3–7/2020 SYYSKUU | VOIMA.FI JESSE MARKIN: ”N-SANAA EN KÄYTÄ”
Molière SAITURI Ohjaus Vesa Vierikko Ensi-ilta Vallilan Kansallisteatterissa 11.11.2020 Kirsi Porkka – Marina Meinander TUOHTUMUS Jussi Moila ISÄN MAA Kantaesitys Vallilan Kansallisteatterissa 3.12.2020 Delta Venus esittää: THE BETTY SHOW Kantaesitys Vallilan Kansallisteatterissa 19.10.2020 Ohjaus Sara Melleri Ohjaus Sini Pesonen Ohjaus Marina Meinander ja Kirsi Porkka Kantaesitys Vallilan Kansallisteatterissa 17.9.2020 UUSIA NÄ K YJÄ K AU PU NG I N SYDÄM ESTÄ UUSIA NÄ K YJÄ K AU PU NG I N SYDÄM ESTÄ UUSIA NÄ K YJÄ K AU PU NG I N SYDÄM ESTÄ LIPUT ALKAEN 16 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) kansallisteatteri.fi LIPPUPISTEESTÄ
LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Saata vana nyt myös diginä huippuedulliseen hintaan! Digitilaukseen sisältyy lehtien lukuoikeus nrosta 12/2016 alkaen. Hinnat 49 e (12 kk) ja 29 e (6 kk) www.lapsenmaailma.fi LIBERO Neljästi vuodessa ilmestyvä Libero tarkaste lee teemoittain muuttuvaa maailmaa ja yh teiskuntaa, kulttuurin ja taiteen ilmiöitä sekä ajankohtaista monikulttuurista keskustelua. Liberon vuositilauksen hinta on 20 euroa. Alle 30-vuotiaat ja työttömät voivat tilata Liberon vuosikerran maksutta. Libero on myös Vasemmistonuorten jäsenetulehti. Tilaa lehti: extra.vanu.fi/libero Verkkolehti: www.liberolehti.fi TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Tiedonantaja toimii kanssasi työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta, marxilaisuutta unohtamatta! Kerran kuu kaudessa paperilla ja koko lehti tilaajille diginä myös verkossa. Tilaushinta 12kk 95/70 eur, 3kk 35/30 eur (työttömät ja opiskelijat). Irtonumero 8 eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi, toimisto@ tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 KIRJAILIJA Mitä kirjailijoille kuuluu? Suomen Kirjailijaliiton julkaisema lehti kertoo ainutlaatuisesti kirjailijan ammatista, kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta! Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa – jokainen numero rakentuu tietyn teeman ympärille. Vuosikerta 35 € kirjailijaliitto.fi/kirjailija-lehti YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vas tuu maailmasta ovat intohimo. Tsekkaa sivumme www.ydinlehti.fi, podcastimme, tilaa oma lehtesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydinlehteä kirjastostasi. Mielipide ja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 nroa vuodessa. Vuositilaus 35/28/20 €. Irtonumero 9 €. Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi. www.ydinlehti.fi SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa 16,90 €, digi alk. 2,50 €/kk Tilaukset: suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9 €. YLIOPISTO-LEHTI Yliopistolehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/tilaalehti VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertai suuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaaajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta, ihmisoikeus ja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi MAAILMAN KUVALEHTI Maailman Kuvalehti on ajattelevien maail mankansalaisten oma lehti. Usein palkit tu lehti kertoo tarinoita ympäri maailman, taustoittaa ja syventää uutisvirtaa. Leh den rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.fi. Tilaa lehti: Vuosikerta 6 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.fi/tilaus KULTTUURIVIHKOT Vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 45 e / vuosi, määräaikainen 52 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto), kaupan päälle uusin numero. tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi MUSEO Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä museoalan ainut aikakauslehti. Lehti tarjoaa näkymiä museoiden kulissien taakse ja kertoo tär keistä keskustelunaiheista museokentällä. Lehdissä paneudutaan syvemmin ajankoh taisiin teemoihin, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoihin sekä museoiden työntekijöihin. MUSEO nyt myös digilehtenä. 4 kpl määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 €. Tutustu ja tilaa: www.lehtiluukku.fi/lehdet/museo GRAFIA Grafia-lehti on visuaalisen viestinnän alan äänenkannattaja. Palkittu kulttuurilehti taustoittaa visuaalisen viestinnän ja luovan suunnittelun ilmiöitä laajaalaisesti sekä kertoo alan tekijöistä ja heidän töistään. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerta 30 euroa. Tilaus: www.grafia.fi/kauppa www.kulttilehdet.fi/grafia TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukult tuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteis kunnan ja elämäntavan edistämiseen. Leh dessä julkaistaan mm. ympäristöfilosofisia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja teeseitse ohjeita. Ekologisesti kriisiyty neen aikamme ajankohtaisin lehti. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com KRISTOSOFI Aseettomuudesta, jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisyysmoraalista kiinnostuneille. Tarjous uusille tilaajille: seuraavat 12 numeroa 15 euroa! anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 369 7534 Elämä ilman kännykkää. Tyttöteurastajasta naisnylkijäksi. Kirjasuunnitt elun suola, sokeri ja muut mausteet. Brasilia barrikaadeilla. Suomalainen elokuva, ainoa laatuaan. Näistä aiheista ja paljon muusta voit lukea Kultin lähes 200 erilaisesta jäsenlehdestä. TAITO Taito on matka käsityön maailmaan. Kuu si kertaa vuodessa ilmestyvä käsityölehti kertoo tarinoita kotimaisista kädentaita jista ja innostaa tekemään itse. Kestotilaus 29,50 €/6 kk. Määräaikainen tilaus 64 €/vuosi. www.taitolehti.fi Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Saata vana nyt myös diginä huippuedulliseen hintaan! Digitilaukseen sisältyy lehtien lukuoikeus nrosta 12/2016 alkaen. Hinnat 49 e (12 kk) ja 29 e (6 kk) www.lapsenmaailma.fi LIBERO Neljästi vuodessa ilmestyvä Libero tarkaste lee teemoittain muuttuvaa maailmaa ja yh teiskuntaa, kulttuurin ja taiteen ilmiöitä sekä ajankohtaista monikulttuurista keskustelua. Liberon vuositilauksen hinta on 20 euroa. Alle 30-vuotiaat ja työttömät voivat tilata Liberon vuosikerran maksutta. Libero on myös Vasemmistonuorten jäsenetulehti. Tilaa lehti: extra.vanu.fi/libero Verkkolehti: www.liberolehti.fi TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Tiedonantaja toimii kanssasi työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta, marxilaisuutta unohtamatta! Kerran kuu kaudessa paperilla ja koko lehti tilaajille diginä myös verkossa. Tilaushinta 12kk 95/70 eur, 3kk 35/30 eur (työttömät ja opiskelijat). Irtonumero 8 eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi, toimisto@ tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 KIRJAILIJA Mitä kirjailijoille kuuluu? Suomen Kirjailijaliiton julkaisema lehti kertoo ainutlaatuisesti kirjailijan ammatista, kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta! Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa – jokainen numero rakentuu tietyn teeman ympärille. Vuosikerta 35 € kirjailijaliitto.fi/kirjailija-lehti YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vas tuu maailmasta ovat intohimo. Tsekkaa sivumme www.ydinlehti.fi, podcastimme, tilaa oma lehtesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydinlehteä kirjastostasi. Mielipide ja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 nroa vuodessa. Vuositilaus 35/28/20 €. Irtonumero 9 €. Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi. www.ydinlehti.fi SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa 16,90 €, digi alk. 2,50 €/kk Tilaukset: suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9 €. YLIOPISTO-LEHTI Yliopistolehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/tilaalehti VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertai suuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaaajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta, ihmisoikeus ja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi MAAILMAN KUVALEHTI Maailman Kuvalehti on ajattelevien maail mankansalaisten oma lehti. Usein palkit tu lehti kertoo tarinoita ympäri maailman, taustoittaa ja syventää uutisvirtaa. Leh den rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.fi. Tilaa lehti: Vuosikerta 6 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.fi/tilaus KULTTUURIVIHKOT Vasemmistolainen aikakauslehti sivistyksen ja solidaarisuuden asialla. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 45 e / vuosi, määräaikainen 52 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto), kaupan päälle uusin numero. tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi MUSEO Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä museoalan ainut aikakauslehti. Lehti tarjoaa näkymiä museoiden kulissien taakse ja kertoo tär keistä keskustelunaiheista museokentällä. Lehdissä paneudutaan syvemmin ajankoh taisiin teemoihin, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoihin sekä museoiden työntekijöihin. MUSEO nyt myös digilehtenä. 4 kpl määräaikainen digitilaus 19 €, irtonumero 4,90 €. Tutustu ja tilaa: www.lehtiluukku.fi/lehdet/museo GRAFIA Grafia-lehti on visuaalisen viestinnän alan äänenkannattaja. Palkittu kulttuurilehti taustoittaa visuaalisen viestinnän ja luovan suunnittelun ilmiöitä laajaalaisesti sekä kertoo alan tekijöistä ja heidän töistään. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerta 30 euroa. Tilaus: www.grafia.fi/kauppa www.kulttilehdet.fi/grafia TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukult tuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteis kunnan ja elämäntavan edistämiseen. Leh dessä julkaistaan mm. ympäristöfilosofisia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja teeseitse ohjeita. Ekologisesti kriisiyty neen aikamme ajankohtaisin lehti. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com KRISTOSOFI Aseettomuudesta, jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisyysmoraalista kiinnostuneille. Tarjous uusille tilaajille: seuraavat 12 numeroa 15 euroa! anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 369 7534 Elämä ilman kännykkää. Tyttöteurastajasta naisnylkijäksi. Kirjasuunnitt elun suola, sokeri ja muut mausteet. Brasilia barrikaadeilla. Suomalainen elokuva, ainoa laatuaan. Näistä aiheista ja paljon muusta voit lukea Kultin lähes 200 erilaisesta jäsenlehdestä. TAITO Taito on matka käsityön maailmaan. Kuu si kertaa vuodessa ilmestyvä käsityölehti kertoo tarinoita kotimaisista kädentaita jista ja innostaa tekemään itse. Kestotilaus 29,50 €/6 kk. Määräaikainen tilaus 64 €/vuosi. www.taitolehti.fi Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET VOIMA-PAITA Tilaa nyt Jani Leinosen Voimalle suunnittelema t-paita. Miesten ja naisten mallit: XS–XL. Hinta 20 euroa. Tilaukset: tilaukset@voima.fi ILMOITUS ÄÄNIÄ SODASTA. SYYRIAN TIE VALLANKUMOUKSESTA SUURSOTAAN Teos on Syyriassa asuneen SaanaMaria Jokisen syväluotaus sotaan ja elämään valtavan humanitaarisen katastrofin keskellä. Kansannousun aktivistit ja tavalliset syyrialaiset kertovat kokemuksistaan kohta puoli vuosisataa maata hallinneen alAssadin suvun diktatuurissa. Kertomuksissa kuvataan esimerkiksi koulun ylläpitämistä Aleppon pommitusten keskellä, todistetaan kemikaali-iskua Itä-Ghoutassa ja kuvataan oloja Syyrian vankiloissa. kauppa.gaudeamus.fi Italialainen filosofi Davide Sisto puntaroi teoksessaan Verkon muisti. Elämä ja kuolema somessa, miten internetiin tallentaminen tekee muistoista alati läsnä olevia. Hän tuumii, miten kuolleen käyttäjän someprofiili voi alkaa elää omaa elämäänsä, ja pohtii, mitä verkossa odottavat muistot tekevät ajan mieltämiselle. Ajatuksiaan hän avaa esimerkeillä kulttuurin eri aloilta Schellingistä Metallicaan. 27 euroa (Niin & Näin -lehden kestotilaajille -25 %) Sähkökirja 17 euroa www.netn.fi DAVIDE SISTO: VERKON MUISTI EINO SAARI: MIEHEN KOSKETUS PUNKIN SEIKKAILUT – TAISTELU PLASTIMIESTÄ VASTAAN Millainen suhde suomalaisilla miehillä on kosketukseen? Miten rakastettua, lapsia, vanhempia tai muita miehiä saa koskettaa? Palkitun teatteriohjaajan Eino Saaren haastattelemat eri-ikäiset miesoletetut puhuvat syvistä teemoista: isyydestä, rakkaudesta, kuolemasta, seksuaalisuudesta, yksinäisyydestä ja mieskuvan muutoksesta. Saari taustoittaa teemoja tutkimusten pohjalta ja kertoo myös omista kokemuksistaan. www.gummerus.fi Punkki on pieni poika lähiöstä, jolla on iso tahdonvoima ja oikeudenmukaiset periaatteet. Pikkusiskonsa Murmelin ja sokean koiransa Pelviksen kanssa Punkki huomaa, miten muovisaaste, korruptio ja rikolliset uhkaavat planeettaamme. He päättävät, että tällainen peli ei vetele. Katala Plastimies on kuitenkin toista mieltä. Sami Yaffan ensimmäinen sarjakuva-albumi on humoristinen, inhimillinen ja vauhdikas seikkailu. www.otava.fi Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI PELAGO Pelagon Commuter-pyörät tekevät pyöräilystä helppoa. Vakiona ergonominen ajoasento, herkät jarrut, luotettavat vaihteet sekä satula, joka muovautuu oman kankun mukaan. Ja ennen kaikkea: tehokkaat napadynamovalot kulkevat aina mukana syksyn hämärtyviin iltoihin. Pelago.fi STELLA POLARIKSEN TARINA Stella Polariksen tarina – ja sen merkityksestä improvisaatiolle -kirja julkaistaan 5.9. ”Tässä kirjassa kuullaan miksi Stella Polaris on niin ihana, ja miksi heidän kurssinsa täyttyvät aina niin nopeasti”, Kirjailija Meri Parkkinen Hersyvän hauskoja tarinoita tarjoava teos kurkistaa 30-vuotiaan Stella Polariksen maailmaan sekä tutustuttaa lukijansa improvisaation historiaan Suomessa 90-luvulta lähtien. Kirjamyynti: www.broholmen13.fi/stellapolaris Esitykset Studio Pasila -näyttämöllä 5.9.–5.12.: www.lippu.fi
SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET VOIMA-PAITA Tilaa nyt Jani Leinosen Voimalle suunnittelema t-paita. Miesten ja naisten mallit: XS–XL. Hinta 20 euroa. Tilaukset: tilaukset@voima.fi ILMOITUS ÄÄNIÄ SODASTA. SYYRIAN TIE VALLANKUMOUKSESTA SUURSOTAAN Teos on Syyriassa asuneen SaanaMaria Jokisen syväluotaus sotaan ja elämään valtavan humanitaarisen katastrofin keskellä. Kansannousun aktivistit ja tavalliset syyrialaiset kertovat kokemuksistaan kohta puoli vuosisataa maata hallinneen alAssadin suvun diktatuurissa. Kertomuksissa kuvataan esimerkiksi koulun ylläpitämistä Aleppon pommitusten keskellä, todistetaan kemikaali-iskua Itä-Ghoutassa ja kuvataan oloja Syyrian vankiloissa. kauppa.gaudeamus.fi Italialainen filosofi Davide Sisto puntaroi teoksessaan Verkon muisti. Elämä ja kuolema somessa, miten internetiin tallentaminen tekee muistoista alati läsnä olevia. Hän tuumii, miten kuolleen käyttäjän someprofiili voi alkaa elää omaa elämäänsä, ja pohtii, mitä verkossa odottavat muistot tekevät ajan mieltämiselle. Ajatuksiaan hän avaa esimerkeillä kulttuurin eri aloilta Schellingistä Metallicaan. 27 euroa (Niin & Näin -lehden kestotilaajille -25 %) Sähkökirja 17 euroa www.netn.fi DAVIDE SISTO: VERKON MUISTI EINO SAARI: MIEHEN KOSKETUS PUNKIN SEIKKAILUT – TAISTELU PLASTIMIESTÄ VASTAAN Millainen suhde suomalaisilla miehillä on kosketukseen? Miten rakastettua, lapsia, vanhempia tai muita miehiä saa koskettaa? Palkitun teatteriohjaajan Eino Saaren haastattelemat eri-ikäiset miesoletetut puhuvat syvistä teemoista: isyydestä, rakkaudesta, kuolemasta, seksuaalisuudesta, yksinäisyydestä ja mieskuvan muutoksesta. Saari taustoittaa teemoja tutkimusten pohjalta ja kertoo myös omista kokemuksistaan. www.gummerus.fi Punkki on pieni poika lähiöstä, jolla on iso tahdonvoima ja oikeudenmukaiset periaatteet. Pikkusiskonsa Murmelin ja sokean koiransa Pelviksen kanssa Punkki huomaa, miten muovisaaste, korruptio ja rikolliset uhkaavat planeettaamme. He päättävät, että tällainen peli ei vetele. Katala Plastimies on kuitenkin toista mieltä. Sami Yaffan ensimmäinen sarjakuva-albumi on humoristinen, inhimillinen ja vauhdikas seikkailu. www.otava.fi Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI PELAGO Pelagon Commuter-pyörät tekevät pyöräilystä helppoa. Vakiona ergonominen ajoasento, herkät jarrut, luotettavat vaihteet sekä satula, joka muovautuu oman kankun mukaan. Ja ennen kaikkea: tehokkaat napadynamovalot kulkevat aina mukana syksyn hämärtyviin iltoihin. Pelago.fi STELLA POLARIKSEN TARINA Stella Polariksen tarina – ja sen merkityksestä improvisaatiolle -kirja julkaistaan 5.9. ”Tässä kirjassa kuullaan miksi Stella Polaris on niin ihana, ja miksi heidän kurssinsa täyttyvät aina niin nopeasti”, Kirjailija Meri Parkkinen Hersyvän hauskoja tarinoita tarjoava teos kurkistaa 30-vuotiaan Stella Polariksen maailmaan sekä tutustuttaa lukijansa improvisaation historiaan Suomessa 90-luvulta lähtien. Kirjamyynti: www.broholmen13.fi/stellapolaris Esitykset Studio Pasila -näyttämöllä 5.9.–5.12.: www.lippu.fi 45 48 24 Kolumni: Tuhkanen Sarjakuvafestarit Kianoush TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Annika Pitkänen, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Kukka-Maria Ahokas, Elisa Helenius, Anne Ignatius, Laura Gustafsson, Esko Juhola, Jaana Kanninen, Andrei Kolomoiski, Hanna Linnove , Nauska, Mika Pekkola, Kerttu Matinpuro, Päivi Nikkilä, Tuomas Rantanen, Henri Salonen, Janne Siironen, Miia Sirén, Kaisu Tervonen, Markku Tuhkanen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Alma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 3?-7 13 Ka ns i: H en ri Sa lo ne n VENÄJÄN ÄÄNESTYSPAIKAT 36 LAPIN HIPPU LAPIN HIPPU LAPIN HIPPU LAP PLA NDS GUL D LAP PLA NDS GU LD LA PIN HIP PU Lapplands guld HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA & SUOHPANTERROR 29 3–7 / 2020 • 7 31.8–4.10.2020 KORONAPANDEMIAN VUOKSI päätetyt kokoontumisja liikkumisrajoitukset iskivät myös Voima-lehden hetkeksi kanveesiin. Kulttuuritoimijoilla ei ymmärrettävästi ollut markkinoitavaa. Mainosrahoitteinen lehti joutui pitämään neljän paperinumeron julkaisutauon ja lomauttamaan henkilökuntansa. Erityinen kiitos painetun Voimalehden virkoamisesta kuuluu kannus taville lukijoillemme ja yhteistyökumppaneillemme sekä mesenaattikeräykseen osallistuneille noin 250 tukijallemme. Tuen ja talkootyön voimin pystyimme pitämään voima.fisivuston ja somekanavat tauon aikana aktiivisina ja valmistautumaan tulevaan. KORONAKRIISI ISKI ERITYISEN voimakkaasti kaikkiin kulttuurielämän toimijoihin: teattereihin, tapahtumajärjestäjiin, muusikoihin ja muihin esiintyviin taiteilijoihin. Puhumattakaan valtavasta joukosta ihmisiä jokaisen kulttuuritapahtuman kulisseissa tuottajista siivoojiin. Kulttuurielämän paluu entisiin uomiinsa tulee kestämään kauan, ja moni asia voi muuttua pysyvästi. Kulttuurin koko kenttä tarvitsee nyt valtion tukitoimien ohella median ja yleisön aktiivisen huomion ja tuen. Voimakin sai julkista keskustelua herättänyttä Business Finlandin ”korona-avustusta”. Siitä kiitoksen kumarrus. Tuen nimitys on kyllä hiukan harhaanjohtava. Avustuksella ei saa pyörittää mainosrahoituksen puutteista kärsivää normaalia lehden julkaisemista tai edes maksaa kertyneitä vuokrarästejä. Rahoitus on korvamerkitty kehityshankkeisiin. Toki meillä niitäkin riittää. KEHITÄMME AVUSTUKSELLA verkkolehteämme. Voima.fi:n artikkeleita voi jatkossakin lukea ilmaiseksi. Loppu vuodesta tulemme tarjoamaan mahdollisuuden kirjautua osaksi yhteisöäm me. Vakituisiksi seuraajiksimme kirjautuneet saavat lisäpalveluja sekä ilmaiseksi että maksua vastaan. Voima aktivoituu entisestään myös nettimediana. Lehdessä kehotamme usean artikkelin perässä vierailemaan myös nettisivuillamme lukemassa aiheesta lisää tai tutustumaan vain netissä julkaistuun materiaaliin. Yhteistyömme Suomen Diplon eli Le Monde diplomatiquen & Novaja Gazetan kanssa tulee tiivistymään. Tämä tulee näkymään niin lehden sivuilla kuin verkossakin. Lisäksi lisäämme yhteistyötä meille ennestään tuttujen yhteiskunnallisten kulttuurimedioiden kanssa eri puolilta maailmaa. VOIMA USKOO YHÄ myös paperilehden tulevaisuuteen huolimatta koronan tuomista uusista ongelmista jo muutenkin vaikeuksissa painivalle journalismin rahoitukselle. Kustannus syistä joudumme keskittymään jakelussa suurimpiin kaupunkeihin. Toivottavasti digimuotoisen aineiston lisäys kompensoi tätä menetystä. Voiman voi edelleen tilata kotiin, työpaikalle tai vaikka lahjaksi. Tällä hetkellä kaikki kulttuurija mielipidelehdet ovat entistä riippuvaisempia uskollisten lukijoidensa tuesta. Vielä kerran kiitos lukijoillemme kannustavasta palautteesta ja tuesta. Näillä eväin lähdemme taas haastamaan yksipuolistuvaa mediakenttää painetussa muodossa ja uusia kujeita kehitellen. TEEMU MATINPURO VT. PÄÄTOIMITTAJA PS. Koronatauon aikana Voima yhteistyökumppaneineen on myös muuttanut uuteen osoitteeseen Vellamonkadulle Helsingin Hermanniin. Kanveesista takaisin kehään Pääkirjoitus Pe kk a La ine
8 • 3–7 / 2020 Uutiset Miten korona on vaikuttanut käynteihisi yleisötapahtumissa? Mielipide SATU OLKKONEN , 54 Multia ”Olemme käyneet porukalla katsomassa lähialueiden nähtävyyksiä kuten kirkkoja ja kansallispuistoja. Tavallisesti käyn paljon teatterissa, mutta nyt en ole vielä uskaltanut varata lippuja syksyn näytöksiin.” JANIKA POLTINOJA , 30 Helsinki ”Korona on kyllä vähentänyt tapahtumissa käyntejäni, ja moni tapahtuma on peruttukin. Kävin kesällä baareissa tanssimassa, mutta en niin paljon kuin tavallisesti.” JUKKA KOIVISTO , 42 Seinäjoki ”En ole käynyt yleisötapahtumissa, paitsi katsomassa pesäpalloa.” JONATHAN JENSEN , 24 Kööpenhamina / Helsinki ”Muutin kolme päivää sitten Kööpenhaminasta Helsinkiin opiskelemaan. Kööpenhaminassa kävin kesällä konserteissa. Eilen kävin baarissa ja tänään uusien opiskelijoiden tervetulotilaisuudessa. En ole käynyt kesällä elokuvissa tai klubeilla.” S UKUPUOLIVÄHEMMISTÖJEN oikeuksia ja asemaa edistä vä Trans ry on käynnistänyt joukkorahoituskampanjan tukeakseen erityisesti nuorten trans aktivistien yhteiskunnallista osallis tumista. Tämän vuoden kesäkuussa perustettu Trans ry on uusi järjestö il man vakituisia tuloja. Mesenaatti.mesivustolla sijaitseva kampanja kulkee nimellä #Meidän Ääni. Yhdistys toivoo, että joukko rahoituskampanjan avulla voidaan auttaa transihmisiä saamaan äänensä kuuluviin ja tukemaan vaikuttamis työtä. ”Transihmiset ovat itse oman elä mänsä ja omien tarpeidensa parhai ta asiantuntijoita, ja heidän äänensä ovat ensisijaisen tärkeitä heitä itseään koskevissa asioissa”, Valo Inkinen Trans ry:stä perustelee kampanjan käynnistämistä. ”Aktivismin keinoin on tärkeää pyr kiä vaikuttamaan kaikkiin niihin epä kohtiin, jotka liittyvät transihmisten yhteiskunnalliseen asemaan, turval lisuuteen ja hyvinvointiin,” Inkinen jatkaa. KERÄTYILLÄ VAROILLA tuetaan talou dellisesti aktivistien osallistumista jär jestyksenvalvonta ja ensiapukursseil le, joilla helpotetaan mielenosoitusten ja yleisö tilaisuuksien järjestämistä. Yhdistys suunnittelee lisäksi val mennuskoulutusten järjestämistä. Koulutuksessa opetellaan mielenosoi tusten järjestämistä, hyvien kannan ottojen ja mielipidekirjoitusten teke mistä sekä syrjintään puuttumista koulu ja työyhteisöissä. Mikäli kampanja onnistuu kerää mään lahjoituksia yli odotusten, jär jestö voi palkata koordinaattorin mää räaikaiseen työsuhteeseen. Transjärjestö kerää varoja aktivistien kouluttamiseen TEKSTI ANTTI KURKO KUVA HANNA LINNOVE TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS Tukea verkkovihaa kohtaaville naisille T ILIEN HAKKEROINTIA , hen kilötietojen levittelyä, vies tien lähettelyä työnantajal le. Naisiin kohdistuva viha on digitalisoitunut. Julkisesti puhuvia naisia yritetään vaientaa verkkovihan avulla varsinkin, jos he puolustavat näkyvästi naisten tai marginalisoitu jen ryhmien oikeuksia. Myös vammai silla, seksuaali ja sukupuolivähem mistöihin kuuluvilla ja rodullistetuilla ihmisillä on suurempi riski joutua vi hakampanjoinnin kohteeksi. ”Kyse ei ole kuitenkaan vain näky vistä poliitikoista, bloggaajista ja toi mittajista. Myös vaikkapa naisurhei lijoihin kohdistuu vihakampanjoita verkossa”, Naisten Linjan hankepääl likkö Louna Hakkarainen sanoo. Hän johtaa Turv@verkkohanketta, joka al kaa ensimmäisenä Suomessa tarjota erikoistuneita tukipalveluita digitaa lista väkivaltaa kokeville naisille. ”Hankkeen aikana tullaan järjestä mään verkossa tapaavia vertaistuki ryhmiä, jossa voi jakaa kokemuksia. Meille voi lähettää anonyymin kir jeen, johon vastaamme. Käynnistäm me myös chatpalvelun ja auttavan pu helimen, jossa voi keskustella sellaisen sosiaalityöntekijän kanssa, jolla on eri tyisosaamista”, Hakkarainen luettelee. Hänen mukaansa hanke tekee yhteis työtä myös tietoturvaasiantuntijoiden kanssa. Monet naiset kokevat digitaalista väkivaltaa myös parisuhteessa tai eron yhteydessä. Naisten Linja käynnisti jo aiemmin palveluita heidän tukemi sekseen. Naiset kertoivat digitaalisen vainoamisen aiheuttamasta ahdistuk sesta ja pelosta. ”Väkivalta on väkival taa myös verkossa, ja siitä toipuminen vie aikaa. Fyysisen väkivallan lisäksi myös henkinen väkivalta jättää vaka via seurauksia. Sen tunnistaminen on Suomessa vielä hataralla pohjalla.” Oikeusministeriössä onkin parhail laan valmisteilla naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Sen yh tenä painopisteenä ovat uudet, tek nologian mahdollistamat väkivallan muodot. DIGITAALISEN VÄKIVALLAN tekijä on kansainvälisten selvitysten mukaan useimmiten mies. Se johtuu osittain siitä, että teknologinen osaaminen ja kautuu epätasaisesti sukupuolten vä lillä. Naisten Linjan aiemmassa sel vityksessä tuli esille, että vainoajat käyttivät kumppaniensa puutteellista ITosaamista hyväkseen: kumppanin puhelimeen oli esimerkiksi asennet tu vakoiluohjelma. Naisille halutaan kin keskusteluavun lisäksi nyt tarjota keinoja ”digitaalisten itsepuolustus taitojen” kuten tietoturvaosaamisen parantamiseen. ”Vastuu väkivallasta on kuiten kin aina sen tekijällä”, Hakkarainen muistuttaa. Lisää aiheesta Naisten Linjan sivuilla: www.naistenlinja.fi/turvaverkko
