikalta. Olemme kahden aulassa. Turkka ja minä. Kävelen sen luokse. "Anteeksi, mutta voisitsä vähän aikaa kuunnella, mä selitän tän jutun... mä haluaisin selvittää tän." Turkka: "Älä selitä! Ala vetää siitä nyt! Älä tuu tähän selittää!!" Minä: "Mutta kun kyseessä oli virhe! En mä oo ikinä antanut tommosta lausuntoa!" Turkka: "Painu nyt siitä tai mä lyön sua! Ei ne oo muutkaan mitään lausuntoja annellu. Ala mennä nyt! No!!" Tajusin että sillä, oliko lausuntoani siteerattu oikein, ei oikeastaan ollut merkitystä. Turkan mielestä kukaan muu kuin hän ei olisi saanut kommentoida ulospäin mitään. Turvat kiinni tai tulee... no, turpaan. Välikohtauksen jälkeen sana on kiirinyt koulussa. Jengi tietää, että minua on "vähän lätistelty". Kukaan ei puhu minulle mitään. Paikkoja jomottaa. Huomenna olisi kroppa mustelmilla. Hampaat tallella, verta ei tule, päähän ei ole lyöty. No, pahemminkin olisi voinut käydä. Päätän että jätän koko paskan. Käyn opintotoimistossa ja ilmoitan, että nyt tulee lähtö. Vuoden breikki. Siitä vaan, se onnistuu, sanotaan. No kiva, pääsee kaikki helpommalla. Kiva, kiva. Tästä alkaa välivuosi. Kiitos kaikesta ja näkemiin. ensimmäisenä kouluvuotenani vuonna 1986 kuulin Jörn Donnerin haastattelevan Turkkaa radiossa. Turkka valitti että kaikki varsinkin teatterissa on paskaa. Donner epäili, että "ei kai nyt ihan kaikki voi olla paskaa". "Kyllä on", vastasi Turkka, "vihollisia on joka puolella, kaikki vainoavat. Koko ajan on joku salaliitto ja juoni menossa mun pääni menoksi." No, jos sä nyt oikein pinnistäisit ja yrittäisit mainita edes yhden positiivisen asian sun alaltas, Donner tenttasi. Turkka mietti pitkään ja vastasi: "No, olen saanut paljon nuorta pillua." Tämä purkaus siis aikana, jolloin lähes koko teatterimaailman ja arvostelijakunnan eliitti piti häntä puolijumalana. Teatterikoulusta lähdön jälkeen Turkka sai valtion 15-vuotisen apurahan. Sen aikana
hän työskenteli vierailijana eri teattereissa. Yleensä paitsi ohjaten myös kirjoittaen, lavastaen ja puvustaen omat näytelmänsä. Taloudellisesti Joukolla menee hyvin. Entä taiteellisesti? Kirjoittaessani tätä en ole kuullut hänen uusista avauksistaan mitään. Olen ymmärtänyt ettei niitä välttämättä enää edes tule. viimeksi 21. maaliskuuta 2000, kun hän oli vieraana Timo Harakan keskusteluohjelmassa Musta laatikko. kom-teatteri oli juuri antanut hänelle potkut ja peruuttanut Osta pientä ihmistä -näytelmän esitykset. Turkka istuu tv-studiossa, haukkuu komin näyttelijöitä ja kiroilee kohtaloaan. Hän oli toiminut oikein. Salaliitto saatana. Yhtäkkiä Turkka, jostain syystä, siirtää keskustelunaiheen Ateneumissa parhaillaan olevaan Hugo Simbergin näyttelyyn. Sitä mainostetaan bussien kyljissä suurilla tarroilla, joissa on Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli vuodelta 1903. Maalauksessa kaksi totista poikaa kantaa pientä enkeliä paareilla halki aution maiseman. Kiihtynyt Turkka huutaa Harakalle miten törkeää se on, että Ateneum mainostaa näyttelyä väärennetyllä maalauksella. "Siitä on poistettu tehtaan piippu!" Turkka messuaa. Hän tietää, että "alkuperäisessä maalauksessa on tehtaanpiippu johon se enkeli on törmännyt. Sitten työläispojat joutuvat sitä kantamaan." Harakka nyökkäilee myötätuntoisesti. Koko Suomi nyökkäilee. Nerokas huomio. Paitsi että alkuperäisessä maalauksessa ei ole piippua. Simberg lisäsi piiput pari vuotta myöhemmin kopioon, jonka hän maalasi Tampereen tuomiokirkon seinään. Ei Simberg koskaan kertonut tai selittänyt, mitä hänen maalauksissaan tapahtui. Jokainen sai tehdä oman tulkintansa.
T
V:SSÄ N Ä I N T U R K A N
, että Tiedän t Tursaiva monet n ja muisaljo kalta p häntä lämtelevat öllä. m
M
U I S TA N K U I N K A
T A myöhemmin, minä olen ammattinäyttelijä, Jussi Parviainen saarnaa Jeesuksen menestystarinasta ja Jouko Turkka on muuttunut akateemisen tutkimuksen aiheeksi. Tiedän, että monet saivat Turkalta paljon ja muistelevat häntä lämmöllä. Kaikille ei käynyt yhtä hyvin. Moni jätti koulun, moni sekosi. Tapahtumat Teatterikorkeassa eivät tuhonneet minun tulevaa uraani. Koulusta huolimatta olen näyttelijä. Teki hienon roolin Lahtisena ja oli mukana masinoimassani Jalmari Kolu -säätiön Junnu Vainion Pahojen poikien lauluja -konsertissa, jossa lauloi unohtumattoman version kappaleesta "Pohjolan pidot". Kysyin Taistolta kesällä 1997, mitä hän ajatteli tapauksesta Teatterikorkean pihalla kymmenen vuotta aiemmin. Taisto pahoitteli. Sanoi, että se oli "sitä aikaa". Hän ei mitenkään nähnyt enää itseään toimimassa samalla tavalla. En kyllä minäkään. Ei se mitään. Sattuuhan näitä.
N
Y T, TA
MONV U O T-
Artikkeli koostuuu otteista, jotka on poimittu näyttelijä Eppu Salmisen kirjallisesta maisterin opinnäytteestä Lasten ristiretki 19861988 eli Billion Dollar Babies.
36 voima 05 /2008
Vilkkaalla ostarilla kylmät väreet lävistävät: kuvittelenko vai vilkuilevatko monet olkansa yli? Ohittaessamme Mugaben residenssin maastoutuneet sotilaat tarraavat rynnäkkökivääreihinsä. Jokainen toivoo, että jos auton pitää hajota, se ei hyytyisi tällä tiellä, Bobin nurkilla. Mugabea tuttavallisesti kutsutaan Bobiksi.
TUT TAVA NTUT TAVA-
siivisuutta, jolla kansa on hyväksynyt kohtalonsa. Kun puheeksi tulevat Kenian levottomuudet, paikalliset pyörittävät päätään: ai meilläkö? Ryhtyisimme moiseen verilöylyyn? tehnyt Mugabe rakentaa kuvaa pelottomasta johtajasta, joka panee kampoihin uuskolonialismia vastaan. Opposition tunnuksena on kämmen. Logot tekevät tervehdyksistä politiikkaa: oliko tuokin kädenheilautus protestin vai status quon merkki? Masvingon lähellä pääsen todistamaan Mugaben puolueen zanupf:n vaalitemppua: 40 000 maatalouskärryä odottaa lähtöä "ääni mulle, rattaat sulle" -kierrokselle. Jokin kuitenkin rakoilee. Koskaan ennen ei Heraldissa ole julkaistu opposition värimainoksia. Koskaan aiemmin Morgan Tsvangirain ei sallittu pitää marssejaan. Koskaan ennen kukaan ei haastanut Mugabea. On julkinen salaisuus, että armeijassa ja poliisissa kytee kapina. Mutta Mugabe on ennenkin näyttänyt, miten napisijat saadaan kuriin ja vaaleissa saavutetaan haluttu tulos. Denisen tavoin moni varautuu siihen, että kakkua on jäljellä vielä viisi vuotta. Kuinka vankkumaton on nyrkin vetovoima?
N Y R K I S TÄ L O G O N S A
Viikko Zimbabwessa käy kalliiksi ja venyttää käsityskyvyn rajoja. Maailman nopeimmin raunioituvassa taloudessa eletään lähtölaskentaa siihen, kun presidentti Bob viimein väistyy.
TEKSTI & KUVA: SARA RIGATELLI
majoittaa minut Hararen-kotiinsa. Arviolta jopa kolmannes väestöstä on karistanut kotimaan pölyt jaloistaan. Ilmiöllä on hyvätkin puolensa: sataneliöisen lukaalin vuokra on 650 euroa. Ylpeitä zimbabwelaisia harmittaa, että media kuvaa heidän elämäänsä täydellisen epätoivoiseksi. Maassa on myös toinen todellisuus, jossa käytetään Facebookia ja jännitetään Idols-karsintoja. Bussissa vierustoverini Denise arvelee paluun "normaaleihin töihin" vievän korkeintaan viisi vuotta. "Oi, hän on kuin vauva. Tiedäthän, että ihmiset vanhentuessaan taantuvat lapsen tasolle." Sama käytännöllisyys leimaa pasNI
Robert Mugaben ja oppositiojohtaja Morgan Tsvangirain on määrä kohdata presidentinvaalien toisella kierroksella 27. kesäkuuta. Kirjoittaja vieraili Zimbabwessa maaliskuussa.
MISTÄ NOLLAT TULEVAT
you Toukokuussa keskuspankin valuutannälkä paisui sietämättömäksi. Rahaa ryhdyttiin viimein ostamaan markkinahintaan. Fiksattu vaihtokurssi tarjoaa yhä huvia Mugaben lähipiirille: ministeri maksaa mersustaan 30 dollaria. Kuka ihmettelee, miksei tämä sakki luovu vallasta? Kun banaani maksaa sata kertaa enemmän kuin ostamasi talo, tai kynttilän hinta vastaa kahden kuun palkkaa, hintojen kehitystä ei voi käsittää. Suurin seteli on nyt 250 miljoonaa. Se on 50 sentin arvoinen, huomenna ehkä 10 sentin. Seurauksena on sairas kulutusjuhla: miljardit on tuhlattava päivittäin, koska huomenna niillä ei ole arvoa. Joskus hinta muuttuu kaupan hyllyltä kassalle.
Z I M B A B W E L A I N E N arkimatematiikka saa tottumattoman
CAN I JOIN
home?" Kassatytön katse nauliutuu mehupurkkiin. Kuiskaus kuuluu, kun sormet naputtavat summan laskimeen: 50 000 000. "Excuse me", säpsähdän. Ymmärränkö oikein? Pyytääkö nuori nainen päästä mukaan ulkomaille? Soperran "I wish" ja myyjän kasvot kertovat, että jäljillä oltiin. Siitäkään kaupasta ei löytynyt vettä, mutta mehua sentään, hintaan yksi euro. Virallisilla markkinoilla hinta olisi ollut 1 000 euroa. Siis tuhat euroa, mehulitrasta. No, selitetäänpä vähän.
VUOSI OLI 1980,
seteli Suurin iljoo250 m on nyt n 50 sentin o naa. Se , huomenna n arvoine 10 sentin. ehkä
kun itsenäisyyssodan sankari Robert Gabriel Mugabe nousi Afrikan vilja-aitan pääministeriksi. Zimbabwen dollari oli yksi maailman vahvimpia, ja maa kuskasi ruokaa yli rajojen minkä ehti. Mugaben sosiaalisia uudistuksia suitsutettiin. Alamäki alkoi kuivuudesta. Sitten tuli epäonninen sotaretki Kongoon, mikä sai ulkomaiden kassavirrat ehtymään. Ruoantuotannon romahdutti maareformi. Se oli viimeinen naula hyvinvointi-Zimbabwen arkkuun. Maailmanennätyksiä Zimbabwe pitää hallussaan kolmin kappalein. Kerran maanosansa koulutetuimmat ihmiset nauttivat nyt lyhyimmästä elämästä ja maailman korkeimmasta inflaatiosta. Virallinen talous ei myönnä rahan karkumatkaa. Pankeissa tarjoiltiin vielä hiljattain tuhatkertaisesti devalvoitua kurssia. Se tarkoitti, että Yhdysvaltain dollarilla sai mustassa pörssissä 30 000 000 Zim-dollaria, pankissa vain 30 000. Jos erehdyit ostamaan tavallisen limpun luottokortilla, tililtä katosi 300 taalaa.
pään pyörälle. Herätessä on tarkistettava valuuttakurssi puskaradiosta. Kaikesta on säännöt ja kaikkia sääntöjä rikotaan. Koskaan ei tiedä, kärähtääkö ulkomaanvaluutan hallussapidosta, liian käteisen kantamisesta vai muovisesta bensakanisterista metallisen sijaan. Elämässä on hullua logiikkaa. Seteleissä on voimassaolopäiväys. Huoltoasemien mainostorneissa lukee bensan hinnan sijaan "yes" tai "no". Kaupunkien katukuva muistuttaa enemmän 1990-luvun Eurooppaa kuin Afrikkaa: siististi pukeutuneet ihmiset ostoksilla rauhallisissa supermarketeissa. Kun katsoo tarkemmin, kenelläkään ei ole kädessään kuin pari tuotetta. Saaliit ovat mielivaltaisia: maapähkinävoita ja saippuaa, aprikoosihilloa ja tomaatti. Joka paikassa ihmiset jonottavat: pankeissa, bensa-asemilla, tienvarsilla. Odottavat autoa jota ei tule, bensaa jota ei ole, käteistä joka ei päde. Eväsleipiä etsiessäni valtavan leipomon perällä makaa kuusi sämpylää. Ostan ne kaikki ja poistun puna poskillani.
Matala inflaatio on kaikkein rikkaimpien ja kaikkein köyhimpien etujen mukaista.
