TTT SYKSY 2010 · ENSI-ILLAT SYKSY K
4 VUOTTA YLI 195 000 KATSOJAA!
sykkii Kuopio Syys
tumia! tapa h
Nauti räis
kyväst
von sydäm yksystä Sa is ä kulttuur
essä!
KUOPIOINFO.FI
KIPINÄ-TAPAHTUMAT
TAITEIDEN JUHLA PE 27.8.2010 Näyttelyitä, musiikkia, tanssia, teatteria, elokuvaa ja paljon muuta! www.taiteidenjuhla.fi KALLAVA TEATTERIFESTIVAALI 27.28.8.2010 Teatterin rajoja ja tiloja kokeileva kaupunkifestivaali. www.kallava.net KIRJAKANTTI-KIRJALLISUUSTAPAHTUMA 2.5.9.2010 Jazzanaa ja äänirunoutta ohjelmaa kaikenikäisille. www.kirjakantti.fi KUOPION VILIMIT -ELOKUVATAPAHTUMA 23.26.9.2010 Laajasti pohjoismainen ohjelmisto, keskiössä Norja. www.vilimit.kuopio.fi
KUOPION MUSEO
TOSITARINA 16.1.2011 ASTI Välähdyksiä Kuopiosta 1940-luvulta nykypäivään Yleisöopastukset kesä-elokuussa to klo 13.00 ja pe klo 10.30. MUOVIA JA MARIA 31.1.2011 ASTI 60-luvun suomalaista muotoilua. Värikkäällä aikakaudella vaatteita tehtiin Marimekon kankaista, kahvia juotiin Arabian kupeista ja kirkkaat muovisangot syrjäyttivät peltiämpärit. SAVUTUVASSA TARINATUOKIO 16.7.-15.8. ti-su klo 11.30. Pääsymaksu 6/4. www.kuopionmuseo.fi
ANTI CONTEMPORARY ART FESTIVAL 28.9.3.10.
"Jos tämä ANTI on taidetapahtuma, niin onhan siinä jotain taiteen piirteitä nähtävä." - Savon Sanomat Kansainvälinen, yleisölle ilmainen paikkasidonnaisen nykytaiteen festivaali valtaa kaupungin viideksi päiväksi! Kymmeniä teoksia ympäri maailmaa tulevilta taiteilijoita, kolmipäiväinen seminaari ja Pohjoismainen konferenssi. Jo katsojana olet osa taidetta! www.antifestival.com
ilmoitus
SYYSKUUN MERKKITUOTTEET
7
2010
7
6.9.3.10.2010
rjoitus
sis
40
Laman Kotka
Talouskurimus näkyy viennissä.
Vissi ero
40 amerikkalaista miljardööriä on luvannut lahjoittaa puolet omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen. Heitä ovat muun muassa New Yorkin pormestari Michael Bloomberg, mediamoguli Ted Turner ja elokuvaohjaaja George Lucas. Tempauksen takana ovat sijoittaja Warren Buffett ja Microsoftin perustaja Bill Gates. Lupaus lahjoituksesta jota lahjoittajan ei tarvitse tehdä vielä elinaikanaan annetaan kirjallisesti kampanjan verkkosivulla, jossa on myös nähtävissä lista lahjoittajista.
E L O K U U S S A U U T I S O I T I I N , E T TÄ S A M A A N A I K A A N O N M E N O S S A laajempi yhteiskunnallinen muutos, jota myydään kansalaisyhteiskunnan, sosiaalisten yritysten ja innovaatioiden yhteispelillä. Britanniassa pääministeri David Cameron ajaa radikaalia muutosta valtiontalouteen, leikkaukset ovat kautta linjan lähes 25 prosenttia. Cameron harppoo kohti "suurta kansalaisyhteiskuntaa", jossa valtion määräysvaltaa vähennetään ja kansalaisten omaa toimintaa aktivoidaan. Tavoitteena on se, että vapaaehtoiset alkavat hoitaa yhä enemmän valtion töitä. Vähemmällä rahalla.
Diktaattori?
Muksussasi saattaa olla hirmuhallitsijaainesta, taiteilija Nina Maria Kleivan pohtii vauvakuviensa kautta.
54
Sääpalvelut sotilasoperaatiohisi
Vaisalan teknologia on kovassa kurssissa maailman konflikteissa.
8
ajatus, että valtiot ovat kasvaneet liian suuriksi. Valtion tehtäviä halutaan jakaa uskonnollisille yhteisöille, vapaaehtoistyötä tekeville, sosiaalisille yrityksille, hyväntekeväisyysjärjestöille, yksityisille yrityksille ja filantroopeille. Miksi rikkaat ovat kiinnostuneet hyväntekeväisyydestä? Ehkäpä he haluavat keventää huonoa omaatuntoaan siitä, että ovat rikkaita. Vai parantavatko he imagoaan, helpottaakseen uuden rahan tekemistä? Kyynisimmät sanovat heidän lahjoittavan iltapäivällä pois osan siitä, minkä he ovat köyhien kustannuksella aamupäivällä tienanneet. Olennaista on kuitenkin se, että he eivät halua antaa rahaa valtiolle, joka päättäisi rahasta demokraattisesti. Ei toki pidä vähätellä mitään annettavaa apua, mutta pitää varoa luomasta rakenteita, jotka tuottavat kasvavia tuloeroja.
U U D I S TA J I A A J A A E T E E N P Ä I N
Sota luo prekariaatin
Filosofi & feminismin teoreetikko Judith Butler purkaa sodan suhdetta väliaikaistöihin.
Queer-unelmaa
Queertopia-festivaali Ruotsissa kerää oudokkiväen juhliin, joissa soi kumbia eikä ketään kytätä.
s. 23
30
Eva Nilsson on
19
Teppo Eskelinen en
ku Seinä
like Sosiaa si Pajusen. häätäi
ansa on siinä, että apua saavat ne yksittäiset tarvitsijat, joita hyväntekijä sattumalta haluaa auttaa. Rakenteet taas jätetään tuottamaan köyhyyttä ja uusia köyhiä filantrooppien hoivattavaksi. Suunta on ongelmallinen, joskaan ei täysin väärä. Samaahan ajavat myös ruohonjuuritason aktivistit. "Haluamme ottaa mukaan vahvemmin solidaarisuustalouden käsitteen. Muutos, jota etsimme, ei ole ehkä yhden yön vallankumous. Mukaan tarvitaan eri instansseja, jotka voivat rakentaa yhteistyöhön perustuvaa taloutta, joka taas mahdollistaa autonomian ja solidaarisuuden; on oltava tasa-arvoa mutta sallittava myös diversiteetti. Esimerkiksi aikapankit, paikallisrahat ja ruokapiirit ovat työkaluja tällaiseen", aikapankkia atam aktivisti Ruby van der Wekken linjaa (s. 26). skus S
H Y V Ä N T E K E V Ä I S Y Y S A J AT T E L U N
kka
Ruusu Haarla
s. 12
fifi.voima.fi
7 | 2010 syyskuu
s. 16 6
KANNEN KUVa Klaus Welp liite Sarjakuvaliite 2010
s. 44 4
Musiikki ............... 4445 Kirjallisuus .......... 4647 Elävä kuva ...........4849 Lukijaposti ........... 5051 Voima testaa ...............54
A I K A PA N K K I A J AT T E L U S S A vaihdon välineinä ovat ei-materialistiset asiat ja alueina koti, perhe, naapurusto ja pienet yhteisöt. Aktivistit reagoivat siihen, että valtio ja kaupunki eivät tee sitä, mitkä niille lain mukaan kuuluisi. Saman maailman haluaisivat pelastaa myös superrikkaat, jotka ovat rikkaita vain siksi, että oikeudenmukainen verotus ei ole toteutunut. Vaikka tavoitteet kuulostavat samalta, niissä on vissi ero.
Kimmo Jylhämö
7
Cityketunhäntä kainalossa 10 Karrin rillumarei-räp 14 Tajua! 19 Valkoisuudelle kenkää 32 Umpioi syksy 42 Kyhäritie 52
Ajassa .................... 818 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Voimakalenteri ......1923 Talous .................. 4243
PS. Kannattaa katsoa Youtubesta englanninkielinen animaatio, jossa filosofi Slavoj Zizek kiteyttää osuvasti hyväntekeväisyysideologian (löytyy halusanoilla RSA zizek).
7
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja (elo-syyskuun) Hannele Huhtala, Hanna Nikkanen (vapaalla) Toimitus Susanna Kuparinen (vapaalla), Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Sonja Hyppänen & Tapani Möttönen toimitusharjoittelijat Sonja Hyppänen & Maria Kozulya Avustajina tässä numerossa Antti Ahonen, Judith Butler, Christian Christensen, Teppo Eskelinen, Maria Haanpää, Laura Haapala, Ruusu Haarla, Olli-Pekka Haavisto, Merja Hannikainen, Raimo Heikkilä, Lasse Jalonen, Anna-Sofia Joro, Oona Juutinen, Teija Kaarakainen, Maria Karuvuori, Tuuli Kaskinen, Kristiina Koivunen, Solja Kovero, Outi Kuittinen, Hanna Kuusela, Ilmari Käihkö, Pertti Laesmaa, Seppo Leinonen, Ville Matilainen, Vesa Mäkinen, Eva Nilsson, Jarmo Pykälä, Juhani Pyrhönen, Kukka Ranta, Philippe Rekacewicz, Akuliina Saarikoski, Saija-Riitta Sadeoja, Henri Salonen, Anna Talasniemi, Ulla-Maija Talsta, Tero Tikkanen, Tixa, Oksana Tselyseva, Tapio Vanhatalo, Karstein Volle, Jukka Vuorio Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 8/10 ilmestyy 4. lokakuuta. ISSN 1457-1005
8
TEKSTI KUVITUS
7
2010
JARMO PYKÄLÄ VAISALAN MATERIAALIA
Vaisala auttaa pommisi perille
Suomalaisen Vaisala Oyj:n sääteknologia auttaa Yhdysvaltoja sotimaan maailmalla.
armeijan tykistö tulittaa kapinallisten asemia Afganistanissa ja Irakissa. Miten tykistö osuu maaliinsa? Miten miehittämättömät taistelulennokit lentävät turvallisesti ampumaan ohjuksensa kohteeseensa? Ratkaisun tarjoaa suomalainen Vaisala Oyj. Sää on ollut aina olennainen osa sodankäyntiä. Esimerkiksi on eduksi tietää, onko yöllisen erikoisoperaation ajaksi luvattu kirkasta kuutamotaivasta vai synkkää ja sateista. Varsinainen muutos tapahtui noin 20 vuotta sitten, kun elektroniikka alkoi vakiintua osaksi nykyaikaista sodankäyntiä. Sää vaikuttaa monien asejärjestelmien toimintaan. Moderni teknologia auttaa paitsi varautumaan sään muutoksiin myös aseistusta toimimaan eri olosuhteissa. "Sää vaikuttaa paljon ammuttaessa tykistöllä", toteaa Erkki Järvinen Vaisalasta. Ammuksen lentorataan ja osumatarkkuuteen vaikuttaa tuulen suunta ja nopeus, ilman lämpötila sekä kosteus. Se, joka tietää nämä, osuu kohteeseen nopeammin ja selviytyy voittajaksi.
A R M E I J A T S A A V A T sääennusteensa yleensä ilmatieteen laitoksilta, mutta mittauspisteet ja saatavilla olevat tiedot eivät aina vastaa armeijan tarpeita. Yhdysvaltain ilmatieteen laitos ei operoi Irakissa tai Afganistanissa. Ennusteet eivät myöskään ole välittömästi hyödynnettävissä aseen laukaisua varten. "Enemmän kuin sääennuste", kirjoittaa Lee Nelson, Vaisalan puolustustarvikeosaston (Defence Segment) uusien sovellusten johtaja. Ennen Vaisalaan tuloaan Nelson palveli Yhdysvaltain armeijan säähavaintojoukoissa. Jos aluksi aseteollisuus oli Vaisalalle sattumaa, nyt se tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksen mainosvideossa näytetään tykistöä ampumassa, miehittämättömien lentokoneiden laukaisua, taistelukaasuja
Y
H DYS VA LTA I N
asutuskeskustaistelussa, pommien ja tavaroiden pudotusta lentokoneesta sekä helikopterien ja hävittäjien laskeutumista lentotukialukselle. Vaisalalla on tarjota kaikkiin näihin tilanteisiin sopivia laitteita ja palveluita. "Sinun luotettu liittolaisesi", joka on "avainroolissa taktisen ylivoiman saavuttamisessa" lupaa video Vaisalan nettisivuilla. Tuotteille tarjotaan koko niiden eliniän kestävää huoltopalvelua kaikkialla maailmassa. vuonna 2003. Kuvassa aavikkomaastopukuun pukeutunut Yhdysvaltain armeijan kersantti Jim Vinson kiinnittää talon katolla aurinkopaneelia kolmijalan varassa seisovaan laitteeseen. Laitteisto on vajaat kaksi metriä korkea. Alaosassa on mikroaaltouunin kokoinen laite ja maston päässä tuulen mittaamiseen tarkoitettu hyrrä. Taustalla näkyy kaupunkia, aavikkoa ja palmuja. Kuva on kapteeni Bruce Standburyn kirjoittamassa jutussa Yhdysvaltain ilmavoimien Observer Magazinessä kesäkuussa 2003. Siinä kerrotaan kersantti Vinsonin johtaneen juuri 53 ajoneuvon saattueen läpi taistelujen Abu Guryhabin palatsiin lähellä Saddam Husseinin presidentinpalatsia Bagdadissa. Kersantti johtaa kymmenhenkistä tiimiä, joka valmistelee Yhdysvaltain ilmavoimien sääpalveluiden tiedusteluja operaatiotukikohtaa Irakiin. Hänen kasaamansa laite on Vaisalan taktinen säähavaintoasema, TacMet TQM-53.
O N L U U LTA VA S T I H U H T I K U U V A I S A L A E I Y R I T Ä piilotella yhteistyötään Yhdysvaltain sotavoimien kanssa. Samaisen lehden vanhempi numero löytyy yrityksen internet-sivuilta. Tosin vuorokauden sisällä soitostani yrityksen sivut on uusittu, ja artikkelia ei enää löydy. Poistettu artikkeli kertoo, miten Yhdysvaltain armeijan sääjoukot harjoittelevat aavikkosodankäynnissä
alle ei Vaisal nnetty ö ole my vuoden upaa vientil jälkeen. 1995
tarvittavien sääennusteiden tekemistä Saudi-Arabiassa vuosi ennen hyökkäystä Irakiin. Artikkelin nimi on "Prinssi Sultanin sääprofeetat". Saman lehden myöhemmissä numeroissa esitellään joukkoja tositoimissa Irakissa. "Säätiimi tuottaa informaatiota, joka vaikuttaa pelisuunnitelmiimme", toteaa majuri Mike Rouse. "Me emme kerro, minne pitäisi mennä, ainoastaan sen, mitä he mahtavat kohdata matkalla", jatkaa kersantti Dido Moran. "Olen saanut komentajia perumaan operaatioita antamamme säätietojen perusteella. Kukaan ei pidä operaatioiden keskeyttämisestä, mutta jos näin tapahtuu, sitä toivoo, että se minkä sanoit tulevan tapahtumaan, todella tapahtuu." Sotamies Smith, ammatiltaan kalifornialainen meteorologi, kertoo kuinka heidän keräämänsä tieto antaa ampujille mahdollisuuden osua kohteeseen. Hänen tärkein välineensä sodankäynnissä on Vaisalan radiosondi RS80, joka maksaa sääilmapallon kanssa 150 dollaria.
J A T K O S S A V A I S A L A P Y R K I I tarjoamaan erityisesti miehittämättömien lentokoneiden toimintaan sopivia sääpalveluita. Vaisalan Lee Nelson kirjoittaa, että Yhdysvaltain Afganistanissa ja Pakistanissa käyttämistä miehittämättömistä lentokoneista (UAV) yksi kolmasosa on tuhoutunut. Syynä eivät ole niinkään talebanit vaan laskeutuminen, jonka aikana 84 prosenttia tuhoista tapahtuu. Lentokoneita lennätetään Nevadasta käsin ja siksi tarvitaan paikan päältä saatavaa säätietoa. Yli 55 miehittämätöntä Predatoria on tuhoutunut puutteellisen säätiedon takia. Yksi kone maksaa noin 4,5 miljoonaa dollaria. Vaisalla on tarjota tähän rahanhukkaan ratkaisuja. Niitä Nelson esittelee artikkelissaan "More than Just a Weather Forecast. The Critical Role of Accu-
rate Weather Data in UAV Missions". "Riippumatta siitä, onko UAV:n tehtävä taktinen tai keskitetty informaation kerääminen, puolustus tai hyökkäysaloite, on niiden rooli Yhdysvaltain puolustusministeriössä kasvamassa. Kun niiden tarve kasvaa, kasvaa samoin myös tarve säätiedoille", Nelson kirjoittaa. yksi kysymys. Miten suomalaisen yrityksen valmistamia tuotteita on päätynyt Yhdysvaltain armeijan sotaan Irakiin? Puolustustarvikkeet tarvitsevat aina vientiluvan. Puolustusministeriön mukaan Vaisalalle ei ole myönnetty vientilupaa vuoden 1995 jälkeen. Tälle on kaksi mahdollista selitystä. Joko Vaisala ei ole hakenut vientilupaa, tai sitten se ei ole tarvinnut niitä, koska sen tuotteita ei ole katsottu puolustustarvikkeiksi vaan kaksikäyttötuotE N Ä Ä O N J Ä LJ E L L Ä
SÄÄTIETOJA SOTILAILLE. Vaisalan mainosmateriaalissa tuotteiden myynti sotilastarkoituksiin on esillä.
Vaisala oyj
V A I S A L A on Helsingin pörssissä noteerattu yritys. Vuonna 2009 sen liikevaihto oli 232 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 1150 henkilöä yli 30 maassa. Yrityksen tuloista yli 95 prosenttia tulee viennistä 140 maahan. Vaisalan tarina alkoi vuonna 1936. Tuolloin Helsingin yliopiston meteorologian professori Vilho Väisälä (18891969) kehitti ensimmäisenä maailmassa tuotantokelpoisen radiosondin eli luotaimen. Väisälä oli arvostettu matemaatikko ja meteorologi. Hän julkaisi yli sata tieteellistä paperia ja patentoi useita mittalaitteita. Hänen yrityksestään kehittyi yksi maailman johtavista säänmittauslaitteita ja -järjestelmiä valmistavista yhtiöistä. Ilmastonmuutos on vain lisännyt Vaisalan menestystä säiden haltijana. Tänä päivänä asiakkaita riittää ilmatieteen laitoksista teollisuuteen, myös sotateollisuuteen.
7
2010
9
Lasse Jalonen
teiksi. Niistä vastaa ulkoministeriön vientivalvonta-asioiden yksikkö. Soitto yksikköön paljastaa, että EU:n kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevassa asetuksessa 428/2009 säähavaintolaitteet ovat suljettu vientivalvonnan ulkopuolelle. "Säähavaintolaitteemme ovat kuin näkkileipä ja villapaidat", Vaisalan Erkki Järvinen kertoo puhelimessa. rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n tutkija Paul Holtomin mielestä asia ei ole näin yksinkertainen. Hän kävi pyynnöstäni läpi Vaisalan internetsivuillaan mainostamat tuotteet. "Nämä Vaisalan tuotteet ovat yksiselitteisesti tarkoitettu sotilaallista käyttöä varten. Tuotteet eivät välttämättä kuulu EU:n yhteisen puolustustarvikeluettelon kategoriaan 11 eli "elektroniset varusteet erityisesti sotilaskäyttöä varten", mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne olisi valvonnan alaisia." "Esimerkiksi yksi tuote on tarkoitettu nimenomaan tykistön ampumatarkkuuden avustamiseen, minkä takia on reilua olettaa sen olevan vientivalvonnan alainen", Holtom jatkaa.
TUKHOLMAN
tapauskohtaisesti, onko tuote puolustustarvike vai ei. Päätökset ovat arkistoissa, ja niiden etsiminen tulee viemään aikaa. viranomaisten aikaa. Yleensä ulkoministeriö antaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen lausunnon siitä, mille maille voi myydä mitäkin aseita. Aseita ei saa viedä sotaa käyviin maihin, kuten Yhdysvaltoihin. On kuitenkin olemassa lista maista, jonne aseita saa viedä ilman ulkopoliittista harkintaa. Yhdysvallat on tällä listalla. Listasta on tullut itsensä perustelu. Siihen vedotaan, mutta unohdetaan, että ulkoministeriö arvioi listan sisältöä kerran vuodessa. Yhdysvaltoja ei ole katsottu tarpeelliseksi siirtää pois listalta. Vaikka Vaisalan tuotteet katsottaisiin puolustus- tai kaksikäyttötuotteiksi, saisi se silti viedä niitä Yhdysvaltoihin. Vientiluvassa ostajaksi mainittaisiin Yhdysvaltain armeija. Ilman erillistä rajoitusta se saa käyttää ostamiaan tuotteita missä haluaa. Eli Irakissa, Afganistanissa, Pakistanissa tai jossain muussa tulevaisuuden sodassa.
PÄ ÄTÄ N S Ä Ä S TÄ Ä
Ilmiömäinen festari
Tanssilavalla raikaa. Ilmiö-festivaali valtasi heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Turun Uittamon lavan toista kertaa. Vapaaehtoisvoimin toimiva, epäkaupallinen festivaali kokoaa yhteen monipuolisen kattauksen musiikkia räpistä balladeihin, aloittelevista bändeistä koviin nimiin. Miltä Ilmiö kuulostaa? Suvi Auvinen raportoi Turusta.
Unelma työstä
Kukka Rannan kuvareportaasi Espanjan siirtolaisista paljastaa, ettei Euroopassa pääse rikastumaan.
T
Kukka Ranta
A LOUS K R II SI
on vienyt monelta työpaikan. Kun yleistyöttömyys nousi Espanjassa 20 prosenttiin, maassa asuvan viiden miljoonan siirtolaisen kohdalla työttömyys nousi 30 prosenttiin. Lähes joka kolmas siirtolainen keksii nyt uusia keinoja toimeentuloon. Espanjassa elää lähes miljoona ihmistä paperittomana, ja luku on ta-
kuulla noususssa kun päättynyt työsopimus vie pohjan oleskeluluvan uusimiselta. Samalla yhä useampi työn ja paremman tulevaisuuden perässä Espanjaan saapuva siirtolainen hautaa unelmansa kaduilla työskennellen ja poliisipartioita paeten. Gambialainen Fatima kävelee päivittäin yhteensä kuusi tuntia työmatkaa, sillä hänellä ei ole varaa junaan. "En halua varastaa enkä tehdä työtä huoraamalla. Kesäisin myyn hellevaatteita uimarannoilla ja talvisin ken-
kiä, ihovoiteita ja parfyymejä tuttavieni kodeissa", Fatima sanoo. "Tienaan noin 20 euroa päivässä eli noin 600 euroa kuukaudessa. Vuokraan hupenee 480 euroa ja veteen 66 euroa kuukaudessa. Paperittomille palvelut usein maksavat enemmän kuin muille. Rahani eivät riitä. Ruokaa, vaatteita ja kenkiä haen työttömien tukipisteestä. Joskus jos pystyn, lähetän rahaa viidelle lapselleni Gambiaan."
Kukka Ranta
ei osata heti vastata tähän. Se päättää
P U O L U S T U S M I N I S T E R IÖ S TÄ
Tutustu Vaisalan puolustustarvikekauppaan: http://www.vaisala.com/ weather/applications/defense.html.
KAKSIKÄYTTÖINEN SOTATEKNOLOGIA
Missä menee aseen raja?
F I N N W AT C H J A SaferGlobe Finland
GAMBIALAINEN ESPANJASSA. Fatima kävelee päivittäin kuusi tuntia työpaikalle ja takaisin, koska hänellä ei ole varaa junalippuihin.
julkaisivat toukokuussa selvityksen eläkevarojen eettisestä sijoittamisesta. Vaikka Vaisala listattiin selvityksessä aseteollisuuden yritykseksi, yksikään eläkesijoitusyhtiöistä ei sitä sellaisena pitänyt. Tämä ei ole ihme. Akateemisissa piireissä on väännetty kättä aseteollisuuden määritelmästä viimeiset kaksikymmentä vuotta. Tykit ja rynnäkkökiväärit on helppo luokitella aseiksi, mutta elektroniikka ja ohjelmistot ovat vaikeampi tapaus. "Se, onko Vaisala vai ei aseteollisuutta, riippuu käytettävästä määritelmästä", toteaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n aseteollisuusohjelman johtaja Susan Jackson. SIPRI:n käyttämän määritelmän mukaan aseteollisuutta ovat erityisesti sotilaskäyttöön tarkoitetut varusteet, teknologia ja palvelut. "Vaisalan tapauksessa osa sen myynnistä kategorisoitaisiin asekaupaksi, erityisesti tykistön ballistiset säähavaintolaitteet. Toisten tuotteiden kohdalla määritteleminen on vaikeampaa, koska niillä on kaksoiskäyttöä".
J A C K S O N S E LV E N TÄ Ä , että kak-
Tämä valvontakameraa muistuttava laite mittaa tien keliolosuhteita ja havaitsee esimerkiksi etukäteen tien pintaan muodostuvan jään, jolloin paikalle voidaan lähettää suolaauto.
V O I D A A N K O Vaisalaa tuomita puo-
lustustarvikkeiden tuotannosta, koska se tekee siviilien kannalta tarpeellisia tuotteita? Toisin sanoen: voiko yritys oikeuttaa pahan tekemällä myös hyvää? Lopulta keskustelu kääntyy aina internetiin. Sen edeltäjä Arpanet syntyi Yhdysvaltain armeijan tuotekehitysprojektissa. Moni muukin tuote on syntynyt sotilaallisen tuotekehityksen tuloksena tai sivutuotteena. Harvoin kuitenkaan kysytään, eikö näitä tuotteita olisi voitu alun perin kehittää siviilisektorin tutkimuslaitoksissa suoraan siviilikäyttöön.
V A I S A L A K E L P A A suomalaisen
fifin luetuimmat
ajalta 25.6.31.8.
2. Sanna Läylönen: Vähän erilainen antikvariaatti
Luomuruokapiiristä kauhukirjallisuuteen ja painotuoreisiin pamfletteihin: anarkistinen antikvariaatti Mustan kanin kolo tarjoaa melkein kaikkea.
4. Olli-Pekka Haavisto: Ihmiskokeita ydinvoimalla
Ranskalaisen Arevan Olkiluoto-3:een rakenteilla oleva EPR-reaktori vaikuttaa lupaavalta jollei välitetä sen turvallisuusriskeistä.
soiskäytöllä tarkoitetaan tuotetta tai palvelua, joka soveltuu "normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin". Kaksikäyttötuotteiden osuus sodankäynnin välineinä on kasvanut voimakkaasti. Samalla puolustus- ja turvallisuusteollisuus eli perinteisemmin aseteollisuus on saanut niistä itselleen puolustuksen. Esimerkiksi Vaisalan LAP®järjestelmä auttaa lentokoneita tekemään turvallisia nousuja ja laskuja Wienin kansainväliselle lentokentälle. Toisen järjestelmän, DSC111, voi jokainen nähdä kiinnitettynä suomalaisten maanteiden varren sähkö- tai valaisinpylväisiin.
aseteollisuuden joukkoon. Se on yksi suomalaisen aseteollisuuden yhteenliittymän Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:n jäsenistä. Se on myös tuttu vieras puolustusministeriön johtamilla vienninedistämismatkoilla muun muassa Lähi-idässä. Sitä kutsutaan Suomen aseteollisuuden kärkiyritykseksi. Viime kädessä Vaisalan kaltaiset yritykset voivat kieltäytyä vastuusta, koska monien tuotteiden käyttökohteesta vastavat lopulta niiden ostajat. Mistä yritykset sen voisivat tietää? Nokian laitteistot takaavat Iranissa kännykkäliikenteen sujuvuuden ja mahdollistavat samalla demokratiaaktivistien valvonnan. Vaisalan teknologia takaa lentokoneesi turvallisen laskeutumisen, mutta mahdollistaa samalla yhä tehokkaamman sodankäynnin.