3–7 / 2020 • 9 20 40 60 80 100 120 140 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Milj. euroa Vuosi Naiset Miehet Transjärjestö kerää varoja aktivistien kouluttamiseen TEKSTI MARKKU TUHKANEN Vuorotteluvapaa henkitoreissaan V UOROTTELUVAPAA on ollut yksi har voista valtion työvoi matoimista, joka on tutkitusti edistänyt työllisyyttä. Hyöty on kohdistunut yleensä nuoriin hen kilöihin, jotka on palkattu vapaalle lähteneiden sijaisiksi. Heidän tule va työuransa ja työllistymisensä on vuorottelun jälkeen selvästi kohentu nut. Pitkäaikaistyöttömiä malli ei ole auttanut. Ylivoimainen enemmistö vuorot teluvapaan käyttäjistä (72 %) on ol lut keskipalkkaisia naisia. Monia työntekijöitä on kannustanut pelk kä tietoisuus mahdollisuudesta hen gähdykseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä. Vuorotteluvapaan loi 90luvun alun lamalääkkeeksi Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus. Mallia otettiin Tanskasta. Työtehtäviinsä kyllästynyt pääsi hetkeksi huilimaan, ja työtön sai kiinni työn syrjästä. Molempien toivot tiin voittavan. Vuonna 2014 vuorottelua käytti 20 800 palkansaajaa. Viime vuonna vuorotteluvapaasta nautti alle 6000 henkilöä. Vuorotte lu oli suosituinta opettajien, julkisten viranhaltijoiden ja terveydenhuollon työntekijöiden keskuudessa. Keski määräinen korvaus oli noin 55 euroa arkipäivältä. Vuorotteluvapaajärjestelmän täs mällisiä nettokustannuksia on vaikea arvioida. Laskettaessa olisi otettava huomioon sijaisten työttömyyskor vauksista syntyvät säästöt. Vuonna 2019 vuorottelukorvauksia maksettiin työttömyyskassojen kautta liki 28 mil joonaa euroa. JÄRJESTELMÄÄ ON YRITETTY kuopa ta monta kertaa, hanakasti lapiota on tarjonnut Elinkeinoelämän Keskusliit to (EK). ”Lähes kaikissa työllisyysneuvot teluissa asia on nostettu pöydälle ja ayliike on maksanut jatkon muilla myönnytyksillä”, kertoo nykyisin Te hyn ekonomistina toimiva työmarkki naveteraani Ralf Sund. Vastustajat vetoavat korkeisiin kustannuksiin ja vuosien takaiseen vertailututkimukseen. ”Vapaalle jääneiden työura ei pi dentynyt verrattuna samanlaisen työ ja sairauspoissaolohistorian omaa vaan verrokkiryhmään, pikemminkin päinvastoin”, muistelee professori Roope Uusitalo Valtion Taloudellises ta Tutkimuskeskuksesta. Vuorotteluvapaalaki säädettiin py syväksi Matti Vanhasen (kesk.) toisen hallituksen aikana. Haastattelututki muksissa sekä työnantajat että työn tekijät olivat tyytyväisiä. Työpaikoilta viestitettiin, että sijaiset toivat muka naan uutta virtaa, ja vapaille lähtenei den elämänlaatu parani. SITTEMMIN EHTOJA KIRISTETTIIN tuntuvasti ja etuuden piiriin jäivät en tistä harvemmat. Jyrki Kataisen (kok.) hallituk sen rakennepoliittisessa ohjelmassa 2014 vapaalle jäävän työuraedellytys piteni 10 vuodesta 16 vuoteen. Sijai seksi voitiin palkata vain vähintään kolme kuukautta työttömänä ollut, vastavalmistunut tai yli 55vuotias työntekijä. Juha Sipilän (kesk.) hallitus vuonna 2015 nosti vaatimuksen työurasta 20 vuoteen ja leikkasi vuorotteluvapaan keston maksimissaan puoleen vuo teen. Vertailun vuoksi, vuoteen 2003 asti työuravaatimus oli ollut 12 kuu kautta. Vuorottelukorvauksen tasoksi määrättiin 70 prosenttia työttömyys päivärahasta kaikilla vuorottelijoilla. Runneltu ruumis odotti vain pyöve liä. Vuoden 2018 kesällä kansanedus taja Juhana Vartiainen (kok.) ehdot tikin vuorotteluvapaan poistamista. Valtiovarainministeriössä kuunneltiin herkin korvin, ja virkamiesten elo kuun työllisyyspaketissa esitetään vuo rotteluvapaan lopullista hautaamista. Valtiovarainministeriö olisi valmis hautaamaan työntekijöiden mahdollisuuden vuorotteluvapaaseen. Liki 25 vuotta käytössä ollutta työelämän henkireikää on yritetty tukkia useaan otteeseen. Tilastot kertovat. Vuoden 2018 jakauma osoittaa miten sukupuoli vaikuttaa vuorotteluvapaan käyttämiseen Järjestelmän alasajo näkyy hyvin vuosittaisten vuorottelukorvausten kehityksestä. 20 40 60 80 100 120 140 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Milj. euroa Vuosi Naiset Miehet Karstein Volle
10 • 3–7 / 2020 K ANSALLISOOPPERAN pi ti esittää tänä syksynä Wagnerin ooppera Ringin toinen osa Valkyyria. Mutta koska Wagner tar vitsee ison orkesterin, koronaepide man tähden se siirrettiin tammikuulle. Taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi valitsi sen sijaan esitettäväksi version Mozartin oopperailoittelusta Così fan tutte. Uuden teoksen otsikoksi muo vautui Covid fan tutte ja libreton kir joittajaksi Paasikivi pyysi kirjailijaa ja kolumnistia, oopperaasiantuntija Minna Lindgreniä. ”Olen iloinen, että sain tilauksen kaikkien kevään menetettyjen töiden tilalle. Myös jokainen oopperan laula ja on freelancer. Jos jotkut putosivat tyhjän päälle, niin freelancerit.” OOPPERAN SUUNNITTELU alkoi käy tännön seikoista: kuoroa ei ole, ja or kesteri on pieni. Musiikki on Mozartin Così fan tuttea kahta kohtausta lukuun ottamatta. ”Olen tehnyt työtä käskettyä eli ta konut tekstiä koronasta. Lähdin mu siikin tunnelmasta, keksin juonen ja henkilöt sekä sanoitin valitsema ni musiikin uudestaan”, Lindgren kertoo. Lindgren teki tiivistä yhteistyötä kapellimestari Esa-Pekka Salosen, oh jaaja Jussi Nikkilän ja koko tuotannon kanssa. Mozartia voi soittaa pienellä orkesterilla, jossa ei ole isoa jousistoa eikä kaikkia puhaltimia. Resitatiivit eli puhelauluvälikkeet jätettiin pois. Kevät oli hiljaista aikaa, joten teos ta lähdettiin tekemään innokkaasti. Covid-oopperan aika Pompöösi tarkoittaa prameaa, komeilevaa, mahtipontista. Näitä termejä kuulee usein, kun kuvaillaan ooppera. Mutta korona on tasapuolinen, ja Kansallisooppera kuten muutkin taidelaitokset joutuivat keväällä koronaviruksen aiheuttaman pandemian tähden ahdinkoon. TEKSTI JA KUVA PÄIVI NIKKILÄ Henkilö
3–7 / 2020 • 11 OLYMPIALAISTEN MUUTTUVAT KASVOT TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmes tyi marras kuussa 1999. Juttusarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosikymmenen aikana. Pikajuoksija Cathy Freeman puhuu perheväkivallan uhreille. ”Don’t look down on anybody” eli ”älä ylenkatso ketään”, lukee hänen paidassaan. M ONTA MONITUISTA auringon kiertoa sitten, Voiman numerossa 7/2000, muistutettiin miten olym pialaisten järjestelyt olivat loppusuoralla Australian Sydneyssä. Otsikolla ”Olympiaisännän toiset kasvot” Australiaan perehtynyt Johanna Perheentupa kirjoitti, miten ”Sydney haluaa näyttää parhaat kasvonsa vieraille”. Mutta Sydneyllä oli rumatkin kasvot, jotka aboriginaalit eli maan alkuperäis kansat halusivat paljastaa: alkuperäiskan sojen ”lapsikuolleisuuden, 20 vuotta alhai semman keskimääräisen (jutussa tosin luki ’keksimääräisen’) eliniän, työttömyyden ja heikon koulutustason”. Juttu kertasi Australian brittipainotteista historiaa vuodesta 1788, jolloin ensimmäiset brittitulokkaat rantautuivat. Britit kaappasivat alku peräisväestöstä itselleen tulkin, Bennelongin, joka asusteli pie nessä mökissään suistomaalla Sydneyn nykyisen oopperatalon paikal la. Alkoholisoituminen tappoi onnettoman Bennelongin. Sydneyssä 1800luvun loppupuolella aboriginaaleja jahtasi ”abori ginaalien suojelijaksi” nimitetty poliisiviranomainen. ”Suojelija” ha jotti aboriginaalien leirejä. Monet muuttivat pois Sydneystä takaisin erämaihin. VIINAN LISÄKSI BRITIT toivat mukanaan muitakin vitsauksia. Pahin niistä oli virus, isorokko. Suuri osa Sydneyn alkuperäisväestöstä kuoli siihen. Nyt isorokkoon on rokotus, ja tauti on lähes kadonnut maailmasta. Koronaviruksen nykyisiin tuskaa ja kuolemaa aiheuttaviin muotoi hin ei ole rokotusta, eikä oikein edes lääkitystä. Tänä vuonna 2020 olympialaiset piti järjestää Tokiossa, mutta ko ronapandemian takia ne on siirretty ensi vuoteen. Tosin voi olla, ettei pandemia ole silloinkaan ohi. Siinä tapauksessa niitä tuskin enää siir retään, vaan ne perutaan. Olympialaisia ei ole koskaan siirretty, mutta sotien takia niitä on peruttu: Helsingin Olympiastadion rakennettiin vuoden 1940 olym pialaisiin, mutta maailmansota tuli väliin. Stadion pääsi kukoistamaan kotikisoissaan vasta 1952, ja uudestaan tänä vuonna ison remontin jälkeen. AUSTRALIAN ABORIGINAALIEN kohtelu oli huonoa vielä 1900 luvun lopussa, Perheentupa muistutti. Rakenteellinen rasismi ja segregaatio eli aboriginaalien eristäminen omaksi ryhmäkseen oli yleistä. Heille ei järjestynyt työtä, he olivat köyhiä, eikä heillä ollut rahaa asuntoihin. He asuivat ahtaasti ja kärsivät aliravitsemuksesta, eivätkä lapset päässeet kouluun. Kuitenkin 1970luvulla alkuperäisväestö alkoi perustaa Sydneyyn muun muassa teatteri ja tanssiryhmiä, eli näkymättömät alkoivat muuttua näkyviksi kulttuurin saralla. Myös terveydenhoitoa ja koulutusta parannettiin. VUODEN 2000 OLYMPIALAISTEN avajaisseremonioissa alkuperäis kansan supertähdet pääsivät loistamaan. Aboriginaalitaustainen rock bändi Yothu Yindi esiintyi stadionilla. Mieleenpainuvin hetki oli tietenkin olympia tulen sytyttäminen. Kunnian tähän tehtävään sai aboriginaali Cathy Freeman – pika juoksija, joka muutama päi vä myöhemmin oli voittava 400 metrin kultaa kotiki soissaan. Covid-oopperan aika Nuotisto kirjasi Lindgrenin sanoitta mat nuotit koko orkesterille ja laula jille. Myös puvustamo, lavastamo, va losuunnittelu, näyttämötekniikka, pukijat, maskeeraajat; koko koneisto sekä taiteilijat; laulajat, näyttelijät ja tanssijat ovat osallistuneet koronate okseen erityisellä asenteella ja poikke uksellisella aikataululla. OOPPERA ALKA A SIITÄ, että laulajat yrittävät esittää Wagneria, mutta hei dät pakotetaankin laulamaan Mozar tia. ”Teoksen alkupuolella lauletaan kvintetto eli äänessä on yhtä aikaa vii si laulajaa. Tästä sitten syntyikin hal lituksen tiedotustilaisuus”, kuvailee Lindgren. ”Kaikessa voi olla komiikkaa, mutta pilkkaa en ole tähän teokseen liittänyt. Osa lavakomiikasta tulee siitä, ettei teoksessa ole näyttelijöitä vaan lau lajia, siksi esittäjiltä vaaditaan pientä itseironiaa.” Hyvänä esimerkkinä on kansain välinen tähtisopraano Karita Mattila, joka saatiin produktioon mukaan, kos ka taiteilija joutui keväällä jäämään Suomeen karanteeniin. Mattila tulee lavalle Despinan roolissa tähtisopraa nona, myöhemmin vanhuksena, joka lähteekin juhlimaan glitterasussaan. Lindgrenin libretossa vanhempi nai nen ei ole tutiseva huivipää, vaan va paa tekemään mitä haluaa. Lindgren on kirjoittanut uusia kohtauksia, joissa musiikki ja tun nelmat ovat samat kuin alkuperäi sessä partituurissa, mutta henkilöt ja tilanteet ovat uudet. Lindgren ko rostaa, että kohtausten täytyy olla harmoniassa musiikin tunnelman kanssa. Näyttämöllä voidaan olla sa manaikaisesti sekä valheellisia että uskottavia. Vain näin syntyy hyvä dramaturgia. Teos kuvaa kokemuksia, jotka yh distävät meitä ihmisiä koronan ai kaan: ”Nämä oudot tilanteet, joihin ajauduimme, kun työt hävisivät ja lap set jäivät kotiin. Ja 70vuotiaat luokitel tiin vanhuksiksi, joten heitä ei saanut edes tavata.” Laulajien roolien kylkeen luotiin kolme yllätyshahmoa: Covid, Raja pintapäällikkö ja itse Mozart. Raja pintapäällikkö on puherooli, jonka Lindgren kirjoitti resitatiivien sijaan. Covidepidemiaa puolestaan esittää tanssija. Lopussa ei olekaan enää sel vää, kuka on terve ja kuka sairas, kuka näkee ja mitä. Onko Covid harha, tau din vai hulluuden oire? OOPPERAN HISTORIASSA teoksia on aina muuteltu ja tehty vähän toisin, Lindgren selvittää. Mutta legendaa risten kapellimestarien Arturo Toscaninin ja Herbert von Karajanin myötä saapui puritanismin aika. En simmäistä kertaa oltiin tilanteessa, jossa teoksiin ei saanut koskea eikä muuttaa. Edes tenoria ei saanut enää taputtaa uudestaan lavalle laulamaan aariaansa. Vaan nyt on jälleen esittäjien ai kakausi. Lindgrenin mielestä taitava esittäjä saa tehdä teokselle lähes mitä vain, jotta se puhuttelisi tämän päivän ihmistä. Philharmoniaorkesterin yli kapellimestari ja San Franciscon sin foniaorkesterin musiikillinen johtaja EsaPekka Salosen auktoriteetilla Covid onkin tehty kunnolla toisin. ”On tärkeää minulle kirjoittajana, että lau lajat innostuvat ja tykkäävät siitä, ja kyllä siltä vaikuttaa.” Kansallisoopperalla on Lindgrenin mukaan tietoinen tavoite palvella mo nipuolisesti musiikkidraaman potenti aalista yleisöä. Ja nyt on mahdollisuus näyttää. Lindgren tähdentää lisäksi, että musiikki on tunnepuolen herkis täjä ja psykologinen tunteen kieli, joka vaikuttaa syvimmissä aivojen osissa. Niille, jotka luulevat, että ooppera on raskasta ja vakavaa, ja tunteja kestävät tarinat kertovat käsittämättömistä his toriallisista olennoista, Lindgren va kuuttaa, että nyt ei näin ole. ”Covid on hauskaa ja kevyttä ja sitä, mitä olem me kaikki kokeneet. Tätä teosta saa ar vostaa tai paheksua.” ”TAITAVA ESITTÄJÄ SAA TEHDÄ TEOKSELLE LÄHES MITÄ VAIN, JOTTA SE PUHUTTELISI TÄMÄN PÄIVÄN IHMISTÄ.” ”JOTKUT LUULEVAT, ETTÄ OOPPERA ON RASKASTA JA VAKAVAA, JA TUNTEJA KESTÄVÄT TARINAT KERTOVAT KÄSITTÄMÄTTÖMISTÄ HISTORIALLISISTA OLENNOISTA. NYT EI NÄIN OLE.”
12 • 3–7 / 2020 Kulttuurihäirintä Sotalomat Turkissa Turkki pommittaa kurdeja kotona ja ulkomailla – ja mainostaa itseään mainiona lomakohteena. Suomalaiset tarttuvat syöttiin. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA S YKSYLLÄ 2019 Turkki hyökkäsi kurdeja vas taan KoillisSyyriassa, eikä kerta ollut ensim mäinen. Tällä kertaa hyökkäystä edelsi Yh dysvaltain joukkojen vetäytyminen alueelta, jolloin yhden Natomaan suojelemista kurdeista tuli hetkes sä toisen Natomaan hyökkäyksen kohteita. ”Turkin ja kurdien välisellä konflik tilla on pitkät juuret, jotka ulottuvat ta savallan syntyyn 1900luvun alkuun”, aloittaa Johanna Vuorelma Tampe reen yliopistolta. ”Turkin tasavalta pyrki vahvistamaan kansallista yhte näisyyttään, mikä tarkoitti kurdien ja muiden vähemmistöjen kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien voimallista tukahduttamista.” Välillä näitä oikeuksia on tavoiteltu rauhanomaisesti ja välillä aseellisesti. ”Rauhanneuvottelut ovat johtaneet aina konfliktin eskaloitumiseen uu delleen, koska kurdien vaatimukset ja valtion poliittinen tahto ovat syvässä ristiriidassa. Kurdien poliittinen osal listuminen parlamentaarisesti on ol lut hyvin vaikeaa, koska kurdikysy mykseen keskittyneiden puolueiden toimintaa on rajoitettu merkittävästi – usein kieltämällä puolue”, Vuorelma jatkaa. Vuonna 2012 kurdit perustivat KoillisSyyriaan Rojavan autonomi sen alueen . Rojava on osa laajempaa Turkin, Irakin, Iranin, Syyrian sekä Ar menian alueelle levittäytyvää kurdien asuttamaa Kurdistania. Kurdit ovat yk si maailman suurimmista kansoista il man omaa valtiota. KURDIT EIVÄT kuitenkaan ole ainoi ta, jotka ovat joutuneet vastatus ten Turkin voimapolitiikan kanssa. 2000 luvulla maassa on rajoitettu laa jasti sananvapautta ja tieteen vapaut ta. Vuorelman mukaan tälläkin on pit kä historia. ”Turkin poliittista historiaa on mää rittänyt kansalaisoikeuksien heikko ti la, jota ovat syventäneet säännölliset vallankaappaukset eri vuosikymme ninä. Nykytilanne on jatkumoa var sinkin 1980luvun poliittiseen tilan teeseen, jolloin vallankaappaus johti kansalaisyhteiskunnan tukahdutta miseen. Presidentti Erdoganin mää rittelee retoriikassaan valtion sisäisiä vihollisia, jotka uhkaavat kansallista yhtenäisyyttä. Näin hän oikeuttaa po liittisen linjansa, jonka ideana on syn nyttää uusi, konservatiivisiin arvoihin nojaava valtio.” Samalla EU ja Turkin Natokump panit eivät ole puuttuneet Turkin aggressioihin. Natolla on omat laajem mat strategiset tarpeensa Turkille ja EU puolestaan on ollut kykenemätön hyödyntämään omaa neuvotteluase maansa maan ihmisoikeusloukkauk sien ratkomisessa. Vuorelma näkee EU:n neuvotteluaseman perustuneen erityisesti neuvotteluihin Turkin EU jäsenyydestä, mutta sen muututtua yhä epätodennäköisemmäksi on EU:n neuvotteluasemakin heikentynyt. ”EU:n reaktiot ovat olleet jo vuosia enemmän huolipuheen tasolla kuin todellisia toimia kuten pakotteita, laa jempia kauppapoliittisia sanktioita tai jäsenyysneuvottelujen lopettamista.” Samalla Turkki on vaatinut – ja saa nut – EU:lta rahallista tukea sitä vas taan, että se estää Eurooppaan pyrki vien siirtolaisten virran alueeltaan. Vaikka aika ajoin Turkki on myös las kenut siirtolaisia rajojensa läpi osana laajempaa valtapoliittista peliä. TURKKI TUNNETAAN paitsi hyökkäys sodasta ja järjestelmällisistä ihmis oikeusrikoksista, myös lomakohteena. Maa on ollut vuosien ajan yksi suoma laisten suosituimmista matkakohteis ta. Vuonna 2015 yli 213 000 suomalais ta vieraili maassa, mutta pian tämän jälkeen Turkkiin kohdistunut matkailu romahti alueen turvallisuustilanteen heikennyttyä. Määrätietoinen markki nointityö on kuitenkin palauttamassa Turkin jälleen suomalaisten suosioon. Vuonna 2017 se oli Helsingissä järjes tettävien Matkamessujen pääyhteis työkumppani. Maan kulttuuri ja turis miministeriön mukaan vuonna 2019 lasku oli taittunut kasvuksi ja maassa kävi noin 130 000 suomalaista. Maaliskuussa 2020 pandemiaksi ju listettu koronakriisi iski myös Turkin turismisektoriin. Kuitenkin jo touko kuussa Turkin ulkoministeriö lähestyi myös Suomea ja toivotti turistit pikai sesti tervetulleeksi. Turkkia mainos tetaan sopivan eksoottisena ja muka vana kohteena perheille sekä rentoa rantalomaa kaipaaville. Monien matkailuun liittyvien yri tysten omistukset linkittyvät eri tavoin maan hallintoon. Valtion 49 prosentti sesti omistaman Turkish Airlinesin hallituksen puheenjohtaja Mehmet ?lker Ayc? toimi jo 1990luvulla tuol loin Istanbulin pormestarina työsken nelleen presidentti Erdo?anin poliitti sena neuvonantajana. Hänet nostettiin lentoyhtiön hallituksen puheenjohta jaksi vuonna 2015, kun yhtiön johto paikat täytettiin valtaa pitävän AK puolueen tukijoilla. Turismi on muodostunut Turkin ta loudelle merkittäväksi, ja se on tuonut maalle vuosittain noin 30 miljardin eu ron tuotot. PERINTEISESTI TURKKI ei ole ollut Suomelle keskeinen kauppakump pani. Vaate ja tekstiiliteollisuus on poikkeus: lukuisat suomalaiset alan yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan sinne. Maassa kustannustasoa pai navat alas alhaiset palkkakulut sekä rajoitukset työntekijöiden järjestäy tymisen vapaudessa – joka katsotaan ihmisoikeudeksi. Esimerkiksi Finnlaysonin tuotan nosta 66 prosenttia ja Nanson tuotan nosta 73 prosenttia tapahtuu yritysten oman ilmoituksen mukaan Turkissa. YK:n ihmisoikeusneuvoston peri aatteiden mukaan yrityksillä on vas tuu ihmisoikeuksien kunnioittamises ta kaikessa toiminnassaan. Usein tästä vastuusta lipsutaan, koska ihmisoi keuksien valvonta esimerkiksi alku tuotannossa koetaan mahdottomaksi. Valvonnan vaikeus ei kuitenkaan va pauta yrityksiä vastuusta. Toisen poikkeuksen Suomen ja Tur kin väliseen vähäiseen kaupankäyn tiin muodostaa aseteollisuus. Turkki on noussut 2000luvulla Suomen mer kittävimpien asekauppakumppanien joukkoon. Perinteisten ampumatarvikkeiden ohella Turkkiin on viety esimerkik si suojausterästä, jota käytetään so tilasajoneuvojen panssaroimiseen. Suomalaista suojaterästä ostaneen BMC Otomotivin panssaroituja Kirpi miehistönkuljetusvaunuja on käytetty sotatoimissa Rojavassa. Vaikka Suomi on virallisesti linjannut, että se ei myy aseita sotaa käyviin maihin, osoittaa Turkki monien muiden esimerkkien ohella tämän linjauksen häilyvyyden. VUODEN 2019 joulukuussa Suomessa käynnistettiin Turkki boikottiin kam panja. Myös monissa muissa Euroopan maissa käynnissä olevat boikottikam panjat kehottavat ihmisiä välttämään Turkkiin matkustamista ja jättämään maassa valmistetut tuotteet ostamatta. Kampanjat vaativat myös asekaupan lopettamista. Boikottien puolesta ja niitä vastaan voi esittää perusteltuja argumentteja. Samalla kun ne lisäävät painetta esi merkiksi ongelmalliseksi koettua hal lintoa kohtaan, boikottien vaikutukset iskevät usein ensimmäisenä jo val miiksi heikossa asemassa oleviin. Tä mä ruohonjuuritasolla koettu tuska ei ole boikottien ainoa ongelma. ”Turkin pysyminen auki ulko maailmaan pitää erilaiset yhteiskun nalliset virtaukset maahan liikkeessä”, Vuorelma toteaa. ”Sillä voi olla positii visia vaikutuksia yhteiskunnalliseen kehitykseen.” Boikottien taloudelliset vaikutuk set voivat hyvinkin olla politiikkaa ja diplomatiaa tehokkaampia työkaluja, sillä ne vaikuttavat suoraan valtion rahakirstuun, jonka vaaliminen on usein kärkipaikoilla poliitikkojen tär keysjärjestyksessä. Mikäli lomamat ka Turkkiin kuitenkin on ehdottoman välttämätön, se kannattaa suunnitella sellaiseksi, että se tukisi moninaisuut ta maassa. Toisaalta, sellaisiakin matkakohtei ta löytyy, jotka eivät käy loputonta so taa omia ja naapurivaltioiden kansa laisia vastaan. ”TURISMI ON TURKIN TALOUDELLE MERKITTÄÄ JA TUO MAALLE VUOSITTAIN NOIN 30 MILJARDIN EURON TUOTOT.” ”MYÖS SELLAISIA MATKAKOHTEITA LÖYTYY, JOTKA EIVÄT KÄY LOPUTONTA SOTAA OMIA JA NAAPURIVALTIOIDEN KANSALAISIA VASTAAN.”
3–7 / 2020 • 13 To im itu kse llist a ain eist oa.
WHO GIVES A SHIT Me haluamme varmistaa, että Suomen uudesta translaista tulee maailman paras! Siksi lain tulee huomioida myös lasten ja nuorten oikeudet. www.amnesty.fi/liity
3–7 / 2020 • 15 TEKSTI ANNE IGNATIUS KUVAT NAUSKA Nuoret ja aktiiviset Julianna Brandt, 26, ja Aino Falenius, 15, muuttavat maailmaa omalla toiminnallaan. Vaikka nuorten aktivismi on ollut paljon otsikoissa, se ei ole yleis tynyt. Sen sijaan se on saanut uusia muotoja. WHO GIVES A SHIT Me haluamme varmistaa, että Suomen uudesta translaista tulee maailman paras! Siksi lain tulee huomioida myös lasten ja nuorten oikeudet. www.amnesty.fi/liity
16 • 3–7 / 2020 Vammaisten oikeuksia puolustava Julianna Brandt • Ikä: 26 vuotta • Asuinpaikka: Tampere. Kotoisin Kokkolasta. • Opiskelee: Nuorisotyötä Tampereen yliopiston maisteriohjelmassa. Ammatiltaan nuoriso-ohjaaja ja yhdenvertaisuuskouluttaja. Vammaiskultti-radio-ohjelman toinen toimittaja. • Tästä ei tingi: Suorapuheisuudesta. ”Nostan aina kissan pöydälle. Kyse on osittain luonteestani, osittain siitä, että olen kotoisin Pohjanmaalta.” • Terveiset muille nuorille: ”Jos sinulla on kokemus, että joku asia on väärin, kokemus on validi ja oikea. Sinulla on oikeus saada äänesi kuuluviin ja vaatia, että asialle tehdään jotain.” • Instagram: @julianna_aurelia S YKSYLLÄ 2017 tampere lainen Julianna Brandt, 26, matkusti Sloveniaan vihapuheen kitkemistä käsittelevään seminaa riin. Osallistujia oli vii destä maasta, ja he kaikki kuuluivat johonkin vähemmistöön. Brandtilla on cpvamma. Yhtäkkiä kesken seminaariohjel man Brandt tajusi, että kukaan paikal la oleva ei tiedä, mitä ableismi tarkoit taa. Vammaisuuteen liittyvä syrjintä ei ollut osallistujille tuttua. ”He eivät tienneet koko sanaa eivät kä edes sitä, että sellainen syrjinnän muoto on. Ja olin kuitenkin syrjintään perehtyneiden ihmisten seurassa”, Brandt kertoo. Brandt alkoi itkeä. Hän tunsi sa maan aikaan kuuluvansa jouk koon ja olevansa äärimmäisen yk sin. Sitten tapah tui jotain kään teentekevää. Hän koki, että hänen on pakko alkaa puhua vammai suudesta. Se tun tui suorastaan velvollisuudelta, joskin raskaalta sellaiselta. ”Olin vasta 23vuotias ja luulin, että olen asiani kanssa yksin.” Hyvinkääläisen Aino Faleniuksen, 15, ilmastoaktivismi ei alkanut mis tään tietystä hetkestä. Hänen vanhem pansa ovat ihmisoikeusaktivisteja, ja hän on pienestä pitäen kulkenut heidän muka naan mielenosoi tuksissa. ”Ilmaston muutosaktivismi on myös ihmisoi keusaktivismia”, hän sanoo. Ensimmäisel le ilmastomars silleen Falenius osallistui lokakuussa 2018 äitinsä ja noin 8 000 muun mie lenosoittajan kanssa. Sitä ennen hän oli kiinnostunut ja ahdistunutkin il mastonmuutoksesta ja keskustellut sen vaikutuksista kotona. Mielenosoitus täytti Helsingin kes kustan. Matkalla Senaatintorilta Edus kuntatalolle Falenius kantoi kylttiä, jo hon hän oli kirjoittanut ”Mitä ihmettä aikuiset?”. Hän halusi silloin ja ha luaa edelleen vedota nimenomaan aikui siin. Hänestä heidän pitäisi hoitaa asiat kuntoon ja antaa nuorten olla nuoria. Mielenosoituksen tunnelma ja eri tyisesti tuomiokirkon edessä puhunut ruotsalainen, tuolloin vielä vähem män tunnettu ilmastoaktivisti Greta Thunberg teki Faleniukseen suuren vaikutuksen. ”Tuntui voimakkaalta, kun nuori tyttö puhui.” Nuorista aktivisteista on puhut tu viime aikoina mediassa huomatta van paljon. Nuoria aktivisteja on ollut varmasti yhtä kauan kuin aktivismia kin. 1960luvulla syntyneet yhteis kunnalliset liikkeet, kuten esimerkik si kehitysmaaliike, ovat olleet tärkeitä aloitteentekijöitä. Ne heijastuivat voi makkaasti 1990lopun globalisaatio kriittisiin liikkeisiin. 1990luvun lopussa nuoret vastus tivat globaalin talouden luomaa epä oikeudenmukaisuutta ja esimerkik si Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin toimin taa. Nyt nuoria huolestuttaa etenkin ilmastonmuutos. Nuorten aktivismi sinänsä ei ole yleistynyt, mutta se on saanut uusia muotoja, sanoo Tampereen yliopis tossa ja Nuorisotutkimusverkostossa työskentelevä nuorisotutkimuksen do sentti, erikoistutkija Sofia Laine. POIKKEUKSELLISTA on etenkin se, et tä mielenosoittajat ovat aikaisempaa nuorempia. Kansainvälisenä lapsityön vastaisena päivänä marssitaan ympä ri maailmaa, mutta Laine ei tiedä mui ta vastaavia globaaleja ilmiöitä, joissa alakouluikäiset lähtevät suurina jouk koina kaduille. Tienraivaaja on ollut Greta Thunberg. Hän on suuri esiku va nuorille ja vanhemmillekin ympäri maailman. Tieto leviää nopeammin kuin kos kaan aikaisemmin. Nuoret saavat ja ja kavat tietoa sosiaalisen median kautta. Laine ei ihmettele, että nuoret ovat ak tivoituneet nyt ja nimenomaan ilmas tokysymyksissä. Aika näyttää käyvän YHTÄKKIÄ KESKEN SEMINAARIOHJELMAN BRANDT TAJUSI, ETTÄ KUKAAN PAIKALLA OLEVA EI TIEDÄ, MITÄ ABLEISMI TARKOITTAA.