T O I M I T U K S E N P Ö Y D Ä L L E ilmestyi zimbabwelainen vajaan miljoonan dollarin seteli. Sitten piti ruveta miettimään, miten setelissä voi olla niin paljon nollia. Inflaation tahti Robert Mugaben johtamassa maassa kiihtyi viime vuonna jo yli miljoonan prosentin vuodessa. Entistä suurinumeroisempia seteleitä on painettu ripeään tahtiin. Niinpä esimerkiksi hedelmiä ostetaan seteleillä, joissa voi olla suurikin määrä nollia.
painaa lisää - mikä laskee sen arvoa entisestään. Tässä tilanteessa jokainen järkevä ihminen on jo menettänyt uskonsa paikalliseen valuuttaan ja haalii vakaampia valuuttoja. Pikkuhiljaa syntyvät rinnakkaiset markkinat eri valuutoille. Paikallista rahaa ei enää yritetäkään käyttää kovin laajasti. hyperinflaatio ei ole ainutlaatuinen tapaus. Pahin tunnettu inflaatio oli Unkarissa 1940-luvulla, jolloin liikkeellä oli muun muassa 100 000 000 000 pengon postimerkkejä. Jos valtio ei olisi vastannut inflaatioon painamalla aina vain suurempia pengoseteleitä, postimerkkiostoksille olisi täytynyt viedä kottikärryllinen kahisevaa. Isoja rahoja painetaan, koska niille on tarvetta. Lopulta Unkari luopui pengosta ja otti käyttöön uuden rahayksikön, forintin.
ZIMBABWEN
määräytyy myyjän ja ostajan välisenä äänettömänä neuvotteluna siitä, mikä on tuotteen arvo. Kun arvoa mitataan rahassa, kyse on paitsi käsityksistä tuotteen arvosta, myös käsityksistä rahan arvosta. Jos esimerkiksi hedelmäkauppias tahtoo ostaa hedelmistä saamillaan rahoilla maissia, mutta uskoo tai tietää maissin hintojen nousevan koko ajan, hän nostaa hedelmien hintaa. Kun kaikki kauppiaat alkavat ennakoida rahan arvon laskua, se todella alkaa laskea ja nopeasti.
TUOT TEEN ARVO V A LT I O N J AT K U V A N rahantarpeen kattamiseksi keskuspankki voi laksea liikkeelle lisää rahaa. Rahanmäärän lisääntyessä rahan arvo kääntyy laskuun. Jos rahan määrä tuplaantuu päivässä, banaani joka eilen maskoi euron, maksaa tänään kaksi euroa. Kun inflaatio kerran lähtee käyntiin sitä on vaikea pysäyttää. Talous on aina psykologista peliä, jota pelataan uskomuksilla rahan arvosta. Kuka tallettaisi pankkiin rahaa, jonka arvon uskoo tai tietää laskevan silmissä? Raha käytetään tällöin mahdollisimman nopeasti, kun sen ostovoima on vielä jonkinlainen. Pankkien holvit ovat tyhjillään ja rahaa täytyy
HYVÄSTI HYVINVOINTI. Mugabe hallintoineen on ajanut Zimbabwen kaaokseen. Banaani maksaa talon hinnan verran ja kansalaisten säästöt haihtuivat ilmaan.
hyperinflaatiota käytetään tässä pelissä pelinappulana: se on varoittava esimerkki valtioille, jotka eivät ole pienestä inflaatiosta huolissaan. Kaikkein rikkaimpien edusmiehet mielellään varoittavat korkeasta inflaatiosta aina kun voivat. Oli hyperinflaatio miten valitettavaa tahansa, kohtuullinen inflaatio ei ole lainkaan paha juttu. Siitä hyötyvät esimerkiksi asunto- ja opintovelalliset suurten talletusten päällä istujien kärsiessä. Ehkä juuri jälkimmäisten ihmisten etujen takia inflaation hallinnasta on tullut talouspolitiikan ykkösprioriteetti. Toisaalta inflaatio toki myös nakertaa sosiaalietuuksia, sikäli kun niitä ei ole sidottu elinkustannusten nousuun.
ZIMBABWEN
Voiman taloustoimitus
HARRY KIVIJÄRVI
JA SE MITÄ TAITEEKSIKIN SANOTA AN
TUHANSIEN VUOSIEN AJALTA 09.05.21.09.2008
OHO
Nykytaidetta Pekka Halosen kokoelmasta
6.6.-28.9.2008 Puutarha Taidemuseon kokoelmakukkasia Lintukoto Metsästä maailmalle
www.taidemuseo.kuopio.fi
kuva: Hannu Väisänen, Oil, 1987
38 voima 05 /2008
-files
VOIMAN TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
voima
Bye bye
Rakkaalla lapsella yksi nimi
O N K O S I L L Ä N Y T niin väliä? Ystäväni pyysivät apua lapsensa nimeämisessä, kun heidän oma erimielisyytensä oli loputon. Ulkopuolisen ei tosin vanhempien ehdotuksille heittämien "EI"-huutojen keskellä auta kuin astua sivuun. Sehän on vain nimi! Voihan sen nyt tarvittaessa muuttaa. Yrityksissä nimien muuttaminen on osa kameleonttimaista toimintaa, jossa tahraantuneen nimen voi hylätä yhtä helposti kuin tehtaan duunarin. Jopa valtion ohjaimissa on juuri nyt vipinää. Byrokraattisen luotettavasta, maantienharmaasta Tieliikelaitoksesta tehtiin Destia ja samalla valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Se liittyi Postin siis nykyisen Itellan seuraan yhtiönä, jonka nimestä vietiin ainakin kaikki käytännön järki. Mutta onko kansainvälistymiskliseen ohella muita selityksiä siihen, että nimet muuttuvat ja mainostoimistot piirtelevät uusia logoja?
IMF?
Kukaan ei enää halua Kansainvälisen valuuttarahaston lainoja.
maailmanjärjestölle, johon sen asiakkaat eivät luota ja joka on askeleen myöhässä aina kun sen toimialalle iskee kriisi? Kun järjestö on kansainvälisen talouden vahtikoira imf, ei helppoja vastauksia ole kenelläkään. Kansainvälisen valuuttarahaston imf:n kriisin välitön syy on sen uskottavuuden häviäminen kehitysmaiden sil-
niin paha, ellei se olisi toistunut aiemmin. 1990-luvun lopussa Kaakkois-Aasiassa kansantalous toisensa jälkeen romahti talouden ylikuumentumisen ja valuuttakeinottelun seurauksena. imf epäonnistui kriisin tunnistamisessa, eikä jälkihoito sujunut juurikaan paremmin. Finanssikriisin edetessä Yhdysvalloista Islantiin, IsoonBritanniaan ja muualle maailmaan yhä useammat ovat alkaneet vaatia uudenlaista johtoa maailmantalouden hallintaan. Saksan keskuspankin johtaja Josef Ackermann totesi Financial Timesin mukaan finanssikriisin seurauksena, että "en enää usko markkinoiden itseään parantavaan voimaan".
TILANNE EI OLISI
M
I TÄ
TEHDÄ
missä. Kukaan ei halua ottaa imf:n lainaa, sillä lainan ehtona imf esittää lainansaajalle ison joukon poliittisia vaatimuksia. Ja kun lainoja ei oteta, ei tule tulojakaan. Kriisi on kuitenkin kehitysmaakysymyksiä laajempi. Toinen merkittävä ongelma on, että imf ei onnistunut huomaamaan ajoissa Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta alkanutta luotto- ja rahoituskriisiä. keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan on arvellut, että finanssikriisi saattaa olla pahin sitten toisen maailmansodan. Kuitenkin imf totesi vuosiraportissaan syyskuussa 2006 vain 10 kuukautta ennen kriisin puhkeamista että "merkittävät rahoitusalan toimijat
Y H D Y S VA LTA I N
että pian myös Itella ja Destia ovat piensijoittajien, eläkerahastojen ja spekulanttien hampaissa pörssissä. Jos katsomme menneisyyteen, valtion puhelinyhtiölle kävi samoin: Telestä tuli Sonera, Sonerasta pörssiyhtiö ja UMTSkauppojen jälkeen fiasko, joka ehti jopa vakoilla henkilökuntaansa. Nimi muuttuu yleensä ensin. Vaikka on sinänsä hölmöä vastustaa pelkkiä nimenmuutoksia, on kuitenkin epätodennäköisempää, että uusi Destiatai Itella-konserni innostaa vieraudessaan yhtäkään toimijaa puolustamaan lauttakuljetuksia tai postia julkisena palveluna, jos ne joskus ovat uhattuina. Vai miltä kuulostavat iskulauseet: "Itellan puolesta rajatonta voitontavoittelua vastaan?"
VEIKK AUKSENI ON,
kehittyneillä markkinoilla ovat terveitä, edelleen voitollisia ja vakavaraisia". Mikä sai Washingtonissa päämajaansa pitävän järjestön sivuuttamaan kriisin omalla takapihallaan? Viime huhtikuussa imf:n johtoryhmän jäsen Hector Torres totesi suoraan kolumnissaan Daily Timesissa viime huhtikuussa, että mitä enemmän valtio maksaa jäsenmaksuja imf:lle, sitä enemmän valtaa kyseisellä valtiolla on. "Tämä saattaa ohjata järjestöä kääntämään selkänsä sen vaikutusvaltaisimpien jäsenmaiden haavoittuvuuksille vaikka juuri näiden maiden toimilla on suuri vaikutus koko järjestelmään", Torres kirjoittaa.
ei ole yksin. Financial Times -talouslehden vaikutusvaltainen kolumnisti Martin Wolf luonnehti 14. maaliskuuta tapahtunutta usa:n keskuspankin päätöstä pelastaa vaikeuksiin joutunut Bear Sterns -pankki "päiväksi jolloin unelma globaalista vapaasta kapitalismista kuoli". Wolfin, Ackermannin ja muiden kommenttien valossa imf:n uudistusten tie ei tule olemaan helppo. Valuuttarahaston usko markkinoiden itseään parantavaan voimaan on 1980-luvun jälkeen moneen kertaan todettu epäonnistuneeksi strategiaksi. Pian nähdään, onko aika ajanut imf:n ohi.
ACKERMANN
Matti Ylönen
julkisten palveluiden suoja kuten esimerkiksi lähikirjastojen kohdalla sijainti ja tuttuus. Niiden arvo, ehkä jopa byrokraattishenkinen nostalgia niitä kohtaan, näyttäytyy vasta, kun mahdollisesti arvostamamme palvelut todella ovat uhattuina. Nimeä muuttamalla vastarintaa voidaan siis murentaa jo etukäteen. Nimenmuutos voi myös olla totaalisen muodonmuutoksen lähtölaukaus. Pörssissä valtion osin omistamat yritykset alkavat käyttäytyä kuin ihminen Kalifornian pahimman kultakuumeen aikaan. Kuluttajina voimme nyt ostaa ei-niin-puhtaita selluyhtiö Stora Enson papereita. Niitä saadaksemme valtio sahaa Kemijärven kunnassa omaa oksaansa ja Brasiliassa toiveita kauan kaivatusta maareformista. Toinen valtion tarjoama mahdollisuus on Neste Oilin uudet biopolttoaineet ilmastotuhon edistämiseksi. Ja jos tämä ei riitä, pian kai kaikki eurooppalaiset voivat lämmitellä harmaan talven keskellä Fortumin ydinsähköllä. Ja uutuutena voi lähteä Destian lautalla kohti uusia "dynaamisen infra-alan palvelusektorin" tarjoamia seikkailuja. Melkein kuin kotona leivottu.
N I M E T O V AT V A H V A
Mitta täynnä
Intian pääministeri Chidambaramin mukaan ksi ruoan käyttö polttoaineeksi on "miedosti ilmaistuna typerää".
nopea nousu aiheuttaa maailmalla edelleen hämmentyneitä reaktioita ja kiistelyä kriisin pohjimmaisista syistä. Uusimpien arvioiden mukaan ruoan hintakriisi koskettaa yksin Aasiassa yli miljardia ihmistä. Eräs keskeinen esille nostettu syy ruokakriisiin on spekulaatio. Epävarmuus finanssimarkkinoilla on saanut investoijat sijoittamaan ruokaan. Usein ruoan ei tarvitse olla edes vielä olemassa, vaan kauppaa käydään tulevaisuuden ruoalla, futuureilla. Futuurimarkkinoille päätyvä raha nostaa ruoan hintaa. Intian valtiovarainministeri p. Chidambaram ilmoitti
oikaisu
Tunari mokasi
Voimassa 4/2008 taloussivun toimittajan Matti Ylösen kirjoittaman Ruualla saa leikkiä -jutun jälkirivi oli yliampuva. Todellisuudessa keinottelu ei ole ruokakriisin pahin syy, vaan tilanne on monimutkaisempi. Virheeseen syyllistyi Voiman talousosaston vt. tukityöllistetty kesäkissaharjoittelija. Tähän anteeksantamattomaan ja media-alan uskottavuuden kannalta tuhoisaan erheeseen syyllistynyt harjoittelija on siirretty osaamiskapasiteettiaan vastaaviin työtehtäviin Voima-lehden kellariin. Olemme käynnistäneet sisäisen tuottavuusohjelman vastaavien katastrofien välttämiseksi tulevaisuudessa.
taloustoimitus
R
UOAN HINNAN
Otto Bruun
elintarvikehuollon. Ministeri tuomitsi samalla myös ruoan käytön biopolttoaineiden valmistuksessa. Chidambaramin mukaan ruoan käyttö polttoaineeksi on "miedosti ilmaistuna typerää, vahvasti ilmaistuna rikos ihmisyyttä vastaan". äskettäin Aasian keOn mahdollista, ethityspankin vuotä monet muutkin sikokouksessa kehitysmaat seuattorit la raavat Intian esiMadridissa, että "Speku vat Intia suunnittemerkkiä helpothalua esti rtais lee ruoan futuuyksinke tysmaat." taakseen ruokarikaupan kieltäkriisiä. kehi tuhota mistä. Taustalla Pa k i s t a n i n valtiovarainmion huoli vipuranisteri Ishaq Dar hastojen roolista on pitänyt noussutta ruoan hinnan nouöljyn hintaa ruokakriisussa. Intia on jo aiemmin rajoitta- sin keskeisenä syynä. Tässäkin nut joidenkin ruoka-aineiden taustalla on spekulaatio. Darin vientiä. mukaan "spekulaattorit ovat nostaneet öljyn hinnan kestäK Y S E E S S Ä O N merkittävä käänmättömälle tasolle ja he haluane, sillä Intia avasi ruoan fu- vat yksinkertaisesti tuhota ketuurikaupan vasta viisi vuotta hitysmaat". sitten pyrkimyksenään kehittää maata finanssikeskuksena. TEPPO ESKELINEN Nyt näyttää siltä, että finanssitalous on kriisiyttämässä maan
> Yllättäviä yhteyksiä ja uusia näkökulmia tämän maailman asioihin joka perjantai.
