07 2008 syyskuu
www.voima.fi
7
Koiran kuolema 8 Mari Hokkanen 15 Feministinen terapia 22
LOHI KASSISSA
Etiopian onnelliset 34 Merivesiunelma 42 Murskahumppa 46
enrerajat ai" ... g va, erinom ja rikko kirjoitettu elisesti sisäisiä mi pään ostattava kuvia n elämys." luku
i, Kaleva - Vesa Kärk
John Ajvide Lindqvist YSTÄVÄT HÄMÄRÄN JÄLKEEN Palkintolautakunnat, kriitikot ja lukijat polvilleen saanut romaani on yhtä lailla tappavan tehokas vampyyritarina kuin riipaiseva kertomus siitä, millaista on olla 12-vuotias. Suomennos Jaana Nikula. Kirjailija vieraili Suomessa elokuussa julkistamassa kirjansa, johon pohjautuva samanniminen elokuva esitettiin Espoo Cinéssä 22.8.
Torgrim Eggen KAKSOSET Herrarasin kauniit kaksoset vievät yhdessä ja erikseen runoilija Raúl Escaleran sydämen, järjen ja terveyden kuumassa Castron Kuubassa. Suomennos Katriina Huttunen.
Fred Vargas IKIMETSÄN SYDÄN Komisario Adamsbergin uusi alainen ymmärtää esimiehensä sumeaa logiikkaa. Syy löytyy menneisyydestä. Hyvän ja pahan raja on veteen piirretty viiva. Suomennos Marja Luoma.
Yasmina Reza SARASTUS Vasemmistolaisen näytelmäkirjailjan veitsenterävä dokumenttiromaani oikeistolaisen sisäministerin Nicolas Sarkozyn matkasta kohti presidenttiyttä. Suomennos Lotta Toivanen.
Richard Powers LAULUT JOITA LAULOIMME Puhutteleva suurromaani mustan äidin ja juutalaisen isän musikaalisen perheen kohtalosta toisen maailmansodan jälkeisessä Amerikassa. Suomennos Markku Päkkilä.
Risto Oikarinen KATUMUSHARJOITUKSIA Huikean monikerroksinen ja hauska teos kuljettaa lukijan rytmisillä runoilla suoraan olemassaolon ytimeen. Papin poika puhuu uskonkysymyksistä niin, että ateistikin ne ymmärtää.
Jukka Viikilä RUNOJA Virkistävä ja raikas esikoiskokoelma omaäänisiä, hyväntuulisia ja yllättäviä runoja, joissa olennaisinta ovat ajatus, viisto näkökulma, havainto sekä tilaa lukijan omille oivalluksille.
Petri Karra HAARAUTUVAN RAKKAUDEN TALO Karran esikoisromaani on hulvaton farssi ja terävä analyysi parisuhteen olemuksesta ja rakkaudesta meidän ajassamme. Kirjaan pohjautuvan elokuvan ensi-ilta on vuonna 2009.
Päi i Alasalmi Päivi Al li VALKOINEN NAINEN Anitan elämä Tansaniassa rakastavan riistanvartijamiehensä ja suloisten lastensa kanssa on kuin toiveunta. Mutta miksi Anita pelkää valkoista väriä? Mitä hän ei halua muistaa?
WWW.GUMMERUS.FI
SYYSKUUN MERKKITU OTTEET
voima 07 / 2008
7
1.9.200828.9.2008
rjoitus
sis
22
Naisen masennus
Feministi ja psykoterapeutti Irmeli Laitinen kokeili, miten naisten masennusta voisi hoitaa vain naisille suunnatuissa ryhmissä.
Georgia on my mind
lapsuudenkaverin kanssa, joka toimii nykyään diplomaattina. Hän on jättänyt taakseen New Yorkin kaatuneet tornit ja nähnyt tsunamin vyörytykset. Juttelemme Georgiasta ja hän kertoo, kuinka Venäjä on on torpedoinut rauhanprosesseja viime vuosina turvallisuusneuvostossa. Mietin mielessäni, että onhan siellä turvallisuusneuvostossa muitakin maita, jotka ovat estäneet maailmanrauhan saapumisen. Yritän olla olematta kyyninen. Kuulostaa siltä, että diplomatian maailmassa Venäjä ei nauti suurta luottamusta. Ystäväni sanoo kääntyneensä Naton kannattajaksi. Olen hetken hiljaa ja sanon, että minua pelottaa Natoon kuulumisessa lähinnä se, että jos jonkun Nato-maan ja Venäjän välille syntyy konflikti, toimii Suomi tämän konfliktin jännitteisenä näyttämönä. Pahimmillaan sotanäyttämönä. Kuinka todennäköisesti jonkin Nato-maan ja Venäjän välille syntyy konflikti? Minusta tämä todennäköisyys kasvaa, kun Nato laajenee.
I S T U N K A H V I L A S S A VA N H A N
Vallankumousopas nörteille
Cory Doctorowin nuortenkirja opastaa kapinaan: äänestämään.
44 30 49
Nenä poskella
Tuntuu, ettei Suomessa voi kasvaa mieheksi ilman muutamia turpakäräjiä.
Kansa rakentaa
Kööpenhaminan Refshalevej-valtaus on unelmien kelluva kylä. Veden äärellä voi tavata shamaanin tai kiinteistökeinottelijan. lijan.
asta13 Vnos s. mai llaan,
mikään Tanska tai Portugali, joille kysymys Natoon kuulumisesta jäsentyy suhteessa muihin arvoihin kuin rajanaapuruuteen Venäjän kanssa. En ole ajatellut, että Venäjä olisi sellaisenaan suurin uhka Suomelle. Tosin Georgian tapauksen jälkeen tulee sellainen olo, että ehkä konfliktin todennäköisyys ei olekaan aivan pieni. Katselen ystävääni ja mietin, millaisen rummun läpi olemme menneet lukiossa. Kuinka ystäväni puhuu paasikivi-kekkos-koivistolaisesta indoktrinaatiosta ja samalla ihailee vaikka sitä ei välttämättä itse myöntäisi ulkoministeri Cai-Göran Alexander Stubbin suorapuheisuutta. Samaa rehellisyyttä ihailevat kaikki ne, jotka ovat kyllästyneet ulkopoliittiseen liturgiaan.
S U O M I E I I K Ä VÄ K Y L L Ä O L E ONKO MINUT INDOK TR INOITU
28
jotenkin paremmin kuin muut ihmiset, kun en pysty ajattelee maan Natoa pelkkänä rauhankumppanina tai kuunn Meitä kokoomus lu avustusjärjestönä? Miksi näen Naton vanhaina n aikaisesti kansallisena kysymyksenä? niinhä eduskuntava Minua pelottaa, että ulkopolitiikassa on papasi jo leissa. lattu 1930-luvun poliittisiin asemiin, jolloin valitaan puolueellisuus puolueettomuuden sijasta. Alle puoli vuotta hommissa ollut ulkoministeri Stubb päättelee jo nyt, että Natoon on liityttävä. Kaikkihan tietävät, että mies on ollut tätä mieltä jo syntymästään alkaen, mutta mitä uskottavuutta on rauhanneuvottelijalla, joka valitsee puolensa kesken kriisin? on jäänyt jäljelle myös ajatus, että Suomen rooli maailmanpolitiikassa on toimia nimenomaan rauhantekijänä. Monen mielestä se on naiivi ajatus, joka ei ole reaalipolitiikkaa. Itse uskon, että se sopii edelleen sekä Suomen maantieteelliseen asemaan että myös malliksi muille maille. Puolueettomuus ja maailmanrauha ovat hyviä päämääriä.
I L M E I S E S T I I N D O K T R I N A AT I O S TA
KolUMNIT
Oona Juutinen s. 12 Teppo Eskelinen s. 38
K KANNEN KUVA K Klaus Welp
07 2008 syyskuu
www.voima.fi
Ajassa ..................8-12 Poliittinen taistelu ....11 Voimakalenteri .. 1518 Voima testaa ....2829 Talous .....................40 Tiede .................4243
Luonto ....................44 Musiikki ............4647 Kirjallisuus ...... 4849 Elävä kuva ........5051 Lukijaposti ........ 5253 Novelli .................... 54
l liite H Helsingin Sarjak kuvafestivaali
7
Oh Georgia, No peace, no peace I find Just an old, sweet song Keeps Georgia on my mind Other arms reach out to me Other eyes smile tenderly Still in peaceful dreams I see The road leads back to you
Kimmo Jylhämö
Koiran kuolema 8 Mari Hokkanen 15 Feministinen terapia 22
LOHI KASSISSA
Etiopian onnelliset 34 Merivesiunelma 42 Murskahumppa 46
07
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Heini Aho, Yakup Albekoglu, Mikko Annala, Otto Bruun, Roger Burbach, Duncan Butt, Maija Butters, Teppo Eskelinen, Timo Forss, Olli-Pekka Haavisto, Matti Hagelberg, Minni Havas, Markus Himanen, Mari Hokkanen, Miia Jonkka, Oona Juutinen, Elisa Kissa, Hanna Kuusela, Tuomas Kyrö, Pertti Laesmaa, Chris Lang, Ville Lähde, Päivi Mattila, Päivi Nikkilä, Timo Ojanen, Rasmus Osterhammel, Kati Pietarinen, Kukka Ranta, Elina Ruhanen, Aiju Salminen, Riikka Söyring, Sanni Turunen, Julle Tuuliainen & Tero Tähtinen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Jukka Vuorio (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 8/08 ilmestyy 29. syyskuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 07 / 2008
kuoli kuin koira
Virkaeläinlääkärit tunkeutuivat poliisin avustamina venäläistaustaisen perheen kotiin. Myöhemmin lääkärit väittivät, että huostaanotettu koira lopetettiin eläintautilain nojalla.
Vs. eläinsuojelueläinlääkäri Hanna-Kaisa Sihvo Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta suorittaa tarkastuksen Jurin ja Jasnan kotona Helsingissä. Häntä avustaa toinen eläinlääkäri, ja mukana on myös kaksi poliisia. Tarkastus johtuu isännöitsijän yhteydenotosta. Isännöitsijä on kertonut, että asunnossa on paljon koiria. Kerrostaloasunnossa on 21 koiraa ja kolme varista. Juri kertoo eläinlääkärille, että koirat ovat hänen tyttärensä Jasnan. Osa koirista on tuotu ulkomailta, mutta laillisesti. Eläinsuojelueläinlääkäri tivaa papereita. Juri sanoo,
P
E R J A N TA I 4 . 7.
että paperit ovat hänen tyttärellään, joka on matkoilla. Eläinlääkäri ei kysy, milloin tytär palaa, vaan alkaa itse penkoa laatikoita. Hän ei yritä ottaa yhteyttä Jasnaan. Eläinlääkärit vievät poliisin avustuksella varikset ja 10 koiraa. Yksi saa jäädä, koska se on lähdössä uuteen kotiin viikonlopun jälkeen. Eläinlääkärit vakuuttavat, että koirille ei tule tapahtumaan mitään pahaa ja että varikset viedään Korkeasaareen. Juri varoittaa, että yksi koirista, Sindi, on erityisen arka ja voi purra. Sindi pureekin poliisia, kun sitä kiskotaan kynnyksen yli. "Ei se mitään, minullakin on koira", poliisi toteaa.
Ehdittyään Suomeen Jasna ottaa yhteyttä Hanna-Kaisa Sihvoon. Jasna ymmärtää Sihvon puheista vain sen, että koirien vakuutetaan olevan kunnossa. Koirat ovat kuitenkin nyt Helsingin kaupungin omaisuutta eikä Jasnalla ole oikeutta saada niistä tietoa. Sihvo kertoo, että varikset on lopetettu jo huostaanottopäivänä, "koska niitä ei voinut palauttaa luontoon". Myöhemmin selviää, että variksia ei koskaan tarjottu Korkeasaareen, josta Heinolan lintutalo olisi ottanut ne sijoitettavaksi esimerkiksi kotieläinpuistoihin. Jasna oli löytänyt linnut ulkoa poikasina. Yksi niistä oli loukkaantunut ja toisia pikkupojat kivittivät. Jasna hoiti poikasia kunnes ne oppivat lentämään. Siinä vaiheessa varikset olivat jo kesyyntyneet eikä Jasna uskaltanut päästää niitä takaisin luontoon. Jasna painottaa Sihvolle, että Sindi-koira on äärettömän arka ja että sille voi olla vaikea löytää kotia. Hän pyytää, että Sindiä ei lopetettaisi ja lupaa vaikka itse etsiä sille kodin. Samana iltana Jasna ottaa mi-
M
A A N A N T A I 7. 7.
nuun yhteyttä. Seuraavina päivinä soitan useamman kerran Sihvolle, joka kieltäytyy antamasta tietoja, koska minulla ei ole valtakirjaa. Asun eri paikkakunnalla kuin Jasnan perhe, mutta menen käymään heidän luonaan ja saan valtakirjan. Jasna on 25-vuotias ja juuri lopettanut opintonsa. Perhe on kotoisin Venäjältä, mutta he ovat asuneet Suomessa jo 18 vuotta. Jasna asuu vanhempiensa luona, koska koirien kanssa on vaikea löytää asuntoa.
at Arimm livat irat o ikkuko piiloon p et menne tajien tarkas a. tulless
Jasna on hyvin peloissaan Sindin puolesta. Käyn heidän kotonaan ja totean, että siellä on ihmeen siistiä, vaikka koiria on paljon. Itse asiassa niitä on kaksi enemmän kuin virkaeläinlääkärit luulevat: arimmat pikkukoirat olivat menneet piiloon tarkastajien tullessa. Jasna kysyy, otanko ne hoitooni siihen asti, että hallinto-oikeudesta tulee päätös valitukseen, jonka laadimme. Sovimme, että koirat tuodaan meille perjantaina.
K
ESK IVIIKKO
9 . 7.
Sihvo soittaa sekä Jurille että Jasnalle ja vakuuttaa, että kaikki koirat ovat kunnossa. Sindi on kuitenkin arka ja sen siirtoa rauhallisempaan paikkaan harkitaan. Jasna yrittää selvittää mikä tämä rauhallisempi paikka on, mutta ei saa ymmärrettävää vastausta.
Hanna-Kaisa Sihvo tunnustaa Jasnalle, että Sindi on lopetettu. Sihvo paljastaa tämän välittömästi sen jälkeen kun olemme kertoneet hänelle, että faksasimme valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Sihvo ei edelleenkään suostu puhumaan kanssani valtakirjasta huolimatta koska "asiassa on tullut
T
O R S TA I
1 0 . 7.
HYVÄSTI, IHANA SINDI. Jasna ja hänen äitinsä ovat pelastaneet kodittomia koiria Venäjältä ja Virosta. He yrittävät löytää koirille uudet kodit Suomesta. Sindi oli perheen lemmikki, 4-vuotias sekarotuinen löytökoira, jonka Jasna oli tuonut pentuna Pietarista. Sindi oli joutunut kokemaan kovia ja oli siksi kovin arka. Jasna ei kertaakaan ole voinut puhua Sindistä itkemättä: "Se oli ihana lemmikki."
10 voima 07 /2008
Koonnut Jari Tamminen
kulttuuri häirintä
Mirkka Hietanen
Brändää itsesi konkurssiin
Autonvalmistaja General Motors yrittää kuumeisesti päästä eroon Hummer-katumaastureista, mallistonsa äärimmäisestä jatkeesta. Bensasyöppö kiesi ei enää houkuttele kuluttajia toivotulla tavalla, mutta Hummer-tuotannolle ei löydy jatkajaakaan. Suurimpien yhdysvaltalaisten autonvalmistajien rämpiessä talousvaikeuksissa on ostajaa koko tuotantolinjalle ja brändille kuikuiltu ulkomailtakin. Toistaiseksi Intiasta, Kiinasta ja Venäjältä on tullut kieltävää vastausta. Kaikki eivät kuitenkaan suhtaudu Hummereihin kielteisesti saati säikähdä konkurssipesää. Veli-lehden mainoskampanjan käyttöön on valjastettu iso ja komea katumaasturi, jonka voi nähdä pörräämässä Helsingin kaduilla. Onko Hummer hyvä auto, Veli-lehden markkinointipäällikkö Jari Mattila? "Sitä kannattaa kysyä ihmisiltä, jotka ostavat autoja." Eikö se ole melko epäekologinen valinta? "Se, miten auto kuluttaa bensaa ja luontoa, on muiden käsissä. Minun tavoitteenani on tavoittaa kohderyhmän huomio, ei miettiä kulutusta." Edelläkävijät ja trendin haistelijat eivät välttämättä innostu näin konkurssikypsästä ja saastuttavasta mainosalustasta. "Olisiko sähköauto ollut parempi? Todellisuudessa niiden akkujen hävittäminen kuluttaa luontoa enemmän kuin maasturilla ajelu konsanaan. Mainonnassa on aina yhtä monta kohderyhmää kuin on kuluttajiakin, mitä tahansa tekee, pyllistää jollekin."
Miss Bimbo
Barbit nousivat haudastaan. Nettipelien kehittelijät syöttävät kuluttamisen ja vinksahtaneet kauneusihanteet uudelle sukupolvelle.
nettipelien uusinta uutta. 916-vuotiaille tytöille suunnatussa pelissä pelaajat adoptoivat oman "bimbon", josta heidän tavoitteenaan on tehdä "maailman coolein, rikkain ja kuuluisin bimbo". Sivustolla on erilaisia pieniä pelejä, joita pelaamalla bimbolle voi voittaa rahaa, bimbodollareita, älykkyyttä tai "bimboasennetta". Asennetta irtoaa muun muassa French Kiss -pelistä, jossa pelaajan tulee huulien muotoisella hiiren kursorilla napauttaen suukottaa klubiympäristössä esiin pompahtavia miehiä. Pisteitä saa sen mukaan, kuinka komeaa miestä onnistui suukottamaan, mutta jos osuu vahingossa miehistä rumimpaan, pelaaja saa miinusta. Pelaajien pitää suorittaa erilaisia tehtäviä saadakseen bimbonsa nousemaan aina vain korkeammalle tasolle. Näihin tehtäviin kuuluu muun muassa kasvojenkohotuksen ja silikonirintojen hankkiminen. Menestyneellä bimbolla pitää myös olla mahdollisimman rikas poikaystävä. Raha on pelissä tärkeää, sillä ilman kahisevaa ei bimbolleen saa uusimpia muotivaatteita tai kauneusleikkauksia, ja ilman niitä bimbo on ikuisesti jumissa pelin alimmilla tasoilla. Työnteon lisäksi poikaystävät ovat bimbon parhaita tulonlähteitä, sillä näiltä saa päivittäin taskurahaa. "Hyvä poikaystävä antaa sinulle rahaa jolla kustantaa kaikki bimbotarpeesi", pelaajaa ohjeistetaan.
Vain lobbaamalla voit vaikuttaa
Euroopan unionin poliittiseen päätöksentekoon vaikutetaan lobbaamalla laajalti ja vahvasti. Ammattilobbaajat suputtavat asiakkaidensa näkemyksiä poliitikkojen korviin, ja rahalla saa luonnollisesti itselleen enemmän kuuluvuutta. Päätöksentekoprosessin läpinäkyvyyden edistämiseksi joukko kansalaisjärjestöjä perusti vuonna 2005 kilpailun Worst EU Lobbying (Surkein EU-lobbaus). Kilpailun kotisivulla kerätään syyskuun 12. päivään saakka ehdotuksia falskeimmista vaikutusyrityksistä, jonka jälkeen kaikki voivat äänestää omaa suosikkiaan. Tänä vuonna teemana on isoin eturistiriita. Nyt kaikki jännittämään, josko meidän Alexander Stubb pääsisi palkintopallille valmisteltuaan EU:n lobbaussäännöksiä samalla kun hänen vaimonsa työnantaja oli yksi Euroopan suurimmista lobbausfirmoista (Voima 9/2007). www.worstlobby.eu
M
ISS BIMBO ON
Biobensaa koneeseen
Johnnie Walker -skottiviskit luokitellaan etikettien värin perusteella: esimerkiksi vihreä etiketti tarkoittaa vähintään 15 vuotta vanhaa mallasviskiä. Johnnie Walkerin omistaja, kansainvälinen juomajätti Diegeo on pian laajentamassa vihreyttä etiketin ulkopuolellekin. Yhtiön Cameron Bridgessä sijaitsevaa tislaamoa ollaan muuttamassa biomassavoimalaksi. Tavoitteena on prosessoida tehtaan tuottama vuosittainen noin 90 000 tonnin eloperäinen jäte biokaasuksi ja kuivatuksi biomassaksi. Niillä voitaisiin korvata valtaosa tehtaan sähkön ja lämmön tarpeesta. Tehtaan hiilidioksidipäästöjen lasketaan vähenevän 56 000 tonnilla vuodessa. www.treehugger.com
ika... iksen a i on "Laih ainos p Tavoite kiloa." alle 60
ostaminen tai tietynlainen kampaus, mutta mitä pidemmälle pelaaja pääsee, sitä rankemmaksi käy bimbon tie huipulle. Tasolla seitsemän pelaajalle kerrotaan, että tämä sortui ahmimiseen erottuaan poikaystävästään: "Laihiksen aika... Tavoitepainosi on alle 60 kiloa." Tasolla 11 peli komentaa hankkimaan bimbolle silikonirinnat. Peliin rekisteröityminen on ilmaista, mutta mitä pidemmälle pelaaja etenee, sitä enemmän bimbodollareita tämä tarvitsee voidakseen täyttää pelin vaatimukset. Rintojensuurennusleikkaus maksaa jo niin paljon, että päivittäin bimbon paskaduunista ja poikaystävän taskusta kertyviä kolikoita keräämällä pelaajan olisi odotettava kuukausi tavoitteen täyttymistä. Onneksi oikealla rahalla saa bimbodollareita puolentoista punnan hintaisia tekstiviestejä lähettämällä bimbon tili nousee taas plussan puolelle.
toja on hieman siistitty. Aikaisemmin silikonirintojen hankkimista pohjustettiin lyhyellä ja ytimekkäällä iskulausella bigger is better!, mutta nyt peli yltyy kerrassaan kaunopuheiseksi: "Tiedät, että kauneus on vain pintaa ja että superdiivabimbo on kaunis, fiksu, itsenäinen ja vahva. Joka tapauksessa päätät ystäviesi kanssa puhuttuasi parannella avujasi. Mene rintojensuurennusleikkaukseen."
N I C H O L A S J A C Q U A R T I N M I E L E S TÄ
Tosi snadi miekkari
Britannian suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen tuottaja, energiajätti E.ON sponsoroi teemapuisto Legoland Windsoria. Tämän kunniaksi Legomaan kartalla komeilee pienoismalli yhtiön Kingsnorthin hiilivoimalasta kunniapaikalla, heti Big Benin vieressä. Oikean Kingsnorthin voimalan luona hiljattain järjestetyn Climate Camp -ympäristötapahtuman osallistujat vierailivat myös Legolandissa ja järjestivät maailman tiettävästi pienimmän mielenosoituksen. Legovoimalan jäähdytystornista laskettiin muutaman kymmenen sentin korkuinen banneri legomielenosoittajien keikkuessa tornin laidalla. Samalla legopoliisihelikopteri pörräsi voimalan yllä ja legopoliisit nököttivät sen juurella. Ketään ei tiettävästi pidätetty eivätkä legoukkelit kommentoineet tapahtumaa mitenkään. www.indymedia.org.uk
seuraavalle tasolle nousemiseen riittää juhlamekon
PELIN ALUSSA
M I S S B I M B O N tarina alkoi Ranskassa vuonna 2006. Kolme tietokoneista ja internetin mahdollisuuksista kiinnostunutta nuorta miestä ystävystyi yliopistossa ja löivät viisaat päänsä yhteen. Ma Bimbo -nimistä pelin alkuperäisversiota pelaa jo 1,2 miljoonaa ihmistä. Menestyksen siivittämänä yksi pelin luojista, 23-vuotias Nicholas Jacquart, muutti Lontooseen ja yhdessä brittiläisen liikemiehen Chris Evansin kanssa avasi sivuston myös englanniksi. Englanninkieliselle sivulle on tätä kirjoitettaessa rekisteröitynyt jo lähes 900 000 käyttäjää, ja uusia tunnuksia luodaan viitisentuhatta päivittäin. Kun peli lanseerattiin Britanniassa alkuvuonna 2008, aiheutti se välittömästi suurta kohua. Erityisesti erilaiset vanhempainryhmät ja syömishäiriöitä vastaan kamppailevat yhdistykset järkyttyivät pelistä. Kohun seurauksena pelistä poistettiin joitakin toimintoja, kuten laihdutuspillerit, joita pelaajat saattoivat ostaa bimbolleen pitääkseen tämän painon kurissa. Sivuston keskustelufoorumilla pelin tekijät pahoittelevat muutoksen pelaajille aiheuttamaa harmia. Ilmeisesti syntyneen äläkän vuoksi myös peliohjeiden sanamuo-
Miss Bimbo ei ole millään tavalla vahingollinen nuorille pelaajille, vaan päinvastoin opettaa näille yhtä ja toista maailmasta. "Peli on suunniteltu niin, että se heijastaa kieli poskessa todellista elämää", Jacquart kertoi brittiläisen Daily Mail-lehden haastattelussa. "Bimbojen tehtävät ja tavoitteet ovat moraalisesti hyväksyttäviä." Mediassa on esitetty huolestuneita arveluja siitä, millaisen kuvan peli antaa kauneusleikkauksista ja syömishäiriöistä esiteineille, joiden ironiantaju ei välttämättä ole vielä kovin kehittynyt. Lapset saattavat pitää bimboa viileänä roolimallina ja pelin kuvaamaa elämäntyyliä tavoiteltavana. Jacquartin mielestä Miss Bimbo on sivistävä peli, joka opettaa lapsille muun muassa terveellisen ruokavalion merkitystä. Suklaalla ja hampurilaisilla mässäilevä bimbo lihoo ja muuttuu onnettomaksi, mutta vihanneksia saa syödä mielin määrin. Myös Jacquartin liikekumppanin Chris Evansin mukaan kyseessä on harmiton hupipeli, jonka monet positiiviset puolet on unohdettu kohun aikana. Hänen mukaansa pelaajia rohkaistaan rakastamaan ja hoivaamaan bimbojaan, ja lisäksi bimbonsa voi lähettää vaikkapa yliopistoon. "Rintojensuurennusleikkaukset ovat vain yksi osa peliä emmekä rohkaise nuoria tyttöjä niihin." Ja ihan vain siltä varalta, että pelin alaikäisen kohderyhmän todellisuudentaju on päässyt hämärtymään, teroitetaan pelin sivuilla: "Haluamme muistuttaa pelaajia, ettei Miss Bimbon tekijätiimi ole millään tavalla vastuussa pelinsä innoittamista, todellisessa elämässä tapahtuvista muotimokista, hiuskatastrofeista tai rintojensuurennusleikkauksista."
Oona Juutinen
www.missbimbo.com
taistelu
voima 07 / 2008
11
Meksikossa
hallitaan pelolla
Oaxacalaisia katoaa yhä. Näennäinen rauha kätkee alleen väkivaltaa, poliittisia pidätyksiä ja uraania.
Oaxacan katuja. Amerikkalaiset eläkeläiset lipittävät rauhassa cappuccinojaan intiaanimummon myymä värikäs huivi harteillaan. Seinään on yöllä liisteröity kadonneista juliste, jota ei ole vielä ehditty poistaa. Meksikon hallitus haluaa antaa kuvan, etta Oaxacan levottomuudet ovat ohi ja sosiaalinen liike kukistettu. Meksikon toiseksi köyhimmän osavaltion asukkaat ovat vaatineet perusoikeuksien tasapuolisempaa jakoa. Kukaan Oaxacan liikkeeseen vähääkään osallistuva ei sano nimeään puhelimessa tai anna osoitettaan sähköisesti. Toukokuusta 2006 lähtien satoja on kadonnut, pidätetty ja kidutettu osavaltion poliisin otteissa. Suurin osa pidätetyistä on joko sosiaalisten liikkeiden johtajia tai kommunikaation parissa työskennelleitä. Kyseessä on siis taistelu tiedosta ja tiedonlevityksestä. kokouksen, appo:n, lakitoimistossa neljä asianajajaa näyttää kuvia poliittisista vangeista. Vieressä istuva vanhempi asianajaja osoittaa paperin ylänurkkaa. Siinä on kuva hänen vanhimmasta pojastaan, joka appolaisena on istunut vankilassa jo lähes vuoden päivät. Oikealla istuva hiljainen nuorimies kertoo olleensa mukana radioOA X ACAN K ANSOJEN
toiminnassa jakamassa informaatiota. Myös hänet pidätettiin ja pahoinpideltiin pahasti. "Oaxacan alueella on tapahtunut paljon murhia, pahoinpitelyjä ja kidnappauksia, joiden takana ovat hallituksen puolisotilaalliset joukot", edessä istuva asianajaja selittää vakavana. "Tähän mennessä jo kolmekymmentä on kuollut kaksi vuotta kestäneessä sosiaalisessa kriisissä." katoamiset eivät kohdistu ainoastaan poliittisiin aktivisteihin. Luoteis-Oaxacassa lukuisat triquis-intiaanien kylät ovat sulkeneet alueitaan, koska poliisien jatkuva väkivalta on käynyt sietämättömäksi. Kylät eivät enää päästä alueilleen ulkopuolisia ilman hyväksyntää. "Hallituksen taktiikkana on hajottaa alueen yhtenäisyyttä", huomauttaa appo:n asianajaja. "Hallituksen intresseissä ovat erityisesti uraani ja puuraaka-aine. Taloudellisen voiton tavoittelu on entistä aggressiivisempaa Meksikon uuden oikeistolaisen hallituksen vuoksi." Viimeksi huhtikuussa puolisotilaalliset joukot surmasivat 16- ja 18-vuotiaat triquis-intiaanitytöt. Yhteisöradiotoimittajien oli tarkoitus toimia puheenjohtajina Oaxacan kylien oikeuksia käsittelevässä seminaarissa. "Tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia", appo:n asianajaja kertoo. "Haluaisimme taistella hallitushirviötämme vastaan, mutta olemme pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Täällä kukaan ei auta. Toivoisimme, että joku taho Euroopasta voisi auttaa, jotta oikeus Oaxacassa toteutuisi."