3–7 / 2020 • 17 vähiin, ja päättäjiltä vaaditaan nopeita päätöksiä. Aktivismin määrittely ei ole help poa. Joskus voi olla hankala vetää ra jaa, milloin joku on aktivisti, milloin lobbari, milloin järjestöjyrä ja milloin vaikka niin sanottu vaihtoehtonuori. ”Moni nuori toimii monella kentäl lä. Hyvä lähtökohta on se, miten nuori itse sanoittaa tekemisiään. Jos hän sa noo olevansa aktivisti, niin sitten hän on”, Sofia Laine sanoo. LAINE ON PEREHTYNYT aktivismiin monissa tutkimushankkeissa. Väitös kirjaansa hän tutki nuorten osallistu mista Maailman sosiaalifoorumeihin ja muihin poliittisiin kokouksiin. Hän selvitti esimerkiksi, millaisia puheen vuoroja nuoret käyttävät ja pääste täänkö heidät päätöksenteon ytimeen. Maailman sosiaalifoorumi perustet tiin vuonna 2001 vastavoimaksi Maail man talousfoorumille. Se on koonnut jopa 150 000 kansalaisaktivistia suur kokouksiin pohtimaan, mitä sosiaali selle epätasaarvolle ja ympäristöky symyksille pitäisi tehdä. Laine jakaa aktivismin kahteen: asiantuntijuuteen perustuvaan, insti tutionaaliseen aktivismiin ja henkilö kohtaisista lähtökohdista kumpuavaan aktivismiin. Perinteiset nuorisojärjes töt, puolueiden nuorisojärjestöt ja par tio ovat hyviä esimerkkejä asiantunti juuteen perustuvasta aktivismista. ”Ne toimivat pitkälti niillä periaat teilla, miten on aina toimittu. Niiden jäsenyys voi olla hyvä tapa päästä neuvottelupöytiin.” Henkilökohtaisista lähtökohdis ta lähtevä aktivismi on luovempaa ja tapahtuu enemmän ruohonjuurita solla. Monesti samat nuoret hyödyn tävät molempia toiminnan logiikoita. He saattavat kuulua järjestöihin mutta toimia lisäksi itsenäisesti järjestöken tän ulkopuolella. SLOVENIAN-SEMINAARIN jälkeen Juli anna Brandt alkoi puhua vammaisuu desta aikaisempaa enemmän ja rohkais tui tekemään asioi ta, joita ei aikaisem min olisi uskaltanut tehdä. Hän esimerkiksi julkaisi Instagramis sa kuvan itsestään ilman paitaa. Hän halusi näyttää, mil tä vammainen keho näyttää: tavallisel ta ja upealta. Nännit hän peitti, koska si tä Instagram naisilta vaatii. ”Kuvan julkaise minen oli merkittävää, koska vam maan liittyvä epävarmuuteni on aina liittynyt naiseuteen ja siihen, olenko viehättävä.” Tuohon aikaan Brandt oli töissä Rauhankasvatusinstituutissa. Hän al koi pitää yhdenvertaisuuskoulutuksia, joissa hän puhui nuorisotyöntekijöille ja nuorisotyön opiskelijoille vammai suudesta ja vammaisten kohtaamises ta. Edelleenkin hän kiertää koulutta massa ympäri Suomea. ”Aktivismi saattaa vaatia paljon rohkeutta. Olen itse ollut ujo, mutta olen kasvanut rohkeaksi.” Merkittävimpänä saavutuksenaan aktivistina Brandt pitää sitä, että hän on saanut Yle Puheelle oman radio ohjelman ystävänsä Jenniina Järven kanssa. ”Lähetimme Jenniinan kanssa Ylel le sähköpostia ja kerroimme, että meil lä olisi idea radioohjelmaksi. Teimme sen puoliksi läpällä”, Brandt kertoo. Vammaiskultti käsittelee vammaisuutta ja yhteiskuntaa. Jak sojen nimet ovat sellaisia kuin Saako vammaiselle nauraa? ja Siedämmekö vain sairauksia, joista voi parantua?. Brandtille yksi tärkeimmistä on jakso, jossa vie raana on cpvam maisen lapsen isä, valokuvaaja Johannes Romppanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa siitä, voiko vanhempia onnitella, jos vastasyntynyt vauva on vammainen. Brandtille oli tärkeää kuulla, miltä Romppaisesta tuntuu olla vammaisen lapsen vanhempi. ”En juuri puhu siitä omien vanhem pieni kanssa.” Julianna Brandt on ollut aktivis ti teiniikäisestä alkaen. Hän aloitti eläinten oikeuksista ja lähti myöhem min mukaan myös zero waste liikkee seen. Liike kehittää kestävää elämän tapaa ja pyrkii eroon jätteestä. Vammaisten asiaa hän alkoi ajaa it sekkäistä syistä. Hän halusi tulla näky väksi yhteiskunnassa. ”On radikaalia, että vammainen puolustaa omia oikeuksiaan.” Vammaiset kohtaavat huomatta van paljon ennakkokäsityksiä ja sää liä. Monet vammattomat pitävät vam maisia pelottavina eivätkä tiedä, miten monenlaisena cpvamma voi ilmetä. Brandtiltä kysytään usein, mikä hä nen jalassaan on. Hän näet kävelee hieman eri tavalla kuin vammattomat. Kun Brandt sitten kertoo, että hänellä on synnynnäinen cpvamma, hän saa usein kuulla, että ”kuulostaa tosi ran kalta” tai että ”sulla on varmaan tosi vaikea elämä”. Itse hän ei koe niin. Toinen toistuva ennakkoluulo liit tyy työntekoon. Brandt ja Järvi mat kustavat kerran viikossa Helsinkiin ra dioohjelman nauhoituksiin ja ottavat rautatieasemalta taksin studiolle. Tak sikuski saattaa vitsailla, että tulivatko tytöt shoppailemaan. Keskustelu lop puu siihen, kun he vastaavat, että he tulivat töihin. ”Ihan kuin vammainen ei voisi teh dä töitä.” MYÖS AINO FALENIUS puhuu paljon julkisuudessa. Esilläolo alkoi, kun hän tutustui nuoreen ilmastoaktivistiin Atte Ahokkaaseen. Ahokkaalla alkoi olla mediamyllytystä niin paljon, että hän kysyi, voisiko Falenius jakaa hä nen kanssaan siitä osan. Faleniuksen mielestä on imartele vaa, että hänen ajamaansa asiaan kiin nitetään huomiota. ”Monen lapsen unelma on olla kuu luisa. On iso asia, että minut otetaan MERKITTÄVIMPÄNÄ SAAVUTUKSENAAN FALENIUS PITÄÄ SITÄ, ETTÄ HÄNEN LÄHIPIIRINSÄ HALUAA KESKUSTELLA HÄNEN KANSSAAN ILMASTOASIOISTA. Ilmastoaktivisti Aino Falenius • Ikä: 15 vuotta • Asuinpaikka: Hyvinkää • Opiskelee: Peruskoulun yhdeksännellä luokalla. • Tästä ei tingi: Oikeudenmukaisuudesta. • Terveiset muille nuorille: ”Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan toimintaan. Jos sinä olet ensimmäinen rohkea ja aloitat, aivan varmasti mukaan tulee muitakin. Siitä voi muodostua jotain todella siistiä.” • Instagram: @ainofalenius
18 • 3–7 / 2020 mukaan keskusteluihin, vaikka olen vasta 15vuotias.” Toisaalta julkisuus on myös raskas ta. Falenius saa välillä niin paljon yh teydenottoja ja pyyntöjä osallistua eri laisiin haastatteluihin ja tilaisuuksiin, että hän ei pysty lupautumaan kaik kiin. Esimerkiksi koululaisten oppilas töihin hän joutuu usein vastaamaan kielteisesti, koska hän ei yksinkertai sesti ehdi eikä jaksa. ”Myös vanhempani jarruttelevat ja muistuttavat, että kaikkeen ei tarvitse suostua.” Merkittävimpänä saavutuksenaan Falenius pitää sitä, että hänen lähipii rinsä haluaa keskustella hänen kans saan ilmastoasioista. Faleniuksen kotona syödään myös aikaisempaa vähemmän lihaa – itse hän ei syö sitä lainkaan – eikä matkoil le lähdetä lentokoneella. Hänen Venä jällä asuvat kummivanhempansa ovat alkaneet kierrättää, vaikka kierrättä minen itänaapurissa on huomattavas ti vaikeampaa kuin Suomessa. NUORTEN ILMASTOLIIKE nähdään ul kopuolelta yhtenäisenä, vaikka sen si sällä ihmiset käyttävät toimintaan eri lailla aikaa ja energiaa. Tämä tuli nä kyväksi, kun syksyllä 2019 sosiaali ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Soste päätti jakaa vuosittaisen Soste palkinnon kahdelle saajalle: nuorten ilmastoliikkeelle ja Surevan kohtaami nen hankkeelle. Falenius on aktiivinen myös Fri days for Future ilmastoliikkeessä. Sitä kautta hän sai syksyllä Sostelta viestin, jossa kerrottiin palkinnosta ja pyydet tiin, että hän ja eräs toinen ilmastoak tivisti menisivät Tampereelle vastaan ottamaan palkinnon. Tilaisuus oli viikolla keskellä päi vää, jolloin nuorten pitää olla koulus sa. Falenius kysyi, voisiko palkinnon jakaa vaikka joku perjantai Helsingis sä, kun he ovat ilmastolakossa Edus kuntatalon edessä. Vähitellen viestin vaihto hiipui. Eräänä iltana Falenius huoma si Instagramista, että palkinto oli jo jaettu. Palkinto oli taideteos, ja se oli todellakin luovutettu perjantaisessa ilmastolakkomielenosoituksessa Hel singissä, mutta Falenius ei tiennyt, ke nelle. Ei ainakaan hänelle eikä hänen ystävälleen, ja juuri heidän palkinto piti vastaanottaa. Ainakin siinä käsi tyksessä he olivat. Palkinnon he oli sivat antaneet esille jollekin julkiselle paikalle, kaikkien nähtäväksi. Palkinnon jakajat eivät siis tuntu neet ymmärtävän, että ilmastolak koon osallistuvilla nuorilla on hyvin erilaisia rooleja. On niitä, jotka osal listuvat lakkoon ehkä kerran, ja niitä, jotka tekevät todella paljon töitä liik keen eteen. ”Tilanne vastasi sitä, että jollekin vanhusjärjestölle myönnettäisiin pal kinto ja se luovutettaisiin kelle tahansa mummolle”, Falenius sanoo. Sosten pääekonomi Jussi Ahokas oli valmistelemassa palkinnon jakoa. Häntä harmittaa, että asiat menivät niin kuin ne menivät. Ahokkaan mu kaan palkinto oli kuitenkin tarkoitet tu kaikille ilmastoliikkeeseen osallis tuville nuorille, vaikka aktiivisimpien nuorten kannalta palkinto jaettiin epäreilusti. ”Meidän näkökulmastamme jokai nen nuori tekee arvokasta työtä, oli panos iso tai pieni. Tätä meidän oli si pitänyt panostaa yhteydenotoissa enemmän.” OSA AIKUISISTA VÄHÄTTELEE nuor ten kykyjä ja aktiivista toimintaa. Tut kija Sofia Laineen mielestä vähättely on nuorten pienentämistä. Se on val lankäyttöä, konservatiivista ylimieli syyttä tai tapa hiljentää nuorempaa su kupolvea. Mutta se ei kovin tehokasta. ”Sedät ja samanmieliset puhukoot omissa kuplissaan! Ei se muutosta hir veästi hidasta.” Tietämys ei ole kiinni iästä, Laine muistuttaa. Nuoret saavat tietoa netis tä, ja he osaavat sitä myös etsiä. Toki Laine ymmärtää huolen sii tä, miten esimerkiksi Greta Thunberg jaksaa ja kestää valtavaa julkisuutta ja sen tuomaa vihapostia. Hän myös ym märtää, miksi Greta jatkaa aktivismia. ”Hänellä on tiukka missio. Jos kuuntelee Gretalta yhdenkin puheen, on varsin helppo ymmärtää, miksi hän on valinnut tehdä kuten tekee.” Aktivismi voi olla kuluttavaa, mutta se voi myös lisätä hyvinvointia ja vä hentää ahdistusta. Monelle on tärkeää tehdä edes jotain. Sitä paitsi nuorilla on oikeus aktivismiin. Se taataan YK:n lapsen oikeuksien julistuksessa ja lap sen oikeuksien sopimuksessa, nuoriso laissa ja opetussuunnitelmassa. ”Joissain kouluissa oppilaita on kielletty osallistumasta perjantaisiin ilmastomielenosoituksiin. Se on var sin ristiriitaista.” Toisaalta sitäkään Laine ei kannata, että kaikkien pitää osallistua. Osallistumisen pitäisi olla vapaaehtoista. Aino Faleniuksen koulu linjaa, et tä ilmastolakkoja varten pitää anoa lomapäivä ja tunnit pitää korvata. Faleniuksen mielestä käytäntö ei ole nykyaikaa. ”Aktivismini on opiskelua koulun ulkopuolella.” Hän on ilmastoaktivistina kuun nellut asiantuntijoiden luentoja, osal listunut englanninkieliseen paneeliin, keskustellut ja kertonut mielipiteitään oppimateriaalia tekeville ihmisille ja osallistunut Säätytalolla tilaisuuteen, jossa kolme ministeriä kuunteli nuor ten puheenvuoroja ilmastonmuutok sesta. Se, jos mikä, on yhteiskuntaop pia käytännössä. KAIKKI AKTIVISMI ei ole kannatetta vaa. Osa toiminnasta on väkivaltaista ja rasistista. Siitä Sofia Laine on huo lissaan. Sen sijaan lain rikkominen ei automaattisesti ole hänestä väärin. Esimerkiksi talojen valtaaminen voi joskus olla perusteltua. ”Aina kun tehdään jotain laitonta, koetellaan rajoja. Silloin pitää pohtia, mikä toiminnan viesti on, mitä toimin nalla ajetaan ja millaista vahinkoa toi minta aiheuttaa. Samoin on eri asia rikkoa lakia diktatuurissa kuin toimi vassa demokratiassa.” Vallitsevia käytäntöjä haastavat po liittiset esiintulot ja karnevalismi ovat Laineen mielestä hyvinkin tervetullei ta aktivismin muotoja. Ne osoittavat, missä kohtaa demokratia ei toimi. Kar nevalisoimalla voidaan raivata tilaa ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Näin tapahtui esimerkiksi suur mielenosoituksessa Malmössä vuonna 2008. Laine osallistui mielenosoituk seen väitöskirjantekijänä ja nuori sotutkijana vuoden ikäisen lapsensa kanssa. Tunnelma oli riemukas mutta rauhanomainen. Yhtäkkiä hän huoma si, että paikalla oli poliiseja rynnäkkö varusteissa. Tilanne näytti uhkaaval ta. Laine mietti, uskaltaako hän jatkaa kulkueen mukana. Sitten hän näki klovnin asuun son nustautuneet mielenosoittajat. He olivat asettuneet seisomaan poliisi rivistön jatkeeksi. Kontrasti rynnäk kövarusteisiin oli valtava, ja pelkäs tään olemuksellaan he rikkoivat pelon ilmapiiriä. ”Kun näin pellepataljoonan, uskal sin jatkaa matkaa.” SUURIN OSA AKTIVISMISTA on positii vista ja kehittävää. Usein se kumpuaa vääryyden kokemuksesta. Kun yhteis kunnalliset epäkohdat kasvavat liian räikeiksi, ihmiset lähtevät kadulle. Julianna Brandt tunnistaa ajattelu tavan. Hänelle suuttumus on voima vara. ”Mitään ei tapahdu, jollei joku ensin suutu. Jos on vihainen ja tur hautunut, se voi olla mahdollisuus toimia.” Aino Falenius on samoilla linjoilla. Hän lähti liikkeelle ilmastoahdistuk sesta. Toiminnan myötä ahdistus on lieventynyt. ”Jos tuntuu pahalta, kan nattaa tehdä jotain.” Artikkeli on julkaistu aiemmin Iso numeron toukokuun 2020 lehdessä. Nuorten aktivismin lyhyt lähihistoria • 1990-luvun loppu ja 2000-luvun alku • Tunnusomaista: Globaalin talouden kriittiset liikkeet, omien arvojen mukaan eläminen, travellerit, metsäbileet • Otsikoissa esimerkiksi: Attac, Reilu Kauppa, Maan ystävät, kanadalaisen toimittajan Naomi Kleinin kirja No Logo • 2010-luku • Tunnusomaista: Globaalin talouslaman synnyttämät liikkeet • Otsikoissa esimerkiksi: Occupy Wall Street, Espanjan suurimielenosoitukset, Etelä-Amerikan yhteiskunnalliset liikkeet, PohjoisAfrikan ja Lähi-idän kansannousut, jotka alkoivat Tunisiasta ja levisivät Egyptiin, Libyaan ja Syyriaan • 2010-luvun loppu ja 2020-luvun alku • Tunnusomaista: Ilmastonmuutoksen hillitseminen • Otsikoissa esimerkiksi: Greta Thunberg, Fridays for Future -ilmastoliike, miten ilmastonmuutos kietoutuu pakolaisja turvapaikanhakijoihin
3–7 / 2020 • 19 Risto Isomäki VEDENPAISUMUKSEN LAPSET Vedenpaisumuksen lapset on paitsi monitahoinen jännityskertomus myös kauhistuttavan kaunis kuvaus luonnonvoimista. Ina Mikkola RUNKKARIN KÄSIKIRJA Kirja kaikille oman elämänsä runkkareille, jotka haluavat kasvattaa seksuaalista älykkyysosamääräänsä. Tirkistele, ylläty, sivisty! Petri Laukka & Ari Turunen SOLVAAJAT HERJAAMISEN HÄVYTÖN HISTORIA Historian hurjimmat herjaajat ja pahasuisimmat panettelijat. Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi Lukunaut ja Innolta Antto Terras ROAST SUOMEN STARAT KAIKILLA MAUSTEILLA Laura Gustafsson REHAB Maamme virallinen roastmaster Antto Terras kertoo suomalaisen roastin tarinan – ketään säästämättä, mutta kaikkia kunnioittaen. Kumman uhraisit mieluummin: oman mukavuutesi vai lapsesi tulevaisuuden? = Myös e-kirjana = Myös äänikirjana Milla Peltonen ERAKOT OMINTAKEISTEN SUOMALAISTEN ELÄMÄNTARINOITA ”Erakot on vetävästi kirjoitettu huolellisen pohdiskelun ja lempeän uteliaisuuden tulos.” – Suomen Kuvalehti Kaj Lipponen (toim.), Waldemar Wallenius & Harri Tuominen JUICE PUHUU KOOTUT MUISTELMAT VOL. II ”Jos haudan takaa voi puhua, nyt se tapahtuu.” – Iltalehti Kaupoissa viikolla 38 Sarasvatin hiekkaa -menestysteoksen itsenäinen jatko-osa ”Toista Laura Gustafssonin kaltaista ei ole.” – Suomen Kuvalehti
20 • 3–7 / 2020
3–7 / 2020 • 21 ”V UONNA 2009 Wilson Kirwa pyöritteli Susa Matsonia Tanssii tähtien kanssa kilpailussa Apinamieslaulun tahtiin. Valkoiset eivät ymmärrä mustaa satiiria ja asioiden mo nimutkaisuutta, joten he ottavat faktana kaiken, minkä näkevät televisiosta. Ase tin itseni katsomaan Wilsonin esitystä valkoisten linssien läpi, enkä pitänyt nä kemästäni”, kirjoitti muusikko Jesse Markin, 35, Ruskeat tytöt median sivuilla es seessään vuonna 2018. Nyt Markin on kansainvälisen läpi murron kynnyksellä ja esiintyy itse Tanssii tähtien kanssa ohjelmassa. Hän on tullut haastattelua varten helsinkiläis kahvilaan ohjelman harjoituksista, me nee seuraavaksi Radio Helsingin haastat teluun ja illaksi keikalle. Ikkunan takana ihmiset kiiruhtavat designvaatteet päällään ja take away lat te kädessään töihin. Ennen myös Jesse Markin kiiruhti päivätöihin. Hän työs kenteli maahantuontiyrityksessä ja haa veili salaa karkaavansa. Samalla hän teki musiikkia hip hop duo The Megaphone Statessa yhdessä Simo Tuomisen kanssa ja keikkaili. ”Se oli mahtavaa, mutta jossakin vai heessa olin valmis luopumaan musiikis ta. Olisin vain jatkanut tavallisia töitä, jättänyt stressaamisen ja lavalle kiipeä misen. Pitkään aikaan en halunnut ker toa haaveistani, ettei niitä ammuta alas. Sitten ajattelin, että olkoon, tehdään vielä tämä soololevy Folk.” Esikoisalbumi, hip hopia, elektronista musiikkia ja tummaa indierockia yhdis televä Folk, ilmestyi kesällä 2019. Levy on kantaaottava, poliittinen ja viimeiseen asti hiottu. MARKIN JOUTUU USEIN kertomaan elä mäntarinaansa. Hän on syntynyt Libe riassa, asunut Ghanassa ja muuttanut kuusivuotiaana perheineen Suomeen, Viljakkalan pikkukylään Tampereen kupeeseen. Tuolloin 1990luvulla tele visiossa pyöri Ihmemies MacGyver ja pe likoneena oli Commodore 64. Ympärillä kuunneltiin manserockia ja puhuttiin le veää murretta. Markinille muistutettiin jatkuvasti, et tä hän on erilainen kuin muut. 11vuotiaana Markin tajusi ensim mäisen kerran, ettei hänellä ole yhtään mustaa idolia. Samalla mieleen pulpahti: ”Olen vasta lapsi, mutta mun pitää miet tiä minkä värisiä mun idolit ovat. Luok kakavereiden ei tarvitse miettiä tällaista. Ollaan kummallisessa maailmassa.” Hän alkoi kirjoittaa ajatuksiaan pape rille jo nuorena. ”Olen kirjoittanut tätä levyä koko elämäni”, hän sanoo tunnustautuen ankaran itsekriittiseksi. ”Olen käynyt sa moja keskusteluja arjessa maahanmuu tosta, rasismista, seksismistä ja identi teetistä.” ”Voi olla taikauskoista, mutta levyä te ki mieli suojella”, hän sanoo ja ikään kuin halaa ilmassa taiteellista työtään: ”ei teh nyt mieli päästää sitä muiden arvostelta vaksi”. Markin avaa kätensä ja päästää levyn menemään. SOOLOURA SAI YLISTÄVÄN vastaanoton. Hunajaisia sanoja kriitikoilta, tunnus tusta Emmagaalassa ja Femmagaalassa, loppuunmyyty Tavastia, Flowfestarei den lavanedusta täpötäynnä, otsikoissa ”kansainvälinen vientilupaus”, keikat ulkomailla. Kumpi tuntuu paremmalta, viralli set tunnustukset vai se, että diggaillaan keikoilla? Vekkulin viitta on raskas Muusikko Jesse Markin tulkitsee Ysukupolven tuntoja. Hän puhuu paremman yhteiskunnan puolesta, jotta seuraavien sukupolvien ei tarvitse kahlata samassa loskassa. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVAT HENRI SALONEN ”TAITEELLISENA VERTAUSKUVANA AJATTELIN, ETTÄ MUURIT ALAS, NE PITÄÄ MURTAA IHMISTEN SISÄLTÄ.” Muusikko
22 • 3–7 / 2020 ”Se, että ihmiset käy katso massa keikkoja. No, kyllä ra hakin merkitsee. Sillä voi joku päivä hankkia vaikka härkä sen talon.” Härkänen. Pirkanmaa lainen adjektiivi tarkoittaa loistavaa. ”Aina pitää todistella, et tä oon hyvä tyyppi ja puhun suomea. Kuulijat käyvät aina läpi saman hämmästyksen: hetkonen, toi puhuu suomee, hetkonen, se puhuu tamperet ta, hetkonen, se on hauskan kuuloinen tyyppi. Kaikki tämä pitää käydä läpi, ennen kuin kukaan rekisteröi, mitä olen oikeastaan sanonut.” Vekkuli puhetyyli on ehkä pirkanmaalainen ominaisuus, Markin arvelee. Ehkä siinä on Kummelihuumorin perintöä. Vekkulin viitta on silti raskas kantaa. Vuodesta toiseen on väsyttävää vastata rasistiseen loanheittoon humoristisesti, voittaa tuntematon puolelleen, todistella suomalaisuuttaan ja puhua känniset huutelijat ym päri. Osittain siksi englanti on valikoitunut Markinin taiteen kieleksi. ”Englanniksi voin ilmaista itseäni suoraan, minut tunnu taan ottavan vakavammin ja viesti menee perille sellaise naan. En tiedä, etäännyttääkö vieras kieli muista ihmisistä. Ainakin se tuo väliin jonkin laisen kalvon.” Kielestä huolimatta hän on onnistunut löytämään jo takin suomalaisyleisöä yhdis tävää. Rumbalehden mukaan Jerichokappaleesta voi tulla anthem, sukupolvikokemusta määrittävä kappale. Yksi tee ma Markinin musiikissa on juuri ulkopuolisuus, Ysuku polven ydinkokemus. ”To get to our promised land / You gotta start with Jericho / Hey, I'm letting go / Kinda feel this might take me home.” Jerichokappale viittaa Vanhaan testamenttiin. Siinä ku vataan, miten israelilaiset saapuvat 40 vuoden erämaa vaelluksen jälkeen Jerikon kaupunkiin liitonarkkua kan taen. He eivät pääse luvattuun maahan, ennen kuin Jerikon muurit murtuvat. Markin ei lukenut kirjoitus vaiheessa Raamattua. ”Taiteel lisena vertauskuvana ajattelin, että muurit alas, ne pitää mur taa ihmisten sisältä.” Kristinusko on näkynyt hä nen kasvatuksessaan. ”Meidän talossa oli kinkereitä. Kahvia ja pullaa ja laulettiin virsiä. Kävin monta kertaa Herättä jäjuhlilla.” Markinin sanoitusten pää teema on yhteiskunnallinen. Biisit kertovat epätasaarvosta, valkoisesta kauneusihantees ta, identiteetistä ja seksuaa lisuudesta. Hän mainitsee musiikilli seksi esikuvakseen amerikka laisräppäri Commonin. Yh dysvaltojen vierailulla Markin silmät nauliutuivat kirpputo rilla levynkanteen ja sydän alkoi hakata. Mustavalkoises sa valokuvassa musta nainen kumartuu juomaan vesipostis ta kadulla. Vesipostissa lukee ”vain värillisille”. Like Water for Chocolate -albumi avasi Markinin tajunnan. ”Common räppää yhteis kunnallisista ongelmista, ro tuerottelusta, poliittisista vangeista ja rotuerottelua vas tustavan liikkeen johtohah mosta Coretta Scottista. Sitä ennen olin kuunnellut vain gangstaräppiä ja Eminem osastoa. Siitä levystä lähtien maailma alkoi aueta. Asioille tuli nimet.” Markinin mukaan helpot taa, kun tulee tietoiseksi histo rian painolastista. ”Ei Suomikaan ole nosta nut itseään tähän asemaan vain turpeen voimin, myös 'ai to suomalainen kahvi' on tuo tettu jossakin.” BLACK LIVES MATTER protes tien myötä Suomessakin on näkyvästi keskusteltu kolonia lismista ja rasismista. Suoma laisyritykset ovat vaihtaneet rasistisina pidettyjä logojaan ja tuotenimiään, ja entisajan pilkkaavia hupilauluja on pyy detty anteeksi. Valkoiset ovat tunteneet olonsa epämuka vaksi, kun heidän paljastetaan käyttävän valtaa. ”Ennen Elvistä esimerkik si Little Richard oli vääntä nyt samanlaista musiikkia pit kään, mutta mustaa musiikkia ei voitu suoraan markkinoida valkoiselle väestölle. Keksit tiin sen sijaan termi urbaani musiikki, jolla Elvis vaurastui. Samoin teki Eminem. Hän loi ylisukupolvisia rikkauksia hip hopilla, vaikka maailma oli täynnä mustia räppäreitä en nen häntä. Edelleen valtaosa yhdysvaltalaisräppäreistä on mustia, mutta tuotot menevät pääosin valkoisille.” Rakenteet eivät muutu yh dessä yössä. Yhdenvertai suusvaltuutetun selvityksen mukaan neljä viidestä afrik kalaistaustaisesta on kokenut Suomessa syrjintää ihonvärin sä takia. ”Jos minut on nyt nostettu jalustalle ja annettu palkin toja, se ei ole sama jollekin mustalle kollille jossain Parka nossa. Se on edelleen yhtä ku sisessa tilassa.” Markin jättää sanoituksis taan pois termit, joita amerik kalaisräppärit suosivat. Ei nsanaa. ”En halua pudotella npom mia. Se saattaa sopia Yhdys valtoihin, jossa mustat muusi kot ovat saaneet pallotella sitä keskenään. Mulla ei ole ollut ympärillä kuin valkoisia naa moja, joten pallottelu ei ole mahdollista.” Ei seksismiä. Nainen ei ole bitch. ”Miehenä mun pitää tuntea sukupuolten epätasaarvos ta käytävää keskustelua. Jos tiedostan asian, käyttäydyn eri tavalla kuin jos en tietäi si mitään. Se vaikuttaa mun askeliin.” Muutenkaan musiikin tun nelma ei ole ruthless, rankka. ”Mun äiti kuuntelee kap paleet. Ihmettelen, eikö muut artistit ikinä mieti sitä. Jos pu huisin mitä sattuu, en pystyi si menemään joulupöytään”, Markin hymähtää. PAL ATA AN HÄNEN kirjoit tamaansa esseeseen. Kun Wilson Kirwa oli esiintynyt Tanssii tähtien kanssa oh jelmassa, seuraava maanan tai Markinin työpaikalla oli karu: ”Koin joutuvani nau runalaiseksi kun sunnuntai illan esitys toimi maanan taiaamun puheenaiheena silloisella työpaikallani. Jotta todistaisin, kuinka rento jät kä olin, oli lähdettävä leikkiin mukaan. Luovuin rajoistani, jotta rauha säilyisi. Minun täytyi olla joustava minuun kohdistuvan rasismin ja pii kittelyn suhteen parantaak seni mahdollisuuksiani”, Mar kin kirjoitti. Enää hän ei suostu samaan. Hän haluaa korjata menneitä virheitä. Hän ei kuitenkaan syytä Wilson Kirwaa. ”Hänellä ei välttämättä ol lut työkaluja ilmaista itseään tai sitten hän ei nähnyt, millai seen kehykseen hänet oli ase tettu. Nyt on.” ”NO, KYLLÄ RAHAKIN MERKITSEE. SILLÄ VOI JOKU PÄIVÄ HANKKIA VAIKKA HÄRKÄSEN TALON.”