Tilaan Vihreän Langan!
< < < < > > > >
Tutustumistarjous: 12 numeroa / 10 Kestotilaustarjous: 1. vuosikerta 40 Opiskelija, eläkeläinen, työtön, vsk. 35 Tilaan uutiskirjeen sähköpostiini
POSTIMAKSU MAKSETTU
Vuositilaajan lahjaksi* valitsen:
< > Oras Tynkkysen / Rosa Meriläisen pamfletin < > Finnkinon leffalipun ali < > Like-pokkarin**:
> Tutustu 3 kk kympillä!
> Vuosikertatilaajalle kirja tai leffalippu!
Kätevimmin hoidat tilauksesi netissä.
10
numer oa
12
<<<<<<<<<<<<<<<< Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
Omat tietoni tietoni:
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN/SÄHKÖPOSTI > ALLEKIRJOITUS * TILAAJALAHJA KAIKILLE VUOSIKERTATILAAJILLE ** LISTA KIRJOISTA: WWW.VIHREALANKA.FI
> www.vihrealanka.fi
V08
40 voima 05 /2008
Maa ilman tilaa
Maapallon elinkelpoiset alueet supistuvat ja luonnonvarat vähenevät ilmastonmuutoksen edetessä. Ympäristön muutokset ja luonnonkatastrofit ajavat ihmisiä pois kotiseuduiltaan, ja entistä useammat etsivät parempia elinoloja aikaisen ultJo muualta. Tätä olisi ennakoitava k atuisen a on nutla tunnustamalla ympäristöongelmat uolem uurin k maton t yhdeksi pakolaisuuden syyksi. vaa
kor iskunetys ihm men nalle.
Shishmaref
Kolme näkökulmaa
Ei tietoja saatavilla Alle 100 km:n päässä merenrannasta asuvien prosenttiosuus väestöstä
Lähteet: Center for International Earth Science Information Network; World Resources Institute; International Food Policy Research Institute, 2007. Luvut vuodelta 2000.
Ei tietoja saatavilla
Maanviljelijöiden prosenttiosuus työikäisestä väestöstä
Lähde: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), 2006. Luvut vuodelta 2004.
Kiina Intia Indonesia Kalatalouden parissa työskentelevien määrä tuhansissa
Edustettuina ovat ainoastaan maat, joissa alalla työskentelee yli 100 000 henkeä.
Lähde: FAO, http://www.fao.org/fishery/statistics/global-fishers, 2006. Luvut vuodelta 2000.
ATLANTTI ATLANTTI Välimeren ympäristö Niili
Tsadjärvi Araljärvi
Huang He KeskiAasia BANGLADESH KIINA Ganges ja INTIA Brahmaputra Afrikan sarvi Mekong
Jangtse
Suurin osa ilmastopakolaisista on lähtöisin kehitysmaista, joissa tilannetta pahentavat köyhyys ja konflikti. Nämä puolestaan liittyvät läheisesti ympäristongelmiin.
Yhdysvaltojen kaakkoisosa New Orleans MEKSIKO HAITI Karibian saaristo
Tyynenmeren saaristo TUVALU TYYNIMERI
Saharan eteläpuolinen Afrikka
Pakolaisten määrä miljoonissa
Ilmastopakolaisia Pakolaisia muista syistä (= pelko tulla vainotuksi omassa kotimaassaan rotuun tai kansallisuuteen, uskontoon, yhteiskuntaryhmään tai poliittiseen mielipiteeseen liittyvistä syistä)
INTIAN VALTAMERI
Alueita, joiden asukkaat ovat vaaravyöhykkeessä... ...kun merenpinta nousee ja joet tulvivat: suuret jokisuistot pienet saaret (joista osaa uhkaa täydellinen katoaminen) rannikkoalueet (jotka ovat kaikki alttiita luonnonmullistuksille) ...aavikoitumisen ja kuivumisen vuoksi (ennestään kuivien alueiden reuna-alueet) ...pyörre- ja hirmumyrskyjen vuoksi ...jäätiköiden ja ikiroudan sulamisen vuoksi
Arviot vuodelta 1995
Lähteet: Norman Myers: Environmental refugees: an emergent security issue, Etyjin 13. ympäristö- ja talousfoorumin asiakirja, Praha 2005; Millennium Ecosystem Assessment, 2005; Liser (Living Space for Environmental Refugees), 2007.
42 voima 05 /2008
Riku Cajander
kasvi
Ne valtaa meitin
Aluksi sormista hävisi pigmentti, olin alle kouluikäinen. Vanhempani varoittivat mukamas vitsikkäästi, että värin lähteminen johtuu siitä, että imin sormiani. Sitten värit katosivat osittain varpaistani. Eikä arven tilalle tullut normaalia pigmenttiä. Purjehdusretkellä Ruotsiin huomasin keskellä avomerta, että myöskin huuleni ja silmäluomeni ovat pigmentittömät. Koska mukana ei ollut aurinkorasvaa laitoin huulien peitoksi huulipunaa ja pidin silmät auki. Saapuessamme Tukholmaan minulla oli violetit silmäluomet ja kirkkaanpunaiset huulet. Lääkäriltä tivasin joskus, että eikö ole mitään tapaa saada pigmentti takaisin. Lääkäri mutisi jostakin Egyptistä saatavasta rasvasta, joka ei ole virallisesti lääke ja on muutenkin hankalasti saatavissa. En koskaan lähtenyt etsimään pigmenttiä Egyptistä. Olen ollut sinut luontaisen luomivärini kanssa ja jaksanut odottaa stoalaisesti, kunnes minusta tulee albiino.
JOSKUS L APSENA SE ALKOI.
TALAKSEN TAISTELU. Suora toiminta pelasti metsää hakkuilta Kainuussa.
eli valoyliherkkyyden voi aiheuttaa jokin kemiallinen aine. Valoihottumayhdistyksen mukaan "valokosketusihottuma voi syntyä toksisena ärsytysreaktiona tai immunologisena allergiareaktiona. Molemmissa tapauksissa reaktion laukaisevat aallonpituudet ovat UVA-alueella". Yleisimmin ihottumaa aiheuttavat putkikasvit: ukonputket, karhunputki, koiranputki ja väinönputki. En itse ole piehtaroinut putkipellossa ainakaan tietoisesti. Ongelmallisimpia ovat jättiputket, jotka eivät aiheuta ainoastaan kosmeettista haittaa ihmisille vaan vievät tilaa muilta kasveilta. Haitallisia jättiputkilajeja ovat muun muassa kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum, kuvassa) ja persianjättiputki (Heracleum persicum). Nämä kaukasialaiset valloittajakasvit ovat karanneet kotipuutarhoista.
PIGMENTIN L ÄHTEMISEN J ÄT T I L Ä I S P U T K I A ON VA I K E A
et Monelle tilante Talaskankaalla sta olivat sotaa, jo ausyntyi pysyvä k hna päättäjiä ko taan.
Syrjäisessä Vieremän kunnassa yksittäisten ihmisten kokemuksista syntyi tapahtumaketju, jonka seurauksena suoran toiminnan ympäristöaktivismi tuli osaksi luonnonsuojelun kenttää.
A L A S K A N K A A N luonnonsuojelualue on lähes luonnontilaisena säilynyt metsä- ja suoalue Savon ja Kainuun rajamailla. Alueelle suunniteltiin hakkuita 1980-luvun lopulla, mutta luontoaktivistit estivät ne suoralla toiminnalla ja mielenosoituksilla. Ensikosketukseni Talaskankaaseen sain sattumalta parisenkymmentä vuotta sitten, juuri ennen hakkuita. Kaverini vanhalla Volvolla ajoimme metsäautoteitä läpi avohakatun, taimikkoisen ja karun maiseman. Tunnin kuluttua oli edessä valtavia mäntyjä, suurta kuusikkoa ja satoja keloja, joiden välistä pilkisti avosoita. Uskomaton näky, jollaista en ollut aiemmin tavannut muualla kuin Lapissa. Tähän maisemaan Metsähallitus suunnitteli toimenpiteitä. Kaiken piti edetä normaalisti: täysikasvuiseksi järeytynyt metsä tarjoaisi paljon tukkipuuta, suot kaipasivat ojitusta ja avohakkuilla saataisiin uutta taimistoa paikalle. Metsähallitus tiesi, että jotkut paikalliset retkeilevät ja marjastavat Talaksella. Siksi alueen pienien metsäjärvien ympärille päätettiin jättää hakkuusuunnitelmissa hyvitykseksi kapeahko suojavyöhyke.
kitkeä, kun ne ovat päässeet irti. Niistä voi lähteä ihottumaa aiheuttavaa kasvinestettä. Toisaalta jättiputkien siemenet säilyttävät itävyytensä usean vuoden. Niittämisellä hommasta ei selviä. Hävittämiseen löytyvät ohjeet ymparisto.fi:n sivuilta. Pahimmillaan jättiputket muodostavat laajoja kasvustoja, "jättiputkimetsiä", jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja eläimistön. Jokakesäiseen taisteluun lupiineja vastaan jättiputket tarjoavat haastavan vaihtoehdon.
T
Heinosenahon lumisella tiellä. Olimme yöpyneet Vieremän koululla ja aamupimeässä lähteneet Heinosenaholle, täysin asumattomalle seudulle. Kaikki toimet metsäautotiellä, suunnitellulla leimikkopaikalla, sujuivat kuin unessa mutta itsestään. Pystytimme tielle joukkueteltan, savu levisi pian teltan kamiinasta, mutta tuntui edelleen kylmältä. Metsätyömiehet saapuivat parin tunnin odottelun jälkeen paikalle. Osa oli yllättyneitä ja osa äkäisiä, kun kerroimme, että alue on poikkeuksellisen arvokas emmekä väistä. Metsähallitukselle oli annettu etukäteen mahdollisuus reagoida, ja sille oli toimitettu paljon materiaalia alueen luontoarvoista. Metsähallitus ei vastannut millään tavalla. Poliisien saapuminen paikalle tuntui jännittävältä ja hämmentävältä. Median yllättävän suuri kiin-
nostus tapahtumaan oli odottamatonta bonusta. Iltaisin aktivistien joukko kokoontui kirkonkylän kuppilaan seuraamaan TV-uutisista pätkiä "Talaksen Taistelusta". Pää oli saatu auki. talvella Talaskankaan suojelu jatkui Oulun läänin puolella Sopenmäellä. Hiihdimme joukolla hakkuualueella estääksemme metsäkoneiden toiminnan. Osa meistä kiipesi hakattavaksi tarkoitettuihin puihin, osa kiinnittyi niihin kettinkien avulla. Poliisit joutuivat raahaamaan voimatoimin porukkaa pois alueelta, mutta uusia aktivisteja ilmestyi paikalle. Muutama metsäkoneen käyttäjäkin hermostui ja heilutteli hakkuulaitteita vaarallisen lähellä mielenosoittajia. Tunnelma Kajaanin poliisilaitoksen putkassa, minne satV U O T TA M Y Ö H E M M I N
tumanvaraisesti jotkut meistä joutuivat, oli kuitenkin koko ajan hilpeä ja vahva. Hakkuut siirtyivät, perustettiin virallinen Talaskangas-työryhmä, alueen uhanalaista eliöstöä alettiin luetteloida. Lopputuloksena lähes 4 000 hehtaaria Talaksesta perustettiin suojelualueeksi kuusi vuotta myöhemmin. Monelle tilanteet Talaskankaalla ja Sopenmäellä olivat sotaa, josta syntyi pysyvä kauna ja epäilys päättäjiä ja ympäristöön liittyviä suurvirastoja kohtaan.
Riku Cajander Kirjoittaja on Vieremältä kotoisin oleva biologi, toimittaja ja monitoiminen ympäristöaktiivi.
VIRKEÄ VANHUS
perintö kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton tiestä ja tapahtumista 70 vuoden ajalta. Teos on järkälemäinen katsaus siihen, mitä maamme luonnonsuojelun eri vaiheissa on tapahtunut ja kenen voimin. Kirjassa pohditaan myös mitä tarvitaan tulevassa toiminnassa luonnon ja ympäristön hyväksi. 70-vuotiaaksi ehtinyt Suomen luonnonsuojeluliitto viettää nyt elämänsä kevättä. Järjestö on saavuttanut todellisen kansanliikkeen voimaa. Aktivismi on moninaistunut luonnon ihailusta kaupunkien pyöräteille ja ilmastonmuutoksen kipupisteisiin, EU:n kansalaisjärjestöihin ja kabinetteihin. Todellisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on tullut lisää, kun järjestössä ovat vauhdissa monet toimikunnat luonnonharrastuksesta ja ympäristökasvatuksesta energia- ja liikennekysymyksiin perinteistä luonnonsuojelua unohtamatta. Siinä on voimaa!
