PUTRO S. 48 OLE KILTTI S. 8 LAITIMMAINEN S. 37
o fi.v fi a.fi im
201 7
2
sk syy
uu
JUHA JOKELA
Liput
JAN GUILLOU
MICHAEL BARAN
AMERICA VERA-ZAVALA
(0,083 puhelu+0,06/0,17 /min)
010 733 1331 0600 900 900
Ohjaus JUHA JOKELA 19.9.2012
Ohjaus PASI LAMPELA 5.9.2012
MIKKO RIMMINEN
Ohjaus MICHAEL BARAN 12.9.2012
JUSSI MOILA
Ohjaus PETRA VEHVILÄINEN 3.10.2012
JONAS HASSEN KHEMIRI
POIKKEA MYÖS LAVAKLUBILLE
www.lavaklubi.fi
Lippupiste
(1,97 /min+pvm)
Ohjaus ARTO AF HÄLLSTRÖM 7.11.2012
MIKA MYLLYAHO
Ohjaus JUHANA VON BAGH 9.11.2012
NUKKETEATTERIKESKUS POIJU
Ohjaus ELJAS LIINAMAA 15.11.2012
lippu.fi
WWW.KANSALLISTEATTERI.FI
Katso koko ohjelmisto:
Ohjaus YANA ROSS 1.-2.10.2012
Ohjaus SATU PAAVOLA 24.11.2012
Vuoden odotetuin romaani.
Riikka Ala-Harja Maihinnousu
Jaska Filppula Vieraslista
fi yset. yhk w.ky ww
Antero Viinikainen Pentti Saarikosken toinen tuleminen
Marco Kosonen Ravintola Loppu
Pelle Miljoona Puerto Galera
Jukka Pakkanen 50-luvun sanakirja
Simo Ralli Uurna
Hannu Vuorio Isän poika
Parasta luettavaa Likeltä
www.like.fi
OSSA!
K
LOSSA! YTTÖKIEL Ä
KÄYTT
KURIIN
EI JÄTEVETTÄ JÄRVIIMME!
Suomen puhtaat vedet ovat kallein aarteemme. Yksikään kaivos ei saa pilata vesistöjämme. Tuellasi teemme työtä sen puolesta, että kaivokset laitetaan kuriin. Lahjoita kaivostyöhömme osoitteessa: www.sll.fi/lahjoita
KAIVOKSET
Elämäsi mittainen tutkimusmatka.
David Wilcock LÄHDEKENTTÄ Muinaiset ennustukset ja vuoden 2012 käännekohta. 35 Heidi Grant Halvorson ONNISTU Ja menesty kaikissa tavoitteissasi. 28 Mark Williams & Danny Penman TIETOINEN LÄSNÄOLO Löydä rauha kiireen keskellä. KIRJA + CD 32 Alexander Loyd PARANEMISEN AVAIN Paranna 6 minuutissa terveyteen, menestymiseen tai ihmissuhteisiin liittyvän ongelmasi syy. 23 Sanna Ehdin ENEMMÄN ENERGIAA! Kohti rikasta, onnellista ja terveellistä elämää 27 26 Paula Salomaa VAPAUTA SISÄINEN LOISTOSI Menetelmiä mielen lukkojen avaamiseen. 28 Rick Hanson BUDDHAN AIVOT Käytännön neurotiedettä onnellisuuteen, rakkauteen ja viisauteen Deepak Chopra & Leonard Mlodinow MAAILMANKATSOMUSTEN TAISTELU Tiede vs henkisyys.
28
WWW.VIISASELÄMÄ.FI
ilmoitus
SYYSKUUN MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 3.9. 30.9.2012
AJASSA 818
Pol Poliisi simputtaa enk enkeleitä.
7
2012
7
PÄÄKIRJOITUS
18
Punk ei aina riitä
T E AT T E R I O H J A A J A
Kimmo Jylhämö on vasemmistolainen porvari, joka asuu Klaukkalassa.
Ole kiltti! s. 8 · Lukijaposti s. 10 · Pioneeriteos dokuteatterista s. 12 · Piknik parkkiruudussa s. 12 · Kauravoimaa pelloille s. 13 · Sananvalta, Teemu Mäki s.14 · Rahat tai metsä s. 14 · Vertaismullistus mylvähtää s. 16 · Yhteinen päiväkotimme s. 17 · Toisinajattelija, Antti Rautiainen s. 18 · Poliisi simputtaa enkeleitä s. 18
TÄSSÄ LEHDESSÄ 2242
Victoria, valttajien valottaja s. 22 · Paperittomien hauta s. 26 · Ny tuli sanomista s. 28 · Verot, porsaat & reiät s. 31 · Niinku lobbauksesta s. 32 · Laitimmainen kerta s. 37
37
Edward Laitimmainen,
ostoskeskusmiljonääri .
Kristian Smedsin punk-oopperassa 12 Karamazovia katsojia vedetään välillä lavalle esiintymään, välillä katsojat taas osallistuvat näyttelijän kivittämiseen. Siinä missä Dostojevski rakensi Karamazovin veljekset -romaanissa syviä ja monimutkaisia henkilöhahmoja ja teemoja, Smeds pistää näytelmässään tematiikan pirstaleiksi. Välillä tarvitaan myös järjestelmää. Kesän lopussa EsaPekka Saloselta kysyttiin, mikä on tehnyt suomalaisista kapellimestareista niin arvostettuja maailmalla. Salosen mukaan syynä oli yksinkertaisesti se, että Suomessa oli päätetty panostaa 196070-luvulla musiikkikoulutusjärjestelmään siis korkeakulttuuriin. Salonen väitti, että oireita uskon heikkenemisestä tähän järjestelmään on näkyvissä oikealla ja vasemmalla, perussuomalaisissa ja punavihreissä. Totta. Aika moni vihaa klassista tai ylipäätään käsitettä "korkeakulttuuri". Siinä sivussa Salonen arvosteli myös ministeri Arhinmäkeä. Sen siivillä mediassa on kiistelty, minne Arhinmäen pitäisi mennä tai olla menemättä. Suomen erityispiirre on ollut se, että meillä kulttuuri ei ole ollut pelkästään yläluokan antamaa almua työväenluokalle vaan "yhtenäiskulttuurin" tuotos. Salonen pelkää, että tällaista henkistä tukea ei välttämättä löydy enää tulevaisuudessa. Siksi tätä hänen mielestään "vasemmistolaista" systeemiä pitää puolustaa jo etukäteen, vaikka mitään leikkauksia ei olekaan tehty. Salonen yritti siis puolustaa tasa-arvoista ja "vasemmistolaista" musiikkikulttuuria, mutta punavihreät loukkaantuivat kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäen puolesta. Kolumnistit alkoivat irvailla näyttäytymistä rakastavalle oopperayleisölle ja pystyyn kuolleelle klassiselle musiikille. Ja kuitenkin juuri Salonen on tehnyt diivailematta Suomessa lähes kaiken, jotta klassiselta musiikilta voisi repiä sen paskantärkeän pönötysasenteen pois.
SALOSEN MUK A AN
KULTTUURI 4357
Kuvakuva, Annie Sprinkle & Beth Stephens s. 43 Rakkauden kauhut s. 43 · Riiko Syyrian sakissa s. 44 · Ääniä hiljaisuudessa s. 44 · Taiteellinen ompeluseura s. 46 · Nyt Samuli on enemmän zen s. 48 · Elektroa isoäideillekin s. 50 · Äidinkieli hunningolla s. 52 · Anonyymi verkko s. 54 · Hahjoinen osallisuustalous s. 66 vannan besserwisser s. 55 · Urheilua suonissa s. 56 · Pohjoinen rivien välissä s. 57 · Touchdown: osall
54 46
KOLUMNIT 14 & 18
56
AKTIVISMI S . 5 8 I S. 58
taustalla häilyy kysymys, pitääkö myös vasemmistolaisessa ajattelussa ja yhteiskunnassa olla korkeakulttuuria. Totta kai pitää. Itse en usko, että käsitteistä korkea ja matala voisi päästä kokonaan eroon. Samanlaiselle ajatukselle perustuvat yhtä lailla yliopistot, joissa annetaan "korkeampaa" opetusta. Jos yliopistot ja korkeakulttuuri toistaisivat yksi yhteen taloudellisen yläluokan maut ja tottumukset, meillä olisi ongelma. Tämä ei ole kuitenkaan tilanne Suomessa eikä yliopistoissa vielä. Sitä kohti voidaan ajautua kuitenkin kovinkin helposti, jos korkeakulttuuri jätetään taloudellisen eliitin määriteltäväksi. Siksi myös meidän vasemmistolaisten pitää olla määrittelemässä korkeakulttuuria, vaikka matalakulttuuri on yhtä lailla tärkeää. Punk ei aina riitä.
KESKUSTELUN
Kimmo Jylhämö
Teemu Mäki
S. 14
Antti Rautiainen
S. 18
Kati Pietarinen
S. 27
Heikki Jokinen
S. 28
7
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava pää3112 2328 voima@voima fi toimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen vapaalla 31.10. asti, vt. Kati Pietarinen (09) 7744 3113 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelijat Teemu Muhonen, Mikko Siltanen, Anna Kankaanpää ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Lauri Finér, Maria Haanpää, Kirsi Haapamatti, Jari Hanska, Jussi Hellsten, Matti Hietaniemi, Heikki Hiilamo, Heikki Jokinen, Jarmo Kervinen, Maria Kozulya, Susanna Kuparinen, Pertti Laesmaa, Teemu Mäki, Joona-Hermanni Mäkinen, Gary Dwight Miller, Hanna Moilanen, Sini Mononen, Mikko Niskasaari, Petter Nissinen, Erkki Pirtola, Jyri Pitkänen, Outi Popp, Lasse Poser, Antti Rautiainen, Anna Saraste, Nina Sarell, Victoria Schultz, Kari Sihvonen, Timo Surkka, Lotta Tenhunen, Tero Toivanen, Tomi Toivio, Matti Ylönen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 8/12 ilmestyy 1. lokakuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
8
7
2012
AJASSA
TEKSTI KUVITUS
NINA SARELL KLAUS WELP
Ole kiltti!
Hyvien tekojen tekemisestä on syntynyt kansanliike. Random Acts of Kindness -ilmiön ympärille leivotaan paitsi hyviä tekoja tehtailevia yhteisöjä myös markkinointistrategioita.
J
OKA VUOSI LÄHETÄN 100200
joulukorttia vangeille, joille kukaan ei lähetä postia. Minä ja lapseni teimme ruokaostokset kolmen lapsen yksinhuoltajaäidille. Laitoimme ostoskassit heidän etuovelleen, soitimme ovikelloa ja juoksimme piiloon. Annoin kodittomalle miehelle Northfacen anorakin 35 asteen pakkasessa. Antaminen on niin vapauttavaa! Tarinoissa on jotain levottomuutta herättävää. Ne tönivät maailmankuvaa, kävelevät päälle. Niiden sankarit ja sankarittaret ostelevat tuntemattomille ilmaisia kahveja, liimaavat kolikoita purkka-automaatin kylkeen ja halailevat ohikulkijoita. Random Acts of Kindness -liike kuulostaa aavistuksen tärähtäneeltä, jonkinlaiselta hyvyyden joukkopsykoosilta. Vähintään ko-
van luokan vastavirralta. Ei kukaan tee noin! Mutta tätä se on nykyisin. Kiltit ovat päättäneet valloittaa maailman. Movement eli WKM sai alkunsa Tokiossa vuonna 1996, kun japanilaisen Small Kindness Movementin perustajat kokosivat yhteen kiltteyskansanliikkeitä perustaneita ihmisiä ympäri maailmaa. World Kindness Movementin perustajajäsenmaita on seitsemän: Japani, Singapore, Australia, Kanada, Thaimaa, Britannia ja Yhdysvallat. Liikkeen missio on inspiroida yksilöitä hyvyyteen ja yhdistää kansakuntia kiltteyden aatteen ympärille. Tokion konferenssin johtajan, lääkäri Wataru Morin mukaan maailmasta tulisi lopulta myötätuntoisempi ja rauhallisempi, jos onnistuttaisiin saaWORLD K INDNESS
vuttamaan jonkinlainen "hyvien tekojen kriittinen massa". Yksi kiltteysliikkeen vakiintuneimmista toimintamuodoista on Random Acts of Kindness, joka käännetään yleensä "yllätyshyvyydeksi". Yllätyshyvyyden ide-
den shyvyy dä Ylläty n teh o ideana nonyymea arjessa iä tekoja. ja hyv
ana on tehdä arjessa anonyymeja hyviä tekoja. Klassinen esimerkki on viiden seuraavan asiakkaan kahvien maksaminen kahvilassa siten, että ilmaisen kahvin saaja ei saa tietää, keneltä lahja tuli.
Yllätyshyvyystekoihin kannustavaa RAK-päivää vietetään helmikuun 17. päivänä. Esimerkiksi kokonaiset koululuokat osallistuvat RAK-päivään. Moni yhdistää RAK-päivän tai toiminnan mieluummin johonkin itselle merkitykselliseen päivään tai tapahtumaan. Moni on alkanut esimerkiksi luovuttaa verta sen jälkeen, kun onnettomuus tai sairaus on koskettanut läheltä. RAK-päivä voi olla vaikkapa vanhemman tai puolison kuolinpäivä.
E N T I N E N A V I O M I E H E N I kuoli viime maaliskuussa, ja hänen syntymäpäivänään pyysin hänen ystäviään osallistumaan kiltteystekoon hänen muistokseen hän teki aina hyviä asioita toisille. Laitoin 40 dollaria kirjekuoreen ja menin kauppaan. Odotin, kunnes näin ihmisen, jolle arvelin lahjasta olevan hyötyä; löysin vanhemman herrasmiehen
työhaalareissaan työntämässä ostoskärryä. Annoin hänelle kirjekuoren, jossa oli myös pieni viesti, jossa selitettiin miksi tein näin. Sitten kävelin pois. Se oli hieno tapa muistaa aviomiestäni. Suomen Turussa RAK-pioneerina toimi kaupunkitaiteilija ja kirjailija Meiju Niskala, joka järjesti takavuosina yllätyshyvyystaideprojektin. Kolmen bussilinjan matkustajat taiteilivat postikortteja, ja kuhunkin korttiin kirjoitettiin viesti tuntemattomalle ihmiselle. Kortit toimitettiin palvelutalojen ja opiskelijayksiöiden asukkaille. Yllätyshyvyyden serkuksi voisi luonnehtia Porkkanamafiaa, joka tekee kulutusiskuja ympäristöystävällisen yritystoiminnan tukemiseksi. Varsinaista järjestäytynyttä yllätyshyvyyttä Suomessa ei vielä ole. Voisiko lohdullista hyvyyden
AJASSA
7
"Ruotsi panostaa miljardeja euroja rautateihin. 6,6 miljardilla eurolla on määrä rakentaa lähivuosina uusia ratayhteyksiä ja kunnostaa olemassa olevia ratoja." Yle 29.8.
2012
9
voimaa levittävä ilmiö löytää kodin myös suomalaisesta kaupunkikulttuurista? kiertämään! En pääse itse keikalle tänään klo 22 Virgin Oilissa toivottavasti lippu ei mene hukkaan :) HYVÄÄ KEIKKAA! Viesti on kirjoitettu kukalliselle kirjepaperille ja teipattu maalarinteipillä Herttoniemen metrotunnelin pylvääseen. Sen alla on lippu ruotsalaisen Looptroop Rockersin keikalle. Tuntemattoman hyväntekijän tuntemattomalle ohikulkijalle lahjoittama ilmainen keikkalippu ylittää Helsingissä uutiskynnyksen heittämällä. Ilmaislehtien lukijat myhäilevät hyvää mieltään. Tai no, eivät kaikki. Netissä uutisen alle alkaa kertyä humoristisia trolleja. Haha! Sain siitä itselleni ilmaisen lipun, jonka myin huutonetissä 80 eurolla. Purkaa sitä! Kiinteistönomistajan tulee huolehtia, että tuollaiset ilmoitukset, jotka eivät ole kiinnitetty niille tarkoitettuun viralliseen paikkaan poistetaan välittömästi!! Miten on mahdollista ilmoittaa julkisessa tilassa mainitsematta Ytunnusta ja lahjaverokaavakkeita. Toivottavasti kaikki ilmiannetaan ja voitaisiin kieltää taas jotain. Kuten joku olikin oivallisesti jo ylempänä kommentoinut, kyseisen kaltainen toiminta pitäisi kieltää ja siihen käytettävät varat ohjata lasten ja vanhusten hoitoon. Sarkasmi osuu naulan kantaan. Se on jopa hauskaa. Ja silti se onnistuu syömään uutisen kirvoittamaa nyt-minäkin-teen-joP I S TÄ H Y VÄ
tain-inspiraatiota. Nokkela naljailu naiiville hyvyyspuuhastelulle omalta kotisohvalta on sovinnaisempaa ja egon kannalta turvallisempaa. Se kerää enemmän lolleja ja tykkäyksiä kuin kahvimukillisen lahjoittaminen romanikerjäläiselle.
Y L L Ä T Y S H Y V Y Y D E N ensimmäinen julkisuutta saanut sissi-isku oli tervetullut mutta vieras ilmiö ekosysteemissä, jossa kiltteydestä on yritetty vuosikausien ajan leipoa sairautta. Kiltteyden patologisuudesta kirjoitetuille self help -kirjoille on jaettu julkaisusopimuksia kuin herran ehtoollista. Kiltteydestä tullaan kipeiksi ja sitä vastaan on kapinoitava. Varsinkin naiselle kiltteys ei suinkaan ole tavoiteltava ominaisuus. Se on patriarkaalisen kulttuurin naisiin naulaama taakka, josta on päästävä eroon, jos aikoo menestyä elämässä. Kiltit tytöt eivät istu johtoryhmän kokouksessa. Yllätyshyvyys on parantuneiden kilttien Suomessa uudessa, vaikeassa maastossa. Kielessämme ei ole sanalle kindness vielä edes kunnon käännöstä. Kiltteys kuulostaa naiivilta, hyvyys liian ylevältä. K A N S A L A I S T E N V I E L Ä höröttäessä metroaseman pylvääseen ilmestyneelle ilmaislipulle yksi ryhmä on kuitenkin jo tiiviisti ajan tasalla: markkinamiehet, nuo trendinhaistelun vihikoirat. Globaaleja kuluttajatrendejä seuraavan Trendwatchingin mukaan yllätyshyvyys on yrityksille
hyvä keino osoittaa, että ne välittävät meistä kuluttajista. Hyviä tekoja tekevä yritys saavuttaa positiivista mainetta sosiaalisissa medioissa, ilahduttaa ja yllättää potentiaalisia asiakkaitaan. Yllätyshyvyys tekee meistä brändisitoutuneita kuluttajia, bisnesmaailman kovinta valuuttaa. Näin yllätyshyvyydestä on leipaistu hetkessä tadaa hyvä
yyden tyshyv hdä Yllä on te deana onyymei an arjessa iä tekoja. ja hyv
tukipilari liiketoiminnalle. Viime kädessä tarkoitus on tietenkin testata kukkaronnyöriesi elastisuutta. on jo ehtinyt valjastaa yllätyshyvyyden mediamyyntinsä työhevoseksi: Kun joulunjälkeinen Suomi sulattelee vielä kinkkua ja leivonnaisia, alkaa markkinointimaailmassa olla vuoden 2012 suuret linjat valittu. Toivon mukaan vuoden 2011 markkinointitrendeihin kuuluva RAK tulee näkymään myös seuraavana vuonna. [...] Ihmisten iloinen yllättäminen kylmän ja pimeän talven keskellä on erinomainen tapa saada brändilleen uusia tai entistä uskollisempia ystäviä. Yhtäkkiä yllätyshyvyydestä
I LTA - S A N O M AT
paljastuu toinen puoli falski, laskelmoiva ja pinnallinen. Todennäköisesti strategia kuitenkin toimii kuin häkä. Harva jättää työpäivän aamuna hymyn kera tarjoillun ilmaisen jogurtin lusikoimatta. Ollaan sitten skeptisiä. Eivät ne "oikean" yllätyshyvyyden harjoittajatkaan aina niin puhdassydämisiä näytä olevan. Monet suorastaan rakastavat hyvillä teoillaan kerskaamista. Yksi näkyy perustaneen blogin, jossa seurataan, kuinka hän tekee 366 hyvää tekoa vuodessa. Tämä pyyteettömän hyvyyden airut raportoi niistä jokaikisen kasvopotretin kera. on vain yksi angloamerikkalainen korninpuoleinen tapa myydä tavaroita tai rypeä omassa erinomaisuudessaan. Mutta ehkä sen avulla voi myös todella auttaa, levittää hyvää mieltä, ja kenties jopa kasvaa hiukan epäitsekkäämmäksi. Onnellisemmaksi, herra paratkoon tutkimuksissa on havaittu, että toisten auttaminen lisää selvästi yksilön kokemaa onnellisuutta. Yllätyshyvyys lienee parhaimmillaan elämäntapana, jatkuvana harjoituksena, jonka toteuttamiE H K Ä Y L L ÄT Y S H Y V Y Y S
seen etsitään hetket ja tilaisuudet tavallisesta arjesta. Siitä voi kehittyä eräänlainen arkipäivän meditaation muoto, jota ei ole tarkoitettu taas yhden julkisen identiteetin, vaan oman sisäisen maailman rakentamiseen. Alkuperäisen idean mukaan hyviä tekoja tehdään anonyymisti ja niiden seurauksia tarkkailematta. Tarkoitus ei ole jäädä paikalle valokuvaamaan lahjan saajien ällistyneitä ilmeitä. Se kasvattaa luonnetta, mutta siitä jää toisenlainen jälki: hyvä mieli, joka on jollain tavalla syvempi ja kestävämpi. Auttamisesta on tullut niin abstraktia. Lahjoitamme lehmiä, istutamme puita ja rokotamme lapsia klikkaamalla hiirtä. Takaraivossa kaihertaa pelko siitä, että apu ei mene perille. Että niillä rahoilla ostettiinkin kopiopaperia, maksettiin jonkun matkapäivärahat. Ei ostettukaan lehmää. RAK-liikkeen verkkosivulla tunnelma on toinen: pienten tekojen juna puuskuttaa eteenpäin, vaunuja on koko ajan lisää, ilmassa väreilee leskenlehden värinen tunne. Oikeasti, jossain joku antoi takkinsa pultsarille. Sikahyvän takin. Tässä elämässä. Pitäisikö sitä tehdä itsekin jotain?
SATUNNAISIA HYVIÄ TEKOJA
· Anna jonkun mennä edelle jonossa. · Maksa seuraavan asiakkaan kahvi, auto-
pesu, elokuvalippu... · Puhdista naapurin auto lumesta. · Jätä hyvä kirja bussiin, junaan tai laiturille. Voit myös lahjoittaa kirjoja. Esimerkiksi sairaaloiden kirjastot ottavat mielellään lahjoituksia vastaan. · Lahjoita vanhat lakanat, täkit ja pyyhkeet eläinsuojeluyhdistykselle. · Ole ystävällinen puhelinmyyjälle. · Kirjoita jonkun pomolle kirje, jossa kehut häntä loistavaksi työntekijäksi. · Jaa inspiroivia ajatuksia. Kirjoita rohkaise-
via ja positiivisia mietteitä post-it-lapuille. Liimaa niitä kirjaston kirjojen väliin, hissien seiniin, työpaikan vessaan, auton tuulilasiin... · Muista duunaria. Sairaanhoitajat, päiväkotien työntekijät, bussikuskit ja siivoojat tekevät töitä yhteiseksi hyväksi usein saamatta työstään juurikaan positiivista palautetta. Keksipaketti, elokuvalippu tai pieni kiitoskortti ei unohdu. Jätä rappukäytävään lahja siivoojalle, lähetä sairaalan yövuorolaisille pizza tai vie donitseja poliisi- tai paloasemalle pienen viestin kera.
· Anna julkisessa liikennevälineessä istu-
mapaikkasi jollekin toiselle.
· Teippaa kolikko tai kolikoita purkkapal-
lokoneen tai kolikoilla toimivan pesukoneen kylkeen ja jätä viereen lappu: minä tarjoan! · Lähetä nimetön postikortti. · Lahjoita jonkun sairaalan pitkäaikaisosaston asukkaille suklaata tai musiikkia. · Laita rappukäytävään pahvilaatikkoon kirjoja, aikakauslehtiä tai muuta sellaista, ja kirjoita kylkeen teksti: ole hyvä, saa ottaa.
10
7
2012
AJASSA LUKIJAPALAUTE
"Uskomme, että avoin data on Suomelle iso bisnesmahdollisuus. Tiedon avoimuus demokratisoi innovointia, sillä pienillä kustannuksilla voidaan synnyttää menestyviä kaupallisia keksintöjä." Sitra 24.8.
PILLI-LIISA
Onko Voima-lehtikin liittynyt vaikenijoihin? Jos näin on lopettakaa lehti heti ja menkää himaan itkeen!!!
Gari Saarimäki
palaute@voima.fi
Mainokset eivät saa dokaamaan
Olen itse yksi noista, joka vastasi JCDecauxin kyselyyn kielteisesti. Väitän, ettei alkoholimainoksilla ole vaikutusta siihen, kuinka paljon alkoholia ostan, mutta sillä voi hyvinkin olla vaikutusta siihen, mitä alkoholia ostan. Vaikutus vain on useimmiten päinvastainen: en siis osta mainostettua alkoholia. Miksi en? Koska alkoholimainokset ovat järjestään typeriä. Erästä uutuusolutta mainostetaan lauseella "Clearly not like most beers." Kysyin panimolta, tarkoittaako tuo mainoslause ettei ko. olut ole juotavaa, kun suurin osa oluista on. En saanut vastausta. En osta kyseistä olutta mutta juon jos tarjoat. Suurin osa alkoholimainonnasta, joka saa minut kokeilemaan tuotetta on ravintoloiden sisällä. Lisäksi henkilökunta kertoo uutuuksista joka tapauksessa. Enkä koskaan osta uutta tuotetta kysymättä henkilökunnalta (ja muilta asiakkailta) siitä. Saatan myös marketista ostaa olutta, josta en ole koskaan edes kuullut, vain kokeillakseni millaista se on. Yllättäen myös suurin osa ystävistäni toimii täsmälleen näin. Eli meitä alkoholin käyttäjiä, jotka viisveisaavat alkoholimainoksista on. Jos JCDecaux olisi kysynyt 'Lisääkö alkoholimainonta alkoholin kulutustasi?" niin olisin myös vastannut kielteisesti.
Topi Linkala
Toimitus vastaa: Hyvä Gari, lue lehteä ja Fifiä. Voimalehti ei ole liittynyt vaikenijoihin.
Me tarvitsemme Anttia!
Sinulla ei ehkä ole asiaa Venäjälle, mutta kielen ja kulttuurin ymmärrystä sinulta ei vie kukaan. Se voi olla meille suomalaisille hienoa, arvokasta, mielenkiintoista ja tärkeää, koska Suomen ja Venäjän raja on maailman korkeimpia. Johtuen kirjoituksesta, kielestä ym. ei ole mahdollista seurata venäläistä mediaa. Siihen tarvitsemme Antti Rautiaisen kaltaisia toimijoita. Kiitos.
Joonas Peltola
Leveä otsa
Teivo Teivainen, tarvitsen suuren valokuvasi (leveällä otsalla) patologisia Venäjän-vihaajia käsittelevälle nettisivulleni.
Sergey Selyunin, Venäjä
Toimitus vastaa: Hyvä Sergey, korjaa ensin faktat venäläisessä mediassa, niin lähetämme Teivaisen kuvan sinulle.
Piratebay peiliksi!
Voimalla oli Wikileaks mirroroituna, niin tulipa mieleen, miten olisi nykyisiä sensurointia vastustava Piratebay proxy? En mikään lakimies ole, mutta ymmärtääkseni Piratebay on kuitenkin ihan sallittu sivusto käyttää, vaikka operaattorit on määrätty sensuroimaan se. Eli proxyn pitäisi olla ihan lakiteknisestikin sallittu. Sensurointi on järjetöntä ja sitä vastaan tulisi taistella. Teillä on siihen resursseja ja voitte näyttää esimerkkiä, ehkäpä muutkin lähtevät taisteluun mukaan. Lähes kuka vain osaa kiertää sensuurin, näin ainakin uskoisin.
Nimetön
KOMMENTTI
Kiitos soijan metamorfoosista
Olen aloitteleva vegaani ja ilahduin suuresti artikkelistanne Soijan metamorfoosi vuodelta 2004, jonka googletellessani löysin.
Irmeli Aro
Miksi venäläinen media syö Bäckmanin kädestä?
" H E L S I N G I N Y L I O P I S T O N maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen yritti toistaa Pussy Riot -ryhmän tempauksen Uspenskin katedraalilla Helsingissä, mutta ortodoksikirkko sulki ovensa, eikä Teivaista ja hänen joukkoaan päästetty sisään", suomalainen "ihmisoikeusaktivisti" Johan Bäckman kertoi Interfaxille 7.8. "Onneksi jotkut olivat varoittaneet pappeja, ja kirkko ehdittiin sulkea. Näin vältyttiin provokaatiolta. Ortodoksikirkot ovat hälytystilassa ympäri Suomea", Bäckman lisäsi. On aika selvää, mistä venäläismedian väärät tiedot ovat peräisin. Kannattaa selata muutamaa Venäjän pääjoukkotiedotusvälinettä, niin asia tulee esiin. Sama väärä uutinen on valitettavasti levinnyt Kremlin kontrolloiman median ulkopuolellekin, riippumattomampiin viestimiin, kuten Eho Moskvyyn ja Novaja Gazetaan. Kenties on jo aika herätä ja lopettaa puheet siitä, miten "kannattaa unohtaa hullu Johan Bäckman, eikä kiinnittää hänen huomiota"? Vai mitä muuta voi päätellä valhekampanjasta, jonka kohteeksi Teivainen hiljattain joutui? On myös kiinnostavaa, että venäläinen REN TV otti yhteyttä Teivaiseen ja pyysi haastattelua, mutta myöhemmin haastattelu peruttiin kanavan johdon vastustuksen vuoksi. Näyttää selvältä, miksi Bäckmanin pääsy venäläiseen median on niin helppoa. Esimerkiksi REN TV:n johto vastustaa Teivaisen totuuden päästämistä eetteriin, koska "heidän täytyy selvitä" Venäjän mediaoloissa, ja siksi he antavat mieluummin Bäckmanin kertoa versiotaan "Suomesta fasistisena valtiona". Määräykset tulevat jostain korkeammalta taholta. Bäckmania tarvitaan propagandakampanjan moottorina suoltamaan väritettyä totuutta Suomesta ja suomalaisista, eikö vain? Myös Bäckmanin Safka-ryhmän jäsen, entinen pappi Molari, käy blogissaan Teivaisen kimppuun.
Pussy Riot ja suomettuminen
Tätä tekstatessa Pussy Riot on oikeudessa. Koko prosessi on samanlainen "kafkamainen" näytelmä kuin Hodorkovskin ajojahtikin. Pussy Riot uhkaa miesten sovinismia, piispa-miljonääri Kirilin ja Putinin ylivaltaa. Savijaloilla seisovat norsut tärisevät pienistäkin mielenilmauksista. Sting, Red Hot Chilil Peppers ja Franz Ferdinand ovat ilmaisseet tukensa Pussy Riotille. Suomessa vain muusikko Iiro Rantala ja Amnesty ovat uskaltaneet ottaa reilusti kantaa. Eli missä mamoilevat meidän muka-radikaalit muusikot ja taiteilijat?? Ei näemmä suomettuminen ole hellittänyt yhtään. Tilanne vaatii rohkeita kannanottoja sanavapauden puolesta!
Hyvä Voima!
Kiitos kun vihdoin teitte kasvatusta käsittelevän jutun artikkelissanne "Lapsi jää aina toiseksi" (Voima 4/2012). Jotakin mätää ja vialla onkin kun jotkut asianajajat ja presidentitkin ovat vaatineet vanhempia vastuuseen. Mitä sekin on, kun lapset ja nuoret yömyöhällä ja pikkutunneilla oleilevat jossakin ties missä ulkona tölkki- ja pulloreppujen, -kassien ja -pussien kanssa? Vanhemmuuden ja kasvatuksen korvaavat monessa perheessä televisio, dvd:t, gameboyt, playstationit, nintendot, tietokoneet netteineen ja kaikenlaiset video- ja tietokonepelit. Onhan kokonainen sukupolvi huostaanotettu. Kaikesta tästä voisi ja olisi hyvä kirjoittaa enemmänkin. Onkohan moni asia vapaa kasvatus -sukupolven syytä ja vapaa kasvatus siirtyy näemmä sukupolvelta eteenpäin! Miksi lukijapalaute-palstaa ei voi olla kahta sivua?
Lukija Seinäjoelta
Toimitus vastaa: Hyvä Nimetön, Voimalla on edelleen WikiLeaksin peilipalvelin, mutta emme näe Piratebayn tapausta samanlaisena sananvapauskysymyksenä.
Kustannuspistekin julkaisi Solzenitsyniä
Harri Nykäsen juttuun "Valtavirran imu" (Voima 56/12) sisältyy epätarkkuus, joka on syytä oikaista. "Vankileirien saariston suomennos julkaistiin 1970-luvun alkupuolella Ruotsissa, koska perinteiset suomalaiset kustantamot eivät uskaltaneet julkaista sitä", Nykänen kirjoitti. Tuo ei ole koko totuus. Pitää paikkansa, että Solzenitsynin alkuaan 1973 ilmestyneen merkkiteoksen ensimmäisen osan julkaisi - suomeksi - ruotsalainen Wahlström & Widstrand. Mutta saman teoksen toisen ja kolmannen osan julkaisi (1976 ja 1978) tamperelainen kustantamo Kustannuspiste Oy. Sitä veti oman päätyönsä ohessa Aamulehden toimittaja Matti Arjanne.
Jyrki Pietilä
City-lehden kohtalo odottaa teitä
Lehtenne sisältö on uskomatonta roskaa. Teille käy vielä samoin kuin City-lehdelle. Oikeisiin töihin hakiessa ei sitten aktivistimaailmanparantaja"toimittajien" kannata mainita Voimaa cv:ssä (tuo viimeinen lause ihan vain vinkkinä poloisten tulevaisuutta ajatellen).
Nimetön
Nimimerkki Atamaani Fifissä
Toimitus vastaa: Sen pituinen se.
AJASSA
7
2012
11
"S-ryhmä luopuu osakkuudestaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa." Talouselämä 29.8.
100 kilometriä menneisyyteen
kokosi elokuussa Helsingin Fredrikintorille kymmeniä vintage-polkupyörien ystäviä. Voiman urheilukuvaaja osallistui 100 kilometrin etappiajoon polttomoottorikäyttöisellä vuoden 1971 Vespalla.
WAU H T I AJOT 201 2
Luomullisesti.
www.ruohonjuuri.fi
www.facebook.com/ruohonjuuri
Klaus Welp
Ruohonjuuri avataan Hakaniemeen
kupongilla Hakaniemen Ruohonjuuresta kaikista tuotteista
Anna luomuheinän potkaista!
Tällä
syyskuun puolivälissä!
Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet, terveystuotteet...
Valloitu valikoimastamme! Täältä löydät Ruohonjuuren: Kamppi (Salomonkatu 5)
-
normaalihinnoista pois 30.9. asti.
10%
Hakaniemi (Sörnäisten rantatie 5 - 17.9. alkaen) Tampere (Hatanpään valtatie 4) Turku (Linnankatu 9-11) Verkkokauppa (www.ruohonjuuri.fi)
d Ilmo ittaunu !
mukaa
FIFIN LUETUIMMAT
1. Blogi: Suvi Auvinen
ajalta 29.5.26.8.
3. Teemu Muhonen
6. Veli Itäläinen
Tägää pedofiili tähän kuvaan!
Helsingin poliisilaitos julkaisi Facebookissa kuvan seksuaalirikoksesta epäillystä miehestä. Kuva lähti hurjaa vauhtia jakoon. Mitä hittoa?
2. Jari Tamminen
Veljekset trendintappajat
Mitä Teflon Brothersin tyypit oikein yrittävät?
4. Blogi: Laura Rantanen
Pimppimellakka omin sanoin
Mitä maailman tänään puhutuin punkbändi haluaa julistaa?
7. Hannele Huhtala
Ourvision 2013 alkaa! Rakastatko laulamista ja esiintymistä? Tule mukaan Ourvision 2013 laulukilpailuun! Pääpalkintona 7000 n. ja mahdollisuus levytyssopimuskseen. öinti Lisätiedot ja rekisteröinti www.caisa.fi/ourvision
Minun Kilimanjaroni
Jo muutamassa päivässä olennainen elämästä kirkastuu.
5. Petri Rautiainen
Professori goes Pussy Riot
Maailmanpoliittinen kaupunkikävely herätti huomioita myös Venäjällä.
Julma Henri, hyvien puolella
Rääväsuu on puhdistanut mieltään kuonasta pian kymmenen levyn verran. Nyt on aika välitilinpäätökselle.
Robin Hood parasiittina pörssikaupoilla
Uusi suomalainen investointipankki imitoi pörssin osaajia & koettaa rakentaa tästä saamillaan voitoilla uutta yhteisöä.
African Pots R Ruoka- ja musiikkijuhla
Aasialainen
R Ruokia Ugandasta, Somaliasta, S Senegalista, Etiopiasta, Nigeriasta, K Kamerunista ja Gambiasta. Pe 28.9. klo 20-23, 10 sis sisältää ruuan.