1. Sähke: Priden kaasuiskun tekijät tallentuivat MoonTV:n nauhalle
Pippurisumutteilla marssijoita ja ohikulkijoita suihkuttaneiden nuorten miesten pako tallentui Nettikanava MoonTV:n nauhalle.
3. Eeva Berglund: The Spirit Level ja vaaralliset läskit
Haluatko pelätä lihavia, väkivaltaisia köyhiä vai olla yksi heistä? Et kumpaakaan. Siksi The Spirit Level on Euroopan puhutuimpia kirjoja juuri nyt.
5. Veli Itäläinen: Kadonnutta aikaa etsimässä
Transdnestriaa mainostetaan NLnostalgikon matkakohteeksi. Millaista siellä on?
blogeissa syyskuussa
Vegaanien oma klubi!
Pietarin straight edge -nuoriso laittoi tuulemaan.
Tuuli Hakulinen
Planeetan viileimmät
Kansanliike voitti tiehankkeen Venäjällä toistaiseksi.
veli itäläinen
Jarmo Pykälä
10
7
2010
kulttuuri
"Kuluttajien luottamus ennätystasolla elokuussa." TILASTOKESKUS 27.8.
häirintä
Positiivisesti teidän ti
VASTAMAINOKSET OVAT OUT. Sen on huomannut myös suomalainen ekobisneseliitti, joka on alkanut vapaa-aikanaan tehdä mainoksia "luomumeininingillä". Tämähän tarkoittaa sitä, että ajatushautomo Demos Helsinkiä liepeilevät kaiffarit valitsevat kaveriensa suosituksella kivijalkayrityksen, josta tehdään positiivinen ja ilmainen mainos. Ideana on, että mainostettava yritys ei näe mainosta etukäteen. Mainoksen julkaisee sitten Hesari, joten on ymmärrettävää, että Hesarin logo näkyy suuremmalla kuin mainostettava yritys, mutta sehän kertoo vain avoimesti arvojärjestyksestä. Summa summarum: ollaan positiivisia & mainostetaan mainontaa.
Cityketunhäntä kainalossa
Haloohan siitä syntyy, kun nettivideolla piestään kettu hengiltä krikettimailoilla.
http://www.organicadvertising.fi/
toimittanut Kimmo Jylhämö
Mediassa on lietsottu hysteriaa citykettujen vaaroista.
Erilainen Sofi
Sofi Oksasen Puhdistus-kirja ei saa jakamatonta kiitosta virolaiselta kirjailijalta Jaan Kaplinskilta, joka sanoo sen olevan käänteinen versio Kaplinskin lapsuuden ajan stalinistisista oppikirjoista. Hyvikset ja pahikset ovat vain vaihtaneet paikkaan. "Elämämme Neuvostoliitossa ei ollut kauhutarinaa", Viron Kaplinski toteaa blogissaan.
SUOMESSA HEHKUTETTU
Britanniassa kuohui. Netissä levinneellä videolla joukko naamiomiehiä jahtasi kettua lontoolaisessa puistossa. Jahdin päätteeksi kettupolo hakattiin hengiltä krikettimailoilla. Videolla esiintynyt Urban Foxhunters -ryhmä määritteli itsensä "kettuja vihaavaksi kollektiiviksi Victoria Parkista". Media, kansalaisjärjestöt ja poliitikot reagoivat tahoillaan. Kaikki ei kuitenkaan ollut sitä miltä näytti. Brittiläiset eläinaktivistit tarttuivat kameraan asiansa vuoksi. Tyylilajina tällä kertaa oli musta huumori.
E
LOKUUSSA
maaseudun kettuja jahdaten. Tuntien jahdin päätteeksi koirat repivät nääntyneen eläimen riekaleiksi, ja ketun verta hierotaan mukana seuranneiden lasten kasvoille", Atkins kuvaa lajia. Labour ajoi vuonna 2004 läpi ketunmetsästyksen kieltävän lain, mutta nyt valtaan nousseet konservatiivit vakuuttavat kumoavansa sen. tapauksesta uutisoitiin BBC:tä ja The Guardiania myöten. Youtube ja Facebook poistivat videon kiireesti servereiltään. Eläinaktivistit vaativat verta, eivätkä poliitikotkaan jääneet sanattomiksi. "Vaikka monet poliitikot olivat kauhuissaan videostamme, jotkut riensivät puolustukseksemme, tajuamatta, että kyseessä oli vedätys. Kovin kuvaavaa", Atkins kertoo. Tultuaan julkisuuteen tekijät paljastivat, että puistossa juostiin tökerösti maskeeratun Monty-koiran perässä. Lopussa piestiin täytetty kettu.
V I D E O N L E V I T T YÄ V I D E O N T E K I J Ö I TÄ M O T I V O I
http://jaankaplinski.blogspot.com/2010/08/ sofi-oksanen-and-stalin-award.html
videon julkistamisesta "metsästäjät" tulivat julkisuuteen ja paljastivat videon noin 250 punnan huijaukseksi. Videon ohjannut Chris Atkins vastaili Voiman kysymyksiin kohun keskeltä. "Vuosisatojen ajan rikkaiden on sallittu juoda itsensä humalaan, nousta hevosten selkään ja rymistellä läpi
VAJ A A V I I K KO
julki-
Arjessa me kaikki tarvitsemme tukea
suomitaan siitä, että he käyttävät lainturvaamia tukia hyväkseen. Kyllä sitä rikkaatkin: likimain 300 000 euron maataloustuet vuosittain keräävä Björn Wahlroos lupaa kerätä tuet hamaan loppuun asti: "En pidä maataloustukijärjestelmää nykyisellään oikeana, mutta niin kauan kuin järjestelmä on olemassa, niin aion nostaa tukea kuten muutkin eurooppalaiset viljelijät", Wahlroos kertoi 26.8. Helsingin Sanomille.
SOSI A A L I E T U U K SIEN SA AJ I A
sen keskustelun onneton taso. Ketunmetsästyksen lisäksi mediassa on lietsottu hysteriaa citykettujen vaaroista. Keskustelu on niin vääristynyttä, että journalistiset arvot lentävät roskakoppaan. Tekijät kuitenkin yllättyivät, kun video otettiin vakavasti kaikkialla. Atkins uskoo, ettei näin tökerö video olisikaan mennyt läpi minkään muun aiheen kohdalla. Urban Foxhunters ei ole Atkinsin ensimmäinen mediahuijaus: viime vuonna ensi-iltansa saaneessa täyspitkässä Starsuckers-dokumentissa tabloid-lehdistölle syötettiin tekaistuja julkkisjuoruja ja seurattiin näiden leviämistä. Rymä pyrkii osoittamaan median harkintakyvyn puuttumisen. Miksi sillä olisi merkitystä, ettei julkkisjuoruja tai hulluja Youtube-videoita tarkasteta kunnolla? "Juorut ja hullut videot dominoivat mediaa ja uutisia. Välillä toki uutisoidaan sodista ja tulvista, mutta sen tekevät samat toimittajat. Totuuden eroosio koskee myös oikeasti tärkeitä uutisia." kritisoidaan usein vahingollisten ideoiden ruokkimisesta. Ties vaikka joku toteuttaisi tempun oikeasti. Atkins ei tätä kuitenkaan niele. "Luulen, että meidän kopiointi on todella epätodennäköistä. Julkinen vastalause oli niin massiivinen ja useampikin taho lupasi palkkion meidän henkilöllisyytemme paljastamisesta", Atkins sanoo. "Uskon, että tämä toimii enemmänkin varoituksena kenelle tahansa, joka suunnittelee vastaavaa."
VA S TA AV I A T E M PA U K S I A
Ei mene pieleen
E N E R G I AT E O L L I S U U D E N sähu-ri kötuotannon asiantuntija Lau-ri Muranen ehdottelee ydinvoimateollisuuden blogissa mökin hankkimista Tsernobylistä. "Ainoastaan sienien, marjojen, riistan ja alueella tuotetun maidon nauttimista kehotetaan välttämään. Toisin sanoen paikallisen leivän syöminen ei ole vaarallista." Jotta Murasen ydinihailu olisi lajityypillisesti täydellinen, löytyy sieltä eppunormaalimainen harrisburgismi: "Nykyiset ydinvoimalaitokset on rakennettu niin, että Murphyn lain toteutuessa (eli kaiken mahdollisen mennessä perseelleen), Tsernobylin kaltaista onnettomuutta ei voi tapahtua."
jari tamminen
Alkuperäinen video on poistettu netistä. Guardian-lehden sivuilla on video, jossa näytetään pätkiä kettuvideosta. http://www.guardian.co.uk/ world/2010/aug/06/urban-fox-huntchris-atkins
AIKA KETTU. Monty-koira sai esittää citykettua Urban Foxhuntersin videolla.
http://www.ydinreaktioita.fi
Mainosradion uusi tuleminen
Miksi kutsutaan radiota, jonka toimituksellisena sisältönä tarjotaan pelkästään mainoksia?
Nordic Europe Oy ja helsinkiläinen mediayhtiö Basso ovat perustaneet yhdessä [automalli Y] FM -nimisen radiokanavan", alkoi sähköpostiin kilahtanut tiedote. FM-taajuuksilla ja netissä pyörivä radiokanava, joka on kokonaisuudessaan mainos koettelee median rajoja. "Toki mahdollisuuksia ongelmiin on, kun radiokanava on brändätty puhtaasti automallille. Kanavan sisältö kuitenkin liittyy niin vahvasti tähän autoon, että erehdyksen mahdollisuus on aika snadi", Basson toimitusjohtaja Jan Zapasnik vastaa.
" [AU TO M E R K K I X ]
Unelmat kaikki, tuhkana ilmaan
Lukemattomat voittamattomat lotto- ja arpajaiskupongit rypistyvät viikoittain paperinkierrätykseen. Yhdysvaltalaistaiteilijat Lauren Was ja Adam Eckston kierrättivät arvottomia kuponkeja unelmia kuvastavaksi taiteeksi. Ghost of a Dream -näyttelyssä lappuihin sisältyvät toiveet saivat muotoja, joita voittorahat olisivat mahdollistaneet ja käytettyjen rahat kuponkien nimellisarvo on mahdolähellä lisimman lähellä kunkin unelman hintaa. Esimerkiksi aa. 39 000 dollarin kupongit llarin muovautuivat ivat Hummer H3 -maastoauautoksi.
K A I K K I E I VÄT V O I S Y N T YÄ S U O M E E N .
musiikkia. "Maksamme normaalit tekijänoikeuskorvaukset musiikista." Toivottavasti tämänkään suhteen ei synny väärinkäsityksiä. Tavallisesti mainoksissa käytetystä musiikista maksetaan melkoisia korvauksia.
V O I M A N O T E T T U A yhteyttä [Automerkki X] Nordic Europe Oy:n toimistolle, paikalta ei löytynyt ketään henkilökuntaan kuuluvaa radiokanavaa kommentoimaan. Onneksi siihen pystyy mainostoimiston edustaja. "Idea lähti mainostoimistossa. Kampanjan tavoitteena on luonnollisesti lisätä tunnettuutta ja tavoittaa kohderyhmä eli nuoret miehet", TBWA Northin Millie Ahlskog kertoo.
www.ghostoofadream.com m
Tiedotteessa kerrotaan, että musiikin seassa on "toimituksellista sisältöä", joka tarkoittaa Ahlskogin mukaan tässä yhteydessä "ei-kaupallista" sisältöä. Se, että kanava on itsessään mainos tekee lausunnon hieman ristiriitaiseksi. "Sisältöä tuotetaan promokiertueella, jossa on haastateltu yleisöä. Käytännössä suurin osa ohjelmasta on musiikkia. Meidän mielestä kanava ei ole mainos, vaikka nimi on [Automalli Y] FM. Tässä voi kyllä olla tulkintaeroja."
Jari Tamminen
on yhtä mainosta. Se ei kuitenkaan tee kanavalla soitetusta musiikista tekijöiden silmissä mainosKO KO K A N AVA
7
2010
11
"Ydinsähkön lisälasku: pari miljardia verkkoihin." TALOUSELÄMÄ 1.9.
tiesulku
Vesa Mäkinen
Koneisto kakoo
Olkiluoto Blockade -tapahtumassa mielenosoittajia riepoteltiin hengenvaarallisesti. Poliisilla on oppimisen paikka.
O L I I S I K O N E I S T O L L A olisi ollut aikaa väkensä kouluttamiseen, ilmoitettiinhan Olkiluoto Blockade 28/8 -tapahtumasta kuukausia etukäteen. Niin ei selvästi tehty. Rivipoliisit ottivat pääasiassa rennosti, mutta ylempi johto toimi asiantuntemattomuudessaan myös tavoilla, jotka ovat lainvastaisia tai kyseenalaisia. Blokkaajat käyttivät toisiinsa kytkeytyessään ketju- ja putkimenetelmää, jossa ranteeseen sidottu ketju koukutetaan putken sisällä. Tällaisen kytketyn ihmisrykelmän siirtämiseen tarvitaan vähintään kaksi nostajaa per henkilö, ellei tahallisesti haluta aiheuttaa kipua ja nivelrikkoja. Blokkauksessa neljä poliisia raahasi kolmea blokkaajaa tien sivuun. Tuskallinen vaaratilanne syntyi tarpeettomasti.
P
Rivipoliisien hyväksi on sanottava, että myöhemmin vastaava tilanne hoidettiin kuuden poliisin voimin. Rivipoliisien joukossa oli muutama väärään ammattiin eksynyt. Kolme nuorta istui rauhassa tiellä, kun poliisi numero 604 otti yllättäen yhdestä istujasta otteen takaapäin niskasta ja leuan alta ja nosti. Liike on äärimmäisen vaarallinen, siksi perusteet rikostutkintaan ovat olemassa. Poliisi ei huolehtinut liikenneturvallisuudesta. Eräs autoilija päästettiin ajamaan vauhdilla Olkiluodontien ja valtatie 8:n risteykseen, joka oli poliisin osoittama mielenosoituspaikka. Auto kaatoi pari polkupyörää ja oli ajamassa maassa istuvien ihmisten päälle, ennen kuin joukko mielenosoittajia ehti juosta väliin. Vasta sitten poliisi
ohjasi kaahaajan pois alueelta. Vielä vakavampi tilanne syntyi, kun Nostokonepalvelun 75 tonnin erikoisnosturiauto yritti kulkea mielenosoituspaikan läpi. Kuljettaja vilkaisi sivupeiliin ja alkoi peruuttaa takana olevien ihmisten päälle. Nämä ehtivät alta pois, mutta monsteri ruttasi takana ollutta oman firman autoa. Nämä ankeudet eivät saaneet mielenosoittajien hilpeää mielialaa horjutetuksi. Majoituspaikassa nauru pyrskähteli, kun saimme tietää poliisin sulkeneen osittain ilmatilan Porin lennonjohdon alueella. Kukapa olisi aavistanut, että poliisi blokkaa meidän puolesta ilmatiet! Oll Olli-Pekka Haavisto
Karttunen Kollektiv: Digital Duende Susanna Leinonen Company: And The Line Begins To Blur Kahden huippukoreografin yhteisilta.
Tantsassiaen So s
Liput 19/15/12 Lipunmyynti (09) 310 12000 stoa.lipunmyynti@hel.fi, Lippupalvelu Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus Turunlinnantie 1, Itäkeskus | www.stoa.fi
Tuplasti
To 16.9. & la 18.9. klo 19, su 19.9. klo 15 ke 22.9. pe 24.9. & la 25.9. klo 19 su 26.9. klo 15, ke 29.9. klo 19
M Mustan vuoroveden kolme kuukautta Meksikonlahdella k
Philippe Rekacewicz/Le Monde diplomatique
Deepwater Horizon -öljynporauslautta (räjähti ja upposi 20. huhtikuuta 2010)
Grande Finale 24. 9.
Illan juontaa Jani Toivola Tuomaristoa johtaa Marco Bjurström Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46-48 Klo 19 Liput 12/8 www.lippupalvelu.fi www.caisa.fi
Suojelualue Merkittävä turistiranta Lintujensuojelualue
Öljynporauslautta
Vedenpäällinen öljylautta (3. heinäkuuta 2010) Rantaan ajautunut öljy Levinnyt öljylautta (16. heinäkuuta 2010) Öljynkeräimiä ja öljypuomeja
"Kuollut alue": Suuria määriä saastuttavia aineita (kemiallisia & orgaanisia), happikato.
Lähteet:
TUTUSTU NY T
Opiskelija! Viileneekö maailma säästä puhumalla?
Tilaa Vihreä Lanka kotiin tai opiskelijayhteisön kimppalehdeksi!
Tutustu kympillä 3kk tai ota opiskelijahintainen vuositilaus 40! Tee tilaus ja valitse tilaajalahja osoitteessa: www.vihrealanka.fi/tilaa
3 kk/10 !
Toisin sanoen.
14
7
2010
"Dekkari on nykyajan työväenkirjallisuutta." YLE 27.8.
Lisää tekijänoikeuksia!
ja kriitikko Wolfgang Menzel julisti vuonna 1836, että Saksa on runoilijoiden maa. Taloushistorioitsija Eckhard Höffnerin mukaan ei ollut kyse runoilijoista vaan siitä, että Saksassa julkaistiin uusia kirjoja jopa 14 000 vuodessa. Koska Saksassa ei ollut tekijänoikeuslakia, Höffnerin mukaan tilanteesta seurasi sekä uskomaton kirjallinen sivistys että teollisuuden ennen näkemätön kehitys. Jos teesi pitää paikkansa, paras tapa hidastaa bisnestä on lisätä tekijäoikeuksia.
SAK SAL A INEN RUNOILIJA
Kimmo Jylhämö
www.spiegel.de/international/zeitgeist/0,1518,710976,00.html
Karrin
"Yy, kaa ja Kaikkonen ja Korhonen/Demokratiaa malliin huonekaluporhojen"
U O M E N K I E L I S E S S Ä räpissä politiikalla ei ole varsinaisesti mässäilty, vaikka se perinteisesti räppiin kuuluukin. Valonpilkahduksia on viime vuosina näkynyt. Viimeisin lisäys tähän skeneen tulee Palefacelta. Jo keväällä julkaistu Vaalirahakynytys-sinkku on häpeilemättömän populistinen kannanotto keskustavetoiseen politiikan rahoitusskandaaliin. Poliitikkojen rypiessä Paleface puki kansan syvien rivien tunnot herravihaa tihkuvaksi kolmen minuutin räjähdykseksi. Sama linja jatkuu uudella täyspitkällä.
Vesa Mäkinen
Koonnut Pertti Laesmaa
rillumarei-räp
Kuplettilaulut elävät & voivat hyvin Karri "Paleface" Miettisen uudella levyllä. Harppaus poliittiseen sisältöön oli reaktio yhteiskunnan muutoksille.
Miten niin on kapinallista olla käymättä duunissa ja sen sijaan dokata? Eivätkö aika monet suomalaiset jo tee sitä, ilman että tuloksena olisi mitään kovin vallankumouksellista." Päivi Mattila, Väärinajattelija 4/2010
S
kuvailemaan vanhoja kappaleita, joissa kritisoitiin aikansa poliittisia ilmiöitä ja isoa karhua tuossa naapurissa. Alkujaan niitä kutsuttiin ryssänpilkkalauluiksi", Paleface sanoo.
V R : N M A K A S I I N I T Eduskuntatalon edustalla roihuavat Palefacen uuden levyn kannessa. Marginaali- ja valtakulttuurin välinen jännite on harvoin ollut yhtä näkyvästi esillä kuin makasiini-keskustelussa. "Makasiinit päätyivät levyn kanteen, ei pelkästään palon takia, vaan siksi, että me oikeastaan eletään makasiinien palon jälkeistä aikaa", Paleface selventää. "Silloin Stop töhryille -kampanja oli vahvimmillaan ja oli Smash ASEM. Heräsi kysymykset yksilön ja vastakulttuurien paikasta yhteiskunnassa. Porvarihallitus ja sen suuntaviivat lähtivät samoista ajoista liikkeelle." "Samalla kun Newsweek kehuu Suomea, mä listaan miksi näin ei ole. Stubbien ja kataisten hymyt ovat entistä leveämpiä, kun olemme maailman paras maa. Kyllä, meillä on helvetisti vähemmän sosiaalisia ongelmia kuin monessa muussa Euroopan maassa tai maailmalla, mutta aina on parantamisen varaa. Meillä on myös suurtyöttömyys ja valtavasti ongelmia." K U T E N N I I N U S E I N , marginaalikulttuureista puhuessa poliisien ja vartijoiden tekemiset nousevat esille.
Kaiken maailman nettisuttua tai kännykkätuherrusta tarjotaan elokuvan nimellä." Timo Malmi, Filmihullu 3/2010
Tuskin illassa näkee yhtäkään tv-sarjaa tai elokuvaa, jossa ei kommentoitaisi naisen olemusta. Yleensä mies kertoo, miksi hän rakastaa naista: koska tämä on kaunis." Marianna Laiho, Lapsen maailma 8/2010
Jopa nälkää näkevien on myönnettävä, että valtiovarainministeri pitää hyviä puheita." Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 28/2010
kanssa käsi kädessä kulkee uudella levyllä myös esityskielen vaihtuminen suomeksi. Englannintaidoillaan briljeeranneen Palefacen suunnanmuutos ei jäänyt yleisöltä huomaamatta. "Realiteetti on se, että englanninkieliset sanoitukset menevät snadisti hukkaan, mutta suomenkielisiä sanoituksia ei pääse haneen."
POLIITTISEN SISÄLLÖN
"Toki haluan sanoa jälkikasvulle ja pikkuveljelle, että poliisia ja palomiestä pitää totella, ja se on ihan ookoo. Mutta ongelmat kasaantuvat, kun tänne tulee koko ajan lisää vartijoita ja järjestyksenvalvojia." Virkavallan ja vartijoiden tähtäimeen joutuneet tarranliimaajat ja talonvaltaajat saavat rakkautta Palefacelta. "Ikään kuin nämä olisivat yhteiskunnan suurimmat uhat. Esimerkiksi talonvaltaukset ovat helvetin hyvä taistelu, ja sen pitäisi olla suurempi osa tätä yhteiskuntaa." Kun keskustellaan talonvaltauksista, on puhuttava myös romanikerjäläisistä. Helsingin Sompasaaressa sijaitseva sosiaalikeskus Satama on kutsunut pihalleen romanien teltta- ja asuntovaunukylän. "Nämä kerjäläiset ovat osa EU-hegemoniaa. Jos me kerran ollaan eurooppalaisia, niin meidän pitää kantaa vastuu näistä suurista kysymyksistä", Paleface toteaa.
Jari Tamminen
Paleface: HelsinkiShangri-La. Exogenic Records 2010. Nieminen & Litmanen & Paleface: Vaalirahakynytys/Taxfree 7". Grandpop Records 2010.
Selonteossa myös hämmentää kulttuuri-käsitteen laajeneminen lähes kaikkeen mahdolliseen toimintaan yhteiskunnassa. Eduskunnassa todettiinkin, että enää "puuttuu kulttuurin merkitys kriisinhallinnassa". Ihmetyttää myös, että kulttuurin sisällöistä "viihde" on kasvattamassa voimakkaasti osuuttaan. Mitä tarkoitetaan viihteellä ja miksi se tarvitsee yhteiskunnan kulttuuritukea?" Ritva Hokka-Ahti, Kirjasto 3/2010
kupletti- ja protestilauluja kansainvälisiin vaikutteisiin yhdistävä levy poikkeaa totutusta hiphopkaavasta, keinotekoiset erottelut menettävät merkityksensä. Poliittinen agitaatio elää sanoituksissa ja tekee kunniaa esikuvilleen, muoto määrää sisällön myös musiikissa. "Kupletti on vain kauniimpi sana
SUOMALAISIA
Vesa Mäkinen
Monia harmitti myös se, että Newsweekiä luettiin ensisijaisesti ulkomailla. Maailman parhaan koulujärjestelmän karaisemat perussuomalaiset tiesivät, että ulkomaat olivat täynnä ulkomaalaisia, ja ulkomaalaisten suurin unelma oli päästä Suomeen nauttimaan suomalaista toimeentulotukea." Nimimerkki Vihreät lasit, Vihreä Lanka 33/2010
LISÄÄ POLIITTISTA MUSIIKKIA. "Pyrin verbalisoimaan niitä turhaumia, joita tavalliset hiihtäjät tulee selittämään mulle kaduilla ja pubeissa. Sehän oli esimerkiksi Irwin Goodmanin rooli", Paleface sanoo.
Teinit parveilivat distropöydän luona siihen malliin etteivät ikinä olleet nähneet keesipäistä jannua. Hiukan alkoi ahdistaa valokuvissa poseeraaminen ja nimikirjoituksien kirjoittelu lautasliinoihin ja koulukirjojen kulmiin. --Sairaalassa suomalainen rokkari pääsi tietenkin jonon ohitse ja siinä housuja riisuessa hoitsut ottivat kuvia muistoksi hienosta hetkestä. Jep." Paavo (Yleislakko), Toinen Vaihtoehto 4/2010
VARJOFINLANDIA
Jyrki Kataisen syöksy pahoinvointiyhteiskunnan syövereihin
Esityksiä 18.9. saakka! Liput 20 / 12 Info ja lippuvaraukset 050321 9919 tai
Unioninkatu 45, 00170 HKI
16
7
2010
"Sotateollisuus pitää USA:n työllisyyttä pinnalla". KANSAN UUTISET 18.8.
Super-Nader saapuu!
kuluttaja-aktivisti ja vihreän politiikan pioneeri Ralph Nader saapuu Suomeen. Ralph Nader pitää 22.9.2010 yleisöluennon Helsingin yliopistolla. Luennon otsikko on "Ostoskassia kantava käsi määrää maailmaa: kuluttajan vaikutus globaaliin talouteen ja ympäristöpolitiikkaan". Nader tulee Suomeen autottomana päivänä. Naderin matkan kustantaa nimeltä mainitsematon energiayhtiö. Nykyajan vihreää henkeä kompaten Naderin viimeisimmän kirjan nimi on Only the Super-Rich Can Save Us.
Y H D Y S VA LTA I N K U U L U I S I N
Kohta päästään Facebookista
Facebook kaatui elokuussa. Ei hätää, pelastus tulee syyskuussa, kun Diaspora julkaistaan. Sosiaalisen median vallankumous!
Maria Karuvuori
Kimmo Jylhämö
kertoo usein riipiviä tarinoita belgialaisen politiikan korruptiosta, jossa valtion rakennushankkeet teetetään kansanedustajien omilla firmoilla ja jossa isä-poika-suhteet ratkaisevat maan ministeripaikat. Tuttavani tapaan belgialaiset vaikuttavat suhtautuvan asiaan lähinnä sarkastisesti nauraen. Entäs sitten EU:n korruptio? Siitä kuulee ja sitä näkee usein, eikä se ainakaan minua naurata. EU:n korruptiota ei tarvitse etsiä Brysseliä kauempaa. Täällä tämän tyyppiset anekdootit ovat tyypillisiä: Seison Euroopan parlamentin hississä. Vieressäni seisovat meppi ja herra puvussa, ilmeisesti kokouksesta tulossa. Hissi pysähtyy ja pukuherra tekee lähtoään. Ovella hän kääntyy meppia kohti ja sanoo: "American Tobacco thanks you". Kyseessähän on tietysti kiitollinen lobbari, joka on juuri saanut uskoteltua mepin puolelleen. Tämän kaltaisten tarinoiden takia sanalla lobbaus on nykyään negatiivinen merkitysvivahde. Arvioiden mukaan yli 15 000 ammattilobbaria pyörii EU-instituutioiden käytävillä. Näiden joukossa on kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja ja vaikka mitä, mutta suurin osa edustaa yksityistä sektoria. Heidän vaikutuksensa EU:n päätöksentekoon on hämärän peitossa. Euroopan komissiossa on reilu tuhat niin sanottua asiantuntijakomiteaa, joiden jäseninä on lukuisia yritysten edustajia. Näiden kokoonpanot ovat yleensä salaisia ja kansalaisjärjestöjä niissä ei juurikaan näy. Esimerkiksi lobbauksen läpinäkyvyyttä valvovan Alter-EU-verkoston mukaan komission biopolttoaineinnovaatioihin keskittyvä asiantuntijaryhmä koostuu öljy-yhtiön, biopolttonaineyhtiön, ruokateollisuuden, puuteollisuuden ja energiayhtiön edustajista sekä yhdestä bioteknologiayritysten lobbaustoimistolaisesta. Yksi maanviljelijä ja kahdeksan akateemikkoa oli huolittu mukaan, mutta osalla heistäkin oli linkkejä öljyyhtiöihin ja bioteknologiayrityksiin. Ympäristöliikettä ryhmässä ei edustanut kukaan. Vuonna 2007 komissio teki aloitteen EU:n läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Kunnianhimoisimpien suunnitelmien mukaan parlamentin ja komission lobbausrekisterit piti yhdistää, niistä piti tehdä pakollisia, ja niiden piti sisaltää tietoa lobbaritahojen vuosibudjeteista. Meillä kaikilla olisi nyt mahdollisuus nähdä helposti netin avulla, mitkä tahot ovat olleet minkäkin direktiivin valmistelussa mukana ja missä määrin. Aloite jäi puolitiehen. Parlamentilla ja komissiolla on edelleen erilliset lobbarirekisterit, ja komission rekisteri on edelleen vapaaehtoinen. Huomatkaamme, että yllättäen tällainen rekisteri on pakollinen Yhdysvalloissa, jossa yksityinen sektori tunnetusti pyörittää maan politiikkaa. Olisiko siis kerrankin aika ottaa amerikkalaisista mallia? Eva Nilsson
E R Ä S B E L G I A L A I N E N T U T TA V A N I
Yksityisyys on pitkään ollut kivi Facebookin kengässä.