L AULUJOUTSENEN
E ENTÄS TÄNÄÄN?
taistelulla oli suuri vaikutus tulevaan luonnonsuojelukenttään. Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton metsäryhmä jatkoi myöhemmin suoran toiminnan tempauksia. "Talaskankaasta muodostui se kaikkien Taisteluiden Äiti. Talaskangas osoitti, että ympäristöhallinnon perustamista seurannut hyssyttelyn aika oli ohi. Talaskankaalla oppinsa saaneet nuoret muodostivat oman suoran toiminnan ryhmänsä LuontoLiiton sisään. He seurasivat ympäristöhallinnon virkamiesten tekemisiä kiusallisena perskärpäsenä, ja puuttuivat sen räikeimpiin epäkohtiin", Jani Kaaro kertoo. Hän osallistui Talaksen
TA L A K S E N
Kimmo Jylhämö www.ymparisto.fi/default. asp?node=6547
tapahtumiin. Kaksikymmentä vuotta on pitkä aika. Suojeltujen metsien määrä on kasvanut siinä ajassa yli sata prosenttia maan eteläisellä puoliskolla, mutta saman alueen suojelutilanne on edelleen hälyttävä. Tuhannet metsien eliölajit surffaavat sukupuuttoaallon harjalla. Metsäalueet pirstoutuvat pienempiin osiin, hakkuumäärät ovat kasvaneet rajusti ja tehometsätalous jyrää edelleen lähes kaikkialla. "On syntynyt uusi uhka etelän metsäluonnossa väärin mitoitettu täsmäsuojelu", Janne Kumpulainen toteaa.
Riku Cajander
Laulujoutsenen perintö. Suomalaisen ympäristöliikkeen taival. Toim. Helena Telkänranta. WSOY 2008. 304 s.
Riku Cajander
T A L V E L L A 1 9 9 8 kolmenkymmenen hengen porukka seisoi Talaksen
Millaista vihreää sähköä sinä käytät?
Vertaile vaihtoehtoja Oikeat futonit nyt suurmyymälästämme Varistossa. Myös Forumista, Heikintorilta ja Sulanportista Hyrylästä. Tarjouksia ja uutuuksia. Tervetuloa!
Vuoteet, vuodesohvat, futon-patjat, petarit, peitteet, tyynyt. Ja paljon muuta. Vain luonnonmateriaaleista. Hinnoilla, jotka yllättävät edullisuudellaan.
www.ekosahko.fi
Woodstock vuodetarjous
Vuoderunko säleineen 140 x 200 cm nyt 398 160 x 200 cm nyt 424 180 x 200 cm nyt 448
Seoul vuodesohva
Kahden tai yhden istuttava, patjakoot 80 x 200 ja 80 x 140 cm
Alk. 648
Wenge-värinen runko, futon-patja 80 x 200 cm, kaksi puuvillaista tyynyä 40 x 55 cm ja puuvillaiset irtopäälliset Peruspaketti yhteensä norm. 849 tarjous 648 FO 80/9-patjalla norm. 963 tarjous 738 Malesia-pääll peruspakettiin norm. 991 tarjous 758 FO 80/9, Malesia-pääll norm. 1.105 tarjous 848 Vuodevaatelaatikko pyörillä norm. 172 tarjous 145 Vuodetuoli, avattuna 140 x 80 cm Peruspaketti yhteensä norm. 582 tarjous 478 Malesia-päällisillä norm 681 tarjous 568
Zen vuode täyttä mäntyä
Koot 90/120/140/160/180 x 200 cm. Värit wenge, kirsikka, pähkinä ja kuusi. Metalliosat minimoitu muutamaan ruuviin. Edullinen ja suosituin futon-vuode alk. 316 . Nyt kirsikan väriset n. -30%
Vain oikeita futoneja
Oikeassa futonissa on vain luonnonmateriaaleja ja kaikki sen kerrokset ovat hengittäviä. Jos molemmat ehdot eivät täyty, ei kyseessä ole oikea futon koska tärkeitä ominaisuuksia menetetään. FutonOriginal-patja valmistetaan Suomessa käsityönä parhaista ja puhtaimmista materiaaleista. Kipeäkin selkä saa levon futonilla. Ei kerää pölyä ja pölypunkkeja. Kaikkein turvallisin patja allergisille. Esim. FutonOriginal 9 krs 160 x 200 cm vain 597 .
Futon-kortilla edullisesti ja kätevästi
Voit halutessasi jakaa ostostesi maksamisen jopa 72 kuukaudelle, luotto enimmillään 5.000 . Esim. 3 kk maksuajalla kulut vain 3,2 /kk. Lataa esite nettisivuiltamme tai kysy lisää myymälöistä!
Futon Bed Shop Oy
s-posti info@futon.fi, www.futon.fi
Vantaa (päämyymälä): Riihitontuntie 4, 09-4777430, Helsinki: Forum, Kukontori, 09-72681414, Espoo: Heikintori 2.krs, 040-7509714, Tuusula: Sulanportti, 09-2732030
Futon-kauppiaat: Kotka: Hkl Siitari, 05-262206, Mikkeli: Kaluste Marsalkka, 015-213333, Hämeenlinna: Mulperipuu, 03-6533002, Pori: Porin Villa ja Peite, 02-6346200, Kouvola: Sisustus Marelle, 05-5353170, Jyväskylä: Stemma Jyväskaluste, 042499441, Imatra: V-Kaluste, 05-4726555
voima 05 / 2008
45
Pahoin brihoin pajatukset
Folk-rockia paukuttava Santtu Karhu & Talvisovat tulee rajan takaa Karjalasta. Yhtyeen nimen valinta taitaa olla tarkoituksellista provosointia.
XXIII SUVISOITTO
25.29.6.2008 PORVOO·BORGÅ
MERIKANTO, FAURÉ, R. STRAUSS, HONEGGER, TAILLEFERRE, SOSTAKOVITS, VILLA-LOBOS, DE FALLA, IBERT, WEBERN, HINDEMITH, BARTÓK, VARESE, IVES, ANTHEIL, RAVEL, SATIE, ELGAR, PUCCINI, SIBELIUS.
S
ANTTU
KARHU
&
TA LV I S O VAT
on tiettävästi maailman ainoa livvin eli Aunuksen karjalan kieltä soittava etnofolkrockyhtye. Yhtye on perustettu 1980-luvun alussa Karjalan pääkaupungissa Petroskoissa. "Soitamme äijäpohjaista sekamehua", Santtu Karhu virnuilee. "Tavoittelemme uudella levyllämme livemäisempää otetta ja soundia. Toivottavasti siinä myös onnistuttiin." Haastattelu tehtiin vappupäivänä Kuopion k-klubilla, jossa yhtye heitti kaksi tuntia kestävän keikan. Folkrock soi kuulaan kauniina ja tempo oli hengästyttävä. "Tällä hetkellä Venäjällä ja Karjalassa tilanne on sellainen, että esiintymään haluavilta soittajilta lähinnä pyydetään rahaa!" huudahtaa Karhu ja nauraa sitten väsyneesti. "Soittimia ei tahdo saada. Internetin kautta ei voi tilata, koska firmat kieltäytyvät lähettämästä mitään Venäjälle edes postiennakolla. Käteiskauppa on ainoa tapa. Sitten jää ongelmaksi se, miten kitara saadaan Suomesta Karjalaan. Uusi levymme on kuitenkin nyt miksausvaiheessa. Ilmestymisajankohdan tietää Jyrki." Karhu viittaa Jyrki Raatikaiseen, Radiopuhelimien rumpaliin. Hän on ollut perustamassa suomalaista Hot Igloo-levymerkkiä, jolle Talvisovatkin levyttävät. pitävät Santtu Karhua taitavana sanankäyttäjänä, oikeana kielinerona. YhK A R J A L A N K I E LT Ä T A I T A V AT
tyeen nimen valinta taitaa olla tarkoituksellista provosointia, arvelen ääneen. Laulaja Santtu Karhu vilkuttaa silmää ja kertoo, että "talvisovat tarkoittaa talvivaatteita, ei talvisotaa". Suomalainen ymmärtää, tai luulee ymmärtävänsä, karjalan kielestä noin 80 prosenttia, niin tutulta se suomalaisen korvaan kuulostaa. "Savonmurre ja livvi ovat lähellä toisiaan, kummassakaan ei ole kahta vokaalia peräkkäin", tuumii Santtu Karhu. "Puhtaasti savoa tai karjalaa äidinkielenään puhuvien lukumääräkään ei suuremmin poikkea toisistaan. Livviä puhuu enää noin 30 000 henkilöä. Itse yritämme vaimoni opettaa yliopistolla karjalan kieltä siirtää kieltä omille lapsilleni." Livvin valitseminen esityskieleksi on samalla Karhun poliittinen kannanotto, sillä Neuvostoliiton väestönsiirtojen seurauksena on moni kieli kuollut. "Me emme alistuneet!" huudahtaa Karhu. "Tietenkin tavoittaisimme suuremman yleisön valtakielellä, venäjäksi, mutta haluamme säilyttää sydämemme kielen."
AIKAIKKUNA 1924
TIDSFÖNSTER 1924 TIME SLOT 1924
WWW.AVANTIMUSIC.FI TAITEELLINEN SUUNNITTELIJA KIRMO LINTINEN
Riikka Söyring Santtu Karhu & Talvisovat: Allus oli muna. Hotlgloo 2008. Talvisovat keikalla 18.6 Oulun Never Grow Old, 21.6 Pajalan Meänfestivaali Erkheikki, 28.6 Haapavesifolk, 17.7 Varkauden Kesäkatu, 18.7 Heinävesi Gasthaus
AUNUKSESTA PÄRÄHTÄÄ. Talvisovat on keikkaillut
Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan. Santtu Karhulle (toinen vas.) Suomi näyttäytyy hobittilana. " Älä nyt suutu, mutta Suomessa on aika pysähtynyt. Te olette jumissa."
KARJALA KIERTEESSÄ
kaukana Moskovan miljonääreistä, suuren maan katvealueella. "Ihmiset siirtyvät kaupunkeihin, koska maaseudulla ei ole töitä. Työvoima on halpaa runsaan saatavuuden takia, joten palkat ovat pieniä tai töitä ei saa. Kurjuus hukutetaan viinaan. Kapitalismin myötä rikollisuus on muuttanut muotoaan. Se on siistimpää mutta suurempaa", Santtu Karhu kertoo. Viipuri tosin on väkivaltainen paikK ARJAL A SIJAITSEE
ka. Karjalan apuprojekteista ja humanitaarisesta työstä Karhu sanoo ettei ole varma onko siitä apua. "Mutta jotain täytyy tehdä, on hyvä että jotkut jaksavat yrittää. Maaseutu ei saa kuolla. Minä en välitä onko vallassa kommunismi vai kapitalismi, se on samantekevää. Ihmisyys on tärkein."
Riikka Söyring
KUUDESTI VUODESSA Tarjous uudelle tilaajalle: Puoli vuotta vain 17 euroa www.kulttuurivihkot.fi
46 voima 05 / 2008
Teräspäinen mahtisonni
Arctic Hysteria
TranceState of Contemporary Finnish Art P.S.1 Contemporary Art Center, New York June 1 September 15, 2008 framework: the finnish art review | N°9 June`08 | Arctic Hysteria Special Issue
Kylmän sodan reima ritari puolustaa valkoista keskiluokkaista Amerikkaa, opettaa kommunistivihaa & uskoa esivaltaan.
Hogan tietää, että Stark on Rautamies. Kunnon komedian tapaan Stark ja Hogan riiaavat samaa neitoa, Pepperiä, joka on välistä kuumana Starkiin, välistä Hoganiin. Kyltymättömän ritarillisesti miehet aina luovuttavat toisilleen etuajo-oikeuden. Todellisen bimbon tapaan Pepperin roolina on lähinnä pelätä miesten puolesta ja tulla Rautamiehen pelastamaksi. Lopulta Pepper valitsee Hoganin eli tavallisen tallukan.
PURKAA patoumansa vänkyräisiä superroistoja vastaan, joista monet ovat neukkuja, kiinalaisia tai kuubalaisia kommarisankareita kuten Titaanimies, Mandariini tai Yksisarvinen. Pentagon haluaisi tietenkin Rautamiehen salaisuuden haltuunsa, mutta lahjomaton Stark ei luovuta, ei edes senaattori Byrdin komitean edessä. Stark on hyvisten hyvis, hän taputtaa itselleen. Ei kun vaan stereoihin Black Sabbathin Iron man, ja davai! R A U TA M I E S
www.frame-fund.fi
PENTINKULMAN PÄIVÄT
27. 7.3.8. 2008 Urjalassa
Passaako klassikko?
Kohtaa Hannu Mäkelä kirjaila, H.K. Riikonen kuuntele, Johanna Sinisalo keskustele. Sauli Niinistö Koe Kirsi Kunnas Pentinkulman ainutlaatuinen Mirkka Rekola Risto Ahti tunnelma!
pilvissä, kiitää maan alla, ja niin lakoavat puolimielten rikollisten inhat koplat. Kyborgimme sydämeen on sattunut, eikä se syki ilman sähkö- ja ydinvoimaa, joka pullistaa myös lihakset. Tämän edistyksen ihmesällin haarniska on kevyt, painuu kokoon ja mahtuu attaseasalkkuun. Kuinka kätevää! Kaiketi teattereihin pian hiipivän Iron Man -elokuvan takia suomennettu albumi esittelee Marvel Comicsin klassisia Rautamies-sarjakuvia 1960-luvulta. Rautamies tuli esiin supersankarien toisessa aallossa samalla kun Marvel lanseerasi Hämähäkkimiehen, xmiehen ja Daredevilin. Rautamies on kapitalismin sankareista kovapäisin. Hän nujertaa sabotöörit, mafiat, teknologiavarkaat ja ulkomaiden kätyrit eikä taivu edes naisvakoojien seksipommitukseen.
