ok 10 touk 5 20
uu
5
Shell vetäytyy Nigeriasta 10 Matkalla Guacamoleen 16 Ruususen paha uni 26 Haluan elää! 40 Hortoile päästöttä 44
KIRJURINLUOTO, PORI: LA 7.8. JA SU 8.8.2010
LOVE IS A HUMAN RIGHT
TUE NÄKYVÄSTI IHMISOIKEUKSIA STORE.AMNESTY.FI
JUHA PEURALA
OSOITA KANTASI SEKSUAALIVÄHEMMISTÖIHIN KUULUVIEN IHMISTEN SYRJINTÄÄ VASTAAN AMNESTYN LOVE IS A HUMAN RIGHT -PAIDALLA. VALMISTETTU REILUN KAUPAN PUUVILLASTA MAURITIUKSELLA.
NAISTEN PAITAMEKKO 36 MIESTEN PAITA 34 TILAA AMNESTYN VERKKOKAUPASTA STORE.AMNESTY.FI.
Kasvisruokaa grillissä!
Grillaa herkkuja ja voi hyvin tänä kesänä!
Lisää reseptejä ja ideoita osoitteessa www.halsanskok.fi
10195_Burgare_254x167mm.indd 1
26-05-2010 17:45:36
ilmoitus
KESÄKUUN MERKKITUOTTEET
5
2010
7
31.5.4.7.2010
rjoitus
sis
Finanssitragedia & demokratiakultti
syntyi poliittisesta kamppailusta. Apolloninen papisto sai taltutettua villin Dionysos-jumalan palvontakultin ja kansanliikkeen joskus 2 500 vuotta sitten. Kamppailun seurauksena syntyi eurooppalaisen kulttuurin eräs korkeimmista luomuksista ennen demokratiaa: teatteri. Näin teatteri korvasi kansanliikkeen. Keskustelussa Kreikan finanssitragediasta ja sen vaikutuksista Euroopan talouteen keskiössä eivät ole olleet kansanliikkeet tai kansalaiset. Teatteria taas on nähty sitäkin enemmän.
KREIKK AL AINEN TR AGEDIA E N N E N K U I N E D U S K U N TA päätti Kreikan tukipaketista, sanottiin, että kyse ei ole pankkien pelastamisesta. Päätöksen jälkeen on todettu, että kyse on ollut juuri siitä. Jos EU olisi oikeasti halunnut pelastaa kreikkalaiset, olisi Kreikka erotettu eurosta ja annettu Kreikan oman valuutan devaltoitua. Eurojärjestelmässä on niin sanotusti valuvika. Erikokoiset ja -vetoiset taloudet toimivat saman valuutan sisällä, systeemissä, jossa pankit lainoittavat ylivelkaantuneita talouksia tarkastamatta, ovatko lainojen vakuudet kunnossa.
Yli ymmärryksen
Kukaan ei osta Nokiaa
Vihreä liike pyrkii tuhoamaan islamilaisen politiikan perusteita Iranissa. Sen kannattajat eivät osta Nokiaa, koska Nokia auttaa hallitusta.
31
Jarmo Lampela ohjaa lapsille iloisen näytelmän, jossa puhutaan surusta &kuo &kuolemasta.
19 42
Baskien kidutus
Vuosien taistelu kotimaasta jatkuu Baskimaassa.
on ehdotettu, että EU:n komissio valvoisi euromaiden budjetteja. Uusien verojen ja varojen keräämistä EU:lle on vaadittu yhtä lailla. Kaikki nämä pelastusehdotukset tiivistävät euromaiden yhteistyötä. Kuitenkaan suuri osa meistä eurooppalaisista ei tiedä, mitä mieltä olla EU-politiikan suunnasta. Vielä harvempi toivoo julkisesti liittovaltion syntymistä. Samalla puhe nationalismista tai euroalueen hajoamisesta herättää meissä edistyksellisissä pelkoa, vaikka ilman euroakin pärjää. Norja, Ruotsi ja Tanska eivät ole luopuneet omasta valuutastaan.
K R I I S I N R AT K A I S E M I S E K S I N AT I O N A L I S M I E I O L E
Selviydy elämästä
Voima testaa, miten voi varustautua pahimpaan tai oikeastaan ihan mihin vaan.
Kuka määrittää sairaat?
40
s. 16
Maija Haaviston elämä on ollut pahaa unta.
s. 18
26
Teppo Eskelinen nen
ino stama va
Tutust ratkaisuun! pohja
siis pelkästään pahasta, mutta se ei ole myöskään ratkaisu Euroopan ongelmiin, väittää ranskalainen filosofi Étienne Balibar. Liittovaltio ja federalismi voivat olla vaihtoehtoja, mutta vain jos niihin päädytään demokraattisesti: jos kansalaiset haluavat. "Federalismi ei edisty Euroopassa, jos demokraattiset prosessit eivät saa otetta nykyisistä rakenteista. Kansalaisten vaikutusvaltaa pitää lisätä ylikansallisissa instituutioissa. Tarkoittaako tämä sitä, että muuttaaksemme lähihistorian suuntaa ja ravistellaksemme mätänevien poliittisten rakenteiden horrosta tarvitsemme eurooppalaista populismia?", Balibar kysyy Guardian-lehdessä ja vastaa: "Kyllä". Se tarkoittaisi "samanaikaista liikehdintää ympäri Eurooppaa tai rauhanomaista kapinaa, jossa massat näkisivät itsensä kriisin uhreina, suuntaisivat vihansa sen tekijöihin ja myötävaikuttajiin ja vaatisivat markkinoiden, n pankkien ja valtioiden salaisten lehmänkauppojen ja diikaupa eistö lien valvontaa ruohonjuuritasolla". u kiint
s
Ruusu Haarla
Veli Itäläinenn
s. 12
K h Kehitysma Kehitysmaat kriisitaloudessa
n jäsenleAttacin erikois hden numer o Suome
s. 44 4
Ajassa .................... 818 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Voimakalenteri ......1923 Talous .................. 4445 Musiikki ............... 4647 Kirjallisuus ..........4849 Elävä kuva ........... 5051 Lukijaposti ............5253 Sarjakuvat ...................54
HIEK HIEKANJYVÄT
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Hiekanjyvät
B A L I B A R S A AT TA A T O I V O A mahdottomia, kun tällä hetkellä kansanvaltaa EU:ssa puolustavat vain rasistit ja kansallismieliset. He näkevät, että ainoa realistinen vaihtoehto on paluu kansallisvaltioon. Meidän edistyksellisten pitäisi kuitenkin samaan aikaan sekä vaatia kansanvaltaa että vastustaa muukalaisvihaa. Tämä on mahdollista vain, jos Euroopassa syntyy uudestaan demokratiakultti, joka tuo kansalaiset eurooppalaisen politiikan keskiöön. Tätä pitäisi edistää Suomessakin kaikilla politiikan tasoilla.
Kimmo Jylhämö
5
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimitusharjoittelijat Jenni Halttu, Maria Karuvuori & Meeri Koutaniemi (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Suvi Auvinen, Gwenne Dyer, Teppo Eskelinen, Timo Kalevi Forss, Maria Haanpää, Laura Haapala, Ruusu Haarla, Olli-Pekka Haavisto, Satu Haavisto, Markus Himanen, Veli Itäläinen, Anna-Sofia Joro, Oona Juutinen, Tuuli Kaskinen, Kristiina Koivunen, Saara Koivuranta, Outi Kuittinen, Hanna Kuusela, Jukka Könönen, Kimmo Laakso, Pertti Laesmaa, Anastasia Lapsui, Veli-Matti Lehtikangas, Melmi Leppäkorpi, Ville Matilainen, Vesa Mäkinen, Mikko Niskasaari, Erkki Pirtola, Kukka Ranta, Philippe Rekacewicz, Hannele Richert, Heidi Richert, Stiina Riikonen, Saija-Riitta Sadeoja, Aiju Salminen, Henri Salonen, Jani Sipilä, Anna Talasniemi, Satu Taskinen, Tixa, Tarja Vanhanen, Eetu Viren, Karstein Volle, Jukka Vuorio, Miia Vähähyyppä, Silja Ylitalo Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 6/10 ilmestyy 5. heinäkuuta. ISSN 1457-1005
5
2010
9
Meksikon suuri saatana
Mikä köyhdyttää kaukaista Oaxacaa, ja miten se meihin liittyy? Susanna Kuparisen puheohjelmassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja lähiradioaktivisti Anna-Reetta Korhonen puhuvat vapaakaupasta ja alkuperäiskansojen itsehallinnosta.
lyhyesti
Enemmän kuin jalkapalloa
J A L K A P A L L O M A A I L M A valmistautuu täyttä päätä ke-
Buddhan spermapankki
Buddhalaisuus rajatonta iloa & valoa. Näitä lupaa Timanttipolku-buddhalaisten Euroopan johtaja lama Ole Nydahl.
Klaus Welp
sällä Etelä-Afrikassa pelattaviin MM-kisoihin, mutta monet alakulttuuri-ihmiset kautta koko Euroopan juhlivat jo toukokuun alussa. Syynä oli Hampurista tuleva St. Pauli -niminen joukkue, jonka nousu Saksan korkeimmalle sarjatasolle varmistui kauden viimeisellä ottelukierroksella. St. Pauli erottuu edukseen ammattilaisurheilun usein konservatiivisessa maailmassa. Vuonna 2006 joukkue isännöi kansainvälistä turnausta, jossa voimiaan mittelivät tunnustamattomien valtioiden joukkueet, kuten Tiibet, Gibraltar ja Grönlanti. Joukkueen kannattajat ovat voimakkaasti osallistuneet St. Paulin anarko-vasemmistolaisen brändin luomiseen 1980-luvulta saakka, ja joukkueen johto on yhdessä fanien kanssa linjannut arvojen olevan antirasistisia ja -seksistisiä. Seuran fanit käyttävät tunnuksenaan anarkistien ja punkkareitten kansainvälistä, merirosvolippunakin tunnettua logoa. Erään tutkimuksen mukaan seuralla on pelkästään Saksassa jopa 11 miljoonaa kannattajaa.
Jukka Vuorio
O N K U I T E N K I N olemassa toisenlaistakin onnellisuutta, jolla on syvempi merkitys. Tämä onni pohjaa mielen todellisen luonnon tuntemiseen, se on kuin valtameri aaltojen alla, kuva peilin takana", kertoo tanskalainen Ole Nydahl Timanttipolun nettisivuilla. Juuri tällainen kuva useimmilla on buddhalaisista. Jotakin materiaalisia arvoja syvempää, meditaation avulla saavutettavaa hiljaista hyvää oloa. Timanttipolku on yksi buddhalaisuuden kolmesta pääsuuntauksesta. Se on Euroopassa suosittu buddhalaisuuden harjoittamisen muoto ja keskittynyt Nydahlin ympärille.
ma-kagyü-linjan hengellinen johtaja. Nydahlin rinnalla karmapat katsovat kynttilöiden yli kuvista meditoijia. Nydahl on ainoa, joka esiintyy useammassa kuvassa. Timanttipolkulaiset korostavat sitä, ettei liike ole henkilökultti. Ulkopuolinen saa kuitenkin tämän vaikutelman kuunnellessaan ylistäviä tarinoita siitä, kuinka Nydahlin tapaaminen on muuttanut itse kunkin polkulaisen elämän, ja kaihoisia arvioita siitä, milloin Nydahl tulee seuraavan kerran Suomeen. Timanttipolkuun tutustuva kiinnostuu väistämättä Nydahlista, jonka nimi tulee esiin joka käänteessä. lamaan yhtä suurella riemulla. Pieni tutkimusmatka Nydahlin ideologiaan todella haastaa epäsovinnaisella tavalla käsityksen buddhalaisuudesta. Seksuaalista hyväksikäyttöä. Elitismiä. Rasistisia aatteita. Useat entiset timanttipolkulaiset ovat kertoneet, kuinka Nydahl käyttää seksuaalisesti hyväkseen liikkeen naisjäseniä ja kehuskelee harrastaneensa seksiä yli viidensadan naisen kanssa. Liikkeestä eronnut Anne Dietrich kertoo Ole Nydahlin jakaneen avoimesti näkemystään, kuinka Afrikan köyhyys on sen oma ongelma. Toisaalta Afrikan ongelmat olisivat ratkaistavissa sillä, että sinne perustettaisiin spermapankkeja levittämään "valkoista siementä". Nydahl kehottaa seuraajiaan liittymään kansalliskaartiin suojellakseen naisia ja lapsia. Buddhalaisten pitäisi hänen mukaansa tarttua aseisiin. Etenkin muslimeille pitäisi antaa monisatavuotinen buddhalaisten "vaino" samalla mitalla takaisin.
K A I K K I E I VÄT S U H TA U D U
Jawara sai jäädä fifin luetuimmat
ajalta 22.4.27.5.
G A M B I A L A I S E N " J A W A R A N " käännytyspäätös kumottiin 5. toukokuuta. Jawara pakeni homoseksuulisuuteen perustuvaa vainoa. Meeri Koutaniemi kirjoitti hänen tarinastaan Voimassa 4/2010. Maahanmuuttovirasto antoi Jawaralle kielteisen turvapaikkapäätöksen maaliskuussa 2010. Poliisi yritti 4. toukokuuta käännyttää Jawaran takaisin Gambiaan, jossa miehen oman arvion mukaan häntä odottaa varma vankilatuomio. Jawaran vastarinnan vuoksi käännytys ei onnistunut. Vuorokautta myöhemmin Helsingin hallinto-oikeus kertoi keskeyttävänsä käännytyksen täytäntöönpanon. "Minusta tuntuu, että olen uudestisyntynyt tänään. Olen kiitollinen kaikille tukijoilleni", vapaalle jalalle päässyt Jawara sanoi 80 mielenosoittajalle, jotka olivat kokoontuneet Metsälän säilöönottokeskuksen eteen tukemaan häntä. Meeri Koutaniemi Jawaran vastarinta herätti myös harmia. "Valitettavaa, että tällainen toiminta suvaitaan ja että täytäntöönpanokelpoista tuomiota voidaan näin vastustaa", komisario Juha Holopainen Helsingin ulkomaalaispoliisista kommentoi verkkolehti Uudelle Suomelle. "Ei tänne vielä ole huutamalla ja rähjäämällä jääty."
1. Hanna Nikkanen: Suomalainen ihmisoikeustarkkailija surmattiin Oaxacassa
Uutinen Jyri Jaakkolan kuolemasta saavutti Fifin 28. huhtikuuta meksikolaislehtien kautta.
2. Hanna Nikkanen: Poistakaa tuo mies matkustamosta
Jawara (ks. vieressä) yritettiin käännyttää Suomesta ennen turvapaikkavalituksen käsittelyä. Miten tavallinen lentomatkustaja voi auttaa hätääntynyttä käännytettävää?
nettisivut listaavat tärkeimpiä opettajia, ja kertovat Nydahlista seuraavaa: "Epäsovinnaisella tavalla ihmisten käsitykset elämästä ja buddhalaisuudesta haastava lama Ole on ollut tärkeimpänä voimana buddhalaisuuden tuomisessa länteen, ja hän on tähän mennessä perustanut yli 610 Timanttipolku-keskusta 44 maahan." Helsingin Timanttipolku-keskuksen seinällä Nydahl hymyilee valokuvassa vaimonsa kanssa. Timanttipolulla tärkeä hahmo on myös Karmapa eli karTIMANTTIPOLUN
3. Meeri Koutaniemi: Pako homomiehen helvetistä
Jawara pakeni Gambian homovainoja, mutta Suomi ei myönnä turvapaikkaa. Fifi seurasi Jawaran tilannetta tiiviisti huhti-toukokuussa.
Fifi.voima.fi
4. Klaus Welp: Kuvissa: Jyri Jaakkola hyvästeltiin tihkusateessa
Meksikon suurlähetystön edustalla palavat kynttilät muistuttivat aktivistin kuolemasta.
SUOMEN TIMANTIT
TIMANTTIPOLKUA LUOTSA A
Israel kauppasi ydinaseita
I S R A E L T A R J O S I E T E L Ä - A F R I K A N apartheidhallin-
Suomessa lama Ole Nydahlin nimittämä matkaopettaja Ken Sainio. Timanttipolkuun tutustuessaan Suvi Auvinen törmäsi Homma-foorumilla nimimerkki "Ken Sainioon", jonka mielestä monikultturismi on fasismia. Auvinen ja Sainio kohtaavat Fifi Audion jutussa Buddhan hommissa. Kuuntele! fifi.voima.fi/audio
5. Antti Rautiainen: Rakasta kuin ihminen
Monenkeskinen rakkaus voi olla rehellisin tapa järjestää lemmenasiat. Vaikeinta polyamoriassa on usein ulkopuolisten ennakkoluulojen kohtaaminen.
Suvi Auvinen
blogeissa kesäkuussa
Rikkaat kuokkii katolla
Kaupunkiviljely on in. Fifi perustaa oman palstan.
Hannele Huhtala
Ihmissyöjien aate
Venäläinen liberalismi on toista maata.
Veli Itäläinen
nolle ydinaseita vuonna 1975, brittilehti Guardian kertoi 24. toukokuuta. Lehden esittelemät salaiset eteläafrikkalaiset asiakirjat ovat myös todiste Israelin ydinaseohjelman olemassaolosta. Guardianin mukaan Etelä-Afrikan puolustusministeri P. W. Botha pyysi Israelin silloiselta puolustusministeriltä ja nykyiseltä presidentiltä Shimon Peresiltä ydintaistelukärkiä vuonna 1975. Tapaamisissa allekirjoitettiin myös sopimus, jonka mukaan asian on pysyttävä salaisena. Asiakirjat paljasti amerikkalainen tutkija Sasha PolakowSuransky kahden maan läheisiä välejä käsitelleessä tuoreessa The Unspoken Alliance -kirjassaan. Asiakirjat osoittavat, että apartheidin aikainen armeija halusi ohjuksia pelotteeksi ja mahdolliseksi hyökkäysaseeksi naapurivaltioita vastaan. Presidentti Peresin edustaja ilmoitti tänään, että tutkimus on perätön, eikä maiden välillä ole koskaan ollut mainittuja neuvotteluja. Hän ei kommentoinut asiakirjojen todenperäisyyttä.
Fifi.voima.fi
5
ESKO AHO:
2010
11
Yliopistouudistus tärkeä Nokialle. MTV3 6.5.2010
Rajat sijoiltaan
Euroopan rajat liikkuvat pakolaisten mukana, Enrica Rigo tietää.
U O L A N poliisi ampui äskettäin nigerialaisen siirtolaisen piraattituotteiden myyntiin kohdistuneessa ratsiassa Varsovassa. Suomen sisäministeriö valmistelee Romanian romaneihin kohdistuvaa lakia kerjäämisen kieltämisestä. Venäjältä Puolaan vainoa ja Puolasta Suomeen rasistista väkivaltaa paennutta tsetseeniperhettä uhkaa käännytys takaisin. Mitä yhteistä näillä tapahtumilla on?
P
unionin itälaajentumiseen liittyneitä siirtolaisuuspolitiikan muutoksia. Oikeustieteilijänä Rigo tutkii ennen kaikkea näiden muutosten vaikutuksia kansalaisuuden ja rajojen kaltaisiin oikeuden ja politiikan peruskäsitteisiin. "Euroopan unionin rajat siis ne paikat, missä rajakontrolleja harjoitetaan eivät enää vastaa millään tavoin oikeudellisesti määrättyjä rajaviivoja. EU harjoittaa rajavalvontaa esimerkiksi Välimerellä kansainvälisillä vesillä huolimatta siitä, että tämä on kansainvälisten sopimusten vastaista", Rigo sanoo.
K O N T R O L L I S TA yhä suurempi osa tapahtuu Euroopan metropoleissa. Esimerkiksi Puolan rajavartioston yksi suurimmista toimistoista sijaitsee Varsovan keskustassa ei Ukrainan vastaisella rajalla. Rajavartiosto tekeekin säännöllisiä tarkastuksia siirtolaisten suosimilla kauppapaikoilla. "Rajat ja niiden valvonta seuraavat siis siirtolaisten liikkeitä. Heidän pyrkimyksensä kohti parempaa elämää määrittää siirtolaispolitiikan suuntaviivat", Rigo kirjoittaa.
siirtolaisuustutkijan ja juristin Enrica Rigon mukaan ne ovat esimerkkejä sijoiltaan menneistä eurooppalaisista rajoista, jotka sijaitsevat missä tahansa maantieteellisessä pisteessä. Valtion koskemattomuuden turvaamisen sijaan rajat toimivat siirtolaisten elämää kontrolloivana koneistona. Rigon juuri suomennettu kirja Rajojen Eurooppa käsittelee Euroopan
I TA L I A L A I S E N
Melmi Leppäkorpi
esimerkiksi poikkeukset vapaan liikkumisen oikeuteen perustuvat EU:n perusoikeussopimuksiin sisältyvään momenttiin "yleisestä järjestyksestä ja kansallisesta turvallisuudesta". Sen avulla kansallisvaltio voi estää toisen EU-maan kansalaisen liikkumisen alueellaan. Toinen esimerkki on Dublin-asetus, jonka mukaan turvapaikkahakemuksen käsittely kuuluu sille jäsenvaltiolle, johon siirtolainen saapuu ensin. Muut jäsenvaltiot voivat siten palauttaa siirtolaisen kyseiseen maahan. Koska Kreikka on keskeinen kauttakulkumaa Eurooppaan, tehdään sinne suuri osa Dublin-palautuksista. Turvapaikanhakijoiden kohtelu Kreikassa on kuitenkin niin epäinhimillistä, että esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on kehottanut lopettamaan kaikki Dublin-palautukset Kreikkaan välittömästi. Myös Suomi palauttaa turvapaikanhakijoita Kreikkaan, alaikäisiä lukuun ottamatta.
RIGON MUK A AN
SIIRTOLAISUUDEN ASIANTUNTIJA. Italialainen Enrica Rigo on tutkinut Euroopan uusia, kartoissa näkymättömiä rajoja.
tuottaminen siirtolaispolitiikan avulla ei rajoitu ainoastaan kansalaisten ja ei-kansalaisten erotteluun. Suomessa tästä muistuttavat Itä-Euroopasta tulleet romanikerjäläiset, joilla EU-kansalaisina on oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. "Antaessani juristina oikeusapua siirtolaisille turhauduin erityisesti siihen, ettei siirtolaisiin kohdistuvilla mielivaltaisilla toimilla tuntunut olevan enää mitään tekemistä oikeusvaltion kanssa siinä mielessä kuin se perinteisesti on ymmärretty."
E R I A R V O I S T E N S TAT U S T E N
paljastaa EU:n "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen" todellisen luonteen. EU kohtelee turvapaikanhakijoita ja romaneita viime kädessä aivan samoin kuin ne maat, joiden ihmisoikeustilannetta sen väitetään parantavan, on kyse sitten turvapaikanhakijoiden kohtelusta Kreikassa tai romaneihin kohdistuvasta syrjinnästä Romaniassa.
D U B L I N -J Ä RJ E S T E L M Ä
Eetu Viren
Enrica Rigo: Rajojen Eurooppa. Like 2009. 245 s.
Philippe Rekacewicz/Le Monde diplomatique
Eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan pimeä puoli
Kuolleet (tammikuu 1993 huhtikuu 2009) 1 081 500 200 20 Kuolinsyy Hukkuminen Kuoleminen nälkään tai janoon Myrkytys, miinakenttä, onnettomuus, muu Tukehtuminen Tuhopoltto, tappo, huolimattomuus Itsemurha Madrid
ATLANTIN VALTAMERI
Euroopan unionin jäsenmaat Hakijamaat Muut maat
POHJANMERI
Mayotte (Ranska)
Dublin Lontoo
Amsterdam Berliini Oder Neisse Pariisi Frankfurt Wien
Sava Rooma
VÄLIMERI
Mustameri
Vlore Lesbos Otrantonsalmi Malta Sisiliansalmi
Evros TURKKI
Cádiz Gibraltarinsalmi Almeria Melilla Rabat Ceuta MAROKKO
Lampedusa
Sfax
Kanarian saaret (Espanja)
Aigeianmeri Kypros
TUNISIA
Lanzarote Fuerteventura El-Ayoun Länsi-Sahara
ALGERIA LIBYA EGYPTI
MAURITANIA Sahara SENEGAL MALI NIGER
0 500 1 000 km
Adeninlahti
Lähde: UNITED for Intercultural Action (UNITED) on eurooppalainen nationalismin, rasismin & fasismin vastaiseen toimintaan sekä maahanmuuton & pakolaisten aseman edistämiseen keskittyvä monikulttuurinen verkosto. Tiedot päivitetty 6.5.2009.