Korruptoitunut EU
yliopistossa tietotekniikkaa ja ohjelmointia opiskelevilla Daniel Grippillä, Maxwell Salzbergilla, Raphael Sofaerilla ja Ilya Zhitomirskiyllä on unelma. Yksityisyyden turvaava, henkilökohtaisesti kontrolloitava, tee-se-itse-pohjainen, vapaa ohjelmisto sosiaaliseen mediaan. Helmikuussa 2010 opiskelijat osallistuivat samalle luennolle sosiaalisesta mediasta ja internetin yksityisyydestä. Vierailevan professori Eben Moglen puhe teki nuoriin suuren vaikutuksen. Nuoret opiskelijat ymmärsivät alan perustavan ongelman. Yksityisyyttä ei ole olemassa internetissä. Kaikki tieto, mitä ihmiset koskaan itsestään tuottavat virtuaaliseen universumiin, päätyy ennemmin tai myöhemmin jonkun käsiin. Käsiin, joihin tiedot eivät oikeasti kuuluisi. He tajusivat myös, etteivät ole yksin ajatuksen kanssa. Diaspora-ryhmä muodostui tälle pohjalle. Ideoita kehiteltiin siihen pisteeseen asti, että he tajusivat lopulta kaiken olevan toteutettavissa. Tietyin varauksin.
N
E W YOR K IN
O P I SKELIJAT PÄÄTTIVÄT hakea idealleen
rahoitusta lahjoitusten avulla. Tavoitteena oli saada kasaan kesäkuuhun mennessä 10 000 dollaria lahjoituksia. Opiskelijoiden mukaan summa riittäisi tila- ja laitevuokraan sekä yleisesti elämiseen. "Me lupaamme kirjoittaa koodia joka päivä täydet kolme kuukautta. Luomme alustan täysin rajattomille mahdollisuuksille, jotka ovat täysin irrallaan jonkun muun kuin sen käyttäjän vallasta", he ilmoittivat. Toukokuun viimeisellä viikolla ryhmälle oli kertynyt lahjoituksia miltei 200 000 dollaria. Idealle oli löytynyt vastakaikua, suoranaista vastahuutoa. Vaikka idean aattellinen lähtökohta oli saada sosiaaliseen mediaan järkeä ainaisten ansaitsemismahdollisuuksien sijaan, näyttelee raha jo nyt suurta osaa hankkeen tulevaisuudesta. Tällainen määrä lahjoituksia kertoo selvää kieltä siitä, että ihmiset haluavat muutosta. Diaspora on sosiaalinen kanava, jossa käyttäjät voivat kertoa toisilleen kuulumisiaan, lähettää toisilleen valokuvia, tekstejä sekä muuta sisältöä. Kuulostaako tutulta? Diaspora eroaa maailman jo valloittaneista Facebookista ja Twitteristä siinä, että sitä rakennetaan alusta asti pyrkimyksenä luoda täysin vapaa ohjelmisto: sen käyttäjänä voi olla kuka vain, ja sen toimintoihin voi vaikuttaa kuka vain.
TEKIJÖIDENSÄ MUKAAN DIASPORA ON MYÖS askel kohti todellis-
itse. Diaspora on sanalla sanoen hyvä alku. Vapaa ohjelmisto, tai avoin lähdekoodi, mahdollistaa siis kehitystyön tämän ympäristön ja sen käyttäjien hyväksi. Ei siis ohjelman alkuperäisen luojan tai sen omistavan yrityksen. Tämä ratkaisu estää myös mahdolliset väärinkäytöt: kukaan ei voi saada ohjelmistoa käyttävistä ihmisistä minkäänlaista hyötyä, ei rahaa eikä informaatiota. Tai tietenkin voi. Ja varmasti yritetäänkin, mutta lopulta joku osaava käyttäjä vain muokkaa vapaata ohjelmaa uusiksi siten, ettei juuri sitä keinoa taloudellisen hyödyn tai käyttäjien yksityisten tietojen tavoittelussa voi enää käyttää. Diaspora on hajallaan asuvien yksilöiden omissa käsissä.
FACEBOOKIN ASEMA on ollut turvattu ko-
ti olemaan hyvin Facebookin oloinen eli pääasiassa keskustelukanava, ovat sen mahdollisuudet täysin rajattomia. Erilaisia yhdistyksiä, kansanliikkeitä, faniklubeja ja pelejä tullaan aivan varmasti vieläkin näkemään, satunnaisia peniksenkuvia unohtamatta. Suuri ero on siinä, että käyttäjällä on täysi valta omaan tekemiseensä.
FACEBOOKIN KOKO markkinapotentiaali perustuu suoramainontaan. Kanavan kautta yrityksille on lapsellisen helppo mainostaa tuotteitaan juuri oikean ikäisille, rotuisille, kokoisille ja muotoisille ihmisille. Mitäpä jos nämä tietyn ikäiset, rotuiset, kokoiset ja muotoiset käyttäjät pystyisivät vain nopealla klikkauksella tekemään kaiken mainonnan täysin mahdottomaksi? Tällaisessa tilanteessa suoramainonta törmää todelliseen suoraestoon. Yksityisyys on pitkään ollut kivi Facebookin kengässä. Diaspora lupaa paljon, mutta se myös siirtää vastuun takaisin kuluttajalle, sen käyttäjälle. Aika näyttää, miten me osaamme tämän ottaa.
ko sen olemassaolon ajan. Koko sen olemassaolon ajan on myös kirjoitettu sen puutteista, epäeettisistä toimista ja suoranaisesta vakoilusta käyttäjiensä kustannuksella. Suurin syy Facebookin koskemattomuuteen on ollut se, että ensimmäisenä todellisena jättiläisenä se on aina pystynyt itse kirjoittamaan omat sääntönsä tai tarvittaessa muokkaamaan niitä haluamaansa suuntaan. Tällaisessa tilanteessa hallitsija ei ole vastuussa kenellekään.
ENTÄPÄ JOS NOITA kaikkia sääntöjä ei oli-
Ville Matilainen
DIASPORA TULEE!
D I A S P O R A O N tarkoitettu serverit-
si? Jos Facebookista otettaisiin vain kaikki se, mikä alun alkaenkin teki siitä käsittämättömän suositun. Tämän rungon päälle rakennettaisiin vaihtoehtoinen järjestys, jonka täydellisenä hallitsijana olisivat sen käyttäjät. Eivät omistajat, kasvottomat moderaattorit tai mainostavat yritykset. Vaikka Diaspora tulee alusta as-
tömäksi ohjelmaksi, joka hajautetaan jokaiselle käyttäjälle. Tämä poistaa kokonaan omistus-käyttö-suhteen ongelmat. Diaspora julkaistaan 15.9.2010. Diasporalla on oma Facebook-ryhmä, join-diaspora.
ta sosiaalista mediaa: ympäristöä, jossa käyttäjät todella luovat itse ympäristönsä ja tuottavat sen sisällön täysin
/teatteri.nyt 6.17.10.2010 Aune Kallinen, Laura Murtomaa / Bohdan Holomíc ek, Eva Hrubá RO / Eeva-Mari Haikala / Gisèle Vienne, Dennis Cooper, Jonathan Capdevielle FR / Iona Mona Popovici RO / Nathaniel Mellors GB / Pavlovan koe (demo) / Pimeä projekti 3 (demo) / Sara Pathirane / Theatre Cryptic: Orlando SC / T J Tape Head aka Paul Divjak AU / Todellisuuden tutkimuskeskus Anna Jussilainen Tuomas Laitinen, Dasniya Sommer / Toisissa tiloissa (Nälkäteatteri) + Seminaari performanssitaiteen kritiikistä + Intersection EU-projekti esittäytyy
KIASMA NYKYTAITEEN MUSEO Mannerheiminaukio 2, 00100 Helsinki · www.kiasma.fi/teatteri Ti 1017, ke-pe 1020.30, la-su 1018, ma sulj. · Varaukset (09) 1733 6501
KASIMIR JA KAROLINE
Rakkaus ei koskaan kuole
OLIVER SACKS
ÖDON VON HORVÁTH
ENSI-ILTA 16.9.2010
MIES JOKA LUULI VAIMOAAN HATUKSI
Huima matka ihmisaivojen arvoituksiin
- PETER BROOK - MARIE HÉLÈNE ESTIENNE
JUHA
JUHANI AHO
- MIKKO ROIHA
Klassikkonäytelmän raikas uusi tulkinta
KAAOS
MARK RAVENHILL
MIKA MYLLYAHO
Suosittu komedia naisista kaaoksen keskellä
PRODUCT
SAN SÄVE OJA, LIÄ SIELU JA MAIS NEMIA ...
Käsikirjoitus ja ohjaus: Milla Minerva Mertanen
Klockrike-teatterin kiitetty vierailuesitys
TURUN K AUPUNGINTEAT TERIN
S O P U K A S S A S YK S YL L Ä 2010
VINCENT RIVER
PHILIP RIDLEY
Saako kaiken anteeksi?
Ensi-ilta 11.9.2010 klo 19:00
Jännitysnäytelmä asenteiden murtumisesta ja rakkaudesta
BURN INN BURLESKIKLUBI
Musiikkia, jännitystä, viettelystä!
SOPUKKAKORTILLA 5 ESITYSTÄ VAIN 75,-! (Burn Inn 25,-)
LIPUT 20,-/18,-
HUOM! Sopukkakorttilippujen varaus ja lunastus vain teatterilta.
Muut esitykset: 15.9., 17 18.9., 22.9., 24.9., 30.9., 1.10., 2.10., 7 .9., .10., 13.10, 14.10, 16.10., 19.10., 20.10., 22.10., 23.10. (Esitykset aina klo 19:00) Liput 6/12 Puh 040 823 4791 info@turunylioppilasteatteri.fi, www.turunylioppilasteatteri.fi
Lippumyymälä (02) 262 0030, ma-pe 10-17 (3.8. alkaen) | Myyntipalvelu (02) 262 0080, ark . 8.30-15.30 (2.8. alkae n) | Lippu piste 0600- 900900 ( 1, 75/ m i n + pv m ) | w w w.te atte r i .tur k u.f i
Klaus Welp
7
2010
S Y YSKUU
19
Kulttuuria kolehtiperiaatteella
Omaehtoinen TAJU-kulttuurikollektiivi pyörittää Jyväskylän sympaattisinta klubia.
TA PA H T U M A
M U S I I K K I A , performanssitaidetta, installaatiota, improvisaatiota, runoesityksiä, nukketeatteria, vapaa lava. Vegaanisia leivonnaisia, teetä, kahvia, tunnelma. Ilmaiseksi. Joskus asioiden jauhaminen onneksi sysää liikkeelle muutakin kuin loputonta maailmanparannusta. "Istuttiin pikkusiskoni Emmi Huhtasen kanssa iltaa ja huomattiin, että meillä molemmilla oli aika samanlainen visio siitä, millaisia kulttuuritapahtumia me haluttaisiin. Semmoisia, joissa viinalla läträäminen ei olisi pääasia ja joissa kävisi mielenkiintoisia pieniä artisteja", Noora Huhtanen muistelee klubitoiminnan alkua. Noora Huhtasta ärsytti myös tyttöjen toimiminen lähinnä lipunmyyjinä poikien järjestämissä ja miesartistivaltaisissa tapahtumissa. Vuoden 2009 alusta lähtien siskosten ideoima TAJU-kulttuurikollektiivi on järjestänyt samannimistä klubia noin kerran kuussa lukukausien aikana Jyväskylän Kirjailijatalolla. "Minua ja siskoani kiinnosti myös taloudellinen kokeellisuus ja lahjatalouskokeilu oli helpoiten yhdistettävissä kulttuuritapahtumaan. Kyse ei ole siitä, etteikö kulttuuritapahtumat olisi rahanarvoisia mieluummin niistä maksaa kuin jostain muusta. Meitä kuitenkin kiinnosti, miten asiat toimisi, jos kaikki olisi ilmaista ja toimisi vaan kolehtiperiaatteella", Huhtanen muotoilee.
Klubeihin onkin riittänyt sekä esiintyjiä, että kävijöitä, vaikka esiintyjiä pyydetään lupaamalla ainoastaan matkakustannukset. Keski-Suomen kirjailijat ry tukee tapahtumaa tarjoamalla tilan sekä pienen summan, joka kattaa matkakustannuksia ja klubijulisteiden painatuksen. TAJU-klubit jatkuvat taas lokakuussa Jari-Matti Nurmisen komennossa. "Klubin ilmaisuus on toiminut, mutta useammin kuin kerran on järjestäjä ottanut rahat opintotuestaan tai sitten esiintyjä maksanut omasta
i ma vo pahtu istiseltä, Ta a elit ikutta iset ovat va m kun ih tyneitä keskit siin. esityk
pussistaan pakollisia kuluja. Kolehti-idea ei ehkä ole välittynyt kaikille. Eli vaikka kaikki on ilmaista, se ei tarkoita etteikö kolehtiin voisi jotain laittaa", Nurminen toteaa.
T Ö R M Ä S I N TA J U - K L U B I I N ensimmäisen kerran kun ystäväni hehkuttivat iltaa kuvaillen, kuinka he olivat istuneet kyyneleet valuen kuuntelemassa herkkää naisartistia. Vaikka omat kokemukseni ovat sen jälkeen olleet hilpeämpiä, klubin vaivaton mutta keskittynyt tunnelma vetoaa. Noora Huhtasen mukaan klubi onkin ehkä tunnetuin lämminhenkisestä ja välittömästä tunnelmastaan.
kertovat oppineensa tapahtuman järjestämisen perusteet nettiradio ja klubijärjestäjä Hearissa toimiessaan. He saavat klubin järjestämisen kuulostamaan helpolta ja vaivattomalta. Ihmiset kantavat kortensa kekoon, kun heiltä pyytää apua järjestelyissä. Klubilla tarjottaville vegaaniherkuille on löytynyt leipojia, ja tilan loppusiivouskin tapahtuu kuin itsestään yleisön voimin. Viimeistään tässä kohtaa yleisön ja TAJU-kollektiivin välinen kuvitteellinen raja-aita katoaa usein tyystin. Molemmat kuitenkin kannustavat kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. Syksyn aikana Nurminen aikoo aloitella toimintaa myös Tanssisali Lutakon kahvilassa. Myös klubitoiminnan laajentaminen Turkuun kiinnostaa, ja kollektiivi etsii sieltä parhaillaan sopivia tiloja. "Kun TAJU-kollektiivia perustettiin, ajatus oli järjestää klubia ja jotain muutakin, mutta se muu on nyt rajoittunut yhden kälysen pienlehti TAJU-Zinen julkaisuun. Mutta edelleen siis ollaan avoimia sille, että jotain muutakin voi tapahtua", Huhtanen sanoo.
H U H TA N E N J A N U R M I N E N
Teija Kaarakainen
Teija Kaarakainen TAJU-kulttuuriklubit lauantaisin 9.10., 13.11. & 4.12. kello 18-22, esitykset alkavat noin kello 18.30, Jyväskylän Kirjailijatalo, Seminaarinkatu 26. kulttuurikollektiivi-taju.blogspot.com
" E H K Ä S E M YÖS JOI L L E K I N
voi vaikuttaa joltain elitistitapahtumalta sen takia, että ihmiset ovat oikeasti keskittyneitä niihin esityksiin, jotka voivat olla eri tavoin hyvin intensiivisiäkin. Todellakaan tarkoitus ei
ole rajata ketään pois mutta klubi tapahtuu sillä ehdolla, että ennen kaikkea tullaan katsomaan esityksiä. Siellä on kuitenkin aina aikaa myös tavata ihmisiä ja hengailla", Nurminen kuvailee.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA
Helsingin keskustassa, lähtö Havis Amandan patsaalta kello 17, kriittinen pyöräretki kuljetaan niillä tieosuuksilla, joilla pyöräilijät on jätetty autoilijoiden varjoon, tulemalla mukaan osoitat, että olemme merkittävä & jatkuvasti kasvava joukko ihmisiä, emmekä vain satunnaisia harrastelijoita.
22.9. KRIITTINEN PYÖR ÄRETKI
KESKUSTELU & LUENNOT
6.9. EUROOPPAL AINEN YLEISL AKKO? Keskustelu Maanantaiklubilla, mukana SAK:n kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen, Kriittisen ay-verkoston sihteeri Sippo Kähmi & Attacin puheenjohtaja Mikko Sauli, keskustelun jälkeen Ville Leskinen plays Billy Bragg, Helsingin ravintola Milenkassa kello 19. 7.9. EL ÄMÄ NON-STOP-ON-LINE, Purku-klubilla keskustellaan live-raportoinnista & yksityisen & julkisen kohtaamisesta Facebookissa, keskustelijoina Facebookin profiilikuvia maalauksissaan hyödyntänyt kuvataiteilija Sami Lukkarinen & Facebook-aktiivi, taidehallin amanuenssi & dj Suvi Saloniemi kello 1820, Helsingin Kaapelitehtaalla, Suomen valokuvataiteen museossa. 23.9. K AK SI NÄKÖKULMA A MIELENTERVEY TEEN,
kija Marko Uuttu, tilaisuus Helsingin Korjaamo Shopissa kello 1820, toinen keskustelutilaisuus lokakuussa. 24.9. K A SVU MURROK SESSA -konferenssi, Tim Jackson, Peter Victor & Serge Latouche Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla kello 1018, www. degrowthfinland.fi. 25.9. K ÄY TÄNNÖN MEDITA ATIO -seminaari, päämääränä omien sisäisten mittaamattomien voimavarojen löytäminen meditaation keinoin & maapallon muutosprosessiin osallistuminen, Helsingissä Madetojankuja 2 F, Aurinko, kello 1017, ilmoittautuminen 050 573 1503, 050 381 4577, didi.anna@yahoo.com, järjestäjä Ananda Marga.
TAMPERE NYK YK IRJA ILLISUUS & YHTEISKUNTA,
Tampereen yliopiston yleisöluentosarja maanantaisin kello 1618 syyskuun luennot päärakennuksen A1-salissa, sarja päättyy marraskuun puolivälissä, 6.9. Jussi Ojajärvi: Kapitalismi suomalaisessa nykykirjallisuudessa, 13.9. Eila Rantonen: Maahanmuuttajien kirjallisuus Suomessa, 20.9. Outi Oja: Oliko 1990-luvulla yhteiskunnallista lyriikkaa? & 27.9. Toni Lahtinen: Ympäristöaktivismi & -ongelmat aikuisten & lasten kirjallisuudessa.
Elina Hirvonen Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa kello 1920. 14.9. PROSAK-KLUBI, David Wagner, Hanna Lemke & vuonna 2009 Saksan kauneimman kirjan julkaissut Judith Schalansky, kirjailijavieraiden tekstejä lukevat Marjo Niemi, Laura Lindstedt & Katja Kettu, tilaisuuden juontaa Stefan Moster Helsingin Dubrovnikissa kello 19. 1 5.9. PROOSAKLUBI, vieraina rakennusalalta kirjallisuuden pariin siirtynyt & useita kirjallisuuspalkintoja saanut Lutz Seiler & ortodoksijuutalaista identiteettiään maagisen realismin keinoin tarkasteleva Benjamin Stein, kirjailijoiden tekstejä lukevat Katariina Vuorinen & Jarkko Tontti, tilaisuuden juontaa Kaisa Kaakinen Helsingin Villa Kivessä kello 18. 16.9. LUKUTIL A ISUUS, David Wagner, Hanna Lemke, Judith Schalansky, Lutz Seiler & Benjamin Stein, kirjailijavieraiden tekstejä lukevat Pauliina Haasjoki & Jarkko Tontti, tilaisuuden juontavat Dr. Withold Bonner & Arja Nevalainen, Tampereen Saksalaisessa kulttuurikeskuksessa kello 18.
tifestival.com.
HELSINKI PSYCHOR AMA FESTIVAL, psychobillya &
KURSSIT
HELSINKI 613-VUOTI A IDEN ILTAPÄ IVÄKUR SSI,
burleskia esittelevä sisäfestivaali, The Arkhams, Missy Macabre & The Baron & The Polecats 10. 11.9. Helsingin Korjaamolla.
mukaan voi tulla joko koko kurssille tai muutamalle kerralle, kurssi on sopiva sekä uusille tulokkaille että aiemmin sarjakuvakurssilla käyneille, käydään läpi sarjakuvanteon vaiheet: ideointi, käsikirjoittaminen , luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen & tekstaus, suunnitellaan hahmoja & ideoidaan ympäristöjä, kurssi 8.9. 8.12. keskiviikkoisin kello 1516.30, Sarjakuvakeskus, Arabianrannassa, Hämeentie 150.
TANSSI & SIRKUS
11.9. AEROWAVES -esitysilta, La Macanan Venteos, Silvia Gribaudin A Corpo Libero -teos & POGOensemblen Ja Ja Der Jodok -teos vierailevat Helsingin Zodiakissa kello 19, toinen esitys 12.9. kello 15. HELSINKI WHS-RYHMÄN kaksi sooloteosta: Nopeussokeus, taikuri-kuvataiteilija Kalle Hakkaraisen uuden taikuuden teos kehon & koneen yhteentörmäyksen pitkistä sekunneista & Mortimer, Ville Walon nykysirkusesitys, jossa jongleeraus yhdistyy sähköiseen sensoritekniikkaan, esitykset Kiasma-teatterissa 16.26.9. OULU TANSSIA T YRK YLL Ä -festivaali 15.-19.9. ohjelmistossa Sami Henrik Haapalan kantaesitys Kullervo 15.9. Valvesalissa, Maria Littowin kantaesitys Arki alkaa, oletko valmis? 17.9. Valvegalleriassa, Liana Potilan & Henna Hanhinevan kantaesitys Tyttö ammeessa 18.9 Valvenäyttämöllä & Antti Kaarlelan, Antti Kairakarin & Olli Paakkolanvaaran kantaesitys Valon vuosi -tenavatanssi 16.9 Valveen tanssisalissa.
TIETOKILPAILU
TAMPERE TIETOK ILPAILU tiistaisin kello 21.30 Vas-
tavirta-klubilla.
STAND UP
18.9. PEKK A JAL AVA, ZA ANI & TOMI HAUSTOL A,
TAPAHTUMA
25.9. VATAKIN TAPAHTUMA, keskusteluja & bileet Helsingin Bellyssä, vatak.wordpress.com. KUOPIO ANTI Contemporary Art Festival Kuopion kaupunkitiloissa, teemana tekstuaalinen lähestymistapa paikkaan 28.9.3.10., www.an-
Naurunpaikka 957 Stand up -klubi Tampereen Yo-talolla kello 19.
KIRJALLISUUS
7.9. HÄPEÄ ÄN VANGITUT, Suomen PEN:n kirjallisessa illassa keskustelemassa Anja Snellman &
BURLESQUE
11.9. CIRKUS MEETS BURLESQUE, burleskiesityksiä, dj-musaa & paras puku palkitaan, tapahtuma Tampereen Klubilla.
mielenterveyden historiallisesta perspektiivistä keskustelemassa dosentti Petteri Pietikäinen & tutkija Lotta Hautamäki, keskustelua johtaa tut-
TEATTERI
7
2010
S Y YSKUU
23
2.10.
TANSSI SYYSTANSSI Rakset Al Kharif, Mizmar ry:n itämaisen tanssin näytös kello 19 Turun Sigyn-salissa, esiintymässä Miia Ojanen (kuva), Elysium & Al Amirat.
1.10. 29.9.
FADO MISIA, fadolaulaja Helsingin Savoy-teatterissa, esitys myös 30.9. Tampere-talossa.
30.9.
ELEKTRO BACHELORETTE Helsingin Club YK:ssa.
TEATTERI CANTHIA Minna Canthin novelleja näyttämöllä Helsingin teatteri Avoimissa Ovissa, ensi-ilta 14.9. kello 19, muut esitykset 16.9.9.12.
3.10.
NÄYTTELY OLOTILA OK! ja muuta uutta taidetta, mukana kaksitoista nuorta suomalaista taiteilijaa: Eeva-Riitta Eerola, Erno Enkenberg, Jani Hänninen, Antti Immonen, Hanna Jaanisoo, Minna Jatkola, Riikka Lenkkeri, Jaakko Mattila, Tamara Piilola, Topi Ruotsalainen, Thomas Westphal & Petri Yrjölä 11.9.21.11. Sara Hildénin taidemuseossa, tisu 1118.
näyttelyt 16.9. 9.10. Laterna Magicassa, mape 1117, la 1115. TAMPERE MIINA ÄKK IJ YRK ÄN teoksia 7.9.2.10. Keskusgalleriaan, Kyttälänkatu 11, mape 1117, la 1115. TURKU HANDWERKE, Kalle Lampelan teoksia 19.9. asti galleria Titanikissa, tipe 1218, lasu 1216. VANTAA L A I VAT, Leena Virtasen piirustuksia 12.9. asti galleria Gjutarsissa, kepe 1218, la su 1217.
PELTOL A, RISTO HÄMÄL ÄINEN,
ER Ä Ä NL A INEN PUUTARHA, Marko Lampisuon videoteos 12.9. asti galleria Huuto Uudenmaankadulla, tipe 1218, lasu 1216. HÄR ÄN VUOSI, Annette Arlanderin videotöitä 26.9. asti Muu-galleriassa, tipe 1217, lasu 1216. ULKONA KODISTA, LaruArt10-ympäristötaidenäyttely 2.10. asti Särkiniemen rannassa. HELSINKI
Tuula Alajoen, Nina Dannertin, Antti Haapion, Elise Mäkitalon, Laura Paavilaisen, Marja Pirilän, Tiina Riutan, Asko Salmisen, Petri Sepän, Saara Sillanpään, Juha Suonpään & Noora Westerbergin valokuvateoksia, joita yhdistää ihmisyyden tutkimus, valokuvakeskus Nykyajan näyttely 7.9. 1.10. Nokian Taidetalossa, tito 1118, pe & su 1116.
NOKIA HIDAS LIIKE 3,
VALOKUVA
HELSINKI R ANNALL A, Iiina Kuusimäen installaa-
PERFORMANSSIT, MEDIA- & YMPÄRISTÖTAIDE
25.9. TEATTERI VENUS: KUDOSKLUBI #5, performanssiklubisarja Helsingin Universumissa.
tio, valokuvia & video 15.9 3.10. galleria Jangvassa tipe 1119, lasu 1117. HÄMEENLINNA ARJEN JA IHMISEN K AUNEUT TA , Aila Teräväisen valokuvia Kutilan kylän asukkaista Historiallisessa museossa, tisu 1117.
Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 4.10. ja on jakelussa lokakuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 13.9. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
Porona rajatilassa
T E AT T E R I Toisissa tiloissa -ryhmän Porosafari vie osallistujansa elämysmatkalle luonnon ja kulttuurin rajatilaan. Toisissa tiloissa on eri alojen taiteilijoista koostuva esitystaiteen ryhmä, joka oman määritelmänsä mukaan tekee kollektiivisia harjoitteita, joissa etsitään kokemuksellista yhteyttä ei-inhimillisiin olomuotoihin. "Kysymys on muodonmuutosharjoituksista, yhdessä muuttumisesta. Pyrimme tietyin tekniikoin kosketuksiin toiseuden kokemuksen kanssa. Ei-inhimillistä tutkitaan mikrotasolta kosmiselle tasolle, kivenä, eläimenä tai kasvina olemisesta vuoren tai säteilyn olomuotoon. Muiden olomuotojen kautta pyrimme hahmottamaan myös ihmisyyttä, sen etuja ja rajoitteita", kertoo Porosafariryhmän koollekutsuja Esa Kirkkopelto. Porosafari on Toisessa tiloissa -ryhmän järjestämä, kaikille avoin päivän pituinen vaellus kaupunkiympäristössä. Poron logiikalla etenevän tokan tavoitteena on kollektiivinen eksyminen ehkä jopa konkreettisesti. Poro valikoitui ryhmän samaistumisen kohteeksi esimerkiksi sopulin tai lampaan sijaan sen
puolivillin statuksen vuoksi. "Poro liikkuu kirjaimellisesti luonnon ja kulttuurin rajamailla se mennä viipottaa omia teitään, mutta on myös suhteessa ihmiseen", Kirkkopelto perustelee aihevalintaa. Porosafari starttaa Kiasmasta ja päätyy johonkin kaupunginosaan, jossa on läsnä niin luontoa kuin kaupunkimiljöötä. Ennen safaria osallistujille järjestetään koulutus, jossa porona olemista pohditaan yhdessä. "Koulutuksessa käydään läpi harjoitteen motiiveita, annetaan tiukkaa tietoa porojen käyttäytymisestä ja mietitään millaisia poroja me ollaan. Tekniikat ovat yksinkertaisia eivätkä edellytä esiintymiskokemusta. Kuka tahansa pystyy harjoitusta tekemään. Harjoite perustuu aikaan, kollektiiviseen liikkeeseen ja tietoon poron elintavoista. Poron logiikassa tärkeintä on ymmärrys sen puolivillistä asemasta porot ovat eräänlaisia välittäjäolentoja", Kirkkopelto kertoo. Porosafarin jälkeen osallistujille järjestetään poroerotus, eli purkukeskustelu koetusta vaelluksesta. Kirkkopellon mukaan loppukeskustelu on tärkeä osa
yhdessä muuttumista. "Keskustelu on olennainen ulottuvuus tämän kaltaisissa harjoitteissa. Siinä jaetaan ja puretaan jokaisen omakohtaisia kokemuksia. Porosafari myös dokumentoidaan, eli kamerat seuraavat porotokkaa koko harjoitteen ajan. Nauhoituksista tehdään videomontaasi, joka pyörii Kiasmassa viikon verran."
Laura Haapala Porosafarin hinta on 10 euroa, porotokkaan mahtuu enintään 100 osallistujaa. Vaellukseen osallistujille järjestetään porokoulutus Helsingin Kiasmassa 2.10. kello 1114, varsinainen safari vedetään 3.10. kello 918. Yleisölle avoin poroerotus-purkukeskustelu pidetään 16.10. kello 1315. Videoteos on näytillä Kiasmassa TeatteriNyt!-festivaalin yhteydessä 12.17.11. Ilmoittautuminen Porosafarille 24.9. mennessä tuottaja Anna Eloaho, 050 442 8776.
Sosiaalikeskus satama, HELSINKI 26.8.2010.
Kaksivuotiskatselmuksessa esitellään poimintoja suomalaisen nykyarkkitehtuurin kärjestä. Tällä kertaa painottuvat asumis- ja toimistokohteet, mutta edustettuina ovat myös tuotanto-, kulttuuri-, koulutus- ja infrastruktuurirakentaminen sekä kaavoitus.
SUOMEN ARKKITEHTUURIA 0809
9.6.26.9.2010 www.mfa.fi
Suomen rakennustaiteen museo Kasarmikatu 24, 00130 Helsinki Avoinna ti, to, pe 1016, ke 1020, la, su 1116 Sisäänpääsy 2,50/5,00 Vapaa sisäänpääsy alle 18-vuotiaille, pe kaikille!
L I T T U A J A J O PA S U O T AVA A
ismia a laatujournal osmopoliittist a vuodessa K neljä kerta
KIRJAMESSUILLA
SUNNUNTAI 3.10.2010
Sata makkaralaatua ja yksi idea keskustelua venäläisestä kirjallisuudesta
11.00 Porthan
lo.fi www.mondedip
Janne Kuusi: Vapaus
11.50 Fiore
Tiia Aarnipuu: Sinivalkoisissa höyhenissä
13.40 Fiore
Timo K. Forss & Martti Lintunen: Karjala edestakaisin
1516 Kokoustila 12
Hannu Taanila & Jotaarkka Pennanen: Elämää pienempi näytelmä
15.40 Fiore
26
7
2010
7
TEKSTI KUVAT
2010
27
SONJA HYPPÄNEN KLAUS WELP
Aika vaihtaa pankkia
Porvarillisessa Kumpulassa puuhataan Stadin Aikapankkia, melko kommunistista hanketta.
VA I H D O N M A L L E J A on aikapankeissa useita. Vaihtoa voi tapahtua niin yksittäisten henkilöiden, yhteisöjen, järjestöjen kuin yritystenkin välillä. Person to person -mallissa ihmiset voivat vaihtaa keskenään vaikka tovin verran ruohonleikkuuapua toviin lapsenvahtimista. Tovi on Kumpulassa käytetty vaihdon väline. Person to agency -malli voi saada esimerkiksi nuorison tekemään vihertöitä kaupungin puistossa tovia vastaan, jonka puolestaan voi tuhlata vaikka paikallisella liikuntahallilla sisäliikuntavuoroon. Myös kolmannen sektorin tahot voivat vaihtaa ja jakaa keskenään taitoja ja resursseja. "Aikapankkia ei pidä nähdä vain rahan säästämisenä, vaan ajatella tässä laajemmin tuottamisen muuttamista osallistavaksi: että käytettäisiin yhteiskunnan rakentamisessa kaikkien taitoja ja kykyä välittää toisista", van der Wekken sanoo. "Aikapankki ei ole veronkiertoa. Emme halua myöskään poistaa valtiota. Kyse on siitä, kuinka valtio voisi tukea aikapankkeja ja kuinka palvelut järjestetään." K U L U N E E N vuoden aikana meitä on kutsuttu niin anarkokapitalisteiksi kuin kommunisteiksikin", naurahtaa Ruby van der Wekken, yksi Stadin Aikapankin perustajista. "Ideana ei ole kuitenkaan marginalisoida tätä, vaan this is an opportunity to rethink a lot of things that are happening in the world now." Hollannista kotoisin oleva van der Wekken sekoittaa suomea ja englantia selittäessään, että juuri nyt on syytä ajatella toisin maailman tapahtumia.
"Järjestämme nyt syyskuussa ensimmäisen verkostotapaamisen, johon kutsumme mukaan ihmisiä muun muassa sosiaalipolitiikasta, maahanmuuttajaverkostojen edustajia sekä kansanedustajia." Solidaarisuustalouden käsite halutaan ottaa keskusteluun mukaan vahvemmin. "Muutos, jota etsimme ei ole ehkä yhden yön vallankumous." Mukaan tarvitaan eri instansseja, jotka voivat rakentaa yhteistyöhön perustuvaa taloutta, joka taas mahdollistaa autonomian ja solidaarisuuden. On oltava tasa-arvoa mutta sallittava
myös erilaisuutta. Van der Wekkenin mukaan esimerkikisi aikapankit, paikallisrahat ja ruokapiirit ovat työkaluja tällaiseen. "Aikapankki-idean käyttämisessä on rajana vain mielikuvitus. Minulle päämotivaatio tässä on se kuinka aikapankki voi avata uusia tiloja ja keskusteluita", Ruby van der Wekken jatkaa. "Tämä on pedagoginen prosessi kaikille, myös meille toiminnan pyörittäjille. Tämä on myös mahdollisuus haastaa se mitä nyt on ja tehdä yhteiskunnasta enemmän sellainen paikka missä todella haluaa elää."
AIKAPANKISTA HYVINVOINTIA & HENKISTÄ PÄÄOMAA
" K ÄY T Ä N N Ö N H A A S T E on siinä kuinka ihmiset muistavat aikapankin olemassaolon kun tulee jokin tarve. Että ei mennä ensin kauppaan tai soiteta putkimiehelle, vaan katsotaan mitä aikapankissa on tarjolla", pohtii Sanna Pelliccioni, yksi Stadin Aikapankin perustajajäsenistä. "Moni ajattelee, ettei osaa tehdä mitään tai ettei ole aikaa. Aikapankissa voi vaihtaa myös paljon sellaisia asioita, joiden tekemiseen ei tarvita aikaa, kuten vaikka lainata kirjallisuutta tai tarjota omeniaan kerättäväksi. Aikapankki ei suinkaan tee elämää kiireisemmäksi tai vaadi ylenmäärin aikaa. Sen sijaan se voi helpottaa elämää, kun monenlaista apua on helposti saatavilla." K U M P U L A N V A I H T O P I I R I S TÄ nimensä Stadin Aikapankiksi muuttanut ryhmä on kerännyt vuodessa noin 300 henkisen jäsenistön. Stadin Aikapankki käyttää vaihdon välineenä tovia. Se vastaa yhtä työtuntia. Vaihdot järjestetään käytännössä aikapankkien kansainvälisiellä torilla netissä, jossa myös toveista pidetään kirjaa. Aikapankin vaihdot ovat tuoneet yhteen ihmisiä eri taustoista ja eri ikäryhmistä. "Tottakai aikapankin perustaminen käytännössä on vaatinut aikaa ja työtä. Tässä on kuitenkin itsekin kasvanut ja kehittynyt, hahmottanut kuinka isoihin asioihin tämä voi oikeastaan vaikuttaa. Aikapankin periaatteen voi liittää mihin vaan ja katsoa sen kautta asioita uudella tavalla." S A N N A N Ä K E E aikapankin voivan toi-
on osa kansainvälistä Community Exchange Systems (CES) -verkostoa. Suomessa toimii yhteensä kymmenkunta aikapankkiryhmää, joiden toiminta perustuu kansainväliseen time banking -periaatteeseen. Aikapankeissa rikkaus ei ole pääoman haalimista vaan vastavuoroisuuteen sekä tasa-arvoon pohjaavaa antamista ja saamista. Raha valuuttana perustuu velkaan ja niukkuuteen. Aikapankki sen sijaan ammentaa runsaudesta. Jokainen voi saada ja antaa, jokaisen aika on yhtä arvokasta. Van der Wekken nostaa esiin aikapankkien taustalta löytyvän Edgar S. Cahnin ajatuksen ydintaloudesta (core economy). Siinä missä markkinataloudessa omistajaa vaihtaa pääoma, ydintaloudessa vaihdon välineinä ovat ei-materialistiset asiat ja alueena koti, perhe, naapurusto ja pienet yhteisöt. "Edgar Cahn oli sitä mieltä, että demokratia rakennetaan kotona. Siellä opitaan välittämään ja jakamaan. Tämä taas ei ole pääoman näkökulmasta arvokasta. Markkinatalous enemmänkin heikentää ja hajottaa ydintaloutta." Van der Wekken lisää, että Cahnin mukaan aikapankkien päätavoite on ydintalouden ja siihen kuuluvan kansalaistoiminnan vahvistaminen. "Ihmisten täytyy saada päättää asioistaan ja osallistua sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen."
S TA D I N A I K A P A N K K I
kissa ikapan vat A to ihmise utta. su varalli
ja siihen liittyvä osallistavan tuottamisen käsite ovat kehittyneet Englannissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ensin Edgar Cahn ja myöhemmin the New Economics Foundation ovat esittäneet aikapankkitoiminnan mahdollistaman vastavuoroisuuden ja tasa-arvon tekevän myös yhteiskunnallisista suhteista kestävämpiä ja parempia. "Tämä voisi olla paradigman muutos sen suhteen kuinka rakennamme hyvinvointia. Aikapankissa ihmiset ovat varallisuutta. Näin perinteisesti hyväntekeväisyyden tai rahallisen avun yksipuolisina vastaanottajina nähdyistä ryhmistä, kuten työttömistä, vanhuksista tai maahanmuuttajista saadaan aktiivisia toimijoita", van der Wekken summaa. "Englannissa on paikkoja, joissa toistuvat terveyskeskuskäynnit ovat vähentyneet kun alueella on alettu harjoittaa aikapankkitoimintaa." Yhtenä aikapankkitoiminnan tulevaisuuden haasteista van der Wekken näkee sen kehittämisen. Vaikka pankki tarvitseekin aktiivisia vaihtajia toimiakseen hyvin, ei kasvu ole pankin toiminnan ensisijainen tavoite. Aikapankkitoiminnan kasvu on enemmän sen potentiaalin hyödyntämistä ja viemistä progressiivisesti eteenpäin.
A I K A P A N K K I T O I M I N TA
villasukat. "Onhan siinä hurja ero, jos vertaa vaikkapa ostettua vanhusten hoitoapupalvelua, ja aikapankin kautta tapahtuvaa palveluiden vaihtoa. Ero hyvinvoinnissa voi olla valtava. Toisessa se tehdään rahalla ja tuloksena saattaa olla pahimmillaan, vain kiireinen hoitajan käynti, saadut lääkkeet ja paha mieli. Aikapankkitoiminnan kautta voi saada oikeasti välittävää, kiireetöntä seuraa. Tästä voi seurata se, että kun mieli on parempi, niin esimerkiksi mielialalääkkeitä tarvitaan vähemmän. Näitä asioita olisi tärkeää nostaa julkiseen keskusteluun." Stadin aikapankkilaiset haluavat edistää kaupungin ja kaupunginosien yhteisöllisyyttä. Kansainvälinen CESverkosto, jonka osa Stadin Aikapankki on, mahdollistaa vaihdon myös kansainvälisesti esimerkiksi käännösavun tai majoituksen muodossa. Aikapankkitoiminnasta kiinnostuneet saavat valmiiksi käännettyä materiaalia ja käännöksiä saa Stadin aikapankkilaisilta.
sonja hyppänen
stadinaikapankki.wordpress.com
mia myös julkisten palveluiden tukena. Hän pohtii esimerkiksi tarvetta kotiavusta. Aikapankin kautta apua etsivä vanhus voi neuloa vastineeksi vaikka
28
7
2010
2009
2010
TEKSTI & KUVAT
KLAUS WELP
Voiman kuvaaja kiipesi puuhun & dokumentoi talouselämän kiertokulun kotkalaisella autokentällä.
K
otkalainen teollisuusmaisema oli 1800-luvun alusta 1900-luvun lopulle kosteikkoa ja alueella sijainneiden lukuisten höyrysahojen edustat täynnä Kymijokea pitkin uitettua tukkipuuta. Autotieverkoston kehityttyä saivat 160 vuotta kestänyt kuljetustapa ja jätkäkulttuuri väistyä, ja sittemmin maiseman on vallannut toisenlainen uitto.
Aukeaman panoraamakuvat on otettu samaisesta männystä elokuussa vuosina 2009 ja 2010. Kuvissa on Kotkan Hietasen sataman autotransitoterminaali, johon mahtuu parhaimmillaan 40 000 autoa. Pääosin kiinalaiset, korealaiset ja japanilaiset tuliterät autot saapuvat autolautoilla Kotkaan, välivarastoidaan ja toimitetaan rekoilla eteen-
päin Venäjän markkinoille. 100 hehtaaria laaja autokenttä valmistui pikapikaan vuonna 2003 transitoeli kauttakulkuliikenteen räjähdysmäisen kasvun tarpeisiin käytetyistä autonrenkaista, kumirouheesta ja täytemaasta. Vuonna 2008 maailma elää vielä äärettömältä tuntuvaa nousua ja Hietanen ennätysvuottaan mas-
siivisella 4,4 miljoonalla läpirahdatulla kulkuneuvolla. Taustalla oleva Alvar Aallon suunnittelema Stora Enson Sunilan tehdas pumppaa markkinoille selluloosaa. Enteitäkin tulevasta on jo ilmassa, mutta kukaan ei osaa aavistaa sen mittakaavaa. Ylemmässä vuoden 2009 kuvassa maailma on pysähtynyt. Maailman-
7
2010
29
Kotka in transito
talous on päreinä, Stora Enso satsaa mieluummin Etelä-Amerikan puuplantaaseihin, Sunilan tehdas on pysäytetty ja sen työntekijät irtisanottu. Venäjän autokauppa on sukeltanut pohjamutiin ja autotehtaiden omistuksessa olevat autot jämähtäneet paikoilleen. Markkinat eivät toimi, tavara ei liiku, ja uudenkarheat menopelit ovat vaarassa hapettua kiinni asfalttiin. Tämän vuoden elokuussa Stora Enso hämmentää jälleen kotkalaista teollisuusduunaria jatkamalla tehtaansa toimintaa "toistaiseksi". Stora Enson tiedottaja vastaa kyselyyni tulevaisuudesta, että "tehtaan tilannetta seurataan ja arvioidaan vallitsevan markkinatilanteen mukaan". Hietasen jättimäinen tukkisuma, kymmenettuhannet kentälle jääneet autot, on vähitellen saatu uitettua markkinoille. Kotkan autotransitoliikenne on arvioiden mukaan romahtamassa kahteen prosenttiin ennätysvuoden 2008 luvuista. Suomen autokaupoissa potkitaan kuulemma taas hanakasti renkaita. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan autokauppa käy nyt kuumana, ja kasvua on 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Optimistit povaavat pahimman olevan ohi maailmantaloudessa, pessimistit tähyilevät seuraavaa aallonpohjaa. Kotkalaisen sielunmaiseman maalarin Juha Vainion sanat ovat saaneet joka tapauksessa uuden merkityksen: "Kotkan poikii, ilman siipii, maailman myrskyt keinuttaa..."
30
7
2010
TEKSTI KUVAT
AKULIINA SAARIKOSKI MERJA HANNIKAINEN
Queerskene minne menet?
Queertopia on utopia, joka huutaa antikapitalistista agendaa ja käy sotaan rasismia, antifeminismiä ja homofobiaa vastaan. Se on myös 700 nuorta telttailemassa ruotsalaisessa pikkukaupungissa sekä neljä päivää queerfeministisiä yhtyeitä ja politiikkaa.
TRANSAKTIVISTIT. Andy Candy on ruotsin tunnetuimpia transaktivisteja. Hän telttailee yhdessä poikaystävänsä Per Jukkolan kanssa. Candy on ensimmäistä kertaa elämässään festivaalilla. "Jos tämä ei olisi ollut queerfestivaali, en olisi tullut", hän sanoo. Andy selittää, kuinka ympäristön turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää transihmisille. Jos joutuisin pelkäämään transfobiaa, minun olisi epämukavaa mennä esimerkiksi uimaan. Queertopiassa on tiukka safe spaces -säännöstö. Safe spaces eli turvalliset tilat takaavat, ettei ihmisten erilaisuutta arvostella ja kaikkia kohdellaan kunnioittaen.
7
2010
31
QUEERTOPIA RIKKOO RAJOJA. Kuinka monta normia queertopiassa voi rikkoa? "Noin kahtatoista", vitsailevat järjestäjät. Asia on silti vakava. Normit ylläpitävät epäoikeudenmukaisuuksia yhteiskunnassa, ja nämä normit queertopia haastaa. Queertopiassa kannustetaan ylittämään seksuaalisuuden, sukupuolen ilmaisun ja parisuhdenormin rajat. Kirjoittakaa oman elämänne käsikirjoitus, queertopistit julistavat. He haluavat rakentaa utopian, jossa kaikki ihmiset ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia ja välittävät siitä mitä heidän ympärillään tapahtuu.
KUNNON ASENTEELLA. Kumbia queers räjäytti festivaalin tanssipotin argentiinalais-meksikolaisella kumbia tropical -musiikiilla. Valittaessa queertopiaan yhtyeitä aktivistit ottivat huomioon yhtyeen queerfeministisen asteen, poliittisen sanoman ja sen, että bändi oli yksinkertaisesti loistava. Nuoret akateemikot pohtivat myös intersektionalismia eli sitä että lavalla olivat edustettuina eri sukupuolet, seksuaalisuudet, etniset taustat ja tarpeeksi monet kultaiset legginssit.
HOMOJA TUKHOLMASTA. Håkan Lindstedt, Paul Sundblad, Ola Ericson & Patric Bergman ottavat rennosti ja juovat olutta festarialueen aidan edessä. "Ollaan homoja Tukholmasta. Oltiin kesämökillä täällä ja tultiin katsomaan että mikä meno. Queertopia on paikallisille aikamoinen isku päin kasvoja. Silti luulen, että lähikaupunki Norbergistakin löytyy 510 henkilöä, joita tämä festivaali kiinnostaa." Ja niin löytyykin. Paikalliset teinipojat käyvät iltakonsertissa paljasrintaisten dragkingien kimppuun niin että meinaa syntyä tappelu. Portilla keski-ikäinen pariskunta ihmettelee festivaalin hintaa ja tekee sitten täyskäännöksen parkkipaikkaa kohti. "Tullaan takaisin sitten kun on kansantanssit", kukkamekkoinen nainen huudahtaa mennessään.
FESTIVAALIEN UUDET KUVIOT. Alexander Alvina Chamberland on festivaalin primus motor. Chamberland ei jaksanut olla enää festivaalien only gay in the village. Isot festivaalit ovat Chamberlandin mukaan homofobisia ja lavoilla koikkelehtivat lähes poikkeuksetta vain miehet. Chamberland päätti tehdä jotain aivan muuta. Niin syntyi Queertopia. Chamberland on tunnettu hahmo ruotsalaisessa nuorisopolitiikassa ja hän on aiemminkin haastanut aktivismin konventiot. "Tulin ison uutiskanavan paneeliin pukeutuneena mustaksi joutseneksi."
ESTEETÖN UNELMA. Mac Velasquez toimii festivaaleilla vapaaehtoisena ensiaputeltassa. Göteborgissa asuva Mac ajaa transpolitiikkaa ja on tällä hetkellä innostunut people of color -liikkeestä. Hän on pettynyt festivaalin esteellisyyteen. "Queertopian piti olla esteetön, mutta katso nyt tuota pahviramppia", hän osoittaa. "Jos siihen ajaisi 170 kilon sähköpyörätuolilla se ei ikinä kestäisi. Koko juttu on pelkkä vitsi." Velasquez olisi toivonut myös enemmän politiikkaa. Hänen mukaansa tarvitaan enemmän kuin 25 kaljaa ja pari bändiä ennen kuin hän on liekeissä.
Novaja Gazeta
Kosmopoliittista laatujournalismia taskukirjoina 4 kertaa vuodessa.
"Näpsäkkä ja nätti Diplo on kuin suunniteltu käsilaukkuun laitettavaksi." Anna-lehti
Riippumatonta journalismia Venäjältä
Suomeksi tasku-kirjoina neljä kertaa vuodessa.
"Sananvapaus on meillä nykyisin hyvin, hyvin marginaalinen ilmiö. Novaja Gazeta on ainoa todella rohkea ja mitään pelkäämätön oppositiolehti. Kannattaa lukea!" Venäjän entinen suurlähettiläs Juri Derjabin, Ilta-Sanomat
WWW.NOVAJAGAZETA.FI
w w w. m o n d e d i p l o . f i
NORMIHOMOLEHTI .FI
Oisko aika
Miks ku kaan ei syötä mu lle?
JO UK KU ET A VA IHTAA OIS KO AIK TA ? NO RM IHO 010 MO LEH TI 1/2
vaihtaa jou
kkuetta?
Kyllä, haluan tilata Normihomolehden!
l Keneleä s on oikau juhli ?
A LOLA VANILLY RIPITTÄYTY A NAISIA, JOTK AT PUKEUTUV TKA IKSI, JO MIEH AT PUKEUTUV NAISIKSI NEN OIKEISTOLAI N DRAG QUEE SIN REPII RUOT AA EDUSKUNT VODKA ON I AR UUSI KUOH MIESSIKA, PELIPOIKA JA FEMINEM
NHL
NORMIHOMOLEHTI on riippumaton kulttuurilehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi nyt kesäkuussa. Lehti ilmestyy vuonna 2010 neljä kertaa. Heteroystävällinen ja sukupuoliroolirajoja laajasti tutkiva NHL etsii uusia, vinoja näkökulmia kulttuuriin, politiikkaan ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Normihomolehti ilmestyy vuosittain 46 kertaa. Tilaa nyt seuraavat neljä numeroa hintaan 25 euroa. Näin varmistat että saat lehden. Samalla tuet käynnistyvää lehteä omalla panoksellasi. PS. Tilaajana olet halutessasi oikeutettu myös NHL:n sisäpiiritarjouksiin.
TILAAJA
Voima Kustannus maksaa postimaksun
OSOITE
ITIT ME SODOMI
PRINSES SA
MADEL EINE
25
ALLEKIRJOITUS
G IN TA IN T LS AR H EM O K HO
SÄHKÖPOSTIOSOITE
NEL NORM JÄ NUMER KOT II IH O M O L E OA HT N KAN NETTU EÄ NA
NHL Voima Kustannus Oy Vastauslähetys Sopimus 5000521 00003 Helsinki
sähköposti on vain tilausyhteydenpitoa varten. kyllä, haluan myös NHL:n postituslistalle mahdollisten kutsujen ja erikoistarjousten toivossa.
MAKSAJAN NIMI
( JOS
ERI KUIN TILAAJA )
OSOITE
HelsinginAikuisopisto.fi
TAIDEKOULU MAA
ILTAKURSSIT SYKSYLLÄ 2010 JA KEVÄÄLLÄ 2011: PIIRUSTUS JA MAALAUS, CONTEMPORARY ART (OPETUSKIELI ENGLANTI). LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET WWW.TAIDEKOULUMAA.FI
KOULU OSALLISTUU WWW.X-OP.EU EUROOPAN KOMISSION TUELLA RAHOITETTUUN VERKOSTOHANKKEESEEN
Yhteisöpedagogi (AMK)
Laaja-alainen järjestö- ja nuorisotyön osaaja YHTEISHAKU 13.9.-15.10.2010 Aikuiskoulutus alkaa tammikuussa 2011 HUMAKin Nurmijärven kampuksella.
Tutkinnon voi suorittaa työn ohessa laajempana aikuiskoulutuksena (120-150 op) tai lyhempänä muuntokoulutuksena (60-90 op). Tutkinnon laajuus riippuu opiskelijan aiemmista opinnoista, työkokemuksesta ja hyväksiluettavista luottamustehtävistä. Haku osoitteessa www.amkhaku.fi
Erikoistumisopinnot (30 op)
HAKUAIKA 1.11.-19.11.2010 Opinnot alkavat tammikuussa 2011.
Syvennä osaamistasi AMK-tutkinnon jälkeen
- Seikkailukasvatus, taso 2 (Tornio) - Kouluttajan erikoistumisopinnot (Äänekoski) www.humak.fi
Vaikuttavaa! Noin käytännönläheinen tyyppi pärjäisi varmaan meilläkin.
Kulttuurituotanto kulttuurituottaja (AMK)
Kulttuurituotannon opiskelu Metropoliassa on liiketaloudellisesti painottunutta ja tähtää työelämän arvostamaan yksilölliseen ammattitaitoon. Opiskelija erikoistuu tiettyyn kulttuurialaan, tuotantoalueeseen ja/tai kohderyhmään. Kulttuurituottaja on kulttuurihankkeiden mahdollistaja, joka organisoi ja johtaa tuotannollista toimintaa.
