a.f fifi.voim
6 2 LOk HEINÄ-E 009 uu
i
6
Connecting Iran 8 Salaliitto sosiaalitoimessa? 9 Kukkiva vallankumous 28 Poliisikoira Rex 50 Ilmaiset kesäsafkat 54
13.16.8. H ELS I NK I
LI PUT: www.tiketti.fi / 0600 1 1616 ww www.lippu.fi / 0600 900 900 ww
TORSTAINA 13.8. KRAFTWERK (GER).
PERJANTAINA 14.8. MM. V AMPIRE WEEKEND (US). Y ANN TIERSEN (FR). ROOTS MANUV (UK). A LADYHA WKE (NZ). + MUITA
LAUANTAINA 15.8. MM. GRACE JONES (JAM). WHITE LIES (UK). SEUN KUTI & EGYPT8O (NGR). FLYING LOTUS (US). + MUITA
NUNTAINA 16.8. MM. SUN LILY ALLEN (UK). NITIN SA WHNEY (UK). WE). JENNY WILSON (S FE VER RAY (S WE). + MUITA
.. RAKKAUDEN KESAN KUUMAT KIRJAT!
KIRJAT KAUPOISSA HEINÄKUUSSA!
ANG LEEN ELOKUVAN TAKING WOODSTOCK ENSI-ILTA SYYSKUUSSA!
PERJANTAINA 28.8. RAVINTOLALAIVA WÄISKILLÄ. SOMMAREN ÄR KORT, STIG OMBORD!
MERKKITU
HEINÄ-ELO
KUUN
OTTEET
voima 6 / 2009
7
1.7.200931.8.2009
rjoitus
sis
Puhutaan ääneen
Venäjän pelko o
Venäläinen toimittaja Jelena taja Maglevannaja hakee suojaa kee Suomesta.
vasemmistojohtajia talouskriisillä ratsastamisesta", uutisoi Helsingin Sanomat YK:n yleiskokousta. "Monet länsimaat osallistuvat kokoukseen matalalla profiililla ja arvostelevat samalla kokouksen vasemmistolaisia järjestäjiä", lehti jatkaa. Ei saisi puhua finanssikriisistä, koska se on länsimaista lähtöisin ja niille kivulias. On myös epämiellyttävää, jos köyhät ja vasemmistolaiset pääsevät määrittelemään edes asialistaa. Mutta onhan demokratia on vaikea prosessi. Emme me Suomessakaan sitä täydellisesti osaa.
" L Ä N S I M A AT S Y Y T TÄ VÄT
14
Yhteisöpsykiatriaa Italiassa
Italiassa mielisairaalat suljettiin 30 vuotta sitten. Miten mielenterveyttä hoidetaan Suomessa?
avasi viime Voimassa 5/2009 Helsingin sosiaaliviraston toimintatapoja. Kun Kuparinen jatkoi vyyhden penkomista, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselta kommentoi hänen työtään seuraavanlaisesti: "En nyt halua mennä yksityiskohtiin enkä pidä tän tyyppisestä sävystä mitä sinä nyt siinä esität. Minä olen antanut kaupunginhallitukselle selvityksen 8.6 siltä osin mitä lausuntoa minulla on tässä asiassa, ja kun tämä on eduskunnan oikeusasiaelimen selvitettävä, niin minä pidän sitä oikeampana väylänä selvittää näitä asioita kuin Voima-lehteä." Näin puhuu edustuksellisen demokratian palkkaama johtaja.
T O I M I T TA J A S U S A N N A K U P A R I N E N Y L E E N S Ä P O L I I T I K O N TA I V I R K A H E N K I L Ö N argumentti kulkee seuraavasti: asia on kesken eikä siitä saisi puhua, koska se on vielä keskeneräinen. Politiikan konkari sanoisi, että siinä vaiheessa kun asioista ylipäätään kuulee, on jo liian myöhäistä. Päätökset on jo tehty eikä arvostelua voida ottaa vastaan. Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen jatkaa journalismin kritiikkiään: "Mä en pidä teitä [Voimaa] tuomioistuimen tyyppisenä. Että minusta me selvittelemme tätä nyt kaikessa rauhassa, annetaan kaupunginhallituksen arvioida asia, antaa lausuntonsa eduskunnan oikeusasiamiehelle, tämä asia tulee vielä monessakin yhteydessä esille..." Haastattelusta selviää, että Kokkonen ei kertonut kaikkia tietojaan kaupunginvaltuutetuille tai lautakunnalle. Kuitenkin Kokkosen mielestä keskeneräistä prosessia ei saisi sörkkiä. V I I M E VOI M A SS A O L LU T E U -J U T T U A I H E U T T I
31
Pirattien tarina
Somalian rannikkoa höykyttävät merirosvot eivät tee hyökkäyksiään huvikseen. Rannikolle dumpatut jätteet lisäävät epätoivoa.
37
À la roskis
Anni Waris testasi, mitä herkkuja saa ilmaiseksi. Dyykkarin saalis vaihtelee.
myös kritiikkiä, koska juttu tulkittiin kyyniseksi ja apaattiseksi. Rivien välissä kuulemma kehotettiin olemaan äänestämättä. "Jos haluaa saada muutoksen aikaan, niin sen voi tehdä jopa vaaliuurnilla. Tässä ohjeet: 1. Käy äänestämässä ei vallassa olevaa puoluetta. 2. Jos edellinen ei kelpaa, aloita ajoissa 5000 nimen kerääminen ja ilmoittaudu itse ehdokkaaksi. Jos ei äänestä, niin pitäköön mölyt mahassa", kritisoitiin Voiman EU-juttua.
V A L L A L L A O N A J AT T E L U , E T TÄ S Y S T E E M I
54
KolUMNIT
Tuomas Rantanen s. 12 Teppo Eskelinen s. 38
fifi.voima.fi
6 2009 HEINÄ-E LOkuu
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Faces
www.faces.fi
6
Töhryt tuomiolla 8 Suomi aseistaa Israelia 9 Euroopan vahtikoira Bunyan 14 Miksi poliisi lyö? 25 & 28 Seksijuttuja 52
Ajassa .................... 814 Kulttuurihäirintä .........10 Poliittinen kirja .............11 Voimakalenteri ...... 1721 Talous .........................38 Media .......................... 41
Luonto ........................42 Musiikki ............... 4647 Kirjallisuus ..........4849 Elävä kuva ........... 5051 Lukijaposti ............5253 Voima testaa ...............54
korjaa itse itsensä. Järjestelmää ei voi muuttaa kuin sisältä. Finanssikriisistä saavat puhua länsimaat, kaupungin asioista virkamiehet ja poliitikot, EU-asioista puolueiden Valtio jäsenet ja äänestäjät. kansa n matoku Kapitalismia ymmärtävät parhaiten kapitava ka a sikana uri jaorj ru tuotta mpanijn iparas tailistit, EU:ta ymmärtävät parhaiten ne, jotka saao nti a osk ttää a Ei vat palkkansa sieltä. Eduskunnan asioista tietävät kr i spsekkaatullossta, ästlä aia Tekulantt liittym opo r parhaiten kansanedustajat, jotka haluavat itselleen la-ien viemksi.sesi l us: ohin ulloa kesä ärei enemmän puoluetukea, koska kansaa ei politiikka i osta! kiinnosta. Ja siksi taas tukea on lisättävä. Mihin kansalaista tarvitaan? Ajatellaan, että ikävistä asioista ei saisi puhua, koska äänestäjät ovat tyhmiä eivätkä osaa tehdä itse johtopäätöksiä. Halutaan holhota. Miten demokratiaa ja sen toimintaa voi sitten uudistaa? Ehkä ensin pitää katsoa politiikan ongelmien kuiluun ennen kuin kuilu katsoo takaisin.
ÄLÄ L
AMA
s.16
ai astam v
nos
UDU!
kimmo jylhämö
6
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimittajaharjoittelijat Rami Kolehmainen ja Johanna Nykopp (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo, valokuvaajaharjoittelija Anni Waris, Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen Avustajina tässä numerossa Katarina, Boijer, Essi Eerola, Timo Kalevi Forss, Maria Haanpää, Totte Harinen, Markus Himanen, Wilma Hurskainen, Maria-Kaisa Jurva, Ina Kallis, Jesse Karppinen, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Ville Lähde, Jorma Mäntylä, Maarit Nermes, Kukka Ranta, Ville Ropponen, Akuliina Saarikoski, Aiju Salminen, Henri Salonen, Satu Taskinen, Tero Tikkanen, Julle Tuuliainen, Tero Tähtinen, Eetu Viren, Jukka Vuorio, Jari Väisänen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 7/09 ilmestyy 31. elokuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 6 / 2009
Nokia yhdistää
Nokia Siemens Networks auttaa: suomalais-saksalainen yhteisyritys myi viime vuonna Iranin hallitukselle televalvontajärjestelmän. Iranin toisinajattelijat tyrmistyivät kaupasta. "Kyse on ihmisten omaksi turvaksi kehitetyistä järjestelmistä", lohduttaa Nokian viestintäpäällikkö.
TOTUUS VAPAUDESTA. Ilman turvallisuutta ei ole vapautta, Nokia Siemens Networks julistaa mainosesitteessään. Valvontajärjestelmien tunnus on musta pantteri: "siltä mikään ei jää huomaamatta".
N
OKIAN NOKIA SIEMENS
keskus [...] helpottaa suuresti tutkimustyötä ja avaa täysin uusia ja tehokkaita keinoja johtolankojen seuraamiseen." Paketti on sittemmin myyty saksalaiselle holdingyhtiö Perusalle. jota tämäkin järjestelmä edustaa, on hyödyllisiä käyttötarkoituksia: koneellinen analyysi voi esimerkiksi tunnistaa miljoonien tilisiirtojen joukosta merkkejä rahanpesusta. Kun välineet erikoistuvat nimenomaan viestinnän tarkkailuun ja analyysiin, uhka sananvapaudelle ja tarkkailtavan väestön demokraattisille oikeuksille on silti ilmeinen. Vielä vakavampi tilanne on, jos tarkkailijana on totalitaarinen hallitus. Siitä huolimatta valvontajärjestelmien kauppaa ei säädellä. Kun Iranin hallitus pyytää Nokia Siemens Networksia etsimään neuloja heinäsuovasta, vain yrityksen oma vastuuntunto rajoittaa sen toimintaa. Nokia Siemens Networksin viestintäpäällikkö Riitta Mård, miten pääsi käymään niin, että myitte valvontajärjestelmän totalitaarisena pidetylle hallitukselle? "Nämä järjestelmät ovat laillisia, ja niitä voidaan myydä lailliselle taholle." Kuka määrittelee laillisen tahon? "Kansainväliset järjestöt määrittelevät sen. Eivät yritykset voi toimia maailmanpoliiseina." haastattelema ihmisoikeusasianajaja Lily Mazaheri sanoo huomanneensa hallituksen tehostaneen hiljattain sähköistä valvontaansa. Kun eräs Mazaherin päämiehistä pidätettiin, kuulustelija näytti hänelle tulostamansa pikaviestikeskustelun, jonka pidäWA S H I N GTO N T I M E SI N D ATA L O U H I N N A L L A ,
ja Siemensin yhteisyritys Nokia Siemens Networks (nsn) myi viime vuonna Iranin valtion puhelinyhtiö Irantelecomille televalvontajärjestelmän, joka kerää ja hallinnoi dataa muun muassa puhelin- ja internetviestinnästä. Kaupasta kirjoitti yhdysvaltalainen Washington Times -lehti jo huhtikuussa. Lehden haastattelemat asiantuntijat olivat syvästi huolissaan kaupasta, jonka epäiltiin jo kiristäneen Iranin hallituksen otetta toisinajattelijoista. Nyt, kun mielenosoitukset yltyvät Teheranin kaduilla ja Iranin viranomaiset käyvät kuumeista kilpajuoksua internetissä toimivan opposition kanssa, huoli on ajankohtaisempi kuin koskaan. Networksin tiedustelutuoteperhe Intelligence Solutions on tehokas työväline kenelle tahansa, jolla on pääsy televerkkoihin tai muuten käytettävissään massiivinen määrä valvontadataa esimerkiksi tietoja puhelimen, sähköpostin tai internetin käytöstä, rajanylityksistä tai pankkitapahtumista. Se auttaa sekä haalimaan kokoon heinäsuovan että löytämään sieltä neulan: ensin järjestelmä kerää dataa, sitten se analysoi saaliinsa tunnistaen epäilyttävät henkilöt tai tavallisesta poikkeavat tapahtumat ja murtaen esimerkiksi prepaid-puhelinliittymien ja vaihtuvien ip-osoitteiden luoman nimettömyyden. Tuote-esittelyn mukaan tiedustelujärjestelmä mahdollistaa "kaikenlaisen ääni- ja dataviestinnän valvonnan ja sieppaamisen kaikissa verkoissa, ml. kiinteissä, mobiileissa ja seuraavan sukupolven verkoissa (ngn) sekä internetissä. Valvonta-
Aktivistien mielestä vat käyttötapoja o iden toisinajattelijo o. seuranta ja vain
tetty oli käynyt Mazaherin kanssa. Myös kansainvälisen Iran-ihmisoikeuskampanjan tiedottaja Hadi Ghaemi arvelee nähneensä todisteita hallituksen entistä tehokkaammasta viestintävalvonnasta. Ghaemin mukaan 12 naisten oikeuksia ajavaa aktivistia pidätettiin maaliskuussa yksityisessä juhlatilaisuudessa tavalla, joka antoi syytä epäillä poliisin seuranneen pidätettyjen viestintää. Iranin islamilaisen vallankumouskaartin perustajiin kuuluva, sittemmin demokratia-aktivistiksi ryhtynyt ja Yhdysvaltoihin muuttanut Mohsen Sazegara oli järkyttynyt nsn:n päätöksestä myydä valvontajärjestelmä Iraniin. "He ovat antaneet hallinnolle korkeaa teknologiaa, joka mahdollistaa jokaisen opiskelija-aktivistin, jokaisen naisaktivistin, jokaisen ay-aktivistin ja jokaisen tavallisen kansalaisen seuraamisen." televalvonta ja datalouhinta soveltuvat rahanpesun, huumekaupan, terrorismin ja
V A L M I S TA J A N M U K A A N
kidnappausten ehkäisemiseen. Iranilaisten aktivistien mielestä yhtä todennäköisiä käyttötapoja ovat toisinajattelijoiden seuranta ja vaino. Riitta Mård, mihin näitä järjestelmiä käytetään? "Ne on tarkoitettu rikollisen toiminnan ehkäisemiseen. Viranomaiset käyttävät niitä kaikkialla, ja käyttö on spesifioitu kaikkialla maailmassa." Mutta kysehän on vain kana-
vasta, jota voi käyttää yhtä hyvin rikollisuuden ehkäisemiseen kuin oppositioaktivistien metsästämiseen. Jos käy ilmi, että ostaja käyttääkin järjestelmää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon se on suunniteltu, voitteko katkaista palvelun? "Emme me voi ryhtyä viranomaiseksi tai kansainvälisen yhteisön edustajaksi." Mutta juuri teillä on liikesalaisuuden alaista tietoa siitä, mitä Iranille on myyty ja mitä sillä tehdään. Kansainvälinen yhteisö ei sitä tiedä. Juuri te voisitte reagoida. "Myyty järjestelmä on omistajan
SUOMI-BRÄNDIN JALOKIVI?
välittävät Iranin tilanteesta tietoa ja linkkejä Twitterin kautta muulle maailmalle. Toisaalta myös Iranin hallituksen agentit toimivat palvelussa. Heidän paljastamisekseen Twitterissä on avattu muun muassa FindTheRatssivusto. Iranin ulkopuolella lukemattomat internetin käyttäjät tukevat mielenosoittajia omilla pienillä toimillaan. Hallituksen tukena taas toimivat Nokia ja Siemens, jotka toimittivat Iranin hallitukselle "valvontakeskuksen", jonka avulla hallinto tarkkailee niin puhelin- kuin internetliikennettäkin.
K ANSALAISJOURNALISTIT L A U TA S A N T E N N E J A takavarikoidaan, Twitter-käyttäjiä pidätetään, puhelimia valvotaan, disinformaatio leviää. Viestinnän hallinnasta on tullut yksi orastavan vallankumouksen keskeisimmistä kysymyksistä. Nokian osuus toisinajattelijoiden vainossa ei ole jäänyt Twitterissä huomaamatta. Viestivirrassa on alkanut yhä useammin toistua sanat "Suomi" ja "Nokia", sekä kehotus boikotoida Nokiaa. Yrityksen puhelinnumeroa ja meiliosoitetta on levitetty käyttäjille protestiviestien lähettämiseksi.
mukaan ihmisiä on houkuteltu muun muassa käyttämään välityspalvelimia, joihin tallentuneiden välitystietojen perusteella on pidätetty kansannoususta raportoineita. Myös puhelu- ja tekstiviestiliikennettä valvotaan, ja käyttäjätietojen perusteella on vangittu ihmisiä. Kaikkia Twitterin käyttäjiä pyydetään laittamaan asetuksiinsa sijaintipaikaksi Teheran ja siirtämään myös aikavyöhykkeensä Teheranin aikaan. Tämän toivotaan hämäävän hallituksen tarkkailijoita.
T W I T T E R I N V I E S T I T TÄ J I E N
toisinajattelijoiden vainoamisessa on noteerattu näyttävästi myös maailman medioissa. Kesäkuun lopulla muun muassa BBC, The Guardian ja Wall Street Journal ovat uutisoineet Nokian ja Iranin hallinnon yhteistyöstä.
NOKIAN OSUUS IRANIN
Susanna Kuparinen
Lue lisäksi Fifistä artikkeli Iranin kuolleet katoavat.
voima 6 / 2009
9
hallussa, ei meillä enää ole kontrollia siihen. Emme me voi ottaa kansainvälisen yhteisön valtuuksia." Mitä Iraniin täsmälleen myytiin ja missä vaiheessa viime vuotta? "Emme kerro asiakkaistamme tällaisia asioita. Keväällä kauppa tuli julkisuuteen, emmekä ole sitä kiistäneet." Kun kaupasta neuvoteltiin, miten otitte huomioon Iranin poliittisen tilanteen? "Tällaisia poikkeusoloja ei voi ennakoida, kun jotain myydään. Missä tahansa voi yhtäkkiä syntyä poikkeustilanne." Mutta kyllähän jo monen vuoden ajan on tiedetty, että Iranin hallitus tarkkailee ja vainoaa toisinajattelijoita. Ei se ole nyt tullut yllätyksenä. "Me emme aseta meidän asiakkaillemme tällaisia ehtoja, eivät yritykset voi omin päin toimia. Kyse on kuitenkin ihmisten omaksi turvaksi
kehitetyistä järjestelmistä." myyty valvontajärjestelmä on luonnollisesti entistä ajankohtaisempi nyt, kun maan vaalilevottomuudet ovat muuttumassa täysimittaiseksi kansannousuksi. Viranomaisten toimet ovat johtaneet kymmenien, jopa satojen mielenosoittajien kuolemiin. Tieto tilanteesta Iranin sisällä leviää ennennäkemättömän tehokkaasti verkon sosiaalisessa mediassa. Samalla hallituksen motivaatio tarkkailla ja rajoittaa viestintää on entistä suurempi. Ja kun välineitä valvontaan on, niitä epäilemättä käytetään. Sekä omalla nimellään kirjoittaneita toimittajia että nimimerkin suojassa toimineita kansalaisjournalisteja on pidätetty tusinoittain Iranin vaalien jälkeen. New York Timesin The Lede -blogin mukaan teheranilaisopiskelijat tyhjentävät nyt kiireellä sähköIRANIN HALLITUKSELLE
postilaatikoitaan, koska pelkäävät verkkoa haravoivien viranomaisten pääsevän käsiksi niiden sisältöön. Iranilaiset oppositioaktivistit ja heidän tukijansa ovat heränneet vaatimaan Nokiaa boikottiin. Nokia Siemens Networks korostaa vaativansa yhteistyökumppaneiltaan kaikkien lakien ja säädösten noudattamista ja rohkaisevansa heitä muutenkin nostamaan rimaa eettisissä kysymyksissä. Riitta Mård, miten yhteisvastuuohjelman pykäliä sovellettiin tässä kaupassa? "Meillä on tosiaan tarkka eettinen ohjeistus yrityskumppaneille, ja olemme hyvin aktiivisesti huolehtineet, että alihankkijat eivät käytä esimerkiksi lapsityövoimaa. Valitsemme näillä perusteilla, mitä ja keneltä ostetaan." Mutta se pätee vain yritysY R I T YS VA S T U U O H J E L M A S S A A N
kumppaneihin, ei Iranin kaltaisiin asiakkaisiin? "Iranin tapauksessa sellaista kaupan estettä ei ollut." jutussa Siemensin edustaja Elizabeth Cho siirsi vastuuta kaupasta Nokian niskaan: Siemens on Chon mukaan viestintäasioissa käytännössä vain hiljainen yhtiökumppani. Samassa artikkelissa nsn:n tiedottaja Ben Roome puolestaan vakuuttaa, että yk:n ja eu:n vientisääntöjä kunnioitetaan. "Me toimitamme näitä järjestelmiä, jotta niitä käytettäisiin kunkin maan omien lakien mukaisesti." "Emme me voi ryhtyä viranomaiseksi", viestintäpäällikkö Riitta Mård toistaa jälleen. "Viestintäteknologiaalan kauppaa kuitenkin säädellään vahvasti. Kansainväliset järjestöt ovat tässä avainasemassa, ja me toimimme niiden asettamissa puitteissa."
WA S H I N GTO N T I M E SI N
Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön Tom Malinowski on eri mieltä. Hänen mukaansa ongelma on juuri sääntelyn puutteessa. Valvontajärjestelmä on "kaksikäyttöinen", Malinowski korostaa Washington Timesille: siviilikäytön lisäksi sitä voidaan käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin. "Länsimaissa on säädetty paljon vientirajoituksia sellaiselle teknologialle, jolla saattaa olla sotilaallisia käyttötarkoituksia", Malinowski muistuttaa. "Sananvapauden rajoittamiseen tai valvontaan käytettävän korkean teknologian vientiä ei kuitenkaan rajoiteta käytännössä lainkaan."
Hanna Nikkanen
Nokia-boikotti Facebookissa www.facebook.com/group.php?gid=122778110408
En ollut paikalla
Salaliitto? Syytökset kovenevat sosiaalijohtajan kalustekiistassa.
Voimassa kerrottiin Helsingin sosiaalitoimenjohtajan Paavo Voutilaisen 71 900 euron kalustehankinnasta ja siihen johtaneista vaiheista. Voutilaisen kalustehankinta rikkoi lautakunnan ottoharkintaa. Ranskalaisen Le Corbusierin nahkakalusteet ja muut designhuonekalut oli tilattu Voutilaisen alaisten mukaan jo 17. maaliskuuta, viikkoja ennen kuin hankinta meni sosiaalilautakunnan päätettäväksi. Lautakunnalta pimitettiin hankinnan hinta sekä muut tarkemmat tiedot ja se, että kalusteet oli jo ostettu. Ensimmäisen kerran hankintapäätös yritettiin saada sosiaalilautakunnan päätöslistalle viikko tilauksen jälkeen, 24. maaliskuuta. Tällöin hankinnan torppasi sosiaaliviraston talouspäällikkö Leena Karhu-Westman. Talouspäällikkö lähetti sähköpostitse tiedotteen hankinnan laittomuudesta Voutilaisen sihteerille Marianne Winterille, johtavalle asiantuntijalle Jarmo Räihälle ja hallintolakimies Anneli Leväselle. Seuraavaa yritystä Karhu-Westman ei onnistunut estämään, sillä hänelle ei kerrottu siitä. 7. huhtikuuta sosiaalilautakunta hyväksyi rutiinipäätösten sekaan kätketyn
E
DELLISESSÄ
kalustehankinnan, jonka hintaa ei mainittu. sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen syytti Voutilaisen alaisia huonosta valmistelusta radiohaastattelussa vappuaattona. Sosiaaliviraston taloushallinnossa tämä herätti suuttumusta. Heti samana päivänä Leena Karhu-Westman lähetti Kokkoselle sähköpostia. Hän kertoi apulaiskaupunginjohtajalle, että talousosasto yritti keskeyttää kalustehankinnan, mutta osasto sivuutettiin. Kokkonen vastasi viestiin maanantaina 4. toukokuuta: "Harmillista, että tieto tuli minulle vasta jälkikäteen. Hyvää Vapun jälkeistä elämää."
VOUTIL A ISEN ESIMIES,
päivänä, 5. toukokuuta, Voutilainen antoi sosiaalilautakunnan edessä suullisen ja kirjallisen selvityksen kalustehankinnasta. Voutilainen kertoi, että hankinnan valmistelu tehtiin hänen sairaslomansa aikana ja sai lautakunnalta anteeksi. Voutilainen otti vastuun hankinnasta, vaikka antoi ymmärtää, että alaiset olivat mokanneet. Kokouksessa oli läsnä myös Paula Kokkonen. Hän kuunteli Voutilaisen selvityksen, mutta ei kertonut lautakunnan jäsenille talouspäällikön viestistä selvitystilaisuudessa eikä
S E U R A AVA N A
SANA SANAA VASTAAN
tekemässään selvityksessä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen vetoaa sairastumiseensa sekä sairaslomasijaisensa, sosiaalitoimen perhepalvelujohtajan kuolemaan 7. helmikuuta. "Siksi jouduttiin tilanteeseen, jossa minun oli palattava työtehtäviin mahdollisimman pikaisesti sairauden ja hoitojen jälkivaikutuksesta huolimatta. Pahimmat jälkivaikutukset liittyivät työasentoihin ja niiden joustavaan vaihtelutarpeeseen." Kalustekuitin kalleimpia menoeriä olivat muun muassa yli 11 ooo euron pähkinäpuinen kaapisto ja 18 500 euK AUPUNGINHALLITUKSELLE
ron työpöytä. Voutilainen kertoo, että hänen terveydellisen tilanteensa vuoksi alaiset päättivät ottaa nopeasti käyttöön aikaisemmin laaditun kalustesuunnitelman, jota täydennettiin "yllättäen ilmenneiden lääketieteellisten erityistarpeiden mukaisesti". Voutilainen kiistää Voimaan haasteltujen alaisten lausunnot perättöminä. Hänen mukaansa vastuu hankinnasta on valmistelijoiden sekä hallintolakimiehen.
Susanna Kuparinen
Voutilaisen selvitys Fifissä 27.6.
sen jälkeen. Paula Kokkonen, miksi et kertonut lautakunnan jäsenille, että talouspäällikkö oli varoittanut hankinnan laittomuudesta? "Lautakunnan kokous ei ole mikään selvitystilaisuus, se oli tilaisuus, jossa Voutilainen informoi mitä hän oli tehnyt tai tekemättä jättänyt. Sulla on varmasti kunnon tietolähteet ja tiedät, että mä olen joutunut lähtemään kesken sen asian käsittelyn pois ja mä en ole loppuun asti kuullut mitä lautakunnan jäsenet ovat keskustelleet. " Mutta jos sulla on tietoa, joka ei tule muuta kautta ilmi, ja josta annetaan harhaanjohtavaa tietoa, eikö velvollisuutesi ole kertoa noin tärkeä yksityiskohta? "Yritin jo aikaisemmin kertoa sinulle, että minä en seurannut koko sitä keskustelua loppuun saakka, eli minä en tiedä tarkkaan ottaen, että mitä kaikkea siellä on tullut ilmi, mitä kaikkia asioita on kysytty, kun minä olen joutunut poistumaan kesken sen asian käsittelyn." Sinulla on ollut lukuisia tilaisuuksia kertoa tuo tieto ja olethan sä varmasti selvityksen kirjallisen muodon nähnyt. "Selvitys jaettiin siellä tilaisuudessa, minäkään en ollut sitä etukäteen nähnyt." Mutta luit sen. "No en lukenut sitä ja ne kerättiin pois. " Et lukenut selvitystä? "No, kun tuota, se jaettiin siinä ja minä olen siinä mielessä sellainen ihminen, että silloin kuin kuuntelen muiden keskustelua minä en pysty keskittymään yksityiskohtaisesti siihen, mitä siinä kirjallisessa selvityksessä sanotaan." Miksi et antanut informaatiota kenellekään? Tiedät hyvin, että hän [KarhuWestman] ei ollut toimittanut sitä [sähköpostia hankkeen laittomuudesta] Voutilaiselle." Sosiaalivirastossa on tiukat säännöt, että Voutilaisen kanssa ei kommunikoida suoraan vaan kaikki menee sihteerin kautta. "Oletko kysynyt miksi hän [Karhu-Westman] lähettää minulle tällaisia tietoja vasta jälkikäteen?" Tieto ei tullut liian myöhään ajatellen selvitystilaisuutta.
"En pidä Voimaa tuomioistuimena. Me selvittelemme tätä nyt kaikessa rauhassa. Annetaan kaupunginhallituksen arvioida asia, antaa lausuntonsa eduskunnan oikeusasiamiehelle, tämä asia tulee vielä monessakin yhteydessä esille." kaupunginhallitus pyysi kesäkuussa sekä Voutilaiselta että Kokkoselta selvitykset kalustehankinnasta. Molemmat selvitykset käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 10. elokuuta. Kaupunginhallitus laatii niiden pohjalta lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle on tehty kantelu kalustehankinnasta. Tästä tulee sellainen olo, ettei kaikki mahdollinen tieto välttämättä päädy selvityksiin, jos pimität tärkeää tietoa valtuutetuilta. "Kysymyshän on Voutilaisen ja hänen organisaationsa sisäisestä toiminnasta. Siitä, minkä viestin hän on alaisiltaan saanut ja mitä viestiä hän ei ole heiltä saanut." Minkä takia suojelet Voutilaista? Jos sihteerille tulee viesti, niin täytyy olla todella huono sihteeri, jos ei siirrä sitä eteenpäin. Myös Jarmo Räihä kertoi, että Voutilaista on informoitu. "Huomaatko, miten Karhu-Westman on lähettänyt tämän minulle huomattavasti jälkikäteen. Jos hän olisi halunnut rehellisesti tämän asian selvittää, niin olisi voinut kuvitella, että hän olisi yrittänyt ottaa vähän aikaisemmin yhteyttä. Hän on ensin yrittänyt vaikuttaa sosiaalivirastossa. "Eikö sinustakin ole erikoista, että hän lähettelee sitten minulle huomattavan myöhässä tämän. Että onko tässä nyt haluttu ansoittaa Voutilainen." Siis oletko tosissasi, että tämä olisi jonkinlainen salaliitto? Syytätkö Karhu-Westmania tästä? "En, en syytä sen enempää. Ihmettelen hänen toimintatapaansa." Niin mutta nyt pointsi ei ole siinä, mitä Karhu-Westman on kertonut ja milloin... "Kyllä nyt pointti on siinä! Se pointti on siinä." ...vaan miksi sinä et ole kertonut sosiaalilautakunnalle olennaista tietoa? Tilaisuuksia on ollut sadoittain toukokuun aikana.
HELSINGIN
"Minusta se ei ole ollut siinä vaiheessa olennaista, koska siinä vaiheessa siellä sitä pyykkiä pestiin, ja keskusteltiin, kuka tiesi, mitä tiesi ja kuka oli informoinut ketä missä vaiheessa, eiks niin? "Olen nähnyt mitä te printtaatte lehteen, että haluatte lisää keskustelun aineksia. Voisi olla intelligentimpää yrittää selvittää asioita ihan rauhallisesti."
M Y Ö N TÄ Ä 8. kesäkuuta kaupunginhallitukselle lähettämässään selvityksessä, että kalustehankinta on vastoin lakia, mutta "hyvää miestä ei pidä yhden harkitsemattoman hankinnan perusteella hylätä". Kokkosen mukaan Voutilainen on tehnyt päätöksen hyvässä uskossa, hankinnan valmistelijoiden ja juristin antamien tietojen pohjalta. Karhu-Westmanin viestistä Kokkonen ei mainitse mitään. "En katso laiminlyöneeni valvontavelvollisuuttani enkä katso menetelleeni tässä asiassa virkavelvollisuuksieni vastaisesti", hän päättää selvityksensä. KOK KONEN
on järkyttynyt vihjailuista, että hän olisi tietoisesti johdattanut Voutilaisen ansaan. "Missään vaiheessa virastosta ei oteta sosiaalijohtajan ohi yhteyttä ylimpiin virkamiehiin. Tässäkin tapauksessa Kokkonen koki yhteydenottoni loukkaavana. Normaalisti Voutilainen hoitaa kaikki suhteet Kokkoseen päin." Karhu-Westman kertoo, että ainoa syy, miksi hän rohkeni lähettää Kokkoselle viestin siitä, että hankintaprosessin kulkua on vääristelty, oli Kokkosen antama radiohaastattelu, jossa taloushallinnon virkamiehiä moitittiin huonosta valmistelusta. "Väite salaliitosta on täysin naurettava ja lähentelee kunnianloukkausta."
LEENA K ARHU-WESTMAN
Susanna Kuparinen
Kokkosen puhelinhaastattelu sekä Voutilaisen & Kokkosen selvitykset kaupunginhallitukselle julkaistaan kokonaisuudessaan Voiman verkkolehdessä Fifissä 27. 6.
10 voima 6 /2009
kulttuuri häirintä
lyhyesti
Nationalisti haki turvapaikkaa sai maahantulokiellon
S U O M A L A I S T E N kansallissosialistien uudeksi johtajaksi pyrkivä oululainen Henrik Holappa kirjoitteli vuosina 2006 ja 2007 sanomalehti Kalevaan mielipidekirjoituksia, joissa hän tuomitsi monikulttuurisuuden ja maahanmuuton. Samojen vuosien vaihteessa Holappa myös toimi ylläpitäjänä arjalaismielisillä nettisivuilla. Hän julkaisi sivuilla juutalaista- ja afrikkalaista syntyperää olevien oululaisnuorten kuvia varustettuna englanninkielisellä tekstillä "väkivalta ratkaisee kaiken". Joulukuussa 2008 Kansallinen vastarinta -niminen liike julkaisi internetsivuillaan tiedotteen olemassaolostaan ja tavoitteistaan. Puhemiehenä toimi Holappa. Avoimesti ulkomaalaisvihamielinen ryhmä varoittelee tiedotteessaan kotimaisesta sionistisesta mediasta, ja kertoo, ettei tule antamaan haastatteluja minnekään. Holapan kirjoittelusta kiinnostunut syyttäjä halusi tutkia, onko parikymppinen patriootti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Rikostutkintaa säikähtänyt Holappa lähti kuluvan vuoden alkupuolella Yhdysvaltoihin, ja yritti hakea sieltä poliittista turvapaikkaa. Juttunsa käsittelyssä hän yritti edustaa itse itseään, johon oikeus ei suostunut. Sen sijaan mies sijoitettiin erityisesti maahanmuuttoviraston käytössä olevaan vankilaan odottamaan jatkokäsittelyä. Patriootin seikkailu Pohjois-Amerikassa päättyi lopulta kesäkuun puolessavälissä kun mies karkotettiin laittomana maahanmuuttajana takaisin Suomeen, ja päälle lätkäistiin vielä kymmenen vuoden maahantulokielto. Voiman mennessä painoon kansallinen-vastarinta.com ja patriootti. com olivat äkillisesti häipyneet kokonaan verkosta.