MENTORITOIMINTA: mahdollisuus tutustua saman ammattialan ihmisiin ja auttaa maa hanmuuttajamiehiä töiden etsimisessä. TUKIHENKILÖTOIMINTA: etsimme vapaa ehtoisia ystäväksi ja tueksi maahanmuuttaja miehille. KESKUSTELURYHMÄ: suomenkielistä kes kustelua maahanmuuttajille ja suomalaisille. Vieraasta Veljeksi -hanke yhdistää suomalaisia ja maahanmuuttajamiehiä! Teme on Suomen suurin taideja kulttuurialojen ammattiliitto . Sinulla on teatterin, tanssin, sirkuksen, elokuvaja ?tv-työn ammattilaisena tai opiskelijana 5?100 hyvää syytä liittyä Temeen. Työtäkaikille.fi on yksi Temen palveluista luovien alojen tekijöille ja työnantajille. www.teme.fi 5100 SYYTÄ LIITTYÄ TEMEEN 5100 Tärkeä dokumentti jo kadonneista teoksista ja graffitipaikoista maalarien kertomana. 35€ + postikulut >> kauppa.voima.fi / tilaukset@voima.fi PERINTÖ – HELSINKI GRAFFITI 1992–2017
24 • 3–7 / 2020 Islamismi on todellinen uhka I KUINEN KUNINGAS . Sitä tar koittaa Kianoushetunimi mui naisen persian kielellä. Tuotte lias taiteilija Kianoush piirtää ja kirjoittaa kolumneja Courrier international ja La Croix lehtiin viikoittain. Kianoush Ramezanin terävän ky nän pilkan kohteena ovat olleet isla mistit siitä lähtien, kun hän pakeni Iranista Ranskaan vuonna 2009. Rans kassa hän ällistyi eurooppalaisen äly mystön tai ”vasemmiston” tietämättö myydestä. ”On tärkeää erottaa toisistaan kä sitteet: islam on uskonto ja muslimi tarkoittaa islaminuskoista ihmistä. Kenestäkään ei voi päällepäin nähdä, onko tämä muslimi vai ei, koska isla min uskontoon ei kuulu mitään pukeu tumiskoodia. Islamismi on poliittinen suuntaus, joka ei ole osa uskontoa.” Nimenomaan islamismin vuoksi Kianoush Ramezani pakeni Iranista 2009. Viranomaiset alkoivat pidättää, vangita ja jopa tappaa demokratian puolesta mieltä osoittavia aktivisteja. Ihmisoikeuksia poljetaan Iranissa rajusti edelleen. Tiedotusvälineet ja netti ovat vallanpitäjien tiukassa kont rollissa. Oikeuslaitos kohtelee valtaa kritisoivia säälimättömästi. Saharovpalkittu lasten ja naisten oikeuksia äänekkäästi puolustanut asianajaja Nasrin Sotoudeh tuomit tiin vuosi sitten jopa 148 raipaniskuun ja käsittämättömän pitkään 38 vuo den vankeuteen. (10.8.2020 Sotoudeh aloitti nälkälakon vankilassa.) Sotou dehin tuomion syitä olivat ”propagan dan levittäminen” ja ”ylimmän johta jan loukkaaminen”. Sotoudeh kiistää syytteet, ja ihmisoikeusjärjestöt ympä ri maailmaa ovat vedonneet hänen va pautumisensa puolesta. Ramezanin mukaan ulkomailta tu levilla vetoomuksilla voi vaikuttaa, sil lä Iranille on tärkeää pysyä erityises ti läntisten teollisuusmaiden kanssa väleissä. Poliittisten piirrosten aiheet ovat erilaisia Iranissa ja maan ulkopuolel la. ”Iranissa piirtäjät työskentelevät hallituksen huomassa ja osallistuvat islamistisen propagandan levittämi seen. Erityisen suosittuja aiheita ovat länsimaiden ja Israelin haukkumi nen. Maanpaossa olevat kritisoivat is lamistista hallintoa ja piirtävät paljon ihmisoikeuksista.” EUROOPASSA MONET LUULEVAT vir heellisesti, että uskontoa ja uskonnon vapautta puolustaakseen täytyy puo lustaa islamismia. Ramezania turhauttaa erityises ti sanan ”islamofobia” väärinkäyttö: jos arvostelee islamismia, islamistit syyttävät islamofobiasta. Ramezanin mukaan islamismia pitää arvostella ankarasti, ja varsinkin ihmisoikeusak tivistien pitäisi olla hereillä. ”Euroopassa on pitkään puhuttu ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta. Kuitenkin islamistit käyttävät nimen omaan näitä vapauksia hyväkseen Maailmankuulu poliittinen pilapiirtäjä, iranilaissyntyinen Kianoush Ramezani, on hiljattain muuttanut Suomeen. Hän varoittaa Eurooppaa demokratian murenemisesta ja ihmisoikeuksien polkemisesta. TEKSTI IIDA SIMES KUVA MIIA SIRÉN PIIRROKSET KIANOUSH RAMEZANI. Pilapiirtäjä
Kino Reginan syksy on täällä! KINO REGINA OODI, TÖÖLÖNLAHDENKATU 4 LIPUT 7,5 € / 6 € kinoregina.fi RO CC O JA HÄ NE N ISÄ NS Ä OS SE SS IO NE TR AN SIT Ohjelmistossa: Barbara Stanwyck Christian Petzold Luchino Visconti Guillermo del Toro Astrid Lindgren … ja paljon muuta laatuelokuvan ystäville. Kino Regina – elokuvafestivaali ympäri vuoden. KATTILAHALLIN MYYNTITAPAHTUMA ON PERUTTU KORONA – VIRUS –TILANTEEN VUOKSI. FESTIVAALIOHJELMAA STRIIMATATAAN JA JULKAISTAAN TALLENTEINA NETISSÄ. LISÄTIETOJA WWW.SARJAKUVAFESTIVAALIT.FI HELSINGIN SARJAKUVAFESTIVAALIT 5. –6.9.2020 ?TIITU TAKALO –MUISTA KUOLEVAISUUTESI 3.9. –3.10.2020 GALLERIA SARJAKUVAKESKUS, PORTHANINKATU 9 NÄYTTELYT ?JYRKI NISSINEN – KORONAVIRUS19 12.8. –30.9.2020 VALLILAN PANIMON MYYMÄLÄ, NILSIÄNKATU 10 ?AVANTGARDE VEKKULA –UTOPIALABRA 27.8. –6.9.2020 ORANSSI, KAASUTEHTAANKATU 1, RAKENNUS 11 ?RIKKI–SELF–HELP –SARJAKUVANÄYTTELY 1. –19.9.2020 ALAKULTTUURIKESKUS LOUKKO, CASTRENINKATU 7 LISÄTIETOJA NÄYTTELYISTÄ SARJAKUVAFESTIVAALIT.FI ?VIIVI RINTANEN –SARJAKUVATERAPIAA 1. –30.9.2020 RAVIINTOLA SÖRKAN RUUSU, PÄÄSKYLÄNRINNE 3 ILTAKLUBIT ? PE 4.9. DIGI –KUTIKLUBI, ONLINE ? LAUANTAIKLUBI 5.9. KLO 19 –02 RAVINTOLA SÖRKAN RUUSU, PÄÄSKYLÄNRINNE 3 DJ KARBAN ? TOMMI LIIMATTA ? PÄÄTÖSKLUBI 6.9. KLO 18 –02 RAVINTOLA SÖRKAN RUUSU, PÄÄSKYLÄNRINNE 3 DJ WET SIDE STORY KLUBEILLE ON VAPAA PÄÄSY! HUOM.! MUUTOKSET MAHDOLLISIA, MIKÄLI UUSIA RAJOITUKSIA RAVINTOLOIDEN TOIMINTAAN TULEE VOIMAAN SYYSKUUSSA. SEURAA TIEDOTUSTAMME : SARJAKUVAFESTIVAALIT.FI KATTILAHALLIN MYYNTITAPAHTUMA ON PERUTTU KORONA – VIRUS –TILANTEEN VUOKSI. FESTIVAALIOHJELMAA STRIIMATATAAN JA JULKAISTAAN TALLENTEINA NETISSÄ. LISÄTIETOJA WWW.SARJAKUVAFESTIVAALIT.FI HELSINGIN SARJAKUVAFESTIVAALIT 5. –6.9.2020 ?TIITU TAKALO –MUISTA KUOLEVAISUUTESI 3.9. –3.10.2020 GALLERIA SARJAKUVAKESKUS, PORTHANINKATU 9 NÄYTTELYT ?JYRKI NISSINEN – KORONAVIRUS19 12.8. –30.9.2020 VALLILAN PANIMON MYYMÄLÄ, NILSIÄNKATU 10 ?AVANTGARDE VEKKULA –UTOPIALABRA 27.8. –6.9.2020 ORANSSI, KAASUTEHTAANKATU 1, RAKENNUS 11 ?RIKKI–SELF–HELP –SARJAKUVANÄYTTELY 1. –19.9.2020 ALAKULTTUURIKESKUS LOUKKO, CASTRENINKATU 7 LISÄTIETOJA NÄYTTELYISTÄ SARJAKUVAFESTIVAALIT.FI ?VIIVI RINTANEN –SARJAKUVATERAPIAA 1. –30.9.2020 RAVIINTOLA SÖRKAN RUUSU, PÄÄSKYLÄNRINNE 3 ILTAKLUBIT ? PE 4.9. DIGI –KUTIKLUBI, ONLINE ? LAUANTAIKLUBI 5.9. KLO 19 –02 RAVINTOLA SÖRKAN RUUSU, PÄÄSKYLÄNRINNE 3 DJ KARBAN ? TOMMI LIIMATTA ? PÄÄTÖSKLUBI 6.9. KLO 18 –02 RAVINTOLA SÖRKAN RUUSU, PÄÄSKYLÄNRINNE 3 DJ WET SIDE STORY KLUBEILLE ON VAPAA PÄÄSY! HUOM.! MUUTOKSET MAHDOLLISIA, MIKÄLI UUSIA RAJOITUKSIA RAVINTOLOIDEN TOIMINTAAN TULEE VOIMAAN SYYSKUUSSA. SEURAA TIEDOTUSTAMME : SARJAKUVAFESTIVAALIT.FI Kino Reginan syksy on täällä! KINO REGINA OODI, TÖÖLÖNLAHDENKATU 4 LIPUT 7,5 € / 6 € kinoregina.fi RO CC O JA HÄ NE N ISÄ NS Ä OS SE SS IO NE TR AN SIT Ohjelmistossa: Barbara Stanwyck Christian Petzold Luchino Visconti Guillermo del Toro Astrid Lindgren … ja paljon muuta laatuelokuvan ystäville. Kino Regina – elokuvafestivaali ympäri vuoden.
Rosebud Citycenter Asematunnelissa, avoinna ma–pe 9–21, la 10–18, su 12–18. Muut Rosebudin kaupat: Rosebud Maria, Mariankatu 21, Tiedekulma Yliopistonkadulla, Kirja & Kahvi Kaisa-talossa sekä myymälä Kuopion Kauppahallissa. www.rosebud.fi Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. 35€ 45€ 27€ ROUTE COUTURE 20e Tilaukset www.kauppa.voima.fi TIL AA NY T Improvisoidut 30-vuotisjuhlaesitykset Studio Pasilassa 5.9.-5.12.
3–7 / 2020 • 29 Suomen oma siirtomaa ”T ÄMÄ kaikki lähti hädästä”, Minna Näkkäläjärvi sanoo. Hän kampanjoi kaivoshanketta vastaan Käsivarren Lapissa, missä se uhkaa parhaillaan hänen porolaitumiaan, ja sen myötä elämäntapaa ja kulttuuria. Hätä ei rajoitu yhteen valtaukseen tai yhteen kaivokseen. Lappi näyttäytyy monille resurssipankkina, josta voi aina tarvittaessa käydä tekemässä nostoja. Kullan kiilto on vetänyt etsijöitä puoleensa jo 1800-luvulta alkaen, ja usein metsäkin on nähty vihreänä kultana. Vesivoimaa on tehty patoamalla jokia ja luomalla valtavia tekojärviä. Tällä kaikella on kuitenkin hintansa. Kaivokset jättävät jälkeensä revityn maan. Metsät kasvavat pohjoisessa hitaasti, eivätkä vuosikymmeniä vanhat hakkuuaukeat kelpaa sen enempää eläimille kuin ihmisillekään. Tekojärvien alle on jäänyt luonnon ohella saamelaiskyliä, ja kalat ovat kaikonneet padotuista joista. Talvivaaran kaivos myrkkyvuotoineen on saanut huomiota, mutta muutkin kaivokset aiheuttavat samanlaisia ongelmia. LIIKENTEEN SÄHKÖISTÄMISESTÄ haetaan nyt apua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Eräs sähköautojen akuissa tarvittavista aineista on nikkeli, jota löytyy myös Lapista, jossa sijaitsee yli puolet Suomen kaivoksista. Hollannissa kirjoilla olevan Akkerman Exploration yhtiön omistama Akkerman Finland Oy suunnittelee parhaillaan malminetsintäluvan hakemista Käsivarren Lapista varaamalleen alueelle. Enontekiön Hietakerosta uskotaan löytyvän juuri nikkeliä sekä kuparia, kromia ja tietenkin kultaa. Yhtiö on jättänyt varaushakemuksen Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesille, ja se on sille myönnetty. SA AMELAISET ON SIVUUTETTU kaivoskaavailuissa, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin. Käsivarren paliskuntaan kuuluva Minna Näkkälä järvi sai yllättäen tiedon Hietakeron varauksesta poronhoitoyhteiLappi näyttäytyy monille runsaudensarvena, josta kelpaa hakea rikkauksia. Samalla ohitetaan paikallisten asukkaiden tarpeet ja rikkauksien etsimisen vaikutukset luontoon. K OLONIALISMILLA viitataan useimmiten 1400-luvulta 1900-luvulle jatkuneeseen siirtomaiden aikaan. Tuona aikana eurooppalaiset muun muassa tyhjensivät Afrikan mannerta rikkauksista. Vaikka Euroopan valtiot luopuivat 1900-luvulla muodollisesti siirtomaistaan, rikkauden lähde ei kuitenkaan ole ehtynyt. Nykyään materiaalivirtoja tosin hallinnoivat useimmiten länsimaista johdetut yhtiöt. Myös Kiina on tullut apajille. Afrikan tähti on Kari Mannerlan suunnittelema, vuonna 1951 ilmestynyt lautapeli ja klassikko. Siinä pelaajat pääsevät huomaamattaan osallistumaan juuri tuohon rikkauksien rohmuamiseen, ja sen arvokkaimman aarteen löydyttyä poistumaan mantereelta vieden vauraudet mukanaan. Myös Suomi on saanut osansa näistä rikkauksista ja edullisista raaka-aineista. Hyvinvointimme ei rakennu vain oman ahkeruutemme ja sisumme varaan. Suomi ei kuitenkaan ole täysin riippuvainen ulkomailta tulevista raaka-aineista. Lappi on pitkään ollut raaka-ainevarasto, josta on tarvittaessa haettu hyvinvointia ja rikkauksia, ja samalla jätetty paikallisille tuhottu ympäristö. Lapin hippu on kuvitteellinen peli, joka siirtää Afrikan tähden asetelman Suomen Lappiin. Tällä kertaa voittaja on se, joka ensimmäisenä löytää Lapin hipun ja kuljettaa sen Jäämeren radan kautta Kirkkoniemen satamaan. Lapin hippu -installaatiota pääsee kokeilemaan Rájágeassin | Rajanveto -näyttelyssä Helsingin Galleria Sinnessä 6.9. saakka. Gallerialla järjestetään 1.9. keskustelutilaisuus, johon osallistuu myös Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -adressin käynnistänyt Minna Näkkäläjärvi. Lapin hippu -teoksen tekivät: Häiriköt-päämaja & Suohpanterror, Ninni Kairisalo, Antti Kukkonen, Johanna Marsch ja Jari Tamminen. Lapin hippu TEKSTI JA KUVAT JARI TAMMINEN Kulttuurihäirintä
LA PIN HIP PU La pp lan ds gu ld H ä irik ö tp ä ä m a ja & S u o h p a n te rr o r RA JA JO OS EP PI LU OS TO H ET TA VU OT SO IVA LO IN AR I KIL PIS JÄ RV I KIR KK ONIE M I KE M I LE M M EN JO EN SO DA NK YL Ä SE VE TT IJÄ RV I KA NS AL LIS PU IST O RO VA NIE M I KE M IJÄ RV I KIT TIL Ä UT SJO KI M UO NIO SE LK Ä SA AR I
LA PIN HIP PU La pp lan ds gu ld H ä irik ö tp ä ä m a ja & S u o h p a n te rr o r RA JA JO OS EP PI LU OS TO H ET TA VU OT SO IVA LO IN AR I KIL PIS JÄ RV I KIR KK ONIE M I KE M I LE M M EN JO EN SO DA NK YL Ä SE VE TT IJÄ RV I KA NS AL LIS PU IST O RO VA NIE M I KE M IJÄ RV I KIT TIL Ä UT SJO KI M UO NIO SE LK Ä SA AR I
32 • 3–7 / 2020 sön WhatsApp-ryhmän kautta. Näkkäläjärvi teki varauksesta valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Samalla hän perusti Facebookiin Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -ryhmän ja alkoi kerätä allekirjoituksia samannimiseen addressiin. Se luovutetaan muun muassa ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkoselle (vihr.) syyskuun alussa. ”Tämä lähti hädästä ja siitä, miten olimme jälleen jääneet ulkopuolelle prosessista”, Näkkäläjärvi toteaa. Muutokset elinympäristössä ja luonnossa vaikuttavat suoraan saamelaisten kulttuuriin ja sen mahdollisuuksiin säilyä. ”Tämä on poronhoidolle tarkoitettua aluetta, ja mitään suuria maankäytön muutoksia ei pitäisi voida tehdä ilman, että meidän kanssamme neuvotellaan asioista. Mutta velvoitteet saamelaiskulttuurin ja poronhoidon turvaamiseksi ohitetaan. Meillä ei ole lain turvaa”, Näkkäläjärvi huokaa. SUOMEN PERUSTUSLAISSA saamelaisille taataan alkuperäiskansana oikeus kulttuurinsa säilyttämiseen, ja saamelaisten kulttuurin on tunnustettu liittyvän elinympäristöön ja luontoon. Lakeja tulkitaan vaihtelevasti, ja toistuvasti näyttää siltä, että muut lait saavat väistyä kaivoslain tieltä. Vuonna 2011 voimaan tullut nykyinen kaivoslaki on korjauksen tarpeessa. Esimerkkinä ongelmista voi nostaa esiin vaikka australialaisen Dragon Mining -yhtiön, jonka kaivostoiminta on saanut jatkua siitä huolimatta, että yhtiö on haudannut salaa jätteitään vanhaan kaivokseen. Kaivoslain uudistusta vaatinut kansalaisaloite on luovutettu eduskunnalle, ja sitä pitäisi käsitellä vielä tällä kaudella. Laajan kritiikin kohteeksi joutuneet kaivosyhtiöt ovat usein kertoneet julkisuudessa toivovansa dialogia paikallisten, myös saamelaisten kanssa. Toive ei aina vaikuta täysin vilpittömältä. ”Akkermanilla olisi hyvin ollut aikaa ja mahdollisuus keskustella meidän kanssamme ennen kuin he laittoivat pinta-alaltaan koko Helsinkiä laajemman varauksen menemään. He olisivat voineet edes ottaa yhteyttä meihin ja kertoa kaivosaikeistaan. Nyt he ovat vain tulleet ja tunkeutuneet tänne, eikä meillä ole heille enää mitään sanottavaa”, Näkkäläjärvi toteaa. NÄKKÄLÄJÄRVEÄ AJA A toimiin tieto siitä kuinka dramaattinen ja peruuttamaton vaikutus kaivoksilla on. ”Enontekiöllä saamelaiskulttuuri on juuri poronhoitoa. Ei meillä ole mitään muuta paikkaa johon voisimme lähteä. Tämä on uhka meidän koko elämällemme. Siinä kuolisi samalla saamelaiskulttuuri.” Kaivostoiminnan ja poronhoidon harjoittaminen samoilla alueilla ei ole mahdollista. Ja vaikka päätöstä kaivoksen avaamisesta ei ole vielä tehty, jo pelkkä uhka vaikuttaa saamelaisiin. ”Tämä on valtava rasite. Ja jos ajattelee nuoria, miten he näkevät tulevaisuutensa kaivosuhan alla. Investoisitko itse sellaiseen, joka voi kadota tuosta vaan?” Näkkäläjärvi muistuttaa, etteivät vaikutukset rajoitu pelkästään saamelaisiin. Alueen nimi, Enontekiö, viittaa vesistöihin. Eno tarkoittaa suurta jokea ja nimensä mukaisesti Enontekiöltä saavat alkunsa esimerkiksi Muonionja Tornionjoet, jotka kuljettavat kaivosten päästöt mereen saakka. Akkermanin varaama Hietakeron alue on myös sikäli vaikea kaivostoiminnalle, että se ei sijaitse lähelläkään teitä tai kunnallistekniikkaa. Kävellen alueelta kestää tunteja päästä lähimmälle tielle. ”Kaikki kaivoksen tarvitsema pitää rakentaa. Tiet ja kaivokset halkaisevat laidunmaat ja muuttavat aluetta peruuttamattomasti. Herkkä ja suojeltu erämaa ei kestä kaivosten jätteitä ja vaikutuksia”, lisää Näkkäläjärvi huolestuneena. VERONMAKSAJIEN R AHOJA käytetään kaivosten ympäristöongelmien hoitamisen lisäksi muihin kaivostoiminnan kulujen kattamiseen. Työja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Geologian tutkimuskeskus GTK tekee maaperätutkimuksia ja koeporauksia eri puolilla maata. GTK kartoittaa kaivostoiminnan kannalta kiinnostavia alueita ja myy näitä tietoja kaivosyhtiöille. Yhtiöt tekevät omat hakemuksensa näiden tietojen pohjalta. Enontekiön tapauksessa lähtökohtaisesti ongelmallisen alueen kartoitus on siis tehty verovaroin ministeriön alaisuudessa. Akkerman Finland hyödynsi tämän kartoituksen tuloksia tekemällä varaushakemuksen. Valtiovaltaa on kaivattu avuksi myös kaivostoiminnan vaatimiin logistiikkajärjestelyihin. Jo vuosien ajan yhtenä ratkaisuna pohjoisen pitkiin kuljetuksiin on tarjottu Jäämeren rataa. Rovaniemeltä Jäämeren rannalle, Norjan Kirkkoniemeen kaavailtu junarata tarjoaisi väylän rahdata raaka-aineita etelään tai pohjoiseen, Kirkkoniemen satamaan, ja sieltä Koillisväylälle. Radan on väläytelty liittyvän jopa Kiinan Silkkitiehankkeeseen ja linkittyvän Helsingin ja Tallinnan väliin kaavailtuun tunneliin. Liikenneministeriön laskelmissa ratahanke ei ole taloudellisesti kannattava missään skenaariossa, mutta joukko teollisuuden toimijoita siitä hyötyisi. Nopeampi ja edullisempi logistiikka tekisi kannattavaksi ammentamisen sellaisistakin lähteistä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet kannattavia. Valmistuessaan rata halkoisi poronhoitoalueita ja uhkaisi saamelaisten elinkeinojen harjoittamista. KAIVOKSET TIETENKIN työllistävät ja tuovat rahaa alueelle. Tosin alueelle ja luonnolle voisi olla muutakin taloudellista käyttöä. Näkkäläjärvi muistuttaa, että Käsivarren luonto on matkailullisesti arvokasta ja puhtaalla luonnolla voi tienata paljon pidempään kuin kaivoksella. ”Kun kaivos on kerran avattu, se voi ainoastaan laajentua. Ja lopulta siitä jää jäljelle ainoastaan reikä maahan, eivätkä matkailijat halua sellaista tulla katsomaan. Kaivos tuo rahaa ja työtä vain vähän aikaa.” Taloudellisen hyödyn ohella kaivostoimintaa voi myös perustella raaka-aineiden tarpeella. Kaivokset saastuttavat kaikkialla, ostamalla toisaalta vain siirrämme ongelmia toisaalle. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään pakko. ”Jos näin paljon resursseja laitettaisiin kierrätykseen ja raaka-aineen uudelleen käyttämiseen, emme tarvitsisi kaivosreikiä jokaiseen niemeen ja notkoon. Meillä olisi myös taitoa panostaa materiaalikiertoon”, Näkkäläjärvi toteaa. Uuden sijaan voisimme kierrättää vanhaa. Silloin meillä olisi varaa myös jättää raaka-aineita maan poveen. Tätä valintaa kaivosyhtiöt eivät tietenkään itse tee. Näkkäläjärven mielestä toiminta, joka pilaa ainutlaatuisen luonnon ja vesistöt peruuttamattomasti ei voi olla Suomen valtion – tai suomalaisten – edun mukaista. Siksi tarvitsemme suunnanmuutosta. ”KAIVOKSIEN JA PORONHOIDON YHDISTÄMINEN SAMOILLA ALUEILLA EI OLE MAHDOLLISTA.”
Kuvitteellisten olentojen kokoelma 6.9. – 4.10. Delay pe. 11.9. su 4.10. Unikuskit la 26.9. klo 13 ja 15, su 27.9. klo 13 TEHDASTEATTERI.FI 050 4122344 liput@tehdasteatteri.fi Itäinen Rantakatu 64 A (Manilla) Turku
34 • 3–7 / 2020 Turismi vuonna nolla Lentokoneet maahan pakottanut koronakriisi oli totaalinen yllätys. Lentoliikenne on vähentynyt voimakkaammin kuin koskaan koko satavuotisen historiansa aikana. Huhtikuussa lentoyhtiöiden tulot putosivat 94 prosenttia. Nyt lentoliikenne on joutunut yhteiskunnan, terveydenhuollon sekä ilmastonmuutoksen kriisien polttopisteeseen. TEKSTI PHILIPPE DESCAMPS KARTAT FRANÇOISE BAHOKEN & CÉCILE MARIN / LE MONDE DIPLOMATIQUE
3–7 / 2020 • 35 L ENTOKONE LIENEE merkittävimpiä epidemioiden leviämispaikkoja. Vuoden 2003 SARS-hengitystieinfektion leviämistä tutkinut ranskalais-yhdysvaltalainen ryhmä tuli siihen tulokseen, että ihmisten liikkuvuus ja lentomatkustaminen ovat uusien tartuntatautien merkittävin leviämistapa. Kun järjestelmällisiä terveystarkastuksia ei aloitettu heti vuoden 2020 kriisin alussa, suuri osa valtioista joutui pysäyttämään lentoliikenteen. Ilmailuala on kukoistanut erityisesti kaukokohteisiin suuntautuvan lomamatkailun kasvaessa. Halpalentoyhtiöt olivat vielä parikymmentä vuotta sitten tuntematon ilmiö, mutta vuonna 2018 niillä matkusti jo 1,3 miljardia henkeä. Nyt monet lentoyhtiöt saattavat joutua lopettamaan toimintansa. New Economics Foundation -ajatushautomon selvityksen mukaan ilmailuala saattaa menettää Britanniassa aikavälillä 124 000 työpaikkaa, jos hallitus ei anna sille ylimääräistä tukea. Menetys on suurempi kuin hiiliteollisuudella pahimpaan taantuma-aikaan 1980–1981. Ranskan talousministeri Bruno Le Maire on ennakoinut, että Ranskassa ilmailusta vähenee 100 000 työpaikkaa puolen vuoden aikana. Ilmailu on Ranskan vientiteollisuuden kärkiala, joka työllistää suoraan 300 000 ihmistä. Airbus A380, maailman suurin matkustajakone, lensi ensimmäisen kerran huhtikuussa 2005. Sen kohtalo kuvaa hyvin käynnissä olevaa muutosta. Air France ilmoitti vastikään lopettavansa sen käytön reiteillään, ja koneen valmistus päättyy Ranskan Toulousessa vuonna 2021. Lentoliikenteen arvioidaan palaavan kriisiä edeltävälle tasolle aikaisintaan kolmen ja viimeistään viiden vuoden päästä. VAIKKA KORONAKRIISISTÄ selviydyttäisiinkin, ilmailualaa odottaa seuraava suuri kysymys, ilmastonmuutos. Vaikka nykyisin lentokone kuluttaa yhtä matkustajaa kohti vain kolme litraa polttoainetta sadalla kilometrillä, yhtälö ei ole näin yksinkertainen. Yhden businessluokan matkustajan kulutus on 100 litraa tunnissa, ja junaliikenteeseen verrattuna hiili dioksidipäästöt ovat aivan eri tasolla. Lentopetrolin palamisen aiheuttamat riskit ovat korkeat. Suihkumoottoreiden syöksemät kaasut tiivistyvät korkealla ilma kehässä pilviksi ja niiden arvioidaan edistävän kasvihuoneilmiötä erityisesti öisin. Kansainvälinen ilmailualan kattojärjestö IATA on määritellyt tavoitteet, jotka toimijat ovat yhdessä hyväksyneet. Tämä tarkoittaa vuoteen 2050 mennessä 50 prosentin vähennystä vuoden 2005 hiilidioksidipäästöjen tasoon. Puhuessaan ”vihreistä” lentokoneista ja ”vedyn tyyppisisistä hiilineutraaleista” polttoaineista Ranskan talousministeri on yrittänyt antaa positiivisen kuvan alan tulevaisuudennäkymistä. Myös synteettisestä bensiinistä puhutaan, mutta nykytekniikalla tuotantoa ei hallita vielä läheskään niin hyvin, että sitä voitaisiin soveltaa matkustajakoneisiin. Vaikuttaa siis ylioptimistiselta, että lähitulevaisuudessa olisi tekniset valmiudet rakentaa reittikoneita, jotka eivät vahingoita ilmastoa. Jos todelliset ja erityisesti ympäristönsuojelun aiheut tamat kulut lasketaan mukaan, on loogista odottaa, että lentolippujen hinnat nousevat. Matkailun tulevaisuuteen keskittyvässä Suomen Le Monde Diplomatiquen numerossa 4/2020 ilmestynyt artikkeli on luettavissa kokonaisuutena ilmaiseksi Voiman verkkosivuilla voima.fi.