12
5
2010
S-ryhmä kertoo tekevänsä päätöksiä ydinvoimasta syksyllä. KAUPPALEHTI 11.5.2010
Viime vuonna 139 työtaistelua
TUPOA IK A ON OHI,
Eikö kohtuus riittäisi?
että USA:n kansalaiset eivät ole maailman onnellisimpia ihmisiä. Ei siitäkään huolimatta, että USA:n perustuslaissa puhutaan onnellisuuden tavoittelusta. Yrittänyttä ei laiteta. WWF ja ajatushautomo Demos yhdessä peräävät manifestissaan Suomeen ja maailmaan onnellisuuden tavoittelua ja onnellisuuspolitiikkaa: "onnellisuuspoO N VA R S I N T U N N E T T U FA K TA ,
sen huomaa työtaisteluiden määrästä. Jo viime vuonna Suomessa käytiin 139 työtaistelua, ker39 y , too Tilastokeskuksen työtaistelutilasto. Työtaislasto. Työtaisteluja oli 47 enemmän kuin vuonna 2008. na a Tämän vuoden luku tulee olemaan vien lä suurempi.
en
ma
le apallon tu
va
is u
uk
sia
liittisella manifestilla on houkutteleva viesti. Kukapa ei haluaisi turvata ihmisten onnellisuutta ja maapallomme hyvinvointia?" Ehkäpä kannattaisi aloittaa maltillisemmin, ettei tuota samaa soopaa kuin Pekka Himanen. Eikö siedettävä, välttävä, kohtuullinen tai hyvä riittäisi? Suomessa itsemurhauhka on lisääntynyt. Tammi-maaliskuussa itsemurhauhkan vuoksi soitti ainakin Mielenterveysseuran valtakunnalliseen
kriisipuhelimeen 254 ihmistä. Viime vuoden vastaavana ajankohtana itsetuhon vuoksi kriisipuhelimeen tuli 206 puhelua. Suomessa tehtiin 1033 itsemurhaa vuonna 2008. Kimmo Jylhämö
Valkolinnun musta maine
"Ihan vitun pahasti"
N Ä E N U S E I N P A I N A J A I S TA , jossa todistan jonkun ihmisen hengenvaaraa ja yritän soittaa hätänumeroon, mutta siitä ei tule mitään. Puhelin ei pysy kädessä, näppäilen väärää numeroa tai numero ei toimi.
"Laulujoutsen ei tahdo kuolla vaan tulla takaisin ihmisen ystäväksi."
Veli-Matti Lehtikangas seuraa joutsenten jälkiä & löytää suojellun linnun, jota henkisesti nälkiintyneet vihaavat.
L E N S E U R A N N U T ja kuvannut laulujoutsenten elämää yli kaksikymmentä vuotta. Olen kulkenut myös eläinlääkäri-kirjailija-luontokuvaaja Yrjö Kokon jäljillä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan rajamailla, Kannuksen karujen lampien seudulla, josta Kokon toinen joutsenkirja, syntymävuonnani 1955 ilmestynyt Ne tulevat takaisin kertoo. Olen itsekin kasvanut ja ikääntynyt laulujoutsenten uudelleen leviämisen myötä. Kannuksen Latvalammelta saatiin ensimmäiset kuvat todisteeksi siitä, että joutsenet uskalsivat pesiä lammella, jonka rannalla asuttiin. "Latvalammen joutsenet tuntevat Artun mökin asukkaat ja luottavat heihin", Yrjö Kokko kirjoittaa. "Laulujoutsen ei tahdo kuolla, vaan haluaa tulla takaisin ihmisen ystäväksi ja iloksi."
Koht i
d yh
1
Parempaa vapaa-aikaa!
Joudun todellisuussa melko usein soittamaan poliisin talooni, sillä alakerrassani asuu hullu, joka aika ajoin yrittää murtautua omaan asuntoonsa päästäkseen hakkaamaan naisystävänsä "ihan vitun pahasti". Mies huutaa tappouhkauksia. Hän potkii ovea ja kampeaa sitä auki metalliesineillä. Kerran hän heitteli huonekaluja pitkin rappusia. Joskus hän myös paiskoo hissin raskasta metalliovea herättäen infernaalista meteliä, joka kaikuu jokaisessa seitsemässä kerroksessa. Tämä ahdistaa.
SOITIN EILEN hätänumeroon kertoakseni vastaavasta
O
minnanjohtaja Juha K. Kairikko on sanonut, että metsästyksen sallimisessa kyse olisi riistanhoidosta. Hannu Pöysän ja FT Jorma Sorjosen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tekemät tutkimukset vuosilta 19851997 kertovat, että joutsenten asettuminen pesimään tietyille järville ei aiheuttanut muutoksia minkään vesilinnun pesimäkannassa.
PROFESSORI
Siellä missä valkolinnut pesivät, ne jälkeläisiään suojelemalla suojelelevat muidenkin vesilintujen poikasia muun muassa minkiltä ja supikoiralta. Lintujen välisissä ja hyvin yleisissä, joskus rajuissakin kahnauksissa, on kyse vain luonnollisesta lintujen välisestä elintilan etsimisestä. Reviirejä ja ravintoa riittää kaikille linnuille. Pyssynpiippua pitkin katsottu yksipuolinen totuus on vailla oikeaa totuuspohjaa.
V U O N N A 1 9 5 0 ilmestyneessä ensimmäisessä joutsenkirjassaan Laulujoutsen, Ultima thulen lintu Yrjö Kokko kertoo, miten hän 1940-luvulla kuuden vuoden aikana tekemillään etsintäretkillä Lapin erämaissa näki joutsenia vain neljä kertaa ja sai koko tuona aikana otettua pelkästään yhden kuvan ja senkin vastavaloon. "Kuvassa joutsenet olivat pieniä ja mustia kuin kärpäset", hän kirjoittaa. Hän arvioi kävelleensä erämaita noin 3 000 kilometriä kirjaa tehdessään. Tuolta, vuosikymmenten takaa noista mustista kärpäsen kokoisista kuvista valkolinnun perspektiivi laajenee ja liihottaa nykyaikaan. Kuinka henkisesti nälkiintyneitä ovatkaan nuo muuten yltäkylläiset metsästäjät, jotka mustaavat valkolinnun mainetta ja havittelevat sitä tähtäimeensä! Veli-Matti Lehtikangas
tilanteesta alakerrassa. Jouduin aluksi puhumaan aika hiljaa, koska minua pelotti, että jos mies kuulee minun soittavan poliisille, se tulee hakkaamaan minutkin "ihan vitun pahasti".
Nainen hätäkeskuksessa pyysi minua puhumaan lujempaa, kun hän ei kuullut mitään. Kerroin kovemmalla äänellä, että alakerran naapurini yrittää murtautua asuntoon ja uhkaa hakkaavansa siellä olevan naisen. Hätäkeskuksen nainen ei tuntunut ottavan pelkoani vakavasti, hän kysyi: "Siis joku hakkaa ovea?" Äänensävystä kuulin, että hän ei pidä sitä kovin ihmeellisenä tai raportoimisen arvoisena asiana.
N A I N E N K E S K E Y T T I selostukseni ja kertoi, että itse kohteesta on jo tullut soitto, joten he toimivat sieltä tulevien tietojen mukaan. "Kiitos kuitenkin soitosta", hän sanoi, muttei kuulostanut kiitolliselta. Enkä minä toki hänelle palvelusta ollut tekemässä vaan sille naiselle, joka kohta muuten hakattaisiin.
Poliisi ei koskaan tullut. Mies kyllästyi ja meni ulos huutamaan lisää uhkauksia. Ulko-oven rikottu lasi tultiin korjaamaan vartissa, mutta poliisi ei piipahtanut. Johtuiko se siitä, että soittoja kohteesta tulee usein? Vai siitä, että pariskunta ehkä käyttää huumeita. En kertaakaan elämässäni ole saanut poliisia tulemaan paikkaan, johon mahdollisesti liittyy alkoholi tai huumeet. Sörnäisissä esimerkiksi Vaasantori on poliisin siinä missä lukuisten nistien, mustalaisten ja teinialkoholistien leirintäalue. Olen joskus miettinyt, että olisi helpompaa jos poliisi pitäisi asuntovaunua torilla, niin ei tarvitsisi ravata edestakaisin.
POLIISIN, ASUKK AIDEN
T Ä N Ä Ä N M O N E L L A metsästäjällä näyttää olevan kova hinku saada 76 vuotta suojeltuna ollut lintu takaisin metsästettävien lajien listalle. Laulujoutsenen mainetta mustataan toistamalla kuin mantraa, että joutsen ajaa muut vesilinnut reviiriltään. Takavuosien maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on ihan tosissaan kehottanut suomalaisia valmistumaan henkisesti joutsenen metsästykseen. Metsästäjäliiton toi-
Joutsenen metsästystä puoltavat eivät halua muistaa, että vaikka joutsenet kyllä rauhoittavat pesänsä ympäristön itselleen, näin tekevät myös nuo muut vesilinnut. Kokemuksesta tiedän, että samoilla vesillä joutsenien kanssa pesivät telkät, tavit, heinäsorsat ja muut linnut.
O L E N S E U R A N N U T, miten joutsenet ja pienemmät vesilinnut ruokailevat usein yhdessä. Kun joutsen tonkii pitkällä kaulallaan pohjasta vesikasvien juuria, se samalla nostaa muillekin vesilinnuille ravintoa.
VIELÄ RAUHOITETTU. Joutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi vuonna 1982 Suomen Kuvalehden äänestyksessä. Nyt kansallistunnus halutaan takaisin tähtäimeen.
ja sivullisten ärsyyntyminen toistuviin häiriöihin lisää vihaa häiriökäyttäytyjiä kohtaan. Viha on käsinkosketeltavaa.
On ihmisryhmiä ja alueita, joissa ongelmat näennäisesti pesivät. Muodostuu harhaluulo, että poistamalla alue kartalta tai poistamalla ihmiset langan päästä ongelmat irroitetaan hyvinvointivaltiosta. Sörnäisten narkomaanit, alkoholistit, ongelmanuoret ja rikolliset ovat vain muuttolintuja, joiden pesimäalueet ovat pitkin poikin. Pesät ovat syvällä rakenteissa.
Ruusu Haarla
14
5
2010
Euromaat lupasivat viikko sitten tukea velkaisimpia euromaita tarvittaessa liki tuhannella miljardilla eurolla. Markkinat epäilevät, että euroalue yritti tuhannen miljardin bluffia. TALOUSSANOMAT 18.5.2010
Porvarillinen Effi taistelee eturintamassa
(Effi) ry on laatinut tavoiteohjelman, jonka se toivoo puolueiden sisällyttävän tulevaan Suomen hallitusohjelmaan: "Kulttuurintuotanto ei ole kaupallisten yritysten yksinoikeus eivätkä kansalaiset ole pelkkiä kuluttajia. Myöskään valtiolla ei ole oikeutta määritellä, mitkä tiedot ja mielipiteet ovat hyväksyttäviä. Valtion on seurattava kansan tahtoa, ei päinvastoin." www.effi.org/lausunnot/hallitusohjelma2010.html
ELECTRONIC FRONTIER FINL AND
Kenelle Niili kuuluu?
"Ainoa asia, joka voi johtaa Egyptin sotaan, on vesi."
T I O P I A on aikeissa rakentaa suuria patoja Niilin yläjuoksulle. Egypti on uhannut maata vastatoimilla, jotka Etiopian pääministeri Meles Zenawi tyrmäsi 19. toukokuuta. Jo vuonna 1979, allekirjoitettuaan Egyptin ja Israelin välisen rauhansopimuksen, Egyptin presidentti Anwar Sadat sanoi: "Ainoa asia, joka voi johtaa Egyptin sotaan, on vesi." Egyptin 78 miljoonaa ihmistä muodostavat lähes kolmanneksen maailman arabiaa puhuvasta väestöstä. Maasta 99 prosenttia on autiomaata. Jos Niili ei virtaisi autiomaan läpi, väkimäärä ei ehkä olisi suurempi kuin Libyan viisi miljoonaa.
Koonnut Pertti Laesmaa
Useat yritykset syyllistyivät painostamisiin tiukkaamalla työntekijöiltä, ovatko nämä lakossa vai tulossa töihin. Kaarlo "Kalle" Julkunen, Pam 7/2010
Uhkailu "vesisodilla" on tavallista.
E
VUONNA 1929,
EGYPTIN HALLITUS ilmoitti, että uusi so-
pimus "ei ole laillisesti millään tavalla Egyptiä sitova." Näkökulma on ymmärrettävä, sillä Kairon täytyy ratkaista viidessätoista vuodessa, miten se pystyy ruokkimaan silloin jo 95 miljoonaan kasvaneen väestönsä. Tämä saa vain vähän ymmärrystä Addis Abebassa, jonka täytyy tänä päivänä ruokkia 91 miljoonaa etiopialaista. Viidentoista vuoden päästä
ruokittavia on 140 miljoonaa. Kaikissa Itä-Afrikan ja Afrikan sarven maissa on paljon nopeampi väestönkasvu kuin Egyptissä. Etiopian jokien vesistä noin 85 prosenttia päätyy Egyptiin. Siksi se toimiikin asiassa hyvin painokkaasti.
UHKAILU "VESISODILLA" on tavallista, ei-
Mikä on pitkän matkan juna? Pöndeliino! Ulla Krekola, Enemmistö 1/2010
En myöskään ymmärrä häävalmisteluja lähtökohdasta vain-kerran-elämässä. Kaikki juhlathan ovat ainutkertaisia, vaikka niiden syy toistuisikin vuosittain. Sanna Kronström, Tulva 2/2010
Kun Petri Alanko soittaa polkupyörän pumpulla Käki-valssia Finlandia-talon lavalla, voin kokemuksesta sanoa, että se kuulostaa hyvältä, akustiikasta huolimatta. Petteri Suomalainen, Sibis 2/2010
Toimittaja Minna Lindgren (HS 22.4.2010) puki tämän sanoiksi: "En halua yhtään enempää elämälle vieraita seitsemän laudaturin vekkihametyttöjä lääkäreiksi, tuomareiksi ja opettajiksi." Koska yliopisto on tätä nykyä rillipäisten ja vekkihameisten hikarityttöjen vapaavaltio, kokee Tylkkäri velvollisuudekseen nousta barrikadeille heidän puolestaan. Mistä ihmeen elämästä koulumenestys nuoren vieraannuttaa? Mistä ihmiset ovat saaneet päähänsä, että huono koulumenestys on osoitus jostain sankarillisesta kapinallisuudesta? Että jokainen vitosen alisuorittaja onkin väärinymmärretty Kekkonen tai Mannerheim? Anna-Elina Matilainen, Turun ylioppilaslehti 8/2010
brittiläisen imperiumin kontrolloidessa Egyptiä, Sudania ja useimpia joen yläjuoksun itäafrikkalaisia valtioita, imperiumi tuki sopimusta, joka antoi Kairolle veto-oikeuden kaikkeen yläjuoksun kehitykseen, joka saattaisi vähentää Niilin vesimäärää. Sen jälkeen vesioikeuksista on neuvoteltu useasti, mutta nyt yläjuoksun maat ovat päätelleet, että Egypti ja Sudan tosiasiassa osallistuivat neuvotteluihin vain estääkseen kaikki uudet sopimukset. Siksi nämä kaksi arabimaata on jätetty neuvottelujen ulkopuolelle. Uganda, Ruanda, Tansania ja Etiopia allekirjoittivat uuden vesisopimuksen 14. toukokuuta 2010. Kenia allekirjoitti seuraavalla viikolla ja Kongo sekä Burundi ovat aikoneet pian tehdä samoin.
kä niitä kuitenkaan syty juuri koskaan. Lähes aina on halvempaa tehdä sopimus ja jakaa vesiosuuksia. Niilin valuma-alueella asuu kuitenkin nykyään 400 miljoonaa ihmistä. Egyptin ja Sudanin 120 miljoonaa asukasta käyttää lähes kaiken joen veden. Viidessätoista vuodessa valuma-alueen koko väkimäärän arvioidaan nousevan 800 miljoonaan. "Egyptin presidentit ovat toistuvasti uhanneet sotilaallisilla toimilla, jos niin tarvitaan. Vaikka en voi kokonaan poistaa laskuista sapelien kalistelua, en oikein usko, että ne olisivat toteuttamiskelpoinen vaihtoehto", sanoi Etiopan pääministeri Zenawi. "Jos Egypti suunnittelee estävänsä Etiopiaa käyttämästä Niilin vesiä, sen pitäisi miehittää Etiopia. Ja mikään maailman maa ei ole kyennyt siihen tähänastisessa historiassa."
Gwynne Dyer
Suomentanut Olli-Pekka Haavisto. Juttu on lyhennelmä Straight.com-verkkojulkaisussa 24.5. ilmestyneestä artikkelista. Laaja versio on löytyy Africa Water News -verkkojulkaisusta http:// africancleanwater.com. Suomennettu pitkä versio Fifissä.
Ikean laulut
Vienan Karjalan runokylät pihisevät mutta laulavat.
Jokaisella on Eeva Elorannan kaltainen naapuri, tuollainen hieman kolho ja kolkko nainen, johon voi törmätä maitokaupassa ja jonka kanssa haluaisi harrastaa seksiä pyykkituvassa. Kari Pirhonen, Filmihullu 2/2010
V
U O K K I N I E M E N kylä Vienan Karjalassa on yksi runonlaulannan kiintopisteitä. Siellä asuu Santra Remsuje-
Vaasan yliopistolla on vain pieni ongelma morsianten haussa. Se on se epätoivoinen, jota kukaan ei halua. Iiris Penttilä, Vaasan ylioppilaslehti 4/2010
Esimerkiksi syömisen (Pekka) Himanen näkee vain korviketoimintana jonkin puuttumiselle elämästä. Mielenterveyden näkökulmasta aterian valmistus ja nauttiminen läheisten ihmisten kanssa on kuitenkin yksi arjen tavoista luoda hyvinvointia. Kristina Salonen, Mielenterveys 2/2010
va, 96-vuotias runonlaulaja. Hänen luonaan uusi ja vanha kulttuuri lyövät kättä: Santra istuu tuolillaan keittiössä ja vieressä seinällä komeilee taulutelevisio. Remsujeva ei enää kuule ihan hyvin, mutta laulaa innokkaasti. Hän kertoo starinoita eli satuja ja laulaa äidiltään oppimiaan lauluja. "Hän on meidän elävä radio", Santran tytär Aili nauraa. Seuraavaksi Remsujeva laulaa polkupyörälaulun, jossa pastori pelästyy sarvekasta pyörää paholaisen ilmentymäksi. Kalevalan synnyinseutuihin tutustuvaa toimittajalaumaa opastaa Markku Nieminen, Juminkeko-säätiön nokkamies. Säätiö pelastaa kuihtuvaa aluetta. kyläkaupan portailla istuu juopottelemassa kaksi miestä, joita Nieminen komentaa. "Tekisit sinäkin tuohitöitä niin kuin isäsi, etkä istuisi täällä kaupanportailla tuhlaamassa elämääsi. Nämäkin turistit mielellään ostaisivat käsitöitä."
VUOKKINIEMEN
On selvää, että Nieminen tuntee kylän asiat hyvin. Näidenkään miesten eliniän ennuste ei ole kovin korkea. Laaja, osin Ikean aiheuttama, työttömyys ei auta asiaa. Huonekalujätti vuokrasi alueen metsät lähes 50 vuodeksi paikallisen metsäministeriön kääriessä rahat. Alueen pienet yritykset kuihtuvat, kun raaka-ainetta ei enää saa. "Jos tunnet minkäänlaista solidaarisuutta vienankarjalalaisia kohtaan, et osta Ikeasta mitään."
Hannele Huhtala
Sommelo, kansanmusiikkijuhla Kuhmossa & Vienan Karjalassa 1.5.7., www.runonlaulu.fi/sommelo. Lue koko artikkeli & kuuntele Fifistä Ilmi Bogdanovan laulu äidistä.
ÄÄNIÄ VIENASTA. Ilmi Bogdanova elää ikivanhassa runokylässä Karjalassa.
FAKTOJA STADISTA OSA 2
HELSINGIN KAUPUNKI
SUURIN VUOKRANANTAJA
www.stadinasunnot.fi
ON SUOMEN
Uudet taiteen maisterit esittäytyvät
Näyttely Elefantti-korttelissa 12.5.13.6.2010 Aleksanterinkatu 1618 ja Katariinankatu 3 tipe 1018, lasu 1117, ma suljettu Vapaa pääsy KILLER FASHION REVOLUTION -TYÖPAJAT NUORILLE 6.6., 9.6. JA 12.6. www.mastersofarts.fi
Maailmankuulu
CIRCUS RONALDO Circenses
Tapiolassa 13. 21. 8. 2010
Esitykset teltassa kulttuurikeskuksen aukiolla: 13. / 14. / 15. / 16. / 18. / 19. / 20. / 21. 8. klo 19 Liput 36 / 32 / 15 (Esitystä ei suositella alle 12-vuotiaille.) Espoon Kaupunginteatteri (09) 439 3388 Lippupiste p. 0600 900 900 (1,75 / min + pvm)
(Belgia)
16
Klaus Welp
5
2010
Turvaverkko tehtaan ympärille. KAUPPALEHTI 27.5.2010
N O K I A N K U M P PA N I N R E S E P T I I T S E M U R H I I N :
Maan hiljaiset
Veikko ja Lahja Hurstin ruoka-apua tarvitsevat muodostavat hitaasti etenevän, pitkän ja kapean jonon Helsingin Sörnäisissä toukokuisena keskiviikkona. Väki odottaa vuoroaan nöyränä ja hiljaa keskipäivän auringossa. Suuri pyörivä olutmainospylväs surisee hiljaa vieressä. Tien toisella puolella sporapysäkin olutmainos karjuu: "Vähän Extraa hei!"
klaus welp
Jani Sipilä
MAHDOTON NIMI. Jyri Jaakkola tutustui keväällä ekoturismihankkeeseen Xoxocotlanissa.
S I I N Ä M I S S Ä S U O M E S S A puolueilla on vain aste-eroja, Venäjällä politiikka on aidosti polarisoitunutta.
Esimerkiksi Venäjän duumassa toimii Venäjän Federaation Kommunistipuolue KPRF, jonka ohjelmassa on virallisesti Neuvostoliiton uudelleenperustaminen ja Stalinin rehabilitointi. Nämä nyanssit eivät ole Suomessa usein ollenkaan selviä. Esimerkiksi Zirinovskia tosissaan säikähdettiin Suomessa 1990-luvun alussa. "Zirikiä" ei kuitenkaan äänestetä siksi, että halutaan vetää Venäjän rajat Kemijoesta Intian valtamereen, vaan jotta politiikka olisi kiinnostavampaa täysistunnoissa on aina mahdollisuus, että hän tinttaa jotakuta. Zirinovskin "liberaalidemokraattinen puolue" LDPR ei ole liberaali eikä demokraattinen. Puolue ei koskaan ole äänestänyt duumassa Kremliä vastaan silloin kun sen tuki on ollut tarpeen.
VENÄLÄISET LIBERAALIT taas ovat niin liberaaleja, että suo-
"Luuletko tosiaan, että muistan sen paikan nimen?"
Ihmissyöjien aate
Matkalla Guacamoleen
Jyri Jaakkolan reissut veivät Mexico-Nachoon, Guacamoleen & lopulta "San Juan jotain" -kylään.
ON HIEMAN KIIRE
malaiseen demarismilla laimennettuun nössöliberalismiin tottunut haukkoo henkeään.
Yksi Venäjän nykyisen liberalismin arvovaikuttaja on Julia Latynina, jonka näkemykset maailmasta ja PohjoisKaukasuksen nykytilanteesta hätkähdyttävät. Hän on esimerkiksi kirjoittanut Novaja Gazetassa "klimatokratiasta", ilmastotutkijoiden salaliitosta, joka on keksinyt kasvihuoneilmiön tuhotakseen maailmantalouden. On syytä selittää, miksi Latynina on ylipäätänsä kohonnut nykyiseen asemaansa. Novaja Gazetassa hän on ollut Anna Politkovskajan kuoleman jälkeen valovoimaisin toimittaja, Eho Moskvy -radiossa hänen ohjelmansa ovat suosituimpien joukossa. Olen vakuuttunut, että Latyninan näkemykset edustavat venäläisen liberalismin valtavirtaa. Venäläinen liberalismi on suoraselkäisen 1800-lukulaista, sitä alkuperäistä suurpääoman etuja ajavaa ihmissyöjien oikeistoliberalismia, johon ei kuulu paskanjauhanta "työväenpuolueesta". Tätä liberalismia ei ole laimennettu demarismilla edes kokoomuksen vertaa, sen mukaan lakkoilijat ja neekerit ansaitsevat korkeintaan kuoleman merijalkaväen luodeista.
