!
MA
IA . T
IL A A VO
I
i
fifi.voima.fi
TA JOURNALI
f
o
v
.
i
if
.f
a
m
13
Tilaa!
ON
5
0
|2
sä
ke
u
ku
E R I I P P U MA
T
SM
TU
i
5
K ES Ä K U
8, 20 ?
U 20 13
0 13
JU H LA
0
9
,
5
O
R
E
M
U
N
200.
NUMER
S IT
O : ?K U U
U TE LE
IV U A S U
O IS TA S
IS IÄ .
V IA IH M
M IS S Ä
JUJU ??
ON SE
!
N
O
TAHD
ANNA
K U VA : S
S A A S TA
M O IN EN
-B A R R O
IS
,
U
U
P
A
N
N
A
,
U
E
EA
R
K
B
T
A
O
A
N
,
N
I
AN
ÄK
N
M
A
N
F
I
E
H
T
R
S
A
,
N
PAAVO ANI LEINONE A, MANNA,
ROTTA, J S, PAULA VESALKO
LINDFORLTAOJA JA JAAK ELEVAT
ESKO VA -ANTTILA SUUT
HÄMEENVON PUOLESTA
TASA-AR
Lähetä pusu. Voita Rooman-matka kahdelle!
www.image.fi/pusu
6.6.
alkaen!
Hulluna
Helsinkiin
Lempipaikkoja ja tarinoita
1500-luvulta tähän päivään
So?ankatu 4
6.6.2013?31.12.2015
ma?pe 9?17, to 9?19, la?su 11?17
www.helsinginkaupunginmuseo.?
Vain
26 ?
lut
sis. postiku
(ovh 28 ?)
23 ?
Vain
ulut
sis. postik
(ovh 25 ?)
Vain
26 ?
lut
sis. postiku
(ovh 28 ?)
Vain
18 ?
lut
sis. postiku
?)
(ovh 19,90
27 ?
Vain
lut
sis. postiku
(ovh 29 ?)
24 ?
Vain
lut
sis. postiku
(ovh 26 ?)
32 ?
Vain
lut
sis. postiku
(ovh 34 ?)
ilmoitus
KESÄKUUN
MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 28.5.? 30.6.2013
5 / 2013
7
AJASSA 8?19
Kunnallista verokikkailua s. 8 ? Lukijaposti
s. 10 ? Pahvilaatikon lämmössä s. 12 ?
Mainospyörät rullaavat Helsinkiin s. 13
? Sananvalta, Maria Pettersson s. 14 ?
Tuli kuonoon s. 14 ? Rahan voima, Banker
Wanker s. 14 ? Varjojen Eurooppa s. 16 ?
Ruokatohtori s. 17 ? Toisinajattelija, Riina
Yrjölä s. 18 ? Vesi aseena Länsirannalla s. 18
PÄÄKIRJOITUS
Jari Hanska on Voiman vastaava päätoimittaja. Hän suhtautuu intohimoisesti
kabinettipolitiikkaan, teatteriin ja yhteiskunnalliseen kähmintään.
Suomen kunnissa
veronkierto on
kuuminta hottia.
Vilma Vantola
8
Tee-se-itse
veroparatiisi
Pihtaavat päättäjät
ilmoitti toukokuun puolivälissä, että Kreikan vakuussopimusta koskevat asiakirjat ovat
sittenkin julkisia. Ministerit ja virkamiehet olivat aikaisemmin
autuaasti ohittaneet julkisuuslain ja päättäneet keskenään julistaa asiakirjat salaisiksi. Kansanedustajat pääsivät tutustumaan äärimmäisen kapulakieliseen, englanniksi tehtyyn, monisatasivuiseen sopimustekstiin yksi kerrallaan ja valvotusti.
Salaamista perusteltiin sillä, että kreikkalaiset toivoivat
asiakirjat salaisiksi. Menettely oli demokratian ja päätöksenteon avoimuuden kannalta isku vasten kasvoja.
KORK EIN H ALLINTO - OIK EUS
TÄSSÄ LEHDESSÄ 22?37
Tatu Kallio
22
kummalliset tulkinnat julkisuuslaista eivät koske ainoastaan ?nanssikriisiä tai valtioiden ja pankkien välisiä sopimuksia. Myös kunnissa osataan.
Voiman toimittaja Teemu Muhonen lähti tutkimaan, mistä Nurmijärven kunnan tilaamassa konsulttiselvityksessä on kyse
(s. 8). Nurmijärven johtajat olivat tilanneet verokonsultilta selvityksen muun muassa siitä, miten kunta voisi välttyä maksamasta sähköyhtiön voitoista veroja valtiolle.
Muhonen vaati selvityspapereita Nurmijärven kunnanjohtajalta Kimmo Behmiltä. Behmin ensimmäisen vastauksen
mukaan selvitys ei ollut salainen, mutta hän ei vain halunnut antaa sitä toimittajalle. Tilanne muuttui absurdiksi, kun
kunnanjohtaja suostui kuitenkin lukemaan selvitystä ääneen
puhelimitse. Selvitys lienee lähiaikoina saatavilla äänikirjana
Nurmijärven kirjastosta.
Voiman lähettämään kirjalliseen tietopyyntöön kunnanjohtaja vastasi, että kaupunginhallitus oli yksimielisesti päättänyt asiakirjan olevan salainen. Poliitikot siis ohittivat julkisuuslain omalla päätöksellään. Mikäli päätös ei muutu, asia
on syytä punnita oikeudessa.
V I R K A M I E S T E N J A P Ä ÄT TÄ J I E N
Verovirtojen
vartija
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen &
pussillinen toiveita.
Harmaan talouden tor(j)uja s. 22 ? Terrorin tunarit s. 27 ? Klikkaa tästä, pelasta
kaikki s. 30 ? Villi länsi vai Itä-Saksa s. 34 ? Rankaisemattomat s. 36
KULTTUURI 39?53
Beat-sukupolven supertähti s. 39 ? Kulttuuritantta, Ruusu Haarla s. 40 ? Patikointia & virkkausperformansseja s. 40 ? Kuvakuva s.
40 ? Salaisuus kontissa s. 41 ? Malja Shostalle s. 42 ? Queerii räppii s. 44 ? Lentävät jalokivet s. 47 ? Zimbabwe lunasti maansa s. 48
? Vaikuttavaa kirjallisuutta s. 48 ? Muut lehdet s. 49 ? Aktivismia lain rajamailla s. 50 ? Äitien & tytärten tuskaa s. 51 ? Tartu runoon:
mielikuvia naiiviudesta s. 52 ? Laumaton sielu s. 52 ? Tv-liite s. 53
RK
3 X NEW YO
44 52
39
KOLUMNIT 14, 16, 18 & 40
johtama hallitus saatiin kesällä 2011
kasaan avoimuus oli yksi keskeisistä sanoista, joka toistui puheissa. Avoimuus onkin kiva sana, kunnes se edellyttää poliitikolta tai virkamiehiltä toimintaa.
Suomessa nimittäin valmistellaan lukuisia hankkeita, jotka
heikentävät läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja toimittajien mahdollisuuksia tutkia esimerkiksi talousrikollisuutta.
Vuonna 2005 päättyi varallisuustietojen julkisuus, ja nyt
painetta luodaan myös muiden tulo- ja verotustietojen salaamiseksi. Lisäksi henkilötunnukset ja osoitteet aiotaan poistaa
kaupparekisteristä. Niiden avulla paljastuivat muun muassa
Finnairin ja Ilmarisen asuntokaupat. Ongelma vain syvenee,
mikäli hallitus päättää avata arvopaperien piilottamiseen tähtäävän hallintarekisteröinnin myös suomalaisille sijoittajille.
Poliisin tiedotuslinjaa koskevat pykälät ovat myös muuttumassa. Aiemmin poliisi sai kertoa rikoksesta epäillyn nimen
julkisuuteen vetoamalla erityisen painaviin syihin. Esimerkiksi
poliitikon rikosepäily saattoi täyttää tämän kriteerin. Vuodenvaihteen jälkeen näin ei enää voi tehdä.
Sellaista pihtaamista 2000-luvun avoimessa Suomessa.
K U N J Y R K I K ATA I S E N
AKTIVISMI S. 54
Hanna Tyrväinen
jari hanska
Maria
Pettersson
Banker Wanker
Kannen kuva: Tatu Kallio
5
Riina
Yrjölä
Ruusu
Haarla
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen
n sähköposti
sähkö
toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaalla 1.2.?31.8.2013, vt. Jari Hanska, 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen,
(09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja
Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen valokuvaajaharjoittelijat Tanu Kallio, Vilma Vantola Avustajina tässä numerossa Eekku Aromaa, Anu Brask, Maria Haanpää, Ruusu Haarla, Maarit Haataja, Aino Haavio, Juho Heikkinen, Kalle
Heino, Oona Juutinen, Marjo Jääskä, Sami Karjalainen, Jarmo Kervinen, Kristiina Koivunen, Tuomas Kärkkäinen, Pertti Laesmaa, Angi Mauranen, Teemu Muhonen, Jorma Mäntylä, Mikko Niskasaari,
Olli-Matti Nykänen, Tommi Parkko, Jesse Pasanen, Maria Pettersson, Mimmi Piikkilä, Pilli-Liisa, Miina Poikalainen, Johanna Poussu, Janne Rantala, Laura Rantanen, Santtu Reinikainen, Juha Saarinen, Iida Simes, Kaisu Tervonen, Julle Tuuliainen, Henna Tyvärinen, Jukka Vuorio, Klaus Welp, Banker Wanker, Riina Yrjölä, Isabell Zipfel Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat
Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 5/13 ilmestyy 7. heinäkuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
5 / 2013
8
Asunnon ja työpaikan välisiä matkoja voi tehdä monella tavalla, myös omalla lentokoneella.
Suomen ilmailuliiton tiedote 13.5.2013
NURMIJÄRVEN KUNNANVIRASTO.
Vaikka kunnan talous on hyvässä jamassa, varaudutaan Nurmijärvellä vaikeisiin aikoihin verokikkailulla.
KUNNALLISDEMOKRATIAN
ABC: SININEN LISTA
S I N I N E N L I S T A tarkoittaa sitä, että kaikki siniselle paperille tulostetut
paperit ovat luottamuksellisia. Eli kun luottamushenkilöt saavat jonkun
asiakirjan sinisenä, sitä pitäisi käsitellä luottamuk-
sellisena. Usein tähän ei
ole mitään aitoa tai laillista syytä, mutta se on käytäntö, jolla luottamushenkilöt pannaan varpailleen.
Sinisyydestä siis päättävät
virkamiehet oman mielensä
mukaan.
Kunnollista verokikkailua
Kunnanjohtajien mukaan yksi syy yleistyvään verosuunnitteluun on se, että valtio kohtelee
kuntia epäoikeudenmukaisesti. ?Valtio on itsekäs?, Nurmijärven Kimmo Behm väittää.
TEKSTI
TEEMU MUHONEN
K
KUVAT
maksamaan valtiolle veroa lähes mistään harjoittamastaan toiminnasta, mutta kuntien omistamat
osakeyhtiöt joutuvat. Nyt kunnat
ympäri Suomea etsivät tapoja,
joilla ne voivat pitää nämä verorahat omien rajojensa sisällä.
Ensimmäinen esimerkki tästä
nousi julkisuuteen maaliskuussa,
kun Yle uutisoi, että Mäntsälän
kunta aikoo siirtää osan omistamistaan yhtiöistä erillisen holdingyhtiön hallintaan. Yksi päätöksen
tarkoituksista oli verotaakan keventäminen.
U N N AT E I VÄT J O U D U
VILMA VANTOLA
Mäntsälä on vain jäävuoren
huippu. Voiman saamien tietojen
mukaan Nurmijärven kunta on
keväällä tilannut verokonsultilta
selvityksen, jossa muiden muutosten lisäksi ehdotetaan yksinomaan verojen välttämiseen
tähtääviä toimenpiteitä.
Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm myöntää puhelimessa, että ?alustava selvitys
konsernirakenteen muutoksista?
on tehty. Hän ei kuitenkaan tohdi
antaa selvitystä nähtäväksi.
?Niin, no ei tätä kyllä ole mitenkään salaiseksi luokilteltu,
mutta... en mä kyllä tätä halua
antaa. Joo, mä oon nyt tässä
päättänyt, että en mä kyllä tätä
anna.? Behmin mukaan asia on
?sinisellä listalla? (ks. laatikko).
Behm kuitenkin lukee selvityksen pääkohdat ääneen. Yksi niistä
koskee Nurmijärven Sähkö -konsernin rahojen siirtämistä kunnalle ja konsernin rahoittamista kunnan myöntämillä lainoilla.
Eikö tämä ole puhdasta verosuunnittelua?
?Kyllä, nimenomaan sitä?,
Behm vastaa.
toimenpidettä, jossa
yhtiö velkaannutetaan tahallaan,
kutsutaan alikapitalisoinniksi.
Se toimii pääpiirteittäin näin:
kun yhtiö tekee voittoa, se joutuu maksamaan siitä yhteisöveroa. Hallitus päätti kehysriihessä
laskea yhteisöveroa reippaasti,
mutta sen suuruus on edelleen
20 prosenttia yhtiön tekemästä
voitosta. Jotta verojen maksulta vältyttäisiin, on yhtiö saatava näyttämään siltä, ettei se tee
voittoa.
Koska kunnilla on verovapauksia, ne pystyvät tekemään tämän kätevästi. Ne voivat purkaa
yhtiön omaisuuden verovapaina osinkoina kunnalle itselleen.
Näin kunnan omistama vakavarainen yhtiö köyhtyy ja onkin yllättäen suuren lainan tarpeessa.
K Y S E I S TÄ
Mutta ei hätää! Lainaaja nimittäin löytyy lähempää kuin arvaisikaan. Kunta itse alkaa lainoittaa köyhdyttämäänsä yhtiötä
rahoilla, jotka se on siltä ensin ottanut pois. Näin kunnan omista-
si
rvi tila n,
ä
j
i
m
r
se
Nu
elvityk n
s
ä
l
l
ä
kevä hdotetaa
jossa e välttelyä.
n
veroje
ma yhtiö jää velkaa kunnalle, ja
usein lainalle pyritään saamaan
vielä mahdollisimman korkea korko. Tämä johtuu siitä, että yhtiön
kunnalle maksamat korot ovat
verottomia.
Lopputulos on seuraava: kunnan omistama yhtiö ei joudu mak-
samaan valtiolle veroja tekemästään voitosta, koska nämä voitot
menevät verottomina lainan takaisinmaksuina ja korkoina kunnalle itselleen.
Kimmo Behm korostaa, että
konsultin tekemä selvitys on alustava, eikä mitään päätöksiä ole
vielä tehty. Hän ei kuitenkaan näe
verosuunnittelussa ongelmaa.
?Mielestäni se ei ole tuomittavaa niin kauan kuin valtio on itsekäs.?
Behmin mukaan esimerkiksi
valtion yleisten teiden ja kevyen
liikenteen väylien rakentaminen
rahoitetaan yhä enemmän kuntien kirstuista.
?Vaikka meillä on ihan hyvä
taloudellinen tilanne, niin kyllä
paineita on?, hän sanoo.
näkemyksen valtion itsekkyydestä jakaa Mäntsälän
kunnanjohtaja Esko Kairesalo.
?Valtio on ollut yksipuolinen
neuvottelukumppani, ja se on
BEHMIN
AJASSA
5 / 2013
Leveäkasvoiset miehet ovat keskimäärin aggressiivisempia ja heidän testosteronitasonsa
on korkeampi kuin kapeakasvoisilla.
Helsingin yliopiston tiedote evoluutiotutkimuksesta 8.5.2013
TORITOIMINTAA. Kirpputori kulkee
kätevästi pakettiautolla toripaikalle.
Nurmijärven tori tarjoaa torikahvit ja
hyvän valikoiman käsitöitä.
KOHTAAMISPAIKKA. Nurmijärvellä Mummon kammarissa tarjoillaan mehua
ja pullaa kaikenikäisille.
SENTTIBAARI. Herrasmiehet viihtyvät aamukahvilla Nurmijärven torikahvilassa.
toiminut epäoikeudenmukaisesti kuntia kohtaan?, Kairesalo sanoo.
Hänen mukaansa valtio on
siirtänyt tehtäviään kunnille eikä
ole osallistunut näiden tehtävien rahoittamiseen ?sillä osuudella, joka sovittiin?. Tällä Kairesalo
viittaa siihen, ettei valtionosuuksiin ole hänen mielestään tehty
täysiä indeksikorotuksia.
Lisäksi Kairesalo sanoo, että monet verovähennykset, joita valtio on ihmisille myöntänyt,
ovat suoraan pois kunnilta. Hän
ei silti usko, että lisääntyvä verosuunnittelu olisi kuntien vastaisku valtiolle.
?En nyt kuitenkaan lähtisi sanomaan, että tässä mistään suoranaisesta kostosta on kyse.?
tapauksessa on,
että verotaakan vähentäminen
houkuttelee niin pieniä kuin isojakin kuntia ympäri maan. Toukokuun alussa Turun Sanomat uutisoi, että Turun talousjohto pohtii
mahdollisuutta siirtää kaupunkikonsernin yhtiöiden omistusta
erilliselle holdingyhtiölle.
Esimerkkinä voi hyvinkin olla
juuri Mäntsälän holdingyhtiömalli. Esko Kairesalo ei anna nimiä,
mutta toteaa, että Ylen uutisen
jälkeen kiinnostuneita uteluita on
tullut eri puolilta Suomea.
?Kunnista on soiteltu, ja muutamasta on tultu vierailulle katsomaan, miten systeemi toimii.?
Holdingyhtiön perustaminen
S E LV Ä Ä J O K A
ja alikapitalisointi ovat toimenpiteinä erilaisia. Holdingyhtiömuodossa verosäästöjä voidaan
saavuttaa niin sanotuilla konser-
laiset
l
ä
t
o
k
Ovat
piteet
toimen
?
laillisia
niavustuksilla. Tämä tarkoittaa
sitä, että konsernin tappiollisten
yhtiöiden tulosta paikataan voitollisten yhtiöiden tekemillä voitoilla.
Rahaa siis siirretään yhtiöltä
toiselle, jotta tulokset tasoittuisivat ja kokonaisverotaakka pienenisi. Ovatko tällaiset toimenpiteet laillisia?
Kairesalo kertoo, että Mäntsälän järjestelyt ovat tällä hetkellä
Verohallinnon arvioitavina.
?Tähän mennessä on tullut
myöntävää signaalia?, Kairesalo
sanoo.
L A I N M U K A A N verosuunnittelu on laillista, veronkierto ei.
Toimenpide voidaan tulkita veronkierroksi, jos sen ainoa tai
pääasiallinen tarkoitus on välttyä
verojen maksamiselta. Nurmijärven Sähkön alikapitalisointi kuulostaa juuri tällaiselta toimenpiteeltä.
Verohallinnon johtava veroasiantuntija Jari Salokoski toteaa, etteivät he voi kommentoida
yksittäistapauksia, eivätkä etenkään sellaisia, joita eivät tunne.
Hän kuitenkin sanoo, että alikapitalisointi on ollut Suomessa
ongelmallinen asia jo vuosikymmeniä, koska siitä ei ole ollut erityistä lainsäädäntöä.
?On vain yleinen veronkiertosäännös, jota korkein hallintooikeus ei ole soveltanut näihin
rahoitusrakenteesta johtuviin tilanteisiin. Siksi ennakkotapauksia
ei vielä ole. Verohallinto on puuttunut joihinkin tilanteisiin, mutta
niistä ei ole vielä tuomioistuinratkaisuja.?
Kimmo Behm on päättänyt,
ettei hän aio antaa selvitystä Voimalle. Muutama päivä puhelun
jälkeen hän lähettää pyynnöstä
kirjallisen kieltäytymispäätöksen. Siinä hän vetoaa siihen, että koska selvityksen pohjalta on
tarkoitus tehdä päätöksiä, siitä
tulee julkinen vasta, kun asian
käsittely on päättynyt. Sitä ennen asiakirjasta tiedon antaminen on viranomaisten harkinnan
varassa.
Asioista voidaan siis keskustella kunnolla vasta sitten, kun
päätökset on jo tehty. Siihen voi
mennä aikaa, sillä Behmin mukaan ?mitään päätöksiä ei näillä
näkymin pikaisesti tehdä?.
Veronkierrosta & harmaasta taloudesta lisää Voiman s. 22 & s. 16.
KONSULTEILLE
KYLLÄ KELPAA
Y R I T Y K S E T, jotka kauppaavat
verokonsultointia, hakevat asiakkaita kunnista aktiivisesti.
?Totta kai, pitäähän niilläkin
töitä olla?, Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm sanoo.
Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo on samoilla linjoilla.
?Pitää vain muistaa, ettei
konsulttiyrityksistä saa tulla
isäntiä, vaan ne täytyy pitää renkeinä?, hän sanoo.
Nurmijärven teettämästä selvityksestä vastasi BDO-tilintarkastusyhtiön veroasiantuntija Alpo Ronkainen. Hän ei kommentoi
yksittäisiä toimeksiantoja, mutta
vahvistaa, että kuntien ja verokonsulttien yhteistyö on lisääntynyt.
Ronkaisen mukaan kuntien
tarvetta verosuunnitteluun on
lisännyt etenkin uusi yhtiöittämisvelvoitetta koskeva lakimuutosehdotus, joka pakottaa kuntia
muuttamaan joitain niiden liikelaitoksia yhtiöiksi. Liikelaitokset
eivät joudu maksamaan tuloksestaan veroa, kun taas yhtiöt
joutuvat.
?Toimintojen yhtiöittäminen ja tehostaminen ajavat kuntia erilaisiin organisaatiomuutoksiin. Verosuunnittelu näiden
muutosten yhteydessä on välttämätöntä.?
Nurmijärven Sähkön alikapitalisointi ei kuitenkaan liity yh-
tiöittämisvelvoitteeseen mitenkään, sillä Nurmijärven Sähkö ja
Nurmijärven Sähköverkko ovat
jo valmiiksi osakeyhtiöitä. Ronkainen ei ota kantaa tapaukseen,
mutta sanoo, että Suomen oikeus- ja verotuskäytäntöjen mukaan alikapitalisointi ei ole veronkiertoa.
Hänen mukaansa hallituksen yhtiöittämisvelvoite-esityksessäkin puhutaan epäsuorasti
alikapitalisoimisesta, sillä siinä
mainitaan korkojen vähentäminen ja sen vaikutukset verottomaan tuloon.
Antaako hallitus siis rivien välistä siunauksensa kuntien verosuunnittelulle?
?Voi olla, että hallitus vain
toteaa asian tilan. Esityksen voi
kuitenkin ymmärtää myös niin,
että siinä annetaan kuntien omistamien yhtiöiden verosuunnittelulle yhteiskunnallinen ja moraalinen hyväksyntä.?
Verohallinnon johtavan veroasiantuntijan Jari Salokosken
mukaan asia ei ole niin yksiselitteinen.
?Periaatteessa kuntien omistamat yhtiöt voivat toteuttaa
verosuunnittelua. On kuitenkin
avoin kysymys, ovatko niiden
olosuhteet sellaiset, että esimerkiksi pääomarakenteiden manipulointi olisi kaikissa tilanteissa
tavanomaista verosuunnittelua.?
Teemu Muhonen
9
10
LUKIJAPOSTI
5 / 2013
Kaikilla ihmisillä on oikeus heittäytyä seksin iloihin, toteaa seksologian johtava
asiantuntija Tarja Santalahti Väestöliitosta.
Väestöliiton tiedote 2.5.2013
palaute@voima.?
PILLI-LIISA
yhteyttä kuvien julkaisemisesta
kyseisten legojen oikeudet aiemmin omistaneeseen Lucas?lmsiin,
ei Legoon tai Disneyyn, toisin kuin
tekstistä olisi voinut päätellä.
Jari Hanska
Voiman vastaava päätoimittaja
Oikaisu: kuvateksti
Voimassa 4/2013 oli editoinnissa
tullut virhe juttuun Akateeminen
Kainuu hiljenee, sivulla 38. Toisin
kuin kuvatekstissä kerrottiin, valokuvassa ovella keikkuvat nuoret
miehet eivät ole Kajaanin harrastajateatterilaisia, vaan opettajaksi opiskelevia.
Vastine: Disney ei
omi legoja
KOMMENTTI
Kuka saa kieltäytyä
asepalveluksesta?
on vapautettu asepalveluksesta
vakaumuksensa nojalla. Sama vapautus ei kuitenkaan koske muita vakaumuksensa vuoksi asepalveluksesta kieltäytyviä, vaan heidän on suoritettava siviilipalvelus. Muuten
heidät voidaan tuomita ehdottomaan vankeuteen.
Tilannetta on pidetty ongelmallisena. Puolustusministeri Carl Haglund asetti viime syksynä selvityshenkilöksi professori Jukka Kekkosen. Kekkosen tehtävänä oli
arvioida asevelvollisuudesta vapauttavaa lainsäädäntöä.
Raportti tästä arvioinnista julkaistiin toukokuun lopulla. Kekkosen mukaan nykytilanne on ongelmallinen,
muttei niin ongelmallinen, että nykyistä vapautuslakia
olisi tarpeellista kumota.
Hän ehdottaa, että lainkohta kirjoitettaisiin uudelleen
siten, että olisi yleinen velvollisuus palvella isänmaata.
Tällöin siviilipalveluksen kytkös asepalvelukseen häviäisi
ja Jehovan todistajat voisivat suorittaa siviilipalveluksen.
Pakkotyö, maanpuolustusta lukuunottamatta, on kuitenkin ihmisoikeuksien kannalta ongelmallista.
Toinen vaihtoehto olisi Kekkosen mukaan, että pienempi osa miesikäluokista kutsuttaisiin palvelukseen.
Tällöin voitaisiin vapauttaa muun muassa kaikki ne, joilla ei ole tarvittavaa palvelusmotivaatiota, ja aseistakieltäytyjiä ei tarvitsisi tuomita vankeuteen.
Kolmas Kekkosen esittämä vaihtoehto on se, että vapautuslakia laajennettaisiin koskemaan muitakin syvästi
vakaumuksellisia henkilöitä kuin Jehovan todistajia. Malli vaatisi jonkinlaisen vakaumuksen tutkintamenettelyn.
Aseistakieltäytyjäliitto kannattaa mallia, jossa vakaumus
perustuisi asevelvollisen omaan ilmoitukseen.
Kekkonen päätyy kannattamaan malleistaan ensimmäistä ja kolmatta.
Kekkosen selvitys tuloksineen ei ole huono. Koska lähtökohtana on, että yleinen asevelvollisuus säilytetään
hinnalla millä hyvänsä, sitä saadaan, mitä tilataan. Viisainta olisi edetä kohti asevelvollisuudesta luopumista,
tai ainakin sen radikaalia supistamista, kuten valtaosassa maailman edistyneistä osista on jo tehty. Siis siellä
missä asevelvollisuutta on koskaan käytössä ollutkaan.
Suomen valinta on kuitenkin yleinen asevelvollisuus.
J E H O VA N T O D I S TA J AT
Voiman 4/2013 artikkeli Disney
omii Legot antaa väärän kuvan
työstäni. Artikkelissa on asiavirheitä, jotka oli korjattu, mutta
Voima-lehti julkaisi korjaamattoman version.
Artikkelissa mainittu taidekirja on tehty, mutta vain yksityiskäyttöön lahjaksi eikä se ole
ollut koskaan myynnissä. En ole
koskaan kysynyt lupaa kuvieni
kaupalliseen hyödyntämiseen
Disneyltä enkä Legolta. En siis
voi kritisoida heitä siitä, että he
eivät vastaisi viesteihini. Kirjan
suhteen olen tiedustellut asiaa
joskus Lucas?lmiltä, mutta he eivät vastanneet.
Olen tekijänoikeuksien vankkumaton kannattaja. Oikeudet
suojaavat työn tekijää sekä oikeuksien omistajaa, yhtälailla
Disneytä, Legoa ? ja minua. En
koe minkäänlaista vastakkainasettelua itseni ja artikkelissa
mainittujen suuryritysten välillä.
Kiitokset Teemu Mäelle artikkelista Kaikkihan me ollaan demareita
ja Esa Leskiselle artikkelista Suuri
vedätys (Voima 4/2013.)
Toitte päivänvaloon juuri ne
systeemin vedätykset, joilla kansalaisia on kuluttajina hämätty
uskomaan ikuisen kasvun utopiaan ja palkansaaja-veronmaksajina alistumaan niin sanottujen
vapaiden markkinoiden jatkuviin
sopeutumis- ja muutosvaatimuksiin. Ja niin me olemme alkaneet
uskoa että tälle ?totalitääriselle liberalismille? ei ole vaihtoehtoja, että se on kuin jumalan laki
tai Damokleen miekka päämme
päällä.
Mutta nyt pikku hiljaa siellä
täällä ympäri planeetan tiedostaminen on alkanut viritä, eikä vähiten kaikkien niiden ajattelevien
yksilöiden ansiosta, jotka uskaltavat lausua ääneen epäilyksensä
menon järkevyydestä.
Syysteemi vaihtoon tai se on
the end!
Anonyymi
Louserit kotiin?
Hei! Luin jostain vanhemmasta
Voima-lehdestä et teiltä sais tilattua Louserit Vuittuun -kirjaa 15
egellä. Onko tarjous vielä voimassa, onko teillä vielä kirjoja jäljellä?
Henna
Vesa Lehtimäki, taiteilija
Toimitus vastaa:
Oikaisemme artikkelissa olleet
kaksi virheellistä tietoa. Ne on oikaistu myös Voiman nettiarkistossa 10.5. Toisin kuin jutussa luki,
Lehtimäen kuvia ei ole klikattu yli
miljoona vaan lähes miljoona kertaa. Lehtimäki yritti kerran ottaa
Silmälasit
Tässä viesti Anna-Kaisa
Hermuselle: Oletko maksanut kaikki tilaamasi silmälasit optikolle? Jos et ole, niin
voisitko käydä maksamassa
ne mitä pikimmin!
Mauno
Toimitus vastaa:
Terve Mauno. Monta asiaa
on Voiman toimitus selvittänyt, mutta Hermusen silmälasilaskujen kanssa olet
valitettavasti yksin.
Jari Hanska
eekku aromaa
Systeemi vaihtoon
Voiman vastaava
päätoimittaja
Toimitus vastaa:
Louserit Vuittuun -kirjaa saa 15 euron hintaan lähettämällä sähköpostilla tilauksen, oman nimen ja
yhteystiedot osoitteeseen tilaukset@voima.?.
Kengänpohjalliset
Woimalehdessä oli artikkeli pohjallisista, jotka tehdään eripituisten jalkojen mittojen mukaan. Nyt
en löydä juttua tai pohjallisten tekijän yhteystietoja.
Muistaakseni jutusta on maksimissaan kaksi vuotta. Haastateltava oli Martti Huttunen (muistaakseni) ja vastaanotto Töölössä
tai Museokadulla?
Näillä tiedoilla en teidän arkistosta löytänyt vastausta. Voitteko
auttaa!? En saanut nimihaulla oikeita vastauksia netistä.
Kiitos ja palataan.
Iiro
Toimitus vastaa:
Erkki Pirtolan juttu Keksijä Hakalan ihmepohjalliset julkaistiin Voimassa 1/2012. Juttu löytyy arkistostamme sivulta www.??.voima.
? hakusanalla pohjalliset. Haastateltu on nimeltään Antti Hakala.
Kampin kappeli, sentrifugi
Silmiini sattui muutama kuukausi vanha Susanna Kuparisen
juttu (Voima 2/2013) evankelisluterilaisen kirkon ja Helsingin
epäpyhästä allianssista. Ihan
hyvä juttu, joka sisälsi perusteltua kritiikkiä.
Jutun loppupuolella oli sellaista, jota en allekirjoita. Siinä
todetaan, että kirkko hoitaa sellaisia tehtäviä, joita yhteiskunta, valtio ja kunnat eivät hoida,
vaikka pitäisi, ja että näin on hyvä. Ei ole.
Paitsi että nämä hommat todellakin kuuluvat valtion ja kuntien vastuulle, kirkko ei maksa niiden kustannuksia, kun ne jäävät
sen tehtäviksi. Useimmiten kun
kirkko tekee valtiolta ja kunnilta rästiin jääneitä tehtäviä, sille
maksetaan niiden hoitamisesta
moninkertaista ylihintaa.
Se vaikuttaa ihan suunnitelmalliselta rahan kuppaamiselta
kunnilta ja valtiolta kirkolle. Jätetään vastuut hoitamatta, jotta
puuttuvat palvelut voidaan ostaa
kirkolta ylihintaan.
Anonyymi
Toimitus vastaa:
Kiitos palautteesta. Totean jutussa yksiselitteisesti näin: ?Hyväntekeväisyys ei silti saisi korvata
tai syrjäyttää lakiin kirjattuja, yhteiskunnalle kuuluvia perustehtäviä.?
Pahoissa kriiseissä, kuten
1990-luvun lama, seurakunnat,
kirkko ja muut hengelliset toimijat, kuten vaikka Hurstin klaani,
tulevat hätiin, siitä on syytä kiittää. Nousukausi tuli, mutta leipäjonot ja ikuinen kriisikausi köyhille jäi pysyväksi.
On väärin, että kunnissa pihistetään sosiaalimenoista, koska
on totuttu jo ajatukseen, että uskovaiset hoitavat nälkäiset. Toisaalta, pitäisikö meidän vaatia,
että avun antaminen lakkautetaan ennen kuin kunnat ja valtio
hoitavat tonttinsa kuntoon?
Nälkäisten ja köyhien ihmisten
nälkä ei lähde sillä, että kukaan ei
enää ruoki heitä.
Susanna Kuparinen
Voiman toimituspäällikkö
Kutsumussiivoojat
Muuten fiksumpaa kuin olisin
osannut odottaa, Teemu Bergman, mutta viimeinen lause latisti
älykkääksi äityneen haastattelun.
Siivousfirmat ovat aina vain
syvemmältä, ala ryvettyy monesta syystä, mutta siivous VOI OLLA
kutsumusammatti. OIKEASTI!!
Kehotan tutustumaan alan ihmisiin, jotka ovat vapaaehtoisesti
valinneet sarkansa. Tässä on yksi, ja työpaikoiltani löytyy lisää.
Nuoriakin, kauppiksen käyneitä.
Hyviä tyyppejä.
Eihän me tätä muuten jaksettaisi.
Clean Lady
FIFI.VOIMA.FI
5 / 2013
11
Poikien mopot ovat viritettyjä useammin kuin tyttöjen.
Liikenneturvan tiedote 8.5.2013
Vilma Vantola
PEKKA NIKRUS: MIES, TAKAA / MAN,
BAKIFRÅN / MAN, FROM BEHIND 2013.
?Luonnollisesti siitetty ihmisyksilö, monisoluinen, aitotumainen eliö jonka diploidisessa kromosomistossa vastinkromosomeista yksi on
peritty äidiltä ja toinen isältä. Koostuu noin
70-prosenttisesti vedestä.?
A
A LT O -Y L I O P I S T O N
taiteenalan maisteriopiskelijat järjestivät perjantaina 3.
toukokuuta Helsingin Kiasmassa tempauksen, jossa he veivät museoon omaa taidettaan.
Nuoret taiteilijat kokevat, ettei
FIFIN LUETUIMMAT
heillä ole mahdollisuuksia tuoda itseään esille suurelle yleisölle, sillä vain tunnetut nimet
pääsevät esille museoihin ja
suuriin gallerioihin.
Museonjohtajan pyynnöstä
opiskelijat poistuivat Kiasmasta
puoli tuntia tempauksen alka-
misen jälkeen. Museon vieraissa teokset herättivät kiinnostusta ja hilpeyttä.
vilma vantola
ajalta 23.4.?20.5.
1. Susanna Kuparinen
3. Miina Poikolainen
Jorma Ollila pakoilee
vastuuta
Nupit kaakkoon, tytöt
Shellin hallituksen puheenjohtaja syöksyilee Voima-lehden & Greenpeacen ristikuulustelussa. Katso video!
Tyttöjen rokkileiriyhdistys
järjestää toukokuussa Suomen ensimmäisen Girls Rock!
-bändileirin.
4. Kati Pietarinen
Kokoomus on paras
Seksivau: Nainen lukee
kirjaa & saa orkun
Kirjoittaja kertoo syitä sille,
miksi kokoomus on Suomen
paras puolue.
Taideprojekti Hysterical Literature on riemastuttavaa,
tislattua seksiä.
2. Blogi Jukka Vuorio
5. Blogi Jari Tamminen
Miksi Hesari vaikenee
tekijänoikeuskeskustelusta?
Tekijänoikeuksia koskevaa
kansalaisaloitetta ei Helsingin Sanomissa käsitellä. Onko
kyseessä salaliitto?
BLOGEISSA TOUKOKUUSSA
Nina Ahola
Antti Rautiainen
Lima, taksien kaupunki
Kohtalokas kuudes
toukokuuta
Joka toinen kotikatuni aamuruuhkassa matelevista autoista
on taksi.
Mitä tapahtui Moskovassa eräänä toukokuun sunnuntaina?
AJASSA
5 / 2013
13
Värikkäiden lastenkiväärien toivotaan elvyttävän aseurheilun USA:ssa
Helsingin Sanomien otsikko 3.5.2013
Mimmi Piikkilä
SAMA MEILLE? Kaupunkipyörät ovat nasta juttu, kunhan ehdoista sovitaan.
Mainospyörät rullaavat Helsinkiin?
Helsinki haluaa kaupunkipyörädiilin ulkomainosjätti
JCDecaux?n kanssa. Pariisissa diilissä on ongelmia.
A U P U N K I P Y Ö R Ä T tekevät kauan odotettua
paluutaan Helsinkiin.
Viimeksi yhteiskäytössä olevia
pyöriä on nähty Helsingissä vuonna 2007, ja seuraavan kerran sellaisilla on tarkoitus ajella kesällä
2014, jos päätös saadaan tehtyä
juhannukseen 2013 mennessä.
Palvelun tarjoaa näillä näkymin ulkomainosjätti JCDecaux,
jonka Cyclocity-järjestelmä on
käytössä maailmalla 26 kaupungissa. Helsingissä yhtiöllä on ennestään bussipysäkkejä ja mainospaikkoja kulkuvälineissä.
Jos kaupunki tekee pyöristä
päätöksen, sopimuksen on tarkoitus kestää vuoteen 2027 asti.