O A X A C A N O S A V A LT I O N
T
U R I S T I T L I P U VAT P I T K I N
Kukka Ranta
MAAN ALLA. Oaxacan aktivistit eivät uskalla näyttää naamaansa. Kahden vuoden aikana satoja on kadonnut, pidätetty ja kidutettu.
Kukka Ranta
Tuomas Kyrö
12 voima 07 /2008
GMO-vapaus!
Viljelijät haluavat keskustelua maataloustuotannon suunnasta.
julistaa gmo-vapaaksi", vaatii kangasalalainen ison luomukarjatilan isäntä Jarmo Jaakkola. Idealismin sijaan Jaakkola perustelee väitettään taloudellisella rationalismilla. Luomusta ja gmo-vapaista tuotteista voisi tulla täkäläisille tuottajille Nokian vertainen vientiartikkeli, jos maailmalla sössitään asiat muuntogeenisillä viljelyskasveilla. Jo nykyisin esimerkiksi gmo-vapaalla rypsiöljyllä on kova menekki. "On totta, että gmo-kasvit saattavat vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta. Vaan voi olla toisinkin. Ja takaisin ei ole paluuta. Mahdolliset hyödyt ovat niin suurien riskien takana, ettei niitä kannata lähteä metsästämään." Pölyttäjien häviäminen on yksi huolenaiheista. Suomen mehiläishoitajien liitto kertoo saksalaisesta tutkimuksesta, jossa gmo-kasvien tuottaman bt-myrkyn havaittiin nostavan mehiläisten kuolleisuutta, jos ne ovat altistuneet nosemataudille. Mikäli gmo-kasveista tehdään risteytymisen estämiseksi steriilejä, kärsivät pörriäisten toukat siitepölyn huonosta ravintoarvosta.
K O K O S U O M I P I TÄ I S I
teiden suurin riskitekijä ihmisille. "Ei siihen ehkä kukaan kuole. Seuraukset voivat olla hedelmättömyyden lisääntymistä ja syöpäriskin kasvua. Mutta voi tulla hullunlehmän taudin tyyppisiä juttuja, ja kun joku sairastuu, on vaikea näyttää, mistä se tulee."
TOINEN
Kraakverbod
E N T I N E N E U R O O P A N TA L O N V A LTA U S P Ä Ä K A U P U N K I
Amsterdam koventaa otteitaan jatkuvasti. Lain koura puristuu yhä tiukemmin kaikkien katukuvaan sopimattomien talonvaltaajien, maahanmuuttajien, kodittomien, köyhien ympärille. Talonvaltaukset kokonaan kieltävä laki, kraakverbod, on ollut tapetilla moneen otteeseen. Maan ja sen suurimpien kaupunkien hallintoelimet eivät kuitenkaan ole päässeet sopuun siitä, missä muodossa laki toteutettaisiin. Aiemmin oikeudenkäyntinsä hävinneiden talojen asukkaita on hätyytelty kolmesti vuodessa häätöaalloissa. Nykyään kämpästään voi lentää ulos yllättävissä tilanteissa ja mitä ihmeellisimmin perustein. Pari kuukautta sitten ystävieni viiden talon rykelmästä häädettiin asukkaat pormestarin erikoisluvalla ja viattomat syntymäpäiväjuhlat saivat yllättävän käänteen. Poliisit saapuivat paikalle ilmeisesti saatuaan valituksen liian kovalla soivasta musiikista. Kun poliisien kanssa pyrittiin neuvottelemaan, pyysivät he puhemiehiksi päätyneiltä henkilöllisyystodistuksia nähtäviksi. Kun passeja ei löytynyt, pistettiin pojat kovaotteisesti pakettiin ja putkaan. Itse synttärisankarikin sai siinä näyttävästi köniinsä. Ennen kuin huomasimmekaan oli katu täynnä mellakkapoliiseja. Ja jotta poliisin ja pormestarin äkkiväärä toiminta saataisiin näyttämään oikeutetummalta, kehitettiin häädöstä varsinainen mediapyykki. Lööpit kirkuivat aseelliseen taisteluun varustautuneista valtaajista. Lisäksi muistettiin mainita, että suurin osa häädön yhteydessä pidätetyistä ihmisistä oli ulkomaalaisia.
geenimuuntelusta vapaa vyöhyke löytyy Pernajasta Labbyn kartanon mailta. Juha Närin mielestä amään mattitaitoinen viljesitoutuu myym intaan S E K Ä N Ä R I että lijä ei gmo-tuotteita sadon sopimush tarvitse. Näri tuottaa Jaakkola ovat huoyhtiölle. Näri ei luomuviljoja, -naulestuneita siitä, etrman tä gmo-viljely laitdanlihaa ja -vihanhalua kantaa fi neksia. taa muut tilat ja laria. haa "Olen pyrkinyt veronmaksajat kokeilun kustantatulemaan riippumattomaksi ylikanjiksi. Jaakkola pesallisista yhtiöistä nää gmo-tuottajilta ja keskusliikkeistä. En halua kantaa vastuuta ja korvausvelvollisuutta. firman haalaria, enkä tuottaa ruo"Suojakaistojen pitäisi ehdottokaa kasvottomille markkinavoimil- masti olla gmo-tuottajien pelloista le. Tärkeä osa työtäni on olla suoras- lohkottuja. Heidän tulisi tutkituttaa sa kanssakäymisessä asiakkaitteni ja seurata alueen hyönteiskantokanssa." jen kehitystä. Jos tulot kasvavat pagmo-kasvit lienevät vapaan vilje- ri prosenttia, mutta kulut ehkä 30, ei lijän antiteesi. Patentoidut siemenet gmo-kasveja enää oltaisikaan halukmyydään pakettiratkaisuna yhdessä kaita viljelemään." torjunta-aineiden kanssa, ja kasvattaja sitoutuu myymään sadon sopiPäivi Mattila
mushintaan yhtiölle. Siementen hintoja on korotettu Pohjois-Amerikassa vuosi vuodelta. Ruuantuotanto on Närille herkkää luonnon prosesseihin osallistumista. Jos viljelijän työympäristö on yksipuolinen vilja-aavikko, voi pellon ekologinen merkitys hämärtyä. "gmo-kasvit liittyvät ajattelutapaan, jossa pelto nähdään vain tuotantolaitoksena ja elävät kasvit sekä eläimet tuotantoO-kasvattaja GM teknologioina."
kansallisuuteen katsomatta, mutta silmätikukseen poliitikot ja lehdistö ovat jostain syystä valinneet Britannian ja Itä-Euroopan. Jos paikallisia lehtiä on uskominen, muodostavat ne jonkinlaisen uuden hyvän ja pahan akselin, jonka alueella sikiää jatkuvalla syötöllä uusia talonvaltaajia, joiden ainoa elämäntehtävä on tulla tänne ja aiheuttaa hollantilaisille kaikenlaista kiusaa. Hyviä valtaajia ovat hollantilaiset, etenkin jos nämä opiskelevat ja näyttävät suhteellisen siisteiltä, korkeintaan vähän hipeiltä. Pahoja ovat ne ulkomaalaiset ja mustiin pukeutuneet. Ulkomaalaisia kiusataankin oikein urakalla. Hollannissa on yhä oikeus olla antamatta henkilötietojaan pidätyksen yhteydessä. Viime aikoina poliisit ovat kuitenkin keksineet uuden jekun. Kun syystä X pidätettyä valtaajaa ei rikoslain nojalla voi enää pitää sellissä, siirretään tämän paperit ulkomaalaislain kansioon ja itse valtaaja niin sanottujen laittomien maassa olijoiden säilöönottovankilaan. Ja sillähän passit ja muut paperit jo yleensä irtoavatkin, sillä "henkilöllisyydeltään epäselviä" ihmisiä voidaan pitää säilöönottovankilassa puolitoista vuotta.
U L K O M A I S I A V A LTA A J I A R Y Ö P Y T E TÄ Ä N M YÖS O M A N KOT I M M E S U H T E E N
Suomen gmo-vapaiksi julistautuneista maatiloista. Kansalaisjärjestöjen ja tuottajien yhteistyökiertueella vajaat 30 tilaa julistautui gmo-vapaaksi Eteläja Itä-Suomessa. Mukana on luomuja tavanomaisia tilallisia. Liikkeellä ei olla Jaakkolan mielestä yhtään liian aikaisin. "Valio on tehnyt oman päätöksensä, ettei maidontuotannossa käytetä gmo-rehua. Sianlihan tilanne on niin huono, etten tiedä, onko gmo-vapaata kinkkua ensi jouluna saatavissa." Maitotilallisen asema on hankaloitunut etenkin kuluneen vuoden aikana. On kyseltävä ja oltava todella tarkkana, jos haluaa että ostorehut ja -siemenet ovat puhtaita. Pitkäaikainen rasitus on gmo-tuotJA AKKOL A LUOTSA A Y H TÄ
LEVIÄMISTÄ EI VOI HALLITA
(geeniteknisesti muunneltu organismi) on mahdoton pitää erossa muusta maataloudesta. Tuuli, hyönteiset ja maatalouskoneet levittävät siitepölyä ja siemeniä tahattomasti. Kyse ei ole vain luomutuottajien murheesta. Kun tavanomaisen tuottajan sadossa alkaa olla useiden prosenttien suuruisia GMO-jäämiä, ei hänkään voi myydä tuotteitaan GMOvapaana. Kreikka, Puola, Itävalta ja Sveitsi ovat tiukoilla säädöksillä tehneet GMO-viljelystä mahdotonta. GMOrehun tuonti on kiellettyä Norjaan, jossa uskotaan, että riskejä on vielä
G M O -V I LJ E L M I Ä
tutkittava. Esimerkiksi Ruotsissa ei kaupallista GMO-tuotantoa ole. Eri viljelytapojen yhteensopivuutta mietitään tänä syksynä eduskunnassa. Rinnakkaiselolakiehdotuksen mukaan perunapellon äärelle riittäisi viiden metrin suojakaista. Käytännössä laki sallisi GMO-aineksen sekoittumisen. Lain mukaan alueella ensimmäisenä viljelleellä on oikeus harjoittaa valitsemaansa viljelytapaa. GMO-viljelmiä ei siis voisi perustaa alueelle, jolla on ennestään saman lajin luomuviljelyä. Toisaalta tulevaisuudessa tämä estäisi luomuviljelyn laajenemismahdollisuuksia.
Sanni Turunen
elämme tällä hetkellä jännittäviä aikoja. Omistajalla on kaikki tarvittavat luvat talon purkamiseen, mutta koska lupaprosessissa harjoitettiin ilmeisen runsaasti vilunkipeliä, päätimme olla lähtemättä suosiolla ja pistää sen sijaan kapuloita rattaisiin niin pitkään kuin pystymme. Onneksi Hollanti on byrokratian luvattu maa, jossa papereita pyörittelemällä voi toisinaan tehdä ihmeitä. Suomessa virastot pompottavat ihmisiä luukulta toiselle ja prosessissa kuin prosessissa voi ainoastaan hävitä. Täällä voi vaivaa näkemällä ja asioihin hieman perehtymällä saada jopa tuloksia aikaan. Ja niinpä me rustaamme valituksia toisensa perään virastosta toiseen ja aina vain ylemmille tahoille. Ei tätä taloa enää mikään pelasta, mutta kenties voimme pelata itsellemme hieman lisää aikaa. Saa nähdä kuinka meidän käy, ulkomaalaisia kun olemme suurin osa, ja pukeudumme mustaankin vielä, mokomat terroristit.
Oona Juutinen
KESÄKIERTUE. Tänä kesänä lähes 30 tilaa julistautui GMO-vapaaksi Etelä- ja Itä-Suomessa.
Vinokino 2008
Lesbo- ja homoelokuvan festivaali
Turku 24.10.26.10. Helsinki 31.10.2.11.
Tampere, Jyväskylä, Oulu 28.10.9.11.
www.vinokino.fi
Vaalilupaukset on pidettävä. Me lupasimme kuunnella kansalaisia enemmän. Siksi laadimme lain, jonka ansiosta et enää ole yksin. Etkä kaksin. Jatkossa yhä useampi viranomainen yhä pienemmästä syystä jakaa puheluhetket kanssasi. Tästä on hyvä jatkaa. Pian seinilläkin korvat on.
ÄLÄ
UL KU
Ä EMME KYLL
Alastomuutta & homotaidetta
Mari Hokkanen
VALOKUVA
M A R I H O K K A N E N J Ä R J E S TÄ Ä
Helsingissä ensimmäisen gallerianäyttelynsä. Keväällä hän matkustaa Portugaliin ensimmäisen kansainvälisen näyttelynsä avajaisiin. Haastattelin Hokkasta hänen kotonaan valokuvapinojen keskellä. Terve Mari Hokkanen. Onko sun ollut helppoa saada noita näyttelypaikkoja? "Mun ensimmäisen virallisen näyttelyn piti olla espoolaisen Spektri Business Parkin tiloissa, mutta se sensuroitiin viikkoa ennen avajaisia. Jonkun Spektrin johtokunnan jäsenen mielestä kuvani eivät olleet tarpeeksi positiivisia. Mua kiellettiin tuomasta sinne alun perin ajattelemiani kuvia, ja kysyttiin, voisinko tuoda jotain perinteisiä maisemakuvia. Olisi mulla jotain maisemakuviakin ollut, mutta annoin sitten koko näyttelyn olla. Muuten kyllä tilojen omistajat ovat suhtautuneet ihan positiivisesti, kun olen käynyt ehdottelemassa kuviani." Mitäs, sullahan on ennen galleriaakin ollut kuvia esillä? "Joo, ekaksi Karjaalla, Photogalleria Zebrassa oli kouluun liittyvä yhteisnäyttely, sit Kolassa (nykyisin Hola) Helsinginkadulla, Baarissa tuolla Alppilassa, sen baarin nimi on siis Baari, sit Andorrassa yhden elokuvan still-kuvia ja Exoduksessa tossa Kalliossa kesän alussa." Exoduksessakin oli jotain ongelmia? "Sovin omistajan kanssa, että voin
sti "Mone ä it mun tö hän an vä tulkita imerkiksi es väärin, stisiksi." femini
tuoda sinne valokuvataulujani esille. Vietyäni kuvat seinälle istuin alas oluelle ja puolen tunnin kuluttua kuvista nousi hirveä metakka. Eräs seurue oli todella loukkaantunut baarin omistajalle, koska kuvat kuulemma loukkasivat heidän uskontoaan. Sanoin tyypeille, että turha omistajalle huutaa. Että ne on mun kuvia, ja multa voi niihin liittyviä kysymyksiä kysellä. Pojat oli sitä mieltä, että kuvat pilaa koko baarin ilmapiirin. Omistaja oli hädissään ja pyysi mua poistamaan kaksi kuvaa, johon tietenkin suostuin, mutta sanoin että juodaan nyt eka nää juomat ja nautitaan tästä esityksestä ja kyllähän taiteen pitää keskustelua herättää." "Myöhemmin seurueen muutama jäsen kävi kääntämässä taulut kuvapuoli seinään päin. Sen jälkeen paikalle tuli ryhmä toisia asiakkaita, jotka kiinnostuivat tauluista ja nähtyään ne alkoivat suureen ääneen vaatia omistajaa kääntämään taulut oikein päin. Lopulta nää kaksi ryhmää ajautui suoranaiseen tappeluun joskaan ei nyt sentään käsirysyyn. Menin osapuolten mukana ulos ja kerroin, että ei ole syytä tapella ja että provosoivat taulut poistuisivat kyllä mukanani. Mut erittäin hauskat reaktiot kaikilla. Monia uskontokunnan kannattajia loukkaa aika hassut jutut, kuten näköjään ainakin alastomuus, homous ja taide ja homotaide. Seuraavana päivänä vein vähemmän provosoivat taulut tilalle." Eli kohtasit sensuuria? "Sensuuri? Niin, ehkä. En mä kovin
paljon ymmärrä sensuurin päälle. Koko ajatus on outo." Onko sun kuvat poliittisia? "Joo, olen mä taidekuvan lisäksi tehnyt ihan poliittistakin kuvaa. Mutta mitä sä nyt tarkoitat poliittisuudella?" Että onko sun kuvilla joku yhteiskunnallinen viesti? "Monesti mun töitä tulkitaan vähän väärin, esimerkiksi feministisiksi. Olen ehdottomasti feministi, mutta en ole tehnyt montaakaan hirveän feminististä työtä koska lähtökohtaisesti mielestäni koko sukupuoliroolitus perustuu illuusioon. Enemmän kuvani ovat jotain kollektiivisia tarinoita ja mielikuvia. Ripaus runoa, symboleita ja unta. Poliittiseksi ryhtyessäni olen aika tavanomainen. Silloin kuvat puhuvat kulutuksesta, ympäristön- ja eläintensuojelusta, vääristyneistä roolimalleista, pakolaispolitiikasta ja niin edelleen, yksinkertaisesti ja suoraan tulkittavaa." Mutta mä tiedän, että olet tehnyt myös kantaaottavaa katutaidetta. "Heh, joo mä oon tietynlainen antiuskonto-instituutio-fundamentalisti. Mulla on ollut jotain kaunaa jo pidemmän aikaa paavia kohtaan, ja hei, kenelläpä ei olisi?" "Silloin kun edellinen paavi kuoli, sain idean ottaa kantaa katolisen kirkon ehkäisyvastaisuuteen. Leikkelin hirveän määrän vanhoista iltapäivälehdistä paavin kuvia, joissa se on juuri saamassa jonkin kohtauksen, ja tungettiin paperin läpi kortsu, niin että se kuva lähinnä näytti siltä, että paavi oksentaa kortsua ja liisteröitiin niitä sitten pitkin katuja. Mun ja monien muidenkin mielestä se oli hauskaa, mutta jotkut ihmiset piti sitä kyseenalaisena toimintana. Rienata nyt kuollutta miestä. Mun mielestä kyseenalaisempaa toimintaa
RAKENNETTUA TAIDETTA. Tämä oli toinen Exoduksen asiakkaita ärsyttäneistä kuvista.
on vastustaa ehkäisyä tällaisena ylikansoittumisen ja aidsin aikana." "Pidän katutaiteesta kuten postereista ja graffiteista sekä katumusiikista ja performansseista. Meillä on vaan päässyt käymään niin päin, että kadut on täynnä mainoksia eikä taidetta. Kaduilla taide on myös kaikkien nähtävillä ja tasa-arvoisessa asemassa."
Jukka Vuorio
Mari Hokkasen valokuvanäyttely Olentojesi äärellä 14.9. saakka Helsingin Galleria Nunesissa, Pohjoinen Rautatiekatu 17. Hokkasen valokuvia myös toukokesäkuussa 2009 SuomiPortugalitaidefestivaalilla Portossa, Galeria do Paláciossa.
Toimittanut HAnnele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA
1.9.
MA ANANTA IKLUBI JOUKKOLIIKENTEESTÄ:
maksut ylös vai alas? Maanantaiklubilla keskustelemassa joukkoliikenteestä, lippujen hintojen korotuksista ja maksuttoman joukkoliikenteen mahdollisuuksista Helsingin joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Jessica Karhu ja diplomi-insinööri Tapio Siirilä, illan päätteeksi musiikkiesityksiä, Maanantaiklubin vetäjinä toimivat Irene Auer & Yrjö Hakanen kello 19 Helsingin Milenkassa, Haapaniemenkatu 3-5, http://maanantaiklubi.blogspot.com.
9.9.
tarkemmat tulo-ohjeet ilmottautumisen yhteydessä), leirin hinta on 15 euroa, sillä katetaan leirin ruokakustannukset, sitovat ilmoittautumiset 1.9. mennessä infopostiin tai infopuhelimeen 044 990 1600.
luja Vanhan Kuppilassa kello 1921.
5.9. KOOKOSÖLJ Y K AUNEUDEN & TERVE YDEN
L ÄHDE,
TAPAHTUMAT
3.9. YLIOPPIL ASTEATTERIN KLUBI, runonlausuntaa, performansseja, elävää musiikkia & kilpai-
Nina Westerlud kertoo kookosöljyn käytöstä ruuanlaitossa & kauneudenhoidossa, tiesitkö, että kookosöljyä voi käyttää yhtä hyvin ruuan paistamiseen kuin vaikkapa deodoranttina, liukuvoiteena tai hiusöljynä? Terveellisen elämän eväät -tapahtumasarja Helsingin Ruohonjuuressa, Salomonkatu 5 kello 1218.
6.9.
K I V IK AUSI-TEEM APÄ I VÄ K ANSALLISMU-
UNOHTUUKO KULT TUUR I? -KUNTAVA A-
kello 11.15 apulaistutkija Hanna Palonen esittelee elämää kivikaudella esihistorian näyttelyssä, kello 1213 yleisökaivaukset: pihalla aikuiset & lapset saavat yhdessä kaivaa aidon kaltaisella arkeologisella kaivauksella, sään mukaiset ulkovaatteet, kello 14 luentoja kivikaudesta: Kansallismuseon auditoriossa Kristiina Mannermaa luennoi aiheesta Kivikauden linnustus Itämeren alueella & Teemu Mökkönen luennoi aiheesta Kivikauden asumukset Suomessa & koko päivän arkeologiset seurat esittäytyvät: Suomen Muinaismuistoyhdistys & Sommelo ry esittelevät toimintaansa & myyvät kirjallisuutta.
SEOSSA,
12.9. ÖLJ YNVAIHTOPÄIVÄ MIK Ä IHMEEN OME-
ressa, Salomonkatu 5 kello 1218.
HELSINKI MEK SIKON KULTTUURIVIIKKO 15.20.9.
Caisassa, 17.9. kello 1718.30 Meksikolainen kansallispukunäytös, kello 1920.30 Martha Chapa y sus Moles, meksikolainen herkkutyöpaja, kielet: englanti & espanja, 18.9. kello 1618 Cri-Cri-lastenlaulutyöpaja, ilmoittautuminen: mexican.embassy@welho.com, kielet: espanja & suomi & kello 1820 Meksikolaisten elämää Suomessa, elokuvia & dokumentteja, 19.9. kello 1820 La Bamba!! Meksikolainen tanssityöpaja, kielet: suomi, englanti & espanja & 20.9. kello 1820 Las vocales malditas -tanssiesitys, tanssijat: Elihu Galvan & Maria Soriano.
Akavan Erityisalojen järjestämä kuntavaaliehdokkaiden paneeli Helsingin Ateneum-salissa kello 1719, Helsingin kulttuurikysymyksistä ovat keskustelemassa kuuden puolueen ehdokkaat, paneelin vetää kirjailija Leif Salmén, Akava järjestää vastaavan, kaupungin kulttuurikysymyksiin pureutuvan vaalipaneelin Tampereella 17.9., Turussa 23.9., Joensuussa 25.9. & Oulussa 30.9. LEPPÄKOSKI FAUNAN LEIRI, leirillä 5.7.9. suunnitellaan ja valmistellaan Faunan toimintaa, tutustutaan menneeseen & tietenkin saunotaan, uidaan, juhlitaan & herkutellaan, osallistuminen ei edellytä Faunan jäsenyyttä tai aikaisempaa osallistumista toimintaan, vaan viikonloppuun ovat tervetulleita kaikki, joita mukaan tuleminen kiinnostaa, leiri pidetään kauniissa ympäristössä Voiman talolla Leppäkoskella,
LIPANEELI ,
GA? Rauno Moilasen opastaa omega-rasvahap-
KESKUSTELUT & SEMINAARIT
6.9. KENEN K AUPUNK I kaupunkiliikkujien puheenvuoroja, seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille, siellä etsitään konkreettisia & toteuttamiskelpoisia keinoja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen, pyöräilyn & kävelyn olosuhteiden parantamiseksi, alustamassa Pentti Murole, Hannu Penttilä, Pirjo Tulikukka & Petri Sipilä, keskustelutilaisuus Helsingin Vanhalla, Musiikkisalissa kello 1316, tapahtuman järjestää Helsingin yliopiston Maan ystävät. 11.9. SEK SUA ALIMESSUT avoin yleisöilta, illan teemana on parisuhteen seksuaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen lapsiperheen arjessa, www.seksuaalisuusmessut.fi. 25.9. JÄRJESTÖJEN VASTUULLINEN MARKK INOIN-
STOP NOLLATOLE! Vapaa Helsinki -ryhmä järjestää Stop nollatoleranssi -vaihtoehtotapahtuman
16.9. Helsingin Kiasmalla. Tarkoituksena on kampanjoida kontrollin kiristämistä ja kaupallisen kaupungin pönkittämistä vastaan, sekä luovuuden ja vapaan kaupunkitilan puolesta. Vaihtoehtotapahtuman kanssa samaan aikaan järjestetään Finlandia-talolla Stop Töhryille -kampanjan 10-vuotisjuhlaseminaari, mikä on suljettu tapahtuma. Kaikille avoimessa vaihtoehtotapahtumassa musiikkia, poliittisia puheita ja katutaidetta.
poihin sekä erilaisten öljyjen ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, Terveellisen elämän eväät -tapahtumasarja Helsingin Ruohonjuuressa, Salomonkatu 5 kello 1218. 19.9. SPELTISTÄ PUHTIA PÄIVÄ ÄN, luomuviljelijä PIrjo Vesimäki opastaa spelttiviljan monipuoliseen käyttöön leivonnassa ja ruuanlaitossa, speltti on ikivanha viljalaji, jota on viljelty jo 9000 vuotta, Terveellisen elämän eväät -tapahtumasarja Helsingin Ruohonjuuressa, Salomonkatu 5 kello 1218.
26.9. AYURVEDA IK IAIK AINEN L Ä ÄKETIEDE NY-
Ayurveda-asiantuntija Arja Skalski johdattaa Ayurvedan, intialaisen luonnonlääketieteen saloihin, Terveellisen elämän eväät -tapahtumasarja Helsingin RuohonjuuK YIHMISEN ILONA,
Kino Tapiola pulassa
E L O K U V A En kuulu niihin, joiden mielestä yritysketjuissa kuten K-marketeissa tai Finnkinon elokuvateattereissa olisi jotakin vikaa. Ketjujen olemassaolo on ihan okei, mikäli se ei tarkoita pienten ja yksilöllisten paikkojen ja yritysten häipymistä. Erityisesti olen mieltynyt espoolaisen Kino Tapiolan itsenäisyyteen ja
yksilöllisyyteen. Elokuvateatterin aulakahvila on vaikuttanut kiireettömältä ajanviettopaikalta, jopa tavalliselta kahvilalta, jossa voi käydä lukemassa lehden. Elokuussa teatterin katosta löytyi kuitenkin asbestia, jonka poistamiseksi suurremontti on jo aloitettu. Kino Tapiola kärsi jo ennestään taloudellisista vaikeuksista, ja paikan
jatko vaikuttaa hyvin epävarmalta, jos remontin aiheuttamiin kuluihin ei saada ulkopuolista apua. Netistä löytyy adressi, jossa kerätään nimiä elokuvateatterin pelastamiseksi.
Jukka Vuorio
miten markkinoida kun ei voi mainostaa? Mikä on markkinointia, mikä viestintää? Plan Suomi Säätiön järjestämässä seminaarissa alustamassa tutkija Karoliina Malmelin, Bob Helsingistä Mika Sarimo & Leo Olasvirta ulkoministeriöstä, VR Kokouskeskuksen auditoriossa, Rautatientori 1 C, Helsinki kello 9.3013, ilmoittautuminen Anna Könönen, anna.kononen@plan.fi, 050 555 8098 & (09) 6869 8056.
TI & VIESTINTÄ
tarjoillaan myös afrikkalainen buffet juomineen, sen saloihin yleisön perehdyttää ruokaaiheisiin erikoistunut kirjailija-toimittaja ViviAnn Sjögren, näytökset 17.20.9., 25.27.9. & 17.18.10. kello 19 Studio ERIssä, Yliopistokatu 7, varaukset p. (02) 250 1032 tai tanssiteatteri. eri@turku.inet.fi.
SIRKUS
26.9. HELSINK I SIDESHOW NIGHT, friikkisirkusshow, tuli-, lasi- & veitsitemppuja, piikkimattoja & kehonlävistysten avulla tapahtuvaa roikkumista & erilaisten esineiden riiputtamista, lavalla Swingshift Sideshow, The Saviours, Pain Solution & Operafication Helsingin Nosturissa, tapahtumaan liittyy yksityistilaisuus 28.9., jossa halukkaat pääsevät kokeilemaan, miltä lihakoukuissa roikkuminen tuntuu, ilmoittautuminen jussi@ mundusabsurdus.com.