R
A U TA M I E S L I I TÄ Ä
on Rautamies in kapitalism a sankareist . kovapäisin
Ville Ropponen Stan Lee, Gene Colan & Johnny Craig: Rautamies Iron man. Ihmesarja 13, Egmont 2008. 319 s. Ja tästä kuunneltavaa: www.youtube.com/ watch?v=cwywugjy3BY
w w w. p e n t i n k u l m a n p a i v a t .fi
heerosten luvattu tanner. Villin lännen yksinäisen lehmipojan hahmo jakautui 1900luvulla kahtia. Metropolien kaduille tupsahti peloton yksityisetsivä ja taivaalle telmahti supersankari, tuo jokapojan yli-ihminen, puolustamaan konservatiivisia ihanteita. Klassiset supersankarit olivat täydellisen moraalisia ja lain ulkopuolella. Vietnamissa haavoittunut Tony Stark ei ole turhan konstikas kaveri. Hän pelastaa itsensä Vietkongilta erikoishaarniskan avulla ja puolustaa jatkossa oikeutta usa:sta laboratoriostaan käsin. Gary Grantilta näyttävässä Starkissa Henry Ford saumautuu Howard Hughesiin. Stark on insinöörinero, miljardööri, asetehtailija ja mahtisonni, joka liikuskelee naislaumojen ympäröimänä. Kuten sankareilla Zorrosta alkaen Starkilla on kaksoisidentiteetti: vain hänen alaisensa Happy
USA ON MY YTTISTEN
voima 05 / 2008
47
Norjalainen kamariromaani kertoo mustasta rakkaudesta. Jos pieni tyranni pelästyy, pääsee siltä iso itku.
vuosi sitten löysin kadulta rintamerkin, joka oli noin kymmenvuotiaan tekemä. Kuvassa oli puuväreillä piirretty hymiö, jonka alle oli horjuvalla käsialalla kirjoitettu "Exät vittuun". Se alkaa aikaisin. Mustasukkaisuus on kateuden alalaji. Kateus on halua omistaa muille kuuluvia asioita, joihin itsellä ei ole oikeutta. Kuten toisen sielun, menneisyyden, vapauden ja tunne-elämän. Missä menee normaalin raja? Jokainen on joskus ollut mustasukkainen. Tuijottanut silmät kiiluen kumppanin päiväkirjaa, tullut tarkoituksella päivää liian aikaisin mökkilomalta, tehnyt ratsian takin taskuihin ja varjostanut kullanmurua työpäivän jälkeen. Juonut pari pulloa viiniä liikaa, kun kaunis ja viisas kumppanin exä eksyy samoihin pippaloihin. Itkeskellyt, haastanut riitaa, heittänyt puolisoa kengällä ja mädillä hedelmillä. Heittänyt kukkaruukun vessan peiliin. Juossut paljain jaloin marraskuussa Helsinginkadulla. Polttanut exän valokuvat roviossa takapihalla. Vakoillut ikkunan takana yön läpi,
M
U U TA M A
mitä kotibileissä tapahtuu. Avannut kirjeitä, penkonut laukkuja. Ja kumpi on epäilyttävämpää: se, että kännykän puhelutiedoissa on tuntemattomia numeroita vai se, että puhelutiedot on kokonaan poistettu? tavallisen ja sairaalloisen mustasukkaisuuden välillä on häilyvä. Sairaalloinen mustasukkaisuus on persoonallisuuden häiriö. Netin keskustelupalstat ovat täynnä mustasukkaisuuden uhrien tilitystä ja kokemuksia, mutta mustasukkaisten puheenvuoroja ei juuri esiinny. Tämä johtuu siitä, että mustasukkaiset eivät itse koe tekevänsä mitään väärin. On siis paha mennä sanomaan puuttuvatko mustasukkaisten kommentit siksi, että ihmiset keskimäärin ovat kykenemättömiä harjoittamaan itsekritiikkiä vai siksi, että pakkomielteiset ihmiset kokevat oman taR AJA
pa pansa toimia oikeutetuksi ansa toim ja normaaliksi. a normaa Norjala Norjalainen Niels Fredr rik Dahl on kirjoittanut r romaanin romaaninsa Viime kesän mustas nä mustasukkaisen kokem musmaailm musmaailman kautta. Tarin nan minäkertoja on mies, rinan minäk v joka epäilee vaimonsa pettäkerto vän häntä ja kertoo lukijalle avioparin viimeisestä kesästä kesämök killä Ruotsin ja Nor Norjan rajan tuntumassa. Arkinen lähtökohta, epäily, laventuu tarinan edetessä tarinaksi läheisriippuvaisesta miehestä. Hänen silmiensä ja havaintojensa kautta lukija saa kalpean aavistuksen siitä, minkälainen on rakastavan mutta kontrolloi-
van ihmisen maailmankuva. Teot on ulkoistettu miehen kerronnasta. Asiat vain tapahtuvat. Joku hajottaa mystisesti eräänä yönä naisen pyörän. Naisen rakas medaljonki katoaa. Kesänaapuri ajautuu kuolleena rantaan. Koirakin katoaa. mies kammoksuu sitä, että hän ei koskaan voi oppia tuntemaan vaimoaan Siriä kokonaan. Että vaimon sisällä on toinen Siri, joka on hallitsematon ja vieras. Miestä keljuttaa, jos vaimo saa orgasmin ennen häntä, koska silloin mies tuntee itsensä "pysäköidyksi, sivuutetuksi ja ylimääräiseksi". Mies ei kykene iloitsemaan naisen raskaudesta, koska naisen ajatus harhailee pois miehestä syntymättömään lapseen. Ja onko lapsi miehen? "Hänen
DAHLIN K AMARIROMA ANIN
mielestään minä olen hidas ja vähän tyhmä ja usein minä olen hänen mielestään ihana. Ongelma on se, että minä en riitä sille toiselle Sirille", itsereflektioon sairastunut mies pohtii. Mustasukkainen on kuin taapero aikuisten bileissä. Täysin riippuvainen ympäröivistä ihmisistä, jotka häntä ruokkivat ja huoltavat. Taaperon on pakko olla valpas ja tulkita isojen ihmisten jokaista elettä ja ilmettä, koska poikkeava ja odottamaton tarkoittaa vaaraa, hylkäämistä ja sen seurauksena nälkäkuolemaa. Ihmissuhdeoppaissa korostetaan aina, että mustasukkaisuus ei ole rakkautta vaan hallintaa. Tämä vähättelee mustasukkaisten omaa kokemusta. Kyllä mustasukkainen rakastaa, mutta hän ei rakasta kuin aikuinen. Hän haluaa syliin.
Susanna Kuparinen Niels Fredrik Dahl: Viime kesänä. Bazar 2008. 181 s.
ltJokainen on po kutanut exän valo kavat roviossa ta pihalla.
Maailma ilman sotaa
kaikkien nuorten miesten on opeteltava sotimaan ja tappamaan. Vaatimuksia on esitetty siitä, että sama velvollisuus tulisi olla myös nuorilla naisilla. Professori Gruenin mukaan väkivaltaisuus ja tappaminen eivät ole geneettisiä piirteitä, vaan ne liittyvät kulttuuriin, erityisesti lasten kasvatukseen. Vieraillessaan Maailma kylässä -festivaaleilla Gruen esitti, että geenien merkitys käyttäytymiselle on ymmärretty väärin. "Geenit vaikuttavat muun muassa hermosoluihin ja hormonineritykseen, mutta ne eivät määrää ihmisten käyttäytymistä. Ymmärtääksemme ihmisten tekoja meidän on ymmärrettävä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ensimmäinen vuorovaikutussuhde on äidin ja lapsen välillä", Gruen sanoo.
G R U E N S Y N T Y I juutalaisperheeseen Berliinissä vuonna 1923. Perhe pakeni natseja Yhdysvaltoihin Varsovan ja Kööpenhaminan kautta vuonna 1936. Gruen opiskeli New Yorkissa psykoanalyytikoksi, perusti vuonna
1954 ensimmäisen lasten psykoterapeuttisen yksikön tuolloin köyhien mustien kaupunginosana tunnettuun Harlemiin, ja ystävystyi muun muassa Henry Millerin kanssa. Gruenin opettaja oli Theodor Reik eli yksi Freudin ensimmäisistä oppilaista. Gruen suhtautuu yllättäen kriittisesti psykoanalyysin merkitykseen yhteiskunnallisessa keskustelussa. "Psykoanalyysi oli aikanaan vallankumouksellinen liike, joka kyseenalaisti vallitsevia käsityksiä ihmisestä. Nyt se on muuttunut instituutioksi, joka puolustaa omia etujaan." vastoin Freudia, ettei lapsissa ole synnynnäistä pahuutta. Väkivallan lähteenä on se, että vanhemmat pakottavat lapsen palvelemaan omia tarpeitaan. Lapsi joutuu uhraamaan omat tarpeensa miellyttääkseen vanhempiaan, koska on täydellisen riippuvainen vanhempien huomiosta. Vanhemmat halveksivat lapsissaan avuttomuutta ja tarvitsevuutta heikkouden merkkejä itsessään.
G R U E N E S I T TÄ Ä
O S V E I T S I L Ä I S E N psykoanalyytikon Arno Gruenin kirjan nimi, Haluan maailman ilman sotaa on provokaatio. Turvallisuuspolitiikka, sotavoimat ja puolustusteollisuus lähtevät siitä, että sotia on aina ollut ja tulee aina olemaan. Sotimista pidetään osana ihmisluontoa: se on ikiaikainen keino ratkaista konflikteja. Siihen ovat turvautuneet ne, jotka ovat menestyneet elämän taistelussa. Tästä syystä esimerkiksi Suomessa yleinen lähtökohta on, että
J
Gruenin mukaan vain noin kolmannes lapsista saa lapsuudessaan riittävästi hyväksyvää rakkautta. Kolmannes saa jonkin verran rakkautta ja kolmannes jää enemmän tai vähemmän kokonaan ilman. Viimeksi mainittu ryhmä on poliittisesti kaikkein tärkein. "Myöhemmin nämä lapset kasvavat aikuisiksi, jotka itsekin halveksivat heikkoja ja apua tarvitsevia ihmisiä. Äänestäjinä he kannattavat johtajia, jotka esiintyvät vahvoina ja päättäväisinä, vaikka nämä johtajat eivät todellisuudessa välitä heitä äänestäneiden ihmisten eduista, eivätkä kykene ylipäätään tuntemaan myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan", Gruen toteaa. johtajat siirtävät vihansa toisiin ihmisiin ja tilanteen salliessa ovat valmiita aloittamaan sodan heitä vastaan. Yhtenä esimerkkinä Gruen käyttää George Bushia ja tämän sukua. Gruen muutti vuonna 1979 Sveitsiin, mutta on seurannnut tiiviisti Yhdysvaltojen politiikkaa. "Olen äärimmäisen surullinen siitä, mihin
L APSIN A NÖY RY Y TET Y T
suuntaan minut kerran Hitlerin kynsistä pelastanut maa on mennyt. Yhdysvallat selvisi huonoista johtajista kuten Nixonista, mutta Bushien aika on myrkyttänyt maata niin paljon, että vahinkojen korjaaminen kestää hyvin pitkään", Gruen suree. Gruen puhuu paljon juuri George Bushista, mutta samat luonnehdinnat sopivat kaikkiin autoritäärisiin johtajiin, jotka luovat itsestään kuvan vahvoina johtajina osoittamalla halveksuntaa toisia muslimeja, kristittyjä, mustia, valkoisia kohtaan. Gruenin yksinkertainen väite on, että sotien taustalla on myötätunnon ja myötäelämisen kyvyn puute. Kirja on suunnattu nuorille. On varmaa, että aina tulee olemaan psykopaatteja, jotka pyrkivät johtajiksi. Nuoret äänestäjät ratkaisevat, pääsevätkö he valtaan.
Heikki Hiilamo Arno Gruen: Haluan maailman ilman sotaa. Like 2008. 123 s.
48 voima 05 / 2008
Kuka Cassavetes?
Amerikkalaisen indie-elokuvan uudisraivaajan John Cassavetesin elokuvia esitetään ensi kesänä Sodankylässä.
päätti kuusikymmenluvun alussa tehdä oman elokuvan, ja asetti talonsa lainan vastineeksi. Tuloksena oli talkootyöllä tehty vastalause Hollywoodin isojen elokuvastudioiden tuotannolle. Elokuvan nimi oli Shadows, ja se loi uutta ilmaisua niin rotuennakkoluuloja käsittelevän aiheensa kuin muotonsa ja tekotapansakin puolesta. Shadows perustui improvisaatioon ja elokuvaa tehtiin kuin näytelmää. Kohtaukset tässä, kuten Cassavetesin myöhemmissäkin elokuvissa, kuvattiin kronologisesti juonen mukaisessa järjestyksessä eikä studioaikataulujen mukaan. Tekotavan erilaisuus näyttäytyy ennen kaikkea näyttelijäntyön intensiteetissä sekä maailmankuvan yksityiskohtaisuudessa, jossa havainnot ovat selkeästi jonkun tietyn ihmisen havaintoja, eivätkä massatuotannoille tyypillisiä kaavamaisen laskelmoituja tunnekoukkuja. Mutta miten tällaiseen lopputulokseen oikein päädyttiin?