K
palvelu on ollut käytössä vuodesta 2007: JCDecaux
sai pyöräjärjestelmän perustamisesta ja ylläpitämisestä vastikkeeksi pystyttää kaupunkiin yli
1628 mainostaulua, joiden vuokratulot yhtiö saa. Kaupunki pitää
pyörien vuokratulot ja saa yhtiöltä rojaltimaksuja.
Pyörät ovat olleet käyttäjien
keskuudessa menestys. Kokonaisuutena palvelua on kuitenkin kritisoitu voimakkaasti.
Pariisin järjestelmä sai vuonna
2012 satikutia alueelliselta hallintoelimeltä. Sanomista tuli muun
PA R I I S I S S A
muassa kaupungille tilitettävien
maksujen maksamisesta milloin
sattuu ja epäselvillä kuiteilla sekä
palvelun hintojen nostamisesta
huonoin perustein.
Pariisin kaupunki sai osansa
raportin kritiikistä. Se oli lepsuillut laadunvalvonta- ja kontrollimekanismiensa käytössä, eli antanut palveluntarjoajalle liiankin
vapaat kädet toimia.
Pariisissa kaupunki sitoutui
myös osallistumaan merkittävällä
panoksella vandalisoitujen pyörien korvauskuluihin. Viime kädessä yritys korjaa voitot, ja kaupunki
kantaa riskit.
vältetään
Pariisin virheet?
Helsingissä pyörähanketta
selvittäneet HKL:n projektipäällikkö Artturi Lähdetie ja HKL:n
johtokunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs
(vihr.) eivät ole kuulleet Pariisin
raportista.
?Osa Pariisin virheistä ei voi
sellaisenaan toteutua Helsingissä, sillä palvelun reunaehdot ovat
osin erilaiset. HKL haluaa myös
pitää itsellään suuremman roolin
esimerkiksi palvelun hinnoittelussa ja tilityksissä, ja JCDecaux?n
valta rajoittuu oikeastaan vain
mainoksiin?, Lähdetie sanoo.
MITEN HELSINGISSÄ
OM, WILL-BERT JA GÄDÄ
Y L I P Ä Ä N S Ä J C D E C A U X ? N toimintamalli, jossa kaupungin palvelu ja mainonta sekoittuvat, on
herättänyt närkästystä Pariisissa. Helsingin diilin mainokset tulevat ainoastaan pyöräasemille,
ei muualle kaupunkiin.
Kaupunkipyörien kytkeminen
mainontaan ei ole välttämätöntä.
Kanadan Montréalissa kaupunki
pyörittää Bixi-verkostoaan menestyksellä ja kauppaa sitä ulkomaille. Ranskassa Montpellier?n
ja Saint-Étiennen kaupunkipyöräjärjestelmissä ei ole mainoksia,
ja kaupunki pitää langat paljon
tiukemmin käsissään.
Parkki- tai ruuhkamaksujen
käyttö kaupunkipyörien kuluihin
olisi yksi keino ohjata ihmisten liikennekäyttäytymistä.
HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Otso Kivekäs katsoo, että
pyörät voisi hyvin rahoittaa muutenkin kuin mainoksilla.
Artturi Lähdetien mukaan tällaiselle ei ole poliittista tahtoa:
mainosrahoitteinen järjestelmä
on mennyt läpi sekä kaupunginvaltuustossa että -hallituksessa.
?Itse pidän kuitenkin tärkeimpänä sitä, että kaupunkipyörät lopulta saadaan?, Kivekäs toteaa.
Angi Mauranen
Jarmo Kervinen
14
AJASSA
5 / 2013
Normaalisti karhu on hiljainen ja huomaamaton hämärän kulkija, joka erinomaisten aistiensa turvin väistää ihmistä.
Suomen riistakeskuksen tiedote 7.5.2013
Kirjoittaja on toimittaja, joka
tekee radio-ohjelmaa Ylen radio Puheeseen.
Typerys vai valehtelija?
H A R J O I T E L L A A N Y H D E S S Ä : stupid or lying?
Sanotaan se vielä uudelleen: stupid or lying?
Pieni kysymys on yksi englannin lempilauseitani. Yhdysvaltalaiset toimittajat hokevat sitä tämän tästä. Meidänkin
olisi syytä.
Antti Kaikkonen ei tiennyt, minkä suuruisia kokouspalkkioita hän oli saanut Nuorisosäätiöstä. Palkkiot olivat vuodessa jopa 42 000 euroa. Stupid or lying?
Jyrki Katainen ei muistanut, että puoluetoveri Jyri Häkämies oli keskustellut vaalirahoituksesta Kehittyvien Maakuntien Suomen edustajien kanssa. Katainen osallistui juhliin, jotka järjestettiin yhdistyksen avainhenkilöille. Stupid
or lying?
suomalaiselta poliitikolta turvallinen
vastaus. Me toimittajat jätämme tenttaamisen siihen ja
kirjoitamme otsikkoon, että ?Kaikkonen ei tiennyt palkkiosummaansa?. Lukijat ovat tyytyväisiä. Eihän sitä voi kaikkea tietää.
Siinä me kaikki menemme metsään. ?En tiennyt? on
vasta ensimmäinen vaihe, jota pitäisi aina seurata liuta lisäkysymyksiä.
Miten on mahdollista, ettet tiennyt? Kuka pimitti tietoa?
Eikö asia kiinnosta sinua? Miksi ei? Miten ja millä aikataululla aiot ottaa asiasta selvää? Ja jopa: Jollet tiedä tuota,
oletko hommaasi ihan pätevä?
Timo Soini ei tiennyt, että hänen johtamansa puolueen
riveistä pyrkii eduskuntaan ja kunnallisvaltuustoon rasisteja. Stupid or lying?
Päätoimittaja Ulla Appelsin ei tiennyt, mitä eroa on yhteiskuntakritiikillä ja raiskausuhkauksilla. Stupid or lying?
Ville Niinistö ei tiennyt, että autosta pitää maksaa autoveroa. Stupid or lying?
Suomessa ollaan mieluummin typeryksiä kuin valehtelijoita. Joissain muissa maissa ketkuilun saa helpommin anteeksi kuin tyhmyyden tai epäpätevyyden.
Suomalaiselle poliitikolle valheen tunnustaminen on
mahdotonta. Siksi meidän toimittajien on uudelleen ja uudelleen kysyttävä se tärkeä kysymys, ja siksi lukijoiden täytyy vaatia meitä kysymään se. Se pitää esittää joka ikinen
kerta, kun päättäjä esittää tyhmää. Oletko ihan oikeasti
noin pässi?
Jutta Urpilainen ei tuntenut oman ministeriönsä hallinnonalaan kuuluvan osinkoveropäätöksen seurauksia. Stupid or lying?
?EN TIENNY T? ON
meidän on opeteltava toinenkin
taito. Meidän pitää osata antaa typeryys anteeksi. Päättäjiä
pitää palkita siitä, että he parantavat tapansa ja lakkaavat
olemasta tyhmiä.
Kun Urpilainen myöntää, että ?oltiinpas vähän pöhköjä,
taisi lipsahtaa osinkoverojen sekaan pieni valuvika?, meidän pitää hurrata. Tässä on yksilö, joka on halukas ja kyvykäs kehittymään!
Älkäämme siis suotta haukkuko päättäjiämme takinkääntäjiksi. Olkaamme iloisia siitä, että he pystyvät punnitsemaan asioita uudelta kantilta ja tarvittaessa muuttamaan näkemystään. Sen pitäisi johtaa vähäisempään
valehteluun ja lievempään typeröintiin.
K YSYMYK SEN LISÄK SI
maria Pettersson
Tuli kuonoon
Viimeisetkin Mosambikin sarvikuonot ovat
jääneet salametsästäjien kynsiin.
mosambikilaislähteiden
mukaan salametsästäjät ovat tappaneet viimeisen
s
sarvikuonon Mosambikissa. Viime vuosina sarvikuonoja on Mos
sambikissa ollut vain Suur-Limpopon luonnonsuojelualueella.
Puistonvartijoiden johtajan
A
Antonio Abacarin mukaan vartijat ovat auttaneet sarvikuonojen
j
pyydystämisessä.
?Osa vartijoista saatiin kiinni itse teossa, ohjaamassa metsästäjiä sarvikuonoalueelle?, hän
s
kertoi uutistoimisto AP:lle.
Puiston noin sadasta vartijasta
kolmisenkymmentä odottaa tällä
hetkellä oikeudenkäyntiä.
tynyt arvioimaan, kuinka monta.
Mosambikin sarvikuonokanta hävisi ensimmäisen kerran jo
vuosituhannen vaihteessa, mutta
sarvikuonot saivat uuden elämän
Limpopon kansallispuistossa,
jossa on elänyt parhaimmillaan
noin 300 yksilön joukko.
Limpopon kansallispuisto on
osa Suur-Limpopon miltei neljän
tilastoja sarvikuonoj
jen tilasta Mosambikissa ei ole.
Matkailuministeriön mukaan joitakin sarvikuonoyksilöitä on vielä
t
mahdollisesti jäljellä. Ministeriön
luonnonsuojelujohtaja Bartolomeu Soto ei ole kuitenkaan pys-
hehtaarin kokoista luonnonsuojelualuetta. Se ulottuu Mosambikin lisäksi Etelä-Afrikan ja Zimbabwen alueelle ja saa rahoitusta
lukuisten luonnonsuojelujärjestöjen lisäksi myös esimerkiksi Euroopan unionilta.
U
SEIDEN
TA R K K O J A
T
ta
artijois e
v
a
s
O
?
ts
kiinni i
n
i
i
t
a
sa
.?
teossa
YKSI ALALAJIKE KATOSI KOKONAAN
S A R V I K U O N O J A E L Ä Ä kaik-
kiaan viisi eri lajia Aasiassa ja Afrikassa. Mosambikin sarvikuonojen kohtalo on osa laajempaa
sukupuuttoaaltoa, joka ei keskity
ainoastaan populaatioihin vaan
kokonaisiin lajeihin. CNN uutisoi
marraskuussa 2011, että Länsi-Afrikasta on kadonnut kokonaan yksi suippohuulisarvikuonon alalaji
(Diceros bicornis longipes), joka tunnettiin aiemmin mustasarvikuonon
nimellä. Viimeiset yksilöt nähtiin
vuonna 2006.
Sarvikuonot kuuluvat kavioeläimiin ja ovat norsujen jälkeen
suurimpia maanisäkkäitä. Sarvi-
kuonojen kaltaiset eläimet ilmestyivät maapallolle eoseenikaudella, noin 55 miljoonaa vuotta sitten.
Sarvikuonoja ei uhkaa pelkästään
salametsästys, myös niiden elinalueet ovat uhattuina.
Mosambikin kanta meni jo.
Etelä-Afrikka tyhjennetään seuraavaksi, siellä salametsästys on
lisääntynyt WWF:n tietojen mukaan 3 000 prosentilla viimeisen
viiden vuoden aikana.
Susanna Kuparinen
Lähteet WWF, Wikipedia
Mosambikin sarvikuonojen katoamisesta ovat sekavia ja perustuvat
pitkälti silminnäkijähavaintoihin.
Joidenkin lähteiden mukaan
viimeiset viisitoista sarvikuonoa
tapettiin huhtikuun aikana, mutta tieto perustuu vain kansallispuiston vartijoiden johtajan Abacarin lausuntoon, että hän ei ole
törmännyt yhteenkään sarvikuonoon sen jälkeen, kun aloitti pestissään tammikuussa.
Viimeisimmän virallisen laskennan mukaan vuonna 2011 puiston Mosambikin puolella oli sarvikuonoyksilöitä, mutta saman
lähteen mukaan niiden on uskottu hävinneen jo samana vuonna.
GlobalPost-lehden kirjeenvaihtaja Erin Conway-Smith huomauttaa, että koska Suur-Limpopon suojelualue ulottuu monen
maan alueelle, sarvikuonot voivat liikkua maasta toiseen, mikä
on myös sekoittanut käsitystä
lukumääristä. Esimerkiksi EteläAfrikassa on vielä tuhansia sarvikuonoja ? yli 75 prosenttia koko
maailman sarvikuonopopulaatiosta.
UUTISOINTI JA HUHUT
salametsästyksen taustalla ovat laajat Aasian markkinat, joilla sarvikuonojen
sarvi voi olla arvokkaampaa kuin
kulta. Salametsästys, salakuljetus ja kaupankäynti aasialaisten
kanssa on riskin arvoinen bisnes.
Sarvia käytetään esimerkiksi Kiinassa ja Vietnamissa, koska
kiinalaisen lääketieteen mukaan
sarvet auttavat moniin sairauksiin kuumeesta lavantautiin.
Heikon lainsäädännön ja korruption takia juuri Mosambik on
tärkeä kauttakulkumaa sarvien
salakuljetukselle Afrikasta Aasiaan.
SARVIKUONOJEN
Kalle Heino
Johanna Poussu
MISSÄ KAVERIT ON? Suippohuulisarvikuono Ngorongoron
kraaterissa Tansaniassa. Se on
harvoja alueita, joissa näitä
köntyksiä voi enää nähdä.
SANANVALTA
MIDNIGHT SUN
FILM
SODANKYLÄ
LAPLAND
FINLAND
12.-16.6.2013
www.msfilmfestival.fi
16
TALOUS & RUOKA
5 / 2013
Kosmisen kylmänä hetkenä, vastuun ja odotusten ruhjomana, puoluejohtaja on yksin.
Timo Soini uutta kirjaansa esittelevässä tiedotteessa 13.5.2013
RAHAN VOIMA
City-duunari Banker Wanker operoi
suomalaisen smoothisti Lontoon pankkimaailmassa & baareissa. Heikkoutena
at
ilmaiset lounaat ja rugby-pelaajat.
Varjojen Eurooppa
Selittävätkö historia ja uskonto harmaan
talouden merkitystä? Vai työttömyys?
KOLME SYYTÄ.
Tutkija Friedrich Schneiderin
mukaan harmaa talous johtuu
työttömyydestä, pakkoyrittäjyydestä ja kireästä verotuksesta.
Suomalaista sukurutsaa
Halkola/Chydenius-kombon
kahtakymmentä perhettä, kun tajuaa, että nykyään Suomessa valtaa näyttää käyttävän enää vain kolmen poppoo.
Pikkurunkkaripankkiirin on hauska ihmetellä Lontoosta käsin tuolikarusellia, jossa päätetään suomalaisyritysten hallituskokoonpanoista. Suomalaisyritysten pienen
hallitus- ja toimitusjohtajakerhon ristiinkytkökset täyttävät sukurutsan määritelmän. Samat henkilöt istuvat
välillä hallituksissa valvomassa toimivaa johtoa, välillä
toimivassa johdossa saamapuolella. ?Sä otat poskeen
multa, niin mä sulta? -periaate pitää ryhmäkurin täydellisenä.
Nämä suuret hallitusimurit lienevät silti vain pikkuapureita. Tärkeimmistä liike-elämän nimityksistä taitaa vastata kolmen kopla, ?the Sugar Daddies? eli Solidiumin, Varman ja Ilmarisen sedät.
Nämä valtion omistajaohjausyksikön ja eläkeyhtiöiden ylimmillä palleilla istuvat namusedät heiluttelevat
megafalloksiaan kukkulan laella. Heillä on meidän kaikkien verorahoilla hankittuja omistuksia ja valtaa kautta
suomalaisen yritysrintaman.
Taitaa olla niin, että jos onnistuu saamaan setien huulille autuaan hymyn tarpeeksi monta kertaa, oma hallituspaikka on taattu? Pitääkö herrahissin sisäinen muhinointi siis ottaa vakavasti?
T U L E E M E L K E I N I K ÄVÄ
huvittaa demareiden,
vasemmiston ja vihreiden itkeminen yritysten tiukemman
valtiokontrollin perään. Valta taitaa maata nimitysvaliokunnissa, joissa uudet hallitukset valmistellaan. Niissä
istuvat tutut sedät, ja hehän ovat joko valtion käsikassaroita ? ainakin Solidium vaikuttaa toimiensa perusteella
olevan, väitteistään huolimatta ? tai lakisääteisten työeläkeyhtiöiden edustajia, jotka kuuntelevat korva tarkkana milloin mihinkin valtionyhtiöön on taas pumpattava
lisää rahaa.
Kontrolli on siis jo nyt hyvinkin poliittinen. Kenties demareilta, vasemmistolta ja vihreiltä vain puuttuu näiden
mekanismien ymmärrys?
Kansa hurraa, kun työpaikkoja pelastetaan ja herrakerhon mogat peitellään uudella pääomaruiskeella. Namusedät vetävät taas hymysuin uudet lämpimät mällit
hanskaan ja allekirjoittavat paksut bonarit ?yrityksen pelastaneelle? megajohtajalle, tai ainakin korvamerkkaavat
hänelle uuden kivan hallituspaikan tulevaisuuteen. Sedät
kuittaavat laskun veronmaksajien rahoilla, valtiohallinon
ja poliitikkojen mandaatilla.
P I K K U R U N K K A R I PA N K K I I R I A
uusi kertosäe on yhtä
monotoninen kuin suosituimmat nykypopbiisit, kolmesta
nimestä kun on vaikea saada sujuvia riimityksiä. Suomalaisen liike-elämän erikoispiirteessä voi olla siis positiivistakin: olisikohan se tulevaisuuden euroviisumenestyksen
avain?
K AHDENKYMMENEN PERHEEN
banker wanker
P
I R A AT T I T U O T T E I -
torilta. Palkka käteisenä. Työt ilman
sopimusta tai eläkemaksuja.
Harmaa talous on Euroopassa suurta, keskimäärin 18?22 pros
senttia bkt:stä, arvioi kansainväs
l
lisesti tunnetuin aiheen tutkija,
itävaltalainen Friedrich Schneider.
i
Jos varjotalouden saisi yhtäkkiä
J
l
lailliseksi, sen verotuloilla voitaisiin kattaa euromaiden budjettis
alijäämät.
a
Mistä maiden väliset suuret
e
erot asiantuntijan mukaan johtuvat?
t
TA
S U U R I M M AT varjotaloudet ovat
e
entisissä
sosialistimaissa. Osuus
v
vaihtelee
kolmanneksesta jopa
p
puoleen
bkt:stä sekä Maailmanpankin että Friedrich Schneiderin
p
laskelmien mukaan. Pahimmat
l
m
maat ovat Moldova, Bulgaria ja
R
Romania. Kosovosta ei edes ole
saatavilla luotettavia tietoja.
s
?Sosialismin oloissa varjotal
lous oli selviytymiskeino, koska
y
yksityisyritteliäisyys oli kielletty.
Oli omia puutarhoja ja takapihan
O
nyrkkipajoja?, Schneider selvenn
tää.
t
?Kun tällainen kaksinaismoralismi vallitsi 40?70 vuotta, se ei
r
katoa hetkessä. Tilannetta näissä
k
maissa pahentaa pitkään jatkum
nut suurtyöttömyys.?
n
VASTAVÄITE
verotusneuvos Markku Hirvonen pitää
Schneiderin käsitystä entisten
sosialistimaiden tilanteesta ideologisväritteisenä.
?Siirtyminen markkinatalouteen avasi paljon mahdollisuuksia kaikenlaiselle pimeälle toiminnalle ja kysymys on lähinnä
siitä, missä vaiheessa nämä yhteiskunnat saavat rivinsä järjesSUOMALAINEN
Schneiderin tekemien tutkimusten mukaan Viron harmaa
talous oli vuosina 2002?2003 jopa 40 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta se on hiljalleen
laskenut hiukan alle 30 prosenttiin. Silti hän varoittelee suomalaisyrityksiä liiasta Viro-innosta.
Sieltä tulevien tuotteiden ja palvelujen edullisissa hinnoissa on
enemmän harmaata taloutta kuin
Suomessa.
?Arvioni Viron harmaasta taloudesta saattaa olla jopa aliarvioitu. Nykyiselläänkin se tarkoittaisi,
en
yrityst
s
i
a
l
a
?Suom tuotannosta
s
virolai prosenttia
15?20 maasta
on har sta.?
e
taloud
että 15?20 prosenttia suomalaisyritysten virolaistuotannosta tulee varjotaloudesta, mutta sen
osoittaminen on vaikeaa.?
toisen
ryhmän muodostavat eteläiset
ja Välimeren alueen maat, joista
suurin osa on katolilaisia. Financial Times -lehden haastatteleman
italialaisprofessori Pietro Reichlin
mukaan näissä maissa kaksinaisSCHNEIDERIN MUK AAN
tykseen?, Hirvonen kritisoi.
Hänen mukaansa myös
Schneiderin väite, että kireä verotus kasvattaa harmaata taloutta on epäilyttävä: Pohjoismaissa, Sveitsissä ja Hollannissa on
korkea kokonaisveroaste, mutta silti harmaa talous on selvästi Euroopan keskitason alapuolella.
?EK ja kauppakamari esittävät meillä vastaavia syytöksiä
verotuksesta?, Hirvonen sanoo.
moralismilla, korruptiolla ja lahjonnalla on pitkät perinteet.
Friedrich Schneiderin mukaan
Välimeren maissa, erityisesti Kreikassa ja Kyproksella harmaata taloutta on kasvattanut talouskriisin lisäksi kireä verotus.
?Kyproksen varjotalous ja rahanpesu on pitkään tiedetty. Se
alkoi jo ennen maan liittymistä
EU:hun. Arviot Kyproksen rikollista alkuperää olevasta rahasta
vaihtelevat 10?15 miljardin euron
välillä. Sen on arvioitu olevan peräisin Ukrainasta, Moldovasta,
Venäjältä ja Valko-Venäjältä sekä
jonkin verran myös Libanonista ja
Egyptistä?, Schneider sanoo.
Oma lukunsa on Espanjan järkyttävä työttömyys. Tiedetään,
että maassa yleinen tapa on nostaa työttömyyskorvausta ja tehdä samaan aikaan pimeästi töitä.
Luotettavia tilastoja ei Schneiderin mukaan kuitenkaan ole.
Poikkeuksen Välimeren maissa muodostaa Kreikka. Siellä harmaan talouden osuus on Friedrich
Schneiderin mukaan laskenut.
?Kreikan talousromahdus on
niin totaalinen, että harmaan
talouden osuus putosi laillista
enemmän!?
Euroopan pohjoisissa ja protestanttisissa maissa on vähiten
harmaata taloutta, keskimäärin
kymmenen prosenttia bkt:sta.
Alhaisin luku, 7,1 prosenttia, on
Sveitsissä. Suomessa varjotalouden osuus on Schneiderin mukaan 13 prosenttia.
ratkaisu varjotalouden ongelmiin?
?Pääsääntöisesti talouskasvu
pienentää varjotaloutta. Kun ihmisillä on mahdollisuus lailliseen
työhön ja yrittäjyyteen, harmaan
talouden tarve vähenee, Schneider toteaa.
M U T TA M I K Ä O N
jorma mäntylä
Mitä harmaan talouden torjunnassa
tapahtuu juuri nyt? Lue kuntien veronkierrosta s. 8 & Jutta Urpilaisen
haastattelu s. 22.
TALOUS & RUOKA
5 / 2013
17
Iltahämärissä touhukkaasti liikkuva pienikokoinen siili ei tarvitse apua.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n tiedote 2.5.2013
Ruokatohtori
OSA
A4
Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron
vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin.
Vaiva:
T O H T O R I , A U TA ! En saa silmiä
Diagnoosi:
O L I M E N N Ä ruokatohtorillakin
yöunet tätä dilemmaa pähkäillessä.
Arvioni on, että nyt on syytä keskittyä aivojen huijaamiseen: buustaa
siis kehosi serotoniinintuotantoa.
Tätä mielihyvähormoonia tarvitset
mielen rauhoittumiseen ja unentuloon.
Tryptofaani on tässä hormoonituotantoketjussa keskeinen. Surauttele siis yön pimeinä (tai valoisina)
tunteina trendikäs tryptofaanipitoinen vihersmoothie selleristä, lehtisalaateista, avokadosta,
pähkinöistä ja kurpitsansiemenistä.
Samalla varmistat, ettei naapurissakaan nukuta.
Jos uni ei silti tule, älä tuijottele
ahdistuneena kattoon. Tässä sinulle
yöllinen pelmeniprojekti, jonka voit
rytmittää unettomuuskautesi mukaan: yhtenä yönä valmistat taikinan, toisena täytteen ja kolmantena
näpertelet pelmenit. Tiiviisti pussitettuna keittämättömät pelmenit
säilyvät jääkaapissa monta päivää ja
pakastimessa kuukausia.
Kesän ehdoton täyteaines on nokkonen, jonka kerääminen yöllä käy
itsehoidosta. Kevyt liikunta auttaa
nukahtamisessa. Mitä pidemmällä
kesää ollaan, sen ylempiä osia nokkosesta kannattaa käyttää.
Nokkosessa on niin paljon vitaliteettia, että lounaspelmenit auttavat jaksamaan uuteen levottomaan
yöhön asti.
Klaus Welp
kiinni. Aina kesän valoisimpana ja
talven pimeimpänä aikana kärsin
unettomuudesta. Saatan valvoa
vuorokaudessa 18?19 tuntia. Unettomuuskausi kestää noin viikon tai
kaksi.
Mitä sellaista ruokaa kannattaisi syödä, josta saa voimaa jaksaa
työpäivät muutaman tunnin unilla?
Aina parempi, jos keksit jotakin, joka
rauhoittaa illalla ja vie tajun. Menen
tötsyistä liian pihalle, joten spacecake ei käy.
Resepti
Tarjoiluun:
tin ajan runsaassa vedessä.
Siivilöi, huuhtele nopeasti kylmällä vedellä ja purista ylimääräinen vesi pois.
Paahda kuivalla pannulla
saksanpähkinärouhe ja siirrä
sivuun. Kuumenna rasva ja ruskista hienonnettu sipuli, lisää
pannulle ryöpätyt nokkoset ja
paista hetki. Jos täyte vaikuttaa
kuivalta, lisää joukkoon tilkka
vettä ja sekoita.
Mausta ripauksella muskottipähkinää, rouhaisulla mustapippuria ja suolaa. Lisää lopuksi
paahdetut pähkinät. Jäähdytä
täyte ennen pelmenien valmistamista.
smetanaa (tai soijajugurtti-vegaanimajoneesiseos)
Kolmas yö, täyttäminen.
Unettoman
nokkospelmenit
n. 40 kpl
Taikina:
4 dl (täysjyvä)vehnäjauhoja
1 kananmuna tai 2 rkl soijajauhoja
1 dl vettä
1 tl suolaa
Täyte:
2 rkl valinnaista rasvaa
1 iso sipuli
5 l tuoretta nokkosta
(5 dl ryöpättyä)
1 dl rouhittuja saksanpähkinöitä
ripaus muskottia
1?2 tl suolaa
mustapippuria
Ensimmäinen yö,
taikina.
Suolaa jauhot. Sekoita kupissa
kananmuna tai soijajauho ja
vesi. Yhdistä ainekset ja vaivaa
taikina napakaksi palloksi.
Kelmuta taikina, anna seisoa
jääkaapissa ainakin tunti.
Toinen yö, täyte.
Huuhtele nokkoset hyvin ja
ryöppää ne muutaman minuu-
VOIMA SUOSITTELEE
Kaulitse taikina ohueksi. Ota
taikinalevystä muotilla tai lasilla noin 5 cm:n pyörylöitä.
Nosta nokare täytettä pyörylälle. Taita puolikuuksi ja
painele reunat kiinni. Taivuta
pelmeni ?korvaksi? nipistämällä
puolikuun päät yhteen.
Keitä valmiita pelmeeneitä
runsaassa suolatussa vedessä
noin 10 minuuttia tai kunnes ne
ousevat pintaan.
Tarjoile smetanan tai vegaaniversion kera.
Koonnut Kaisu Tervonen
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 5.6. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Bertel Liljeqvist
KATU,
SOITTO &
RUOKA
MARKKINAYHTEISKUNNASTA
29.5. klo 17.00-19.00
Porthania PIII, Helsinki
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
teemoihin syventynyt professori Nancy Fraser luennoi taloushistorioitsija Karl Polanyin pääteoksesta Suuri
murros (1944) ja liittää sen teorioita
nykymaailman kriiseihin.
VIHREÄ VIIKKO
1.-9.6. Tampere
www.facebook.com/
vihreaviikkotampere/
Kansainvälinen ympäristön teemaviikko näkyy Tampereella, jossa ohjelmistoon kuuluu muun muassa villiyrttiretki
sekä tietoiskuja niin kompostoinnista
kuin eettisestä kuluttamisesta.
12.6. klo 15.00-21.00 Teurastamo, Helsinki
www.tasteofhelsinki.? / www.teurastamo.com
Yhden päivän aikana Teurastamon sisäpihalla on mahdollisuus saada
vatsa täyteen moninaisten katuruokakojujen tarjonnasta. Sekalaiset
katusoittajat nostattavat ?ilistä. .
VEGAN LOVE BOAT
1.6. klo 17.00
Suvilahdenkatu 4, Helsinki
Vegaaniliitto järjestää vegaanisinkuille
iltaman, jossa on mahdollisuus tutustua toisiin samanmielisiin ruuan sekä
dj Tavallisen nallen soittaman musiikin
äärellä.
18
AJASSA
5 / 2013
Taivaaseenastuminen voi olla ajattelevalle ihmiselle kova koetinkivi.
Piispa Eero Huovinen Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteessa 29.4.2013
TOISINAJATTELIJA
Kirjoittaja on Fi?n Hongkongin-kirjeenvaihtaja,
joka pohtii kaupunkivaltion postkolonialistisen
elämän sietämätöntä keveyttä ja keveyden
sietämättöntä hintaa.
Silkkipeffaiset öykkärit
Hongkong kuohahti. Paikallinen yliopisto julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan täällä
lapset ovat huomattavasti narsistisempia, itsekeskeisempiä ja ylimielisempiä kuin ikätoverinsa lännessä.
PA R I V I I K KOA S I T T E N
perheen tulot ovat, sitä itsekeskeisempiä ja kyvyttömämpiä myötätuntoon lapset ovat.
Tutkimustulosten mukaan lasten itseriittoisuus ja ylimielisyys korreloi myös kasvatustapojen kanssa. Mitä
vaativampi ja joustamattomampi kotirintama on koulun suhteen, sen vääristyneempiä mielikuvia lapsilla on
omasta rajattomasta erinomaisuudestaan.
Tutkijoiden syyttävä sormi kääntyi keskiluokkaisten
vanhempien suuntaan. Kotirintama on pettänyt, lapsista
on kasvatettu liian etuoikeutettuja. Tämä elämän sietämätön keveys kulminoituu nyt sukupolvessa monstereita, jotka ovat manipuloivia, kiristäviä ja uhoavia. Suuruudenhulluja ja aggressiivisia. Vaativia ja vastuuttomia.
Niinpä. Vaikka paikalliset lapset pärjäävätkin keskimääräistä paremmin kieliopissa, väittelyissä ja rationaalisessa ajattelussa, omien kengännauhojen solmiminen,
paidan napittaminen tai ihan itse syöminen näyttää olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa. Kuten toinen tutkimus todistaa: 76 prosenttia paikallisista lapsista ei osaa
itse pukeutua, 61 prosenttia ei tiedä kuinka käydä suihkussa, ja yli puolet ei osaa siivota omia sotkujaan.
M I TÄ K O R K E A M M AT
K I I N A L A I S TA U S TA I S E N Amy Chuanin kirjassa Tiikeriäidin taistelulaulu Chuan moittii länsimaalaista kasvatusta, joka ei valmista lapsia kilpailulliseen elämään
vaatimalta heiltä jatkuvasti enemmän ja parempaa. Hän
väittää, että lapset tulee kasvattaa kovalla kurilla löytämään oman erinomaisuutensa, itsevarmuutensa ja menestyksensä.
Sama viesti särähtää korvaan Suomen Vanhempainliiton kampanjasta, joka ohjeistaa vanhempia asettamaan lapsille tiukkoja rajoja rakkauden, vastuun ja lasten hyvinvoinnin vuoksi.
Täällä Hongkongissa kansalaisia pyydetään vihdoin
opettamaan lapsille empatiaa ja eettisyyttä, yhteisymmärrystä ja vastuun kantamista ? ei niinkään itsestä,
vaan ennen kaikkea muista.
Kiinalaiset jyräävät nyt maailmantaloudessa ja loistavat älyllään maailman järjellisyyttä järjestelevissä
testeissä, kuten paikalliset tutkijat muistuttavat. Rajoittuneet kasvatusmetodit ovat kuitenkin johtaneet
narsistisuuden rinnalla myös psykopaattisten luonteenpiirteiden yleistymiseen. Lapset ovat alkaneet pistää autoritaarisia vanhempiaan hengiltä.
Toden totta, joskus se kasvatustyö on pienestä kiinni.
E D E L LY T Y K S E T O N N E L L I S E E N elämään eivät voi
nousta käskyistä, joustamattomista rajoista tai velvoittavasta vastarakkaudesta. Vanhemmuus ei saa olla ?työtä?, joka pyrkii minimoimaan lapsenkasvatuksen
?häiritseviä? tekijöitä kielloin ja vahtimisin.
Sen pitäisi olla kykyä ohjata lapsia kohti moninaisuutta, niin ajattelussa kuin elämisessä.
riina yrjölä
Vesi aseena Länsirannalla
Israelissa 10 000 siirtokuntalaista käyttää
saman verran vettä kuin 830 000 palestiinalaista.
ja palestiinalaisten kon?iktin eräs
rintama kulkee maan
alla. Israel kontrolloi
tiukasti miehittämänsä Länsirannan pohjavesivaroja
ja rajoittaa palestiinalaisten mahdollisuuksia hyödyntää niitä.
Vesi on väline, jolla Israelin viranomaiset pyrkivät epäsuorasti pakottamaan palestiinalaiset
pois strategisilta ja taloudellisesti tärkeiltä alueilta Länsirannalla.
?Emme voi enää viljellä maata, koska tarvitsemme kaiken veden selviämiseen?, kertoo al-Hididiyan palestiinalaiskylässä asuva
Hayel Mahmoud Bisharat.
Kylä sijaitsee Jordanlaaksossa, jossa palestiinalaisten vesipula on erittäin akuutti samoin kuin
muualla suoraan Israelin sotilashallinnon alaisuudessa olevalla Calueella, joka käsittää 60 prosenttia Länsirannasta.
I
SRAELIN
kylän käyttämän
kaivon vesi on ohjattu läheisen
Ro?i-juutalaissiirtokunnan viljelyksille, eivätkä kyläläiset saa viranomaisilta lupaa rakentaa uutta
kaivoa. Pakon edessä he joutuvat
ostamaan vettä muualta.
Säiliöautoilla tuotava vesi on
jopa kymmenen kertaa kalliimpaa kuin vesijohtovesi. Hayelin
mukaan vesi on likaista, ja usein
siihen on sekoittunut jätevettä.
Amnestyn mukaan palestiinalaisten tuloista pahimmillaan 40
prosenttia kuluu veteen.
Hayel kertoo, että Israelin armeija ja siirtokuntalaiset häiriköivät yhteisöä. Hän pelkää, että
myös tänä kesänä jäljellä oleva
peltotilkku poltetaan.
YK:n mukaan palestiinalaisten
vesi-infrastruktuurin tuhoaminen
on kiihtynyt kahtena viime vuotena ja keskittynyt siirtokuntien
ympärille niin sanotulle C-alueelle. Huhti?toukokuussa Israelin armeija on tuhonnut useita
A L - H I D I D I YA N
palestiinalaisten kaivoja ja sadevesisäiliöitä Jordanlaaksossa,
Hebronissa ja Yattassa.
?Heillä ei ole mitään perusteita tai oikeutusta teoilleen. He
häiriköivät meitä, jotta väsymme
ja muutamme pois, jonka jälkeen
he voivat ottaa maamme?, Hayel
kommentoi.
vesiyhtiö Mekorot säätelee vesiverkkoa ja vedenjakelua Länsirannalla. Palestiinalaiset eivät saa
hyödyntää vesivaroja tai rakentaa
vesi-infrastruktuuria ilman Israelin lupaa. C-alueella palestiinalaiset eivät saa käytännössä rakentaa mitään, edes kaivoja. Heistä
70 prosenttia elää vesiverkon ulkopuolella.
Israel käyttää Maailmanpankin arvion mukaan 88 prosenttia
Länsirannan vedestä. PalestiiISRAELIN K ANSALLINEN
t
riköivä
i
ä
h
e
?H
jotta
meitä,
me &
väsym e pois.?
mm
muuta
nalaisten kokonaisvesimäärä on
laskenut reilut neljä prosenttia
vuodesta 1995. Samaan aikaan
väestömäärä on kasvanut huomattavasti.
Palestiinalaishallinnon vesiministerin Shaddad Attilin mukaan
Israel ei noudata Oslon sopimuksen velvoitteita. Pahimmillaan
Jordanlaaksossa palestiinalaisten
vuorokausikulutus on laskenut jopa 20 litraan, kun Maailman terveysjärjestön minimisuositus on
100 litraa. Siirtokuntalaisten vuorokausikulutus on 300?400 litraa.
Suuri osa Länsirannan vedestä
kuluu yksinomaan siirtokuntien
maatalouteen Jordanlaaksossa.
EU:n mukaan vajaat 10 000 jokilaakson siirtokuntalaista kuluttaa vettä 830 000 palestiinalaisen edestä.
Kuuman kesän aikana Mekorot alentaa vedensyöttöä palestiinalaistalouksiin. Samaan aikaan
juutalaissiirtokuntien vedenkäyttö jopa tuplaantuu. Vesikatkot ja
-pula ovat kesän koittaessa arkea
myös vesiverkkoon kuuluville palestiinalaisille Länsirannalla.
mittavat verohelpotukset ja halpa vesi houkuttelevat uusia viljely-yrittäjiä
Jordanlaaksoon, mikä kasvattaa
kansainvälisen oikeuden vastaisia
siirtokuntia. Kuivassa ilmastossa
viljely nielee paljon vettä.
Vesipulan ja maankäyttökieltojen takia palestiinalaisviljelijät
eivät pysty kilpailemaan siirtokuntaviljelijöiden kanssa, ja monien elinkeino on pahasti vaarantunut.
EU:n laskelmien mukaan siirtokuntatuotteita myydään vuodessa 230 miljoonan euron arvosta Eurooppaan, mikä on vain
kaksi prosenttia Israelin koko
viennin arvosta. Paikallisesti tuotanto on kuitenkin erittäin kannattavaa siirtokuntalaisille.