EI SIIS PIDÄ YLLÄTTYÄ siitä, että venäläisten enemmistö
valitsi Putinin ja Medvedevin tämän poppoon sijasta, vaikka moni varmasti toivoo että kolmaskin vaihtoehto olisi olemassa.
tänään, pitäisi katsoa yksi dokumentti ja keskustella taustoista, jotka liittyvät konfliktialueeseen, jonne olemme maanantaina lähdössä", Jyri Jaakkola puheli poiketessaan luonamme Oaxacassa eräänä huhtikuisena lauantaina. Olimme lähdössä käymään elokuvakerho Pochotessa, jossa oltiin kiinnostuneita J.P. Sipilän eräälle paikalliselle järjestölle tekemästä ilmastonmuutokseen liittyvästä dokumentista. Pochotessa pohdittiin mahdollisuutta järjestää teeman ympärille minielokuvafestari keskustelutilaisuuksineen. Jaakkolan, joka oli auttanut dokkarin editoinnissa ja myös esiintyi siinä itse, piti toimia kontaktina järjestömaailmaan päin.
KYSYIN, mikä reissu Jaakkolalla oli tiedossa ja mistä konfliktista nyt oli kyse. "En muista paikan nimeä. Voisin tässä vaikka keksiä että San Juan jotain, mutta tuskin se oikeaan osuisi", Jaakkola vastasi huolettomasti. Ehkä San Juan Copala triqui-alueella? Lehdessä oli taas ollut juttu alueen epätoivoisesta tilanteesta. Nyt kyläläiset vaativat hallitusta turvaamaan opettajien tulon paikalle. Lapset eivät olleet päässeet kouluun neljään kuukauteen. K Ä V E L L E S S Ä M M E Pochotelle kertoilin Jaakkolalle mitä tiesin triqui-alueen ti-
Paradoksaalisesti Venäjän politiikan polarisaatio myös pakottaa ajattelemaan harmaan eri sävyissä. Kaikesta häröilystä ja esimerkiksi Kadyrovin tukemisesta huolimatta Latynina on kiistaton asiantuntija Pohjois-Kaukasian asioissa, ja hänen kirjoituksensa tästä aihepiiristä ovat usein Novaja Gazetan artikkelien parhaimmistoa. Tämän takia tulen todennäköisesti kääntämään Latyninaa ja hänen aatetovereitaan myös jatkossa, kaikesta huolimatta. Veli Itäläinen
Kirjoittaja on Fifin idänsuhteiden asiantuntija.
lanteesta, vuosikymmeniä jatkuneesta väkivallasta, kaksi vuotta sitten tapetuista nuorista radiotoimittajista, kymmenistä muista tutkimatta ja rankaisematta jääneistä murhista. Puhuin Ubisortista, Multista ja MultI:sta, joista ei ottanut selkoa, kuka taisteli ketäkin vastaan ja miksi. Jaakkola kuunteli kohteliaasti. Kun olin lopettanut epämääräisistä tiedoista koostuvan sekavan esitykseni, hän vastasi. "Niin, Ubisort on pitänyt alueella tiesulkuja jo pitkään. He väittävät toimivansa kansan nimissä, mutta todellisuudessa järjestö on PRI:n rahoittama ja aseistama, eikä siitä syystä esimerkiksi liittynyt APPOon." "Mult taas on nimellisesti vasemmistolainen, mutta yhtä lailla korruptoitunut ja puoluepolitiikan ryvettämä. Käsittääkseni he ovat kuitenkin nyt halukkaita neuvottelemaan Ubisortin kanssa, ja tarkoitus on pyrkiä saamaan alueelle rauha." Ja niin edelleen. usein ennenkin: luulin kertovani Jyrille jotakin uutta, mutta sain huomata tietäväni aiheesta paljon vähemmän kuin hän. Yksi heikkous Jaakkolalla kuitenkin oli, nimittäin nimet ja numerot. Hän sekoitti keskenään kuukaudet ("kymmenes ja yhdestoista on ihan mahdotonta erottaa toisistaan"), ei muistanut vuosilukuja, ja oaxacalaiset paikannimet tuottivat hänelle tuskaa. Capulalpamista tuli Guacamole,
K ÄV I K U T E N
Nexichosta Mexico-Nacho, Xoxocotlania hän ei edes yrittänyt nimetä. kävimme vielä kahvilla Los Cuilesissa. Jäin kahvilaan tekemään töitä Jaakkolan lähtiessä keskustelemaan triquien tilanteesta. "Ai niin, emme varmaan ehdi nähdä ennen kuin lähdet Oaxacasta. Menemme huomenna lyhyelle reissulle erääseen yhteisöön tässä lähellä, ja maanantaina on lähtö sinne... no, sinne." Jaakkola kuulosti salaperäiseltä. Kehtaisinko kysyä, mikä yhteisö huomenna oli vuorossa, vai oliko kyseessä jokin poliittisesti arka tilanne? Varovasti esittämääni kysymystä seurasi pieni hiljaisuus, sitten Jaakkolan suu kääntyi hymyyn. "Luuletko tosiaan, että muistan sen paikan nimen? P siinä taisi olla, joku probe tai jotain." En saanut koskaan mahdollisuutta kysyä, miten San José del Progresossa oli mennyt. Maanantaina karavaani lähti San Juan Copalaan.
POCHOTEN JÄLKEEN
Silja Ylitalo
Jyri Jaakkolan muistotilaisuus Turun Manillassa 6.6. kello 13. Mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan tilille 472650-232433. Rahat käytetään Uusi Tuuli ry:n valitsemiin kohteisiin.
Äänekoskella 21.24.7.2010
Mm. Heikki Salo Tulipalo · Eppu Normaali · Kauko Röyhkä & Severi Pyysalo Trio · The Yardbirds · Procol Harum · 95 Strings & 2 Sticks · Kimmo Pohjonen & Eric Echampard · Philip Catherine-Mikko Helevä-Mika Kallio · Portal - Sclavis - Celea - Humair · Arild Andersen Trio · Wayne Krantz Trio
Liput: Lippupiste · www.lippu.fi Festivaali-info: 040 5106 795 · www.keitelejazz.fi
TA HI
ASTI MU TTA
HONKAHOVI 10
VA R M
na
Eli
I AST
13.6.15.8.2010
MÄNTTÄ
Först i & Radosla
G r y ta & Eero H iiro Him nen & Jaakko anen atta Holma & T j aine ten & Outi Markkan e n k a Issak n & H arald Kars Mar en Rei m a Nevalainen & Ron Nordström & Eeva Pe u ra unen ur tta T & Tuija Teis ka & Rii ohjola & Riitta ö nkkö P R Ulla
Taidekeskus Honkahovi | www.honkahovi.fi Johtokunnantie 11 | 35800 Mänttä | puh. (03) 4747 005
Espanjalaista nykyvalokuvaa ja videotaidetta, esillä samanaikaisesti myös espanjalaista modernia taidetta.
Pierre Gonnord: El Manuel, 2007 Galeria Juana de Aizpuro, Madrid
Modernin taiteen museo | Sisäsatama, Vaasa | ti su 11 17, to 11 20 | www.kuntsi.fi
w
T a i d e k e s k u s
KAUKO SORJOSEN SÄÄTIÖ
Nuevas historias
2.6. 15.8.2010
5
2010
TOU KOKU U
19
Iloinen kuolema
Suomenlinnassa tehdään iloista lastenteatteria surusta & kuolemasta.
T E AT T E R I
Näytelmässä sisarukset Tiina ja Simo viettävät äitinsä kanssa hiljaiseloa perheen isän kuoleman jälkeen. Äiti on lamaantunut, isosisko kantaa vastuun arjesta ja pikkuveli pakenee todellisuutta ritarileikkien maailmaan. Näytelmä käsittelee lämpimän huumorin avulla lasten kuolemakäsitystä sekä tapaa ja kykyä käsitellä surua, kun perhettä on kohdannut kriisi.
LINTU LENSI YLI
Vanhin poikani oli viiden kieppeillä, kun hän erään illan itki lohduttomasti eikä suostunut kertomaan itkun syytä kenellekään. Seuraavana päivänä selvisi, että hän ajatteli kuolemaa: mummo on jo niin vanha, että varmaan kuolee pian. Lohduttaminen ei auttanut vaan tuli uusi itku: kaikki kuolevat joskus. Asiaa käsiteltiin kotona, ja huoli unohtui, kun hän hahmotti kuoleman käsitteen paremmin", ohjaaja Jarmo Lampela kertoo. Suomenlinnan lasten kesäteatteri SuLaKe ja Teatteri Takomo esittävät tulevana kesänä Susisaaressa Lampelan ohjaamaa Lintu lensi yli ymmärryksen -näytelmää, jonka aiheena on kuolema. "Myöhemmin samainen poika tuli itkien tarhasta. Hänelle oli naurettu, kun hän oli tehnyt piirustuksen, jolle oli antanut nimeksi Lintu lensi yli ymmärryksen. Nämä kaksi asiaa sysäsivät kirjoitusprosessin käyntiin. Halusin pohtia, miten lapsi käsittelee surua ja kuinka kuoleman käsite muotoutuu ja kehittyy", Lampela kertoo.
ymmärryksen on aiheestaan huolimat-
maailmasta, miekkailusta ja muusta sellaisesta, ja vanhemmat tavasta, jolla asioista puhutaan. Vaikka näytelmän lähtökohtana ovat arkiset pelot, ei se ole opetusnäytelmä, joka säikäyttää. Näytelmä on hauska", ohjaaja lupaa. Surun ja kuoleman käsitteleminen lastenteatterin keinoin on
dossa ja tempautuu näytelmän tatemp pahtumiin. Nä olen ainakin omasNäin sa elämässäni havainnut", Lampela sanoo. Suomenlinnassa laste kesäteatteria jo lasten kahdeksan vuo vuoden ajan. Yli kolmasosa pienestä y yleisöstä on aiempien kokemusten p pohjalta teatterissa ensimmäistä k kertaa. "Lapsille on kesäohjelmaa vain vähän aikuisiin verrattuna, ja kesäteatteri on mo monille lapsille ensikosketus teatt teatterimaailmaan. Siksi pyrimme luom luomaan mieleenpainuvan kokemuksen." Lampelan m mukaan ennakkovaikutelma on, että Lintu lensi yli ymmärryksen kiinnost yleisöä. kiinnostaa "Jos aihe jonkun aikuisen säikäyttää, kannattaisi miettiä miksi. Lapset eivät ole tyhmiä v vaan he ajattelevat eläm isoja asioita, joten elämän miks niitä ei voisi käsitelmiksi lä? V Vaikka aihe on oikea ja vak vakava, on se paketoitu näytelm näytelmäksi, joka ei aiheuta itkukohtau itkukohtauksia. Suuria teemoja voi käsitellä m myös hauskasti, fiktion keinoin " keinoin."
S U L A K E O N J Ä R J E S TÄ N Y T
Vesa Mäkinen
ta humoristinen. Lapsia ei ole tarkoitus itkettää tai järkyttää. Ainakin 410-vuotias testiyleisö on reagoinut näytelmään hyvin. "Pienimmät haluavat toiminnallista, musiikillista ja liikunnallista antia, ja isommat ymmärtävät jo hyvin millaisia asioita pyritään käsittelemään. Nuorimmat ovat olleet innoissaan näytelmän mielikuvitus-
e Jos aih ä ttä säikäy n, e aikuis isi tta kanna iksi. äm mietti
Lampelan mielestä hyvä tapa pohtia elämän realiteetteja, jotka lapset hahmottavat jo varhain joka tapauksessa. "Väittäisin, että se kasvattaa myötäelämisen kykyä. Myös omien tunteiden käsitteleminen on helpompaa, kun kohtaa tunteiden aiheuttamia reaktioita tarinan muo-
Laura Haapala Lintu lensi yli ymmärryksen -näytelmästä järjestetään yhteensä 26 näytöstä aikaväleillä 10.18.6. & 28.7.14.8. Paikkana on Komendantin puutarha Helsingin Suomenlinnan Susisaaressa. Esitys kestää noin 50 minuuttia. Varaukset 050 523 4554.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA
HELSINKI BALTIC SEA INFO TOUR, Itämeren radio-
aktiivisuudesta & ydinvoimasta tiedottava kiertue, 30.6. Ydinvoiman vastustajien verkostotapaaminen & tapahtumien valmistelua, Nuorten Luontotalo, Mechelininkatu 36, 1.7. Infotilaisuus ydinvoimasta & Itämerestä Paasikivenaukiolla: teltta, ständejä, valokuvanäyttely, työpajoja & teatteria & 2.7. Infotilaisuus Kaisaniemen puistossa & Ydinvoima-Tuska-katukiertue: teatteria, musiikkia, ydinvoima-zombeja, Mauri "The Joker" Pekkarinen, http://baltic-tour.nuclearheritage.net.
stai kello 1418, Sarjakuvakeskuksella tutustutaan sarjakuvien maailmaan & harjoitellaan sarjakuvien tekemistä, työpajat 1219-vuotialle, sarjakuvakeskus.fi/nuorten-tyopajat.
JUHANNUS
25.6. WE LOVE HELSINK I JU-
1.6. TEATTERI PENSAS KIERTUEELLA Suomesta kerättyä kolme kertomusta kotimaasta & Tarinatuokio. Kiertue Helsingistä Kolariin, Helsingissä Kaisaniemen puistossa kello 18 & 23.6. Kolarissa kirjaston pihamaalla kello 14, muut esitykset www. pensas.org.
litusneuvos, puolustusministeriö), esiintymässä Tonos, Helsingin Milenkassa kello 19.
8.6. KRIITTINEN PYÖR ÄRET-
jen valmistusta, Väinämöisen hatun tuunausta & Sammon maalausta kello 1017, www.karjalainennuorisoliitto.fi.
TEATTERI
Hangö teaterträff järjestää tänä vuonna spektaakkelin, ensi-ilta 10.6. kello 18.30 ruohokentällä Puistolammen luona www.hangoteatertraff.org. HELSINKI PAKKOMIELTEENÄ MINÄ, esitys 1.3.6. kello 19 Metropolia-teatterin Teatterisalissa, Hämeentie 161. (NTI) JULIE. Muistot hyvät, pahat ja rumat, Esittävien taiteiden tutkimuskeskus esittää introspektioita & taipuisia raakalauta-prosesseja, työryhmässä Kaisa Launis, Saku Mäkelä , Mikko Niemistö & Isto Turpeinen, ensi-ilta 4.6. kello 19 Teatterikorkeakoululla, Studio 3, muut esitykset 7.11.6. KUSTA AN PERILLISET K A IVAUSNÄY TELMÄ, JuraTeatterin esitys Vanhankaupunginkoskella 20.5.22.8. kello 18, näytelmään liittyvässä Pötyä Pöytään -työpajassa tutustutaan 1500-luvun ruoka- & tapakulttuuriin draaman & teatterin keinoin, työpaja 3., 10. & 12.6. kello 16, lippuvaraukset: 0400 392 575, jura.teatteri@gmail.com, lähtö ravintola Helsingen edestä, Viikintie 1E. KOMENDANTTI & OVEL A JUONITTELIJA, seikkailukierros koululaisille Suomenlinnassa, käsikirjoitus & ohjaus Frank Skog 8.6.14.8. kierrokset
HANKO SUURSATTUMA PUISTOL AMMELL A,
dj:t We Love Helsinki, Helsingin 6. linjalla.
HANNUSTANSSIT,
26.6. SOUL SIDES 7TH YE AR
liikkeelle lähdetään Havis Amandan patsaalta kello 13, retki päättyy Lasipalatsin aukiolle, kriittinen pyöräretki kulkee niillä tieosuuksilla Helsingissä, joilla pyöräilijät on jätetty autoilijoiden varjoon.
K I,
12.6.
tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin & lauantaisin kello 12 & 15 suomeksi & perjantaisin ruotsiksi kello 12, 8.10.6. & 10.12.8. vain kello 12, kierroksia ei ole juhannuksena 24.26.6. IMATRA SÄKK IJÄRVEN POLKK A, musiikkinäytelmä legendoista Imatran kesäteatterissa, mukana Vili Vesterinen & Dallapé, ensi-ilta 1.7. Valtionhotellin Kruununpuistossa, muut esitykset 3.7.1.8. TAMPERE HÄR ÄNTAPPOA SE, Anna-Leena Härkösen romaaniin pohjautuva näytelmä Marika Vapaavuoren ohjaamana Pyynikin kesäteatterissa 11.6.7.8.
KOIR AHIERONTA A &
TANSSI
-festivaali 17. 23.6. mukana muun muassa Shanghai Ballet & Jin Xing Dance Theatre, www.kuopiodancefestival.fi.
KUOPIO KUOPIO TANSSII JA SOI
KURSSIT
lasten sarjakuvalehtityöpaja, 714-vuotiaille 1.5.6. kello 10-15, suunnitellaan, luonnostellaan ja piirretään valmiiksi sarjakuvia, jotka tulevat osaksi työpajan julkaisemaa lehteä, samalla sarjakuvapiirtämisen perustekniikat & välineet tulevat tutuiksi & lasten poikkitaiteellinen sarjakuvatyöpaja 714-vuotiaille 8.12.6. kello 1015, suunnitellaan & toteutetaan sarjakuvia eri tekniikoin: suureen kokoon maalaamalla, kolmiulotteisia rakentelemalla, valokuvaamalla, kurssit Arabianrannassa, Hämeentie 150, ilmoittautuminen: www.sarjakuvakeskus.fi. NUORTEN TOR STA IT YÖPAJAT joka viikon torHELSINKI L ASTEN KESÄLOMAKURSSIT,
ANNI VERSARY MIDSUMMER
dj:t Sebastian Fonzeus, Sami Dariush & Heikki H, terassilla Soul Sides DJ:t Helsingin 6. linjalla.
SPECI A L, KALAJOKI K AL AJOEN JUHANNUS, The Baseballs, Basic Element, Antti Tuisku & Klamydia 24. 26.6. Kalajoen hiekkasärkillä.
TAPAHTUMAT
4.6. MAHDOLLISUUK SIEN TORI
Jyväskylän käve-
lykadulla kello 1117.
7.6.
SUOMEN & ISR AELIN VA IET TU A SEK AUP-
PA,
Maanantaiklubilla keskustelemassa Bruno Jäntti (ICAHD Finland) & Jouko Tuloisela (hal-
taulujen myyntiä, rentoutumishetkiä koiralle & sisustusideoita taiteen ystäville, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n tapahtuma kello 1417 Helsingin Eläinsuojelukeskuksella, Yhdyskunnantie 11. MAHDOLLISUUK SIEN TORI Porvoon Kaupunginpuistossa kello 1218. 13.6. KOIRIEN MUOTINÄY TÖS, HESY ry esittää: Kesätakit dogwalkilla kello 1415, muu tapahtuma kello 1417 myynnissä koirien hihnoja & muita eläintarvikkeita, kirjoja & arpoja Helsingin Eläinsuojelukeskuksella, Yhdyskunnantie 11. 19.6. SAMMON SAL AISUUDET -toimintapäivä koko perheelle Helsingin Kisahallissa, Mimmitlastenmusiikkiyhtye esiintyy kello 11 & 13.15, folkjam-aerobicia kansantanssin askelin kello 14.30 & 15.15, kanteletyöpaja kello 10 & 12, koru-
KIRJALLISUUS
12.6. MIESRUNOILIJAT! Annikin Runofestivaali, esiintyjinä John Giorno, Jaan Kaplinski, Tommy Tabermann, Jouni Hynynen, Ilpo Tiihonen & Poetrio, Tapani Kinnunen, Joose Keskitalo, Leevi Lehto, Jarno Lindemark, Juha Kulmala, Juhani Ahvenjärvi & Eino Leinon Onnenpyörä-esitys, luvassa on myös yllätysesiintyjä, juontajana Rosa Meriläinen, tapahtuma Tampereella Annikinkadun puukorttelin sisäpihalla, Annikinkatu
5
2010
TOU KOKU U
23
23.6.
KUVATAIDE MILLA KUISMAN maalauksia 23.6.11.7. Helsingin galleria Jangvassa, tipe 1119, lasu 1117.
30.6.
25.6.
TAPAHTUMA SEURASAAREN JUHANNUSVALKEAT, tienvarrella kello 1821 esiintyvät tukkilaiset, käsityöläiset, pelimannit & kansantanssijat, loitsu& taikapolku, perheen pienimmille varataan perinneleikkivälineitä. Juhlakentällä kello 1921: juhannushääpari tanssi & illan päättää juhannustanssit kello 01 asti. Kokkorannassa kello 2122 palavat eri maakuntien kokot.
TAIDE VOM DUNKELN GESCHLUCKT Pimeyden nielaisemat, kuraattorina kuvataitailija Ihana Havo, mukaan taiteilijat & muotoiljat: Elina Brotherus, Jiri Geller, Hanna Jaanisoo, Matti Kalkamo, Tapani Kokko, Isto Kotavuopio, Heta Kuchka, Minna Parikka (kuva), Jyrki Riekki, Kim Simonsson, Marko Suomi, House of Lolita ft. Kati Joki & Anna Mattelmäki 9.6.8.8. Ars Auttoisessa, ti-su 11-18
28.6.
TEATTERI PEPPI PITKÄTOSSU, Tampereen Komediateatterin esitys kello 12.15 & 18, muut esitykset 7.6.7.8.
3.7.
TAIDE LINNUN UNI, taidekeskus Purnun kesänäyttelyn kokoaa kuvataiteilija Elina Parjanen, kuvassa Aino Louhen työ, näyttely 6.6.8.8. Orivedellä, Mustasaari 63, joka päivä 1118.
Elonkorjaajat & valokuva & IHMISET SUVIYÖSSÄ Pieni episodinäytelmä isossa näyttelytilassa & RIKKOUTUNUT L APSI, Sari Tervaniemen valokuvia Projektitilassa 29.8. asti Valokuvataiteen museossa, tisu 1118. MARIEFORS BLUES, Ann Pelanteen valokuvia Kellokosken ruukin entisistä työtiloista & mustavalkofilmejä ruukin elämästä sen kiireisinä aikoina, ruukinpatruuna Torsten "Totti" Carlander (19022003) tallensi 1930-luvulta alkaen useiden vuosikymmenien ajan elämää Kellokosken ruukissa & sen ulkopuolella, näyttely 5.9. asti Valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa, tisu 1118. IHMINEN ON, näyttely koostuu valokuvista, joissa ryhmä vihtiläisiä 1418-vuotiaita nuoria nuoria esiintyy itse luomissaan & esittämissään identiteeteissä, Vanhan ylioppilastalon galleriatilassa, näyttely myös verkossa: www. human-is.net. KUOPIO HENR I C ARTIER-BRESSONIN (1908 2004) varhaistuotantoa, kesänäyttelyssä mukana monet hänen tunnetuimmat kuvansa,
AFTER SAUNA ART
joissa suorasukainen todellisuuden tallentaminen yhdistyy outoihin yhteensattumiin, näyttely vie 1930-luvun tunnelmiin Saksassa, Italiassa, Ranskassa & Meksikossa, näyttely 4.6.29.8. VB-valokuvakeskuksessa, mape 1018, lasu 1116. OULU OMAKUVA, Timo Wrightin valokuvaprojekti 20.6. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Kummigalleriassa, joka päivä 1020. BALLS, WOOD AND AUDIOTAPE, David Speron valokuvia, jotka on kuvattu taiteilijaresidenssissä Oulussa syksyllä 2007, 20.6. asti Pohjoisen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, joka päivä 1020. Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 5.7. ja on jakelussa heinä- ja elokuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 14.6. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Roskilde ennen & nyt
R O C K F E S TA R I T Tanska. Entinen suurvalta, nykyinen pieni pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka tosin toimii miehittäjänä edelleen esimerkiksi Grönlannissa ja Afganistanissa. Iloisista ja yleensä avuliaista, joskin epäilyttävän oikeistolaisista tanskalaisista ei äkkiseltään arvaisi heidän olevan hurjien ryöstelijöiden, viikinkien, jälkeläisiä. Paitsi ne muutamat kerrat, kun olen nähnyt Kööpenhaminan poliisin toiminnassa täydessä mellakkavarustuksessa. Silloin meno on hurjempaa kuin moukarihäkissä. Valtakunnan suuruuden päivinä tanskalaiset viikingit ja myöhemmin keskiaikaiset ritarit
hallitsivat Norjaa ja merkittäviä alueita nykyisestä Englannista, Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista, sekä siirtomaaalueita Karibialla ja Intiassa. Itämeren maiden käymä Pohjan sota ja sen päättämä Roskilden rauha 1658 lopetti Tanskan viisisataa vuotta kestäneen suurvaltakauden. Nykyään Roskilde, noin 50 000 asukkaan kaupunki 30 kilometriä Kööpenhaminasta länteen, tunnetaan kautta Euroopan kuitenkin aivan muusta kuin merkittävänä maailmanpolitiikan näyttämönä. Vuodesta 1971 lähtien järjestetty Roskilde Festival on kautta koko läntisen Euroopan tunnettu nuorten
pop- ja rockdiggareiden pyhiinvaelluskohteena. Sinne on vuosikymmenten ajan karattu vanhemmilta, tyttö- ja poikaystäviltä ja palattu kotiin häntä koipien välissä. Tänäkin kesänä siihen on oiva mahdollisuus, sillä Suomesta kuljetuksia festareille järjestävät ainakin Aseistakieltäytyjäliitto ja Elmu.