36 • 3–7 / 2020 N EUVOSTOLIITON aikana vaalit olivat suorastaan juhlallinen seremonia. Äänes tys tapahtui kaupunkien ja kylien hienoimmissa rakennuksissa, joita koristivat hallinnon symbolit ja kuvat sekä punaiset viirit. Äänestäjät, suoritettuaan äänestyksen, pääsivät ruokalaan, josta sai ostaa harvinaisia herkkuja: parempaa olutta, savumakkaravoileipiä ja joskus jopa punaista mätiä. Miliisit sovittelivat paikan päällä riidat siitä, kuinka paljon yksittäinen kansalainen sai ostaa näitä luksustuotteita. Oman ehdokkaan valinta ei tuottanut vaikeuksia, sillä oli vain yksi vaihtoehto. Tiedossa oli etukäteen, että tuo kandidaatti saa hiukan yli 90 prosenttia äänistä. Vaalien alla ikävä yksityiskohta oli niin kutsuttujen ”agitaattoreiden” sinnikäs työskentely. Agitaattorit kulkivat äänestyspäivänä asunnosta toiseen tiedustelemassa, joko kaikki äänestysikäiset kansalaiset olivat äänestäneet. Riesalta välttyi helposti, kun ei avannut ovea. Gorbatšovin perestroika muutti juurta jaksain koko äänestysproseduurin. Äänestäjälle tarjottavien ehdokasvaihtoehtojen määrä kasvoi yhdestä muutamaan. Jokaisella ehdokkaalla oli oma vaaliohjelmansa, josta muistuttivat vaalimainoksia pullollaan olevat postilaatikot ja katukuvassa näkyvät vaalitapahtumat. Muutos löysi tiensä äänestäjien sydämiin. Herkkuruoat katosivat äänestyspaikoilta, mutta siitä huolimatta jonot uurnille kasvoivat. Hyvin nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että ketä tahansa äänestät, lähes aina voittaja oli selvillä jo ennen vaaleja. Useimmiten hän oli vallalla olevan hallituksen edustaja. VLADIMIR PUTININ valtaannousun jälkeen yhteiskunta jakautui uudestaan ”meihin” (kansa) ja ”teihin” (valta), aivan kuin neuvostoaikana. Moninainen ja hienostunut huijausverkosto piti tilanteen muuttumattomana. Kunnallisissa ja aluehallinnollisissa instituutioissa työskentelevät pakotettiin äänestämään johtajistolle mieluista ehdokasta ja raportoimaan äänestämisestä älypuhelimella otetun kuvan avulla. Kekseliäimmät lavastivat kuvan liimaamalla syljellään langanpätkän ruutuun, joka edusti vaadittua ehdokasta. Kuvan ottamisen jälkeen he Putin – ikuises?ti sinun
3–7 / 2020 • 37 poistivat langan ja rastittivat ruudun ehdokkaalle, joka todellisuudessa oli mieleinen. Vaali-ilmiöksi muodostuivat myös niin sanotut ”karusellit”. Sana tarkoitti ihmisryhmiä, jotka saivat luvan äänes tää muulla kuin sillä alueella, johon olivat virallisesti rekisteröityneet. Heidät istutettiin busseihin ja kuljetettiin moneen kertaan äänestyspaikalta toiselle äänestämään vallalla olevan puolueen ehdokkaita. Tavallisesti myös itse vaalilautakunta teki vilppiä. He täyttivät itse kasoittain äänestyslipukkeita ja latoivat niitä uurniin. Riippumatto mien vaalitarkkailijoiden poistaminen äänestys paikalta ja jopa pidätykset mahdollistivat vilpin, eivätkä kaikista ilmiselvimmätkään huijarit joutuneet vaalivilpistä minkäänlaiseen vastuuseen. Viime vuosina vaalit ovat olleet tylsän ennakoitavia ja niiden kiinnostavuus kansalaisten keskuudessa on laskenut huomattavasti. Kansanedustajien, kaupunginjohtajien ja presidentin vaalit ovat muuttuneet tavanomaiseksi huijareiden piirileikiksi. VAIN PERUSTUSLAKI oli säilynyt vuodesta 1993 koskemattomana, muutamia yksittäisiä muutoksia lukuunottamatta, joista ei ole järjestetty kansanäänestyksiä. Kunnes yhtäkkiä vuoden 2020 alussa presidentti Vladimir Putin ehdotti yli 200 muutosta perustuslakiin. Ja sittemmin presidentti keksi maaliskuun alussa vielä toisen muutospaketin. Uusien perustuslaillisten oikeuksien luettelosta tuli kirjava. Vanhan perustuslain sekaan lisättiin muun muassa kohta eläinten vastuullisesta kohtelusta, kunnioituksesta niitä edeltäviä sukupolvia kohtaan, jotka lahjoittivat meille ideaalimme ja uskon Jumalaan, sekä se, että historiallista totuutta on varjeltava, eikä isänmaan puolustajien suurten urotekojen halveeraamista hyväksytä. Uudessa perustuslaissa on myös monia juridisia ristiriitoja. Siihen lisättiin maininta perheestä ”miehen ja naisen välisenä liittona”. Venäjällä 60 prosenttia avioliitoista päättyy eroon ja kolmasosa kaikista perheistä on yksinhuoltajaperheitä. Yksinhuoltajaäitejä on noin viisi miljoonaa ja yksinhuoltajaisiä noin 600 000. He jäävät siis lapsineen perhemääritelmän ulkopuolelle. Kummastusta kansan keskuudessa aiheuttivat ennen kaikkea omituiset ristiriitaisuudet: Jumala päätyi perustuslakiin, jossa kerrotaan Venäjän olevan sekulaari valtio. TÄTÄ SOPPA A EI keitetty sattumalta. Se selvisi lopullisesti, kun tuli ilmi, että äänestyksessä yhdellä lipukkeella äänestetään yhtä aikaa kaikista perustuslain muutoksista, ei siis yksittäisistä muutoksista erikseen. Koko uudistuspaketti tulisi voimaan, jos äänestysprosentti olisi ainakin 50, ja jos vähintään 50 pronsenttia äänestäjistä äänestäisi perustuslakiuudistuksen puolesta. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Ella Pamfilova selitti asiaa toimittajille tiedotustilaisuudessa: ”Kuvitelkaa, jos uudistuksia olisi yksi, kaksi, no maksimissaan kolme tai neljä, niin ne voitaisiin mahduttaa yhdelle äänestyslipulle. Mutta kun on kyseessä näin suuri paketti muutoksia, se olisi teknisesti täysin järjetöntä. Ei se olisi enää äänestyslippu, vaan kokonainen kirja.” Yksinkertaisempaa selitystä kaipaaville hän vertasi perustuslakiuudistuksia lounastarjoukseen: ”Ette pidä rosollista, mutta tykkäätte borssista ja kotleteista. Silloin teidän Putin – ikuises?ti sinun Presidentti päätti, että perustuslaki täytyy muuttaa, koska perustuslain mukaan presidentti olisi pitänyt vaihtaa. TEKSTI ANDREI KOLOMOISKI KÄÄNNÖS KERTTU MATINPURO
38 • 3–7 / 2020 on tehtävä päätös: ei, kieltäydyn koko lounaasta siksi, koska en pidä alkusalaatista, tai otan lounaan, josta jätän rosollin syömättä, mutta borssin ja kotletit saan joka tapauksessa.” Kotletin ja rosollin valintaprosessin keskusvaalilautakunnan johtaja nimesi ”yleisvenäläiseksi äänestykseksi”. Menoa ei haitannut vaikka kyseistä nimikettä kantavaa proseduuria ei ole mainittu ainoassakaan Venäjän laissa. Todellinen syy lounaspaketin valmisteluun selvisi maaliskuussa 2020, kun kansanedustaja Valentina Tereškova ehdotti duumassa eli parlamentissa, että presidentin valtakausien rajoittamisesta luovuttaisiin. Entinen kutoja ja ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereškova on vuodesta 1966 ollut kansanedustajana kaikkien neuvostoliittolaisten ja venäläisten hallintojen aikana. Häntä ei siis turhaan valittu sanansaattajan tehtävään. Tereškova ehti hädin tuskin laskeutua puhujanpöntöstä, kun duuman saliin ilmestyi siellä harvoin nähty presidentti Putin. Muutamaa paperiarkkia vilkuillen hän ilmoitti, että on myöntyväinen tällaiseen odottamattomaan ehdotukseen ja suostuu asettumaan uudelleen ehdolle. Ä ÄNESTYKSEN KANSSA ei hidasteltu, vaan se päätettiin järjestää jo 22. huhtikuuta 2020 Vladimir Leninin 150-vuotispäivänä. Koronapandemia muutti suunnitelmat, ja yleisvenäläisen äänestyksen päivämäärää jouduttiin siirtämään. Äänestystä odotellessa Venäjän liittokokous ja duuma kuitenkin hyväksyivät uudistuspaketin, ja uusi perustuslaki ilmestyi painettuna kirjakauppojen hyllyille kansalta kysymättä. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Pamfilova ilmoitti juhlallisesti, että perustuslakiuudistus on jo hyväksytty ilman minkäänlaista äänestystä: ”Tämä lakihan on jo hyväksytty. Nämä uudistukset on jo hyväksytty. Prosessi itsessään on jo legitiimi. Voimme vain suhtautua suurella kunnioituksella siihen (pieni tauko), että presidentti ei jätä asiaa tähän, vaan hänellä on poliittinen tahto ja halu kuulla kansan mielipide (tahaton naurahdus) siitä huolimatta, että se ei ole nykyisen perustuslain mukaan välttämätöntä. Siis ylimääräisenä. Tämä on avainasia. Hän halusi niin, ja se herättää suurta kunnioitusta!” Toisin sanoen: Maassa riehui koronaepidemia, kaduilla sakotettiin maskittomuudesta, lähes kaikki yksityiset ja valtiolliset tehtaat olivat keskeyttäneet toimintansa (ilman kompensaatiota työntekijöille) ja perustuslakiuudistukset on hyväksytty, mutta kaikesta huolimatta ”hänellä [presidentillä] on poliittinen tahto ja halu kuulla kansan mielipide”. ALUEELLISILLE JOHTAJILLE annettiin tehtäväksi keinolla millä hyvänsä saada vähintään 70 prosentta äänioikeutetuista äänestämään. Virkamiehiä varoitettiin tiukasti seurauksista, jos tavoite ei toteutuisi. Alettiin käyttää kepin lisäksi porkkanaa: joillekin äänestyspaikoille järjestettiin ruokaloita niin kuin ennen vanhaan, toisissa pidettiin konsertteja ja yhdellä äänestyspaikalla jopa lottoarvonta, jossa päävoittona oli asunto. Yllätys yllätys, sen voitti kyseisen vaalilautakunnan puheenjohtaja. ”Yleisvenäläinen äänestys” kesti kokonaisen viikon. Mielipiteen ilmaisu tapahtui äänestypaikoilla ja kotona. Äänestyksen piti onnistua myös kahden sähköisen äänestysportaalin kautta, mutta molemmat osoittautuivat toimintakyvyttömiksi. Vaalivirkailijat pystyi tarvittaessa myös kutsumaan kotiin puhelimitse. Oudoin ilmiö oli niin kutsuttu ”äänestys pihapiireissä”. Valokuvat äänestyspaikoista roskalaatikoiden päällä, auton takakontissa, leikkipuistoissa ja puupölkyillä täyttivät internetin. Kaikki tämä siis sen jälkeen, kun perustuslain muutokset oli jo hyväksytty. Toisaalta edellinenkin, vuoden 1993 perustuslaki toimi juuri niin kuin valtaapitävät halusivat sen toimivan – vankilat ovat täynnä ihmisiä, jotka ovat toteuttaneet perustuslaillista oikeuttaan sananja kokoontumisvapauteen. Perustuslaki muuttuu, mutta Putin on ikuinen. Kirjoittaja on viipurilainen toimittaja.
Petri Eskelinen TOIMINTAMUISTI 7.3.2021 saakka ONNEA ETSIMÄSSÄ italian nykytaidetta 27.9.2020 saakka MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI | SERLACHIUSBUSSILLA TAMPEREELTA SUORAAN MUSEOIHIN! Pe tri Es ke lin en , M ek aa ni ne n lii ke (y ks ity is ko ht a) , 20 20 . Goldschmied & Chiari, Minne mennään tanssimaan tänä iltana?, 2019, paikkasidonnainen installaatio. Vuoden nuori taiteilija 2020 The Young Artist of the Year 2020 AAPO HUHTA Puutarhakatu 34, Tampere ti–to 9–17, pe 9–18, la–su 10–18 tampereentaidemuseo.fi 12.9.–8.11.2020 AA PO HU HT A: sa rja sta OM AT AN DA NG OL E [D ET .] Na m ibia , 20 16 –2 018 Space Works Monica Alcazar-Duarte | Helena Blomqvist | Caroline Corbasson Nanna Debois Buhl | Joan Fontcuberta | Johannes Heldén Anna Hoetjes | Sasha Huber | Agnes Meyer-Brandis Michael Najjar | Bianca Salvo | Johan Österholm | NASA Rauman taidemuseo Rauma Art Museum Kuninkaankatu 37 www.raumantaidemuseo.fi Aukioloajat: • maanantaisin suljettu • ti – pe klo 12–17 • la – su klo 11–16 The Rituals of a Lonely Bitch 5.9.—22.11.2020 ANNA ERIKSSON LAILA PULLISEN SÄÄTIÖ LAILA PULLISEN VEISTOSPUISTO JA KOTIMUSEO N I S S B A C K A N K A R T A N O , S O T U N G I N T I E 4 , 1 2 V A N T A A h t t p : / / w w w . l a i l a p u l l i n e n . f i / + 3 5 8 ( ) 4 5 8 5 9 3 1 P o p u p k a h v i l a C a f é A n j a & A n n i k k i a v o i n n a n ä y t t e l y n a u k i o l l e s s a ( s ä ä v a r a u s ) , v a r m i s t a : w w w . f a c e b o o k . c o m / a n j a j a a n n i k k i P O I K K E U S A U K I O L O A J A T E L O / S Y Y S K U U 2 2 2 1 . 8 . 1 3 . 9 . 2 2 P E L A S U 1 2 1 8 A T E L J E E G A L L E R I A S S A 2 2 : Y M P Ä R I S T Ö A H D I S T U S T A J A L U O M U L A N K A A K I E R R Ä T Y S P A P E R I K O L L A A S I T & R Y I J Y R E L I E F I T L A I L A P U L L I S E N T U O T A N N O S S A 1 9 8 1 1 9 8 8 LAILA PULLISEN SÄÄTIÖ LAILA PULLISEN VEISTOSPUISTO JA KOTIMUSEO N I S S B A C K A N K A R T A N O , S O T U N G I N T I E 4 , 1 2 V A N T A A h t t p : / / w w w . l a i l a p u l l i n e n . f i / + 3 5 8 ( ) 4 5 8 5 9 3 1 P o p u p k a h v i l a C a f é A n j a & A n n i k k i a v o i n n a n ä y t t e l y n a u k i o l l e s s a ( s ä ä v a r a u s ) , v a r m i s t a : w w w . f a c e b o o k . c o m / a n j a j a a n n i k k i P O I K K E U S A U K I O L O A J A T E L O / S Y Y S K U U 2 2 2 1 . 8 . 1 3 . 9 . 2 2 P E L A S U 1 2 1 8 A T E L J E E G A L L E R I A S S A 2 2 : Y M P Ä R I S T Ö A H D I S T U S T A J A L U O M U L A N K A A K I E R R Ä T Y S P A P E R I K O L L A A S I T & R Y I J Y R E L I E F I T L A I L A P U L L I S E N T U O T A N N O S S A 1 9 8 1 1 9 8 8 Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ JYMYSUOSITUT VASTAMAINOKSET VÄRIKUVINA 25 € SIS. POSTIKULUT Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
40 • 3–7 / 2020 K U N OS TAT valintamyymälästä marokkolaisia tomaatteja tai purkkisardiineja, mahdatko miettiä niiden taustoja. Missä ne on kasvatettu, ja keitä ostoksesi tukee? Suomalaiskaupoissa saattaa olla useita tuotteita, jotka on tuotettu Marokon miehittämän Länsi-Saharan alueella. Siitä huolimatta niiden alkuperäksi on merkitty Marokko. Länsi-Saharan kirsikkaja luumutomaatteja myydään Pirkka-tuotteina K-kaupoissa, kuten Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo vahvistaa. Kalervo perustelee Keskon ratkaisua sallia Länsi-Saharassa viljellyt vihannekset kahdella seikalla: EU:n ja Marokon välille on solmittu kauppasopimus, joka kattaa myös Länsi-Saharan. EU:n mukaan sopimus tukee Länsi-Saharan taloudellista ja sosiaalista kehitystä, ja siihen Kesko nojaa ratkaisunsa. Lisäksi tuotteilla on GlobalGAP-sertifikaatti. GlobalGAP on vuonna 1997 perustettu yksityinen merkki, jonka tarkoitus on taata hedelmien ja vihannesten kestävä alkutuotanto. Merkki huo mioi esimerkiksi tuoteja työturvallisuutta sekä ympäristövaikutuksia. Mutta se ei ota huomioon, onko kyseinen maa miehitetty. TUOTTEIDEN alkuperämerkinnästä on erilaisia tulkintoja. Keskon Kalervon mukaan EU:n ohjeet hedelmien ja vihannesten alkuperän merkitsemisestä vaativat kaikessa vaikeaselkoisuudessaan ”vähintäänkin syvällistä perehtymistä”. Tähän saakka Länsi-Saharassa tuotettujen vihannesten alkuperämaaksi on merkitty Marokko. Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja, vihreiden Heidi Hautala kiinnitti viiOstamalla länsisaharalaiset Pirkka-tomaatit tuet laitonta miehitystä EU:n ja Marokon välisten kauppasopimusten vuoksi lautasellasi saattaa olla miehitetyssä Länsi-Saharassa kasvatettuja tomaatteja ja Länsi-Saharan aluevesiltä pyydettyjä sardiineja. Kauppasopimukset tukevat miehitystä ja rikkovat kansainvälistä oikeutta. TEKSTI JAANA KANNINEN KUVA MOHAMED DCHIRA Sahrawit elävät Marokon valtion tiukassa kontrollissa.
3–7 / 2020 • 41 ”VASTAUS KATOSI MERKILLISELLÄ TAVALLA EUROPARLAMENTIN NETTISIVUILTA ALLE VUOROKAUDESSA.” ”PUHDASTA ENERGIAA OSTAMALLA SAATTAA PÖNKITTÄÄ MIEHITYSVALTAA.” me vuoden lopussa huomiota Marokko-alkuperämerkinnän ristiriitaisuuteen suhteessa EU:n muuhun politiikkaan. EU ei tunnusta Marokon oikeutta hallita Länsi-Saharaa. EU:lla on myös tiukka periaate siitä, että pakkausmerkinnät eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan. Hautala esitti komissiolle kirjallisen kysymyksen, johon maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski vastasi kirjallisesti: jos vihannekset on tuotettu Länsi-Saharassa, alkuperämaaksi on merkittävä Länsi-Sahara. Sitten vastaus kuitenkin katosi merkillisellä tavalla parlamentin nettisivuilta alle vuorokaudessa. Hautala kyseli vastauksen perään, jolloin dokumentti ilmaantui taas sivuille, vain kadotakseen jälleen. Lopulta vastaus saapui uudelleen muotoiltuna. Tällä kertaa siinä ei kerrottu, tuleeko alkuperämaaksi ilmoittaa Marokko vai Länsi-Sahara. Hautala sanoo, ettei ole törmännyt vastaavaan temppuiluun koskaan aiemmin pitkän EU-uransa aikana. ”Tämä kertoo siitä, että EU on mennyt hyväksymään kauppasopimuksen, joka on ristiriidassa sen omien linjausten kanssa.” Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo seurasi keväällä outoja merkintäkoukeroita, mutta ne eivät johtaneet muutoksiin keskusliikkeen omassa merkintäpolitiikassa. ”Noudatamme lainsäädäntöä, emmekä halua sotkeutua politiikkaan,” hän sanoo. Sahrawit elävät Marokon valtion tiukassa kontrollissa. VAIKK A L ÄNSI-SAHAR A on enimmäkseen kuivaa hiekkaautiomaata, sen luonto on rikas. Sen edustalla sijaitsevat Atlantin kalaisimmat vedet, ja paahtava aurinko houkuttelee kasvattamaan autiomaassa vihanneksia, etenkin tomaatteja. Vihannesten kasvatus on voimakkaassa kasvussa. Silmänkantamattomiin jatkuvia kasvihuoneita eivät omista länsisaharalaiset sahrawit, vaan ranskalaiset ja marokkolaiset suuryritykset. EU on solminut Marokon kanssa jo useita maatalousja kalastussopimuksia. Tuoreimmat ovat vuosilta 2018 ja 2019. EU:n tuomioistuin on kuitenkin todennut useassa päätöksessään, että kauppasopimukset eivät voi koskea Länsi-Saharan aluetta, koska Marokolla ei ole hallintaoikeutta noihin alueisiin. Länsi-Saharan tilanne on monella tapaa rinnastettavissa Israelin siirtokunnissa tuotettuihin tuotteisiin, vaikkakin EU:n merkintäpolitiikka on erilaista. Viime vuoden lopun merkintäohjeiden mukaan kuluttajan pitää tietää tuotteiden tulevan EU:n laittomina pitämiltä, miehitetyiltä alueilta. EU:n oman tuomioistuimen kannoista huolimatta EU:n ja Marokon kauppasopimukset kattavat myös Länsi-Saharan alueet. Kansainvälisen oikeuden mukaan miehitetyn alueen luonnonvaroja voi käyttää ainoastaan paikallisen väestön hyväksynnän jälkeen. Sahrawien kantaa ei ole kysytty, joten molemmat sopimukset rikkovat selkeästi kansainvälistä oikeutta. EU-maista vain Ruotsi on vastustanut kauppasopimuksia. Myös Euroopan parlamentissa sopimukset ovat tulleet hyväksytyiksi kirkkaasti, vaikkakaan eivät yksimielisesti. Länsi-Saharaa edustava Polisario-liike on vienyt molemmat kiistellyt kauppasopimukset uudestaan EU:n tuomioistuimeen. Jälleen kerran odotellaan tuomioistuimen päästöstä. EU:n tuomioistuimen päätökset ovat EU:ta sitovia. MAROKKO ON K AIVANUT Länsi-Saharan miehitettyihin alueisiin kuuluvasta Bou Craan kaivoksesta fosfaattia 1970-luvulta lähtien. Fosfaattikauppa on tuonut Marokolle kymmenien miljoonien eurojen tulot vuosittain. Polisarion vastustuskampanja on ehkä kuitenkin tuottanut tulosta, sillä viime vuonna fosfaattia vietiin ulkomaille huomattavasti aiempaa vähemmän. Sen sijaan Marokon LänsiSaharaan rakentama aurinkoenergia on vahvassa kasvussa. Yhdeksi maailman merkittävimmistä aurinkoenergian tuottajista pyrkivällä Marokolla on kolme isoa aurinkoenergiahanketta, joista kaksi sijaitsee Länsi-Saharassa. Marokolla on suunnitelmia aurinkoenergian myymiseksi myös Eurooppaan. Vihreästä, päästöttömästä energiasta haaveilevalle kuluttajalle ei ehkä juolahda mieleen, että puhdasta energiaa ostamalla saattaa pönkittää miehitysvaltaa. Länsi-Saharan miehitetyllä alueella kasvatettujen tomaattien alkuperämaaksi on nimetty Marokko. Jaa na Ka nn ine n
42 • 3–7 / 2020 Eläintä ei voi kohdata Eläinten yksilöllisyyttä häivytetään, jotta niitä olisi helpompi käyttää. Kirjailija Laura Gustafsson huolehti kanoista eläinten turvakodissa ja kohtasi heidät yksilöinä, joilla on oikeus omaan koskemattomuuteensa. TEKSTI LAURA GUSTAFSSON KUVA NINNI KAIRISALO V IETIN HEINÄKUUSSA viisi päivää fasilitoiden Saparomäen tilan toislajisia eläjiä. Aloin kutsua heitä mielessäni ihmisiksi, aamulla menin ”ruokkimaan ihmiset”. Lajeiltaan henkilöt eivät tietenkään olleet homo sapienseja, mutta heidän niputtamisensa ”eläimiksi” olisi tuntunut vielä järjettömämmältä. Kanoista, lampaista ja siasta tuli ihmisiä kenties siksikin, että heillä oli valta itseensä. Minulla ei ollut oikeutta vaatia tai haluta heiltä mitään, ei edes sitä, että he pitäisivät minusta. Toisin kuin kotieläinpihoilla tai maatalousnäyttelyissä, joissa ihminen on katsoja ja toinen eläin kohde, en myöskään kokenut automaattiseksi oikeudekseni koskea heitä. Suomessa toimii kaksi paikkaa, joissa entisiä tuotantoeläimiä pääsee tapaamaan heidän omilla ehdoillaan. Eläinsuojelukeskus Tuulispää Somerolla on toiminut jo vuodesta 2012 saakka. Eläinten turvakoti Saparomäkeen Porvooseen ensimmäiset asukkaat tulivat viime vuonna. Saparomäen on perustanut tilalla vakituisesti perheineen asuva Eveliina Lundqvist. Ensimmäisinä ei-ihmisinä turvakotiin saapuivat kanat. Tänä vuonna valmistunut uusi eläinsuoja on saanut asukkaikseen kaksi lammasta ja emakon. Tällä hetkellä tilalla elää myös kukko ja kolme kanaa. Saparomäessä on menehtynyt neljä lintua, kuolinsyinä tuotantoon jalostetuille kanoille tyypilliset kasvaimet ja tuskallinen munatukos. Pieni parvi mahdollistaa yksilöiden havainnoinnin ja antaa kanoille itselleen tilaa olla. Kesykanan villi kantamuoto punaviidakkokana elää 2–25 yksilön yhteisössä. Olen nähnyt kanoja ennen Saparomäkeäkin, mutta vasta Kamulan (ent. Munala) asukkien jälkeen voin sanoa kohdanneeni kanan. KOIRAT, ORAVAT JA PULUT tulevat tutuiksi, mutta kohtaamme toisia eläinlajeja valikoidusti. Yhteiskuntamme on rakennettu siten, että pääsemme harvoin näkemään teollisuuden, tuotannon ja talouden kannalta tarpeellisten lajien yksilöitä, jotka elävät ja kuolevat eristetyissä tuotantolaitoksissa. Kanat, ihmiset, sudet, koirat ja vaikkapa lampaat ovat laumaeläimiä, ne tarvitsevat toisiaan voidakseen hyvin. Kanat kykenevät tunnistamaan jopa 80 eri lajitoveriaan ja voivat myös oppia tuntemaan ihmisen heille antaman nimen. Tuotantotiloilla parvikoot ovat usein suurempia, mikä aiheuttaa kanoille kilpailua ruuasta tai oleskelupaikoista ja stressaa niitä. Helena Telkänranta kirjoittaa teoksessaan Kanojen maailma, että ajatus kanojen nokkimisjärjestyksestä perustuu kokeisiin, joissa ryhmälle annettiin tarkoituksella liian vähän ruokaa. Kanat muodostavat tilannesidonnaisia hierarkioita, mutta nokkivat toisiaan vain mikäli ruokaa, tomukylpypaikkoja ja virikkeitä ei ole tarpeeksi. Kanojen nokka on herkkä aistin, joka ohjautuu kohti pehmeää. Pahimmassa tapauksessa ainoa pehmeys löytyy toverin höyhenpeitteestä. Vaikka lauman tarpeet tulisivat jollakin tasolla tyydytetyiksi, välttämättä jokainen yksilö ei kykene täyttämään perustarpeitaan. Vieraillessani luomumunatilalla, jossa tuotanto on pienimuotoista eikä lintuja ole satapäin, pystyin tunnistamaan aitauksessa pyörineitä kanoja helpoiten sen perusteella, miten paljon keneltäkin oli nokittu ihoa paljaaksi. Ihmismieli vaatii harjaantumista tunnistaakseen useamman kanayksilön. Kymmenien tai satojen, tuhansien lintujen parvi alkaa herkästi näyttäytyä massana, kuten Eveliina Lundqvist kuvaa kokemuksiaan tuotantotiloilla teoksessa Salainen päiväkirja eläintiloilta. Eläinten näkeminen massana ja kohtelu tuotantoyksikköinä tekee niiden käyttämisestä helpompaa. Usein ensimmäinen askel väkivallan ja hyväksikäytön tiellä on eläimeksi nimeäminen: kun toista voi ajatella vähemmän kuin ihmisenä, hän menettää moraalisen merkityksellisyytensä. Hänestä tulee se. Ihmisillä on oikeuksia, eläimillä ei. Teoksessaan Varieties of Empathy: Moral Psychology and Animal Ethics (2018) filosofi Elisa Aaltola kirjoittaa siitä, miten toisen todellisuudelle avautuminen onnistuu vain, mikäli ei tavoittele hyötyä itselleen. Eläintuotannossa eläin alistetaan resurssiksi, jonka syntymästä, elämästä ja kuolemasta ihmisellä on valta päättää. Hyötymiseen perustuvassa suhteessa toinen nähdään lähtökohtaisesti esineenä, eikä esinettä voi kohdata yksilönä. Jos eläimen antaisi muuttua yksilöksi ja altistuisi kohtaamiselle hänen kanssaan, yksipuolinen hyötysuhde saattaisi alkaa tuntua kiusalliselta. HOMO SAPIENSEILLA on hämmästyttävä – vaikkei nykytutkimuksen valossa välttämättä poikkeava – kyky abstraktiin ajatteluun. Kunnioitus on kuitenkin tunne, jonka on synnyttävä kehollisella tasolla, kohtaamisen kautta. Voi ajatella kunnioittavansa ikimetsiä tai vieraita kulttuureja, mutta kunnioituksen tunne viriää vasta havainnosta, kosketuksesta, ymmärryksestä. Kunnioitus toisia eläimiä kohtaan on hyvä periaatteellinen lähtökohta, mutta se vahvistuu vasta kohtaamisessa toisten lajien kanssa. Kun asettuu kanan kanssa samalle tasolle, ymmärtää, että kanat ovat dinosauruksia. Heidän suomuiset varpaansa ovat tallanneet maankamaraa paljon meidän pieniä pulleroisia varpaitamme pidempään. He ovat muinaisia. ”USEIN ENSIMMÄINEN ASKEL VÄKIVALLAN JA HYVÄKSIKÄYTÖN TIELLÄ ON ELÄIMEKSI NIMEÄMINEN.” VA LL AN KUMOUK SE N VÄ LI N E ET