ELOKUVAT
16.9. PERHONEN L A SIKUVUSSA, Kuukauden elokuvana Julian Schnabelin teos kello 19 Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa. 21.9. KOSMOR AMA, Turun Klubilla järjestettävä kinoklubi jatkuu, ensimmäisellä klubilla Dome Karukoski näyttää klubilla lyhytelokuviaan & kertoo yleisölle ohjaustyöstään, myös muita lyhytelokuvia & dj-musiikkia.
www.adressit.com/kinotapiola
HELSINKI MA ANANTAILEFFAT K ANNELTALOSSA, 1.9.
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Kasvava puhetulva kotoutumisesta käsittelee maahanmuuttajien integraatiota riskialttiina prosessina. Maahanmuuttajaa uhkaavat oman kulttuurisen identiteetin menettäminen tai syrjäytyminen yhteiskunnasta. Kotoutuvilta vaaditaankin näyttöjä oikeasta asenteesta ja sitoutumisesta yhteisiin arvoihin. Heidän lojaalisuuttaan pidetään kuitenkin aina epäilyksenalaisena, kuten muslimit ovat havainneet terrorismin vastaisen sodan myötä. Mihin sitten oikein pitäisi kotoutua? Minkään myyttisen suomalaisuuden kautta ei edes Suomen hegeliläis-snellmanilainen virkakunta yritä enää integraation kriteerejä asettaa. Kotoutumisen kriteeri on lopulta yksiselitteinen: palkkatyö. Sen sijaan, että pohdittaisiin maahanmuuttajien ja yhteiskunnan velvollisuuksia kotoutumisen suhteen, olisikin syytä kiinnittää huomio siihen, mikä meitä yhdistää. "Kotouttamistoimet" kohdistuvat myös kantaväestöön, joka toisin kuin siirtolaiset ei joustamattomuutensa takia ole vielä riittävästi kotonaan uudessa taloudessa eli globaalin kapitalismin vapaasti hyödynnettävissä tai vapaasti syrjään sysättävissä.
Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
kello 14 Mies vailla menneisyyttä & kello 18 Ray, 15.9. kello 14 Jadesoturi & kello 18 FC Venus & 29.9. kello 14 Näkymätön Elina & kello 18 Palnan tyttäret, esitykset Helsingin Kanneltalossa. K AK AR AK INO K ANNELTALOSSA 2. & 30.9. kello 9.30 animaatioita lapsille, puolen tunnin näytökset Helsingin Kanneltalossa, ryhmien varaukset (09) 3103 2415. R AKK AUTTA & ANARK IA A, Helsinki International Film Festival 18.28.9., näytöksiä Bio Rexissä, Kinopalatsissa, Maximissa, Kino Engelissä, Andorrassa & Dubrovnikissa.
TEATTERI, STAND UP & IMPROVISAATIO
4.9. HELSINK I MEETING POINT, tanssin & musiikin improjamit Helsingin KokoTeatterissa kello 19. 20.9.
RIKU SOT TINEN, R A IL A HANNINEN &
Radio 957 Stand up -klubi, ovet avataan kello 17, show kello 19 Tampereen Yo-talolla.
ANITTA AHONEN, HELSINKI YLIOPPIL ASTEATTERIN PÄ ÄSYKOKEET,
KIRJALLISUUS
9.9. R AKEL LIEHU JA HEIDI LIEHU, K AK SI RU-
NOILIJAKOLLEGA A,
osa 3
Kotoutuminen
Maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä kohti työelämään ja yhteiskunnan toimintaan osallistumista omaa kieltään ja kulttuuriaan menettämättä.
syyskuun runoklubi kello 18, Helsingin kirjailijatalo Villa Kivessä, mukana myös lausuja Päivi Kangas & haastattelijana kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki, kirjamyyntiä, kahvila aukeaa kello 17. HELSINKI SYLIVAUVOJEN RUNOK YLPYL Ä -kurssi, pieni vauva ei osaa vielä puhua, mutta runossa, sen rytmeissä & leikeissä kylpemisen hän voi jo aloittaa, runokylpylään tullaan yhdessä vanhemman tai jonkun muun lähiaikuisen kanssa, viipyillään hetki runoleikeissä ja aikuisen & vauvan välisessä vuorovaikutuksessa, pienten kylpijöiden vähitellen kasvaessa sukelletaan yhä rohkeammin ja syvemmälle runoihin ja kieleen, ryhmä kokoontuu 3.9. alkaen keskiviikkoisin kello 1011 Annantalon taidekeskuksessa, vetäjänä sanataideopettaja Outi-Maria Takkinen, ilmoittautuminen Hilkka Tulla 310 37 173, hilkka.tulla@hel.fi.
yli 80 vuotta vanha harrastajateatteri Ylioppilasteatteri etsii uusia jäseniä pääsykokeilla 11.14.9., kolmipäiväiset pääsykokeet ovat näyttelijän työskentelystä kiinnostuneille, omat pääsykokeet järjestetään myös lavastamisesta, puvustamisesta & valosuunnittelusta kiinnostuneille, uusien jäsenten koulutuskausi alkaa välittömästi pääsykokeiden jälkeen & tähtää syksyn lopulla esitettävään produktioon, lisätiedot: teatterisihteeri Jan Liesaho, (09) 656 969. K ARJAL AL A, Viipurin taiteellisen teatterin & Korjaamo Teatterin nykyaikainen tulkinta evakkomatkasta, esitykset 13.17.9. Korjaamon Vaunusalissa. EL Ä INTARHANHUV IL A YHDEK SÄN, Kirsti Simonsuuren teos, jonka Seppo Parkkinen on dramatisoinut kolmelle näyttelijälle, esitys
Köyhää kansaa 17/24. Matti Hagelberg on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija. Hänen käsikirjoittamansa ja kuvittamansa Köyhää kansaa on Voiman 24-osainen jatkosarjis. Se perustuu Minna Canthin samannimiseen vuonna 1886 julkaistuun pienoisromaaniin.
TANSSI & PERFORMANSSI
8.9. GLORI AN TANSSIKURSSIEN AVOIN ILTA,
Matti Hagelberg
Gloriassa tanssitaan maanantaisin, avajaisillassa voi tutustua seuraaviin lajeihin: kello 1718 breakdance-alkeet, kello 1819 salsa-alkeet & kello 1920 hiphop & funk, avajaisillassa halukkaat voivat ilmoittautua maksullisille kursseille. 13.9. BRE AKDANCEJAMIT, live-dj:n säestyksellä tanssijoita tuomaroivat Ima, Ata & Jimi, Tampereen Hällä-näyttämöllä kello 1420, www.tanssiteatterimd.fi.
ESPOO K18, TANSSITEATTERI GLIMS & GLOMSIN K AHDEN TEOKSEN AIKUISTEN ILL ASSA RIITTOI-
Mummola, uuden kotimaisen lastennäytelmän kantaesitys 19.9. kello 18.30 pienellä näyttämöllä Oulun kaupunginteatterissa. Suureksi Mummolaksi muuttunut pieni näyttämö saattaa yhteen lapset ja vanhukset, yleisön ja esiintyjät, nykyhetken ja menneisyyden. Tekstin on kirjoittanut Oulun kaupunginteatterin dramaturgi Jukka Heinänen. Ohjaaja on Heta Haanperä ja skenografina on Pirjo Valinen. Näytelmä sopii yli 5-vuotiaille. Esitykset 20.9.17.1.
Simo Heiskasen ryhmäkoreografia & Lunta pakaroilla, Tuomo Railon sooloteos, esityksiin ikäraja 18 vuotta, ensi-ilta 3.9. Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa, muut esitykset 5.9.14.9. HELSINKI NEXT OF KIN, Tero Saarisen koreografia 13.9. asti Aleksanterin teatterissa, esitykset kela kello 19. ANNA K ARENINA, Alexei Ratmanskyn kokoillan baletti Kansallisbaletissa, musiikin on säveltänyt Rodion Stsedrin & esitysten kapellimestarina vierailee Paul Connelly, esitykset 30.8. & 2., 4., 11., 13. & 17.9.
SA KUU, MINÄ, PANU VARSTAL AN KOREOGR AFI A & NO
Jarkko Mandelinin koreografia, kaksi uutta nykytanssiteosta yhteisillassa, teokset ovat koreografiopintonsa päättävien Mandelinin & Varstalan taiteelliset opinnäytteet, ensi-ilta 3.9. kello 19 Teatterikorkeakoulun teatterisalissa, muut esitykset 5.11.9. AINA JOKU EK SY Y, Reko Lundánin käsikirjoittama näytelmä ensi-illassa 20.9. kello 19 teatteri Kultsassa, muut esitykset 24.9.24.10. KUKULUKU, tanssiesitys vauvoille & koko perheelle, Laura Kairamon ohjaus & koreografia, ensi-ilta 20.9. kello 14 Kanneltalossa, muut esitykset 20.9. kello 15.30 & 23.9. kello 10, 11 & 14. OULU TANSSI A T YRK YLL Ä -festivaali 18.21.9., JoJo Oulun Tanssin Keskuksen tuottama tapahtumassa useita ajankohtaisia aikalaisteoksia. TURKU BA IL A AFRIK A afrikkalaiset iltamat, tanssiteatteri ERIssä afrikkalaiset kyläjuhlat, beniniläinen rumpuvirtuoosi Noel Saizonou esiintyy lyömäsoittaja Mikko Väärälän, laulaja Judith Sodjin & ERIn tanssijoiden kanssa, tanssillis-musiikillisen ohjelman lomassa
SAD SONGS FOR ME,
tutkii kykyämme kommunikaatioon & toisen ihmisen todelliseen kohtaamiseen, esityksen läpäisee muistin teema: mihin muistissamme voimme luottaa? Vierailuesityksen ensi-ilta 17.9. kello 19 Q-teatterin Puoli-Q:ssa, muut esitykset 18.9.18.10. HIGH HEELS SOCIET Y, Sofi Oksasen kirjoittamien & Maija Kaunismaan säveltämien laulujen ympärille rakennettu nykyteatteriteos maalaa lyhyin, terävin vedoin kauniin, mutta rajuudellaan pysäyttävän kuvan suomalaisen naisen tilasta nyky-yhteiskunnan vaatimusten & omien toiveidensa puristuksessa, ensi-ilta 19.9. kello 19 KokoTeatterissa, muut esitykset 24.9.19.11. HER AKLES, Atro Kahiluodon ohjaama teos 19.9.12.10. Ylioppilasteatterissa.
KAARINA K ALEVAL A NY T K YLLIK IN UUSI TULEMINEN, The Fins Theatre Companyn esitys Kaarina-Teatterissa 31.8.7.9. KONTIOLAHTI TAISTO REIMALUOTO -TEATTERIFESTI VA ALI 5.7.9., Rospuutto-ryhmä
ry järjestää jo toistamiseen näyttelijä Taisto Reimaluodon nimeä kantavan teatterifestivaalin Kontiolahden Jakokosken kylän Kontiovaaran vanhalla kyläkoululla, esitykset: 5.9. kello 19 Pentinkulman naiset / Kirsi-Kaisa Sinisalo, 6.9. kello 19 Pesä pienoinen / Taisto Reimaluoto & Kirsi-Kaisa Sinisalo & 7.9. kello 15 Mies autossa Open Car Show / Minna Kivelä & Niina Hosiasluoma, lippuvaraukset 040 531 5138, osoite Kontiovaarantie 4 B, Jakokoski. TAMPERE KUNINGA S UBU, absurdin teatterin klassikko vuodelta 1896, Ana Vazques de Castron ohjaama teos ensi-illassa 3.9. kello 19 teatteri Telakalla, muut esitykset 6.9.1.11.
xxxxxxx
Heini Aho
There exists no accidents
V A L O K U V A Työskentelin maalishuhtikuun HIAPin residenssissä Pyreneiden korkeilla vuorilla, noin kahdenkymmenen asukkaan pienessä vuoristokylässä, Farrerassa. Jylhät vuoret ja niiden mahtava yksinäisyys nostattivat esille luovuttamisen ja hyväksymisen tärkeyden. Lavastin valokuvista leikatuilla hahmoilla tilanteita ja tapahtumia kuvaamaan rakkauden ja kuoleman asetelmia. Pysäytetty videokuva There exists no accidents pyrkii
tasapainoon ja ymmärrykseen onnettomuden kaoottisesta tilanteesta. Vuoret ja kuolleiden lehmien ympärillä kaartelevat korppikotkat loivat uskottavan ilmapiirin meditatiiviselle palojen yhdistelylle ja oman todellisuuden haurauden hyväksymiselle.
Heini Aho
Crime of Passion -näyttelyssä on esillä kollaasivalokuvia- ja videoita, fantasiamaisemia rakennettuna todellisuuden pienistä fragmenteista. Kuvassa stillkuva lavastusvideosta Heartbreaking views, 2008. Näyttely Turun valokuvakeskus Perissä 14.9. asti, tipe 1218, lasu 1217.
Tanssin talo Helsingissä
Tanssiryhmiä ja esitystiloja jo vuodesta 1989
17.9.5.10. galleria Jangvassa, tipe 1119, lasu 1117. NIGHT ON EARTH, osa 3. nykytaidetapahtuma 14.9. asti Suvilahden Tiivistämöllä, Kaasutehtaankatu 1, galleria Myymälä2:ssa & galleri Bergmanissa, tila 1218, su 1217.
K ASARIN VIDEOINSTALL A ATIO MARJA FRIBERGIN, TIMO PARTASEN & IRMA TON-
asti galleria Rantakasarmissa, tito 12.3018, pesu 11.3016.
TERIN TEOK SI A 21.9. K A ISA JUSSIL AN & PENT TI K A SK IPURON GR A-
graafikoiden kuivaneula- & carborundumtöitä täydentävät runoilija Kari Saviniemen käsinpainetut kuvarunot 26.9. asti Artlab-galleriassa, Nilsiäntie 10 A, tisu 1117.
FIIKK A A, LEPAKOT VERKOSSA LESBISIÄ NETTISARJAKU-
Gloriassa, avoinna Glorian tapahtumien yhteydessä. R AKK AUSL ÄHETTIL Ä ÄT, Lillukka Enkolna installaatio & veistoksia, AIR, Heljä Wallensköldin maalauksia & OLL A AN SUPERSANK AREITA - L ÅT
VIA 3.30.9. OSS VAR A SUPERHJÄLTAR - LET US BE SUPERHEROES
Kika Winterin veistoksia, 9.27.9. Laterna Magican galleriassa, mape 1117, la 1115.
Englannissa opiskelleen valokuvaajan lopputyönäyttely 5.9. asti galleria G18:ssa, mape 919, lasu 1216. R ADIANT NIGHT, Ea Vaskon teoksia sarjasta Defining Darkness & JÄLKEEN, Veera Lipasti valokuvia Studiossa 7.9. asti valokuvagalleria Hippolytessä, tipe 1217, lasu 1216. VALON A AKKOSET, Martti Jämsän kuvasalkkuja, jotka sisältävät esitelehtisen & 10 seleenitoonattua hopeagelatiinivedosta 13.9. asti galleria Jangvassa, tipe 1118, la 1116. TURVALLINEN MA AILMA? Koululaisten valokuvia Suomesta & Perusta 14.9. asti Suomen valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa, tisu 1118. ANNA MUN OLL A, valokuvaaja Pekka Elomaan & kehitysvammaisten lyhytaikaiskoti & työpaja Lyhdyn työryhmän identiteettiä & ihmisen suhdetta maailmaan luotaavista valokuvista (sarjoista Lähes täydellinen & Oikealla planeetalla), 5.9.14.12. Annantalossa, mape 920, lasu 1117, näyttely on osa Annantalon & Lyhty ry:n tapahtumakokonaisuutta.
VANTA ANJOK I ERK YL ÄNJÄRVESTÄ SUOMEN-
Kruse-Jensenin, Trine Sondergaardin & Nicolai Howaltin & Jonna Karankan valokuvia 28.9. 12.10. Myymälä2:n galleriassa, kela 1218, su 1217. II L ANDSCAPES: FINL AND, itävaltalaisen Gerlinde Miesenböckin töitä 11.9. alkaen KulttuuriKauppilassa, Miesenböck on KulttuuriKauppilan residenssivieras. PORI VÄHÄ X VALOTTA A lasten & nuorten valokuvafestivaali 12.9.12.10. Porin kaduilla, gallerioissa & internetissä, www.sakulaku.fi/fotofestival.
TAMPERE TUKK AS OR ANSSI JA MUSTA, HOUSUNL AHKEESSASI KUSTA, Mari Aaltosen valokuvanäyttely 5.9. asti Ikuisessa Galleriassa, mape 1216. TURKU JUHANA MOISANDERIN valokuvia & videoprojisointeja 14.9. asti galleria Titanikissa, tipe 1218, lasu 1216. SUBMERSION, Veera Säilän valokuvia 30.9. asti Bar Kukassa, joka päivä 1402.
MARIANNE UUSITALON TEK STIILITAIDETTA 12.
galleria Raamissa, tipe 1117, lasu 1216. TAMPERE SAMI KORKEAKOSKEN teoksia yläkerrassa & L AUR A K ÄRJEN teoksia alakerrassa 14.9. asti galleria Rajatilassa, tipe 1318, lasu 1216.
28.9
Jaakko Ilveksen valokuvia 17.30.9. Kanneltalon galleriassa, mato 920, pe 918 & la 1016.
L AHTEEN, BEMPOSTA A DEEP LOOKING, BRUNO MELÃON VALOKUVIA kotikylästään Portugalista 25.9.25.10.
VALOKUVAT
HELSINKI MUHENNOS / STUVNING,
seitsemän
Helsingin yliopiston Metsätalolla, Unioninkatu 40, mati 920, kepe 918, näyttely on osa Bemposta on the Road -projektia. PAR ALLEL L ANDSCAPES, Susanna Majurin, Astrid
Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 29.9. ja on jakelussa lokakuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan torstaihin 18.9. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
p. 09-4763 8300 | kaapeli@kaapelitehdas.fi | www.kaapelitehdas.fi Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
Keskon kestävän kehityksen palkinnot 2008 haettavina
Kesko jakaa yhteensä 30 000 euroa tunnustuspalkintoina kestävän kehityksen edistäjille. Palkintoja voivat hakea yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt, jotka ovat tehneet työtä kestävän kehityksen hyväksi esimerkiksi opetus-, tutkimus-, koulutus-, julkaisu-, tuotekehitys- tai järjestötyössä. Kesko haluaa kohdistaa tunnustuksensa erityisesti vastuullista ja kestävää tuotantoa ja kulutusta edistäviin hankkeisiin, sekä hankkeisiin, jotka vaikuttavat ilmastonmuutosta hidastavasti. Palkintolautakunta päättää hakemusten perusteella, kuinka moneen osaan palkintosumma jaetaan. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii Kesko Oyj:n viestintäjohtaja Paavo Moilanen ja jäseninä professori Sirpa Kurppa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, tutkimusprofessori Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksesta, vanhempi tutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta ja tutkija Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset pyydetään lähettämään 12.9. mennessä palkintolautakunnan sihteerille: Kehitysjohtaja Ulla Rehell, Kesko Oyj/Viestintä ja yhteiskuntavastuu, Satamakatu 3, 00016 Kesko. Palkinnot julkistetaan lokakuun lopussa. Saajiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ennen julkistamista. Lisätietoja: www.kesko.fi / Vastuullisuus Ulla Rehell, puh. 01053 22 464 (14.8. alkaen) ulla.rehell@kesko.fi
VIHREÄ SIVISTYS- JA OPINTOKESKUS
Alla esimerkkejä syksyn 2008 kurssikalenterista. Lue lisää www.visili.fi.
YHDISTYSVIESTINNÄN ABC - HKI Ke 24.9., 1.10. ja 8.10. klo 17.30--20. 60 / Ilm. ti 16.9. mennessä VARMUUTTA ESIINTYMISEEN - HKI La 27.9. klo 10--17. 65 / Ilm. to 18.9. mennessä YHDISTYKSEN TALOUSHALLINNON PERUSTEET- HKI Torstai-iltaisin klo 17.30--20.00. 16.10--20.11. 90 / Ilm. ke 8.10. mennessä TIETOISKU YHDISTYSVEROTUKSESTA Ti 25.11. klo 17.30--20.00 20 / Ilm. Ma 17.11. mennessä LUENTOSARJA: VIISI NÄKÖKULMAA MAAHANMUUTTOON Joka toinen maanantai 22.9.--17.11. klo 18--19.30. Vapaa pääsy! KATSO MYÖS! Yhdistyksen taloudenhoitajan peruskurssit marraskuussa Turussa ja Oulussa
LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET:
visio@visili.fi p. 09-6129 120 www.visili.fi
Tajiopetusta Suomessa jo yli 15-vuoden ajan. Katso alkavat kurssit www.taichichuan.fi.
FEMINISTEILLE JA ALALLE AIKOVILLE Syksyn kurssit naisille: Psykodraamaryhmä 26.9. alkaen ja Sisäinen sateenkaari väriterapiakurssi 14.16.11. www.naisunioni.fi
Etsimme feissareita pääkaupunkiseudulle. Olet valmis tekemään töitä 4-6 tunnin vuoroissa klo 11-21 välillä. Ota yhteyttä: 045-133 2000 / Outi Syvänne outi.syvanne@nordic.greenpeace.org Soita ja kysy työmahdollisuuksista myös muualla Suomessa!
Kilpailussa on sarja alan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä avoin sarja. Osallistua voi tekemällä mainosjulisteen, -musiikkia, -animaation tai -elokuvan. Viime vuonna kilpailuun osallistui 136 mainiota työtä, joita voi käydä katsomassa osoitteessa www.mainoskupla.fi. KILPAILUAIKA PÄÄTTYY 27.10. Yleisö pääsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa äänestämään omaa suosikkiaan. Tuomareina toimivat kuvataiteilija Katja Tukiainen, muusikko Risto Ylihärsilä Risto-yhtyeestä, Markkinointi&Mainontalehden toimittaja Mattias Erkkilä, Voima-lehden ja adbusters-finlandin AD/valokuvaaja Klaus Welp, kansalaisaktivisti ja ympäristöpolitiikan tutkija Annukka Berg sekä yhteisöja markkinointivastaava Sasu Halme Floobs-nettiTV:stä. MOLEMPIEN SARJOJEN VOITTAJAT SAAVAT RUTKASTI MAINETTA, KUNNIAA JA NÄKYVYYTTÄ SEKÄ 100 EURON LIPPULAHJAKORTIT.
www.greenpeace.fi
HAE! ON AIKA!
AIKUISTEN YHTEISHAKU
29.9.-10.10.2008, www.amkhaku.fi JOENSUU / Yhteisöpedagogi (AMK) Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (210 op),
monimuoto-opinnot
Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan opettajia,taistelemaan HIV/AIDS -epidemiaa vastaan. opettajia, taistelemaan HIV/AIDS epidemiaan vastaan. Ota yhteyttä: Ota yhteyttä: finninfo@lindersvold.dk tai +45 2367 4906, veronique@humana.org tai +45 2367 4906, www.lindersvold.dk
www.lindersvold.dk
Pohjakoulutusvaatimukset ja koulutuksen kuvaus ovat luettavissa HUMAKin www-sivuilla: www.humak.edu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
hakutoimisto@humak.edu, p. 020 7621 300
WWW.MAINOSKUPLA.FI
TÄSSÄ TILAISUUTESI
AUTTAA YMPÄRISTÖÄ JA SAMALLA TIENATA VUOKRARAHAT.
PUHKAISE KUPLA
TEE MAAN PARAS VASTAMAINOS!
LUONTO-LIITTO ja VOIMA-LEHTI järjestävät neljättä kertaa vastamainoskilpailun, joka haastaa kritisoimaan kulutuskulttuuria huumorilla ja mainosmaailman omalla kielellä.
24 voima 07 /2008
ruselintason puutteista, vaan masennuksen syyt tulevat muualta. Yhdeksi naisia ahdistavaksi kuvioksi Laitinen sanoo yhteiskunnan patriarkaaliset rakenteet. "Näen naisia alistavia rakenteita kaikkialla. Yliopistoissa suurin osa opiskelijoista on naisia, mutta professorit miehiä. Johtajaksi naisen on yksinkertaisesti vaikeampi päästä kuin miehen." "Naisen masennusta arvioidessa pitää ottaa huomioon ulkoiset olosuhteet ja miten ne vaikuttavat masennukseen. Sen lisäksi pitäisi ottaa huomioon diskurssi eli puhetapa." Laitinen viittaa kanadalaisen New Brunswickin yliopiston psykologian professori Janet Stoppardin tutkimukseen vuodelta 2000, jossa Stoppard väittää, että naisten ja miesten masennukseen reagoidaan eri tavalla. menee vastaanotolle ja kuvaa samat oireet kuin mies vastaavassa tilanteessa, niin naiselle määrätään massiivisemmat lääkkeet. Miehelle sanottaisiin, että sinulla on vähän stressiä." Diskurssin huomioiminen on yksi tapa lähestyä naisten ja miesten masennusta ja auttaa yksilöt tarvitsemaansa hoitoon.
"ESIMERKIKSI KUN NAINEN
DEPRESSION IN / BY / FOR WOMEN
väitteli elokuussa 2008 Helsingin yliopistosta tohtoriksi sosiaalipolitiikan laitokselta. Hänen englanninkielinen aiheensa Depression in / by / for women kääntyy Masennus, naisista, naisten tekemää ja naisille kohdistettua: toimijuus, feminismi ja itsehoito ryhmissä. Laitinen veti yhtätoista naisterapiaryhmää vuosina 19942000 Suomessa. Näiden ryhmien perusteella hän teki uraauurtavan tutkimuksensa. Ryhmäterapiaan kuului ohjattuja keskusteluja. Naiset opettelivat sanomaan ei, piirsivät oman puun ja opettelivat ottamaan itsensä huomioon. "Otsikko on vaikeasti käännettävissä suomeksi. Tausta sanoille on feministisestä liikkeestä. Tiedostamisryhmät olivat by women, for women. Naisilta naisille. Halusin korostaa sitä, että depressio ei ole mistään ulkopuolelta tullutta, vaan masennus on osa minua", Laitinen selvittää. "En halua olla syyllistämässä, että masennus olisi naisten luomaa. Mutta positiivisessa mielessä masennus on naisen oma selviytymiskeino. Suru ja masennus kuuluvat elämään. Minusta on sairasta ajatella, että jos menettää jotain, ei saisi masentua. Tilasta yritetään heti päästä eroon
IRMELI LAITINEN
on sanonut, että 90 prosenttia itsemurhaa yrittäneistä katuu. Minä en usko määrän olevan noin suuri." Laitisen tutkimissa ryhmissä on ollut mukana myös hyvin vakavasti masentuneita naisia. "Eräs nainen oli yrittänyt itsemurhaa miehensä äkillisen kuoleman jälkeen. Hän vain totesi, että mä en ikinä onnistu missään." Parantumisen alkamiseen ei ole yhtä oikeaa keinoa. Laitisen vetämissä ja kehittämässä terapiassa tehdään erilaisia tehtäviä, esimerkiksi kirjoitetaan päiväkirjaa. "Jonkun masennus voi syventyä päiväkirjan kirjoittamisesta, jollekulle se voi olla helpotus. Tämänkaltaisen ryhmäterapian hyvä puoli on se, että siinä kokeillaan kaikenlaisia tehtäviä. Feministinen terapia pyrkii siihen, että nainen ymmärtäisi masennuksen olevan hänessä, ei mitään ulkopuolelta tullutta, jonka alle voi jäädä passiivisesti." Laitinen vertaa masennuksesta
" P S Y K I AT R I M A R T T I H E I K K I N E N
ainen malaisn tä Suo ämät ei vältt intason rusel kärsi pe eista. puutt yt ksen sy asennu ualta. M mu tulevat
parantumista alkoholismista parantumiseen: halu parantua täytyy löytyä itsestä. "Englannissa kognitiiviset psykologit olivat tehneet tutkimuksen, että puuronsyönti iltaisin auttaa", Laitinen naurahtaa. Ensimmäinen sysäys positiivisiin ajatuksiin voi lähteä mistä vaan. työskentelee Britanniassa Share Psychotherapy -nimisessä terapiakeskuksessa. "Keskuksen johtaja oli mies ja hänen tittelinsä director. Työ oli kokopäiväinen. Kun minut rekrytoitiin hänen seuraajakseen, työ muuttui osa-aikaiseksi ja titteliksi tuli clinical manager", Laitinen hymähtää. Pieniä esimerkkejä patriarkaalisista rakenteista ja naisten alistuksesta löytyy joka arkipäivästä.