Jukka Vuorio Roskilde Festival 1.4.7. Fifiin tulossa päivittäisiä juttuja festarista, esiintyjistä & tunnelmista.
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
maahanmuuttopoliittinen sanasto
Turvapaikanhakijat sullotaan odottamaan kohtaloaan vastaanottokeskuksiin. Vaikka ne eivät ole suljettuja laitoksia kuten säilöönottokeskukset, turvapaikanhakijat nimittävät niitä vankiloiksi tai leireiksi. Tähän vaikuttanee kuukausien odottamisen ja alhaisen toimeentulotuen lisäksi se, että keskuksissa asutaan usein isoissa huoneissa vailla yksityisyyttä ja mielekästä tekemistä. Suomi sijoittaa laitokset mahdollisimman kauas sieltä, missä hakijat itse haluaisivat asua. Monet turvapaikanhakijat muuttavatkin nopeasti isompiin kaupunkeihin, joissa asuu maanmiehiä ja on mahdollista työllistyä. Turvapaikanhakijat pakenevat paitsi kotimaansa sietämättömiä oloja, myös vastaanottokeskusten tylsyyttä Oravaisilta Helsinkiin. Helsingissä teollisuusalueella aivan Kierrätyskeskuksen vieressä sijaitseva Kyläsaaren vastaanottokeskus on niin sanottu transit-keskus, josta turvapaikanhakijat siirretään muualle maahan odottamaan Maahanmuuttoviraston päätöstä. Onnekkaimmat saavat uuden mahdollisuuden Suomessa muut turvapaikkajärjestelmä kierrättää pois maasta.
Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
osa 1
VASTAANOTTOKESKUS
Laitos turvapaikanhakijoiden majoittamiseksi.
KLAUKKALA. Toukokuu 2010.
TEATTERIKESÄSSÄ LISÄKSI Klubifestivaali Encorebaana Ennakkoluuloton OFF Tampere Tapahtumien Yö 5.8. Teatterialan kokoontumisia ja koulutusta
0
36
47
www.teatterikesa.fi
Varaukset myös Teatterikesästä p. (03) 223 1066
Pääohjelmiston ja Ohjelmateltan esitykset myynnissä!
35
33
6 39 2 26
13 6 13 16 1 5
FLOGGING MOLLY
OZZY OSBOURNE
SLASH
THE SOUNDS
T
LEN LY TA BIL
perjantai 9.7.2010
lauantai 10.7.2010
sunnuntai 11.7.2010
OZZY OSBOURNE (UK) BILLY TALENT (CAN)
ARCH ENEMY (SWE) BARONESS (USA) CANNED HEAT (USA) FRANK TURNER (UK) NOFX (USA) RISE AGAINST
THE SOUNDS (SWE) THE SPECIALS (UK)
AMON AMARTH (SWE) THE BASEBALLS (GER) PRINCE OF ASSYRIA (SWE)
SLASH (USA) BELLE & SEBASTIAN (UK) REGINA SPEKTOR (USA) THE ARK (SWE)
ANTI-FLAG (USA) FLOGGING MOLLY (USA) FLORENCE & THE MACHINE (UK) MIDLAKE (USA) THE SONICS (USA)
CHISU JOENSUU 1685 KAIKUKASTI LAURI TÄHKÄ & ELONKERJUU MOKOMA POPEDA RECKLESS LOVE SONATA ARCTICA VESA-MATTI LOIRI
(USA)
AMORPHIS FINNTROLL JAAKKO & JAY JENNI VARTIAINEN PYHÄT TEPOT TAROT
Katso ajankohtaiset esiintyjätiedot, lippujen hinnat ja muut lisätiedot www.ruisrock.fi. Liput myynnissä Ruisrockin nettisivuilla sekä kaikissa Tiketin ja Lippupalvelun toimipisteissä.
DON HUONOT DARYA & MÅNSKENSORKESTERN (SWE) DISCO ENSEMBLE IRINA ISMO ALANKO & TEHO-OSASTO JÄTKÄJÄTKÄT KOTITEOLLISUUS LAPKO MAIJA VILKKUMAA MANNA MICHAEL MONROE PMMP SAMULI PUTRO SCANDINAVIAN MUSIC GROUP STAM1NA TURISAS VIIKATE VILLA NAH
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Turku Energia
24
5
2010
AINA UUPUNUT. Maija Haavisto poti 10 vuotta kuumetta. Pahimmillaan tavalliset arkiaskareet kuten keittolusikan hämmentäminen romahduttivat Maijan ja hän vietti viikkokausia vuoteen omana. Syyksi paljastui CFS-oireyhtymä.
5
TEKSTI KUVAT
2010
25
VILLE MATILAINEN KLAUS WELP
Ruususen paha uni
Uuden taudin virallista löytämistä edeltää usein aika, jolloin siitä kiistellään. Onko salaperäinen uusi oireyhtymä totta vai hysteriaa? Politiikkaa muistuttavissa diagnoositaistoissa lääkärit lobbaavat vimmatusti oman leirinsä puolesta. Yhden tällaisen riidan keskellä on jo kymmenen vuoden ajan luovinut Maija Haavisto, nuori nainen jota väsyttää.
epidemioita. Amerikkaa oli nimittäin ravistellut samalla vuosikymmenellä eräs toinen lääketieteellinen katastrofi, AIDS, joka loi maailmanlaajuista pelkoa. Pelättiin, että CFS synnyttäisi uuden sairaushysterian ja se haluttiin välttää todistamalla, ettei CFS ole sidoksissa virustartuntaan. Oireyhtymä leimattiin psyykkiseksi vaivaksi. On mahdollista, että työelämän hullut vuodet laukaisivat useita stressipohjaisia CFS-tapauksia. Lukumäärä oli sitä luokkaa, että mahdollista virusta ei olisi pitänyt unohtaa laskuista. Nyttemmin virusdiagnoosi onkin pelkkä unohtunut maininta kirjoissa ja"juppiflunssan" sijaan mediassa on puitu viime vuosikymmenet kansansairaudeksi noussutta masennusta ja sen oireita. "Ehkä ne siellä ajatteli, että olen jonkinlainen elämäntapasairas, jolle ei ainakaan parane kertoa mitään mistään epäilyistä, jotten heittäydy tosi hankalaksi."
E L S I N G I N yliopistollisen keskussairaalan infektio-osaston ylilääkäri Ville Valtonen arvelee, että Suomessa jää tälläkin hetkellä lukemattomia CFS-potilaita diagnosoidun masennuksen alle. Valtosen mukaan masennus on näissä tapauksissa aina sivutuote, ei niinkään sairauden ydin. Tyypillisimmät oireet ovat elimellisiä, eikä niitä pystytä selittämään psykiatrisin menetelmin. Tosin kroonisen väsymysoireyhtymän vakavimpia seurauksia on henkinen kärsimys. Potilaat etsivät hoitokeinoa huonoon oloonsa todella pitkiä aikoja, ja useissa tapauksissa hoito on melkoista hakuammuntaa. Ja koska potilaiden sietokyky on jo valmiiksi alhainen, saattavat lääkkeet aiheuttaa lukuisia sivuoireita. Tämä kaikki yhdistettynä lääkärihenkilökunnan kielteiseen suhtautumiseen traumatisoi potilaita, eivätkä he enää halua hakea apua.
sista alkoi löytyä muitakin poikkeamia ja immuunipuutoksia. Lopulta virallinen diagnoosi saatiin aikaiseksi: krooninen väsymysoireyhtymä. Lopputulos ei tullut yllätyksenä. on ollut keskussairaaloiden vaivana. Vaivana siksi, että lääketieteellisissä piireissä koko oireyhtymän olemassaolo kyseenalaistetaan. Sairautta ei siis ole olemassa. Tämä johtaa tutkimuksen puutteeseen, joka taas johtaa siihen, että yleispätevää hoitokeinoa sairauteen ei löydetä. "Kyseessä on oireyhtymä. Ei voida oikeastaan puhua sairaudesta, koska lääketieteellä ei ole tällä hetkellä tietoa taudin aiheuttajasta", kertoo lääketieteellinen johtaja Olli Polo. Ylilääkärinäkin toiminut Polo on keuhkosairausopin professori. Hän on myös hankkinut itselleen unilääketieteen erikoispätevyyden ja tutkinut kroonista väsymysoireyhtymää vuosia omalla klinikallaan. "Lääketiede on nykymaailmassa niin pitkälle koneistettu, että monet lääkärit eivät yksinkertaisesti usko mitään, mitä kone ei heille kerro. Yksittäisen lääkärin on todella hankala vauhkota sairaudesta, jos suuret lääkäripiirit systemaattisesti kieltävät taudin olemassaolon", Polo kertoo. "Ja koska potilaat ovat hajallaan ympäri maata, eikä heidän oireitaan diagnosoida, on yleinen käsitys se, että oireyhtymä on todella harvinainen." Lääkeyhtiöitä sairaus ei kiinnosta juuri tästä syystä, vaikka markkinarako on tälläkin hetkellä olemassa.
H
S
UOMESSA CFS
Ihmisten suhtautuminen on välillä jopa pahempaa kuin fyysiset haittavaikutukset", kertoo Maija Haavisto, 26. Haavisto on ollut sairas jo lähes kymmenen vuotta. Haaviston sairauteen ei ole hoitoa, mutta sillä on vaikuttava nimi: Chronic Fatigue Syndrome eli krooninen väsymysoireyhtymä CFS. Haavisto oli omien sanojensa mukaan aivan tavallinen lukiolaisnuori, joka sairastui 16-vuotiaana, helmikuussa 2000, kovaan kuumeeseen. Kuume ja muut influenssaoireet menivät ajallaan ohi, eikä Maija käynyt edes lääkärissä. Elokuussa hän tunsi olonsa jälleen kehnoksi, mittasi parin viikon jälkeen kuumeen ja totesi olevansa taas sairas. Tuo samainen kuume on nyt jatkunut miltei kymmenen vuotta. itselleni jonkinlaisen takarajan, että jos kuume jatkuu kaksi täyttä vuotta, niin sitten menen lääkäriin", Haavisto kertoo. Opiskelut alkoivat kärsiä jatkuvasta sairastamisesta ja uupumuksesta. Koulu jäi lopulta kesken, ja hän muutti yksin asumaan. Haavisto ajatteli, että kenties kaiken taustalla olikin stressi vaikeista kotioloista. Hän toivoi muuttamisen parantavan tilannetta. "Äiti ei ikinä ole ymmärtänyt tätä mun sairastamistani. Sen näkemyksen mukaan mä olen vain laiska." Vuonna 2002 kuumeelle asetettu takaraja rikkoutui, ja Haavisto hakeutui viimein hoitoon. Tuttu yksityislääkäri tutki hänet ja kirjoitti lähetteen terveyskeskukseen. Hänelle tehtiin eri lääkäreiden voimin lukuisia eri kokeita, mutta tuloksia ei syntynyt. Tai niin hänelle kerrottiin. "Oikeasti siellä otetusta sydänfilmistä selvisi jo silloin, että mulla oli sydänlihastulehdus. Lääkäri ei kuitenkaan kertonut siitä mitään, vaan kehotti harrastamaan enemmän liikuntaa."
stävä "Yksi y luona un kävi m vaan ihan ssa." ima imuro
"
O L I N A S E T TA N U T
Maija Haavisto lähetettiin hormonitoimintaan erikoistuneelle lääkärille. Tuolloin CFs nousi ensimmäistä kertaa keskusteluun mukaan. Lääkäri kuitenkin totesi, että Haaviston tapauksessa kysymys ei ollut CFS:stä. "Lääkäri oli sitä mieltä, että CFS liittyy jotenkin lisämunuaisen vajaatoimintaan. Ja koska mulle tehdyissä kokeissa ei näkynyt hormonipuutoksia, niin se suljettiin pois." Tässä vaiheessa lukemattomiin kokeisiin ja hoitoyrityksiin oli tuhlattu valtavasti rahaa. Tuloksettomien testien jälkeen lääkäri kehotti häntä yksinkertaisesti olemaan ajattelematta asiaa liikaa.
T
E R V E YS K E S K U K S E S TA
väsymysoireyhtymästä puhuttiin paljon mediassa työntäyteisellä 1980-luvulla. Tuolloin Yhdysvalloissa kirjattiin muitakin
K
R O O N I S E S TA
tapaus, sillä hän halusi alusta asti selvittää tarkempia tietoja eri sairausvaihtoehdoista. Nykyajan lääkärien kauhu on potilas, joka tulee vastaanotolle oman internet-diagnoosinsa kanssa. "Eihän hammaslääkärikään halua, että sille alkaa kertomaan mitä sen pitäisi tehdä paremmin työssään", Haavisto myöntää.
H
A A V I S T O O L I T Y Ö L L I S TÄ V Ä
A I J A H A A V I S T O ei kolmeen vuoteen etsinyt uutta hoitoa. Oireita tuli koko ajan lisää. Ohimeneviä ja pitkäkestoisempia, pysyviä oireita ilmaantui muutama uusi vuosittain. Jatkuva kuume oli noina aikona Maijan mielestä kaikista raskain vastustaja. "Yksi ystävä kävi mun luona ihan vaan imuroimassa." Haavisto tutki oireyhtymää omatoimisesti. Hän liittyi internetin keskustelupalstoille ja löysi kohtalotovereita ympäri maailmaa. Ratkaiseva käänne tapahtui vuonna 2005, kun hän sai sähköpostia suomalaiselta naiselta. Naisen oireyhtymää sairastava mies oli ollut Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) infektiopoliklinikalla hoidettavana. Vaikka toimivaa hoitoa ei ollut löytynyt, sai Haavisto rohkeutta lähestyä lääkäreitä uudelleen. Hyksissä hän pääsi perusteellisiin tutkimuksiin. "Vaikka kokeet oli todella hurjia, niin jo se auttoi, että pääsi infektiopolille sisään. Vaikka se onkin HIV- ja tuberkuloosihoitoineen tosi pelottava paikka, niin tuntui siltä, että nyt muhun suhtaudutaan vakavasti." Keskussairaalassa hänelle myös viimein kerrottiin sydänlihastulehduksesta, joka oli kirjattu hänen tietoihinsa jo terveyskeskuksessa. Tutkimuk-
M
kyllä, Haaviston etuna oli oikeastaan se, että hän oli sairastanut jo hyvin pitkään. Lääkäreillä ei ollut muuta vaihtoehtoa jäljellä kuin todeta, että kysymyksessä on CFS. "Virallisen diagnoosin saaminen auttoi. Se helpotti, ettei kyseessä ollut enää mikään mun oma päätelmä", Haavisto kertoo. Lääkityksessä siirryttiin aiempaa vahvempiin aineisiin. Hänelle määrättiin rankka kortisonihoito, joka lopetettiin, kun vaikutus heikkeni jo parin kuukauden jälkeen. Kortisonihoito huononsi tilannetta. Lääkekuurin vaikutuksesta elimistön oma kortisonituotanto loppuu, ja irtautuminen on pitkä ja tuskainen operaatio. Lukemista harrastavalla Maijalla oli luonteva mittari oman tilansa tarkkailuun. "Hyvinä päivinä pystyin lukemaan kirjoja. Huonompina aikakauslehtiä.
I
R O N I S TA
26
5
2010
Sitten oli niitä päiviä jolloin pystyin lähinnä selailemaan kaupan mainoslehtiä." Hyksissä oli sama tilanne edessä kuin aiemmissa paikoissa. Toimivaa hoitoa ei löytynyt. Kortisonikuurin ongelmien jälkeen Maija koki, ettei häntä otettu enää vakavasti. Hän yritti vielä ehdottaa oman tutkimuksensa ansiosta löytyneitä hoitokeinoja lääkäreille, mutta lopputulos oli se, että infektiolääkärit suosittelivat hänelle psykiatrin hoitoa. "Lääkärit tuntuvat ajattelevan, että ihmiset ovat oikeasti masentuneita, mutta eivät vain halua myöntää sitä. Uskon, että jokainen CFS-potilas sairastaisi mieluummin masennusta."
V
IIMEIN
Hän viittaa lääketieteen historiaan, jolloin ihmisten vaivoja selitettiin aluksi paholaisen vaikutuksella ja myöhemmin hysterialla. Suomessakin hysteriaa käytettiin selityksenä vielä 1900-luvulla monessa selittämättömäksi jääneessä tapauksessa. Maaninen hysteria ei tosin tunnu täysin sopivalta selitykseltä kroonisesti uupuneiden ihmisten oireisiin.
oireyhtymien samankaltaisuus herätti toivon kipinän. Maija päätyi professori Olli Polon vastaanotolle, joka suostui kirjoittamaan hänelle LDN-reseptin. Hoito toimi. Polo määräsi myös muita lääkkeitä Maijan ehdotusten pohjalta ja lopulta liikkumista rajoittavat oireet katosivat lähes kokonaan. ylläpitää perustamaansa Suomen CFS-sivustoa. Sivustolla käy päivittäin satoja uusia kävijöitä, ja rekisteröityneitä aktiivikäyttäjiä on jo useampi kymmenen. Hän on kirjoittanut myös oireyhtymästä kirjan, josta ilmestyy tänä vuonna suomenkielinen painos. Maija ei usko koskaan pystyvänsä tekemään normaalia päivätyötä, mutta sairastaminen on opettanut asettamaan tarkat rajat. Ja pitkäaikainen parisuhde on ollut tukena, eripuraa tulee lähinnä kotitöistä, kun Maija makaa tiskivuoren vieressä eikä jaksa pidellä tiskiharjaa. "Onneksi me ei koskaan ole oltu mikään bilepari. Mun pitää kuitenkin mennä säännöllisesti nukkumaan viimeistään yhdeltätoista, ettei seuraava päivä mene pilalle." Onko Maija sitten edelleen jatkuvasti väsynyt? "Olen. Kyllä sairastaminen väsyttää."
KELA EI KORVAA
· Kansaneläkelaitos kirjaa kroonisen väsymysoireyhtymän WHO:n mukaisesti psykiatriseksi sairaudeksi. · Eläkkeen hakijalla täytyy olla diagnoosin lisäksi lääkärin kirjaama todistus potilaan toimintakyvystä, jonka tulee olla työkyvyn estävä. · Potilaan tulee esittää toimintakykyä parantava kuntoutussuunnitelma. · CFS-potilaiden diagnosoidut oireet ovat täysin ristiriidassa WHO:n ja Kelan luokittelun kanssa. Lähteet: Kansaneläkelaitos, Kela asiantuntijalääkäri Tiina Telakivi, The Hunter-Hopkins Center
si me Onnek kään " mi ei olla kunta." ris bilepa
M
AIJA
onkin, että ihmiset, jotka kertovat oireistaan vuosien ajan, saavat lopulta osakseen kohtelua, jossa heitä diagnosoidaan tuntemattomilla jälkitaudeilla tai sielunvaivoilla. Näille lääkäreille sielullinen vamma kuulostaa todellisemmalta kuin heidän kieltämänsä CFS. "Krooninen väsymysoireyhtymä on tällä hetkellä täysin keski-aikaisen lääketieteen tasolla", Polo sanoo.
P
A R A D O K S A A L I S TA
työllisti itseään tekemällä toimittajan töitä kotoa käsin, ei rahaa ollut koskaan tarpeeksi. Vuonna 2006 Maijan kunto oli huonontunut siihen pisteeseen, että hän pelkäsi joutuvansa pyörätuoliin. Kansaneläkelaitos kuitenkin hylkäsi Maijan hakemuksen, jolla hän yritti saada määräaikaista sairauseläkettä. "Kelan mukaan tätä sairautta ei ole olemassa. En siis voi olla sairas. Ylilääkärin kirjoittamat diagnoosit eivät auttaneet, koska Kelan vakuutuslääkärit pystyvät mielestään ihmeparantamiseen." Sitten tapahtui uusi käänne. Maija oli jo aiemmin törmännyt omissa tutkimuksissaan MS-taudin hoidossa käytettävään lääkkeeseen, naltreksoniin (LDN). Hän keskusteli erään suomalaisen MS-potilaan kanssa lääkkeestä, ja
V
AIKK A MAIJA
CFS-OIREITA
· Tyypillisin oire on täydellinen voimattomuuden tunne, joka voi pahimmillaan invalidisoida potilaan täysin. · Lihas- ja nivelsäryt, päänsärky, migreeni, pahoinvointi, masennus, ahdistus ja jatkuva kuumeilu · Sydämen rytmihäiriöitä, hyperventilointia, ihottumaa, migreeniä ja lisämunuaisen vajaatoimintaa · Jatkuva kuume on
usein lievä, mutta löytyy tapauksia, joissa ruumiinlämpö on noussut 39 asteeseen. · Herkkyys aistiärsykkeille, valolle, äänille ja kosketukselle · Usein CFS puhkeaa jonkun muun lievemmän sairauden johdosta. Lähteet: Lääketieteellinen johtaja Olli Polo Unesta OY, Ylilääkäri Ville Valtonen HYKS, CFS verkko
CFS-sivusto cfs.gehennom.org
UUSI ALKU. "Tilanne oli mulla hyvin samanlainen kuin useimmilla on tälläkin hetkellä. Onni onkin, että olen löytänyt juuri itselleni sopivaa hoitoa, joka todella auttaa", Maija Haavisto kertoo.
Lähellä läpimurtoa
julkaistun Amerikkalaisen Whittemore Peterson -instituutin tutkimuksen mukaan Kroonisen väsymysoireyhtymän aiheuttajaksi olisi todistetusti löytynyt XMRV-retrovirus. Vuoden 2010 tammikuussa julkaistiin Retrovirology-lehdessä brittiläisen lääkäriryhmän artikkeli, jossa viruksen yhteys CFS:ään osoitettiin jälleen vääräksi. Molemmat artikkelit ylittivät tuloksineen uutiskynnyksen myös
V
IIME
VUONNA
Suomessa. Tutkijat ovat sen jälkeen kommentoineet tutkimuksia puolesta ja vastaan. Professori-lääkäri Olli Polon kokemuksen mukaan tuloksista on väitelty lähinnä siksi, että tietyt lääkäripiirit taistelevat sen puolesta, että CFS on psykosomaattinen sairaus. CFS:n historiassa merkittävin tarttuvan viruksen puolesta puhuva tapaus oli vuonna 1984 puhjennut Tahoe-järven epidemia Yhdysvalloissa. Alueella diagnosoitiin vuosien 1984 1987 välillä 259 CFS-tapausta.
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan jopa puoli prosenttia koko väestöstä saattaa sairastaa CFS:ää. Suomen kokoisessa maassa se tarkoittaisi yli 25 000 sairasta ihmistä. Luku on suurempi kuin esimerkiksi lääketieteen jo tunnistamassa MS-taudissa. Ja kuten MStauti, myös CFS kestää koko loppuelämän. "Potilaiden on vain yksinkertaisesti opeteltava elämään sen kanssa", Polo sanoo. "Jotkut potilaat ovat saaneet antibioottipohjaisilla lääkkeillä olonsa lä-
P
O L O K E R T O O , E T TÄ
hestulkoon normaaliksi. Mutta kun he ovat lopettaneet lääkkeiden käytön, myös heidän kuntonsa on ennemmin tai myöhemmin huonontunut todella nopeasti." "Kiusallista näissä tapauksissa on ollut se, että aiemmin käytetty lääke on menettänyt tehonsa, jos potilas lopettaa kertaalleen sen käytön." että oireyhtymään on kiinnitetty pitkästä aikaa huomiota. Ihmisten tietoisuuden kasvaessa ei lääketeollisuudelle jää muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa tutkimuk-
P
O S I T I I V I S TA O N ,
set toimivan lääkkeen löytämiseksi. Myös Olli Polon näkemys tulevasta on toiveikas. Hänen mukaansa jo se, että potilaat löytävät toisensa, auttaa oikean hoidon löytymistä. "Kunhan tautiin löydetään edes jonkinlainen yleisesti toimiva hoitokeino, niin ollaan jo lähempänä sen yleistä hyväksymistä. Vaikka vielä taudista ei paljon ymmärretä, niin uskoisin toimivien hoitotyökalujen olevan jo olemassa."
Ville Matilainen
Ulkopuolisilta pääsy kielletty!
Pakolaisten ja siirtolaisten elämän pysähtyminen, liike ja tarinat Näyttelyssä esillä Le Monde diplomatiquen pääkartografin Philippe Rekacewiczin karttoja rajoista ja muuttoliikkeestä, vuoden 2010 nuoren lehtikuvaajan Mikko Takkusen taltiointeja Sierra Leonesta ja kuvia pakolaisten arjesta Liberiassa ja Ugandassa. Järjestäjinä Into Kustannus ja Suomen Pakolaisapu.
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO 12.5.5.9.2010 Uutta ja vanhaa taidetta muuttuvasta perinnemaisemasta ja sen kasveista ja eläimistä.