BLOGEISSA ELOKUUSSA
Christa Åkerman
kuujuhla
Ihanuuksien ihmemaa
Kalifornian aurinko lämmittää luksuskartanoiden asukkien lisäksi niitä, joilla ei ole kotia ollenkaan.
Sonja Hyppänen
Elonkorjun juhla täydenkuun kunniaksi. Ikebana työpaja. Tule koko perheen voimin! Lisätiedot www.caisa.fi. La 29.9. klo 18-20, vapaa pääsy!
Music
Station
kl biKonsertti ja klubi ilta
Zingaroos Trio ja Tango Duo. Slaavilaista mustalaismusiikkia ja tangoa. DJ Yogi. La 8.9. klo 20-02, 5
Näpit irti Kimberleystä
Energiayhtiö yrittää upottaa likaiset kouransa Länsi-Australian koskemattomaan paratiisiin.
www.caisa.fi | Mikonkatu 17 C
12
7
2012
"Paska on arvokkainta, mitä sikalasta nyt tulee", sanoo sikayrittäjä Jukka Eeva tämän päivän Salon Seudun Sanomissa. Talouselämä 17.8.
KULTTUURIHÄIRIÖ
Pioneeriteos dokuteatterista
D O K U M E N T A A R I S I I N lähteisiin ja
haastatteluihin perustuva teatteri ei ole uusi ilmiö, mutta se on ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Taiteen, journalismin ja suoran yhteiskunnallisen vaikuttamisen välillä keikkuva ilmaisumuoto on noussut pinnalle yhtä aikaa useissa eri maissa. Toimittaja Janne Junttilan Dokumenttite-
atterin uusi aalto on ensimmäinen aiheesta julkaistu kotimainen teos. Kyseessä ei ole akateeminen tutkimus tai historiallinen katsaus, vaan journalistinen raportti ja menetelmäopas. Teos on paitsi oivallinen läpileikkaus dokumenttiteatterin kehityksestä ja nykytilasta myös poleeminen puheenvuoro taidemuodon puolesta. Junttila toivoo, että kirjaan tarttuvat ihmiset ryhtyvät rohkeasti tekemään dokumenttiteatteria myös itse. Formaatti on edelleen vieras, mutta hänen
mukaansa sillä voisi olla paljon annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. "Dokumenttiteatterin tehtävä on välittää kokemus ihmisten välisestä yhteisyydestä. Teatteri on luonteeltaan kollektiivista, ja se sopii mainiosti monitahoisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ruotimiseen. Itse esitys on tapahtuma, joka syntyy yhdessä yleisön kanssa se on vuoropuhelua yleisön kanssa."
mikko siltanen
MAAILMA & ME
koonnut Kimmo Jylhämö & Jari Tamminen
Piknik parkkiruudussa
Kerran vuodessa on aika vallata tila autoilta & järjestää piknik.
Maria Kozulya
Sotaa tositeeveenä
Y H D E K S Ä N N O B E L I N rauhanpalkittua on pyytänyt NBC:tä
perumaan Stars Earn Stripes -tositeeveesarjan. Perusteena esitetään toteamus: "Sota ei ole viihdettä." Ohjelmaformaatissa b-julkkikset sijoitetaan koulutusleirille, jossa harjoitellaan sotimista viihteellisessä ympäristössä. Sarjassa ammutaan pyssyillä ja lennetään helikoptereilla ja räjäytellään asioita. Ollaan tosi koviksia ja saadaan pisteitä suorituksista. Kilpailijoina nähdään entisiä urheilijoita ja vapaapainijoita, laulajia ja näyttelijöitä sekä Sarah Palinin aviomies Todd. Sarjan yhtenä juontajana toimii eläköitynyt neljän tähden kenraali Wesley Clark, joka muistetaan muiden muassa Eurooppaan sijoitettujen Nato-joukkojen ylijohtajan pestistä. Juontokeikkojen lisäksi Clark toimii nykyään ainakin energiateollisuuden lobbarina ja Romanian pääministerin talous- ja turvallisuusneuvonantajana. www.commondream.org
Salaliitto jos mikä
V A I K K A J U L I A N A S S A N G E on pahasti rampautettu po-
liittisen ajojahdin avulla, Wikileaks jatkaa puksuttamistaan. Elokuussa The Guardian uutisoi Wikileaksilta saamistaan dokumenteista, joista ilmeni, että entisten CIA-agenttien pyörittämä firma työstää järjestelmää, joka yhdistää automaattisesti lukemattomien valvontakameroiden datan kasvon- ja rekisterinumerontunnistusohjelmistojen avulla. Trapwire-nimellä kulkeva järjestelmä on kuin suoraan Philip K. Dickin kirjoista ja saa hamuilemaan foliohattua. Mahdollisesti järjestelmä on jo käytössä, ei voi tietää. Lisäpontta peloille antaa se, että 9/11-iskujen jälkeen perustettu Yhdysvaltain Kotimaan turvallisuusvirasto on rahoittanut projektia. Lisäksi Trapwire-tietojen tultua julki Wikileaks joutui useiden päivien ajan massiivisten palvelunestohyökkäysten kohteeksi. wikileaks.org
URHEILURUUTU. Tunnelmia vuodelta 2010. Ympäristöjärjestö Dodon Megapolis 2025 -tapahtuman yhteydessä vallattiin liuta parkkiruutuja Helsingin Vanhan ylioppilastalon edestä, Mannerheimintieltä.
Coca-Cola maksoi Latvian lääkärit hiljaiseksi
L AT V I A N L Ä Ä K Ä R I L I I T O N puheenjohtaja Peteris Apin-
is oli vielä pari vuotta kärkäs limsakriitikko, joka vastusti avoimesti esimerkiksi Coca-Colan joulumainoksia. Liiton kolakritiikki kuitenkin loppui yllättäen. Latvialaislehti Latvijas Avize on paljastanut, että Coca-Cola Foundation lahjoitti liitolle viime vuonna 19 800 latia. Summa on yli puolet kaikista liiton viime vuonna saamista lahjoituksista. Apinis myöntää lehden haastattelussa, että lahjoituksen jälkeen hän on ollut hiljaisempi Coca-Colan haitoista, vaikka ei olekaan muuttanut mielipidettään. Hänen mukaansa keskusteluissa ja sopimuksissa yhtiön kanssa ei mainittu virvoitusjuomien kritiikin lopettamista, mutta viesti oli "luettavissa heidän silmistään". Apinis väittää, että käytäntö on normaali myös Pohjoismaissa.
järjestetään kansainvälisesti vuosittain syyskuun kolmantena perjantaina. Vaikka suomennoksessa katoaa puiston ja pysäköinnin yhdistäminen, tapahtuman nimen voisi kääntää vapaasti pysäköintipiknikpäiväksi. Päivän aikana ihmiset suuntaavat parkkiruutuja kohden järjestääkseen piknikhenkisiä aktioita peltilehmien laitumille. Pysäköintimaksun hinnalla tai pummilla kansalaiset lunastavat itselleen oikeuden käyttää autoille varattua ruutua ja riistävät näin hieman kaupunkitilaa polttomoottoreilta. Tänä vuonna myös Helsingissä järjestetään virallinen Park(ing) Day -tapahtuma. Syyskuun 21. päivänä Vaasankadun lähettyvillä on tarjolla parkkiruutuhauskaa. Luvassa on viheriöivää nurmikkoa ja tilaa istua ja olla. Ehkä liikuteltava saunakin.
P
A R K ( I N G ) Day
taisuuteen: jopa 70 prosenttia San Franciscon keskusta-alueen ulkotiloista on omistettu autoille. Vaikka Suomessa asiat eivät ole yhtä huonosti, täälläkin kaupunkitilassa riittää korjattavaa. Helsingin Park(ing) Dayn takana ovat Guerilla Garden Network ja Alternative Design Ca-
uissa kiruud upyöPark polk ty on näh jaamoja ja räkor op up jopa p ita. o -klinik
pital. Parkkiruutuvastaava Päivi Raivio kertoo, että ryhmiä yhdistää kiinnostus julkisen tilan vapaaseen käyttöön. "Yksityisautoilun problematiikka, autojen vaatiman tilan havainnollistaminen ja sen suuruuden kyseenalaistaminen on relevanttia useimmissa maailman kaupungeissa, myös Helsingissä." Park(ing) Dayna puistokäyttöön vallattiin San
ENSIMMÄISENÄ
Franciscossa yksi ainoa parkkiruutu kahden tunnin ajaksi. Sittemmin tempaukset ovat kasvaneet ja levinneet kymmeniin maihin, ja parkkiruuduissa on nähty puistomaisemien lisäksi esimerkiksi polkupyöräkorjaamoja ja jopa pop up -klinikoita. Ohjelmamahdollisuuksia rajaa ainoastaan parkkiruutujen koko. "Vaikka samantyyppisiä parkkipaikkojen valtauksia on toteutettu Helsingissäkin aiemmin, Park(ing) Day on kiinnostava, koska se tapahtuu samanaikaisesti sadoissa kaupungeissa", Raivio perustelee. "Kuka tahansa voi järjestää oman parkkiruutuvaltauksen. Osallistujia ovat valtaajien lisäksi kaikki ohikulkijat, jotka näkevät ja kokevat pysäköidyn auton paikalla jotain muuta." Se, sujauttaako parkkimittariin rahaa vai ei, jää jokaisen ruudunvaltaajan oman harkinnan varaan.
Jari Tamminen
Helsingin Park(ing) Day 21.9. Vaasankadulla. adc2012.org, parkingday.org
Markus Kuokkanen
Rebar aloitti teemapäivän vieton vuonna 2005 kiinnittääkseen huomiota autoilijoille ja jalankulkijoille osoitetun kaupunkitilan epäsuhTA I T E I L I J A K O L L E K T I I V I
AJASSA
Matti Hietaniemi
7
2012
13
HEVOSVOIMALLA. Åfeltin työhevoset toimessaan. Perunasato myydään suoramyyntinä Miika Åfeltin tilalta Ikaalisten Riitialasta ja Tampereen Kalevan Prismasta.
Kauravoimaa pelloille
Mitä jos peltotöitä tekisivät traktorien sijaan hevoset?
viritellyssä Hevosfarmari-pilotissa pohditaan paluuta menneen maailman viljelyyn. Pilotin ideana on kerätä maamme työhevosharrastajat yhteen ja tarjota heille mahdollisuutta tuottaa ekologista ruokaa nyky-yhteiskunnan tarpeisiin viljelemällä omia peltoja tai tarjoamalla työhevospalveluja viljelijöille. Merkittävää siis on, että peltotöihin tulisivat moottoriajoneuvojen sijaan hevoset. Keinolannoitteitakaan ei tarvittaisi. "Hevosenomistajilla on lannoitteet omasta takaa. Jos hevosten omistajat ryhtyvät luomuviljelijöiksi, saadaan samalla tämä nyt jätteenä pidettävä tavara hyötykäyttöön", kertoo pilottiprojektin aktiivi Miisa Wikman. Kompostoitu hevosenlanta parantaa pellon pintakerrosta lisäämällä humusta, eikä siitä päädy hiilidioksidia, raskasmetalleja
T
ÄNÄ VUONNA
tai karsinogeenisiä pienhiukkasia pellon kasvustoon.
Y H T E I S T Y Ö K U V I O N ei ole tarkoitus olla vain museomainen katsaus 1950-luvulle tai markkinapäivien täyteohjelma. Wikman tavoittelee yhteistyökumppaninsa Åfeltin Työhevoset Oy:n kans-
sta "Hevo at eivät vät til käyttä ippuvaisia ole ri ineiden a poltto teluista." vaih hinnan
sa tilannetta, jossa hevosvetoisesti peltojaan viljelevät tuottajat olisivat esimerkiksi vihannes- ja juuresmarkkinoilla varteenotettavia toimijoita. Pilotin taustahahmojen mukaan hevosella voidaan viljellä tehokkaasti alle 30 hehtaarin tilaa.
Hevosen tarvitsemaan käsittelemättömään ruokaan verrattuna yksi traktori vaatii 2,5-kertaisen määrän prosessoitua biopolttoainetta. Hevosta käyttävät tilat eivät myöskään ole riippuvaisia polttoaineiden hinnanvaihteluista. Tutkimuksissa on todettu, että hevosvoimin tehty maanmuokkaus on sekä bio- että lajidiversiteetille ystävällisempi. Traktorilla tehty maanmuokkaus tappaa 90 prosenttia peltoalueen sammakoista, hevonen vain kymmenesosan. Hevosmuokatut luomupellot sitovat myös huomattavasti enemmän vettä kuin tavanomaisesti käsitellyt. Yhteistyö on vasta käynnistynyt ja kumppaneiden kokoaminen on aluillaan. "Työhevososaajia on vielä harvassa, mutta hankkeen koulutusten myötä tilanne toivottavasti muuttuu", Miisa Wikman toteaa.
Kirsi Haapamatti
Jarmo Kervinen
14
7
2012
AJASSA
"Suomi on jäänyt syrjään maailmaa viime vuosina mullistaneesta protestiaallosta, johon ovat kuuluneet niin Wall Streetin kuin Lontoon Occupy-liikkeet, Espanjan Indignadot ja arabimaiden kansannousut." Kansan Uutiset 9.8.
SANANVALTA
Rahat tai metsä
Petter Nissinen
Kirjoittaja on taiteilija & kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa.
Suuryritykset & ulkomaat maksavat Ecuadorille öljyn pitämisestä maan alla.
sademetsässä sijaitsevan Yasunín kansallispuiston eläin- ja kasvilajien kirjo on ainutlaatuinen. Yhdellä hehtaarilla sademetsää voi kasvaa yli 650 puulajia, mikä on enemmän kuin koko PohjoisAmerikassa yhteensä. 10 000 neliökilometrin laajuisessa kansallispuistossa elää myös huarani-alkuperäiskansaan kuuluvia kyläyhteisöjä sekä kaksi ulkomaailmasta eristäytynyttä heimoa, tagaerit ja taromenanet. Puiston rahallinen arvo mitataan kuitenkin raakaöljyssä. On arvioitu, että jopa 20 prosenttia Ecuadorin öljyesiintymistä sijaitsee Yasunín hedelmällisen maaperän alla. Sillä on merkitystä: viime vuonna öljyn osuus Ecuadorin viennistä oli 58 prosenttia.
PARTIO KANSALLISPUISTOSSA. Alokas Edison Inaquiza Yasuníssa lähellä Perun rajaa. Ulkomaailmasta eristyksissä elävien tagaeri- ja taromenaneheimojen alueille edes Ecuadorin armeijalla ei ole asiaa.
Varo taidemusiikin ammattilaista
ja eräät muut klassisen musiikin ammattilaiset ovat viime aikoina moittineet kulttuuriministeri Arhinmäkeä taidemusiikin vastaisuudesta. On kauhisteltu ministerin poissaoloa Savonlinnan oopperajuhlilta ja muutenkin päätelty, ettei ministeri tajua kulttuurin sisäistä nokkimisjärjestystä. Se on hauskaa. Ettei ministeri tajua. Tai halua tajuta. Tai hyväksy. Ja hauskaa myös, että esa-pekat jaksavat tästä myrskystä väliajan kuoharilasissa näin kovasti kiihtyä. Hienoa! Sillä eikö tämä kiihtymys ennen muuta kerro esa-pekkojen rakkaudesta taiteeseen?
ESA-PEKK A SALONEN
A
MAZONIN
omahyväisyys ei niinkään. Kun taidemusiikin ammattilaiset yrittävät oikeuttaa lajinsa asemaa kukkona kulttuurin kompostiläjällä, he väittävät taidemusiikin muodon monimutkaisuuden kerta kaikkiaan objektiivisesti todistavan, että taidemusiikki on vähintäänkin keskimäärin syvällisempää, rikkaampaa ja kestävämpää kuin muodoltaan eli nuottikuvaltaan yksinkertaisempi musiikki. Todistelu ei toimi, sillä muodon monimutkaisuus EI taiteessa välttämättä lainkaan korreloi sisällön rikkauden kanssa. Jos korreloisi, niin Feyrnehoughin musiikki olisi automaattisesti syvällisempää kuin Brucknerin ja PJ Harveyn, ja minun maalaukseni triljoona kertaa syvällisempiä kuin Mark Rothkon. Taide on sikäli epäluotettavaa, ettei sen genre vielä kerro mitään teoksen merkittävyydestä. Mestariteoksia voi putkahtaa mistä lajista tahansa. Lisäksi usein tarvitaan mestarillisen oivaltava ja antautuva tapa katsoa, kuulla tai lukea se mestariteos. Tuota jälkimmäistä mestaruutta esa-pekoilla ei näköjään ole, ainakaan oman genrensä ulkopuolella.
R AK K AUS ON HIENOA,
N Y T U L K O M A I L T A haetaan rahoitusta, jotta Yasunín sademetsäalueen 846 miljoonan barrelin öljyvarat voidaan säilyttää koskemattomina. Rahoituksella halutaan kattaa puolet käyttämättömän öljyn arvosta, eli noin 3 600 miljoonaa dollaria. Suojelulla vältetään hiilidioksidipäästöjä 400 miljoonan tonnin edestä. Projekti on nosteessa: esimerkiksi toukokuun alussa Saksan hallitus ilmoitti lahjoittavansa siihen 34,5 miljoonaa euroa. "Tällä hetkellä neuvottelemme Unileverin, Philipsin ja Siemensin kaltaisten yritysten kanssa yhteistyöstä", kertoo Yasuní-ministeri Ivonne Baki.
htiöt Öljy-y ivattuja vat ka tarjoa aikkoja, t työp uttava a aihe . mutt ittoja ha
"Hengitän täällä puhdasta ilmaa. Elämä sademetsässä tarkoittaa terveyttä ja rauhaa." rajan tuntumassa elää pieni Yana Yacun quichwayhteisö. Kylässä on koulu, mutta puhdasta vettä saadaan satunnaisesti eikä sähköä ole. Opettaja Fausto Ajon kertoo, että öljy-yhtiöt tarjoavat alueella helpon elinkeinon, sillä viljelytuotteiden ja kalan kuljetuskustannukset markkinoille syövät melkein kaiken tuoton. Ajonin mukaan hallituksen pitäisi luoda paikallisiin yhteisöihin projekteja, kuten eläinten kasvatusta sekä maissin, riisin, kahvin ja kaakaon viljelyä. "Nyt alueen luonnonvarojen tuotto kasautuu suuriin kaupunkeihin, eikä meille tule mitään", Ajon kertoo. Yasuní-hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda kansallispuiston alueelle töitä ekoturismin ja luomuviljelyn parissa. Toteutuminen on kuitenkin kansainvälisten rahoittajien varassa.
A I VA N P E R U N E C U A D O R I N presidentti Rafael Correa on kampanjoinut näyttä-
klassista musiikkia vastaan. Jos kehtaisin, kertoisin ääneen, että rakastan joitain Bachin, Messiaenin ja Xenakiksen sävellyksiä enemmän kuin vaimoani. Esa-Pekastakin tykkään hänen taannoisten Stravinski-levytystensä ansiosta. Kannatan kiihkeästi valtion rahoitusta sekä klassiselle musiikille että monille muille taloudellisesti kannattamattomille kulttuurin muodoille. Voi myös olla, että jos Paavon musiikkimieltymykset paljastuisivat minulle, menisin myötähäpeästä kalpeaksi. Mutta pääasia on, ettei hänellä ole sellaista harhaa, että Kaija Saariahon ooppera Kaukainen rakkaus olisi automaattisesti arvokkaampaa kuin Sielun veljien, Radiopuhelimien ja Ville Ahosen rock.
EN SUINK A AN OLE
teemu mäki
öljy-yhtiöt ovat toimineet Yasunín alueella 1930-luvulta lähtien. Öljyntuotannolla on ollut paikoin tuhoisa vaikutus herkkään ekosysteemiin. Esimerkiksi monikansallinen Texaco joutui lopettamaan öljyntuotannon Yasuníssa 1990-luvulla, kun selvisi, että yritys oli saastuttanut laajasti metsän pohjavesiä ja maaperää. Syvällä Yasunín sademetsässä Tiputinin kylässä eläkeikäinen Washington Llori kertoo useiden ihmisten ja eläinten kuolleen saastuneen veden aiheuttamiin sairauksiin. "Heikoimmat, kuten lapset ja vanhukset, sairastuivat syöpään. Öljy-yhtiöt tarjoavat kaivattuja työpaikkoja, mutta aiheuttavat melu- ja muita haittoja. Tuhot jäävät yhtiöiden lähdettyäkin." Llori pitää suojeluhanketta suuressa arvossa.
ERI MAIDEN
västi Yasuní-hankkeen puolesta. Ecuadorin ilmastokauppamalli on saanut huomiota myös siksi, ettei kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ole onnistuttu luomaan jatkoa Kioton sopimukselle. Uudet ideat ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat tarpeen. Saksan, Italian, Espanjan, Belgian ja Turkin hallitukset ovat myöntäneet rahallista tukea hankkeelle. Tukijoukkoihin kuuluvat niin Coca-Cola kuin lukuisat julkisuuden henkilöt, arkkipiispa Desmond Tutusta Neuvostoliiton entiseen presidenttiin Mihail Gorbatsoviin. Riippumattoman tutkimuslaitoksen viimevuotisen kyselyn mukaan 84 prosenttia ecuadorilaisista kannattaa hanketta. projektiin suhtaudutaan kuitenkin myös varauksellisesti. Yasunín suojelu saa kannatusta vihreiltä puolueilta ja ympäristöjärjestöiltä, kuten WWF:ltä ja Greenpeacelta, mutta vasemmistolaisen Correan politikointiin halutaan ottaa etäisyyttä. Toiset kriitikot näkevät suojeluhankkeen osana suuryritysten julkisivun kiillotusta ja viherpesua. Suomen ulkoministeriöstä kerrotaan, että innovatiivista hanketta seurataan mielenkiinnolla, mutta toistaiseksi tukea ei olla myöntämässä.
K A N S A I N VÄ L I S E S T I
Anna Saraste
GALLERIA HUUTO 8.9.-23.9. 2012
Kymmenvuotisjuhlanäyttely avoinna joka päivä klo 11-18 Jätkäsaaren L 3 - Makasiinissa Tyynenmerenkatu 6, Helsinki
Äänisuunnittelu TUOMAS SEPPÄNEN ja TIMO ANTTILA, Säveltäjä JANNE HUTTUNEN, Kuvaus JYRKI ARNIKARI FSC, Käsikirjoitus ja Tuotanto TEEMU NIKKI ja JANI PÖSÖ, Ohjaus TEEMU NIKKI, WWW.3SIMOA.FI, FACEBOOK.COM/3SIMOA, TWITTER.COM/3SIMOA
Teatterilevitys PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS, Maskeeraus KATI KOSKELA, Lavastus ja Pukusuunnittelu MARIA YLÄTUPA, Leikkaus TEEMU NIKKI,
TALOUS
16
7
2012
AJASSA
Vertaismullistus mylvähtää
Vapautuminen palkkatyöstä tulee taas, belgialainen Michel Bauwens väittää.
tiikkaan. Ja vuoden 2009 talousnobelisti tutki niitä. Belgialainen Michel Bauwens luotsaa kansainvälistä tutkimusyhteisöä P2P Foundationia, joka kokoaa yhteen teoreettista keskustelua ja vertaistuotannon käytännön kokeiluja. Hänelle vertaistuotanto tarkoittaa kumouksellista tuotantovoimaa, joka haastaa kapitalismin. Bauwens väittää, että vertaistuotanto päihittää perinteisten yritysten innovaatiokyvyt mennen tullen. Koska vapaat yhteiset resurssit pienentävät tuotantokustannuksia merkittävästi, vertaistuotanto näyttäisi myös syrjäyttävän immateriaalioikeuksin suojatut ratkaisut. Ihan pienestä mullistuksesta ei ole kyse. Computer and Communications Industry Association on arvioinut vapaan käytön talouden, jossa tekijänoikeuden haltijalta ei tarvita lupaa tietyn resurssin käyttöön, työllistävän Yhdysvalloissa jo yli 17 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2007 se ylsi yhteen kuudesosaan maan bruttokansantuotteesta. Vertaistuotanto tapahtuu nyt kapitalistisen yhteiskunnan raameissa, mutta Bauwensin mukaan siinä on potentiaalia enempäänkin: yksityisomaisuuteen perustuvan kapitalismin jälkeen seuraava askel on yhteiseen perustuva vertaistalouden yhteiskunta. Se pakottaa kapitalismin kehittymään kohti tilaa, jossa nousee esille entisajan kommunismille tyypillisiä vaatimuksia, kuten perinteisestä palkkatyöstä vapautumista, keskusjohtoisuuden ja valtion lakkauttamista ja yksilön elämän ainutlaatuisuuden arvostamista. Vertaistuotannossa kuka tahansa voi osallistua, kaikilla verkoston jäsenillä on vapaa pääsy yhteiseen, ja yhteisresurssien sekä kunkin kykyjen kohdentamisesta päätetään osallistujien kesken. järjestyksen välille syntyy jännitteitä. Bauwensin mukaan eräs keskeinen jännite muodostuu tietotyöläisten, "kognitariaatin", ja yritysryppäitä hallitsevan "netarkisen" luokan välille. Netarkian voima perustuu internetissä, mobiililaitteissa ja tietokoneissa toimivien Facebookin tai Googlen kaltaisten sovellusalustojen ja toimintaympäristöjen hallintaan. Netarkia menestyy kontrolloimalla vertaistuotantoa ja puristamalla voittoa ihmisten
U U D E N J A VA N H A N
O M M O N S I T , yhteisresurssit, peer production ja vertaistuotanto ovat in. Niistä ovat kiinnostuneita niin trenditietoiset ajatuspajat, valtionhallinnon lähettiläät kuin marxilaiset teoreetikotkin. Ne kuuluvat Occupy Wall Streetin vakiosanastoon. Saksassa ne ovat nousseet päivänpoli-
C
vuorovaikutuksen eri muodoista. L I E N E E K U I T E N K I N todellisuuspakoista ajatella online-kommunismin syrjäyttävän kapitalismin. Tuskin myöskään vakiintuneet poliittiset ja taloudelliset vallantahot luopuvat noin vain vallastaan vertaistuotannon hiljaisen vallankumouksen edessä.
MIKÄ ON YHTEISTÄ?
C O M M O N S I T eli yhteiset re-
el on va ask en Seuraa taloud s vertai kunta. yhteis
Bauwens luottaa kuitenkin tietoiseen strategiaan vertaistuotannon edistämiseksi. Keskeistä on digitaalisen ja materiaalisen maailman vertaistoimijoiden yhteen saattaminen. Bauwensin mukaan yhdessä toimivat vertaistuottajat, eli "kommonerit", ja osuuskunnat sekä yhteiskunnalliset
surssit eivät ole julkista tai yksityistä omistusta. Yhteisiä voivat olla esimerkiksi vapaat ohjelmistot, avoin data, yhteiset luonnonresurssit, osuuskunnat, yhteisviljelmät, kylätalot, talkoot, vallatut tilat tai katutaide. Vertaistuotannossa taas käytetään näitä yhteisiä resursseja, kuten tietoa, kuvia, koodia tai esimerkiksi erilaisia muotoilun avoimesti kehitettävissä olevia tuotteita. Ideaalitilanteessa tuottajat organisoituvat hierarkiattomasti ja vapaasti internetin välityksellä kehittämään ja jakamaan yhteistä. Yhteisten resurssien alustaa ylläpitää ja suojaa usein jokin yhteisö. Yhteisö ei kontrolloi työvoi-
maa, kuten perinteisillä yrityksillä on taipumus. Tuotantoon osallistuvat niin yhteisten vahvistamiseen sitoutuneet vapaaehtoiset eli kommonerit kuin firmojen työntekijätkin. Yhteiseen tukeutuvaa "vertaistaloutta" rakennetaan yhteistyön ja jakamisen periaatteilla. Välittömimmin kehitys näkyy avoimen lähdekoodin käytön ja "yhteisöllisen kuluttamisen" lisääntymisenä. Edellisessä kommonerit kehittävät vapaasti ohjelmistoja, ja jälkimmäisessä he organisoivat internetin välityksellä palvelujen ja käyttötarvikkeiden jakamista, kuten aikapankkeja, kimppakyytejä ja työkalulainaamoja.
yritykset kykenisivat kilpailemaan suuryrityksiä vastaan nopeudessa, innovaatiokyvyssä ja tuotantokustannuksissa. Yhteiseksi suunnittelualustaksi tarvitaan internet, jonka avulla vertaistuotannon periaatteet levitetään myös materiaaliseen maailmaan pienten tehtaiden verkostoksi. Yksi esimerkki edistymisestä on Open Source Ecology -projekti, jossa kehitellään noin viittäkymmentä eri konetta, kuten esimerkiksi avoimen lähdekoodin traktoria ja autoa. Projekti soveltaa konesuunnitteluun avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Avoimen suunnittelutiedon avulla koneet rakennetaan eri puolilla maailmaa paikallisissa pajoissa paljolti kierrätettävistä osista.
Tero Toivanen
Michel Bauwens luennoi vertaistuotannosta 28.9. Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa (Fabianinkatu 24) kello 14. Keskustelutilaisuus kello 18.
BAUWENSIN VISIO
1. Vertaistuotannossa arvon luomisen ytimessä ovat erilaiset yhteiset, joihin syntyvät innovaatiot tallentuvat. Ne ovat kaikkien jaettavissa ja kehitettävissä. Kuuluisin esimerkki on Wikipedia. 2. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt suojaavat yhteisiä resursseja yksityistämiseltä. Wikipediaa suojaa Wikimedia Foundation. 3. Yhteisen päälle rakentuu energinen talous. Siinä toimii yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden juridiset rakenteet sitovat ne yhteiseen perustuvien yhteisöjen tavoitteisiin ja arvoihin. Toiminnan periaatteena tulee voiton tavoittelun sijaan olla sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. 4. Sosiaalista tuotantoa ja ih-
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 17.9. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TALOUS & RUOKA
markkinatalouden rakenteellisista ongelmista, 11.9. kello 16 Helsingin yliopiston Porthaniassa, sali 2.
13.9. WELFARE STATE IN DECLINE RE-
misten hyvinvointia vahvistamaan tarvitaan "kumppanuusvaltio", joka järjestää julkisia palveluja ja esimerkiksi universaalin perustulon. 5. Poliittinen tuki vertaistuotannolle saadaan piraattien, vihreiden, vasemmiston ja edistyksellisten liberaalien koalitiosta. Näistä syntyy edistyksellinen enemmistö, joka järjestää yhdessä kommonerien kanssa yhteiseen perustuvan yhteiskunnan.
TAPAHTUMAT
HEL SINK I THE SC A N DIN AV I A N MODEL
FORMS FOR A MORE DEMOCR ATIC AND SUS-
& THE CRISIS IN EUROPE,
seminaarissa kansanedustaja Anna Kontula (vas.) ja taloustieteilijä Robin Hahnel (USA) keskustelevat pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista & Euroopan talouskriisistä, 11.9. kello 12 Pikkuparlamentissa, Arkadiankatu 3.
C A SE AGA INST M ARK ETS INJUSTICE, INEFFICIENCIES AND PERVER SE INCEN-
Robin Hahnel luennoi osana Kela Lectures -luentosarjaa, kommentaattorina Jan Otto Andersson, kello 14 Helsingin Kelan päätalon auditoriossa, Nordenskiöldinkatu 12, ilmoittaudu www.kela.fi/ilmoittaudu
TAINABLE ECONOMY,
14.9. CONFRONTING THE ECOLOGICAL AND
FINANCIAL CRISIS UNDERSTANDING THE
Robin Hahnel luennoi avoimessa yleisöluennossaan Helsingin yliopistolla
TIVES,
Robin Hahnel luennoi, puheenjohtajana Teppo Eskelinen, 14.9. kello 10 Joensuun Itä-Suomen yliopisto, M100, Metria-talo, Yliopistonkatu 7.
PROBLEMS AND SOLUTIONS,
AJASSA
Yle 16.8.
7
2012
17
"Ruokatrendit näkyvät myynnissä: luomua menee yhä enemmän, suurin karppausinto taas näyttää hiipuneen, kertoo S-ryhmä."
OSUUSKUNTA
Yhteinen päiväkotimme
Suomessa päiväkotiosuuskuntia on vain kourallinen, Ruotsissa yli tuhat.
U P U L A N perhekeskusosuuskunta sai alkunsa ongelmasta. 1990-luvulla Karkkilan kaupunki horjui konkurssin partaalla ja Pupulan päiväkoti päätyi leikkauslistalle. Päiväkotilasten vanhemmat heräsivät taisteluun. He ehdottivat kaupungille toiminnan ottamista omiin nimiinsä. Kaupunki taas sitoutuisi toimintaan pitkällä sopimuksella. Näin tehtiin. Vastuu toiminnan arjesta on palkatulla henkilökunnalla. Vanhemmista koottu hallitus tekee
P
suuremmat linjaukset. Pupula on solminut hoitosopimuksia myös naapurikuntien kanssa. Vanhemmat maksavat hoidosta parikymppiä kunnallista vaihtoehtoa enemmän. Lisäksi he osallistuvat talkoisiin ja retkien järjestelyyn.
S U O M E S S A on vain muutamia vanhempien tai työntekijöiden omistamia päiväkotiosuuskuntia. Onnistuneita esimerkkejä yhdistää se, että yhteistyö kuntien kanssa toimii hyvin. Ruotsissa vanhempien omis-
tamia päiväkoteja on yli tuhat, aihetta väitöskirjassaan tutkinut Antti Miettinen arvioi. Päiväkotiosuuskunnat yleistyivät 1990-luvulla, kun päiväkotipaikoista oli pulaa ja vanhempien tai työntekijöiden omistamille päiväkodeille alettiin myöntää kunnallista rahoitusta. Miettisen mukaan on merkittävää, että päiväkotiosuuskunnat yleistyivät Ruotsissa sekä vasemmiston että oikeiston johtamissa kunnissa. Keskeistä oli halu saada välttämätön palvelu läheltä, ei niinkään ideologia.
R U O T S A L A I S E N tutkimuksen mukaan vanhempien omistamissa päiväkotiosuuskunnissa vanhemmat osallistuvat niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin poliittisestikin enemmän päiväkodin toimintaan kuin muissa hallintamalleissa. Vanhempien omistamissa osuuskunnissa lähes 90 prosenttia vanhemmista koki, että heillä on paljon vaikutusvaltaa. Yksityisissä voittoa tavoittelevissa päiväkodeissa vain 13 prosenttia vanhemmista koki voivansa vaikuttaa, ja lähes 60 prosenttia kaipasi lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia.
LAINSÄÄDÄNTÖ EKA
P R O F E S S O R I E M E R I TA Briit-
ta Koskiaho näkee vanhempien perustamissa päiväkotiosuuskunnissa yhteyksiä Britannian Big Society -ohjelmaan. "Britanniassa on tavoitteena julkisen sektorin alasajo ja toimivallan siirtäminen vapaaehtoisille ryhmille ja yhteiskunnallisille yrityksille. Valta ja vastuu halutaan siirtää kansalle", Koskiaho sanoo. Yhteiskunnallisilla yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden tavoitteena on laajemman yhteisen hyvän tuottaminen. Voitosta suu-
rin osa sijoitetaan tämän tavoitteen edistämiseen. Myös Suomessa leikataan julkisia menoja. Taustalla ei kuitenkaan tunnu olevan laaja-alaista poliittista ohjelmaa, joka määrittelisi kehityksen suunnan. "Tämä on periaatteellinen kysymys. Jos Suomessa halutaan edetä kansalaisten omistamien palvelujen suuntaan, myös meillä tarvitaan laaja kansalaiskeskustelu ja laki yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä", Koskiaho sanoo.
Hanna Moilanen
SÄÄASEMA
Aimo annos arktista sulamista
Ilmastouutisia kesäelokuussa 2012.
A R K T I N E N
merijää on sulanut ennätyksellisen pieneksi, tiedotti Yhdysvaltain kansallinen lumi- ja jäätietokeskus NSIDC elokuun lopussa. Ennätys koskee vuonna 1979 alkanutta satelliittimittausten aikakautta. Jäisen meren pinta-alaksi mitattiin elokuun 26. päivänä 2012 noin 4,1 miljoonaa neliökilometriä. Se on 70 tuhatta neliökilometriä vähemmän kuin aiempi ennätyk-
sellinen minimi, joka mitattiin 18.9.2007. Elokuun alkupuolella pohjoisella Jäämerellä muodostui mittava myrsky, joka saattoi kiihdyttää merijään murtumista ja sulamista. Oli miten oli, myrsky ei yksinään riitä selittämään arktisen merijään tämänhetkistä vähyyttä, vaan jääkato on osa suurempaa ilmiötä. Kuusi viimeisintä merijään kesäminimiä ovat mittaushistorian suppeimmat kesäminimit. Jää sulaa kesällä erityisen herkästi, koska se ei ole enää yhtä paksua kuin vanhoina hyvinä
aikoina. NSIDC:n Mark Serreze on sitä mieltä, että tänä vuonna olisi todennäköisesti syntynyt uusi ennätysminimi, vaikka myrskyä ei olisi ollutkaan. Myös kesäaikaisessa lumipeitteessä on havaittu muutoksia: pohjoisen pallonpuoliskon maaalueilla oli tämän vuoden kesäkuussa ja heinäkuussa vähemmän lunta kuin aiempina vuosina samaan aikaan. Lumihavaintoja on tehty vuodesta 1967 alkaen.