NYT LAITINEN
Laitisen mukaan erityisesti Britanniassa naisille tarjotaan osa-aikatyötä, sillä heidän oletetaan samalla yhä hoitavan myös kotitalouden. Samalla työpaikoilla miehille jäävät paremmat etenemismahdollisuudet, koulutukset ja eläkekartutukset. Laitinen uskoo, että feministinen terapia toimisi myös Britanniassa ja muissakin länsimaissa, eikä hän panisi pahakseen, jos joku maksaisi tutkimusapurahan vaikka Madagaskarille. "Suomi on maantieteellisesti erityinen maa masennuksen kanssa, meillä kun on kaamos. Jonkinasteinen masennus ikään kuin kuuluu suomalaisuuteen, ja jos selviää kaamoksesta, selviää mistä vain."
lääkkeillä. Siitä tulee aika tunnevammaiseksi", Laitinen huokaa. "Masennus tekee ilostakin syvemmän. Saman elämän kaksi puolta." Tällä hetkellä feministiseen ryhmäterapiaan voi päästä Kangasalla tai Tampereen YTHS:llä. Terapiamuodosta on julkaistu terapeuttien käsikirja, jonka mukaiseen hoitoon pitäisi päästä pyytämällä ryhmää omalta terapeutiltaan. "Kelan korvauksen saa ryhmäterapiaan ihan yhtä lailla, kunhan on psykiatrin lausunto, että ryhmäterapia auttaa saamaan kiinni työelämästä tai opiskelusta", Laitinen lisää. "Parasta olisi perustaa feministinen radikaaliterapiaryhmä, johon pyydetään kouluttaja, tai tiedostusryhmä." Feminististä radikaaliterapia - eli FRT-koulutusta saa esimerkiksi naisasialiitto Unionin kautta. Feministisen terapian ja feministisen radikaaliterapian erottaa se, että FRT-kouluttaja ei ole välttämättä terapeutti. FRT-ryhmän voi perustaa noin kymmenen hengen porukka, joka kutsuu kouluttajan. Kouluttaja on mukana vähintään 12 istunnossa.
hannele huhtala
Laura Wolff & Shelley E. Taylor: Sex, sex-role identification, and awareness of sex-role stereotypes. Harvard University 1977. Janet Stoppard: Understanding Depression: Feminist constructionist approaches. Routledge 2000. Irmeli Laitinen: Selviytymisopas työelämään ja sosiaalisiin tilanteisiin. Tammi 2000. Kirjaa voi käyttää ryhmässä tai yksin itsehoidollisesti.
Irmeli Laitisen väitöskirja löytyy E-thesis-palvelusta osoitteesta http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-10-4764-0
Ei muuta. Tein pari kysymystä, minulle ei vastattu. Huoneessani täytin kyselylomakkeita liittyen vointiini ja elämäntapoihini. Uskontokysymykseen vastasin, etten kuulu kirkkoon, minkä jälkeen minulle kahteen kertaan tarjottiin keskusteluhetkeä pastorin kanssa. Muuta keskustelua ei tarjottu, eikä kukaan vastannut niihin harvoihin kysymyksiin, joita uskalsin esittää. Jäin täysin yksin. vuorokautta sairaalassa. Se ei ollut paikka, jossa olisi saanut apua tai hoitoa tai lohtua, vaan paikka, jossa minua säilytettiin ahdistavissa olosuhteissa, mutta huolehdittiin, etten tappaisi itseäni. En juuri syönyt. Vartijat vahtivat ruokailuhetkeä ja nyrpistelivät naamaanV I E T I N PA R I
sa. Kun nuori huonovointinen potilas pudotti maitotölkin lattialle, kukaan ei tullut auttamaan siivouksessa. Yritin olla olematon, mutta illalla minun oli pakko pyytää vatsalääkettä, minulle naurettiin. Sain unilääkettä. Yritin kohteliaasti pyytää päästä soittamaan miehelleni. Minut haukuttiin, mutta lopulta sain soittaa. Pyysin puhelimessa anteeksi. Pyysin, että mieheni hakisi minut kotiin. Mieheni sanoi, että lääkäri oli sanonut, että jos ambulanssi olisi hakenut minut kaksikymmentä minuuttia myöhemmin, niin se olisi ollut jo liian myöhäistä. Sanoin, etten ole varma, olenko elossa, vai kuollut ja joutunut helvettiin. Ainakaan tämä osasto ei ollut oikea paikka minulle. Tunsin, että pääni kyllä selvisi ja ajatukseni kirkastuivat, mutta
olin entistäkin ahdistuneempi. Terävöitin ajatuksiani, jotta selviäisin ulos tästä mielivaltaisesti potilaita kohtelevasta vankilasta. Joku hoitaja selvitti, että mitä enemmän itken, sitä kauemmin olen osastolla. Yritin niellä itkua, yritin nukkua. Ajattelin, että itken joskus myöhemmin.
K O K O O S A S T O L L A O L O A I K A N I sain törkeää ja pilkallista kohtelua. Pelkäsin enemmän kuin koskaan sitä, että jos tämä on uupuneen ihmisen ainoa hoitopaikka, niin tilanteeni on todella juuri niin toivoton kuin olin kuvitellutkin. En koskaan voisi saada apua. Tämän kokemuksen jälkeen en missään tapauksessa uskaltautuisi hakeutua hoitoon kun voimani taas seuraavan kerran olisivat lopussa, eli oikeastaan
koko ajan. Hoitajien käytöstä en voi yksityisyiskohtaisesti kuvailla, riittää kun kerron, ron, että mielestäni se loukkasi ihmisarvoa, voa, perustarpeita ja heikensi ainakin minun nun elämänuskoani. Kun pyysin mukia, jotta voisin niellä lääkkeet, minulle naurettiin. Koko osastollaoloaikani kuuntelin pakotettuna jääkiekkoselostusta, myös yöllä, koska sekä miespotilaat että koko henkilökunta halusivat seurata TV:stä otteluita. Olen aina ahdistunut kilpaurheilusta. TV oli huoneeni ovella. En uskaltanut valittaa.
KO L M A N T E N A PÄ I VÄ N Ä
mieheni haki minut kotiin. Lääkäri ei löytänyt muuta diagnosoitavaa kuin masennus ja väsymys. Oli helpottavaa päästä ko-
tiin, mutta minulla oli entistä vahvempi tunne siitä, että minulle ei ole roolia ja paikkaa maassa eikä taivaassa, eikä missään siltä väliltä. Kotoa soitin psykiatrille, joka aiemmin oli määrännyt minulle masennuslääkkeitä. Hän huusi, että olen hidas hoitamaan asioitani ja ettei hänellä ole aikaa minulle. En yhdy siihen kuoroon, joka vaatii hoitohenkilökunnalle parempia palkkoja. Palkkataso näyttäisi olevan ansaittua suurempi jo nyt. Kirjoitus julkaistaan nimettömänä.
www.sakulaku.fi
TASAUS.FI
TASAN KÄY
ONNEN LAHJAT
KAMBODZHALAINEN SANONTA V. 2020
4 klo 16-2
Korkeasaaren Kissojen Yö kertoo uhanalaisen amurintiikerin ja -leopardin suojelusta ja kerää varoja kissapetojen pelastamiseksi.
MOLEMPINA ILTOINA Kissapetojen ruokinnat Korkeasaaren Teatteri: Pantterikabaree PYSÄYT Art Goes Kissalaakso -paja SALAMETS Ä ÄSTÄJÄT Osta ennak AMUR-FESTARIT komy
Keräysluvat: OKU 1858A ja 510A, voimassa 1.1.200731.12.2008.
AMUR -lipp Tiikerifestarit 5.9. Haloo Helsinki!, u ja tuet suojelua 2 e The Voltas, The Capital Beat, Brightboy, urolla.(*) www.kissoje Miss Saana & The Missionaries, Artistit nyo.fi Amurin Asialla -potpurissa mm. Maritta Kuula, Kirsi Ranto, Angster, Sammy Salminen sekä dj:t Sam Lainio & Jaques ja juontaja Jone Nikula.
Leopardifestarit 12.9. RA, Horse, The Wrecking Queens, Kiki Pau, Astrid Swan, von Hertzen Brothers Acoustic sekä dj Tuomas Rinta-Panttila ja juontajat Ellen Jokikunnas & Lorenz Backman. LIPPUJA RAJOITETUSTI.
KISS
ynnistä
Sinä voit lahjallasi antaa Kambodzhan lapsille tulevaisuuden. Luku- ja kirjostustaito avaavat lapsille mahdollisuuden haaveilla samoista ammateista kuin suomalaislapset; heistä voi tulla lääkäreitä, opettajia tai insinöörejä. Mutta ensin heidän täytyy päästä kouluun. Tee lasten unelmasta totta osallistu Tasaukseen!
Soita 0600 01010 (9,93 + pvm). Tule Tasaajaksi: www.tasaus.fi
10
50
100
TULE TASAAJAKSI
(*) AMUR-keräys: Korkeasaaren ystävät ry., keräyslupanumero OKU 1193A. Lisätiedot www.kissojenyo.fi
TO 25.9. KLO 19 KE 1.10. KLO 19
JIMJAMMURMUR MONTORO FLAMENCO
Raul Mannola Quartet & Ailin Bayaz ja Alfonso León
Levynjulkaisukonsertti. Ripaus jazzia ja silaus flamencon saloja. Raul Mannola Quartet: Raul Mannola, flamenco- ja 12-kielinen kitara / Kai Olander, huilu ja saksofonit / Harri Virtamo, basso / Manuel Luque, lyömäsoittimet / Timo Lehto, kitara Ailin Bayaz, tanssi / Alfonso León, laulu
Luova, kaunis, hauska, jännittävän erilainen a cappella -kokoonpano! Johanna Iivanainen, Mirja Mäkelä, Jenny Robson ja Mia Simanainen
Liput 7/5 e www.jimjammurmur.com
Liput 12/10 e www.raulmannola.com
Kanneltalo, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki, www.kanneltalo.fi Lippuvarukset puh. (09) 310 12000 tai Lippupalvelu
26 voima 07 /2008
Kokaiinin tuoksu
USA perustaa sotilastukikohtia Etelä-Amerikkaan huumeidenvastaisen sodan nimissä. Viimeisin paras kaveri löytyi Perusta.
TEKSTI & KUVAT: KUKKA RANTA
vuoriston raatajille koka on selviytymiskeino epävarmasta arjesta, kun taas monille länsimaisille kermapersenuorille kokasta jalostettu kokaiini on ykkösbileaine. usa jatkaa takapihansa sotilaallista haltuunottoa huumeidenvastaisen taistelun varsinkin nyt nimissä kun taloudelliset keinot
K
ÖYHILLE
eivät enää riitä. San Francisco on turisteille tuntematon kaupunki Keski-Andien ja Amazonian rajan tuntumassa Río Apurímac -laaksossa. Siellä tuotetaan yli puolet Perun kokaiinista. Matkan aikana bussi pysähtelee vähän väliä, kun poliisi suorittaa huolettomia tarkastuksiaan. Kohoamme yli neljääntuhanteen kilometriin. Havahdun, kun takapenkillä apenkillä tutisee yksinäinen pieni poika hamsee paat kylmyydestä kalisten. Riisun ponchoni hänelle lämmikkeeksi ja saan hämmentyneen hymyn takaisin.
Vieressä istuva matkakumppani kertoo tien olevan yksi maan tärkeimmistä kokaiinin salakuljetusreiteistä. Usein muuleina käytetään yksin matkaavia lapsia. Yleensä kymmenen kilon kokaiinirepun kuljetuksesta maksetaan 200 dollaria. Parhaimmillaan summa tarkoittaa kolminkertaista kuukausipalkkaa. Ayacucho on Perun köyhimpiä maakuntia, joten huumebisriittää työvoimaa. neksellä Kostean hiostavan kaupungin halki virtaava joki on saastunut ja se vaikuttaa
erityisesti alajuoksulla asuvien ashaninka-alkuperäisasukkaiden elämään. Ashaninkat tulivat ulkomaailman tuntemiksi, kun he joutuivat maolaisen sissiliikkeen, Loistavan polun uhreiksi 1980- ja 1990-luvuilla. Ashaninka-yhteisön päällikön tyttären mukaan tänä päivänä riesana on vuoristolaisten tunkeutuminen heidän alueilleen, sekä kokaiinihuumeen uhkaava kasvu viidakkoalueella. lakkaamatta ilmassa suunnaten kohti syvää viidakkoa. Poliisiksi aikova taksikuski Nick kertoo, että virkavalta etsii päivittäin huumetuotantoaluetta Río Apurímacin laaksoista. Ajamme sellaisten kylien läpi, joissa ei ole laisinkaan virkavalta läsnä, sillä poliisit eivät uskalla mennä syvälle viidakkoon henkensä uhalla. Sademetsän sisällä illan jo alkaessa hämärtää voimistuu ihmeellisen makea viidakon tuoksu. Ajaessamme takaisin kohti kaupunkia Nick paljastaa, että makea tuoksu tulee kokaiinitahnan kemikaalisesta keitosH E L I K O P T E R I T M Y LV I V ÄT
ta. Samassa tuoksu leijuu uudelleen auton ikkunasta. Kokaiini on hyvin vaarallinen ja vaiettu ongelma kyläläisten keskuudessa. Maatyöläiset puolustavat huumeen raaka-aineena käytettyä perinteistä kokayrttiään, jota he tarvitsevat avuksi kovassa työssä. Yhä aktiivisen Loistavan polun rippeet suojelevat kokaiinihuumeen tuottajia ja saavat näin rahoituksen toiminnalleen. Viime vuosina Perussa on lisätty kokaiinin tuotantoa, koska usa:n tarmokas toiminta Kolumbiassa on haitannut sikäläistä huumetuotantoa. Aikaisemmin Peru on toiminut Bolivian lailla enimmäkseen kokaiinin raaka-aineen kokalehden tuottajana, mutta Plan Colombian jyllätessä on myös itse huumeen tuotto alkanut kasvaa Perussa. Ollanta Humala on hiljattain tuonut julki usa:n läsnäolon Perun Amazonian alueella Iquitosissa sekä Keski-Andeilla Ayacuchon alueella, lähellä Río Apurímacin laaksoa.
P E R U N O P P O S I T I O J O H TA J A
KOK A A NOK K A A N
· Kolumbia tuottaa 50 prosenttia maailman kokaiinista, Peru 33 ja Bolivia 17 prosenttia. · Kokaiinia varten myydystä koka-lehdestä saa kaksinkertaisen hinnan perinteistä käyttöä varten myytyyn koka-lehteen verrattuna. Maissiin ja ananakseen nähden hinta on jo kolmikymmenkertainen. · Katukyselyjen mukaan Perussa gram-
· Euroopassa ja USA:ssa kokaiini on
toiseksi yleisin huumausaine kannabiksen jälkeen. · YK arvioi kokaiinin käyttäjiä olevan maailmanlaajuisesti noin 14 miljoonaa. Pohjois-Amerikassa noin 6,4 miljoonaa, Länsi- ja Keski-Euroopassa noin 3,9 miljoonaa käyttäjää.
ma kokaiinia maksaa paikallisille noin reilut 12 euroa. Ulkomaalaiset pulittavat noin 25 euroa grammalta. · Suomessa gramma kokaiinia maksaa 100150 euron väliltä. ·Kokaiinin katukaupan arvoksi on arvioitu jopa 35 miljardia dollaria. ·Ulkomailla kokaiinia jatketaan usein esimerkiksi kalkilla, amfetamiinilla tai puudutusaineella.
· USA:ssa kuolee vuosittain noin 3 500 ihmistä kokaiinin käytön seurauksiin.
Lähteet: United Nations Office on Drugs and Crime UNODC 2007 World drug report Hablan Los Diablos: Amazonía, coca y narcotráfico en el Perú
voima 07 / 2008
27
MANTAN TAPAUS
Peruun tapahtuu valtamedialta kovin salassa, aivan kuten aikoinaan Ecuadorin Mantan sopimusta solmittaessa. Ecuador on jo kahden vuosisadan ajan ollut yksi tärkeimmistä strategisista kohteista Etelä-Amerikan kontrolloimiseksi. Manta on Ecuadorin toiseksi suurin satama ja siellä sijaitsee myös USA:n sotilastukikohta. Mantasta pääsee lentokoneella kätevästi 20 minuutissa Kolumbian rajalle. Kolumbiassa toteutetaan huumeiden ja rikollisuuden vastaista Plan Colombia -suunnitelmaa.
U S A : N H I V U T TA U T U M I N E N
ovat kritisoineet rajusti USA:n tunkeutumista Perun alueelle. Monet ovat huomauttaneet sotilastukikohdan
P E R U L A I S E T T U T K I J AT
erillisalueen muodostavan erityisen vaaratekijän ihmisoikeuksien ja paikallisten lakien kunnioittamiselle. Mantan sotilastukikohdassa toimivan USA:laisen yksityisen turvallisuusyrityksen Dyn Corpin työntekijöitä syytetään osallisuudesta ihmis- ja huumekauppaan. Diplomaattisesta koskemattomuudesta nauttivaa yritystä on epäilty maailmanlaajuisesti puolisotilaallisesta toiminnasta. USA:n laillinen armeija käyttää laittomia joukkoja apunaan tehtävissä, joista virallinen valtio ei voi ottaa vastuuta. Tammikuussa 2007 sosialistinen Rafael Correa nousi Ecuadorin presidentiksi. Oli selvää, ettei marraskuussa 2009 umpeutuvan Mantan sotilastukikohdan sopimusta enää uusittaisi.
Ollanta Humala on Perun nationalistipuolueen puheenjohtaja, entinen armeijan everstiluutnantti. Hän syyttää presidentti Alan Garcían johtamaa hallitusta aikomuksesta rakentaa Perusta usa:n tärkein liittolainen Etelä-Amerikassa. Humala sanoi La Primera -lehden haastattelussa merijalkaväen läsnäolon johtavan siihen, että usa perustaa Peruun sotilastukikohdan ja jää maahan pysyvästi. Maaliskuussa Perun puolustusministeri Ántero Flores-Aráoz allekirjoitti sopimuksen, joka sallii usa:n joukkojen saapumisen maahan. Sopimuksessa ei määritellä joukkojen suuruutta eikä sitä, milloin ne poistuvat. Kesäkuussa käynnistyi uusi sotilaallinen vyöry erityisesti Ayacuchon alueelle. Asiantuntijoiden mukaan suuntana on Río Apurímacin kokaiinikeidas.
PERULAISEN
Amazonian ja huumekaupan asianj g tuntijan Roger Rumrrilin mukaan usa:n sotilaallisen läsnäolon taustalla on tarkoitus ottaa haltuun Amazonian raaka-ainevarannot ja hyödyntää luonnon monimuotoisuutta. "Tulevaisuutta ajatellen puhtaan veden, lukemattomien raaka-aineiden ja varsinkin energian saatavuuden kannalta usa:lle on erittäin tärkeää saada turvattua asemansa Amazonian alueella", Rumrril valottaa. "Taistelu huumekauppaa ja terrorismia vastaan on vain tekosyy usa:n sotilaiden ja virkailijoiden läsnä-
Usein leina inimuu sin kokai än yk käytetä stavia matku a. lapsi
ololle Amazonian alueella." Rumrril huomauttaa, että usa tuottaa kriisejä eri puolilla maailmaa voidakseen oikeuttaa poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kontrollinsa energiarikkailla konfliktialueilla. "1970-luvun lopulla usa:sta tuli keskeisin huumeiden kuluttajamaa, kun muun muassa sadattuhannet Vietnamin veteraanit ja sotilaat piti lääkitä kokaiinilla. Eikä nykyisissä Afganistanin ja Irakin sodissakaan moni selvinpäin jaksa", Rumrril puuskahtaa. Roger Rumrril moittii uusliberaalien hallitusten suunnittelevan taloudellisesti hyödyllisten alueiden haltuunottoa. usa tunkeutuu yhä syvemmälle Amazoniaan Etelä-Amerikan oikeistomaiden Kolumbian ja Perun avulla. Perun Alan García ja Kolumbian Alvaro Uribe puolestaan näyttävät taipuvan mihin vain varmistaakseen taloudellista ja p j poliittista johtoa hyödyttävän vapaakauppasopimuksen onnistumisen usa:n kanssa.
T O U K O K U U S S A Limassa järjestetyssä Kansojen foorumissa (La Cumbre de los Pueblos) puhunut Immanuel Wallerstein osoitti, että maailmanlaajuinen talouskriisi on käynnistynyt ja usa:n taloudelliseen kyvykkyyteen perustunut asema kulkee nyt rajusti alaspain. Sotilaallinen voima näyttää jäävän ainoaksi keinoksi säilyttää maailmanherruus. Foorumissa esiintynyt intiaanien edustaja tarjosi huumeidenvastaiselle sodalle todellisen, Andeilla tunnetun vaihtoehdon. "Kokaiini ei ole intiaanien ongel-
ma, me käytämme kokaa aivan muihin tarkoituksiin kuin eurooppalaiset. Intiaaneille se on korvaamaton apu työssä jaksamiseen, kylmyyteen ja ravinnon niukkuuteen. Tärkeintä olisi teollistaa koka ja luoda näin uusia työpaikkoja." Rakenteellinen köyhyys ja elämän vaihtoehdottomuus ovat ne syyt, jotka ajavat ihmisiä merkittäviä tuloja tuovan huumekaupan pariin, riskeistä huolimatta.
Lähteet Hablan Los Diablos: Amazonía, coca y narcotráfico en el Perú. Democracia Global, 2007. 204 s. Ladattavissa netistä: www.democraciaglobal.org Verkkojulkaisu America Latina en movimiento. http://alainet.org Perun vasemmistolainen La Primera -sanomalehti. www.diariolaprimeraperu.com.
VELJEKSET KUIN ILVEKSET
U S A O N H E L I S E M Ä S S Ä sosialismin villiinnyttämässä Etelä-Amerikassa. Se etsii liittolaisensa oikealta laidalta. Peru on strategisesti paras asema sijoittaa sotilastukikohta Etelä-Amerikan alueelle. USA:n merkittävin vastustaja Hugo Chávez ja Andien alueen muut häiriötekijät, Bolivian Evo Morales ja Ecuadorin Rafael Correa, ovat sopivan lähellä tarkkailtavissa. Myös sissijärjestö FARC ja Plan Colombia vaativat jatkuvaa läsnäoloa. Plan Colombia aloitettiin vuonna 1999. Kampanjan tavoite on kukistaa maan kumoukselliset sissiliikkeet. Samalla USA kampanjoi Amerikoiden vapaakauppa-alueen puolesta ja aloitti Keski-Amerikan vapaakauppasopimuksen neuvottelukierroksen. Sopimus kariutui Venezuelan Hugo Chávezin ja Brasilian Lulan da Silvan johtaman liittoutuman vastustukseen, joten sotilaallinen toiminta sai entistä painavammat perusteet. VUONNA 2001 Kolumbian silloinen presidentti Andrés Pastrana Arango ja vasemmistolaisen sissiliikkeen FARC:n johtaja Manuel Marulanda yrittivät neuvotella rauhasta. Samaan aikaan USA:ssa alkoi George W. Bushin ensimmäinen presidenttikausi. Bush ryhtyi laajentamaan Plan Colombiaa, ja Kolumbiaan alkoi virrata vuosittain 1,3 miljardia dollaria avustuspaketin muodossa. Plan Colombian saama nykyinen viiden miljardin dollarin vuosittainen "avustuspaketti" houkuttelee kovasti myös Perun presidenttiä Alan Garcíaa. USA:n eteen alkoi kasautua lisää geopoliittisia esteitä, kun Boliviassa valittu intiaanipresidentti Evo Morales aloitti toimikautensa tammikuussa 2006 ja kasvatti näin Hugo Chávezin johtamaa antiimperialistista joukkoa.
TEKSTI & KUVAT: KLAUS WELP
28 voima 07 /2008
lohileivän evääkseni. Autossa tajuan, että leivänpäälliseksi päätyneen lohen lajitoverit saattavat repiä minut kappaleiksi haistaessaan sukulaisensa. Leipä jää hanskalokeroon. Paraisten kalatalous- ja ympäristöinstituutin työntekijät ohjaavat minut kala-apajille Naantalin kupeeseen. Sukellan kalankasvattajien käyttämään 10 x 10 x 5 metrin kasvatuskassiin 1500 kirjolohen sekaan. Pulahtaessani veteen tuntuu kuin jättiläismustekala lonkeroineen myllertäisi ympärilläni. Rasvaevät tajuavat pian, etten ole keskivertoa kookkaampi ravintopelletti, ja kaikkoavat luotani. Puikin kolmen neljän metrin syvyyteen parven perässä. Pinnassa käydessäni julkisuudenkipeä yksilö hyppää hienon ilmalennon kameran linssiä päin. Kalat ottavat vauhtia pohjasta asti. Niiden yritys yläjuoksulle on kovaa. Uidessani parvea vastaan kalat yrittävät väistää, mutta hitaammat muksivat minua kevyesti tieltään. Kirjolohiparvi on kuin yksi suuri kiiltävä lihas. En osaa lukea kalojen kehonkieltä, sosiaalisia suhteita, saati kasvonilmeistä merkkejä niiden mielialoista.
AT K A L L A P A R A I S I L L E S I E P P A A N
vähentänyt kalankasvatuslaitosten lupia 1990-luvulta lähtien. Pääsyy tähän on ollut ruokinnassa käytetyn rehun tuottama fosfori- ja typpikuormitus, joka rehevöittää vesistöjä. Jotta tuotanto kannattaisi, kalankasvattajat ovat joutuneet nostamaan tuotantomääriä. Lohen vaellusvietti on vahva, kassissakin. Kun lohia on paljon samassa tilassa, ne alkavat "vaeltaa" ympäri kassia. Jos tilaa on liikaa, tulee koiraille ankaria reviiritaisteluja. Kassipopulan kasvaessa puolestaan liian suureksi lohet taas kärsivät stressistä ja ovat alttiimpia sairauksille. Terve ja hyvinliikkuva kala on tuottajan edun mukainen, sillä se syö annetun rehun paremmin ja ympäristökuormituskin vähenee. Jos kasvatus mitoitetaan pieleen, tarjolla on hermoillutta stressikalaa. Tuotantolaitosten valvonta on kunnallisten eläinlääkäreiden harteilla.
Y M PÄ R I S TÖ M I N I S T E R IÖ O N
MENOA KASVATUSLAITOKSESSA.
tarvitaan huomattavasti vähemmän rehua tuotantokiloa kohti kuin vaikka karjataloudessa. Se on siis ekotehokkaampaa. Ravintopelletteihin tosin käytetään myös kaukaisten merien ryöstökalastuksen satoa. Muualta tuotu rehuraaka-aine lisää vesiemme biomassaa ja siten rehevöitymistä. Ratkaisuksi on ehdotettu Itämeren silakkaa, jonka korkeiden dioksiinipitoisuuksien poistamiseksi tanskalaiset ovat kehittäneet kemiallisia puhdistuskeinoja.
L O H I K I L O N K A S VAT U K S E E N
Hyviä ruokatapoja ei tunneta kun pellettikauhallinen kalarehua sihahtaa altaan pintaan.
elämä kassin ulkopuolella on käynyt entistä väljemmäksi. Itämeren luontaisten lohikantojen romahdus johtuu pääosin Suomen jokien valjastuksesta energiantuotantoon. Atlantin luonnonvaraista kalakantaa on tuhonneet Norjassa kasvatuslohista tarttuneet loiset. Siellä jättimäisiä kasvatuskasseja hinataan avomerelle ja rahtilaivojen törmäyksen tai myrskyjen seurauksena on kymmeniätuhansia karkulaisia päässyt kerralla vapaaksi. Vuosikymmeniä kasseissa geneettisesti jalostuneet lohet sekoittuvat alkuperäiskantoihin ja tuhoavat niitä.
T O I S A A LTA L O H I K A L A N
Kassista kassiin
Kaupan kirjolohet kasvavat altaissa. Luomua ala ei vielä tunne mutta olisiko jo aika? Utelias valokuvaaja sukelsi lohikassiin.
voima 07 / 2008
29
Kalajuttujen suurisuu Norja pumppaa markkinoille vuosittain 800 000 tonnia polkuhintaista, kasvatettua lohta ja kattaa 40 prosenttia maailman tuotannosta. Markkinoiden hyvä kakkonen Chile työllistää tuottajien mukaan 53 000 ihmistä. Lisääntynyt kritiikki kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista, ruokakalaan kulkeutuvista pcb- ja dioksiinikertymistä ja kasvatukseen käytettyjen lääkkeiden ja antibioottien vaikutuksista on saanut alan jättiläiset huolestumaan asemistaan. veden hiljaisten tunne-elämään ja eläinoikeuksiin on muuttumassa. Kuluttajien luomukiinnostuksen ansiosta eu:n ympäristö- ja elintarvikehallinnoissa kiertää epävirallinen paperi. euslangin mukaisesti tämä "non-paper" ei ole edes luonnos. Sen on tarkoiY L E I N E N S U H TA U T U M I N E N
tus herättää keskustelua luomuvesiviljelysäädöksistä ja lajikohtaisista asetuksista. Keskustelua käydään myös luomu-, eläinsuojelu- ja kuluttajajärjestöjen kanssa. Elintilaa, rehunkäyttöä, lääkintää ja altaiden hapetusta käsittelevät teemat ovat jo synnyttäneet laineita. Alan euluomustandardit on tarkoitus nuijia lukkoon syksyn 2008 aikana. Suomen pieniä kalanviljely-yrityksiä on kiihtyvällä vauhdilla sulautettu suurempiin yrityksiin ja toimintaa on myös siirtynyt lahden yli Ruotsiin. Suomessa ei vielä yksikään kalanviljelijä ole käyttänyt luomun tuomaa kilpailuvalttia. Luomulohituotantoa on jo ainakin Skotlannissa, Irlannissa ja Norjassa. Britanniassa luomusertifikaatteja on myöntänyt The Soil Association, joka on ollut muun muassa The Guardianin sivuilla kovan kritiikin kohteena käytännöistään. The Soil
Associationin mukaan luomualtaan raja kulkee 30 000 eväkkäässä, joka vastaa heidän mukaansa noin kylpyammeellista vettä per pyrstö. Suuren tuotantolaitoksen halkaisijaltaan 30 metrin ja syvyydeltään noin kuuden metrin verkkoaltaassa voi olla jopa 90 000 kidusparia, siis parikymmentä kappaletta kuutiometrillä. ei ole määräyksiä maksimitiheydestä. EU:n suositus on 15 kiloa kalaa, 810 täysikasvuista eväkästä, kuutiometrissä. Yleinen käsitys Suomen käytännöstä liikkuu 1520 kilossa kasvatustavasta ja -vaiheesta riippuen, suurimmat arviot ovat 4050 kiloa. Tämä maksimi ahtaisi kuutiometrille 25 kaksikiloista vonkaletta. Kukaan ei osaa tällä hetkellä tarjota lopullista vastausta siitä, kuinka monta lohta kassiin sopii reiluuE U RO O PA N U N IO N I L L A
den nimissä ahtaa ja miten asiaa ylipäänsä tulisi arvioida. Miten lohen luontaista käyttäytymistä, sen vaellusviettiä ja reviirin tarvetta voidaan suojella kassiympäristössä? tunnin ajan kalakaverieni kanssa väljässä lohikeitossa ylös ja alas tulen merisairaaksi ja kömmin ulos kassista. Minä ja märkäpukuni haisemme kuin kalanperkeet ja voin pahoin koko kotimatkan Helsinkiin.