LUVATTOMAN PÄÄLLÄ. Laittomat mainostaulut peitettiin taiteella New Yorkissa.
Posteripoika
Posterchild nousi kapinaan ökymainostajia vastaan.
H
New Yorkissa järjestettiin tapahtuma, jossa 120 luvattomasti pystytettyä mainostaulua peitetUHTIKUUSSA
tiin taideteoksilla. New York Street Advertising Takeover, nysat oli reaktio kaupungin sadoille luvattomille mainostauluille, joihin viranomaiset eivät puutu. Tauluja edelleen vuok-
Jukka Vuorio
TARROJA KOKO RAHALLA
Laki on kaikille sama. Heko heko.
Käytännössä Suomen tienvarsimainokset ovat laittomia. Yksityisilläkin mailla sijaitsevat mainokset, jotka näkyvät maantielle ovat Tiehallinnon valvonnan alaisia. Suomen maantielaki kieltää yksiselitteisesti kaikki mainokset teiden varsilla liikenneturvallisuuden nimissä. Mainostilaa vuokraavat yritykset ja yksittäiset maanomistajat ovat muutaman vuoden aikana Tiehallinnon käskystä mainostauluja vähitellen poistelleet. Vahingossa tehdyt rikokset ovat rangaistavia, mutta sakkoja ei ole tiettävästi kenellekään lähetetty. Oman lusikkansa soppaan työntävät Suomen lukuisat kunnat: vaikka laki kieltää tienvarsien mainokset, kunnat myöntävät avokätisesti lupia mainospaikoille kaava-aluella. Laittomat mainokset eivät ole vain maaseudun harrastus. Tähtien Sota Episodi I -elokuvan ensi-iltaa juhlistettiin Helsingissä kivitalon kokoisella lakanalla Fennia-korttelin seinässä Rautatientorin vieressä. Mainos todettiin välittömästi laittomaksi, mutta kukaan ei reagoinut. Helsingissä luvattomia mainoksia puhdistettiin, kun urheiluvälinevalmistaja Puma sekä MTV Finland toteuttivat mainoskampanjansa liimailemalla tarroja ja julisteita luvatta katujen varsille ja bussipysäkeille. Luvattomista kampanjoista seurasi sakot, mutta ne olivat murto-osa ei-kaupallisia tarroja liimanneiden henkilöiden saamista sakoista ja korvausvaateista. Näin yritykset saivat itselleen erittäin edulliset mainoskampanjat.
Adin odotus jatkuu
GILBERT ADI,
raavat yhtiöt keräävät jatkuvasti tuloja laittomista katukuvan täytteistä. Laittomien mainoksien kimppuun on käynyt pontevasti katutaiteilijana mainetta niittänyt kanadalainen Posterchild. Heppu valitsi taannoin Kanadan laittomia mainoksia listaavalla illegalsigns.ca-sivustolla julkaistulta luvattomien mainosten listalta sopivimmat ja kävi töihin. Sapluunan avulla hän lisäsi mainoksiin tekstin, jossa pyydettiin palautetta mainoksesta puhelimitse. Palautteet ohjattiin Toronton kaupungin mainospaikoista vastaavan rakennusyksikön puhelimeen. kohteita Posterchild punnitsee monia seikkoja. "Kuinka paikka soveltuu työskentelyyn, mikä sopii ympäristöön ja kuinka kauan työ säilyy paikoillaan. Kuinka moni näkee sen ja kuinka suuri kiinnijäämisen riski on, kannattaa aina miettiä riskihyöty-suhdetta."
VA L I T E S S A A N S O P I V I A
kongolainen kielitieteilijä ja ihmisoikeusaktivisti, odottaa yhä Helsingin hallinto-oikeudelta perheenyhdistämispäätöstä. Adista kerrottiin muun muassa Voiman numerossa 2/2009. Tuolloin hän oli viettänyt jo seitsemän vuotta suomalaisen byrokratian hampaissa. Viimeisin vastoinkäyminen oli maahanmuuttoviraston vaatimus huimista 3 330 euron kuukausituloista: jos se ei täyty, Adin sairaanhoitajavaimo ja neljä lasta eivät saa muuttaa Suomeen. Adi itse ei voi palata Kongoon, jossa valta on yhä häntä kiduttaneen hallituksen käsissä. Adi opiskelee, kirjoittaa väitöskirjaa ja siivoaa toimistoja yövuorossa. Maahanmuuttovirastolla olisi valta joustaa kovasta minimitulovaatimuksestaan. Näin ei tapahtunut, ja viime vuoden lopussa Adi valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Keväällä Voima vetosi hallinto-oikeuteen, että asian käsittelyä nopeutettaisiin: perhe on jo kärsinyt seitsemän vuoden erosta kohtuuttomasti, ja ikuinen odottelu repi sekä Adia että hänen Kongossa eläviä rakkaitaan. Ehkä hallinto-oikeus tekisi päätöksensä ennen juhannusta ja kesälomien alkua, toimituksessa toivottiin. Se ei tuntunut mahdottomalta toiveelta. Toivo oli turha. Juhannukseen mennessä Helsingin hallinto-oikeus ei ollut edes määrännyt käsittelijää Gilbert Adin tapaukselle.
Jari Tamminen
Hanna Nikkanen
osallistui myös nysattapahtumaan. "Noin mahtavia projekteja auttaa mielellään." "Meidän ryhmällämme oli hieman ylimääräisiä vastoinkäymisiä. Porukka, joka maalasi alueemme laittomat mainostaulut valkoisiksi ennen projektin alkua, pidätettiin, joten emme päässeet suoraan työn touhuun. Tietenkin meitä myös hieman huoletti palata rikospaikalle." Posterchild kannustaa kynnelle kykeneviä laittomien mainosten kimppuun. "Mitkä ovat tuomiot laittomasti pystytetyistä mainoksista? Entä niiden vandalisoimisesta?" "Itse en koe ongelmaksi myöskään laillisten mainosten muokkaamista, olen aikoinani sitäkin tehnyt. Lisäksi kannattaa huomioida, että kaikki mainostamiseen liittyvät lait on kirjoitettu niiden ehdoilla, joilla on rahaa ja valtaa", Posterchild kommentoi.
POSTERCHILD
Jari Tamminen
kirja
voima 6 / 2009
11
Polanyin opit
"Meidän on suojeltava itseämme markkinoilta."
toisen maailmansodan aikana kirjoitti pääteoksensa Suuri murros, hänen tarkoituksenaan oli etsiä syitä fasismin valtaannousulle. Polanyin mukaan fasismi oli reaktio markkinatalouden kriisiin ja 1930-luvun alun suureen lamaan. Nyt finanssikriisin sydämessä, kun vertauksia 1930-luvun lamaan viljellään kaikkialla ja uhkaa uuden fasismin noususta heilutellaan, on tietenkin houkuttelevaa kaivaa Polanyin kirja esiin ja ryhtyä etsimään samankaltaisuuksia. Kirjan kirjoittamisen aikaan markkinatalous todella vaikutti ajautuneen ratkaisevaan kriisiin. Sotataloudessa protektionismi ja valtion aktiivinen interventiopolitiikka olivat syrjäyttäneet vapaat markkinat. Niin sanotut uusliberalistit ryhtyivät kuitenkin 1970-luvulla jälleen ajamaan markkinoiden vapauttamista. Polanyin mukaan 1800-luvun alussa tapahtui "suuri murros", kun markkinoista tuli koko yhteiskuntaa järjestävä periaate. Tämä oli historiallisesti ennenkuulumatonta, sillä aikaisemmin ei talouden koskaan ollut katsottu palautuvan markkinoihin eikä yhteiskunnan talouteen.
K
UN KARL POLANYI
varoita. Koska käytännössä kyse on ihmisistä, luonnosta ja liiketoiminnan edellytyksistä, jotka eivät kuitenkaan ole tavaroita eli niitä ei tuoteta myyntiä varten, olisi niiden tuominen kokonaan markkinoille johtanut yhteiskunnan täydelliseen tuhoutumiseen. Polanyin mukaan puhdas markkinatalous johti moraalin rappioon ja perinteisten yhteisöllisten rakenteiden hajoamiseen. Siksi yhteiskunnan oli suojeltava itseään markkinoilta. Työlait, viljalait ja pankkitoiminnan säätely olivat yhteiskunnan itsepuolustusta. Polanyin mukaan markkinat eivät kuitenkaan olleet luonnollinen instituutio vaan niiden edellytysten luomiseen tarvittiin runsaasti valtion puuttumistoimenpiteitä. Markkinayhteiskunta tarkoitti talouden keinotekoista ja kuvitteellista erottamista politiikasta tai yhteiskunnasta. Sen ongelmat tulisi ratkaista palauttamalla talous yhteiskunnan palvelukseen. analyysi sitten voi auttaa meitä nyt? Finanssimarkkinoiden ohjauksessa toiminutta taloutta on kutsuttu uusliberalistiseksi. Uusliberalistit ovat hyvin tienneet, ettei markkinoissa ole mitään luonnollista eikä vapaita markkinoita itse asiassa koskaan voida saattaa voimaan vaan ne ovat pelkästään toteutumaton ihanne. Uusliberaalit ymmärsivät, ettei talous voi toimia yksin eikä edes pelkästään valtion tai politiikan avulla, vaan niiden sovittamiseksi vaaditaan "kolmas sektori", yhteiskunta tai
M I S S Ä M Ä Ä R I N TÄ M Ä
"sosiaalinen side". Nykyisin tätä kutsuttaisiin kai yhteisöllisyydeksi, jonka puolestapuhujiksi esimerkiksi pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen ovat viime aikoina erityisen voimakkaasti ryhtyneet. markkinoiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi tarvitaan yhteisöllisyyttä ja moraalia, mutta nykyisin kapitalistinen työvoiman hallinta vaikuttaisi perustuvan juuri niihin. Katainen ja yritysjohtajat vaativat yksiäänisesti sitoutumista "yhteiskunnan kokonaisetuun". Itse asiassa uusliberaalit teoreetikot näkivät markkinatalouden keinona palauttaa voimaan aidot pienyhteisöt ja vapauttaa yksilö ja perhe sosialistien luoman massayhteiskunnan kahleista.
POLANYIN MUKAAN
tuotannontekijöistä, eli työstä, maasta ja rahasta, tehtiin taK E S K E I S I S TÄ
politiikka tai kansallisvaltio tuntuvat molemmat ajautuneen kriisiin, näyttäisi yhteisöllisyydestä ja moraalista tulevan keskeisin keino "kannustaa työhön" ja hallita ihmisiä. Tässä mielessä Polanyista ja hänen 1800-lukulaisesta esikuvastaan, utopistisosialisti Robert Owenista, voitaisiin ehkä lähteä jäljittämään jonkinlaista uuden "yhteisöllisen" hallinnan muodon syntyhistoriaa...
N Y T K U N TA L O U S J A
Eetu Viren
Karl Polanyi: Suuri murros. Klassikkosarja. Vastapaino, 2008. 400 s. Artikkelin pitkä versio Fifissä.
Huutoja tuuleen
paikantaa vasemmiston käännöksen oikeistoon helmikuuhun 1996. Silloin uusliberalismi vakiinnutettiin Suomeen. Alhon pamfletti Kovan tuulen varoitus liikkuu Paavo Lipposen ja Alhon traumaattisesta suhteesta yleiseen, dokumentoiden työväenpuolueiden marssia markkinakurin alamaisuuteen. Alho toimi Paavo Lipposen i hallituksessa toisena valtiovarainministerinä vuosina 19951997. Lukkareiksi Alho osoittaa valtiovarainministeriön virkamiehet Raimo Sailaksen, Johnny Åkerholmin, Erkki Virtasen ja Martti Hetemäen. Vasemmistonkaan roolitus ei jää epäselväksi näiden tosiasiallisten vallankäyttäjien asettamissa raameissa. Mutta johonkin hallitusta tarvittiin. Pääministerinä räyhäävä ja alistava Lipponen vetääkin tarinassa primadonnan roolin. Alhon näkökulmasta on raskauttavaa, että Lipposen i hallitus vakiinnutti uusliberalismin ilman de-
A
RJA ALHO
mokraattisten edustajien valmistelua tai edes eduskuntaryhmien tietoa uusista säästöistä. Hyvinvointivaltiolta pudotettiin pohja pois. Selväksi tulee, että kohtaus tapahtui vain ja ainoastaan pienen klikin pikamanööverina.
TA P A H T U N E E N J Ä L K E E N sosiaalidemokraatit tai Vasemmistoliitto eivät ole kyenneet kömpimään kuivalle maalle. Eroa uusliberalistiseen käännökseen ei ole esimerkiksi Vasemmistoliiton johdossa juurikaan tehty, mistä vaalitappion konkretisoima Korhosen erokin oirehtii. Urpilainen sentään on muun touhun lomassa ehtinyt tunnustaa virhettäkin jo yhden kerran (hs 17.2.2009). Alho ei nosta esiin sitä, että tänä talvena alkaneen laman myötä kokoomuksenkin nokkapoliitikot kaahasivat vasemmalta ohi. Julkesivatpa myös syyttää kapitalismia kapitalismin kriisistä. Liberalistiseen talousideologiaan yhtyville kannoilleen Alho ei perusteluja esitä. Toteaapa vain esimerkiksi 1980-luvun rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen olleen pe-
rusteltu. Hän sivuuttaa 1990-luvun pankkikriisin rajuuden, jota on pidetty uuden ideologian hintana. Otsikko, Kovan tuulen varoitus, jätetään horisontin synkäksi taustapilveksi. Jotain tarttis tehdä oikeastaan paljonkin. Nuorille lisää rohkeutta kattiloiden kolisteluun, lisää suoraa demokratiaa, terapeuttista keskustelua, työväenpuolueet sietämään erilaisia toimintatapoja, analyysiä työn muuttumisesta ja vielä eroon uusliberalismista.
Jani Väisänen
Arja Alho: Kovan tuulen varoitus. Into, 2009. 127 s.
12 voima 6 /2009
Rahasta rehellisesti
K U S TA N N A N T Y Ö K S E N I V O I M A A , mutta minulla on sivupersoona vihreiden kaupunginvaltuutettuna Helsingissä. Keskimääräisistä kansalaisista me poliitikot eroamme siinä, että meillä piisaa vallanhalua, kunnianhimoa ja egoa tavallista runsaammin. Se ei tee meistä välttämättä muita huonompia ihmisiä, mutta ei varmasti parempiakaan. Politikoilta kuitenkin vaaditaan rehellisyyttä ja vilpistä kiinni jääminen käy kalliiksi. Siksi moni ketkumpikin poliitikko pyrkii ainakin suhteelliseen rehellisyyteen, vaikka ei arkielämässään tällaista hyvettä omaisikaan. Sen sijaan politiikassa pyöristellään totuutta. Ja kun puolitotuuksia kytkee tarpeeksi peräkkäin, muuttuu harmaan vyöhykkeen vaalea pääty yhä tummemmaksi, joskus jo liki mustaksi. P Ä Ä M I N I S T E R I M AT T I V A N H A S E N valehteluskandaalissa ei ole kyse puolitotuuksista. Pääministeri on jäänyt kiinni selvistä valheista, jotka koskevat hänen osallistumistaan puolueensa vaalirahoituksen järjestämiseen. Matti Vanhanen ei tietenkään ole yksin vastuussa puolueensa tai yleensä suurten puolueiden vaalitukiin liittyvästä peittelystä ja tämän sumuverhon takaisista kytköksistä. Niin kauan kuin kokoomus ja SDP kieltäytyvät paljastamista omien vaalitukiensa takaa löytyviä yhteyksiä, on kohtuutonta kaataa koko mätäkuormaa yksin Matti Vanhasen ja keskustan päälle. Mutta Matti Vanhanen on itse suoraan vastuussa siitä, että hän asemassaan pääministerinä puhuu totta. P A R L A M E N TA R I S M I TA R K O I T TA A S I TÄ ,
sä on tietenkin tämän suht suhteen pienemmät riskit. riskit." Pien Pienemmissä yksiköissä virukset eivät myöskään virukse leviä yhtä suuriin eläinpopulaatioihin. Kuitenkin alkee alkeellisemmatkin olosuhteet voivat olla virusten leviämiselle suotuisia. " "Erityisesti Aasian maaseudulla siipikarja, siat ja ihsiip miset ovat läheisissä kontakteissa. lähei Siat eivät kosk koskaan saisi olla kossii ketuksissa siipikarjaan."
S
IKAINFLUENSSA A
" T E H O K K U U S VA AT I M U S T E N
että hallituksen on nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta. Juuri tämän luottamuksen varassa on paljon toimeenpanovaltaa. Ja juuri tätä valtaa Suomessa on viime vuosina haluttu kasata juuri pääministerille. Puolueiden välillä ja sisällä käytävissä valtapeleissä valta verkostuu korttitaloksi, jossa pääministeri on eräänlainen kardinaaliakseli. Sen vaihtaminen sotkee kaikkien osien keskinäiset suhteet. Vihreiden kannalta Matti Vanhasen julkinen pyristely on piinallista. Omat vaalirahoituslähteet ovat jo avoimia ja omat ideologiset vaatimukset reilusta poliittisesta kulttuurista vaatisivat jyrkkää protestointia. Epäluottamuksen avoin osoittaminen oman hallituksen pääministerille suistaisi kuitenkin monet puolueelle tärkeät asiakamppailut syvälle suohon ja sementtiin. Vastakkain päätyvät periaatteet ja käytännön työ politiikassa.
on nyt löytynyt myös Suomesta. "Paniikki iski kouluun" kiljuvat lööpit. Samalla uutisoidaan kuinka moni on maailmalla tautiin sairastunut tai mahdollisesti menehtynyt. Media keskittyy pelon lietsomiseen ja kauhukuvien maalailuun. Hengityssuojainten käytön hyödyt ja riskit on vertailtu moneen kertaan. Taudin synty, leviäminen ja niiden takana olevat mekanismit eivät ole mediaa hirveästi kiinnostaneet. Tauteja eläimillä on aina ollut, ja ajoittain niitä on myös siirtynyt ihmisille. Tehomaataloudella luodaan olosuhteet, joissa taudit leviävät kerta toisensa jälkeen. Niiden siirtyminen ihmisiin on arpapeliä. "Eläintiheyden kohoaminen lisää riskiä virusten leviämiselle", Liisa Sihvonen sanoo. Helsingin yliopiston professori ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimusjohtaja myöntää, että tehomaatalouden myötä taudit kehittyvät ja leviävät tehokkaimmin. "Suurissa yksiköissä virus kulkeutuu nopeasti ja mutatoituu. Pienemmissä tuotantoyksiköis-
Halpaa lihaaha kuluttajat kaipaavat.
nimiss nimissä karjan käsittelyä tehostetaan", sanoo professori Anna Valros Helsingin yliopistolta "Henkilökunnan määrä eläintä kohden laskee, samoin tekee mahdollisuus tautien varhaiseen huomaamiseen. Kun eläimiä ei hoideta yksilöinä, ei ongelmiakaan välttämättä huomata." Olosuhteet suomalaisilla tiloilla eivät suinkaan ole maailman huonoimmat, mutta meilläkin seurataan kovasti kansainvälisen kehityksen perässä. Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan tilakoot ovat kasvaneet täälläkin melkoisesti. Professori Sihvonen muistuttaa,
että suomalaiset tilat ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin maailmalla. "Esimerkiksi hollantilaiset tilat ovat jotain ihan muuta kuin suomalaiset." Kuitenkin Sihvonen myöntää, että tehomaatalouden kritisoiminen Suomesta käsin on hieman ongelmallista, mikäli meilläkin tilakokoja kasvatetaan. Tälle kehitykselle ei juuri mitään voi. Laajennu tai kuole, sanoo puolestaan Anna Valros. "Tilakoot kasvavat ja pieniä putoaa jatkuvasti kilpailusta. Kasvua tapahtuu jatkossakin, erityisesti sikataloudessa. Valinnanvaraa kasvulle ei juurikaan ole, kansainvälisillä markkinoilla pitää mennä muiden perässä. Kotimainen pientuotanto, luomu ja muut ovat melkoisia kuriositeetteja, mikäli kuluttajat haluavat lihansa mahdollisimman halvalla." kuluttajat kaipaavat. Laman lähestyessä kokolihan myynti on laskenut, ja halvan jauhelihan markkinoilla käydään kovaa kilpailua asemista. Kaupanalalla vastuun ulkoistaminen toimii ensiluokkaisesti: kuluttajat ostavat halvinta, mitä on tarjolla. Kauppiaat puolestaan vannovat markkinoiden nimeen ja ilmoittavat kuluttajien päättävän valinnoillaan. Mikään taho ei ota vastuuta elintarviketuotannon eettisyydestä, olosuhteista tai ympäristövaikutuksista. Tai siitä, että se tappaa jo ihmisiäkin.
J A H A L PA A L I H A A H A N
n
Jari Tamminen
1995 Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Lammastalous 100 100 100 100 100
1997 111 128 132 146 151
2000 152 170 166 306 174
2002 170 193 190 317 220
2004 197 189 254 318 182
J O S TA A S V I H R E ÄT J A M U U T hallituspuolueet eivät oman pelitilanteensa takia halua keikuttaa valheista kiinni jääneen pääministerin asemaa, on vaarassa enemmänkin kuin puolueiden ja politiikan yleinen uskottavuus. Maata hallitsee silloin pääministeri, jolla ei ole eduskunnan enemmistön kansasta nyt puhumattakaan luottamusta, mutta tätä luottamusta ei haluta mitata siellä, missä sitä nimenomaan pitäisi mitata. Kenellä silloin on se kansalta vaaleilla peritty valta? S U O M A L A I N E N K O R R U P T I O O N S I TÄ , että päättäjien ympärillä pyörivät sidosjengit yrityspampuista ay-johtajiin ja maakuntasatraapeista mediamoguleihin kaveeraavat keskenään samoissa löylyhuoneissa, kokkareilla tai taksien takapenkeillä. Ja kaveriahan ei jätetä. Kun yksi tukee toista ja toiset yhtä, missiot yhtyvät ja kaikki voittavat. Ainakin mukanaolijat. Äänestäjien kannalta olisi kohtuullista saada tietää, kenen rahojen kanssa sitä yhtyy samaan rintamaan. Mutta jos tätä vaatii, on pakko vaatia myös rehellisyyttä ja avoimuutta vaalirahoitukseen liittyvissä asioissa. Kaikilta puolueilta, politiikoilta ja pääministereiltä samalla mitalla. Vasemmalta, oikealta ja keskeltä. Puolueiden on kerrottava, mistä ovat rahansa saaneet. Pääministeri ei saa valehdella ylipäänsä eikä varsinkaan tässä asiassa. Valehtelusta kiinni jääneiden pääministereiden pitää erota. Vanhasen pitää erota.
Ketun matka häkistä tankkiin
O H J A N M A A L L A ketut on j jo pitkään sullottu pieniin häkkeihin. Nyt Vaasan Energiainstituutissa on keksitty, että sen jälkeen kun ketun turkki on repäisty jatkokäsittelyyn, voidaan jäljelle jääneestä ruumiista puristaa vielä noin kilon verran rasvaa, josta taas voidaan valmistaa biopolttoainetta dieselmoottoreihin. Noin miljoonasta turkistarhoilla vuosittain nyljetystä ketusta saataisiin näin ollen noin tuhat tonnia polttoainetta. Toisaalta polttoainetta kuluisi huomattavasti jo raatojen keräämiseen tarhoilta ja kuljettamiseen dieselinjalostuspaikalle. Dieselmoottorit kävisivät toki hyvin kasvidieselilläkin. "Kasviöljyt soveltuvat biodieselintuotantoon, mutta tuolloin käyttäisimme materiaalivirtaa, joka on soveltuvaa ihmisravinnoksi. Nykyisessä tilanteessa tätä pyritään välttämään, vaikka kasviöljyjäkin toki tutkitaan", vastaa Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen.
P
Kaikki biopolttoaineeksi suunnitellut kasviöljyt eivät kuitenkaan ole ihmisravinnoksi kelpaavia. Esimerkiksi Intiassa ja Afrikassa kasvatettavan jatrofa-pensaan siemeniä pidetään erittäin tuottoisana biopolttoaineen materiaalina. Jatrofa kasvaa kuivilla joutomaillakin. Kasvi on ihmiselle haitallinen ja sen käsittelyssä tarvitaan suojavarusteita. Vaasan Energiaintituutissa tutkitaan myös jatrofan ominaisuuksia. lopetettu lainsäädännöllä Britanniassa, Itävallassa, Sveitsissä, Kroatiassa ja Bulgariassa. Hollanti on kieltänyt kettu- ja chinchillatarhauksen, ja Tanskassa tehtiin kesän alussa päätös kettutarhauksen lopettamisesta. Ruotsissa kettujen tarhaaminen on tehty eläinten hyvinvointivaatimuksilla taloudellisesti kannattamattomaksi. Suomessa turkisala taistelee eurooppalaista trendiä vastaan jääräpäisesti, jopa siinä määrin, että tanskalaisia yritettiin viime metreille saakka lobata kettutarhauksen jatT U R K I S TA R H A U S O N
Tuomas Rantanen
kajiksi.Tarhauksen vastustajat pelkäävät turkisalan saavan kettudieselistä yhden argumentin lisää tarhauksen jatkamiselle. "En näe asiaa niin päin, että biodieselin tuotanto voisi olla lähtökohtana turkistarhaukselle. Kyllä tarhauksen edellytykset aina määräytyvät turkisten tuottamismahdollisuuksista", sanoo Hiltunen. Ihan mullistavan uudesta ideasta ei eläinrasvadieselissä ole kyse. Honkajoella toimiva Honkajoki Oy on jo vuonna 1967 perustettu lihateollisuuden sivutuotteita jalostava yhtiö. Sen toimintaidea on muuntaa kuolleet, isot tuotanto- ja villieläimet rehuksi ja lannoitteeksi, mutta myös polttoaineeksi. Ketunrasvadieselistä kertoi ensimmäisenä Tekniikka & Talous -lehti 12. kesäkuuta. Jutussa kerrottiin muun muassa, että "Kettujen jälkeen tankkiin pääsevät kanat ja myöhemmin minkit".
Jukka Vuorio
VE
RK
20
KO L
21
-V U
IP
OT IS
PU
.3
JU
KA HLA UP F PA ES AU TI KE VA AA AL 27 I .7.
0.
8.
JOILLEKIN SE TÖLLÖ EI NYT VAAN RIITÄ.
14 voima 6 /2009
Jelena Maglevannaja paljasti kidutukset & pakeni Suomeen.
EN ÄJÄ N pääministeri Putin vieraili Suomessa kesäkuun alussa. Poliittinen eliitti ja presidentti Halonen lausuivat kohteliaisuuksia, jotka ylittivät normaalin etiketin. Venäjän poliittisista vangeista tai vankiloissa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista ei tietenkään puhuttu. Tiukemmin Putiniin asennoitui nuori venäläinen toimittaja Jelena Maglevannaja. Volgogradilaisen Svobodnoje Slovo -sanomalehden toimittaja haki toukokuun lopulla Suomesta turvapaikkaa, koska pelkäsi Venäjällä henkensä edestä. Maglevannaja piti oman tiedotustilaisuutensa Putinin vierailun aattona, jossa hän esitti Putinille yhden, julkisen kysymyksen: Eikö pääministeriä hävetä, että hän on tehnyt Venäjästä valtavan keskitysleirin?
V
litiikka ämä po dessä "T e kä voi viim enäjän." aV hajotta
Maglevannajan Putinia kritisoivassa mielenosoituksessa Helsingissä värikäs huivi otsallaan. Maglevannajasta ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen tulisieluinen tsetseenien puolesta taistelija, joka saa Volgogradin viranomaiset vapisemaan. Artikkeleissaan Maglevannaja on käsitellyt ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Erityisesti hän on keskittynyt venäläisissä vankiloissa tapahtuvaan kidutukseen, joka on hänen mukaansa yleistynyt. "Vankiloissa kidutetaan varsinkin tsetseenejä ja kaukasialaisia. Tätä tapahtuu nyt koko Venäjällä, periaatteessa jokaisessa vankilassa. Putinin aikana kidutus on tullut
E N S I K E R TA A N Ä I N
osaksi käytäntöä", Maglevannaja vakuuttaa. Hän on nostanut julkisuuteen erityisesti syyttömänä tuomitun ja kidutetuksi joutuneen tsetseenin Zubair Zubairajevin tapauksen. Kidutusten jäljille hän pääsi tsetseeniuhrien sukulaisten kertomusten kautta. Hän ryhtyi kirjeenvaihtoon usean vangitun tsetseenin kanssa, jotka kertoivat kidutuksesta, ja sai materiaalia myös venäläisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä. Tsetseenit on Maglevannajan mukaan Venäjän mediassa laajalti leimattu terroristeiksi. Jo se, että on kansallisuudeltaan tsetseeni, altistaa viranomaisten mielivallalle. Monet tavallisetkin venäläiset suhtautuvat epäilevästi tsetseeneihin ja kaukasialaisiin. Jotkut ovat kritisoineet Maglevannajaa siitä, ettei hän tee eroa tavallisten tsetseenien ja taistelijoiden välillä, molempia kun on vangittu. Maglevannajan mielestä kaikki vangitut ansaitsevat ihmisoikeudet. Äärikansalliset järjestöt ovat uhkailleet Maglevannajaa ja nyt myös viranomaiset haluavat vaientaa hänet: toimittaja tuomittiin toukokuussa kirjoitustensa vuoksi oikeudessa 200 000 ruplan (4 600 euron) sakkoihin ja julkaisemaan omissa nimissään tekstin, jossa hän väittäisi lehtiartikkeleitaan valheeksi. Kieltäytyminen tottelemasta on saattanut Maglevannajan vangitsemisuhan alle. ja kirjallisuuden opettajaksi vuonna 2007 valmistunut Maglevannaja on työskennellyt Svobodnoje Slovo -lehdessä kaksi vuotta. Vuonna 2003 hän kääntyi muslimiksi. Maglevannaja on myös VenäV EN ÄJÄ N K IELEN
sen jän kommunistisen puolueen jäsen. Moskovalaisen Liberaalidemokraattisen liiton julkaiseman lehden paiaiseman nos on tätä nykyä vain 300, mutta kyä sen rekisteröitymistä on silti koetetmistä ua tu estää ja jakelua on haitattu. "Politkovskajan kuoleman jälan keen valtamediassa ei ole ollut vanassa kiloissa tapahtuvasta kidutuksesuvasta ta mitään. Media on yhä tiukemmin a Kremlin otteessa. Edes Novaja Gazea. ta ei enää kirjoita Kaukasiaan liittyta vistä asioista." Maglevannajan mukaan Putinin an kausi on merkinnyt jatkuvaa sanannnyt vapauden kaventumista. Medvedev ntumista. ei ole tuonut muutosta. uutosta. "Putin käyttää todellista valtaa, ää Medvedev on käsinukke. Heidän politiikkansa on käytännössä san maa, Medvedev vain esiintyy sivistyneemmin."
M A G L E V A N N A J A U S K O O autoritarismin vielä syvenevän Venäjällä. Jos muutos tulee, sen täytyy tulla kansan äytyy enemmistöstä. Toimittaja on pessimistinen lähitulevaisuuden suhulevaisuuden teen, kova komento on nyt ikävän ento suosittua Venäjällä. ällä. Vallanpitäjät käyttävät Venäjällä leviävää kiihkonationalismia politiikkansa välineenä. Täa mä on johtanut kansallisuuksiymiseen. en välien kiristymiseen. "Tämä politiikka voi viime ikka kädessä hajottaa Venäjän." a Maglevannajan mukaan an vat eu-maat voisivat parhaiten auttaa Venäjän kansaa siten, että painostaisivat Venäjää ivat hmisoikeuhuomioimaan ihmisoikeudet ja demokratian. ian. ko "Älkää sulkeko silmiä siltä mitä tapahtuu Vehtuu eeskennäjällä, älkää teeskenkki nelkö, että kaikki on kunnossa."
Ville Ropponen nen
JUNA ITÄÄN
Suomen viranomaisilla on nyt näytön paikka. Perustelevatko virkamiehet jälleen kielteisiä turvapaikkapäätöksiään väitteillä Venäjän turvallisuudesta? Tällä perusteella etnisten venäläisten turvapaikkahakemukset usein hylätään. Ei silti tarvitse kuin seurata muutamaa venäläistä uutissivustoa niin tulee selväksi, että poliittinen sorto on Venäjällä laajaa. Alkuvuosi 2009 on ollut synkkä venäläisille toimittajille: neljä on tapettu ja useat loukkaantuneet päällekarkauksissa. Jos Maglevannaja joutuu palaamaan Venäjälle, hän on suuressa vaarassa. Suomella on pyrkimyksiä rajoittaa jatkossa myös tsetseeniturvapaikanhakijoiden vastaanottamista. Tässä nojataan presidentti Medvedevin väitteeseen Tsetsenian rauhoittumisesta. Suomalaisten vanhasten ja kataisten päätökset altistavat Venäjälle palautetut ihmiset väkivallalle. Entä suomalaisen idänbisneksen sutjakkuus kuinka monta murskattua venäläistä toisinajattelijaa tarvitaan, jotta kauppaneuvos saa ostettua mersuunsa uudet jarrupalat? Kylmän sodan aikana lännessä tuettiin innolla neuvostodissidenttejä. Mutta miksi niin moni täällä suhtautuu nyt venäläisiin toisinajattelijoihin olankohautuksin?