Maria Haanpää
18
7
2012
AJASSA
"Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Islanti toimii hyvänä esimerkkinä velkakriisin takia apua saaville maille. Islannin talouden toipuminen pelastusohjelman jälkeen on ollut yllättävän vahvaa." Kauppalehti 13.8.
TOISINAJATTELIJA
Poliisi simputtaa enkeleitä
Poliisi haluaa nähdä henkilökortin, vaikka lain mukaan sitä ei tarvitsisi näyttää.
L O K U I N E N lauantai, alkuilta. Matkan juhliin Vantaan Viinikkalaan katkaisee poliisin tiesulku. Konstaapeli vaatii kuljettajalta ajokortin. Mikäpä siinä, poliisi voi aina pyytää kuskilta ajokorttia. Jatko onkin eri asia: myös matkustajalta vaaditaan henkilötiedot. Tarjoan pressikorttia. Siinä on nimi ja naama, ei henkilötunnusta. "Ei käy, pitää olla henkilökortti tai passi", väittää konstaapeli. Selitys tulee liukkaasti: "Poliisilain kymmenes pykälä." Mitähän se pitää sisällään, kysyn. Konstaapeli hämmentyy: "Se on pitkä pykälä, en nyt niin muista sitä." Se on lyhyt pykälä, jonka ensimmäinen momentti säätää: "Poliisimiehellä on yksittäisen tehtävän suorittamiseksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä, henkilötunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän on tavoitettavissa." Mikä oli se yksittäinen tehtävä, jota poliisimiehet olivat Vantaan Viinikkalassa suorittamassa? "Se oli poliisilaitoksen suunyy nitelmiin kuuluvaa j j järjestäyty-
Kirjoittaja on Voiman idänsuhteiden asiantuntija ja Fifin entinen kirjeenvaihtaja Moskovan yöpakkasista.
Tuomion jälkeen
Pussy Riot -yhtyeen kolme tunnettua jäsentä saivat Moskovassa kahden vuoden vankeustuomiot "huliganismista". Onko tuomio taas yksi todiste siitä, että Venäjä on väistämättömästi luisumassa kohti natsistalinismia? Ei ole, koska se on linjassa niiden tuomioiden kanssa, joita väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudesta on annettu kansallisbolshevikeille jo seitsemän vuoden ajan. Vaikka muilla alueilla on otettu takapakkia, viime talven vaalivilpin vastaisten mielenosoitusten seurauksena vaalijärjestelmää muutettiin edustavampaan suuntaan, ja Putinin aikanaan perumat suorat kuvernöörinvaalit palautettiin. Minä ja kaverini Moskovassa olemme odottaneet Venäjän luisumista fasismiin siitä lähtien, kun Putinista tuli pääministeri syksyllä 1999, mutta syöksykierteen sijaan olemme nähneet luovimista ja siksakkia. Uskon että meininki jatkuu samalla vaappuvalla linjalla niin kauan, kuin öljyä ja kaasua riittää.
1 7. E L O K U U TA
E
neen rikollisuuden valvontaa", vastaa operaatiota johtanut rikosylikomisario Olli Koski. Henkilötietojen kerääminen ei ole harmitonta. "Tiedot käsitellään poliisilla ja tarpeellisin osin ne tallennetaan ja käytetään", Olli Koski ilmoittaa. Poliisi siis tulkitsee, että taikasanat "järjestäytynyt rikollisuus"
n Suome ei ole sella nsalai tta kanka lisuu velvol henkilötoa niskell tusta. dis
oikeuttavat poliisin vaatimaan henkilötiedot keneltä ja milloin vain. Tulkinta on hyvin kyseenalainen, eikä Suomen kansalaisella ole velvollisuutta kanniskella mukanaan henkilötodistusta. järjestettiin Hells Angelsin vuotuiset elokuun juhlat. Mukana oli moottopy j ripyöräkerhojen liiviväkeä ympäri maata. Enemmistö m muita kuin niitä, joita poliisi medi ohjeismediaa taessaan nimittää riko rikollisiksi. Oli myös meitä liivittömiä. Nyt kaikkien henkilötiedot hen ovat poliisilla, järjest järjestäytyneiksi rikollisiksi rekisteröity rekisteröitynä. Myös uskonnollisen MC-kerhon jäsenMC-ker ten, joiden vakavin rikos lienee rik lähettäm Raamattujen lähettäminen Israeliin.
VIINIKK ALASSA HEINÄKUUN
on varmasti ollut ikävä yllätys, kuinka laajasti länsimaiden kulttuurieliitti on ottanut Pussy Riotin asian omakseen. Tällä tulee varmasti olemaan enemmän vaikutusta Venäjällä kuin millään poliittisilla protesteilla ulkomailla olisi, mutta vasta kuukausien tai vuosien viiveellä. Toistaiseksi alle 12 prosenttia venäläisistä suhtautuu Pussy Riotiin yhtään myönteisesti, kun taas 51 prosenttia suhtautuu kielteisesti. Viime kädessä vain "kansan" mielipiteellä on merkitystä Putinille.
V E N Ä J Ä N V A L L A N P I TÄ J I L L E
tynyttä rikollisuutta, mutta joita ei ole tuomittu rikoksista. On helppo kuvitella, millaisia uusia kansalaisryhmiä nimettäisiin järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi, jos poliisijohdon vaatimus menestyisi. Poliisi väittää Suomessa olevan 84 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joista noin puolet on moottoripyöräkerhoja. Tuomioistuimet ovat eri mieltä. Vain yhden kerhon, Cannonball MC:n Turun-osaston, on todettu toimineen järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Turun hovioikeus tuomitsi sen vuonna 2009. Suurinta osaa kerhojen jäsenistä ei tiettävästi ole tuomittu mistään. Poliisi kuitenkin käyttää jo nyt omia hallinnollisia pakkokeinojaan kerhojen jäseniä kohtaan. Rikkeettömiltä kansalaisilta on peruttu järjestyksenvalvojan oikeudet tai aseluvat sillä perusteella, että he kuuluvat "rikollisiin moottoripyöräjengeihin". Järjestyksenvalvojakortin menettäminen tarkoittaa ammatin menettämistä. Jäsenyys ja rikollisuus ovat yleensä yksin poliisin väitteen varassa, ja syytökset osuvat myös täysin sivullisiin. käsitelty hallinto-oikeuksissa kymmeniä. Eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut laittomuuksiin useasti. "Poliisin toiminnan on aina perustuttava lakiin, jonka edessä kaikki ovat samanarvoisia. Esimerkiksi jonkun henkilön mahdollinen kuuluminen moottoripyöräjengiin tai liikkuminen tällaisen henkilön seurassa ei poista näitä vaatimuksia eikä sinällään anna poliisille lisävaltuuksia", apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja huomautti toukokuussa 2011. Tammikuussa poliisi hävisi Helsingin hallinto-oikeudessa jutun, jossa nuhteettomalta kaupungin virkamieheltä oli peruutettu aseluvat. Mies sattui olemaan liikkeellä Helsingin Sörnäisissä samana iltana kun Bandidosin sikäläisellä kerhotalolla oli juhlat. Poliisi heitti hänet katusululta aiheetta putkaan ja sepitti perustelut jälkeenpäin. Ehkä Krp:n salaisessa rekisterissä on hänestä samanlaisia tietoja, kuin mitä poliisi keräsi Viinikkalassa.
TA P A U K S I A O N
on sitten tullut niin suuri ilmiö? Ehkä heissä on jotain vähän kaikille pasifisteihin vetoaa väkivallattomuus, punkkareihin tyyli, feministeihin sanoma ja heteromiehiin Nadja Tolokonnikova. Kulttuurimme ehkä rakastetuin myytti on, että eihän musiikilla on yhteiskunnallista merkitystä, vaikka ei sillä ole. Esimerkiksi Suomen hiphopin kärkikaartista Steen1 tukee Skp:tä, Iso H anarkismia, Asa ja Paleface jotain sinne samaan suuntaan, mutta Skp:n ja anarkismin yhteiskunnalliseen merkitykseen tämä ei ole vaikuttanut mitenkään. Mutta jos "vaihtoehtoinen" populaarikulttuuri kertoo meille tarpeeksi kauan edustavansa vapautta, joku voi lopulta uskoa sitä. Pussy Riot otti tämän viestin harvinaisen vakavasti, minkä ansiosta Venäjällä on nyt ensi kertaa sitten Perestroikan aikojen valtakunnallisesti tunnettu antiautoritaarinen ja sosialistinen liike.
M I K S I P U S S Y R I O T I S TA
Klaus Welp
antti rautiainen
Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan Fifissä.
lopulla poliisijo poliisijohto esitti sosiaaliturvan sosia epäämi epäämistä "järjestäyt jestäytyneeseen rikolli rikollisuuteen sekaa sekaantuneilta". M Myös sisäminis ministeri Päivi Räsän Räsänen yhtyi vaati vaatimukseen. Esityksen ydin on, että pol poliisilla olisi v valta vaatia sosiaalie lietuuksien kat katkaisemista henkilöiltä, jotka sen mu mukaan ovat osa järjestäy-
Mikko Niskasaari
www.avointaidekoulu.net
ilmassa
Maa ilmassa -klubisarjan jokainen ilta tuo yleisön ulottuville vahvan musiikkielämyksen maailman eri laidoilta.
Maa
The
Mpondas
Amran
Etnomusiikin uudistaja sekoittaa eri tyylilajeja berberimusiikkiin. Pe 5.10. klo 19, Stoa Urbaania etnofuusiomusiikkia, solisteina Ali Amran & Cinta Hermo. Pe 30.11. klo 19, Vuotalo
Ali
Tansanialaistaustaisen muusikkoperheen moniääninen laulu ja melodiset perkussiot virittävät taianomaisen musiikkielämyksen. La 22.9. klo 19, Vuotalo
Ethnopolis
Klubi-iltoja, A-oikeudet. Liput alk. 10/8 (09) 310 12000, stoa.lipunmyynti@hel.fi, vuotalo.lipunmyynti@hel.fi ja Lippupalvelu järj. Helsingin kulttuurikeskus & Uudenmaan taidetoimikunta Vuotalo, Mosaiikkitori 2, Vuosaari, vuotalo.fi Stoa, Turunlinnantie 1, Itäkeskus, stoa.fi
ILMOITUKSEN OVAT MAKSANEET EHDOKKAAT ITSE
Outi Alanko-Kahiluoto, 46
Länsi-Herttoniemi. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu www.outialanko.fi
Eekku Aromaa, 31
Harju. Pääsihteeri www.eekku.net
Ernesto Hartikainen, 29
Kruununhaka. DI, kauppatieteiden yo www.ernestohartikainen.net
Kimmo Helistö, 51
Harju. Kaupunginvaltuutettu, tuottaja www.helisto.net
Kati Juva, 54
Töölö. Erikoislääkäri, dosentti
Otso Kivekäs, 32
Vallila. FM, ohjelmistoarkkitehti www.otsokivekas.fi
Merja Kähkönen, 28
Pikkuhuopalahti. Feministi, järjestöammattilainen merjakahkonen.wordpress.com
Pauliina Lehtinen, 34
Meilahti. VTM, kansanedustajan avustaja pauliinalehtinen.fi
Eki Nikulainen, 68
Toukola. Ekonomi, yrittäjä www.ekinikulainen.fi
Pilvi Nummelin, 23
Kallio. Sairaanhoitaja, valtiotieteiden yo www.pilvinummelin.fi
Hannu Oskala, 34
Vallila. Freelance-muusikko, Helsingin Vihreiden pj. hannuoskala.fi
Meri Ovaskainen, 34
Viikki. Kätilö, sairaanhoitaja henkilot.vihreat.fi/ meri.ovaskainen
Erkki Perälä, 30
Alppila. Valtiotieteiden kandidaatti, kaupunkiaktivisti www.erkkiperala.fi
Timo Pyhälahti, 42
Hermanni. DI, erikoissuunnittelija www.timopyhalahti.fi
Tuomas Rantanen, 46
Roihuvuori. Toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu www.tuomasrantanen.fi
Mikko Strahlendorff, 39
Malminkartano. Meteorologian maisteri, virkamies www.strahlendorff.net
Leo Stranius, 38
Käpylä. Pääsihteeri leostranius.fi
Elina Valkama, 33
Viikki. Opettaja, kansalaisaktivisti www.elinavalkama.net
Nina Wennström, 36
Vuosaari. Yo-merkonomi, kotiäiti
Kimmo Wilska, 56
Lauttasaari. Toimittaja, kääntäjä
Kaikki ehdokkaamme ja vaaliohjelma neljällä kielellä www.helsinginvihreat.fi
TURUN KIRJA- JA TIEDEMESSUILLA 5.7.10.2012
D
O -KIR J IP L
HV AK A
IL A
APAHTUU ALL A T N LAV
SUNNUNTAI 7.10. 13 13.00 Kirjailija 3.00 Lasse Berg La asse (Ruotsi): Kalaha(R Ruotsi): rin ri aamunkoitto. in Myös 14.10 M Agricola-lava & A 15.00 Jurtta. 1
Lasse Berg
13.40 Aktivistikirjailija Li Andersson: Äärioikeisto Suomessa.
Li Andersson
LAUANTAI 6.10. 13.00 Kirjailija Sergei Lukjanenko (Venäjä): Yöpartio. Myös 14.10 Agricolalava & 15.30 Kokoustila 3. 13.20 Kirjailija, professori Tomi Huttunen: Pietari on rock. Myös 16.30 Auditorio 1.
14.00 kirjailija 14 4.00 Esko Seppänen: Esko Emumunaus. E Myös SU 7.10. M 15.00 Auditorio 1, 1 Hannu Taanilan H kanssa. k 14.30 Diplo-keskus14 30 Dipl k k telu: Verkko, vapaus ja arabivallankumous. Hanna Nikkanen ja aktivisti Sherif Joseph Rizk (Egypti). 15.00 1 Luokanopettaja L j Maarit M Korhonen: K Koulun K vika? v 15.30 Kääntäjä Tuula Nevala: Ismail T l N l Kadaren Seuraaja (Into)
13.30 Kirjailija Saara Henriksson: Moby Doll & Linnunpaino.
15.00 Tietokirjailija Olli Tammilehto: Kylmä suihku. 14.00 Lääkäri, 1 kirjailija k Jaakko Laitinen: J Kuolema K Ulan Batorissa.
14.30 Kirjailija, emeritusprofessori Jan-Otto Andersson: Perustulon aika.
15.30 Kehitys1 maa-aktivisti, m kirjailija Johan k Ehrstedt ja Olli E Tammilehto: T Reilumman kaupan jäljillä.
Turun Messu- ja Kongressikeskus sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Turun keskustasta. Julkinen liikenne messuille: Messubussi (100) ja bussit 32, 42 & 420.
Sergei Lukjanenko
T E R V E T U LO
A!
www.intokustannus.fi
Stephen Fry
Älykkään ihmisen syyslukemisto.
Caitlin Moran
32
KOPPAVA KLOPPI
» Hämmästyttävä, ehkä jopa ainutlaatuinen saavutus omaelämä kertojen joukossa ... » ev ening sta ndar d
NAISENA OLEMISEN TAITO
35
www.sets.fi
Järkyttävän hauska feministinen manifesti 2000-luvulle.
Verkkokauppa avoinna 24 h
" Minulle on ihan uutta avata suuni ja pyytää mitä haluan. Se pelottaa."
Sue Johnson
Kunpa sinut tuntisin paremmin
Keskustelemalla tunnekeskeiseen parisuhteeseen
27
www.psykologienkustannus.fi
Miten nuoret kokevat tupakkavalistuksen?
Anne Puurosta haasta elee Ulla Broms Turun kirjamessujen Kirjakahvila-lavalla perjantaina 5.10. klo 12. Anne Puuronen EI PALA, PALAA, EI PALA... Laadullinen tutkimus nuorten tupakoima omuuden edistämisestä Hinta: 28
Kirja on messuilla myynnissä Rosebudin osastolla.
www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog
Kertomuksia Kaikilla on isäsuhde myös silloin, kun isä puuttuu. Syksyn antologiassa on 30 omakohtaista isätarinaa.
isä
kuoleman horisontti ja kirjoitus
Kirjailija ja kirjoittajaohjaaja Heli Hulmi auttaa etsimään sanoja sille, mistä yleensä vaietaan.
Tervetuloa Helsingin kirjamessuilla osastollemme 6a91!
PÄÄHENKILÖ
7
2012
OCCUPYN KUVAAJA. Victoria Schultz omistautui Occupy-mielenosoituksien kuvaamiselle. "Joskus kumouksissa tartutaan aseisiin, kun kaikki muut keinot loppuvat, mutta Occupy viestitti, ettei se ole heidän tiensä", Schultz kertoo innostuksestaan.
TEKSTI KUVAT
OUTI POPP GARY DWIGHT MILLER, VICTORIA SCHULTZ
7
2012
23
Kun Victoria Schultz viime syyskuussa kuuli huhun Wall Streetin valtauksesta, hän lähti viipymättä Zuccottipuistoon. Mukana kulki palkkikamera.
syyskuussa 2012. Wall Streetin valkopaitaiset meklarit mutustavat Zuccotti-puistossa lounasvoileipiään ja helppoheikit viihdyttävät turisteja. Kylteissä ei enää lue WE ARE THE REVOLUTION vaan CAMPING PROHIBITED! Valtamedia on hissukseen. Kun suomalainen Victoria Schultz saapui Columbian yliopistoon opiskelemaan journalismia syksyllä 1967, elettiin kiihkeitä aikoja. Yhdysvallat kävi sotaa Vietnamissa. Pian Martin Luther King ja Robert Kennedy murhattiin. "Opiskelijat radikalisoituivat ihan hetkessä. Näin, kuinka muutos voidaan saada aikaiseksi", Schultz muistelee. "Keväällä 1968 valtasimme yliopiston." Yleisradion kirjeenvaihtajana ja YK:n dokumenttituottajana työskennellyt Schultz on todistanut kumouksia ja kansanliikkeitä. Vuonna 1979 Schultz dokumentoi sandinistien valtaannousun Nicaraguassa. Hän tapasi diktaattori Anastasio Somozan bunkkerissaan, sandinistijohtajia turvataloissa ja kansalaisia pommisuojissa. "Vallankumous antoi köyhille toivoa", Schultz sanoo.
E W YO R K
N
"Sitten toivo luhistui Yhdysvaltain rahoittaman vastarinnan ja sandinistien valtataistelun vuoksi." Vuonna 1994 Chiapasissa Meksikossa Schultz todisti Zapatisti-liikkeen nousua. finanssikriisi puhkesi vuonna 2008 ja amerikkalaiset alkoivat menettää kotejaan, Schultz oli ihmeissään.
K
UN
vat Valoku ltzin chu ovat S osoitus n kunnia kohtaan. jia valtaa
"Lampaat! Miksei kukaan protestoi?" Sitten tuli 17.9.2011 ja Occypyliike valtasi Zuccotti-puiston Wall Streetin ytimessä. "Olin utelias näkemään omin silmin, mikä tämä uusi liike oli. Menin sinne myöhään eräänä iltana", Schultz kertoo. "Olin ällistynyt. Occupyssä yhdistyi koko minun historiani. Pääsin heti samalle aaltopituudelle valtaajien kanssa", kuvaaja sanoo. Hän koki tutun tunteen. "Yhteiskunnallisen muutoksen hetket vapauttavat ihmisissä valtavasti energiaa ja luomisky-
kyä. Zuccotti-puistossa tunsin, että oli kysymys jostain hyvin aidosta ja voimakkaasta." Seuraavana aamuna Schultz meni valokuvatarvikekauppaan ja osti kolme laatikkoa filmiä. Hän omistautui Occupyn kuvaamiseen. "Viesti valtauksesta levisi kuin kulovalkea. Ihmisiä tuli läheltä ja kaukaa", Schultz kertoo. "Monet käyttivät ensimmäistä kertaa ääntään kertoakseen, mitä mieltä he ovat. He tulivat näyttämään, että kuuluvat 99 prosenttiin. Ennen Occupy-liikettä käsite 99 prosenttia oli tuntematon." Nyt se on yksi aikamme vahvimmista iskulauseista. Schultzin kodin seinällä on kylttejä Zuccotti-puistosta. "Kun näin kyltin NO WAR, BUT CLASS WAR hämmästyin, että he rohkenivat puhua julkisesti luokkasodasta Yhdysvalloissa, missä ollaan niin kuin luokkia ei olisi olemassakaan", Schultz huudahtaa. "Joskus kumouksissa tartutaan aseisiin, kun kaikki muut keinot loppuvat, mutta Occupy viestitti, ettei se ole heidän tiensä. EI voidaan sanoa monella tavalla. Zuccotti-puistossa iskulauseet olivat aseita." ottaminen vanhanaikaisella kolmijalkakameralla ja filmillä vie aikaa, kun kuvaaja tähtäilee kohdettaan mustan kankaan alta. "Luon ensin ajan kanssa ihmissuhteen. Me vaalimme nyky-
V
ALOKUVIEN
24
7
2012
APATIAA VASTAAN. Ai Elo opiskelija Bronxista.
TELTTAKUNTA. Aktivistitoverit saattamassa telttansa talvikuntoon ennenkuin poliisi tuhosi Zuccotti-puiston leirin.
ään liian vähän ihmiskontakteja. Aisteja tapetaan. Syödään ruokaa, joka tulee muovikelmusta ja pannaan mikroon. Minä teen kuvat käsityönä, kehitän kuvat pimiössä, kädet kemikaleissa. Nämä ihmiset ymmärsivät sen heti." Valokuvat ovat Schultzin kunnianosoitus valtaajia kohtaan. Occupy saa kasvot, joita media ei ole halunnut esitellä. Kirjastonhoitaja Memphisistä, ay-mies Bostonista. Marsha, joka kutoi sukkia tarvitseville. Daniel buddhaluostarista. Perhe Tennesseestä. Mehiläistenkasvattaja Floridasta. Amerikan intiaani Dakotasta rauhanpiippuineen. Opettaja Queensista. Radikaaleja opiskelijoita New Jerseystä, Connecticutista ja Vermontista. Mies, joka pyöräilee ympäri maan valtauksesta toiseen. Nainen, jonka isä oli menettänyt eläkkeensä. "En ollut uskoa silmiäni, että nämä amerikkalaiset olivat hylänneet mukavan elämänsä, suihkun, aamukahvin, television, vekottimet", Schultz sanoo. "He elivät uutta vaihtoehtoista elämää, jonka omaksuivat hetkessä, niin kuin olisivat eläneet sitä aina." Ihmisiä kävi puistossa ilmaisemassa tukensa. Maanviljelijä, joka kuului Monsanton vastaiseen ryhmään. Susan Sarandon, Michael Moore. Suuryhtiöiden ravintomonopolia vastustavan Food Democracy Now -sivujen perustajat Iowasta. Lääkärit kävivät päivystämässä leirissä. Ihmiset toivat kirjoja ja tarjosivat suihkujaan valtaajien käyttöön. Kun Zuccotti-puiston omis-
taja sitten katkaisi sähköt, paikalle tuotiin polkupyörät, joilla poljettiin virtaa kännyköihin ja tietokoneisiin. Valtaajat jakau-
ivat t halus an "Jotku okona k päästä ahasta ja r eroon rteista." ko luotto
leen lahjoituksia. Niiden käyttöä pohdittiin ankarasti. Monelle valtaajalle raha oli kirosana. "Jotkut halusivat päästä kokonaan eroon rahasta ja luottokorteista", Schultz sanoo. "Mutta olihan siellä sellaisiakin, jotka työskentelivät Wall Streetillä." Schultz palaa Nicaraguan vallankumoukseen. "Eräs naiskomentaja valtasi kaupungin ja lopetti siellä rahan. Hyvin nopeasti muut komentajat panivat sille pisteen."
A R R A S K U U N 15. päivänä leiri hajotettiin ja Occupyn oli muututtava. "Nyt se toimii eri tasoilla, monissa eri ryhmissä. Occupy merkitsee kansalaisaktivismia", Schultz määrittelee. Liikkeessä toimii feministien, pyöräilijöiden, homojen ja lesbojen ryhmiä, alueellisia ryhmiä. Union Squarella jaetaan materiaalia, puhutaan ja rummutetaan. Occupy tekee jatkuvasti pieniä valtauksia, marsseja ja mielenilmauksia. Kutsu tapahtumiin leviää Twitterin kautta. Istahdetaan hetkeksi yhtiöiden pääkonttorin ja pankkien lattialle tai yliopistojen campukselle ja kerrotaan oma viesti. Brittikonsulaatin edessä päivystää vaihtuva joukko aktivisteja vaatien Julian Assangen vapauttamista. Keväällä liike teki valtauksen Federal Halliin Wall Streetillä, rakennukseen, jossa Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti George Washington vannoi virkavalansa keväällä 1789. Pormestari Bloomberg ra-
tuivat ryhmiin, jotka vastasivat puhtaudesta, lääkinnästä, muonituksesta, vaatetuksesta. Pidettiin kokouksia, joissa pohdittiin tulevaisuutta. "Valtaus toimi kuin pieni kaupunki", Schultz kuvailee. Häntä kiehtoi liikkeen joustava rakenne. "Ei ollut johtoa, mutta toiset olivat tietysti vastuussa enemmän kuin toiset." talousjärjestelmä romahtaa kolmessa vuodessa, ennustavat Occupy-liikkeen talousasiantuntijat. Liikkeen aktivisti Mark Adams toivoo, että Occupy voisi silloin esitellä vaihtoehtoisen mallin kasinokapitalismille. "Samaa pohtivat myös Naomi Klein, Chris Hedges, taloustieteen nobelistit Joseph Stiglitz ja Paul Krugman", Schultz sanoo. Myös kansanliike tarvitsee rahaa, ja Occupy sai heti toiminnal-
M
jasi mielenosoittajille karsinan, jossa saa olla kerrallaan vain 25 ihmistä. Mutta karsinaakin käytetään. Viimeksi siellä tanssi Occupy-ballerinoja. Elokuussa Occupy Oakland valtasi Obaman kampanjatoimiston ja vetosi presidenttiin, että tämä vapauttaisi Wikileaksille vuotaneen Bradley Manningin, joka on ollut yli 800 päivää vangittuna ja eristyksissä ilman syytteitä. Professori Todd Gitlin arvioikin tuoreessa kirjassaan Occupy Nation, että Occupy-liikkeessä kanavoituu myös monen turhautuminen presidentti Obamaan. Occupy-liike on menossa? "En tiedä", Victoria Schultz sanoo. "Liikkeillä on aaltoja. En usko, että Occupy poistuu näyttämöltä, päinvastoin. Mutta valtapiirit ovat täällä niin voimakkaita, että ne voivat tuhota monen rohkeuden protestoida. Toisaalta liike on niin joustava, ettei sitä ole helppo nitistää." Schultz muistuttaa kahdesta kansannoususta. "Mustien Yhdysvaltain kansalaisoikeusliike ja radikaalimpi Black Panther -liike 1960-luvulla tuhottiin, mutta lopulta niiden ansiosta rotua koskevat lait muutettiin. Algerian sota oli aseellinen kapina Ranskan siirtomaavaltaa vastaan, mikä oli silloin välttämätön. Kaikki johtajat, koko liike tapettiin. Parin vuoden kuluttua se nousi jälleen, ja Algeria sai itsenäisyyden." Poliisi käyttää kovia otteita
E
N TÄ M I H I N
hajottaessaan Occupyn tapahtumia. "Olen nähnyt, kun ihmiset tanssivat ja laulavat, ja poliisi kaataa heidät äkkiarvaamatta maahan ja sitoo kädet tiukasti selän taakse", Schultz kertoo. Valtaaja saa varautua myös pippurisuihkeisiin. Kuvaaja itse pysyy syrjässä ison kameransa kanssa ja on välttynyt pidätyksiltä. Voiko Occupy kasvaa todella suureksi kansanliikkeeksi? "Aivopesu, television propaganda, on Yhdysvalloissa voimakasta", Schultz sanoo. "Vaikka ihmisillä olisi hirvittävät velat ja he menettäisivät talonsa, niin he eivät halua ymmärtää kuuluvansa tuohon 99 prosenttiin."
C C U P Y- A K T I V I S T I T ja työryhmät kokoontuvat kaduilla, kahviloissa ja East 23. kadun toimistossa, mutta päämaja saattaa piankin löytyä Brooklynistä. St Johnin
O
M
AAILMAN
misillä ikka ih ävät "Va rvitt olisi hi e eivät h velat, märtää ym halua ansa 99 kuuluv ttiin." prosen
kirkko lahjoitti keväällä Occupyn käyttöön kirkon koulurakennuksen, jonne liikkeen perustajiin kuuluvat Justin Wedes ja Rodney
7
2012
25
KAUPUNKI KAUPUNGISSA. Entinen tarjoilija lauren hoitaa Zuccotti-puiston puhtaanapidosta.
RAHAN VALTA. Amerikka on Occupy aktivistin mielestä myyty.
Deas järjestivät kesäkoulun lähistön lapsille. Koulussa opetettiin muun muassa ruuanlaittoa, puutarhanhoitoa, taideaineita ja historiaa. Victoria Schultz opetti lapsille valokuvausta. "Koulu toimi mikrotasolla, samalla tavalla voisi muuttaa koko systeemin", Schultz pohdiskelee. Mutta kuinka Occupyn organisaatio lopultakin toimii? "Organisaatiosta ei missään entisessä mielessä olekaan kysymys", Schultz sanoo. "Nyt luodaan ihan uusia muotoja olla yhdessä ja tehdä päätöksiä. Uusi keino saada äänensä kuuluviin on ihmismikrofoni eli mic check." Se, jolla on sanottavaa, huutaa "mic check!" ja ihmisjoukko vastaa "mic check" merkiksi siitä, että häntä kuunnellaan. Tämän jälkeen puhuja puhuu lause kerrallaan ja ihmisjoukko toistaa sanotun. Tehokasta! Joidenkin arvioiden mukaan Occupy-liike on onnistunut luomaan toimivan tee-se-itse-verkoston, jolla ei ole selviä johtajia, vaan ihmiset toimivat demokraattisesti ryhmissä. Occupyn vuosipäivänä, maanantaina 17. syyskuuta liike haluaa näyttää, että se on elossa ja potkii rajusti vastaan.
Victoria Schultzin kuvia on esillä International Center of Photographyn Occupy!-näyttelyssä Governors Islandilla New Yorkissa 30.9. asti. Schultzin kuvia myös Todd Gitlinin elokuussa ilmestyneessä teoksessa Occupy Nation The Roots, The Spirit, and the Promise of Occupy Wall Street.
SUORA TOIMINTA TULEE
Anarkistiantropologi David Graeberin mukaan Occupyliike on radikalisoitumassa.
Y H D Y S VA LTA L A I N E N antropo-
logi David Graeber tunnetaan suoraa toimintaa ja antiautoritaarisia liikkeitä käsitelleistä kirjoistaan. Hänen viimeisin, velkatalouden historiaa käsittelevä kirjansa Debt: The first 5000 years on noussut bestselleriksi. Anarkistiksi tunnustautuva Graeber on myös yksi Wall Streetin valtauksen ideoijista sekä liikkeen tärkeimpiä intellektuelleja ja julkisuusääniä. Miten näet Occupyn nykytilan USA:ssa? On kiinnostavaa, miten vallankumoukselliset liikkeet toimivat. Ne eivät juuri koskaan johda konkreettiseen kansannousuun. Usein suuret vallankumoukset vaikuttavat kaikkialla, vaikka ne tapahtuisivat vain y yhdessä maass maassa, kuten Ranskan Ransk vallankumovallankum uksen tapauktapau sessa. Ja use usein ne tapahtuv tapahtuvat monessa p paikassa sama samaan aikaan. Nä Näin kävi vuon vuonna 1848. S Sil-
loin vallankumouksia oli tusinassa eri maassa, ilman varsinaisia kansannousuja. Joka tapauksessa tämän liikehdinnän takia myöhemmin kaikki muuttui. Näyttää siltä, että vuonna 2011 oli vastaava tilanne, jossa näimme useita periaatteiltaan samankaltaisia kapinoita ympäri maailmaa. Julkisia tiloja vallattiin ja ytimiin asti taloudellisten intressien hallitsemia valtarakenteita haastettiin demokratian nimissä. USA:n Occupy-liikkeestä ei ole kuulunut juuri viime aikoina. Kun media vielä seurasi tapahtumia, mukana oli paljon progressiivisia liberaaleja ryhmiä, jotka ovat kytköksissä vasemmistoon ja demokraattiseen puolueeseen. Heillä tuntui olevan ajatuksenaan tehdä Occupysta jonkinlainen vasemmistolainen teekutsuliike, mutta Occupylla ei ollut tähän mielenkiintoa. Kun valtio viimein päätti tyhjentää leirit ja se oli ehdottomasti valtiollinen päätös, joka tapahtui demokraattisen puolueen ollessa vallassa ja käytännössä demokraattisten kaupunginjohtajien aloitteesta se laittoi nämä liberaalit tyypit hankalaan tilanteeseen. Yleensä Amerikan sosiaalisten liikkeiden keskuudessa on jonkinlainen yhteisymmärrys radikaalien ja liberaalien välillä. Radikaalit saavat liberaalien politiikan näyttämään tehokkaalta ja perustellulta. Vastavuoroisesti liberaalit pitävät radikaalit poissa vankiloista tai estävät brutaalit poliisitoimet läsnäolollaan. Tässä tapauksessa se epäonnistui täydellisesti. Lopputuloksena oli se,
että liberaali aines vetäytyi ja median huomio sen myötä. Mutta Occupy-liike edelleen toimii ja pyrkii määrätietoisesti eteenpäin. Onko se muuttumassa radikaalimmaksi? Ehdottomasti. Minusta taustalla on nähtävissä tyypillinen poliittisen heräämisen prosessi. Kun ihmiset tutustuvat paremmin radikaalimpaan analyysiin, se alkaa tuntua järkeenkäyvältä. Toiseksi liikkeen liittolaiset ovat vaihtuneet. Anarkistit ja anarkistisesti orientoituneet ovat alusta saakka muodostaneet liikkeen ydinryhmän. Nyt liittolaisiamme ovat liberaaliryhmien sijaan ammattiliitot, maahanmuuttajien oikeuksia ajavat liikkeet, paikalliset asukasyhdistykset ja niin edelleen, jotka ovat jo valmiiksi paljon enemmän orientoituneita suoraan toimintaan ja ovat potentiaalisesti radikaalimpia. Monessa maassa Occupy-liikkeen keskuudessa on käyty tiukkaa keskustelua väkivallattomuudesta ja väkivallasta. Minusta suurin osa Occupy-liikkeen keskuudessa käydystä väkivaltakeskustelusta on naurettavaa. Ääripasifistit puhuvat väkivallan kannattajista, mutta he tarkoittavat lähinnä ihmisiä, jotka uskovat harkittuun omaisuuden tuhoamiseen. On mahdotonta kuvitella antikapitalistista vallankumousta ilman, että mitään rikotaan. Mitä luulet, miksi anarkistit ovat esittäneet laajaa kritiikkiä Occupyta kohtaan? Dynamiikkaa on ja tulee aina olemaan. Olemme kokeneet uskomatonta vihamielisyyttä alusta saakka
joidenkin anarkistien taholta. Monet anarkistit näkevät Occupyn reformistisena. Tai he ajattelevat, että se ei ole oikeaa suoraa toimintaa vaan symbolista. Ja ehkä Occupy on saanut laajempia muotoja, kuin mistä toiset pitävät. Kyse on syvemmästä ongelmasta. Anarkistien keskuudessa on valtava kahtiajako. Kysymys on siitä, halutaanko luoda vallankumouksellinen liike vai ei. En voi sanoa tätä oikeastaan yhtään suorempaan. Näyttäisi, että monista ihmisistä tuntuu, että heidän oman analyysinsä ja toimintansa eheys tai puhtaus on paljon tärkeämpää kuin yhteiskunnallinen vallankumous. Kuulostaisi kyyniseltä, jos joku sanoisi, että viime kädessä heidän intressinsä on olla viilein tyyppi koko maailmassa. Kreikassa on joulukuun 2008 jälkeen yhtäkkiä paljon ihmisiä, jotka haluavat osallistua suoraan toimintaan ja yleiskokouksiin ja vallata tiloja. Iloiset anarkistit sanovat, että mahtavaa, viimeinkin tapahtuu se, josta olemme uneksineet! Mutta monet friikkaavat, koska monet toimintaan mukaan haluavista ovat rasisteja, seksistejä tai nationalisteja. Että onko meidän pakko mennä samoihin kokoontumisiin heidän kanssaan? Miten oikein teemme vallankumouksen, jos nämä tyypit eivät tavalla tai toisella tule ympärille? Ja mikä olisi parempi tapa saada heidät ympärille kuin se, että he haluavat liittyä mukaan meihin?
Teemu Takatalo
26
TEKSTI KUVITUS
7
2012
LASSE POSER JA LOTTA TENHUNEN KLAUS WELP
Paperittomien hauta
Välimeri on joukkohauta, jossa lepää yli 10 000 siirtolaista. Afrikkalaiseurooppalainen verkosto järjestäytyy venesiirtolaisten oikeuksien puolesta.