SUKELLETTUANI PARIN
SÄVYTYS
kirjolohi on keinotekoisesti sävytettyä. Sveitsiläinen kemikaalijätti Roche tuottaa synteettistä Carophyll Pink nimistä karotenoidia kalateollisuuden käyttöön. Näin lihasta saadaan kauniin vaaleanpunaista. Avuksi on saatavilla myös hullunhauska SalmoFan (Tm) -väripalettiviuhka, josta voi valita haluamansa herkullisen sävyn. EU-luonnos määräisi luomutuottajan käyttämään vain luontaisia karotenoideja, joita kalaystävämme tarviikin pysyäkseen terveenä.
L Ä H E S K A I K K I K A S VAT E T T U
Juttua varten on haastateltu maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijoita, virkamiehiä ja biologeja sekä Kalankasvattajaliiton ja Luomuliiton edustajia.
voima 07 / 2008
ITSE TEHTY ON SUURINTA LUKSUSTA. Pirate bay -leirissä levätään rakentamisen lomassa.
Vesirajan valtaus
TEKSTI: YAKUP ALBEKOGLU KUVAT: RASMUS OSTERHAMMEL
Aktivistit rakensivat Kööpenhaminaan unelmakylän. Mellakkapoliisit tyhjensivät sen heinäkuussa, mutta valtaajilla on ässä hihassa. Ensi kesänä kylä kelluu meren päällä.
autohidasteet kukkaistutuksin, ja hetkessä kadun varrelle alkoi ilmestyä pieniä jämälaudoista kyhättyjä puuhökkeleitä sekä aina vaan enemmän asuntovaunuja. Kohta ponttooneihin sidotut puukehikot laskettiin veteen ja niiden päälle
E
NSIN RAKENNETTIIN
nousi rakenteita. Heti ensimmäisenä päivänä kierrettiin alueen omakotitalot ja sovittiin yhteisistä pelisäännöistä riitojen välttämiseksi. Arkisin kymmenen jälkeen ei kadulla meluta tai soiteta musiikkia. Nukun yhden yön ranskalaisen shamaanin kanssa omenapuun kylkeen sidotussa laituritiipiissä, ja toi-
sen kelluvassa yksiössä. Aamulla herään turistivesibussien megafoneihin. Opas osoittaa meitä päin ja kehottaa katsomaan oikealle, "siellä on jonkinlainen kulttuuriprojekti". Christianian kupeessa paistattelevan Refshalevejn rantatien valtaus alkoi kauan ennen toukokuun 31. päivää, jolloin Kööpenhaminan normalisoinnin politiikkaa vastustanut mielenosoitus loppui suuriin yhteisrakennustalkoisiin. Joka kesä rantatielle oli saapunut kiertolaisia asuntovaunuineen, ja tänä kesänä keskelle Refshalevejtä ilmestyi soittolava. Kukaan ei tiedä, ketkä sen pystyttivät, mutta se toi musiikin ja musiikki toi ihmiset. Kun "Opbyggerne" eli rakentajat-kollektiivi hoi-
ti paikalle kasan lautoja, nauloja sekä suuria ponttooneita, väki oli valmiiksi viritetty jousi. Tommy on aktivistiveteraani, mutta hänenlaisiaan on täällä harvassa. "Tämä ei ole Ungdomshuset-projekti, eikä tämä väki tule vain Christianian vapaakaupungistakaan", Tommy korostaa. "Tavalliset ihmiset ovat vihdoin oppineet, että minne vain voi rakentaa." Totta kai täällä on paljon eri yhteiskunnallisesti tiedostavissa piireissä pyörinyttä väkeä, mutta on helppo nähdä, että tämä on jotain aivan uutta. Vierekkäisillä rakennusprojekteilla on partiolaisia, arkkitehtuuriopiskelijoita, kännikavereita,
punkkareita ja ikihippejä. Refshalevejn kansankeittiön antimet kelpaavat kaikille, vaikka ainekset onkin dyykattu kaupungin roskalavoilta. hallintoelintä tappelee, kuka maksaa laskun valtaajien häätämisestä. Yksi on vastuussa kadusta itsestään, toinen tonttialueesta, jolla katu on, ja kolmas vesirajasta kadun vierellä. Ensimmäinen kokous loppui ovet paukkuen, kun puolueriidat räjähtivät virkamiesten kasvoille. Silti kaikki tietävät, että häätö on väistämätön, sitä voidaan vain viivyttää. Häädön uhka tuo tiettyä jännitettä, mutta se myös maustaa läsnäolon kokemuksen. Kuten kaikki väliaikaiset autoK O L M E E R I TA N S K A N
PERUSKIVENÄ PONTTOONISÄILIÖ.
voima 07 / 2008 voima 07 / 2008
31 31
Kööpenhaminan uusin kaupunginosa kelluu Christianshavnissa.
Nukun sön ran hden y y aanin n sham un kalaise enapu nssa om otussa ka sid kylkeen piissä. ii laiturit
100 % EKOTEKO. Kelluva yksiö on rakennettu kokonaan kierrätetyistä osista.
JOS ME OLTAIS MERIROSVOSATAMASSA... Lapsuuden leikit
läikkyvät todellisuuteen.
SOUNDILAUTTA! Tukimielenosoituksessa nähtiin ensimmäistä kertaa kelluva äänentoisto.
ELÄMÄÄ ULAPALLA. Lauttahökkelit on sisustettu rakkaudella.
32 voima 07 /2008
nomiset alueet, myös Refshalevej on kuin kukka, joka lakastuu kantaakseen hedelmää. Lähistölle ilmestynyt uusi laituri onkin oudompi tarina. Real Dania, tanskalainen kiinteistöfirma, on rakentanut sen Refshalevejn valtauksen tueksi, ja siitä onkin ollut apua ponttoonialusten vesillesaatossa. Mutta yksityisen yrityksen motiivi tukea ruohonjuuritoimintaa herättää kysymyksiä. Real Danian tiedetään havittelevan osuutta Christianiasta, jos Kööpenhaminan kaupungin suunnitelma vapaakaupungin avaamisesta vapaiden markkinoiden kiinteistökaupalle menee läpi. Tommy kertoo, että yritys olisi tarjonnut rahallista tukea Refshalevejn valtaukselle, mistä kuitenkin kieltäydyttiin. "Ei meitä voi ostaa, eikä meidän tarkoitusperiä voi kaupallistaa." ei ole johtajia, vaan valtausliikkeelle tuttuun tapaan päätökset tehdään talokokouksessa, tässä tapauksessa katukokouksessa. Kollektiivin monimuotoisuus näyttää vaikeat kasvonsa heti kun päästään alkuun. Näyttää siltä, ettei kukaan ole ennen istunut ringissä hakemassa konsensusta. JoR A K E N T A J AT- K O L L E K T I I V I L L A
levej Refsha k k a , ku on kuin astuu k joka la seen k kantaa ää. hedelm
ku junttaa omaa ideaansa, ja harva saa äänensä kuuluviin. Kokouskäytännöt paranevat huimasti sen kuukauden aikana, jonka Refshalevejllä vietän, ja onkin yhtäkkiä helppo uskoa, ettei horisontaalinen päätöksenteko olekaan vain aktivisteille ja teoreetikoille. Vanha valtausliike on Tanskassa monesti kuollut ja henkiinherätetty, ja sen näkyvimmät kaupunkitilan konfliktit liittyvät jo olemassa olevien tilojen ja yhteisöjen, kuten Christianian ja Ungdomshusetin, puolustukseen tai uudelleenvaltaukseen. Refshalevej kytkeytyykin lähemmin puutarhavaltausten perinteeseen, jota Kööpenhaminassa edustaa muun muassa Blue Garden, entinen Blue House, joka häädön ja purkamisen jälkeen syntyi uudelleen kansanpuutarhaksi. Avainkonsepti on rakentaminen ilmaisukeinona ilman ajatuksia pysyvyydestä, rakentamisen itsensä tähden. "Me rakennamme, he purkavat", sanoo Tommy, ja hänen sanomanaan se kuulostaa voitonriemuiselta. tiuhaan sanaa deurbanisaatio, mutta se ei sitten tarkoitakaan erämaahan muuttamista tai lähiöiden puskutraktorointia
TO M M Y V I LJ E L E E
metsien tieltä, vaan juuri tätä elämää täällä. Katselen ympärilleni ja ymmärrän. Väki toimii yhdessä, kuten lapset puumajoja rakentaessaan. Oma viritys nousee samaa tahtia naapurin kanssa. Kaikki tuntevat toisensa, syövät yhdessä ja jakavat työkalunsa ja materiaalinsa. Tämä on se kaupunki, josta kaupunkilaiset uneksivat, se myyttinen kyläyhteisö, jonka katoamista muistetaan voivotella. Primitivismin ehdottomuudesta riisuttuna ja eskapistisesta fantasiasta todellisuuteen tuotuna yhteisöasumisen idylli ei voisikaan olla sen yksinkertaisempi kuin kasa taloja ilman piha-aitoja. häätivät Refshalevejn 15. heinäkuuta aamuviideltä, pippurisumutetta ei säästelty. Häätö ei enää yllättänyt ketään, kun erilaisia kirjallisia poistumiskäskyjä viimeisine päivämäärineen oli annettu jo puolen tusinaa. "Kaupungin strategiaan kuuluu uhkailu ja pelottelu siinä toivossa, että se vähentäisi osallistumisintoa vaihtoehtoisiin projekteihin", kertoo Tommy. Mutta jatko on jo suunnitteilla. "Ensi kerralla rakennamme vain veden varaan. Katsotaan kuinkas sitten häädetään, kun vastassa onkin taiteilijoiden miehittämä kelluva ponttoonikylä." Tommy taitaa olla vakavissaan.
MELLAKK APOLIISIT
TEE SE ITSE. Ulkoilmavaltauksen ääriolosuhteet herättävät luovuuden.
SÄÄT HELLIVÄT ROHKEAA. Kansankeittiö puskee päivittäin ruokaa kymmenille rakentajille ilmaiseksi tai vapaaehtoista maksua vastaan.
34 voima 07 /2008
Village p
Etiopiassa on kylä, jonka asukkaat ovat hämmästyttävän onnellisia. Kansan elo ei silti ole helppoa.
TEKSTI: ELINA RUHANEN KUVAT: DUNCAN BUTT
E
T I O P I A S TA , K E S K E LTÄ maa-
ilman köyhintä maaseutua, löytyy kylä, joka on kirjastoineen ja vanhainkoteineen kuin pienoiskokoinen hyvinvointivaltio. Kävimme katsomassa, mistä Awra Amban yhteisössä oikein on kyse. Amharan läänistä, 62 kilometriä Bahir Darin kaupungista koilliseen, löytyy Awra Amba -niminen kylä, jota käydään ihmettelemässä länsimaisia medioita, EU:n delegaatioita ja Maailmanpankin tutkijoita myöten. Miksi ihmeessä? Siksi, että kylässä osataan elää no, yksinkertaisesti ihmisiksi. Esimerkiksi tasa-arvo on kyläyhteisössä arkipäiväinen asia. Noin neljänsadan asukkaan Awra Ambassa ei ole miesten ja naisten töitä: miehet ompelevat siinä missä naisetkin, ja naiset ovat miesten rinnalla töissä pellolla. Se on aika paljon maassa, jossa perinteiset sukupuoliroolit ovat kyseenalaistamaton normi. Kylän perustaja on nykyään kuusissakymmenissä oleva Zumra Nuru. Voisi kuvitella, että hän olisi marxinsa lukenut, mutta ei. Nuru on lukuja kirjoitustaidoton maanviljelijä. Ajatus ihannekylästä alkoi itää Nurun päässä jo lapsena. Kuusivuotiaana hänet lähetettiin koulun sijaan pellolle töihin. Muslimiperheen
poika sai selkäänsä syötyään lihaa naapurinsa luona. Eniten pojan otsaa kuitenkin rypisti äidin kehno asema perheessä. "Äiti teki aamusta iltamyöhään töitä kuin orja. Vaikka isä nukkui myöhään ja otti rennosti, äidin piti pestä päivän päätteeksi miehensä jalat", Nuru kuvailee. Aluksi Nuru luuli, että epätasaarvo oli ongelma vain hänen omassa perheessään, mutta huomasi pian, että sama kuvio toistui muissakin kodeissa. Kuusivuotias pikkumies purki ahdistustaan aikuisille. Hän kyseli, miksi elämä kotona oli niin epäoikeudenmukaista. Poikaa pidettiin typeränä haaveilijana: "Tuosta pojasta ei tule miestä koskaan, mokoma onneton lammas", kyläläiset tuhahtelivat. "onnettoman lampaan" ajatukset ovat vakiintuneet kokonaisen kylän tavaksi elää ja tehdä työtä. Nurun luomaa yhteisöä käy ihailemassa bussilasteittain kehitysyhteistyöasiantuntijoita, toimittajia ja kuvausryhmiä maan eri kolkista, myös ulkomailta. Tämä täytyy nähdä. Mekin ajamme kivistä ja kuoppaista tietä kohti Awra Ambaa. Kylä näyttää torstai-iltapäivänä olevan puoliunessa. Raukeus on kuitenkin vain pintaa. Kylä-
T
Ä N Ä PÄ I VÄ N Ä
läiset hääräävät pelloilla ja ompelimossa, vaikka hiki kirpoaa otsalle jo pelkästä auringon paahteesta. Jossakin etäällä ulvoo mylly. Ruskeassa ja pölyisessä maisemassa erottuu pieniä, mutta siistejä savirakennuksia. Kaikki hyvinvointipalvelut lastentarha, kirjasto, koulu, vanhainkoti ovat käden ulottuvilla. Tapaamme Nurun katoksen alla suojassa paahteelta ja kysymme häneltä, mikä Awra Ambassa on niin erityistä. "Kaikki kylämme asukkaat sitoutuvat tasa-arvon lisäksi muun muassa rehellisyyteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Varastaminen, korruptio, valehtelu ja riitely ovat pannassa", Nuru selvittää. Tasa-arvo näkyy työnjaon lisäksi myös muun muassa siinä, että tyttöjen sukuelimiä ei yhteisössä silvota. Muualla maassa silpominen on yleistä, sillä sitä tekevät maan kaikki uskontokunnat, kristityt, muslimit ja animistit. Perhe perustetaan Awra Ambassa noin kuusi vuotta myöhemmin kuin alueella keskimäärin. "Meillä tytöt eivät saa mennä naimisiin ennen kuin ovat 18-vuotiaita", Nuru kertoo. Tunteita ja ajatuksia rohkaistaan yhteisössä ilmaisemaan vapaasti. Ehkä siksi yhteisön sääntöjä riko-
taan äärimmäisen harvoin. Silloinkin Nurun mukaan asiat selviävät keskustelemalla. Erityinen on myös awra-ambalaisten suhde uskontoon. Amharan alueen asukkaat tunnetaan konservatiivisesta asenteestaan traditioihin. Ortodoksisen kirkon asema läänissä on vahva, ja kirkossa käydään monta kertaa viikossa. Awra Ambassa ei kirkkoa näy. Uskonnon harjoittamiseen ei yhteisössä rohkaista, joskaan siitä ei myöskään rankaista. Silti Jumala häilyy kylässä, jossakin polttavan auringon alla. "Jumala on kaikkialla", sanoo Zumra Nuru. ei Zumra Nurun unelma kuitenkaan muuttunut siksi elämänmenoksi, jota Awra Ambassa voi tänä päivänä nähdä. Turhautunut Nuru muutti 13-vuotiaana pois kotikylästään ja vaelteli ympäri Etiopiaa saadakseen ideoilleen hyväksyntää. Hän puhui ihanteistaan kaikille, jotka jaksoivat kuunnella. Aika harva jaksoi. "Minuun suhtauduttiin edelleen lapsena, jolla ei ole ihan kaikki kotona." Viiden vuoden kiertelyn jälkeen Nuru palasi kotikyläänsä miltei lannistuneena. Oli aika asettua aloilleen ja perustaa perhe. Hän viljeli
S
O R M I A N A P S A U T TA M A L L A
maata ja auttoi muita kyläläisiä parhaansa mukaan. "Vanhempani ihmettelivät, miksi autoin muita kyläläisiä ennemmin kuin heitä. Mutta vanhempani eivät tarvinneet apuani yhtä paljon kuin muut." Viimein, ollessaan käymässä maan pohjoisosassa sijaitsevassa Gondarin kaupungissa, Nuru kohtasi joukon maanviljelijöitä kouluttamattomia kuten hän itsekin jotka kuuntelivat häntä. Heiltä hän sai tarvitsemaansa uskoa solidaarisen unelmayhteisönsä perustamiseen. Hän löysi kylän, jossa oli riittävästi vapaaehtoisia ihmisiä, ja Awra Amban yhteisö aloitti toimintansa 19 talouden voimin. Nurun vaikeudet olivat kuitenkin vasta alkaneet. Traditio eli alueella vahvana. Nurun ajatukset tasa-arvosta ja tasaisesta työnjaosta eivät saaneet kannatusta konservatiivisessa ympäristössä. Varsinkin uskonnon puuttumista karsastettiin. Ongelmia oli sekä Etiopian hallituksen että kylän omien asukkaiden kanssa. Awra-ambalaisten katsottiin muuttavan liikaa kulttuuria. "Ne olivat raskaita vuosia. Minulla ei ollut juurikaan ystäviä", Nuru sanoo. Ongelmat huipentuivat 1970-luvun alussa välikohtaukseen, jon-
ONNELLISTEN KYLÄ. Awra Amban asukkaat eivät haluaisi asua missään muualla, vaikka töitä on paiskittava joka päivä aamusta iltaan.
voima 07 / 2008
35
eople
ka seurauksena awra-ambalaiset uhattiin häätää pois kylästään. Tilanne kuitenkin raukesi yllättävällä tavalla. "Välikohtausta selvittämään tulleet poliisit näkivät, että yhteisömme toimii. Jonkin ajan kuluttua saimme palata alueelle." Välikohtaus oli Nurun mielestä oikeastaan onni onnettomuudessa. Se toi yhteisölle julkisuutta ja sitä kautta sen kipeästi kaipaamaa viranomaisten hyväksyntää. "Vastustajani kirjoittivat minulle lopulta kirjeen, jossa myönsivät virheensä. Osa heistä jopa muutti kylään asumaan", hän muistelee. Vaikka jokainen saa Awra Ambassa uskoa mihin haluaa, työntekoon on pakko uskoa. Maa on nimittäin niin karua ja huonosti tuottavaa, että pelloilla täytyy paiskia hommia seitsemänä päivänä viikossa, yhdeksän kymmenen tuntia kerrallaan. Myös kutomossa päivät ovat pitkiä. Pääosa yhteisön tuloista tulee asukkaiden valmistamien tekstiilien, huivien, kankaiden ja laukkujen, myynnistä. Lomaksi riittää se, että kahden viikon välein mennään pariksi päiväksi markkinoille ostamaan välttämättömiä tavaroita ja elintarvikkeita. Eikö ihmisillä tosiaan ole ollenkaan lomaa? Eikö kukaan kapinoi? "Töitä jaettaessa otetaan huomioon kunkin ihmisen voimat. Jos työntekijä väsyy, hän saa levätä", Nuru kuittaa. Kovasta työtahdista huolimatta Awra Ambaan olisi tulossa lisää asukkaita. Ensin sanaa levitti puskaradio, nykyään myös radio ja televisio. "Emme kuitenkaan voi ottaa lisää asukkaita, sillä heille ei ole tarjota työtä", sanoo Zumra Nuru. ei tosiaan näytä kyläläisiä paljon hetkauttavan ainakaan meidän tapaamamme nuoret naiset, Enaney Kibret ja Nurthun Asmamachew eivät tilanteesta valita. He kierrättävät meitä kylässä. Työt tehdään Awra Ambassa ryhmissä. Joka ilta pidetään kokous, jossa suunnitellaan seuraavan päivän työt. Tehtävät on jaettu niistä vastaaviin komiteoihin. Kibret ja Asmamachew hoitavat vieraita vastaanottavan komitean töitä. Muissa komiteoissa ratkaistaan esimerkiksi ongelmia, hoidetaan vanhusten asioita, suunnitellaan toimintaa ja hoi-
KIRJASTOSSA. Nurthun Asmamachew on muiden kyläläisten tavoin ylpeä Awra Amban kirjastosta. Kirjat saadaan etupäässä lahjoituksina.
n, tamine "Varas tio, korrup riitely lu ja valehte nnassa." ovat pa
K
O VA T Y Ö TA H T I
detaan turvallisuusasioita. "En todellakaan haluaisi täältä pois. Naiselle tämä on paras paikka maailmassa. Täällä meitä kunnioitetaan", Kibret sanoo. Kova työnteko ja omillaan selviytyminen ovat awra-ambalaisen elämän peruspilareita, eikä ulkopuoliseen apuun siksi haluta tukeutua. Aluetta vaivaava kuivuus ja epäilemättä myös kylän saama julkisuus on kuitenkin avannut avustusjärjestöjen kukkaronnyörejä. Esimerkiksi suomalaisin kehitysyhteistyövaroin kylään on rakennettu kaivo. Astumme Enaney Kibretin ja Nurthun Asmamachewin perässä kirkkaasta auringonpaisteesta matalaan, kouluna toimivaan savimajaan. Silmien totuttua hämärään huoneessa erottuu viisi riviä savesta valmistettuja penkkejä. Miten ihmeessä täällä näkee kirjoittaa tai lukea? "Jos haluamme lukea, voimme tulla ulos auringonvaloon", Asmamachew selittää. Vanhainkodin pihalla varjossa lepäilevät miehet ja naiset näyt-
tävät siltä, että ovat nähneet elämää. Ja niin he ovatkin. Esimerkiksi 91-vuotias Agese Mohamed on elänyt etiopialaiseen elinajan odotteeseen nähden lähes kaksi elämää. Kibret ohjaa meidät kehräämöön. Lanka juoksee puisissa häkkyröissä pökerryttävää vauhtia. Miesten kädet ohjaavat sitä tottuneesti eteenpäin. Kutomon yhteydessä toimii kauppa, jossa miehet myyvät käsitöitä pilkkahintaan. Naiset ovat kai töissä pellolla. torstai-iltapäivänä Awra Amban elämä näyttää siltä kuin se olisi rullannut aina näin, omalla painollaan. Kylän raitilla on hiljaista, sillä kaikki ovat töidensä ääressä. Rauha on Awra Ambassa kuitenkin tuore asia. Lopullisesti kylässä huokaistiin helpotuksesta vasta vuonna 1993, nykyisen hallituksen saatua vallan. Hallitus on oivaltanut Awra Amban saaman positiivisen julkisuuden tuomat hyödyt. "Hallitus on jopa kertonut yhteisöstä eteenpäin ja järjestänyt sinne tutustumiskäyntejä. Käsitöitä ostavat vieraat taas ovat tuoneet kylään työtä", Nuru kertoo. Kylän tulevaisuus näyttää oikeastaan aika hyvältä. Vierailijoita on paljon. Viime vuonna Awra Amba sai
H
E LT E I S E N Ä
hallitukselta virallisen voittoa tuottamattoman yhteisön aseman. Se merkitsee rauhallisia ja hyviä suhteita paitsi hallitukseen, myös naapurikyliin ja -kaupunkeihin. Ideaa on Nurun mukaan kopioitu muualla maassa, ainakin Bahir Darissa, Hararissa ja Addis Abebassa. Konsultaatioapua on pyydetty Keniaa myöten. Myös nykyinen hallitus on pyytänyt Nurua esitelmöimään aiheesta. Mutta Nuru ei lähde mielellään Awra Ambasta. Ensinnäkin hän haluaa olla paikalla, jotta vierailijat voivat kysellä häneltä kylästä. Lisäksi hän pelkää. Menneisyyden kokemukset eivät jätä häntä rauhaan. Vaikkei Nurua ole enää viime vuosina konkreettisesti uhkailtu, hän pelkää silti henkensä puolesta. "Pelkään, että edelleen on olemassa ihmisiä, jotka eivät jaa ajatuksiani." Luulisi, että Nuru olisi kääntänyt elämässään riittävästi kiviä, mutta virkeällä kuusikymppisellä on vielä yksi unelma. Se kuulostaa oikeastaan aika tutulta. "Unelmoin siitä, että maailma olisi yksi kylä, jossa elettäisiin rauhassa. Ehkä Suomeenkin voisi perustaa Awra Amba -yhteisön?" Nuru hymyilee.
Luetko sinä ajatuksia?
> Tuleeko eläinten vallankumous? Lue Vihreästä Langasta uusia ajatuksia ihmisistä ja muista eläimistä joka viikko. Tilaa Vihreä Lanka kotiisi ja lue myös verkkolehti osoitteessa www.vihrealanka.fi.
Tilaan Vihreän Langan!
Tutustumistarjous: 12 numeroa / 10
Kestotilaustarjous: 1. vuosikerta 40 Opiskelija, eläkeläinen, työtön, vsk. 35
Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen sähköpostiini
POSTIMAKSU MAKSETTU
Tutustu 3 kk kympillä!
Vuosikertatilaajalle kirja tai leffalippu! a
10
numer oa
12
Vuositilaajan lahjaksi* valitsen
Oras Tynkkysen / Rosa Meriläisen pamfletin Finnkinon leffalipun Like-pokkarin**
Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
Omat tietoni
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN / SÄHKÖPOSTI
Toisin sanoen.
> ALLEKIRJOITUS
* Tilaajalahja kaikille vuosikertatilaajille ** Lista kirjoista: www.vihrealanka.fi. Osoitetietoja voidaan käyttää Vihreän Langan markkinointitarkoituksiin V8
voima 07 / 2008
37
Ruokafasismin
nousu
TEKSTI: ROGER BURBACH KUVITUS: MINNI HAVAS
Bolivian eliitin liitto kansainväliseen maatalouskaupan kanssa köyhdyttää maanviljelijöitä entistä enemmän.
MUUN kolmannen maailman maan lailla Boliviassa ruuasta on pulaa ja sen hinnat nousevat. Tämä johtuu ruuan maailmanmarkkinajärjestelmästä, jota ohjaavat monikansalliset maatalouskauppaa käyvät yhtiöt. Bolivialaisista kuusikymmentä prosenttia elää köyhyydessä ja 33 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä. Samalla perusruokakorin hinta on rajusti heittelehtien noussut 25 prosenttia viime vuoden aikana. Kuten useimmissa ruokakriisin koettelemissa maissa, ruuan hintojen kokonaisnousu on seurausta vapaiden markkinoiden mekanismeista. Kun yhden tai useampien tuotteiden hinta nousee, kuluttajat siirtyvät toisiin ruoka-aineisiin. Sa-
M
ONEN
malla näiden ruoka-aineiden hinnat nousevat. Hallitus on yrittänyt ehkäistä säätelemättömien markkinoiden vaikutuksta toteuttamalla lainsäädännöllä hintavalvontaa ja jopa estänyt pihvilihan vientiä. Valtaosa lihasta tuotetaan haciendoilla, suurtiloilla. Toimenpiteet ovat kuitenkin olleet suurelta osin tehottomia: mustan pörssin kauppa kukoistaa, kun maatalouskaupan edut ohittavat avoimen röyhkeästi keskushallinnon hintavalvonnan. Tuotteita, kuten pihvilihaa ja ruokaöljyä, viedään korkeammalla hinnalla jopa suoraan naapurimaihin Chileen ja Peruun. Tätä tapahtuu samaan aikaan, kun Bolivian ensimmäinen intiaanipresidentti Evo Morales joutuu kohtaamaan oikeistosiiven autonomiavaatimuksen. Vaatimus on
kiinteästi sidoksissa maataloudessa toimiviin yhtiöihin, jotka keräävät voittoja ruuan hintojen äkillisellä nousulla. Itäiseen maakuntaan, Santa Cruziin, sijoittunut vahva maatalousporvaristo on päättänyt lopettaa hallituksen maatalousreformiohjelman ja estää Moralesin yritykset jakaa tasaisemmin Bolivian öljy- ja kaasukentiltä virtaavan vaurauden. Maatalousporvariston lopullinen päämäärä on työntää vallasta Morales ja häntä tukeva Movimiento al Socialismo (mas), Liike kohti sosialismia.