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO Hämeenkatu 3 D Jussintori 2. krs HYVINKÄÄ p. 040 480 1644 avoinna tito 1118, pesu 1117 liput 6/5/4 euroa www.hyvinkaantaidemuseo.fi
Akseli Gallen-Kallela, Kylämaisema lampaineen, 1884, Ateneum, kuva: Kuvataiteen keskusarkisto, PIrje Mykkänen
Sirpa Alalääkkölä, Maija Albrecht, Lauri Anttila, Kaisu Aro, Fanny Churberg, Elin Danielson-Gambogi, Akseli Gallen-Kallela, Tapio Heikkilä, Werner Holmberg, Armas Hursti, Niilo Hyttinen, Eero Järnefelt, Sade Kahra, Kimmo Kaivanto, Harro Koskinen, Pia Kousa, Inari Krohn, Hannu Lindholm, Ismo Luukkonen, Irma Melaja, Martina Motzbäuchel, Hjalmar Munsterhjelm, Inka Nieminen, Pirkko Nukari, Tuula Närhinen, Hannu Pakarinen, Sami Perttilä, Eeva Pesonen, Yrjö Raaska, Maria Sibylla Merian, Anneli Sipiläinen, Venny Soldan-Brofeldt, Ilpo Stor-Pellinen, Marko Suomi, Seppo Tamminen, Antti Tanttu, Werner Thomé, Saara Tikka, Tiina Torkkeli, Anu Tuominen, Olavi Vaarula, Victor Westerholm, Juhani Vikainen, Kaapo Wirtanen, Miina Äkkijyrkkä
vanIloinen ku e l y ! tt veistonäy
Tähtihetkiä
Suomen Kuvanveistäjäliitto 100 vuotta
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO 19.5.26.9. 2010
Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14.
ITÄINEN RANTAKATU 38, 20810 TURKU. AVOINNA TISU 1018 LIPUT 6 E / 4 E / PERHELIPPU 15,50 E / ALLE 7-VUOTIAAT ILMAISEKSI WWW.WAM.FI
TURUN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO
Jasmin Anoschkin: Bambi (yksityiskohta). Kuva: Pekka Vainonen.
n
Su
om
llis sis va oim ill ot ka et i
ad
ul l
e
en
ei
lap
se
Julistenäyttely Helsingin rautatieaseman länsisiivessä ja postihallissa 24.5.8.6.2010. Vapaa pääsy.
A ko mm nfl at Ku ik tik ai n s te ou ko kuis ota ja lu rik ulu iksi a pa ol tus , e ke va tu lis ta lin ne ek . M ke m Sie si. st ks in aa uh rra on o kis Le i p n l n jo aa el ta ää öy utu m iste ta m one ty täm n n la s ah li y k i ee lap aan sa t do n t
www.ankkarock.fi
Hyvä fiilis - Reilu meininki!
Lauantai 14 .8.2010
010 nnuntai 15.8.2 Su
THE ARK (SWE) EDITORS (UK) DON HUONOT
MAIJA VILKKUMAA PMMP SCANDINAVIAN MUSIC GROUP STAM1NA TAROT ANKANPOIKAROCK-VOITTAJAT
THE SOUNDS (SWE) AGAINST ME! (USA) THE BASEBALLS (GER) CHILDREN OF BODOM
ENTER SHIKARI (UK) DISCO ENSEMBLE ISMO ALANKO & TEHO OSASTO JENNI VARTIAINEN MICHAEL MONROE MOKOMA SAMULI PUTRO VIIKATE ANKANPOIKAROCK-VOITTAJAT
Lisää esiintyjiä julkaistaan myöhemmin.
Ajankohtaiset tiedot ja esiintyjät: www.ankkarock.fi
Liput: 2 päivää 80e, la ja su päiväliput 45 e + mahdolliset toim. kulut. Lippuja myynnissä: www.ankkarock.fi & Tiketti & Lippupalvelu.
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
5
2010
31
TEKSTI KUVITUKSET
KRISTIINA KOIVUNEN IRANPROTESTPICTURES.COM
Iranin vihreä verkko
Vihreä liike tuhoaa islamilaisen hallinnon perustuksia, vaikka Nokia tekee parhaansa auttaakseen Iranin hallitusta kontrolloimaan sitä.
opiskelija-aktivisti ei ollut viime talvena kotonaan Teheranissa, kun poliisit tulivat hakemaan häntä. "Silloin tajusin, että minun on paettava. Mukanani oli vain tietokone ja ylläni olevat vaatteet. Olin pari viikkoa tuttavien luona piilossa, sitten pääsin onneksi Irakiin", hän kertoo. Haastattelu tehdään nimettömänä. Iranin tiedustelupalvelu on murhannut Irakissa kahden viime vuoRANILAINEN
sikymmenen aikana lähes viisisataa iranilaista oppositiopoliitikkoa. Pakolaiset pelkäävät henkensä puolesta. "Tietokone on yhteyteni kotimaahan ja kaikkialle maailmaan", nuorukainen jatkaa. Hän päivittää paria persiankielistä nettisivustoa ja seuraa kymmeniä muita. Yöt ovat tehokkainta työskentelyaikaa. Hän alkaa nukkua aamuyhdeksältä ja herää viiden tai kuuden tunnin unen jälkeen. Silloin hän keittää mukil-
lisen teetä, sekoittaa siihen seitsemän lusikallista sokeria ja käynnistää kaksi tietokonettaan, miniläppärin ja tavallisen läppärin. Hän uskoo islamilaisen hallinnon kauden olevan Iranissa loppusuoralla: "Saamme pian demokraattisen hallituksen, joka kunnioittaa ihmisiä Iranin lisäksi kaikkialla maailmassa. Iranista tulee maa, joka ei sano joka välissä, että Israel on tuhottava", hän ennustaa.
"Toimin viime kesän presidentinvaaleissa Mir-Hossein Mousavin puolesta", hän kertoo. Mousavi oli yksi vaalien neljästä ehdokkaasta ja sai virallisten tulosten mukaan kolmetoista miljoonaa ääntä. "Vaalit olivat kokonaisuudessaan suurta huijausta. Vuosi ennen vaaleja ilmoitettiin, että vaaleissa on 40 miljoonaa äänioikeutettua, vaikka heitä pitäisi olla seitsemän miljoonaa enemmän. Tulosten väärentäminen
NOKIA SHOOTIN PEOPLE. Iranissa on käynnissä useita Nokian vastaisia kampanjoita. Iranilaiset ovat raivoissaan Nokialle siitä, että se on auttanut maan hallintoa vainoamaan demokratialiikettä.
32
5
2010
alkoi jo silloin", nuorukainen selittää ja sytyttää savukkeen. Tupakkaa kuluu paljon. "Mousavi toimi kahdeksan vuotta Iranin pääministerina, vuosina 1981 1989. Ajatollah Khomeini rakasti häntä. Hänen kaudellaan vuonna 1988 Iranissa teloitettiin muutaman päivän aikana neljä tuhatta vangittua oppositiopoliitikkoa. Siksi monet epäröivät aluksi voiko Mousavi ajaa uudistuksia. Mutta hän on muuttunut noista ajoista", arvioi iranilainen opiskelija. Nykyään Mousavia pidetään Vihreän liikkeen eli oppositioliikkeen johtajana, vaikka hän kiistää sen. Mousavin vaalikampanjan tunnus oli vihreä väri, koska hän on syvästi uskonnollinen ja vihreä on islamin pyhä väri. Mousavin vaimo Zahra Rahnavard on myös Vihreän liikkeen johtohenkilöitä. Pariskunta on opettanut yliopistossa, mutta nyt se on heiltä kielletty. Kun Teheranissa on mielenosoituksia, poliisit estävät heitä poistumasta kodistaan. sensuroivat internetiä ja satelliittiantennit ovat kiellettyjä, iranilaiset ovat hyvin perillä ulkomaailman tapahtumista. "Nuoret tuntevat hyvin erityisesti kahden maan historian: Intian ja Etelä-Afrikan. Gandhi ja Nelson Mandela ovat hyvin suosittuja maassamme, samoin Martin Luther King. Ihmiset miettivät miten heidän oppejaan, erityisesti väkivallatonta vastarintaa, voisi soveltaa Iranissa", opiskelija selittää. Hän kertoo iranilaisten seuraavan tarkkaan Ukrainan tilannetta. Hän ei kuitenkaan usko, että Iranin vallanvaihdos tulisi tapahtumaan samalla lailla kuin Ukrainassa. Iran on läntisten tiedotusvälineiden otsikoissa erityisesti maan ydinaseohjelman takia. "Iranilaiset eivät halua ydinpommia vaan he pelkäävät sitä. Sota Irakia vastaan kesti kahdeksan vuotta, ihmiset tietävät mitä sota tarkoittaa. Hallitus käyttää ydinaseuhkaa sisäpolitiikan välineenä. Uskon, että se valmistaa ydinaseen niin nopeasti kuin pystyy käyttääkseen sitä Israelia vastaan", hän kertoo ja selventää vielä: "Iran aseistaa kaikkia Lähi-idän kapinallisryhmiä. Se ei aio itse laukaista ydinpommia Israelia vastaan, vaan antaa sen Hamasille tai Hizbollahille.
Pelkkä uhka saa Israelin toimimaan, ja koko Lähi-idän tilanne kriisiytyy entisestään. Hallitus toivoo erityisesti sitä, että israelilaiset pommittaisivat ydintutkimuskeskusta kuten he pommittivat aikoinaan Irakia. Silloin iranilaiset kokisivat, että maahamme hyökätään, ja siirtyisivät Vihreän liikkeen kannattajista hallituksen tukijoiksi." Irakin hyökkäys Iraniin vuonna 1981 pari vuotta islamilaisen vallankumouksen jälkeen vaikutti juuri näin. Ensi-innostuksen jälkeen iranilaiset huomasivat, ettei vallankumous tuonutkaan shaahin kauden jälkeen toivottuja muutoksia. Kritiikki hallintoa kohtaan kasvoi nopeasti, mutta ulkoinen vihollinen vaimensi sen. opiskelija amerikkalaisten hyökkäävän Iraniin hän vastaa, että vallanvaihdoksen on perustuttava iranilaisten omaan vastarintaan. "Tilanne Iranissa on erilainen kuin Irakissa ja Afganistanissa, ulkomaalaisten joukkojen ei olisi yhtä helppoa hyökätä sinne", kommentoi haastattelua seuraava toinen iranilainen pakolainen. Hänkään ei pidä talouspakotteita hyvänä keinona. Ne eivät kohdistuisi hallitukseen, ainoastaan vaikeuttaisivat tavallisten ihmisten elämää. Näiden kahden pakolaisen mielestä kansainvälinen yhteisö tukisi Iranin vallanvaihdosta parhaiten auttamalla maan oppositiota. "Opposition edustajien pitäisi päästä helpommin Eurooppaan", he mainitsevat yhden esimerkin. Tällä hetkellä Euroopan unioni kritisoi Irania ihmisoikeuksien polkemisesta, mutta asettaa valtavasti ehtoja pakolaisten pääsylle Eurooppaan, vaikka he elävät Irakissa jatkuvassa hengenvaarassa. Haastattelu tehdään surullisissa tunnelmissa, sillä edellisenä päivänä miesten tuttava, 31-vuotias lääkäri, on hukkunut laivaonnettomuudessa yrittäessään päästä laittomasti Turkista Kreikkaan.
taa filttereitä monille nettisivuille, me kehitämme anti-filttereitä", opiskelija sanoo. "Nythän tilanne on päinvastainen. Ulkomaiset firmat, erityisesti Nokia, auttavat hallitusta kontrolloimaan Vihreää liikettä", hän jatkaa. Hän viittaa siihen, että Nokia myi Iranille laajan salakuuntelujärjestelmän. Opiskelija pelkää, että salakuuntelulaitteiston lisäksi Iranissa myytävissä Nokian kännyköissä on salakuuntelulaitteet, joilla viranomaiset pystyvät kuuntelemaan puhelinkeskustelujen lisäksi tavallisia keskusteluja usean kilometrin etäisyydeltä. "He voivat tehdä sitä myös silloin, kun kännykät on suljettu", hän väittää.
R A N I S S A on useita Nokian vastaisia kampanjoita ja ostoboikotteja. "Miksi maanne hallitus ei aseta Nokiaa syytteeseen? Salakuuntelu on kielletty Iranin perustuslain mukaan, ja YK kieltää sotilasteknologian viennin sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin. Salakuuntelulaitteisto on verrattavissa sotilasteknologiaan." "Nokia on rikkonut sekä YK:n määräyksiä että sen maan perustuslakia, jossa se toimii. Sen pitäisi joutua edus-
vastuuseen." Toistaiseksi mielenosoitukset ovat olleet Vihreän liikkeen tärkein toimintamuoto, mutta uusia keinoja kehitetään koko ajan. "Teheraniin on ilmaantunut hallituksen vastaisia seinäkirjoituksia, ja ihmiset kirjoittavat niitä myös seteleihin. Monet ovat ottaneet rahansa pois hallituksen pankeista", hän mainitsee esimerkkejä.
I E L E N O S O I T U K S I S S A on kuollut viime kesän jälkeen 250 ihmistä, ja monet ovat vammautuneet pysyvästi. "Poliisi ampui pari kuukautta sitten Mir-Hossein Mousavin veljenpojan Ali Mousavin. Hän oli 36-vuotias lääkäri, kahden lapsen isä", kertoo opiskelija. "Alin veli kuoli Irakin vastaisessa sodassa, heidän perheessään on siis marttyyri. Yleensä viranomaiset ovat kohdelleet kunnioittavasti tällaisia perheitä, mutta otteet näköjään kovenevat", hän jatkaa. Poliisien kovat otteet, erityisesti nuorten tyttöjen ja poikien raiskaukset, ovat muuttaneet monien viime vaaleissa hallituksen ehdokasta äänestäneiden iranilaisten suhtautu-
mista ja tuonut heidät Vihreään Liikkeeseen. "Jopa jotkut Irakin sodan invalidit kannattavat meitä, vaikka yleensä he ovat hallituksen vankkumattomia kannattajia", opiskelija kertoo. Useat lähteet kertovat, että kritiikki hallitusta kohtaan lisääntyy myös hallintokoneiston sisällä. ongelma on sen hajanaisuus. Iran on monikulttuurinen maa, jossa on kuusi kansaa ja kieltä ja useita eri uskontoja. Vaikka eri ryhmät vastustavat nykyhallintoa, joka edustaa vain yhtä shiialaisuuden lahkoa, yhteistyön tekeminen on ollut vaikeaa. Ajatus Iranin muuttamisesta liittovaltioksi lisää suosiota opposition keskuudessa. Vihreä liike toimii koko maassa, erityisesti yliopistoissa, mutta sen keskus on Teheranissa. "Teheran on Iranin keskus kaikissa asioissa, siellä tapahtuvat asiat vaikuttavat koko maahan."
I
R ANIN OPPOSITION
M
K
YS YMY K SEEN TOI VOOKO
I
V
AIKK A VIRANOMAISET
Fifi paljasti helmikuussa Nokia-Siemensin valvontalaitteiston ominaisuudet. Lue Hanna Nikkasen artikkeli Teknologia petti iranilaiset.
tisoi EU kri tta ei , mu Irania kolaisia. a auta p
NOKIA JAILING PEOPLE. Voiman verkkolehti Fifi sai haltuunsa helmikuussa todisteet Nokia-Siemensin myymistä valvontalaitteista. "Tämä näyttää mahdollistavan käyttäjän kaiken tietoliikenteen täydellisen tallennuksen, toiston ja tutkimuksen", kommentoi tietotekniikka-ammattilainen NSN:n ohjelmistopakettia.
I R A N O N TÄ R K E Ä öljyntuottajamaa. EU-maiden taloudellinen yhteistyö kukoistaa sen kanssa ihmisoikeuspuheista huolimatta. Ulkomaat voisivat auttaa meitä murtamaan valtion internetsensuuria. Hallitus asen-
"
HIRTETÄÄN HILJAISIKSI
Vallan vaihtuminen Iranissa on vain ajan kysymys
T O U K O K U U N yhdeksäntenä päivä-
nä, sen jälkeen kun olin haastatellut Irnista paennutta opiskelijaa, viisi poliittista vankia teloitettiin Evinin vankilassa Teheranissa. Heidän ruumiitaan ei luovutettu omaisille. Tämä on osoitus Iranin halllituksen epävakaasta asemasta. Se yrittää pelotella kovilla otteilla ihmiset pysymään kotona, poissa kaduilta osoittamasta mieltä. Viiden aktivistin teloitus nostatti suuttumuksen aallon ulkomaiden li-
säksi Iranissa. Maan kurdiasukkaat viettivät uhrien muistoksi hiljaisen päivän, jolloin kaupat olivat kiinni eivätkä lapset menneet kouluun. Sanadajissa, Iranin Kurdistanin pääkaupungissa, lähes kaikki kauppiaat osallistuivat protestiin. Iranin opposition edustajat uskovat optimistisesti, että islamistisen hallinnon kaatumiseen ei kulu enää kauaa.
Kristiina Koivunen
Eko- ja hyvinvoinninkauppa verkossa
Versokaupasta ekologisia ja reiluja tuotteita jokaiseen kotiin Mm. O pesupähkinät O puhdistusaineet O luomumausteet ... ja paljon muuta
Nopeat set toimituk
Puh. 040 758 7906
Hyvää ruokaa ja hyvää mieltä!
N AT U R K O S M E T I K
S U N
AURINKOSUOJAA LUONNOLLISESTI
S E N S I T I V
Fauna VEGAANIN UUSI KEITTOKIRJA
Täysin uudistunut vegaaniruoan klassikko neuvoo valmistamaan herkullisia ruokia helposti, ilman eläinperäisiä ainesosia. Lisäksi Vegaanin uusi keittokirja antaa tietoa ruokavalion ekologisuudesta ja terveellisyydestä sekä eläinten oikeuksista. Anna possun pitää potkansa ja herkuttele vaihteeksi Karjatonpaistilla!
Yli 10 vuotta sitten lavera oli ensimmäinen valmistaja joka toi markkinoille 100%:sti mineraalipohjaisen aurinkosuojan. Laveran aurinkosuoja toimii heti käytön jälkeen antaen laaja-alaisen suojan UVA, UVB ja UVC säteitä vastaan. Laaja valikoima aurinkosuoja tuotteita allergikoille, vauvoille ja lapsille sekä herkälle iholle. Katso lähin jälleenmyyjäsi sekä lisätietoja osoitteesta www.lavera.fi
www.like.fi
CERTIFIED SKIN CARE
ORGANIC
W W W. L AV E R A . F I
5
TEKSTI KUVITUS
2010
35
MIKKO NISKASAARI KARSTEIN VOLLE
upon S alta ieliv m
"Kati", "Pekka", "Boris" & Alpo. Arvaa syytön. Oikein. Olet fiksumpi kuin Suomen suojelupoliisi.
opiskellut 21-vuotias kemiläisneito kirjoitti kesäkuun 22. päivänä 1979 värväyssitoumuksen luvaten palvella rehellisesti Saksan demokraattisen tasavallan turvallisuusministeriötä (Stasi) ja pitää täydellisesti salassa kaiken, mitä tehtävässään saa tietää. Näin hänestä tuli Stasin Inoffizieller Mitarbeiter, IM, eli epävirallinen työntekijä peitenimellä "Kati". Näitä epävirallisia työntekijöitä oli kymmeniä tuhansia. "Kati" vakoili Länsi-Saksan instituutioita, kuten sen tiedustelupalvelua BND:tä ja Länsi-Saksan Berliinin edustustoa. Tässä häntä ohjasi Stasin
ERLIINISSÄ
kenraalimajuri Horst Männchen. "Kati" vakoili Länsi-Berliinissä eri osoitteissa asuneita ihmisiä ja teki piirroksia heidän asuinympäristöistään. Arkisto ei kerro, mihin piirroksia tarvittiin. Valmisteltiinko niillä varjostusta, murhaa tai tehtiinkö niillä yhtään mitään. "Kati" sai kehuja raporteistaan, ja hänen operaationsa laajenivat. Vuonna 1980 "Kati" kiittää raportissaan yllättävän isosta rahapalkkiosta summaa hän ei mainitse. Stasille halpa mutta saajalle lämmittävä huomionosoitus tuli naistenpäivänä 1980, kun osastopäällikön määräyksellä hänelle ja toiselle naispuoliselle IM:lle toimitettiin kukkalähetys. "Katia" vedettiin kaikin keinoin yhä syvemmälle koneistoon. "Kati" vakoili myös DDR:ssä opiskelevia ulkomaalaisia ja yritti värvätä uusia agentteja. Puolan kriisivuosina hän vakoili Puolan kansalaisia. Hän vakoili myös Suomessa, kohteina olivat muun muassa Suomen kommunistinen puolue ja Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutti. Vuonna 1984, samana vuonna kun SKP hajosi, "Kati" oleskeli puolet ajasta Suomessa. Sen jälkeen hänen arkistoissa olevat raporttinsa muuttuivat hieman sekaviksi, ja epäillään Supon
ottaneen "Katin" Suomessa pihteihinsä. Epäilystä tukee, että tehdessään paluuta Suomeen vuoden 1985 lopulla hän vihjaili joutuvansa Supon kuulusteluihin. Operaatio "Kati" päätettiin virallisesti 1985. Suomessa "Katin" toiminnasta ei vielä tuolloin tiedetty mitään. Paitsi ehkä Supossa.
Stasin sakea soppa
Berliinin muuri kaatui vuonna 1989 ja sen myötä DDR ja Stasi. Arkistomappien pinot roihusivat tulessa valtion luhistumisen jälkeisinä öinä, mutta suuri osa Stasin verkostoja koskevista tiedoista pelastui. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA kaappasi vuonna 1992 kopiot Stasin ulkomaanvakoilun tekemistä henkilökorteista: 320 000 korttia CDlevyille tallennettuina. Ne olivat matkalla KGB:lle Moskovaan, mutta CIA osti omat kopionsa salkullisella dollareita. CIA jakoi henkilökorteista tietoja muiden maiden turvallisuuspoliiseille, myös suojelupoliisille. Vuonna 2002 Supon päällikkö Seppo Nevala kertoi julkisuudessa, että vakavia tapauksia on parikymmentä. Länsi-Saksan tiedustelupalvelu
(BND) aloitti vuonna 1992 nimellä Rosenholz (ruusupuu) tunnetuksi tulleen operaation, jonka tavoite oli saada kaikki CIA:lle joutuneet henkilökortit Saksan Stasi-arkistoja hoitavalle viranomaiselle BSTU:lle. BSTU:n hallussa on kaikki noin 57 000 niin sanottua operaatiokorttia. Stasin arkistointijärjestelmä oli hyvin mutkikas, ja sen hätäiset tulkinnat ovat tuottaneet länsimaissa skandaaleja, kun syyttömiä on leimattu Stasin apureiksi. Se ei nimittäin todista vielä mitään, että ihmisestä löytyy Stasin henkilökortti, ei edes se, että hänelle on annettu peitenimi. Monet saivat peitenimen ilman, että he olivat tienneet edes tavanneensa Stasin asiamiehiä. Ei Stasin agenttien käyntikorteissa lukenut Hauptverwaltung A HVA, Stasin ulkomaantiedustelu. Heillä oli diplomaatin, kulttuurityöntekijän, jonkun yhtiön virka tai muu peitevirka. Todellisten avustajien selvittämiseksi onkin varmistettava henkilökortin yhteys operaatiokorttiin ja sitä kautta todelliseen toimintaan.
"Kati" paljastuu
Loppukesästä 2001 tiedotusvälineet julkaisivat tietoja Stasin suomalaisista
Talven linjat 2010 - 2011 Oriveden Opistossa
Sanataide, draama ja elokuva, leh - ja ne journalismi, suomen kieli ja kirjallisuus, tea eri, musiikki, sarjakuva, Avoin Ateljee, Piirustuskoulu, Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio. Rockweiler Band Camp 18. - 23.6.2010
www.orivedenopisto.fi
Aloita yliopistosi Akatemiassa
Psykologia, Kasvatustiede Sosiologia, Valtio-oppi Poliittinen historia Historia, Kirjallisuus Kielet ja kulttuuri Teatteritoiminta Kansainvälisyys Oikeustiede
Kauniainen
09 5404 240
As u k am p u k s e lla !
akatemia.org
40
5
2010
selviytyjät
TEKSTI KUVITUS
MIIA VÄHÄHYYPPÄ KLAUS WELP
haluaa elää!