Ville Ropponen
ARKKITEHTUURIKERHOT
ryhmät: 7-9-vuotiaille, 10-14-vuotiaille, 15-18-vuotiaille ja lapsi-vanhempi-ryhmät 4-6-vuotiaille Myös muotoilu ja kuvataideryhmä
Arkitekturklubbar också på svenska Also English speaking club
opetuspisteet: Kaapelitehdas, Helsinki Koulumestarin koulu, Espoo Tikkurilan Silkkitehdas, Vantaa
Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu
09-685 6426 info@arkki.net www.arkki.net
ARKK
Arjen nostalgiaa
UUDISTETUSSA TYÖVÄENASUNTOMUSEOSSA
Kirstinkuja 4, 09 3107 1548
TYÖVÄENASUNTOMUSEO
WWW.HELSINGINK AUPUNGIN MUS EO.FI
12.6.27.9. kesu 1117
VAPAA PÄÄSY
MUSIIKK I
K
L A S S I S TA M U S I I K K I a harras-
taa tunnetusti kulttuuri- ja talouseliitti. Klassisen musiikin ja oopperan parin sadan vuoden taakse jääneet muodot puhuttelevat edelleen, vaikka aikamme ihmiskäsitys perustuukin jatkuvaan muuntautumiskykyyn. On ylipäätään erikoista,
että klassinen musiikki on säilynyt kulttuurisena perintönä niinkin hyvin. Samoin ei ole käynyt 1800-luvun kirjallisuudelle
tai kuvataiteelle. Mutta klassinen on säilynyt, vaikka eihän nykyään saisi olla mitään pysyviä arvoja tai käsityksiä. Pitäisi vaan sulautua joukkoon, arvata mistä massat tykkäävät, tyrkyttää niille brändättyjä tuotteita ja jammata siinä mukana. Ehkä eliitti onkin ulkoistanut muuttumattomat muodot klassiselle musiikille. Ehkäpä eliitti etsii kesäiltana Savonlinnan oopperajuhlilla täyttymystä elämäänsä, kun työkseen myy
Tosin esimerkiksi Beethovenin pianosonaattien edistyksellinen ja optimistinen henki on mainiota vaikkapa vallankumouksen suunnittelemiseen.
TUUSUL ANJÄRVEN
an Kuolem Eliitti essä lähesty llitsevansa ha uneksii nmukaisesti e oikeud ta maan taivas ä. pääll
kamarimusiikkitapahtu-
sieluaan voiton tekemisen hengelle.
KLASSISELLE MUSIIKILLE
ei kuitenkaan tee oikeutta jättää se vain eliitin näperrykseksi. Klassisesta musiikkiin sisältyy vakavuutta, joka puuttuu pop- tai rockmusiikista. Mitä se sitten voi olla? Kovinkaan usein se ei ole ainakaan poliittista, koska vakava musa puhuttelee parhaimmillaankin sielun syviä sopukoita. Näin sanotaan ja näin usein käy klassista tai oopperaa kuunnellessa ajattelu menee eri rataa kuin jazzissa tai garagepunkissa. Nykyisen poliittisen tilanteen haastajana klassista musiikkia ei pidetä.
ma heinäelokuun vaihteessa haastaa tämän suhteen. Se pyrkii puuttumaan musiikin kautta "epäkohtiin", kuten tapahtuman tiedotteessa todetaan. Yritetään auttaa ilmastonmuutoksesta kärsivää maata, mielenterveysongelmia potevia nuoria, sodan uhreja, sananvapauden menettäneitä, ja näkymättömiä eli ihmisiä vailla henkilöllisyystodistusta. Yleistä hyvistelyä siis. Tuusulanjärvellä musiikit ja teemat niveltyvät kuitenkin ainakin ohjelman perusteella mielenkiintoisella twistillä toisiinsa. Voi olla että twistiksi riittää Pekka Kuusiston karisma, tapa jolla tämä musiikin jokapaikanhöylä sitoo vakavan musiikin ja poliittisen maailman trivialiteetit toisiinsa. Esimerkiksi Miinanraivaaja-teemaillassa kuullaan Bachin sonaatti 1 h-molli viululle ja haitarille ynnä Stravinskin Sotilaan tarina.
V A I K K A O O P P E R A A N sisältyvä yläluokkaisuus aiheuttaa kaikenlaisia näppylöitä, siinä on paljon kiehtovaa, kun klassinen musiikki ja eliittisosiologia kiinnostavat. Sehän on samaan aikaan sekä näytös- että näyttäytymispaikka. Katsojat tulevat katsomaan ja samalla katsottavaksi. Näin on etenkin Savonlinnassa. Madonnan konsertin hinnalla saa mielenkiintoisen läpileikkauksen val-
taeliitistä. Paikalla voi nähdä myös yhä harvinaisemmaksi käyviä sivistysporvareita.
OOPPERAN IKIAIK AISILLA
teemoilla voi tehdä myös ajatuskokeita. Mefistofele-oopperassa piru tekee sopimuksen Faustin kanssa. Oopperan libretosta voi korvata sanat Faust ja Mefisofeles sanoilla Eliitti ja Kapitalismi. Eliitti tekee sopimuksen Kapitalismin kanssa: Täydellistä hetkeä vastaan Eliitti luopuu sielustaan. Eliitti kokee pirullisen oppaansa avulla niin maallisen kuin jumalallisenkin rakkauden, mutta ilman täyttymystä. Kuitenkin kuoleman lähestyessä Eliitti uneksii hallitsevansa oikeudenmukaisesti taivasta maan päällä. Eikö näin käy esimerkiksi vanhoille kokoomuslaisille, jotka aktiiviuransa jälkeen alkavat höpöttää kapitalismin epäoikeudenmukaisuudesta sekä luonnon ja ympäristön pelastamisesta? Nuorempien pitää aloittaa vallankumous ennen kuoleman lähestymistä. Yksi ja ainoa elämä kannattaa ottaa myös vakavasti.
Kimmo Jylhämö
Savonlinnan Oopperajuhlat 3.7.1.8. Tuusulanjärven kamarimusiikki 26.7. 1.8. Madonna Tallinnassa 4.8. ja Helsingissä 6.8.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA
14.7. K R IIT T INEN PYÖR ÄRETK I, Helsingissä, osallistu pyöräilykulttuurin edistämiseen & vaadi paikkasi kaduilta, vuoden muut pyöräretket 11.8., 22.9. & 13.10., www.maanystavat. fi/liikenne. 1 5.8. VIHREÄ KULTTUURIPÄIVÄ Oulussa kulttuuritalo Valveessa, Galleria 5:ssä & 45 Specialissa esitellään vihreää aatemaailmaa edustavia, kierrätystä & kestävää kehitystä tukevia taide& kulttuurimuotoja & nostetaan esille paikallista kaupunkikulttuuria, tarkka ohjelma www. visili.fi/kulttuuripaivat.
ovat sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja prosessinomaisuus. Pää pyörälle -fillarireitti muodostuu neljästä eri kohteesta Helsingissä & Espoossa, joissa tutustutaan näyttelyihin ja tavataan tapahtumaa varten mukaan kutsuttuja eri alojen taiteilijoita ja nähdään heidän teoksiaan. Koko fillarimatkan mukana on opas ja mukaan voi tulla myös matkan varrelta, www.paapyoralle.fi.
pääsylipun hintaan & sen voi suorittaa omassa tahdissa, ei ennakkoilmoittautumista, sopii kaikenikäisille, alle 7-vuotiaat lapset aikuisen seurassa.
L A STEN SA ARISEIKK A ILUT HAR AK AN SA ARELL A,
tapahtuma 8.9.8. sisältää lapsille suunnatun paperihahmo- ja sarjakuvatyöpajan Turun Kirjakahvilassa.
pihassa & elokuvateatteri Orionissa puolestaan esitetään Masaki Kobayashin suurteos, tarkempi ohjelma elokuussa.
TAITEIDEN YÖ
13.8. Turussa Taiteiden yönä pidetään sarjakuvan puolimaraton Kirjakahvilassa, jolloin piirretään 12 tuntia sarjakuvaa. Tavoitteena on tuottaa yksi sarjakuva per tunti aamuyhdeltätoista alkaen. Ennakkoilmoittautuminen: info@kirjakahvila.org, materiaalimaksu 5 euroa. 14.8. Tuusulassa, tapahtuma täyttää Tuusulanjärven ympäristön teemalla Tempo! Luvassa on liikettä ja vaihtelevia rytmejä. Lähes 20 tapahtumapisteen ohjelmassa musiikkia, tanssia, sirkusta & teatteria, kello 18 Tuusulan Rantatiellä & Kirkkotiellä. 20.8. Oulussa, tapahtumia ympäri kaupunkia, kulttuuritalo Valveella on esityksiä aina aamuviiteen, www.ouluntaiteidenyo.net. 21.8. Helsingissä, Huvilassa esiintyy Axl Smith & Janna & elokuvia Lasipalatsin aukiolla Kino-
TEATTERI
3.7. WALK ABOUT, 18 tunnin esityksellinen peli, teatteri Naamio & Höyhen järjestää teatterin, performanssin & larpin välille sijoittuvan pelin, jossa osallistujat vaeltavat Helsingissä & nukkuvat teatterilla, konsepti, ohjaus & visuaalinen suunnittelu Aarni Korpela & Johanna MacDonald, ennakkoilmoittautuminen hoyhen@nh.fi tai 045 671 1047, peli kestää 1812 seuraavana päivänä. Peli myös 4.7. HELSINKI TUNNE-DETOX, Ylioppilasteatterin kesäteatterissa Inkariina Simolan kirjoittama & ohjaama teos ensi-illassa 1.7. kello 19 Mustikkamaalla, muut esitykset 3.7.14.8. KUNNON T Y T TÖ, komedia kaikenikäisille commedia dell´arte -tyyliin Teatteri Helsingin Tervasaaren amfiteatterissa, 1.7.20.8. esitykset tito kello 19, keskiviikkoisin myös kello 15.
LAPSET
HELSINKI LUMOTUN HOLVIN SAL AISUUS, Suomen-
TAPAHTUMAT
HELSINKI & ESPOO PÄ Ä PYÖR ÄLLE taidetta fillaroiden 29.30.8. kello 1118 & jatkot Galleria Aarnin terassilla kello 22 asti, Pää pyörälle taidetta fillaroiden -tapahtuma edustaa taiteilija Markus Renvallin kehittämää Straight-OnMedicine-Art-taidesuuntaa, jonka avainsanoja
linnan lastenkierros on historiallisiin tosiseikkoihin perustuva pedagoginen seikkailukierros, se tutustuttaa kävijänsä Suomenlinnaan & sen historiaan & 1700-lukuun, 8.8. asti tito & la kello 12 & 15 suomeksi, pe ruotsiksi kello 12. APINA STA A APISKUKKOON. Eläimiä Kansallismuseon esineissä, koko perheen omatoiminen tehtäväkierros 1.7.16.8., museon keskihallissa jaettava tehtäväkartta johdattaa kävijät etsimään eläinaiheita Kansallismuseon näyttelyissä olevista esineistä, tehtäväkierros sisältyy
410-vuotiaille lapsille suunnattuja sadunhohtoisia luontoretkiä, joiden aikana tutustutaan Itämeren saloihin, kurkistetaan kiehtovaan vedenalaiseen maailmaan & tutkitaan saariluonnon ihmeitä aistiharjoitusten & leikkien avulla 5., 12. & 19.7. & 2.8. kello 1214.30, yhteysalus Harakkaan lähtee Ullanlinnan laiturista. TAMPERE PUNAHILKK A, satunäytelmä lapsille, Pispalan Teatteri kertoo vanhan tutun tarinan omalla reippaalla tyylillään, esityksessä on mukana paljon musiikkia & liikettä, joka varmasti tempaisee mukaansa lapset & heidän vanhempansa. Näytelmän on sovittanut & ohjannut Sirkku Veilahti & jännittävän satumusiikin on säveltänyt Niko Inkiläinen, ensi-ilta 10.7. kello 16, Pispalan valtatie 11, näytelmä sopii yli 3-vuotiaille, muut esitykset 12., 17. & 19.7. TURKU TA IMIK AUPUNK I09, ekologinen lasten-
Aiju Salminen
Turku &
elektron viha
M
joukkoon? Ooppera, rockfestivaali, taidenäyttely, kesäteatteri ja elektronisen musiikin festivaali? Kesä on taas ovella ja sen kulttuuritarjonta arvotetaan parhaan mukaan. Kukin arvottaa omalla tavallaan ja Turku omalla tavallaan. Turku on synnyttänyt vuosikymmenien ajan elektronisen musiikin festivaaleja. Menestyksestä huolimatta elektronisen musiikin tapahtumien kulttuuriarvo usein kyseenalaistetaan. Maailmanmainetta niittänyt Koneisto myytiin Turusta Helsinkiin, jonne se myös kuopattiin, UMF eli Uuden Musiikin Festivaalit lopetettiin ja jopa Marttilan metsissä sijaitseva Konemetsä kerää usein vain kyseenalaista mainetta.
IK Ä EI KUULU
Kulttuuria arvotetaankin usein iän ja tekijän mukaan, vaikka sen lapset edustavat arvottomuudellaan omaa aikakauttaan. Epämusikaalisuudellaan ja -taiteellisuudellaan ne heijastavat aikansa kulttuurin osaa, joka leimataan nopeasti muuttuvassa maailmassa trendeiksi, yhtä lailla kuin blues ja moni pronssipatsas, joita kiillotetaan pulunpaskasta vuodesta toiseen.
TÄ N Ä K E S Ä N Ä T U R U S S A
järjestetään jälleen uusi elektroninen musiikkifestivaali. Tällä kertaa vuorossa on Ilmiö!, joka järjestetään samaan aikaan kuin klubifestivaali Turku Modern. Luvat ovat kunnossa, tilaisuus järjestetään yleisellä lavatanssipaikalla ja odotus pysyvän kulttuurin puolesta on taas kova. Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka tätä ilmiötä arvotetaan ja kuinka pysyvää se tulee olemaan.
Rami Kolehmainen Konemetsä, Marttila, Ollila, 2.5.7. http://konemetsa.net Turku Modern, Turku, 24.26.7. http://turkumodern.com/2009 Ilmiö!-festivaali, Turku, Uittamo, 25.7. http://ilmiö.fi
K U N U S E AT R O C K F E S T I V A A L I T saavat järjestys- ja päihdeongelmillaan tukiaisia sekä arvostusta kulttuuriperinteen nimessä ja monet konservatiivisemmat festivaalit tuskailevat talouksineen, alakulttuuria edustavat elektronisen musiikin festivaalit saavat usein innovatiivisuudessaan vain kritiikkiä kulttuurinsa rappiollisuudesta.
Ram Ram Ludia Hyvästi kyläni
Magi Viljasen valokuvateoksia
27.2.2009-3.1.2010
Kulttuurien museo Tennispalatsi Eteläinen Rautatiekatu 8, Helsinki Ti-to 11-20, pe-su 11-18 www.kulttuurienmuseo.fi www.ramram.fi
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Karkumatkalla Japanissa
Jos pidät David Lynchin elokuvista, pidät Haruki Murakamin romaaneista.
Haruki Murakamin uusimpaan suomennokseen Kafka rannalla (Umibe no Kafuka), kun istun luotijunassa matkalla Tokiosta eteläiseen kylpyläkaupunkiin Beppuun, Kyushun saarelle. Luin keväällä, kuinka Image-lehdessä suomalainen kirjailijatoimittaja Juha Itkonen lyö teoksen lyttyyn (Image 3/2009). Itkonen tietää, että Murakamia fanitetaan ja että tälle povataan Nobel-palkintoa. Silti Itkonen ei löydä kirjasta hekumallista iloa, eikä kai oikein mitään muutakaan riemua. "Haluaisin laueta yhdessä muutaman miljoonan muun kanssa, ylevän ja maallisen sekoitus on tavallaan kiehtova. Mutta minkäs teet, epäluulot vetävät veltoksi, estävät rentoutumasta. En suostu sänkyyn Paulo Coelhon enkä kenenkään häntä muistuttavan kanssa", Itkonen kirjoittaa. Minulle riemullista on vähintään se, että olen matkalla Japanissa, maisemissa, joista Murakami kirjoittaa.
T
A R T U N J A PA N I L A I S E N
littämätöntä. Murakamin taustalta ei löydy lynchiläistä suhdetta uskontoon. Murakamin isoisä on ollut buddhalainen pappi ja Murakami suhtautuu uskonnollisen intohimoisesti juoksemiseen. Hän on kirjoittanut siitä kirjan What I Talk About When I Talk About Running (Hashiru Koto Ni Tsuite Kataru Toki Ni Boku No Kataru Koto, 2007). Kafka rannalla -kirja on ihan helposti ymmärrettävä: 15-vuotias poika Kafka Tamura karkaa kotoaan, kun hän tuntee ettei enää voi elää elämäänsä paikallaan. Matkalle lähtee myös Poika nimeltä Varis, Kafkan näkymätön ystävä tai jonkinlainen omantunnon ääni. Kafka etsii ilman suunnitelmaa äitiään, joka on hylännyt hänet lapsena. Kafkan isä on langettanut pojalleen Oidipuksen kirouksen: tulet tappamaan isäsi, makaamaan äitisi ja siskosi. Kirouksen rikkoakseen Kafkan on karattava.
P E R I A AT T E E S S A M E T S ÄT O V AT
Rasismi osa 2 Ideologia, jonka mukaan ihmiskunta jakautuu biologisilta piirteiltään hierarkkisesti arvotettaviin rotuihin.
R A S I S M I O N V I I M E K Ä D E S S Ä länsimaiselle politiikalle tyypillinen tapa luoda eroja ja hierarkioita väestön sisälle. Oli kyse sitten vaarallisista vähemmistöistä, hygieniasta tai turmeltuneesta köyhälistöstä, modernilla vallankäytöllä on ollut edessään loppumaton karsimisen, muokkaamisen ja puhdistamisen kenttä. Nykypolitiikassa biologiset rotuopit on korvattu kulttuurin käsitteellä. Uusi äärioikeistokin puhuu kulttuurieroista ja kulttuurien välisistä konflikteista. Maahanmuuttajat vaarantavat kulttuurimme ja elämäntapamme olkoonkin, että meidän kulttuurimme ainoa ominaisuus on sen väitetty erilaisuus niiden muiden kulttuuriin.
Onneksi Suomessa ei ole rasisteja vaan ainoastaan maahanmuuttokriitikoita. Poliitikot ja media ovat omaksuneet varauksetta uusrasistien vaatimuksen avoimesta maahanmuuttokeskustelusta. Tämä "asiallinen ja kiihkoton" väittely toimii internetin keskustelupalstojen suosikkiavauksen "en ole rasisti, mutta..." -logiikalla. Yleisellä tasolla käyty keskustelu "maahanmuuton ongelmista" paikantaa nämä ongelmat aina maahanmuuttajien syyksi ja luo siten osaltaan tilaa pommi-iskuille vastaanottokeskuksiin. Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
1949 syntynyt kirjailija, jolle on tyypillistä yhdistellä länsimaisia vaikutteita japanilaiseen surrealismiinsa. Murakamin kirjoitti Kafka rannalla -kirjan vuonna 2002, ja se julkaistiin nyt keväällä 2009 suomeksi. Kirja on mysteeri, joka ei päästä lukijaansa helpolla, vaan se sisältää lukuisia viittauksia japanilaiseen kaunokirjallisuuden ja länsimaisiin filosofian klassikoihin. Siinä pohditaan todellisuutta ja minää. Kun se julkaistiin japaniksi, kustantaja avasi sivuston, jonne lukijat saivat lähettää kysymyksiä. Niitä tuli 8000. Se on paljon. . Nettisivuilla on taustamuttisivuilla siikki ja kuvamaailma, jotka a tuovat mieleen David Lynt chin elokuvat. Kuten David lokuvat. Lynch ei paljasta kaikkea eikä pura a metaforiaan, oriaan, Kafka rannalla on täynnä nnä yliluonnnollista a ja seHARUKI MURAK AMI ON
Keski-Japanissa juuri niin tiheitä ja pelottavia, kuten Murakami kuvaa. Seton sisämeren maisemat häkellyttävät ja luontoon liittyvät fantasia-ainekset on helppo hyväksyä. Minä näen Japanin maisemia vain auton ikkunasta ja vierailemalla luonnonpuistoissa. Rinteet kasvavat vieri vieressä ohutta rankaa ja puut ovat korkeita. En haluaisi eksyä metsän labyrinttiin. Kafkan karkumatkan teemat heijastavat ihmisten halua muuttaa omaa kohtaloaan. Kaikessa viisaudessaan Murakamin kirja ei py antamaan yhtä pyri j senkin vastausta, vaan jättää sen pohtimisen lukijalle. Hannele Huhtala
Haruki Mura Murakami: Kafka ran rannalla. Tammi 2009. 648 s s. P Pid Pidempi a arvio Fifissä.
kimiseen liittyvää aineistoa, kuten muistiinpanoja & valokuvia, 31.1.2010 asti, Suomen kansallismuseossa, tike 1120, tosu 1118. JUUKA KEISAREIDEN AIK A SUOMESSA, valokuvia, karttoja, rahoja, laivojen & junien pienoismalleja, erilaisia koriste-esineitä, tekstiilejä & käyttöesineitä eri museoista & yksityiskokoelmista 31.1.2010 asti Suomen Kivikeskuksessa, Kuhnustantie 10, heinä-elokuussa joka päivä 918. PORI LIFELINES, Bob Verschuerenin installaatioita luonnon orgaanisista materiaaleista & BEN AF SCHULTÉN JA ARTEK IN TR ADITIO, Projektihuonessa 27.9. asti Porin taidemuseon näyttelytiloissa, tisu 1118, ke 1120. RAUMA BY OFFICE, brysseliläistä nykytaidetta 13.9. asti Rauman taidemuseossa, tito 1018, pe 1016, lasu 1116. TAMPERE OMAT KOKOELMAT, klassikoita & uutta taidetta 30.8. asti Sara Hildénin taidemuseossa, joka päivä 1219. SITTING BULL, intiaanipäällikkö Istuvan Härän maailma, näyttelyn esineistö tulee amerikkalaisista & eurooppalaisista museoista, mukana Istuvan Härän henkilökohtaisia esineitä, näyttely 8.11. asti Vapriikissa, ti, tosu 1018, ke 1120. TURKU TURHAN TÄRKEYS, Turun Taiteilijaseura 85 vuotta näyttely 6.9. asti Turun taidemuseossa, tipe 1119, lasu 1117 . MERK IT JA T YHJ Y YS, Leonhard Lapinin teoksia & YMPYRÄ - VIIVA - PISTE, venäläistä avantgardea 13.9. asti & Studiossa MARKO MÄETAMMIN teoksia 9.8. asti Wäinö Aaltosen museossa, tisu 1119.
GALLERIAT
24.7. PIIR AKK AKERHO kokoontuu Kuvataideakatemian galleriassa, luvassa syötävän hyviä veistoksia, performansseja, musiikkia & liveleivontaa, 24.7. kello 1720, 25.7. kello 1219 & 26.7. kello 1216. BILLNÄS BILLNÄSIN KESÄ, taidekauppa & näyttely 26.7. asti Ruukin tapahtumakeskuksessa kuuden galleristin yhteisnäyttely, kesu 1118. ESPOO C ÁDIZ NYK Y TA IDET TA, espanjalaisia maalauksia, installaatioita & veistoksia 31.7. asti Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytilassa, mato 1020, pe 1016. HELSINKI PIENIÄ KORUMA AL AUKSIA, Elina Liikasen teoksia 18.7. asti Laterna Magican kesän ikkunanäyttelyssä. KOLME NÄK YMÄ Ä HELSINKIIN, Antti Kolin, Kirsti Puhakan & Mika Törösen ryhmänäyttely 30.7. asti Rikhardinkadun kirjaston Kirjatornissa,
mato 1020, pela 1016. TUOLI, Agniesza Wajda-Hännisen maalauksia seinässä & YHDEN YÖN ETUMATK A, Eveliina Hämäläisen maalausinstallaatio ikkunassa 1.8. asti ravintola Rytmissä, heinäkuussa mala 1402, elokuussa mala 1102. AJATTELE KUOLEMA A, Jonas Dahlbergin & Mikael Lundbergin teoksia 9.8. asti Korjaamon galleriassa, Vaunusalissa & Studiossa, joka päivä 1117. K AUPUNK I, osa II, Enni Kömmistön maalauksia & veistoksia 22.8. asti Malmitalon galleriassa, mato 1020, pe 1018. K ICKS! 10-vuotisjuhlanäyttelyssä teoksia Susanne Gottbergilta, Pekka Kauhaselta, Markus Konttiselta, Jukka Korkeilalta, Jukka Mäkelältä, Antti Oikariselta, Tarja Pitkänen-Walterilta, Vesa-Pekka Rannikkolta & Kristiina Uusitalolta 10.7.2.8. Forum Boxissa, tipe 1117, lasu 1216. RUBUSTO HABITUS, Tyko Elon rujoja maalauksia 12.7. asti, PAR ASTA ENNEN, Jarkko Rantasen maalauksia, joiden lähtökohtana on käytetyt mehupurkit 15.7.2.8. & ANTTI RÖNK Ä, maalauksia, joiden aiheena on jäähalli, muovipussi & kuorma-auto 26.8.13.9. galleria Jangvassa, ti pe 1119, lasu 1117. JOENSUU L AUR A K ÄRJEN teoksia Hiili- & Koksinäyttelytiloissa & JOUKO LEPPÄSEN teoksia Sysinäyttelytiloissa 3.24.7. taidekeskus Ahjossa, tipe 1218, lasu 1215. LEMPÄÄLÄ SATUMA ISTA, Suomen Surrealistien näyttely 31.7. asti Piippokeskuksessa, Piiponraitti 1, joka päivä 1218. TAMPERE PAL A AN PIAN, Jarno Vesalan teos 5.7. asti galleria Huoltamolla ikkunanäyttelyssä, nähtävillä ympäri vuorokauden.
OULU JAMAIS VU, Tatu Hiltusen videoteoksia 2.8.
Pohjoisen valokuvakeskuksen Kummigalleriassa, masu 1020.
KESÄNÄYTTELYT, ITE & YMPÄRISTÖTAIDE
Kivinokka 2009 -ympäristötaidenäyttely 30.8. asti Helsingin Kivinokassa. HARD ROCK S veistoksia 17 kuvanveistäjältä, kuraattorina Radoslaw Gryta Taidekivenveisto ry:n näyttely 27.9. asti Etelä-Satamassa, Olympiaterminaalin viereisessä puistossa, Laivasillankadun varrella, näyttely myös 5.8.27.9. Stoassa. II KULTTUURIK AUPPIL A, kuvanveistäjäpariskunta Tapani Kokon & Virpi Kannon sekä kuvataiteilija Anni Rapinojan teoksia, ulkoveistoksia, reliefejä, maalauksia, installaatioita & mediataidetta 1.8. asti KulttuuriKauppilan ateljeetalossa, vanhassa koulussa, pihapiirissä, jokivarressa & näyttelytila Lantalassa, tisu 1218.
HELSINKI JÄLJET JÄMSÄNKOSKI MALLIPUUSEPPÄ V ILJO JÄRV ISEN ITE -taidetta
puusta 25.7. asti Kankarisveden koulun ruokasalissa Jämsänkoskella, Opinpussi 8, mape 1319, lasu 1316. LOHJA MATERIA-09, 3.7.8. viikon aikana 14 taiteilijaa valmistaa Lohjan Munkkaan jätekeskuksella jätemateriaalista taideteoksia, www. rosknroll.fi/materia.
MÄNTYHARJU TA IDEK ESKUS SALMEL AN 20 K E-
VALOKUVA- & VIDEONÄYTTELYT
Suomen valokuvataiteen museon 40-vuotisnäyttely, mukana Stefan Bremer, Elina Brotherus, Ulla Jokisalo, Timo Kelaranta, Raakel Kuukka, Hannele Rantala, Catarina Ryöppy, Kari Soinio, Santeri Tuori, Marjukka Vainio 30.8. asti Valokuvataiteen museossa, tisu 1118. KUOPIO FILMITÄHTIEN KL ASSIKOT -näyttelyssä Bob Willoughbyn kuvia Hollywoodin kulta-ajan tähdistä 1950- ja 1960-luvulta & Barson kellarissa on Victor Barsokevitschin kuvia teatterilaisista 1900-luvun alusta. Lisäksi puutarhassa on Johanna Väisäsen mediainstallaatio Tie kesäyö. Kesänäyttelyt 30.8. asti VB-valokuvakeskuksessa, mape 1018, lasu 1116.
HELSINKI TÖITÄ, TEKOJA,
mukana taiteilijat Igor Baranov, Johanna Ehrnrooth, Eero Hiironen, Antti Huovinen, Anne Hyvönen, Tero Laaksonen, Ukri Merikanto, Lars-Gunnar Nordström, Pekka Parviaisen, Irina Schuvaloff, Annuli Viherjuuri, Samuli Heimonen, Harri Leppänen, Maria Mughal, Alexander Novoselov, Topi Ruotsalaisen, Elina Sarlin, Sampsa Sarparanta, Vilmalotta Olivia Schafhauer, Sophie Schubakoff, Irina Tatarnikova & Anniina Vainionpää, näyttely 9.8. asti joka päivä 1118. PADASJOKI ARS AUTTOINEN, nykytaidetta & käyttötaidetta alan ammattilaisilta 16.8. asti Auttoisten kansakoululla, tisu 1118.
SÄ Ä,
Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 31.8. ja on jakelussa syyskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 17.8. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Kaupungintalo Pohjoisesplanadi 1113 mape 919 / lasu 1117 (09) 310 11 111, www.virka.fi
xxxxxxx
HONKAHOVI
7.6.16.8.2009
MÄNTTÄ
09
Nykytaidetta funkkiskartanossa.
Merimiesmekot
N ÄY T T E LY Minulla on kolme pikkusiskoa. Kun olimme lapsia, äiti rakasti pukea meidät merimiesmekkoihin varsinkin valokuvia varten. Valokuvataiteessani olen tehnyt paljon töitä, jotka perustuvat vanhoihin albumikuviimme. Aiemmassa sarjassani Kasvu kuvasimme siskojeni kanssa uudelleen isäni aikoinaan meistä ottamia kuvia samoissa paikoissa pyrkien mahdollisimman samanlaiseen asetelmaan, mutta 20 vuotta myöhemmin. Uudessa sarjassani Ei nimeä kerron kuvien ja tekstien avulla pieniä tarinoita joissa lapsuus on läsnä aikuiselämässä. Muistot eivät
aina ole pelkästään niitä onnellisia kesäpäiviä ja syntymäpäiväjuhlia jotka on ikuistettu albumeihin, vaan myös pelkoja, ristiriitoja, kiihkeitä haaveita ja väärinymmärryksiä. Ihmisenä tunnen koostuvani hyvin paljon siitä, mitä minulle on aiemmin tapahtunut. Jokainen aiempi tapahtuma on vaikuttanut siihen, millainen minusta on tullut. Toisaalta myös menneisyyteni muuttaa merkitystään jatkuvasti sen valossa, mitä minulle nykyään tapahtuu ja miten suhteutan sen aiemmin tapahtuneeseen. Merimiesmekot-kuvassa on serkkuni tytär Emma, jolla on yllään vanha merimiesmekkoni. Teetin siskolleni Wenlalle ison merimiesmekon ja nukelle ihan pienen. Otimme kuvan viime elokuussa Siltamäessä. Satoi, ja minua
liikutti kuinka Emma painautui Wenlan kylkeen kuin sateelta suojaa hakien. Perheissä paitsi geenit, myös tietyt tavat ja arvot periytyvät sukupolvelta toiselle ja välillä periytyminen näyttäytyy ulkopuolisille paljon selkeämmin kuin perheenjäsenille itselleen. Merimiesmekot-kuvassa on jotakin haikeaa ja samalla huvittavaa. Sellaistahan se usein on, ajan kuluminen ja aikuiseksi tuleminen.
T a i d e k e s k u s
Taidekeskus Honkahovi | www.honkahovi.fi | Johtokunnantie 11 | 35800 Mänttä | puh. (03) 4747 005 E Avoinna joka päivä klo 1118 | Liput 8/7/2e
Wilma Hurskainen
Ei nimeä, Wilma Hurskaisen valokuvia 2.8. asti Oulussa Pohjoisen Valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, joka päivä 1020.
Klaus Welp
HY VINKÄÄ. TAJU 2009 Todellisuuden taju. Vastamainoksia ja muuta nykytaidetta 30.8. asti Hyvinkään taidemuseossa, Hämeenkatu 3 D.
ESPOON KAUPUNGINTEATTERI | www.espoonteatteri.fi
KUVA: Sakari Kannosto
Tom Engblom Eeva-Kaisa Jakkila Sakari Kannosto Kaija Kiuru Heta Kuchka Tuomas Laitinen Marko Lampisuo Ville Lenkkeri Jaakko Mattila Hans Rosenström Maria Stereo Sari Tenni
E
Talven linjat 2009 - 2010 Oriveden Opistossa
Sanataide, draama ja elokuva, kul uuri- ja mielipidekirjoi aminen, suomen kieli ja kirjallisuus, tea eri, musiikki, sarjakuva, Avoin Ateljee, Piirustuskoulu ja Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio. www.orivedenopisto.fi
uusi k a ts a s tart a a li d ia p o tv! me w w w.vonet.
v voionmaan op sto n op s opisto
Viestintälinjat 17.8.2009 - 4.6.2010 (40 ov)
vauhtia viestintäopintoihin / täydennä ammatillista osaamistasi
Elokuva & tv, Dokumentti, Elokuvanäyttelijät, Valokuvaus, Lehtitoimittajat ja Radio & tv-toimittajat.
Toimittajalinjoilla tiedotusopin perusopinnot ja elokuvanäyttelijöillä opintosuorituksia Teatterikorkeaan/avoin yliopisto.
Opinto-ohjelmassa on musavideoita, lyhytelokuvia, dokumentteja, digi&mv-valokuvia, juttuja lehtiin sekä ohjelmia radioon ja televisioon perusopintojen ja muiden harjoitusten lisäksi. Suurin osa opiskelijoistamme jatkaa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Jos vastasit kyllä, hommaa itsellesi kul uurituo ajan tiedot ja taidot Mikkelin amma ikorkeakoulussa kul uurituotannon koulutusohjelmassa. Kun sinusta tulee kul uurituo aja (AMK), voit päästä toteu amaan sellaisen tapahtuman, josta olet aina haaveillut.
kulttuurituottaja (AMK) |
240 op
Lisätietoja: hakutoimisto@mamk. , p. 0153 556 335 www.mamk. ja www.sinneonpaastava.
Nuorten yhteishaku 14.25.9.2009 | Haku monimuotokoulutukseen 28.9.9.10.2009 www.amkhaku.
Uutuutena elokuvakoulu.
- lue netistä niin tiedät enemmän!
www.voionmaanopisto.com
info@voionmaanopisto.com - puh. 03 314 22 900
ta Mei pa lt ht ä v um al ien mi tek stuu öi tä !