I I M E V U O D E N helmikuussa 120 henkilöä lähti matkaan Zarzisista, Etelä-Tunisiasta. Vene oli uusi, ja sää oli hyvä, he olivat nuoria ja tiesivät mitä olivat tekemässä. He aikoivat matkustaa Italialle kuuluvalle Lampedusan saarelle, mutta Kerkennan saaren jälkeen Tunisian armeijan laiva Huria 302 käski heidän pysähtyä. Tämän jälkeen laiva ajoi heidän ylitseen. 98 jäi henkiin. Viiden ruumiit löydettiin. 17 julistettiin kadonneiksi, heidän joukossaan minun poikani ja velipuoleni. Farouk Ben Lhiba
V
VÄ L I M E R I O N
Suuri osa merenkulusta selviävistä siirtolaisista joutuu Euroopan ja Pohjois-Afrikan valtioiden armeijoiden tai EU:n rajavartioinnista erillisvirastona vastaavan Frontexin pysäyttämäksi. Siirtolaisten alukset hinataan takaisin Afrikkaan ennen kuin matkustajilla on mahdollisuus anoa turvapaikkaa. Yhteisoperaatiot valtiollisten alusten kanssa ovat Frontexin vuosisuunnitelmassa 2012 yksi sen kolmesta pääasiallisesta toimintamuodosta. merioikeusyleissopimus velvoittaa kaikkia jäsenmaiden lippujen alla liikennöiviä aluksia "antamaan apua jokaiselle henkilölle, joka tavataan merellä hukkumisvaarassa" ja "rientämään mahdollisimman nopeasti pelastamaan hätään joutuneita henkilöitä". Ongelmana on, että paikallisviranomaisten ja äärioikeistolaisten ryhmien uhkailun takia monet pienten ja keskisuurten alusten kalastajat ovat lopettaneet meriavun antamisen elinkeinonsa menettämisen ja väkivallan pelossa. Valtiollista lainsäädäntöä on viime vuosina muokattu uhkaavaksi myös siirtolaisia auttavia kohtaan. Ranska ja Espanja tekivät paperittomien siirtolaisten auttamisesta laitonta vuonna 2009. Samana vuonna Italia asetti maahantulon auttamisen enimYK:N
mäisrangaistukseksi kolme vuotta ehdotonta vankeutta ja laillisti siirtolaisia ilmiantavien "kodinturvajoukkojen" muodostamisen.
E U R O O P P A L A I S T E N ja afrikkalaisten aktivistiryhmien muodostama Boats4People-verkosto pyrkii siirtolaisten ensikäden to-
ovat stajat t Kala anee lopett un v meria en is antam elossa. llan p väkiva
distajanlausuntojen, ilmakuvien ja merenkävijöiden havaintojen avulla todistamaan, mitä seurauksia Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden raja- ja siirtolaispolitiikalla on Välimerellä. Kuolemantuottamuksien ja heitteillejättöjen lisäksi myös aktiivinen väkivalta venesiirtolaisia kohtaan on tavanomaista, kuten Boats4Peoplen käsittelemät tapaukset todistavat. Tapauksissa, joissa todistusaineistoa on olemassa, Boats4People auttaa asianomaisia nostamaan kanteita valtiollisia toimijoita vastaan. Välimeren ylittävästä yhteistyöstä on ollut huomattavaa
apua tunisialaisen Farouk Ben Lhiban oikeusjutussa Tunisian puolustusministeriötä vastaan. Boats4People pyrkii saamaan Italian rajavartiostolta käyttöönsä videonauhoja, joilla on todistusaineistoa Tunisian armeijan rikkomuksista. Armeijan alus Huria 302 ajoi siirtolaisaluksen yli helmikuussa 2011. Lisäksi meneillään on toinen oikeudenkäynti Ranskan armeijaa vastaan. toiminut verkosto pyrkii myös muodostamaan laajoja yhteistyöverkostoja Välimeren alueen kalastajien ammattiliittojen kanssa ja elvyttämään merellä auttamisen kulttuuria. Verkosto on yrittänyt myös saada käyttöönsä veneitä, joiden avulla tarkkailla Välimeren tilannetta. Laivastoa ei toistaiseksi ole saatu kokoon, mutta verkoston lippulaiva Oloferne kiersi heinäkuun ajan Välimerta pysähtyen siirtolaisuudelle keskeisissä paikoissa meren kummallakin puolen. Mukana oli aktivisteja Euroopasta ja Afrikasta. Siirtolaispolitiikka kytkeytyi keskusteluissa laajempiin kysymyksiin talouspolitiikasta ja tuotannon järjestyksestä.
REILUN VUODEN
keskeinen reitti Eurooppaan paremman elämän toivossa hakeutuville siirtolaisille. Vuodesta 1993 koottujen tilastojen mukaan Välimeri on myös joukkohauta, jossa lepää yli 10 000 siirtolaista. Vuoden 2011 aikana merellä kuolleiden määrä nousi 1 500 henkeen luku on historian korkein. Luvut ovat vain minimiarvioita, joihin ei lasketa niitä, joiden ruumiita ei löydetä, eikä niitä, joiden merihätää ei missään vaiheessa ole havaittu. Kaikkia havaintoja ei myöskään kirjata.
"On aina muistettava, että Euroopan talouspolitiikka lisää köyhyyttä etelässä. Me puhumme liian vähän siirtolaisuuden syistä. Euroopalla ei ole oikeutta kieltäytyä ottamasta vastaan yhtäkään ihmistä, joka saapuu etelästä paremman elämän perässä niin kauan, kuin Euroopan epäoikeudenmukaiselle talouspolitiikalle ei tehdä loppua." Boats4People-verkoston aktivistit vaativat Euroopan unionia lopettamaan väkivaltaisen rajapolitiikan, afrikkalaisia hallituksia kieltäytymään allekirjoittamasta lisää ihmisoikeusloukkauksiin johtavia palautussopimuksia ja kaikkia hallituksia lopettamaan sanktiot merellä apua tarjoavia kohtaan. "Eurooppa on kaksinaamainen. Se tarvitsee siirtolaisia, mutta tekee heidän elämästään niin kurjaa kuin mahdollista, jotta voisi käyttää heitä tehokkaammin hyväkseen matalasti palkatuilla aloilla, ennen kaikkea maataloudessa ja palvelualalla", sanoo Sisilian Boats4People-tapaamiseen osallistunut aktivisti Hagen. "Siirtolaispolitiikka täytyy ymmärtää laajemmassa, Euroopan valtioiden prekarisaation viitekehyksessä."
Lisätietoa verkostosta boats4people.org. UNITED For Intercultural Action on kerännyt tietoja Euroopan rajapolitiikan aiheuttamista kuolemista vuodesta 1993 alkaen. www.unitedagainstracism.org
on, miksi niin monet haluavat tulla etelästä Eurooppaan", Borderline Sicily -verkostossa toimiva Felix toteaa.
"KESKEINEN K YSYMYS
7
2012
27
Kati Pietarinen on Voiman yleistuuraaja ja vapaa toimittaja, joka ui halleisssa ja haaveilee suurkaupungeista.
Kuolleilla on nimet
P R A H A N J U U TA L A I S E N hautausmaan yhteydessä on Pinkasin synagoga, jonka kahden kerroksen seiniä peittää pikkuruinen teksti. Vasta läheltä ymmärtää, että tiheä teksti koostuu nimistä ja vuosiluvuista. Sillä hetkellä kun tajuan, alan itkeä. Kuolinvuodet ovat kaikilla samat: seiniin on listattu kaikki prahalaiset holokaustin uhrit, yli 80 000 ihmistä. Seuraan, kun turistioppaiden kansien romanttisia, toistensa päälle kaatuilevia hautakiviä kuvaamaan saapuneet matkailijat astuvat sisään. Reaktio on kaikilla sama. Tekstin määrä kouraisee. Hetken ihmettelyn jälkeen turistien silmistä valuvat kyyneleet.
PAATIT IHMISILLE. Heinäkuussa siirtolaisten oikeuksia puolustavan Boats4People -verkoston lippulaiva Olferone kiersi välimerta.
Lotta Tenhunen
kun joitakin vuosia sitten ensi kertaa näin eurooppalaisen rasisminvastaisen verkoston Unitedin kokoaman List of Deathsin, kuolemanlistan. Sanomalehdissä on aina välillä pikkuuutisia Välimereen kuolleista siirtolaisista ja konteista löytyneistä ruumiista. Uutispätkistä lähes kahdenkymmenen vuoden ajan koottu Eurooppaan pyrkineiden siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuolinlista täyttää 33-sivuisen excelin tiiviillä tekstillä. Listassa on nykyään 16 264 uhria, viimeisin toukokuulta. Uhreista suurin osa on nimettömiä ja iättömiä, merestä tai konteista löytyneitä ruumiita.12 naista, 2 miestä, yksi vauva. Somaliasta. Löydetty 15.1.2012 Libyan rannalta haaksirikon jälkeen, matkalla Italiaan. N.N. No Name. Joistakin on listattu ikäarvio: 23, noin 20, 14, noin 25. Taulukon vaikuttavuus on sen loputtomuudessa ja minimalistisen tekstin raakuudessa. Sen lukeminen sattuu. Mutta kun kuolinsyy on ainoa, joka ihmisestä varmuudella jää, yksilöt hukkuvat ruumislistoihin.
TUNNE OLI SAMA, J U U R I S I K S I Boats4People-verkoston toiminnassa on jotakin erityistä. Välimerellä kuolleiden tunisialaismiesten sukulaisen, Farouk Ben Lhiban ja eurooppalaisten aktivistien yhteinen oikeustaistelu muistuttaa, että meren pohjassa makaa ihmisiä, joita kaivataan. Nimettömilläkin kuolleilla on nimet. Uhrit eivät ole toisesta maailmasta: monilla on merellä kännykät mukanaan ja he lähettävät matkalta viestejä sukulaisilleen. Esimerkiksi tunisialaisäiti Latifa Chouikh sai pojaltaan Sabrilta läheltä Italiaan kuuluvaa Lampedusan saarta lähetetyn tekstiviestin 29.3.2011. Sen jälkeen poika katosi. Sukulaisetkaan eivät ole hahmottomia tai nimettömiä, vaan heihin on mahdollisuus olla yhteydessä. Ja sukulaisten joukossa on Farouk Ben Lhiban lisäksi muitakin, jotka ovat valmiita taistelemaan.
RAJOJA KAIKKIALLA
E U R O O P P A L A I S TA rajapolitiikkaa
toteutetaan kahdella rintamalla. Yhtäältä kontrolleja tehdään Schengen-alueen sisällä, erityisesti suurten metropolien keskustoissa. Toisaalta Schengen-alueen maantieteellisten rajojen kontrollointi ulkoistetaan meren ja ympäröivien "puskurimaiden" lisäksi kaukaisempiin lähtömaihin Afrikassa ja Aasiassa. Vuodesta 2001 lähtien EU on vaatinut kaikkien jäsenmaidensa kirjaavan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa solmittaviin yhteistyösopimuksiin kohdan siirtolaisvirtojen hallinnoinnista. Käytännössä tämä tarkoittaa nopeutettuja karkotuskäytäntöjä ja yhteisiä merioperaatioita Italian ja Libyan kaltaisten maiden välillä.
Ruotsalainen Brand-lehti kertoo Frontexin pääjohtaja Ilkka Laitisen, entisen Suomen armeijan prikaatinkenraalin, pitävän yhteistyötä Libyan, Ukrainan ja Mauritanian kaltaisten maiden kanssa "huolestuttavana", muttei Frontexin vastuulla olevana seikkana. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Human Rights Watch ja Amnesty, pitävät ihmisoikeuksien toteutumista Ukrainassa ja Mauritaniassa heikkona. Libyassa Muammar Gaddafin syrjäyttänyttä kevään 2011 vallankumousta seurasi sisällissota. Tilannetta kuvaa hyvin kongolaisen siirtolaisaktivisti Emmanuelin tiivistys: Euroopan unionin jäsenvaltioilla on useita asetuksia ja lakeja siirtolaisten oikeu-
desta pyytää turvapaikkaa. Ongelmana vain on, että koska näitä lakeja ei haluta todellisuudessa toteuttaa, rajavartiointia vahvistetaan Frontexin avulla. Turvapaikkaa voi nimittäin hakea vasta EU:n jäsenvaltioiden maarajalla tai maiden sisällä. Frontexin toimenkuvaan kuuluvat riskianalyysi, siirtolaisten reittien määrittely, yhdessä valtiollisten toimijoiden kanssa toteutettavat yhteisoperaatiot, korkean teknologian rajakontrollimuodot ja karkotuslentojen järjestelyt. Sen budjettia kasvatettiin kuudessa vuodessa reilusta 6 miljoonasta eurosta lähes 120 miljoonaan euroon aikavälillä 20052011.
Kati Pietarinen
28
7
2012
HEIKKI JOKINEN KLAUS WELP
Ny tuli
TEKSTI KUVITUS
sanomist
Suurten mediatalojen freesopimukset vievät leivän tekijöiden pöydästä.
M
E D I ATA L O J E N
freelancer-sopimuksista on puhuttu viime vuosina pal-
jon, syystäkin. Asian ydin on yksinkertainen: Suomen tuhannet itsenäistä työtä tekevät toimittajat, valokuvaajat, sarjakuvantekijät ja kuvittajat elävät myymällä tekijänoikeuksiaan. Se on heidän ainoa kauppatavaransa. Viestinnän alalla ostajia ovat isot ja pienet mediatalot. Lehtiin
myydään free-työtä perinteisesti kertajulkaisuoikeuksilla, joita yleensä täydennetään verkkojulkaisun oikeuksilla. Tekijänoikeuslaki takaa esimerkiksi valokuvaajalle mahdollisuuden myydä erikseen vaikkapa lehtikäytön, kalenterien teon, mainoskäytön tai kuvatoimistooikeudet. Tämä on reilu periaate: jos teos menestyy, tekijä saa tuotosta oman siivunsa. Jatkokäytön ja edelleenmyynnin korvauksen voi helposti sopia vaikka prosenttipohjalta. Jokin vuosi sitten mediayhtiöt alkoivat murtaa tätä käytäntöä. Moni niistä mutta eivät suinkaan kaikki vaatii, että yhtiö saa oikeudet kaikkiin mahdollisiin käyttötapoihin ja laitteisiin, jopa tulevaisuudessa keksittäviin. Tekijä saa kertakorvauksen, mediayhtiö kaiken mahdollisen tuoton.
yhtiöt käyttävät aivan oikeaa tosiasiaa: lehdistön tulevaisuus on epävarma, ja uudet julkaisukanavat tuottavat vähän. Yhtiöiden ratkaisuna onkin siirtää yrittäjän riskiä itseltään freelancereille. Akuuttia hätää ei firmoissa tosin näytä olevan. Vuonna 2011 Ilkka-yhtymän voitto nousi 35 prosenttiin liikevaihdosta, Keskisuomalainen Oyj:n voitto on pyörinyt viime vuodet parinkymmenen prosentin tienoilla. Alma Media kipusi viime vuonna 13,3 prosentin voittoon liikevaihdosta, Sanoma News 11,3 prosenttiin. Vastaavia tuottoja ei joka alalla nykyään kerätä.
PERUSTEENA T E K I J Ä N O I K E U T E E N kuuluu yksinoikeus päättää työn käytöstä. Nyt tätä oikeutta käyttävät tuhannet luovan työn tekijät. Jos yksinoikeudet siirtyisivät muutamalle isolle mediayhtiölle, niiden johto saisi päättää, kenelle ja millaisina lehtijuttuja, valokuvia, taide-arvosteluja tai kuvituksia myydään, millä hinnalla ja millä ehdoilla ja kenelle niitä ei anneta. Tämä ei ole yksittäisen freelancerin ongelma, tämä on sananvapauskysymys. Neljä suurinta suomalaista mediakonsernia
PELKISTETTYÄ TODELLISUUTTA
E N S I M M Ä I N E N juttuni Helsingin Sanomissa julkaistiin tammikuussa 1985. Sittemmin tein lehteen töitä välillä käytännössä kokopäiväisesti, välillä vähemmän. Viime vuodenvaihteessa minulle soitti sen toimituksen esimies, jolle olin eniten kirjoittanut. Hän kertoi, että suunniteltuja juttujani ei julkaista, koska minulla ei ole avustajasopimusta. H Ä M M Ä S T Y I N : minulla oli
Miksi kanssani ei keskustella lainkaan? Asiahan kulki talon lakimiehen kautta, joka ei edes tunne minua. Kysyin esimieheltä, mitä hän arvelee: evättiinkö neuvotteleminen kanssani siksi, että lakimies tunsi nimeni aktiivisuudestani Sanoma Newsin sopimuskamppailussa? Vai siksi, että hän on eri mieltä HS:ssa julkaistujen sarjakuva-arvostelujeni esteettisistä lähtökohdista?
L O P U LTA tajusin, että päätös
hallitsee 56:ta prosenttia sanomalehtien levikistä, ja yhtiöt ovat osin sidoksissa toisiinsa. Haluammeko yhteiskunnan, jossa muutama mediayhtiö saa yksin päättää alan luovan työn tulosten käytöstä? Yhtä ikävä kehitys on siirtyminen sopimusyhteiskunnasta saneluyhteiskuntaan. Pohjoismaissa on tavattu sopia asioista osapuolten välillä. Tekijät ovat jatkuvasti ilmoittaneet neuvotteluhalukkuutensa, sekä yksin että järjestöjensa kautta. Mediatalot eivät periaatteessa suostu neuvottelemaan sopimuksista lainkaan. Käytännössä esimerkiksi Sanoma News on taipunut keskustelemaan tekijöiden kanssa, jottei se menettäisi suurta osaa freelancereistaan.
VA I K K A
distö uutisoi siitä niukasti. Kun tekijänoikeusasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki puhui aiheesta Tekijänoikeuspäivässä huhtikuussa, sanomalehdet paria poikkeusta lukuun ottamatta vaikenivat asiasta. Mediassa freelance-työtä tekevien määrä näyttää jatkavan kasvuaan. Luovan työn yrittäjyyteen kannustetaan Kataisen hallituksen ohjelmaa myöten, mutta työ on mahdotonta, jos kauppatavara täytyy luovuttaa osin ilmaiseksi. Tekijänoikeus ei ole luovan talouden este, se on sen kohde. Ei leivänkään myymisen esteenä ole leipä.
Kirjoittaja on Suomen freelancejournalistit ry:n puheenjohtaja. Hän on toiminut aiemmin Euroopan Journalistiliiton freelancer-asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
sopimuskamppailu näkyy ja kuuluu alan työssä, leh-
TARJOLLA TÄNÄÄN
S U O M A L A I S T E N mediatalojen
vuosien takainen sopimus, jota Sanoma News ei ollut irtisanonut. Lisäksi olin reilu puoli vuotta aikaisemmin lähettänyt täsmennysehdotukseni talosta saamaani uuteen free-sopimusehdotukseen. Koska en ollut kuullut asiasta sen jälkeen ja juttujani oli julkaistu, kuvittelin tilanteen olevan kunnossa. Tässä täytyy olla virhe, vastasin. Sanoin olevani toki halukas neuvottelemaan sopimuksesta. Näinhän oli monen Sanomien freen kanssa tehty, sen tiesimme molemmat. Tästä ei voi nyt neuvotella, oli vastaus. Kysyin, onko työssäni ollut vikaa. Siitäkään ei ollut kyse. Esimies kertoi haluavansa uudistaa avustajakuntaa.
on vakaa. Koska olin lähes 27 vuoden ajan tottunut tekemään työtä lehteen, ennustin kenties joskus tarjoavani yksittäisiä juttuja. Tämä ei valitettavasti käy, esimies vastasi. Ilman sopimusta minulta ei voi ostaa mitään. Siis sitä sopimusta, josta kanssani ei voi sopia. Catch 22.
K O L L E G AT olivat yksimie-
sopimuksista epäreiluissa sopimusehdotuksissa on monia yhteneviä piirteitä. Tässä niistä joitakin keskeisiä.
KAIKKIEN LUOVUTUS OIKEUKSIEN
mahdollisuuden muuttaa työtä haluamallaan tavalla. Kuvia voidaan piirtää uudelleen ja tekstien sisältöä rukata. Lain takaamat moraaliset oikeudet kieltävät vain tekijää loukkaavan käytön.
M A R K K I N O I N T I K ÄY T T Ö
edelleenluovutus- ja muuttamisoikeudet: tekijä ei voi vaikuttaa missä, milloin ja millaisena hänen työnsä julkaistaan. Jos haastateltava tai kuvattava tuntee itsensä loukatuksi aineiston käytöstä, sälyttää sopimusehdotus tekijälle laajan vastuun siitäkin.
OIKEUDET K AIKK IIN IDEOIHIN
Tekijä ei saa ensioston jälkeen työnsä käytöstä mitään korvausta. Kustantaja haluaa kaiken. Valokuvia voi käyttää esimerkiksi postikorteissa, kirjoissa tai t-paidoissa. Sarjakuvantekijä saattaa menettää oikeudet sarjansa oheistuotteisiin ja jopa sen hahmoihin.
OIKEUKSIEN LUOVUTUS EDELLEEN-
Lupa käyttää työtä markkinoinnissa ja luovuttaa työ eteenpäin merkitsee, että se voi putkahtaa eteen missä tahansa mainonnassa, vaikka teosta ei olisi mainontaan tehty, myyty eikä hinnoiteltu. Joissakin tapauksissa tunnetuksi nousseiden tekijöiden nuoruuden töitä onkin käytetty sopimusten perusteella mainonnassa.
O M A N K ÄY T Ö N K I E LT O
lisiä: kyseessä oli selvä kosto. Sitä en tiedä sanoa, ei kai isossa firmassa noin pikkusieluisia olla. Jotain sanomalehdistön tilasta kertonee kuitenkin se, että aloittaessani Helsingin Sanomissa taidearvostelijoista päättivät journalistit, nyt lupaa antamassa tai eväämässä on juristi.
Tekijänoikeuslain 28§ suojaa tekijää säätämällä, että ostaja ei saa myydä oikeuksia muille ilman tekijän lupaa. Sopimusehdotuksiin kirjattu edelleenluovutusoikeus merkitsee aineiston, eli tekstien, valokuvien ja piirrosten vapaata kaupitteluoikeutta kenelle tahansa. Mikäli tästä ei ole määritelty osuutta tekijälle, hyöty menee sataprosenttisesti mediatalolle.
M U U T TA M I S O I K E U S
Sopimusehdotukset kieltävät usein tekijää käyttämästä työtään tai sallivat sen joissakin kokoomateoksissa kustantajan luvalla, mikäli se ei kilpaile kustantajan kanssa. Tämä estää tekijää hyödyntämästä työtään muualla. Tulkinta sallitusta käytöstä jää kustantajalle.
T E K I J Ä N VA S T U U
Aller Media ujutti vakiosopimukseensa hämärän kohdan, jonka mukaan oikeudet aineistoon siirtyvät Allerille sitä mukaa kun tekijä työtään tekee, riippumatta siitä, milloin se Allerille luovutetaan. Tämä tarkoittaisi kai sitä, että kaikki ideat sekä luonnokset, joita Allerille miettii, siirtyvät suoraan tekijän pääkopasta yhtiön kassakirstuun.
AIEMPIEN TÖIDEN LUOVUTUS
Heikki Jokinen
Sama lakipykälä säätää, että teosta ei saa muuttaa ilman tekijän lupaa. Silti moni mediatalo haluaa
Esimerkiksi Sanoma-konsernin sopimusehdotuksissa tekijälle on monimutkaisin sanoin sälytetty laaja vastuu kolmannen osapuolen vaateista. Samalla ehdotus vaatii
Alma Media vaati freelancereiltaan, että voidakseen jatkaa työtään heidän on luovutettava korvauksetta kaiken konsernille aiemmin tekemänsä free-työn täydet oikeudet. Jos tekijä haluaa käyttää omaa valokuvaansa tai tekstiään itse myöhemmin, on tästä maksettava Almalle.
Heikki Jokinen
HELSINKI COMEDY FESTIVAL
HELSINKICOMEDY.COM
5.9.-9.9.2012
HELSINGINKADU
N NÄYTTÄMÖLLÄ:
SU SATIIRI VELJESKUNTIEN
OMESTA
ENSI-ILTA 27.9.2012
LIPUT MYYNNISSÄ NYT!
29/24/15
24.9. - 7.12.2012
09-718622
7
TEKSTI
2012
31
LAURI FINÉR & MATTI YLÖNEN
Verot, porsaat & reiät
Maailmankaupasta 70 prosenttia käydään monikansallisten yritysten allisten sisällä. Verosääntely & -valvonta ratkaisevat, mikä maa yrityksiä a verottaa vai verottaako mikään.
U O M E N valtio menettää vuosittain 1,6 miljardia euroa yritysten siirtohinnoittelun vääristelyn vuoksi, uutisoi Helsingin Sanomat 8.8.2012. Päivää myöhemmin Verohallinto korjasi eduskunnan tarkastusvaliokunnan raporttiin lipsahtanutta arviota: verotappiot olivatkin "vain" 320 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on kuitenkin vain jäävuoren huippu koko ilmiöstä. Otetaan esimerkiksi Suomen Asiakastieto, joka muun ohessa ylläpitää rekisteriä suomalaisten luottotiedoista. Asiakastieto on keplotellut rahoitusjärjestelyn avulla 1517 miljoonan liikevoittonsa verottajan ulottumattomiin Bahrainiin, kertoi HS uutisessaan 15.8. Bahrainissa voitoista ei taas makseta senttiäkään veroa. Tällaiset "lailliset veromenetykset" eivät Verohallinnon arvioissa näy, vaikka valtion kassassa ne painavat yhtä lailla.
S
valtiot verottavat yritysten voittoja. Ideaalitilanteessa yritysten voitot kirjattaisiin maihin, joissa todellinen lisäarvo syntyy. Näin verotulot jakautuisivat maiden välillä reilusti. Nykytilanne on kaukana tästä. Tämän on myöntänyt myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n siirtohintajohtaja Marlies de Ruiter kesäkuussa International Tax Review:lle. Nykyinen siirtohinnoittelujärjestelmä on OECD:n luomus. Yrityksiltä kuluu paljon aikaa ja rahaa siirtohintojen määrittämiseen, ja silti siirtohintoihin sisältyy paljon liikkumavaraa. Yrityksille voi syntyä houkutin vältellä veroja vääristelemällä siirtohintoja laittomasti. Yksi verotarkastus voi kestää jopa kaksi vuotta. Pelkästään Suomessa valvottavia yrityksiä on tuhansia. siirtohintojen vääristely on edelleen erityisen suuri ongelma, kun yritysten voitot lipuvat sieltä veroparatiiseihin. Konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn entinen pääekonomisti James Henry arvioi tutkimuksessaan vuonna 2009, että kehitysmaiden veromenetykset ylittävät jopa niiden saaman kehitysavun, joka oli tuolloin noin 80 miljardia euroa vuodessa. Kaikissa kehitysmaissa ei ole lainsäädäntöä, jonka perusteella siirtohinnoitteluun voitaisiin puuttua. Vaikka lainsäädäntö olisikin, ongelmana on usein osaavien virkamiesten puute tai korruptio. Kansainvälistä siirtohinnoittelumekanismia hyödyntävä verosuunnittelu on taloudellisesti jopa merkittävämpää kuin itse siirtohintojen vääristely. Siirtohintojen vääristely on laitonta, mutta liiketoiminnan "rakenteen järjestely" on tyypillisesti täysin laillista, kunhan mahdollisesti järjestelyssä siirtyvästä varallisuudesta maksetaan markkinaehtoinen korvaus.
KEHIT YSMA ILLE
na 2010. Googlen tuotot kertyivät tyivät oprokuitenkin maista, joiden veroprosentti on reilusti yli 20. Yhdyshdysitävä valloissa pääkonttoriaan pitävä Google hyödynsi monimutkaisesaisessa verojen välttelyssä Irlannin, nnin Hollannin ja Bermudan tarjoamia porsaanreikiä. Kansainvälinen verosuunnittelu on arkipäivää suomalaisillekin yrityksille. Stora Enson sellun välitys Brasiliasta hoidetaan hollantilaisessa tytäryhtiössä, vaikka sellu kuljetetaan Ouluun Belgian kautta. Näin sellukaupan 300 miljoonan euron voittoja verotettiin vain 1,5 prosentin verokannalla vuosina 20052010.
NÄIN SIIRTOHINNOTTELU TOIMII Ä
Länsimaissa veroviranomaiset valvovat siirtohintojen markkinaehtoisuutta, joka on määritelty laissa. Törkeimmät tapaukset on Suomessakin saatu kuriin. Esimerkiksi suomalainen uistinvalmistaja jäi vuonna 1982 kiinni, kun se oli myynyt alihintaan valmistamiaan vieheitä irlantilaiselle tytäryhtiölleen, joka myi ne edelleen. Tytäryhtiö oli alihinnoittelun ansiosta tehnyt voittoa 2,4 miljoonaa markkaa vaikka sen myynti oli vain 4,3 miljoonaa. Voittoja ei Irlannissa verotettu. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin velvoitti yrityksen maksamaan hintojen vääristelyllä kierretyt verot Suomeen.
NÄIN PORSAANREIÄT SAADAAN UMPEEN
S I I R T O H I N N O I T T E L U N ongelmiin voidaan puuttua pienillä ja suuremmilla toimenpiteillä. Kestävät ratkaisut on tehtävä kansainvälisesti, mutta Suomessakin voidaan tehdä paljon.
4. VEROPARATIISIEN KÄYTÖN VAIKEUTTAMINEN
Muiden valtioiden tarjoamien porsaanreikien käyttöä verojen välttelyssä voisi vaikeuttaa esimerkiksi veroparatiisisijoitusten verotusta säätelevää väliyhteisölainsäädäntöä kehittämällä. Samoin Suomessa ensi vuonna käyttöön otettava korkojen vähennysoikeutta rajoittava laki tulee saattaa voimaan niin laajana, että voittojen siirtäminen Suomesta velkajärjestelyin ei enää onnistu.
V E R O J E N V Ä LT T E LY onnistuu hyödyntämällä kansainvälisen verojärjestelmän porsaanreikiä. Menetelmä perustuu siihen, että samaan konserniin kuuluvien mutta eri maissa toimivien yritysten tulisi veloittaa toisilleen myymistään tavaroista tai palveluista markkinahinta. Tätä kutsutaan siirtohinnoitteluksi. Jos esimerkiksi ohjelmavalmistaja myy ohjelmaansa asiakkaille tuhannella eurolla, tulisi hinnan olla sama myös silloin, kun ostajana on tytäryhtiö toisessa maassa. Tässä on yksi menetelmän heikoista lenkeistä todellisuudessa täysin vertailukelpoisia markkinahintoja ei ole koskaan käytettävissä. Siirtohintojen määrittäminen on karkeaa arviointia. Menetelmän käyttö perustuu valtioiden keskenään solmimiin verosopimuksiin, joiden tarkoituksena on estää veron maksu samasta tulosta kahteen maahan. Siirtohinnoittelua voidaan kuitenkin käyttää myös aggressiivisessa verosuunnittelussa. Se vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka paljon ja mihin maahan yritys maksaa veroja. Yritysten velvollisuus on määrittää siirtohinnat sisäisille liiketoimilleen. Veroviranomaisten tehtävänä on taas valvoa, että siirtohinnat ovat markkinaehtoisia. Kyse on monimutkaisesta pelistä. SIIRTOHINNOITTELU
parantaa luomalla nykyistä toimivampi käytäntö ennakkopäätösten saamiseen. Menettely voidaan saattaa voimaan lainsäädännöllä. Maiden välisten riitojen ratkaisua tulee nopeuttaa yhteistyössä.
1. YRITYSTIETOJEN LÄPINÄKYVYYS
Tiedonsaannin ongelmia voitaisiin helpottaa julkaisemalla yritysten verotiedot ja yhtiörekisterien tilinpäätöstiedot sähköisesti luettavassa muodossa. Tämä olisi hallituksen avoimen datan linjausten mukaista ja laskisi siirtohinnoittelun aiheuttamia kustannuksia. Mallia voidaan ottaa Norjasta.
9. UUSI KONSERNIVEROTUSMALLI SIIRTOHINNOITTELUN TILALLE
EU:n komissio on ehdottanut yritysverotuksen yhtenäistämistä EU:ssa (common corporate consolidated tax base). Tässä mallissa koko yrityskonsernin tulos jaettaisiin maiden kesken laskukaavalla, joka huomioisi muun muassa sen, missä maissa konsernin liikevaihto kertyy. Konsernin sisäisiä liiketoimia ei siis huomioitaisi lainkaan. Tällaisen mallin käyttöönotto vähentäisi mahdollisuuksia keinotella tuloja maasta toiseen. Järjestelmä olisi toimiessaan hallinnollisesti nykyistä kevyempi, ja yritykset saisivat tasata eri maissa tekemänsä voitot ja tappiot. Malli olisi mahdollista ottaa käyttöön myös nykyisen järjestelmän rinnalla yksittäisessä maassa. Esimerkiksi Kaliforniassa on käytössä vastaava järjestelmä.
5. MARKKINAEHTOISTEN HINTOJEN LÄPINÄKYVYYS
Yritysten väliset sopimukset pitää saattaa laajemmin yritysten ja verottajan käyttöön, jotta markkinaehtoiset hinnat voidaan määrittää varmemmin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa maan finanssivalvontaviranomainen SEC julkaisee lisenssisopimuksia, joita voidaan käyttää vertailupohjana aineettomien oikeuksien arvon määrittämisessä.
2. MAKSETTUJEN VEROJEN JULKISTAMINEN
EU:ssa on valmisteilla säännös, jonka mukaan öljy-, kaivos- ja metsäalan yritysten tulisi julkistaa maa- ja hankekohtaisesti maksamansa verot. Päätökset tehdään lokakuussa, ja hallitusohjelmasta löytyisi vahva selkänoja Suomen näkyvälle tuelle.
6. AVOIMUUDEN LISÄÄMINEN
Sijoittajien tulee ajaa yritysten hallituksissa avoimuuden lisäämistä. Tämä koskee erityisesti valtioomistajaa.
3. MAAKOHTAINEN KIRJANPITO
Suomi on hallitusohjelmassaan ottanut tavoitteeksi kaikkia kansainvälisiä yrityskonserneja koskevan maakohtaisen kirjanpidon. Yrityksiä tulisi siis velvoittaa julkaisemaan maakohtaisesti tiedot muun muassa tytäryhtiöidensä nimistä, niiden maksamista veroista, voitoista sekä työntekijämääristä. Tämä auttaisi veroviranomaisia kohdistamaan valvonnan oikeisiin yrityksiin. Myös julkisuuden tuoma paine voisi estää pahimpia väärinkäytöksiä.
on kansainvälisen yritysverojärjestelmän sydän, koska lähes kaikki
hyödyntää eri maiden tarjoamia veroetuja. Esimerkiksi Irlanti on kunnostautunut verokilpailussa houkuttelemalla teknologiayrityksiä. Viimeksi Rovion toimitusjohtaja Mikael Hed kertoi kesäkuussa Irish Timesille, että vihaiset linnut harkitsee toiminnan laajentamista Irlantiin. Google on puolestaan onnistunut laskemaan todellisen verokantansa 2,4 prosenttiin, kertoi uutistoimisto Bloomberg vuonY R I T Y K S E T V O I VAT
7. LISÄÄ TYÖNTEKIJÖITÄ VEROVALVONTAAN
Verovalvontaan tulisi palkata lisää osaavaa työvoimaa, samoin valituksia käsitteleviin oikeusasteisiin.
10. VEROTIETOJENVAIHDON KEHITTÄMINEN
Valtioiden tulisi kehittää verotietojenvaihtoa varten reaaliaikainen tietojärjestelmä, jotta kaikkien maiden viranomaistietoja voitaisiin hyödyntää monikansallisten yritysten verovalvonnassa tehokkaasti.
8. SOPIMISMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN
Valtioiden ja yritysten monenvälistä sopimista siirtohinnoista tulisi
32
TEKSTI KUVITUS
7
2012
SUSANNA KUPARINEN & JARI HANSKA KLAUS WELP
Niinku lobbauksesta
Pienoisnäytelmä siitä kun Susanna & Jari saivat kutsun pankkialan lobbausjärjestöön.
H E N K I L Ö T: SUSANNA K AUPPI
Eduskunta-näytelmän ohjaaja, Voiman toimituspäällikö Susanna Kuparinen
JARI
Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi
AILA
Finanssialan keskusliiton viestintäjohtaja Minna Aila
A I K A : 29.4. 201 1 P A I K K A : Finanssialan kes-
Eduskunta-näytelmän käsikirjoittaja ja toimittaja Jari Hanska
kusliiton toimisto Helsingin Bulevardilla.