Elokuva ja televisio medianomi (AMK)
Koulutus tarjoaa sinulle mahdollisuuden tv- ja radiotyön opintoihin. Voit työskennellä elokuva- tai tv-tuotannossa, radiossa tai muulla audiovisuaalisella alalla suunnittelu-, toteutus-, kehittämis- ja työnjohtotehtävissä sekä yrittäjänä. Molemmat koulutukset voi suorittaa työn ohessa.
Koulutustarjonta osoitteessa www.metropolia.fi/haku
Yhteishaku nuorille Sosiaali- ja terveysala sekä Tekniikka ja liikenne. Yhteishaku aikuisille Kulttuuri, Liiketalous sekä Sosiaali- ja terveysala. Hakuaika 13.9. 15.10.2010.
KULTTUURI · LIIKETALOUS · SOSIAALI- JA TERVEYSAL A · TEKNIIKK A JA LIIKENNE
7
2010
35
Sota luo prekariaatin
Yhdysvaltalaisen filosofi & queerteoreetikko Judith Butlerin mukaan elämme aikaa, jolloin sodat raamitetaan julkisuudelle sopiviksi. Nämä raamit määrittävät, kenen kärsimyksellä on väliä. Butler erittelee Irakin kidutuskuvien, Gazan sodan & eurooppalaisessa maahanmuuttopolitiikassa käytetyn väkivaltapuheen yhteyksiä.
TEKSTI KUVITUKSET
JUDITH BUTLER TERO TIKKANEN
V
A LT IOLL IN E N
väkivalta ei ole mediatutkimuksen tyypillisimpiä aiheita. Kuitenkin valtioiden myös kotimaani USA:n pyrkimykset kontrolloida sotaa julkisuudessa tulee ilmi paitsi audio-visuaalisessa mediassa, myös ennen kaikkea siinä, mitä voi lukea. Mutta eikö väkivallasta kertomisen säätely ole jo väkivaltaa? Jos vastaus on kyllä, nousee esille kaksi väkivallan muotoa: pyrkimys tukahduttaa yleinen tietoisuus väkivallasta ja pyrkimys esittää väkivalta valmiiksi selitettynä, rationalisoituna ja oikeutettuna. aina onnistu. Digitaalisen valo- ja videokuvan leviämistä on lähes mahdoton kontrolloida sen helpon kopioitavuuden takia. Kuvat leviävät usein sensoreiden ulottumattomiin ja palaavat sitten näiden tietoisuuteen kiusallisella tavalla kuten tapahtui mitä ilmeisimmin Abu Ghraibin valokuvien kohdalla. Mielestäni pyrkimykset peitellä väkivaltaa ovat jo osallisuutta väkivaltaan. Pyrkimys oikeuttaa väkivalta ja säädellä sen selittämistä on puolestaan oma väkivallan muotonsa. En kuitenkaan väitä, että valtion
S Ä ÄT E LY E I K U I T E N K A A N
sotajournalismille asettamat rajoitukset (kuten Obaman hallinnon päätös kieltää kidutuskuvien täysimittainen julkaiseminen) olisivat sama asia kuin pommittaminen tai kiduttaminen. Tiedonvälityksen merkittävyys väkivallan muotona ymmärretään, kun ilmiö käännetään kysymyksen muo-
n "Sotie na tukse tarkoi entää k on hei töä." väes
toon. Voiko sota jatkua, tai kiihtyä kuten Afganistanissa on käymässä, ilman, että ensiksi valmistellaan ja muokataan kansan käsitystä sodasta ja rajoitetaan sellaista tiedonvälitystä, joka saattaisi lietsoa sodan vastustusta?
voimme ymmärtää, miten audio-visuaalista tietoa kontrolloimalla luodaan yhteisymmärrystä, joka mahdollistaa sodankäynnin ilman yleistä kapinaa. Sodat synnyttävät oikeuden pelkistää elämä kuolemaksi tai silmittömäksi kärsimykseksi, oikeuden hävittää elämää sotilaallisin keinoin, harjoittaa terroria ja tuhota infrastruktuurin tarjoamat elämän edellytykset sotaalueelta. Tässä merkityksessä sota on liiketoimintaa, joka tuottaa ja ylläpitää prekariaattia. Ihminen voi olla väkivallan uhri muulloinkin kuin ollessaan suoran väkivallan kohteena. Yhtenä sotien tarkoituksena on heikentää ja hallita väestöä, joka sitten tuottaa työläiset ulkovaltojen ja monikansallisten yhtiöiden valvonnassa tapahtuvaan maan jälleenrakennukseen.
T A R K O I T U K S E N A on siis osaltaan tuottaa epätoivoista työvoimaa pidempiaikaisten taloudellisten tavoitteiden hyväksi. Sotia myös käydään usein korkean työttömyyden aikoina työväenluokan työllistämiseksi ja hyödyntämiseksi. Tämä hyödyttää valtiovaltaa ja sen suhdetta yritysmaailmaan. Aina tällaiset suhteet eivät toimi, kuten on käynyt esimerkiksi Halliburtonin kanssa, joka korruptioskandaalinsa myötä on menettänyt suurimman osan investointimahdollisuuksistaan Irakissa. Irakin kansa puolestaan on osoittautunut huomattavasti vähemmän alistuneeksi liike-elämänsä kolonisaatioon kuin odotettiin. SOTIEN
Sota on liiketoimintaa, joka tuottaa ja ylläpitää prekariaattia
muutettava yleistä käsitystämme sodankäynnistä, jotta
EHK Ä MEIDÄN ON
Sodan kehykset rajaavat, kenen kärsimyksellä on merkitystä
Frames of War pääväittämä on, että ne kehykset, joiden kautta opimme ymmärtämään sotaan kuuluvaa väkivaltaa, osallistuvat sodan luomiseen ja ylläpitämiseen. "Kehyksillä" en tarkoita vain kuvan rajoja, vaan rajoja sille, mitä ylipäätään voidaan ajatella. Kun ihmisen tai kokonaisen kansan elämä rajataan ajattelun ulkopuolelle, sodankäynnistä tulee välittömästi helpompaa. Kun esimerkiksi tietyt kehykset korostavat jonkun kärsimystä, jonkun toisen kärsimys jää aina kuvan ulkopuolelle. Miten jonkun elämää voi arvostaa, jos siihen liittyvää kärsimystä ei näe, tai jos sen menettämistä ei voi todistaa? Tällaisia kehyksiä sovelletaan ihmiUUSIMMAN K IRJANI
36
7
2010
sen vangitsemiseen ja kiduttamiseen, mutta myös maahanmuuttopolitiikassa niiden kautta päätetään se, keitä kohdellaan elävinä ihmisinä ja keiltä tämä status evätään.
R A S I S M I N M U O D O T T U O T TA V AT eri kansallisuuksista tyypillisiä käsityksiä, joiden perusteella jaamme tai jätämme jakamatta empatiaamme. Empatian epätasainen jakaantuminen kansojen ja kansallisuuksien välillä selittää, miksi tietyissä poliittisissa asetelmissa tunnemme kauhua, syyllisyyttä, oikeutettua sadismia, surua tai välinpitämättömyyttä jos ylipäätään tunnemme mitään. Yleisellä tasolla on helppo yhtyä mielipiteeseen, että ei ole elämää ilman riippuvuutta ravinnosta, jonkinlaisesta asumuksesta ja laajemmista sosiaalisista turvaverkoista, ei kuolemattomuutta tai vahingoittumattomuutta. Silti tietyt valtiollisen väkivallan strategiat, kuten sodankäynti, pyrkivät tekemään tästä prekariaatin olemassaolon ehdosta väestöllisen erottajan. Sota pyrkii maksimoimaan prekaarisuuden kohdeväestössä ja samalla minimoimaan sen sillä puolella, joka on sotatoimien kohteen valinnut. Mielestäni prekariaatin tuottaminen on samalla sekä materiaalista että havaittavaa, sillä ne, joiden elämään ei lähtökohtaisesti liitetä kykyä kärsimykseen (ja joita ei siksi arvosteta) joutuvat kärsimään nälänhädästä, asunnottomuudesta, työttömyydestä, äänioikeudettomuudesta sekä väkivallasta ja kuolemasta.
prekariaattiin kuulumista, sosiaalista epävakautta, voitaisiin ymmärtää yleisempänä tilana. Kun tasa-arvo on lähtökohta, voidaan harjoittaa sosiaalipolitiikkaa, joka pyrkii tasa-arvoon tyydyttämällä materiaaliset tarpeet keskinäisen riippuvuuden kautta. Sen sijaan epätasa-arvoisesti jaetun empatian politiikka pyrkii kieltämään tasa-arvoisen julkisuuden, tasa-arvoisen kuolevaisuuden ja vahingoittuvuuden jakamalla hyvinvointia ja väkivaltaa epätasaisesti. tunnistetaan yleismaailmalliseksi ilmiöksi, sitoudutaan samalla voimakkaasti normatiiviseen näkemykseen tasa-arvosta, mikä taas kannustaa globalisoimaan ihmisoikeuksia yhä päättäväisemmin. Tällöin keskeisiä ovatkin perustarpeet, jotka ovat edellytys hengissä pysymiselle. Näitä tarpeita voidaan kutsua "materiaalisiksi", mutta heti kun käsitämme, että ne "kehykset", joiden kautta nämä tarpeet joko tunnistetaan tai kiistetään, tekevät sodan mahdolliseksi, ymmärrämme myös, että nämä kehykset ovat osa sodan materiaalista puolta.
KUN PREK AARISUUS
Kielto asetettiin alun perin vuoden 1991 Persianlahden sodan aikana. Sitä perusteltiin vetoamalla surevien perheiden yksityisyyteen. Kieltoa taas kritisoitiin siitä, että sillä pyrittiin peittelemään sodan inhimillinen hinta. Nyt käytäntö näyttää kehittyvän siihen suuntaan, että perheet itse päättävät kuvien käytöstä. Haluaako hallinto suojella näin perheitä vai kenties itseään? Millä tavalla valtiovalta aikoo hyödyntää yksityisen ja julkisen välistä eroa kontrolloidakseen julkisuudessa nähtäviä kuvia sodasta? Onko sotaan joutuneella kansakunnalla itsellään sananvaltaa asiassa? Pitäisikö kansan tarvittaessa voida nähdä kuvia kuolleista ja tietää näiden kuolleiden kulloinenkin määrä, etenkin kun sotaa käydään kansakunnan nimissä?
gorioita. Sota on pikemminkin tarkoitettu luomaan tällainen toistuva, väkivaltainen erottelu elävien ja kuolleiden välille. Tätä voidaan pitää kansakuntien ontologisena jaotteluna, jossa toiseen ryhmään kuuluvat ovat ja ovat aina olleet sosiaalisesti kuolleita. lyhyesti Abu Ghraibin kidutuskuvien julkaisemista ja Gazan sodassa kuolleiden kuvaamista. Yksi tulkinta on, että kuvien julkaiseminen on ensisijaisesti paljastamista, ja Abu Ghraibin kuvat tosiaan olivatkin maailmanlaajuinen paljastus. Mutta jos kidutus on ihmisen yksityisyyden äärimmäistä loukkaamista, eikö kuvien julkaiseminen tällaisesta loukkauksesta loukkaa yksityisyyttä? Pentagonin asettama 18-vuotinen kielto oli tarkoitettu suojelemaan uhrien ja näiden omaisten yksityisyyttä: perusoletuksena oli, että suru on yksityistä. Tämä taas on tietysti täysin kulttuurisidonnainen käsitys, sillä useissa kulttuureissa sureminen on äärimmäisen sosiaalinen tapahtuma.
TA R K A S T E L E N S E U R A A VA K S I
suus ekaari eitä "Pr ttaa m velvoi emaan suojel tuvia it haavo eidät m ja saa aan surem a." it kuolle
kuvia kuolleista näyttäytyy minulle osana yleisempää pyrkimystä esittää sodan hinta tietynlaisissa kehyksissä. Julkisesti on väitelty siitä, miten valtiollista kontrollia harjoitettaan visuaalisesti ja käsitteellisesti; aiheina ovat olleet muun muassa sotareporttereiden sijoittaminen taisteluyksiköihin, valokuvat sotavankiloissa tapahtuvasta kidutuksesta ja se, miten sodan uhrien määrät lasketaan ja julkistetaan. Seuraava näkökulma on tavallaan banaali: kameralla tähdätään kuten aseellakin. Ja kaikkein kehittyneimpiin pommittamisen muotoihin liittyy aina jonkinlainen välineistöön sisäänrakennettu kamera. Vähemmän itsestään selvää on se, miten tämä tähtäämisen tekninen edistyminen liittyy muihin visuaalisiin sodankäynnin muotoihin (kuten taisteluyksiköihin sijoitettuihin reporttereihin).
K I E LT O N ÄY T TÄ Ä
Kameralla tähdätään kuten aseella
vain tuota ja välitä kuvaa kiduttamisesta, vaan ne osallistuvat myös itse sotatoimintaan. Siksi nykyään ei ole syytä erottaa sodan materiaalista puolta niistä tiedonvälityksen ulottuvuuksista, joissa sotaa käydään ja joita käytetään sodan rationalisoimiseksi. Viime keväänä Pentagon kumosi Yhdysvalloissa 18 vuotta voimassa olleen säädännön, jonka mukaan kuolleiden yhdysvaltalaissotilaiden näyttäminen mediassa oli kielletty. Nyt sallittiin Irakista palaavien ruumisarkkujen kuvaaminen.
K A M E R AT E I V ÄT S O D A S S A
kuvien kohdalla yksityisyyttä lähestyttiin toisella tapaa. Lähtökohtaisesti kidutettuja pitäisi suojella enemmältä yksityisyyden loukkaamiselta. Tätä taustaa vasten kuvien julkaiseminen oli osa kidutusta. Kamera oli alun alkaen yksi kidutuksen välineistä, ja sen avulla pyrittiin maksimoimaan häpeän ja suojattomuuden tunne osana vankien henkistä murtamista. Voiko suurella yleisöllä sitten olla oikeus tietää, ketä on kidutettu tai kuka ja kuinka moni on kuollut, jos tämä loukkaa niiden ihmisten oikeuksia, joita on kiduttanut myös ei-toivottu julkisuus? Toisaalta jos valokuvia tarvitaan todistusaineistoksi esimerkiksi oikeudenkäynnissä, voidaanko niitä hyödyntää toistamatta samalla alkuperäistä rikosta? Onko kuvallinen keino, jolla rikos paljastettiin, peruuntumattomasti juuri se keino, jolla rikos toteutettiin?
ABU GHRAIBIN
teen. Kysymys rekonstruktiosta aivan kuin kysymys uhrien ihmisarvon palauttamisestakin on monimutkainen siksikin, että uhrien kasvot on jouduttu julkisuudessa sumentamaan juuri yksityisyyden suojaamiseksi. Lopputuloksena yleisöllä on nähtävänään joukko enimmäkseen kasvottomia ja nimettömiä uhreja. Millaisesta ihmisyydestä voidaan puhua tilanteessa, jossa ihmisyyden merkkejä on tuskin lainkaan jäljellä? Vaikka kasvojen tai nimen esittäminen ei ole aina välttämätöntä ihmisyyden osoittamiseksi, toivoisin itse, että media voisi näyttää niiden kasvot, nimet ja tarinat, joiden elämät ovat tuhoutuneet menneissä ja parhaillaan käytävissä sodissa. Kun ihmisyydestä jätetään jäljelle vain jokin vähäinen merkki, se voi auttaa meitä muistamaan, että ihmisyydelle ei ole yhtä määrittävää normia, ja että voimme löytää inhimillisyyden merkkejä vasta kun yksittäisestä määrittävästä normista on luovuttu. Yksikään ihmiselämä ei täytä tarkkaan rajattua normistoa, mikään muotopiirre ei määritä ihmisyyttä; ei järjestys tai sukupuoli, ei osallisuus järjestä, sillä rationaalisuus määritetään eri tavalla erilaisissa sosio-kulttuurisissa yhteyksissä. hoitaa asioitaan, tietynlainen yhteismitattomuus normin ja käytännön välillä tulee usein esille. Käytännössä elämä sisältää sekä inhimillisiä että eläimellisiä puolia ja joissain tilanteissa jopa metallisia ja konemaisia ulottuvuuksia, näin erityisesti sodassa. Niinpä ihmisen kyky järjestää elämänsä halutun kaltaiseksi on rajattu. Ehkä ihmistä yhdistää eläinkuntaan juuri tietty epävakaus, prekaarisuus, joka velvoittaa meitä suojelemaan haavoittuvia ja saa meidät suremaan kuolleita. Tämä ei edusta mitään ihmiskeskeistä määrittelyä, vaan se sijoittaa meidät yksinkertaisesti eläiminä keskelle epävakaata elämää, prekariaattia. Niin moni kuva Yhdysvaltojen käymistä sodista on säästänyt meidät kuolleiden kasvoilta ja nimiltä. Olemmeko silti kykeneviä tuntemaan raivoa näiden ihmisten kohtelusta tai suremaan menetettyjä ihmiselämiä? Tarvitsemmeko nimiä voidaksemme todistaa julmuuksia ja kärsimystä? Kyllä ja ei. Nämä tiedot eivät toisaalta kuulu meille. Voimme ajatella, että asettamiemme normien mukaan inhimillistäminen vaatii nimen ja kasvot, mutta kasvojen merkitys meille saattaakin piillä juuri niiden peittämisessä tai sumentamisessa. Meillä ei ole erityistä oikeutta tuntea näitä kasvoja ja tietää näitä nimiä, mutta tämän rajoituksen tunnustaminen saattaa olla tapa tunnustaa elämä, jota valokuva ei voi vangita tai kontrolloida.
K U N I H M I N E N Y R I T TÄ Ä
Tasa-arvo on lähtökohta taistelussa prekarisaatiota vastaan
K E S K U S T E LT A E S S A S I I T Ä , miten turvata perustarpeiden saanti ja pitää elämä elinkelpoisena, on pidettävä yllä tasa-arvon vaatimuksia, jotta
Sota esitetään kehystettynä
KESTÄISIKÖ SVEITSILÄINEN HOMOJA?
O L E N L U K E N U T amerikkalaisteoree-
tikko Judith Butleria (s. 1956) aina varoen. Minulle hän on ollut postmoderni ja poststrukturalistinen vähemmistöpolitiikan teoreetikko, jonka edistysmielisyys on jatkuvasti vaarassa tulla kaapatuksi oikeistolaisten sotien palvelukseen. Nyt kaikki on toisin. Uusimmassa kirjassaan Frames of War Butler sanoo sen rohkeammin kuin itse osaisin: erityisesti naisten seksuaalisia oikeuksia ja sananvapautta käytetään lyömäaseina islamin vastaisessa hyökkäyksessä, joka vahvistaa Yhdysvaltoja. Valtiollisen väkivallan riehuessa tarvitaan juuri tällaisia queerteoreetikkoja. Nyt Butler kysyy, mitä on tapahtunut hänen käymilleen edistyksellisille kamppailuille. Miksi suutelevien homo-
jen kuvia näytetään köyhille muslimeille järjestetyissä kansalaisuustesteissä, kun taas sveitsiläisten, japanilaisten ja rikkaiden homoasenteita ei testata? Heidän joukossaan kun ei kaiketi ole homofoobikkoja. Miksi muslimien on siedettävä homoja, mutta homojen ei muslimeja? Queerteorian kuningatar haluaa edelleen pussailla julkisesti, mutta ei vaatia, että sen katseleminen on ennakkoehto kansalaisuudelle. Puss.
Hanna Kuusela Judith Butler, Frames of War. Verso 2010.
ei ole se, että sotaa sensuroidaan. Sen sijaan sota esitetään tietyllä tavalla kehystettynä. Voimme tietää vain sen, mitä näemme ja että visuaalista informaatiota rajaamalla rajataan suoraan sitä, mitä voimme tietää. On muitakin tietämisen muotoja kuin näkeminen. Visuaaliset ja käsitteelliset kehykset ovat keinoja, joilla rakennetaan ja tuhotaan kansoja tiedon ja sodankäynnin kohteina. Samalla nämä kehykset ovat väyliä, joiden kautta sosiaalisia normeja voidaan välittää ja toteuttaa. Näiden kehysten sosiaaliset normit tuottavat käsityksen niistä ihmiselämistä, jotka ovat surtavia ja niistä, jotka eivät ole. Jälkimmäisiä ei voida menettää tai tuhota, sillä ne asuttavat jo menetettyä ja tuhottua aluetta; ne ovat jo syntymästään hävittyjä ja tuhottuja. Niiden aktiivinen tuhoaminen vaikuttaisi liiallisuudelta tai tavalta vahvistaa jo oletettu totuus. Kehykset eivät siis ole vain työkaluja, joilla sodan aikana erotetaan elävät kuolleista ja pidetään yllä näitä kateK E S K E I N E N V Ä I T TÄ M Ä N I
kohdalla kysymyksen tekee entistä monimutkaisemmaksi se, että kaikkein kattavimman kuvakokoelman (yli 1000 kuvaa) julkaisemista Salon-verkkolehdessä helmi- ja maaliskuussa 2006 rajoitti kansainvälinen, rikosten uhrien yksityisyyttä suojaava lainsäädäntö. Salonin julkaisema aineisto voi olla sama kuin se, josta on tullut puolustusministeriön kanssa käytyjen oikeustaisteluiden kohde, ja vaikka kuvia puuttuisikin, luku on massiivinen.
ABU GHRAIBIN
Abu Ghraibin kuvat ovat osa systemaattista väkivaltaa
rikostutkinnasta (U.S. Army Criminal Investigation Command) vuodetut tiedostot sisälsivät kaikkiaan 1 325 kuvaa ja 93 videota. Määrä ei kuitenkaan ole missään suhteessa itse kidutuksen yleisyyteen. Abu Ghraibin kuvat ovat vain välähdys systemaattisesta toiminnasta, joka on jatkunut yhtä pitkään kuin itse sota terroria vastaan. Salon tutki Abu Ghraibin kuvien julkaisun yhteydessä niihin tehtyjä merkintöjä. Armeijan lisäämissä kuvateksteissä oli muun muassa väärin kirjoitettuja nimiä ja epäselviä aikaa ja paikkaa koskevia kirjauksia. Tapahtumien todellinen eteneminen ei käynyt ilmi pelkästään kuvista, vaan kronologia ja kidutusmetodien muuttuminen jouduttiin rekonstruoimaan jälkikäA R M E I J A N S I S Ä I S E S TÄ
lainsäädäntö kieltää meitä altistamasta sodan uhreja enemmälle julkisuudelle sekä nimeämästä uhreja ja tarjoamasta näinjulkisuudessa yhteyttä uhriin. Tämä logiikka olettaa, että julkisuudelle altistaminen on sama kuin rikoksen toistaminen. Haasteena tällaisessa tapauksessa olisi siis dokumentoida kiduttajan toiminta, samalla kun täysi tutkinta pitäisi kohdistaa myös niihin, jotka tekivät rikoksesta julkisen skandaalin. Kuitenkin tästä kaikesta pitäisi selvitä lisäämättä uhrin kärsimystä entisestään. Valtiovallan toimintaan on selkeästi kuulunut oletus, että sodan kehyksiä
K A N S A I N VÄ L I N E N
7
2010
37
Niinpä esitän seuraavat luvut yrittäen samalla korjata sitä epätasaarvoa, joka kuuluu vallitseviin käsitteistämisen ja tuntemisen malleihin. Nämäkin luvut esiintyvät normatiivisessa kehyksessä, mutta tämä kehys vain yksinkertaisesti toimii sotaa vastaan, ei osana sitä.
Kuinka tukahduttaa suuttumus?
lukea ja kuunnella tällaisia lukuja ja sitten sysätä ne syrjään. On aina mahdollista olettaa, että lukujen esittäjä on puolueellinen, Israelin vastainen, eikä kiinnostunut tarkastelemaan tilannetta kokonaisuudessaan. On kuitenkin muistettava, että myös monet juutalaisryhmittymät kritisoivat Israelin hallinnon politiikkaa ja monet, jotka todella välittävät Israelin tulevaisuudesta, pitävät maan politiikkaa itsetuhoisena. Jos edellä esitetyt luvut unohdetaan tarkoituksellisesti niiden tukemien poliittisten johtopäätösten takia, tarkoituksena on suojella jo muodostettua poliittista käsitystä sitä kohtaavilta vakavilta haasteilta. On toki myös mahdollista tutustua tilastoihin, hyväksyä niiden sisältö ja silti pitää niitä merkityksettöminä. Kyse voi olla välinpitämättömyydestä tai siitä, että koettua kärsimystä pidetään ansaittuna. Tai sitten syynä voisi olla oikeamielisen tunteettomuuden muoto, jota on kultivoitu vuosia osana kansakunnan muodostamisprojektia ja jota tukevat politiikassa, valtamediassa ja sotastrategioissa ääneen lausutut sosiaaliset normit. Nämä ovat keinoja vastustaa ja tukahduttaa suuttumus, joka saattaisi muuttua vaatimuksiksi lopettaa väkivalta. Mutta oikeamielinen tunteettomuus ei ole ainoa tappamiseen tarvittava ominaisuus. Tappamisesta on saatava myös moraalista tyydytystä, jopa voitonriemua.
O N A I N A M A H D O L L I S TA
Kuinka monta kuoli Gazassa?
PA L E S T I I N A N KUS IHMISOIKEUSKES-
pyrki pitämään lukua 23-päiväisen sodan uhreista. Keskuksen mukaan 1285 palestiinalaista tapettiin ja 4 336 haavoittui, näistä suurin osa siviilejä. YK:n erityisraportoija Richard Falk esitti hieman erilaisia lukuja: 1 434 palestiinalaista kuoli, ja 960 kuolleista oli siviilejä, mukaan lukien 121 naista ja 288 lasta. Israel on kyseenalaistanut näiden laskelmien oikeellisuuden väittäen Hamasin suurennelleen lukuja. Lisäksi Israel on väittänyt pystyvänsä todistamaan yli 700 kuolleen olleen Hamasin taistelijoita. Jos Israelia on uskominen, kuolleita palestiinalaissiviilejä on silti 500 1 000. Valitsemamme luku riippuu luonnollisesti siitä, miten siviili määritellään. Siviilien muodostaman kategorian käsittämiseksi on puolestaan kysyttävä, voiko Hamasiin kuuluva ihminen edelleen olla siviili ja voidaanko Gazan alueella (esimerkiksi ilmasta käsin) todella erotella, kuuluuko joku Hamasiin vai ei. kontrolloimalla voidaan sodan visuaalisille ulottuvuuksille asettaa selkeät rajat. Mutta internetin ja muun digitaalisen teknologian myötävaikutuksella nämä ulottuvuudet ovat karanneet valtiovallan käsistä. Minkälaisia mahdollisuuksia tämä avaa meille, jotka pyrimme vastustamaan paitsi sotaa myös muita siihen liittyviä valtiollisen väkivallan muotoja, jotka koskevat maahanmuuttajia, valtiottomia? Kuvat kidutuksesta eivät todistusaineistona kyseenalaista pelkästään sodan oikeutusta, vaan myös sotavankien kohtelun laillisuuden sinänsä. Näin ne todistavat samanaikaisesti sekä sotarikoksista että sodan yleisestä rikollisuudesta. Poikkeaako vankien kiduttaminen todella kylien pommittamisesta? Eivätkö kyseiset ihmiskohtalot ole samalla tavalla vähäpätöisiä: ihmisiä, joita ei ole voitu tappaa tai vahingoittaa, koska heitä ei ole koettu kuolevaisiksi ja vahingoittuviksi? Heitä ei koeta kuolevaisiksi tai vahingoittuviksi, koska meille he eivät ole koskaan olleet elossa ja siten tuhottavissa. He eivät ole meille vielä niitä, joiden prekaarisuus asettaa meille vaatimuksia luoden perustan heidän tasa-arvoisuudelleen ja oikeuksilleen, perustan sille, että heidät koetaan ihmisarvoisina, hauraina ja keskinäisesti riippuvaisina. operaatioita, kuten osa viimevuotista Gazan sotaa. Jotta tapahtumista voisi muodostua koherentti käsitys, hyödynnämme lukujen tukena tapausesimerkkejä operaation kulusta ja koetusta kärsimyksestä. Keinot eivät kuitenkaan välttämättä riitä muodostettaessa käsitystä siitä, kenen elämä on merkityksellinen ja kenen ei. Numerot voivat olla merkityksettömiä silloinkin, kun todella ymmärrämme, mitä numeroilla kerrotaan. On paradoksaalisia tilanteita, joissa luvut eivät ilmaise arvoa. Jollekulle sodassa kuolleiden lukumäärä on kauhistus, toiselle täysin merkityksetön. Missä tilanteessa luvuilla sitten on merkitystä, kenelle ja miksi? Ja miksi ne ovat toisinaan merkityksettömiä? on myös se, että kvantitatiiviset eli määrälliset menetelmät ovat perinteisesti erityisen arvostettuja yhteiskuntatieteissä. Kuitenkin luvut ja numerot ovat tietyillä elämän osa-alueilla voimattomia. Tämä viittaa siihen, että tietyt käsitteistämisen mallit vaikuttavat erittäin voimakkaasti todellisuuden kokemiseen. Nämä mallit toimivat kiistämisen rituaalisina muotoina, ja siksi edes numeroiden positivistisesta todistusvoimasta ei ole niille vastusta. On esimerkiksi luonnollista olettaa, että kuka tahansa olisi raivoissaan kuultuaan, kuinka monta äitiä ja lasta Gazan sodan seurauksena on kuollut. "Äidit ja lapset" on meille emotionaalisesti erityisen merkityksellinen kategoria, sillä siihen liittyy oletus viattomuudesta. Tällainen oletus ei tietenkään aina osoittaudu oikeaksi, eikä lapsuuskaan ole ongelmattomasti määriteltävissä iän perusteella.