SYVENNÄ OSAAMISTASI
Syksyllä 2009 alkavat ERIKOISTUMISOPINNOT 30 op hakuaika 3.--28.8.2009
· Järjestökehittäjän erikoistumisopinnot · Kirjoitustulkkauksen erikoistumisopinnot · Kulttuurihankkeiden hallinnoinnin erikoistumisopinnot · Toiminnallisen mediakasvatuksen erikoistumisopinnot · Viittomakommunikaation erikoistumisopinnot
AVOIMEN YLIOPISTON KURSSEJA
ELOKUUSSA 09
Bird on the wing... 2 cr · Contemporary dance course 2 cr. · Clowneri-kurs 2 sp · Partituurin luku 3 op · Oopperan historia 4 op · Toivon kieli ja kulttuuri Ernst Bloch 3 op · Teos, toiminta, tapahtuma 3 op ·
Aikuisten YHTEISHAKU hakuaika 28.9.--9.10.2009
www.amkhaku.fi
SYKSYLLÄ 09
Improvisaatio 3 op · Näyttelijä ja kamera 10 op · Laulupaja 3 op · Eurooppalaisen teatterin hiostoriaa 3 op · Butoh Aesthetics workshop 2 op · Johdanto tanssianalyysiin 3 op · Suomen taidetanssin historiaa 3 op · Johdatus nykyteatteriin 2 op · Nykyteatterin historia 2 op · Musiikin teoria käytännössä 3 op · Laulukurssi 3 op · Yleisötyön kurssi 3 op · What is Live Art? 2 cr. ·
YHTEISÖPEDAGOGI (AMK)
210 opintopistettä
· Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma
Koulutuspaikka: Kuopio, monimuoto-opetus, noin kolme lähipäivää kuukaudessa (to-la)
...ja muuta
www.teak.fi/avoinyliopisto
www.humak.fi
hakutoimisto@humak.fi p. 020 7621 300
humak
Humanistinen ammattikorkeakoulu
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
Aloita yliopistosi Akatemiassa
Psykologia, Kasvatustiede Sosiologia, Valtio-oppi Poliittinen historia Historia, Kirjallisuus Kielet ja kulttuuri Teatteritoiminta Kansainvälisyys Oikeustiede
Kauniainen
09 5404 240
As u k am p u k s e lla !
akatemia.org
KANSANMUSIIKIN OPINTOLINJA
Koe kansanmusiikin voima Kaus sella!
Lähde opiskelemaan kansanmusiikkia inspiroivaan ympäristöön! Pidä taukoa työelämän paineista, hae vauh a jatko-opintoihin tai hanki täydennyskoulutusta. Opiskella voit joko yhden lukukauden, -vuoden tai kaksi lukuvuo a. Tule unohtuma omalle matkalle kansanmusiikin kehtoon!
Jimmy Träskelin
Haku linjalle 31.7. mennessä. Opiskelu alkaa 1.9.
LISÄTIEDOT JA HAKULOMAKE:
ako@akopisto.fi, puh. 044-4325 616, www.akopisto.fi
työväenopisto
tietoa, taitoa, elämyksiä
Vintage-viikonloppu, ompele ja tuunaa, vaatteita lapsille, hattuja ja hiuskoristeita, nostalgisia pehmoleluja, ekotilkut, värjäys, skräpätään, filosofia, sisustussuunnittelu, perintö ja testamentti, intialainen päähieronta, kantoliinakurssi, reiki, shiatsu, kansainväliset ruokakurssit, hyväksi kotikokiksi, gourmeet ja klassikot, 20 eri kieltä mm. arabia, espanja, japani, kiina, portugali, thai, luova kirjoittaminen, teatteri-ilmaisu, improa ja näyttelemisen riemua, pop- ja jazzlaulu, swing- & soulyhtye, lyömäsoitinten perusteet, laululyriikan työpaja, kaikille avoin kuoro, muskareita, värioppi, lyijylasi, nerikomi ja marmorointi, sarjakuvat, manga, metalligrafiikka, keramiikka, videokuvaus, kaakelointi, fillarin syyshuolto, hopeaketjujen punonta, soitinrakennus, (äijä)jooga, pilates, salsa, afro, lattarit, Bollywood-tanssi, Chi Kung, InDesign, Photoshop, Flash, ajokorttikurssit ja -tutkinnot, tähtitiede, merenkulku... Avointa yliopisto-opetusta, maksuttomia luentoja, tapahtumia, konsertteja, näyttelyitä, lyhyt- ja viikonloppukursseja, verkko-opintoja, Riimukirjallisuussivusto, taiteen perusopetusta, itseopiskelumahdollisuuksia, kirjasto jne.
Helsingin kaupungin suomenkielinen
Ohjelma kirjastoissa, Virka-infossa ja työväenopistossa 31.7. Alle 25-vuotiaille toinen kurssi ilmaiseksi
Ilmoittautuminen 17.8. alkaen www.hel.fi/tyovaenopisto puh. (09) 310 88610 sekä opiston toimistoissa
SAKSALAINEN PROFESSORI SAUNASSA!
Voiman valokuvaaja saunotti ystävänsä helmikuisessa Helsingissä. Neljästi poikettiin vilvoittaviin hankiin salamoiden välkkyessä kaupungin keskustassa. Taloyhtiön lenkkisaunassa selkänahat kärysivät naapuruston ukkojen kanssa.
voima 6 / 2009
25
Pää kuumana
Wolfgang Lucht tietää, että aika loppuu. Ilmastonmuutosta ei saada estettyä eikä skeptikoille kannata puhua.
TEKSTI: MARIA HAANPÄÄ & KLAUS WELP KUVAT: KLAUS WELP
asia jota tämä proffa pelkää, eikä se ole maineen menetys. Wolfgang Lucht, 45, puhuu suunsa puhtaaksi kaikesta mitä ilmastonmuutokseen liittyy, jos hänelle annetaan aikaa. Sen loppumista hän nimittäin pelkää. Lucht on tunnettu rentoudestaan. Hän ei välitä byrokratiasta eikä omista kravattia, muun muassa Meksikon presidentin Lucht tapasi villapaitasiltaan. Ja hän on myös kaukana työhön hautautuneesta vieraatuneesta nörtistä. Nelivuotias tytär on priorisoitu arvojärjestyksessä korkeimmalle. "Ylipäätään yritän ymmärtää, mitä on olla ihminen tämän päivän maailmassa. Mikä muuttui ja Homo sapiens kehittyi tällaiseksi?" Tittelikseen Lucht määrittää fyysikon, joka on suuntautunut geoekologiaan. "En tutki varsinaisesti ilmastonmuutosta vaan sen vaikutuksia biosfääriin. Ekologien ongelmana on, että he ovat kompleksisuuden kanssa tekemisissä ja eivät herkästi usko yleistyksiin. Fyysikot eivät pelkää yleistyksiä. Globaalissa politiikassa tarvitaan yleistyksiä", Lucht toteaa oman suuntautumisensa eduista. Lucht harrastaa suomen kieltä ja on käynyt Suomessa useasti. Viime vierailulla hän kävi Kajaanissa ja on vieläkin innoissaan, paljonko siellä oli lunta. Nyt helmikuussa 2009 hän on lomalla, joka sattui samaan aikaan, kun Kööpenhaminassa alkoi ilmastonmuutostutkijoiden kansainvälinen tiedekokous, jossa hänenkin laitoksensa on edustettuna. Kokouksesta on jo ehtinyt kantautua huolestuttavia uutisia merenpinnan nousemisesta. Puhetta riittää ilmastonmuutoksen talouskysymyksistä. Mutta mitä epäselvää niissä enää on? Vuonna 2006 julkaistun, paljon julkisuutta saaneen Sternin raportin mukaan
N VA I N Y K S I
O
ilmastonmuutoksen torjuntatoimet maksavat vuosittain noin yhden prosentin maailman bruttokansantuotteesta. Toimimattomuus leikkaa samaisesta bruttokansantuotteesta joka vuosi 520 prosenttia. Valinta vaikuttaa itsestäänselvältä, mutta kun keskustelemme Luchtin kanssa maailman pelastamisesta Hakaniemen Cafe Javan pöydän ääressä, jatkaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kuitenkin yhä nousuaan. Olisiko ilmastonmuutoksesta mitään hyviä uutisia kerrottavana? "Kyllä on hyviä uutisia: Ei ole liian myöhäistä! Ilmasto muuttuu, mutta voimme vielä välttää sellaisen vaarallisen muutoksen, jonka estämiseen sitouduttiin jo yk:n ympäristöja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992." "Hyvää on, että ihmiset yrittävät toimia tilanteen korjaamiseksi. Yksi näistä ihmisistä on nyt Barack Obama. Hän on muun muassa valinnut Jane Lubchencon johtamaan Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatiota. Lubchencolla on hyvä maine oikeissa piireissä. Eikä siinä vielä kaikki usa:n osalta. Siellä on osavaltioita ja kaupunkeja, jotka ovat Eurooppaa edistyksellisempiä ilmastonmuutosasioissa. Eurooppa on jotenkin jäänyt polkemaan paikallaan talouskysymysten kanssa." Mikä on mennyt pieleen? "Ilmastonmuutoskysymykset vaatisivat samankaltaista asennetta kuin omaa eläkettä varten säästäminen. Taloudessa ja usein politiikassa on kuitenkin vallalla aivan toisenlainen ajattelutapa. Siitä huolimatta on valtion tehtävä laittaa ilmastonmuutosasiat järjestykseen. Ja valtiohan tekee sen vain, jos kansalaiset vaativat! Ilmastonmuutos ymmärretään käsitetasolla, mutta kiireellisyyden taju puuttuu." parhaillaan käytävän tiedekokouksen yhteydessä on saatu lukea uutisia, kuinka ilmastonmuutosennusteet ovat pettäneet ikävään suuntaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ipcc:n neljännen arviointiraportin jälkeen. Tuo vuonna 2007 julkaistu raportti sisälsi kuitenkin selviä varauksia ennusteiden suhteen. Mitä ennusteilta oikein odotetaan?
KÖÖPENHAMINA SSA
"Elämän muilla aloilla toimitaan siitä huolimatta, että tulevaa ei voida tietää varmuudella etukäteen. Onhan se vähän hassua, että ilmastonmuutoksen suhteen ollaan haluttomia toimimaan ilman yksityiskohtaista varmuutta tulevasta. Sen todennäköisyys, että emme muuta ilmastoa, on kuitenkin nolla. Tiedämme, että muutos ei tule olemaan pieni. Sen ennustaminen, tapahtuuko jokin asia viidenkymmenen vai sadan vuoden kuluttua, tuntuu saivartelulta, kun tiedetään, että muutos tulee joka tapauksessa." Ilmastonmuutos on ollut tutkijoiden tiedossa jo kymmeniä vuosia. Onko torjuntatoimien viipyminen todellakin vain talouden ja politiikan lyhytnäköisyyttä? "Mauna Loalla 1950-luvulla aloitettu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden seuranta on yksi tärkeimpiä mittauksia, mitä koko 1900-luvulla tehtiin. ipcc on kaiken tieteen joukossa aivan omaa luokkaansa oleva mahtiponnistus. Jos joku sanoo, että tarvittaisiin vielä lisää tieteellistä näyttöä ennen kuin ruvetaan toimimaan, häneltä on jäänyt jotakin huomaamatta..." "Ilmastonmuutostiedon täsmentäminen jatkuu. Tarvitsemme tietoa muun muassa hiilinieluista eli siitä, mihin hiilidioksidia poistuu ilmakehästä." NASAn ilmastotutkija James Hansen on herättänyt huomiota esiintymällä todistajana oikeudenkäynnissä, jossa kuusi aktivistia oli syytettynä maalattuaan protestiviestin Kingsnorthin voimalan piippuun Englannissa. Äskettäin Hansen osallistui mielenosoitukseen Washingtonissa. Mitä mieltä olet tutkijoiden ryhtymisestä aktivisteiksi? "Tiedemiehellä on aina vastuu siitä, että hän esittää tosiasioita. Mutta tieteentekijöiden vastuu ulottuu myös tiedonvälitykseen. Faktat on kommunikoitava muille ihmisille. Esimerkkinä onnistumisesta ovat vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnon saaneet ipcc ja Al Gore, joista jälkimmäinen oli se joka viesti
asiat suurelle yleisölle. Jopa minun vanhempani, jotka eivät yleensä käy elokuvissa, kävivät katsomassa Epämiellyttävän totuuden." Mitä haluaisit sanoa ilmastoskeptikoille? "En mitään. Skeptikoille puhuminen on hyödytöntä, ja älykkäitä skeptikoita on vain vähän. Haluan puhua suurelle yleisölle." "Ilmastoskeptismissä on kaksi ulottuvuutta: Toisaalta se on psykologinen ilmiö tyyliin "tiede on suuri salaliitto". Jotkut ihmiset eivät vain voi kuvitella ja hyväksyä, että luonto on ihmistä suurempi. Ilmastoskeptismi on toisaalta mediailmiö, jota pitää yllä se, että asioiden kyseenalaistaminen on median työtä. Skeptismiä arvioitaessa kannattaa aina selvittää, kuka toimintaa kulloinkin rahoittaa. Se on hyvin valaisevaa tietoa." "Epäilijät vetoavat mielellään siihen, että muuttuuhan ilmasto itsestäänkin ja että onhan se muuttunut ennenkin. Mutta eihän se ole mikään puolustus vaan huolenaihe!" Millaista ilmastouutisointi on kotimaassasi Saksassa? "Aihetta käsitellään todella paljon saksalaisessa mediassa. Saksassa ollaan muutenkin kulkemassa taas parempaan suuntaan sen jälkeen, kun 1990-luvulla oltiin niin talouskeskeisiä ja vailla idealismia. Eri maiden välillä on muuten melkoisia eroja. Esimerkiksi Irlannissa käydessäni sain sen käsityksen, että siellä ilmastoasioita ei tiedosteta eikä niistä käydä keskustelua." Suomessa puhutaan paljon ydinvoimasta ilmastonmuutosasioiden yhteydessä. Pidätkö ydinvoimaa hyvänä valintana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi? "Ydinvoima on turvallisuuskysymys. Jos ydinmateriaalia ei haluta uhkaavina pidettyjen maiden käyttöön, on itsekin oltava käyttämättä sitä. Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että ydinjäteongelma on yhä ratkaisematta. Uudentyyppisten
me Tiedäm s ei uuto että m n pieni. maa tule ole
voima 6 / 2009
27
Teollinen elämäntapa on kehitettävä sellaiseksi, että ympäristöä hyödynnetään kestävällä tavalla. Hiilidioksidipäästöt on saatava kutistettua, piste. Ilmastonmuutos ei todennäköisesti karkaa käsistä, mutta siitä ei ole varmuutta." "Henkilökohtaisesti uskon, että jos emme tee mitään, tällä vuosisadalla tullaan kokemaan suuri sivilisaatiokriisi. Ihmiset eivät kuole sukupuuttoon, mutta sivilisaatiomme muuttuu. Meidän on käytävä kulttuurista keskustelua siitä, millaisia ihmisiä haluamme olla. Jos ajatellaan, mitä ilmastonmuutos merkitsee vaikkapa Bangladeshille, se että emme tee mitään on asenteellisesti sama kuin jos heittäisimme roskat aidan yli naapurin tontille." "Ilmastopakolaiset eivät myöskään ilmesty luoksemme hoivattavaksi tai siipeilemään, vaan aivan kuten perinteisessä nälänhädässä suurin osa on liian sairaita ja heikkoja siirtymään minnekään. He vain kärsivät ja kuolevat siellä missä ovat muutenkin eläneet. Sellaisen itsekkyyden sijaan voisimme valita kestävän, oikeudenmukaisemman yh-
äästöt ioksidip a Hiilid av on saat Piste. ttua. kutiste
teiskunnan." Voisiko ilmaston keinotekoinen sääteleminen ratkaista koko ilmasto-ongelman? "Se on varsinaista teknokraattista haaveilua. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä muillakin tavoin. Ilmaston manipulointikeinoja on tutkittava, mutta niihin ei ole syytä turvautua ellei ole todella äärimmäinen pakko." " Ti e d e m i e h e n ä olen pessimistinen, mutta ihmisenä uskon ihmisen mielikuvitukseen, kykyyn löytää ratkaisuja. Ihminen on kohdannut kovia haasteita ja muuttanut toimintaansa ennenkin, miksi ei siis myös nyt? Kuka olisi uskonut, että esimerkiksi hyvinvointivaltio voidaan saada aikaan? Kriisi on se hetki, jolloin on toimittava ja voidaan toimia, koska silloin ihmiset ovat vastaanottavaisia muutokselle. En pelkää muutosta."
KOTIINPALUU. Lucht tunnustaa elävänsä hirmuisten työpaineiden alla. "Vaikka tuntuu että pitäisi tehdä töitä aina pidempään ja jaksaa enemmän, lopetan työt neljältä. Haluan olla isä tyttärelleni."
Maria Haanpää & Klaus Welp www.britishcouncil.de/tippingpoint/ www.artscatalyst.org/projects/global/ eyeofthestorm.html
TOINEN OPTIMISTI
Nicholas Stern korostaa uudessa kirjassaan ilmasto-ongelmien valtavuutta, mutta uskoo ihmisen kykyyn muuttua.
talouskriisi on osoitus siitä, millainen katastrofi voi seurata kaksikymmentä vuotta kestäneestä riskien väheksymisestä ja väärinymmärtämisestä. Saamme maksaa sen seurauksia vielä vuosia. Ilmastonmuutos on samanlainen aikapommi lukemattomia kertoja isommassa mittakaavassa. Sen seurauksia saavat pahimmassa tapauksessa maksaa itsemme lisäksi myös lapsemme ja lastenlapsemme. Näin argumentoi Maailmanpankin entinen pääekonomi, London School of Economicsin professori ja kenties maailman tunnetuin ilmastonmuutoksen taloustieteilijä Nicholas Stern uudessa kirjassaan A Blueprint for a Safer Planet. Nicholas Stern tuli suuren yleisön tietoon vuonna 2006 julkaistun Sternin raportin myötä. Kyseinen ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisia taloudellisia vaikutuksia arvioinut raportti sai julkaisemisensa jälkeen laajasti positiivista huomiota, ja sitä pidetään yhtenä alansa tärkeimmistä teoksista. A Blueprint for a Safer Planet on osaksi vastausta Sternin raportin saamaan kritiikkiin ja osaksi hahmotelma siitä, millä keinoin voimme ratkaista ilmastonmuutoksen ja globaalin köyhyyden toisiinsa nivoutuvan ongelmavyyhden. Kirjan lähtökohta on sama kuin Sternin raportissa: ilmastonmuutos on todellinen ja vakava riski, jonka välttäminen edellyttää nopeaa poliittista toimintaa. Olennainen muutos on kuitenkin siinä, että Stern katsoo aikaisemmin aliarvioineensa ilmastonmuutoksen nopeuden ja vaikutusten vakavuuden. Siksi toimiin on ryhdyttävä entistä nopeammin: mitä myöhemmin päästöjä aletaan vähentää, sitä kalliimmaksi se tulee.
M
E N E I L L Ä Ä N O L E VA
että minimivaatimuksena tulisi aluksi olla ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden pitäminen alle 500 miljoonasosassa hiilidioksidiekvivalenttia (500 ppm CO2e). Pitoisuuden pysyminen tällä tasolla tarkoittaisi yli 95 prosentin todennäköisyydellä maapallon keskilämpötilan nousua vuoteen 1850 verrattuna yli kahdella celsiusasteella, mutta vain kolmen prosentin todennäköisyydellä yli viidellä celsiusasteella. Tällaisen lämpötilannousun seuraukset ovat Sternin mukaan joka tapauksessa mittavat, mutta huomattavasti vähäisemmät kuin siinä tapauksessa, että pitoisuuden kasvua ei rajoiteta lainkaan. Tällä hetkellä ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on noin 450 ppm CO2e, ja se kasvaa 2,5 ppm:n vuosivauhtia. Pitoisuuden vakiinnuttaminen 500 ppm:n tasoon edellyttää globaalien päästöjen leikkaamista vuoden 1990 tasosta suurin piirtein puoleen vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa vähennysten tulisi olla noin 80 prosentin luokkaa. Sternin arvion mukaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit ja teknologinen kehitystyö maksaisivat noin kaksi prosenttia maailman vuosittaisesta bruttokansantuotteesta vuoteen 2050 asti. Jos taas kasvihuonekaasupitoisuuden kasvua ei rajoiteta lainkaan, nousevat ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat kustannukset jopa 520 prosenttiin maailman vuosittaisesta bruttokansantuotteesta. Vaikka Stern muistuttaakin näiden lukujen olevan vain karkeita arvioita, on keskeinen sanoma kuitenkin selvä: nopeat ja mittavat maailmanlaajuiset toimet päästöjen vähentämiseksi ovat talouden kannalta ainut järkevä ratkaisu.
S T E R N E S I T TÄ Ä ,
voidaan toteuttaa parhaiten? Stern omistaa puolet kirjastaan ilmastonmuutoksen ja globaalin köyhyyden toisiinsa liittyvien
M I T E N TÄ L L A I S E T T O I M E T
ongelmien ratkaisemiseksi tarkoitetun maailmanlaajuisen sopimuksen hahmottelemiseen. Hän painottaa toistuvasti, että nämä kaksi vuosisatamme merkittävintä poliittista kysymystä täytyy ratkaista yhdessä. Onnistumme tai epäonnistumme niissä samanaikaisesti. Syy on yksinkertainen: Jos ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei toimita, tulee köyhyyden vähentämisestä entistä hankalampaa, koska ilmastonmuutos vaikuttaa dramaattisimmin juuri köyhiin maihin. Jos taas ilmastonmuutosta yritetään hillitä pysäyttämällä talouskasvu, tulee yhteistyöstä teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä erittäin hankalaa, koska kehittyvistä maista tuskin löytyy poliittista tahtoa "lykätä" taloudellista kehitystä ilmastonmuutoksen nimissä. Maailmanlaajuiseen sopimukseen voidaan siksi päästä vain pyrkimällä ratkaisemaan molemmat ongelmat samanaikaisesti. Maailmanlaajuisen sopimuksen toteuttaminen edellyttää Sternin mukaan ennennäkemättömän laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Koska ilmastonmuutoksen rajoittamisesta syntyvät kulut ovat sitä suurempia mitä myöhemmin toimeen ryhdytään, pitäisi tällaiseen sopimukseen päästä mahdollisimman pian. Stern toteaa, että Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävä YK:n ilmastokokous on tältä kannalta ratkaisevan tärkeä tapahtuma, jossa kansainvälisen sopimuksen yksityiskohtien tulisi hahmottua. Itse hän esittää luonnoksen siitä, miltä sopimuksen puitteet voisivat näyttää: Niihin kuuluvat muun muassa vähintään 50 prosentin leikkaukset globaaleissa päästöissä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, teollisuusmaiden näyttäessä esimerkkiä maakohtaisten päästöleikkaustavoitteiden asettamisessa, sekä eri maiden mukaan lukien kehitysmaat välisten
päästökauppamallien käyttöönotto, metsien häviämisen pysäyttäminen julkisten varojen turvin, teknologisen kehittämistyön rahoittaminen ja kehitysavun tuntuva lisääminen ilmastonmuutokseen sopeutumisesta aiheutuvien kustannusten vuoksi. teollisuusmaiden vastuuta maailmanlaajuisen sopimuksen syntymisessä, sillä köyhät maat ovat ilmastonmuutoksen suhteen pienimpiä syypäitä mutta suurimpia kärsijöitä. Sopimuksen edellyttämä poliittinen tahto syntyy Sternin mukaan riskin suuruuden ymmärtämisestä, jossa virheellisten uskomusten analyyttisen oikomisnen on keskeistä. Hän luottaa vahvasti esimerkin avulla johtamiseen: yhteistyö onnistuu, kun eri maissa on selkeä tunne, että muuallakin toimitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Viittaapa Stern myös Mahatma Gandhin ja Nelson Mandelan kaltaisiin visionääreihin, jotka ovat onnistuneet synnyttämään kansanliikkeitä oman persoonansa ympärille. Lopuksi hän heittää ilmaan ajatuksen uudesta institutionaalisesta toimijasta, Maailman ympäristöjärjestöstä, jonka tehtävänä olisi valvoa maailmanlaajuisen sopimuksen toteutumista. Näitä varsin maalailevia suunnitelmia esittäessään Stern muistuttaa, että ympäristöasioissa ei ole syytä antautua pessimismille: epäusko parempaa huomista kohtaan muuttuu helposti itsensä toteuttavaksi ennusteeksi. Myös Sternin oman optimismin voi nähdä eräänlaisena pyrkimyksenä itsensä toteuttavaan ennusteeseen. Hänen kirjansa on samanaikaisesti sekä analyyttinen että henkeä nostattava. Stern korostaa ongelman vakavuutta ja tarvittavien toimien laajuutta, mutta lupaa meille samalla, että parempi
S T E R N K O R O S TA A
tulevaisuus on mahdollinen, jos toimimme nyt oikein. Onkin aivan kuin hän sivuuttaisi tarkoituksellisesti ongelmat ja ristiriidat, jotta emme menettäisi uskoamme ja sen mukana toimintakykyämme. ymmärrettävä, se häiritsee joissakin ilmeisissä kohdissa. Voidaan esimerkiksi kysyä, riittääkö virheellisten uskomusten analyyttinen oikominen vakuuttamaan ihmiset siitä, että ilmastonmuutos on vakava riski? Eikö tällaisten uskomuksien taustalla vaikuta usein pikemminkin psykologiset mekanismit kuin faktatiedon puute? Maailmanlaajuisen sopimuksen edellyttämä poliittinen tahtokaan tuskin syntyy vain rationaalisten taloudellisten laskelmien ja hyvän yhteishengen pohjalle, vaan parhaimmillaankin lukuisten eturistiriitojen ja konfliktien siivittämänä. Stern sulkee psykologiset ja sosiologiset tekijät analyysinsa ulkopuolelle, ja valinta näyttää olevan tietoinen. Puutteistaankin huolimatta A Blueprint for a Safer Planet on erinomainen puheenvuoro ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja globaalin köyhyyden vähentämisen puolesta. Sen kiihkottoman analyyttinen ja hämmästyttävän selkeä tyyli tuo arvokkaan lisän usein rönsyilevään ilmastonmuutoskeskusteluun. Stern onnistuu luomaan ilmastonmuutoksen taloustieteen tavattoman monimutkaisesta aihepiiristä kirkkaan kokonaiskuvan liikaa yksinkertaistamista välttäen. Ei liene epäselvää, että tällaista kokonaiskuvaa tarvitaan kipeästi ja on myös toivottava, että se otetaan vakavasti. Riskien väheksyminen tulee kalliiksi.
V A I K K A R AT K A I S U O N
Totte Harinen Nicholas Stern A Blueprint for a Safer Planet, Bodley Head, 2009. 246 s.
28 voima 6 /2009
Kukkiva vallankumous
Dodolaiset pystyttivät hyötypuutarhan Pasilaan.
porkkanaa, yrttejä. Kaikkea tätä voi kasvattaa omalla takapihalla. Mutta entä jos omaa takapihaa ei ole? Sitten voi ottaa haltuun yhteistä tilaa ja pystyttää viljelypalstan siihen. Tila voi olla kerrostalon katto, yhteisparveke tai hylätty maa-alue. Suomalaisen ympäristöjärjestö Dodon aktiivit pystyttivät omansa joutomaalle Helsingin Pasilan Veturitalleille. Heille guerilla gardening ei ole pelkkää kadunkulmien ja liikenneympyröiden kaunistusta. Tarkoituksena on hyödyntää viljelystila
NAA,
Klaus Welp
S
A L A AT T I A , P E R U -
ruuantuotannolle. "Ruokaa on aina tuotettu kaupungeissa erityisesti kriisiaikoina. Arkistoista löytyy kuvia, kuinka sotaaikana Senaatintorilla on viljelty perunaa ja Pietarissa kirkon edustalla on ollut kaalimaa. Ilmastonmuutoksen myötä alkaa hätätila jälleen olla päällä, kun ravinnon tuotannosta ja koko elinkaaresta on tullut yksi globaaleista ympäristöongelmien aiheuttajista", Kirmo Kivelä sanoo. Dodolaisten puutarha on pystytetty paikalle, josta sen näkee junista. Tarkoituksena on herättää huomiota ja luoda uusia käytäntöjä ruuanviljelylle. "Me saatiin perheen kanssa just kaupungin viljelypalsta, mutta nii-
hin on kyllä tosi pitkät jonot", Kivelä lisää. pitäisikin tuoda luomutuotanto lähelle kuluttajia ja mahdolliseksi kaikille. Pasilassa ruuan turvallisuudesta ollaan tarkkana. Ratapihan maa ei ole turvallisinta mahdollista, niinpä viljelylavat ovat irrallaan maasta. Lisäksi sadon turvallisuus tarkastetaan mittauksin. Dodon viljelypalstan multa on saatu lahjoituksena Helsingin Vedeltä, ihmisjätökset on kompostoitu turvallisiksi. Opastusta puutarhan hoitoon he saivat Hyötykasviyhdistykseltä. Taimella oleviin kasviksiin on
U R B A A N I N V I L J E LY N
käynyt tutustumassa edellisenä yönä ilmeisesti pupu, joka onneksi ei ole tehnyt kovin pahoja vaurioita. Maistan salaatinlehteä, se on juuri niin rapea ja maukas kuin vaan hyvä salaatti voi olla. "Jaoimme Maailma kylässä -tapahtumassa ihmisille härkäpapuja ja herneitä viljeltäväksi", Tea Tönnov kertoo. Hän toimii Dodon riveissä Turussa, jossa ei vielä ole saatu yhtä isoa palstaa pystytettyä. Heillä on Kirjakahvilan lähellä Vanhalla Suurtorilla muutamia taimia, jotka he olivat saaneet lahjoituksina. Pasilan palstalla asiat ovat sujuneet jouhevasti juuri sen ansiosta, että lahjoituksia on tullut paljon ja innokasta väkeä on riittänyt hoitamaan palstaa.
Dodon tarkoituksena on kiinnittää huomiota myös kaupunki- ja asuntosuunnitteluun. New Yorkissa on puuhattu taloa, jossa viljelymahdollisuudet on huomioitu jo talon rakennusvaiheessa. Mielikuvituksellisimmissa hankkeissa visioidaan viljelykelpoisista pilvenpiirtäjistä. Netistä luettavaa löytyy hakusanoilla vertical farming. "Tässä ainakin on yksi vihersormi pystyssä keskellä Keski-Pasilan kaavoitussuunnitelmia", Kivelä nauraa.
Hannele Huhtala http://globaalipiknik.wordpress.com Megapolis 2024 Hyvän ruoan kaupungit -festivaali 26.9. Helsingin Vanhalla.
PUUTARHA-AKTIVISMIA.TeaTönnov ja Kirmo Kivelä esittelevät Helsingissä Keski-Pasilan sissipuutarhaa.
voima 6 / 2009
29
LONTOO LONTOO
tapahtuu kummia. Pimeyden laskeutuessa joukko tummia hahmoja kumisaappaineen ja lapioineen hyökkää rikkaruohojen valtaaman maapalan kimppuun, ja kas, aamun valjetessa rumiluksen tilalla onkin silmiä hivelevä kukkaistutus. Keitä ovatkaan nämä urbaanit hortonomit?
LO N TO O N YÖSSÄ
ovat osa kasvavaa globaalia Guerrilla Gardening-liikettä, ja näitä guerrilloja löytyy lähes jokaisesta maailmankolkasta Yhdysvalloista Uuteen-Seelantiin. Liike on saanut Britanniassa niin opiskelijat kuin eläkeläisetkin kuokkimaan joutomaita. Saarivaltio on täynnä roskaisia radanvarsia, ankeita parkkipaikoja ja risukkomaisia takapihoja. Näitä epäesteettisiä maaplänttejä suoran toiminnan ympäristöaktivistit haluavat kaunistaa. Lupia kyselemättä. Periaatteessa kyseinen tonkiminen on Britanniassa rikos. Yleistä maata ei niin vain mennä kaivelemaan. Siksi siemensissit iskevätkin yleensä öisin, mutta urheimmat istuttelevat päivisinkin, jolloin näkyvyyttä liikkeen toiminnalle saadaan lisää. Etuna päiväiskuissa ovat myös hyväntahtoisten ihmisten kiikuttamat ilmaiset siemenet, taimet ja teekupposet! Yleensä virkavalta suhtautuu näihin tulppaaniguerrilloihin ymmärtäväisesti. Maailmassa on suurempiakin rikoksia kuin roskien kerääminen ja kukkien
NÄMÄ L APIOSANK ARIT
istutus. Kunnanisätkin ovat tyytyväisiä, kun kaupunkikuva muuttuu ruusuiseksi ilman kustannuksia. Lama kurittaa Brittein saaria, ja vyötä kiristetään taas yhtä reikää tiukemmalle. Säästövinkit ovat kunniassa, joten kasvimaidenkin suosio on noussut huikeasti. Halutuimmilla alueilla jonotuslistat voivat olla jopa vuosien mittaisia. Tässäkin asiassa guerrillat tulevat apuun. Kaupunkien keskustoissa keski-
tytään yleensä kukkaistutuksiin, mutta suuremmille, puhtaimmille alueille istutetaan muun muassa marjapensaita, perunoita, salaattia, porkkanoita, kaaleja ja sipuleita kaikkien iloksi.
G U E R R I L L A G A R D E N I N G -liikkeen
katsotaan alkaneen New Yorkista 1970luvulla, mutta jos mennään historian syville juurille, niin Britanniassa oli jo 1600-luvulla idealistisia maanviljelijöitä, joiden mielestä maa kuului kaikille,
ei pelkästään rikkaille. Nämä niin kutsutut diggersit olivat agraari-anarkisteja, joiden päämäränä oli jyrätä hallitsevan luokan maanomistajat ja muodostaa tasa-arvoisia maanviljelysyhteisöjä. Siniveriset kuitenkin näkivät punaista ja mokomat luokkayhteiskunnan vastustajat nitistettiin. Britanniassa guerrilla-liikkeen johtohahmoja on entinen mainosmies ja maalaispoika Richard Reynolds. Hän on myös kirjoittanut kirjan On Guerrilla Gar-
dening. "Päävihollisemme ovat laiminlyönti ja välinpitämättömyys", Reynolds kertoo. "Suurkaupungit ovat täynnä aivan käyttämättömiä alueita. On sulaa hulluutta, jos maata ei käytetä hyödyksi. Myös suora toiminta kiehtoo. Emme kysele lupia. Joskus poliisit hätistelevät meidät pois, mutta tulemme aina takaisin!" "Kun muutin kerrostaloon Lontoossa, siellä ei ollut lähelläkään puutarhaa, mutta joutomaata oli yllin kyllin, joten päätin tehdä oman cityplantaasin, josta tuli todella hieno. Se on ollut esillä monessa lehdessäkin", hän hehkuttaa. taktiikka on anarkistinen ja asenne vallankumouksellinen, mutta päämääränä on yksinkertaisesti tehdä rumasta kaunista ja tuottaa iloa. Ja yllättää! On jännittävää huomata kasvillisuutta siellä missä sitä ei normaalisti näe", Reynolds nauraa. "Emme sotke seiniä graffiteilla, vaan koristamme asfalttiviidakkoa toisin tavoin. Niin sanotun siemenpommin heittäminen auton- tai junan ikkunasta toimii oivallisesti." "Mikä parasta, olen saanut naapurinikin innostumaan kaupunkipuutarhuroinnista!" Vandalismia parhaimmillaan!