Kontrasti al-Hididiyan vesipulasta kärsivän palestiinalaistelttakylän sekä naapurissa kasvihuoneiden ja vehreiden peltojen
ympäröimän Ro?in siirtokunnan
välillä on valtava.
?Haluan, että länsimaat näkevät mitä täällä tapahtuu ja miten
joudumme elämään?, Hayel toivoo.
I S R A E L I N VA LT I O N
Olli-Matti Nykänen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Hän
toimi kevään kansainvälisen EAPPIohjelman ihmisoikeustarkkailijana
Israelissa ja palestiinalaisalueilla
Länsirannalla.
Vastuullista HYYn liiketoimintaa.
?Hulluus ei pysy
missään teoreettisessa
pakkopaidassa
eikä palaudu
biokemiaan
tai alitajuntaan.?
Petteri Pietikäinen
Hulluuden historia
.
ILM
Worldwatch-instituutti
3
6/1
E. Tellervo Valtonen ym. (toim.)
Maailman tila 2012 tarttuu ympäristökysymyksiin, joiden ratkaiseminen
otettiin tavoitteeksi YK:n ympäristökokouksessa Riossa vuonna 1992.
Miten on edistytty ja mitkä asiat
edelleen odottavat ratkaisua Rio+20
-huippukokouksen alla?
Loisia esiintyy kaikkialla luonnossa.
Mutta onko niistä haittaa kalalle ja
voiko loisittuja kaloja syödä? Suomen kalojen loiset esittelee runsain
värikuvin ja piirroksin kaloissa ja ravuissa esiintyvät loislajit sekä niiden
yleisyyden ja merkityksen.
Maailman tila 2012
Suomen kalojen loiset
Riku Juti
Tuomas Martikainen ym. (toim.)
Muuttajat
Pyhäjärvi Finland
www.fullmoondance.fi
info@fullmoondance.fi
p. 044 767 8789
Rani-Henrik Andersson ym.
Tiedon filosofia
21.-25.7.2013
Intiaanikulttuurien
käsikirja
LIPUT:
Katso kurssit netistä
www.fullmoondance.fi
Hanna Kuusela & Matti Ylönen
Jyrki Liukko
Elina Aaltola (toim.)
Konsulttidemokratia
Solidaarisuuskone
Johdatus eläinfilosofiaan
Markku Oksanen
Martha C. Nussbaum
Pitääkö ympäristöasioista päätettäessä painottaa tieteellistä
asiantuntemusta, vai onko päättäjien parempi nojautua paikalliseen
maallikkoymmärrykseen? Tuleeko
luonnon monimuotoisuuden suojelun olla vapaaehtoista, vai täytyykö
siihen pakottaa lainsäädännöllä?
Talouskasvun edistämistä on alettu
pitää koulutuksen ensisijaisena tavoitteena ympäri maailmaa. Filoso?
Martha C. Nussbaum esittää, että
humanistinen sivistys on edellytys
toimivalle demokratialle ja oikeudenmukaiselle maailmanjärjestykselle.
Ympäristöetiikan perusteet
Talouskasvua tärkeämpää
Elina Aaltio
John Deweyn
kokemusfilosofia
Hyvinvoinnin uusi
järjestys
Onko liian myöhäistä?
Gaudeamus Kirja & Kahvi
Joko olet käynyt tutustumassa
Kaisa-talolla kirjojen, kahvin ja
ihmisten kohtaamispaikkaan?
a
Terävää luettavaa ja herkullista
maisteltavaa erinomaisessa
seurassa! Tule käymään!
Kaisa-talo, Vuorikatu 7
· www.gaudeamus.fi
i · Tiedon puolella.
lli t HYY liik t i i t
Kai Alhanen
Maailman tila 2013
V t
Worldwatch-instituutti
AARRESAARET
Helsingin salaperäinen ulkosaaristo
5.6. ? 1.9.2013
ma - pe 9?19, la?su 10?16
Virka Galleria, Helsingin kaupungintalo, So?ankatu 1
Vapaa pääsy
www.virka.? | www.aarresaaret.?
-!
0%
Kielet ja kulttuuri, humanistiset ja yhteiskunnalliset
aineet, kasvatustiede ja psykologia,
6
opintomatkat ja
%MDE9NMGJ=FC ./
"=DKAFCA
eganissimo
,!
+%3¯*5(,!445,/33!
4),!!-%),4¯
#!4%2).'0!,6%,544!)
6%'!!.)3%4+!+54
N=?9FAKKAEG
;GE
N=?9FAKKAEG
ILMIANNA
ITSESI
PALJASTA
KAVERISI
TOIMI
NOPEASTI
HALUATKO SAADA LAAJAN OSAAMISEN MEDIA-ALALTA?
HOUKUTTELEEKO OPISKELU UPOUUDESSA
MEDIAKESKUS LIMESSÄ?
PRINT-WEB-PHOTO
AUDIO-VIDEO
Täytä hakulomake osoitteessa:
WWW.MEDIA-AMMATTILAINEN.FI
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN
AMMATILLISET TUTKINNOT
Musiikkilinja
Kuvataidelinja ja Avoin Ateljee
ORIVEDEN OPISTON TALVEN LINJAT
Sanataiteen linja
Sarjakuvalinja
19.8.2013 - 16.5.2014
Journalismin linja
Taidepainotteinen kasvatustiede
KIRJOITTAJALUKIO
Käsikirjoituskoulu
Oriveden Opiston Kirjoittajalukio
12.8.2013 - 30.5.2014
Oriveden Opisto, Koulutie 5, 35300 Orivesi | puh. 0207 511 511 | orivedenopisto@kvs.fi | www.orivedenopisto.fi
Opintotukeen oikeuttavaa
opiskelua
olemme facebookissa!
Haku käynnissä NYT!
VALOKUVAUSLINJA!
SARJAKUVATAITEEN
LINJA!
VIDEOKUVAUSLINJA!
www.muurlanopisto.fi
Median ja taiteen opinnot
Tähtäätkö alan tehtäviin tai jatko-opintoihin?
Paasikivi-Opiston opintolinjojen opinnot
ovat kattava johdanto alojen keskeisiin perustaitoihin. Omien vahvuuksien jalostaminen
luo vankan pohjan joko tulevaa opiskelua,
työelämää tai harrastamista varten.
Tutustu opintotarjontaamme verkkosivuillamme!
Lukuvuosi täynnä onnistumisia!
Paasik
asikivi-Opisto I paasikiviopisto.fi
Liity ?ksuun seuraan
www
.fac
ebo
ok.c
om/
paa
sikiv
iopis
to
Mediajournalismi
Valokuvaus
Kuvataide
Visual Design
Koko lukio tai sitä mikä kiinnostaa? Portugalia tai
pitkän matematiikan opinnot kiitolinjana?
Varaa valita
Tervetuloa!
Eiran aikuislukiossa voi
opiskella koko lukion tai
yksittäisiä aineita. Voi korottaa vanhoja arvosanoja tai
suorittaa kursseja, joita ei
omassa lukiossa ole.
Ylioppilastutkintoon
tähtäävä opiskelu on maksutonta (materiaalimaksu
10 euroa). Aineopiskelumaksu on 100 euroa,
jota vastaan voi opiskella
lukuvuoden aikana niin
montaa ainetta ja kurssia
kuin haluaa.
Opiskella voi myös peruskoulussa tai englaniksi High
Schoolissa. Koko lukion voi
suorittaa verkossa. Laajassa kurssivalikoimassa on
tarjolla muun muassa
useita harvinaisia kieliä.
/7
sit auki 24
Verkkokurs
Syksyn opinnot alkavat
26.8. 2013. Kesäkuussa
ja elokuussa on tarjolla
laaja valikoima kesä- ja
abikursseja. Lisätietoa
kotisivuillamme.
;\eTa T\^g\ _g^\b ? BT\hge\a^Tfg ) ? &&'+& >X_ \a^\
www.eira.fi
22
5 / 2013
NUORTEN ASENNEVAMMA? ?Hei nuori, tiesitkö, että tilaamalla Amazonista kirjan tai levyn, tuet veroparatiiseja?, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen pohtii harmaan talouden
tiedotuskampanjan tulevia mottoja.
PÄÄHENKILÖ
23
5 / 2013
Harmaan talouden
tor(j)uja
Jutta Urpilainen on puhunut enemmän harmaasta taloudesta &
veronkierrosta kuin hänen edeltäjänsä yhteensä, vaikka hallitus on
hajanainen & EU nielee kaiken ajan.
TEKSTI
V
Jutta
Urpilainen lähestyi tammikuussa
Voima-lehteä. Hän halusi julkaista
mielipidekirjoituksen veronkierrosta ja harmaasta taloudesta.
Jaan Urpilaisen kanssa oudon fetissin: harmaa talous ja veronkierto kiinnostavat pohjattomasti.
Urpilainen on juuri se henkilö, jonka alaisuudessa tehdään
Suomen talouspolitiikkaa koskevat ratkaisut. Sen vuoksi halusin
haastatella häntä kasvotusten.
Neljän kuukauden kuluttua haaveeni toteutui.
A LT I O VA R A I N M I N I S T E R I
kuvaajamme kansH
sa Urpilaisen avustajan Olli-Pekka Koljosen perässä pitkin
ARPON
valtioneuvoston linnan käytäviä.
Odotustiloja koristavat aiempien
valtiovarainministeriössä istuneiden ministerien kuvat. Sauli Niinistön kuva eroaa hieman muista: hänen kasvojaan kehystää haloefekti.
Lattialla on suuri sininen metallista tehty possu. Possun selässä on aukko, josta voi pudottaa kolikon. Koputtelen possua.
Se on tyhjä.
Sama uhkaa myös valtion
kassaa, jos veronkiertoa ei saada
kuriin. Arvioiden mukaan veronkierto syö EU:n jäsenmailta tuhat
miljardia euroa vuosittain. Taloussanomat puolestaan laski 22. toukokuuta ilmestyneessä jutussaan
harmaan talouden kustannukset
Suomen valtiolle. Lehden selvityksen mukaan valtion kassaan
jäisi 13 miljardia euroa enemmän,
jos kaikki maksaisivat veronsa.
Summalla rahoittaisi kaikki sosiaali- ja terveysministeriön alaiset
menot.
Vakavat kasvot tuijottavat
taulujen kehyksistä. Entisiä ministereitä katsellessa tajuaa, että Urpilainen on todennäköisesti
puhunut veronkierrosta ja harmaan talouden vastaisesta taistelusta enemmän kuin hänen
edeltäjänsä yhteensä.
Harmaan talouden torjunta
on ollut Urpilaisen lempilapsia
ja se on nostettu myös yhdeksi
JARI HANSKA
hallituksen kolmesta kärkihankkeesta. Liekö taustalla vilpitön
innostus vai perussuomalaisten
pelko ? myös he ottivat harmaan
talouden kitkemisen agendalleen
jo ennen 2011 eduskuntavaaleja.
Nyt kaikki puolueet puhuvat harmaasta taloudesta.
Valtiovarainministeri on kiireinen. Kalenteri täyttyy Brysselin ja Helsingin väliä ravatessa.
Haastatteluaikaa jumpattiin viisi
kuukautta. Avustaja ehti vaihtua
matkan aikana. Nyt Urpilaisen
sihteeri kuitenkin noutaa meidät
odotustilasta entisten ministerien katseiden alta ja saattaa nykyisen ministerin luo.
KUVAT
TANU KALLIO
kasta, Liettuasta, Luxemburgista, Tsekistä ja Norjasta.
Paneelikeskusteluksi tarkoitettu tilaisuus oli uuvuttava. Jokainen panelisteista piti pitkän ja
jaarittelevan puheenvuoron oman
maansa näkökulmasta. Tunnelma
oli uninen, muutamat nuokkuivat.
Keskustelu ei saanut tuulta alleen.
?Me oltiin suunniteltu se niin,
että siinä olisi ollut oikeasti napakammat puheenvuorot?, Urpilainen myöntää.
harmaan taN
louden torjunnasta puuttuu myös EU-tasolla. VeroasioisA P A K K U U T TA
ta vastaava komissaari Algirdas
?emeta valitteli Helsingin Sanomille
I N I VA L KO R A I DA L L I S E E N
seminaarin yhteydessä, että EU:n
neulejakkuun pukeutunut yksimielisyysperiaate tekee pääUrpilainen ottaa meidät reteäs- töksenteosta vaikeaa. ?emetan
ti vastaan. Istumme kiiltäväksi mukaan ilmapiiri olisi kuitenkin
juuri nyt suolakatun pyöreän
tuisa harmaan
neuvottelupöykitkedän ääreen. Työn talouden
a
a
l
miselle.
pöydän ääressä
l
o
ttä
Urpilainen
olisi turha edes
oen, e assa
K
?
m
puhuu
rauhalyrittää pitää koa
todist llista
lisesti,
mutta
kousta, sillä paa
tiukkaan säperivuori peittäisi
histori soa.?
k
näkymän.
vyyn. Hänen
ajanja
?Mitä sä pidit
mukaansa vesiitä veronkiertoronkierto on
noussut ympäri
seminaarista? ?
Urpilainen avaa keskustelun.
maailmaa agendalle yllättäen ja
Hän viittaa pari viikkoa aiem- nopeasti. Nyt olisi hyvä aika toimin, 29. huhtikuuta, Helsingissä mia.
pidettyyn kansainväliseen veron?Koen, että ollaan todistakierron vastaiseen seminaariin. massa historiallista ajanjaksoa.
Urpilainen oli kutsunut panee- Veronkierron ja veroparatiisien
liin keskustelemaan ministereitä vastustaminen on noussut teemuun muassa Slovakiasta, Krei- maksi, josta puhuvat kaikki.
S
HARMAATA VAI MUSTAA?
taloudessa
puhuttaessa käsitteet menevät helposti sekaisin. Mikä on
rikollista toimintaa? Mikä lain
rajoissa liikkuvaa mutta eettisesti kyseenalaista?
Suomen laissa harmaaksi taloudeksi tulkitaan kaikki
toiminta, jossa organisaatiot
(yritykset, järjestöt, puolueet
ja muut) jättävät maksamatta
verot, tullimaksut tai lakisääteiset eläke-, tapaturma- tai
työttömyysvakuutusmaksut.
Vaikka organisaation muu
toiminta olisi täysin laillista,
maksujen hoitamatta jättämiH A R M A A S TA
nen on rangaistavaa. Se on siis
talousrikollisuutta.
Esimerkiksi puhelimia valmistava ja myyvä kuvitteellinen
PuhelinMega-yritys valmistaa
ja myy puhelimia, mutta maksaa palkat pimeästi työntekijöille. Yrityksen perusliiketoiminta on aivan laillista, mutta
palkanmaksu rikkoo lakia.
Harmaasta taloudesta voidaan erottaa erikseen laiton
talous. Se tarkoittaa taloutta,
joka syntyy alunperinkin rikollisesta toiminnasta, kuten ihmis- tai huumekaupasta.
Myös konservatiivit?, Urpilainen
kiteyttää.
Samalla kun keskustelen harmaasta taloudesta Urpilaisen
kanssa, maailmalla uutisoidaan
Britannian konservatiivipääministeri David Cameronin myllykirjeestä, jolla hän patistaa Britannian alaisia veroparatiiseja
allekirjoittamaan kansainväliset
verosopimukset.
Cameronin vaatimus sääntöjen tiukentamisesta ei kuitenkaan
kohdistu ?nanssikeskus Lontoon
Cityyn, joka on maailman suurimpia veroparatiiseja.
huoK
limatta harmaan talouden
torjunta näyttää raskaalta proO V I S TA
P U H E I S TA
sessilta. Viimeisin takaisku tuli
toukokuussa. Taloussanomat uutisoi 15. toukokuuta, että Itävalta ja Luxemburg eivät suostuneet
allekirjoittamaan niin sanottua
säästöverodirektiiviä, joka olisi
lisännyt pankkitietojen vaihtoa
jäsenmaiden välillä.
Yksinkertaistettuna tietojen
vaihtaminen auttaa nappaamaan
talousrikolliset kiinni. Esimerkiksi yritys tai sijoittaja, joka on siirtänyt omaisuuttaan toisen maan
pankkiin ja pyrkii näin välttämään
verot, voidaan saada helpommin
nalkkiin.
Luxemburg ja Itävalta halusivat myös Sveitsin, Monacon, Andorran ja Liechtensteinin mukaan
neuvottelemaan omat verosopimuksensa, jotta ne eivät hyötyisi
tilanteesta. Urpilainen on takaiskusta huolimatta optimistinen.
?Säästöveron osalta Luxemburgin ja Itävallan asenne on
muuttunut. He puhuivat siitä, että ovat valmiita etenemään säästöverodirektiivin osalta lähikuukausien aikana.?
Tilanne on tavallinen. Kaikki
pelaavat nollasummapeliä. Yksikään maa ei halua raottaa oman
maansa pankkisalaisuutta, torjua
?nanssisektorin veronkiertoa tai
solmia tietojenvaihtosopimuksia,
jos kaikkia ei saada mukaan.
Esimerkiksi pankkisalaisuudesta ja mitättömän pienestä veroprosentista on tullut monille
valtioille bisnestä. Tällainen veroparatiisi houkuttelee yrityksiä ja
sijoittajia puoleensa. Kilpailu veropakolaisista on kiihtynyt ja yksikään veroparatiisivaltio ei halua
heikentää asemaansa esimerkiksi
pankkisalaisuuden purkamisella.
Ongelma piilee siinä, että esimerkiksi kehitysmaiden taloudet
24
5 / 2013
KAKSI URPILAISTA? Valtionvarainministerin aika menee etenkin Eurooppa-asioihin. Harmaan talouden ja veronkierron
torjuntaa voisi auttaa se, jos valtiovarainministeriötä johtaisi kaksi henkilöä, toinen
Suomessa ja toinen Brysselissä.
kärsivät suuryritysten veronkierrosta. Pääomapako kehitysmaista on Kepan raportin mukaan
kymmenkertainen verrattuna kehitysapuun. Kehittyneiden maiden ongelmana on veropohjan
näivettyminen ja kriisien syveneminen. Veroparatiisit ovat keskeisessä roolissa ?nanssikriisien
syntymisessä.
Muutama päivä haastattelun
jälkeen EU:n jäsenmaat kokoontuvat Brysselissä huippukokoukseen. Tällä kertaa aiheena ei ole
?nanssikriisi vaan veroparatiisien
ja veronkierron torjuminen. EUkomission puheenjohtaja José
Manuel Barroso sanoo kokouksen alla, että vuoden 2015 alussa
kaikki verotietojen vaihto olisi jä-
senmaiden kesken automaattista.
Valitettavasti kokouksen lopputulos jää löysäksi. Luxemburg
ja Itävalta eivät taivu muiden jäsenmaiden vaatimuksiin. Myös
Irlanti heittäytyy hankalaksi ja
puolustelee maan tarjoamia veroetuja. Lehdet uutisoivat, että
it-jätti Apple on onnistunut tiputtamaan Irlannin-tytäryhtiöidensä verotaakkaa huimasti
alle maan 12,5 prosentin yhteisöveron.
?Verokilpailu ei sinänsä ole pahasta, kunhan se on reilua?, Suomea kokouksessa edustanut pääministeri Jyrki Katainen kommentoi
tuoreeltaan Helsingin Sanomille.
Pääministeri ja valtiovarainministeri taitavat katsoa verotuk-
KIERTOA VAI SUUNNITTELUA?
V E R O S U U N N I T T E L U tarkoittaa toimintaa, jolla pyritään minimoimaan verojen
maksu laillisin keinoin. Esimerkiksi keikkatyötä tekevä
lääkäri perustaa MegaLääkäriyrityksen ja myy lääkäripalveluja yrityksensä kautta. Sen
sijaan että lääkäri maksaisi
itselleen täyttä palkkaa, hän
nostaa palkkionsa osinkoina,
joista maksetaan vähemmän
veroa kuin korkeista palkkatuloista.
Monet
sijoituspalveluyhtiöt tarjoavat verosuunnitteluun erikoistuneita palveluita.
Kun laista etsitään aktiivisesti
porsaanreikiä, joiden kautta omaa tai yrityksen verotusta olisi mahdollista pienentää, voidaan puhua aggressiivisesta verosuunnittelusta.
Tällöin ollaan hyvin lähellä veronkiertoa.
Veronkierto tarkoittaa toimintaa, jossa noudatetaan
verojärjestelmän
sääntöjä
toisin kuin laissa on tarkoitettu. Toisin sanoen lakia ?ymmärretään? väärin ja samalla
hyödynnetään lain sisältämiä
porsaanreikiä. Veronkierto on
rikos.
sen ihmeellistä maailmaa hieman
eri kulmista.
näytölle ilmesL
tyy lasten leikkipuisto. Animoidut kakarat leikkivät ja kirÄ PPÄ R I N
kuvat innosta. Yhtäkkiä tyhjästä ilmestyy musta mörkömäinen
hahmo, joka kaappaa lapsilta
leikkitelineet. Ruutuun lävähtää
teksti Välistävetäjä vie meiltä 1 000
päiväkotia vuodessa.
Tämä on osa huhtikuussa 2012
alkanutta harmaan talouden ja
talousrikollisuuden torjuntaan
keskittyvää tiedotuskampanjaa.
Dramaattisesti nimetty Harmaa
talous ? Musta tulevaisuus -kampanja on osa hallituksen talousrikollisuuden vastaista toimintaohjelmaa. Videota on näytetty myös
elokuvateattereissa uusimman James Bond -elokuvan alussa.
Kampanjan nettisivuilta voi
tilata nuorille räätälöidyn harmaata taloutta koskevan luennon tai tullin, poliisin tai verottajan esityksen. Sivustolla voi
pelata kuivakkaa harmaa talous
-visaa. Nettisivut ja kampanjavideo on tehty nuoria kosiskelevaan tyyliin.
Kampanjamateriaalissa nostetaan esiin muun muassa pimeä
työnteko, sosiaalietuuksien väärinkäyttö ja piraattituotteiden ostaminen ja myyminen. Sen sijaan
?nanssisektorin harmaata taloutta ei mainita lainkaan.
Tämä on tyypillistä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan
vuonna 2008 tilaaman raportin
mukaan veromenetykset ovat ?nanssisektorilla huomattavat.
Silti harmaan talouden ympärille
muodostunut julkinen keskustelu koskee lähinnä rakennusalaa
ja pitsoja: siis sitä, että alle viiden
euron pitsoihin liittyy aina jotain
hämärää.
Jokaisella on jonkinlainen ymmärrys siitä, mitä remontti tai
pizzan valmistaminen tarkoittaa. Rakennus- ja ravintola-aloilla työskentelee myös paljon siirtolaisia. On kätevä ajatella, että
harmaa talous liittyy lähinnä näihin muualta tulleisiin, ei meihin.
Verohallinnon väliraportista käy ilmi jo esipuheessa, että
?erityisesti nuorten asenteisiin
tarvitaan muutosta?. Ajavatko
Suomen konkurssiin omahyväiset teinit, jotka holding-yhtiöden
avulla kiertävät verot, palkkaavat pimeää työvoimaa ja siirtävät
omaisuutensa veroparatiiseihin?
?Mulla on sellainen muistikuva, että kampanja on tavoittanut
noin 70 prosenttia nuorista. Miksi se on suunnattu nuorille on sen
takia, että nuorten asenteet harmaata taloutta kohtaan on paljon
löperömmät kun mitä on sitten
vanhemmilla ihmisillä?, Urpilainen perustelee kampanjaa.
Nuoret ovat ainoa kohderyhmä,
jolle suunnattiin tiedotusta harmaan talouden torjuntaohjelmassa. Kampanjan logiikalla harmaa
talous saadaan kitkettyä, jos nuoret eivät suostu tekemään pimeitä
töitä ja vaativat jokaisesta pizzasta kuitin. Miten on niiden yritysten
laita, jotka näitä pimeitä töitä nuorille tarjoavat?
?Yrityksiin tehtävä vaikuttaminen ja tiedottaminen on toi-
sentyyppistä kuin tällaisia kampanjoita. Et se on enemmän
sellaista keskusteluyhteyttä ja
vuorovaikutusta?, Urpilainen
esittelee.
Verohallinnon tilaajavastuutiimi teki raporttinsa mukaan
viime vuonna 2 383 tarkastusta
yrityksiin. Tiimi selvitti hoitavatko yritykset kaikki lainmukaiset
velvollisuutensa. Joka toisesta
yrityksestä löytyi puutteita. Millaisiin asenteisiin valtiovarainministeri on törmännyt yrityksissä,
kun puheeksi nousee harmaan talouden kitkeminen?
?Jos sä juttelet pienten ja keskisuurten yritysten kanssa, niin
he ovat sydämellä tässä samassa
rintamassa mukana. He näkevät,
että nämä ylikansalliset pörssiyhtiöpelurit pystyvät käytännössä tarjouskilpailussa pelaamaan
heidät ulos ja pahimmassa tapauksessa viemään veroeurotkin
muualle?, Urpilainen intoutuu auringon paahteen nostaessa työhuoneen lämpötilaa.
Hän puhuu vakuuttavasti.
Hetken aikaa vastapäätäni istuva valtiovarainministeri kuulostaa vallankumousjohtajalta, joka
nousee puolustamaan pk-yrityksiä ahneita ylikansallisia yrityksiä vastaan. Politiikan realiteetit
ovat kuitenkin toiset.
huomautti
veroseminaarin jälkeen, että
E
on aivan sama millaisia kansainR Ä S K R IIT IK KO
välisiä seminaareja Urpilainen
järjestää, jos kotimaassa asiat eivät etene mallikkaasti.
Eduskunnan tarkastusvalio-
5 / 2013
TULEVAISUUS PÖYDÄLLÄ.
Jutta Urpilaisen paperipinojen
joukossa on seuraavaan Voimassa haastatellun Kevin Balesin kirja Nykyajan orjat.
kunta esitteli ennen vuoden 2011
eduskuntavaaleja selvityksen
harmaan talouden tilasta Suomessa sekä toimenpidelistan.
Silloin kaikki eduskuntapuolueet
ylistivät vuolaasti selvitystä.
Hallitusneuvotteluissa ääni
kellossa muuttui. Kesken neuvottelujen Voimalle vuodetusta
muistiosta paljastui, että kokoomus ja rkp lipesivät tarkastusvaliokunnan mietinnöstä ja pyrkivät
vesittämään monia harmaan talouden torjuntaan liittyviä toimia.
Vaikeiden neuvottelujen päätteeksi Suomeen saatiin laajapohjainen kuuden puolueen hallitus,
ja Jutta Urpilainen sai valtiovarainministerin salkun. Kun hallituksessa ei ole yhteistä arvopohjaa, on päätökset tehtävä asia
kerrallaan.
Suhtautuminen kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvään
harmaaseen talouteen repii hallituksen rivejä. Siihen kuuluu muun
muassa lähdeveron tai osingoista
maksettavan veron välttely tekeytymällä ulkomaiseksi sijoittajaksi.
Suomi menettää sen vuoksi varovaisten arvioiden mukaan noin
800 miljoonaa euroa vuodessa.
Tarkastusvaliokunnan raportin
mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään
ilmoittamatta Verohallinnolle.
Sijoitustoimintaa koskeva lainsäädäntöhanke on nyt vireillä
valtiovarainministeriön arvopaperimarkkinaosastolla. Siellä pohditaan parhaillaan, mitä anonyymin omistamisen mahdollistavalle
hallintarekisteröinnille tehdään.
Hallintarekisterien kautta on
mahdollista piilottaa omistuksensa. Tällöin verottaja ei tiedä
kuka omistaa mitäkin arvopapereita, joten verojen kiertäminen
käy helposti ja samalla katoaa
tieto arvopapereiden todellisesta
omistajasta.
Suomessa hallintarekisteröinti on ollut mahdollista ainoastaan
ulkomaisille sijoittajille. Ennen
vuoden 2011 eduskuntavaaleja
sdp:n silloinen puoluesihteeri Mikael Junger ehdotti vaalipaneelissa, että anonyymi omistaminen
hallintarekisterin kautta pitäisi
kieltää kaikilta sijoittajilta.
Valtiovarainministeriössä valmistelussa olevan lakipaketin
myötä hallintarekisteröinti tulisi kuitenkin mahdolliseksi myös
suomalaisille sijoittajille. Näin
esimerkiksi poliitikot voisivat piilottaa osakeomistuksensa aivan
laillisesti.
Hallitusneuvotteluissa sdp
vaati, ettei hallintarekisteriöintiä mahdollisteta, mutta kirjaus
vesittyi hallitusohjelmassa rkp:n
ja kokoomuksen painostuksesta.
Demarien kanssa samassa rintamassa ovat vasemmistoliitto ja
vihreät. Hallituksen rivit ovat siis
täysin hajallaan.
Hallintarekisteröinti on nyt
Urpilaisen mukaan ?telakalla?.
Hallitus odottaa, millaisia ohjeita asiasta annetaan EU:sta, jossa
valmistellaan parhaillaan asiaa
koskevaa direktiiviä. Suomen arvopaperimarkkinat ovat moneen
muuhun jäsenmaahan verrattuna
varsin avoimet.
?Iso trendi Euroopassa on sii-
hen suuntaan, että avoimuutta
ja tietojenvaihtoa pitäisi pystyä
lisäämään. Siinä hallintarekisteri toimii toiseen suuntaan. Olisi ristiriitaista olla lisäämässä
avoimuutta ja automaattista
tietojenvaihtoa ja samalla olla
mahdollistamassa hallintarekistereiden käyttöönotto tai jopa
niiden laajentaminen?, Urpilainen hämmästelee.
että SuoV
mi pyrkisi ajamaan muuallekin Eurooppaan mahdollisimman
OISI KUVITELL A,
avointa järjestelmää. Se ei kui-
i
inister
m
n
e
k
nHet
a valla a.
a
t
s
o
l
lt
kuu
ohtaja
j
s
u
o
kum
tenkaan ole täysin valtiovarainministerin hallinnassa. Hallintarekisteröinti nimittäin kuuluu
rahoitusmarkkinaosastolle, joka
puolestaan siirrettiin hallitusneuvotteluissa kokoomuslaisen ministerin vastuulle. Ensin Jyri Häkämiehelle, joka sittemmin siirtyi
Elinkeinoelämän keskusliiton pomoksi, ja nyt Jan Vapaavuorelle.
Salkkukeikauksen myötä Urpilainen ei tarkkaan tiedä, missä
vaiheessa hallintarekisteröintiä
koskevat neuvottelut niin sanotusta arvopaperikeskusdirektiivistä ovat EU:ssa menossa.
?En osaa sanoa arvopaperi-
keskuksista sen enempää, koska
en ole sen asian päällä. Eikä siitä Vapaavuoren kanssa nyt? Itseasiassa me ei olla kertaakaan
edes puhuttu siitä.?
Urpilainen kuitenkin kertoo,
että hallitus ratkaisee kantansa
neuvoteltaviin asioihin yhdessä.
Vapaavuori vastaa Voiman sähköpostikyselyyn, että direktiivin
valmistelu on edennyt, mutta ei
ota kantaa sen vaikutuksista hallintarekisteriin.
?Tästä huolimatta kotimaisessa virkamiesvalmistelussa pyritään varautumaan ennakolta
mahdolliseen hallintarekisteröinnin laajentumiseen?, Vapaavuori
kirjoittaa.
siasioita selvittää noin 200 henkilön yksikkö, Tanskassa 100 henkilöä ja Norjassa 80. Suomessa
veroparatiisiasioihin keskittyi aikaisemmin 12 tarkastajan ryhmä.
Heidän tehtävänään on selvittää
epäillyttäviä rahavirtoja hyödyntämällä pankkien vertailutietoja.
Kehysriihessä hallitus päätti
antaa Verohallinnolle lisäresursseja 40 henkilön verran. Urpilainen aikoo keskustella resurssien
käytöstä Verohallinnon kanssa.
?Mun on tarkoitus nyt tavata Verohallinnon johtoa ja käydä
keskustelua näistä painopisteistä
ja minkälaisia asioita siellä priorisoitaisiin?, Urpilainen sanoo.
työhuoneen
M
kaapin päällä nököttävä kello käy kymmenen minuutINISTERIN
harmaan talouden
kitkemiseksi käytävän taistelun pullonkaula on viranomaisten
resurssit ja toiminta. Vaikka Suomi on solminut lukuisia verosopimuksia veroparatiisivaltioiden,
kuten Mansaaren, Neitsytsaarien
ja Caymansaarien kanssa, niiden
käyttö on ollut vielä vähäistä.
Sopimusten avulla viranomaiset voivat pyytää esimerkiksi
ulkomaisista pankeista tietoja
mahdollisesta veronkiertäjästä. Tehtävää vaikeuttaa se, että pyyntö pitää yksilöidä, eli on
oltava valmiiksi epäily siitä, että tietty henkilö kiertää veroja.
Vuodesta 2009 lähtien Suomi on
tehnyt vain kymmenkunta tietopyyntöä, kun samaan aikaan naapurimaa Ruotsi tehtaili tietopyyntöjä jopa 160.
Kyse on myös henkilöstön
määrästä. Ruotsissa veroparatii-
T
OINEN
tia etuajassa. Kello kilahtaa ja
haastattelu päättyy. Kuvaajamme nappaa vielä viimeiset kuvat.
Keskustelen sillä välin Urpilaisen
avustajan kanssa veroparatiiseista kertovan Aarresaaret-kirjan kirjoittajasta Nicholas Shaxsonista.
Yht?äkkiä Urpilainen havahtuu.
?Aarresaaret on mahtava kirja?, Urpilainen huudahtaa.
?Mä olen antanut sitä kirjaa
lahjaksi esimerkiksi mun saksalaisille kollegoille. Se kirja muutti mun maailmankuvaa. Se oli
räjäyttävä kokemus ja teki mulle
sen, että nyt tähän on pakko paneutua.?
Lue Teemu Muhosen juttu s. 8 kuntien
veronkierrosta & Jorma Mäntylän juttu s. 16 Euroopan harmaan talouden
syistä.
25
Nurmijärven
Kivi-juhlilla
Taaborinvuorella
kesällä 2013
Täysiveristä näyttämötaidetta,
vaikuttavaa kuoromusiikkia ja
Kiven teksteihin sävellettyjä
kantaesityksiä
VEIJO MEREN
NEW Performance
Ohjaus Samuli Reunanen
Musiikki Iiro Ollila
Liput 27 / 25 / 17 ?
Kivi-juhlat ry.
p. 050 584 3306,
046 564 5802
www.kivijuhlat.fi
ROBIN
HOODIN
SYDÄN
DAVID FARR
JUHA KUKKONEN
ESITYKSET 11.6. - 31.8.2013
Julie Andree T. (Kanada)
Robin Deacon (Iso-Britannia / USA)
Nada Gambier / Action Scénique (Belgia)
Kristina Junttila (Norja / Suomi)
Tero Nauha (Suomi)
Oblivia (Suomi / Iso-Britannia)
Open Dialogues (Iso-Britannia)
Mimosa Pale (Suomi / Saksa)
Joshua Sofaer (Iso-Britannia)
Eero Yli-Vakkuri (Suomi)
Performance Voyage 3 ?performanssivideoita (MUU ry, Suomi)
Artist as Art -työpajan taiteilijat Heli Konttinen,
Anneliina Koskinen, Elina Minn, Maija Reeta Raumanni,
Anna Emilia Tolppi, Jani Petteri Virta
Esitykset
ensi-ilta
ti 11.6. klo 18
ke 12.6. klo 18
to 13.6. klo 18
la 15.6. klo 15
su 16.6. klo 15
ti 18.6. klo 18
ti 20.8. klo 18
ke 21.8. klo 18
to 22.8. klo 18
la 24.8. klo 15
su 25.8. klo 15
ti 27.8. klo 18
SUOMENLINNAN KESÄTEATTERISSA:
www.newperformance.fi
ENSI-ILTA
12.6.2013
RYÖVÄRIN RAKKAUSTARINA
LIPUT toimituskuluineen alkaen 18,50 ? puh. (09) 718 622 www.ryhmateatteri.fi
Rooleissa:
REINO NORDIN
AARNI KIVINEN
PAAVO KEROSUO
(LÄHES)
ONNELLINEN
MIES
MIEHEKÄS KOMEDIA
ESITYKSET 26.9. - 29.11.2013
LIPUT toimituskuluineen alkaen 18,50 ?
puh. (09) 718 622
www.ryhmateatteri.fi
Ohjaus ja käsik
käsikirjoitus:
JUHA KUKK
KUKKONEN
Turku Festival
KANSAINVäLINEN PERFORMANSSI- JA ESITYSTAITEEN FESTIVAALI ERI PUOLILLA TURKUA
ILTA
ENSI- 013
2
.
9
.
6
2
13.-16.6.2013
5 / 2013
TEKSTI
AINO HAAVIO
KUVITUS
TUOMAS KÄRKKÄINEN
Terrorin
tunarit
Al-Qaidan afrikkalainen
haara nostattaa otsikoita
kansainvälisessä mediassa
? usein turhaan.
A
L - Q A I D A ?vahvistuu Afrikassa?,
ja sen seurauksena maailma on
muuttumassa ?entistäkin vaarallisemmaksi?, väitti alkuvuodesta yhdysvaltalainen uutiskanava
CNN ulkoministeri Hillary Clintonin haastattelun perusteella.
Samansuuntaista viestiä on
viime aikoina välittänyt valtamedia kautta maailman ? myös osa
afrikkalaisista tiedotusvälineistä.
Algeria, Libya, T?ad, Niger, Nigeria, Mauritania ja Mali olisivat
joutumassa yksi toisensa jälkeen
al-Qaidan ikeen alle.
Näinköhän?
?Brändinä al-Qaida on vertaansa vailla. Emoliikkeen maineen siivittäminä yksittäiset terroristisolut valtaavat palstatilaa
silloinkin, kun niiden toiminta on
merkitykseltään vähäpätöistä?,
toteaa islamin verkostoihin perehtynyt dosentti Aini Linjakumpu Lapin yliopiston politiikkatieteiden laitokselta.
Syyskuun 2001 isku World Trade Centeriin räjäytti al-Qaidan
koko maailman tietoisuuteen.
?Poliittisena tekona lentokonehyökkäys oli ainutlaatuisen tehokas. Siitä lähtien al-Qaida on
nauttinut huikeasta pelotearvosta?, Linjakumpu sanoo.
vaikutus Afrikan
L
maihin ei yllä otsikoiden maalailemalle tasolle.