Maatalousbisnes pyörii rikkaiden avustuksella
Y H T I Ö I D E N H A L L I T S E M A maatalousteollinen kompleksi Santa Cruzissa keskittyy soijapapujen kasvattamiseen, jalostamiseen ja vientiin. Maailman kahdella suurimmalla maatalouskaupan monikansallisella yhtiöllä, adm:llä ja Caugillilla, on alueellisessa taloudessa iso merkitys. Ne
ovat bolivialaisten soijapapujen ja auringonkukan siementen pääviejät. Lisäksi adm omistaa yhdessä bolivialaisen yrityksen kanssa suurimman kasvisöljyn jalostuslaitoksen, Sociedad Aceira del Orienten. Jättimäisillä maatalouskauppaa käyvillä yhtiöillä, kuten John Deerellä, on kaupalliset toimipisteensä Santa Cruzissa, sillä Bolivialla ei ole raskaiden maatalouskoneiden tuotantoa. Monikansalliset yhtiöt huolehtivat pääosasta Bolivian maatalouskemikaaleista, ja Monsanto sekä Calgene edistävät geenimuunneltujen siemenien käyttöä. Perun ja Kolumbian maatalouskaupan edut ovat niin ikään tuoneet jalostuslaitoksia Santa Cruziin. Näihin lukeutuu Romero Company Perusta, jolla on yhteistä kansainvälistä toimintaa Cargillin kanssa. Samaan aikaan Bolivian maille ovat asettautuneet Brasilian naapuriosavaltion Mato Grosson suuret soijanviljelijät. Santa Cruzin maatalousporvarit
riston usporva tää Maatalo ä on työn r päämää les vallasta. ra Evo Mo
ovat säveltäneet alueellisen autonomialiikkeen kaapatakseen maan resurssit kansalliselta hallitukselta. Autonomiaa koskeva kansanäänestys järjestettiin perustuslain vastaisesti ja hyväksyttiin Santa Cruzissa toukokuussa 2008. Autonomian myötä maakuntahallinto voi tehdä omat sopimuksensa ylikansallisten yritysten kanssa sekä esimerkiksi valvoa poliisia. Autonomian myötä maakunta voi ohittaa kansallisen lainsäädännön, jota Morales ja mas edistävät maatalousreformilla. Santa Cruz voi valvoa itse julkisia metsiä sekä maakaasun ja öljyn maaperäoikeuksia. Talouspolitiikka, joka suosi maatalousporvariston nousua ja globaaliin maataouskaupan kanssa liittoutumista, muotoutui 1980-luvun puolivälissä. Silloin Kansainvälinen valuuttarahasto imf sekaantui asioihin rakennesopeutusohjelmalla. Hyperinflaatio kuristi maata vuosina 19831985. Korvauksena Bolivian
Malmitalon syyskuun ohjelma - katso:
w w w. m a l m i t a lo. f i
kaikkea tap
Ensi-ilta la 6.9. Muut esitykset ti 9.9. / to 11.9. / su 14.9. / ti 16.9. / to 18.9. / la 20.9. / ti 23.9. / to 25.9. / ti 30.9. ke 1.10. / pe 3.10. / la 4.10. / ti 7.10. / to 9.10. / pe 10.10. / su 12.10. / ti 14.10. / to 16.10. / pe 17.10. Esitykset aina klo 19. Liput 12 / 6 Turun Ylioppilasteatteri, Läntinen Rantakatu 23 · p. 040 823 4791 www.turunylioppilasteatteri.fi
40 voima 07 /2008
-files
VOIMAN TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
voima
Kolonialismin uudet vaatteet
Mitä on tehtävä?
N Y K Y I N E N TA L O U S J Ä R J E S T E L M Ä
luo ongelmia toistensa perään. Vaikeuksia seuraa finanssitalouden epävakauttavasta vaikutuksesta, kun spekulatiivinen raha heittelee valuuttakursseja ja hintoja. Toisaalta valtaa ja hallintaa on siirretty valtioilta markkinoille, minkä seurauksena valtiot joutuvat käytännössä sopeutumaan liikkuvan pääoman ehtoihin. Samalla tulo- ja varallisuuserot ovat räjähtäneet käsiin. ja politiikan leikkauspisteessä olevat ongelmat tuntuvat palautuvan samaan tekijään. Se on vapaasti liikkuva pääoma. 1970-luvulta lähtien toteutettu pääomamarkkinoiden vapauttaminen alkaa näyttää historialliselta virheeltä. Rahan liikkeiden vapauttamisen taustalla oli sotien jälkeisen nopean kasvun hiipuminen. Tehokkaammalla rahan liikkumisella ajateltiin pelastettavan kriisiytyneet taloudet. Teollisen kasvumallin tilalle piti keksiä jotain muuta. Samaan aikaan vuoden 1968 radikalismin traumatisoima yläluokka oli kulttuurisesti virittäytynyt vastaiskuun. Tulokset kuitenkin taisivat yllättää päättäjät. "Prosessin seurauksia ei täysin ymmärretty" on varsin yleinen tunnustus poliitikkojen kahvilapuheissa.
Mikä on 191 sivua pitkä, kaksi kuukautta vanha & löytyy sekä Nicolas Sarkozyn pöytälaatikosta että Euroopan komission roskakorista?
parlamentaarikon Christiane Taubiran valmistelemalle kriittiselle raportille ei käynyt hyvin. Ranskan hallitus tilasi raportin eu:n ja 77 kehitysmaan välisistä niin sanotuista epa-neuvotteluista (Economic Partnership Agreements) eu-puheenjohtajuuskautensa alla. Kaupan vapauttamiseen tähtääviä neuvotteluja ruotiva raportti ilmestyi kesäkuun puolivälissä ja hautautui pöytälaatikoihin. Myöskään neuvotteluista vastuussa oleva Euroopan komissio ei suostu näkemään sitä. "Olisi sopimatonta meiltä kommentoida raporttiluonnoksia, jotka Ranskan hallinto on tilannut, mutta joita ei ole virallisesti toimitettu meille", totesi komission kauppa-asioiden puhemies Peter Power uutistoimisto ips:lle. Raportti sisälsi esimerkiksi ehdotuksen komission neuvottelumandaatin muuttamisesta. Sen mukaan neuvottelut edustavat kehitysajattelun hylkäämistä, ja ne rohkaisevat "akt-maita heittäytymään vapaakaupan suureen basaariin".
Tero Tikkanen
K A I K K I K E S K E I S E T TA L O U D E N
R
ANSKALAISEN
M U T TA M I T E N T I L A N T E E S E E N pitäisi suhtautua? Eräs resepti on reformistinen. Suljetaan veroparatiisit kansainvälisin sopimuksin ja ehkäistään erilaisin vakauttavin toimin kriisien syntyä. Luodaan kansainvälisiä minimipalkkakriteerejä ja muita sopimuksia työehdoista. Toinen vaihtoehto on todeta, että pääomamarkkinoiden vapauttaminen oli virhe, ja pääomien liikkuvuutta pitäisi siksi rajoittaa. Erilaiset reformistiset toimet voivatkin osoittautua heikoiksi. Pääoma voi keksiä keinoja kiertää parhaitakin uudistuksia. On suorastaan hämmentävää, että pääomien liikkuvuuden rajoituksia ei tunnu vaativan kukaan, vaikka analyysiin pääomamarkkinoiden vaikutuksista yhtyvät monet. M U T TA M I LTÄ M A A I L M A N ÄY T TÄ I S I , jos pääoman vapaa liike maiden rajojen yli lopetettaisiin? Kysymykseen on vaikea vastata. Tuloerot olisivat huomattavasti pienempiä, vaikka tietysti tulot voisivat olla pienempiä kautta linjan. Taloudet olisivat vakaampia, ja staattisempia. Keskuspankit pohtisivat, mistä saada lyhytkestoista rahoitusta. Ehkä kansalaisilta obligaatioina? Vai tarvittaisiinko vihattua Maailmanpankkia enemmän kuin koskaan, uudistuneella mandaatilla? Asuntolainaa ja kulutusluottoja olisi vaikea saada. Fiksujakin investointeja voisi jäädä tekemättä, kun rahoitusta ei löytyisi. Toisaalta pääoma pysyisi luultavammin maan sisällä, eivätkä omistajat voisi kilpailuttaa valtioita yhtä röyhkeästi. O N A I T O O N G E L M A , että pääoman liikkuvuus tuo myös joitakin hyötyjä, joihin on totuttu. Asuntolainakriisi on katastrofi, mutta ei pankinjohtajan tapaaminen hattu kourassakaan mukavaa ole. Kysymys kuuluukin, tuottaako pääoman liikkeiden rajoittaminen vähemmän pahaa kuin niiden vapaus?
käy nyt? Vuosien 20002006 välillä Kiinan kauppa maanosan kanssa nelinkertaistui. Myös yhdysvaltalaiset yritykset ovat olleet yhä kiinnostuneempia maanosasta, joka tarjoaa raaka-aineita ase- ja teknologiateollisuudelle. "Euroopan keinona kilpailussa ovat epa-sopimukset ja niiden aikataulun kiirehtiminen", väittää neuvotteluja seuraava eteläafrikkalainen toimittaja John Zenendi. Kun vielä Maailman kauppajärjestö wto:n neuvottelut kaupan vapauttamisesta ovat yskähdelleet, alueiden välisistä sopimuksista on tullut keino edistää vapaakauppaa takaoven kautta. Komission mukaan epa-sopimukset lisäisivät kauppaa eu:n ja entisten siirtomaiden välillä eurooppalaisten yritysten ehdoilla, jatkavat kriitikot. sopimuksilla akt-maiden välistä yhteistyötä. Paikan päällä tilanne näyttää toiselta. Jo käynnissä olleet integraatiopyrkimykset ovat jäissä, kun epa-neuvotteluissa päätetyt maaryhmät sekoittavat vanhoja akt-maiden välisiä yhteistyökuvioita. Viimeksi piña coladat olivat mennä väärään kurkkuun
E U V Ä I T TÄ Ä E D I S TÄ V Ä N S Ä
unionia vanhasta kunnon kolonialismista? Purisivatko antikolonialistien retoriset kikat? Tarkastellaanpa eu:n kehitysmaille tarjoamia sopimuksia klassisen kolonialismin puitteissa.
O N K O S I I S A I K A S Y Y T TÄ Ä KOLONI ALISMIN A IK AN A
Afrikkaan rynnättiin kilpaa. Miten
TIETOKULMA
vanhoille siirtomailleen Afrikassa, Karibialla ja Tyynellämerellä (AKT-maat) muita kehitysmaita vapaamman pääsyn markkinoilleen jo 1970-luvulta lähtien. Tätä pidetään kuitenkin Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimusten vastaisena, ja sopimusjärjestelmää on ollut tarkoitus muuttaa EPAsopimuksilla. AKT-maista noin 30 kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin. Ne ovat suhtautuneet EPAE U O N M Y Ö N TÄ N Y T
Teppo Eskelinen
sopimuksiin nihkeästi, sillä EU on jo myöntänyt niiden tuotteille tullittomuuden ja kiintiöttömyyden. Sopimusten myötä EU saisi huomattavasti vapaamman pääsyn köyhien maiden markkinoille. EU käy neuvotteluja 77 maan kanssa. AKT-maat jakautuvat kuuteen alueelliseen ryhmään, joista neljä sijaitsee Afrikassa. Karibian ja Tyynenmeren maat muodostavat omat ryhmänsä. Lähde: KEPA
Guyanassa ja Barbadoksella: kiinnostaisi? Barbados ilmoitti solmivansa eu:n tulevaisuuden taloussopimuksen vaikka yksin, kun strategiat perustuvat yhä usetaas Guyanan presidentti sa- ammin ajatukselle tietopohnoi allekirjoittavansa vain mi- jaisesta taloudesta. Nörttivisio käli maata uhataan rangaista tarvitsee tuekseen kännyköikorkeammilla tulleilla. Mel- tä, tietokoneita, mikrosiruja. kein kuin viivoittimella kart- Niiden valmistamiseen taas käytetään mineraaleja ja metaa piirtäisi. Hajota ja hallitse -tek- talleja, joita resurssiaittamme niikka on aina ollut suositon pullollaan. tu. Imperiumi on siAfrikka vie maanosana eniten tä vahvempi, mitä hajanaisempi muun muassa vastustaja on. teknologiateolEPA a lisuudelle tärauppa KOLONIALISMI keitä bauksiitvapaak kautta. en synnytti aikatia, kobolttia, takaov naan banaakuparia ja tantalumia. Näinivaltiot yhtä mineraaleja destä tuotteesei saada riittävästi ta riippuvaisiksi jos lainkaan Eurootulleet pienet ja heikot maat suurvaltojen kyljis- pan maaperästä. sä. Monet yhteen tai kahteen vientituotteeseen nojaavat K O L O N I A L I S M I N V A S T A I N E N akt-maat jatkavat mäkis- profeetta Franz Fanon totetä taivaltaan, kun elintarvik- si aikoinaan, että "kolonisoikeiden hinnat heittelehtivät jan kanssa voi puhua vain komaailman pörsseissä. lonisoitua kieltä, tarvitsemme epa-sopimusten myötä eu aseita". Nykyisin kielenä taihaluaa poistaa jopa 80 pro- taa olla talous. Ehkä akt-maisenttia akt-maiden tulleista. den siis olisi aika vaihtaa neuMiten käy näiden banaanival- vottelustrategiaa. tioiden jo ennestään heikko2000-luvulla etelästä on väjen julkisten palveluiden, kun lillä kuulunut kummia. Länniissä tuontitullit tuovat noin tisten rahoituslaitosten, Maa40 prosenttia kaikista valtion ilmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston imf:n, tuloista? Samalla mahdollisuudet apuun ei ole luotettu. On pesuojata tulleilla kotimais- rustettu Etelän pankki, ja toita tuotantoa eurooppalaisil- set ovat maksaneet aiemmin ta vahvemmilta kilpailijoilta riippuvuutta aiheuttaneita katoavat, mikä olisi tapa pae- velkojansa takaisin tai puhuta bananisoitumisen kohta- neet velanmaksun keskeyttäloa. Juuri siksi taloustietei- misestä. Näin riippuvuussuhteilijä Joseph Stiglitz kehottaa esimerkiksi Ghanaa hylkää- ta ollaan heikennetty ja voimään nykymuotoisen epa-so- taisiin vielä jatkossakin heipimuksen. kentää. Vanhaa kolonialismin vastaista taistelua voisi koM I T Ä K Ö Y H I S T Ä köyhimmät keilla myös kauppaneuvotmaat sitten voisivat tehdä teluissa. maailman suurimman talousalueen neuvottelijoiden Otto Bruun & edessä? eu-maiden vienHanna Kuusela ti akt-maihin kattoi vuonna 2007 alle kolme prosenttia koko eu:n viennistä. Miksi meitä
maailma.net portti parempaan maailmaan
Kun haluat tietää, mitä maailmassa tapahtuu
www.maailma.net
www.kipinatapahtumat.fi
29.8.2008 Taiteiden juhla kaikille meille
Näyttelyjä, musiikkia, tanssia, teatteria, elokuvaa ja paljon muuta avoimin ovin koko illan ajan! Uutuutena iltaklubit! Avajaiset torilla klo 18. www.taiteidenjuhla.fi
11.13.9.2008 Teatterifestivaali Kallava Kuopiossa
Kuopioon vakiintunut teatterifestivaali Kallava laajentaa ja monipuolistaa kaupungin teatteritarjontaa. Elokuussa julkistettava ohjelmisto tarjoaa tasokasta ja mielenkiintoista nähtävää kaikenikäisille. Kallavan 2008 teemana on lasten ja nuorten teatteri sekä maakunnan ammattilaisten tekemä teatteri. www.kallava.net
4.7.9.2008 Kirjakantti-kirjallisuustapahtuma
juhlii 80 vuotta täyttävää runoilija Lassi Nummea. Muita vieraita mm. Tomomi Adachi (JPN), Peter von Bagh, Sanna Karlström, Tuomas Kyrö, Heli Laaksonen, Tuija Lehtinen, Risto Oikarinen, Sofi Oksanen, Jukka Parkkinen, Heikki Salo, Anni Sinnemäki, Markku Turunen, Johanna Venho. www.kirjakantti.fi
17.21.9.2008 Kuopion Vilimit
Teemana luonto, pohjoinen ja pohjoiset kulttuurit. Viisi päivää elokuvia, luentoja, taiteilijatapaamisia, näyttelyjä, musiikkia, oheisohjelmaa. Päänäyttämönä Kino Kuvakukko. www.vilimit.kuopio.fi
42 voima 07 /2008
IDEO
OV TAPA AT LV
LOG IN
KU
N
EN K YSYM YS
EL UT
Pettävä unelma
Puhtaan juomaveden saatavuus vaikeutuu. Maailmalla onkin kehitelty laitteistoja, joilla suola voidaan erottaa merivedestä. Teknologia on energiaa kuluttavaa & kallista. Ratkaisuksi haetaan ydinkäyttöisiä pienvoimaloita.
ja markkinatalouden tuoman kulutuselämäntavan kasvun myötä makean veden käyttö maailmassa on lisääntynyt valtavasti. Samalla teollisen maatalouden ja teollisuuden saasteet sekä kestämättömät maankäyttötavat ovat dramaattisesti heikentäneet makean veden saatavuutta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos synkentävät tilannetta lisää. Maailman terveysjärjestön who:n mukaan kaikista maailman sairaustartunnoista 80 prosenttia on peräisin vedestä. Viime vuosikymmenellä ripuliin kuolleiden lasten määrä ylitti kaikissa aseellisissa konflikteissa toisen maailmansodan jälkeen kuolleiden määrän. yk:n ennusteiden mukaan kaksi kolmasosaa planeetan väestöstä kärsii vuonna 2025 veden vähyydestä.
WWW.VASEMMISTONUORET.FI
S en ää valtuusto T HELukkaINKniI-LISon AT id as
HELSINGIN KAUPUNKI
VIIME VUONNA
TEKI VOITTOA
Vain SKP:N JA ASUKASLISTAN edustaja esitti voitoista ohjattavaksi lisää rahaa PERUSPALVELUIHIN. Tule tekemään Helsinkiä, joka toimii ASUKKAIDEN eikä markkinoiden ehdoilla.
K
AUPUNGISTUMISEN
MILJOONA
363 MILJ. EUROA.
PÄIVÄSSÄ,
www.helsinki-listat.fi www.skp.fi/asukaslista
Helsingin kaupunginvaltuutettu li i ku iv t Yi Yleisten töiden lautakunnan jäsen j
155 maassa, ja markkinoiden kasvu alalla on noin 25 prosenttia vuosittain. Pääosa olemassaolevista, kooltaan merkittävistä 7 500 laitoksesta on Karibialla ja Lähi-idässä Saudi-Arabiassa parituhatta. Rakenteilla on suuria laitoksia Israeliin, Singaporeen ja Australiaan, ja noin kolmekymmentä on suunnitteilla Kaliforniaan. Yleisesti käytetty teknologia perustuu käänteiseen osmoosiin, jossa merivesi pakotetaan paineella kalvon läpi, jolloin suola
K A N S A I N V Ä L I N E N suolanpoistoyhdistys International Desalination Association ida kertoo, että meneillään on noin 12 300 erikokoista suolanpoistohanketta
44 voima 07 /2008
pentu
Nuorten miesten maailma
Viimeisimmän kerran olen ollut varsinaisessa nyrkkitappelussa 21-vuotiaana, jolloin ajauduin silloisen saman ikäisen kämppikseni kanssa aamuöiseen viinan kostuttamaan sanaharkkaan. Sanaharkan päätteeksi hän iski minua nyrkillä nenään. Siitä puhkesi sitten täysimittainen tappelu, johon tarvittiin useita kavereita väliin erottamaan meidät. Lähdin sen jälkeen viikon lomalle isäni luo, ja hänelläkin oli musta silmä, baaritappelusta hankittu. Kävimme pari kertaa yhdessä baarissa, isä ja poika, ja kummallakin silmä mustana tappelusta. Koimme jonkinlaista suurempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sitä on ehkä vaikea ymmärtää, varsinkin jos ei ole suomalainen mies joka on nuoruudessaan tapellut. Meillä Salossa 1990-luvulla oli nuorison meininki kuumaa ja kyyti kylmää. En usko, että vanhemmilla oli mitään käsitystä siitä minkälaista teini-ikäisten poikiensa elämä silloin oli. 15 16-vuotiaina monet pojat ovat jo fyysisesti lähes aikuisia miehiä. Sen ikäiset pojat ainakin meillä vetivät toisiaan melko surutta turpiin. Harvoin ne yhteenotot olivat tasapuolisia, vaan useimmiten toista vietiin kuin litran mittaa. Harvinaista kuitenkin oli, että tapauksista olisi kerrottu vanhemmille tai opettajille saati poliisille, vaikka talkoot täyttivätkin helposti pahoinpitelyn kriteerit ja tekijät olivat jo rikosoikeudellisessa vastuussa ikänsä puolesta. Kun aloitin yläasteen, minua kiusattiin homoepäilyn ja väärän musiikkimaun takia. Kiusaamista, johon kuului verbaalisen alistamisen lisäksi tönimistä ja satunnaista lyömistä, jatkui muutaman viikon. Kerran pompottelin yksinäni koripalloa, kun eräs kiusaajista tuli metrin päähän ilkkumaan. Heitin tyyppiä koripallolla naamatauluun niin lujaa kuin jaksoin ja siitä seurasi pitkähkö potkunyrkkeilyottelu, jossa olin enemmän ottavana kuin antavana osapuolena. Episodi kuitenkin lopetti kiusaamisen tyystin, joten kyllä kannatti. Mielestäni mielenkiintoisin urheilulaji on aina ollut jääkiekko, suureksi osaksi sen takia, että lätkässä silloin tällöin heitetään hanskat jäähän ja aletaan takoa toista kupoliin. Usein tapana on, että tappelijat riisuvat itse kypäränsä ennen lyömisen aloittamista. Jääkiekko on Suomen suosituin laji, ja ammatikseen lätkää pelaavat ovat 1835-vuotiaita miehiä. Naisten jääkiekossa ei tapella.
Näkymä sellutehtaalta
Sellua ei voi syödä. Brasilian kylät tyhjenevät, kun maissi, maniokki & pavut jäävät eukalyptusplantaasien alle Pohjoismaiden julkisella tuella.
jono katoaa kaukaisuuteen, puita riittää niin pitkälle kuin silmä kantaa ne kohoavat ympärillä kuin tornit. Rungot jököttävät piikkisuorina ja paljaina, oksia puissa ei juurikaan ole. Viljelyalueen sisällä on aavemaisen hiljaista. Yksikään lintu ei laula eikä muitakaan eläimiä näy. Mer-
E
U K A LY P T U S P U I D E N
kit elämästä ovat kadonneet, jäljellä ovat vain puiden säännölliset rivit. Puurivien välissä ei kasva mitään paria yksinäistä ruohonkortta lukuun ottamatta. Ajamme suurelle avohakkuualueelle, jossa koneet poistavat puita kevyen näköisesti. Kaikki puut ovat samanikäisiä ja samaa lajia, joten ne ovat alttiita tuholaisille ja sairauksille, niinpä niihin on ruiskutettava säännöllisesti kemikaaleja. Istutukset kuuluvat Veracel-yhtiölle, joka on rakentanut valtavan uuden sellutehtaan Bahian osavaltioon Brasiliassa. Tehdas on ruotsalais-suomalaisen sellujätin Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteisyritys. Se aloitti toimintansa vuonna 2005.
E U ROO PA N I N V E S TOI N T I PA N K K I EIB
lainasi Veracelin hankkeeseen yh-
teensä 110 miljoonaa dollaria. Pankki odottaa sellutehtaan "tuovan alueelle työpaikkoja ja merkittävää taloudellista hyötyä". Todellisuudessa Veracelin tehdas työllistää 400 henkeä. Hankkeen kustannukset olivat 1,25 miljardia dollaria, kukin työpaikka on maksanut siis 3,15 miljoonaa. Samalla tuhansilta ihmisiltä katosi toimeentulo, kun he menettivät viljelymaansa puupeltojen perustamista varten. Pysähdymme yhteen kylään, tai siihen, mitä siitä on enää jäljellä. Kyläläiset kertovat, että monet asukkaista ovat muuttaneet pois sen jälkeen kun eukalyptukset saapuivat 18 kuukautta aikai-
semmin. "Täällä ei ole enää töitä, eikä eukalyptuksista saa rahaa", yksi kyläläisistä kertoo. Paikallisen sekatavarakaupan myynti on pudonnut 80 prosenttia. Asukkaat esittelevät meille hautausmaan, tai pikemminkin hautausmaantyngän. Veracel istutti puut aivan kalmiston reunaan asti ja otti jopa osan hauta-alueesta käyttöön. Eukalyptusrivit ympäröivät hautoja joka puolelta. Päästäksemme paikan päälle ajamme puurivien välissä.
K YL ÄN L ÄHELL Ä VIRRANNUT
Paikallisen sen katavarakaupa onmyynti on pud ia. nut 80 prosentt
KEITÄPÄ PUURO TÄSTÄ. Eukalyptusplantaasien hehtaarit peittävät alleen brasialaisten viljelymaat.
JOKI on kuivumassa. Viljelmien kemikaalit ovat saastuttaneet veden. Työntekijät pesevät traktorit joessa ja vesi saastuu edelleen. Seurauksena kalat ja karja ovat kuolleet. Kuten kaikkien muidenkin käymiemme sellutehtaiden ympäristössä, myös Veracelissa haisee. José Marinho Damaceno on pientilallinen karjankasvattaja, joka asuu Jequitinhonha-joen rannalla, vastapäätä Veracelin likavesiputkea. Hänen päätään särkee ja silmät kutisevat. Hänen mielestään sellutehtaan ympäristössä leijuva haju muistuttaa mädäntyneen kaalin lemua. Kun löyhkä on oikein kova, hänen on lähdettävä tilalta. Damaceno haluaisi muuttaa Veracelista kokonaan, mutta ensin hänen on myytävä maansa. Chris Lang
Artikkelit on koottu Chris Langin 24.9. ilmestyvästä kirjasta Tehtaiden varjossa selluteollisuus matkalla Etelään. Into-pamfletti, Like 2008. 128 s. Suuri Sellukeskustelu 24.9. kello 12 14.30, Pikkuparlamentissa, Arkadiankatu 3, Helsinki. Keskustelemassa muun muassa Chris Lang, Brasilian maattomien liikkeen Lourdes Vicente, vientiluottokampanjan Tove Selin & Kemijärven massaliikkeen Juha Pikkarainen.
SINÄKIN TUET STORA ENSON PLANTAASEJA
nykyaikainen selluteollisuushanke: mittasuhteiltaan valtava. Tehdas tuottaa vuodessa 900 000 tonnia selluloosaa, se on maailman suurin yksilinjainen valkaistun eukalyptussellun tuottaja, se pystyy käyttämään raaka-aineenaan sekä lyhyt- että pitkäkuituista puuta. Hanke on erittäin pääomaintensiivinen, se nielee kukkuroittain rahaa. Veracel sai rahoituksensa pohjoisen verovaroilla rahoitetuista pankeista, Euroopan investointipankista EIB:stä ja Pohjoismaiden investointipankista NIB:stä. Tukea tuli myös Brasilian valtiolta. Tehtaan koneet ovat kotoisin Euroopasta ja
VER ACEL ON T Y YPILLINEN
Pohjoismaista. Veracelin tuottama sellu menee lähes kokonaan vientiin.
E U RO O PA N I N V E S TOI N T I PA N K K I E I B
Jukka vuorio
Jääkiekon SM-liiga alkaa 11.9.
rahoitti Veracel-hanketta. Sellutehdaslainan hyväksyminen tapahtui EIB:ssä kaikkea muuta kuin avoimesti. EIB kieltäytyi näyttämästä pankin Veracelhankkeen arviointiasiakirjoja brasilialaisille kansalaisjärjestöille pyynnöistä huolimatta. Pankki kieltäytyi myös paljastamasta päivää, jolloin se käsitteli Veracelille tarkoitettua lainaa. ja sellutehdas ovat vaikeuttaneet paikallisten
V E R A C E L I N P U U V I L J E L M ÄT
ihmisten toimeentuloa. Bahian osavaltion asukkaiden kirjoittamassa avoimessa kirjeessä todetaan: "Viime vuosina Veracel on saanut aikaan ympäristötuhoja, maanomistuksen keskittymistä, tuhansien työläisten karkottamisen maaseudulta kaupunkien laitamille ja aiheuttanut merkittävää sosiaalista hajaannusta ja häiriöitä ympäristölle." Toimittaja Jodenilton Bastos totesi, että sen jälkeen kun Veracel-hanke alkoi, "kaikkein eniten ovat lisääntyneet rikollisuus, lapsiprostituutio, köyhyys, nälkä, vangittujen ihmisten lukumäärä, ryöstöt ja murhat".
metsäntutkimuslaitos CIFOR huomauttaa, että pankin investointeihin liittyvät analyysit keskittyvät talouteen ja tarkastelevat vain hyötyjä, eivätkä puutu lainkaan sijoituksen vaikutuksiin. "EBRD ja EIB tyytyvät tarkastelemaan vain makrotason hyötyjä, kuten maksutaseen kohentumista ja työllisyyttä, eivätkä nykyisellään toimi riittävän aktiivisesti lievittääkseen kielteisiä seurauksia, joita investoinnilla saattaa olla."