"MEIDÄN GUERRILLOJEN
Katarina Boijer
www.guerrillagardening.org
Hyötypyörä toivottaa hyvää kesää asiakkailleen!
Palvelemme normaalisti koko kesän. Avoinna ma-pe 8-18. puh. 010 217 6920 - info@hyotypyora.fi
www.hyotypyora.fi
Leonhard Lapin: Molotov-Ribbentrop I (yksityiskohta), 1989. Silkkipaino, 73 x 48,5 cm. Kuva: Matias Uusikylä.
J A V E N Ä L Ä I S T Ä A V A N T G A R D E A Y K S I T Y I S K O K O E L M I S TA
STUDIOSSA Marko Mäetamm 12.6.9.8.2009
TURUN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO
ITÄINEN RANTAKATU 38, 20810 TURKU, AVOINNA TISU 1119 A A LIPUT: 7 / ALLE 7-VUOTIAAT ILMAISEKSI / STUDIO 2,50 , YLEISÖOPASTUS SU KLO 14. WWW.WAM.FI
voima 6 / 2009
31
tahdo En janne! hoito
Pakon käyttö mielenterveyshoidossa on arkaluontoinen keskustelunaihe.
TEKSTI: AKULIIINA SAARIKOSKI KUVA: ESSI EEROLA
riippumattomassa hoidossa rajoitetaan lääketieteellisin perustein potilaan perusoikeuksia niin rankasti, että hoidon tarpeen on aina perustuttava lakiin. Silti kysymys pakkohoidon oikeutuksesta jää kiusallisen avoimeksi. Suomi on toistaiseksi selvinnyt puhtain paperein esimerkiksi Euroopan kidutuksenvastaisen komitean tarkastuksista, eikä rajuja ihmisoikeusrikkomuksia ole käynyt ilmi. Osa potilaista kokee kuitenkin pakkotoimenpiteet rangaistuksina eikä hoitona, vaikka hoitoahan pakkohoito on. Vai onko? Mitä tehdä kun lääkärit vetoavat mielenterveyslakiin oikeuttaakseen potilaan vapauden rajoittamisen, mutta potilas on eri mieltä? Ovatko laki ja lääketiede absoluutteja, joihin vetoamalla pakko voidaan oikeuttaa? Mielenterveyslain mukaan potilas voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon jos hän on mielisairas, vaaraksi itselleen tai muille, eivätkä muut mielenterveyspalvelut sovellu tai ole riittäviä.
A H D O S TA TÄTÄ
T
Homot, vammaiset & n kommunistit o kaikki leimattu aikoinaan hulluiksi.
epäonnisesta tapahtumakulusta, joka johti mielisairaalaan. Viime syksyyn asti Nuutisen elämä kulki kuin kenen tahansa muun ikätoverin. Sitten hän erosi tyttöystävästään ja masentui. Ystävät kehottivat häntä menemään päivystävälle psykiatrille. Sieltä Nuutinen sai lähetteen psykiatrisen sairaalan avo-osastolle. Osastolla Nuutinen joutui kärhämään miessairaanhoitajan kanssa, joka tarrasi häneen kiinni. Ahdistunut Nuutinen raivostui ja löi. Jos tämä olisi tapahtunut missä tahansa muualla, teosta olisi seurannut yhden yön putkareissu ja pahoinpitelysyyte. Nyt kävi toisin. "Päälleni kävi kasa hoitajia, minut laitettiin käsirautoihin ja joku antoi minulle rauhoittavan piikin. En tiedä mitä ainetta se oli, mutta olin todella sekaisin ainakin kolme päivää tästä yhdestä annoksesta", Nuutinen kertoo.
NUUTINEN RETTIIN SIIR-
LAKIA SOVELLETTIIN, kun 24-vuotias Antti Nuutinen määrättiin pakkohoitoon. Nuutinen vietti lähes kolme viikkoa psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla vahvasti lääkittynä vastoin tahtoaan. Lopulta hän karkasi. Nyt Nuutinen voi hyvin, ilman lääkehoitoa tai terapiaa. Hän kertoo
akuuteille psykoosipotilaille tarkoitetulle suljetulle osastolle eristykseen. "Muistikuvani näistä päivistä ovat heikot. En tiedä, montako päivää olin eristyksessä. Tila oli kuin juoppoputka. Tyhjä huone, jossa oli patja lattialla ja pönttö nurkassa. En edes muista, kävikö joku minua katsomassa." Jotta potilas voitaisiin määrätä pakkohoitoon tarvitaan kahden lääkärin päätös ja kolmen päivän tarkkailu. Nuutisen päätöksen allekirjoittivat osaston lääkäri ja sairaalan ylilääkäri, joka ei ollut nähnyt potilasta. "Ylilääkäri teki päätöksen, joka perustui osastolääkärin kirjoittamiin papereihin. Lisäksi olin noina kolmena päivänä niin huumattu, etten ymmärrä mitä johtopäätöksiä käytöksestäni olisi tuona aikana voitu tehdä", ihmettelee Nuutinen. Potilaalla ei pakkohoidossa ole juurikaan tehokkaita keinoja vaikuttaa tilanteeseensa. Nuutinen on
voima 6 / 2009
33
Maglian kanssa. Kun lähden Anthropoksen päiväkeskuksesta, törmään kadulla "Giuliaan", jonka tapasin muutama päivä aikaisemmin Anthropoksen asuntolan edustalla, kun hän oli palaamassa tupakanostoretkeltään takaisin tukiasuntolaansa. Myös "Giulia" halusi ehdottomasti kuvaan vaaleahiuksisen avustajani kanssa. Nyt selitän hänelle jotain sekavaa huonolla italialla ja hän ilmeisesti luulee, että hänen ymmärryksessään on jotain vikaa, kun hän ei tunnu tajuavan mitään. Olen hämmentynyt, että "Giulia" vaikuttaa huonokuntoisemmalta kuin muutama päivä sitten. Hieman arveluttaa, selviääkö hän toisella puolella kaupunkia sijaitsevaan asuntolaansa asti. Annan hänen kuitenkin jatkaa matkaansa yksin.
lakina numero 180:nä yleisesti tunnettu mielenterveyssäännös vuodelta 1978 edellytti mielisairaaloiden sulkemista. Pohjois-Italiasta psykiatri Franco Basaglian aloitteesta alkunsa saaneen reformin toteuttaminen on ollut vaihtelevaa. Pohjois-Italiassa uudistus lienee toteutunut parhaiten, mutta etelässä on hidasteltu. Italian uudistuksen takana oli uudenlainen joissain määrin myös antipsykiatrinen näkemys mielisairauksista sekä yhteisöpsykiatrinen hoito- ja kuntoutusmalli. Lain täytäntöönpanoa on vaikeuttanut psykiatrisen hoitohenkilökunnan, instituutioiden ja omaisten vastustus, sekä terveydenhuollosta Italiassa vastuussa olevien läänien erilaiset mahdollisuudet rahoittaa ja
B A S A G L I A N L A K I N A TA I
tukea yhteisöpsykiatrista mallia. nykyiseen käytäntöön tapaamistani apulialaisista suhtautui Barin yliopiston psykologian historian professori Maria Sinatra. Hänen mielestään hoitohenkilökunta sosiaalisissa osuuskunnissa on huonosti koulutettua. Psykologien kliininen koulutus on Sinatran mukaan ala-arvoista. Sinatraa närästää myös Basaglian lain antipsykiatrinen luonne. Kun mielisairaaloista luovuttiin, kaikki eivät kestäneet muutosta, vaan päätyivät itsemurhaan. Ainakin Giovinazzon pikkukaupungissa vaikuttavan sosiaalisen osuuskunnan, Anthropoksen psykologit, psykoanalyytikko Pino Guario ja perheterapeutti Nicoletta de Lorenzo, ovat koulutettuja psykologeja
K I E LT E I S I M M I N
ja terapeutteja. Anthropoksen psykologit kertoivat, että vain noin 10 prosenttia mielenterveyskeskuksien asiakkaista päätyy Anthropoksen kaltaisen sosiaalisen osuuskunnan tukiasuntoihin tai päiväkeskuksiin. Kyseessä ovat yleensä siis vakavammin sairaat henkilöt, jotka vanhassa järjestelmässä olisi suljettu mahdollisesti loppuiäkseen mielisairaaloihin. Tukiasuntoja on kolmea kategoriaa: 24 tuntia valvottuja, 12 tuntia valvottuja ja tukiasuntoja, joissa sosiaalityöntekijät käyvät vain neuvomassa ja avustamassa kotiaskareissa kolmen tunnin ajan päivässä.
TUTUSTUMASSA Anthropoksen ympäri vuorokauden valvottuun tukiasuntolaan, niin sanottuun 24 h -asuntolaan, missä myös "GiuK ÄY N
lia" asui. Voisi sanoa, että kyseessä on käytännössä mielisairaalan avoosasto, mutta tukiasuntolaksi sen tekee asiakkaiden itsenäisempi elämä. Tavoitteena on edistää kuntoutujia vielä omatoimisemmiksi, jotta he tulisivat toimeen vain 12 tunnin tukiasuntolassa. Vaikuttavinta oli kuitenkin se, että myös skitsofreniasta kärsiville oli tarjolla ainakin ryhmäterapiaa siis niille, joiden kunto mahdollisti psykoterapian. Psykoanalyytikko Guario ei ollut erityisen innostunut Yhdysvalloissa ja Euroopassa muotiin tulleesta kognitiivisesta psykoterapiasta, jota hän pitää pinnallisena pikapaikkauksena. arkielämän askareisiin. He muun muassa käyA S U K K A AT O S A L L I S T U V AT
34 voima 6 /2009
donvastainen hoito on ehdottomasti aivan viimeinen vaihtoehto. Hänen 25-vuotisen työuransa aikana on eteen tullut vain kolme pakkohoitotapausta; joitakin potilaita on laitettu ihan vapaaehtoisesti lepäämään viikoksi psykiatriselle osastolle. he tekevät vastahankaisille asiakkailleen, esimerkiksi sairaudentunnottomille psykoottisille tai maanisille tapauksille. Guarion mukaan he seuraavat koko ajan omien kuntoutujiensa tilaa ja yrittävät puuttua asiaan ajoissa, jos tilanne näyttää huonolta. Tarvittaessa he menevät asiakkaiden koteihin tai kaduille tapaamaan heitä. Jos joku ei halua mielenterveyskeskuksen lähetteestä huolimatta tulla heidän tukikotiinsa tai päiväkeskukseensa, he keskustelevat asiakkaan kanssa ja pyytävät tulemaan uudestaan vaikka kuukauden päästä. Yleensä kuntoutujat kiinnostuvat osallistumisesta. Perheterapeutti Nicoletta de Lorenzo sanoo, että asiakkaat kokevat Anthropoksen toimipisteet turvallisiksi. "Meille ihmiset ovat ihmisiä, tarinoita, eivät käyttäytymistä", sanoo puolestaan psykologi Pino Guario. Kun haastattelu päättyy, sisään pelmahtaa yksi kuntoutuja, joka istahtaa psykologi Guarion huoneen sohvalle ja sanoo: "Mun pitää puhua sun kanssa." Suhtautuminen vaikuttaa mutkattomalta.
Y R I T I N K Y S E L L Ä , M I TÄ
JUMALALLISEN HUOLENPIDON TALO
että mielisairaus on vain väliaikainen tila tai häiriö. Vieläkin vallankumouksellisempaa on väittää antipsykiatrisen ajattelun mukaan, että mielisairauksia ei ylipäätään ole olemassa. Haastattelemani mielenterveystyöntekijät eivät kuitenkaan väheksyneet mielisairauksien tai mielenhäiriöiden olemassaoloa, mutta korostivat oikean ja riittävän hoidon sekä yhteisöllisen kuntoutuksen merkitystä. Basaglian lakia pidettiin periaatteessa hyvänä, mutta esimerkiksi psykologian historian professori Maria Sinatra arvostelee sen toteuttamista. Sinatran mielestä tarvittaisiin julkisen vallan ylläpitämiä yleissairaaloiden psykiatrisia osastoja. Nykyinen sekava ja hajautunut järjestelmä, jossa julkinen valta ei edes valvo sitä, minkälaisia palveluja se ostaa, on kallista ja tehotonta.
ON R ADIK A ALIA VÄ I T TÄ Ä , YKSITYISIÄ M I E L I S A I R A A L O I TA
olevan järjestön ylläpitämässä mielisairaalassa. Lääni oli tehnyt ostopalvelusopimuksen järjestön mielisairaalan kanssa, mutta suurin osa rahoista oli uitettu Vatikaanin pankkiin. Mielenterveyspotilaat taas elivät epäinhimillisissä olosuhteissa rapistuvassa vanhassa rakennuksessa. Anthropoksen toimitusjohtaja Pia Maria Cozzeri kertoo, että he aloittivat toiminnan yhdessä psykologi Guarion kanssa vuonna 1986. He toteuttivat Barin lähellä sijaitsevaan Biceglien "Jumalallisen huolenpidon talossa", Casa della Divina Provvidenzassa, yhteisöpsykiatrista kuntoutusta psykiatristen potilaiden kanssa. Casa della Divina Provvidenzassa oli parhaimmillaan tai pahimmillaan 20 000 potilasta, se oli kaupunki kaupungissa. Instituutio syntyi, kun toisen maailmansodan jälkeen katolisen kirkon toimijat keräsivät sodassa vammautuneita, orpoja ja muita vammaista ja huonoosaisia Biceglieen.
M AT K A J ÄT T I M I E L I S S A I R A A L O I S TA taloudellisten ja poliittisten intressien ja intohimojen paineeessa kohti yhteisöpsykiatrista hoito- ja kuntoutusmallia on ollut pitkä ja kivinen. Laadukkaiden kolmannen sektorin palvelujen piiriin päässeet ovat todella onnekkaita. Kaikki haastattelmani henkilöt olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että resurssit ovat riittämättömiä.
laista työtoimintaa ja henki tuntuu hyvin tasaveroiselta ja avoimelta. Tukiasuntolassa on myös tarjolla keskusteluapua psykologin kanssa ja ryhmäkeskusteluja. Henkilökunta on koulutukseltaan pääosin sosiaalikasvattajia. He eivät ole psykiatrisen hoidon asiantuntijoita, mitä professori Sinatra nimenomaan arvostelee. Toisaalta kyse ei ole hoitolaitoksesta, vaan yhteisöpsykiatrisesta kuntouttavasta ja aktivoivasta tukiasuntolasta. epasssilla on oma psykiatri, joka määrää lääkityksestä ja muutenkin tarkkailee potilaiden kuntoa. Asukkaat ottavat itse lääkkeensä siten, että henkilökunta antaa heille lääkepaketin käteen ja katsoo, että he ottavat oikeaa lääkettä oikean määrän. Lääkkeet säilytettään toimiston suljetussa kaapissa. yritykset kutsuvat toimintatapaansa hoitavaksi ja kuntouttavaksi yhteisöksi. Tavoitteena on mielenterveyskuntoutujien omatoimisuuden lisääminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja työhön valmentaminen. Olennaista on myös mielenterveysongelmaisten integroiminen tavalliseen elämään. Siksi tukiasuntolat ja päiväkeskukset ovat pienikokoisia ja sijaitsevat keskellä tavallisia asutusta, tavallisten ihmisten naapureissa. Kulttuuri- ja urheilutoimintaa harjoitetaan ympäröivän yhteisön kanssa. Anthropoksen johtaja Cozzari on yrittänyt viritellä myös yhteyksiä kaupungin perheisiin katolisen kirkon kautta siten, että kukin perhe "adoptoisi" yhden mielenterveyskuntoutujan ja viettäisi aikaansa sunnuntaisin hänen kanssaan esimerkiksi retkellä tai illallisella.
SOSIAALISET T U K I A S U M I N E N J A päiväkeskustoiminta ruokailuineen on ilmaista mielenterveyskuntoutujille. Pienimmät työkyvyttömyyseläkkeet ovat hieman yli 250 euroa kuukaudessa, joten sen turvin ei kuntoutujilla olisi mitään mahdollisuutta elää omillaan. Italiassa yksin, perheestä erossa eläminen ei ole muutenkaan kovin suosittua. Jotkut kuntoutujat antavat eläkkeensä perheelleen,vaikka asuvat tukiasuntolassa. Tällöin perhe voi olla aktivoitumisen este, jos kuntoutuja haluaisi yrittää työntekoa ja luopua eläkkeestään. Apuliassa on tosin ollut vaikeaa löytää vajaakuntoisille työtä, koska työttömyysaste on korkea. Mielenterveyskuntoutujat osallistuvat
t "Meille ihmise ovat ihmisiä."
osuuskunnissa suomalaista kuntouttavaa työtoimintaa vastaavaan työhön ja saavat siitä pienen taskurahan. Italialaiseen byrokratiaan kuuluu sekin, että sama osuuskunta, joka tarjoaa yhteisöpsykiatrisia kuntoutuspalveluja, ei voi hoitaa päiväkeskuksen tai tukiasuntolan ruokailu-, siivous- ja kuljetuspalveluja. Sekä epasssilla että Anthropoksella on ollut maatalous- ja puutarhaprojekteja, joiden avulla on pyritty työllistämään kuntoutujia. Ne ovat osin kariutuneet siihen, ettei sopivaa maatalousmaata ole ollut tarjolla. Anthropoksella on kuitenkin kauppa, jossa myydään luomuvihanneksia ja -hedelmiä.
VA I K K A mielisairaus ei ole enää Italiassa niin suuri häpeä kuin aikaisemmin, ei mitään kovin olennaista muutosta asenteissa ole tapahtunut mielisairaaloiden lakkauttamisen myötä. Mielisairaita pidetään edelleenkin usein mahdollisesti väkivaltaisina. Ja kaikki kyllä tietävät, ketkä ovat Anthropoksen tai epasssin tai jonkun muun sosiaalisen osuuskunnan tyyppejä. Kaduilla todellakin liikkuu enemmän toisenlaisia ihmisiä kuin Suomessa, mutta ei se ole mitenkään pelottavaa. A N T H R O P O K S E N J O H TA J A N
ei ole kokonaan lakkautettu, vaikka julkiset pääosin onkin lopetettu. Terveydenhuollosta vastaavat läänit sen sijaan ostavat yksityisten mielisairaaloiden palveluja. Vastikään Italian kansallisen viestintäyhtiön, RAI:n TV-reportaasi paljasti huijauksen, joka tapahtui lähellä katolista kirkkoa
vät ruokaostoksilla ohjaajan kanssa, kattavat pöydän ruokailuja varten tai tekevät pientä työtä keittiössä henkilökunnan kanssa. Anthropoksen 24 h -asuntola oli varta vasten rakennettu asuntola myös psykoterapia- ja kuntoutuspalveluja varten, mutta se sijaitsi muun asutuksen keskellä. Mitään potilas- tai hoitohenkilökuntavaatteita ei kenelläkään ole, kuten ei ole enää Suomessakaan.
I TA L I A N T E R V E Y D E N H U O LT O
perustuu siihen, että on olemassa läänin ylläpitämä terveyskeskusverkosto ja sen alaisena mielenterveyden hallinnollinen yksikkö, Dipartimento Sanità Mentale, dsm, ja sen alaisuudessa eri kaupungeissa mielenterveyskeskuksia, joissa hoidetaan mielenterveysongelmaisten lisäksi päihdeongelmaisia. Mielenterveyskeskuksissa, csm, Centro Sanità Mentale on klinikka ja sieltä tehdään tarvittaessa kotikäyntejä. csm:ssä sitten päätetään, kuka pääsee sosiaalisten yhteisöjen ylläpitämään tukiasuntolaan tai päiväkeskukseen. Sosiaaliset osuuskunnat myyvät palvelunsa läänille, joko kilpailutuksen tai pidempiaikaisen sopimuksen myötä. Italiassa kunnilla ei ole varsinaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvelvollisuutta, vaikka kunnat voivat tarjota esimerkiksi kehitysvammaisten päiväkeskustoimintaa tai liikuntapalveluja ja muuta kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille.
Mielisairaalois on tullut yksityistä bisnestä.
E N TÄ M I H I N O I K E I N joutuvat ne noin 90 prosenttia mielenterveyspotilaista, jotka eivät päädy sosiaalisten yritysten asuntoloihin tai päiväkeskuksiin? Siitä en oikein tahtonut saada selkoa. Mielisairaaloita ei ole täysin lakkautettu Italiassa, vaan niistä on tullut yksityistä bisnestä, jota myös läänit osin rahoittavat. Ne, joilla on rahaa, voivat laittaa omaisensa yksityisiin mielisairaaloihin tai ostaa yksityisiä psykoterapia-, psykiatri ja kuntoutuspalveluja. Huomattava osa mielenterveyspotilaista on sen verran hyväkuntoisia, että he tulevat toimeen lääkityksen ja muun hoidon avulla työelämässäkin. Vaikka Italiassa on Kelaa vastaava sosiaaliturvaorganisaatio inps, Itnstituto Nazionale Previdenza Sociale, se ei tue psykoterapian toteuttamista. Sen sijaan inps maksaa omaishoidon tukea ja työkyvyttömyyseläkettä.
ta
pohjoiseen sijaitsevassa Molfettassa toimii lähellä katolista kirkkoa oleva epasss-yhdistys, jolla on tukiasuntola keskellä kaupunkia tavallisen kerrostalon kahdessa kerroksessa. Tässä 24 h -asuntolassa asui 11 henkilöä silloin, kun kävin tutustumassa siihen, mutta tilaa oli kahdellekymmenelle asukkaalle. Asuntolan johtaja Antonio Caputti kertoo "Silviosta", joka oli ollut kauan kotona piilossa, kun oli sairastunut kaksikymppisenä. Vasta noin kymmenen vuoden päästä, kun yksityinen hoito ei enää riittänyt, perhe oli ottanut yhteyttä julkiseen terveydenhuoltoon ja sitä kautta hän oli päätynyt epasssin tukiasuntoon. Tukiasunnossa hänestä oli tullut aktiivisempi. Käymme "Silvion" huoneessa, ja hän nousee ylös poseeraamaan pöydän ääreen. Lähtiessämme hän katselee meitä ikkunasta. Toinen asukas, jota käymme tapaamassa hänen huoneessaan, kertoo suorittaneensa usean alan insinööritutkinnon kolmessa vuodessa. Hän on todella lahjakas piirtäjä ja esittelee taidettaan meille.
B A R I S TA N O I N 3 0 K I L O M E T R I Ä M YÖS E PA SSSI N
Maria Pia Cozzarin mielestä ihmiset pelkäävät omaa pimeää puoltaan ja ovat siksi torjuvia mielisairaita kohtaan. epasssin Molfettan asuntolan johtaja Antonio Caputi puolestaan sanoo, että omaiset vastustivat ja vastustavat mielisairaaloiden lakkauttamista, koska pelkäävät joutuvansa tekemisiin mielisairaiden kanssa. Cozzari kertoo, miten hankalaa oli hankkia tukiasuntopaikkoja alkuvaiheessa, kun muut talon asukkaat eivät ole halunneet naapuriinsa mielenterveyskuntoutujia. Nykyisin tilanne on Cozzarin mukaan helpompi, kun tukiasuntoihin on jo totuttu. Psykologi-psykiatri Francesco Bubbieo toteaa, että jos ihmisellä on sydänsairaus, kaikki tukevat, mutta jos sairastuu mieleltään, ihmiset kaikkoavat. "Mielisairaat ovat sairainakin bluokan kansalaisia", sanoo Anthropoksen psykologi Pino Guario. Sekä Guario että Cozzari pitävät melkein tärkeimpänä työnään ennakkoluuloja vastaan taistelemista.
asuntolassa on eri-
P A K K O H O I T O E L I tahdonvastainen hoito tunnetaan edelleen Italiassa. Siihen määrätään vain äärimmäisissä tapauksissa, tällöin mielenterveyskeskuksen, csm:n psykiatrin ehdotuksesta, vaikka muodollinen päätösvalta on kunnanjohtajalla eli pormestarilla. Italiassa byrokratia on sen tyyppistä, että hienoja titteleitä ja leimoja rakastetaan joka käänteessä. Anthropoksen psykologi Guario sanoo, että he pyrkivät kaikissa tilanteissa keskustelemaan ja puhumaan kaikessa rauhassa ensin, ja että tah-
TULEEKO SUOMI PERÄSSÄ?
I TA L I A N M A L L I A O N I H A N N O I T U,
mikä on johtanut siihen, että julkisen sektorin psykiatrit, psykoterapeutit ja psykologit ovat väsyneet työtaakkaansa. mielenterveyden uutta reformia ollaan puuhaamassa taas lama-aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön komiteamietinnössä Mieli 2009 -ohjelmassa esitetään erillisistä mielisairaaloista luopumista ja psykiatristen osastojen perustamista tavanomaisiin sairaaloihin. Samalla laitospaikkojen määrää vähennettäisiin. Avohoitoa olisi tarkoitus lisätä ja monipuolistaa kotikäynneillä sekä kokemusasintuntijoiden ja vertaistoimijoiS AT T U M O I S I N
moitittu ja seurattu hyvin tarkkaan. Esimerkiksi Kanadassa, Britanniassa ja Belgiassa on toteutettu yhteispsykiatrisia uudistuksia, vaikka ei ehkä niin radikaalisti kuin Italiassa. Suomessa ei juuri yhteisöpsykiatriasta puhuta, vaikka jo 1990-luvun lama-aikana alettiin psykiatrisia sairaalapaikkoja vähentää ja psykiatrisen hoidon budjettia höylättiin. Kunnollista avohoitoa ei koskaan järjestetty,
den mukaan ottamisella. Mie li 2009 -raportissa kerrotaan, että "avohoidon kehittäminen ja monipuolistaminen on ensisijaista ja vasta sen jälkeen voidaan laitoshoitoa supistaa". Vai käykö uudistuksessa samalla tavalla kuin 1990-luvulla? Onko sittenkin toteutusvaiheessa taas tärkeintä kustannusten säästäminen mielenterveyspotilaiden kustannuksella? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 http://info.stakes.fi/ mielijapaihde/FI/index.htm
KIPINÄTAPAHTUMAT 27.8.-20.9.2009 AVAAVAT KULTTUURISYKSYN RÄISKYVÄSTI KUOPIOSSA!
KALLAVA & SUOMEN NUORISOSEUROJEN LIITON HARRASTAJATEATTERIPÄIVÄT yhdessä 27.30.8. TAITEIDEN JUHLA 28.8. näyttelyjä, musiikkia, tanssia, teatteria,elokuvaa ja paljon muuta! KIRJAKANTTI-KIRJALLISUUSTAPAHTUMA 3.6.9. Kuvan ja sanan liitto on vahva, ja sitä katsotaan lasten, nuorten ja aikuisten näkökulmasta. Kirjat auki Kuopiossa! Vieraina runoilijoita, prosaisteja, kuvittajia ja jazzanailijoita. KUOPION VILIMIT 17.20.9. kertoo Pohjoisen tarinoita. Vuoden teemoja käsikirjoitus ja tuotanto. Vieraina mm. Claes Olsson, Johanna Vuoksenmaa, Ella Lemhagen, Klas Fransberg.
HARRI KIVI
raketin apulainen
12. 30. 8. 2009 Galleria KATARIINA Kalevankatu 16, Helsinki ti-pe 11-17, la-su 12-16
Katso jalkautukset muut sytykkeet:
WWW.HARRIKIVI.FI
www.kipinatapahtumat.fi
Kuolema
riippumatossa
kesä on tullut on aika tarttua dekkariin!
Pulliainen & Liinoja VAMPULA POP Vol. 1
esa pulliainen kitaroi ja Tapio Liinoja tarinoi myyttisestä Vampulasta, Suomesta, jota ei enää ole..
Jim Thompson LUMIENKELIT Jo Nesbø KUKKULAN KUNINGAS
pieni kaupunki Suomen Lapissa sinnittelee arktisen talven loputtomassa yössä, kunnes kammottavien rikosten ketju katkaisee lumen ympäröimän rauhan. Ylikomisario Kari Vaaran on selvitettävä myös oma menneisyytensä saadakseen rikosten vyyhdin ratkaistua. Totuus saattaa repiä kappaleiksi niin hänet, hänen perheensä kuin koko tuntureiden ympäröimän yhteisön.
roger brown on kykyjenmetsästäjä, jolla on aivan liian kaunis galleristivaimo, aivan liian kallis talo ja joka siksi joutuu varastamaan aivan liian paljon arvotaidetta tutkimiltaan johtajakandidaateilta. Kaikki sujuu kuitenkin hyvin, kunnes kohtaaminen taidenäyttelyn avajaisissa sysää liikkeelle tapahtumien vyöryn, jossa metsästäjä voi muuttua saaliiksi ja vain yksi jäädä henkiin.
Gerry Birgit Ilvesheimo LYKANTROPIA
lykantropia on kertomus ihmisistä, jotka kulkevat omia teitään sotien välisen ajan Euroopassa.
Nyt Kniga mahtuu taskuun!
uudet tasku-knigat saatavilla pokkaripisteistä kautta maan
TUOTTEILLA 99%:N TYYTYVÄISYYSTAKUU!
w w w.ws oy. f i w w w. jo h nny k ni g a . f i
voima 6 / 2009
37
Somalian kaksi piratismia
Somalian merirosvous on vastaus vuosia jatkuneeseen kansainvälisten alusten ten harjoittamaan ryöstökalastukseen & jätteiden dumppaukseen alueella. Kansainvälistä yhteisöä eivät ympäristön & ihmisten huolet kiinnosta. Se varustaa sota-aluksiaan Somalian merillä markkinoiden turvaksi.
TEKSTI: KUKKA RANTA KUVITUKSET: MIRKKA HIETANEN
analyytikko ja toimittaja Mohamed Abshir Waldo julkaisi tammikuussa artikkelin kahdesta piratismin muodosta Somalian rannikolla riippumattomalla WardheerNews-sivustolla. Waldon määrittelmän mukaan on olemassa kahta lajia piratismia: ulkomainen kalastusmerirosvous sekä ulkomaalaisiin laivoihin kohdistuva somalialainen piratismi, joista
S
O M A L I A L A I S -kenialainen
jälkimmäinen on saanut rikollisen leiman kaupallisessa mediassa. Salakalastus alkoi Waldon mukaan vuonna 1991. Siitä lähtien paikalliset kalastusyhteisöt ovat yrittäneet raportoida asiasta yk:n ja Euroopan unionin kautta, mutta ilmiannot on jätetty huomiotta poliittisessa päätöksenteossa. Laittomaan kalastukseen, ilmoittamatta jätettyyn saaliiseen ja pyyntirajoitusten ylittämiseen ovat syyllistyneet lähinnä eteläeurooppalaiset alukset. Englantilaisten lisäksi Waldo kertoo, että englantilaisten lisäksi myös norjalaisia aluksia on ilmaantunut. Sittemmin kenialaisia, venäläisiä, taiwanilaisia, filippiiniläisiä, thaimaalaisia, eteläkorealaisia, japanilaisia, jemeniläisiä ja kiinalaisia paatteja on lipunut eurooppalaisten seuraksi. Maailman luonnonsäätiön wwf:n mukaan kolmannes maailman kalastuksesta on laitonta kiintiöiden
ulkopuolella tapahtuvaa kalastusta. EUobserver-uutissivuston artikkelissa arvioidaan Somalian menettävän 73230 miljoonaa euroa vuosittain salakalastuksen takia. Vuodesta 1991 lähtien alueella on ryöstökalastanut vuosittain 7001 000 ulkomaalaista alusta.
A L K U V U O D E S TA 2 0 0 5
yk:n ympäristöohjelma raportoi tsunamiaallon rikkirepimistä ruostuneista tynnyreistä ja myrkyllisten jätteiden rantautumisesta Koillis-Somalian Puntlandin alueelle. yk:n ympäristöohjelman tiedottajan Nick Nuttallin mukaan "Somalia on toiminut kaatopaikkana ongelmajätteille 1990-luvun alusta
lia "Soma ut in on toim kana aik kaatop alusta." vun 1990-lu
lähtien, ja toiminta on jatkunut läpi sisällissodan. Jätteestä eroon pääseminen on ollut hyvin halpaa eurooppalaisille yhtiöille; tonnin jätemäärästä kuluiksi tulee 2,5 euroa, kun Euroopassa vastaavan jätemäärän hävittäminen maksaa noin tuhat euroa." Romahtaneen sotavaltion edustalla on päästy eroon kaikenlaisista ongelmista, kuten uraanipitoisesta jätteestä, lyijystä, kadmiumin ja elohopean tapaisista raskasmetalleista sekä teollisuus-, sairaalaja kemikaalijätteistä, luettelee ympäristöohjelman tiedottaja. Mohamed Abshir Waldon mukaan jätteidendumppaus epävakaiden tai konfliktista kärsivien kehitysmaiden
alueille on seurausta Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1970-luvulta alkaen tiukentuneesta ympäristölainsäädännöstä. Pian tsunamin jälkeen sadat rannikkojen asukkaat alkoivat kärsiä erilaisista oireista, kuten suun haavautumisesta tai suun ja vatsan verenvuodoista sekä hengitys- ja ihosairauksista. Independent-lehden toimittaja Johann Hari lisää listaan vielä pahoinvoinnin ja epämuodostuneet vauvat. Somalian hallinnollinen järjestelmä on romahtanut toistakymmentä vuotta kestäneen sisällissodan johdosta, eikä Somalia valtiona pysty valvomaan merialueitaan. Lopulta rannikkoalueiden kyläyhteisöt organisoituivat ja valtuuttivat itsensä Kansalliseksi vapaaehtoiseksi rannikkovartijaksi (National Volunteer Coast Guard). Sotapäälliköt huomasivat kuitenkin pian rannikkovartijoiden veronkeruuta tuottavammak-
38 voima 6 /2009
si miljoonien lunnasrahojen vaatimisen. "Lunnaiden vaatiminen on keino reagoida myrkyllisten jätteiden dumppaukseen, jota on jo jatkunut 20 vuotta", toteaa somalialainen merirosvojen edustaja Januna Ali Jama puoliautonomisella Puntlandin alueella Al Jazeeralle. "Meidän mielestämme pyytämämme raha ei ole mitään verrattuna siihen, mitä olemme nähneet merellä."
kalastuskomissaari Joe Bergin mukaan lähes kaikki eu-alueen kalakannat ovat joutuneet ylikalastetuksi. Euroopan unionissa on yritetty toteuttaa kestävää kalastuspolitiikkaa jo lähes vuosikymmenen ajan, mutta poliittisen tahdon puuttuessa useat kalakannat ovat sukupuuton partaalla, kuten esimerkiksi Portugalin kansallisherkku Pohjanmeren turska ja Välimeren tonnikala. Euroopan komission huhtikuusE U RO O PA N U N IO N I N
sa 2009 julkaiseman Yhteisen kalastuspolitiikan vihreän kirjan mukaan Euroopan kalakantoja on liikakalastettu vuosikymmeniä. Kalastuslaivastot ovat edelleen liian suuria käytettävissä oleviin resursseihin nähden, ja monista on tullut taloudellisesti tuottamattomia. Tuhansia työpaikkoja on menetetty. eu:ssa on 190 000 päätoimista tai osa-aikaista kalastajaa. Alan kokonaistuotanto on laskenut eu:ssa 20 vuoden ajan, ja yhtä
kauan on harrastettu laitonta kalastusta Somalian kontrolloimattomilla vesistöillä. Nykyisin yli puolet Euroopan markkinoilla kulutettavista kaloista saadaan tuonnista. Vihreän kirjan mukaan tilanne on seurausta kalastusalalle myönnetyistä voimakkaista tukiaisista, jotka ovat johtaneet muun muassa liiallisen kalastuskapasiteetin keinotekoiseen säilyttämiseen. Euroopan kalatalousrahastosta myönnettävän suoran tuen ja vastaavien kansallisten tukijärjestelmien lisäksi kalastusala hyötyy erilaisista epäsuorista tuista, joista tärkein on yleinen vapautus polttoaineveroista. eu:n kiristäessä kalastuskiintiöitään ja yrittäessä pelastaa kalakantojensa rippeitä, suuntaavat ammatistaan kiinnipitävät kalastajat kohti Afrikan meriä.