IIKKEEN
Al-Qaida etenee kuin eteneekin Afrikassa, erityisesti Saharan
eteläpuolisissa maissa, arvioi Jean-François Daguzan. Hän johtaa
ranskalaista strategiaan ja turvallisuuteen keskittyvää Fondation pour la Recherche Stratégique
-tutkimuslaitosta sekä luotsaa
kansainväliseen politiikkaan erikoistuneita aikakausjulkaisuja
Maghreb-Machrek ja Géoéconomie.
Daguzanin mukaan al-Qaida
kuitenkin pikemminkin siirtyy
kuin laajentaa reviiriään afrikkalaisiin kehitysmaihin. Liike on
menettänyt jalansijaa perinteisillä tukialueillaan, kuten Afganistanissa ja Irakissa. Verkosto
on myös epäonnistunut pyrkimyksissään palauttaa otteensa
Euroopasta.
?Tiukennettujen turvatoimien
ja paikallisen muslimiväestön aktiivisen vastarinnan vuoksi yritykset murtautua Eurooppaan ovat
2000-luvulla tyrehtyneet kerta
toisensa jälkeen?, sanoo al-Qaidaan perehtynyt Lähi-idän tutkimuksen professori Jean-Pierre
Filiu ranskalaisesta Sciences Po
-eliittikorkeakoulusta. Science
Po keskittyy politiikkatieteisiin ja
kuuluu Ranskan arvostetuimpiin
opinahjoihin.
Filiun mukaan al-Qaida
siis paremman puutteessa etsii tukialueita köyhimmistä
kehitysmaista.
Al-Qaida on joutunut turvautumaan varasuunnitelmaan,
muotoilee mauritanialaistaustainen Mohammad-Mahmoud
Ould Mohamedou kansainvälisen politiikan ammattilaisille
suunnatulla openDemocracynettifoorumilla. Mohamedou
johtaa Geneven turvallisuuspoliittisen keskuksen Lähi-idän ja
Pohjois-Afrikan osastoa. Aikaisemmin hän on toiminut Mauritanian ulkoministerinä.
afrikkalaisten
A
solujen juuret ulottuvat Algerian sisällissotaan. Algerian
L-QAIDAN
hallitus pyrki 1990-luvulla tukahduttamaan uskonnollisia
ryhmittymiä. Vainotuissa moskeijoissa kiinnostuttiin Lähiidässä viriävästä ylikansallisesta
jihadismista.
Algerialaista ääriuskonnollisuutta edustava sala?stiryhmittymä GSPC ilmoitti 2000-luvun
vaihteessa tukevansa Osama bin
Ladenin johtamaa ?lännenvastaista? liikettä. Ryhmittymä lä-
hetti taistelijoita T?et?eniaan Venäjän-vastaiselle rintamalle sekä
myöhemmin Irakiin, jossa soturit
kohtasivat Yhdysvaltojen johtaman liittouman.
Syyskuun 11. päivänä 2006
al-Qaidan silloinen kakkosmies
Ayman al-Zawahiri julisti videotiedotteessaan GSPC:n liittyneen
kansainväliseen al-Qaidaan.
Seuraavana vuonna GSPC vaihtoi
nimensä Islamilaisen Maghrebin al-Qaidaksi, ranskalaisittain
AQMIksi.
kuten al-Qaidan muutA
kin haarat, pitää arkkivihollisenaan ?länttä?, sanan eri merQMI,
kityksissä. Pääpaholaisen rooli on
varattu Yhdysvalloille. Malin sota saa vihan kohdistumaan myös
Ranskaan.
Lännenvastaista taistelua
käydään paikallisin painotuksin.
Esimerkiksi itsemurhaiskuja Afrikassa toteutetaan huomattavasti
vähemmän kuin Lähi-idässä.
?Irakissa al-Qaida kävi epäsymmetristä sotaa Yhdysvaltoja,
ylivoimaista vihollista, vastaan.
Itsemurhaisku oli yksi harvoista
keinoista osoittaa voimaa. Afrikassa tavanomaisemmatkin menetelmät toimivat?, Linjakumpu
pohtii.
Afrikassa AQMI on muun muassa lukuisten kidnappausten
takana. Kymmeniä Euroopan
maiden kansalaisia ? esimerkiksi
turisteja ja avustustyöntekijöitä
? on siepattu viime vuosina. Osa
näistä ihmisistä on myöhemmin
tapettu.
Lisäksi afrikkalainen al-Qaida
hyökkää paikallisia toimijoita, kuten Saharan eteläpuolisten mai-
27
28
5 / 2013
den hallituksia tai poliittisia ryhmittymiä, vastaan.
?Vihollisen kasvot muuntuvat
tilanteen ja yksittäisen solun intressien mukaan?, Aini Linjakumpu sanoo.
Filiun muJ
kaan ideologia määrittää AQMIa vähemmän kuin Lähi-idän
EAN-PIERRE
verkostoja.
?Uskonnollinen ajattelu on
Afrikassa usein päälle liimattua.
Sahelin alueella al-Qaidan toiminta muistuttaa monelta osin
tavanomaista rikollisuutta tai
gangsterismia.?
AQMI harjoittaa muun muassa laajamittaista salakuljetusta.
Liikkeen algerialaisilla johtohahmoilla on takanaan vuosikymmenten kokemus aseiden, huumeiden, tupakan ja ihmisten
salakuljettamisesta.
?Tupakkabisneksen vuoksi yksi keskeisistä johtajista, Mokhtar
Belmokhtar, tunnetaan paremmin lempinimellään Mister Marlboro?, Filiu mainitsee.
Kidnappaukset muodostavat
niin ikään merkittävän tulonlähteen AQMIn soluille. Lunnasvaateet ovat nousseet jopa kymmeniin miljooniin dollareihin.
Al-Qaidan lipun alla rikollisuus saadaan Filiun mukaan
näyttämään ylevältä. Puheet
shariasta, islamilaisesta laista,
kiillottavat julkisivua siten, että liikkeen jäsenet voivat tuntea olevansa osallisina jossakin
suuressa ja merkittävässä.
kylvää tuhoa
V
ja pelkoa, osa asiantuntijoista kyseenalaistaa liikkeen vahAIKK A AQMI
vuuden ? kyvyn tavoitteelliseen,
pitkäjänteiseen ja strategisesti
perusteltuun toimintaan.
?Vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa al-Qaida rakensi aktiivisesti kansainvälistä verkostoaan. Osama bin Laden piteli
lankoja käsissään, ja hänen auktoriteettinsa tunnustettiin ääriajattelijoiden piireissä yli rajojen.
Henkilönä hän vetosi fanaatikkoi-
syyria
tunisia
afganistan
irak
algeria
libya
egypti
mali
niger
jemen
nigeria
ERI MIELTÄ: AL-QAIDA SINNITTELEE SITKEÄSTI
K U N A R A B I K E VÄ Ä N väkival-
lattomat mielenosoitukset kaatoivat Lähi-idässä samoja hallintoja,
joita jihadistit olivat yrittäneet
syrjäyttää kolmen vuosikymmenen
ajan, al-Qaidan nähtiin olevan lopullisen tappion partaalla.
Kaksi vuotta myöhemmin alQaida on levinnyt ennennäkemättömän laajalle, erityisesti Afrikassa, synnyttäen uusia jihad-liikkeitä
ympäri Pohjois-Afrikkaa, Sahelin
aluetta ja Afrikan sarvea.
Miksi al-Qaida ei siirtynyt historiaan? Näin ennusti esimerkiksi
tunnettu islamistiseen terrorismiin
erikoistunut tutkija, Fawaz Gergesin kirjassaan The Rise and Fall of AlQaeda (2011).
TERRORISTIJÄRJESTÖT
ovat harvoin massaliikkeitä, jotka
nojaavat laajaan suosioon vaan
pieniä ryhmiä, joiden jatkuvuuden varmistavat sotilaallisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja vastapuolen yllyttäminen ylimitoitettuihin kostotoimenpiteisiin.
Al-Qaidan suosio ympäri Lähiitää oli pohjalukemissa jo ennen
arabikevättä, koska se oli sortunut
ylilyönteihin. Tämä paljastuu Pew
Researchin gallupeista alueella
vuosina 2006?2010.
Al-Qaidaan ja islamistiseen terrorismiin erikoistunut amerikkalainen tutkija Daveed GartensteinRoss on huomioinut kirjassaan Bin
Laden?s Legacy (2011), että arabikevään vaikutus terroriverkoston jäsenten maailmankatsomukseen on
ollut minimaalinen.
Vanhojen hallintojen keskittyessä mielenosoitusten kukistamiseen al-Qaidan ja jihadistiryhmien
toiminnan rajoittaminen on jäänyt
vähemmälle huomiolle.
Vaikutukset näkyivät erityisesti
Jemenissä, jossa Arabian niemimaan al-Qaida (AQAP) kasvatti
aseistustaan ja jäsenmääräänsä.
Poliittinen kaaos johti AQAP:n väliaikaiseen hallintoon suurissa osissa
Etelä-Jemenin Abyanin maakuntaa.
M Y Ö S S Y Y R I A S S A jiha-distien
rooli on kasvanut. Irakin al-Qaidaan sidoksissa olevan Syyrian
jihadistijärjestö Jabhat al-Nusran
jatkuva vahvistuminen vapaaehtoistaistelijoiden saapuessa riveihin on inspiroinut jihadisteja Syyriassa ja Irakissa.
Uusille hallinnoille al-Qaidan
toiminnan rajoittaminen ei ole
ollut tärkein prioriteetti muiden
poliittisten ja taloudellisten ongelmien viedessä niiden huomion.
Vallankumouksen
läpikäyneissä
valtioissa turvallisuuspalveluiden
kyky valvoa jihadistimilitanttien
toimintaa on vähentynyt samalla
kun uudet hallitsijat ovat pyrkineet
nostamaan suosiotaan vapauttamalla poliittisia mielipidevankeja
esimerkiksi Egyptissä, Tunisiassa ja
Libyassa.
Useita jihadisteja on onnistunut
pakenemaan vankiloista arabikevään kaaoksessa. Tämän seurauksena jihad-liikkeiden määrä ja
toiminta on kasvanut merkittävästi
Pohjois-Afrikassa.
Siitä on seurannut esimerkiksi
oppositiojohtajan Chokri Belaidin
murha Tunisiassa, useita hyökkäyksiä Libyassa uutta hallintoa ja
ulkomaalaisia kohtaan, sekä jihadliikkeiden lisääntyminen Egyptissä,
etenkin Siinain niemimaalla.
A L - Q A I D A N suurimmat ongel-
mat ovat itseaiheutettuja: silmitön
väkivalta Irakissa, harkitsemattomat itsemurhaiskut Lähi-idässä
sekä paikallisväestön vieraannuttaminen al-Qaidan islamilaisesta
yhteiskuntamallista järjestön hallinnoimilla alueilla ankaralla lainvalvonnalla ja paikallisille vieraalla
islamin tulkinnalla.
Al-Qaidassa ongelmat tiedostetaan. Siitä todistaa muun muassa
Timbuktusta löydetty muistio, joka
jäi jälkeen kun paikalliset jihadistit
pakenivat ranskalaisten joukkojen
saapuessa kaupunkiin.
Muistion oli kirjoittanut Islamilaisen Maghrebin al-Qaidan
(AQIM) paikallinen johtaja, joka
summasi jihadistien virheitä hallintonsa aikana Pohjois-Malissa.
Virheet ovat olleet al-Qaidalle arabikevättä tuhoisampia.
Silti arabikevään alun jälkeiset
tapahtumat osoittavat, ettei alQaidan kykyä käyttää hyväkseen
kaaosta tule aliarvoida.
Juha Saarinen
Kirjoittaja on Lähi-itään & alueen
poliittiseen väkivaltaan erikoistunut itsenäinen tutkija & jatkoopiskelija.
hin laajalti?, Linjakumpu sanoo.
?Verkosto harveni ja haurastui lähestyttäessä 2010-lukua.
Lännen sota terrorismia vastaan
nujersi osan keskeisistä soluista.
Johtajia ajettiin ahtaalle.?
Bin Ladenin kuoleman jälkeen
liikkeeltä on puuttunut vahva
keulakuva. Nykyinen ykkösmies,
teoreetikko Ayman al-Zawahiri,
ei yllä karismaltaan eikä johtajuudeltaan edeltäjänsä tasolle.
Afrikan maaperällä pyhää sotaa käykin sirpaloitunut al-Qaida.
Solut toimivat paljolti itsenäisesti
ja irrallisina. Hierarkkinen organisaatio puuttuu.
Jean-François Daguzanin mukaan kyse on niin sanotusta franchising-toiminnasta, jossa mikä
tahansa ryhmä voi ilmoittautua
emoliikkeen jäseneksi ilman välttämättömiä velvoitteita verkostoa kohtaan.
Vaikka solut ryhtyvät joskus
yhteisoperaatioihin, sidokset
useimmiten purkautuvat yhtä
nopeasti kuin niitä on solmittu.
Solut asettuvat usein myös toisiaan vastaan. Filiun mukaan
niiden välillä kytee arvovaltakiistoja, ja johtajat nokittelevat
keskenään.
AQMIn alkuaikoina marokkolaisia, tunisialaisia ja libyalaisia
ääriliikkeitä ilmoittautui mukaan
yhteisafrikkalaiseen jihadistiseen
rintamaan.
?Pian kävi kuitenkin selväksi,
etteivät ne olleet valmiita toimimaan algerialaisjohtoisessa hierarkiassa?, Filiu sanoo.
Algerialaiset siirtyivät värväämään joukkoja Sahelin alueelta.
Nykyisin AQMIn riveissä taistelee esimerkiksi Libyasta vapautuneita palkkasotureita sekä
Sahelin köyhien maiden syrjäytyneitä nuoria, jotka hekään eivät
suostu noudattamaan algerialaisen ytimen ohjeita.
Tämä on omiaan heikentämään al-Qaidan valta-asemaa.
?Liike ei ole kenenkään käsissä?, Filiu arvioi.
Mahmoud
M
Ould Mohamedou kuvaa
solujen toimintaa opportunisOHAMMAD-
tiseksi. Jean-Pierre Filiu yhtyy
näkemykseen:
?Yksittäiset solut tarttuvat
tilaisuuteen siellä missä havaitsevat avoimen markkinaraon
voimannäytölle.?
Osa Sahelin alueen valtioista
on niin heikkoja, että solut suorittavat iskujaan ja tarjoavat tukeaan paikallisille jihadistisille liikkeille vastarintaa kohtaamatta.
Esimerkiksi Nigeriassa hallitus
on tyytynyt seuraamaan sivusta,
kun al-Qaida on aseistanut paikallista ääriryhmittymää Boko
Haramia ja tukenut sen hyökkäyksiä julkisiin kohteisiin ja kristillisiin kirkkoihin.
Malista AQMI saattoi muovata uutta luvattua maata vuoden
2012 keväästä kuluvan vuoden
alkupuolelle kenenkään puuttumatta tilanteeseen. Se ei kohdannut sotilaallista vastarintaa
ottaessaan haltuunsa ? osittain
yhteistyössä paikallisten ääriryhmien kanssa ? maan pohjoisosia.
Pohjois-Malin siviiliväestöä
alistettiin ankaraan sharia-komentoon. Naisia lukittiin sisätiloihin. Laulu ja tanssi kiellettiin.
Varkailta katkottiin raajoja. Kulttuurikaupunki Timbuktun taideaarteita hävitettiin.
siviilit ovat kärsiV
neet Malissa ja Nigeriassa
ja kidnappaukset herättäneet
AIKKA
aiheellista huolta, on syytä huomata, ettei al-Qaida saavuta Afrikassa juurikaan suosiota kansan
keskuudessa.
Malissa kansanjoukot hurrasivat, kun ranskalaiset saapuivat
vuoden alussa maahan ja purkivat fanaatikkojen pystyttämän
totalitaarisen komennon. Mohamedoun mukaan malilaisten suuri enemmistö vierastaa liikettä ja
mieltää sen edustavan lähinnä
väkivaltaa.
?Myös heidän tapansa harjoittaa uskontoa lienee paikalliselle
väestölle outoa?, Linjakumpukin
toteaa.
Ranskankielisten televisiokanavien haastatteluissa tarpeekseen saaneet rivikansalaiset viittaavatkin AQMIn jäseniin
tyypillisesti sanoilla ?roisto? tai
?hullu?.
?Jos totta puhutaan, [?] pohjoisafrikkalaiset eivät ole koskaan
ottaneet [Islamilaisen Maghrebin al-Qaidaa] vakavasti?, Mohamedou toteaa openDemocracy
-sivustolla.
Ranskalaisen strategiaan
keskittyvän IRIS-tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Philippe
Hugon ei usko AQMIn houkuttelevan malilaisia jatkossakaan.
Tutkimuslaitoksen
Afrikanosastoa johtava Hugon arvioi malilaisten nojautuvan tulevaisuudessakin heille tuttuun
maalliseen ja demokraattiseen
perinteeseen.
?Myös Maghrebin alueella
kansalaiset janoavat ennen kaikkea perusoikeuksia, sananvapautta ja työtä?, Linjakumpu sanoo.
?Tämä kävi selväksi arabikevään kansannousuissa.?
Pelon lietsontaan ei siis liene
syytä. AQMIlta puuttuvat hierarkkinen organisaatio, strategia
ja kansojen tuki.
?Toisaalta sirpaleisuus tekee liikkeen kitkemisestä äärimmäisen vaikeaa. Yhden solun
tuhoaminen ei juuri vaikuta kokonaistilanteeseen?, arvioi kapteeni Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian
laitokselta.
Mohamedou kuitenkin uskoo
AQMIn toiminnan vähitellen tyrehtyvän sisäiseen onttouteensa. Päämääriltään ambivalentti
liike on toiminut alusta lähtien
pikemminkin reaktiivisesti kuin
proaktiivisesti. Ilman sisältöä tulevaisuutta on vaikeaa
rakentaa.
?Merkittävän uhan AQMI voi
kuitenkin muodostaa esimerkiksi siinä tapauksessa, että sen
ajatukset alkavat herättää vastakaikua Euroopan muslimien
keskuudessa, vaikkapa Pariisin lähiöissä?, Aini Linjakumpu
pohtii.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Tule kokemaan visionääriset
pianoresitaalit, intiimit
kotikonsertit, ennakkoluulottomat monitaideteokset
sekä paljon muuta!
Säveltäjävieraana
Peter Ablinger (Itävalta).
OSIPOWS ÄRTSOPPA OCH ANDRA VERK OSIPOW?S PEA SOUP AND OTHER WORKS
Retrokatsaus 1970-luvulle!
20.6.?22.9.2013
Lisätiedot ja
lippuvaraukset:
www.musiikinaika.org
info@musiikinaika.org
Puh. 044 5993 195
Café Simo ? kesäterassi - museokauppa
Kuntsin modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa
Avoinna: ti ? su 11-17, ma suljettu kuntsi.vaasa.fi
Kuvassa Sonar Quartett (Saksa)
Mikkelin taidemuseo
18.5.?15.9.2013
Kuvataiteen hyväksi
Viipurin Taiteenystävät ry:n
talletuskokoelma
Simberg, Aihe Porvoosta, 1912
Wilho Sjöström, Maisema Seinen rannoilta,
1907/08, yksityiskohta
Ristimäenkatu 5, 50100 Mikkeli ? www.mikkeli.fi/museot
Avoinna ti, pe, su 10?17, ke 12?19, la 10?13, ma suljettu
TAITEILIJAN
MATKASSA
uusi perusnäyttely
81,(1 .$8381.,
?=000 4f5;f5 2<=(;(0+,=0026;
¶
2\YHH[[VYP 1`YRP :P\RVULU
KARUA KAUNEUTTA
Juho Rissasen seurassa
Kauppak. 35, Kuopio, ti-la 10-17
Kuraattori Anna Kortelainen
(UUP 2PUU\ULU! <UOVSH
(]VPUUH QVRH WpP]p RSV ¶
T`?Z Q\OHUU\RZLUH
7ppZ`SPW\[ ¶ Á
Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo
www.poikilo.fi
4pU[pU R\]H[HPKL]PPRV[
7LRPSV ;LO[HHURH[\ 4pU[[p
R\]H[HPKL]PPRV['NTHPS JVT
^^^ THU[HUR\]H[HPKL]PPRV[ Ä
30
5 / 2013
TEKSTI
KIMMO JYLHÄMÖ
KUVITUS
JESSE PASANEN
Nettiuskovaiset & avoimen tiedon rakastajat repivät verkkareitaan, kun teknologiakriitikko Evgeni Morozov ampuu
trollirakettinsa helppojen ratkaisujen pilvilinnoihin.
Klikkaa tästä, pelasta kaikki
W
pelastaa. Demokratia 2.0. Yliopistoja ei tarvita, koska ihmiset vertaisoppivat toisiltaan netissä. Facebook ja Google
pelastavat maailman. Avoimuus
lopettaa korruption. Kaikki muuttuu paremmaksi, koska internet...
Ei, ei, väittää valkovenäläissyntyinen Evgeni Morozov. Hän
tarkastelee uusimmassa kirjassaan To Save Everything, Click Here (2013) sarkastisesti sitä, miten
Piilaakson teknologiayhtiöt hallitsevat maailmaa ja kertovat valloitussuunnitelmistaan.
Morozov ei ole mikään ValkoVenäjän diktaattorin Aljaksandr
Luka?enkan lähettämä vakooja
länsimaihin, mutta hän varoittaa
liberaalidemokratioiden pilvilinnoista. Häntä on kyllä verrattu slovenialaiseen ?loso? Slavoj
I K I TA L O U S
?i?ekiin, mutta Morozov ei ole
myöskään mikään ?loso?.
Hän on alle kolmikymppinen
kriitikko, joka on käynyt läpi avoimen tiedon ja vallankumouksen
oppikoulun kaikki asteet Itä-Euroopassa. Sittemmin hänestä on
tullut teknomaailman puhutuin
hahmo ja arvostettujen teknologiafoorumien suupaltti.
ensimmäinen
M
kirja The Net Delusion: The
Dark Side of Internet Freedom ilOROZOV IN
mestyi arabikevään alla helmikuussa 2012. Se muistutti, että
nettiteknologia on tehokas väline myös diktaattoreiden käsissä.
?Ylistäessään internetin vapauttavaa voimaa läntinen maailma on luonut diktatuureissa
eläville ihmisille kohtuuttomia
odotuksia siitä, miten tehokasta verkkoaktivismi voi olla?, toimittaja Hanna Nikkanen kiteytti
kirjassaan Verkko ja vapaus (2012)
Morozovin varoituksia.
The Net Delusionissa Morozov
kritisoi tapaa, jolla länsimaat
promotoivat ?internetin vapaut-
ta? olettaen, että vapaan netin
avulla myös ihmisoikeudet ja ilmaisunvapaus edistyvät.
?Tässä uudessa kirjassa kyseenalaistan niin keinot kuin päämäärätkin, mitä tulee Piilaakson
tyneen na
t
i
h
e
K
?
a
an aik
i
g
o
l
o
tekn
us on
u
m
o
t
tehot ä Henkeä
yhä
synti P htaan.?
ko
pyrkimyksiin ratkaista ongelmia?,
Morozov kirjoittaa To Save Everything -kirjassaan.
Meille vapaan tiedon uskovaisille Morozovin kirja on erinomaista ärsytysterapiaa ideologisia uskomuksia vastaan.
Yksi Morozovin pääväitteistä on, ettei netti voi olla mallina
millekään. Ei netillä ole yhtä ja
ainoaa mallia, eikä netistä voi ve-
tää mitään moraalisia johtopäätelmiä siitä, miten asioiden pitäisi olla.
mukaan PiiM
laakson ?rmat kuten Google ja Facebook toimivat uudella
OROZOV IN
tavalla etenkin siinä mielessä, että ne eivät sano haluavansa tehdä vain voittoa. Ne haluavat tehdä maailmasta paremman.
Samalla teknomaailmaan
kuuluva usko tehokkuuteen läpäisee koko globaalin yhteiskunnan. Morozov lainaa kirjansa
motossa Aldous Huxleytä: ?Kehittyneen teknologian aikana tehottomuus on synti Pyhää Henkeä kohtaan.?
Teknologia tekee hyvää, informaatio on mannaa, ne vapauttavat meidät luonnosta ja kaikista
vaivoista. Kaikkien pitäisi osata
koodata, sillä algoritmit ja robotit ratkaisevat ihmiskunnan kaikki ongelmat.
Tätä pyrkimystä Morozov kutsuu solutionismiksi, haluksi ratkaista kaikki yhdellä kertaa. Siinä
ohessa tekno?rmat yrittävät rat-
kaista myös sellaisia ongelmia,
jotka eivät ole oikeasti ongelmia
ollenkaan.
Ajatteluun sisältyy Morozovin
mukaan vielä oletus, että voimme luopua myös epätäydellisestä
edustuksellisesta demokratiasta,
koska piilaaksolaiset algoritmit
tekevät poliittisista ongelmista
historiaa.
ei ole ky?
se enää koneista ja ohjelmista vaan pikemminkin tiedosta ja
TEKNOLOGIASSA
valtavan datamäärän käyttämisestä, jotta maailmasta tulisi parempi paikka?, Googlen pomo Eric
Schmidt kertoo teknologiayliopisto MIT:n opiskelijoille vuonna 2011.
Paremmalla
maailmalla
Schmidt tarkoittaa muun muassa arabikevään vallankumouksia. Schmidtin mielestä ne ovat
esimerkki yhteiskunnallisesta
liikkeestä, joka alkaa tiedon jakamisesta ja mahdollisuudesta
käyttää teknologiaa.
Hommat voi suunnitella Facebookissa, toteuttaa Twitterillä ja
5 / 2013
tallentaa Youtubeen. Schmidtin
mukaan tämä on ?käyttäjää voimauttava malli?, joka on johtanut
kansannousuihin.
Sosiaalinen media takaa sen,
että ?et ole koskaan yksin. Et koskaan kyllästy. Voit tietää kaiken?,
Schmidt sanoo.
aiM
kaisemmin ?rmat eivät luvanneet vallankumousta. Yksi reOROZOV IN MUK A AN
volutsionääri löytyy myös Facebookin johdosta.
?Maailmasta pitää tehdä avoimempi ja yhdistyneempi?, vaatii
Facebookin johtaja Mark Zuckerberg. ?Emme herää aamulla ja
ajattele, että ensisijainen tarkoituksemme olisi tehdä rahaa.?
Zuckerbergin mukaan ?maailmassa on paljon isoja asioita, jotka
pitää ratkaista, ja yhtiönä me yritämme luoda infrastruktuurin, jolla
näitä ongelmia voidaan ratkaista?.
Morozovin mukaan koko maailma on huiputettu uskomaan
ideologiaan, että pelkästään nettiteknologia tekee meistä parempia ihmisiä.
olisi virallinen futuristi, hänen lähitulevaisuuden visionsa vuodelle
2020 olisi helppo arvata, Morozov pohtii.
J
OS PIILA AKSOLLA
?Ihmiskunta voittaa lopulta
liikalihavuuden, unettomuuden
ja globaalin lämpenemisen, koska kaikki syövät vähemmän, nukkuvat paremmin ja tuottavat hiilidioksidia sopivasti ? ja altistavat
itsensä jatkuvalle teknologiselle
tarkkailulle.?
Tulevaisuudessa menestyjät
voivat pistää kaikki tietonsa ja
liikkeensä seurattavaksi, koska
istää
p
t
a
v
i
vo
Kaikki liikkeensä
kaikki aksi, koska
tav
seurat i ole mitään
e
heillä ittävää.
häv
heillä ole mitään hävittävää. Jos
voi todistaa, että on parempi ihminen, saa paremmat palvelut ja
halvemmat vakuutukset. Myös
viranomaiset kiinnostuvat ihmisten sosiaalisen median pro?ilista
enemmän kuin virallisesta identiteetistä.
Ja jos ihmisellä ei ole tarjota
seurantaraporttia toimistaan,
hän on epäilyttävä. Piilaakson
GOOGLEN
VERKKODEMOKRATIA
PAGERANK?
G O O G L E K E R T O O nettisivuillaan yhtiön hakkerieettisestä ilmapiiristä seuraavasti:
?rahaa voi tehdä myös olematta pahis? ja ?voi olla vakavasti
otettava pukeutumatta pukuun?.
?Verkkodemokratia toimii?,
väittää Google ja kertoo miten:
PageRank?-algoritmi analysoi,
mitkä sivustot muut verkkosivut
ovat ?äänestäneet? parhaiksi tie tolähteiksi.
Kun verkko laajenee, lähestymistavan merkitys kasvaa entisestään, koska jokainen uusi
sivusto on uusi tiedonlähde ja uusi
?äänestäjä?.
Morozovia ?irttailu demokratian kanssa ärsyttää.
?Jos Google valitaan pyörittämään maailman muuttamisen infrastruktuuria, Google
on kanssamme ikuisesti?, hän
varoittaa.
Googlesta ei saa mitään tietoja ulos. Sen luoma systeemi
saattaa olla ?puhtaampi, nätimpi ja tehokkaampi ratkaisu?,
mutta epätäydellisyys on hinta,
joka demokratiasta maksetaan,
Morozov muistuttaa.
WIKIPEDIA EI KÄY MALLISTA
Y K S I N E T T I A J A N suurimpia saavutuksia on Wikipedia.
Wikipediassa alussa toimineen
Andrew Lihin kirja The Wikipedia
Revolution kertoo, kuinka muutama luuseri loi maailman suurimman ensyklopedian.
Wikipedia syntyi Linux-käyttöjärjestelmän hengessä. Sen
monet kannattajat väittävät,
että avoin ja vapaa ovat tulevaisuuden avainsanat, joiden
avulla syntyy uusi demokratia,
jonka mallina on internet ja wikipedia.
Wikipedia on ollut osa avoimen tiedon voittokulkua ja se
on asettanut haasteen samalla
koko nettiajan yhteiskunnalle:
voisiko wikipolitiikka ja wikitalous korjata ongelmat.
Kuitenkin se, miksi Wikipedia toimii hyvin, on mysteeri.
Meillä ei ole siitä teoriaa, eikä
edes Wikipedian perustaja Jimmy Wales tiedä vastausta. Ennen kuin tiedämme miksi Wikipedia toimii, emme voi perustaa
toimintaa wikimallin mukaan,
Morozov sanoo.
utoopikot puolustautuvat ja sanovat, että kaikilla on vapaus valita ja täydellinen autonomia.
Morozov väittää, että tämä on
vaarallinen myytti.
tapahtuu politiiE
kalle? Morozovin mukaan se
on lopulta äänestäjien jatkuvan
N TÄ M I TÄ
ja kaikkialle seuraavan katseen
alainen.
Teknotulevaisuudessa politiikka ?vapautuu kaikesta laiskasta
korruptiosta, takahuonediileistä
ja tehottomista hevoskaupoista.
Puolueet on hajotettu ja korvattu groupon-tyylisillä poliittisilla
kampanjoilla.?
Morozovia groupon-politiikka
kauhistuttaa.
Supertarjouksia välittävä kalifornialainen yritys Groupon
?tarjoaa päivittäin kampanjoita
parhaista diileistä? ja kuvaa toimintaansa näin: ?Totuuden nimissä ? me todella haluamme
teidän rakastavan Grouponia.
Haluamme jokaisen Grouponoston tuntuvan liian hyvältä ollakseen totta, siitä hetkestä kun
ostat sen siihen päivään kun käytät sitä.?
Itse ostin muutama vuosi sitten Grouponin välityksellä kuntosalille kuukausikortin todella halvalla. Ostaminen oli kyllä
helppoa, mutta kuntosalin pitäjä
ei koskaan ollut paikalla, kun yritin saada tunnukset kuntosalin
käyttöä varten.
media tekee
D?Jopa
osallistumisesta peliä.
ne, jotka eivät koskaan
TVIITTISOTA WIKIPEDIA
A
VS. MOROZOV
M O R O Z O V E I O L E kovinkaan miellyttävän miehen
hen maineessa
enää uuden kirjansa myötä. Itse asiassa hän on luvannut vittuilla
kaikille yhtä tasapuolisesti. Twitterissä hänen mottonsa on ?There
are idiots. Look around.?
?Vaikka emme pääse eroon ihmisistä, jotka haluavat ?korjata?
politiikan, me voimme ainakin tehdä pilaa niistä, jotka haluavat
alistaa politiikan sille, mitä Wikipediasta tai ?internetistä? kokonaisuutena ?on opittu??, Morozov kirjoittaa.
Kritiikissään The Baf?erissa Morozov arvostelee vapaan netin
puolustaja Tim O?Reillyä. Seuraa kolmen teknoälykön tviittisota.
Morozovin ja O?Reillyn väittelyyn liittyy Wikipedian perustaja
Jimmy Wales. Morozov kirjoitti vuonna 2009 arvion Wikipedian
historiikista.
O?Reilly:
Kritiikki on hyödyllistä. Dialogi ja väittely ovat
tehokkaita tapoja parantaa ajattelua. Ikävä
kyllä Morozovin kritiikin tyyli epäonnistuu,
koska se ei ole hyödyllistä.
Wales:
Sori ? Tim paljasti, että olet vain pseudo-intellektuelli. Olet pelkkä paarma, joka lentää
kohteensa ohi.
Morozov:
Ah, Jimmy ?joka-nimesi-tyttärensä-Ayn-Randin-kirjan-henkilön-mukaan? Wales! Hauska
kuulla sinusta.
Wales:
Juuri tuota tarkoitin pseudoälyköllä. Olet snobi, joka ei ole saanut aikaan mitään ja hyökkäät niitä vastaan, jotka ovat.
I G I TA A L I N E N
vaivautuneet äänestämään saavat nyt oikeat kannustimet ?
luonnollisesti osana verkossa tapahtuvaa peliä, jossa he keräävät
pisteitä ihmiskunnan pelastamiseksi ? ja siksi he kiirehtivät älypuhelintensa luokse ?tsekkautuakseen? äänestyskopissa.?
Morozov kysyy, onko Piilaakson lupaus ikuisesta parannuksesta tylsistyttänyt kykymme kyseenalaistaa.
?Kuka tänään on tarpeeksi
hullu haastaakseen hyveet, joilla eliminoidaan tekopyhyys politiikasta??
Kuka sanoisi, että keisarilla ei
ole vaatteita, että kaikki teknotoiveet eivät ole välttämättä toivottavia seuraustensa johdosta?
Morozov ainakin yrittää:
?Kuinka löytää uusia kannustimia saada ihmiset kiinnostumaan ihmiskunnan pelastamisesta, taistelusta ilmastonmuutosta
vastaan tai osallistumisesta politiikkaan? Tai vähentämään rikollisuutta? Jos kysyy näiden interventioiden sopivuutta, herää
samalla kysymys valistuksesta.?
Valistus tarkoittaa sitä, että käyttää järkeään ilman toisen
johdatusta.
mustassa tuleM
vaisuudessa sanomalehdet
eivät enää julkaise juttuja, joista
Morozov:
Olen iloinen että se satutti.
Wales:
Mistä satuttamisesta olet iloinen?
Wales:
Miksi loukkaat tyttäreni nimeä?
Morozov:
Tiedoksesi, että loukkasin sinun makuasi
suhteessa älyköihin.
Wales:
Sinä et tiedä mitään mieltymyksistäni älykköjen suhteen.
Wales:
Myönnä pois. Kritiikkisi oli asiaton loukkaus.
Sinun pitäisi pyytää anteeksi Timiltä.
Morozov:
Tiedän että olet kateellinen, että kirjoitin Timistä enkä sinusta? Sori! Ehkä myöhemmin
tänä vuonna, Jimmy.
Wales:
En viitsi vastata. Uudelleen tviittaan tekstisi.
Röyhkeytesi on henkeäsalpaavaa.
OROZOV IN
lukijat eivät ole kiinnostuneita.
?Pro?ilinmuodostaminen (yhdistettynä sosiaalisen verkoston
dataan) takaa, että jokainen saa
lukea pitkälle (jopa sanatasolla)
Morozov:
Käytän sitä myyntilauseena, ok? ?Röyhkeytesi on henkeäsalpaavaa?, sanoi Jimmy Wales
Evgeny Morozovista.
31
32
5 / 2013
kustomoitua sanomalehteä, joka
saavuttaa mahdollisimman suuren klikkausmäärän.?
Entä miten käy kritiikin?
?Ammattimaiset kriitikot ovat
kadonneet, ne on korvattu ensin
?joukoilla?, sitten algoritmeilla ja
lopulta kustomoiduilla algoritmeilla?.
Itse asiassa kaikki voidaan
viedä todella pitkälle ? ja ehkä
niin on jo tehtykin.
?Trendikkäimmät kulttuurijulkaisut käyttävät algoritmeja kirjoittamaan kritiikkiä hiteistä, joita ovat tehneet toiset algoritmit.?
Kaikki ei muutu kuitenkaan:
?Järjestelmä tarvitsee epätäydellisiä ihmisiä tuottamaan klik-
kauksia, jotka imevät rahaa mainostajilta.?
moniseE
litteisyys, hämäryys, epäjärjestys ja mahdollisuus epäP ÄTÄY D E L L I S Y Y S ,
onnistua, tehdä syntiä, tehdä
väärin. Nämä kaikki kuuluvat
Morozovin mukaan inhimilliseen vapauteen.
?Piilaakson pyrkimys sovittaa meille kaikille digitaalinen
pakkopaita promoamalla tehokkuutta, läpinäkyvyyttä, varmuutta ja täydellisyyttä ? kun
samalla eliminoidaan näiden
ominaisuuksien pahat kaksossisarukset: kitka, hämäryys,
moniselitteisyys ja epätäydel-
SUOMALAINEN
KLIKKAUSAKTIVISMI
K A N S A L A I S A L O I T E on uusi
peli, jota tosin eduskunnassa
kukaan ei osaa pelata, vaikka
laki tuli voimaan jo viime vuoden
maaliskuussa.
Kannatukset kerätään klikkaamalla eli osallistumalla netissä. Esimerkiksi kansalaisaloite
tasa-arvoisesta avioliittolaista
keräsi alle päivässä 50 000 kannattajan tavoitteen. Nyt sillä on
kannattajia jo lähes 150 000.
Kansalaisaloitteet
herättävät tärkeää keskustelua, mutta
poliittiset päätökset tehdään
edelleen vanhaan malliin. Miksi?
Pelkkä klikkauskannatus ei takaa
toimivaa poliittista järjestelmää.
Mitä pitää tehdä silloin, kun
menestyvä aloite on esimerkiksi
rasistinen. Tähän asti menestyvät
aloitteet ovat olleet liberaaleja,
mutta entä sitten, kun Hommafoorumi masinoi ulkomaalaisten
karkotuskampanjan?