P A R A D O K S A A L I S TA
seenalaistaa naisten ja lasten ontologia naisina ja lapsina riippumatta siitä, toimivatko ja käyttäytyvätkö nämä kuten naiset ja lapset oletusarvoisesti toimivat. Tämän kyseenalaistamisen myötä voidaan samanaikaisesti pitää kiinni naisten ja lasten koskemattomuudesta ja hylätä se: kieltämisen ja rationalisoinnin monimutkaisen yhdistelmän kautta naisten ja lasten kuolema ei enää kosketakaan "naisia ja lapsia" kategoriana. Tämänkaltainen järkeily oli suosittu metodi esimerkiksi Israelin lehdistössä Gazan sodan jälkeen. Luvut olivat tiedossa, mutta niillä ei ollut
rvon Tasa-a dot " h peruse än ä kiellet den kau epäva aisen epätas isen um jakaut si." hyväk
merkitystä. Tämä oli mahdollista, koska tuhoamisen kohteet oli jo käsitteistetty sodan välineistöksi. kuitenkin tilastollista tietoa. Tämä siitä huolimatta, että lukuja esittäessäni tiedän itse asettavani ne tiettyihin kehyksiin. Toisin kuin sanonta väittää, luvut eivät puhu puolestaan. Yritän siksi esittää sodassa kuolleiden lukumääriä tavalla, joka ei sulaudu osaksi sodan kehyksiä yritän toisin sanoen itse olla osallistumatta aktiivisesti sodankäyntiin omalla toiminnallani. Tavoitettani ohjaa se periaate, että surtavien ja surematta jäävien erottelemista leimaava äärimmäinen epätasa-arvo on jotain, jota vastaan meidän kaikkien on noustava tasa-arvoon ja keskinäiseen riippuvuuteen perustuvan maailman nimissä.
E S I TÄ N S E U R A A V A S S A
että Hamasilla on sekä aseellinen että poliittinen siipi. Kun sanomme, että kuollut kuului Hamasiin, teemme yleistyksen, joka häivyttää mahdollisesti tärkeän eron. Jos hyväksymme, että Hamas osallistuu Gazan alueella yhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitämiseen, emme voi erottaa järjestöä siviiliväestön elämästä emmekä siten myöskään siviilejä Hamasin jäsenistä. Itse asiassa yksi syy Israelin haluttomuudelle päästää humanitaarista apua Gazaan on se, ettei se halua ratifioida tai laillistaa Hamasin jo vakiinnuttamaa ja ylläpitämää avustusjärjestelmää. Tämä oikeastaan vahvistaa sen, että Israel (siis sen hallinto) katsoo Hamasin osaksi Gazan infrastruktuuria ja siviiliyhteisöä. Jos siis katsomme, että vain osa Hamasista osallistuu sotilaalliseen toimintaan ja toiset taas toimivat logistiikan, ruoan ja veden jakelun, majoituksen ja poliisivoimien ylläpidossa, mitä tarkoitamme, kun sanomme kuolleiden kuuluneen Hamasiin?
O N M Y Ö S M U I S T E T TA V A ,
muutamia Israelin sotavoimien kulttuurisia sivujuonteita, joita esiintyi Gazan sodan ja edelleen jatkuvan piirityksen aikana. Tarkoituksena oli maksimoida muiden prekaarisuus samalla, kun se pyrittiin minimoimaan Israelissa. Tämä strategia ei voi tietenkään toimia, koska se pyrkii samanaikaisesti vähentämään omaa altistumista väkivallalle tekemällä toisista radikaalisti jopa pysyvästi alttiita sille. Tasa-arvon tuottavat perusehdot kielletään epävakauden epätasaisen jakautumisen hyväksi. Tämä taas ei voi toimia, koska epävakauden kieltäminen omalla kohdalla johtaa siihen, että myös vastapuoli pyrkii kieltämään epävakauden omalla kohdallaan.
A N A LY S O I N S E U R A A VA K S I
Kuolleiden lukumäärien käyttäminen on osa sotaa
L U V U T J A E R I T Y I S E S T I kuolleiden lukumäärät eivät ole merkityksellisiä vain sodan kuvaamisessa vaan myös sodankäynnin mekaniikassa. Ne ovat keino kehystää ja rajata sodan aiheuttamia menetyksiä, mutta me emme automaattisesti tiedä, milloin tai miten mitkäkin luvut ovat merkityksellisiä. Voimme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, miten lukuja kehystämällä myötäelettävät kuolemat erotellaan sotaa käytäessä. Kuolleita ja haavoittuneita koskeva kirjanpito on aina osa sotilaallisia
hetkeksi, että yleisessä ajattelussa äitien ja lasten kuolemaa ei yksinkertaisesti voida hyväksyä sodan väistämättömänä ja oikeutettuna seurauksena. Näin tosiaan ajatellaan, mutta väitän, että samalla on mahdollista kyO L E T E TA A N K U I T E N K I N
lukuja, jotka ovat kiistattomia: yli 80 prosenttia Gazan 1,5-miljoonaisesta väestöstä on riippuvaista kansainvälisestä ruokaavusta, jota Gazan piirityksen aikana ensin rajoitettiin radikaalisti ja sitten pysäytettiin kokonaan (vrt. 63 prosenttia vuonna 2006). Nälänhädästä Gazassa on keskusteltu yleisesti jo pidemmän aikaan. Jo yli vuosi ennen tuoreinta Gazan sotaa 87 prosenttia gazalaisista eli köyhyysrajan alapuolella. Hyökkäyksen jälkeen luvun on arvioitu nousevan 95 prosenttiin. Marraskuussa 2007 Punainen Risti raportoi Gazaan pääsevän ruoka-avun riittävän hengissä pysymiseen muttei elämiseen. Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen tiedossa on jo varsinaisia nälkäkuolemia, joiden uhreina on erityisesti ilman hoitoa jääneitä pitkäaikaissairaita.
O N O L E M A S S A M U I TA K I N
sidoksissa tuntemattomiin, joita emme ole koskaan valinneet. Toisen tappaminen on elämän kieltämistä, ei vain uhrin eikä tappajan itsensä, vaan sosiaalisen, yhteisöllisen elämän. Tämä yleinen totuus tulee julki Israelin ja Palestiinan välisessä suhteessa, sillä nämä liittyvät erottamattomasti ja peruuttamattomasti toisiinsa ilman mitään sopimuksia tai molemminpuolista yhteisymmärrystä. Mitä velvoitteita voidaan siis johtaa tästä keskinäisestä riippuvuudesta, lähekkäisyydestä ja samankaltaisuudesta, jotka määrittävät kumpaakin näitä toisiaan täydellisellä tuholla uhkaavaa kansaa? Miten ymmärtää tällaisia siteitä, jotka ovat ehto kummankin kansan selviytymiselle?
TOSIASIASSA OLEMME
Hamasia syytetään lasten ja siviilien "kyynisestä" hyväksikäytöstä
TÄ M Ä K I I S TAT O N
samankaltaisuus, riippuvuus ja haavoittuvuus on kaikesta huolimatta kiistetty molemmin puolin. Kieltämisen ymmärtämisek-
Talven linjat 2010 - 2011 Oriveden Opistossa
Sanataide, draama ja elokuva, leh - ja ne journalismi, suomen kieli ja kirjallisuus, tea eri, musiikki, sarjakuva, Avoin Ateljee, Piirustuskoulu, Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio. Rockweiler Band Camp 18. - 23.6.2010
www.orivedenopisto.fi
Suomenkuvalehti.fi 24.8.
O W K SA VO WW ILP LLI IT .T AI ST JA A V AID LUU U ILL IP- EH N AL VIE ALL LIN RA I.F EN ILU I
I S AAC J U L I EN
21.8.10.10.2010
NERVANDERINKATU 3 HELSINKI Puh. (09) 454 2060 WWW.TAIDEHALLI.FI AVOINNA TI, TO, PE 1118, KE 1120, LASU 11-17, MA SULJETTU. LIPUT 10 / 8 , ALLE 18-VUOTIAAT ILMAISEKSI
Arjen nostalgiaa
TYÖVÄENASUNTOMUSEOSSA 5.5.26.9. kesu 1117
TYÖVÄENASUNTOMUSEO Kirstinkuja 4, (09) 3107 1548
W W W.H E L S I N G I N K AU P U N G I N M U S E O.F I
VAPAA PÄÄSY
40
7
2010
digitaalista myyttiä
TEKSTI KUVITUS
CHRISTIAN CHRISTENSEN KLAUS WELP
Yhdysvaltain Afganistanin sotaa koskevien asiakirjojen julkaiseminen Wikileaksissa herätti kysymyksiä, jotka puhuttavat vielä vuosien päästä. Jo nyt ihmetellään digitaalisen journalismin & sosiaalisen median kasvavaa vaikutusvaltaa.
Y
H D Y S V A LT A I N
Afganistanin sotaa koskevien asiakirjojen julkaiseminen Wikileaksissa nousi maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi osaltaan The Guardianissa, New York Timesissa ja Der Spiegelissä Wikileaksin siunauksella julkaistujen juttujen avulla. Le Monde diplomatique on yhdessä Owni-verkkosivuston ja Slate.fr-verkkolehden kanssa järjestänyt vuodetut dokumentit saataville omalle verkkosivulleen. Asiakirjojen julkaisemiseen liittyvät turvallisuuskysymykset tulevat herättämään keskustelua vuosiksi eteenpäin. Jo nyt käydään keskustelua digitaalisen journalismin ja sosiaalisen median kasvavasta vaikutusvallasta. Keskustelu perustuu osaltaan romanttisiin, jopa deterministisiin käsityksiin teknologian voimasta. Näitä käsityksiä kutsun digitaalisiksi myyteiksi.
kun kyseessä ovat maailmalla käytävät sodat. Kysymys on sinänsä ymmärrettävä, mutta se kuvastaa ongelmallista taipumusta niputtaa yhteen erilaiset sosiaalisen median muodot (blogit, Twitter, Facebook, Youtube, Wikileaks) häivyttäen samalla näiden muotojen keskeiset erot. Esimerkiksi Wikileaks kuitenkin poikkeaa Twitteristä ja Youtubesta radikaalisti siinä, että kaikki siihen päätyvä materiaali tarkistetaan ennakkoon sen luotettavuuden suhteen. Tätä voisi pitää sivuseikkana, mutta käytäntö on oleellisella tavalla ristiriidassa "teknoutopistisen" idean kanssa, jossa vapaiden verkkoyhteisöjen kautta miltei mitä tahansa voidaan tarjota käytännössä kaikkien saataville. valta ei piile niinkään teknologiassa (joka tosin on avuksi) kuin luottamuksessa, jota lukijoilla on sivuston tarjoaman tiedon autenttisuuden suhteen; uskossa, että Wikileaksin parissa työskentelevät vastaavat itse tiedon luotettavuudesta. Youtubessa on sadoittain Afganistanissa ja Irakissa kuvattuja videoita, joissa Yhdysvaltain ja sen liittolaisten joukot käyttävät ylimitoitettua voimaa ja syyllistyvät suoranaisiin sotarikoksiin. Millään näistä videoista ei kuitenkaan ole ollut samanlaista vaikutusta kuin yksittäisellä Wikileaksin julkaisemalla videolla, jossa yhdysvaltalaiset sotilaat tappavat taisteluhelikopterista joukon siviilejä ja kaksi Reutersin toimittajaa bagdadilaisessa lähiössä.
WIK ILEAKSIN TODELLINEN
lisia Sosiaa ei ita medio tasatu ole luo siksi. arvoi
Myytti 1: sosiaalisen median valta
Mediaan erikoistuneilta tutkijoilta ja asiantuntijoilta kysytään toistuvasti, mitä Wikileaksin toiminta kertoo sosiaalisen median vallasta, erityisesti
7
2010
41
Siksi, että vaikka täysi avoimuus ja tiedonvälityksen kontrolloimattomuus ovatkin houkuttelevia ajatuksia teoriassa, käytännössä tiedosta tekee arvokasta sen luotettavuus. Wikileaksin kohdalla tämä perustuu tarkastuskäytäntöön, joka taas erottaa sen useimmista sosiaalisista medioista. Sosiaalisia medioita ei ole luotu tasa-arvoisiksi, eikä niillä siksi ole yhtäläisesti valtaa.
MIKSI NÄIN?
se yksinkertaisesti pyrkii pelaamaan peliä siellä, missä säännöt ovat sille sopivat.
Myytti 3: journalismi on kuollut (tai kuolemaisillaan)
Huhut journalismin kuolemasta ovat suuresti liioiteltuja. Wikileaksin esiinmarssi kertoo kylläkin siitä, että uusi teknologia on vaikuttanut merkittävästi siihen, mitä pidämme journalismina 21. vuosisadalla. Samalla se on kuitenkin vahvistanut perinteisen journalismin asemaa osana nykykulttuuria. Wikileaks päätti julkaista Afganistanin sotaa koskevan materiaalinsa The Guardianissa, New York Timesissa ja Der Spiegelissä viikkoja ennen saman materiaalin julkaisemista verkossa niin sanottujen vaihtoehtojulkaisujen (kuten vaikka The Nation, Z Magazine tai IndyMedia) sijaan. Ilmeinen syy on juuri valittujen julkaisujen keskeisyys globaalin huomion suuntaajina. Julkaiseminen englanniksi tekee materiaalista mahdollisimman
Myytti 2: kansallisvaltio on kuolemassa
Wikileaksin tapaus on opettanut meille ainakin sen, että kansallisvaltio ei missään tapauksessa ole häviämässä maailmasta. Tästä huolimatta suuri osa internetiä ja sosiaalista mediaa koskevasta keskustelusta lähtee siitä olettamuksesta, että elämme tänä päivänä rajattomassa digitaalisessa yhteisössä. Käsitys kansallisvaltion alamäestä on viime vuosina löytänyt kannattajiaan myös tietyistä akateemisista piireistä, vaikkakin viime viikkojen tapahtumien uskoisi tuovan tähän muutoksen. Ainakin Wikileaksin johto ymmärtää valtion merkityksen erityisesti itselleen oleellisissa juridisissa kysymyksissä. Ja vaikka New Yorkin yliopiston mediantutkija Jay Rosen onkin kutsunut Wikileaksia "maailman ensimmäiseksi valtiottomaksi uutistoimistoksi", on tämä uutistoimisto alueellisesti verrattain tarkkaan juurtunut. pitää majapaikkanaan puolivirallisesti Ruotsia, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että sillä on käytössään ruotsalaisen lainsäädännön ilmiantajille ja anonyymeille tietolähteille tarjoama suoja. Se toimii ruotsalaisen internetoperaattori PRQ:n kautta, joka välittää julkaistavan materiaalin edelleen Belgiassa sijaitseville servereille. Miksi Belgiaan? Siksi, että Belgiassa on maailman toiseksi vahvin juridinen lähdesuoja. Kun Bagdadissa kuvatusta videosta piti purkaa salaus, Julian Assange valitsi paikaksi Islannin. Islannissa vastikään vahvistettu Icelandic Modern Media Initiative on tehnyt maasta globaalin turvasataman ilmiantajille, tutkiville journalisteille ja sananvapaudelle yleensä. Maailmalta löytyy vastakkaisia esimerkkejä: Yhdistyneiden Arabiemiraattien ja Saudi-Arabian messengerkielto, Turkin asettama (nähtävästi päättymätön) Youtube-kielto, jne. Vaikka Wikileaks onkin osaltaan tarkoitettu kiertämään tiettyjen maiden lainsäädäntöä, se samalla hyödyntää lainsäädäntöä toisissa. Wikileaks ei ole lain ulkopuolella
WIKILEAKS
"Vaikka hallinto tuomitsikin vahvasti Wikileaksin toiminnan tämän julkaistessa kyseiset dokumentit, se ei antanut ymmärtää, että Times ei saisi kirjoittaa niistä. Päinvastoin, ennen julkaisua käymissämme keskusteluissa Valkoisen talon edustajat kiittivät meitä asiakirjojen huolellisesta käsittelystä, vaikka kritisoivatkin joitakin tekemiämme johtopäätöksiä ja pyysivät meidän kauttamme Wikileaksia pidättäytymään sellaisen informaation julkaisemisesta, joka saattaisi ihmishenkiä vaaraan. Välitimme viestin eteenpäin." syystä merkittävä tunnustus Yhdysvaltain arvostetuimman sanomalehden vastaavalta päätoimittajalta. Ensinnäkin kuvaus tapaamisesta paljastaa ylpeyden, jota toimitus tuntee Valkoisen talon antamasta tunnustuksesta. Tämä on yksinkertaisesti ristiriidassa sen perinteisen käsityksen kanssa, jossa lehdistön keskeisenä tehtävänä on vahtia valtaapitävien toiminnan oikeellisuutta. Toiseksi New York Timesin toiminta välittäjänä Valkoisen talon ja Wikileaksin välillä havainnollistaa muuttunutta voimadynamiikkaa yhdysvaltalaisessa uutisjournalismissa ja tiedonvälityksessä yleensä.
TÄ M Ä O N K A H D E S TA M Y Y T T I J O U R N A L I S M I N kuolemasta perustuu oleellisesti myös oletukseen välittömästä vaikutussuhteesta tiedon saatavuuden ja demokraattisen kehityksen välillä. Idea, että pelkkä pääseminen käsiksi raakaan informaatioon johtaisi yhteiskunnalliseen muutokseen, on yhtä romanttinen kuin ajatus siitä, että uuden teknologian olemassaolo sinänsä johtaisi vastaavaan lopputulokseen. Tieto, kuten teknologiakin, on hyödyllistä vain, jos saatavilla on myös todellinen ammattitaito sen käsittelemiseen. Wikileaks ei valinnut edellä mainittuja kolmea sanomalehteä sen takia, että ne edustaisivat Julian Assangelle myönteistä ideologista kantaa, vaan siksi, että ne ovat ammattitaidollisesti, taloudellisesti ja organisaatiorakenteeltaan kykeneviä huolehtimaan kyseisen kaltaisen tiedon tulkitsemisesta ja jakamisesta. Digitaalisen viestinnän maailma määritellään yhä uudestaan hierarkiattomaksi, rajattomaksi ja epävarmaksi, mutta Wikileaks muistuttaa siitä, että rakenteilla, rajoilla, lailla ja maineella on yhä väliä.
yrkii leaks p n Wiki maa pelaa issä m siellä, ovat öt säänn ivat. p sille so
tavoitettavan suurelle yleisölle. Wikileaksin ansiona oli ymmärtää, että materiaalin julkaiseminen ilman etukäteisvalmistelua huolellisesti valituissa medioissa johtaisi kaoottiseen ja sattumanvaraiseen uutisointiin ympäri maailman. Kävikin niin, että huomio kiinnittyi suoraan kolmeen valittuun sanomalehteen, joissa osa dokumenteista oli valmiiksi analysoitu ja referoitu. Toisaalta Wikileaksin oma rooli ei hämärtynyt median huomion myrskynsilmässä.
K U T E N M Y Y T I S S Ä kansallisvaltion kuolemasta, myös journalismin kohdalla muutosta sinänsä on erehdytty luulemaan tuhoutumiseksi. Afganistanin sotadokumenttien julkaiseminen on osoittanut, että valtavirran journalismilla on edelleen huomattavasti valtaa, mutta tämän vallan luonne on yksinkertaisesti muuttunut viimeisen 2030 vuoden kuluessa. Esimerkiksi käyvät New York Timesin vastaavan päätoimittajan Bill Kellerin kommentit lehden toimituksen ja Valkoisen talon suhteesta:
Ensi-ilta 5.9. klo 19 Loput esitykset
7.9. klo 19, 8.9. klo 19, 9.9. klo 19, 11.9. klo 19, 12.9. klo 15 & klo 19, 14.9. klo 19, 15.9. klo 19, 16.9. klo 19 Tiedustelut ja lippuvaraukset numerosta 045 3481555 ja www.ylioppilasteatteri.fi
Suomentanut Tapani Möttönen. Christian Christensen on viestinnän apulaisprofessori Uppsalan yliopistossa Ruotsissa. Juttu on julkaistu 9.8. Le Monde diplomatiquessa.
Ylioppilasteatteri, Aleksanterinkatu 23 · Liput 1 / maksukyvyn mukaan
42
7
2010
Kasvu vai kuivuus?
Aavikoituminen olisi ongelma myös ilman nykyisenkaltaista ilmastonmuutosta.
H D I S T Y N E E T kansakunnat kantaa huolta kuivien seutujen tulevaisuudesta. YK onkin julistanut vuodet 20102020 aavikoitumisen vastaisen taistelun ja aavikoiden vuosikymmeneksi. Aavikoituminen olisi ongelma myös ilman nykyisenkaltaista ilmastonmuutosta. Nyt se uhkaa noin neljäsosaa maailman maapinta-alasta. Yli miljardin ihmisen toimeentulo yli sadassa valtiossa on riippuvainen tästä uhatusta maa-alasta. Maailman ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo elokuun 21:ntena päivänä. Sinä päivänä ihmiskunta oli käyttänyt vuoden 2010 osalta jo kaikki ne ekosysteemipalvelut, jotka maapallo kykenee tänä vuonna tarjoamaan. Ekosystee-
Y
mipalveluihin kuuluvat muun muassa uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto ja hiilidioksidin sitominen. On arvioitu, että tänä vuonna ihmiskunta käyttää ekosysteemipalveluita 50 prosenttia enemmän kuin ekosysteemi pystyy tuottamaan. Elämme ottamalla väkisin ennakkoa, ja olemme tehneet sitä jo 1970-luvun lopulta lähtien.
Maria Haanpää http://fifi.voima.fi/blogit/ Sääasema/6
Lush-ketjun perustaja Mark Constantine ei halua olla hippi, mutta uskoo vegaanisuuteen ja läpinäkyvyyteen bisneksessä.
L
USH-K AUPALLE
voima
tyypillinen makea tuoksu leijuu vastaan jo ovelta. Kosmetiikkaketjun perustajan Mark Constantinen mukaan samalta tuoksuisi missä tahansa kemikaliossa, jos tuotteet olisivat pakkaamattomia kuten Lushissa. Lush ei testaa tuotteitaan eläimillä, raaka-aineet ovat kasviperäisiä (vegaanisia on noin 70 prosenttia tuotteista) ja luomua. Tuoteselosteet kirjoitetaan selvästi auki, eikä mitään yritetä salata. Ei edes sitä, että tuotteissa käytettäviä ruusunterälehtiä keräävät romanit. Kaikesta huolimatta kyseessä on menestyvä bisnes. käymässä ruusutilalla, romanit olivat lakossa, jotta heidän työoloistaan pidettäisiin huolta. Siinä ei tuntenut olevansa mikään hyväksikäyttäjä", Mark Constantine nauraa puhelimessa. Constantine painottaa, että romanien elämäntapa on kiertää ja tehdä töitä silloin kun sitä on. Ja samoja ruusuja käyttävät muut kosmetiikkafirmat, jotka eivät asiaa edes mainitse. Lapsityövoimaa Lush ei hyväksy. "Lush pyrkii olemaan mahdollisimman läpinäkyvä. Ihmiset saavat sitten tuomita meidät. Pyrimme tekemään oikein, mutta emme aina voi täyttää kaikkien kaikkia eettisiä vakaumuksia."
"KUN VIIMEKSI OLIN
Tukemisen arvoista
S U O M E N J A N O R J A N VÄ L I S E N rajan ylittämisen huomaa kahdesta (ja vain kahdesta) asiasta. Tien keskiviiva vaihtaa väriä, ja ympärillä alkaa taas näkyä peltoja. Jälkimmäiseen ei voi olla kiinnittämättä huomiota, koska lähin maalaismaisema Suomen puolella on 500 kilometriä etelämpänä. Selväksi tulee kysymättäkin, että Norjan puolella kannattaa olla maanviljelijä. On oikeastaan aika riemastuttavaa, että löytyy paikka, josta käsin katsottuna parjattuja maataloustukia maksetaan Suomessa säälittävän vähän. M I N U S TA S E , E T TÄ R U O K A N I tulee läheltä ja pienyrittäjä voi elää sitä tuottamalla, ovat aivan riittäviä syitä maatalouden tukemiseen. En ole myöskään kuullut erityisen hyviä argumentteja julkisia ruoantuotannon tukia vastaan. Argumenteilla on tapana perustua joko yleiseen vihamielisyyteen julkisen rahan käyttöä kohtaan, tai käsitykseen jonka mukaan elinkeinotoiminnan pitäisi pärjätä "omillaan". Jostain oudosta syystä tätä kantaa esittävät tahot useimmiten unohtavat vastustaa elinkeinotoiminnan tukea niissä lukuisissa muodoissa, joissa sitä kotimaisille yrityksille annetaan, korkotukiluotoista tutkimus- ja kehitystoiminnan julkiseen tukeen. Ellei kyse ole skitsofreenisestä argumentista, jonka mukaan vain kannattava liiketoiminta ansaitsee tulla subventoiduksi, asian ainoa todellinen ulottuvuus lienee kysymys siitä, mitä toimintaa pidetään tukemisen arvoisena. Järkevästi ottaen kai tuen antamisen perusteena täytyy olla, että liiketoimintaan suhtaudutaan muuten kuin "omillaan pärjäämisen" logiikalla. Teknologiastrategian toteuttaminen on poikkeus tästä logiikasta aivan siinä missä ruoan huoltovarmuuden järjestäminen. Samasta syystä mainitun logiikan keinoin ei voida myöskään erityisen hyvin verrata tällaisia tukia toisiinsa. Syy kannattaa teknologian, pikemmin kuin lähiruoan, tukia perustuu siis tykkäämiseen, fiilikseen kulttuuriseen käsitykseen dynaamisuudesta.
C O N S T A N T I N E M A I N I T S E E ensimmäisenä tämän hetken haasteista kosmetiikkabisneksessä REACH-lainsäädännön. Vuonna 2007 voimaan astunut REACH-asetus määrää kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä ja rajoittamisesta. Tuotteet täytyy määritellä nyt uudestaan ja siihen tarvitaan lisää testauksia. "Me haluamme tehdä turvallista dä kosmetiikkaa, siitähän on kyse. Mutta millä kriteereillä? Nyt jotkut firmat ovat syöksyneet tekemään uusia kemään eläinkokeita REACHin takia, se ei ole akia, oikein." Suomi ei tosin ole tuttu Constantittu nelle yksinomaan REACHin takia. Hän Hin käy usein kesäisin Suomessa, koska on essa, innokas lintubongari. Parhaillaan hän arhaillaan tekee suomalaisen ystävänsä, lintuävänsä, kirjailija ja valokuvaaja Dick Forsmanin kanssa kirjaa pöllöistä. tä. "Minä en niin välitä saunasta, mutta olen nähnyt mitä tuotteita Suomestteita sa käytetään saunassa. Olen kyllä saanut inspiraatiota suomalaisilta." alaisilta."
seni ero johtuu siitä, että on harvoja firmoja, joiden omistajat tekevät myös tuotekehittelyn. Omistajat ovat kiinnostuneita ensisijaisesti voitontekemisestä". "Jos he eivät välitä tuotteesta, he keskittyvät kehittämään vain houkuttelevampia pakkauksia ja mainostapoja. En todellakaan ymmärrä, mikseivät muut firmat käytä luonnollisia raakaaineita enempää kuin nyt."