Haaveena turkistarhaton Suomi? Tehdään haaveesta yhdessä totta. Ryhdy Animalian kettukummiksi. animalia.fi/kettukummi LÄHDE EHDOLLE KUNTAVAALEISSA! vihreatnuoret.fi Lähde EHDOLLE KUNTAVAALEISSA! Mitä sinä haluaisit oppia? Visualisoi ja vaikuta! Infografiikka strategisessa viestinnässä Verkko, 8.–22.9.2020 Yhdistystalouden peruskurssi Verkko, 28.–30.9.2020 Palvelumuotoilua järjestöihin! (1 op) Verkko+monimuoto, 1.10.–7.11.2020 Yhdistystoiminnan peruskurssi Verkko, 5.–8.10.2020 ABC for non-profit board Web course, 3.–10.11.2020 Yhdistys työnantajana Verkko, 18.–28.1.2021 Yhdistyksen toiminnantarkastajan tehtävät, Verkko, 11.2.2021 YHDISTYSTOIMINTA JA VAIKUTTAMINEN Kulttuuriympäristö kotoutumisen tukena Webinaari 3.9.2020 Elämyksellinen ympäristökasvatus kotoutumisen tukena Hki 3.–4.9.2020 Vegaaninen ruokavalio ja ravitsemus Verkkoluento 4.11.2020 Tee itse palashampoota -työpaja Hki, 7.11.2020 Luonnonkosmetiikkaa pukinkonttiin -työpaja Hki, 28.11.2020 LUONTO JA YMPÄRISTÖ www.opintokeskusvisio.fi /syksy2020 Opintokeskus Visio Fredrikinkatu 33 A 00120 Helsinki ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS KUVITUKSET & GRAFIIKAT
44 • 3–7 / 2020 L ITTLE RICHARDIN kuolinuutisen jälkeen viime toukokuussa mediat täyttyivät muistokirjoituksista ja aikalaismuisteloista. Hänet noteerattiin – oikeutetusti – yhdeksi rockin pioneereista, surkuteltiin laulajan lyhyttä listauraa ja hämmästeltiin villiä elämäntapaa. Suomessa muistokirjoitukset sivusivat Long Tall Sallyn ja Tutti Frut tin esittäjän seksuaalista identiteettiä huvittavankin kainosti. Little Richardia kuvailtiin lehdissä esimerkiksi ” androgyyniksi”, ”koreilevaksi” ja ”estottomaksi”. Maan suurin sanomalehti häivytti nekrologissaan tähden homouden (tai biseksuaalisuuden) täysin. Little Richardin hahmo oli radikaali 1950-luvulla, mutta sitä se on edelleen vuonna 2020. Keskeisin osa tähden vaikuttavuutta oli juuri hänen seksuaalisuutensa. Musta, meikkaava feminiininen genderqueer näyttävissä peruukeissa, silkissä ja helmissä? Kuinka monta tällaista perinteisen mieskuvan haastavaa pop-tähteä tiedät? Viime vuosina listoilla on nähty Lil Nas X ja kourallinen muita. Historiallisesti Prince tuli lähelle, mutta toisaalta hän muisti aina alleviivata, kuinka paljon rakastaa naisia, sekä ympäröidä itsensä legioonalla kaunottaria. LITTLE RICHARDIN läpimurtohitti Tutti Frutti julkaistiin lokakuussa 1955. Se pamahti radiosoittoon rotuerottelun jakamassa Yhdysvalloissa kaksi kuukautta ennen kuin Rosa Parks kieltäytyi luovuttamasta istumapaikkaansa valkoiselle miehelle linjaautossa Montgomeryssa. USA oli ruma ja rasistinen maa, jossa McCarthy poltatti kommunismin pelossa kirjoja, ja homous oli rikos sekä ”sosiopaattinen persoonallisuushäiriö”, jota hoidettiin lääkkeillä ja sähköshokkiterapialla. Tässä todellisuudessa Little Richard oli sekä rodullistettu että queer. Little Richardin vierailu Arsenio Hall Showssa vuonna 1990 on mielenkiintoista katsottavaa. Richard mes suaa ja mahtailee viihdyttävästi yleisölle, pelleilee ja tiputtelee totuuksia: ”He eivät halunneet, että musta kaveri olisi rock ’n’ rollin luoja, koska he eivät halunneet valkoisten tyttöjen kirkuvan mustan pojan perään”. Haastattelua katsoessa on mahdotonta sivuuttaa kuinka modernilta 58vuotias tähti kuulostaa. Puolihuolimattomasti viljelty drag-sanasto ja kaiken kaikkinen sassiness, joka näyttäytyi suurelle yleisölle tuolloin vielä eksentrisyytenä, on meille nykyään paljon tutumpaa esimerkiksi supersuositusta RuPaul’s Drag Race -sarjasta tai ballroom-kulttuuria kuvaavasta The Posesta. Ensi katsomalta Little Richardin rock-imago saattaa tuntua vain kevyeltä yhdistelmältä gospelia ja cocacolaa. Olennainen osa siitä syntyi kuitenkin valtakulttuurin ulkopuolella: rodullistettujen, marginalisoitujen, homojen, huorien, transsukupuolisten, drag-esiintyjien ja narkkareiden maailmassa. Niiden maailmassa, joiden olemassa oloa ei 1950-luvulla haluttu edes tunnustaa. Tämän jännitteen; hyväksytyn ja vaietun välisen ristiriidan, Little Richard antoi rock ’n’ rollille. Sama jännite on inspiroinut artisteja uudestaan ja uudestaan, aina Bob Dylanista Lady Gagaan. Kun David Bowie mietti 80-luvun alussa tuottaja Nile Rodgersin kanssa tulevan levynsä Let’s Dancen soundia, hän näytti tälle valokuvaa ja sanoi ”haluan sen kuulostavan tältä”. Kuvassa oli Little Richard punaisessa puvussaan nousemassa kirkkaanpunaiseen Cadillaciin. Rodgers sanoo tienneensä täsmälleen mitä Bowie tarkoitti. ”Let's dance, put on your red shoes and dance the blues”. RICHARD WAYNE PENNIMAN syntyi vuonna 1932 Georgian sydämessä Maconissa. Pennimanin perhe oli osa naapuruston monien kirkkojen muovaamaa afroamerikkalaista yhteisöä. Uskonto ja musiikki olivat kaikkialla. Richard on kertonut erottuneensa Kauan eläköön kuningatar Little Richardin rodullistettu, radikaali queerius oli 1950-luvulla niin kaukana keskiluokkaisesta valkoisesta todellisuudesta, että tähti olisi yhtä hyvin voinut olla kotoisin Marsista. TEKSTI JA KUVA JANNE SIIRONEN Essee
3–7 / 2020 • 45 isosta veljeskatraasta jo lapsena. Hän tunsi itsensä enemmän feminiiniseksi kuin maskuliiniseksi, ja joutui usein vaikeuksiin lainailtuaan salaa äitinsä vaatteita ja meikkejä. Koulussa Richardia kiusattiin ankarasti. Synnynnäinen epämuodostuma – hieman eripituiset jalat – vaikutti kävelytyyliin, ja teki hänestä silmätikun. ”Lapset haukkuivat minua hintiksi, neidiksi, friikiksi ja punkiksi.” Helppoa ei ollut kotonakaan. Little Richard on kertonut, kuinka hänen isänsä hakkasi häntä brutaalisti, koska oli pettynyt tyttömäiseen poikaansa. Vilkkaan Richardin pelastus oli musiikki, erityisesti gospel-musiikki. Kuorot olivatkin, melko paradoksaalisesti, usein turvasatama afroamerikkalaisen yhteisön hämmentyneille ja hyljeksityille HLBTQnuorille. Niistä löydettiin samankaltaista seuraa, vaikka kirkko tuomitsi homouden jyrkästi. Richardin luotto omiin kykyihinsä kasvoi, kun ajan gospel-suuruus, rock ’n’ rollin kummitädiksi nykyään tituleerattu Sister Rosetta Tharpe kutsui 14-vuotiaan Richardin laulamaan kanssaan lavalle konsertissaan Maconissa. Rockin syntyhistoriassa gospel-piirien ulkopuolella tuntemattomaksi jääneen Tharpen musiikillista vaikutusta on melkein mahdotonta yli arvioida. Little Richardin lisäksi hän oli myös Elvis Presleyn, Jerry Lee Lewisin ja Chuck Berryn esikuva. Gospel-soundia ja ronskiakin maallista musiikkia tuotannossaan yhdistellyt sähkökitaravirtuoosi sattui olemaan keski-ikäinen musta nainen. Useampaan kertaan avioitunut Tharpe oli myös mitä luultavimmin biseksuaali. Huhuttiin, että hänellä oli pitkä suhde gospel-laulaja Marie Knightin kanssa. Ei siis mikään luontevin esikuva 1950-luvun rasistisessa ja naisvihamielisessä ilmapiirissä. Tämänkaltainen elämä ei kuulunut Herran suunnitelmaan ja on voinut vaikuttaa Tharpen asemaan myös viihteen historiassa. RICHARDIN OLLESSA 15-VUOTIAS hänen isänsä heitti hänet lopullisesti kadulle. ”Isäni halusi seitsemän poikaa ja minä pilasin sen koska olin homo”, kertoi Richard vuonna 1985 brittiläisessä The South Bank Show -dokumentissa. Seuraavat vuodet Richard hankki kokemusta afroamerikkalaisille esiintyjille tarkoitetuissa nuhruisissa Keskilännen Chitlin' Circuit -kuppiloissa ja erilaisilla vaudeville-kiertueilla. Uransa alkuaikoina hän keikkaili paljon taiteilijanimellä Princess LaVonne. Hahmo oli bluesia laulava drag-kuningatar. Little Richardin lopullisen tyylin muovautumiseen vaikuttivat ratkaisevasti kaksi henkilöä. Avoimesti homoseksuaali R&B -muusikko Billy Wright auttoi nuorta laulajaa löytämään visuaalisen ilmeensä. Hän esimerkiksi kehotti Richardia käyttämään erityisen voimakasta ”pannukakku-meikkiä” ja huomiota herättävän korkeaa pom padour-kampausta. Hakkaavan pianonsoittotyylinsä Richard oppi toiselta mustalta homomuusikolta, Eskew Reeder Juniorilta eli Esqueritalta. Little Richardin lopullinen läpimurto tapahtui Specialty-levy-yhtiön suojissa. Tutti Frutti oli rallatus, jota hän oli esittänyt vuosia ”isojen poikien lauluna” chitlin'-baarikiertueillaan. Alkuperäiset sanat ”Tutti Frutti, good booty, If it don't fit don't force it, You can grease it, make it easy” olivat ronski oodi anaaliseksille. Siistitty versio Tutti Fruttista julkaistiin syyskuussa 1955. Vuoden loppuun mennessä se oli jättihitti mustan musiikin Rhythm & Blues -listalla, ja kovassa nousussa myös virallisella ”valkoisella” singlelistalla. Seuraavan vuoden toukokuussa artisti nimeltään Elvis Presley kipusi ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen singlelistan kärkeen. Rockin aika oli alkanut. Little Richardin levytysuran kultakausi oli lyhyt: Tutti Fruttin ja hänen viimeisen top 40-hittinsä välissä oli vain 29 kuukautta. Maailmassa, jossa määrä lyö laadun, on helppo erehtyä määrittelemään popkulttuurin jättiläisetkin listahittien lukumäärällä tai uran vuosirenkailla. Mutta yksi hitti, yksi hetki ajassa riittää, jos paukut ovat riittävän kovat. Little Richardilla oli monta hittiä, ja niiden vaikutus oli atomipommin kaltainen. KULTTUURIHISTORIOITSIJA Marybeth Hamilton on kirjoittanut, että Little Richard tuli ”mustasta homomaailmasta ja mustan dragin perinteestä, joka oli olennainen osa rhythm and blues -kulttuuria". Vaikka nuori yleisö ei aina ymmärtänyt hänen sanoituksiaan hän ”teki drag-kuningattaren viekkaasta ironiasta osan jokaisen valkoisen teini-ikäisen soundtrackia”. Little Richard itse kamppaili queeridentiteetin ja ankaran baptistikasvatuksen synnyttämien ristiriitojen kanssa koko elämänsä. Homoudestaan hän puhui toistuvasti yllättävänkin avoimesti, muun muassa elämänkerrassaan, sekä Playboy-lehden haastattelussa vuonna 1987 ja Penthouselehdessä vuonna 1995. Avoimuus ei tietenkään tarkoita automaattisesti sitä, että hän olisi hyväksynyt itsensä. Kuten kuka tahansa, Richard Penniman oli aikansa kasvatuksen ja maailmankuvan tuote. Muu maailma tuntui kuitenkin pitävän Little Richardista juuri sellaisena kuin hän oli. 1980-luvulla alkanut comeback teki tähdestä vielä kertaalleen kaikkien tunteman nimen; mainosdiilit, elokuvat ja kiertueet toivat vihdoin myös taloudellista menestystä. Little Richard jatkoi esiintymistä vuoteen 2013 asti. Pioneerin kuolemasta ilmoitti hänen adoptiopoikansa Danny Jones Penniman. ”HE EIVÄT HALUNNEET, ETTÄ MUSTA KAVERI OLISI ROCK ’N’ ROLLIN LUOJA, KOSKA HE EIVÄT HALUNNEET VALKOISTEN TYTTÖJEN KIRKUVAN MUSTAN POJAN PERÄÄN.” Hälytys, Harkimo karkaa! N inn i Ka iri sa lo P ITKÄN MATKAN JUOKSU Mäntyniemeen on alkanut! Starttipistoolin laukaisi ja itsensä karkumatkalle lähetti eduskunnan pienin mutta ketterin, Liike Nyt -puolueen perustaja ja ainoa kansanedustaja Hjallis Harkimo. Nelosella nyt pyörivä Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro näyttää ensi silmäyksellä kevyeltä kanavantäytteeltä, mutta takana on trumppilaista laskelmointia. Tarmokas ja nopeasti oivaltava liikemies on asettanut uudeksi päämääräkseen tulla Suomen tasavallan presidentiksi. Päätöstä on kypsytelty useampi vuosi, laulavat pikkulinnut. Polku liike-elämän projektit hallitsevasta tahtoihmisestä kansansuosiota nauttivaksi poliitikoksi on Suomessa kuitenkin kivinen, kuten aiemmat yrittäjät ovat huomanneet. Ranskanmallinen idea nopean vaalivyöryn aikaansaamasta kansalaispuolueesta oli hyvin ajoitettu. Liike Nyt kuitenkin floppasi, kun samaan ruutuun asteli toinen elohiiri, Mikael Jungner. Vaikka molemmat herrasmiehet olivat omiensa joukossa suosittuja ja ihan ansioistaan, samaan ketjuun siirtyminen aiheutti kansalaisten suussa kitkerän maun, omintakeisen Sipilä-Berner eli SIBER-efektin. POLIITIKKO HARKIMON RIMPUILU koko kansan suosikiksi onkin ollut vaikeaa, vaikka urheilijan sitkeydellä töitä on tehty hartiavoimin. Hjalliksen keskusteluohjelmat televisiossa ovat olleet viihdyttäviä. Onnistuneesta maailmanympäripurjehduksestaan hän on muistuttanut kuskaamalla julkkiksia Atlantin yli. Harkimo on osoittanut olevansa kelpo toimittaja, joka kuuntelee haastateltaviaan eikä tyydy pelkkiin ympäripyöreisiin vastauksiin. Mutta Suomen kansa on tunnetusti kovakalloista, ja äänestäjien mielikuva yläluokkaisen rahamaailman Hannu Hanhesta on säilynyt. Harkimon kampanja-avauksessa esiin kaivetaankin nyt järeimmät aseet, suomalaisen sielun syvimmät tulkit: kovaonniset julkkikset ja Jethro Rostedt. Saunomalla julkisesti päähän potkittujen kanssa Hjallis jättää hannukarpomaisen muistijäljen, jota voi kampanjassa myöhemmin hyödyntää. Jethro puolestaan on vastustamaton paatuneimmallakin kansanosalle. Jopa tuomittu, entinen Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio kertoi saaneensa tutkintavankeudessa hetkellistä hyvää oloa katsellessaan Jethron ohjelmia sellissään. MITÄ SYKSYN 2023 asetelmiin tulee, Matti Vanhanen ymmärsi vihdoin, ettei hänestä ole kansanvillitsijäksi, Pekka Haaviston kampitti ulkoministeriön virkamiesjohto, ja kokoomus ei pääse ajoissa sopuun kaikille sopivasta ehdokkaastaan. Harkimo aikookin tällätä itsensä porvaripuolen yhteisehdokkaaksi, eikä pitkä ystävyys istuvan presidentin kanssa ole ainakaan haitaksi. Kilpailevalla puolella kandidaateista ei ole pulaa, hyviä ehdokkaita on aimo liuta. Sanna Marin on nyt johtotähti, mutta kaukokatseinen Jutta Urpilainen tarkkailee valppaana. MARKKU TUHKANEN P.S. Pitkän linjan jääkiekkovaikuttajana Harkimo osasi tehdä myös kelpo peliliikkeen: heikon kauden jälkeen entinen tähtilupaus Mikael Jungner passitettiin syksyksi Farmiin, b-sarjan Venetmäen Veikkoihin. Markku Tuhkanen seuraa politiikan kiemuroita #vaalikahvit-blogissaan Voiman nettilehdessä syyskuun alusta alkaen osoitteessa #vaalikahvit
46 • 3–7 / 2020 Kriittisen ajattelun perusoppimäärä Vastamainokset ovat nykyään osa kouluopetusta. Aiheen ymmärtäminen olisi aikuisillekin tarpeen. Nyt opetus yhdistetään taidenäyttelyyn. T ERVETULOA Spektaak keliakatemiaan, jossa näyttelytila toimii opetustilana. Akatemiassa käsitellään vastamainoksia ja niihin liittyviä kysymyksiä (vasta)mainokuvaston ympäröimänä. Vastamainokset ovat kokeellista kuvajournalismia, aktivismia ja taidetta, sekä mainioita työkaluja mediakasvatukseen ja monien kulutusyhteiskunnan ytimeen kuuluvien kysymysten käsittelyyn. Ne ovatkin vakiinnuttaneet paikkansa osana perusopetusta eri asteilla. Spektaakkeliakatemia on uudenlainen tapa yhdistää taide ja opetus. AVANTGARDISTINEN taiteilijaryhmä Kansainväliset situationistit julisti 1960-luvulla meidän elävän yhteiskunnassa, jossa spektaakkeli muodostaa kapitalismin järjestyksen ja sen kiiltävän pinnan. Mainokset ovat yksi tämän spektaakkelin ilmenemismuodoista ja määrittävät pitkälle sen kuinka elämme, mitä kulutamme ja miltä näytämme. Mainokset eivät kerro meille pelkästään sitä, miten meidän tulee kuluttaa, vaan ne myös ohjaavat sitä, kuinka ajattelemme. Tästä huolimatta analyyttinen katse usein ohittaa mainokset. Spektaakkeliyhteiskunta tarvitsee siis vastaspektaakkelia. Vastamainokset voivat olla yksi tämän vastaspektaakkelin muodoista. K AUPUNKITIL A PYHITETÄ ÄN kaupallisuudelle. Julkinen tila muuttuu vähä vähältä puolijulkiseksi tilaksi – kauppakeskuksiksi, joita hallinnoivat yritykset, ja jossa kansalaiset ovat kuluttajia tai poistuvat paikalta. Katukuvaa koristavien valotaulujen ohella mainokset täyttävät perinteisen ja sosiaalisen median, elokuvat ja sarjat sekä musiikin ja ihmisten väliset viestintäkanavat. Yritysten lisäksi poliittiset puolueet ovat valinneet mainonnan tavakseen kommunikoida kansalaisille. Kehityskulkua voi perustellusti kritisoida ja tämän voi tehdä esimerkiksi kääntämällä mainosviestien merkitykset päälaelleen. DEMOKR ATIA TARVITSEE valistuneita kansalaisia. Meidän kuluttajaTEKSTI JARI TAMMINEN Artikkeli
Kriittisen ajattelun perusoppimäärä kansalaisten pitääkin nähdä kiiltävää pintaa syvemmälle ja tunnistaa yhteiskuntamme ongelmakohdat. Vastamainokset ovat hyvä työkalu hahmottaa yhteiskunnan usein näkymättömiin jääviä valtarakenteita ja tuotteiden sekä palvelujen tuottamiseen liittyviä ongelmia, joita kauppiaat ja tuottajat eivät itse välitä meille kertoa. Läpeensä kaupallistuneessa yhteiskunnassa mainosten välityksellä viestitään lähes kaikesta mahdollisesta elämän piiriin kuuluvasta. Siksipä myös vastamainoksissa voidaan käsitellä kaikkea mahdollista inhimillisen elämän piiriin kuuluvaa. Spektaakkeli akatemissa osansa huomiosta saavat finanssikriisi, sukupuoliroolit, ihmisoikeudet ja alku peräiskansojen asema yhteiskunnassa. Niissä puidaan myös ilmastonmuutosta, demokratian kriisiä, kolonialismia, eläinoikeuk sia ja ihmisten suhdetta planeettamme muihin eläinlajeihin. Vastamainos on kuin huvipuiston hassu peili, joka näyttää juuri sen, mitä peilin edessä on, mutta samalla vääristää näkymän odottamattomalla tavoilla. Kuvajainen on liioiteltu ja vääristynyt, samalla vakava ja ilakoiva. Teokset ovat kuitenkin lähtökohdiltaan valheellisia: mainoksen näköinen kuva ei myy mitään. Toisaalta, teosten absurdeiltakin tuntuvat väitteet ovat kaikki totta. Vastamainoksen logiikka mukaileekin Scarfaceelokuvan Tony Montanan julistusta: ”I always tell the truth. Even when I lie.” SPEKTA AKKELIAKATEMIA ei lähtökohtaisesti tarjoa valmiita vastauksia, totuuksia tai ohjeita. Akatemia esittää tärkeitä kysymyksiä ja herättää meidät vaatimaan parempaa huomista. Ongelman korjaaminen alkaa aina siitä, että ongelma tunnistetaan. Tähän me olemme erikoistuneita Spektaakkeli akatemiassa. Kirjoittaja on Spektaakkeliakatemian ja vastamainoksia tuottavan Häiriköt-päämajan pääjohtaja. Internetin tietoverkkojen lisäksi Spektaakkeliakatemia materialisoituu syyskuussa Jyväskylän yliopistolla ja lokakuussa Helsingin kulttuurikeskus Stoassa. www.spektaakkeliakatemia.fi Flaubert – Rinta-Panttila: Bouvard ja Pécuchet Farssiksi vedetty kriittinen ensyklopedia Teatteri Takomo Fredrikinkatu 18, Helsinki www.teatteritakomo.fi Ensi-ilta: 24.9.2020 Muut esitykset: 29.9. – 21.11. Liput: 28 / 14 €, www.tiketti.fi Flaubert – Rinta-Panttila: Bouvard ja Pécuchet Farssiksi vedetty kriittinen ensyklopedia Teatteri Takomo Fredrikinkatu 18, Helsinki www.teatteritakomo.fi Ensi-ilta: 24.9.2020 Muut esitykset: 29.9. – 21.11. Liput: 28 / 14 €, www.tiketti.fi Flaubert – Rinta-Panttila: Bouvard ja Pécuchet Farssiksi vedetty kriittinen ensyklopedia Teatteri Takomo Fredrikinkatu 18, Helsinki www.teatteritakomo.fi Ensi-ilta: 24.9.2020 Muut esitykset: 29.9. – 21.11. Liput: 28 / 14 €, www.tiketti.fi Flaubert – Rinta-Panttila: Bouvard ja Pécuchet Farssiksi vedetty kriittinen ensyklopedia Teatteri Takomo Fredrikinkatu 18, Helsinki www.teatteritakomo.fi Ensi-ilta: 24.9.2020 Muut esitykset: 29.9. – 21.11. Liput: 28 / 14 €, www.tiketti.fi HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS 1000+ kurssia | helao.fi uusi opistotalo Runeberginkatu 22–24 teatterilaulu psykologia luonnonmukainen kauneudenhoito bändikurssi hopeapiirros suomen kieli käyttöön teetä ja japania showtanssi nuorille aikaa ota itsellesi RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
48 • 3–7 / 2020 J OULUKUISENA YÖNÄ 2015 sar jakuvataiteilija Tiitu Takalo heräsi koko ke hon lamaannut tavaan päänsärkyyn. Hän sai terveysaseman puhelinpäi vystäjältä ensin ohjeet ottaa kipulääkettä ja mennä takai sin nukkumaan. Uudelleen heräämisen ja oksentamisen jälkeen neuvottiin kuitenkin ensiapuun, ja oireet paljastui vat aivoverenvuodoksi. ”Kun pääsin ambulanssilla sairaalaan, sain hyvää hoitoa, mutta kun pääsin sairaalasta, jäin omilleni”, Takalo sum maa. Toipuminen kesti paljon pidempään. Nyt melkein viisi vuotta myöhemmin Takalo on valittu festivaalitaiteilijaksi Helsingin sarjakuvafestivaalille, joiden teemana on terveys. Keväällä ilmestynyt sarjakuvaromaani Memento mori eli ”muista kuo levaisuutesi” (WSOY ) kertoo aivoverenvuodon hoidosta ja taistelusta toipumiseen tarvit tavan avun saamiseksi. Muutaman kuukauden ku luttua aivoverenvuodon puh keamisesta Takalo kävi vie lä toisessa aivoleikkauksessa uuden vuodon estämiseksi. Sen jälkeen hän sai sairaus lomaa kaksi päivää. Apua toimintakyvyn pa lauttamiseksi oli vaikea saada, kun neuropsykologisen kun toutuksen tarve diagnosoitiin ensin virheellisesti masennuk seksi. Kirjallisessa masennus testissä kysyttiin esimerkiksi ”ajatteletko terveyttäsi taval lista enemmän?” Kuukausien työkyvyttö myyden jälkeen Takalo vih doin pääsi vihdoin neuropsy kologiseen kuntoutukseen, jossa tärkeintä oli toisen ih misen kohtaaminen: koetusta suoraan puhuminen ja kuul luksi tuleminen. ”Oli hienoa, kun voi puhua rankoista asioista ilman että kuulija ahdistuu. Ystäväni ja tuttavani järkyttyivät yleensä kuulemastaan niin, että jou duin itse lohduttajan rooliin.” Käytännön ohjeet alentu neen työkyvyn vahvistami seksi eivät olleet uusia, mutta ne piti kuulla toisen ihmisen sanomana. ”Vaikka olisin lukenut kir jan, jossa kerrotaan kuinka aivoverenvuodosta toivutaan, en olisi oppinut sen perus teella sitä, mitä opin kun sain kuulla asiat toiselta ihmiseltä. Periaatteessa tiesin asiat, esi merkiksi että työt kannattaa pilkkoa pienempiin osiin ja alentaa tavoitteita, mutta jos tain syystä ajattelin, että ne ei vät päde minuun.” Kuntoutus auttoi ymmär tämään, että saamattomuus kuului asiaan. ”Sain ikään kuin luvan voida huonosti. En ollutkaan vain laiska, jos en saanut jotain aikaan.” AJATUS KUOLEMASTA pyö ri sairaalasta pääsemisen jäl keen Takalon mielessä. Miten olisi käynyt, jos olisikin käynyt vähän toisin? Oli ahdistavaa tietää, että peräti 50 % aivove renvuodon saaneista kuolee vuoden sisällä kohtauksesta. Meni kuukausia ennen kuin hänelle kerrottiin, ettei hän ol lut enää vaarassa. ”Opin siitä, että omia sairauk siaan ei todellakaan kannata googlettaa. Netissä tulevat vastaan ensiksi pahim mat tapaukset, eikä tiedolle ole välttämättä oikeaa kon tekstia. Olisin kyllä kaivan nut enemmän tietoa aiheesta lääkäreiltä.” Toipuessaan sairaalassa Takalo ei aluksi uskaltanut kokeilla, pystyykö enää piirtä mään. Piirtämiseen tarvittava motoriikka säilyi, mutta asioi den aikaansaamisessa ja työn ohjauksessa oli ongelmia. Luovien alojen tekijöil lä identiteetti perustuu usein työhön. Takalo joutui mietti mään mitä muuta kuin taitei lija hän on. ”Olen sisko, ystävä ja puo liso.” Takalo uskoo, että taitei lijat kokevat työnsä henkilö Omia sairauksiaan ei kannata googlettaa Vilja ”Tiitu” Takalo kertoo uudessa sarjakuva romaanissaan elämästään hengenvaaran väistämisen jälkeen. Tiitu Takalo • s. 1978 • Sarjakuvataiteilija, kuvittaja, pienkustantaja. • Asuu Tampereella. • Blogi: Ruudun takaa (tiitu. sarjakuvablogit.com) • Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinto 2017 • Sarjakuva-Finlandia-palkinto vuonna 2015 sarjakuvaromaanista Minä, Mikko ja Annikki sekä 2019 useamman tekijän Sisaret 1918 -antologiasta. • Muita sarjakuvia: Ottopoikia ja työläistyttöjä (käsikirjoitus Pauli Kallio, 2011), Tuuli ja myrsky (2009), Jää (2008), Kehä (2007). • Pienlehtiä vuodesta 2000. Takalon odotettiin toipuvan nopeasti toisesta aivoleikkauksestaan. Kuva albumista Memento mori. TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVAT TIITU TAKALO Sarjakuva