SUSANNA ja JARI tulevat hissistä ulos. MIESÄÄNI: Täällä on vierastilat. KAUPPI: Hei. SUSANNA: Huomenta. KAUPPI: Huomenta. JARI: Jari Hanska. KAUPPI: No niin, te olitte jo ehtineet tänne saakka. JARI & SUSANNA: Joo. SUSANNA: Piti vetää triplaespressot alkuun, me ollaan tosi vauhdikkaita. (Naureskelua. Kävelevät samalla neukkaria kohti.) KAUPPI: Joo. Huomenta (vastaan tulevalle miehelle). MIESÄÄNI: Huomenta. KAUPPI: Tähän voi jättää takkia ja tota toi meidän viestintäjohtaja Minna tulee vielä mukaan. SUSANNA: Joo. (Vaatteiden ripustamista. Henkarit kilisevät metallinaulakossa.) KAUPPI: Tota mennään tänne päin. Mikäs huone se olikaan. SUSANNA: Oi. KAUPPI: Tota kahvia, vähän hedelmiä, jos maistuu niin... SUSANNA: Maistuu. JARI: Toki. SUSANNA: Otatsä kahvia Jari? JARI: Onks siinä kuumaa vettä? SUSANNA: Niin ku sä oot teenlitkijä. JARI: On tässä kuumaa vettä. SUSANNA (Kaupille): Otatsä kahvia? KAUPPI: Joo, kahvia kiitos. En ehtinytkään aamukahvia juodakaan. SUSANNA: Tää on liian monimutkainen. JARI: Tätä pitää pyörittää kato. (Susanna naurahtaa). Onneks mä oon mukana. SUSANNA: Joo. JARI: Olis menny ihan reisille heti alkuun. SUSANNA: Jätänks mä maitovaran? KAUPPI: Ei tota, mä juon ihan mustana. (Asettuvat paikoilleen.) Kiitoksia. KAUPPI: Joo tosiaan niinku, en ehtinyt aamulla syödäkään, vaikkei niin kauheen varhainen aamu ollutkaan, mutta mä sain revittyä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, kun pääsiäisloman
otin tosi rennosti, niin itseni aamulenkille (innostunut intonaatio lopussa). SUSANNA: Oho! KAUPPI: Tota, äh, mä en yleensä pysty syömään mitään ennen sitä. SUSANNA: Ihailtavaa. KAUPPI: Joo, mä olin itsekin tosi ylpee kun kello viis viiskymmentä herätti niin (Jari naurahtaa) että tästä tulee hyvä päivä! (Susanna naurahtaa) Odotetaan vielä pieni hetki, että Minna tulee niin tota... SUSANNA: Kerro meille ihan minkä takia sä haluut tavata. KAUPPI: No ihan meillä oli se ajatus, että mun periaate ja FK:ssa yleensäkin se periaate, että toimitaan mahdollisimman niinku avoimesti ja kasvotusten tavataan ja keskustellaan vaikeistakin asioista ja tota tämmönen palaveri lisäis ymmärrystä puolin ja toisin siitä mistä puhutaan. Eli ihan niinku tämmönen taustatilaisuus oli tarkoitus järkätä. Että ei olis kyse mistään haastattelusta. Et mä ymmärsin, et sä oisit halunnut tämmöisen videotervehdyksen tai muun siihen tilaisuuteen, mut... SUSANNA: Mä vaan ajattelin niinku yhdistää kaks kärpästä yhdellä iskulla. KAUPPI: Niin, joo mä ymmärrän ja me voidaan siitä ihan hyvin puhua. Et siis se ei oo mitenkään pois suljettua, että tehtäis myöhemmin jotain haastattelua, vaikka just Voima-lehteen, mutta tota mä en halua sekoittaa asioita. Että nyt oli tarkoitus puhua näistä asioista arvopaperimarkkinoiden uudistamisesta ja sitten toisaalta niistä toimintatavoista, joita me niinku FK:ssa harjoitetaan. Ja vastattais teidän kysymyksiin niin hyvin kuin vain osataan. SUSANNA: Joo, noissa meidän taustahaastatteluissa Finanssialan keskusliittoa on kutsuttu muun muassa rikollisjärjestöksi. KAUPPI: Joo, mä tiedän, valitettavasti teidän tota... (Minna tulee sisään.) JARI: Jari Hanska, hei. AILA: Hei. Hei. Minna Aila. SUSANNA: Susanna. KAUPPI: Mulla on ollut sellanen aikataulu et mä en oo ehtinyt käydä katsomassa tätä ryhmiksen, tätä teidän tota Eduskunta-näytelmää, mutta meidän henkilöstökerho kävi kyllä heti ensimmäisten joukossa. JARI: Aaa. KAUPPI: Ei nyt ihan ensimmäisten joukossa, mutta siellä oli FK:kin edustettuna ja tietenkin me oltiin ennenkin sitä, kun oli ol-
lut paljon medianäkyvyyttä... SUSANNA: Mmm. KAUPPI: Niin niin tota valmistauduttu siihen, että saapa nähdä mitä sieltä tulee, mutta hyvillä mielin tulivat sieltä takaisin. Säkin olit Minna siellä mukana keikalla. AILA: Kyllä, että hämmentynein mielin me sieltä tultiin sieltä takaisin. HANSKA: Jouduitteko menemään kuppilan kautta tota noinni sieltä loivareille esityksen jälkeen? (Susanna ja Jari nauravat.) KAUPPI: Niin. AILA: Joo, kyllä me taidettiin siinä jollain drinksuilla käydä sen jälkeen. Joo. KAUPPI: Ja ihan oikeastaan tuli se idea ja sen jälkeen kun tää meidän henkilöstökerho oli käynyt, et olis ehkä ihan terveellistä jutella kasvotusten. SUSANNA: Tää on miellyttävämpi tapa lähestyä kuin mitä Finassivalvonta teki. JARI: Joo. SUSANNA: Josta Parkkonen uhkas haastaa oikeuteen koko työryhmän... KAUPPI: Joo, joo. SUSANNA: ja teatterin. Tää on miellyttävämpää näin. (Jari naurahtaa.) KAUPPI: Niin no tietysti siis, ööö, virkamiesten rooli on virkamiesten rooli, et ne on niinku vähän eri asemassa. Et mehän ollaan tietenkin. Et voitais oikeastaan sillä lähteä liikkeelle mikä, me käytiin tässä tätä taustaa, et mikä oli tarkoituksena tilaisuudessa ja näin. AILA: Mmm. KAUPPI: ja tota, niinkun öö, ton ton FK:n roolista sen verran, että me ollaan suhteellisen nuori toimija. Me ollaan viis vuotta vasta toimittu, tää on meidän viides toimintavuosi menossa. Ja silloin kun FK synty niin aika tarkkaankin käytiin keskustelua millainen edunvalvontajärjestö me halutaan olla. Minkälaista on se finanssialan suomalainen lobbaus, kun lobbaamiseen liittyy paljon kaikkea mystiikkaa ja ja sekä myönteisiä että kielteisiä öö (huom. öö on Kaupilla varsin nariseva äänne) tuntemuksia ja... SUSANNA (lakonisesti): Jari on tehnyt gradunsa lobbauksesta. KAUPPI: Aha. SUSANNA (Jarille): Et sä tiedät siitä suurinpiirtein kaiken.
Eduskunta II - Satiiri veljeskuntien Suomesta. Ensi-ilta 27.9. Helsingin Ryhmäteatterissa.
Helsingin 27 .
7.9.9.2012
Lasipalatsin aukio
VIERAINA MM.
Amanda Vähämäki Benoît Sokal Émile Bravo VIERAINA MM. François Schuiten Amanda Vähämäki Herr Seele Benoît Sokal Émile Bravo Jyrki Nissinen François Goblet DominiqueSchuiten Herr Seele Jyrki Nissinen Dominique Goblet
Be Belgian tähdet syynissä! Animaatio-spesiaali! P Politiikka sarjakuvassa! Sarjakuva Sarjakuvavedostusta katujyrällä! Kuumimmat uutuudet kustantajilta! Comics in Concerts live-piirustusta Co
nykymusiikin tahtiin!
Yli 20 näyttelyä ympäri kaupungin! näyt
www.sarjakuvafestivaalit
Sarjakuvamarkkinat, näyttelyitä, tekijöitä, keskusteluja, esitelmiä, Pienlehtitaivas, livepiirustusta, kilpailuja, animaatioita, lastenohjelmaa, iltaklubeja... Lasipalatsin aukio, Kiasma ja muut tapahtumapaikat. Vapaa
pääsy!
Helsingin 27. sarjakuvafestivaalit 7.9.9.2012 Lasipalatsin aukiolla
SYKSYN UUTUUSKIRJAT
rey rd Go Edwa KUKSET R ET SE PÄIS SEKO
Kamagurka & Herr Seele COWBOY HENK JA LAHJAHEV OSET
MMAN ER STRO THE KASP RATED DESIGN ILLUST CLOPAEDIA ENCY
Kutik u SPEC ti TER
en ron pe E ANS Roo HUM & S ICE OFF
WWW.HUUDAHUUDA.COM
LAAJENNA TAJUNTAASI SARJISTRIPILLÄ
TSEKKAA Ä: ÄM MYÖS N
Keväällä 2.1.20.5.2013
kuvataide s a r j a k u v a ja kuvittaminen valokuvaus tutustu taidepainotteiseen opistoomme, ota yhteyttä, ilmoittaudu kevääksi 2013
020 7118 530
Marintie 9 46900 Inkeroinen
Sarjisfestareilla ollaan 7.9.9.
Elämän etsijöille ja haaksirikkoisille aitoja asioita, ei kangastusta
Timo Aarnialan kuvitusta B. Travenin romaaniin Kuolemanlaiva.
Craig Thompson Habibi 20 e
Petteri Tikkanen Black Peider Ura 22 e
Pertti Jarla Fingerpori Kuntauudistus 14,50 e
Keskellä ylimielistä, kaiken dominoivaa monikansallista rahan kulttuurin maailmaa ihmisellä on oltava tietoa ja sivistystä. Painavia sanoja, ajateltuja aiheita, toivoa.
Ateneum, Kiasma, Kaapeli, Korjaamo, Kaivopiha, Katariinankatu, Kurvi, Mariankatu, Tiedekulma, Kuopio...
Guy Delisle Jerusalem 26,50 e Ville Ranta Joku raja 25 e Hugleikur Dagsson Huumorin musta kirja 23,50 e
Rosebud. Kirjoja kivijalassa ja kylillä.
Suuri sarjiskampanja alkaa verkossa tiistaina 4.9. klo 12! Ole ajoissa paikalla. w w w. r o s e b u d . f i
7
2012
37
TEKSTI KUVITUS
TIMO SURKKA KARI SIHVONEN
TEKSTI KUVITUS
TIMO SURKKA KARI SIHVONEN
Laitimmainen kerta
Seuraava vääristelty tositarinan murto-osa on täyttä fiktiota, eikä yksikään siinä mainittu henkilö liity olemassa oleviin irvokkaisiin henkilöihin tai sattuneisiin tapahtumiin millään tavalla.
kerran runoilija, joka sai merkillisen pestin. Totta kai sananiekka oli tavallaan otettu, kun julkkis ja miljonääri Edward Laitimmainen oli tykästynyt kirjaili-
O
L I PA
jan teksteihin ja pyysi häntä yllättäen kirjoittamaan elämäkertansa. Mutta ensisijaisesti kynänkäyttäjä ajatteli oman maineensa menetystä, koska tämä Lykästyksen Ostohelvetin omistaja oli jatkuvasti otsikoissa törttöilyjensä vuoksi. Sitten sepustaja muisti, että eihän hänellä itsellään edes ole mainetta hukattavaksi. Seu-
raavana ajatuksissa oli laskujen pino, joka olisi jotenkin saatava hoidettua. Laitimmaisen pyytämä näyteteksti, jonka kirjailija lähetti, teki miljonääriin vaikutuksen. Aikaa työlle olisi melkein puolitoista vuotta, mikä tuntui kohtuulliselta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida tämän tarinan varrella
monta kertaa, ja kyllähän ne soivatkin. Kirjailija näki fiktiivisen varoituskolmion, mutta ei uskonut vaistoaan. Oli kevät, kun hän puhelimessa suostui työhön.
K
miljonääriltä tuli viestejä ja puhelinsoittoja lähinnä keskiyön ja aaESÄLLÄ
muviiden välillä. Kirjaltajaa tilanne hämmensi: yleensä tuollaisille pannaan luuri korvaan, mutta kun kyseessä on tuleva pomo... Puheen asteella jotain alkoi tapahtua. Sovittiin, että kirjailija saisi ensin postitse materiaalia ja haastattelisi sitten Lykästyksen Ostohelvetissä miljonäärin ny-
38
7
2012
kyistä työyhteisöä ja vanhoja koulukavereita. Lykästys nimittäin oli pienen piirin yhteisö, jossa kaikki tunsivat kaikki. Turistit kävivät siellä lähinnä Ostohelvettiä, sen hotellia, leirintäaluetta ja parkkipaikkaa ihmettelemässä. Laitimmainen kertoi runoilijalle, että hänellä on valmiissa mapeissa paljon materiaalia itsestään. Mutta posti ei tuonut mappeja vielä kesällä. Sen sijaan sekavia soittoja ja käsittämättömiä yöllisiä tekstiviestejä runoilija sai enemmän kuin tarpeeksi: "Hanki Ezkimo-cd Tottakai! Nyt kaljaa ja koskenkorva! Olen ihan tolkuissani." Kesän valuessa eteenpäin runoilija pyysi moneen otteeseen edes jonkinlaista työsopimusta, mutta sitä ei kuulunut. Kirjailija tiesi entuudestaan, että kun miljonääri ei päässyt nuorempana opiskelemaan, hän asettui pikkuhiljaa perheyrityksen johtoon. Mutta näiden tuttujen juttujen sijaan lukijaa saattaisi kiinnostaa se, mitä tälle ihmiselle on tapahtunut ennen nykyistä hulabaloota. Yöllisissä soitoissa kävi ilmi, että muistelmateos pitäisi saada painoon ja valmiiksi seuraavan vuoden marraskuuhun mennessä. Runoilijalle tämä sopi, sillä hän halusi päästä heti töihin: "Voin aloittaa koska tahansa." Aika kului, eikä mitään tapahtunut. Tai jotain tapahtui, sillä välillä miljonääri käväisi otsikoissa milloin minkäkin tempauksen vuoksi.
puhelin soi taas. Laitimmainen nimeää käyttämänsä lihasrelaksantin, "jolla tiputtaa hevosenkin". Et sitten nyt sattunut ottamaan sitä, uniltaan herätetty kirjailija miettii hieman myrtyneenä. "Unilääkkeitä älä ota. Kerran otin yhden oluen kanssa ja heräsin alasti Valtatie 16:n varresta." Runoilija ei uskalla vitsailla, että "sellaisen ketamiinin avullako sinä naisia isket?" "Minulla on suuri sydän", miljoonamies sopertaa jälleen kerran. Jokainen lause alkaa minä-sanalla. "Ajattelen aina muiden parasta." Mutta aina naisia riittää. Naisia naisia. "Teillä on joku oikeuskiista tämän Hamaratin kanssa..." "Eikun Haravat", miljoonamies korjaa. "Ostin hänelle traktorin, ja nyt hän on ominut sen itselleen. Taistelen traktoristani oikeudessa." Kirjailija tuntee niskassaan jäätävän tunteen, ja korvissa soi kohtalon gongin kumahtelu: onko hänestä tulossa tämän tyypin luottoystävä, vaikka hän ei ole koskaan tavannut koko ihmistä? Jos minä olen Laitimmaisen ainoa ystäväksi luokiteltava ihminen, kirjailija miettii, sillä miehellä ei kovin hyvin mene. Kirjailijan kesä kuluu kuin siivillä, sillä tuleva pomo soittaa joka yö kertoakseen olevansa "pikkuisen hutikassa" ja väittää, että "sinusta tulee julkkis". Kirjailijaa
E
R Ä Ä N Ä YÖ N Ä
ei erityisemmin kiinnosta julkisuus, vaan kirjoittaminen ja siitä saatu palkkio. Kirjailija muistuttaa taas kerran, että meidän kuuluisi tehdä kirjallinen sopimus. Laitimmainen mainitsee, että kirjailija joutuu myös allekirjoittamaan vaitiolosopimuksen, kuten kaikki hänelle työskentelevät. Tulevaa elämäkertakirjailijaa
tellin isin ho ö "Syön ntolasta ravi et", t tähte oo. jäänee ri kert ää miljon
kummastuttaa hiukan. Toisaalta, milloinkas omaelämäkerta olisi rehellinen ollut? Laitimmainen lupailee yhä, että korvaus työstä tulee olemaan huomattava, joten kirjailija uskaltautuu lainaamaan lisää sieltä ja täältä selvitäkseen kasaantuvista laskuista. Surkuhupaisat puhelut jatkuvat. "Tämä on niiiiin iso homma. Varaudu käsittämättömään julkisuuteen. Tästä tulee isompi juttu kuin Sofiasta, tiedätkö Sofian?" Kirjailija sanoo että joojoo. Vasta myöhemmin hän ymmärtää, että Laitimmainen tarkoitti Sofi Oksasta. Jälleen uusi soitto keskellä
yötä. Kirjailija keskeyttää tutun jaanauksen ja valittaa, ettei hän vieläkään ole saanut materiaalia, jonka piti saapua kuukausia sitten. Laitimmainen alkaa välittömästi puhua itsestään. Laitimmainen on velkaa pankille kymmenen miljoonaa. "Kaikki luulee, että syön hanhenrintaa ja kaviaaria. Syön öisin hotellin ravintolasta jääneet tähteet", miljonääri kertoo. Kuulemma henkilökunta kantaa hänen kartanoonsa jämät, joita hän mussuttaa yöllä. Ei kai sitä muuten miljonääriksi pääsisikään kuin olemalla pihi, kirjailija ajattelee. Saman puhelun aikana Laitimmainen kehuu ostaneensa urheilutähden auton, koska tykkäsi tavasta, jolla se oli tuunattu. "Tingin hinnan kolmeenkymmeneen tonniin", miljonääri kehuu. Seuraavalla yöllisellä soitolla Laitimmainen mainitsee jälleen projektin tärkeyden: "Tämä on niiiiin iso homma. Kaksi kirjailijaa on yrittänyt aiemmin suoriutua tästä tehtävästä." Mikähän ne yhteistyöt oli katkaissut? Laitimmainen ei kerro. Tämän innoittamana kirjailija suorittaa googlailua ja havaitsee, että muusikkopiireissä tunnettu henkilö oli tehnyt Laitimmaisesta pari vuotta aiemmin kirjan, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Syytä ei paljastettu. Hälytyskellot kalkattavat, mutta taiteilija painaa ne taka-alalle. On kestettävä, hän
ajattelee. Kyllä minä pystyn tähän. Välillä runoilija yrittää miettiä tilannetta ulkopuolisen silmin. Vaikuttaisi siltä, että Laitimmaisella on hinku aloittaa homma, mutta miestä pelottaa. jatkuu. Aamuyöstä saapuu tekstiviesti "Hereillä? Soitanko?" Kirjailija herää kello kuusi, näkee viestin ja vastaa "Soita vaan" ja pistää etunimensä perään. Hetken kuluttua tulee vastaus "Kuka olet?" Menee hetki ennen kuin kirjailija tajuaa, että Laitimmainen on tunnissa unohtanut, mitä oli tekemässä. Lopulta Laitimmaiselle koittaa valoisa hetki, ja hän käskee kirjailijaa kertomaan hintansa. Rahamies ei suostu millään heittämään omaa arviotaan palkasta. Kirjailija ei halua könttäsummaa, vaan kuukausipalkan. Hän ehdottaa yli kolmea tonnia kuussa vuoden ajan, eli siihen saakka, jolloin opuksen on pakko olla valmis. Laitimmainen mainitsee, että meillä kun maksetaan myyjille 1 600 kuukaudessa. Kirjailija kuuntelee huuli pyöreänä ja miettii, että se ei kai voi olla totta, koska sehän olisi alle kaikkien taksojen. Samalla hän muistaa Laitimmaisen aiemman lauseen: "Jokainen miljoona on sentti kerrallaan hankittu." Laitimmainen ei siis tosiaankaan tiedä, mitä ihmisille maksetaan hänen firmassaan.
V
I E S T I T T E LY
7
2012
39
Kirjailija puree huultaan, ettei hän sanoisi, että "joku myyjähän voisi sitten kirjoittaa muistelmasi samaan hintaan".
E S Ä K U U , heinäkuu, elokuu... Samat jutut yöstä toiseen. Jatkuvaa itsetunnon pönkitystä. Minä, minä ja minä. "Oikeudenmukaisuus on minulle kunnia-asia!", "Minulla on kyky syventyä kaikkiin maailman asioihin", "Olen ulospäin suuntautunut ja joustava", "Olen empaattinen". Vähän niin kuin Bono, Sting ja Gandhi. Jankuttamisesta puuttuvat enää koti, uskonto ja isänmaa kliseenippu, jota käytetään höynäyttämään vielä hölmömpiä. Hermo uhkaa mennä, mutta kirjailija uskoo yhä pääsevänsä pian oikeaan kirjoitustyöhön. Syksy saapuu, ja ollaan edelleen lähtötilanteessa. Yllättäen Laitimmainen sanoo puhelimessa seuraavan maanantain sopivan tapaamiselle. Pöljyyttään runoniekka ei pyydä tai vaadi ennakkoon matkarahaa, vaan ottaa kännykällä pikavippiä junalippua varten. Edeltävänä iltana kirjailija lähettää varmistusviestin: "Pistän viestiä, jos sattuisit lukemaan. Huomenna maanantaina mulla lähtisi taas juna sinne (Lykästykseen) aamukuudelta, mutta mahdatko olla hereillä päivällä? Jos saavun paikalle puolilta päivin etkä vastaa puhelimeen, niin sitten mun täytyy melkeinpä lähteä seuraavalla junalla takaisin."
K
Yö mennä muljahtaa maanantaiaamuksi, eikä vastausta kuulu. Viime hetkellä, juuri ennen junan lähtöä saapuu vastausviesti: "Älä tule! Olen luovalla tuulella eli hienosti sanottuna hutikassa. Sattuu kipeästi päähän. Aivot ok." Kirjailija on vittuuntunut ja voipunut. kuluttua näkyy vihdoin valoa tunnelin päässä. Kirjailija on pääsemässä matkaan. Koska edellinen finanssijärjestely on jo mennyt ruokaan ja tupakkaan, hän pyytää tällä kertaa matkarahat etukäteen. Se järjestyy, tasan sentilleen menopaluun verran. Tosin Laitimmainen sanoo, että eihän lippua kannata ostaa ennen junamatkaa, sillä hän menee itsekin junassa pummilla. Hän vain istuu ravintolavaunussa, ja kaikki olettavat, että tottahan hänellä on lippu. Tätä juttua kirjailijan on jo hieman vaikea uskoa. Ennen matkaansa persaukinen kirjailija tekee matkaeväitä, eikä vielä halpaa makkaraa sämpylöiden väliin tunkiessaan arvaa, että niille todellakin tulee olemaan käyttöä.
K
AHDEN V IIKON
liin, joka sijaitsee Ostohelvetin yhteydessä. Sitten hän kohtaa miljonäärin, joka puhuu välillä yllättävän selkeitä. Laitimmainen tepastelee ja esittelee keskelle korpea rakennettua tavaratalo-kauppakeskus-hotelli-kolossia, joka ei lopulta niin suurelta vaikutakaan. Puheet ovat tolkkuja. Kirjailijaa kuljetetaan pitkin kolossin sokkeloita ja kättelytetään jokaisella vastaantulijalla. Hänelle tulee etuoikeutettu olo. Ei kai tämä nyt paskempi homma voi olla? Kyllä minä saan tämän homman pulkkaan, vaikka pi-
terapeutin? Hetkinen, kirjailija oivaltaa, sitähän minä olin koko viime kesän. Hän oli lapsellisesti uskonut, että vain fiktiossa on ihmisiä, jotka uskovat, että rahalla saa kaiken. Voiko sellaisia olla myös tosielämässä? Olisi täysin moraalitonta kehua tätä miestä kirjan verran sillä muunlainen totuus kuin omakehu ei tästä koskaan tulisi julki. Kirjailija kyselee Laitimmaiselta Ostohelvetin ulkopuolella olevasta grillistä, joka näyttää hauskalta paikalta. Sinne ei kannata mennä! Sinne älä mene! Siellä on outoa sakkia! Laitimmainen melkein kiivastuu. Myöhemmin kirjailija kuulee huhun, että Laitimmainen kannettiin sieltä joskus ulos. Siinä lienee syy paikan huonomaineisuuteen. Laitimmainen intoilee vielä, että kun homma alkaa, kirjailija tarvitsee Lykästykseen paikan päälle työhuoneen, jonne Laitimmaisesta tehdään aikajana. Tekstintekijä on saada yskänkohtauksen. Kirjailijalla ei kylläkään ollut mitään aikomusta viettää Neverlandissa aikaa yhtään enempää kuin olisi pakottavan tarpeellista. Mieluummin teen haastattelut täällä ja kirjoitustyön omissa kotioloissani, hän sanoo, mutta se näyttää menevän kuuroille korville.
Lopulta kirjailija pääsee katsomaan materiaalia, jota Laitimmaisella on itsestään. Miljonääri esittelee arkistohuonetta, jossa on yli 200 hänestä kertovaa mappia. Ne eivät sisällä muistiinpanoja, eikä seassa ole päiväkirjoja. Ne ovat pelkkiä lehtileikkeitä iltapäivä- ja juorulehdistä. on kaikki, mitä tälle ihmiselle on hänen mielestään tapahtunut hänen elämänsä varrella. No, mikäs siinä, kirjailija ajattelee. Lehtileikkeitä on hirvittävä määrä, mutta kirjailija tietää, että kyllä hän selättää tuon työmäärän alle vuodessa. Otetaan näistä kaikista kopiot, ja saat ne kotiisi rekalla, Laitimmainen sanoo. Kirjailija nyökkäilee mykkänä. Mapit sisältävät sen, minkä kuka tahansa on voinut juorulehdistä lukea. Kiinnostavaa olisi ollut kirjoittaa siitä, mitä miljonääri puuhasi niinä vuosina, kun hän ei vielä ollut astunut bisneksen johtoon. Kirjailija olettaa, että mapeissa ovat vain ne lehtileikkeet, jotka siellä halutaan olevan. Laitimmainen ainakin yrittää määrätä täsmälleen, mitä hänestä kirjoitetaan. Miljonääri kertoo, että hän käytännössä omistaa VIRNU-lehden, koska hän hommasi nykyisen päätoimittajan sille pallille. Tässähän on köyhän miehen William Randolph Hearst, kirjailija oivaltaa.
I
LTA L Ä H E S T Y Y.
S
IINÄ SIIS
ttelee äri esi ta, ä Miljon huonet arkisto n yli 200 jossa o ertovaa tä k hänes ppia. ma
täisikin vuoden ajan sietää niitä yöllisiä soittoja, kirjailija toistelee itselleen. Kirjailija kohtaa miljonäärin henkilökuntaa ja miettii, millaista skientologien kirkoissa on. Voisiko olla niin, että Lykästyksen menestyksestä ovat vastuussa ihan muut ihmiset kuin Laitimmainen? Kirjailijalle tulee olo, että Laitimmainen selvästi näyttelee kuuntelevansa muita. Tarvitsisikohan tämä ihminen
U U TA M A N junanvaihdon jälkeen kirjoittaja on perillä. Lykästyksen Ostohelvetissä kaikki on auvoista ja ihanaa. Kirjailija on saapunut Neverlandiin. Hän kirjoittautuu hotel-
M
40
7
2012
Joka tapauksessa asiat näyttävät lopultakin luistavan. Laitimmainen erkanee hetkeksi kirjailijasta ja antaa tälle ruokasetelin, joka kelpaa yhteen ruokailuun hotellin ravintolassa. Toistaiseksi tämä riittää kirjailijalle, joka on säästänyt vähiä rahojaan yömyssyjä varten. syö hotellin alakerran ravintolassa, jonne Laitimmainen saapuu istumaan. Miljonääri kertoo jälleen kerran, että tästä ravintolasta hänelle toimitetaan iltaisin ylijääneet ruoat, joita hän syö yöllä. Kirjailija ei ole ihan varma, kuuluisiko tämä asia paljastaa tulevassa elämäkerrassa. Tuleva elämäkerturi ja Laitimmainen lyövät kättä päälle ja sopivat yli kolmen tonnin kuukausipalkkiosta, jota kirjailija tulisi saamaan vuoden ajan. Kirjailija kyselee taas kerran kirjallisen sopimuksen ja koska miljonääri asiasta mainitsi vaitiolosopimuksen perään. "Ne ehtii", Laitimmainen vastaa, eikä kirjailijan tyrkyttämä verokorttikaan kelpaa. Kirjailija piipahtaa Ostohelvetin viinakaupassa. Oltuaan koko matkan ja Suuren Tapaamisen ajan selvin päin kirjailija narauttaa hotellihuoneessa viskipullon korkin auki ja tuijottaa katossa olevaa kristallikruunua. Kirjailija soittaa naisystävälleen kotipuoleen ja kertoo käyvänsä hotellin alakerran pubissa. Nainen huomaa heti, että kirjailija on jo valmiiksi maistissa. Mitä sitä turhaan valehtelemaan. Vähän olen. Alhaalla kirjailija huomaa, että kaikki kauppaparatiisin ravintolat sulkevat ovensa kello kymmenen tienoilla, viimeinen kello 22.30! Viereinen grillikään ei ole auki. Tämähän on yksi perkeleen persereikä koko Lykästys! Kirjailija sulkeutuu hotellihuoneeseen viskipullon kanssa. Nälkä kurnii taas, ja rahat ovat finito, mutta onneksi hän on tehnyt niitä sämpylöitä junaevääksi. Kristallikruunun alla hän syö taskulämpimiä sämpylöitään ja ottaa kyytipojaksi kraanavedellä jatkettua viskiä. Hän ajattelee kauhuissaan: siis täälläkö Jumalan hylkäämässä sisäsiittolassa, jossa kaikki kilvan kehuvat Laitimmaista, minun pitäisi kulkea haastattelunauhurin kanssa kuin piski talutushihnassa ja naputella sitten puheita puhtaaksi hotellihuoneessa yksin alkoholisoituen? Vuoden ajan? Ja seinällä perkeleen aikajana tästä itseriittoisesta Laitimmaisesta, jolla on Teksas päänsä sisällä! Tämä ajatusleikkinä alkanut pelleily oli mennyt aivan liian pitkälle. Laitimmainen ei ole täysissä ruumiin ja sielun voimissa ja pian en olisi minäkään, kirjailija
K
IRJAILIJA
tajuaa. Jokainen Laitimmaisen seurassa vietetty minuutti syövyttää mielikuvitustani kuin Alienin veri avaruusaluksen välikattoja, hän miettii. Huoneessa ei saa polttaa. Runoilija vetää spaaderoa ulkona, jossa auringonnousu puree silmiin, ja miettii, että miten vitussa saisi tämän homman sabotoitua. Vaan eihän kirjailijan tarvitse, sillä sabotoija löytyy ihan tämän savotan toisesta päästä. kirjailija on helpottunut siitä, että vierailu Vatikaanivaltiossa on ohi. Junassa hän yrittää ymmärtää, mitä on todistanut. Oliko kirjailija tavannut ihan aidon narsistin, jonka jokainen teko tähtää itsetunnon ja minäkuvan pönkittämiseen? Kotipuolessaan runoilija kuitenkin yllättyy: Laitimmaisen firma on maksanut hänelle hieman ennakkoa! Hän juhlii (vai juhliiko, sillä häntä etoo ja ällöttää oma itsensä ja koko tilanne) kättä päälle -sopimusta ja menettää monta päivää elämästään. Samalla hän vakuuttelee itselleen, että se, mihin hän on ryhtymässä, on ihan oikein ja että voi kai sitä rahasta myydä kunniansa ja sielunsa. Hän huomaa olevansa pian samassa syyntakeettomassa jamassa kuin jokin Citizen Kanen sekundaversio, joka hyvällä onnella saa aamuisin housut jalkaansa ja päättää palata tolpilleen.
P
A L U U M AT K A L L A
Kun Laitimmainen lopulta soittaa, hän kertoo, ettei häntä saanut kiinni, koska vesilasi oli kaatunut hänen kommunikaattorinsa päälle. "Olin ehkä pikku hutikassa." Sitten taas samoja lässytyksiä, joita kirjailija oli kuunnellut keväästä saakka: "nyt pitää saada hommaan vauhtia" ja "tästä tulee niiiiin iso juttu!" Keväästä saakka tätä, ja edelleen ollaan starttikuopissa. Uskomatonta! Voiko olla mahdollista, että Laitimmainen on yksin ne miljoonansa hankkinut, vai onko siinä ollut esikunta asialla?
J
SEURAA taas odottelua viikkokaupalla. Mitään ei tapahdu. Ei kuulu rekkaa, joka toisi materiaalia. Ei kuulu työsopimusta. "Joo, kyllä tämä pitää saada heti käyntiin", Laitimmainen tohisee samoja lauseita kuin edellisenä keväänä. Kirjailija viestittelee, että alkaa olla kiire, jos elämäkerran pitää olla valmis alle vuodessa. Marraskuun loppu alkaa häämöttää, ja runoilija pistää taas kerran viestiä. Mitään ei tapahdu, kunnes joulukuun alkupuolella kirjailija saa viestin: "Saamani tietoni mukaan asiat ovat lakimiehen kassakapissa. Kaikki pitää hoitaa lakien mukaan. Suomen laki!" Mikähän tässä on takana, runoilija ihmettelee. Savustaako hovi Laitimmaista pois valtaistuimelta, ovatko ne laittamassa sitä holhoukseen? Kirjailija lähettää sähköpostiviestejä sihteerin kautta toivoen, että tämä saisi isäntänsä aisoihin. Mitään ei tapahdu. Alkaa näyttää siltä, että työsopimuksen, lähdemateriaalin ja palkan saanti Lykästyksen suunnalta on yhtä helppoa kuin tulikuuman ranstakan työntäminen karhun perseeseen.
S
ITTEN
jo pitkällä, kun Laitimmainen on saanut pyydettyä sopimuksen lakimieheltään. Laitimmainen lähettää sopimuksen kirjailijalle ja kertoo lähetteessä, ettei ole itse lukenut sitä. Sopimus on totaalisen amatöörimäinen. Jo kirjailijan nimi on kirjoitettu väärin. Palkkion määrä on jätetty avoimeksi. Erityisesti muutama kohta sopimuksessa on varsin hurja. Kustantajalla on valta muuttaa käsikirjoitusta ja teosta haluamallaan tavalla ja luovuttaa käsikirjoituksen ja teoksen oikeuksia kolmannelle osapuolelle. Käsikirjoitus ja teos? Teoshan tehdään käsikirjoituksen pohjalta. Ja kuka on "Kustantaja"? Ilmeisesti miljonääri Laitimmainen itse. Kirjailija miettii, onko tämän sopimuksen hahmotellut joku ihan laillistettu juristi, jolla on sellainen kehystetty diplomi seinällä. Mikäli kirjassa tuodaan julki kolmansien osapuolien yksityiselämään
OULUKUU ON
ja erturi lämäk ainen E m Laitim kättä lyövät opivat ja s päälle tonnin n kolme alkasta. usip kuuka
tai yrityssalaisuuksiin liittyviä tosiasioita, tekijän (Kirjailija miettii, että kuka helvetti on "Tekijä", kun sopimuksen alussa on määritelty vain "Kirjoittaja") on hankittava teoksessa esiintyvien henkilöiden kirjallinen suostumus tietojen julkistamiseen. Lisäksi kirjoittaja vakuuttaa pitävänsä salassa tiedot, jotka ovat yksityishenkilöiden yksityiselämään liittyviä. Salassapidon rikkomisesta sovitaan täten kuudenkymmenentuhannen euron sakko. Lisäksi Laitimmaisella on oikeus saada korvaus salassapidon rikkomisesta. Siis tämän mukaanko oli-
si tehtävä elämäkerta, kirjailija pähkäilee. Kun kaikki materiaali tulee Laitimmaiselta, eihän kirjoittaja voi mitenkään vaikuttaa materiaalin paikkansapitävyyteen! Kirjailija kyselee neuvoa kirjailijaliiton juristilta. Lakinainen on järkyttynyt luettuaan Laitimmaisen sopimusteelmän. Asiantuntijalta saapuu sivutolkulla kommenttia. Esimerkiksi tuo kuudenkymmenentuhannen euron sopimussakko on järjetön. Eritoten, jos kustantajalla on oikeus muokata tekstiä miten haluaa, tekijällä ei missään nimessä pidä olla lopullista vastuuta esimerkiksi yksityiselämää koskevista tiedoista. Lisäksi sopimuksessa jää tyystin epäselväksi, kenelle tämä kuusikymmentätuhatta euroa kuuluisi maksaa. Runoilija naurahtaa ajatellessaan, että jospa Laitimmaiselle on tärkeää se, että kuusikymmentätuhatta euroa maksetaan. Se ja sama, kuka maksaa kenelle, kunhan raha vain liikkuu. Kirjailija saa avukseen yleisesti käytetyn kustannussopimuspohjan ja tekee sopimukseen liiton juristin ehdottamat asialliset korjaukset ja muutosehdotukset. Kun joulukuu on puolessavälissä, hän lähettää ne Laitimmaiselle ja tämän lakimiehelle. Parin päivän kuluttua, sunnuntaina, Laitimmainen soittaa hyvillä mielin ja kuulostaa positiiviselta. "Huomenna neuvotellaan sopimus kuntoon!" Seuraavana päivänä käy ilmi, että ilmeisesti Laitimmainen ei ole lukenut sähköpostejaan varmasti yli kuukauteen kunnes vasta nyt. Laitimmainen viestittää: "Iltaa! Mulle et vittuile! Perun koko projektin. Paskahousujen kanssa en työskentele."