Survivalisteja yhdistää varautuminen kaikkeen. He tiedostavat, että elämä on jatkuvaa muutosta, johon yksilö ei voi vaikuttaa. Kun Ilmatieteen laitos antaa myrskyvaroituksen, survivalisti lataa kännykän ja tarkistaa, että taskulampussa on virtaa ja kynttilät ovat tallessa. Fanaattisimmat pohtivat miselviytymistarvikkeita. Kirjo on laaja, ja suosituin shoppailupaikka armeijan ylijäämämyymälät ja erikoisliikkeet. Kahdenkymmenen kilon riisisäkit, armeijan M65-takki, erilaiset puukot ja varabensa ovat yleisiä ostoksia. Useat kantavat jatkuvasti mukanaan varustearsenaalia pahan tilanteen varalle. Foorumilla puhutaan taskukokoisesta selviytymispakkauksesta, jossa on kaikki tarvittava mahdollisimman pienessä tilassa. Yleensä paketti sisältää ainakin tulentekovälineet, jonkinlaisen veitsen ja särkylääkettä. Jotkut kantavat mukanaan isompaakin settiä, jopa reppua täynnä tavaraa. Nimimerkki Xirkka luettelee reppunsa sisältöä: otsalamppu, jakoavain, tulirauta, huomioliivi, karttoja. "Ihan aina ei reppu ole matkassa, mutta yleensä kun kauppaa pitemmälle tulee lähdettyä. Useamman kerran viikossa kuitenkin." Foorumille on rekisteröitynyt parisataa käyttäjää. Niin
Survivalistit ovat vaitonaisia elämäntavastaan. Kun maailma tuhoutuu, he eivät halua hyvinä aikoina pulskistunutta kerjäläislaumaa ovelleen.
KUNTOILE & OSTA KONDOMI
S U R V I VA L I S M I N A L K U U N pääsee
na myös teippiä mukanasi. 5. Tilaa sanomalehti. Tarkkaile siitä päivittäin katastrofin tunnusmerkkejä. Tärkeitä seurattavia asioita ovat öljyn markkinahinta, pörssikurssit, ruokalevottomuudet ja sodat. 6. Varmista festareilla ja muissa yleistapahtumissa, että tiedät missä on pakoreitti. Älä käytä alkoholia. Survivalisti ei alenna toimintakykyään. 7. Ala kuntoilla. Survivalistin on pysyttävä kuosissa, jotta toimintakyky säilyy myös SHTF-tilanteessa. 8. Opettele kalastamaan ja hanki kotieläin. Ruokaa on saatava myös yhteiskunnan romahdettua.
helposti vaikka kesälomalla. 1. Alle satasella saat kerättyä peruskotivaran, johon kuuluu muun muassa joditabletteja, papuja, parikymmentä kiloa riisiä ja radio hätäkuulutuksia varten. 2. Hanki taskukokoinen selviytymispakkaus, jota voit kantaa mukanasi. Tee pakkaus metallirasiasta, jotta voit tarvittaessa käyttää sitä keittämiseen. 3. Laita pakkaukseen ainakin tulenteko- ja onkimisvälineet, veitsi ja kondomi veden kantamiseen. 4. Vuoraa pakkaus monella kierroksella ilmastointiteippiä, niin sinulla on ai-
syntyy, kun myöntää itselleen, että jotain voi tapahtua minulle. Alkoholistillakin paraneminen kuulemma alkaa siitä, kun myöntää olevansa alkoholisti", nimimerkki LonelyRider kirjoittaa Survivalisti-foorumilla. LonelyRider on survivalisti ja yksi foorumin aktiivi. Hän kantaa aina mukanaan monitoimityökalua ja kipinärautaa, kerää kotivaraa ja valmistautuu katastrofiin, joka voi olla mitä tahansa lomautuksen ja ydinonnettomuuden väliltä.
S U R V I VA L I S T I
rma Ydintu i " n on pie us, llisu mahdo jotkut on mutta aneet voitt in." k lotossa
tä tehdä terroristien tai venäläisten hyökätessä Suomeen. Varustautuminen on osa kulttuuria. Viestiketjussa"Viimeisin hankinta" survarit listaavat vasta hankkimiaan
42
TEKSTI KUVAT
5
MIKAEL BRUNILA KUKKA RANTA
2010
& KUKKA RANTA
Vapaa Euskal Herria
"Vapauden tarvetta ei voi lakkauttaa väkivallalla", kiellettyyn baskijärjestöön kuuluva nuori kertoo.
saattavat kadota huomenna, tai minut saatetaan viedä ensi yönä", nuori baskinainen avautuu huoli kasvoillaan."Meidät yritetään lamauttaa pelolla", kielletyn nuorisojärjestö Segin aktiivi jatkaa, ja tunne tarttuu kuulijaan. Segi kiellettiin Espanjassa vuonna 2002, koska Espanja, Ranska ja Euroopan unioni pitävät sitä osana terroristijärjestö Etaa. Vallankumouksellisen nuorisojärjestön väitetään kasvattavan uusia terroristeja, koska sen tavoite on sama kuin Etalla: itsenäisyys ja sosialismi. Huhtikuussa pääsiäislomien aikaan järjestettiin jokavuotinen baskinuorten kokoontuminen. Tänä vuonna enS TÄ V Ä N I
simmäistä kertaa Gazteherria-tapahtuman organisoi Segin sijaan joukko laillisia nuorisojärjestöjä, ja festivaali on aiempaa läpinäkyvämpi. Silti matka festivaalikaupunki Durangoon kestää kauan, sillä sen keskeyttävät kommandopipoisten poliisiryhmien suorittamat ratsiat. Tiet on suljettu pitkäpiikkisillä metalliketjuilla. Kaksi eri poliisiryhmää, Guardia Civil ja Policia Nacional, valvovat ohikulkevaa liikennettä. Guardia Civilin massiivisiin varusteisiin sonnustautunut poliisi kävelee hitaasti bussikäytävää pitkin ja pyytää paperit mielestään epäilyttävimmiltä. Hil-
B
U S S I P Y S ÄY T E TÄ Ä N .
jaisuus on painostavaa. Tienvarressa seisovilla poliiseilla on lähes miehen korkuiset rynnäkkökiväärit. Vastapäisellä sillalla näkyy kolme pysäytettyä linja-autoa, joiden lasien läpi erottaa, kuinka poliisi tutkii matkustajien henkilöpapereita. Matka jatkuu, kun kuski saa luvan jatkaa, eikä ketään viedä ulos bussista. Helikopteri lentää ilmassa ja tuntuu seuraavan meitä. Durangossa baskeripäinen pappa taputtaa hellästi olkapäälle ja varoittaa, että muutaman korttelin päässä on poliisien tehotarkastus. Juna-asemalla näkyy valtava ihmisrykelmä, kun Policia Nacional käy läpi jokaisen kaupunkiin saapuvan
TANSSIVAT OMAISET. Irunissa baskien kansallispäivänä järjestetyssä mielenosoituskulkueessa ihmiset vaativat kansanmusiikin tahdissa itsenäisyyttä ja armahdusta poliittisille vangeille.
5
2010
43
matkustajan. Segin aktiivit päättävät vaihtaa kadunpuolta. Yksi heistä hieroo pelon ja jatkuvan stressin nipistelemää vatsaansa ja vetää syvään henkeä."Tällaista tämä on joka puolella", hän hymähtää. Festivaalille odotettiin 10 000 osanottajaa, mutta pelko supisti festarikansan puoleen siitä. Uskaliaimmat ovat kiinnittäneet salaa Segin julisteita pitkin Durangon festivaalikaupunkia. Kiinnijääminen voi merkitä kuuden vuoden vankilatuomiota.
A S K I M A A S S A toimii viisi eri poliisivoimaa. Vihreä Guardia Civil perustettiin Francon aikana. "Se on poliisista pahin, se hakkaa ja kiduttaa eniten", toteaa Arantxa, vanhempi nainen keskellä nuorten järjestämää festivaalia. Hänen nimensä tarkoittaa ruusun piikkiä. Lempeä Arantxa kertoo, että vankila ja väkivalta ovat olleet tuttuja hänen perheelleen jo kolmen sukupolven ajan. "Isäni oli pidätettynä sisällissodan aikana vuonna 1937, kunnes hän pakeni ja liittyi baskiarmeijaan. Mieheni on ollut kolme kertaa vankilassa, ja häntä on kidutettu eristyksessä ensimmäisen kerran Francon aikana sekä myöhemmin uudelleen 1990-luvulla." Arantxan poika on ollut vangittuna jo kaksi kertaa.
"Ensimmäisellä kerralla hän oli juuri tullut täysi-ikäiseksi. Toisella kerran hänet pidätettiin vuoden 2005 parlamenttivaalien aikaan, kun hän oli ehdolla Baskimaan kommunistipuolueen PCTV:n listoilla." "Poliisi kääri poikani maton sisälle hakattavaksi, että merkit fyysisestä kidutuksesta eivät näkyisi."
U O R I S O J Ä R J E S T Ö Segin aktiiveille kidutus on hyvin tuttua."Jokaisella poliisivoimalla on omat metodinsa", Ana Beiristain kertoo, ja jälleen Guardia Civilin toimet tulevat puheeksi. "Guardia Civil on perustettu lähes varta vasten kiduttamista varten. Heidän on tarkoitus olla epäinhimillisiä, saada pidätetyt menettämään ihmisyytensä. Hyvä esimerkki tästä ovat puolen vuoden takaiset tapahtumat, jolloin 40 järjestömme jäsentä pidätettiin", Beiristain kertoo. Hän viittaa viime vuoden lopulla Baskimaassa suoritettuun poikkeuksellisen laajaan pidätysoperaatioon. "Marraskuun 23. päivänä aamuyön tunteina ovet revittiin auki ja nukkujat poimittiin suoraan sängyistä. Et voinut jättää hyvästejä perheellesi, et voinut ottaa henkilökohtaisia tavaroitasi. Et edes tiennyt mikä poliisi sinut oli pidättänyt."
Beiristain puhuu myös omasta lähipiiristään."Minun on sanottava, että tästä puhuminen ei ole helppoa. Mutta jatketaan kuitenkin." seurasi tavanomaiset viisi päivää eristyksissä. Kukaan ei tiedä missä olet, et edes sinä itse. Näinä päivinä poliisit harjoittavat eri kidutusmenetelmiä. He saattavat esimerkiksi sanoa, että he raiskaavat tai tappavat poika- tai tyttöystäväsi", Beiristain kertoo. "He haluavat satuttaa suoraan sydämeesi uhkaamalla ihmisiä, joita rakastat. Samalla he kertovat, kuinka taistelusi on ollut täysin merkityksetön. Kuinka olet antanut sille kaikkesi, mutta se ei anna mitään takaisin." "Usein poliisit laittavat eristysvangille mustan muovipussin päähän. Poliisien hakatessa hengittämisestä tulee mahdotonta. Lyömiseen he yleensä käyttävät sanomalehtiä, niistä ei jää jälkiä. Lisäksi annetaan sähkösokkeja vedellä valellulle alastomalle vartalolle", Beiristain jatkaa hengähtämättä. "He haluavat nöyryyttää. He halu-
"
P I D ÄT Y S TÄ
N
B
e seen h Lyömi ttävät " äy usein k lehtiä." a sanom
avat ihmisten tuntevan itsensä tyhjäksi. Eristys on erityisen rankkaa naisille, sillä naisia voidaan käyttää eri tavalla hyväksi. Baskimaan historian aikana Guardia Civil on raiskannut useita naisia." Eristyksen aikana vangeilla ei ole oikeutta lääkäriin tai itse valittuun asianajajaan, eikä valtion määräämän asianajajan kanssa ole mahdollista keskustella luottamuksellisesti kahden kesken. Pidätetyllä ei ole oikeutta ilmoittaa kiinniotosta perheelleen. Tuomari näkee syytetyn vasta yleensä kolme tai viisi päivää kestäneen eristyksen jälkeen. "Viiden päivän kidutuksen aikana he ovat saattaneet pakottaa allekirjoittamaan tunnustuksen, että on muka Etan jäsen. Sitten istut pahimmillaan 20 vuotta vankilassa. Käytäntö on perua Francon ajoilta ja silti sen sallitaan jatkua."
V A N K I L O I S S A istuu 750 poliittista vankia, joista noin kolmesataa on nuoria. Terrorismista voidaan Espanjassa tuomita jopa 40 vuoden vankeusrangaistuksia. Pisin ja tavallisin tuomio Segin jäsenille on kuusi vuotta vankeutta. Vankilaan voi kuitenkin päätyä myös ilman oikeudenkäyntiä. Vankia, jota epäillään yhteydestä aseelliseen terrorismiryhmään, voidaan pitää eristyksessä enimmillään kolmetoista päivää ja esitutkinnan alaisessa vankeudessa neljä vuotta, ilman oikeudenkäyntiä "Vankilassa saattaa joutua istumaan esimerkiksi kolme vuotta ja kymmenen kuukautta, kunnes sellin ovi avataan ja poliisi jättää pidätetyn vankilan oven eteen ilman rahaa, ilman vaatteita, ilman puhelinta, ilman mitään. He ovat juuri vieneet elämästäsi neljä vuotta, ja lopulta seisot kadulla tietämättä mitä tehdä", Beiristain kertoo. YK:n kidutuksen vastainen erityislähettiläs Theo van Boven totesi vuonna 2003, että"kidutus ei ole järjestelmällistä Espanjassa, mutta järjestelmä sallii kiduttamisen ja kaltoin kohtelun,
varsinkin tapauksissa, joissa ihmiset asetetaan eristykseen syytettyinä terrorismista." Human Rights Watch ja Amnesty International ovat toistuvasti vaatineet kidutuksen mahdollistavan eristysvankeuden lakkautettavaksi. on pitkät perinteet vankien solidaarisuustoiminnasta. Vankien sukulaisista pidetään huolta yhteisvoimin. Ihmiset järjestävät tapahtumia, joissa kerätään Amnistia-lipuilla lahjoituksia asianajajien ja vankivierailujen kustannuksiin. Kaupunkien lyhtypylväisiin, ovenpieliin ja sähkötolppiin on liimattu julisteita ja tarroja vangituista. Jokaisessa baskikaupungissa on Herriko Taverna, Kansan tupa, joiden seiniä täyttävät kuvat kunkin tavernan kotikorttelin vangitusta. Seinämaalauksessa kalterien takaa katsovat vapautta kaihoavat suuret silmät, joiden pupilleista heijastuu baskikansa lippunsa väreissä. "Espanjan valtio pyrkii lopettamaan solidaarisuuden hajauttamalla vangit eri puolille maata. Yksi vanki sijoitetaan Andalusiaan, toinen Madridiin, kolmas Galiciaan, neljäs Ranskaan ja niin edelleen. Tämä vaikeuttaa myös perheiden vierailua", Beiristain kertoo. Samalla kun keinot kovenevat, yhä nuoremmat liittyvät itsenäisyyttä tavoitteleviin järjestöihin. "Minä Segin jäsenenä olen viranomaisten silmissä Etan jäsen. Mutta miksi? Eta kuuluu baskimaan vapautusliikkeeseen, mutta liike koostuu monesta eri osasta. Jokaisella organisaatiolla on omat toimintonsa, omat sääntönsä, omat menetelmänsä, oma ideologiansa, oma projektinsa. Esimerkiksi meidän nuorisojärjestömme ei jaa samoja menetelmiä Etan kanssa." Segi-nuoret tietävät, että he saattavat joutua hakatuksi ja vankilaan. "Kaikesta huolimatta taistelu antaa meille enemmän kuin vankila ottaa. Koska taistelu ei ole vain keino tavoittaa jotain. Se on elämäntapa. Jos me ymmärrämme sen, olemme vapaita."
B
ASKIMA ASSA
N
Y K YÄ Ä N
Haastateltavien nimet on muutettu. Nuorisoliikkeet & repressio Baskimaassa -keskustelutilaisuus 7.6. Helsingin sosiaalikeskus Satamassa kello 19.30.
FRANCON JÄLJILLÄ
E U R O O P A N L A A J U I S E S S A terroris-
KOLMEN SUKUPOLVEN KAPINA.
Baskikansan itsenäisyystaistelulla on pitkä historia.
min vastaisessa taistelussa oikeudenkäyntejä ei enää välttämätä tarvita. Baskimaassa käynnistettiin pääministeri Jose Aznarin ja konservatiivisen PP-puolueen johdolla oikeudenkäyntien sarja jo vuonna 1998. Sen seurauksena useat poliittiset ja kulttuuriset järjestöt, laajalevikkiset baskilehdet sekä puolueet julistettiin laittomiksi. Syyskuun 11. jälkeen Espanjasta tuli yksi eturivin maista terrorismin vastaisessa rintamassa. Baskimaassa, terrorismin vastaisen sodan ja poikkeuslain aikakautena, ei terrorismi tunnu enää viittaavan aseelliseen valtionvastaiseen toimintaan.
V U O D E N 2 0 0 1 L O P U L L A Espanja
"Ketä tahansa Baskimaan henkilöä, toisinajattelijaa tai oppositioryhmää, joka jakaa samat tavoitteet Etan kanssa, vaikka toimisivatkin rauhanomaisesti, laillisesti ja läpinäkyvästi, voidaan epäillä kytköksistä terrorismiin niin Espanjan, Ranskan kuin Euroopan unionin mukaan", toteaa Baskien ihmisoikeusjärjestö Behatokia.
K U N K O R K E I N O I K E U S tuomitsi vuonna 2007 Segin laittomaksi Etan osastoksi ja 23 sen väitettyä jäsentä joutui kuudeksi vuodeksi vankilaan, kommentoi puolueettomana tarkkailijana prosessia seurannut asianajaja Gil Matamala tapahtumia: "Aseita tai räjähteitä ei löytynyt. Syyllistymistä väkivaltaiseen toimintaan ei todistettu, mutta silti heidät on tuomittu laittoman terroristijärjestön jäsenyydestä. On keksitty uusi konsepti, terrorismi ilman aseita. Tämä on oikeusjärjestelmän romahdus."
MUSTAHUPPU. Kommandopäiset poliisit vahtivat sillalla, kun mielenosoittajat lapsista vanhuksiin, hippaloivat baskien kansallispäivänä Espanjan ja Ranskan välisellä rajalla Irunissa. .
lisäsi Segin ja muiden baskijärjestöjen jäseniä Euroopan unionin vastaperustetulle terroristiepäiltyjen listalle. Guilt by association riitti perusteeksi. Aika ajoin eri nimillä toiminut nationalistinen Batasuna-puolue kiellettiin Espanjassa vuonna 2003, Ranskassa sama puolue on edelleen laillinen.
Mikael Brunila & Kukka ranta
5
2010
45
taja Jevgeni Shupkin ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Igor Litshkatij erotettiin toimistaan syyskuussa 2009. Toimitusjohtajaksi palkattiin suomalainen Simo Laitila. "Tietenkään Tikkurilan johto ei pidä meistä", kommentoi ammattiliiton puheenjohtaja Sergei Kruglov Tikkurilan johdon ja ammattiliiton välejä. "Olemme liian aktiivisia ja vaadimme työlainsäädännön noudattamista tehtaalla." ryhdyttyään Kruglov on saanut säännöllisin väliajoin sakkoja "järjestyssääntöjen rikkomisesta" tekaistuin perustein. Oikeuden päätöksellä kaikki sakot on todettu lainvastaisiksi ja mitätöity. Ammattiliiton puheenjohtaja yritettiin myös erottaa toimestaan, mutta erottamiselle ei löytynyt lain edellyttämiä perusteita. 1. helmikuuta 2009 alkaen Sergei Kruglov on väliaikaisesti lomautettu työtehtävistään.
AY-T O I M I N TA A N MARR ASKUUN LOPULLA
nkään " Tiete johto ei ilan Tikkur meistä." pidä
maalinsekoituskonemekaanikko Ramko on vastikään lomautettu tehtävistään "tarpeettomana työntekijänä". Tämä siitäkin huolimatta, että tehtaalle on otettu vastikään kymmenen uutta vastaavaa maalinsekoituskonemekaanikkoa töihin. Kaikesta painostuksesta huolimatta Kruglov, Ramko ja Kalynjuk suhtautuvat tulevaisuuteen optimistisesti. Kaikki Tikkurilan ja työntekijöiden väliset oikeusjutut ovat tähän mennessä päättyneet työntekijöiden voitoksi. Pietarilaiset ammattiliitot ovat osoittaneet solidaarisuutensa. Mielenilmauksia on järjestetty Pietarin lisäksi myös Jaroslavlissa ja Samarassa.
M YÖS HUHTIKUUSSA TIKKURILAN
2009 Tikkurila irtisanoi 15 työntekijää tuotannon uudistamiseen vedoten. Irtisanotuista 10 oli ammattiliiton aktiiveja, ja viidelle muulle Tikkurila tarjosi töitä toisissa työtehtävissä. Ay-konfliktin laajetessa Tikkurilan osakkeidenomistaja Kemira luopui päävastuustaan yhtiössä ja möi valtaosan osakkeistaan maaliskuussa 2010. Tällä hetkellä ammattiliitossa toimii noin 20 aktiivia. Tukijoita työläisten keskuudessa olisi enemmänkin, mutta ay-toiminta aiheuttaisi omat riskinsä. "Emme enää suosittele työkavereillemme ammattiyhdistykseen liittymistä, sillä ay-aktivistit ovat ensimmäisiä erotettujen ja lomautettujen joukossa", kertoo ammattiliiton varapuheenjohtaja Igor Ramko. "Mutta työtaistelua me emme luovuta."
ammattiliiton edustajat kävivät Suomessa ja osallistuivat Helsingissä Suomen sosiaalifoorumiin. "Ehkä näin saamme vihdoinkin äänemme kuuluviin ja Tikkurilan Suomen-johto kiinnittää huomion Pietarin tehtaalla vallitseviin epäkohtiin", toivoo Suomessa vieraillut ay-aktivisti Ramko. Huhtikuun lopussa Tikkurilan Pietarin-tehtaan toimitusjohtaja Simo Laitila vastasi ensimmäistä kertaa ammattiliiton vaatimuksiin. Hän antoi kirjallisen suostumuksen ay-liikkeen osallistumiseen työpisteiden sertifiointikomissioon. Lisäksi Laitila luovutti Tikkurilan tehtaalta työlainsäädännön mukaiset toimitilat ay-liikkeen käyttöön. "Toivottavasti tämä on Tikkurilayhtiön ensimmäinen askel kohti asiallista suhtautumista työntekijöihin", kommentoi Kruglov. "Näin ei vielä ratkaista meidän pääasiallisia vaatimuksiamme: irtisanottujen ja lomautettujen työntekijöiden palauttamista töihin ja neuvottelujen aloittamista kanssamme. Mutta tämä on silti suuri edistys työtaistelussamme."
Papin parsa
Nuoret maitohorsman versot ovat parsan veroista herkkua. Koeta kaivaa mukaan myös hieman vaaleaa maanalaista osaa. Versot voi tarjota kevyesti kiehautettuna vaikka sitruuna-oliiviöljykastikkeen kera. kourallinen maitohorsman versoja 1 rkl hyvää oliiviöljyä ½ rkl puristettua sitruunanmehua (raastettua sitruunan kuorta) ripaus suolaa keitinveteen ja kastikkeeseen ripaus mustapippuria myllystä 1. Sekoita kastike oliiviöljystä, sitruunanmehusta, suolasta ja pippurista. Voit raastaa sekaan myös sitruunan kuorta. 2. Kiehauta versot suolalla maustetussa vedessä. 3. Nosta versot lautaselle annokseksi ja pirskota kastike päälle. Raaka-aineiden hiilidioksidipäästöt: - 37 g co2-ekv Valmistuksen hiilidioksipäästöt: - 48 grammaa co2-ekv (valmistus hellalla) - 8 grammaa co2-ekv (valmistus mikroaaltouunissa) Päästöt yhteensä, kun valmistat hellalla: 85 grammaa Päästöt yhteensä, kun valmistat mikrossa: 45 grammaa Tämän annoksen päästöt ovat siis samaa luokkaa kuin kaurapuurolautasellisen.
oma n te l e nnit ta viiko i Suu ppu ja vo iviikonlo 5 ll t tisi e 49 rei , hot ot A h sit ipas werS pas Buss anon Po Matkao C at ja kerrat ekä s er ikam uosi essa -dig en v e lehd e osoitt * ell o.fi kahd kahuolt mat
Mutkien tekeminen kannattaa myös lomilla. Matkahuollon Bussipassilla matkustat Suomessa minne haluat viikon ajan 149 eurolla tai kaksi viikkoa 249 eurolla.
* Kilpailuaikaa on 28.6.2010 asti. Bussipassin voi hankkia ympäri vuoden.
48
5
2010
Toimittajan paluu
Kesäkuussa takavasemmalle ontuva keskustan kristus jää historiaan Tervon VIP-Koljattina.