KESÄN KALAVINKIT
· Syö kotimaista ja paikallista kalaa. Kaukaa tuodut lisäävät kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja polttoaineiden kulutus pahentaa ilmastonmuutosta. · Suosi kaloja, jotka ovat suurempia kuin lajikohtainen alamitta. Kalakantojen säilymisen kannalta on tärkeää, että kalat ehtivät kasvaa kyllin suuriksi lisääntyäkseen edes kerran ennen pyyntiä. · Vältä syvänmeren kaloja, jotka useimmiten löytyvät kauppojen pakastealtaasta, sillä lähes kaikki syvänmeren lajit joutuvat liikakalastuksen kohteeksi. · Vältä kasvatettua kalaa, sillä viljelyssä kuluu enemmän kalaa syöttörehuun kuin mitä itse kasvatus tuottaa. Lähes puolet maailman kalansaaliista käytetään kalajauhon ja kalaöljyn tuottamiseen. uottamiseen. · Vältä kasvatettuja tai trooppisisa ta meristä pyydettyjä katkarapuä katkarapu ja. Troolaus vaurioittaa koralleja kora ja vaurioittaa muita sivusaaliiksi joutuvia eläimiä. Sivusaaliin osuus maailman kokonaiskalansaaliista on noin 40 prosenttia, josta merkittävä osa heitetään kuolleena takaisin mereen. · Viljelmät tuhoavat merien herkkiä ekosysteemejä kuten esimerkiksi mangrovemetsiä. · Suosi MSC-merkittyjä kalalajeja, jotka on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla ja ovat WWF:n luokituksessa vihreän valon saaneita. Marine Stewardship Council on riippumaton ja voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää o sertifiointijärjestelmää. sert · Tonnikalasta ainoastaan valkotonnikala lasketaan MSC-varmaksi, jolloin jokainen kala on pyydetty yksittäin vavalla ja siimalla. Sushija säilyketonnikalana tarjottavat muut tonnikalalajikkeet ovat lähes kaikki liikakalastettuja, ja kalastusmenetelmät tappavat usein muita lajeja, kuten merikilpikonnia ja delfiinejä. WWF:n Meren herkkuja -kalaopas. Uusi versio julkaistaan kesällä 2009. www.wwf.fi/ymparisto/ekovinkit/ ruoka.html
" L A I T O N kalastaminen on ryöstämistä yhden maailman köyhimmän väestöryhmän tuloista. Suuri osa kaloista päätyy eurooppalaisille markkinoille", sanoo meriensuojelujärjestö Oceanan kampanjapäällikkö Ricardo Aguilir huhtikuun 2009 lehdistötiedotteessa. Oceanan mukaan liikkeellä ovat tonnikalan pyytäjät ja erityisesti espanjalaiset. Pohjoisen Somalian rannikkovedet ovat erityisen hedelmällisiä tonnikala-alueita. Tonnikala on myös erittäin tuottoisa bisnes; Japanissa tonnikalasta maksetaan jopa yli 70 euroa kilolta sushin niittäessä mainettaan maailman herkkusuiden keskuudessa. Lontoossa sijaitsevan ihmisoikeusloukkauksia tutkivan Global Witness -järjestön tutkija Gustavo Carvalho mainitsee EUobserverin artikkelissa, että kärkkäimmin antipiratistisia toimenpiteitä vaativat maat ovat samoja, joilla on suurimmat taloudelliset intressit Somalian merillä. Carvalho painottaa erityisesti Espanjaa ja Ranskaa. Eikä se riitä, että eurooppalaiset tehokalastajat vievät somalialaisten saaliita. Mohamed Abshir Waldon mukaan Somalian rannikon paikalliset kalastajat ja kauppaa käyvät kyläyhteisöt kärsivät yhdysvaltalaisen ja nyt yhä laajemmin kansainvälisten sotalaivastojen tunkeutumisesta merialueilleen. Somalialaisten paikalliselinkeinolle on muodostunut järeitä esteitä. "Amerikkalaiset sota-alukset usein pysäyttävät meidät kun olemme kalastamassa, joskus he lähettävät helikoptereita ja valokuvaavat meitä, koska epäilevät meitä merirosvoiksi, vaikka emme ole", harmittelee somalialainen kalastaja Democracy Now! -tietotoimiston haastattelussa. Suomi on tukenut Euroopan unionin Somalian-operaation käynnistämistä, joka alkoi joulukuussa 2008. Somalian rannikolle on lähetetty yli kymmenen eu:n laivaa, lisäksi ainakin Venäjä, Kiina, Japani, EteläKorea ja Intia ovat varustaneet sotasaattueita alueen turvaamiseksi. Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan yksikön päällikön Timo Kantolan mukaan operaatioon osallistui muutama upseeri ja asiantuntija Suomesta.
e mämm "Pyytä ei ole raha attuna verr mitään itä olemme siihen m t merellä." nähnee
erityisestä laittoman kalastuksen tapauksesta, ja tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen jätteiden dumppauksesta", vakuuttaa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen edustajan Javier Solanan tiedottaja Cristina Gallach EUobserverille. Gallach huomauttaa, että kansainväliset laivasaattueet ovat myös turvaamassa humanitaarisia toimia alueella. Joulukuusta lähtien eu:n sotalaivat ovat saattaneet yk:n elintarvike- ja maatalousjärjestö fao:n ruokakuljetuksia 120 000 tonnin edestä. Ruokaa on ohjattu 1,6 miljoonalle ihmiselle päivittäin. "Piratismi on vain yksi osapuoli, oire laajemmasta kriisistä alueella", painottaa Andrea Pattison Somalian Oxfamista EUobserverille. Noin 43 prosenttia väestöstä sinnittelee epätoivoisessa avun tarpeessa. Tilanne pahenee jatkuvasti johtuen äärimmäisestä epävakaudesta ja kuivuuden pahenemisesta, kun meneillään on jo neljäs peräkkäinen vuosi ilman sateita. Unicefin tietojen mukaan vain 29 prosentilla somalialaisista on pääsy puhtaan juomaveden äärelle. Vuoden 2008 lopussa kansainvälinen Punainen Risti arvioi, että puolet Somalian 9-miljoonaisesta väestöstä on ruoka-avun varassa. Järjestö varoittaa maan ajautuvan samanlaiseen nälänhätään kuin vuonna 1992, jolloin sadattuhannet ihmiset menehtyivät nälkään. Vuosi sitten kesäkuussa Foreign Policy -lehti listasi Somalian maailman epävakaimmaksi valtioksi. Vuoden 2008 aikana somalialaiset merirosvot kaappasivat noin sata alusta. Esimerkiksi marraskuussa 2008 öljyllä varustetusta saudiarabialaisesta tankkerista vaadittiin 25 miljoonan dollarin lunnaita. Tämän vuoden puolella somalialaisten piraattien iskuja tapahtuu lähes päivittäin. Somalialaisten merirosvojen on arvioitu "piratismiasiantuntijoiden" mukaan tienanneen vuonna 2008 noin 80 miljoonaa dollaria lunnasrahoina. Leigh Phillips esittää EUobserver-lehden artikkelissaan, että somalialaisten merirosvojen keräämät lunnaat ovat saaneet aikaan talouden lievää kohenemista muutamissa kaupungeissa. "Piraattitalouden" myötä ihmiset pystyvät nyt paikoitellen ostamaan ruokaa ja generaattoreita sähköä varten. Huhtikuussa 2009 suurimmat avunantajat ja järjestöt, kuten eu, yk, Afrikan unioni au, Islamilainen konferenssi ja Arabivaltioiden liitto, päättivät sijoittaa yli 230 miljoonaa dollaria Somalian turvallisuusjoukkoihin maailman yhden tärkeimmän vesireitin turvaamiseksi. Aiotusta tukipaketista 134 miljoonaa dollaria suunnataan Afrikan unionin rauhanturvaajien määrän nostamiseen 4 350:stä 8 000:een. Lisäksi Somalian poliisivoimia tullaan vahvistamaan. "Maailma reagoi nopeasti merirosvouteen, mutta samaa ei voi sanoa humanitaarisen katastrofin tilanteessa, joka koskettaa miljoonia ihmisiä", sanoo Oxfamin Pattison.
" E N O L E T I E T O I N E N M I S TÄ Ä N
6.6.16.8.2009
Kuraattori
Kiinalaista nykytaidetta
24.4.-16.8.2009
KUOPION TAIDEMUSEO
Kauppakatu 35 www.taidemuseo.kuopio.fi
PURNU
Avoinna joka päivä klo 1118 Tilauksesta ryhmille 23.5. 23.8.2009 MUSTASAARI 63 / 35 100 ORIVESI as. Tiedustelut ja ryhmävaraukset: (03) 335 4323 | 050 331 5820 | 0400 501 065
modernin taiteen museon ja Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmista 25.6. 30.8.2009
Onko taide kuva maailmasta? Teoksia Kuntsin
Modernin taiteen museo | Sisäsatama, Vaasa | ti su 11 17, to 11 20 | www.kuntsi.fi
Kari Cavén: Auto nro 12 / Bil nr 12, 2001
www.framework.fi
40 voima 6 /2009
-files
voima voima
V O I M A N TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
Luonnollinen tapaus
K E N T I E S H U P A I S I N K Ä S I L L Ä olevaan lamaan liittyvä väite on, että sitä ei muka osattu ennakoida. Tietysti osattiin. Toki toisilla on ollut enemmän ja toisilla vähemmän maalaisjärkeä luovien finanssiinstumenttien laajamittaisen käytön seurauksista. Mutta taloustiede on osapuilleen koko olemassaolonsa ajan tutkinut pitkiä ja lyhyitä syklejä, toisin sanoen teoriaa siitä, minkälaisilla ajanjaksoilla seuraa suurempia ja pienempiä taantumia. Lama ei ole mitään odottamatonta tai poikkeus normaalitilasta. Se on järjestelmän elimellinen piirre. L A M A N L U O N N O L L I S U U T TA
Menettetty maa T
Maareformi ei ole Kiinalle vientituote.
Ä R K E I N S Y Y Kiinan maaseutuköyhyyden vähenemiseen 1980-luvulta lähtien olivat maareformi ja muut pienviljelijöiden tuloja kasvattaneet uudistukset. Usein mainitut talouden vapauttaminen ja talouskasvu eivät sellaisinaan olisi tuoneet helpotusta. Näin kertoivat tutkijat Jayati Ghosh ja c. p. Chandrasekhar tammikuussa 2009 ilmestyneessä artikkelissaan How did China Reduce Rural Poverty? Kiinan nykyinen toiminta Afrikassa perustuu toisenlaisiin lähtökohtiin. The Economist -lehden mukaan Saksan viljelypinta-alan kokoinen alue on siirtymässä mittavien maakauppojen seurauksena muun muassa Kiinan, Intian ja arabivaltojen omistukseen, mikä on herättänyt laajoja protesteja ja huolta köyhien maiden ruokaturvasta. Kiinassa köyhyys on tutkijoiden mukaan vähentynyt erityisesti silloin, kun pienviljelijöiden asemaa on parannettu lainsäädäntöä ja toimintatapoja muuttamalla. "Vaikka talouskasvu on ollut Kiinassa jatkuvasti korkeaa uudistusten alkamisen jälkeen, köyhyyden vähentyminen on ajoittunut selvästi rajattuihin ajanjaksoihin. Tämä on tärkein oppi Kiinan kokemuksista talouskasvusta ja köyhyyden vähentämisestä", luonnehtivat Ghosh ja Chandrasekhar tilannetta. KÖYHY YS väheni tutkijoiden mukaan erityisen nopeasti vuosina 19791984 sekä 19951997. Ensimmäisessä vaiheessa maanomistusta selkeytettiin ja maata jaettiin MAASEUDUN
voidaan pitää lähtökohtana talouden syklisyyttäkin syvemmässä mielessä. On nimittäin niin, että kapitalismi on luontaisesti kriisiin pikemmin kuin tasapainoon pyrkivä järjestelmä. Hyvällä politiikalla voidaan yrittää estää kriisejä, mutta kuluneiden parin vuosikymmenen aikana tätä ei ole syystä tai toisesta pidetty tarpeellisena. Järjestelmän sisäinen kriisialttius syntyy pohjimmiltaan jatkuvan kasvun tuottamisen ristiriitaisista edellytyksistä. Kapitalismissa palkkatason tulisi jatkuvasti sekä nousta että laskea. Sen tulisi laskea, jotta kannattavuus olisi taattu, kilpailukyky pysyisi yllä ja yritykset tuottaisivat enemmän voittoa uusia investointeja varten. Sen tulisi nousta, jotta kulutuskysyntä pysyisi yllä ja kasvussa. Investointeja pidetään usein kasvun keskeisenä tekijänä, mutta pohjimmiltaan työntekijöiden kyky kuluttaa on historiallisesti ollut ratkaisevampaa. Ilman sitä on erittäin hankalaa myydä mitään. reagoida monella tavalla. Eräs klassinen kikka on siirtolaisten kontrolli. Palkat voidaan pitää matalana yhtäällä ja nostaa niitä toisaalla, kun rajojen ylittäminen tehdään mahdollisimman hankalaksi. Toinen tunnettu menetelmä on keynesiläinen malli. Kaikki se kasvu, jota toisen maailmansodan jälkeisenä kulta-aikana tuotettiin, perustui nimenomaan keynesiläisen sopimusjärjestelmään, jossa työläisten palkkatason nousu varmistettiin rajoittamalla pääoman valtaa. Kolmas idea on ollut viime aikoina hallitseva, nimittäin lainan saatavuuden turvaaminen. Kysyntää voidaan luoda ilman ostovoiman kasvua lisäämällä mahdollisuuksia kuluttaa velaksi. Strategian tulokset ovat kaikkien havaittavissa.
TÄ H Ä N R I S T I R I I TA A N V O I D A A N
pienviljelijöille, hintoja nostettiin ja tuotantoa monipuolistettiin. Samalla kasvatettiin myös lannoitteiden tukiaisia. Jälkimmäisessä vaiheessa 19951997 köyhyyden väheneminen liittyi ennen kaikkea tuottajien tulotason kasvuun. "Köyhyyden väheneminen Kiinassa on liittynyt vahvemmin talousrakenteiden muutoksiin ja tasa-arvoa tukeviin uudistuksiin kuin pelkkään bruttokansantuotteen kasvuun. Köyhyyden vähentäminen myös jatkossa tulee riippumaan Kiinan kyvystä pitää kiinni uudistuksista ja kehittää niitä edelleen", summaavat Ghosh ja Chandrasekhar tutkimustuloksiaan. Suuren mittaluokan maakaupat ovat nostattaneet huolta siitä, että Kiina ja muut nousevat kehitysmaat eivät halua tukea niitä köyhempiä maita seuraamaan oppeja, jotka auttoivat esimerkiksi Kiinaa vähentämään köyhyyttä. Monien kehitysmaiden hallituksille maan myynti tai vuokraus voi olla houkutteleva keino saada pikavoittoja, mutta uhkana ovat monet yhteiskunnalliset ja ympäristöongelmat. Vuokrattu maa ei lisää paikallisten ihmisten mahdollisuuksia kerätä elantoaan, toisin kuin esimerkiksi maan oikeudenmukaisempi jakaminen. esimerkiksi yk:n ihmisoikeusneuvosTILANNE ON SA ANUT
ton unhrc:n erityisraportoija Olivier de Schutterin vaatimaan uusien, seitsemänkohtaisten ihmisoikeusnormien kehittämistä maakauppojen eettisyyden varmistamiseksi. "Maa on maailman miljoonille pienviljelijöille paitsi tärkein toimeentulon lähde, myös tärkeä osa kansojen ja yhteisöjen identiteettiä. Jos investointisopimukset uhkaavat näitä arvoja, on seurauksena monia ongelmia. Nouseva trendi voidaan saada parempaan ohjaukseen korostamalla ihmisoikeusperiaatteita ja -sääntöjä", de Schutter totesi Genevessä 11. kesäkuuta maakauppoja seuraavan
farmlandgrab.org-uutissivuston mukaan. Cambridgessä poliittisen taloustieteen professorina toimiva Ha-Joon Chang esitteli vuonna 2003 pitkäikäiseksi osoittautuneen metaforan talouden suojaamisesta tikapuina, joita pitkin nykyiset teollisuusmaat nousivat ennen kuin ne avasivat taloutensa kilpailulle. Rikkaat maat ovat Changin mukaan potkineet tikkaat pois kehitysmaiden ulottuvilta nyt, kun talouden nopeaa avaamista vaaditaan kaikista köyhimmiltäkin mailta. Jayati Ghoshin ja c. p. Chandrasekharin tutkimus muistuttaa, että Kiinan omat tikapuut muodostuivat talouden suojaamisen lisäksi myös maareformista. Matti Ylönen
Tulonjaon runous
Khamorovonin mukaan köyhyys on kuin rangaistus rikoksesta, jota et ole tehnyt. Ja kuitenkin Suomi24:n ja Helsingin Sanomien kommenttipalstat täyttyvät väitteistä: köyhä on laiska. Myös taloustieteessä samasta asiasta kiistellään. Marja Riihelän tuore taloustieteen väitöskirja tähtää suomalaisen köyhyyden ja tuloerojen erittelyyn ja selittämiseen tilastoilla. Se koostuu neljästä itsenäisestä artikkelista, jotka pureutuvat ennen kaikkea yksittäisten ihmisten tulojen ja kulutustasojen eroihin. "Köyhät köyhtyy, rikkaat rikastuu" -väittämälle on nyt luotu vakuuttavat tilastolliset perusteet. Polttopisteenä kertomuksessa on Suomen vuoden 1993 pääomaverouudistus. Silloin
R
UNOILIJA ELI
TÄ M Ä N P Ä I V Ä N V A I H T O E H D O T ovat varsin vähissä. Jos kasvutaloudesta ja pääoman tuottavuusvaatimuksista halutaan pitää kiinni, tarvitaan globaalikeynesiläinen malli, jossa kulutusmahdollisuudet kasvavat kohisten kehitysmaissa. Tämä on varsin oikeudenmukaista, mutta maapallo tuhoutuu. Sellaista kapitalismin muotoa, jossa pääoman ei tarvitse tuottaa, ei taas ole toistaiseksi keksitty. Ehkä kapitalismille pitäisi tehdä jotain.
Teppo Eskelinen
erotettiin toisistaan pääomaverot ja työtulojen verotus. Työtä verotetaan edelleen progressiivisesti siten, että korkeimpia työtuloja verotetaan ankarammin kuin matalia. Vuodesta 1993 lähtien pääomatuloja on verotettu vain suhteellisen matalalla tasaverolla, joka on nykyään 29 prosenttia. Pääomatulojen progressiivinen verotus loppui, ja siihen katkesi myös Suomen tuloerojen tasoittuminen. Erityisesti korkeatuloisimpaan 10 prosenttiin kuuluvat ovat sittemmin muuttaneet työtulojaan pääomatuloiksi. Näin he tienaavat enemmän ja joutuvat maksamaan yhteisistä julkisista palveluista entistä vähemmän. Tilastot vahvistavat muutoksen: pääomatulot Suomessa ovat kasvaneet paljon palkkatuloja nopeammin.
välittömästi tuloeroissa: vuosien 1990 ja 2002 välillä ylimmän prosentin reaaliset tulot kasvoivat 121,9 prosenttia, kun taas alimman prosentin tulot kasvoivat vain 1,1 prosenttia. 80-luvun alkuun verrattuna rikkaimman prosentin osuus koko kansantalouden tuloista on tuplaantunut noin 8,3 prosenttiin. Tutkimuksessa siteerattavat Tilastokeskuksen aineistot ovat vastaansanomattomia: suhteellisesti köyhiä oli seitsemän prosenttia (328 000 henkilöä) vuonna 1990 ja jo 11 prosenttia (557 000) vuonna 2004. Erityisen haavoittuvaisiksi ryhmiksi tunnistetaan opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet. Keskustelu tulojaosta ja verotuksen vaikutuksista tuo selvästi esiin sen, että tuloerojen kasvattaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta. VihaiSAMA NÄKY Y
simmat puhuvat jo puhtaan luokkayhteiskunnan paluusta. Silti taloudellinen eriarvoisuus alkaa olla jo hyvin toteen näytettyä. Huolestuttavampaa on, että se ei tunnu kiinnostavan juuri ketään. Tai että Riihelän kaltaiset tutkijat eivät anna välineitä trendin kääntämiseksi. Kysymys "mitä on tehtävä?" leijuu jälleen ilmassa. rahaan pitäisi tarkastella uudestaan, myös köyhät muistaen. Kuten Woody Allen on todennut: "Hyvä asia köyhänä olemisessa on, että kun olet 70, sinun lapsesi eivät halua julistaa sinua hulluksi, jotta saisivat omaisuutesi itselleen." Otto Bruun
E H K Ä S U H D E T TA M M E
Marja Riihelä: Essays on income inequality, poverty and the top income shares.
24.6.12.7.
TYKO ELO Rubusto Habitus rujoja maalauksia
15.7.2.8.
JARKKO RANTANEN Parasta ennen maalauksia
5.8.23.8.
JUHA SÄÄSKI
26 . 8 . 1 3 . 9 . ANTTI RÖNKÄ
16.9.4.10.
REIJO KÄRKKÄINEN Kuvia
maalauksia
maalauksia
Uudenmaankatu 46 sisäpiha 00120 HELSINKI www.jangva.fi galleria @ jangva.fi 096123743 auki: tipe 1119 lasu 1117
GALLERIA JANGVA
YR
AN
L BU EV AR DI
UU
JÖ NK
NA NK
D M EN AA NK AT U
AT U
AT U
IS
O-
RO
O
R BE
TI
NK
AT
U
FR ED RI KI NK AT U
KA
TU
Katse EMMAn kokoelmiin
17.6.-6.9.
Aarresaaria ja päiväunia
Marko Vuokola, The Seventh Wave #5,2002.
Marko Vuokola, The Seventh Wave #5,2002.
www.emma.museum
Ahertajantie 5, Tapiola. 1.6. - 30.8. avoinna ti-su 11-18 P 09-8165 7512. . Bussit Kampista: 106,110
PÄÄSYLIPPU
suomen rakennustaiteen museo
Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 19001980 Näyttely 10.6.13.9.
Odotettu historianäyttely vie matkalle Suomen 1900-luvun arkkitehtuuriin. ti, tope 1016, ke 1020, lasu 1116 Kasarmikatu 24, Helsinki, www.mfa.fi sisäänpääsy 3,50/1,70
TAIDEKAUPUNKIIN
mänttä-vilppula-kortti
Sisäänpääsy samalla kortilla · Serlachius-museoihin Joenniemen kartano Valkoinen talo www.serlachius.fi · Mäntän kuvataideviikoille www.mantankuvataideviikot.fi · Taidekeskus Honkahoviin www.honkahovi.fi
20
Eläimellistä
27.6.2.8.
Helsingin Taiteilijaseuran kesänäyttely
KAKSI VIIKKOA ETUKÄTEEN VARATUN MAJOITUKSEN YHTEYDESSÄ MÄNTTÄ-VILPPULA-KORTISTA 10 % ALENNUS: Mäntän Klubi www.mantanklubi.com Peltolan luomutila wwwpeltolanluomutila.com Hotelli Alexander www.hotellialexander.fi
Kesähotelli- mökki- ja retkeilymajamajoituksesta ks. www.manttavilppulamatkailu.fi puh. (03) 488 6841
w w w. h e l s i ng i n ta i t e i l i jas e ura . f i
Avoinna ma-to 11-17.30, pe-su 12-16.30 (27.8. lähtien ti-to 12.30-18, pe-su 11.30-16)
OIKEUTTA - TANSSIA - TEATTERIA
OIKEUSTIETEELLINEN LINJA (52op)
Kiinnostaako juridiikka? Tule lukemaan lakia Haapavedelle! Yksivuotinen yleissivistävä linja tarjoaa tietoja ja taitoja jatko-opintoihin ja työelämään.
Kehitä itseäsi, kehitä järjestöäsi!
kepan syksyn 2009 koulutusteemoja:
> järjestön organisaation kehitttäminen > kansainvälisyyskasvatus > kampanjasuunnittelu ja lobbaus > kehitysyhteistyön laatu > hankehallinto
Käy varaamassa ajoissa paikka eturivissä Kepan verkkosivuilla www.kepa.fi/koulutus
palvelukeskus
TANSSITAITEENLINJA (47op)
Showtanssia - jazztanssia - hip hoppia - nykytanssia koreografiaa - tanssijan työtä: näihin kaikkiin voit tutustua Haapaveden Opiston tanssitaiteen linjalla.
TEATTERI- JA ELOKUVATAITEENLINJA (47op)
Haluatko olla kameran edessä ja/tai näyttämöllä? Tule opiskelemaan mm. näyttelijäntyötä ja teatteri-ilmaisua lukuvuoden ajaksi meille opistolle! Kiinnostuitko? Hakuaika on käynnistynyt ja hakulomake löytyy nettisivuiltamme. Täytä se ja laita tulemaan viimeistään 7.8.2009 mennessä.
p www.haa
op.fi
Varo,
UUTUUS
-pamfletti voi puraista
UUTUUS UUTUUS
Anna Kontula
UUTUUS
TÄSTÄ ÄITI VAROITTI Seksi jakaa naisliikkeen rivejä. Onko korkokenkä kauhea kahle vai ihana vapauttaja? Keskustelua avaava kirja. Millainen on feminismin uusi aalto?
UUTUUS
Jouko Väänänen (toim.) k Vää ä (t i )
RAUHAA, PEACE! Kaivattu klassikkoteos uusissa kansissa! Kirjoittamassa muun muassa Mahatma Gandhi, Henry Thoreau, Leo Tolstoi ja Kurt Vonnegut. Pasifisti ei alistu vaan toimii!
Anna-Reetta Korhonen, J k R tt K h Jukka Peltokoski, Miika Saukkonen
Olli Tammilehto T il ht
PASKADUUNISTA BARRIKADILLE Työelämän muutokset koskettavat kaikkia. Olisiko aika organisoida uudenlaisia työtaisteluja?
RAHDIN RIKOKSET Tavaroiden rahtaaminen ympäri maailman tulee kalliiksi ympäristölle ja yhteiskunnalle. Tämä kirja selvittää rahdin syyt ja seuraukset.
Arja Alho
Muista myös nämä:
Rolf Büchi, Nadja Braun ja Bruno Kaufmann
OPAS SUORAAN DEMOKRATIAAN
Matti Ylönen
KOVAN TUULEN VAROITUS Miksi hallituksesta tuli puudeli? Katsaus Pa Lipposen pääministerikauteen, aavo jollloin SDP ja Suomi hurahtivat uu usliberalismiin. Pääministeri jyräsi eriävät mielipiteet eikä puolueen krapula ole vie eläkään hellittänyt. Sisältää myös SDP:n pe elastusohjelman.
VEROPARATIISIT
Timo Kopomaa
LEPPOISTAMISEN TEKNIIKAT
Toim. Tere Vadén
Tilaa heti osoitteesta myynti@intokustannus.fi. Pamfletit 13 kappale, kotiin kannettuna (ovh 15 ).
LINKOLAN AJAMANA
www.intokustannus.fi
ia
voima 6 / 2009
43
Raha puhuu
Sananvapautta ylläpidetään tukiaisten avulla. Tukahduttaako raha kritiikin?
Koonnut Pertti Laesmaa
Olen kuullut sellaistakin, että ruotsalaisten mielestä meillä suomalaisilla on niin hyvä itsetunto, kun me ei puhuta bussissa. Ruotsalaiset ovat itse niin hermona, että niiden täytyy höpöttää koko ajan! Ulla Krekola, Enemmistö 1/2009
Olenko ääliö? Tiesitkö mikä ero on jenkillä ja britillä? Yksi vastaus löytyy Applen App Storesta. Sovelluskauppa listaa nyt iPhonen-käyttäjien suosituimmat maksulliset sovellukset maittain. Jenkkien suosituin sovellus on ääliötesti ja brittien tietosanakirja. Afteri-palsta, Tietoviikko 18/2009
Ina Kallis
Suomen kaupungeissa ilmestyi vielä 1960-luvulla useita sanomalehtiä. Kakkos- ja kolmoslehtien kuolemien takia luotiin 1970-luvulla lehdistötukijärjestelmä, jonka piti pysäyttää monopolisoituminen. Tavoitteita ei ole saavutettu. Lehdistötuen tarkoitus oli varmistaa vaihtoehtoisen viestinnän jatkuminen, jotta lukijoilla olisi valinnanvaraa eikä tarvitsisi tukeutua vain yhteen lehteen. Kakkos- ja kolmoslehtien kuolemien takana on ilmiö, josta käytetään nimitystä levikkikierre. Sillä ei tarkoiteta vain lehtien levikkien muutoksia, sillä tilausmaksut muodostavat vain kolmanneksen sanomalehtien tuloista. Kaksi kolmannesta muodostuu mainostuloista. Isoimmasta rahapotista päättävät siis aivan eri ihmiset kuin tavalliset lukijat ja tilaajat.
U
SEIMMISSA
timaksualennus, ei tule yritykselle, mutta helpottaa operatiivisia kustannuksia. Lisäksi ammattiyhdistysliike on tukenut vasemmistolehtiä antamalla alennusseteleitä tilausmaksuihin. pysäyttämään negatiivinen levikkikierre. Vuosikymmenien varrella on palanut melkoisesti rahaa, vaikka lehdistötuki on ollut sinänsä mitätön osa valtion budjetissa. Tukiaisten avulla ei kuitenkaan ole estetty sanomalehtikuolemia. Suomessa on ajauduttu lähes täydellisesti yhden lehden kaupunkeihin. Missä vika? "Tuet eivät ole kovin tehokkaita, koska sanomalehtialalla kiinteät kustannukset ovat suuret, mutta tuet vaikuttavat vain muuttuviin kustannuksiin. Tukimuodot ovat lisäksi vähentyneet määrällisesti ja euromääräisesti 19801990-luvuilla", Jyrkiäinen kertoo. "Eri tukimuodot ja avustukset, kuten irtonumeroiden arvonlisäveron helpotukset, tarjoavat jatkuvaa toiminnallista apua, mutta niillä ei voida ratkaista talousvaikeuksissa olevien lehtien ongelmia. Lehdistötukea saavissa lehdissä on enemmän henkilökuntaa kuin sanomalehdissä keskimäärin", hän jatkaa. Tukiaiset ovat julkisen vallan rahansiirtoja ja siten aina poliittisia päätöksiä. Sananvapauden kannalta tilanne tuskin parani, kun lehdistötuki muutettin pari vuotta sitten puolueiden kautta jaettavaksi. Kakkos- ja kolmoslehdistä tuli yhä enemmän riippuvaisia puoluejohdosta, joka jakaa rahat. Onko sananvapauskaan lisääntynyt esimerkiksi sdp:n, Vasemmistoliiton ja rkp:n lehdissä, jotka ovat suuria tuen saajia. Lehdistötuki on nykyään osa puoluetukea. Viime vuonna puolueiden "tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen" jaettiin 18 miljoonaa euroa. Päälle tuli vaivaiset 500 000 euroa harkinnanvaraista tukea, mistä suuren osan kahmaisi rkp.
LEHDISTÖTUK I LUOTIIN
Aikaisemmin vain puolet tuesta määräytyi kansanedustajien määrän mukaan, kun loput jaettiin valikoivana tukena. perusteltiin sopeutumisena eu:n kilpailulainsäädäntöön, joka kieltää "kilpailua vääristävät tukiaiset". Jyrkiänen on eri mieltä. "Puoluelehtien tulorakenne poikkeaa selvästi muista sanomalehdistä. Ne eivät ole yhtä riippuvaisia mainostuloista ja lehtitilauksista. Kansallinen lehdistötuki ei ole kiellettyä eu-maissa. eu:n kilpailusäännöt, aluepolitiikka, teollisuuspolitiikka ja kulttuurilinjat vaikuttavat myös lehdistön kansallisiin tukimuotoihin." "Lehdistötukea pitää nyt katsoa paljon laajemmassa perspektiivissä. On otettava huomioon kielelliset alakulttuurit, poliittisen keskustelun edistäminen, kansallisen kulttuurin tukeminen ja teollisuuden kehittäminen. Useissa maissa, esimerkiksi Itävallassa, lehdistötukea on kehitetty eu:n aikana."