Arvio Tiitu Takalon sarjakuvasta Memento Mori osoitteessa kohtaisemmin kuin muut, koska taidetta tehdään ensi sijaisesti muun syyn kuin ra han takia. ”Varsikin nuorempana koin olevani huono ihminen, et tä jos joku ei pitänyt töistäni. Mutta tämä ei toiminut toisin päin. Jos joku kehui töitäni, en ajatellut että olenpas hyvä, vaan että hän vain piti töistä ni. Enää en koe palautetta niin vahvasti. Mutta nuorempana kaan, kun tein myyjän töitä, en murehtinut, että olenpas huono ihminen, jos tein jon kun mokan.” SAIRASTUMINEN OPETTI, et tä mikään ei ole varmaa, ja rohkaisi tekemään taidetta avoimemmin ja henkilökoh taisemmin. Memento mori al bumissa Takalo avautuu myös nuoruudessa sairastamastaan masennuksesta. Silloinkin avun saaminen oli vaikeaa. Mielenterveys onkin albu min toinen suuri teema, joka on nykyisin yleinen suoma laisissa sarjakuvissa. Ajallem me tyypilliseen tapaan tarina myös ilmestyi ensin blogissa. Mutta toisin kuin monet sar jakuvablogien pitäjät, Takalo ei kaivannut vuorovaikutusta lukijoidensa kanssa. ”Ajattelin, että ei sitä ku kaan lue, piirrän vaan itsel leni. Kaikki sarjakuvani ovat syntyneet siitä, että minulla on ollut tarve käsitellä jotain asiaa. Jäsennän maailmaa it selleni piirtämällä sarjakuvia. Vaikka blogiin tuli vain posi tiivisia kommentteja, ne toivat piirtämiseen paineita.” Enää Memento moria ei näy Ruudun takaa blogissa. Sen sijaan hän esimerkiksi antaa ”ohjeita etätapaamisen järjes tämiseen analogisen taiteili jan kanssa”. Blogi onkin ainoa Takalon käyttämä sosiaa linen media. Hän ei seuraa muita sarjakuvablogeja, mutta on iloinen aikaisemmin vaiettujen kokemusten tuomisesta julki: ”Ongelmat, jotka näkyvät ulospäin, osataan ottaa huo mioon, mutta sisäiset, mielen terveyden kaltaiset asiat jää vät helposti huomiotta. Siksi on tärkeää, että näkymättö mistä ongelmista puhutaan. Samalla se vaatii luottamusta siihen, että tulee kuulluksi ja uskotuksi.” Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestetään virtuaalisina 5.–6.9. Festivaalien teemoina ovat tänä vuonna terveyssarjakuva ja tatuoinnit. sarjakuvafestivaalit.fi ”TAIDETTA TEHDÄÄN ENSISIJAISESTI MUUN SYYN KUIN RAHAN TAKIA.” 4/2018 TOUKO KUU | VOIMA .FI Ina Mikkola mediassa kasvanut 8/2018 LOKAKUU | VOIMA.FI koomikko lindström Kauanko politiikalle voi nauraa? 39 € SIS. POSTIKULUT VOIMAN TILAUS Voimaa 10 numeroa vuodessa. vuositilaus 39,00 e/vuosi +25 e, Antti Kalakivi PERINTÖ 35 € + POSTIKULUT Perintö esittelee maalauksia, paikkoja, tekijöitä ja tarinoita helsinkiläisestä graffitikulttuurista neljännesvuosisadan ajalta valokuvin ja tekstein. 20 € SIS. POSTIKULUT T-PAIDAT Pure Waste -paidat ovat 85% puuvillaa, 15% polyesteriä ja 100% kierrätystä. Ne on valmistettu vaateteollisuuden hukkamateriaalista. Jokaista paitaa kohden säästyy 2700 litraa vettä. Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 VOIMAKAUPPA
50 • 3–7 / 2020 E NSIN KUULUU veden ko hinaa ja tunnistamatonta hälyä. Hetken päästä ne jäsentyvät uimahallin ää niksi. Sitten kertoja ryh tyy puhumaan Jannes ta, joka menee uimahalliin. Miesten puolen seinällä lapussa lukee ”mies on terve kun ilima kulukoo”. Toinen vitsikäs kyltti nimeää miesten saunan ”Maken grilliksi”. Seuraavaksi leika taan toisaalle: kohtaukseen missä Jan ne makaa sängyllään alasti ja kärsii sy dänsuruista. Herttuakissa painautuu Jannen lonkkaa vasten ja lohduttaa häntä kehräämällä. Kyseessä on Louna-Tuuli Luukan kirjoittama ja ohjaama ja hänen yh dessä äänisuunnittelija Antti Kainulaisen kanssa dramatisoimansa novel likuunnelma Janne menee uimahalliin. Sen tarinassa on vain yksi henkilö. Jännitteet muodostuvat kerronnan ra kenteen ohella Jannen arkisesta yksi näisyydestä, omaan kehoon liittyvistä tuntemuksista ja huolesta lemmikki kissan voinnista. Oivallista koronaajan kuvastoa siis. ”Huvittaa miten sattuikin, vaikka tietenkin kuunnelma tehtiin jo ennen epidemiaa. Nyt jälkeenpäin se herättää itsessäkin ajatuksia siitä, millaista on elää eristyksissä. Koronaaika korostaa sitä, miten monilta puuttuu mahdolli suus toisen koskettamiseen tai ylipään sä sosiaalisuuteen”, tuumii tekijä itse. Kuunnelman ahdistunutta perus asetelmaa murtaa dramaturginen rat kaisu, jossa kertojan ja Jannen rep liikit esittää sama näyttelijä (Miro Lopperi). Näin kahdella tasolla näyt täytyvä Janne on myös oman elämän sä määrittelijä. Esitysdramaturgiksi kouluttautuva Luukka on aiemmin tehnyt etenkin kokeilevaa esitystaidetta. Esimerkiksi pari vuotta sitten Todellisuuden tutki muskeskukselle yhdessä Heidi Kestin kanssa tehty Tuho-osasto oli palvelu muotoinen esitys, jossa yleisö toi esi tystilana toimivaan galleriaan esineitä rikottavaksi. ”Siinä oli kyse sekä esitysmuodon että esineen merkityksen transfor maatiosta. Jotkut toivat sinne itsel leen merkityksellisiä esineitä, toiset romua, josta halusivat päästä eroon. Olennaista oli, että katsojalle jäi aikaa oman materiasuhteensa kohtaamiseen tai jopa muutokseen samalla, kun esi ne muuttui pelkäksi aineeksi”, selittää Luukka ja jatkaa: "Siksi erityistä luo vuutta vaadittiin, kun esine oli hyvin helposti tuhottavaa laatua.” Viime syksynä Luukka ohjasi Ou lun Kulttuuritalo Valveelle Minun näköiseni dinosaurus esityksen. Haastat telujen ja työpajamateriaalin pohjalta työstetty kaikenikäisille tarkoitettu te os oli muodoltaan nukketeatteria. ”Ideana oli käsitellä dinosaurusfaa beleiden kautta trans ja muunsuku puolisten ihmisten omista kokemuk sista kumpuavia tulkintoja siitä, miten ympäristö olisi voinut ja voisi tukea heidän kasvuaan ja hyväksyntäänsä. Ja ilman kärsimysnarratiivia.” YLE AREENASTA LÖYTYVÄ Janne menee uimahalliin kuunnelma on osa Teatterikorkeakoulun kuunnelmakurs sin teossarjaa. Sen muita minikuun nelmia ovat Elle Kokkosen ja Maia Häklin esineiden kautta aukeava suku kronikka Mustimaa, Liila Jokelinin ja Riku-Pekka Kellokosken eksistentiaa lisemansipatorinen roadkuunnelma Vapauden kaiho sekä Ellen Virmanin ja Laura Sippolan yhtä musiikkikap paletta analysoiva Lauluja sydämistä. Luukka kertoo nojanneensa omas sa kuunnelmassaan esitysdramatur giseen lähestysmistapaan. Siinä juo nen sijaan olennaisempia voivat olla esimerkiksi tunnetilat sekä esityksen muodosta ja läsnäolon tunteesta nou sevat tekijät. ”Pelkällä äänelläkin voi tehdä il maisusta kuvallista. Elokuvaohjaaja Hannaleena Hauru on kirjoittanut haptisesta visuaalisuudesta, eli siitä, miten elokuvassa näytettävillä yksi tyiskohdilla voi tuoda kuvattavia koke muksia lähemmäksi katsojaa aistillis ta muistia hyödyntäen. Kuunnelman kohdalla voisi puhua haptisesta auditiivisuudesta. Siinä äänisuunnittelulla tai vaikka sillä, miten lähellä tai kau kana tai minkälaisessa tilassa henkilöt puhuvat, voi kertoa paljon sellaista mi kä ei kuulu dialogissa.” Luukan mielestä kuunnelmassa inspiroivaa on mahdollisuus laajaan ja yleisölle ilmaiseen saatavuuteen. Samalla hän harmittelee, että draa man jälkeisen esitystaiteen vaikutusta kuunnelmaan on käsitelty kritiikissä turhan vähän. ”Audioteoksen muodossa on enem män variaation mahdollisuuksia kuin mitä heti tulee ajatelleeksi. Kuunnel maakaan ei pitäisi nähdä vain ääni kirjana, jossa vain kuvitetaan tapahtu mia. Yhtä hyvin sen koko rakenne voi olla mihin tahansa rakennuspalikoihin nojaava.” Juuri nyt olisikin tilausta pionee ritekijöille, jotka osaavat ajatella ääneen perustuvien esitysten välinei tä uusiksi. ”Hyvä esimerkkejä teoslajien rajo jen murtumisesta ovat Todellisuuden tutkimuskeskuksen puhelimitse järjes tetyt Utopiakonsultaatiot tai vaikka tä nä vuonna koronan takia etänä toteu tetussa Hangö teaterträffissä ollut She She Popin Kanon remote esitys, jossa yleisö saattoi soittaa esiintyjille.” Siinä missä koronarajoitukset ovat pakottaneet esitystaiteilijoita luomaan työskentelylle uusia muotoja, epide mia on muokannut myös todellisuut ta. Luukka muistuttaa, miten pakon edessä yhteiskunnassa on pystytty te kemään isoja muutoksia. Tästä pitäisi ottaa mallia myös ilmastomuutoksen torjumiseen. ”Inhimillisen kokemuksen tasolla koronasta soisi jäävän myös sellaista vaikutusta, että ihmiset osaisivat ar vostaa tavallista liikkumistaan ja tois ten kohtaamista." Teatterikorkeakoulun kuunnelmakurssin satoa -sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa. Minun näköiseni dinosaurus on esillä Helsinki Priden yhteydessä Kansallismuseossa 10.9. klo 11:30 ja 18:30. Lisätiedot ja tilausnäytökset: liskoliitto@gmail.com. Louna-Tuuli Luukka toimittaa Voiman nettilehden alla julkaistavaa Todellisuuden tutkimuskeskuksen Taiteen paikka -mediaa Koronallisia kuulokuvia Dramaturgi LounaTuuli Luukka tekee esitystaidetta vaikka kuunnelman muodossa. TEKSTI JA KUVA TUOMAS RANTANEN Esitystaide
3–7 / 2020 • 51 S TEFANO MASSININ kirjoitta ma Lehman-trilogia esittelee vuoden 2008 finanssikriisissä konkurssiin menneen yhdys valtalaisen Lehman Brothers sijoitus yhtiön vuodesta 1844 alkaneen his toriallisen kaaren. Yhtiön vaiheiden kolme ja puoli tuntia kestävä kertomus laajenee koko kapitalismin kuvaksi. Sen romahdus näyttäytyy vanhana ajatuksena siitä, miten hybriksestä Pikakurssi kapitalismiin Alis a Jav its TEKSTI TUOMAS RANTANEN kaiden tyrskyjensä keskellä ketterästi kuin lainelauta kekseliäiden fyysisten ja visuaalisten kiteytysten varassa. Esityksen kokonaisuuden ja erityi sesti aikakausien vaihtumisen kannal ta keskeistä on Maija Ruuskasen sävel tämä musiikki ja luoma äänimaisema. NÄYTELMÄN TARINA lähtee kolmen saksanjuutalaisen maahanmuutta javeljeksen perustamasta kangas ja vaatekaupasta. Liikeyritys muuttaa muotoaan, kun se ryhtyy ostamaan raakapuuvillaa orjatyövoimaan nojau tuvilta puuvillatiloilta ja myymään sitä New Yorkin kautta jalostettavaksi. Yh dysvaltain sisällissodan jälkeen yhtiö muuttuu jälleenrakennukseen valtion rahoituksella investoivaksi pankik si. Vielä ennen 1900lukua se ryhtyy sijoittamaan rautateihin ja myöhem min muun muassa lentokoneisiin ja viihdeteollisuuteen. Vaikka esityksen yhtenä kantava na ajatuksena on osoittaa Lehman yhtiöiden osuus spekulaatiotalouden syntymisessä ja vuoden 2008 finanssi kriisissä, vielä puoli tuntia ennen esi tyksen loppua kärvistellään vuoden 1929 pörssiromahduksessa. Silti kuin nykyajan peilikuvana esitys alleviivaa, miten yhtiössä jo silloin ymmärrettiin, että ennen pitkää reaalitalouden eh doista piittaamaton ahneus vie yritys laivan päin jäävuorta. Yhteyttä nykyaikaan korostetaan myös varta vasten tehdyillä haastatte luvideoilla. Yhdessä niistä monitaitei lija Teemu Mäki pohtii kapitalismin ideologiaan sisältyvää kuolematto muuden lupausta. Näytelmässä asia vääjäämättä seuraa rangaistus. Näytelmän ohjaaja Davide Giovanzana tunnetaan Suomessa yhte nä omanlaistaan fyysistä, tilallista ja visuaalista muotoa esityksissään so veltavan Teatteri Metamorfoosin pe rustajana. Vain kolmen näyttelijän (Jussi Lehtonen, Juha Sääski ja Timo Torikka) ja yhden muusikon (Maija Ruuskanen) esittämä ja paljon pu hetta sisältävä näytelmä kulkee ras tiivistyy kohtaan, jossa yhtiön sisäl lä tunnistetaan hetki, jolloin ostami nen irtoaa lopullisesti tarpeesta. Kun ostamisesta tulee eksistentiaalisessa mielessä selviytymistä, markkinoiden pyörittäjien on osattava näytellä, että tässä pelissä kaikki voittavat. Vaikka tietenkään eivät voita. Ka pitalismin olemukseen kuuluva riis to ja romahdukset osuvat aina eniten heikoimpiin. Stefano Massini & Davide Giovanzana: Lehman-trilogia Esitykset Tampereen Työväen Teatterissa 22.10.–11.12.2020 ja Espoon Kaupunginteatterissa 18.3. –7.4.2021 Pitempi versio ja muita arvioita osoitteessa Ryhmäteatteri (Suomenlinnan kesäteatterissa 12.9. asti): Elling "Elling on arkikommelluksiin empatialla eläytyvä tarina mielenterveyskuntoutumisesta ja ympäristössä eteen tulevien esteiden ylittämisestä.” Myllyteatteri (mahdollisia lisäesityksiä tulossa): Wolandin iloinen seurue "Esityksen tunnelma sähköistyy jo alkuun, kun ryhdikkääseen karvakaulustakkiin pukeutunut Saatana saapuu saliin ja alkaa tapailla suomeksi johdantoa Rolling Stonesin kappaleeseen Sympathy For The Devil.” Ilmastokirkko (netissä): Room Of Organs – Do It Yourself Performance "Bergenin kansainvälisillä festivaaleilla kantaesitetty virtuaaliteos on kekseliäs esimerkki korona-ajan esitystaiteesta" Teatteriarvio
52 • 3–7 / 2020 Thaimaalainen nykykirjallisuus etsii uusia ilmaisukeinoja Kirjallisuus Kirjailijat Veeraporn Nitiprapha ja Duanwad Pimwana haastavat patriarkaalista kerrontaa kuvaamalla yhteiskunnallisia muutoksia tunteiden ja ihmissuhteiden kautta. T HAIMA A tun netaan tu rismistaan, aurinkoran noistaan ja ruoastaan. Stereotyyppiset käsitykset peittävät alleen maan moni tuhatvuotisen historian ja kymmenistä etnisistä ryhmis tä koostuvan 68 miljoonaisen väestön monimuotoisen kult tuurin. Thaimaalainen mu siikki, elokuva ja teatteri ovat kansainvälisesti tunnettuja, mutta kirjallisuus on jäänyt pimentoon. Thaimaalaisessa kirjalli suudessa on maan epävakaan poliittisen lähihistorian vuoksi ollut pitkään vahva yhteiskun nallinen vire. Kaakkoisaasia laisen S.E.A.kirjallisuuspal kinnon voittajat Veeraporn Nitiprapha ja Duanwad Pimwana käsittelevät te oksissaan niin naisten ase maa kuin yhteiskunnallisia muutoksiakin. RUNOLLISESSA romaanis saan The Blind Earthworm in a Labyrinth Nitiprapha kutoo tarinaa kahden sisaruksen, Chareeyan ja Chalikan, rak kaudesta lapsuudenystävään sä Praniin. Thaimaassa suo situista saippuaoopperoista tyylillisiä vaikutteita saanut romaani ei kuitenkaan jää pel käksi kolmiodraamaksi, vaan avaa kaleidoskooppisen näky män maan kulttuuriin ja ky seenalaistaa perinteisiä ihmis suhdekäsityksiä. Yhteiskunnalliset muutok set ja ristiriidat limittyvät yh teen musiikin, luonnon ja tie tenkin thaimaalaisille rakkaan ruoan kanssa. ”Kirjani idea on hyvin yk sinkertainen”, Nitiprapha to teaa bangkokilaisessa kir jakahvilassa juuri ennen koronaepidemian alkua. ”Kol me ihmistä asuu yhdessä, ja tarina kuvaa, ketkä saavat toi sensa. Maassani ei ole taval lista, että nuoret asuisivat yh dessä ennen naimisiinmenoa, vaikka sitä tietysti tapahtuu koko ajan.” Nitiprapha kuvaa harhoja, jotka estävät ihmisiä käsittä mästä, mitä he todella halu avat ja mitä heidän ympäril lään tapahtuu. ”Yritän kirjoittaessani tut kia, mitä maallemme on ta pahtumassa. Thaimaa jakau tui kymmenen vuotta sitten punaisiin ja keltaisiin, libe raaleihin ja konservatiiveihin. Olin nuorena punkkari, ja Thaimaa oli tuolloin hyvin moderni ja liberaali. Nyt jo pa monet taiteilijaystävistäni ovat ryhtyneet kannattamaan konservatiiveja, enkä ym märrä miksi. Vanhoilla ihmi sillä on liikaa valtaa, ja se on vastenmielistä.” TYÖVÄENLUOKKAISTEN ih misten arkea kuvaa puoles taan Chonburin kaupungissa asuva Pimwana romaaneis saan ja novellikokoelmissaan. Pimwanan ilmaisua luon nehtivat selkeys ja psykologi nen syvyys, ja hän ruotii kir joissaan torjuttuja tunteita ja pakkomielteitä. ”Vanhempani olivat köy hiä viljelijöitä, joten maaseu dun työväenluokkainen elä mä on minulle tuttua”, hän kertoo. ”En kuitenkaan omak sunut vasemmistolaisten kir jailijoiden paradigmaa, vaan olin kiinnostunut psykologi asta. Näkökulmani ei rajoitu vain tiettyyn luokkaan. Työ väenluokkaisten hahmoje ni tunteet ja ajatukset ovat yleisinhimillisiä.” ”Olen ollut aina kiinnostu nut erilaisista ihmissuhteis ta”, Pimwana sanoo. ”Ihmisen mieli kehittyy ihmissuhteissa, ja suhteet myös kätkevät mie len monimutkaisuutta näky vistä. Kaunokirjallisuus tarjo aa mahdollisuuden käsitellä tätä psykologista monimutkai suutta ilman rajoituksia.” Pimwanan kirjoissa on vahva feministinen vire, ja ne kertovat miesten naisiin koh distamasta vallankäytöstä. Teema on erityisen vahvasti esillä novellikokoelmassa Arid Dreams, mutta myös romaa nissa Bright, joka kertoo van hempiensa hylkäämän pikku pojan tarinan. Naisten kirjoittama proo sa onkin uudistanut thaimaa laista kirjallisuutta. Kirjaili jat puolustavat usein taiteen muutosvoimaa, mutta Pim wanan mielestä kysymys on monimutkainen. ”Kirjoja lukevat ihmiset voivat olla herkempiä aisti maan asioita ja he saattavat löytää parempia ratkaisuja ongelmiinsa. Tämä on kui tenkin kirjailijan näkökulma. Thaimaalaiset naiset ovat ot taneet uusia rooleja, mutta muutokset ovat tapahtuneet mielestäni enemmänkin yk silöllisellä kuin kulttuurisel la tasolla eivätkä ne ole vält tämättä vähentäneet naisten alistamista.” AHTAITA sukupuolinormeja kritisoi myös Nitiprapha. ”Naisten tulisi olla Thai maassa pidättyväisiä ja koh teliaita”, hän sanoo. ”Mutta tämä on vain pintapuolista. Naiset voivat vaikuttaa peh meiltä ja voimattomilta, mut ta todellisuudessa he ovat hy vin vahvoja. He pyörittävät yhteiskuntaa ja päättävät ar kisista asioista. Thaimaalaiset naiset ovat myös hyvin melo dramaattisia, sillä he katsovat paljon saippuaoopperoita ja imevät niistä vaikutteita.” Nitiprapha kuvaa romaa nissaan The Blind Earthworm Veeraporn Nitiprapha kyseenalaistaa kirjoissaan perinteisiä ihmissuhdekäsityksiä. TEKSTI MIKA PEKKOLA N itip ra ph an ar kis to . Duanwad Pimwana kertoo työväenluokan elämästä psykologisesta näkökulmasta. W asa n W arn tho ng . ”NAISET VOIVAT VAIKUTTAA PEHMEILTÄ JA VOIMATTOMILTA, MUTTA TODELLISUUDESSA HE OVAT HYVIN VAHVOJA.”
3–7 / 2020 • 53 kirja-arviot; Esko trump, elisa: laatikko mitä netissä Kirja-arviot in a Labyrinth naisten vahvaa asemaa itsenäistä elämää viet tävien päähenkilöiden kautta. Se näkyy myös lastenhoitaja Nualin hahmossa, jolla on vii si lasta ja kolme rakastajaa. Bangkokin keskiluokkaisissa piireissä moraalia vartioidaan tiukemmin kuin sisämaassa, mikä johtaa kuitenkin lähinnä siihen, että kiellettyjä asioita tehdään salassa. ”Monet vanhemmat eivät salli lastensa aloittaa seksielä määnsä ennen kuin nämä val mistuvat koulusta”, Nitiprapha kertoo. ”Tällöin he ovat saatta neet harrastaa seksiä jo vuo sia ja joutuneet valehtelemaan asiasta vanhemmilleen.” DEMOKR A ATTISIA UUDISTUKSIA maahan vaativissa protestiliikkeissä on mukana paljon naisia. ”Mielenosoituksista otetut kuvatkin osoittavat, että suu rin osa osallistujista on nai sia”, Nitiprapha sanoo. ”Nai set protestoivat tunteellisesti. He huutavat, itkevät, laulavat, tekevät ruokaa ja juhlivat.” Pimwana kuvaa kirjoissaan myös thaimaalaisen tunneelä män kahtalaisuutta. ”Thaimaalainen kulttuuri voi vaikuttaa päällisin puolin rauhalliselta, yksinkertaiselta ja hyväntahtoiselta. Pinnan al ta löytyy kuitenkin yksilöllisiä, sosiaalisia ja poliittisia ristirii toja, jotka liittyvät epäoikeu denmukaisuuteen ja johtavat usein väkivaltaan.” Nitiprapha huomauttaa puolestaan, että luokkien si sällä ilmenee myös alueellisia eroja. ”Bangkokin keskiluokka tavoittelee illuusioita”, hän sanoo. ”Ihmiset käyvät ostos keskuksissa, ostavat muoti vaatteita, syövät hienoissa ra vintoloissa ja istuvat kalliissa kahviloissa. Elämä maaseu dulla ja pikkukaupungeissa on rennompaa, ja ihmiset tie tävät siellä paremmin, mitä haluavat. Esimerkiksi kirjani hahmo Chalika haluaa me nestymisen ja rikastumisen sijaan työskennellä juuri sen verran, että tulee toimeen ja pyhittää lopun aikansa kirjo jen lukemiselle.” Kirjailija asettaa toivonsa nuoriin. ”Monet tapaamistani kaksikymppisistä ymmärtä vät selkeästi, mitä heidän ym pärillään tapahtuu. Keväällä yliopistoilla järjestettiin mie lenosoituksia. Nuoret ovat jat kuvasti yhteydessä toisiinsa. Maailma on digitaalinen, mut ta monet ajattelevat edelleen analogisesti. Thaimaa tulee muuttumaan ennemmin tai myöhemmin.” Trumpin äänestäjien mielenmaisema Haastatteluihin ja tilastotietoon nojaava teos kertoo, miksi Donald Trumpin kannattajat pitävät presidenttiään sanansa mittaisena. M ARRASKUUSSA 2016 yli 60 mil joonaa amerik kalaista antoi Yhdysvaltain presidentin vaaleissa äänensä Donald J. Trumpille. Hänen vastaeh dokkaansa Hillary Clinton sai enemmän ääniä, mutta Trump voitti useissa niin sanotuissa vaa’ankieliosavaltioissa, mikä takasi hänelle voiton. Toimittaja Maria Annalan Trumpin kansa on kirja Trum pia äänestäneistä ihmisis tä. Teos täydentää mainiosti muutama vuosi sitten julkais tua Markku Ruotsilan Sydänmaiden kapinaa, joka kytki Trumpin voiton osaksi ame rikkalaisen konservatismin ja liberalismin välistä kamp pailua, jossa presidenttinä on vuoroin ollut republikaani ja vuoroin demokraatti. Annala ei hae syitä Trum pin voittoon yhtä syvältä his toriasta kuin Ruotsila, mutta kirjan analyysi on uskottava. Kirja etenee kronologisesti Trumpin presidenttiehdok kuudesta Yhdysvaltain joh tajaksi. Kukin kirjan luvuis ta käsittelee jotain Trumpin kampanjalle keskeistä teemaa, kuten maahanmuuttoa, talout ta tai uskontoa. Erilaisia mie lipidemittauksia erittelemällä Annala piirtää kuvan tyypilli sestä Trumpin kannattajasta. Tutkimustiedon erittelyn rinnalla Annala kuljettaa kol men eri kannattajan tarinaa. Alice on seitsemänkymppinen isoäiti, joka suhtautuu Trum piin fanaattisen innostunees ti. Christanné on kirjan alus sa 16vuotias tyttö, joka päätyy onnenkantamoisen seurauk sena harjoittelijaksi Trumpin kampanjaan. Brian on nuori oikeustieteen opiskelija, joka kahden edeltäjän tavoin on vankka Trumpin kannatta ja. Kaikki kolme henkilöä pe rustelevat omalta kantiltaan, miksi he kannattavat Trumpia ja mitä he ovat mieltä hänen erilaisista ulostuloistaan. Trumpin kannattajien ker toma ja tutkimustieto on so vitettu kirjassa luontevasti yhteen. Annalan ansioksi on luettava myös se, että hän on nistuu kysymään haastatel taviltaan juuri sellaisia kysy myksiä, joihin lukija haluaakin heidän vastaavan. Aivan kaik kia Trumpin mielipiteitä hä nen kannattajansakaan eivät allekirjoita, mutta projisoivat häneen kuitenkin voittopuoli sesti hyviä asioita ja tavalla tai toisella kieltävät negatiiviset. Kirjan viimeisessä luvussa Annala vetää eri teemat yh teen ja pohtii, miten ne ovat näkyneet Trumpin president tikaudella. Trump on ollut sa nansa mittainen siinä mieles sä, että hän on presidenttinä ajanut pitkälti asioita, joita hän kampanjoidessaan lupa sikin. Kaikki kietoutuu Ame rikka ensin tyyppiseen poli tiikkaan, jonka seurauksena Yhdysvallat on irtautunut Pa riisin ilmastosopimuksesta ja asettanut tulleja Kiinasta tule ville tuotteille. Trump ei ole millään tapaa pyrkinyt kuromaan umpeen juopaa kannattajiensa ja vas tustajiensa välillä. Hän ei ole edes yrittänyt olla koko kan san presidentti, vaan on toistu vasti hyökännyt vastusta jiaan vastaan ja pyrkinyt kaikin ta voin miellyttämään kannat tajiaan. Epäilemättä tämän vuoksi hänen kannattajansa ovat valmiita äänestämään häntä myös tulevaisuudes sa. Tällaisella kahtiajakautu neisuudella saattaa olla huo lestuttavia seurauksia jopa maailmanlaajuisesti. Maria Annala Trumpin kansa – Keitä he ovat ja miksi he rakastavat johtajaansa Into, 277 s. TEKSTI ESKO JUHOLA Kun lähikauppa on koko elämä L ÄHIK AUPAN NAINEN on omalaatuisen haus ka ja lämminsydä minen kirja, jota lu kiessa voi aistia japanilaisen konbinin kuin asioisi siellä it se. Kyseessä on ensimmäinen suomennos palkitulta Sayaka Muratalta (s. 1979). Solju van suomennoksen takana on japanologi Raisa Porrasmaa. Keiko on 36vuotias japani lainen, joka on 18 vuotta työs kennellyt myyjänä samassa lähikaupassa Tokiossa. Hän ei ole koskaan seurustellut. Sisko ja kouluaikojen kaverit ovat perustaneet perheet ja eden neet urallaan, ja he ovat huo lestuneita Keikosta. Lähikaupan nainen kuvaa naisiin kohdistuvia odotuk sia ja urakeskeistä työkulttuu ria. Lukijalle ei paljasteta, mi tä Keiko opiskeli yliopistossa, mutta selvästi se ei kiinnos tanut häntä tarpeeksi. Keiko ja hänen tapaamansa katke ra työtön mies kokevat, ettei heistä ole kenellekään har mia, mutta silti muut arvoste levat heitä. Toisaalta Keiko toteuttaa ja panilaisen työhulluuden ihan netta. Hän vain tekee sen mui den mielestä vääränlaisessa työssä. Kun Keiko joutuu ym päristön painostuksen takia luopumaan myyjänpestistään, häneltä viedään samalla iden titeetti ja mielekäs tekeminen. Kirjan voi tulkita autismin kirjoon kuuluvan henkilön elämän kuvaukseksi. Keiko on täydellisen keskittynyt lä hikaupan hoitamiseen, eikä hänellä ole vapaaaikaan liit tyviä kiinnostuksen kohteita. Muille merkitykselliset asiat, kuten pukeutumistyyli, rakas tuminen ja lastensaanti, eivät merkitse Keikolle mitään. Mu rata käsittelee romaanissaan myös sosiaalisia rooleja: Keiko matkii salaa muita, jotta meni si läpi ”normaalina”. Humaani teos puolustaa oi keutta elää omannäköistä elä mää ja kritisoi ihmisten tunke mista muotteihin. Sayaka Murata Lähikaupan nainen Suom. Raisa Porrasmaa Gummerus 2020, 126 s. TEKSTI ELISA HELENIUS Lisää kirja-arvioita osoitteessa