K A N S A I N VÄ L I N E N
Chris Lang
Millaista vihreää sähköä sinä käytät?
Vertaile vaihtoehtoja www.ekosahko.fi
Seed&Bean:
(reilu meininki)
www.ruohonjuuri.fi
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5 (Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus) p. 09 - 445 465 TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 Tampere p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 Turku p. 02- 478 2660
Luomulaventelilla ryyditetty reilun kaupan tumma suklaaunelma rauhoittaa kiireisen mieltä ja hellii makuhermoja. Flavonoidirikas laventelisuklaa on hyvän mielen nautinto. Kokeile ja ihastu!
Laventelisuklaa
makuelämys Hedelmäisen mausteinen än teenautinnon tarjoaa lempeänlämpim än. Elin syysiltaasi sykähdyttämä etee voimaa elvyttävä maust maan auttaa aistejasi puhkea ollisesti. kukkaan. Luomua, luonn
ruusu Yogi Tea: Inkivääri-kiinan
kas Pähkinäisenmakuinen, proteiiniri ispihvien raaka-aineeksi. ksi lisukkeeksi tai esimerkiksi kasv lise ltävä "ihmevilja" on gluteeniRunsaasti kalsiumia ja rautaa sisä vinoaa löydät Ruohonjuuresta ton ja kolesteroliton nautinto.K riisikakkuna. myös muroina, jauhona ja
Kv inoa - inkojen ihmev ilja oa sopii herkulkvin
Verkkokauppamme osoitteessa:
www.ruohonjuuri.fi
#
46 voima 07 / 2008
Humppaa tai runkkaa
"Kumarramme vanhojen humpan mestareiden suuntaan, mutta myös pääministerin kyselytunti tarjoaa valtavasti materiaalia", Murskahumpan FRiikkaAune Enso kertoo.
gendan mukaan levy-yhtiön kylmäsilmäinen edustaja halusi luoda formaattibändin ja kaivoi arkistojen kätköistä vanhoja "humpan helmiä". Viimeistellyt ulkoasut, puku, kravatti, kuolemankalpeiksi maskeeratut kasvot sekä hienosäädetyt taiteilijanimet tukevat murskahumppalaisten tarinaa. Savolaisen Murskahumpan kuudesta jäsenestä neljä laulaa. Bändi yhdistelee suvereenisti naivismia ironiaan ja punkkia humppaan. Musiikki on helvetillistä paahtoa, päähänmätkimistä, politiikkaa ja lavatansseja. Propaganda Recordsin julkaisemalta Murskahumpan esikoislevyltä 7. maksa löytyy kappale Kulkurin kaipuu. Se kertoo runkkaamisesta ja kumppanin kaipuusta. Samalta levyltä löytyy myös poliittisesti kantaaottavia biisejä. Yrjö Pussi suomii amerikkalaisia vainoharhoja ja ahneutta, Stora Kusetus markkinataloutta ja modernia kolonialismia. Ortodoksipunkkareita yhtye epäilemättä ärsyttää. Punkista napaPOLITIIKKAA
& LAVATANSSEJA.
M
U R S K A H U M P PA -le-
Murskahumppa esiintyi viime elokuussa Kuopion Puutossalmen Uraanirallyssa, joka oli suunnitteilla olevan uraanikaivoksen vastainen tapahtuma. Kuvassa Matti Seija, Ovaali Vikavirtasuoja, Jaska Koo, Riisto Hiltunen & Manne Attila. "Uutta pitkäsoittolevyä varten on jo iso nivaska biisejä tehtynä ja levyttämään alamme talvella", laulaja Jaska Koo lupailee.
tut ilkeät käänteet humppaan ja reissumiesromantiikkaan upotettuna on tappava cocktail.
telmät "Feodaalijärjes suosivat psykopaattisia persoonia."
Kitaristi-laulaja Ovaali Vikavirtasuoja ja Murskahumpan yhteiskuntavastuujohtaja ja yhtyeen sanoittaja FRiikka-Aune Enso, onko Murskahumpalla missio? "Jokaisella ihmisellä pitäisi olla missio", vastaa Vikavirtasuoja ja rypistää kuolemanharmaaksi maskeerattua otsaansa. "Ilman missiota olevat ihmiset ovat niitä, jotka ällistyvät kun suurvallat aloittavat neljännen maailmansodan tai happi loppuu, kun viimeinenkin puu sademetsässä on kaadettu tv-tasoksi."
Mikä missionne on? "Murskahumppa laulaa kaikesta inhimillisestä. Ja inhimillisyyden usein epäinhimillisistä seurauksista", Vikavirtasuoja
vakuuttaa. "Kyllä, elämän jatkuva leikittely ihmisillä sekä ihmisten pyyteillä kiehtoo", nyökyttelee Enso tiukasti nutturoitua mustaa päätään. "Hallinnollisen toimihenkilön tehtävänä on pitää kaaosta kurissa vaikka siihen kykeneminen on jo ajatuksenakin absurdi! Stora Kusetusta kirjoittaessani ajattelin kemijärveläisiä, brittien imperiumia, porotaloutta, luontoarvoja, valtion vastuuta kansalaisilleen... Joten-
kin tuntuu olevan vallalla sellainen käsitys että yhteiskunta olisi jokin omillaan toimiva, ihmisistä erillinen entiteetti. Valtion ja hallintoviranomaisten märissä unissa varsinkin." "Ja sitä käsitystä rohkaistaan!" innostuu Vikavirtasuoja. "Uusia lakeja ja lainmuutoksia satelee niin ettet kohta saa itse päättää mitä pihallesi istutat. Lupa tulee muualta ja sekin brysselinkaalille. Ihmisten yleinen kiltteys ja lainkuuliaisuus sitoo heidät tehokkaasti eu-feodaalijärjestelmään." "Feodaalijärjestelmät suosivat psykopaattisia persoonia", Enso tuikkaa väliin. "Amerikka täyttää valtiona täsmälleen psykopaattisen persoonallisuuden tunnusmerkit; vainoharhaisuuden, suuruudenhulluuden, vastuuttomuuskuvitelman, you name it. Maailma on se maksumies makro- ja
yksilö mikrotasolla", Vikavirtasuoja murehtii. Miksi yhtyeellänne on yhteiskuntavastuujohtaja? FRiikka-Aune Enso vilkaisee ruusunpunaisiksi sävytettyjen silmälasiensa takaa terävästi ja ääntää huolellisesti: "Luonnollisesti on! Tehtävä on sama kuin suuryrityksissä yleensäkin, selitellä tekemiset parhain päin ja kiistää vastuullisuus poliisien käyttämästä väkivallasta. Ja kiistää se, että edes sanoin näin."
Riikka Söyring Murskahumppa: 7. maksa (ep). Propaganda Records 2008. Murskahumppa keikalla. 10.10. HelsinginTexas Barissa. Varmistumassa muitakin keikkoja, jotka voi tarkistaa sivuilta www.myspace. com/murskahumppaorkesteri.
timo forss, hannele huhtala, Pertti Laesmaa & jari tamminen Riipaisevaa
Kotkalainen kuplettimaakari Veikko Lavi (19121996) oli ristiriitainen persoona. Toiset pitivät häntä hulluna ja toiset nerona. Sama pätee Lavin tuotantoon, josta huomattava osa on vaivaannuttavan huonoa b-luokan metri-iskelmää, mutta helmet kiistattomia helmiä. Jamaikalaisvetoiseen rytmimusiikkiin erikoistunut Jukka Poika tuntee Lavinsa jo lapsuudesta. Hän on kuorinut "Vepan" tuotannosta parhaat päältä ja marssinut studioon Janne Haaviston johtaman Mutakuoppa-orkesterin kera. Sovitukset palvelevat itse lauluja, eikä levyllä kuulla tahtiakaan reggaeta. Levyn soundi on kunnianosoitus 1950- ja 1960-lukujen jatsahtavalle iskelmäilmaisulle. Sovitukset ja svengaava bändisoitto pääsevät oikeuksiinsa vibrafoneineen, haitareineen ja puhaltimineen. Kun Jukka Poika laulaa Lavia vähäeleisen uusasiallisella tyylillään, lopputulos itkettää ja naurattaa. Sukuvika suksi ei luista ja Silakka-apaja vetävät suun messingille. Näistä Jukka Poika selviytyy kiitettävästi. Satamaduunareiden karusta arjesta kertova Lasijauholaivakeikka on tänäkin päivänä riipaisevimpia Suomessa koskaan tehtyjä lauluja, joka vetää hiljaiseksi myös Jukka Pojan tulkintana. Laulajan testamentti on laadukasta kotimaista käsityötä alusta loppuun. Kappalevalinnat kuvastavat hyvin Lavin tuotannon parhaita puolia. Kun vettä on virrannut tarpeeksi Kymijoessa ovat Lavin omapäiset kielikukkasetkin kasvaneet korkoa. Ne onkin mukava tallettaa "syömeimme kansioon". Eipä tarvitse Vepan hävetä tätä levyä laulajan taivaassa, jossa "leivotaan riemujen piirakkaa, joka paistetaan laulujen voissa". (TF) Jukka Poika: Laulajan testamentti, Veikko Lavin lauluja, Suomen musiikki 2008. kin tyytyväinen tulokseen. Turhan työlästä puuhaa! Monkilla oli 72 inspiroivaa sävellystä. Niiden parissa hän paini lopun elämäänsä. Miksikö? Koska niissä oli parantamisen varaa! Täydellisyys vaatii työnsä. Soittajapotreteista Henri Rousseaun maalaukseen vaihdettu levynkansi tekee kunniaa maestrolle ja hänen rentouttavalle levylleen. (PL) Thelonious Monk Plays Duke Ellington, Riverside 2007.
Kopion kopio
Sämpläys on mainio tapa luoda uutta musiikkia olemassa olevaa materiaalia hyväksikäyttäen. Se on musiikillinen vastine kollaasitekniikalle. Aineistoksi kelpaa lähes kaikki musiikista elokuvien dialogiin. Sekaan voi soitella ja pulista omiaan tai käyttää pelkästään kierrätysmateriaalia. Kekseliäästi käytettynä samplen avulla voi luoda jotain tyystin uutta tai antaa kiintoisan lisätulkinnan alkuperäisestä teoksesta. Ongelmatonta samplejen käyttäminen ei kuitenkaan ole, sillä tekijänoikeusjärjestöt ja artistien oikeuksia valvovat tahot ovat vallan hysteerisiä. Lupien hankkiminen on nykyisellään työlästä eikä byrokratia tunnu aina olevan muusikoilla päällimmäisenä mielessä. Vanhakantaiset lait ja etujärjestöjen näkemykset kaipaisivat pikaista tuuletusta. Musiikkiteollisuudella meni vuosikymmen musiikin nettijakelua vastaan tapellessa ennen kuin kaupallinen potentiaali ymmärrettiin. Samplejen kanssa tuntuu olevan sama meno. Sämpläämisen helpottamisella voitaisiin luoda uusi ansaintamekanismi tekijänoikeusjärjestöille vahdittavaksi. Mainio esimerkki saman samplen uudelleenkäytöstä on moneen kertaan versioitu The Temptationsin klassikkokappale A Message from a Black Man. Loppukesästä RZA ja Nas julkaisivat levynsä yhtäaikaa. Molemmilta levyiltä löytyy kappale, jossa käytetään samaa sämpleä. Siinä, missä
Perfektionisti
Thelonious Monk oli siirtynyt Riversidelle 1955. Levy-yhtiön tuolloin vielä vihreän tuottajan Orrin Keepnewsin mielestä Monkin alati soittamat omat sävellykset olivat liian vaikeita ja outoja monelle kuulijalle. Hän pyysikin Monkia tekemään triolevyn Duke Ellingtonin musiikista. Monkin hapuileva pimputtelu ja tapailu studiolla loi tuottajalle vaikutelman, ettei Monk tuntenut edes niitä kappaleita, jotka hän oli itse valinnut ohjelmistoonsa. Kattia kanssa! Herkkä taiteilija vain työsti kappaleita itselleen sopiviksi, tavallaan sävelsi niitä uudelleen. Mukaan levylle tulivat MJQ:sta juuri lähtenyt rumpali Kenny Clarke ja huisi basisti Oscar Pettiford. Petti oli mukana myös seuraavalla standardeja sisältävällä levyllä Unique, mutta kun Brilliant Cornersia äänitettiin, hän sai tarpeekseen ja lähti kesken session. Pelkästään nimikappaletta äänitettiin neljä tuntia ja sen alku vedettiin purkkiin 25 kertaa ennen kuin Monk oli edes jotensa-
NaS jatkaa alkuperäisen kappaleen yhteiskuntakriittistä linjaa, keskittyy Wu Tang Klanin tuottaja RZA uhoamiseen ja itsensä kehumiseen. Molemmat mainitut muusikot kuitenkin lämmittelivät MF Doomin jo vuonna 2003 käyttämää samplea. Vaikka kaikkien kolmen sample oli sama, olivat kaikki kolme kappaletta omia yksilöitä, alkuperäisiä taideteoksia. Näitä toivoisi lisää jatkossakin. (JT) NaS: NaS. Def Jam Recordings, 2008.
RZA as Bobby Digital: Digi Snacks. Bodog Mu-
Vieläkin vihainen
Zach de la Rochan hiljaiselo, sen jälkeen kun Rage Against the Machine hajosi vuonna 2000, on ollut melko tehokasta. Nyt sille saatiin kuitenkin päätös One Day as a Lion -duon mukana. Mars Volta -rumpali Jon Theodoren kanssa julkaistu EP antaa esimakua pian ilmestyvästä täyspitkästä. Vääristyneen rosoisen syntetisaattorimeluvallin ja rumpujen yhdistelmä antaa juuri oikean pohjan de la Rochan paatokselle. Zachin raivo ja yhteiskunnallinen äkäisyys eivät ole kadonneet mihinkään välivuosina, korkeintaan kasvaneet korkoa. Levyllä hyökätään tutun aggressiivisesti globaalin politiikan, uskonnon ja Irakin miehityksen kimppuun, kuitenkaan horjumatta liiaksi ryppyotsaisuuden puolelle. Zach ilmoittaa, että mikäli Jeesus ja Muhammed vielä eläisivät, he pippuroisivat sotaa lietsovat päättäjät aavikolla täyteen reikiä. (JT) One Day as a Lion: One Day as a Lion. Anti-, 2008.
sic 2008. King Geedorah (MF Doom): Take Me to You Leader, Big Dada, 2003.
Peuranjälkiä lumessa
The Deer Tracksin levy Aurora on ennen kaikkea fyysisenä asiana kaunis. Kannen siluettimaisema viettelee yksinkertaisuudellaan. Kuvan lisäksi säkenöivää levyssä on pahvista taiteltu origamimainen, yllätyksellinen ja elegantti CD-törö. Oi ruotsalaista uutta suunnittelua ja uutta musiikkia! Yhdessä kuva ja origami luovat ajatuksen sulavasta ja miellyttävästä musiikista. Sitä ruotsalaisduon tuotanto onkin. Elin Lindforsin ja David Lehnbergin hempeä elektropoppis soi pianoineen ja melodicoineen kovin iloisesti ja kevyesti. Näen peuranjäljet lumessa. Satumetsäseikkailun soundtrack on tässä! (HH) The Deer Tracks: Aurora. Despotz Records 2008.
voima 07 / 2008
47
equaldreams.com
artistille maksetaan
Hilseestä Liekaan
U N synnyin vuonna 1978, viestintä- ja mediahommelit olivat aika tarkkaan säädeltyjä. Jos olen oikein ymmärtänyt niin keskioluttakaan ei saanut R-kioskeista. Nykyään meillä on nettisivut ja multimediakännykät ja radiolupiakin myönnetään sinne sun tänne. Ajat ovat vapaammat ja anarkistisemmat, ja se on tietty hyvä. Mutta nykyään ei ole mitenkään mahdollista, että omakustannelehteä kannattaisi painaa 5 000 kappaletta tai että sitä myytäisiin r-kioskeissa. Vuosina 19771980 ilmestynyt Hilse tuohon saavutukseen kuitenkin huippuaikoinaan pystyi. Lehteä päätoimitti Miettinen, joka esiintyi julkisuudessa ja siviilielämässäänkin vain pelkällä sukunimellä. Nyt sama Miettinen on toimittanut Hilseen historian kirjaksi. Kirja sisältää zinen parhaat palat, ja tarjoilee nykynäkökulmasta erittäin mielenkiintoista kulttuurihistoriaa. Hilseen sisältö poikkeaa nykyzineistä painottumalla lähes täy-
K
dellisesti punkmusiikkiin. Muutoin vaihtoehtoista tai alakulttuurista elämäntapaa ei esitellä. Historiikki on tosi mielenkiintoinen kirja suomipunkin historiasta kiinnostuneille. on 32-sivuinen a5-kokoon taiteltu mustavalkoinen Lieka, joka on zineperinteitä kunnioittaen monistuskoneella tehty ja itse kokoon niitattu. Lehteä tekevä ja päätoimittava turkulainen Samuli esittäytyy vain etunimellään. Jutut käsittelevät punkbändejä ja Samulin ajatuksia esimerkiksi zinen tekemisestä ja polkupyöräilystä. Nimimerkki xMarkox on kirjoittanut kolumnin freeganismista. Koska Samuli on eläinoikeusaktivisti, hänen zinensäkin pitää kasvissyöntiasiat esillä ja kaikilta haastateltavilta tiedustellaan ruokavaliota. Lieka on kivan näköisesti taitettu ja bändihaastattelut on tehty miellyttävän tuttavallisella otteella. Toivottavasti Samuli jaksaa jatkaa zinen parissa. r-kioskeissa Liekaa ei tulla näkemään, valitettavasti.
TUOREIN KOTIM A INEN ZINE
jukka vuorio Miettinen: Hilse. Suomipunkin alku ja juuri. Like 2008. 336 s. Samuli: Lieka. Omakustanne. 32 s.
Skkreeeeeaaariiiky!
pataanien muodostama sunnalainen ääriliike, joka hallitsi suurinta osaa Afganistanista vuodesta 1996 vuoteen 2001, jolloin Yhdysvaltojen ilmapommitukset ja Pohjoisen liitto syrjäytti sen vallasta. (Wikipedia) Talibam!: Matt Mottelin ja Kevin Shean muodostama äärimmäinen gonzo-noiserock-freejazz-fuusioduo, joka julkaisee levyjä järjetöntä tahtia toistaiseksi 12 julkaisua vuosina 20052008 ja tuo esiintymislavoille vaaran tuntua sekä kaaosta, jota rock-konserteista on turha odottaa.
T
ALIBAN:
rajoja. Yllättyä tai saada vahvistus näkemyksilleen. Niin tai näin, tuskin tämä keikka kylmäksi jättää.
Jari Tamminen Talibam! 30.9. Black Box -klubi Helsingin Semifinalissa.
jännittävät rytmikuviot. Myös ei-ymmärrettävät rytmikuviot, korvia viiltävää melua. Päällisin puolin hässäkältä vaikuttavasta musiikistakin on löydettävissä nyansseja, edes kaoottinen melu ei ole välttämättä vailla rakennetta. Kaikkea tätä ja paljon muuta on tarjolla syyskuussa Semifinalissa kun Talibam! saapuu. Toisinaan kannattaa tuulettaa näkemyksiään musiikista, hakea sen
A R V A A M AT O N M E TA K K A ,
48 voima 07 / 2008 www.kansallisteatteri.fi
Rillipäät & Iso veli
Cory Doctorowin romaani opastaa nörttejä vallankumoukseen.
O
RWELLIN
KIRJASSA
Vuonna 1984 päähennkilö Winston Smith h kamppaili turhaan tootalitaristista hallintoa oa vastaan, sillä hän ei ymmärtänyt, etttä valvonta ulottui kaikkialle. Ison n veljen katse tavoitti lopulta rakastaavaiset kapinalliset vuoteessa. Cory ry n Doctorowin Little Brother -teoksen Marcus Yallow, nettinimeltään w1nn5t0n, tuntee valvonnan ja seurannan n teknologian hallitsijoitaan paremmmin, mikä antaa hänen kamppailullaleen toivoa: "Juuri tämän vuoksi rakastin teknologiaa: oikein käytettynä nä se antaisi voimaa ja yksityisyyttä." n Teknologisten taitojen poliittinen merkitys onkin Doctorowin nuortenkirjan tärkein sanoma. Hän uskoo vahvasti, että teknologinen tieto antaa yksilöille mahdollisuuden turvata omaa vapauttaan ja yksityisyyttään. Jos taas suhtaudumme teknologiaan välinpitämättömästi, olemme jo luovuttaneet osan yksityisyyttämme.
Intiaa vakavasti
aikakaudella Goa alkaa olla monelle suomalaisellekin tutumpi taajama kuin Kajaani. Aiheesta julkaistujen kirjojen perusteella käynnissä on oikea Intia-buumi. Perinteistä värikylläistä Intiafantasiaa kaipaavat voivat tarttua vaikkapa Gregory David Robertsin Shantaram-tiiliskiveen (2003). Akateemista, erittelevää infoa etsivän taas kannattaa hankkia käsiinsä Tapio Tammisen toimittama tietopaketti Guruja, joogeja ja filosofeja. Kirjan kymmenessä esseessä suomalaiset indologit esittelevät perinpohjaisesti intialaisen filosofian vaiheita, suuntauksia, merkittävinä pidettyjä ajattelijoita ja oppien heijastumia käytännön elämään.
D
ELHIN-REITTILENTOJEN
ulkopuolelle. Idän ja lännen vuoropuhelun kartoittaminen onkin teoksen suurin ansio. kulttuurin dialogi on synnyttänyt lukuisia uushindulaisia ja new age -liikkeitä. Myös moderni tiede alkaa vähitellen avautua idän opeille, sillä hindujen ja buddhalaisten pyhissä teksteissä on ilmennyt hämmästyttäviä yhtymäkohtia neurobiologian ja kvanttifysiikan uusimpien löytöjen kanssa. Kirjan kiinnostavin puheenvuoro onkin Tarja Kallio-Tammisen essee, joka vertailee intialaisen ajattelun ja modernin fysiikan yhtäläisyyksiä. Materian paljastuminen aineettomaksi ja subjektin ja objektin rajan katoaminen ovat ajaneet mekanistisen hiukkasparadigmamme karille. Ja saattaa olla, että uutta maailmankuvaa rakennettaessa katse on käännettävä itään.
INTIALAISEN JA LÄNSIMAISEN
muun muassa karman, joogan ja gurun kaltaisia käsitteitä, joita kuulee nykyisin arkikielessä meidänkin leveysasteillamme. Koska intialaisessa perinteessä filosofia ei ole irtautunut uskonnosta, maan henkinen kulttuuriperintö poikkeaa huimasti länsimaisesta materialismista. Toisin kuin aiemmin on luultu, tämä ei kuitenkaan ole sulkenut kulttuureja toistensa
L Ä P I K ÄY D Ä Ä N
Tero Tähtinen Tapio Tamminen (toim.): Guruja, joogeja ja filosofeja. Intian filosofiaa. 329 s. WSOY 2008.
50 voima 07 / 2008
Arjen pikkuhässäkät K
Dokumenttiohjaaja John Webster pisti keskiluokkaisen perheensä koetukselle.
Tuomas Rantanen
E S K I L U O K K A I N E N perheeisä John Webster saapuu sovitusti Kiasman aulaan, jossa häntä haastattelijana odottaa toinen keskiluokkainen perheenisä. Jo kahvijonossa Webster huokaa haastattelujen sumaa. Taideteollisen korkeakoulun elokuvaopintojen dokumenttilinjalla ei arvattu valmen-
taa tällaiseen. Mutta Webster onkin osunut Katastrofin aineksia -dokumenttielokuvallaan tuoreessa kulmassa kuumaan aiheeseen. Ilmastomuutoksesta puhuvat kaikki, mutta Websterin valopäinen oivallus oli ryhtyä tutkimaan aihetta porvarillisen perhearjen kautta.
K ATA S T R O F I N A I N E K S I A
mikä olisi hyväksi itselle, sitten mikä olisi hyväksi lapsille ja ehkä sen jälkeen, mikä olisi hyväksi sukulaisille ja ystäville. Elokuvan kannustavin piirre liittyykin siihen, että tiedostavan arjen pikkuhässäkät eivät itse asiassa ole perheen yhteisen olemisen kannalta sittenkään kurjia, vaan yhdistäviä ja jopa voimauttavia.
K ATA S T R O F I N
ikävuoden aikana. Lapsille pitäisi opettaa enemmän ihmisen riippuvuutta luonnosta ja siitä, miten koko sivilisaation rajat määräytyvät." Websterin mukaan ilmastonmuutokseen liittyy moraalinen ulottuvuus: "Huomasin miettiväni itse mitä sanon joskus aikanaan lapsille ja lapsenlapsille, kun he kysyvät, mitä tein silloin kun sain tietää." Hän vertaa muutostarpeen kieltämistä siihen, kuinka aikanaan keskitysleirien vieressä asuvat tavalliset kansalaiset torjuivat tiedon siitä, mistä niissä oli kyse. tottuneen matkasaarnaajan äänenpainolla: "Ehkä elokuvan tärkein opetus on väittää, että alkuun vähempikin riittää. Ei tarvitse ajatella että kaikki tai ei mitään." Mutta hei, pelastuuko maailma vain keskiluokan itsellisyyteen vetoamalla ja sen kulutustottumuksia hiukan hienosäätämällä? "Ei, muutosta ei voi vierittää kokonaan kuluttajan niskaan. Pitää huomata, että taustalla vaikuttaa kolmoisdraama päättäjien, teollisuuden ja kuluttajien välillä. Päättäjien pitäisi ohjata teollisuutta ja yritysmaailmaa tuottamaan kuluttajille ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Ja kuluttajien pitäisi vaatia enemmän päättäjiltä", Webster summaa.
W E B S T E R J U L I S TA A J O H A A S T AT T E L U T U N T I O N L O P U I L L A A N .
-elokuvassa Websterin nelihenkinen perhe yrittää arjessa vähentää öljyriippuvuuttaan vuoden ajaksi. Se osoittautuu välillä konstikkaaksi. "Havahduin itse vuonna 2005, kun näin ympäristömuutoksen jäljet mökilläni Pellingin saaristossa", Webster selittää. "Halusin tehdä elokuvan muutosprosessista ja suunnata sen samanlaisille ihmisille kuin minä itse. Ja jotta elokuva tavoittaisi yleisönsä, sen piti olla myös hauska." Itseironisesti kuvattu perhearjen muutoskitka ja parisuhdedynamiikka tuntuivat minusta tutulta. Olen vuoden vanhempi kuin 41-vuotias Webster. Meidänkin perheessämme on kaksi alle 10-vuotiasta poikaa ja elämme melko samanlaista taviskuluttajaelämää itähelsinkiläisessä lähiössä kuin Webster perheineen Espoossa. Vaikka meillä esimerkiksi liikennevalintoihin ja kierrätykseen liittyvät rutiinit ovat ehkä vakiintuneempia, alituisena vieraanamme on tunne siitä, että ekologinen jalanjälkemme on yhä taatusti liian suuri. Ja siitä, että emme tee niin paljon asioiden eteen kuin voisimme. että muutoksen kannalta länsimainen keskiluokka on keskeisessä asemassa kulutuksen suhteen, koska se on maailman rikkain ihmisryhmä ja sillä myös on varaa muutokseen. Webster valittaa kuitenkin, kuinka "keskiluokkaisella ihmisellä pitää olla varmuus siitä, että muutos kannattaa myös itselle". Hänen mukaansa on tyypillistä ajatella ensin,
W E B S T E R P A I N O T TA A ,
aineksia havainnollistaa tehokkaasti oppikirjaneuvoja, joiden mukaan voimme vaikuttaa etenkin säätelemällä liikkumistamme, siis luopumalla lentämisestä ja vähentämällä omalla autolla ajamista. Toiseksi merkittävimmät päästösäästöt syntyvät kodin energiaratkaisuista. Webster tunnustaa, että muovi pakkausmateriaalina sai elokuvassa ehkä liiankin paljon huomiota. "Se oli tapa tehdä näkyväksi, kuinka öljyriippuvaisia olemme." Muutenkin kokonaisuus jää välillä painotetun konkretian alle. Elokuvassa esimerkiksi sivuutetaan se, että koko ruokateollisuutemme on öljyriippuvaista ja että jo valmistetut muoviesineet itse asiassa sitovat kasvihuonekaasuja. Toinen ongelmallinen painotus syntyi, kun elokuva keskittyi koko yhdyskunnan päästöjen sijaan yhden perheen päästöihin. Näkökulma antaa lämmön ja sähkön yhteistuotantantoon perustuvasta ekotehokkaasta kaukolämmöstä turhan mustan kuvan. mielestä perhe on muutoksen moottori nimenomaan myös lastensa kautta: "Lapset ovat sopeutumiskykyisiä ja suurin osa siitä, mitä kuuluu elämään ja mitä ei, omaksutaan ensimmäisen seitsemän
WEBSTERIN
Ekologinen me jalanjälkem ti tus on yhä taa liian suuri.