Silloin tarvitaan rakenteita ja
politiikkaa, kuten aina ennenkin.
lisyys ? tulee osoittautumaan
kohtuuttoman kalliiksi pitkällä
aikavälillä.?
Jokainen äärimmilleen viety
pyrkimys poistaa heikkoudet kokonaan tuhoaa samalla myös inhimillisen vapauden perustan.
Morozov varoittaa, että ?jos
meillä ei ole voimaa ja rohkeutta
paeta Piilaakson mentaliteettia,
joka pyörittää paljolti nykyistä
pyrkimystä teknologiseen täydellisyyteen, olemme pian poliittisessa tyhjiössä?.
Silloin ihmiset eivät kykene
enää moraaliseen päättelyyn.
teknologia kehitV
tyy, sitä seuraavat kulttuuri-instituutiot eivät aina kukoisAIKKA
ta: ?Kulttuuri-instituutioista on
tullut ankeita ja riskejä kaihtavia
toimijoita, joita kiinnostaa vain
oman rahoituspohjansa ylläpitäminen.?
Silti netin muutoksen voimaan
uskotaan, koska monet väittävät,
että myös kulttuurin ja taiteen
saralla joukkorahoitus on parempi. Miksi? Morozov kysyy.
Yleensä yksi sana riittää perusteluksi: internet. Yhtä lailla
avoimuus ja osallistuminen ovat
muuttuneet arvoiksi, joita on
kunnioitettava siksi, että ne kuuluvat myös netin olemuksellisiin
arvoihin. Miksi avoimuus ja osallistuminen sellaisenaan tekisivät
taiteesta parempaa?
Morozovin mukaan netistä
puhutaan jo niin itsestäänselvänä, että ei voida edes kuvitella,
että sitä ei olisi. Netti alkaa olla
jo itsessään ideologia.
Yhtä lailla naurettavana Morozov pitää ajatusta, että netti tekee meistä tyhmempiä, kuten esimerkiksi Nicholas Carr on
väittänyt kirjassaan The Shallows
(2011).
teluun itseni kanssa liian kauan.
Delegoin mieluummin kontrollin
kassakaapille ja käytän jäljelle
jäänyttä tahdonvoimaa johonkin
muuhun. Tämä on hyvin tehokas
systeemi.?
joka suuntaan
summarum. MoroM
osuva kritiikki muuttuu hel- S zovia kiinnostaa, miten Wilyttäväksi, kun selviää hänen oma kipediasta on tullut malli tuleOROZOV IN
neuroottinen nettisuhteensa.
?Olen kehittänyt teknologiankäyttöön strategian, koska elämä on lyhyt ja haluan elää sen
viisaasti. Olen ostanut kannettavan tietokoneen, jossa on helposti poistettava wi?-verkkokortti.?
Morozov ei pelkää, että joku tunkeutuisi hänen tietokoneelle. Päinvastoin. Hän haluaa
varmistaa, että hän itse ei pääse
nettiin.
?Kun menen kahvilaan tai
kirjastoon, en voi päästä nettiin. Kotona minulla on kuitenkin
kaapeliyhteys. Siksi olen ostanut
kassakaapin, jossa on aikalukko.
Se on tärkein vempeleeni elämässäni. Lukitsen puhelimeni ja
kaapelini kassakaappiin, jotta minua ei häiritä ja voin käyttää koko päivän, viikonlopun tai viikon
lukemiseen tai kirjoittamiseen?,
Morozov kertoo The Guardianin
haastattelussa maaliskuussa
2013.
Älykäs teknokriitikko tietää,
että kassakaapin suojauksen voi
avata myös ruuvimeisselillä.
?Siksi minun on piilotettava
myös ruuvimeisselit kassakaappiin. Ei ole kyse niinkään siitä,
etten osaisi sanoa ei itselleni. Minulla vain menisi tähän keskus-
UMMA
vaisuuden politiikalle, tai miten
Facebookista on tullut malli kansalaistoiminnalle, kuinka Amazonin arvioista tulee malli kritiikille
ja kuinka Googlesta on tullut malli yritystoiminnalle ja sosiaalisille
innovaatioille.
Tätä hän kutsuu internetsentrismiksi. Siihen sisältyy ajatus, että nettiaika on ?täysin
poikkeuksellista ja vallankumouksellista aikaa, jolloin mitkään
vanhat totuudet eivät pidä enää
paikkansa, kaikki asiat muuttuvat perinpohjaisesti, ja usko ?asioiden ?ksaamiseen kuntoon? on
korkea.?
Jos Morozovin kirjalla on opetus, se kuuluu näin: Piilaakson ?rmojen päämäärät on otettava tosissaan ja mietittävä, mitä niiden
saavuttaminen saisi aikaan:
?Keskustelun äänialan pitää
muuttua: sen sijaan että teemme
pelkästään pilaa heidän keinojensa tehokkuudesta, meidän pitää
uskaltaa myös kyseenalaistaa innovaattoreiden päämäärien sopivuus.?
Evgeni Morozov, To Save Everything, Click Here: The Folly of
Technological Solutionism. Allen
Lane. 413 s.
sinulle, joka katsot
nokkaasi pidemmälle
Voita VIP-huvia: Ruisrock ja Turun Musiikkijuhlat odottavat!
www.turkuenergia.?/kesakisa
Tapahtumat:
Tervetuloa
Alppipuiston
Kesään!
www.alppipuistonkesa.info
Tarjolla kansanmusiikkia, runoutta, funkya, teatteria,
jazzia, rockia, konemusiikkia ja lastenohjelmaa!
29.6. PAX 13 -FESTIVAALI
30.6. VADELMA FEST ?13
6.7. ALPPIMUISTO
7.7. KALLIOLA ROCK 2013
20.7. ELEPHANTASY ?13
21.7. PUISTOKARKELOT ?13
27.7. ALPPIPUISTON
KANSANJUHLA ?13
28.7. PITKÄ KUUMA KESÄ 2013
Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
34
5 / 2013
HYLÄTTY KOLHOOSI. Tämä maatila
oli Itä-Saksan aikoina maataloustuotantokollektiivi, jossa maa ja koneisto
omistettiin yhteisesti. Kukaan ei työskentele siellä enää.
TEKSTI
& KUVAT ISABELL ZIPFEL
Villi länsi vai Itä-Saksa?
Neljäsosa
itäisen Saksan
viljelymaasta on
kaapattu.
M
ovat niin korkeita,
että maatalon ikkunoista tuskin
näkee ulos. Koko maiseman peittää maissi.
Vuoden 2008 talouskriisistä
lähtien valtiot, konsernit ja sijoittajat ovat innostuneet hamstraamaan viljelysmaata. Arviot
kaapatun maa-alan määrästä
vaihtelevat 20:stä 80:een miljoonaan hehtaariin maailmanlaajuisesti. Vertailun vuoksi: Suomen
koko on 34 miljoonaa hehtaaria.
Yleensä huomio kiinnitetään
Afrikkaan ja kehitysmaihin, mutta maaryntäys on saapunut Eurooppaankin, erityisesti itäiseen
Saksaan. Arvioiden mukaan neljäsosa itäisen Saksan viljelymaasta on kaapattu.
AISSIPELLOT
naapuri ei enää ole nimeltään MülM O N E N I TÄ S A K S A L A I S E N
lerin isäntä tai Stoplen emäntä, vaan ODEGA, KTG Agrar AG,
Steinhoff Europe AG tai Lindhorst AG.
Taustaltaan Itä-Saksaan sijoittavat yritykset ovat usein länsisaksalaisia, osa perheyrityksiä,
toiset monikansallisiksi kasvaneita. Esimerkiksi ympäri maailmaa
toimivalla huonekalualan Steinhof?lla ei ole mitään tekemistä
maatalouden kanssa.
Maatalousyritykset kasvattavat raaka-aineita, joiden pörssihinta on korkein. Uusien suuromistajien pelloilla kasvaa
erityisesti Saksan valtion tukemia biopolttoainekasveja, kuten
maissia, rapsia ja sokerijuurikasta. Ainoa päämäärä on tuottaa
voittoa: työntekijöitä on minimaalinen määrä, koneita, torjunta-aineita ja lannoitteita maksimaalisesti. Toinen syy ostaa
viljelymaata on keinottelu.
Vuoroviljely ei kiinnosta yrityksiä tippaakaan. Laajat, vain
yhtä lajia kasvavat viljelmät kuluttavat maaperää voimakkaasti.
nykyään hehtaarista pyydetään
jopa 30 000 euroa ja vuokra on
500 euroa.
Hinnat ovat edelleen naapurimaita ja Länsi-Saksaa edullisempia, mutta hinnannousun takia
paikallisilla viljelijöillä ei ole enää
varaa vuokrata tai ostaa viljelymaata.
Jos konsernin informantit saavat tietää, että viljelijä haluaa luovuttaa tai on rahavaikeuksissa,
seuraa samantyyppinen tilanne.
Entisen kolhoosin johtaja, Michael K, kertoi, että konsernit tuputtavat hänelle toistuvasti suuria rahamääriä tilan maista, mutta hän
ei halua jättää työtään.
viljelijöiden luona ja kävin yhdessä
entisessä kolhoosissa Märkisch
Oderlandissa lähellä Puolan rajaa.
Sain tietää, että ihmiset menettävät yhä maita. Tapaamani
maanviljelijä Dietmar M kertoi,
että yhtiöt kuulevat informan-
sijoittajien armoilla, koska viljelysmaa on siellä edullisempaa kuin Länsi-Saksassa tai muualla läntisessä Euroopassa.
Seurauksena on hintojen räjähtäminen. Kun vuonna 2008
hehtaari maata maksoi 3 000 euroa ja sen vuosivuokra 150 euroa,
teiltaan, missä vuokrasopimukset ovat menossa umpeen. Ne
tarjoavat maanomistajille epävirallisesti moninkertaisen vuokrasumman verrattuna siihen, mitä sitä viljelevä maanviljelijä tai
DDR:n aikaisen kolhoosin perijä
maksoi. Muut tapaamani viljelijät vahvistivat tiedon.
M A A N V I L J E LY O N 2000-luvun keskeinen teollisuudenala.
Maan alla makaa tulevaisuuden
kulta: kun viime vuosisadan aikana metsästettiin öljyä ja kultaa, nyt rynnätään maatalouden raaka-aineiden perään. Kun
maatalousjätit ostavat viljelysmaata, ne ostavat tulevaisuuden tuotannon pohjan. Tämä voi
määrätä ruoan hinnan pitkällä
tähtäimellä.
Jo nyt voi nähdä, että maiden
kaappaaminen tuhoaa viljelijöiden elintavan. Lisäksi se johtaa
tilanteeseen, jossa konsernit ottavat haltuunsa ruoantuotannon
maailmanlaajuisesti.
Pääomamarkkinat päättävät
tulevaisuudessa ruoantuotannosta ja maailman väestön ravitsemisesta. Lopulta kyse on vallansiirrosta, hallinnasta. Sillä se
joka omistaa maan, määrää lopulta sen hinnan.
I TÄ - S A K S A O N
V I E R A I L I N TA M M I K U U S S A
alla
osisad
u
v
e
Viim ästettiin
mets ltaa, nyt
a ku
öljyä j ään maan
t
rynnä ään.
per
Isabell Zipfel on Berliinissä elävä
valokuvaaja.
berliini
MärkischOderland
MITKÄ
MAAKAAPPAUKSET?
Maakaappauksiksi, englanniksi
land grabbing, kutsutaan yritysten, yksityisten sijoittajien tai
valtioiden suurten viljelymaaalojen osto- tai vuokrasopimuksia. Viljelymaata ulkomailla hankkivat valtiot, jotka
haluavat taata väestönsä ruokaturvan. Toisaalta niitä hankkivat yritykset ja sijoittajat, joita
kiinnostaa ruoan ja biopolttoaineiden korkea hinta. Vaikka
hankinnat ovat usein muodollisesti laillisia, niitä pidetään
ongelmallisina ympäristön ja
paikallisten yhteisöjen kannalta. Maakaappaus-käsitettä on
myös kritisoitu sen epämääräisyyden vuoksi.
5 / 2013
MENNYT SEINILLÄ. Julisteita Itä-Saksan ajoilta
viljelijän autotallissa.
RAJASEUDUN PIENVILJELIJÄ.
Puolan rajan lähellä elävä Stefan
F myy kasvattamiaan vihanneksia ja eläimiä turisteille sekä Berliinistä Puolaan matkustaville.
POLTTOAINEITA PELLOSTA.
Saksan valtio tukee biopolttoaineiden, kuten maissin, rapsin ja
sokerijuurikkaan kasvatusta.
35
36
5 / 2013
Poliisin väkivaltaa ei
tilastoida,
eikä se johda syytte
isiin.
5 / 2013
TEKSTI
MIKKO NISKASAARI
KUVA
M
oli tapana käydä ulkoiluttamassa koiraansa metsässä,
Mäntsälän Lukontien kääntöpaikalla. Tällä kertaa retki päättyi
toisin kuin tavallisesti. Kun mies
oli viheltänyt koiransa takaisin,
molemmat istuivat autossa ja olivat juuri lähdössä liikkeelle, paikalle kaahasi siviilimallinen farmariauto, joka kiilasi eteen. Siitä
ryntäsi kaksi mustiin siviiliasuihin
pukeutunutta miestä.
?Miehet tulivat autoni luo ja
avasivat kuljettajan oven. Toinen miehistä löi minua kasvoihin
suun alueelle?, kertoo uhri.
Miehet huusivat olevansa poliiseja, mutta poliisitunnuksia ei
ollut näkyvillä, eikä poliisikorttia
esitetty. Uhri ei uskonut poliiseiksi miehiä, jotka ensimmäiseksi iskevät päin näköä, vaan hän arveli
joutuvansa ryöstetyksi. Tilanne
oli hyvin nopea, harkinta-aikaa
ei ollut.
Ensimmäisen nyrkiniskun jälkeen hyökkääjät repivät miestä
väkivalloin autosta, sitten toinen
ampui häntä etälamauttimella,
mutta laite ei toiminut kunnolla. Kesti ehkä 15 sekuntia raastaa
mies ulos.
Hänet kaadettiin maahan,
samalla paikalle tuli toinen siviilimallinen auto ja kaksi miestä
lisää. Toinen iski välittömästi uhria teleskooppipampulla reiteen
ja olkavarteen. Yksi istui miehen
päälle ja väänsi hänen päätään,
yksi poliiseista käveli miehen
päällä.
IEHELLÄ
olivat poliiseja. Kaksi ensimmäistä olivat
Karhu-valmiusryhmästä, toiset
Helsingin huumepoliisin kenttäryhmän konstaapeleja. Poliisi oli
aiemmin löytänyt metsästä kaksi
amfetamiinin maastokätköä, ja
Helsingin poliisilaitos oli järjestänyt paikalle elektronisen vartioinnin. Kätköillä oli hälyttimet,
kääntöpaikalla kamera ja lähistöllä kolme tunnuksetonta poliisiautoa vartiossa.
Kamera oli näyttänyt miehen
auton saapumisen kääntöpaikalle, ja vähän myöhemmin toisen
kätkön elektroniikka alkoi hälyttää. Mahdollisesti koira oli juossut kätkön yli. Aiheutti hälytyksen mikä tahansa, lähellä olevat
partiot saivat käskyn ottaa kuljettaja kiinni.
Vasta kun mies oli saatu käsirautoihin, poliisit esittivät virkamerkkinsä. Viides huumekätköllä käynyt poliisi ilmoitti paikan
koskemattomaksi. Poliisit olivat hakanneet täysin viattoman
kansalaisen, joka sattui olemaan
Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen vartija-vahtimestari.
H
VILMA VANTOLA
Oli elokuun 26. päivä vuonna
2009.
poliiP
sien ja vartijan kertomukset
väkivallasta käyvät pääpiirteisOIKKEUK SELLISESTI
sään yksiin, eri mieltä oltiin sen
oikeutuksesta. Siltä osin kuin
kertomuksissa on eroa, lääkärinlausunnot tukevat vartijan
näkemystä. Ruhjeet silmien ja
suun ympärillä ja isot mustelmat
pitkin kehoa kertoivat vakuuttavasti kovasta väkivallasta.
Vartija loukkasi hakkaamisessa selkänsä ja joutui sen
vuoksi käymään fysioterapiassa. Hän vaati korvauksia. Helsingin poliisilaitos kieltäytyi,
mutta vartijan otettua avukseen asianajajan laitos suostui
maksamaan.
Tapauksesta kirjattiin poliisissa sekalaisilmoitus. Tutkinnanjohtajaksi nimettiin LänsiUudenmaan syyttäjänvirastosta
kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen, joka teki tutkinnanjohtajana 22. lokakuuta 2010 esityksen,
että esitutkintaa ei suoriteta.
Esityksestä on vain maininta
esitutkintapöytäkirjassa. Yleensä jos päätetään, ettei esitutkintaa tehdä, se tehdään kirjallisesti ja perustellaan edes näön
vuoksi.
Kihlakunnansyyttäjä Kaisa
Hallenberg-Roine Kanta-Hämeen virastosta mietti asiaa ke-
ivat
t avas
e
h
e
i
.
?M
i oven a
n
o
t
u
a
i minu
ö
l
n
e
n
Toi
hin.?
kasvoi
E TODELL A
sään 2011, jolloin hän päätti suorituttaa esitutkinnan.
Neljää poliisia epäiltiin pahoinpitelystä ja virkavelvollisuutensa rikkomisesta, viidettä vain
jälkimmäisestä.
Esitutkinnassa poliisit kertoivat olevansa erittäin kokeneita
kiinniotoissa. Erityisesti poliisit
korostivat vartijan vastarintaa.
?Poikkeuksellisen kovaa
vastarintaa, en ole samanlaista kohdannut poliisin urallani?,
kertoi teleskooppipampulla lyönyt huumepoliisi.
?Olen tehnyt työurani aikana
lukuisia kiinniottoja, eikä koskaan ole ollut niin voimakasta
vastarintaa kuin tässä tilanteessa?, kuvaili toinen poliisi.
kuitenkin
E
osoittaa, että vartijan ainoa
vastarinta oli pitää kaksin käsin
S I T U T K I N TA
kiinni auton ratista. Kuulustelija jättikin väliin kaikkein ilmeisimmät kysymykset. Tärkein
kysymättä jäänyt on tämä: Miksi poliisit eivät yksinkertaisesti
avanneet auton ovea, esittäneet
virkamerkkinsä ja kehottaneet
miestä nousemaan autosta ulos?
Vartijaa
ensimmäiseksi
kasvoihin lyönyt Karhu-poliisi saattoikin kertoa totuuden:
?Käyttämäni fyysinen voima oli
aivan tavanomaista kiinnioton
toteuttamiseksi.?
Joulukuussa 2012, kun hakkaamisesta oli kulunut kolme
vuotta ja neljä kuukautta, Hallenberg-Roine ja kihlakunnansyyttäjä Matti Torkkel päättivät
olla syyttämättä poliiseja. Heidän mielestään vartija ei ollut
noudattanut poliisin käskyä ja
moninaiset vammat olivat siitä
laillinen seuraus.
Sille seikalle, ettei mikään
osoittanut uhrille hyökkääjien
olleen poliiseja, syyttäjät eivät
panneet mitään painoa. Sen sijaan he katsoivat, ettei ?yksin
[uhrin] kertomuksen perusteella ole syytä? olettaa väkivaltaa
liialliseksi.
Voi sanoa, että poliisit äänestivät poliisit syyttömiksi äänin 5?1.
T
joissa poliisia epäillään väkivaltaisuudesta, ei ole. EduskunIL ASTOA
TA PA U K S I S TA ,
nan oikeusasiamiehelle tehdyistä
kanteluista poliisiin kohdistuvat
ovat toiseksi suurin ryhmä, 731
kantelua viime vuonna. Edelle
menee vain sosiaalitoimi. Liiallisen voimankäytön osuus ei kuitenkaan kanteluissa korostu.
?Suoranaisia pahoinpitelyepäilyjä tulee ehkä luokkaa 10
vuodessa. Määrän pienuutta selittänee se, että suurin osa niistä, jotka kokevat tulleensa pahoinpidellyiksi, tekee suoraan
rikosilmoituksen?, arvioi poliisiasioiden esittelijäneuvos Jussi
Haapamäki.
On myös syytä epäillä, että
rikosilmoituksia jätetään tekemättä, koska tilanne on sama
kuin Mäntsälässä, useamman
poliisin sana yksinäisen kansalaisen sanaa vastaan.
?Jos on vähänkin vakavampi peruste epäillä pahoinpitelyn tapahtuneen, niin siirrämme
tutkinnan poliisirikosten tutkintaputkeen, emmekä ala selvittämään asiaa kanteluna. Muusta
poliisin liiallisesta voimankäytöstä kannellaan jonkin verran,
esimerkiksi käsirautoihin panemisesta. Tai kansalaista on
kannettu niin ettei ?jalka maata
tapaa ja hän kysyy, oliko se tarpeellista?, Haapamäki kertoo.
Liiallista voimankäyttöä koskeville tapauksille on kuitenkin
vaikea saada näyttöä.
?Käsiraudoittamista olemme
joskus arvostelleet, kun toimenpiteelle ei oikein ole löytynyt perusteita, vaan se on tehty ikään
kuin automaattisesti.?
?tutkintaputki? alkaa valtakunnansyyttäjänvirastosta (VKSV).
Sinne lähetetään tieto kaikista
P
OLIISIR IKOSTEN
poliiseista tehdyistä rikosilmoituksista ja siellä, tai alueellisissa
syyttäjänvirastoissa ratkaistaan
,tehdäänkö jutussa esitutkinta.
Viime vuonna poliisista jätettiin 748 rikosilmoitusta. Samana vuonna ratkaistuista jutuista
noin 90 prosenttia koski virkatoimia, loput yksityiselämän ta-
sta
Poliisi ime
in vi
jätetti a 748
vuonn tusta.
moi
rikosil
pahtumia. Poliisin ilmoitettu väkivalta ei kuitenkaan tilastoidu
myöskään tässä putkessa.
?Siinä meillä on kehittämisen varaa?, myöntää kihlakunnansyyttäjä Antti Hiivala, joka
johtaa poliisirikosten tutkintaa
valtakunnansyyttäjänvirastossa.
?Voiman käyttöön liittyvät
asiat ovat kaikkein yleisimpiä syitä rikosilmoituksiin?, Hiivala kuitenkin tietää.
Poliisista tehty rikosilmoitus johtaa hyvin harvoin esitutkintaan. Mäntsälän tapaus oli
poikkeus.
Yleensä päädytään suoraan
johtopäätökseen, ettei rikosta
ole tapahtunut, ja tavan mukaan
näin päätetään rikosilmoitusta
lukematta. VKSV saa vain poliisin
laatiman tutkintailmoituksen, ja
joskus rikoksesta epäillyltä poliisilta kysytään, onko hän mielestään syyllistynyt rikokseen. Kun
vastaus on ?en ole?, VKSV päättää, ettei rikosta ole tapahtunut.
oikeutta ajaa pyörillä yleisellä
tiellä.
Paikalle tuli poliisipartio. Toinen pojista säikähti konstaapelin
kädessä ollutta asetta, jota hän
luuli pistooliksi. Se oli etälamautin, jolla poliisi ampui pyöränsä käynnistänyttä 14-vuotiasta.
Toinen nuoli osui, ja poika lähti
ajamaan paniikissa karkuun. Poliisiauto aloitti takaa-ajon, ja soratietä painettiin peräkanaa niin
kovaa kuin pyörä kulki. Pojan
kääntyessä kotiin vievälle metsätielle hän suistui ojaan ja lensi ohjaustangon yli, pojan mukaan siksi, että poliisiauto töytäisi pyörää.
Vihainen äiti haukkui julkisesti Iltalehdessä 5. elokuuta
2012 poikansa ja tämän kaverin luvatta ajosta, mutta myös
poliisit vakavan vaaratilanteen
aiheuttamisesta:
?Tiellä oli vielä vastaantulevaa
liikennettä ja vauhti takaa-ajossa
hurja. Sanoin toiselle poliisille,
että eikö heillä käynyt mielessäkään millaisen vaaran poliisi takaa-ajollaan aiheuttaa, kun nuori poika pakenee peloissaan, äiti
kertoo tuohtuneena.?
poliiseista tutkinÄ
tapyynnön. VKSV:ssa kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola
I T I J ÄT T I
päätti reilussa viikossa, ettei poliiseja ole syytä epäillä rikoksesta.
Tilatessani asiakirjat VKSV:stä
sieltä löytyi vain Kymenlaakson
poliisilaitoksen laatima tutkintailmoitus ja pari valokuvaa, joiden
kerrottiin esittävän takaa-ajossa
käytettyä poliisiautoa. Tutkintapyyntöä ja sen argumentteja ei
ollut vaivauduttu hankkimaan, eikä epäiltyjä poliiseja ollut kuultu.
Kun valokuvatussa poliisiautossa
ei ollut naarmuja, mitään rikettä
ei ollut tapahtunut.
herätti valE
takunnallista huomiota tapaus, jossa poliisi jahtasi Miehikkä-
Kirjoittaja on vapaa
oikeustoimittaja.
lässä alaikäisiä motocrosspoikia.
13- ja 14-vuotiaat pojat olivat ajaneet pyörillään hiekkakuopalle
ja odottelivat kavereitaan. Montulla oltiin luvatta, heillä ei ollut
Mäntsälän osalta artikkeli perustuu esitutkintapöytäkirjaan
8180/R/40402/12 & Kanta-Hämeen
syyttäjäviraston päätöksiin 12/1923-27.
LOKUUSSA 2012
AMNESTY MOITTII SUOMEA
MOTOCROSS-POJAN
KOHTELUSTA
IHMISOIKEUSJÄRJEST Ö Amnesty International
puuttuu toukokuun lopulla
julkaistussa vuosiraportissaan
ensimmäistä kertaa poliisin
liialliseen
voimankäyttöön
Suomessa. Järjestö nostaa
kaksi tapausta, joista toinen on Miehikkälän motocross-pojan etälamautus.
Toinen tapaus on touko-
kuulta 2012, jolloin 30-vuotias
mies kuoli poliisiputkassa Vantaalla sen jälkeen, kun poliisi
oli käyttänyt häneen etälamautinta. Tapausta tutkitaan sen
selvittämiseksi, johtuiko kuolema suoraan etälamauttimen
käytöstä.
kati pietarinen
37
KULTTUURI
BUDDHAN
YLIOPISTO
A N N E W A L D M A N perusti Allen
Ginsbergin kanssa yliopiston vuonna 1974 Boulderiin, Coloradoon. Nimi on pitkä ja komea: Jack Kerouac School of Disembodied Poetics
at Naropa University (Jack Kerouackin ja aineettoman runouden Naropa-yliopisto). Siellä voi valmistua
maisteriksi ja jopa tohtoriksi monista humanistisista ja valtio-opillisista aineista.
Yliopiston tekee erityiseksi koulutus buddhalaiseen tyyliin, sen oppien mukaan. Buddhalaiset toki uskovat luonnontieteisiin, mutta suuri
ero on hierarkian riisuminen perusopetuksen arjesta, eikä Naropa hae
5 / 2013
39
esimerkkejään länsimaisesta akateemisesta perinteestä.
Buddhalaisen periaatteen mukaan oppilaan ja opettajan suhde
on kuin oppipojan ja mestarin. Oppilaan on myös itse osattava etsiä
vastauksia.
O P E T U K S E N TA R J O A M I S E N
lisäksi Naropan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu nuorten kouluttamisen
ohella runouden varastoiminen.
1970-luvulta lähtien yliopiston audioarkistoon on kerätty yli 5000
tuntia lausumista, esityksiä, seminaareja ja paneelikeskusteluja.
Monet esiintyjistä ovat Yhdysvaltain tunnetuimpia ja tärkeimpiä
avantgardekirjailijoita, ja näistä
nauhoista onkin tullut arvokkaita.
BEATIN SYKE. Runoilija Anne Waldman
esiintyy Tampereella
kesäkuussa.
Beat-sukupolven supertähti
Amerikkalaiset tarvitsevat vihollista, runoilija Anne Waldman uskoo.
R
on
voima, joka ravisuttaa. Sanat
syöpyvät
mieleen
tai joskus
ne vain
UNOUS
kulkevat kuulijan läpi.
Yhtä kaikki, lopputuloksena
on oivallus, ihastus tai joskus inhon tunne. Runous tuntuu koko
kehossa, siksi se on parhaimmillaan lausuttuna tai kuunneltuna.
Vuoroin kovaan ääneen huudettuna, vuoroin kuiskattuna. Eläytyen ja kiivaasti hehkuttaen.
Ihan parhaimpia runojuttuja
saa aikaiseksi, jos lisää esiintymiseen taustamusiikkia ja tanssia.
Kun oikein halutaan hetkuttaa,
otetaan taustalle vielä vähintään
kymmenhenkinen tanssiryhmä.
Runosta voi tehdä myös mainion popvideon, varsinkin jos runon nimi on Uh-oh plutonium!
Ja juuri tätä kaikkea Anne
Waldman on tehnyt.
vieraileva Anne Waldman (s. 1945) on beatsukupolven supertähti, yksi
maailman kuuluisimmista tarinaniskijöistä. Hän on kirjoittanut
nelisenkymmentä kirjaa ja kiertänyt maailmaa, tehnyt taideprojekteja kuvataiteilijoiden, tanssijoiden ja muusikoiden kanssa,
PIAN SUOMESSA
opiskellut buddhalaisuutta ja perustanut yliopiston. 1960-luvulla Waldman opiskeli ja asui New
Yorkissa.
Greenwich Villagen taiteilijoiden keskuudessa hypnoottiset runoillat olivat hyvin muodikkaita.
Waldman tutustui taiteilijaintellektuelleihin ja osoitti mieltään.
Feminismi, ekologia ja rauhanaate, siinä tärkeimmät syyt lähteä
kaduille marssimaan.
Yksi tärkeimmistä edelleen
olemassa olevista New Yorkin taideorganisaatioista oli St Marksin
kirkon tiloihin kahviloista siirtynyt Poetry Project. Waldman oli
sen johtaja 1970-luvulla. Poetry
Projectin runoillat keräsivät satapäisiä yleisöjä. Ja millaisia esiintyjiä!
Esimerkiksi tammikuussa 1974
pidetyssä perinteisessä uuden
vuoden runomaratonissa lausuivat tai lauloivat muun muassa
William S. Burroughs, John Cage, Allen Ginsberg, Joel Oppenheimer, Patti Smith ja tietenkin
Anne Waldman.
Kirjallisten hippien johtohahmo, buddhalainen rauhanaktivisti Ginsberg (1926?1997) oli Waldmanin läheisimpiä ystäviä, ja se
näkyy Waldmanin tuotannossa ja
elämässä.
antanut aatteidensa hiipua. Edelleenkin hän
WA L D M A N E I O L E
tekee poliittista, aikaansa seuraavaa ja kantaaottavaa runoutta. Soitan Waldmanille kysyäkseni, miksi hän kokee poliittisen
osallistumisen niin tärkeäksi.
?Olen aina vastustanut sotaa,
ja maailma se vaan sotii edelleen. Sodat tuntuvat loputtomilta, mutta niitä täytyy vastustaa.
Ei niissä ole mitään järkeä.?
Miten jaksat taistella?
?Kyse on prioriteeteista. On
osattava asettaa asioita tärkeys-
luvulla
?1950- ki oli
uk
syntip smi, nyt
uni
komm ää olevan
tt
se näy ismi.?
islam
järjestykseen. Minä haluan taistella ihmisyyden puolesta, aseita
ja isoja rahoja vastaan.?
No jos sodissa ei ole järkeä,
niin miksi maailma sotii edelleen,
penään.
?Me amerikkalaiset taidamme tarvita vihollisia?, Waldman
vastaa. ?Aina jostain on saatava isojen joukkojen syntipukki.
1950-luvulla se oli kommunismi,
nyt se näyttää olevan islamismi.
Ainakin jos kuuntelee mitä ihmiset puhuvat Palestiinasta, Irakis-
ta ja Iranista, ja kun katsoo, mitä
näissä maissa tapahtuu.?
K E S K U S T E L E M M E Palestiinan
kriisistä ja mietimme, miten surullista on, että entinen sorrettu
kansa onkin nyt sortaja. Että väkivalta on jatkuvaa ja kierteistä.
Eikö mitään ole opittu, ihmettelemme.
Mutta oliko elämä kukkaiskansan aikoihin jotenkin helpompaa ja kivempaa? Waldman käy
mietteliääksi.
?Totta kai maailmassa, ainakin Amerikassa, on tapahtunut
paljon edistystä. Minä olen aina ollut feministi, ja minusta on
hienoa, että naisten oikeuksissakin on tapahtunut muutoksia
hyvään suuntaan. Homojen oikeudet ovat menneet eteenpäin?,
Waldman listaa.
?Yhdysvallat oli 1960-luvulla
paljon rasistisempi maa. Asenteet ovat muuttuneet paljon ja
usein paremmaksi, mutta silti
paljon on vielä parannettavaa.?
Waldman on huolissaan koulutusasioista.
?Ihmettelenkin usein, miksi
aseisiin on niin tärkeää syytää rahaa, kun meillä on paljon alueita,
joissa lapset eivät käy kunnollista
koulua.?
tulostaan
Suomeen, erityisesti koska hän
WA L D M A N I LOI T S E E
pääsee käymään kaipaamansa
suomalaisen ystävän kotimaassa. Runoilija ja kääntäjä Anselm
Hollo (1934?2013) ja Waldman
esiintyivät paljon yhdessä ja innostivat toinen toistaan.
?Anne Waldman on tärkeällä
tavalla populistinen runoilija, sanan mitä parhaimmassa merkityksessä?, sanoi Hollo Waldmanista pari vuosikymmentä sitten.
?Hän voittaa MTV-kanavaa ja
Dallasia katsovan yleisön takaisin
runouden äärelle.?
ja poliittinen
runous on tulossa taas muotiin.
Haluan Waldmanin vielä kertovan, mikä on runouden päätehtävä. Maailman muuttaminen? Vai
taide-elämyksen tarjoaminen?
?Kerron mielelläni, mikä on
taiteen päätehtävä. Siis ei vain
runouden vaan taiteen: sen pitää
herättää! Ihmisten pitää herätä,
muuten ymmärrys ei laajene!?
Hyvin buddhalaisesti vastattu. Ja erittäin lupaavasti. Odotettavissa on varmasti hurja show.
K A N TA A O T TA V A
Iida Simes
Kirjoittaja on kirjoja rakastava ihmisoikeusaktivisti.
Tampereen Annikin Runofestivaali 8.6. kello 11?22. Anne Waldman
esiintyy kello 20. www.annikinkatu.
net, www. annewaldman.org
40
5 / 2013
NÄYTTELYT
KULTTUURIHIPSTERI RAKASTAA.
KULTTUURITANTTA
Ksdf
Kirjoittaja opiskelee ohjaajaksi Teatterikorkeakoulussa. Hän vuorottelee tällä kolumnipaikalla poppari Olavi Uusivirran kanssa.
Kolin kansallispuistossa pääsee tänä
kesänä myös taiteen pariin.
Elämäni palohälyttimenä
raskas ja hirveä. Olen
hermoraunio.
Kun ihminen on väsynyt, hän lepää. Mutta kun ihminen on yliväsynyt, hänen pitää ensin rauhoittua ylikierroksistaan, jotta hän voi aloittaa lepäämisen. Minä en ole rauhoittunut. Sätkin öisin kuin epileptikko
nähdessäni painajaisia viikkoja sitten vanhentuneista
kriiseistä.
Eräänä iltana makaamme sängyllä poikaystäväni kanssa ja katsomme netistä painonpudotusohjelmaa Rakas sinusta on tullut pullukka. Tunnen itseni hyvin
epätasapainoiseksi. Runkopatjasänky, jolla makaamme, maksoi yhdeksänkymmentä euroa Fidassa.
Ostin sen koska halusin eroon edellisestä. Mutta
se oli järkyttävä virheostos. Lapaluuni kohdalla yksi
jousi yrittää lävistää minut. Aina kun poikaystäväni liikahtaa nostamaan teekuppia lattialta, sänky tuuppii
minua epäkohteliaasti joka suuntaan jousillaan. Ristiselkääni sattuu ja kalloani vihloo.
K U L U N U T K E VÄT O N O L L U T
johtua kengistä, jotka ostin
pari päivää sitten kirpputorilta. Niissä on niin kova
korko, että kun niillä kävelee saa koko ajan pieniä aivotärähdyksiä. Yritän rauhoittua poikaystäväni takia.
Haluaisin hänen lähelleen, mutta meidän välissämme
on niin paljon käytännöllisiä ongelmia.
Pöydällä läppärin takana irvailee televisio, jonka
ostin samana päivänä Stockmannilta. Vain tunti sitten availin vielä pakettia onnellisena. ?Nyt alkaa lepo
kun minulla oma tv!? Mutta telkkari ei mennyt päälle.
Edes poikaystäväni ei saanut sitä toimimaan.
Tuijotan pullukkaohjelman pariskuntaa, joka syö
seesteisesti harmaasti kalustetussa ruokailuhallissaan salaattia. Pomppaan ylös sängystä ja vaadin repiä petauspatjan lattialle, jotta voin nukkua lattialla.
Poikaystäväni ihmettelee, miten selkäni voi olla niin
kipeä.
?Eikö sinulla ole koskaan ollut paskaa sänkyä!?
kuumotan ja huudahdan siskontytöltäni oppimani
uhmakkaan lauseen ?Tyhmä telkkari?. Poikaystäväni
toistaa lauseen ja tulee viereeni lattialle makaamaan.
P Ä Ä N S Ä R K Y S A AT TA A
minijääkaappini alkaa
rätistä kuin se olisi tulossa hulluksi. Katselen pientä
asuntoani. Siellä on kaksi rikkinäistä televisiota, vanhempi aivan pääni takana. Uusi seisoo turhantärkeänä
pöydällä. Vieressäni on hylkäämäni sänky, jonka jouset jöpöttävät hävyttömästi ulos rungosta, aivan kuin
se ei tajuaisi olevansa sänky. Katossa vilkkuu väkivaltaisesti auki revitty palohälytin.
Eräänä päivänä tullessani kotiin se huusi vaimeasti kuin olisi huutanut päiviä yksin, mutta uupunut lopulta. Katkaisin sen piuhat. Nyt se huutaa mykkänä,
edelleen yhtä hysteerisenä mutta kyvyttömänä ilmaisemaan hätäänsä. Kaikki odottavat että se lopettaisi
pienetkin elonmerkkinsä, kun sen hätää on niin kurja
katsella.