IRJAILIJA ihmettelee, että mitä helvettiä. "Mulle et vittuile." Mistä tämä on nyt suuttunut? Kirjailijan käsitys ihmisluonteesta laajeni jälleen, eikä suinkaan hyvällä tavalla. Runoilija muistelee, kuinka Laitimmainen kehui puhelimessa sillä, ettei hän koskaan kiroile. Koska miljonääri päätyi kirjoittamaan äidin kieltämiä sanoja, jokin on loukannut häntä pahasti. Olisiko runoilijan pitänyt hyväksyä suoraan Laitimmaisen järjetön sopimus, jota miljonääri itse ei ollut edes lukenut, eikä lähettää liiton edustajan korjausehdotuksia? Laitimmaiselta saapuneen viestin hän lähettää forwardina liiton juristille, joka on yhtä ällistynyt: Jopas oli reaktio! Kirjailijalla on täysi oikeus pyytää lainopillista apua sopimuksia tehtäessä ja yleensä toinen sopimusosapuoli sen
kyllä ymmärtää. Suullinen sopimus pätee samoin kuin kirjallinenkin, joten periaatteessa Laitimmaiselta voitaisiin vaatia korvauksia sinulle suullisen sopimuksen rikkomisesta. En kuitenkaan ole mitenkään vakuuttunut siitä, onko se tie, jolle kannattaa tämän Laitimmaisen kanssa lähteä... jälkeen kirjailija on helpottunut. Uskomaton sekasotku, joka ei tähän lopu. Muutamaa päivää ennen jouluaattoa Laitimmainen lähettää viimeisen sähköpostiviestinsä, jonka jälkeen hänestä ei kuulu enää mitään. "Iltaa! Nyt on sopimus saatava äkkiä aikaan, että päästään hommiin!" Kirjailija tuijottaa viestiä silmät teelautasina. Tämä tajunnan toisella tasolla liikkuva älyn jättiläinen ei muista lähettäneensä vittuiluviestiä, jossa hän perui koko projektin!
K
A IK EN KOETUN
K
I R J A I L I J A O N nyt yhtä kokemusta viisaampi. Mitä jäi käteen? Velkaa yli viisi tonnia, koska hän kieltäytyi tänä aikana muista hommista. Miljonäärin ehdottaman projektin vuoksi köyhä kirjailija joutuu ojasta ulosottoon. Mikään palkkio ei silti olisi korvannut komerokirjailijana toimimista yhden perkeleen tuuliviirin orjana. Mitä tuolle ihmiselle on oikein tapahtunut? Kirjailija tajuaa olevansa onnellisemmassa asemassa kuin Laitimmainen ikinä jo siksi, että Laitimmainen on se, joka joutuu elämään itsensä kanssa aamusta iltaan. Ehkä Laitimmainen ei itse ole syypää aivan kaikkeen. Ei kai hän voi kehenkään luottaa ilman juristia, mutta siltä tieltä tuskin on paluuta. Kirjailija miettii, onko miehellä jossakin samanlainen henkilääkäri ja ihmiskokeilija kuin Michael Jacksonilla oli. Kirjailija tutkii seitsemän kuukauden aikana kerääntyneitä tallenteitaan, sähköpostiviestejä, tekstiviestejä ja muita muistiinpanojaan ja miettii, josko tästä kaikesta saisi aikaan pakinan tai artikkelin. Ei tätä kukaan uskoisi.
K
kaikessa vituttaa kirjailijaa aivan erityisesti? Se, että muuan aloituslause jäi kokonaan käyttämättä. Hän oli aina halunnut aloittaa omansa tai jonkun muun muistelmat tieteellisesti täysin pätevällä lauseella, jolla kenen tahansa muistelmat voisi aloittaa. "Jokainen poika alkaa masturboida noin 1213 vuoden iässä, joten yli nelikymppisenä herra X oli jo täysinoppinut runkkari." Lause jäi edelleen käyttämättä.
M
I K Ä TÄ S S Ä
HelsinginAikuisopisto.fi
Oletko kiinnostunut globaalin vastuun kysy
Plan Suomi hakee yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kehityskysymyksistä kiinnostuneita Mitä?-verkoston Johto- ja Suunnitteluryhmään (JoS) Vaikuttamistyön kanavana toimiva nuorten aikuisten Mitä?-verkosto hakee JoS-ryhmäänsä uusia 18-30-vuotiaita jäseniä. Ryhmä suunnittelee, kehittää ja koordinoi verkoston toimintaa yhdessä taustaorganisaatio Planin kanssa. JoS-ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ryhmässä pääsee mm. > ideoimaan verkoston uutta, innovatiivista vaikuttamistoimintaa > oppimaan lisää vaikuttamistyöstä ja globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä > saamaan kokemusta järjestötyöstä > muuttamaan maailmaa loistotyyppien kanssa Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 13.9.2012. Valittu JoS-ryhmä aloittaa toimintansa Kerro hakemuksessa motivaatiostasi toimia JoS-ryhmässä sekä mahdollisesta vapaaehtoistyötai vaikuttamistyökokemuksestasi. Lisätietoja antaa verkostokoordinaattori Anna Peltoniemi:
myksistä
ja aktiivisesta vaikuttamisesta maailman tilaan?
Matka alkaa tästä.
Mieti, mikä sinua kiinnostaa ja valitse kohteesi syksyn yhteishaussa17.9. 2.10.2012.
matka.turkuamk.fi
80 % Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneista saa työpaikan ja vielä opiskelukaupunkinsa alueelta. Opiskele ammattiin, jota työelämä tarvitsee!
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
AJAN HERMOLLA
Aktiivista kansalaisuutta tukemassa ja kouluttamassa Tutustu materiaaleihin: www.ksl.fi/julkaisut
ARKKITEHTUURIKERHOT
Tykkäätkö rakennella ?
Ryhmät: 7-9 v. / 10-14 v. / 14 v-18 v. Vanhempi ja lapsiryhmät: 4-6 v. Arkin opetuksessa pääpaino on omakohtaisessa kokeilemisessa ja kolmiulotteisessa rakentelussa. Viikoittaisissa kerhoissa suunnitellaan ja rakennetaan erilaisista materiaaleista.
mukaan voi tulla kaiken ikäisenä !
Opetuspisteet: Kaapelitehdas Ruoholahdessa, Vernissa Tikkurilassa ja Koulumestarin koulu Espoon Muuralassa English speaking clubs at the Cable Factory (7-9 y. and 10-14 y.) Arkitekturklubbar också på svenska (7-9 år och 10-14 år)
+358 9 685 64 26 | info@arkki.net | www.arkki.net
Tänä vuonna
FEISSARIT EIVÄT JÄÄ TALVIUNILLE,
Meillä saat kunnon tuntipalkan, joustavat työajat sekä innostavan työilmapiirin!
tule mukaan Greenpeace-jengiin!
töitä on tarjolla päivä-, ilta- ja lauantaivuoroissa
www.greenpeace.fi/feissari , 045 133 2000
w w w.olehyvaluonnontuote.fi
oida H kset hiu esän k
EKOLOGINEN
OLE HYVÄ -SHAMPOO PESEE HIUKSET HELLÄSTI JA HOITOAINE RAVITSEE NE LUONNON VOIMALLA.
KULTTUURI
NÄYTTELYT RUUMIINKULTTUURI KIRJALLISUUS ELÄVÄ KUVA
KULTTUURI
MUSIIKKI
1 2012
KUVA
KUVA
43
Ekoseksuaali nai ilmaa
L O V E A R T L A B O R AT O R Y on itseään ekoseksuaaleiksi kutsuvan kaksikon, Annie Sprinklen ja Beth Stephensin, seitsemänvuotinen performanssi, jossa he menivät seitsemän kertaa naimisiin toistensa sekä esimerkiksi maan, veden ja ilman kanssa. "Kuva on hääalbumistamme: Santa Cruzin punapuumetsät, Kalifornia, toukokuun 17. 2008. 350 häävierasta todistivat meidän neljänsiä vihreitä häitä. Juhlassa esiintyi morsiusseuruidemme lisäksi 26 performanssitaiteilijaa. Annoimme lupauksemme Maalle, sen virallisti Guillermo Gómez-Peña, joka on meidän korkein atsteekkipappimme. Toivoimme, ettei kukaan antaisi meille materiaalisia lahjoja, vaan että juhlaan saapuvat ihmiset loisivat yhdessä kanssamme hääjuhlan. 170 ihmistä ilmoittautui vapaaehtoisiksi ja auttoi meitä. Tapahtuma oli taiteilijoiden unelmahäät."
Anti Contemporary Art Festival 25.30.9. Kuopiossa. Ekoseksuaalit Annie Sprinkle & Beth Stephens sanovat tahdon Kallavedelle festivaalin päättävällä hääristeilyllä. http://loveartlab.org/
EKORAKKAUTTA. Annie Sprinkle (oik.) ja Beth Stephens naivat syyskuussa Kallaveden.
Erkki Pirtola pääsi näkemään lähes ensimmäisenä Juha Pesosen voimakkaat maalaukset Valkeakoskella. Mummolan autotallista nousivat esiin...
Rakkauden kauhut
UHA Pesonen, 40, pakeni aikoinaan vaikeaa parisuhdettaan mielisairaalaan, mutta joutui ojasta allikkoon. Päästyään eroon niin sairaalasta kuin parisuhteestakin hän sulkeutui mummolan autotalliin. Siellä tamperelainen taiteilija maalasi ahdistuksensa ulos. Vanereille ja kovalevyille on öljyväreillä syntynyt palanen tuskataiteen historiaa. Pesosen toistasataa teosta käsittävä sarja vertautuu tasoltaan ja sisällöltään mihin tahansa nykytaiteen angstimaalauksiin, mutta hänen tarinansa tekee siitä erityisen. Taiteilijaksihan ei tulla, ennen kuin on koettu rakkauden kauhut. Rakkauden riemu toi kolme
josta toinen puoli pyrkii ylös selkeyteen, mutta toinen on vätys, pilaa kaiken. Viha-rakkaustarinan kuvissa kukkii musta huumori. Joissakin tauluissa on tekstiä: "Mikki Hiiren IHMEELLINEN tukehtumiskuolema." Jotkut maalaukset on tehty ruoka-aineksista, joita Pesonen sotki väreihin. Eräässä mestariteoksessa on Ihmispanssarivaunu. päästyään Pesonen yritti vielä kerran vaimonsa kanssa, mutta yritys päättyi katastrofiin. Sen jälkeen he erosivat lopullisesti. "Olin täysin tyhjän päällä. Vaihtoehtona oli itsemurha. Mummola oli tyhjillään, ja ryhdyin maalaamaan. Maalaus maalaukselta angstit hellittivät, ja elämääni alkoi tulla järkeä. Koko tähän matkaani meni lähes 10 vuotta. Nyt olen taas aikuinen ja aivan eri ihminen. Ilman taidetta, joka on minua kannatteleva voima, olisin kuollut." Pesonen on nyt vakaasti naimisissa, ja kaksi uutta lastakin on tullut. Nykyään hän tekee minimalistisia piirustuksia eikä enää maalaa.
S A I R A A L A S TA
MUUTOKSEN JÄLKEEN.
Juha Pesonen maalasi angstinsa pois. Youtubesta löytyy Erkki Pirtolan video Pesosesta ja tämän taiteesta.
J
lasta, mutta se kääntyi murhekierteeksi. väsyneenä puukolla uhkailu -leikkiin saatoin avata paitani ja pyytää häntä iskemään mahaan. Hän ei kumminkaan lyönyt, koska koki ilmeisesti minun olevan jotenkin henkisesti vahvempi tällöin. Luovalle tuhoamiselle löytyi uusi tapa ilmentyä, kun psykoosi iski päälle. Suosikkiuhkauksia olivat talon polttaminen ja kaivoon tai junan alle hyppääminen. Kun puolisoni yritti itsemurhaa unilääkkeilläni ja hain häntä sairaalasta, päätin, että jotain muutosta on tultava. Kun en saanut häntä hoitoon, ryhdyin itse hakeutumaan sinne. Kun yritin päästä psykiatriseen hoitoon, minut tyrmättiin sanomalla, ettei tänne niin vaan pää"VIIMEIN
se. Perheterapiamme kautta pääsin sitten vihdoin sisään suljetulle osastolle. Siitä alkoi minun uudelleensyntymäni. Itkin, itkin ja itkin. Tunsin itseni vauvaksi, joka halusi syliä. Puolisoni tuli perässäni, mutta hänet asetettiin toiselle osastolle. Lapsemme olivat tuolloin mummon hoidossa." keskellä roikkuu nyrkkeilysäkki. "Olin niin pihalla sen kaiken jälkeen, että ainoastaan hakkaamalla itseni väsyksiin koin ruumiillisen olemassaoloni. Onneksi eksyin Oriveden opistolle, josta sain yllykkeen taiteiluun." Kuvista nousevat esiin erilaiset satuttamisen muodot. Kaksi hahmoa liimautuneena toisiinsa seksuaalisen umpilukon kautta tai yksi henkilö kaksoisolentona,
A U T O TA L L I AT E L J E E N
Erkki Pirtola
KULTTUURI
44
7
2012
KULTTUURI
Riiko Syyrian sakissa
Aivopesikö Syyrian al-Assad taiteilija Riiko Sakkisen?
2011 ristiriitoja rakastava, mainoskuvastolla leikittelevistä töistään tunnettu taiteilija Riiko Sakkinen sai opetuskeikan ja residenssin Syyriasta. Vierailu sisällissodan partaalla olleeseen maahan murensi taiteilijan huolella rakennettua pseudokyynistä imagoa. Kesällä 2012 Sakkinen palasi Syyriaan pitämään näyttelyn. "Ensimmäisellä Damaskoksen-vierailulla menin paikalle länsimedian tarjoaman tiedon varassa. Tutustuttuani paikallisiin jouduin kyseenalaistamaan kaiken, mitä olin luullut tietäväni." Sakkinen on mainostanut olevansa "aina eri mieltä ja aina väärässä". Myös Syyrian suhteen Sakkisesta on tullut toisinajattelija. Hän kertoo, että paikan päällä länsimaissa välitetty mustavalkoinen kuva osoittautui silkaksi propagandaksi. Syyrian hallituksen joukot ovat eittämät-
S
Y K S Y L L Ä
tä osallistuneet ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikoksiin. Silti monet syytöksistä ovat Sakkisen mukaan absurdeja. Räikeät ylilyönnit tekevät vääristelyn näkyväksi. "Kesällä uutisoitiin, että maan hallitus on tehnyt virallisen päätöksen kiduttaa lapsia. Eiväthän he niin tyhmiä ole. Kenraalitkin ovat pragmaattisia."
P E R S I A N L A H D E N sodan alla 1991 sotaa oikeutettiin väitteillä siitä, että Saddam repi keskosia keskoskaapeista väitteet uskottiin, koska ne haluttiin uskoa. Myöhemmin kaikki paljastui harkituksi propagandaksi. "Emmehän me tunnista itseemme kohdistettua propagandaa. Syyrialainen ystäväni näytti minulle New Yorkin Times Squarella ottamiaan kuvia, joissa kulutusmainosten välissä oli Iranin vastaisia mainoksia. Hän tuumaili, että länsimaissa on aina hurja käydä, kun kaikki paikat ovat pullollaan poliittista propagandaa."
TAIDETTA MAAILMALTA. Guardian of the Homeland (2011).
ÄÄNITAIDETTA TÖÖLÖSSÄ.
Petri Kuljuntausta remontoi työhuoneestaan gallerian.
Ääniä hiljaisuudesta
Äänitaitelija John Cagen syntymävuosi sai kruunukseen äänitaiteen gallerian Akusmatan.
Tudor istui 29.8.1952 pianon ääreen Woodstockissa New Yorkissa järjestetyssä pianoresitaalissa. Hän avasi ja sulki instrumenttinsa kannen kolme kertaa. Tapahtuma kesti 4 minuuttia ja 33 sekuntia. Koko aikana Tudor ei soittanut säveltäkään. Kyseessä oli John Cagen 4'33-sävellyksen kantaesitys.
D
AV I D
yksi harvoista maailman äänitaiteen gallerioista, joka toimii ympärivuotisesti. Ei siis ole ihme, että se on herättänyt paljon huomiota maailman äänitaiteilijoiden keskuudessa. pidetään usein vaikeana taiteena. Vaikka John Cagekin kantaa mukanaan avantgarden leimaa, hänen ajatustensa ja musiikkinsa kautta äänitaidetta on helppo lähestyä. Cagen taide on hauskaa taidetta. Yksi perinteinen äänitaiteen leikkikenttä on tuttujen soittimien muuntelu. Hyvä esimerkki on preparoitu piano, eli piano, jonka kielien väliin voidaan äänen muuttamiseksi laittaa esineitä aina juomapilleistä käpyihin. Cage myös rakensi omintakeisia soittimia, kiinnostui ihmiskehon äänestä ja tietysti myös koneista. Periaatteessa kaikki maailmasta löytyvä ääni kelpasi musiikin rakennuspalikaksi. Löytääksen musiikin täytyy vain kuunnella vähän eri tavalla.
Ä Ä N I TA I D E T TA
syntymästä tulee syyskuun alussa kuluneeksi sata vuotta. On hauska sattuma, että lähelle juhlapäivää osuu säveltäjän tärkeimmän teoksen 60-vuotisjuhla. Sattumaa on myös se, että kuin juhlavuoden kruunuksi juuri tänä vuonna Helsinkiin avattiin maamme ensimmäinen äänitaiteen galleria Akusmata. Akusmata on säveltäjä ja äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan projekti. Kuljuntausta remontoi Tukholmankadulla olevan työhuoneensa galleriaksi ja alkoi kutsua tilaan taiteilijoita esittelemään teoksiaan. Akusmata on
JOHN CAGEN
dakseen äänen: jos teoksessa on mukana visuaalisia elementtejä, ne on aina perusteltu äänen kautta. Näin on esimerkiksi Miriam Akkermanin Info-room-teoksessa. Työ oli esillä kesäkuussa Muu-galleriassa. Huoneessa oleilijoiden äänet tallentuivat seinien sisässä olleisiin mikrofoneihin. Sieltä ne kaikuivat viiveellä uusien tulijoiden kuunneltaviksi. Akusmata on päättänyt kesätaukonsa ja avannut ovensa uudelleen. Syksyn ensimmäinen taiteilijavieras on puolalainen äänitaiteilija Kacper Ziemianin. Hän käsittelee työssään Helsingistä löydettyjä ääniä. Käytännössä Ziemianinin teos siis dokumentoi ja kommentoi kaupunkimme nykyistä äänimaisemaa. Siinä eivät sadan vuoden takaiset vesiputket kohise. Jotain uutta on tapahtunut.
sini mononen Akusmata, Tukholmankatu 7 K, kellari, Helsinki, www.akusmata.com
esillä oleva taide on ottanut lähtökohK A I K K I A K U S M ATA S S A
KULTTUURI
Klaus Welp
46
7
2012
AJASSA KULTTUURI
Taiteellinen ompeluseura
Hanneriina Moisseinen pisteli isänsä katoamisen kankaalle.
leilla sarjisompelua on mahdollista päästä kokeilemaan itse. Hanneriina Moisseisen ja Kaija Papun vetämä Ompeluseura-työpaja järjestetään Kiasmassa perjantaina 7.9. "Siitä tulee semmoinen taiteellinen ompeluseura. Ompeleminen on niin hidasta, ettei muutamassa tunnissa ehdi luulA R J A K U V ATA I T E I L I J A Hannetavasti tehdä kuin yhden ruudun, riina Moisseinen sai poikkeuksel- mutta se voi olla tulevan sarjiklisen idean istuessaan Kuhmon sen alku", Moisseinen kertoo. kirkossa vuonna 2005. Hän päätti Museon kakkoskerroksessa ommella osan tekeillä olleen sar- järjestettävä työpaja kestää koljakuvansa ruuduista. me tuntia, joten kannattaa tulla "Ajatus lähti siitä, kun näin ajoissa paikalle. Tarvittavat välivanhoja käspaikkoja ja kirjottuja neet ja materiaalit löytyvät talon huoneentaulupuolesta, mutta ja. Tajusin, että Moisseisen mukaan yksi asia olisi ommellut ruudut sopisivat hyhyvä tuoda mukaalla elem naan: idea. vin häpeällisiin "Omp ustan "Jos on joku tarinoihin, jotka m kuron peen." valmis luonnos, halusin tuolloin um se kannattaa ehkertoa. Vanhoaukon dottomasti ottaa jen tekniikoiden avulla oli mahmukaan. Nolladollista laajenpisteestä aloittataa tarinoiden aikaperspektiiviä minen ja ideointi vie paljon aikaa. ja osoittaa, että häpeällisiä jut- Toki mukaan saa tulla, vaikkei tuja on ollut aina." ideoita olisikaan." Sarjakuva edustaa Moisseiselle populaarikulttuuria, jota hän halu- T U L E VA S Y K S Y O N Moisseiselle aa värittää erilaisilla tekniikoilla. kiireistä aikaa. Hän on valmisteOmpelu on työskentelymuotona lemassa uutta Isä-nimistä albuaikaa vievä, mutta rosoinen jälki miaan, jossa ompeleilla on keselävöittää kokonaisuutta. keinen merkitys. "Tekstiilitöillä voi pehmentää "Käsikirjoitus on pitkä, noin kovia aiheita. Ne myös pysäyttä- 160 sivua, joista ommeltuja sivuja vät tarinankerronnan, sillä lukija on noin kolmasosa. Tarina kertoo jää väkisinkin katsomaan niitä pi- siitä, miten isäni katosi jäljettödemmäksi aikaa kuin muita kuvia." miin, kun olin 10-vuotias", MoisH E L S I N G I N sarjakuvafestivaaseinen kertoo.
KÄSPAIKKA SARJAKUVANA.
Hanneriina Moisseisen mukaan ommellut ruudut sopivat hyvin häpeällisiin tarinoihin.
KALENTERI
KÄTILÖ, sodan raakuuksien keskellä suomalainen kätilö rakastuu SS-upseeriin, Katja Ketun tosipohjaisen romaanin dramatisoinnin ensi-ilta 8.9. Oulun kaupunginteatterissa. FINGERPORI, Pertti Jarlan sarjakuvien maailma sujahtaa näyttämölle, pääosissa muun muassa Taisto Reimaluoto & Marit Turunen & Lehtonen, ensi-ilta 11.9. Espoon kaupunginteatterissa.
RUUMIINKULTTUURI
TOINEN PUOLIAIKA, mitä tapahtuu jos yhteys rationaalisen mielen, tunteen, kehon & toiminnan välillä katkeaa, elävätkö mielen & kehon muistot ristiriidassa? Joona Halosen ryhmäteoksen ensi-ilta 6.9. Helsingin Zodiakissa.
PRAYER OF THE HEART, japanilaisen Ken Main butotanssisoolo 14. 16.9. kello 19 Helsingin KokoTeatterissa.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 17.9. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TANSSI
Arja Raatikaisen nykytanssiteos käsittelee hiljentymistä & kehon muistia sekä tuo näyttämölle kaksi seniori-ikäistä, pitkän uran tehnyttä taiteilijaa, Heikki Mäntymaan & Tuula Hyyryläisen, ensi-ilta Stoassa 7.9. HS. on monitaiteinen kollaasi & kuvataiteilija Helene Schjerfbeckin taiteesta & elämästä kertova tanssinäytelmä, ISISteatterin kantaesitys 20.9. Ateneum-salissa. KAJAANI SUDEN HUUTO, Routa-ryhmän &
HELSINKI HER Ä ÄMÖ,
Itäisen tanssin aluekeskuksen tuottama tanssiteos peilaa ihmisiä susien kautta & pohtii, elävätkö ihmiset toistensa lähellä sulassa sovussa vai kuin yksinäisten susien joukkona, esitykset 16.9. Kajaanin Generaattorilla. Turku CIRCLES, Urmas Poolametsin tanssiteos kiertyy Georg Friedrich Händelin Vesimusiikki-sävellyksen ympärille, Aurinkobaletin ensi-ilta 6.9. Manillassa.
TEATTERI
riipaiseva tarina nuoren tytön rikkaasta sisäisestä maailmasta & sen pirstoutumisesta, yrittäessään auttaa velkojien ahdistamaa isäänsä 19-vuotias Else huomaa ajautuneensa moraaliseen
HELSINKI ELSE,
umpikujaan, ohajus & sovitus Cilla Back, esiintyjä Johanna Jauhiainen, esitykset 11.21.9. Korjaamo Teatterissa. TULIPUNA INEN HE VONEN, Antti Hietalan näytelmä lahkosta, rakkaudesta, kadonneesta uskosta, murhasta & armosta, kantaesitys 13.9. Q-teatterissa. DORIAN GR AYN MUOTOKUVA, Oscar Wilden klassikko teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija Katiana Chattan tulkintana, ensi-ilta 14.9. Helsingin Metropolia-teatterissa. NEO-HAMLET pyrkii tuomaan äänen, kuvan & tekstin yhteen uudella tavalla tavoitteenaan luoda tämän päivän ihmiselle avautuva Hamlet-hahmo, ensi-ilta 13.9. Kiasma-teatterissa. JYVÄSKYLÄ YK SI LENSI YLI K ÄENPESÄN, Ken Keseyn romaaniin perustuva tarina kertoo
psykiatrisesta sairaalasta, jonne saapuu kapinallinen McMurphy haastaen rajusti paikan vallankäytön ja hoidon, Jyväskylän Kansannäyttämön esitykset 29.9. asti Teatteri Miilulla. TURKU EI MA AR NY LOPPU LÖHÖILY!, Maria Kilven & Todellisuuden tutkimuskeskusen Suomi-projektin osa VII, syksyn esitykset 11.9. alkaen Turun kaupunginteatterissa.
HERR A HAKK AR AISEN SEITSEMÄN IHMETTÄ,
15.9. NAURUNPAIKK A 957 STAND UP -KLUBIL-
Mauri Kunnaksen rakastettu herra Hakkarainen jälleen lavalla, esitykset 19.9. alkaen Turun kaupunginteatterin Sopukassa.
Ali Jahankiri, Henry Lehto, Tonny Jyvälä & Riku Sottinen kello 19 Tampereen Yo-talolla. TURKU STEFAN SING, yksi uuden sirkuksen luovimmista jonglööreista 7.9.9. Turun vapaan taiteen näyttämön Barker-teatterissa, www.barkerteatteri.fi STAND UP TURKU, festivaali tarjoaa muun muassa André Wickströmiä, Marko Kämäräistä, Ismo Leikolaa, Anitta Ahosta, Steve Hughesia (AUS), Glenn Woolia (CAN), Mika Eirtovaaraa & Pete Kososta, 26.29.9. Turun Klubilla, www.standupturku.com
LA
STAND UP, IMPRO & SIRKUS
AJASSA KULTTUURI
Rankan, omaelämäkerrallisen aiheen käsitteleminen on ollut iso projekti, sillä Moisseisella ei ollut juuri mitään muistikuvia tuosta ajasta. "Katoaminen on ilmiönä kuin musta aukko, joka imee kaiken valon ja muistikuvat sisäänsä. Siitä ei saa oikein mitään otetta. Monotoninen ompeleminen ja eitiedollinen lähestymistapa ovat avanneet muistiani uudella tavalla, ja nyt tuntuu siltä, että ompelemalla tämän sarjakuvan kuron tuon mustan aukon umpeen." Uuteen sarjakuvaan tulevat kuvat on ommeltu pellavaisiin käspaikkoihin, joihin on liitetty monia merkityksiä kansanperinteessä. Näitä pyhiä liinoja on käytetty Karjalassa muun muassa vainajien muisteluun liittyvissä menoissa. Nykyään niitä käytetään ikonien taustalla sekä kirkkotekstiileinä.
7
2012
47
Moisseisen sarjakuvassa niillä on oma merkityksensä. Perinteiset käspaikat ovat aina valkoisia, mutta hän halusi käyttää myös mustia liinoja. "Kuolemaan voi liittää pyhiä merkityksiä, katoamiseen ei. Päinvastoin, katoaminen koetaan epäpyhänä ja likaisena asiana. Kadonneesta esitetään usein erilaisia epäilyksiä, joilla syyllistetään häntä ja hänen omaisiaan. Kokemukseni mukaan kadonneesta tehdään epäilyttävä, vaikka hän olisi ollut kunnollinen ihminen ja joutunut ilman omaa syytänsä vaikkapa rikoksen uhriksi. Siksi mustat liinat."
Mikko Siltanen Helsingin 27. sarjakuvafestivaalit 7.-9.9.
zimbabwessa diktaattori nukkuu huonosti, koska pelkää linnan kummitusta.
Jyri Pitkänen
SEINÄKUKKA
Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
Maailmaa on enemmän kuin ikkunasta näkee. Tilaa nyt maailmankuvaasi avartava lehti. Saat näkökulmia ja tarinoita, jotka laittavat ajattelemaan.
tilaa nyt 4 numeroa hintaan 9,90 osoitteesta maailmankuvalehti.fi
Koskee vaan kotimaan tilauksia. Kampanjatunnus: VM12
TAMPERE. Kesäkuu 2012.
Maailman Kuvalehden numerossa 11/2008 oli muun muassa juttu diktaattori Robert Mugabesta, joka pelkää kummituksia. Uusimmassa numerossa jotain aivan muuta.
MUSIIKKI
48
MIKKO SILTANEN KLAUS WELP
7
2012
MUSIIKKI
TEKSTI KUVA
Nyt Samuli on enemmän zen
Laulaja-lauluntekijä Samuli Putro teki synkän & ajankohtaisen levyn. Keski-ikäinen muusikko haluaa kuitenkin nähdä valoa tunnelin päässä.
I K A A uuden levyn julkaisuun on viikon päivät, ja laulajalauluntekijä Samuli Putro kertoo olevansa yllättävän rauhallinen. Tunnelmat eivät ole aina olleet yhtä seesteiset. "Aiempien albumien alla on tullut kuviteltua, että julkisuudessa on olemassa jokin tuuli, joka kääntyy hyvään tai huonoon suuntaan. Sitä lukee merkkejä kaikkialta ympäriltään ja ajautuu täysin hysteeriseen tilaan. Alkaa miettiä, että tarkoittaako ohi ajavan bussin jarrutusääni sitä, että tämä levy tulee epäonnistumaan."
TAVALLISESTI HAUTUUMAALLA.
Samuli Putron uusimmassa levyssä soi marraskuisen Raahen ahdistus ja epätoivo.
tella Raahea pelkästään kaupunkina. Aiemmin minulla oli jonkinlainen tarve vaalia omaa menneisyyttäni ja pitää yllä lapsuuden romanttista kuvaa. Nyt kun omat vanhemmatkin ovat muuttaneet kaupungista pois, pystyin katsomaan sitä aivan uudella tavalla. Marraskuisesta Raahesta löytyi myös paljon rumuutta, ahdistusta ja epätoivoa." Tämä kuuluu myös lopputuloksessa: valonpilkahduksista huolimatta Tavalliset hautajaiset on selvästi synkempi albumi kuin sitä edeltänyt Älä sammu aurinko. Kesäisen rillumarein ja nousuhumalaisen festarihumun sijasta nyt veisataan masennuslääkkeistä, epätoivon esseistä ja vanhenemisesta. P U T R O N T U O R E E N pitkäsoiton Niin, vanhenemisesta. Putro nimi on Tavalliset hautajaiset. Ot- ei ole itsekään enää mikään nuori sikko vaikuttaa groteskilta, mut- rokkari, vaan kohti keski-ikää kulta sisältö on arkiskeva muusikko. ta. Pitkällisen poh"Levyllä on tadinnan jälkeen hän myöntää, etrinoita ihmisistä, ole jotka käyvät töismä ei käs tä tuore levy oli " Tä hänelle eräänlaisä, menevät illalla seksi nen risteyskohta. kotiin ja viihtyvät uhean " ka "Mä taisin siellä. Eli tarinoita levy. tavallisista ihmisisvähän venyttää tä, joille hyvä eläkolmekymppimä tarkoittaa tätä. syyttä, enkä edes Siinä mielessä tätiedä mistä se mä ei ole kauhean seksikäs levy." johtuu. Ei mulla mitään paineita Helsingissä asuva Putro halu- asian suhteen ollut. Tämän levyn si tehdä lauluja Kehä kolmosen kirjoittaja ei kuitenkaan ole enää ulkopuolisesta Suomesta. Sen 30-vuotias ja hukassa elämänsä selkeämpään viitekehykseen hän kanssa. Sen välikauden epätoivo ei pysty albumia asettamaan. kuuluu tietynlaisena synkkyyte"Levyn sisällä on näyttämö- nä, mikä ei kuitenkaan tarkoita kuva, mutta ei mitään selkeää tai samaa kuin toivottomuus." purettavaa tarinaa. Se kuvaa periaatteessa viime vuotta ja sitä, P U T R O N T Y Y L I N tuntien ei ole mitä kaikkea Suomessa tapah- yllättävää kuulla, että kirjoittatui. Jonkinlainen sekaannuksen minen on hänelle erittäin konkSuomi 2011." reettista puuhaa. Tekstit kumAjankohtaisten ja ahdistavien puavat siitä ympäristöstä, jossa laulujen lisäksi mukana on valoi- hän kulloinkin on. Laulujen tekeminen on hänen tapansa ymmärsiakin teemoja. "Siellä on mukana ajattomuu- tää muita ihmisiä. den näkökulma, joka auttaa taju"Ajankohtaisten aiheiden liamaan, että kyllä näistäkin ajois- säksi halusin tällä kertaa samastua muun muassa itseäni ta vielä selvitään." paljon vanhempien ihmisten tunU U D E N L E V Y N musiikki syntyi nekokemuksiin. Esimerkiksi siiRaahessa, joka on Putron vanha hen, mitä on kuolemanpelko, kun kotikaupunki. Hän vuokrasi kau- on 80-vuotias." pungilta vanhan ruiskuhuoneen Pitkän uran tehnyt Putro on työtilakseen ja alkoi kirjoittaa. kokenut lauluntekijä, mutta sa"Oli mielenkiintoista tarkas- mastuminen ei käy häneltäkään
A
MUSIIKKI
käden käänteessä. Hän sanoo säveltäneensä uutta levyä varten peräti kymmeniä lauluja, jotka joutuivat käymään läpi tiukan seulan. Oikeanlaisen näkökulman löytyminen otti aikansa. "Ei kukaan jaksa kuunnella pelkästään 42-vuotiaan helsinkiläisen miehen näkökulmasta kirjoitettuja lauluja, joissa päiväkirjamaisuus alkaa olla jo kiusallista. Tällä kertaa ulkopuolisen näkökulman löytäminen oli yllättävän vaikeaa."
7
2012
49
kiemuroista kirjoittaminen ei tunnu enää yhtä tärkeältä kuin joskus nuorempana. "Kun rockmuusikko on nuori, omasta elämästä toitottaminen on voimavara. Ei ole mitään niin ihastuttavaa kuin 22-vuotiaan nuoren peittelemätön itsevarmuus. Se kantaa oman aikansa, mutta kun tuo kortti on käytetty, täytyy etsiä jotain täysin muuta."
OMAN ELINPIIRIN
SÄHKÖT SAIN
TA V A L L I S E T hautajaiset on tavallinen Samuli Putro -albumi. Se kertoo tarinoita tavallisten ihmisten tavallisesta elämästä tavallisessa suomalaisessa kaupungissa. On paljon ihmissuhdeongelmia, itsensä etsimistä ja masennusta, mutta myös pieniä sattumia ja huumoria. Levy on Putron kolmas sooloalbumi. Se on samalla ensimmäinen, jota hänen luottomiehensä Jarkko Martikainen ei ole tuottanut. Yhteinen trilogia jäi vielä tällä erää keskeneräiseksi. Albumin tuhti soundi jaksaa yllättää. Kahden lähestulkoon akustisen albumin jälkeen Putro on tehnyt kerrostalon kokoista
stadionrockia, joka tuo mieleen 1990-luvun näivettyneet kitaraorkesterit. Suunta on ehdottomasti rohkea, muttei erityisen tyylitajuinen. Kitaravalli etäännyttää kuulijan Putron teksteistä, mikä tuskin on ollut tuottaja Eppu Koskisen tavoitteena. Laulut on soitettu monessa tapauksessa pahasti tukkoon. Onneksi poikkeuksiakin löytyy: hienolla viulusovituksella kuorrutettu Olet puolisoni nyt on kaunis kuvaus vanhenemisesta ja kuolemasta. Albumin suurin vahvuus onkin Putron kyky eläytyä hänelle vieraisiin elämäntilanteisiin.
Samuli Putro: Tavalliset hautajaiset. Kaiku Recordings 2012.
KALENTERI
ZINGAROS, slaavilaisen mustalaismusiikin, tangon, flamencon & klubisoundin yhdistelmä 6.9. kello 19 Helsingin Malmitalossa & 8.9. kello 20 Helsingin Caisan Music Station -klubilla.
MUSIIKKI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 17.9. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
IKONEN TRIO,
Helsingin Musiikkitalossa,
www.umo.fi Notkea Rotta vierainaan SMC Lähiörotat, Raimo & Ässä, Tuomio & Kone, Setä Koponen, Petos, Bogolo Street Band & DJ Njassa Helsingin The Circusissa. 29.9 . NO CONTROL VOL 1 -punkfestivaalilla T WOPOINTEIGHT, THE VALK YRI ANS,
14.9. ROT TAFEST
KIERTUEET
IRIS (EST) 12.9. Jyväskylän Lutakossa, 13.9. Oulun 45 Specialissa, 14.9. Helsingin Tavastialla & 15.9. Seinäjoen Rytmikorjaamolla. JA SON & THE SCORCHERS (USA) 5.9. Tampereen Klubilla, 6.9. Turun Klubilla & 7.9. Helsingin Virgin Oil Co:ssa.
WA STED, HE ARTBRE AK STEREO, SÄRK YNEET & NOTHING MORE TO E AT
Helsingin
Nosturissa.