A I K K I H A N me muistamme, kuinka pääministeri Matti Vanhanen kaksi vuotta sitten sanoi haluavansa jatkaa puolueensa puheenjohtajana vielä
K
Mirkka Hietanen
seitsemän vuotta. Hänen mukaansa "on monta sellaista uudistusta, jotka vaativat työtä vuoteen 2015 asti". Nyt mies jättäytyy sivuun keskustan kesäkuun puoluekokouksessa. Vanhasen ontuvia motiiveja on arvuuteltu jo tarpeeksi. On aika tunnustaa tosiasia: hänestä päästään eroon ainakin jalkaleikkauksen ajaksi. Miltä Vanhasen perintö näyttää? Mitä hänestä jäi käteen? Vanhasen teko on muistutus siitä, että yhtäkään tämän hallituksen poliitikkoa tai hallitusta kokonaisuudessaan ei ole saatu poliittiseen vastuuseen vaalirahoituksesta, joka täyttää kaikki korruption merkit. Näin Vanhasen
tu: "Kuka uskoisi, että riskeeraisin poliittisen urani ja uskottavuuteni jonkun lautakasan takia?" No esimerkiksi minä. puoluekokous toimii muistomerkkinä suomalaiselle demokratialle, millainen monumentti auttaisi meitä parhaiten muistamaan Vanhasen kyvykkyyden poliitikkona? Vastaus on ilman muuta Jari Tervon vuonna 2009 julkaisema romaani Koljatti. Sitä on pidetty nykyhallituksen ja Vanhasen satiirina, mutta juuri Koljatti osoittaa, kuinka mestarillisesti Vanhanen on onnistunut lipeämään kaikesta poliittisesta vastuusta. Tervon lähtökohdat kirjalle olivat hyvät. Vuonna 2004 kirjailija selitti Eeva-lehdessä omaa kirjallisuuskäsitystään, jonka mukaan "Kirjailija on historiassa vähän kuin karkkikaupassa. Tarvitsee ottaa vain sitä, mikä kiinnostaa." Mitä karkkeja Tervo vapaudenhuumassaan sitten Koljattiinsa valitsi? Minkä avulla hän Vanhasen narautti? Kun valittavana oli mitä tahansa, Tervon pussiin tipahtivat känni- ja pieruhuumori, seksifantasiat ja myös väkivaltarikokset. Onneksi olkoon. Tässä mielessä Tervo on tarjonnut kuuliaisesti oman lisänsä siihen poliittisen journalismin linjaan, jota hän Koljatissaan muka satirisoi.
J O S K E S K U S TA N J U U R I T E R V O on antanut viimeisen silauksen sille aikakaudelle, jona poliitikkoja ei saada poliittiseen vastuuseen teoistaan. Heidät voi joko tuomita oikeudessa, tai he voivat sortua aikuisviihteen ammattilaisiin tai maksullisiin naisiin, kuten Kanervalle ja
Jaskarille kävi. Kansalle kukaan ei ole vastuussa. Tervon kirja tekee hyviä huomioita politiikan ja median suhteesta, mutta se saa Matti Vanhasesta otteen vain tekemällä saman, mitä iltapäivälehdet ovat tehneet jo vuosia: romaanisankari, pääministeri Pekka Lahnanen, sahaa mielikuvissaan kassaneitiä edestä ja takaa ja istuu vessanpöntöllä. Hän näkee oksennuksensa "lentävän kaaressa hankeen ja lotisevan lämmöllään ja putousvoimallaan siihen syvän reiän". On vaikea kuvitella, että (suomalaisen) politiikan alennustila korjautuu uusilla seksivitseillä tai kännisketseillä. Naurunalaistaminen on ehkä ollut tarpeen aikoina, jolloin vallanpitäjien
pilkkaamisesta on joutunut hirteen. Nykyään he itse ja journalistit pitävät jo huolen naurusta. valittanut, että "Koljattia ei koskaan kohdeltu romaanina, vaan kohuna". Älähän viitsi. Entisenä Ilta-Sanomien toimittajana Tervo tietää kyllä, milloin romaani on romaani ja milloin kohu. Kysymys voidaan siis heittää takaisin Tervolle: mikset kohtele Vanhasen poliittista uraa sarjana poliittisia tekoja vaan kohuna? Miksi karkasit karkkikaupastasi ja palasit iltapäivälehden journalistiksi?
TERVO ITSE ON
aisen uomal ennustila S n al olitiika rjaudu p ei ko illä. itse seksiv
Hanna Kuusela
HALUATKO POLIITIKOKSI?
E I R I I TÄ , E T TÄ politiikka katoaa
syrjään siirtyminen näyttää ennen kaikkea suomalaisen demokratian muistomerkiltä. Vanhanen ei suostunut kantamaan kollektiivista vastuuta hallituksen ostetuista taustoista. Niinpä hänet yritettiin saattaa vastuuseen henkilökohtaisista rikkeistä. Vastaus näihin syytöksiin on kaikille tut-
vain Jari Tervon romaaneista. PR-mies Jussi Lähde tekee töitä hävittääkseen sen myös vaalikampanjoista. Vanhasen tavoin Lähde on yksi niistä politiikan vaikuttajista, joista ei millään meinaa päästä eroon. Lähteelle ei riittänyt tuntemattoman Ahtisaaren nostaminen presidentiksi. Nyt hän tarjoaa osaamistaan kenelle tahansa poliitikoksi haluavalle mielipiteistä riippumatta. Lähde julkisti toukokuussa Kampanjamanageri-nimisen palvelun, joka on vaalikampanjoiden viestinnän ja sosiaalisen median työkalupakki. Se sopii
kaikille, koska eihän politiikassa kilpailla sisällöillä vaan viestinnällä. Työkalupakki kuulemma helpottaa vaalikampanjoiden toimintaa. Se auttaa varmaan myös levittämään tarinoita, sillä äänestäjien tavoittaminen edellyttää Lähteen mukaan "tarinankerronnan taitoa niin kentällä, perinteisen median parissa kuin sosiaalisessa mediassa". Ihana tietää, että tarinoita on luvassa lisää. Eihän meillä olekaan vielä kuin: Tsoukki-Pekkarinen, Ikea-Vanhanen ja Hyttys-Kanerva.
Hanna Kuusela
timo kalevi forss, Maria Karuvuori, Satu Taskinen & jukka vuorio
Heikki Hiilamo: Kuoleman lista: suomalaisten salainen en apu Chilen vainotuille. le. Otava 2010. 363 s. Jussi Viitala: Älykäs eläin. Atena Kustannus 2010. 206 s. Emmi Jormalainen: en: Kirjoita pian. Panama 2010. 56 s. 6 Paavo Nurmi & Erkki Vettenniemi (toim.): im.): Täpärin voittoni ja muita ta kirjoituksia. Teos 2010. 182 s. s. Janne Salminen: Ja Pientareilla on paljon P on raatoja. 165 s. Atena 2010. ra
Oma valinta
Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta kaappasi Chilessä vallan Salvador Allenden johtamalta vasemmistolaiselta hallinnolta 11. syyskuuta 1973. Tämä johti Allenden kuolemaan ja vuosikausia kestäneisiin chileläisten vasemmistolaisten vainoihin, kidutuksiin ja murhiin. Ulkomaailma seurasi tapahtumia järkyttyneenä. Heikki Hiilamon Kuoleman listat kertoo, kuinka Suomen Santiagon-asiainhoitaja Tapani Brotherus ja hänen kollegansa pelastivat satoja, jopa tuhansia vainottuja majoittamalla heidät koteihinsa sekä lähetystörakennuksiin ja järjestämällä heidät lopulta pois Pinochetin Chilestä. He toimivat vastoin Suomen ulkoministeriön ohjeita vaarantaen oman uransa ja turvallisuutensa. Uhrautuva toiminta toi Suomeen ensimmäiset poliittiset pakolaiset. Kylmän sodan Kekkoslovakiassa Brotheruksen ja kumppaneiden toiminta edusti uudenlaista ennakkoluulotonta ajattelua, joka kuitenkin perustui terveeseen järkeen ja moraaliin. Ennen kaikkea se pelasti lukuisia poliittisen mielipiteensä takia vainottuja ihmisiä lähes varmalta kuolemalta. (TKF) Heikki Hiilamo on yksi Voiman omistajista.
Tieto lisää tuskaa
Ihmiset ovat tappaneet eläimiä maalla, merellä ja ilmassa niin kauan kuin vain suinkin ovat kyenneet. Kivikauden ihmisenhän oli syötävä sitä minkä kiinni sai ja pukeuduttava siihen mihin pystyi. Jussi Viitalan eläinten älykkyyttä käsittelevän kirjan valossa nykyihmisen olisi kuitenkin syytä tarkistaa menettelytapojaan. Yksittäisistä eläinlajeista Viitala nostaa esiin etenkin valaat. Tietokirjailija kertoo tutkimuksista, joiden mukaan valailla ei pelkästään ole pitkälle kehittynyt kieli vaan myös kulttuureita. Valaiden kulttuurit ovat kehittyneet miljoonien vuosien ajan, ja Viitala on erittäin huolissaan näiden katoamisesta ihmisen toiminnan seurauksena. Simpanssit oppivat viittomakieltä ja kykenevät käyttämään sitä luovasti. Näiden lisäksi suuret kissaeläimet, mustekalat, korpit ja pullonokkadelfiinit pääsevät älykkäiden lajien joukkoon. Kirja on kirjoitettu ilahduttavan kansantajuisesti, vaikka entisellä Jyväskylän yliopiston dosentilla olisi epäilemättä ollut edellytykset täysin toisenlaisenkin tekstin tuottamiseen. Kokonaisuutena kirja on juuri sopivasti mielenkiintoa herättävä ja aivonystyröitä kiihottava. (JV)
Kevyttä tragediaa tyttöjen välisestä kirjekaveruudesta
Vieläkö tytöt kirjoittelevat kirjeitä toisilleen? Sellaisia oikeita, joihin liimaillaan koulukuvia ja kimalletta, ja jotka suljetaan pehmotarroilla? Emmi Jormalaisen uusin sarjakuva Kirjoita pian, kertoo kolmen tytön elämästä kirjeenvaihdon kautta. On kiehtovaa, miten paljon päähenkilöiden persoonallisuudesta ja keskinäisistä suhteista paljastuu pelkkien kirjeiden perusteella. Tekstit kun käsittelevät lähinnä lemmikkieläimiä, kouluarvosanoja ja harrastuksia. Kuten lapsuutta käsittelevissä kertomuksissa usein, myös Jormalaisen sarjakuvassa keveän pinnan alla piilee tragedia. Kuvakerronta paljastaa pikku hiljaa ristiriidan kirjeiden ja todellisuuden välillä. Loppua kohden kantaviksi teemoiksi nousevat koulukiusaus, ulkopuolisuus ja nuoren yksinäisyys. Albumi on riipaisevan nostalgista ja todentuntuista luettavaa 1980-luvun lapselle, joka kävi aikanaan läpi useita irtokirjesuhteita. (MK)
Juoksua & kasvissyöntiä
Juoksin toukokuun alussa kolmantena vuonna peräkkäin puolimaratonin, 21 kilsaa. Aikaa meni pari minuuttia vajaat kaksi ja puoli tuntia. Maalissa olin onnellinen ja ajattelin olevani ihan hyvässä kunnossa. Pari viikkoa juoksun jälkeen luin Paavo Nurmen juoksuaiheisista kirjoituksista kootun kirjan, ja käsitin olevani ihan surkeassa kunnossa. Nurmi juoksi jo 11-vuotiaana niin kovaa, etten olisi pysynyt perässä. Nurmi oli aktiivina yhtä tunnettu kuin Carl Lewis aikanaan. Ja kuten Lewis, myös Nurmi tunnettiin monipuolisena urheilijana sekä kasvissyöjänä. Juoksijan vegetarismista on taitettu peistä jo vuosien ajan. Nyt siihen saadaan vastaus. Nurmi harjoitteli ja kilpaili vegetaristisen ruokavalion avulla 1521-vuotiaana, mutta siirtyi myöhemmin sekasyöjäksi. Juoksijana Paavo Nurmi oli niin kova tekijä, että hänen saavutuksiaan pidetään yhä legendaarisina. Kirjoituksien tason arviointi on huomattavasti vaikeampaa, sillä lehtikirjoittaminen on Nurmen päivistä kirjavoitunut melkoisesti. Nurmen tapa kirjoittaa on hyvin samankaltainen kuin nykyään voi nähdä esimerkiksi sotaveteraanien juttuja lukiessaan. (JV)
Ihmiset häkeissä kuin ketut
On perheenisä, joka tekee parhaansa, muttei saa vaimostaan onnellista. On vammainen mies, joka jaksaa uskoa hyvään. Lahjakas tanssijatyttö aikoo heittää pois elämänsä mahdollisuuden, koska uskoo siten estävänsä vanhempiensa avioeron. Arkitodellisuus on säälimätöntä ja rankkaa Janne Salmisen novellikokoelmassa Pientareilla on paljon raatoja. Päähenkilöt elävät niin surullista ja yksinäistä elämää, että heidät tekee mieli pelastaa. Salmisen novelleissa kukaan ei ole tahallaan paha tai sadistinen. Kaikki rimpuilevat kuin verkkoon jääneet kalat. Syitä etsiessä katse kääntyy omaksuttuun arvomaailmaan ja kasvatukseen. Olen Salmisen (s. 1972) kanssa jotakuinkin samanikäinen, ja tunnistan tietyn 70-lukulaisen elämänasenteen, jossa kaikki yrittivät valtionkirkkomaisen protestanttisen parastaan ja arvot olivat objektiivisen oikeita. Rehellisyys, koulutus, puurtaminen. Usko siihen, että Suomeen syntyminen on lottovoitto. Omat ovat hyviä ja oikealla tiellä, eikä mikään, kaikesta päätellen, siis voi mennä mönkään. Mutta menee. (ST) Arvio kokonaisuudessaan Fifissä
5
2010
49
alismia sta laatujourn Kosmopoliitti taa vuodessa neljä ker
lo.fi www.mondedip
Pienehkö punainen
kirja
Kiinan Tommy Hellsten, on miljoonia myynyt elämäntaitospesialisti ja kotimaassaan kirjallinen supertähti. Leipälaji on Konfutsen ajatusten kansantajuistaminen, ja siitä on myös Kiinan viisauden sydämessä kyse. Kuten painosmääristä voi päätellä, on päivitetylle Konfutselle kysyntää. Puhdasoppisen maolaisuuden vähitellen haivuttua on nyky-Kiinassa tilaa uskonnolle, miltei valtionuskonnolle, ainakin kun tämä keskittyy tavallisten markkinasosialistien arkisiin asioihin. Kiinan viisauden sydän onkin Best of -valikoima hyvään elämään keskittyviä mietteitä, joskin maallikolle saattaa valittujen palojen relevanssi jäädä täsmentymättä. Konfutse kun tuntuu eri ajatusryppäissään lähestyvän aina samoja teemoja aina samasta kulmasta vain kielikuvien vaihdellessa. "Sydämen ja sielun tie", "Maailman tie", "Ystävyyden tie" jne. vievät kaikki siihen, että kannattaa olla ystävällinen, kärsivällinen ja viisas.
Y
U DAN,
avoimen uskon valistuneeseen diktatuuriin. Tässä onkin kirjan kaunein perversio: se noukkii konfutselaisuudesta käyttöön niitä sosialismin perusperiaatteiden vastaisia käytäntöjä, jotka samalla ovat 2000-luvun reaalisosialismille elinehto, tärkeimpänä valtiovallan sokea kunnioittaminen: "Kuolema ei siis ole pahinta. Kaikkein pahinta on se romahdus, joka seuraa maan kansalaisten lakatessa uskomasta valtioonsa." Ei ole yllättävää, että autoritaarisen ajattelun peruspilarit ovat rakentuneet sisään myös yli 2000 vuotta vanhaan konfutselaisuuteen. Kuitenkin pistää silmään, jos näitä peruspilareita kehdataan 2000-luvulla käsitellä itsestään selvinä hyveinä. lukiessa on silti muistettava myös kirjallisten konventioiden merkitys. Kritiikin ja teoreettisen etäisyyden puute Yu Danin tekstissä puistattaa, mutta filosofisen esikuvan ihailu on sentään avointa. Meidän kulttuurissamme, mitä se sitten onkin, joukkovoiman, esivallan ja etnisen ylemmyyden palvonta sattuvat olemaan tabuja puheenaiheina.
K I I N A N V I I S A U D E S TA
Nurmijärven Kivi-juhlilla Taaborinvuorella Aleksis Kivi Ilpo Tuomarila
propagoima eettinen superihminen "junzi" on kuitenkin kiinnostava sikäli, että valtiouskollisuudessaan se on Yu Danille täysin käyttökelpoinen nykypäivän roolimalli. Liberaali uudistulkinta häivyttää sopivasti "junzi"-ajattelun taustalla vaikuttavan rotuhierarkkisen mallin ja
KONFUTSEN
2.11.7.2010
Musiikki-ilottelun sovitus ja ohjaus Hannu Huuska Musiikin sävellys Panu Aaltio Liput 25 / 23 / 17 ¤ Lipunmyyynti Ryhmät myös Kivi-juhlat p. 040 419 7047 ja 050 584 3306 www.kivi-juhlat.fi
Tapani Möttönen Yu Dan: Kiinan viisauden sydän. BTJ Kustannus 2009. 176 s. **
Kännykkäskolastiikkaa
milainen pohti tärkeitä kysymyksiä. Esimerkiksi sitä, voivatko enkelit puhua. Ja jos voivat, niin voiko enkeli puhua yhdelle vai usealle enkelille? Samassa hengessä on tehty Nokialandiassa kännykkätutkimusta: kuka puhuu ja kelle? Vai puhuuko enää ollenkaan? Ei puhu vaan kuvaa ja värittää tai on vaan itsessään. Taideteollisen korkeakoulun väitöskirjassa Jürgen Scheible tutki kännytaidetta. Scheiblen mukaan käyttäjille pitää tarjota "mukaansatempaavia kokemuksia, jotka mahdollistavat luovuuden ja edistävät tosiaikaista vuorovaikutusta, ei vain ihmisten ja ihmisten tai ihmisten ja koneiden välillä vaan myös ihmisten ja asioiden, kuten luonnon, rakennusten, esineiden ja ylipäänsä fyysisen ympäristön välillä".
A A LT O -Y L I O P I S T O N T O I S E N T A I D E T E O L L I S E N korkeakoulun väitöskirjan mukaan kamerapuhelimien kuvaviestit välittävät. "Funktio on välittää läsnäoloa ja luoda hetkellinen, valokuvallinen, keskinäisviestinnällinen yhteys toisistaan erossa
K
ESKIAJALLA ELÄNYT Vilhelm Okka-
olevien ihmisten välille. Kuälille. vaviestin valokuva on usein a suunnattu tietylle vastanottajalle, tarkoitettu viestimään jotakin juuri hänelle, usein viele, lä tässä nimenomaisessa hetaisessa kessä", kuvasi Mikko Villi väitöksessään. huipensi Tampereen yliopiston väitöskirjan mukaan matkapuhelin on "media itsessään". Virpi Oksmanin tutkimuksen mukaan uutisvälineenä matkapuhelinta on välitön ja nopea. "Matkapuhelinta voitaisiin kehittää kriisitiedottamisen välineenä, mikä edellyttäisi yhteistyötä viranomaisten ja palveluiden kehittäjien välillä. Toisaalta tekstiviestiuutisiin liittyy tietty epäluotettavuus, jos tekstiviestin lähde ei ole todennettavissa." Näiden tutkimusten parissa vietettyjen hetkien jälkeen minua alkoi kiinnostaa kaikki spekulaatiot enkelien puheesta.
K E VÄ Ä N TA R J O N N A N
Kimmo Jylhämö Jürgen Scheiblen MobiSpray Paint My City -taidenäyttely 4.6. asti Helsingin mediakeskus Lumessa.
50
5
2010
Rapea kesä Bergmanin kanssa
Teeman sarja esittelee monipuolisen auteurin koko skaalan.
gallup toimituksessa kertoo olennaisen Ingmar Bergmanista. Kysyn satunnaisotoksella, mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanaparista Bergman-elokuva. Kun yhdelle tulee mieleen "kesäjuhla Ruotsissa", toiselle Bergman on "syksy ja kuolema". "Taide-elokuva, hitaus ja tyhjät tilat", mutta myös "draaman kaaret,
OPEA
dialogi ja puhe". Sekä tietysti "Donner" ja "iuuuh". Teema esittää koko kesän Bergmanin elokuvia, ja sarjaan on valikoitunut parin ilmeisen hitin lisäksi muutama harvemmin nähty teos. Suomalaisille Bergman on itsestäänselvyys, samalla tavalla kuin pahkakoriste-esineet, sauna ja pakkoruot-
si. Ja se jouluinen Fanny ja Alexander, jolloin katsotaan suklaaähkyissä kuinka piispa piiskaa pikkupoikaa. Mutta kun Bergmania miettii hetken, kuva muuttuu ristiriitaiseksi. kuollut Bergman ehti ohjata uransa aikana noin 40 elokuvaa ja sata näytelmää. Hän keksi suuren osan edelleen vitaaleista elokuvan eri tyyylilajeista tai kehitti niitä eteenpäin. Woody Allen on julkisesti julistanut, että Bergman on hänen suurin esikuvansa, mutta myös moni muu auteur-ohjaaja on suuressa kiitollisuudenvelassa Bergmanin kokeiluille.
HEINÄKUUSSA 2007
URAN SUURIN MOKA. Bergmanin huonoiten aikaa kestänyt elokuva Seitsemäs sinetti (1957) on monen suosikki. Vaikka kuoleman ja ritarin sakkiottelu on kuvana vangitseva, elokuva on muuten mässäilevä ja tunkkainen larppaussekoilu.
n on ergma derni. B en mo edelle
A L O I T E TA A N siitä, että Ingmar keksi dogman. Jokainen, joka on nähnyt Kohtauksia eräästä avioliitosta (1973), siis kuusiosaisen sarjan, ei tyngäksi leikattua leffaversiota, voi todistaa sen itse. Lavastus on kevyt ja naturalistinen. Ulkoisia äänilähteitä ei käytetä. Vaikka sarjan avioparilla on kaksi lasta, heitä ei koskaan näytetä. On vain kaksi ihmistä, hajoava avioliitto ja sen tiimellyksessä käytävä kirpeä ja satuttava keskustelu ja impressionistisesti kyhätyt miljööt. Lars von Trier ja kumppanit eivät tuoneet dogmaansa mitään, mitä Bergman ei olisi jo tehnyt. Kun sarja lähetettiin Ruotsin teeveestä, se oli niin suosittu, että Tukholman kadut autioituivat.
tunnetaan erityisesti psykologisesti tarkoista ja julmista tilanteistaan, joissa akateeminen keskiluokkainen vittuilu on jalostettu huippuunsa, ennen kaikkea Bergman etsi jatkuvasti uutta muotoa. David Lynchiä ei olisi, sellaisena kuin me hänet tiedämme, ilman Bergmania. Suden hetki (1967), Kuin kuvastimessa (1961) ja monet muut elokuvat sekoittavat unen ja toden välistä rajaa. Ihmisen psyyke muovaa kokemusta, uniaika ja arkitodellisuus muodostavat sisäkkäisiä, yhtä tosia kehiä. Persona Naisen naamio (1966) on edelleen avantgardea. Alun montaasijaksossa näytetään kuvaustilanne, puhkipalava filmi ja herranjumala erektiossa seisova penis, joka huhujen mukaan on Ingmarin oma. Elokuvaan syntyy uusi metataso, tekijyys, ja vino viittaus ohjaajan taiteen lähtökohtiin. Bergmanin elokuvat ovat edelleen moderneja, eivätkä ne ole taide-elokuvia sanan hankalassa merkityksessä. Bergmaneja on helppo katsoa, ne ovat kevyitä ja populaareja riipumatta siitä, miten kipeä aihe on.
VA I K K A B E R G M A N
aloittaa 2. kesäkuuta harvoin nähty Viettelysten ilta (1953). Ilmava, ekspressionistisen hurja elokuva käsittelee häpeää ja vapaudenkaipuuta. Kymmeniä vuosia edellä aikaansa ollut mestariteos sai murskakritiikit ja Bergman vaihtoi kurssiaan kohti symbolismia ja nykykatsojalle tuttua psykologisuutta. Rohkeat kokeilijatkin ovat herkkiä kritiikille.
T E E M A N S A RJAN
Susanna Kuparinen Yle Teeman Kino Bergman koko kesän keskiviikkoisin 2.6.25.8. Kohtauksia eräästä avioliitosta 14.7. alkaen.