Ymmärrän miltä palohälyttimestä tuntuu. Suljen
silmäni ja toivon aamulla herääväni jälleen ihmisenä.
On helatorstai ja Jeesus on noussut taivaaseen. Mikä
minua vaivaa?
Patikointia & virkkausperformansseja
J
koskaan käynyt Kolilla, niin tänä kesänä kannattaa mennä.
Tarjolla on ihanan luonnon
lisäksi ties mitä kivenmaalaustyöpajaa ja musiikkiesitystä.
Kun pari kesää sitten kävin elämäni ensimmäistä
kertaa Kolilla, päätin palata pian. Suurimman vaikutuksen
t
teki tietenkin luonto. Kolin kant
s
sallispuistossa olin yhtäkkiä osa
suomalaisen maalaustaiteen tuns
netuimpia maisemia.
n
Oli upeaa seistä Ukko-Kolin
huipulla ja leikkiä olevansa Venh
ny Soldan-Brofeldt häämatkaln
OS ET OLE
KUVA
laan Juhani Ahon kanssa. Myös
Jean Sibelius teki häämatkan
Kolille.
En myöskään koskaan unohda Mattilan tilan persoonallista
pariskuntaa, joka kutsui minut
kotiinsa kokeilemaan tiibetiläisten kulhojen sointia, kun menin
perheeni kanssa heidän talonsa
alakerrassa toimivaan Haltijakahvilaan lounaalle.
TÄ N Ä K E VÄ Ä N Ä aion vihdoinkin
palata Kolille. Suunnittelen pientä vaellusretkeä. Minua kiehtoo
erityisesti ajatus 6,8 kilometrin
pituisesta Kolin kesäkahvilakierroksesta, jossa kansallispuistoon
tutustutaan kahvilasta toiseen
patikoiden.
Kaltaiseni kulttuurihipsteri on
myös innoissaan siitä, että Kolilla on meneillään Koli-ympäristötaidefestivaali, johon on helppo
osallistua kahvilapatikoinnin ja
lampaiden rapsuttelun lomassa.
Ensimmäistä kertaa järjestettävä festari kokoaa Kolille taiteilijoita pohjoismaista, Islannista,
Japanista ja Venäjältä.
Laura Rantanen
Elontilan Haltijakahvila on avoinna
22.6.?9.8., ti?su 11?16. www.koliartfestival.?
KUVA
L AT T I A L L A K U U L E N , K U I N K A
Ruusu Haarla
Kun aurinko
pilkahtaa
K U V A N I V O I V AT merkitä paljon tai eivät mitään. Kukin katsoja
luo niille oman merkityksensä ja arvonsa.
Toiset ihmiset kokeva kuulemma
enemmän kauppareissullaan kuin
toiset maailmanympärimatkallaan.
Kun malttaa katsella ympärilleen vähän tarkemmin, tutut asiat alkavat
näyttää kiinnostavilta ja vierailta.
Keskipäivän kovan valon aiheuttama
varjo imaisee bussia odottavan naisen sisuksiinsa. Verenpunainen kassi
tuntuu raskaalta kuvan alareunassa.
Tunnelma tuntuu uhkaavalta ja salaperäiseltä.
Vastavaloon kuvattu lentokentän muovipussi heijastelee kauniisti,
mutta tuo mieleen veripussin ja sairaalan. Vai muistuttaako se kondomia? Viaton se ei ainakaan ole. Merimuseon verho on Rothkon maalaus.
Miten tässä näin kävi?
Olen valinnut tämän kyseisen
kuvan edustamaan koko näyttelyä.
Kuvassa olen mielestäni onnistunut
saavuttamaan jotain, mihin olen joskus maanisellakin ympäristön tallentamisella intuitiivisesti pyrkinyt.
Arkipäiväinen asia, hikiläikkä kainalossa muuntautuu joksikin muuksi.
?Omituinen? rajaus, keinovalo?l-
min ?väärinkäyttö? ja arkisen, epämiellyttävänä koettu asia näyttäytyy
yhtäkkiä abstraktina, harmonisena
asiana tai paikkana. Mieleni assosioi
näkymän Japaniin. Siinä on vuori aamuyön sumussa. Aurinko on valmis
pilkahtamaan vuoren takaa.
Miten mielenkiintoinen maailma
voikaan olla. Ja hikiläikkä paidassa.
?Kahdeksan vuotta? -näyttelyn kuvat on kuvattu viimeisen kahdeksan vuoden aikana ympäri maailmaa.
Juho Heikkinen
Kahdeksan vuotta, Juho Heikkisen
valokuvia 25.5.?22.6. Helsingin XL
Art Spacessa, ti?pe 12?20, la 12?18.
NÄYTTELYT
5 / 2013
41
Salaisuus kontissa
Nykytaiteesta saa nauttia ilman taidehistorian opintoja.
Vilma Vantola
Timo Wrightin ja
kulttuurituottaja Laura Porolan taidegalleria Unknown Cargo kulkee
vahvasti vastavirtaan.
Toisin kuin yleensä taidenäyttelyissä, Unknown Cargossa taiteilija paljastetaan vasta viimeisen päivän iltana sulkijaisissa.
Kirjaimellisesti tuntemattomia
taiteilijoita nähtiin ensimmäisen
kerran vuonna 2011. Nyt galleria
toteutetaan toista kertaa.
Konsepti on vastoin kaikkea
sitä, mitä taidegallerioihin yleensä liittyy. Timo Wright, miksi?
?Taidegalleriaa ei kuuluisi tehdä tällä tavalla. Just siks me haluttiin tehdä se. Taiteeseen liittyy tosi
paljon sellaista, että kuka teoksen
on tehnyt ja mitä se tyyppi on tehnyt aiemmin. Mutta kun ei tiedä
kuka sen teoksen on tehnyt, sitä
voi vain katsoa ja ?ilistellä.?
Fiilistellä?
?Katsojan ei tarvitse olla huolissaan, että ymmärtääkö nyt sitä
taiteilijaa tai sen taidetta. Nykytaiteessahan on se ongelma, että
katsojalle voi tulla ?ilis, että joutuu nenästä vedetyksi. Mutta mä
olen sitä mieltä, että nykytaidetta kuten mitä tahansa muutakin
taidetta voi katsoa ihan vain niin,
että siinä se teos nyt on ja mitä
juuri minulle tulee siitä mieleen.?
Mitä tulee mieleen?
T
AITEILIJA
?Jos tulee mieleen, että tämä
teos on todella huono, niin sekin
on ihan hyvä ajatus. Sitten voi
miettiä, että mikä siinä ärsyttää.
On todellakin okei ajatella vaikka
että tässä teoksessa on kivat värit tai että siinä on kivan näköistä
liikettä. Ne on mun mielestä äärimmäisen hyviä taidetulkintoja.?
Katsojan tulkintoja?
?Katsoja voi itse päättää minkälainen teos on. Jos kukaan ei
sano, että tämän taiteilijan teok-
minta
i
o
t
n
a
ri
?Galle aan pyhällä
et
rahoit gellä.?
hen
set ovat vavahduttavia, niin silloin katsoja voi aidosti kokea, että ovatko ne sitä vai pliisuja.?
Mitä huonoa siinä sitten on,
että taide vertautuu taiteilijan
edellisiin teoksiin?
?Ei siinä välttämättä mitään
huonoa ole. Mutta on kiinnostavaa kokeilla myös tämmöistä. Ja
sekin on hauska ajatus, että yrittää miettiä, että kukahan teokset
on tehnyt.?
Ei tämmöinen konsepti nyt
välttämättä kuulosta myyntimenestykseltä. Jotta taiteilija
saisi galleriavuokran katettua,
TUNTEMATTOMIEN TEOKSET.
Timo Wrightin taidegalleriassa kerrotaan vasta lopuksi, kenen taidetta oli esillä.
on näyttelyissä yleensä myyntipaineita. Eikö tuntemattomuus
vähennä myyntiä?
?En voi sanoa, että näyttelyistä olisi kovin paljon teoksia myyty, mutta taiteilijoilta ei peritä
tästä rahaa, joten tämä on heille riskitöntä. Galleriavuokrathan
voivat olla tuhansia euroja. Tänne voi tehdä taidetta, jolla ei ole
mitään tarvetta tai edes saumaa
myydä. Siis jos haluaa.?
Miten gallerian toiminta sit-
ten on rahoitettu?
?Enimmäkseen pyhällä hengellä. Ei esimerkiksi minä tai gallerian kuraattori Laura tästä mitään rahaa saa. Meillä on tässä
muutamia yhteistyökumppaneita, joista esimerkiksi Tukkutori
on antanut tilan käyttöön kohtuullista vuokraa vastaan ja kaupungilta ollaan saatu pieni avustus, mikä suunnilleen kattaa ne
vuokrat.?
Olet taiteilija itsekin. Lait-
taisitko omat työsi esille tällä
konseptilla?
?Ehdottomasti. Olisi tosi
hauskaa tehdä taidetta ilman nimeä. Olisi hienoa nähdä enemmän tämänkaltaisia juttuja.?
Jukka Vuorio
Taidegalleria Unknown Cargo, Helsingin Kalasataman Teurastamossa. Vaihtuvat näyttelyt noin kolmen
viikon välein, avoinna 31.8. saakka.
ITE
$UNWLQHQ ,7( ²
.RUXQGL /DSLQNlYLMlQWLH 529$1,(0, ZZZ NRUXQGL IL
$YRLQQD MRND SlLYl ±
,7( 7XQWXUHLOOD ²
6LLGD ,QDULQWLH ,1$5, ZZZ VLLGD IL
$YRLQQD MRND SlLYl ±
.\O PLH ,7( ²
3DSSLODQ 3LKDWWR 9DOWDNDWX /$33((15$17$ ZZZ PVO IL
$YRLQQD WL±VX ±
3DUDWLLVLQ 3XXWDUKXUL ²
3DULNNDODQ 3DWVDVSXLVWR .XXWRVWLH 3$5,..$/$ ZZZ SDWVDVSXLVWR QHW
$YRLQQD WL±OD ±
0DDWD QlN\YLVVl ²
.\PHQODDNVRQ PXVHR 0HULNHVNXV 9HOODPR
7RUQDWRULQWLH .27.$ ZZZ PHULNHVNXVYHOODPR IL
$YRLQQD WL WR VX NH PD VXOMHWWX
5 / 2013
42
RUUMIINKULTTUURI
Teinipojan eka setti
kuuntelee kaikki Shostakovitshin
sinfoniat kolmessa osassa
Ensimmäinen, neliosainen sinfonia oli
19-vuotiaan Shostan diplomityö Pietarin konservatoriosta. Vaikka teos on
harjoitelma, siitä voi löytää jo säveltäjälle ominaisia elementtejä.
?Shostalle on luonteenomaista, että hän rakentaa massiivisia rakenteita
pienistä kokoonpanoista, kamarimusiikkiyhtyeistä?, kirjailija huomauttaa ja
kaivaa jallun povaristaan.
?Sieltä se tulee?, hän jatkaa.
Jo ensimmäisessä sinfoniassa voi
kuulla Shostan usein käyttämän kimakan jousibändin. Ärjyjen vaskipuhaltimien kanssa vaihtelee puupuhaltimien
uloshengitys. Shostan lahjakkuus näkyy jo dynaamisissa tehoissa.
Toinen osa rakentuu kansanmusiikista lainattujen ja alkavan jazz-kauden
modernien elementtien jännitteen
varaan. Viimeisessä osassa paukut loppuvat, aiempien osien kehittelyt jäävät
ilmaan. Latteaa valoisan ja uhkaavan
sävyjen pyörittelyä.
SHOSTA-PIIRIN JÄLKEEN.
Miska-maskotti seurasi Voiman
toimituksessa kulttuuriväen
kohtaamista sinfonioiden parissa eräänä sunnuntaina.
Sinfonia nro 1 f-molli (1926), kesto
n. 30 min.
Nuori kukko
potkii ovia
Malja Shostalle!
Maailman ainoa Shosta-piiri
kuuntelee neukku-säveltäjän
sinfoniat.
toimituksessa
on sunnuntaisin hiljaista, paitsi tänään ja
kahtena tulevana sunnuntaina, kun tiloissa kokoontuu
maailman ensimmäinen Shostapiiri. Siihen kuuluu kolme jäsentä:
kirjailija, säveltäjä ja allekirjoittanut, keskustelut ylöskirjaava ohjaaja-toimittaja.
Säveltäjä iskee pöytään
magnum-kokoisen samppanjapullon. Korkin poksahdus starttaa ensimmäisen, neukkusäveltäjä Dimitri Shostakovitshin
(1906?1975) tuotantoon keskit-
V
OIMAN
tyvän musiikkipiirin alkaneeksi.
Piiri kuuntelee aikajärjestyksessä Shostan kaikki 15 sinfoniaa, kolmessa eri osassa. Juttusarjan ensimmäinen artikkeli
kattaa Shostan nuoruuden kauden, jonka katsotaan päättyvän
viidenteen sinfoniaan. Nuorelle
Shostalle ominaista on kokeilujen rohkeus, vapaus ja huumori.
Neuvostoliiton ikoni ja muodissa 1970-luvun Suomessa. Kun nykyään viisikymppinen postmodernistien sukupolvi
astui kulttuurin paalupaikoille ja
länsisäveltäjät innostuivat sävellajit rikkovasta atonaalisuudesta,
Shostasta tuli vanhanaikainen
melodikko.
Myös henkilönä Shosta politisoitui. Shosta alkoi edustaa
ohjelmallista, tarinalle tai tapahtumalle alisteista taidetta, jonka
fanittamisesta tuli vähän häpeälS H O S TA O L I
listä, koska ?henkilökohtainen on
poliittista?.
S H O S T A - P I I R I nostaa keskiöön musiikin. Riippumatta siitä oliko Shosta Neuvosto-diktatuurin propagandisti, joka ei
auttanut vainojen kohteeksi joutuneita kollegojaan, vai piiloviestejä
teoksiinsa sijoittanut järjestelmän uhri, hän oli loistava orkestroija ja edelleen moderni tekijä.
Shosta-piirin julistus kuuluu:
musiikki saa olla ohjelmallista tai
olla olematta, kunhan se toimii!
Susanna Kuparinen
Shosta-piirin kuuntelema levytys:
Rostropovich conducts Shostakovich: The Complete Symphonies,
Warner Classics 2007. Jutun lähdemateriaalina Otavan iso musiikkitietosanakirja (1979), wikipedia &
Shostakovitshin elämäkertoja.
Toinen sinfonia on kaksiosainen. Jälkimmäinen osa on sävelletty kuorolle,
joka laulaa ylistystä Leninille ja vallankumoukselle. Teos oli ensin Leninille
omistettu kantaatti, jonka Shosta nimitti sinfoniaksi myöhemmin.
Avaamme punkkupullon ja mietimme, onko kyseessä Shostan ironinen
piikki. Kantaatti on kirkollinen musiikkilaji, esimerkiksi Johann Sebastian Bach
sävelsi joka päivä kantaatin kirkonmenoja varten. Miksi Shosta sävelsi kantaatin miehelle, joka lakkautti uskonnon Venäjällä? Hehe, ovela veijari.
Kun sinfonia alkaa, piiri kohahtaa.
Röyhkeästi ja piinaavasti Shosta pyörittää murisevaa, hitaasti kuulokuvana
lähemmäs tulevaa äänimattoa, jota rajaavat vaskien ja huilujen piipahdukset.
?Jos Ravelin Bolero olisi älykäs, se
kuulostaisi tältä?, ohjaaja kommentoi.
?Voisi olla rytmisesti vielä vapaampi?, kirjailija kritisoi.
?Siellä vilahti Kevätuhri?, säveltäjä
huomauttaa. Stravinskyn teos oli aikansa
radikaali hittibiisi, jota lainailtiin ahkerasti. Osan lopussa Shostan innovatiivisuus
alkaa hiipua, uutta kerrottavaa ei ole ja
jakso taipuu ruotsinlaivatunnelmiin. Piirin jäsenet liikahtelevat levottomasti.
Toisen osan alku herättää Shostapiirin uuteen eloon. Jättiläiskuoron
mielipuolisen massiivinen rääkäisy saa
säveltäjän pään nousemaan.
VOIMA SUOSITTELEE
?Nyt tarvitaan huikka jallua?, ohjaaja ja kirjailija riemuitsevat.
?Tässä on vimmaa!? säveltäjä sanoo painokkaasti. ?On täysin selvää,
että Shosta ei ajattele tässä Leniniä
vaan puhtaasti taidetta.?
Myös kuoro-osuudessa Shosta
on ladannut pelimerkit alkuun, jakso
muuttuu puisevaksi loppua kohti. Silti
piiri on yhtä mieltä: toinen sinfonia on
edelleen rohkea, sen juju on nuoren kukon rakentama muodon käänne.
?Muotovalio, mutta musiikillinen
materiaali ei riittänyt?, kirjailija kuittaa.
Sinfonia nro 2 H-duuri, op. 14 (1927),
kesto n.20 minuuttia.
Konemusiikki ei toimi
Tekeleen alaotsikko on Vappu, siihen
kuuluu kuoro-osuus, jossa ylistetään vapunpäivää ja vallankumousta.
Kolmonen on kammottavan hengetön kone, Shostan parhaat piirteet,
dynaamiset vaihtelut ovat taantuneet
efekteiksi, väline on hallussa, mutta
musiikki on litteää.
?Tässä on sinfonian moottori, mutta olennaista on, mitä polttoainetta
sinne syöttää?, kirjailija miettii.
Teos koostuu kymmenistä eri aihelmista, joihin Shosta ei keskity, ei
vie ainuttakaan motiivia eteenpäin, ei
kehittele. Miksi Shosta ei hengitä, rauhoitu mies! Tilausteoksen sieluttomuus
saa piirin jäsenet puhumaan päälle, ja
väittelemme, johtuuko sinfonian huonous siitä, että emme jaksa keskittyä,
vai toisin päin.
Pinnistelemme. Toisen osan kohdalla säveltäjä turhautuu.
?Pitäiskö vaan dokata ja vetää
röökiä?, hän puuskahtaa alistuneena ja
pakenee lapsuuteen. ?Espoossa siatkin
säveltää parempia sinfonioita.?
?Vakavaa piccolo-huilujen ylikäyttöä?, kirjailija tuomitsee ja pitelee
päätään. Kimeät pillit ajavat piirin
taltuttamaan päänsärkyä, tupakankulutus kasvaa.
Sinfonia loppuu karmeaan efektikimaraan, rummut sanoo pum pum, ja
jostakin helvetillisestä syystä Shosta on
halunnut änkeä kaleerilaivan tunnelmaan vielä tuuban. Vaikutelmaa tehostaa toimituksessa leijuva siniharmaa
savupilvi ja kuulijoiden kärsivät ilmeet.
?Missä jouset on?? säveltäjä manaa
raivona. Mitä haaskausta. ?Runkkari?,
kirjailija toteaa. Närkästynyt Shostapiiri keskustelee vilkkaasti siitä, kumpi
on taideteoksessa tärkeämpää: muoto
vai sisältö? Piiri tulee lopputulokseen,
että rakenne ei riitä, jos ei ole sanottavaa. Taideteoksessa muutos on oleellinen, oli kyseessä sävellys, kirja tai
näytelmä.
Koonnut Kaisu Tervonen
Voima
a valitsee suosit
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 5.6. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
27.10. saakka
Turun linna
www.turunlinna.?/
MFA / Ilari Järvinen
HORTUS CONCLUSUS
SPACEPARTICLES # 5
LIGHT HOUSES
5.6.-22.9.
Arkkitehtuurimuseo, Helsinki
www.mfa.?
Aiemminkin Turun linnassa töitään esitellyt
taiteilija Saara Ekström tekee paluun näyttelyllä Suljettu puutarha, jonka videoteokset käsittelevät henkistä kasvua ja identiteettiä.
7.6. kello 19
Kutomo, Turku
Turussa vieraileva Liisa Pentti +Co
-tanssiryhmä esittää kolmiosaisen
Spaceparticles-sarjansa toisen osan,
joka ensimmäisen lailla tutkailee tilan, tanssin ja musiikin synteesiä.
Museossa keskitytään koko vuoden ajan
kestävään arkkitehtuuriin, ja teemaa edustaa myös pohjoismaisten nykyarkkitehtien
yhteisnäyttely, joka tuo töiden avulla esiin
yksiä.
ympäristökysymyksiä.
SUOMEN LEIJONAT VS.
PIKKIKSEN RELEET
4.-20.6.
Stoa, Helsinki
www.sonjasalomaki.?
Maalausten lisäksi kudostöistään ja ryijyistään tunnetun taiteilijan Sonja Salomäen näyttelyssä näkee sekä urbaaneja
antisankareita että Itä-Helsingin lähiömaisemaa.
KAKTUS-TANSSIFESTARIT
6.-9.6.
KokoTeatteri, Helsinki
www.kaktustanssifestarit.?
Hakaniemen teatteritila täyttyy monenlaisesta
taiteesta, sillä tänä vuonna Kaktus-festareilla
nähdään tanssin lisäksi performansseja ja iltaklubeilla myös live-musiikkia.
5 / 2013
MUSIIKKI
Hyvä teos sisältää perusteesit ja
lähtökohdat, kehittelyn ja johtopäätökset, jotka ovat enemmän kuin osien
summa. Oli kyseessä ohjelmallinen
taide tai puhtaasti esteettinen teos, siinä on oltava muutos, muuten taiteilija
hukkaa kokijan aikaa.
Tekijän eettisyyttä on tarjota kokijalle mahdollisuus kokemuksen jälkeen
ajatella tai tuntea eri tavalla kuin ennen. Shostan kolme ensimmäistä sinfoniaa ovat tässä mielessä epäeettisiä.
Sinfonia nro 3 Es-duuri, op. 20
(1931), kesto n. 30 minuuttia.
Oma tyyli löytyy
Edellisen puolituntisen traumatisoima
Shosta-piiri virittää Spotifysta neljännen sinfonian jo valmiiksi paniikissa.
Teos kestää tunnin. Ensimmäisen minuutin aikana piiri huojentuu. Shostalle
on tapahtunut jotakin.
?Tää katsoo kauas?, ohjaaja huokaa. Ensimmäisen kerran Shostan
psykologinen äly kuuluu kirkkaana,
välitilasta toiseen siirtyminen, tunnelmien vaihtelu.
?Shosta on viimeistään nyt löytänyt
oman tyylinsä?, säveltäjä riemuitsee,
?kuunnelkaa, tutti? ?
koko orkesteri soittaa
samaa. Juuri tämä
piirre tekee Shostan
musiikista tunnistettavan sitkeää ja intensiivistä.
Shosta on säveltänyt samoihin aikoihin
musiikkia teatteriin,
balettiin ja elokuviin.
Sen kuulee. Nelonen on
kolmiulotteinen, siihen on tullut tila, ja
Shosta roolittaa eri soitinryhmät kuljettamaan psykologisia teemoja.
?Jääkiekkotermein, tässä on ketjut
kunnossa?, kirjailija toteaa. Toimituksen stereot rätisevät, säveltäjä vetää
kaikki nupit ylös ja rätinä katoaa.
?Kuunnelkaa, kuinka huilut ylenee?,
säveltäjä huutaa pauhun yli. Keskittymättömyys on vaihtunut vahvaksi eläytymiseksi. Piiri pulisee nyt siitä, mitä
kuulemme.
Vaikka viimeisen osan valeloppu
ärsyttää, oikean lopun makaaberi pitkä
vedättäminen saa jakamattoman hyväksynnän. Miten törkeää napata mukaan tummaan tunnelmaan ksylofoni
ja harppu.
?Tämä ei ole enää neitsyen tekemä,
tässä vaiheessa jäbällä on jo seksielämä?, Shosta-piiri nyökkäilee.
Persujen unelma
Viidennelle sinfonialle annettiin aikanaan lisänimi Neuvostosäveltäjän
vastaus oikeutettuun kritiikkiin. Se on
edelleen Shostan sinfonioista suosituimpia. Shosta oli joutunut ongelmiin
systeemin kanssa ?formalististen ja
dekadenttien tendenssien vuoksi?, ja
antoi myöhemmin kryptisiä lausuntoja
viidennen sinfonian merkityksistä. Se
oli ?ihmisenä kypsymisen kuvaus?, toisaalta ?riemua ruoskan alla?.
?Tämä on lähes persulainen sinfonia?, kirjailija naureskelee. Neliosainen
sinfonia on melodinen verrattuna edellisiin ? jotakin, mitä maakuntataiteilija
Sibelius olisi osannut ymmärtää vaikkakaan ei säveltää.
?Miten törkeää Shostalta näyttää
kaikille haukkujilleen, että haistakaa
vittu, mä osaan tämänkin lajin?, ohjaaja
toteaa viiden minuutin jälkeen. Sinfonia
on niin kaunis, että piiri vajoaa unenomaiseen tunnelmaan. Jokainen epäilee kahden muun sammuneen, mutta
kyseessä on kuunteleva hiljaisuus.
Neljännessä sinfoniassa soitinryhmät muodostivat tiloja, viidennessä
sinfoniassa tiloihin on lisätty tilanteita.
?Strasseja, näen strasseja?, kirjailija
mutisee, ?viulut vievät linnanjuhliin?.
Oboe kuljettaa
johonkin yksityiseen
paikkaan. Ensimmäisen kerran viidennessä sinfoniassa nousee
myöhempien aikojen
Shostaa määrittävä
yksinäisyyden teema.
Eristäytyminen, jossa
vuorottelevat laajat
musiikilliset tekstuurit
ja soolosoittimet.
Vitonen on täynnä murhetta.
Finaali on eeppinen tragedia, jossa
itketään nauraville ja nauretaan itkeville. Shosta-piiri joutuu tunnekuohun
valtaan. Finaali päättyy kello 21. Yksi
piiriläisistä seisoo Kristus-asennossa
Voiman seinällä, hänet poimitaan sieltä
varovasti alas.
Vahvan teoksen tunnistaa siitä, että
sen kuultuaan haluaa antaa anteeksi,
halata lähimmäistä, muuttaa lainsäädäntöä, soittaa kotiin, tehdä vallankumouksen. Pyytää anteeksi.
Myös siltä naapurilta, joka soitti
toimitukseen viisi minuuttia vitosen
?naalin jälkeen ja uhkasi hälyttää poliisit. Jos Shosta-piiri onnistuu tehtävässään, seuraavan kerran toimitukseen
soitetaan ja pyydetään pistämään musiikkia kovemmalle.
43
!
a
l
o
h
aa
k at s o p i n t
sy v e m m ä l l e.
päivisin tacoja
yna Patricia myy
Meksikolainen Re . Yöllä hän muuttuu katujen
miehen vaatteissa ti on hiv-positiivisten
Ko
kuningattareksi. oitokodissa.
-h
is
as
O
n
ie
intiaan
utan ie m i
ku va : m ee ri ko
s
n lähe
o
ä
m
? Tä
ainen
persul a.?
i
sinfon
Sinfonia nro 4 c-molli, op. 43 (1936),
kesto n. tunti.
Sinfonia nro 5 d-molli, op. 47 (1937),
kesto n. 45 min.
SEINÄKUKKA
Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.?.
12/2012
mosambikin pellot
ulkomaisten
yritysten kiikarissa
tiibet on muutakin
kuin dalai-lama
5,00 ?
Mongolia
Metsästyskotkat
vuorilla
Eettiset pankit I Meeri Koutaniemi I Toisenlainen joulukinkku
JÄRVENPÄÄ. Sibeliuksenkatu, toukokuu 2013.
Maailma muuttuu.
Hyppää kyytiin!
Maailman Kuvalehti,
kerran kuukaudessa.
Nyt tarjoushintaan
29,00 / vuosi. Tarjous
voimassa kesäkuun ajan.
Tilaa täältä:
maailmankuvalehti.fi
5 / 2013
44
MUSIIKKI
LE1F. Queer-skenen räppärit
haastavat kerralla kaksi tabua: homouden ja transvestisuuden.
Homona räppii
Nykissä naiseksi pukeutuvat homoräppärit ovat
kuuminta uutta.
Jo oli aikakin.
R
ÄP-SKENE
tunnetaan
tunkkaisesta, aggressiivisesta
homofobiasta. Takavuosina monet
hiphop-tähdet kieltäytyivät tyystin keskustelemasta homoudesta
haastatteluissaan. Mutta maailma muuttuu.
Frank Oceanista, Odd Future
-räpryhmässä pinnalle nousseesta r&b-laulajasta, tuli vuonna
2012 ensimmäinen kaapista tullut
mustan musiikin tähti. Hän kertoi blogissaan viime heinäkuussa
ensirakkautensa olleen mies. Samoihin aikoihin ?meemiräppäri?
Lil B herätti kohua I?m Gay -albuminsa nimellä.
Lisäksi osa räpin supertähdis-
tä Jay-Z:n ja A$AP Rockyn johdolla näytti vihdoin päättäneen, että homous onkin ihan okei: Jay-Z
asettui avoimesti kannattamaan
sukupuolineutraalia avioliittoa ja
A$AP Rocky otti kantaa hiphoppiirien homofobiaa vastaan.
N Y T O N Q U E E R -räppärien vuoro
täydentää kuvaa omilla ehdoillaan. Viime vuoden puolella ot-
sikoihin nousseet newyorkilaiset
miesräppärit Mykki Blanco, Le1f,
Zebra Katz ja Cakes Da Killa iskevät homoutensa framille anteeksi
pyytelemättä.
Yhden tabun sijaan artistit
haastavat saman tien kaksi: homouden ja transvestisuuden.
Miehet esiintyvät usein naisroolissa. Jotkut heistä ovat keksineet
ristiinpukeutuvalle lavapersoo-
LEVYT
Mirkka Hietanen, Susanna Kuparinen, Pertti Laesmaa, Jari Tamminen & Jukka Vuorio
Snoop Lion:
Reincarnated.
RCA 2013.
One Hidden Frame:
The Water Seems
Inviting. Full House
r
Records (CD) & Skeletor
Tapes (kasetti) 2013.
Pössy palaa, kesä tulee
11-vuotias pyörremyrsky
Calvin Cordozar Broadus jr. on muusikkona niin kiinnostava, että sitä on
kuuntelijana melkein valmis unohtamaan kaiken misogyynisen sonnan,
jota hän on maailmaan suoltänyt taiteilijanimellä Snoop Dogg.
Jampan vuoden 1993 Doggystyledebyytti oli nerokas yhdistelmä rentoa ?ow?ta ja gangsta-vihellystä, ja
seuraavat 20 vuotta Snoopin tuotanto
on jaksanut toistuvasti yllättää.
Musiikillisen ennakkoluulottomuutensa hän todisti lopullisesti
levyttämällä countrya Willie Nelsonin
kanssa. Tuore reggae-levy Reincarnated tulee silti hieman puun takaa.
Pössyttelyn suuri ystävä ja ylistäjä
on käynyt kiertämässä Jamaikaa ja
vaihtanut nimensä. Levy tuo yhteen
Snoop Lionin ja dj-tuottaja Diplon.
Jamaikalainen pössis kantaa.
Dubahtavat reggaevaikutukset, dancehall sun muut sopivat yllättävän
hyvin Snoopin rentoon ulosantiin ja
Diplokin pistää parastaan. Ajoittain
mieleen palautuvat Diplon tuottamat
M.I.A.:n ja Santigoldin levyt. Kyllä
tämän kanssa kelpaa edetä kesää
kohti. (JT)
Yhdentoista vuoden ikään ehtiminen
on mille tahansa bändille, ja etenkin
punkbändille, jo sinänsä arvostettava
suoritus. Vielä kovempi juttu on, että
vuosikymmenen jälkeenkin lappeenrantalainen One Hidden Frame onnistuu kuulostamaan tuoreelta, ja mikä
tärkeintä, intohimoiselta.
Mielestäni skeittipunkkia ja hardcorea yhdistelemällä mennään usein
metsään. Täysillä päin mäntyä. Aina
näin ei kuitenkaan käy, kuten OHD
onnistuu nyt todistamaan. Levyn
yhdestätoista kappaleesta reippainta
läikähtelyä sielussa aiheuttavat The
Undead Express ja Move Mountains.
Lisäksi erityisesti mieleen jäi I
need a second -kappaleessa yllättäen
kuultava naisääni, joka kuuluu Coral
Springs -yhtyeen Jo Bouwmeesterille. Ja mikä raikas tuulahdus se tämän
paahdon keskellä onkaan. Kuin tyyni
pinta pyörremyrskyn silmässä.
Olen nähnyt bändin viimeksi
livenä Pasilan Rauhanasemalla suunnilleen vuonna 2005. Uuden levyn
kuultuani on selvää, että tänä kesänä
hakeudun One Hidden Framen keikoille uudelleen. (JV)
S
:
Steve iVander:
O
Olen musta.
M
Monsp
R
Records 2013.
Black Motor:
Yöstä aamun
kynnykselle.
Lumpeen Julkaisut
2013.
Sarah Kivi &
Non-Orchestra:
Kiveen kirjoitettu.
Roihis Musica 2013.
Minusta mätä leviää
Kesäinen auringonnousu
Kuumia kaikuja
?Mä en oo niin kuin muut miehet, mut
mä oon vaan mies. Vedän turpaan,
haudon itsemurhaa ja huoria himoitsen hies?, todetaan Pyhimyksen ja Huge L:n räpduo Steve iVanderin biisissä
Ei kuten muut. On miehiä ja sitten ne
muut, tunnevammaiset.
Pyhimys lopetti soolouransa,
mutta jatkaa edelleen eri projekteissa, onneksi. Huge L. on paitsi artisti,
myös muun muassa Ruger Hauerin
tuottaja. Olen musta, Steve iVanderin
ensimmäinen levy, on salaviisaasti ehkä femmareinta kamaa suomalaisen
miesräp-musiikin historiassa.
Levyn 12 biisiä on läjä rankan (itse)
ironisia muotokuvia miehistä. Ensin
voisi luulla, että levy solahtaa vittu
mä ammun sut lutka -skeneen, mutta
pian käy selväksi, että utuisia tunnelmia ja aggressiivista kusipäisyyttä
yhdistelevien tarinoiden miesgalleria
on surullista seurattavaa.
Kritiikki on purevaa, muttei vailla
myötätuntoa: ?Tärkein osa reikäleivästä on se reikä. Mä leijun niin ku
super-Pele, ikinuori, vaik nuoriso huutaa hanki tupee vitun spede.?
Voi parkaa. (SK)
Kun Verneri Pohjola ja Black Motor
soittivat, jouduin sinne minne Rosanna
sydämeni vei, Italiaan.
Nyt pysyn Suomessa. Ajan muistoissani hopeanvärisellä Rover Vitesselläni kohti Juankoskea. Tie on
hyvä, juhannus tulossa ja aurinko juuri
nousemassa. Pysähdyn ja menen ulos
piipulle. Nautiskelen.
Sami Sippolan, Ville Rauhalan ja
Simo Laihosen muodostamalle Black
Motorille tämä on jo yhdeksäs albumi.
Varsinaista tunnelmointia. Miesten
omia sävellyksiä kaikki.
Kyllähän täälläkin kysytään Kelle
kuuluu sydämein ja esitetään sen päälle vielä Pieni kysymys, mutta nyt kuitenkaan en mieti sellaisia, vaan nautin
Suomen kesäisestä aamusta joka solulla ja henkäisyllä.
Frendini Otto ja Kaj ovat monet
kerrat pyytäneet minua Tampereelle
kuuntelemaan jazzia ja varsinkin Black
Motoria. Kaj varsinkin on ihan hillitön
Black Motor -fani.
Kyllä mä sinnekin vielä tulen, mutta nyt kuuntelen tätä... (PL)
Upeaääninen Sarah Kivi ja tuottaja
Niclas Kristiansson muodostavat
monitasoisen elektroduon, jonka
Kiveen kirjoitettu -levyn ennakkoon
soitettu ihana letkeärytminen biisi
Leikkokukka nousikin jonkin sortin
pikku hitiksi.
Leikkokukan viettelemänä odotin ehkä hieman vielä sähköisempää
menoa, mutta biisimaalailut ovatkin
melko maanläheisiä, tummasävyisiä
ja jotenkin voimakkaasti kumahtelevia tarinoita. Ympärilleen voi kuvitella
puolittaista pimeyttä ja varjoja, muttei kuitenkaan epätoivoa vaan vahvoja
mielikuvia ja kokemuksia.
Laulaja Kiven ääni kietoo suloiseen harhaan. Se on samalla kepeä ja
herkkä, mutta enteilee myös tulevaa
melkein äänetöntä myrskyä.
Bändikaksikon taustalla on iso ?
soittimia löytyy muun muassa jousista
torviin. Tämä vaikuttaa varmasti siihen, ettei kokoonpanoa oikein osaa
kategorisoida, joka on tietysti musiikkimaailmassa aina ilahduttavaa ? kuin
hetki kesällä ukkospäivänä, jolloin on
yhtä aikaa pimeää ja valoisaa. (MH)
MUSIIKKI
5 / 2013
45
Levykauppa eronen Viiskulmassa myy käytettyjä ja iskemättömiä vinyylejä ynnä
muita tallenteita. Which is nice. Avoinna ke-pe 12?18 & la 11?16. Dub, jazz, salsa, klassinen.
nalleen kokonaan oman henkilöllisyyden ja taustatarinan.
?Zebra Katzin tarina on, että
hän oli Hunks-tanssija, joka lopetti ne hommat ja muutti New
Yorkiin työskennelläkseen kaupungin puhtaanapitolaitoksella?,
queer-räppäreistä menestynein,
Zebra Katz kertoo nettijulkaisu
Pitchforkin haastattelussa.
New Yorkin homoräppärien
tausta ei olekaan kotikulmien
räp-battleissa vaan performanssitaiteessa. Esimerkiksi Zebra
Katz ja Mykki Blanco ovat taidekoulun kasvatteja, eikä perinteinen valtavirran maine kiinnosta
heitä.
vat mustat gay-naiset?, kertoo
kurkkuäänisestä räppäystyylistään tunnettu Le1f Pitchforkissa. Artisti esiintyi Helsingissä
maaliskuussa.
Musiikkinsa vaikutteet räppärit ovat imeneet pääosin hiphopin
ja tanssimusiikin minimalistiselta ja synkältä laidalta: sellaisista suurelle yleisölle tuntemattomista tyyleistä kuin trap rave,
snap ja Baltimore club. Musiikki
ei silti ole sen vaikeammin lähestyttävää kuin muidenkaan nykyräppärien.