O H N C A SS AV E T E S
näyttelijä Seymour Cassel kertoo. Cassel, joka sentään on Oscar-ehdokkaanakin kunnostautunut, vaikuttaa puhelimessa lupsakalta amerikansavolaiselta. Cassel on paraikaa kuvaamassa elokuvaa, jossa hänellä on vain yksi repliikki, ja siten runsaasti aikaa keskustella. Sodankylän filmifestivaaleilla esitetään sarja Cassavetesin elokuvia, mutta koska ohjaaja itse kuoli jo vuonna 1989, Cassel tulee festivaaleille Cassavetesin puhetorveksi. "Johnin kauttaan ymmärsin, että elokuvan suurin voimavara on näytteleminen näyttelijät eivät ole tyhmiä. Tai eivät ainakaan kaikki. Tai ainakaan heidän ei tarvitse olla. Pitää uskoa siihen mitä tekee." Cassavetesin ennen kaikkea näyttelijänä. Tunnetuimmat roolinsa hän teki Roman Polanskin Rosemaryn painajaisessa ja Robert Aldrichin Likaisessa tusinassa. Mutta näyttelijänpalkkiot Cassavetes käytti ohjauksiinsa ja häntäpidetäänkin amerikkalaisen independent-elokuvan henkisenä isänä. Cassavetes on monessa mielessä ohitettu nero, joka koki avantgardistin kohtalon. Omana aikanaan
M O N E T T U N T E VAT
Cassavetes ei nauttinut kriitikkojen yksiselitteistä kunnioitusta. Vaikka Cassavetes ei ohjaajana noussut suuren yleisön tietoisuuteen, hänellä on silti aina ollut vannoutunut kannattajakunta elokuvafriikkien ja elokuvantekijöiden keskuudessa. Ohjaajat, kuten Martin Scorcese, Sean Penn ja Steven Soderbergh,
pitävät Cassavetesia suurena syynä siihen, että he itse tekevät elokuvia. Cassavetes näytti heille, että omalakinen ilmaisu on mahdollista. Cassell ei siten oikeastaan kaipaa vanhojen hyvien aikojen pariin peräänkuuluttaessaan enemmän "persoonallisuutta" ja "rohkeampaa kerrontaa" elokuviin?
"Jos elokuvateollisuus olisi keksinyt tavan filmata elokuvat ilman näyttelijöitä, he tekisivät niin", Cassel jatkaa. "Näyttelijöille pitäisi opettaa tarinankerrontaa ja itsekunnioitusta." Euroopassa ja sitä seurasi aikanaan taiteellinen ja
SHADOWS MENEST YI
JOHN, TUPAKKI
& GENA.
Cassavetes kuoli 59-vuotiaana maksakirroosiin. Hän ehti näytellä yli sadassa elokuvassa, mutta ohjasi vain kaksitoista. Lapset Zoe, Alexandra & Nick ovat elokuvaohjaajia.
oikeaan aikaan. 1950-luvulla kaikki hyvät työt tehtiin televisiossa, ja siellä mekin ansaitsimme leipämme. Isojen studioiden elokuvat alkoivat olla melko korneja, ja me halusimme tehdä jotain mikä olisi totta ja viihtyä työssämme", Cassavetesin pitkäaikainen luotto"K AI ME ALOITIMME
INDIEN MATRIARKKA. Cassavetesin vaimo Gena Rowlands on näytellyt huikeita rooleja Cassavetesin elokuvissa, kuten Faces ja Naisen parhaat vuodet. Rowlandsin ura jatkuu edelleen.
valkokangas
Apua ulkoavaruudesta
Trailerit eli elokuvien ennakkomainokset ovat oma taiteenlajinsa. Elokuvasta olisi tarkoitus antaa mahdollisimman menevä ja jännittävä kuva parissa minuutissa. Toisinaan elokuva, jossa ei ole juonta tai järkeä va Speed Racer on käsikirjoitukseltaan niin surkea, että menevä traileri ei alenna odotuksia elokuvalta. Epäilen vahvasti Matrixin kekseliään kässärin pudonneen heidän syliinsä jostain ulkoavaruudesta, sen verran eri kaliiperia on tämä tuotanto. Onneksi Wachowskit ovat sentään saaneet rainansa alkuun uuden Tähtien sota -trailerin. Joskus myöhemmin tänä vuonna on sitten luvassa ihan se leffa, Star Wars: The Clone Wars -animaatio. (JT) Larry & Andy Wachowski: Speed Racer. Ensi-ilta 6.6. tynyttä Operaatio Bernhardia, jossa pyrittiin väärentämään dollari ja punta. Väärää rahaa oli tarkoitus syytää markkinoille. Rahanmäärän kasvun piti johtaa vihollisten kansantaloudet holtittomaan inflaatioon. Väärennystyö jätettiin keskitysleirivankien harteille. Natsien aika kuitenkin loppui kesken ja turpaan tuli, mutta saksalaiset aloittivat uuden megatrendin: finanssisota väärennetyllä valuutalla. Elokuvan kuvaaman ajanjakson jälkeen jenkit rakensivat tiedustelupalvelunsa natsi-Saksan työttömäksi jääneiden upseerien ja heidän oppiensa varaan. On loogista, että he ottivat mallia myös Saksan taloussodankäynnistä. Vuonna 1992 The New York Times kertoi, kuinka länsiliittoutuneiden organisoimana Irakiin tulvii väärennettyjä dinaareja. Väärennetty pätäkkä vahingoitti sodan ja taloussaarron runtelemaa maata ja sen asukkaita entisestään. Samalla Yhdysvallat on jo vuosia vouhkannut superdollareista. Aikanaan näiden täydellisten väärennösten sanottiin tulevan itäblokin maista, nykyään Pohjois-Koreasta. Megatrendi on syntynyt. (JT) Stefan Ruzowitzky: Väärentäjä. DVD kaupoissa.
jari tamminen & tuomas rantanen
Viatonta viihdettä
Natsi-Saksan elokuvista muistetaan lähinnä Leni Riefenstahlin jylhät propagandaelokuvat. Silti suurin osa Joseph Göbbelsin hallitseman elokuvateollisuuden tuotoksista keskittyi näennäisen tyhjänpäiväiseen romanttiseen viihteeseen, johon oli leivottu reilu annos suoraselkäistä isänmaallisuutta, historiallista mytologiaa ja makeaksi kuorrutettua estetiikkaa sekä tietenkin poliittisesti tarkoituksenmukaisia etnisiä stereotypioita, perhearvoja ja sukupuolirooleja. Steven Spielbergin neljäs Indiana Jones elokuva leikittelee tyylilajitietoisesti amerikkalaisessa romanttisten seikkailuelokuvien kultakauden kerrostumissa. Sitä on
Sodankäynnin edelläkävijät
saattaa vaikuttaa ihan kiintoisalta ennakkopuffin perusteella. Trailereilla on myös toinen tehtävä: levittää überhypetettyjen elokuvien glooriaa. Hieno esimerkki tästä on viimeisin Star Wars -trilogia. Sen trailereita odotettiin ja jonotettiin oikein joukolla. Muut elokuvat kilpailivat kunniasta saada niitä esitettäväksi alkuunsa. Sitten uskolliset Tähtien sota -fanit maksoivat elokuvalipun nähdäkseen trailerin ja häipyivät teatterista ennen itse elokuvan alkua. Rahat kuitenkin kilahtivat kassaan. Wachowski-veljesten uusin elokuNatsi-Saksan keskitysleireille ei kasattu vain kaikkia eteen sattuneita vaan niihin haalittiin eri alojen ammattilaisia. Asiantuntemusta haettiin myös lain nurjalla puolella viihtyneiltä juutalaisilta. Elokuva Väärentäjä kuvaa vuonna 1942 käynnis-
mahtikampanjoin väitetty viihdyttäväksi, mutta viihteen merkkiteokseksi se on ylituotettu, varman päälle pelaava ja pitkästyttävällä tavalla itseään toistava. Esteettisesti koreaan pakettiin kääritty elokuva kertoo meille lapsekkaan ja asenteellisen tarina, jossa vilistää vieraiden kansojen alkukantaisia ali-ihmisiä, tyhmän tyrannimaisia neuvostoliittolaisia ja uusinta uhkaa edustavia ufoja. Elokuvan kautta piirtyy kuva isänmaallisen miehekkäästä seikkailijasta, jonka edustaman globaalin ylimielisyyden ja arkeologisen hävityksen rinnalla Pääsiäissaarella rikottu moia-patsaan korva on kuin pikkuruinen pisara Niagaran putouksessa. Perinteisen romantiikan sijalla taas on nykyään muodikkaampaa "aina lopulta perhe palaa yhteen vaikka äijää ei ole aikaisemmin pahemmin kiinnostanut" -köttiä. Ylipäänsä elokuva ansaitsee tulla noteeratuksi Voiman elokuva-arvosteluissa lähinnä siitä syystä, että kesäkuussa ensiiltojen tarjonta on vähäistä ja laatu heikkoa. (TR) Steven Spielberg: Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta. Elokuvatettaereissa nyt.
voima 05 / 2008
49
filmihullu
www.filmihullu.fi
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO ESITTÄÄ:
Mansikkapaikka · Kesäyön hymyilyä · Kasvot · Kuin kuvastimessa · Talven valoa · Kuiskauksia ja huutoja · Persona - naisen naamio · Fanny ja Alexander · Syyssonaatti · lisätiedot www.kava.fi
arvostelumenestys Faces sekä moni muu Cassavetesin elokuva. Seymour itse oli Oscar-ehdokkaana sivuroolistaan Facesissa. Seitsemänkymmentävuotias Cassel on yhä valitsemallaan tiellä. Lähes 200 elokuvassa näytellyt ukko pitää kiinni lupauksestaan: "Jos joku tarjoaa minulle hyvää käsikirjoitusta, olen valmis tekemään elokuvan täysin ilmaiseksi, kunhan matkani kustannetaan". Kysyn onko Seymour koskaan tehnyt näin. "Kyllä, monesti", hän vastaa itsevarmasti. "Tärkeää on se, että haluaa kertoa jotain, raha on toissijaista".
Akse Pettersson Sodankylän elokuvajuhlat 11.15.6. Lisätietoja sekä näytökset: www.msfilmfestival.fi
EDELLEEN VEDOSSA. Seymour Cassel on viime vuosina näytellyt muun muassa Wes Andersonin elokuvissa The Royal Tenenbaums ja Steve Zissoun vedenalainen maailma.
INDEPENDENT JO 100 VUOTTA
täyttää sata vuotta. Joulukuussa 1908 New Jerseyssä perustettu Edison Trust vahti keksijä ja liikemies Thomas Alva Edisonin oikeuksia. Hän omisti käytännössä kaikki elokuvan valmistusta koskevat patentit. Trustia vastaan noussut "independenttien" joukko pakeni Hollywoodiin, jossa he loivat studiomallin, jota vastaan Cassavetesin luotsaama uusi indie-joukko liikehti 1960-luvulla alkaen. Virallisesti indiellä tarkoitetaan amerikkalaista elokuvaa, jonka rahoitus tulee jostain muualta kuin kuudelta suurelta amerikkalaiselta studiolta, joihin luetaan Columbia Pictures, 20th Century Fox, Walt Disney Pictures, Warner Bros Pictures, Paramount Pictures sekä Universal Studios. Muualla kuin USA:ssa tehtävät indie-elokuvat sijoittuvat amerikkalaisesta näkökulmasta ulkomaisten elokuvien kategoriaan. Monet niin sanotuista independent-studioista toimivat suurten studioiden alla. Mielekkäämpää olisikin
T E R M I " I N D E P E N D E N T- F I L M "
käyttää Seymor Casselin käyttämää luonnehdintaa. Hänen mukaansa independent-elokuva edustaa ilmaisua, jolla on takanaan yksilön tarve tehdä kyseinen elokuva. määritellä independentelokuva perustuu karkeaan kahtiajakoon. Jotkut tekijät määrittelevät itsensä independent-termin alle, koska eivät ole vielä päässeet suuren rahan äärelle, toiset siksi, että se takaa ilmaisullisen vapauden. Cassel sanoo miettineensä paljon independentelokuvan tulevaisuutta. "Independent-elokuvat ovat elokuvia joissa on ajatusta. Studioiden elokuvat ovat massatuotantoa. Ne eivät pohjaudu erityiseen tarpeeseen kertoa mistään mitään ne ovat tietokonepelejä ja sarjakuvia", Cassel manaa. Hän viittaa elokuviin Iron Man ja Speed Racer, joita ei missään tapauksessa aio mennä katsomaan
Y K S I TA P A
INGMAR BERGMAN
90 vuotta
ORION Eerikinkatu 15
00100 Helsinki p. 09-61540201
elokuvia heinä-elokuussa
Akse Pettersson
VOIMAN TV-LIITE
Keskiviikkoisin 4.6 alkaen YLE TV1: Taistelutoverit (USA, 2001) Steven Spielbergin ja Tom Hanksin yhteistyönä Sotamies Ryanin (1998) oheistuotteena toteutetun HBO:n kallis laatusarja amerikkalaisten laskuvarjojoukkojen maihinnoususta Toisen maailmansodan Eurooppaan on hyvin kirjoitettua, elokuvallisesti hienosti toteutettua ja taiteellisesti muutenkin poikkeuksellisen kunnianhimoista draamaa. 7.29.6. YLE TV2: Jalkapallon EM-kisat Television elokuvatarjonta on kesällä perinteisen kurjaa ja kun ilmastonmuutoksen takia odotettavissa olevien jatkuvien raekuurojen takia kotikulman puulaakipelitkin jouduttaneen peruuttamaan, kannattaa satsata tietenkin tähän kaikkein parhaaseen televisiourheilulajiin, jossa patetiaa ja draamaa on vähintään siinä missä keskiverto-oopperassa. Maanantaisin ja keskiviikkoisin 9.6. alkaen YLE TV1: Kyllä Jeeves hoitaa (Englanti, 1990-93) P.G. Wodehousen ikivihreisiin teoksiin perustuva satiiri yläluokkaisen tyhjäntoimittajan Bertie Woosterin ja porvariston hillittyyn charmiin tahdikkaasti suhtautuvan herrasmiespalvelija Jeevesin edesottamuksista mennee taatusti yhä läpi ja niin hipeille kuin punkkareillekin.