ROCK, POP, HIPHOP FESTIVAALIT
4.9. INTO IT. OVER
Tampereen Klubilla &
kansainvälinen & poikkitaiteellinen kulttuuritapahtuma, jonka musiikkiohjelmisto edustaa urbaania kansanmusiikkia, johon lukeutuu muun muassa tango, jazz, fado & chanson, ennakkoohjelmisto 7.13.9., pääohjelmisto 14.16.9. Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella, Klubilla ja Telakalla. SIBEL IUS - FE ST I VA A L I, kolmattatoista kertaa järjestettävän tapahtuman teema on Sibelius patriootti ja mystikko, 6.9.9. Lahden Sibeliustalolla. 13.9. UMO-FEST, lastenkonsertit, AK I RISMA AILMANTANGO, SANEN & VERNERI POHJOL A DUO, K ARI
5.9. Turun Klubilla. Helsingin Basessa. DIRT Y BEACHES Helsingin Kuudennella Linjalla. JASON & THE SCORCHERS & THE HULIGANS Tampereen Klubilla & 6.9. Turun Klubilla. 6.9. ENSIFERUM, A .R.G. Tampereen Klubilla. 7.9. EL ÄK EL Ä ISET Tampereen Klubilla. PHANTOM Helsingin Kuudennella Linjalla. REIGNING SOUND & FIRST TIMES Helsingin Tavastialla. GUGGENHEIM-PROJEKTZ, THE OATES & A ARNE SCHMITT Tampereen Yotalolla avajaisbileissä.
5.9. ANTSU HA AHTEL A DUO
Jussi Hellsten
50
7
2012
MUSIIKKI
Elektroa isoäideillekin
Helinä Tanner yhdistää orgaanisen elektroniseen.
J Ä N N Ä ilmiö, lutuksesta ja aloitti työt elokuun jonka olen alussa. huomannut, Tanner keksi Tiiu Helinän kouettä moni mies luprojektin kautta. Ensimmäisen on tullut ihan kyyneleet silmissä kouluvuoden lopuksi piti tehdä kiittämään keikoista", laulaja He- "minkälainen vaan" päätöstyö, linä Tanner kertoo. ja Tanner päätti tehdä muutaEtunimistään kootulla artis- man laulun. "Meidän piti tehdä pari kaptinimellä Tiiu Helinä keikkaileva Tanner yhdistää kansanmusiikin paletta ihan akustisesti, kitaralelektroon ja laulaa esimerkiksi la. Menin Samulin studiolle ja yksinäisyydestä hyvin kauniis- me nauhoitettiin kappaleet. Sitti. Tiiu Helinä esiintyi tänä kesä- ten menin käymään jossain hetnä Helsingissä keksi, vessassa Flowssa ja Kuutai muuta, ja sildes aisti -feslä välin Samuli tivaaleilla. Enoli lisäillyt sinne simmäinen levy tullut kaikkea häröä stä on Veli ilmestyy lokataustalle ja se Bändi perheen kuussa. kuulostikin toko ko Yhtyeen toidella hienolta. i. t projek nen puolisko Innostuin siitä, on Helinän veja Samuli innosli Samuli Tanner. tui kun minä inLapsesta saaknostuin ja sitten ka yhdessä laulaneet ja soitta- teimme muihinkin kappaleisiin neet Tannerin sisarukset tunne- samantyylisiä taustoja." taan dubstep- ja elektropiireissä Tanner kertoo, että sanat ja Clouds-yhtyeestä. melodiat ovat hänen, Samuli-veli luo taustalle äänimaiseman. H E L I N Ä TA N N E R valmistui "Tässä yhdistyy meidän mojuuri steinerpedagogiseksi var- lempien vahvat puolet. Kaikki haiskasvattajaksi Snellman- aina kysyy, että riidelläänkö me korkeakoulun nelivuotisesta kou- paljon, mutta en mä tiedä, riite-
PEHMEÄÄ ELEKTROA.
Tiiu Helinä liikutti kuulijoita Flow-festivaalin sunnuntaiiltapäivässä.
LEVYT
Hannele Huhtala, pertti laesmaa, Mikko Siltanen & jari tamminen
Erkki Kurenniemi: : Rules. Full Contact Records, 2012. Koti6: Salainen numero. Monsp, 2012. T Timo Lassy: In With Lassy. S , Schema Records, 2 2012. Arkhamin Kirjasto: Torches Ablaze. Ektro Records, 2012. Ja Janne Westerlund: O Oran. 9 . 9pm Records, 2012.
Kuranttia pörinää örinää
Erkki Kurenniemi (s. 1941) on suomalaisen elektroakustisen ja avantgardistisen musiikin legenda. Jo 1960-luvun alussa uransa aloittanut pioneeri teki kaiken ennen muita: pystytti Helsingin yliopistolle elektronisen musiikin studion, rakensi omia innovatiivisia syntetisaattoreitaan ja nauhoitti vallankumouksellisia levytyksiä. Ektro Recordsin alamerkki Full Contact on tehnyt todellisen kulttuuriteon julkaisemalla Kurenniemeltä hienon tuplavinyylikokoelman. Suurin osa teoksista on ilmestynyt aikoinaan sekaisilla levyillä, joiden löytäminen on miltei mahdotonta. Kurenniemen pörinä on kuranttia kamaa. Mies sävelsi aikoinaan hienoja ja edelleen tuoreelta kuulostavia ääniteoksia. Kokoelman kiinnostavinta antia ovat Kurenniemen arkistosta kaivetut ennen julkaisemattomat raidat. Liki 15-minuttinen syntetisaattoritunnelmointi Saharan uni vuodelta 1967 lähenee kosmista huminaa. Kari Hakalan kanssa toteutettu kappale on myös Suomen ensimmäinen stereokuvaa hyödyntänyt ääniteos. Toivottavasti joku pääsee vielä tonkimaan maestron arkistoja. Vanhojen nauhojen salaisuuksia olisi kiinnostavaa kuulla. (MS)
Parasta parhautta autta
Koti6:sen levyllä kaikki on parasta, mutta yksi osa-alue on muita enemmän parempi. Tuotanto. Levyn funk-jazzahtava äänimatto kumpuilee rennosti huojuen tavalla, jota kuulee turhan harvoin. Kotikutosen parhaus korostuukin levyn lukuisilla instrumentaaliraidoilla. Kriitikko ei välttämättä menisi täysin metsään, jos kaivaisi verrokiksi DJ Shadow'n varhaisen tuotannon. Ei tämä silkkaa Shadow'ta ole, mutta timmi instrumentaalihiphop vain on niin harvinaista, että priimaverrokkien löytäminen on vaikeaa. Mutta eivät ole levyn vokaalitkaan huonoja. Esimerkiksi Shakan, Nopsajalan ja Hugen tarinoinnit ovat hyviä kuin fan. Miesosaston yläpuolelle kuitenkin nousee neiti Tykki T. Hän laulaa ihastuttavan epäsoveliaan Tiukkaa piirakkaa -ivalaulun keski-iän kriisissä oireileville miehille, jotka eivät jaksa kantaa vastuutaan perheistään vaan juoksevat häntäheikkeinä nuorten misujen perässä. Tyyliltään juitsu on ehtaa rasvafunkia. Harvoin verbaalinen kastraatio on kuulostanut näin hyvältä ja ollut yhtä viiltävän osuva. (JT)
K Kaapelilla kokataan
Maailman arvostetuimman jazzlehden Downbeatin kriitikkoäänestyksessä kategoriassa Rising Stars noteerattu saksofonisti Timo Lassy vei porukkansa viime vuoden lopulla Kaapelitehtaalle soittamaan cooking sessions -tunnelmassa. Timo Lassy, Georgios Kontrafouris, Antti Lötjönen, Teppo Mäkynen ja Abdissa Assefa. Kyllä! Lassylaatua! Kundien soittaessa aikoinaan LeBonkissa tsymffasimme Georgioksen kanssa paikan röökihuonetta, mutta se taitaakin olla toinen tarina. Musiikista kaiken tietävällä ystävälläni Ärteellä oli tapana sanoa alvariinsa: Lötjönen on hyvä! Niin onkin. Itse asiassa kaikki he ovat hyviä. Syntyi helvetin hyvä levy, joka julkaistaan 10. syyskuuta. Timo Lassy Band juhlistaa syksyllä albumia yhä kasvavan kiertueohjelmansa puitteissa Suomessa, Sveitsissä ja Saksassa. Keikoille kannattaa mennä ajoissa. Kokemukseni on osoittanut, että Lassyn lössi vetää väkeä ineen ainakin 30 prosenttia enemmän kuin "tavalliset pesuaineet". (PL)
Jonglöörit helvetistä vetistä
Mikä yhdistää Metallicaa, poppari Samae Koskista ja Porin hullua neroa, Jussi Lehtisaloa? Kaikki ovat tehneet musiikkia, jota on innoittanut vuonna 1890 syntynyt yhdysvaltalaiskirjailija H. P. Lovecraft. Lehtisalo ja Koskinen suoriutuvat tästä merkittävästi Metallicaa paremmin. Kaksikon Arkhamin Kirjasto -kokoonpano tuottaa death metal- ja laukkaheavyvaikutteisia popmelodioita, jossa kerrotaan Suurista Muinaisista jumalista ja omituisista riiteistä metsän sydämessä. Kuten niin usein Lehtisalon projektien kohdalla, on tälläkin kertaa vaikea arvioida, missä menee parodian, ironian ja totisuuden raja. Kaikkia näitä hänen tuotannossaan on kuitenkin kuultavissa. Arkhamin Kirjaston näennäisen matalaotsainen musiikki tuo mieleen 80-lukulaisen yläasteen tupakkapaikalla norkoillevat hulttiot. Se on kuitenkin samalla salakavalan terävää ja loppuun asti mietittyä. Lehtinen-Koskinen-parivaljakko osoittaa suvereenin genretuntemuksensa leikittelemällä useilla tyylilajeilla yhtäaikaisesti, horjumatta kertaakaan. (JT)
S Suomen nuori Tom Waits i
Banjo soi kauniisti ja Janne Westerlundin ääni viekoittelee ajattelemaan Tom Waitsia. Mietin, miten nariseva ja jopa laahaava ääni voi olla niin kiehtova. Ehkä juuri siksi. Se riisuu aseista ja pyytää kuuntelemaan tarinoita surullisesta rakkaudesta, pohjoisnavasta ja alakuloisuudesta. Musiikki luo maiseman, joka on kuin villin lännen Amerikasta. Kappaleessa Evelyn Rose rakastettu myy munuaisensa, jotta perhe saisi hevosen. Poika jää polvet mudassa suremaan. Kappale Hallelujah, I'm A Bum on perinteinen hobo song, kodittoman laulu. Nyt soololevyn tehneen Westerlundin aiemmat yhtyeet Plain Ride, Circle ja Pharaoh Overlord ovat kotimaisen vaihtoehtomusiikin paikoin eriskummallisia mutta arvostettuja pitkänlinjan kokoonpanoja. Mutta mitä tarkoittaa levyn nimi Oran? Wikipedia tietää, että Oran on kaupunki Algeriassa ja skotti-gaelicilla se tarkoittaa laulua. Mitään valmista vastausta levystä ei saa. Pohjois-Amerikassa on myös neljä paikkakuntaa, joiden nimi on Oran. Ehkä joku niistä on Westerlundin sielunmaiseman innoittaja. (HH)
KIRJALLISUUS
52
7
HEIKKI HIILAMO MIRKKA HIETANEN
2012
KIRJALLISUUS
TEKSTI KUVITUS
Äidinkieli hunningolla
Kimmo Pietiläisen pamfletti kysyy, kannattaako suomeksi julkaista laadukasta ulkomaista tietokirjallisuutta.
on läpikotaisin mustavalkoinen kirja. Pietiläinen pitää humanistista tiedettä "muinaisten suurten ajattelijoiden ikiaikaisten kirjoitusten loputtomana vatvomisena" tai kulttuurirelativismina: kaikki on sosiaalista konstruktiota, eli totuutta ei ole, vaan se rakennetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Terra Cognita kieltäytyy julkaisemasta sellaisten ihmisten kirjallisuutta, joille totuus on "ilmoitusasia". Pietiläiselle biologia ja uskonto eivät ole yhteismitallisia: "Minun näkemykseni on, että ajatus ei ole paljonkaan arvoinen, ellei sitä ole haastettu kokeellisesti." Pietiläiselle on olemassa tietokirjoja ja Tietokirjoja. Ensin mainittuihin hän lukee poliitikkojen ja missien elämäkerrat sekä sota-, urheilu- ja keittokirjat. Nämä ovat kirjastoluokittelun ja
VÄ Ä R I N O I K E I N
suomalaisen kulttuurin tulemana on, että yksi eläkeläinen Lauttasaaresta, siis minä, hoitaa edelleen yksinään omin voimin keskeistä suomalaisen kulttuurin osaa." Kimmo Pietiläisen pamfletti Väärin oikein on kiukun ja katkeruuden mutta myös kokemuksen ja näkemyksen pohjalta ponnistava miniatyyri suomen asemasta kulttuurikielenä. Pietiläinen on tehnyt suomalaisen kustannusmaailman marginaalissa arvokkaan elämäntyön julkaisemalla ja osin myös itse kääntämällä huipputason englanninkielistä tietokirjallisuutta ennen muuta luonnontieteellistä kirjallisuutta pienkustantamonsa Terra Cognitan nimissä. Muun muassa Antonio Damasion, Jared Diamondin, Richard Dawkinsin ja Nassim Nicholas Talebin kirjoja julkaissut Terra Cognita on Pietiläisen henkilökohtainen voimannäyte. Puuttuvat pääomat Pietiläinen on korvannut tekemällä itse kaiken: kirjojen valinnan, oikeuksien ostamisen, kääntämisen, taittamisen, kannen suunnittelun ja markkinoinnin. Harmaapäinen Pietiläinen on tuttu näky monissa kirjatapahtumissa. Pidän erityisen ansiokkaana sitä, että Pietiläinen on viime vuosina liikkunut omilta mukavuusalueiltaan eli matematiikasta ja fysiikasta neuro- ja taloustieteisiin, joista on julkaistu äärimmäisen kiinnostavia kirjoja esimerkkeinä Damasio ja Taleb. Suomalaiset asiantuntijat ovat arvostelleet Pietiläisen kirjoja kömpelöstä kielestä ja kielivirheistä, mikä on traagista. Virheet olisi ollut helppo korjata, jos Pietiläisellä olisi ollut varaa palkata kustannustoimittaja tai paneutua enemmän kääntämiseen. Ylimääräinen kustannus olisi kuitenkin saattanut upottaa laivan ja moni ainutlaatuinen kirja jäädä ilmestymättä. Pietiläinen kertoo hakeneensa turhaan 15 vuotta valtion työskentelyapurahoja kääntäjille.
SURULLISENA
Totta on kuitenkin myös se, että Suomessa on pulaa laadukkaista tiedepohjaisista tietokirjoista. Tilanne ei ole luonnontieteiden puolella kuitenkaan niin synkkä kuin Pietiläinen esittää. Esimerkiksi Kari Enqvist ja Esko Valtaoja ovat kunnostautuneet omien tieteenalojensa popularisoijina. Ahkerimmatkaan professorit eivät kuitenkaan voi yksin vastata siitä, että he toisivat viipymättä suomeksi laajempaan tietoisuuteen oman alansa parasta ajattelua. Pietiläisen pamfletin ydinkysymys kuuluu: kannattaako suomeksi ylipäätään julkaista suurelle yleisölle tarkoitettuja laadukkaita ulkomaisia Tietokirjoja? Toinen vaihtoehto on panostaa yhä enemmän englannin opetukseen ja lähteä siitä, että kirjat luetaan alkukielisinä.
S U O M E N K I R J A K I E L I syntyi vasta vajaat 200 vuotta sitten, kun tuon ajan oppineimmat alkoivat suomentaa arkielämää viljelyä, ruuan valmistusta, puhtautta ja terveyttä käsitteleviä tietokirjoja. Samalla rakennettiin perustus itsenäiselle valtiolle. Globaali yhteisö pohjaa tietoverkkoihin ja englannin kieleen. On mahdotonta osallistua maapallon tilaa ja tulevaisuutta koskevaan keskusteluun ilman hyvää englannin taitoa. Globaali yhteisö jää kuitenkin abstraktiksi ja etäiseksi ilman lokaaleja yhteisöitä. Lokaaliyhteisö kuten Suomi tarvitsee oman kielen. Pietiläinen on oikeassa siinä, että suomi kuolee, jos sitä ei ravita modernilla ajattelulla. Angry Birds -sukupolvea seuratessa kyselee, mikä on suomen asema, jos vastaiskuun ei ryhdytä. Lyhyesti sanottuna suomi uhkaa näivettyä ajattelun kielenä. Väärin oikein on erittäin tärkeä kulttuuripuheenvuoro siitä, miten saada suomeen korkeatasoisimpaan kansainväliseen tieteeseen perustuvaa ajattelua. Jokaisen Tietokirjoista kiinnostuneen olisi kysyttävä itseltään, miten tuoda Pietiläisen ajatuksia keskemmälle suomalaista kulttuurikeskustelua ja taata jatkuvuutta hänen pioneerityölleen.
llaan aimmi uo Parh irja t Tietok uuden aan kokon lutavan ajatte ieleen. nk suome
tukijärjestelmien mukaan tietokirjoja, mikä luo harhakuvan runsaasta ja korkeatasoisesta tietokirjallisuudesta. Pietiläinen asettaa Tietokirjan riman erittäin korkealle: se haastaa aikaisemman ajattelun, pakottaa luopumaan siitä tai perustelemaan paremmin. Parhaimmillaan Tietokirja tuo kokonaan uuden ajattelutavan suomen kieleen. Tietokirja ei ole kuitenkaan tiedekirja, eli tutkijoiden kirjoittama uusia tutkimustuloksia meritoitumismielessä esittelevä teos, vaan laajemmalle yleisölle suunnattu laaja-alaisen tutkimustiedon synteesiin perustuva yhtenäinen esitys. eivät kasva pienissä vesissä, eikä pienillä kielialueilla julkaista juurikaan käänteentekeviä ajatuksia. Jo Edvard Westermarck (18621939) julkaisi kirjansa englanniksi. Toisin kuin Pietiläinen esittää, tämä ei ole Suomen erityispiirre vaan kokokysymys.
S U U R E T K A L AT
Heikki Hiilamo Kimmo Pietiläinen: Väärin oikein. Suomalaisen kulttuurin katveessa. Terra Cognita, 2012. 92 sivua.
KIRJALLISUUS MUUT LEHDET
Koonnut Pertti Laesmaa
Elokuva ei ole totta. Mikään ei ole todellisempaa kuin elokuva. Elokuva näyttää totuuden. Ymmärrämme "todeksi" vain sen, mikä meille kerrotaan elokuvan keinoin. Viimeisen kahden vuosisadan aikana keksimistämme teknologioista elokuva on eittämättä se, joka on muokannut ihmislajin suhdetta ympäröivään todellisuuteen kaikkein voimakkaimmin. Ymmärryksemme todellisuudesta rakentuu tavoista, joilla me sitä kerromme, ja elokuvan logiikka on kuin huomaamatta imeytynyt muihinkin taiteen ja kertomisen lajeihin: yhä useammin kertomakirjallisuus tuntuu elokuvan tai tvsarjan käsikirjoitukselta, yhä useammin teatteriesitykseen halutaan lisätä videokuvaa." Paavo J. Heinonen, Kaltio 4/2012
53
Mannerheimin näyttelijän tietopohjaa kuvaavat Telleyn kommentit. Kun Telleyltä kysytään, millaisena hän näkee Mannerheimin nyt, hän vastaa "vau, vau, vau, vau"." Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 29/2012
Teija Sopanen tuli joskus Kosmoksessa utelemaan Seuraa varten, että mitä seuraavaksi. Koska ajattelin, että Kosmoksessa pitäisi saada olla rauhassa, sanoin Karamazovin veljekset. Piskonen, Pellonpää, Toikka, joku neljäs ja Edvin Laine isänä. Se uutinen julkaistiin sitten Seurassa." Anssi Mänttäri, Filmihullu 3/20122
W H E R E A R T M E E T S F A S H I O N
1 7 . 8 . 1 2 . 1 1 . 2 0 1 2
AMOS ANDERSONIN TAI DEMUSEO | Y R J Ö N K AT U 27
Miksi ihmistä pidetään törsäilevänä snobina, jos hän ilolla maksaa 7 euroa juureen leivotusta luomulimpusta, mutta kolmostuopista sama hinta pulitetaan mukisematta." Riikka Suominen, Iso Numero, kesä 2012
0 9 6 8 4 4 4 6 0 | W W W. A M O S A N D E R S O N . F I | AV O I N N A M A , TO, PE 1018 | KE 1020 | LASU 1117 | T I SULJET TU
Suomalaisittain tuntuu tärkeältä, että amerikkalaiset nuortenkirjailijat uskaltavat kaihtelematta puhua köyhyydestä. Amerikkalaisessa ja varsinkin brittiläisessä nuortenkirjallisuudessa on poliittista voimaa. Suomalaisissa nuortenkirjoissa keskitytään lähinnä ympäristötuhoihin ja kamaliin aikuisiin; köyhyydestä ei meillä juuri kirjoiteta." Ismo Loivamaa, Lapsen Maailma 8/2012
TO DO
loppu yksityistämiselle asuntotakuu kuntakohtainen päästövähennystavoite sitovat kansanäänestykset perheväkivallan ehkäiseminen langaton verkko kaikille ei työsuhteiden ketjuttamista lyhyet jonot mielenterveyspalveluihin pienemmät oppilasryhmät lisää raiteita
Itsemurhien määrä on tuplaantunut sinä aikana, jona troikka (Euroopan komissio ja keskuspankki sekä Kansainvälinen valuuttarahasto) on johtanut Kreikan säästöohjelmaa. Tukipaketeilla ja vakausmekanismeilla on taattu, ettei pankkiirien tai meklareiden ole tarvinnut hyppiä ikkunoista." Antti Ronkainen, niin & näin 2/2012
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 17.9. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIRJALLISUUS
kertoo työstään & teoksistaan kello 19 Tampereen Kämmenniemen kirjastossa. 22.9. TURCONEN -tieteiskirjallisuustapahtumassa mielenkiintoisia keskusteluja & kirjavinkkausta, kunniavieraana on suomalainen kirjailija & kääntäjä J. Pekka Mäkelä, joka kertoo teoksistaan & kirjoittamisestaan, kello 10.30 alkaen Turun kaupunginkirjastossa. 1.10. L AURI VIITA -ilta, Seppo Viita kertoo isästään Lauri Viidasta & elämästä Pispalassa, kello 18 Tampereen pääkirjasto Metson Pietilä-salissa. 2.10. K IRJAV TORNIK, Kirsikka Moring puhuu kirjailija Jeremei Aipinista, kello 18 Turun Pietari-seuran toimitilassa, 3. krs, Uudenmaankatu 1.
20.9. SEPPO JOK INEN
TAPAHTUMAT
kirjallisuuden läänintaiteilija Tuomo Heikkisen vetämässä illassa keskustelevat kirjallisuudesta & elämästä kirjailija Jyrki Kiiskinen, runoilija Heli Slunga & sarjakuvataiteilija Ilpo Koskela, kello 18 Oulun Vanha paloasema Bar & Bistro, Kauppurienkatu 24.
12.9. KIRJALLISUUSILTA, 20.9. SAK SANK IELINEN K IRJA ILIJA ILTA,
A JA UILL OISSA KAD UST TU VAL
Karin Kunz-Uusitalo esittelee teostaan Zwischen drei Welten, jossa hän kertoo kokemuksistaan DDR:ssä, BRD:ssä & Suomessa, kirjailijaillan esityskieli on saksa, kello 18 Kangasalan kirjastossa.
vasemmistonuoret.fi/vaalit
54
7
2012
KIRJALLISUUS
Nimetön netissä
Tor-verkossa jutustellaan muun muassa suomalaisten kansanedustajien lahtaamisesta. Mistä on kyse?
on avoimen tomien eri puolilla maailmaa olelähdekoodin vien reitittimien läpi, mikä tekee ohjelma, joka verkon käyttäjän IP-osoitteen ja tarjoaa mah- näin myös henkilöllisyyden seld o l l i s u u d e n vittämisen vaikeaksi. Kun Tor-ohjelman kautta kulliikkua internetissä anonyyminä ja kiertää kaikenlainen verkko- keva liikenne siirtyy tavalliseen sensuuri. Tor-verkosta on hyötyä verkkoon, Torin käyttäjä näyterityisesti sananvapautta rajoit- tää tulevan reititinverkon päässä tavien maiden kansalaisille. Esi- olevan ns. exit node -reitittimen osoitteesta. Exit merkiksi Egyptin aranode on julkinen, bikevään aikana joten ylläpitäjät Torin käyttö kassaattavat joutua voi sitä mukaa, kossa r Tor-ve seita ja vastuuseen Torin kun hallitus lisäsi verkkosensuuria. käyttäjien temän a myydä meita. pauksista. Ennen arabikehuu vättä käyttäjiä oli Exit node -reikoko maailmassa tittimen luoja 200 000; nykyisin voikin nuuskia sen läpi kulkevaa 500 000. Ohjelman käyttö hidastaa liikennettä. Varsin mielenkiinverkkosurffailua selvästi. Paperi- toista on, että Iranissa, jossa seen samizdatiin verrattuna Tor Tor-verkon käyttö on kielletty, on silti nopea ja helppo tapa le- toimii paljon exit nodeja. Nävittää hallituksen vastaisia mie- mä ovat "pahoja" nodeja, eli lipiteitä. ne yrittävät muutella liikennettä. Luultavasti hallitus yrittää T O R - O H J E L M A kierrättää verksalakatsella niiden datavirtaa. koliikenteen salattuna lukemat- Tämän vuoksi huolellinen To-
T
OR
rin käyttäjä salaa kaiken liikenteensä erikseen myös Tor-verkon sisällä. Torin kautta voi myös tarjota salaisia verkkopalveluja, kuten nettisivuja ja IRC-palvelimia, joi-
den verkkotunnuksena on .onion eli sipulitunnus. Kenties tunnetuin tällainen palvelu on Hidden Wiki, joka on lähinnä kokoelma linkkejä muihin Tor-palveluihin. Tor-verkossa myydään asei-
VAPAA VERKKO VAATII AKTIVISMIA
I N T E R N E T O N mahdollistanut sekä entistä laajemman sananvapauden että kansalaisten aiempaa laajemman tarkkailun. Onko verkko siis vapauden levittäjä vai valvova isoveli? Tähän kysymykseen pureutuu Hanna Nikkanen kirjassaan Verkko ja vapaus. Nikkanen ei liity sen enempää teknopessimistien kuin -optimistienkaan leiriin. Kirja on jaettu Tähtien Sota -trilogian mukaisiin osiin: ensin anarkistiset verkkokapinalliset saavuttavat voittoja, jonka jälkeen vallanpitäjät iskevät takaisin, mutta lopulta demokratia-aktivistit ovat entistä vahvempia. K I R J A K Ä S I T T E L E E lyhyessä
tilassa ällistyttävän määrän erilaisia ilmiöitä: arabikevät, Wikileaks, suomalaisten yhtiöiden epädemokraattisiin maihin myymät valvontalaitteistot, piratismi, digitaalinen luokkajako ja avoin lähdekoodi. Kokeneena internet-aktivistina Nikkanen on perehtynyt aiheeseen hyvin. Kirjassa käsitellään myös kirjoittajan omia seikkailuja esimerkiksi Kuubassa, jossa voi vielä esiintyä vanhanaikaiseen tapaan salanimellä.
K I R J A S S A O N M Y Ö S varsin
erilaisia oman tietoturvan suojelemiseen sopivia ohjelmistoja ja toimintatapoja. Olennaisin kirjasta välittyvä sanoma on se, että teknologian vapauttava potentiaali on valtava, mutta viestintä- ja tietoteknologia saattaa myös päätyä demokratian kannalta haitalliseen käyttöön. Siksi vapaa verkko vaatii jatkuvaa aktivismia.
Hanna Nikkanen: Verkko ja vapaus. Into Kustannus, 2012. 180 sivua.
hyödyllinen liite, jossa esitellään
KIRJAT
ha hannele huhtala, marjo jääskä, anna kankaanpää, mikko siltanen & Jari Tamminen tala, jääskä, ,
Ari Wahlsten: Kosteiden mestojen stojen balladi. Gummerrus 2012. 12. 300 s. Anssi Kela: Matkamuistoja. oja. Teos 2012. 232 s. 2 Mark Millar & Bryan Hitch: Ultimates I + II. I. Egmont Kustannus, nus, s, 2011 + 2012. 400 + 400s. Ri Riikka Ala-Harja: a: M Maihinnousu. Lik Kustannus 2012. Like 20 s. 209 Ed Edward Gorey: Se Sekopäiset serkukset kukset ja muita tarinoita. ta. H Huuda Huuda 20 200 s. 2012.
Taiteilijaelämää?
Aaron Walden on teatteriympyröissä pyörivä, halvasta viinasta ja irtosuhteista elinvoimansa ammentava vapaa sielu. Lähtökohdat ovat lupaavat. On aina hienoa lukea henkilöistä, jotka viis veisaavat yleisestä paheksunnasta. Kolmesataa sivua juomisesta ja panemisesta alkaa kuitenkin tylsistyttää ennen puoltaväliä. Päähenkilöstä ei juurikaan saa otetta. Aaron ei kehity. Hänellä ei ole edes koskaan krapulaa. Vaikeaa sisarussuhdetta sivutaan vain pikaisesti, ja kontrolloiva nainen esiintyy vasta kirjan loppupuolella, kummankaan hahmon tuomatta mitään merkittävää tarinaan. Kirjan luvut liittyvät toisiinsa vain löyhästi, jos lainkaan. Toisinaan on toki virkistävää kyseenalaistaa klassinen draaman kaari ja kokeilla uusia tapoja rakentaa tarina. Tässä valitettavasti harvat onnistuvat. Kosteiden mestojen balladi jää Juoppohullun päiväkirjan vaisuksi pikkuveljeksi. Näin hauskasti kirjoittava mies olisi saanut aiheesta irti enemmänkin, mutta hajanainen ja suorastaan tyhjänpäiväinen tarina tekee teoksesta kertakäyttökamaa. (AK)
Kepeää kelailua
Lauluntekijä, kitaristi Anssi Kelan toinen kirja kertoo sattumuksia muusikon kiertolaiselämän varrelta, kouluaikojen bändiviritelmistä kansansuosion huipulle ja sieltä alas. Dokumentoiduiksi tulevat takahuoneiden ankeus, keikkajärjestäjien ylenkatse sekä yleisö- ja mediasuhteiden raadollisuus, mutta myös muusikon elämän autuus. Kela kirjoittaa vilpittömästi, paikoin jopa hätkähdyttävän avoimesti. Yksityiselämään ei kajota, mutta esimerkiksi julkisuuden lieveilmiöistä Kela kertoo haavoittuvuutensa paljastaen. Pöyristyttävältä tuntuukin, miten epäasiallisesti ihmiset kohtelevat toisiaan. Poikamainen ja hyvällä tavalla hivenen naiivi kirja rullaa jouhevasti eteenpäin. Kelan tarinoijan taidoista kertoo paljon se, että pöhköimpienkin kiertuekohellusten kuvaukset kuten sääntötiivistelmät bändiporukan kilpailuista kutittavat nauruhermoja. Kela myöntää rehellisesti tavoittelevansa suosiota ja hittejä. Hän kokee olevansa enemmän viihteen kuin taiteen tekijä. Kela arvelee varovasti suosion aallonpohjan olevan ohi, mutta pohtii myös, että jos tilanne on parin vuoden kuluttua ennallaan, muusikko ryhtyy muihin hommiin. (MJ)
Saippuaoopperaa
Jenkkiläiset jatkuvajuoniset sarjakuvat ovat sarjakuvamaailman saippuaoopperoita. Ne ovat tuomittuja toistamaan samoja juonikuvioita ikuisessa epäajassa, jossa kukaan ei ikäänny eikä mikään oikeastaan koskaan muutu. Toki hyvät kirjoittajat saavat tutuista hahmoista ajoittain jotain uutta irti, ja parhaimmillaan juoni voi olla terävyydessään verratonta ja jopa yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa, mutta lopulta palataan aina lähtöruutuun. Siksi olikin jännittävää lukea Marvelin Ultimates-sarjaa, jossa aloitetaan tuttujen joskin hieman ajanmukaistettujen hahmojen kanssa puhtaalta pöydältä. Vuosien painolasti on pudisteltu harteilta. Ei Ultimatesin juonta erityisen mullistavaksi voi sanoa, ja yhteiskunnalliset juonteetkin ovat vienoja, mutta kyllä tästä aivot narikkaan -iloa piisaa. Varsinkin, kun fotorealistinen kuvitus tarjoaa silmänruokaa koko rahan edestä. Lisäksi sopivan epävakailta ja sosiopaattisilta vaikuttavat hahmot ovat kerrankin lähes uskottavia veijareita telmiessään julkisilla paikoilla pelkkiin kalsareihin verhoutuneina. (JT)
Sota kotirintamalla
"Sataa, tuulee, ei täällä koko ajan sada ja tuule. Merivesi on kylmää, ei täällä koko ajan ole kylmä." Riikka Ala-Harjan uuden Maihinnousuromaanin kertoja-päähenkilö Julie vakuuttaa, ettei Normandian sää aina ole niin huono. Ei aina mene huonosti. Julie on 41-vuotias ranskalaisnainen, joka joutuu kohtaamaan yhtä aikaa 8-vuotiaan tyttärensä leukemian ja avioeron miehestään. Julie on maihinnousututkija, joka on jämähtänyt Sword Beachille oppaaksi turisteille. Julie ei tunnu saavan otetta omasta elämästään. Hänen yksinäisyytensä on riuduttavaa sen jälkeen kun mies pettää. Julie lihoo, ryhtyy polttamaan tupakkaa ja elää sairaalassa makaavalle tyttärelleen. Julie viivyttelee pitkään yhteisessä kodissa. Kun hän vihdoin muuttaa pois, elämä näyttää hetken vielä lohduttomammalta. Jonkinlainen toivon pilkahdus tarinasta kuitenkin hohkaa. "Sota jatkui kunnes eräänä päivänä se loppui." Ala-Harjan tekstiä lukee ilolla, hän ei jää mässäilemään turhilla yksityiskohdilla. Elokuussa Ala-Harjan sisar syytti kirjailijaa tarinavarkaudesta, sillä heidän poikansa on sairastanut leukemian. Mistä tarinat syntyvät? Sisaresta luultavasti tuntuu, että kirjailija mässäilee heidän elämänkokemuksillaan. (HH)
Makaabereja sattumia
Kuvittaja, kirjailija ja sarjakuvataiteilija Edward Goreysta (19252000) voidaan hyvällä syyllä käyttää kulunutta termiä kulttihahmo. Introverttina persoonana tunnettu yhdysvaltalainen taiteilija loi teoksiinsa oman satumaisen todellisuutensa, joka on yhtä aikaa pelottava, hauska, kaunis ja ennen kaikkea outo. Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita on ensimmäinen Goreyn valtavasta tuotannosta suomennettu sarjakuvaalbumi. Siihen on koottu kahdeksan itsenäistä tarinaa vuosilta 19571973. Albumi on hyvä perehdytys taiteilijan kiehtovaan maailmaan, jossa riittää makaabereja sattumia. Gorey luo tarinoilleen idyllisen alkuasetelman ja kallistaa sen päälaelleen, kun sitä osaa vähiten odottaa. Lopussa odottaa yleensä kuolema tai täydellinen hiljaisuus, eikä lukijaparka tiedä itkeäkö vaiko nauraa. Kokoelmaa tarkastellessa on vaikea uskoa, että Gorey on tosiaan elänyt ja työskennellyt viime vuosisadan jälkipuoliskolla, sillä tarinoiden synkkä miljöö, arvokkaasti pukeutuneet hahmot ja runollinen ote voisivat olla viktoriaanisen ajan Englannista. Huvittavinta on, ettei taiteilija ikinä astunut jalallaan saarivaltioon. (MS)
POLIITTINEN KIRJA
7
2012
55
ta ja huumeita, mutta kauppiaiden Tor-verkosta saama hyöty on kyseenalainen. Tuotteiden toimituksen täytyy edelleenkin tapahtua fyysisesti, jolloin viranomaiset voivat iskeä verkossa tarkkailemiensa rikollisten jakeluverkkoon. Tunnetuin Torverkossa toimiva kauppapaikka on Silk Road, jossa käydään kauppaa virtuaalisella bitcoinvaluutalla. Without Borders -järjestön mukaan Suomen sananvapaustilanne on maailman kärkeä. Silti Tor on käytössä myös suomenkielisessä internetissä. Kuka kokee tarpeelliseksi käyttää Toria? Nopeasti tarkasteltuna suomalaiset Tor-keskustelupalstat muistuttavat lähinnä 4chanin tyyppisiä kuvapohjaisia verkkofoorumeja, mutta sisältävät vinkkejä verkkorikollisuuteen. Myös Breivik-henkinen sivusto Suojeluskunta.com suosittelee käyttämään Toria liikenteen salaamiseen. Konkreettinen esimerkki Torin käytöstä Suomessa saatiin elokuun lopussa, kun Helsingin Sanomat uutisoi Thorlauta-nimisellä foorumilla käydystä keskustelusta, jossa suunniteltiin iskua eduskuntaan.
REPORTERS
Havannan besserwisser
Haastattelukirja Fidel Castrosta sivistää, taustoittaa, stimuloi & viihdyttää.