TA A N N O I S TA R AT K A I S U A
Viime vuosina kaikki ovat keskusteelleet "luovasta taloudesta". Koska kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa, kiinnostus on ollut valtavaa. Jotenkin asia liittyy Richard Floridan kivaan hokemaan "luovasta luokasta", jolla viitattaneen tuohon puistoissa makailevaan ja erikoisilla polkupyörillä ajelevaan pipopääjengiin. Kunhan vain heille tarjotaan riittävästi ilmaista kaljaa ja pullanmuruja, ennen pitkää syntyy kauan kaivattu laivanupotuspelin sovellus, joka saadaan tungettua kännykkään. Jouni Avelin, Kulttuurivihkot 3/2009
Kuten hyvin tiedetään, nopeudesta on tullut myös yliopistojen uusi hyve. Halutaan nopeaa tiedettä ja tehokasta tutkimusta, ja tämä määritellään laaduksi. Laatumittaukset näyttäisivät oikeasti mittaavan ennen muuta tuotannon määrää: mitä enemmän kansainvälisiä referee-julkaisuja saat tuotettua tutkimusprojektin aikana, sen parempi tutkimus. Terhi Utriainen, Hiidenkivi 3/2009
Kunpa sankarit ja roistot voisi tunnistaa hatun väristä kuten vanhoissa lännenleffoissa, vaikka elämämme ei muuten mustavalkoista olisikaan! Maritta Kuula, Kaltio 3/2009
KUN DELLÄ
YKKÖSLEH-
on suuremmat ilmoitustulot ja enemmän tilaajia kuin kilpailevalla kakkos- tai kolmoslehdellä, lehti pystyy kehittämään sisältöä ja painotekniikkaa sekä pitämään suurempaa toimitusta. Pienemmät lehdet eivät pysty tarjoamaan lukijoilleen yhtä laajaa palvelua ja menettävät edelleen yleisöä. Syntyy negatiivinen levikkikierre. "Markkina-alueen ykköslehdet ovat voittaneet levikkikilpailun. Mainostajat tavoittavat suurilevikkisimmän lehden avulla suuremman ja ostokykyisemmän yleisön. Vain yksi kakkoslehti, demarien Eteenpäinlehti Kotkassa oli aikoinaan suurempi kuin alueen sitoutumaton lehti", sanoo aihetta tutkinut lehtori Jyrki Jyrkiäinen Tampereen yliopistosta. Lehdistön valtiontuet ovat rahansiirtoja, joilla valtio puuttuu markkinoiden kilpailutekijöihin. Muotoina ovat olleet verohelpotukset, suora ja epäsuora tuki ja erilaiset avustukset sekä yleinen ja valikoiva tuki. Suoria tukia annetaan suoraan lehtiyrityksille. Epäsuora tuki, kuten pos-
Suomessa on s ajauduttu lähe täydellisesti yhden lehden kaupunkeihin.
olisi "hyvä lehdistötuki" vai onko sellaista olemassakaan? Jyrki Jyrkiäisen mukaan pitää miettiä millaista joukkoviestintää halutaan. Hyväksytäänkö, että yksi lehti hallitsee monopoliasemassa mediamarkkinoita, vai halutaanko viestintään moniarvoisuutta? "Pitäisi puhua enemmän yleisestä viestintätuesta, jolloin kaikenlaiset viestinnän muodot otettaisiin huomioon tuen tarvetta arvioitaessa. Voisi ajatella, että heikossa taloudellisessa asemassa olevien lehtien verkkojulkaisemista tuettaisiin, jotta ne voisivat kehittää omaa verkkoviestintäänsä", Jyrkiäinen pohtii. "Kustannussyistä puoluelehdet siirtyvät ehkä pelkästään verkkoon. Paperisia lehtiä julkaistaneen vain vaalikampanjoiden aikana. Ei verkkojulkaisu vielä takaa, että lehti pääsisi laajaan julkisuuteen." Ammattitaitoisia sisällöntuottajia tarvitaan verkkoon. Puoluelehdet voisivat näin verkossa tarjota alueellisesti ja väestöllisesti tasapuolisemman näkyvyyden jäsenilleen ja kannattajilleen. Tämä olisi Suomen tietoyhteiskuntatavoitteiden mukaista.
MILLAINEN
Suomessa "taide" on kiinnostavampaa kuin "politiikka", jos tällainen sektorointi sallitaan. Suomessa seuraan mieluummin huonojakin kulttuurisivuja kuin puun kantohintaneuvotteluita tai A-talkia. Tuomas Nevanlinna, Teatteri 4/2009
Kun päästään jutun alkuun, opitaan tuntemaan ihminen sieltä ennakkoluulojen takaa. En kuitenkaan lähtisi vierittämään vastuuta työpaikan tasaarvosta yksittäisille työntekijöille. Kyllä se on työnantaja, jonka kuuluu kertoa työpaikalla, että syrjintää ei täällä suvaita ja vastata siitä, että johtaminen on oikeudenmukaista ja tasapuolista. Linnea Alho, Arvo 2/2009
Jotta nuoret taideopiskelijat muistaisivat, mistä valtion taidetoimikuntalaitoksen apurahat tulevat, olemme luennoilla täyttäneet porukalla lottokuponkeja. Se tavallinen syytös taiteilijoista veroelätteinä ei apurahataiteilijoiden osalta pidä paikkansa. Tämän olen halunnut taideopiskelijoille kertoa, etteivät he Kankaanpään tai Nakkilan kyläbaareissa jää suotta sanattomiksi. Seitsemän ruudun ruksaaminen on helppoa verrattuna apurahakaavakkeen täyttämiseen. Tuuli Penttinen-Lampisuo, 1/2 -lehti 1/2009
Jorma Mäntylä
44 voima 6 /2009
liero
Mato
opiskelin Costa Ricassa kansainvälisessä United World College -lukiossa. Osana tutkintoa täytyy kirjoittaa 4 000-sanainen tutkielma. Työn päämääränä on oppia kuinka taustatiedot tulisi kerätä eheäksi tutkimustyöksi. Päätin lähteä biologian polulle. Tein tutkielmani kastemadoista (Lumbricus rubellus). Madot ovat tärkeä osa luonnon ravintoketjua, koska ne toimivat hajottajina maan sopukoissa. Syödessään ne vapauttavat monenlaisia tarpeellisia ravinneosia maahan ja tekevät siitä ravinnerikasta. Halusin tietää enemmän lierojen ruokavaliosta: mikä ravinto on niille mieluisinta. Tutkimuksen toteuttaminen tarkoitti arkielämän jakamista matojen kanssa. Hauskinta matojen kasvattamisessa onkin muiden ihmisten reaktio. Matoja, iiiuuh!
K A K S I V I I M E V U O T TA
Sirkkafriikin apologia
Keväällä julkaistiin kirja, joka saa hiipparoimaan helteessä pitkin pientareita.
JA LUJA A. On ihan pakko päästä näkemään otus, josta tuo ääni lähtee! Äänekkäissä ja isokokoisissa hyönteisissä on jotakin vastustamatonta vetoa täällä Suomen vähälajisessa luonnossa. Taisin jäädä koukkuun jo lapsena, kun katselin hepokattien syövän heinäsirkkoja lasipurkkiin perustamassani pienoismaailmassa. Addiktioni paheni valokuvausharrastuksen myötä. Aloin tarvita avustajia pitelemään kiinniottamiani hyönteisiä samalla kun käsittelin kameraa. Jos olit seurassani, sinusta tuli vapaaehtoinen. Hyönteiset ovat kauniita, mutta niiden pyydystäminen se on ehkä kaikkein suurinta hupia. Heinäsirkan tai hepokatin löytäminen kasvillisuuden seasta voi olla todella vaikeaa vaikka se ääntelisikin. Helpoiten voi päästä alkuun marssimalla sumeilematta siihen ruohostoon, jossa sirittelijät oleilevat. Ne eivät suinkaan jää tallattavaksi hengiltä,
S
I R I T TÄ Ä
tarjota kostea ja lievästi hapan elinympäristö, joka sisältää paljon ravinteita ja sopivasti lämpöä. Suuntasin puutarhakauppaan hankkimaan muutaman ämpärin ja lämpömittarin, sitten takapihalle pihistämään soramaata. Kuokin kukkapenkistä multaa ja perustin pari pientä matofarmia omalle, muutaman neliömetrin takapihalleni. Päätin kaivaa madot isoäidin siirtolapuutarhan kompostista. Pieneenkin farmiin matoja tarvitsee paljon, jotta lisääntyminen olisi nopeaa, vaikka madot ovat kaksineuvoisia. Kun kaksi matoa tapaa, se on rakkautta ensisilmäyksellä. Parin viikon odotuksen jälkeen kummatkin madot munivat. Uusia yksilöitä syntyy vasta, kun toinen yksilö löytää munat ja hedelmöittää ne. Satunnaisten tapaamisten takia matoja tarvitaan runsain määrin. Kompostiseikkailun jälkeen laskin ja punnitsin madot ja heivasin ne niiden tuleviin koteihin. Seuraavan kuuden viikon ajan ruokin matoja ruoantähteillä.
M A D O I L L E TÄY T Y Y
vaan monet lentoloikkaavat pakoon hyvin näkyvästi, jolloin niiden laskeutumispaikka tietysti paljastuu! Varsinainen lähestyminen tehdään hitaasti, jotta hyönteinen ei hermostu, ja lopuksi se koppaistaan kouraan salamannopeasti ja litistämättä. Kouraa hölskyttämällä varmistutaan siitä, että kohde on saatu kiinni. Ehkä se myös häkeltyy ravistelusta? Kun koura avataan, ötökkä jää useimmiten oleilemaan kädelle hetkeksi aikaa aivan rauhallisena, jolloin sitä voi tarkastella esteettä. Yksikään hyönteinen ei ole vahingoittunut käsittelyssäni, mutta minä olen kyllä saanut kyytiä. Voin todistaa, että kun niittyhepokatti saa ihopoimun leukojensa nipistysotteeseen, se sattuu
ihan turkasesti! Erityisen aggressiivisia nämä hyönteiset eivät kuitenkaan ole. Minua on purtu vain yhden ainoan kerran.
S I R K K A H A R R A S T U K S E N suuri lupaus oli tieto siitä, että meikäläiset lajit on mahdollista määrittää äänen perusteella. Haikailin pitkään, että miten saisin opetusta tässä asiassa. Sami Karjalaisen kirja Suomen heinäsirkat ja hepokatit oheisäänitteineen on nyt ratkaissut tämän kaikkia meitä sirkkafriikkejä kalvaneen ongelman. Äänitettä kuunnellessa hahmottuu, miten monella tavalla Suomessa siritetään, surautellaan, säksätetään, tiksutetaan, rahisute-
t Hyönteiset ova kauniita, mutsta niiden pyydy kä täminen on eh . suurinta hupia
taan, napsutellaan ja kahistellaan. Tai jopa laulaa helskytellään, kuten kotisirkan kantavaa ääntä voisi kuvailla. Pensashepokatin ääni on ehkä kaikkein helpoimmin tunnistettava luonnonvaraisista lajeistamme. Aloittelevan harrastajan kannattaa aloittaa vaikka siitä, jos sattuu liikkumaan Etelä-Suomen rannikolla. Pensashepokatti viihtyy puutarhoissa, puistoissa, pensaikoissa ja tienpientareilla, etenkin merenrannan tuntumassa. Sen sanotaan olevan lajeistamme kaikkein innokkain sirittäjä, olevan äänessä mihin tahansa aikaan vuorokaudesta ja myös viileällä säällä. jos tuota sirkkaäänitettä soittaisi maastossa... Reagoisivatko siellä olevat lajikumppanit? Heinisten sirityssesonki alkaa kesä-heinäkuussa. Kuka lähtee mukaan?
M I TÄ H Ä N TA P A H T U I S I ,
Maria Haanpää
KAUNIS PETO. "Petokattihan" se siinä... Decticus verrucivorus eli "syyliäsyövä purija".
kuuden viikon jälkeen oli tunteikas. Madot olivat pullistuneet kummasti ja niiden määrä lisääntynyt. Olin jakanut madot kolmeen eri ryhmään. Yhtä ruokin kasvisherkuilla, toista liharuokien jämillä ja kolmatta näiden sekoituksella. Tutkin kunkin ryhmän painokehitystä ja laskin vastasyntyneet madot. Muhevimmat madot ja suurimman väestönkasvun saavuttaa vihannes- ja kasvisjätteillä. Pienen matofarmin perustaminen on helppoa ja sen ylläpito vaivatonta. Multaämpäri kannattaa sijoittaa puolivarjoisaan paikkaan pihan tai vaikka parvekkeen nurkkaan. Kosteana ja ilmavana pidettyyn farmiin ei tarvitse kuin heittää ruoantähteitä mullan sekaan aina kun edelliset ovat maatuneet. Kesän kuluessa voit vaivattomasti saada mukavan määrän matoja ja onkijalle matosäästötilin, jossa lierot ovat aina valmiina ongelle lähtiessä. Kevään koittaessa lemmikkimatoja voi olla kuitenkin hankalaa laittaa ongenkoukkuun, jos vahva tunneside on jo ehtinyt kehittyä talven aikana.
JÄLLEENNÄKEMINEN
H EIN Ä SIRK KOJEN Ä Ä N E N AVA U S
Sami Karjalaisen kirja Suomen heinäsirkat ja hepokatit (Tammi 2009, 207 s.) on ensimmäinen kotimainen sirkkakirja liki sataan vuoteen ja ensimmäinen kattava teos. Sen oheisäänite on samoin ensimmäinen laatuaan. Teos esittelee perusteellisesti kaikki Suomessa esiintyvät kolmekymmentäkaksi suorasiipislajia (Orthoptera) eli hepokatit, hyppysirkat, sirkat, okasirkat ja heinäsirkat. Kirjassa on myös lyhyempi esittely viidestätoista lähialueilla tavattavasta lajista.
TUTKIJAN KOHDE.
Jesse Karppinen
Sinisiipisirkka numero 54. Numeroitujen hyönteisten siirteleminen ei ole suotavaa.
Valitse, miten käyttämäsi vihreä sähkö on tuotettu.
Eko k Eko ä kö tuottaa sähköä ainoa taan kosäh o a sähköä ainoas aan ä uus utu uusiutuvilla energialähteillä pienvoiu ene al h ei ä pien oin ie malaitoksissa. Emme myy fossiilisilla a ok alai o s s E y f si lla lla pol aineil tu p polttoaineilla, turpeella tai ydinvoine i di oid malla tuotettu sähköä al a tu ettua ä köä. u
Kaikki Ekosähkön tuo ntolaitoks t aik Ek sä kö tuotan tokset k ovat pienvoimalaitoksia Valtaosa a pien oima oksia. oimala i tao aosa o Suomess vihreänä sä k Suome sa vih eänä sähkönä myyih tävästä sähköstä tuotetaan suurissa st ähköstä tu et t h ö tuot u ss s vesivoimalaitoksissa. s imalai ksiss i
E sähkön a Ekosähkön alkuperä on todennettae o od nnetta n vi a yksittäisill tuotan a oksille vissa yks ttäi lle tuotantolaitoksille t sa saakka. Emme osta erikseen ympäris mme t ik e n m ismm ikseen töarvoa, joka liitetään sähköpörssistä ö v a jo a iitetään sähköpörssistä än ö hanki hankittuun sähköön. ähköön.
Olemme lis n eet uusiutuvaa enerl isänn t uusiut va n giaa käyttäviä hankintalähteitä. ia ttä ä t ank an t ä Myös uus a selvityksiä mm. tuulivoiuusia selvityksiä mm uli o i ä man lisäämi eksi on käynniss a säämis s an lisäämiseks nnissä.
Soita asiakaspalveluumme 0800 92 480 tai vaihda Ekosähköön netissä www.ekosahko.fi
shampoot hiusten hoitoaineet käsipesut vartaloshampoot kodin puhdistusaineet hajusteettomat
KOT IMA INEN JA LUO NNO NMU KAIN EN PES UAIN EPE RHE
TEE EK ! osta täyttöpalvelusta
OTEKO
Ole hyvä luonnontuote oy, 05 215221, 045 1327 086, info@olehyvaluonnontuote.fi, www.olehyvaluonnontuote.fi
Tilaa burgerit himaan yöllä!
Vegemestasta nyt kotiinkuljetus pe-la klo 02-04 välillä
Soita 09 689 88 888 Toimitusmaksu vain 5 Vaasankatu 6
Voimaa luonnosta:
Aurinkoisia voimaruokia kesään!
.net · Kuninkaankatu 17 · Tampere · 03-2121479
Ecover-pesuaineet
7: TOFUISMUS No
y way to the sunn "Tofu is a door
side of life"
Ecover-astianpesuaine pesee a tiskisi kirkkaiksi luontoa likaamatta ja käsiäsi hellien. Siksi se on oivallinen valinta vaikkapa mökillekin mukaan. Kaikki Ecover-sarjan pesuaineet ovat kasvi- ja mineraalipohjaisia ja hajoavat luonnossa nopeasti ja täydellisesti. Ruohonjuuresta saat Ecovera pesuaineet myös täyttöpalveluna omaan pulloon. Näin säästät sekä luontoa että rahaa!
Rit: KaSv iSsyÖjän kAve ViaNa-veGeHeRkut ! viHdOin SuoMesSa
kasv ismakka rat
"Kana"-fileet
Real Jumbos-
Vege-kevätkääryleet Vege-Kebab s-Schnitzel
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5, 00100 HELSINKI
(Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus)
Kasvispurilaispihvit
100% kasv isper äiset
Kasvi
Soija-Bolo
gnese
11: TOFUISMUS No
ta Ruohonjuures Viana-tuotteet oushintaan! kesäkuussa tarj
TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TURKU p. 02- 478 2660
"Tofu
dy and mind. talks to your bo
"
inki) (reilu mein ohonjuuri.fi www.ru
voima 6 / 2009
49
Toinen luonto
Arkielämän teknologinen tulevaisuus eli kuinka Charles Stross ryöstää virtuaalisen pankin.
HARLES STROSSIN romaani Halting State lähtee liikkeelle tavallista raisummalla rikoksella. Joukko örkkejä iskee punaisen lohikäärmeen tukemana pienten pirulaisten ylläpitämään pankkiin ja kahmii mukaansa läjän voimallisia taikaesineitä. Mutta koska ryöstö tapahtuu kehittyneessä nettiroolipelissä, lähetetään sitä tutkimaan salskean samoojan sijaan skotlantilainen poliisi Sue Smith. Strossin tarinan näyttämönä onkin ennen kaikkea vuoden 2017 itsenäistyneen eu-Skotlannin Edinburgh ja lähitulevaisuuden arkinen yhteiskunta, vaikka taustalla leijuukin pelien haamumaailma. Vaikka Stross nojaa tulevaisuuden kuvauksessaan moniin spekulatiivisiin teknologioihin, on tarinan aloittava kuvaus virtuaalisesta pankkiryöstöstä kovin tutun oloinen, onhan rikollisuus ja keinottelu nettiroolipeleissä jo arkipäivää. Ylipäänsä kirjan ekskursiot pelien maailmaan ovat hiukan kankeita ja huojuvat tutun ja vierauden hankalassa välimaastossa. Onneksi Stross ei jää kuitenkaan märehtimään virtuaalimaailman kuvauksella, ja joitain maagiselta tuntuvia teknologisia jippoja lukuun ottamatta pelimaailman ja arkimaailman suhde rakentuu johdonmukaisesti. Paljon kiintoisampaa on kuvaus siitä, miten arkista elämää täydennetään virtuaalisilla aineksilla eräänlaisten datalasien avulla. Tässä Halting State muistuttaakin
C
aiemmin Voimassa arvioitua Ken McLeodin teosta Night Sessions kirjailijat ovatkin vanhoja ystäviä ja ryyppykavereita, joten kirjojen keskustelu lienee hyvin konkreettista. Tässä "täydennetyssä" arjessa informaation kerrokset ovat alati läsnä: "Olet kytkenyt pois päältä tavalliset pelimaailman kalvot ja jättänyt jäljelle vain Google Localin ja Microsoft RouteMasterin, ja taivas ylläsi on karun selkeä; haamujen maailma on liki autio lukuun ottamatta PohjoisAmerikkaan matkaavan matkustajakoneen matelevaa reittimerkkiä ja kieppuvaa punaista osoitinta, joka seuraa sinua kohti tulevan bussin reittiä."
u Stross tukeutu vanhoihin istä kuvauksiin ville hakkereista.
R E I T T I O P P A I S TA on tullut kaupunkikävelyn toinen luonto, ja bussissa kulkijaa varoitetaan Sims-pelin kaltaisilla pyörivillä merkeillä kanssamatkustajista, joilla on antisosiaalinen tausta. Pääosin Stross kuvaa tätä arjen muutosta hyvin, mutta välillä hänellä menee yleisö sekaisin, kun kirjan henkilöt ihmettelevät arkensa teknologiaa turhan paljon. Tarinan henkilöt joutuvat myös kohtaamaan teknologian haurauden ja riippuvaisuuden täydennetystä ja avustetusta arjestaan. Kriisitilanteessa esiin kaivettu kirjoituskone herättää hämmennystä,
eivätkä kävelijät tunnista enää tutun kaupungin katuja. Tämä tulee esiin etenkin poliisien työssä, kun virtuaalisesti etäännytetyn työn tilalle tulee vanha poliisityön kontaktiurheilu: "Olet tarpeeksi vanha tekijä muistaaksesi ajan, jolloin poliisityötä ei tehty täydennetyn todellisuuden läpi jolloin piti käsitellä muutakin kuin kännisiä ääliöitä, jotka alkoivat huudella poliisille etkä odota innolla illan kisojen alkua... etkä perjantai-iltaa, kuhan paikalliset kusipäät tajuavat, etteivät kyttien elämätallentimet ole päällä eikä kukaan valvo valvontakameroita." Suurin ero McLeodin kirjaan onkin, että siinä yhteiskunta on joutunut kokemaan useita vastaavia kriisitilanteita, ja kirjoitetusta tallenteesta on tullut olennainen osa arkipäivää. Strossin maailmassa informaation teknologiariippuvuus sen sijaan vain syvenee. teema, jonka Stross jakaa monien muiden skotlantilaisten kollegoidensa kanssa, on yksilön, yhteisön, yhtiöiden ja valtioiden suhteen pohdinta. Koska kirja on kirjoitettu pitkälti perinteisen etsivätarinan muotoon, ei ole ihme, että yksilön toiminnan merK I R J A N T O I N E N TÄ R K E Ä
kitys korostuu jo kerronnallisista syistä. Tämän kirjallisen vaatimuksen tuolla puolen Stross kuitenkin onnistuu esittämään joitain kiintoisia näkemyksiä myös siitä, miten esimerkiksi informaatioteknologian materiaaliset vaatimukset pitävät valtiotason toimijat edelleen merkityksellisinä teknologisista kehitysaskelista huolimatta. Vaikka Stross tukeutuu vanhoihin kuvauksiin villeistä hakkereista, hän asettaa ne hyvin erilaiseen ja moniulotteisempaan kehykseen kuin mikään "yhtiöiden maailma". Toisin kuin vanha romanttinen cyberpunk, nykyinen lähitulevaisuutta käsittelevä scifi pohtii itse politiikan luonnetta. Strossin kirja ei tarjoa varsinaisia valaistumisen hetkiä, mutta puheenvuorona jatkuvassa keskustelussa se on ihan pätevä. Stross on vanha roolipelaaja ja scifin, fantasian ja kauhukirjallisuuden nautiskelija, mikä näkyy hänen tekstissään. Lukijalta vaaditaan pelien, kulttisarjojen ja vaikkapa h.p. Lovecraftin tuntemusta. Kunnianosoituksena vanhalle tekstiseikkailupelien perinteelle Stross käyttää myös kirjassa sinä-muotoista kerrontaa, vaikka tarinaa kerrotaankin päähenkilöiden näkökulmasta. Jos pelien kieli ei ole tuttua, tämä vaatii totuttelua.
Ville Lähde Charles Stross: Halting State. Ace Books, New York, 2007.
Arvio
Rakastunut susi Jäähyväiset nuoruudelle
kierteitä koetaan, olen tottunut tunne-elämän asvaltti-ihottumaan, poskille valuneisiin meikkeihin ja asiattomiin kommentteihin, mutta Lucie Durbianon kuvanovellien läpi käyminen on kuin pumpulissa kahlaisi. Punainen pukee teitä edustaa old schoolia, helposti seurattavaa lineaarista sarjakuvaa. Durbianon aikaisemmat teokset ovat olleet lapsille suunnattuja, ja se näkyy satumaisen pehmeässä kuvituksessa. Sen sijaan tämä teos on tehty aikuiseen makuun. Se koostuu seitsemästä irrallisesta tarinasta jossa kuljetaan etanoiden parisuhdeongelmista renessanssihovin homosuhteisiin. Klassista ja satumaista. Parasta antia oli Punahilkan ja Suden epäsuhtainen rakkaussuhde. Susi haluaa lempiä nuorta tyttöä ja se vasta on rakkautta se. Mitä ihmettä tyttö vielä voi haluta? Durbianolla on tarkka vainu inhimillisyydestä ja hän yhdistää luon-
K
UN
RAKK AUSELÄMÄN
tevasti onnellisuuden ja kipeät tilanteet toisiinsa. Sarjakuvan naishahmot ovat nuoria kasvavia tyttöjä, jotka ovat tunteiden ja hetken vietävissä. Tämä sarjakuva annostelee häpeilemätöntä romantiikkaa rakkauden puutteesta kyynistyville. Henri Salonen
Lucie Durbiano: Punainen pukee teitä. WSOY 2009. 118.s.
törmätä lohduttomampaan keskiikäistymisen merkkiin, kuin se, etteivät kadulla kävelevät tytöt enää huomaa häntä? Riku Korhosen Hyvästi tytöt huumorilla ladattu, milankunderamainen tilitys hetkestä, jolloin ihminen tajuaa nuoruuden jääneen lopullisesti taakse. Teoksessa 36-vuotias mieskertoja huomaa muuttuneensa läpinäkyväksi nuorille vastakkaisen sukupuolen edustajille ja alkaa retrospektiivisesti käydä läpi kokemuksiaan heistä. Muistelosta kehkeytyy parisenkymmentä novellin ja pakinan välimailla kaartelevaa kertomusta, jotka kartoittavat erilaisia tyttötyyppejä. Mukana on muun muassa ensi-ihastus Josefiina, raapimiseen mieltynyt Iines sekä kaukaa jumaloitu lahjapuodin myyjä. Tarinat varioivat tragikoomista kaavaa, jossa kotikutoinen donjuan yrittää tyydyttää läheisyydenkaipuutaan eri tyttöjen kanssa mut-
V
OIKO MIES
ta Kohtalo eli tyttöjen salaperäinen oikukkuus useimmiten ajaa suhteen kiville. Ensyklopedisessa naislajittelussaan ja luonnosmaisessa kepeydessään Korhosen teos muistuttaa paljon Juan Manuel de Pradan Pimpit-klassikkoa.
V A R T T U M I S E N K U V A U K S E N A Hyvästi tytöt on eräänlainen autoeroottinen nekrologi, jossa kertoja heittää hyvästejä seksuaaliselle nuoruudelleen. Kerrontaa hallitsee lempeästi itseironinen ote, jossa kertoja katselee toilailujaan hymyn lävitse. Huumori kukkii, kun pikkupojan seksuaalinen epävarmuus kypsyy nuorenmiehen seksuaaliseksi epävarmuudeksi. Korhonen kirjoittaa totutun näppärästi ja hauskuutta pidättelemättä, mutta kokonaisuutena kertomuskokoelma jää epätasaiseksi ja ohueksi. Vaikka teos ajoittain leikkaa tarkasti tyttöyden mysteeriseen psykopatologiaan, jää liian moni sen teksteistä vain pinnallisiksi raapaisuiksi. Esimerkiksi tarina, jossa jouto-
mies elää hetken aikaa rikkaan perijättären siivellä, ei jaksa naurattaa edes karikatyyrimäisenä pastissina. Jos taas epäsäätyisen huoltosuhteen päättymisen on tarkoitus korostaa ihmiselon kovuutta, kirjailija odottaa lukijan mielikuvitukselta jo akrobaattista venyvyyttä.
Tero Tähtinen Riku Korhonen: Hyvästi tytöt. Sammakko 2009. 185 s.
50 voima 6 / 2009
Rex räksyttää taas
Mitä yhteistä on Brad Pittillä, George Clooneyllä, Tobias Morettilla & Karl Markovicsilla?
KAIKKI ovat vuoden 1960 hujakoilla syntyneitä näyttelijöitä, jotka ovat tulleet tutuiksi televisiosarjan kautta ja jatkane näyttelijänuraansa mejatkaneet nestyksek nestyksekkäästi muualla. Nuori Pitt nähtiin pari vuosikymmentä sit sitten Dallasissa siloposkisen rakastaja rakastajan roolissa. Clooney hurmasi Teho-osas Teho-osaston lastenlääkärinä. Tobias Moretti ja Karl Markovics olivat ensimmäine simmäinen ja myös ylivoimaisesti p paras parivaljakko Poliisikoira Rex Rexissä. Poliisi Poliisikoira Rex starttasi SuomesSubil sa Subilla kesäa kuun alkupuoAlu lella. Alun perin itävaltala itävaltalainen ja Wienissä kuvattu rikossarja on ollut maailma maailmanlaajuisesti supersuosittu. sup Se on palkittu monepal na vuonna ja myyty yli vuonn 150 maah maahan. Rexin viisitoista vuotta sitten alkaneita seikkailuja onkin ym ymmärrettävistä syistä haluttu jatkaa mahdollisimman pitkään. Viimeisim Viimeisimmän tauon jälkeen kuvaukset siirtyivät toissa vuonna Roosiir maan, josta ne kuitenkin on yleisön jos painostuk painostuksesta luvattu tuoda takaisin Wieni Wieniin. Ensim Ensimmäisten näyttelijöiden ja ohjaajan siirtyessä toisiin haasteisiin poliis vaihtuivat. Yhdessä vaipoliisit heessa m miesporukan rinnalle otettiin muk mukaan nainen, ja yksinäinen miespol miespoliisihahmo vaihtui romanttisflirtta irttailevaksi taistelupariksi. Alkuperäi kuperäisten Morettin ja Markovicvetä sin vetämiä katsojalukuja ei uudis-
V
A S TA U S :
tuksista huolimatta, tai niiden takia, ole enää uudestaan saavutettu. eri-ikäiseltä wieniläiseltä, mitä muistikuvia Poliisikoira Rex heissä herättää. Kenenkään elämää Rex ei varsinaisesti ollut mullistanut. Harmittomien juonikuvioiden sarjassa aina joku on vaarassa, aina joku pelastetaan, ja Rexin esittämillä ilmiömäisillä tempuilla on pelastusoperaatioissa joka kerran ratkaiseva merkitys. Komean Morettin ja Rexin osaamien temppujen lisäksi sisällöstä oli useimmille jäänyt mieleen kaksi asiaa: sarjan alun niin humoristinen kuin myös provosoiva dialogi ja yksi pieni toistuva juonellinen vitsi. Heikkouksiakin taitavalla Rexillä nimittäin on. Aivan kuin ihmiset, saksanpaimenkoira Rex rakastaa lauantaimakkarasämpylöitä ja varastaa niitä poliisikollegoiltaan lounaaksi aina kuin vain saa tilaisuuden. Älyköt tietenkin halveksivat kuvitteellisen eläimen tähdittämää sarjaa. Silti hekin tuntevat Rexin. Jopa ne, joilla ei omien sanojensa mukaan edes ole televisiota, tuntevat poliisikoiran. Miksi Rex on kultti? Rexissä vetoaa sama kuin Lassiessa ja Flipperissä. Näissä kaikissa eläin on lojaali, rohkea ja uhrautuva, ei milloinkaan katala tai pelkurimainen. Eläimellä on myös paremmat vaistot. Eläin on yksinkertaisesti parempi versio ihmisestä.
K Y S Y I N P A R I LTA K Y M M E N E LTÄ
tuu Mies uskou oo kert koiralle & san tälle suure laisuuden.
kuvasti eläimen ja ihmisen välistä läheisyyttä, kun ihmiset ovat joskus niin vaikeita. Tämä on tuttua myös terapioista eikä siinä mitään. Jossain vaiheessa käsikirjoittajat kuitenkin alkoivat selvästi liioitella. Seuraavassa tulee juonipaljastus! Ensimmäisen osion jälkeen Rex tulee olemaan kovin masentunut, koska hänen isäntänsä Moser kuolee traagisesti. Tobias Morettin esittämän Moserin korvaava ja Gedeon Burkhardin esittämä poliisihahmo Alex Brandtner auttaa Rexiä selviämään vaikeasta masennuksesta. Tehtävä ei ole miehelle helppo, sillä hän itse on menettänyt koiransa yhtä traagisesti kuin Rex isäntänsä. Yhdessä vaiheessa mies uskoutuu koiralle ja kertoo tälle elämäänsä koskevan suuren salaisuuden, jota ei ole kertonut vielä kenellekään ihmiselle. Koira ymmärtää eikä lavertele.
JOILLEK IN REX
eläin itsekin, mutta vapaine tahtoineen kovin monimutkainen. Hankalan lajitoverin läheisyyden puuttuessa aivan toiseen lajiin kuuluva eläin voi karkottaa yksinäisyyttä, ja jopa kanarialinnun hoiva ja ystävyys pidentävät tilastojen mukaan ihmisen elinaikaa. Eläimiä rakastatetaan kuitenkin ennen kaikkea siksi, että ihminen saa liittää eläimeen päähänsä pälkähtäneet projektiot, kuten ihmisten eläimille jakamat "persoonallisuudet". Eläimen tehtävä on vastata mukisematta näihin vaatimuksiin ja olla omistajansa näköinen. Projektiot perustuvat ennen kaikIHMINEN ON SOSIA ALINEN
valkokangas
Eleetöntä haurautta
Ranskalaisen Fred Cavayén esikoisohjaus kertoo elämän hauraudesta. Siitä, kuinka onni voi kääntyä hetkessä päälaelleen. Äiti, isä ja poika, onnellinen perhe, joka rikkoutuu, kun perheen äiti Lisa (Diane Kruger) joutuu vankilaan syytettynä murhasta. Isä Julien (Vincent Lindon) tekee kaikkensa saadaakseen vaimonsa ulos vankilasta pienen Oliver-pojan (Lancelot Roch) pysytellessä hiljaisena ja kilttinä jaloissa. Cavayé kuvaa virkavaltaa kylmäksi ikiliikkujaksi, joka repii äidin perheltään selittelemättä ja anteeksi pyytelemättä. Isän ja pojan vierailut vankilassa kertovat tilanteen ahdistavuudesta. Oscar on vieraantunut äidistään eikä halua edes puhua tälle. Lisa menettää otetta elämästään. Ajatus vankilaan jäämisestä loppuelämäkseen ajaa hänet lopulta itsemurhayritykseen. Cavayén ohjaus vakuuttaa. Hän kuvaa tarkkanäköisesti Oscaria, joka seuraa voimattomana vanhempiensa muuttumista ihmisraunioiksi. Vankilaan teljetyn Lisan elämänhalun kuihtumista kuvataan hänen miehelleen antamilla suudelmilla, jotka muuttuvat rakastavista, intohimoiksiksi, epätoivoisiksi ja lopuksi täysin välinpitämättömiksi, kuolleiksi. Diane Krugerin ja Vincent Lindonin kemiat toimivat hyvin. Ilmeikäs Kruger ja lähes eleetön Lindon täydentävät toisiaan hienosti, ja heidän välillään esitetty kaiken kestävä rakkaus on uskottavaa. Jotain jää kuitenkin puuttumaan. Julienin keinot vapauttaa vaimonsa vankilasta menettävät elokuvan keskivaiheilla uskottavuuttaan. Onneksi Cavayé saa lopussa koottua kaiken kasaan. Olen ehkä ilkeä ihminen, sillä kammoksun onnellisia loppuja. Kaiken se kestää on kuitenkin erilainen. Elokuva sai minut samastumaan hahmoihin niin voimakkaasti, että pitkästä aikaa todella toivoin kaiken päättyvän hyvin. (JN) Fred Cavayé: Pour elle. Kaiken se kestää. Ensi-ilta 3.7. Helsingin Kesäkino Engelissä.
johanna nykopp & Tuomas Rantanen
Kuka vallan saa?