Hannele Huhtala, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen & Ville Toivanen
Ridley Scott: Robin Hood. Elokuvateattereissa nyt. Daniel Barber: Harry Brown. Ensi-ilta 4.6. Breck Eisner: The Crazies. Ensi-ilta 30.6. Juho Kuosmanen: Taulukauppiaat. Ensi-ilta Sodankylän elokuvajuhlilla 16. 20.6., esitys syksyllä Ylellä. David de Vries: Life after people, 2008. http://topdocumentaryfilms.com (löydät elokuvan nimihaulla)
Robin systeemin asialla
Sielunsa kaupallisuuden alttarilla mustaksi rusinaksi takonut Ridley Scott on tehnyt sisällöltään tyhjän johdannon vanhaan tarinaan. Uusi Robin on Antti Rokkaan rinnastuva sotakuntoinen vastarannankiiski, joka kykenee heittäytymään poroporvariksikin. Prinssi Juhana on kelmimäinen Lammio, Maria-neito siveä, ja Sherwoodin iloiset veikot syrjäytyneitä teinejä, jotka tuskin ylittäisivät edes Stop Töhryille -huomiokynnystä. Karuilta ristiretkiltään palaavassa Richard Leijonamielessä voi nähdä hiukan USA:n Afganistanin ja Irakin siviileiden lahtaukseen viittavaa katumusta. Elokuva kuitenkin ryhdistyy ontolla demokratiapuheella höystetyksi patrioottiseksi, toiseuskammoiseksi ja luokkakantaiseksi spektaakkeliksi. Lopulta isänmaan edestä melskaavat kimpassa tyranni, ylimykset, metsien pikkuväki, pasifistipapit ja linnanneidot. Miehen voitto miehestä on tärkeämpää kuin rakkaus, mutta Robin toki saa sen rakkauden kaupan päälle. (TR)
Hupparin pelko
Vuonna 1998 Englannissa säädettiin AntiSocial Behaviour Order -laki, joka kieltää "epäsosiaalisen" käytöksen. Lain kohteena ovat nuoret. Muutama vuosi sitten etelälontoolaisen Cherry Boyz -jengin jäseniltä kiellettiin hupparit. Oikeus perusteli päätöstä sillä, että hupparit herättävät pelkoa ja vaikeuttavat rötöstelijöiden tunnistamista. Harry Brown kuvaa pelon ilmapiiriä eteläisessä Lontoossa, jossa jengiläiset terrorisoivat sivullisten elämiä. Uskon ilman omakohtaista kokemusta että elokuvan kuvaus slummin vaarallisuudesta on liioiteltu. Tällä ei kuitenkaan ole väliä, elokuva nimittäin kuvaa pelkoja. Se piirtää lohduttoman kuvan urbaanista syrjäytyneisyydestä. Pelko kulminoituu huppareihin. Subjektiivista pelon ilmapiiriä kuvatessaan elokuva voi olla hyvinkin paikkansapitävä. Kaikesta syyllistämisestä huolimatta elokuvan viesti taitaa olla, että vanhemmat ja yhteiskunta ovat lopulta vastuussa lapsistaan. Se usein unohtuu nuorisohulttioita kauhistellessa. (JT)
Yhteiskunnallisia zombeja
Kaikki zombi-skenen elokuvat tuntuvat kätkevän vahvan yhteiskunnallisen viestin tekoveren alle. Usein elävien kuolleiden taustalla on sotavoimien tai vastuuttomien suuryritysten vallanhimo. Tai tiedemiesten moraalittomuus. Tai kauppakeskuksessa haahuilevat zombiet esittävät meille kuluttaja-kansalaisille peilin, josta reflektoida omia ostosparatiisiriippuvuuksiamme. Alkujaan zombit olivat kuolleista heränneitä epäkuolleita. Nykyään zombeina tarjotaan usein myös ei-zombeja, eli mielettömiksi murhakoneiksi muuttuneita, mutta eläviä ihmisiä. Nämä ei-epäkuolleet henkipatot kuitenkin edustavat tuota zombiskeneä yhteiskunnallisen viestinsä osalta. Näin myös tuore The Crazies. Perinteiden kunnioituksella ei kuitenkaan pääse pitkälle, jos elokuvan logiikka on yhtä reikää ja päättömät ratkaisut seuraavat toisiaan. Kun loppuhuipennus vielä tekee elokuvan tapahtumista tarkoituksettomia, on pakko palata genren klassikoiden pariin. (JT)
Kylmä Suomi-kuva
Juho Kuosmasen esikoisohjaus Taulukauppiaat voitti pääpalkinnon Cannesin Cinéfondation-kilpailussa. Palkinto sisältää ohjaajan ensimmäisen pitkän elokuvan pääsyn Cannesin festivaalille ja 15 000 euroa. Tuomariston puheenjohtaja Atom Egoyan kehui elokuvan ohjausta sekä "elokuvan kaikkia, hienosti integroituja osa-alueita, erityisesti kuvausta ja näyttelijäntyötä". Minkälainen elokuva sitten lämmitti Cannesin tuomariston? Hyvin kaurismäkeläinen kuvaus harvaan juttelevasta ja vaikeista asioista vaikenevasta kolmikosta. Tunnin fiktioelokuvan katsottuaan on kylmä. Kainuuta ja Pohjois-Suomea kiertävät maisemat ovat paksun lumen peitossa. Yksi pettää, toinen juo ja kolmas yrittää auttaa. Hyvin surullista, hyvin tyypillistä kuvausta synkästä suomalaisuudesta. Auli Mantilan vähäeleinen olemus sukupuoliroolit kääntävänä epä-äitinä on koskettava. Ensimmäistä pitkää elokuvaa ohjaaja alkaa kirjoittaa syksyllä. Siihen toivoisi edes himppua lämpöä tai huumoria. (HH)
Fantasiaa & katastrofeja!
Varoitus: ei matalan resoluution ystäville. Kehu: sisältö saa unohtamaan kuvan laadun. Fantasiaa sekä luonto- että katastrofielokuvien ystäville! Tv-sarjan pilottijaksona näytetty, spekulatiivinen dokkari keskittyy kertomaan mitä tapahtuisi maailmassa, josta ihmislaji on hävinnyt hups jäljettömiin. Ensin menevät sähköt. Kotieläimet lähtevät ruoan perään, jyrsijät valtaavat kodit. Floora ja fauna ottavat vallan mitä hurjimmin tavoin. "Kasvit ovat mahtavia, ne voivat tuhota paikkoja parissa vuodessa!" hihkuu biologi. Tuotanto on yhdysvaltalainen, joten rappeutumisen esimerkkeinä ovat jenkkiläiset nähtävyydet, mutta ne pätevät tietysti kaikkeen länsimaiseen sivilisaatioon. Popularisoitu kerronta etenee aikaharppauksin ja selventää luonnonilmiöitä sekä mikro- että makroskooppisella tasolla: suolahiukkaset tekevät selvää massiivisista ihmisen ähräämistä monumenteista. Tämä on hieno sekoitus tiedettä, 3D:tä, äänitehosteita sekä matalaa kertojanääntä suoraan jännityselokuvien trailereista! (VT)
5
2010
51
Ovet auki
Kehitysvammaiset näyttelijät ovat oman alueensa erikoisosaajia.
tarttuu tabuun, kehitysvammaisen ja "normaalin" väliseen rakkaussuhteeseen. Elokuva avaa uusia uria siksikin, että kehitysvammaisten rooleihin ei ole palkattu Hollywood-tyyliin Tommi Korpelaa tai Martti Suosaloa. Kehitysvammaiset näyttelevät roolinsa itse. Elokuva kertoo parikymppisestä kehitysvammaisesta Siiristä, joka muuttaa pois kotoa itsenäistyäkseen. Siiri tapaa kaupungilla vartijana työskentelevän Santerin. Ympäristö asettaa kuitenkin omat ennakkoluulonsa, sillä Santeri on "normaali". "Olen tottunut ennakkoluuloihin, siksi näytteleminen ei ahdistanut", kertoo pääroolissa Siiriä esittävä, vastikään toimitilahuoltajaksi valmistunut Outi Kero, 22. "Toivoisin, että erityisesti nuoret kävisivät katsomassa elokuvan, sillä heillä on mielestäni eniten ennakkoluuloja kehitysvammaisia kohtaan."
V
Ä H Ä N K U N N I O I T U S TA
mattinäyttelijät ovat esittäneet kehitysvammaista", myös ensimmäisen elokuvaroolinsa tehnyt Aapo Ahtola, 30, kertoo. "Mielestäni joissain tapauksissa he ovat jopa ylinäytelleet oireyhtymän. Tähän elokuvaan riitimme me, oikeasti kehitysvammaiset. Meillä on aiheeseen henkilökohtaista touchia." Saulia näyttelevä Sami Helle, 37, on yksi heistä, jolla on näppinsä pelissä elokuvan synnyn suhteen. Mies on ollut elokuvan ideointi- ja käsikirjoitusporukassa tiiviisti mukana alusta alkaen, vuodesta 2005. " Haluaisin, että elokuvamme myötä muutkin kehitysvammaiset huomaisivat, että mekin voimme tehdä musiikkia, elokuvia ja teatteria. Toivon, että tämä potkisi auki yhteiskunnan ovia", Helle toteaa.
Jenni Halttu Pekka Karjalainen: Vähän kunnioitusta. Ensi-ilta 11.6.
" J E N K E I S S Ä O N ilmestynyt mielettömät määrät elokuvia, joissa am-
LOISTOLEFFA. Elokuva ilahduttaa rentoudellaan ja hyvällä meiningillään. Luvassa on myös rankkoja kohtauksia.
LÄPI VUODEN
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
ELOKUVAFESTIVAALI
6.6. Nelonen: Menetetty maa (USA, 2007) Coenin veljesten 1980-luvulle sijoittama eksistentiaalinen western tarjoaa pinnallaan annoksen absurdia väkivaltaa, mutta sen päälinjaa kuljettaa syvällisempi filosofinen säie, jonka mukaan onnea ei voi saavuttaa sen enempää sattuman kaupalla kuin uutteruudellakaan ja että pitkällä tähtäimellä me olemme kaikki kuolleita, mutta jotenkin oudosti tämä nerokas keitos onnistuu silti olemaan enemmän lohdullinen kuin epätoivoinen. Lauantaisin MTV3: Karpon parhaat Suomen Michael Mooren kultakausi ajoittuu samaan yhteiskuntamurrokseen kuin pimukuvillakin kulttuurirajoja kaataneen Hymy-lehden hämmentävä suosio, edustaen sen kanssa agraarikapinoinnin ja kaupunkilaisherravihan yhdistelmää jo kauan ennen persuja samalla, kun se itse jää suomalaisen televisiohistoriaan maestronsa jäljittelemättömällä tyylillä, jossa yhdistyvät pettämätön draaman taju, köyhän ja tyhmänkin oikeuksien puolustaminen ja moralistinen totisuus tässä tahattoman koomisessa maailmassa, jonka vallankäyttäjät ovat kaukana kaapin päällä ja kansalaiset lähellä, siellä kodin nurkassa missä se televisiokin. 11.6.11.7. YLE TV2: Jalkapallon MM-kisat, Etelä-Afrikka Kaikkihan tietävät, että juuri jalkapallo on sitä sirkushuvia, jolla julmat tyrannit ja ahneet globaalit talousrakenteet peittävät ihmisiltä riiston kasvot ja pitkät karvaiset käsivarret, eikä meiltä ole jäänyt huomaamatta sekään, kuinka FIFA on häpeämätön korruption pesä, jonka röyhkeät vaatimukset ovat nyt pakottaneet kurjan taloutensa kanssa kamppailevan Etelä-Afrikan investoimaan kisojen varjolla kohtuuttomaankin koreiluun, mutta silti kun pillin vihellys kuuluu ja pallo päätyy Argentiinalle, me ollaan tietty kaikki ihan MESSISSÄ!
KESÄN TÄHDET
Seikkailu 15.6.&18.6.
MARX-veljekset
Ilta oopperassa 20.6.
ORION
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5 /4 /2
Elokuvateatteri
52 52
5
2010
posti
sidoksissa ydinvoimapäätöksiin, koska vaatimus uusiutuvien lisäämiseen tulee Euroopan unionin ilmastotavoitteista. Suomelle on asetettu oma sitova tavoite uusiutuvan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta. Lehdistössä sotketaan toistuvasti keskenään edellisen ydinvoimalaluvan yhteydessä silmälumeeksi luvattu, toteutumatta jäänyt risupaketti ja nykyinen Suomea sitova uusiutuvien tavoite. On tietysti selvää, että sumutusmielessä tätäkin uusiutuvien lisäystä on mahdollista käyttää lisäydinvoiman edistämiseen, mikäli tarkoitus on ensisijaisesti hämätä asiasta päättäviä kansanedustajia. Tästä on kuitenkin älyllisesti epärehellistä syyttää vihreitä. Vihreät ovat aktiivisesti tuottaneet kansanedustajien tietoon laskelmat, jolla osoitetaan energiaa kyllä riittävän myös ilman uutta ydinvoimaa. Laskelmat ovat julkisia ja löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta www.vihreat.fi/ ydinvoima/vihrean_kasvun_malli. Ydinvoimaluvista päättää eduskunta. Vihreät ovat vastustaneet ydinvoimaa hallituksessa, ja jatkamme samalla selvällä linjalla eduskunnassa ja valiokunnissa. Ydinvoimalaluvat on vielä mahdollista kaataa eduskuntakäsittelyssä. Juuri nyt tällä kriittisellä hetkellä pyydämme nilkkoihin potkimisen sijaan apua ja aitoa yhteistyöhalukkuutta vi-
palaute@voima.fi
hervasemmistolta. Voimat on paineen alla syytä yhdistää, ei hajottaa.
Timo Juurikkala kansanedustaja Vihreiden ydinvoimaryhmän pj.
Faktoja ydinvoimasta
Voisiko Voima palauttaa mieliin, että minkä takia Tsernobylissa räjähti ja mikä siellä paloi ja miksi sama ei voi tapahtua nykyaikaisessa voimalassa. En usko että, ydinvoimaan perehtyneet toimittajanne voisivat olla tietämättömiä eri voimalatyyppien eroista. Myös aina niin ihanien tuulivoimaloiden vaikutuksista ympäristöön ja eliöstöön, esimerkiksi kaloihin, toivoisin jonkinlaista raporttia. mikko N.
Voiman pääkirjoituksesta
Kimmo Jylhämö kirjoitti Voiman pääkirjoituksessa (4/2010) seuraavaa: "Vastuun ydinvoiman porskuttamisesta kantavat vihreät ja heidän ansiotaan on, että ilmastonmuutoskeskustelu on imaistu ydinvoimapuheen moottoriksi. Mitä jos vihreät olisivat olleet oppositiossa? Mitään uusiutuvan energian risupakettia ei olisi tarvinnut kyhätä. Ilman risupakettia ydinvoimapäätöstä ei olisi saatu läpi ilman raskaita poliittisia tappioita kokoomukselle ja keskustalle." Lyön miljardi euroa, pullon single malt viskiä, Kekkosen ex libriksen ja Guided by Voicesin settilistan vetoa, että kohtuullisen massiivinen risupaketti olisi tullut ilman vihreitäkin. Siitä olisi vain puuttunut tuulivoiman syöttötariffi. Kepulaiset ne metsää omistaa. Ja mikä olisi ollut se "raskas poliittinen tappio" kokoomukselle? Niiden äänestäjät diggaa ydinvoimaa! Tää väite on niin hurja, että ihan mielellään kuulisin päättelyketjun, joka siihen on johtanut. Onhan se somaa, että kritiikin kärki pitää kohdista siihen puolueeseen, joka on tehnyt moninkertaisesti enemmän ydinvoimaa vastaan kuin muut eduskuntapuolueet yhteensä. Esimerkiksi vasemmistoliitto on ollut äärimmäisen passiivinen. Mut hei, anna vaan tulla sitä iskua. Kyllä mä silti Voimaa rakastan. Timo Riitamaa
Puolinaista uutisointia
Uutisoitte maahanmuuttajien työttömyydestä (Voima 4/2010) ja kerroitte että kenialaiset ovat työllistyneempiä kuin suomalaiset. Miksi ette julkaisseet samassa raportissa ollutta kohtaa, jossa mainitaan: "Sudanin, Somalian, Irakin, Afganistanin ja Myanmarin kansalaisten työttömyysaste oli yli 50 prosenttia." Topi Linkala
Ollilan haamu Salon yllä Thieme unohtui
HIENO OLI
Visa Kurjen juttu eläinten oikeuksista Voimassa 4/2010.Paitsi että todella merkittävä ilmiö jäi mainitsematta eli hollantilainen Eläinten puolue, jota vetää Marianne Thieme. Eläinten puolueen ja Thiemen saavutukset ovat upeat. Alkuun pääsee oheisilla linkeillä. Marianne Thieme: www.youtube.com/watch?v=bwr_ WSQ-UbU Meat The Truth: www.meatthetruth.nl
Beryl Furman
Voimat pitää yhdistää
Päätoimittaja Kimmo Jylhämö nimesi pääkirjoituksessaan vihreät vastuullisiksi, mikäli uudet ydinvoimalat saavat lupansa. Hän väitti samalla, että mitään uusiutuvien risupakettia ei olisi tarvinnut kyhätäkään, jos vihreät eivät olisi olleet hallituksessa. Näin ei tietenkään ole asian laita. Hallituksen uusiutuvan energian paketti ei itsessään ole
Jukka Vuorion kirjoitus Voimassa 4/10 Salon kaupungin kohtalosta Nokian kupeessa oli vihdoinkin sitä mitä olen odotellut. Salon ja salolaisten kohtalosta pitäisi tehdä laaja analyysi, ehkä joskus tulevaisuudessa, ja tehdä siitä sitten lopulliset johtopäätökset globalisaation vaikutuksista suomalaisiin. Itse tein töitä Salossa puhelinjätin alihankkijana yli 10 vuotta asuen viidenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa kohtalaisen suuressa kaupungissa. Pääsin kurkistamaan hiukan ulkopuolisena salolaisten "Nokia-hypetykseen" sen villeinä vuosina. Jorma Ollilan haamu leijui koko jokilaakson yllä. Jos joku oli hänet sattumoisin nähnyt kaupungilla arkivaatteissa, siitä piti erikseen mainita. Johtaja kuljeskeli rahvaan joukossa ilman silmälaseja, joten tunnistaminen oli vaikeaa. Samoin villit huhut kiirivät yli kaupungin kun vuosituhannen alussa optiomil-
puoti
Voiman hienot
brändi-paidat ja -hupparit Materiaalina ovat täällä taas! luomupuu
(huppari luomupuuvillaa/
villa!
kierrätyspolyesteriä)
Tilaa samalla myös Voima-lehti,
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Kaupanpäälliseksi Le Monde diplomatiquen viime vuonna ilmestyneet neljä pokkaria (nrot IX-XII). Hinta erikseen tilattuna 15 euroa. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyöötäröhihnat!
5
2010
53
jonäärit repivät tuohta. Sellainen kun sattui tuttava- tai perhepiiriin, niin se oli kuin lottovoitto. Joka toisella työkaverillani taisi olla yhteyksiä Nokiaan ja sen tahdissa elettiin. Moni sai kotikäyttöön kokeiltavaksi uusia kännykkämalleja ennen niiden markkinoille tuloa. Niitä kännyjä sitten testailtiin ja vertailtiin vanhoihin, ehdoteltiin parannuksia. Näin melkeipä koko Salo osallistui Nokian maailmanvalloitukseen. Se oli yhteisöllisyyttä jos mikä. Ja (Vuorio varmaankin tietää) erääseen tiettyyn kaupunginosaan alkoi ilmestyä mitä mielikuvituksekkaampia lasipalatseja, joissa "onnelliset perheet" asuivat muutaman vuoden kunnes oli aika rakennuttaa uusi. Perheeseen kuului kaksi lasta, kaksi autoa ja koira. Työttömät nähtiin silloin vain juoppolaumana joen rannassa. Kun lama iski ja jouduimme alihankinnasta kaikki työttömiksi, en tiennyt ollakko katkera, vahingoniloinen vai vihainen. Yli puolen vuoden päästä en tiedä vieläkään. Nousuhuuman krapulaa podetaan Salossa varmasti pitkään. Toivottavasti Vuorio vielä joskus käy kotikonnuilla tutkailemassa tunnelmia ja raportoi niistä. Tarmo Pyykkönen
uuden ydinvoimalapäätöksen takana. Italian lehdistönvapauden tilannetta kritisoinut päätöslauselma taas kaatui europarlamentissä tasaäänin 338338 Berlusconin mediaimperiumin hyväksi sinun myötävaikutuksestasi. Mites olisi Voiman toimitus, tehkää juttu Sirpa "twoface" Pietikäisen Voimailmoitusten ja europarlamentin äänestysten ristiriitaisuuksista? Mikkoveikko tarkkailee
Odotin juttua buddhalaisuudesta, ja sainkin kuultavakseni oletuksia jonkun Ken Sainion henkilökohtaisista iskulauseista ynnä muusta. Käsittääkseni Ken Sainio on itse monikultturellisti sekoitus "erimaalaisia", joten hänen kommenttinsa fasismista lienee huulenheittoa jonkun asian yhteydessä . annika
Suvi Auvinen Fifi Audiossa
Kiitos Suvi Auvisen tekemästä "Buddhan hommissa" -haastattelusta Fifin Audiossa (www.fifi.voima.fi). Olen ällistynyt; olen ollut siinä käsityksessä, että buddhalainen elämänkatsomus on juurikin vapaata, kaikkien ihmisten luonnollisen olemisen hyväksymistä, mutta timanttipolun alla toimiva buddhalaisuus kuulostaa täydeltä lahkolaisuudelta! Yököttävää. Kyseinen polku on häpeäksi buddhalaisuudelle. Toivottavasti totuus tästä liikkeestä, tai ehkä vain sen yhdestä haarasta, jonne epätoivottavaa ainesta on päässyt pesiytymään, tulee ilmi. Taina K.
Timanttipolkulaiset eivät pidä esikuvanaan Ken Sainiota vaan tiibetiläisen Karma-Kagyü linjan päälamaa Karmapaa. Lama Ole Nydahl on puolestaan saanut kuudenneltatoista Karmapalta valtuutuksen välittää timanttipolun opetuksia länsimaissa, siksi hän on sen verta merkittävä lama lännessä, että hänen kuviaan keskuksista löytyy. Timanttipolusta jäi satunnaiselle kuulijalle hyvinkin vääristynyt kuva. Juhani
Paljastakaa timanttibuddhalaisuuden lahkomaisuus! Kiitos tuosta haastattelusta. Nimetön
Älä suolla paskaa, Sirpa
Voimassa on yksi juttu mikä saa vereni kiehahtamaan numerosta toiseen. Se on tämän aukeaman reunassa usein komeileva Sirpa Pietikäisen kolumnimuotoon puettu maksettu ilmoitus, jossa Sirpa jauhaa silkkaa paskaa. Hyvä Sirpa, lopettaisitko jo viimein tämän käsittämättömän ihmisten harhaanjohtamisen? Et toivottavasti onnistu kovin useaa huijaamaan sillä, että kirjoittelet muka huolissasi vähän salakalastuksesta, ydinvoimasta sun muista Voiman lukijoita koskettavista aiheista Reilun Kaupan paita päällä, kun todellisuudessa istut europarlamentin EPP-ED oikeistokapitalistiryhmittymässä Berlusconin mafian ja suuryritysten sätkynukkejen keskellä. Hyväksyt päätöksiä jotka kurjentavat köyhien oloa, kaventavat yksilönvapauksia ja tuhoavat luontoa entisestään. Suomessa puolueesi oli kokoomus puolue, joka oli pääpiruna kahden
Voima on pelkuri
VOIM AN 4 / 2010
kansi oli raskaasti ydinvoimakriittinen. Sitten sivut 54 ja 55: Satu Hassin ja Sirpa Pietikäisen ydinvoimakriittiset kirjoitukset. Kumpikin poliitikko kuuluu hallituspuolueisiin, ja kyseiset hallituspuolueet ovat mukana rakentamassa uusia ydinvoimaloita. Vihreiden skitsofreeninen linja julkisuudessa ydinvoimaa vastaan ja kuitenkin mukana hallituksessa, joka rakentaa innolla uusia voimaloita ei muuta tosiasioita. Vihreiden kohdalla toteutuu entisen emännän tokaisu iltamissa: vie sie mie vikisen, oo vievinäs väkisin. Sitten sivu 53: Makuunin mainos. Makuuni on boikotoitava riistofirma. Eli juuri niitä firmoja, joita vastustatte. Eikun mainostatte. Eikun...
M O R A A L I N VA R T I J A N roolinne on korttitalo, se ei kestä pienintäkään tuulenvirettä. Vanhana vallankumouksellisena tiedän, että se joka huutaa kovimmin mielenosoituksissa juoksee ensimmäisenä karkuun. Rohkeus seistä sanojensa takana löytyy niiltä joilla on selkärankaa, eikä heidän tarvitse huutaa. Periaatteen mies tai nainen ei tarvitse hupparia ja kaasunaamaria estääkseen tunnistamisen, hänellä on selkärankaa seistä myös oikeudessa periaatteidensa takana. Pelkurit tarvitsevat naamioita pelastaakseen nahkansa ja pelkureista ei ole mihinkään. Maailma ei korjaannu esittelemällä vääryyksiä, se korjaantuu tekemällä oikein. Juha Viljanen
oima.fi tilaukset@voima.fi
(29 euroa) Fuerza-, Kraft - tai Fifi-rintapainatuksilla.
Kokovaihtoehdot S-XXL, slim-leikkauksella S-XL.
T-paidat
Hupparit
Fuerza- tai Kraft-selkäpainatuksella. uksella. el ella Huppari vetoketjulla (69 euroa). ) Huppari ns.kengurumallina (vain Fu in Fuerza) uerza) (65 euroa). Kokovaihtoehdot S-XXL. ot S-XXL S-XXL.
69 65
29