C O N S TA N T I N E
puolustaa BBC:n nettisivuilla olevassa videos-
puoush livälissä perustettu Lush menestyy hyvin. Constantine ei haluaisi ajatella olevansa hippi, , mutta hän ei myöskään ymmärrä, miksi muut kosmetiikkayritykset eivät voisi toimia samoin kuin he. "Kyse on kuin uskonnollisesta erosta. KäsittääkB R I TA N N I A S S A 1 9 9 0 - L U V U N
ruoka
Maria Miklas
Säilö kesän & syksyn maut
Pakastimien valtaantulon myötä vanhat säilömiskonstit ovat painuneet unholaan. Hapattamalla, kuivaamalla ja umpioimalla saa ruokiin erilaisia makuja & samalla säästää energiaa.
hapankaali ja perinteinen suolakurkku valmistetaan hapattamalla. Tuote säilyy, koska maitohapot säilövät tuotteen. Lisäksi tarvitaan vain suolaa. Maitohappokäyminen on luonnollista, ilmasto- ja vatsaystävällistä säilöntää. Kuivaaminen on myös hyvä tapa säilöä vihanneksia, sieniä, marjoja ja hedelmiä. Kuivatut tuotteet voi säilyttää huoneenlämmössä paperipussissa ja ne vievät vähän tilaa. Osan kuivatuista tuotteista voi jauhaa ja käyttää pataruokien, kastikkeiden ja keittojen maustamiseen. Maut ovat jauheissa jo valmiiksi tiiviitä ja voimakkaita, joten jo lusikallinen vaik-
kannattaisi vaikuttaa keskittyvään tuotantoon enemmänkin. Intialainen ruokaturvan tutkija Devinder Sharma kertoi taannoin kysyvänsä aina tilaisuuden tullen eurooppalaisilta päättäjiltä, miksi tukia ei voi keskittää vain pienille tiloille. Logiikka on selvä: mikäli tavoitteena on todella vähentää maailmanmarkkinoiden häirintää, panostaa kulttuurimaisemaan, tuotannon monipuolisuuteen ja työllistävyyteen, pientilat tulisi asettaa etusijalle. Kunnon vastausta ei tule ikinä. On se vastauskin kyllä olemassa: suurtiloja pidetään tukemisen arvoisina koska ne ovat suuria. Sharma on liian järkevä ymmärtääkseen taistelevansa makuasioita vastaan.
ITSE ASIASSA TUILLA
K
AIKILLE TUTUT
Teppo Eskelinen
kapa metsäsienijauhetta tekee kasvispadasta gourmet-ruokaa. Säilykkeen voi umpioida, käytti sitten etikkaa, suolaa tai sokeria. Umpioimisessa säilykkeestä poistetaan ilma ja purkkiin tuotetaan alipaine. Tämä estää happea käyttävien bakteerien elämisen säilykkeessä. Kaikki kaupasta ostettavat lasipurkkiin pakatut säilykkeet on umpioitu. Umpiointiin voi käyttää joko kierrekannellisia tai jousella suljettavia lasipurkkeja. Jousella suljettavissa purkeissa käytetään lisäksi kumitiivistettä. Umpioimalla voi säilöä kaikkea: kasviksia, sieniä, hedelmiä, marjoja, hilloja, lihaa, kalaa tai äyriäisiä. Pikaumpioinnissa kuuma purk-
ki täytetään kiehuvan kuumalla säilykkeellä ja suljetaan välittömästi, kun taas kattilassa tai uunissa umpiointiin käytetään enemmän aikaa. Vanhoista säilöntäkonsteista löytyy lisää tietoa niin netistä kuin vanhoista keittokirjoistakin. Valitse säilöntään aina ensiluokkaisia ja päiväntuoreita aineksia. Säilöminen ei korjaa tuotteen vaurioita eikä se pysäytä jo alkanutta mädäntymistä.
Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, SaijaRiitta Sadeoja & Anna Talasniemi kirjoittavat ilmastoystävällistä keittokirjaa, jonka Teos julkaisee vuonna 2011.
7
2010
45
julkaisi levyllisen reggaesovitettuja karjalaisvärssyjä, oli selvää, että kävisin soittamassa niitä Kirsti-mummolle. Evakkona hän varmasti olisi kiinnostunut Takaisin Karjalan maille -levyn tulkinnoista. Kun levyn ensisäkeet kajahtavat, mummo toteaa tuttujen maisemien hujahtavan silmissä filminauhana. Erityisesti osuu Jos vielä Karjalassa olla vois. "Talvella 1940 Helsingissä itkeä vollotin sen soidessa päässä. Perhe oli hajonnut pitkin maata, ja meillä Karjalassa perhe oli hirveän tärkeä ja läheinen." Mutta isoimmat haikeudet jäävät uudenlaisten sovitusten jalkoihin. "Hassusti soittavat", mummo toteaa, hymy huulilla. Jamaikalaisia ja venäläisiä vaikutteita yhdistelevät sovitukset ovat outoja ja erilaisia, mutta huonoiksi ei raati niitä sano. Alkuperäinen mollivoittoisuus kappaleista puuttuu, ja levyn päättävä Laps olen Karjalan -dub on mummosta jo kauhean nopeaa polkkaa. "Nuorena olin kauhea tanssimaan polkkaa. Mutta eihän sitä enää pysty tanssimaan."
U N L I LJ A N L OI S TO
Karjala-dubia mummolle K
K U N E S I T E TÄ Ä N
vat", hän toteaa kotonaan Helsingissä. Levyllä vilahtaneet puheet siitä, että evakot olivat aikansa pakolaisia puolestaan herättävät keskustelua. "Ei ole mikään ihme, jos ulkomaalaisia pakolaisia ei toivoteta nykyään tervetulleiksi, kun meitä kotimaisiakin halveksittiin niin syvästi." karjalaislauluja reggaen tahdissa, ollaan melko maanläheisissä tunnelmissa. Harmillisesti viime vuosien musiikillinen vitsaus, autotune on luikerrellut tiensä levylle. Muuten meno onkin mukavaa, Yona laulaa yhtä herkästi kuin keväisellä debyyttilevylläänkin, ja Puppa J kuulostaa, no, Puppa J:ltä.
jari tamminen Liljan loisto: Takaisin Karjalan maille. KHY Suomen Musiikki 2010.
Maria Kozulya
ajatuksena on vain ollut levyttää kappaleita evakkojen laulukirjoista ja humppalevyiltä, ei ottaa kantaa keskusteluun Karjalan palauttamisesta. Kirsti-mummo joutui jättämään joulukuussa 1939 kotikylänsä, mutta ei hänkään menetettyjen maa-alueiden palauttamista vaativia symppaa. "En minä ymmärrä, mitä ne horiseL I LJ A N L O I S T O N
Mikkelin Newport
Jazzdiggari pääsi oopperan kanssa tähtimatkalle.
parisenkymmentä, jotka lähdimme aamulla oopperan takaa bussilla kohti Otavaa. Tarkkaa määrää ei tuntunut tietävän Nixukaan, Suomen Kansallisoopperan patarumpujen soittaja, vaikka veti porukkaa. Tarkka lukumäärä lienee jälkeenpäin laskettavissa Otava Happy Jazzissa otetuista lehtikuvista. Bussissa matkustavien määrä oli kuitenkin yhtä suurempi, koska minä olin mukana jäniksenä. "Olet sinä aika sissi, kun lähdit mukaan! kaan!" sanoi Reija Lang jollain taukopaikalla. Totta. Olen aina
M
E I TÄ O L I
yhdistänyt itseni Hectorin kappaleessa Ake, Make, Pera ja mä enemmän ujoon kertojaan kuin siihen kaimaani. Soundcheckin aikana Hani soitti. "Tunnut olevan taas Espalla!" "Missään Espalla ole. Ollaan bändin kanssa Otavassa keikalla." Konsertin aloitti Opera Big Band feat. Reija Lang, Conductor Jukka Linkola. Tribute to Anita O´Day. Reija oli ihan Anita. Ihana mekko, valkoiset hansikkaat ja korkokengät. Hattua ei tosin ollut. Tuskin puutetta huomasi kukaan muu kuin minä. Reija on paitsi ylittämätön jazzlaulajatar, myös käsittämättömän hyvä juontaja. Tämän olemme todenneet Kilun kanssa moneen kertaan. Kuulutuksissaan Reija sanoi tilaisuuden muistuttavan tunnelmaltaan Newportin festivaaleja. Ihan totta! Sama oli tullut minullekin mieleen. Viimeistään paluumatkalla bussissa tunsin kuuluvani täysin seurueeseeni. Oltiin hyviä! Hyvä me, ajattelin.
Pertti Laesmaa
7
2010
47
dellisuuteen yhä harvempi on kiinnostunut siitä, mitä reaalimaailmassa tai ympäröivässä luonnossa tapahtuu. Viimeisiä luonnonpuistoja suljetaan ja ekolokeroja talletetaan luontokupukomplekseihin viihdetarkoitusta varten. mahdollisuus siirtyä erämaakupoleihin downshiftaamaan luomusti. Sinnittelijöiden suuri joukko yrittää tulla toimeen. Taloudellisessa ahdingossa ihmiset ovat valmiita vastaanottamaan mitä töitä vain, sillä globaalissa maailmassa joku on aina tulossa tilalle ja suostumassa töihin huonoilla työehdoilla. Viimeisinä vaihtoehtoina on olla epäilyttävä työtön vailla toimeentuloa tai vartija, joka pitää silmällä epäilyttäviä henkilöitä.
VA R A K K A I M M I L L A O N R O M A A N I N P Ä Ä H E N K I L Ö Tiksu P päätyy vaihtuvien työtehtävien päätteeksi työskentelemään solaaripallopilottina, jonka tehtävänä on jäljittää viimeisiä siruttomia ihmisiä. Ilmastonmuutos on voitettu säämanipulaation avulla, ja ilma on viimeinkin kirkkaan selkeää. Auringon säteilyä hyödyntävällä solaaripallollaan Tiksu P nousee korkeuksiin etsimään yhteiskunnan laitamilla eläviä siruttomia ja näkee samalla loputtomat energiapellot ja -metsät, tuulipuistot ja aurinkokennoin katetut kaupungit. Ketään ei näy, sillä ihmiset ovat käytännössä lopettaneet ulkona liikkumisen auringon säteilyn ja oman mukavuudenhalunsa vuoksi. Yksitoikkoisessa maisemassa kaikki on järjestyksessä. Tämäkö on se maisema, jota haluamme katsoa?
vaihtoehtojen puuttumisella. Olen näkevinäni tässä jälleen pilkahduksia suomalaisesta tavasta hoitaa asioita, mutta kirjailija tyrmää tämän kahvilan pöydän toiselta puolelta. Verronen sanoo, että kyse on pikemminkin eräänlaisesta kiltteydestä: "ei haluta aiheuttaa harmia toisille eikä itselle ja siksi sopeudutaan ja noudatetaan sääntöjä". "Päätökset säännöistä tekevät turvallisuusfirmat, tavallisilla ihmisillä ei ole siihen sanansijaa. Ja turvafirmat vastaavat ihmisten turvattomuuden tarpeeseen. Kierre on valmis, mutta halutaanko romaanin lopputulokseen päätyä", Verronen kysyy.
L U K U K O K E M U K S E N A uusin romaani on edellistäkin rankempi. Synkkä tulevaisuudennäkymä imaisee voimallisesti mukaansa, ja siitä on pakko välillä irrottautua, laskettava kirja käsistä ja katsottava todellisuutta ympärillään. Täällä minulla on aina useita vaihtoehtoja toimia, toisin kuin kirjan äärimmäisen ahtaalle ajetuilla henkilöhahmoilla. Vai kertooko kirja sittenkin myös omasta nykyisyydestämme? Äärimmäisen johdonmukainen, taiten suunniteltu dystopia haastaa käsitykset nyky-yhteiskunnasta vertailukohdakseen. Kirkkaan selkeää -teoksen maailmasta puuttuvat solidaarisuuden välähdykset, välitön ystävyys, rakkaus, omaehtoinen luovuus, spontaani yhdessä toimiminen ja yhteiskunnallisten ongelmien tietoinen ratkaiseminen yhdessä. Onneksi niin ei ole meidän maailmassamme.
Solja Kovero
henkilöhahmot perustelevat tekemiään ratkaisuja käytännöllisillä fakta-argumenteilla ja
VERROSEN K IRJASSA
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää. Tammi 2010. 211 s.
Viimeinen lokikirja
aina mukanani Kyllikki Villan matkakirjoja. Viime helmikuussa kuolleen suomentajan ja kirjailijan teoksista välittyy paitsi uuden kokemisen jännittävyys myös haikeus siitä, että on kaukana kotoa. Villan kuvaukset lohduttavat samoin tuntevaa matkaajaa. Postuumisti viime keväänä julkaistu Myrskyssä kolmas lokikirja on kuin yllätyslahja. Saan vielä lukea rahtilaivan arjesta Atlantilla myrskyn iskiessä. Elämä laivassa on pieniä arkisia asioita. Villa pohtii miten saa kuljetettua termospullon hyttiinsä laivan keikkuessa. Satamissa vanha rouva ei ryntää katsomaan nähtävyyksiä, vaan etsii postin, puhelimen ja paperikaupan. Lapsena Villa haaveili asuvansa matkalla. Nyt elämä rahtilaivassa on tehnyt unelmasta totta. Toisaalta arkinenkin on Villan kirjassa vaihtelevaa: ponnistelu vieraissa oloissa opettaa luovuutta. Jos esimerkiksi kahvin himo iskee kun kuumaa vettä ei ole saatavilla, voi pikakahvin sekoittaa vichy-veteen.
M
INULL A ON ULKOMA ILL A
Hyvässä kirjassa on monta tasoa. Vaikka Villan teoksia pidetään ensisijaisesti matkakirjoina, ne kertovat paitsi matkoista Etelä-Amerikkaan myös matkasta kirjoittajan sisimpään. Ne kuvaavat kirjoittamisprosessia, joka on myös arkipäiväinen: on oltava tarpeeksi paperia, kunnollinen lamppu ja tuoli, jossa selkä ei väsy. Toisaalta kun Villa kääntää romaaneja ja esseitä, ei hänellä ole aikaa murheille. Villalla oli taipumusta masennukseen ja hän koki usein, ettei saanut tarpeeksi aikaan. Näitä kirjoittajalle tuttuja tunteita kirjassa pohditaan sivukaupalla. Sitten Villa mainitsee ohimennen kääntäneensä viisi liuskaa esseitä kun muuta tekemistä ei ollut. Kerron Kyllikki Villasta irakilaiselle, kirjailijan urasta haaveilevalle ystävälleni Shadialle. Että Villa oli kääntäjä, joka teki työtään rahtilaivoilla. "Hän kirjoitti ja matkusti, hänellä oli hyvä elämä", Shadia vastaa.
Kristiina Koivunen Kyllikki Villa: Myrskyssä. Like 2010. 445 s.
48
7
2010
Tiukka ei Hitler-kierrätykselle
Elokuvayhtiöt kammoavat materiaalinsa uusiokäyttöä, vaikka tarjolla on hauskuutta & ilmaista mainosta.
ja internet ovat mahdollistaneet videotaiteelle uusia muotoja. Video scratching -nimellä joskus mennyt harrastus on kokenut uuden tulemisen erityisesti Youtuben ansiosta. Videokollaaseja kasataan esimerkiksi elokuvakohtausten pohjalta ja päälle. Parodiavideot kuitenkin koettelevat toisinaan tekijänoikeuksien rajoja ja näiden omistajien pinnaa. Kuin todistaakseen typeryytensä osa elokuva-alasta syöksyy päätä pahkaa samaan tekijänoikeussuohon, johon isot levy-yhtiöt sukelsivat 1015 vuotta sitten. Sen sijaan, että tuotantoyhtiöt iloitsisivat ilmaisesta näkyvyydestä, ne keskittyvät fanien kampittamiseen.
H
A L PA T E K N I I K K A
vun mustavalkoelokuvien palasista kuvitteellisia elokuvatrailereita. Trailereissa esiteltävät elokuvat ovat kuitenkin kaikille tuttuja: Imperiumin vastaisku, Kadonneen aarteen metsästäjät, Haamujengi, Forest Gump. Viimeksi listalle päätyi jännityksellä ensi-iltaan odotettu The Avengers. Juristit eivät ole toistaiseksi puuttuneet whoiseyevanin töihin. Ehkä lähdemateriaali on niin vanhaa, ettei videoartistin omapäisyydestä närkästytä. Tämä ei kuitenkaan ole vallitseva käytäntö.
dows-käyttöjärjestelmä, vuvuzelat ja tietysti Hitler-videoiden poisto Youtubesta. vaatimus videoiden poistamisesta osoittaa totaalista ymmärtämättömyyttä paitsi nykykulttuurista myös sen kaupallisesta potentiaalista. Saksankieliset elokuvat eivät englanninkielisillä markkinoilla juhli, mutta nyt Perikato on yhtäkkiä saanut rajattoman määrän näkyvyyttä. Ilmaiseksi. Ymmärtämättömyyttä huolestuttavampaa on kuitenkin se, mitä tapaus kertoo yritysmaailman suhtautumisesta ruohonjuuritason taiteeseen. Youtube antoi tuotantofirmalle vapaat kädet poistaa palvelustaan videoita, jotka saattoivat rikkoa tekijänoikeuksia. Parodiavideot menivät tosiasiassa laillisen niin sanotun fair use -käytännön piiriin, mutta tämä ei videoiden poistoa hidastanut. Videoiden poistuttua ei kestänyt kauaa, kun ne pullahtivat katsottaviksi uudestaan. Yritys kontrolloida yksityishenkilöiden huumorintajua epäonnistui surkeasti.
T U O TA N T O Y H T I Ö I D E N
htiöt tantoy anien Tuo vät f eskitty amiseen. k tt kampi
E S I M E R K K I viimeaikaisesta tekijänoikeushysteriasta on saksalaisen Constantin Film -tuotantoyhtiön päätös poistaa Youtubesta lukematon määrä elokuvan Perikato pohjalta tehtyjä parodioita. Viimeistään näiden versioiden kautta maailma on oppinut tuntemaan kohtauksen, jossa Führer riehuu esikunnalleen bunkkerissa liittoutuneiden joukkojen lähestyessä Berliiniä. Tätä häkellyttävän vahvaa kerrontaa ja tunteiden kirjoa käytetään hyväksi videoissa, joihin liimatut kuvatekstit elävät omaa elämäänsä Hitlerin puheista välittämättä. Hitler riehuu adjutanteilleen muun muassa Michael Jacksonin peruttua (kuolemansa takia) konserttinsa Johtajan synttäreillä. Vihan kohteeksi joutuvat myös konsolipelit, uusi WinSURULLISIN
ovat läheistä sukua erityisesti hiphopmusiikiin kuuluvalle samplejen eli lyhyiden musiikkipätkien käytölle. Otetaan jotain vanhaa ja luodaan siitä jotain täysin uutta. Musiikkiteollisuus ja tekijänoikeuskeskustelu on ollut solmussa jo vuosikausia vaadittavien korvausten ja lupakäytäntöjen suhteen. Miten korvaukset jaetaan, kun uusi kappale tehdään yhdistämällä elementtejä kymmenestä vanhasta? Välillä tuntuu, että rahakirstun vartijat pyrkivät tietoisesti tappamaan mahdolliset lisätienistit vaatimalla absurdeja korvauksia: sampleja hyödyntävän kappaleen tuotoista pitäisi äkkiä maksaa satojen prosenttien rojaltit.
V IDEOKOLL A A SIT
omaa elämäänsä julkistamisen jälkeen. Yritykset tämän elämän rajoittamiseksi ovat toivotonta resurssien hukkaamista. Tämä ei tarkoita piratismin hyväksymistä, mutta eivät videot sitä edustakaan. Kukaan ei niillä (ainakaan paljoa) ansaitse, eivätkä ne kilpaile alkuperäisen teoksen kanssa. Pikemminkin osoittavat sille kunnioitusta.
TA I D E T E O S A L K A A E L Ä Ä
whoiseyevan on onnistunut luomaan vanhasta uutta ja välttämään silti oikeussalit. Whoiseyevan on leikannut ja liimannut 1950-luY O U T U B E - K ÄY T TÄ J Ä
jari tamminen
Hannele Huhtala, kimmo jylhämö, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
Arto Halonen: Prinsessa. Elokuvateattereissa nyt. Thomas Vinterberg: Submarino. Elokuvateattereissa nyt. Pete Europa: Timanttikoirien vuosi 1984. DocLounge Helsinki 8.9. & Tampere 28.9. sekä Rakkautta & anarkiaa -festivaaleilla. Harald Zwart: Karate Kid. Elokuvateattereissa nyt. Matthew Vaughn: Kick-Ass. DVD ilmestyy 10.9. Mark Milar & Johan Romita, jr.: Kick-Ass, 192 sivua. Titan Books, 2010. /
Todellinen prinsessa
Arto Halosen Prinsessa kertoo mielisairaalaan suljetusta Anna Lappalaisesta, joka uskoi olevansa kuninkaallinen Englannista. Elokuva oikoo kliseisimpiä mielisairaalakuvauksia ja hoitomuotojen kritiikki kantaa nykyisten laitosmiljöiden ankeuteen. Perustuu tositapahtumiin -planssista huolimatta kärjeksi nousee yleisinhimillinen kysymys: miksi mielisairaan pitäisi parantua itselle ja muille onnellisuutta tuottavasta harhastaan? Onko normaaliudella joku itseisarvo? Ansioitunut dokumenttiohjaaja varoo kerronnasaan riskejä ja operoi omalla mukavuusalueellaan. Pidäteltyä ilmaisua hiukan häiritsee Tuomas Kantelisen alleviivaava musiikki. Tarinan draamallisia mahdollisuuksia olisi voinut avata rohkeamminkin. Erityisesti päähenkilön luova hulluus ei nouse oikein lentoon, eikä katsoja täysin pääse Annan nahkoihin. Annan persoonan erityisyys uhkaa myös kadota sivuroolissa hehkuvan Krista Kososen vetovoiman alle. (TR)
Överit angstista
Tanskalaisen Thomas Vinterbergin Juhlat (1998) kertoi yläluokkaisen perheen kaappiluurangoista. Nyt ohjaaja näyttää, ettei hyvin mene yhteiskunnan alaportaillakaan. Submarino kuvaa rappioalkoholistiäidin heitteille jättämiä veljeksiä ja heidän traumojen painamaa aikuispyristelyään. Elokuva on tekijänsä täydellisessä hallinnassa. Lapsinäyttelijät ovat loistavia, eikä aikuisistakaan löydy heikkoa lenkkiä. Ahdistuksen aste pysyy keskeytymättä suuren ja päälle kaatuvan välisellä skaalalla, mutta viisari ei lipsahda kertaakaan makaaberin puolelle. Mukaan on kylvetty myös pieni annos yrittämistä, elämäuskoa ja arjen iloa. Sitä kurjemmalta se syvin surkeus sitten tuntuukin. Elokuvaa katsoessa enimmäkseen toivoo, ettei sitä olisi käynyt katsomassa, ja kun se loppuu, mielessä käy ajatus, että onneksi tätä ei tarvitse katsoa enää koskaan. Silti sen nähtyään tietää ymmärtävänsä omasta onnekkaasta elämästään enemmän. (TR)
Harmaa maa
Timanttikoirien vuosi 1984 kuvaa marginaalikulttuurin nousua monokulttuurin hallitsemassa 1980-luvun Helsingissä. Dokumentissa arkistonauhat ja aikalaisten muistelot maalaavat melkoisen lohduttoman kuvat Kekkoslovakiasta. Mustahuulien ja futuristien skandaalinkäryinen esiinmarssi ja kapina yhteiskunnan status quota vastaan vaikuttavat tosin liikuttavan söpöiltä jälkikäteen katsottuna. Söpöä on myös dokumentin ohjaajan, liikkeen keskushahmon Pete Europan pousailu nykypäivänä. Heppu istuu limusiinin takapenkillä plehat päässä selittämässä totuuksia. Tuntuu, että pojat ovat keränneet kolehdin ja saaneet kasaan juuri riittävästi nappulaa vuokratakseen limusiinin tunniksi. Hajanaisesta rakenteesta ja kömpelöstä toteutuksesta huolimatta Timanttikoirat on kiinnostava paketti kaikille, jotka ovat kiinnostuneita marginaalikulttuurin noususta ja uhosta. Sekä aikalaisille, että meille myöhemmin mukaan hypänneille.(JT)
Pätki pataan
Uusfilmatisoinnit ja jatko-osat ovat olleet viime vuosien hitti elokuvateollisuuden hakiessa varmoja tuottoja alati epävarmemmilla markkinoilla. Elokuvan kuvaaminen uudelleen on vähän kuin coverkappaleen levyttäminen, välillä onnistuu ja välillä ei. Karate Kid vuosimallia 2010 on niin huono, että sitä ei voi kuvailla edes pannukakuksi. Elokuvan juoni seuraa 1980-lukulaista naiivia tarinaa lähes yksi yhteen. Suurin aikaansaatu muutos on se, että tapahtumat on siirretty Kiinaan. Siis häh? Kiinassa fudataan kungfua, ei karatea. Laiskan käsikirjoituksen suurin synti on kuitenkin rasistinen ja fasistinen arvomaailma. Mikä on kuvaus kiinalaisista nuorista? Nyrkin alla kyhjöttelevä tyttö ja sadistiset pojat. Mikä on elokuvan tarjoama ratkaisu koulukiusaamiseen ja väkivallan uhkaan? Kilpavarustelu, pätki pataan kiusaajia ja saat kavereita ja muikin. Karate Kid on elokuva, jota ilman maailma olisi parempi paikka. Se ei tarjoa mitään uutta ja huokuu taantumuksellisia arvoja.(JT)
Sarjakuvat jyräävät
Kick-Ass-sarjakuva on parodia supersankarisarjakuvista, Kick-Ass-elokuva puolestaan parodia supersankarielokuvista. Teokset pohtivat, mitä seuraisi, jos kansalainen vetäisit trikoot niskaansa ja hupun päähänsä. Supersankarien taistelu pahuutta vastaan on väkivaltaista ja rujoa touhua, joka tosimaailmassa saisi aikaan melkoisen pahaa jälkeä. Millainen häiriintynyt sosiopaatti ylipäätään ryhtyisi jahtaamaan rikollisia naamari naamalla? Sarjakuvien ei tarvitse tyytyä kompromisseihin ja suuren yleisön kosiskeluun. Sarjakuva-Kick-Ass onkin iloton ja verinen parodia trikooveikkojen touhuista. Elokuva-Kick-Ass puolestaan komedia, jossa väkivallan ja huumorin yhdistäminen ei ole oikein tasapainossa. Elokuva sortuu myös kliseisiin ja huojuu tiensä alkuteoksen parodian kohteeksi: sarjakuva nauraa fantasioille urotekojen generoimasta naisflaksista, elokuva puolestaan syleilee näitä fantasioita sydämensä kyllyydestä. (JT)
7
2010
49
Maakaasua & jätevuoria
Rakkautta & anarkiaa -dokumenteissa kauhistellaan Yhdysvaltojen holtitonta maakaasuporausta & tehdään jätetaidetta Rio de Janeiron slummissa.
Josh Fox: GasLand
(USA, 2010).