MUUTOKSEN MOOTTORI? John Webster
Ennen heti seuraavaksi sovittua Katso-lehden haastattelua pitäisi vielä saada Websteristä kuva lehteen. Kiireessä keksin, että dokumenttiohjaajan voisi seisottaa autojen keskelle Mannerheimintien liikennejakajaan katse haastavasti kaupunkiin päin. Webster huomauttaa kohteliaasti, että juuri samassa paikassa otettiin kuva Apu-lehdelle. Ja kuulemma toiseenkin suuntaan on jo kuvattu.
uskoo porvarilliseen perheeseen.
Tuomas Rantanen Katastrofin aineksia ensi-illassa 19.9.
valkokangas
Elokuva opettajille
Ben X on belgialainen elokuva lievästi autistisesta teini-ikäisestä koulupojasta, jota on kiusattu koko oppiuransa ajan. Benin varsinainen ongelma ei ole autismi, vaan ihmiset ympärillä. Kotonaan Ben pakenee videopeliin, jonka avulla elää toista elämäänsä lihaksikkaan ja kaikin puolin voitokkaan sankarihahmon kautta. Nettiin levinnyt video, jossa Beniä nöyryytetään julmasti luokan edessä, toimii elokuvan käännekohtana. Ben päätyy varsin omintakeiseen lopulliseen ratkaisuun. se ei herättänyt kiinnostusta. Nimenomaan jokaisen opettajan tulisi tämä nähdä. Ohjaaja Nic Balthazar on tehnyt elokuvan oman romaaninsa pohjalta. Järkyttävyyttä lisää, että tarinan sanotaan perustuvan tositapahtumiin. (JuT) Nic Balthazar: Ben X. Elokuvateattereissa nyt.
päivi nikkilä, tuomas rantanen, Jari Tamminen & Julle Tuuliainen
Sarjakuvat filmille
Sarjakuvafilmatisoinnit ovat Hollywoodin viime vuosien rahasampo. Sarjakuvien tavoitellessa kuluttajien rahoja alati tiukemmin kilpailluilla viihdemarkkinoilla ovat sarjakuvayhtiöt ymmärrettävästi kurotelleet sankareineen myös elokuvateatterien lippuluukkuja kohti. Tietokonetehosteet mahdollistavat sen, mikä aikaisemmin tarttui vain paperille. Dark Horse Comicsin sarjakuvahahmo Hellboy on harmillisesti poikennut toisessa filmatisoinnissaan kauemmas alkuperäisteoksesta. Toki sarjakuva ja elokuva poikkeavat toisistaan tarinankerrontavälineinä, mutta tällä kertaa tekijät ovat lopullisesti heivanneet alkuperäisen sarjakuvan vahvuudet ikkunasta. Edgar Allan Poelta ja H.P. Lovecraftilta lainattu kerronta ja vinksahtaneisiin kansantaruihin perustuneet tarinat ovat väistyneet rymistelyn alta. Kuiva, makaaberi huumori on saanut antaa tietä keskenkasvuisille suunnatulle naljailulle
ja vitseille. Ja lopussa rakkaus voittaa, hitto. Elokuvien tuotantobudjettien alati kasvaessa tarve tyydyttää mahdollisimman suurta yleisöä johtaa harmillisiin kompromisseihin. (JT) Guillermo del Toro: Hellboy II The Golden Army. Ensi-ilta 5.9.
lahjakkaasti. Monitasoinen juoni vie mukanaan. Kuvauksen rytmi vaihtelee imevästi mutta tahti on välillä kiivas, jopa sekava. Elokuva on merkityksellisiä viitteitä pullollaan. Kamera toimii osittain päähenkilön silminä zoomaten Watteaun maalauksiin ja siirtyen niiden yksityiskohtiin tietokoneruudulla. Leikkaukset ovat nopeita. On maalausten yksityiskohdat ja historia, Lucien oma elämä, professorin tulkinnat, teatterin maailma, K2-vuori ja salaperäinen
Mitä silmäni ovat nähneet
Ranskalaisen Laurent de Bartillatin esikoisohjaus Maalaukseen kadonnut nainen lähtee liikkeelle 1700-luvulla vaikuttaneen kuvataiteilija Watteaun elämästä ja maalauksista. On harvinaista seurata kuvakerrontaa, joka monistaa maalaustaiteen yksityiskohtia sellaisella runsaudella kuin tämä elokuva. Elokuva alkaa lähikuvasta. Päähenkilö, taideopiskelija Lucie innostuu Watteaun maalauksien naishahmoista ja niiden mallina olleen ballerinan tarinan selvittämisestä. Lucie tempautuu taidehistorian ja sen tulkintojen pyörteisiin ja joutuu vähitellen oman intohimonsa vietäväksi. Ohjaaja Bartillat luo kerronnan tasoja mies. Eräs nainen uppoaa maalaukseen ja toinen maalauksiin. Tunnelma on tiivis ja näyttelijät intensiivisiä. (PN) Laurent de Bartillat: Maalaukseen kadonnut nainen. Ensi-ilta 5.9.
Koulukiusaaminen lienee ongelmana aina ja kaikkialla. Jokaisessa luokassa tuntuu olevan se muita fyysisesti heikompi ja sosiaalisilta taidoiltaan arempi, joka joutuu silmätikuksi. Elokuvassa, kuten todellisuudessakin, on opettajia, jotka yrittävät parhaansa mukaan lopettaa kiusaamisen. Mutta sitten on niitäkin, joita ei vaan kiinnosta, ja jopa niitä jotka menevät mukaan kiusaamaan. Tämän elokuva-arvostelun olisin mieluiten julkaissut Opettaja-lehdessä, mutta
Ihmisiä ja hevosia
Hanna Maylettin ensimmäinen pitkä teatterielokuva on piristävä, koska se on katsojaa kosiskelematon. Kotimaisen elokuvatarjonnan keskellä se herättää kunnioitusta: nyt ei ole kyse merkkimiesten näköispatsaista, kansallishistorian käännevuosista eikä nuorten kaupunkilaisten bailausahdistuksesta, vaan yksinkertaisen vakavas-
ta arkidraamasta. Elokuvan keskiössä ovat perheen sisäiset jännitteet: joskus kaappiin sullottu perhehistoria lomittuu katkoksellisesti nykyhetkeen. Keskeisiksi vastapareiksi muodostuvat elämässään hiukan eri latuja kyntäneet sisarukset, jotka ottavat mittaa toisistaan vaatimalla toistensa ohi tunnetason oikeutta saman teini-ikäisen tytön äitiyteen. Kaneli Johanssonin esittämä tytär oireilee aidon ristiriitaisesti suhteessa aikuisten sotkuihin. Käytännön tasolla elokuva nojaa paljon sisaruksia esittävien näyttelijöiden (Tiina Lymi ja Minna Haapkylä) kokemukseen, mutta samalla heidän jo pitempään kumuloituneet karismansa uhkaavat peittää elokuvan pohjimmaisen tuoreuden alleen. Toisaalta jopa hetkellistenkin ilon pilkahdusten puuttuminen on jo omiaan vieraannuttamaan katsojaa kuvatusta maailmasta. Samalla henkilöistä ja itse draamasta tulee hiukan ohuempia kuin olisi suonut. (TR) Hanna Maylett: Erottamattomat. Ensi-ilta 5.9
voima 07 / 2008
51
Pieni ihme Sudanissa
sudanilaissyntyistä ex-lapsisotilasta ja nousevaa hiphoptähteä Emmanuel Jalia, haastateltavani vaikeni välillä yllättäen ja vaihtoi puheenaihetta. Joskus Jal sanoi yhtä ja vihjasi toista. Varautuneisuus tuntui ahdistavalta, sillä jotenkin se ei sopinut miehen puheliaaseen perusluonteeseen. Tilanne toistuu c. Karim Chrobogin ohjaamassa War Child -dokumentissa, joka vie Jalin etsimään itseään sodan ja öljykaupan runtelemaan Etelä-Sudaniin. Tapoitko ikinä ketään, innokas amerikkalaiskoululainen kysyy Jalilta. Huoneeseen laskeutuu se sama hiljaisuus. on kaksi puolta. Yhtäältä se on kunnianhimoinen yritys selittää monimutkaisen ja vähän tunnetun konfliktin poliittisia, taloudellisia ja uskonnollisia taustoja nuorille katsojille. Silloin elokuvassa on yhteiskuntaopin tunnin tuntua, mutta hyvässä mielessä: olisi tätä kelvannut lukiossa katsella. Toisaalta War Child on tarina Jalin ihmeellisestä selviytymisestä. Se puoli haparoi pahasti, sillä ensikertalainen ohjaaja fanittaa liikaa eikä osaa katkaista konserttikuviaan silloin, kun katsojaa jo puuduttaa. Leffalla on pituutta lähes puolet liikaa.
CHROBOGIN DOKUMENTILL A
14. Romanimusiikin festivaali NYT Helsingissä:
K
UN
K E VÄ Ä L L Ä
H A A S TAT T E L I N
ja Jalin ahdistuneen hiljaisuuden välissä elokuva voisi helposti tukehtua. Keniassa ja Sudanissa kuvatuissa kotiinpaluujaksoissa on kuitenkin sähköä, ja koko homman pelastaa käsittämätön onnenpotku: arkistoista löytynyt dokumenttifilmi vuodelta 1989. Siinä noin kahdeksanvuotias Emmanuel Jal, etiopialaisen Fugnidon sotalapsileirin virallinen puhemies, esittelee kuvausryhmälle leirin elämää. Filmin olemassaolo on pieni ihme: miten ihmeessä juuri tästä pojasta Sudanin satojentuhansien kadonneiden lasten joukosta on kuvattu ja säilynyt näin täydellinen pieni henkilökuva? Kuvausryhmän vierailun aikaan Jalia ja leirin muita lapsia koulutettiin jo yk:n selän takana kapinallisarmeija spla:n taistelijoiksi. Tästä pikku-Emmanuel ei toki virka mitään. Hän on sanavalmis, reipas ja rohkea. Sotavuodet, ihmepelastumiset ja tähteys ovat vielä edessä, eikä aikuisen Jalin varautuneisuudesta näy jälkeäkään.
O H J A A J A N H A LT I O I T U M I S E N
1.-2.9. Mirits, Kulttuurikeskus Gloria, Pieni Roobertinkatu 12
Maanantai 1.9. Klo 19.00 Tiistai 2.9. Klo 19.00
Raul Mannola, Zugara - Flamencolta Flamencolle Liput 20/15 Kaaleenlauluja Hilja Grönfors & Latso Dzinta Liput 15/10
Liput Miritsiin Lippupisteestä!
3.-4.9. Kino Kalderas, Elokuvateatteri Kino, Eerikinkatu 11
KESKIVIIKKO 3.9 TORSTAI 4.9
Klo 16.00 MIRE BALA KALE HIN 1 Nukkeanimaatio Suomeksi Liput 5 Klo 18.00 AVAJAISET EIHÄN TÄMÄ MAA MINUN OMANI OLLUT (suomi / romani), 47 min., ensi-ilta ohj. Katariina Lillqvist Elokuvan jälkeen esiintyy Hilja Grönfors & Latso Dzinta Liput 15 Klo 20.00 SONJAN PERHE Dokumentti, ohjaus Daniela Rusnokova , Slovakia , 2006, 35 min. (slovakia/romani), tekstitys englanniksi Liput 10/7 Klo 21.00 PUHDISTUS Dokumentti 2006 , ohj. Erkko Lyytinen Liput 10/7 Klo 22.00 GUD FADER OCH TATTAREN Ruotsi, 1954, draama, 90 min. (ruotsi) Liput 10/7 Klo 16.00 MIRE BALA KALE HIN 2 Nukkeanimaatio Englanninkielinen versio Liput 5 Klo 17.00 Brnon romanikulttuurin museo esittää: THESE ARE PAINFUL MEMORIES dokumentti (tsekki / romani, engl. tekstitys) Jana Horváthová: Romanimuseon historia ja tulevaisuus perinteen tallentajana Paneelikeskustelu: Romanikulttuurin tallennus Suomessa Keskustelijoina YLE:n Dokumenttiprojektin, Romanifoorumin sekä Romanitaiteen keskuksen edustajat. Liput 10/7 Klo 19.00 MUSTALAISTEN MUUTOKSEN AIKA 70-luvun romanireportaaseja TV2:n arkistoista Ohj. Eila Cederberg, 50 min. (suomi) Vapaa pääsy Klo 20 PÄÄTTÄJÄISET EIHÄN TÄMÄ MAA MINUN OMANI OLLUT uusinta, kts. keskiviikko ROMANIKARAOKE Liput 10/7 Kino Kalderasin liput ovelta ja lippuvaraukset osoitteesta onni.lillqvist@hotmail.com
Hanna Nikkanen C. Karim Chrobog: War Child. Ensi-ilta Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla, 18.28.9. Helsingissä.
ELOKUVAFESTIVAALI LÄPI VUODEN
VOIMAN TV-LIITE
Torstaisin YLE FST: Hill Street Blues Steven Bochcon ja Michael Kozollin käsikirjoittaman televisiosarjan (tuotantokaudet 19811987) absurdilla huumorilla höystetty sosiaalipoliittisesti älykäs arkirealismi mullisti koko amerikkalaisten poliisisarjojen genreä pysyvästi vähän samaan tapaan kuin aikanaan Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön Komisario Beck -dekkarisarja (196575) muutti skandinaavista rikoskirjallisuutta. Maanantaisin YLE TV2: Hädän hetkellä West Wingillä ja Teho-osastolla kuuluisammaksi tulleen John Wellesin poliisipalomies-ensihoitajasarja (tuotantokaudet 19992005) jatkoi Hill Street bluesin perintöä kuvaamalla yhteiskunnan nurin-kurin-osaston vartijoita, häiriköitä ja uhreja motiiveiltaan ja arvoiltaan ristiriitaisina kansalaisina asettuen samalla keskimääräistä tukevammaksi antiteesiksi C.S.I.-poliisisarjojen kaltaisille yksiulotteisille isovelimoraliteeteille. Maanantaisin YLE Teema 22.9 alkaen: Churchillin henkivartija Englantilaisessa 13-osaisessa dokumenttisarjassa piirretään vähän hömelön mutta roolissaan kiiinnostavalla näköalapaikalla havaintojaan tehneen aseenkantajan silmin avartavaakin kuvaa lahjakkaasta ja pelottomasta brittiläisen imperiumin yläluokkaisesta seikkailijasta, jonka julmista siirtomaasodista maailmansotaan ulottunut vaikuttajakaari kertoo paljon koko eurooppalaisuuden historiasta.
ORION
Eerikinkatu 15 p. 09-61540201
Elokuvateatteri
MICHELANGELO ANTONIONI
RETROSPEKTIIVI 21.9. SAAKKA
52 voima 07 / 2008
Ajattelun aminohappoja!
Arvoisa päätoimittaja Kimmo Jylhämö, Voima-lehtenne 6/2008 johdosta: onneksi olkoon, raikasta touhua. Luin joutilaan iltapäivän aikana lehden kannesta kanteen. Monen stimuloivan jutun joukosta tahdon erikseen kiittää Hanna Nikkasen juttua Tytöt tahtoo laskea. Se tarjosi ajattelun aminohappoja. Jari Sarasvuo aloittaa myös avoin keskustelu siitä, onko nykyinen määrä kansanedustajia todellakin tarpeen, kun väkilukuun nähden muuallakin pärjätään vähemmällä. Esimerkkeinä maista ja edustajamääristä olkoon vaikkapa: Norja 169, Tanska 179, Ranskan senaatti 331 (väkiluku yli 64 miljoonaa), Saksa 603 (väkiluku noin 82 miljoonaa). Suomessa voitaisiin aivan hyvin vähentää näitä itseään edustavien ja jatkuvasti palkkojaan nostavien kansanedustajien määrää puoleen. Varsinkin kun nykyään kaikki suuret päätökset tehdään europarlamentissa. Tämä sadan edustajan vähentäminen voidaan tehdä demokratian kärsimättä ja siitä koituvat kokonaissäästöt olisivat niin valtaisat, ettei kukaan tohdi ääneen sanoa. Myös verovaroista käsittämättömästi maksettavat puoluetukimiljoonat vähenisivät näin ja verorahat saataisiin hyödylliseen käyttöön, vaikkapa terveydenhoitopalveluihin. vapaamuurarit ja KMS
posti
sama mutta rajan toisella puolella. Toisaalta, kertojan mukaan Meksikossa kohtalo olisi paljon pahempi. Nämä väitteet antaavat minulle kuvan että Meksiko on hyvin samanlainen kun Hollywoodin elokuvat antaavat ymmärtää; hämärä, likainen ja köyhä, eikä Meksikolla ole mitään asiaa tai mielipidettä tähän ongelman liittyen. Entä mikä on Meksikon maatalouden tila ja mikä sen suhde USA:n maatalouteen? Lopuksi kysyisin: mitä se meille kuuluu täällä kaukaisessa Suomessa? Näkyykö näiden ihmisten työntulos meidän pöydissämme? Francisco Delahay
Mautonta
Voima (6/2008) osoittaa todellista mauttomuutta käyttämällä vanhaa kliseistä "koolla on väliä" -lausetta tietoisen kaksimielisesti. Ja vieläpä jutussa nostona uudelleen, niin että mitään ei jää arvailujen varaan. Miksi mieheen kohdistettu sukupuolinen iva on sallittua ja naiseen ei? Miksi naisten rintojen koosta ei voi vääntää vitsiä, miksei lyhytkasvuisuudesta, ihonväristä tai vammaisuudesta, mutta miehen sukupuolielimistä voi? Ja vielä, asian vierestä: miksi pelkuruus ja selkärangattomuus on "munattomuutta"? Tarkistakaa asenteenne, vai eikö teillä ole tarpeeksi pillua? Pureskelija
Ilahduttaa ja ei
Oli ilahduttavaa lukea heinä-elokuun Voimasta Harri Kiven kirjoitus koskien mielenterveyskuntoutujien erilaista kohtelua Suomessa ja Italiassa. Voiman juttuja lukiessa tulee usein mieleen Julma-Henrin sanat: "Ei saa valittaa, Afrikassa on pahemmin." Toki jutut Myanmarin tilanteesta ja globalisaatiosta ovat tärkeitä, mutta Kiven jutussa parasta olikin tunne siitä, että kerrankin joku puhuu siitä mitä on itse kokenut ja mihin ehkä voisi myös vaikuttaa. Prekariaatin tunnuksen "Hanki elämä, älä työtä", jätän omaan arvoonsa. Elitististä soopaa
Varjoelämää Amerikassa
Kiitos Varjoelämää Américassa -artikkelista (Voima 6/2008). On arvokasta, että vihdoin esitetään siirtotyöläinen eli "bracero" suomalaisille lukijoille. Kuitenkin artikkeli jättää monia kysymyksiä vastaamatta ja mielestäni jopa vahvistaa joitakin ennakkoluuloja. Lukiessani kysyn itseltäni miksi nämä ihmiset lähtevät "kauheasta" Meksikosta maahan joka on sanojensa mukaan
Osuvaa!
Hyvä Voima! Olipa osuva Suomi-Soppa-"mainos" edellisessä lehdessänne. Korruptioon verrattavissa oleva vaalirahasotku on syönyt leipäpolitiikkojen eli itsensäedustajien uskottavuuden. Tähän liittyen tulisikin julkisuudessa
Mihin kyytöt jäivät?
Mihin ovat jääneet Ilmari Majurin antoisat kolumnit? Olisi myös mukava
Osta hyvä fillari!
Suomen armeijan vankka miestenpyörä takaa timmit pohkeet. Tyylikäs.
Myynnissä: Horisontti Team ry:n pyöräpajalla, Vellikellontie 4 (Malminkartano), Helsinki, p. 0440-999 503.
Voima-makuupussit
130 ¤ 27
Aseet auroiksi!
Armeijan vanhat, kaasunaamarilaukut voima-painatuksella. Huipputekniikka: sekä olkaettä vyötäröhihnat!
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta, tilaukset@voima.fi
TUOTETTA JÄLLEEN SAATAVILLA!!!
19
Nyt saatavilla myös kansainvälisesti arvostetun Le Monde Diplomatiquen suomenkielinen editio. Seitsemäs Diplo-pokkari ilmestyi elokuussa, tänä vuonna julkaistaan neljä pokkaria. Tilaukset: www. mondediplo.fi
voima 07 / 2008
53
lukea miehen uusista käänteistä aivan juttuna lehdessänne, ja siitä mikä on kyyttöjen nykytilanne. Nina Juurimaa
Linja pitää
Kiitos lehdestänne, joka ihailtavasti on pitänyt linjansa. József
Taloustoimituksen "viisaat"
"Kohtuullinen inflaatio ei ole lainkaan paha juttu. Siitä hyötyvät esimerkiksi asunto- ja opintovelalliset suurten talletusten päällä istujien kärsiessä. Ehkä juuri jälkimmäisten ihmisten etujen takia inflaation hallinnasta on tullut talouspolitiikan ykkösprioriteetti." Näin siis taloustoimituksen viisaat Voiman numerossa 5/2008. Pieleen meni. Sanonta "inflaatio syö velat" piti ehkä paikkansa 1970-luvulla, jolloin korkoja säänneltiin ankarasti. Nykyään korot määräytyvät kuitenkin markkinaehtoisesti ja seuraavat inflaatio-odotuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että inflaatio nostaa korkoja ja kurittaa siten yhtälailla myös asunto- ja opintovelkaista. Mikäli inflaatio ymmärretään rahan arvon alenemisena ja nimellishintojen nousuna, niin siitä kärsivät eniten, vastoin taloustoimituksen väittämää, juuri pieni- ja keskituloiset. Näin siksi, että näillä ryhmillä kulutukseen menee suhteellisesti suurempi osa käytettävistä olevista tuloista kuin parempituloisilla.
Inflaatio hyödyttää teoriassakin vain sellaisia, joiden omaisuus on kiinni muussa kuin rahassa, ja tuolloinkin vain laskennallisen arvonnousun verran. Luulisin, että esimerkiksi asuntovelallista ei hirveästi asunnon laskennallinen arvonnousu lämmitä, jos rahat eivät kohonneiden korkojen vuoksi riitä seuraavan lyhennyksen maksamiseen. Useimmitenhan se asunto ostetaan asumista, ei rikastumista varten. Elämä on asumista varten
lainkaan kantaa tähän kysymykseen. Sekä Aino- että Reino-kotikengät ovat suomalaisten suosiossa. Mutta vain kotikenkien suosio ei ollut syy tehdä näyttelyä. Hyvä Reino! -näyttely pyrkii valottamaan, miksi ja miten Reino-tossusta on tullut suomaisuuden symboli. Tästä ilmiöstä tässä näyttelyssä on kysymys. Ritva Palo-oja
1990
-luvulla joukko afrikkalaisia lääkäreitä nimesi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) "lapsikuolleisuusrahastoksi" (Infant Mortality Fund), koska sen opit johtivat lapsikuolleisuuden kasvuun. Kansalaisjärjestöt ovat kauan arvostelleet IMF:ää siitä, että sen köyhille maille sanelemat lainaehdot suistavat maita kurjuuskierteeseen. Nyt nämä syytökset ovat saaneet rankanpuoleista todistusaineistoa tuekseen. David Stucklerin Cambridgen yliopistossa johtaman tutkimuksen mukaan IMF:n lainat ovat lisänneet tuberkuloosikuolemia. Ryhmä analysoi tubitilastoja 21 entisessä sosialistimaassa, joita IMF lainoitti rautaesiripun romahduksen eli vuoden 1989 jälkeen. Lainojen jälkeen tubikuolleisuus kasvoi 16 %. Tubi jopa yleistyi sitä voimakkaammin mitä isomman lainan maa sai. Ennen IMF:n lainoja tubitartuntojen määrä näissä maissa oli joko laskussa tai vakaa.
Miksi ei löydy? Kävipä sattuvasti
Löytyipä ihan vahingossa mulle sopiva lehti! Kerrankin kannatti seikkailla netin ihmeellisissä syövereissä lauantai-aamua tuhlaamassa! En ole koskaan edes kuullut tästä lehdestä, mutta kohtapa se kolahtaa postilaatikkoon! Tavataan pian! R.K Yritin löytää lehteänne Leppävaaran Sellon kirjastosta. Työntekijät kuitenkin olivat autuaan tietämättömiä, eivät muistaneet edes nähneensä. Ja nämä siis kirjaston "tietotyöläisiä"! Kysyisinkin nyt, mistä saan Voimaa? Aikaisemmin sitä sai noutaa Sellon alakerrassa sijaitsevasta liikkeestä, mutta tämä liike on lopetettu tai jossain muualla. Anna
Ainot ja reinot
Voimassa 5/2008 oli Voimakalenterissa pieni juttu otsikoltaan Aino nousuun! tamperelaisesta kenkänäyttelystä. Jutussa haastateltiin allekirjoittanutta näyttelyn suunnittelijaa. Kyllähän haastattelusta saa esiin millaisen kuvan vain, jos irrottaa yksittäisen lauseen asiayhteydestään. Aino- ja Reino-kotikenkien suosiosta puhuttaessa ei todellakaan ole kysymys yhteiskunnassamme vallitsevasta sukupuolien välisestä tasa-arvosta, enkä vastauksellani toimittajalle ottanut
Toimitus vastaa
Sellon kirjaston musiikki- ja lehtiosastojen tietämillä on hylly, josta meidänkin lehtemme on noudettavissa. Muut jakelupaikat löytyvät netistä, www.voima. fi. Jos voimattomuus ahdistaa, aina voi kysyä lähikuppiloista ja muista mukavista paikoista, haluaisivatko ne Voimaa jakoon, eikä maksa mitään! Otamme myös kiitollisuudella vastaan ehdotuksia uusista jakelupaikoista osoitteeseen jari.tamminen@voima.fi.
Terveysasiantuntijat pitävät tubikuolemia herkkänä terveydenhuollon kokonaistilan mittarina. IMF on 70-luvulta alkaen soveltanut niin sanotun Chicagon koulukunnan talousoppeja ja asettanut lainojensa ehdoksi julkisen sektorin kutistamisen. Selkokielellä IMF on sanellut maille uusliberalistisen, oikeistolaisen politiikan, muun muassa leikkauksia koulutukseen ja terveydenhoitoon ja palvelujen yksityistämistä. Peruskoulu ja -terveydenhoito ovat kuitenkin kehityksen edellytyksiä. On aika tunnustaa uusliberalistinen markkinafundamentalismi ideologiaksi, jonka dogmaattinen soveltaminen on yhtä tuhoisaa kuin muukin ideologinen fundamentalismi.
TILAA VOIMA, SAAT NYT KAUPAN PÄÄLLE
Puolueiden kriisi -pamfletin, joka on vastaveto uusliberalismille ja sisältää keinoja politiikan palauttamiseksi puolueisiin. Tämä teos suututti Paavo Lipposen. Toimittajina Mika Rönkkö ja Hanna Kuusela. Kirjoittajina mm. Ruurik Holm, Anna Kontula, Thomas Wallgren, Tuomas Rantanen, Outi Alanko-Kahiluoto, Eetu Viren ja Heikki Patomäki.
Pohjoismaat, joissa julkinen sektori on "suuri", keikkuvat kansainvälisten vertailutilastojen parhaassa päässä. Talousoppeja on korkea aika päivittää laajemminkin. Valtavirran taloustiede epäonnistuu kerran toisensa jälkeen spekulatiivisten markkinakuplien aiheuttamien romahdusten ennustamisessa, saati estämisessä. USA:n roskalainakriisi ja sen heijastuminen muihin maihin on tuorein esimerkki. Kaikkein vakavinta on, että koko planeetan kyky ylläpitää ihmisyhteiskuntia on vaarassa romahtaa. Norjalainen ystäväni Øystein Dahle,Worldwatchinstituutin hallituksen puheenjohtaja, tapaa sanoa: Sosialismi romahti, koska markkinat eivät välittäneet totuutta kustannuksista. Kapitalismi voi romahtaa siihen, että markkinat eivät välitä totuutta ekologisista kustannuksista.
Puolueiden kriisi Into Kustannuksen tuotantoa ja Liken kustantama. Sen ovh. on 13 euroa.
Reilun kaupan T-paidat naisille ja miehille, "kraft" tai "fuerza" -tekstillä. Koot: Naiset XS - XL Miehet S - XL (Napakat mallit). Toistaiseksi vain Voima-lehden vanhoille ja uusille tilaajille.
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤, saan kaupan päälle puolueiden kriisi -pamfletin!!! Tilaan erikseen puolueiden kriisi -pamfletin hintaan 10 euroa. Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
alan lvelu o pa letk alan O lvelu ai pa lija t va ? piske o ntaa suu öi h i n t
Elämässä kannattaa ajatella myös seuraavaa lounastaukoa pidemmälle. PAMin jäsenenä saat kattavat edut ja turvan työelämää varten. Jo 210 000 palvelualan ammattilaista pitää näitä etuja PAMin jäsenyyden arvoisena. Miksipä et sinäkin? Liity jäseneksi osoitteessa www.pam.fi
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 46 A, PL 54, 00531 Helsinki puh. 020 774 002, faksi 020 774 2039 pam@pam.fi, www.pam.fi