54 • 3–7 / 2020 M OSKOVA vuonna 1991. Tankit vyö ryivät kaduille ja suurlähetystö ke hotti suomalai sia poistumaan maasta seuraavan 48 tunnin aikana. Kukaan ei tiennyt, kuinka verinen val lankumouksesta tulisi, joten tuhannet Neuvostoliitossa työskentelevät suo malaiset pakkasivat tavaransa ja ot tivat perheineen suunnaksi luoteen. Yksi heistä oli Mika Kurvinen, joka oli vain muutaman vuoden ikäinen muuttaessaan Moskovasta Joensuu hun yhdessä suomalaisen isänsä ja ukrainalaisen äitinsä kanssa. Nyt Kurvinen tekee musiikkia rap artistina nimellä Haamu. Hän, Hannibal ja 6mäki muodostavat räppiä ja funkkia yhdistelevän Tre Funk III trion. Viime vuosina Kurvinen on tuottanut myös kansainvälisesti suun nattua musiikkia Misha-nimen alla. NEUVOSTOLIITON ROMAHTAMINEN tuntui pian jokaisen suomalaisen ar jessa. Idänkaupan katketessa Suomen ylikierroksilla käynyt talous syöksyi historiansa pahimpaan lamaan. Ta loudellinen ahdinko oli hedelmällinen maaperä rasismin lisääntymiselle. Eri tyisen pahaksi tilanne äityi Joensuus sa, joka sai ikävän maineen Suomen skinheadpääkaupunkina. ”Minulla ei ollut kielen kanssa kos kaan ongelmia, menin siltä osin ihan paikallisesta. Silti meidänkin perhe sai rasismista osansa. Muutaman kerran kotiovelle oli jätetty lappuja, joissa lu ki tyyliin: ’Ryssät painukaa vittuun!’ Eihän me edes olla venäläisiä, mutta se nyt taisi olla toissijaista”, Kurvinen muistelee. JOENSUUHUN RAKENNETTIIN 1970 luvulla ensimmäinen lähiö: Rantakylä. Kurviset asettuivat sinne 1990luvulla. Kaupunginosaa määrittivät kaupun gin vuokraasunnot, joissa asui köyhää väestöä. Sosiaaliset ongelmat keskittyi vät, ja jännitteitä alkoi muodostua. Kurvinen muistaa hyvin isoissa ryhmissä liikkuneet skinit, jotka ha kivat tuon tuosta tappeluita muiden kanssa ja levittivät pelkoa läsnäolol laan. Rantakylän maine väkivaltaise na kaupunginosana kasvoi ja sai jopa kansainvälistä huomiota. EU myönsi vuosituhannen vaihteessa Joensuul le 34 miljoonaa markkaa kolmivuoti sen ”slummimaisten alueiden” kehit tämiseen keskittyvän Urbanohjelman kautta. Joensuussa varttumisella oli hyvät kin puolensa, vaikka rasistinen ilma piiri oli monessa läsnä. Pienessä kau pungissa oli myös tilaa sekä rauhaa omille ajatuksille. PohjoisKarjalasta elämä vei Turkuun ja Tampereelle en nen Helsinkiin muuttoa. ”Voisi sanoa, että mulla on aika monta kotia: Mosko – saman muusikon eri puolet Muusikkotuottaja Mika Kurvinen nojaa vahvasti marginaaleihin, vaikka kerää miljoonia kuunteluita Spotifyssa. Hän toivoisi muusikoiden ottavan rohkeammin kantaa asioihin, sillä heitä kuunnellaan. TEKSTI ANTTI KURKO KUVA MIIA SIRÉN Haamu ja Misha Mika Kurvinen • Syntynyt 1988 Moskovassa, Neuvostoliitossa • Asunut Joensuussa, Turussa, Tampereella ja nyt Helsingissä • Muusikko-tuottaja, joka on julkaissut musiikkia artistinimillä Haamu ja Misha. Kuuluu myös Tre Funk III -kokoonpanoon. • Opiskellut Venäjän kieltä Turun yliopistossa. Tehnyt aiemmin töitä kääntäjänä. Musiikin luomisen lisäksi Kurvinen työskentelee Chillhop Musicissa alueellisena managerina jonka tehtävä on auttaa levittämään musiikkia Venäjälle. Vaikka keväälle suunniteltu kiertue peruuntui niin korona ei ole vaikuttanut instrumentaalimusiikin tekemiseen. ”Olen ajatellut, että hitto vie nyt tehdään uutta musaa.” Musiikki
va, Joensuu, Turku, Tampere ja Helsin ki”, Kurvinen listaa. HAAMUN UUSIN LEVY 30 ilmestyi juu ri ennen koronaepidemian leviämistä Suomeen. Teoksen piti olla alun pe rin terapialevy kolmekymppisyydestä ja jatkaa siitä mihin edellinen albumi Aika rakastaa lapsiaan oli päätynyt. Lopputulos ei kuulosta kriisibiiseiltä, vaan positiivissävytteiseltä kokonai suudelta, jossa käsitellään paljon hen kistä kasvua. ”Kolmekymppisenä olen oppinut hyväksymään sen, että asiat menevät tietyllä tavalla. Aikaisemmin asetin it selleni armottomia tavoitteita, ja kun ne eivät täyttyneet, koin epäonnistu neeni”, Kurvinen kertoo. Uuden levyn kappaleet pyörivät paljon oman elämän ja musiikin teke misen ympärillä. Mukana on tuttuun tapaan myös lukuisia kantaa ottavia kappaleita, joissa puhutaan esimerkik si varsin suoraan oikeistopopulisteista. ”Koen, ettei räpissä pidä lähteä lii kaa pehmentämään sanomaa, liittyi se sitten yhteiskunnallisiin asioihin tai musiikkibisnek seen. Asioiden sa nominen ilman filtteriä kuuluu vah vasti siihen kult tuuriin, vaikka se ei välttämättä kaikkia miellytäkään”, Kur vinen sanoo. V UODESTA 2001 musiikkia tehnyt Kurvinen on nähnyt miten räpistä on tul lut vuosien mittaan suomalaisen popu laarimusiikin isoin genre ja samalla myös yksi genre mui den joukossa. ”2000luvun alussa se oli joko no loa tai tosi siisti juttu. Nyt se on vaan perus. Samaan aikaan kirjo on laajen tunut, mutta mitä kuulee valtakun nallisten radiokanavien soittolistoilta ja mikä räppi pääsee esille, on mun mielestä aika yksipuolista”, Kurvinen toteaa. Yhtenä esimerkkinä tästä on myös Haamun oma tuotanto, joka on tekijöi den keskuudessa arvostettua, mutta ei ole saanut isompaa huomiota. ”Kyllä sitä toisinaan on miettinyt, että olisi kiva, jos joku isompi media noteeraisi tai tekisi laajemman haas tattelun. Olen toisinaan pohtinut te enkö jotain väärin, kun näitä asioita ei ole tapahtunut. Mutta päädyn aina samaan pisteeseen: tämä on sitä mu siikkia, mitä tykkään tehdä, ja se tuo mukanaan sen minkä tuo”, Kurvinen miettii. Uudella levyllä yhteyden räpin po liittiseen luonteeseen palauttaa yksi suoraviivaisempi biisi. Doktriinini meä kantavalla kappaleella vierailee myös Paleface. Kappaleella on vahva aktivismiin kannustava pohjavire, jos sa kehotetaan asettumaan epätasaar voa ja populismia vastaan. Kurvisen oma suhde aktivismiin juontaa juurensa nuoruuden Joensuu hun ja rasisminvastaisiin kulkueisiin. Joensuun poliisissa katsottiin vuositu hannen vaihteessa skinien toimintaa läpi sormien. Vasta aktiivisen kansa laisvaikuttamisen takia virkavalta al koi reagoida rikoksiin. Kokemus siitä, että omilla teoilla on merkitystä, kan nusti pitämään yhteiskunnallisia asioi ta esillä musiikissa. AJATUS INSTRUMENTAALISEN musii kin julkaisemisesta, jolloin kielimuu ri ei olisi rajoitteena, heräsi muutama vuosi sitten. Syntyi toinen artistiminä Misha. Kansainvälistyminen kannat ti, ja nyt kuuntelijat löytyvät suurkau pungeista kuten Lontoosta, Los An gelesista ja Tokiosta. Vaikka musiikki olisikin suunnattu marginaaliselle yleisölle, niin monikansallisilta alus toilta löytyy valtavasti kuuntelijoita. Osa kappaleista on rikkonut Spotifys sa maagisen miljoonan kuunteluker ran rajan. ”Suomessa on paljon laadukkaita tuottajia, jotka eivät ole saaneet an saitsemaansa huomiota täällä. Monel la jää se potentiaali käyttämättä, kun ei lähde julkaisemaan kansainvälises ti”, Kurvinen sanoo. TÄLL Ä HETKELL Ä Kurvinen työstää EPlevyä arvoste tun kosketinsoittaja tuottaja Jussi Halmeen kanssa. Halme teki 1980luvulla uraauurtavaa dis coa ja jazzfunkia päätyen myöhem min säveltämään tunnusmusiikkia suosittuihin tvsar joihin. Halme tipah ti samaiseen ”teki jöiden keskuudessa arvostettu” laariin monen muun kans sa ja unohtui yli 30 vuodeksi. Vajaa pa ri vuotta sitten Kurvinen etsi hänet käsiinsä YouTuben kautta ja ehdotti yhteistyötä. Ensimmäinen yhteisbiisi Brazil, jossa on mukana myös Kurvi sen pitkäaikainen kollega Monma, hä tyyttelee Spotifyssa jo virallista kah den miljoonan kuuntelun kultarajaa. ”On jännittävää, miten meistä on tullut hengenheimolaisia ja ystäviä tämän projektin myötä, vaikka meil lä on Jussin kanssa ikäeroa melkein 30 vuotta. Jussi on kertonut urastaan ja siitä, miten Suomessa ei ymmärretty discomeininkiä silloin 80luvun alus sa. Pystyn samaistumaan asiaan tässä päivässä, vaikka meillä onkin eri gen re”, Kurvinen kertoo. Lahjakkuus ei välttämättä kulje käsi kädessä yleisen suosion kanssa. Pelkästään musiikilla ei pärjää. Myös brändin täytyy olla kunnossa, jotta hy peä pääsee syntymään ja media kiin nostuu. Hyvänä esimerkkinä tästä on 15 vuotta räppiä Ekow-nimellä tehnyt Jesse Markin, jota Suomessa pidettiin yleisesti parhaana englanniksi räppää vänä artistina. Markin lunasti odotuk set vasta uuden omaa nimeä kantavan projektin myötä, ja hänet palkittiin tä nä vuonna Emmalla Vuoden tulokas sarjassa. ”Nyt medioissa tuutataan sitä, mi ten Jesse on seuraava Suomen vien tivaltti, vaikka se on ollut koko ajan tuolla”, Kurvinen muistuttaa. ”VUOSIEN MITTAAN SUOMALAISEN POPULAARIMUSIIKIN ISOIN GENRE JA SAMALLA MYÖS YKSI GENRE MUIDEN JOUKOSSA.” – BALLADI KOTI-IKÄVÄSTÄ SONTIAINEN ESITYKSET 8.9–17.11.2020 ???? / HS Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki Mikkelin 1 . kuvitustriennale Mikk lin taid mus o · . .– . . Maaherrankatu – www.mikkeli.fi/museot Avoinna ti–su – , ke – , ma suljettu . . alkaen ke – , to–su – , ma–ti suljettu Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta . Holma, Järvenpää, & Tervonen (toim.): NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Hinta 15E . Tilaukset: kauppa.voima.?
56 • 3–7 / 2020 Rauhaa tärkeämpi on vain sota Latvialaisnorjalainen animaatio dokumentti kertoo, millaista oli kasvaa neuvostovallan alla ja sankareiden varjossa. L APSENA ILZE PELK ÄSI , että amerikkalaiset hyök käisivät Neuvostoliittoon. Hyökkääjät puhuisivat kuitenkin saksaa, koska se oli vihollisten kieli. So ta, natsit ja urhea neuvostoarmeija olivat alati läsnä dokumentaristin lap suudessa. Sotapropagandaa opetettiin koulussa, siitä puhuttiin pioneereissa ja sitä näytettiin televisiossa. Viime vuonna Ilze BurkovskaJacobsen sai valmiiksi animaatio dokumentin My Favorite War, joka kuvaa hänen lapsuuttaan ja nuoruut taan neuvostoLatviassa vuosina 1970–1988. Vaikka kertomus on hen kilökohtainen, siihen limittyy Latvian historiaa ja joukko tarinoita toisesta maailmansodasta. ”Kouluaikana saimme jatkuvas ti kuulla siitä, miten tärkeitä neuvos toarmeijan teot ja uhraukset olivat”, BurkovskaJacobsen kertoo Skypen välityksellä Riiasta. ”Se oli hyvä tapa pitää ihmiset tot televaisina. Meidän täytyi jatkuvasti verrata omaa pientä elämäämme noi den sankareiden isoihin uhrauksiin. Ja meiltä kyseltiin, olemmeko uhrauk sien arvoisia. Emme ole. Tällä mittaril la ei koskaan voi olla tarpeeksi hyvä.” Dokumenttianimaation tyttö opet telee ampumaan ”suuren isänmaalli sen sodan” hengessä ja kerää puisten lyijykyniensä teroitusjämiä talteen. Hän arvelee, että sodan tullessa vihol linen katkoo sähköt ja pienikin määrä poltettavaa puutavaraa on arvossaan. MY FAVORITE WAR sai ensiiltansa kesäkuun lopulla Ranskassa Anne cyn onlineanimaatiofestivaaleilla. Se palkittiin kilpasarjansa parhaana. Festivaalin jury kertoi tiedotteessaan olevansa ”liikuttunut tästä muistel masta, joka on osa isompaa tarinaa”. Syyskuussa elokuva nähdään hel sinkiläisellä Rakkautta & Anarkiaa festivaalilla. Esikuvat teokselle löytyvät Iranista ja Israelista: myös tunnetut animaatio dokumentit Persepolis (2007) ja Waltz With Bashir (2008) käsittelevät oma kohtaisesti sorron ja sodan teemoja. ”Ne olivat iso inspiraation lähde”, BurkovskaJacobsen sanoo. Hän piti erityisesti Persepoliksesta, jossa tarina yltää yli vuosien ja jossa tytöstä kasvaa samalla aikuinen. ”Nämä elokuvat olivat myös hyviä esimerkkejä, kun mainostin omaani rahoittajille. Pystyin sanomaan, että tässä muodossa ei ole mitään uutta, tällaista on tehty aiemminkin. Eli en ole sekaisin.” BurkovskaJacobsen sai projektiin mukaan norjalaisen kuvittajan Svein Nyhusin, jonka dokumentaristi halu si vastaavan elokuvan visuaalisesta il meestä. BurkovskaJacobsenin tunte mat latvialaiskuvittajat tekivät hänen mukaansa ”liian söpöä” jälkeä, kun taas Nyhusilla lapsekkaaseen leikki syyteen yhdistyy outoutta. ”Elokuvan jälki on hyvin lähel lä lapsuuteni latvialaista animaa tiota. Latvialaisanimaatio starttasi tavallaan 1970luvulla, sitä ennen käytettiin lähinnä nukkeja ja stop motion tekniikkaa. Kun venäläis animaatio oli siloista, isojen studioi den tuottamaa ja koko illan mittais ta, latvialaisanimaatio oli jäykempää. Siinä saattaa tuntea ihmisten ja kom munikaation välisen varautuneisuu den.” KUN NEUVOSTOLIITTO HAJOSI ja Latvia itsenäistyi vuonna 1991, Bur kovskaJacobsen asui Norjassa. Hän oli lähtenyt sinne vuotta aiemmin lukion jälkeen. Vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu jatkui, kun hän pääsi opiske lemaan tvohjausta. ”Omassa mielessäni olin lähtiessä ni vapaan Latvian kansalainen. Par lamenttimme oli jo toukokuussa 1990 ilmoittanut palauttavansa itsenäisyy temme.” Nykyään BurkovskaJacobsen ja kaa aikansa Latvian ja Norjan välillä. Hän on tehnyt matkan autoritaarisen hallinnon alta demokratian malliop pilaiden joukkoon laskettuun Poh joismaahan. Elokuvallaan dokumen taristi muistuttaa, ettei demokratian varaan kannata laskea, ja että Euroo passakin autoritääriset voimat ovat nousussa. ”Harkitsin päättäväni elokuvan kuvamateriaaliin mielenosoituksis ta ympäri Eurooppaa. Tulin kuiten kin siihen tulokseen, että materiaali vanhenisi nopeasti, joten palasin po eettisempaan lopetukseen”, ohjaaja kertoo. Häntä on erityisesti koskettanut ValkoVenäjällä hiljattain käynnisty nyt liikehdintä, jossa kansalaiset ovat nousseet yksinvaltaista hallitsijaa vastaan. ”Monet latvialaiset sanovat, että se, mikä tapahtui vuosina 1988–1991 Lat viassa [kapinaliike ja Neuvostoliiton väkivaltainen vastaus], on nyt käyn nissä ValkoVenäjällä.” BURKOVSK A-JACOBSENIN eloku vasta käy ilmi, että ohjaajan kotiseu tu Kuurin maa oli yksi Neuvostoliiton sankaruuden kehtoja. Siellä maa kävi toisen maailmansodan viimeiset tais telunsa natseja vastaan, kunnes Saksa antautui. Animaatiossa avataan tais teluiden mittavia uhrilukuja ja sivii TEKSTI KAISU TERVONEN Rakkautta & Anarkiaa
Festivaalitärpit Queen & Slim Käsikirjoittaja Lena Waithe ja esi koisohjaaja Melina Matsoukas tuovat perinteiseen rikollisten ra kastavaisten tarinaan yhteiskun nallista vääntöä. Roadmovie alkaa treffeistä, jotka päättyvät kadun laitaan: valkoinen poliisi pysäyt tää mustien treffikumppaneiden auton, ja samalla katsojille auke aa yksi Yhdysvaltoja jakavasta kuilusta. Matsoukas tunnetaan myös Beyoncélle ohjaamistaan musiikkivideoista. Fucking With Nobody Riemukkaan Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset komedian 2017 esi koispitkänään tehnyt Hannaleena Hauru esittelee festivaalil la tuoreen elokuvansa, joka saa varsinaisen ensiiltansa aiemmin syyskuussa Venetsian elokuvajuh lilla. Yhdessä Lasse Poserin kans sa kirjoittamassaan elokuvassa Hauru kuvaa viittä elokuvaalalla työskentelevää ihmistä. There Is No Evil Iranilaisohjaaja Mohammad Rasoulof ei saa poistua koti maastaan, joten hän ei päässyt hakemaan teoksensa Berliinin elokuvajuhlilla voittamaa pääpal kintoa. Draama kertoo löyhästi toisiinsa yhdistyvien tarinoiden kautta Iranissa edelleen käytössä olevasta kuolemanrangaistukses ta. Ohjaaja tuomittiin itse maalis kuussa vuoden vankeusrangais tukseen, koska hänen elokuvansa ovat viranomaisten mukaan ”pro pagandaa systeemiä vastaan”. First Cow Kelly Reichardtin taloudellisesta mutta elokuvallisesta tyylistä on nähty R&Afestivaalilla näytteitä aiemminkin. Tänä vuonna hänel tä esitetään historiallinen draa ma, jossa kaksi miestä ystävystyy 1820luvun Oregonissa ja tavoitte lee amerikkalaista unelmaa. Hei dän suunnitelmansa nojaa alueen ainoaan lehmään. Tämän vuoden festivaalilla esitetään myös käsi kirjoittajaohjaajan esikoinen River of Grass (1994). lien kohtaloita ”kunniakkaan sodan” jaloissa. Elokuvan tytölle käännekohta on, kun hän löytää kotipihansa hiekkalaa tikolta ihmisluita. Samalla muutkin pinnan alla kytevät salaisuudet, ris tiriidat ja propagandasta eroava his toria alkavat saada tilaa tytön pääs sä. Miksi opettaja julistaa, että rauha on kaikkein tärkein, mutta korostaa sodan merkitystä? Miksi isoisä jou tui Siperiaan? Miksi äiti ei täysin rin noin iloitse tytön noususta pioneerien hierarkiassa? Animaation keinoin kerrottu tytön tarina – eli BurkovskaJacobsenin oma tarina – on vetävä. Kerrontaan on ym pätty myös oikeita valokuvia, arkisto materiaalia ja inserttejä ohjaajan ja hänen koulutoverinsa nykykeskuste luista. Niillä dokumentaristi alleviiva si, että kyse on tositarinasta. ”Halusin muistuttaa ihmisiä siitä, millaista on elää autoritäärisen hal linnon alla. Otamme usein vapautem me itsestään selvinä. Eikä kyse ole McDonaldsista vaan vapaudesta teh dä omat päätöksensä, ajatella mitä ha luaa ja vapaudesta sanoa ajatuksensa ääneen.” Rakkautta & Anarkiaa 17.–27.9. hiff.fi RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
58 • 3–7 / 2020 ELOKUVAT Christopher Nolan: TENET Elokuvateattereissa nyt. Kaikki on harhaa. Tosiolevaista ei ole. Jo Matrixista, muinaisesta 1990-luvun scifielokuvasta tuttu pilleri riisui ihmisen tietokoneen piuhoista näyttäen miten hän on pelkkä manipuloinnin uhri. Tietoisuus on valhetta. Esihistoriallisessa Arthur C. Clarke -filmatisoinnissa Avaruusseikkailu 2001:ssä sukellettiin madonreiästä toiseen ulottuvuuteen. Vai tultiinko muualta tänne? Christopher Nolanin taide osoittaa hänen pohtivan suuria metafyysisiä kysymyksiä ja erityisesti ajan olemusta: Inception-elokuva (2010) oli nyrjähtäneisyydessään virkistävä. InterstellaMartin Provost: HYVÄ VAIMO Ensi-ilta 11.9. Ranskalaisen elokuvan valovoimaisin tähti Juliette Binoche on viime aikoina joutunut pelastamaan monta keskinkertaista elokuvaa. Tämänkin alussa näytti pahasti, että la Binochen karisma on tarinan ainoa oljenkorsi. Eletään vuotta 1967. Saksan rajalla asuvat maalaistytöt joutuvat oppimaan sulottarien tapoja. Nainenhan tekee tärkeimmän – ei vaan ainoan – uransa vaimona ja äitinä. Hän kokkaa, siivoaa, hoitaa vauvoja ja tarjoaa miehelleen ruumiillisia iloja. Oppia tähän saa emäntäkoulussa, jonka rehtori (Binoche) vaatii tytöiltään mahdottomia. Haifaa al Mansour: MARYAM ”Al Mansour tietää mistä puhuu ja onnistuu sattuvasti kuvaamaan, miten absurdi voi patriarkkaalisen systeemin esterata olla olosuhteissa, joissa jo miesten ja naisten oleskelu samassa tilassa koetaan sopimattomaksi.” Ulla Heikkilä: EDEN "Ikääntyneemmän katsojan kannalta kiitollista on, että elokuvan äärellä vaivaantuneisuus iskee päälle lähinnä silloin kuin pitääkin – eli kun se kirkastaa värejä jo pölyttyneiden omien nuoruusmuistojen päältä." rilla (2014) oli hetkensä. Lyhyet, mutta oli. Tenet on jäänyt jotenkin keskeneräiseksi. Elokuvan nimi on palindromi, joka kääntyy ympäri. Puolet elokuvasta kulkee takaperin. Yleisön aivot nyrjähtelevät tehosteiden tahtiin, mutta tarina ei kirkastu. Ei silloinkaan, kun typerät päähenkilöt yrittävät vääntää rautalangasta toisilleen, miten menneisyys on tulevaisuutta. Sanoman sijaan muutama lopun ”yllätys” valkeni ainakin Voimalle jo silloin, kun idea pohjustettiin elokuvan alussa. Karismaattinen intialainen näyttelijä Dimple Kapadia (Priya) oli hieno valinta maailmaa pelastavaksi asediileriksi. Ja kehuttakoon vielä kuvauspaikan valintaa: nyt päästiin taistelemaan ja ajamaan aikaa takaa Tallinnaan. IIDA SIMES Onneksi konservatiivinen, jäykkä ja tylsä tyttöjen äkseeraus kääntyy mullin mallin. Kaukaa Pariisista puhaltavat vallankumoukselliset tuulet, ja vuosi 1968 alkaa. Avioliitosta aletaan käyttää uutta sanaa: se on orjuutta! Pikkuhiljaa tarinaan tulee almodovarilaisia elementtejä ja ranskalaista surrealismia. Hulluja nuo ranskalaiset. Samalla tämä 1960-luvun elokuvaa ja TV-ohjelmaa parodioiva leffa hioutuu sekä hauskemmaksi että suorasukaisemmaksi. Ollako äiti vai huora? Ei kumpaakaan – vai molempia yhtä aikaa? Vuonna 1968 yhä useammat naiset alkoivat tajuta, ettei heidän elämänsä ole miesten omistamaa. Tätä rajua oivallusta voi käsitellä kepeästi ja silti älykkäästi. IIDA SIMES KOONNUT TUOMAS RANTANEN 3.9. Yle Teema & Fem: Yön kuumuudessa (USA 1967) Norman Jewisonin ohjaamassa viiden Oscarin poliisiklassikossa Sidney Poitierin esittämä musta etsivä tutkii murhaa etelävaltion pikkukaupungissa. Elokuva näyttää yhtä lailla silloisen 1960-luvun mustien kansalaisoikeusliikkeen kuin nykyisen Black Lives Matterin hengessä, miten syvällä USA:n rasismi oli ja on myös virkavallan asenteissa sekä oikeudenkäytön rakenteissa. 8.9. Yle TV2: Whose Streets? (USA 2017) Docventures-sarjan tämän syyskauden avauselokuva on aktivistitaustaisten Sabaah Folayanin ja Damon Davisin esikoisohjaus. Se kertoo poliisin elokuussa 2014 ampumasta 18-vuotiaasta aseettomasta Michael Brownista ja teon aiheuttamista viikkoja kestäneistä mielenosoituksista tavalla, joka toimii suorana taustoituksena myös USA:n tämänhetkisten jännitteiden ymmärtämiseen. 9.9. Yle Teema & Fem: God's Own Country (Iso-Britannia 2017) Francis Leen sosiaalista realismia tihkuvassa elokuvassa nuori Johnny pyörittää vanhan ja sairaan isänsä maatilaa karussa Yorkshiressä ja purkaa ahdistustaan tolkuttomaan ryyppäämisen ja toisten miesten kanssa harjoittamiinsa irtosuhteisiin. Nykyajassa elävä homoelokuva osoittaa koskettavasti, miten Johnnyn ongelmat tunteidensa käsittelyssä ja ilmaisemisessa johtuvat aivan muista asioista kuin seksuaalisesta suuntautumisesta. Netflix: Unorthodox (USA & Saksa 2020) Maria Schraderin ohjaamassa ja Deborah Feldmanin elämäkertaan perustuvassa minisarjassa Shira Haasin jyrkän vavahduttavasti esittämä Esther saa tarpeekseen New Yorkin ortodoksijuutalaisen yhteisön ahdasmielisyydestä ja pakenee Berliiniin aloittaakseen siellä uuden elämän. Estherin itsenäistymispyrkimysten ohella sarja onnistuu kuvaamaan vanhanaikaisen uskonnollisen yhteisön sisäisiä jännitteitä monitasoisesti ja arkista ymmärrystä lisäävällä tavalla. HBO Nordic: I May Destroy You (USA 2020) Monilahjakkaan ja karismaatttisen Mihaela Coelin kirjoittama, osaltaan ohjaama ja tuottama tv-sarja kertoo itsellistä ja vapaamielistä elämää elävästä nuoresta kirjailjasta. Coelin itse näyttelemä päähenkilö joutuu rankan biletysillan päätteeksi raiskatuksi. Kerronnallaan, juonenkäänteillään ja mustalla huumorillaan luovasti kaikenlaisia kaavoja ja kliseitä välttelevä I May Destroy You paneutuu ansiokkaasti seksuaaliseen vallankäyttöön. Voiman TV-tärpit Halina Dyrschka: HILMA AF KLINT – ILMEISEN TUOLLA PUOLEN Elokuvateattereissa nyt. Hilma af Klint (1862–1944) oli ruotsalainen muotokuvaja maisemamaalari, jonka edelläkävijyys ja merkittävyys nimenomaan abstraktin taiteen tekijänä on nostettu esiin vasta kauan hänen kuolemansa jälkeen. Maineekkaan meriupseerisuvun artistokraatti oli viehtynyt fysiikasta, kosmologiasta, spiritimistä ja antroposofiasta. Hän lähestyi jopa henkilökohtaisesti Rudolf Steineria saadaakseen tältä rahoitusta temppelin rakentamiseksi maalauksiaan varten. Af Klint ei avioitunut koskaan, ja hän testamenttasi noin 1?500 abstraktia maalaustaan sukulaiselleen sillä vaatimuksella, että töitä ei saa koskaan myydä. Kun mittava varasto löytyi 1960-luvun lopulla tukholmalaiselta ullakolta, ne eivät tuoreltaan kelvanneet Moderna Museetin kokoelmiin. Sittemmin kokoelmaan perustuvia näyttelyitä on järjestetty ympäri maailmaa, esimerkiksi Helsingissä 1988–1989 ja Turussa 1999–2000. Saksalaisohjaaja Halina Dyrschkan dokumentti käy erikoislaatuisen af Klintin krono logisen henkilöhistorian läpi nostaen sen rinnalle ja usein ohikin abstraktien maalausten taustoja ja kehitystä. Niiden voimaa syvennetään myös taitavalla leikkauksella ja musiikkivalinnoilla. Elokuvan kärkeen nostettu skuuppi af Klintistä ensimmäisenä abstraktin taiteen tekijänä on tietenkin keinotekoinen. Kuitenkin juuri tätä kautta dokumentissa piirretään terävää kuvaa siitä, minkälaisten valtakysymysten välittämänä kuvataiteen kanonisoitua historiaa on kirjoitettu. Af Klintin tarina kertoo naisen asemasta oman aikansa taidekentällä ja siitä, miten taidemarkkinoiden ja museovaikuttajien huomion ulkopuolelle on aina unohtunut merkittäviä kuvataiteilijoita ja heidän teoksiaan. TUOMAS RANTANEN Hilma af Klint TENET Hyvä vaimo 11.9. Lue lisää arvioita osoitteessa
Herkulliset ja edulliset lounas-, lista& take away-annokset. Käytämme tuoreita vihanneksia. Tarjolla runsaasti vegaaniannoksia. AVOINNA: ma 11–14 ti–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä KE–PE KLO 16–22 LA–SU 14–22 Tilda swinton , Robert De Niro, Anneli Sauli, Martin Scorses e, Jörn Donner ja monet muut Cinema Orionin syysohjelma on täynnä kiinnostavia tekijöitä ja tapahtumia! Tutustu syksyn ohjelmistoon : www.cinemaor ion.fi Eerikink atu 15, Helsinki