A PRIVATE HISTORY
| japanilaista nykyvalokuvausta | Japanese Contemporary Photography 5.6.-31.8.2008
VB-VALOKUVAKESKUS
Kuninkaankatu 14-16, Kuopio puh. (017) 261 5599 www.vb.kuopio.fi
Porin taidemuseon kesä 2008
Pietarin Pietarin tunnetuin Pietarin Pietarin pihoilla taiteilijaryhmä SEPPO TAMMISEN MITKAT SUOMESSA maalauksia
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEON KESÄNÄYTTELYT 16.5.31.8.
KE 11.6. | KLO 17.30 | YLEISÖOPASTUS Pietarin pihoilla Seppo Tamminen. Taiteilija kertoo teoksistaan. SU 15.6. | KLO 18.00 | ANNA AHMATOVA -PUISTOTAPAHTUMA Hyvinkään parantolan edustalla. Järj. Hyvinkään Venäjä-seura.
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO | HÄMEENKATU 3 D JUSSINTORI II KRS | PUHELIN (019) 459 4002 AVOINNA TITO 1118, PESU 1117 LIPUT 3/2/0 | www.hyvinkaa.fi/taidemuseo
VAPAA TAIDEKOULU VALON VARJOSSA 06.06.200828.09.2008
HALLI, AULA
MATKALLA OPISKELIJAT MUUTTUVASSA TILASSA 06.06.200828.09.2008 SIIPI YÖ VAI PÄIVÄ MUOTOKUVAMAALAUKSEN ULOTTUVUUDET RIKKINÄINEN PUHELIN KULKUTAUTI LUONNON JA KAUPUNGIN YKSEYS 06.06.200829.06.2008 01.07.200827.07.2008 29.07.200817.08.2008 19.08.200807.09.2008 09.09.200828.09.2008
KAUNEUTTA ARKEEN ARTEK JA MAIRE GULLICHSEN 06.06.200828.09.2008 PROJEKTIHUONE PEKKA KAUHANEN 06.06.200828.09.2008 VEISTOSpiha
Pekka Kauhanen, Aurinkopoika 2008, sekatekniikka
Kuvataideakatemian lopputyönäyttely 21.5.15.6.
Taidemuseo Tennispalatsi Kuvataideakatemian galleria, Kasarmikatu 44 Galleria FAFA. Lönnrotinkatu 35 Galleria Välivuosi, Oksasenkatu 11 Kaapelitehdas, the Happiest esitys, 5.8.6.
TAITEILIJAT HONKAHOVI Pekka Barman Simo Brotherus Terike Haapoja Aaron Heino Soile Jääskeläinen Matti Kalkamo Anssi Kasitonni Päivi Lammi Harri Larjosto Riikka Lenkkeri Marita Liulia Olli Marttila Sakari Matinlauri Sauli Miettunen Jari Männistö Jyrki Nissinen Paul Osipow Riiko Sakkinen Charles Sandison Kalle Turakka Purhonen Pauliina Turakka Purhonen Jussi Valtakari
PURNU HONKAHOVI
TAITEILIJAT PURNU Teija-Tuulia Ahola Paavo Halonen Frida Hultcrantz Eeva-Kaisa Jakkila Helena Junttila Pekka Kainulainen Jarmo Kallinen Kaisu Koivisto Harri Larjosto Jani Leinonen Inka Nieminen Iiris Pessa Pauno Pohjolainen Charles Sandison Jussi Valtakari Sampsa Virkajärvi
08
8.6.24.8.2008
ORIVESI - MÄNTTÄ
n Taidekeskus Honkahovi | www.honkahovi.fi | Johtokunnantie 11 | 35800 Mänttä | puh. (03) 4747 005 n Purnu | www.purnu.fi | Mustasaari 63 | 35100 Orivesi as. | puh. (03) 335 4323 n Avoinna joka päivä klo 1118 n Yhteislippu Honkahoviin ja Purnuun 12e, muut liput 8/6/2e
KUVA: Jouko Vatanen
PORIN TAIDEMUSEO / PORI ART MUSEUM Eteläranta 28100 Pori, Finland | Tel +358-2-621 1080/1081 taidemuseo@pori.fi / www.poriartmuseum.fi
globalisaatiohallinnnan
voima 05 / 2008
51
Työ tekijäänsä
niittää
eli tehtaisiin vai bierstubeen?
taloustoimitus on pannut merkille, että työstä puhutaan nykyisin paljon. Monia huolettaa työn katoaminen halpatuotantomaihin, erityisesti kun kyseessä ovat hyväpalkkaiset tehdashommat. Tästä syytetään erityisesti globalisaatiota pääoman liikkeiden muodossa, mutta myös ylihalpaa työvoimaa. Samaan aikaan työpaikat muuttuvat epävarmemmiksi ja päätöksenteon prosessit tuntuvat karkaavan entistä kauemmaksi. Mutta mitä pääoman vapaalle liikkeelle voisi tehdä? Tai mitä ay-järjestöt ylipäänsä voivat tehdä? Järjestäytynyt ay-liike on ryhtynyt töihin ja analysoi työtaistelujen tulevaisuutta globalisaatiohuolta vasten. Mika Helanderin toimittamassa Going Global -teoksessa taustana ovat ay-liikkeen tutut huolet. Kansallinen yhtenäisyys ja kilpailukyky ovat avainasemassa, kun suomalaista duunaria puolustetaan paitsi globalisaatiota, myös työolosuhteita polkevaa "vierastyökaaderia" vastaan. Uusiksi välineiksi ay-liike on keksinyt globaalimmat toimet, erityisesti kilpailuerojen tasoittamiseksi. Toiset huomauttavat että työstä ollaan liiankin huolissaan kun pitäisi ehtiä elämäänkin.Vähemmän työvoimaa markkinoille moralistisen työllistämisen muodossa ja mahdollisuus kieltäytyä työstä ovat tällöin tarjottuja ratkaisuja pääoman ylivaltaan. Tätä näkökantaa edustava tietotyön osuuskunta General Intellect julkaisi äskettäin Vasemmisto etsii työtä -pamfletin, jossa työn tulevaisuutta arvioidaan työstä kieltäytymisen kautta. Teoreettista vauhtia on saatu italialaisesta autonomien perinteestä. gi:n mukaan työn luonne on muuttunut pysyvästi kommunikaatioperustaiseksi ja koko elämän alueelle levittyväksi, eikä nostalgia auta nykytyöläistä. On siis aika taistella työstä vapautumisen puolesta eikä haikailla kekkoslaisen hyvinvointivaltion perään. Tai toisin ilmaistuna jatkaa työväenliikkeen pitkää perinnettä työstä vapautumiseksi. Voiman taloustoimitus testasi työväen tulevaisuuden eväät esittämällä Helanderille ja General Intellectille 11 kysymystä työstä ja työtaisteluista. Mitä työ on, minne se menee, ja miksi sitä ylipäänsä pitäisi tehdä?
V
OIMAN
GENERAL INTELLECT
Mistä syntyy kilpailukyky ja mitä väliä sillä on?
Uusliberalistisesta käsityksestä, jonka mukaan markkinat ovat totuuden ratkaisemisen paikka.
MIKA HELANDER
Kilpailukyky syntyy konsensuksesta, eli siitä, että yhteisymmärryksessä edistetään isoja rakenteellisia ratkaisuja. Kansallinen kilpailukyky syntyy myös kilpailuedun kaventamisesta matalan kustannustason maiden ja Suomen välillä. Olisi ja ei olisi. Työn jakautuminen tasaisemmin olisi toivottavaa ja myös kilpailukykyä tukevaa. Vapaa-aika on erittäin tärkeä osa inhimillistä elämää, itsetoteutusta sekä työvoiman uusintamista. Työtä, eli luonnon muuttamista kulttuuriksi, pitää kuitenkin olla ihmisen itsetoteutuksen vuoksi. Kyllä pitäisi. Prekaarit työolosuhteet ovat hyväksikäytön välineitä, estävät ihmisen agentuurin, eli omien oikeuksien ajamisen ja voimaantumisen työssä ja yhteiskunnassa, sekä vaikeuttavat pitkäjänteisyyttä elämässä. Sosiaalisen dumppauksen muodossa, eli siten, että tuotanto ei noudata työnteon minimiehtoja. Tästä muodostuu monissa tapauksissa ratkaiseva kilpailuetu. Lisäksi kiinalainen työläinen osana valtavaa massaa uhkaa puhtaasti määrällisenä tuotantotekijänä suomalaista työntekijää. Mutta läheskään kaikilla aloilla ja tuotantomuodoissa kiinalainen työläinen ei uhkaa suomalaista. Lisäksi kiinalainen työläinen on köyhä ja työskentelee usein huonoissa olosuhteissa. Hän ei uhkaa vaan on uhri! Rajat ylittävää edunvalvontaa on tehostettava, erityisesti yritystasolla. Edunvalvonnassa on ymmärrettävä globaalin tason merkitys, ja on löydettävä yhteinen järjestäytynyt rintama tähän tasoon vaikuttamisessa. Tulisi. Työtä jakamalla ja työelämän, verotuksen ja sosiaaliturvan olosuhteita muuttamalla niin, että haluttaessa voidaan tehdä osa-aikaista ja jaksottaista työtä. Julkiset investoinnit ja julkinen talous ovat myös tärkeitä välineitä tähän pyrittäessä, sekä rakenteellisten että suhdanteisiin liittyvien ongelmien vähentämiseksi. Ilmoitan asiasta työsuojelupiiriin. Kerron myös työntekijälle palkasta, johon hän on oikeutettu, sekä muista rakennuksen työolosuhteisiin liittyvistä määräyksistä. Menen hänen kanssaan luottamusmiehen luokse, jossa kerron ongelmista ja pyydän luottamusmiestä ottamaan asian hoitaakseen. Kollektiivisesta järjestäytymisestä ja solidaarisuudesta. Sen vaikea hallittavuus ja poliittisten järjestelmien puutteellisuus siihen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Kunnollisen tilanneanalyysin tekemällä yhdessä syrjäytyneeksi kokevan kanssa ja pyrkimällä kehittämään konkreettisia ratkaisuja! Työtä on tehtävä!
Olisiko parempi jos ihmiset tekisivät vähemmän töitä ja enemmän jotain muuta? Miksi?
Vähemmän internettiä, enemmän cabernettiä. Vähemmän palkkatyötä, enemmän yhteistyötä. Työ ja etenkin palkkatyö on pelkkää jumalanpalvelusta.
Pitäisikö työvoiman jakautumisesta "ydintyövoimaan" ja "prekariaattiin" olla huolissaan ja miksi?
Homer Simpsonin esimerkki kertoo hyvin ydintyövoimasta ja sen kulttuurista. Ydintyövoiman tilanne on nykyään prekaarimpi kuin prekaarien, jotka sentään tietävät, ettei työhön ole luottamista. Myyttinen kiinalainen työläinen vie suomalaiselta oikean työn, myyttinen kiinalainen keskiluokka vie suomalaiselta työläiseltä pihvin lautaselta ja makkaran grillistä ja lopulta Pekingin ja Shanghain tummennetun lasin ja teräksen karkaisemien pilvenpiirtäjien kasvoton kiinalainen vie kukkahattutätien eläkerahat. Valmistautukaa sivilisaatioiden sotaan!
Millä tavalla kiinalainen työläinen uhkaa suomalaista?
Mitä työläiset voivat tehdä pääoman liikkeiden nopeutuessa?
Kilpikonna ei tässä tapauksessa tavoita Akhilleusta, pääoma juoksee työläisen eikä työläinen pääoman perässä.
Tulisiko täystyöllisyyttä tavoitella ja jos, niin miten?
Arbeit macht frei.
Tapaat rakennuksella alipalkalla ilman kypärää työskentelevän laittoman siirtolaisen. Mitä teet?
Palaat ruutuun 5, jos et ilmianna tätä Ulkomaalaisvirastolle ja vietä aikaasi kuulusteluissa kolmen heittovuoron ajan.
Mistä syntyy työväenliikkeen voima? Mikä on globalisaation suurin ongelma?
Bierstubesta.
Perhosen siivenisku Irlannin rannikolla.
teppo eskelinen & otto bruun General Intellect: Vasemmisto etsii työtä. Like 2008. Mika Helander: Going Global. Minerva Kustannus 2008. 379 s. 299 s. Miten tukea itsensä syrjäytyneeksi kokevaa, joka tahtoisi töihin, mutta jota kukaan ei halua palkata? Tahdotteko lisätä jonkin näkemyksen työstä ja sen tulevaisuudesta Voiman lukijoille?
Hanki elämä, älä työtä!
Lupaamme viedä kukkia palkkatyön haudalle: rest in peace.