KEITELEJAZZ
Äänekoskella 24.?27.7.2013
? Ginger Baker Jazz Confusion
? Billy Cobham Band
? HERD ? Iiro Rantala ? Royal Southern
Brotherhood ? Dr. Feelgood
? Ben Granfelt Band ? J. Karjalainen
? Kolmas Nainen ...
queer-räppiä olemassa, vai onko genre journalistien keksintöä?
K U T E N H I P H O P I S S A on tapaEsimerkiksi Zebra Katz räppää
na, kotipaikalla on merkitystä. Ima Read -hitissään ?nartuista?
Queer-räppärien henkinen ko- niin uhkaavaan sävyyn, että hänti on newyorkilainen vogue ball tä on vaikea äkkiseltään erottaa
-alakulttuuri, joka muistetaan perusmaukkaräppäristä. Le1f
taas viettää erääsvaltavirrassa ensä kappaleistaan
nen
kaikkea
kylpyläpäivää ja
Madonnan Vore
n
e
saa machomiehet
gue-kappaleen
g
o
Onk
n
videosta. Ball-tajättämään naisene
i
t
s
li
a
n
r
pahtumissa drasa
ripsiään räpytteu
jo
ä?
ö
t
giin pukeutuneet
lemällä.
n
i
s
kek
?En pidä itseämiehet kilpaini queer-artistina?,
levat erilaisissa
räiskyvä Cakes Da
sarjoissa, joihin
kuuluu muun muassa vogue- Killa toteaa Buzzfeed-sivustolla.
?Mutta jos ihmiset haluavat
tanssia ja muotipiireistä tuttua
lavakävelyä.
sitä termiä käyttää, minun ei var?Vogue ball -skene on erittäin maan kannata valittaa niin kauan
liberaali yhteisö, joka on omis- kuin he kuuntelevat musiikkiani.?
tautunut hyvän taiteen tekemiSanttu Reinikainen
selle, usein vielä yhteistyössä.
Yhteisöön kuuluu valkoisia heteromiehiä, jotka ovat ihan yh- Zebra Katz & Le1f Helsingin Kuudes
tä mahtavia kuin siihen kuulu- aisti -festivaalilla 5.?7.7.
M U T TA O N K O
VOIMA SUOSITTELEE
Info: 0405106795.
Liput Lippupisteestä ja R-kioskeilta
tapahtumanumerolla 104531.
HÄMEENTIE 50, HELSINKI
ROCKBISTRO
OPEN NOW!
EVERY DAY 12-02
FACEBOOK.COM/LOOSISTER
Kaikki
Koonnut Kaisu Tervonen
Voima
a valitsee suositu
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 5.6. asti voima@voima.?.
Sini Mäenpää
KAKKAHÄTÄ -77,
THE ACHTUNGS JNE.
www.keitelejazz.?
30.5.
Vastavirta, Tampere
Pispalan vaihtoehtoklubilla rämisee, kun soittovastuun jakaa neljä punkin ja rockin välimaastossa risteilevää bändiä: Kakkahätä -77, The Achtungs, Mustat kalsarit ja Atom Mouth Gimlies.
maailma voi joskus vain
h
nyr jä
tää
pois paikoiltaan
n
s
a
a
a
vink l la
Mielenterveystyön tukibileet Ravintola
Kaisaniemessä to 13.6.2013 klo 19-01
Kopie
JEX THOTH
5.-9.6.
Turku, Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Tampere
www.jexthoth.net
Katri Ylander
Suomessa aiemminkin vieraillut hippidoomin airut saapuu
viiden keikan kiertueelle vain viikkoa ennen bändin toisen
albumin Blood Moon Risen julkaisua.
SEIKKISROCK
Kristiina Wheeler Emma Salokoski
BÄTTRE FOLK
8.-9.6.
Seikkailupuisto, Turku
www.seikkisrock.net
28.-29.6.
Hailuoto
www.battrefolk.?
Lasten oman rockfestivaalin
lavalle nousevat muun muassa
Pommi ja Gommi sekä Jytäjyrsijät,
ja musiikin lisäksi ohjelmistoon
kuuluu jonglöörausta ja lelujen
kierrätystä.
Idyllisissä maisemissa järjestettävän festivaalin teemana on
lähiruoka, mutta pääosassa silti
musiikki, jota esittävät muun
muassa Yona, Risto, Joose Keskitalo ja Matti Johannes Koivu.
13.-16.6. Wanha Satama, Kuopio
www.lumojazz.?
Viidentenä vuotenaan kuopiolaistapahtuma marssittaa lavalle
perinteistä jazzmeininkiä Jukka Perko Streamline Jazztetin
muodossa mutta myös Helsinki-Cotonou Ensemblen edustamaa afrobeatia sekä Elifantreen kokeellista improjazzia.
Tiina Palm
LUMO
Esa Elo ran ta
Adjektiivi
Elina Orkoneva
Kristian Meurman
Drag Queen
Morgan
Kaikki tuotot ohjataan HELMI ry:n
ruohonjuuritason mielenterveystyöhön!
m i e l e n t e r ve y s y h d i s t y s
Liput 10?
(sis. narikka)
?????????????????????
Taiteellinen suunnittelija Riikka Holopainen
Joroisten
Musiikkipäivät
Joroinen Music Festival
1.?4.8.2013
Lauantai 3.8.
klo 12
Joroisten Urheilutalo
Tahtipuikon metsästys
Lastenkonsertti
lapset 0 ?/ aik. 10 ?
klo 14
Järvikylän kartano
Voyage á Paris ? Matka Pariisiin
Torstai 1.8.
klo 17
klo 20
Joroisten kirkko
Avajaiskonsertti
Proton String Quartet 20/17?
UPM Taimitarha
Pienen Puun Pop Anna Puu 30 ?
Perjantai 2.8.
klo 15
klo 18
klo 20
Hotelli Ruusuhovi Rantasalmi
Isänmaallinen iltapäivä 30/ 27 ?
Pöyhölän tila
Juvan kamarikuoro,
Heikki Kilpeläinen, baritoni 15/12 /10 ?
KartanoGolf klubi
Esa Jazz Band 20/ 17 ?
30 /27/10 ?
klo 20
Kuusikon kievari
Elokuvamusiikkia 15 ?
Sunnuntai 4.8.
klo 15
Koskenhovin kartano Valtiosali
Lied-konsertti
Pia Huhta, Ilkka Paananen ja
M.A. Numminen 30/ 27/ 20 ?
klo 18
Juvan kirkko
Päätöskonsertti
Anna Immonen, sopraano
Päivi Pylvänäinen, sopraano
Jere Martikainen, tenori
Joonas Asikainen, baritoni
Tuula Hällström, piano
20 / 17 ?
www.joroistenmusiikkipaivat.fi
Jon Anderson
ma 12.8. klo 19, alk. 38/36 ?
An acoustic evening with the voice of
YES
RICHARD BONA
BONAFIED TOUR
ti 1.10. klo 19, alk. 36/34 ?
GRAHAM
LARRY
? CENTRAL
GRAHAM STATION
ti 26.11. klo 19, alk. 42/40 ?
Kasarmikatu 46-48, savoyteatteri.?
Liput (09) 310 12000 & Lippupalvelu
5 / 2013
TEKSTI
MARIA HAANPÄÄ
KUVAT
SAMI KARJALAINEN
Lentävät
jalokivet
Suomalainen Neidonkorennot-kirja
on kattava esitys yhden hyönteisryhmän lajistosta koko maapallolla.
N
E I D O N -
korennot
elävät toukkavaiheensa
vedenalaisina petoina. Toukka pyydystää
saaliinsa pyyntinaamarilla, jonka
se sinkauttaa kohteeseen hydraulisen paineen voimalla. Tämä
ihmisille (onneksi) huomaamaton elämänvaihe voi kestää vuoden tai kaksikin. Se päättyy, kun
toukka kapuaa pinnalle ja käy
muodonmuutokseen.
Neidonkorentojen aikuiselämä on suhteellisen lyhyt mutta
taitolentopainotteinen. Ne osaavat saalistaa lennosta, mutta ei se
vielä mitään.
Koiraiden väliset reviiritaistelut ja kumppanin kosiskelu suoritetaan tarkan koreogra?an mukaan. Neidonkorennoilla ei ole
anatomista estettä lajienväliselle risteytymiselle, mikä korostaa
lentoliikkeiden ja muiden hienostuneiden eleiden tärkeyttä pariutumisessa.
Lopullisen parinvalinnan tekee
yleensä naaras, ja joskus se voi olla kiinni vaikka siitä, uskaltaako
koiras heittäytyä uhkarohkeasti veden pinnalle ajelehtimaan.
Ajelehtiminen kertoo veden virtauksesta, jota neidonkorentojen
munat ja toukat tarvitsevat kehittyäkseen hyvin.
hyönteisistä kertoo Sami Karjalaisen ja
Matti Hämäläisen tänä keväänä
ilmestynyt kirja Neidonkorennot.
Nimensä mukaisesti siron viehkeät neidonkorennot kuuluvat
sudenkorentoihin, ja niitä on kaikissa maanosissa paitsi Australiassa ja Etelämantereella.
Uusi kirja selostaa niiden elämää riemastuttavan seikkaperäisesti sekä sanoin että tilannekuvin. Mukana on koko elon kierto
munasta munaan, pedot, loiset
ja saaliseläimet, sekä parinmuodostuksen koukerot ja lajinsisäisen muuntelun kiehtovat muodot. Tästä näkökulmasta laadittu
osuus kattaa noin puolet teoksesta.
Kirjan toinen iso sisältöosa
esittelee ensin Euroopan neidonkorentolajit yksityiskohtaisesti,
sitten sukutasolla koko maailman
neidonkorennot (Calopterygidaeheimon 112 lajia) ja lisäksi vielä lyhyesti eräät lähisukuiset sudenkorentoryhmät (Hetaerinidae,
Chlorocyphidae ja Euphaeidae).
Sukujen kuvaukset voivat olla hieman raskaita kerralla ahN Ä I S TÄ J Ä N N I T TÄ V I S TÄ
mittavaksi, mutta kuvat havainnollistavat niitä sopivasti. Koko
lajistokatsauksen kuvitus on kirjan hengen mukainen eli herkkätunnelmaista luontokuvaa.
Tässä kirjassa ei ole muotokuvia
ihmisen surmaamista, kokoelmalaatikoihin neulatuista hyönteisvainajista.
jonkin
verran myös ei-eurooppalaisten
lajien levinneisyysalueista, elintavoista ja tuntomerkeistä. Siitä
voi olla apua retkikohteen valinnassa ja nähtyjen eksoottisten lajien tunnistamisessa.
Varsinkin Etelä-Aasiassa lomailevien kannattaa panna tämä
merkille ? se kun on maailman
lajistollisesti rikkainta neidonkorentoaluetta.
Ennennäkemättömiä käyttäytymispiirteitä tai kokonaan
tieteelle uusia neidonkorentolajeja on yhä mahdollista päästä
dokumentoimaan etenkin trooppisemmilla seuduilla. Jopa Neidonkorennot-kirjan toinen tekijä
sattui näkemään kuvausmatkalla Kiinassa reviirikäyttäytymisen
muotoa, jollaista ei ollut aiemmin
selostettu kirjallisuudessa.
T E K S T I S S Ä K E R R O TA A N
elää vain kaksi lajia
neidonkorentoja, mutta kyllä niitäkin kannattaa etsiskellä. Suomalaiset lajit ovat kauneudessaan ja käyttäytymisessään aivan
eksoottisten sukulaistensa veroisia, ja elämän ensimmäinen havainto ?lentävästä jalokivestä?
voi olla sellainen lumoava hyönteishetki, joka jää mieleen vuosikymmeniksi.
Suomessa olemme neidonkorentojen levinneisyyden pohjoisrajalla, mikä on mielenkiintoinen
asetelma ilmaston muuttuessa. Olemme täällä myös lähellä
hyönteisten historiaa. Maailman
vanhimmat neidonkorentofossiilit on löydetty 40?50 miljoonan
vuoden ikäisestä Itämeren meripihkasta.
Entä minkä kokoisia suomalaiset tai eurooppalaiset neidonkorennot ovat aikuisena?
Hyönteisten uusi ystävä haluaisi tietää sen mahdollisimman
pian, mutta kirjassa vastaus löytyy kohdasta, josta sitä ei osaisi etsiä, nimittäin vasta luvusta
?Idän jättiläiset?.
Kyseessä lienee lipsahdus kirjan tekijöiltä, koska muilta osin
teksti on virtaviivaisen loogista ja
antaa virheettömän vaikutelman.
T E O K S E N loppupuolella on yh-
RAKKAUS. Neidonkorentokoiras
(Calopteryx virgo) kosiolennossa.
Oikealla saman lajin naaras.
LÄMPÖ. Kastepisaroiden
peittämä immenkorento (Calopteryx splendens) odottaa
aamun lämpenemistä.
SUOMESSA
teenveto neidonkorennoista
ihmisen kulttuurihistoriassa.
Neidonkorentojen kuvallisella
esittämisellä ja muulla arvostuksella on vuosisatojen mittaiset
perinteet Euroopassa ja vielä pidemmät perinteet Japanissa.
Kulttuurihistoriallisia yhteyksiä on myös siinä, mitä nimiä
hyönteisistä käytetään. Monen
neidonkorentosuvun tieteellinen
nimi viittaa antiikin Kreikan tai
Rooman naishahmoihin. Englanninkielisessä nimistössä ovat mukana jalokivet ja metallit.
Toistaiseksi vain muutama laji on saanut suomenkielisen nimen: Suomessa tavattavat neidonkorento (Calopteryx virgo) ja
immenkorento (Calopteryx splendens), sekä lähialueiden iberianimmenkorento, kuparineidonkorento ja säihkyneidonkorento. Nimien keksimisestä voikin
kehittää hauskan oheisharrastuksen!
Karjalainen ja Hämäläinen
eivät ole ryhtyneet ehdottamaan uusia nimiä, paitsi yhdessä erikoistapauksessa. Se tapaus
olemme me itse, Homo ambulocalamitas eli vapaasti käännettynä
?kävelevä tuho?. Kirjan viimeisestä luvusta voi aistia sen tyr-
mistyksen ja murheen, joka liittyy
rakastettujen eläinlajien ja niiden
elinympäristön hävitykseen.
Kaikki neidonkorennot asuttavat kirkkaita virtavesiä. Ihmistoiminta uhkaa monia sellaisia
elinympäristöjä eri puolilla maailmaa. Suomen kaksi neidonkorentolajia eivät onneksi jou-
eisestä
m
i
i
v
n
Kirja sta voi
luvu
urheen
m
a
i
t
ais
ttujen
e
t
s
a
k
ra
jien
eläinla esta.
mis
tuhoa
tuneet maamme uhanalaisten
lajien luetteloon vuonna 2010,
mutta Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) kansainvälisellä
?punaisella listalla? on tätä kirjoitettaessa viitisentoista lajia
uhanalaiseksi luokiteltuna. Kokonaistilannetta luonnehtii se,
että neidonkorennoista ei ole riittävästi tietoa ? jopa lajien rajaaminen on usein vaikeaa.
on
kaksikielinen siten, että suomenja englanninkielinen palsta kulkevat rinnakkain. Kieliversioiden
asiasisältö on periaatteessa sama, mutta englanninkielisessä
tekstissä on hieman enemmän
yksityiskohtia. Pelkän suomenkielisen tekstin varassa pärjää
silti aivan hyvin.
Lähdeviitteet on sijoitettu englanninkielisen tekstin lomaan. Lähteitä on runsaasti ja ne
ovat enimmäkseen englanninkielisiä tieteellisiä julkaisuja.
Noin puolet kirjasta on
tekstiä ja puolet värivalokuvia. Kuvitus on läpikotaisen
huippulaatuista. Aiheeseen paneutuminen on sellaista tasoa,
että innostus tarttuu myös lukijaan ? eikä se rajoitu vain neidonkorentoihin. Tässä kirjassa
on ainesta alkusysäykseksi laajempaankin hyönteis- ja pikkueläinharrastukseen.
Mikä mainio opus!
N E I D O N K O R E N N O T- K I R J A
Sami Karjalainen & Matti Hämäläinen: Neidonkorennot ? Solisevien
vetten lentävät jalokivet. Caloptera
Publishing, 2013. 223 s. Kirjan kotisivut www.caloptera.com
47
5 / 2013
48
KIRJALLISUUS
Janne Rantala
Zimbabwe lunasti maansa
Zimbabwen parjattu maareformi ei ollut katastro? maataloudelle.
KATSE KOHTI ZIMBABWEA. Aurinko
nousee Nampulan maakunnan päätiellä Mosambikissa. Tutkijat toivovat Zimbabwen maauudistuksista mallia Mosambikille.
I M B A B W E S S A toteutui
vuosina
1998?2001 Afrikan
historian suurin
maareformi, jossa
itsenäisyyssodan veteraanit valtasivat maatiloja valkoisilta suurtilallisilta. Tuoreessa teoksessaan
tutkijaryhmä osoittaa valtausten
hyödyn maataloustuotannolle.
He toivovat Zimbabwesta mallia
myös muille kehitysmaille.
Aluksi Zimbabwen itsenäisyystaistelijoiden maavaltaukset
jäivät vaille hallituksen tukea.
Kolme vuotta myöhemmin presidentti Robert Mugabe muutti
kantaansa, ja hallitus laillisti jo
tapahtuneet valtaukset.
Z
johti Zimbabwen kansainväliseen eristämiseen, jonka eturintamassa
häärivät brittiläiset ja amerikkalaiset poliitikot. Maareformi tuomittiin katastro?ksi, jossa tuotanto romahti, valkoiset viljelijät
menettivät maansa ja mustat
työläiset työnsä. Koko Zimbabwen talouden romahdus ja vuosien 2007?2008 ennätyksellinen
M U G A B E N P Ä ÄT Ö S
hyperin?aatio selitettiin valtauksien aiheuttamiksi.
Zimbabwe Takes Back its Land
-teoksen kirjoittajat Joseph Hanlon, Teresa Smart ja Jeanette
Manjengwa vakuuttavat, ettei
talouslama johtunut valtauksista
vaan setelirahoituksesta ja taloussaarrosta, jolla länsimaat rankaisivat Zimbabwen hallitusta.
Kirjoittajat vahvistavat zimbabwelaistutkijoiden Prosper
Matondin ja Ian Scoonen hiljattain julkaisemat tulokset: tärkeimpien viljelykasvien, kuten
maissin ja soijan, tuotanto on
palannut lähes valtauksia edeltävälle tasolle. Aiempaa pienemmät tilat työllistävät nyt
miljoona ihmistä, mikä on neljä kertaa enemmän kuin ennen
reformia.
tilastoaineistoon sekä vuosien 2010?
2011 kenttätyöhön, jossa tutkijat
haastattelivat viljelijöitä näiden
omilla tiloilla.
?Zimbabwe on nyt ottanut
maansa takaisin eivätkä sen uudet haltijat suostu maareformin
T U L O K S E T P E R U S T U V AT
perumiseen?, kirjoittajat kiteyttävät.
Mugabe ja hänen puolueensa Zanu-PF jarruttivat itsenäisyystaistelijoiden vaatimaa maauudistusta lähes kaksi
vuosikymmentä. Vielä 20 vuotta itsenäistymisen jälkeen pie-
aissa
Länsim sista
k
valtau tiin
t
maala n kuva.
ltaine
väkiva
ni valkoinen vähemmistö omisti
neljänneksen maasta, ja vain nelisentuhatta perhettä piti hallussaan parhaita viljelysmaita.
Ennen reformia kansainvälisten valuuttajärjestöjen ja
avunantajamaiden ajamien vapaaehtoisten maakauppojen
seurauksena 7 5 000 veteraania
oli saanut maata viljeltäväksi.
Todellinen tarve viljelysmaalle
oli moninkertainen. Vuonna 1998
turhautuneet veteraanit ryhtyivät
toimeen ja valtasivat tehokkaasti
4 000 maatilaa.
Afrikan maiden ja avunantajien
maatalous- ja kehityspolitiikkaan.
herättänyt
huomiota tutkijoiden havainto
siitä, että pienet ja keskisuuret
tilat ovat parantaneet tuotantoaan parhaiten. Toisin kuin Zimbabwessa, Mosambikissa on
pyritty maataloustuotannon kasvattamiseen vuokraamalla suuria maa-alueita monikansallisille agrobisnes-yhtiöille. Vaikka
pienviljelijöitä on yli 70 prosenttia väestöstä, heiltä ei odoteta
merkittävää panosta maan ruokahuoltoon.
Kirjoittajien mukaan Zimbabwen esimerkki osoittaa, että suurtiloihin keskittyminen ei kannata,
vaan maataloudessa tulisi keskittyä pientilojen tukemiseen.
MOSAMBIKISSA ON
valtauksista
maalattiin väkivaltainen kuva.
Kirjoittajien mukaan väkivaltaa
ei voi verratakaan toisen maailmansodan jälkeisen uudelleenjaon tapahtumiin. Silloin Britannian puolella taistelleet valkoiset
sotaveteraanit saivat maata Etelä-Rhodesian ?eurooppalaiseksi?
julistetulta maalta ja ajoivat noin
100 000 mustaa viljelijää kotiseuduiltaan.
Reformoitujen tilojen tuotanto
on nyt 80?90 prosenttia valtauksia edeltäneestä tasosta. Samoin
kuin brittiläisillä kolonisteilla kului
sukupolven verran aikaa saavuttaa uudistusta edeltänyt tuotantotaso, myös vuoden 1998 maareformi tarvitsee lisäaikaa.
Kirjoittajat ennakoivat, että
pienellä tuella viljelykset voivat
nousta täyteen kukoistukseen
kymmenen vuoden sisällä. Se
merkitsisi maatalouden huikeaa
menestystarinaa eteläisessä Afrikassa ja voisi vaikuttaa laajasti
LÄNSIMAISSA
Janne Rantala
Kirjoittaja tutkii & kirjoittaa Mosambikissa. www.unissakavelijamaasta.blogspot.com
Hanlon, Manjengwa & Smart: Zimbabwe Takes Back its Land. Jacana
Media 2013. 245 s.
Vaikuttavaa kirjallisuutta
muutti elämäni
-tekstikokoelma sisältää
viisikymmentäkahdeksan henkilökohtaista kuvausta
siitä, miten jokin tietty kirja on
lukijaansa vaikuttanut.
Valtaosa kirjoituksista on Lukukeskuksen keväällä 2012 järjestämän kirjoitushankkeen satoa.
Lisäksi muutamaa suomalaista kirjailijaa pyydettiin kirjoittamaan aiheesta. Mukana ovat
muun muassa Edith Södergranin
runoista kirjoittava Juha Itkonen,
Virsikirjan vaikutusta pohtiva Sinikka Nopola sekä Seitsemää veljestä turvakirjanaan pitävä Miina
Supinen.
K
IRJA JOK A
Kirjoitukset on järjestetty kirjailijan mukaan aakkosittain alkaen Myrskyluoto-sarjan luojasta
Anni Blomqvistista ja päättyen
vaihtoehtoisista hoitomuodoista
kirjoittaneeseen Andrew Weiliin.
Ennen lukukokemuksesta kertovaa tekstiä jokainen kirja on esitelty lyhyesti.
selviää, että kirja voi muuttaa ja vaikuttaa todella paljon. Se saattaa
antaa sytykkeen elämänuralle, asuinpaikalle tai elämänfilosofialle. Kirja voi myös lohduttaa tai olla jopa todellinen
pelastusrengas. Äärimmäisin
K I R J O I T U K S I S TA
esimerkki tästä on itsemurhaa
hautoneen naisen kirjoitus siitä, miten Antonella Gambotton
kirja Pimennys: itsemurhamuistelmat on saanut hänet toistuvasti perumaan epätoivoisen
suunnitelmansa.
Elämää vavisuttaneet kirjat
ovat kiinnostavan erilaisia. Kirjoittajat eivät suinkaan asetu pönöttämään vain kaanoniin kuuluvien klassikkoteosten rinnalle,
vaan tärkeinä lukukokemuksina
mainitaan myös tietokirjoja, viihdettä ja nuortenkirjoja.
kirjoittavat myös kirjojen huomiota
Y L L ÄT TÄVÄ N
MONET
herättävistä ulkoasuista. Jokin
kirjassa on kutsunut luokseen:
väri, kaunis fontti, ohuus tai
paksuus. Visuaaliset muistikuvat ovat painuneet mieleen ja
muodostuneet tärkeäksi osaksi
elämystä.
Kokoelman tekstit ovat mukavan napakoita, eikä kirjoittajista kukaan sorru löysään tunnelmointiin. Lyhyt määrämitta
harmittaa oikeastaan vain joidenkin kirjailijapuheenvuorojen
yhteydessä.
Omaan lukulistaankin kertyi
merkintöjä. Tilaisuuden tullen
täytyy tutustua ainakin A. S. Byattin Riivaus-romaaniin sekä nau-
tiskella jälleen kerran läpi Aila
Meriluodon päiväkirjateos Vaarallista kokea.
Marjo Jääskä
Anu Laitila & Silja Koivisto (toim.):
Kirja joka muutti elämäni. WSOY
2013. 175 s.
5 / 2013
KIRJALLISUUS
VOIMA SUOSITTELEE
49
Koonnut Kaisu Tervonen
Voima valitsee suositukset tapahtumatiedoista.
Niitä otetaan vastaan 5.6. asti voima@voima.?.
DEKKARIPÄIVÄT
KIRJALLISUUSILTA
7.-8.6.
Kouvola
www.dekkaripaivat.?
1.6. kello 17-20
Caisan olohuone, Helsinki
Säännöllisesti järjestettävän Caisan kirjallisuusiltaman teemana on kesäkuun alussa Yhdysvallat ja
vieraana kääntäjä Bill Hellberg.
Ahneus on teemana tämän vuoden Dekkaripäivillä, joilla julistetaan myös rikosaiheisen
runo- ja laulukilpailun voittaja.
ANNIKIN RUNOFESTIVAALI
8.6. kello 11-22
Tampere, Annikin puutalokortteli
http://www.annikinkatu.net/runofestivaali2013/
Kymmenettä vuottaan juhlivaan kirjallisuustapahtumaan saapuu runoilijoita Yhdysvalloista ja Japanista
saakka, mutta runofestivaalitaiteilijana on tänä vuonna
kotimainen Rosa Liksom.
Curt Richert
KIRJOITTAJAKURSSIT
KANSAINVÄLINEN
KIRJAILIJAKOKOUS
24.-29.6.
Oriveden opisto
www.orivedenopisto.?
16.-18.6. Lahti
www.liwre.?
Vuodesta 1963 järjestetyn tapahtuman teema on tänä vuonna
murtuvat muurit, ja kokouksen
pitkäaikaisen puheenjohtajan Virpi
Hämeen-Anttilan rinnalla aloittaa
uusi puheenjohtaja Joni Pyysalo.
Vielä kesäkuun alussa ehtii
ilmoittautua vaikka Luovan
kirjoittamisen kurssille tai
Novellipajaan, jotka kuuluvat
taiteisiin keskittyneen kansanopiston kesäohjelmaan.
MUUT LEHDET
Koonnut Pertti Laesmaa
Aluks sungattii aina
virsi. Poitsu, joka oli
bilsan ja mantsan
maikka, oli tosi sungariveijari. Sil oli tapana staijaa ja sungaa ?inin bamlauskorokkeen vieres ja sil oli niin järnhorda
ääni, ettei meil jääny muuta mahista ku
yrittää sungaa se nuri. Joskus melkee onnisti, mut ain jossai se kuitenkin kiekas
yli muide. Se meit jäbiä snadisti nyppi.
Oli se aika kunkku karjuu.?
Jussi Luukko, Tsilari 2/2013
Vaikka Suomessa perustuslaki
kieltää ikäsyrjinnän, istuu käsitys
siitä, että tämä ei koske nuoria lujassa.
Siten jonkun nuoren varastelu oikeuttaa
tutkimaan muiden samanikäisten reput,
ja nuorisojoukon nahistelun perusteella
voi rajoittaa sellaisten nuorten liikkumisoikeutta, joilla ei ole edellisten kanssa
mitään tekemistä.
Kuvitelkaapa sitä meteliä, jos samaa
periaatetta sovellettaisiin vaikkapa
40-vuotiaisiin.?
Anna Kontula, Tulva 2/2013
Aikuistuminen kun kuulemma on
sitä, että alkaa ajatella täyspäisesti. Aikuinen ihminen nimittäin tietää,
että maailma on paha, ihmiset itsekkäitä
ja politiikka perseestä. Aikuinen ihminen
ei iloitse länsimaisesta hyvinvointivaltiosta, koska sen hintana on globaali ympäristötuho. Aikuinen ihminen syö salaattia, käy lenkillä aamuisin ja varoo
loukkaamasta ketään mielipiteillään. Aikuinen ihminen keskustelee rationaalisesti eikä anna tunteilleen valtaa. Aikuinen ihminen on realisti, joka näkee
maailman kaikessa rumuudessaan eikä
iloitse katoavaisista ja ohikiitävistä hetkistä. Sellaiset hommat on katsokaas
lapsille ja hulluille.?
Turo Kuningas määritteli yhdessä
Työkalupakki-lyhytproosakokoelmansa tekstissä jääkiekon pornoksi siinä
missä jalkapallo on erotiikkaa. Luonnehdinta on aina tuntunut minusta osuvalta.
Nyt minusta tuntuu kuitenkin siltä, että
mediakoneiston läpi menneen jääkiekon
ja ?oikean? jääkiekon suhde on kuin pornolla ja oikealla seksillä.?
Kunnioitukseni painettua sanaa
kohtaan on sitä hartaampaa, mitä
enemmän ympärillämme pyörii painamattomia, painottomia sanoja.?
Antti Nylén, Lumooja 1/2013
Hannu Waarala, Filmihullu 2/2013
Matti Särkkä:
Vähän paljon
Piia Kuosmanen, Aino 1/2013
Sammeli Heikkinen, Vihreä Lanka 9/2013
Rock on kulttuuri-ilmiönä ehkä yksioikoista ja musiikkina parhaimmillaan juovuksissa kuunneltaessa; siinä
voi olla samaa viattomuuden kokemusta
kuin Marxin Kommunistista manifestia
lukiessa (sekin parhaimmillaan hieman
juovuksissa nautittuna).?
Tämä on saari mielen sääkartoilla,
tuoksuu vanhalta viiniltä, junalta,
kaukaa tulleelta pilveltä joka
törmää vuoren seinään ja
sataa rakeista tuhkaa.
Matti Särkkä: Vähän paljon. Runoja
Hannu Kankaanpää: Ikinä. Runoja.
www.enostone.?
1FOUJOLVMNBO QÊJWÊU
o 6SKBMBTTB
o
6
6SKBMBT
TTB
NVLBOB NN
1JSKP )BTTJOFO
7JSQJ )ÊNFFO "OUUJMB
+BO +BMVUTJ
.BSLVT /VNNJ
)BSSJ /ZLÊOFO
"OOJ 4JOOFNÊLJ
BOB
UFFN
4Z S K Ê
KB
MÊJTJÊ
TJM
FLFW
U
O
Ê
N
JÊ
XXX QFOUJOLVMNBOQBJWBU m
5*&%645&-65 +" -*165
Q
QFOUJOLVMNBOQBJWBU!VSKBMB m
5 / 2013
50
POLIITTINEN KIRJA
Hölttä on tuttu
nimi monelle
suomalaiselle. Oikeustieteen tohtori on kunnostautunut
yhdistystoiminnassa, lakimiehenä sekä maailmanparantajana.
Aiemmin hän on kirjoittanut työtaistelusta. Viimeisin teos, Kansalaistoiminta ? Lailliset oikeudet
käsittelee kansalaistoimintaa
eri muodoissaan, toiminnan juridiikkaa ja lain rajamailla liikkumista.
Se on hyvä lukupaketti kansalaisoikeuksista kiinnostuneille,
järjestöaktivisteille, juristeille ja
mielenosoitusten järjestäjille.
K
Aktivismia lain
rajamailla
Lakimiehen kirja kansalaistoiminnasta pitäisi ottaa poliisikoulun oppimateriaaliksi.
ALEVI
valtion toimintaa eri näkökulmista: ihmisyhteisönä, pakkokoneistona, hyvinvointivaltiona, oikeusvaltiona
ja demokraattisena oikeusvaltiona. Näkemykset ja määritelmät
ovat Höltän omia.
Hölttä kirjoittaa, että ?fasismin ideologiaan kuuluu aina korostaa kansakunnan ja valtion yhtenäisyyttä, joten fasismi on aina
kommunismin ja marxilaisuuden
vastaista toimintaa?. Toisaalla
hän toteaa, että varsinainen fasismi ?ei alun perin ollut rasistinen ideologia, vaan selvästi oikeistolainen ja omanlaatuisensa
populistinen liike?.
Oma käsitykseni on, että jokainen ideologia tai valtiovallan
muoto, joka pyrkii vähentämään
yksilönvapauksia, on fasistinen.
Käsitteen sisään mahtuvat yhtä
hyvin niin Mussolinin aikainen
H Ö LT TÄ E S I T T E L E E
Italia, Neuvostoliitto kuin apartheidin aikainen Etelä-Afrikka.
Koen eräänlaisena fasismina jopa kaikenlaiset isoveli-yhteiskuntaan tähtäävät alituiset kieltojen,
rajoitusten, pakkojen ja valvonnan lisäämiset.
S E L K E Y T T Ä Ä missä
laillisuuden raja kulkee, ja miten
viranomaisetkin toisinaan ylittävät tätä rajaa oman hämärän intressinsä perusteella.
Mielenosoituksen järjestämisestä ja mielenosoituksiin
liittyvästä juridiikasta on seikH Ö LT T Ä
poliisi
n
e
n
i
a
l
Suoma a olla jopa
saatta n vähiten
a
maailm osoiva.
prov
Mirkka Hietanen
kaperäinen selostus. Poliisin
toimintaa Smash Asem -tapahtumassa Helsingissä syyskuussa
2006 ja Tampereen punavihreillä
päivillä analysoidaan useaan otteeseen.
Kokemukseni mukaan suomalainen poliisi saattaa olla jopa
maailman vähiten provosoiva.
Toivottavaa on, että se pysyykin
sellaisena. Juuri siksi ylilyöntitapaukset pitää tutkia tarkasti ja
syylliset tulee selvittää. Itseäni
yhä ihmetyttää se, ettei Smash
Asemin piirityksen organisoijaa
saatettu julkiseen vastuuseen
teostaan ja että poliitikot jälkeenpäin mielistelivät ylilyöntiin
syyllistynyttä poliisia.
seikkaperäisesti yhdistyslaista, jossa todetaan, että yhdistys voidaan kieltää hyvien tapojen vastaisena.
Säännös on outo, koska rajoituksen sisältö ei ilmene laista. Kyseistä lainkohtaa käytettiin, kun
Suomen kannabisyhdistykseltä
evättiin pääsy yhdistysrekisteriin. Kannabisyhdistyksen tarkoitus oli vain vaikuttaa lainsäädäntöön, kuten monien muidenkin
yhdistysten.
Hölttä mainitsee myös, että
vasta Koiviston aikana ja myötävaikutuksella Supo tiettävästi lopetti suomalaisten kommunistien
tarkkailun. Omituista kuitenkin
on, että Höltän mukaan Supon
johtohenkilöiksi on viime vuosina
valittu vain kokoomuksen toiminnassa mukana olleita henkilöitä.
Siinä mielessä Supon saaminen
eduskunnan valvonnan alaiseksi
ei olisi pahitteeksi.
Nyt käsillä olevaa kirjaa suosittelen myös poliisikoulun oppimateriaaliksi.
H Ö LT TÄ L U E N N O I
Julle Tuuliainen
Kalevi Hölttä: Kansalaistoiminta ?
Lailliset oikeudet. Into Kustannus
2013. 150 s.
Kirjoittaja on aikaisemmin ollut aktiivisempikin kansalaisoikeuksien &
ennen kaikkea -vapauksien puolustaja. Hän ajaa tilausbussia & tekee
toisinaan keikkoja mielenosoituksiin Suomessa & muualla.
KIRJAT
Mirkka Hietanen, oona juutinen
Mirkk
juutinen, Kimmo Jylhämö,
mö, Kristiina Ko
Koivunen & jari tamminen
Siiri Enoranta:
Nokkosvallankumous.
ous.
Wsoy 2013. 445 s.
Brooke
B
Allen:
Satumainen
S
Syyria.
a.
Matka
M
loisteliaan
kulttuurin
k
ja historian
an
an
maahan.
m
Into
Kustannus
K
2013. 291
1 s.
Rakkautta dystopiassa
Legendojen Syyria
Nokkosvallankumous kertoo Nokkosista, kapinallisten lasten ja nuorten
ryhmästä, joka nousee vastustamaan
maailman tuhoon syössyttä Korotratoa, kaupan monopolikeskittymää.
Kirja on myös rakkaustarina, ja
se taitaa olla ensimmäinen lukemani
nuortenkirja, jonka päähenkilöt ovat
poikiin rakastuvia poikia. Tämä on hienoa jo itsessään, mutta erityisesti arvostan sitä, ettei siitä tehdä minkäänlaista numeroa kirjan sisällä ? joskus
sitä rakastuu poikaan, joskus tyttöön.
Seksuaalisuus ei ole kirjassa tabu
siinäkään mielessä, että seikkailujen ja
vallankumouksen valmistelun lomassa
Enorannan kirjan nuoret kapinalliset
ehtivät myös harrastaa seksiä. Kirjailija
ei mene akteissa yksityiskohtiin, mutta
ei myöskään niitä piilottele. Tämä on
huomattavasti parempi lähestymistapa
kuin monien nuortenkirjojen seksuaalisuuden täysi ohittaminen. Tekee mieli
taputtaa ? juuri tällaisia tarinoita toivoo nuorten saavan luettavakseen.
Kirjan dystopisen maailman kuvailun voikin kohdittain lukea todella
suorasanaisena kritiikkinä länsimaiselle elämäntavalle. Kriittisyys ei
kuitenkaan hypi silmille vaan uppoaa
hyvin kirjan tarinaan rohkeudesta ja
oikeudesta. (OJ)
Syyriasta tulee kauhu-uutisia melkein joka päivä, mutta niistä ei saa
tietoa siitä, millainen maa Syyria on.