Josh Fox sai viime vuonna houkuttelevan tarjouksen. Kaasuyhtiö vuokraisi kovaan hintaan hänen maitaan maakaasun poraamiseen. Foxin koti sijaitsee "maakaasun Saudi-Arabiassa", maan suurimman esiintymän Marcellus shale -liuskeen päällä. Monialayhtiö Halliburtonin kehittämän hydraulisen murtamisen avulla Yhdysvalloista tulisi sähkön suurvalta ja kaikista onnellisia. Fox päättää selvittää, miten maakaasun poraus vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön eri puolilla Yhdysvaltoja. Löydöt ovat karmeita. Maakaasu on pilannut monien elämän. Kraanavesi on ruskeaa ja haisevaa mönjää, joka leimahtaa liekkeihin, kun sitä härnää tulitikulla. Eläimiltä lähtee karvat ja ihmiset kärsivät päänsäryistä, astmasta ja ties mistä. Ei ihme, sillä vedestä on löydetty 596 eri kemikaalia. Kaasuyhtiöiden edustajat ovat vaiti, sillä prosessi on turvallinen ja vesi puhdasta. Tuhoja peitellään eikä kukaan tunnu tekevän mitään. "Luontoäidiltä meni miljoona vuotta tämän luomiseen ja ihminen tuhoaa sen parissa tunnissa", toteaa maanviljelijä kaasupumppumaiseman keskellä. Eikö vieläkään tuulivoimaa?
P E N N S Y LV A N I A L A I N E N
Vik Muniz: Waste Land
(Brasilia, 2010).
" K U N M I N U L L A E I O L L U T M I TÄ Ä N ,
halusin kaikkea. Nyt minulla on kaikkea, enkä halua mitään", kertoo menestyvä brasilialainen nykytaiteilija Vik Muniz. Muniz auttaa niitä, joilla ei ole mitään: jätteenkerääjiä maailman suurimmalla kaatopaikalla Jardim Gramachossa, Rio de Janeiron slummissa. Luokkaerojen Brasiliassa sympaattinen Muniz kohtelee kerääjiä vertaisinaan ja ottaa heidät mukaan taiteentekoon. Hän uskoo, että kaikki muuttuu kun ihmiselle esittelee toisia maailmoja ja ajattelutapoja. Stereotyypit kaatuvat, kun roskankerääjät vertaavat "faveloita" Macchiavellin yhteiskuntaan ja selittävät, kuinka jätekilosta noin puolet voidaan kierrättää. Nykytaiteesta keskustelu luistaa. Elitismi taitaakin olla katsojan silmässä, sillä Muniz joutuu torjumaan menestyvän luokan holhousta. Edesvastuutonta, että osattomien päähän istutetaan ajatuksia paremmasta elämästä. He menevät sekaisin! Mutta Muniz on oikeassa. Sen näkee kerääjistä, jotka vierailevat Rio de Janeiron nykytaiteen museossa ja näkevät omakuvansa. Tai pojasta joka purskahtaa itkuun kun roskasta tehty taide myydään lontoolaishuutokaupassa. Dokumentista jää hyvä mieli.
Anna-Sofia Joro
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
6.9 alkaen YLE Teema: Lähikuvassa (1983) Peter von Baghin jo tuoreeltaan 1980-luvun alussa klassikoiksi muuttuneet muotokuvat yleiskulttuurisesti huomionarvoisimmista suomalaisista rokkareista kannattaa tosiaan uusia tavan takaa, koska ne niin vilpittömästi muistuttavat ajasta, jolloin suomalainen rock oli enemmän Helismaata, Virtaa, Kiveä ja vastarintaakin kuin kaiken maailman stylistien, managerien ja siipeilevien rocktoimittajien hössötystä ja jolloin persoonallisilla kavereilla oli oikeasti jotain sydämellään, vaikka sen sanominen saattoi joskus kameran edessä hiukan ujostuttaa. 19.9. (uusinnat 21. & 26.9.) YLE Teema: Mobile Horror Aikaisemmin muun muassa Big Brotheria ohjannut Mikko Kuparinen on rohkeasti ottanut sovittaakseen Juha Jokelan 2000-luvun alussa tekemän itboomia ja sen latteaan ihmiskuvaa kiitellysti peilaavan näytelmän televisioversion, joka osoittanee ainakin, miten kännykkämallit ovat vaihtuneet nopeammin kuin silloisten myyntimiesten ja muiden markkinauskoisten puheet ja moraali. Keskiviikkoisin & sunnuntaisin SUOMI-TV: Pitkän Jussin majatalo (Englanti, 1975/1979) Kanienlailla lisääntyvien uusien tv-kanavien paras puoli on siinä, että etsiessään historian romukoppaan unohtuneita sattumia joskus kirves osuu kuin osuukin kunnolla pilkkaan: tämän Monty Pythonissa maineeseen nousseen John Cleesen klassisen tilannekomediasarjan takia vaativammankin kulttuuritiukkapipon kannattaa harkita uhmakasta syrjähyppyä ulos sieltä tutulta ja turvalliselta Teemalta.
SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLAT 25V
2000-LUVUN PARHAITA
ORION
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5 /4 /2
Elokuvateatteri
50 50
7
2010
posti
palaute@voima.fi
tuksesta ja maailman pelastamisesta kuluttamalla. Minua huolestuttaa se, jos veronalennuksia ei lähivuosina kohdenneta kaikkein pienituloisimmille. En usko, että tulonsiirtoja on tulossa pienimpiin etuuksiin ensi hallituskaudella. Siksikin oikeudenmukaisia veroratkaisuja pitäisi tehdä juuri nyt.
Outi
Jotain rajaa perrrkele!
Harvinaisen tympeä juttu tämä Suvi Auvisen "raportti" Timanttipolkubuddhalaisuudesta. Ettei ole parempaa tekemistä kuin käydä kyttäämässä ja hiillostamassa buddhalaisia. Juttu sisälsi muka "faktoina" täyttä valhetta ja oli törkeällä tavalla naiivin suggestiivinen. Suosittelen ko. toimittajalle vierailua Pariisin muslimighettoon ja nauhuri mukana tietty. Vuosien varrella olen muutenkin ihmetellyt tätä yhtälöä, jossa länsimainen demokratia USA ja Israel pääpiruina on Voiman toimittajien mielestä itse 666 ja naisen bhurkaan pukeva ja pahimmillaan hengiltä juuri sopivan kokoisilla kivillä (kestää kauemmin kuolla) kivittävä islam on parasta mitä koko universumista löytyy. Voisitteko selvittää mistä helvetistä tämä idea on tajuntaanne iskostunut?
Lizard
Money as debtistä olisi ollut paljon enempään
Olipa surkea arvostelu Teppo Eskeliseltä mainiosta Money as debt -dokumentista. Rahan luominenko ei ole "yhteiskunnan perusmekanismeja tuntevalle ihmiselle minkään valtakunnan uutinen"? Todellako? Menepä Tepi kysymään peruskaduntallaajalta, jopa siltä omasta mielestään mekanismeja tuntevalta, mistä se raha tulee, ja kenen toimesta, ja hämmästy. Eskelinen sivuuttaa ylimielisessä finanssielitismissään kokonaan asian ytimen, eli sen, miten pienen klikin
käsiin koko maailman nykyinen rahatalous on keskittynyt, millä keinoin tämä rahamonopoli on saatu aikaan, ja kuinka sitä pystytään pitämään pystyssä. Odotin jo, että Voima olisi koskettanut kukkeassa maailmanparantelussaan oikeasti suuriin ja keskeisiin, vaiettuihin asioihin, mutta ei. No, toivon mukaan dokumentti (joka muuten on youtubessa myös suomitekstein varustettuna, ei mainintaa tästäkään artikkelissa..) saa kuitenkin paljon uusia katsojia, ja ohjaa näitä katsomaan myös muita samaa asiaa eri kanteilta käsitteleviä pätkiä. Eskelisenhän on niitä aivan turha katsoa, hän tuntee jo nämä asiat täysin ja tietää ettei niille mitään voida, keskitytään mieluummin pätemiseeen ja lillukanvarsiin.
Rosvoparoni
Hukuttaako Putin Marinmaan?
Se Hukuttaako Putin Marinmaan -artikkeli oli LOISTAVA! Onko teillä mahdollisuutta kääntää sitä englanniksi tai tehdä lyhyttä referaattia? Tällä olisi nyt ihan oikea tarve... Kerroin artikkelista kansainvälisille kavereille... He odottavat sitä!!!
Outi
Jälleen kerran loistava vastamainos!
Suomen Toilet -vastamainos oli aivan loistava. Haluaisin perustaa facebookkiin ryhmän, jonka nimi olisi "kansi päälle vettä keittäessä" en tätä kuitenkaan tee, koska omasta nämä kiihkoilevat arkipäivän vihreät tästä suuttuisivat ja spämmäilisivät ryhmäni seinän täyteen omia puolustuslauseitaan ja propagandaansa. Jyrki sanoo itse youtubessa, että vastuullisen ihmisen tietoinen harhaanjohtaminen on hyväksymätöntä.
Kuinka paradoksaalista
Kiitokset OSS-liitteestä
Tietoisuuden lisääminen avoimista ohjelmista on pieni askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Kiitokset loistavasta OSS-liitteestä ja viihtyisää kesää.
Lauri
Samaa mieltä
Kimmo J. Erinomainen pääkirjoitus Näytä minulle se lamppu! Olen täysin samaa mieltä. Lämmin kiitos.
Esa Tikkala lukion musiikin lehtori Rovaniemeltä
Fanipostia!
Kiitos Kimmo ytimekkäästä pääkirjoituksesta Voima-lehdessä. Olen täsmälleen samaa mieltä tuloeroista, vero-
Kiitos
Kiitos hyvästä lehdestä, vaikka luemmekin sitä liian harvoin.
Juosten kustu
puoti
Voiman hienot
brändi-paidat ja -hupparit Materiaalina ovat täällä taas! luomupuu
(huppari luomupuuvillaa/
villa!
kierrätyspolyesteriä)
Tilaa nyt Voima-lehti:
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Kaupanpäälliseksi Le Monde diplomatiquen viime vuonna ilmestyneet neljä pokkaria (nrot IX-XII). Pokkaripaketin hinta erikseen tilattuna 15 euroa. Mainitse pokkareista viestissä. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyöötäröhihnat!
7
2010
51
Voiman tilaus
Onko markkinoinnissanne jotain vikaa, kun puolisoni kanssa emme etsimisestä huolimatta löydä nettisivuiltanne kohtaa "Tilaa Voima TÄSTÄ"? Tulen mielelläni edullisestikin töihin teille kehittämään markkinointianne, mutta tässä välissä kertokaa, mistä sen Voiman saa nettisivuiltanne tilattua kotiin? Markkinointihenkinen hymy, Niko Johanson
[Ei ikära
I K-KLUB MIN ROClue, klo 20-24] KUU LAHDEN jattu anniskelua
jaa, ra
La 11.9. klo 21.30 17
Onko pakko olla rasistinen
Rasismista puhuttaessa ei juuri koskaan päästä asian ytimeen. Käytännön elämässä ei voi välttyä huomaamasta miten ulkomaalaiset itse aiheuttavat rasistisuuden. He tulevat tänne kertomaan miten meidän tulisi elää, miten toimia liikenteessä, yms. He siis yrittävät vallata ja kukistaa tämän kulttuurin. Sitten tulee mukaan suomalaisten ylihuolehtivaisuus. Se sanoo, että meidän pitäisi muuttaa asenteemme heihin, vaikka he itse aiheuttavat vihoja kansassamme. Tämä vastuu pitää siirtää heille itselleen. Tämä ilmiö tulee vastaan lähes kaikilla elämän alueilla. Liikenteessä ulkomaalainen ajaa vastoin sääntöjä, säheltää. Liikenneopettaja antaa tälle palautetta. Ulkomaalainen suuttuu ja puolustaa omaa käytöstään oikeaksi. Nämäkin tilanteet yhdistetään rasismiin. It has nothing to do with that. Kysymys on vain erilaisesta käyttäytymisestä, joka ei sovi tähän maahan. Miksi jotkut ylihuolehtimisneuroottiset maamme ihmiset puolustavat ulkomaalaisia? Niin, itsensä tähden, jotta pääsisivät toteuttamaan ylihuolehtimisfiilistenhaku vimmaansa.
Veio
Finntroll Cheek
Pe 24.9. klo 21.30 15 La 25.9. klo 21 15
Ylppö ja ihmiset & Wiidakko Maija Vilkkumaa
La 9.10. klo 21.30 17 Kimmo Pohjonen, Sami Kuoppamäki, Timo Kämäräinen Pe 8.10. klo 21.30 18
Markkinointi vastaa
Kiitämme arvokkaasta palautteesta. Toden totta Voiman markkinoinnissa on todellakin vikaa tässä (ja epäilemättä monessa muussakin) asiassa. Helpoimmin Voima tilaus järjestyy laittamalla asiasta viesti osoitteeseen tilaukset@ voima.fi. Alla olevassa Voima-puotiilmoituksessa luvataan kaupan päälle viime vuonna ilmestyneet neljä Diplopokkaria. Viestissä kannattaa mainita erikseen, jos haluaa kylkiäiset. Voiman markkinointiin etsitään lisävahvistuksia, mutta aivan erityisesti mainosmyynnin puolelle. Aina kannattaa kysyä, jos kokee soveltuvansa hommaan. Mieluiten laittamalla minulle mailia.
K Cube
UMO, solisteina Sami Saari, Osmo Ikonen ja Johanna Försti
Blues Brothers Show
La 16.10. klo 21.30 15 Sound Explosion Band
To 14.10. klo 19 20
Jukka Poika ja Raappana
Toimitus vastaa
Voima on ennen kaikkea journalismia, jota tehdään tietoisena siitä, että kaikki journalismi on myös yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa. Jutut eivät kuitenkaan palaudu politiikkaan eikä varsinkaan puoluepolitiikkaan, eikä politiikka tai aatemaailma ole jutun julkaisemisen syy. Puoluepoliittista tukea Voima ei saa lainkaan, toisin kuin mainitsemasi lehdet. Voimaa julkaisevan Voima Kustannus Oy:n mahdollinen voitto on tähän asti aina kanavoitu lehden kehittämiseen, omistajat eivät ole saaneet senttiäkään. Yritämme Voimassa kaivaa esille mielenkiintoisia asioita ja etsiä rapeita kulmia juttuihin. Yritämme myös nostaa esille tärkeitä asioita, reagoida mielestämme haitallisia tendenssejä vastaan & arvostella virheellisiä ja vaarallisia ajattelu- ja toimintatapoja. tapoja. Voima pyrkii pääosin julkaisemaan juttuja, joita muut eivät välttämättä julkaise. Lisäksi suuri osa kirjoittajista ei ole ammattijournalisteja. Voiman juttujen taustalla vilahtelee mm. liberaaleja, punaisia, pasifistisia, luonnonsuojelullisia, vihreitä, feministisiä, kansalaisaktivistisia, demokratistisia, veganistisia, autonomistisia, sosialistisia, anarkistisia, kommunistisia & porvarillisia aatteita. Lehtenä Voima on mainosmarkkinoiden rahoittama, mikä tekee siitä läpiporvarillisen. Se ei ole kuitenkaan lehden toimituksen linja. Lukijatutkimuksissa selkeä enemmistö lukijoista on akselilla puna-vihreät, mutta samalla suurehko osa on hyvin toimeentulevia porvareita. Lehteä ei tehdä toimituksellisesti kuitenkaan tietylle lukijasegmentille.
Kimmo Jylhämö
Diablo & Sole Remedy Ismo Alanko & Teho-osasto
Pe 29.10. klo 21.30 17 Ke 27.10. klo 21 19
Pe 22.10. klo 21 17
Tuomas Rantanen toimitusjohtaja Voima Kustannus Oy tuomas.rantanen@voima.fi
Chisu
Puoluekanta
Oon lueskellut teidän lehteänne jonkun verran ja olen mietiskellyt, että mitä puoluetta/aatetta edustatte. Oletteko sitoutunut johonkin puolueeseen, kuten esimerkiksi Uutispäivä demari tai Nykypäivä, vai oletteko täysin riippumaton media? Miten luokittelisitte itsenne oikea-vasen-akselilla? Tämmösiä pieniä kysymyksiä, vastaus s-postiin olisi mieluinen. Paavo
Sir Elwoodin hiljaiset värit
Pe 5.11. klo 21.30 18
La 30.10. klo 21.30 17
Popeda CMX
La 6.11. klo 21.30 18 La 13.11. klo 15 12 /10
Siina ja Taikaradio
La 13.11. klo 21.30 17
Ipana-Rock:
Veeti Kallio
Pe 19.11. klo 21.30 15
oima.fi tilaukset@voima.fi
Disco Ensemble Viikate
T-paidat (29 euroa)
Fuerza-, Kraft - tai Fifi-rintapainatuksilla.
Kokovaihtoehdot S-XXL, slim-leikkauksella S-XL.
La 20.11. klo 21.30 17 Pe 26.11. klo 21.30 17 The 69 Eyes Acoustic Pe 3.12. klo 21.30 17
Hupparit
Fuerza- tai Kraft-selkäpainatuksella. uksella. el ella Huppari vetoketjulla (59 euroa). ) Huppari ns.kengurumallina (vain Fu in Fuerza) uerza) (55 euroa). Kokovaihtoehdot S-XXL. ot S-XXL S-XXL.
Lapko
La 4.12. klo 21.30 17
Raskas Joulu Amorphis
59 55
29
Pe 10.12. klo 21 17 Magic & Mayhem Tales From The Early Days
SIBELIUSTALON LIPPUKASSA. Ankkurikatu 7, Lahti. Avoinna arkisin 13-17. EI TOIMITUSMAKSUA. p. 0600-39-3949 (1,25 / min + pvm) puhelinvaraukset klo 11-17. Sibeliustalon ovimyynti klo 19.30-> LIPPUPALVELUN KAUPAT JA NETTI Toimitusmaksut alk. 2.50 / lippu.
www.finlandia-klubi.fi
52
7
2010
Karstein Wolle
Juhani Pyrhönen, kyharitie.fi
Tixa
Seppo Leinonen & Raimo Heikkilä
Eko- ja hyvinvoinninkauppa verkossa
Kolmas maailma on täällä
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.
Versokaupasta ekologisia ja reiluja tuotteita jokaiseen kotiin Mm. O pesupähkinät O puhdistusaineet O luomumausteet ... ja paljon muuta
LUKUTAITOISILLE
Nopeat set toimituk
Puh. 040 758 7906
"EI MINULLA OLE VARAA TUULISÄHKÖÖN."
HÖPÖHÖPÖ! Älä hoe vanhoja luulotietoja, vaan tarkista ajantasaiset faktat tuulisähkön suhteen
Myös Turku 2011 pyörii Turku Energian tuulisähkön avulla.
nettisivuiltamme. Siellä voit muun muassa laskea, paljonko sinun kotisi sähkö tulisi maksamaan, jos vaihtaisit tuulisähköön.
Lue lisää ja tee tuulisähkösopimus: www.turkuenergia.fi
54
7
2010
diktaattoriaineksen
Heilbaby Hitler,
BABY HITLER. BABY IDI AMIN.
Taiteilija Nina Maria Kleivanin vauvadiktaattorit näyttävät hirmuvaltiuden inhimillisyydessään.
BABY AJATOLLAH KHOMEINI. Ei autenttinen
BABY STALIN.
Ei autenttinen nuoruuskuva.
Ei autenttinen nuoruuskuva.
nuoruuskuva.
Ei autenttinen nuoruuskuva.
oli varmasti äidin kulta, ja Stalinillakin lienee ollut lapsena leikkikavereita. Ehkä Idi Aminkin tykkäsi leikkiä hippaa. Kuvataitelija Nina Maria Kleivanin kuvat muistuttavat, että lapsesta se hirmuhallitsijakin kasvaa. Menneitä diktaattoreita ei usein käsitellä ihmisinä vaan ylimaallisena pahana. Jopa kirjailija Norman Mailer sortui viimeiseksi jääneessä teoksessaan kuvaamaan Hitlerin demonisten voimien ohjastamana. Saksalaista elokuvaa Perikato Der Untergang taas kritisoitiin Hitlerin kuvaamisesta liian inhimillisenä, heikkouksine kaikkineen. Tanskalais-norjalainen kuvataiteilija Nina Maria Kleivan ravistelee harhakuvaa epäinhimillisestä pahuudesta. Hän valokuvasi muutaman kuukauden ikäisen tyttärensä puettuna viime vuosisadan pahamaineisimmiksi diktaattoreiksi. Nyt kuvista koottu PotencyITLER
H
sarja on noussut jälleen julkisuuteen. Vuonna 1999 otetuissa kuvissa Kleivanin Faustina-tytär poseeraa Stalinina ja Mussolinina, Saddam Husseinina ja Ajatollah Khomeinina. Kuvista löytyvät myös Idi Amin, Augusto Pinochet ja puhemies Mao. Slobodan Milosevic kelpasi vielä mukaan, mutta Kleivanin puettua lapsensa Hitleriksi Kleivanin aviomies ilmoitti, että nyt riittää. ensiesittelynsä jälkeen Potency-sarjan kuvat ovat herättäneet jälleen huomiota: uudet näyttelyt nostivat ne pinnalle, ja internet teki loput. "Internetin välityksellä sain koko maailman yleisökseni, ja kuvat levisivät ympäri maailman tunneissa", Kleivan kertoo. "En kuitenkaan tavoitellut kuvillani provokaatiota, vaan toivoin reflektiota. Toivon katsojan pohtivan sitä, mistä pahuus tulee." "Uskon, että syy, minkä takia monet reagoivat kuviin voimakkaasti, on se, että lapsi on niiden objekti. Viattomia lapsia pitäisi suojella pahalta. Taiteilijana rikon tätä luonnonlakia yhdistämällä pahan symbolit tähän viattomuuteen." "Toisekseen jotkut symboleista, joita käytän jälleen Hitler ovat niin vakiintuneita, että ne pystytään näkeVUOSIKYMMEN
mään ainoastaan pahuuden ruumiillistumana", Kleivan jatkaa. "Näin on käynyt lähes mahdottomaksi hyväksyä näitä symboleita missään muussa yhteydessä." "Uskon, että osa katsoo kuvia suhteessa lapseen ja osa näkee ikonin tai symbolin, joka on niin voimakas, että se tekee sokeaksi kaikelle muulle."
in voi ärenik se" Tytt hallit päätyä skaa rauan maan T otteella." taisella
V A U V A - H I T L E R on järkyttänyt monia. Esimerkiksi Kleivanin täti näki näyttelyn Ruotsissa tietämättä sitä sukulaistyttönsä tekemäksi ja piti teosta kuvottavana. Kleivanin mukaan tämä ei ole harvinaista. "Kukaan ei reagoi niin voimakkaasti muihin kuviin kuin vauva-Hitleriin. Vaikka nuoremmat sukupolvet eivät puhu sodasta, näemme Hitlerin pahan ruumiillistumana", Kleivan toteaa. "Pahuus, jonka yhdistämme Hitleriin on tehnyt hänestä ikonin ja niin NIMENOMAAN
voimakkaan sellaisen, että kaikki keskustelu hänen ympärillään on mahdotonta tai ainakin erittäin vaikeaa." Kleivan kertoo itse kasvaneensa vihaamaan saksalaisia. Hänen isänsä oli toisen maailmansodan aikaan Norjan vastarintaliikkeen jäsen ja joutui vankileirille. "Kannoin lapsena taskussani muistilappua, johon oli kirjoitettu isäni vanginvartijan nimi, jotta jonain päivänä tunnistaisin ja tappaisin hänet. Siitä huolimatta, että isäni sanoi, että ei pitäisi vihata ketään. Viha on umpikuja."
M I K Ä K L E I VA N I N K U V I S TA sitten tekee niin kauhistuttavia? Onko se sääntöjen rikkominen vai käsittämättömän pahuuden inhimillistäminen? Vai se, että kuvat liittävät lasten sotaleikit sodan järkyttävään todellisuuteen? Diktaattorikuvien vaikutusta saattaa lisätä myös otos Faustina-vauvasta ilman roolivaatteita (katso Voiman sisällysluettelo, sivu 7), turvattomana ja alastomana, tyttönä mukana poikien ja miesten sotaleikeissä. Teossarjan nimi Potency on monitulkintainen. Se voi viitata jokaisessa olevaan potentiaaliseen pahaan tai potentiaaliin ottaa vastaan ja sisäistää yhteiskunnan päällemme kaatama pahuus.
teoksensa uudestaan vuonna 2010, hän valitsisi samat roolimallit kuvastamaan ihmisen pahuutta. "Ehkä Milosevich tuli aikanaan mukaan, koska hän oli ajankohtainen tuolloin. En ole varma, onko hänen ja vaikka Idi Aminin symboliarvo yhtä pitkäikäinen kuin Hitlerin tai Stalinin." Taitelijan kuvat muistuttavat katsojalle kaikkien diktaattoreiden, despoottien ja murhamiesten olevan pohjimmiltaan inhimillisiä. "Kuva Stalinista voisi olla kuva kenen tahansa ystävällisestä isoisästä. Kuvasta ei näe hänen kontollaan olevia miljoonia uhreja tai sitä, mikä vainoharhainen, hirvittävä ihminen hän oli", Kleivan huomauttaa. "Me kaikki aloitamme elämämme samanlaisina. Meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä hyvää tai sanoinkuvaamatonta pahaa. Tyttärenikin voi päätyä hallitsemaan Tanskaa rautaisella otteella". Nykyään Kleivanin 11-vuotias tytär Faustina osoittaa lahjakkuutta viulunsoittoon.
M I K Ä L I K L E I VA N T E K I S I
Jari Tamminen Nina Maria Kleivan: Enigma. Boggalleriet 2010. 208 s.
L I V E
L I N H Ä M E E N
B A R M U S I CN A
KE 8.9.
5e n. klo 21
Rock Jazz ul & Raul-Flamenco TO 9.9. Rao& Tapas! klo 18 i /Hki), 12/15e klo 20 Viin tivät Torsionit (Kontula & ea Rottare) Liekeh PE 10.9. NotkKädet (Hml/T Vakaat 10e klo 23 Things - LIVE- Them Bird . CLUB FREEFA,LL deo (Hml) & Tiivo Paski (Hml) LA 11.9 ´s Hiekka (Hki) Ro
6e n. klo 21
- Santtu Karhu Sugrirock 2010(Udmurtti) "Iloinen keskiviikko"! ore
Silent Woo Go
09/2010
, & Talvisovat (Karjala) Project(Fin/Esp)
o"! "Iloinen keskiviikk
Dj
19 Soihtu - vapaa pääsy, klo -(02) KE 15.9. Runoklubi - vapaa pääsy, klo 20 en Decks - Dj sessions TO 16.9. Op Hill Billy Cats PE 17.9. Luigi & The
10e klo 23
rkkubuffa 9 +brunssi klo 12-15 he
p Kap LA 18.9. TBA & Ka15 herkkubuffa 9 +brunssi klo 12tba n. klo 23 - 1. karsinta inna Bandstand 2010 . Hämeenlkeskiviikko"! KE 22.9 "Iloinen 3e klo 21 Band (California, USA) than James - One Man TO 23.9. Na 5e n. klo 22 ta Fest vol.2 PE 24.9. Suohaude, Dead In The Water, Garden Of Worm t Briga 8/10e n. klo 22 Ghos Pogues + support Koirat - Tribute to LA 25.9. Culainin15 herkkubuffa 9 +brunssi klo 12o"! 7e n. klo 23 a pääsy "Iloinen keskiviikk vely Wednesday - vapa KE 29.9. Lo + support TO 30.9. WASTED 6 n. klo 22 ts, New Deadline tra, Parkside Ligh PE 1.10. Orkes 7e n. klo 22 P Gasolina + Dj J LA 2.10. Maria 12-15 herkkubuffa 9 klo
12 n. klo 23
J. Syren... ramariini, Anger Cell, o, Tomi Leino Band, Ult /paikka/317 s, Liljan Loist / suisto.fi / tiketti.fi tulossa: The Latebird 0266 / suisto@suisto.fiO 18-01 PE 18-03 LA 12-03 l / tel. 612 verkatehtaankj.7, hm& ilmainen wlan AVOINNA: KE-T a - oikeudet
+brunssi
Cannesin Semaine de la Critiquen voittaja
ARMADILLO Ohjaus Janus Metz
elokuvateattereissa 24.9.
dokblog.fi yle.fi/dokumenttiprojekti