Jean-Marc Valléen ohjaus tarkastelee 1800luvulla vallinneen monarkian ja demokratian suhdetta rakastetun kuningattaren näkökulmasta. "Palatsi voi olla vankila", toteaa prinsessa Victoria (Emily Blunt) haikeasti. Hän on nuori tyttö, joka ei saa kävellä edes portaita alas ilman apua. Tarinat linnoihin lukituista, prinssejään odottavista prinsessoista ovat kaikille tuttuja, mutta Victorian
tarina on virkistävä poikkeus. Ensiksikin se on totta ja toiseksi tässä tarinassa prinsessa oppii kävelemään portaissa yksin ja tekee vankilasta valtakuntansa. Nuoren kuningatar Victorian tarina erottuu historiallisten elokuvien massasta. Siinä ei murhata vastustajia, petetä kumppania, jouduta naimisiin tai yritetä tuskan hiki otsalla saada jälkeläisiä. Elokuva kertoo naisesta, joka löysi rakkauden, meni tämän kanssa naimisiin ja sai kymmenen lasta. Täysin tuskaton Victorian tarina ei ole. Ensimmäisinä vuosinaan kuningattarena Victoria joutuu toden teolla taistelemaan oikeudestaan hallita. Parlamentin jäsenet ovat vallanhimoisia hyväksikäyttäjiä ja kaikki tahtovat kuninkaaksi. Nuori Victoria on kauniisti kuvattu. Puvustus on loistokasta ja näyttelijäsuoritukset vakuuttavia. Parhaimmillaan elokuva on kohtauksissa, joissa kasvatetaan Victorian ja prinssi Albertin (Rupert Friend) suhdetta. Pienten yksityiskohtien kautta esitetään monarkisten sääntöjen mielipuolisuutta. Historiallisissa elokuvissa näyttelijäsuoritukset jäävät turhan usein puvustuk-
sen, maisemien ja mahtipontisen musiikin varjoon. Esimerkiksi parlamentinjäsenten esiintyminen on tunteetonta ja rutiininomaista. Bluntin, Friendin ja Victorian äitiä näytelleen Miranda Richardsonin suoritukset onnistuvat. Etenkin Richardsonin tulkinta vallanhimon ja rakkauden sekoittamasta äidistä on upea. Onneksi Vallée ei ole edes yrittänyt filmatisoida Victorian koko elämäntarinaa. Toivon myös, ettei parin vuoden päästä elokuviin tuoda jatko- osaa Victoria The Golden Age, kuten Kate Blanchettin tähdittämien Elisabeth- elokuvien kanssa kävi. (JN) Jean-Marc Vallée: Young Victoria. Nuori Viktoria. Ensi-ilta 31.07.2009.
Elämä leikkauspöydällä
Pedro Almodovar hallitsee täydellisesti elokuviensa mutkikkaat kerrontakudelmat ja omintakeiset henkilögalleriat. Jostain syystä minua on pohdituttanut Almodovarin elokuvista erityisesti Puhu hänelle (2003). Sen perverssissä rooliasetelmassa sukupuoli-identiteetiltään jäsentymätön mieshoitaja päätyy hyväksikäyttämään naiivin rakkautensa kohteeksi kokemaansa tiedotonta naispotilastaan. Motiiveiltaan ilmeisen syyntakeettoman, mutta naiseen kohdistuvan kiistämättömän vääryyden äärellä katsoja joutuu avaamaan aika monimutkaisen sukupuoliroolien asetelman. Millainen on maailma, jos sen peilikuva on tällainen? Vaikka Almodovarin elokuvien katse on espanjalaisen miesohjaajan, se ei ole hete-
ronormatiivinen katse. Almodovarin kuvakulma sukupuolirooleihin on poikkeuksellisen viisto ja usein hämmentävän burleski. Maailma voi olla irvokas, mutta se ei ole valmis eikä sellaisena oikeutettu. Särkyneet syleilyt ei tuo Almodovarin töiden kokonaisuuteen kovin paljon uutta. Siinä näkönsä menettäneen miehen, entisen elokuvaohjaajan, elämän traagista käännekohtaa kursitaan kokoon jonkinlaisella elämän leikkauspöydällä. Kolmen aikatason, elokuvan sisällä olevan elokuvan ja siitä kertovan dokumentin lomittaminen toisiinsa onnistuu siten kuin se vain Almodovarilta voi onnistua. Samalla kaiken ristikkäisen datan purkaminen tuottaa katsojalle jatkuvaa inspiraatiota ihmisten välisten valta- ja rakkaussuhteiden (jotka usein ovat tietenkin sama asia) kartoittamisen viidakossa. Elokuvan sanoma tiivistyy viimein yllättävänkin sovinnaiseksi teemaksi anteeksi antamisesta ja selviytymisestä. Tosin kaikki eivät nytkään selviydy kuten lopulta ei meistä kukaan. (TR) Pedro Almodovar: Särkyneet sydämet. Ensiilta 14.8.
voima 6 / 2009
kea eläimen ulkomuodon meissä herättämiin mielikuviin. Kullankeltainen, elegantti Lassie on lempeä ja feminiininen, kun taas saksanpaimenkoiran kuuluu olla älykäs, uskollinen ja ehdottoman maskuliininen. Ei ole sattuma, että Rex on juuri saksanpaimenkoira. Rohkea Rex ei ikinä jätä kaveriaan vaan on valmis vaikka uhraamaan henkensä hänen puolestaan, kyseenalaistamatta. Rex on ihanteellisen sotilaan arkkityyppi. Sitä tämäkin aika tarvitsee.
51
Satu Taskinen
WIENIN KADUILLA
ihanteilla ladattu Rex on ja pysyy eläimenä. Muut koirat haittaavat sen keskittymistä töissä, ja työtoverini tiesi kertoa, että hänen ja pienen maltankoiran takia Rexin kuvaukset Wienin keskustassa oli kerran jouduttu lyhyeksi aikaa kokonaan keskeyttämään, kun he olivat vahingossa eksyneet liian lähelle kuvauspaikkaa. Kaikkia kolmea "Rexiä" kouluttaneen yhdysvaltalaisen Teresa Ann Millerin mukaan on helppo huomata, kenellä poliisihahmoista on luonnollinen rakkaus koiraan. Moretti on listalla kärkipäässä. Katsojan näkökulmasta sinkkupoliisi Alex Brandtnerin ja Rexin välinen suhde alkaa olla jo vähän liikaa. Sarja esittelee Wienistä kuuluisia paikkoja. Oma lähin kontaktini Rexiin liittyy Schönbrunniin. Olin keisarillisessa puistossa tavalliseen tapaan kävelyllä, kun huomasin, että kas, kukapa siellä työn touhussa: Komissar Rex. Glorietten edessä oleva ruohoaukio oli eristetty ja parin turvamiehen lisäksi paikalla oli näyttelijöitä ja Rexin "personal trainer". Tällöin elettiin kuitenkin jo 2000-lukua, menossa oli jo vaikka miten mones tuotantokausi eikä alkuperäisestä joukkiosta valitettavasti ollut enää jälkeäkään.
INHIMILLISILLÄ K A R I S M A AT T I N E N
ty monien teattereiden, myös Wienin Burgtheaterin, näyttämöllä ja palkittu televisionäyttelijänä. Yksi esimerkki on Stefan Lindmanin rooli Henning Mankellin rikosromaaniin perustuvassa elokuvassa Tanssinopettajan paluu. Toistaiseksi Moretti ei kuitenkaan ole kansainvälisesti noussut ammattikuntansa ykköskaartiin. Hän on jäänyt enimmäkseen laadukkaiden televisioelokuvien tähdeksi ja yleisön suosikiksi. Kotisivulta selviää osoite, josta Morettilta voi tilata nimikirjoituksen. Karl Markovicsin esittämälle Stockinger-hahmolle luotiin kokonaan oma sarja, joka ei kuitenkaan ampaissut lentoon. Suositun ja arvostetun Markovicsin uran tähänastinen kohokohta on ollut pääosa Oscarilla palkitussa, Stefan Ruzowitzkyn ohjaamassa ja käsikirjoittamassa elokuvassa Väärentäjät. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että itävaltalainen elokuva on kokemassa uutta nousukautta. 2000luvulla muista Oscar-ehdokkuuksista ovat nauttineet Virgil Widrichin lyhytelokuva Copy-Shop ja Götz Spielmannin Revanche. joka ohjasi Poliisikoira Rexin ensimmäiset jaksot, on Suomessa tullut tutuksi Adolf Hitlerin viimeisiä päiviä kuvanneessa elokuvassa Perikato. Elokuvassa esiintyy myös hyvin koulutettu saksanpaimenkoira, Hitlerin Blondi.
OLIVER HIRSCHBIEGEL,
Tobias Moretti on poliisikoirasarjan jälkeen tehnyt pitkän listan rooleja. Hänet on näh-
Satu Taskinen
Pako New Yorkista 7.7.
Sido minut! Ota minut! 9.6. & 12.6.
VOIMAN TV-LIITE
25.7 YLE FST: Tappo (Tanska, 2005) Tanskalaisen Per Flyn miesnäkökulmaisen luokkatrilogian viimeinen osa pöyhii järkyttävän syvältä koulutetun keskiluokan ideologista tekopyhyyttä ja taipumusta vallankumousromantiikkaan asettamalla vääjäämätöntä äijyyttään vastaan rimpuilevan yliopisto-opettajan armottomasti löytämään oman elämänsä psykologisen, filosofisen ja poliittisen umpikujan suhteessa nuoreen naisopiskelijaan ja hänen edustamansa sukupolven radikalismiin. 24.8. YLE TV1 Kotikatsomo: Espoon viimeinen neitsyt (Suomi, 2003) Selma Vilhusen kirjottama ja Hanna Maylettin ohjaama tv-elokuva kuvaa 16-vuotiaiden Minnan ja Emman liftausroadmovien muodossa sattuvasti ja ilkikurisen salaviisaasti nuorten naisten kasvukipuja matkalla teineydestä oman elämän seksisubjektiksi kertoen samalla aikalaisuuden elämänhaasteista osaavammin ja älykkäämmin kuin yksikään Levottomat-lajityypin edustama kyyninen vieraantumistuotteistus. 30.8. YLE TV2: Hatari! (USA, 1962) Howard Hawksin kuolemattomassa ja minusta jopa kaikkein parhaassa Hollywood-komediassa monikansallinen seikkailijaseurue jahtaa Afrikassa (ehkä nykynäkökulmasta hiukan poliittisesti epäkorrektisti) eläimiä vietäväksi eläintarhoihin samalla, kun sen perinteisiä sukupuolirooleja jo varovaisesti uudelleen arvioivan asenteen ja sujuvan komediakerronnan alta pilkottava valloittava kuva toveruudesta, eläinystävyydestä ja epäimelän romantiikan mahdollisuudesta kirkastaa taatusti kaikkein sateisemmankin kesänpäivän.
Tuomas Rantanen
SSA FINNCON ORIONISSA HEINÄKUU sia scifi-klassikoita ja -harvinaisuuk
Intohimon valtakunta 22.8.
ISSÄ JUHLAVIIKKOJEN LIPUT MYYNN va.fi NYT VERKKOKAUPASSA www.ka
Elokuvateatteri
ORION
Eerikinkatu 15 p. 09-61540201
VÄLTÄ JONOJA OSTA LIPUT NETISTÄ!
52
voima 6 / 2009
posti
kilökohtaista verotusta koskevat asiat yleensä päätyvät mediassa Humana-järjestön asioiksi.) Paldaniuksen kertoma luku rahan keruusta on virheellinen, koulutuksen aikana varoja kerätään n. 4600 eikä 10 000 euroa. Tämän lisäksi on koulutusmaksu noin 4100 euroa, josta suurimman osan voi kattaa työllä, joten vähimmillään vapaaehtoistyöohjelmaan pääsee mukaan 370 eurolla. Monelle ilmaisiin pohjoismaisiin palveluihin tottuneille nuorille elämisen todelliset kustannukset ovat yllätys. Vaatteet Humana People to People -verkoston jäsenjärjestöt kierrättävät niin, että mahdollisimman suuri osa vaatteesta voidaan käyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan vaatteena. Luonnollisesti toppatakkia ei lähetetä Afrikkaan, vaan se kierrätetään vaikkapa entisiin Neuvostotasavaltoihin. Saadulla tuotolla tuetaan kehitysyhteistyökohteita sama periaate kierrätykselle koskee kaikkia Humana verkoston verkoston jäseniä myös itäeurooppalaisia. Humanan työ on myös saavuttanut erilaisia palkintoja. Viimeisin on vuodelta 2006, jolloin palkinnon myönsi OPEC Fund Award of Development Humanan 30-vuotisesta työstä EteläAfrikassa.
BEST WISHES, NIINA NUMMINEN NIINA@LINDERSVOLD.DK WWW.LINDERSVOLD.DK
Luetko sinä ajatuksia?
Miksi Makuuni saa mainostaa?
Haluaisin tietää, miksi hyväksytte mainosbanneriinne tahoja, jotka eivät ole moraalisesti ja eettisesti kovinkaan hyvässä huudossa. Kuten vaikkapa videofirma Makuuni, joka on kestomenestyjä työntekijöidensä oikeuksien polkemisessa.
OUTI
Susanna Kuparisen kirjoittama Miljardin euron mies -juttu Voimassa 5/2009 sai paljon palautetta. Tässä osa: Törkeä juttu
Paavo Voutilaista koskeva juttu uusimmassa numerossanne on tarkoitushakuinen, törkeä ja lähes herjausta sekä Voutilaisen, Räihän että Degermanin osalta. En epäile toimittajan esille ottamia faktoja. Kalustehankinnassa virhe on tehty ja johtaja on ottanut siitä vastuun, kuten kuuluu. Sen sijaan tosiasioiden kuorruttaminen viraston käytäväjuoruilla on paitsi tyylivirhe, myös jotakin muuta kuin asiajournalismia. Oletan, että siihen lehtenne kuitenkin pyrkii. Voutilainen on hyvä ja suoraselkäinen johtaja. Hän vastuuttaa ihmiset tekemään niitä töitä, joihin heidät on palkattu. Kaikille se ei näytä sopivan. Voutilaisen valinta sosiaaliviraston johtoon on joka tapauksessa paras asia, mitä virastolle on tapahtunut aikoihin.
NN
Vasemmistoliiton mahdollisuus
Vasemmistoliitto koki tappion Eurovaaleissa. Miksiköhän? Olisikohan nyt aika palata Vasemmistoliiton juurille ja alkaa puolustamaan köyhiä, vähävaraisia ja pienituloisia suomalaisia pontevammin? Tällainen äänivyöryn mahdollistava kohderyhmä olisivat työttömät ja heihin kohdistuva epäoikeudenmukainen verorasite. Köyhä työtön kun joutuu työttömänä maksamaan veroa 20 prosentin mukaan vaikka töissä ollessaan maksaisi tulojensa mukaan paljon pienempää prosenttia. Eli siis pienituloista työtöntä rangaistaan työttömyydestä. Samalla suurituloisen työttömän veroprosentti laskee eli esimerkiksi työssä ollessaan isopalkkainen maksaa veroa 29 prosenttia ja työttömänä vain 20 prosenttia. Hallitus ajaa veronalennuksia, joten tässä olisi oiva kohde Vasemmistoliiton vaatia veronale nusta köyhille ja näin nostaa heti köyhien tulotasoa. Veroa tulisi maksaa aina kaikista tuloista verokortin mukaan.
KÖYHÄ MAKSAA ENEMMÄN
Hämmästyttävää
En tiedä millä adjektiiveillä asiaa kuvaisi mutta lievästi sanoen "mopo on karannut käsistä". Juttu osoittaa, että "vallan vahtikoiria" tarvitaan. Edustustilit pitäisi muuten poistaa näinä aikoina kaikilta julkisilta päättäjiltä. Ne ovat kerrassaan moraalittomia. Kaffe ja pulla riittää kenraaleille ja poliisipäälliköille. Voutilaisella on kuitenkin ansionsa. Sosiaalijohtajuuden aikaisista ansioista en tiedä mitään mutta Diakonissalaitoksella toimiessaan hän teki hartiavoimin töitä hiv-positiivisten ruiskuhuumeidenkäyttäjien palvelujen parantamiseksi. Munkkisaaressa toimiva palvelukeskus on saatu aikaiseksi käsittääkseni
Gilbert Adin perhe?
Voima-lehdessä on ollut jo kaksi juttuja Gilbert Adista joten halusin kysyä: Onko hänen vaimonsa ja hänen lapsensa saanneet luvan muuttaa Suomeen?
KIRSIKKA
Vielä Humanasta
Tietämykseni mukaan Humana People to Peoplen historiassa ei ole ollut verotai talouspetoksia. Vaikeaa olisikin toimia 30 vuoden ajan, jos tällaista olisi todettu. (Opettajaryhmään kuuluvien yksityishenkilöiden, kuten Amdi Pedersenin, hen-
Toisin sanoen.
Toimitus vastaa: Adin perheen tilannetta seurataan. Katso juttu sivulta 10.
Tilaan Vihreän Langan!
Tilaajalahjat osoitteessa www.vihrealanka.fi/tilaa! Tilaus: 55 / vuosi Opiskelijatilaus (myös työtön tai eläkeläinen): 40 / vuosi Tutustumistarjous: 10 / 3kk Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiini
POSTIMAKSU MAKSETTU
Alaston keisari
Voiman vastamainokset nyt A3- julisteina. 10 erilaista, 2 viiden julisteen settiä.
Tilaa 5 julistetta hintaan 25 . Kaikki 10 julistetta hintaan 40 , kaupan päälle 2 yllätysjulistetta!!! Hinnat sisältävät postituskulut. Tilaukset oheisella kupongilla tai osoitteesta tilaukset@voima.fi. Saatavilla myös Rosebudin kirjakaupoista. Kaikki julisteet nähtävissä osoitteessa www.voima.fi.
Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
Omat tietoni
NIMI OSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN / SÄHKÖPOSTI ALLEKIRJOITUS
vastamainokset: politiikka
"EDUSTAJA"-TUOL I
kset: vastamaino markkinat
PA Money
henkeä. Jumalan täynnä. ne seitsemän takaa silmiä jotka ovat edestä ja tulisoihtua, seitsemän oli neljä olentoa, ympärillä edessä paloi valtaistuimen valtaistuimen jylinää; ja keskellä ja ukkosen ja valtaistuimen ja ääniä ja lähti salamoita meri, kristallin näköinen; lasinen Ja valtaistuimesta ikäänkuin ILM.4:5-6 edessä oli Ja valtaistuimen
"MATTI"
-PÄÄMINISTERINTUO
LI
"UNIVERSALI"KAUKOSÄÄDIN
Diiba-daaba
samö hot samö
nau n a u! nau!
Vedä itsesi meidän jojoon.
Ilmastomuutos
vakiona
persaukista PA vedättää
Aina myös persaukisille. eikö? ostostelun mahdollistaa kuluu rahaa. Näppärää, MasterCord sinulta PA Money sitä enemmän ja hävitme vippaamme. enemmän ostat jojon jatkona mitä Älä huoli, sinä et olisi eivät riitä? cashgoneksiTM, mutta rahat Ilman meitä, Tätä etua kutsutaan pikkukivaa, sotateollisuutta. kaikenlaista menetät rahaa. ja pääset osaksi Tekisikö mielesi MasterCordia, yhtiön toimintaa PA Money suurimman kun käytät maailman tuet samalla rahasi meihin, Sijoittamalla moottorit. täjistä puuttuisi
Tutustumistarjous ei oikeuta tilaajalahjaan. Kaikki tilaukset muuttuvat jatkuviksi 1. tilausjakson jälkeen, ellei tilaaja halua erikseen valita toista tilauslajia tai peruuttaa tilausta. Osoitetietoja voidaan käyttää Vihreän Langan markkinointiin.
MasterCord" "PA Money
reilusti
A is a unregistered
breakmark
of Voima-Adbusters
PA Money
morphoration.
MasterCord PA Money
All rights reversed.
posti
vain Voutilaisen kovan työn tuloksena. Lisäksi Diakonissalaitoksella toimii Lehmustupaniminen palveluasumisyksikkö, josta aids-vaiheessa elävät suonensisäisiä huumeita käyttäneet voivat saada asunnon. Tietenkin veronmaksajat ostavat nämä palvelut Diakonissalaitokselta, mutta tästä huolimatta minulla on vahva käsitys, että Voutilainen ei ole näitä hankkeita edistänyt omaa tai työnantajansa kilpeä kiilloittaakaseen tai rahaa ansaitakseen vaan moraalisista ja eettisistä syistä. Luulen että esimerkiksi vihreät tietävät Voutilaisen ponnistelut näissä hankkeissa ja siksi häntä kannattavat. Tärkeimmän eli inhimillisen ulottuvuuden lisäksi Munkkisaaren palvelukeskuksen kaltaiset palvelut vähentävät rikollisuutta ja estävät tehokkaasti uusia hiv-tartuntoja. Tämä taas säästää julkisia varoja miljoonia euroja. Joten annetaan Voutilaiselle anteeksi ei ansioista vaan armosta.
MATTI
voima 6 / 2009
53
Sosiaalijohtajan huonekalut
Onko tämä Diakonissalaitoksen Samuli Haapasalo (oli Voutilaisen kestitettävänä Hartwall-Areenalla) sukua tälle Divaanin Riikka Haapasalolle? Tuli vain mieleeni, olispa mehevä juttu, jos ovat sukua!!
Voutilaisen viisain ratkaisu
Ihan vaan kommenttina, että Voutilaisen viisain ratkaisu on kyllä ollut palkata Degermanin kaltainen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut nuori nainen tehtävään, jossa yleensä kaupungin viraston byrokratiassa vaaditaan vähintään 60 vuoden ikää. Toivon, että tuon naisen sijaisuutta jatketaan.
TUULA
tuneena merkille, koskee meidän niputtamista yhteen sen toisen päivittäisen valtakunnallisen irtonumerolehden kanssa - niin hyvässsä kuin pahassa. No tässä asiassa tietysti tekisimme mieluusti eroon rakkaaseeen kilpailevaan tuotteeseen. He eivät muistaakseni käsitelleet ensinkään tätä mielestämme varsin perusteltua aihetta. Ilta-Sanomat uutisoi asian 23.4. Lööpissä (ei kannessa) luki. "Virkamies kalusti huoneensa 50 000 eurolla. Sihteerillekin luksushuonekalut." Iltalehti ei asiaa noteerannut. Hyvä, että Voima jatkoi saman asian parissa.
PASI
Nautinto
Todella hieno ja hyvin tutkittu & kirjoitettu juttu, jossa mahtava tyylilaji. Oli nautinto lukea kerrankin vetävää tutkivaa journalismia.
TUUKKA
Pisara meressä
Luin julkaisustanne sosiaalijohtaja Paavo Voutilaista panettelevan haastattelun/artikkelin. 72000 euron kalusteet ovat vain pisara meressä. Sosiaaliviraston suurin meno muodostuu yksinkertaisesti asiakkaiden "oveluudesta" vedättää instituutiota. Olemme täysin voimattomia kontrolloimaan sosiaalilaisäädännön puitteissa tapahtuvia väärinkäytöksiä resurssipulan takia. Olisiko aiheellista käsitellä sosiaalivirastoon kohdistuvia petoksia. Päivittäin työssäni kohtaan törkeitä huijauksia asiakkaiden taholta, joihin yksinkertaisesti olemme voimattomia puuttumaan.
WANHA SOSSU
Palkat pärstäkertoimen mukaan
Ottakaa myös Voutilaisen hovin palkkaukset. Siellä on tehty isoja korotuksia "huhupuheiden" mukaan. Olen viraston työntekijöitä ja nämä palkkausasiat ovat virastossa ns. pärstäkertoimen mukaan. Korotukset ja henkilökohtaiset lisät menevät niille, joiden pärstä esimiestä miellyttää. Kovapalkkaisten palkkoja korotellaan, mutta pienipalkkaisimmat jäävät yleis- tai kuoppakorotusten varaan. Ei ole oikeudenmukaista. Mielestäni nykyinen kannustava palkkausjärjestelmä on yksi mahdollistaja eriarvoisuudelle viraston sisällä. Tässä asiassa haluan olla anonyymi, koska en halua itselleni ongelmia. Uskon kuitenkin, etten ole ainoa, joka asioista näin ajattelee viraston sisällä.
Miksi Divaani?
Susanna Kupariselle tiedoksi, että Le Corbusierin huonekaluja sai ainakin ennen Funktiosta. Miksi Turun Divaani?
Päivähoito myös
TUHANNESTI KIITOKSIA! Kukaan ei uskalla puhua eikä pukahtaa näistä "hoveista"! Toivon, että jatkat samaa linjaa selvittäessäsi näitten sosiaaliviraston muidenkin virkamiesten toimia ja johtajuutta! Ja julistat tietoja kaikille medioille. Toivottavasti otat seuraavaksi Helsingin päivähoidon mahtavaan käsittelyysi! Missä tilanteessa kentän väki siellä on! Nämä sosiaalitoimen "säästöt" kohdistuvat juuri päivähoitoon: eletään suurissa lapsiryhmissä vajailla miehityksillä, käyttöprosentteja tuijotellen ja budjetteja kiristellen.
Hyvä juttu!
Kiitos perusteellisesta ja korkeatasoisesti toteutetusta sosiaalijohtaja Voutilaisen pöytähankintaa käsitelleestä artikkelista. Kaikesta näki, että aiheeseen oli perehdytty huolella. Juttu piti otteessaan loppuun asti. Se vähäinen huomautus, joka meillä täällä IS:ssä toisinaan pannaan kiusaan-
kaikki tilaukset osoitteeseen tilaukset@voima. fi. Voiman vuosikertatilauksen yhteydessä muista mainita, että kyseessä on Ympäristöatlas-tarjous!
Tilaa Voima,
saat kaupan päälle Le Monde diplomatiquen arvostetun Ympäristöatlaksen. Tiiviitä tekstejä ympäristön tilasta viimeisimmän tutkimustiedon valossa, noin 150 karttaa ja kuvallista esitystä. Nidottu, 98 sivua. Lisätietoja: www.intokustannus.fi. Ovh 19 euroa.
Voimamakuupussit 27
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. tilaukset@voima.fi
Aseet auroiksi!
Armeijan vanhat kaasunaamarilaukut voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olkaettä vyötäröhihnat!
54 voima 6 /2009
ilmaiset safkat
Rahatta vatsa täyteen
Laman järsimälle kansalle löytyy runsaasti ilmaista ruokaa, kun sen vaan osaa & uskaltaa kaivaa.
V
OIMAN JA
VA LO K U VA A -
testasi kolmen eri kaupan roskikset sekä kahden leipäjonon antimet. Ajanpuutteen vuoksi opiskelijoiden leipäjono Castréninkadulla jäi kokeilematta. Dyykkaamisen hyvä puoli on, että roskikselle harvoin joutuu jonottamaan tai sen löytöjä jakamaan. Selvän ekonomisen hyödyn lisäksi dyykkarin ekologinen jalanjälki pienenee huomattavasti. Oma kulutus pienentyy, ja samalla tulee hyödynnettyä muiden jätteet mahdollisim-
man hyvin. Testaaja priorisoi dyykkaamisen nopeuden, omalla tavallaan diskreetin tyylin, ajankohdan joustavuuden, omaehtoisuuden sekä ekologisen hyödyn leipäjonon hyvien puolien edelle. Roskalaatikoiden sisällöissä on havaittavissa eroavaisuuksia kauppojen välillä. Tuoreiden vihannesten ja hedelmien perään halajavien kannattaa selvästi suunnata Lidlille, lihaa dyykkaavien freeganien Alepaan ja nautinnonhaluisten hifistelijöiden Siwan herkkuapajille.
Leipäjono
Leipäjonoissa tarjotaan lähinnä leivän lisäksi lihaeineksiä ja maitotuotteita, minkä vuoksi jos olisin kaikkiruokainen, olisi saalis huomattavasti isompi. Leipäjonojen eduksi on sanottava, että päivästä riippuen niissä on tarjolla usein myös jotakin erikoisempaa, kuten tämänkertaiset Castréninkadun tofunakit ja Helsinginkadun siitakesienet. Tuotteiden puhtaus ja repertoaarin laajuus on ehdoton etu. Pisteitä verottaa tolkuttoman pitkä jonotusaika (lähes kaksi tuntia) ja klaustrofobiaani käyvä suuri kävijämäärä. Castréninkadun leipäjonossa ei tarvitse jonottaa läheskään yhtä kauan kuin Helsinginkadulla, mutta valikoima on myös suppeampi ja laatu vaihtelevaa. Oli juuri ollut pääsiäinen, kun kävin jonottamassa, ja olisin saanut monen monta purkkia pashaa ja sillejä, jos olisin tahtonut. Pelastusarmeija, Castréninkatu 24
Anni Waris
Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö, Helsinginkatu 19
Lidl Siwa
Siwan tuotteiden erityisyys ja dyykkaamisen yksinkertaisuus (lue: jätteiden kierrättämättömyys) nostaa sen ylivoimaiseksi voittajaksi. Taustalla voi olla myös puolueellisuuteni ja omat tottumuskysymykseni. Olen löytänyt Siwalta eri kerroilla tiivistemehua, raejuustoa, smetanaa sekä maitorahkaa, suuret määrät jugurttia, sinappia, joskus käyttökelpoisia leikkeleitä tai kalafileitä, ja aina on pullaa sekä leipiä. Läpikäytävää jätettä ei yleensä ole paljon, mutta siitä ei juuri tarvitse kilpailla muiden dyykkaajien kanssa. Roskikselle päästäkseen täytyy hieman urheilla, toisaalta se karsii mukavasti kävijöitä. Siwa, Kallio Lidl oli tällä kertaa pettymys, sillä se vaati käyntikertoja useampana iltana ennen kuin sieltä löysi mitään, ja myös roskisten likaisuus verotti pisteitä. Jätekatoksen aarreaitasta liikkuu paljon huhuja. Minua on valistettu suuresta kävijämäärästä ja kehotettu olemaan aikaisin ja valppaana passissa, sillä heti yhdeksältä roskiksille muodostuisi dyykkaajien jono. Keneenkään en kuitenkaan törmännyt eikä laareista juuri mitään erityistä löytynytkään. Plussaa kertyy ainoastaan helposta sijainnista ja vihannesten suhteellisen hyvästä kunnosta. Lidl, keskustan alue
Alepa
Hintansa puolesta edukkain vaihtoehto oli Alepan roskis. Jätepuristimesta, mihin kiipeäminen sinänsä on kuumottava välttämättömyys, löytyy perusleivän ja vihannesten lisäksi usein kunnossa olevia lihatuotteita. Onnekas dyykkaaja voi muun muassa löytää säkillisiä pakastelihapasteijoita, eineksiä kuten jauhelihapihvejä tai pakkauksissaan olevia sisäfileitä. Roskiksille on helppo päästä, kauppias selvästi hyväksyy jätteen määrän minimoivat dyykkarit, sillä jättää lukollisen oven poikkeuksetta auki. Sen johdosta dyykkaajia myös riittää eli pitää pysyä skarppina/hallita oikea ajoitus jos meinaa jotain löytää. Alepa, Pohjois-Helsinki
n aikana Aitaa saa tulla kesä maaleillaan. illa maalaamaan om
GRAFFITIAITAA
100 METRIÄ
KULTTUURI VIRTAA
SUVILAHTEEN
Suvilahti alkoi tuottaa sähköä ja kaasua helsinkiläisille sata vuotta sitten. Vuosien hiljaiselon jälkeen alue on herännyt uudestaan eloon ja energia on muuttanut muotoaan. Kaasu ja sähkö on vaihtumassa kaupunkikulttuuriksi. Aivan kuten sata vuotta sitten, ihmisiä virtaa jälleen Suvilahteen - tällä kertaa maalaamaan graffitiaitaa, nauttimaan musiikista tai vaikkapa kupillisesta kahvia. Tervetuloa!
Kuvissa alueen satavuo nykyisyys ja Suvilahde tinen historia, tulevaisuudessa rakenn ympärille tuv kaupunginosa. Pääsyma a Kalasataman tely on toteutettu yhtei ksuton pihanäytEnergian ja Helsingin styössä Helsingin Kalasatama-työryhmäkaupungin n kanssa.
SUVILAHTI 100 V. VALOKUVANÄYTTELY
a joka topelti on avoinn osittu Cafe Aal asti. Su okuun loppuun päivä klo 10-18 el
CAFE AALTOPELTI
KRAFTWERK 13.8.
Kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimman elektroyhtyeen Kraftwerkin (suom. voimala) konserttimiljöö voisi tuskin olla osuvampi! www.flowfestival.com.
FLOW FESTIVAL 14.-16.8.
genrejä, taidetta ja kulttuuria. Flow yhdistelee ennakkoluulottomasti musiikin eri Sawney. Festivaali järjestetään Mukana mm. Lily Allen, Ladyhawke, Seun Kuti ja Nitin osana Helsingin juhlaviikkoja. www.flowfestival.com
TAITEIDEN YÖ 21.8.
Graffitia, runoutta, rockia ja nykytaidetta entisellä energiantuotantoalueella.
Runoraadin pula-ajan karnevaaleissa eli lamajaisissa Cafe Aaltopellin edustalla kuullaan taantuman runoutta. TV1:n Runoraati lähetetään suorana Suvilahdesta Taiteiden yönä. www.yle.fi/runoraati
RUNORAATI - LAMAJAISET
NAMASTIC ART COLLECTIVE
Tiivistämössä Namastic Art Collectiven taidetapahtuma Irresistible District, teemoina kaupunkitilan kehitys ja uudet energialähteet. Valokuvanäyttelyssä Adrian Blackwellin, Ossi Kajaksen, Stefan Canhamin ja Rufina Wun töitä.
ORANSSI
Rockbändejä Oranssi ry:n lavalla. Oranssi ry on helsinkiläinen nuorten kansalaisjärjestö, joka aloitti toimintansa vuonna 1990 ja on tullut tunnetuksi mm. punk- ja rockalakulttuurien keikkajärjestäjänä. www.oranssi.net.
Tapahtumassa ovat paikalla Suo parhaat graffiti- ja hiphop-art men isti Musiikkipuolesta vastaavat klo t. 12.30-20.00 Redrama, Reino Paleface ja Dj Mio. LisätiedotNordin, Arnolds_spray_jam09@hotm : ail.com
ARNOLDS SPRAY 5 7
JAM 2 . .
WWW.SUVILAHTI.FI