Brooke Allenin kuvaus hänen
Syyriaan juuri ennen sisällissodan
puhkeamista tekemistään matkoista
antaa värikkään kuvan ystävällisestä kansasta ja ikivanhan historian maasta, jossa ?roomalaisajan
jäljet ovat niin nuoria, etteivät ne
juuri kiinnosta arkeologeja?. Allenin
matkakertomus tempaa mukaansa
sellaisenkin lukijan, jota historia ei
yleensä kiinnosta.
Naapurimaassa Irakissa Saddamin vallan kaatuminen aiheutti
museoihin hillittömän ryöstelyaallon, ja vain pieni osa aarteista on
saatu takaisin. Sodan aiheuttaman
inhimillisen kärsimyksen lisäksi on
pakko kysyä, paljonkohan siinä tuhotaan parhaillaan koko maailman
kannalta ainutlaatuista kulttuuriperintöä.
Allenin kuvaus monikulttuurisen
maan arjesta auttaa ymmärtämään
sisällissodan taustoja. Kiistojen
juuret ovat niin kaukana historiassa,
ettei niihin ole nopeaa ratkaisua näköpiirissä. (KK)
Thomas
T
Hall &
Daniel
D
Bradford:
Robot
R
13 ? Kolossi.
.
Musta
M
ritari 2012.
108
1 s.
Jos kopioit,
kopioi parhaalta
Aina välillä ilmaantuu taiteilija, joka
jättää genreensä itseään isomman
jäljen. Yksi tällainen jättiläinen on
Mike Mignola, jonka vuodesta 1994
ilmestynyt Hellboy-sarjakuva yhdistää
lennokkaan kerronnan kansantaruihin,
kioskikirjallisuuteen ja H. P. Lovecraftin
tarinoihin. Omituinen mytologia kohtaa
kovaksi keitetyn dekkarikerronnan ja
kuivan huumorin.
Thomas Hall ja Daniel Bradford ovat
Mignolan jäljillä niin kerronnallisesti,
kuvallisesti kuin temaattisestikin. Albumissa Robot 13 meren pohjasta löytyy
omituinen ja muistinmenetyksestä kärsivä robotti, joka alkaa selvittää taustaansa. Samalla antiikin Kreikan mytologiasta tutut mörököllit ramppaavat
kovaonnisen robotin perässä.
Vaikka Hall ja Bradford eivät ole
keksineet pyörää uudestaan, on alppari
sujuvaa luettavaa eikä mignolamaisen
kulmikkaasta taiteesta ja murretuista
väreistä voi olla pitämättä. Toivottavasti kaverit saavat tehtyä tarinalle jatkoa,
kyllä tätä lukee useammankin albumillisen. (JT)
Seppo Konttinen:
Suora lähetys.
Tosiasiaa Yleisradiosta.
osta.
Siltala 2012. 219 s.
Outi
O Niemelä:
Lottokirja.
Lo
Lottokansaksi
Lo
lottotytön
lo
matkassa.
m
Sammakko
S
2013.
. 164
4 s.
s.
Erehdyin kerran
Lottokansan raamattu
?Luulin kerran olleeni väärässä, mutta erehdyin.? Lausahdus Suora lähetys.
Tosiasiaa Yleisradiosta -teoksen alussa
kuvaa taloustoimittaja ja provokaattori Seppo Konttisen asennetta hyvässä ja pahassa.
Konttinen työskenteli Ylessä vuodesta 1974 vuoteen 2010. Draamaa ja
kärjistystä ei kirjasta puutu, ja siksi se
on hauskaa luettavaa talouden, vallan
ja journalismin taistelukentältä. Ylen
pomoja Konttinen arvostelee vallan
hännystelystä.
Nykyistä Ylen päätoimittajaa Atte
Jääskeläistä hän ripittää pääministeri
Matti Vanhasen lautakasajupakasta.
Konttinen toistaa myös väitteen, että
Susanna Kuparisen Eduskunta-näytelmästä kertovaa uutista sensuroitiin.
?Ohjelmien sisältöjen merkitystä
ei voi aliarvioida. Kuuntelijat ja katsojat ovat viisaampia kuin ohjelmien
tekijät arvaavatkaan?, Konttinen kirjoittaa kirjan lopussa.
Se on kova pala nieltäväksi monelle. (KJ)
Tiesittekö, että jo 200-luvulla eKr.
kiinalaiset pelasivat kenotyyppistä
lottoa. Tuotoilla rahoitettiin muun
muassa Kiinan muurin rakentamista.
Siinäpä pohjaa nykyisen Raha-automaattiyhdistyksen toiminnalle.
Lotto tuli Suomeen vuonna 1971 ja
pelitapa kopioitiin Sveitsistä. Aluksi
kuviteltiin, ettei näin pienessä maassa mikään voi horjuttaa vakioveikkauksen suosiota. Toisin kävi ja lotto on
edelleen Suomen suosituin rahapeli,
vaikka täysosuman todennäköisyys
onkin noin 1:15 000 000.
Osasyy loton leviämiselle kirkonkyliin ja kaupungistuneen väestön
sydämiin oli oman aikansa megabeibe-lottotyttö Hilkka Kotamäki blondissa peruukissaan. Hän kiersi maata
tutustuttamassa kansaa lottokuponkien täyttämiseen kädestä pitäen.
Lottotytön olemus oli 1970-luvulla
todellakin jotain uutta ja villiä.
Lottokirja on monipuolinen ja
hauska koko kansan tietokirja, joka
on täynnä havainnollisia kuvasarjoja ja kaavioita muun muassa lottokuponkien matkasta, lottokoneen
toiminnasta ja pelimainonnasta. Oi
nostalgiaa! (MH)
KIRJALLISUUS
Äitien & tytärten tuskaa
on hätkähdyttävä ja surullinen
teos. Kiinalaissyntyisen toimittajan Xinranin kirja Kiinan kadotetut tyttäret kertoo
kymmenellä esimerkkitarinalla,
miten karuja kohtaloita yhden
lapsen politiikan ja tyttöjä hyljeksivien perinteiden yhdistelmä
on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen.
Tavat, olosuhteet ja säädökset
tuottavat kärsimystä tietysti tytöille itselleen ? niille orpokotien
portaille jätetyille tai jo vastasyntyneinä ?pakahdutetuille? ? mutta myös heidän äideilleen. Kirjan
tarinat antavatkin äänen nimenomaan viimeksi mainituille.
Kertomuksista käy selväksi, että lapsen hylkäämiseen voi päätyä
hyvin erilaisissa tilanteissa. Kaikki äidit eivät suinkaan ole eläneet
syrjäisellä, äärimmäisen köyhällä
maaseudulla, jossa jo yksi lisäsuu
ruokittavaksi voi olla katastro? ja
jossa miniällä on arvoa vain jos
hän onnistuu lahjoittamaan miehensä suvulle pojan, perillisen.
Mukana on esimerkiksi tarina
nuoresta naisesta, jolle opiskelijaelämän vapaus ja täydellinen
seksuaalinen tietämättömyys
osoittautuvat kohtalokkaiksi.
Pöyristyttävimmältä kuitenkin tuntui lukea vastuullista työtä adoption ja orpokotien parissa
tekevästä naisesta, joka lapsen
vihdoin nelikymppisenä saatuaan
antoi hänet pois. Ylipitkät työpäivät ja kelvottomat lastenhoitajat
vaan olivat hänelle liikaa.
T
Ä SS Ä PÄ
toisiinsa asiallinen raportointi ja
tunteellisesti värittyneet muistelmat. Teksti huokuu empatiaa
toisaalta tyttärensä menettäneitä naisia, toisaalta biologisista
äideistään erossa eläviä tyttäriä
kohtaan.
Xinran tietää myös omasta kokemuksesta, miltä tuntuu erota
pienestä lapsesta. Kirjoittaja nimittäin ryhtyi orvoksi jääneen tytön kasvattiäidiksi ja ehti huolehtia lapsesta jonkin aikaa. Lopulta
tyttö oli yhden lapsen perhesuunnittelupolitiikan nimissä ja esimiesten painostuksesta pakko
luovuttaa orpokotiin. Pahaksi
onneksi laitos lakkautettiin juuri
silloin kun Xinran oli työmatkalla. Lapset sijoitettiin ilman tunnistetietoja eri orpokoteihin, eikä Xinran enää koskaan löytänyt
tyttöään.
Xinran: Kiinan kadotetut tyttäret.
Suomentanut Taina Wallin. Atena
2013. 304 s.
51
TARTU RUNOON
Mielikuva naiiviudesta
K I R J A S S A K I E T O U T U V AT
Marjo Jääskä
5 / 2013
Tässä sarjassa runoilija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko avaa runoutta. Usein ei ole vain
yhtä ja oikeaa tapaa ymmärtää runo. Runon puitteet
voivat rajoittaa mahdollisia tulkintoja. Avauksissa
Parkko kiinnittää huomiota juuri näihin puitteisiin.
ALBUFEIRA, ALGARVE
Gil Scott-Heronin
näköinen aurinkolasikauppias
kulkee rennoin askelin
meren rantaa.
Skorpionit hautautuvat hiekkaan.
Sukellan Atlanttiin:
silmissäni välähtää
Spielbergin Tappajahai.
Nousen pinnalle
henkeä haukkoen.
Tyttäreni kysyy:
?Mistä voit olla varma
ettei tällä rannalla
ole haita??
?Ei ole mitään merkkejä
ikinä näkynyt?, vastaan
kuivatellessani itseäni.
Ohitsemme kulkee kanta-asukas
jonka toinen käsi on tynkä.
helppo pitää vaikeaselkoisena ja lähes
käsittämättömänä kirjallisuudenlajina, jopa mystisenä. Tapani Kinnusen teosta
Haitin runot (Savukeidas 2013)
voi esitellä yhtenä esimerkkinä sellaisesta runoudesta,
joka avautuu helposti, jopa
niin, että runojen selkeys ja
näennäinen yksinkertaisuus
luo mielikuvan naiiviudesta.
Uudempi runous tuntuu
korostavan runojen kompleksisuutta ja tulkinnallisuutta,
mutta Kinnusen runoudessa
tulkintojen moninaisuus ei
ole oleellista. Kinnusen tuotannon ja julkisten esiintymisten tulkinta onkin sitten
ehkä monisyisempää kuin yksittäisen runon tulkinta.
Omaelämäkerrallisuudella on merkityksensä Kinnusen
tavassa tehdä runoa: runojen
sanasto tulee arkipäiväisestä
puheesta ja tilanteet voivat
siirtyä sellaisenaan runoon.
Hän ei etäännytä runoa itsestään, ainakaan samalla tavalla kuin monet muut runoilijat.
Runon alkupuoli luo maailman: perheloma etelän hiekkarannalla. Elokuvan nimi ja
keskustelu haista luo mielikuvan vaarasta, jota runon puhuja pyrkii torjumaan, mutta
hän joutuu yksikätinen mies
saa hänet koomiseen valoon.
R
U N O U T TA O N
Runossa on selvä kolmijakoinen rakenne, jossa ei ole mitään ylimääräistä. Kaikella
mainitulla on jokin tarkoitus.
Runon maailmaan on helppo
pujahtaa.
Ominaista
Kinnusen
runoudelle on erisnimien,
proprien, runsas käyttö. Runossa mainitaan runoilijamuusikko Gil Scott-Heron ja
elokuvaohjaaja Steven Spielberg, molemmat angloamerikkalaisia populaarikulttuurin hahmoja.
Ensiksi mainittu on vähemmän tunnettu, mutta
Kinnusen hahmot koostuvat
tavallisesti tunnetuista kulttuurihenkilöistä, joiden nimistä on tullut jonkinlaisia
brändejä.
Nämä hahmot ja heidän
elämänsä sekä teoksensa voi
nähdä yleisesti tunnettuina, joten runoissa ei tarvitse
käyttää kalliita sanoja heidän
esittelemiseensä. Myös vähemmän tunnetut henkilöt
voivat tulla runoihin.
Kinnunen keskittyy tarinoiden kertomiseen. Usein
niissä seikkailee jonkinlainen
antisankari koomisen ja vakavan epämääräisellä rajapinnalla. Sankarin maskuliininen uho pehmenee harkituksi
kirjalliseksi tyylittelyksi.
Tommi Parkko
5 / 2013
52
ELÄVÄ KUVA
Laumaton sielu
Elokuvantekijä Jem Cohen nojaa samoihin periaatteisiin kuin punkkaritoverinsa.
J
on erittäin kiinnostunut Sodankylän valosta.
Newyorkilaiselle se
on uutta.
?Se on kuulemma ihmeellinen. Voitko kertoa minulle siitä??
Teen parhaani, vaikka pian ohjaaja pääsee tutustumaan keskiyön aurinkoon omin silmin, sillä
hän on yksi Sodankylän elokuvajuhlien vieraista.
Jem Cohen, 50, valmistui Wesleyan Universitystä, samasta
opinahjosta kuin Armageddonin
kaltaisen testosteronitoiminnan
mies Michael Bay ja tv-sarja Mad
Menin luoja Matthew Weiner. Cohenin työt ja metodit eivät kuitenkaan voisi olla kauempana.
?En opiskellut Wesleyanissa elokuvaa vaan valokuvausta,
maalaustaidetta, japanilaista
kulttuuria sun muuta. Se aika oli
kuitenkin tärkeää. Päätin alkaa
tehdä elokuvia sieltä päästyäni?,
Cohen kertoo.
SILMÄÄ AKTIVISMILLE. Jem Cohen on viime vuosien aikana tehnyt
myös joukon lyhytdokumentteja
Occupy Wall Street -liikkeestä.
EI HINTAA. Museum Hours kertoo taiteen jokapäiväisyydestä ja
kahden ihmisen kohtaamisesta.
Taiteen pitäisi olla jokaisen ulottuvilla, ohjaaja Cohen vaatii
EM COHEN
hän oli
kuitenkin löytänyt jo aiemmin.
Washington D.C:ssä varttunut
Cohen pääsi nauttimaan punkin
räjähdyksestä 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa.
?Poliittisuus tarkoitti itsenäisyyttä ja tekemisen vapautta,
molemmat tärkeitä myös taiteen
kannalta?, Cohen tiivistää.
T O I M I N TA M E T O D I N S A
musiikkimaailmaan on
säilynyt elokuvien aiheissa. Cohen on tehnyt musiikkivideoita
R.E.M:lle, ohjannut lyhärin laulaja-lauluntekijä Elliott Smithistä ja
kuvannut pitkät dokumentit rock
?n? roll -persoona Benjamin Smokesta sekä hardcoren höyryistä
kasvaneesta Fugazi-bändistä pitkän dokumentin Instrument.
Fugazin toinen laulaja-kitaristi Guy Picciotto oli Patti Smithin
rinnalla myös yksi Cohenin uusimman elokuvan, viime vuonna
valmistuneen Museum Hoursin
tuottajista.
Wieniin sijoittuva pitkä elokuva kertoo Kunsthistorisches Museumin museovartijasta Johannista sekä kanadalaisturistista
Annesta, joiden välille syntyy yhteisymmärrys.
Kahden ihmisen kohtaamisen
ohella Museum Hours kertoo museoista, taiteen arvottamisesta
sekä visuaalisen taiteen ja jokapäiväisen elämän välisestä suhteesta. Kuten muutkin Cohenin
elokuvat tämäkin on tehty pienellä rahalla ja ryhmällä.
?Elokuva sisältää idean, että
taiteen tulisi olla jokaisen ulottuvilla ja se pitäisi irrottaa hintalappuihin tuijottamisesta?, Cohen kertoo.
LINKKI
leikkisä ja helposti
lähestyttävä verrattuna Cohenin
E L O K U VA O N
aiempaan tuotantoon, jota on kuvailtu muun muassa sanoilla ?poeettinen essee-elokuva?.
Cohen myöntää, että Museum
Hoursilla on mahdollisuus tavoittaa laajempi yleisö kuin hänen
muilla elokuvillaan.
?Teen kuitenkin mieluummin
elokuvan, joka räjäyttää muutaman ihmisen tajunnan kuin sellaisen, joka saa suuren yleisön
lievästi huvittumaan.?
?En ole saanut elokuvilleni
rahoitusta Yhdysvalloista seitsemään vuoteen. Punktaustani
ansiosta jatkaisin elokuvien tekemistä vaikka ilman rahaakin,
mutta en ole enää nuorukainen?,
Cohen sanoo.
Cohenilla ei ole silti tarvetta
tukeutua samanmieliseen yhteisöön. Hän on sooloartisti.
?Elokuvan saralla on myös
yksinäisen tekemisen perinne?,
Cohen kertoo ja luettelee nimiä
kuten Dziga Vertov, Joris Ivens,
Chris Marker ja Agnes Varda.
?Tämä perinne on yhtä lailla
osa elokuvaa kuin ne teokset, joita kutsutaan nykyään ?leffoiksi?.?
Kaisu Tervonen
Lue haastattelun pitkä versio Fi?stä.
Sodankylän elokuvajuhlat 12.?16.6.
www.ms?lmfestival.?
VALKOKANGAS
hannele huhtala, kati pietarinen, miina poikolainen & jari tamminen
Márton Jelinkó:
Pystyssä.
Ensi-ilta 24.5.
Buz Luhrmann:
The Great Gatsby ? Kultahattu.
Elokuvateattereissa nyt.
Chris Wedge:
Salainen valtakunta.
Elokuvateattereissa nyt.
Steven Sterlacchini:
Judge Minty.
Youtubessa nyt.
JJ Abrams:
Star Trek ? Into Darkness.
Ensi-ilta 5.6.
Elämää velaksi
Tuskallista
hologrammidraamaa
Oppikirjaesimerkki
eepoksesta
Post-apokaliyptinen
fanileffa
Kahdella jakkaralla
Buz Luhrmannin ohjaama The Great
Gatsby ? Kultahattu perustuu F. Scott
Fitzgeradin kirjaan, joka kertoo kiihkeästä kesästä 1922 New Yorkin Long
Islandilla. Itse tarina ei ole kummempi: arvoituksellinen herra Gatsby
liehittelee eksäänsä kaupungin kuumimmilla bileillä.
Kirjan viehätys on pinnallisen
nousukauden lakonisen tarkassa
kuvauksessa ja taidokkaan dialogin
epäolennaisissa yksityiskohdissa:
henkilöt puhuvat jatkuvasti kaikkea
outoa aiheen vierestä.
Elokuva noudattaa kirjaa lähes
sanasta sanaan, mutta jättää pois
juuri epäolennaiset yksityiskohdat.
Lakonisuuden tilalla on teatraalinen,
loppua kohden totaaliseksi saippuaoopperaksi yltyvä tahmea dramaattisuus. Äärimmilleen venytetyt viimeiset puoli tuntia ovat tuskallisia.
Epookkipuvut ovat hienoja, mutta
musiikissa ei ole luotettu aikaan: mykät trumpetistit soittavat miimisesti
rapin taustalla. Yhdistelmä ei toimi.
Elokuvasta näytetään myös 3D-versio, jossa katsoja tuntee eksyvänsä
1980-luvun hologrammiin. (KP)
Salainen valtakunta on klassinen tarina hyvästä ja pahasta. Luonto on perusaihe lastenelokuvissa: meidät kasvatetaan rakastamaan pieniä eläimiä
ja kukkia, joiden kellot ovat keijujen
päähineitä.
Missä vaiheessa luonnonsuojelusta tulee idealistihippien höperöä
löpinää? Vai vaikuttaako luonnonsuojelu lapselliselta, koska se on
niin monen lastenelokuvan aihe?
Kummin tahansa, tuntuu surulliselta, ettei kunnioitus luontoa kohtaan
ole niin itsestään selvää aikuisten
maailmassa.
Salainen valtakunta luottaa perinteisiin kaavoihin. Palvottu Äiti Maa
on kaunis nainen, jota rohkeista miehistä koostuva soturijoukko suojelee.
Elokuvan nimi on englanniksi Epic. Turhan lavea nimi, vaikka
eepoksen mittoihin elokuva pyrkii:
kansaa uhkaa tuho, maailman voi
pelastaa vain yksi sankari. Arkkityypit löytyvät, vain sankari pääsee
yliluonnolliseen maailmaan ja peruskäänteet ovat napakasti kohdillaan.
Viihdyttää, mutta tuskin elokuvasta
tulee klassikkoa. (HH)
Vuodesta 1977 brittiläisessä 2000 A.D.
-lehdessä ilmestynyt Judge Dredd on
naurettavan väkivaltainen ja absurdi
sarjakuva, joka on onnistunut käsittelemään lähes kaikkia nyky-yhteiskunnan ongelmia liikakansoituksesta ja
ympäristön saastumisesta alkaen.
Post-apokalyptisessa Mega Cityssä lakia ylläpitävät Tuomarit, jotka
poliisitoimien lisäksi jakavat rikollisille tuomiot kiinnioton yhteydessä.
Viime vuonna enskarinsa sai ison
budjetin ?lmatisointi Dredd. Sarjakuvaan perustuva fanielokuva Judge
Minty taas sai juuri ensi-iltansa Youtubessa. Samoin kuin lähes kaikissa
harrastajavideoissa, myös Mintyssä
näyttelijäsuoritusten taso vaihtelee,
eikä puolituntisessa lyhärissä ole
mahdollista päästä yhteiskuntakommentaarissa vuosikymmeniä jatkuneen tarinan tasolle. Silti meno on
kokonaisuudessaan mitä mainioin.
Sarjakuvaan tutustuneille elokuva
tarjoaa mukavan lisäpalan tuttuun
tarinaan ja hienon kuvituksen aiheesta. Sarjakuvaan tutustumattomille on
tarjolla tyhjän päällä roikkuvaa dystopiakuvausta. (JT)
Kotimainen indie-elokuva Pystyssä on
nuorten lupausten tuotos, jota edelsi
viiden vuoden työrupeama.
?Toiminnallinen draamaelokuva?
liikkuu jossain Miehen työn ja Rööperin
välimaastossa. Päähenkilöt Elli (Heidi
Lindén) ja Iiris (Kristiina Puukko) ovat
molemmat velkaa. Toiselle tipahtelee
laskuja ulosotosta ja toinen on rikollisjengin tiukassa otteessa velkojensa takia. Elli keksii, että huoraamalla
voi saada nopeasti rahaa, mutta pian
ohjat eivät olekaan enää hänen käsissään. Ellin ja Iiriksen tiet kohtaavat
dramaattisin loppuseurauksin.
Sekä viekoitteleva Lindén että
kovismuijan elkeet hallitseva Puukko
tekevät loistavat roolisuoritukset.
Ajoittain lapsellinen dialogi vie Iiriksen hahmolta pohjaa, ja rikollisjengin
muut jäsenet jäävät samasta syystä
karikatyyreiksi.
Myös miespääosan esittäjästä
Juha-Tapio Arolasta varmasti kuullaan
vielä. Elokuva on ollut monella festivaalilla tuomariston suosikki, mutta
nähtäväksi jää, miten suomalainen
yleisö ottaa suurten tuotantoyhtiöiden ulkopuolelta tulevan leffan vastaan. (MP)
Telkkusarjoilla Alias, Lost ja Fringe
sekä elokuvilla Mission Impossible III
ja Super 8 maineeseen ponnahtanut
JJ Abrams käynnisti uudelleen melko
pystyyn kuolleen Star Trek -leffasarjan
vuonna 2009.
Abramsin elokuva Star Trek rullasi
sulavasti ja oli korea. Harmillisesti
ohjaajan luottokirjoittajat Roberto
Orci ja Alex Kurtzman antoivat hänelle mitäänsanomattoman ja ennalta
arvattavan kässärin. Star Trek ? Into
Darkness jatkaa samalla linjalla: vauhtia piisaa, mutta jännitteitä ei. Lisäksi
ennalta-arvattavuus riivaa ensimetreiltä lopputeksteihin saakka ja leffa
hukkuu nostalgiaan. STID on elokuva,
josta haluaisin pitää, mutta joka vain
herättää tuntemuksen ?meh??
Nörttimaailmassa on yksi rajalinja
ylitse muiden, Star Trekin ja Star Warsin
välinen. Abrams kiinnitettiin vuodelle
2015 kaavaillun Star Wars -elokuvan
ohjaajaksi. Kyseisestä leffasta tulee
myös ensimmäinen Star Wars, jonka
ohjaksissa on joku muu kuin George
Lucas. Se, että sama ohjaaja uudistaa
molemmat nörttiyden kulmakivet on
vähintäänkin sensaatio. Ehkä myös
skandaali. (JT)
ELÄVÄ KUVA
5 / 2013
VOIMA SUOSITTELEE
53
Future Film Oy julkaisee kaikki Aki
Kaurismäen elokuvat uudelleenmasteroituina sekä Blurayna, että
DVD:nä. Tässä tulevat kokoelman
ensimmäiset elokuvat.
Koonnut Kaisu Tervonen
Voima
a valitsee suositu
suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 5.6. asti voima@voima.?.
Hae omasi nyt!
HIEKKAA JÄÄTELÖSSÄ
Epäkaupalliselle animaatiotaiteelle
omistautuneen kollektiivin Turun Anikistien kuusi uutta animaatiota pyörii
taidemuseon aulatilassa koko kesän.
MONSIEUR LAZHAR
KAUAS PILVET
KARKAAVAT
Kauas pilvet karkaavat kertoo helsinkiläispariskunnasta. Raitiovaununkuljettaja ja perinteikkään ravintola
Dubrovnikin hovimestari menettävät
työnsä, mutta eivät toivoaan Aki
Kaurismäen Suomi-trilogian ensimmäisessä osassa.
+
4., 14., 23. & 26.6.
Orion, Helsinki
www.kava.?/
BONUS
Juice Leskinen &
Grand Slam
Philippe Falardeaun draamassa tehdään surutyötä, kun sijaisopettaja herra
Lazhar saapuu alakoulun luokkaan,
jonka oppilas löysi edellisen opettajan
kuolleena.
DVD
Kaupoissa 5.6.
15.9. saakka
Turun taidemuseo
www.facebook.com/anikistit
BLUESIA
PIEKSÄMÄEN
ASEMALLA
4.6. kello 19
Louhisali, Espoon kulttuurikeskus
Kuukauden leffa -sarjassa esitetään ranskalaisen käsikirjoittaja-ohjaajan Julie Delpyn erinomainen komedia,
joka kertoo yhdestä kuumasta kesästä ja perhekokoontumisesta 1970-luvun lopulla.
ELÄKÖÖN ESIHISTORIA!
4.?20.6.
Stoa, Helsinki
Stoan parvigalleriassa on esillä maahanmuuttajataustaisten nuorten tekemien ja esihistoriallisten kohteiden inspiroimien animaatioiden ja tarinoiden näyttely.
/ KPL
BLU-RAY
1799
/ KPL
I HIRED A
CONTRACT KILLER
Henri Boulanger seisoo vähäpätöisen
virkansa menetettyään keskellä Lontoon miljoonakaupunkia ja huomaa,
ettei hänellä ole ainoatakaan ystävää
eikä sukulaista. Niinpä hän päättää
kuolla. Koska hänen omat yrityksensä
asian suhteen eivät johda toivottuun
tulokseen Henri kerää vähäiset
säästönsä ja palkkaa tehtävään ammattitappajan. Odotellessaan tämän
hoitavan työnsä hän kuitenkin tulee
juoneeksi elämänsä ensimmäisen
viskin ja rohkaistuu sen vaikutuksesta
niin, että rakastuu kiertelevään kukkaistyttöön. Valitettavasti tappajan
sopimusta ei voi peruuttaa.
DVD
Kaupoissa 5.6.
RANSKALAINEN VIIKONLOPPU
1299
1299
/ KPL
BLU-RAY
1799
/ KPL
TAVARATAIVAS
Taidehallin pääsylipun hinnalla pääsee
katsomaan Petri Luukkaisen dokumenttia
ohjaajan omasta ihmiskokeesta, jossa hän
opetteli elämään ilman turhaa tavaraa.
VOIMAN TV-LIITE
koonnut Tuomas Rantanen
MIES VAILLA
MENNEISYYTTÄ
Mies vailla menneisyyttä kertoo muistinsa menettävästä miehestä, joka
aloittaa elämänsä alusta yhteiskunnan köyhimpien keskellä. Mies vailla
menneisyyttä sai Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon ja Kati
Outinen palkittiin roolisuorituksestaan
parhaan naisnäyttelijän palkinnolla.
Elokuvan miespääosassa nähdään
Markku Peltola.
OSCAR -EHDOKKUUS
®
Paras ulkomainen elokuva
DVD
Kaupoissa 19.6.
9.6. kello 15.00
TR1 Taidehalli, Tampere
tavarataivaselokuva.?
1299
/ KPL
BLU-RAY
1799
/ KPL
1.6. MTV3: Walk The Line (USA 2005)
Kaikista maailman musiikkilajeista country on tietysti sietämättömintä, mikä ei muuta sitä tosiseikkaa, että yksi on yli muiden eli only
in Cash we trust, ja että James Mangoldin elämäkertaelokuva Johnny
Cashin nousuista ja laskuista kapuaa toiseen laatuluokkaan hämmentävän loisteliaan Joaquin Phoenixin roolisuorituksella, eikä se Oscar
ansiotta tullut Reese Witherspoonillekaan.
8.6. YLE TEEMA: Käpy selän alla (Suomi, 1966)
Suomalaisen kesän kiihkeät tunteet hehkuvat Mikko Niskasen aikalaisherkässä nuoruusrunoelmassa, jonka yksinkertainen tarina elää
improvisoituun dialogiin ja leikkaajamestari Juho Gartzin montaasikokeiluihin nojaten niin ilmaisuvoimaisesti, että samalla kanavalla heti
perään esitettävä Aku Louhimiehen Levottomat (2000) tuntuu ihan
joltain muulta kuin siltä ?2000-luvun Käpy selän alla -elokuvalta?, jollaisena sitä aikanaan markkinointiin.
BOHEEMIELÄMÄÄ
Boheemielämää kertoo kolmen
taiteilijan tarinan. Kirjailija Marcel
Marxin (André Wilms), taidemaalari
Rodolfon (Matti Pellonpää) ja säveltäjä Shaunardin (Kari Väänänen)
rakkauksien, töiden ja ainaisen rahapulan värittämään taiteilijaelämään
pureutuva elokuva perustuu Henri
Murgerin kuuluisaan samannimiseen
romaaniin vuodelta 1851.
DVD
Kaupoissa 19.6.
31.5. Yle Teema: JFK ? avoin tapaus (USA 1991)
Skitsofreenisen patriotisminsa kanssa kärvistelevä Oliver Stone teki onnistuneen salaliittoelokuvan John F. Kennedyn murhasta, mutta kaiken paljastavan luurangonkolistelun sijaan kyse on sittenkin
enemmän opetustarinasta, joka havainnollistaa, millaisilla savijaloilla
systeemi seisoo ja kuinka tiukan paikan tullen totuus palaa vähintään
yhtä väkevästi roihuavalla liekillä kuin kunnia ja moraali.
1299
/ KPL
BLU-RAY
1799
/ KPL
AKTIVISMI
5 / 2013
54
Hanna Tyrväinen
ROKKIA TIILENPÄITÄ LUKEVILLE. ?Minuun ollaan silloin tällöin
yhteydessä ja kysytään mistä saa ostaa lippuja. Kerron että
tilaisuus on loppuunmyyty?, Helsingin Sörnäisten vankilaan
rokkifestaria järjestävä Benny Uhlenius kertoo
ssi ja fa
n
a
t
i
e
?Yleisö ovat selvine
nita. H ipsissä. He is
k
päin ja iljaa ja katso
tuvat h arkkaan.?
vat t
Vankilarokki menee ihon alle
Sanotaan, että rock ´n´ roll on paholaisen musiikkia, mutta vankilarokin
järjestäjien mukaan se on pelastanut monia.
E L S I N G I N vankilan SörkkaRock
on järjestetty vuodesta 1986 lähtien.
Nykyään perinnettä jatkaa Karjaan Elävän Musiikin yhdistys Kelmu ry. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta
festari on pidetty joka toinen vuosi. Seuraava järjestetään 12. kesäkuuta.
Jo ensimmäisessä SörkkaRockissa Honey B. & T-Bones yhtyeensä kanssa esiintynyt, lukuisia
vankilakeikkoja tehnyt Aija Puurtinen kertoo tapahtuman olevan
Suomen ainoa festivaali vankilan
muurien sisällä. Bändi palasi vankilan lavalle 25 vuoden jälkeen.
H
?Kysyimme kesän 2011 festivaaliyleisöltä, oliko joku täällä jo edellisellä keikallamme, muistaakseni
kolme kättä nousi. Tietty nämä
tyypit olivat välillä olleet ulkona?,
Puurtinen kertoo.
M U U TA M A N V U O D E N rokiton
kesä johtui siitä, että vangeille
toimintaa ja ohjelmaa järjestävä
vankien toverikunta oli pikkuhiljaa
muuttunut vähemmän aktiiviseksi.
Karjaan Elävän Musiikin Yhdistyksen aktiivi Benny Uhlenius päätyi herättelemään SörkkaRockia
uudelleen päihde- ja kriminaalihuollon työssään muodostuneiden
kontaktiensa kautta.
?Soitin vankilan apulaisjohta-
jalle. Hän muisti minut 1990-luvulta kriminaalihuollosta, olin tuttu,
luotettava naama ja entinen kollega, sitä kautta yhteistyöstä tuli
mahdollista?, Uhlenius selventää.
?Vankilan työntekijöiden ja minun välillä on ollut aivan todella
hieno luottamus, ja olen yrittänyt
kaikilla tavoilla olla sen arvoinen.?
Kelmu tuo paikalle kaiken tarvittavan lavasta tekniikkaan ja yhdistyksellä on myös hyvät suhteet
artisteihin.
?Meillä on ollut aina viisi?kuusi esiintyjää. Pyrimme saamaan
paikalle mahdollisimman korkeatasoista kaartia. Artistit ovat joko
pitäneet sitä suurena kunniana tai
sitten ovat sanoneet heti laakis-
ta, että ne ihmiset eivät siellä ansaitse mitään viihdettä?, Uhlenius
kertoo.
Aija Puurtinen kertoo miettivänsä joka vankilakeikan kohdalla
tilaisuuden ristiriitaisuutta.
?Yleisön ihmiset ovat siellä kaikki jonkun rikoksen kautta.
Mietin, että onko tää nyt hyvä juttu ja mitä pystyn antamaan. Toivoisin, että keikoista olisi jotain
jatkokäsittelyä vangeille, että mitä he saavat siitä. Pelkkä viihdearvona oleminen ei minulle henkilökohtaisesti riitä?, hän sanoo.
hyväntekeväisyyskonsertti. Tämä muuttaa järjestäjä Uhleniuksen mukaan festarin
K YSEESSÄ ON
VOIMA SUOSITTELEE
luonteen erityiseksi, koska kukaan
ei osallistu rahasta, vaan hyvästä
?iliksestä. Hänen mukaansa esiintyjät myös tietävät nähdessään
pihalla istuvat vangit, että seuraavaan kahteen vuoteen paikassa ei
tapahdu juuri mitään. Tämänkin
vuoksi heistä lähes kaikki jännittävät yleisöä.
?Yleisö ei tanssi ja fanita. He
ovat selvinpäin ja kipsissä. He ovat
jo sukupolvissa syrjäytyneitä, syrjittyjä, ahdistuneita ihmisiä. Eivät
he osaa pitää näkyvästi ja spontaanisti kivaa. Sen sijaan istuvat
hiljaa ja katsovat todella tarkkaan.
He ottavat vastaan paljon syvemmin?, Uhlenius kertoo.
Paljon vankilakeikkoja tehneenä Puurtinen ei nykyään edes odota mitään muuta.
?Ymmärrän, että vankien käyttäytyminen keikoilla on heidän
keskinäistä sosiaalista kanssakäymistään. Täytyy miettiä ja toivoa,
että siellä menee hiljaisena tietona meidän hyvää tarkoittava työ,
joka jäisi heille pohdittavaksi?, hän
toivoo.
on lukuisia tarinoita rokkiin liittyen.
?Minuun ollaan silloin tällöin
yhteydessä ja kysytään, mistä saa
ostaa lippuja. Kerron että tilaisuus
on loppuunmyyty.?
Myös Aija Puurtisella on sykähdyttäviä kokemuksia vankilakeikoista.
?Olimme jo pari kertaa aiemmin esiintyneet Keravan nuorisovankilassa. Erään keikan jälkeen
tuli nuori poika näyttämään itselleen veitsellä kaivertamaansa tatuointia, siinä oli minun nimeni.?
BENNY UHLENIUKSELLA
Maarit Haataja
Koonnut Kaisu Tervonen
Voima
ma suosittelee -os
-osiossa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava
Voima ilmestyy 1.7. ja on jakelussa heinä?elokuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 5.6. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Seija Olk
konen
HELSINKIPÄIVÄ
JUOKSE MERESI EDESTÄ
29.5. klo 17.00
Teurastamo, Helsinki
http://juoksemeresiedesta.?/
Annantalon pihalla
Helsinki-päivää vietetään kuubalaismusiikin
tahdissa piknikillä sekä
erilaisissa työpajoissa,
kun taas kaduilla taiteilijajoukko Katujen Elävöittäjät kutsuu ohikulkijoita
tanssiin.
16.6. klo 10.00 ja 15.00
Pallas-Yllästunturi
www.luontoon.?/pallas-yllastunturi
75-vuotista taivaltaan tänä vuonna juhlivassa kansallispuistossa vietetään pohjoismaista Luonnonkukkien päivää tutustumalla matara-sukuisiin kasveihin luontopolkujen varrella.
KAIVOSKAPINA-LEIRI
18.6. Valtimo
http://takku.net
Kesäkuun alussa ehtii vielä ilmoittautua mukaan leirille,
jossa jaetaan tietoja pohjoisen nykyisistä sekä suunnitteilla
olevista kaivosprojekteista ja niiden vaikutuksista.
PRIDE 2013
24.-30.6. Helsinki
http://helsinkipride.?/
Helsingin Pride-viikko huipentuu lauantaiseen kulkueeseen, jonne yhdenvertaisuuden puolesta marssimaan ovat
tervetulleita niin yksityishenkilöt kuin
yhdistyksetkin.
Melissa Hanhirova
Katujen Elävöittäjät
Toukokuussa alkavien juoksutapahtumien ketjussa lenkkeillään pitkin rantareittejä hyvissä
aikeissa, sillä
osallistumismaksuilla tuetaan WWF:n
Itämeren suojelutyötä.
12.6. klo 10.00
Helsinki
www.helsinkiviikko.?
LUONNONKUKKIEN PÄIVÄ