52 voima 05 / 2008
Samaa mieltä
Olen samaa mieltä Sinin kanssa (Voima 04/08) lopahti kiinnostus ja arvostus lehteä kohtaan heti Teemu Mäen ilmestyttyä kolumnistiksi. Miten voidaan julkaista asiallisia ja kriittisiä artikkeleita eläinten poljetuista oikeuksista ja tehotuotannosta, kun samaan aikaan pidetään hänet palkkalistalla? Vaikka Mäki kuinka teostaan selittää, mikään ei oikeuta tekoa tai tee siitä taidetta. Pettymys. Ei Voima ollutkaan muita kummempi. Jaana kipeä yhdistelmä; tarjous josta ei voi kieltäytyä. Vain kipu voi turruttaa kivun sydämestä, sen ajan raiskaaman kulun. Vain kipu herättää minut hetkeksi, saa minut näkemään oikein, tuntemaan oloni eläväksi jälleen kuoleman keskellä. Siellä yksin minä seison, mutta voi kuinka minä rakastan maailmaa ja sen tekopyhää muovista pintaa kun se sulaa hetkessä. Rakastan rakennuksia jotka on tuhottu puoliksi; "liikkuminen omalla vastuulla", unohdettu kaukainen kutsu. Seiniä ja ehkä osa kattoa vielä paikallaan tuntemattoman voiman vaikutuksesta ja juuri siinä paikassa ei ole mitään pyhää. Kimmo
posti
liittisen kentän merkityksellisin puolue on kuitenkin jämähtäneestä julkisuuskuvastaan huolimatta Vasemmistoliitto, jossa on aloitettu vasemmistolaisen politiikan uudistustyö. Uudella tavalla vasemmistolaisena puolueena Vasemmistoliitolla on mahdollisuus tuoda vasemmisto yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Tämä siirtäisi keskustaa vasemmalle ja pakottaisi muut puolueet tarkistamaan asemointiaan. Esimerkiksi Saksassa, Hollannissa ja Norjassa Vasemmistoliiton sisarpuolueiden menestys on ajanut demarit puolustuskannalle. Norjassa demarit suostuivat vasemmistohallitukseen, Saksassa ja Hollannissa käydään asiasta debattia. Kun todellinen vasemmisto kasvaa, demareilla on kaksi mahdollista tapaa reagoida. Toinen tapa on esimerkiksi Saksan demarien linja: yhteistyöhön hakeudutaan pikemminkin oikeiston kuin uuden vasemmiston kanssa. Demareille linjaratkaisu on ongelmallinen, koska pian puolue ei enää erotu oikeistosta. Suomen demarien historiasta ja viime aikojen poliittisesta profiilista päätellen tämä on myös SDP:n ykkösvaihtoehto. Jylhämöstä poiketen minun on vaikea nähdä kuinka vasemmiston toivo olisi SDP:n ja oikeiston yhteistyössä. Toinen demarien mahdollinen reagointitapa on hakeutuminen yhteistyöhön todellisen vasemmiston kanssa. Tätä demarit pelkäävät, koska esimerkiksi hallitusyhteistyössä vastuu "kovista"
Eri mieltä
Voiman lukijapostipalstalla (4/2008) kauhisteltiin, kuinka Teemu Mäki on otettu Voimaan kolumnistiksi. Olen täysin samaa mieltä siitä, että "taideteos", josta Mäki tunnetaan, on sekä kuvottava, että eläinrääkkäystä. Siksi itsekin kohottelin kulmakarvojani, kun ensimmäisen kerran huomasin hänen kirjoittavan Voimaan. Kuitenkin olen huomannut, että Mäen kirjoittamat kolumnit ovat olleet Voiman kiinnostavinta luettavaa. Tämä lienee myös syy siihen, miksi hänet on Voimaan palkattu. Hanna
Toivotonta
Kimmo Jylhämön mukaan "vasemmiston toivo on kokonaan demareissa" (Voima 04/2008, pääkirjoitus). Demarien politiikka ei ole kuitenkaan ollut erityisen vasemmistolaista ainakaan 30 vuoteen. Paavo Lipposta tuskin voi luonnehtia vasemmistolaiseksi. Tänä keväänä käydyssä puheenjohtajakamppailussa kukaan ehdokkaista ei ole osoittanut erityistä kiinnostusta vasemmistolaisuuteen. Erkki Tuomiojakin on varonut tämän suuntaisia irtiottoja, jotta säilyttäisi mahdollisuutensa tulla valituksi. Mikä saa siis Jylhämön asettamaan toivonsa demareihin? Sekö että vasemmistolla ei ole muutakaan toivoa? Tällaiseen virhearvioon saattaa julkisuuden perusteella päätyä. Koko po-
Minä elän
Olen masokisti, nautin kivun tuomasta orgasmista. Se on kuin jotain mitä ei saisi haluta. Jos joku kysyy kiellän kaiken; en ole julkinen eläin. Se on tabascoa ja mansikkajäätelöä. Niin ihanan
Osta hyvä fillari!
Suomen armeijan vankka miestenpyörä takaa timmit pohkeet. Tyylikäs.
Myynnissä: Horisontti Team ry:n pyöräpajalla, Vellikellontie 4 (Malminkartano), Helsinki, p. 0440-999 503.
Voima-makuupussit
130 ¤ 22
Aseet auroiksi!
Armeijan vanhat, kaasunaamarilaukut voima-painatuksella. Huipputekniikka: sekä olkaettä vyötäröhihnat!
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta, tilaukset@voima.fi
19
TUOTE SUUREN KYSYNNÄN VUOKSI TAAS LOPPU, SEURAAVA ERÄ SAAPUU HEINÄKUUN KULUESSA.
Nyt saatavilla myös kansainvälisesti arvostetun Le Monde Diplomatiquen suomenkielinen editio. Kuudes Diplopokkari ilmestyy toukokuussa, tänä vuonna julkaistaan neljä pokkaria. Tilaukset: www. mondediplo.fi
54 voima 05/2008
Jaa, ei, tyhjiä, poissa
vaalipäivää edeltävä aamu. Kodittomat intiaanit nukkuvat kylmällä maalla. Ohi jyrähtää uutuuttaan hohtavia maastureita, joiden ikkunoista lepattaa valkovihreitä lippuja. "Autonomía sí", lipuissa lukee. Itä-Bolivian Santa Cruzin kaupungin kaikki kaupat ovat suljettuja, kun vauras maakunta valmistautuu äänestämään autonomiasta. Sanomalehtien myyjä René Gutierrez vilkuilee hermostuneesti ympärillensä. "Valkoiset eivät ole koskaan tehneet mitään meidän köyhien hyväksi. Nyt meillä on intiaanipresidentti, mutta rasistinen eliitti ei kestä tätä muutosta." Hän aikoo äänestää ei. Renéltä lehteä ostava ystävä ei
O
N K O L M A S T O U K O K U U TA ,
aio äänestää lainkaan. "Täällä ei ole laillisia vaalitarkkailijoita. Olen varma, ettei ääntäni laskettaisi." Ystävä poistuu paikalta kiireen vilkkaa. on Bolivian rikkain maakunta. Maakunnan poliittinen johto kannattaa autonomiaa, joka mahdollistaisi pesäeron presidentti Evo Moralesin sosialistiseen politiikkaan. Autonomiakampanjan puhetilaisuudessa kaupungin keskusaukiolla pyörii vauraan näköistä sakkia. Barbia muistuttavat, tukkansa blondanneet naiset runsaine kultakoruineen istuvat miestensä vierellä. Aukiolla pörräävien sosiaalidemokraattinuorten mukaan autonomiaa ajetaan siksi, että keskushallinto ei ymmärrä eri maakuntien erillistarpeita. Maakunta haluaa pitää verotulonsa itsellään eikä jakaa
S A N TA C R U Z
niitä köyhemmille alueille. "Santa Cruzin maa on viljelyolosuhteiltaan täysin erilaista kuin Andien alueella", Liliana selittää. "On paljon parempi, että maa on keskittynyt muutamien käsiin, jotta siitä voidaan huolehtia paremmin. Jos kaikilla olisi pieni maatilkku, maa olisi pian ylikuormittunut liikaviljelystä ja kontrolloimattomasta käytöstä." uusi perustuslaki uudistaisi Bolivian maanomistussuhteet. Se vaikuttaisi eniten juuri autonomiaa havittelevilla alueilla. Lähes 80 prosenttia koko Bolivian mataloustuotannosta sekä runsaat öljy- ja kaasuvarat keskittyvät juuri Santa Cruzin alueelle. Lisäksi perustuslakimuutos nostaisi rikkaiden veroprosenttia ja kansallistaisi luonnonvaroja. Tuotoilla nostettaisiin minimipalkan ja sosiaaliturvan tasoa. La Pazissa vasemmistolainen tutkija ja toimittaja Hugo Moldiz kertoo, että Santa Cruzin varakkaan eliitin autonomiakampanjaa on avokätisesti tuettu alueen poliittisten johtajien rahapussien lisäksi muun muassa Espanjan entisen pääministerin José María Aznarin säätiön sekä Yhdysvaltojen tekemillä lahjoituksilla. "Evo Morales on intiaani, mutta ennen kaikkea hän on vallankumouksellinen", tähdentää Hugo Moldiz silmät loisM O R A L E SIN AJA M A
KUILU KASVAA BOLIVIASSA. Santa Cruz on jakautunut voimakkaasti rikkaisiin ja köyhiin. Autonomia ajaisi rikkaan maakunnan eroon Evo Moralesin sosialismista.
huutaa. Auton ikkunat rikotaan ja tiilenmurikoita lentää poliisia päin. "Tämä kaikki on hallituksen maksamaa valhetta", vieressäni seisova nainen tuhahtaa. Kun toimittajat ovat jo hajaantutaen. "Seuraavat kuukaudet tulevat neet, kadun toiselta puolelta käveolemaan ratkaisevia Bolivian yhtelee nuori poika, jolla on musta muonäisyyden kannalta. On suuri mahdollisuus, että uusi perustuslaki vievipussi kädessä. Hän kumartuu ja lä voittaa." ojentaa pussin auton etupenkille. Ohi kävelevä mies luulee poikaa MoraleV A A L I P Ä I V Ä N Ä , tousin mas-puolueen kokuun neljäntekannattajaksi ja nä, barbit ja heidän alkaa huutaa. Aumiehensä ääneston vierellä partin ungi tävät omaisuutenoiva mies nostaa nta Cruzin kaup Sa sa puolesta. Sakuitenkin kätensä ki kaupat ovat kaik maan aikaan Santa salamannopeasti vauras Cruzin laitamilla ja ilmaan vaikenesuljettuja, kun uu kaukaisissa kylissä misen merkiksi ja nta valmistaut maaku poltetaan vaaliuurnäin kaikki pääämään äänest nia, kun intiaanit ja see jatkumaan. vuosisatoja köyhyyAiemmin tyhautonomiasta. dessä kurjistuneet jällä etupenkillä maatyöläiset kiellepää nyt musta täytyvät ottamasmuovipussi, jonta osaa vaaleihin, joita he pitävät ka sisältä pilkistää kaksi pulloa. Kiilaittomina. Bolivian nykyinen peluvasilmäiset vaalityöntekijät huorustuslaki ei tunnusta autonomian maavat ulkopuolisen kovin vakavan mahdollisuutta. tarkkailijan, ja alkavat tuijottaa miÄänestyksen jatkuessa poliisinua. "Tuo vaalea on Evon tyttöjä", autot suuntaavat pillit ulvoen muueräs vetyperoksidiblondi tiuskaisee. taman korttelin päähän keskusauOn aika poistua alueelta. kiolta. Kiukkuinen ihmisjoukko on kerääntynyt mustan maasturin ymM Y Ö H E M M I N I L L A L L A Santa Cruzin pärille ja puhkoo parhaillaan sen paikallisuutisissa kerrotaan, että renkaita. Auto on saapunut aktiimasilaisten autosta oli löytynyt Movista vastarintaa tekevältä köyhältä lotovin cocktaileja ja presidentin Plan 3000 -alueelta. puoluenuorten väärentämiä äänesAuto on tuomassa kaupunkiin tyslippuja. Lopulta presidentti Morales jukylistä löydettyjä kyllä-merkittyjä äänestyslippuja. Santa Cruzissa tälistaa vaalituloksen pätemättömäkmä käännetään välittömästi autonosi, koska yhteensä yli 50 prosenttia mian vastustajien yritykseksi antaa oli koko äänestystä vastaan. Maan vaaleista vilpillinen kuva. Kyydissä virallisen tietotoimiston mukaan olleet neljä ihmistä revitään lähes 39 prosenttia jätti äänestämättä, 14 kappaleiksi, ennen kuin he sujahprosenttia äänesti ei ja 2,4 prosenttavat paikallisen yleisen syyttäjän tia äänesti tyhjää. autoon turvaan. "Evon lapset ulos", väkijoukko Kukka Ranta
n kaverit, Kasv issyöjä rilliherkut: jokakokin g
uikot" Cevapwheaty -"vegaanip
Seitanista valmistetut "kepakko-puikot", herkulliset kääryleet nautittavaksi sellaisenaan tai vaikkapa Topas-salaattien kaverina.
3.95
Cevapwheaty
/pkt (5.25)
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5 (Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus) p. 09 - 445 465 TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 Turku p. 02- 478 2660
Ruohonjuuresta tällä kupongilla
kit Talonpojan kasv isna
Herkulliset vegenakit, joita voi paistella vaikka kepin nokassa nuotiolla. Valmistettu seitanista.
2.90
Ruohonjuuresta kesäkuun ajan.
Talonpojan nakit
/pkt (3.30)
Luomupaprikalla ryyditetty vegemakkara leivän päällä nautittavaksi. Ruohonjuuresta myös vege-salami ja savuseitan-viipaleet. Maista ja ihastu!
Paprikaleike
2.75
Paprikaleike
/pkt (3.10)
Ruohonjuuresta kesäkuun ajan.
Verkkokauppamme osoitteessa:
i) (reilu meinink
www.ruohonjuuri.fi
Geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyä valmistellaan Suomessa.
Tätäkö haluamme?
KIERTUE GMO-VAPAA KIERTUE GMO-V
14.-20.7.2008
PorVoo-Tuusula-Forssa-Tampere
Keskustelutilaisuuksia, maatilavierailuja, GMO-vapaiden alueiden perustamista.
www.gmovapaa.fi
bensatankilliseen ruokakasveista valmistettua biopolttoainetta uppoaa yhden ihmisen vuoden ravinto. globbarit vaativat, ettei suomi lisää maailman nälkää. biopolttoaineiden köyhyys- ja ympäristövaikutukset on saatava kuriin ennen kuin niiden käyttöä lisätään liikenteessä.
joko tunnet bio-peten?
pelaa bio game -peliä osoitteessa
www.globbarit.fi
ota kantaa ja kerro terveisesi kansanedustajille!