I D E L C A S T R O on toisen maailmansodan jälkeisen globaalipolitiikan merkittävimpiä henkilöitä. Vallankumoussankari ehti olla eri nimikkeillä Kuuban valtionpäämiehenä vuodesta 1959 vuoteen 2006, jolloin hän terveydellisistä syistä luopui presidentin asemastaan. Attac-järjestön perustajana ja Le Monde diplomatique -lehden entisenä päätoimittajana tunnetulla Ignacio Ramonet'lla oli mahdollisuus haastatella sadan tunnin ajan Fidel Castroa vuosina 20032005. Tuloksena syntyi laaja ja yksityiskohtainenkin haastattelukirja.
F
Lisävalaistusta tulee myös kuubalaisten osallistumiseen Latinalaisen Amerikan muihin mullistuksiin ja Afrikan itsenäistymistaisteluihin. Miehellä on paljon mielipiteitä 2000-luvun maailmanpoliittisen järjestelmän tulevasta kehityksestä ja esimerkiksi globalisaatiokriittisestä liikehdinnästä. vasemmistointellektuellin ja ensyklopedistisesti puhuvan comandanten kemiat näyttävät sopineen hyvin yhteen. Ramonet on erityisen tarkkana siinä, että maastamuuttokriisejä, toisinajattelijoiden kritisoitua kohtelua ja poliittisen osallistumisen tai median rajoittamiseen liittyviä kipupisteitäkään ei unohdeta. Vain Castron perhesuhteet jäävät keskustelun ulkopuolelle. Kirja antaa Castrosta kuvan sivistyneenä ja luovana poikkeushenkilönä, jonka detaljimuisti toimii erinomaisesti. Velmuilukin käy vallankumousjohtajalta. Pitkät luennot muun muassa Latinalaisen Amerikan historiasta ovat vakuuttava peruskurssi kenelle tahansa.
KRIITTISEN
Castro on muutenkin aivan pitelemätön besserwisser. Syvällisempien analyysien ohella hän eksyy vähän väliä intoilemaan milloin maatalouden lannoiteinnovaatioihin, kirurgian uusimpiin sovelluksiin, ympäristöteknologiaan ja vaikka aseteollisuuden teknisiin saloihin liittyvillä ideoillaan. säästele kritiikkiään epäilyttävänä pitämiään maailman johtajia kohtaan. Toisaalta hän jakaa auliisti kehuja niille, joita arvostaa. Yhdysvaltojen presidenteistä Castro ylistää eniten Jimmy Carteria ja hiukan yllättäen John F. Kennedyä, jonka lyhyen valtajakson (19601963) aikana Kuuban ja USA:n välit olivat niin jännitteiset, että niistä oli syttyä kolmas maailmansota. Kuubalaisen demokratian saavutukseksi Castro listaa kansan opetuksellisen, kulttuurisen ja terveydellisen tasa-arvon ja heittää ilkeitä palloja pohjoisen naapurinsa suuntaan: "Voidaanko puhua ilmaisun vapaudesta maissa, jossa totaalinen lukutaidottomuus on 2030 proCASTRO EI
senttia ja käytännön lukutaidottomuus 50 prosenttia?" Tai: "Missä on niiden journalistien ja televisiokanavien kriittinen henki, jotka USA:ssa kannattivat presidentti Bushin sotaa kuin parhaatkin propagandistit?" on teoksena yhtä lailla yleissivistävä ja taustoittava. Samalla se viihdyttää ja stimuloi poliittisesti ja älyllisesti: kriittisessä lukijassa herää innostus rinnakkaislähteiden käyttöön ja debattiin. Kirjan kustantaminen suomeksi ansaitsee kunnioitusta ja kiitoksen.
FIDE L C A S TRO. E L Ä M Ä NI
Tuomas Rantanen Ignacio Ramonet: Fidel Castro. Elämäni. Siltala, 2012, 755 sivua.
Tomi Toivio
etenevässä kirjassa Castro kuvaa omaa elämäänsä, Kuuban vallankumouksen kulkua sen kompuroivine alkuvaiheineen, olosuhteiden vakiintumista, jyrkkää kamppailua USA:n vaikutuspyrkimyksiä vastaan, kauppasaarron ja Neuvostoliiton romahtamisen aiheuttamia taloudellisia pulmia sekä kuubalaisen systeemin saavutuksia ja ajankohtaisia jännitteitä.
KRONOLOGISESTI
KANTAESITYS 28.9.2012 SOVITUS JA OHJAUS: Laura Jäntti LAVALLA: Antti Lang Kiureli Sammallahti Tiina Weckström
Tuomas Kyrö ma llin M siikillinen vaellusdraama Mu iikil en
LIPUT: www.jurk ka.f i www.lipp u.fi
ELÄVÄ KUVA
56
7
2012
ELÄVÄ KUVA
ta sitten tehdä pohjatyötä, hän tiesi, millainen valheiden verkko hänellä on puhkottavanaan. "Onhan se selvää, että jos 80-luvun alussa 15-vuotias kuulantyöntäjäkollikin tiesi aineiden käytöstä, niin kyllä siitä tiesivät kaikki urheilun sisäpiiriläiset", Halonen sanoo. Aihe on kuitenkin arka, eikä kukaan puhu siitä mielellään. Elokuvan trailerissa hiihtäjä Juha Mieto väittää, ettei hänelle koskaan edes tarjottu aineita.
DOPINGLAUKKU. Toimittaja Riku Rantala teki skuupin Hiihtoliiton kadonneesta lääkelaukusta vuonna 2001.
L A H D E N M M - K I S O I S TA on kulunut 11 vuotta. Niiden aikana kaikki skandaalin syylliset ovat ehtineet saada melko kunnioitettavan määrän paskaa niskaansa. Mika Myllylän vuoden takaisen kuoleman jälkeen monet olivatkin sitä mieltä, että eiköhän nyt riitä. Kun Sinivalkoisen valheen julkaisusta kerrottiin, internetin keskustelupalstoilla kyseltiin, jatkuuko samojen ihmisten nöyryyttäminen edelleen. Halonen vakuuttaa, ettei kyse ole siitä. Elokuva toki keskittyy suomalaiseen hiihtourheiluun ja myös Lahden tapahtumiin, mutta Halosen mukaan hiihtourheilua käytetään ponnahduslautana kuvaamaan koko urheilumaailman ja jopa koko yhteiskunnan raadollisuutta. "Meidät kasvatetaan syntymästä asti maailmaan, jossa on voittajia ja häviäjiä. Huippu-urheilu on esimerkki systeemistä,
jossa voittajia tuotetaan hinnalla millä hyvänsä." Sinivalkoinen valhe ei etsi syyllisiä, vaan pyrkii luomaan kokonaiskuvan systeemistä, jonka jauhettavaksi Myllylä ja muut itsensä antoivat. Halonen painottaa, ettei systeemi ole yksin urheilupiirien ylläpitämä, vaan tärkeä osa sitä on median ja kansan sammumaton jano saada voittajia ja häviäjiä. "Totuutta voittojen takana ei kuitenkaan edes haluta tietää. Se on aikamoinen perversio."
H A L O N E N puhuu vääristymästä, joka on juurtunut syvälle yhteiskuntaamme. Hän uskoo, että vääristymän korjaaminen ei ala, ellei menneisyyttä käydä ensin läpi. Valhekudelman purkaminen on vaikeaa, koska monilla langanpäitä käsissään pitävillä henkilöillä on niin paljon pelissä, etteivät he uskalla puhua. "Tietysti toivon, että tämän elokuvan jälkeen näkisimme kaapista ulostuloja." Halonen muistuttaa, että urheilu ja kilpailu eivät ole pohjimmiltaan likaisia asioita: "Parhaimmillaan urheilu tuottaa tunne-elämyksiä, joihin harva taide-elämys pystyy."
Urheilua suonissa
Hiihtoliitto romahti, kun Jari Isometsä pissasi purkkiin. Kusetus ei kuitenkaan loppunut.
H J A A J A Arto Halonen harrasti 15-vuotiaana kuulantyöntöä. Kun hän kertoi treenien jälkeen ruokapöydässä, että jotkut treenikavereista muuten ottavat testosteronia ja anabolisia steroideja, kukaan ei uskonut.
O
Kun 20 vuotta myöhemmin tuli tieto, että Jari Isometsä oli antanut Lahden mm-hiihdoissa positiivisen dopingnäytteen, monet eivät vieläkään olleet uskoa. Seuraavan viikon aikana tulleet viisi uutta käryä, vuosisadan mediaskandaali ja Lahden kisoja seurannut vuosien jälkipyykki varmistivat sen, että suomalaiset vihdoin uskoivat.
M U T TA E I V ÄT tarpeeksi. Valhe on nimittäin suurempi kuin uskoitkaan. Tai niin ainakin julistaa Arto Halosen Sinivalkoinen valhe -dokumenttielokuvan iskulause. Kaksituntinen dokumentti pyrkii osoittamaan, kuinka yleistä ja järjestelmällistä dopinginkäyttö on ollut suomalaisessa urheilussa jo vuosikymmenten ajan. Kun Halonen alkoi kolme vuot-
teemu muhonen Sinivalkoinen valhe ensiesityksessä Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla. Elokuvateattereissa 4.10.
KUVARUUTU & VALKOKANGAS
Hannele Huhtala, Teemu Muhonen, kati pietarinen, tuomas rantanen & Mikko Siltanen
John Hillcoat: Laittomat. Ensi-ilta 7.9. Teemu Nikki: 3 Simoa. Ensi-ilta 14.9. Steven Soderbergh: Magic Mike. Ensi-ilta 7.9. Woody Allen: To Rome With Love. Elokuvateattereissa nyt. David Cronenberg: Cosmopolis. Elokuvateattereissa nyt.
Heidi Merima-Halonen, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
Kosto elää
Laittomat on ohjaaja John Hillcoatin ja käsikirjoittaja Nick Caven yhteistyön tuorein hedelmä, Matt Bondurantin kirjaan pohjaava gangsterielokuva. Tositapahtumiin perustuva epookki kertoo Bondurantin veljessarjan tarinan. Virginian takamailla asuva kolmikko elättää itsensä 1930-luvun alussa kieltolain aikaan pontikkakaupalla. Bisnekset sujuvat hyvin siihen asti, kunnes paikalle lähetetään chicagolaispoliisi Charlie Rakes, jota näyttelevä Guy Pearce tekee hienon roolityön sadistisena kyttänä. Röyhkeiden Bondurantien ja ahneen kaupunkilaispoliisin kohtaamisesta seuraa tietysti avoin sota. Kuten gangsterileffat yleensäkin, Laittomat kertoo ennen kaikkea vallan tavoittelusta, kunniasta ja kostosta. Asiat ratkaistaan brutaalilla väkivallalla, jonka katsominen alkaa tökkiä nopeasti. Yltiömiehisen mäiskinnän vastapainoksi taustalla pyörii rakkaustarinoita ja veljessarjan nuorimman jäsenen Jackin kasvukertomus. Lievästä pahoinvoinnista huolimatta Laittomat on vuoden parhaita rikoselokuvia. (MS)
Sympaattiset Simpat
Teemu Nikin esikoisohjaus on osoitus siitä, että suomalainen komediaelokuva ei aina epäonnistu. Kalliolaisista pikkurikollisista kertova 3 Simoa on toteutettu pienellä budjetilla, ja ohjaajan tavoin myös pääroolien esittäjät ovat varsin kokemattomia. Onnistunut markkinointi on kuitenkin tuonut Simoille paljon näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Hype ei ole ollut täysin turhaa. Alku ei lupaa vielä paljoa, mutta elokuvan edetessä dialogi yltyy paikoittain erittäin hauskaksi, ja korostetun stereotyyppiset sivuhahmot ovat yllättävän toimivia. Elokuva ei tarjoa nerokasta kielellistä tykitystä tai yhteiskunnallista kuvausta. Sillä ei ole väliä. 3 Simoa on hauska, mutta ennen kaikkea hellyttävä elokuva. Kesäisessä Helsingissä kuvatut kohtaukset ovat sopivan lämminhenkisiä ja kotikutoisia. Paljon kertoo jo se, että elokuvan pressinäytöksessä pääosien esittäjät Olli Rahkonen ja Rami Rusanen nauroivat miltei tyhjässä salissa lähes taukoamatta. Ehdottoman sympaattista! (TM)
Stripparit ei riisuudu
Mike tienaa elantonsa iltaisin stripparina. Hän ottaa suojatikseen nuoren Adamin, jolle naisten ihailu ja helppo raha on uutta. Koordinoidusti tanssivat ja ilmaa naivat 150-prosenttisesti heteroseksuaaliset lihasmiehet täyttävät suuren osan Steven Soderberghin uutuuselokuvasta loputtomalla show'llaan. Se syö kätevästi aikaa, koska muuten elokuvassa ei ole sisältöä nimeksikään. Nimekkäältä ohjaajalta olisi odottanut omaperäisempää otetta. Strippiklubille sijoittuvassa elokuvassa kukaan ei riisuudu kokonaan. Analogi toimii koko elokuvaan: se ei aiheestaan huolimatta käsittele seksuaalisuutta tai valtaa lainkaan, eikä se kerro ihmissuhteistakaan mitään kiinnostavaa.Lopulta kaikesta kasvaa puhtoisen romantiikan ylistys. On hämmentävä huomata, miten erilaisina nais- ja miesstripparit yhteiskunnassamme nähdään: elokuva olisi tuntunut perin räväkältä, jos nämä hyväsydämiset mutta elämässään eksyneet panosankarit olisivat olleet naisia. (KP)
Rakkaus on pelleilyä
Kuolemanpelkoa, vääriä valintoja rakkaudessa, ryppyjä tavallisuuden tasaisessa virrassa. Woody Allenin uusin elokuva jatkaa ohjaajan Eurooppa-sarjaa. Rakkauden kohteena tällä kertaa Rooma, niin kuin elokuvan nimikin sanoo. Roomassa nähdään kimara allenilaisia hahmoja: amerikkalaisia ja italialaisia hukassa itsensä ja rakkauden kanssa. Lavalle kävelytetään itseään 30 vuotta nuorempana neuvova menneisyyden haamu, itsensä myynyt arkkitehti. Tavallinen virkamies, josta tulee muutamaksi viikoksi julkkis ilman syytä. Maalta pääkaupunkiin muuttanut arka nuoripari, joka toivoo onnen löytyvän uudesta työstä. Ja tietenkin, Woody Allen itse, vanhana, kuolemaa pelkäävänä miehenä, jonka tytär aikoo naimisiin italialaisen nuoren kommunistin kanssa. Taustana ja elokuvan teemana soi Pajatso-ooppera: parisuhdedraama teatterin maailmassa. Muutamista tyhjäkäyntisistä kohtauksista ja ilmeisestä kaikki laulavat suihkussa hyvin -vitsistä huolimatta Allen onnistuu jälleen näyttämään muutaman eriskummallisen kulman ihmiselon näytelmästä. (HH)
Kapitalismi tien päällä
Don DeLillon älyllisesti ladattu romaani Cosmopolis (2003) kertoo tarinan 28-vuotiaasta valuuttadiileristä, joka kesken kiireisen keinottelupäivän keksii haluavansa tukanleikkuun ja ajattaa siksi itsensä limusiinillaan läpi New Yorkin ruuhkien ja sosiaalisen kaaoksen. Vertauskuvallisella matkalla piirtyy julman vieraannuttava kuva nykyyhteiskunnasta ja sitä pyörittävän onttouden olemuksesta. David Cronenbergin elokuvasovitus taas on outo yhdistelmä dialogipainotteista kamarielokuvaa ja roadmovieta. Elokuvassa tilallistuu mainiosti idea päähenkilön suorastaan antiseptisesta toiseudesta. Matkan edistyessä näkökulma palautuu kuitenkin turhan kirjalliseksi. Edes teräviä oivalluksia ja hirtehistä ironiaa tarjoileva dialogi ei pysty peittämään sitä, että jo DeLillon tarinasta puuttuu lihaa ja sielua. Kyynisyyden kuvaaminen kyynisesti jättää helposti katsojankin ulkopuolelleen. (TR)
ELÄVÄ KUVA
7
2012
57
Linkity vasemmistolaiseen Helsinkiin!
vasemmistolinkki.fi
Pohjoinen rivien välissä
intohimoa ja ammattitaitoa, ei haaveensa toteuttamiseen tarvitse suunnatonta pääomaa. Omakustanne-elokuvia tekevän Jo-Jo the Dog Films -ryhmän siipien suojissa on syntynyt lyhytelokuvia aina historiallisesta draamasta splatteriin. Pääasiassa Lapin sekä Pohjois-Ruotsin alueella kuvatut teokset ovat täynnä upeita maisemia ja persoonallisia ympäristöjä, jotka antavat elokuville omaperäisen leiman. "Pohjoisuus saattaa tietenkin ilmetä rivien välistä. Mutta en minä sitä halua korostaa, haluan vain kertoa tarinoita", kommentoi ryhmää luotsaava savolaissyntinen Joonas Makkonen.
K
U N O N TA R P E E K S I
Kuten useimmat muutkin vuonna 2007 toimintansa aloittaneen ryhmän jäsenet, Makkonen opiskelee viestintää Lapissa. Pienestä ryhmästä on kasvavassa nimekäs kokoonpano. JoJon 15 lyhytelokuvasta useita on nähty festivaaleilla Euroopassa, Etelä-Afrikassa sekä Yhdysvalloissa. Kilpailuista on saatu neljä päävoittoa sekä kunniamainintoja. Erityisesti musta komedia Peto sekä kauhukomedia Bunny the Killer Thing ovat herättäneet ihailua.
Anna Kankaanpää Jo Jo the Dog Filmsin lyhytelokuvia Oriveden Reikäreuna-elokuvafestivaaleilla 6.-9.9.
ANTIContemporar y Ar t Festival
25.-3O.9.2O12 Kuopio
Annual international art festival presenting the most exciting site-specific live art works in the end of September in Kuopio, Finland. Open call for artists around the world starts every year in December. See past and future festivals at www.antifestival.com
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
3rd
ARTOVA FILM FESTIVAL AFF
Torstaisin YLE TV2: Hubotit melkein ihmisiä (Ruotsi, 2012), sarjan alkuosat nähtävinä Areenassa.
Ihmisiä palvelemaan luoduista, mutta kapinoimaan ryhtyvistä roboteista kertovan ruotsalaisen scifi-sarjan tekijät ovat lainanneet kaikkialta mistä mahdollista, mutta ovat samalla onnistuneet luomaan kotikutoisen luovilla ratkaisuilla ja hyvällä käsikirjoituksella omintakeisen nokkelaa draamaa arkielämän teknologisoitumisen ja keinotekoisen inhimillisyyden teemoista sekä parisuhdedynamiikasta, seksuaalifantasioista ja maahanmuuttajuuteen rinnastuvasta toiseudesta.
3.9. alkaen YLE Fem maanantaisin & 22.9. alkaen YLE TV1 sunnuntaisin: The Spiral (Belgia, 2012)
Arabia Helsinki
Vapaa pääsy! Fri entré!
7.8.9.2012
www.ar tovafilmfestival.fi
Lapsekkaan nettipelin siivellä "transmediaalisena" markkinoidussa viiden eurooppalaisen yleisradioyhtiön yhteistuotantosarjassa viitataan nerokkaana katutaiteilijana tunnetun Banksyn myyttiseen hahmoon, mutta nähtäväksi jää, onko kyseessä sittenkin vain kliseinen poliisisarja, vai saadaanko Kööpenhaminan taidemaailman kehyksestä irti edes hiukan luovan kulttuurihäirinnän tai poliittisen provokaation ideaa.
30.9.-5.10. YLE Teema: Operaatio Mannerheim (Suomi, 2012) & 6.10., Suomen Marsalkka (Suomi 2012)
YLE:n vahingossa tai nerokkaasti huomiotalousmarkkinoima Mannerheim-elokuva osoittautuikin monikansallista elokuvantekoprosessia ja kansallisuuskäsityksiämme pöyhivän dokumentin kylkiäiseksi; ja vaikka jo syntynyt keskustelu itsessään saattaa olla projektiin käytettyjen resurssien väärtti, sopii varmaan kainosti odottaa, että lopputulos olisi sisällöllisestikin kohun myötä nousseita odotuksia lunastava.
KALENTERI
ELOKUVAT
9.9.
REIKÄREUNAFESTIVAALI Orivedellä, Pirkanmaan toiseksi suurin elokuvafestivaali, jossa kotimaisten & ulkomaisten elokuvien lisäksi kuvataidetta & livemusiikkia, päävieraana Anssi Mänttäri & taiteilijavieraana Outi Heiskanen, reikareuna.com/
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 17.9. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
12.9. VOROBEI
(2012), venäläisen Vaslievkan kylän hevoset uhataan myydä teurastamolle huonon satovuoden vuoksi, lopulta hevosten ainoaksi puolustajaksi jää paimenpoika lempinimeltään Vorobei (varpunen), Juri Shillerin ohjaus kello 14 & 18 Helsingin Stoassa, elokuva on K13 & tekstitetty englanniksi, kesto 90 min. HELSINKI ARTOVA FILM FESTIVAL, AFF kokoaa yhteen uusimmat elokuvat, jotka ovat jättäneet jalanjälkensä Arabian alueelle, ohjelmisto koostuu kilpailu- & näytössarjoista, nähtävillä on koskettavia
dokumentteja, valloittavaa fiktiota, leffoja marginalista & kokonaisuus kokeellista, kansainvälistä elokuvaa, 7.8.9. Arabiassa, artova.fi/aff OULU NORDISK PANOR AMA, vuodesta 1990 järjestetty festivaali esittelee parhaimmat lyhyt- ja dokumenttielokuvat Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta & Islannista, kuudessa päivässä esitetään 150 elokuvaa, ohjelmisto koostuu pääasiassa kilpailuelokuvista, festivaalilla kilpaillaan kolmessa sarjassa: Paras pohjoismainen lyhytelokuva, Paras pohjoismainen dokumenttielokuva & New Nordic Voices, 21.26.9., www.nordiskpanorama.com
58
7
2012
AKTIVISMI
Touchdown: osallisuustalous
Valmentaja käski jenkkifudispelaajaa lukemaan Chomskya.
sitten kalifornialainen Nick Garratt pelasi stipendin turvin Etelä-Kalifornian yliopiston huippumenestyneessä jenkkifudisjoukkueessa Trojansissa. Toukokuusta lähtien Garratt on juossut jaardeja oululaisessa Northern Lightsissa. "Seuraan aktiivisesti kansainvälistä ZNet-sivustoa, ja siellä törmäsin osallisuustalousaktivistien ryhmään. Siellä oli tunnettuja nimiä, kuten Noam Chomskyn ja John Pilger. Mukana oli myös suomalaisia. Tutustuin järjestön artikkeleihin ja otin yhteyttä Parecon Finlandiin."
K
K O L M E V U O T TA
molemmat juurensa high school -aikojen harjoittelukentille. "Valmentajamme ohjasi lukemaan Chomskya ja muita tunnettuja toisinajattelijoita. Muistan hyvin, kun hän siirsi vertauksessaan yhteiskunnan eriarvoiset lähtökohdat jalkapallokentälle: osa kansalaisista lähtee juoksemaan maalia kohti 30 jaardin viivalta, kun osa joutuu aloittamaan kilpa-
Parkin jaksossa tämä ristiriita tiivistettiin osuvasti. "Cartman pyöritti kehitysvammaisten futisjoukkuetta ja hän meni kysymään college-jalkapallon pomoilta, mitä he maksavat orjilleen. Vastaus kuului: `Maksaa? Nehän on opiskelijaurheilijoita!'"
S U O M I E I O L L U T nuoren Nickin haaveissa. Garratt halusi opintojensa jälkeen keskittyä jalkapalloon, ja etsi mitä tahansa töitä rahoittaakseen pelaamisensa. "Hain mekaanikoksi, kokin apulaiseksi, tarjoilijaksi, kaikkea mahdollista. Töitä ei vain yksinkertaisesti ollut. Lopulta tutun avustuksella pääsin tekemään personal trainerin hommia. Näin, kuinka menestyminen edellyttää suhteita, perittyä omaisuutta tai yksinkertaisesti onnea." Seuraavaksi Garratt osallistuu Parecon Finlandissa yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Robin Hahnelin vierailun järjestelyihin Suomessa, sekä jatkaa lukiovalmentajan aloittamaa kirjallisuusprojektia. "Tällä hetkellä luen David Graeberin tekstejä velan historiasta ja anarkismista, Norman
inen nestym teita, "Me ä suh ttä edelly omaisuutta ä i peritty nkertaiseest i tai yks nnea." o
juoksun omalta maalilta ja vielä painot sidottuna nilkkoihin." Mutta myös Garrattin antama kuva yhdysvaltalaisesta collegejalkapallosta on karu. Pelaajat vaarantavat terveytensä käytännössä nollapalkalla, vaikka liigaa pyörittävät yritykset pyörittävät miljardiluokan bisnestä. South
G A R R AT T I N TOHIMO
IN-
jalkap palloon ja yht teiskuntaan juontavat
Finkelsteinin teoksia Lähi-idästä, Michael Albertin ja Robin Hahnelin teoksia vaihtoehtoisista talousmalleista sekä Matthew Foxin kirjoja kristinuskon reformaatiosta." Maailman ongelmat eivät muserra Garrattia. Hän vertaa suhtautumista yhteiskunnallisiin epäkohtiin keittiön tiskivuoriin. "Sen sijaan, että hoitaisi tiskit alta pois ja jatkaisi puhtaalta pöydältä, helposti lähdetään pika-
ruokaloihin ja jätetään tiskit mätänemään altaaseen. Tiskit on kuitenkin hoidettava ennemmin tai myöhemmin", Garratt hymyilee.
Joona-Hermanni Mäkinen Jutun kirjoittaja on Parecon-aktivisti. Taloustieteilijä Robin Hahnel vierailee Helsingissä ja Joensuussa 11.-14.9. Tarkempi ohjelma www. parecon.fi
KALENTERI
KESKUSTELUT, LUENNOT, KURSSIT, TAPAHTUMAT & TOIMINTA
8.9.
TYHJÄ KULHO, kansainvälisellä tempauksella kerätään varoja ruoka-apua tarvitseville, keramiikka- & lasitaiteilijat lahjoittavat keittokulhoja & paikalliset ravintolat & yritykset keittoa & leipää, lahjoitusta vastaan (minimi 20 ) voi valita mieleisensä keiton & kulhon, jonka saa mukaansa muistutukseksi maailman nälkäänäkevistä, kello 1114 Helsingin Tuomiokirkon kryptassa.
20.9.
AFGANISTAN SOI! Naistoimittajat ry:n tukikonsertissa muun muassa Karita Mattila, Laura Voutilainen, Maarit Hurmerinta, Anna Eriksson, Tapiolan kuoro & Ladies First Big Band, tuotot käytetään lyhentämättömänä Afganistanin naistoimittajien ammatillisen koulutuksen kehittämiseen & Kabulin musiikkiakatemian musiikinopetuksen tukemiseen, kello 19 Helsingin Kansallisteatterissa.
SOSIAALIDEMOKRATIAN KRIISI & VASEMMISTON TULEVAISUUS, puhumassa yhdysvaltalaisessa uudessa vasemmistossa & vihreässä liikkeessä aktiivisesti toiminut Robin Hahnel , kello 18 Helsingin Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa.
2.9.
1.9.
12.9. TAAPEROSIRKUS,
VIROLAISEN LASTENELOKUVAN FESTIVAALI Helsingin kulttuurikeskus Caisassa, www. caisa.fi, kuvassa Miriami lood.
VOIMAKALENTERIN osioissa julkaistaan tie-
toja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 1.10. & on jakelussa syyskuun. Tietoja kalenteriin otetaan vastaan 17.9. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Anu Harju.
vain naisille, kello 18 Tampereen Vanhalla kirjastotalolla. 18.9. KOTIPUUTARHAN SYYSTYÖT, luennolla käsitellään ajankohtaisia puutarhatöitä kuten syyslannoitusta & syysleikkuita, kello 18 Tampereen Pirkanmaan Marttojen havaintokeittiössä, Tampellan esplanadi 7.
26.9. ESPOON LAPSILLE PARAS ELÄMÄ HYVÄN
MIELEN LAUTASMALLI, yleisöluento haastaa
KESKUSTELUT & LUENNOT
8.9. ENSIMMÄISEN VUODEN TILINPÄÄTÖS, Vasemmistoliitto on ollut vuoden hallituksessa, nyt keskustellaan menneestä & jatkosta, mukana Paavo Arhinmäki, Anna Kontula, Markus Mustajärvi & Pia Lohikoski, kello 12 Helsingin Pasilan kirjaston auditoriossa. 10.9. SIENI-ILTA, Tampereen Sieniseuran asiantuntija kertoo sienistä & sienestyksestä, kello 18 Tampereen Hervannan kirjastossa. 11.9. ARVOT MODERNISSA ARKKITEHTUURIS-
vanhemmat sekä lasten & nuorten parissa työskentelevät miettimään, millaisia eväitä annamme tuleville sukupolville, luennoimassa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, kello 17 Espoon Tapiolasalissa.
KURSSIT & SEMINAARIT
17.9.3.12., KÄSIKIRJOITUSTYÖPAJA 18.9.4.12. & SARJAKUVAILMAISU 1 & 2, 20.9.7.12., kaikki kurssit aikuisille, lisäksi paljon kursseja & työpajoja lapsille, ilmoittautumiset & lisätiedot sarjakuvakeskus.fi/kurssit
HELSINKI KUVITUSKURSSI TURKU HAWAIJILAISEN HULAN VIIKONLOP-
alustaa yli-intendentti Sirkkaliisa Jetsonen (Museovirasto), keskustelijoina arkkitehtuurin historian professori Aino Niskanen, virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen, arkkitehdit Helena Hirviniemi & Tapani Mustonen, kello 18 Helsingin Arkkitehtuurimuseon huvilassa. 12.9. ENEMMÄN IRTI TAITEESTA, Sanna Pietilä luennoi Kaupunkilaisen kuva -näyttelystä & sen teemoista, kello 15 Helsingin Kanneltalon kahvilassa.
SA,
113.9. NAISEN IRTAUTUMINEN UHRIUTUMISES-
viikonlopun aikana tutustutaan kauniin hulan tekniikkaan, symboliikkaan ja historiaan, sekä muodostetaan koreografiat "E Huli Makou" ja "Hukilau", 8. 9.9. Auralan kansalaisopiston kurssi Yrjänä-salissa, ilmoitautumiset viimeistään 2.9. hanna.suojanen@aurala.fi, 050 316 7702.
PUKURSSI,
taa tapaamisessa vinkkejä vitsin ideoimiseen & kertomiseen sarjakuvan keinoin, kello 17 Turun pääkirjaston Stoorissa. 10.9. NIGHT AT THE CAMPUS -festivaali muuttaa Helsingin Senaatintorin opiskelijan olohuoneeksi, luvassa on paneelikeskusteluja, designia & uutta opiskelijaasumista luovan ideakilpailun tulokset, kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita, kello 17 Senaatintorilla. 11.12.9. KASVIMUSEO KUTSUU KYLÄÄN, museo & sitä ympäröivä kasvitieteellinen puutarha ovat avoinna yleisölle kello 13 19, kasvihuoneisiin ilmainen sisäänpääsy kello 919, Helsingin Kaisaniemessä, Unioninkatu 44. 14.9. SADONKORJUUJUHLASSA Fallkullan kotieläintilalla nautitaan Maista maailmaa! -ruokatyöpajan antimia, työpaja on osa designpääkaupungin ohjelmaa, Helsingin Fallkullassa, nuoretmuotoilevat.munstadi.fi/ruokakulttuuri/ 22.9 . VASTAVIRTA -festivaali pohtii, mitä vaihtoehtoja on alistumiselle leikkauspolitiikkaan, eriarvoisuuteen & rahaeliitin valtaan & mitä ovat vasemmistolaiset & punavihreät radikaalit muutoksen visiot & strategiat, illalla kulttuuri & musiikkia, kello 10 alkaen Helsigin Vanhalla ylioppilastalolla, vastavirtafestivaali.com
HELSINKI HELSINGIN SARJAKUVAFESTIVAALIT
vieraina nykytekijöitä Komisario Ankardon isästä Benoît Sokalista kulttiklassikko Cowboy Henkin luojaan Herr Seeleen, 7.9.9., www.sarjakuvafestivaalit.fi OPENHOUSEHELSINKI 2012, tapahtuma järjestää opastettuja kierroksia sellaisiin arkkitehtuuri- & kaupunkikohteisiin, joihin ei tavallisesti pääse, muun muassa Arabianrannan koteihin, Kehäradan tunneliasemalle, Suomenlinnan telakalle, Marimekon kangaspainoon, Haukilahden vesitorniin & Tove Janssonin ateljeekotiin, 14.16.9., www.openhousehelsinki.fi
lapset & vanhemmat saavat virikkeitä liikkumiseen & yhdessäoloon sirkuksen eri keinoin, mukaan mahtuvat niin sirkuskonkarit kuin ensikertalaisetkin, ohjaajina toimivat Varietee Kasataiteen sirkusalan ammattilaiset, kello 10 Turun Timantin Seikkailupuistossa.
12.9. VERTAISTUKIRYHMÄ SYÖMISHÄIRIÖTÄ
SAIRASTAVILLE,
TOIMINTA
KAUPUNKITANSSIT, tanssinopetusta tarjolla vuoroin Hilkka Toivonen-Alastalon, Johanna Salmisen & Anna Ojan johdolla, mukaan voi tulla ilman ennakkotaitoa, paria tai ilmoittautumista, 4.9. tanssitaan hidasta valssia, kello 19 Espoon kulttuurikeskuksen Amfissa. 5.9. KESKIVIIKKOTANSSIT, tanssia elävän musiikin tahdissa, kello 14 Espoon kulttuurikeskuksen päälämpiössä. 8.9. LAUANTAITANSSIT, syyskauden avajaisorkesterina FBI-Beat, kello 20 Tampereen Konsussa, tampereentanssit.fi 8.9. MUSAMARATON, Teoston maraton juostaan Finlandia Marathonin yhteydessä, Musamaratonille voivat ilmoittautua Teoston musiikintekijäasiakkaat & musiikkia käyttävät asiakkaat, Musamaraton juostaan Jyväskylässä, lisätiedot www. facebook.com/musiikintekijoidenjärjesto
4.9.
avoimeen ryhmään ovat tervetulleita kaikki syömisellä oireilevat henkilöt, kello 18 Turun Lounais-Suomen syömishäiriöperheiden toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 35. 19.9. HYVÄN RUOAN MARSSI, nyt marssitaan luomun, omavaraisuuden, reilumpien tuottajahintojen & oikeudenmukaisen ruoantuotannon puolesta, samana päivänä marssitaan eri puolilla Eurooppaa, tuo omaa rekvisiittaa, mukana bändejä, kokoontuminen kello 13.30 Helsingin Narinkkatorilla. 19.9. PROMOKUVAUSKURSSI 1, valokuvauskurssi alkeet hallitseville, kurssilaiset saavat malleikseen Turku Rock Academyn bändiläiset & pääsevät tuottamaan aitoja promokuvia, kurssiin sisältyy myös kuvankäsittelyä, ilmoittautumiset viimeistään 4.9. puh. (02) 2623 129, Turun Nuorten taide- & toimintatalo Vimmassa.
HELSINKI TANGO WITH FERNANDO WAISBERG,
TAPAHTUMAT
6.9. SARJAKUVATAPAAMINEN,
puhujana psykoterapeutti, kirjailija Pepi Reinikainen, tilaisuus on tarkoitettu
TA,
Pertti Jarla an-
tarjoaa nähtävää, kuultavaa & lukemista, Lasipalatsin aukion telttafestivaali levittäytyy yli kaupungin puheohjelman, musiikin ja yli 20 gallerianäyttelyn voimin, kohdemaa tänä vuonna on Belgia,
argentiinalaistanssija opastaa tangon saloihin keskiviikkoisin 5.9. alkaen kello 15.30 New Arkadiassa, Nervanderinkatu 11. Ennakkoilmoittautumiset liisa.bourgeot@arkadiabookshop.fi
IMAAILMAN A PÄIVITTÄÄ ARAB KIINAN R& A MULLISTUKSIA JKSIA: IHMISOIKEU
|
ALISON KLAYMAN AI WEIWEI: NEVER SORRY MOHAMED DIAB CAIRO 678 MERVI JUNKKONEN JÄLKI ELÄMÄSSÄ 4 TARINAA KIDUTUKSESTA
|
|
KASVISRUOKAMESSUT
TORNIMAEN LIIKEKESKUKSESSA! Klo 11:00-16:00
3. marraskuuta 2012 ..TALLINNASSA
Tervetuloa Baltian ainoille kasvisruokamessuille Tallinnaan!
www.facebook.com/veganfair . www.loomakaitse.ee/taimetoidumess
Ilmainen sisaanpaasy!
.. ..
.. ..
KAPINA
Eläköön kotimainen pieni kala. Syö se!
Syö särkeä, herkuttele hauella, ahmi ahventa! Suomessa on noin 200 000 järveä ja yksi meri. Vesistöissämme elää noin 70 kalalajia, ja lähes kaksi miljoonaa suomalaisista harrastaa kalastusta. Kuitenkin yli 70 prosenttia syömästämme kalasta tuodaan muualta. Valitsemalla lautasellesi kestävästi kalastettua, pienikokoista kotimaista kalaa teet ympäristöteon. Samalla vähennät painetta uhanalaisten lajien pyyntiin ja kalan tuontiin ulkomailta. Lue lisää, osallistu ja tue työtämme kestävän kalastuksen puolesta: wwf.fi/kalaopas